LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 1 | 2018 Isän opissa Vloggaava Silvennoisten perhe 5 kysymystä synttäreistä Varhaiskasvatus – oikeus vai velvollisuus. 15-vuotias Jesse rakentaa ruo’osta ” Meidän kotieskari on saamenkielinen! ” Áile Kirste Sophia
Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Sinä olet siellä. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Myös mainoksia
Parhaassa tapauksessa uudistukset voivat hillitä eriarvoistumiskehitystä. Hyvässä keskustelukulttuurissa on myönteinen sävy eriävistä mielipiteistä ja kritiikistä huolimatta. Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myöhemmän elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Yksi tärkeä tekijä eriarvoisuuden taustalla on heikko koulutus. Lapselle ääneen lukeminen on mukaansa tempaavaa ja äärimmäisen palkitsevaa. Poptähti Alma totesi oivallisesti, että verojen maksu ärsyttää, mutta se on aivan oikein, jotta köyhemmätkin ihmiset saavat ilmaisen sairaanhoidon ja koulutuksen. Isovanhemmuuden myötä perheessämme on kaivettu kaapin kätköistä vanhoja satukirjoja. Kysehän ei ole pelkästään lukemiseen liittyvistä kokemuksista, vaan myös yhdessäolon opettelusta ja keskustelukulttuuriin kasvamisesta. Kaikilla lapsilla on oltava oikeus hyvää tulevaisuuteen. Jos lapsi ei taloudellisista syistä voi harrastaa, osallistua kavereidensa syntymäpäiville, matkustaa tai ostaa samanlaisia kulutustavaroita kuin ikätoverinsa, kokemus vielä kumuloituu. Siihen kuuluu toisen mielipiteen kuuleminen ja ymmärtäminen. Lukutaitoon vaikuttavat monet asia, joista yksi on vanhempien suhtautuminen lukemiseen ja se, miten he lapselle lukevat. Viime aikoina heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin on kohdistunut useita säästötoimenpiteitä ja leikkauksia, joiden yhteisvaikutuksia olisi voitu etukäteen selvittää lapsivaikutusten arvioinnilla. On surullista, että varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista. Koulunkäynnin onnistuminen edellyttää hyvää lukutaitoa. Jos muistijälki on piirtynyt meihin vanhempiin noin vahvasti, on pakko uskoa, että sama on tapahtunut myös lapsillemme. Koska lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa ja uudenlaisia näkemyksiä asioista, ei kiirehditä heidän ohitseen, vaan pysähdytään ja kuunnellaan: Aloitetaan jo tänään! ” Lapset ovat pienituloisia vailla omaa syytään ” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 3. Vuoden ikäinen lapsenlapseni luetuttaa samaa Puppe-kirjaa vähintään kymmenen kertaa peräjälkeen ja aina riemu on yhtä suuri – sekä hänen että minun. Uskomatonta kyllä, muistamme lähes sanatarkasti loruja ulkoa. Nyt tarvitaan kansallista lapsistrategiaa, joka ohjaa valtionhallinnon, kuntien ja maakuntien työtä. Erimielisyys on sallittua, ja asioista keskustelemiseen kannustetaan. Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2015 nuorille tekemässä kyselyssä useat vastaajat tiedostivat, että lapset elävät entistä eriarvoisemmassa yhteiskunnassa. Näin yhteiskunnan eri toimijat sitoutuisivat vakavasti lasten oikeuksien edistämiseen. Siksi on toimittava kaikin keinoin eriarvoisuuden vähentämiseksi ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. pääkirjoitus Vuoden käynnistyessä on tiedossa useita isoja asioita, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla sekä lasten että perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Lapsen edun huomioivaa politiikkaa ei voi toteuttaa siten, että yksittäiset lainsäädäntöuudistukset toteutetaan irrallisina toisistaan. Siitä ei saisi tulla tekijä, joka erottelee nuoria. He korostivat hyvin vahvasti yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa ja toivat esille, että lapset ovat pienituloisia vailla omaa syytään: ”Lapset ovat viattomia, jos vanhemmilla on pienet tulot tai jos vanhemmat ovat työttömiä”. Meidän tulisikin huolehtia siitä, ettei yksikään peruskoulun päättävä nuori jää ilman opiskelupaikkaa. Eriarvoistumisen kokemus arjessa on musertava erityisesti lasten kohdalla
YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. vuosikerta KANSI Áile Kirsten ja Sophian kuvasi Sörnäisten metroasemalla kanteen Sami Parkkinen. 14 Yhdysvalloissa asuvan Silvennoisen perheen YouTube-kanavalla esiintyvät myös perheen lapset. 77. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén SOME, VERKKOSIVUT & MARKKINOINTI Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. s
SAAMMEKO ESITELLÄ. PALSTAT 3 Pääkirjoitus 8 Tietotulva 26 Tutkittua tietoa: Työ ja muu elämä eivät ole toistensa vihollisia 29 Infografiikka: Kuritusväkivalta kartalle! 39 Palvelukortti 50 Lapset juttusilla: Oliverin ja Veikon käsittelyssä presidentinvaalit 52 Kuukauden kirjat: Lapsuuden runoretket 53 Anni Kytömäen kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 29. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 5. s. Keskusliitto on ollut mukana Perheystävällinen työpaikka -ohjel massa, koska se haluaa edistää lasten ja aikuisten hyvinvointia levittämällä perheystävällisiä käytäntöjä työelä mään. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 20 Hussein al-Taee sai Vuoden Nuori Menestyjä 2017 -tunnustuspalkinnon maailmanrauhan edistämisestä. » www.lskl.fi/keskusliitto/ perheystavallinen-tyopaikka/ » www.perheystavallinentyopaikka.fi/ KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! TAMMIKUU | 1 | 2018 s. 6 Sophia (vas.) ja Áile Kirste asuvat Suomen suurimmassa saamelaisyhteisössä eli Helsingissä. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Perheystävällisyys tarkoittaa Keskusliitossa työntekijöiden hyvinvointiin tähtäävää työkulttuuria sekä erilaisten elämäntilanteiden huomioimista käytännössä ja joustomahdollisuuksissa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. OLEMME PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA! L astensuojelun Keskusliitto vastaanotti lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. osa: Amanda Eskelin LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. 34 Varhaiskasvatusvelvollisuus puhuttaa 36 Järjestöt kouluttavat päiväkodeissa ja kouluissa 48 Kun vapaaehtoistoiminta vie mukanaan... Perheystävällisyys ei kuulu vain pikkulapsiperheille, vaan kattaa myös esimerkiksi iäkkäästä tai sairaasta omaisesta huolehtimisen. Muut tunnuksen saajat olivat Suomen Vanhempainliitto sekä Miessakit ry. Tunnus myönnettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Suosittelemme ihan kaikille työnantajille! Perheystävällisyys on kaikkien etu. 6 Áile Kirste ja Sophia käyvät saamenkielistä kotieskaria Helsingissä 14 Silvennoiset vloggaavat rapakon takana koko perheen voimin 20 Hussein al-Taeen tie Suomeen rauhanrakentajaksi oli pitkä 40 Erosen perheessä on viisi tytärtä, muttei yhtään draamaprinsessaa 44 Jesse Kukkola, 15, rakentaa ruo’osta 46 Holkon sisarukset Hilma, 7, ja Kaisla, 9, voittivat suuren kansainvälisen kuvataidekisan ASIAA 30 Paljonko synttärit saavat maksaa. 46 Hilma ja Kaisla Holkko rakastavat piirtämistä
ISÄN opissa Vanhempien pitämä kotikoulu on monelle tuttu juttu. Myös esikoulun voi järjestää vanhempien voimin. Lapsen Maailma vieraili saamenkielisessä kotieskarissa Helsingissä. ANU VALLINKOSKI | KUVA SAMI PARKKINEN kansi 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018
Suunnitteilla on myös retki pohjoiseen poroerottelua seuraamaan. Etukäteen isää mietitytti, miten roolit eskarissa asettuvat. – Toivomme, että ryhmään ilmoittautuu riittävästi lapsia ja saamenkielinen opettajakin löytyy, Onufriew sanoo. V anhemmat päätyivät järjestämään esikoulun tytöille omin voimin, sillä Helsingin kaupungin kautta ei järjestynyt täysin saamenkielistä esiopetusta. Jos kaikki menee hyvin, tytöt pääsevät ensi syksynä aloittamaan koulutiensä kaksikielisessä opetuksessa. Luontosuhde on olennainen osa saamelaiskulttuuria. Vanhempien ei tarvitse edes ilmoittaa kunnalle siitä, että perhe järjestää itse lapsensa esiopetuksen: – Mitään pätevyysvaatimuksia opettajan työtä hoitaville vanhemmille ei myöskään ole, eikä kunnilla ole velvoitetta valvoa kotiesikoulua samaan tapaan kuin peruskouluikäisen kotikoulua. Niistä selviävät esiopetuksen tavoitteet ja se, mitä oppisisältöjä eskarivuonna päiväkodeissa käsitellään. Välillä työ keskeytyy jutusteluun. T ytöt istuvat pulpettien ääressä ja piirtävät oppikirjoihin hieman hoippuvia kirjaimia. Nina Onufriew vahvistaa, ettei kotieskari vaadi oikeastaan minkäänlaista byrokratiaa. – Pentti, auta vähän! Áile Kirste huikkaa. Áile Kirstellä on Utsjoen-Karasjoen seudun puku ja Sophialla kolttapuku. Áile Kirsten ja Sophian eskarissa noudatetaan Helsingin, Inarin ja Utsjoen opetussuunnitelmia. Emme saaneet Opetushallitukselta avustusta opettajan palkkaan, Pentti Pieski sanoo. – Kivointa on muovailuvahalla askartelu ja tuon levyn kuuntelu, Sophia osoittaa saamenkielistä lastenlaululevyä. Seinät peittyvät lasten piirustuksista, ja oveen on teipattu värikkäät suuret aakkoset. Jos ryhmä saadaan kasaan, myös kaksikielinen esikoulu aloittaa ensi syksynä. Molemmat odottavat kovasti koulua. Välillä piirretään, leikitään, askarrellaan, ulkoillaan, kuunnellaan musiikkia tai katsotaan Ylen saamenkielistä lastenohjelmaa Unna Junnáá. Áile Kirste alkoi omasta aloitteestaan kutsua minua täällä opettajaksi tai Pentiksi. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 7. Pentti Pieski opastaa tytärtään Áile Kirsteä (vas.) ja tämän päiväkotikaveria Sophiaa kirjainten saloihin. Kaupunki suunnittelee osin saamenja osin suomenkielistä perusopetusryhmää Pasilan peruskouluun. P entti Pieski on pystynyt sovittamaan leipätyönsä ja opettajan hommat yhteen suuremmitta ongelmitta, sillä hän työskentelee osa-aikaisesti Metsähallituksessa saamenkielisenä tiedottajana. ” Kotieskarin voi perustaa kuka tahansa. Pieski uskoo, että lapsia ilmaantuu tarpeeksi, sillä Helsinki on Suomen suurimpia saamelaiskyliä. Luonnon kunnioittamisesta ja sen kestävästä käytöstä olemme jutelleet paljon, Pieski selittää. K apeita käytäviä. Muutoin olen hänelle áh??i eli isä, Pieski naurahtaa. Eskarin mittaan käy tutuksi myös esimerkiksi se, mitä kaikkea saamen puvut kertovat kantajastaan: puvusta selviää, mistä kylästä sen käyttäjä on kotoisin ja jopa kuka puvun on tehnyt. Tytöt ovat olleet koko päiväkotiuransa saamenkielisessä kielipesässä Máttábieggassa, eivätkä perheet halunneet, että kielipolku katkeaisi eskarissa. Aivan oven suussa seisoo kaksi pientä pulpettia menneiltä vuosikymmeniltä. – Rahoituskin sakkasi. Pääkaupungissa asuu noin tuhat saamelaista. – Pätevää saamenkielistä opettajaa ei kuitenkaan löytynyt, pedagoginen asiantuntija Nina Onufriew Helsingin varhaiskasvatusvirastosta kertoo. Puhumme pohjoissaamea ja oppimateriaalikin on saamenkielistä, Pieski selittää. – On ollut mukava seurata heidän kehitystään. Kotieskarin perustaminen oli hänestä helppoa. Hän kertoo huomanneensa, että tytöt opiskelevat uutta reippaasti ja innokkaasti. Saamelaiset elävät luonnosta, ovat osa sitä, mutta eivät sen yläpuolella. Kaikki kotieskarit eivät välttämättä tule viranomaisten tietoon, mutta Onufriew arvelee, että vanhempien pitämät esikoulut ovat hyvin harvinaisia: – Muutamia kyselyitä näistä tulee vuosittain. Kelmeitä loisteputkilamppuja. Hänestä ryhmäkoko ei saisi olla este opetuksen toteutumiselle. – Olemme käyneet myös linturetkellä, opetelleet luonnon antimien hyödyntämistä ja kasvien tunnistamista. – Tämä on meidän kotitai oikeastaan toimistoeskari, tytöt nauravat. Kolmena aamupäivänä viikossa tytöt harjoittelevat Pieskin ohjauksessa kirjoittamista ja matematiikan alkeita. – Ehkä parikymmentä kertaa saa aamupäivän aikana huomauttaa, että täällä puhutaan vain saamea, Pentti Pieski hymyilee. Viranomaiset ohjaavat ilmoituksen tehneitä vanhempia tutustumaan kaupungin esiopetussuunnitelmaan ja Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Harva vanhempi pääsee seuraamaan sitä näin läheltä ja perusteellisesti. – Ilmoitin sähköpostitse kaupungille, että perustamme eskarin, ja saamenkieliset oppikirjat saimme Saamelaiskäräjiltä. Yleensä kyse on siitä, että perhe asuu lapsen eskarivuoden ajan ulkomailla. – Samoja juttuja teemme kuin lähipäiväkotien esikoululaisetkin, mutta meidän eskari on saamenkielinen. Puhe pulppuaa saameksi ja joskus suomeksikin. Pieskille oli yllätys, miten paljon tytöt olivat oppineet saamen kieltä ja kulttuuria kielipesässä. Ovia vieri vieressä. – Se menikin oikein sujuvasti. Täällä Pieski vetää esikoulua tyttärelleen Áile Kirstelle, 6, ja tämän päiväkotikaveri Sophialle, 6. Helsinkiläisen Pentti Pieskin työpaikka näyttää kuin miltä tahansa toimistorakennukselta, mutta työhuoneessa odottaa yllätys. Toki toivomme, että kaikki kotieskarin aloittavat tekisivät meille ilmoituksen
Toisaalta lapsilla ja nuorilla ei monin paikoin ole ollut tarjolla edes kunnollisia perustason palveluita. perheen mielenterveysasiat tulisi nähdä kokonaisuutena. Esim. Syytä ei kukaan oikein tunnu tietävän. | 10 LAPSET JA RAHA | 11 PÄIVÄ TÖISSÄ | 13 UNELMIA! Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut vuoden sisällä koko maassa rajusti: esim. On esitetty, että tilanne johtuu perusterveydenhuollon säästöistä ja palveluiden heikkenemisestä. Ehkä syynä on siis myös tietyltä osin digitalisaatio ja sen hullunmylly, jossa kaikki pyörivät, sanoo Turun yliopiston kehityspsykiatrian dosentti, lastenja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson. Esim. Nyt tarvitaan TEININEUVOLOITA! ”Teiniaivot ovat vielä kesken kehityksen, joten ympäristön tulisi olla vakaa. Kouluihin tarvitaan myös tietoa ja näkemystä aivojen kasvun ja kehityksen tarpeista ja neurotieteiden puolelta tietoa oppimisen edellytyksistä. Jotta lapset ja nuoret voisivat psyykkisesti paremmin, Karlssonin mukaan heidän kasvuympäristöihinsä tarvitaan enemmän pysyviä ja riittävästi lapsiin läsnäolollaan keskittyneitä aikuisia. kouluterveydenhuollossa ei välttämättä ole käytössä varhaisen vaiheen interventioita, joiden avulla voitaisiin hoitaa lieviä oireita ja ehkäistä erikoissairaanhoidon tarvetta. SIVUILLA MM. Myös vanhempien mielenterveyden häiriöt pitäisi hoitaa hyvin ja tehokkaasti. – Tarvittaisiin selkeä systeemi, jossa yksi ihminen kantaa vastuun aina yhdestä perheestä. Karlsson turvaisi erilaisia nuorten elämän siirtymävaiheita perustamalla äitiysja lastenneuvoloiden rinnalle teinineuvoloita. – Oma arvioni on, että yhteiskunnan sosiaalista tukea tarjoavat rakenteet ovat huvenneet ja ihmiset ovat korvautuneet laitteilla. Karlsson kritisoi myös sosiaalija terveydenhuollon kentän pirstaleisuutta. – Digiloikka ei ole ollenkaan niin tärkeä kuin ihmissuhteiden laatu. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella yli 30 % ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä noin 20 %. Ei siis luokattomia yläkouluja, eikä etäopiskelua toisen asteen opinnoissa.” LINNEA KARLSSON KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva M O S T P H O T O S 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018
”Jos hoitava aikuinen on jostain syystä etäinen eikä pysty ottamaan vastaan lapsen tunteita, lapsi jää hädässään yksin.” PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI MATTI VESTERINEN TEHY-LEHDESSÄ. valtakunnallisessa lasten itsenäisyysjuhlassa 100-vuotiasta Suomea. JU S S I T O IV A N E N / V A LT IO N E U V O S T O N K A N S LI A M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 9 ››. sitä, että toimintamme on hyödyllistä tytöille, kertoo projektityöntekijä, ohjaaja Katja Levo. Säätiötä pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla, ja sen toiminta rahoitetaan jatkossa pääoman tuotoilla. Kotinuorisotyö kuuluu STEAn tukemaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan. Kansallisen vanhemmuuden tuen ohjelman käynnistäminen on uudistetun Itlan ensimmäinen tehtävä. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta kunnasta, juhli 5.12. Säätytalossa Helsingissä pidetyn juhlan järjestivät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. 60% afrikkalaisnuorista ei pääse nettiin. Kahdesti viikossa Tyttöjen Talolla leivotaan, ja jokainen tyttö saa viedä maistiaiset kotiinsa. Ohjelman tavoitteena on tuoda näyttöön perustuvia keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen sekä ammattilaisille että perheille. – Olemme saaneet vanhempien luottamuksen pikkuhiljaa. – On tärkeää, että vanhemmat näkevät konkreettisesti, mitä talolla tehdään. EUROOPASSA VASTAAVA LUKU ON 4 %. Kaikki tytöt eivät vieläkään saa tulla talolle. KAISA PASTILA OPAS KOKEMUSASIANTUNTIJUUDESTA Kaipaatko tietoa siitä, kuinka ottaa mukaan yksittäinen nuori lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi tai siitä, kuinka käynnistää ryhmämuotoinen kehittäjätoiminta. Lastensuojelun Keskusliitto ja sosiaalija terveysministeriö perustivat Itlan vuonna 1987. Heidän perheidensä luottamus koetetaan saavuttaa uuden toimintamuodon, kotinuorisotyön kautta. Mitä tapahtui. Varissuo on erityinen, koska 80 % lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Opas perustuu heidän kokemuksiinsa lähes kymmenen vuoden ajalta lastensuojelun kehittäjinä. Vanhemmat arvostavat täällä esim. » Muutosvoimaa! Kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa -teos on tilattavissa Pesäpuun verkkosivujen kautta. JUHLAPOTTI ITLALLE Eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta juhlapäätöksellä, joka tukee Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (Itla) työtä. Vastauksia löytyy Pesäpuun Selviytyjät-tiimin kirjoittamasta oppaasta, joka käsittelee nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa. Kun meillä ei ole monenkaan äidin tai isän kanssa yhteistä kieltä, niin mikä sen parempi kommunikoinnin väline kuin ruoka. RUOKA AVAA SYDÄMET Turun Varissuon Tyttöjen Talon aloittaessa 2014 paikalle löysi vain muutama tyttö, mutta nyt ryhmissä käy vilske
