Laitilan Sanomat 27.10.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

saakka. Pyhäinpäivänä la 31.10. (norm. 90 vu anomat o ihmisiä tta uutisia, ja ilmiö itä Kääpiösnautseri Vili hemmottelee emäntäänsä Kirsi Fredlingiä aamuisin tuomalla paikallislehden postilaatikolta kotiin. 68,50) Biorion -hiusravintolisä ? On turhaa sanoa lapselle, ettei saa juosta Eurantien yli, jos aikuinen itse toimii opetustaan vastaan. Pääkirjoitus 2 PERINTEINEN HALPAMYYNTI KESKIVIIKKONA 28.10. www.laitilansanomat.fi . apteekki on suljettu. Kokoo pperheen Kok Ko erhee een en va vaatetalo aate at tal alo. N:o 83 Kirsi Fredling TÄNÄÄN Illaksi aurinkoa 0210 Käsityökeskuksella juhlavuosi 8 LIIKENNETURVALLISUUS Kuolleet kulmat lapsille tutuksi 3 Satavuotias, joka karkasi ikkunasta 10 Vili tuo paikallislehden Laitilan S . klo 9-17 Keskuskatu 17 (ent. viikko 44 . Shampoo tehostaa hoitoa. Uutuus-shampoo kaupan päälle (arvo 13,40 ?) Tarjous voimassa pe 30.10. toimitus@laitilansanomat.fi Perustettu 1925 Irtonumero 1,90? Tiistai 27.10.2015 . Vilillä on tänään hieman tuhdimpi lukupaketti kannettavanaan: Laitilan Sanomien 36-sivuinen 90-vuotisjuhlaliite vie lukijat aikamatkalle menneisyyteen ja tulevaisuuteen. ? TA R J O U K S E S S A 59,00 0,50/kaps. työvoimatoimisto) 120 kaps. Helppokäyttöinen, kerran päivässä otettava kapseli hiusten hyvinvointiin
Heidän mukaansa parin viime vuoden leudot talvet ovat osaltaan edistäneet liikenneturvallisuutta. Tunneleita ei siis välttämättä tarvita lisää. Mitä sit jous housu putto, kysyi Eskola uidessaan oppilaiden ympäröimänä. Pieni hevostyttö minussa ei koskaan kuollut. En ?vaihtanut hevosia poikiin. Selitin suu vaahdossa äidilleni, joka todennäköisesti jo katui kysymystään, miten hevosen saa hidastamaan ja jopa pysähtymään käyttämällä pelkästään keskivartalon lihaksia. Kaivataan vain reipasta urheilumieltä, sillä parisataa metriä ei ole mahdoton matka kävellä. Sinutellaan kuulemma estoitta ja rietastellaan olkapäät paljaina. Vaaraa ne aiheuttavat, jos kuljettaja jättää turvallisuuden niiden varaan ja keskittyy esimerkiksi älypuhelimensa tarjoamiin palveluihin. Pääkirjoitus, Turun Sanomat 26.10. Onko Teillä varmasti olkapäät peitettynä? Alkuviikosta eduskunnan puhemies riemastutti kommenteillaan kansanedustajien ja myös toimittajien löystyneistä käytöstavoista. Äiti kiirehti vaihtamaan puheenaihetta. Keskustelun jälkeen jäin miettimään muitakin syitä siihen, että en ole lapsuuden harrastuksesta luopunut. onneksi. Tien ylittäminen on aina toimintamalli pienille silmäpareille. Alikulkuja on kaksi ja ne ovat suhteellisen lyhyen matkan päässä toisistaan. Minä niin mieleni hyvitin puhemiehen sanoista. Kyllä ne paljaat olkapäät, peppu, olkapäät, polvet ja varpaat ovat niin ärsyttäviä. Voidaan olla yksimielisiä, että tämän tilaston suhteen halutaankin pysyä nollalukemassa. Kun Katajamäentietä kävelee Laitilan Kirjapainolle, eli Eurantien risteykseen, ja tarOpetetun koituksena on päästä kantatien konkretisoimiseksi toiselle puolelle, tarvitaan iskee inhimillinen tekoja. laiskuus. Jo koetuista vaaratilanteista on infottu myös kotiväkeä. Opetetun konkretisoimiseksi tarvitaan tekoja. Raskaana ollessani en voinut ratsastaa, mutta heti synnytyksen jälkeen aloin taas haaveilla selkään nousemisesta. Paljon helpompaa on ylittää Eurantie suoraan kuin lähteä parinsadan metrin päähän jäähallin tai Agrimarketin alikuluille. Tässä kohtaa laiskuus ei saisi kuitenkaan iskeä. Kun tekee päivät pitkät ajatustyötä, on hyvä istahtaa kerran viikossa satulaan ja antaa lihaksille töitä. Ratsastus on, jos sen oikein osaa, erinomainen keskivartalotreeni. Äitini katsahti minua ja kysyi ihmeissään: Mikä siinä on, että sinä vain jatkat ratsastusta vaikka kaikki kaverisi ovat jo lopettaneet? Hämmästyin. Ratsastus on minulle sopivaa työn vastapainoa. [---] Hihaton paita jos mikä tuo vain pahaa mieltä kaikille. Risteyksessä ovat arkipäivää tapaukset, joissa aikuinen itse taluttaa lasta kantatien yli. Esimerkin voimaa ei saa väheksyä. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Täst kulmast Toimitus Puh. Kerroin, miten olen itsekin saanut hevosen lyhentämään askeltaan pelkästään vatsalihaksia käyttämällä. Varsinkin nuoremman polven edustajien ja toimittajien pukeutumistyyli on kadulta napattua. Vaikka aikuinen osaa ylittää tien turvallisesti, se ei välttämättä ole lapselle itsestäänselvyys. Yleensä kun olkapäät paljaana hilluu juuri se tyyppi, jolla on varaa siihen. Se leuhake. Jaana Martikainen, kolumni, Savon Sanomat 26.10.. Kuntokin kohenee samalla. ? ? Ratsastus on minulle sopivaa työn vastapainoa. ?Miksi sinä vain jatkat?? Olimme äitini kanssa kävelyllä ja kerroin meneväni keskiviikkona ratsastustunnille. Äitini sai sen kuulostamaan siltä kuin minulla olisi jokin tupakoinnin tai alkoholin väärinkäytön kaltaiväärinkä nen ongelma, on josta muut ovat jo päässeet eroon. e Eihän äitini E tietysti tiet kysymystään esittämy nyt mitenkään p pahalla. Hän oli vain kiinnostunut siitä, ? miksi ratsastuksesta oli tullut minulle niin tärkeä harrastus. Laitilan Sanomat 20.10.1995 ti jarruttava tutka. Vaaratilanteita on koettu, mutta yhtään onnettomuutta ei . . Koska Kirjapainon kohdalla ei ole suojatietä, vilkasliikenteistä kantatietä ei ole turvallista ylittää. [---] Selitykseksi on nostettu myös tekniikan kehitys. Uusissa autoissa on kuljettajaa varoittava törmäystutka tai peräti automaattises- ? Koveron koulun pitkäaikaisella opettajalla Pertti Eskolalla oli perjantaina viimeinen työpäivä. Sen kunniaksi oppilaat viskasivat opettajan uima-altaaseen. 2 Tiistai 27. Ylitys on vaarallista varsinkin syysaamuisin, kun on pimeää, ehkä sumuista ja liukastakin. Kappelimäen koulu on ollut aktiivinen tiedottaja. Koulun henkilökunta on painottanut oppilailleen, ettei Eurantien yli saa juosta, vaan tulee käyttää alikulkutunneleita. kuten monelle ikätoverilleni kävi teini-iässä. Vaikka ratsastuksesta ei koskaan tullut HANNA HYTTINEN hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi minulle uraa tai edes kilpailuharrastusta, koin ja koen sen edelleen niin tärkeäksi osaksi identiteettiäni, ettei siitä kokonaan luopuminen tunnu mahdolliselta. Toki olen joutunut pitämään taukoja. Opiskellessa roposet piti käyttää järkevästi, joten ratsastus sai muutamaksi vuodeksi jäädä. 02-588 8902 toimitus@laitilansanomat.fi Esimerkillä on väliä Laitilan Kappelimäen koulu on saanut valituksia Eurantien yli juoksevista oppilaista. Lopulta kului kuitenkin neljä kuukautta ennen kuin ensimmäisen kerran raskauden jälkeen nousin ratsaille. Taukoja on ollut sikäli helppo pitää, koska olen aina tiedostanut, että ne ovat vain väliaikaisia. Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja, joka ei vain osaa lopettaa. Elossi Enne vanha Sanottu ? Liikenneonnettomuudet vähentyneet Syitä kolareiden ja ojaanajojen vähentymiseen ei ole tutkittu, joten on turvauduttava muun muassa vakuutusyhtiöiden asiantuntijoiden arveluihin. Turvatekijöiksi mainitaan myös etäisyysanturi ja kaistanpitoavustin. Turvalaitteet ovat parhaimmillaan hyödyllisiä. On turhaa sanoa lapselle, ettei saa juosta Eurantien yli, jos aikuinen itse toimii opetustaan vastaan
Lapsille korostettiin erityisesti heijastimen merkitystä. . Toisaalta se on myös ongelma: koululla ei ole yhtä selkeää jättöpaikkaa. Kun perheen esikoululainen tuodaan autolla kouluun, äiti Nadja Doyle kertoo, että vaihtoehtoja on useampia. toimitus@laitilansanomat.fi Kappelimäen liikenteeseen kaivataan selkeämpiä pelisääntöjä Eurantien yli oikaisevat oppilaat aiheuttaneet vaaratilanteita . Mattila korostaa, että kaikkien Eurantien toiselle puolelle pyrkivien . Pikkuteillä kannattaa suosia lisäksi taskulamppua. . Positiivista on, että lapsen voi tuoda kouluun monelta suunnalta. Hän jätti jälkikasvunsa Agrimarketin pihalle, josta jalkakäytävä vie suoraan alikulun kautta koululle. . Koulun pihalle oli parkkeerattu neljä komeankokoista autoa, joiden avulla lapsille esiteltiin kuollut kulma eli katvealue, jonne rekan ohjaamosta ei näe. Kuollut kulma käsittää rekan etu- ja takaosan, mutta se ylettyy myös molemmille puolille auton sivuja. MARIA SUOMI . Jäähallilta taas on aika pitkä matka kävellä kouluun. luulisi olevan liikaa. Pysäkille saa pysähtyä pikaisesti Kappelimäen koulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Hannakaisa NielaVilénin mukaan lapsia on ollut helpompi tuoda autolla kouluun sen jälkeen, kun Eurantielle rakennettiin linja-autopysäkki. Pysäkille saa pysähtyä tosin vain pikaisesti, jottei koululaisbussien reittiä tukkiudu. . Urheilutie oli vähän vaarallinenkin ylittää, NielaVilén sanoo. Urheilutien aamuruuhkaan vaikuttavat myös yläkoululaisten ja lukiolaisten liikehdintä sekä Urheilutalon pihalla olevat pysähtymispaikat. Vaikkei tässä yleensä olekaan ruuhkaa, tämä on kuitenkin Agrimarketin lastauspiste, Hyytiä tuumii. Moni vanhempi tuo nuoremmat oppilaat Kappelimäen kouluun autolla. Heijastin on iso apu tässä. Myös valaistulla tiellä täytyy käyttää heijastinta. Puiden varjot, mainosvalot sekä pahimmissa tapauksissa sade ja sumu haittaa- vat näkyvyyttä katuvaloista huolimatta. AVOINNA ma?pe 8.30 ?17.30 la 9.30 ?14.30 su suljettu Keskuskatu 11, 23800 Laitila www.laitilansanomat.fi puh. Rehtori Annika Mattila muistuttaa, että Urheilutalon kohdalla tehdään parhaillaan tietöitä: näkyvyys on paikoittain huono ja kävelijät saattavat joutua Kappelimäkeen pääsee kävellen lähes jokaisesta ilmansuunnasta. tulee käyttää alikulkuja. . Coreplast lahjoitti oppilaille heijastimet.. Ennen pysäkkiä Urheilutalon edusta oli kovin levoton. Koululle on soittanut muuta henkilö, jotka ovat kertoneet vaaratilanteista, joissa tietä ylittävä oppilas on meinannut jäädä auton alle, kertoo Kappelimäen koulun rehtori Annika Mattila. Ratkaisu vaaratilanteiden välttämiseksi löytyy sadan metrin päässä. Hyytiä toi kakkosluokkalaisen poikansa maanantaina aamulla Kappelimäen kouluun autokyydillä. Meillä se on toiminut ihan hyvin, Doyle lisää. Eurantie tulee alittaa, ei ylittää Kappelimäen koulun ympäristön liikenteessä murheenkryyni on Kirjapainon edusta eli Katajamäentien ja Eurantien välinen risteys. Esimerkiksi moni Tuunasta tuleva lapsi käyttää risteystä: Jotkut oikaisevat koulumatkallaan vilkasliikenteisen kantatien yli, vaikkei siinä ole suojatietä. . Isoa autoa, jossa on raskas lasti, on todella vaikea saada pysähtymään. Mitä aikaisemmin rekkakuski huomaa jalankulkijan, sitä parempi. Näettekö. Lapsille painotettiin, että rekasta ei näe tietyissä kohdissa seisovia aikuisia, puhumattakaan pienistä Vasta tässä kohtaa rekkakuski näkee Patrik Toivosen (sini- Heikki Rantala pääsi vasnen takki). Urheilutalon pihapiiri on ahdas, se on tukossa pyörätien ja bussien takia. (02)-588 8900 . Koululla ei ole kuitenkaan virallista jättöpaikkaa, johon vanhemmat voisivat tuoda autoilla jälkikasvunsa. poikkeamaan ajokaistalle päästäkseen eteenpäin. Urheilukentän Koulutien pääty on varattu takseille ja henkilökunnan parkkialu- eeksi, joten sinne ei toivota enempää liikennettä. . Ei ole oikein selkeää paikkaa, johon lapset voisi jättää, toteaa laitilalainen Rami Hyytiä. Ihan muutaman sadan metrin päässä Kirjakaupan risteyksestä ovat Agrimarketin ja jäähallin alikulut. Liikuntaa pitäisi muutenkin lisätä, joten parisataa metriä enemmän kävelymatkaa ei Rami Hyytiä jätti kakkosluokkalaisen poikansa Agrimarketin pihalle, josta on suora kävelyreitti koululle. . Yleensä auto jätetään Urheilutalolle, josta lapsen kanssa kävellään koululle. . Ei saa unohtua räpläämään kännykkää. . Voit vaikka moikata rekkakuskille. Heijastinta ei ole noloa käyttää, kaikki muu on nolompaa, Rantala painotti. Rekkakuskille kannattaa moikata Kappelimäen koulun liikenneturvallisuuspäivään kuului opetussession lisäksi heijastinrata sekä tutustumista rekkoihin. Niistä molemmista on lyhyt matka kulkea kouluun. Lapsi, jolla on heijastin, näkyy paljon kauempaa kuin lapsi, jolla ei ole heijastinta, selosti Heikki Rantala rekka-auton kuljettajan perspektiivistä kuvattua videota. Laitilalainen kuljetusyrittäjä havainnollisti Kappelimäen oppilaille ja esikoululaisille, miltä liikenne näyttää raskaasta ajoneuvosta katsottuna. niin lasten kuin aikuistenkin . Novidan Tommi Isomäki (vas.) ja Jussi Lehtinen taamaan lasten esittämiin havainnollistivat eskarilaisille, mikä on kuollut kulma. liikennekysymyksiin. koululaisista. Heikki Rantala kehotti kulkemaan liikenteessä maltilla: ei nopeita liikkeitä ja kannattaa katsoa, mitä ympäröivässä liikenteessä tapahtuu. Agrimarketilta on koululle suora alikulkuyhteys, Mattila pohtii vaihtoehtoja. Liikenteeseen mukaan valpas mieli ja heijastin . Lapsen voi jättää Tiihosen kahvilan tai Kalannin Säästöpankin luokse. MARIA SUOMI . Ennen kun lähdet ylittämään suojatietä, varmista aina, että autoilijat ovat huomanneet sinut. Kun kuski moikkaa takaisin, voit lähteä ylittämään tietä, Rantala neuvoi. Rantala-yhtiön lisäksi liikenneturvallisuuspäivässä olivat mukana Jätehuolto Helistölä ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida sekä Laitilan nuorisotoimi
lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Teknisen johtajan virkaan 15 hakijaa Laitilan teknisen johtajan virka vapautuu eläköitymisen vuoksi ensi vuoden alkupuolella. Nyt tuonti Vanha navetta on saanut vierensä 500 neliön korkean laajennusosan, jonne myös raskas kalusto mahtuu renkaiden vaihtoon. on jäänyt pois. ?Tieto yrityksestä ja sen tuotteista on levinnyt lähinnä viidakkorummun välityksellä, Doering arvioi. Se on kunnostettu perheen asuintaloksi. . Rengas- ja vannetöiden lisäksi korjaamme autoja sen minkä ehdimme, Doering sanoo. Hänen lisäkseen yritys työllistää yhden kokopäiväisen työntekijän. Maahan yritys tuo Keskin- ja Mam-vanteita sekä Syron-renkaita. varapuheenjohtaja Jussi Perkkola, hallituksen puheenjohtaja Tanja RaistoElo ja varapuheenjohtaja Seppo Lehtola, tekninen johtaja Tapani Kokemäki, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kyösti Kuronen, kaupunginjohtaja Jukka Alkio ja vt. Virkaan on tullut määräaikaan mennessä 15 hakemusta. Paikkaa ovat hakeneet Laitilan tekninen työnjohtaja Leila Lerkki Nousiaisista, raisiolainen Mynämäen tekninen johtaja Timo Oja, turkulainen projektiinsinööri Kyösti Heino, projektijohtaja Matti Kerkelä Lappeenrannasta, uusiutuvan energian asiantuntija Seppo Kiljo Mustasaaresta, koskenkorvalainen logistiikka-asiantuntija Juha Mäntymaa, paraislainen senior HW manager Jari Ojala, kiinteistöpäällikkö Tapio Ollikainen Mustasaaresta, valvoja Jani Peltomäki Laitilasta, raisiolainen liiketoimintapäällikkö Jussi Piirilä, työnjohtoharjoittelija Joni Rosenberg Nakkilasta, turkulainen kunnallisteknii- kan suunnittelija Juha Saarinen, raumalainen toimitilainsinööri Kimmo Salminen, project director Janne Tanhuanpää Loimaalta ja kiinteistöhallintapäällikkö Jari Ukkonen Raumalta. Kaupunginhallitus on asettanut teknisen johtajan valintaa varten haastattelutyöryhmän. Biotekniikan insinööriksi kouluttautunut mies työskenteli ennen sitä viisi ja puoli vuotta UPM:n tehtaalla Raumalla. . Hallilaajennuksen myötä yritys aloittaa myös raskaan kaluston ja maatalouskoneiden renkaiden asennukset. Laajennuksen rakentaminen aloitettiin runsas vuosi sitten juhannuksen jälkeen. Se nousi vanhan navetan kupeeseen niin, että esimerkiksi navetan aiv-torni jäi kokonaisuudessa uudisrakennuksen sisään ja palvelee nyt kahvihuoneena ja taukotilana myyntikonttorin yhteydessä. Uutta tilaa laajennuksen myötä syntyi viisisataa neliötä. Lahjoituksilla autetaan myös Suomessa. Keräys järjestettiin 35:tä kertaa. Vanhassa navetassa tilaa oli parisataa neliötä, jotka nyt toimivat pääosin varastona.. 4 Tiistai 27. kaupunginsihteeri Heli Kiertokari-Laitinen. Laitilan tekninen johtaja Tapani Kokemäki on jäämässä eläkkeelle ensi vuoden helmikuussa. Nälkäpäiväkeräyksestä ennätystulos Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys on tuottanut tänä vuonna jo yli 3,8 miljoonaa euroa. Tulos on paras kautta aikain. Hänen yrityksensä MDComprex Oy vietti kymmenvuotisjuhliaan ja laajennuksen avajaisia Meritien varressa Laitilan Seppälässä. Ikänsä autojen kanssa touhunnut Doering sanoo joutuneensa yrittäjäksi sattumalta. Varoilla autetaan konfliktien ja katastrofien uhreja maailmalla ja Suomessa. Syyskuussa järjestetty Nälkäpäivän lipaskeräys järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisissa oloissa. Konfliktit ja näköalattomuus ovat ajaneet kodeistaan enemmän ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Työryhmään kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Pekka Kuusisto, 1. varapuheenjohtaja Kari Laine sekä 2. Nälkäpäivä-keräyksen tulos on ylittänyt kolme miljoonaa euroa vain kaksi kertaa aiemmin. Edellisen kerran vuonna 1992 Balkanin sodan aikana ja sitä ennen vuonna 1984 Etiopian nälänhädän aikaan. Kun aamusta iltaan tekee eikä ajattele kesälomia, niin jotain saa käteen jäämäänkin, naurahtaa yrittäjä Miko Doering. Varsinaisen vastaanottotoiminnan kustannukset maksaa valtio. . Yritykset ymmärsivät meneillään olevan yhteiskunnallisen tilanteen erityisyyden, ja ne myös lahjoitti- Marko Hakala Vanteet seinällä kertovat, mistä Miko Doeringin yrityksen leipä tulee. MDComprex laajensi ja juhli Renkaat ja vanteet yrityksen elantona . JUHANI MARTTALA Nälkäpäivä-keräyksellä autetaan kotimaassa ja maailmalla. vat poikkeuksellisen suuria summia, kertoo Laurinsilta. Nälkäpäivänä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Katastrofirahaston varoja ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan niillä autetaan luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja eri puolilla maailmaa. Se herätti ihmiset auttamaan. Myös Suomeen on saapunut ennätyksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Punainen Risti ylläpitää tällä hetkellä yhteensä 72:ta vastaanottoyksikköä, joissa on noin 13 000 paikkaa. Se oli samalla kannanotto turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta, arvioi Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta. Yritykset aktiivisia Uutta tänä vuonna on ollut myös yritysten aktiivisuus. . Ihmiset lähtivät poikkeuksellisen aktiivisesti sekä lipaskerääjiksi että lahjoittamaan ja myös ilmoittautuivat vapaaehtoiseksi. Valtaosa asiakkaista tulee nykyään naapurikunnista mutta vakituinen asiakaskunta kattaa sadan kilometrin säteen Turkua ja Satakuntaa myöten. Yrityksen tilat remontoitiin navettaan Yritys on toiminut navetassa tilalla, jonne vuonna 1900 Seppälän kylältä siirretty päärakennus. Tilasin autooni Saksasta vanteet ja ne haluttiin heti ostaa pois, hän kertoo yrityksensä syntyhistoriaa. Vanteista tuotevalikoima laajeni renkaisiin ja sai rinnalleen käytettyjen autojen tuonnin Saksasta
lokakuuta 2015 5 SILMIEN seulontakuvaukset EU-tuella Aleprosentit voimassa tiistaista perjantaihin 27.?30.10. tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. 2.11.2015 Laitilassa. Silmäkuvauksilla on mahdollista ennakoida valtaosa alkavista silmäsairauksista ja useita yleissairauksia jo ennen oireiden ilmaantumista. MuuttoLOPPUUNMYYNTI! ENNAKOI SAIRAUKSIA! Kuvauksen hinta 25?/silmä. Kuvauksen suorittaa optikko, lausunto silmälääkäriltä. Optiprof OYÊU www.optiprof.com Ajanvaraus ja info: 044 510 4453 ma-pe klo 9?16 ! a a p l a h , o Oh Kaikki Lukio-opiskelusta kiinnostuneille ja heidän vanhemmilleen! Tervetuloa tutustumaan LAITILAN LUKIOON avoimien ovien iltana ti 3.11.2015 klo 18.00 Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen ruokalassa. Lukioon voi tutustua etukäteen osoitteessa http://www.peda.net/veraja/laitila tai tiedustella lukio-opinnoista opinto-ohjaajilta p. 02-85018491. Ekovinkk Aloita säännöllinen luontoliikunta H aasta itsesi liikkumaan maastossa vähintään kerran viikossa. Seisominen kapean juuren päällä tai kivien ylitykset parantavat keskikehon valmiuksia ja tasapainoaistin herkkyyttä. Kokeile aluksi muutamaa tasapainoharjoitusta: 1) Kulje rauhallisesti polun kivien päällä. Jännitä napaa kohti selkärankaa, pidä hartiat rentoina ja hengitä normaaliin rytmiin. 20-70 cm, alk. ladattava 12,60 ? Tarjous on voimassa 9.11. Pidä kädet vapaana alhaalla tai vaikeuttaen kädet lanteilla. Epätasaisessa maastossa kroppa aktivoituu monipuolisesti ja kehon syvätkin lihakset työskentelevät. asti. Varaa aika maksuttomaan ennakkoarvioon: 020 734 9620 www.turunsilmalaser.fi facebook.com/turunsilmalaser Pulssin talo - Rauhankatu 4 7? VILKKUVALO silicon Hilsun Akvaarionurkka Vanhankirkonkatu 9, 26100 Rauma, p. 0400- 745 545 Laitilan Uimahalli HILSULTA HUOMIOLIIVIT KOIRILLE Toteuta haaveesi ja aloita uusi elämä ilman silmälaseja. pinkki ja keltainen alk. 9,80 ? VALOPANTA NYT molempien silmien FemtoLasik-leikkaus pit. 2) Seiso vähintään 10 sekuntia juuren päällä päkiän varassa. Mitä haastavampi maasto, sitä enemmän myös kehon nivelet ja jalkapohjan lihakset tekevät työtä. Haastetta saat pysäyttämällä liikkeen muutamaksi sekunniksi. Todellinen tasapainotesti on seisoa juuren päällä ja nostaa kädet sivulle, ylös, sivulle, ylös. Harjoitusta voi vaikeuttaa laittamalla silmät kiinni. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen edistää terveyttä monin eri tavoin, esimerkiksi laskemalla verenpainetta, parantamalla tarkkaavaisuutta, kohentamalla mielialaa sekä elvyttämällä elimistön puolustusmekanismeja. Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta Jäähyväiset laseille t IJFSPOUB t GZTJLBBMJTFU IPJEPU t LPUJL«ZOOJU KUNTOHOITAJA MARKO SEITALA P. Laitilan Sanomat Tiistai 27. 02-8229581 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-14 Tuoreimmat uutiset, mielenkiintoisimmat blogit www.laitilansanomat.fi PUKEUTUMISEN TUOTTEET -60% Saapunut uusia eriä! SISUSTUKSEN JA KODINTEKSTIILIN TUOTTEET (ei vahakankaat) -40% Kaikki TALOUSTAVARAT, LELUT JA LASTENTARVIKKEET Kaikki VAPAA-AJAN JA KODINTEKNIIKAN TUOTTEET, TYÖKALUT ja AUTOTARVIKKEET -30% -30% Uusi Laitilan Tokmanni avataan intie 1 Marraskuussa osoitteessa Garp LAITILA ma?pe 9?18 la 9?15 Pyhäinpäivänä suljettu.
