Laitilan Sanomat 10.4.2018

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11, puh. Laitilan Terveyskodin toimitusjohtaja Eero Kuisma on ollut pilottijakson vauhdittajana. Tiistai 9.12.2014 . Laitila ja Pyhäranta ovat häviäjiä, jos laskelmat toteutuvat suunnitelulla tavalla. . 24 %) 4 kpl asennettuna 195/65R15 279 € 205/55R16 299 € 225/45R17 359 € 225/40R18 379 € Edulliset Radarkesärenkaat Meillä maksat joustavasti laskulla tai erissä! ETUTILAAJANA saat KAKSI Makasiini-ilmoitusta ILMAISEKSI vuodessa. viikko 15 . tuotteista -10 % Osallistu arvontaa n apteekis sa! Voita Iittalan Taikamukeja tai Omron verenpa inemittari! Jump-Sport Joulun toivelahjat Jumpista saunatakki miehille, sininen Iso kylpypyyhe 70x140 cm hh (80€) 68 € (35€) 28 € p S e ”oloasu” (värit: sin., pun. toimitus@laitilansanomat.fi Tiistai 10.4.2018 . Irtonumero 2,10e Perustettu 1925 www.laitilansanomat.fi . . 856 760 Palvelemme SU klo 12 . N:o 95 Kaunosieluinen opettaja HELENA KLEEMOLA Itsenäisyysjuhlissa runsaasti väkeä ” Poliisi tekisi mainion tilin, jos tulisi keskustaan pysäyttelemään pimeässä polkijoita 0210 TÄNÄÄN 8 10 5 9 Karjurock Vuoden Vakkasuomalainen Asuntovaunukiista oikeuteen 6 Kaduntallaaja, Nakotta sanno 3 . Jokaisella tavaralla on tarinansa 5 8 4 Vianor Laitila Kauppakatu 4-6 Puh. 010 401 3630 vianor.fi Puhelun hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. Hyödynnä etusi! Työkalut • Varaosat Hydrauliikka • Moottorikoneistamo Aukioloajat: Ma – pe klo 8–17 La klo 9–13 Pilppulankuja 3, 23800 Laitila Myymälä 02-856 765 Koneistamo 02-856 766 myynti@saleoy.fi • www.saleoy.fi 27 90 25 90 25 90 AVOHAALARI • Väri harmaa/musta • Vuoriton malli, useita taskuja sekä työkalulenkit • Vahvistettu kangas polvissa sekä polvisuojataskut TURVAKENGÄT • Leveälestinen turvakenkä • Teräskärki • Naulaanastumissuoja TURVAKENGÄT • Mokkanahkainen leveälestinen turvakenkä • Teräskärki • Naulaanastumissuoja TYÖTAKKI • Useita taskuja • Kainaloissa vetoketjulliset tuuletusaukot • Materiaali 80% polyesteri, 20% puuvilla TYÖHOUSUT • Useita taskuja • Lahkeet irrotettavissa • Materiaali 80% polyesteri, 20% puuvilla KUULOSUOJAIMET • CE-hyväksytty VYÖ • Leveys 3,8 cm, pituus 120 cm • Venyvää materiaalia ja lyhennettävissä UUTUUS! 4 90 5 90 34 90 29 90 HANNA HYTTINEN. N:o 27 Eduskunnassa myötämielinen vastaanotto . Viime viikolla julkistetut sote-laskelmat kohtelevat Vakka-Suomen kuntia eri tavalla. . Uusi avaus Terveyskodissa Laitilan Terveyskoti järjestää ja sponsoroi neljälle asepalveluksessa tai kertausharjoituksissa vammautuneelle ryhmäkuntoutusjakson, jolta on tarkoitus kerätä tietotaitoa jatkoa varten. KLO 10-19 LAUANTAINA 13.12. 856720 OUTLETPÄIVÄT PALJON VAATETTA KOKO PERHEELLE! PERJANTAINA 12.12. viikko 50 . musta) SXXL (80€) 59 € ( 128-164 cm (70€) 55 € Lahjakortti! Vihtorink. toimitus@laitilansanomat.. Aarre Arrajoki (vas.) ja Mikko Vaittinen (oik.) osallistuvat kuntoutukseen. Neanooran tiloissa) TORSTAINA 11.12. HUUTOKAUPPA 10 3 Pelkkää päivänpaistetta Irtonumero 1,60€ Perustettu 1925 www.laitilansanomat.. Sote rokottaa Laitilaa ja Pyhärantaa Poutapäivä Janne Riikonen Koko perheen vaatetalo LAITILA Keskuskatu 18, p. SUSIADRESSI Jyske nousi kolmoseen SM-kisat tuovat Laitilaan sadoittain nuoria urheilijoita sekä heidän taustajoukkojaan Tapahtumajärjestelyjen etenemisestä kirjoittaa Juha Laine 0210 TÄNÄÄN . KLO 10-14 VIHTORINKATU 1 (ent. LAITILAN LIIKKEEMME PALVELEE PIDEMPÄÄN – KLO 19.00 ASTI! ILTATARJOUKSET klo 17-19 välisenä aikana: -tuotteet -25 % Arvontaa Kaikista norm.hint
Vuosina 2015–2017 Suomen sisällä vain 54 kuntaan muutti enemmän ihmisiä kuin niistä muutti pois. Nuoruudessani puhuttiin pirtelöistä, joka sekin kuulosti niin tekopirteältä, että kokeilematta jäi. Sote rokottaa Laitilaa ja Pyhärantaa Poutapäivä Janne Riikonen Koko perheen vaatetalo LAITILA Keskuskatu 18, p. KLO 10-14 VIHTORINKATU 1 (ent. huhtikuuta 2018 2 Laitilan Sanomat Toimitus toimitus@laitilansanomat.fi . . Missään tapauksessa emme kilpaile harrastajista, vaan meilläkin pelaa yleisurheilijoita ja suunnistajia. Olin yrttikirjallisuudesta lukenut, että lehdetkin sisältävät monia fysiologisesti vaikuttavia aineita. Ei muuta kuin kokeilemaan vaihtelevia raaka-aineita pakastimen uumenista. Tiistai 10. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva biologi, joka on kotoisin Laitilasta. Tyttö varoitteli, että sörsseliin kyllästyy. viikko 50 . [--] Maan sisäisen muuton voittajia olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun seudun lisäksi Kuopion seutu, VakkaSuomi, Tunturija Pohjois-Lappi. KLO 10-19 LAUANTAINA 13.12. Laitila ja Pyhäranta ovat häviäjiä, jos laskelmat toteutuvat suunnitelulla tavalla. – Suhtaudumme toisiimme erittäin avoimesti. Meillä se raja ei ole tullut vastaan. Suomessa on 311 kuntaa. Kevätkesällä meillä alkaa ”vokkikausi”. TÄST KULMAST . Helsingin Sanomat 7.4. N:o 95 Kaunosieluinen opettaja HELENA KLEEMOLA Itsenäisyysjuhlissa runsaasti väkeä ” Poliisi tekisi mainion tilin, jos tulisi keskustaan pysäyttelemään pimeässä polkijoita 0210 TÄNÄÄN 8 10 5 9 Karjurock Vuoden Vakkasuomalainen Asuntovaunukiista oikeuteen 6 Kaduntallaaja, Nakotta sanno 3 . 856 760 Palvelemme SU klo 12 . Piti oikoa tyrninpoiminnassa. Valitin asiantilaa tyttärelleni. Kimmo Yli-Antola sai 4H-yhdistyksen yrittäjäpalkinnon aurauskeppiprojektistaan. tuotteista -10 % Osallistu arvontaa n apteekis sa! Voita Iittalan Taikamukeja tai Omron verenpa inemittari! Jump-Sport Joulun toivelahjat Jumpista saunatakki miehille, sininen Iso kylpypyyhe 70x140 cm hh (80€) 68 € (35€) 28 € p S e ”oloasu” (värit: sin., pun. Ilmatieteen laitokselle säätietoja toimittavan laitilalaisen Eero Setälän tilastojen mukaan joulukuun sademäärä Laitilassa oli 112 millimetriä, mikä on on tuplasti tavanomaiseen verrattuna. 11, puh. Laitilan Sanomat 3.4.1998. Viime viikolla julkistetut sote-laskelmat kohtelevat Vakka-Suomen kuntia eri tavalla. Autoilijoilta vaaditaan nyt malttia, ettei kaasujalka paina liikaa kesänopeusrajoitusten tullessa voimaan. . SANOTTU Irtonumero 1,60€ Perustettu 1925 www.laitilansanomat.. Nuoruudessani puhuttiin pirtelöistä, joka sekin kuulosti niin tekopirteältä, että kokeilematta jäi.. Säilömään olen innokas. Lapseni sanoivat aikanaan, että äidin ruokia ei voi toistaa. Kesän edetessä värkit lisääntyvät ja osin vaihtuvat: herneenversoja ja -lituja, kaalinlehtiä, kesäkurpitsaa, mäkimeiramia, ilmasipulia, harvennusporkkanoita. Se tarkoittaa sitä, että valtaosa Suomen kunnista tekee muuttotappiota (82,6 prosenttia) ja valtaosassa kunnista kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy (75,8 prosenttia). Autoilija ajaa tuttua reittiä. Lisäksi koneen terät murskaavat osan siemenistä vapauttaen niissä olevan arvokkaan öljyn elimistön saataville. Tiet olivat siis litimärkiä, kun pakkaset jäädyttivät maan. Pannulla pyöräyttämällä näistä raaka-aineista tulee aina erimakuista. (Jyskeen jalkapallojaoston puheenjohtaja) Mika Lintula vakuuttaa, etteivät eri lajit kilpaile seuran sisällä. LAITILAN LIIKKEEMME PALVELEE PIDEMPÄÄN – KLO 19.00 ASTI! ILTATARJOUKSET klo 17-19 välisenä aikana: -tuotteet -25 % Arvontaa Kaikista norm.hint. Sen maku ja makeus peittää marjojen happamuuden. Pannulla tirisevässä öljyssä kypsennettynä ja yrttimausteella ryyditettynä niistä tulee yllättävän maukasta. Niiden ansiosta talvinenkin ruokavaliomme sisältää foolihapon lähteenä kunnon vihreää. Kevätfiilis vaihtuu ärräpäihin, kun kuski katselee reikää tiessä ja menee tarkistamaan autonsa kunnon. Liian kova vauhti ja huonokuntoinen tie ovat vaarallinen yhdistelmä. Kaupunki on vuosien saatossa pystynyt tuottamaan urheilijoita jääkiekon, ringeten ja yleisurheilun kotimaiselle huipulle. Syötävää sotkua Minulta puuttuu into ruuanlaittoon. Pelkkä sana jo nostaa niskavillani pystyyn. Sitten loraus mehua ja maustamatonta jugurttia. . Napsuttelin marjaryppäät leikkurilla pensaista pakastimeen. 856720 OUTLETPÄIVÄT PALJON VAATETTA KOKO PERHEELLE! PERJANTAINA 12.12. musta) SXXL (80€) 59 € ( 128-164 cm (70€) 55 € Lahjakortti! Vihtorink. Marjoista makeimmat hupenevat puuron päällä, viinimarjat, karpalot ja tyrnit lopsahtavat helposti vuosikertaluokkaan. Kuivalla tiellä on mukava ajella, kunnes tömpsis, auto tömähtää kuoppaan. Sekaan joskus valkuaislisäksi kypsää jauhelihaa, joskus kananmunaa tai kalaa. Pitäisikö nyt sivuuttaa sanat ja kokeilla itse asiaa. Neanooran tiloissa) TORSTAINA 11.12. Pyrimme järjestämään omat treenivuoromme eri aikaan kuin pesäpallo ja jääkiekko, hän painottaa. Aurinko paistaa ja lämmittää. toimitus@laitilansanomat.. . Se vie aikaa, tulos katoaa hetkessä näkymättömiin ja jälkisiivouskin on hoidettava. Eri lajit eivät kilpaile seurassa keskenään Kuntien väliset erot ovat revenneet INGA NUOJUA inga.nuojua@gmail.com Jalkapallo ei varsinaisesti ole laji, josta Laitila ja Jyske tunnetaan. 20 VUAT SIT . Hän urakoi tuhat aurauskeppiä Tielaitoksen tarpeisiin. Viime syksynä en ollut ihan kunnossa sadonkorjuuaikaan. Nyt olen saanut ”sotkuun” käytettyä tyrninmarjat lehtineen, nokkosensiemenet ja mustakaalin lehdet. Kas kummaa. Myös päällystetyt tiet ovat kärsineet erityisesti alkutalven lauhoista ja sateisista keleistä. Liekö syynä se, että kahta samanlaista en ole vielä onnistunut tekemään. 30 vuoden keskiarvon mukaan Laitilassa sataa joulukuussa 56 millimetriä. Nyt lumen ja roudan sulaessa tievauriot ovat veden jäätymisen ja sulamisen takia kasvaneet vielä suuremmiksi. – Meillä on paljon poikia, jotka harrastavat useampaa lajia. Jalkapallo nostaa päätään, mutta niin tekevät myös salibandy ja pesäpallo. Lapsia syntyi enemmän kuin ihmisiä kuoli 75 kunnassa. ELOSSI . Että mitä. Ja sieltähän löytyy. Liikennevirasto ennakoi maaliskuun lopussa, että varsinkin sorateillä kelirikko saattaa tänä keväänä vaivata tiellä liikkujia normaalia enemmän. Se tarkoittaa, että ensin kuljetaan kippo kourassa pitkin pihaa ja puutarhaa etsimässä syötäväksi kelpaavaa: voikukan lehtiä, maitohorsman versoja, ruohosipulia, edellisvuotisia maa-artisokan mukuloita. Tee smoothieta. Laitilassa, kuten koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa, satoi joulukuussa harvinaisen paljon. . Tiistai 9.12.2014 . Tytön kehotuksesta työnsin banaania pohjaksi tehosekoittimeen. Käyttämisen laita on sitten jo niin ja näin. Tulipa jopa maukasta. Tammikuuhun saakka kestäneet sulat kelit ja sateet aiheuttivat tienpintaan halkeamia, reikiä ja muita vaurioita. Kevään kohinan voisi melkein kuulla, jollei auton poppikone olisi niin kovalla. Kuski hytkyy musiikin tahdissa ja nauttii kevään vapauttavasta tunnelmasta. Yrteistä vain tilli loppuu joka talvi kesken. Pallopiiri 01/2018 ”Kuntien ääripäät ovat liukuneet entistä kauemmas toisistaan”, (valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo) Aro kertoo. Iida Kauppi iida.kauppi@laitilansanomat.fi Ihana kevät, tömpsis! Myös päällystetyt tiet ovat kärsineet varsinkin alkutalven lauhoista ja sateisista keleistä. Kätken pakastimeen kaiken kesää villiyrttejä ja puutarhan antimia laidasta laitaan. Jos et saa jotakin syötyä, niin juo se, oli hänen kommenttinsa
– Miten niin hyvästä asiasta kuin sote-uudistus voidaan tehdä noin surkea esitys, ihmettelee puolestaan Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilo. Toisen kanalan ja viljaaitan osalta rakennusluvat myönnettiin vain alakerroille, jotka sijaitsevat maan tasalla. Laskelma pohjautuu vuosina 2011–2013 toteutuneiden sosiaalija terveysmenojen keskiarvoon, jotka Laitilassa olivat hiukan vajaat 26,9 miljoonaa euroa. Siihen ei ollut minkäänlaista fysioterapiaa tarjolla. Jäseniä 125, joista noin 10 prosenttia on naisia. . Alkion mukaan esitys julkistettiin ennen kuin rahoitusmalleja pohtiva työryhmä ehti saada työnsä valmiiksi. Laihonen myönsi luvan toiselle kanalalle, jonka yläkertaan johtaa myös pyörätuolille soveltuva ajoluiska. Jaakko Louhivuori . Vuonna 1948 säädettyä sotilasvammalakia sovellettiin asevelvollisina loukkaantuneisiin aina vuoteen 1991 asti, jolloin säädettiin sotilastapaturmalaki. Vaittinen loukkaantui vakavasti ja hänet vietiin Upinniemen sairaalan kautta silloiseen sotilassairaala Tilkkaan, jossa hänet leikattiin. Uusi sotilastapaturmalaki astui voimaan 1.1.2017. Korvaus/hoito evätään noin 10 prosentilta loukkaantuneista. puh. – Vakavasti vammautuneiden nuoret vetäytyvät helposti piiloon eivätkä halua puhua asiasta, Asevelvollisina Vammautuneiden Tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Penttinen kertoo. . . Kerroin olisi nostanut pienimmän sairauspäivärahan noin 60 euroon päivässä. – Esitetyllä rahoitusmallilla kuitenkin rangaistaan niitä kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. JUHANI MARTTALA Laitilan rakennuslautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen, jonka Sakari Muuvilan perikunta teki rakennustarkastaja Timo Laihosen päätöksestä evätä rakennuslupa kahden maatalousrakennuksen yläkerran muuttamisesta näyttelytiloiksi. Lisää maksamaan joutuisi vakkasuomalaisista kunnista myös Pyhäranta ja Taivassalo. Hylkäämistä tukivat myös lausunnot, joita olivat antaneet invalidiliiton ja Turun kaupungin lakimiehet. Kuntaliitto puolestaan on laskenut, että kyseisellä laskentamallilla toteutettu sote-uudistus aiheuttaisi Laitilalle 1,7 prosenttiyksikön korotustarpeen veroprosentin hintaan. Pilottijakson aikana kerätään meillekin tietotaitoa tämän asiakasryhmän erityistarpeista, henkilöstöjohtaja Marianne Rapala Laitilan Terveyskodista kertoo kuntoutusjakson sisällöstä. Hän loukkasi nilkkansa kertausharjoituksissa noin 20 vuotta sitten. Terveyskoti sponsoroi pilottijakson Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Arto Takala Kenenkään ei ole syytä mennä laskelmasta paniikkiin. . www.laitilansanomat.fi puh. Marianne Rapala huomauttaa, että vammautuneelle olisi tärkeää päästä melko pian vammautumisen jälkeen kuntoutustarpeen kartoitukseen. Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Kustavissa menot sen sijaan pienenisivät. . – Jokainen vammautuminen on liikaa, mutta kuitenkin niitä tapahtuu, majuri Jarmo Kangas Porin prikaatista kertoo. Sarilo pitää uudistusta pienille kunnille välttämättömänä, koska niiden rahkeet eivät riitä kasvavien haasteiden kantamiseen. Asevelvollisena pysyvästi vammautuneita on elossa noin 3 000 . Puolustusvoimissa on viime vuosina panostettu työja palvelusturvallisuuteen, jolla pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia. Nilkka katsottiin nyrjähtäneeksi ja siihen laitettiin kiristävä tukiside sekä annettiin särkylääkettä. Perikunta haki rakennuslupaa kahden kanalan ja vilja-aitan muuttamisesta näyttelytiloiksi, jollaisina niitä on jo ehditty käyttää. YKSITYISYRITTÄJÄNÄ toimiva Arrajoki hakeutui siviilissä hoitoon, kun nilkka ei parantunut ja lääkäri totesi sen murtuneen. Leikkauksen jälkeen jalkaan laitettiin ruuvit ja kipsi. Tämä prosessi voi kestää pitkäänkin. – Vuonna 2016 nilkasta todettiin, ettei sille voi muuta tehdä kuin luuduttaa, hän kertoo. Pilottijakson järjestää ja kustantaa Laitilan Terveyskoti. VAMMAUTUMINEN on nuorelle kova paikka. . – Tämän jakson pääpaino on psykososiaalisessa kuntoutuksessa. Näyttelytiloihin täytyy päästä esteettömästi Rakennuslupa evättiin 60% lukijoista kokee Laitilan Sanomien olevan tärkeä paikkakunnan hengen luoja. Maksuosuus puolestaan on laskettu vuoden 2012 lopun asukasluvun, asukkaiden ikärakenteen ja heidän sairastavuutensa perusteella. Siksi siihen liitetty laskelma kustannusvaikutuksista oli täysin alustava. Korvausten saaminen valtiolta ei ole automaattista, vaan saattaa pahimmassa tapauksessa vaatia pitkällisen paperisodan. . Veroprosenttia sillä voisi vähentää 1,1:llä 20,75:stä. Tähän ei kaikilla riitä voimat, varsinkin jos vamma itsessään verottaa jaksamista. Työryhmällä on tiettävästi esittää pari muutakin vaihtoehtoa, joissa kustannusten jakaantuminen on huomattavasti tasapuolisempaa. Uusikaupunki hyötyisi uudistuksesta lähes 2,7 miljoonaa. Pyhärannalle laskelma toisi 321 000 euron lisälaskun ja 0.9 prosentin korotustarpeen ensi vuonna 21,0:een nousevaan veroprosenttiin. Vaittinen pääsi vuodenvaihteessa kotiin ja kävi Jorvin sairaalassa poistattamassa kipsin ja ruuvit. . Vaikka siihen saatiin joitain parannuksia, Penttisen mukaan lakiin jäi edelleen paljon puutteita, kuten se, että sairauspäivärahaan ei tullut samanlaista kerrointa kuin eläkkeeseen. – Laskentamalli vaihtuu mitä todennäköisimmin oikeudenmukaisemmaksi, hän uskoo ja perustaa väitteensä puhelinkeskusteluihin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kanssa. Luudutus ei kuitenkaan onnistunut, eikä nilkkaa ole saatu luutumaan vieläkään. Kipsin painamisen vuoksi jalkaan syntyi hermovaurioita, jotka aiheuttavat päivittäistä kipua. . ” Vakuutukset puh. Vakka-Suomessa raskaimmin uudistuksesta kärsisi Taivassalo, jolle lisälasku olisi asukasta kohti laskettuna 266 ja yhteensä 448 000 euroa. Asepalveluksessa vammautuneiden ryhmäkuntoutus alkoi Laitilassa Hanna Hyttinen Laitilan Terveyskodissa alkoi viime viikon keskiviikkona varusmiespalveluksessa vammautuneiden ryhmäkuntoutuksen pilottijakso. Tämä tarkoittaa sitä, että sairauspäivärahaa maksetaan noin 20 euroa päivässä. Uudistuksen tavoitteena piti olla tasapuolisten palveluiden takaaminen eri kuntien asukkaille, mutta tällaisenaan sillä ainoastaan ajetaan kuntia liitoksiin. Henkilökunnasta noin puolet on tähän mennessä suorittanut työturvallisuuskorttikoulutuksen ja tavoitteena on, että lähivuosina kortillisten osuus saadaan nousemaan 75 prosenttiin. SOTILASTAPATURMAlaissa ei ole määritelty kuntoutusoikeutta vaan kuntoutukseen saa lähetteen lääkäriltä, jonka jälkeen täytyy hakea maksusitoumus Valtiokonttorista. Yhdistys muun muassa neuvoo, antaa apua ja suorittaa sekä tukee selvitysja tutkimustyötä ja tarjoaa vertaistukea asevelvollisena tai kertausharjoituksissa vammautuneille . HANNA HYTTINEN. Yläkerroksiin ei pääse esteettömästi. Tähän esitettiin kerrointa kuten työkyvyttömyyseläkkeessä, mutta sitä ei uudessa lakiesityksessä ollut. Kustavissa menot pienisivät eniten koko läntisellä sote-alueella, joka ulottuisi Varsinais-Suomesta Vaasaan. Ennen vuotta 1991 vammautuneisiin sovelletaan sotilasvammalakia, joka takaa jopa neljä kuntoutusviikkoa vuodessa. – Ja sitten sanottiin, että moikka. toimitus@laitilansanomat.fi www.laitilansanomat.. Veroprosenttia voisi jälkeen pudottaa päätetystä 21,5:stä 2,3:lla 19,2:een. Jakso kestää 10 päivää ja siihen osallistuu neljä asepalveluksessa vammautunutta. – Valitin, että kipsi painaa murtumakohtaan, mutta sanottiin, että se kuuluu asiaan. Paine veroprosentin nostoon 20,5:stä olisi 1,9 prosenttiyksikköä. (02)-588 8900 . – Silloin tiedettäisiin mitoittaa kuntoutustoimet sopivalla tavalla, ettei jäisi pysyviä haittoja, hän lisää. Jos se kuitenkin toteutuisi, johtaisi se väistämättä lähipalvelujen supistumiseen. Kustavin jälkeen vakkasuomalaisista kunnista eniten voittaisi Vehmaa, jossa menot vähenisivät 393 00 euroa, mikä asukasta kohti laskettuna on 304 euroa. Vammautuneet kokevat jääneensä ilman riittävää apua Laitilan Terveyskodissa järjestettiin maanantaina tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin uudesta asepalveluksessa vammautuneiden ryhmäkuntoutuksen pilottijaksosta. Lisäksi Arrajoki sai viiden päivän sairasloman. . . – Rauhanturvaajien kuntoutuspilottijakso oli menestys ja siitä innostuneena Valtiokonttorin edustajat, jotka olivat täällä tarkastuskäynnillä ehdottivat yhteistyön syventämistä Asevelvollisina Vammautuneiden Tuki -yhdistyksen kanssa, Laitilan Terveyskodin johtaja Eero Kuisma kertoo pilottijakson synnystä. Paikalla olivat majuri Jarmo Kangas Porin prikaatista ja everstiluutnantti Riku Mikkonen Puolustusvoimien pääesikunnasta, toimitusjohtaja Eero Kuisma ja henkilöstöjohtaja Marianne Rapala Laitilan Terveyskodista sekä puheenjohtaja Alpo Penttinen ja sihteeri Aki Toivonen Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki -yhdistyksestä. Lautakunta oli Laihosen kanssa samaa mieltä siitä, että ehdot rakennusluville eivät täyty yläkerrosten osalta, ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen aiheettomana. Kuntajohtajat eivät usko rahoitusmallin toteutuvan Pauliina Sarilo ihmettelee, miten hyvästä asiasta saadaan niin surkea esitys. Sote-uudistuksesta Laitilalle 2 miljoonan euron lisälasku Terveydenhuollosta koituvat kustannukset uhkaavat kasvaa Laitilassa ja Pyhärannassa, jos sote-uudistuksen laskelmat toteutuvat. Kannatusjäseniä 11. Näistä päätöksistä noin 10 prosenttia muuttuu muutoksenhaun yhteydessä. Kustavissa vähennys olisi asukasta kohti laskettuna 743 eli yhteensä 248 000 euroa. ARRAJOEN kanssa kuntoutukseen osallistuu espoolainen Mikko Vaittinen, 39, loukkaantui varusmiespalveluksessa Upinniemessä pudottuaan kalliolta vuonna 1998. toimitus@laitilansanomat.. Näin rauhoittelee Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio hallituksen esityksen ja siihen sisältyvän laskelman tultua julkisuuteen. VAMMA jätti elinikäiset kivut. Yhdistys on ollut vahvasti vaikuttamassa uuden sotilastapaturmalain uudistamiseen. Arrajoen mukaan nilkkaa olisi voitu paremmin hoitaa, jos murtuma olisi havaittu ajoissa. . Uusikaupunki hyötyisi uudistuksesta lähes 2,7 miljoonaa eli 173 euroa asukasta kohti laskettuna. ONNETTOMUUS tapahtui marraskuussa. Eeva Suojanen Jukka Alkio uskoo laskentamallin muuttuvan oikeudenmukaisemmaksi. 02 838 5599, Ajoneuvovahingot 02 838 5432, Omaisuusvahingot 02 838 5531, Henkilövahingot 02 838 5526, Matkahätäpalvelu +358 80004531 . Lohjalainen Aarre Arrajoki, 71, on yksi Laitilan kuntoutusjaksolle osallistuneista. Kankaan mukaan palveluturvallisuutta on viime vuosina pyritty parantamaan muun muassa koulutuksella. Invalidiliiton jäsenjärjestö . Joka vuosi tapahtuu noin 30–50 pysyvää vammautumista (vaihtelee paljon vuosittain) . . Perustettu vuonna 2006 . Siinä vaiheessa ei kuitenkaan voitu enää tehdä mitään. . Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki -yhdistys on ollut ajamassa sotilastapaturmalakiin uudistusta, joka tuli voimaan viime vuoden alusta. Vuosittain tehdään 1 500 vahinkoilmoitusta sotilastapaturmista/sairastumisista Valtiokonttorille . Maan hallituksella oli kiire saada lakiesitys eduskunnalle, jota se ehdittäisiin käsitellä ennen kevään eduskuntavaaleja. Myös apulaisoikeusasiamiehen päätös liikkumisesteettömästä rakentamisesta on samansuuntainen. JUHANI MARTTALA Hallituksen ehdotus sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi tietäisi toteutuessaan Laitilalle reilun kahden miljoonan euron vuotuisia lisämenoja. – Minulla on aina repullinen lääkkeitä mukana. . . Asukasta kohti laskettuna lisätarve on 240 euroa. Asevelvollisina vammautuneita 3 000 . Prosenttia pitäisi siis nostaa nyt päätetystä 20,75:stä 22,45:een. Kuntoutusta ei siis välttämättä voida aloittaa silloin kun siitä saisi parhaimman avun. Laitilan laskennallisiksi menoiksi on siten saatu hiukan runsaat 28,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohti summa on 146 euroa. – Onneksi vaalit ovat vielä edessä, Sarilo huokaa. Nuorella, jolla ei ole pitkää työhistoriaa takanaan, sairauspäiväraha lasketaan usein vähimmäisvuosiansion mukaan. (02)-588 8900 . Lähde: Laitilan Sanomien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy www.laitilansanomat.fi Pilottijaksolta kerätään kokemuksia Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki ry . . Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairauspäivärahaa, joka on tulosidonnainen
teemasivut Vihdoinkin lämpenee... Tilikauden tulokseksi edellisten liiketoimintatapahtumien, sekä maksimaalisten poistojen sekä verojen maksun jälkeen muodostui kirjanpidossa -267 000 euroa. VALMENTAJA kehui joukkuettaan hyvästä meiningistä. Liikevaihto osuuskunnalla vuonna 2017 oli 2,12 miljoonaa euroa, mikä on hieman vuotta 2016 pienempi. 02 588 8325 Perjantaina 13.4. Lupa auttaa! on kaikkien Varsinais-Suomen kuntien yhteinen hanke. Periaatteena on, että perheet saisivat palveluita, ohjausta, neuvontaa, tukea ja apua eri tarpeisiinsa mahdollisimman helposti ja yhdestä paikasta. saakka. Jokaiseen Vakka-Suomen kuntaa käynnistetään perhekeskukseen liittyvä avoin kohtaamispaikkatoiminta, jossa on mahdollista tavata muita perheitä ja saada vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa. Samoilla miettein valmentaja oli myös oman tulevaisuutensa suhteen. Liikevaihto osuuskunnalla vuonna 2017 oli 2,12 miljoonaa euroa, mikä on hieman vuotta 2016 pienempi. Laitilan Puhelin tuottaa toiminta-alueensa asiakkaille muun muassa valokuituverkkoon perustuvat laajakaistapalvelut, joiden tuotenimenä on Laitilan Metro. Liikevoittoa osuuskunta teki 202 000 euroa. JERE Koskisen mukaan vielä ei ole aika pohtia tulevaa kautta tai sitä, muuttuuko joukkue ja kuinka paljon. 02 588 8905 Tanja Vainionpää p. . Ja mikä hienointa, niin kotihallissa oli väkeä penkit täynnä, iloitsi Koskinen. Rahoitustoiminnassa eli sijoitusten hallinnoimisessa onnistuttiin tekemään hyvä, edellisvuoden tasoinen tulos. Osuuskunnan taseen loppusumma tilinpäätöshetkellä oli 9 miljoonaa euroa. KevätILMOITUS AINEISTOT teemasivuille viimeistään keskiviikkona 11.4. Tasainen ottelu porilaista Satabandya vastaan meni aina jatkoajalle saakka. VARSINAISELLA peliajalla kumpikin joukkue teki kolme maalia, mutta jatkoajan alkuhetkillä piinan lopetti Severi Rantatalon 4–3-osuma. Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat 693 000 euroa. . – Suurin osa varmaan jatkaa, mutta katsotaan jatkoa sitten myöhemmin. Jyskeen miehet nousivat kolmoseen Ari Anteroinen Laitilan Jyskeen miesten joukkue pelasi lauantaina kotihallissaan ottelun, jossa panoksena oli paikka ensi kauden salibandyn kolmosdivisioonaan. Valokaapeliverkkoon perustuvan Laitilan Metro -palvelun asiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana. Mukana myös juttuja eläinystävistämme! Lapsiperheille kysely palvelujen uudistamisesta Vakka-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistuvat ja nyt kysytään lapsiperheiltä itseltään, millaisiksi palveluiden tulisi uudistua. Vuoden lopussa tätä palvelua käyttäviä asiakkaita oli 1118. Näin kotijoukkue pääsi juhlimaan sarjanousua varsin mukavan kokoisen kotiyleisön riemuksi. . Valokaapeliverkon käyttöaste kasvoi 31 prosenttiin. Rakentamisen painopiste siirtyi Laitilan taajamaalueen ulkopuolisille alueille. Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Uusikaupungin ja Vehmaan verkkopalveluissa on avoinna kysely, johon lapsiperheet voivat esittää toiveita ja kehittämistarpeita nykyisistä palveluista. RAHOITUSTOIMINNALLA Laitilan Puhelin onnistui tekemään tuloksen, joka on hieman parempi kuin edellisvuonna. Myyntituotot säilyivät edellisvuoden tasolla huolimatta siitä, että osuuskunnan palvelusopimusten kokonaismäärä aleni telepalveluiden rakenteen muutoksesta johtuen. VAKKA-SUOMEN kunnissa toteutetaan kattava uudistus, joka kattaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut aina neuvolasta yläkouluun ja harrastustoiminnasta lastenlääkäripalveluihin. Vakka-Suomen kuntien yhteisessä palvelukyselyssä kysytään palvelujen saavutettavuudesta ja tiedottamisesta sekä tulevaisuuden sähköisistä palveluista ja perhekeskuspalveluista. VASTUUVALMENTAJA Jere Koskinen oli ottelun tauottua ja pulssin rauhoituttua varsin tyytyväisen kuuloinen mies. – Asetettuun tavoitteeseen päästiin. Kyselyn toteuttaa Lupa auttaa! -hanke yhdessä VakkaSuomen kuntien kanssa. huhtikuuta 2018 4 Laitilan Sanomat VAMMAISPALVELUT SOTE-MUUTOKSESSA – KESKUSTELUTILAISUUS VAMMAISNEUVOSTOILLE JA MUILLE KIINNOSTUNEILLE TORSTAINA 12.4.2018 LAITILAN KAUPUNGINTALO, VALTUUSTOSALI, Keskuskatu 30 Klo 17.30 alkaen Vammaisja sairausjärjestöt esittelevät toimintaansa Kaupungintalon aulatiloissa. Kyselyyn voi vastata anonyymisti 18.4. Klo 18:00 Aloitetaan tilaisuus valtuustosalissa, mukana on erikoissuunnittelija KM Pirjo Valtonen vammaisja kehitysvammapalveluiden soteja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiosta. MERI SAARIO Lehti jaetaan joka talouteen Laitilassa ja Pyhärannassa. . Ja mikä hienointa, niin kotihallissa oli väkeä penkit täynnä. Asetettuun tavoitteeseen päästiin. OSUUSKUNNAN investoinneista pääosa kohdistui valokaapeliverkon laajentamiseen. Laitilan Puhelin Osuuskunta on Laitilassa kotipaikkaansa pitävä, Finnet -ryhmään kuuluva paikallinen teleoperaattori. Keskustellaan ja kerrotaan Vakka-Suomen alueen näkökulmasta huomioonotettavista asioista sote-muutoksessa. . Kausi oli nousujohteinen. Vakka-Suomen seutukunnallinen perhekeskus on alustavasti suunniteltu perustettavaksi Uuteenkaupunkiin. Valmentaja Jere Koskinen . Jännitystä riitti koko rahan edestä Jännittävä nousukarsintapeli päättyi jatkoajalla laitilalaisten juhliin. Tiistai 10. Koko kausi oli Koskisen mukaan hyvä. Osuuskunnan palveluksessa oli 14 vakinaista henkilöä, mikä on yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttona sijoitustuotot olivat 221 000 euroa. Seutukunnallinen perhekeskus on alustavasti suunniteltu perustettavaksi Uuteenkaupunkiin.. Nautitaan nyt yhdessä tästä saavutuksesta. Perhekeskuksella on myös alueellisia toimipisteitä muissa kunnissa. Tulevaisuudessa lapsiperheiden palvelut kootaan yhteen uudella tavalla verkostomaisesti toimivaksi perhekeskuspalveluiksi. . OSUUSKUNNAN vuosi oli hallituksen mielestä onnistunut varsinaisen liiketoiminnan sekä sijoitustoiminnan osalta aikaansaatujen yhteensä 423 000 euron tuottojen ansiosta. Olen joka kaverista ylpeä. – Äijät pistivät sata prosenttia likoon. Ilmoitusmyynti: Elina Salminen p. TERVETULOA! Laitilan Vammaisneuvosto Lisätiedot Anitta Keskitalo, anitta.keskitalo@laitila.fi, p.050-310 2995 Laitilan Puhelimella onnistunut vuosi Laitilan Puhelin Osuuskunnan liiketoiminnan kannattavuus parani vuonna 2017. Osuuskunta on kahdeksan vuoden aikana investoinut Laitilan alueen valokaapelipohjaisiin palveluihin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa
Se paha on ikävä kyllä lähellä ainakin Varsinais-Suomessa ja rannikkopohjanmaalla eli alueilla, joiden susitilanne ei ole kontrollissa, Kurvinen sanoi. Mikko Kärnä puolestaan nosti esiin saman asian kuin ministeri Leppäkin eli susiasiaan pitäisi saada kansallinen säätelyvalta. – Suomi on edelleenkin oikeusvaltio ja oikeusvaltiossa jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus puolustaa omaa turvallisuuttaan ja omaisuuttaan, Kärnä painotti. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä . Maaja metsätalousministeri ministeri Jari Leppä kuuntelee vetoomuksen laatijoita. Hän sanoi todennäköisesti ensimmäisenä poliitikkona ääneen sen, mitä Laitilan seudullakin on epäilty jo pitkään. Yhtäläisesti linjan pitäisi olla yhtenäinen hallinto-oikeuksissa, joihin kaatoluvista valitetaan. Anttila tuomitsi myös kanta-arviot täysin paikkansapitämättöminä. Ei ihme, että metsästäjät turhautuvat, kun heidän havaintojaan ei edes huomioida, ihmetteli Kurvinen. Täällä maalla asuvat ihmiset ovat oikeasti huolissaan turvallisuutensa puolesta. Muutosta tarvitaan ja minä haluan olla viemässä sitä muutosta eteenpäin, hän sanoi. Häirikkösudet pitää päästää päiviltä, Leppä painotti. Kysymys on siitä, että kantaa pitää hoitaa niin, että ihmisten turvallisuus säilyy, Ala-Nissilä linjasi. Vakkasuomalaisten susiadressi luovutettiin eduskunnassa ministeri Lepälle Asko Tanhuanpää Laitilalaiset Susanna ArvelaJalonen ja Touko Salonen sekä mynämäkeläiset Sanna Kylänpää ja Liisa Valtanen laativat yhdessä vetoomuksen, jossa vaadittiin alueen susikannan rajoittamista. ASKO TANHUANPÄÄ Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä ehtivät tapaamaan susitilanteesta huolestuneita vakkasuomalaisia. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka sanoi minun ministeriaikanani, että pihaan tuleva häirikkösusi pitää saada kaataa ja sitä kantaa pitäisi noudattaa edelleen, Sirkka-Liisa Anttila ihmetteli. Vetoomuksen ministeri Lepälle kävivät luovuttamassa sen laatijat. Loimaalainen Olavi AlaNissilä muistutti saviseudulle saadusta kaatoluvasta, joka kuitenkin vanheni Satakunnasta tulleen valituksen takia. MAAja metsätalousministeri Jari Leppä sanoi vakkasuomalaisvieraille jakavansa näiden huolen ja ymmärtävänsä sitä varsin hyvin. – Me maaseudulla asuvat ihmiset koemme olevamme täysin eriarvoisessa asemassa kuin taajamissa asuvat. Samaten kanta-arvioiden on oltava sellaisia, että kaikki osapuolet voivat olla niistä samaa mieltä, jatkossa myös pentutuotto on otettava huomioon, ministeri linjasi. Viime perjantaina yhteensä 3 198 nimen vetoomus luovutettiin maaja metsätalousministeri Jari Lepälle eduskunnassa. – Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta se ei kuulu pihoille, eikä saa aiheuttaa vaaraa ja vahinkoa. Ex-ministerillä on myös aukoton kanta siihen, miten kaatoluvista tehtävien valitusten kanssa pitäisi toimia. Komissiolla on asiassa kaikki aloitusvalta. Maalla pihalle tuleva susi ei aiheuta viranomaisissa mitään toimenpiteitä, mutta jos se tulisi kaupunkipihalle, jahti olisi tuottanut tulosta kymmenessä minuutissa, kuului viesti ministerille. Nyt puhutaan fiktiosta sen sijaan, että pitäisi puhua faktasta. – Siihen on saatava ehdottomasti muutos, että yksi valitus voi estää häirikkösuden kaadon. Kahdesta neljään kaatolupaa ei olisi keneltäkään pois, kanta kestäisi sen hyvin, vetoomuksen laatijat tiivistivät. Seisomassa yksi susivetoomuksen laatijoista, Susanna Arvela-Jalonen Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän puhetta kuunteleva laitilalainen Jarmo Mäki-Arvela (oik.) oli mukana myös laitilalaisten edellisessä eduskuntaan matkanneessa susilähetystössä. Ruotsin lain mukaan tavallisillakin ihmisillä on oikeus toimia häirikkösusien aiheuttamissa akuuteissa tilanteissa. Laitilan Sanomat 5 Tiistai 10. Eivät ne ole tänne itse kulkeneet, siitä olen varma, Anttila latasi. Rajuimman puheenvuoron vieraille piti maaja metsätalousministerinä vuosina 2007–2011 toiminut Anttila. Valitusoikeus pitäisi poistaa kokonaan. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen paljasti olevansa keräämässä nimiä lakialoitteeseen, joka mahdollistaisi Suomeenkin samantyyppisen lain, mikä Ruotsissa jo on. huhtikuuta 2018 ”Nyt alkaa riittää” Olen jo aloittanut eurooppalaisten kollegojeni kanssa keskustelun siitä, että joku muutos on saatava aikaan. . – Häirikkösusille annetut kaatoluvat eivät tarkoita sitä, että Suomesta oltaisiin tappamassa kaikki sudet. Jotain on pakko tehdä, jotta päättäjätkin heräisivät. – Maaseudulla ei ymmärretä myöskään Luken virallisia susikanta-arvioita, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin metsissä säännöllisesti liikkuvien metsästäjien arviot, vetoomuksen laatijat ihmettelivät. Kysymys ei ole todellakaan siitä, että haluaisimme vain tuhota kaiken luonnon, he jatkoivat. – Halusimme herättää sinisilmäiset ja todellisuudesta vieraantuneet kaupunkilaiset tajuamaan, että meilläkin on oikeus turvalliseen ympäristöön. MINISTERIN mukaan Suomi on susiasiassa EU-direktiivin vanki. – Myös susikantojen laskut on saatava ajan tasalle, nykyinen tilanne on sanalla sanoen naurettava. Ihmistä pelkäämättömät sudet ovat aiheuttaneet sen, että lapset pitää kuljettaa kouluun, eikä pienempiä voi jättää ulos nukkumaan edes vaunuissa, vetoomuksessa todetaan. – Olen jo aloittanut eurooppalaisten kollegojeni kanssa keskustelun siitä, että joku muutos on saatava aikaan. – Tutkijat toimivat varovaisuusperiaatteella eli pentujen määrää ei lasketa ollenkaan ja arvio on muutenkin koko ajan vuoden todellista myöhässä. Kansanedustaja Antti Kurvinen Ex-ministeri Anttilalta raju väite: ”Susia on kuljetettu Itä-Suomesta länteen”. Adressia ministerille olivat luovuttamassa Sanna Kylänpää (vas.), Liisa Valtanen, Susanna Arvela-Jalonen ja Touko Salonen. Toivoa täytyy, että meillä ei reagoida vasta silloin, kun tapahtuu jotain pahaa. Yhdeksän vuotta sitten tavattiin kaikkien puolueiden edustajat. – Suomessa poliisi on uudistanut omat toimintatapansa, ne ovat nyt yhtenäiset koko maassa. Ei ole oikein, jos lapsia ei enää uskalla päästää yksin pihalle leikkimään. Lisäksi adressi on toimitettu kaikille Varsinais-Suomen ja Satakunnan kansanedustajille, maaja metsätalousvaliokunnan jäsenille, presidentille, sekä pää-, oikeusja ympäristöministereille. Näin saadaan arvio, joka on vähintään 30 prosenttia todellista määrää pienempi. – Nyt alkaa yksinkertaisesti riittää. Kärnä ei malttanut olla muistuttamatta, että nyt ollaan tilanteessa, johon euroedustaja Heidi Hautala aikanaan Suomen ajoi. – Ei lakimuutos pihasusiongelmaa poistaisi, mutta olisi se ainakin pieni parannus. Ei ihme, että metsästäjät turhautuvat, kun heidän havaintojaan ei edes huomioida. Susiadressin maaja metsätalousministeri Jari Lepälle luovuttanut vakkasuomalaisdelegaatio tapasi eduskunnassa myös neljä kansanedustajaa eli Olavi Ala-Nissilän, Sirkka-Liisa Anttilan, Antti Kurvisen ja Jarmo Kärnän. – Haluaisin tietää, kuka oli se minua edeltänyt ministeri, jonka luvalla Itä-Suomen susia on kuljetettu länteen. EDUSKUNTAAN suuntautuneella susivetoomusmatkalla oli mukana kolmisenkymmentä ihmistä etupäässä Laitilan ja Mynämäen alueelta
Tästä isäni kirjeenvaihtotuttavasta ei kuitenkaan tullut äitiäni. Minä sairastin rajun keuhkokuumeen ja sain kaikilta koko ajan hyvää hoitoa. Kuva on otettu maanantaina Uudessakaupungissa. Tiistai 10. Valkoisten puolella palvelleiden naisten määrästä en ole löytänyt tarkempia tietoja. Kuva: Matti Siloranta Kissa ja koira ärhentelevät herkästi toisilleen, mutta tässä tapauksessa kissa on suuttunut koiralle silmittömästi kun on näin julman näköinen. Ensimmäiset vapaaehtoiset naiset aloittivat palveluksensa joukkoosastoissa 16.10.1995. päivänä vuonna 1995 lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Tapasin heitä kun olin vuosina 1991–1992 toista kertaa rauhanturvatehtävissä. Kuva: Keijo Väänänen.. . Israelin asevoimilla IDF eli Israel Defense Forces oli palveluksessa miesten lisäksi myös naisia. KOLUMNI Laitilan Sanomat on alueensa luetuin lehti: 87% levikkialueen väestöstä* lukee lehteä säännöllisesti. Pankin nettisivuilta ei löydy enää edes puhelinnumeroa mihin soittaa, joten vanhukset, älkää vaivautuko. . RÄPSÄYS Karvamato lämmittelee pyörätiellä. Vanhat kyykkyyn . Varusmiespalvelukseen hakeutui tänä vuonna ennätysmäärä eli 1516 naista. ELISABETH Rehn toimi puolustusministerinä ja hänen ansiokseen voidaan laskea se, että eduskunta hyväksyi äänin 103–66 tammikuun 31. Tuohon aikaan suomalaisia naisrauhanturvaajia ei ollut vielä palveluksessa. Tämän päivän eli tv-sarjan naissotilaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2017 Porin prikaatiin Niinisalossa. . TV-sarja ei ollut puolustusvoimien mainos, mutta se varmasti lisäsi monenkin naisen valmiutta hakea vapaaehtoiseen palvelukseen. Lähde: Laitilan Sanomien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy *= 15 v täyttäneen väestön määrä 8 800 (lähde: Tilastokeskus) www.laitilansanomat.fi Kurjet kevättä kutsuu, taisi kuulla. YLE TV 2 on ohjelmistossaan esittänyt katsojille viime vuonna kuvatun yhdeksänosaisen televisiosarjan Naissotilaat. Ohjelma on edelleen nähtävissä Areena-palvelussa. UNIFILin operaatioalueella näin tuolloin norjalaisen naissotilaan, joka oli kypäräpäisenä miehistökuljetusajoneuvon konekivääriampujana. Hyväksytyt hakijat määrätään palvelukseen tämän vuoden heinäkuun ja ensi vuoden tammija heinäkuun saapumiseriin. Ensimmäiset suomalaiset naispuoliset rauhanturvaajat astuivat palvelukseen EteläLibanonissa ja Golanilla joulukuussa 1991. Kaikkiin kirjoituksiin, myös nimimerkillä kirjoitettuihin, on liitettävä kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Tanhupallosta ei havaintoja. Daami oli kovin sotaisen näköinen. Naisten valintatilaisuudet järjestetään puolustusvoimien aluetoimistoissa nyt huhtikuun aikana. Iso kiitos kaikille minua hoitaneille. ENSI vuonna saatamme saada paljonkin uusia naissotilaita. Kun joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 4000 sotilasta eivät nämä TV-sotilaat palvelusaikanaan välttämättä erottuneet kovin paljoa muusta joukosta. Laitilan terveyskeskuksen toiminnalle kiitos Monenlaista mielipidettä olen kuullut terveyskeskuksen toiminnasta. Lauri Väättänen Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikka sekä muutakin maailman menoa. Television ”Naissotilaat” ohjelmasarja piti ainakin minut kovasti kiinni TVruudun ääressä. Kuva: Jukka Alhoranta Varusmiespalvelukseen hakeutui tänä vuonna ennätysmäärä eli 1516 naista. huhtikuuta 2018 6 Laitilan Sanomat Nakotta sanno Nakotta sanno Laitilan Sanomien yleisönosasto Nakotta sanno -palsta on tarkoitettu lukijoiden mielipiteille. Kaikki alkoi jo ilmottautumisesta ja päivystyksestä sekä kaikista muista toimenpiteistä. Yksi näistä naisista lähetti 3.4.1918 päivätyn kirjeen isälleni. Naisia oli palveluksessa Säkylässä ja Niinisalossa vuonna 2017 noin 200. Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää LAITILA Pyhäranta +7 +8 +8 +7 +7 3 Tänään Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:30 20:40 05:44 21:26 Keskiviikko +9°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:27 20:42 05:40 21:29 Torstai +12°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:24 20:45 05:37 21:32 Perjantai +14°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:21 20:48 05:34 21:35 Lauantai +17°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:18 20:50 05:30 21:38 Naissotilaat Näin ensimmäiset naissotilaat palvellessani Lähi-idässä rauhanturvaajana vuosina 1986-1987. Sisällissodassa 1918 palveli punaisten puolella Wikipedian mukaan naiskomppanioissa noin 2000 naista. Lomalla olevia naissotilaita näkyi bussipysäkeillä ja muuallakin univormuissaan aseitaan kantaen. Sarjassa esiintyivät neljä nuorta naista eli Miisa, Moona, Jenni ja Pirita. Voit lähettää kirjoituksesi osoitteella Laitilan Sanomat, PL 8, 23800 Laitila tai toimitus@laitilansanomat.. Jukka Raivo Puhelinnumero ja palvelua Palvelupankkina itseään mainostanut Kalannin Säästöpankki on muuttanut suuntaa, eikä paljon enää palvele
– Siellä on treenattu kerran viikossa niitä biisejä, joita bändiläiset ovat itse konserttiin ehdottaneet. Osallistumalla tähän leikkimieliseen kisaan pääsee samalla tukemaan leijonien hyväntekeväisyystoimintaa. Palkintoja on yhteensä 13 kappaletta oikein ja lähimmäksi oikeata veikanneille. Aitoa soitto -ja esiintymisiloa ARI ANTEROINEN. Vapunpäivän lämpötilaveikkaus on alkanut Lions Club Laitilan jo vuodesta 2002 asti järjestämä Vappupäivän lämpötilaveikkaus on taas käynnistynyt. 02 8800 880. Nuorten stipendien palkitsemisperusteena on nuoren pitkäaikainen, monipuolinen, tuloksellinen ja edelleen jatkuva 4H-toiminta. Nevavuori näyttää peukkua ja toteaa, että hyvin meni. . Sitten taas ryhmän vetäjä, musiikkipedagogi Taru Nevavuori sanoo, että mennään takaisin normaaliin säkeistöön ja biisi soitetaan tyylillä loppuun. Kaapelointiprojektin pääurakoitsijana toimii Vertek Oy. Rytmihäiriön laulaja Jon Kauppila sai bändien puolesta ojentaa kiitoskukat Taru Nevavuorelle. – Raumalaiset bändit harjoittelevat Ryhmäkoti Lumikissa, missä myös Satakieli treenaa, joten olemme esiintyneet siellä yhdessä ennenkin. Niillä teillä, joilla päällystevauriot vaativat välittömiä toimenpiteitä, talvirajoitukset ovat voimassa, kunnes korjaukset on tehty. . Stipendit jakoi maaja metsätalousministeri Jari Lepppä ja Suomen 4Hliiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski. Viime vuonna elohopea nousi 11,6 asteeseen Viimeinen veikkauspäivä on perjantai 20.4. Palkintoja on saatu lahjoituksina paikallisista yrityksistä. – Tuli hiki, hän toteaa hymyssä suin. – Näiden kanssa on niin mahtava tehdä tätä työtä, koska he ovat niin innoissaan musiikista, sanoo Nevavuori. ILOISESTI kajahtaa -konsertin jälkeen joka bändin kaikki soittajat kukitetaan. Konsertin jälkeen jo kovasti kyseltiin, että kai ensi vuonnakin on samanlainen konsertti. SIINÄ yksi tuokiokuva viime viikolla Laitilan opistotalolla pidetystä konsertista, jossa esiintyi kaikkiaan kuusi Taru Nevavuoren ohjaamaa erityisryhmien bändiä. Erityisryhmien bändi SRT&J soittaa Jätkän humppaa, jossa bändin S tulkitsee liki freestyleräpin tapaan innokkaasti sitä, miten ne jätkät tekee näin. – Tavoitteenamme on, että kesäkauden nopeusrajoitukset ovat voimassa kaikkialla Suomessa ensi viikon loppuun 14.4. VSV otta mielellään vastaan palautetta asiakaspalveluun puh. Lippalakki on päässä lippa taaksepäin osoittaen. Musiikkipedagogi Taru Nevavuori Laitilassa kaapeloidaan sähköverkkoa säävarmaksi Vakka-Suomen Voima jatkaa sähköverkon toimitusvarmuuden kehittämistä ja kaapeloi Laitilan keskusta-alueella kevään ja kesän aikana keskijännitelinjaa noin viisi kilometriä. Laitilassa Nevavuoren musiikkiklinikka sijaitsee Veljeskodin alakerrassa. Veikkaamalla Vapun päivän kello 12 lämpötilan oikein voi voittaa mukavia palkintoja. Viime vuosien lämpimin Vappu oli vuonna 2008, jolloin elohopea kohosi 17,3 asteeseen. On niin mahtava tehdä tätä työtä, koska he ovat niin innoissaan musiikista. Noin satapäinen yleisö palkitsee tämän, niin kuin kaikki muutkin esitykset, innostuneilla aplodeilla. Tuolloin Valpurina hytistiin 4,5 asteen kevätkohmeessa. Satu Haapaniemi antoi viime viikon konsertissa kajahtaa niin, että keikan jälkeen oli hiki. – Muutokset aloitetaan niillä teillä, missä ELY-keskukset katsovat olosuhteiden jo sallivan korkeammat nopeusrajoitukset, kertoo liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta. Konsertissa oli mukana myös Nevakorven raumalaiskollega Eija Karvisen luotsaama yhtye Satakieli. Kaapelointityötä tehdään Samppanummen ja Ilomäen alueiden lisäksi myös Välimetsässä, jossa viimeistellään viime vuonna alkanut kaapelointityö loppuun. Hän on minut tähän työhön aikanaan kouluttanut. Kylmintä on ollut 2014. Kesänopeudet käyttöön Talven ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen alkoi eilen maanantaina. Niistä puolet on Raumalta ja puolet Laitilasta. Hän oli yksi 12:sta 4H:laisesta, jotka saivat valtakunnalliset stipendit viime perjantaina Valtioneuvoston juhlahuoneistossa. HÄN on toiminut kolme vuotta Rauman kansalaisopistossa erityisryhmien musiikinopettajana ja vuoden verran Laitilassa. huhtikuuta 2018 Minna Kaunelalle 4H-stipendi Laitila-Pyhärannan 4Hyhdistyksessä vaikuttava Minna Kaunela sai perjantaina valtakunnallisen 4H-stipendin. Kansalaisopiston bändit jäivät konsertin jälkeen lomalle, mutta Veljeskodilla harjoitellaan vielä toukokuun loppuun asti. – Tämähän on melkein kuin missikisoissa, yksi esiintyjistä huudahtaa. Satu Haapaniemi poistuu lavalta muiden soittajien kanssa posket punoittaen. Yleisö ja soittajat kyselivät jo seuraavaa konserttia. Meillä on Eija Karvisen kanssa yhteistä historiaa. Laitilan Sanomat 7 Tiistai 10. Veikkauksen tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä paikalliseen nuorisotyöhön. – Se voisi olla ihan mukava juttu, väläyttää vihreää valoa ohjaaja Kirsi Paananen Monipalvelukeskus Palkeesta. Projektin kokonaiskustannukset ovat lähes puoli miljoonaa euroa. Ari Anteroinen Satu Haapaniemi soittaa sähkökitaraa. Töiden aikana rakennetaan seitsemän uutta puistomuuntamoa ja samalla puretaan vanhaa keskijänniteilmajohtoa ja pylväsmuuntamoita. mennessä, Österman jatkaa. Lämpötilaveikkauksen veikkauslistoja löytyy muun muassa kaupungintalolta, ravintoloista ja eri yrityksistä. – Pahoittelemme kaapelointitöistä mahdollisesti aiheutuvia hetkellisiä haittoja liikenteelle, sekä alueen asukkaille ja toimijoille, VSV tiedottaa. Pääpalkinto on Lucifer Topaz-4 kaasugrilli + kaasupullo
Hän kertoi olleensa vähän yskässä, mutta luotti siihen, että ääni kestää. Sen mukana meni isot kokoelmat vanhoja tavaroita, joita hän oli kerännyt vuodesta 1973. Huudettavaksi päätyi muun muassa avaamaton pakkaus hopealusikoita, jotka mummi sai häälahjaksi sota-aikana Kokkolan kunnanlääkäri Einar Cederbergiltä. Eihän tämä ollut yhtään mitään. Opistotalon kaikki penkit oli jo varattu, joku tosi huutokauppakonkarilta vaikuttava jopa istui etupenkissä kutomassa kaikessa rauhassa sukkaa. Lähtöhinta vitonen! Lasse Lemmetti työssään. Lykkäsin vielä töpselin seinään – toimii. Hinnat olivat naurettavan alhaisia. Tiistai 10. Katselin niitä ja ajattelin, että noita nyt kumminkaan ei kukaan tahdo ja eikös sitten yksi kelloista juuri ollut huutokaupan himotuin tavara. VAIHDOIN pari sanaa myös meklari Lasse Lemmetin kanssa. Nostin neljäkymmentä euroa. Kävin kahviossa jututtamassa kahvia, pullaa ja makkaraa myyneitä Carolina Cederbergiä ja hänen äitiään Marjut Silvennoista. LEMMETTI myi tavaraa ripeästi. PIRKKO VARJO PIRKKO VARJO Aallon pöytäryhmä huudettiin 750 eurolla. Lähtöhinta viisi euroa. On surullista, miten ihmisen elämä katoaa, tuumimme yhdessä, Rinne ja minä. Se meni kympillä. Se oli peräisin mummin isoäidiltä, joka joskus 1900-luvun taitteessa piti pientä ruokalaa Kokkolassa ja käytti astioita siellä. Kävin ensin pankkiautomaatilla. ENSIMMÄINEN myytävä esine oli kalavaaka. Pitkällä pöydällä heidän vieressään oli tavaraa esillä, vanhoja rannekellojakin. Kirjoitan tämän niille, jotka minun laillani ovat ajatelleet, etteivät ikinä selviäisi huutokauppojen kiihkeydestä, kykenisi korottamaan ääntään vieraiden ihmisten keskellä, tarttumaan toisten tavaroihin ja saamaan ne itselleen. Tuumimme, että ehkä koskaan ei tullut tarpeeksi arvokasta tilaisuutta niiden lusikoiden käyttämiseen. OMA hetkeni tuli, kun Lemmetti nosti esiin lähes uudelta näyttävän höyrysilitysraudan. TAPASIN huutokaupan toimeksiantajan Juha Rinteen ja kysyin, mistä tavarat ovat peräisin. Tarpeeseen. PORTAILLA törmäsin Matti Tuomiseen, joka kantoi pientä pöytää. Esillä oli vanhoja huonekaluja, astioita, työkaluja, kirjoja, tauluja, kelloja, koruja, mitä vaan. Arabian rotanhäntäleimaiset astiat ovat palvelleet pienessä ruokalassa kauan sitten. MUMMI kuoli tänä keväänä 95-vuotiaana Uudessakaupungissa. Cederbergin mummin jäämistössä oli myös Arabian sinivalkoinen rotanhäntä-astiasto. Pelottavalta. AALLON pöytäryhmä kirvoitti huutoja. Olen huutanut elämäni ensimmäisen kerran huutokaupassa. Pihalla odotti kaunis, poljettava ompelukone, jonka Tuominen huusi kahdellakympillä. Se kävi näin: Lähdin reissuun vakain aikomuksin. Jonkun kodista puuttui vielä yksi potta ja rikkinäinen ikkuna.. Lemmetti kehotti ihmisiä tekemään reippaasti kunnon tarjouksia, ettei huutokaupassa tarvitse koko päivää kykkiä. Kaivoin rahan kukkarostani, maksoin Tuomiselle, kävelin laatikko sylissäni ulos salista. Tiesin, että huutokaupassa käytetään vain käteistä rahaa. Ihmisille, joille huutokaupasta ostaminen tuntuu yhtä vieraalta ajatukselta kuin vaikka se, että menisi Napakymppiin. Useimmat huudot lyötiin kiinni kahden tai kolmen tarjouksen jälkeen. Joillekin huutokaupoissa käyminen ja niistä ostaminen on ihan helppoa. Ei se ole uusi, käytetty se on. huhtikuuta 2018 8 Laitilan Sanomat Ensimmäinen huuto Pirkko Varjo Nyt se on tehty. Tunnelma oli ihmeen rauhallinen, mitään kilpailua ei syntynyt. Yli satavuotiaassa talossa on viimeksi asunut nainen, joka kuoli hyvin iäkkäänä 2013. Lemmetti arveli etukäteen, että ryhmästä voisi saada 600 euroa. Kestävä ja kantava ääni kulkee heillä suvussa, ja parhaimmillaan Lemmetti on puhunut yhtä mittaa tauotta kymmenen tuntia. Tavarakin oli välillä aika kummallista en käsitä, miksi joku haluaa edes vitosella laatikollisen sekalaista roinaa. Kiersin katsomassa tavaroita. Siinä koko juttu. Tämä juttu ei ole heitä varten. Mitä tarjotaan tästä… tästä näin. Joku teki silti tosi hyvät kaupat. Pöytä maksoi 15 euroa. Naisen etunimi oli Irja ja hän kävi aikoinaan töissä leipomossa ja lasitehtaalla. Olin kovasti samaa mieltä. Tuominen kertoi, että hän on itsekin toiminut meklarina 25 vuotta, nykyään vähemmän. NIINPÄ lähdin pääsiäispäivän aamuna päättäväisesti matkaan. – Seitsemän, sanoi miesääni. Mutta ei sitä uudeksi väitettykään. Alvar Aallon suunnittelemasta pöytäryhmästä tarjottiin jo etukäteen 500 euroa ja myynnissä oli myös harvoin esiin tulevaa vanhaa hopeaa. Helppoa. Minä sain raudan. Lemmetin huutokaupoista hän tykkää, Lasse on kuulemma mukava mies. Molemmat lähtivät kohti Harjavaltaa, jossa Tuomiselta viime vuoden toukokuussa paloi omakotitalo. Useimmat huudot lyötiin kiinni kahden tai kolmen tarjouksen jälkeen. Pöydän takana Paula Tuominen ja Topias Salminen kirjasivat myynnin ja ottivat rahat vastaan. Omega Seamaster -rannekello sai aikaan ensimmäisen kunnon huutokilpailun ja sitä huudettiin myös puhelimitse. Käsillä ollutta huutokauppaa meklari kuvasi mielenkiintoiseksi. Menen ja ostan jotain. Huutokaupassa astiat vaihtoivat omistajaa muutamalla satasella. KOTONA pistin lasit päähäni ja tarkastelin silitysrautaa lampun alla. – Kymppi, sanoin minä. Muuta hänestä ei enää huutokaupassa tiedetty, vaikka siellä myytiin lähes kaikki tavarat, joita hän pitkän elämänsä aikana oli kerännyt. Olin perillä paljon ennen huutokaupan alkua, mutta koska olen amatööri, en ymmärtänyt, että istumapaikkaa varten on tultava todella aikaisin. Näin ilmoituksen Opistotalolla pidettävästä pääsiäishuutokaupasta ja ajattelin, että nyt on minun aikani. Paikan päällä ollut huutaja voitti, kellon hinnaksi tuli 150 euroa. Hinta nousi 750 euroon. Rinne kertoi, että suurin osa on lähellä olevasta talosta, jonka hän osti irtaimistoineen. Carolina kertoi, että huutokaupassa myydään myös hänen isoäitinsä jäämistöä. Tuominen oli yhteydessä luurin päässä olevaan huutajaan, joka kisasi salissa istuvien kellonhimoisten kanssa
Vanha rannekello huudettiin lopulta hyvään hintaan. Pääsiäishuutokaupassa oli myynnissä melko harvoin nähtävää vanhaa hopeaa.. Kiinnostavin oli päällimmäisenä oleva leipäkortti vuodelta 1918. huhtikuuta 2018 Carolina Cederberg (vas.) ja Marjut Silvennoinen pitivät puffettia. PIRKKO VARJO Ensimmäinen huuto -juttu jatkuu sivulta 8. Huutokilpailu. Matti Tuominen sai halvalla kotiin kauniin ompelukoneen ja pienen pöydän. Vanhat ostokortit löysivät nopeasti uuden omistajan. Paula Tuominen on yhteydessä puhelinhuutajaan. Silitysrauta vaikutti uudenveroiselta. Laitilan Sanomat 9 Tiistai 10. Huutokauppasali oli täynnä hyvissä ajoin ennen kaupankäynnin alkamista
70 e ja minikeit: jääk., liesi 2:lla levyllä + allas vesih. Isä on insinööri ja on sanonut että pitää tehdä tarkkaa työtä, Aada letkautti. P. 040 9000443. Aj. Mh. 120 e . 0400 716715. Uudenkaupungin Golfklubin B-osake sairauden vuoksi. P. 500e. 0400 539914. P. Rt 4 h + k 84 m². Käteismaksu. Mynämäki. Ajattelin, että joku on suunnitellut paljon hienomman eli oli iso yllätys, että mun logo valittiin, iloinen Aada jutteli. 600 ha, sisällä säilytetty. Mirage sähkömopo, nelipyöräinen, vähän käytetty. 045 6513063 Uki. P. 106000 e . Hirsirakenteinen, vesijohtoverkostossa. Hinta 80 e . Max 50 km säteellä Ugista. P. Vierellä Aadan opettaja sekä järjestelytoimikuntaan kuuluva Riikka Matikainen. P. P. Nuppikuorma tukkikoon koivua polttopuuksi. P. 48000e. tennis-ja kylpyläosake 8:lle heng. Läh. pesuk.liit h. 140, l. P. 0400 595223. HALUTAAN VUOKRATA Omakotitalo tai rivari, vähintään 3 h + k Laitilasta keskustan tuntumasta. Jyske ja Kenttäkarhut ovat järjestäneet yhdessä nuorten SM-kisoja jo kolmesti, mutta nämä kaikki on kisailtu Uudenkaupungin Sorvakon kentällä. P. 050 9197274. Hp. 050 5433556. Laitilan Jyskeen ja Uudenkaupungin Kenttäkarhujen massiivinen yhteisponnistus on edessä elokuun alussa. asti 25 e arkivuorokausi. Uki 13 km. Rauhallinen sijainti. 040 5935239. Loma-osake Katinkulta Vuokatti sis. Hirsimökki Pyhäranta 40m². Tontilla rakennusoikeutta. Suurtapahtuman järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa. Valiosiemenestä viljeltyä Nicola perunaa ja mini Nibex porkkanan kylvökone. 050 4327994. Logo on kuitenkin erittäin paljon näkyvillä kisojen aikana. 59000e. Raisio. Välimerkit ja sanavälit lasketaan merkeiksi. P. Siisti, kylvetty n. P. Vuokra 580 e / kk + vesi ja sähkö. Lev. Asuntoja, kiinteistöjä Rivitalokaksio, 64 m², vuosi -86, Mynämäki keskusta. Hirsimökki 10 km Ukista 3-6 kk:ksi. 270e. Kivannäköinen siitä tuli ja mukavaa, että oppilaat olivat niin innolla sitä suunnittelemassa, Matikainen kiitteli. Tämän mittakaavan tapahtuman järjestelyt ovat käynnistyneet jo viime vuoden puolella, ja ne ovat edenneet aikataulussa. Sähkökirjoituskone. Todella hyvät. Valiosta viljeltyä Siikli siemenperunaa 0,60e/kg. Aadan opettaja, järjestelytoimikuntaan kuuluva Riikka Matikainen oli tyytyväinen oppilaansa puolesta. P. 150, tarvikkeineen. -64 Austin ja Morris -70. P. Hinta 330 e . . Hyvät 8-vartiset Lafinka kangaspuut. P. 040 5547700. 55, h. Myös kadonneet osakekirjat.Tarjoa myös Laitilan puh.os. P. 040 5584847. 2/18. 050 9197274. o Maksu (14 euroa) seuraa mukana o Etutilaaja (0 euroa) Ilmoittajan nimi ................................................................................................................. P. P. P. P. 79000 e . P. Massiivi koivutuoleja + senkki. Aada nauratti lehdistöä arvioimalla työn tarkkuuden taustoja. 044 2806464. Kesämökki Pyhärannassa, Ylikyläntie 156. Pieni kerrostalo/rivitaloasunto Uudestakaupungista. Ilmoituksen hinta 14e ja sen voi maksaa seuraaville tileille: Op FI34 5211 0320 0262 26 Nordea FI68 2354 1800 0015 84 Sp FI07 4350 1520 0003 20 Hinta 14 € /ilmoitus, 1-5 riviä, sis. Mummon mökki Seppälässä, Laitila. 050 5894915. 041 5069452. p. 0500 104214. Konttorituoli ilmaiseksi. P. P. 045 1363641. 55, s. H. NUORTEN SM-kisat ovat yksi suurimmista yleisurheilutapahtumista kesällä ja tuovat maajoukkuetason urheilijoita Laitilan keskuskentälle runsain mitoin. 040 7765134. ...................................... Metsästys ja kalastus + Jahti + Metsästäjä -lehdet nipussa. 050 3230655. H. Vierekkäisiä lomahuoneistoja Ikaalisten kylpylän alueelta 21.6. 050 5557274. Postitoimipaikka ........................................................ 040 541 3714. Vakka-Suomen Puhelin Oy:n osakkeita (myös kadonneet osakekirjat). Uimaranta 2 km. kuntolaite, painot ja penkki. MYYDÄÄN Jenkkikaappi Candy k. Helkama Kulkuri 7-vaihteinen miesten polkupyörä, hinta 80 e . Kysy lisätietoja p. OSTETAAN Okt Mynämäki – Mietoinen – Askainen. Asuntoauto/-vaunu. krs. Naisope haluaa vuokrata pienen talon, vaatimatonkin käy. Soita ja tarjoa p. . P. Kuljetus edullisesti. 050 5450746. huhtikuuta 2018 10 Laitilan Sanomat Laitilan Sanomien, Uudenkaupungin Sanomien ja Vakka-Suomen Sanomien yhteinen RASTITA HALUAMASI OSASTO Käytä alla olevaa ruudukkoa. 046 6140721. 3H + K ,75m², hissitalon 5. 050 5269612. Kilpailujen yksi ”kasvoista” on logo eli kisojen oma tunnus. Hinta 1500e. 0400 539413. Varastotilaa sekatarvikkeille, pitempiaikainen. 040 9001066. 2 h + kk 52,5 m² Laitilassa Teollisuustiellä. 6300m², puutarhaa. P. hyväk. Heinäseipäitä 2.50 e / kpl säilytetty sisällä. p. Hyvä varustelu mm. Kuljetus mahd. P. Asuntovaunu/-auto, korjattavakin käy. 045 77319187 Laitila. Jätä sanojen väliin tyhjä ruutu. – Näin netissä hieman samantyylisen ja siitä lähdin kehittelemään. Juha Laine Euralaisen Aada Suojasen (vas.) tekemä logo valittiin elokuussa pidettävien nuorten SM-kisojen viralliseksi logoksi. Hp. Tämä julkistettiin viime viikolla ja valinta osui euralaisen yläkouluikäisen tytön luomukseen. 62 junkkari 900 ks-ruisku vm 2002 sähköventtiilit. P. SM-kisoja ei ole aiemmin saanut pitää kuusirataisella kentällä, vaan aina on vaadittu kahdeksan rataa. Vapautuu 1.5. ja VSV:n sähköosakkeita. 046 5278200, nuottaluoto@gmail.com. Tiistai 10. Soita ja tarjoa. P. Vene-lehden vuosikerrat 1969-2017 hp. 2001. 044 567 4142. Masku. 040 1531700. 3 h + k + s rivitalossa Mietoinen kk, siisti, vapaa. JUHA LAINE Aada loihti Laitilan SM-kisoille logon. Hyvä perusvar., sähkölämmitys, puulämmitteinen sauna mökissä. Asuntoauto tai -vaunu, merkillä ei väliä, pieni kosteuvaurio ei haittaa. Retkeilypyörä Mercier, 6 vaihteinen, kevyt, hyväkuntoinen, renkaat 28-622. on tarkoitettu yksityishenkilöille, jotka myyvät tai ostavat omassa käytössä ollutta tai omaan käyttöön tarkoitettua tavaraa. Voit jättää Makasiini-ilmoituksen sähköpostilla ilmoitukset@laitilansanomat.fi, postittaa se osoitteella Keskuskatu 2, 23800 Laitila tai tuoda se Laitilan Sanomien pääoven vieressä olevaan postilaatikkoon. P. Postiosoite .......................................................................................................................... Sääntöjä on nyt muutettu ja näin Laitilassa päästään näkemään SM-tason yleisurheilua 40 vuoden tauon jälkeen. Vuokra 860 e / kk + vesi ja sähkö. 490e /kk + sähkö. 0400 783675. 050 3485197. P. Ja Venemestari-lehden vuosikerrat 2005-2017 hp. Nouto/siivous. – Noin tunnin mä tuota suunnittelin ja sitten lähdin tekemään. KISOJEN järjestelytoimikunta löysi persoonallisesta logosta moniakin kytköksiä yleisurheiluun, mutta taiteilija itse ei tällaisia huomioinut. sotakirjoja. mahd. Hytillinen traktori, ohj.teh, 40-80HV, rekisterissä, saa olla pientä laittoa. Vaihto myös muu kohde. P. P. Kasiluokkalainen Aada Suojanen oli niistä koululaisista, jotka olivat logoa suunnittelemassa ja valinta yllätti tytön. 170 e . Tied. P. Toyota Corolla 1.6 -01. – Varmaan ei vielä hahmoteta, millaisessa mittakaavassa tuo logo on esillä. Myydään Aku Ankan-vuosikansioita 80-luvulta. T. 30 e . ALV Etutilaajana saat 2 ilmoitusta/vuosi veloituksetta! Vakka MAKASIINI Vakka MAKASIINI Makasiini-ilmoitukset perjantaisin klo 12 mennessä. Harv. 040 867 0553 Mynämäki. 0400 832527. 20 e /vk. 0400 481663. Erittäin siisti kahdenistuttava sohva, 75e. P. Museorek. Vuosikerrat: 2011-12-13-1415-16-17. Pienkuoron harjoitustila, jos sopii samaan tilaan. P. P. 0400 942972. Käytetyt traktorin takarenkaat. P. Mercedes Benz C270 CDI, 2,7, vm. 040 502 8938. P. 0400 205880. P. Junkkari Simulta 3000 T. Vakka-Suomen Puhelimen puhelinosakkeita. Puusepänkatu 3, Uusikaupunki. P. Makasiini julkaistaan samaan hintaan kaikissa kolmessa lehdessä joka tiistai. Myydään kalustoineen. 041 7010558. polkupyörät. Katsastettu 5.4.2018. Yhdelle riville mahtuu 24 merkkiä. Minikeittiö, tavarapyörä, monip. 0500 597714. Nuorten, 19ja 22-vuotiaiden, yleisurheilun SM-kisat tuovat Laitilaan sadoittain nuoria urheilijoita sekä heidän taustajoukkojaan. Hyväkuntoiset, levikkeisiin 16.9 R 38. Tuoretta sekaklapia 30 e / kuutio ja koivuklapia 40 e / kuutio. Autotalli nosto-ovi sähköllä. Kisojen nettisivut avataan lähiaikoina ja muitakin kisoihin liittyviä tiedotuksia on luvassa jo ennen kesää. Kesärenkaat 185x65-15 aluvantein 4x100 ET 35. 0400 820909. Vuokr. 041 4458146. 040 5835707. 040 7179011. Tied. H. Kaikki huomioidaan. P. Brio zento -turvaistuin, beige/musta, 0-25 kg lapselle, 30 e . 044 2923625. 140 tkm, kats. P. Viikko 1, paras viikko. VUOKRATTAVANA Vehmaan Vinkkilässä rt kaksio 53,5 m². Vihreä/musta, pikkuvikainen, 10 e . 040 8425151. Kodinirtaimistoa, 50-60-luvun huonekalut, antiikki-/designesineet ym. Puh. 046 5748434 (arkisin klo 12-16) markosaario@ yahoo.com. Moottoriajoneuvot veneet tarvikkeet Super major vm. P. Hintamax. 0400 828 404