– Jos vielä löytää matalakuluisia rahastoja, sen parempi. 3. Nordlund suosittelee aloittamaan sijoittamisen rahastoista, sillä niihin pääsee mukaan pienilläkin summilla. – Meillä on käytössä ”kolmen kirjekuoren” systeemi: yksi osa viikkorahasta laitetaan säästöön, yksi lahjoitukseen ja loput saa tuhlata. Anna lapselle viikkorahaa. – Viikkoraha on yksi parhaista talouskasvatuksen työkaluista. Samalla mukaan tulee budjetointi: Lapsen kanssa sovitaan, mitä hänen tulee sillä kustantaa. leffalippuja ja onkin tuhlannut rahat muuhun, Nordlundin mukaan lasta ei saa pelastaa ostamalla lippuja. – Olisin ollut onnellinen, jos olisin itse ymmärtänyt sijoittamisen mahdollisuudet siinä vaiheessa, kun sain ensimmäisen työpaikan. Rahan rajallisuutta on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, sanoo varallisuusvalmentaja ja 8-, 10ja 11-vuotiaiden lasten äiti Nina Nordlund. M O S T P H O T O S 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Hänen lapsensa ovat alkaneet saada viikkorahaa aloittaessaan koulun. 2. Sijoittamisen harjoittelu kannattaa aloittaa nuoren siirtyessä yläkouluun tai viimeistään lukiovaiheessa. 1. Häntä tulee tällaisessa tilanteessa ohjata säästämiseen. Jos lapsen kanssa on sovittu, että hän VIIKKORAHA opettaa rahan rajallisuutta ”Lapselle voi rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, kun säästetään johonkin muuhun. . Säästämistä on Nordlundin mukaan todella tärkeää opettaa jo alakoululaiselle. Lapselle ei pidä kuitenkaan kaataa perheen taloushuolia.” NINA NORDLUND hankkii kuukausirahallaan esim. Anna lapsen tehdä myös virheitä ja kärsiä seuraamukset. Näin lapset oppivat kuluttamista ja valintojen tekemistä mutta myös pitkäjänteisyyttä ja sitä, että rahalla voi tehdä hyvää. Rahaa saa sen mukaan, millä luokalla on. – Vanhemmat tekevät nuorelle pahimman karhunpalveluksen antamalla tälle kaiken, vaikka nuori olisi tuhlannut kuukausirahansa muuhun kuin sovittuun. Opeta säästämistä ja sijoittamista. Nordlund suosittelee viikkorahaa suurempaan kuukausirahaan siirtymistä lapsen mennessä yläkouluun
KAISA PASTILA VIIKKORAHAA 7,4 EUROA Vanhemmista vajaat 80 % maksaa lapsilleen viikkorahaa. Lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton ja työja elinkeinoministeriön yhteistyössä järjestämä päivä lähtee ajatuksesta, että lapsille on tärkeää päästä näkemään, mitä läheiset aikuiset tekevät silloin, kun ovat poissa kotoa. Rahaa ei ole lasten harrastuksiin, eikä mihinkään.” MAALAISLÄÄKÄRI TAPANI KIMINKINEN TELMA-LEHDESSÄ. leikitty vanhempien leikkejä ja tehty muistoista draamaa. Neljä viidestä vanhemmasta maksaa viikkorahan käteisenä, vaikka sen käyttö vähenee koko ajan. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousussa VUONNA 2016 . Samalla on vahvistettu päiväkotien ja perheiden yhteistyötä. S O FI A IS O K O S K I UUTTA OSALLISUUTTA VARHAISKASVATUKSEEN – Aikamatkalla on ollut edellä aikaansa, totesi varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen Ebeneser-säätiön järjestämässä Aikamatkalla perheiden kanssa -seminaarissa. . . Työskentelyssä on ollut mukana 16 päiväkotia ja kolme asukaspuistoa Espoossa, Helsingissä ja Kirkkonummella. Pikku käsissä syntyi Palomies Sami. Päiväkodeissa on esim. huostassa olleiden lasten määrä väheni 2,5 % ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä 2,6 %. – Vaikka setelit ja kolikot kertovat kouriintuntuvasti rahan määrän, ne eivät valmista lasta digitaaliseen rahan maailmaan, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist. LAPSET TYÖPAIKALLA . syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettiin 2 % vähemmän lapsia. E E V A R IS TA 19 8 , H E LS IN G IN K A U P U N G IN M U S E O 2.2. – Uuden varhaiskasvatussuunnitelman lapsikäsityksessä painottuu yhteiskunnallinen näkökulma ja Aikamatkalla on nimenomaan osallisuuden pedagogiikkaa. ”Työttömyys on mittaamaton onnettomuus, joka tahtoo kertautua lapsissa. ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 20 %. » www.thl.fi/tilastot M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 11 ››. . Alkuun askarreltiin nimikyltit, jota Norah esitteli myöhemmin ylpeänä koulussa. näkee korttija säästötiliensä tilanteet älypuhelimestaan ja voi siirtää rahaa niiden välillä vanhempien niin salliessa. yhteydenotot lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi lähes kaksinkertaistuivat. Lasten isovanhemmilta ja vanhemmilta on kerätty lapsuusmuistoja, valokuvia, esineitä ja tekstiileitä. Danske Bank onkin tuonut markkinoille MunRahat-sovelluksen, jolla lapsi mm. Ideana on ollut kehittää uusia toimintamuotoja sukupolvien kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa. Danielista oli kivointa muovailla. Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja: Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun muualla maassa viikkoraha vaihtelee keskimäärin 4,1–4,8 euron välillä. tehtiin lastensuojeluilmoituksia 6 % enemmän kuin vuonna 2015. Norah (takana) pääsi tätinsä ja Olivia sekä Daniel äitinsä työpaikalle Lastensuojelun Keskusliittoon 24.11., jolloin vietettiin Lapsi mukaan töihin -päivää. . Kaksosten päivänä juhlitaan kaksosten YKSILÖLLISYYTTÄ
www.ensijaturvakotienliitto.fi > Tietoa liitosta > Materiaalit > Julkaisut ”Älkää, nuoret, alkako lukea, sillä siihen jää koukkuun. Lisäksi lapsiperhearki pelottaa, ura tai parisuhde koetaan tärkeämmäksi tai lapsille ei haluta huonoa elämää. » Varjosta valoon. Perheet keskiöön! -hanketta ehdotetaan rahoitettavaksi 445 000 eurolla. 15% M O S T P H O T O S APUJA RIKOSTEN KÄSITTELYYN Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille materiaalipaketteja, jotka helpottavat vaikeiden asioiden puheeksi ottamista nuorten kanssa. Vuosille 2018–2020 kaavailtu hanke on 54 järjestön yhteinen perhekeskustoiminnan kehittämisja koordinaatiohanke. verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen ja viestinnän keinoin. Maksuttomat materiaalipaketit pohjautuvat videoihin ja ne on laadittu siten, että kuka tahansa voi pitää niiden avulla esim. » www.riku.fi/nuoret > Ohjeita nuorten parissa toimiville > Materiaalipaketit ammattilaisille M O S T P H O T O S 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. oppitunnin ilman, että tietää aiheesta enempää. Näillä alueilla perhekeskuksen järjestöagentit tukevat kukin oman alueensa perhekeskustyötä. Nämä mielikuvat heikentävät nuorten aikuisten lastensaantihaluja. MIKSI VANHEMMUUTTA LYKÄTÄÄN. Suomessa tupakoi odottavista äideistä ELI LÄHES 10 000 SIKIÖTÄ ALTISTUU KOHDUSSA TUPAKANSAVUN YHDISTEILLE. ”Ja kuin paljon parisuhde kärsii, ku työmenot ja harrastemenot jo aiheuttaa sellast kitkaa, niin sit siihen vielä univelkaa, väsymystä ja sit kiukkuinen lapsi niin eihän se nyt kovin ideaalia ole.” Näin kuvailee yksi Väestöliiton Perhebarometriin haastateltu nuori aikuinen sitä, mitä hänelle tulee mieleen sanasta lapsiperhe. » Tutustu barometriin Väestöliiton verkkosivulla! POTKUA PERHEKESKUKSILLE STEA ehdottaa sosiaalija terveysjärjestöille valtionavustuksia 342 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen suurin summa. Hänen avun tarpeitaan tulisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin, sanoo professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta. seurusteluväkivalta, seksuaalirikosten tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys sekä väkivalta perheessä. Jotkut eivät myöskään halua lapsia. Aiheina ovat mm. Se tukee järjestöjen valtakunnallista, alueellista ja paikallista perhekeskustoimintaa mm. » Hankkeesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Ulla Lindqvistiin tai Kaisu Muuroseen (etunimi.sukunimi@lskl.fi) STOP VAINOAMISELLE Parisuhteen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen vainoamisena. Lappi, Pohjois-Karjala, PohjoisSavo, Päijät-Häme, pääkaupunkiseutu ja Uusimaa sekä VarsinaisSuomi ovat hankkeen pilottialueet. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen -teos löytyy os. – Erikseen pitäisi kiinnittää huomio uhan alla elävään lapseen. Hankekokonaisuutta koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Ensija turvakotien liitto on julkaissut teoksen vainon uhrien auttajille. Riesana muutoissa on sitten 7 000 kirjaa.” AVARUUSTÄHTITIETEEN EMERITUSPROFESSORI ESKO VALTAOJA LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN SEMINAARISSA HÄMEENLINNASSA 20.11.2017. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtajan Anna Rotkirchin mukaan nuoret aikuiset voivat räätälöidä itselleen todelliset megaruuhkavuodet osuttamalla sekä työelämän että pienten lasten hoidon vaativimmat vuodet samaan ja yhä lyhyempään ajanjaksoon
Kun työntekijä on kertonut selkeästi, miksi perheen tilanteeseen puututaan ja mistä hän on huolissaan, voidaan lähteä yhdessä perheen kanssa etsimään visiota. Visiotyöskentelyn edetessä äiti huomasi, että alkoholi on asia, joka estää häntä toteuttamasta parhaita aikeitaan poikansa suhteen ja päätti raitistua. Hänelle kerrottiin äidin esittämä visio ja hän osallistui keskusteluihin, joissa mietittiin, kuinka visio voidaan saavuttaa. . Miten tästä edetään. 10-vuotias poika muutti asumaan isänsä luokse sen jälUNELMAT lastensuojelutyön kantavaksi voimaksi ”Lastensuojelun työ on paljon tehokkaampaa, kun tulevaisuudentoiveet tulevat vanhemmilta itseltään: vastustus vähenee ja osallistuminen lisääntyy.” WILLIAM MADSEN keen, kun juovuksissa ollut äiti oli heittänyt häntä lelulla. Onko lapset mahdollista ottaa mukaan työskentelyyn. Esim. Edellisessä tapauksessa pojan kanssa keskusteltiin siitä, mistä hän on huolissaan ja mikä toimii sekä hieman myös hänen unelmistaan. Vaan: ”Minun tehtäväni on tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotta voimme suojella heidän lapsiaan alkoholin aiheuttamilta ongelmilta.”. Kun äiti oli ollut 120 päivää raittiina, poika palasi hänen luokseen. Ehdottomasti! Se ei ole vain mahdollista, vaan myös ratkaisevan tärkeää. Työntekijä osoitti arvostavansa äitiä ja olevansa varma, että hänellä on kykyä selviytyä, jos ongelmat alkavat uudelleen. Etsintä lähtee kysymyksestä: Millaisen tarinan toivoisit lastesi kertovan omasta lapsuudestaan ja sinusta vanhempana 20 vuoden kuluttua. » www.taosinstitute.net/william-madsen » www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/-/ perheiden-unelmat-kantavaksi-voimaksi-asiakastyossa L II S A H U IM A LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 13. Se korostaa yhteistyötä perheiden kanssa ja luottaa siihen, että miltei kaikki vanhemmat toivovat lapsensa parasta. Lastensuojelun työntekijän on tärkeää luoda luottamuksellinen ja kunnioittava suhde perheeseen, sillä vanhempien aktiivinen osallistuminen on tärkeää lapsen turvallisuuden takaamiseksi. Miten visiotyö lähtee liikkeelle. Vanhemman kanssa mietitään, millaista tukea hän tarvitsee ja mitä esteitä pitää ylittää vision toteutumiseksi. Vanhempaa ohjataan jo vision rakentamisvaiheessa pohtimaan, millaiset asiat vahvistaisivat turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia lapsen elämässä. Yleensä vanhempien vastauksiin sisältyy toive siitä, että lapset ovat vakaita ja onnellisia ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Madsen vieraili Helsingissä pidetyillä monitieteisillä lastensuojelun tutkimusja kehittämispäivillä marraskuussa. ”Mitkä ovat sinun toiveesi ja unelmasi lapsesi tulevaisuuden suhteen?” Tähän kysymykseen kiteytyy yhdysvaltalaisen filosofian tohtori William Madsenin kehittämä lastensuojelun asiakastyön työote, visiotyö. Poika myös arvosti sitä, että työntekijä suhtautui hänen äitiinsä kunnioittavasti. Vaikka poika oli vihainen äidilleen, hän oli myös huolissaan tästä ja lastensuojelun tarpeesta perheessä. On tärkeää, ettei lastensuojelun työtekijä ajattele: ”Minun tehtäväni on suojella lapsia juopoilta vanhemmilta”
Silvennoiset nimittävät vlogiaan Suomen ensimmäiseksi perhevlogiksi. Vlogissa vilahtelevat Milli-äidin ja Abe-isän lisäksi lapset Ephraim, 2, ja Edenvauva. Koko perhe VLOGGAA Yhdysvalloissa Utahissa asuvan Silvennoisten perheen elämää voi seurata Youtube-kanavalta Milli&Abe. Virpi Lummaan pojat käyvät kansainvälistä koulua Turussa. Iltaisin puuhaillaan yhdessä. Äiti jatkaa töitä, kun pojat Eelis (oik.) ja Aatos ovat menneet nukkumaan. 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018
Millin masennus alkoi pian Yhdysvaltoihin muuton jälkeen. Milli eli Mia, 24, opiskelee Oulun yliopistossa lääkäriksi ja on tehnyt myös joogaopettajan töitä. R uudulle pelmahtaa nuori pariskunta, joka hymyilee leveästi kameralle. Pirteä pariskunta jakaa nettikansaa. Toisaalta myös netin ilkeät kielet ovat löytäneet vlogin eli videoblogin. Silvennoiset ovat jakaneet elämäänsä YouTubessa varsin avoimesti. Keskustelupalstoilla parin elämää ruoditaan välillä varsin pahansuovasti. ” Let’s go and conquer the world! LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 15 ››. Päähenkilöitä vlogissa ovat myös perheen lapset: Ephraim, 2, ja Eden-vauva. Suomen ensimmäisiksi perhevloggaajiksi itseään kutsuvat Milli ja Abe ovat vauhdissa. Ihaillun ja inhotun videoblogin takana on suomalainen Silvennoisen perhe. Taustalla soi seesteinen piano. Välillä nopeissa leikkauksissa vilahtavat pariskunnan pienet lapset ja näkymät yhdysvaltalaisen Salt Lake Cityn lähiöstä ja jylhistä vuorimaisemista. Yksittäisten videoiden katselukerrat vaihtelevat vajaasta kymmenestä tuhannesta satoihin tuhansiin. Synnytys vesialtaassa Synnyttävä Milli hymyilee vesialtaassa perheen olohuoneessa. Yhdysvaltoihin opintojen perässä muuttaneen Silvennoisen perheen YouTube-kanavalla esiintyvät myös perheen pienet lapset. Aben mukaan huonona päivänä ne tosin jäävät kotiin. Parissa vuodessa kaksikko on onnistunut luomaan ympärilleen melkoisen fanijoukon. Alku uudessa vieraassa maassa oli äitiyttä harjoittelevalle nuorelle naiselle vaikeaa. Keskustelupalstojen ja videoiden kommenttien perusteella Milliä ja Abea sekä rakastetaan että vihataan. – Let’s go and conquer the world! Milli hihkaisee maailmanvalloitusterveiset perheen automatkaa esittelevällä videolla. Seuraajat kommentoivat videoita ihastellen ja kannustaen. Vauva syntyy ja pääsee onnesta haukkovan äidin syliin. Abe, 29, puolestaan on kirjoilla Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelylinjalla. Kaikkien katsottavaksi ovat tallentuneet paitsi perheen molempien lasten kotisynnytykset myös tarina Millin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kaunis kotisynnytys kertoo videon otsikko. Matkalle vetivät Aben sosiaalisen median vaihto-opinnot paikallisessa opinahjossa. Pariskunnan YouTube-tilillä on hieman yli 80 000 tilaajaa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SILVENNOISEN PERHEEN ALBUMI Kamerat kulkevat perheen mukana lähes aina. Lasten sometähteys ei ollut vanhemmille itsestäänselvyys. Parin taajaan pulputtavaa puhetta ryydittävät naurahdukset ja englanninkieliset huudahdukset. Vähintään sivuosaroolissa on perheen nykyinen kotiseutu, Salt Lake Cityn alue Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kätilö viilentää lempeästi hänen otsaansa kostealla pyyhkeellä. Perhe muutti Atlantin toiselle puolelle esikoisen ollessa muutaman viikon ikäinen
Myöskään juttua pottatreeneistä ei meidän vlogissa tulla näkemään. Myöskään uskontoaan pariskunta ei aio nostaa somessa erityisesti esille, vaikka se heidän elämäänsä olennaisesti kuuluukin. Kun Ephraim on kymmenvuotias, hänellä ja kaikilla hänen kavereillaan lienee Isän puuhat kiinnostavat Ephraimia. Varsin pian he päätyivät kuitenkin ottamaan lapset mukaan. Otin myös liian paljon tekemistä itselleni. Huonoja päiviä ei tallenneta Aivan kaikkea Silvennoisten arjesta katsojat eivät kuitenkaan näe. – Ihmiset ovat kysyneet, että mitä jos lapsia jossain vaiheessa kiusataan videoiden takia. Mehän kontrolloimme, mitä julkaisemme. Iltarukoukset Ephraimin kanssa kuuluvat päivittäisiin rutiineihin. Eräs ystäväni totesi tähän, että onko kiusaaminen silloin videoinnin vika – vai pitäisikö miettiä, millainen on se yhteiskunta, jossa kiusataan tuollaisen takia, Milli sanoo. Ystäviäkin löytyi, Milli kertaa. – Vähitellen elämä alkoi kuitenkin helpottaa. Hän oli epävarma, väsynyt ja kiukkuinen. Aluksi asuimme kaukaisten tuttujen kellariasunnossa, josta maksoimme vuokraa siten, että tein kotitöitä ja hoidin perheen lapsia. Abe ajattelee, että kuvaukset ja julkaiseminen ovat myös keino valmentaa lapsia somen maailmaan. Löysimme uuden kodin, ja amerikkalaisten arkiset rutiinit ja tavat alkoivat käydä tutuiksi. Kirkkomme on vilahtanut Edenin nimiäisistä ja siunaamisesta tehdyllä videolla, Abe sanoo. Somevalmennusta lapsille Touhukas Ephraim ja iloisesti hymyilevä Eden ovat mukana lähes jokaisella videolla. Myös vlogin aihepiiri rajaa postausten eli videoiden sisältöä. Heitä näkyy television uutisissa, miksei sitten vlogissa. Pariskunta totesi, että olisi hullua, jos perhekeskeisellä kanavalla ei näkyisi lapsia. Se on jokaisen henkilökohtainen juttu, Milli pohtii. – Ennen vauvaa olin aika urasuuntautunut ja suorituskeskeinen. Esimerkiksi kommentit Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta eivät sovi perhevlogin pirtaan. Ärräpäitäkin lenteli. Kotona oleminen tuntui vieraalta. – Pohdimme myös, miten lapset ovat olleet mukana kautta aikain mediassa. Abe kertoo pariskunnan jakavan kanavalla ennemmin vinkkejä lapsiperheille kuin jotakin aatetta. Se oli liikaa, kun synnytyksestä oli kulunut vain muutama viikko, Milli muistelee. – Emme uskoamme salailekaan. Emme kuvaa lapsia nolosti tai ikävästi, Abe pohtii. Myös tulevaisuus ja lasten suhtautuminen kuvauksiin on pohdituttanut. Lasten osallistuminen ei ollut Abelle ja Millille itsestäänselvyys, vaan pariskunta on miettinyt paljon lasten kuvaamista sekä julkisen ja yksityisen rajaa. – Jokin raja pitää olla. – Varmaa on, ettemme ala saarnata ja tuputtaa uskontoa. Kuvausten lomassa voi opettaa, millaisten asioiden ja kuvien julkaisu on soveliasta ja millaisten ei. 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Perhe käy sunnuntaisin kirkossa ja pyhäkoulussa. Ei mitään, mikä nolaa tai satuttaa, Milli listaa. – Ei huonoa päivää halua jakaa. En kuvaisi esimerkiksi lapsia, kun heillä on huono päivä tai he eivät vain halua tulla kuvatuiksi. Pottatreenejä ja kiukkupäiviä ei vlogissa nähdä. – Some tulee aina vain olennaisemmaksi osaksi lasten ja nuorten elämää. Ephraim osaa jo itse kieltäytyä, jos ei halua. Kun on iloa ilmassa, kamerakin tulee mukaan, Abe summaa. Silvennoiset ovat mormoneja eli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniä. Lopulta kaikki tuntui Millistä raskaalta. ” Huonoa päivää ei halua jakaa. Silloin kamerat jäävät, ja soitan kaverille
