Laitilan Sanomat 14.01.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 3 www.laitilansanomat.fi . 8-9 ? Tyhjä odotushuone tietää vähemmän rahaa kunnan kassaan ? Uudistuva valtionosuusjärjestelmä suosii kuntia, joissa sairastetaan paljon. Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio epäilee, ettei käytäntö kannusta panostamaan terveydenhuoltoon. . Tiistai 14.1.2014 . toimitus@laitilansanomat.fi Irtonumero 1,60? Perustettu 1925 Henrika Bäcklund TÄNÄÄN Pilvistä 0210 MM-KULTAMITALISTI Maria Perkkola aloitti ringeten 5-vuotiaana 5 LAITILASTA JA PYHÄRANNASTA Lukon kotipeleihin kimppakyydillä 7 KUNTALIITOKSET Järki vai tunteet. Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilon mielestä tämä rokottaa niitä kuntia, joissa on panostettu ennaltaehkäisyyn. viikko 3
" ! "! ! $ "
" " " ! " ,+ ! !# !* *'*%# " ! "! ! $
$ ' !%% * +*! )-"( + *+ *+ '# ! '*%,, ' % s #" % Vuosi 2013 taisi olla meille suomalaisille vähän heikonsorttinen. 3 Kolumni, Maritta Lindqvist " " !
ALE & %% #! !# !! ! $ ! ! !"
"
" 2 Alkaa tänään tiistaina Tervetuloa! %% $ ! # ! ! ! ! PD SH ± OD ±
9LKWRULQNDWX O /DLWLOD O 3 6LVXVWXV ,GHD
Ammattien arvostustutkimuksissa heikosti sijoittuneet toimittajat näyttävät kansalaisten mielestä kuitenkin osaavan asiansa, sillä 54 prosenttia vastaajista luotti mediaan. tammikuuta 2014 Laitilan Sanomat Kolumni ? Inventointia Päätoimittaja Eija Eskola-Buri Puh. Kyse ei sentään ole perin mittavista aikaansaannoksista eikä tippaakaan taloudellisista menetyksistä. Pykälät määrittelevät plagiarismiksi muun muassa jonkun toisen julkituoman suunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin, muun tekstin tai kuvan tai edellä mainituista otettujen osien esittämistä ominaan. [. Ei kukaan huonoa työtä omanaan esittele. Ja viime syksynä alettiin kysellä, mitä sanomista minulla olisi siihen, että tekemäni puolivirallinen luonnosteksti oli toimitettu lopullisena versiona likimain sellaisenaan toisten tekijöiden allekirjoittamana. No, mitäpä noihin. Päivä rakentuu pienistä Oona Karhunen, Mielipiteet palasista ja sekaan mahtuu niin huonoja Aamuset 11.1. kuin hyviäkin asioita. Siis juuri niitä asioita, joita monien poliitikkojen mielestä ei pidä sotkea rationaaliseen päätöksentekoon. Seminaarissa tutkijat korostivat, että kotiseutu ei välttämättä merkitse kaikille synnyinkuntaa, vaan esimerkiksi kylää tai lähiötä, jossa on viettänyt lapsuutensa. Nyt kaivataan todellista toimintaa, Hentunen kertoo. Siksi, että Marimekko on supersuosikkini ja osaksi siksi, että omia vaatimattomia töitänikin joutui kähmijöiden kynsiin. Kesän korvalla synttäripuhuja paapatti tässä lehdessä julkaistun kolumnini mainitsematta kirjoittajaa tai edes lehteä, josta teksti oli napsittu. Tämänhän kaikki ymmärtävät. Se vain jäi askarruttamaan, miksi jotkut haluavat elvistellä toisten produktioilla. MARITTA LINDQVIST marittalindqvist@gmail.com Taitelijoiden jalustat kaatuilivat kuin honkapuut Seija-myrskyn kourissa. Itseään fiksuina pitävätkin. . Pointti on siinä, että ? Martti Hentunen, Kaija Matsson ja Riina Routsalo aikovat panna vauhtia työttömien toimintaan Laitilassa. Teollisuutta on myyty ulkomaille, skandaaleja