20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Collection muotitalon salaisuus (12) 22.30 Yle Uutiset UutisSuomi 22.40 Yle Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Weinstein vastaan #metoo 23.51 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.4. . huhtikuuta 2018 Keskiviikko 11.4. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (S) 10.35 Salatut elämät (S) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Sääilmiöiden Top 10 14.30 X Factor Suomi 16.00 Enbuske, Veitola & Salminen 16.55 Onnela (S) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Kaunis elämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 Modus (12) 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.00 112 uudet jaksot (7) 01.55 Kohde (16) 02.50 American Horror Story: Hotel (16) 03.50 American Horror Story: Hotel (18) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.10 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.25 Madagascarin pingviinit (S) 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Angry Birds Toons 07.00 Sonic Boom (7) 07.15 Sonic Boom (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella (S) 07.50 Disney esittää: Avalorin Elena (S) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Remppa vai muutto 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna 15.20 Huvila & Huussi 16.20 Onnenarpa 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Heikoin lenkki 18.25 Tulossa: Arman Pohjantähden alla (S) 18.30 Poliisit 10 vuotta (S) 19.00 Poliisit 10 vuotta (S) 19.30 Poliisit 10 vuotta (7) 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla (S) 23.00 Tulossa: Keisari Aarnio (12) 23.05 Napakymppi 00.05 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (S) 10.35 Salatut elämät (S) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 16.30 Stadi vs. 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (S) 10.35 Salatut elämät (S) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.30 Suomen ihanimmat häät 13.30 Peter Nyman 14.00 Teknavi 14.30 Kenen kotona. Laitilan Sanomat 11 Tiistai 10. 01.05 Stadi vs. Lande 17.25 Salatut elämät (S) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lande 21.01 Pitääkö olla huolissaan. 06.52 Kuiske (S) 07.00 Herra Heinämäki (S) 07.09 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.23 Killen kimppakyyti (S) 07.38 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.49 Askarrellaan 07.56 Dinojuna (S) 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa: Huikea vesiputous 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Soramonttuprinsessat 11.26 Soramonttuprinsessat 12.00 Norjan kovin 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Tuntematon perillinen: Uusi perhe Afrikassa 14.10 Rouva varapresidentti (S) 14.40 Alina idässä 15.10 Sohvaperunat 16.00 Uusi päivä (S) 16.28 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloliiga: Miesten 1. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Satu ja Matti 07.07 Käytöskukka 07.12 Stella ja Sami (S) 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.36 Laura (S) 07.47 Fluugalaiset (S) 08.00 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.26 Galaxi 08.27 Pertti ja Purtti (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 The Late Late Show with James Corden 11.40 Paloin loppuun 12.10 Älä kokeile tätä kotona 12.40 Kohteessa: Japani 2 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 14.30 Lääkekoukussa 15.00 Jenny+: Usko ruokaan, niin pelastut. loppuottelu 20.05 Salibandyn suurlähettiläät 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Puolivälierä ManC Liverpool 23.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 00.25 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 00.55 Uutisikkuna MTV3 04.25 Valkyrien (12) 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 01.35 Mitä mietit, Ronja Salmi. 16.00 Uusi päivä (S) 16.27 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloliiga: Naisten 4. loppuottelu 20.30 Au pairit Miamissa 21.00 Noin viikon studio 21.25 Alina idässä 21.55 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Jääkiekkomaaottelu: LAT FIN 23.35 The Leftovers (16) 00.30 Syke (12) 01.20 The Late Late Show with James Corden 02.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 02.15 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 01.05 Mad Cook Show (7) 02.05 Poliisit kotihälytys (12) 03.05 Amerikan rajavartijat 03.35 Astral-TV. lopputtelu 21.00 Karppi (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jääkiekkomaaottelu: LAT FIN 23.30 Banshee (16) 00.25 The Late Late Show with James Corden 01.05 Jenny+: Usko ruokaan, niin pelastut. 02.05 Rouva varapresidentti (S) 02.35 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Humps (S) 07.00 Lasten leikkiä 07.06 Rikke (S) 07.18 Sasu (S) 07.28 Noksu (S) 07.33 Timppa (S) 07.44 Nuottiavain 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.40 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa: Håøyan saari 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Ruokamatkailua 13.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 14.20 Tanskalainen maajussi 14.50 Norjan kovin 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.00 Uusi päivä (S) 16.27 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon naisten SM-liiga: 5. Tiistai 10.4. . Torstai 12.4. 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 15.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Stadi vs. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kotoisa 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 112 (7) 00.00 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Kotoisa 01.55 Modus (12) 02.50 Anthony Bourdain kohti tuntematonta 03.45 Scorpion (12) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.10 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds Toons (S) 06.55 Angry Birds Toons (S) 07.00 Sonic Boom (7) 07.15 Sonic Boom (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella (S) 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (S) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Remppa vai muutto 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna (S) 14.50 Huvila & Huussi 15.50 Onnenarpa 15.55 Remppa vai muutto 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Tulossa: Keisari Aarnio (12) 18.00 Heikoin lenkki 19.00 Kupla 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Tähän aikaan ensi vuonna 22.00 Temptation Island Suomi 4 (7) 23.00 Temptation Island Suomi 4 Extra (7) 23.30 Tulossa: Keisari Aarnio (12) 23.35 Kupla 00.35 Arman Pohjantähden alla (S) 01.35 Poliisit kotihälytys (7) 02.35 Grillit huurussa (S) 03.35 Amerikan rajavartijat TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Erämaan lumo 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Villin Pohjolan kulta (12) 14.37 Arkistokuvia: P E Svinhufvud (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT: Myytävänä hyvä terveys 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Mitä me syömme 20.00 Akuutti: Tatuointi ikuisesti iholla. TELEVISIO TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Putkiremontti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.42 Yle Uutiset ItäSuomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Tyttö lähtee kasarmiin (S) 14.30 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Pako tuhotusta maasta 22.55 Yle Uutiset UutisSuomi 23.05 Yle Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Nousuvesi (16) 00.00 Uutisikkuna 00.10 Puoli seitsemän 00.40 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.4. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull (12) 03.50 Scorpion (12) Nelonen 5.00 Astral-TV 06.00 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.10 Hisse Hoksausmaassa (S) 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds Toons (S) 06.55 Sonic Boom (7) 07.10 Sonic Boom (7) 07.20 Ritariprinsessa Nella (S) 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) 08.25 Tashi (S) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Remppa vai muutto 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Tulossa: Pallon ympäri (S) 14.50 Huvila & Huussi 15.50 Onnenarpa 15.55 Remppa vai muutto 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna (S) 18.00 Suomen hauskin tavis (S) 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Kupla 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show (7) 22.00 Temptation Island Suomi 4 (12) 23.00 Tulossa: Tähän aikaan ensi vuonna (S) 23.05 Arman Pohjantähden alla (S) 00.05 Poliisit kotihälytys (7) 01.05 Amerikan rajavartijat 01.35 Grillit huurussa (S) 02.35 Astral-TV TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Myytävänä hyvä terveys 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Draken etsivätoimisto (12) 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.42 Yle Uutiset ItäSuomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Fennada-klassikot: Villi Pohjola (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Balmoralin tarina 20.00 Putkiremontti 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Yle Uutiset UutisSuomi 22.30 Yle Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Totuus stressistä 23.41 Puoli seitsemän 00.10 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.4
. Vanhaintuki Kevätkonsertti Laitilan Terveyskodin ruokasalissa ti 17.4. Ympäristöriskit, kiertotalous ja ilmastosodat Miksi on alettu puhua ilmastosodista. 20.4. Ohjattu harjoitus 20082010 syntyneille klo 11-12.30. rintasyöpäpotilaitten vesijumppa Terveyskodissa klo 18. Jäsenet voivat myydä tapahtumassa omia leivonnaisia. . . Tilaisuuden järjestää Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry. Lea Koskiselle p. Pe 13.4. Ilm. klo 8, takaisin ollaan viimeistään klo 18. Su 15.4. 12.1.1932 Vehmaa k. . . Eläkeliiton Laitilan yhdistys Kuukausitapaaminen ke 18.4. 8:13 Ei ole mahdotonta olla onnellinen kahden ajatuksen välissä. 16.3.2018 Turku Rakkaudella Laura Antti, Lea ja Paula perheineen Herra, nyt Sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään. Yleisurheilijoiden harjoitusvuoro FinnLamexhallin juoksusuoralla klo 1820. klo 18.00 asti. Pohjoiskulman martat Kässämarttailta pe 13.4. Järj. . klo 17.30. . Ilm. Antero Honkasalo on toiminut ympäristöministeriössä vuosina 1989–2012. klo 13 opistotalolla. . • Harjoitus ja vinkkejä antamassa Vakka-opiston liikunnanohjaaja / ammatillinen opettaja Jatta Ihanmäki. . . 050 5767168. Leiri alkaa lauantaina klo 12.30 urheilukentällä ja jatkuu Lehtoniemen leirikeskuksessa sunnuntaihin n. menn. Tilaisuus kaikille avoin, mutta maksullinen. U:gin Katukirkko (Alinek. kaikille retkille Mirja, p. . LAITILA Vakka-opiston kevään kurssitiedot ovat nähtävillä netissä opiston sivuilla www.vakkaopisto.fi tai www.vakkaopisto.fi/ilmoittautuminen Opiston toimisto Laitilan kaupungintalolla on kiinni pe 13.4. . . iltapäivän näyttelyn rakentamisen takia. . . Kevään toiset sarjamaastot klo 18. . klo 17 Kappelimäen koululla. Esiintyjinä Anri ja Sebastian Ahlgren. Ilmoittaudu pian mukaan! . . . . Ilm. Kurssi toteutetaan kahden illan koulutuksena ti 10.4. TORSTAI 12.4. . . 36) Rukousilta klo 18 Mika Willbergin johdolla. . Varaa paikkasi ja kysy lisää 040 5852063/Tuire. Laitilan seudun seniorit Liikuntakerho kokoontuu kevään viimeisen kerran Veljeskodissa klo 13-14. Autotehdas teki ennätyksen Valmet Automotive teki vuonna 2017 uuden vuosituotantoennätyksensä valmistamalla 90 000 autoa Uudessakaupungissa sijaitsevalla autotehtaallaan. . klo 18 Leinmäen kylätalolla. Kurssi sopii myös aloitteleville kankaankutojille. Kaikki laulamisesta ja hyvän jakamisesta pitävät tervetulleita mukaan. Näistä professori, ympäristöneuvos Antero Honkasalo luennoi Uudenkaupungin kirjastossa keskiviikkona 11.4. Juhlan lopuksi tanssia. Tiistai 10. Lähtö linja-autoas. jyske@lailanet.fi . Miehet ja naiset mukaan mukavaan liikuntaan. Lähetyksen ompeluseurat Kalannin srk-kodin alakerran kämpässä kokoontuu jälleen torstaina 12.4. Naistenklinikka, Helsinki. Lisätietoja lahja.pavela@lailanet.fi . Aika on tuttuun tapaan kello 18–20. Yleisurheilijoiden harjoitusvuoro FinnLamexhallin juoksusuoralla klo 1013. Ti 10.4. SYNTYNYI Ilm. Reetta Laurila. Juontajana ja tanssittajana Pentti Rasi. Yleisurheilijoiden harjoitusvuoro FinnLamexhallin juoksusuoralla klo 1719. poika, 3060 g ja 52 cm, Marina (o.s. Leirin hinta 20e/urheilija. Ensimmäinen kokoontuminen ti 17.4. URHEILUSEORA TIISTAI 10.4. Sydänyhdistyksen ja Laitla Liikkujien Voimaa sydämelle tapahtuma Opistotalolla klo 18. kursseille netissä www. Mukaan ovat tervetulleita kaikki. T:mi Malvon Pönttö ja Rööri / Vesa Laitilan soittokunnan konsertti kaupungintalolla su 15.4. KESKIVIIKKO 11.4. . Ilm. Ilm. . Aurinko tänään: Tero keskiviikkona: Minea, Verna torstaina: Julia, Julius, Janna Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät. . . 045 6164488/Hanna tai 040 7761599/Anja. Kaikesta muistamisesta kiitos. . klo 11-16. Soukaisten kyläyhdistys Puutalkoot Langjärven rantasaunalla 14.4. . imitaattori Sami Vuoren esitys, Rentukoiden laulua ja . . . Käsitöitä saa tehdä, mutta vaan kaffelle ja puhelemaankin voi poiketa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järj. Ohj. Ke 11.4. klo 14-19 Kalannin koululla, Urheilutie 2, Kalanti. . • Tasapainon ylläpitäminen, Terveyskodin kuntoutuspäälikkö Paulina Iiskala. Teoriaa ja käytäntöä liikunnasta. ”Rakkaus valaisee yön” musiikkihartauteen ja muihin kevään tilaisuuksiin. klo 18 alkaen. Laitilan seudun Reumaja Tulesyhdistys Osallistutaan isolla porukalla Laitilan vammaisneuvoston järj. Maaja kotitalousnaiset Tutustumme lavikseen Opistotalolla klo 18.15-19.15. mm. Stanislaw Jerzy Lec 6.30 20.41 YSTÄVÄT! Juhlitaan talvella, nyt ei pysty... . . YHRISTYKSE TOIMIVA Menes kattoma! www.laitilansanomat.. klo 11-14 Vanillan pihapiirissä. menn. Yhteislaulujen jälkeen Sirpa Lehtinen esittelee myaloeveran Aloe-Vera tuotteita. Vaimaron Mantojen Pihaja Puutarha päivä pidetään to 10.5. . Sote-iltaan Laitilan kaupungintalon valtuustosalissa klo 18. kello 18. Kirkkokuoron harjoitus klo 18 kirkossa. II-tason tuomarikoulutus Vahterus Oy:n toimitiloissa Kalannissa, Pruukintie 7. Ennätyslukeman taustalla on Valmet Automotiven vahva kasvustrategia sekä joustava tuotanto. Ilon Helmien kevään harjoitukset jatkuvat kirkossa klo 16 ja 17. . Enn.kirjakaupasta,Avituksestajasoittajilta KULTAISEN TRUMPETIN PALUU Yrjö Kalevi HEINONEN s. Opettajana Johanna Kivistö. Tulossa matkat: Tampereen supermessut 21.4., ViroLatvia reissulle 17.-21.5. viim. 12.4. klo 15 •Solistinahuipputrumpetisti Tero Lindberg •Kapellimestarina MinnaKajander Liput15€,sis.tarj. paikanpäällä. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Tähtäimessä kaikille avoin Majatalo-ilta Kodistuvalla pe 13.4. Vakka-Suomen epilepsiayhdistys Mennään keilaamaan Aquariuksen keilaradalle to 19.4. Kurssilla kudotaan räsymatto kotiin tai kesämökille. Suora on käytössä omatoimiseen harjoitteluun. Kevätnäyttelyn yhteydessä puffetti ja opiston ryhmien esiintymisiä. . . Tilaisuuden järjestäjät: Laitilan-Pyhärannan Sydänyhdistys ry, Laitla Liikkkuja ry, TuplaPotku! Laitilan kaupungin hanke . . . matkan ja pääsylipun. huhtikuuta 2018 12 Laitilan Sanomat kalenteri Ti Onnittelemme Päivän sana: Aurinkoisia ajatuksia: Kalenteri-sivulle tarkoitetut aineistot osoitteella ilmoitus@laitilansanomat.. 040 5673709. Arpajaiset, paljon palkintoja. Bussiretki Tampereen Supermessuille la 21.4. El Kalannin yhdistys järj. menn. . Suora on käytössä omatoimiseen harjoitteluun. . Abdul Sillahin esittämää reggae-musiikkia. Ohj. Mäkinen) ja Mika Svartsjö. Ohj. ja ke 11.4. Tarjolla kalakeittolounas lisukkeineen sekä kahvit. Ti-ke 10.-11.4. Veteraanien laulupiirin harjoitus urheilutalon kahviossa klo 16. Vox Amandan harjoitus kirkossa klo 14 alkaen. klo 16.30-17.30. . Tervetuloa! Käsityökahvila kokoontuu to 12.4. Hinta 10e sis. Voimaa sydämeen tapahtuma Opistotalolla 12.4. Aloituskahvit tarjolla klo 17.30 alkaen. Ohj. Jatta Ihanmäki. Ohjattu harjoitus 20062007 syntyneille klo 17-19. marianne.kylajarvi@gmail.com tai 050 3060807. Ilm. viim. Pyhärannan kevätnäyttely on Ihoden koululla su 15.4. klo 18.30. Ilmoittautumisia kaivataan: Kesäiselle räsymattokurssille. . Miten ilmastonmuutos ja ydinaseet liittyvät toisiinsa. Tähtäämme ke 18.4. . VPK:n Nuoriso-osaston harjoitukset klo 18 paloasemalla. Viimeistellään töitä kevätnäyttelyyn. Matkan hinta 25e sis. TULEVAT TAPAHTUMAT . . . . perinteisen vappujuhlan ma 30.4. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Kokoontuminen pururadalle. Yleisurheilijoiden harjoitusvuoro FinnLamexhallin juoksusuoralla klo 1820. . muutama paikka vapaana, Koroisten puutarha 23.5. kahvitarjoilun. Helluntaiseurakunta, Meijerintie 1 Rukousilta klo 18.30. . Sak. . . Lounais-Rannikon Erikoiskasvit Kokous klo 18, jonka jälkeen normaali tapaaminen Mynämäen Op:n kokoustiloissa. . Laitilan kevätnäyttely pidetään Kappelimäen koulun liikuntasalissa viikonloppuna 14.-15.4., näyttely avoinna la klo 12-15 ja su klo 12-17. . . J.Kallberg ja S.Soini. Seuraleiri Kevään seuraleiri 9-vuotiaille ja vanhemmille urheilijoille järjestetään 28.-29.4. Yhteislauluja vetävät tutut laulattajat, sininen ja kultainen laulukirja mukaan. vakkaopisto.fi/ilmoittautuminen Myös puhelimitse (02 8501 6273) ja toimistossa käymällä voi ilmoittautua. . klo 13. lähetyksen ompeluseurat. . OPISTOS TAPAHTU . . sähköpostitse osoitteeseen laitilan. klo 9 alkaen. Tämä korvaa huhtikuun jäsenillan. U:gin Katukirkko Lähetysystävät klo 13 Hilkan johdolla. Laitilan Oppaat. . . . . Heidi Uola-Rinne. To 12.4. . Valmet Automotiven tuotanto on kasvanut vuodesta 2013 alkaen, jolloin yritys aloitti autonvalmistuksessa yhteistyön Daimler AG:n kanssa.. 16.4. Messuilla teemoina kotimaan matkailu, puutarha, designja käsityötori, keräily sekä levyt ja musiikki. 2018 klo 18–20 Kahvitarjoilu • Vapaa pääsy, kaikille avoin ! • Ikäihmisten terveysliikunta hanketta esittelee liikuntasihteeri Elina Rautanen. 5.4. Uudenkaupungin seutu on Honkasalolle tuttua, sillä isän puolen suku on Kalannista. 16.4
Hän itketti ja nauratti porukkaa mennen tullen. Enhän minä sitä voinut mistään tietää, en ollut syypää, mutta päädyin Ykän raivotessa lähes perimmäiseen helvettiin. Hän on jo elänyt tarpeeksi. Hän otti asiakseen haukkua minut, vaikkei minulla ollut osaa ei arpaa koko asian kanssa. Aikansa kutakin ja sitten loppu. Arvasivat varmaan, mistä voi olla kyse. Menimme salaa avioon vaimoni kanssa huhtikuussa 2001. Laitilalaisten vakavissa asioissa vakava, tahdikkaan vaatimaton, mutta samalla läheinen ja seurallinen mielenlaatu saivat meidät viihtymään seurakunnassa. Ykän kuolemasta voin kuitenkin paljastaa jotain. Lainaus Yrjö Heinosen oman elämän muisteluksesta vuodelta 2007 On vain rauha, kaikki paha on poissa Sanomalehtijuttuun ei kuulu esipuhe. Kirkkoherra aloitti puheensa: ”Ihmiskunta osaa kyllä lentää kuuhun, mutta ei tehdä maitopurkkia, jonka saisin auki laittaakseni aamupuurooni maitoa.” Arvatkaapa yleisön reaktio. Ykä siunasi äitini haudan lepoon. Haukkuu minut tekemästäni uutisesta seurakunnan talousarviosta. Muutaman tunnin päästä puhelin soi taas, ja Ykä jatkaa mollaamistani pari tuntia lisää. Yritän pitää kiinni totuudesta, vaikka se tuntuisikin pahalta. Sanataiteilija oli elementissään. Kauan, kauan sitten puhelin soi aamuviideltä. Se oli kahden pakanan siviilivihkiminen. Timo Rantanen Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Laitilan Sanomien toimittaja Yrjö Heinonen 1932–2018 . Huomautus oli, ettei se saa olla kovin henkilökohtainen. Minä vain kuuntelin. Viime vuosisadalla yhtä pitkään työsarkaan Laitilassa on yltänyt vain kirkkoherra J.E. Itse asiassa joskus ihmettelin, että miksi ylipäätään haluan olla missään tekemisissä henkilön kanssa, joka osaa olla minulle täysin sietämätön. Vuosien varrella häneltä kuultiin Laitilan kirkossa monta hyvää, syvällistä saarnaa. ”Minulla on ikävää kerrottavaa, Yrjö kuoli viime perjantaina”, sanoi Laura. Ei yhteinen maallinen vaelluksemme aina ihan helppoa ole ollut, jos nyt ei viimeistä pariakymmentä vuotta lasketa. Otsikossa ei saa olla in memoriam, koska ne sanat ovat liian juhlavat. ELETTIIN kesäkuun alkua ja linnut liversivät puissa, tarttui Ykä siihenkin. Laitilan Sanomat 13 Tiistai 10. Viimeisen parin vuoden aikana hän kertoi, että olisi valmis lähtemään. Laura kannusti, että anna mennä vaan. Kristinuskon kertomus iänkaikkisesta elämästä olisi Ykälle riesa. Pitkä kirkollinen perinne ja vanhojen herätysliikkeitten kansanhurskaus olivat meidän aikanamme todellisuutta entisen Valkojärven rantakirkkojen ja Kodisjoen kirkon seurakunnassa ja ovat yhä. Tietysti elämänvirrassa vuosikymmenien aikana on koskipaikkoja, joissa kuohut lyövät tuimastikin, mutta sitten virta taas tyventyy. Pelkillä sanoilla ei rakenneta temppeleitä, ei linnoja, mutta niillä voidaan saada aikaan maanpäällinen helvetti tai pieni taivas ihmiselle. IN MEMORIAM Yrjö Heinonen toimi Laitilan kirkkoherrana kahdenkymmenen vuoden ajan.. Olen soittanut Lauralle säännöllisen epäsäännöllisesti sen jälkeen, kun Ykään en enää voinut ottaa suoraa yhteyttä hänen sairastelunsa vuoksi. Vastaus oli, ettei kyse ole vihkimisestä, vaan kirkollisesta siunauksesta, jonka hän kyllä lupasi hoitaa. Tässä tehtävässä hän jatkoi aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoden 1994 loppuun. Seurakuntakodissa oli tapahtuma, en muista mikä. Mikään kirjoitukseni arvostelu ei vie kunnioitustani ystävääni Ykää kohtaan. Ykä oli tilaisuudessa parhaimmillaan. Laitilan hautausmaalla joskus vielä käydessäni muistelen siellä lepääviä tuttuja sellaisina kuin he olivat eläessään, ja hymy nousee usein kasvoille. Ykä pystyi haukkumaan, halveeraamaan ja sanomaan todella ilkeästi. Hänen työtään seurakunnassa arvostettiin niin, että hänet valittiin kirkkoherraksi vuodesta 1974 alkaen. Tämä on pieni tarina kahden kuolevaisen kohtaamisesta, kävelystä vuoristopolulla yläja alamäkineen. Ei mikään. Kuolleista ei saa puhua pahaa, ja jokin koskettaa pahemmin kuin totuus, mutta kukaan ei tiedä, mikä se on. . Lauran kertomus on, että Ykä kävi usein Vehmaan kirkossa ja halusi olla osallisena kauniissa musiikissa ja kauniissa sanoissa. Ei suurta ylistystä, vain äärettömän kaunista tekstiä yhdestä kuolleesta ihmisestä, hänen elämästään. Ykä siunasi avioliittomme ja ohessa melkein valmiin omakotitalommekin. Pohjimmiltaan hän oli äärettömän fiksu henkilö ja kovin, kovin ystävällinen aina inhimillisyyden puolella. Itkin. Kutsuimme joukon läheisiä ihmisiä paikalle kertomatta, mistä tilaisuudessa on kysymys. KUOLEMAANSA hän löysi käsittämättömän hienon kuvaelman. Eräänä jouluaaton aaton aamulla taas kerran puhelin soi. Ykä oli filosofi, skeptikko, lyyrikko, tiedemies ja ties mitä. Erikoisesti on jäänyt mieleen, kun hän vuoden 1984 Jukolan viestin avajaisissa Tulejärven maastossa piti avajaispuheen urheilukansalle. Tulee mieleen laitilalaisen mielenlaadun täydellinen ilmentymä, maisteri Kustaa Ala-Kaila, joka seisahtui kotikylänsä Vaimaron kunnallismiehen, Juho Sosalan haudalle, nosti hattuaan ja sanoi: ”Sanon Sosalalleki päivä.” Päätän tarinani tähän ja ajattelen kiitollisena Lauraa, Anttia, Leaa ja Paulaa, heidän kotejaan ja lastenlapsia Arttua ja Emmiä, Ristoa, Lauria ja Jyrkiä ja nuorinta, Tuomasta. Seurakunnassa myös rakennettiin paljon uusia toimitiloja, sekä myös vanhaa korjattiin, kuten kirkon peruskorjaus 1967–68. Vetäisi muuten osan paikallisella murteella. Uskon, että tällä hänen kylvötyöllään on ollut siunausta. Näissä asioissa kirkkoherra valvoi tiukasti seurakunnan etua. Siitä olkoon esimerkkinä Laitilan kirkosta vuonna 1982 radioidun jumalanpalveluksen saarna, jonka sanomana oli ikuisen elämän, elävän leivän etsintä. Joku voi ajatella, että kyse on voimakkaasta henkilökohtaisesta kokemuksesta. Eero Setälä Srk:n luottamushenkilö noina vuosina. Saarnoissaan rovasti Heinonen usein toi esiin päivän tekstissä olevat hänen mielestään olennaiset asiat, jotka hän harvasti puhuen ja toistoa käyttäen halusi painaa kuulijan mieleen. Joku tekstistäni loukkaantuu, vihastuu, pahastuu. Soitin perään Ykälle kysyen, saattaisitko vielä vihkiä meidät. En välitä. Koko tarina vaatisi kirjan verran tekstiä, mutta kerron yhden pätkän tilaisuudesta kotonamme Lokalahden Pitkäluodossa. Oma kotkotukse niil o”. Ykä soittaa. Tunnelmaa on turha kuvata. En saanut vastausta. Toivoisin hartaasti, että Ykän siunaustilaisuudessa joku puhuisi yhtä kauniisti, yhtä kunnioittavasti vainajasta nimeltään Yrjö Heinonen. TIISTAINA soitin Laura Heinoselle, Ykän vaimolle. Kerroin sukulaiselleni tekeväni juttua edesmenneestä kirkkoherra Yrjö Heinosesta (minulle Ykä). Kun aika jättää, ”on suuri rauha, kaikki paha on poissa.” Minä polvistun rippi-isäni muiston ääressä ja jään kaipaamaan pehmeää ääntä, joka aloittaa puhelun: Yrjö tässä, hei. Kyse oli Laitilan Sanomien pilapiirroksesta, josta Ykä oli totaalisen suivaantunut. Siinä hän korosti elämässä hengellisen kilpailun tärkeyttä. Laitilan kirkonkylän kasvaessa kaupungiksi seurakunta keskeisiä maa-alueita omistavana joutui ottamaan kantaa kaavoihin ja uudisrakentamiseen. Tämä on viimeisen kirjeen post scriptum, jälkikirjoitus ystävälleni, joka ei sitä koskaan näe. TARINA on jälkikäteen hauska. Puhelu oli lyhyt. Ykä haukkuu minua pari tuntia, mutta hänen virkatyönsä keskeyttävät haukkumiseni. Kokemus oli vahva, vaikka Ykän kuolema olikin jo lähes kirkossa kuulutettu. huhtikuuta 2018 Rovasti Yrjö Heinonen Vuonna 1960 nuori pastori Yrjö Heinonen aloitti työnsä Laitilan seurakunnan kappalaisena. Tänä runsaan kolmen vuosikymmenen aikana seurakuntatyö sai monia uusia toimintamuotoja. Arvatkaa taas sanojen vastaanottoa kuulijakunnassa. Yrjö Heinonen: Laitilasta ja laitilalaisista Kristinuskon vaikutukset alkoivat Laitilassa yli 1000 vuotta sitten. Ykä autoili pihalle ja yksi seurueemme jäsenistä tokaisi: ”Papp tul.” Niin tuli. Tajusin, että olen etuoikeutettu saadessani kuitenkin keskustella itseäni älykkäämmän ihmisen kanssa. ”Sinä mokaat senkin”, oli tyly vastaus. Budjettia oli päiväkerhon osalta muutettu, mutta kirjalliseen tekstiin sitä ei oltu korjattu. Niin varmaan onkin, mutten ole koskaan kuullut yhtä kaunista siunauspuhetta, jonka hän äidilleni veti. ON KUMMALLINEN asia, ettemme sen kummemmin koskaan keskustelleet siitä, miksi kyläsepän poika Yrjö Heinonen halusi papiksi. KERRON pari henkilökohtaista tarinaa tilaisuuksista, joissa olen ollut Ykän mukana. Tähän sellaisen halusin. ”Ei ne mittä Luajan kunnia ylist. Sanoin, että juuri sitä se tulee olemaan. Olin menettänyt kaverini, poikkeuksellisen ihmisen, jonka kanssa kuljimme satoja ja taas satoja tunteja pitkin tajunnan valtateitä. Ulkoisten paineiden ohella Yrjö kerran eräässä yhteydessä sanoi minulle: ”Sinä maanviljelijänä näet työsi tulokset, kun kylvät, viljat orastuvat ja syksyllä korjaat satoa. ”No niin, tuli sekin siunattua”, tokaisi Ykä. Lauran kanssa olemme puhuneet pitkään mistä tahansa, ihan kuin Ykänkin. Näissä hankkeissa osavastuun joutui kantamaan kappalainen, sittemmin kirkkoherra Yrjö Heinonen. Kallas. Toista on minulla, kun en näe sanankylvön satoa”. Olin hiljaa. Vaikka syytön olinkin, kokeilin kristillistä metodia kysyen, eikö anteeksianto ole mitään. Hän puhujana, minä kuulijana. Esitän, että joskohan korjaisin virheen. Hän kertoi lainattua tarinaa siitä, miten linnut laulullaan ylistävät Luojan kunniaa