›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 17 ››. Positive, niin Milli on Mrs. Energy”, Abe sanoo. ”Kyllä se on. HANNA HEINONEN, PÄÄTOIMITTAJA, LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Yhdysvaltain Halloween saa hihkumaan. Silvennoiset kertovat monen miettivän, onko pariskunnan ilo aitoa. Jos minä olen Mr
– Lopulta keksin, että Millin yhdysvaltalaisella kaverilla on perhevlogi. Joku kirjoitti, että laittaisi aseen ohimolleen, jos olisi minä. Pariskunta tähdentääkin, että videoillaan he ovat halunneet näyttää, ettei elämä lopu lasten saamiseen. Koulukuvatkaan eivät onnistuneet, Milli selittää. Milli tunnustaa käyneensä lukemassa keskustelupalstojen kommentteja, kun ystävä kehotti katsomaan, mitä heistä oikein kirjoitetaan. Perheellinenkin voi toteuttaa unelmiaan. Minulle tuli siitä fyysisesti paha olo. Voimatar-kanavallaan hän käsittelee etenkin naisten hyvinvointia: ruokavaliota, treenaamista ja mielen hyvinvointia. Silvennoisten mukaan heillä on ihan samanlaisia arkipäivän ongelmia kuin muillakin perheillä. Ephraimin vauva-aikana hän poti raskauden jälkeistä masennusta. Kyllä tuommoiset jäävät muutamaksi päiväksi mieleen jäytämään, Milli äimistelee. Silloin emme pysty enää kontrolloimaan, mitä lapsi julkaisee, Abe pohtii. Mietin, miten ihmiset, jotka eivät edes tunne meitä, kirjoittavat niin myrkyllisesti. kännykät ja someprofiilit. Vlogiin ei vain taltioida kaikkea. 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. – Kanavamme spämmifiltteri on hyyyvin pitkä ja kasvaa koko ajan. Saatan elehtiä ja nauraa vähän hermostuneesti, Milli kertoo. Jännityksestä huolimatta Milli on vastikään perustanut toisenkin vlogin. Iloa ja vertaistukea Nykyään Millillä ja Abella on monia syitä julkaista videoita elämästään. Eroon kamerapelosta Videobloggaamisen kaksikko aloitti vain muutama viikko ennen esikoisensa syntymää. On Milli on kertonut vlogissa myös vaikeista asioista. Ajatuksena oli, että sukulaiset ja ystävät voisivat seurata perheen kuulumisia vlogista. Sen avulla sain Millin houkuteltua tähän. Jos joku haluaa antaa asiallista negatiivista palautetta, sen kyllä luemme, Abe kertoo. Minä en innostunut. – Abella oli oma YouTube-kanava ennestään ja hän ehdotteli koko ajan, että perustetaan kanava yhdessä. Sovimme, että ensin harjoitellaan kameran edessä kuukauden ajan. ” Vlogia tehdään niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Suomen kielessä kirosanoja piisaa ja taivutusmuotoja on paljon. Pontimena uudelle harrastukselle oli myös Millin, Aben ja muutaman viikon ikäisen Ephraimin muutto valtameren taa. Nettikiusaajat ovat löytäneet tiensä pariskunnan vlogiin. Toisaalta he ovat koettaneet vakuuttaa, että vaikeinakin hetkinä elämä kantaa. Haluamme rajata kuran ja loan kommenteista pois. He saavat paljon palautetta: katsojat kertovat ammentavansa iloa ja innoitusta postauksista, ja monet nuoret seuraavat mielellään lasten elämää. Vihapuhe satuttaa Somen huonoja puolia pariskunta on saanut jo tuta. Lapsuudenperheessäni ei ollut videokameraa, enkä ole koskaan tykännyt olla kameran edessä. Palautteesta vihaviestejä on kuitenkin vain murto-osa. – Ei olisi pitänyt lukea. Video oli heille kuin vertaistukea. – Minulle yksi motiivi oli myös esiintymisja kamerapelon voittaminen. Pelko onkin helpottanut, mutta vieläkin jännitän ihan hirveästi, kun puhun yksin kameralle. Ne vanhat videot on niin noloja... – Synnytyksen jälkeistä masennusta käsittelevän videon jälkeen sain paljon kommentteja saman kokeneilta äideiltä. Itkettää melkein, kun on siinä kameran edessä, eikä keksi mitään sanottavaa, Abe naurahtaa
MIETI, MIKSI JA MISTÄ haluat vlogata! Mikä on sinun viestisi katsojille. LUO OMAT RAJAT! Pohdi, mitä haluat jakaa julkisesti ja mitä et. PIDÄ HAUSKAA! Nauti videoiden tekemisestä ja muistojen tallentamisesta! 5. Entä raha. – Vlogia aiomme tehdä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Taannoisella videolla maistelimme erikoisia hedelmiä. – Millin mielestä vähempikin käsittely riittäisi, mutten oikein osaa olla viilaamatta, koska kuvaan ja teen videoita myös työkseni, Abe selittää. Pariskunta kertoo elävänsä viikko ja kuukausi kerrallaan. Meillä ei ole osaamista tuollaiseen työhön, Abe sanoo. Vanhemmat kunnioittavat pojan tahtoa. Somessa olemme varmasti aina jollain tapaa mukana, Abe aprikoi. MUISTA KUKA OLET! Internetissä nimettömänä kirjoittavan on helppo laukoa mitä sattuu ihmisistä ja asioista, joista ei tiedä mitään. 4. – Joskus itsemurhaa miettivät ottavat meihin yhteyttä. Pariskunta laskeskelee, että yhden käden sormet riittävät, kun laskee heidän hyväksymiensä kaupallisten yhteistöiden määrää. Monet kysyvät, voisitteko postata tästä tai tuosta aiheesta, Milli kertoo. – Saamme paljon ideoita myös seuraajilta. 2. Kannattaakin ensin harjoitella niin, ettei julkaise videoita. Yhden videon leikkaaminen ja käsittely vievät Abelta kuudesta kahdeksaan tuntia. HARJOITTELE! Kameralle puhuminen saattaa aluksi tuntua oudolta ja vieraalta. Mainostuloilla saimme hedelmien hinnan katettua, Milli konkretisoi. Milliä kysymys naurattaa. – Ei tällä rikastu. Silvennoisetkin ovat saaneet yrityksiltä yhteistyötarjouksia. – Kirjaan ajatuksia ylös etenkin sellaisia videoita varten, joissa puhun yksin, Milli sanoo. Tämänhetkinen suunnitelma on, että Milli palaa lääketieteen opintojen pariin Ouluun ensi vuonna. Pari videota viikossa Ideoita videoihinsa pariskunta ammentaa arjestaan, uuden asuinmaan tapojen ihmettelystä ja heille tärkeistä aiheista. Videoita syntyy viikossa tavallisesti yksi tai kaksi ja yleensä niillä on jonkinlainen löyhä käsikirjoitus. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 19. Vanhemmuuteen, parisuhteeseen, synnytykseen ja äitiyteen liittyvät teemat toistuvat videoissa. Abe tähdentää, että he eivät kuitenkaan kuvittele olevansa terapeutteja. – En voisi esitellä tuotetta, joka ei sovi maailmankuvaani enkä pukea päälleni mainosmielessä vaatteita, joista en pidä, Milli päättää. Vloggaajat saavat mainostuloja YouTubesta, ja monet yritykset tarjoavat tavaroita ja palkkioita näkyvyyttä vastaan. Silloin emme oikein voi muuta kuin tsempata ja ohjata ammattilaisten pakeille. 5 vinkkiä PERHEVLOGGAUSTA HARKITSEVALLE 1. 3. Kuvaustunteja ei lasketa, koska kamera kulkee muutenkin mukana. Ephraim osaa vanhempien mukaan jo itse sanoa, jos ei halua tulla kuvatuksi. Tämä voi auttaa tottumaan ajatukseen vloggaamisesta. Älä välitä mahdollisista ilkeistä kommenteista: Sinä olet huippu ja sinua tarvitaan! hienoa, jos voimme näin auttaa, Milli selittää
al-Taee vierailee usein sen Tuomiokirkossa. ”Tuomiokirkko on minulle kuin varamoskeija: vaikuttava rakennus, kokoontumispaikka ja maamerkki.” Hussein al-Taeen perhe joutui pakenemaan sotaa. Suomessa pojasta varttui RAUHANTEKIJÄ, joka sovittelee synnyinmaansa Irakin kriisejä. Se oli pitkään islamilaisen teologian ja oppineisuuden keskus. 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Hussein al-Taeen synnyinkaupunki Bagdad perustettiin vuonna 762. Helsinki perustettiin vuonna 1550
Lentokoneessa hän näki valkoisia ihmisiä, joista oli aiemmin kuullut vain saduissa ja joita hän oli nähnyt vain televisiossa. Bagdadissa oli jopa suomalaisten oma alue Finncamp, jossa asui lähes tuhat suomalaista. Heitä katosi. Väki kävi elokuvissa ja oopperassa. Aavikon halki ajettiin bussilla. Täti kertoi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden Alladdinista, Sinbadista sekä – Punahilkasta. Kun Iran muutamia vuosia myöhemmin alkoi pommittaa Bagdadia, perhe pakeni Etelä-Irakin Najafiin. Hän halusi nähdä ja kokea kaiken, jutella kaikkien kanssa. Suomalaiset rakensivat Irakiin sairaaloita ja palatseja. Hussein syntyi keskelle Irakin ja Iranin sotaa vuonna 1983. Olihan hän nähnyt synnyinmaassaan, mitä tapahtuu, kun vaivalla rakennetut sivistyksen tukipilarit murenevat ja miten työlästä niitä on rakentaa uudelleen. Vanhempien puheesta ja käytöksestä kuulsi huoli, ja pelko isän menettämisestä vaiensi lapset. AL-TAEEN PERHEELLÄ OLI SALAISUUS: isä vastusti diktaattori Saddam Husseinin hallintoa. Bagdadin sinfoniaorkesteri oli kuuluisa, ja yliopistoon oli hankittu huoneenkokoinen tietokone. Al-Taeen perhe pakeni Saudi-Arabiaan. H ussein al-Taee oli 12-vuotias seistessään Helsingissä Senaatintorin laidalla ensimmäistä kertaa. Leiriltä al-Taeen seitsenlapsinen perhe poimittiin kiintiöpakolaisiksi Suomeen. Seuraavana päivänä hän lensi ensimmäistä kertaa elämässään. ” Fiksut nuoret saattavat puhua kolmea kieltä, mutta myyvät talouspaperia Bagdadin kaduilla. Hän ihmetteli ylvästä Tuomiokirkkoa ja suuria patsaita, Valtioneuvoston linnaa ja Yliopiston kirjastoa. Se vietti paljon aikaa läheisellä maatilallaan, jossa kasvatti taateleita, kurkkuja ja vesimeloneita. Lapsia pelottivat eniten hiekkamyrskyt, jotka pimensivät taivaan ja riepottelivat telttoja. Bagdadissa varttunut naisarkkitehti Zaha Hadid valloitti maailmaa futuristisilla luomuksillaan. Pian sen jälkeen liittouma alkoi pommittaa Irakia Yhdysvaltojen johdolla. Tuulen heittämä hiekka tuntui heidän ihollaan miljoonien hyttysten pistoilta. Nuorimmainen oli vain kuukauden ikäinen. Amsterdamissa Schipholin lentokentällä pakolaiset ” Sovittelun pitäisi olla koulussa opetettava kansalaistaito . Vielä 1980-luvulla Irakissa lähes kaikki osasivat lukea. Vain lähimpiin saattoi luottaa. Hän lupasi kertoa tarinoita, jos lapset sivelevät hänen hiuksiaan. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT VANESSA RIKI ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 21. Keskellä tilaa oli syvä kaivo, josta moottori pumppasi altaaseen vettä lasten pulikoitavaksi. Pakolaisleirillä aavikon keskellä kului kolme vuotta. Irak hyökkäsi Kuwaitiin vuonna 1990. Täti, jolla oli sileät hiilenmustat, pitkät hiukset, keräsi lapset ympärilleen. Hussein oli 10-vuotias ja innoissaan. Entä jos ne eivät yhtenä päivänä olisikaan siinä
22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Kansalliskirjasto (aik. Helsingin yliopiston kirjasto) on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. ” Jos turvapaikanhakijat saisivat olla rauhassa lapsia ja toteuttaa potentiaaliaan, heistä tulisi sillanrakentajia. Se sijaitsee aivan Tuomiokirkon naapurissa ja on niin ikään Carl Ludvig Engelin suunnittelema
LASTEN KOHTALO IRAKIN SODASSA vetää rauhantekijän hiljaiseksi. Suomen historia, sisällissodasta ja köyhyydestä nousu on hyvä esimerkki. – Ennen terroristijärjestö Isisin vastaista sotaa rahat menivät korruptioon. LENTOKONE LASKEUTUI TAMPERE-PIRKKALAN LENTOKENTÄLLE havupuiden vihreyteen. Hän ei tiennyt, että niin kylmää on olemassa. Meidän aikuisten vastuulla on antaa heille mahdollisuuksia. Isä kannusti Husseinia osallistumaan pienestä pitäen: Otti mukaansa virastoihin ja pyysi kääntämään. Perhe saateltiin Valkeakoskelle, jossa hyväntekeväisyysjärjestön järjestämä ystäväperhe otti heidät vastaan. Hussein halusi ehdottomasti kokeilla traktorin kopissa istumista yhdessä nuorten kanssa. Nyt on hyvä perustella, että ne tarvitaan sotaan Isisiä vastaan. CMI:N TYÖNTEKIJÄT JALKAUTUVAT JOKA VUOSI Martti Ahtisaaren johdolla kouluihin kertomaan rauhanvälitystyöstä. Leikin keskelläkin osa hänestä katseli välillä sivusta ja tunsi olevansa erilainen kuin muut. Hiekka oli seurannut tänne. Hussein havahtui siihen, kun ohikulkijat katselivat heitä kuin eläintarhan eläimiä. Rauhanvälitystyö on sitä, että tuodaan ihmiset saman pöydän ääreen ja kysytään heiltä. Mikä estää esimerkiksi naisten menestystä. Tätä on Suomen rauha. Koulun pihalle oli pysäköity traktoreita. Tulijoille oli varattu käytetyillä huonekaluilla kalustettu huoneisto. Kalifaatissa seinillä oli korvat, lasten korvat. Hussein opiskeli taloustieteitä ja kansainvälistä politiikkaa Suomen lisäksi Englannissa ja Varsovassa. HANNA HEINONEN, PÄÄTOIMITTAJA, LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA ›› HANN HAN HAN HA HAN HAN ANNA HE A HE HE HE A HEEEINON INON INON INON ON NON O EN, EN, EN, EN, PÄÄT PÄÄT PÄÄT ÄÄT Ä ÄÄ PÄÄT ÄÄT P OIMI OIMI OIM OIMI OIMI OIMI MI OIMITTAJ TTAJ TTAJ TTAJ TTA A A A, L A, L A, L A, L A, LASTE ASTE ASTE ASTE ASTE AST AST S NSUO NSUO NSUO NSUO NSUO UO N OJELU JELU JELU ELU JELU JELU ELU E N KE N KE N KE N KE N KE KE N KE N KESSSKUS SKUS SKU US U SKUS SKUS KUS U LIIT LIIT LIIT LLIIT LIITON ON N ON ON ON N N TOIM TOIM TOIM TOIM TOIM OIMINN IN INNA N INNA INNA N ANJOH NJOH OH O NJOH O JOH OH NJO TAJA TAJA TAJA TAJA TAJ TA AJ eristettiin koppiin, joka oli yhdeltä seinältä avonainen. Meidän tehtävänämme on luoda rauhallinen tilanne, jossa eri osapuolet – vähemmistöt, naiset, opposition edustajat – voivat keskustella. En ole ennen ajatellut pakolaisia ja sotaa tuolla tavalla”. Al-Taee alkoi soitella Bagdadiin ja Erbiliin sopien tapaamisia. Ulkona oli kolme astetta pakkasta. Al-Taee kertoi Savilahden yläkoulun oppilaille, miksi pakolaiset joutuvat lähtemään kotimaistaan sekä mitä samaa on pienten kiistojen ja isojen konfliktien sovittelussa. Antoi erilaisissa järjestöjen kokouksissa tai itsenäisyyspäivän juhlissa mikrofonin poikansa käteen ja kertoi, mitä pitää sanoa. Noina aikoina hän alkoi oivaltaa, mitä Helsingin Senaatintori kertoo. Tuntui epätodelliselta. Pohjanmaalla on tavallista, että jotkut oppilaat köröttelevät kouluun traktorilla. Miten tässä näin kävi. Ihmiset alkoivat ” Kun näkee lapsensa palelevan ja näkevän nälkää, on meistä kuka tahansa valmis tarttumaan aseisiin. Al-Taee haluaa viedä eteen päin kaikkea sitä hyvää, mitä on Suomessa oppinut. Heillä on samoja huolia ja unelmia kuin nuorilla kaikkialla maailmassa. He näyttivät pakolaisilta. Me kokoamme ajatukset yhteen, ja he lähtevät viemään niitä eteenpäin. Hiekalla lojui pikkutraktoreita. Eräs kahdeksasluokkalainen kirjoitti palautteessaan: ”Todella järkevä ja silmiä avaava puhe. Työssä auttavat kielitaito, kulttuurien ymmärtäminen, suomalainen koulutus ja Ahtisaaren maine. He katselivat, kun muut lapset tekivät hiekkakakkuja. Isän ilme oli edelleen huolestunut, mutta äiti oli iloinen, että lapset olivat vihdoin turvassa. Hussein al-Taee kertoo, miten muutama tuhat sotilasta saattoi hallita kolmen miljoonan asukkaan Mosulia. Oli liinavaatteita, astioita, jääkaapissa valo ja sopivaa ruokaa. Hän sai ylleen takin. Elettiin marraskuuta 1993. Hussein ei ollut nähnyt vihreää vuosiin, sillä aavikolla kaikki oli keltaista. Koulussa muut lapset kohtelivat Husseinia kaverinaan ja opettaja Maija-Liisa Istolainen otti hänet siipiensä suojaan. KUN TERRORISTIJÄRJESTÖ ISISIN PERUSTAMA KALIFAATTI kolkutteli Bagdadin portteja loppukesästä 2014, Hussein al-Taee pyydettiin Martti Ahtisaaren perustamaan Crisis Management Iniative -konfliktinratkaisujärjestöön asiantuntijaksi. Hussein oli kuitenkin nähnyt sodan. Suomi-pakettia ei voi kuitenkaan noin vain ojentaa irakilaisille. Se auttoi sietämään jännitystä. Heitä nauratti. Nuoret olivat huolissaan maailmantilanteesta. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 23. Pikkuhiljaa hän alkoi kuitenkin huomata, että olemalla aktiivinen voi vaikuttaa asioihin. Nyt hän johtaa CMI:n Irak-ohjelmaa ja toimii rauhanvälittäjänä. Sisällä oli lämmintä. Hussein mietti. Vielä äsken hän ui maatilalla altaassa, nyt hän oli pakolainen. Tällä kertaa Martti Ahtisaari -päivä järjestettiin Vaasassa. – Irakilla oli kaikki se, mitä Suomellakin 1950–70-luvuilla. – Suomella ei ole ollut agendaa Irakissa, eikä Suomi ole ollut riistämässä öljyvaroja. Hussein inhosi esiintymisiä. Lapset availivat kaappeja innoissaan. Lapsia värvättiin ilmiantajiksi palkkioita vastaan. Seuraavana päivänä Hussein meni isoveljensä ja seitsenvuotiaan siskonsa kanssa pihan hiekkalaatikolle istumaan. Se on pitkä mutta ainoa kestävä tie. Meihin luotetaan, meitä halutaan kuunnella. Hän oli ollut talossa aiemmin harjoittelijana. Toisen oli havahduttanut se, ”miten lapsetkin joutuvat sotaan”. Valtioneuvoston linna, Yliopiston kirjasto ja kirkko seisovat omilla laidoillaan toria, kukin omalla tontillaan. Isällä oli tapana kysyä Husseinilta: ”Kuka puolustaa niitä diktatuurin alle jääneitä ihmisiä, ellemme me”. Irakilaisia kiinnostaa, kuinka se voidaan tehdä. – Sovittelun pitäisi olla koulussa opetettava kansalaistaito. Sitä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Miten se saataisiin takaisin