tehtailtu liukuhihnalta ja Pisa-tutkimuksen tuloksetkin menivät päin seiniä. Ikävä kohina käytiin myös Marimekkomme ympärillä. Taloudellisten ja hallinnollisten asioiden sijaan Turussa pohdittiin kuntaliitoksiin liittyviä tunteita sekä niiden vaikutusta ihmisten identiteettiin. Valtioneuvostolla on luonnoksessa kirjattu oikeus määrätä kunta liitokseen, jos se ei kykene järjestämään palveluja asukkailleen. Laitilaa, Uuttakaupunkia ja Pyhärantaa ei ole näkynyt julkisuudessa esillä olleilla listoilla - tosin lakiluonnosta ei ole vielä edes kokonaisuudessaan julkistettu. Turun yliopistossa järjestetyssä seminaarissa kuntaliitoksia lähestyttiin erilaisesta näkökulmasta kuin viime aikoina on totuttu (juttu sivulla 8). Viime lokakuussa julkistetun tutkimusraportin mukaan tämäkään ei ole itsestään selvää: raportin mukaan kuntaliitokset tarjoavat mahdollisuuksia, mutta ne eivät tuota vaikutuksia automaattisesti. Ainakin se on selvää, että näiden tyyppien kunnianhimo ylittää täysillä arvostelukyvyn. Onko niin, että maailman pienuus ja verkostojen tehokkuus on ylittänyt ymmärryksen. ?] Pienoisena, mutta positiivisena yllätyksenä voi ottaa median sijoittumista heti presidentin jälkeen. Ei, vaikka oikeudet myydään, työ on värkätty tilauksesta tai palkollisena. Eiväthän kuosien ja muiden hengentuotteiden kopioinnit nyt maailmoja kaada, mutta minulle ne kolahtivat ja jäivät päällimmäisiksi. Niin ja vielä, ettei raumalaisissa karkeloissa ole Laitilan Sanomien lukijoita saatikka kirjoittajia ja ettei virkamiehen muisti kanna pidemmälle kuin kanan lento. Kun Dolce&Gabbana kloonasi aikanaan Maija Isolan Unikko-kuosin ja juttu meni oikeuteen tunnetuin seurauksin, eräs marimekkolainen totesi, että kopiointi on toki taloudellisesta näkökulmasta katsottuna iso juttu, mutta se on myös osattava ottaa tunnustuksena. Melodioita, tauluja, tekstejä, väitöskirjoja, ? lupakirjoja ja vaikka mitä. Oliko päättynyt vuosi hyvä vai huono. Esimerkiksi Naantaliin yhdistyneellä Velkualla yhteisesti hoidetut asiat koetaan nykyään ainakin tutkimuksen mukaan enemmän kaupungille kuuluviksi. Kuntaliitoksista on monenlaista musta tuntuu -tietoa, mutta selviä faktoja ja laskemia on vähemmän. Miksi niin tunnetut taiteilijat kuin tavalliset tallaajatkin riskeeraavat uransa ja takuuvarmasti maineensa moisella feikkitehtailulla. Vale sitä ja vale tätä. Oletetaan, että vaivaisen taulun, laulun lurituksen tai tekstin pätkän voi huoletta kopioida ilman pelkoa kiinnijäämisestä. 2013 taisi olla meille suomalaisille vähän heikonsorttinen. Kuntien yhdistyminen ei hävitä kotiseutua, mutta se voi vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tekijä pysyy tekijänä maailman tappiin eikä muuksi muutu. On menetetty työpaikkoja, aikaansaatu sote-sotkuja, taisteltu syrjäytymisistä ja päivitelty vanhusten huoltoa. Raportin tekivät pitkän linjan kuntaliitosselvittäjä Arto Koski, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Halonen ja tutkija Anni Kyösti. Arto Kosken mukaan kuntaliitosten kannattajilla on taipumus ylikorostaa kuntaliitoksen hyötyjä ja vastaavasti kuntaliitoksen vastustajilla on taipumus ylikorostaa kuntaliitoksen haittoja. Varmaa on, että pakon sanelemana toteutettu kuntaliitos on aina huonoin vaihtoehto. L Vuoden alussa on tapana inventoida mennyttä. Tulos antaa tiedonvälittä- jille uskoa tulevaisuuteen, mutta samalla se myös haastaa entistä tarkemmin miettimään, miten jatkossa toimia. Usein väitetään, että suuret kunnat pystyvät tuottamaan palveluja paremmin kuin pienet. 