(03) 873 670 • suvituuli@k-supermarket.fi 19 19 ,95 ,95 /kg /kg RANSKALAINEN RANSKALAINEN BRIE-JUUSTO BRIE-JUUSTO GRILLIJUUSTO GRILLIJUUSTO 150 g 150 g 22 ,99 ,99 /pkt /pkt KABANOSSIT KABANOSSIT 360-400 g 360-400 g 22 ,99 ,99 /kpl /kpl KAURAINEN PERUNALEIPÄ KAURAINEN PERUNALEIPÄ 450 g 450 g 44 ,69 ,69 /kpl /kpl PALVELEMME PALVELEMME MYYMÄLÄ MYYMÄLÄ KE 21.6. SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI N:o 25 (1584) Torstaina kesäkuun 22. JUHANNUSPÄIVÄ LA 24.6. JUHANNUSPÄIVÄ ... Konsertin alussa nähdään lavalla tanssijat Olga Ainali ja Ida Remsu. – Hyvänä esimerkkinä minun linjastani käy festivaalin ensimmäinen konser i ”Järviltä tuntureille”. ............................. JUHANNUSPÄIVÄ ... TO 22.6. Nyt sellaista on luvassa Sysmän kirkon konsertissa sunnuntaina 3.7. ............................. ... ............................. Konser i sisältää muutamia varsin mielenkiintoisia osia. TO 22.6. Ilman talkoolaisten apua Sysmän Suvisoi oa ei Monimuotoinen Suvisoitto lähestyy olisi, ja talkoolaisten luoma yhteisöllisyys on tässä työssä yksi parhaimmista asioista, suitsu aa Saula Baski. JUHANNUSAATTO PE 23.6. 7-19 7-19 PE 23.6. 7-19 7-19 LA 24.6. KE 21.6. ............................ Sysmän Tea eritalolla esiintyy Elina Mustonen sekä muusikkona e ä näy elijänä. ............................ JUHANNUSAATTO .. ............................. Kuva Olga Ainali. Hän on virtuoosi, joka herä ää eloon Shakespearen naiset yhdistämällä musiikkia ja tea eria taiturimaisessa esityksessään. (03) 873 670 • suvituuli@k-supermarket.fi p. 9-17 9-17. Suvisoiton taiteellinen johtaja Laura Hynninen haluaa nostaa vielä esille kaksi mielenkiintoista konser ia. Melkoinen syke täy ää VPK:n lavan ja ympäristön 5.7., kun Rinneradio saapuu Suvisoittoon. päivänä 2023 • IRTONUMERO 2,50 € LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI T Ä M Ä T IL A O N V A R A T T U P O S T IN 2 D -K O O D IA V A R T E N . Taiteellinen johtaja on itse tar unut teemaan ja säveltänyt kaksi kantaesityksenä kuultavaa teosta ”Kaislikossa kaksin” ja ”Sukeltajat”. ............................. Mustonen on kiertänyt esityksellään menestyksekkäästi maailman eri kolkilla. JUHANNUSAATTO PE 23.6. 7-21 7-21 PE 23.6. JUHANNUSAATTO .. kun Laura Hynninen saa parikseen harpisti Päivi Severeiden. .. 7-21 7-21 TO 22.6. ”Her Infinite Variety” -konsertissa 2.7. Suvituuli SÄRKILAHDENTIE 4, SYSMÄ SÄRKILAHDENTIE 4, SYSMÄ Aukioloajat: ark 7-21, la 7-20, su 9-20 Aukioloajat: ark 7-21, la 7-20, su 9-20 p. Musiikki esitetään Shakespearen ajan suosituimmalla kotisoi imella virginaalilla. ............................. 7-17 7-17 LA 24.6. Saksofonisti-bassoklarinetisti Tapani Rinne, konemuusikko Aleksi Myllykoski ja perkussionisti Juuso Hannukaisen kokoonpano jatkaa Rinneradion pitkää uraa jazzin ja teknon yhdistäjänä. 9-20 9-20 KE 21.6. Festivaalin taiteellinen johtaja Laura Hynninen esiintyy Sysmän kirkossa sunnuntaina 2.7. Remontoidun kirkon konsertin muita taiteilijanimiä ovat sopraano Helena Juntunen ja viulisti Linda Suolahti. Pari viikkoa si en pide y talkoolaisten kokoontuminen osoi i, e ä väkeä löytyy rii ävästi tapahtuman monenlaisten tehtävien hoitoon. – Meillä on noin 40 talkoolaista festivaalin aikana; logistiikassa, siivoamisessa, lipunmyynnissä, somistuksessa ja joskus myös tuotannon tehtävissä. Konsertissa korostuu luonto-teema ja Päijänne. KE 21.6. ... Myös tässä konsertissa nähdään tanssijat Olga Ainali ja Ida Remsu lavalla. .. 7-19 7-19 TO 22.6. Harvoin kuullaan konserteissa kahden harpun yhteissoittoa. Taiteellinen johtaja Laura Hynninen sanoo pyrkineensä laatimaan monipuolisen ohjelman, jota kanna elee hiukan normaalista poikkeavat tunnetut taiteilijat. JUHANNUSPÄIVÄ LA 24.6. Tapahtuman toiminnanjohtajan Saula Baskin mukaan tapahtuman pui eet alkavat olla kunnossa. LÄHILEHTI DIGINÄ ei myöhästy ikinä! Kyösti Piippo SYSMÄ Tämänvuotinen Sysmän Suvisoi o on uuden taiteellisen johtajan Laura Hynnisen suunni elema korkeatasoinen ja inspiroiva festivaali
Rekrytointia valmistelevaan työryhmään nime iin kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Raitala, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Maija Pentikäinen-Laine sekä teknisen lautakunnan jäsenet Toni Miller ja Erkki Päiveröinen. Tekninen lautakunta pää i: 1. hyväksyä Warmnet Oy:n tarjouksen (lämmönsiirrin ja asennustyö) ja Ansioniemen Sähkön tarjouksen (sähkötyöt) hintaan 5 300 euroa (alv 0%). Tasa-arvosuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa tai sisältyä lii eenä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi paikalliseen opetussuunnitelmaan. Tarjouspyynnöt lähete iin seuraaville: LVI-ALA Oy, LVI-Asennus Kari Kivisaari Oy, Lämpöpaja Oy, Pohjolan Purkutyö Oy, Sähköneliö Oy ja Warmnet Oy kunnan hankintaohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinni ää siihen, e ä tasa-arvon edistämistyö on jatkuvaa ja suunnitelmallista mm. Hartolan Yhtenäiskoulussa on tehty selvitys koulun tasa-arvo-ja yhdenvertaisuustilanteesta keskustelemalla kevään 2023 aikana henkilökunnan ja oppilaiden kanssa sekä oppilaille tehtyjen kyselyiden avulla. Warmnet Oy osallistui avoimeen näy öön ja jä i tarjouksen koskien lämmönsiirrintä ja asennustyötä, kustannusarvio n. Aatu, Aatto, Aadolf LA 24.6. Elvi, Elviira KE 28.6. Yhdenvertaisuuslain mukaan: 1) koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan 2) ryhdy ävä tarvi aviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Helena Mäkinen 14.6.2023 Kuntatekniikan insinöörin virka Tekninen lautakunta julisti kuntatekniikan insinöörin viran hae avaksi kokouksessaan 4.5.2023. Uuno MA 26.6. Suunnitelmissa edellytetään alkutilanteen kartoi amista. Yhtenäiskoulun työpajan LVIja sähkötyöt Hartolan yhtenäiskoulun työpajan LVI-tekninen saneeraus sisältyy vuoden 2023 investointiohjelmaan. opetuksen järjestämisessä, oppimiserojen ja opintosuoritusten arvioinnissa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemisessä ja poistamisessa. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta 2) tarvi avat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteu amisesta ja tuloksista. Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin tulokset ja edistämisen toimenpiteet tulee kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan ja ne on uudiste ava määräajoin, esimerkiksi kolme vuo a on sopiva aika uudelle yhdenvertaisuustilanteen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnille. Vesija viemärilinja tehdään osin kunnan omana työnä, osin pienhankintana, 2. Tasa-arvosuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. valtuu aa teknisen johtajan allekirjoi amaan urakkasopimukset. Näkyvä ilmoitustaulu vaikkapa entisen Säästöpankin ikkunassa informoisi kaikkia tasapuolisesti. Tätä suunnitelmaa täydentää Hartolan opiskeluhuoltosuunnitelma, joka sisältää ajan tasalla olevan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Hankinnassa sovelletaan erityisalojen hankintalakia. Kaikki hakijat täy ivät kelpoisuusvaatimukset koulutuksen osalta. Hartolassa on laadi u yhteinen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma. Kyselyjen tulokset on käsitelty oppilaskunnassa. Sa uipa poliisi tilaisuuden aikana muistuttamaan autoilijaa oikeasta pysäköinnistä. Urakan kokonaishinta on suunni eluvaiheessa tehdyn kustannusarvion mukainen. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä sai paljon ju ukavereita.. e ä hankinta tulee kuntaa sitovaksi urakkasopimuksen allekirjoituksella. Virka täytetään neljän kuukauden koeajalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä tasa-arvosuunnitelman kanssa tai sisältyä lii eenä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi paikalliseen opetussuunnitelmaan. Juha, Jukka SU 25.6. Kehite äviä kohteita lista iin seuraavasti. Määräaikaan mennessä tuli yhdeksän hakemusta. Urakkaan ei tullut tarjouksia. Niiden perusteella on arvioitu aikaisemman tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista sekä tarvi avia toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koulussa. Tasa-arvolaki määrää, e ä suunnitelma on tehtävä vuosi ain tai vähintään kolmen vuoden välein. Laki edelly ää, e ä kouluilla pitää olla suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvi avista toimenpiteistä. Palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät TS:n mukaisesti ja tehtäväkohtainen palkka on 3424,52 €/kk. Tekninen johtaja Niina Varjo kirjasi ylös palau eita. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä (ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, politiikka, ay-toiminta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, muu henkilöön lii yvä syy). Hartolan Yhtenäiskoulun tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään tarvi aessa, mu a vähintään kolmen vuoden välein. Kunnan johtoryhmän eräs haaste on syksymmällä Provincian uuden henkilöstöja taloushallintojärjestelmän haltuuno aminen. Rekrytointia valmisteleva työryhmä kutsui haasta eluun neljä hakijaa ja arvioi hakijoiden pätevyy ä ja ansioituneisuu a kunnan kuntatekniikan insinöörin viran hoitamiseen koulutuksen, työkokemuksen, osaamisen, muun ansioituneisuuden sekä haasta elussa esiin nousseiden asioiden sekä ominaisuuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä vastaa, e ä oppilaitokset laativat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. 20 000 – 25 000 (alv 0%). Kaukolämpölii ymän siirron tekee verkoston omistaja. Leo NIMIPÄIVÄT Hartolan sivistysja hyvinvointilautakunta Hartolan tekninen lautakunta Asuntovalkama Oy LKV Sysmä, Hartola, Joutsa, Heinola Sysmäntie 32, Sysmä Kyösti Hakulinen LKV 040 4858 496 Helena Mäkinen 15.6.2023 Hartolan Yhtenäiskoulun tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoi aa kouluja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. 