Miriam Owusu työskentelee CMI:n Nuorten rauhanryhmä Lennoneissa. – Kun näkee lapsensa palelevan ja näkevän nälkää, on meistä kuka tahansa valmis tarttumaan aseisiin ketä tahansa vastaan, jonka ajattelee olevan syyllinen siihen. VUONNA 2015 SUOMI TUNTUI HYVÄLTÄ VAIHTOEHDOLTA yli 600 alaikäisestä irakilaisnuoresta, kun he lähtivät vaaralliselle matkalleen Pohjois-Eurooppaan. Sitten busseilla ja kävellen Euroopan halki Tanskaan, josta junilla Tornioon. Nyt jälleenrakennusvaiheessa jokainen dinaari pitää laittaa ihmisten hyvinvointiin. Yli puolet Irakin väestöstä on alle 20-vuotiaita. Suomi yllättyi. ASUU Helsingissä. Ensin Turkista kumiveneillä Kreikkaan. Matematiikan opetuksessa Isis käytti havaintomateriaalina luoteja ja räjähteitä ja kertoi, kuinka monta kerettiläistä niillä tapetaan. varoa puheitaan. – Mistä he elävät. Al-Taee pelkää, että ihmisten tuhottujen kotien raunioista nousee uusi Isis. Hän tiesi, että kännykkä oli Wisam Aboud saapui Suomeen turvapaikanhakijana Syyriasta kaksi vuotta sitten. Kuka. Työmarkkinoille tulee koko ajan lisää väkeä, mutta työpaikkoja ei ole. Samaa kauhun kaavaa oli käyttänyt Saddam Husseinin hallinto, jota al-Taeenkin perhe pakeni. Yhteisö kyyristyi, kyynistyi ja keskittyi selviämään hengissä. TYÖSKENTELEE konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä (Crisis Management Initiative) Irakohjelman johtajana. Hussein al-Taee ei ihmetellyt. SAI Nuorkauppakamarin Vuoden Nuori Menestyjä 2017 -tunnustuspalkinnon maailmanrauhan edistämisestä. HUSSEIN AL-TAEE SYNTYI Bagdadissa 1983. PERHEESEEN KUULUVAT vaimo ja nelikuinen vauva sekä 2ja 10-vuotiaat lapset. Hän oli mukana perustamassa suomalaissyyrialaista Café Damascusta, joka osallistui viime jouluna Tuomaan Markkinoille Helsingin Senaatintorilla. – Nämä kalifaatin kasvatit ovat jäävuoren huippu tässä murhenäytelmässä. Luovuus lamaantui. HARRASTAA lukemista ja uusien ihmisten kohtaamista. Tytöt eivät ole käyneet koulua lainkaan. Mosulissa syntyi Isisin valtakauden aikana 30 000 lasta, joita ei ole rekisteröity eikä rokotettu. Irakissakin on nyt talvi. 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Kukaan ei uskaltanut kirjoittaa mitään, ei runoilla. Ajateltiin, että kun on varaa kännykkään, miksi lähteä. Toisella puolella on 10 000 irakilaista marttyyriä – nuoria poikia tai perheenisiä – joiden vaimot ovat nyt leskiä ja lapset isättömiä. He eivät ole kokeneet diktatuuria eivätkä muunlaista demokratiaa kuin sen, mikä Irakissa on nyt. Fiksut nuoret saattavat puhua kolmea kieltä, mutta myyvät talouspaperia ja muita hyödykkeitä Bagdadin kaduilla. HAAVEILEE, että pääsisi kerran vuodessa soutelemaan rauhalliselle järvelle sekä joskus tulevaisuudessa omasta taatelitarhasta, jossa olisi lapsille tilaa temmeltää. Toisella puolella ovat perheet, joiden lapset on aivopesty ja pakotettu Isisin riveihin. Ihmeteltiin trendikkäästi pukeutuneita nuoria ja heidän kalliita kännyköitään. Siinä tilanteessa terroristijärjestö Al Qaida saattaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Isis on levittänyt verkossa videoita lasten taistelukoulutuksesta, jopa lasten suorittamista teloituksista
Suurin osa heistä haluaa tehdä hyvää ja ryhtyä veronmaksajiksi. Olen saanut oppia, opiskella, epäonnistua ja vaihtaa mielipidettä tulevaisuudensuunnitelmista. Hussein al-Taee ei tarkoita, että kaikkien Suomeen tulevien pitäisi saada jäädä, mutta lapsiperheiden pitäisi olla erityisasemassa. Kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori perustavat kouluja. Seinillä oli tosiaan ollut korvat. Hussein al-Taee tapasi ystävänsä, afgaanisyntyisen Nazima Razmyarin Helsinki Ice Challenge -tapahtumassa. Minun vanhempani pystyivät antamaan minulle mahdollisuuden. Löytää itseni. Tiedän myös, miten ihminen voi menestyä, jos saa mahdollisuuksia. noiden nuorten ikkuna parempaan maailmaan. Opettajia palkataan lisää. Siellä hekin haluaisivat olla. Se antaa toivoa. Vaasassa Savilahden yläkoululaiset kysyivät, mitä he voivat tehdä rauhan edistämiseksi. Ei heitä lämmitä Irakin hieno menneisyys, eivätkä he jaksa odottaa loputtomiin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 25. Isänä al-Taee haluaa olla läsnä. Se on kunnia-asia. Ehdin jopa käydä neuvolassa pienenä. Razmyar on Helsingin apulaispormestari kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. luokan opettaja onnittelee häntä luokassa todistuksen jaon jälkeen vuonna 1995 Vantaalla. Meidän pitää vaikuttaa päätöksentekoon. Husseinin 5. Miten vanhempien pitäisi puhua lapsille siitä, että saman ikäinen lapsi haetaan pois. Hän ei kysy kymmenvuotiaalta pojaltaan ”Mitä kuuluu?”, johon voisi vastata yhdellä sanalla. Toiset perheet saavat kerryttää vaurautta sukupolvi toisensa jälkeen, kun toisten elämä tuhoutuu ja ne joutuvat aloittamaan alusta. Saddam Husseinin hallinto kaatui vuonna 2003. Miten Irakin lapsille voitaisiin antaa samat lähtökohdat. – Omat ja muiden lapset ovat minulle tärkeä ankkuri. Hän kysyy ”Mikä on saanut sut hymyilemään?” tai ”Oletko tehnyt jotain hyvää tänään?”. Heidän kotonaan oli televisio jo 1950-luvulla. – Kännykän ruudusta he näkevät sen, mikä heidän maassaan ei ole toteutunut. Hän sanoo, että valopilkkuja näkyy, kun muistaa mittasuhteet, mutta rauhantekijän pitääkin olla ikuinen optimisti. Kun kyynistyminen uhkaa, ankkuri palauttaa mieleen, mitä olinkaan tekemässä. He haluavat mennä leffaan, kuunnella musiikkia, tehdä töitä. Turvapaikanhakijoista keskusteltaessa rauhantekijää häiritsee eniten se, ettei nähdä, mitä mahdollisuuksia näissä lapsissa piilee. Entä mitä lapset siitä ajattelevat. http://ahtisaaripaiva.fi/osallistu/opetusmateriaalit/ ” Vanhempani pystyivät antamaan minulle mahdollisuuden. Perheen pienimmille luetaan Muumeja ja tarinaa pakolaispojasta, joka joutuu jättämään kauniin kotinsa. MITEN ERIARVOISISTA LÄHTÖKOHDISTA IHMISET joutuvatkaan ponnistamaan... IRAKISSA AL-TAEE KÄVI VIIMEKSI JOULUKUUSSA. Poika vastaa pitkillä tarinoilla. Siinä maailmassa heilläkin olisi mahdollisuus valita opiskelupaikka ja ammatti. Hussein al-Taee on pohtinut paljon sitä. – Minun vanhempieni ja koulukaverieni vanhempien valokuva-albumit ovat todennäköisesti olleet aika identtisiä. Sellainen mahdollisuus on maailmassa harvinaista. Mitä isompi ikkuna, sen parempi. Kun al-Taee kävi läpi Irakin tiedustelupalvelun papereita samana vuonna, hän ymmärsi, miten vakava hänen perheensä tilanne oli 1980-luvulla ollut. Näin minuakin opetettiin pienenä. – Tiedän, mitä pakolaisuus, sota tai murhe on. He haluavat elää nyt. Sitten hänen perheensä joutui jättämään kaiken. Tehtiin perhepiknikkejä ja lomamatkoja, sillä vanhempani elivät Irakin kultakautta. – Onko se ihmisarvoista kohtelua, kun lapsi haetaan kesken päivän päiväkodista palautettavaksi Irakiin tai Afganistaniin. Jokainen äiti ja isä kokee, ettei se ole oikein. – Ei riitä, että harmitellaan vääryyksiä. Vasta kun myötätunto muuttuu toiminnaksi, siitä on jotain hyötyä. Hussein al-Taee muistutti heitä mahdollisuudesta olla yhteydessä suoraan päättäjiin vaikkapa somessa. » Tutustu CMI:n kouluille suunnattuun konfliktinratkaisumateriaaliin os. Vapaaehtoiset maalaavat, siivoavat ja rakentavat. – Jos he saisivat rauhassa olla lapsia ja toteuttaa potentiaaliaan, heistä tulisi sillanrakentajia. Hän tapasi hiljattain Mosulista lähteneen nuoren, joka oli oppinut hyvin suomea ja aikoo poliitikoksi
ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS N ew Yorkissa työskentelevä yritysstrategi Tero Kuittinen syyttää Helsingin Sanomien artikkelissa suomalaisia uskonnollisen jyrkästä työn ja vapaa-ajan erottelusta. Työnantajan kannattaa oman etunsa vuoksi panostaa tähän positiiviseen vastavuoroisuuteen. Suomalaisilla on esimerkiksi tapana tökätä työpuhelin hiljaiseksi välittömästi työajan päätyttyä. Joustavuus on Hakasen mukaan kohdallaan, jos työntekijää arvostetaan ja häntä rohkaistaan ammatilliseen kehittymiseen ja vahvuuksiensa käyttämiseen. Jälkimmäisessä tapauksessa vika voi olla esimerkiksi työpaikan vaikutusmahdollisuuksissa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on huolissaan pikemminkin työn rajojen hämärtymisestä kuin työntekijöiden joustamattomuudesta. 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Työpaikan perhemyönteisyys nimittäin parantaa henkilöstön työkykyä. Työ ja muu elämä eivät siis ole toistensa luonnollisia vihollisia. Työpaikan perhemyönteisyys voi myös kannustaa henkilöstöä Työ ei ole muun elämän luonnollinen vihollinen tutkittua tietoa Vilkaisetko perheen kanssa lomaillessasi silloin tällöin työsähköpostit vai tuntuuko pelkkä ajatus työstä muljauttavan leppoisan lomatunnelman sijoiltaan. Työ vaikuttaa perheeseen ja perhe työhön: työssä ollaan tutkijan mukaan tarmokkaita, jos työn koetaan rikastuttavan perhe-elämää, ja perhe-elämän koettu rikastuminen puolestaan lisää tarmokkuutta työssä. Työn ja perheen välistä vuorovaikutusta yliopiston ja hoitoalan työpaikoilla tutkineen Ali Moazami-Goodarzin mukaan organisaatioiden kannattaa panostaa järjestelyihin, jotka helpottavat työja perhe-elämän yhteensovittamista. Yhdysvalloissa moinen puhdasoppisuus ei Kuitusen mukaan tule kuuloonkaan
Joka viides suomalaisnuori noudattaa joko terapeuttista tai elämäntapaan liittyvää ruokavaliota, kertoo Heli Parviainen lisensiaatintyössään. Vastaajia on yhteensä runsaat 43 000. Viidennes nuorista elää erityisruokavaliolla käyttämään työaikajoustoja sekä perhevapaita, mikä parantaa työn ja perhe-elämän välistä tasapainoa entisestään. » Heli Parviainen: Suomalaisten 12–18-vuotiaiden nuorten erityisruokavalioiden noudattaminen vuosina 1979– 2013. Tytöt vastasivat yleisimmin noudattavansa kasvissekä laihdutusruokavaliota tai laktoosi-intoleranssiin liittyvää ruokavaliota. Tutkimuksen aineisto on koottu seitsemällä kyselyllä vuosien 1979 ja 2013 välillä. Pojilla yleisin oli urheiluruokavalio. Vuosituhannen vaihteessa kasvisruokavalio oli tyttöjen useimmin raportoima ruokavalio. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 27 ››. Moazami-Goodarzi jakaa väitöstutkimuksessaan työn ja perheen väliset tasapainotilat aktiiviseen, passiiviseen, suotuisaan ja haitalliseen tasapainoon. Suosituimpia ovat laihdutusja urheiluruokavaliot. Erityisruokavaliot ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Erityisruokavalion yleisimmät syyt olivat sairaus, ruumiinpaino, terveys ja hyvinvointi, ideologiset tekijät, tietyn ruoka-aineen välttäminen ja urheilu. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että yliopistotyöntekijät asettivat perheen työn edelle. Hoitoalan työntekijöillä järjestys oli juuri päinvastainen. Sekä terapeuttisten – esimerkiksi allergiaan, laktoosi-intoleranssiin, diabetekseen tai keliakiaan liittyvien – että elämäntapaan liittyvien ruokavalioiden noudattaminen on lisääntynyt 40 vuoden aikana 12?18-vuotiaiden, ja erityisesti tyttöjen keskuudessa. Lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto 2017. Jyväskylän yliopisto 2017. Elämäntapaan liittyvien ruokavalioiden käyttö voi olla kokeilevaa ja päättyä nopeasti. Suotuisaan tasapainoon liittyivät hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä. Yhä yleisempää on useamman erityisruokavalion yhdistely: samaan aikaan voidaan noudattaa kahta tai useampaa terapeuttista tai elämäntapaan liittyvää ruokavaliota, kuten allergia-, laktoosi-intoleranssi-, urheilu-, kasvisja laihdutusruokavalioita. Vuoden 2013 tuloksissa se on vasta kolmanneksi suosituin laihduttamisen ja urheiluruokavalioiden jälkeen. Terapeuttisia ruokavalioita noudatetaan pitempään. Parviaisen tutkimus on osa laajempaa Nuorten terveystapatutkimusta, jolla on tarkkailtu suomalaisten 12-, 14-, 16ja 18-vuotiaiden nuorten terveyskäyttäytymistä. Haitallinen tasapaino taas heikensi työntekijän hyvinvointia ja ennakoi työpaikan vaihtoaikeita. » Ali Moazami-Goodarzi: The Work-Family Interface and its Correlates: Integrating Variable and Person Oriented Approaches
Uudistuksen myötä lapsi voitaisiin merkitä väestötietojärjestelmässä kahteen kotiin. Ulkopuolisuusja onnekkuustarinoissa tunteiden sekä oman aktiivisuuden nousut ja laskut olivat selviytymisja uhritarinoita maltillisempia. Tuntuu luonnolliselta ajatella, että eronneiden vanhempien hyvät välit ovat lasten onnistuneen vuoroasumisen ensimmäinen edellytys. Moni kertoi arvostavansa vanhempiensa yhteistyökykyä. Aiemmin haastattelemistaan 20 henkilöstä Linnavuori tavoitti nyt 16. Hallitus käsittelee parhaillaan lapsenhuoltolain muutosta, joka tekisi vuoroasumisesta virallisen asumismuodon. Linnavuoren mukaan lapsi pitää ehdottomasti ottaa mukaan, kun pohditaan eron jälkeisiä asumisratkaisuja. He odottelevat aikaa, jolloin isä ei jäisi perheasioissa sukupuolensa takia kakkoseksi, vaan viranomaiset tekisivät päätöksensä sen perusteella, kumpi perheen aikuisista on vanhempana kykenevämpi – tai edes vähemmän huono. Vuoroasumisella ei kuitenkaan voi korjata lapsen ennestään huonoa suhdetta vanhempaan. Haastatellut vuoroasuneet lapset olivat väitöksen tekoaikaan 8–18-vuotiaita. Linnavuori haastatteli yhdentoista vuoden jälkeen samat nyt jo aikuisiksi varttuneet henkilöt, joiden haastatteluja hän käytti vuonna 2007 julkaistussa väitöstutkimuksessaan. Sankaritarinoiden miehet kertoivat selvinneensä mahdottomasta. » Lapsen ja vanhempien hyvä suhde on tärkeintä onnistuneessa vuoroasumisessa – Järjestely lähensi tyttöjä isäänsä. Yliopistonlehtori Johanna Mykkänen Jyväskylän yliopistosta ja hänen tutkijakumppaninsa Tampereen yliopistosta selvittivät isien ääntä silloin, kun perheessä on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, väkivaltaa tai isä istuu vankilatuomiota. Linnavuori pitää muutosta tervetulleena. Vuoroasumisesta ei saa päättää lasta kuulematta Isät uhreina ja sankareina Isyyden kriisiytyessä isät kaipaavat yksilöllistä ja sensitiivistä apua. Uhritarinoissa portinvartijoita olivat sosiaaliviranomaiset tai lasten äidit, joiden toiminta ei jättänyt isälle muuta vaihtoehtoa kuin poistua näyttämöltä lyötynä: ”Mä jäin aika yksin sen tilanteen kanssa, mä todella itkin et auttakaa, et tää hajoaa mun käsiin”. Tutkimukseen osallistui 16 Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten 28–50-vuotiasta asiakasisää. Haastatellut ymmärsivät senkin, ettei lasten vuoroasuminen ollut vanhemmille aina helppoa. He olivat kuitenkin jonkin verran kriittisempiä kuin ensimmäisessä haastattelussa, minkä tutkija arvelee johtuvan siitä, ettei heillä enää ollut tarvetta olla lojaaleja vanhemmilleen. Jyväskylän yliopiston tiedote, marraskuu 2017. » Johanna Mykkänen ym.: Fathers’ narratives on support and agency: a case study of fathers in a Finnish child welfare NGO. Lasten olisi hyvä voida siirtyä omin neuvoin asunnosta toiseen. Kasvatustieteen tohtori Henriikka Linnavuoren tutkimuksen mukaan vanhempien välejä tärkeämpää on kuitenkin lapsen hyvä suhde kumpaankin vanhempaansa. Haastatellut pitivät vuorotellen molempien vanhempien luona asumista edelleen hyvänä ratkaisuna. Isien kertomukset jakautuivat neljään päätyyppiin: sankarija uhritarinoihin sekä ulkopuolisuusja onnekkuustarinoihin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki valitsisivat omille lapsilleen vuoroasumisratkaisun, jos avioero sattuisi heidän omalle kohdalleen. Nordic Social Work Research 7/2017. 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Murrosikään tultuaan nuori saattaa katkaista vuosiksi välit siihen vanhempaan, jonka luona joutui asumaan vasten tahtoaan. Perheen ja ammattiauttajien tuella kodittomasta huumehörhöstä sukeutuu jaettua vanhemmuutta toteuttava perheenisä: ”Sen ensikodin työntekijän kans mä oon saanu keskusteltuu, se on antanu mulle semmosta valoa.” Osa miehistä kertoi vanhemmuudesta tragediana, jossa isät olivat uhreja. Tärkeää on sekin, etteivät asunnot ole liian kaukana toisistaan. Vuoroasuminen voi lähentää ja parantaa jo ennestään hyvää lapsi-vanhempi-suhdetta: erityisesti naiset kertoivat sen lähentäneen heitä isäänsä
Kutsun saaminen tai sitä vaille jääminen ovat pienille ihmisille isoja asioita. kaverisuhteet 5 kysymystä synttäreistä ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Lapsen Maailma pohti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja psykologi Suvi Larun kanssa syntymäpäiviin liittyviä kinkkisiä kysymyksiä. Lapsen elämässä kavereille järjestetyt syntymäpäiväjuhlat ovat suuria tapauksia, joihin aikuisetkin voivat ladata paljon odotuksia