Vielä oikein erikseen maksetaan, että lähdetään viemään lapsia vaikka Karjalaan, jossa on uusi koulu- ja päiväkotirakennus ja jonne ei ole matkaa yhtään enempää eikä tiekään sen kummoisempi kuin täältä keskustaan. Mynämäellä on lisäksi huutava pula lapsista, joten autamme mielellämme naapureita, ettei siellä tarvitse tehdä yhtä likinäköisiä ja kuntalaisia eriarvostavia ratkaisuja. Kustannukset tulevat joka tapauksessa meidän omasta pussista maksettaviksi, joten on ihan sama mihin sitten ajetaan. Pyydämmekin, miettikää itsenne meidän tilalle, ennen kuin teette mitään peruuttamatonta. Räpsäys Juhani Sukari Ulkopaikkakuntalainen Terveisiä Itäkulmalta! K tämä, että perhepäivähoitajia pitäisi palkata ensi syksynä muutama, jotta kaikille halukkaille järjestyisi hoitopaikka. Tästä tulisi myös kaupungille lisäkustannuksia. Vuosikustannuksena tämä tekee 1200 euroa, joka tarkoittaa sitä, että me maksamme joka kuu- uten olemme lehdestä saaneet lukea ja viime viikolla Itäkulman koulussa järjestetyssä tilaisuudessa kaupungin virkamiehet esittivät, että mikäli koulu Itäkulmalta lakkautetaan, loppuu myös Itäkulman ryhmäperhepäivähoito. Koulu toimii monitoimirakennuksena, joten mikäli koulu ja päivähoito lakkautetaan, loppuu koululla myös kaksi kertaa viikossa kokoontuva seurakunnan päiväkerho, kun lapset eivät ole enää kylällä päiväsaikaan. Muualta tulevalle tulee yllätyksenä pysäköintialueelta eteen ajavat. Kaikki eivät toki tee niin, mutta aika monet syyllistyvät siihen. Kun sairaalan parkkipaikalta ajetaan Sairaalantielle, väistämisvelvollisuus on pihalta tulevalla. Kiven päälle johtaa komeat portaat, joita ei kuvassa näy. Pimeys päättyy Aurinko nousee +8°C Aurinko laskee 2 m/s Pimeys alkaa 07:04 07:50 16:42 17:28 Lauantai 07:06 07:52 16:39 17:26 Pimeys päättyy Aurinko nousee +9°C Aurinko laskee 2 m/s Pimeys alkaa 07:09 07:55 16:37 17:23 Tykkää meistä facebookissa!. Ylläolevat kuvat ovat peräisin riistakamerasta. Kauko Kaitila Susanna Arvela-Jalonen Niina Mäki-Arvela Katriina Erkkilä Sanomihi soitetti Kiitos palokunnalle ja muille auttaneille K iitokset Laitilan palokunnalle ja VPK:lle, auton palopaikalle pysähtyneille sekä lähinaapurista paikalle tulleille, jotka autoitte autoni syttyessä pala- Tänään Tiistai +6 Pyhäranta maan Eurantiellä. Sydämellinen kiitos palomies Kimmo Niemiselle sekä muille palomiehille, Juha Rantaperelle perheomeem, Mäkelän +6 LAITILA +5 Joonakselle ja hänen naapurilleen Aarnelle kun autoitte minua hädässä, sanoi toimitukseen yhteyttä ottanut Katariina Oikarainen. Keskiviikko Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:59 07:44 16:48 17:33 Pimeys päättyy Aurinko nousee +4°C Aurinko laskee 2 m/s Pimeys alkaa Torstai 07:01 07:47 16:45 17:31 Perjantai 4 +7 Selkeää Puolipilvistä Pilvistä Sadetta Lumisadetta Ukkosta +6 Pimeys päättyy Aurinko nousee +8°C Aurinko laskee 3 m/s Pimeys alkaa Kuvan kivi sijaitsee Silossa ja on Rauman, Laitilan ja Euran rajapyykki. Hoitopaikassa on tällä hetkellä 9 lasta ja kuten sivistystoimenjohtajan esityksestä ilmeni, on oppilasmäärä Itäkulmalla kasvussa viiden vuoden sisällä 27 oppilaaseen. Monet autoilijat ajavat pysähtymättä merkin ohi, vaikka rohkeasti uskallan väittää, että myös Laitilassa pätevät samat liikennesäännöt ja lainalaisuudet kuin muualla maassa! Toinen risteys, jossa pitäisi noudattaa liikennesääntöjä, on niin sanottu sairaalan risteys. jonka peurat löysivätkin helposti. Tämä tarkoittaa sitä, että myös päivähoitoa tarvitsevia lapsia on yhä enemmän. Todellisuudessa näin ei tule tapahtumaan, koska Itäkulmalla ei ole yhtään perhepäivähoitajaa. Toisen vaihtoehdon mukaan itäkulmalaisille lapsille osoitetaan hoitopaikka keskustasta. Annetaan siis rahaa toiselle kunnalle, kun ei pystytä järjestämään enää päivähoitoa itse. Rakennetaan vaan liikuntahallia, vaikka tulevaisuuden käyttäjät kyyditään ensin muualle, kun ei ole varaa rakentaa tällä hetkellä päivähoitopaikkaa kaikille sitä tarvitseville ja vielä lakkautetaan yksi toimiva ja edullinen ryhmäperhepäivähoito. Auringonsäteet merkitsivät ruokintapaikan... Juhani Sukari ... Siksi kaupunki tarjoaa meille, ja tietenkin myös muille, vielä kolmannen vaihtoehdon eli palvelusetelin, jolla päivähoitopaikan voi ostaa jostakin muusta kunnasta. Tilaisuudessa kävi ilmi, että keskustassa ei ole ylimääräisiä hoitopaikkoja. Jos hoitopaikkoja olisi, jäisimme itse maksumiehiksi. Itäkulmalla on paljon maatalousyrittäjiä ja muita kotona työskenteleviä sekä Turun suuntaan työhön kulkevia vanhempia, jotka joutuisivat ajamaan keskustaan tai keskustan kautta aamuin illoin. Maatalousyrittäjille tämä tekee päivässä reilut 60 kilometriä eli vuodessa 12 000 ylimääräistä kilometriä ajettavaksi ja Turun suuntaan kulkevalle lähes saman verran. Eli siis liikennesäännöt ja käyttäytyminen kunniaan ja sille kuuluvaan arvoonsa! ? Miten siis kuvitellaan, että reagoimme tähän, kun kaupunki unohtaa näillä toimenpiteillään täysin meidät Itäkulman asukkaat. Meille on esitetty kolme erilaista vaihtoehtoa päivähoidon järjestämiseksi. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan ryhmäperhepäivähoidon korvaavat perhepäivähoitajat. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Nakotta sanno Laitilan Sanomien yleisönosasto Nakotta sanno -palsta on tarkoitettu lukijoiden mielipiteille. Voit lähettää kirjoituksesi osoitteella Laitilan Sanomat, PL 8, 23800 Laitila tai toimitus@laitilansanomat.fi Kaikkiin kirjoituksiin, myös nimimerkillä kirjoitettuihin, on liitettävä kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Laitilassakin pätevät liikennesäännöt V ieraileva autoilija on kiinnittänyt huomiota Salonkylän risteyksen stopmerkkiin. Eikö meidän verorahat kaupunkia kiinnosta. Ehkä paikalliset asukkaat tietävät jo, minne aiotte kääntyä, mutta me muualta tulevat emme tiedä, mihin aiotte mistäkin risteyksestä kääntyä. 6 Tiistai 27. Koska 0?6-vuotiaita lapsia on kylällä tilaston mukaan lähes 30, tarkoittaa Maatalousyrittäjälle tämä tekee päivässä yli 60 kilometriä. kausi hoidosta yli 100 euroa enemmän muihin verrattuna. Tosiasia on, ettei hoitopaikkoja ole keskustassa ja myös siellä hoitolasten määrä on jatkuvassa nousussa. Siinäkin paikassa on noudatettava liikennesääntöjä. Arvoisat laitilalaiset ja mikseivät muutkin: Hieman ryhtiä liikennekäyttäytymiseen ja myös vilkkua saa käyttää
HANNA HYTTINEN Jätehuolto Helistölän jätteenkäsittelyhallissa syttyi sunnuntaina runsaasti savua muodostanut tulipalo. Erilaiset matrikkelit ja historiikit muodostavat tästä suuren osan mutta Laitila-aiheisia muistelma-, kertomus- ja runoteoksia sekä romaaneja on niitäkin useita kymmeniä. Laitilan kaupungin kulttuuritoimi, muutamat yhdistykset ja Laitilan Kirjakauppa keräsivät Laitila-aiheista kirjallisuutta ja veivät sen Opistotalolle kaiken kansan nähtäville. Lokaakuun 17. Tulipalosta ei koitunut henkilövahinkoja. Helistölän jätteenkäsittelyhallissa palo sunnuntaina . Saimme palon sammumaan raivaamalla. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 225?245 vuotta vanhempaa ilvestä. Riistakeskus VarsinaisSuomen aluetoimisto olettaa, että alueella on noin 40 pentuetta. 7 Laitilaa kansien välissä . Hiidenniementien varressa olevan omakotitalon ulkorakennus syttyi palamaan yhdeksän jälkeen illalla. Ulkorakennus tuhoitui palossa täysin. Yksi jätekasoista syttyi tuntemattomasta syystä palamaan. Pelastuslaitos sai palon nopeasti sammumaan, eikä ihmisille tai kiinteistölle aiheutunut vahinkoa. . Lupamäärä väheni 8 yksilöllä edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Suomen riistakeskus on myöntänyt Varsinais-Suomeen 47 ilveksen kannanhoidollista poikkeuslupaa 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupien kohdentamisessa on painotettu tiheimpiä ilvesalueita, jotka VarsinaisSuomessa ovat edelleen Salon, Kemiönsaaren ja Laitilan alueilla. Käymme ahkerasti tällaisissa tilaisuuksissa, olemme kiinnostuneita paikalliskirjallisuudesta ja kirjoista yleensä, naiset sanoivat. Laitilan Kirjakaupan osastolla oli esillä yli 40 Laitilaan liittyvää teosta. lokakuuta 2015 Ulkorakennus tuhoutui palossa Pyhärannassa Pyhärannassa syttyi lauantai-iltana tulipalo. Huntuvuori oli mielenkiintoinen persoona ja kirja on kiinnostava. päivä pidetyssä tilaisuudessa oli mahdollisuus nauttia myös Aila Vuorisen esityksistä; kirjailija esitti otteita uunituoreesta teoksestaan Istuma ja keinuttelema. . PIRKKO VARJO Luettava ei ihan heti lopu siltä, joka on kiinnostunut Laitilasta. Jäljellä on enää viisitoista kirjaa, Eskola kertoi. Laitilan Kirjakaupan tiskillä kävi kuhina. Paikkakunnasta kertovaa tai siihen tavalla tai toisella liittyvää kirjallista materiaalia on julkaistu satamäärin. Kirja sopii erityisesti ikäihmisille, jotka muuten lukevat vähän. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Laitilan oppaiden Lea Koskinen nimesi kirjojen joukosta suosikikseen Hilda Huntuvuoren kirjoittaman, Kulttuuriseura Walon julkaisusarjaan kuuluvan Nuori Maunu Tavast -teoksen. . Myös Oili Vainion ja Aila Vuorisen kirjat ovat kysyttyjä, samoin Mauri Lehdon Pahojoki-Niinistö 1700?1960 ja Jarmo Koskisen esikoisromaani Suven lapsi, Nurmi sanoi. Laitilaan liittyy myös yksi viime aikojen menestyneimmistä romaaneista, Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, joka on kirjoitettu suurimmaksi osaksi Laitilan Silossa kirjailijan kesäasunnolla. Runoilija myyntityössä Juhani Eskola toi opistotalolle tänä vuonna ilmestyneen runokirjansa Tuulenvire viljapellon yllä. Kirjan kuvituksesta vastaa Rosanna Kuivalainen. Uudestakaupungista kirjallisuusmatkalle lähteneet Kirsti Grönlund ja Irmeli Laaksonen osuivat sopivasti paikalle: he olivat erityisesti toivoneet kuulevansa Vuorisen esityksiä. . Omakustanteesta otettiin sadan kappaleen painos. . Opettajana työskennellyt kirjailija julkaisi useita historiallisia romaaneja sekä osallistui myös kansakoulun lukukirjojen toimittamiseen. Laitila-aiheisen kirjallisuuden esittely- ja myyntitapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Yälline ystäv Mitä mää, vanh äm, oma tont ja oma torp, hirssises seinä ja kato pitä. Klapei tarppeks ja voimi kanta niit. Ei pidäis ol valittamist, mut välist iske yksnäisyys. Yhten yän heräsi, joku puhel mul. Ään tul ylhältpäi, vaikkei vintis kettä asu. . Seittemäm päeväm pääst. Pitik sekin keskyäl ilmotta! Aila Vuorinen: Istuma ja keinuttelema, 2015. Teksti on isokokoista ja rivit hengityksen mittaisia, Vuorinen sanoo. Kirjan tekstit eivät kirjoittajan mukaan ole runoja vaan tarinoita, useimmat vieläpä tosijuttuja. Kauppias Marketta Nurmi (oik.) joutui välillä jopa tilaamaan lisää kirjoja myyntiin. Kauppiaan puhekumppanina Irmeli Laaksonen. Juhani Eskolan runokirjan ensimmäinen painos on pian loppu. Aila Vuorinen esitti otteita uunituoreesta kirjastaan. Levittelimme jätteitä kauhakuormaajan kanssa ja kastelimme ne. Se on historialliseksi romaaniksi siitäkin hyvä, ettei siinä kerrota mitään kauheuksia, joten sitä voi lukea kuka vain, Koskinen sanoi. Laitilassa syntyneen Huntuvuoren (1887?1968) postuumina ilmestyneellä kirjalla on mielenkiintoinen tausta: käsikirjoitus löytyi pianotuolista kirjailijan kuoleman jälkeen. Kauppias Marketta Nurmi kertoi, että myyntilistan kärjessä ovat jatkuvasti Heli Laaksosen kirjat samoin kuin Kari Alifrostin ja Jukka Vehmaksen Laitilan historia 1900-luvulla sekä Katriina Kaitila-Karttusen ja Hannu Karttusen toimittama kylä- ja maaseutuhistoria Kiakauksi, kököi ja kurklavoi. . Kirsti Grönlund (vas.) ja Irmeli Laaksonen kuuntelevat. ? Käymme ahkerasi tällaisissa tilaisuuksissa. Kasa ei päässyt palamaan isolla liekillä ja rakennus jäi ehjäksi, päivystävä palomestari Mika Kontio kertoo. Kontio ehti antaa lähellä oleville asukkaille varoituksen pitää ikkunat ja ilmanvaihto suljettuna, mutta palosta ei lopulta ollut lähialueen asukkaille vaaraa. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Ilvesten metsästyslupien määrä väheni Suomen riistakeskus myönsi Varsinais-Suomeen 47 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa metsästyskaudelle 2015?2016. Se on taevast lähetetty, mu rukkoukse on kuulttu. Ei haitan out kiäl eik karhi ään. Mut sit mä kiukustusin, ko ymmärsi, et se om palovarotin ja sano, et patteri loppuva . Olemme kiinnostuneita paikalliskirjallisuudesta ja kirjoista yleensä. Uusia runoja hän ei nyt ole kirjoittanut, kesä on vierähtänyt esikoiskirjan markkinoimiseen. Yhdistysten ja kaupungin yhteistiskille oli kerätty 14 Laitilaan tai muuten VakkaSuomeen liittyvää kirjaa. Esillä oli myös postikortteja, paperinukkeja sekä Laitilan keskustaa viime vuosisadan alussa kuvaava juliste
Työ käy tottuneesti, Nuortio on ollut keskuksen vakioasiakas jo 25 vuotta ja kutonut maton jos toisenkin. . Tähän jää koukkuun. mattoja, se on aloittelija hän sanoo. Birgit Kinnanen ja San ovat käyneet keskuksessa lemmilta on syntynyt ain liinoja ja pyyhkeitä. Must aloittanut vaativan työn, valangasta kudottavan pyy Työssä on niin paljon v ettei niistä maallikko saa t kutoja itse näyttää olevan mitä milloinkin tehdään. . Vuosien aikana on syntynyt ?kaikkea mahdollista?, nyt puissa on kertoo. nuoreen kotiin menossa oleva iso matto. Keskustassa asuva Anja si käsityökeskuksen pari v . puh. Niitä kertyi jokaiselta ikäkaudelta. Rauman Ferassa hän voitti b-tyttöjen hopeaa ennen Karoliina pe kon ulkokentä hänet valittiin kauden parhaa jatkaa Lukoss koska teki seur plus yhden vuo Kauden hu ? Mattoja on lähtenyt Roomaan asti. Kou kang . Käsityökoulua voi käydä kuusi vuotta. Uusia kutojia ja muit rastajia mahtuu mukaan Tänne saa tulla, vaikka yhtään kutoa, täällä kyllä n loma sanoo. Käsityökeskuksen yh myös lankakauppa, josta kudontaan tarkoitettuja matonkuteita. Nyk leen Anttilan taloon se mu. Käsityöneuvoja Heljä Saloma opastaa käsityöntekijöitä kolmena päivänä viikossa ja muulloin kutojat voivat työskennellä itsenäisesti. Keskuksessa järjestetään myös erilaisia kursseja. Kauppa on käsityöneuvoja on paikall Varsinais-Suomen Käsi lisuus ry:n kuuluva Laitila kus perustettiin 1980. PIRKKO VARJO Anja Nuortio kutoo suurta harmaan ja valkoisen kirjavaa mattoa Laitilan Käsityökeskuksessa. Alkukausi juhannukseen asti meni hyvin, mutta sitten tuli takapakkia, josta kuitenkin onnistuttiin nousemaan, mitalistit kertovat. Karoliina Koskelle SM-mitalit ovat tuttuja juniorisarjoista, joissa hän pelasi Laitilan Jyskeen tyttöjen joukkueissa. Lisäksi siellä toimii taiteen perusopetukseen kuuluva lasten käsityökoulu joka järjestetään yhdessä Vakka-opiston kanssa. . Ajatukset eivät kyllä hän toteaa. Keskiviikkoiltapäivällä kuksessa oli neljä kutojaa Kangaspuita on toistakym . 8 www.laitilansanomat.fi . (02) 5888 Tiistai 27. Nykyään kudon paljon kahdelle tyttärelleni. lokakuuta 2015 Laitilan ensimmäisiä aikuiste . Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja siellä lapset oppivat käyttämään ompelukonetta, neulomaan, virkkaamaan, kutomaan kangaspuilla, huovuttamaan ja tekemään savitöitä. JUHANI MARTTALA Sami Mäki ja Karoliina Koski olivat juhlan kunniaksi ripustaneet pronssimitalit kaulaansa. Historian ensimmäisiä laitilalaisia aikuisten pesäpallon Suomen mestaruusmitaleja juhlittiin kakkukahveilla Jyskeen pesäpallojaoston kokouksessa. Kohteina olivat Rauman Lukon naisjoukkueessa kesällä pronssia ottaneet Karoliina Koski ja Sami Mäki. . Täällä on hyvä tehdä, kun loimet laitetaan valmiiksi, Nuortio sanoo. Käsityökeskus palvelee kaikkia laitilalaisia ja sinne voi mennä kutomaan pientä päivämaksua vastaan. Toinen asuu Roomassa ja sinnekin on lähtenyt lastenhuoneen mattoja. Viime keväänä neljä tyttöä sai todistuksen koko käsityökoulun suorittamisesta, Heljä Saloma Anja Nuortio on käsityökeskuksen vakituisia kävijöitä
3?0 voittanut ja Suomen mestaruuden vienyt Lapua oli vielä astetta ylemmällä tasolla kuten hopeaa ottanut Jyväskyläkin. Pronssiotteluissa Lukko teki sen, mitä se ollut tehnyt koskaan ennen eli voitti kotonaan Porin. Meille jäi parantamisen varaa ja siihen vastataan ensi kesänä, Karoliina nimeää joukkueen tavoitteeksi ensi kesänä. toimitus@laitilansanomat.fi Tiistai 27. Kauppa on auki aina, kun Heljä Saloma on töissä. Loimet laitetaan valmiiksi. lokakuuta 2015 9 en pesäpallon SM-mitaleita juhlistettiin kakkukahvilla peliä Lapuaa vastaan hän luonnehtii selväksi kahden eritasoisen joukkueen kohtaamiseksi. Siihen onkin todelliset mahdollisuudet, sillä joukkueen runko säilyy nykyisenä, vaikka muutama avainpelaaja lopettikin. Laitilan Jyskeen miesten joukkueen pitkäaikainen avainpelaaja Sami Mäki lopetti aktiiviuransa muutama vuosi sitten, mutta on jatkanut valmentajana tyttöjen kanssa. 8 900 . Toisessa eli rat- kaisevassa ottelussa se onnistui tekemään saman porilaisten kotona. . Monakin mattoja, tajoki on juuri ohuesta pellayhekankaan. varsia ja vipuja tolkkua, mutta n selvillä siitä, Ajatukset eivät saa karkailla monimutkaisen damastin kutomisessa. Jollakin tavalla olen kuitenkin kuvioissa mukana, hän sanoo. Mäelle SM-mitali oli järjestyksessään toinen kautta aikojen. Heljä Saloma opastaa ryhmää, johon kuuluvat Tinja Jalonen (edessä vas.), Milja Salminen, Oona Ellä, Jasmine Kolima, Maria Ala-Äijälä, Odessa Laivoranta, Adaliina Lehtonen ja Ia Silvast. a Routsalo löyvuotta sitten. Olen kutonut alle helpointa, nna Mustajoki a pitkään. Hän sa myös ensi kaudella, ran kanssa syksyllä yksi oden sopimuksen. ipentumaa eli välierä- kussa gaspuihin Lasten käsityökoulussa on menossa taikataikinasta tehtyjen sarjakuvahahmojen maalaus. Vuosi oli niin hektinen, että en jat- ka enää kesänä. Sanna Mustajoki on tarttunut vaativaan työhön. ä saa karkailla, Käsityökeskuksessa tehdään muutakin kuin mattoja. ä käsityökestyön touhussa. mmentä. ta käsityönharvallan hyvin. ei vielä osaisi neuvotaan, Sa- hteydessä on a saa lähinnä lankoja sekä n avoinna kun a. i- ja taideteolan Käsityökeskyiselle paikaluutti 2002. Keskuksen myymälässä on pääasiassa kudontaan käytettäviä lankoja ja matonkuteita. Keskukseen voi tulla, vaikka ei olisi koskaan kutonut mitään, apua ja neuvoja saa paikan päällä.. Viime kesäksi hänet houkuteltiin mukaan Lukon naisten joukkueen kakkosvalmentajaksi ja joukkueenjohtajaksi. . Hän ehti ennen sen saamista pelata ikämiesten SM-turnauksessa Jokioisten joukkueessa, joka nappasi Kontioiden eli yli 35-vuotiaiden sarjassa hopeaa. ty ö k e i s ä 35 s sku K aikuisten pronssia. elasi viime kauden Luässä kolmospolttajana ja myös perusseura Feran aksi ulkopelaajaksi
Westcoast viittaa Kalantiin Olli Lähtisen talliin. Rauli Ala-Karvia Laitilalainen Pekka Puurunen ohjasti tammansa Westcoast Loven kolmanneksi perjantaiiltana Turussa. teatteriesitys. alkaen Uudenkaupungin Teatterissa. saakka ja sen jälkeen ensi kesänä Lentävän Lokin kesäteatterissa.. se tulee, mikä tulee vastaan. Tärkeää Nokkaloille oli tehdä iloinen ja vauhdikas Raviurheilu Puurunen ajoi taas kolmanneksi L aitilalainen Pekka Puurunen otti kolmannen kolmossijan samaan putkeen ajamalla valmentamansa Westcoast Loven perjantaina Turun raveissa lämminveristen täyden matkan ryhmäajossa kolmanneksi kilometriajalla 17,7a. Lähtö oli rajattu enintään 1 500 euroa voittaneille. Voiton vei ylivoimaisesti Mika Forss Look Of Lovella (17,1a), mutta kakkoseksi maaliin ehtineelle Jeroen van Craenin ohjastamalle Our White Starille saatiin sama aika kuin Puurusen nelivuotiaalle tammalle. Kisassa viidenneksi ajoi laitilalainen Jere Kiveinen Westcoast Titanilla (17,8a). Hevosten ?sukunimi. Se oli lähtökohtana sille, että tarina saadaan nähdä teatterille dramatisoituna ensimmäisenä Suomessa juuri Uudenkaupungin Teatterissa. Näytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Raija ja Pentti Nokkala kertovat, että sattumalla oli tosin sormensa vahvasti pelissä. Nokkalat olivat pari vuotta sitten Turussa poiketessaan päättäneet mennä elokuviin, ja sinä iltana oli juuri alkamassa loppuunmyyty Satavuotiaselokuvan ensi-ilta. Ilman Allania Oppenheimer ei olisi keksinyt atomipommia ja ilman tiettyä väärinkäsitystä Berliinin muuria ei olisi purettu. Näytelmä täynnä miesenergiaa Tarinan kantavana teemana kulkee ajatus: Niin käy kuin käy . ensi-iltansa saava näytelmä on jo toinen kantaesitys Uudenkaupungin Teatterissa tänä vuonna. Kevätkaudella esitetty Taivaan tulet oli ensimmäinen. Alkuperäisteoksen tavoin näytelmä kulkee sekä nykyhetkessä että menneisyydessä. Ja sattumalta Allan on monissa suurimmissa käänteissä mukana. . Simo Kivinen (edessä vasemmalla) ja Jukka Helova, Timo Turunen (takana vasemmalla), Saija Pitkänen, Maisa Koskinen, Kristian Ilmanen, Raimo Nummela, Atte Juuti, Ari Kangas, Minna Bergström ja Aura Pietilä. Iloisempi suomalaisversio Nokkaloille syttyi intohimoinen halu tuoda vanhainkodista karkaavan satavuotiaan tarina myös teatterilavalle. Miesenergiaa riittää. Tarinan kirjoittaja on mies ja tarinaa kuljettavista näyttelijöistä suurin osa on miehiä. Nokkalat uskovat, että tämä vauhdikas ja iloinen näytelmä kiinnostaa miehiä ja myös nuoria, joita vähemmän teatteriyleisön joukossa näkee. Rooleja näytelmässä on noin 50. Ihastuimme suunnattomasti tarinaan, jonka hurtti huumori upposi meihin täysin. Suomalaisella torilla vuonna 1923. Se ei olisi mennyt läpi täällä, joten päätimme tehdä tarinasta iloisemman ja vähemmän selittelevän suomalaisversion. Vanhainkodin hoitajia näyttelevät Minna Bergström (vas.) ja Suvi Sammalisto. Nokkaloiden uurastus palkittiin, kun käsikirjoitus hyväksyttiin ja näytelmäoikeudet myönnettiin. Työryhmä aloitti harjoitukset tammikuussa ja lauantaina 7.11. Kyseessä on todellinen maailmanmenestystarina, sillä vuonna 2010 julkaistu kirja on käännetty 35 kielelle ja sitä on myyty 3,5 miljoonaa kappaletta. Kirjasta valmistui vuonna 2013 elokuva. Juuri sillä hetkellä, kun he astuivat lippujonoon, kaksi ihmistä peruutti tulonsa ja Nokkalat pääsivät näytökseen. . Näytelmää esitettiin Chilessä ja Saksassa ja he jopa matkustivat Hampuriin katsomaan sikäläistä versiota. . Vanhainkotikarkulaisen elämää eri puolilla maailmaa seuratessa katsojalle avautuu samalla sadan vuoden historia. Lisäksi jokainen näyttelijä muuntautuu vielä useisiin rooleihin tanssijoina ja monissa erilaisissa joukkokohtauksissa. Päähenkilö Allanina nähdään Pentti Nokkala. Yhteensä 14 näyttelijästä ensimmäistä rooliaan Uudenkaupungin Teatterissa tekevät Maisa Koskinen, Aura Pietilä, Ari Kangas ja Henrik Ilmanen. Mukana ovat lisäksi Jukka Helova, Minna Bergström, Saija Pitkänen, Suvi Sammalisto, Timo Turunen, Raimo Nummela, Kristian Ilmanen, Simo Kivinen, Atte Juuti ja Ari Sinisalo. Näytelmää esitetään 19.3. 10 Tiistai 27. Sellainen, jonka ääressä viihtyisivät myös ne katsojat, jotka eivät ole hitaan tai syvällisen puheteatterin ystäviä. Lavalla nähdäänkin paljon actionia, lyhyitä humoristisia kohtauksia, näyttävää kuvaa ja vauhdikkaita tanssikohtauksia. . MERJA HALINEN Ruotsalaisen Jonas Jonassonin veijariromaani Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi nähdään 7.11. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Jo toinen kantaesitys tänä vuonna Uudenkaupungin Teatterissa Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi Kuvat: Katja Laine