2 Tiistai 14. Kristiina Isolan Metsänväki oli kopio Maria Primatsenkon guassityöstä, Aino-Maija Metsolan Kuuskajaskari oli napsittu Heljä LiukkoSundströmiltä, Maija Louekarin Hetkiä Markus Lepon valokuvasta, Teresa Moorhausen Isoisän puutarha brittiläisestä lastenkirjasta ja Gingkokin oli jostain pöllitty. Taitelijoiden jalustat kaatuilivat kuin honkapuut Seija-myrskyn kourissa kourissa. m Ja muutakin on kloon kloonattu ennätysva vauhdilla. Ihmisten kanssa keskustellessa huomaa, kuinka kyllästyneitä he ovat asioiden iänikuiseen vatvomiseen. Sen sijaan halutaan avointa keskustelua ja uutisointia kipeistäkin aiheista. Pääkirjoitus, Länsi-Suomi 11.1.. Laitilan Sanomat 12.1.1994 Presidenttiin ja mediaan luotetaan Suomalaiset luottavat tasavallan presidenttiin mutta eivät kuntapäättäjiin. 02-588 8901 eija.eskola-buri@laitilansanomat.fi Pakkoliitokset huonoin vaihtoehto akiluonnos kaupunkiseutujen pakkoliitoksista valmistuu tällä viikolla. Selvää on, etteivät kuntalaiset toivo paikallismedialta pelkkää toteavaa informaatiota. Eipä niin. Kirjoittaja on Laitilan Sanomien kolumnisti Elossi Enne vanha Sanottu ? Nenu pystyyn Olen alkanut hieman ymmärtää, ettei yh- huonoistakin asioista selviää ylpeänä nenu destäkään päivästä vain yksinkertasesti voi pystyssä, nekin muuttuvat hyviksi. saada täydellistä
Syy on siinä, että uuden järjestelmän painotukset ovat erilaiset. Kärjistetysti sanottuna nykyisessä järjestelmässä painottuu väestön ikärakenne, uudessa painoarvoa on annettu väestön sairastavuudelle. Kuntien mielipidettä kysytään muun muassa valtionosuusjärjestelmän uusista kriteereistä ja laskentaperusteista sekä siirtymäajan pituudesta. Lopullinen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta muotoutuu tammikuun loppuun mennessä kuntien kommenttikierroksen jälkeen. Sillä kunta lunastaisi Vakka-Suomen kuntien epämieluisan kärkipaikan. . (02)-588 8900 . Toivottavaa on, että uudistus on tavoitteeltaan jatkossa oikeudenmukainen eikä se ole suoranainen väline kuntauudistukseen, Alkio painottaa. Uudistuksessa painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. puh. Sen jälkeen järjestetään vielä virallinen kuulemiskierros helmi-maaliskuussa. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kuluvan vuoden kevätistuntokauden aikana ja uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lukien. Viiden vuoden siirtymäaika Uudistukseen sovelletaan kuitenkin vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, joka takaa sen, ettei maksettavan valtionosuuden määrä muutu nykyisestä summasta uuteen kerralla. SOLINA SAARIKOSKI Koelaskelmien mukaan Laitilan valtionosuusmäärä pienenisi vajaan 200 000 euron verran. . SOLINA SAARIKOSKI . Kokonaisuudessaan summa vastaa muuhun kunnan toimintaan suhteutettuna vanhainkodin vuosittaisia menoja, kunnanjohtaja