8413 100, 044 0536 710 simo.raitio@lakiraitio.fi LAKIASIAINTOIMISTO SIMO RAITIO OY Myynti ja huolto Sepänkatu 4, P. 02851 208 Hierontapalvelua Hinauspalvelua VAKKA-SUOMEN HINAUSPALVELU OY vakkahinaus.fi TILAA HINAUS 040 744 5555 Huoltokorjaamoja www.sophuolto.net yli 35 v. Tiistai 10. 0400 530 373 Myös päivystys Lakipalveluja • Kauppakirjat,lainhuudatukset • Testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot • Avioliittoasiat, ym. huhtikuuta 2018 14 Laitilan Sanomat Palveluhakemisto 2018 Ihotaudit Laurikainen Leena Keuhkolääkäri, allergologi Böök Anne Kirurgia, gastroenterologia Sopyllo Michal Kliiniset rasituskokeet Mikola Antti Korva-, nenäja kurkkutaudit Mehtälä Tuomo Naistentaudit Backman Tiina, Haarala Mervi, Järvenpää Tuija, Leino Riitta, Siltanen Minna Ortopedia Broberg Arsi Radiologia, ultraäänitutkimukset Laurila Olli, Paananen Timo Silmätaudit Kumpula Minna, Leino Pertti Sisätaudit Kari Liisa Sisätaudit, gastroenterologia Mäkelä Petri Yleislääketiede Haapasalo Elisa, Kauhanen Olli, Keihäskoski Marjatta, Laurila Markus, Mäkiranta Johanna, Nurmi Reeta, Palmu Jouko, Vidgren Jarmo Psykologia Vänskä Johanna psykologi, työja organisaatio Psykoterapia Putro Niina psykoterapeutti ET Jalkafysio Aboa Wallius Teemu Kuulontutkija Matti Päivi Laboratorio, fysioterapiapalvelut, työterveyshuolto, sairaanhoitopalvelut, magneettitutkimukset ym. mukaan RAIKAS KODIN TARVIKEMYYMÄLÄ www.juhanhieronta.com Juhan Hieronta 044-5860086 Asfaltointityöt PUH. 02 854 567 www.laitilanhammas.fi Juho Ostela, hammaslääkäri Kaisu Salonen, hammaslääkäri LAITILAN HAMMAS Terveydenhuoltoa LÄMMIN JA IHMISLÄHEINEN PALVELU • Yleislääkärien vastaanotto • Erikoislääkärien vastaanotto • Työterveyshuolto • Laboratorio KOTIIN, YRITYKSILLE JA SEUROILLE • Ergonomia ja ensiapuvälineet • Asumista helpottavat välineet • Yksilölliset tuet ja tukisukat Keskuskatu 26 b, Laitila Puh. Pakkahuoneentori 1, Uki Fysioterapeutti Arja Heinomäki P. 050 553 4159, (02) 842 4874 Siivouspalvelua Siivoustarvikkeita Rakennusalan työt Vakka-Suomen Viemärihuolto Oy Puh. ja kyll. Numerot 0100 0500 ja 0100 05151 (ppm/mpm) sekä numerot 0303 0303 ja 0304 0506 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. lakiasiat Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti LUOTETTAVAA LAKIPALVELUA SÄDE KORHONEN Pankkilakimies, p. 8236265, autopuh. 8418 550, 0500-598 644 Jäteasema avoinna: Arkisin 8 –16, torstaisin klo 17 asti. 02 841 2365 Puutavaraa IHODEN HÖYLÄÄMÖ Oy Puh. 0400-821 020 Sah., höyl. 0440-531 188 Nosturija kuljetuspalvelua Palveluhakemistossa säännöllistä ja edullista ilmoitustilaa! Kysy lisää ilmoitusmyynnistämme: Elina Salminen 02 588 8905 • Tanja Vainionpää 02 588 8325 Mia Helen 02 588 8327 • Jouni Kokkonen 02 588 8323 Lakipalvelut Lounaisrannikon Osuuspankista. 0400-999773 Autokorjaamoja Asianajopalvelua Hammaslääkäreitä ja -teknikoita Hammaslääkäreitä ja -teknikoita E R I K O I S H A M M A S L Ä Ä K Ä R I Rantakatu 21 Puh. 02 8482 200 www.vslaakarikeskus.fi NETTIAJANVARAUS Seuraa meitä Instagramissa KATSASTUSREMONTIT ja RUOSTEKORJAUKSET edullisesti. RUONANPERÄN AUTO Kalanti • P. Kaikki hinnat sisältävät alv. 0500-533836 Psykoterapiapalvelu Aveo Ajanvaraus: p. 0440 880 480 Niina Putro Psykoterapeutti ET (Kela, Valvira) niina.putro@gmail.com VAKKA-SUOMEN KODINKONEHUOLTO Puh. 02 8421110 Uusikaupunki Ammattitaitoista työapua (02) 841 3373, 050-551 3373 toimisto@taitovakka.fi www.taitovakka.fi Työvoiman vuokrausta Tilitoimistoja TILITOIMISTO HEIKKI PELTOLA OY Keskuskatu 25, Laitila puh. 02 855 000 ma-pe klo 7.45 -16.00 (tarvittaessa pidempäänkin) www.pekkarajala.com Lääkäri PEKKA RAJALA Terveydenhuoltoa Puh. 8412 840 www.camillasevelius.. Soita ja varaa aika 010 253 9854 Laitila ja Kustavi 010 253 9806 Uusikaupunki ja Masku Kaupanvahvistukset 010 253 9801 OP Ryhmän 010ja 020-yritysnumerot: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. kokemuksella valtuutettu huoltokorjaamo Vastaanotto Keskuskatu 17, Laitila puh. 0400-470803 htg-asfaltti.fi Koulutuspalvelut •oppisopimusasiat •ohjausjaneuvonta •työntekijöille •yrittäjille Toimisto 0440 886 581 Liljalaaksonkatu 23, Uusikaupunki Oppisopimustoimisto P aikallisia uutisia tiistaisin ja perjantaisin Kelan suoraveloitussopimus ja sopimus sairauskassa Rollikan kanssa. puutavaraa Pienkoneita ja polkupyöriä Maalämpöä Porakaivot, lämpökaivot, pumput, asennukset ja huollot P. Sepänkatu 3, 2. 02 85959 laakaripalvelut.fi Avoinna ma-pe 8–18 Päivi Kiveinen • 050-3309576 Vihtorinkatu 1, Laitila maanantaisin klo 14–18 torstaisin klo 14–17 muulloin sop. 841 5696, 0400-780 022 Uusikaupunki • Laitila -ilmalämpöpumput Laitilan Portti Vihtorinkatu 1, Laitila puh. 24%. Uusikaupunki, Alasinkuja 4 puh. P. 040 7443059. 02844 3233 Sairaalantie 3 B 11, Laitila p. nostokori.com p. 02-855 990 www.helistola.fi jatehuolto@helistola.fi Jätehuoltoa Kirjapainopalveluja Vakka-Suomen Kirjapaino Oy lomakkeet, esitteet, kirjekuoret, kirjat ym. 010 8415868 KALANTI / LAITILA / TAIVASSALO / UUSIKAUPUNKI / VEHMAA Kodinkonehuoltoa Koulukatu 7, Uusikaupunki Vihtorinkatu 2, Laitila Puh. kopiointipalvelu Painotuotteet www.kirjapaino.com Rauhankatu 8, Uusikaupunki p. krs, Uki Ajanvaraus 029 566 0510 VARATUOMARI JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Alinenkatu 23, Uki (käynti Sepänkatu 6 sisäpihan kautta) Puh. (02) 4305 324 0400-124 124 www. 0400 593 129 Esteetön sisäänkäynti Pohjoistullikatu 12 A, Uusikaupunki p. Julkiset oikeusavustajat: OTM Risto Raivio Asianajaja Jussi Välilä Os. Koulukatu 1, Uusikaupunki Ajanvaraukset ma-pe 8–15, la 10-14 puh
02 856 178 Jorma p. Kokouksessa käsitellään perkausyhtiön sääntöjen 14 §:ssä varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat. Maasta nousi 265 kiloa, mikä on viisi kiloa enemmän kuin Samin hallussa ollut alle 75-kiloisten sarjan entinen SE. Hoitokunta Vaskelainen ennätyksen kimpussa Juhani Marttala Laitilalainen voimanostaja Sami Vaskelainen paransi taas Suomen ennätystä penkkija vetokisassa Kauhajoella. (02) 588 8905 Ilmoitusmyynti Tanja Vainionpää p. 339€) 5 SÄKKIÄ 299 € Puutarhamulta Garden Basics 40 L Puutarhakalkit Juuan hieno kalkki 25kg 4,95 e Biolan rakeinen kalkki 25kg 12,90 e Kekkilän kalkki 25kg 7,95 e 10 ,00 Siemenperuna 2,5kg, 5kg ja 10kg pusseissa Annabelle, Challenger, Colomba, Timo, ym, ym. Se ylitti kilolla entisen ennätyksen. – Kisassa ja siihen valmistautumisessa kaikki onnistui täydellisesti. Esillä sääntömääräiset asiat. 044 256 5503 KESÄRENKAAT 195/65R15 350 € 205/55R16 390 € 205/60R16 460 € 195/65R15 290 € 205/55R16 300 € 205/60R16 320 € FASTMOVE 3 RENGASTARJOUKSIA Sis. HALUTAAN OSTAA KOKOUKSIA RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. (02) 588 8901 Ilmoitusmyynti Elina Salminen p. vannetyön, tasapainotuksen, alleasennuksen ja kierrätysmaksun. Se ei onnistunut, ja Kirselän tulokseksi jäi 370, kiloa, mistä heltisi 315 pistettä. 0500 821 827 • Jarno p. Toimitsijamiehet KOKOUSKUTSU Laitilan Puhelin Osk:n jäsenet kutsutaan osuuskunnan varsinaiseen kokoukseen keskiviikkona 18.4.2018 klo 18.00 Kokous pidetään Osuuskunnan toimitalolla, osoitteessa Mikaelinkatu 2, LAITILA. Puh. Kolmannellaan Sauli yritti vielä parantaa ennätystä 185 kiloon, mutta se oli vielä liikaa. (02) 588 8904 Toimittaja Solina Saarikoski p. www.romukuljetus.fi VUOKRATTAVANA Santilantie 2, Laitila P. Puh. Ennätys syntyi toisella punnerruksella, ensimmäisellään Sauli teki pohjatulokseksi 170 kiloa. (02) 588 8902 Päätoimittaja Eija Eskola-Buri p. 0800 398336 (ma-pe klo 6-9) Toimittaja Hanna Hyttinen p. 8–16 • Ilomäentie 6, 23800 LAITILA • P. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Hallitus ARK. Sami Vaskelainen ja voittopytty. Renkaanvaihdot aikaa varaamatta! 65 € • NELIPYÖRÄSUUNTAUKSET alk. (02) 588 8325 LAITLA LIIKKUJA RY:n kevätkokous to 19.4.2018 klo 18.30 Laitilan kaupungintalolla. Voidakseen osallistua kokoukseen jäsenen on ilmoittauduttava etukäteen, joko puhelimitse: (02) 85 801, telefaksilla: (02) 85 023 tai sähköpostilla: lpo@laitilanpuhelin.fi, tiistaihin 17.4.2018 klo 14.00 mennessä. (02) 588 8907 Jäikö lehti tulematta. alv.) MA-PE 8–18 • LA 9–14 Hankkijalta Painepesuri G 145 Plus (norm. klo 10–17, Meijerintie 3 8 €/kassi. Kovan vastuksen hänelle raskaassa sarjassa nostava raumalainen Jarno Kirselä, joka yritti ohittaa Samin lataamalla viimeiseen vetoonsa 380 kiloa. Tervetuloa! Johtokunta OTAVANTIEN OSAKKAIDEN vuosikokous ti 24.4.2018 klo 19.00 Laitilan Tuvassa. klo 18.00. Hoitokunta ”KASSIPÄIVÄ” LÄHETYSKIRPPUTORILLA TORSTAINA 12.4. huhtikuuta 2018 KELTAMÄEN YKSITYISTIEN sääntömääräinen vuosikokous ma 23.4. 02 269 3434 (ma-pe 6-16.30, la-su 7-12) Länsi-Suomi: Rauma ja Pyhäranta p. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. 2,5kg 4,95 € 5kg 8,95 € 10kg 14,95 € Pintaremontoitu kt-kaksio 57 m 2 Tiililästä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. + autoshampoo 1 L kaupan päälle. Reijon kolmannessa yrityksessä 250 kilosta vanha vamma takareidessä uusiutui ja mies joutui jättämään suorituksensa kesken. SAMI voitti myös pistekilpailuna käydyn kokonaiskisan, joka tosin ratkesi vasta viimeisellä nostolla. Laitilan Sanomat 15 Tiistai 10. Tykkää meistä facebookissa! Seuraa meitä Instagramissa UUSIKAUPUNKILAINEN Sauli Kallunki punnersi penkiltä junioreiden uuden Suomen ennätyksen 181 kiloa alle 110-kiloisten sarjassa. 040-5337021 Syron | Toyo | Michelin | Continental | Yokohama Meritie 97, Laitila | 0440 892 782 | www.mdcomprex.fi KESÄRENGASTARJOUKSIA! Hinnat sis. Sami voitti kokonaiskilpailun 320 pisteellä. Vuokra 600,-/kk. Osallistumisoikeus kokoukseen on sellaisella osuuskunnan jäsenellä, jolla on vähintään yksi hallituksen rekisteröimä osuus. IHODENJOEN PERKAUSYHTIÖN varsinainen yhtiökokous pidetään Pyhärannassa Ihoden metsästysmajalla, osoite Kodisjoentie 142, 27320 IHODE, torstaina 19.04.2018 klo 19.00 alkaen . Niin painon pudotus 68,8 kiloon kuin tankkaus ja itse nostot olivat parasta, mitä pitkään aikaan ole pystynyt tekemään, Sami hehkutti kisan jälkeen. klo 19 Matti Laaksosella. Kokouksessa käsitellään: – hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös käsittäen tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen, sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 – päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta vuodelta 2017 – päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä antaa aihetta – päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2017 – määrätään hallituksen jäsenten palkkiot sekä matkaja ansiomenetystenkorvausten perusteet – valitaan tarvittavat hallituksen jäsenet – valitaan yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja, ellei varsinainen tilintarkastaja ole hyväksytty tilintarkastusyhteisö Tilinpäätösasiakirjat sekä hallituksen tekemä esitys kokonaisuudessaan ovat jäsenten nähtävinä tiistaista 10.4.2018 lukien osuuskunnan internet-sivuilla osoitteessa http://www.laitilanpuhelin.fi, sekä myös osuuskunnan toimitalolla, Mikaelinkatu 2, LAITILA. PENKKIPUNNERRUKSEEN alle 100-kiloisissa satsaava laitilalainen Lauri Marttila voitti keskiraskaan sarjan omalla ennätyksellään 227,5 kiloa. Vakkasuomalaiset nostajat tekivät kisassa myös kaksi muuta Suomen ennätystä. Sitä ennen hän oli toisellaan nostanut alle 60-vuotiaiden ja 140-kiloisten uudeksi maastavedon Suomen ennätykseksi 245 kiloa. Ota yhteyttä jakelupäivystykseen, p. Parannusta entiseen siinä on 2,5 kiloa. Laitilalaiselle Jan-Erik Maantilalle kisa oli välietappi matkalla kevään voimanoston SM-kisoihin. Vedossa Kallunki nosti ylös 265 kiloa, jolla heltisi juniorisarjan pronssia penkin kullan lisäksi. Hoitokunta LINNAVUOREN YKSITYISTIEN vuosikokous ti 17.4.2018 klo 18.30 M. 010 768 5230 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. Penkkipunnerruksessa hänen tuloksensa oli 182,5 kiloa ja maastavedossa 240 kiloa, millä sivusi omaa ennätystään. 045-678 7936. Esillä myös hoitokunnan jäsenten valinta ja tieyksiköiden koonti. + 12,09 snt/min (sis. asennuksen Renkaiden ja vanteiden kausisäilytys | Maatalousrenkaat | Sesonkina pidennetyt aukioloajat Continental Premium contact 5 175/65/14 305€ srj 195/65/15 340€ srj 205/55/16 420€ srj 205/60/16 490€ srj Toyo CF2 175/65/14 250€ srj 195/65/15 280€ srj 205/55/16 320€ srj 225/45/17 395€ srj Syron Race 1 175/65/14 220€ srj 185/65/15 260€ srj 195/65/15 270€ srj 205/55/16 280€ srj 205/60/16 315€ srj 225/45/17 320€ srj Soita ja sovi aika! S U O S I T T E L E N ! • Saksalainen rengasvalmistaja • Hyvä hinta laatusuhde • Japanilainen rengasvalmistaja KESKUSTAN LAITILAN KUNNALLISJÄRJESTÖN vuosikokous kaupungintalon kahviossa ti 17.4. (02) 770 2626 Tilaushinnat: 12 kk etutilaus 120,00e 12 kk määräaikainen 129,10e Ilmoitushinnat ja lisätiedot: www.laitilansanomat.fi Konttori avoinna ke klo 9-15 Keskuskatu 2 ilmoitukset@laitilansanomat.fi Ilmoitus-/ asiakaspalvelu Enni Grundström p. Kahvitarjoilu. Knuutilassa. 040-539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Tilaajapalvelu: SSS-konsernin paikallislehdet Avoinna ma-pe klo 8-16, puh. Uusikaupunkilaisen veteraanin Reijo Hännisen kisa päättyi loukkaantumiseen vedon kolmannessa yrityksessä. Laitilassa 28.3.2018 Hallitus www.laitilansanomat.fi Ilmestymispäivät tiistai ja perjantai Keskuskatu 2, 23800 Laitila Puhelinvaihde (02) 588 8900 Sähköpostit: toimitus@laitilansanomat.fi ilmoitukset@laitilansanomat.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@laitilansanomat.fi Lehden julkaisija: Plari Oy, Laitila Painopaikka: Lehtitehdas, Salo, 2017 Toimitusjohtaja: Jaakko Ketonen Myyntijohtaja/paikallislehdet: Sari Kuusinen, p. (02) 588 8903 Tuottaja Iida Kauppi p. JUHANI MARTTALA
Tiistai 10. hk kabanossi gRILLImAKKARAT 360-400 g (4,98-5,53/Kg) Kg pKT RS Omasta uunista fazer KAURAhERKKU 440 g (5,66/Kg) fLora kULTa mARgARIInI 80 % 400 g (2,50/Kg) fazer OnnEnLEIpÄ 280 g (6,04/Kg) 2 49 2 49 1 69 KpL KpL KpL 1.1.1.1.1.RS 6 90 LeroY RUODOTOn LOhIfILEEpALA 600 g (16,58/Kg) arLa apeTina pALA 200 g (5,00/Kg) KOKOnAInEn gRILLATTU bROILERI RAAKApAInO 1,2 Kg 9 95 TLK pKT pS pKT KpL fLora VaniLLa VAnhAn AJAn VAnILJAKASTIKE 500 mL (3,00/Kg) aTria ITÄmAISET ATERIAT 350 g (5,69/Kg) earTh conTroL pERUnALASTUT 175 g (5,71/Kg) McVitie’s DIgESTIVE KEKSI 400 g (2,50/Kg) grandiosa KIVIUUnIpIzzA hAwAII 165 g (6,06/Kg) fazer sininen mAITOSUKLAALEVy 200 g (10,00/Kg) 1 50 oksasen fRISEESALAATTI 100 g (9,90/Kg) orTanic KLEmEnTIInI ESpAnJA KERÄKAALI SUOmI ERÄ ERÄ ERÄ 4 99 KpL 9 90 gRILLATTU pORSAAn pAAhTOKyLKI hk SInInEn LEnKKI 500-580 g (3,02-3,50/Kg) RAJOITUS: 2 pKT/TALOUS Yksittäin 2,59 pkt (4,47-5,18/kg) 3 50 -32% Plussa-kortilla 2 pkt 2 99 MaaTiLan parhaaT JUUSTOVIIpALEET 270-300 g JA herkkUTiLan LUOmUJUUSTOVIIpALEET 240 g (9,97-11,07/Kg) 99 1 99 49 pS Kg Kg 10.5.5 kpl TUORE KOKOnAInEn KIRJOLOhI SUOmI/RUOTSI RAJOITUS: 2 KALAA/TALOUS 7 99 karinieMen KAnAnpOJAn fILEESUIKALEET 250-300 g, EI pInTAmAUSTETUT JA SIIVET 700 g (3,57-10,00/Kg) Yksittäin 2,65-3,15 rs (3,79-12,60/kg) 2 rs 1 99 Kevättä KOhTI ERÄ 1 99 kapTeenin bbq-MarinoiTU pORSAAn fILEpIhVIT 1 Kg 8 90. 858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-21 ja SU 10-20 TARJOUKSET VOIMASSA TI-KE 10.–11.4. ELLEI TOISIN MAINITA SÄÄSTÄ AIKAA JA TILAA RUOAT VERKOSTA! RUUAn VERKKOKAUppA k-ruoka.fi/kauppa pKT KpL pKT Kg Kg TUOREET SILAKKAfILEET TORSTAInA 12.4. 851 333 A V O I N N A M AP E 9 1 8 j a L A 9 1 4 UUSI Tykkää meistä Facebookissa! L A I T I L A Tavallista parempi ruokakauppa Kauppakatu 3, puh. huhtikuuta 2018 16 Laitilan Sanomat Laitilan Uusi Apteekki • Kauppakatu 3 • puh
18 Nostetta riittää vielä vuosiksi Yritysjohtajilla riittää luottamusta, vaikka työvoimapula on vakava ongelma. 6–13 TYÖMARKKINOIDEN, REKRYTOINNIN JA TYÖNHAUN ERIKOISLIITE HUHTIKUU 2018 rekryexpo Varsinais-Suomi työllistää RekryExpo’18 Turun Messukeskuksessa 18.4. Verkostoidu rohkeasti Tom Laine kehottaa verkostoitumaan LinkedInissä oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. Mukana messuohjelma!
Tarvitaan myös uusia yrittäjiä ja tutkijoita. Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon tälle. Samalla se tarkoittaa etenemismahdollisuuksia uralla. Tarvitaan siis uusia osaajia kauppoihin, ravintoloihin, kuntoilukeskuksiin, rakennuksille ja isännöintiin. Työntekijöitä etsitään isolla kouralla niin telakalle, autotehtaalle, lääkefirmoihin kuin ohjelmistotaloihinkin. Varsinais-Suomen talousbuumi on valtava mahdollisuus alueen nuorille. Puhutaan jopa aivoviennistä. Vetoyritysten ympärille halutaan palveluja, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ja asumisvaihtoehtoja. ”Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon.” Toimittajalta Johanna Käkönen rekryexpo Nuorten mahdollisuus Työntekijät rakentavat Finnairin brändiä Freelancerille some tarjoaa uusia mahdollisuuksia Henkilö: Mika Marttila Salo saa uutta potkua startupeista Westas jalostaa maakunnan metsät vientitavaraksi Kolumni: Veijo Hyvönen. Tuntui, että vähintään joka toinen valmistunut löysi itsensä Nokiasta tai sen liepeiltä. TUOTTAJA Johanna Käkönen 050 513 0230 KANSIKUVA Jori Liimatainen ILMOITUSMARKKINOINTI Jesse Vainio 02 269 4672 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kari Vainio PÄÄTOIMITTAJA, LUKEMISTO Riitta Monto Kustantaja Turun Sanomat Oy Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku Painopaikka Salon lehtitehdas, Salo Turun Sanomien lehtipaino, Artukainen Varsinais-Suomessa on syntymässä lähivuosina kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Eivätkä uudet työpaikat tähän lopu. Luonnikkaasta uran alusta voisi parhaimmillaan jäädä tukeva perusta ja luottamus omaan selviytymiseen. Vaikka Nokia ja Microsoft alihankkijoineen on ajettu alas Salosta ja Turusta, jäi ainakin osalle takataskuun kokemusta, tietoa ja jopa pientä pesämunaa. Välivuodeksi pääsi töihin, hyväpalkkaisia hommia oli tarjolla kesäksi, opiskelun oheen tai pidemmäksi aikaa. rekryexpo 2 Cityelämää Sisältö 21 26 31 42 45 47 q 14 Anni Dabrowskasta tuli CNC-koneistaja kyröläiseen Hydoringiin. Alueella on nyt oikeasti töitä tarjolla. Kirjoittaja on TS-Yhtymän lehtien digituottaja. Jos nuori saa jalkansa oven väliin paikallisessa pajassa, se voi avata kokonaisen portin kansainvälisiin tehtäviin. Nuorelle hyvä startti työuralle luo mahdollisuuksia ja luottamusta tulevaisuuteen. Rekrytoivat yritykset, palkkataso ja uramahdollisuudet vetivät Helsinkiin. Näillä eväillä on mahdollista kokeilla jotain uutta tai yrittää itse. Alueen nuoret lähtivät pitkään pääkaupunkiseudulle töiden perään. Pore on suuri mahdollisuus alueen ihmisille. Valmistuneille iso kansainvälinen talo tarjosi valtavan valikoiman mahdollisia uria. Alueen yritykset ovat kiinnostavia, tulevaisuuteen katsovia, niillä on tarinaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja ulkomaista omistusta. Yritysten tilanne näyttää hyvältä ainakin muutamaksi vuodeksi. Kotiseudusta on muodostumassa trendikäs paikka, jossa on uusia tuulia ja kiinnostavia palveluja. Uranousu hihnalta eteenpäin oli mahdollista, sillä talo koulutti henkilöstöään. Positiivisen rakennemuutoksen myötä alueen imagoa on kiillotettu. Diplomiinsinöörien lisäksi tarvitaan tuotekehittäjiä, taloushallinnon osaajia, rekrytoijia, koodareita ja monia muita. Pore on vähentänyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt huimaan nousuun. Nuorille se voi tarjota vielä jotain enemmän, uskoa omaan tulevaisuuteen. Omassa nuoruudessani Nokia imi riveihinsä uraohjukset ja myös omaa tulevaisuuttaan empivät. Mikään ei ole tietenkään pysyvää, ja työelämän luonne on muuttunut kauas pysyvästä ja staattisesta
Myös tehtaan HR-tiimiä on vahvistettu, ja uusia tekijöitä palkattu. Mercedes-Benzin A-sarjan ja katumaasturin tuotannot ovat kasvattaneet Uudenkaupungin autotehtaasta Suomen suurimman tehtaan. – Tosin ei ihan näin suuria, hän myöntää. Kysymyksessä ei ollut vain meidän, vaan koko Suomen talkoot. Vastaavaa tilannetta ei löydy helposti Suomesta, Euroopasta ja maailmaltakaan. – Olemme tottuneet tekemään isojakin asioita nopealla aikataululla, eikä meille tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua, Tomi Salo sanoo. Uudessakaupungissa toimivan Valmet Automotiven autotehtaan henkilöstöjohtaja Tomi Salo voisi paukutella henkseleitään, mutta sen sijaan hän muistuttaa, että autotehtaalla on ennenkin toteutettu isoja rekrytointeja. Tehtaan HR-tiimi ei ole isoja haasteita pelännyt. Vauhti ei ole tänä vuonna hiljentynyt. Jättirekrytointeihin tehdas haki kumppania henkilöstöpalvelualan yrityksistä, ja on tehnyt niissä yhteistyötä Opteamin kanssa. Kävimme neuvottelemassa haasteista muun muassa Ely-keskuksen viranEija Eskola-Buri teksti Autotehtaan rekrytointi-ihme ja miten se tehtiin Henkilöstöjohtaja Tomi Salo: Ne olivat koko Suomen talkoot. – Tiesimme heti, että näissä rekrytoinnissa lähialue ei riitä, vaan oli herätettävä kaikki. EIJA ESKOLA-BURI 1 ASKO VIRTANEN. Mercedes-Benzin katumaasturin tuotanto käynnisti jättirekrytoinnit, jotka kasvattivat tehtaan työntekijämäärän 4?000 työntekijään viime vuoden aikana. rekryexpo 3 M iten vajaan 16 000 asukkaan pikkukaupungissa sijaitseva autotehdas onnistuu palkkaamaan vuoden aikana yli 2?000 uutta työntekijää. Vielä vuoden 2016 lopussa tehtaan palveluksessa työskenteli 1?850 henkilöä. VALMET AUTOMOTIVE Autotehtaalle tulee väkeä Uudenkaupungin ja lähikuntien lisäksi muun muassa Turusta, josta käy päivittäin autotehtaalla töissä 800 henkilöä. Tehdas ilmoitti helmikuussa palkkaavansa jälleen tuhat uutta työntekijää pääasiassa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotantoon
. . Alussa asuin Raisiossa motelliasunnossa, sen jälkeen kuukauden moduuliasunnossa Uudessakaupungissa. Vapaa-aikana Illikainen on käynyt uimassa, hiihtämässä ja kuntosalilla. – Viestimme oli, että emme ole ruinaamassa rahaa ja tukia, vaan halusimme kysyä, mitä valtiovalta ja viranomaiset pystyvät tässä tilanteessa tekemään työvoiman saannin helpottamiseksi. Tänäkin keväänä eri puolilta Suomea tuotiin väkeä linjaautolla tutustumaan tehtaaseen ja työhön. Työtä tehdään tiimeissä ja täällä on hyvä meininki, hän kehuu. Rekrytointien tueksi rakennettiin internetsivusto www.autotehtaansankarit.fi, joka antaa vastauksia autonrakentajiksi hakeville tai sitä suunnitteleville. . Perinteisten työkalujen rinnalle markkinoinnissa otettiin käyttöön kokonaan uusia tapoja. Myös kaupunki on ollut kiertueilla mukana. Sinne hän lähti kreikkalaisen vaimonsa ja tyttärensä kanssa muutama vuosi sitten. EIJA ESKOLA-BURI Heidi Klubb toimii sankarikummina. Haluamme antaa mahdollisimman realistisen kuvan siitä, mitä täällä tehdään, että omia päätöksiä ei tarvitse tehdä olettamusten ja mielikuvien varassa. . Hän toivoo saavansa perheensä Suomeen, kun tyttären lukuvuosi koulussa päättyy kesäkuussa. ”Meille ei tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua.” Tomi Salo Henkilöstöjohtaja Valmet Automotive, Uudenkaupungin autotehdas . . Klubb iloitsee paikallisten yhdistysten kanssa virinneestä yhteistyöstä. Henkilöstöjohtaja muistuttaa, että työelämän lisäksi jokainen tarvitsee muutakin elämää. Turun seudulta autotehtaalla käy töissä noin 800 henkilöä ja Raumalta 300. – Olimme itse vakuuttuneita siitä, että kyllä tarvetta ja käyttöä on, ja homma saatiin alkuun. Metso luopui omistuksesta vuonna 2014. – Pestuumarkkinoiden ideana on, että ihmiset saavat tulla paikan päälle näkemään ja kuulemaan, millaista työtä meillä on tarjolla. . . Siirtyi vuonna 1999 konepajayritys Metsolle, joka syntyi, kun Valmet ja Rauma yhdistyivät. Autotehdas ei ollut sankarikummille ennestään tuttu paikka. – Toimenkuva on täysin uusi, ja tehtävää riittää. Ihmisten on helpompi ottaa yhteyttä, kun olen tullut tutuksi heti alussa. – Olen ollut positiivisesti yllättynyt. Kreikan talouskriisi ja heikentynyt työllisyystilanne saivat miehen kiinnostumaan suomalaisen autotehtaan työpaikoista. Virtuaalisten esittelyjen lisäksi kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tutustua tehtaaseen paikan päällä. Uuteen työhönsä ja elämäänsä tyytyväinen mies löytää uudelta kotipaikkakunnalta yhden puutteen. Viranomaisten vakuuttaminen ei yksin riittänyt, vaan tärkeintä oli tavoittaa potentiaaliset autonrakentajat. Työllistää tällä hetkellä 5?500 henkilöä Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. Lisäksi tehdas palkkasi tänä vuonna sankarikummin, joka auttaa tulijoita arjen asioissa ja järjestää retkiä ja tapahtumia. – Julkinen liikenne Uudestakaupungista isompiin kaupunkeihin voisi toimia paremmin, hän sanoo. Nyt linja-autot ovat välillä liiankin täynnä. Perustettu vuonna 1968 ruotsalaisen Saab-Scanian ja suomalaisen valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi. Hän painottaa, että isossa tehtaassa se on väistämätöntä ja luonnollistakin. Olen mukana uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Vaikealtakin tuntuvat ideat toteutuvat, kun on tahtoa. Syyt lähtöön ovat erilaisia, eivätkä aina johdu työpaikasta. Salon mukaan työntekijöiden vaihtuvuus ei ole ollut ongelma. Sankarikummi tukee työntekijöitä monenlaisissa asioissa verokortin hakemisesta sopivan harrastuksen löytymiseen. Oulusta kotoisin oleva Illikainen on vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä. . – Kesällä Uudessakaupungissa on helppo viihtyä, kun on luonto lähellä. – Ihan laidasta laitaan on tullut kysymyksiä ja asioita, ja kaikki ovat tärkeitä. – Korihait tarjosi ilmaiset liput koripallomatsiin, ja Laukojat-75 ja Laitilan Jyske esittelevät keväällä toimintaansa. Uuteenkaupunkiin Illikainen muutti Kreikasta. – Minulle kävi todella hyvä tuuri, kun sain vuokrattua rivitaloasunnon Uudestakaupungista. rekryexpo 4 omaisten kanssa ja puhuimme asiasta eri ministeriöissä, Salo kertoo. Työntekijät voivat käyttää työpaikan kuntosalia ja osallistua harrastustoimintaan. Omistajat pääomayhtiöt Suomen Teollisuussijoitus ja Pontos sekä kiinalainen teknologiayritys CATL. V esa Illikaisen, 48, työhistoriaan mahtuu monen eri alan töitä. Valmet Automotive on halunnut työnantajana kantaa oman vastuunsa tulijoiden kotouttamiseksi uudelle paikkakunnalle. Rekrytoi tänä vuonna Suomessa 1?000 työntekijää. Sankarikummi painottaa, että häneen voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa. – Hain paikkaa ja sain toukokuussa 2017 kutsun haastatteluun. . . Monet haluavat apua arjen asioissa, esimerkiksi verokortin hakemisessa, Kelan asioissa tai vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. – Tarjoamme mahdollisuuksia vapaaajan toimintaan ja olemme panostaneet yhteisöllisyyteen, hän kertoo. . Tehtaan HR-tiimi on jalkautunut Pohjoisja Itä-Suomeen. Positiivisesta rakennemuutoksesta Salo muistelee puhuneensa ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, kun silloiselle työministeri Lauri Ihalaiselle lähti sähköpostia autotehtaalta. . Totta kai seuraamme ja analysoimme tilannetta ja mietimme, mitä voimme tehdä asialle. – Noin 40 henkilöä kuukaudessa lähtee meiltä eri syistä. – Työllisyystilanne on parantunut viime aikoina koko maassa, ja jos tulija ei ole ehtinyt kotiutua, entiseltä kotiseudulta avautuva työpaikka saattaa houkutella palaamaan juurille. Metsätalousteknikon koulutuksen saanut mies on toiminut muun muassa tietoliikennealan esimiestehtävissä, myyntitehtävissä, Ksupermarketin kauppiaana ja rekkakuskina. Henkilöstöjohtaja Tomi Salolla ja tehtaan HR-tiimillä riittää hommia tänä vuonnakin, kun tehtaalle palkataan tuhat uutta työntekijää. Mieleisen asunnon puute, tai työtarjous entiseltä kotipaikkakunnalta saattavat vaikuttaa. Nyt Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos eli Pore on jo vakiintunut käsite, ja valtiolta on tullut tukea koulutusja infrahankkeisiin. Illikainen on ehtinyt tehdä autotehtaalla jo useampia hommia erilaisissa tiimeissä. Tuottaa autoteollisuudelle henkilöautoja, avoautoja ja sähköisiä ajoneuvoja sekä niiden valmistuspalveluja, komponentteja ja järjestelmiä sekä konsulttipalveluja. ”Olen vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä.” Vesa Illikainen (vas.) aloitti viime keväänä autotehtaalla. Suomen suurimman tehtaan työntekijät tulevat Uudenkaupungin lisäksi lähikunnista, mutta myös kauempaa. Tehtaan väki sai kuulla epäilyjä siitä, että ei tule onnistumaan. MAIJA ALA-JÄÄSKI Vesa Illikainen palasi Kreikasta Suomeen autonrakentajaksi. Nyt hän työskentelee osastolla, jossa autot testataan viimeisen kerran ennen kuin ne lähtevät tehtaalta. MLL järjestää työntekijöiden perheille tapahtuman vapun alla, listaa Klubb. Ne ovat edelleen käytössä. Esimerkiksi perehdyttämisprosessia uudistetaan parhaillaan, ja kuuntelemme tarkoin henkilöstön palautetta. . Tomi Salo kertoo esimerkkinä Turusta, Porista ja Raumalta tehtaalle säännöllisesti kulkevat linja-autovuorot. Heidi Klubb aloitti autotehtaan sankarikummina tammikuussa. Pakkasin tavarat ja sillä tiellä nyt ollaan, Illikainen kertoo. Työkavereiden kanssa vietetään välillä yhdessä aikaa vapaa-ajallakin
UUDISTUMISEN JA KASVUN KUMPPANI Rakennamme ja valmennamme työelämän joukkueita menestymään. rekryexpo 5 2017 liikevaihto oli yli 70 miljoonaa euroa. Rekrytoinnit Rekrykoulutukset www.staraconsulting.fi www.52duunia.fi KEULA KOHTI KESÄTÖITÄ Tee check-in elämäsi kesään ja hae mukaan Siljan reippaaseen miehistöön. tallinksilja.?/rekry www.radiometer.com
rekryexpo 6 Buumi BUUMI jatkuu Varsinais-Suomessa
Yritysjohtajille tehdyn verkkokyselyn keskeinen huoli on, nouseeko työvoimapula kasvun pullonkaulaksi. Johanna Käkönen teksti // Jori Liimatainen kuvat // Elina Nurmi grafiikka 1. Nousukauden pituus on osittain alueen omissa käsissä, valtiovallan apua tarvitaan silti tunnin junan ja diplomi-insinöörikoulutuksen saamiseksi alueelle. Maakunnan ihmisille buumi on ”tekemisen paikka”. Käsillä on myös vakava ongelma, sillä ammattitaitoisen uuden työvoiman löytäminen on hankalaa. rekryexpo 7 Buumi Kerrostaloasuntojen ennätysmäinen rakennustahti ja asuntolainojen kiivas kysyntä ovat merkkejä lounaisen Suomen talousbuumista. Alueen talousvaikuttajat uskovat poreilun jatkuvan vielä ainakin muutaman vuoden, mutta kova imu tuo mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Telakan ja autotehtaan veto sekä yleinen talouskasvu ovat täyttäneet alueen yritysten tilauskirjat useilla toimialoilla
