Lapsen Maailma 01/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 1 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 12.12.2018 11.31. | TERVETULOA, TYLSYYS! | VAUVAT JA APINAT NAURAVAT SAMALLA TAVOIN | KUMMIÄITI AUTTAA KOTOUTUMAAN KUKA ON SOPIVA KUMPPANI LAPSELLENI. LAPSIPERHEIDEN AJANKÄYTTÖ | JULIA THURÉN VAIHTOI RAHAN VAPAA-AIKAAN ASUUKO TEILLÄ VITKASTELIJA
LM 1/2019 s.1-2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 12.12.2018 11.31. Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkkipodcastissa pääset kuulemaan niitä. Se on ainoa suomalainen lehti, jossa julkaistaan säännöllisesti lastenja nuortenkirjakritiikkejä. Lapsen Maailma -lehti on Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Siinä lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään. ”Meidän aikuisten tulee muistaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa lukemisesta ja kirjallisuudesta. Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa. Podcast pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat – ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Kuuntele Kirjanmerkkiä Lapsen Maailman verkkosivuilla lapsenmaailma.fi. Jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Koko Lapsen Maailma -lehden tuotto käytetään Keskusliiton toimintaan. Samasta osoitteesta voit myös tilata lehden! ASETU KUULOLLE! Lukutaitoja kirjallisuuskeskustelu kaipaa lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja näkökulmia
s. 49 TAMMIKUU | 1 | 2019 SISÄLTÖ LM 1/2019 s. 10 Julia Thurén tinkii rahasta ja satsaa vapaa-aikaan 14 Backman-Rantasen perheellä on käytössä sähköinen kalenteri 18 Miten autoton yksihuoltaja Laura Rantanen pärjää lastensa harrastusmenojen kanssa. 38 Kummiperhetoiminta auttaa kotoutumaan TILAA LAPSEN MAAILMA! S. 3-4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 3 ›› LM1_s3-4_SisL.indd 3 14.12.2018 9.49. Julia Thurén siirtyi 4-päiväiseen työviikkoon, jotta saa viettää enemmän aikaa poikansa Alvarin kanssa. 24 Vinkkejä vitkastelijan vanhemmille 26 Joskus tylsyys on hyvästä ASIAAN! 30 Nuoret haluavat mukaan lainvalmisteluun 34 Mikä motivoi lapsia kiusaamaan. 10 MITEN ME KÄYTÄMME AIKAA
Heillä on siihen myös oikeus. On tärkeää, että päätöksenteossa muistetaan arvioida tarkkaan, millaisia vaikutuksia milläkin toimella on kansakuntamme pienimpiin ja heidän tulevaisuuteensa. s. Kampanjaan voi tulla mukaan kuka tahansa, joka haluaa vaikuttaa lasten puolesta: kansalainen, järjestö, vaaliehdokas, päättäjä... 30 Daniel Marenk ja Alina Nuutila parantavat maailmaa ALL-YOUTH -hankkeessa. LM 1/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s3-4_SisL.indd 4 17.12.2018 12.02. Kampanja on poliittisesti sitoutumaton ja sen tavoitteena on, että päättäjät osaavat ottaa lapsen edun huomioon ja toteuttaa parempaa lapsija perhepolitiikkaa. UUTTA SUUNTAA LAPSIPOLITIIKKAAN Lasten elämään vaikuttavat monenlaiset poliittiset päätökset. 