Ja jos lapsi haluaa jättää yhden tai pari kaveria kutsumatta, kannattaa kysyä, miksi hän haluaa niin tehdä. Onko pirskeisiin pakko mennä. Mitä hyvää tai huonoa siitä voisi seurata. Entä, miltä hänestä itsestä tuntuisi, jos jäisi ainoana kutsujen ulkopuolelle, Laru sanoo. 1 KUKA KUTSUTAAN. Tärkeintä on, että päästään juhlimaan yhdessä! LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 31 ››. Näin kutsujen jaosta ei synny ohjelmanumeroa, josta osa jää paitsi. Kun ei olla tutussa koulutai päiväkotiympäristössä, voi löytää kaverisuhteita uudella tavalla. Monesti lapset käyttävät syntymäpäiväkutsuja myös kiusaamiseen. Hänen mielestään kutsuvieraiden joukkoa ei ole hyvä rajata kustannusten hillitsemisen vuoksi. Aikuinen voi myös huomata ristiriitoja ja puuttua niihin. Tällaisiin uhkauksiin tai kiristyksiin aikuisten pitäisi puuttua. Lahjan hankkiminenkin voi tuntua työläältä. Muutama tunti syntymäpäivillä voi olla kasvatuksellisesti suuri mahdollisuus. Vai voisiko kutsut antaa vain muutamalle kaverille. Syntymäpäivien kutsukäytännöistä olisi Larun mielestä hyvä keskustella vaikkapa vanhempainilloissa. – Tässä on vanhemmilla suuri vastuu kasvattaa lapsi ajattelemaan itseään osana koko ryhmää. – Mieluummin voisi painottaa koko ryhmän läsnäoloa ja kaveruutta kuin juhlien varustelua. Pitääkö kutsua koko päiväkotiryhmä tai luokka, vai ryhmän kaikki tytöt tai pojat. – Synttärit eivät ole vain juhla, vaan se on aina mahdollisuus luoda ryhmästä entistä parempi ja toimivampi. Yhdessä lapsen kanssa pitää pohtia, onko koko ryhmän kutsuminen mahdollista. Jokaisella perheellä on omat tapansa viettää juhlia. Kurttila huomauttaa, että syntymäpäivät suovat vanhemmille hyvän mahdollisuuden tarkkailla lapsen kaveripiirin dynamiikkaa. ”Mä en kutsu sua mun synttäreille, jos…” -uhkaukset kajahtelevat silloin tällöin päiväkotien pihoilla. Perheillä on usein harrastuksia ja monenmoisia rientoja iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen mukaansa vanhempien pitää ohjata vielä päiväkotija alakouluikäisiä lapsia vieraslistan laadinnassa. 2 PITÄÄKÖ KUTSU OTTAA AINA VASTAAN. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tähdentää, että syntymäpäivät ovat lapsille merkittäviä ryhmäytymisen ja sosiaalistumisen paikkoja: – Kutsu on vahva viesti siitä, kuka kuuluu ryhmään ja kuka ei, hän painottaa. Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru sanoo, että kysymykseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Monissa päiväkodeissa onkin ohjeistuksia siitä, että kutsut pitäisi lähettää aikuisten kesken sähköpostitse tai tekstiviestitse. Perheet miettivät usein, miten juhlien kutsuvierasjoukkoa voi rajata
Ymmärrystä löytyi myös kodin ulkopuolella järjestetyille kemuille: ”Koska asumme Helsingissä pienessä asunnossa, ei synttäreitä ole mahdollista järjestää kotona, ja siksi kulut ovat melko korkeat. Jos hän aina automaattisesti valitsee, ettei mene, pitää pohtia, jääkö lapsi jostain mukavasta paitsi. Uskon että juhliin panostetaan tulevaisuudessa yhä enemmän, ja kaikenlainen bisnes tämän ympärillä tulee kehittymään”. Pitää punnita lapsen kanssa yhdessä, kumpi on tärkeämpi: jalkapalloturnaus vai kaverin synttärit. Sen sijaan osallistumispakkoa hän ei asettaisi. Osa kritisoi syntymäpäiväjuhlien kilpavarustelua: ”Synttäreillä on oltava teema ja syömiset ja koristelut sen mukaan. Nykyisin on suosittua vuokrata spa-alueita, uimahallista saunaosastoa… Toisaalta tässä ei ole mitään pahaa”. Synttäreitä saatetaan järjestää liikuntahallilla. Tällaisiin synttäreihin kuluu varmasti satoja euroja. Siitä huolimatta meilläkin on sellainen aina annettu, kai kiitokseksi lahjasta ja hyvän mielen tuottamiseksi”. Monet vastaajat tähdensivät, että syntymäpäivillä tärkeintä on yhdessäolo ja sankarin juhliminen: ”Tärkeintä on, että päästään juhlimaan yhdessä. – Lapsen pitää saada valita ja päättää. Yksittäisiä ääniä saivat myös alle viiden ja yli 20 euron arvoiset paketit. – Tämä on yksiselitteisesti väärin. Poisjäännistä pitää kuitenkin aina ilmoittaa. Kuluhaitari vaihteli alle 100 eurosta yli 400 euroon. Lahjan euromääräistä arvoa tärkeämpi on kuitenkin ajatus, arvioi moni: ”Tavaraa enemmän kunnioitan elämyslahjoja – lahjakortti kaverille yökylään viettämään leffailtaa, lahjakortti uimahalliin...”. Isossa asunnossa juhlat tulisivat toki edullisemmaksi, koska kaiken voisi tehdä itse. Laru huomauttaa, että jos lapsi ei jostain syystä pääse juhliin, voi sopia, että hän tapaa sankaria ennen juhlia tai niiden jälkeen: – Voi toki onnitella ja ojentaa omatekoisen kortin tai antaa pienen lahjan ilman juhliakin. Taustalla voi olla epäluulo vaikkapa synttärisankarin perheen uskontoa tai taustaa kohtaan. Kurttilan mielestä kutsu pitää aina ottaa vastaan ja siihen pitää suhtautua kunnioittavasti. Vieraslahjoja myös ymmärrettiin: ”Kaverilahjaa ei pidä antaa, eikä sitä pitäisi odottaa. Laru kehottaakin vanhempia kuuntelemaan herkällä korvalla, miksei lapsi halua mennä jonkun tietyn kaverin juhliin. Lastenkutsuilla yleistyneitä vieraille annettavia pieniä lahjoja valtaosa piti turhina. ”Ei missään tapauksessa vieraslahjoja! Juhla on päivänsankarin, ja hän saa lahjat. Meidän tuttavapiirissämme ainoastaan yksi toinen perhe viettää kaverisynttäreitä perheen kotona. Myös mahdollinen tilavuokra ja rekvisiitta nielevät rahaa. Joskus vanhemmatkin voivat kieltää lastaan osallistumasta toverin kemuihin. Kaverille ojennettavan lahjan sopiva arvo oli valtaosan mielestä 10–15 euroa. Ala kaipaa kipeästi lisää yrittäjiä tarjoamaan lasten juhlia, nyt sitä tarjoaa vain muutama taho ja siksi hinnat ovat korkeita. Vanhempien pitäisi tarkkaan miettiä, ”Ajatus on TÄRKEIN” Lapsen Maailma kysyi Facebook-sivuillaan lukijoidensa näkemyksiä kavereille järjestettävistä syntymäpäivistä. Kutsuille menemättä jättäminen voi olla myös tapa kiusata. 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Päällekkäisyyksien sattuessa Kurttila ja Laru kehottavat pohtimaan juhliin osallistumista tapauskohtaisesti. Ei lahja, sen arvo tai hienot puitteet”, eräs vastaaja kiteytti. Pahimmillaan mukaan pyydetään maksullista ohjelmaa (satuhahmo, taikuri, kasvomaalaustaiteilija...). Raivostuttaa tämä kilpavarustelu ja että tämmöinenkin turha, eriarvoistava tapa on pitänyt tuoda Suomeen”. Suurin menoerä on tarjoilu. Toisaalta varaudun kuluerään jo kuukausia aikaisemmin. Muutama kertoi kaipaavansa perinteisiä kotona järjestettäviä juhlia: ”Toivoisin useampia kotona vietettyjä kaverisynttäreitä. Kyselyssä vastaajat saivat arvioida, miten paljon he käyttävät rahaa lapsensa kaverisynttäreiden järjestämiseen. Tyypillisimpiä olivat alle sadan ja 100–200 euron pirskeet. Häntä voisi rohkaista menemään, Kurttila opastaa. Harmi jos niistä on tulossa uusi normaali”
4 MITÄ LAHJAKSI. Syntymäpäiväjuhlien viettäminen kannattaakin tehdä helpoksi muille perheille, Kurttila neuvoo. Lapset voivat myös arvioida lahjoja pisteliäästi. – Synttärit ovat lapselle tärkeät. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 33. Lasten pitää oppia käsittämään rahan arvo. Jos vieraat kritisoivat lahjojen puutetta, voi aikuinen ottaa tästä kopin ja todeta, että kaikki juhlat ovat erilaisia ja hyvä näin, Laru sanoo. Toisaalta kotona pientä purtavaa tarjoileva voi järjestää juhlat muutamalla kympillä. Kurttilan mukaan myös vaikkapa itse tehty kortti tai luonnosta poimittu kukkakimppu on hyvä lahja. Me aikuiset olemme menneet kovin materialistiseen suuntaan, Kurttila näpäyttää. Hänelle voi selittää, että eri asiat maksavat, ja rahaa pitää riittää moneen asiaan. Saatetaanpa kemuihin tilata ulkopuolisia esiintyjiäkin. Yhdellä on yhdenlaiset juhlat ja toisella toisenlaiset, molemmat voivat olla yhtä hyvät ja arvokkaat: – Kannattaa käyttää mielikuvitusta. – Siinä on meille vanhemmillekin oppimisen paikka. – Lahjan arvo ei ole sen euromääräinen arvo. – Aika ja joskus jaksaminenkin ovat monissa perheissä tiukilla. Hän kehottaa juhlien järjestäjää miettimään myös, miten paljon kemut työllistävät muiden lasten vanhempia. Laru huomauttaa, että on vanhempien tehtävä painottaa lapsille, mikä on syntymäpäivillä olennaista. Tärkeämpää on kuitenkin se, että haluaa tulla juhlimaan kaveriaan. – Etenkin isompien lasten kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä juhlat maksavat. Kilpavarusteluun ei pidä mennä, Kurttila sanoo. 5 PALJONKO JUHLISTA SAA OLLA VAIVAA VIERAILLE. Kun arvostamme itse kaikkia saamiamme lahjoja, autamme lapsia samanlaiseen ajatteluun, Laru lisää. Lahjojen vertailusta syntymäpäivillä pitäisi päästä eroon. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän kyselyn mukaan köyhien perheiden lapset kuitenkin jättävät yllättävän usein menemättä syntymäpäiville, Kurttila sanoo. Juhlat voi pitää yhdessä samoihin aikoihin syntyneen kaverin kanssa. Me aikuiset näytämme lapsille mallia, kun saamme itse lahjoja. Voipa kestit pitää nyyttäreinäkin. Vaatimattoman paketin tuoneelle rinki voi tuntua kiusalliselta. Vanhempikin voi ajatella, että juhlissa kaiken pitää olla tiptop. Harmi, jos kalliista kutsuista on tulossa uusi normaali. Kannattaakin laskea mieluummin rimaa ja pysyä kohtuudessa. Kymmenen lapsen juhlat sisäleikkipuistossa voivat maksaa satoja euroja. mitä he tekevät, kun ulkopuolistavat lapsensa sosiaalisista tilanteista, Kurttila napauttaa. Kurttila nostaa tikun nokkaan erilaiset lahjaringit, joissa lapset ojentavat tuomisensa vuoron perään sankarille. Kaiken kivan tarjonnan keskellä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että tavanomaiset synttärit ovat hyvät juhlat myös. Yleensä paketeista paljastuu leluja, askartelutarvikkeita tai elokuvalippuja. Lapsikin tunnistaa vanhempien paineet, Kurttila sanoo. Kaikilla ei ole varaa satojen eurojen pirskeisiin. Pienen lapsen kanssa on turha puhua summista. Kalliita synttäreitä kärttävän lapsen kanssa voi Larun mukaan puhua suoraan rahasta. Lahjoilla on tarkoitus muistaa sankaria. Laru kehottaakin olemaan avarakatseinen juhlien järjestämisessä. Arki-iltana kello 17 matkojen takana sisähuvipuistossa järjestettävä juhla voi olla monille perheille mahdoton suoritus. – Kotiinviemiset eivät saa olla juhlan isoin asia. Perinteisten mehukestien rinnalla ovat yleistyneet juhlat esimerkiksi sisäleikkipuistoissa. 3 PALJONKO JUHLAT SAAVAT MAKSAA. – Rahan ei pitäisi olla kenellekään este osallistua kaverin juhliin. Paitsi lapset myös aikuiset voivat kasata syntymäpäiviin valtavasti odotuksia. Syntymäpäiväkulttuuri on muuttunut sitten 1980-luvun. Oleellista lapsille on kuitenkin se, että kaverit pääsevät kohtaamaan. Laru ja Kurttila eivät vieraslahjoja tuomitse, mutta kehottavat pohtimaan, miten niiden jako tehdään. Kurttila tähdentää, että aikuisen tehtävä on muistuttaa lapsia siitä, ettei ketään saa laittaa arvojärjestykseen synttäreiden hienouden perusteella, eivätkä juhlat ole keino hakea suosiota. On kovin ikävää, jos vanhemmat ajattelevat, että heillä ei ole joko varaa tai jaksamista järjestää juhlia. Vaarana on, että juhlajärjestelyt karkaavat käsistä. Joskus lapset saattavat vertailla synttäreitään. Viime vuosina syntymäpäivillä on yleistynyt tapa, jossa vieraatkin saavat juhlista mukaansa pienen lahjan. Synttärit voivat olla nyyttärit. Juhlien hintahaitari on venynyt kovin leveäksi. – On hienoa, jos voi tarjota lapsille jotain erityistä. Lapsille pitää myös teroittaa, ettei vieraslahja ole mikään automaatti. Miten olisi elämyslahja: lahjakortti kaverille yökylään viettämään leffailtaa. Jollekin hulppeat juhlat voivat olla keino hankkia kavereiden ihailua. Joillekin perheille muutaman kympinkin satsaus lapsen juhliin voi olla liikaa. Vieressä muut seuraavat jännittyneinä kääreiden avaamista
Suomi on varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa EU-maiden keskitason alapuolella. V arhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset ovat viime vuosina nousseet selkeästi esiin varhaiskasvatusta käsittelevissä tutkimuksissa. Selvityksessä nostetaan esiin myös mahdollisuus aloittaa maksuton esiopetus jo 5-vuotiaana, mikä saattaisi kasvattaa osallistumisastetta merkittävästi etenkin vähätuloisten perheiden keskuudessa. Osallistumisasteen kasvattamisen suhteen selvityksessä peräänkuulutetaan uudistuksia maksuja tukikäytänteisiin, esiopetuksen ulottamista nykyistä nuorempiin ikäluokkiin sekä asenneilmapiirin muokkaamista päivähoitoa suosivaksi. Tietoa päivähoidon positiivisista vaikutuksista olisi selvityksen mukaan tarjottava nykyistä kattavammin esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden palvelunohjauksessa. Selvityksessä korostetaan, että Suomessa yleinen tietoisuus varhaiskasvatuksen hyödyistä on heikkoa. HENRIK LAHTINEN | KUVA MOSTPHOTOS ENEMMÄN VALISTUSTA, VÄHEMMÄN MAKSUJA Kesäkuussa julkaistiin Opetusja kulttuuriministeriön tilaama Kirsti Karilan, Tuomas Kososen ja Satu Järvenkallaksen laatima selvitys Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta 2017–2030, jossa esitetään konkreettisia muutosehdotuksia. Varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta olisi lisättävä pienentämällä päivähoitomaksuja, kotihoidontukea ja hoitovapaata. Varhaiskasvatuksen roolia uudelleenarvioidaan parhaillaan kiihkeästi. Nykyinen hallitus on jo luvannut alentaa ainakin tiettyjen sosioekonomisten ryhmien päivähoitomaksuja, mutta muita keinoja osallistumisasteen kasvattamiseksi on alettu hahmotella vasta viime aikoina. Lukuisten asiantuntijoiden mukaan varhaiskasvatuksen hyödyt ulottuvat lasten välittömän elämänlaadun kohentumiseen, koulutustason nousuun, kansantaloudellisiin seikkoihin ja jopa yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Monet asiantuntijat haluaisivat lisätä kotimaisen varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta. Käytännössä Erolan mallissa maksuton varhaiskasvatusvelvollisuus voisi tarkoittaa 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Vallalla on käsitys, että kotiympäristö tarjoaa – etenkin pienille lapsille – otollisimmat kasvuolosuhteet. EROLA MENEE PIDEMMÄLLE Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola on pitkälti samoilla linjoilla edellä mainittujen ehdotusten suhteen. Erityisen kuumaksi keskustelunaiheeksi on noussut professori Jani Erolan ehdottama varhaiskasvatusvelvollisuus. Tarkkoja laskelmia tai arvioita niiden taloudellisista vaikutuksista on esitetty vielä varsin vähän. Mutta muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulumenestyksen yhteyttä tutkineen Erolan esitykset ovat kuitenkin rohkeampia: – Ehdotan siirtymistä varhaiskasvatusvelvollisuuteen, joka voisi koskea jo kolmevuotiaita. Kyse ei ole pelkästään rahasta. varhaiskasvatus OIKEUDESTA velvollisuudeksi
Tähän olisi myös valtakunnan tasolla syytä kiinnittää huomiota. Edellä mainitussa selvityksessä puolestaan korostetaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon kehittämistä, kouluttautumista ja kelpoisuusvaatimusten tarkennusta. Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan suuri ongelma on pienten lasten sijoittaminen suuriin ryhmiin, millä saattaa olla negatiivisia seurauksia. Hän oli paljon tyytyväisempi perhepäivähoitoon, jossa hänet pystyttiin huomiomaan aivan eri tavalla. Erolan mukaan etenkin pienten lasten kohdalla kasvatus tapahtuisi edelleen pitkälti leikin muodossa, mutta pedagogisilla tavoitteilla höystettynä. Varhaiskasvatusvelvollisuuden lanseeraaminen tarkoittaisi Erolan mukaan sitä, että objektiivisuuteen pyrkivälle tiedolle annettaisiin sille kuuluva arvo, ja valtiovalta antaisi kansalaisille selkeän viestin suhtautumisestaan varhaiskasvatuksen tärkeyteen. KAISU MUURONEN Kirjoittaja on Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija. Hänen mukaansa Suomessa on vastakkain päiväkotihoitoa puoltava tutkimustieto ja myyttiset uskomukset, joiden mukaan lastenhoito kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, etenkin äideille. Ajatukseen varhaiskasvatusvelvollisuudesta Sillanpää suhtautuu varovaisesti: – En ehkä lähtisi pakottamaan ainakaan alle 5-vuotiaita päiväkotiin. Muun koulutussektorin tapaan varhaiskasvatus on ollut lähinnä leikkausten kohteena. Sillanpää vaihtoi päiväkodin kunnallisesta yksityiseen liian suuren ryhmäkoon ja muiden lapsien ikien vuoksi. Erolan mukaan varhaiskasvatusvelvollisuudesta pitää puhua myös tasa-arvon viitekehyksessä: – Maksuttomuus ja pakollisuus vähentäisivät sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi maahanmuuttajien ja heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien vanhempien lapset jäisivät merkittävästi muista jälkeen jo päiväkoti-ikäisinä. Hän ymmärtää kuitenkin, että asia herättää tunteita: – Tässähän puututtaisiin vanhempien oikeuteen päättää lastensa hoidosta. Näin esimerkiksi 3-vuotiaan ryhmässä olisi viisi lasta. Myös asenteissa varhaiskasvatukseen on eroja: osassa kunnista varhaiskasvatus nähdään lapsen oppimispolun osana, toisissa keskiössä ovat vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseen liittyvät kysymykset. LAATU RATKAISEE Kaikki asiantuntijatkaan eivät usko varhaiskasvatusvelvollisuuden kaikkivoipaisuuteen. – Lapseni ei saanut tarpeeksi huomiota, kun siellä oli liikaa lapsia. Tänä syksynä nyt 3,5-vuotias Sillanpään tytär on aloittanut uudessa kielipainotteisessa päiväkodissa, jossa on pienet ryhmäkoot. pienimmille lapsille vain muutamaa tuntia ”päiväkotipakkoa” viikossa ja vanhemmille lapsille asteittain enemmän. Samalla kysymys siitä, minkä ikäisenä lapset tulisivat varhaiskasvatuksen piiriin, tuntuu kiinnostavan monia. KUULLAAN LAPSEN TARPEET V arhaiskasvatuksesta on puhuttu viime aikoina enemmän kuin moneen vuoteen. Ainahan jokin muu taho päättää, mikä on lapselle parasta. Tällainen ajatus ei varmasti ole kaikkien mieleen. Sillanpää ei osaa suoralta kädeltä sanoa parasta aloittamisikää: – Se riippuu niin paljon lapsesta ja päivähoidon muodosta. Onko se sitten vanhemmat vai yhteiskunta, on iso kysymys. Varhaiskasvatusvelvollisuus olisi aivan uudenlainen käsite, joka pitäisi määritellä esimerkiksi suhteessa perusopetuslakiin. Erolan mielestä käytännöt olisi hyvä tehdä mahdollisimman selkeiksi. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 35. Tutkimuksilla voidaan saada tärkeää yleistä tietoa, mutta eiköhän jokainen vanhempi tunne parhaiten oman lapsensa. – Voitaisiin aivan hyvin alkaa puhua myös oppivelvollisuusiän alentamisesta. Erolasta varhaiskasvatusvelvollisuudelle on runsaasti perusteita. Osallistumisasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta toivottavasti jatkossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota siihen, että varhaiskasvatus vastaisi kunkin lapsen tarpeita. Suuntaus on hyvä, mutta se herättää huolen kasvavasta alueellisesta eriarvoisuudesta. Jani Erola vakuuttaa ottaneensa huomioon myös sisällölliset tekijät: –Tutkimustenkin mukaan vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa positiivisia tuloksia. Varhaiskasvatusasetuksessa on kuitenkin jo nyt aika tiukat linjaukset laadun suhteen ja uskoisin, että velvollisuuden käyttöönoton myötä osaaminen kasvaisi ja valvonta lisääntyisi entisestään. Uutiset siitä, kuinka henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla tai kuinka ryhmät ovat vaihtuvia ja liian suuria suhteessa aikuisten määrään, eivät ole omiaan lisäämään vanhempien luottamusta – lapsista puhumattakaan. Valitettavasti myös hallituksen omat toimet ovat olleet ristiriitaisia. Myös hallitus on lähtenyt tukemaan maksutonta varhaiskasvatusta tarjoamalla kunnille mahdollisuutta osallistua 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Hänen mielestään sopivana ryhmäkokona voidaan pitää kahta lasta lisättynä lapsen ikään. Muutamat kunnat ovatkin jo ottaneet ensimmäisiä askeleita kohti maksutonta, osapäiväistä varhaiskasvatusta. ”EI PITÄISI HÄTIKÖIDÄ” Turkulaisen Laura Sillanpään tytär meni päiväkotiin 2,5-vuotiaana. Velvollisuudella puututtaisiin vanhempien oikeuteen päättää lastensa hoidosta. Jo nyt kunnat ovat tehneet hyvin erilaisia ratkaisuja, ja osallistumisaste vaihtelee alueellisesti jopa lähes 20 prosenttia. » Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta 2017–2030 – Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen on luettavissa PDFmuodossa verkossa. Ehdotusta ei suoralta kädeltä tyrmätä, mutta monien asiantuntijoiden mukaan huomiota tulisi kiinnittää enemmän kunkin ikäryhmän erityisiin tarpeisiin ja päivähoidon laatutekijöihin