lokakuuta 2015 11 Televisio Tiistai 27.10. Yle TV1 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 04.00 Uutisikkuna 15.50 A-studio 05.45 Aamusydämellä 16.20 Euroopan 06.25 Ylen aamu-tv eläkeläiset töissä 09.30 Puoli seitsemän 16.50 Novosti Yle 10.00 Murha 16.55 Yle Uutiset paratiisissa (12) viittomakielellä 11.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 11.12 Yle Uutiset 17.07 Murha Kaakkois-Suomi paratiisissa (12) 11.19 Yle Uutiset 18.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 11.26 Yle Uutiset Häme 18.30 Puoli seitsemän 11.33 Yle Uutiset 19.00 Nyt tai ei koskaan Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 19.50 Opi ja elä 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 20.00 Muisti: Tarkka-ampuja Simo Häyhä 11.54 Yle Uutiset 20.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 20.55 Urheiluruutu 12.01 Yle Oddasat 21.00 Downton Abbey (7) 12.05 Oddasat 21.50 Kahden keikka (12) 12.20 Murdochin 22.50 Yle Uutiset murhamysteerit (12) 22.55 Prisma: Kyllä 13.10 Meidän poikamme lääkäri tietää ilmassa . Pepper?s Lonely Hearts Club Band 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Kädettömät kokit 21.00 Antti Holma Show 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Taking Lives (16) 00.40 Americans (12) 01.40 Voittostudio 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (S) Nelonen 11.10 Lääkärit 12.05 Ostoskanava Tvins.com 05.00 Ennustaja-TV 06.30 Ostosruutu 13.35 Grand Designs MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 00.05 Criminal Minds (16) 01.05 Poliisit ? kotihälytys (7) 02.05 Frasier (S) 02.40 Deadwood (12) 03.50 Ennustaja-TV Yle Teema 04.00 Teematieto 17.00 Muinaisen Egyptin taideaarteet 18.00 Sami Yaffa ? Sound Tracker 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Television uranuurtajat 21.00 Historia: Amerikanitalialaiset 21.55 Elävä arkisto: Toni Edelmann 21.56 Odota minua 22.06 Lasimaalaus 22.33 Arkistovieraana: Toni Edelmann 22.47 Sonetteja Pariisissa 23.15 Kino Klassikko: Mies Riosta (12) 01.05 Teematieto 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli (S) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Suomen Tulli Nelonen 00.05 Rantavahdit (7) 05.00 Ennustaja-TV 00.35 Katastrofin 06.30 Ostosruutu anatomia (12) 07.00 Pound Puppies (S) 01.35 Criminal Minds (16) 07.25 Lego Legends of 02.35 Frasier (S) Chima (7) 07.50 Suomen paras leipomo 03.05 Deadwood (12) 08.50 Neljät häät Amerikassa 04.10 Ennustaja-TV 09.50 Hauskat eläinvideot Yle Teema 09.55 MasterChef Suomi 04.00 Teematieto 10.50 Onnenarpa 17.00 Muinaisen Egyptin 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita taideaarteet 13.50 MasterChef Australia 18.00 Odessan 14.55 Guinness World kummisetä (12) Records . kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Voimistelua: Telinevoimistelun MM 23.30 Kioski: Rakelin kuplassa 00.00 Yle FOLK 03.00 Uutisikkuna MTV3 Australia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Erilaiset perheet 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Merta lähemmäs kalaan 21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (12) 23.35 Broadchurch (12) 00.35 Mentalist (7) 01.30 Astral TV 07.00 Pound Puppies (S) 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.50 Suomen paras leipomo 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50 Hauskat eläinvideot 09.55 MasterChef Suomi 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 MasterChef Australia 14.55 Guinness World Records . eläinten kuningas 14.30 Ajankoht. Ihmeelliset ennätysvideot 15.25 Suomen paras leipomo 16.20 Frasier (S) 16.55 Kaverille ei jätetä (S) 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen täydelliset venäläisnaiset (S) 20.00 Hottikset (S) 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli (S) 22.00 Katastrofin anatomia (12) 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Kanadan rajalla 23.35 Kanadan rajalla 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 12.05 Ostoskanava Tvins.com 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmäyksellä (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Merta lähemmäs kalaan 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Hybe 23.40 Myytinmurtajat 00.45 Voittostudio 11.10 Lääkärit 12.05 Ostoskanava Tvins.com 13.35 Suomen kaunein koti 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Moderni perhe (S) 15.25 Rajaton . Laitilan Sanomat Tiistai 27. Ihmeelliset 19.00 Tapahtukoon ennätysvideot sinun tahtosi (7) 15.25 Suomen paras 20.00 Muistikuvaputki: leipomo Lapset 16.25 Frasier (S) 16.55 Kaverille ei jätetä (7) 21.00 Simon Reeve Karibialla 17.50 Suomen 22.00 Kino: Motivaatio huutokauppakeisari kateissa (12) 18.55 HS-uutiset 23.40 Taitavat kirjekyyhkyt 18.58 HS-sää 00.35 Teematieto 19.00 Hottikset (S) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 06.30 Ostosruutu 07.00 Pound Puppies (S) 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.50 Suomen paras leipomo 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50 Hauskat eläinvideot 09.55 MasterChef Suomi 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 MasterChef Australia 15.00 Guinness World Records . me maassa (7) 23.45 MOT: Kidu ensin, 14.45 Ruotsin salaiset kuole sitten (12) huoneet 00.15 Puoli seitsemän 15.00 Yle Uutiset 00.45 Uutisikkuna 15.05 Yle News Yle TV2 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 MOT: Väärää 04.00 Uutisikkuna voimapolitiikkaa 05.55 Akuutti 16.25 Luontohetki: 06.25 Ylen aamu-tv Attenborough?n erikoiset 09.30 Puoli seitsemän 16.50 Novosti Yle 10.00 Murha 16.55 Yle Uutiset paratiisissa (12) viittomakielellä 11.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 11.12 Yle Uutiset 17.07 Murha Kaakkois-Suomi paratiisissa (12) 11.19 Yle Uutiset 18.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 11.26 Yle Uutiset Häme 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Syömmekö 11.33 Yle Uutiset pian keinolihaa? Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 20.00 Prisma Studio 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 11.54 Yle Uutiset 21.05 A-studio Pohjois-Suomi 21.50 Yle Uutiset 12.01 Yle Oddasat 21.55 Urheiluruutu 12.05 Oddasat 22.00 Inhimillinen tekijä 12.20 Murdochin 22.50 Yle Uutiset murhamysteerit (12) 22.55 Ulkolinja: Dnestr ? 13.10 Justus järjestää syvä joki kaiken (S) 23.55 Puoli seitsemän 14.35 Luontoretkellä: 00.25 Uutisikkuna Lohestusta ja lystinpitoa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News Yle TV2 15.10 Yle Oddasat 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.10. 06.53 Max ja Meeri (S) 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Q Putti 5 (S) 07.17 Nyt mennään!: Haravointi 07.23 Ritari Mikke (S) 07.35 Noksu (S) 07.42 Taavi-tiikerin naapurissa (S) 07.58 Touhukkaat: Lämmintä Vilukissalle (S) 08.20 Martine (7) 08.34 Joraavat juurikkaat (S) 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Hunnutetut norjalaiset 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Luontomatkalla Costa Ricassa 11.30 Norja maahanmuuttajien silmin 12.00 Hehku 12.30 Hehku 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Erätulilla 14.00 Rune . Ihmeelliset ennätysvideot 15.30 Suomen paras leipomo 16.25 Frasier (S) 16.55 Kaverille ei jätetä (S) 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 20.00 Katastrofin anatomia (12) 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) 22.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Elokuva: Korso (12) 00.50 Criminal Minds (16) 01.50 Kanadan rajalla 02.20 Kanadan rajalla 02.50 Frasier (S) 03.20 Team Ahma (S) 03.50 Deadwood (16) Yle Teema 04.00 Teematieto 17.00 Setäni oli 108 (S) 18.00 Television uranuurtajat 19.00 Tiededokumentti: Merenalainen elämä 20.00 Prisma Studio 20.30 Vempainmies 21.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellomme 21.55 Kino Suomi: Amazon (S) 23.25 Muistikuvaputki: Lapset 00.25 Teematieto. The Beatlesin jalanjäljillä, Sgt. kakkonen 15.30 Yle FOLK 16.00 Haussa uudet mallit 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Imettäjät 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Isot ja pienet (7) 21.00 Docventures: elokuvan esittely 21.05 Docventures: studiovieraat 21.15 Docventures: Hymyjen maa (7) 22.14 Docventures: jälkikeskustelu 23.15 Voimistelua: Telinevoimistelun MM 00.25 Imettäjät 00.50 Kioski: Kaarlen maailma 01.20 Tom Felton: S uperfani 02.17 Yle FOLK 03.05 Uutisikkuna 16.00 Pohjoisen karhut (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset 04.00 Uutisikkuna viittomakielellä 05.55 MOT: Väärää 17.00 Yle Uutiset voimapolitiikkaa 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 06.25 Ylen aamu-tv 17.07 Murha 09.30 Puoli seitsemän paratiisissa (12) 10.00 Murha 18.00 Yle Uutiset paratiisissa (12) 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 11.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 19.00 Mr Selfridge (12) 11.12 Yle Uutiset 19.50 Sehän on Sibelius!: Kaakkois-Suomi Terveys ja hermot 11.19 Yle Uutiset 20.00 Kuningaskuluttaja Lounais-Suomi 20.30 Yle Uutiset 11.26 Yle Uutiset Häme 20.55 Urheiluruutu 11.33 Yle Uutiset 21.05 A-studio: Talk Keski-Suomi 22.00 Ulkolinja: Jihadistien 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi morsiamet 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 22.50 Yle Uutiset 11.54 Yle Uutiset 22.55 Silta (16) Pohjois-Suomi 23.55 Puoli seitsemän 12.01 Yle Oddasat 00.25 Uutisikkuna 12.05 Oddasat 12.20 Murdochin Yle TV2 murhamysteerit (12) 04.00 Uutisikkuna 13.10 Anu ja Mikko (S) 06.50 Pikku Kakkonen 15.00 Yle Uutiset 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.05 Yle News 29.10. 15.10 Yle Oddasat 06.52 Popi Kissa (S) 15.15 Ylen aamu-tv: 07.04 Me Peltiset (S) Tänään otsikoissa 07.09 Franklin ja ystävät (S) 07.21 Samu ja Salla (S) 07.36 Pipsa Possu (S) 07.41 Lauri kilpa-auto (S) 07.54 Ryhmä Hau (S) 08.18 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Naismäkihyppääjien voitto 11.30 Annen ruokavieraat 12.00 Hehku 12.30 Hehku 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla 14.00 Imettäjät 14.30 Marja Hintikka Live 15.20 Voimistelua: Telinevoimistelun MM 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Imettäjät 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) 21.00 Siskonpeti 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Voimistelua: Telinevoimistelun MM 23.00 Fresh Meat (16) 23.40 Imettäjät 00.05 Kioski: Marjan vallassa 00.35 Angry Boys (12) 01.05 Yle FOLK 03.05 Uutisikkuna Keskiviikko 28.10. Yle TV1 Torstai 29.10. Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.10. 06.52 Lauran tähti (S) 07.09 Lulu kilpikonna (S) 07.25 Saku & Vaakku (S) 07.36 Neppajymykerho 07.42 Kuminakuja 19 (S) 07.53 Harri ja dinot (S) 08.14 Puu Fu Tom (S) 08.36 Karvinen (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Erämaan armoilla 10.00 Ikuiset arvet 10.30 Onnistuuko elämä maalla? 11.30 Tätä on rakkaus 12.00 Hehku 12.30 Hehku 13.00 Kioski: Aleksi?s wonderland 13.30 Erätulilla 14.00 Spy . isä agenttina (7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa ? pelit ja vehkeet 15.30 Yle FOLK 16.00 Imettäjät 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.59 Jalkapallon naisten Euroopan karsinnat 20.00 Kioski: Rakelin kuplassa 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankoht
Elon koululla klo 18.30. . Kirkkokuoron harjoitus klo 18 srk-talossa. To 29.10. Perhepäivähoitajat lapsineen klo 9-11. Ke 28.10. Ugin vapaasrk, Ylinenkatu 42: Klo 9.30-11.30 perhekerho/lapsiparkki. L-S Syöpäyhdistyksen maksuton rintasyöpäpotilaiden vesijumppa Terveyskodissa klo 18. . Luvassa luontopolku tietovisailu kysymyksineen, nokipannukaffet käntyn kera, makkaranpaistoa sekä mukavaa yhdessäoloa. (ilm. päättyy 4.11.), Älypuhelimeen tutustuminen 12.11. päättyy 6.11.), Sukututkimus ja vanhat käsialat 18.11.-16.12. klo 16. alk. Myös puhelimitse (8501 6273) ja toimistossa käymällä voi ilmoittautua. LAITILA Opiston toimisto Laitilan kaupungintalolla on suljettu torstaina 29.10. Pääsylippu sisältyy matkan hintaan. Ilmoittautumiset Vakkaopiston toimistoon puh. Tilaisuudessa puhujana Juhani Kapiainen. Auringon säteet tunnelmoivat kynttilöiden loisteessa Kodisjoen kirkossa järjestetään Pyhäinpäivän aattona perjantaina kello 18 kaikille avoin musiikkihetki. Tilaisuudessa esiintyvät lapsikuoro Auringon säteet ja pyhäkoulun opettajat. Lapsillekin sopivan mittaisen tuokion ohjelmassa on muun muassa lauluja enkeleistä. . Hakava: Hallun koululla (Maxinpolku 15 Kalanti) pidetään kaikille avoin hartaustilaisuus 30.10. klo 13 alk. Se avaa minulle uusia näkökulmia ja lukemattoman määrän keskustelunaiheita.. Perhekahvila klo 9.30-12.30. Tanssitan Vauvaa -ryhmä klo 17.30-18.30. Tulossa MLL Laitilan syyskokous ti 3.11. L-R Erikoiskasvit: Teemailtana klo 18.30 tutustumme kärsäkalloihin (Arisaema) Henrik Saleniuksen opastuksella. Soukaisten koulupiirin kyläyhdistys ry:n hallituksen kokous E. iltapäivällä klo 12-15. Lähiruokaa thaimaalaisittain . Suunnitellaan tulevaa, esim. . klo 19. Tervetuloa! www.mll.?/laitila TORSTAI 29.10. . Veteraanien laulupiirillä ei tänään harjoitusta. Kaikki joukolla mukaan! . lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat kalenteri Onnittelemme Päivän sana: Ti tänään: Helli, Hellin, Hellä, Helle keskiviikkona: Simo torstaina: Alfred, Urmas Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Jer. Keskustellaan päivän polttavista asioista ja pistetään vaikka puikot heilumaan. . Yhdessä opimme laulun ihmeellisestä rakkauden sylistä, tilaisuutta järjestävä Lahja Pavela kertoo. Auringon Säteet esiintyvät Kodisjoen kirkossa. Lehteni on täynnä ajatuksia, jotka kiinnostavat myös muita. 12 Tiistai 27. Matkan hinta 30 e kerätään bussissa. 0400 728342. . Mukaan Pyhä ja puhdas vapahtaja ja Silloin kun en itse jaksa sekä Rakkaimmat-vihko. . S. klo 17.30-20.30 (kurssi täynnä). Kädentaitojen messumatka Tampereelle Vakka-opisto järjestää matkan Suomen kädentaidot -messuille Tampereelle su 15.11. Euroopan suurimmat kädentaitomessut järjestetään jo 20. kerran. kursseille netissä www. vakkaopisto.fi, kohta ilmoittautuminen. mennessä. klo 18.30 Varppeen koululla. klo 18. . Tervetuloa! Keskuskatu 11 P. Ugin Katukirkko (Alinenk. 044 5853102 pe 30.10. Thai Street Food Kappelimäen koulun kotitalousluokassa to 29.10. Säävaraus. 17:7-8 Aurinkoisia ajatuksia: 7.45 Onnellinen on se, joka on löytänyt ymmärryksen; ja se, joka saa puhua kuuleville korville. Apokryfiset kirjat Aurinko 16.48 Kalenteri-sivulle tarkoitetut aineistot osoitteella ilmoitus@laitilansanomat.? Yhristykse toimiva TIISTAI 27.10. . Heijari. . ?Erityiset. 8501 6273 tai kädentaitojen opettaja Johanna Kivistölle puh. Torstaitreffit klo 17.30. P. (ilm. Ugin Katukirkko: Lähetysystävät klo 13 Hilkan johdolla, mukana Tuula ja Juhani Nordblom Liedosta. TULEVIA TAPAHTUMIA . Vauvakahvila klo 9.30-11.30. Pe 30.10. hartaus klo 13 To 29.10. Suontaan kyläyhdistys järjestää Käremäen laavulla perinteisen iltapäivän su 1.11. VPK:n nuoriso-osaston vierailulle lähtö klo 17 paloasemalta etukäteen ilmoittautuneille. Valoa ja ei väkivalta tempausta. Seuraavan kerran ke 11.11. Lisätietoa messuista netissä www.tampereenmessut.fi. Seuraavien kurssien ilmoittautumisaika on päättymässä lähiaikoina ja niille kaivataan vielä lisää ilmoittautuneita: Ilmainen toimisto-ohjelma LibreOffice 10.11-1.12. 36): Rukousilta klo 18 Mika Noriman johdolla. KESKIVIIKKO 28.10. . klo 16. . Jätekeräyspisteen luota yhteislähtö klo 12.40. Tule lastesi kanssa tapaamaan muita perheellisiä ja viettämään rattoisaa aikaa yhdessä. . Ilon Helmien harjoitusta klo 17 pienemmille laulajille ei ole vaan seuraava harjoitus on vasta ke 4.11 tutuin kuivioin srk-talolla! ( Isot Helmet laulavat Kirkkokodilla 28.10 klo 15 Karin johdolla.) . Laitilan Keskustanaiset: Tavataan ti 3.11 klo 18 ABC? kabinetissa. (ilm. päättyy 4.11.), Pilvipalveluihin tutustuminen 10.-17.11. Perhekahvila klo 9.30-12.30. Ma 2.11. Matkalle lähdetään Vehmaalta Osuuspankin vierestä klo 8, Uusikaupunki linja- Emma Ujulan autoasema klo 8.30 ja Laitila linja-autoasema klo 9. Paikkana Mynämäen Op:n kokoustila, Kirkkokadun ja Keskuskadun kulmassa, käynti torin puolelta. Opistos tapahtu Ilm. 02-856 518 Aukioloajat viikolla 44 (26.10.?1.11.): ma-pe klo 8.30?17.30 la-su suljettu MLL:n perhekeskus Paikallisia uutisia jo vuodesta 1925 Sairaalantie 2 MUKULAVINTISSÄ tapahtuu Ti 27.10. klo 18. (ilm. päättyy 11.11.). MUSIIKKIDIPLOMIKONSERTTI pe 30.10. Paluu samaa reittiä, lähtö takaisin Tampereelta n. Eteläkulman martat: vietämme syksyistä marttailtaa Tähtisellä ma 2.11. LaitSeMiele ry: Päivätoiminnan aukioloajat ovat muut-tuneet: arkisin ma-pe klo 9-16 ja sunnuntaisin entiseen tapaan klo 12-15. Erityislasten vanhempien vertaisryhmä klo 18-19.30. To 29.10
-71. P. 050 9185275, Uki. Vähän käytetty ja siisti. Kaksiosainen teräsportti pylH. 040 7403990. nupilla, rullaäes, takak., trukkil. 500 ?/tarj. P. P. H. Delavalin juomakupsa, rak. 040 5206940, Laitila. Sähkökäyttöinen klapi sirkkeli Hyd. P. Hp. 52 000/ peja. 0400 994174. leimasimia, kartonkeja. Sähkömankeli Cylinda. P. halk.kone, lovipankko ruuvilla. 1400 ?. P. Kilpailulajeina eri sarjoissa olivat 30 metrin juoksu, pallonheitto, vauhditon pituushyppy sekä kuulantyöntö kumikuulalla. . piikkejä, Traktorin peräkärryt 8 tn vesis. H. 046 9025426. Erä korttiaskartelutarvikkeipo 14 maansiirt.vaunu viljata, mm. Liikunnanriemua oli mukava aistia tilaisuuden aikana. Näytti siltä, että tapahtuma oli monille hetki perheen yhteistä ? 2-ist. Laitilan Sanomat Tiistai 27. 1500 ?. P. 044 0591116. Michelin talvirenkaat X-ice nort nastoitetut 175/70 R13 Mazda vanteet. 0400 848435. H. 65 m² as. 3h+k+wc/kph+parv. P. nostin, kultivaatt. P. 0400 970979. MYYDÄÄN 3-vuotiaiden tyttöjen pallonheiton voitti Aura Maikola (keskellä), toiseksi tuli Mandi Kukkula ja kolmanneksi Ester Ala-Nikkola. Laitila, Kaukola, ok-talo, 4h+k+s ja alakerta. Ulkorak. 0400 531317. Ruokapöytä 100 x 180 cm + 45 cm jatko sekä 8 kpl Koivuklapeja, sekaklapeja tuoleja. 40 ?. 300 ?/tarj. Hinta 100 . 1000 l. kipillä sekä 8,25x16 P. Uusi, maalaamaton, us 1,3 m. 32000 ?. P. / Dolce Gusto kapselikeitin. Mukaan koppa kapseleita. kpl. 050 3383002. 200 litrainen akvaario + Seka- ja koivuklapia noutaen kaikki tarvikkeet + kalat. tai kotiin tuotuna NousiaisisKiire!! Tarjoa. ta. 040 7222950 2 kpl Artekin satulatuoleja, nojatuoli ruskea. kirjoja, leikkureita, kasetilla. lev. 050 3587617. Rivitalokaksio 63 m². Remontuoitu päätyasunto saunalla Salmen alue, Uki. P. 50 ?. P. P. Japa omavalmiste h. 02 852547. P. H. Krs 2 Kuivaa koivuhalkoa n. P. H. 320 ?. P. 040 7022748. Edullisesti hyväkunt. rollaattoAsuntoja, ri/potkukelkka ulkokäyttöön. kiinteistöjä Renkaat uusittu. P. H. 040 7484163. Tulvapumppu PP3001 korke- väineen. 0400 823424. erottajia. 040 7440071/ 040 5058784. Kt 1h + k + kh 37,5 m² Kalannin keskustassa, katutaso. Koneet Tsalossa. lokakuuta 2015 Yleisurheilu KÄY NETIS KATTOMAS Hippo-kisoissa lähes sata lasta OP Lounaisrannikko ja Uudenkaupungin Kenttäkarhut järjestivät viikko sitten lauantaina Hippo- yleisurheilun hallikisat Pohitullin palloiluhallissa Uudessakaupungissa. Tapahtuma oli suunnattu perheen pienimmistä alkaen 9-vuotiaisiin asti. 0400 524086. P. Hp 3000 ?/tarj. Juontokoura h. Siisti. 0401615444. Taivassalon kesk. sohva, musta. 250 . H. 040 9652473. Rivitalo 3h+k Taivassalo? Koivisto tiedustelut p. P. 050 5773638. Pellon Pajan parrentarjous. 044 5250045. * !. P. 3 m. 120 ?. Laitila. 040 8297040. Moottoriajoneuvot veneet - tarvikkeet Traktori 545, malli international, vm. Hp. Piha suojaimottia. Malli 5500. 0400 112308. Asuntovaunu Pallas -88. 0400 742596. renkailla. 1973. 40 päätyhuoneisto. 25 euroa. Hallilämmintin Aeroterm K80m siirtopainovaaka, tem- P. yht. Tontti 0,36 ha. P. P
!" ! , ! ,$,! !
!" !
," !
* ! ! . !" !
# # ##& ( #( # ((' # # # ' # (# &## # (## # # ##& # ' # ( #& # & ## ## ## & #& ! &( # &( && " ## # % ! & && # &( # * # # #& # && # &( # &
& # &! ! & & ) #& # # ) " &(# ( #& ! #& " & & &(#& #& # #& ! # & & #& & # ( &( *&& && ' $)( # & * # # ) #& ! #& # ' & ' # $ % )$%) )%!% %!