0400 277 575 TÄLLÄ VIIKOLLA VIIKKO 25 • TORSTAINA 22.6.2023 PÄÄKIRJOITUS: Mika Sankari TO 22.6. Kiitoksia keräsivät hyvät liikuntapalvelut sekä lasten ja nuorten huikeat näyteikkunatyöt. Myös torialueen järjestelmällisyydestä, torihinnoista, torin valvonnasta ja paikkamerkinnöistä keskusteltiin. Gra timaalaukset piristäisivät sotke uja sähkökaappeja. Kehityskeskustelua toriteltalla sä vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurisen kanssa. Paula, Pauliina, Liina PE 23.6. Torialueen myyntikojut olisi saatava nykyistä tehokkaammin käy öön. Vakiotoive esite iin jälleen eli kunta voisi järjestää kaikille avoimen yleisötilaisuuden esimerkiksi kunnantalolla. Tekninen lautakunta pää i valita kuntatekniikan insinöörin virkaan Ilkka Koskisen. 3 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI OP Koti Järvi-Häme Oy LKV OP Koti Järvi-Häme Oy LKV Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, kaupanvahvistaja p. Kuntatekniikan insinöörin viran kelpoisuusvaatimukseksi on hakuilmoituksessa määritelty tehtävään soveltuva tutkinto sekä rii ävä, tehtävään soveltuva työkokemus. Lautakunta hyväksyi Hartolan Yhtenäiskoulun tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman. Jorma, Jarmo, Jarkko TI 27.6. Urakassa noudatetaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998, ja 3. Perehtyneisyy ä kunnallishallintoon sekä käytännön johtamistaitoja arvioitiin hakemuksen ja ansiolue elon lisäksi työhaasta elutilanteessa saadun selvityksen perusteella. Lisäksi hakemuksessa tode iin, e ä arvostetaan esimiestyön ja työnjohdon osaamista ja kokemusta. Kuntatekniikan insinöörin virkaa hakivat Ilkka Koskinen, Esa Kuosmanen, Pekka Rytkönen, Miia Saviharju, Jyrki Tarhonen, Ismo Turunen, Harri Vesanen, Mari Vigman ja Ari Vilmi. Urakan toteutus on väl ämätön, koska työpajaa palvellut lämmönvaihdin sijaitsi pure avan koulun yhteydessä. Urakan suunni elee Kivitammi Oy ja kilpailutusasiapaperit laatii Sitowise Oy
Ongelmat alkavat ennen häitä, kun huomataan, e ä sahti onkin jo juotu. Käsikirjoituksen tekeminen oli aika helppoa. Elokuvan pääosissa on Knihtilän ja Lonkan lisäkOhjaaja Teemu Nikki työn touhussa Sysmän raitilla. Toinen kaupoista on juhannukseksi aukeava Cisar. Nyt halusin jonkun muun paikan, ja nähdessäni ilmoituksen liiketiloista vanhassa meijerissä, sovin heti tapaamisen ja paikka järven rannalla sekä ihmiset tekivät heti hyvän iliksen. Kuva Rami Rusinen. Mika Sankari HARTOLA Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) järjesti Viehekalastuksen arvokisat tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien ja lähialueen kalastusseurojen talkoolaisten kanssa. Jouni Neuvonen osallistui järjestelyihin isolla panoksella. -Pääputiikkini sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa, ja olen aiemmin pitänyt kesäkauppaa Hangossa. Puu ui vain idea mistä elokuva oikeasti kertoisi. Itse käyn tuuraamassa vapaapäiviä ja muutenkin silloin, kun väkeä on paljon liikkeellä. Kummankin kilpaiViehekalastuksen SM-kisat lun tuloksissa ote iin huomioon viisi pisintä kalaa. Heti alussa on mennyt kivasti korviksia, sormuksia ja muita koruja. Leirintäalueella on kesäisin paljon porukkaa ja he kulkevat tästä ohi. Asiakkaat toivotetaan tervetulleiksi tutustumaan kauppoihin. -Sahti ja Sysmä elokuvassa ovat olleet mielessä pitkään. Sekä tietenkin erilaisia kesään sopivia käy öja koriste-esineitä niin kuin lompakoita ja sateenvarjoja. 100 litraa sahtia tulee olemaan Nikin kahdeksas pitkä elokuva. kesäkuuta kilpailtiin SM-ahvenen paremmuudesta ja lauantaina vuorostaan SMhauen. Ilkka Hörkkö SYSMÄ Sysmän vanhan meijerin tiloissa toimii kesäkaudella pari kauppaa. Nehän lii yvät yhteen. Mitä Hartola tarjoaa vapaa-ajankalastajalle. Olen toki tiennyt, e ä Sysmässä on paljon iloista mökkikansaa, niin se antoi uskoa potentiaalisiin asiakkaisiin. Kesäkauppa aukeaa juhannusviikon torstaina, mu a esimakua saatiin jo Hulluin lauantai -tapahtumasta. Sysmän Akka -kesäpuoti on aloi anut vanhalla meijerillä jo parisen viikkoa sitten. Kauppaa pitää Siru Virtanen Porvoosta. Jo Hulluin lauantai -markkinoilla oli kaksi ihmistä liikkeessä tarpeen. Ja tärkeää, e ä saadaan katukuvaan kesäksi jotain lisää, Blomqvist tuumii. Niinpä asia oli sillä selvä. Sysmäläiseen tapaan häihin valmistetaan runsas määrä sahtia. 4 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Terveyspalvelut TERVEYSKESKUKSEN AJANVARAUS 044 494 2585 Ajanvaraus ma-pe klo 8-15 HAMMASHOIDON AJANVARAUS 044 494 2569 Ma-to klo 8-15 pe klo 8-14 TERVEYSKESKUKSEN OLLESSA SULJETTU PÄIVYSTYS 116 117 Ilta-, viikonloppuja arkipyhäpäivystys Akuutti 24 (Keskussairaalankatu 7, Lahti) Ilkka Hörkkö SYSMÄ Sysmäläislähtöisen ohjaajan Teemu Nikin elokuvaa 100 litraa sahtia kuvataan Sysmässä. Ensimmäisenä kisapäivänä eli perjantaina 16. Tulokset selvisivät laskemalla päiväkohtaiset sijoitukset yhteen. Kirkonkylän lisäksi elokuvaa kuvataan Nuoramoisissa. Pääasiassa myymälässä työskentelee työntekijä, mu a työskentelen itse myös satunnaisesti Sysmässä, Siru Virtanen kertoo. Kukin kilpailija sai käy ää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehe ä. Saaliskalat mita iin väli ömästi ja kuvatodisteet toimite iin kännykällä tuomaristolle. Kun Mia osti meijerin, oli jo puhetta, e ä voisin jotain järjestää kesäksi. Kerran kun näin Elina Knihtilän ja Pirjo Lonkan esi ävän näytelmässä ystäviä, tarina alkoi kehi yä. Sysmän Akka -tuo eita on aikaisemmin ollut myynnissä muun muassa Kässäkaupassa ja lisäksi Blomqvistilla on verkkokauppa. Kuva Juha Ojaharju. Nina Blomqvistilla on tarkoitus pitää myymälää auki koko kesäsesongin ajan kuutena päivänä viikossa. 100 litraa sahtia -elokuvan kuvaukset käynnissä Elokuva kertoo kolmesta Turpeisen sisaruksesta, joista yhdellä on edessään häät. Vanhalla meijerillä uusia kauppoja Sysmän Akan liike houku elee astumaan sisään.. -Myynnissä on esimerkiksi Sysmän Akan ekopesuaineita ja pihkatuo eita. Koskela kehui kunViehekalastuksen SM 2023 voi ajat Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö. Jääsjärvi nau ii vapaa-ajankalastajien keskuudessa suurkala-apajan maineesta. Samassa tilassa toimii myös Mia Tommolan oma kirppispuoti. Hänellä on valmiina kaksi elokuvaa, joista toisen julkaisu on aikataulute u syksyyn. Asiasta pääsivät kertomaan yleisölle kilpailun livelähetyksessä kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Raitala ja Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela. Kilpailupäivien aikana Hartolan kalastusosakaskunnat (Ruskeala, Jääsjärvi) pääsivät kertomaan toiminnastaan Kalastajan Kanavan livelähetyksessä. Kilpailukalaksi hyväksy iin kala, joka on tar unut suustaan koukkuihin, ja kala asete iin kastellulle mi alaudalle. Niin vanha kotipaikkakunta Sysmä kuin sahtikin ovat ohjaajalle tärkeitä ju uja, ja elokuvassa hän pääsee toteu amaan pitkäaikaista haavettaan sahtiaiheisesta elokuvasta. -Cisarin kesäkaupassa on myytävänä runsas valikoima vaa eita, kuten kesämekkoja, pellavatuo eita, sandaaleja ja kesäkasseja sekä Sasu’s Play Housen sisustustuo eita, huonekaluja ja mökkituliaisia. Ty ärien isä on sahtimestari. -Minulla tytär pitää pääasiassa liike ä. Lauantaina järjeste iin kilpailukeskuksen vieressä perheille ja lapsille suunnattu, koko perheen kalastuspäivä. Muuten löytyy tuo eita, joita olen jo myynyt Mystiikkapuoti -verkkokaupassani, kuten esimerkiksi kivikoruja ja suitsukkeita. Viime viikolla monet huomasivat kirkonkylässä liikkuneen kuvausryhmän
Näy ely on nyt pystytetty 14:nnen kerran. -Aloitin vaan tekemisen ihan ”pystyme ästä”. Myös sahti valmistetaan Nuoramoisten kylällä, kertoo Nikki kuvauspaikoista. -Näy elyssä käy paljon ohikulkijoita. Suurin osa elokuvasta tapahtuu Nuoramoisissa, jossa päähenkilö asuu. 5 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI 100 litraa sahtia -elokuvan kuvaukset käynnissä si kolmas sisaruksista, jota esi ää Ria Kataja. Itselleni ominta on uuden keksiminen. -Kuvauspaikkoina kirkonkylällä on muun muassa baarit, leirintäalue, Tiinan Hius ja Tea eritalo. Pitserian edustalla oli päihtyneen oloinen mies moo oripyörineen. Jääsjärvellä nähtiin kilpailuun valmistautuvia venekuntia jo ennen varsinaisia kilpailupäiviä. Kalastusmatkailussa on lajin luonteen tähden erityistä potentiaalia kuumimman kesämatkailukauden ulkopuolella. Lisäksi he olivat toisena venekuntana mukana joukkueessa, joka voi i joukkuesarjan kultaa. kesäkuuta iltapäivällä Sysmästä. SM-ahvenessa voi ajavenekunnan tulos oli 198 sen imetriä. Mies vietiin verikokeisiin veren alkoholipitoisuuden määri ämiseksi. Yksi Sysmä -ohjelmasta lähtenyt idea on alun perin Telle Talvitievan. Myös Marke a Järveltä tulee lisää töitä vielä heinäkuussa. Takaisin kotipaikkakunnalleen muu anut taiteilija ei halua itseään enempää esille ja toimii siksi nimimerkillä. Wäkertäjä on tuo elias tekijä. Näy ely elää kesän aikana ja Veikko Sireni toi viime lauantaina näy elyyn isokokoisen puisen emokarhun ja kaksi poikasta. Mu a olen tyytyväinen. Lisäksi korona vauhdi i kalastusharrastuksen nousua. Nimimerkki Wäkertäjä on mukana toista kesää värikkäillä mosaiikkitöillään. Hän on täysin itseoppinut ja tehnyt mosaiikkitöitä viitisen vuo a. Perusteellinen valmistautuminen kanna i, kun harjoitteluaikana löydetyt apajat sekä opitut konstit toimivat myös kilpailuissa. Kolmen ensimmäisen kuvauspäivän jälkeen ohjaaja oli