Niistä on rakennettu tämä Laitilan Sanomien 95-vuotisjuhlalehden sisältö. Monille juuret tuovat mieleen perheen ja yhteenkuuluvuuden tunteen sukuun ja esivanhempiin. – Laitila on aina tuntunut sympaattiselta ja turvalliselta pikku kaupungilta, jonka keskustaa ympäröi kaunis luonto metsineen ja peltoineen. Juurien ja kotiseudun merkitys ei ole kaikille samanlainen. Kuusen ympärillä on monimuotoinen luonto, josta esimerkkinä ovat muun muassa monet sammallajit. Iloisena uutisena kerrottakoon, että juuri saamamme Kansallisen Mediatutkimuksen tutkimuksen tiedon mukaan lehtemme jokaisella numerolla on keskimäärin lähes 12 500 lukijaa. Laitilan Sanomat on osa sukupolvien ketjua ja mukana tämän seudun elämänmenossa jatkossakin, paikallisia sydänääniä kuunnellen. – Eivät juurikaan päällepäin, mutta mielelläni kyllä mainitsen suhteeni Laitilaan. Lehdellä on vankat juuret ja ne luovat omalla tavallaan turvallisuutta kaoottiseen maailmaan. Nuorena lainasin mamman pyörää ja lähdin seikkailemaan ympäri aluetta, ja haluan vielä jokin kesä toteuttaa samanlaisen tutkimusretken. Hyvät ja huonot uutiset vaihtelevat kuten ihmisenkin elämässä. Ne voivat merkitä paitsi kotipaikkaa myös mielenmaisemaa tai tunnetilaa, jossa on hyvä ja turvallista olla. Juhlavuotemme on kääntymässä loppusuoralle. Sitaa voi kuunnella myös Poks-podcastissa. Eräs tilaajamme kuvaili paikallislehteä luotettavaksi kaveriksi, joka käy kertomassa kuulumiset kaksi kertaa viikossa. marraskuuta 2020 2 Laitilan Sanomat Jykevä kuusi on pysynyt vakaana paikallaan kenties jo 200 vuotta. . Se on mahtava luku ja kiitokset siitä teistä jokaiselle! Paikallisia sydänääniä Eräs tilaajamme kuvaili paikallislehteä luotettavaksi kaveriksi, joka käy kertomassa kuulumiset kaksi kertaa viikossa. Voitaisiinko tämä jo kumota aikansa eläneenä. KERRO LAITILAAN LIITTYVÄ, SINULLE TÄRKEÄ MUISTIKUVA, TARINA TAI AJATUS. Sienet ovat hyvää syötävää ihmiselle, ja puille ne ovat suorastaan elinehto. Kaupassa lämmittää mieltä, kun hyllyllä näkyy jokin Laitilassa tehty tuote, olipa se kananmunakenno tai virvoitusjuoma. ”Sydämessäni on erityinen kohta Laitilan murteelle” MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. Eija Eskola-Buri PS. Perjantai 6. . Lisäksi sydämessäni on erityinen kohta alueen murteelle. Olen käynyt Laitilassa säännöllisesti lapsuudesta saakka. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI. Kimmo Aitanen on rakentanut kodin puukiipijälle. Kotiseutu voi olla nostalgisten ja kaipaavien tunteiden kohde, mutta siihen voi liittyä myös nurkkakuntaisuutta tai sisäänlämpiävyyttä. Mielenrauhaa metsässä, järven rannalla tai kylätiellä. Olen itse kasvanut Rovaniemellä, joten on aina ollut mukavaa, että miltei toisella puolen Suomea on myös toinen tärkeä paikka täynnä muistoja. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ei ole väliä, mistä olemme kotoisin. – Isäni ja hänen sukunsa on kotoisin Laitilan ja Uudenkaupungin alueelta. Laitilassa on tehty hienoja keksintöjä ja innovaatioita muun muassa kananmunien, tuulilasien ja juomien saralla, ja niistä saa olla ylpeä. Juuret-juhlalehti Toimittajat: Eija Eskola-Buri, Hanna Hyttinen, Iida Kauppi ja Solina Saarikoski Avustajat: Marko Laihinen, Ossi Nyström ja Pirkko Varjo Ilmoitusmyynti: Elina Salminen ja Meri Nordberg Painopaikka: Lehtitehdas, Salo Kannen kuva: Eija Eskola-Buri. Korona on hallinnut median uutisointia tänä vuonna, mutta pandemia-aikana paikallislehdessä on ollut paljon muitakin aiheita. Tärkeämpää on, että osaamme kohdata toisemme tasaveroisina lähimmäisinä. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä PÄÄKIRJOITUS Ihmisiä, paikkoja, tarinoita, tunteita ja muistoja. Laitilassa kulkee sanonta, jonka mukaan vasta 30 vuotta täällä asuneena voi kertoa olevansa oikeasti laitilalainen. JUURET-GALLUP Sote-alan yrittäjä Sita Salminen tuottaa sisältöä muun muassa Youtubeen ja Instagramiin. Samalla on kuitenkin myönnettävä, että ilman kotimaista ja kansainvälistä vuorovaikutusta Laitila ei olisi nykyinen itsensä, valtatien varrella vaikuttava elinvoimainen kaupunki, jonne on helppo juurtua. – Laitila on minulle erittäin merkityksellinen paikka, sillä se kuvastaa minulle lapsuuden kesälomia, sukulaisten seuraa ja nostalgiaa ylipäätään. Kiitos kaikille entisille ja nykyisille tämän seudun asukkaille, jotka vastasivat kyselyymme juurien merkityksestä. Kuusijärkäleen ympäristössä suppilovahveroita on riittänyt tänä syksynä. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT
Myös linnut viihtyvät kuusivanhuksen lähiympäristössä. Lyhyellä visiitillä äänessä olivat hippiäinen, korppi, kuusitiainen ja joutsen. Pienen piirin tiedossa ollut komea puu pompsahti julkisuuteen, kun Lounametsän metsäasiantuntija Kari Laiho lähti metsästämään Laitilan suurinta puuta vuonna 2014. Suojaisella paikalla jättiläinen ei todennäköisesti horju isoillakaan myrskyillä. Pituuden puutteet puuvanhus kirii mennen tullen leveydessä. Kuusi vuotta sitten se oli 2,77 metriä. Kuusi on saanut elää ja kasvaa suotuisassa ympäristössä. Kimmo Aitasen suosikkilintu on puukiipijä, jolle hän on rakentanut mökin pihalle oman pöntön. – On täysin mahdollista, että voit viettää satavuotisjuhlat tämän kuusen juurella, Laiho lohkaisee viisikymppiselle kuusen omistajalle Kimmo Aitaselle. SOUKAISTEN kuusi ei voittaisi Laitilan kuusien pituuskisaa, sillä sen latvasta puuttuu pari metriä myrskyn pudottamaa latvusta. Laitilan suurin luonnonpuu saattaa olla jopa 200-vuotias Jättiläispuu on Kimmo Aitaselle (vas.) tuttu jo lapsuudesta. Puu sijaitsee suvun kesämökin lähellä Lankjärven tuntumassa. Näin kävi. KOSTEASSA maaperässä kasvaa paljon sieniä, muun muassa suppilovahveroita. marraskuuta 2020 Jättiläinen kasvaa kohisten Eija Eskola-Buri Jyhkeä kuusi keskellä umpimetsää on erityisen vaikuttava näky: lähes kolme metriä paksua kuusta ei voi ohittaa pysähtymättä. Viime mittauksesta sen ympärysmitta on kasvanut viisi senttiä vuodessa. Mittaus tehtiin rinnankorkeudelta eli 1,3 metrin tasalta maanpinnasta. . . Puu saa sieniltä tärkeitä ravinteita, jotka pitävät sen elinvoimaisena. UUSINTAMITTAUS ylitti kirkkaasti aiemmat lukemat: tilavuus on nyt 10,7 kuutiometriä eli 10 700 litraa. Aitasen ja kuusen yhteinen taival on kestänyt lähes 50 vuotta eli siitä lähtien, kun Kimmo polvenkorkuisena keksi jättipuun leikkipaikakseen. Vankka kuusi Soukaisten metsässä oli Kimmo Aitasen kiipeilypaikka lapsuudessa. Puu sijaitsee laitilalaisen Kimmo Aitasen metsässä Soukaisten kylässä. Laitilan Sanomat 3 Perjantai 6. Se on hyvä merkki, sillä sienillä on äärimmäisen tärkeä merkitys luonnon kiertokulussa. Ravinteikkaalla paikalla kasvaa runsaasti sammalta. Järkälemäisen puun kasvuvauhti on Laihon mukaan suorastaan hurjaa. Tittelin aikaisempi haltija, Leinmäen YliAntolan kuusi, oli kaatunut tuolloin Seija-myrskyssä. – Tällä jättiläisellä on aivan huikea vauhti hiilen sitomisessa, Laiho sanoo. Metsäasiantuntija Kari Laihon mukaan kuusen kasvuvauhti on todella hurja. Kuusi saattaa Laihon mukaan olla jopa 200-vuotias, ja vankalla puulla on edessään elinvuosia vielä pitkään. EIJA ESKOLA-BURI Oksia on rungossa paljon, ja ne tarjoavat mainion kiipeilypaikan.. Kari Laiho on kolunnut laitilalaisia metsiä työkseen kolmisenkymmentä vuotta ja hänen mukaansa puu on todellinen poikkeusyksilö. Kuusivanhuksen juuret saattavat Laihon mukaan ulottua maan alla hyvinkin kauas puun näkyvästä osasta. Vuonna 2014 Laiho arvioi, että kuusen tilavuus saattaa kasvaa jopa 200 litraa vuodessa, ja että viidessä vuodessa kymmenen kuution raja saattaa rikkoontua. Laiho mittasi kuusen ympärysmitaksi lokakuun lopussa 2,92 metriä. Tiheäoksainen ja vankka kuusi oli hänen kiipeilypaikkansa lapsuudessa
Hän kartoittaa parhaillaan Lounais-Suomen pyhiä lähteitä. Kyse on enemmän tai vähemmän mutkittelevasta jatkumosta, jonka toisessa päässä on sairauteensa lähteeltä parannusta ostava muinaissuomalainen ja toisessa päässä on nykyihminen, joka noukkii kaupan hyllyltä koriinsa ”parantavia mineraaleja” sisältäviä pullovesiä, jotka todellisuudessa ovat hädintuskin hanavettä terveellisempiä.. . – Näyttää siltä, että yksittäistenkin lähteiden ympärillä uskomukset ovat ajan mittaan muuttuneet. Sen jälkeen kädet upotettiin selän takana lähteeseen ja käveltiin taakse katsomatta nyrkit yhä selän takana kotiin. Laitilan Sanomat 7.10.2016 . com/2016/11/23/muinaistaruja/ Untamalassa sijaitseva Isokylän palokaivo on ollut alunalkujaan luonnonlähde. Lasten pesemiseen ja uponneeseen härkäpariin liitettyjä lähteitä löytyy myös Laitilasta. Järvinen, Jouko: Simulan maisema Simulan suvun ja muitten kyläläisten elämää Vidilän kylässä ja ympäristössä . Jälkimmäisistä puhutaan usein myös pyhinä lähteinä. Salon seudulta lähteitä tiedetään enemmän, mutta perinteet muuttuvat monipuolisemmiksi Turusta länteen ja pohjoiseen kuljettaessa. Ei tunnu kaukaa haetulta ajatella, että kyse on enemmän tai vähemmän mutkittelevasta jatkumosta, jonka toisessa päässä on sairauteensa lähteeltä parannusta ostava muinaissuomalainen ja toisessa päässä on nykyihminen, joka noukkii kaupan hyllyltä koriinsa ”parantavia mineraaleja” sisältäviä pullovesiä, jotka todellisuudessa ovat hädintuskin hanavettä terveellisempiä. – Jotkut ovat sitä mieltä, että pyhät lähteet periytyvät katoliselta ajalta, toisten mielestä kyseessä on alkujaan esikristillinen perinne, Björkman toteaa. – Osalla pyhistä lähteistä on tiettyjä piirteitä, kuten sijainti jyrkän kallion edustalla tai lähellä oleva erikoisen muotoinen kivi, mutta se ei päde kaikkiin. Varjo, Pirkko: Kiili ja Kartanonperä ovat Laitilan kylien kuopuksia. Tarina lähteeseen uponneesta härkäparista on koko Lounais-Suomelle, ”härkäalueelle”, ominainen. – Periaatteessa kyse on samasta asiasta, joista korostetaan eri puolia, kertoo Åbo Akademin pohjoismaisen folkloristiikan väitöskirjatutkija Johan Björkman. Tapa oli monin paikoin voimissaan vielä reilut 120 vuotta sitten. Kerrottiin jopa ihmisten kuivuneen kuoliaaksi, jos he olivat vieneet lähteestä rahoja. Usein maininta on, että tämä on jotakin mitä ”vanhat” tekivät, eli voimme päätellä, että uhraaminen olisi voinut olla elinvoimaista vielä 1800-luvun lopulla. . Joissakin perinnetiedoissa on maininta, että veden on valuttava pohjoiseen, mutta ei sekään pidä kaikkien pyhien lähteiden kohdalla paikkaansa. marraskuuta 2020 4 Laitilan Sanomat Pyhät lähteet paransivat ja pelottivat Ossi Nyström Luonnonlähteillä on ollut menneinä aikoina merkittävä rooli ihmisten elämässä. . Lähteiden luona kerrottiin olevan kummituksia, ja lähteen haltijaa saatettiin pitää pelottavana. Katolisenkin tavan jälkeen monen lähteen kohdalla on tapahtunut muutos, eli lähteistä on tehty ”rationaalisesti” perusteltuja terveyslähteitä. Uhrattujen rahojen vieminen oli ankarasti kielletty. – Lähteeltä poistuessa ei esimerkiksi saanut katsoa taakseen, puhua mitään tai pysähtyä virtsaamaan. KANSANUSKOLLE on ominaista kristillisten ja muinaisten ainesten sekoittuminen. KOLIKOT ja neulat olivat maksu siitä, että vesi muuttui parantavaksi tai ennusti tulevaisuuden. – Untamalassa on Railähde, jonka vettä on käytetty muun muassa vastasyntyneiden lasten pesuun. Siitä rankaistiin samoilla taudeilla, joiden parantamiseksi raha oli maksettu. Lähteet: . Uhrilähde voi kuulostaa monen korvaan pelottavalta, vaikka kyse on vain kolikoiden ja neulojen uhraamisesta. https://timoekko.wordpress. Jotkut lähteet ovat toimineet kyläyhteisöjen kaivoina, toiset taas esimerkiksi uhrilähteinä. Ehkä niiden vesi on poikkeuksellisen hyvää ja terveellistä. VAHVA pyhien lähteiden perinne on Björkmanin mukaan omaleimaista nimenomaan lounaiselle Suomelle. Usein lähteiden voima ilmeni keskiyöllä, ja aivan erityisesti juhannusaattona keskiyöllä. Kun Kalannin Männäisissä olevalla Tapaninlähteellä parannettiin syyliä, ei maaginen voima ei tullut lähteenhaltijalta vaan pyhältä Tapanilta. – Lisäksi minulla on tietoa parista laitilalaisesta lähteestä, joihin liittyy taru uponneesta härkäparista, mutta ei suoranaisesti tietoa niistä pyhinä tai parannuslähteinä. – Lähteille uhraamisesta on taltioitu paljon tietoja vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. TÄMÄN päivän näkökulmasta pyhiä lähteitä koskevat uskomukset saattavat vaikuttaa erikoisilta ja lapsellisilta. Perjantai 6. Ensin punaiseen lankaan sidottiin syylien verran solmuja. Tämä sai alkunsa 1700-luvulla. Lanka kätkettiin kiven alle lähteen viereen. – Esimerkiksi lasten peseminen tai kastaminen lähteen vedellä sekä tarinat, että piispa Henrik olisi kastanut pakanoita kyseisen lähteen vedellä, rajoittuvat tälle alueelle. Salo, Unto: Ajan ammoisen oloista Satakunnan ja naapurikuntien esihistoriaa . Ne ovat Lapinalhon lähde Koverossa sekä Poikpuolasten lähde, joka luultavasti on jossakin Untamalan-Seppälän tienoilla. Etenkin lähteiden maagista käyttöä koskivat monet säännöt ja kiellot. Joidenkin vanhojen uhrilähteiden ympärille perustettiin jopa terveyskylpylöitä ja niiden vesistä tehtiin tieteellisiä tutkielmia. . PYHÄT lähteet herättivät entisaikojen ihmisissä sekä kunnioitusta että pelkoa. – Usein on parempi puhua pyhistä lähteistä, jos haluaa korostaa niitä jonakin arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena. Turun ympäristössä taas tiedetään juhlitun railakkaita juhannusjuhlia lähteiden luona. Lähde sijaitsee Untamalan koulun pohjoispuolella, ja on myöhemmin rengastettu kaivoksi. KYSYMYS siitä, miksi jotkut lähteet olivat pyhiä ja jotkut eivät, on Björkmanin mukaan vielä ratkaisematta
Pahana kuivuustalvena sodan aikana lähde oli kaikkien kyläläisten käytössä. – Esimerkiksi palokaivot on tehty luonnonlähteistä, Ulla kertoo. Lähde oli tärkeä vedenottopaikka sekä Kiilin asukkaille että joillekin kusnilaisille, jotka kulkivat kuivina aikoina metsän läpi vedenhakumatkalle. Jouko Järvisen kirjoittama Simulan maisema -kirja mainitsee lisäksi Vihtor Salosen lähteen, Norkon lähteen ja Järvisen lähteen. Vesi on tupannut pulppuilemaan pellollekin, Jouko Järvinen kirjoittaa Eskolanvuoren kupeessa sijainneesta Vihtor Salosen lähteestä. Untamalassa sijaitseva Isokylän palokaivo on ollut alunalkujaan luonnonlähde. Varmaan luonnonlähteetkin ovat silloin ehtyneet, Heinikkala toteaa. Niinikään untamalainen Markku Ulla kertoo, että Poikpuolasten lähde ei hänelle sano sen enempää, mutta muistaa Lankjärven rannassa olleen aikoinaan suuren lähteen. OSSI NYSTRÖM Silossa sijaitsevan Uuhenvahanlähteen vieressä olevan Uuhenvahankiven kerrotaan toimineen aikoinaan tietäjien parannuspaikkana. Untamalassa on ollut ylipäätään runsaasti lähteitä, mikä johtuu siitä, että kyse on pohjavesialueesta. Soukaisissa sijaitseva Torrin lähde on monien muiden lähteiden tavoin muutettu kaivoksi. Paikka on varsin runsasvetinen. Se näkyy tieltä, mutta ei ole mitenkään edustavan näköinen. Osa lähteistä on kuitenkin keskellä kylää, kuten esimerkiksi Railähde. Valitettavasti vain kaikki lähteet, jotka voisivat asian varmistaa, ovat kuivuneet jo vuosisatoja sitten. Ansun lähteestä ovat hakeneet vettä niin kiililäiset kuin kusnilaisetkin. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. Kovassa käytössä on ollut myös Kiilin kylän kanta-asukkaan Aapo Kiilin kaivona mahdollisesti aikoinaan toiminut Ansun lähde. – Muistan kerrotun Poikpuolasten lähteestä sellaista tarinaa, että isoäitini isoisä Heinikkalan faari olisi päässyt viinanhimostaan irti käymällä juomassa Poikpuolasten lähdevettä. – Siihen on tehty jälkeenpäin soramonttu. Tarina kertoo, että Kalannin kirkolta tehtiin katolisena aikana pyhiinvaellusmatkoja Untamalassa sijainneelle Golgatan lähteelle. Unto Salo kertoo lähteen saaneen nimensä muinaiselta kuninkaalta. – Tällä on ehkä haluttu varmistaa, että elintärkeää lähdettä ei voi omia ja useammalla kylällä on mahdollisuus käyttää lähdettä. Uuhenvahanlähteen vedellä lienee ollut näissä parannustaioissa keskeinen rooli. Ei ole tietoa, pidettiinkö Vihtor Salosen lähdettä tai Ansun lähdettä pyhinä, mutta Björkmanin mukaan on tyypillistä, että juuri pyhät lähteet sijaitsivat kylien välisillä rajoilla tai metsiköissä lähellä kylän keskusta. Railähde taas on ihan olemassaoleva kaivo poikani pellolla. marraskuuta 2020 Ossi Nyström John Björkmanin mainitseman Poikpuolasten lähteen nimi on tuttu untamalalaiselle Helge Heinikkalalle. Turun yliopiston arkeologian professorina toiminut Unto Salo leikitteli ilmeisen vakavissaan ajatuksella, että Torren lähde olisi saanut nimensä muun muassa Gotlantia ja Finnlantia hallinneelta muinaiskuningas Torrilta. Teoksessaan Ajan ammoisen oloista Salo tekee johtopäätöksen, jonka mukaan lähteen läheltä löytynyt kuuluisa juomasarvihauta olisi ollut juuri tämän Torrin viimeinen leposija. Olen joskus ollut onkimassa siinä lähteenojassa. Salo nostaa vertailun vuoksi esiin Tyrväältä tehdyn gotlantilaisperäisen kalmistolöydöksen, jonka lähellä sijaitsee vanha Torra -niminen talo, ja perustelee näin väitettään useamman sivun verran. Uskaliain Laitilan lähteitä koskeva väite liittyy Soukaisissa olevaan Torren lähteeseen. – Valkojärven kuivatus 1960-luvulla laski ainakin kylän eteläpään pohjavesiä, niin että monen talon kaivot kuivuivat ja jouduttiin turvautumaan porakaivoihin. Laitilan Sanomat 5 Perjantai 6. Muita Laitilan seudulla sijaitsevia lähteitä ovat esimerkiksi Uuhenvahanlähde, Ansun lähde ja Torren lähde. – Sieltä hakivat vetensä kuivina vuosina myös aivan Koukkelan kylän rajamailla olevat Roosin Hiljan ja Laihon Jalmarin torppien asukkaat. Luonnonlähteet ovat pulppuilleet Laitilassa Ansun lähteen kivireunus erottuu kirkkaan veden läpi