vertaa. Rantala sanoo, että leikattavan summan suuruus johtuu lähinnä siitä, että painopistettä muutetaan ikärakenteesta sairastavuuden suuntaan. Näin tapahtuu VakkaSuomessa erityisesti Taivassalossa sekä Vehmaalla, joiden valtionosuuden määrää uudistus pudottaisi roimasti. Uudistus tuntuu kuntien kassoissa Taivassalo menettäisi uu- distuksen toteutuessa tällaisenaan noin 630 000 euroa vuotuista valtionosuustukea, Vehmaa puolestaan vajaat 440 000 euroa. Uudistuksen merkitys ei tämän mukaan olisi Laitilalle merkittävä eikä dramaattinen. Ensimmäisenä vuonna vähennyksen määrä olisi enintään noin 85 000 euroa. Hän arvioi uuden valtionosuusjärjestelmän kriteereiden olevan aiempaa oikeudenmukaisempia ja selkeämpiä. . Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin saamat valtionosuudet leikkaantuisivat selvästi vähemmän. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus. ? Kaikkein kovimmalla kädellä uudistus kurittaisi Kustavia, Taivassaloa ja Vehmaata. Uudistus voimaan ensi vuoden alusta Kunnilla on mahdollisuus uudistusehdotuksen kommentointiin tämän viikon perjantaihin saakka. Kustavissakin osuus tippuisi noin 330 000 eurolla. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin joulukuussa ja ne ovat parhaillaan kunnissa lausuntakierroksella. Vaikka ehdotuksessa esitellyt kuntakohtaiset laskelmat eivät ole lopullisia, osviittaa tulevasta ne antavat. Tehdyssä valtionosuusuudistusehdotuksessa VakkaSuomen jokaisen kunnan valtionosuuden määrä pienenee. Nyt kriteereiden määrä vähenee ja selkiytyy, taustalla oleviin tilastoihin tulee jotain todenmukaisuuspohjaa. Rahoitusjärjestelmästä tulee myös kuntaliitosneutraalimpi, Rantala sanoo. Rantala sanoo uudistuksessa olevan huonoa muun muassa alueellinen epätasaarvoisuus. . Sen mukaan ei ole perusteltua, että pelkästään voimalaitoksen sijaintikunta hyötyy laitoksesta korkeina kiinteistöverotuloina. . Yhteensä seutukunta menettäisi reilut 17,4 miljoonaa euroa. Kaikkein kovimmalla kädellä uudistus näyttäisi kurittavan Kustavia, Taivassaloa ja Vehmaata. Uudistuksessa linjausta ei kuitenkaan ole huomioitu. Erityisesti tulojen kohdentumista sijaintikunnasta voimalaitosten vaikutusalueella oleviin muihin kuntiin pitää selvittää. Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala ? Muutos jakaantuu viidelle vuodelle. uudistus tulee toki tarpeeseen. Tämä kuulostaa sinänsä ihan perustellulta, mutta tukeeko se kuitenkaan väestön terveydenhuollon edistämistä, Alkio heittää. ? Ei hetkauta Pyhärannan taloutta suuntaan tai toiseen. Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilo kunnista riippumattomista olosuhdetekijöistä. Valtionosuusjärjestelmän Riitta Salmi Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio Laitila hyötyisi sekä uudesta tasauslaskennan tavasta että hyvästä työpaikkaomavaisuudestaan, mutta vastaavasti sairastavuuden korostuminen rokottaisi Laitilaa. . toimitus@laitilansanomat.fi Kunnilla perjantaihin saakka aikaa kommentoida uudistuvaa valtionosuusjärjestelmää Ehdotus tukistaa rajusti Vakka-Suomea . Läntisen Suomen ?rahat? valuvat Itä-Suomeen ynnä muualle EU-tukien tavoin.. Toisaalta sairastavuuden korostaminen ja