tyytyväinen. Mosaiikkeja hommaan MosaiikkimaailmasITtE-näyttely elää kesän aikana ta, mu a paljon käytän myös kierrätysmateriaaleja ja teen löytöjä kirpputoreilta, Wäkertäjä kertoo. -Sain aika hyvin haluamani näy elijät elokuvaan. Mukana on avustajina kymmeniä paikallisia sysmäläisiä, Nikki kii elee. Sisarusten isänä esiintyy Per i Sveholm. Osa mosaiikkitöistä on vielä rekvisii ana Teemu Nikin Sysmässä kuva avassa sahtiaiheisessa elokuvassa. Lauantaipäivän SM-hauki -voi o otettiin 480 sentin tuloksella. Elokuun 13. Tämä on erilainen projekti, kun tässä on paljon tu uja mukana ja paikat ovat myös vanhastaan tu uja. Vain joitakin vaihtui aikataulukysymysten vuoksi. Kun ryhdyn tekemään, minulla on hahmotelma päässäni, mu a lopputuloksen näkee kun on valmista. Kirkkokin on mukana ja myös vesillä käydään. ITtE-näy elyjen konkari Telle Talvitieva kertoo näy elyidean olleen alkujaan hieman hullu, mu a alkaneen kantaa. POLIISITEHTÄVÄT vähissä viime viikolla Ilkka Hörkkö SYSMÄ ITtE Taide ry:n kesänäyttely on jälleen auennut Sysmän vanhalla paloasemalla. Voi ajavenekunta harjoitteli kaksi viikkoa ennen viikonlopun koitosta. Ne tulevat näytteille myöhemmin kesän aikana. päivään avoinna oleva näy ely on vahva osoitus paikallisesta kyvykkyydestä. Ideat vain tulevat päähän, ehkä jostain alitajunnasta. Partio sai tapahtumapaikalla selville, e ä nelikymppinen mies oli tullut moo oripyörällä pitserian edustalle ja mennyt sisälle pitseriaan. . Yhden työn tekemiseen Wäkertäjä sanoo käy ävänsä kolmesta päivästä noin viikkoon. Näy ely on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-16. Nikki kertoo, e ä elokuvien aikataulut on aina tarkkaan mieti yjä ja nyt pitäisi olla valmista 13.7. -Toistaiseksi on mennyt suorastaan pelo avan hyvin. Kulje aja puhalsi seulonta-alkometriin törkeän ra ijuopumuksen yli ävän tuloksen. nassa tehtyjä matkailupanostuksia ja kohteiden esteettömyyyttä. Kälviäläinen Jyri Lepistö ja kyyjärveläinen Jarno Simpanen voi ivat molemmat koitokset ja näin ollen myös Viehekalastuksen SM -kilpailun. Teen inspiraatiosta. Ovathan näy elijät tietenkin kovilla näillä säillä. Wä k e r t ä j ä n mosaiikkityöt ovat näy äviä.. Ensimmäinen ITtE-taidenäy ely oli Nordean talossa vuonna 2010. Hartolassa ja Sysmässä oli sen perusteella viime viikon aikana rauhallista. Lisää kuvia JuttuPubissa! Mika Sankari HARTOLA, SYSMÄ Hämeen poliisilaitos tiedo aa lähes päivi äin sille ilmoitetuista tehtävistä. Siksi näy elyssä voi joko varata työn tai ostaa sen suoraan mukaan. Vaihteleva sää aiheu aisi omat haasteensa kuvauksissa, mu a sitä ongelmaa ei aurinkoisessa hellesäässä ole ollut. Näy elyn takahuone on täynnä hänen töitään. Elokuvan kuvaukset alkoivat viime viikon tiistaina. Poliisipartio sai ilmoituksen tiistaina 13. Vaikka kyseessä on ”i etaide”, on työn jälki monissa teoksissa amma imaista. Näy elypaikat ovat vaihdelleet. Hänet määrä iin väliaikaiseen ajokieltoon. Kaikki tulokset löytyvät osoi eesta viehekalastuksen-sm. Lähtöviivalle ase ui 140 kilpailijaa. Osittaisena lähteenä Suomen vapaa-ajan kalastajien Keskusjärjestön tiedotteet. Minulla on ollut aika värikäs elämä. Tykkään kaikista töistä täällä, kun näkee sen tekijöiden potentiaalin. Wäkertäjän ohella mukana näy elyssä ovat Telle Talvitieva kuparilankatöillään sekä muun muassa Sysmä-röijyillä, Pekka Saarinen, joka yhdistelee kiveä ja metallia, Soili Pakarinen, jolla on eri tekniikoilla toteute uja maalauksia sekä näy elyn ensikertalainen Marke a Järvi, joka on tehnyt esimerkiksi akryylitöitä. Kaikki ovat täällä tosi avuliaita, kehaisee Nikki
Kuljetusta varten, tulethan Sysmän entisen matkahuollon pihaan klo 12.45. Tuomarit kävivät pelaajien kanssa läpi säännöt ja pisteiden laskut. MERREL CEDRUS CONVERT Esim. . FASTSHOT FASTSHOT VESIPYSSY VESIPYSSY KAIKKI KESÄSANDAAL IT KAIKKI KESÄSANDAAL IT Esim. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen aloittaa tapahtuman tervehdyssanoin. Se on aika kova homma! OiMölkkyä ja vohveleita Rii a Hyystinmäen hei oa katsotaan tarkasti. Juhannusmm. Yhteensä seitsemän joukkue a aloi i. Markku Siihola kitey i tehtävän ytimen. Tilaisuudessa kuullaan musiikkia Susan Aholta ja Mika Venhovaaralta. Autoista romutustodistus. Lainvoimaisesta vaihemaakuntakaavasta saa etoa Päijät-Hämeen liiton ko sivuilta www.paijat-hame. Tapahtuma ja kuljetus ovat maksuttomia. kesti peli on hauska eikä sitä tarvitse niin tosissaan o aa. – Tärkeintä tuomarin kannalta on pitää pelaajat kurissa ja järjestyksessä. Helteinen sää, yhdessä laulaminen ja iloinen tunnelma kuuluivat myös ohjelmaan. Maakuntavaltuuston jä eenkäsi elyalueen vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös 7 § 28.1.2021 saa lainvoiman hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ja tämän kuulutuksen myötä. Jos menee yli, pisteet laskevat 25:een. Väliajalla tarjotaan grillimakkaraa, kahvia ja pullaa. Ilmassa oli myös urheilujuhlan tuntua, sillä alkamassa oli mölkkykisa. Sh. Voi aja on se, joka saa ensimmäisenä tasan 50 piste ä kokoon. LAHDEN ROMU 044 972 3092 Marttiina Lallukka SYSMÄ Seniori, eläkeläinen, tuleva eläkeläinen tai entinen nuori. Esim. Välieriin pääsivät Mar ojen joukkue, Eläkeliiton kahdesta joukkueesta toinen sekä shakin pelaajien ja seurakunnan joukkue. Ja tässä tapahtumassa oli vain voi ajia: Yhteisvastuukeräys kar ui nuorten koulutuksen hyväksi. Suven ja runon sekä Eino Leinon päivän kunniaksi myös runoesitys. Ohjelmassa lisäksi kevyttä tuolijumppaa. Makkarat ja vohvelit maistuivat. aluesuunni elujohtaja Niina Ahlfors 040 531 7628 Lahdessa 18.6.2023 Helena Mäkinen HARTOLA Hartolan kirkkopuistossa oli mukava diakoniatyön tapahtuma 16.6. 69,90€) 20% 20% JuttuPubissa JuttuPubissa paljon paljon lisää luettavaa lisää luettavaa mm. 24,90 24,90 Nyt hyvä valikoima Nyt hyvä valikoima VESILELUJA JA VESIPYSSYJÄ VESILELUJA JA VESIPYSSYJÄ KESÄN HELTEISIIN KESÄN HELTEISIIN TEKNISET T-PAIDAT TEKNISET T-PAIDAT 15,90 19,90 15,90 19,90 HALTI, ICEPEAK, ENDURANCE HALTI, ICEPEAK, ENDURANCE Esim. Tiukka loppuo elu käytiin shakin pelaajien ja Mar ojen välillä ja voiton veivät shakin pelaajat Kalervo Joutsijärvi, Pekka Mäkinen ja Eero Järvinen. hienouksista. – Muistakaa käydä hakemassa ve ä tai mehua, ette e pyörry! neuvo iin pelaajia. 69,90€) (sh. 6 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Tapahtumat NOUDETAAN METALLIROMUA! Noudamme autot, maatalousromut, pellit, akut, kaapeliromut. MERREL CEDRUS CONVERT (sh. Lainvoimainen vaihemaakuntakaava lähetetään myöhemmin edoksi maankäy öja rakennusasetuksen 95 §:ssä säädetyille viranomaisille. Paluu samalla kyydillä takaisin tilaisuuden jälkeen. Peliin perehtymätön olisi tarvinnut aika pitkän kurssituksen päästäkseen perille kaikista lajin Sportti Valonen sporttivalonen HUH HEL ET Ä! HUH HEL ET Ä! Sh. Jokaisessa joukkueessa oli kolme pelaajaa. Juhannusasioita! asioita!. Tilaisuuden järjestää Sysmän vanhusja vammaisneuvosto. Lähde viettämään KESÄPÄIVÄÄ! Tanssit Tanssit Vintturissa lauantaina 24.6.2023 Klo 20-1.00 Esko Sartolahti Moiskantie 22, Sysmä Ter ve tuloa! Ter ve tuloa! 15€ Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston jä eenkäsi elyalueen vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä jätetyt valitukset 21.12.2022 (H2649/2022) ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen 8.6.2023 (1786/2023) Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä. Diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö sukkuloi joukkueiden ja muiden järjestäjien välillä ja kolmen mölkkykentän tuomarointia ja pisteidenlaskua hoitavat valmistautuivat vastuulliseen tehtäväänsä. Lähde mukaan viettämään Varttuneen väen Kesäpäivää Sysmän VPK:n lavalle (Koskueentie 20). Paikalle virtasi väkeä ja teltalta leijaili ruokahalua herä ävä tuoksu
-Kyllä, varsinkin ennen vanhaan jopa yötä myöten. Jokisella oli omansa, koska se sisälsi hyvin henkilökohtaisia tarvikkeita, esimerkiksi kamman ja hygieniatarpeita, jotka ennen olivat vähän erilaisia kuin nykyään. Poikani ope aman jigikalastuksen ansiosta saaliina on usein ahvenia. Hei Veikko, mitä muistat lapsuudestasi. Olen vielä sitä ikäluokkaa, joka sai käydä koko koulutaipaleensa Kalhon kyläkoulussa. Marke a Ålberg nimesi sen tuohesta tehdyksi säilytysrasiaksi. Jaro ja Aro La 26.8. Multi Avanti Chal enge -kisat Sysmäntie 16, Sysmä • 044 974 9378 Syksyn telt abile t tulevat ta s! Seura ilmoit elua me facebo kis a ja Lähilehdes ä!. työkoneita, sisustustarvikkeita, televisioita, lämmi imiä ja valaisimia. Kuinka näet liikunnan vaiku aneen elämääsi. -Isäni aloi i tilanhoitajana Kalholla 1945. Voi sanoa, e ä pitkälti meidän tuo eillamme modernisoitiin Hartolan sivukylät. Kar i Salo, trubadu ri La 22.7. LIIKUNNALLISESTI läpi elämän Mikä ihmeen vempele. Mu a alunperin se oli piikojen käytössä. Helena Mäkinen HARTOLA, SYSMÄ Vko 24: Piian koppa. Yläastetason opinnot viimeisteltiin silloin viimeisen kuukauden osalta Itä-Hämeen opistolla. Vaimo on ollut tukena ja turvana varsinkin noina elämän ruuhkavuosina. Siitä alkoikin monipuolinen ura Aaltosella. Missä merkeissä keskikesän juhla sujuu. Helmi Papi niem n Junav unuhäiriköt La 8.7. Nyt mennään hyvissä ajoin nukkumaan, sillä näkeehän ne pelit nykyään jälkikäteen. -Hartolan Voiman pesisjoukkue pelasi parhaimmillaan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. hiihtoa, joten minäkin innostuin hiihtämään ensimmäisen Finlandia-hiihtoni vuonna 1973. Pohjolan koulun läheisyydessä sijainneella kentällä pelatut pelit houku elivat paikalle runsaasti yleisöä. Jäin eläkkeelle parikymmentä vuo a sitten. -Joukkueen jäsenet harrastivat talvilajina