36 12 vuotta Virossa asunut Iiris aloitti lukion Tampereella. Lue lisää ja osallistu: > www.lskl.fi/aanilapselle s. 78. Siksi lapsija perhejärjestöt ovat eduskuntavaalien alla koonneet rivinsä yhteen Anna ääni lapselle -kampanjan alle. 14 Backman-Rantasen perheen tytär Onna ja borderterrieri Vappu luottavat sähköiseen kalenteriin. l Helsinki Espoo l Turku l l Tampere Joensuu l l Kannus KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. loistava Kirjanmerkki-podcast 21 Tutkittua tietoa -palsta paljastaa, mitä yhteistä on vauvojen ja apinoiden tavassa nauraa 28 Lapset asialla: Aika rientää 49 Palvelukortti 53 Anni Kytömäen kolumni 54 Kuukauden kirjat: pakolaisia, siirtolaisia ja kahden kodin lapsia LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta KANSI 8-vuotiaan Eevert Laineen kuvasi kanteen Sami Parkkinen Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 44 Varhaiskasvatuksessa tarvitaan agentteja 48 Lapsen seurustelukumppani kiinnostaa vanhempia – totta kai! TULLAAN TUTUIKSI! 36 Iiris Jämsén muutti Tartosta Tampereelle lukioon 46 Suomen ainoan lapsioikeuden professorin Suvianna Hakalehdon mielestä lasten oikeudet unohdetaan arjessa 50 Millaisia Aino Havukainen, Mira Potkonen ja Ilkka Taipale oikein olivat lapsina. Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. Lapset tarvitsevat kokemuksen siitä, että heidän asiansa ja mielipiteensä kiinnostavat ja he voivat vaikuttaa. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa esittelyssä mm
Komitean huomio on kiinnittynyt moniin kasvuympäristön uhkiin. ” Haastan meidät kaikki tekemään tänä vuonna lapsiystävällisiä tekoja. Tiedon tulisi ohjata entistä vankemmin lapsiperheiden tuen, sosiaaliturvan ja palvelujen kehittämistä ja uudistamista. Työn ja perheen yhteensovittaminen on tehtävä entistä helpommaksi, mutta samalla on huolehdittava siitä, että tehtävät ratkaisut huomioivat perheiden monen laiset, yksilölliset tilanteet ja tarpeet. Lapsiperhearjen parantamiseen tarvitaan myös tekoja. YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa, miten Suomi suoriutuu lapsen oikeuksien huomioimisesta arjessa: kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat lapsia suoraan tai välillisesti. Lapsilla ja nuorilla on oltava myös oikeus uskoa tulevaisuuteensa ja sen moniin mahdollisuuksiin. Suomi tarvitseekin lapsioikeusperustaista lapsistrategiaa, jottei lapsen oikeuksia huo mioitaisi vain kertaluonteisesti tai esimerkiksi ennen vaaleja poliittisilla tempuilla. Yhteiskuntana meillä ei ole varaa hukata yhtään lasta tai nuorta. 5 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 5 LM1_s5_PK.indd 5 14.12.2018 9.50. Ovatpa ne sitten pienempiä tai isompia. Sopimus ei olekaan mikä tahansa sopimus, vaan maailman laajimmin ratifioitu ihmisoi keussopimus. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 1/2019 s. Se muistuttaa, että lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon, mikä velvoittaa erityisesti meitä aikuisia. Lapsen edun käsite on avain lapsen oikeuksien ymmärtämiseen. Suomeen tarvitaan myös lisää lapsiystävällisiä tekoja. Lähtökohtien tasoittaminen on mahdollista, vaikka emme nykyisellään ole onnistuneet siinä. Viime vuosina ovat puhuttaneet myös sekä lasten että aikuisten mielenterveyspalvelujen toimivuus. Alkuun on huolehdittava niistä lapsista ja nuorista, joiden lähtökohdat eivät ole ikäto vereidensa tasolla. Lapsiperheköyhyyden jäljet vaikuttavat lapsen kasvuun pitkään. Haastan meidät kaikki tekemään tänä vuonna lapsiystävällisiä tekoja. pääkirjoitus Tämä vuosi on lapsen oikeuksien juhlavuosi, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Lapsen oikeuksien toteutumista lisäävien toimen piteiden – kuten lapsivaikutusten arvioinnin tai lapsibudjetoinnin – tulisi olla meillä arkea. Se muistuttaa meitä siitä, että lapsen edun toteutuminen vaatii aina