”Ei saa seistä keinussa!” ”Ei saa nousta liukumäkeä ylös!” – Miten niin ei saa. Päiväkodissa olisi hyvä muistaa, että kankeasta motoriikasta saattaa syntyä sosiaalisia vaikeuksia. Useimmissa päiväkodeissa ei saa juosta sisällä. kysyy kouluttaja Jenni Aikio salilliselta lastenhoitajia, lastentarhanopettajia ja avustajia. Usein juuri aikuisten, myös vanhempien, rajoitukset voivat vähentää sitä harjoittelumäärää, jonka lapsi tarvitsisi tullakseen varmaksi liikkujaksi, Aikio sanoo. Pääsemme seuraamaan sen toimintaa lahtelaisessa Asemantaustan päiväkodissa. – Voisiko johonkin rajata baanan, jolla lapset saisivat juosta. Aikio haastaa tämänkin säännön. KAISA PASTILA I | KUVA JUHA TANHUA M onet järjestöt tukevat kasvatuksen ammattilaisia. Olisi tärkeää, että sitä saisi toteuttaa myös sisällä. Syrjäytymisvaarassa ovat myös ne lapset, jotka ovat epävarmoja liikkujia. CP-liiton Innostun liikkumaan -hanke auttaa koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa lasten motoriikan haasteissa. varhaiskasvatus Miksei keinussa SAISI SEISTÄ. Päiväkodin arkea voi ja on syytä muokata siten, että liikkumiselle annetaan lisää tilaa. 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Juokseminen on heille luontevaa liikkumista. – Jotta lapsi saa toteuttaa luontaista liikkumistaan, hänen pitää saada kokeilla uusia asioita
– Nekin aikuiset, jotka pitävät motoriikan harjoittelua vain liikuntajuttuna, lähtevät mukaan lasten tukemiseen, kun heille selviää, että liikkumisen taidot linkittyvät koulussa myöhemmin tarvittaviin taitoihin, Aikio vinkkaa. Skillilataamo avattiin alaja yläkouluikäisille vuonna 2015. » www.skillilataamo.fi vältellä törmäilevää koheltajaa. Apua akateemisiin taitoihin Paitsi sosiaalisiin taitoihin ja itsetuntoon, motorisilla valmiuksilla on vaikutusta myös akateemisten taitojen oppimiseen. Lapsi saattaa eristää itsensä muista, koska hän on epävarma omista taidoistaan liikkujana eikä uskalla siksi mennä mukaan vaikkapa hippaan tai polttopalloon. Pääseekö hän hitaammin liikkeelle kuin muu Epävarma eristäytyy Lahtelainen lastenhoitaja Hannele Ojaranta tuli paikalle hakemaan vinkkejä integroituun erityisryhmäänsä. Muut lapset saattavat ”On tärkeää houkutella liikkumaan nekin lapset, jotka eivät koe liikuntaa omaksi jutukseen”, Innostun liikkumaan -kouluttaja Jenni Aikio muistutti lahtelaisille varhaiskasvattajille. Motorista harjaantumista tarvitaan, koska se auttaisi erityislapsia pääsemään helpommin mukaan leikkeihin. Kouluttaja Jenni Aikio vahvistaa, että motoriikan kankeudesta voi tulla sosiaalisia vaikeuksia. Viime syksynä avattiin uusi osio päiväkoti-ikäisille. KOKO PERHE LIIKKEELLE Skillilataamo on maksuton verkkopalvelu, joka tarjoaa innostavan ja monipuolisen tehtäväkortiston liikunnan lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoitteluun. Onnistuuko esimerkiksi myslipatukan avaaminen. Koska varhainen puuttuminen on tehokasta, kouluttaja rohkaisee havainnoimaan lapsia päiväkodissa ja kotioloissa: Kompasteleeko ja törmäileekö lapsi erikoisen usein. Saako lapsi napit kiinni. Saako hän auki rasiat ja pakkaukset. Lapsilla, joilla on haasteita motoriikan kanssa, on kolme kertaa keskivertoa enemmän vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa koulun alettua. Harjoitteissa huomioidaan erityisesti lapset, joilla on motoriikan oppimisvaikeuksia tai lievempiä motoriikan haasteita. Usein he korvaavat omat taitonsa vauhdilla. – Kiinnittäkää ryhmässänne huomiota myös niin sanottuihin helppoihin lapsiin, niihin, jotka tekevät pihalla mielellään kakkuja ja leikkivät sisälläkin paikallaan. Syrjäytymisvaarassa ovat myös ne lapset, jotka ovat epävarmoja liikkujia. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 37 ››. – Meidän autistiset ja ADHD-lapset ovat nopeita liikkumaan, mutta miten saisin houkuteltua heidät myös hitaaseen liikkumiseen, esimerkiksi tasapainon harjoitteluun
38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. – Oikea vastaus on neljä, paljastaa Koulutus elämään -opettaja, yhteisöpedagogi Riina Haapakoski. ryhmä, esimerkiksi ruokailuun siirryttäessä. – Lähestymistapa toimii. Esimerkiksi jos lapsi ei hallitse vielä vetoketjuja, hänelle laitetaan alku valmiiksi, minkä jälkeen hän saa itse vetää vetoketjun kiinni. – Muistakaa kertoa vanhemmille joka päivä, miten olette päiväkotipäivän aikana liikkuneet. Usein sitä ennakoi alakanttiin lasten taitavuuden ja oman kyvyn olla varovaisia. Lasta tulisi rohkaista harjoittelemaan vaikeita asioita. – Mitä! Niinkö vähän. Etukannen kuvasta lapsi ymmärtää, mitä pitää tehdä. Toisella puolella neuvotaan, miten aikuinen voi havainnoida toimintaa ja kiinnittää huomiota taidon ydinkohtiin. lapset yllättyvät. Esimerkiksi tänään kuudesluokkalaisille on puhuttu tupakasta, alkoholista ja huumeista valinnanvapauden kautta: Jokainen voi itse valita asioita elämässään. Haapakoski tapaa vuosittain tuhansia oppilaita eri puolilla Suomea. Antamalla positiivista palautetta rohkaisemme oppilaita mukaan keskusteluun. Nämä kaikki voivat viitata motorisiin haasteisiin. Virkistävää vaihtelua Koulutus Elämään Säätiö vie hyvinvointioppia ja terveyskasvatusta kouluihin ja päiväkoteihin. Entä vältteleekö lapsi palloja. Skillikortit käyttöön Jenni Aikio esittelee Innostun liikkumaan -hankkeen kehittämät Skillikortit, jotka tarjoavat matalan kynnyksen ideoita lasten motoristen taitojen harjoittamiseen. Voi aistia sen, ettei täällä kukaan ryppyotsaisena ole, Lahti sanoo. Kysymysten avulla lasta voidaan ohjata oivaltamisen kautta. TOIMINNALLISUUDESTA PLUSSAA Luokanopettaja Terhi Lahden luokka osallistuu toista kertaa Koulutus elämään -opetukseen. – Kaikki taidot on mahdollista pilkkoa osiin. KAISA PASTILA » Haluaisitko tällaista opetusta omaan kouluusi tai päiväkotiisi. Päiväkodin pihasäännöt kannattaa myös miettiä uusiksi ja tunnistaa turhat rajoitukset ja säännöt. Ihanan arkisia vinkkejä, lastenhoitaja Anne Halmekivi kommentoi. Joku toinen kertoo, miten nelivuotiaat olivat yllättäneet hoitajansa taidoillaan isojen kiipeilytelineellä: – Ja aina joku aikuinen kieltää metsäretkellä puihin kiipeämisen, vaikka se juuri tekisi lapsille hyvää. Jos joku ei tykkää palloista, häntä voi houkutella heittelyyn esimerkiksi ottamalla ”palloiksi” pehmolelut tai hernepussit. Helsinkiläisen Itäkeskuksen peruskoulun oppilaat arvailevat: – 20 prosenttia. Houkuttele kaikki mukaan! Motoriikkahaasteiden taustalla on useimmiten hyvin yksinkertainen syy: lasta ei ole liikutettu riittävästi. Hyppy ei saisi mennä laukaksi, kouluttaja sanoo. Kurssille osallistuvalla varhaiskasvatuksen erityisopettaja Milla Hokkasella on tästä kokemusta. Lapsi autetaan alkuun, mutta hän saa viimeistellä tehtävän, jolloin hän kokee onnistuneensa. – Oli hyvä muistutus, että kaikki rakentuu liikunnan päälle. – Vaikuttaa hyvältä työkalulta. Esimerkiksi tasapainoa voi harjoitella kierintäkortin avulla. – Lähdemme siitä ajatuksesta, että oppilaat ohjaavat keskustelua. Opetuksessa käytetään paljon liikkumista – tänään on vedetty jo yksi aivojumppa – ja apuna ovat myös tabletit. – 15 prosenttia. – Mitä enemmän käytätte kortteja, sitä paremmin ne avautuvat teille, kouluttaja lupaa. » CP-liiton Innostun liikkumaan -hanke oli osa STEAn rahoittamaa ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. K uudesluokkalaisten ensimmäisenä tehtävänä Koulutus elämään -oppitunnilla on arvata, kuinka moni 12-vuotias on kokeillut tupakkaa. Koulutus Elämään Säätiöllä on reilu sata yhteistyökoulua ja -päiväkotia, joilla se kolmen opettajan voimin tekee ehkäisevää päihdetyötä ja terveyskasvatusta. – Olisi tärkeää houkutella mukaan nekin lapset, jotka eivät koe liikuntaa omaksi jutukseen. Edellisen kerran luokka tapasi säätiön opettajan viidennellä luokalla. Koska lapsi oppii luonnollisimmin leikkiessään, monet Skillilataamon harjoitukset ovat leikinomaisia. Haluamme puhua lapsille ja nuorille itselle tärkeistä asioista. Lahti kiittelee myös oppituntien toiminnallisuutta. – Päiväkodissa, jossa työskentelin aikaisemmin, lähdettiin purkamaan pihasääntöjä ja huomattiin, että sellaisia asioita ei tapahtunutkaan, joita oli alkujaan hieman pelätty. Hyvää on myös se, että vaikeaa aihetta lähestytään positiivisuuden kautta. – Olen kokenut oppitunnit virkistävinä mutta myös lapsille tarpeellisina. – Viskaritai eskari-ikäisen pitäisi osata hyppiä jo tasajalkaa. Lue lisää os: www.koulutuselamaan.fi Oppilaat ohjaavat keskustelua. Kortit toimivat monen ikäisillä ulkona ja sisällä. Pitäkää liikkumista esillä! Aikio rohkaisee. – Kunpa vanhemmatkin ymmärtäisivät sen tärkeyden, joku ryhmästä sanoo. Välineiksi ei tarvitse mitään ihmeellistä, päiväkodin tavarat riittävät. Oppilaat tulevat tänne mielellään, ja tunnilla on freesi ja rento fiilis. Lastentarhanopettaja Leena Valmelalle jäi koulutuksesta mieleen ennen kaikkea liikkumisen tärkeys. Myös tasahyppy on hyvä mittari lapsen kehityksen arviointiin. Kurssilaiset saavat mukaansa korttikansiot, ja lisää kortteja voi printata ilmaiseksi netistä
Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 72 e Kestotilaus (6 kk) 47 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 83 e Määräaikainen (6 kk) 56 e Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. TUTUSTU Lapsen Maailman blogeihin palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksest a bisnestä. Liput: 09 86208200, ungateatern.fi, lippu.fi Emilian pesue – valokuvablogi lapsiperheen elämästä Birminghamissa Lapselliset miehet – blogissa otetaan haltuun isäpuhetta ja sanoitetaan miesten vanhemmuutta One glass of milk, please – lapsiperheen pieniä ja suuria hetkiä Suomessa ja Kaliforniassa Kiikkuva kirjapylly – lastenkirjallisuusblogi täynnä toimintaa Kun silmät katsoo ohi – Elämää autistisen lapsen arkipäivässä Ja monia muita! Löydät blogit osoitteesta: lapsenmaailma.fi/blogit. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensu ojelun Keskuslii ton toiminta an! Jakob Wegelius MERTEN GORILLA Suomenkielinen kantaesitys 8.2.2018. LASTENSU OJELUN KESKUSLIIT ON KUUKAUSIJ ULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUKA USIJU LKAISU • 11 • 2017 Erityisla psen vanhem mat parisuh dekurss illa Norsutk in tarvitse vat mumm oa Opettele erottam aan vihreät ja punaise t ajatukse t! Raskau spahoinv ointi vei sairaala an Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2017 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2017 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Esityksiä 8.2.-27.4.2018
Noora saa halauksen mummiltaan. Ilomantsista kotoisin oleva Jani ja uimaharjulainen Henna kohtasivat vuonna 1999 Ilomantsin Sikaja olutjuhlilla ja varsin pian oli selvää, että elämänkumppani oli löytynyt. Myös tukiverkosto kummeineen ja mummeineen on lähellä. TEKSTI JA KUVAT TIINA VARPIOLA perhe-elämää 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Esikoista saatiin odotella useampi vuosi, eivätkä muutkaan tyttäret tulleet perheeseen itsestäänselvyytenä. Nyt hän kantaa ikuisesti ihollaan jälkiä myös Noorasta, 6, Roosa-Maijasta, 4, ja Pipsasta, 1. Eipä osannut Jani Eronen, 38, aavistaa, kun antoi tatuoida esikoistyttäriensä Sannin, 10, ja Meten, 8, nimet ja kädenjäljet käsivarteensa, että kymmenen vuoden kuluttua molemmat kädet olisivat tatuointien peitossa. Perheen laajentuessa myös perheen omakotitaloa on laajennettu ja auto on vaihtunut seitsenpaikkaiseen. Diivoja ja draamaprinsessoja on tästä perheestä silti turha hakea. Tupa täynnä TYTTÖJÄ Erosten perhe on tehty äidistä, isästä ja viidestä tyttärestä. Perheen äidin, Henna Erosen, 39, vasenta pohjetta koristavat tyttärien pienet jalanjäljet. L apsiluku on nyt täynnä. Mette ja Noora esittävät tanssin irronneiden ruusunlehtien innoittamana. Lehmo on tuntunut hyvältä paikalta asua, koska naapuriapu ja palvelut toimivat. Kontiolahden kunta ja seurakunta tarjoavat kerhopalveluita, joihin Erosten lapset osallistuvat joka arkipäivä. Mutkatonta kotiäitiyttä Erosten perhe on asunut vuodesta 2008 Kontiolahden Lehmossa. Isovanhemmat Toini ja Kauko Räty ovat odotettuja syntymäpäivävieraita. Hennan ja Janin vanhemmat ovat aina olleet tiivisti mukana lastenlastensa elämässä ja korvaamattomana apuna arjessa. Lapset olivat tervetulleita, mutta kummallakaan ei ollut sen suurempia haaveita suuren lapsikatraan varalle
Roosa-Maijasta ja muista tyttäristä on luonnollista pyytää apua myös Janiisältä. Isä on tottunut prinsessamekkojen ja sukkahousujen pukija. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 41 ››
Henna kuvailee perheen arjen soljuvan omalla painollaan, rennosti ja rakastaen. Eroset ovat saaneet kuulla vihjailuja pojan pyöräyttämisestä, mutta ne kuitataan huumorilla. Tuumailijasta villivarsaan Erosten tytärten luonteet eroavat melkoisesti toisistaan. Jani työskentelee työnjohtajana rakennusalalla ja pystyy joustamaan töissään, jos kotona tarvitaan apua. Kaikesta ei voi ottaa paineita Kaaos on kaukana Erosten elämästä, sen aistii jo ovelta. Joka asiasta ei jaksa ottaa paineita. On hieman outoa, että kun hoidat toisten lapsia, sinulle kertyy eläkettä, mutta jos hoidat omiasi, sitä ei kerry, Jani Eronen ihmettelee. ” Joka asiasta ei jaksa ottaa paineita. Teini-ikää lähestyvä Sanni on ujonpuoleinen luova persoona, Mette puolestaan rauhallinen ja kekseliäs luonnonlapsi. Elämä on tarpeeksi sosiaalista muutenkin, ja kotona olo tuntuu luonnolliselta, kun lapsia on paljon. Koulutukseltaan hän on puutarhuri, mutta kaipuuta työelämään ei ole. Ja kumpikin osaa antaa tilaa toisilleen, Henna myötäilee. Aikaa ei mene joutavaan säätämiseen, kun perusarki noudattaa tuttua hioutunutta kaavaa, Jani kertoo. Kun Jani saa aikaa itselleen, hän suuntaa pilkille tai autotalliin puntteja nostelemaan. Hennan mieltä lämmittää erityisesti lasten koulumenestys ja urheilukilpailuissa onnistuminen. Omaa vuoroaan joutuu odottamaan. Kuin vahvistaakseen äitinsä sanoja pienin matkii syöttötuolissaan tunnettua Putous-hahmoa ja iskee silmää: – Avink, avink! Helmihetkiä Parasta isyydessä ovat Janin mielestä kahdenkeskiset isä–tytär-hetket, jolloin tytöt nauttivat silminnähden jakamattomasta huomiosta. Eikä turhasta valiteta. – Meillä on samanhenkiset kasvatusperiaatteet ja keskusteluyhteys, eikä mistään asiasta ole juuri tarvinnut vääntää. Lapsiluku on nyt täynnä. Ihanaa on myös illalla, kun päivä on saatu päätökseen ja tyttäret sänkyyn iltayhdeksään mennessä. Murtuneet nenät, kipsatut jalat ja piloille piirrellyt mekot kuuluvat asiaan. Vanhemmista onkin hienoa seurata, millaisia persoonia tyttäristä kasvaa ja millaisista jutuista kukin kasvaessaan kiinnostuu. Erityisen onnelliseksi Jani tuntee itsensä myös silloin, kun saa katsella tytärtensä onnesta hehkuvia kasvoja syntymäpäivinä tai kun tytöt käpertyvät kainaloon viikonloppuaamuisin. Yksi asia on kuitenkin varmaa: tyttärien varttuessa Erosilla nähdään varmasti myös poikia. Jani tunnustaa, että vaikka sylissä tulee nykyisin pomputeltua enemmän tyttöjä kuin Hennaa, on parisuhde vain lujittunut lasten myötä. Yhteisenä piirteenä on reippaus ja sosiaalisuus: toisiin ihmisiin on helppo tutustua, eikä kukaan taatusti jää ulkopuolelle. – Otan vastaan sen, mitä tulee. Lenkkeily ja juokseminen tarjoavat neulomisen lisäksi hyviä hengähdystaukoja. Kahden kesken Henna ja Jani menevät mielellään pelaamaan frisbeegolfia, syömään tai konserttiin. JANI 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Toki tytötkin keksivät koiruuksia, järjestävät yllätyksiä ja osaavat tapella keskenään. Kuopustaan Pipsaa äiti kuvailee villiksi hymytytöksi, jonka käsittelyssä isommat saavat kyytiä. Silloin voi istahtaa kaksin sohvalle katsomaan jotain jännityssarjaa. Taloudellisestikin kotiäitiys on mahdollista, vaikka suurperheen ruokalasku kipuaa helposti 1 200 euroon kuussa. Omaa ja parisuhdeaikaa Janin tultua töistä kotiin Henna saa aina halutessaan omaa aikaa. Mutta oli oma valintani hankkia monta lasta, ja silloin en voi valittaa ympäri kyliä, että onpa rankkaa, kun en ole saanut nukuttua. Naapuri on siunaillut, ettei haluaisi olla viiden teinin äiti. Suurperheessä lapset ovat tottuneet siihen, ettei kaikki tapahdu hetkessä. – Hennan kotiäitiys on paras järjestely meidän tytöille. Valtio voisi tukea kotihoitoa enemmän. Isä on jo varautunut hätistelemään innokkaimpia tarjokkaita. Lentääpä joskus kännykkäkin ilmojen halki. Pääsivätpä he kaksistaan Kanariallekin kolme vuotta sitten. Henna Eronen on ollut kotiäitinä esikoisensa syntymästä. Viisikon kipakin ja jästipäisin on Roosa-Maija, vaikka aurinkoinen tyttö onkin. Vanhemmat kertovat, että heidän auktoriteettinsa puree, eikä asioista yleensä tarvitse jankuttaa. Tyttäret myös turvautuvat tasapuolisesti molempiin vanhempiinsa, mikä helpottaa arjen sujumista. Noora on iloinen tuumailija, joka rakastaa luonnon ja ötököiden tutkimista. HENNA ” On hieman outoa, että kun hoidat toisten lapsia, sinulle kertyy eläkettä, mutta jos hoidat omiasi, sitä ei kerry. – Arki on hyvin rutinoitunutta ja nimenomaan hyvässä mielessä