mm. Kun mennään rauhallisempiiin lajeihin, kalastus on vienyt mennessään. Onnistuuko penkkiurheilu. Irwinin lapset La 29.7. Pelasin heidän riveissään viidentoista vuoden ajan 1960-luvun alusta alkaen. Keilausharrastus on valite avasti pitänyt jä ää jo ajat si en. Koulun pää ymisen jälkeen työelämään. -Aloitin 14-vuotiaana työskentelemään Arvi Aaltosen kaupassa Pohjolassa. -Lentopalloa aloitin pelaamaan 70-luvulla “ukkokerhon” riveissä nuorimpana jäsenenä. Etelälohkon pelit veivät joukkueen pelireissuille Helsinkiin asti. Niille löytyy varmasti nimi ja käy ötarkoitus! Kerro vastauksesi Lähilehden Facebook-sivulle tai sähköpostilla osoi eeseen toimitus@lahilehti.com, lisää sähköpostiin ”Vempele”. Sellaisena sen voi nykyään tavata monessakin paikassa. Olet ilmeisesti ollut koko ajan liikunnallisesti aktiivinen. Olen itse ollut au amassa lapsiani maailmalla esimerkiksi taloremonteissa. Kokonpol o on aina kuulunut perinteisiin, mu a tänä vuonna se ei mitä ilmeisimmin tule onnistumaan sääolosuhteiden takia. Kirjailija Mika Waltari asui lähistöllä ja muistan nähneeni hänet usein ohikulkumatkalla. Millaiset taustajoukot sinulla on. Se tuli hiihde yä kaksikymmentä kertaa, joten tulin nimetyksi “Hartolan ensimmäiseksi hiihtoneuvokseksi”. Nyt joukkueessa pelaa paljon naisiakin. -Liikunta on mielestäni vaiku anut positiivisesti elämänlaatuuni, vaikkei kokonaan ilman “kremppoja” olekaan selvi y. -Vietämme juhannusta perhepiirissä eli lapsia ja lapsenlapsia tulee kylään. -Minulla ja Marja-Liisalla on kaksi poikaa ja yksi tyttö. Monet muistavat ne edelleen huikeana aikana. Työskentelin aluksi myymäläautonhoitajan apumiehenä. Toimin myös maataloustuo eiden myyjänä ja vuosituhannen alussa myyjänä Rautanetin Hartolan myymälässä Aaltosen kiinteistössä. Aiemmin kävin ajokoirien kanssa jänismetsällä. Keimo Pe 14.7. Iso kiitos siitä hänelle. 7 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Veikko Sarikka VV iikon iikon H H enkilö enkilö ”SEISKA” Mika Sankari HARTOLA Lähilehden Viikon 25 henkilö Veikko Sarikka syntyi Kalholla vuonna 1943. Armeijan suori amisen jälkeen toimin myyjänä Värija konepisteessä, jonka kau a myimme mm. Meijerin Maitoba ris a soi! La 1.7. Samasta historiallisesta paikasta löytyivät nämä esineet. Itä-Hämeen museon seinälle päätynyt arjen esine ei ollut kovin tu u
Salovius kulki vuonna 1897 Heinolan ja Sysmän pitäjissä etsimässä menneisyyden muistoja, hän sai kuulla Sysmän Taipaleen kylässä olevasta Kukkarokannon kivirauniosta. Kukkarokannon nimen tausta Näin saisi selityksensä myös raunion erikoinen Kukkarokanto-nimitys: kanto vii aisi todelliseen puunkantoon. R. Kukkarokannon raunion tapauksessa kyseessä olisi siten maastonkohta, jossa on kasvanut ehkä Saloviuksen mainitseman puun tapaan samanlainen kansanuskomusten piiriin kuulunut tärkeä puu, joskin mahdollisesti eri aikaan. Raunio oli kooltaan noin 4 x 3 x 0,8 metriä ja sen kaakkoisreunassa oli kookas maakivi. Tämän raunion yläpuolella oli notkossa ison kiven päällä petäjä, jota piti syleiltämän, kun keväällä karjaan mentiin.” Kivi raunioon onnen turvaamiseksi Saloviuksen mainitsemat ohikulkijat vii aavat tämän Viljamenvuoren juurella Puolalahdessa sijaitsevan kiviröykkiön vieritse kulkeneella ratsupolulla matkaaviin. Pellonkulmaa kutsu iin Kirkonkukkarokolkaksi, sillä jokainen paimen antoi sille ikään kuin kolehdin. Toisin sanoen, jokainen paikalla kävijä kantoi sille oman kivensä aivan kuten jokainen kirkkoon tulija kantoi oman osansa kirkonkukkaroon. Tutkimukset vuonna 2016 Kukkarokannon kiviraunio tutki iin arkeologisesti vuonna 2016. Usein kanne iin jo pitkän matkan takaa kivi kourassa hei ämistä varten. Vasemmalta oikealle: Jasse Tiilikkala, Timo Muhonen ja Janne Rantanen. Salovius kertoo, e ä Kukkarokannon raunioon”ohikulkevat aina ennen hei ivät kiviä. Nimi äin esimerkiksi luovutetun Karjalan Muolaasta tunnetaan pelto, jonka kulmaan paimenet hei ivät kiviä matkallaan metsään ja takaisin. Heikki Helin Tämä on kirjoitussarjan 786. Tämä onnistuikin useamman kymmenen metrin matkalta. Niille kun kelpasi lahjaksi myös kivenmurikka. Oli siis parasta, e ä jokainen metsässä kulkeva toi kiven Kukkarokannon raunioonkin. Kukkarokannon raunio on tämän maailmanlaajuisen perinteen pohjoisimpia kaikuja, havumetsävyöhykkeen suomalaisen talonpoikaiskulttuurinkin jossain vaiheessa omaksuman tavan synnyttämä muistomerkki. Rauniosta löytyi ainoastaan pienehkö eläimen kylkiluu ja hevosenkenkänaula sekä muutamia todennäköisiä hevosenkenkänaulan osia. Se on lii ynyt matkaonnen saamiseen ja toisaalta tietyillä paikoilla uskotusti asuvien pahantahtoisten olentojen mielly ämiseen. Kukkarokannon rauniosta tietää myöhemmin kertoa myös läheisen Puolalahden talon isäntä Aarne Tasanen. Se oli pieni mu a tärkeä teko, jota nykynäkökulmasta on vaikea käsi ää. On siten mahdollista, e ä puu tai sen kanto, jonka ympärille Kukkarokannon raunio on aikanaan paikalle kannetuista yksi äisistä kivistä muodostunut, on ollut merki ävä uskomuksellisessa mielessä. Polku on ollut olemassa viimeistään 1700ja 1800-lukujen tai eessa, jolloin se jo kulki Taipaleen kylän ja Vanjärven pohjoisosan kau a Hartolaan asti. Tutkimukseen osallistuivat Timo Muhosen lisäksi arkeologit Janne Rantanen ja Jasse Tiilikkala. Kivien pieni koko ja röykkiön rakentee omuus tukevat kansanperinteen tietoa siitä, e ä paikalle on kanne u kiviä pitemmänkin matkan takaa ja e ä pienet paimenetkin ovat niitä raunioon hei äneet. Sen syntyhistoria kuulosti tuolloin muinaismuistoja maassamme kartoi aneen mielestä varmaan yhtä eriskummalliselta kuin nykyarkeologienkin, sillä useimmat maamme kiviraunioista tiedetään kootun aivan muunlaisista syistä. Kyseinen ratsupolku löytyy myös historiallisista kartoista. Mikäli aivan vähäisiä kivenmuruja ei oteta huomioon, laskimme niissä olevan yhteensä 6362 kiveä. Tasanen muistelee: “[Oli] vielä tapana pitää alkukesästä paimenia mukana, kun Kukkarokanto Viljamenvuoren kainalossa lehmät kävivät Puolalahden rannoilla hakamaalla. Tämäkin on lii ynyt onnen saamiseen, ja siitä on samaten tietoja eri puolilta Suomea. Mu a ennen salomailla liikkuvien mielestä se oli tuiki tarpeellinen matkavakuutus, jota ilman ei metsässä pärjännyt. Siinä ei havaittu minkäänlaisia rakenteita ja varsinaiset esinelöydöt olivat vähäisiä. Rauniossa oli yhteensä 14 kivikerrosta. Se on voinut olla aikanaan puu, jonka luo metsänhaltijaa on tultu tervehtimään keväällä, kun karja on ensi kertaa laske u metsälaitumelle. Yleisesti o aen kivet olivat pieniä, pääasiassa alle 15 sen imetrin kokoisia. Myöhemmin siitä on ollut jäljellä enää kanto, joka on antanut paikalle nimen sille tuotujen ”kivialmujen” ohella – kannot ovat puiden tapaan olleet kansanuskossa paikkoja, joiden luokse metsänhaltijaa tultiin tervehtimään. Sieltä paljastui suuri hiilen ja puoliksi palaneen puun keski ymä, josta lähti osi ain hiiltyneitä puunjuuria kahteen suuntaan. osa. Aikanaan, kun tietä rakenne iin, linja iin se tarkoituksellisesti kulkemaan siten, e ei rauniota tarvitsisi purkaa sen alta. (Kuva Jasse Tiilikkala). Tämä perustuu Timo Muhosen laatimaan yhteenvetoon kaivauksista. Samalla on pyyde y, e ä karja saisi kulkea rauhassa koko laidunkauden ajan. Mikäli näin ei olisi tehty, olisi metsänhaltija voinut kostaa epäkunnioittavan käytöksen olla huomioima a metsämaiden todellinen hallitsija. Metsänpei oa pelä iin yleisesti, ja ennen vanhaan kaikki tunsivat hiuksia nosta avia tarinoita metsiin kadonneista ihmisistä ja kotieläimistä. Kukkaro puolestaan seli yisi kirkolliselta esineeltä lainatulla sanalla. Tavoi eena oli ensimmäisen kerran tutkia ken äarkeologisesti Suomessa näitä vähän tunne uja ohikulkijoiden kivi kiveltä kasaamia röykkiöitä, joita tiedetään olleen olemassa eri puolilla maailmaa parhaimmillaan – ei enempää eikä vähempää – jo useamman tuhat vuo a. Raunio ennalliste iin kaivausten jälkeen, ja se on edelleen nähtävissä tieltä. Siten, aivan kuten kiven raunioon kantamisella, on pyri y varmistamaan karjaonni sekä myös paimenien turvallisuus. 14 kivikerrosta, 6362 kiveä Itse Kukkarokannon raunio sijaitsee aivan nykyisen 1950-luvun puolivälissä rakennetun Vanjärventien länsireunassa. Samalla tutki iin maastossa myös Kukkarokannon raunion ohi kulkeneen ratsupolun tarkempaa sijaintia. 8 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Helinin Heikin palsta Kun K. Juuri tuon puun kannon hiiltyneet jäänteet saate iin siis kaivaa esiin kesällä 2016, kun tutkimus Puolalahden mailla lähestyi loppuaan. (…) Mutki elevan karjapolun varrelta taas piti vanhan uskomuksen mukaan joka aamu kantaa kivi Kukkarokannon mäkeen, johon vähitellen myös nousi raunio, vaikkeivat kivet suuria olleet, pieniä kun olivat kantajatkin.” Kukkarokannon raunion lähimaastosta on edelleen löyde ävissä piikkilanka-aitaa merkkinä tästä metsälaidunnuksesta, vanhasta tavasta, jota Viljamenvuoren alueella harjoite iin vielä 1960-luvulle asti. Kyseessä oli suomalais-karjalaisessa uskomusperinteessä tunnettu metsänpei o-niminen tapahtuma, jossa ihminen tai kotieläin joutui ikään kuin vieraaseen todellisuuteen, metsän vangiksi, josta etsijät eivät voineet metsänhaltijan uhria löytää kuin ainoastaan taikakeinoin. Nämä olivat palaneen puunkannon jäänteet. Ratsupolulla matkaavien lisäksi karjaa metsään laiduntamaan vieneet paimenetkin toivat siis kiviä tähän raunioon. Tasasen vuonna 1954 välittämä perimätieto kuvaa suurin piirtein 1860-1940 -lukujen välistä aikaa. Salovius ei kerro syytä siihen, miksi tätä ratsupolkua kulkevat olivat kiviä paikalle hei äneet, mu a vastaava tapa tunnetaan myös muualta Suomesta. Röykkiön alla kanto Mielenkiintoisin löytö meitä odo i raunion pohjalla. Kivistä kohosi sitten aikojen saatossa näille paikoille raunioita