sekä lapsen oman näkemyksen että kokemuksen kuulemista ja selvittämistä. Meidän on myös huolehdittava turvallisen kasvuympäristön tarjoamisesta kaikille lapsille. Viimeksi yksi komitean isoimmista huolista liittyi lapsen oikeuksien toteutumista ohjaavan toimintapolitiikan puutteeseen maassamme. Olen saanut olla mukana komitean kuulemisessa, jonka perusteella Suomen valtiolle annettiin suosituksia siitä, mihin asioihin meidän tulisi kiinnittää huomiota, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat täysimääräisesti. Lasten tulee saada näkyä ja kuulua arjessa, työpaikoilla, yhteiskunnassa – ja ennen kaikkea poliittisessa päätöksenteossa. Suomalaisten kohdalla komite assa on kautta aikain kiinnitetty huomiota päih teiden käytön aiheuttamiin huoliin lasten arjessa
Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkki-podcastin neljännessä jaksossa Lassi, 10, ja Susanna, 11, sekä kirjailija, luontotoimittaja ja -kuvaaja Kimmo Ohtonen juttelevat toimittaja Maija Puskan kanssa ilmastonmuutoksesta ja luonnosta kahden kirjan innoittamina. He lukivat vuonna 1978 julkaistun Jukka Parkkisen teoksen Korppi ja kumppanit (WSOY) ja Martti Linnan viime vuonna ilmestyneen kirjan Isän luokse (Myllylahti). ärsyttävät kaverit, jotka eivät kierrätä mitään eivätkä ole kiinnostuneita aihepiiristä. Kummallekin lapselle ilmastonmuutos on tuttu asia. Häntä esim. Podcastit löytyvät paitsi Lapsen Maailman verkkosivuilta (lapsenmaailma.fi) myös Spotifysta ja Applen podcasts-sovelluksesta iPhonessa. M AI JA PU SK A ”Opin sen, että jokainen kilometri, joka tollaisella maasturilla ajetaan, on 300 grammaa hiilidioksidia lisää ilmakehään. Neljän toimitetun jakson perusteella tuntuma on edelleen sama: mielipiteet saattavat olla hyvällä tavalla yllättäviä, absurdeja ja pelottavankin suorasukaisia. Podcastin toimittaja Maija Puska arveli ennakkoon, että lasten ja nuorten kirjoja ja lukemista käsittelevät mielipiteet, kommentit ja keskustelut eivät aina ole sellaisia kuin aikuiset olettavat. Että sitä miettii, sit kun lähtee Kuhmoon, että mitens tässä nyt näin kävi.” LASSI, 10. Ensimmäisessä jaksossa puhuttiin urheilusta, toisessa nuorten vallankumouksesta ja kolmannessa prinsessoista. Lassia ei siitä puhuminen ahdista, mutta asia sinänsä hyvinkin paljon. Susannaa välillä mietityttää, toteutuvatko ilmastonmuutokseen liitetyt uhat juuri silloin kuin on arvioitu. ”Isän luokse -kirjassa kerrottiin myös siitä, miten jotkut aikuiset ei ymmärrä, jos joku lapsi haluais yrittää ite koko ilmastonmuutoksen pysäyttää, niin aikuiset ei vaan ymmärrä.” SUSANNA, 11. Maija Puskaa pitää kiireisenä mediakasvatus ja Kimmo Ohtosta kaikkien eläinten suojeleminen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA Lapset puhuvat KIRJALLISUUDESTA H aluatko tietää, miten lapset toivovat ilmastonmuutoksesta puhuttavan. Tai kuinka lastenkirjallisuus käsittelee ilmastonmuutosta. LM 1/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s6-9_Tulva.indd 6 17.12.2018 13.16. Podcastin jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä yhteiskunnallisia teemoja