Joku bändiämme vihaava tyyppi veti kerran Jussin oranssin Ford Taunuksen kirveellä romuksi, mutta muuten saimme olla pitkätukkaisina ja meikattuina aika lailla rauhassa, Alanko muistelee. Se oli silloin maailman suurin levy-yhtiö. NEON2:N yksi suurimmista hiteistä kautta aikojen on Kemiaa, mutta jos se olisi ollut Jussi Rainiosta kiinni, kappaletta ei olisi koskaan äänitetty. – Nyt kirjoitan vain, kun on sellainen fiilis. LAITILAN SANOMIEN ARKISTO. . – Yhdessä soittaminen tuntui hyvältä ja kun muutin Suomeen, oli luontevaa tehdä muutama biisi. Sittemmin yhtye on julkaissut toisenkin sinkun, Ikuisesti aina, ja tehnyt muun muassa festarikeikkoja. Julkaisimme muutamia sinkkuja ja teimme jonkin verran keikkoja. Nyt rakennuksessa toimii koululaisten aamuja iltapäiväkerhot. He olivat juuri saaneet Ressu Redfordin ensimmäisen levyn valmiiksi. – Kun ohjelma vuoden päästä lopetettiin, me olimme edelleen mukana. . En tiedä, mikä tässä biisissä erityisesti sitä on. Kemiaa-kappaletta auttoi Alangon mukaan myös se, että kappale julkaistiin ensi kertaa Hittimittari-nimisessä tv-ohjelmassa. Siinä tarvitaan monta muutakin juttua. Bohemian treenikämpän viereisessä tilassa harjoittelevassa bändissä soittivat muutaman vuoden Bohemian poikia vanhemmat Kari Antila ja Jyrki Lemmetti, joita Alanko kuvailee oikeiksi muusikoiksi. Siinä on jotenkin moni asia kohdallaan. Jussi tuli Uudestakaupungista prätkällä tai autolla ja Jari Raumalta bussilla, koska oli alaikäinen. En minä oikeastaan siitä niin välitä. ALANGON ensimmäinen bändi oli Nefernefernefer. Julkaistuista kappaleista pidän eniten kolmannella levyllä julkaistusta Tiimalasista. Kuvassa bändin basisti Kalle Airisto, laulaja Jussi Rainio, rumpali Jari Varjo ja kitaristi Rami Alanko. Jos jostain kappaleesta tulee hitti, saati ikivihreä, täytyy myös ympäristössä olla jotain sellaista, että ihmiset ottavat sen omakseen. Vuonna 2015 yhtye osallistui Ylen We want more -ohjelmasarjaan, jossa bändejä kasattiin uudelleen. Rami Alanko . Neon2:n kitaristi Rami Alanko muistelee lämmöllä Laineen talon treenikämppää ja sen tunnelmaa. – Vanhat Bogart-yhtyeen jätkät olivat kunnostautuneet tuottajina. – Konserttisalirundi siirrettiin alustavasti helmikuulle, mutta katsotaan miten sen käy. 1990-luvun loppupuolella Alanko kirjoitti kappaleita myös muille artisteille ja parhaimmillaan niitä tuli liukuhihnalta. Kuva herättää Alangossa hyviä muistoja. Suosikkikappale omasta tuotannosta – Uusin on aina se suosikki. – Soitimme englanninkielistä rokkia. Se söi ilon tekemisestä. Se, josta ei ole vielä tehty edes demoa. – Me teimme heille kaikenlaista jäynää. – Oli minulla sellainen ajatus, että se on kiva biisi. Viime kesälle oli buukattu 15 festarikeikkaa, joista valtaosa peruuntui koronaepidemian vuoksi. Yhtäkkiä levy-yhtiö oli sitä mieltä, että tämä on hyvää matskua ja julkaisimme sinkun, Itseni kaltainen. Hän on kirjoittanut myös Neon2:n suurimmat hitit. Pohjat oli studiossa valmiina ja Rainion piti tulla laulamaan. Ammatti yrittäjä ja omien sanojensa mukaan monitoimimies . Myös uusia kappaleita on odotettavissa lisää. Meillä oli levysopimus CBS:n kanssa. Kerran kävimme varta vasten ostamassa kaupasta silakoita ja piilotimme niitä heidän treenikämppänsä kaappeihin. LAINEEN talolla soitti Bohemian lisäksi monia muitakin bändejä. KIELEN vaihtaminen ei tapahtunut ihan hetkessä, mutta jo ensimmäisen levyn jälkeen yhtye kuitenkin ampaisi pop-musiikin ykkösnimien joukkoon. Kuluvalle syksylle oli suunnitteilla myös jäähallikiertue Eppu Normaalin kanssa, mutta koronan vuoksi se peruuntui. – Edelleen olen sitä mieltä, että parasta rentoutumista on kirjoittaa biisi tai ainakin yrittää. Ajattelin, että en viitsi tällaista tehdä, kun ei se anna mitään. Olet itseksesi, ei ole kiire mihinkään ja saat pohdiskella just sitä omaa juttua. Menestykseen tarvitaan Alangon mukaan ennen kaikkea kappaleita, jotka jollain tavalla koskettavat ihmisiä. Ei siitä tarvitse valmistakaan tulla. Hän on sanoittanut kappaleita yhtä kauan kuin on soittanutkin. Neon2:n kolmas ja toistaiseksi viimeinen levy ilmestyi vuonna 1996. Enemmän kyse on siitä, milloin meNefernefernefer harjoitteli 1980-luvun loppupuolella Laineen talolla. Laineen talon vuosien jälkeen kaupunki järjesti bändeille treenikämpät vanhasta meijeristä, jonka seinien sisäpuolella on syntynyt suomalainen pop-ikoni Neon2. . Laitilan Sanomien kuva-arkistosta löytyi Laineen talolta otettu kuva bändistä, jossa soittivat kitaristina toimineen Alangon lisäksi basisti Kalle Airisto, laulaja Jussi Rainio ja rumpali Jari Varjo, jota Alanko kuvailee Rauman lahjaksi maailmalle. Ohjelman idea oli se, että siellä julkaistaan uusia kappaleita ja ihmiset saivat äänestää, mitkä kappaleet pääsevät jatkoon. . 1980–1990-luvulla bänditoiminta Laitilassa oli hyvin aktiivista, ja Laineen talo tarjosi monelle paikalliselle bändille harjoittelupaikan. Neon2:n lisäksi siihen osallistuivat muun muassa Miljoonasade ja Don Huonot. Loppu on historiaa. . Asuinpaikkakunta Turku . – Meillä on paljon materiaalia, jota voisimme tehdä. Kävimme juttelemassa heidän kanssaan, ja he sanoivat, että kyllä teidän täytyy alkaa tehdä biisit suomeksi. Mutta ei osannut Alankokaan arvata, millaiseen suosioon kappale nousi. – Treenasimme joka päivä monta tuntia. – Musiikkiala on täynnä todella lahjakkaita muusikoita, mutta heistä ei koskaan kuulla mitään. KUN Alankoa alkoi vuosituhannen vaihteessa kiinnostaa entistä enemmän ohjelmistoala, aktiivinen biisien kirjoittaminen jäi. . Kun kämpällä juotiin olutta tai muuta, heitimme kaikki pullot heidän puolelleen. – Kyllästyin siihen. Kappaleelle tehtiin kuitenkin demo, joka soitettiin tuottajille. – Bändissä soittaminen oli tapa olla yhdessä ja tehdä kivoja juttuja. – Lopulta sain hänet maaniteltua studioon kokeilemaan uudelleen. Silloin ei ollut esimerkiksi internetin ihmeellistä maailmaa tai muutakaan, mitä nykyään pidetään itsestäänselvinä. Bändihomma johtui osittain siitä, että kanavia kavereiden kanssa tekemiseen oli kohtuullisen vähän. Ikä 52 vuotta . Ensimmäisellä kerralla studiossa paukkuivat ovet eikä äänityksestä tullut mitään. CBS rakensi siitä vientitoivoa Suomelle, mutta ei se sitten lentänyt. Kirjaimellisesti laitoin oven lukkoon ja sanoin, että täältä ei lähdetä pois ennen kuin kappale on laulettu. Neferneferneferin jälkeen tuli Bohemia, joka jatkoi samalla kokoonpanolla. ENSI vuodelle on keikkoja luvassa, mikäli ne voidaan järjestää. marraskuuta 2020 6 Laitilan Sanomat ”Parasta rentoutumista on kirjoittaa biisi” Hanna Hyttinen – Mitäköhän 15-vuotias Rami ajattelisi, jos näkisi minun istuvan tässä nyt, Neon2-yhtyeen kitaristi ja kappaleiden sanoittaja Rami Alanko pohtii istuessaan harmaassa nojatuolissa huoneessa, joka yli 30 vuotta sitten palveli Alangon bändin treenikämppänä. Lähtökohtaisesti kaikki viime kesän festarikeikat siirtyivät ensi kesään. Bohemian toinen sinkku on itseasiassa sellainen, jonka olen kirjoittanut 13-vuotiaana. – En ole mikään soittaja-soittaja vaan heti kun sain kitaran, aloin tehdä omia biisejä. Perjantai 6. Musiikkiala on kuitenkin epäreilumpi kuin urheilu, koska harjoittelun määrä ei muuta sitä, mihin sä voit sen kanssa päästä
Se on samanlaista yhdessä hengailua kuin se oli täällä. marraskuuta 2020 Kirjoista tulee elektronisia laitteita. Aina kun Laitilasta tulee jotain, ihan mitä tahansa kuten urheilija tai virvoitusjuoma, olen hemmetin ylpeä siitä, että taas tulee Laitilasta jotain. Joten häneltä voi kysyä, miltä sanomalehtien tulevaisuus näyttää. – Se voisi olla aika ihmeissään. Se on osa sitä kahvinjuontia. Jos sinulla on oma ääni, sillä on arvoa. Nykyisin musiikkialalla toimitaan siten, etteivät bändit tee enää levyjä vaan kappaleet julkaistaan yksitellen. Näin lausui muusikko ja yrittäjä Rami Alanko Laitilan Sanomissa vuonna 2000. Se kaveri ajattelisi ainakin, että näin tämän kuuluikin mennä. Ne on tärkeitä juttuja. Laitilan Sanomat 7 Perjantai 6. – Minusta on se on kivakin juttu. ENTÄ mitä se 15-vuotias Rami ajattelisi, jos näkisi itsensä jälleen Laineen talolla istumassa harmaassa nojatuolissa. Alanko kertoo, että hänellä on kaveriporukka, jonka kanssa edelleen kokoonnutaan edelleen joka kesä viettämään aikaa yhdessä Laitilaan. MUSIIKKI on kaiken aikaa ollut luonnollinen osa bändin kahden keulahahmon välistä ystävyyttä. Kotiseutu on pysynyt rakkaana vuosikymmentenkin jälkeen. Se oli siis sellainen, mihin laitettiin kasetti sisälle ja siinä oli neljä raitaa, joille voitaisiin nauhoittaa. Ne ladataan niin ikään verkosta, vaikka kymmenen kirjaa kerralla lomaa varten. Se on ainoa tapa rahoittaa toimintaa. Tärkeintä ei ole hienous vaan käytön helppous. Uudenkaupungin teatterissa lauantaina ensiiltansa saava musikaali Mannapuuroa ja mansikkaa on saanut nimensä Kemiaa-kappaleesta. – Kun Jussi tulee luokseni kahville, usein me katsomme jotain biisiä. Laineen talon suojissa soittivat myös Rami Alangon kaksi ensimmäistä bändiä. Mutta tietysti hieman erilaista. – Ehkä se on sellainen yleistys, että kun ihmiselle tulee enemmän ikää, hän alkaa arvostaa juuriaan. Hän ennusti myös, että sanomalehtiä luetaan muovisilta sivuilta. Kun Laineen taloa katselee nyt, ei uskoisi, että 1980-1990-luvulla se palveli bändien treenikämppänä. – Kokoonnutaan ja muistellaan, että mitä täällä tuli touhuttua. Se sopii paremmin ainakin minulle. Esimerkiksi Laitilan Sanomilla on se Laitilan alueen ääni. Nyt valitaan kirjastoista kymmenientuhansien sampleista, millaista tänään halutaan. Näytelmä on saanut inspiraationsa Neon2:n musiikista. – Tällä hetkellä ongelmana on vielä laitteiden näyttö, mutta ne kehittyvät. – Innovatiiviset ja elektroniset laitteet lisääntyvät kaiken aikaa. HANNA HYTTINEN Vuonna 2000: ”Tulevaisuuden lehti ladataan netistä muovisivuille” nemme studioon. Viimeisen 20 vuoden aikana Alanko on ohjelmistourallaan seurannut media-alan murrosta ja auttanut muun muassa suuria mediataloja kohdentamaan mainontaansa. Henkilökohtaisten laitteiden määrä lisääntyy rajusti ja ne kommunikoivat keskenään. Alangon mukaan jotain uutta musiikkia saattaa olla luvassa jo alkuvuodesta. ISON mullistuksen ovat kokeneet myös laitteet, joilla musiikkia taltioidaan. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. – Aikaisemmin, kun mentiin studioon, mikitettiin rumpuja kolme päivää, jotta niistä saatiin oikeankuuloiset. Paikallislehdillä on tässä kamppailussa yksi tärkeä ase. – Paikallislehteä voi verrata bloggaajaan. Siksi, että saisin opintolainaa, jotta voin ostaa neliraiturin. – Tärkein kysymys on, miten yksittäiset lehdet pystyvät pitämään sisältönsä niin kiinnostavana, että kuluttajat löytävät sen sivuston. ALANKO muutti 8-vuotiaana Laitilaan. Nykyisin jo pelkällä kännykällä voi tehdä ihmeitä ja tietokoneella voi äänittää ammattitasoisilla ohjelmilla. – Menin aikoinaan Uudenkaupungin kauppaoppilaitokseen tasan yhdestä syystä. – Se on mieletön kunnianosoitus. Ei siinä ole sen kummempaa pakottamista vaan sitä samaa on tehty täältä Laineen talolta asti. Luulen, että se olisi tyytyväinen. Soittelemme kitaroita ja kokeilemme, miltä tämä kuulostaa. Alanko ja Rainio eivät ole olleet mukana näytelmän teossa, mutta ovat saaneet kutsun ensi-iltaan
Turussa on paljon ystäviä, Laitilasta heitä ei juurikaan ole löytynyt. Viimeiset neljä vuotta Laitilassa asunut mies pitää Suomea monessa asiassa maailman parhaana maana. – Vielä 1960-luvulla Ranskassa koululaisillakin piti olla lounaalla lasi viiniä. – Tärkeintä on, että vanhemmat ovat lähellä. Sekin olisi kiva jos olisi iltaisin auki oleva ruokaravintola, vaikka ymmärrän, että sitä olisi vaikea saada kannattavaksi. Maaseutu on hienoa – ihmettelen kun sitä ei arvosteta ja maaseutu tyhjenee. Viini kuuluu ranskalaisen ateriaan siinä missä suomalaiselle maito tai piimä. Täällä asiat ovat todella hyvin. Olisi vaikka joku nuorisotalon tapainen paikka aikuisille, jonne voisi mennä olemaan ja tekemään jotain. LAITILAA Mast kuvaa hyvin toimivaksi pikkukaupungiksi. MAST puhuu hyvää suomea ja pyrkii kehittämään kielitaitoaan koko ajan. Hän halusi nimenomaan Suomeen ja hakeutui vapaaehtoistöihin purjelaiva Estellelle. Olen asunut koko aikuisikäni Suomessa, olen ehkä jo enemmän suomalainen kuin ranskalainen, Jeremy Mast sanoo. Sitä kautta nuori mies päätyi Turkuun josta löytyi myös puoliso, Tampereelta kotoisin oleva Emmi Kilpeläinen. Omassa puutarhassa ja kasvihuoneessa on tänäkin vuonna kasvatettu vihanneksia ja juureksia, ja myös marjaja sienimetsällä on käyty ahkerasti. Perjantai 6. Muuten meillä ei ollut mitään siteitä Laitilaan. Lisäksi hän opiskelee Porin Palmgren-konservatoriossa popjazz-musiikkia ja opettaa soittotekniikkaja rytmikurssilla Vakka-opistossa. – Olen asunut täällä koko aikuisikäni. ISÄN ja isoäidin hoivissa varttunut Mast lähti maailmalle parikymppisenä. Suomi tuntuu nyt enemmän kotimaalta. 38-VUOTIAS Mast tekee töitä henkilökohtaisena avustajana Turussa. NELJÄNTOISTA Suomenvuoden aikana Mast on käynyt Ranskassa vain kolme kertaa. Kieli, kulttuuri, maisemat, kaikki on erilaista, Mast sanoo. Asuimme Turussa entisessä VR:n henkilökunnan asunnossa, ja kun se talo sitten joutui purettavaksi Logomon siltatyömaan takia, päätimme muuttaa pysyvästi tänne. Hän ei ymmärrä sitä, että ruoka olisi vain polttoainetta, joka tankataan nopeasti ja jonka laadulla ei ole väliä. Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta varautuneita. Kun Mast tekee ruokaa, sen pitää olla hyvää. – Ajattelen kaikessa niin, että yritän ensin tehdä itse ja jos en onnistu, vasta sitten ostan valmiina. Jeremy Mast hymyilee tyttärensä Arian touhuille vauvakahvilassa. – Suomi on turvallinen. Pariskunnalla on juuri vuoden täyttänyt tytär Aria. marraskuuta 2020 8 Laitilan Sanomat Suomi on valtavan eksoottinen paikka Pirkko Varjo Pariisissa syntynyt Jeremy Mast tuli Suomeen 2006. Kotiseudulle häntä ei vedä oikein mikään, sillä isä asuu nykyisin Brasiliassa, isoäiti on kuollut ja sisko asui pitkään Yhdysvalloissa. Tyttärelleen hän puhuu ranskaa, vaikka se tuntuukin hankalalta näin monen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. SUOMALAINEN kotiruoka on Mastin mielestä hyvää. HANNA HYTTINEN. – Toivon, että täällä tehtäisiin enemmän asioita yhdessä. Maaseutu on hienoa – ihmettelen kun sitä ei arvosteta ja maaseutu tyhjenee. – Henkilökohtaisen avustajan työ sopii minulle hyvin, pidän siitä. Kalaa hän ei syö missään muodossa, mutta esimerkiksi kaalilaatikko ja -kääryleet ovat herkkua. – Turussa asuessamme hankimme Laitilasta talon kesäpaikaksi. Tekisin sitä työtä mielelläni myös Laitilassa, mutta täällä siihen ei ole ollut mahdollisuuksia. PIRKKO VARJO 95 vuotta Paikallisia sydänääniä Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta varautuneita. Tuleeko Ariasta eniten suomalainen, suomalais-ranskalainen vai kenties uusiseelantilainen, sitä isä ei ole ajatellut eikä se edes tunnu kovin tärkeältä. Kun tulee muualta, Suomi on valtavan eksoottinen paikka, ihan erilainen kuin mikään muu. Itse tekeminen on elämäntapa, eikä se koske vain ruokaa. RANSKALAISET juuret näkyvät parhaiten keittiössä. Haaveilen, että voisimme asua jonkin aikaa Uudessa-Seelannissa tai Ranskan Polynesiassa, mutta Suomi on aina se paikka, jonne haluan palata
Avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 10–17 Seuraa ilmoitteluamme myös Instagramissa Tunnelmallinen ARK. alv.) Otsalamppu Fenix HM5OR 69 ,90 Ulkoilupuku Sasta Wolf Takki Housut 279 € 199 € Saappaat Viking Arctic 69 ,90 Hankkijan Koiramäkimuki 25 ,50 Merinovilla alusasu Alaska 79 ,90 Lahjakortti Isänpäiväk si! 69 € Paljon erilaisia Einhellakkutyökoneita esim. akkuporakone TC-CD 18/35 SAIMME LISÄÄ SAMUIKA MAIHAREITA Koot 36-42 Lasten kevytsaappaat myös musta koot 23-35 koot 36-41 koot 36-42 Tripletex ruskea, koot 36-42 musta, koot 36-46 29 E 59 E Parhaan palvelun kenkäkauppa Kauppakatu 8, Laitila • Puh. 8–17 • La 9–14 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. 010 768 5230 • Ark. 02 855840 www.kuvaputiikki.fi kaisa@kuvaputiikki.fi Elämäsi juuret Sydänviikon tarjouksena Multivita Omegalive -sarjan tuotteet -25% Lähes 70-vuotias Laitilan Uusi Apteekki edelleen ajan hermolla! Varastorobotti sujuvoittaa asiakaspalvelua Erillinen asiointipiste riskiryhmään kuuluville asiakkaille Ennakkoon tehtyjen tilausten noutopiste avoinna jo klo 8 Tervetuloa palveltavaksi! yli 60 vuotta kelloja laitilalaisille Rannekellot -10%-60% 6.–14.11.2020 HEINONEN Ky Vihtorinkatu 4, Laitila, p. 7.30–16.30 • LA 9–14 Santilantie 2, Laitila • P. 040 558 4123 Avoinna: ma-pe 10-17 la 9-14 • su 10-14 Pilppulantie 2 Laitila • P. 854160 Meiltä voit kerätä Cashbackiä! JonnaHannan monipuolisesta valikoimasta löytyy leikkokukkien lisäksi sisustustuotteita, lahjoja ja vaatteita! Tervetuloa tutustumaan! JonnaHannan monipuolisesta valikoimasta löytyy leikkokukkien lisäksi sisustustuotteita, lahjoja ja vaatteita! Päivi Kiveinen Puh. Laitilan Sanomat 9 Perjantai 6. Lahjakortti! Muista Isää! 49 E 79 E. 050 330 9576 Keskuskatu 11, Laitila Myymälässä paljon uutuuksia! Valikoimissa nyt: Sydänlangan Pönttöpommit, Puttipajan kynttilöitä, Vikur-siivousvälineitä. 9-17, la 9-14 Meiltä aamutossut, hanskat, vyöt, lompakot . 853 666 Palvelemme ark. marraskuuta 2020 Vihtorinkatu 9A, Laitila P. + 12,09 snt/min (sis