Pu e on väsännyt parin viime vuoden aikana jo sellaisen määrän uusia lakeja, e ä tuomareilla on hoppu, jos aikovat pysyä ajan tasalla. Raastuvassa tavataan! Helena Mäkinen, lukija niiden muisto on muu unut vuosi vuodelta kirkkaammaksi ja kauniimmaksi. Pelo elevat uutisissa päivi äin, e ä Rumppi palaa johtamaan läntistä suurvaltaa. Illalla se laske iin ja varhain aamulla noste iin. Juhannuspäivänä isä viritti muuripadan, ihan sellaisen oikean ja käytössä olevan. Vaativat kappaleet (Bachin Inventio 4 ja Pihlajamaan Romanialainen Rapsodia) onnistuivat erinomaisesti. Sinne. Hilpeä tu u kaveri, jota hänen oli kohteliaasti ((hala ava)). Silmät o o hän tuijo i sitä. Parina juhannuksena mentiin naapurin poikien kanssa kalaan, virite iin pitkäsiima. 9 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Kyöstin Kuluma Juhannusmuistoja VIIKON KEVENNYS Lana lomalla: Ennen lomalle lähtöään Lana pistäytyi Virossa marketissa! Kyösti Piippo Savon suunnalla ei juhannustaikoja tehty, mu a tietyt keskikesän juhlan rutiinit toistuivat vuodesta toiseen. Paikalle pyydetyt vieraatkin sopivat konsertin linjaan mainiosti. Toinen vieraileva ryhmä tuli Pieksämäeltä, Timo Pietiläisen johtama PiekKesäinen harmonikkakonsertti piristi sämäen Harmonikat. Viivi Värilä (oik.) palki iin ja kukite iin soi onsa pää eeksi. Näinkin on näppäimet: Q vii ilöi taivaalla, se oli vasta ( eikä juuri valaissut. Duona soite u ”Metsäkukkia” oli just eikä melkein. Ehkä sabotoivat pr%&?k sen hiirijahtia. Kaikille kalastajille pitkäsiima on tu u ju u. Juhannuskoivut hae iin rappujen kupeeseen ja muutamana juhannuksena pirtin la ia peiteltiin haavan lehdillä. Kätevästi ennen suurta patoräjäytystä duuma hyväksyi lain, e ei vesitai muiden laitosten tuhoja tulla tutkimaan ennen 1.1.2028. Lana Kyösti Piippo SYSMÄ Kyllä kesäinen maisema ja harmonikansoi o kuuluvat yhteen! Tähän toteamukseen yhtyi salintäyteinen yleisö Suomen Harmonikkamuseon 30-vuotiskonsertissa Sysmän Tea eritalolla sunnuntaina. Selkäsiimaan sidotaan koulullisia tapseja, jotka viritetään madoilla tai pikkukaloilla. Muutamat juhannuksena koetut tapahtumat, teini-ikäiselle suorastaan kokokohdat, ovat toki jääneet erityisesti mieleen. Ennemmin kanna aa jutella vaikka oraville, ei niitäkään kiinnosta puolen pähkinän vertaa, mu a Putinia enemmän kuitenkin. Konsertin aloi i Itä-Hämeen Harmonikat johtajansa Juha Saarisen johdolla. Lähteen uumista löytyi edelliskesän va uja ja juhannupöydän jälkiruoka oli gourmet -tasoa. Juhla-alue tarjosi kokema omalle maalaispojalle paljon katso avaa: tanssitouhuja, bändin soi oa, humalaisten toilailuja, rakastuneita pareja tanssilavan hämyssä ja loppuillasta serkkupojan etsimistä. Yhdessä menivät entisten luo visiitille hautausmaalle, jossa + + + + + olivat saaneet kyn ilät huomiovaloiksi hämärään. Palkitsemisen suori ivat Tauno Ylönen ja Heli Hakokivi.. To akai, kun kiihkeät kanna ajat eivät osaa lukea ja seuraavat ainoastaan Rumpin sanomisia. Heillä oli mukanaan myös laulusolisti ja kummasti Risto Säämäsen laulu piristi ryhmää, varsinkin kappaleissa ”Marusja” ja ”Pikku syntinen”. Vanha koira ei opi uusia temppuja, mu a ketulta ei keinot lopu. Äkkiä varjoista sähähti valtavalla loikalla kiukkuinen ^..^ mitä se siellä teki. Kun idästä se tuskin enää nousee. Matkalla vastaan tuli niko eleva puolelta toiselle / henkilö. Yösydän vietettiin ra oissti tulilla makkaroita paistellen ja eväitä syöden. Kissa @ aloilleen ja kerjäsi silityksiä. Saalis oli aina runsas. Kauan. Talosta lähti toivion tie __________ toiseen taloon. Kauko Salmenniemen ”Pariisi aren” ja nopeasormisen ”Hulivilipolkan” kau a siirry in joutsalaismiesten Kyösti Kuuselan ja Jouni Rinteen soi oon ja instrumentiksi vaihtui huuliharppu. HM: Mi umaaria! Nyt piisaa luonnonvaloa, vielä kun järjenvalo alkaisi loistaa suurten johtajien aivonystyröissä. 15-vuotiaana pääsin isoserkkuni mukaan Kalajoen juhannusjuhlille. Tel aretkiä kaverin kanssa ja jossakin vaiheessa tuo kaveri oli jo toista sukupuolta. Itä-Hämeen Harmonikkojen toinen se i käsi i taiteellisten johtajiensa (Saarinen, Vilenius, Wiren) sovi amia kappaleita ja tällä vuorolla ryhmä osoitti selkeästi varmao eisen ja virhee ömän soi onsa. Kehitystä näy ää tulevan vuodesta toiseen. Alkuruoka oli useimmiten savukalaa, uudet perunat eivät niillä leveysasteilla olleet vielä rii ävästi kasvaneet. Oman alueen soi ajilla miehitetty konser i oli lämminhenkinen, kotoisa ja kappalevalinnoiltaan innostava. Diktaa orin kyhäämistä laeista voikin aina kätevästi tarkistaa, mikä sotarikos on seuraavaksi suunnitelmissa. Kaikki päätyi kuitenkin onnellisesti. Meillä oli vain sadan koukun siima, mu a kyllä senkin viri ämiseen meni aikaa. Konsertin viimeisessä numerossa kaikki soi ajat nousivat lavalle ja repäisivät ihastuneelle kuulijakunnalle yhteissoi ona ”Metsäkukkia”. Se oli avartava kokemus. ”Muistoja Karpaateilta” ja ”Juntusrannan muistoja” aloi i upeasti iltapäivän ja Per i Paasosen laululla höyste y ”Tuuli tuo, tuuli vie” loi viimeistään hyvän energian soi ajien ja yleisön välille. Hei, ei tämä niin vakavaa ole. Hän osasi paistaa letut pitsimäisen ohuiksi. Itä-Hämeen Harmonikkojen puheenjohtaja Heli Hakokivi ja hanurin grand old man Tauno Ylönen luovuttivat Viiville toisena vuonna peräkkäin kunniakirjan aktiivisesta ja menestyksekkäästä harmonikan soi ourasta. Lopussa on yleensä . Tuoksu sisällä oli huumaava ja lehtien seassa oli hauska temmeltää. Ja Trump on ihan hyvä tyyppi kun se nukkuu tai sukeltaa. Viivi Värilä oli illan tähti. Se ei siitä pyöristynyt. Yligarkki aligarkki örkki. Har moni kk amuseon 30-vuotiskonser i ja samalla Itä-Hämeen Harmonikkojen 50 vuo a kestäneen toiminnan kunniaksi pidetty konser i jä i kuulijoilleen mainiot tuntemukset. Viivillä on edessään loistava ura harmonikkataiteilijana, jos intoa rii ää entiseen malliin – ja miksei rii äisi. Myöhempinä vuosina juhannukset alkoivat muistu aa toinen toistaan, mitään erikoisen hauskaa niistä ei ole mieleen jäänyt. Näin menivät juhannukset ennenvanhaan. Iän kar uessa juhannusreissut suuntautuivat yhä useammin oman pihan ulkopuolelle. Oikeuslaitoksen ra aat raksu avat, mu a käy niin kuin itänaapurissa, jossa on käytössä ihan omanlaisensa oikeus: Mitäs me laeista, kunhan on tuomarit tu uja! Ei ole tainnut itäisestä suurvallasta koskaan löytyä sellaista opusta kuin meillä Suomen laki I-II, jota voi tutkia vaikka kirjastoissa. Myös internetistä löytyy tietoa laeista ja asetuksista. Hienosti soi tämä hanurin esi-isäksikin maini u soitin. Ei siitäkään hyötyä ollut. Sitä vaan, e ä pitäisikö näinä valon hetkinä huolestua, e ä aurinko laskee länteen. Yksi kirkas * tapi i horisontissa. Tulet alle ja äiti astui näy ämölle muuripohjale utaikinan kanssa. Jotenkin Koronabaari Koronabaarissa tapaavat toimi aja ja lukija, jotka turisevat etänä toisilleen. Toisaalta: mitä useampi kokki, sen huonompi soppa… Lukija: Ihanaa nyt! Putin se on viimeinen ihminen maailmassa, jota sotamiehen henki kiinnostaa
. Se on monel a tap a sanomalehden PARAN ELTU VERSIO. klo 11.00 Ehtoollisjuhla Hartolassa. Nämä kaikki nyt muistoissa yhteen liittäen. Vastaano o to klo 9.30-11.30 diakoniatoimistossa Kirkkotie 2. Su 2.7. Voit päivystää vaikka vain osan päivästä! Ilm. Kirkkoherranvirasto ma ja ke klo 9–12 Hartolassa ja ti ja to klo 9–12 Sysmässä, puh 03 876 300 ja sähköposti tainionvirta@ evl. Su 25.6. klo 18.00 Yhteiskristillinen rukousilta. . Jäin kuitenkin yksin suruni kanssa. Su 2.7. Hän tuli etsimään sitä, joka oli kadonnut ja antamaan yltäkylläisen elämän. klo 13 Lauletaan yhdessä! Tervetuloa vie ämään kesäistä päivähetkeä yhteislaulun ja mukavan yhdessäolon merkeissä Alatalosäätiön grillikatokselle. Esirukouspyyntöjä voit lai aa tekstiviestillä tai sähköpostitse. Pian huomasin, että pelkkä raittius ei tyydyttänyt. Liput 30/20€ + palv.maksu Lippu. Diakonia Hartolassa: Diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö puh. En kuvitellut sen olevan mahdollista, mutta olin väsynyt pelkäämään. klo 17 Petri Laaksosen Juhannuskonsertti Hartolan kirkossa. Runon ja suven ja Eino Leinon päivänä diakoniatyöntekijä Kirsi on kahvikärryjen kanssa liikkeellä hautausmaalla. 10 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Seurakuntatiedot Tainionvirran seurakunta Sana viikon keskellä Isku sydämeen Isäni kuoli kun olin 12-vuotias. Olin palanut loppuun työn, urheilun ja railakkaan elämän myötä. Total Cello Ensemble on kuuden huippusellistin yhtye, jonka ilmaisuasteikko ja sointimaailma ovat laajuudessaan omaa luokkaansa. Kolehti seurakunnan nimikkokohteelle Alajoen perheelle. klo 17 Kesäinen laulutilaisuus Suvisaaressa, sateella Sysmän kirkossa. Lauletaan yhdessä Viiskielisestä. Olin onneksi väärässä. Tahdonvoimani ei riittänyt. Anna hänen auttaa. Lippuja myynnissä myös ovella klo 16 alkaen. klo 12 Keskipäivän urkuhetki Sysmän kirkossa. Kaste u: Toivo Eemil Jokinen Kuollut: Raija Kaarina Laa ala 92 v, Teuvo Sakari Rinne 67 v Musiikki: Torstaisin klo 18.30 kirkkokuoro Nuotassa. maksu Lippu. Jaak Luts, urut. Suru oli suuri. klo 15 Mia Heikkisen ja Jarno Kokon konser i Hartolan kirkossa. To 22.6. kirkkoherranvirastoon spostilla tainionvirta@evl. Su 25.6. Tunnustin voimattomuuteni elämääni nähden. Lopulta kuitenkin avioiduin ja tulin isäksi. Sellaista persoonaa ei mielestäni ollut olemassa, joka voisi rakastaa kaltaistani ihmistä jos todella näkisi sisimpääni. Jätin rakkaimpani useita kertoja ja lähdin reissuilleni.Rupesin vihaamaan itseäni entistä enemmän. Lauletaan yhdessä Mirkun kanssa, mukana myös Katri Sanan paikalla. Kahvit klo 18.30 ja seurat klo 19. Syvin kaipaukseni oli saada anteeksi. Perheeni sain pitää ja meille syntyi toinenkin ihana tyttö v-2003. . Lämmin kiitos osanotosta. La 8.7. klo 19 Sysmän Suvisoiton konser i: Total Cello Ensemble Sysmän kirkossa. To 29.6. Antautuminen oli pahinta mitä osasin kuvitella. Hän tuli etsimään syntisiä, joista minä olin suurin. klo 9 Sysmän leikkipuistossa Ulpukkapuistoon (Ulpukkatie 1) Muut yhteiset: Ke 28.6. Alkoholista tuli lohduttajani jo varhain. Perinteiseen tapaan etsimme Hartolan kirkkoon vapaaehtoisia tiekirkkopäivystäjiä pe–su klo 11 – 17. Ke 5.7. 