Turunmaa 7,6 745 -98 Salon seutu 12,0 3 383 -964 Turun seutu 10,2 16 287 -3 697 Vakka-Suomi 6,3 889 -236 Loimaan seutu 7,9 1 220 -269 % henkilöä henkilöä vähennys edelliseen vuoteen työttömyysaste työttömien määrä VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KOKO ASUNTOTUOTANTO Lähde: Talonrakennusteollisuus ry Lähde: Talonrakennusteollisuus ry VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KERROSTALOASUNTOTUOTANTO 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Luvat Luvat Aloitukset Aloitukset 9,9 % 12,2 % 13,5 % 13,4 % 12,3 % 11,3 % 9,4 %. Osa yritysjohtajista ovat huomannut esimerkiksi palkkakilpailua, kun osaavista tekijöistä on huutava pula. –?Perustuen metallien hintakehitykseen ja yleisiin kaivosteollisuuden näkymiin, aktiivisuus on korkealla, tiivistää johtaja Riku Kesäläinen Sandvikistä. Tähän vaikuttaa se, että telakan tilauskanta yltää ennätyksellisen pitkälle. Yritysja talouselämävaikuttajat näkevät lähes poikkeuksetta, että telakan ja autotehtaan vauhti tuntuu myös omassa yrityksessä. Hyvä työllisyysaste vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon ja haluun tehdä muun muassa asuntoinvestointeja. Kaivosteollisuuden koneita Turussa valmistava Sandvik uskoo myös hyvän vireen jatkuvan. Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala muistuttaa, että telakka on merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Kyselyn yrityksissä on vakaa luottamus, että pore jatkuu vielä vuosia. Yleinen talouskasvu vaikuttaa myös. Tilanne on siis tästä näkövinkkelistä katsottuna erinomainen. Yritysten hyvä tilauskanta ja investoinnitkin kertovat osaltaan tästä, vastaa toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi Lounais-Suomen Osuuspankista. Kolikon toinen puoli kuitenkin on, että jos emme löydä uusia työntekijöitä, ajateltu kasvumme hidastuu tai jopa ”VarsinaisSuomessa on menossa ns. jytky – Soinia lainatakseni.” Jukka Virtanen Vahasilta Oy Buumi VARSINAIS-SUOMEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA ERI VUOSINA VARSINAIS-SUOMEN SEUTUKUNTIEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA 2018 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 2012 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 -13 -14 -15 -16 -17 -18 Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaukset 2012–2018. rekryexpo 8 V arsinais-Suomen positiivinen vire näkyy ja tuntuu laajasti alueen yrityksissä. – Myönteinen laajemman Turun alueen suhdanne jatkuu vielä. Näillä esimerkeillä on myös psykologinen vaikutus, joka madaltaa kynnystä ryhtyä uusiin hankkeisiin, kommentoi Hakala. Alueen kärkiyritysten veto ei ole kuitenkaan ainut kirittävä tekijä. Esimerkiksi piikkiöläinen hyttivalmistaja Piikkiö Works kertoo, että sen tilauskirja on täynnä tällä hetkellä vuoteen 2023 asti. Yritys on Meyer Turun omistuksessa. Telakan ja autotehtaan lisäksi myös lääketeollisuus on hyvässä nosteessa, samoin rakentaminen. – On harvinaista, että tilauskanta on useita vuosia tästä eteenpäin tiedossa. Myös metallialan yrityksissä on kiivasta kasvua. Metallien hintoja nostaa koko maailman talouskasvu ja tavaroiden valmistuksen lisääntyminen. Laivatilauksia on vuoteen 2024 asti. Nämä asiat käyvät ilmi verkkokyselystä, joka lähetettiin kymmenille maakunnan yritysten edustajille. – Meidän näkövinkkelistämme kysyntä ja työtilanne jatkuu vähintään yhtä hyvänä vuoden 2020 loppuun asti, sillä useat pääasiakkaamme investoivat melkoisesti sekä heillä on vuosittain isot revisiot. henkilöä kpl kpl Lähde: TE-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2018. Kysyimme alueen bisnesvaikuttajilta heidän arviotaan Varsinais-Suomen talouskasvun jatkumisesta. Sandvikissä näkemys ei synny paikallisesta tilanteesta, vaan siihen vaikuttaa maailmanlaajuinen metallien hintojen nousu ja kaivosteollisuuden kipuaminen kuopasta. Tulevaisuudenusko perustuu asiakkaiden näkymiin myös paimiolaisessa Vahasilta Oy:ssä ja Turun seudulla eri toimipisteissä toimivassa Stera Technologies Oy:ssä. Nousukausi on tuonut esiin lieveilmiöitä yritysten kannalta. Uudenkaupungin autotehtaalla on myös selvä positiivinen vaikutus koko alueelle
Telakan kasvun vaikutukset ovat vasta alkuvaiheessa. – On mahdollista, että myönteinen jakso jatkuu ja varsinkin laivanrakennuksessa on selvää, että nykytilauskannan toteuttaminen jatkuu positiivisena monta vuotta. Yritys toimii Turun, Kaarinan, Paimion, Tammelan ja Kaavin lisäksi myös Intiassa ja Virossa. Kansainvälisissä suhdanteissa voidaan hyvinkin nähdä 1–2 vuoden ajoituksella laskua nykytilanteesta. Vahasilta valmistaa paineastioita. – Kasvu tulee jatkumaan, tosin ei niin rajuna kuin viime vuonna. – Pemamekin näkymät ainakin 2–3 vuoden aikajänteellä ovat hyvin myönteiset ja luottavaiset. Turun Osuuskaupassa tilannetta katsotaan kuluttajien näkökulmasta. –?Olen hyvinkin luottavainen nykyisen kehityksen jatkumisen suhteen täällä Varsinais-Suomessa ja varsinkin Turun alueella. Pemamek työllistää noin 200 henkeä ja lisäksi alihankkijoita. Se kertoi viime syksynä palkanneensa jopa kymmeniä ihmisiä tätä varten. – Varsinais-Suomessa tapahtuu tällä hetkellä laaja-alaisesti hyviä asioita. Uskomme kasvumme myös jatkuvan. Taloustaivaalla voi nähdä myös varjopilviä. rekryexpo 9 pysähtyy, kuvailee operatiivinen johtaja Jukka Virtanen Vahasilta Oy:stä. Ostovoiman arvioidaan olevan nousussa. Siitä kertovat asiakkaidemme antamat vuosiennusteet ja koko ajan kasvanut tilauskantamme, kertoo myyntijohtaja Kai Rinne Stera Technologies Oy:stä. Sekä kunnallisella puolella, yrittäjillä että yksityisillä henkilöillä on selvästi aikaisempaa enemmän luottamusta talouden positiiviseen kehitykseen. Isoilla veturiyrityksillä esimerkiksi laiva-, autoja lääketeollisuudessa menee hyvin. Ihmisten elinikä pitenee ja sinkkuuntuminen jatkuu, tarvitaan uusia asuntoja. Tärkeä asiakas on myös Turun telakka. Moni yritysjohtaja muistuttaa, että kaikki ei ole omissa tai paikallisissa käsissä. Kaupungistuminen jatkuu edelleen, mikä tuo muuttovoittoa alueelle. Turun kaupungin keskustaan ja keskustan tuntumaan on suunnitteilla mittavia rakennusprojekteja. Myös muuta vanhaa rakennuskantaa on korjattava, kertoo Leppälehto. Meriteollisuuden kasvuun yritys on varautunut jo pidempään. Se näkyy alueellamme kulutuksen ja investointien kasvuna. euroa kpl % % HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ODOTUKSET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 INVESTOINTIAIKEET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 HENKILÖAUTOJEN VIENTI SUOMESTA TAVARAVIENNIN ARVO VARSINAIS-SUOMESSA 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 Lähde: Tulli 2018 Lähde: Tulli 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 kasvaa pysyy ennallaan vähenee kasvaa pysyy ennallaan vähenee osuus Suomen kokonaisviennistä, % 7,2 % 5,1 % 6,8 % 8,6 % 7,7 % 9,7 % 98 473 kpl. Muilla aloilla näkymät ovat positiiviset, mutta maailman taloutta voi Buumi ”Maailman taloutta voi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa. Stera on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistaja. Patrik Rautaheimo Elomatic 1 2010 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 milj. Silti näkymä on myönteinen, kuvailee Heikonen. 1970-1980-luvuilla rakennettiin paljon asuntoja, ne ovat nyt tulossa peruskorjausikään. Näkisin koko lounaisen Suomen kasvunäkymien pysyvän hyvin samalla tavalla myönteisinä. Alueen kokonaistyöttömyys on laskussa ja ostovoima nousussa, kertoo marketkaupan toimialajohtaja Mikko Rauhanen. Talonrakennusteollisuuden aluejohtaja Markku Leppälehto liittää oman alan näkymät isompaan kaupungistumiskuvaan. Loimaalainen Pemamek suunnittelee ja toimittaa hitsausautomaatioita eri puolille maailmaa. Perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen katsoo, että telakan kasvun luomasta hyvinvoinnista on nähty vasta alkuosa
Viime vuoden yrityskauppojen myötä Elomaticista tuli Suomen johtava teknisten laskentapalvelujen toimittaja. rekryexpo 10 Talousvaikuttajien näkemyksiä ONKO VARSINAIS-SUOMESSA OSATTU OTTAA POSITIIVISESTA RAKENNEMUUTOKSESTA RIITTÄVÄSTI IRTI. Elomatic on turkulainen suunnitteluja insinööritoimisto, jolla on toimistoja ympäri maailmaa. Janne Virtanen, Arvo Virtanen Oy Buumi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa, muistuttaa toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo Elomaticista. Yrityksen henkilökunnan määrä nousi viime vuonna yli 850:een. Korkotason nopea nousu voisi olla negatiivinen shokki. Patrik Rautaheimo, Elomatic Turun yliopistoon pitää saada opinto-oikeudet ylioppilaasta DI-insinööriksi koulutuksessa, modernit koneja materiaalitekniikan opintosuunnat. Turun yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas nostaa esiin, että tuotannollisissa investoineissa ei ole ”Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla.” Tero Seikkula Nordea. Pitää muistaa, että vientiteollisuus on talouskasvun veturi. Lähes kaikki päätiet olisi saatava uuteen asfalttiin aivan heti. Asuntotarjonta ei myöskään tahdo pysyä kysynnän perässä, arvioi Tero Seikkula Nordeasta. Tero Seikkula, Nordea Valitettavasti kärsimme edelleen huonosta maineesta muutamien vuosien takaa. Tämä viesti pitäisi saada selkeämmin eteenpäin. Pekka Heikonen, Pemamek MITÄ INFRAHANKKEITA TARVITAAN. Varsinais-Suomen hyvä kasvu säteilee kasvua myös muille alueille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Hän vastaa pankin henkilöasiakkaista LounaisSuomessa. Vaikea nähdä suuria murheita. Lentoyhteyksiä Eurooppaan on Turun kentältä karsittu, joten kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille Turku on maantieteellisesti vielä hankala. Anna Godenhjelm, Wallac, Perkin-Elmer Emme ole pystyneet viestimään asiaa riittävästi erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan. Esko Jääskeläinen, SSO Suurin ja kiireellisin on tieverkon kunto, se on ylläpidettävä paremmin. Näistä osa voisi sijoittua Turkuun. Rautaheimo arvioi alkuvuonna, että väkeä voidaan tänä vuonna palkata lisää noin 50–100 henkilöä. Nordean Lounais-Suomen pääkonttorissa tilanne arvioidaan kokonaisuutena erittäin hyväksi, mutta mahdollinen korkotason nousu ja työvoimapula luovat varovaisuutta. – Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla. Hurku–Helsinki-välille jos saisi ”tunnin junan”, niin se olisi jo luksusta. Jukka Virtanen, Vahasilta Oy Infrahankkeista tärkein olisi Turku–Pori-tien nelikaistaiseksi tekeminen. Haluaisin nähdä valtiovallan tuovan edellytyksiä myös viennin kasvulle jatkossa mahdollistamalla diplomi-insinöörikoulutuksen Turussa. Riku Kesäläinen, Sandvik MITÄ KOULUTUSTA TARVITAAN. Nopea reagointi ja ennakkoluulottomuus uutta kohtaan on tarpeen. Sen jälkeen ohikulkutien kaistojen lisääminen Ravattulasta Helsingin moottoritielle asti. Tunnin juna lähentäisi Turkua ja pääkaupunkiseutua toisiinsa ja helpottaisi korkeammin koulutetun työvoiman rekrytointia seudulle. Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari Nähty nousu perustuu yleiseen hyvään suhdannetilanteeseen ja muutamien yritysten erinomaiseen tilanteeseen. Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa tarvitaan myös huomattavaa tekniikan alojen koulutusmäärien lisäämistä. Yli 50 000 asukkaan kaupunki on Turusta puolen tunnin matkan päässä. Myös Turun seutu on työssäkäyville vielä pieni, joten nopea junayhteys pääkaupunkisedulle laajentaisi mahdollisuuksia rekrytoida osaajia laajemmalta alueelta. Matti Nurmi, VSP Teknisen alan koulutuksen lisääminen amk– ja DI-tasolla. Ari Kumpulainen, Piikkiö Works DI-tutkinnon teko Turussa, mutta myös turkulaisille nuorille mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja maailman parhaissa yliopistoissa. kaavoitus, innovatiiviset ja rohkeat hankkeet. Osaavan työvoiman pula voi rajoittaa kasvua. Omin toimin Varsinais-Suomessa voitaisiin vielä vauhdittaa kasvua, keinoina mm. Kai Rinne, Stera Pitäisi huomioida Salon alueen tasoittavat mahdollisuudet työvoiman ja alihankintojen suhteen, kun Turun ja Uudenkaupungin alueella tilanne ylikuumenee
Salon seudulla Microsoftin tehtaan ja tuotekehityksen loppuminen ja sitä kautta työttömyyden nousu näkyy vielä alueen taloudessa. n 1 Maakunnan väellä on luottamus omaan talouteen T alouskasvu näkyy Varsinais-Suomessa luottamuksena omaan talouteen. Tarpeellisia investointeja kyllä tehdään, mutta suurta investointibuumia ei ole syntynyt, kuvailee Turun yrittäjien puheenjohtaja ja Priima-Yhtiöiden toimitusjohtaja Jari Rastas. Alalla on mahdollisuus myös yrittäjyyteen. Toisaalta toistaiseksi tuotannolliset investoinnit eivät ole lähteneen erityisen vahvaan kasvuun. Seikkulan mukaan muutamilla paikkakunnilla on kova kysyntä myös vuokra-asunnoista. Myös toistaiseksi matalat korot ja kohtuullisen toimiva pankkien lainananto tukevat markkinoita. Töitä on vaihtelevasti ja työtilanne riippuu siitä, millaista työtä hakee. Tähän on monia syitä. –?Eniten positiivinen vire näkyy asuntorahoituksen kysynnän vahvana kasvuna, arvioi toimitusjohtaja Jussi Hakala Liedon Säästöpankista. Olen optimisti: paranemaan päin. Kasvun pullonkaulaksi uhkaa nousta sopivan työvoiman löytäminen. – Varsinais-Suomen positiivinen vire ei ole vielä saavuttanut Saloa täydellä voimallaan. Hoitoalalla työllistyy tosi hyvin ja uskon, että nuorille riittää töitä tulevaisuudessakin. Priima-Yhtiöt on kiinteistöja rakennusalalla toimiva yritysrypäs, johon kuuluu muun muassa Turun teollisuuden rakentajat Oy ja Etacom. Korjausrakentaminen on ollut jo pitkään hienoisessa kasvussa. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Tällainen paikka on esimerkiksi Uusikaupunki. Pohjois-Suomesta varmaan saadaankin. Varsinais-Suomessa ja nimenomaan Turussa rakennetaan kiivaasti uutta. ANITA LEVOMÄKI, Loimaa 1. 3. syntynyt odotettua hurjaa kasvua. – Sopivan työvoiman löytäminen on käytännössä lähes mahdotonta, ja se on johtanut palkkakilpailuun, joka tulee tulevaisuudessa heikentämään maakunnan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. JAANA JALLI, Koski 1. – Myönteinen suhdanne jatkuu, mikäli emme kompastu kasvun esteisiin, joista keskeisiä ovat osaavan työvoiman saaminen sekä alueen ja yritysten hyvä saavutettavuus, kuvailee toimitusjohtaja Kaisa Leiwo Turun kauppakamarista. 3. 3. Tietyillä aloilla on pulaakin työntekijöistä, mutta yleisesti on aika vaikea tilanne. rekryexpo 11 Buumi Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. – Uskon, että talouden vireys jatkuu 2018–19, sillä kuluttajat näkevät oman taloutensa lähivuosille vakaana. Koko Etelä-Suomi on vetovoimainen, ja pääkaupunkiseutu alkaa kai kohta olla aika ruuhkautunut. Vuoden 2007 huippuun on hänen mukaansa kuitenkin vielä matkaa. Asuntokantaa pitää olla, mutta myös palveluiden täytyy olla kunnossa, niin kuin täällä Koskella.. Liikeja toimistorakentamisessa sekä teollisuusja varastorakentamisessa on myös havaittavissa hienoista elpymistä. Korjausrakentamisen osuus on noin puolet koko talonrakentamisesta, kertoo Leppälehto. 2. Näkymät ovat Salon seudulla selvästi varovaisemmat kuin muualla maakunnassa. 2. Pienemmiltä paikkakunnilta varmaan kyllä osittain. Omalla alalla (sosionomiopiskelija) on hyvin varma työllistyminen valmistumisen jälkeen. Se puolestaan tulee ohjaamaan yritysten investointeja muualle kuin Varsinais-Suomeen, pelkää myyntijohtaja Kai Rinne Steralta. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Talonrakennusteollisuus ry:n aluejohtaja Markku Leppälehdon mukaan uudisrakentaminen on vuoden 2015 pohjakosketuksen jälkeen noussut vuosien 2009–2011 tasolle. Väestömuutos on tasaantumassa työväestön poismuutosta neutraaliin vaiheeseen. – Nousua ovat tuoneet julkiset hankkeet ja erityisesti kerrostalorakentaminen. Mikä on oma alasi. ALLI VÄHÄTIITTO, Turku 1. Miksi ei, minusta Varsinais-Suomi on ihan hyvä hyvä paikka asua, elää ja tehdä töitä. Tilanne ei ole kuitenkaan yksioikoinen, sillä Salon seudulla toimii esimerkiksi yrityksiä, jotka hyötyvät esimerkiksi telakan muhkeasta tilauskannasta. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. – Erityisen vilkasta asuntotuotanto ja asuntorahoitus on Turussa ja lähialueilla, vahvistaa aluejohtaja Tero Seikkula Nordea Lounais-Suomesta. 3. Valtakunnallisesti en tiedä, onko tämä alue niin houkutteleva, varmaan joillain aloilla voi olla. Siellä osa kyselyyn vastanneista yritysjohtajista näkee, että pore ei suoraan näy yritystoiminnassa. Kielteisiä arvioita positiivisesta vireestä tulee vain Salosta ja Somerolta. Mitä keinoja tässä voisi käyttää. Miksi tai miksi ei. Mitä olen seurannut, Lapissa on töitä muttei asuntoja. Työllisyystilanne on piristymään päin. Mutta vire on saanut Salon rakennemuutoksen vaiheeseen, jossa orastavaa positiivista käännettä on odotettavissa myös tälle alueelle. Asuntorakentamisen kova tahti näkyy erityisesti Turussa ja sen ympäristökunnissa. 2. Markkinoiden veto edesauttaa myös erityisesti pk-sektorin yritysten kasvua ja edesauttaa investointeja. Alueen pankeissa onkin huomattu asuntorahoituksen kysynnän kasvu. Iso osa saa jo opiskelujen aikana töitä. Olen sosiaalityöntekijä, ja töitä on niin paljon kuin viitsii tehdä. Se tarkoittaa, että omaan elämään uskaltaa sijoittaa ja hankkia esimerkiksi uusi asunto. Olen toiveikkain mielin sen suhteen. Meidän ammattikuntaamme on liian vähän. Työttömyyden lasku on ollut reipasta jo useiden kuukausien ajan, kertoo toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskaupasta (SSO). 2. Olen sairaanhoitaja
Varsinais-Suomeen ennakoidaan syntyvän 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Hakemuksia saapui vuoden aikana noin 15 000. JOHANNES PULKKINEN JA JERE ROSTEDT, Turku 1. Sen avulla yritys toivoo nuorten kiinnostuvan alasta ja yrityksen löytävän tarvittavia levyseppähitsaajia ja jauhekaarihitsaajia. Ei siis ihme, jos kysytyimmillä aloilla on pulaa työvoimasta. – Ongelmaksi on muodostumassa se, miten vastata kysyntään, kun resurssipula on käsin kosketeltavissa. – Keskusteluissa eri toimijoiden kanssa kuulee, että rekrytoinnit ovat kasvussa, näin myös meillä, sanoo toimitusjohtaja Matti Nurmi. Viime vuonna autotehtaalle rekrytoitiin pari tuhatta työntekijää. Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. Kampanja lähtee ajatuksesta, että Lounais-Suomen hyvä talousja työllisyystilanne tunnetaan edelleen muualla Suomessa melko huonosti. Johannes: Ei olla työllistymisestä huolissaan (musiikkipedagogiopiskelija). 2. Tänä vuonna VSP kertoo investoivansa kuituverkojen rakentamiseen Vakka-Suomen alueella. Keinoja on monenlaisia; hyvä yrityskuva ja monipuoliset tehtävät ovat tärkeitä asioita rekrytointivaiheessa, siis työpaikkaimago. Jere: Meille on hehkutettu, että töitä löytyy, ja vain pieni prosenttimäärä valmistuneista ei työllisty. Jere: Luultavasti joo, kyllä tämä sen verran suuri kaupunki on, että eiköhän tänne aika hyvin ihmisiä saada. Asuntoja tietysti täytyisi olla tarjolla. Kaava on sama, kun vaihdetaan lääkeainekehitykseen ja diagnostiikkalaitteisiin. Kauppojen ja muiden palveluiden pitää olla lähellä. Erityishaasteen resurssien metsästykseen meille tuo se, että toimintamme on hyvin säädeltyä. Kyllä. Mitä keinoja tässä voisi käyttää?. Turun kauppakamari kysyi jäseniltään muutama kuukausi sitten, rajoittaako osaavan työvoiman saanti yrityksen kasvua. Opiskelen sähköalaa ja olen nyt työharjoittelussa. 2. Uudessakaupungissa toimiva Valmet Automotive aikoo rekrytoida tänä vuonna tuhat uutta työntekijää. 3. Sähköalalta löytyy töitä. Maatalousyrittäjällä töitä riittää ihan riittävästi. Pemamekissa uusien työntekijöiden löytäminen vaatii aikaisempaa huomattavasti enemmän työtä ja panostuksia. TOMI SARVIAHO, Suomusjärvi 1. 2. Alueen työvoimapulaan haetaan ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Se on parantunut viime vuosina, eikä ole menossa ainakaan huonompaan suuntaan. Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä on erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. Kyllä varmaankin. Meyer Turku Oy arvioi työntekijämääränsä alihankkijoineen kasvavan jopa 20?000 henkeen vuoteen 2023 mennessä. 3. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. 3. Turkulainen Wallac kuuluu kansainväliseen teknologiakonserni Perkin-Elmeriin, ja tekee analyyttisiä mittajärjestelmiä lääkeainekehitykseen sekä muun muassa diagnostiikkalaitteita. Yrityksellä on myös puhelinkeskustoimintaa. AKU-PEKKA VÄINÖLÄ, Koski 1. Halpa asunto ja mukava ympäristö, jossa asua. 2. Töitä löytyy, jos niitä etsii. Tällaisia henkilöitä ei vain yksinkertaisesti ole vapailla markkinoilla, kertoo Virtanen. Paimiolainen paineastiavalmistaja Vahasilta palkkasi Putous-näyttelijä Timo Lavikaisen tähdittämään firman rekrytointivideota. Loimaalainen Pemamek kaipaa erityisesti diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, mutta heidän rekrytoinnissaan on isoja ongelmia. Mikä on oma alasi. Vakka-Suomen Puhelin (VSP) tarjoaa yrityksille ja kuluttajille tietoliikenneyhteyksiä ja itpalveluja ympäri Suomea. Myös erilaiset digitaaliset hakukanavat ja sosiaalinen media auttavat asiassa, kertoo Pekka Heikonen. rekryexpo 12 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi Y ritykset raportoivat rekrytoinnin hankaloituneen talousbuumin myötä. Monessa yrityksessä mietitään kuumeisesti uusia keinoja löytää osaajia. Opiskelijoita tulee paljon, niin eiköhän työntekijöitäkin. Nyt telakalla työskentelee yli 1?800 työntekijää. Operatiivisen johtajan Jukka Virtasen mukaan kysyntä on lisääntynyt maanlaajuisesti, mutta tekijäpula on akuutti ongelma. Telakka ja sen verkostoyritykset työllistävät parhaimmillaan noin 7 000 työntekijää, selviää telakan vaikutustutkimuksesta. Kyselyyn vastasi parissa päivässä 138 yritystä, joista yli puolet totesi työvoimapulan rajoittavan yrityksen kasvua. Tilastokeskuksen mukaan Varsinais-Suomi oli viime vuonna muuttovoittajamaakunta 2 338 henkilön väestölisäyksellä. VSP on viime aikoina rekrytoinut esimerkiksi ruotsin kielen osaajia, sillä Viking Linen ruotsinkielinen puhelinpalvelu siirtyi sen hoidettavaksi. 3. Pitää noudattaa erilaisia direktiivejä, alan normeja, harmonisoituja standardeja sekä ennen kaikkea henkilöiden ja menetelmien pitää olla pätevöitettyjä. Miksi tai miksi ei. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. – Henkilöstön saatavuus varsinkin lyhytkestoisiin määräaikaisiin tehtäviin on vaikeutunut, ja hakijamäärä kauttaaltaan pienentynyt, tarkentaa Godenhjelm. – Olemme kuluvana vuonna lisäämässä työntekijöitä yrityksessämme monenlaisiin eri tehtäviin. Yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut ja samalla henkilökunnan vaihtuvuus on lisääntynyt viime vuosina, listaa toimitusjohtaja Anna Godenhjelm. Kun töitä piisaa telakalla ja Uudessakaupungissa, jälkivaikutuksia tulee muuallekin. Ei osata yhtään sanoa, ei ole tullut haettua töitä täältä. Työntekijöiden tarpeen kasvuun vaikuttaa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotannon käynnistyminen myöhemmin tänä vuonna. – Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono, kertoo Pekka Heikonen
Palveluitamme: •Asiantuntijapalvelut ja konsultoinnit •Rekrytointipalvelut •Henkilöstövuokraus •Henkilöstövalmennus •HR-prosessien hallintatyökalut •Työllistämisja urapalvelut Löydä mahdollisuutesi kanssamme: www.staffpoint.. Vakitöitä on ehkä vaikeampi saada, mutta jos on valmis tekemään kolmivuorotyötä, niin töitä riittää. 2. Miksi ei, jos työpaikkojen lisäksi on oikeanlaista mainostusta. Riitta: Raha ratkaisee. Toivotaan tietenkin, mutta vähän huonolta näyttää. Turun toimiston löydät nyt osoitteesta: Satamakatu 22, 20100 Turku ”Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono.” SAIRAANHOITAJA LAITOSHUOLTAJA O S A S TO N S IH T E E R I Erikoislääkäri LABORATORIOHOITAJA Lähihoitaja R Ö N T G E N H O IT A JA K ät il ö P sy ko lo g i Toimistosihteeri APULAISOSASTONHOITAJA Lä he tt i Osastonhoitaja YLILÄÄKÄRI MIELENTERVEYSHOITAJA Välinehuoltaja LASTEN HOITAJA SAIRAALA INSINÖÖRI Ylihoitaja A M M AT TI M IE S H U O L T O M I E S Suunnittelija TOIMINTATERAPEUTTI HENKILÖSTÖSIHTEERI Kuntoutusohjaaja F YS IO TE R A P E U TT I FARMASEUTTI Lääkintävahtimestari ke nt tä jo ht aj a HALLINTOVIRKAILIJA Vahtimestari T yö n jo h ta ja P U H E LU N VÄ LIT TÄ JÄ S O S I A A L I T Y Ö N T E K I J Ä Hankinta sihteeri TEKSTINKÄSITTELIJÄ Lääketyöntekijä ARVOKAS TYÖ ODOTTAA UUSIA TEKIJÖITÄÄN!. Se näkyy omassa jaksamisessa. Ehkä laivateollisuuteen hakeudutaan muualtakin. rekryexpo 13 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi ALINA RANNIKKO, Loimaa 1. Niki: Minusta sairaanhoitajille on vähemmän kuin ennen, varsinkin vakityötä. 3. Ihan hyvältä varmaan. Haluamme tarjota yhä useammille väylän heidän unelmiensa uralle. Olen tehnyt monenlaista työtä, mutta eniten olen ollut asiakaspalvelualalla. Niitä aloja pitää markkinoida, joilla on töitä tarjolla. RIITTA KOURU JA NIKI OKSANEN, Piikkiö 1. ARJA TUOMISTO, Loimaa 1. Suht koht hyvältä, tai ainakin se on paranemaan päin. En ole huomannut, että sillä puolella olisi nyt enemmän töitä tarjolla. 2. Niki: Muualta muuttaneena voi sanoa, että tämä on kaunista seutua, ja luulen että ihmiset tietävätkin, että Turku on kaunis kesäkaupunki. Turkuhan on aika sisäänpäin lämpiävä. Vanhuspuolella tarvittaisiin enemmänkin tekijöitä. 3. Olemme sairaanhoitajia ja tuntuu, että pitäisi saada paljon enemmän tulosta vähemmällä työvoimalla. 2. Keikkaa on tarjolla enemmän. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä näyttää minusta hyvältä. Varsinais-Suomen isoimpiin kaupunkeihin varmaan saadaan väkeä, muttei Loimaalle asti. Niki: Ei löydy välttämättä töitä, riippuu paljon alasta. Jos haluaa tehdä töitä, niin niitä on. Tekijöistä on vähän jopa pulaa. 3. MARI PEIPONEN, Turku 1. 2. 3. Opiskelen lähihoitajaksi ja töitä on aika paljon. Minulla on lähihoitajana vakaa työpaikka. Tee työelämän löytöjä kanssamme! Olet sitten uusia haasteita etsivä työntekijä tai osaajia kaipaava työnantaja, meidän kanssamme pääset askeleen pidemmälle! StaffPoint yhdistää vuosittain yli 10 000 ihmistä ja työtehtävää Suomessa ja ulkomailla
Sukupuolella ei ole työn kannalta merkitystä. Tällä hetkellä Hydoring työllistää vähän yli 100 metallialan ammattilaista. Hän on samassa yrityksessä työskentelevän miehensä kanssa eri vuorossa, mikä on lastenhoidon kannalta hyvä asia. – Hydoringillä sukupuolella ei onneksi ole väliä, Dabrowska sanoo. Ammattija aikuiskoulutuksessa olevien työharjoittelut kestävät kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Myös peruskoulun työelämään tutustujat eli TET-harjoittelijat ja vuosittaiset koululaisvierailut nähdään yrityksessä tärkeinä. Tosin alalta löytyy edelleen vanhakantaisia työnantajia, joiden korviin asia ei ole kantautunut. Anni Dabrowska vaihtoi kokin työt metallitöihin. – Olen aikaisemmalta ammatiltani kokki. Stressiäkin on vähemmän kuin kokin työssä. Hydoringin työharjoittelijat tulevat Loimaan, Salon, Turun ja Raision oppilaitoksista. Janne Raikon mielestä niin kesätyöntekijöille kuin muillekin nuorille on tärkeää kertoa, että ammatteihin on monenlaisia reittejä. –Tettiläiset, ammattikoulun työssäoppijat ja työharjoitteluun tulevat aikuisopiskelijat ovat keskeinen tapa rekrytoida työvoimaa ja tehdä yritystä tunnetuksi, Hydoringin tuotantopäällikkö Jussi Raikko sanoo. Koulutukseen kuuluvan neljän kuukauden työharjoittelun Anni Dabrowska teki Hydoringissä. Asko Virtanen teksti ja kuvat Työharjoittelut tärkeä osa Hydoringin rekrytointistrategiaa Yritys tekee yli puolet rekrytoinneista harjoittelujen ja kesätöiden kautta. Se on osa yrityksen markkinointia ja myös yhteiskuntavastuun kantoa, Jussi Raikko sanoo. Vaikka yritykset kilpailevat varsinkin huippuammattilaisista, Hydoringissä ei koeta, että työvoiman saatavuus olisi kasvun este. Kurssille on haussa kymmenkunta opiskelijaa. Ammattikoulu on hyvä pohja, ja siitä voi jatkaa jos kiinnostusta on, hän sanoo. Näin mol:in sivuilla ilmoituksen vuoden kestävästä aikuiskoulutuksesta metallialalle. – Kodin merkitys ammatinvalinnassa on viisikymmentä prosenttia, Timo Raikko kertoo. CNC-työstökeskuksella työskentely on hänen mielestään mielenkiintoista ja monipuolista. Loimaalta valmistuu metallialan opiskelijoita kymmenkunta vuodessa, mikä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän, Timo Raikko muistuttaa. – Hyvästä matikkapäästä on etua. Kone tekee mitä siltä pyytää, mutta ohjelmaa pitää osata käyttää oikein. – Huippuammattilaisten kasvattaminen on yksi yrityksen tehtävistä, Janne Raikko muistuttaa. Hydoringin ja muiden työnantajien viesti siitä, että metallialalle kannattaa hakeutua, on kuitenkin vain yksi asia alaa miettivän ihmisen mielessä. – Alan imagon rakentaminen on myös työnantajille peiliin katsomisen paikka, hallituksen puheenjohtaja Timo Raikko sanoo. Hydoring on aloittamassa kahden muun paikallisen toimijan kanssa työvoimapoliittista koulutusta, jossa se kouluttaa hitsareita yhteistyössä Ely-keskuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Myös koululla on suuri merkitys. Yksi tapa saada uutta työvoimaa on kouluttaa sitä itse. – Metallialan yrityksissä myös johtotasolta löytyy ammattikoulun käyneitä. Erilaisten harjoittelujen ja kausitöiden kautta yritys rekrytoi yli puolet tarvitsemastaan työvoimasta. A nni Dabrowska on yksi Hydoringiin työharjoittelun kautta tulleista metallialan ammattilaisista. Mieheni on ollut täällä töissä yksitoista vuotta, ja hän rohkaisi hakemaan. rekryexpo 14 P öytyäläinen hydrauliikka-alan yritys Hydoring on jo pitkään panostanut oppilaitosyhteistyöhön. CNC-koneistajan tärkein ominaisuus on Anni Dabrowskan mielestä hyvä motivaatio. – Mielenkiinto alaa kohtaan herää, kun koululaiset vierailevat meillä. – Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen, hän kertoo. Kauhan varresta sorvin ääreen ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.”. Paljon on kiinni asenteesta. – On tärkeää, että kesätyöntekijöitä palkataan myös hiljaisempina aikoina. Dabrowska tekee välillä aamuvuoroa, välillä iltavuoroa. Yritykselle oppilasvierailu on hyvä paikka näyttää, että yritys ja ala ovat vetovoimaisia, myyntipäällikkö Janne Raikko painottaa. Hydoringiin tulevista aikuisopiskelijoista noin 80 prosenttia työllistyy Hydoringiin, ammattikoululaisista noin puolet. Ajattelin, että jos kerran mieheni osaa koneistaa niin osaan minäkin, Anni Dabrowska kertoo. Hänen mukaansa myös kesätyöntekijät ovat tärkeä tapa tehdä yritystä tunnetuksi ja hankkia uutta työvoimaa. – Metalli on Loimaan seutukunnassa todella vahva ala. Hyvällä huumorilla varustettu työteliäs kaveri on yritykselle arvokas voimavara. – Monet kesätyöntekijöistä jäävät yrityksen listoille ja tekevät vuoroja iltaisin ja viikonloppuisin, Jussi Raikko sanoo. Kysyntään nähden koulutusta ei ole tarpeeksi. – Toinen vie lapsen eskariin ja toinen hakee, viikonloppuisin ollaan sitten kaikki kotona
TUO OSAAMISESI TELAKALLE Tehdään yhdessä menestystarinoita maalla ja merillä! Meyer Turku Oy ja tytäryhtiöt hyttitehdas Piikkio Works Oy ja offshore-alojen suunnitteluyritys ENG’nD Oy hakevat jatkuvasti uusia osaajia työskentelemään maailman upeimpien alusten parissa. Tiedostamme eettisen ja yhteiskunnallisen vastuumme ja pidämme huolta niin asiakkaistamme, ympäristöstä kuin henkilökunnastamme. Löydät meidät osastolta Aula17. Tahdomme antaa jokaisella mahdollisuuden loistaa. Tervetuloa joukkoomme! Tarjoamme kotimaisen, nykyaikaisen ja kehittyvän toimintaympäristön, jossa myös jokaisella henkilöstömme jäsenellä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ammattilaisena. Kerromme lisää työpaikoistamme! Olemme noin 1200 välittävän ja tekevän ihmisen työpaikka. Nyt haettavana levyseppä-hitsaajan koulutus. Haemme kasvua ja tarvitsemme sen tekijöitä. Huomaa myös Laivanrakennusoppilaitoksemme tarjoamat työllistymismahdollisuudet. Tutustu ja hae! Tule tapaamaan meitä RekryExpo-messuille 18.4.2018. HALUATKO ROKATA JA ROLLATA JOKA PÄIVÄ. Katso avoimet paikkamme ja hae: arkea.fi > Tule meille töihin. rekryexpo 15 ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.” rekry.meyerturku.