Kyösti Kuronen Vuonna 1993 perustetun KK-Autoteamin yrittäjä vuoteen 2017, jolloin siirtyi eläkkeelle. Kyösti Kuronen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä. HANNA KOLVANKI KK-Autoteam solmi sopimuksen Volkswagenin, Seatin ja Audin merkkihuolloista. Pikkuhiljaa oppi tuntemaan vakkasuomalaisia ja koti-ikävä haaleni. NYT UUDET TRAKTORIMÖNKIJÄT MYYNNISSÄ ESITTELYMÖNKIJÄ Raskaan työn väsymätön raataja sis. Laitilan Sanomat 26.7.1996 Ilomantsista kotoisin oleva Kyösti Kuronen muutti Uuteenkaupuniin vuonna 1970 ja aloitti työt autotehtaalla. pohjapanssari, lämpökahvat, vinssi. – Eka vuodet oli kaipuuta Karjalaan, ihmiset tuntuivat oudoilta, torin kioskilla oli parempi olla hiljaa, ettei joutunut paikallisten kanssa painimaan. Heti ensimmäisistä tileistä oli ostettava kitara, hän muistelee. Uusi Honda TRX520FE2 T3b -malli on suunniteltu sekalaiseen yleiskäyttöön. Hondan nopeuden ja vääntömomentin mukaan säätyvä EPS-ohjaustehostin, sähköinen vaihteenvalitsin, helposti napista kytkettävä Honda TraxLok 2/4 -veto, sähköinen etuperän lukko ja tehokkaat hydrauliset levyjarrut tekevät FE2-mallista yhden markkinoiden mukavimmista ja vaivattomimmista mönkijöistä Kysy tarjousta! Varusteltu malli – mm. tukkikärry (799€) + 1. – Olen saanut palvella 35 vuotta laitilalaisen yrityksemme kautta ihmisiä koko maakunnan alueella. Näinä vuosikymmeninä olen kasvanut tälle seudulle ja tänne jään. marraskuuta 2020 10 Laitilan Sanomat Pilppulankuja 3, 23800 Laitila myymälä 02-856 765 koneistamo 02-856 766 myynti@saleoy.fi www.saleoy.fi Työkalut • Varaosat Hydrauliikka • Moottorikoneistamo Aukioloajat: Ma – pe klo 8–17 La klo 9–13 Muista isää! Monitoimityökalu ja valaisin 29 90 MH3 29 90 Lifa Max kerrasto • paita tai housut 49 50 kpl Keskuskatu 7, Laitila • P. KYÖSTI KUROSEN KOTIALBUMI . Perjantai 6. PYÖRÄ KONE JA HUOLTO OY Kylänraitti 7, Laitila • 02-856 549 • www.jaspinpyora.fi NYT Sisältää vinssin MA-PE 8.30–17 LA 8.30–13 8500 €. 02-851331 Ilomantsista autotehtaalle ja yrittäjäksi Laitilaan – Lokakuussa tuli puoli vuosisataa siitä, kun nuori ilomantsilaispoika astui lättähatusta Uudenkaupungin Kalarannan seisakille. Sopimusta olivat tekemässä VV-Auto Oy:n kenttäpäällikkö Osmo Saarinen ja jälkimarkkinoinnin johtaja Jarmo Toivonen sekä KK-Autoteamin Kyösti Kuronen. . TRX420FE on juuri suomalaiselle käyttäjälle sopiva mönkijä, joka on kokonsa ja keveytensä ansiosta loistava käsiteltävä pahassakin maastossa. JUURET-GALLUP 95 vuotta Paikallisia sydänääniä Torin kioskilla oli parempi olla hiljaa, ettei joutunut paikallisten kanssa painimaan. – Olen saanut myös kunnallispolitiikan kautta olla mukana kehittämässä Laitilaa 12 vuotta, ja lukemattomissa muissa tehtävissä, joita en olisi millään uskonut, kun työpaikka autotehtaalla toi minut tänne. huollon TRX420FE T3b on Honda-malliston väkivahva monitoimimönkijä, joka tarjoaa kaikki aidon työkoneen edut äärimmäisen vaikeisiin maastoihin ja koviin urakoihin – metsätöihin, kärryn vetoon, lumen ajoon ja muihin ammattihommiin. Yhtä hyvin kovaan työhön vetämään raskaita kuormia, kuin leppoisampaankin puuhailuun mökkimaastoissa. Edessä oli tutustuminen uuteen asuinympäristöön ja uusiin ihmisiin
Mitä olisinkaan ilman vahvoja juuriani ja tapaani puhua. Aamukahvit laiturilla. Sain siellä muuten grillimakkaran ja se oli suuri asia. Kesällä olen Pyhärannassa niin paljon kuin mahdollista. Ja kyllähän se sieltä tulee, vuotta en vielä tiedä. Laitilan Sanomat 11 Perjantai 6. – Arkeen ja harrastuksiin liittyy metsää ja merta. Lapsuudenystäviä ja maailmalle levinnyttä ”Pyhisjengiä” 1980-luvulta on edelleen hienoa ja virkistävää tavata. Ja espanjalainen, joka oli talvella haltioissaan ensimmäisellä potkukelkkaretkellä jäällä ja avantouinnilla Mannervedessä. Yhdessä tekeminen ja partiohenki on seurannut mukana. Pidän itseäni vahvasti pyhärantalaisena (raumalaisenakin henkisesti) ja myös vietän siellä paljon aikaa, koska käytännössä kaikki sukulaiseni asuvat Pyhärannassa ja Raumalla. ARI-MATTI RUUSKA . MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. Metsä ja meri, niillä on suuri merkitys. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. . marraskuuta 2020 Toimittaja Laura Ruoholalle Pyhäranta tarkoittaa kotia MIKÄ ON SUHTEESI PYHÄRANTAAN. Lapsuus ja nuoruus Pyhärannassa kantavat maailmallakin. – Turussa huomataan puheesta, että en ole turkulainen ja muualla Suomessa luullaan turkulaiseksi. KERRO MUISTIKUVA TAI TARINA KOTISEUDUSTASI – Kotiseutuyhdistyksen Meren Juhlat Rihtniemessä ja Lions Clubin hyväntekeväisyyspidot Suojalassa. Laitila oli myös pikkutyttönä minulle ehkä ”isompi kaupunki” kuin Rauma, koska vietin paljon aikaa Ihoden mummulassa ja jos sieltä lähdettiin kaupunkiin, niin pappa taisi mennä Laitilaan. Ylen urheilutoimittajana tunnetuksi tullut Laura Ruohola on tehnyt monenlaisia töitä viestinnän saralla. Myös kansanhiihtoladut menivät läheltä ja Kirikalliolla oli aina hienot ladut sielläkin. Näin hiihdon, talviurheilulajien ja talven suurena ystävänä kaipaan kovasti lunta ja kunnon talvia, joita vain ei taida valitettavasti enää tulla. KERRO MUISTIKUVA TAI TARINA PYHÄRANNASTA – Kun olin koululainen, talvet olivat vielä lumisia Ihodessakin. MIRJA JUNKOLAN ARKISTO Mirja Junkola laiturin päässä ongella muutama vuosi sitten. MIRJA JUNKOLAN ARKISTO Haaveilen kotiinpaluusta ellen nyt päivittäin niin ainakin kovin usein.. Vuosien myötä juuriaan arvostaa entistä enemmän. Aikaisemmissa työtehtävissäni olen saanut olla mukana edistämässä pyhärantalaisten hyvään arkeen liittyviä asioita. Ahkerat ihmiset, naapuriapu ja yhdessä tekeminen sekä talkoot, niistä riittäisi paljonkin tarinaa. Jaksan joka vuosi uskoa, toivoa ja luottaa, että jonain vuonna vielä mekin juhlimme mestaruutta. – Olen syntynyt Pyhärannassa, Turussa olen asunut vuodesta 1987. JUURET-GALLUP Mirja Junkola viettää mahdollisimman paljon aikaa Pyhärannassa MIKÄ ON SUHTEESI PYHÄRANTAAN. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. – Juuret näkyvät muiden silmiin varmasti kaikkein eniten intohimoisessa suhteessani Rauman Lukkoon. – Jotain pysyvää, arvokasta ja turvallista. – Suhteeni Pyhärantaan on kaikessa yksinkertaisuudessaan sana koti. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. Partio, johon tietysti liittyivät metsäretket ja purjehdukset. No, ainakin vanhan kunnon ajan Munamarkkinoille. Siihen liittyvät vahvasti myös lähikaupungit. Yhteisöllisyys, joka nykyäänkin nähdään asumisympäristön tärkeänä vetovoimatekijänä varsinkin maaseudulla. Aina kerron olevani pyhärantalainen. Muistan, että olin ihan hirmuisen innoissani itsekseni siitä, että koulujenvälisen hiihtokilpailun latu meni kotimme takana olevalla pellolla. Teen metsätöitä ja viihdyn muutenkin metsässä, olen mukana Puhdas Mannervesi -yhdistyksessä, joka muun muassa edistää alueen vesiensuojelua. Pyhärannan kauneus on avautunut niin ulkomaisille kuin kotimaisillekin mökkivieraille. – Juuret merkitsevät minulle todella paljon. Toki, koska olen tehnyt pitkään työtä televisiossa ja niin sanotusti julkisuudessa, puhun tietenkin sujuvaa yleiskieltä, mutta omassa elämässäni juureni ovat aina saaneet näkyä. Vanhemmat asuvat edelleen Pyhärannassa. Kuvassa on mukana suomenhevonen Oiva-Sointu. Haaveilen kotiinpaluusta ellen nyt päivittäin niin ainakin kovin usein. – Mukavana muistona lähiajalta on esimerkiksi saksalainen mökkivieras, jonka puhelin hälytti vartin välein auringonlaskun kuvaukseen laiturin päästä. Rauma ja raumalaisuus ovat minulle äärimmäisen tärkeitä asioita ja toki Laitilakin näyttelee elämässäni roolia, kävinhän esimerkiksi yläasteeni siellä. En ole myöskään koskaan pyrkinyt mitenkään pääsemään vahvasta Rauman murteestani eroon. Jo useita vuosia joulunaikaan ja kesällä olen pitänyt pop up kahvila Pyhiksen Poppista, joka on saanut erittäin lämpimän vastaanoton ja ”kantaasiakkaita” kauempaakin. Nykyään myös paljon talvella
Päätavoite on kehittyä jääkiekkoilijana ja ammattiurheilijana, mikä todellisuudessa voi vaatia maiseman vaihtoa joskus useastikin. Saarela kuitenkin tiivistää ja tarkentaa, että juuret ovat siellä, missä on lapsuus ja nuoruus vietetty ja missä ovat sukulaiset. Jos muilta tätä kysyisi, niin vastauksena todennäköisenä tulisi, että puhe ainakin on laitilalaisille tyypillistä ”möngerrystä”. 1911–1941, Nikula L., Laitila 1900-luvulla, Kari Yli-Frosti, Jukka Vehmas, Laitilanjyske. Harjoitukset aloitettiin heti. Jyskeen ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Onko kotiseudun merkitys muuttunut, kun olet muuttanut rapakon toiselle puolelle. Vaikea itse sanoa kuinka laitilalaisuus minussa käytännössä näkyy. – Muistakaa olla ylpeitä omista juuristanne! Jos muilta tätä kysyisi, niin vastauksena todennäköisesti tulisi, että puhe ainakin on laitilalaisille tyypillistä ”möngerrystä”. Jyskeen ensimmäisessä historiikissa vuodelta 1936 kerrotaan, että Selim Laakso teki raskasta työtä viikon, lähti lauantaina polkupyörällä Turkuun ja heti sinne päästyään meni kilpailemaan. – Laitila on minulle erittäin rakas paikka. YLEISURHEILU oli alkuvuosina seuran tärkein laji. KANSALLISKIRJASTON DIGITAALISET AINEISTOT 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. . LAPSUUDENKOTI ja jäähalli. – Esimerkiksi vanhempani ja isovanhempani asuvat Laitilassa. Aleksi syntyi isäPasin pelatessa Helsingin Jokereissa. Laakson olevan mainio kestävyysjuoksija, joka olisi saatava suurempiin kilpailuihin koettelemaan. . – Tähän on helppo vastata. Lopuksi ammattilainen laittaa vielä terveiset kaikille laitilalaisille. TEEMU LAULAJAINEN Ari Anteroinen Moni on todennut, että mitä kauemmaksi lähtee, sitä tärkeämmäksi kotimaa ja kotiseutu nousevat. Kun asuinpaikka ja pelipaikka muuttuu joskus useinkin, ehtiikö sitä, vai haluaako edes, juurtua mihinkään. Nykyään Jyske on 11 eri lajijaoston yleisseura, jossa on jäseniä noin 1200. KIEKKOILIJATHAN ovat reissumiehiä jos ketkä. sporttisaitti.com . MITÄ Laitila ja laitilalaisuus Aleksi Saarelalle merkitsee ja kuinka laitilalaisuus näkyy. Eniten Saarela on rapakon takana kaivannut perhettään. Laitilan Jyske täyttää ensi vuonna 110 vuotta Iida Kauppi Viime vuosisadan alun kulttuurinen uutuus oli urheiluharrastuksen leviäminen, kertoo Laitila 1900-luvulla historiikki. Siinä ovat Saarelan Aleksin rakkaimmat paikat Laitilassa. Laakso juoksi neljäsataa metriä 54 sekuntiin, kun nykyään Joni Vainio-Kailan nimissä oleva seuraennätys on 47,72. Selim Laakso kilpaili kaikissa matkoissa, mikä nykyään on ainakin vanhemmissa ikäluokissa harvinaista. Perjantai 6. Arkistojen kätköistä löytyi kuva nuoresta jääkiekkoilijalupauksesta Jyskeen paidassa. Aleksi Saarela arvostaa Laitilan rauhallisuutta ja turvallisuutta Rauman Lukon kotihallista löytyy myös pieni pala Laitilaa, joten Aleksi Saarela poseerasi kuvaajalle mainoskyltin yllä. marraskuuta 2020 12 Laitilan Sanomat Kotipaikka on aina lähellä sydäntä . Tämä on korostunut varsinkin Pohjois-Amerikassa asuessa. – Mielellään sitä aina haluaisi tietyllä tavalla ”juurtua” siihen paikkakuntaan, jossa asuu kyseisellä hetkellä, mutta todellisuus ammattilaisjääkiekkoilijalla on kuitenkin hyvin erilainen. Viime vuosisadan alun kulttuurinen uutuus oli urheilu 5.11.2020 28.09.1911 Länsi-Suomi no 110 Sanomalehdet Digitaaliset aineistot Kansalliskirjasto 1/1 Länsi-Suomi no 110 28.09.1911 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1262543?page=2 Länsi-Suomi 28.09.1911 kertoi S. Hatunnoston arvoista on sadan vuoden takaisten urheilijoiden tekemä työ harrastamisen mahdollistamiseksi. ”Allu” kun on kotimaiden liigajäiden jälkeen pelannut Pohjois-Amerikassa yli 200 ottelua. Jyskeen perustajajäseniin kuulunut Selim Laakso oli seuran ensimmäinen tähtiurheilija, joka oli ehdolla jopa Tukholman olympialaisiin 1912. Niitä pidettiin kaksi kertaa viikossa kello 9–11 illalla. Ensimmäisen voimisteluesityksensä 12-miehinen joukkue piti juhannusaattona Valkojärven rannalla, jossa he tekivät muun muassa pyramideja. Lähteet: Laitilan Jyskeen ensimmäiset sata vuotta 1911–2011, Juha Tuuna, V.ja U.-seura Laitilan Jyske r.y. toukokuuta vuonna 1911. Mutta missä mielestäsi on kotisi. Koska tunnet olevasi kotonasi. – LAITILA on se mistä olen kotoisin, niin kyllä kotipaikkakunta on aina sydäntä lähellä. – Kyllä sitä on entistä paremmin oppinut arvostamaan niitä useita pieniä asioita kotiseudussa kuten rauhallisuutta, turvallisuutta ja perheen läsnäoloa. Kyllä se kotiseutu eli Laitila–Rauma akseli on se, jossa tuntee eniten olevansa kotona. Laitila sai oman Voimisteluja urheiluseura Jyskeen 27. 10 000 metrillä Selim Laakson ennätys oli 33 minuuttia. Kokeeko Laitilan Jyskeen kasvatti ja toisen polven ammattijääkiekkoilija Aleksi Saarela, 23, samoin. VAIKKA Aleksi Saarelan virallisissa papereissa lukeekin syntymäpaikan kohdalla Helsinki, hän pitää ilman muuta itseään laitilalaisena eikä helsinkiläisenä. Nykyisen Jyskeen seuraennätyksen kymppitonnilla juoksi vuonna 1991 Jari Terho sekuntikellojen pysähtyessä aikaan 30.18,26
En ollut huolestunut, sillä ajattelin, että tämä on nyt tällainen aika ja tämä on nyt tällainen paikka, mutta pärjätä täytyy niinkuin äiti aina sanoi. Asuimme Laitilassa hienot vuodet 1984–1988. Talonmies Seikola, joka antoi meille avaimet ja näytti paikkoja , sanoi minulle, että asuntoon kuuluu pieni puutarhapalsta, jossa on ollut tapana viljellä maa-artisokkaa. terien teroitukset Kysy rohkeasti lisää! P. Lama ei ollut vielä iskenyt päälle ja moni asia oli mahdollista. Minun täytyi katsoa myöhemmin tietosanakirjasta millainen se maa-artisokka oikein on. Vaimoni oli valittu Laitilan kirjastonjohtajaksi. Vain hevoset puuttuivat saluunan edestä. Kari J. Uudenvuoden aattoiltana vuonna 1983 muutimme Helsingistä Laitilaan. . Keskuskadun päässä näkyivät Laitilan Sanomien valot. Kunta oli varannut meille huoneiston opettajien asuntolasta. . Puunja metallintyöstö ym. Kettula muistelee vieläkin usein Laitilan vuosiaan Facebookissa, jossa hänen tarinansa ovat erittäin luettuja ja suosittuja. Laitilan Sanomat 13 Perjantai 6. JUURET-GALLUP SSS/K IRSI-M AARIT VEN ETPA LO Tänä vuonna Vuoden kulttuuriturkulaiseksi valittu Kari J. Vaimoni Päivi Kettula oli Laitilan kirjastonjohtaja ja minä olin Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Pitäjässä levisi huhu, että olen maaherran vasen käsi, joka kiertää myös kylissä tutkimassa katuvalojen kuntoa. Nykyään hän on mukana Turun messukeskuksen hallituksessa ja opiskelee viroa. KESKUSKADUN kulmassa oli ravintola Kukonkulma, josta tuli ulos vilvoittelemaan melko juopuneita, mutta mukavantuntuisia ukkoja. Kettula Kirjoittaja on Turun Kirjamessujen isä ja hän luotsasi tapahtumaa ohjelmapäällikkönä vuosina 1990–2012 eläkkeelle jäämiseensä asti. Sain palkkioksi 20 markkaa, joilla sain maukkaan lounaan ja tuopin olutta Kukonkulmassa ja rahaakin vielä jäi. 0400 608 447 SUULIMÄENKUJA 1, 23800 LAITILA. Kun olimme saaneet vähät tavaramme sisällä järjestykseen, lähdin kävelylle keskustaan. ” Minulla on kaupunkilaispoikana valkoinen kauluspaita eikä hanskoja, kai se lapiokin jossain on”. Äkkiä tuli tuttu olo, tämähän on kuin jonkun italowesternin näyttämö. KUKAAN EI oikein tiennyt mikä mies se läänintaiteilija on. . Sain käydä toimituksessa itse taittamassa jutun kuin Olavi Paavolainen. . Pitäjässä levisi huhu, että olen maaherran vasen käsi, joka kiertää myös kylissä tutkimassa katuvalojen kuntoa. Ei ihme, että kilpailevien pankkien pankinjohtajat sanoivat Keskuskadulla kädestä päivää, tekivät sinunkaupat ja tarjosivat nollakorkoista omakotiasuntolainaa. Kari J. Kun minut valittiin Turun ja Porin kirjallisuuden läänintaiteilijaksi keväällä 1984, se aiheutti Laitilassa aikamoista hämminkiä. Meninkin maanantaina paikallislehteen ja toimitussihteeri Marttala osti minulta Sarajevo-aiheisen jutun ja pari kuvaa. Kunnanjohtaja Eero Honkinen toi minulle kukkia ja kutsui meidät kauniiseen kotiinsa, jossa hänen vaimonsa oli tehnyt täytekaakun, jossa paloi kynttilä. Kävelin eteenpäin Keskuskatua ja ajattelin mitä oikein tekisin tässä rukoilevaisuuspitäjässä. Teimme paljon hommia kulttuurisihteeri Jukka Vehmaksen kanssa. marraskuuta 2020 45 vuoden kokemuksella Sinunkauppoja, maa-artisokkaa ja ilmaista kaljaa Maassa maan tavalla. Laitilan Sanomat tarjosi viikottaisen kolumnistin paikkaa. Ja mikä parasta ravintola Kukonkulmassa minulle tarjottiin aina ilmaiset tuopit varsinkin Keskuskadun lasten satukirjaparaatin jälkeen, jolloin saavuin ravintolaan leijonan puvussa hakemaan vara-avaimia talonmies Seikolalta. Ajattelin, että kirjoitan huomenna pari juttua ja menen pyhän jälkeen myymään niitä lehteen. Kettulalle jäi mukavia muistoja Laitilan ajoista ARI HEINONEN/SUOMEN TURKU LEHTI Tässä kuvassa Kettula on menossa kasvimaalle kaivamaan maa-artisokkia routaisesta mullasta Laitilassa. Laitilasta jäi hyvä muisto. Vasemmalle käännyttäessä näkyi Laitilan vanha kirkko ja hautausmaa