044 521 2121. Halutaan ostaa jääviileäkaappi. Seur. kats. 150 ?. P. 1/2017. 045 1392922. Asunto 2 h + k +s tai 3 h + k + s Kalannista. P. P. hyvät. Takuu voimassa. Kaikki ok. 2 täysin uutta nokialaista. Koko 185/65R14. Kaupat myös kadonneista osakekirjoista. Kysy esim. Soita! P. 0400 794783. Saab 9000 vm-96. Uki. P. Sammon paperiosakkeista. Haluamme osaltamme olla tukemassa ja kannustamassa toimialueemme urheiluseuroja erityisesti lasten liikuntaharrastuksissa, toteaa OP Lounaisrannikon markkinointipäällikkö Erja Niemi. Tapahtuma keräsi paikalle lähes 100 lasta ja lisäksi tuplamäärän aikuisia huolto- ja kannustustehtäviin, mikä tarkoitti sitä, että hallissa kävi melkoinen vilske. # ( " *,' # & - ' '% *,* ! ' * + " *,'* (-,"' - " *, ' ** Nastarenkaat 185/60-15 Citroenin vanteilla. ! %$ )) )) ) $ ) %) )))$ %) !* nomien Tulokset Laitilan Sa nettilehdestä .fi www.laitilansanomat Hetki perheen yhteistä aikaa. aikaa. 200?. P. 0400 826779. VW-Passat talvirengassetti vanteilla. 0400 535580. Crossi Samurai 125 cc, aj, 10 tuntia. Pintaa 7 mm. 2-renkaat, kesärenkaissa virheettömät aeron-vanteet. P. Hp. H. Hp. 20 ?. 040 7562273. . 040 5322580. Focus peltivanteet 14?, jako 4x108, myös muihin Ford:n, 4 pulttiset. 400 ?. P. 0400 622835. OSTETAAN Osakekirjoja
040 8452976. Kadonnut Siiri kissa Raisiossa, mutta kulkenut Maskun suuntaan. P. Remont. Hissitalo. 040 8314958. Katospaikkoja esim. Siisti. Kulut jaetaan. P. marraskuun aikana. omakotitalo tai rivitaloasunto Edullista varastotilaa myös Mynämäeltä. vapaana. veneilPeltoa n. 050 5671276. P. P. 0400 590730. Ihodessa saunalliset rivitaloyksiö ja kaksio uudehkosta talosta. 0400 533269. Kt-yksiö, Keskuskatu 11, Laitila. Kaikki palv. lähellä. Tied. Vehmaa, Vinkkilä. Kadonnut kamera Canon P. P. 0500 537288. tassa. 050 3007535. tassa. Masku tai läh. ja valoisa. Pieni talviasuttava mökki/ Vap. Erikoinen ruskea Yksiö 31 m² Laitilan keskusväritys. 050 3067759. Yksiö tms. ilt. Heti vapaa. P. 044 251 2585. Lahjoitetaan vuodesohva ja 2 nojatuolia. Palkkio. P. P. 13 Pohitullin palloiluhallissa oli isojen kisojen tunnelma, kun hallissa hääräsi lähes 100 kilpailijaa huoltajineen ja kannustusjoukkoineen. Kuivaa sekahalkoa. P. Mynämäen alueelta. 0400 318080. Laitila, kt 2h+k+s, Isontuvan alue. P. 0,5-2 ha pääsäänt. le. 044 3209666. heinän viljelyyn. P. tarvitse olla tukien piirissä. 040 7362275. parv. 050 3223081. kyytiä välille Vehmaa-TurkuVehmaa. Mynämäki. Valoisa, siisti kaksio+s+las. P. Soita pian! 8-16 työskenteleville kimppaMiel. edul. 040 7004576. PowerShot SX20 Silossa, Pärkäntiellä Topin kytykopin Yksiö 1h+alkovi+k+kph+ parveke Nousiaisten keskus- lähellä. Siisti ei tupak, ei lemmik, nainen varma Tarjoan Turussa arkisin klo vuokra. p. Kalkituskin hoidetaan tarv., ei vält. 050 4327757. HALUTAAN VUOKRATA SEKALAISTA VUOKRATTAVANA *& ) "(( ( ! " ) &(( ' " ! " & # ) & # & " # ! & # ) &* "((&(! #( (" # (" ( &(& + (" " ** ! ! "'* "'" * "'* *" $ &
14 Tiistai 27. (02) 588 8905 tai (02) 588 8906 P. kokemuksella valtuutettu huoltokorjaamo Lääkäri ma-pe klo 7.45 -16.00 (tarvittaessa pidempäänkin) www.pekkarajala.com Puutavaraa Hammaslääkäreitä ja -teknikoita ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI LAURA BJÖRKQVIST, Pankkilakimies puh. Sepänkatu 3, 2. 010 324 3331 Koulukatu 1, Uusikaupunki Keskuskatu 20, Laitila Työvoiman vuokrausta psykologi, työ- ja organisaatio SÄHKÖLIIKE Puh. 841 7321, 0400-999773 Pitopalvelua Ammattitaitoista työapua (02) 841 3373, 050-551 3373 toimisto@taitovakka.? www.taitovakka.? ETUTILAUKSEN VOI MAKSAA MYÖS ERISSÄ Voit muuttaa 12 kk:n etutilauksesi myös erissä maksettaviksi. Valitse mieleisesi laskutusjakso ja soita numeroon 02-770 2626 Etutilaus 12 kk 105,00 6 kk 55,20 4 kk 37,30 3 kk 28,20 sis. ^S`W\\?\XO]b ??. 02 851 208 Hammaslääkäri Kaisu Salonen P. klo 8-17 la klo 10-13 www. nostokori.com Psykoterapiapalvelu TALOUSHALLINTOA PARHAIMMILLAAN AVEO Psykoterapia ja Työnohjaus Ajanvaraus: p. 32, Uki, Puh: (02) 844 2589, 040-532 4564 Ajanvarauksia mieluiten klo 9-10 www.juhanhieronta.com Isännöintiä Lounaisrannikon OP-Isännöinti Oy Koulukatu 1, Uusikaupunki Keskuskatu 20, Laitila www.opkk.. 8412 840 www.camillasevelius.? KALANTI / LAITILA / TAIVASSALO UUSIKAUPUNKI / VEHMAA Maalämpöä Huoltokorjaamoja yli 35 v. isännöinti Toimipisteemme katutasossa Jätehuoltoa Vakka-Suomen Pohjoistullikatu 12 A, Uusikaupunki p. ja kyll. 0500-533836 Sähköliikkeitä TARVIKEMYYMÄLÄ, ASENNUKSET, HUOLLOT JA SUUNNITTELU ark. krs, Uki Kodinkonehuoltoa Keskuskatu 25, Laitila Autokorjaamoja ??. 010 841 5868 Tilitoimistoja PEKKA RAJALA puh. 8413 100, 044 0536 710 simo.raitio@uusikaupunki.? IHODEN HÖYLÄÄMÖ Oy Puh. 02 8482 200 www.vslaakarikeskus.? Tykkää meistä facebookissa! Puh. . /dW]ZWWbb]OaWOb ?g[ ?ZOYWOaWOb KATSASTUSREMONTIT ja RUOSTEKORJAUKSET edullisesti. RUONANPERÄN AUTO Hierontapalvelua Juhan Hieronta 044-5860086 Eläinlääkäri Kaj Sittnikow Kirurgian dosentti, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Ykskoivunt. 855 000 LUOTETTAVAA LAKIPALVELUA Eläinlääkäreitä Terveydenhuoltoa Uusikaupunki, Alasinkuja 4 puh. 9Oc^^OYW`XOb ?ZOW\VccRObcYaSb ??. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Palveluhakemisto 2015 Hammaslääkäreitä ja -teknikoita Asianajopalvelua Ajanvaraus 029 566 0480, 050 4432 383 Julkiset oikeusavustajat: Esa Joutsenvirta Jussi Välilä Os. 0440 880 480 Ihotaudit Laurikainen Leena Kirurgia, gastroenterologia Sopyllo Michal Kliiniset rasituskokeet Mikola Antti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Mehtälä Tuomo Naistentaudit Eronen Matias, Haarala Mervi, Järvenpää Tuija, Leino Riitta, Nummi Terhi, Siltanen Minna Ortopedia Broberg Arsi Psykiatria Timonen Teuvo Radiologia, ultraäänitutkimukset Paananen Timo, Valmunen Tanja Silmätaudit Kumpula Minna (erikoistuva), Leino Pertti, Seppä Heikki Sisätaudit Kari Liisa Sisätaudit, gastroenterologia Mäkelä Petri Urologia Salminen Antti Yleislääketiede Haapasalo Elisa, Hirvonen Riitta, Kauhanen Olli, Keihäskoski Marjatta, Laurila Markus, Palmu Jouko, Vidgren Jarmo Psykologia Vänskä Johanna Puh. (02) 4305 324 0400-124 124 Viemärihuolto Oy Sairaalantie 3 B 11, Laitila TILITOIMISTO HEIKKI PELTOLA OY Niina Putro Psykoterapeutti ET (Kela, Valvira) Rakennusalan työt Isännöinti ja vuokra-asunnot p. alv Etutilaus on edullinen ja vaivaton tilausvaihtoehto. p. 02 844 3233 Vastaanotto: Laitilan Portti Vihtorink. 1, Laitila VARATUOMARI JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Pakkahuoneentori 1, Uki Puh. 050 553 4159, (02) 842 4874 Nosturi- ja kuljetuspalvelua Jäteasema avoinna: Arkisin 8 ?16, torstaisin klo 17 asti. P. (02) 8484 600, Sorvakon rantatie 4, Uki Psykoterapia Putro Niina psykoterapeutti ET Jalkafysio Aboa Wallius Teemu Kuulontutkija Matti Päivi Laboratorio, fysioterapiapalvelut, hierontapalvelut, työterveyshuolto, sairaanhoitopalvelut ym... Koulukatu 1, Uusikaupunki Ajanvaraukset ma-pe 8?15 puh. 8236265, autopuh. 8418 550, 0500-598 644 p. BSabO[S\bWb ?^S`c\YW`X]WbcYaSb . (02) 588 8323 tai (02) 588 8327. 854567 KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ TIMO HAKALA Puh. 010 253 9801 Puhelu OP Ryhmän 010-yritysnumeroon maksaa 0,0835 ?/puhelu+0,07 ?/min, kun soitetaan kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä (hinta ALV 24%) 0,0835 ?/puhelu+0,17 ?/min, kun soitetaan matkapuhelinliittymästä (hinta ALV 24%). Siivouspalvelua Puh. 0400 530 373 Myös päivystys Lakipalveluja Kalanti, p. 0440-531 188 Palveluhakemistossa säännöllistä ja edullista ilmoitustilaa! Kysy lisää ilmoitusmyynnistämme: P. 010 253 9854 Kaupanvahvistukset p. 02-855 990 www.helistola.? jatehuolto@helistola.? Vastaanotto Keskuskatu 17, Laitila Keskuskatu 25, Laitila puh. 010 253 9813 Koulukatu 7, Uusikaupunki Vihtorinkatu 2, Laitila Ajanvaraus 02 844 3386 Porakaivot, lämpökaivot, pumput, asennukset ja huollot Puheluhinnat lankaverkosta: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min ja puheluhinnat matkaviestimistä: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. LAKIASIAINTOIMISTO SIMO RAITIO OY www.sophuolto.net Rantakatu 21 Puh. puutavaraa Lakipalvelut asiantuntevasti Lounaisrannikon Osuuspankista. Soita! p. 0400-821 020 Sah., höyl
palvelemme normaalisti. ma-pe 8?16 TÄYDEN PALVELUN KAIHDINLIIKE Kullervontie 16B, U:ki, p. liike suljettu! Ma 2.11. 040 545 0695 15 TILAMYYMÄLÄSTÄ Muistathan uutuutena meiltä keskiviikkoisin klo 13.00 alkaen LOIMULOHTA! Varaathan perjantain Masan maukkaan SAVUKALAN viimeistään torstaina klo 12.00 mennessä. Eurantie 614 0400 828328 Uudet aukioloaikamme: ke, to ja pe klo 10-17 Teen Autolasien ammattiasentamo PUTKITÖITÄ iltaisin ja viikonloppuisin. Kotitalousvähennys mahd. P. 0500 325 562 KAIKKI ALAN LVI-TYÖT PÄIVYSTY PÄIVYSTYS PÄ Ä IV V YS YST T YS 24H/vrk s,6) JASÊHKÚTARVIKKEET. Laitilan Sanomat Tiistai 27. lokakuuta 2015 Pyhäinpäiväksi Hautalyhtyjä alk. Hautal Öljykynttilät Öljykyn ykyn 6 kpl Sypressi S ypres 40 cm Sypressi Sy ypre yp ess 120 cm Ruusukimppu 10 kpl 10,90 ? 4,90 ? 5,95? 17,90 ? Syyskimppu Noitakimppu 4,90 5,50 6,90 Kimput myymälässä keskiviikosta alkaen. q* Ê?q£ÇÊUÊLA 9 ?13 ->?Ì?>?Ì?iÊÓ]Ê >?Ì?>ÊUÊ*°Êä£äÊÇÈÊnxÓÎä *Õ?iÕ?Ê???Ì>Ên]ÎxÊÃ?ÌÉ«Õ?°Ê³Ê£Ó]ä?ÊÃ?ÌÉ???ÊÃ?Ã°Ê>Û°® 4IFMMJO QBSLLJQBJLLB UPSTUBJOB LMP 5ÊNÊO TZLTZO WJJNFJOFO LFSUB &%6--*4&45* 3:454,06365 t 4ZÚLTZUPSWFU t 4BWVQJJQVO TJTÊQVULFU t 1JJQVOIBUVU t 1BMPUJLLBBU t .BUUP KB QZZLLJUFMJOFFU .ZZOUJBVUP Q 7VPSJP 3BVNB Q Vuosi-inventaario perjantaina 30.10. . 050 569 7495 s info@karmiini.? Nyt meiltä myös laadukkaat kotimaiset Aura Slimline ja Pyydä S! UUTUU rjous! ta LuxLine -liukuovet s3ËLEKAIHTIMETs2ULLAVERHOTs-ARKIISIT Mittaus, asennus ja huoltopalvelut + ilmainen mitoituskäynti. HALUTAAN VUOKRATA PALVELUJA TARJOLLA PELTOA LAITILAN TAKSI 0100 85 612 Puh. 050 405 4969. Pilkington Automotive Glass PALVELUJA TARJOLLA PUTKILIIKE JUHA NURMINEN OY T:mi Simo Mäkilä 6HUWL¿RLWX DXWRODVLOLLNH UUSI LIIKE AVATTU RAUMALLA (Äyhöjärven ja Vilkuntien kulmassa) Väkkäräntie 289, 23800 Laitila p
TYÚVAATTEET
JALKINEETnMYÚSÚLJYT SALAOJITUKSET JA KAIVUUTYÖT s swww.putkiliikenurminen.? ? TORILLA Apua päivän askareisiin, asiointiin ja kotona pärjäämiseen. SOITATHAN! MYYDÄÄN LAITLAN TORIL POIKKEUKSELLISEST TORSTAIN Valtakunna toisiks parhai sautetui silakoi! SavuKuumaa s TUORETTA SILAKKAA kirjolohi kalakeittoa s+UHA
Esillä sääntöjen määräämät asiat. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Hallitus LAITILAN RESERVIALIUPSEERIT RY:N syyskokous pidetään tiistaina 17.11.2015 klo 18.00 alkaen Terveyskodissa (os. Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSIA JHL:n LAITILAN OSASTON sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 4.11.2015 Laitilan kaupungintalolla klo 18.00. 0440-120 098 Päivi Hannula p. (02) 770 2626 Tilaushinnat: 12 kk etutilaus 105,00? 12 kk määräaikainen 112,70? Ilmoitushinnat ja lisätiedot: www.laitilansanomat.? Päätoimittaja Eija Eskola-Buri p. 0400 192 548 SANITAS OY lähihoitaja opisk. Tuoreita uutisia, Lvi-asennukset . (02) 588 8902 Ilmoitusmyynti Elina Salminen p. Tarvikemyynti KOKOUKSIA LAITILAN KIRKKOKUORO RY:N syyskokous to 5.11.2015 klo 18 (kahvi klo 17.30) srktalossa. (02) 588 8906 Konttori, ilmoitukset Keskuskatu 2 Avoinna ma, ke, to, pe klo 9?12 (tiistaisin suljettu) ilmoitukset@laitilansanomat.? Henkilöasiakkaiden ilmoituspalvelu Enni Grundström p. Esillä sääntömääräiset asiat. 045-678 7936. www.romukuljetus.fi www.laitilansanomat.fi NÄYTÄ ESIMERKKIÄ KOTIHOITO SIIVOUS JA KODINHOITO (Päivi) PIENET PIHATYÖT JALKOJENHOITO (Eija) VAATEHUOLTO HALUTAAN OSTAA koukuttavia blogeja SEKALAISTA ja anna lapsellesi lukemista arvostava ilmapiiri. Jos joku on vailla anteeksipyyntöäni, niin tässä olisi sitä mustaa valkoisella. Lauhaa loppuvuotta kaikille toivottelee sijaiskärsijä! www.lannentalotekniikka.fi s Kivijärventie 336, Laitila s P. 0500 596 929 KANANUORIKOITA JA KANANMUNIA lähihoitaja, jalkojenhoidon AT www.kyheroisenkanala.? PÄIVIN KOTIPALVELU Eija Ukkonen p. 0800 398336 (ma-pe klo 6-9) Toimittaja Solina Saarikoski p. (02) 588 8904 Jäikö lehti tulematta? Ota yhteyttä jakelupäivystykseen, p. 040 524 1156 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. (02) 588 8905 Asiakaspalvelu Ritva Maantiehinno p. (02) 588 8903 Toimittaja Maria Suomi p. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Puh. AHVEN JASIIKAlLETTË s)SOA0YHËMAANLUONNONSIIKAA klo 9 alkaen 10 ?/kg Eeva ja Vesa-Pekka Rantamaa, p. Sairaalantie 8). Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouksen alussa Lounais-Suomen aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Sami Iso-Laurin esitelmä: Nuorten asevelvollisten palveluskelpoisuus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! HUUTOKAUPPOJA HIRVENLIHAHUUTOKAUPPA Suontaan metsästysmajalla pe 30.10.2015 klo 19.00. Ms Laitilan Kaiku Johtokunta Lehden julkaisija: Plari Oy, Laitila Painopaikka: Lehtitehdas, Salo, 2015 www.laitilansanomat.? Toimitusjohtaja: Jaakko Ketonen Ilmestymispäivät tiistai ja perjantai Myyntijohtaja/paikallislehdet: Sari Kuusinen, p. (02) 588 8907. 041 749 3363 p. 040-539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Keskuskatu 2, 23800 Laitila Puhelinvaihde (02) 588 8900 Telefax (02) 85008 Sähköpostit: toimitus@laitilansanomat.? ilmoitukset@laitilansanomat.? Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@laitilansanomat.? Tilaajapalvelu: SSS-konsernin paikallislehdet Avoinna ma-pe klo 8-16, puh. (02) 588 8901 Tuottaja Hanna Hyttinen p. 02 269 3434 (ma-pe 6-16.30, la-su 7-12) Länsi-Suomi: Pyhäranta ja Kodisjoki p
16.00) t e d h 4 kk lennalla i h k k 2 VAIN 80 29 Kyllä kiitos, tilaan Laitilan Sanomat lahjaksi ystävälle tai itselleni: Laitilan Sanomat maksaa postimaksun 4 kk lehdet 2 kk hinnalla vain 29,80 ? Haluan, että tilaus alkaa . . 16 Tiistai 27. Tilaukset ovat määräaikaisia ja ne päättyvät automaattisesti tilausjakson loppuun. klo 8.00 . Hinnat voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Tietoja voidaan käyttää SSS-konsernin suoramarkkinoinnissa.. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Luonnollisesti ensi vuonna ei yhdestäkään perheestä puuttune Laitilan Sanomia Ilahduta ystävääsi luettavalla lahjalla tai tilaa itsellesi nyt juhlavuoden hintaan Valitse sopivin tilaustapa. Tilaa nyt! Soita tilaajapalveluumme: 02 770 2626 (ark. 2015 Lahjan antajan nimi: Sopimus 5004008 Osoite: 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja toimipaikka: Puhelinnumero: Lehden saajan nimi: Täytä oheinen kuponki, ja tiputa postiin. Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Puhelinnumero: Tarjous koskee vain uusia kotimaan tilauksia
90 vuotta uutisia, ihmisiä ja ilmiöitä. Laitilan Sanomat
lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Nostalgia ja tulevaisuus kohtaavat Elämä ei ole ne päivät, jotka ovat menneet, vaan ne päivät, jotka muistamme. (Peter Pavlenko) Sisältö K äsissäsi on Laitilan Sanomien 90-vuotisjuhlaliite. Tiistai 27. Molemmat ovat tarjolla, ja useimmat lukijat seuraavat molempia. Menneet vuosikerrat tarjoavat myös yllätyksiä: 8. Suomessa on toki vanhempakin paikallislehtiä, mutta Laitilan Sanomien perustajat ovat olleet eturivissä paikallisen tiedonvälityksen edistämisessä. Uskoni paikallislehteen ei ole horjunut, vaikka sanomalehti elää historiansa suurinta murrosta. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Sanomalehtien liiton johtaja Jukka Holmberg äskettäin Helsingin Sanomissa: Keskustelu siitä, lopettaako digi paperilehdet kokonaan, on typerää. Se on myös paikkakunnan yhteinen muisti. Mihin katoaisi ihmisten halu tietää häntä lähellä asioista. Paikallislehden vuosikerrat ovat mielenkiintoista luettavaa: sivuille on ikuistettu tuhansia tarinoita ihmisistä, puheenaiheista ja ilmiöistä. Sen sivuilla on paljon nostalgiaa, mutta myös ajatuksia tulevaisuudesta. Toimittaja miettii juttua tehdessään, miten asia tai tapahtuma vaikuttaa kuntalaisiin ja yrityksiin ja miten kunnalliset ja valtakunnalliset päätökset vaikuttavat paikallisesti. Paikallislehtien vanhat sloganit tuttu ja turvallinen sekä lämmin ja läheinen ovat asioita, jotka ovat kokeneet come backin. lokakuuta vuonna 1988 ilmestyneen lehden pääuutisen otsikko hätkähdyttää: Pakolaisia Laitilaan. Pakolaisten vastaanottaminen oli elinkeinolautakunnan esittämä keino yrityksiä vaivaavan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Mitä globaalimmaksi maailma muuttuu, sitä merkityksellisemmiksi muuttuvat oman elinpiirimme asiat. Paikallisuuden arvostus näkyy muussakin kuin mediassa, muun muassa lähiruoan suosion kasvuna ja kaipuuna yhteisöllisyyteen. Kinastelimme erään kollegani kanssa 20 vuotta sitten siitä, ilmestyvätkö lehtemme vielä viiden vuoden kuluttua. Olin vakuuttunut, että paikallisjournalismille on kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Sanomalehti vaalii sananvapautta vastuullisesti niin paperisessa julkaisussaan kuin digilehdessä ja keskustelupalstoillaan. Paikallislehti on alueensa sielu, sydän, silmät ja korvat luettiinpa sitä sitten paperisena tai diginä. Tietoa on nykyään tarjolla monessa eri kanavassa, mutta paikallislehden uutisilla, henkilökuvilla ja tarinoilla on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan. Uutisten taustoittaminen lähelle lukijaa on toimituksemme arkea. Hanke ei koskaan toteutunut, mutta 27 vuotta myöhemmin Laitilaan tuli ensimmäistä kertaa turvapaikanhakijoita Euroopan historian pahimman pakolaiskriisin seurauksena. Sanomalehden ikänä 90 vuotta on korkea. Julkaisualustan valinta ei ole iästä kiinni - monet nuoret haluavat lukea printtiä ja ikääntyneet puolestaan poimivat uutiset tabletilta. Sosiaalinen media ja monet muut sähköiset kanavat ovat oivallisia kommunikaatiovälineitä, mutta ne eivät korvaa perinteistä mediaa luotettavana tiedonlähteenä. Paikkakunnalla on elänyt henkilöitä, joiden vahva persoona on jättänyt lähtemättömän jäljen kaupungin historiaan. Vanhat uutiset paljastavat, mikä on muuttunut ja mikä säilynyt samanlaisena. Jokainen ilmestynyt lehti on osa kotiseutunsa historiaa, jota lukijat ovat olleet eri sukupolvien ajan yhdessä rakentamassa. Mukavaa nostalgiamatkaa ja virkistäviä lukuhetkiä Laitilan Sanomien juhlaliitteen parissa! Eija Eskola-Buri Laitilan Sanomien päätoimittaja SISÄLTÖ 2 Väinö Hilanne, herra Laitilan Sanomat 3 Kyläkauppa, kohtaamispaikka 4 Yhteiskuntatietelijästä yrittäjäksi 5 Lähretäks kylil? 6 Menestysromaani syntyi Silossa 7 Kuvat kertovat muutoksista 8 Koko kylän tohtori 10 Kaupunginjohtaja Honkinen 12 Laitilan ensimmäinen tavaratalo 14 Koululaiset visioivat: Laitila ja Pyhäranta 2040 16 Rakkaus välittyy viesteissä kriisin keskellä 18 Luontaishoitola sai vieraita Oulusta asti 20 Pyhärannan reippaat urheilijat 22 Poliisi Kiiski ja nimismies Lähteenmäki 24 Kuva haastaa sanat 26 Taloustieteilijä mökkeilee Särkijärvellä 28 Laitilan värikäs bändihistoria 30 Tammi, joka on nähnyt 200 vuotta 32 Travoltan tahdissa diskoiltiin Laitilassa 34
ja ?Kun ilta ehtii 20?. Vanhoi uutissi & ilmoituksi Kun lapsi tulee wiiden vanhaksi, voidaan sanoa, että se silloin on hauskimmillaan. Lehden toimitus siirtyi Kustaa Hiekan lukutupaan vuonna 1938 uuden kirjastotalon valmistuttua. Ovi erotti kirjaston ja toimituksen toisistaan, mutta Hilanne yhdisti ne. Se ei ole witsoja saanut eikä niitä ansainnut. ole vielä liikaa kehittynyt. Ei sillä ole pahoja huonoja tapoja. Lehden ensimmäinen toimittaja oli Väinö Hilanne, joka on edelleen lehden historian pitkäaikaisin toimittaja. puhelimessa teki asiakkaisiin erityisen vaikutuksen. Hilanne oli aina pukeutunut siististi, valkoinen paita ja kravatti kuuluivat toimittajan arkipukeutumiseen. Vaatimaton olemus kätki sisälleen terävän kirjoittajan. Aina Atlannin tuolla puolen on monta setää ja tätiä, jotka joka wiikko ilokseen näkevät sen luonaan. Ja toiselta puollta ei tämäkään ?lapsi. Toimittajan työnsä lisäksi hän hoiti myös kirjastonhoitajan tehtäviä. Laitilan Sanomat Tiistai 27. EIJA ESKOLA-BURI H illitty, kohtelias, työteliäs, vaatimaton. Sellaisena laitilalaiset oppivat tuntemaan Laitilan Sanomien toistaiseksi pitkäaikaisimman toimittajan Väinö Hilanteen (entinen Hilander). Laitilalaissyntyinen Hilanne (1903-1966) oli vasta 22-vuotias aloittaessaan toimittajana Laitilaan vuonna 1925 perustetussa paikallislehdessä. Vaikka miehellä oli varmasti välillä kiirettä, hänellä oli aina aikaa jutella. Se seisoo tanakasti omilla jaloillaan ja juoksee joka wiikko ympäri laajaa Laitilaa, wieläpä kauas sen rajojen ulkopuolellekin. Hän oli mukana lehdenteossa ensimmäisestä näytenumerosta lähtien 63-vuotiaaksi aina kuolemaansa saakka. Malvon kylästä kotoisin oleva Hilanne kävi Turussa kauppakoulun ja ehti toimia ennen toimittajan uraansa toimistoapulaisena ja kansliakirjurina kunnantoimistossa. Se ei silloin wielä paiskele kiviä ikkunaan eikä kiipeile naapurin omenapuissa. Hilanteen aikana lehden päätoimittajana oli suurimman osan aikaa osuuskassanjohtaja Jussi Nolppari. Se on siinä iässä jo jättänyt wauvan kapalot, josta niin usein kuului haikea uikutus, mikä sai äidin kiireesti jättämään tärkeimmätkin työnsä ja rientämään kehdon ääreen pienokaista hyssyttelemään. Wiisivuotias on jo lakannut nyrkkejään syömästä ja vieraantunut tutista, jonka hakemisesta ja suuhun toimittamisesta äidiltä niin monta kallista hetkeä kului. Ja sen pienet jalat, joiden pääasi- Sota-aikana Hilanne oli rintamalla, ja hänen tehtäviään hoiti lehden entinen päätoimittaja Aarne Kauppila. Se ei palaa suu wääeässä koulumatkalta kotiin laiskanläksyä suoritettuaan eikä tuon isän ja äidin käteen todistusta, jossa käytön on alennettu ja ahkeruus Toimittajan työn lisäksi hän hoiti kirjastonhoitajan tehtäviä. Kaksi reipasta poikaa haluaa kirjeenvaihtoon iloisten tyttöjen kanssa. Kallas Laiitlan Sanomat 7.2.1930. nimim. ?kaukainen ystävä 24. Toisin sanoen, lapsi on hauskimmillaan. Kirkkoherra J.E. Hän kirjoitti lehteen tuoreimmat poliisiuutiset, raportoi ajankohtaisista asioista liike-elämässä ja yhdistystoiminnassa, osallistui tapahtumiin ja piti huolta siitä, että ilmoitukset ja lehdet valmistuivat ajallaan. allisena tehtävänä oli ennen potkia pois päältään äidin asettama peite, kannattavat nyt pientä ruumista ja juoksuttavat sitä kaiket päivät pitkin tuvan lattiaa. Paljon on lapsi wiiden vuoden aikana kehittynyt, mutta ei kuitenkaan wielä liiaksi. Ja me woimme tästäkin ?lapsesta. Vuonna 1954 Hilanteelle annettiin lupa käyttää tilapäistä apua tarvittaessa. Hilanne ehti töidensä lisäksi vaikuttaa myös monissa paikkakunnan yhdistyksissä ja luottamustoimissa. sanoa, että se on onnellisesti läpäissyt lapsuuden penikkataudit ja wauva-ajan heikkouden. Palvelualtis Hilanne hoiti suvereenisti molemmat työnsä. Aikalaiset muistavat Hilanteen leppoisan olemuksen. lokakuuta 2015 3 Herrasmies Hilanne oli yhtä kuin Laitilan Sanomat Lehtimies Väinö Hilanne ja Laitilan Sanomat olivat erottamaton parivaljakko yli 40 vuoden ajan. . Hilanteen muistokirjoitus 5.8. Vast. Toimittajan työ ja monet luottamustoimet muovasivat hänestä sujuvasanaisen kynäniekan, joka naputteli kirjoituskoneellaan lehteen uutisia nopeassa tahdissa. 1966 kiteyttää miehen persoonasta olennaisimman: Kaikessa toiminnassaan pyrki Hilanne olemaan huomiota herättämättä ja tehostamatta vähääkään omaa tärkeyttään. Tällainen vaatimattomuus, mutta kuitenkin asiallinen esiintyminen on aiheuttanut kunnioitusta asiakkaiden keskuudessa. Vaikka asiallinen mies olikin, hänen leikillinen äänenkäyttönsä Laiitlan Sabomien toimitus sijaitsi Kustaa Hiekan lukutuvassa vuosina 1938-1967. Hän toimi muun muassa Kukkarahastoyhdistyksessä, Laitilan Invalidit ry:ssä, Nuorisoseuran johtokunnassa, Laitilan Osuuskaupan tilintarkastajana ja Rotaryklubin jäsenenä. Lapsi seisoo tanakasti omilla jaloillaan ja juoksee joka wiikko ympäri laajaa Laitlaa, wieläpä kauas sen rajojen ulkopuolellekin. wälttävä. viikon ajalla Laitilan pt. Toisin sanoen, lapsi on wiisivuotiaana hauskimmillaan. n Tämä Laitilan Sanomatkin täyttää nyt wiidennen ikävuotensa