Olen ollut töissä Puolustusvoimissa, mutta nyt olen eläkkeellä. Työskentelen tuulilasien valmistuksessa. Ei välttämättä saada houkuteltua. 3. 2. Nyt näyttää vähän valoisammalta. En usko työvoiman tarpeen lisääntyneen. Pelkän työn perässä ei muuteta. Hetkellisesti menee kovaa. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Jossain muualla voi olla enemmän töitä tarjolla. 2. 3. Joo. Uudenkaupungin työpaikoissa pullonkaulana on asunnot. Varsinais-Suomessa pitäisi myös olla enemmän nähtävää. Yleisesti en usko, että töitä on niin paljon VarsinaisSuomessa. Kyllä, jos hyviä ja keskitasoisia töitä riittää. Gallup. 3. 2. Loimaa ja koko VarsinaisSuomi ovat kehityskelpoisia. Kyllä voidaan. Paskaduunien takia ei muuteta. Ihmiset liikkuvat enemmän. Eri asia olisi mennä pohjoiseen. Kai voidaan saada, kun kehitetään Varsinais-Suomea ja tehdään lisää yrityksiä, joihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Hain yhteyshaussa logistiikka-alalle. 2. Tilanne on huono. Ihan hyvä, vaikka Salossa ei ole työpaikkoja. Ravintola-alalla on ollut aina hyvin töitä. rekryexpo 16 HEIKOSTI POSITIIVISTA 1. Asunto, päivähoitomahdollisuudet ja kulkuyhteydet vaikuttavat. Kuulemma nyt on, olen eläköitynyt laivanrakennusalalta. Viimeksi olen työskennellyt työkaluvalmistajana. Kavereissani ei juurikaan ole työttömiä. 2. 3. 3. Kai se ihan hyvä on. 2. Uskotko, että VarsinaisSuomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. TUIJA ELONEN, Salo 1. Palvelut ovat riittävät. Ala vaatii erikoisosaamista, eikä niitä työpaikkoja ole. Ei kovin hyvä, jos olen oikein ymmärtänyt. TIMO VIROLAINEN, Salo 1. Mitä keinoja tässä voisi käyttää. JUHO-PEKKA NUMMELA, Koski 1. Sillä alalla on varmaan aika reippaasti töitä. ROOPE ROUHIAINEN, Loimaa 1. Puolustusvoimien työtilanne on hyvä. Työskentelen ompelijana, ja ainakin meillä on hyvä työllisyystilanne. Näyttää tosi hyvältä. Melko hyvä ja paranemaan päin. Töitä on liian vähän tarjolla. JARKKO SIVÉN, Loimaa 1. EVELIINA KUJANPÄÄ, Koski 1. Toivottavasti. Mikä on oma alasi. Mieshoitajille ainakin on tarvetta. Olen vaatetusartesaani, mutta en tiedä alan tilanteesta, kun en työskentele alalla. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. ISTO MÄKI, Laitila 1. Tänne on helppo muuttaa. 2. Olen opettaja. Työpaikkoja ei ole. Varsinais-Suomen sijainti ei ole este. 3. ANNE POUTANEN-SALOMAA 1. 3. Mielestäni alan töitä on huonosti. Sillä alalla on töitä. Tuskin, ei tällä menolla tule mitään, kun täällä ei ole töitä. 2. 3. Uusia tulee ja vanhoja jää eläkkeelle. 2. Uskon, että saadaan houkuteltua. Onhan täällä palvelut ok. Asuntoja tarvittaisiin enemmän. 2. Kyllä, mikäli työpaikat lisääntyvät. Täällä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Joku vuosi takaperin työntekijöitä oli liikaa. Periaatteessa kyllä, mutta riippuu ihmisestä, mikä oikeasti houkuttaa. Viimeksi olen ollut kuorma-auton kuljettaja. Silläkin on merkitystä, asuuko lähistöllä entuudestaan sukulaisia tai muita tuttuja. JAKOB VIKSTRÖM, Mellilä 1. 3. Teknologia ja robotit tulevat ja tuotantokapasiteetti nousee, se on hyvä. 3. Olen itse työttömänä, joten siihen nähden tilanne ei ole kovin hyvä. Olen lähihoitaja, ja töitä on nyt ainakin tarjolla. VIRPI GARETS, Salo 1. Lukion jälkeen aion hakea opiskelemaan ensihoitajaksi. Töitä saa, jos työt kelpaavat monipuolisesti. Olen entinen maanviljelijä. Tämänhetkinen tilanne on suurta kuplaa. Ei haittaa, vaikka olisi kuntalisä. 2. Työpaikkojen lisäksi keskustojen kehittämisellä ja urheiluseuroilla on merkitystä. Keinoina ovat lapsiperheiden huomioiminen, panostus kouluihin ja päivähoitoon. Asuntopula on iso ja vuokrat ovat turhan korkeat. Miksi tai miksi ei. 2. KALEVI NIEMINEN, Turku 1. 3. 3. Asuntotilanne ei ole niin hyvä kuin voisi olla. Ihan kohtalaiselta
Vuokra-asuntoja tulee olla riittävästi tarjolla. Asuntoja pitäisi olla enemmän tarjolla ja jos kaupunkiin saataisiin lisää palveluja, niin sitten varmaan muuttointo kasvaisi. EIJA NURMINEN, Laitila 1. Ymmärtääkseni töitä on alalla tarjolla. Toivottavasti saadaan houkuteltua. Pariskunnat muuttaisivat varmaan helpommin, jos molemmille löytyisi töitä. Hyvä, täällä on töitä, esimerkiksi autotehdas rekrytoi koko ajan ja siellä on jopa työvoimapulaa. Töitä on tarjolla enemmän kuin on tekijöitä. 3. ALPO NIKULA, Uusikaupunki 1. Itse olen viihtynyt, mutta asuntotilanne pitäisi saada kuntoon, niin tulijoita olisi varmaan enemmän. VELI ALEKSANTERI VUOPOHJA, Uusikaupunki 1. Olen valtion virkamies eikä minun alalla ole muutosta näkynyt. Alani on koneja metallitekniikka. Työtilanne näyttää hyvältä, kunhan löytyy sopivaa työvoimaa. Uskon, että työntekijöitä saadaan. ANNI UUSITALO, Laitila 1. Erittäin hyvältä näyttää. EMMI MICKELSSON, Uusikaupunki 1. Se on yleisesti hyvä, mutta monissa ammateissa jokseenkin vaikea. JENNA-JASMIN LAURÉN, Laitila 1. Ja noin yleisesti täällä kaivataan lisää tekemistä, varsinkin talvelle. 3. Varsinais-Suomi ei ole vetovoimaltaan paras mahdollinen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä ei riitä. Vakituisen työni lisäksi teen keikkahommia. 2. Palveluita tulee olla kattavasti, sekä perusettä vapaa-ajan palveluja. Olen hoitoalalla. Omalla alallani on töitä hyvin ja tulee varmaan olemaankin. Keinona saada työvoimaa on kannustava palkkaus. 2. Erittäin positiiviselta. VALTTERI TASKINEN, Uusikaupunki 1. Uudessakaupungissa asuntopula on rajoittava tekijä, se pitäisi saada paremmalle tolalla. 3. 2. Luonto ja meri ovat lähellä. 2. Riippuu henkilön asenteesta. 2. Esimerkiksi nuorten vaatteita ei täältä juuri saa. Vuorotyö ei sovi kaikille ja jotkut myös vieroksuvat työtä. JAAKKO RAULA, Laitila 1. Ihan hyvällä tolalla tuntuu olevan. Olen metsäalalla. Jos sanotaan, että ne laitilalaiset vasta kivoja ovatkin, niin eiköhän se helpota kotiutumista! MIKKO VIRTANEN, Laitila 1. Vinkkkkkkaaaa kaaaverille ddddduuuuuunnniiiaaa – voooiiit saada pppaaalllkkkkkkiiiioooonnnnn henkilostotalo.fi/vinkkipalkkio Tule osastollemme kertomaan vinkkisi ja tutustumaan auki oleviin työpaikkoihimme! Löydät meidät pääsisäänkäynnin aulasta, paikka 3. Julkisia palveluita on jatkuvasti karsittu. 3. Ja erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja saisi olla enemmän, erityisesti talvella. 2. Asenne uusia asukkaita kohtaan saattaa olla liian ynseä. 100 € –1000 € VINKKIPALKKIO Gallup. 3. Myös koulutukseen ja sen saatavuuteen tulisi satsata. Olen lähihoitaja ja alalla on hyvin sijaisuuksia tarjolla ja sitä kautta monet pääsevät myöhemmin vakituiseen työhön. 3. Esimerkiksi pienille lapsille ei talvella ole paljon mitään. Työtilanne riippuu toimialasta. Ihan hyvältä. Autotehtaan ja telakan työtilanne vaikuttaa laajasti. 2. 3. Houkuttelussa varmaan autotehtaan rekrykiertueet eri puolilla maata ovat hyviä. 3. rekryexpo 17 Heidi Pelander, Kiti Salonen, Jussi Arola, Anneli Kajander-Ekström, Iida Kauppi tekstit // Kiti Salonen, Jussi Arola, Minna Määttänen, Iida Kauppi, Ari-Matti Ruuska kuvat Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta. Erityisesti lapsiperheiden asemaan tulee panostaa, jotta perhe voi muuttaa mukana. Uskon kyllä, seutu on houkuttelevaa, erityisesti kesällä. 2. Töitä on enemmän kuin jaksaa tehdä. Työn ohella kouluttautuminen on nyt jo helppoa, mutta siihenkin voisi entistä enemmän panostaa. Työtilanne on parantunut. 3. Olen hoitoalalla. Olen hoitoalalla ja hoitajista on koko ajan pieni pula. Ihan varmasti, koko ajan tänne on muuttanut ihmisiä ja tulijoita olisi enemmän, mutta ei ole asuntoja. Varsinaisesti olen opiskelija, mutta käyn pikaruokalassa töissä. Monilla aloilla on pulaa työntekijöistä. Työtilanne näyttää hyvältä. Tänne ei saada muuttamaan riittävää määrää ammattitaitoisia työntekijöitä. 2. Uudessakaupungissa tilanne on hyvä, mutta Varsinais-Suomen osalta ei tiedä tarkkaan. Olen itse autotehtaalla eli vastaus on kyllä
Siellä voi ilmoitella työpaikoista joko avoimesti ja ilmaiseksi tai maksua vastaan kohdennettuna vain tietyille osaajille. Oli viime vuonna työmatkalla yli 200 päivää. Sosiaalisen median rekrytoinnin ja sometyönhaun kouluttaja, kirjoittanut aiheesta myös kirjoja. Tom Laine . . Asiakkaita Suomen lisäksi Euroopassa ja Aasiassa. Sitä voi käyttää CV-tietokantana ja ottaa yhteyttä kiinnostaviin osaajiin. 6 Lisää vinkkejä: linkedinopas.fi. rekryexpo 18 Heidi Pelander teksti // Maria Miklas kuva Rekrytoijan ja työnhakijan aarreaitta Some-ekspertti Tom Laine kertoo, miksi ja miten LinkedInissä kannattaa olla. – Eli LinkedInistä haetaan parasta osaajaa, kun Monsterista ja Oikotieltä haetaan parasta avointa työnhakijaa. Ennen kouluttajanuraansa hän työskenteli ammattirekrytoijana.. – Ihmiseltä ihmiselle tapahtuva kommunikaatio on keskiössä, hän summaa. Kansikuvaan kannattaa visualisoida jotain omaan osaamiseen liittyvää. Laine varoittaa, että epäaidosta ja yritysjohtoisesta somepäivittämisestä jää nopeasti kiinni. Yleisintä sen käyttö on isoissa kaupungeissa, isoissa yrityksissä ja moderneilla toimialoilla. Laineen mukaan työnhakijan kannattaa olla LinkedInissä, koska se on ylivoimaisesti suosituin rekrytointikanava somen kautta rekrytoiville firmoille. Päivityksiä, kommentteja ja ryhmäkeskusteluita voi hyvin tehdä suomeksi, jos kohdeyleisön kieli on suomi. Yritysprofiilin pitää Laineen mukaan perustua todellisuuteen. Otsikon alle tulevaan yhteenvetoon (summary) listataan keskeinen osaaminen, elämäntilanne ja yhteystiedot huolitellusti ja napakasti. Hän kehottaakin verkostoitumaan ennakkoluulottomasti oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. . Esimerkiksi yrityksen työkulttuuri, ilmapiiri, arvot ja mahdollisuudet kehittyä kiinnostavat työntekijöitä. Yleisenä vinkkinä Laine kehottaa tekemään profiilista runsaan, jotta se on löydettävämpi. Käskeminen ei toimi. Hän kehottaa antamaan työntekijöille vapautta viestiä omin sanoin ja silloin kun se on heille luontevaa. Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Asuu perheineen Oulussa. Hänestä merkittävä ero LinkedInin ja esimerkiksi Oikotien tai Monsterin välillä on se, että merkittävä osa LinkedInin kautta työllistyvistä on valmiiksi työsuhteessa olevia ihmisiä. Nimen alle tulevasta otsikosta kannattaa tehdä napakka ja houkutteleva ja summata esimerkiksi ydinosaaminen ja mitä etsii työmarkkinoilta. Tätä mieltä on somekouluttaja Tom Laine. Hän vinkkaa käyttämään englantia, vaikka tekisi töitä suomeksi. Tom Laine on Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Muun muassa somerekryt ointikoulutuksia työkseen pitävän Laineen mukaan LinkedInistä on rekrytoijalle monia hyötyjä. Firman sisältöjen jakamiseen kannattaa innostaa ja kannustaa. . K un työnantaja miettii, miten hyödyntää LinkedIniä rekrytoinnissa tehokkaimmin, ensimmäinen askel on kouluttaa ja innostaa henkilökunta sen käyttöön. Perusti Suomen ensimmäisen some-rekryfirman, joka myytiin sittemmin VMP Groupille. Ihminen ei mene someen katsomaan mainoksia, vaan hakemaan tietoa ja vertaistukea sekä jakamaan elämäänsä ja osaamista. Connect-nappulan klikkaamisen lisäksi Laine vinkkaa kirjoittamaan saatesanat eli perustelemaan, miksi lähestyy ihmistä. Yrityksen LinkedIn-profiilissa voi siis rakentaa työnantajamielikuvaa ja hakea uusia osaajia, mutta Laineen mukaan viestit valuvat eteenpäin tehokkaimmin työntekijöiden profiilien kautta. – Suomalainen verkostoituu tyypillisesti somessa vain ihmisten kanssa, jotka hän tuntee. – Kriteerit voivat perustua esimerkiksi ikään, sukupuoleen, paikkakuntaan, koulutustaustaan tai konkreettiseen työkokemukseen. – Kaikissa somekanavissa kannattaa olla tarkkana postausten kanssa, jotka ottavat radikaalisti kantaa sukupuolirooleihin, poliittisiin aihealueisiin tai muuhun vastaavaan. Laineesta mielestä LinkedIn ei ole luottamusverkosto. . Profiilia laadittaessa Laine opastaa satsaamaan löydettävyyteen. . – Suomessa tehdyistä LinkedIn-hauista suurin osa tehdään englannin kielellä. Profiilikuvan pitää olla tunnistettava ja edustava. . Pitäisi verkostoitua vähän avoimemmin, koska emme vielä tunne kaikkia ihmisiä, jotka voisivat tarjota meille töitä tai olla asiakkaitamme. . Ilmoituksia voi kohdentaa jopa suoraan kilpailijan työntekijöille. Laineen mukaan sometyönhakijan mokia ovat esimerkiksi alkoholinhuuruinen profiilikuva, epäselvästi tai pelkillä isoilla kirjaimilla kirjoitetut profiilitekstit tai marisevan negatiivinen ulosanti. . Laineesta LinkedIn on oiva väylä parhaiden työntekijöiden metsästämiseen. Hänen mukaansa modernit viestintätutkimukset osoittavat, että organisaatioviestintä on kriisissä. Alun perin turkulainen. Osuus on tärkeä, koska sen vierailija ehkä vielä jaksaa lukea. Ennen kouluttajanuraansa työskenteli ammattirekrytoijana. Näitä kannattaa hänestä tuoda esiin työntekijöiden tarinoiden kautta. Työpaikkoja kannattaa Laineesta hakea sekä LinkedInin hakukentän avulla että ryhmistä, kuten ejobs, Uratärpit ja Talent Pool Finland. 6 Rekryexpo 18.42018 kello 12 ja kello 15: Tom Laine puhuu LinkedInistä työnhakijan näkökulmasta ja työnantajan näkökulmasta.
TULE MEILLE TÖIHIN! Paroc on yksi Euroopan johtavia energiatehokkaiden eristeratkaisujen valmistajia. Asenne ratkaisee! 1000 UUTTA SANKARIA HAUSSA Tule tapaamaan meitä osastollemme RekryExpoon Turun Messukeskukseen ke 18.4. Oletko sinä etsimämme sankari. rekryexpo 19 smilepalvelut.fi WWW.AUTOTEHTAANSANKARIT.FI Valmet Automotive palkkaa vuonna 2018 tuhat uutta autonrakentajaa Uudenkaupungin autotehtaalle. Yli 50 vuotta varustamoalalla toiminut Viking Line on vakaa työnantaja.. Laivalla on 42 eri ammattia ja tarjoamme eri pituisia työsuhteita.Työ antaa sinulle hyvää työ kokemusta, uramahdollisuuksia, hyviä etuja (esim. Lue lisää: WWW.PAROC.FI Punaisille laivoille töihin! Liity siis iloiseen Vikingtiimiimme! Vikingline.com Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä, eli reippaalla palveluasenteella pääsee jo pitkälle. viikko/viikko vuorottelu) ja uusia ystäviä. Voit hakea tulevaisuuden tekijäksi, olipa taustasi mikä tahansa – me koulutamme jokaisesta työntekijästämme maailman parhaan autonrakentajan. Olemme kansainvälinen yritys osana Owens Corning -konsernia ja työllistämme osaajia monelta eri alalta
Kehitä osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä kanssamme Kysy meiltä yrityksellesi sopivista ratkaisuista! timo.holopainen@turkuamk.fi sinikka.leino@turkuamk.fi Turun AMK, Tekniikka ja liiketoiminta. Teollisuusliitto tukenasi opiskelussa ja työelämässä. rekryexpo 20 Katso kaikki avoinna olevat työpaikat www.manpower.fi Uusi ELÄMÄ Uudessakaupungissa Työ a Ura a Alku a uusikaupunki.fi uki.fi/some T E RV ET UL O A 27 O S A S T O L L E l l Wipro Infrastructure Engineering Oy Torpanmäentie 3, Perniö mirka.kaarlonen@wipro.com www.wipro.fi • www.wiproinfra.com Haemme tuotantoomme: Hitsaajia, Koneistajia Kokoonpanijoita, Maalareita KESÄDUUNI tai VAKIDUUNI liity ammattiliittoosi Liity: teollisuusliitto.
Oman käden jälki tuo uskottavuutta. Anna työntekijöille valtaa tehdä itse. Rakenna totuuteen perustuva työnantajabrändi. – Tällä hetkellä digirekrytoinnit menevät hirveän sujuvasti osittain juuri siksi, että sana on kiirinyt työntekijöiden kautta. Viime vuonna opiskelijaharjoittelijoiksi oli 2?000 hakijaa, matkustamopalvelutöihin 8?000 hakijaa ja lentäjäoppilaiksi 4?000 hakijaa. Rekrytoinneista vastaava johtaja Minttu Sinisalo haluaa, että Finnairin työntekijät kertovat sosiaalisessa mediassa hyvästä työilmapiiristä. Lisäksi useat finnairilaiset kertovat työstään omissa sosiaalisen median ka navissaan. – Se asettaa myös työnantajan mieli kuvatyölle paineita siihen, että pystyy viestimään ja kertomaan siitä, millaista yrityksessä on työskennellä. Kurkota pitkälle tulevaisuuteen ja pidä yhteyttä myös alan oppilaitoksiin. 5. Heidän mukaansa parhaita työnantaja brändin rakentajia ovat tyytyväiset työn tekijät, jotka kertovat työstään eteenpäin uusille potentiaalisille osaajille. Sinisalo arvelee, että tulevaisuuden työn tekijälle tärkein asia ei välttämättä ole tun netun ja ison konsernin vakaus, vaan esi merkiksi työn merkityksellisyys, työnantajan vastuullisuus, hyvä työilmapiiri ja mahdol lisuudet kehittyä työssä nopeassa tahdissa. 2. Viimeisen kahden vuoden aikana Finnai rille on rekrytoitu 1?800 uutta työntekijää, joista 1?000 palkattiin viime vuonna. 4. Rekrytointikampanjassa luvattujen asi oiden pitää vastata todellista työarkea. Myös hakijamäärät puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Finnairin lento kapteenin Tomi Tervon (@finnairtomi) Instagramtilillä pääsee kurkistamaan hui keisiin maisemiin lentäjän perspektiivistä. – Pieni rosoisuus ja oman käden jälki eivät haittaa, vaan tuovat uskottavuutta, Sinisalo lisää. Finnairilaiset käyvät luennoimassa esimer kiksi matkailualan opiskelijoille Lapin yli opistossa ja kaupallisen alan opiskelijoille Aaltoyliopistossa. Hänestä oleellista on se, että työntekijöille annettaan tilaa ja vapautta kertoa työstään. Heidi Pelander teksti // Finnair kuvat Viisi vinkkiä brändinrakennukseen 1. Hakakarin mukaan on tärkeää pitää yh teyttä myös tulevaisuuden työntekijöihin. – Jos se on päälle liimattua, kaunisteltua tai jotain muuta kuin mitä todellisuus on, ristiriita tulee kyllä esille, Sinisalo sanoo. Sinisalon mukaan yksi osoitus onnistu neesta brändityöstä on se, että Finnairil le on palkattu lyhyessä ajassa merkittävä määrä digiosaajia, joista on tällä hetkellä kova kilpailu työmarkkinoilla. Suvi Saarela (@finnairsuvi) puolestaan jakaa kokemuksia lentoemännän ja kou luttajan työarjesta. Brändityössä keski tytäänkin enemmän ”myyttien murtami seen”. Hakakari korostaa, että työnantajamielikuva raken netaan yrityksen sisällä. rekryexpo 21 K ilpailluilla työmarkkinoilla työnantajan maineella on iso merkitys. 6 Rekryexpo 18.4.2018 kello 13 Minttu Sinisalo puhuu vahvasta työnantajakuvasta ja työn todellisuudesta. Kaksikon mukaan monet työntekijät kertovat työstään mielellään, ja ketään ei siihen pakoteta. Henkilöstöjohtaja Eija Hakakari rakentaa Finnairin työnantajabrändiä sisältä päin, työntekijöiden positiivisista kokemuksista.. Hakakarin mukaan omaa henkilöstöä pyritään käyttämään kaikissa rekrytoin neissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. – Oleellisinta on se, että työyhteisö ra kennetaan sellaiseksi, että viesti kuuluu positiivisena ulospäin. Työntekijät rakentavat parhaan brändin Uskottava työnantajabrändi perustuu todelliseen työarkeen, sanovat Finnairin henkilöstöammattilaiset. Eri henkilöstöryhmistä on kyselty innok kaita osallistujia esimerkiksi ”insta take overiin”, jossa työntekijät ottavat vuorol laan hallintaansa Finnairin Instagramtilin muutamaksi päiväksi ja kertovat työstään Finnairin 100?000 Instagramseuraajalle. Sinisalon mukaan ilmailuala kiinnostaa suurta yleisöä, ja työntekijöiden tarinat ovat tärkeä osa työnantajamielikuvan luomista. Finnairin henkilöstö johtajan Eija Hakakarin sekä resursseista ja rekrytoinneista vastaavan johtajan Minttu Sinisalon mukaan totuudellisuus on tär keintä uskottavan työnantajamielikuvan luomisessa. Kaksikon mukaan Finnairin työntekijöitä on koulutettu sosiaalisen median käyttöön ja heitä kannustetaan jakamaan yrityksen viestintäsisältöjä esimerkiksi Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa. Ota työntekijät mukaan brändin rakentamiseen. Sinisalon mukaan yrityksenä Finnair on Suomessa tunnettu. 3. – Välttämättä ei ymmärretä, että meille haetaan esimerkiksi tohtoritason ihmisiä haastaviin analyytikkotehtäviin. Menneiden vuosien ytneuvottelu jen sijaan yritys kasvaa ja rekrytoi voimak kaasti, ja tarjolla on töitä muillekin kuin lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle. Muista, että hyvä työnantajabrändi perustuu hyvinvoivaan työyhteisöön. Yli puolet palkattiin matkustamopalveluun ja liikennelentäjiksi, mutta uusia työnte kijöitä tarvittiin myös muuhun asiakas palveluun, tekniikkaan ja erilaisiin asian tuntijatehtäviin
. Jos olet, niin ota meihin yhteyttä www.ihmejakumma.com Me olemme kiinnostuneet Sinun tiedoista, taidoista ja unelmistasi EMME RAJOTTEISTASI. Juuso Torikka, Aarno Jäspi, opinto-ohjaaja Pasi Rauhala, Valentina Mäkinen ja Roosa Elo kertovat Vuosi yrittäjänä -kurssin antavan realistisen kokemuksen yrittäjyydestä. Yrittäjyyskasvatus koskee nykyään kaikkea opetusta. Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa opetus niin, että opiskelija saa itse huolehtia asioistaan. . . Heille annetaan mahdollisuus tehdä itse ja kantaa vastuu. – Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä. YES-kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. Niitä myytiin joulumarkkinoilla ja mainostettiin somessa. Nuoret naiset kertovat oppineensa aikatauluttamista ja työn suunnittelua. Myös se usein hoettu yrittäjämäinen asenne ja sen tärkeys avautui uudella tavalla. YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille. Osa myytävistä tuotteista valmistettiin itse, kuten kahvipurua sisältävä kuorinta-aine. CARROT.FI Aamuksi töihin. Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä ovat elämänhallinnan ja ”Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä.” Valentina Mäkinen ja Roosa Elo Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito YES – apua yrittäjyyskasvatukseen . // Maariankatu 6 b MEIL KANS MEIL KANS Haluatko Sinäkin löytää oman polkusi työelämään. Laitilan lukiossa seitsemän oppilaista tarttui haasteeseen kuluneena lukuvuonna. Apua siihen on saatavissa esimerkiksi YES-verkostolta. Carrot on nopein tie rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan töihin.. – Työelämää ajatellen he saivat tärkeää kokemusta ryhmässä työskentelystä. Syntyi omenamehua myyvä Mehuks sekä kauneudenhoitoon keskittyvä Sminkdesign. Tavoitteena on, että nuori hoitaa omat asiansa myös koulun ulkopuolella. Kun oppii tunnistamaan tietonsa ja taitonsa, pärjää paremmin työelämässä. rekryexpo 22 Y rittäjyyskasvatus ei ole pelkästään liiketoimintaosaamista. . Oletko valmis vastaanottamaan haasteita. KIINNOSTAAKO SINUA lähteä mukaan työpajatoimintaan erilaisten ja mielenkiintoisten asioiden pariin. Valentina oli kolmen tytön yrityksessä rahastonhoitaja ja teki budjetit sekä myyntiraportit. . ME YHDISTÄMME TYÖT JA TEKIJÄT! VMP Turku // +358 40 307 5000 turku@vmp.. Töitä riitti kaikille. Tiedämme nyt paremmin, millaisia taloudellisia toimijoita yritykset ovat ja mikä merkitys niillä on työnantajina, kakkosluokkalaiset Valentina Mäkinen ja Roosa Elo pohtivat. Se tarjoaa koulutusta ja työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä tukea koulu-yritysyhteistyöhön. Laitilan lukion opinto-ohjaaja Pasi Rauhala toteuttaa koulussaan opetussuunnitelmaan kirjattua yrittäjyyttä. YES Varsinais-Suomi järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia ja osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada nuoriso löytämään omat juttunsa. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen. – Kun juttelemme esimerkiksi kursseihin liittyvistä valinnoista, teemme sen oppilaan eikä vanhempien kanssa
vuorovaikutuksen taidot, Pasi Rauhala jatkaa. Yrittäjämäinen pedagogiikka vaatii opetustapojen muuttamista. Laitilassa lukiolaiset tutustuvat yrittäjyyteen myös Business Race -tapahtumassa, joka toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin kanssa. Omenamehufirman kahden muun oppilaan kanssa perustaneet Aarno Jäspi ja Juuso Torikka lähtivät yrittäjyyskurssille, koska se kuulosti mukavalta ja antaisi pientä taskurahaakin. Ensin piti miettiä, mitä tehdä. Molemmat nuoret miehet lähtevät kesätöihin perheyritykseen: Aarno pyöräliikkeeseen ja Juuso herää kesäaamuisin hoitamaan kanalaa. Yllättäen he huomasivat, ettei se niin helppoa ollutkaan. Myös Valentinan kesä kuluu isän firmassa työskennellen. – Laitilassa yrittäjyyskasvatus on saanut paljon tukea paikalliselta yrittäjäyhdistykseltä ja elinkeinoasiamies Esa Burilta. rekryexpo 23 Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito Laitilan lukiosta tulee yrittäjyyskasvatuksella luovia ja tavoitteellisia tekijöitä. Etiketitkin piti hankkia. Se on tullut tarpeen, sillä pienessä lukiossa esimerkiksi väen vaihtuminen saattaisi tuoda katkoksia toimintaan.. Se on kuitenkin vaikeampaa oppiaineiden sisällä. Sitten piti selvittää, mistä saamme omenat ja pullot sekä missä mehu pullotetaan. Pasi Rauhala sanoo olevan mahdollista saada samankaltaisia elementtejä mukaan kaikkeen opetukseen kuin Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Silloin järjestetään muun muassa yrittäjyyssuunnistus yrityksestä toiseen. – Haasteita oli paljon. Yrittäjyyskurssi näyttääkin kiinnostaneen erityisesti yrittäjäperheiden vesoja
Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. rekryexpo 24 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta. Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä. opiskelijayhteistyöstä. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa
Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa. opiskelijayhteistyöstä. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. rekryexpo 25 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä
– Työnhakijalla on somen avulla entistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistyvyyteensä, johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo. Somen avulla paljastuvat usein myös piilotyöpaikat. Esimerkiksi printtimedia, työnvälitysfirmat ja TE-toimistot pitävät pintansa. Tiettyjen kohderyhmien tavoittamisessa some on sen sijaan omaa luokkaansa. – Kaikissa kanavissa ei ole mahdollista olla läsnä samanaikaisesti, vaan on luotava somestrategia työhakuun ja rekrytointiin. Somelle tyypillistä on tiedon jakaminen kaveripiirille, ja somessa rekrytoija voi olla myös kollega. LinkedInin lisäksi on hyvä pitää silmällä myös enemmän henkilökohtaisiksi miellettäviä some-kanavia, Sanna Tuominen toteaa. – Myös merkittävä määrä ammatillisen koulutuksen saaneita voisi lähteä kehittämään omaa uraansa somen kautta, Tom Laine miettii. Simo Ahtee teksti // Colourbox kuvitus Somessa rekrytoija on kaveri ja kollega Facebookissa on tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa suomalaista, LinkedInissä noin miljoona. Kaikkia paikkoja ei kannata laittaa hakuun somen kautta. LinkedIn on kerännyt viimeisen vuoden aikana verkostoonsa 100?000 suomalaista lisää, joten palvelun suosion voi odottaa jatkuvan, kun taas Tom Laineen mukaan Twitterin puhti on hiipumassa.. – Jos haetaan kaupalle kassaa, se tapahtuu edelleen helpoimmin kiinnittämällä lappu kaupan ilmoitustaululle, Laine tiivistää. Esimerkiksi freelancereille some tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia. OPISKELIJA KÄYTTÄÄ INSTAGRAMIA Turun yliopiston työelämäpalvelut tuo mukaan opiskelijanäkökulman. Miten he kommunikoivat mahdollisten tulevien työntekijöiden kanssa. – Some-rekrytointi tuottaa parhaimman tuloksen, kun hyödynnetään somen interaktiivisuutta ja mahdollisuutta henkilökohtaiseen kontaktointiin. Laine nostaa esiin korkeasti koulutetut tai pitkän työkokemuksen omaavat asiantuntijat, joista on jatkuva kilpailu. Somerekrytoinnin ja -työnhaun kouluttaja Tom Laine haluaa huomauttaa, että kaikki rekrytointi ei tule koskaan tapahtumaan sosiaalisessa mediassa. Yritykset yhä useammalta sektorilta ovat hoksanneet, millainen merkitys somella on paitsi rekrytoinnin, myös yrityskuvan rakentamisen kannalta. Monikanavaistuminen tarkoittaa sekä haasteita että mahdollisuuksia – niin työnantajalle kuin hakijalle. Opiskelijat käyttävät työnhaussa eniten Facebookia ja LinkedIniä, mutta myös Instagramia ja muita kanavia. Turun yliopiston Sanna Tuominen muistuttaa yrityksiä siitä, että nuoret ovat taitavia etsimään tietoa somen kautta. – Isossa roolissa on myös se, miten yrityksessä jo työskentelevät ovat verkostoituneet. Ilmoituksissa ei saisi tyytyä vain rekrytointi-imagon esittelyyn, vaan työtehtävien sisällöstä pitää kertoa selkeästi. Rekrytoijat ovat löytäneet jopa Tinderin. rekryexpo 26 SOMESTA LÖYTYVÄT ASIANTUNTIJAT JA PIILOTYÖPAIKAT Laitetaan silti heti hieman jäitä hattuun. Tarjolla on kymmeniä muitakin somekanavia, joten vain mielikuvitus on työnhaussa rajana. – Fiilis vaikuttaa, kun hyvistä työntekijöistä kilpaillaan, sanoo Someco Oy:n Minna Valtari, joka on erikoistunut sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Ei ihme, että yhä useampi työtehtävä löytää tekijänsä sosiaalisen median kautta. Esimerkkinä jo olemassa olevista on vaikkapa Tiitus, josta löytyy töitä erityisesti nuorille opiskelijoille, tai vaikkapa suomalainen työnvälityspalvelu Pockethunt. SIRPALOITUMISEN MOLEMMAT PUOLET Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisen median sirpaloituminen jatkuu ja uudet, pienet ja entistä kohdennetummat palvelut näkevät päivänvalon. YRITYSKUVAN RAKENTAJA Ajatus, jonka mukaan vain moderneille aloille suuntautuneet saisivat töitä somen kautta, on jo auttamatta vanhentunut. Siksi työnantajakuvassa voi korostaa heille tärkeitä asioita, kuten työyhteisön arvoja
Jos työkokemusta ei vielä ole, saattaa olla mahdollista jakaa näytteinä joitakin opiskelujen tuloksia. Tähän ei kuitenkaan saa sortua, sillä tiedot on saatava suoraan työnhakijalta itseltään. Aiemmin V. – Hakemuksessa voi toki ohjata rekrytoijaa hakemaan lisätietoja vaikkapa sosiaalisen median kanavista tai omilta nettisivuilta, Valtari lisää. Facebookilla on uusia kortteja hihoissaan. Tom Laineen mukaan se saattaa asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. – Jos Facebook onnistuu palauttamaan luottamuksen yksityisyydensuojakohun jälkeen, rekrymahdollisuus tulee olemaan iso juttu, Somecon Minna Valtari povaa. Tämä perustuu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. TE-toimiston palvelut, henkilöstöpalvelut, lehti-ilmoitukset ja omat verkkosivut ovat silti edelleen tärkeässä roolissa. OLE AKTIIVINEN Someprofiilit olisi pidettävä yhdenmukaisina, jotta hakijan viesti tulee mahdollisimman selväksi. Omien somekanavien lisäksi yritys käyttää henkilöstöpalvelujen kanavia. – Kannattaa käydä katsomassa samalla alalla toimivien linkkiprofiileja ja ottaa mallia miten omaa osaamista pitää käsitellä, Tom Laine vinkkaa. Myös YouTubekanavaa hyödynnetään yritysesittelyissä ja alan tunnettuuden lisäämisessä. Jobs-osio CV-mahdollisuuksineen on juuri lanseerattu Suomessakin. Profiilia rakentaessa on syytä miettiä, mitkä seikat siinä saavat rekrytoijan juttutuulelle. – Henkilöstömme ammattitaito on meille erittäin tärkeää, some on tehokas myös sellaisten pätevien henkilöiden hakuun, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työtä. HIO MYYNTIPUHE Erottuminen harmaasta massasta on aiheuttanut työnhakijoille päänvaivaa iät ja ajat, eikä mieleisen aineksen poimiminen ole ollut helppoa työnantajallekaan. Toisilla jo kehno valaistus saavat saa videon näyttämään kaamealta, toisilla takana on osaamista. Some on uusi normaali myös työnhaussa. VIDEO TUO ESILLE PERSOONAA Tulevaisuutta ja jo tätä päivää ovat myös videot. Tarvitaan siis hyvä myyntipuhe. – Sosiaalisen median kanavat tavoittavat nopeasti, laajentavat yleisöä ja henkilöiden on helppo lähettää ilmoitus eteenpäin tuttaville, Heikkilä perustelee. Saat editoidun videon käytöösi linkkinä messujen jälkeen.. rekryexpo 27 NÄKÖKULMA SOMEREKRYTOINTIIN PERINTEISILLÄKIN ALOILLA HAVAHDUTTU SOMEN MAHDOLLISUUKSIIN Sastamalassa yli 40 vuotta sitten perustettu perheyritys Kalaneuvos Oy on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Suomessa ja sillä on toimintaa myös Turussa. Pohja kannattaa rakentaa niiden varaan. Työntekijän kannalta ensimmäinen tärkeä tehtävä on tuoda selkeästi ilmi, mitä osaamista ja näkemystä hän voi tarjota haaveissaan olevalle alalle tai työpaikalle. Minna Valtari kannustaa toimimaan aktiivisesti kanavilla, joilla arvelee oman alan rekrytoijien liikkuvan. Markkinointiviestintäpäällikkö Mari Heikkilä kertoo, että sosiaalisesta mediasta on muodostunut olennainen rekrytoinnin apuväline, tärkeimpinä kanavina LinkedIn, Facebook ja Twitter. – Tämä ei tarkoita sitä, että profiilien tulisi olla pelkästään siistejä ja asiallisia, vaan omaa persoonaa ja omia intressejä voi tuoda esille monin tavoin, Sanna Tuominen neuvoo. – Käytämme jatkossa somea rekrytoinnissa todennäköisesti vielä laajemmin. FACEBOOKIN UUSI MAHDOLLISUUS. Kaikkea ja sitä sun tätä -ajattelu saa rekrytoijan lähinnä hämilleen. – Pahin virhe on tietysti se, ettei ole missään esillä, Valtari kiteyttää ja jatkaa: – Kannattaa myös miettiä, millaisia jalanjälkiä jättää itsestään verkkoon. – Toisilla on kyky esiintyä ja puhua, toiset taas ovat vakuuttavampia portfolion tai työnäytteiden kautta. 6 CV-videostudio Rekryexpossa. Niitä monella totisesti riittää, joten äkkiseltään voisi luulla, että työnantajan on helppo löytää Googlen avulla tarvittavat taustatiedot ja kiinnostavat viitteet. Se tarkoittaa esimerkiksi sisällön jakamista ja keskustelua – kaikkea, mistä kuvastuu kiinnostus alaa kohtaan ja halu kehittyä. Kuvauta itsestäsi työnhakuvideo messuilla. Parhaimmillaan hakijalta pyydetään video hakuprosessin loppuvaiheessa, pahimmillaan se saattaa olla ainut hakumahdollisuus. Blogin tekeminen voi olla juuri sitä osaamista, mitä työpaikoissa arvostetaan. – Pirstaloitumisen ja palvelujen kohtaamien riskien vuoksi esimerkiksi oma blogi ja omat nettisivut ovat edelleen tärkeitä. Yritys voi rakentaa niiden avulla itsestään haluamaansa kuvaa, ja yhä useampi työnhakija esittelee niiden avulla osaamistaan ja ennen kaikkea persoonaansa. Tarvitseeko koodarin osata esiintyä. Sosiaalisen median rekrytointi koskee etenkin toimihenkilöitä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös enemmän tuotannon henkilökuntaa. Hän huomauttaa, että juuri Facebookkohujen kaltaisten tapausten vuoksi on syytä olla esillä useammalla kuin yhdellä kanavalla – ja muuallakin kuin somepalveluissa. Samalla video voi olla armoton ja työtehtävästä riippuen turhanpäiväinenkin väline rekrytoinnissa. Jos tiedot hankitaan jostain muualta, on tähän saatavat hakijan suostumus. Hukkasena tunnettu yritys valmistaa kalatuotteita ja toimii kalanjalostuksen, tukkukaupan, maahantuonnin ja viennin sekä kalankasvatuksen parissa
Loimaan alaja yläkouluissa on kahdeksan tvt-taitoihin perehtynyttä digitutoropettajaa. – Tarkka täytyy olla. Erityisen hienoa on, että nyt jokainen oppilas pääsee tekemään eikä muun luokan tarvitse vain seurata sivusta, kun yksi koodaa. Loimaalla on otettu jo askel eteenpäin hankkimalla alkuopetukseen 16 Bluebot-robottisarjaa eli Mölmöä sekä 15 lego-robotiikkasarjaa kolmas–kuudesluokkaisille ja 16 sarjaa yläkoululaisille. Neljäsluokkalaiset eivät jää avuttomiksi, vaan ryhtyvät auttamaan kuvitteellisten luonnonkatastrofien uhreja. He oivaltavat, että kun kopteriin ohjelmoi valot, se voi auttaa pulassa olevia ja pudottaa tavaroita pimeässäkin. Helikopterin rakentamiseen tarvittavat legot löytyvät laatikosta ja ohjeet tabletilta. Julianna Koenkytö ja Arttu Laine saavat opettaja Anna-Reetta Aallolta neuvoja, miten jatkaa ohjelmointia. Loimaallakaan se ei olisi ollut mahdollista ilman kaupungin, Novidan, Pemamekin ja Loimaan kauppakamariosaston tukea. – Tutorina saan auttaa ja oppia itse lisää tekniikasta. Sen jälkeen oppilaiden on keksittävä, miten kopteri kannattaa koodata, jotta siitä on hyötyä katastrofialueella. Aalto sanoo, ettei opettajia ole jätetty selviytymään yksin, sillä tutoropettajien lisäksi Keskuskoulun oppitunneille voi pyytää avuksi pääsykokeen läpäisseitä digitutoroppilaita. Robottien avulla luodaan teknologiapolkua työelämään. Aaron Aholan ja Nuutti Lähteenmäen yhteistyön tuloksena panda saadaan pelastettua vinssin avulla helikopterin kyytiin. rekryexpo 28 L oimaan Keskuskoulun ympäristöopin tunnilla riehuvat trombit ja tulvat saartavat ihmisiä koteihinsa. ”On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata.”. – Ne ovat taitoja, jotka tulevat tässä tosi luonnostaan, ja joita lasten täytyy osata tulevaisuudessa. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen tekevät kopterista omanlaisen ohjelmoimalla siihen laskevan ja nousevan vinssin, joka poimii palikkaeläimen kyytiin. Aalto huomauttaa koodailutaidoille olevan käyttöä arjessakin, kun tallentava digiboxi pitää ajastaa tai seurata ruokaohjeen koodirivejä. Loimaalla peruskoulusta saa ohjelmoinnin perustiedot ja -taidot, joita voi kehittää niin pitkälle kuin haluaa. He opastavat muita ja pitävät opettajille kerran viikossa tablet-kahvilaa. Pienenä maana Suomen täytyy olla hieman parempi kuin muut, jotta kilpailukyky pystytään turvaamaan. – ”Vasen, vasen, oikea, oikea, eteen, taakse, yks, kaks, kol” on luuppi eli päättymätön komentosarja, joka alkaa aina alusta, Aalto naurahtaa. Liikuntatunnilla harjoiteltu letkajenkkakin on koodia, jossa nelosluokkalaiset ovat itse robotteja. Kiti Salonen teksti ja kuvat Robotti tottelee koululaisten koodia Yrityselämän tuella perustettu robotiikkalainaamo innostaa lapsia ohjelmoinnin pariin Loimaalla. Koodaamisen ohella koululaiset oppivat luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Keväällä järjestetään myös tvt-torstaita, joissa koodaaminen on yhtenä aiheena. Kun helikopteri on rakennettu, oppilaiden pitää keksiä, mitä se tekee. Koodailutaitoja voi tarvita työelämässä, kuudesluokkalainen digitutori Siiri Repo sanoo. Aalto ei ainakaan tiedä, että vastaavanlaista hankintaa olisi tehty muualla Suomessa. – Teknologia-ala on tärkeä Suomelle nyt ja tulevaisuudessa. – Nuutti ( Lähteenmäki) on hyvä rakentamaan, ja minä löydän palasia. Heikosen mukaan digiosaajista on valtava pula niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen oivaltavat, että kopteriin kannattaa ohjelmoida valot, jotta se voi pelastaa ihmisiä ja toimittaa tavaroita pimeässäkin. Olen rakentanut niillä koko lapsuuteni, Aaron Ahola kertoo ojentaessaan työparilleen palikoita tabletilla olevien ohjeiden mukaisesti. Robotiikkasarjoja käytetään myös robotiikkakerhossa, joka kokoontuu Puistokadun yläkoulussa joka toinen viikko. – On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata. Robotiikkalainaamosta riittää tarvikkeita luokan jokaiselle työparille. Aalto pitää sitä järkevänä, sillä vaikka roboteista on innostuttu valtavasti, ei niitä kuitenkaan käytetä koko ajan. Uusi opetussuunnitelma on tuonut koodailun kouluihin. Kuudesluokkalaiset Siiri Repo ja Ella Lehtonen ovat digitutoreita, jotka kiertävät auttamassa oppitunneilla. Tietoja viestintätekniikan (tvt) opettaja Anna-Reetta Aalto sanoo robotiikkasarjoilla rakentelun olevan parhaimmillaan juuri tätä: tuttujen lego-palikoiden avulla etäisestä aiheesta tulee läheinen ja sitä voidaan käsitellä aiempaa syvällisemmin. Pemamekin hallituksen puheenjohtaja ja Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Pekka Heikonen on tyytyväinen, että uudet robotiikkasarjat ovat innostaneet tytötkin ohjelmoinnin pariin. Meillä on kotona kauhea kasa normi-legoja. – Ilman lahjoitusta koulu olisi voinut hankkia ehkä pari lego-laatikkoa. Robotiikkasarjoista hyötyvät kaikki Loimaan peruskoulut, sillä robotiikkalainaamo on koko kunnan yhteinen. Hilma Uotila ja Nea Hyvönen sanovat, että välillä robottien rakentelu on helppoa ja välillä vaikeaa. Palikoista rakentuu käden käänteessä helikopteri, jonka kuudesluokkalaiset digitutorit auttavat yhdistämään keskusyksikköön
Lue lisää ja täytä hakemus verkossa osoitteessa www.lstj.fi. Turun alueen varhaisjakelussa työskentelee noin 350 lehdenjakajaa. Kiinnostuitko. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. rekryexpo 29 Monipuolinen työllistäjä Pelikenttänä koko maailma Luotettava perheyritys Paikallista laatua Koulutamme aktiivisesti Nykyaikainen työympäristö Ota yhteyttä: Hydoring Oy | Porakalliontie 2 | 21800 KYRÖ | FINLAND Puh: 020 765 6900 | job@hydoring.com | www.hydoring.com Tule jakamaan Turun Sanomia! Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia lehdenjakajia Turun ja ympäristökuntien varhaisjakeluun. Olemme RekryExpossa! Tule jututtamaan meitä osastolle AUDI30 ja kuuntele puheenvuoromme klo 11.15 auditoriossa. Tarjoamme sinulle vakituisen, tai halutessasi määräaikaisen, työsuhteen sekä mahdollisuuden lisäansioihin esimerkiksi muun työn tai opiskelun ohessa. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Jakelun päätuote on Turun Sanomat
www.o ppisop imus.t urku.. Mahdollisuuksia uudelle uralle Työpaikka henkilöstövuokrauksen kautta Tarjolla mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä laivateollisuuden kokonaistoimittajan palveluksessa! Katso avoimet työpaikkamme osoitteessa www.sbcomp.fi Olemme mukana RekryExpo-messuilla, osasto 8.. www .turku ai.. ww w.t uru nak k.. ww w.t uru nak k.. www.o ppisop imus.t urku.. Turun messuja kongressikeskus RekryExpossa Koulutuksella uusi suunta elämään MM uk an a yht e i t ollaa nu m err o ww w.t asm aos aaj at.. www .turku ai.. rekryexpo 30 M uk an a yht e isososast olla nu m er o 18.4.2018 klo 10–18 ww w.t asm aos aaj at.