21.10.1940 Sysmä k. Ei ollut enää pakopaikkaa. Liput 30/20€ + palv. Tiekirkko Hartolan ja Sysmän kirkot ovat jälleen tänä vuonna avoinna tiekirkkoina joka päivä klo 11–17 ajalla 10.6.20.8. Torstaisin klo 9.30 – 17 Diakonian kierrätyspiste DiaTori avoinna Hartolan srk-talossa, sisäänkäynti ovesta E (kirkon puoleinen pääty). Löysin tieni nyrkkeilysalille ja valmentajasta tuli minulle isähahmo. Ke 28.6. Kahvit, vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Saarinen s. Ennen konser ia esiintyvät tanssijat Olga Ainali ja Ida Remsu. (Juhannuspäivä) messu klo 10 Sysmän Pyhän Olavin kirkossa, Petri, Jaak. Tarjolla kahvia, teetä sekä lapsille mehua. Liput ennakkoon Hartolan Kotikahvilasta (vain käteisellä, 20€) ja Ticketmasterista (20€+kulut). Ti 4.7. Liput 25/15€ (+lippu. Huonolla ilmalla Kirsin tapaat kirkosta. Hänen voimansa eikä armonsa ole loppunut. Vapaa pääsy. Sysmän ja Asikkalan kamarikuorot yhdistävät voimansa Leena Palmin ja Jaak Lutsin johdolla. Tämä tapahtui v-2000 elokuussa. klo 18 Hartolan seurakuntien miesten yhteinen rukousilta srk-talossa. Ke 28.6. Jeesus on juuri tuollainen persoona. Tule nau imaan kupillinen kahvia tai mukillinen mehua runollisissa merkeissä. Kaikki päätökseni oli tyhjää puhetta. Tuli kuitenkin päivä jolloin jouduin selkä seinää vasten. 050 562 3225/ kirsi.mannisto@evl. Lapset: Perhekerhot leikkipuistoissa: Tuo lapsesi leikkimään muiden lasten kanssa. Sysmässä: Diakonia Sysmässä: Diakonissa Satu Saari puh 050 478 4958 / satu.k.saari@evl. Kahden miesten Suomenmestaruuden jälkeen urani loppui jo 21-vuotiaana. . . Kuollut: Eino Kalevi Palvaila 93 v Hartolassa: Ma 3.7. Olen tänään onnellinen mies. Annoin elämäni Jeesukselle oltuani 1.5 vuotta raittiina. Olisin silti syntinen ja matkalla kadotukseen ilman Jeesusta. klo 18.30 Suviseurat Ylemmäisten koululla. Alkoholin hallintakyvyn menetin jo 17-vuotiaana. Jumalanpalvelukset: La 24.6. Olin pelkuri, vaikka olin nyrkkeilijä. sunnuntai helluntaista) messu klo 10 Hartolan kirkossa, Petri, Jaak. klo 9 Hartolan Visantien leikkipuistossa. Tervetuloa! Sysmän Helluntaisrk Pusukuja 8 www.sysmanhelluntaisrk.com Facebook Sysmän helluntaiseurakunta Rakkaamme Helmi Anneli SEPPÄ o.s. Alkoholin käyttöä en pystynyt lopettamaan. Kaikki rukouspyynnöt ja aiheet käsitellään luo amuksellisesti. Makkaran paistoa nuotiolla, kahvia & teetä. Su 2.7. Tuntui upealta antaa anteeksi kaikille ja – mikä vaikeinta – myös itselleni. tai puh 03 876 300. LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI. Jumala kosketti minua silloin ja antoi halun raittiuteen. (5.sunnuntai helluntaista) messut klo 10 Hartolan ja Sysmän kirkoissa. Kiitos Kaislan henkilökunnalle Annelin hyvästä hoidosta. 25.5.2023 Sysmä Me yhdessä elomme polkuja, hyvin nuoresta asti teimme ja halki elämän aallokon yhteistä purttamme veimme. Äitini ja pikkusiskoni kanssa jatkoimme elämää. Mukana Jaak ja Satu S. Ti 27.6. FAKTAA: DIGILEHTI, eli näköislehti on vauhdil a kasvav kan va lehden lukemise n. Käsitin, etten voisi pelastua elämällä pelkästään hyvää elämää. Su 9.7. Pelko menettämisestä sai karttamaan kaikkea vastuuta ja sitoutumista. Pelkäsin rakkautta, koska siinä oli riski menettämisestä. Jeesus pystyy muuttamaan toivottoman tilanteen. Konsertin tuo o Ukrainan hyväksi. Tyhjyys ja levottomuus ajoivat etsimään onnea kaikkialta. Konsertissa kuullaan myös Sysmän Osuuspankin Bellosio-viulun tämänhetkistä haltijaa, viulisti Pippa Sieppalaa sekä harpisti Laura Hynnistä. klo 19 Sysmän Suvisoiton konser i: Kuorojen suvi Sysmän kirkossa. Kolehti seurakunnan nimikkokohteelle Ollin perheelle. Helena Juntunen, sopraano, Linda Suolahti, viulu, Päivi Severeide, harppu ja Laura Hynninen, harppu. klo 16 Sysmän Suvisoiton avajaiskonsertti Järviltä tuntureille Sysmän kirkossa. Ole rohkea. Voit lai aa esirukouspyyntöjä tekstiviestillä tai sähköpostitse. Facebook ”Sysmä/Tainionvirran seurakunta” ja ”Hartola/ Tainionvirran seurakunta”. (4. klo 15 Runoja & kahvia kahvikärryt liikkeellä Hartolan hautausmaalla. Tuli päiviä kirkkaita onnellisia tuli päiviä tuskan täyttämiä. www.tainionvirranseurakunta. To 6.7. klo 18.00 Rukousilta. Hyvää ja siunattua kesää. Jeesuksen kanssa olen selvinnyt vaikeiden päivien läpi. :n palvelumaksu). Teemu Kaski Päijät-Hämeen Helluntaiseurakuntien koulutyöntekijä Lämmin kiitos Matti Tähtisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. klo 18 Kesäinen Keidasilta Hartolan ”Olohuone” puistossa Visantiellä, sateen sa uessa srk-talolla. Sinua rakas kaivaten ja matkasta kiittäen Puoliso Äitiä ja mummia kaivaten Lapset ja lasten lapset sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Sauna ja iltapala klo 17.30 alkaen ja seurat klo 19. Sain kuulla Evankeliumin Vapahtajan ristin kuolemasta, ylösnousemuksesta – ja tunsin, että Hän elää. Aila sekä Anu perheineen Ke 28.6. Mahdollisuus osallistua myös rukouskävelyyn pienissä ryhmissä Ma 3.7 Miesten rovastikunnallinen saunailta Olavinrannan leirikeskuksessa (Kymärinrannantie 97, Sysmä). Vastaano o ti klo 9-11 diakoniatoimistossa Uotintie 7, 2.krs. Tunsin olevani hengellisesti kuin kuollut ja tosi likainen. . Mukana kan ori Jaak Luts ja diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö. Löysin tavan purkaa tuskaani ja olin tunnollinen harjoittelija. Su 9.7
• VALTRA ja AVANT -sopimushuollot • Fixus -varaosaliike ja -autokorjaamo LVI-asennukset 40 v. 11 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI AUTOASI AUTOKORJAAMO T & P Lahti Visankuja 2, HARTOLA Puh. 03-7155 865 • ABLOY-valtuutettu lukkoliike • SAMMUTTIMIEN tarkastus ja myynti • NOSTO-OVET Rakennuksia HÖYLÄHIRRESTÄ omista tai tilaajan tarvikkeista mittatilaustyönä. 040 581 6664 www.sysmansahkopalvelu.net toimisto@sysmansahkopalvelu.net Yrittäjäntie 1 HEINOLAN KESKUSLUKKO OY p. 0400-355 946 LAADUKASTA PITOPALVELUA 040 7648 304 www.tarjalehtonen.com Tarja Lehtonen LVI-AROALHO OY Talasniemenkuja 5, SYSMÄ 03-7171 357, 0400 626 357 • Arkisin 7–16 • la suljettu SYSMÄN POLTTOAINEPALVELU OY puh. SIRKKELISAHAUSTA sahaja höylätavaraa T:mi Timo HORPPILA puh. 050 3380 396 Sysmä KONE-HEINO OY Koskueentie 9, Sysmä (03) 7171 560 ja (03) 7172 745 • Avoinna ma-pe 8-17 • Huollamme autot, traktorit ja maatalouskoneet • Ajoneuvoilmastointihuollot • Renkaat ja rengastyöt • Myymme varaosat, hydrauliikkaletkut ja -liittimet, hihnat, laakerit ja pultit, ym. 040 585 8704 petrisalonen2@outlook.com Sysmä, Sysmä, Nuoramoinen, Kalkkinen Nuoramoinen, Kalkkinen SISUSTUSSUUNNITTELUA LVI-PALVELUJA Koskinen Ky Koskinen Ky • lokakaivojen tyhjennys • maanrakennus/-siirto • sorat, murskeet ja mullat • lavettikuljetukset 0400 121 008 Dorotea Kyytsönen p. alaan liittyvät ISMO TUOMAALA p. kokemuksella Keskustie 7, Hartola Myymälä avoinna ark. Kuvasta puu uu Dubrovics Jerry. 0400 885 530 HAUTAKIVIÄ KAIVOHUOLTOA www.kaivo.fi info@kaivo.fi (03) 717 2982 KAIKKI, MITÄ HYVÄÄN KAIVOON TARVITSET! Vai tässä. Kuva Mikko Ojala. • Varaosaja tarvikemyymälä • • Autokorjaamo • Huolto • Rengasmyynti • • Tectyl ruoste-estokäsittelyt • Yhdystie 10, 19600 Hartola 03-7161 161, 03-7161 638 ma-pe 8-17, la 10-13 Sähkötyöt, -suunnittelu ja -tarvikkeet, myös ilmalämpöpumput. 040 410 3361 stailimainos@gmail.com SISUSTUSSUUNNITTELUA a s i a k a s l ä h tö i s e s t i KALLIOMURSKEITA Hartolan ja Sysmän louhoksilta MYÖS SORALAJIKKEET JA RUOKAMULTA RANTASEN SORA JA TURVE P. Lähile hti onnitt elee lämpi mästi !. 044 532 7014 • Määräaikais-/katsastushuollot • Autosähkötyöt • Autojen ilmastointihuolto • 4-pyöräsuuntaukset 3D laitteella • Webasto/Ebersbächer Huolto ja asennus • Huollon sijaisauto-/vuokra-autopalvelu • KL-ServicePartners (Volvo, BMW, Mercedes-Benz) SALMELA OY Merkillisen reilu. (03) 716 1205 www.hartolanapteekki.fi AVOINNA ma-pe klo 8.30–17, la klo 8.30–14 Keskustie 57,19600 Hartola hartolan.apteekki@apteekit.net 52 HAMMASLÄÄKÄREITÄ Hammaslääkäri TIMO NIEMINEN Virtakatu 4, Heinola (03) 7144 588 ONNI-KALUSTE ONNI-KALUSTE ONNI-KALUSTE ONNI-KALUSTE SYSMÄ Särkilahdentie 6, (03) 7170 318 JOUTSA Yhdystie 7, (014) 883 262 ma, ke, pe 10-16, ti, to, la ja su suljettu ma, ke, pe 10-16, ti, to, la ja su suljettu Uotintie 2 045 125 0325 www.pelta.fi (03) 876 370, 0400 460 890 arkisin 8.30-17, lauantaisin 9-14 Sysmäntie 38 www.sysmanapteekki.. Kuvan o i Heikki Tabell. HAUTAKIVET POLAR GRANIT OY Hannu Pitkämäki, Hartola puh. rakennuspeltityöt Hartolan Apteekki puh. MAANRAKENNUS TUOMAALA • Maansiirtoja kaivinkonetyöt • Pihatyöt, salaojitukset, kaapeloinnit ym. 9.00-16.00 (03) 7162 452, 044 373 2337 Olisiko tässä sinun paikkasi. 0400 494 864 PELTITYÖ KARI LIUKKONEN KY Hartola, 0400 710 298 tomat räystäskourut (myös pyöreät), tikkaat, ym. Merkillisen reilu. Kevään uudet ylioppilaat Sysmän Lukio Itä-Hämeen Opisto Emmi Pennanen ja Ar u Hulikkala. 7171 222, 0500 468 790, 0500 468 773 Sysmäntie 28 • pikapesu • huolto • tarvikkeet • kahvio ma-la 7-21, su 9-21 SYSMÄN KOLARIKORJAAMO AUVINEN OY 0500 921 656 PALVELUHAKEMISTO APTEEKKEJA ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA HUOLTOASEMIA HUONEKALUJA PITOPALVELUA PUUTAVARAA RAKENNUSPELTITÖITÄ SORAA JA MAANSIIRTOA SÄHKÖLIIKKEITÄ TURVAPALVELUITA SYSMÄN KOLARITYÖ • kolarikorjaukset ja maalaukset • hinaukset/ käynnistykset 24h 0400 493 770 SORAA, MURSKETTA JA MULTAA AUTOILIJA PETRI SALONEN Puh. Ylioppilaat vasemmalta: Syrjälä Tuomas, Hildén Lauri, Rimpioja Nella, Ranta Tuuli, Rouvinen So a, Zverev Mikhail, Ojala Akseli, Toivonen Paavo ja Seppänen Hanna