Untamalassa oli ainakin kolme, kertoo Laitilan Oppaiden Lea Koskinen. Kauppatoiminta lähti kunnolla käyntiin 1870-luvulla, jolloin tuli voimaan elinkeinovapaus. Kauppoja saattoi olla yhdessä kylässä useampiakin. Ostoksilla käytiin työmatkan varrella, ei enää omassa kyläkaupassa. Myös ihmisten kulutustottumukset muuttuivat. Välillä oli koululaisia harjoittelemassa, Raimo Rihtilä sanoo. Kyläkaupan arki oli vakaata. Kerran vuodessa kävi terveystarkastaja. Pienet kaupat pysyivät pystyssä, koska asukkaat tekivät ostokset oman kylänsä kaupassa. Myös politiikka vaikutti siihen, missä kaupassa kukin asioi. . Ihmiset alkoivat käydä muualla töissä kuin kotona. Raijalla oli sentään kaupoista kokemusta; 15-vuotiaasta asti hän oli työskennellyt osuuskaupoissa Leinmäellä, Salossa ja Soukaisissa. Rihtilät perustivat liikkeen vuokratiloihin Valkontien ja Vaimarontien haaraan. Samaan hengenvetoon tapahtui paljon myös perhe-elämässä. Laitilan kirkonkylään avattiin 1962 K-tavaratalo Rantapere, joka oli Suomen ensimmäisiä maaseutupaikkakuntien valintamyymälöitä. Koska autoja alkoi olla joka taloudessa, ruokaostokset oli mahdollista tehdä kauempaa kotoa. Isot marketit ja kovat tarjoukset houkuttelivat asiakkaita. . 4 Tiistai 27. Tutut kyläläiset kävivät ostoksilla ja tapaamassa toisiaan. Pääasiassa työskentelimme kaupassa kahdestaan. Kun kauppa avattiin huhtikuussa 1959, kolme viikkoa aikaisemmin oli syntynyt perheen esikoinen. Kirkonkylässä kauppoja oli kahdeksan, sivukylillä 19. Keskustaan perustettiin isoja marketteja, joiden tar- Laitilan Sanomien arkisto KYLÄLÄISTEN nuoria oli paljon, koneistuminen yleistyi vähitellen. Kauppoja sai alkaa perustaa myös maaseudulle ja kauppiaaksi ryh- tyä periaatteessa kuka tahansa. Vuosituhannen taitteessa perustettiin Osuuskauppa, jonka ensimmäiset sivumyymälät tehtiin vuonna 1907 Soukaisiin ja Seppälään. tai ainakaan ne eivät työllistäneet kaikkia. Oli lähdettävä töihin kaupunkiin, tai keksittävä jotain muuta. Vastikään naimisiin menneet parikymppiset Raija ja Raimo Rihtilä valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon. Kyläkauppoja avattiin niihin aikoihin ympäri Laitilaa. Hän kävi läpi kylmähuoneen, leipähyllyn ja katsoi, että tiskit ja käsienpesupaikat ovat kunnolliset. Ruokakauppojen välinen kilpailu alkoi kiristyä. Rihtilät ostivat vuokratorpan vieressä sijainneen tontin taloineen. Muuton jälkeen kaupan myymälätila laajeni, pieni jääkaappi saatiin korvattua kylmätiskillä. Kaupan kylkiäiseksi he perustivat kioskin. Mutta pahuksen työlästä, kun mukulat olivat pieniä, Raija muistelee.. Munkit ja pullat tuotiin Tiihoselta Vahantaan kylästä, munat ostettiin naapurin mummuilta ja papoilta. Rihtilöiden pienessä kyläkaupassa myytiin kaikkea mahdollista. . Maaseudun töitä alkoi olla rajallisesti . lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Valkontien varrella. Kyläkaupat olivat kyläläisten kohtaamispaikkoja. Kuvassa Inkeri ja Olli Lahtonen sekä Raija Rihtilä. kohtaamispaikka Lähes jokaisessa Laitilan kylässä komeili aikoinaan kyläkauppa. Oli hevosenkenkiä, nauloja ja naskaleita, ruokatarvikkeita, vaatteita, kananruokaa, muistelevat kyläkauppaa pyörittäneet Raija ja Raimo Rihtilä. Joulun aikaan kauppaan tulivat rusinat, luumut ja kuusenkoristeet. Marraskuusta lähtien kaupan nurkassa haisi joulupöydän herkku, parasta aromiaan tavoitteleva likokala. Laitilan Soukaisten kylässä oli 1960-luvulla neljä kauppaa. Rihtilöiden lisäksi kauppaa piti Halminen ja myymälät löytyivät myös Laitilan Osuuskaupalta sekä Vakka-Suomen Osuusliike Vasolta (myöhemmin Suoja). . Entiset kyläkauppiaat Raija ja Raimo Rihtilä tuumivat, että ruokakauppakulttuuri on muuttunut rutkasti vuosien varrella. Mietitään suomalaista maaseutua 1950-luvun lopulla. MARIA SUOMI S illoin oli todellista lähiruokaa. Se oli kivaa aikaa. Me ostimme tavarat pääosin Keskolta, mutta toimimme yksityisyrittäjinä, Raija Rihtilä selventää. Tänä päivänä Laitilassa on tehtävä ostokset keskustassa. Silloin lähes jokaisessa kylässä oli oma kauppansa. . Reilun vuoden päästä syntyivät kaksoset. Torpan toisessa päässä siis pyöritettiin kauppaa, toisessa päässä perhe-elämää. . MARIA SUOMI Puoli vuosisataa sitten Laitilan ruokakauppakulttuuri oli aivan toisenlainen kuin nykyään. 1930-luvulla VakkaSuomen Osuusliike (Vaso) saapui markkinoille. Kyläkauppojen tuotevalikoima vaihteli polttoöljystä suolasilliin, ja palvelu oli henkilökohtaista. . Lisäksi pitkin maaseutua kiersivät myymäläautot. Kun ihmiset alkoivat muuttaa enenevissä määrin kylistä keskustaan, kaupat seurasivat peräs- sä. Kyläkauppa oli todellinen ihmisten kohtaamispaikka. Arkea värittivät kaupparatsut, jotka kiersivät myymässä tuotteitaan. . Kun työ kaupan tiskin takana oli tehty, kioski palveli iltamyöhään. . Silloin ei hypelty kaupasta toiseen, vaan käytiin ostoksilla aina tietyssä paikassa, Koskinen jatkaa. Autoistuminen ja marketit veivät Vielä 1976 valtaosa Laitilan elintarvikemyymälöistä sijaitsi hajaasutusalueella. Pieni liike Vähitellen kauppa laajeni. Lapsia ja Oma kauppa joka kylässä . 60-luvulla Soukaisissa niitä oli jopa neljä. Yhden kaupoista perusti nuoripari, hädin tuskin 20 vuotta täyttäneet Raija ja Raimo Rihtilä. . Miksipä siis ei
Laitilalaisuuden ytimen hän oivalsi nähdessään kirkonkylällä tappelun. Pekka Siivonen-Uotila sanoo, että nuorena kannattaa kokeilla osaamistaan monella eri alalla. Hän perusti oman markkinointitoimiston, tämän Zeelandin. Laitila on hyvä brändi. On kuitenkin hienoa, ettei Laitilan brändi ole konsulttien tekemä, vaan se on syntynyt monien vuosien saatossa. Nyt täytyy pohtia, annammeko nuorille mahdollisuuden vai jumiudummeko vanhaan. Siivonen-Uotila on varma, että tulevaisuudessa yrittäjien ja työntekijöiden intressit lähenevät toisiaan. . Asunut nuoruutensa Laitilassa . MARIA SUOMI S iivoset muuttivat töiden perässä pääkaupunkiseudulta Raumalle ja sieltä Laitilaan, isän synnyinpitäjään. Sitä kannattaa vaalia, muttei museoida, markkinointitaituri jatkaa. Vaikka Laitilan keskusta on millainen on, entisen kotikuntansa tulevaisuuden mies näkee hyvänä. Hänellä on hallitusjäsenyyksiä, hän auttaa yrityksiä markkinoinnissa ja myynnissä. Ihan vain esimerkkinä. Kuten yrittäjyyteen kuuluu, miehellä on kontollaan onnistumisia, mutta myös karvaita tappioita. . Neljän kaveruksen voimin alettiin tehdä limonadia. Yritän hoitaa hommat hyvin, ottaa oppia menneistä ja välttää virheitä, Siivonen-Uotila luonnehtii. Pekka Siivonen-Uotila tuntee suurta sympatiaa monia nuoria kohtaan. Harrastaa lukemista. Vaikka vihannesyrityksen päävastuu on siirretty jälkikasvulle, ovat Raija, 76, ja Raimo, 78, edelleen auttamassa peltotöissä sekä myyntihommissa. 5 Pekka Siivonen-Uotila on täydestä sielustaan yrittäjä. Toisaalta lama muutti elämäni polkua, sen takia olen nyt yrittäjä. Kun vastavalmistuneelle ei ollut töitä, niitä oli keksittävä itse. Elettiin vuotta 1995. Keskusta ei olekaan ihan niin idyllinen, se on samanlainen kuin missä tahansa pienessä maalaiskaupungissa, hän harmittelee. Pekka Siivonen-Uotila Laitilan Sanomissa vuonna 1981. . Kyläkaupoissa oli palvelumyynti eli asiakkaita todella palveltiin. Suurin osa yrittäjistä ei huku säädöksiin ja normiviidakkoon. Jotkut alat hukkuvat, SiivonenUotila muotoilee. Kansainvälisesti verrattuna pohjolassa on hyvä ja helppo yrittää. . Laitilan Sanomat Tiistai 27. Tunnetaan mm. Loppu onkin historiaa; alun perin muutamaksi kesäksi ajateltu limsamyynti poiki Kasitien ja Kaukolantien kulmassa seisovan tehtaan. . Hän sai solvauksesta Herkuleen voimat ja hyökkäsi raivolla uudestaan isomman kimppuun. Silloin munapitäjään muuttanut Pekka Siivonen-Uotila oivalsi, mitä on laitilalaisuus. . Asiakkaita ei enää yksinkertaisesti riittänyt. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan yhtenä perustajana . . Pekka Siivonen-Uotila muistuttaa, että Laitila-sana herättää positiivisia ajatuksia maalaiskaupungista. . Pienempi oli luonnollisesti alakynnessä. Isompi mies alkoi soimata pienempää: ?Siitäs sait, sinä saatanan pienviljelijä?. Pienempi nuorukainen tulistui. Asiakkaat eivät enää tehneetkään pääasiallisia ostoksiaan lähikaupassaan. . Suljimme kaupan elokuun viimeinen päivä 1974, Raimo Rihtilä kertoo. Kun oma kauppa oli suljettava, avautui elämässä uusi vaihe. Perheen teini-ikäinen poika aloitti Laitilassa yläkoulun. Eräänä perjantai-iltana poika sai vanhemmiltaan luvan mennä ulos uusien luokkakavereiden kanssa. Sormet näppäilevät kiivaasti Macbookkia. Yhtä lailla Zeelandin yrittäjä voisi istua töiden ääressä kotonaan Raadelman kartanossa Piikkiössä. Yrityksen perustamisen kynnystä tulisi laskea, jotta nuoret pääsevät paremmin kokeilemaan rahkeitaan. Uusiutumisen paikka on nyt. Työmarkkinat muuttuvat globaalin kilpailun ja digitalisaation myötä. Julkinen sektori, se on Pekka Siivonen-Uotilan mielestä liian suuri. . lokakuuta 2015 Lama ajoi yhteiskuntatieteilijän joukset vetivät väkeä. Zeelandin lisäksi hän on mukana monessa elintarvikeyrityksissä: Perniön lihassa, Pita Factoryssä, Kalarannan vihanneksessa, Helsingin makkaratehtaassa ja Hunajayhtymässä. Ruokaostokset on siis tehtävä keskustassa. Tämän päivän marketit ja entisajan kyläkaupat eroavat paljon toisistaan. Kun löysimme Aarikan Ramin, lopetin toimitusjohtajan työt Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa. Siivonen-Uotila jatkoi Helsinkiin ja töihin mainostoimistoon. Yrittäjyyskärpänen oli kuitenkin purrut jo liian pahasti. Kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Syntynyt Vantaalla, asuu Kaarinan Piikkiössä. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja kaksi koiraa . Tai sitten hän voisi Tajusin, että tämä on ihan erilainen paikka kuin vaikkapa Rauma olla Helsingissä, Salossa, Uudessakaupungissa tai Tampereella. Siivonen-Uotilaa voi mutkatta kutsua ketjuyrittäjäksi. Sitä kun laitilalaiset nuoret tekivät; kokoontuivat viikonloppuisin hengaamaan kirkonkylälle. Poika näki jo kaukaa, että nuorisojoukon keskellä oli meneillään tappelu. Kahden miehen kahakka ei ollut reilu, sillä kamppailijat olivat räikeän erikokoisia. Pääkaupunkiseudulla ajatellaan, että Laitilalla on Suomen kaunein, maalaisidyllisin kirkonkylä. Jos turisti tulee Laitilaan, pettymys on suuri. Hän muodostaa sanansa tarkkaan. . Tajusin, että tämä on jotenkin ihan erilainen paikka kuin vaikkapa Rauma. Aikanaan kauppias leikkasi itse asiakkaalle palat makkarasta, maito ja piimä myytiin kannusta. . Hän ihailee suuresti isovanhempiensa yrittäjyyttä ja rohkeutta. ei pystynyt vastaamaan siihen valmisruokien ja tuoretuotteiden valikoimaan, johon isot marketit pystyivät. Moni kauppias pani lapun luukulle viimeistään 1980-luvun lopulla. . Laitilalla on kiitettävä sijainti ja kaupungissa vallitsee tekemisen meininki. Yritteliäs pariskunta tarttui nopeasti seuraavaan haasteeseen. Rihtilät ostivat peltomaata ja rakensivat kasvihuoneita. Vaikka olin 13-vuotias, kun muutimme Laitilaan, ehdin saada laitilalaisen identiteetin. Olen lapsellisen innostunut uusista asioista. Hän opiskeli Turun yliopistossa poliittista historiaa ja valmistui 90-luvun lamaan. . Nyt on itsevalinta, Raimo Rihtilä vertaa. Kyläläisten kohtaamispaikka on muuttunut tarjousviidakoksi, arjen pakolliseksi pahaksi. Kirjoittaja on Raija ja Raimo Rihtilän tyttären tytär. 48-vuotias. Kaupunki tunnetaan kananmunista, mutta monesta muustakin. Kun joku Helsingissä kysyy, mistä olen kotoisin, vastaan olevani Laitilasta. Tänään 48-vuotias SiivonenUotila istuu Turun Logomossa, markkinointitoimisto Zeelandin konttorissa. Elinkeinoelämäkin voi hyvin. . Se oli synkkää aikaa. Eikä vain tuotevalikoimassa ja pinta-alassa, vaan myös käytännöllisesti ja henkisesti. Alettiin viljellä vihanneksia: porkkanoita, sipuleita ja varhaisperunaa. Niiden on pakko yhdentyä, koska johtaja ja työntekijä ovat samassa veneessä. Itselläni ei ollut nuorena mitään rajoitteita, kuten perittyä maatilaa, joten sain tehdä mitä ikinä keksinkin. . Jos yhteispeli ei toimi, ei ole yritystä. Torpan toisessa päässä pyöritettiin kauppaa, toisessa päässä perheelämää. Vähittäiskauppa käy hyvin nykyäänkin. Yrittäminen on Suomessa pohjimmiltaan helpompaa kuin julkisesti annetaan ymmärtää. Koulutukselta yhteiskuntatieteiden maisteri . Kesäasukkaat pitivät pitkään kyläkauppoja pystyssä, Lea Koskinen kertoo. Lea Koskisen haastattelun lisäksi jutussa on käytetty lähteenä Laitila 1900-luvulla -teosta. Kyläkaupoissa oli laaja valikoima. Ketjuyrittäjä miettii pitkään, kun häneltä kysyy, millaista on yrittäjyys Suomessa lokakuussa 2015. Myymistyö jatkui, nyt toreilla ja tukkukaupoissa. yrittämään Soukaisissa ei ole ollut omaa kauppaa enää vuosikymmeniin. Mies sopii mainosalan miljööseen kuin nenä päähän: tyylikkäät vaatteet, silmillä trendikkäät pokat. Hyvällä identiteetillä pärjää, oli kunnantalo missä tahansa, Pekka Siivonen-Uotila sanoo. Pekka Siivonen-Uotila . Yrittäjiä mahtuu Suomeen lisää
Samalla koitti kovasti villitykseenkin. Bändisoittoa ja yleisurheilua harrastin itsekin, mutta muista mainituista ei ole kokemusta. Sinappi, ketsuppi ja kurkkusalatti hokemaa mm. Velipuolikuusta ja Hymyhuulista, joissa mahtisonneina Aki ja Turo. KatuMopot ja niiden virittely olivat tappelut ovat aina kuuluneet nuor- On helppo palauttaa mielikuvaan ajan henkeä. Olimme nuorisoa, jota kahdeksas matkustaja kuuluu en- varmasti kirottiin. Ugi -kamppailuja. Mutta, tämän ajan nuoret ovat sa 80-luvulla alkoivat yleistyä ne sitten huomisen vanhempia. huiman suorituskyvyn kotitietokoneet Vic 2o ja Commodore 64. Marko Laihinen Nykyajan kersoilla voisi niiden hitauden ja alkeellisuuden edessä Kirjoittaja on Turussa asuva kirjaiolla hämmästeltävää. 6 Tiistai 27. Mutta jokainen simmäisiin vuokraleffoihin minkä sukupolvi lähtee kasvamaan edelnäin. VHS-videonau- vapautta ja vanhempien sallivuutta hurit oli iso mullistus - saattoi kat- tai välinpitämättömyyttä nykyiseen soa elokuvia milloin vaan! Alien ja verrattuna. Kesäaikaan jengiä parvei- ja nuoruusvuosistaan. Rexonan lisäkeräskin laitilalainen muusikko lu- si tuoksuu ehkä Mum, Poison ja ennehti yrjönsä jälkeen. spearmint-Jenkki; Hellä Mietonen Raisu kännäys oli yleistä myös ja XZ Shampoo. flikkojen piirissä - kossua spraitilTakapenkillä heiluu karvanola ja minttusuklaata pat lärviin ja jos vuosi 1985, niin kippaantui roimalla c-kasettisoittimesta vouvaa vankaadolla. Legendaarisen Kepan Ullan avausrepliikki muistetaan. Huimimmat kiiturit ten miesten huvittelumuotoihin. Eri tavoin ulkoa ja sisältä tuunattuja autoja on Sokoksen parkkipaikkarivi täynnä. Oli jäsentenvälisiä ja russa. Niitä sitä rakkautta siosta kahvan keskinäisiä välejä piti lämmössä tehtiin. Oli tuo mainittu autoilevan väen Ne todella Aimon grilli, hirsimökkinen toimintavarmat Eskon grilli ja Kepan grilli, jossa vasemmalta luukulta nmt-puhelimet paikkakunnan paras irtokarktulivat myöhemmin. kivalkoima. sisuilla aateloituna - ja baumien, sakean tupakin ja Brut sepä olikin mureaa likööriä, kuten 33:n yhdistelmää. Hän tulivat myöhemmin. toimi Laitilan Sanomien toimiTelevisiosta irtosi toki 80-lu- tuksessa työharjoittelijana vuonna vullakin käyttökelpoista läppä- 1994.. Tai kuka käännöstä näki suosittu bändipaikka Kalannin ur- teki ja kuka ei. pyörteen benheilutalo ja sen ulkoalueet. Auton ajokortti oli monelle lai- satankin pinnassa. Kilpavarustelu on kovaa, monilla stereoviritykset ovat monta kertaa koslaa arvokkaammat. Kuskeja on liikkeellä ajamassa sitä kuuluisaa korttelirallia. Ne ?todella lija ja kulttuurin moniottelija sekä toimintavarmat. tai oikeammin, lähretti kyläl. Meinaks lähti kyläl ehtost? M uistista tuiskuttaa talvisia kuvajaisia, joissa äänekästä porukkaa notkuu vähän joka nurkalla. Ja juomaa. sia, mutta vanhemmilta rauhaisia ta. oleminen ja hengailu oli todella huonoja kokemusmuisto- ka harvinaisia - Yamaha RD mulletkeää. Makkaraperunat tai lihapiirakka kahdella nakilla ja lasipullo Cokista. Yläasteella syntyneitä uusia Laitila oli välillä varsinainen pikku hökkeleitä illanviettoihinsa. kaverisuhteita vahvistettiin vapaa- fordlandia - vanha- ja välikoppaisia Eräskin paloi Koveron puskissa ja Kepan grillissä oli paikkakunnan paras irtokarkkivalikoima. huonommalla tuurilla olisi kärventynyt ihmisiä mukana. Muita tuon ajan harrasteita laitilalaiselle nuorisolle tarjosivat mm. Jyske, kirjasto, partiotoiminta, 4H, musiikkiopisto, seurakunta, VPK ja tanhukerhot. Jotkut vetää huurussa mopoilla - pipot ehkä päässä - ei ollut kypäräpakkoja. Ei niin kovin suuri ihme, että keskustassa asuneita raivostutti tuo jokaviikonloppuinen karnevaali. Eli arvon nykynuoriso, kyllä näillä nykyisillä keskustan shikaaneilla, liikennemerkkijärjestelyillä ja korokkeilla on tietyt historialliset syynsä. Rokkipojilla oli etunaan Laineen talon ja Ahtalan treenikämpät. Kovanyrk- tai sata-ampkeista, joihin kisimmät pahikset olivat hyvin perinen, jossa tuupattiin katai lihapiirakka tiedossa. kaikki ikkunat sikymppinen kahdella nakilla ja Poliiseilla ja terveyskeskuksessa olivat umpihuupytty ja kaasalasipullo Cokista. piisasi töitä. Tämän päi- haa heviä, tuoretta Popedaa tai ZZ Hajucoctail on vän äiteinä tuskin voi- Topin Afterburneria. Koverossa oli grilli-kioski ja Heikkilän Plussa teki sunnuntaikauppaa. man ja nuorisotyöntekijänkin tieKalannin Kylähiiden grillistä sai dolla arvioi omaa nuoruusaikaa, vuokrattua myös videoita, Tähtivi- niin olihan siinä monenlaista villiä deo oli Laitilassa. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat 1980-luvulla kokoonnuttiin kesät talvet viikonloppuisin keskustaan . Kas siellä ri, joiden anLaitila vs. Kyydissään niitä, joilla on otto päällä. Risteyksiä kaahitaan takavetoisilla lumi pöllyen ja pakarit rääkyen. Stereot jumputtaa, ikkunasta huudellaan hävyttömyyksiä. Ritari Ässä oli kova sana; Hill Street Bluesia, Dallasia ja Dynastiaa unohtamatta. nmt-puhelimet Laitilan Sanomien kolumnisti. Tosin niissäkin killui välillä yhteiskunnan munalukko ovessa, kun ulkomusiikillinen meno oli äitynyt liian hulppeaksi. ajalla - usein juopottelun tuoreella escortteja, taunuksia ja myöhemmin sierroja pörräsi muotivehkeeihanuudella. Lahdenvihreittein, koskenkor- nä kaduilla paljon. van ja tujujen viinien lisäksi alaJos sitä 30 vuoden takaista auikäisillä oli liikkeellä paikallisilta tomuistikuvaa nuuskaisee sisältä, tuottajilta suomalaisugrilaista kil- niin hajucoctail on jotain wunderjua - mm. Osalta lähti listi meininkiä vauhdin ja metelin li, hoiperteli, autoili ja jörni siellä henkikin. osalta. Kulkivat reilusti Laitilan urheilutalon diskot, tilalaiselle nuorelle se Juttu - it- yli satasta tunnissa. Rauman Ooperi ja Lallintalo Köy- senäistymisen ja oman vapauden Mopomeininki liittyy kämppäliössä olivat myös suosiossa. iso vaihde. Jokainen muistaa 80-luvulta Kirikalliolla. myös Laitilan keulimiskunkun. Rakkautta fordlandiassa Mutta oli se villiä touhua. MaaseutunuorisolMagneettina kylille hengailuun odotettu ravintolaikä ja valinnat la oli tahtomusta rakentaa ulkoraoli tietysti muiden nuorten seura kasvoivat: sisätilaa, bändejä ja dis- kennuksiin tai metsänsyrjiin pahaija odotukset säpinästä ja sutinas- komeininkiä. mennään toistasataa Valkojärven keskusyhdistelmää. Kah, niiin ne normaa- suoralla Aimon grillin suuntaan. tassa, liuden rajat siirtyvät. tuossa Mopot vireessä Kun meininki oli poliisien valvomassa ?ulkoilmanuoriso- tätä, niin monella on myös niitä Moottoripyörät olivat tyyreinä aitilassa. Ketkä olivat kaapelitv:n piirissä, pääsivät Laitilassakin varhain nauttimaan Sky Channelista ja Music TV:n ohjelmista. Nuoruuden veteraanin loppuanalyysi Paljon jää tarinaa ulkopuolelle. Kylällä ollessa tankkaus tapahtui Mutta jos tämän päivän vanhemgrilliruualla. se Sokkarin rakentuivat Kepan grillin edustalla tuli pitää parkeissa ollut pienipyöräivaransa varsinkin ravintoloiden corolla, lada sistä PV SuzuMakkaraperunat valomerkkien jälkeen. Unohtumattomasti. listen lähtökohdista ja senhetkiset Pienten piipittävien elektro- kasvatustietämykset ovat ne mitkä niikkapelien ja digikellojen kans- on. Niin pirun Villiä vat edes kuvitella, että kovalla volyymilla, että takatukat wunderbaumien, menoa omat tyttäret bailai- ja neonväriset olkatoppaukset viutupakan ja Brut 33:n sivat samoilla asetuk- huu sivuikkunoista eteenpäin kun Kesällä silla kuin he aikanaan