Se on toki muuttunut täysin, mitä ihmiset tekevät. Esimerkiksi jotain laser-hitsausta ei voisi edes tehdä käsin. Tämä toteutetaan ottamalla logiikka ja oheislaitteet mukaan entistä varhemmin. Lisäksi niitä käytetään maalaamossa ja kokoonpanossa. Lisäksi ne tehostavat turvallisuutta, Marttila luettelee. Robotit eivät tee mitään yksin, vaan ihmisiä tarvitaan niitä käyttämään. Marttilan mukaan nimenomaan robotit ovat tuoneet työpaikan 4 000 ihmiselle. rekryexpo 31 V almet Automotiven tuotantotekniikan projekti-insinööri Mika Marttila sanoo kiertelemättä, että ilman robotteja ja automatiikkaa ei Suomessa enää tehtäisi autoja. – Systemaattinen automatisointi alkoi 1990-luvun alussa, kun tänne tuli kolmisenkymmentä Fanuc-merkkistä robottia Saabin ja Opelin hitsaamoon. Aiemmin kysymyksiä esitettiin päivittäin, nyt ei enää edes joka viikko. – Robotit eivät todellakaan korvaa ihmistä. ASKO TANHUANPÄÄ. Kaksi vuotta myöhemmin hankittiin vielä kaksi Asean pistehitsausrobottia, mitä pidettiin vähintäänkin pienenä ihmeenä. – Se on meidän vahvuutemme, samoin tiimityö. Marttila sanoo seuraavan askeleen eteenpäin löytyvän robottien ja ihmisten yhteistyön lisäämisestä sekä virtuaalisen maailman entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. – Robotteja tarvitaan , mutta ihmiset ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä. Sen väittämän allekirjoitan ihan kirkkain silmin, robotiikasta hitsaamon ja osittain kokoonpanonkin osalta vastaava Marttila ynnää. – Asiat tehdään mahdollisimman valmiiksi ennen kuin esimerkiksi uuden vuosimallin tuotanto aloitetaan. – Ei edes tuplamäärä ihmisiä riittäisi, jos roboteista luovuttaisiin. Mika Marttila sanoo törmänneensä säännöllisesti väitteeseen siitä, että robotit veisivät työn ihmisiltä. Kun Porsche-projekti sitten käynnistyi 1997, hankittiin robotteja reilu parikymmentä lisää ja parhaimmillaan niiden määrä nousi Porschen aikana noin sataan, kertoo Marttila. Ala on niin kilpailutettu, että autojen tekeminen olisi ihan liian kallista pelkin ihmisvoimin. Robotit säästävät aikaa, ne tekevät raskaat työt ja pitävät laadun takuuvarmasti tasaisena. Siinä missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi. VALMET AUTOMOTIVE Mika Marttilan mukaan robottien määrä autotehtaalla ei tule ainakaan laskemaan. Edelleenkin näen, että määrää voitaisiin lisätä, mutta silloin rakennus alkaisi jo asettaa rajoitteita, hän miettii. Sitä voi pitää taitekohtana. – Tällä hetkellä robotteja on koko talossa noin 650 ja niistä valtaosa eli kuutisensataa hitsaamossa. Kysymys on hänen mukaansa asiasta, mihin nykynuoret ovat jo valmiiksi kasvaneet sisään. Ne ovat pelastaneet suomalaisen autontuotannon. Uudenkaupungin autotehtaalla on menty robottipuolella pitkälle siitä, kun ensimmäinen Puma-merkkinen kaarihitsausrobotti otettiin käyttöön vuonna 1982. ”Siinä, missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi.” Asko Tanhuanpää teksti Robotit ovat tuoneet työn 4?000 ihmiselle Ilman automaatiota ja robotteja ei Suomessa tehtäisi enää autoja. Valtaosa roboteista on käytössä autotehtaan hitsaamossa. – Valmet Automotive on sikäli onnellisessa asemassa, että meillä on valtava määrä osaamista omasta takaa esimerkiksi ohjelmointiin. Täällä erikoisosaajatkin pystyvät tekemään asioita yhdessä ja hyvällä hengellä, Mika Marttila tiivistää
On vapaus ohjata työelämäänsä siihen suuntaan mihin haluaa.. Yrittämisestä Kalle Elo on pitänyt kovasti. – Minulle on ollut aina vaikeaa pitää yllä vain yhtä projektia kerrallaan, yleensä niitä on ollut aina muutama aktiivinen käynnissä. Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Kalle Elo perusti Don & Branco -markkinointitoimiston muutaman muun yhtiökumppanin kanssa 2013. Aika riittää opiskeluun ja yrittämiseen. Kun lähtee yrittäjäksi toisen kanssa, siitä saa samalla tietynlaisen tuen. Etenkin nuoremmille yrittäjille, joilla ei ole pitkää kokemusta taustalla. a Yrittäjyys on tuonut Timo Luukkolalle lisätienestejä opiskelun oheen. Jehu Marketingissa Luukkola tekee pääasiassa verkkosivuja, niiden ylläpitoa sekä digitaalista että graafista suunnittelua. Kun eteen tulee joitakin vähänkin haastavampia projekteja, se oppimiskäyrä, mitä niiden aikana oppii, on tosi suuri. Yrittäjyyden huonoista puolista kysyminen pistää Timo Luukkolan mietteliääksi. En ole aktiivisesti etsinyt uusia projekteja tai markkinoinut firman palveluja, jotta ehdin myös opiskella ja hoitaa nykyisiä asiakkuuksia. – Yritysten johtamisesta ja kasvattamisesta on kertynyt sen verran osaamista, että näin voin tehdä. Varsinkin siinä vaiheessa, jos lähdetään perustamaan jotain vähän ”Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa. – Yrittäminen on mielestäni hyvin opettavaista. Kun kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia, niihin jaksaa aikaa kuluttaakin. Mille alueelle sitten loppujen lopuksi kallistuu, jää vielä nähtäväksi. – Onhan yrittäminen aina tietynlaista riskin ottamista. Jos toiminta ei lähdekään kannattamaan, niin silloin olisi niin sanotusti hyvä epäonnistua nopeasti. – Olen koulun ohella mukana Euroopan suurimmassa opiskelijayrittäjyysjärjestössä, jonka toiminta liittyy vahvasti uusiin kasvuyrityksiin eli startupeihin. – Toisaalta pieni riski antaa yrittäjyyteen oman hohdokkuutensa. Sauli Kaipainen teksti // Atte Mäkinen kuvat Kalle Elolle yrittämisestä on muodostunut elämäntapa. Kyseessä on tavallaan yhden miehen mainostoimisto. Vuonna 2015 Luukkola pääsi armeijasta, ja Kalle Elo siirtyi yhteisestä firmasta pois. Markkinointija it-aloilla se on sellaista tietoa, mitä nykymaailmassa aika moni hamuaa ja jota pyrin jakamaan muille yrittäjille. Yritys tekee kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille markkinointia, mainontaa ja konsultointia. Firmoja pyritään kehittämään ja niistä pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti tuon jakson aikana. isompaa on pakko tehdä paljon alkuinvestointeja. Sen jälkeen hän on ollut mukana enemmän neuvonantajan tittelillä ja perustanut Don & Brancon rinnalle muutaman uuden yrityksen. Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä on töissä 23 ihmistä. – Me molemmat olimme innostuneita yrityselämästä, ja teimme samaa asiaa eli digitaalista markkinointia ja nettisivuja. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa.” Timo Luukkola Yrittäjiksi jo nuorella iällä Timo Luukkolalla ja Kalle Elolla oli kummallakin ikää 15 vuotta, kun he perusti ensimmäiset toiminimensä. Kalle Elo oli ollut yrittäjä jo aiemmin omalla Elonor-yrityksellään, ja Timo Luukkola perusti oman toiminimen vuonna 2011 ollessaan 15-vuotias. Järjestely oli tosi luontevan oloista. – Koulussa olen päässyt verkostoitumaan monien ihmisten kanssa, ja nämä kontaktit ovat tuoneet mukanaan koko ajan uusia projekteja. rekryexpo 32 K averukset Timo Luukkola ja Kalle Elo perustivat vuonna 2012 yhteisen Jehu Marketing Oy -nimisen yrityksen. He tekivät ratkaisun, jossa Luukkola jatkoi yksin Jehu Marketingin kanssa, Elon jäädessä Don & Branco -nimiseen markkinointija konsultointitoimistoon. Syksyllä armeijan jälkeen hän aloitti opiskelun informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Nyt on vuosikymmen kulunut vuodesta 2008 ja yrittäjäksi lähtemisestä. – Täytyy sanoa, ettei paremmasta väliä. Osakeyhtiön perustaminen puolestaan liittyi siihen, että täytin 18 vuotta. Vedän siellä kesällä sellaista kesäohjelmaa, jossa otetaan 10–15 alkuvaiheen yritystä kymmeneksi viikoksi niin kutsuttuun ”kiihdyttämöön”. Timo Luukkolan tavoin myös Elolla oli ikää 15 vuotta, kun hän perusti ensimmäisen toiminimen. Siitä on muodostunut elämäntapa, jota en lähtisi vaihtamaan pois. Se on asia, joka pitää yllä mielenkiinnon yrittämiseen. Toimitusjohtajana hän oli vuodesta 2013 aina viime vuoteen asti. Kalle Elon perustamien uusien firmojen toimiala liittyy liikkeenjohdon konsultointiin. Kun he olivat tehneet yhdessä sille jonkin verran hommia, he tuumivat, olisiko sittenkin fiksumpaa laittaa yhteinen firma pystyyn. Luukkola uskoo, että tulevaisuudessakin hän tulee toimimaan yrittäjänä. Siinä auttaa hyvä organisointi oman ajankäytön suhteen. Timo Luukkola kertoo, että yrityksen pyörittäminen omillaan on ollut mukavaa. Molemmat olivat tuolloin mukana Someron nuorisovaltuustossa ja tutustuivat siellä, vaikka Elo onkin Luukkolaa vanhempi. – Se liittyi siihen, että olen aina halunnut tehdä jotakin omaa. Ei olisi ollut kovin järkevää perustaa osakeyhtiötä sitä ikävuotta ennen. Firma jäi lisätienestiksi. Kauppatieteellisestä hän valmistui 2016. Elo on mukana yrityksessä yhtenä osakkaana
Syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa järjestetty RekryExpo on saavuttanut huiman suosion. Varaa nyt oma näkyvyyspakettisi marraskuun 2018 tapahtumaan ja RekryExpo-lehteen! Lue lisää www.rekryexpo.fi. rekryexpo 33 Yhteistyössä: TULOSSA! Yrittäjien ja työnhakijoiden yhteinen tapahtuma myös syksyllä 2018
Se on yhtä paljon kuin lukion urheilulinjan hakijamäärä. Kiti Salonen teksti ja kuvat Loimaa haluaa ruokalukion Novida hakee lupaa Suomen ensimmäiselle ruokapainotteiselle luonnontiede lukiolle. Luonnontiedelukiolla on jo yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Idean halutaan leviävän Loimaalta koko maahan. Isomäki pitää hyvänä, että opiskelijat lähestyvät kurssilla ruokaa monesta näkökulmasta eri oppiainerajat ylittäen. rekryexpo 34 N ovida Loimaan lukiossa alkaa syksyllä luonnontiedelinja. Erikoislukio saisi korotettua valtionosuutta ja voisi noudattaa poikkeavaa opetussuunnitelmaa. Toisella asteella kilpailu opiskelijoista on kovaa. – Lukion ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on vielä outoa ja uutta, mutta tulee kehittymään tämän tyyppiseksi, Virtanen uskoo. Rehtori Hannu Lahti on positiivisesti yllättynyt, että pienellä markkinoinnilla linjalle ilmoittautui 14 ensisijaista hakijaa. – Linja parantaa merkittävästi niiden oppilaiden valmiuksia, jotka hakeutuvat korkeakouluun opiskelemaan luonnontiedealaa. Koulutuskuntayhtymä haki lupaa jo viime vuonna, mutta opetusja kulttuuriministeriö epäsi sen. Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen visioi, että tulevaisuudessa luonnontiedelukion käyneille voisi avautua väylä tiedekorkeakouluopintoihin ilman pääsykokeita. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki ja Laura Hätönen tekivät kemiantunnilla sitkoa. Se mahdollistaisi laajan perehtymisen ruoantuotantoketjuun alkutuotannosta kuluttajaan saakka. Jere Järvinen ja Santeri Hakala kokeilivat kemiantunnilla, mitä tapahtuu, kun jauhosta pesee tärkkelyksen pois. Lahti sanoo, että kehityssuuntaa kannattaa hakea alueen vahvuuksista: Loimaalla on paljon ruoantuottajia, alan ammatillista opetusta sekä muun muassa maatalousmuseo Sarka ja Eviran siementarkastusyksikkö, jotka ovat hankkeen kummeja. Jäljelle jäi sitkoproteiinista muodostunut pallo. Opintolinja on askel kohti ruoantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunutta luonnontiedelukiota, jolle Novida pyrkii saamaan erityisen koulutustehtävän järjestämisluvan syksyksi 2019. Teknologia ja maaja metsätalous
Yhtä lailla kuin Sotkamon urheilulukio vetää hiihtäjiä Loimaalta, voisi Loimaan luonnontiedelukio houkutella opiskelijoita ympäri Suomen. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki odotti erityisesti vierailua Turun yliopiston biokemian laitokselle. En ole ikinä käynyt sikalassa, enkä usko, että muuten olisi tullut käytyäkään, Jere Järvinen, 17 perustelee kurssille osallistumista. – Kun luonnontiedelukioon saapuu, pitää heti aistia, että nyt ollaan tekemisissä elintarvikkeiden ja ruoantuotannon kanssa, Virtanen sanoo. Akusti Heinonen maistoi viittä perusmakua: makeaa, suolaista, hapanta, karvasta ja umamia. Teknologia ja maaja metsätalous. – Halusin kokeilla jotakin erilaista. Kesätyö. Koskisen mielestä kurssi on ollut käytännönläheinen, Uuppon mielestä taas teoreettisempi kuin ammattiopinnot yleensä. Novida Loimaan lukiossa on jo nyt käynnissä monitieteellinen Olipa kerran hampurilainen -kurssi, jossa nuorten suosima pikaruoka palastellaan atomeiksi. rekryexpo 35 M ikä mikrobi on tärkeä sämpylöiden tekemisessä. Virtanen ja Lahti epäilevät, että harva osaa nimetä niistä montaakaan. Hampurilaisessa riittää pureskeltavaa Suomessa on noin 400 lukiota. Entä miltä maistuvat viisi perusmakua. – Samalla kavennetaan rajaa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä, Isomäki sanoo. Lukiolainen Veronika Koskinen ja cateringalan opiskelija Jenna Uuppo kokevat Olipa kerran hampurilainen -kurssin tuoneen opintoihin vaihtelua. – Ajatelkaa, näistä mauista muodostuvat kaikki maut, kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki huomautti. Lahti viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan nuorten luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt. Luonnontieteet ovat yleissivistäviä niillekin, jotka eivät halua opiskelemaan vahvasti luonnontieteisiin perustuvia aloja. Työharjoittelu. Lahti painottaa, ettei suuruus ole itseisarvo, mutta jos 250 opiskelijan lukio pystyisi kasvattamaan opiskelijamääräänsä, kurssitarjontaa voitaisiin lisätä. – Emme voi lähteä siitä, että tekniskeskeinen yhteiskunta pyörii ilman ihmisiä, jotka niistä asioista ymmärtävät. Novidassa toivotaan, että elintarvikeketjusta ja ruoasta vahvuutensa saavia luonnontiedelukioita perustetaan Loimaan jälkeen muuallekin maahan. Ruokakemian lisäksi kurssilla on perehdytty muun muassa ruoantuotannon historiaan maatalousmuseo Sarassa, leivottu härkäpapuhampurilaisia ja vierailtu koulutilalla katsomassa, mistä pihvi tulee. Luonnontiedelukiota tehdään ensisijassa opiskelijoille, mutta se tukee myös maakunnan tavoitteita. Hän pitää tärkeänä, että nuoret oppivat katsomaan asioita monesta näkökulmasta oppiainerajat ylittäen. Vakityö. Osa-aikatyö. He haluavat tuoda perinteikkääseen lukiokoulutukseen ammatillisella puolella yleistynyttä brändiajattelua
– Edustamillamme lajikkeilla on Suomessa viljelyalaa 77?000 hehtaaria. Eviran ylitarkastajat Kaarina Paavilainen ja Tarja Hietaranta näyttävät, että esimerkiksi vehnänippujen vihneistä voi päätellä, ovatko kyseessä eri lajikkeet. Sen toiminta-aika on noin 20 minuuttia ja ohjaus on Uusitalon mielestä helppoa. – Jos droonia ei ohjaa aktiivisesti, se jää leijumaan paikoilleen. Kasvilajikelautakunta poistaa lajikkeen kasvilajikeluettelosta 10 vuoden jälkeen, ellei lajikkeen hyväksynnälle haeta jatkoa. Kasvintuhoojatkin muuntuvat, ja vanha lajike voi menettää aiemman taudinkestävyytensä, Eviran ylitarkastaja Tarja Hietaranta havainnollistaa. Vuosittain julkaistavassa lajikeluettelossa on 30 peltokasvilajia ja 450 lajiketta. Uusitalo on ottanut kasvukauden aikana 1?000–2?000 peltokuvaa. Kopterilla otetuista kuvista pystyy arvioimaan muun muassa kasvuston laatua, ojituksia ja kasvulohkojen rajoja sekä vertailemaan kasvukausia toisiinsa. Siksi on tärkeää saada myös testausverkko säilymään, Paavilainen korostaa. Suomeen tuodaan peltokasvien siemeniä lähinnä pohjoismaista, Baltiasta ja KeskiEuroopasta. Ne ovat kuitenkin niin arvokkaita, että Uusitalo ei usko viljelijöiden hankkivan niitä vielä lähiaikoina vain omaan käyttöön. – Vuosiin kukaan ei ole aloittanut kasvinjalostusta uutena toimijana Suomessa, Uusitalo suhteuttaa. – Lajikeluetteloon hyväksytyn lajikkeen siemenen voi olettaa kasvavan ja tuottavan hyvin. Vain luetteloon hyväksytyistä lajikkeista saa tuottaa sertifioitua siementä, jota on lain mukaan lupa markkinoida. Jalostaja voi hakea uudelle lajikkeelle kasvinjalostajan oikeutta joko Suomeen tai koko EU:n alueelle. Kiti Salonen teksti ja kuva Drooni dokumentoi jalostajan työtä Juha Uusitalo on käyttänyt droonia apuna jalostustyössä ja siementuotannossa. – Tällaiset kuvaukset tulevat todennäköisesti tarjolle palvelun muodossa. Suomessa kotimaista lajikejalostusta harjoittavat Boreal Kasvinjalostus Oy, yliopistot ja yksityishenkilöt. – Konkreettisimpina hyötynä näen dokumentoinnin ja sen, että kuviin voi palata. Varsinais-Suomessa lajikkeillamme on viljelty noin joka kymmenes peltohehtaari. Suomalaiseen viranomaistyöhön luotetaan, sillä Loimaalla tehdään myös Norjan elintarvikeviraston DUS-testauksia. – Koskaan ei tiedä, milloin niitä taas tarvitaan, Paavilainen huomauttaa. Jos suomalaista viljalajiketta testataan muualla, se voi käyttäytyä oudosti. Se on eräänlaista kuluttajansuojatyötä, Paavilainen sanoo. Asiat eivät jää vain muistin varaan. Hän työskentelee toimitusjohtajana loimaalaisyritys Plantanovassa, joka on tuonut tällä vuosituhannella ulkomailta Suomen siemenmarkkinoille yli 30 uutta lajiketta, erityisesti kevätviljoja: vehniä, ohria ja kauroja. Uusitalo käyttää jalostustyössä ja siementuotannossa apuna kuvauskopteria (droonia). Viljalajikkeiden osalta markkinointi tapahtuu yhteistyökumppanien kautta. Eviran siemenyksikössä Loimaalla tehdään peltokasvilajikkeiden DUS-testauksia, joissa selvitetään kenttäkokein lajikkeen erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. Uuden viljalajikkeen jalostus alkaa hyviksi havaittujen lajikkeiden risteyttämisellä, minkä jälkeen tehdään lukuisia valintoja ja testauksia. J uha Uusitalon seitsemän vuoden työ palkittiin, kun kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna kaksi hänen jalostamaansa pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvaa monitahoista ohralajiketta: satoisa Uljas ja hieman varhaisempi Armas. Niitä ylläpidetään geeniperimän turvaamiseksi. Siksi Suomessa tarvitaan jatkossakin pohjoisiin ilmastoolosuhteisiin jalostettuja peltokasvilajikkeita. Oikeus antaa jalostajan päättää lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Reilut tuhat euroa maksavalla droonilla saa hyvällä säällä tarkkoja kuvia. Teknologia ja maaja metsätalous Kielikoulutus räätälöitiin juuri meidän tarpeisiimme! www.te-palvelut.fi/eures Valmennus tarjosi työkalut kansainvälistyvän työyhteisön arkeen!. rekryexpo 36 K asvinjalostus on suomalaiselle maataloudelle elämän ja kuoleman kysymys, Eviran ylitarkastaja Kaarina Paavilainen sanoo. Eviran siementarkastusyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos. Lajikeluettelosta poistuneista kauppalajikkeista voi tulla ajan myötä alkuperäiskasvilajikeaineistoa, jota ovat ennen muuta vanhat maatiaislajikkeet. – Lajikevalikoima muuttuu ja uusia parempia tulee tilalle. Jos siemenkauppa olisi vain tuonnin varassa, olisi tarjonta huomattavasti nykyistä suppeampi. – Kun kävin Cambridgessa, meillä vyötäröön asti kasvava syysvehnä kasvoi siellä nenään asti. Vaikka ilmasto tulevaisuudessa lämpenisi, päivän pituus ei muutu. Jos lajike on myös jonkin ominaisuuden, kuten satoisuuden, aikaisuuden tai taudinkestävyyden suhteen aiempia lajikkeita parempi, kasvilajikelautakunta voi hyväksyä lajikkeen kasvilajikeluetteloon. Markkinoilla on muun muassa kopteriin yhdistettäviä multispektrikameroita, joita voi käyttää apuna jopa rikkakasvien tunnistuksessa ja typen täydennyslannoitustarpeen arvioinnissa. Kiti Salonen teksti ja kuvat Jalostus takaa Suomessa menestyvät lajikkeet Eviran siemenyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos
Tuottajasta on ollut hauska seurata, miten nopeasti kuluttajien mielipiteet ovat vaihtuneet hämmästyksestä innostukseen. Anne Koivuniemellä on autotalliin rakennetussa tuotantotilassa 127 muovilaatikkoa, joissa jokaisessa on 1 000–2 000 kotisirkkaa. Hän on koulutukseltaan kokki ja pitää sirkkoja hyviä ravintoaineita sisältävänä monipuolisena eläinproteiinina, jota voi kuivata, jauhaa, lisätä leipomuksiin tai käyttää lihankorvikkeena. – 87-vuotias isänikin lykkää minulle jo alan lehtiartikkeleita ja ilmankostuttimia ja kysyy, miten ”kärpäset” voivat, Koivuniemi hymyilee. Jyllilä painottaa hyönteisten vaativan hyvää hoitoa siinä missä muutkin eläimet. – Kysyntä riippuu paljon myös jatkojalostuksesta. Finsect oy:n perustaja Lauri Jyllilä uskoo, että kesän kynnyksellä kerääjäliikkeen on jo kannattavaa hakea sirkat tiloilta. Hyönteistuotantoon ei myönnetä maataloustukea, joten kysyntä määrää alan kasvun. Ennakkoluulottomat tuottajat ovat nostaneet Suomen parissa vuodessa Euroopan kärkimaiden rinnalle hyönteisten tuotannossa. – Kaikkien ei tarvitse tykätä sirkoista, eivätkä sirkat korvaa sianlihaa. Sirkkalasta kuuluu voimakas siritys. Hyvän tuotteen kuluttaja ostaa uudelleen, Koivuniemi sanoo. Koivuniemelle suurin haaste on ollut löytää kasvihuonetuotannosta ylijäävää vihermassaa, kuten kakkoslaatuisia porkkanoita ja kurkkuja. Sirkkojen kasvatus ei vaadi isoja investointeja ja mahdollistaa tyhjilleen jääneiden tilojen hyötykäytön. Perustaja Lauri Jyllilän mukaan uusia tuottajia etsitään koko ajan. Kiti Salonen teksti ja kuvat Sirkkatuotanto on lähdössä lentoon Kotisirkkoja kasvatetaan vihanneksilla ja rehulla noin kuusi viikkoa, minkä jälkeen ne pakastetaan. Teknologia ja maaja metsätalous WORK ABOVE THE CLOUDS! T H E N O R D IC W A Y WE ARE HIRING Apply now: ?nnair.com/jobs. Vampulalainen Anne Koivuniemi hankki ensimmäisen sirkkaerän lokakuussa, ja nyt autotalliin tehdyssä kasvattamossa sirittää 127 laatikollista kotisirkkoja. Kinkku on juhlapöydän kunkku, päätyönsä sikalassa tekevä Koivuniemi toteaa. – Kesän kynnyksellä kerääjäliikkeelle tulee jo kannattavaksi käydä keräämässä sirkat tiloilta, Jyllilä kertoo. Sirkat maistuvat siltä, mitä niille syötetään. Hän myy kotisirkat hyönteismaataloutta edistävälle Finsect Oy:lle, jolla on Suomessa parikymmentä tuottajaa, muun muassa Loimaalla ja pian myös Aurassa. Tulevaisuudessa Koivuniemi haluaisi erikoistua esimerkiksi valkosipulilta tai yrteiltä maistuvien sirkkojen tuotantoon. Oletettavasti tuotanto automatisoituu lähitulevaisuudessa, mikä vähentää käsityötä ja muuttaa hintarakennetta. Koivuniemi ja Jyllilä sanovat sirkkojen olevan kuluttajille uusi, ruokavaliota täydentävä vaihtoehto. rekryexpo 37 V arsinais-Suomeen ja Satakuntaan on muodostunut Pohjanmaan ohella sirkkakeskittymä
Metsäsektorin hyvä pöhinä ja tulevaisuudessa siintävä mahdollinen työvoimapula tulevat todennäköisesti lähivuosina vauhdittamaan alan koneellistumista ja digitalisoitumista. TÄYTÄMME VUOSITASOLLA 30 000 UUTTA TYÖPAIKKAA. Loimijoen toiminnanjohtajan Jari Neero huomauttaa, että mitä tarkempaa lähtötietoa on saatavissa, sitä parempaan lopputulokseen päästään. rekryexpo 38 M etsätalous on maatalouden ohella merkittävä elinkeino kasvukeskusten ulkopuolella. Suomen pinta-alasta noin kolme neljäsosaa on metsämaata, joten alan digitalisoitumisessa on paljon mahdollisuuksia. – Toivottavasti ihmisten kontakti metsään ei kuitenkaan kokonaan katkea. Urakoitsija suuntaa metsäpalstalle sähköisen kartan avulla, asiakas saa metsäsuunnitelman kännykkäänsä ja hakkuukone tallentaa dataa jokaisesta kaatamastaan rungosta. – Hakkuut ovat koneellistuneet jo lähes sataprosenttisesti, sillä sen hyödyt nähtiin nopeasti. Koneellinen tiedon käsittely ei ole vielä aukottoman luotettavaa, Neero sanoo. Parhaimmillaan digitaalisen tiedon avulla päästään tulevaisuudessa tarkempaan ja luotettavampaan lopputulokseen. Digitaalinen tiedonkeruu on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna siihen, että metsänhoitaja saapastelee metsässä ja määrittää kuvioittain puuston pohjapinta-alan relaskoopin avulla. Digitalisaatio on vähentänyt metsässä otettavien askelten määrää. – Hyvät lähtötiedot puustosta parantavat metsässä suoritettavan toiminnan laatua ja auttavat aikataulussa pysymistä urakoissa, Jari Neero kertoo. Digitaalisuus voi lisätä nuorten kiinnostusta metsäalaan ja hyödyttää kaukana asuvia metsänomistajia, jotka pystyvät satelliittien välityksellä silmäilemään metsäpalstaansa missä päin maailmaa tahansa. careers.barona.. – Se olisi aika mahtavaa ja helpottaisi työtä suunnattomasti. Visionäärit ovat esittäneet, että tulevaisuudessa reaaliaikaista tietoa on tarjolla metsän jokaisesta puusta. Merkittävä kehitysloikka olisi, jos ilmakuvien, peruskarttojen ja maastokäyntien avulla kerättävää metsävaratietoa saataisiin jatkossa tarkasti kaukokartoitusmenetelmien avulla. RekryExpossa löydät meidät auditoriosta Teknologia ja maaja metsätalous. Metsä on kohtalaisen epämääräinen ympäristö työskennellä. Metsäalalla on käytetty jo kauan sähköisiä karttoja. Kiti Salonen teksti ja kuva Digiloikka vähentää askelia metsässä Ohi on aika, jolloin metsäpalsta piti mennä näyttämään urakoitsijalle. PALJON TYÖPAIKKOJA ERI TOIMIALOILTA. Metsänhoitotöissä konekehitys on ollut toistaiseksi hidasta, Metsänhoitoyhdistys Loimijoen toiminnanjohtaja Jari Neero sanoo. – Digitaalisesti tuotetusta metsävaratiedosta näkee suurin piirtein, millainen esimerkiksi puutavarajakauma on, mutta sen perusteella ei voi tehdä kauppoja
Routa on osa Sanoma-konsernia. rekryexpo 39 SEMINAARI RekryExpo-messujen yhteydessä 18.4.2018 klo 10:30-12 Tarvetta asiantuntijalle. Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/radical Lisätiedot: radicalproject.turkuamk.fi Jassi Aho, Turun AMK 040 355 0360 jassi.aho@turkuamk.fi “Halutaan palkata alle 25-vuotias korkeakoulutuettu, jolla on yli 4 vuoden työkokemus.” Onnistuu. Toimimme valtakunnallisesti Suomessa sekä Ruotsissa Tukholman ja Åren alueella. Siivouskohteitamme ovat hotellit, kylpylät, laivat, kauppakeskukset, tavaratalot, toimistotalot, oppilaitokset, taloyhtiöt ja marketit. Me Roudalla huolehdimme asiakasyritystemme tuloksellisesta markkinoinnista, jotta jokainen asiakkaamme voi käyttää aikansa asioihin, joita varten yritys on olemassa. www.nclean.?. Työllistämme lähes 1500 henkilöä siivousja toimitilapalveluiden tehtävissä. Tule juttelemaan kanssamme osastolle 4 Tutustu meihin www.mobiilimarkkinointirouta.fi N-Clean on vuonna 2004 perustettu siivouspalveluyritys. Routalainen on reilu työkaveri ja yhteistyökumppani. Visiomme on vahva – tyytyväisimmät työntekijät ja asiakkaat. Kiinnitä paras osaaja yritykseesi Miten yrityksesi voi varmistua siitä, että se saa tulevaisuudessa itselleen osaavimmat insinöörit. Routa on täyden palvelun markkinointikumppani kaikenkokoisille yrityksille kaikkialla Suomessa. Meitä routalaisia, rautaisia markkinoinnin ammattilaisia on reilut 140. Tarjoamme mainonnanpalveluita huolellisesti suunniteltuina valtakunnan vahvimmissa medioissa. Meillä on aikaa toisillemme ja asiakkaillemme! Kiinnostaako työ digitaalisen markkinoinnin parissa. Toimimme Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Turussa. Ratkaisuja osaajapulaan antamassa Tuotantotalouden koulutusja tutkimusvastaava Tero Reunanen Turun AMK:sta
Kurssille voi tulla oman idean kanssa tai ilman. 4H-yritystoimintaa on ollut Laitilassa hieman alle kymmenen vuoden ajan. Laitilassa toimii parhaillaan kymmenkunta 4H-yritystä. Kurssi antaa peruseväät yrittäjyyden tielle, mutta yhdistyksen tarjoama tuki ei jää siihen. Kesäyrittäjyys voi olla vaihtoehto nuorelle, joka on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa tai haluaa olla itse oma pomonsa kesän ajan. Päivän aikana ideoita on tarkoitus yhdessä jalostaa eteenpäin. Viime kädessä nuoren kannattaa pohtia, mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän haluaisi tehdä. – Yrittäjyyteen liittyy vastuuta, mutta sen vastapainona on vapaus. Osa niistä toimii sesonkiluonteisesti ja osa ympäri vuoden. Yksi, mikä voisi kiinnostaa maatalousyrittäjiä, olisi esimerkiksi yritys, joka tekisi hukkakauran keruuta, Vuola luettelee. Nuorilla on mahdollisuus työllistyä 4H:n kautta muutenkin kuin perustamalla oman yrityksen. Toiminnanjohtaja Laura Vuola auttaa nykyisiä ja uusia yrittäjiä liiketoiminnan aloittamisessa ja sen aikana.. Näistä ei kuitenkaan tarvitse olla etukäteen tietoa, sillä kaikki käydään yhdessä läpi. Lisäksi Vuola ohjaa nuoria yrittäjiä sekä ryhmänä että kahden kesken. Kukapa ei haluaisi olla oma pomonsa yhden kesän. Koulutus on maksuton, mutta jos päätyy perustamaan yrityksen, pitäisi liittyä 4H-yhdistyksen jäseneksi. – Yrittäjyys antaa kokemuksen siitä, millainen oma ura voisi olla. 4H-yritystoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden perustaa oma yritys turvallisesti ja helposti. Vuola järjestää nuorille yrittäjyyskurssin toukokuussa. – Esimerkiksi kesällä voisi olla tarvetta pihatöille, erilaiselle kotiavulle kuten ikkunoiden tai mattojen pesulle. 4H-liiton alla toimii Ota nuori töihin -toimintamalli. Oman yrityksen asioiden hoitaminen opettaa myös itsenäistymistä ja vastuunottoa. Jos jonain viikonloppuna on omaa menoa, voi päättää, ettei silloin ota vastaan tilauksia, LaitilanPyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola kertoo. rekryexpo 40 K esätyö on nuorille usein ensimmäinen kosketus työelämään, mutta kesäyrittäjyys tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kokeilla omia siipiään yritysmaailmassa. – Mutta jos se ei ole, ei sekään ole niin vakavaa, Vuola lohduttaa. Laitilassa on myös todennäköisesti Suomen vanhin 4H-yritys Marikan Köökki, joka on toiminut kahdeksan vuotta. Laitilan-Pyhärannan 4H-toimiston ovet ovat avoinna nuorille yrittäjille ja heidän kysymyksilleen. –?Yrityksellä ei ole tuloja, jos ei itse tee asioita sen eteen. Vaikka tuloista ja tienaamisesta puhutaankin, kyseessä on kuitenkin nuorelle harrastus. Jos esimerkiksi harrastaa käsitöitä, voi kokeilla valmistaa omia tuotteita myyntiin. Yrittäjyyden myötä nuorelle tulevat tutuksi toimintasuunnitelman laatiminen, yksinkertainen kirjanpito ja verottajalle tehdyt ilmoitukset. – Yrittäjyys tuntuu tällä hetkellä olevan nosteessa nuorten keskuudessa, Vuola sanoo. Yhdistys puolestaan hoitaa työnantajan velvollisuudet ja maksaa nuorelle palkan. 4H-yrityksen liikevaihto pitäisi olla vuodessa vähintään 50 euroa. – Laitilan-Pyhärannan yhdistyksessä tätä toimintaa ollaan parhaillaan kehittelemässä, Vuola kertoo. – Ja mukaan saa tulla pelkästä uteliaisuudestakin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritys tai yksityinen henkilö voi palkata nuoren töihin ja maksaa 4H-yhdistykselle sovitun summan. Hanna Hyttinen teksti ja kuvat Turvallinen kurkistus yritysmaailmaan Kesäyrittäjyys on vaihtoehto palkkatyölle. Tarkoitus on houkutella yrittäjyyden pariin uusia nuoria. Nuori hankkii itselleen yrittäjäohjaajan, joka voi olla joku ulkopuolinen tai myös oma vanhempi. Lisäksi tämä opettaa raha-asioiden hoitoa ja voi avata silmiä myös omalle rahankäytölle, Vuola kertoo. Ja jos taas ei ole vielä ideaa, se voi syntyä yhteisistä keskusteluista muiden kurssilaisten kanssa. Kurssin jälkeen voi myös todeta, ettei tämä ollutkaan oma juttu
. Haapala jutteli asiasta Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Riina Vainion kanssa. Pian tytärkin alkoi valmistaa mehiläisvahasta muun muassa huulirasvoja ja hän perusti yrityksen myymään tuotteita. . Monilla paikkakunnilla järjestetään 4H:n yrityskursseja, joista saa hyvät peruseväät yrityksen perustamiseen. Nuori voi anoa yritykselleen y-tunnusta, jolloin häneltä saadut palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. . Yritysohjaajalla ei tarvitse olla välttämättä kokemusta yrittämisestä, vaan hän toimii ensisijaisesti nuoren henkisenä tukena. toukokuuta. – Yhdessä rivitaloyhtiössä leikkasin ensin yhden asukkaan nurmikon ja pian muutkin asukkaat tulivat kyselemään, Haapala sanoo. Jokainen yrittäjä saa yritysohjaajan. rekryexpo 41 Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä.” 4H-yrittäjä Henri Haapala 4H-yrityksen perustaminen . . . Yrityksen tulevaisuus on vielä hiukan auki, toiminnan laajentaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. . . . Rakennetaan onnistumisia Olemme kiinteistöja rakennusalan suomalainen konsulttikumppani. . – Tämä on hyvä tapa kokeilla, onko yrittäminen oma juttu, Haijanen sanoo. – Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä, Haapala kertoo. Toiminta on laajentunut pikkuhiljaa suuremmin markkinoimatta. Yrittäjyys on tuonut nuorille kokemusta siitä, miten yritysmaailma toimii. www.enjoy.fi Katso avoimet työpaikat ja täytähakemusnetissä! Töissä hyvällä fiiliksellä Tarjoamme yrityksille contact center ja IT-palveluja. Molemmat nuoret yrittäjät ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailtaan. Yrityksen toiminta-aikaa ei ole rajattu. . Vahanen-yhtiöt RTC Vahanen Turku Oy 0207 698 618 www.vahanen.com Horeca-alan parhaatduunit kaikillamausteilla . . . – Riina ehdotti, että perustaisin yrityksen, Haapala kertoo. Laitilan kurssi pidetään Laitilan nuokkarilla lauantaina 5. Yrittäjä tekee perustamisilmoituksen. K aksi vuotta sitten Henri Haapala pohdiskeli, mistä saisi kesätöitä. – Vanhemmat ihmiset ovat tulleet kiittelemään tuotteista, Haijanen sanoo. Hänen äidillään on mehiläisiä ja niihin liittyviä tuotteita. Haapalan, 16, yritys tekee kesäisin esimerkiksi nurmikon leikkausta, haravointia ja talvisin pihan aurausta. . Viime aikoina yritystoiminta on jäänyt ajanpuutteen vuoksi vähemmälle. Lähde: 4H.fi ja Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola Hyviä kokemuksia yrittäjyydestä Mehiläisvahatuotteita valmistava ja myyvä Suvi Haijanen ja pihatöitä tekevä Henri Haapala suosittelevat nuoria kokeilemaan 4H-yrittäjyyttä. . Lue lisää osoitteessa www.vsp.fi. . . Yrittäjän tulee olla 13–28-vuotias. Työllistämme jo 350 osaajaa Raumalla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vantaalla. – Ainakin tätä kannattaa kokeilla, koska tämä on turvallinen tapa ryhtyä yrittäjäksi, Haapala lisää. . – Jos jatkan, niin jatkan tällä tavalla eli myyn tuotteita esimerkiksi markkinoilla, Haijanen kertoo. Yrittäjä laatii yritykselleen toimintakertomuksen ja vuoden lopussa talousraportin, jonka hän toimittaa paikalliselle 4H-yhdistykselle. Tule tutustumaan toimintaamme osastolle 26. . 4H-yrittäjän täytyy olla yhdistyksen jäsen. 4H-yrittämistä he suosittelevat kaikille. Yrityksen myynnin täytyy olla 50–7?000 euroa vuodessa. 15-vuotiaan Suvi Haijasen yrittäjäura alkoi, kun hän leipoi leivonnaisia Hullun Kukon torille myytäväksi. – Olen oppinut asiakaspalvelua ja myymään tuotteita, Haijanen lisää. Hän halusi työllistyä pihatöihin.