3,19/kpl 5 -25% 2 kpl. 2/asiakas Pepsi Max 2x1,5 l (0,73/l) sis.pantit (30 pv alin hinta 3,89) Suippopaprika 300 g (4,97/kg) Belgia Fazer Makeissekoitus Tutti Frutti tai Ässä mix 800 g (6,19/kg) 4 3 Kaveria Tuutit 95 g (21,05/kg) Yksittäin 2,95 (31,05/kg) 1 Sipulinippu Suomi 1 Varhaisperuna Suomi Atria Kanan Minuuttifileet 760 g (10,51/kg) Suomi Atria Possun Varras Barbeque-marinoitu 1 kg, Suomi HK Kabanossi Grillimakkarat 360–400 g (4,38–4,86/kg) Yksittäin 2,89 3 kg Katso juhannuksen aukioloajat: hameenmaa. 12 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Herku ista Juhannusta Katso resepti yhteishyvä.fi 2 KPL POP-UP Tori ke 10-20 to 8-20 S-market Sysmä ä Estrella Perunalastut 275 g (7,27/kg) Yksittäin 2,89-3,09 (10,51-11,24/kg) 4 Raj. max 2 kpl / kuponki max 1 erä / kuponki Elovena Välipalakeksit 300 g Norm. erä erä 2 KPL erä 2 KPL 4 2 kpl erä Valitsemasi Kattaustai Kertakäyttökattaustuote S-MOBIILIKUPONGILLA 21.-27.6. fi/palvelut tai S-mobiilista nippu 1 2 kpl 2 9 7 2 kpl Rajoitus 2 pkt/talous Kulta Katriina Kahvi SJ tai PJ 450-500 g (6,98–7,76/kg) (30 pv alin hinta 5,69) 33 pkt Ilmoituksessa olevien tuotteiden hinnat voimassa 20.-25.6
Portaat rakenne iinkin päädyn ulkoseinälle. – Onneksi kul uurilautakunta ei uskonut, vaan järjesti raivaustalkoot. 1980-luvulla pienen maalaiskunnan järjestämä kuvataidenäy ely oli harvinaisuus. valmiita yhteyksiä taiteilijapiireihin. Koululaisja vierasryhmät nostivat kävijämäärää. Erityisen hyvin Poukama muistaa Taidekeskus Salmelan perustajan Tuomas Hoikkalan vierailun. Hän kiersi näy elyn ja näy i tuimalta. Olennaista näy elyn tasokkuuden kannalta oli se, e ä kutsutut olivat amma ilaisia. 13 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI TÄSTÄ ALKAA VAIN DIGISSÄ! Jutu P ubi Jutu P ubi L ÄHÄRIN Helena Mäkinen HARTOLA Kesänäyttelyitä alkoi putkahdella 1980-luvun alussa kartanoihin, riihiin ja navetoihin. Mainontaan ja markkinointiin olisi pitänyt olla enemmän resursseja. Avara ullakkotila kaksinkertaisti näy elytöiden määrän ja erityisesti veistokset olivat siellä edukseen. Ohjeena oli, e ä saan järjestää, kunhan näyttely maksaa itse itsensä! Pääsylippuja taiteenvälitystuloilla se onnistuikin, mu a aina oli huoli niskassa. Otin aina paljon tasokasta gra ikkaa, jota myytiin hyvin. Tekninen toimisto piirsi sinne siistejä huoneita ja kustannusarvio oli valtava. Tilaratkaisu toi verra omasti lisätilaa. Kierroksen lopuksi hän kysyi minulta vihaisena: Miksei kukaan ole sanonut minulle, e ä täällä on näin tasokas näy ely?. Lattiaksi saatiin halvalla vanhan kanoottiveistämön la ialankut. Erityistä näy elyssä oli se, e ä kutsuja saivat ainoastaan naistaiteilijat, koska silloiset kesänäy elyt esi elivät pääosin miestaiteilijoiden töitä. – Hartolaan tuloni porkkana oli juuri työhön kuuluva näy ely. Otin näy elyyn aina muutaman klassikon ja uusia nousevia tekijöitä. Alun pui eista näy elyä kehite iin ja sen asema vakiintui. Vuodesta 1986 näy elyä alkoi hoitaa kuntaan vali u, jo edellisissä työpaikoissaan kuvataidesuuntautunut kul uurisihteeri Marja Poukama, joka kokosi näy elyn peräti 20 vuo a. Hartolan kulttuurilautakunta oli ostanut käy öönsä historiallisen Vanha-Koskipään keskeiseltä paikalta Tainionvirran rannalta, Itä-Hämeen museon naapurista. Vaikka kävijöiltä ja taiteilijoilta saatiinkin runsaasti myönteistä palautetta, raha oli aina tiukalla. Pääte iin aloi aa kuvataidetoiminta. Salongin nimi alkoi toistuvasti esiintyä matrikkeleissa. Museoviraston erikoisehtona ullakon käytölle oli, e ä sinne on saatava erityinen hätäpoistumistie. Kutsu ote iin mielellään vastaan. Näyttelyn kokoajaksi kutsuttiin lahtelainen kuvataiteilija Aili Seppänen, jolla oli Miten sai alkunsa Maila Talvio -salonki. Taiteilijoita ei enää halu u erotella sukupuolen perusteella. Ratkaisevaa oli se, e ä ullakkotilat pääte iin o aa käy öön. Alkuun idea olikin menestys, mu a siitä luovu iin jo 1980-luvun lopulla
Eurowindin hanketoimijalla Solarwindillä on käynnissä kymmenkunta tuulivoimalahanke a. Tuulivoimaloiden lisäksi puisto koostuu voimaloita yhdistävistä rakennusja huoltoteistä, maakaapeleista sekä rakentamisesta vapaaksi jäävästä maaja metsätalousalueesta. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa viidestä tuulivoimalasta koostuvan tuulivoimapuiston rakentaminen Joutsjärven ja Ala-Vehkajärven väliselle metsäalueelle. Luontoarvot on kartoite u (mm. linnusto, lepakot, liito-oravat jne). Eurowind on tanskalainen yritys, jolla on 400 työntekijää maailman eri puolilla, Suomessa työntekijöitä on tusinan verran. 680 hehtaaria. Sisäinen siirto toteutetaan maakaapelein. Lämmintä Juhannusta! Lämmintä Juhannusta! Pysykää pinnalla!. Tea eritalon tilaisuuden aloi ivat esi elyllään hankkeen lopullinen hallinnoija Eurowind Energy ja hankkeen alustavaa työtä tehnyt Solarwind. Kunnan maankäytön suunni elija Ma i Nikupeteri tähdensi, e ä Sysmän tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksia ja toivoi Rekolanvuoren tuulivoimapuiston kaavan valmistuvan mahdollisimman ripeästi. Tuulivoimapuiston sähköverkkolii ymä toteutetaan suunni elualueen läpi kulTuulivoimalapuiston hanke etenee Sysmässä kevaan Elenia Oy:n voimajohtolinjaan. Asian tiimoilta järjeste y yleisötilaisuus kokosi runsaasti innokkaita kuulemaan hankkeen nykyistä vaihe a. Kaavaluonnos on nähtävillä 7.8.2023 saakka. Kunkin tuulivoimalan korkeus on 235 metriä. Tuulivoimaloiden meluja välkehaitat on tarkoin mitattu mallinnuksilla ja ne on tode u määräysten mukaisiksi. 4.5 km ja sen kokonaispinta-ala on n. Puiston etäisyys on Sysmän keskustasta n. Yrityksen bisnes perustuu sähkön tuo amiseen ja sen myyntiin ja tuulivoimaloiden lisäksi myös aurinkovoiman tuo aminen kuuluu tuotepale iin. Konsulttiyritys FCG:n Tuomo Järvinen on suunni ellut alueen kaavaselostuksen ja esi i sen yleisölle varsin seikkaperäisesti. Puheenvuoroissa todettiin monilla suilla, e ä tuulivoimalat tuovat kuntaan tuloja kiinteistöveron, yhteisöveron, työllistämisvaikutusten ja maanvuokrien kau a. 14 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Kyösti Piippo SYSMÄ Muutaman vuoden hiljaiseloa vie änyt Rekolanvuoren tuulivoimalahanke on heräämässä vauhdilla uudelleen henkiin. Tuulivoimapuiston suunni elussa on ote u huomioon alueen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset. Muutamissa puheenvuoroissa kaavaselostusten tode iin olevan iäkkäitä, eivätkä ne siten kaikilta osin vastaa tätä päivää
Aitoissa on nähtävillä Nuutajärven lasia. Vaikka Sysmä ei ole paikkakuntana tu u Veikko Halmetojalle, hän uskoo suuren kesäasukaspotentiaalin ja paikallisten asukkaiden mahdollistavan runsaan kävijäjoukon kesän 2023 näyttelyyn. ”Illuusio” avautuu Suvi-Pinxissä Täällä on aikojen saatossa kuitenkin vieraillut puoli miljoonaa ihmistä kesäisillä matkoillaan ja paikka on Purnun kanssa osa Suomen taidehistoriaa, ylistää galleristi Veikko Halmetoja. – Oli suuri kunnia päästä star aamaan Suvi-Pinxin toimintaa uuteen alkuun. – Tasokkaat näy elyt vetävät väkeä. Halmetoja tähdentää, e ä Suvi-Pinx on tullut tunnetuksi laadukkaista kesänäy elyistään, sen todistaa menneiden vuosien suuret kävijämäärät. Taidehalliin tulee töitä kaikkiaan seitsemältä taiteilijalta. Heistä Janne Laine oli Halmetojan mukana suori amassa töiden ripustuksia. Halmetojan mukaan kaikki pyydetyt taiteilijat lähtivät mielellään mukaan Sysmän kesään ja Suvi-Pinxin uuteen vaiheeseen. Se täytyy kokea paikan päällä. Suvi-Pinxin näy elyn työnimenä on ”Illuusio”. – Katsojasta riippuu, onko illuusio hänen mielestä rehellistä – vai kuitenkin huijaamista. – Näy ely on myös myyntinäy ely ja sinne on vapaa pääsy. 15 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Kyösti Piippo SYSMÄ Suvi-Pinxin kesänäy ely käynnistyy tänään vanhalla, kunniakkaalla nimellään Galleria Halmetojan pystyttämällä näy elyllä. Näy elyn kuraa ori Veikko Halmetoja aloi amassa teosten ripustamista. Halmetojan mukaan kuvataide onkin tehty nähtäväksi, taiteilijat haluavat niin. Illuusion taiteilijat: Kaisu Koivisto, Maisa Majakka, Riku Mäkinen, Janne Laine, Riikka Lenkkeri, Kim Pakarinen ja Hanna Westerberg. Lämmintä Juhannusta! Lämmintä Juhannusta! Pysykää pinnalla!. Näy ely on avoinna myös juhannuksena