He ovat kokeilleet monia eri lajeja kuten jalkapalloa, koripalloa ja voimistelua. 3x45 min. Laitilan Jyskeen kasvatti nousi aikanaan nuorten maajoukkueeseen ja yleisurheili aktiivisesti aina 22-vuotiaaksi saakka. 1990-luvulla Jyskeen ykkösurheilijana laitilalaisten tietoisuuteen noussut Kemppainen elää aktiivista lapsiperhearkea 10-, 7ja 2-vuotiaiden lasten kanssa. Eräs vastaajista sanoi Kian juoksevan iloista ja dynaamista kuvaa Laitilasta. Lukion jälkeen silloinen Minkkinen sai urheilustipendin Yhdysvaltoihin, jossa hän opiskeli ja urheili yliopistojoukkueessa kaksi vuotta. www.htg-asfaltti.fi Kia Kemppainen: ”Vahvat juuret antavat siivet” Iida Kauppi Vuoden kukko 1998 Kia Kemppainen, o.s. Kiaa äänestäneet luonnehtivat häntä lahjakkaaksi urheilijaksi, kauniiksi, kivaksi, tarmokkaaksi, reippaaksi ja pirteäksi. Nyt lapset siis ovat jo 10, 7 ja 2 vuotta, Kia Kemppainen kertoo. Vuonna 2007 City-lehti nosti artikkelissaan hänet lahjakkaimpien suomalaisten nuorten joukkoon listatessaan 50 tulevaisuuden toivoa. marraskuuta 2020 14 Laitilan Sanomat Haaron Autokorjaamo ja -maalaamo 02-854 047, 040 505 8807 Haarontie 344, 23800 Laitila Vahinkotarkastukset, kolarikorjaukset ja maalaukset Yli 20 vuotta 100 % kotimaista osaamista Toimimme VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa. MENESTYSTÄ hänelle on tullut myös muilla elämän radoilla. . Väitöskirjakin on tullut tehtyä matkan varrella. 040 580 5246 Tarjous voimassa 13.11. . – Tykkään liikunnasta ja luonnossa liikkumisesta ihan hirveästi. Perjantai 6. Töitä hän tekee Tampereen kaupungilla lasten ja nuorten lääkärinä. – Siellä missä olen paljon aikaani viettänyt. Kuvassa esikoinen Silja on 7-vuotias, Samuel 5-vuotias ja vatsassa kolmas lapsi Sonja. – Tampereella olen asunut vuodesta 2003 saakka. Opiskelin ensin bioteknologian maisteriksi ja sitten vielä lääkiksen. Kia Minkkinen valittiin järjestyksessään kymmenenneksi Vuoden kukoksi vuonna 1998. . PAIKAN lisäksi Kia Kemppainen yhdistää juuriinsa ne ihmiset, joiden kanssa on erityisesti nuoruusvuotensa viettänyt. Tuolloin 26-vuotias Kia Minkkinen toimi tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutissa. Minkkinen asuu nykyään Tampereella. Voittaja julkistettiin Ihmemunan yössä Laitilan torilla ennätysyleisön seuratessa kukon kuoriutumista. Minun paras kaveri on edelleen sama kuin lapsena ja nuo. 0500 879 699 www.louhenlinna.com MYÖS LAHJAKORTIT! Hierontaterapeutti Leila Ruustamo Vihtorinkatu 1, Laitila P. Abivuoden opiskelin Turussa. hieronta 80 € Ikkunatiimi Hellsten P. Kia Kemppaisella on yhä edelleen hallussa kolme 14–15-vuotiaana hankittua Jyskeen seuraennätystä kävelystä ja juoksusta. KEMPPAISEN juuret ovat syvällä Laitilan mullissa, ja tarkemmin sanottuna Matikan pururadan maastoissa. Varaukset ja tiedustelut puh. Se on minulle mieluisa tapa purkaa stressiä. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi Ikkunat ja ovet Terassija parvekelasitukset Terassirungot, -pohjat ja -kaiteet Teetä remontti paikallisella ammattilaisella! Nauti syksystä pidempään lasitetulla terassila!. . hieronta 90 € 2x60 min. . Tosin tänä syksynä 10-vuotias halusi kokeilla yleisurheilua, ja nyt hän on päättänyt jatkaa harrastusta Pyrinnön väreissä. KIA MINKKISEN ARKISTO . asti. Laitilassa Kemppainen asui syntymästään aina lukion toiseen vuoteen saakka. – Sitten isäni työ siirtyi Laitilasta Turkuun, jonne muutimme. Pyöräilen myös kaikki työmatkat, mutta mitään tavoitteellista tai säännöllistä harrastusta minulla ei ole, Kia Kemppainen kertoo puhelimessa. Usean äänestäjän mielestä hän on hyvä esimerkki nuorille. Se on edelleen minun sielunmaisemani, metsä ja lenkkipolku. Lähde: Laitilan Sanomat kesäkuu 1998 Toteutamme ammattitaidolla kokoukset ja muut tilaisuudet avarassa linnassa. Urheilu on myös hänen lapsilleen mieluista. – Oma lapsuuden perhe ja ystävät ovat osa juuria. Lääketieteen tohtori ja Vuoden kukko vuosimallia 1998 arvostaa pysyvyyttä Kia Kemppainen valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 2018. . – Yleisurheilukentille en ole heitä kantanut
Meillä saat tavata asiantuntijamme sinulle sopivimmalla tavalla ja sopivimpaan aikaan. Laitilan Sanomat 15 Perjantai 6. Kuten tiedämme, niin hyvällä ympäristöllä ja lapsuudella on syvä merkitys läpi elämän. Asiakaspalvelumme palvelee numerossa 010 841 5900: ma–pe 8–22 ja lauantaisin 10–14 Uudenkaupungin konttori: Avoinna: ma–pe 10–16.30 Kassapalvelut: ma 10–16.30, ti–pe 10–12 Neuvottelut ajanvarauksella: ma–pe 8–20 PAIKALLISET ASIANTUNTIJAT APUNASI ELÄMÄN ERI KÄÄNTEISSÄ. Myös nopea puheen rytmi lienee peruja lapsuuden ajalta. JUURET-GALLUP 95 vuotta Paikallisia sydänääniä Asuimme Laitilassa Katajamäentiellä, josta liitteenä oleva kuva. – Laitila on erinomainen paikka viettää lapsuutta. – Urheilulla ja liikunnalla on ollut keskeinen rooli aivan lapsuudesta asti. Meillä oli tapana kokoontua koko omakotialueen voimin erilaisiin mukaviin koko perheen tapahtumiin, joissa Reini Kiiski oli yleensä puuhamiehenä. Hän naurahtaa näkevänsä nykyään Laitilassa vietetyn lapsuuden oikein kultareunuksissa. Se oli turvallinen kasvuympäristö, ja lapsuudenkodin sekä ystävien merkitys on tärkeä. Yhteisöllisyys ja tekemisen meininki oli nähtävillä kaikkialla. – Vaikka Laitilan murre on jo puheesta karissut, niin välillä erityisesti innostuessani saattaa lapsuuden murteesta kuulla viiteitä. Olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä, oltu toistemme kaasot ja nähty lastemme syntymät. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. – Olen pyrkinyt omille lapsille tarjoamaan myös vastaavaa kontaktia luontoon. Länsimetron toimitusjohtajana työskentelevän Ville Saksen urheilukipinä syttyi lapsuudessa Laitilassa, eikä ole sen jälkeen sammunut.. OMASSA työssään Kia Kemppainen näkee, että nykyään lasten ja nuorten elämässä on vähemmän pysyvyyttä. . – Sitä pohtii, millaisen kasvuympäristön heille haluaa antaa ja mikä merkitys sillä on, kasvaako isossa vai pienessä kaupungissa. marraskuuta 2020 Kemppaisen juuret ovat syvällä Laitilan mullissa, ja tarkemmin sanottuna Matikan pururadan maastoissa. Nyt jälkeenpäin olen itsekin miettinyt, miten uskalsin lähteä Yhdysvaltoihin tuosta vain, mutta se johtuu varmaan juuri niistä vahvoista juurista. Niiden pitkäaikaisia vaikutuksia en tosin tässä työssä pysty näkemään, pääosin neuvoloissa ja kouluissa työskentelevä Kemppainen kertoo. Kaikki alkoi Laitilan Jyskeen riveissä niin yleisurheilussa kuin jääkiekossakin. Perheen voimavarat vaikuttavat siihen, miten muutoksen keskellä selviytyy ja muutoksiin sopeutuu. . – Haluaisin tarjota omillekin lapsilleni sitä pienen kylän meininkiä ja sitä pysyvyyttä. Isäni oli aktiivisesti mukana myös Laitilan urheilutoiminnassa. Kuvassa allekirjoittanut saappaanheittokisoissa. Tiesithän, että valittavissasi on perinteisen konttoritapaamisen lisäksi puhelinneuvottelu, verkkoneuvottelu tai yrityskäynti. KEMPPAINEN kertoo arvostavansa sitä, mikä liittyy pienessä kaupungissa kasvamiseen, vaikka nuorena tuntui, ettei paikkakunnalla tapahdu mitään. Itse asuin samassa talossa koko lapsuuden ja nuoruuden. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. – Suurin osa lapsista pärjää hyvin uusissa tilanteissa. Palvelemme joustavasti ajanvarauksella maanantaista perjantaihin klo 8–20. Hän ei halua tuomita ketään, sillä perheiden tilanteet ovat erilaisia. Hänen mukaansa omia juuriaan on alkanut miettimään tarkemmin, kun on saanut omia lapsia. rena, Pauliina Kilpeläinen, silloinen Suolahti. Oli riittävästi virikkeitä ja harrastustoimintaa tarjolla. – Paljon muutetaan ja paljon on muutoksia. Sitä toivoisi omillekin lapsille, ettei tarvitsisi hirveästi muuttaa. Asiantuntijoidemme suorat yhteystiedot löydät osoitteesta saastopankki.?. – Ne vahvat juuret antavat siivet, joilla voi sitten lentää. Ensi viikollakin aiotaan nähdä, Kemppainen kertoo haastatteluhetkellä. Laitilan konttori: Kassaja neuvontapalvelut: ma suljettu, ti 10–16.30, ke–pe 10–12 Neuvottelut ajanvarauksella: ma–pe 8–20 Jyske sytytti Ville Sakseen urheilun kipinän MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. KIA Kemppainen uskoo, että juuret ovat ihmisille yhä edelleen tärkeä asia. – Olen asunut elämän ensimmäiset 14 vuotta Laitilassa
Kansainväliselläkin tasolla töitä tehnyt Päivölä iloitsee laitilalaisten yritysten rohkeudesta. Jos jotain muuta voisi vielä toivoa, niin se olisi kotiseudun isompi arvostaminen. Haluaisin, että kotiseutu menestyisi ja menisi eteenpäin.” Juuret tuovat turvallisuutta Lähihoitajan työssä tärkeintä on kuuntelemisen taito. ”Arvostan myös laitilalaisten yrittäjähenkeä. ”Kasitien mahdollisuudet yrityksille ja vierailijoille pitäisi pystyä käyttämään houkuttelevammin hyväksi. Yrityksille pitää olla myös sopivia tontteja, joille voi rakentaa liiketoimintaa ja uusille asukkaille omakotitalotontteja ja vuokrataloja”, Raula sanoo. Myös Kasitien parantaminen Laitilan kohdalla on teknisen toimen pöydällä. ”Olisi hienoa, jos täällä olisi paikka, jossa lapset ja vanhukset voisivat kohdata. En ole siis kauhean kauas päätynyt”, hymyilee Mika Raula. Juuret voimavarana Koti on siellä, missä juuri nyt olen. ”Täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja pidän siitä, että historiaa arvostetaan – vanhoja taloja kunnostetaan ja ylläpidetään.” Jotain tänne kuitenkin olisi mukava vielä saada. ”Tärkeimpiä ominaisuuksia tässä työssä ovat ehdottomasti kuuntelemisen taito, empaattisuus ja tietynlainen jämäkkyys”, Lainio sanoo. ”Tyttäressäni näen hyvin selvästi omaa isääni ja hänen tarinankertojan ja piirtämisen lahjojaan.” Laitilaa Lainio kiittelee kauniiksi ja monipuoliseksi paikaksi elää. Myös murteesta ollaan kiinnostuneita. Luonto on lähellä ja etäisyydet lyhyet. Raulan aikana on kunnostettu mm. Elinvoimapäällikön tehtävässä Päivölä vastaa yritysten elinvoiman ylläpitämisen lisäksi osaltaan myös kaupungin markkinoinnista, jossa juurilla on suuri merkitys. Työt ovat vieneet minua paljon myös ulkomaille”, Päivölä sanoo. Päivölä kiittelee myös aktiivista yrittäjäjärjestöä, joka omalta osaltaan vaalii kaupungin juuria muun muassa tapahtumien saralla. Äitiysloman sijaisuus on poikinut Riitta Lainiolle pitkän uran kotihoidon piirissä. ”Ihmiset muuttavat suuriin kaupunkeihin työn perässä ja se trendi koskettaa tietysti meitäkin. ”Laitila on sopivankokoinen kaupunki ja täältä löytyy monenlaisia aktiviteetteja. Kun menen asiakkaan luokse, otan aina takin pois ja kysyn kuulumiset, vaikka kyseessä olisi lyhytkin pysähdys. Mies on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta on asunut vuosien varrella monessa eri paikassa. Perjantai 6. ”80-luvulla me kodinhoitajat teimme perhetyötä. ”Mieheni oli Fagerladalla töissä Helsingissä ja kerran johtaja puhui minun kuulteni, miten pitäisi löytää 60 kilometrin säteellä Turusta tuotantotila, jossa voisi maahantuonnin sijaan valmistaa itse. ”Olen itse perinyt äidiltäni päättäväisyyden ja kädenlahjat, ja isältä taas huumoritajun. Kaikki tuntuivat tutuilta, vaikka yhteinen elämä olikin ollut lyhyt”, Koskinen hymyilee. ”Museovirasto totesi kohteen merkittäväksi ja kaivaukset toteutettiin pikaisesti ennen kuin pääsimme rakentamaan. Käyttäjät pohtivat parhaillaan talon tulevaa käyttöä, jonka pohjalta sitten teemme tarvesuunnitelman, joka ohjaa kunnostusta. ”On mukavaa käydä synnyinseudulla ja muistella ystävien ja veljien kanssa menneitä. ”Yritykset, joiden nimi muodostuu kaupungin nimestä, kuten Laitilan Kanatarha, Laitilan Leipä, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Laitila Coating luovat Laitila-kuvaa brändillään”, Päivölä toteaa. Esimerkiksi Meijerin silta tullaan nyt sijoittamaan niin, ettei liikenne ohjaudu Keskuskadulle, vaan peltoalueelle”, Raula kertoo. Matkan varrella työtehtävät ovat muuttuneet paljon. Toive kotiseudun arvostamisesta Koskinen kiittelee Laitilaa sopivankokoisena paikkana asua ja elää. Kotiseutuja voikin miehen mielestä olla monia. Täällä on vain vähän muualta johdettuja yrityksiä ja yritykset tuntuvat olevan ylpeitä juuristaan. Toteutuessaan tien risteysjärjestelyt avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueelle ja alueen yrityksille. Toisaalta olisi mukavaa, jos kahvilat olisivat avoinna myös sunnuntaisin”, Koskinen sanoo. Sillä kertaa ei tainnut mitään löytyä, mutta onhan se hienoa, että meidän arkemme keskeltä voi löytyä jotain historiallisesti tärkeää”, Raula toteaa. nen kertoo. ”Viimeisenä Poukan suvusta taloa isännöivät Henrik ja Fredrika Poukka. Ensi vuonna eläköityvälle Lainiolle Laitila on koti, vaikka lapsuuden maisemat Jokioisissa ovatkin tärkeitä. ”Laitilan Yrittäjät on aktiivisesti mukana järjestämässä Munamarkkinoita, Hullun kukon päivää ja joulunavausta, jotka ovat kuuluneet laitilalaisten elämään jo vuosikymmeniä”, Päivölä toteaa. ”Toivomme Laitilaan sopivaa kasvua. Mies on asunut koko ikänsä Laitilassa, jos ei opiskeluaikaa Turussa oteta huomioon. Vanhoja rakennuksia pystytään kunnostamaan Nimi: Mika Raula Ikä: 57 Ammatti: Tekninen johtaja Harrastukset: ulkoilu ja uinti, elokuvat ja konsertit, sukututkimus Onhan se hienoa, että meidän arkemme keskeltä voi löytyä jotain historiallisesti tärkeää! ”Olen hiljattain aloittanut sukututkimusta, mikä on tietyllä tavalla omien juurieni vaalimista. Kaupunginvaltuuston juhlapäätöksen mukaisesti pyrimme palauttamaan rakennuksen julkisivun alkuperäiseksi”, Raula kertoo. ”Valtio tekee tiesuunnitelmat, joten emme pysty niihin ihan hirveästi vaikuttamaan. marraskuuta 2020 16 Laitilan Sanomat Laitilan kaupunki vaalii juuriaan katsoen tulevaan www.laitila.fi L ea Koskisen juuret ovat syvällä vakkasuomalaisessa maaperässä, vaikka elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet hän asuikin pääkaupunkiseudulla. Myös vanhusten oma kuntoilutila edistäisi heidän hyvinvointiaan”, toteaa Lainio, joka on omistanut ison osan elämästään lähimmäiselle. Pyrimme tietysti siihen, että siltojen sijoitukset eivät aiheuttaisi haittaa, eikä montaakaan rakennusta jouduttaisi purkamaan. Matkailun osalta olemme enemmänkin päivämatkailukohde, kuin pitkän viipymisen paikka.” Päivölä luottaa Laitilan vetovoimaisuuteen, mutta kehitysehdotuksiakin on. ”Kaikki elämäni merkittävimmät asiat ovat tapahtuneet Laitilassa ja täällä asuu paljon perhettä ja sukua”, Raula kertoo. Mika Raula tuntuu olevan unelmatyössään. Kierrosten jälkeen monet ryhmät menevät vielä Tiihoselle kahville”, Koskinen sanoo. ”K un katson kotitalon ikkunasta ulos, näen vanhan pappilan, jossa minut on kastettu. Palvelut ovat kuitenkin myös lähellä.” Nimi: Lea Koskinen Ikä: 77 Ammatti: Laitilan oppaiden puheenjohtaja, Matkailuinfo Poukan talon emäntä, eläkkeellä lähihoitajan työstä Harrastukset: Kotiseututyö ja näytteleminen ”Laitilassa ja laitilalaisissa arvostan työn tekemistä.” MAINOS. He olivat yhdessä käyneet tapaamassa vanhempiani ja vaihtaneet yhteystietoja,” KoskiItseään ymmärtää paremmin, kun tutustuu juuriinsa Laitilan Oppaiden puheenjohtaja Lea Koskinen tunsi kauan juurettomuutta, kunnes muutti takaisin Laitilaan. Kasvattiäitini oli lomareissullaan poikennut Kasitieltä silloiselle Aimon grillille ja tavannut sattumalta isäni veljen. Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle jäämistään Koskinen työskenteli Karvinmäen kehitysvammaisten asuntolassa – ja kaupungin matkailussa. ”Olen kulkenut Laitilasta töihin Pyhärantaan, Mynämäelle, Maskuun, Uuteenkaupunkiin ja viimeiseksi Raumalle ennen kuin aloitin täällä Laitilassa nelisen vuotta sitten”, Raula sanoo. On vapaaaikaa ja kulttuuria, ja kohtuulliset etäisyydet”, Päivölä toteaa. ”Tein asuntolassa vain yövuoroja ja monesti töiden jälkeen olin jo kello 8 aamulla Poukan talossa”, Koskinen sanoo. Muistan, miten juuri lukemaan oppineena ihmettelin Suomen kartasta Laitilaa. Siitä usein kiitelläänkin: Ai kun oli ihanaa, kun jäit juttelemaan.” Lainion mukaan juuret tuovat ikäihmisille turvallisuutta. ”Sekä Kustaa Hiekan Lukutuvan että Varppeen vanhan puolen kohdalla pystyimme pelastamaan rakennusten upeat ulkokuoret, vaikka sisältä remontit olivatkin melkoiset.” Tällä hetkellä teknisessä toimessa pohditaan Urheilutalon tulevaa remonttia. Hän toteaakin: ” On hienoa, kun voin nyt tehdä töitä Laitilan eteen. Historia ja kulttuuriperintö kantavat kaupunkia arvoina ja voimavaroina ja historialliset kohteet kiinnostavat vierailijoita,” Päivölä sanoo. Molempia olen työelämässä tarvinnut”, Lainio naurahtaa. Viimeiset asukkaat lähtivät talosta samaisena jouluna 1974, kun Koskinen itse muutti Laitilaan. Välillä siivottiin ja tehtiin ruokaa ja kannettiinpa sisään jopa kaivovettä ja puitakin”, Lainio naurahtaa. Meillä on hyvät peruspalvelut, harrastusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet. Historialliset kohteet matkailun valttikortteina Kotiseututyö on lähellä Lea Koskisen sydäntä ja hän luotsaakin tänä vuonna 22 vuotta täyttävää Laitilan Oppaat ry:tä. ”Tätä työtä ei saa tehdä kiireellä, vaan aito kohtaaminen on kaiken perusta. ”Kun olin tuntenut juurettomuutta ja ulkopuolisuutta, omaan perheeseen ja juuriin tutustuminen merkitsi minulle paljon. Viihtyvyyden lisäämiseksi meillä voisi olla enemmänkin erilaisia kohtauspaikkoja ja aktiviteettimahdollisuuksia varsinkin kaupungin keskustassa”, Päivölä sanoo. Parhaassa tapauksessa olen päässyt 1400-luvulle saakka”, Raula toteaa. Kustaa Hiekan Lukutupa ja Varppeen koulu. ”Autamme pukeutumisessa, pesemisessä, ruoan lämmityksessä, lääkkeiden ottamisessa ja ulkoilemisessa. Lapsuuden kotiseudusta rakentuu tietynlainen identiteetti ja sitä kantaa tietysti aina mukanaan. ”Monen valtakunnallisesti toimivan yrityksen nimessä kulkeekin oman kaupungin nimi. Hän tunnistaa omat juurensa myös luonteenpiirteinä. Takaisin Laitilaan Koskinen muutti jouluna 1974. ”Markkinoinnissa olemme nostaneet esiin asumisen sujuvuutta. ”Laitilassa arvostan yhteisöllisyyttä.” ”Laitilassa arvostan yritteliäisyyttä.” Nimi: Juha-Matti Päivölä Ikä: 51 Ammatti: Elinvoimapäällikkö Harrastukset: Lenkkeily ja maastopyöräily, kuntosali Nimi: Riitta Lainio Ikä: 63 Ammatti: Lähihoitaja kotihoidossa Harrastukset: Monipuolinen liikunta (baletti, vesijumppa, lenkkeily) ja käsityöt ”Laitilassa arvostan turvallisuutta ja maaseudun rauhaa. 