Tänä vuonna se sai Vuoden kirja -palkinnon ja Kiitos kirjasta -tunnustuksen. Kirjaa on myyty yli 50 000 kappaletta ja käännetty viroksi ja hollanniksi. Näiden lisäksi käännösoikeudet on myyty kahteentoista maahan. Tammikuussa Turun kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa romaanin pohjalta tehty näytelmä. Tunnontarkka aineistonkerääjä Menestysromaani syntyi tarkoittamatta, mutta ei helposti. Nyt tuvan ja kaksi kamaria käsittävässä asumuksessa vietetään kaikki mahdollinen vapaa-aika ympäri vuoden. Uutta kirjaani varten tarkistin esimerkiksi sellaisen asian, että jos vuonna 1956 käveli Oulun Piirimielisairaalaan niin paistoiko aurinko niskaan vai kasvoihin. Tuntui ihmeen tutulta. Kirjoittaminen on minulle helppoa ja kirjoitan nopeasti, 15? 20 liuskaa päivässä. Suuri osa tehtiin itse, osan teki ammattimies. Tiesin välittömästi, että tulen viihtymään täällä. Tommi Kinnunen Kirjailijaksi puolivahingossa . PIRKKO VARJO laajeni, osat vaihtoivat paikkaa. . Sitten kun aineisto on koossa, kirjoittaminen sujuu, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että teksti olisi kerralla valmista, Kinnunen kertoo. Uuden romaanin nimi on Lopotti ja se ilmestyy ensi vuoden helmikuussa. Vuolaasti kiitetyn esikoisromaanin tarinat olivat ensin novelleja. . Niinpä 1800-luvulla rakennetusta punaisesta torpasta tuli pariskunnan remonttiprojekti ja vapaa-ajankoti. Mökin portilla kulkee yksi raja, sen yli toimittajilla ei ole asiaa. Samanlainen neljän tien risteys kuin kotona. Olimme juuri ostaneet mökkipaikan ja olin Silontien liittymässä lapioimassa siltarumpua auki. Ohi ajoi pyörällä mies, joka katseli minua jo kaukaa. Tästä sinä tykkäät, mies huusi puolisolleen, jonka kanssa oli lähtenyt mökkiä katsomaan. . Kohdallani hän pysähtyi ja kysyi, olenko niitä jotka ovat vanhan torpan ostaneet. Kun myönsin, hän kätteli ja sanoi: Minä olen tämän kylän hullu ja pyöräili pois. Mitä ihmettä? Ensimmäisellä kerralla keskustassa oli pakko pysähtyä Vihtorinkadun ja Keskuskadun risteyksessä. . Heidän tarinansa haluaisin kertoa.. Vapaaksi kirjailijaksi hän ei kuitenkaan aio. . Olen ennen kaikkea opettaja. Esikoiskirjan saama poikkeuksellisen suuri huomio pakotti Kinnusen vetämään nopeasti rajat julkisuudelle. Hän oli vienyt ne kustantajalle ja sieltä tarjottiin kustannussopimusta. Luulin ensin, että se on pilaa. Neljäntienristeys kertoo neljä toisiinsa lomittuvaa elämäntarinaa. Kärvässi. Romaani valittiin Finlandia-ehdokkaaksi ja se oli ehdolla myös Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Ensimmäinen, minkä hän näki, oli kaunis, punaruskea kakluuni. . Tämäkin kirja on syntynyt pitkälti Silon mökissä. Kinnunen oli keväällä kolmen kuukauden virkavapaalla kirjoittamassa. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Teen myös miellekarttoja. Siellä syntyi myös kirja Neljäntienristeys, joka kymmenen vuotta myöhemmin oli Finlandia-ehdokkaana. Ensimmäinen muisto laitilalaisista Kielimuuri ja murrelämys Silon torpassa tehtiin iso remontti. Kustannuspäätöksen jälkeen Kinnunen teki vielä kymmenen eri versiota ennen kuin hän itse ja WSOY:n kustannustoimittaja Mikko Rouhiainen olivat tyytyväisiä. Siihen minulla on ihan liian paljon asuntolainaa. Kirjailijalle maaseutu tarjoaa työrauhan, varsinkin kun mukana ei ole televisiota eikä internetiä. Kuusamossa syntynyt ja Turussa asuva Kinnunen ei tiennyt Laitilasta juuri mitään. Tieosuuskunnan kokouksessa opettajasta tehtiin itsestään selvästi sihteeri. . Taustatyöhön ja yksityiskohtien tarkistamiseen menee aikaa, olen niissä sairaalloisen tarkka. Linnui. Näytin ne kaverilleni, kirjailija Joni Pyysalolle ja pyysin katsomaan, onko niistä mihinkään. Yksi verraton etu mökissä kuitenkin oli: se oli halpa. Kirjoittaminen sujui parhaiten mökillä viikonloppuiltoina, kun puoliso oli nukkumassa. Kirja koottiin flyygeli, jotta tietäisin, mitä sen sisällä on. Tai ehkä et sittenkään? Mökin sisäkatto oli notkahtanut, lattia samoin. Maria, Lahja, Kaarina ja Tommi Kinnusen esikoiskirja oli Finlandiaehdokkaana viime vuonna. Kuva: Miikka Tiirakari Onni ovat hyviä ja hyvää tahtovia ihmisiä, jotka eivät osaa tai pysty elämään sellaista elämää kuin haluaisivat. Voi olla, että meidän mökkimme entiset asukkaat viime vuosisadan alusta ovat mukana. Pian naapurit tulivat tutuiksi. Julkisuudessa ei esitellä myöskään perhettä eikä vaatekaappia. Mielessä kuplii jo kolmas kirja. Ehkä siinä on jotain Laitilastakin. . Kirjoitin tunnollisesti puheet ylös, mutta en ymmärtänyt niistä mitään. Minulla ei ollut koskaan mitään haaveita kirjan kirjoittamisesta, Kinnunen sanoo. Hän kävi yhden syksyn Turun työväenopiston proosakurssilla ja kevään Kirsti Ellilän kirjoittajakurssilla mutta ei kuvitellut tekevänsä romaania. Istuin myös puoli päivää pankissa tutustumassa sijoittamiseen ja minua varten purettiin ja T alvella 2004 äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen tiiraili likaisen ikkunan läpi vanhan mökin sisätiloihin Silossa. lokakuuta 2015 7 Tommi Kinnusen menestysromaani syntyi Laitilassa
Kuva meistä. Laitilan Sanomat esittelee kuusi tuttua paikkaa, jotka on ikuistettu mustavalkoisiin valokuviin 1900-luvun alkupuoliskolla. Vierellä on otokset, joista näkee, miltä samat paikat näyttävät tänään. Mustajärven rantasauna on aktiivisessa käytössä ympäri vuoden. Kappelimäen koulu sijaitsee tien päässä. Kuten monessa muissakin suomalaisissa kunnissa, keskustan näivettymistä on pelätty Laitilassakin. Toistaiseksi palveluita on kuitenkin riittänyt hyvin. Maria Suomi. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Kuvakertomus maaseudun kaupungista . Otos ikuistettu 1933. Kuva: Karrakosken kokoelma (Laitila 1900-luvulla) Munat, vihannekset, maatalous, virvoitusjuomat . Vanha Sainion liike on remontoitu hiljattain entiseen loistoonsa. 147-vuotiaan paikkakunnan kasvot on monta kertaa aikojen saatossa pesty ja toisaalta taas kurattu. Kaupungin kehittymiseen ja nykyiumiseen ovat senlaiseksi muokkautum vaikuttaneet niin politiikka, arvot kuin yleismaailmalliset aatteetkin. K Kunnallisen toimialan laajeminen näkyi monenlaisina uusina palveluina, yksi esimerkki oli 1975 rakennettu uu Mustajärven sauna Padolla. niistä vuonna 1868 perustettu vakkasuomalainen Laitila tunnetaan. Laitilalaisuus ei ole vain asumista tietyllä paikkakunnalla, se on paljon syvempää: iso osa identiteettiä. Valotolpissa kiertää sähkö, tienpintoja on asfaltoitu ja kävelyväylä nostettu korokkeelle. Valkojärvi on kuivattu pelloksi. Suuri osa keskustan vanhoista puutaloista sai väistyä uusien nykyaikaisten betonihallien myötä. Maalaispitäjästä tuli kaupunki 1986. Maria Suomi Tämä tienpätkä on nykyään monen koululaisen kulkureitti. MARIA SUOMI Keskustan kapeaa sivuraittia kutsuttiin lemmenkujaksi. Se, miltä ympäristömme näyttää, on kuva ajastamme. Kanaja kone -maatalousnäyttelyn aikaan otetussa kuvassa odotetaan presidentti Urho Kekkosen saapumista Laitilaan. Kuva: Pirkko Parkkinen (Laitila 1900-luvulla) Vihtorinkadun ja Keskuskadun risteys on Laitilan ydin. Kaunis järvi puhtainee vesineen houkuttelee uimareita. ta. Lähteenä käytetty Laitila 1900-luvulla -teosta (2002) Laitilan keskusraitti 1957. Kuva: Laitilan kaupungin M kokoelmat (Laitila 1900-luvulla) ko Muuttuva kaupunki on elossa oleva kaupunki. 8 Tiistai 27
Turvaamme asiakkaittem lahitapiola.? kaikissa käänteissä. Osuuskaupat ovat vahvoja oman alueensa tuntijoita ja kehittäjiä. Tervet uloa. 9. Kuva: Karrakosken kokoelma (Laitila k 11900-luvulla) Tie on säilytetty vanhalla paikallaan. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Vuonna 11906 kuvatussa otoksessa vasemmalla o sseisoi Talan talon ssilloin omistanut Blomin kauppiasB pariskunta. p Kuva: Viktor Auer, K Turun maakuntaT museo (Laitila m 11900-luvulla) = yhteistä etua Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään. Kentän vihkiäisiä juhlisti myös uusi suojeluskunnan talo. Kuva: Karrakosken kokoelma (Laitila 1900-luvulla) Laitilassa liikutaan yhä paljon. lokakuuta 2015 Kodjalaa vuodelta 1923. K Vuosisadan alussa maaV sseutu alkoi modernisoittua. ovat asiakasomistajille maksuttomia. Talan kahvila on ollut vuodesta 2001 Tiihosen kahvila. Rakennus seisoo yhä komeasti paikallaan. Se on yhä yksi pitäjän keskeisistä kohtaamis- ja herkuttelupaikoista. Nuorisoseuran sorakenttä jäi käytöstä, kun Laitilan ensimmäinen liikuntalaitos, urheilukenttä valmistui vuonna 1939. S-ryhmän osuuskauppojen tulos käytetään oman toimialueen hyväksi asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista. Kuva otettu läheltä nykyisten Kodjalantien ja Vidiläntien haaraa. Onnittelut 90 vuotiaalle! Osuustoiminta T Tässä talossa on ttoiminut kahvila keskeytyksettä k 11900-luvun alkupäästtä lähtien. käyttötili, verkkopankki ja S-Etukortti Visa . Tervetuloa! HESBURGERIT:PRISMAN RAVINTOLAMAAILMA, ABC KORTELA JA ABC LAITILA S-Pankissa peruspankkipalvelut . Ne investoivat, työllistävät ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia. MEILTÄ SAAT S-ETUKORTILLA BONUSTA S-Etukortilla kannattaa myös maksaa! S-ryhmän Suomen toimipaikoissa voit saada Bonuksen päälle myös 0,5% maksutapaetua, kun maksat ostosi S-Etukortilla. Lue lisää: s-kanava.fi/ maksutapaetu OSUUSKAUPPA KEULAN ALUEELLA BONUSTA MYÖS MEILTÄ Helmikuussa aukeaa uusi Kello ja Koruliike Raumalle Prismaan. LähiTapiola ssa tiedet n epätodeninkoje ufovah larin toden näköis yys kuin me elämää sen näköis yys. Suojeluskunnan talo on nykyään urheilutalo. miten varova iElämä ei ole aina reilua, oli sitä sitten ään niin hirvikonen tahan sa
Kyllä se taisi olla aikamoinen asia silloin, kun tohtori Kumpula sai pojan. Perheeseen syntyi vuosina 1933?43 kolme tytärtä. Laitilan Sanomissa huhtikuussa 1947 julkaistussa ilmoituksesssa eräs huhupuheiden uhri todisteli terveydentilaansa: Tri Kumpulan todistuksen mukaan minussa ei ole eikä ole ollut sukupuolitautia. Lääkäri vuorokauden ympäri Risto Kumpula muistelee isänsä olleen lähes aina töissä. Turun lääninsairaalassa eräs lääkäri kysyi kerran laitilalaiselta potilaaltaan, miksi hän oli tullut Turkuun leikkauttamaan umpisuolensa, kun Laitilassa on läänin toiseksi paras kirurgi. Tunnollisesta ja taitavasta kunnanlääkäristä tuli lähes 30 vuoden aikana laitilalaisille eräänlainen isähahmo, johon luotettiin ja jonka puoleen saattoi kääntyä vaivassa kuin vaivassa. Oli talvi ja menimme sinne hevosen vetämällä reellä. Kumpula käytti talvisin susiturkkia, josta tuli hänen tavaramerkkinsä. Koko Laitilassa olonsa aikana hän oli vuosia ainoa lääkäri koko kunnassa. Risto Kumpula kertoo kaivanneensa usein isänsä läsnäoloa. Ison lappilaisen maatilan lapsista Arvo oli ainoa, joka lähti opiskelemaan. Kumpula ei ollut saanut kirurgin koulutusta, mutta käytäntö oli opettanut hänet siihen. Turkki sai Arvo Kumpulan kuoltua uuden tehtävän perheen joulunvietoissa. Muistan kuinka ollessani neliviisivuotias isäni otti minun mukaansa, kun hän sai hälytyksen sairaalaan. EIJA ESKOLA-BURI M iten Sodankylän pienessä Kieringin kylässä kasvaneesta suurperheen kasvatista Arvo Kumpulasta tuli eräs Laitilan historian legendaarisimmista henkilöistä. Perheen koti oli metsässä tiettömien taipaleiden takana 70 kilometrin matkan päässä Sodankylän keskustasta. . Hän päivysti ympäri vuorokauden ja usein hän lähti keskellä yötä sairaalakäynnille. . Laitilalaisten ei tarvinnut aina mennä muualle leikattavaksi, sillä Kumpula hoiti nekin hommat. Minusta puhuttiin aina tohtor Kumpulan poikana eikä koskaan Ristona, hän naurahtaa. Laitilan kunnanlääkärin lahjakkuus opittiin pian tuntemaan Turussa asti. Aino Nurmisen, josta tuli hänen vaimonsa. Arvo Kumpula sai Laitilasta kunnanlääkärin paikan vuonna 1932 ja muutti nuorikkonsa kanssa Länsi-Suomeen, joka oli molemmille ennestään vierasta seutua. 10 Tiistai 27. Yhdestä perhettä yhdistävästä tavasta hän piti tiukasti kiinni: lounaus nautittiin joka päivä kello 12. Nuorin tyttäristä menehtyi vuonna 1945, samana vuonna syntyi perheen kuopus Risto. . Millainen mies oli tämä tohtori Kumpula, jonka persoona jätti vahvan muistijäljen paikkakunnan historiaan? Lähdin ottamaan asiasta selvää Poriin, jossa asuu hänen poikansa Risto Kumpula. Nostan isälleni hattua, että hän oli 1900-luvun alussa päättänyt lähteä kansakoulun jälkeen Rovaniemelle keskikouluun ja sieltä Ouluun lukioon. Kumpula hakeutui ylioppilaaksi valmistuttuaan Helsinkiin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Risto Kumpula muistelee ajaneensa polkupyörällä keskikoulusta kotiin kesken koulupäivän perheen yhteiselle aterialle. Kumpuloiden talo on nykyisin Anttilan talona tunnettu iso puutalo, joka sijaitsee keskustassa terveyskeskuksen läheisyydessä. Perheen kotihengetär oli Rauha Ahava, josta tuli Risto Kumpulalle toinen äiti.. Hän oli mukana vauhdittamassa yhteiskoulun perustamista ja toimi koulun johtokunnan puheenjohtajana. Perheenisänä täystyöllistetty lääkäri oli etäinen. Siellä hän tapasi nuoren neitokaisen, umpistadilaisen Sörnäisten ?friidun. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Arvo Kumpula oli itseoppinut kirurgi. Hän oli niin taitava leikkaamaan, että nautti suurta arvostusta paitsi potilaiden myös kollegojensa piirissä. Kuva on Risto Kumpulan kotiarkistosta. Arvo Kumpula - legendaarinen lääkäri Tohtori Kumpulan kuolemasta on kulunut 55 vuotta, mutta hänestä puhutaan vieläkin. . Eläkkeellä oleva apteekkari kertoo isänsä kasvaneen kahdeksanlapsisessa perheessä. Kun turkki oli palvellut aikansa joulupukin asuna, se lahjoitettiin Kauppilan museolle. Energisenä ihmisenä hänellä riitti virtaa toimia monella tavoin yhteisönsä hyväksi. Sodan aikana Kumpula toimi sotasairaalan lääkärinä ja sai lääkintämajurin arvon vuonna 1944. Kunnanlääkäri joutui joskus tietämättään myös puhdistamaan kuntalaisten mainetta. Hänen vastaanotolleen tultiin muualtakin kuin Laitilasta pitkien matkojen takaa. Kunnanlääkäristä tuli lähes isähahmo, johon luotettiin ja jonka puoleen saattoi kääntyä olipa vaiva millainen tahansa. Arvo Kumpula ajoi kuntaan tarmokkaasti omaa kunnansairaalaa, joka aloitti toimintansa vuonna 1935 - vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Kumpula oli ottanut Laitilan viran vastaan. Hänessä oli auktoriteettia, eikä kenellekään tullut mieleenkään kyseenalaistaa hänen ammattitaitoaan. Pidetyn lääkärin kuolemasta on kulunut 55 vuotta, mutta hän elää edelleen vahvasti ihmisten muistoissa
lokakuuta 2015 Ar vo Kumpula syntyi Sodankylässä vuonna 1898 ja kuoli Laitilassa vuonna 1960. Omenavarkaat ovat 18?20 -vuotiaita ja kotoisin Koveron kulmilta. Ilmoitus Laitilan Sanomissa vuonna 1947. Laiitlan Sanomat 14.10.1960 Uutinen Laitilan Sanomissa 2.9. Lääkäri sai tuolloin keskittyä varsinaiseen työhönsä, eikä hänen tarvinnut keskittyä paperien täyttämiseen. Isä joutui tekemään soutumatkan töihin mennessään niin kauan kunnes huvilalle rakennettiin tie. Risto Kumpulan mielipuuhaa Särkijärvellä oli ravustaminen. Saalista kertyi usein runsaasti ja Kumpuloiden mökillä vietettiinkin usein rapujuhlia. Lääkäri kuoli leikkauspöydälle Taiteilija Laura Järnefelt ikuisti Aino Kumpulan tauluun. Kumpulan työntäyteinen elämä katkesi vuonna 1960. Hän asuu nykyään Porissa, mutta vierailee entisessä kotikunnassaan mielellään. Särkijärven huvila oli viime vuosiin asti suvun tapaamispaikka. Risto Kumpula muistelee, että heillä oli usein vieraita iltaa viettämässä. . Kumpula laittoi paikallislehteen ilmoituksen, jossa koiran löytäjälle luvattiin tuhannen markan löytöpalkkiota. Kumpulat viettivät sosiaalista elämää, ja perheen vanhemmat olivat monessa mukana. Tällöin omistajan onnistui pidättää yksi varkaista, kahden päästessä karkuun. 22 yllätettiin varkaat itse teossa eräässä Nuorisoseurantalon lähellä olevassa puutarhassa. Vuonna 1945 Kumpulan perheessä oli iso hätä, kun rakas Pörri-koira oli hukassa. Kunnanlääkäri lauloi mieskuorossa ja tohtorinna, kuten hänen vaimoaan kutsuttiin, harrasti kirkkokuoroa ja toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosastossa. Karkuun päässeetkin ovat tiedossa ja joutuu koko porukka syytteeseen oikeudessa. Mutta nyt ovat nämä (lääkäri)käynnit päättyneet. Parantaja tarvitsi parantajan, Kumpulaa kuvailtiin muistokirjoituksessa 11.11. Pariskunta oli keskeisessä roolissa, kun Laitila pani alulle kummikuntatoimintaa ruotsalaisen Bollebygdin kunnan kanssa sodan jälkeen. Kyläilyt kuuluivat normaaliin arkeen tuon ajassa perheissä. Vapaa-aikaa ei vietetty television ääressä tai sosiaalisessa mediassa, vaan ystävät kokoontuivat yhteen viettämään aikaa. 1960 11. Paikkakunnalla vallitsi suuri suru, kun vähän Kumpulan poismenon jälkeen menehtyi myös pitkäaikainen kirkkoherra Johannes Edvard Kallas. Kuntalaiset olivat järkyttyneitä Kumpulan poismenosta. Ainoastaan kerran kesässä sain käydä kirkonkylässä. Ennen eläkkeelle jäämistään hän ehti toimi vielä useita vuosia apteekkarina Porissa. Entisen kotikunnan asiat kiinnostavat häntä edelleen ja Laiitlan Sanomat on odotettu lehti Porissa. Perheen taloudenhoitaja Rauha Ahava elää ja asuu edelleen Laitilassa. Porissa asuva Risto Kumpula on Aino ja Arvo Kumpulan lapsista nuorin. Tosin loppuaikoina isäkin jo välillä tuskaili, kun piti tehdä kaikenlaisia raportteja. Kumpulan kolmesta lapsista kaikki ovat tavalla tai toisella olleet terveydenhoitoon liittyvissä ammateissa, Risto apteekkarina, Leena farmaseuttina ja AnjaRiitta psykologina. Risto Kumpulalla oli pitkään apteekki hänen isänsä lapsuuden kotiseuduilla Lapissa, Simon kunnassa. Koiran liikkeistä jotain tietäviä pyydettiin ilmoittamaan tietonsa lääkärille hänen puhelimeensa, jonka numero oli lyhyesti ja ytimekkäästi 80. Vilkasta sosiaalista elämää Kunnanlääkärin rakkain harrastus oli metsästys. Eläkkeellä oleva apteekkari on innokas valokuvaaja. Risto Kumpulan poika, Belgiassa viime vuosina pitkään asunut jazzmuusikko Kari Antila, valittiin viime vuoden kesällä Laitilan vuoden kukoksi. Hänen perustamansa Kukkojazz -festivaali näki päivänvalon viime elokuussa. Vanhoi uutissi & ilmoituksi Tulen saattamaan edesvastuuseen henkilöt, jotka minusta edelleen levittävät perättömiä huhuja, sillä tri Kumpulan antaman todistuksen mukaan minussa ei ole ole eikä ole ollut mitään tarttuvaa sukupuolitautia. Omenoiden kypsyminen on saanut liikkeelle jokavuotiset omenavarkaat. Hänen lempiharrastuksensa oli metsästys. Arvo Kumpula harrasti metsästystä ja koulutti pystykorvista käyttövalioita. Hän johti puhetta kokouksessa, jossa olivat mukana myös Eero Honkinen (vas.), Lauri Nikula, Kaarlo Korpela, Kustaa Ala-Kaila, Jussi Nolppari ja Eino Inkala. Kerran ylihoitaja oli ihmetellyt isälleni, kuinka hän jaksaa tehdä työnsä, kun Ainorouva järjestää niin paljon kaikenlaisia kalaaseja heidän kodissaan iltaisin. usein kaikenlaisia kalaaseja heidän kodissaan. Kesällä perheen elämä keskittyi Särkijärven huvilalle. . Hän jos kukaan oli jokaisen laitilalaisen tohtori. Pörri-koiran katoaminen oli lääkärille kova paikka. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Kerran ylihoitaja Elsa Kosunen oli ihmetellyt isälleni, että kuinka hän jaksaa tehdä työnsä, kun Aino-rouva järjestää niin Arvo Kumpula vauhditti paitsi sairaalan myös yhteiskoulun rakentamista. 1960 Laitilan Sanomissa. Aino Kumpula eli vielä pitkään miehensä kuoleman jälkeen ja kuoli vuonna 1982 Laitilassa. Risto Kumpula tunnustaa, että on varmaan isänsä perintönä omaksunut kovan työnteon kulttuurin. . Hän toimi Laitilan kunnanlääkärina 28 vuoden ajan. Perheen kuopus Risto oli tuolloin 14-vuotias. Koirat olivat hänelle tärkeitä - hän koulutti pystykorvista käyttövalioita. Hän kertoo isänsä kärsineensä haimasairaudesta puolisen vuotta ennen kuolemaansa. Pidetty lääkäri kuoli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa leikkauspöydälle. Niinpä viime keskiviikkoiltana n
Ennakkosuosikkina pidettyä maa- ja metsätaloustieteen kandidaattia Jarmo Pärköä ei valtuustossa kannattanut kukaan. Valtuusto päätti talon paikasta marraskuussa 1983. JUHANI MARTTALA Rohkeammalla toiminnalla Laitilasta olisi tullut kaupunki jo 1970-luvulla eikä vasta 1986. Honkisen työhuone oli tyhjä ainoastaan silloin, kun hän oli pääkaupungissa hoitamassa kotikuntansa asioita. Honkinen ryhtyi luotsaamaan Laitilaa 28-vuotiaana lakitieteen kandidaattina. Laitila ei kuitenkaan ole ollut kypsä toteuttamaan läheskään kaikkia, eläkkeelle vuonna 1985 jäänyt Honkinen arvioi. Honkinen piti uransa suurimpana saa- vutuksena Laitilan kaupungiksi tulemista vuonna 1986. Näissä yhteyksissä olen saanut lukuisia ideoita sovellettavaksi omaan kuntaan. Keskustan keskipisteeseen olisi näin saatu kaunis arkkitehtoninen kokonaisuus, Honkinen perusteli 70-vuotisjutussaan. Kaupungintalon paikkakysymys oli kuuma peruna pitkään. Hänen isänsä Oskari Honkinen oli toiminut kunnanvaltuutettuna. Honkisen isä oli mielissään, kun hän oli niin mainion pojan saanut aikaiseksi ja jonka vielä pitäjän miähe valitsivat Laitilaa johtamaan, kertoo Jukka Vehmas Laitilan valtuustosta tekemässään 100-vuotishistoriikissa. Nykyään Honkista voisi kuvailla innovaativiseksi kehittäjäksi, joka johti kuntaansa dynaamisella ja määrätietoisella otteella. Hän tarttui tarmokkaasti asioihin ja toimi tarvitaessa spontaanisti. Hänellä oli myös erinomainen kyky verkostoitua. Eräällä Helsingin reissullaan hän otti kasitieltä kyytiin nuoren sosiologian opiskelijan. Sen rakentaminen 1970-luvulla alkoi ennen virallisia päätöksiä. Pitkään kuntaa palvellut kunnansihteeri Eino Inkala puolestaan sai vaalissa 10 ja kunnanhallituksen vasta kolmannelle sijalle asettama lakitieteen ylioppilas Honkinen eniten eli 12 ääntä. Vaalista valitettiin ja korkein hallintooikeus määräsi lopulta vaalin uusittavaksi. Uusintavaalissa valtuusto valitsi virkaan lakitieteen kandidaatiksi valmistuneen Honkisen. Pidetty johtaja Historioitsija Kari Alifrosti kuvaa Laitila 1900-luvulla -teoksessa Honkisen kasvaneen hallintovirkamiehen roolista määrätietoiseksi johtajaksi, joka oli mukana melkein kaikessa mitä Laitilassa tapahtui. Vastaantulijat saattoivat ihmetellä, kun Honkinen oli vallannut tien koko leveydeltään. Honkisen ura oli alkanut jo vuonna 1948 kunnanvaltuutettuna. Koulutuksensa ansiosta hän tunsi lakipykälät, mutta byrokraatin roolia hän vierasti. Kipinän yhteiskunnallisten asioihin Honkinen oli saanut lapsuudenkodissaan. EIJA ESKOLA-BURI Mistä tietää, että kunnanjohtaja on lomalla. Toimittaja Timo Rantasen kirjoittamassa jutussa Honkinen valotti menettelytapoja, joita hän Laitilaa johtaessaan oli käyttänyt. . Kaivolan kylässä syntyneen Honkisen aikaa muistellaan vieläkin. Honkisen mielestä kaupungintalo olisi pitänyt sijoittaa niin sanotulle Isontuvan tontille, jossa nykyisin sijaitsevat Laitilan tori ja Kaukolantien varteen rakennetut kerrostalot. . Vuorokauden 24 tuntia eivät aina tahtoneet riittää tehtävien hoitamiseen. Eero Honkinen olisi tehnyt Laitilasta kaupungin jo 1970-luvulla . Hänen pitkä hallintokautensa jätti Laitilaan näkyvän jäljen. Toisinaan hän käytti taitojaan vähän itsevaltaisen taktikoivastikin, mutta toisaalta hän löysi lakimuutoksista ja uusista järjestelmistä mahdollisuuksia kunnan kehittämiseen. Niinpä Honkinen oli pidetty johtaja, eikä kunnanjohtajan vahvaa asemaa Laitilassa niinkään asetettu kyseenalaiseksi, Alifrosti kiteytti. Kaupungintalo tuli väärään paikkaan Pitkän uransa suurimpana tappiona maakuntaneuvos piti kaupungintalon sijoittamista nykyiselle paikalleen. Siitä, että hänellä on verkkarit jalassa töissä. Tämä laitilalaisten käyttämä määritelmä edesmenneestä Eero Honkisesta (1922-1995) kuvaa mainiosti Laitilan ensimmäistä kunnanjohtajaa. Ajoissa voi kuitenkin toimia vain, jos osaa ennakoida kehitystä, hän painotti. Lukuisissa luottamustoimissaan Honkinen oli päässyt kosketuksiin eri alojen ihmisten kanssa niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. . Onnistuminen kunnallisissa asioissa on useimmiten kiinni siitä, että toimitaan riittävän ajoissa. Näin arvioi edesmennyt kunnanjohtaja Eero Honkinen (1922-1995). Honkinen tilitti 34-vuotista kunnanjohtajan uraansa Laitilan Sanomissa 70-vuotishaastattelussaan toukokuussa 1992. Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi luottamushenkilönä ja toimi kaupunginvaltuutettuna vuosina 1989?1995, kuolemaansa saakka. ? Ajaessaan kokoukseen hän luki Volkkarin ohjayspyörälle asettamaansa esityslistaa. Lähde: Jukka Vehmas: Sata valtuustovuotta Laitilassa 1912-2012. Tyhjään rakennukseen saatiin lupa perustaa Laitilan veljeskoti, jonka toimintaa valtiokonttori ryhtyi rahoittamaan. Myrskyisä valinta Laitilan ensimmäisen päätoimisen kunnanjohtajan valinta vuonna 1949 sai aikaan kunnallispoliittisen myrskyn. Käräjätalon tontti voitti äänestyksen yhdellä äänellä. Lähteet: Laitilan historia 1900-luvulla (Kari Alifrosti, Jukka Vehmas), Laitilan Sanomat Energinen kuntajohtaja oli kutsumutyössä . Siitä olisi tullut kokonaisuus, jossa olisivat olleet virastotalo, kulttuuritalo ja toriaukio. Vanhemmat kunnallismiehet mainitsevat usein esimerkkinä Honkisen onnistumisista terveyskeskuksen. Keskustelu johti siihen, että Laitilaan perustettiin kehitysvammaisten työkeskus (nykyinen työelämän monipalvelukeskus Palke) ja liftarineitokaisesta, Marjatta Paavi- laisesta, tuli sen toiminnajohtaja. Kiireiselle miehelle vuorokauden 24 tuntia eivät aina riittäneet. Tarina kertoo, että ajaessaan kokoukseen hän saattoi samaan aikaan lukea esityslistaa, jonka hän oli asettanut Volkkarinsa ohjauspyörän päälle. Käyttötarkoitus ei saanut hyväksyntää valtion viranomaisilta, vaan rakennus uhkasi jäädä tyhjilleen. Silloin avuksi tuli Honkisen laaja henkilökohtaisten suhteiden verkosto valtakunnallisten päättäjien kanssa. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Kaivolan kylässä syntyneen Eero Honkisen 34-vuotista uraa kunnanjohtajana muistellaan Laitilassa vieläkin. Tässä kuvassa Eero Honkinen on virallisesti töissä. Lomalla ollesssaan hän saapui kunnantalolle verkkareissa. Työ oli hänelle elämäntapa. Ajoituksen ansiosta hanke ehti saamaan valtion hyväksynnän kansanterveystyölain tullessa voimaan. Samaa taktiikkaa koetettiin soveltaa myös seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin pikavauhtia polkaistiin käyntiin terveyskeskuksen vuodeosaston rakentaminen. 12 Tiistai 27. Hän oli mies, joka pani töpinäksi