Sanni (vas.), Janin sylissä Noora, takana Roosa-Maija ja Mette, Hennan sylissä Pipsa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 43
nuori yrittäjä 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. JÄRVIRUOKO taipuu tienestiksi Jesse Kukkola oli rakentamassa Kettumäen kansanpuiston harvinaista jättiläiskotaa
– Mutta oli siistiä, kun sai rahaa. Savityöhön Jesseä opetti savimestari Robert Holmberg. Kun luokka pinkoo liikuntatunneilla lenkillä Kettumäellä, Jesse voi ohimennen kehaista kavereille: ”Olen ollut tekemässä tuon kodan kattoa”. Jesse oli mukana koko kesän tekemässä sitä ruokokattomestari Tarmo Ahosen ohjauksessa. Hän on ollut äitinsä mukana perinnerakentajien kokoontumisissa ja käynyt tutustumassa Humppilassa pölkkysavitekniikalla valmistettuun, kiehtovaan viikinkisaunaan. Kettumäen kodan rakentaminen jatkui pitkälle syksyyn, joten Jesse pakersi yhtä aikaa koulussa ja töissä. Toisaalta, mistäpä tulevaisuuttaan vielä tietää. Jesse ja Tanja ovat perustajäseniä Kestävästi luonnosta -osuuskunnassa, johon kuuluu useita käsityöläisiä ja järviruoko-osaajia. – Hyvin voisin kuvitella itsekin asuvani joskus ruokosavitalossa. Sain erittäin hyvän tatsin katon tekemiseen, Jesse kertoo. – Koosta riippuen yhden ruokomaton tekemiseen kuluu aikaa tunnista pariin tuntiin. Nyt hän odottaa pakkasia ja jäiden tuloa päästäkseen Iitin Urajärvelle, jossa on tiedossa järviruo’on niittotalkoot. Ruokorakennusprojektit ovat olleet tuottoisia, sillä Jesse kertoo tienanneensa niistä normaalia rakennusalan palkkaa. Tein parkkipaikalle saviruokoaitaa, mutta saven ja ruo’on yhdistelmästä voi tehdä talojakin. Ruokomattoa sidotaan telineessä loimeen sidontalangoilla. Pörheä sänkikatto kurottaa mäen laelta kohti taivasta kuin piilosta pongahtaneen metsänpeikon muhkea päälaki. Taitoihin häntä ovat vihkineet kokeneet ruokoja savimestarit. Kuusankosken Naukion yhtenäiskoulun yhdeksättä luokkaa käyvä Jesse harkitsee jatkossa suorittavansa kaksoistutkinnon eli yhtä aikaa lukion ja joko sähkötai talonrakennusalan ammattiopinnot. Jesse Kukkolaa kiehtovat luonnonmukaiset käsityöja rakennustavat. Jesse nauttii luovasta tekemisestä, ja mikä parasta: kädenjäljet säilyvät näkyvissä pitkään! Esimerkiksi kotikulmilla Kuusankosken Kettumäellä Jessen tekemät ruokotyöt tulevat palvelemaan ihmisiä yli puoli vuosisataa. Vanhempien lisäksi Jessen perheeseen kuuluvat Juuso, 12, ja Maisa, 9, joista jälkimmäinen on ollut jo äidin ja Jessen mukana ruokotyömailla. – Hän osaa opettaa hyvin ja opin häneltä tosi paljon. – Homma lähtee ihan perusjutusta eli saven sekoittamisesta. Hänen alkuperäinen innoittajansa käsitöihin löytyy kuitenkin kotoa: hänen äitinsä Tanja Kukkola on ruokoon syvästi perehtynyt artesaani-insinööri. Loppusyksyllä Jesse valmisti hauskoja, ruokokattoisia hyönteishotelleja joulumyyjäisiin. Kesärahaa on edelleen jäljellä. Saviruoko on pätevää materiaalia paloneristävyytensä takia. Hän oli mukana valmistamassa puistoon myös kanakopin ja huussin kattoja. Osuuskunta on Jessestä mainio tapa työskennellä ja tienata: – Sen kautta saa töitä ja voi samalla oppia yrittäjyyttä turvallisesti. Hän on tehnyt ruo’osta muun muassa kattoja, aitoja, mattoja, eläinsuojia ja hyönteishotelleja. Mönkijällä niittotalkoisiin Jesse on oppinut ruokokaton tekoa sikseen paljon, että uskoo pystyvänsä valmistamaan sellaisen jo omin neuvoin. Jesse on kiinnostunut laajentamaan tietämystään alasta. Sillä voisi kuljettaa jäällä ruokoa ja ajella muutenkin, hän suunnittelee. – Mutta kyllä kouluakin on kiva käydä, kun siellä on kavereita. Jesse punnitsee, että ruokohommissa työskentely on kenties mielekkäämpää kuin koulussa istuminen. Ruoko on mukavaa käsitellä ja luonnonmukaista. – Kun olin pieni, ja äiti opiskeli artesaanikoulussa, tein hänen kanssaan usein koruja ja olin hänen mukanaan kuvataideja savikursseilla, Jesse muistelee. Saattaapa hän opiskella vaikka palomieheksi, jossa ammatissa saisi auttaa ihmisiä tai lentäjäksi tai ...perinnerakentajaksi. SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ ” Ruoko on mukavaa käsitellä ja luonnonmukaista. Osuuskunnasta yrittäjätaitoja Jesse on etuoikeutettu päästessään harvinaisten taitajien oppipojaksi. Jesse arvelee, että luonnonmukaiset rakennusmateriaalit siirtyvät vähitellen historiasta nykyaikaan ja tulevaisuuteenkin. J esse Kukkola, 15, on ennakkoluuloton, luontoa ja perinteitä kunnioittava kättentaitaja. Kettumäen kansanpuisto, entinen työväen asuntomuseoalue, herätettiin henkiin kansalaisvoimin. – Harjakaton pystyisin varmaan jo tekemään. Suomen suurin, 50-neliöinen, ruokokattoinen kota on nähtävyys. – Olen miettinyt, että voisin ostaa mönkkärin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 45. Työ on helpompaa ja nopeampaa kuin perinteisen räsymaton kutominen. Meillä on rantatontti, jolle on tarkoitus rakentaa laavu – miksen voisi tehdä siihen ruokokattoa. Suomalainen järviruoko taipuu ketterästi hänen hyppysissään, ja siitä on tullut hänelle mukava, tuottoisa tienesti. Lisäksi hän pääsi opettelemaan kiinnostavaa perinnetyötapaa, saven ja ruo’on yhdistämistä. Sinne on parissa vuodessa kehkeytynyt järviruokorakentamisen ulkoilmalaboratorio, jossa alan taitajat käyvät opettamassa perinnetekniikoita. Sidottuja mattoja Jesse valmistaa myös ruokomattoja, joita hän myy vaikkapa kanikoppien eristeiksi tai parvekeja terassimatoiksi
Kilpailu oli tuttu tyttöjen äidille Minna Koljoselle. Usein kisaan lähdetään koulun kautta, mutta Holkon siskokset osallistuivat ihan itsekseen. HEIDI HORILA | KUVAT PASI LEINO palkitut 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Kuvataidekilpailua järjestää seitsemän EU:n jäsenmaata, ja Suomi on osallistunut perinteikkääseen kilpailuun jo 41 kertaa. Hilma, 7, ja Kaisla, 9, osallistuivat jo viime vuonna Op Ryhmän, koulujen ja kuvataideopettajien järjestämään kansainväliseen kuvataidekilpailuun Internationaler Jugendwettbewerb. Tänä vuonna voitto tuli toistamiseen, ja isosiskokin oli voitokas 9–11-vuotiaiden sarjassa. Ei haittaa, jos tulee sotkua Hilma ja Kaisla ovat piirtäneet niin kauan kuin kynä on pysynyt kädes” Ei me osattu odottaa palkintoa ” Kansainvälisessä kuvataidekilpailussa menestyneet siskokset Hilma ja Kaisla Holkko uppoutuvat tarinoiden maailmaan piirtäen ja maalaten. Ei me osattu odottaa sitä, siskokset kertovat. – Tuntui hassulta ja oudolta. P araisten kunnassa asuvien Hilma ja Kaisla Holkon vaaleanvihreä puinen kotitalo seisoo rinteessä omenapuiden katveessa. Alueja maakohtaisista voittajista valitaan lopulta kansainväliseen loppukilpailuun parhaat, joista kolme ensimmäistä palkitaan omissa sarjoissaan. Pihalla tervehtii siskosten pikkuveli Hiski, 5. – Olen joskus lapsena itsekin osallistunut kilpailuun ja taisin sijoittuakin valtakunnallisella tasolla ihan hyvin, nykyään kuvataiteen lehtorina yläkoulussa toimiva Minna paljastaa. Hilma voitti 6–8-vuotiaiden sarjan
– Jotkut ovat tiedustelleet kopioita töistä, mutta emme ole sellaisia teettäneet, Minna sanoo. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 47. Hiskillä on kova aikomus jatkaa kuvataiteilua isosiskojensa vanavedessä. – Ensi vuonna minäkin osallistun kilpailuun, kun olen kuusi! Maailman suurimpaan kuvataidekilpailuun osallistui 700 000 piirustusta. – Aina voi ottaa piirustusja maalaustarvikkeet esiin. Mielipaikka on avaran keittiön pöytä, johon mahtuu levittämään kaikenlaiset kynät, paperit, tussit ja liidut. Piirustuksia ja maalauksia syntyykin sellaisella tahdilla, etteivät kaikki mahdu talteenkaan. – Ja leikkimökin katolla! hihkaisee Hilma. – Eikä haittaa yhtään, jos tulee vähän sotkua, jatkaa lasten isä Pertti Holkko, opettaja hänkin. Mahdollisuus tehdä ruokkii myös mielikuvitusta ja tekemisen tapoja, kertoo Minna. Olohuoneen seinällä on myös kehystettynä tummasävyinen Hilman maalaus Monni esittää mummoa. Toinen tytöistä on ihonväriltään tummempi. ”Nekin ovat hyvät ystävykset”, Hilma kertoo. Myös puutarhassa on mukava istuskella, maalata ja piirtää. Työ on tehty piirtämällä lyijykynällä ja liiduilla sekä grafiikkaa käyttämällä. – Pekka Töpöhäntä on paras! Tämä näkyy myös Hilman tussilla kuvittamassa t-paidassa. Harrastukset henkireikä Usein teokset syntyvät yhdeltä istumalta, mutta kilpailutöitä työstettiin pidempään ja useampaan otteeseen. Pikkuvelikin tähtää kisaan Jatkuvan kotinäyttelyn lisäksi naapurikunta Kaarinan teatterilla ja Paraisten Osuuspankissa on myös ollut tyttöjen töitä esillä, mutta vielä yhtään työtä ei ole raaskittu myydä. – Tykkään eniten piirtää lyijykynällä eläimiä, kertoo Kaisla. Tämän vuoden teema oli Ystävyys on värikästä: piti kuvata yhdessäolon riemua ja yhdessä tekemisen rikkautta. Perheen sallivassa ja leppoisassa ilmapiirissä voi kokeilla monenlaisia kuvataiteen tekniikoita ja tapoja, ja Minnalla on ammattinsakin puolesta tietoa ja taitoa eri tekniikoiden käytöstä. Hilma on kova kissafani ja joskus unistakin saattaa nousta aiheita piirroksiin. Aiheet tyttöjen töissä kumpuilevat laidasta laitaan, mutta suosikkeja taitavat olla eläimet. ”Kaikenlaiset ihmiset voivat olla kavereita keskenään”, toteaa Kaisla. Toinen tytöistä muistuttaa silmälasipäistä Peppi Pitkätossua, ja Peppi onkin Kaislan suosikkihahmoja. Työssä Hiski, Hilma ja Hilman paras ystävä Anni ovat uimassa. Alun perin Kaisla piirsi tytöt ylösalaisin, mutta päätti kääntää kuvan lopulta toisinpäin, koska se näytti mukavammalta. Lapset eivät näytä ottavan paineita harrastuksista tai kuvataidekilpailuun osallistumisesta. Lastenkirjoista ja tarinoista nousee myös ideoita. Etupuolella koreilee tuttuja hahmoja Pekka Töpöhännästä ja toiselta puolelta löytyy kavalkadi omia pehmoleluja. Hilma käy myös telinevoimistelussa ja kuvataidekoulussa, Kaisla on todella innostunut viulunsoitosta. sä. – Enkä halua antaa omia töitäni pois, vielä ainakaan, Kaisla toteaa. Aarretta etsimässä on toteutettu liiduilla piirtäen ja kollaasimaisesti hahmoja kuvaan erikseen liimaten. Olohuoneessa seisovatkin vanha piano, ukulele, viulukotelo ja nuottiteline, jossa Kaislan soittoläksyt odottelevat. – Niin kauan kuin into lähtee lapsista itsestään, sen kuin tekevät, kannustaa Minna. Hyppy pilviin -työssä kaksi tyttöä hyppivät pilvissä. – Hilmalle piirtäminen on henkireikä ja Kaislalle soittaminen, vanhemmat toteavat. Myös sammakko on mukana, ja kalat uivat käsi kädessä. Hilma osallistui kisaan Aarretta etsimässä -työllä, ja Kaislan työn nimi oli Hyppy pilviin. Annilla on simpukka kädessä ja Hiski pitää nenästä kiinni, ettei sinne mene vettä. – Haluaisin ehkä kirjojen kuvittajaksi, paljastaa Hilma. – Ei tarvitse lähteä Turkuun asti, iloitsee Pertti lähtiessään viemään Hiskiä kitaratunnille. Vanhemmat uskovat, että kilpailut voivat olla hyväksi ja innostaa tekemään, jos ne eivät aiheuta pienissä koululaisissa turhaa stressiä. Siskoksilla on liuta muitakin harrastuksia, kuten soittotunnit. Joka huoneessa näkyy tyttöjen teoksia kehystettyinä. Ylipäätään aktiivisesti harrastavalle perheelle Parainen on hyvä paikka asua, harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset
Johannan järjestöelämä alkaa koirakerhosta. Raskaus oli vaikea, ja poika joutui synnytyksen jälkeen teho-osastolle. Ihmettelin vaan, mitä noi puhuu, kun eihän meidän lapsi mitään käsiä ollut löytänyt. Johannan poika halvaantui leikkauksessa, jossa tapahtui hoitovirhe. – Muistan aina ensimmäisen perhevalmennusryhmän, jossa kerrottiin, millainen meidän synnytys on ollut. Hän pitää kaupunginosaansa mukavana ja yhteisöllisenä paikkana. Hänen toinen järjestöelämänsä alkoi lapsen syntymän jälkeen. Se oli pysähdyksen paikka, vaikka Johanna tiesikin, että näin voi tapahtua. Ei ollut niin kuin mitään samaa. KAISA PASTILA | KUVA MOSTPHOTOS 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Sairaalassa Johanna tutustui äitiin, jonka lapsen tiedettiin kuolevan. – Siihen asti olin pitänyt vertaistukea täysin hyödyttömänä, Johanna muistelee. Johanna muistaa hyvin, miten koki itsensä toisinaan ulkopuoliseksi niin sanotusti terveiden lasten äitien kanssa. Johanna tiesi leikkausten riskit, mikä sai hänet oikeastaan ensimmäisen kerran kaipaamaan vertaistukea. Hän on toiminut hoitoalalla, eikä vammaisen lapsen syntyminen ollut perheelle mikään shokki. Pojalla on pitkäaikaissairaus. vapaaehtoistoiminta Sairaalan käytävältä vertaistukijaksi Johannan perheen vasta-syntynyttä vauvaa hoidettiin sairaalan tehoosastolla, jolloin hän tutustui muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Hän sai tietoa vanhemmista, joilla oli sähköpostiryhmä vertaistuen välineenä. Sairaalan käytävällä hän oppi, miten tärkeää vertaistuki on. J OHANNA , 40, asuu suuressa kaupungissa, samassa jossa syntyi, muutaman rapun päässä lapsuutensa kodista. Muistan, kun muut puhuivat, että onks teidän lapset löytäneet jo kädet ja sellaista. Hänet ”huijattiin” mukaan kertomalla, että rahastonhoitajan tarvitsee vain pitää kuitit tallessa. Lähellä asuu paljon ystäviä sekä sukulaisia, mikä auttaa arjessa. Tapahtumasta on yli kymmenen vuotta, mutta hän muistaa tutun vauvan kuolinpäivän yhä joka vuosi. JOHANNAN POIKA JOUTUI KÄYMÄÄN läpi monta leikkausta
Poika osaa ottaa ilon irti näistä asioista ja on iloinen, että hänen äitinsä tekee juuri sitä mitä tekee. Poika on saanut tilaisuuden päästä katsomaan urheilutapahtumia ja tavata klinikan julkkiskummeja. Joidenkin lapsilla on niin monta eri sairautta, että mikään diagnoosikohtainen järjestö ei olisi heille ainakaan yksinään oikea. Johanna koki, että pienillä asioilla voi olla merkitystä ja pienistä eleistä on apua. Avustus muuttui kohdennetuksi toiminta-avustukseksi eli hieman pysyväisemmäksi luonteeltaan. Sairaalaa rakentava säätiö ottaa Johannan kokemuksen mukaan hyvin huomioon vanhempien toiveet, ja Leijonaemot oli mukana sairaalan lipaskeräyksessä. www.emmaelias.fi/hillokellari ” Ei tässä olla kilpailemassa siitä, kenen lapsella on vakavampi juttu. Mutta jos sairaala joskus puretaan, hän on halukas painamaan räjäytysnappia poikansa kanssa. Sairaalassa oli toinenkin äiti, joka odotteli hermostuneena tietoa lapsensa leikkauksesta. Johanna oli mukana järjestön hallituksessa, kun se sai ensimmäisen työntekijänsä ja ensimmäisen avustuksensa RAY:ltä. Leikkauksessa oli tälläkin kertaa kuolemanvaara. Yhteiset kokemukset ovat yhdistäneet heidät tiiviiksi pariksi. Toinen leikkaus oli pitkä ja vaarallinen, mutta se onnistui. Lapsen elämän hauraus ja mahdollinen päättyminen on ollut tosiasia Johannalle koko ajan. Tässä vaiheessa Leijonaemojen nettiryhmässä oli jo parisataa keskustelijaa, jotka kannustivat toisiaan. Poika joutui uudelleen leikkaukseen eskari-ikäisenä. Kirjassa tarkastellaan 43 järjestöelämäkerran kautta, miten järjestöt ja seurakunnat ovat olleet läsnä tavallisten ihmisten arjessa, juhlassa, vapaa-ajalla ja ammatissa. Että ei tässä olla kilpailemassa siitä, kenen lapsella on vakavampi juttu. Moni äidiksi tai isäksi juuri tullut oli löytänyt tuekseen muita tuoreita vanhempia järjestöjen kautta.” VAIKUTTAVAA VERTAISTUKEA ”Jos ihminen sairastuu, julkinen palvelu huolehtii kyllä somaattisesta puolesta, eli leikkauksista, lääkkeistä ja kuntoutuksesta, mutta järjestöt tarjoavat henkistä tukea. Hän sanoo, että selviäisi lapsensa kuolemasta mutta ei miehensä. Sairastumisen hetkellä järjestöt pitivät perheet elämässä kiinni. Vertaiselta saatu tuki auttaa ihmistä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseensa. He alkoivat jutella ja toinen äiti kiitteli lopuksi Johannalta saamastaan rohkaisusta. Johanna ei ole katkera lääkärille. Varmaan siksi toiminta on niin suosittua. Lastensuojelun Keskusliiton tutkija, järjestöistä kirjan kirjoittanut Petri Paju listasi niiden kolme vahvuutta. Ryhmä järjesti ensimmäisiä vertaistuki-iltojaan vapaaehtoispohjalta. Johannan kertoman mukaan yhteistyö perinteisten järjestöjen kanssa on toisinaan törmännyt suurten järjestöjen päätöksenteon hitauteen. Projektien alkaessa jäseniä oli 47, nyt heitä on jo lähes 1 300. – Meillä kaikki työntekijät ovat vertaisia ja siitä me halutaan pitää kiinni. Työttömäksi