Mutta asia kerrallaan. Aistion fokus ja bisnes on olosuhteiden monitoroinnissa ja energiankulutuksen seurannassa. Mutta niin se pitää startupeissa ollakin, Metsänperä sanoo, ja esittää muutaman vakuuttavan luvun kasvutavoitteiden katteeksi: Suomessa noin 1,3 miljoonaa ihmistä asuu kerrostaloissa, joiden kustannuksista suuret kiinteistöomistajat, kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät ovat sangen kiinnostuneita. Soficta tuo älyä asuntoon Salon startupit Osa Sofictan tiimiä uusissa toimitiloissa IoT-kampuksen toisessa kerroksessa: Sami Metsänperä, Jani Härkönen, Esa Nuura, Ville Hietala, Jorma Luukkala ja Ville Koskinen.. E i ole kauaa siitä, kun älytalojen tulosta kohistiin. Sen jälkeen on vielä pari muutakin mannerta, joilla kasvaa, kuten Aasia ja Amerikat. Kampuksella toimi maaliskuussa 55 yritystä, joissa on yhteensä jo yli 500 työntekijää. – Soficta tekee Smart City, Smart building -ratkaisuja. Metsänperän mukaan Aistio on skaalattavissa vaikka koko suuren pallon kiinteistöyhtiöille. Työkaverit miettivät, lähteäkö työn perään muualle, mutta päättivät jäädä ja luoda työtä itse. Sovelluskohteita on lukemattomia, Metsänperä kertoo. – Tavoite on tuplata joka vuosi. Viidestä työntekijästä ja ensimmäisen vuoden 251?000 euron liikevaihdosta on edetty 14 työntekijään ja viime vuoden 440?000 euron liikevaihtoon. Nyt haemme kokemuksia monista eri kohteista, esimerkiksi voimme jo seurata katuvalojen energiankulutusta reaaliaikaisesti. Kasvuvauhti on kova, ja niin ovat tavoitteetkin: tämän vuoden kasvutavoitteeksi Metsänperä on asettanut liikevaihdon nostamisen lähelle miljoonaa ja 3–5 uuden työntekijän rekrytoinnit. – Mietitäänpä esimerkiksi Keski-Euroopan kiinteistömassoja, Kiinasta puhumattakaan: noin 700 miljoonaa kiinalaista asuu jo kaupunkien kerrostaloissa. Sofictan tarina on tyypillistä salolaista uuslegendaa: Nokia ja sitten Microsoft lähtivät, työt loppuivat. Aistio on juuri sitä esineiden internetiä, mistä halutaan Salon IoT Campuksen startupeissa puhkua suuren luokan bisnestä: sensoreita, softaa, pilvipalveluita ja rautaa, eli fyysinen tuote – se konkreettinen rasia, joka on Metsänperän kämmenellä. – Aistio tarjoaa älykkään tavan tunnistaa kiinteistöjen ongelmia, vieläpä sangen kustannustehokkaasti, Metsänperä sanoo. – Aistio säästää rahaa tuottamalla tietoa energiankulutuksen yksityiskohdista ja kertomalla huonoista sisäilman olosuhteista, jotka aiheuttavat kiinteistöille ominaisia ongelmia. Eikä startup-maailmassa vaatimattomuus kaunista, etenkään Salossa, josta on ennenkin valloitettu koko maailma. – Ai niin, teemme myös hengitysliiton kanssa hanketta, jossa Aistion tietoja käytetään selvittämään, miten eri ikäkausien ja -tyyppisten omakotitalojen ilmanlaatu voidaan optimoida. Soficta hyödyntää palvelussaan Digitan toimittamaa ja ylläpitämää LoRaWANverkkoa sekä siihen soveltuvia antureita. Tuote kiinnostaa isojen kiinteistömassojen omistajia, kuten Salon kaupunkia, joka on tilannut Aistio-systeemin liki kahteensataan kiinteistöönsä. Yksi sellainen on Sofictan Sami Metsänperän kämmenellä: – Tämä mittaa asunnon lämpötilan, ilmankosteuden ja tarvittaessa hiilidioksidipitoisuuden, lähettää datan pilveen, josta Aistio muotoilee sen käyttöystävälliseen muotoon vaikkapa asunnosta vastaavan kännykkään tai päätteelle, Metsänperä kertoo Aistiosta, vuonna 2015 perustetun Sofictan ydintuotteesta. Ja miksei heinäsirkkakasvattamojakin – Metsänperä kertoo pilotoivansa Aistiota Tuorlassa Livian maaseutuopiston kotisirkkakokeilussa, jossa optimoidaan sirkoille parhaita mahdollisia kasvuolosuhteita. Nyt osakkaita on viisi, Metsänperä kertoo Sofictan synnystä, joka tapahtui 2015. Tässä jutussa esitellään kolme Salon IoT Campuksella jo muutaman vuoden toiminutta lupaavaa startupia: Soficta, Nuviz ja Neolitics. rekryexpo 42 Mikko Kiviluoto tekstit // Minna Määttänen, Kirsi-Maarit Venetpalo ja Mikko Kiviluoto kuvat Startupit siivittävät Saloa uuteen vauhtiin Salon uusin yrityskeskittymä on syntynyt Nokian entiselle kampukselle, osin kaupungin ja osin yksityisten yrittäjien omistamaan uuteen Salo IoT Campukselle. No, nyt ne ovat jo täällä, tai ainakin niiden aivot. Näistä lähes jokaisessa Suomen kunnassa on ikävä kyllä paljon kokemusta, Metsänperä sanoo. Nyt Soficta kerää pääomaa, jotta sillä olisi varaa kasvaa ja vallata jalansijaa eurooppalaisilta markkinoilta. Aistio kiinnostaa myös energia-alan yhtiöitä. – Ajatus tuntien pendelöinnistä ei innostanut, päätimme neljistään perustaa oman yrityksen
Nopeusnäytön vieressä on navigaattorin nuoli, joka varoittaa kohta eteen tulevasta ysikympin mutkasta. Nuvizin tiimi kehittää edelleen tuotepakettiin kuuluvia pilvipalveluita, joista rakennetaan motoristeille Nuviz-yhteisöä parhaiden reittien, ajokokemusten ja vaikkapa ajomusiikin kollektiivista fiilistelyä varten. – Kun aloitettiin, meillä ei ollut edes läppäreitä. Laitetta voisi virittää pyöräilijöille, purjehtijoille, laskuvarjohyppääjille, tai ammattikäyttöön kuten palomiehille ja poliiseille. Fyysisesti tuote valmistetaan Compal Electronicsin tehtailla Kiinassa. Laite pääsi markkinoille viime kesänä, maailman ensimmäisenä HUDeli Head-Up Display -laitteena motoristeille. Nuviz heijastaa umpikypärää käyttävien motoristien näkökenttään muun muassa nopeuden, navigaattorin, musiikkivalikon, puhelinyhteystiedot – periaatteessa kaikkea, mitä voitaisiin älypuhelimissakin näyttää. Tänä vuonna tilanne on toinen ja odotukset kovemmat. – Täytyy keskittyä, meitä on vain 30. Nuviz perustettiin Saloon virallisesti tammikuun toinen päivä vuonna 2016. ”Meille olisi vain hyväksi, jos vastaavia tuotteita tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita.” Arto Kiema Tyhjästä tuotteeksi puolessa vuodessa Nuvizin ohjelmistovelho Tero Nordström, moottoripyörä ja Nuviz-varustettu kypärä. No, porukka oli tuttua ja puhui samaa kieltä, Kiema sanoo. Yrityksen startti oli sangen sähäkkä. Nordström ja Nuvizin hallituksen puheenjohtaja Arto Kiema esittelevät Nuviz HUD -laitetta yrityksen toimitiloissa. Nuvizia käytetään langattomalla ohjaimella, joka on asennettu moottoripyörän ohjaustankoon, tai vaikkapa äänikomennoilla Siriä, Google Assistantia tai muita vastaavia komentaen. – Teimme varmaan alan maailmanennätyksen. Perusperiaatteena on pitää kaikki silti simppelinä ja helppokäyttöisenä, Nordström sanoo. Salossa tehdään tuotekehitys ja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan myynti ja markkinointi, USA:n pääkonttori hoitaa muun maailman. – Erittäin tärkeä osa tuotetta on Androidja iOS-puhelimissa toimiva Nuvizsovellus, Arto Kiema lisää. Prototyypistä valmiiksi ja myytäväksi tuotteeksi kului vielä muutamia kuukausia; ensimmäiset tuotteet myytiin kesällä 2017 – vain 18 kuukautta oli kulunut yrityksen perustamisesta ja tuotekehityksen aloittamisesta. Väitän, että se oli aika nopeaa toimintaa, Nordström sanoo. – Nuvizissa on jo noin kaksinkertainen määrä ominaisuuksia ensimmäiseen versioon verrattuna ja lisää toimintoja tulee kaiken aikaa. Salon startupit. Voi valita stilltai videokuvan välillä, ohjelmiston kehittämisestä vastaava Tero Nordström kertoo. Kiema harmittelee, ettei Nuviz aivan ehtinyt viime kevään ostoslistoille Euroopassa, sillä kesällä motoristit jo ajelevat, eivät etsi varusteita. rekryexpo 43 E dessä näkyy talvinen maisema Salo IoT Campuksen kolmannen kerroksen ikkunasta, mutta näkökentässä, sen oikeassa alalaidassa, nopeuslukema kirii liukkaasti 80:stä sataankymmeneen. Pari päivää sen jälkeen San Diegosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin palkkaaman parikymmentä Nokian parasta insinööriä Nuvizia kehittämään. Lyhyen kaavan mukaisesti kerrottuna se meni näin: – Microsoft ilmoitti Salon tuotekehityksen lopetuksesta kesällä 2015. – Ja kun painaa tästä, päästään soittolistaan, ja tästä kuvaustilaan. Nyt meitä on 30, tuote on ollut myynnissä jo kahdeksan kuukautta ja uusia tuotteita on työn alla, Arto Kiema sanoo. Siksi ryhdymme lisensioimaan tekniikkaamme muillekin. Ja puoli vuotta myöhemmin meillä oli jo prototyyppi, jota testattiin kentällä. Nuvizin HUD-laitteen sovellusmahdollisuudet ovat huimat. Lisäksi näytön heijastaminen kypärän omaan visiiriin vaatisi mallikohtaista mitoitusta, Kiema sanoo. Jos laite olisi integroitu vain tiettyyn kypärään, markkinat olisivat pienemmät. Uusi tuote on lähelle silmää tuotu työkypärään soveltuva näyttö, johon voi heijastaa esimerkiksi työmaan sijaintitietoja tai työohjeita. Nuvizin voi asentaa lähes mihin tahansa umpikypärään. Meille olisi vain hyväksi, jos integroituja kypäränäyttöjä tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita, Kiema sanoo. – Kypärä on monelle motoristille hyvin henkilökohtainen tuote, eikä tuttua merkkiä tai mallia niin vain vaihdeta. Nuviz on yhä ainutlaatuinen. Se on etu
Lisäksi Neoliticsin patentoitu tekniikka taipuu periaatteessa lähes mihin tahansa prosessiteollisuuteen. Tärkeänä merkkipaaluna yritys teki tuotejulkaisun helmikuun lopulla USA:ssa Pittcon-konferenssissa. – Perinteisen laadunvalvontalaboratorion voi tuoda myös prosessin viereen, mutta ne ovat isoja, kalliita ja niitä pitää jatkuvasti säätää. USA:ssa Made in USA ja globaalisti Made in Finland, miksei Made in Salokin, olisivat hyvä juttu, Ylönen sanoo. – Käytämme infrapuna-alueen lähellä olevaa valoa ja sen heijastumia, joiden analyysi kertoo aineen koostumuksen. Mitä kuuluukaan prosessiteollisuuteen. Salon startupit. Pienikin siivu isoista markkinoista olisi iso juttu. Samat kriteerit pätevät myös kun Neolitics tekee valintaa tuotannon osalta. – Yleensä prosessiteollisuudessa näytteet otetaan tuotannosta ja viedään analysoitavaksi toisaalla sijaitsevaan laboratorioon. Kun Microsoft ilmoitti laittavansa pillit pussiin Salossa Ylönen, Lindell ja Rami Metsäranta miettivät, mitä tehdä. Neolitics perusti tuotekehitysosastonsa tietoisesti Suomeen, jolla on USA:ssa hyvä imago teknologiaosaamisensa ja korkean laatutasonsa ansiosta. Ylösen mukaan Neoliticsin analysaattorit maksavat kymmenistä tuhansista sataan tuhanteen kappale. Ylösen mukaan monet prosessiteollisuuden tehtaista ovat vanhanaikaisia, eivätkä käytä hyväkseen uutta teknologiaa. Yrityksen toinen perustaja Sean Christian työskenteli amerikkalaisessa yrityksessä, jossa hän kehitti uuden tekniikan öljyn laadun analysoimiseksi syvällä maan sisällä. Menee aikaa ja rahaa, ja koko ajan hihnalla kulkee hukkaa pakattavaksi. Valtavia tehtaita, jotka toimivat lääke-, elintarvike-, metsä-, metalli-, petrokemianja kemianteollisuudessa. Ylösen ja Lindellin mukaan yrityksen hallituksessa on lisäksi kovia kavereita, joilla on vahvat yhteydet maailman prosessiteollisuuteen. Neoliticsin vahvan patentin ansiosta kilpailijoista ei ole aivan heti pelkoa ja tuotekehityskaulaakin on jo pari vuotta. Siellä joko tietokone tai valvoja painaa paniikkinappulaa tai säätää prosessin taas kuntoon. Hän ymmärsi heti, että keksintöä voisi hyödyntää paljon muuhunkin. Silmä, eli Neolitics optinen analysaattori, kertoo tästä aivolle – analysaattorin tietokoneelle – joka joko pysäyttää itse prosessin tai lähettää varoituksen tehtaan keskusvalvomoon. – Halpatuontimaita kartamme, jo teollisuusvakoilunkin takia. Alkuvuonna 2016 sana kulki edestakaisin Atlantin yli: USA:ssa oli perustettu mielenkiintoinen yritys, jolla ei ollut pätevää työvoimaa. Ei puhuta isoista valonvaihteluista eikä -määristä, joten laitteelta vaaditaan suurta herkkyyttä, kertoo Sari Lindell, Neoliticsin laatuja asiakkuusjohtaja. Tähtäämme aluksi kooltaan ja liikevaihdoltaan mittavaan lääkeja elintarviketeollisuuteen, jossa myös laatuja viranomaiskriteerit ovat tiukimpia, Ylönen sanoo. ”Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja.” Otso Ylönen Neolitics luo valoa prosesseihin Otso Ylönen ja Sari Lindell esittelevät Neolitics Optical Analyzerin ydintä aivoja ja silmää startupin laboratoriossa Salon IoT Campuksella. Uskoisin, että henkilökuntamme kaksinkertaistuu ja vuodesta 2019 tulee meillä voimakkaan kasvun aikaa, Ylönen sanoo. – Tosin eri materiaalit tarvitsevat valon eri aallonpituuksien käyttöä. Neoliticsin tarina ei ala Salosta, mutta melkein. – Teollisuuden mittauslaitteistojen markkinat ovat noin puoli miljardia ja kasvavat 9–10 prosenttia vuosittain, ilman Neoliticsin uutta automatiikkaakin. Salossa taas oli pätevää työvoimaa, joilla ei ollut enää yritystä. Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja, Neoliticsin toimitusjohtaja Otso Ylönen sanoo. Ja eipä aikaakaan, niin verkosto toimi. Meidän tuotteemme toimii itsenäisesti, on pieni, tarvittaessa langaton ja sen voi asentaa tuotantolinjan keskelle, vaikka ylösalas kieppuvaan laitteeseen, Ylönen jatkaa. Alkaa kuulostaa siltä, että yhdysvaltalais-salolaisella startupilla olisi tähtäin korkealla. Prosessiteollisuudessa liikkuu huikea määrä raaka-ainetonneja sekä rahaa. – Meidän laitteellamme tuotannon kontrolli pelaa koko ajan, hukan määrä minimoituu ja tuotantoprosessin dataa kerätään jatkuvasti yhdestä tai useammasta kriittisestä prosessin vaiheesta, Ylönen sanoo. rekryexpo 44 N eoliticsin silmä näkee, jos lääketehtaan hihnalle tai putkistoon on eksynyt asiattomuuksia tai huonoa kemiaa. – Kun tuotteen myynti alkaa loppuvuodesta, se tarkoittaa myyntija markkinointitiimin palkkaamista Suomeen. Siksi suunnittelemme tuoteperhettä, joka kattaa erilaiset analyysitarpeet, Lindell sanoo. Neoliticsin patentoitu spektrometrianalysaattori analysoi tietyllä valon aallonpituudella kiintoaineita, kuten jauheita ja nesteitä
Suomalaisten myyntitaidot kyseenalaistetaan usein, mutta on hyvä muistaa, että se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. . Se saattaa miellyttää enemmänkin kuin vaikkapa ruotsalaisten päällekäyvempi kauppatyyli. Tarve puulle on kova myös Pohjois-Afrikassa. EU-maat 40 % . W estas on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä. Kymmenen vuotta hiljaisena pysynyt Euroopan markkina on vähitellen elpymässä. Kaksi sahalaitosta: Koskella ja Porin Pihlavassa SAHAUSTUOTANNON LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN: . Silti ne kelpaavat hyvin vaikkapa huonekalujen raaka-aineeksi. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä ja on sitä kautta ilmastonmuutosta jarruttava raaka-aine. Omavaraisuusaste 34,7 % . Euron kurssilla on suuri merkitys vientiyritykselle. Kevään aikana julkistetaan muun muassa uusi logo. Ilme uusiksi. Kilpailijamaihin verrattuna suomalaisten sahojen kannattavuus on heikko. Isäntien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuitupuun hintaan, Kopra sanoo. Pohjoinen puu on raaka-aine, jolla on hyvä tarina. Viime vuodet sahatavaran kysynnän kasvu on ollut Aasian varassa. Siellä tapaaminen on onnistunut vain, jos tuloksena on kaupat jo yhteisen kahvikupin ääressä, Kopra havainnollistaa. Kotimaa 23 % . Tukkipuu maksaa käytännössä puukauppatilin. . Työntekijäpuolen tehtäviin yritys kouluttaa pääasiassa itse. – Egypti taas edustaa toista ääripäätä. Suomen metsien puuston tilavuus on nyt suurempi kuin koskaan. Liikevaihto 120,8 miljoonaa euroa (2017) . Tärkein vaatimus on aktiivinen ja itsenäinen ote työhön. – Aasiassa on suorastaan trendi valmistaa huonekaluja pohjoisista vaaleista puulajeista. Westas Group . . Jos euro vahvistuu, se tietää vaikeuksia suomalaisille sahoille. Kuusi ja mänty ovat edullisempia kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset kovat puulajit. Kiinasta on kymmenessä vuodessa tullut Suomelle tärkeä sahatavaran vientimaa, kertoo Westas Groupin toimitusjohtaja, yrittäjä Pekka Kopra. Henkilöstö noin 150 . Suurimpia vientimaita ovat muun muassa Aasiassa Japani ja Kiina, Euroopassa Saksa, Ranska, Hollanti ja Englanti, Pohjois-Afrikassa Egypti, Algeria ja Marokko. Suomalainen sahatavara ja tapa tehdä kauppaa ovat selvästi kiinalaisten mieleen. . Suomen ja koko Euroopankin metsien vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. Lisäksi maksamme tuotantoon ja tuloksiin sidottuja palkkioita, Kopra sanoo. – Palkan puolesta kilpailukyky on ihan hyvä. Aasiassa on tärkeää, että vihreää teetä siemaillessa keskustellaan hyvin monipuolisesti maailman asioista – ei välttämättä juurikaan itse kaupasta. Suomalaisella sahateollisuudella on pitkät perinteet. –Siellä on iso tarve rakentaa infraa ja asuntoja, koska väestö kasvaa ja eteläisemmästä Afrikasta tulee kaiken aikaa ihmisiä, Kopra sanoo. Kymmenessä tunnissa Suomen metsät kasvavat saman verran kuin koko Suomen vuotuisen asuntotuotannon rakentamiseen kokonaan puusta tarvittaisiin. rekryexpo 45 K iinalaiset ovat välitöntä kansaa. Kaupanteon tavat ovat eri puolilla maailmaa hyvin erilaiset. Tavoitteena on, että Westas on ensimmäinen yhtiö, joka tulee metsänomistajan mieleen, kun hän miettii puun myyntiä, toimitusjohtaja Pekka Kopra sanoo. Kaukoitä 16 % . Liikevoitto 3,4 miljoonaa euroa . Kun kauppamies saapuu kotiin, tilaus saattaa odottaa sähköpostissa. – Esimerkiksi Japanissa mentaliteetti on hillitty ja rauhallinen, samantyyppinen kuin Suomessa. Aikaisemmin saha tunnettiin Raunion sahana, nykyisin nimi on Westas. Janne Pelttari paketoi laudat siististi muoviin. Westaksen tärkeimmät kilpailijat sijaitsevat Venäjällä ja Ruotsissa. Puuta myös riittää hakattavaksi. . Siihen vaikuttavat myös raaka-aineen hinta ja logistiikkakustannukset. Männyn ja kuusen visuaalisuus on vahva arvo, Kopra sanoo. – Työntekijät ovat vastuuntuntoisia ja sitoutuneita yritykseen, Kopra kiittelee. Myös kulttuureiden erityispiirteistä on hyvä olla perillä. Ruotsi on täysivaltainen EU-maa niin kuin Suomikin, mutta vain toisella on oman valuutan tuoma mahdollisuus vaikuttaa kilpailukykyyn, Kopra muistuttaa. . – Kuitupuun ja tukkipuun keskinäiset hinnat ovat vääristyneet. Pitkät perinteet näkyvät myös päivittäisessä työssä. Asko Virtanen teksti ja kuvat Kauppa vihreästä kullasta solmitaan vihreän teen äärellä Pohjoinen puu miellyttää aasialaista silmää. –Molemmilla on käytössään oma valuutta, mikä tekee kilpailuasetelmasta vähän epäreilun suhteessa Suomeen. Se myy. Tavoitteena on kasvu, jonka saavuttamiseksi yhtiö on uusimassa ilmettään ja brändiään. Yli sadan miljoonaan liikevaihdolla toimiva konserni elää viennistä, sillä 85 prosenttia tuotannosta myydään kotimaan ulkopuolelle. Westaksen Kosken saha eli entinen Raunion saha on perustettu vuonna 1909 ja Pihlavan saha vuonna 1875. . . Kopran omistamaan Westakseen kuuluvat sahat Koskella ja Porissa. Viime vuonna suomalaisen sahatavaran vienti kasvoi seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjoisella puulla on hyvä tarina, mutta se on myös oikeasti kelpo raaka-aine ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Parhaillaankin on menossa prosessityöntekijöiden rekrytointi Koskella. – Haluamme haastaa isot metsäyhtiöt ja kirkastaa mielikuvaamme metsänomistajien silmissä. Jari Kähkösen työpaikka on tukkienlajitteluasemalla. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 21 % Toimitusjohtaja Pekka Kopra jatkaa Kosken sahan pitkiä perinteitä. – Sahatavaran myyjän työ on kansainvälinen ja vaatii hyvää kielitaitoa, Kopra sanoo.
rekryexpo 46 LLLöööyyydddäää tttyyyöööpppaaaiiikkkkkkaaa Esittelemme uuden, työnhakijoille ja työtä tarjoaville suunnatun, sivuston RekryExpo-messuilla 18.4.2018 klo 10–18. Tule keskiviikkona Turun Sanomien osastolle ja kerro mielipit sivustosta. Voita messuilta Ruisrockliput! OLETKO ETSIMÄSSÄ TAI VAIHTAMASSA TYÖPAIKKAA VARSINAIS-SUOMESSA. TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAVAT UUDELLA TS REKRY -SIVUSTOLLA.. Arvomme 3 päivän liput kahdelle Ruisrockiin kaikkien vastanneiden ke Sanomien teesi t esken
Jäi palkkaamatta, tytär ja äiti. Työhönottajan ensimmäinen kysymys oli, mitä kuuluu isällesi Antille. Omia työnhakukokemuksia olen käyttänyt hyväksi myös kolikon toisella puolella työhönottajana ensin 90-luvulla ja nyt taas viimeisen viiden vuoden aikana. Eihän se voinut hyvin päättyä. Oma suosikkimokani tuli opiskelukaverini suusta 80-luvun loppupuolella. Tiedän, että hakemuksia tehdään ja lähetetään useille tiedotusvälineille, mutta oikoluku on tässäkin tapauksessa paikallaan. Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus. rekryexpo 47 K un muistelen oman työurani alkuvaiheita, mieleen tulee lähinnä Aku Ankka: raksa-apumiehestä makkaran pakkaajaan ja tutkimusapulaisesta taloustieteen tuntiopettajaan. Erikoinen hakemus jää helposti mieleen, mutta ei kovinkaan usein myönteisellä tavalla. Se, että tulee erittäin mielellään kesätöihin Yleen tai Me Naisiin, ei varsinaisesti auta pääsemään Turun Sanomiin. Pääsin noin viisitoistakesäisenä teinipoikana yllätyksekseni ison paikallisen teollisuusyrityksen kesätyöntekijähaastatteluun. Muistikuva jäi, vaikka tuoksu lopulta hälvenikin. Minulla on vielä kymmenisen vuotta aikaa viralliseen eläkeikään. Kakkostila työnhaussa ei paljoa lohduta, ei vaikka olisi hävinnyt itseään paremmalle. Eipä ilmaantunut, minkä tiesin jo haastattelussa. Kirjoitusvirheet hakemuksessa ovat kiusallisia, varsinkin kun hakee toimittajaksi. Voi olla, että uran viimeiset vuodet kuluvatkin taas Aku Ankkana vaikkapa kaljatehtaan hanslankarin apulaisena. Vuosiin on mahtunut paljon onnistumisia mutta myös pettymyksiä. Vaikka valtaosa hakemuksista ja haastatteluista on ollut todella hyviä ja asiallisia, parhaiten mieleen ovat jääneet ne vähemmän onnistuneet tapaukset. Kaikki huipentui työhönottajan kysymykseen: olet siis kiinnostunut tästä työpaikasta. Ennen toimittajan uralle siirtymistä jäin pari kertaa kakkossijalle isojen kauppaketjujen esimiesvalinnoissa. Töitä on paiskittu nelisenkymmentä vuotta ensin koulun ja opiskelujen ohella ja sittemmin ihan joka arkipäivä yhdeksästä viiteen. Vaikka kyse oli selvästi nepotismista eli sukulaisen tai ehkä tässä tapauksessa ystävän suosimisesta, tunsin itseni todella turhautuneeksi. Ystäväni lakoninen vastaus kuului: tavallaan. Työhistoriani suurin pettymys ei millään lailla ollut minun vikani, paitsi että olin syntynyt väärään perheeseen. Mies, joka lähetti hakemuksensa punaisella, vahvasti parfymoidulla paperilla, ei töitä saanut. Työhaastatteluun ei kannata ottaa äitiä mukaan, ei vaikka ei itse uskaltaisi suutaan avata. Nykyisillä työmarkkinoilla työntekijän arvo näyttää laskevan kovaa vauhtia eläkeiän lähestyessä. Veijo Hyvönen veijo.hyvonen@ts.fi Nepotismia ja parfymoituja hakemuksia Kolumni ”Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus.”. 6 Kirjoittaja on Turun Sanomien toimituspäällikkö. Pääosa palkkaamastani väestä on ollut kesätyöntekijöitä, joten minulla on runsaasti kokemusta nuorista työnhakijoista. No tavallaan se paikka jäi saamatta, ja kaveripiiriin oli syntynyt oma hokema. Jo lähtökohta oli herkullinen, ystäväni halusi soittaa avoinna olevasta kesätyöpaikasta kesken perjantaisen iltapäiväkaljoittelun. Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Kun en Anttia isäkseni tunnustanut, haastattelun luonne muuttui ja kuulin klassisen kieltolauseen: otamme yhteyttä, jos jotain ilmaantuu. Työuraan mahtuu 12 työpaikkaa, josta nykyisessä on vierähtänyt 18 vuotta
029 005 9208 lounais-suomi@sitowise.com Kun tulet meille töihin, saat: • Mahtavat työkaverit ja huikean työilmapiirin • Monipuoliset työtehtävät • Työyhteisön, jossa huokuaa nuorekas tekemisen meininki Me pidämme sinusta huolta, saat: • Jatkokoulutusmahdollisuuksia • Hyvät henkilöstöedut • Aktiivista tyky-toimintaa Katso ennakkoon avoimet työpaikat: www.sitowise.com/rekry Lisätietoja: lounais-suomi@sitowise.com Pikatyöhaastattelut. Sitowise Turku Eerikinkatu 2, 20100 Turku puh. rekryexpo 48 Tule meille töihin! Nyt jos koskaan teemme työnhakusi helpoksi ja enää sinun ei tarvitse jännittää työhaastatteluita! Tule keskustelemaan kanssamme rennossa ilmapiirissä avoimista työpaikoistamme. Lisäksi voit voittaa Bluetooth-kaiuttimen! Ja mieti, tämä voi olla työurasi kohokohta! Voita Bluetooth-kaiutin! Arvomme JBL Charge 3 Bluetoothkaiuttimen pikatyöhaastatteluissa käyneiden kesken! Nyt kannattaa ehdottomasti tulla työhaastatteluun! Kaiuttimen arvo 149,00 €