Tiistai 27. lokakuuta 2015 ????????????????? onnittelee 90-vuotiasta ?????????????????????????? ?????????????? ????????????????????? Laitilan Sanomat 13
Näin kertoo liikkeen 25-vuotishistoriikki. Erkki Rantapere oli innovatiivinen kauppias, joka kehitti Laitilaa. dynamiitti- ja nallivarasto oli melkeinpä kauppiaan makuuhuoneen ikkunan alla. Omalla lentokoneellakin hän lenteli kuivatetun Valkojärven yllä. Jukka Vehmas Kirjoittaja on Laitilan kulttuurisihteeri ja historioitsija Muna- ja konekauppaa Erkki Rantapere laajensi koko ajan palveluvalikoimaansa. 14 Tiistai 27. VSV) valmistuivat 1961, ensimmäinen asuinkerrostalo Huovinlinna 1963 ja puhelinosuuskunnan kirkonkylän solmukeskus automatisoitiin 1962. Tavaratalon rakentamista edelsi tilavan keskusvaraston rakentaminen vuonna 1960 pellolle, jossa oli silloin tällöin nähty tivoli. Samalla kerralla ostoksetkin tuli tehdyksi. Munapakkaamo aloitti vuonna 1956, ja sen hoitajana toimi Taimi Laiho. Elokuvateatterin kellarissa oli liikkeen lasitusverstas, jossa Seppo Laihokin tarvittaessa työskenteli. Silloiset varomääräykset olivat sen verran joustavat, että peltiseinäinen Rantaperen henkilökunta Kerttulan talon portailla vuonna 1957 liikkeen täyttäessä 15 vuotta. rivi: Pekka Toivonen, poika (etunimi ei tiedossa) Elo, Kyllikki Rantapere, Erkki Rantapere, Risto Tuominen, Seppo Laiho, Touko Laihonen. Tavaraa toimitettiin vuoropäivin eri puolille Laitilaa; konttoristi Kyllikki Nurmi soitti etukäteen reitillä oleviin taloihin, jos nämä tarvitsisivat jotain. Torstaina 15.11.1962 klo 9 avattiin K-tavaratalo Rantapere lasieteisen takana tungeksivalle asiakasjoukolle. 2. Rautaosaston edessä myytiin autoihin polttoainetta. Rantaperen kaupalla oli sivumyymälät Leinmäellä vuosina 1947?64 ja Soukaisissa 1954?66. Kirkonkylään avattiin vuonna 1960 Laihon taloon (Keskuskatu 24) ns. kakkosmyymälä. Laitilassa siirryttiin itsepalveluun - Rantaperen työ oli uraauurtavaa. Osastolta toiselle pääsi kulkemaan sisäkautta. 3. Takaa vasemmalta: Valtteri Aaltonen, Jorma Kuusisto, Atso Nummi, Taisto Henriksson, Tapio Lemmetti, Kalevi Hilander, Heimo Sjölund, Keijo Seitala, Matti Kuusisto, Pertti Varjonen, Vihtori Saari, Juhani Nurmi. Missään lähikunnassa ei silloin ollut vastaavalla konseptilla toteutettua myymälää. Kaksi vuosikymmentä Kinon talossa Erkki Rantaperellä oli takanaan 20 vuoden kauppiasura. Myytävät tuotteet saatiin nyt kunnolla esille. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat K-tavaratalon yläkerrassa olivat elintarvike-, talousja tekstiiliosasto sekä kahvio (koivun takana). Alakerran tiloissa olivat rauta- ja maatalousosastot. Aikaisemmin rakennettu varasto jäi liikerakennuksen taakse. Kuva 1960-luvulta. Diplomikauppias Erkki Rantapere toi itsepalvelun Laitilaan. ?Ramppere? - Laitilan ensimmäinen tavaratalo L Huippumoderni tavaratalo aitilassa avattiin ensimmäinen tavaratalo vuonna 1962, kun diplomikauppias Erkki Rantapere (1917?1991) toteutti mittavan rakennushankkeensa Vihtorinkadun varressa olevalle tyhjälle tontille (Vihtorinkatu 10). Hän oli avannut vuonna 1942 puolisonsa Kyllikki Rantaperen kanssa elokuvateatteri Kinon talossa (Vihtorinkatu 8) rauta-, sekatavara- ja ampumatarvikekaupan, joka jatkoi aikaisempaa Arvo Kerttulan kauppatoimintaa. 1950-luvulla Rantaperen - laitilalaisittain Rampperen - kaupassa oli kolme osastoa: rauta-, tekstiili- ja elintarvikeosasto. Vuonna 1986 Rakema muuttui Rautmaaksi, joka laajeni koko taloon. Tämän päivän muotitermiä käyttäen kauppias Erkki Rantaperettä voi luonnehtia innovatiiviseksi mieheksi. Samassa talossa piti nimismies kansliaansa. Rantapere oli tunnettu hyvästä palvelustaan. Rantaperen siirryttyä uusiin tiloihin Kerttulan talossa avattiin Sopu-Asuste ja Käsityöliike Jemina. Liiketilojen yläpuolelle tuli yhdeksän asuinhuonetta muun muassa liikkeen työntekijöitä varten. Kaukokatseisella kauppiaalla oli tarkoitus myöhemmin rakentaa vielä hotelli- ja ravintolasiipi. Rantapere lenteli omalla lentokoneellakin Valkojärven yllä. ER-halli Laitilan Portin kohdalla Erkki Rantapere alkoi hiljentää vauhtiaan 1970-luvulla, jolloin hän supisti toimintansa elintarvike- myyntiin sitä varten rakennetussa, tilapäiseksi tarkoitetussa ER-hallissa, joka purettiin 1980-luvun lopulla nykyisen Laitilan Portin paikalta. Tavaratalo sai uudet omistajat vuonna 1973, jolloin yläkerrasta tuli päivittäistavaraliike Viirikukko ja alakerrasta rauta-maatalouskauppa Rakema. Kuvan omistaa Seppo Laiho.. Liikkeen tilat tulivat kahteen kerrokseen, ja pinta-ala kymmenkertaistui. Tavarataloon sijoittui uutena myös kahvio. Eturivi: Maila Salo, Eeva Peltonen, Maila Henriksson, Orvokki Peltonen, Senni Saarinen, Pirkko Rosten, Eeva Virtanen, Lyyli Suominen, Sylvi Lehtinen. Laitilaan oli saatu jotain aivan uutta! Pahin kilpailija, osuuskauppa, ylsi samaan vasta 1969 (nykyinen Sale). 1960-luvun alussa Laitilassa tapahtui muutakin merkittävää: matala liiketalokompleksi osuuskauppaa vastapäätä ja linja-autoasema (nyk. rivi: Kirsti Vainio, Kyllikki Nurmi, Kerttu Viisola, Taimi Laiho, Sirkka Tuominen, Rauha Uotila, neiti Tuominen (etunimi ei tiedossa), Irja Ettala. Alettiin välittää kananmunia ja viljaa, rakennustarvikkeita varten tehtiin oma varasto, myytiin Nuffield-traktoreita ja Fahr-leikkuupuimureita, perustettiin leipomo. Kymmenen vuotta kaupassa työskennellyt Seppo Laiho muistaa, kuinka lähitienoilla asunut Virtaska usein koputti liikkeen sulkemisen jälkeen rautaosaston ikkunaan tuodakseen kenkälaatikollisen munia, joiden punnitusta hän seurasi tarkkaan. Hän laajensi menestyksellisesti liiketoimintaansa ja kehitti Laitilaa omista lähtökohdistaan. Yrittäjä uhrasi aikaansa yhteiseksi hyväksi muun muassa kunnanvaltuuston jäsenenä
Myytävä maito haettiin kaupan astioilla aamulla meijeristä. pe klo 10.00 . 16.30. Tarvittaessa voit varata myös ilta-ajan. Teemme sen mahdolliseksi Laitila Keskuskatu 9 0200 3000 nordea.? LAITILAN METRO ONNITTELEE 90-VUOTIASTA PAIKALLISMEDIAA YLIVOIMAINEN LAITILAN Ilmoitus Laitilan Sanomissa vuonna 1949. METRO ON HUIPPUNOPEA A HÄIRIÖTÖN EI RUUHKAUDU EIKÄ PÄTKI ON VARMA A TURVALLINEN VIELÄ EHDIT LIITTYÄ A HYÖTYÄ - LIITTYMISMAKSU 0?. - KUUKAUSIMAKSU 6 KK 9,90?/KK XJZWFF[FY PP õ PP 2 2 - NYKYINEN LAA AKAISTA ASIAKAS PALKITAAN 25% ALENNUKSELLA METRON ASENNUSMAKSUSTA. YNJYTPTSJJS [ZTXNMZTQYT [JQTNYZPXJYYF ^QQ¦Y^XQFMOF PFNPNQQJ ZZXNQQJ YNQFFONQQJ FXJSSZPXJS [TN RFPXFF PTWTYYTRFXYN JWNXX¦ -:42 2ZNXYF PTYNYFQTZX[¦MJSS^X (2015) 9FWOTZX [TNRFXXF FXYN OTA YHTEYTTÄ ASIAKASPALVELUUMME A HYÖDYNNÄ EDUT! LAITILAN PUHELIN OSK ï 2NPFJQNSPFYZ 1FNYNQF ï FXNFPFXUFQ[JQZ%QFNYNQFSUZMJQNS . Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma?su 24h/vrk tai käy osoitteessa nordea.?/tervetuloa. Konttorimme on avoinna ma . Iltapuolella maitokannut pestiin kauppiaan saunassa. Hän meni kauppaan juoksupojaksi 15?vuotiaana vuonna 1954 oltuaan sitä ennen Jussi Niemisen puusepänverstaalla. Ikäihmisten ruokaostokset vietiin käsikärryillä tai ?kolmipyörällä. Jouluksi näyteikkunoille laitettiin lapsia kiinnostavia liikkuvia hahmoja - itsekin muistan nyökyttelevän joulupukin ja punahattuisen neekeripojan, joka sekin taisi liikutella päätään, muistelee Seppo Laiho. Erkki Rantapere oli uudistaja ja kehittäjä, joka panosti hyvään palveluun ja työntekijöiden koulutukseen. Laitilan Sanomat 15 Nordea Pankki Suomi Oyj Tiistai 27. 1 & 3 5: - * 1 . 9 . Alkuvuosina kaupassa tehtäviin töihin kuului muun muassa pölyjen pyyhintää ja hyllyjen järjestelyä. Asiakaspalvelu tuntui ensi alkuun epävarmalta, mutta mukavan kauppiaan ja työtoverien tukemana työ alkoi sujua. lähitaloihin. . Seppo Laiho osallistui vuonna 1963 Suomen Vähittäiskauppiasliiton valtakunnalliseen ammattitietokilpailuun, jossa hän voitti rautasarjan samalla kun toinen rantapereläinen, Jorma Kuusisto, voitti maataloussarjan. Laiho aloitti työuransa 15-vuotiaama juoksupoikana tavaratalossa ja perusti myöhemmin oman yrityksen. Aviopuoliso löytyi työpaikalta Laitilan Kalliomäessä syntynyt Seppo Laiho muistelee mielellään kymmenvuotista työrupeamaansa Rantaperellä. Juoksupoika siivosi liikkeen joka ilta, ja lauantai-iltana ehtookellojen soidessa pääsi lähtemään kotiin. lokakuuta 2015 Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Seppo Laiho tutustui vaimoonsa Salmeen ?Rampperellä?. Kaupassa Laiho tutustui myös nykyiseen vaimoonsa, Salme Laihoon. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. 3 4 8 03 9&;& 7& 2 * 700.. ï \\\ QFNYNQFSRJYWT ? 1& .9.1& 3 2*9 74 ® 4 3 1 & . Kauniin paketin teko vaikkapa tusinasta kahvikupista ei ollut Laihon mukaan helpoimpia askareita. Rantaperen työntekijät oppivat monitoimisiksi: mitään työtä ei vierastettu
Autoja on samalla lailla lai kuin nytkin, mutta ne käyvät la kananmunilla. kaana Katrii Kylänpää, K 3. As sui ehkä Yhdysvalloissa vanhassa lapsuud lapsuuden uden kodissani. Rahaa olisi kaikilla paljon enemmän. MARIA SUOMI M ieti oikein tarkkaan, millaista elämä oli vuonna 1990. Työkseni hoidan eläimiä, pä pääasiassa lehmiä, mutta on mulla kanoja, lampaita, possuja ja muutama kilpikonna konnakin. Laitila L näyttää aika lailla samanlaiselta laai kuin nytkin, mutta tänne on rakennettu suuri kuninkaanlinna, paljon veljeskoteja, oma sairaala ja ehdottomasti oma ensiapu. Ihmisillä on apunaan hienoja puhuvia robotteja. A As Asun omakotitalossa Laitilassa. Sitä minäkin. Asun Raumalla ja pyrin rumpaliksi. 25 vuotta on todella pitkä aika. Entä tulevaisuus, miltä kotikunta mahtaa näyttää, kun mennään 25 vuotta eteenpäin. Mitä luulet, mitä sinulle kuuluu vuonna 2040? Laitilan Sanomat pyysi laitilalaisia ja pyhärantalaisia lapsia ottamaan kristallipallot käteen. Teki Tekisin Youtube-videoita peleistä kisin Y ja mu muusta. Joistain ihmisistä tulisi laiskoja Jo ja läs läskejä, äskejä, koska robotit hoitaisivat äskejä kotityöt ko otityött ja ostokset. McDonalds ja Burger King tulisivat Laitilaan. Kaikilla on luksustalot ja uudet autot. Pu Puheella voisi kirjoittaa. 36-vuotias. Olisin 36-vuo otia Haluaisin saada vaimon ja Asuisin j neljä lasta. lk Ko Kodjalan koulu, Laitila Lai aitil itila tulee Laitilaan ku unin kuninkaanlinna Asun A sun Koliseva Kolisevan kylässä, isossa maalaistalossa. Mulla on kak kaksikymmentä lasta. Ruoka ja kaikenlaiset tavarat tilataan ja toimit tetaan kotiin asti. 16 Tiistai 27. Suo Suomeen olisi tullut paljon ulkomaalaiuomeen oli sia ihmisiä lisää lisää. ää. automaattinen ohjaus ja ne Autoissa on n auto puhetta. tottelisivat puhe hetta Elektroniikkaa olisi tullut paljon lisää. lk Kappelimäen koulu, Laitila Matkustan mu musiikin takia 25 vuode vuoden uoden päästä olen 37-vuotias. Lapset nimittäin ovat varmoja, että asiat ovat tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Kotonani on sellainen ilmastointi, joka antaa sellaisen laisen sään k mu, kuin haluamme, esimerkiksi helle, sumu, tuul Laitilaan on tullut tyttöjen vaatekauppa uppa tuuli. ni nimeltä Sateenkaari. n varLaitila on kiva kaupunki, ja siksi aion masti asua täällä aina. Laura Pullinen, 2. Erilai- set kotitöitä helpottavat robotit ovat 25 vuoden päästä arkipäivää. Lasten teksteistä välittyy yksi keskeinen seikka. Koulun ruokalassa on robotti, jok ka tekee meille meil sitä ruokaa, mitä pyydämme siltä. joka Kadulla nä anäkyy sellaisia robotteja, jotka muistuttavat kadulla kulkijoita, ettei saa roskata luontoa. Toiset taas uskovat kotikuntien kasvuun: enemmän ihmisiä, rakennuksia ja kauppoja. Kaikki lapset olivat yhtä mieltä, että teknologia jatkaa kehittymistään. Parhaimmissa pohdinnoissa kaikilla on jopa enemmän rahaa. Käsin ei enää kirjoiteta Käsi Vuonna 2040 o olen 33-vuotias. lk Kove Koveron overon ko koulu, Laitila. Ammatiltani olisin arkkitehti,, ssep seppä tai insinööri, kuten isänikin. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Mitä sinulle kuuluu vuonna 2040? . Tulisi enemmän rakennuksia ja ihmisiä, uusia kauppakeskuksia, enemmän erilaisia kouluja ja ammatteja. Harkitsen, pypaljon rinkö soit soitonopettajaksi vai soittamaan johonkin bändii bändiin. S nähdään 25 vuoden päästä. Se U Ukko Aalto, 6. Minulla on neljä lasta, mies ja kaksi koiraa. a. Ammattini on opettaja Ka Kappelim Kappelimäen koulussa. Kappe pelimäen k Kappelimäen koulussa 1?6 -luokkalaisten pitää tuoda oma iPa Pad 2040 pul iPad pulpettiin, sillä silloin ei enää kirjoiteta käsin n vaan tietok tietokoneella. lk Soukaisten koulu, Laitila Kaikilla on paljon rahaa 25 vuoden päästä Laitila on ehkä yhdistynyt Uuteenkaupunkiin ja Pyhärantaan. Toiset ihmiset ovat taas reippaita ja jaksaisivat o ta tehdä kaikki itse. Ben Benjamin Wang, 5. Nykyinen asuinpaikkani näyttää lu nä luultavasti aika lailla samalta. Toivon Toivon, että olen läpäissyt kouluni ja minulla olisi perhe. perhe Luulen, että matkustan paljon musiikin takia. O len käyny Olen käynyt 25 vuoden päästä Sibelius-Akatemian ja p aljon muuta muu musiikkiin liittyvää. Näillä tulevaisuutemme toivoilla kun riittää uskallusta ja mielikuvitusta heittäytyä aja- tusleikkiin. Moni lapsista ajatteli, että Laitila ja Pyhäranta näyttävät aika samanlaisilta kuin nykyään
Monet maat ovat yhdistyneet. otka Laitilaan olisi tullut robotteja, jotk jotka siä. suojelevat ihmisiä ja auttavat ihmisiä. Laitilassa lentäisi autoja, jotka eivätt saastuta luontoa. Max Mäkilä, 5. lk Untamalan koulu, Laitila Robotit suojelevat evat ja auttavat ttav avat 25 vuoden päästä minä olisin insinööri nööri ja keksi keksin sin aa. Minulla ei ole lapsia tai miestä, mutta on kolme karjalankarhukoiran pentua. lk Itäkulman koulu, Laitila Leij Leijuvia eij autoja ja a it iitsestään avautuvia ava ovia Kahde ahden Kahdenkymmenenviiden vuoden päästä olisin omassa kodissani. Kaikki koulut ovat suuria ja kolmikerroksisia. Minulla on myös kavereita, joiden kanssa vietän aikaa hyvin paljon. Perheelläni voisi olla pieni mökki järven h rrannassa. K Koulussa ovet ja pulpetinkannet avautuisivat nappia painamalla. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Ammattini on kauppias. Minulla olis si uusia robotteja ja uutta teknologiaa. olisi mo ja 2 eläintä. 2?3 lasta, ihana vaimo ossa vaimoni Asuisin hienossa talossa ja lasteni kanssa sa Turussa. Laitilassa olisi lentäviä ajoneuvoja uvoja ja uusia kauppakeskuksia. Nykyään Ny ään on vaikea valita kirkirjasta. llukenu k u utt jo j melkein kaiken. joja, kun on lukenut jat tekevät tek Onneksi kirjailijat uusia kirjoja lisää. jat on on kaivettu kaive maan alle. Kahdenkymtui menenviiden vuoden päästä Laitilassa olisi me leijuvia autoja ja ovat avautuvat itse. lei Julkiset rakennukset ovat korkeita ja pyöreitä. Asuisin rapatussa vaaleansinise sessä talossa. Asun kauniissa mintunvihreässä omakotitalossa Pyhärannan Polttilassa. Minulla on kaksi lasta, jotka käyvät myös Ihoden koulua. Se on vieläkin yhtä hieno. Haluaisin asua Suontakana. Minulla olisi vaalea pakettiauto. lk Ihoden koulu, Pyhäranta Asun kerrostalon ylimmässä kerroksessa 25 vuoden päästä on vuosi 2040, olen silloin 34-vuotias. Olen töissä ruokakaupassa ja asun Turussa kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa. Teom kisin rruokaa. Esimerkiksi kouluissa ei kirjoiteta enää oppikirjoihin, vaan kaikki tehdään tabletille tai koneelle. Monet ulkomaalaisetkin käyvät siellä. käyvät Äiti ja isä ovat vielä hyvässä hy kunnossa. Olen yrittänyt olla tuuli tuulimyllyjä vastaan, mutta niitä on silti Pyhärannassa. Pyh ain Luen joka päivä ainakin 15 sivua jasta. Laitilaan aan olisi mpia ratullut paljon uusia halleja ja isompia tyneet. et. kennuksia. Meillä on myös kolme koiraa, kaksi pupua, yksi kilpikonna ja neljä kissaa. Ammatiltani olen kokki ja olen töissä raumalaisessa ruokaravintolassa. Pyhäranta näyttää lähes samanlaiselta kuin ennenkin. Autot ovat puheella ohjattavia ja robotit auttavat kotitöissä. Rakastan liikuntaa. Reilan koulu on lopetettu ja siitä on tullut rikkaan perheen koti. Minulla on serkkuni kanssa leipomo Raumalla. Leipomo on hyvin suosittu. Polkupyörissä ei ole polkimia, py k koska ne toimivat sähköllä. Minulla on lapsi, mies ja koira. Laitila on aivan erilainen kuin ennen. Sen maisemat ovat yhtä hienoja, mutta metsät ovat vähentyneet. Minulla on kolmikerroksinen omakotitalo Rihtniemessä. NySähkölinjat banaa naaneja mistään. Se on hienoa. kään. Sini Hyörtti, 4. Polkupyörä olisi sähköpyörä. o JJenni Eerola, 4. Nautin elämästäni. Olivia Penttilä, 4. Harmi, kyään ei saa banaaneja sin niistä n nimittäin tykkäsin paljon. Kankeuteeen, syöpiin ja halvauKankeuteen, poissta den poistamiseksi on lääke. m Siksi moni elääkin pitkään än. lk S Suontaan koulu, Laitila Banaaneja ei myydä enää Olen 35-vuotias. lk Rei Reilan koulu, Pyhäranta Py 17. Ei ole enää edes hiekkapihoja tai pieniä kyläkouluja. Pidän käsitöistä ja shoppailusta, mutten oikein ehdi tekemään mitään, koska olen vain töissä tai jossain muualla. Minä, mieheni ja lapsemme pidämme aina joskus leffailtoja, ja joskus vain minä ja mieheni. Hilda Vuorela, 3. lokakuuta 2015 Nautin elämästäni Kahdenkymmenenviiden päästä, vuonna 2040, olen 35-vuotias. Perheessäni on kaksi lasta ja heidä dän isänsä
Muuten kaikki on rauhallista, paitsi lentokoneet hiukan hätyyttää. Talvisodan syttyessä kiireesti luotu, Päämajan alainen mittava postisensuurijärjestelmä työllisti noin 2 000 ihmistä. Eero oli 18-, Marjatta 16-vuotias. Väliin jääneet vuodet seurusteltiin enemmän tai Rippikoulumuisto . Toiset sitten antoivat omastaan heillekin. Eero ja Marjatta Kaira tapasi- vat toisensa ensimmäisen kerran Hinnerjoen työväentalolla uudenvuodenaattona 1943. Siitä huolimatta kaivamme rauhallisesti asemia ja varmasti kestämme. Kirjeissä ei voinut kertoa kaikkea. Äitini säilytti meidän sisarusten kirjeet. Vaarallista oli esimerkiksi sotilaiden sijaintipaikan tarkka kertominen, mutta muitakin rajoituksia oli. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Eero ja Marjatta Kairalla on tallella runsaasti sota-ajan kirjeenvaihtoa, mutta heidän keskinäinen kirjeenvaihtonsa on hävinnyt. Monin terveisin Äidin oma Eero-poika . Eero Kaira lähetti kotiin toivomuksen saada ruokalähetyksiä ja erityisesti palvilihaa. Liikuttuneena veteraani muistaa lastenkodeista lähtöisin olleita sotilaita, joille kukaan ei lähettänyt paketteja. . 90 vuotta täyttävä laitilalainen veteraani, reservin vääpeli Eero Kaira kirjoitti kirjeitä muun muassa Karhumäessä. 1962. Kirjeenvaihto oli yritys säilyttää kosketus rakkaisiin ihmisiin ja se tarjosi myös tervetullutta vaihtelua ankeisiin rintamaoloihin. Sotilaat odottivat postia jännittyneinä ja jos mitään ei tullut, pettymys oli kova. Samalla hän huomautti, ettei ruokapulasta kannata kertoa kellekään. . Sain silloin naapurin Tiinalta ja Jussilta syntymäpäivälp kahjaksi muistokirjan. Rohkeimmat tytöt sujauttivat kaverikirjan jopa saman luokan pojille täytettäväksi, mutta yleensä kaverikirja oli tärkeä juttu tytöille. 18 Tiistai 27. Sinulla ja teillä kaikilla kirjaan kirjoittaneilla on paikka sydämessäni. Kaverikirjoja täytettiin innokkaasti 1980-lu-vulla alakouluikäisinä ja usein ne kulkivat repuissa kouluun. Heidän tehtävänsä oli tarkastaa kenttäpostia ja sensuroida vaaralliseksi katsottu aines joko mustaamalla tai leikkaamalla. Todisteeksi piti näyttää rottien hännät. Jotkut tilasivat häntiä kotoa ja kun se tiedettiin, vääpeli haisteli sotilaan tuomia rotanhäntiä varmistaakseen, etteivät ne ole kovin vanhoja, Kaira kertoo. Eero Kaira osallistui myös Lapin sotaan. PIRKKO VARJO T alvi- ja jatkosodan aikana siviilipostin rinnalle luotu kenttäposti kuljetti lähes miljardi lähetystä kotien ja rintaman välillä. Sitten t muistot i t t jjaettiin ttii eteenpäin, annettiin kaikille samana vuonna rippikoulun käynneille. Aika vaatimattomia ne lähetykset olivat, mutta eihän kenelläkään silloin ollut mitään ihmeitä, hän sanoo. Joskus pakettien sisältö oli suorastaan iljettävä, mutta tarkoituksella. . Sodan aikana kirjoitetut kirjeet ovat hävinneet, vaikka Kairan oma ja sisarusten sota-ajan kirjeenvaihto on tallella. . Pariskunta meni naimisiin 1950. Kerran joku sai paketissa keitettyjä kananmunia, jotka olivat jo pilaantuneet. Pahin olin talvi 1942, Kaira kertoo. Leipää ja kypäränsuojia Sotilaiden samoin kuin siviilienkin kirjeenvaihtopiiri saattoi olla hyvin laaja ja käsittää jopa useita kymmeniä ihmisiä. Kenttäposti kulki ilmaiseksi ja kirjeet löysivät saajansa 5-6 päivässä, joskus nopeammin. Ruokapaketit eivät kuitenkaan aina ehtineet ajoissa perille. . Kaverikirjaa näkee edelleen tytöillä, vaikka sen suosion kultai aika onkin varmasti ollut aiemmilla vuosikymmenillä. Kirjaa täytettäessä tihrustettiin tietysti myös toisten vastauksia kiperiin kysymyksiin, kuten: Mikä on mieliaineesi koulussa tai Mitä inhoat. Jokainen ripille llle päässyt tilasi rippikoulumuistoja. Muistoissa oli nimi, ripillepääsyvuosi, kylä ja kirjapainosta ossta riipriip puen joku kuva. Sodan jälkeen hän valmistui metsätalousinsinööriksi. Perhe muutti Laitilaan 1955. 1966 Ihmiset ovat viestineet muutenkin kuin puhu Sinänsä sosiaalisessa mediassa ei siis ole m meillä oli muistokirjoja, rippikoulukortteja ja 1980 Muistokirja Kaverikirja S Sosiaalinen elämäni avartui täyttäessäni n neljä vuotta 26.10. Sen sijaan kirja on täynnä sukulaisteni k l i i tervehdyksiä hd k i k kiiltokuvien kera. Tätini, joka sai elää yli satavuotiaaksi, on kirjoittanut runon, joka k kiteyttää muistokirjan merkityksen: Kun sinä tämän kirjan täyteen saat, pistä se piiloon kaapin taa. Sitä ennen posti sijaitsi ns. Rintamalla oli paljon rottia ja jos sotilas tappoi niitä tietyn määrän, sai kuntoisuusloman. Sitten kun tulet vanhaksi ja painaa huolen taakka, muistele mua silloin. Kiitos Jenny Eufrosyne. Tähän kirjaan eivät k o ole juurikaan kirjoittaneet kaverit - johtuissikohan siitä, että harva heistä osasi tuollloin kirjoittaa. Ne kyllä syötiin, mutta pidimme nenästämme kiinni ja heitimme munat äkkiä suuhun, Kaira muistelee. Tapaus kertoo paitsi nälästä myös siitä, miten saamisia jaettiin kavereiden kesken. Sen muistan, että me tytöt inhottiin aina käärmeitä, sotaa ja poikia . Kirjeiden saajana oli usein oma äiti tai silloinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo Marjatta. 22.2.1944 nuotion äärellä päivätyssä kirjeessään Hinnerjoella syntynyt Kaira kirjoittaa äidilleen: Täällä liikkuu myös muita Hinnerjoen poikia, mutta en ole heitä nähnyt. Kuoria ei tosin enää ole, ne on annettu postimerkkien keräilijälle. Marjatta Kaira muistaa, että kotirintamalta lähetettiin ainakin kypäränsuojia ja leipää rintamalle. . Sotilailla oli välistä aika huono ruokatilanne, mutta siitä ei olisi saanut puhua. alakoululaisia kun vielä oltiin. Eija Eskola-Buri Solina Saarikoski. Muistoja oli iso pino. Aila Vuorinen, syntynyt 1938, Laitila Lähde: Tikka, Taskinen, Nevala (toim.), Kirjeitä sodasta 2015, Postimuseo, Tampereen Historiallinen Seura Laitilan postikonttori oli tässä talossa vuosina 1942?1955. Liskon talossa, joka purettiin nykyisen valtatien alta. Oman aikansa sosiaaliset mediat 1953 vähemmän tiiviisti