ikärakenteen merkityksen vähentäminen tekevät esitetystä järjestelmästä epäoikeudenmukaisen. Käytännössä tämänkaltainen järjestelmä rankaisee niitä kuntia, jotka ovat panostaneet ennaltaehkäisevään työhön ja joiden perusterveydenhuolto on kunnossa, Sarilo harmittelee. Hän sanookin, että valtionosuuksia pitäisi kohdentaa kustannuksiin, jotka johtuvat Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala myöntää, että valtionosuusjärjestelmän uudistus tekisi tällaisenaan toteutuessaan ison loven kunnan kassaan. Siksi hänestä ikärakenteen merkitys valtionosuuksiin tulisikin säilyttää edelleen merkittävänä. Pyhärannassa uudistuksen toivottiin myös huomioivan voimalaitoksiin liittynyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus. SOLINA SAARIKOSKI . Alkio huomauttaakin, että Laitilan kannalta oleellisimmat muutokset kohdistuvat valtionosuuksien tasaukseen, sairastavuuden painottumiseen ikärakenteen kustannuksella sekä työpaikkaomavaraisuuden huomioon ottamiseen. Noin 2 200 asukkaan Pyhäranta menettää Vakka-Suomen kunnista euromääräisesti vähiten, vajaat 30 000 euroa. Se ei hetkauta kunnan taloutta suuntaan tai toiseen. Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilo katsoo, että verotulojen tasaukseen liittyvät muutokset, kuten tasausrajan ja tasauslisän korottaminen ovat perusteltuja muutoksia. . Toki laskentavuodet ja olosuhteet jatkuvasti muuttuvat, joten myös euromäärät muuttuvat kaikille, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Alkio. Hän pitää valtionosuusjärjestelmän uudistusta välttämättömänä. . Siirtymäajan kahtena ensimmäisenä vuonna kuntakohtainen muutos voisi olla korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Uudistuksessa muutetaan valtionosuusjärjestelmän painotuksia, jolloin kuntien valtionosuuksien määrä saattaa muuttua huomattavankin paljon. Yhdellä kertaahan tämä valtionosuuden muutos ei tapahdu, vaan jakaantunee viidelle vuodelle. www.laitilansanomat.fi . Summat ovat tuntuvia 1 700 asukkaan Taivassalolle, vajaan 2500 asukkaan Vehmaalle sekä vajaan 1 000 asukkaan Kustaville. Joillakin kunnilla valtionosuuden määrä kasvaa, joillakin laskee. Ikärakennekriteerin merkityksen vähentyessä sairastavuuden merkitys vastaavasti kasvaa. SOLINA SAARIKOSKI Osana hallituksen ajamaa kuntauudistusta uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä. Tämänhetkisten laskelmien mukaan Taivassalon valtionosuuden määrä putoaisi jopa reilut 600 000 euroa. Sinänsä pidän jonkinasteisena uhkana sairastavuusindeksin korostamista, kunnathan saisivat valtionosuutta lisää sairastavuuden perusteella. Kunta hyötyy myös, jos sillä esimerkiksi on alhainen työttömyysaste, koulutettu väestö tai hyvä työpaikkaomavaraisuus. Laitila menettäisi uudistuksen toteutuessa tällaisenaan noin 180 000 euroa, Pyhäranta 30 000 euroa ja Uusikaupunki reilut 130 000 euroa. Harjoituslaskelmien mukaan Vakka-Suomi menettäisi valtionosuuksia noin 17,4 miljoonaa euroa. Hyötyä hyvästä työpaikkaomavaraisuudesta Ennaltaehkäisyyn panostaneita rangaistaan Menetys vastaa vanhainkodin vuosittaisia menoja
tammikuuta 2014 Laitilan Sanomat / ## * . " #. 4 Tiistai 14
## )* # $ #,
(
! * 0 )00 00 ) )0& ! $ $