jäänyt oli löytänyt järjestöistä mielekästä tekemistä työttömyyden aikana. Leijonaemojen toiminta perustuu sille, että se järjestää asiakaslähtöistä vertaistukitoimintaa. Vaikka Johanna on mukana kaupunginosansa asukastoiminnassa ja pitää siitä, pääasiallinen järjestötoiminta tapahtuu vammaisten lasten vanhempien järjestössä, jonka ensimmäinen puheenjohtaja hän on. Moni haastateltavani korosti, että vain saman kokenut voi tietää mistä puhutaan – oli kysymys sitten sairauteen liittyvistä kivuista tai voimattomuudesta lapsen uhmaiän kanssa.” MAHDOLLISUUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN ”Suomalaiset ovat edelleen ahkeria toistensa auttajia ja tukijoita, myös nuoret. Monien lapset ovat jo kuolleet, mutta vanhemmat ovat jatkaneet järjestössä. Äitejähän me ollaan. – Se, mikä oltiin saatu neljä vuotta pidettyä kotona ehjänä, rikottiin siinä leikkauksessa. Vapaaehtoistoiminta on etsinyt uudet muotonsa kaupungistuvassa ja modernisoituvassa maailmassa: sen eri muodot on hyvä tunnistaa verenluovutuksesta kuukausilahjoittamisen kautta pienimpiin ”jeesaamisen” muotoihin, kuten partiolaisten kalenterin ostamiseen naapurin lapsilta.” LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 49. Leijonaemot on perustettu vanhempien jaksamisen tukemiseen lapsen sairaudesta riippumatta. LAPSEN TOIPUMINEN LEIKKAUKSESTA sujui hyvin. Monet jäsenet ovat jäseniä myös diagnoosikohtaisissa järjestöissä. Hän alkoi kirjoitella nettiryhmässä, joka tunnetaan nykyisin Leijonaemot-yhdistyksenä, ja liittyi sen jäseneksi melkein saman tien. Perhe järjesti joulun viikkoa aiemmin, jotta lapsi pääsisi viettämään lempijuhlaansa ennen leikkausta. » Johannan tarina löytyy Petri Pajun kirjasta Syliä tähteeksi – Järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä (Lastensuojelun Keskusliitto 2017). Johannan poika keräsi kolmessa tunnissa 1 300 euroa, kun keskimääräinen saldo oli 90 euroa! Johannan perhe on ollut mukana myös Lastenklinikan Kummien toiminnassa. Sen jälkeen Johanna muistaa ajatelleensa, että ehkä hän tarvitsisi vertaistukea. – Sanoin, että jos hänelle tuli hyvä olo, niin minullekin tuli. » Kirja on luettavissa os. APUA YLLÄTYSKÄÄNTEISSÄ Järjestöjen tuki voi olla korvaamatonta yllättävissä elämänmuutoksissa. Hän arvelee, että tästä syntyi kipinä tehdä vapaaehtoistyötä. TUKI ELÄMÄN SIIRTYMISSÄ ”Haastatellessani ihmisiä kirjaani varten opin, miten merkityksellistä järjestöjen tuki on elämän siirtymissä esimerkiksi työstä eläkkeelle, puolisosta eronneeksi, eronneesta uusperheelliseksi tai paikkakuntaa vaihdettaessa. Toiminta ja jäsenmäärä kasvavat kovaa vauhtia, mutta Johanna tekee myös vapaaehtoistyötä palkkatyönsä ohella. JOHANNA ON OLLUT AKTIIVINEN Uuden lastensairaalan keräyksessä, ja Leijonaemot on auttanut tuomaan esille vanhan sairaalan puutteita. Äitejähän me ollaan. Leijonaemot toimii osin palkattujen henkilöiden voimin, mutta pääosin vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyöhön monia motivoi se, että toiminnasta saa myös itselle jotain. Toisaalta kaikenikäisillä korostui myös aito halu auttaa
Sauli Niinistö miettii paljon. ”Sauli Niinistö asuu presidentinlinnassa tuolla Kauppatorilla. Sisällä en ole käynyt.” ”KihihihhiiAuts! Hihi-hii.” ” Turkissa on kyllä huono tilanne. Voi olla kaksi kertaa, jos olisi kolme kertaa, se olisi jo vähän liikaa.” VAALIEN LISÄKSI POJILLA ON TIEDOSSA TOINENKIN TÄRKEÄ TAPAHTUMA: KUMPIKIN TÄYTTÄÄ HELMIKUUSSA SEITSEMÄN. Olen nähnyt sen paikan miljoonia kertoja, päältäpäin. Siellä joutuu heti vankilaan, jos ei tee niin kuin presidentti tai poliisi sanoo.” ”Moi! Meidän ei tarvi olla päikyssä! On haastattelu, pressanvaalista!” ”Presidentin pitää vähän mietiskellä. Katso, tuossakin kuvassa hänellä on käsi poskella.” ”Yksi pressa on aina kuusi vuotta. lapset juttusilla ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Olen nähnyt siitä uutisissa
Nooa on paras, Veikko huomauttaa. – Ei mikään Nokia vaan esimerkiksi Samsung. Taisin kuulla heistä jotakin. – N-i-l-s, hei onko tuo Nils Holgersson. – Pääministeri tavallaan huolehtii vähän kaikesta. Haastattelu keskeytyy toviksi, koska poikien eskarikaverit marssivat ohitse. Pojat tarkastelevat myös naisehdokkaita. Työssä auttaa myös hyvä kännykkä. Näyttääkö ehdokas villihanhien kanssa matkaajalta. – Presidentti äänestetään. Hän lukee sukunimeä. – Mä olen fudiskerhossa, se on se paikka ennen joukkuetta, Oliver sanoo. – Presidentti valvoo kaupunkia ja on vähän kuin poliisi, Veikko sanoo. LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 51. Veikko nostaa vielä kättä. Hänellä on rouva, jonka nimi on Jenni. Olen nähnyt siitä uutisissa. – Koivisto on vanha pressa, se meni hautajaisiin viime vuonna, eikä ole enää täällä olemassa, Veikko tietää. – Amerikan presidentti. Mutta kaikista tärkeintä poikien mielestä on kuitenkin jalkapallo. Sillä tavalla, että hän päättää kaupungissa hyviä asioita, hän sitten sanoo. Millaisia asioita pitää tehdä. Sisällä en ole käynyt, Veikko tuumii. – Olen nähnyt hänet monta kertaa televisiossa. 18 vuotta täyttäneet aikuiset voivat äänestää, eivät ketkään lapset. Presidentin pitää vähän mietiskellä. – Mä pelaan fudista KäPa:n (Käpylän Pallon) joukkueessa. – Nainen on yhtä hyvä presidentti kuin mieskin. – Tutustuimme jo silloin, kun olimme neljävuotiaita. Presidentin tehtäviäkin he ovat pohtineet. Katso, tuossakin kuvassa hänellä on käsi poskella. Trump halusi, että hänet otetaan pressaksi, että sillä on sitten kaikki valta. – Turkissa on kyllä huono tilanne. – Mitä Turkin poliisi sanoo. Pojat ovat selvillä presidentinvaalin systeemistä. Molempien mielestä hyvä kunto on paikallaan. – P-e-k-k-a H-a-a-v-i-s-t-o, Oliver lukee kuvan alta. Oliver aprikoi. Suomessa on parempi tilanne kuin Turkissa, koska presidentti päättää hyviä asioita. Veikko innostuu ja katsoo tarkemmin kuvaa. Mä oon päikyn paras fudiksen pelaaja ja toiseksi paras veska. Äh, se olikin joku toinen. Siellä joutuu heti vankilaan, jos ei tee niin kuin presidentti tai poliisi sanoo. Voi olla kaksi kertaa, jos olisi kolme kertaa, se olisi jo vähän liikaa, Veikko selvittää. Yksi pressa on aina kuusi vuotta. – Pressan pitää olla kaikille ystävällinen, antaa nimmareita ja olla valokuvissa ja sen sellaista. – Hän näyttää aika sopivalta. – Sauli Niinistö on hyvä presidentti. – Kuka Trump. – Pressan ei pidä myöskään olla kovin pulska. Hän uhittelee joskus. Pojat seuraavat aika ajoin uutisia ja ovat perillä maan ja maailman tapahtumista. – Hän ei näytä presidentiltä. Ilmankos presidentinvaalikeskustelukin sujuu hyvässä hengessä. Hän on outo mutta hyvä, Oliver toteaa. Oliver ja Veikko sanovat olevansa ihan hyviä ystäviä. – Kiukkuinen ei ole sopiva, Veikko sanoo. Molemmat pojat kertovat seuranneensa presidentti Koiviston hautajaisia televisiosta. – Moi! Meidän ei tarvi olla päikyssä! On haastattelu, pressanvaalista! pojat huikkaavat ohikulkeville kavereilleen. Heillä onkin takanaan pitkä yhteinen historia. – Myöskään Trump ei ole kovin hyvä pressa, Oliver jatkaa. Presidentinvaalin lisäksi pojilla on tiedossa toinenkin tärkeä tapahtuma. Veikko kiinnostuu Turkin tilanteesta ja kyselee Oliverilta hiukan lisää. Veikko miettii kuulemaansa. – Tai riippuu tietysti naisesta, Oliver tarkentaa. Se helpottaa presidentin työtä. – Hän asuu presidentinlinnassa tuolla Kauppatorilla. Oliko se nyt niin, että he saavat lapsen. n ja – P-e-k-k-a H-a-a-v-i-s-t-o, Oliver l k k l ”Presidentti valvoo kaupunkia ja on vähän kuin poliisi.” Onko Nils Holgersson ehdokkaana. Ehkä hänellä on niin paljon asioita pohdittavana. – No jos joku ei tykkää, mitä ne sanoo ja tekee toisin, joutuu vankilaan. Oliver nyökyttelee vieressä. Hyvä presidentti on maan parhaaksi. – T-u-u-l-a H-a-a-t-a-i-n-e-n, Oliver lukee. Kumpikin täyttää helmikuussa seitsemän. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1. Onneksi Suomessa on myös pääministeri. Olen nähnyt sen paikan miljoonia kertoja, päältäpäin. Sauli Niinistö on kummallekin tuttu. Se antaa kaikki kirjeet presidentille. Jos ei presidenttiä, niin ainakin synttäreitä he aikovat juhlia komeasti. H elsinkiläisen Päiväkoti Suomenlinnan eskarilaiset Oliver Valo, 6, ja Veikko Kozma, 6, muistavat ainakin kaksi presidenttiä. Alamme tutkia presidenttiehdokkaiden kuvia. – T-o-r-v-a-l-d-s. ja tarvittaessa toinen 11.2. Se, joka saa eniten ääniä, valitaan. Sauli Niinistö miettii paljon
Äidin pitää nimittäin osata: "Skipata seivata ja stepata / duunata dissata ja dipata..." Diktaattori Diktaatta -runossaan hän näyttää, miten huojuvalla istuimella Taatta Kaikkivalta sittenkin istuu. Hannu Hirvosen kummitusaiheisessa kokoelmassa Hui hai hajamieli! (Karisto, kuv. Mallia näyttää Laura Ruohonen Tippukivitapauksessaan (Otava, kuv. Sanna Mander kirjoittaa avarasta perhemallista: eipä tarvitse yksin olla, kun "vanhempia on yli nolla". Runoissa on vaikka minkämoista sanarimpsua (kerkeää, virkeää, sirkeää, sorjaa) ja välillä runo "ähkii äyskii röhkii räyhää..." AJANKOHTAISIA AIHEITA Runokirjoissa kommentoidaan mutkattomasti oman aikamme omituisuuksia. Viimeaikaisessa lastenkirjallisuudessa on tuotu aikuisten elämää kaihtelemattomasti näkyviin. » Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os. Runon minä etsii kadonnutta avainta kotirapun asunnoista. Nykyrunoilijat eivät nokkeluudestaan huolimatta teutaroi koppavina runotietäjinä, vaan antavat lukijan ymmärtää mitä mieli lystää. Pakko myöntää, että tuore lastenrunous muuttuu välillä läähättäväksi ja hysteeriseksi sanamagiaksi. Koteihin kurkkaamisen idea on tietysti tuttu, mutta sallii monenlaisiin erikoisuuksiin tutustumisen. Ruohosen runoissa kuulee myös vanhojen laulujen kaikuja. Enää ei ujostella mitään, ja kaikesta voi kertoa enemmän tai vähemmän suoraan lapsille. "Voin maitopurkkiin pieraista", riemuitaan runossa. Virpi Penna) kierrätetään itsensä Eino Leinon säkeitä, ja taas tulee merkityksiä lisää: "Ei kenkään ole paha / muuttaa asumaan." Perinne tuottaa absurdeja käänteitä, joiden tunnistamisesta ainakin aikuinen lukija iloitsee. ESITTELYSSÄ MYÖS FINLANDIA JUNIORIN VOITTAJA! Lapsuuden runoretket ISMO LOIVAMAA kuukauden kirja P iir ro s ki rj as ta A V A IN H U K A SS A 52 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. Alakerran Kalle on ammatiltaan rakkausguru ja "silti vaivaa sydänsuru". Lennart on tunteikas mies, vaikkei sitä hevin näytä. Välillä runoissa on yksinkertaisuudellaan vetoavaa absurdia huumoria, joka aina riemastuttaa lasta, niinpä esim. Laura Ruohonen reagoi raikkaasti kielen muuttumiseen ja englannin kielen tuntuvaan asemaan. "kakku koristellaan sillillä". Runoissa aikuisten rakkauselämää käsitellään lempeämmin kuin kertomusten puolella. Hänen äitinsä jo aikanaan sanoi: "Lennart hyvä, / tunteitasi säästä”. Vanha kunnon lorusuosikki Onnimanni löytää veroisensa Ruohosen runomaailmassa: "Ostin kerran kermatortun / siitä tuli torakka..." Sanna Manderin kirjoittama ja kuvittama Avain hukassa -runokirja (S&S) voitti Finlandia Junior -palkinnon. Jokaiseen langanpätkään ei tarvitse tarttua kiinni. Mander kertoo Erkistä, joka netissä "nimimerkillä mielellään" näyttää kieltään. www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat RUNOT ALKAVAT OLLA LASTENKIRJALLISUUDEN REHEVINTÄ MAASTOA. RUNOBUUMI ON KESTÄNYT JO PARI VUOSIKYMMENTÄ JA VIELÄ VAIN RIITTÄÄ YLLÄTYKSIÄ. Absurdin huumorin piikkiin voi kai laittaa myös aikuisten kaihtaman pieruhuumorinkin. Tällä kertaa kalliolle kukkulalle majan pykäisee iso nalle, ja "taka taka taka" puolestaan palauttaa mieleen 1970-luvun iskelmän hakkaavan rytmin. Runon huumorista kertoo sekin, että diktaattori kahmii lisää valtaa kaikkialta, "vaikka vessanpytyn alta". ABSURDIA VOIMAA Moderni lastenrunous ei enää perustu kauneudelle eikä pienelle hilpeälle huumorille. Vauhti ja vimma korvaavat ajatuksen. Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan Risto Räppääjän laulukirjassa (Tammi) päästään hauskasti ja silti uskottavasti pureutumaan Lennartin sielunelämän syvyyksiin. Erika Kallasmaa). Verkkomaailman vaarallisuuskin hiipii lastenrunouden maailmaan. Nyt voima ammennetaan entistä ronskimmasta absurdismista. Manderin kerrostaloa koluavassa runokirjassa tavataan tietysti lemmenkipeitä aikuisia, jotka ovat haikealla tavalla eksyneitä. Pieru ja rokki lienevät lastenrunouden suosituimpia sanoja
Lukemattomat ihmiset – paljolti vieläpä naiset – löivät uutisen leikiksi tai pitivät titteliuudistusta turhana näpertelynä. Syksyisenä viikonloppuna koin elämäni yllätyksen. Sanoja korjataan muuallakin. Kun puhuttiin jokamiehenoikeuksista, periaatteessa tiesin, että ne koskevat kaikkia. Koulussa olin suomen kielestä onnellinenkin. Vedottiin perinteisiin ja siihen, että kyllähän kaikki ymmärtävät, että mies-jälkiliite on vain nimellinen: asiamies voi hyvin olla nainenkin. Emme väitä tupakkaa enää terveelliseksi. Jos neutraalit tittelit olisivat olleet käytössä jo 1980-luvulla, olisin säästynyt paljolta. Vaikka väärää informaatiota kantavat sanat lannistavat, lopullisiksi totuuksiksi niiden ei tarvitse jäädä. Aloite on synnyttänyt voimakkaita vastareaktioita, jotka kumoavat itsensä. Kieli perustuu tottumuksiin ja sääntöihin. Palomiehestä tulee pelastaja, puhemiehestä puheenjohtaja, esimiehestä päällikkö. Arvelin, että Ranskassa tai Englannissa olisin jo musertunut. Eivät ymmärrä. Aamulehden aloitteen myötä en kuitenkaan tunne oloani enää yksinäiseksi. Jos sanat aiheuttavat toistuvasti ärtymystä ja epätietoisuutta, kielestä tulee pahimmillaan vihollinen. Seurasin sitä alkuun innoissani, sitten äimistyneenä. Todellisuus tuntui nytkähtävän oikeaan suuntaan siten, että ”ähäkutti!” kajahti sisimmässä asti. ANNI KYTÖMÄKI KORVASI MAAMME-LAULUN SÄKEEN ”MAA KALLIS ISIEN” KÄSITTEELLÄ ”MAA KALLIS KAIKKIEN”. Ihmiskunta päivittää toimintatapojaan tiedon ja ymmärryksen karttuessa. Hänen uusin romaaninsa Kivitasku julkaistiin elokuussa. Minua auttoi aikoinaan se, että päätin nujertaa huonot ilmaisut vähintään omalta kohdaltani. Sanat kuitenkin muuttuvat, ja niiden pitää muuttua. Palosotilas, sehän voisin olla minäkin! Sana tosin kalskahti ikävän väkivaltaiselta. Keskustelu on osoittanut, että sanojen uudistamista ei voida kuitata näpertelyksi. Muuten joutuisimme tässäkin väittelyssä sukupuolesta riippumatta kertomaan ”henkilökohtaisen” sijaan ”mieskohtaisen” kantamme. Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Sanat ovat äärimmäisen tärkeitä, eivät pelkkiä hyödykkeitä vaan myös vallankäyttäjiä ja tunteenherättäjiä. Mieshän siinä sanassa mainitaan, piste. Harvoin olen riemastunut mistään uutisesta niin paljon. Emme kummeksu hölkkääjiä, vaikka turhan päiten juokseville ihmisille aikoinaan naureskeltiin. Edelleen myös turhaudun. Pohjimmiltani en kuitenkaan kokenut niin. kolumni LAPSEN MAAILMA 1 | 2018 53. Pöyristyttävää oli oppia, että ranskan kielessä monikon kolmas persoona ”he” on maskuliini, jos joukossa on yksikin mies – vaikka naisia olisi paikalla tuhat. Ja kaikista vastalauseista huolimatta uskon, että aloitetta kritisoineet naisetkin ovat lopulta tyytyväisiä kielen kehittymisestä. Iloista ihmetystä häivähti tajunnassa silloin, kun minulle luettiin Viisi pientä palosotilasta -kirjaa. Lapsena oppimamme kieli on kuva maailmasta, jossa elämme. Epäoikeudenmukaisuutta on maailmassa tarpeeksi ilmankin, että siihen törmää heti kun suunsa avaa tai korviaan höristää. Minä en lapsena osannut ajatella, että palomies voisi olla nainen. Näen yhä vaivaa etsiessäni sanoja, jotka vastaavat todellisuutta. Jos sana olisi ollut vaikkapa maasto-oikeus, mustikassa käyminen ei olisi epäilyttänyt. Ehkä emme enää kymmenen vuoden kuluttua nälvi, jos joku yrittää parantaa maailmaa tarkkailemalla, millaisia sanoja suustaan tai kynästään päästää. Välierän voitto kielipelissä Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Lakimiehen sijaan aloin puhua juristista ja asianajajasta, virkamiehestä tein virkahenkilön, Maamme-laulussa korvasin säkeen ”maa kallis isien” käsitteellä ”maa kallis kaikkien”. Eihän Aamulehti asiaa keksinyt mutta teki avauksen, joka johti laajaan keskusteluun
Viimeisin meillä oli Tallinnaan. Amandan kaksoisvelikin viihtyy luistimilla, mutta hän pelaa jääkiekkoa, ja sisko voimistelee. Luistelussa kaikki on ihanaa. Idolini on maailmanmestari Jevgenija Medvedeva. Suurin tavoitteeni on joskus voittaa maailmanmestaruus ja tietenkin myös olympiamitali. Luistelun lisäksi hän harrastaa akrobatiaa, ui ja pyöräilee. Lempihyppyni on kaksoislutz ja pirueteista nosturi. Kisamatkat ovat kivoja. Tykkään hyppiä, tehdä temppuja ja luistella kauniisti. Malmin jäähallissa kuvattu Amanda edustaa Helsingin Taitoluisteluklubia. Nykyään hän treenaa kuutena päivänä viikossa. Amanda Eskelin ” Kaverini ovat myös luistelijoita. » www.helsingintaitoluisteluklubi.com KUVA SAMI PARKKINEN | » www.samiparkkinen.com muoto kuva 54 LAPSEN MAAILMA 1 | 2018. ” Amanda Eskelin, 9, aloitti taitoluistelun jo 4-vuotiaana. Haluaisin pian oppia kaksoisaxelin ja sitten kolmoishypyt. Oli hauskaa, kun kisat näytettiin myös telkkarissa
Isän opis SEURAAVAT 100 VUOTTA Teitkö Sinä uudenvuoden lupauksen. 2017 11.54 www.lapsenmaailma.. ”KOSKA LAPSET ovat tärkeintä, mitä meillä on.” Hanna Heinonen. Miten se vaikuttaa lapsiin. LASTE NSUO JELUN KESK USLII TON KUUK AUSIJ ULKA ISU | 1 | 2018 Isän opissa Vlogg aava Silven noiste n perhe 5 kysym ystä synttä reistä Varha iskasv atus – oikeu s vai velvol lisuus . 15-vu otias Jesse raken taa ruo’os ta ” Meidä n koties kari on saame nkielin en! ” Áile Kirste Sophia 1 13.12