PIRKKO VARJO Ei meitä voi kohtalo järkyttää /tie vainon on saatava tukkoon / vain Suomemme suoja /on matkamme pää /sen salvat on lyötävä lukkoon / ja kesken jos kalpamme katkeaa / jos kentälle jäämmekin kerran / täys´ onni on sen / joka maataan saa / ees palvella hivenen verran! Näin yöhoitajana valvonut lotta Anja Mäki kirjoitti Laitilan sotasairaalassa 27.8.1941. Eeron Ilkka-veli kirjoitti kotiin 6.12.1941. lokakuuta 2015 Reipasta ja hymyilevää varusmestaria kiitollisuudella muistaen . En voinut keskellä merta, kun veneen enää mennä kotiin, Wael ker- moottori hajosi. Kenestä pojasta tykkäät. Wael ei olisi aluksi halunnut, että hänen 6-vuotias Ryan-poikansa menee kouluun koska pelkäsi pojan puolesta, mutta vaimo piti pintansa. Yhteys on välillä tosi huono. Ryanin lisäksi Waelilla on Amir-poika, joka on 5-vuotias. Hasanilla on myös kaksi lasta. . He asuivat lähetin vaimolleni kuvan sääperheineen yhteisessä kodis- tiedotuksesta, jossa luki Laitisa. Kyselyitä, terveisiä, juoruja ja muistoja on aina kirjattu ylös. mitään uutta, se on vain saman asian uusin ja ehkä pisimmälle viety muoto. Sen jälkeen jokaiselle kysymyssivulle kirjoitettiin oma vastaus ja puuk m merkki perään. Olimme seitsemän tuntia ja veljeni vaaraan. Minua ei kylmä sää haittaa. Veljekset olivat jo kotimaas- Pidän siitä. Kysyin haittaako vaimonsa ja lapsensa asuvat häntä, että täällä on kylmää. samassa talossa. Jouduin hyptoo. päämään veteen ja työntämään Wael työskenteli useammalle venettä. brittiläiselle ja amerikkalaiselle Veljekset haluavat kasvattaa yritykselle. HANNA HYTTINEN, PIRKKO VARJO I rakilainen Karrah Ali Mukheef seisoo Hartikkalan pihalla älypuhelin käsissään. Ahkerassa käytössä on muun muassa Facebook. . Yhteydenpitoa hankaloittaa se, että pakolaisleirillä on huonot kuuluvuudet. . Mutta yksi aamu saan hyvin läheisiä. Minulla on siellä äiti, vaimo ja neljä lasta. Viimeisimmät niistä lapsensa vapaassa maassa, jossa olivat Erident ja B.C.M. voi työskennellä kenelle tahan. Tamperelainen Alli Rantanen on ohjeistanut Tanneria joulukuussa -41 seuraavasti: Saaralle! Kunnioita työtäsi, pane siihen koko sielusi. Opetan aina yhden uuden kertoo. Veljesten oli pakko lähteä, sanan, kun puhumme videoyhvaikka edessä oli vaarallinen teydellä. umalla siitä asti kuin ovat oppineet kirjoittamaan. Muista, että hyvin suoritettu työ on luonteesi paras todistus. Ohje lienee ollut tarpeeton, sillä samoihin aikoihin helsinkiläinen Jaakko Nyyssölä kirjoitti: Aina hymyilevää ja ahkeroivaa varastolottaa kiitollisin mielin muistaen. Muistokirja on nykyään Laitilan kaupungin omistuksessa ja sitä säilytetään Poukan talolla. ?Meillä täällä on siitä syystä hyvä, että korsumme on aika lämmin ja onpa meillä täällä radiokin,. Minä olen insinööri, Hasan sa ilman, että joutuu vaaraan. kertoo. . Tyttö on 12-vuotias, kaksospojat ovat 9 vuotta ja nuorin poika on 7, hän kertoo. Haider pitää yhteyttä perheeseensä internetin välityksellä. Malak tarkoittaa enkeliä ja Fager aamua, ylpeä isä relleen suomea. . Ennen Facebookia ja Instagrammia a slämäreitä. Tulevaisuus näyttää, millaiseksi sähköinen sosiaalinen media kehittyy. Laitilan Sanomat liittyi Facebookiin vuonna 2012. Facebook-sivut ovat lähentäneet lehteä ja lukijoita. Toimittajalle naamakirja on oivallinen paikka kohdata haastateltavia ja saada juttuvinkkejä. Tykkää. He ovat pyytäneet, että vaimot saattaisivat lapset kouluun. Työskentelin amerikkalai- halunneet ottaa lapsia mukaan. sille ja briteille. Riskien vuoksi he eivät . Vieläkö muistat nämä? 1990-luku ?Piip, piip? 1 merkkiä pitkistä tekstiviesteistä 160 tuli tuppisuisille suomalaisille uusi tu ttapa kommunikoida 1990-luvun lopulla. p Tekstiviesteistä tuli etenkin nuortten keskuudessa todella suosittuja. E Eräskin nuori nainen laski kuinka monta markan arvoista viestiä hän voi lähettää kuukaudessa ilman, että puhelinlaskusta tulee sanomista. Samaan aikaan kohua herätti myös ministeri Esko Ahon ?kännykkä-isyys?. Se asetti minut . Pidämme yhteyttä Skypen ja Facebookin kautta. Minulla itselläni on puhelin käytössä, hän sanoo. Kasvotusten hän on nähnyt perheensä viimeksi yli puoli vuotta sitten. Pakolaisleirissä huono kuuluvuus Ahmed Al Tikriti joutui lähtemään pakoon, kun terroristijärjestö Isis valloitti heidän kotikaupunkinsa. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Tälläkin hetkellä heidän la -7 astetta. He kyselevät minulta, miten voin ja syönkö hyvin. Enimmäkseen Ahmed hänen perheensä viestittelevät, mutta jos signaali on hyvä, he soittavat toisilleen. . Tulemme usein tänne ulos puhumaan myöhään illalla vaikka on kylmä siinä toivossa, että yhteys olisi parempi, hän kertoo. Skypen ja Facebookin käyttö on ilmaista, mutta internetyhteys maksaa 20 euroa kuussa. Myös irakilaisen Haider Al Dorin perhe on Bagdadissa. Haiderin mukaan paikka, jossa perhe on, ei ole turvallinen. . MiMikä kä on suosikki tv-sarjasi. Kolme poikaa ja yksi tyttö. Sotilaat yrittivät säilyttää kirjeissään toiveikkaan sävyn eivätkä juuri kertoneet pahimmista kokemuksistaan ainakaan äideille tai vaimoilleen. Turvapaikanhakijat Wael Hadi Iisa ja Hasan Hadi Iisa tulivat yhdessä Suomeen ja pitävät yhteyttä perheisiinsä internetin välityksellä. Nykyään sodan erottamien perheiden on helpompi pitää yhteyttä puhelinten ja internetin välityksellä. Hyväkään väline ei poista ikävää. Skype on 2000-luvun kenttäposti . Viimeksi olen kuullut perheestäni neljä päivää sitten. Haiderin perheellä ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä kotoaan, joten he käyvät naapurissa ottamassa yhteyttä häneen. . Sitten tulivat Twitter, Instagram, LinkedIn, Pinterest... Laitilan Sanomat asetteli oman aikansa sosiaaliset mediat aikajanalle. Perheetkään Hän vastasi, että sinun kanssaeivät voineet jäädä kotiin, vaan si olen missä vain, Wael kertoo hymyillen. he joutuivat muuttamaan. Wael ja Hasan ovat erittäin huolissaan läheisistään. Ahon vaimo kertoi naistenlehden haastattelussa Ahon kasvattaneen murrosikäisiä poikiaan kännykän välityksellä. 19 1998 2004 Slämäri eli slämy Mi on sun lempiväri. Ahmedin perhe on pakolaisleirissä Kirkukissa. Leirissä asuvat hänen isänsä ja äitinsä, vaimonsa ja 2-vuotias tyttö, jotka Al Tikriti on nähnyt viimeksi puolisen vuotta sitten. Yhteydenpito perheeseen tapahtuu Whatsapin kaltaisen pikaviestimen avulla. Mitä inhotat. Lempiruoka kasi. Puhelin on minulle tärkeä. Se on puolet elämästäni, hän sanoo. Päästyään Suomeen Ahmed kertoi perheelleen päässeensä turvalliseen maahan ja etsivänsä mahdollisuutta tuoda heidätkin tänne. Suomen kieltä sana kerrallaan Veljekset Wael ja Hasan Had Iisa saapuivat Suomeen elo- kuun alussa. matka. Poikiin liittyvät kysymykset olivat p pahimpia, koska ei voinut tietää päätyykö vihko vvääriin käsiin. Hanna Hyttinen Facebookista alkoi uusi aikakausi Facebook on perustettu vuonna 2004. Suomeen se rantautui vuonna 2007. 1990- ja 2000-luvulla meidän luokassa kiersi ko koristeltuja vihkoja, joissa udeltiin salaisuuksia. Sl Slämäri ensimmäiselle sivulle kirjoitettiin oma nim mi ja piirrettiin oma merkki. Toimiva internet-yhteys on hänelle elintärkeä, sillä se muodostaa tällä hetkellä ainoan siteen kotona Bagdadissa olevaan perheeseen. . Yleensä olemme yhteydessä toisiimme parin päivän välein. Malak, joka on Ahmed Al Tikriti 4-vuotias ja Fager, joka on Hasan on jo opettanut tyttä6 vuotta. Sairaalassa työskennelleen Saara Tannerin muistokirja löytyi 2000-luvun alussa majuri Urpo Lipposen jäämistöstä. Kirjassa on enimmäkseen sairaalassa hoidettujen sotilaiden nimikirjoituksia, mutta myös muutamia muistovärssyjä ja muita mietelmiä. Kirjan omistaja on työskennellyt ainakin varastolottana
Veden piti olla koko ajan liikkeessä, joten kylvetettävällä oli kauha, jolla hän hämmensi vettä. Herra Toppila haluaa rentoutua voidakseen iltapäivällä vetäytyä kirjoittamaan. Hänen perheensä oli lähtenyt jo kotimatkalle, mutta perheen isä halusi jäädä tänne voidakseen kirjoittaa vielä yhden luvun kirjaansa. Kylpyä varten oli valmistettu oma vanna, joka täytettiin 28-asteisella vedellä. Vesi ylsi miespotilaita jakkaran yläreunaan ja naispotilaita hieman jakkaran yläreunan yläpuolelle. Kylpyvesi oli 10?15 asteista. Myös tässä kylvyssä potilas hämmensi vettä kauhan kanssa. Hoitojen ansioista hän paranikin tuberkuloosista. Hänellä on jo Piirros: Antti Anttila kiire valmistelemaan lounasta ja iltapäivän hoitoja. Tänäänkin hän oli kerännyt saviämpärit mukaansa ja hiipinyt hiljaa huoneesta. Kaisa huomaa, että Oulusta saapunut kirjailija Heikki Toppila on menossa ottamaan höyrykylpyä saunalle. Yksityishuoneista sai maksaa enemmän. Lähde: Antero Pohtolan kirjoittama tutkielma vuonna 1983 Poliisiopiston äidinkielen kurssilla. Lempeitä hoitoja ja kasvisruokaa . Reumaattisista kivuista kärsivä vanhempi herra vaipui uneen sänkyynsä ennen kuin hän ehti saada viimeistä käärettä paikoilleen. Lämpimät savikääreet rentouttivat hoitolan asiakkaat niin tehokkaasti, että iso heistä nukahti hoidon aikana. HANNA HYTTINEN K ypsynyt vilja värjää ympäröivän maiseman keltaiseksi. Tuuli heiluttaa tähkäpäitä. Silloin Kaisa lähti hoidon viimeisteltyään vaivihkaa huoneesta ja jätti potilaan nauttimaan aamupäiväunista. Vuorokausimaksu oli yleensä 30 markkaa, mutta tilalla oli myös 20 markan hintaisia paikkoja. Väitettiin myös, että kylvyllä voitaisiin parantaa sukupuolitauteja. Aurinkokylpyjä miehille Aurinkokylpyjä varten Lallan saunarakennuksen eteläpuoleiselle seinustalle rakennettiin aurin- gonottolava. Siitä Kaisa oli hänelle erittäin kiitollinen. Kaisa ravistelee muistot mielestään ja muistuttaa, että lounas täytyy kattaa valmiiksi ja kasvislaatikotkin pitäisi ottaa pian pois leivinuunista. Lallan tilan tytär sairasti nuorempana paljon. Potilaita on saapunut tilalle sekä omalta kylältä että lähes 600 kilometrin päästä Oulusta. Kodjalassa oli neljä yhdelle ihmiselle tarkoitettua höyrykaappia sekä 8?10 hengen höyrykaappi. Louis Kuhnen mukaan nimettyjä Kuhne-kylpyjä potilaat ottivat Lallan hoitolassa usein parikin kertaa päivässä. Luontaishoitola on pitänyt Kaisa Lallan kiireisenä viimeiset kolme vuotta. Kesäkuussa 1930 hän otti vastaan ensimmäiset potilaansa. Lallan luontaishoitolassa on ollut kiireinen kesä. Suomalaisen kylpylä- ja hoitolakulttuuriin juuret ulottuvat kuitenkin KeskiEuroopan saksankielisiin maihin kuten Itävaltaan, Sveitsiin ja Saksaan. Kirvun luontaishoitolan opit olivat suurimmaksi osaksi saksalaisen puusepän Louis Kuhnen käsialaa. Kuhne vannoi ehdottoman kasvisravinnon nimeen ja siitä syystä myös suomalaisissa luontaishoitoloissa, kuten Lallan luontaishoitolassa, noudatettiin kasvisruokavaliota. Kuhne katsoi, että kaikki sairaudet johtuvat samoista syistä, joten ne voidaan myös parantaa samoilla menetelmillä eli hikoilemalla ja suolen toimintaa tehostamalla. Kuhne suosi muun muassa niin sanottuja vaihdekylpyjä, joissa vuorotellen kylvettiin lämpimässä ja Lallan tilan lisärakennukseen järjestettiin hoitolavieraille huoneet. Kodjalan kylpylässä oli tarjolla vaihdekylpyjä ja savikäärehoitoja. kylmässä vedessä. Höyrykaappeja ja savikääreitä Vaihdekylpyjä tarjottiin myös Kodjalassa. Koska päivettyneitä naisia ei siihen aikaan suosittu, aurinkokylpyjä ottivat pääasiassa miehet. Lallan luontaishoitolassa tarjottiin kasvisruokaa, joka valmistettiin lähes kokonaan tilan omista tuotteista. lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat Kaisa Lalla perusti kotikyläänsä luontaishoitolan . Palattuaan hän esitti äidilleen ja isälleen haluavansa perustaa luontaishoitolan. Uusi-Kirvun hoitolan perustanut Fredika Lukkala oli auttanut Kaisaa monissa luontaishoitolaan liittyvissä asioissa. Hoitolasta oli tullut varsin menestyvä liiketoimi, vaikkei hän perustanut sitä ansaitsemismielessä. Ajan nopea kuluminen tuntui Kaisasta oudolta: oli kulunut vain muutama vuosi siitä, kun hän palasi kesän jälkeen kotiin ja ehdotti vanhemmilleen oman hoitolan perustamista. HANNA HYTTINEN L uontaishoitoloita perustettiin 1930-luvulla lähes joka kylälle. Kodjalassa vuosina 1930?1938 toimineen Lallan luontaishoitolan perusti Alfred ja Aina Lallan tytär Aino Kaarina Lalla, jota kutsuttiin Kaisaksi. Suomalaisten hoitoloiden esikuvana oli Karjalassa sijainnut Kirvun luonnonhoitola, joka perustettiin vuonna 1911. Rauhastuberkuloosiin ei ollut lääkettä, joten hän vetäytyi yhdeksi kesäksi Suoniemellä sijaitsevaan Uusi-Kirvun luontaishoitolaan Tampereen lähelle. Hoitolassa oli vakituinen hieroja Olka Kipemäki, jonka hieronnoista perittiin erillinen maksu. Lallan luontaishoítola oli täysihoitola. 20 Tiistai 27. Pikkulintu lennähtää pihapuuhun. Eletään elokuuta vuonna 1933 Laitilassa Kodjalan kylässä. Lopuksi savikääre sidottiin paikalleen flanellikankaalla. Kääreillä parannettiin muun muassa nivelreumaa, verenmyrkytyksiä sekä turvonneita ruumiinosia. Höyrykaapeissa luonnollisesti hikoiltiin. Luontaishoitolan oppeihin kuului kasvisruokavalion noudattaminen. Kiirehtiessään sisälle Kaisa näkee hoitolan vakituisen hierojan Olka Kipermäen ja tervehtii tätä. Olka on nykyisin täystyöllistetty, kun sekä hoitolassa asuvat asiakkaat että omalta kylältä saapuvat potilaat haluavat tulla hoitamaan kipeitä lihaksiaan Olkan osaavissa käsissä. Laitilan Kodjalan kylässä toimi luontaishoitola vuosina 1933-1938.. Niiden lisäksi tarjolla oli muun muassa suosittuja savikäärehoitoja, joissa puuromainen lämmin savi levitettiin ensin sanomalehdelle ja sitten savipuoli potilaan ihoa vasten hoidettavaan kohtaan. Kuhne-kylvyssä oltiin 20 minuuttia, välillä käytiin höyrykylvyssä tai suihkussa. Istumakylvyssä ammeeseen laitettiin jakkara, jonka päällä potilas istui. Välillä talon oma väki on nukkunut vintillä, jotta kaikille vieraille on saatu huoneet. Tilan tytär Kaisa Lalla on viimeistellyt turkulaisen opettajan savikäärehoidon. Kodjalan rauhallinen maalaiskylä tarjoaa oivalliset puitteet kirjallisille töille. Kylvettäjä pyyhkäisee kämmenselällään poskeaan ja siihen jää savinen jälki. Kylvyssä istuttiin 15 minuuttia kerrallaan. Istumakylvyistä kerrottiin olleen apua muun muassa päänsärystä tai korvakivuista kärsiville. Lounaaksi on tänään tarjolla muun muassa porkkana- ja lanttulaatikkoa sekä vieraiden suosimaa piimäjuustoa. Siitä Kaisa piti tiukasti huolta, että lihatuotteita ei vieraille tarjottu
Ei tosin ole enää, sillä lankapuhelinta meillä ei ole ollut lä lähes 20 vuoteen. Teini-iässä tuo muovinen viestintäväline nousi arvoon arv arvaamattomaan, etenkin e kun kaver kaverit asuivat väh vähintään kuuden kilometrin päässä meiltä. Sillo Silloin äitiä ja isä isää kohtasi kotiin tulless tullessa näky, jossa p puhelimen johto lu luiker- ? 21 HANNA HYTTINEN hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi teli suljetun oven alitse huoneeseeni ja puhelinpöytä ammotti tyhjyyttään. Laitilan Sanomat Tiistai 27. Tosin tässä on monella aikuisellakin opittavaa. Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja, joka toisinaan haikailee lankapuhelinten perään. UUS UUT. 17, la 8?13 RAUTAKAUPPA OY Avoinna: www.laitilanrautakauppa.com Pihlakuja 4, 23800 Laitila s Puh. Siksi soittelin aina kaverieni lankapuhelimiin, vaikka se olikin todella jännittävää, koska puhelimeen saattoi vastata perheen isä tai veli. Kerran ystäväni perheen puhelimeen vastasi hänen isoveljensä. RAUTAKAUPPAA VUODESTA 1992 ? Laitilan Sanomat maaliskuussa 1947 Vakka-Suomen KANTOJYRSINTÄ www.kantojyrsin.com Seppo Aittakari, p. Hämmennyin, mutta sain esiteltyä itseni ja kysyttyä: Onko Mari kotona. jos palo olisi päässyt pidemmälle . Se oli 85454. Muistan vielä puhelinnumeronkin. Edelleen lapsia pitää ohjeistaa vastaamaan puhelimeen oikein. Siihen aikaan lankapuhelimesta kännykkään soittaminen oli todella kallista, sen sijaan lankapuhelimesta lankapuhelimeen soittaminen oli halpaa. Joku Anna Kallunki soittaa. Luurista kuului pian hyvin arka ääni: Mari puhelimessa. Lankapuhelin on historiaa, mutta puhelimeen vastaaminen ei silti ole katoava taito. Meillä oli valkoinen muovinen painikkeilla varustettu lankapuhelin, joka sijaitsi käytävässä juuri huoneeni ulkopuolella. Veli murahti jotain ja kohta kuulin, kuinka hän huusi Marille: Mari, puhelimeen. 0400 529 887 Näkökulm Kuka soittaa? Aikana, jolloin kukaan ei aloittanut puhelua kysymällä missä olet, minun käskettiin vastata puhelimeen Kolvangilla, Hanna puhelimessa. Oikein vastaamisen lisäksi nykyinen puhelinetiketti sisältää muutakin, kuten sen, miten puhelinta käytetään kun on muita ihmisiä läsnä. (02) 842 1871, 0400-221 871 ZZZ \ULW\V À huoltopalveluaaltonen@pp.inet.? 90 27 /m² Älä päästä pakkasta porstuaan!! 7 Veljeksen ulko-ovet 6-ruutuinen 9 tai 10/21 TAI umpi 9 tai 10/21 335,298,T I E TÄ Ä M I TÄ TA R V I T S E T. ÝÛB@@EK<@JK ?LFCKF8 ÝÛBYflgb]fbqjkafl ÝÛBYanmmhYdn]dmYÛ~??ÛlÛcgf]]ddY ÝÛGa]fcmgjeYYbYhYdn]dm hY Ydn dn n]dm m LAITILAN ma-pe 8 . (02) 85046, 85047, fax (02) 856 075 . lokakuuta 2015 Verrattoman vaivatonta vinyyliä!! Vanhoi uutissi & ilmoituksi SuloPuu Ger?or Mikado tai Sunny White 0500 901 982 sulopuu@lailanet.? 80 28 sulopuu.fi s Uudisrakentaminen s Pienrakennukset s Remontit s Lauteet s Lahjatavarat Uhkaava palonalku Seppälässä Keskiviikkona oli Seppälän ja Kouman raajalla oleva Koumassa olevan tilan metsä syttynyt tuleen pikkupoikien tulella leikkimisen seurauksena. Kuivassa kanervikossa tuli sai hyvän vauhdin, mutta onneksi huomauttiin siksi ajoissa, että VPK:n kyläosaston ja kyläläisten saavuttua paikalle saatiin se rajoittumaan. Lähellä olleet asumukset olisivat olleet . suuressa vaarassa. Metsää ehti tuhoutua noin yksi hehtaari. /m² TAI Lamella Grey Ilmalämpöpumput Minimoi lämmityskulut - maksimoi mukavuus Toimitamme paikkaNXQQDOODVL 6FDQRIÀFHQ parhaat ilmalämpöpumput Kysy lisää! Huolto, asennus ja myynti Yritys Oy Huoltopalvelu Katuosoite 1 AALTONEN Puh. 1234567 Myllykatu 8, Uki puh
lokakuuta 2015 Laitilan Sanomat TERVETULOA AHOSKAN LOUNAALLE! Meiltä myös oman talon UT: KAKUT JA LOUNAS D E S KAHVILEIVÄT 5? NA 8? LOU-KORTTI: 7TUS 10 LASKU lta! TAI lisää kassa Kysy a! LOUNASLISTA NETISSÄ WWW. AHOSKA.COM Keittolounas 6,50 ? Salaattibaari 7,50 ? Lounas sisältää: salaattipöydän, ruokajuoman, leivät, jälkiruoan ja kahvin Tilauksest MA-PE klo 10?16 ?????????????????????? ??????????????????????????? Onnittelemme 90-vuotiasta paikallislehteä! Myrskyläisiä kilpahiihtäjiä vuonna 1958. Kilpaurheilu oli alusta alkaen myös sen keskeisin toimintamuoto. Sen katsottiin jopa lisäävän lapsissa sisua, vastuuntuntoa ja kurinalaisuutta. Sotien jälkeen kouluviranomaiset loivat ohjelman, jossa liikunnalla urheilukenttineen ja liikuntasaleineen oli tärkeä sijansa. Päälajeina olivat hiihto, murtomaajuoksu ja kenttälajit. Myrskyn sodanjälkeinen toiminta käynnistyi vuonna 1944. 02 857 6500 Autojen vastaanotto ja luovutus seura Ihoden Kiri. www.kk-autoteam.fi mahdollinen 7.30 - 19.00 Rauno Luttinen. Eturivissä vasemmalta Keijo Jalonen, Antero Suominen, Arja Laivo (Vihervuo), Soile Lehtinen, Seija Lehtinen (Grundström), Laila Laitiomäki (Maisila), Jouko Saarinen ja Reino Avikko, takarivissä Pauli Heltonen, Kalevi Jalonen, Jarmo Nurmi, Tarmo Lehtinen, Kirsti Luotonen (Varjonen) ja Niilo Varjonen. Myrskyn urheilu- edustuspuku on vuodelta 1953, väreiltään soinnukas tummanpunainen ja oranssi. Wälke, Myrsky ja Kiri Pyhärantalaisen urheilutoiminnan juuret ovat kansallisuusaatteen vanavedessä 1890-luvulla alkunsa saaneissa soitto- ja laulujuhlissa sekä nuorisoseuraliikkeessä. Laitilan Sanomat elinkeinoelämän ja alueen vetovoimaisuuden asialla jo 90 vuotta Parhaimmat onnittelut Uudenkaupungin kauppakamariosasto Samalla asialla jo 70 vuotta Onnittelemme! 90-vuotiasta Laitilan Sanomia Sanomalehti Paikallisen Nuorisoseura Wälkkeen yhteyteen perustettiin vuonna 1926 urheiluosasto. Hiihtourheilu oli sisällytetty jo 1920 ?luvulla kansakoulun liikuntakasvatukseen. Mahdollisuudet täysipainoiseen urheilutoimintaan paranivat tämän jälkeen ratkaisevasti. Juoksuasut olivat vielä tuolloin varsin epäyhtenäiset mutta sitäkin persoonallisemmat. mintaa. Juoksussa saavutettiin Erityisesti pyhärantalaisten itsetuntoa kohotti Laitlan Jyskeen päihittäminen. loistavia tuloksia aina kansallista tasoa myöten. Myös hiihdossa päästiin hyviin tuloksiin. Lajeina olivat maaseudulla suositut vauhdittomat hypyt, murtomaajuoksu, 5-ottelu ja hiihto. Wälkkeen toiminnan jatkajaksi vuonna 1932 perustettiin Urheiluseura Pyhärannan Myrsky. Uutena lajina mukaan tuli suojeluskuntatoiminnan myötä syntynyt pesäpallo. Vähitellen myös innostus yleisurheiluun alkoi nostaa päätään. Sen kunniaksi Myrskyn puheenjohtaja Paavo Karrukin sai aiheen pitää ikimuistettavan kiitospuheen voittajasankareille, silmät suljettuina, jolloin sydämen ääni kuuluu paremmin. Pyhärannan kansakoululaitos tuki merkittävästi Myrskyn urheilutoi- Pyhärantalaisjuoksijoita 1950 luvulta, vasemmalta Niilo Varjonen, Aleksi Saarinen, Iivo Junkola ja Jouko Saarinen. Urheilun kenttä oli vapaa, mutta urheilukenttä puuttui. Sitä pidettiin opettajien ja liikuntakasvattajien piirissä ajan hengen mukaisesti kansallisena ja isänmaallisena urheilulajina. Se omistautui alusta alkaen kilpaurheiluun. Alkuvaiheessa toimintaa pyörittivät Urheiluseura Myrsky ja kunnan kansakoulut, myöhemmin Kaukolantie 18, Korjaamo avoinna mukaan tuli Urheilu23800 Laitila ma - pe 8 - 16 Puh. Liikunta liitettiin yleiseen hyvinvointiin ja terveellisiin elämäntapoihin. Se edellytti toiminnan järjestämistä siten, että VALTUUTETTU MERKKIHUOLTO koulujen järjestämiä kilpailutilaisuuksia oli riittävästi tarjolla. Näistä lähtökohdista pyhärantalainen yleisja hiihtourheilu suuntasivat 1940 ?luvulla tulevien vuosikymmenten suurta innostusta ja voittoja kohti. Siitä parhaimpina osoituksena ovat monet piirimestaruudet sekä Matinkannun viestin ja LänsiSuomen hiihdon voitot. Erityisesti pyhärantalaisten itsetuntoa kohotti Laitilan Jyskeen päihittäminen. 22 Tiistai 27. Suojalan kenttä valmistui vuonna 1947. Se oli tulosta uuden kentän valmistumisesta, joka mahdollisti vilkkaan kilpailutoiminnan