1990-luvulla talo oli purku-uhan alla, mutta lopulta Museovirasto ja kaupunki pelastivat sen. Yrittäjät haluavat kasvaa ja uudistua, ja kokoonsa nähden Laitilassa onkin paljon yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä”, Päivölä sanoo. Pyrimme siihen, että asiakas tekisi mahdollisimman paljon itse, jotta hän pysyisi hyvässä kunnossa”, Lainio kertoo. Normaalisti vapunpäivästä elokuun loppuun asti Poukan talossa voi tutustua Laitilan kananhoidon ja virvoitusjuomatehtailun historiaan. Minulla oli asiat aina hyvin, mutta määrätynlainen juurettomuus kulki mukanani. ”Olen syntynyt ja kasvanut Jalasjärvellä ja asunut myös muun muassa pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Savonlinnassa. Jonkin verran tiesin myös kaupungin historiasta”, Koskinen muistelee. ”Tulin Laitilaan vuonna 1978 työharjoitteluun ja viikko ennen harjoittelujakson loppumista tapasin tulevan mieheni Urheilutalon tansseissa. Olimme äidin apuna kodin askareissa ja hoidimme lapsia, leivoimme, teimme ruokaa ja milloin mitäkin tarvittiin. ”S ellainen tavallinen tarina”, Jokioisissa syntynyt Riitta Lainio kuvaa hymyillen saapumistaan Laitilaan yli 40 vuotta sitten. Haluamme uskoa, että rakennuksia pystytään korjaamaan ja säilyttämään tuleville sukupolville”, Raula sanoo. Historiallisista kohteista heitä kiinnostaa muun muassa Kauppilan umpipiha, kirkko ja Untamalan kylä. Paluu juurille Kaupungin tyttönä Koskinen ei juurikaan ollut käynyt maaseudulla ennen kuin palasi parikymppisenä Laitilaan vuonna 1968. Vinkkasin hänelle Lainion kanalan entisiä tiloja ja loppu onkin historiaa”, Koskinen sanoo. Se onkin monen harras toive”, Lainio toteaa. Viime kesänä lasten pienoisareenan rakentamista viivytettiin Kodjalassa kaivausten vuoksi. Vanhojen rakennusten rinnalla kulkee luonnollisesti myös uudisrakentaminen ja parin seuraavan vuoden aikana asemakaavaa tullaan laajentamaan Laessaareen ja Kotoharjuun. ”Synnyin Laitilassa sodan aikana, mutta 1-vuotiaasta asti asuin Helsingissä kasvattilapsena. ”Elän hetkessä ja koti on siellä, missä juuri nyt olen. ”Täällä on kaikki peruspalvelut ja hyvät ulkoilumahdollisuudet, eikä koskaan tarvitse olla yksin. ”Ei missä muuhall nii selvä suami puhut ko Laitlas”, Koskinen hymyilee. ”Vanhukset alkoivat tarvita apua kaikenlaisissa arjen askareissa. Myös Poukan talo, jonka historia ulottuu 1700-luvulle asti on tärkeä kohde. 2000-luvulle tultaessa hoivatyöstä tuli entistä tärkeämpää. ”Laitilassa historia ja nykyisyys ovat hyvin esillä ja pystymme hyvin vastaamaan vierailijoiden toiveisiin. Ne ovat hienoja hetkiä ja kyllähän se sellainen muistelu tuo turvaa. ”Kaupungin keskustasta on valitettavasti purettu pois monia rakennuksia, mutta paljon on vielä jäljellä, mitä voimme vaalia.” Poukan talo päätettiin jättää kaupunkikuvaan jo 1990-luvulla. Laajan remontin jälkeen talo avasi ovensa museona vuonna 1997. ”Tänne tuleminen oli helppoa, sillä luonnollisesti tunsin kaupungin ja suurimman osan työkavereistakin jo ennestään.” Kotiseutu on Raulalle erityisen tärkeä. Samoihin aikoihin silloinen sosiaalijohtaja Junno Airisto haki äitiysloman sijaista kodinhoitajan tehtävään ja minä hain paikkaa”, Lainio muistelee. ”Meillä on paljon vanhoja rakennuksia, joita pyrimme vaalimaan kaupunkisuunnittelussa. ”60-luvun lopulla aloin yllättäen saada vanhemmiltani ja sisaruksiltani kirjeitä. Koskinen oli Fagerdalan palveluksessa 1990-luvun alkuun asti, kunnes vaihtoi alaa ja opiskeli lähihoitajaksi. Heti opintojen jälkeen Raula muutti takaisin Laitilaan, vaikka työt veivätkin häntä pitkin LounaisSuomea. Hän sai työpaikan Fagerladan, uuden muovialan yrityksen konttorissa Untamalassa. Talon lämminhenkinen tupa on myös kaupunkilaisten kohtauspaikka. ”Nykyisin tuemme ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia tavanomaiseen elämään liittyvissä asioissa, jotta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman kauan. P ari vuotta Laitilassa asunut Juha-Matti Päivölä on sopeutunut uuteen kotikaupunkiinsa hyvin. On myös upeaa, kun kohtaa ihmisen, joka on vaikeistakin olosuhteista lähteneenä pystynyt katkaisemaan menneisyytensä kahleet ja muuttamaan oman ja lastensa elämän parempaan”, Lainio toteaa. Hän näkee markkinoinnin saralla vielä paljon työnsarkaa. Itseäänkin ymmärtää paremmin, kun tutustuu omiin juuriinsa”, Koskinen sanoo. Keskustan alueella on monia tyhjiä tiloja, joissa voisi kokoontua ja vanhuksilla olisi niin paljon annettavaa. Juurien vaaliminen on tärkeää myös Raulan työssä historiallisella maalla. Kun kaupunkiin houkutellaan uusia asukkaita, kaupungin palvelut ja erityisesti koulut ja päiväkodit ovat merkittävässä asemassa. ”Moni kertoo meille hoitajille elämäntarinansa. ”Urheilutalo valmistui vuonna 1939 suojeluskuntataloksi ja se on palvellut myös sotasairaalana. Silloin tällöin teknisessä toimessa törmätään myös arkeologisiin löytöihin. Yksi taas peilautuu opiskeluun ja työhön”, Päivölä pohtii. 1990-luvulla työn painopiste muuttui perheistä vanhuksiin ja työtehtäviin tuli mukaan myös siivousta. Heidän jälkeensä 1910-luvulla talossa renkinä ja piikana työskennelleet Eino ja Serafia Soinin ostivat sen. Silloin tehtiin myös yötöitä”, Lainio kertoo. ”Kaupungillamme on merkittävä historia, johon pääsee tutustumaan vaikka oppaitten järjestämillä retkillä. ”Laitila on poikkeuksellinen paikka, sillä täällä on paljon hyvin kasvavia yrityksiä. Kuuntelemisen kautta hän onkin saanut tutustua monen ikäihmisen juuriin. Uudempia kiinnostuksen kohteita ovat kauniit uudet päiväkodit, koulukeskus, wirvoitusjuomatehdas ja Munax
”Laitila on sopivankokoinen kaupunki ja täältä löytyy monenlaisia aktiviteetteja. marraskuuta 2020 Laitilan kaupunki vaalii juuriaan katsoen tulevaan www.laitila.fi L ea Koskisen juuret ovat syvällä vakkasuomalaisessa maaperässä, vaikka elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet hän asuikin pääkaupunkiseudulla. Normaalisti vapunpäivästä elokuun loppuun asti Poukan talossa voi tutustua Laitilan kananhoidon ja virvoitusjuomatehtailun historiaan. Kaupunginvaltuuston juhlapäätöksen mukaisesti pyrimme palauttamaan rakennuksen julkisivun alkuperäiseksi”, Raula kertoo. He olivat yhdessä käyneet tapaamassa vanhempiani ja vaihtaneet yhteystietoja,” KoskiItseään ymmärtää paremmin, kun tutustuu juuriinsa Laitilan Oppaiden puheenjohtaja Lea Koskinen tunsi kauan juurettomuutta, kunnes muutti takaisin Laitilaan. Viihtyvyyden lisäämiseksi meillä voisi olla enemmänkin erilaisia kohtauspaikkoja ja aktiviteettimahdollisuuksia varsinkin kaupungin keskustassa”, Päivölä sanoo. ”60-luvun lopulla aloin yllättäen saada vanhemmiltani ja sisaruksiltani kirjeitä. Viimeiset asukkaat lähtivät talosta samaisena jouluna 1974, kun Koskinen itse muutti Laitilaan. ”Moni kertoo meille hoitajille elämäntarinansa. ”Meillä on paljon vanhoja rakennuksia, joita pyrimme vaalimaan kaupunkisuunnittelussa. Luonto on lähellä ja etäisyydet lyhyet. ”Tyttäressäni näen hyvin selvästi omaa isääni ja hänen tarinankertojan ja piirtämisen lahjojaan.” Laitilaa Lainio kiittelee kauniiksi ja monipuoliseksi paikaksi elää. ”S ellainen tavallinen tarina”, Jokioisissa syntynyt Riitta Lainio kuvaa hymyillen saapumistaan Laitilaan yli 40 vuotta sitten. ”Kaupungin keskustasta on valitettavasti purettu pois monia rakennuksia, mutta paljon on vielä jäljellä, mitä voimme vaalia.” Poukan talo päätettiin jättää kaupunkikuvaan jo 1990-luvulla. Siitä usein kiitelläänkin: Ai kun oli ihanaa, kun jäit juttelemaan.” Lainion mukaan juuret tuovat ikäihmisille turvallisuutta. Hän näkee markkinoinnin saralla vielä paljon työnsarkaa. ”Museovirasto totesi kohteen merkittäväksi ja kaivaukset toteutettiin pikaisesti ennen kuin pääsimme rakentamaan. Kansainväliselläkin tasolla töitä tehnyt Päivölä iloitsee laitilalaisten yritysten rohkeudesta. Hän sai työpaikan Fagerladan, uuden muovialan yrityksen konttorissa Untamalassa. Äitiysloman sijaisuus on poikinut Riitta Lainiolle pitkän uran kotihoidon piirissä. ”On mukavaa käydä synnyinseudulla ja muistella ystävien ja veljien kanssa menneitä. 1990-luvulla talo oli purku-uhan alla, mutta lopulta Museovirasto ja kaupunki pelastivat sen. ”Laitilassa historia ja nykyisyys ovat hyvin esillä ja pystymme hyvin vastaamaan vierailijoiden toiveisiin. ”Täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja pidän siitä, että historiaa arvostetaan – vanhoja taloja kunnostetaan ja ylläpidetään.” Jotain tänne kuitenkin olisi mukava vielä saada. Työt ovat vieneet minua paljon myös ulkomaille”, Päivölä sanoo. On myös upeaa, kun kohtaa ihmisen, joka on vaikeistakin olosuhteista lähteneenä pystynyt katkaisemaan menneisyytensä kahleet ja muuttamaan oman ja lastensa elämän parempaan”, Lainio toteaa. ”Laitilan Yrittäjät on aktiivisesti mukana järjestämässä Munamarkkinoita, Hullun kukon päivää ja joulunavausta, jotka ovat kuuluneet laitilalaisten elämään jo vuosikymmeniä”, Päivölä toteaa. ”Tänne tuleminen oli helppoa, sillä luonnollisesti tunsin kaupungin ja suurimman osan työkavereistakin jo ennestään.” Kotiseutu on Raulalle erityisen tärkeä. Historialliset kohteet matkailun valttikortteina Kotiseututyö on lähellä Lea Koskisen sydäntä ja hän luotsaakin tänä vuonna 22 vuotta täyttävää Laitilan Oppaat ry:tä. Viime kesänä lasten pienoisareenan rakentamista viivytettiin Kodjalassa kaivausten vuoksi. Hän toteaakin: ” On hienoa, kun voin nyt tehdä töitä Laitilan eteen. ”Elän hetkessä ja koti on siellä, missä juuri nyt olen. Myös murteesta ollaan kiinnostuneita. Mies on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta on asunut vuosien varrella monessa eri paikassa. ”Markkinoinnissa olemme nostaneet esiin asumisen sujuvuutta. Kuuntelemisen kautta hän onkin saanut tutustua monen ikäihmisen juuriin. Kun kaupunkiin houkutellaan uusia asukkaita, kaupungin palvelut ja erityisesti koulut ja päiväkodit ovat merkittävässä asemassa. Esimerkiksi Meijerin silta tullaan nyt sijoittamaan niin, ettei liikenne ohjaudu Keskuskadulle, vaan peltoalueelle”, Raula kertoo. Täällä on vain vähän muualta johdettuja yrityksiä ja yritykset tuntuvat olevan ylpeitä juuristaan. Myös vanhusten oma kuntoilutila edistäisi heidän hyvinvointiaan”, toteaa Lainio, joka on omistanut ison osan elämästään lähimmäiselle. ”Sekä Kustaa Hiekan Lukutuvan että Varppeen vanhan puolen kohdalla pystyimme pelastamaan rakennusten upeat ulkokuoret, vaikka sisältä remontit olivatkin melkoiset.” Tällä hetkellä teknisessä toimessa pohditaan Urheilutalon tulevaa remonttia. Juuret voimavarana Koti on siellä, missä juuri nyt olen. Toteutuessaan tien risteysjärjestelyt avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueelle ja alueen yrityksille. Ne ovat hienoja hetkiä ja kyllähän se sellainen muistelu tuo turvaa. Vanhojen rakennusten rinnalla kulkee luonnollisesti myös uudisrakentaminen ja parin seuraavan vuoden aikana asemakaavaa tullaan laajentamaan Laessaareen ja Kotoharjuun. ”Kun olin tuntenut juurettomuutta ja ulkopuolisuutta, omaan perheeseen ja juuriin tutustuminen merkitsi minulle paljon. Pyrimme siihen, että asiakas tekisi mahdollisimman paljon itse, jotta hän pysyisi hyvässä kunnossa”, Lainio kertoo. 2000-luvulle tultaessa hoivatyöstä tuli entistä tärkeämpää. Itseäänkin ymmärtää paremmin, kun tutustuu omiin juuriinsa”, Koskinen sanoo. Minulla oli asiat aina hyvin, mutta määrätynlainen juurettomuus kulki mukanani. ”Toivomme Laitilaan sopivaa kasvua. Kaikki tuntuivat tutuilta, vaikka yhteinen elämä olikin ollut lyhyt”, Koskinen hymyilee. ”Ei missä muuhall nii selvä suami puhut ko Laitlas”, Koskinen hymyilee. Meillä on hyvät peruspalvelut, harrastusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet. Silloin tällöin teknisessä toimessa törmätään myös arkeologisiin löytöihin. ”Viimeisenä Poukan suvusta taloa isännöivät Henrik ja Fredrika Poukka. Myös Poukan talo, jonka historia ulottuu 1700-luvulle asti on tärkeä kohde. ”Ihmiset muuttavat suuriin kaupunkeihin työn perässä ja se trendi koskettaa tietysti meitäkin. ”Urheilutalo valmistui vuonna 1939 suojeluskuntataloksi ja se on palvellut myös sotasairaalana. Mika Raula tuntuu olevan unelmatyössään. ”Laitila on poikkeuksellinen paikka, sillä täällä on paljon hyvin kasvavia yrityksiä. Mies on asunut koko ikänsä Laitilassa, jos ei opiskeluaikaa Turussa oteta huomioon. Yksi taas peilautuu opiskeluun ja työhön”, Päivölä pohtii. Lapsuuden kotiseudusta rakentuu tietynlainen identiteetti ja sitä kantaa tietysti aina mukanaan. Vinkkasin hänelle Lainion kanalan entisiä tiloja ja loppu onkin historiaa”, Koskinen sanoo. Kustaa Hiekan Lukutupa ja Varppeen koulu. Vanhoja rakennuksia pystytään kunnostamaan Nimi: Mika Raula Ikä: 57 Ammatti: Tekninen johtaja Harrastukset: ulkoilu ja uinti, elokuvat ja konsertit, sukututkimus Onhan se hienoa, että meidän arkemme keskeltä voi löytyä jotain historiallisesti tärkeää! ”Olen hiljattain aloittanut sukututkimusta, mikä on tietyllä tavalla omien juurieni vaalimista. ”Olen syntynyt ja kasvanut Jalasjärvellä ja asunut myös muun muassa pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Savonlinnassa. Muistan, miten juuri lukemaan oppineena ihmettelin Suomen kartasta Laitilaa. ”Synnyin Laitilassa sodan aikana, mutta 1-vuotiaasta asti asuin Helsingissä kasvattilapsena. Käyttäjät pohtivat parhaillaan talon tulevaa käyttöä, jonka pohjalta sitten teemme tarvesuunnitelman, joka ohjaa kunnostusta. Sillä kertaa ei tainnut mitään löytyä, mutta onhan se hienoa, että meidän arkemme keskeltä voi löytyä jotain historiallisesti tärkeää”, Raula toteaa. ”Laitilassa arvostan yhteisöllisyyttä.” ”Laitilassa arvostan yritteliäisyyttä.” Nimi: Juha-Matti Päivölä Ikä: 51 Ammatti: Elinvoimapäällikkö Harrastukset: Lenkkeily ja maastopyöräily, kuntosali Nimi: Riitta Lainio Ikä: 63 Ammatti: Lähihoitaja kotihoidossa Harrastukset: Monipuolinen liikunta (baletti, vesijumppa, lenkkeily) ja käsityöt ”Laitilassa arvostan turvallisuutta ja maaseudun rauhaa. Yrittäjät haluavat kasvaa ja uudistua, ja kokoonsa nähden Laitilassa onkin paljon yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä”, Päivölä sanoo. ”Nykyisin tuemme ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia tavanomaiseen elämään liittyvissä asioissa, jotta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman kauan. ”Autamme pukeutumisessa, pesemisessä, ruoan lämmityksessä, lääkkeiden ottamisessa ja ulkoilemisessa. Se onkin monen harras toive”, Lainio toteaa. Jonkin verran tiesin myös kaupungin historiasta”, Koskinen muistelee. 