Juhannuskokkoperinteet Juhannuskokkoperinteet. Juhannuskokot ovat hyvin vanha perinne, joka tunnetaan varsinkin Itämeren lähialueilla, mu a myös esimerkiksi Irlannissa. Osassa Suomea juhannuskokon pol aminen yleistyi vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta ihan mukavaa olisi palata eiliseen ja kokeilla muutamia tähän ju uun koo uja taikoja. Nykyään juhannustaiat ovat vähentyneet ja usko taikuuteen on hiipunut huomattavasti. Niistä kaikista löytyy runsaasti järvenrantoja, jotka ovat se perinteisin juhannuskokon pol opaikka. Unessa neito näkee tulevan sulhon kuvan. Mu a onhan kokon liekeissä jotain mystistä ja maagista, joka pysähdy ää vain tuijo amaan tulta. Kun ty ö läiskii reisiään vieraan pojan vastalla, he saavat niin monta lasta kun lehtiä jää tytön reisiin (edelly ää yhteissaunaa). Pyörien pol aminen lienee symboloinut vuodenkiertoa. Lisää taikoja: Juhannusyönä on kuunneltava tarkasti käen kukuntaa. Perinteisesti juhannuskokkoja on Suomessa polte u lähinnä Itäja Sisä-Suomessa sekä Karjalassa. 16 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Kyösti Piippo SYSMÄ Juhannustaiat olivat ennenvanhaan osa juhannukseen lii yvää kansanperinne ä. Karjalassa polte iin aikaisemmin useita kokkotulia vierekkäin rannansuuntaisena ketjuna. Siinä on polte u paaluun kiinnite y, terva u kärrynpyörä. Osassa Pohjanmaata juhannuskokko ei vieläkään ole yleinen. Henkiä peloteltiin myös meluamalla. Ilkka Hörkkö, SYSMÄ/HARTOLA Juhannuskokkoja on tapana pol aa vesistöjen rannoilla tai aukeilla paikoilla. Karjalankannaksella polte iin kapeita ja korkeita juhannuskokkoja, joita kutsu iin säärikokoiksi tai tornikokoiksi. Jos halko on halkaistu, se on toisen naisen vara u mies tai leski. Silloin tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja muuta tulevaisuu a varten. Kävele juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin monen vuoden päästä sulho saapuu. Tunne u taika on kerätä juhannusyönä seitsemän kukkalajin kimppu ja ase aa se oman tyynyn alle. Varsin merkillinen on seuraava taika. Niistä isointa ja keskellä sijaitsevaa on kutsu u Ukko-kokoksi. Kokko on yksi aidon juhannuksen tunnelman luojista siinä kuin juhannussauna, juhannuskoivut tai grillaaminen. Vastaavia tulia on polte u myös vuodenkierron toisessa ääripäässä, talvipäivänseisauksen aikoihin. Tytöt kieriskelivät alastomina ja uskoivat, e ä samalla kun kaste tar uu heidän vartaloonsa, nousee lemmenhuuma poikien päähän. Venäjällä on joskus juhannuksena ollut tapana lai aa palava kärrynpyörä vierimään rinne ä alas. Erilaiset yhteisöt ja seurueet ovat pol aneet ja pol avat isojakin kokkoja, mu a hyvin paljon kesämökkien rannoille sytytellään vähintäänkin pienet juhannustulet – mikäli metsäpalovaroitus ei niitä kiellä. Juhannuskokon pol amiseen ei liity nykyisin sen enempää henkien karkoitusta kuin symboliikkaakaan. Miehet saavat ilmeisesti tulla toimeen naimahankkeissaan ihan omin päin, ilman taikoja. Ilmeisesti usko iin, e ä aikoina kun auringon liike näy ää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, henkiolennot tulevat levo omiksi ja lähtevät liikkeelle. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Kaivo ja käki kertovat tulevasta: JUHANNUS ON LEMMENTAIKOJEN AIKAA Lisää alastomuu a sisältäviä taikoja: Kun kiertää saunan keskiyöllä alastomana kolme kertaa ja katsoo saunaluukusta sisään, niin näkee tulevan sulhon. Muita juhannukseen ja tuleen lii yviä perinteitä löytyy muun muassa Venäjältä ja Latviasta. Sama vaikutus on kun kurkistaa metsälähteen (jopa kaivon) pintaan. Jos neito lakaisee alastomana punainen rihma vyötäröllä makuuhuoneen la iaa, sulho saapuu varmuudella. Likipitäen kaikki juhannustaiat perustuvat naisten kokeiltaviksi. Moniin taikoihin lii yy olennaisena osana alastomuus; tässä muutamia pienillä sivuhuomautuksilla varuste uina: Nuoret naimahaluiset tytöt lähtivät juhannuskokolta poikatalon ruispeltoon kieriskelemään. Sen sijaan siellä poltetaan edelleen pääsiäiskokkoja. Ruispeltoja on enää harvassa ja kaupunkilaistytöille tämä taitaa olla liki saavu amaton temppu. Latviassa on samantyyppinen Jãni-tuli -perinne. Isoja tulia on polte u myös Länsi-Suomessa, mu a ne ovat olleet pääsiäiskokkoja tai helluntain helavalkeita. Kun ase aa vastakkain kaksi peiliä ja katsoo toiseen, toisesta peilistä näkee tulevan puolison. Jos puu on kokonainen, mies tulee täysin omaksi (toivo avasti saunan lähellä on puupino). Kokkotulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla
Suomessa elää noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähy ynen, EteHyttysten torjunta lä-Suomessa esiintyvä lehtohy ynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. 17 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Helena Mäkinen HARTOLA, SYSMÄ M/S Jenni-Maria III lähti viemään Hartolan maaja kotitalousnaisten risteilyporukkaa risteilylle. Sadevesi ei saisi jäädä seisomaan pihalle. Tu u ilmiö on, e ä hyttyset kiinnostuvat enemmän joistakin ihmisistä. Mukavan terassilla istuskelun tai metsäretken saa avat pilata äkäiset verenimijät. Ihmisen ominaistuoksu on avainasemassa. Siellä menee viisi viikkoa. – Mikäs täällä nyt on ollessa, mu a Toivo Pylväläinen asui tässä mökissä ympäri vuoden. Kaikki eivät tästä pii aa, mu a kaikille hyönteisille ja vesieliöille vaarallista aine a sisältävän lai een käy ö pitäisi jä ää korkeintaan kotipihan terassille.. Viime viikkojen kuivat säät eivät suosi hy ysten lisääntymistä. Sukulaisiakin oli, mu a veri veti miestä kiertämään. Varjoisat paikat ovat hy ysten lepopaikkoja, ja mitä enemmän pihalla on kasvillisuu a, sitä enemmän on todennäköisesti myös hy ysiä. Tässä laitetaan vieraskirjaan merkintä. – On ollut kiire äkin. – Toivo syntyi Leivonmäellä 1894 torppariperheeseen. Hy yset eivät viihdy avoimilla paikoilla. Tutkijoiden mukaan hienhajun lisäksi myös geeneillä on merkitystä. Tunnin venematkan aikana nauti iin herkullista kalakei oa. Myös lasten kahluualtaat, kastelutynnyrit ja roskaiset ja märät räystäskoulut voivat olla hyviä lisääntymispaikkoja inisijöille. Tähän osuvat kaikki Tehinselän tuulet. Laivuri Sainio kertoi, e ä kylmän toukokuun jälkeen kesä on alkanut näy ää mukavalta. Etenkin lämpiminä, pilvisinä ja tuule omina iltoina hy ysiä voi olla riesaksi asti. Jotkut siedä ävät itseään alkukesällä antaen hy ysten pistää. Sen pitoisuus karko eessa on olennaista. Kippari Jorma Sainio toivo i kaikki tervetulleiksi Erakonsaaren retkelle ja kertoi, e ä mukana ovat myös Markku Lepistö Erämaan Kutsu –yrityksestä ja laivakoira Riki. Monenlaista tarinaa oli Lepistö erakon elämästä kerännyt ja totesi, e ä legendasta nousee yhä uusia piirteitä, kun tämän elämään kytköksissä olleita käy saareen tutustumassa. Vaikuttavista aineista tehokkain on dietyylitoluamidi eli DEET. Selvästi ne ovat ihastuneita tie yjen henkilöiden vereen. Armeijan jälkeen hän kierteli muutaman vuoden ja toimi si en 10 vuo a Rautatiehallituksen isolla hakkuutyömaalla Rihussa työnjohtajana. Sää ei olisi voinut olla parempi – oli sopivan lämmintä ja tuulta vain sen verran, e ä ettei helle piinannut. – Heinolan rautatiesillan rakennustyömaalta Toivo souteli pakoon Päijänteelle saate uaan kan iininpitäjän siuna uun tilaan. Aika monena päivänä vuodessa täällä sataa vaakasuoraan. Karko eista tehokkain ermacell on kemikaalilain mukaan kielle y luonnossa liikkuessa. Hy ynen kuuluu sääskien runsaslajiseen ryhmään. Saareen asetu uaan ja amma ikalastajaksi ryhdyttyään Pylväläinen huomasi, e ä taimenten mahassa oli muikkuja. Hyttysten torjunnassa kotipihassa on tärkeää pitää niiden lisääntymispaikat kuivina. Niinpä hän ryhtyi työstämään muikkua jälji elevää uistinta. Naarashy yset tarvitsevat nisäkkään tai linnun verta munatuotantoa varten. Toivon isä osti sitten Joutsan Tolvasniemeltä vanhan perintötilan ja heistä tuli talollisia. Elämä oli ankaraa, Toivo kierteli jalkapatikassa eteläisen Suomen taloissa ja tuli toimeen pieniä hommia tekemällä. Hy ysiin tehoavat karkotteet, mu a mäkäräiset ovat hankalampia torjua. Kastelutynnyrien vesi kanna aisi vaihtaa kerran viikkoon hy ysten torjumiseksi. Myös hienhaju tai voimakkaasti tuoksuvat shampoot ja hajuvedet saa avat vetää hy ysiä puoleensa. – Vuonna 1918 Toivo meni armeijaanSortavalaan. Pian kuoli saKuljettiin vetten halki mana vuonna kaksi Toivon veljeä ja hänen äitinsä. Kanna aa pukeutua vaaleaan, väljään ja tiheäkuosiseen vaa eeseen. Toistaiseksi hy yskesä ei ole vaiku anut kovin pahalta. Ainekset olivat Päijänteestä pyyde yä kuhaa, haukea ja ahventa. Kulu aja-lehden tekemässä testissä erilaiset rannekkeet ja luonnolliset öljyt eivät juurikaan tehonneet. Toivo oli pienestä pitäen renkipoikana lähitaloissa ja lähti jo 10-vuotiaana säkki selässä maailmalle. Ilkka Hörkkö SYSMÄ/HARTOLA Hy yset ovat riesana etenkin alkukesällä. Hy yssavut voivat antaa esimerkiksi mökin terassilla paikallisen avun. Padasjoelta ajetaan kaikkein eniten, koska siellä on rei iliikenne Kelvenne-saareen. Emme aja tätä väliä, mu a meillä on siellä aika paljon tilauksia. Usein eivät edellä mainitut toimenpiteet riitä. Tänään lähdetään vielä Kuhmoisiin. Se polku johti ystävyyteen toisen kalastajan Lauri Rapalan kanssa, ja legendaan kehi yi uusi sivuhaara. Erakon saareen päästyä kiive iin polkua pitkin katsomaan vaatimatonta mökkiä, jossa Toivo Pylväläinen asui 40 vuo a. Koiraat syövät kirvojen mesikaste a ja käyvät kukissa. Saaressa Lepistö kertoi erakon elämästä
Kotoisin Hartolasta. 040 351 5480 (ma, to klo 9-16) (ma, to klo 9-16) www.lahilehti.com TILAA LÄHILEHTI, TILAA LÄHILEHTI, paperisena tai diginä, paperisena tai diginä, kestona tai määräaikaisena. Alk. Muuttanut juuri paikkakunnalle. 18 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Sysmä lähellä sydäntä. kestona tai määräaikaisena. 4,58 €/kk (kestotilaus diginä) Alk. TILAUKSET: TILAUKSET: lehtitilaukset@lahilehti.com lehtitilaukset@lahilehti.com tai p. 040 351 5480 tai p. 4,58 €/kk (kestotilaus diginä)
Kuva Juha ojaharju.. Vieheka stuksen SM -kisoihin osa istui yhteensä 70 venekuntaa. 19 TORSTAINA 22.6.2023 LÄHILEHTI SYSMÄN JA HARTOLAN PITÄJÄLEHTI Viehekalastuksen SM Viehekalastuksen SM --kisat kisat Vieheka stuksen SM, suurin hauki, Team Nor Silver 1 hauki 114cm Vieheka stuksen SM suurin ahven ahven o pituudeltaan 47 cm. Kuva Juha ojaharju. Ku va Jo ha nn a An . Kuva Johanna An