1990-luvulla työn painopiste muuttui perheistä vanhuksiin ja työtehtäviin tuli mukaan myös siivousta. Haluamme uskoa, että rakennuksia pystytään korjaamaan ja säilyttämään tuleville sukupolville”, Raula sanoo. Elinvoimapäällikön tehtävässä Päivölä vastaa yritysten elinvoiman ylläpitämisen lisäksi osaltaan myös kaupungin markkinoinnista, jossa juurilla on suuri merkitys. ”Tulin Laitilaan vuonna 1978 työharjoitteluun ja viikko ennen harjoittelujakson loppumista tapasin tulevan mieheni Urheilutalon tansseissa. Koskinen oli Fagerdalan palveluksessa 1990-luvun alkuun asti, kunnes vaihtoi alaa ja opiskeli lähihoitajaksi. Kierrosten jälkeen monet ryhmät menevät vielä Tiihoselle kahville”, Koskinen sanoo. ”Olisi hienoa, jos täällä olisi paikka, jossa lapset ja vanhukset voisivat kohdata. Parhaassa tapauksessa olen päässyt 1400-luvulle saakka”, Raula toteaa. ”Valtio tekee tiesuunnitelmat, joten emme pysty niihin ihan hirveästi vaikuttamaan. ”Arvostan myös laitilalaisten yrittäjähenkeä. Kun menen asiakkaan luokse, otan aina takin pois ja kysyn kuulumiset, vaikka kyseessä olisi lyhytkin pysähdys. En ole siis kauhean kauas päätynyt”, hymyilee Mika Raula. Välillä siivottiin ja tehtiin ruokaa ja kannettiinpa sisään jopa kaivovettä ja puitakin”, Lainio naurahtaa. ”Täällä on kaikki peruspalvelut ja hyvät ulkoilumahdollisuudet, eikä koskaan tarvitse olla yksin. Keskustan alueella on monia tyhjiä tiloja, joissa voisi kokoontua ja vanhuksilla olisi niin paljon annettavaa. Matkan varrella työtehtävät ovat muuttuneet paljon. nen kertoo. Takaisin Laitilaan Koskinen muutti jouluna 1974. Toisaalta olisi mukavaa, jos kahvilat olisivat avoinna myös sunnuntaisin”, Koskinen sanoo. ”K un katson kotitalon ikkunasta ulos, näen vanhan pappilan, jossa minut on kastettu. ”Kaikki elämäni merkittävimmät asiat ovat tapahtuneet Laitilassa ja täällä asuu paljon perhettä ja sukua”, Raula kertoo. Päivölä kiittelee myös aktiivista yrittäjäjärjestöä, joka omalta osaltaan vaalii kaupungin juuria muun muassa tapahtumien saralla. Historia ja kulttuuriperintö kantavat kaupunkia arvoina ja voimavaroina ja historialliset kohteet kiinnostavat vierailijoita,” Päivölä sanoo. ”Tein asuntolassa vain yövuoroja ja monesti töiden jälkeen olin jo kello 8 aamulla Poukan talossa”, Koskinen sanoo. Historiallisista kohteista heitä kiinnostaa muun muassa Kauppilan umpipiha, kirkko ja Untamalan kylä. ”Monen valtakunnallisesti toimivan yrityksen nimessä kulkeekin oman kaupungin nimi. Yrityksille pitää olla myös sopivia tontteja, joille voi rakentaa liiketoimintaa ja uusille asukkaille omakotitalotontteja ja vuokrataloja”, Raula sanoo. Matkailun osalta olemme enemmänkin päivämatkailukohde, kuin pitkän viipymisen paikka.” Päivölä luottaa Laitilan vetovoimaisuuteen, mutta kehitysehdotuksiakin on. Laajan remontin jälkeen talo avasi ovensa museona vuonna 1997. Juurien vaaliminen on tärkeää myös Raulan työssä historiallisella maalla. Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle jäämistään Koskinen työskenteli Karvinmäen kehitysvammaisten asuntolassa – ja kaupungin matkailussa. Laitilan Sanomat 17 Perjantai 6. Talon lämminhenkinen tupa on myös kaupunkilaisten kohtauspaikka. Palvelut ovat kuitenkin myös lähellä.” Nimi: Lea Koskinen Ikä: 77 Ammatti: Laitilan oppaiden puheenjohtaja, Matkailuinfo Poukan talon emäntä, eläkkeellä lähihoitajan työstä Harrastukset: Kotiseututyö ja näytteleminen ”Laitilassa ja laitilalaisissa arvostan työn tekemistä.” MAINOS. Kasvattiäitini oli lomareissullaan poikennut Kasitieltä silloiselle Aimon grillille ja tavannut sattumalta isäni veljen. ”Olen kulkenut Laitilasta töihin Pyhärantaan, Mynämäelle, Maskuun, Uuteenkaupunkiin ja viimeiseksi Raumalle ennen kuin aloitin täällä Laitilassa nelisen vuotta sitten”, Raula sanoo. Hän tunnistaa omat juurensa myös luonteenpiirteinä. Heidän jälkeensä 1910-luvulla talossa renkinä ja piikana työskennelleet Eino ja Serafia Soinin ostivat sen. ”Yritykset, joiden nimi muodostuu kaupungin nimestä, kuten Laitilan Kanatarha, Laitilan Leipä, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Laitila Coating luovat Laitila-kuvaa brändillään”, Päivölä toteaa. Toive kotiseudun arvostamisesta Koskinen kiittelee Laitilaa sopivankokoisena paikkana asua ja elää. Molempia olen työelämässä tarvinnut”, Lainio naurahtaa. On vapaaaikaa ja kulttuuria, ja kohtuulliset etäisyydet”, Päivölä toteaa. Jos jotain muuta voisi vielä toivoa, niin se olisi kotiseudun isompi arvostaminen. ”Vanhukset alkoivat tarvita apua kaikenlaisissa arjen askareissa. Uudempia kiinnostuksen kohteita ovat kauniit uudet päiväkodit, koulukeskus, wirvoitusjuomatehdas ja Munax. ”Kaupungillamme on merkittävä historia, johon pääsee tutustumaan vaikka oppaitten järjestämillä retkillä. ”Olen itse perinyt äidiltäni päättäväisyyden ja kädenlahjat, ja isältä taas huumoritajun. Raulan aikana on kunnostettu mm. ”Tätä työtä ei saa tehdä kiireellä, vaan aito kohtaaminen on kaiken perusta. ”Tärkeimpiä ominaisuuksia tässä työssä ovat ehdottomasti kuuntelemisen taito, empaattisuus ja tietynlainen jämäkkyys”, Lainio sanoo. Haluaisin, että kotiseutu menestyisi ja menisi eteenpäin.” Juuret tuovat turvallisuutta Lähihoitajan työssä tärkeintä on kuuntelemisen taito. Paluu juurille Kaupungin tyttönä Koskinen ei juurikaan ollut käynyt maaseudulla ennen kuin palasi parikymppisenä Laitilaan vuonna 1968. Olimme äidin apuna kodin askareissa ja hoidimme lapsia, leivoimme, teimme ruokaa ja milloin mitäkin tarvittiin. Pyrimme tietysti siihen, että siltojen sijoitukset eivät aiheuttaisi haittaa, eikä montaakaan rakennusta jouduttaisi purkamaan. ”Mieheni oli Fagerladalla töissä Helsingissä ja kerran johtaja puhui minun kuulteni, miten pitäisi löytää 60 kilometrin säteellä Turusta tuotantotila, jossa voisi maahantuonnin sijaan valmistaa itse. Silloin tehtiin myös yötöitä”, Lainio kertoo. Kotiseutuja voikin miehen mielestä olla monia. Heti opintojen jälkeen Raula muutti takaisin Laitilaan, vaikka työt veivätkin häntä pitkin LounaisSuomea. ”80-luvulla me kodinhoitajat teimme perhetyötä. Samoihin aikoihin silloinen sosiaalijohtaja Junno Airisto haki äitiysloman sijaista kodinhoitajan tehtävään ja minä hain paikkaa”, Lainio muistelee. ”Kasitien mahdollisuudet yrityksille ja vierailijoille pitäisi pystyä käyttämään houkuttelevammin hyväksi. Myös Kasitien parantaminen Laitilan kohdalla on teknisen toimen pöydällä. Ensi vuonna eläköityvälle Lainiolle Laitila on koti, vaikka lapsuuden maisemat Jokioisissa ovatkin tärkeitä. P ari vuotta Laitilassa asunut Juha-Matti Päivölä on sopeutunut uuteen kotikaupunkiinsa hyvin
Me alamme pikkuhiljaa olla aika laitilalaisia kaikki, miettii Kari Kesäläinen Laitilan Karjala-seuran tilannetta. Ryhmä Ieli ”Iivarin pojat” kiersivät Turkin ja Saksan kautta Ruotsiin, VarsinaisSuomeen ja Hämeeseen. – Kannaksella suurin osa testatuista on N-sarjaa, mutta me emme olekaan, vaan suku onkin tullut lännestä, hämmästelee Kesäläinen. Mitä enemmän testejä tehdään, sen vahvempia tuloksia on luvassa. Kylistä tehtiin kirjoja jo paljon ennen kuin länsisuomalaiset tunsivat tarvetta sellaiseen. DNA-TUTKIMUS on hyvin suosittua, ja Kesäläisen teettämä testi tuotti 53 955 osumaa isän ja äidin puolelta. Ilmeisesti ihan samalla tavalla eri suunnista tulleita. – Mutta tärkeintä on se, että jokainen tietää juurensa, kuka on ja mistä tulee! Kari Kesäläinen on Laitilan Karjala-seuran puheenjohtaja ja mukana myös Karjalan liiton Varsinais-Suomen piirin toiminnassa ja Johannes-seurassa, joka yhdistää Viipurin eteläpuolella sijainneen Johanneksen pitäjän jälkipolvia. Hetken keskustelun jälkeen alkaa pöydälle ilmestyä kyläkirjaa ja karttaa – tiluskarttaa, topografikarttaa ja pohjapiirrosta talosta, joka joskus oli, mutta jota jo 1990-luvulla piti hakemalla hakea, jotta oikea paikka löytyi. Kannaksen kivijalat ovat metsittyneet, tiet kuoppaisia, asutus eri paikoissa kuin suomalaisten aikana. – Vielä 1600-luvulla Ruotsin kuninkaat siirsivät sotilaita ja talonpoikia vahvistamaan itärajaa. Mutta rautalangasta väännettynä: Noin 60 000 vuotta sitten koko ihmiskunnan esi-isät asuivat Afrikassa. DNA:n avulla päästään paljon kirkonkirjoja ja voudintilejä kauemmas menneisyyteen. Kari Kesäläinen esittelee vanhaa karttaa Viipurin eteläpuolella sijainneesta Kolmkesälän kylästä, jossa vanhin tiedetty esi-isä Mons Kolmkesse 1540-luvulla asui. Myös äidin puolelta löytyy yhteyksiä Hämeeseen. Kannaksella suurin osa testatuista on N-sarjaa, mutta me emme olekaan, vaan suku onkin tullut lännestä. Näihin ryhmiin kuuluu lähes 90 % suomalaisista miehistä. Neli ”Niilon pojat” päätyivät Iranin kautta Kiinaan ja sieltä Uralille. marraskuuta 2020 18 Laitilan Sanomat Tärkeintä on , että tiedät kuka olet ja mistä tulet Raija Herrala-Nurmi – Vanhemmat ovat suurimmaksi osaksi jo poistuneet. Nyt vanhoja kirkonkirjoja voi tutkia tietokoneella netistä vaikka yhdeltä yöllä matkustamatta minnekään. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. Löytyi kaksi sopivaa viidettä tai kuudetta serkkua, joiden kanssa DNA-testi tehtiin joitakin vuosia sitten. Juurien etsintä on laittanut siirtokarjalaisten jälkeläiset kokoamaan kirjoja ja koluamaan kartta kädessä metsiä itärajan takana. RAIJA HERRALA-NURMI Netin www.familytreedna.com-sivustolta lainattu kaavio havainnollistaa niilojen ja iivarien reittiä Suomeen. Sieltä suomalaisten, virolaisten ja saamelaisten N-ryhmäläisten esi-isät päätyivät Itämeren rannoille ja jäästä vapautuneelle Suomen niemelle. Kun suurin osa testatuista kannakselaisista polveutuu idästä saapuneista esi-isistä, Kesäläiset ovatkin lännen kautta Karjalaan koukannutta I-ryhmää. Ja kun kymmenisen vuotta on puhuttu julkisuudessa myös DNA-tutkimuksesta, niin alkoi sekin kiinnostaa. KESÄLÄISEN varhaisin tiedetty esi-isä Mons Kolmkesse mainitaan voudintileissä vuonna 1543. Kesäläinen uskoo, että myös jotkut juuriltaan laitilalaiset ovat teettäneet DNAtestejä, mutta asia ei ole tullut puheeksi, koska hän itse on mukana karjalaisten DNAprojektissa. JO kolmisenkymmentä vuotta mies on harrastanut sukututkimusta ja omia karjalaisia juuriaan, jotka äidin puolelta tulevat Viipurin mlk Ihantalasta ja isän puolelta Johanneksen Kolmkesälän kylästä. SELITYKSEN hän löytää Suur-Ruotsin historiasta. Kaikki Kesäläiset ovat samaa sukua. Valtaa vahvistettiin siirtämällä väkeä Suomen läntisemmiltä alueilta, muun muassa Hämeestä rajaseuduille. DNA-TUTKIMUKSESSA vilisee vaikeita termejä, joita lyhyeen lehtijuttuun on hankala sovittaa. Sukututkimus vei Kesäläisen ensin mikrofilmejä selaamaan ja Mikkelin maakuntaarkistoon, minne karjalaisten kirkonkirjat on säilötty. Perjantai 6. Ajan myötä DNA hitaasti muuttuu, ja muutoksia pystytään seuraamaan. Digitalisaatio on helpottanut tutkimista. Siinä 50 000–40 000 vuotta sitten osa oli siirtynyt Lähi-itään ja jakaantui ryhmiin, joita on noin 20 monine alaryhmineen. Havainto saa pohtimaan, kuka sitten on suomalainen ja mitä ovat muut varsinaissuomalaiset. Tulos oli yllätys
Meille voit tulla myös, jos pelkäät tai jännität hammaslääkärissä käyntiä. Pesu-Helon alue, jota kutsuttiin myös palokaivoksi, oli kuin valtava hiekkalaatikko. Rummut piti itsekin hommata ja muutamien kuukausien harjoittelun ja koesoiton jälkeen pääsinkin mukaan Kyöstin ja Jyrkin uuteen progepainotteiseen kokoonpanoon. JUURET-GALLUP Jari Nordman kertoo, että hänen tätinsä oli innokas valokuvaharrastaja. Ensi askeleeni otin keskustaan muuttaneen Heikkilän kaupan yläkerran kodissamme. Itse synnyin paikkojen välimaastossa, eli Uudenkaupungin synnytyssairaalassa, jonne kiireellä lähdettiin ajamalla potkukelkan yli. Taaperona tipuin piha-altaaseen ja olin vähällä hukkua. Samaa ajatusta yritän välittää eteenpäin. 02 854 567 Meiltä Laitilan Hampaasta saat kattavan perushammashoidon lisäksi hampaiden valkaisut, juurihoidot, keraamiset paikat ja kruunut. Omat juureni ovat siis varsin hiekkaisessa ja morokivisessä maaperässä. 02 854 567 laitilanhammas.fi VARAA AIKA laitilanhammas.fi puh. . – Juureni ovat äitini puolelta Laitilan Seppälän kylässä, jossa isovanhemmillani oli kyläkauppa ja leipomo. Omaksi ja oppilaiden onneksi sain työpaikan kotiseudultani ja omalta murrealueeltani. Varsinaiset muistikuvani jatkuvat kuitenkin paljon positiivisemmin. VOIT KERTOA LYHYESTI JONKUN TARINAN LAITILASTA – Varhaisteininä muistan todistaneeni Laitilan bändikulttuurin alkutahteja. Teemme myös implanttihoitoja sekä irtoproteeseja. Olen siis “peri juuri laitlalaine” mutta asiaa kysyttäessä vastaan sivistyneesti: “Mää ole Laitilast”. marraskuuta 2020 Tervetuloa mukavan palvelun hammashoitoon Vihtorinkatu 1, Laitila Puh. Hoidamme niin pienet kuin varttuneemmatkin potilaat kivuttomasti, ystävällisesti ja toiveita kuunnellen. Lounaissuomalainen laakea kulttuurimaisema ja sen ylle mereltä heijastuva valo tuntuvat omimmalta ympäristöltä; Sisä-Suomen metsät kun imevät iltataivaan kajon. Treenikämppänä toimivat Laitilan lukion kellaritilat, jotka tulivat myöhemmin itselleni tuttuakin tutummiksi kuvisluokan savityötiloina. Lounaismurre paistoi läpi vaikka koetin kaikin tavoin puhua “ihmisiksi”. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. Se soveltui täydellisesti villinlännen-leikkeihin ja ansakuoppien kaiveluun kavereiden kanssa. Jukan lisäksi bändissä soittivat Leivon Eero rumpuja, Lemmetin Jyrki kitaraa ja Laihin Kyösti WLM:n urkuja hienolla leslie-kaiulla. Ja minä sitäkin innokkaampi linssilude, Nordman kertoo. Kuvataiteen opettajana yläkoulussa ja lukiossa elämänuran tehnyt Jari Nordman on asunut koko ikänsä Laitilassa opiskeluaikaa lukuun ottamatta.. Laitilan Sanomat 19 Perjantai 6. Tasavertaisuutta ja toisen kunnioittamista opittiin esimerkin voimalla. Henkiset juureni omaksuin saamastani perinteisestä kotikasvatuksesta, jossa vuoroin kannustettiin tai toruttiin, mutta aina aiheesta. Seurusteluaikanaan isäni polki pyörällä kivisiä teitä pitkin Lokalahdelta asti Seppälään äitiäni tapaamaan. Olen asunut käytännössä koko ikäni Laitilassa, lukuun ottamatta opiskeluaikaa Helsingissä. Maalatessani tulkitsen alitajuisesti kenties myös juuriani ja mielen maisemaani fyysisen näkymän lisäksi. Sittemmin työssäni opettajana huomasin, että murre on osa minuuttani enkä enää halunnut vältellä sitä, kunhan vain sain viestini perille. . Olen siis “peri juuri laitlalaine” mutta asiaa kysyttäessä vastaan sivistyneesti: “Mää ole Laitilast”. Jari Nordman: ”Laakea kulttuurimaisema ja sen ylle mereltä heijastuva valo tuntuvat omimmalta ympäristöltä” MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. Sain musiikillisen rock-kipinän Leivojen kellarissa, jossa Vehmaksen Jukan luotsaama Hermannin Nuorisoseura harjoitteli ja loihti ilmoille muun muassa Creedence Clearwater Revivalin biisejä tai vaikkapa Fleetwood Macin keinuvan Albatrossin. Kotini sijaitsi hiekkaharjun kupeessa. Nimeksi keksittiin Naavan lämmin nipistys. – Opiskellessani pääkaupunkiseudulla ymmärsin ensi kertaa juurieni merkityksen. Etsitään yhdessä keinot tehdä käynnistäsi mahdollisimman miellyttävä
Entäs tänä päivänä. marraskuuta 2020 20 Laitilan Sanomat Kuuluuko Laitila vuonna 2040 Turun laitakaupunkeihin. Marko Laihinen Janne Kuusisto on ollut Laitilan Sanomien tulevaisuushaastatteluissa mukana vuosina 1995 ja 2000. Ja luonto on lähellä. VUONNA 1995 nuori Kuusisto esitti melko jyrkkäreunaisia kommentteja uusikaupunkilaisista, muutaman vuoden jälkeen jo pehmeämmin. On taas sovelias aika tarkistaa nykyisin Laitilan kaupunginvaltuutettunakin toimivalta mieheltä, miten on mennyt ja miltä näyttää. HAASTATTELUN lopuksi tietenkin kysytään nyt jo perinteistä ja valistunutta näkemystä tulevaisuudesta – miltä näyttää Laitila vuonna 2040. Laitilan Sanomat on kysynyt Janne Kuusistolta visioita Laitilan tulevaisuudesta säännöllisin väliajoin. – Vanhempi tytär asui siellä ja avopuoliso on töissä Ugissa, joten kai se vanha sota on jo rauhoittunut. Hyvä palaute äänestäjiltä on antanut myös intoa. – Monet palvelut ovat lähteneet ja Laitilasta on tullut Turun esikaupunkialue, jossa on halpa ja hyvä asua. – Tavallaan, sillä toimin teknisenä myyjänä IKH:ssa ja myyn varaosia autoihin ja traktoreihin. Ensimmäisessä haastattelussa hän oli yhdeksäsluokkalainen, myöhemmin vastavalmistunut ja nyt perheenisä. Ei ole enää samanlaista meininkiä kuin silloin joskus. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. Jo nyt ovat monet peruspalvelut karanneet kauas. 8-tiellä tulee tosiaankin olemaan monen asian suhteen suuri merkitys. Tänään Kuusisto on IPU:n kaupunginvaltuutettu ja juuri muutoksen tarve sai aikanaan hakeutumaan mukaan politiikkaan. VUOSITUHANNEN alussa hän oli valmistunut ajoneuvoasentajaksi, vieläkö samalla alalla. Ovat vaalisalaisuuksia. KUUSISTO näkee Laitilassa ja laitilalaisuudessa paljon hyviä puolia. Kaikki on tunnetusti suhteellista, rallin ajaminenkin. 8-tien parannuksella tulee olemaan iso merkitys koko alueen elinvoimaisuudelle. Hyvähenkisen käpykylän muuttaja Nuoruusjutussa Janne Kuusistolta kysyttiin, millainen paikka Laitila mahtaa olla vuonna 2020 ja mietteliäs vastaus kuului tuolloin: Jaa-a. Toivon mukaan saamme yllätyksen aikaiseksi seuraavissa kuntavaaleissa. Mikä tätä käpykylää muuttaisi, samanlainen se kai on kuin nytkin. Vakka-Suomen laajemman kehityksen puolesta hän sen sijaan on huolestunut. – Olin niin kypsä tähän vallinneeseen meininkiin ja halusin päästä lyömään vähän kiilaa. Janne Kuusistolle vehkeet ja rensselit ovat tuttuja työn ja harrastusten myötä. Se on nyttemmin kestänyt seitsemän vuotta. Autot olivat ennen harrastuspuolella, kunnes iski likviditeettikapeikko ja täytyi pitää välivuosi. Pessimistiseksi realistiksi itseään määrittelevältä Kuusistolta irtoaa varsin selkeä näkemys. Kartturinakin toiminut Kuusisto havainnollistaa: – Ensin ajetaan koko päivä riskejä ja vaaroja uhmaten, kustannukset pari tonnia ja sitten siitä saa palkinnoksi kahvinkeittimen. – Jos täältä joskus vielä muutan, niin sitten syvemmälle mettään, nykyään metsästystä harrastava mies toteaa hyväntuulisesti. Omaa tulevaisuuttaan Janne Kuusisto oli nuorena osannut ennustaa erinomaisesti: kuvassa kihlattunsa Raisa ja tytär Sara. – Toivon mukaan kaikkea ei viedä isoihin kasvukeskuksiin. Perjantai 6. Suunnitelmista ja ehdokkaista hän ei suostu kertomaan sen enempiä. Suurkaupungissa on mukava käydä, mutta vielä mukavampi on siitä kohinasta palata kotiin. Laitakaupunkia saman tapaan kuin mitä Nousiainen on nykyään. – Kyllä täällä edelleen sellainen pikkukylän henki elää, on tuttu ja turvallinen paikka. Naapureita ja kavereita autetaan tarpeen tullen. Kuusisto viihtyy perheensä kanssa hyvin Laitilassa. Suurkaupungissa on mukava käydä, mutta vielä mukavampi on siitä kohinasta palata kotiin. Vanhojen traktorien tuntemuksesta, kuormien kärräämisestä ja tyyräystaidoista on ollut epäilemättä hyötyä myös Laitilan kaupunginvaltuutettuna toimiessa
LähiTapiola Varainhoito Oy palkittiin Thomson Reuters Lipperin, Morningstarin sekä SFR:n vertailuissa. Tarkemmat tiedot avaintietoesitteessä ja muissa rahastomateriaaleissa. Palkittua ja vastuullista varainhoitoa! Suomen paras Private Banking -palvelu, hinta-laatusuhde VIISAS RAHA YKSITYISPANKKIVERTAILU 2020 1 Suomen paras rahastotalo MORNINGSTAR FUND AWARDS 2020 Paras varainhoitaja vastuullisessa sijoittamisessa SCANDINAVIAN FINANCIAL RESEARCH 2020 1 1 1. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan FIM Varainhoito Oy:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. marraskuuta 2020 Pohjoismaiden paras varainhoitaja PIENET YHTIÖT, THOMSON REUTERS LIPPER 2020 LähiTapiolan Private Banking -palvelu palkittiin Viisas Raha -lehden yksityispankkivertailussa. Laitilan Sanomat 21 Perjantai 6. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoito Oy:n sidonnaisasiamiehinä. Omaisuudenhoito, sijoitusneuvonta ja toimeksiantojen välittäminen LähiTapiola Varainhoito Oy
0400 598 412 • 050 5900 445 JL Group onnittelee 95-vuotiasta Laitilan Sanomaa 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. Perjantai 6. JL Group Oy jlgroupturku@gmail.com P. c o m Leinmäentie 112, 23800 Laitila Jussin asennus Oy Katinhännäntie 198, 23800 Laitila • P. 0500 128 197 www.ptlsaari.fi • jaakko.saari@lailanet.fi www.tamminiitty.fi Tuomo Kauppi sanoo, että Silontien varrella oleva laavu on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. marraskuuta 2020 22 Laitilan Sanomat 050 564 1475 • 040 733 0459 j u s s i n l v i a s e n n u s @ g m a i l
Kaupin tila syntyi isojaon yhteydessä 1700-luvun lopussa, kun kirkon liepeillä olleet peltokappaleet jaettiin talojen kesken uudelleen. METSÄN HILJAISUUDESSA on helppoa siirtyä ajassa paljon kauemmas, suvun alkujuurille. Pohdimme juurien merkitystä yksilölle, suvulle ja yhteisölle Tuomo ja Anne Kaupin kanssa suojelumetsässä, joka sijaitsee parin kilometrin päässä heidän kotoaan. Kuusien latvoissa humisee lauha tuuli. Pihapiirin 252-vuotiaan rakennuksen edustalla otetussa potretissa on mukana myös Mikaelin agrologiksi opiskeleva tyttöystävä Taru Nieminen.. Isojakoa edeltänyt sarkajako ja vainiopakko kylvivät Kaupin mukaan eripuraa ihmisten välille, mutta kodisjokilaiset eivät silti heti lämmenneet Ruotsin vallan aikaiseen uudistukseenkaan. Pellot ja metsät ovat yhdistäneet sukupolvia vuosisatojen ajan Yritin kerran houkutella Annea yöksi laavulle, mutta ei hän lähtenyt, Tuomo kertoo. Edesmenneiden sukupolvien kädenjälki näkyy edelleen pihapiiriin kuuluvassa 252-vuotiaassa rakennuksessa. – Tuo ääni on metsän oopperaa, Kauppi sanoo. Moottorisahaa ei tällä palstalla ole käytetty vuosikymmeniin. Se on ollut vakituisessa asuinkäytössä viimeksi 1970-luvun puolivälissä. EIJA ESKOLA-BURI Yhdeksän lapsen vanhemmat Anne ja Tuomo Kauppi (vas.) ovat iloisia, kun Mikael Kauppi päätti jatkaa sukutilaa. Silonjoki virtaa laavun vieressä. Hän hyväksyi ensimmäisenä Kodisjoella uuden järjestelmän ja lunasti valtion alueet perintötilaksi jo vuonna 1760. Silontiellä sijaitsevan sukutilan vaiheet ovat osa Kodisjoen tarinaa. Nyt vuorossa on 13. HARMAAKSI patinoitunut hirsiseinä on nähnyt monenlaista, niin satovuosia, sotavuosia kuin katovuosiakin. Väitteelle on olemassa vahvat perusteet Kaupin suvussa, jonka juuret ovat syvällä Kodisjoen maaperässä. marraskuuta 2020 Kaupin suku on osa Kodisjoen tarinaa Eija Eskola-Buri Ihminen voi lähteä Kodisjoelta, mutta Kodisjoki ei voi lähteä ihmisestä. . Laitilan Sanomat 23 Perjantai 6. Tuomo sytyttää tulet laavun nuotiopaikalle ja Anne keittää nokipannukahvit. Tuomo ja Anne Kauppi ovat kunnostaneet rakennusta viime vuosina, kun aikaa on jäänyt enemmän muullekin kuin maatilan hoitamiselle. . Se on ollut suojeltuna 23 vuoden ajan. Kaupit ovat viljelleet maata Kodisjoella 1600-luvun lopulta lähtien. – Asuimme siellä vaimoni Annen kanssa avioliiton ensimmäisen vuoden ennen kuin uusi talo valmistui. Harmaaksi patinoitunut hirsiseinä on nähnyt satovuosia, sotavuosia ja katovuosia. sukupolvi, kun Mikael Kauppi astui esi-isiensä saappaisiin nelisen vuotta sitten. Suvun uudisraivaajahenkinen esi-isä Henrik Kauppi oli katsastanut uuden talon paikan Ojanteen alueelta jo ennakkoon
Perjantai 6. Niin teki Mikael Kauppi, tilan nykyisen isännän kaima, 1800-luvun puolivälissä. VUOSI sitten Kodisjoki kokosi voimansa kyläkoulun säilyttämiseksi, ja kylässä on monenlaista yhteisöllisyyttä. Kasvukausi pitenee, sateet, helteet ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. . Kodisjoki on ja pysyy. – Sopimus korvaa metsän vuotuisen kasvun, mutta ei varTuulen humina puissa on metsän oopperaa. . Tai sitten niitä on käytetty parantavina kivinä tai peltojen hedelmöittämisriitteihin. Laitilan kylästä osaksi Raumaa Suomen pienimpiin lukeutunut Kodisjoen kunta liitettiin Raumaan vuonna 2007. Siitä taitaa olla oikein valokuvakin muistona. Nahkakantinen pyhä kirja palautui lopulta ihmeellisen sattuman kautta Kodisjoelle. Vastaavanlaisia tarinoita löytyy jokaisesta suvusta, ja siksi niiden kertomiselle ja kuuntelemiselle kannattaa varata aikaa.. – Muistan kun istuimme isän kanssa saunan lauteilla, ja hän harmitteli, kun ei ollut antanut minulle nimeksi Mikaelia. Tuomo tarttui heti tähän mahdollisuuteen. Monia palveluja on kylästä lähtenyt, mutta kaikki eivät suinkaan kuntaliitoksen vuoksi. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. . Annella ja Tuomolla on yhteensä 17 lastenlasta. Maatalousyhteiskunnassa ihmiset liikkuivat vähän, ja jos kotikylästä piti lähteä, siihen oli perusteltu syy. He asuvat Raumalla, Nakkilassa, Raisiossa ja Kaarinassa. Muistan sen oikein hyvin: tein metsähommia ja söin tauolla eväitä töyhtötiaisen kanssa. Einar Kauppi lunasti suvun hallussa 1800-luvulla olleen vanhan Raamatun takaisin Kodisjoelle 30 000 markalla. 1940-luvun sotavuosina Kaupin miehet olivat rintamalla ja toimeentulo oli tiukassa. Ulkona eväät maistuvat parhaimmilta ja laavun vieressä voi kuulostella metsän ääniä ja Silonjoen solinaa. . – Kylällä on kylän status, ja kunnalla kunnan status, Tuomo Kauppi sanoo. Historiansa aikana se on ollut myös osa Laitilaa. 2006) mukaan Tuomo Kauppi poistui kuitenkin kokouksesta Anne-vaimonsa kanssa rauhallisin mielin. Sitä ennen Kodisjoki oli yksi Laitilan kylistä. – Kerroin suojelumetsän pedoista unkarilaisille vieraille, ja he hieman hätkähtivät, Tuomo naurahtaa. Viljelytavat ja lajikkeet muuttuvat. Nuori isäntä on valinnut luomuviljelyn, johon tila on siirtymässä. Tuomo Kaupin sukutarinat yhdistävät menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet. Kolmisenkymmentä vuotta sitten omituiset kolot pihakivessä saivat selityksen: museoviraston tarkastaja vahvisti ne pronssija rautakautisiksi kuppikiviksi. Noin 500 asukasta. 1700-LUVUN uudisraivaajapolven tapaan Tuomo Kauppi ja hänen poikansa Mikael ovat ennakkoluulottomia uusien haasteiden edessä. Mikael sitoutui kulkemaan isänsä jalanjälkiä, ja teki metsänsuojelusopimuksen kaksi vuotta sitten. Ei ole mahdotonta, että siellä joutuisi silmäkkäin suden, ilveksen tai jopa karhun kanssa. Yksi historiallinen paikka on vielä näkemättä Kaupin pihalla. . Laitilan Sanomien uutisen (29.3. Liittyi Raumaan 2007. marraskuuta 2020 24 Laitilan Sanomat Historialliset tapahtumat ja suvun tarinat kietoutuvat toisiinsa Tuomon puheissa. SÄÄOLOJEN MUUTOKSET tuovat mukanaan uusia viljelykasveja, mutta myös tuholaisia. Tarinat ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. Ensimmäisen metsätalouden ympäristötukisopimuksen hän teki vuonna 1998, jolloin ilmastonmuutos ja hiilinielut eivät olleet yhtä laaja puheenaihe kuin nykyään. Häntä on luonnehdittu maanomistajalähtöisen metsiensuojelun pioneeriksi. Seisooko vanha maatalo paikallaan pihapiirin kaunottarena, käydäänkö Kodisjoella koulua ja millaisessa metsässä tulevat sukupolvet askeltavat. – Tätä metsää on harvennettu viimeksi 1960-luvun puolivälissä niihin aikoihin, kun olin lähdössä armeijaan. Iltapäivä alkaa hämärtyä ja sadepisarat kastelevat käenkaalit ja suppilovahverot. . – Raamattu oli ollut jossakin Kestikievarissa perunoita kuorineen piian jakkarana, Tuomo Kauppi hymähtää. Isäni maksoi Raamatusta hyvän työhevosen hinnan, 30 000 markkaa. Pari vuotta myöhemmin Tuomo avioitui Raumalta kotoisin olevan Annen kanssa. Sukutarinat yhdistävät menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet. Kuntana se ehti palvella asukkaita 138 vuotta. Alueelta löytynyt pronssikautisia ja varhaisrautakautisia röykkiöitä. – Houkuttelin kerran Annea yöpymään laavussa, mutta ei hän lähtenyt kaveriksi, enkä viitsinyt yksinkään mennä, Tuomo kertoo. KUPPIKIVET kertovat ajasta ennen meitä, mutta mitä Kaupin tilan elämänmenosta jää jälkeen tuleville sukupolville. Maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet asiat, yhtenä isona asiana ilmastonmuutos. Kun sain oman pojan, nimi olikin sitten jo valmiiksi mietittynä, hän kertoo. SUOJELUMETSÄ on Kaupin omistamalla alueella monimuotoinen, metsässä on suota, kalliota ja pieni joki. Tuomon isoäiti Iida Kauppi joutui myymään Raamatun kyliä kiertäneelle kulkukauppiaalle. Vuonna 1972 hänestä tuli talon isäntä. Kodisjoen kunta perustettiin 1896. sinaista puustoa, hän valottaa. Mikael Kauppi on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ensimmäinen isäntä, joka tekee Kaupin tilalla maatilan töitä sivutoimisesti. Pankkikonttoreita ja kyläkauppoja on suljettu muuallakin. Kuppikivet kertovat, että Kaupin tilan pihapiirissä on ollut elämää jo rautakaudella. Juuret ulottuvat 1300-luvulle. Kiveen hiottuihin kuoppiin on jätetty ehkä uhreja vainajille ja haltijoille. – Kirjailija Einar Palmunen oli nähnyt sen lahtelaisen kirjakaupan näyteikkunassa ja lähetti sitten isälleni kirjeen löydöstä. Kolot on muotoiltu ehkä jopa 2500 vuotta sitten. ANNE KAUPPI kertoo, että metsässä on mukava käydä retkellä lastenlasten kanssa. Kauppien yhdeksästä lapsesta vain Mikael elää arkea Kodisjoella. Siksi ei ollut aivan tavanomaista, että maatalon isäntä lähti Kodisjoelta hevosella lähes 700 kilometrin päähän Sortavalaan. Perinteisessä metsätaloudessa taloudellinen tuotto olisi ollut suurempi, mutta Kaupit arvostavat luontoarvoja ja metsän luonnontilaisena säilymistä. ISÄNTÄ palasi kolme kuukautta kestäneeltä reissultaan takaisin kotiin arvokkaan tuliaisen, suomenkielisen Raamatun, kanssa. Tuomo Kauppi oli kunnan viimeinen valtuuston puheenjohtaja. EIJA ESKOLA-BURI Sammal ja käenkaali viihtyvät suojelumetsässä. TUOMO oli 12-vuotias hänen isänsä Einar Kaupin kuollessa. . – Kyläyhdistys on nyt Kodisjoen äänitorvi, kuten muutkin yhdistykset, huomauttaa Anne Kauppi. Hän käytti kuntaliitoskokouksissa puheenvuoroja itsenäisyyden puolesta. . Tuomo Kauppi Kodisjoki . Hänen tyttöystävänsä opiskelee samaa alaa kuin Tuomo Kauppi ja hänestä tulee agrologi. – Hän kulki hevoskärryillä pitkin Hämeen Härkätietä tapaamaan oppi-isäänsä, herätysjohtaja Henrik Renqvistiä, Kauppi kertoo. ”En ole pettynyt”, Kauppi kommentoi toimittajalle äänestyspäätöstä. Monenlaisia aikoja on mahtunut Kaupin tilan 300-vuotiseen historiaan, ja muutokset ovat koskettaneet jokaista sukupolvea omalla erityisellä tavallaan. On aika jättää laavulle hyvästit ja siirtyä sammalmättäiltä Silontielle. . NYT Kodisjoella on eletty kaupunkilaisina 13 vuotta. Päätös valtuustossa syntyi äänestyksen tuloksena. Pelloilla on kasvanut muun muassa härkäpapua, vehnää ja kauraa. Isäni lunasti suvun hallussa olleen vanhan Raamatun takaisin hyvän työhevosen hinnalla. Anne tunnustaa, että yö pimeässä metsässä arveluttaa. Suojelumetsät olivat vielä 1990-luvulla uusi käsite. Ennustusten mukaan lämpötila saattaa nousta Suomessa jopa 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä
marraskuuta 2020. Laitilan Sanomat 25 Perjantai 6
Oli täälläkin kavereita ja heidän kanssaan leikittiin muun muassa köptaata. Ilkka Saloniemen pihalla on myös oman isän aikoinaan hankkima kaivinkone. Nyt on Oskarin (vas.), Annin, Ilkan ja Terhin vuoro. Lempiaineita olivat liikunta, Tässä maisemassa on asunut jo monta sukupolvea Saloniemiä. PIRKKO VARJO 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. Se oli vähän niin kuin piilosta. – Leinmäkeläiset tulivat vastavuoroisesti tänne. Alun perin suku on tullut Seppälästä, mutta milloin, sitä Ilkka ei tiedä. Sen viereen Ilkan vanhemmat, Raimo ja Kaija Saloniemi rakensivat 1970-luvulla talon, jossa Ilkka nyt asuu perheineen. marraskuuta 2020 26 Laitilan Sanomat SÄHÄKKÄ sähköalan ammattilainen Puh. PELTOAUKEAN toisella puolella on Suontaan koulu. Siellä Ilkka kävi kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä luokkaa peruskoulua, kolmas ja neljäs käytiin Leinmäen koulussa. Isovanhempien, Eino ja Enni Saloniemen 1930-luvulla rakentama talo seisoo tyhjillään. Isoisä oli kotoisin Saloniemen talosta, joka on kylätien toisella puolella. Asuimme Enni-mummun kanssa ja myös isosiskoni Mari syntyi siinä. – En muista sitä aikaa, kun asuimme tuossa vanhassa talossa. 044 505 9551 henri.saloma@vaskisahko.fi Sähkötyöt Kylmäsähköt M ursketta rakentamiseen, teille ja pihoille sekä murskauspalvelu 0400-221497 soraheinonen@lailanet.fi • www.sorajakallioheinonen.fi Paluuta kotikylään ei tarvinnut kauan miettiä Pirkko Varjo Keväällä 50 vuotta täyttänyt Ilkka Saloniemi asuu vain muutaman askelen päässä synnyinkodistaan Suontaan Kauliossa. Perjantai 6. KOULUSTA on parhaiten jäänyt mieleen hyvä ruoka. Leinmäellä oli myös samanikäisiä poikia, joita Suontakana ei ollut
Käyn Laitilassa silloin tällöin, ainakin Munamarkkinoilla. Ilkka Saloniemi Tässä maisemassa on asunut jo monta sukupolvea Saloniemiä. Opettajiaan Seija Jusia, Jorma Varjosta ja Juhani Karesta entinen oppilas muistaa hyvällä. Suku on aina kiinnostava, ja geeniperimät. Olen pienen kylän poika, maatilan poika, itsekin sikafarmarina ollut ja tehnyt maatilan hommia. Turma on edelleen pahin junaonnettomuus Suomessa. Saloniemet viihtyvät Ilkan kotikunnailla, mutta eivät välttämättä loppuelämäänsä. Raimo Saloniemi jäi yrityksestä pois 2011. Nuorena tuli Laitilassa paljon liikuttua. – Kun ikää on tullut lisää, on alkanut enemmän pohtimaan sukujuuriaan ja millaista elämä on silloin joskus ollut. ILKAN Raimo-isä aloitti maanrakennusalan työt 1960-luvun lopulla. Synnyin Laitilan ja silloisen itsenäisen pitäjän, Karjalan rajaseudulla. EINO Saloniemi selvisi sodasta, mutta vammautui suuressa Turengin junaonnettomuudessa niin pahasti, ettei enää pystynyt työhön. – Isä ja äiti olivat jo muuttaneet tästä keskustaan, kun isä sitten kysyi, haluaisinko minä ostaa tämän vai myykö hän sen vieraalle. Kun joku kysyy, mistä olen lähtöisin, niin sukujuuret on Laitilassa kaikilta osin. Tein nuoruusvuosina paljon töitä Laitilassa noin 15–20-vuotiaana. Hevostamme Lentoakin isä lainasi veljilleen. 1997 kuollut Enni-mummu oli Ilkalle tärkeä ihminen. Hänellä oli myös seitsemän ja kymmenen vuotta vanhemmat veljet. JONNY HOLMÉN Muistan vielä, kun Taiston Esteri-vaimo sanoi, että se olisi suoraa noituutta, että ääni kulkisi lankaa pitkin.. – Jossain vaiheessa voidaan muuttaa keskustaan, tai mihin vain. Pojat joutuivat varmaan ottamaan paljon vastuuta ja naapurit auttoivat. Mummu jäi leskeksi jo 1944 kun Eino-pappa kuoli. KERRO LYHYESTI JOKU TARINA LAITILASTA – Lapsuudessa isäni asui Karjalan puolella ja hänen veljiään Laitilan puolella. Laitilan Sanomat 27 Perjantai 6. Nyt pellot kasvavat heinää, joka menee hevosten rehuksi. Aluksi kävin Karjalan kylän koulua ja sitten Laitilan kansalaiskoulua. marraskuuta 2020 Paluuta kotikylään ei tarvinnut kauan miettiä Aikoinaan täällä oli lihakarjaa. Liikemies Toivo Sukari puhuu edelleen ”hyvää, lyhyttä murretta” MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. Käymme myös vuorollamme lämmittämässä Mustajärven saunaa, vaimo kertoo. Sitten voi miettiä, miksi on oma elämä on mennyt miten se on mennyt ja millaisia piirteitä on ollut aiemmissa sukujuurissa. Hän lähti heti mukaan Suontaan kyläyhdistykseen ja toimii siinä edelleen aktiivisesti. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. Muistan vielä, kun Taiston Esteri-vaimo sanoi, että se olisi suoraa noituutta, että ääni kulkisi lankaa pitkin. Turengin asemalla talvisodan aikana sattuneessa junien yhteentörmäyksessä kuoli 39 ihmistä, joista 15 oli Laitilasta. Kotoamme on Laitilan rajalle neljä kilometriä. Terveyskeskuksessa fysioterapeuttina työskentelevällä Terhillä ja Ilkalla on kaksi lasta, Oskari ja 15-vuotias Anni. Nykyään olen turkulainen, mutta sukua on haudattu Laitilan kirkolle. PIRKKO VARJO käsityöt ja historia. – Joskus 1960-luvulla isäni veljen luona ei ollut sähköä eikä puhelinta. – Kyllä kai se murre on jäänyt. 1991 isä ja poika perustivat yhdessä Laitilan Perusrakenteen. – Perhe osallistuu talkoisiin ja tapahtumiin. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. Sellaista en ole sen jälkeen nähnyt. Hän oli hyvin musikaalinen ja järjesti joulujuhliin valtavasti ohjelmaa. Nyt on Oskarin (vas.), Annin, Ilkan ja Terhin vuoro. Nyt oma poika, 17-vuotias Oskari opiskelee samalla linjalla. JUURET-GALLUP Liikemies Toivo Sukarilla on vahvat sukulaissiteet Laitilaan. Joskus silloin tehtiin käsillä metsurihommia ja hevosella mentiin. Silloin oli taksvärkkija talkoohenki vähän erilaista. Koulutie jatkui yläasteelle keskustaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin kuljetusalan ammattiopintoihin. Perhe asui monta vuotta Laitilan keskustassa, kunnes he 2013 muuttivat Ilkan lapsuudenmaisemiin. Ei ne kokemukset koskaan pois lähde, vaikka nykyään työt ovat ihan erilaisia. – Aikoinaan täällä oli lihakarjaa. Nyt pellot kasvavat heinää, joka menee hevosten rehuksi. Mentiin kylään kutsumatta ja ihan koska vaan, vaikka sunnuntai-iltana seitsemältä tai kahdeksalta. Ei ollut traktoreita, mutta talkoohenki oli kova. Ei sitä tarvinnut kauan miettiä. Kuuden hehtaarin kotitila ei enää pitkään aikaan ollut tuottanut perheen elantoa. MYÖS Terhi sanoo kotiutuneensa Kaulioon. – Varjonen opetti Suontakana. – Minun kaikki sukulaiset ovat Laitilasta. . Isällä oli saha, ja kaikki tukkipuut ostettiin Katinhännän ja Kaivolan suunnalla. SALONIEMI perusti oman perheen 2002, kun hän avioitui Eurajoelta kotoisin olevan Terhin kanssa. – Kun pappa kuoli, isä oli puolitoistavuotias. Se on hyvää, lyhyttä murretta. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa Maskun kalustetalon ja Ideaparkin omistajana. . Kaipa myös maalaisuus heijastuu vieläkin elämään
Muistan edelleen neliömetrin tarkkuudella paikkoja, joissa aistit kokivat jotain uutta tai aiheutimme nimeltämainitsemattoman kaverini (moro Henkka!) kanssa nousupainetta kunnallisverolle. Juuret ovat myös kanssaihmisiä, joiden kanssa ystävyys on säilynyt vuosikymmenien ajan välimatkasta huolimatta. www.rakennepalvelu.com Juuret Laitilassa vuodesta 1984. Parasta Laitilassa on se, kun Pokin Pertti tulee vastaan ja huutaa päin naamaa, että ”viäläk sääki elä!” . Sama suoranuottinen identiteetti, hyvässä ja pahassa. Esimerkiksi Neon 2 on täysin laitilalainen, Sinikka Tyynelä juoksi edelleen voimassa olevan 1 500 metrin SE:n Jyskeen paidassa ja Heli Laaksonen asuu äitini naapurissa. Mikään näistä ei ole täysin totta, vaan trendikkäitä ”puolitotuuksia”. – Kun pienessä elämässäni on pienikin vaara leijua, niin alitajunta käskee laskeutumaan alas, pyyhkimään Tiihosen markan hillomunkin sokerit naamasta ja polkemaan äiten luo Välimetsään. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. www.sitiwood.fi P.0405528301•Juustomestarinkatu6,23800Laitila•simo.vainio@sitiwood.fi Artenomi Simo VAinio Erikoispuusepäntyöt mittatilaustyönä asiakkaan toiveiden mukaisesti. – Työkaverini ovat saaneet kuulla paljon juttua ”muinais-Suomesta”. – Lainaan tässä yhteydessä kirjailija Petri Tammisen erästä romaanihahmoa: ”Elämä on alivoimapeliä. Mainitsen sanan muinais-Suomi aina myönteisessä merkityksessä ja huumorilla. Samppanummentie 2, Laitila Juha Tuuna: Laitilalainen ei leiju MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. JUURET-GALLUP Heli Uusimaa työskentelee MTV:llä tuottajana. Jos puhuu laitilaa Kusnin eteläpuolella, niin kuulija saattaa epäillä, ettei happi kulje ihan aivoihin asti. Ihmisiä oli valtavasti. – Huomaan kertovani sivistymättömille cityuunoille ja -uunottarille sopivasti väritettyjä knoppeja Laitilasta. 041 503 7411 www.rs-sahkotekniikka.fi SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖTARVIKKEET ILMALÄMPÖPUMPUT TILAUSAJOT kotimaassa ja ulkomailla Puh. Perjantai 6. Maailma pauhaa ympärillä, mutta tunnen seisovani vankasti ikivanhalla laitilalaisella maaperällä. . – Laitilan murre taas on kaksipiippuinen asia. Olen sillä tavalla kirjaimellisesti juurtunut, mikä on 2020-luvun juurettomassa meiningissä pelkästään hyvä asia. Juha Tuunan kasvoilla on lapsuuskuvassa vekkuli ilme. – Sydämessäni koti on aina Laitilan Laesaaressa. – Juuret Laitilassa ovat antaneet – ja antavat edelleen – voimaa arkeeni. Ehkä minua vähän pelottikin, koska muistan, miten turvalliselta tuntui pitää kättä mummun kädessä. 0400 743 527 jsalminen.fi •Huonekalut massiivipuusta •Keittiökalusteet •Liukuovet•Kiintokalusteet•Portaatym. – Etäinen mutta ikuinen. Saan niistä silti suurta tyydytystä. Muistan paikan kirkon kiviaidan luona, missä seisoimme Pyhärannan mummun kanssa. marraskuuta 2020 28 Laitilan Sanomat Siimespolku 2, 23600 Kalanti P. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. Pelkkää purkukiekkoa.” Siitä tulee monella tapaa mieleen Laitila. Sama suoranuottinen identiteetti, hyvässä ja pahassa. Jos taas laitilaa ei puhu Laitilassa, niin kuulija pitää kusipäänä. 050 555 4723 kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi www.kalanninkaluste.fi Ammattitaito, vuosikymmenien kokemus, laadukkaat materiaalit ja edistyksellinen suunnitteluohjelma takaavat Sinulle juuri sellaiset kaapistot kuin toivot! KATAJAMÄENTIE 2, LAITILA p. Laitilalainen ei leiju eikä varsinkaan siedä muiden leijumista. Parasta Laitilassa on se, kun Pokin Pertti tulee vastaan ja huutaa päin naamaa, että ”viäläk sääki elä!”. Vuosien mittaan on ollut hienoa seurata, miten laitilalainen yritteliäisyys on tullut valtakunnallisestikin esille. Yrit siin sit! Heli Uusimaa seisoo maailman pauhuissa vankasti ikivanhalla laitilalaisella maaperällä MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN JA PYHÄRANTAAN. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. VOIT KERTOA LYHYESTI JONKUN TÄRKEÄ MUISTIKUVAN TAI TARINAN LAITILASTA – Arvelen, että varhaisin lapsuusmuistoni on piispa Eerik Sorolaisen -patsaan paljastustilaisuus vuonna 1968. Pyhärannan mummulaan liittyvät huolettomat lapsuuden kesäpäivät serkusten kanssa. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. Ymmärsin, että oli kyse jostakin vakavasta ja vaikuttavasta. Laitilasta kotoisin oleva Juha Tuuna työskentelee Salon Seudun Sanomissa urheilutoimituksen esimiehenä.
Täten monien kokouskotkotusten jälkeen 20.4.1913 ehkäpä karvalakkeja heiteltiin ilmaan taputusten ja jihuu!-huutojen saattelemina: tuolloin saatiin perustetuksi suurin odotuksin Laitilan munanmyyntiosuuskunta. Itse ehätin siitä paikasta jo ehdottamaan patsasta Leivolle ja vaurautta luoneelle miljoonien munien laitilalaiselle kanataloudelle! Eikä maine entinen suinkaan ole mennyttä – tänäkin päivänä kanat ja munat näyttelevät erittäin merkittävää roolia Laitilalle ja laitilalaisille. Vuonna 1938 lopulla osuuskunnalla oli munia tuovia jäseniä jo hulppeasti 486. Lähteet: Laitilan munanmyyntiosuuskunta I.L. Ymmärrettävää, koska sen perustaminen ei ollut kallista eikä hoito ei vaatinut suuria työpanoksia. Ja kirjanen selvittää, että rahatuloja tuoneen kananhoidon uranuurtajana pidetään edellä mainittua Leivoa. Jäsenmäärä oli aluksi 14, munien vastaanoton järjestäminen oli työlästä, liiketoiminta pientä ja hinta alhainen. Kananpoikien haudonnassa siirryttiin konehaudontaan. Kanoja ja toimintaa jalostettiin koko ajan paremmaksi ja tehokkaammaksi. Historiikkien mukaan Laitilan kanatalous olisi saanut sankarillisen lähtölaukauksensa siitä, kun vuonna 1904 kirkonkylässä asunut värjäri Josef Leivo oli käynyt kananhoitokursseilla Köyliössä. Vaski-kirjastosta löytyy digitaalisenakin ytimekäs ja kieltämättä hieman rehvakaskin teos: Laitilan munanmyyntiosuuskunta I.L. Osuuskunta harjoitti myös kaurojen, näkinkuorien ja kalajauhojen kauppaa jäsenilleen. Kun munatuotanto nousi niin suureksi, etteivät oman pitäjän markkinat enää vetäneet, heräsi ajatus yhtymästä, joka huolehtisi munien yhteismyynnistä suurempiin kulutuskeskuksiin. Tällä vuosikymmenellä se Laitilan maankuulu maine kanapitäjänä syntyi. Siihen lisukkeeksi alkoi vielä ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut ”kulashikausi”, joka häiritsi erityisesti munanmyyntiosuuskuntaa. KUVA OSUUSKUNNAN HISTORIIKISTA 95 vuotta Paikallisia sydänääniä. UUSI YRITYS MUNITTAA LAADUKASTA TULOSTA Yksityiset munakauppiaat yrittivät toden teolla nujertaa osuuskunnan pois päiviltä. Sodan jälkeen munista maksettiin satumaisen korkeita hintoja, mikä tietenkin innosti uusia kanalayrittäjiä mukaan. Heinäkuussa 1924 osuuskunta muutti omaan toimitaloon – hulppea rakennus sijaitsi nykyisen Kirkkokodin paikalla. Ehkei liene kaukana todesta sekään vanha juttu, että joskus olisi Laitilan kunnasta saanut köyhäin sosiaaliapuna muutaman kanan. Laitilan munanmyyntiosuuskunta, tuo paikallisen kanatalouden merkittävä taustavoima lopetettiin vuonna 1959. Ei ole siis tarkkaa tietoa, kumpi on ollut ensin, muna vai laitilalainen. Miehen innostus kananhoitoon ja varsinkin hyvät tulokset silloisissa oloissa ja ruokinnalla alkoivat tietenkin kiinnostaa naapureita kirkonkylässä, josta toiminta alkoi levitä sivukyliinkin. Kirjan mukaan pyhäiltoina kirkonkylän kananhoitajilla oli tapana kokoontua Leivon luokse, jossa kaikki kananhoitoa ja myyntiä koskevat asiat pohdittiin. Hän oli Köyliön kursseiltaan tuonut mukanaan myös ruskeita Leghornkanoja, joita vallankumouksellisen hyviä rotukanoja alkoi ahkerasti munittaa ja kauppa kävi. Rahtaaminen markkinapaikoille halpeni autoliikenteen kehittymisen ja Uudenkaupungin rautatien myötä. Munien vastaanottopaikkoja oli pitäjän eri kulmilla. Täten kokkeli oli valmis: osuuskunta lopetettiin toistaiseksi heinäkuussa 1915. Hevoskuljetukset Turkuun tai Raumalle tekivät rahtikustannukset kovin kalliiksi. Merkitystä oli silläkin, että Kodjalan kananhoitajat liittyivät tähän osuuskuntaan eivätkä perustaneetkaan omaa. Rehellinen naapurikateus on aina ollut hyvää polttoainetta omalle yritteliäisyydelle – laitilalaista kuivakkaankitsasta perusnuukuutta unohtamatta. Nyt liiketoiminta alkoi kasvaa nopeasti. Munanmyyntiosuuskunnan komea oma toimitalo sijaitsi nykyisen kirkkokodin paikalla. Kananhoitajat saivat munista vain 5 penniä kappaleelta. Samoihin aikoihin alkoi ilmestyä myös (kuvailun perusteella mafioso-tyyppisiä) yksityisiä munanostajia ja osuuskunnalle tuli vaikeuksia aggressiivisen hintakilpailun takia. Myöskin kananhoidollisella neuvontatyöllä lienee ollut rikastava vaikutus – siitä saatiin apua muun muassa poikaskasvatusta vaivanneiden tautien hoidossa. Mutta kananhoitajien sitkeyden ansiosta toiminta alkoi 17.1.1920 käytännössä uudelleen. VOITON KAUTTA VAIKEUKSIEN PUOLELLE No ei ollut näemmä helppoa munanmyyntiosuuskunnan alkutaipaleet. Mutta miten se munabisnes on ne kananvarpaiset alkuaskeleensa juuri tälle paikkakunnalle ottanut. Äskettäin Munax Oy tiedotti peräti 480 000 kanan yksiköstään Mynämäkeen ja myös Kieku aikoo rakentaa saman suuruusluokan yhteiskanalan Säkylään. KUVA KIRJASTA LAITILA 1900-LUVULLA Munien läpivalaisu oli kuvasta päätellen tarkkaa puuhaa mieleen tulee Loton virallinen valvonta. Tuolloin siitä voiton veivät yksiköiden suureneminen, Vientikunta Munan suoran keräilyn järjestäminen sekä kauppaliikkeiden oma vastaanotto. 1914-1939 – 25 vuotta paikallista kananmunakauppaa. 19141939 – 25 vuotta paikallista kananmunakauppaa, Jukka Vehmas ja Kari Alifrosti: Laitila 1900-luvulla, Markus Rantanen: Prenttelin Hessu värikkään kansanviulistin tarina ja laulut. Myöhemmin hinnat normaalisoituivat kasvaneen tarjonnan myötä. Sen alussa todetaan, että kanoja laitilalaisilla on ollut iät ja ajat. marraskuuta 2020 Laitilasta kuoriutui maankuulu kanapitäjä Marko Laihinen Markus Rantasen Prenttelin Hessu -kirjassa oli pelimanniasioiden ohessa mielenkiintoinen yksityiskohta. Rehellinen naapurikateus on aina ollut hyvää polttoainetta omalle yritteliäisyydelle – laitilalaista kuivakkaankitsasta perusnuukuutta unohtamatta. Kirjan mukaan parhaimmillaan Laitilassa oli kyliä, jossa melkein joka talossa oli kanala. Laitilan Sanomat 29 Perjantai 6. Aiheeseen liittyen Poukan talolta löytyy pysyvä ja suositeltava Pali muni -näyttely. Munien hyvän laadun suhteen iso askel tapahtui, kun käytäntöön otettiin valotarkastus. Kananmunien hinnoissa oli alkuvuosien mittaan suuria vaihteluita
JUURET-GALLUP Tietokirjailija Raimo Siltanen on lähtenyt näiltä portailta sekä kansaettä oppikouluun. – Vanhemmiten minulle on tullut tärkeäksi tietää, mistä olen tullut ja mistä ainesosista minut on kokoonpantu. Syksyisin saan ihailla kauniita auringonlaskuja, kun aurinko laskee järven toiselle puolelle jonnekin Laitilan taakse. NÄKYVÄTKÖ JUURET JOTENKIN ARJESSASI TAI VAIKKAPA TAVASSA PUHUA JA OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA. Perjantai 6. Pikkupoikana suoritin miehuuskokeeni Markku Nivamäen kanssa, kun hyppäsimme alas Urheilutalon terassilta. Osa on kuitenkin enää vain penkkiurheilijoita. Jäteasema avoinna Maanantai – keskiviikko klo 8–16 Torstai klo 8–18 Perjantai klo 8–15 Verstastie 4, 23800 Laitila • P. Jätteiden keruuastiat, niiden toimitukset ja tyhjennykset sopimuksen mukaan. MITÄ JUURET SINULLE MERKITSEVÄT. Silloin käytettiin kierähdystyyliä ja pudottiin sahanpurukasaan. Vuonna 2018 Laitilaan suuntautuminen virisi kuitenkin uuteen kukoistukseen, kun ryhdyin kirjoittamaan Laitila-aiheista kirjaa. Totuuden nimissä on kyllä lisättävä, että toisinaan taivaanrantaa kehystävät myös synkät pilvet. VOIT KERTOA LYHYESTI MUISTIKUVAN TAI TARINAN KOTISEUDUSTASI. Kuva on kaapattu Siltasen isän kuvaamalta kaitafilmiltä. . Laitila on henkinen kotini, jota olen perusteellisesti perannut viime keväänä ilmestyneessä kirjassani Katse Laitilaan. 044 565 9880 Raimo Siltanen on kuljettanut urheilua repussaan koko elämänsä ajan MIKÄ ON SUHTEESI LAITILAAN. Urheilijanalkuna panostin kestävyysjuoksuun, mutta minua kiehtoi myös korkeushyppy. JUKKA VEHMAS Raimo Siltanen hyppäämässä korkeutta Laitilan urheilukentällä syksyllä 1961. Vietän paljon aikaa kesäasunnolla Säkylän Pyhäjärvellä. Sitten koitti muutaman vuoden periodi, jolloin en käynytkään kuin kahdessa luokkakokouksessa. – Urheilu on kulkenut eri muodoissaan mukana repussa koko elämäni. marraskuuta 2020 30 Laitilan Sanomat TERASSIYM. Se iskostui minuun Laitilassa. – Minulla on myös suora yhteys Laitilaan. Sen jälkeen kävin Laitilassa isääni katsomassa vuoteen 2011 asti, jolloin hän muutti Turkuun. Tällaisessa riman korottamisessa oman pään yläpuolelle näin silloin tiettyä symboliikkaa. Riman korottamisessa oman pään yläpuolelle näin silloin tiettyä symboliikkaa. – Ylioppilaaksi tulon jälkeen, kesällä 1971, muutin Helsinkiin. Muistan elävästi, miltä tuntui hypätä omaa pituuttani korkeammalla olleen riman yli. Ja niin näen vieläkin. LASITUKSET Puh. 95 vuotta Paikallisia sydänääniä Syksyisin saan ihailla kauniita auringonlaskuja, kun aurinko laskee järven toiselle puolelle jonnekin Laitilan taakse. 02-855 990 • ruuanlaittoapu • kodinhoidon työt • ulkoiluja saattaja-apu • asiointiapu • omaishoitajan sijaistus • suihkuja pesuapu A&P KOTIPALVELUT apkotipalvelut@lailanet.fi Lähihoitaja Anu Rekola 044-767 6308 Senioreille 044 767 6308. Osasin siis hypätä myös ylöspäin. . – Asuin keskustassa urheilukentän laitamilla ja viihdyin kentällä jo pienestä pitäen. Se syvensi suhteen hyvinkin intensiiviseksi. Ja niin näen vieläkin. Siellä muotoutui 1960-luvun lopulla Ilkka Simolan johdolla hyvähenkinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen eri kokoonpanoissa
8.15-15.45) Tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu 24 90 14 90 2 kk määräaikainen paperija digilehden tilaus + laitilansanomat.fi 3 kk määräaikainen digilehden tilaus + laitilansanomat.fi Norm. Laitilan Sanomat 31 Perjantai 6. 24,90 Tarjous voimassa vain kotimaan tilauksiin. Levikkialueen ulkopuolelle meneviin paperilehden tilauksiin saattaa tulla erillinen kuljetuslisä. TILAA JUHLAVUODEN LUETTAVAA! Laitilan Sanomat Lukemista sukupolvelta toiselle. marraskuuta 2020 Tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. 41,00 Norm. Laitilan Sanomat 95-vuotta 95 vuotta Paikallisia sydänääniä 95 vuotta Paikallisia sydänääniä
858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 10-22 Tervetuloa! Tavallista parempi ruokakauppa L AITIL A Pakettipalvelu POSTI SMARTPOST -AUTOMAATTI K-SUPERMARKET LAITILAN JUURET ON LAITILASSA VÄHÄRASVAINEN HIRVEN JAUHELIHA HIRVEN PALAPAISTI PAIKALLISTA LAITILASSA KAADETTUA HIRVENLIHAA 18 90 KG 28 90 KG ERÄ Ilman korttia 3,69 pkt (24,60/kg) PLUSSA-KORTILLA Juhla Mokka JAUHETUT KAHVIT 400-500 g (6,67-8,33/kg) Rajoitus 1 erä/talous 10.7.8 90 3 PKT ERÄ ERÄ Elonen SUKLAINEN MARMORIKAKKU 600 g (14,83/kg) Riitan Herkku ISÄNPÄIVÄKAKKU SUKLAA 700 g (12,71/kg) KPL Kauppaa vuodesta 1988 TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 6.–8.11. Perjantai 6. marraskuuta 2020 32 Laitilan Sanomat Kauppakatu 3, puh. TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ Tavallista parempaa ISÄLLE TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Kasvatettu, Ruotsi Rajoitus 2 kalaa/talous 4 99 KG Tamminen TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE Kalvoton, palana Käsityönä viimeistelty Trube VOILEIPÄKAKUT 500 g (25,90/kg) KLEMENTIINI 1,5 kg, Espanja GRAAVITAI KYLMÄSAVUKIRJOLOHIFILEE Viipaloitu, 150 g (23,33/kg) HUNAJAPOMELO Kiina 18 95 KG PS KG SUOMI K-Ruokamestarin PAREMMAT KARJALANPAISTILIHAT 12 95 SUOMI 1 99 KG 99 2 PKT Reilun kaupan ISOKUKKAINEN RUUSU 12 kpl duokimppu, Kenia KUKKAKIMPPU Hollanti 11 90 KIMPPU 17 90 KIMPPU 12 95 KPL ERÄ