Kaksosten PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 2.2. Jaana ja Henry Salon laatimasta ja Ilona Partasen kuvittamasta kalenterista löytyy jokaiselle kuukaudelle omat ideansa. Mentori ja mentoroitava määrittelevät itse vertaismentorointisuhteen keston. Tammikuussa lähdetään lumikenkäilemään lumiseen metsään. VUONNA 1997 SYNTYNEET Valtaosa vuonna 1997 syntyneistä lapsista voi hyvin, mutta osalla heistä on ollut vaikeuksia matkalla täysikäisyyteen, kertoo Suomi lasten kasvuympäristönä. ÄÄNET RAUHOITTAVAT PIKKUPOTILAITA Uudessa lastensairaalassa on rauhoittava äänimaailma. Ylempien kerrosten odotustiloissa soi muumitarinoiden inspiroimia ääniä viidakon huhuilijoista lintujen ja avaruuden lauluun. Osin tällaisella kimppaluovuudella on syntynyt Merkityskirjat-sarjan toinen osa Helmeri Hessunpoika löytää lajinsa. – Kaikilla heistä on omakohtainen kokemus lastensuojelun sijaishuollossa kasvamisesta ja sieltä itsenäistymisestä. Äänimaailman ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Aalto-yliopiston Medialaboratorion maisteriopiskelijat. Onpa kirjassa mukana piirroksena sen suojelijan, kiekkolegenda Raimo ”Raipe” Helmisen vanha pelipaitakin! Jokainen myyty kirja tukee seitsemällä eurolla Pelastakaa Lasten Eväitä elämälle -ohjelmaa, jonka kautta vähävaraiset lapsiperheet voivat hakea tukea lastensa liikuntaharrastuksiin. MERKITYSKIRJA Lahden Runomaratonin lastenkirjapajassa riimiteltyjä tsemppirunoja jääkiekon lajikokeiluun ja koululaisten tekemät reilun joukkuepelin säännöt. 6-9 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 7 LM1_s6-9_Tulva.indd 7 14.12.2018 9.51. > newchildrenshospital.aalto.fi ”Jopa päiväkodissa voidaan olla pulassa väkivaltaisesti käyttäytyvien lasten kanssa.” KYS:N LASTENPSYKIATRIAAN ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI HEINI PATERNO TALENTIA-LEHDESSÄ. Koko perheen retkeilykalenteri innostaa pieniä ja suuria seikkailijoita nauttimaan luonnosta vuoden ympäri. Pääaulan suuren akvaarion lähistöllä voi kuulostella meren ääniä ja askelten rahinaa rantahiekalla. Kukin avaa omaa kokemustaustaansa profiilissaan, sanoo projektityöntekijä Katarina Pursi Ylitse-projektista. Lisäksi syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi tuona aikana lähes kaksinkertaiseksi, 5,7 %:iin. Työ nojautuu tutkittuun tietoon luonnon äänten herättämistä ajatuksista, jotka vievät potilaiden ajatukset poutapäiviin ja leikkihetkiin. Applikaation kautta toimii tällä hetkellä 12 vertaismentoria. Hän vastasi projektipäällikkönä sairaalan toiminnallisesta suunnittelusta. Lastentautien dosentti Pekka Lahdenteen mukaan äänimaailman tavoitteena on parantaa lapsipotilaiden viihtymistä sekä vähentää hoitotoimenpiteiden ja tutkimusten odottamiseen liittyvää levottomuutta. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä -raportti. Vuonna 1997 syntyneillä suomalaisnuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta vanhemmilla. U LL A O JA LA LM 1/2019 s. Sovelluksen voi ladata Google Playstä ja AppStoresta. Palvelu on luottamuksellinen, turvallinen ja maksuton. VERTAISTUKEA Lastensuojelun sijaishuollosta aikuistuvat voivat saada tukea SOS-Lapsikylän valmentamilta vertaismentoreilta Ylitse MentorAppissä. Voit käydä kuuntelemassa äänimaailmoita os
– Hänellä pitäisi olla mahdollisuus rauhassa miettiä, mitä lapsen saaminen oikeasti tarkoittaa oman arjen tai vaikka lääkitysten ja jaksamisen kannalta. VUOROASUJIEN KOULUMATKAT Vaikka lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona, laki takaa koulukyydin vain virallisesta osoitteesta. Someron kaupungin sivistyslautakunta on päättänyt myöntää vuoroviikoin vanhempiensa luona asuville lapsille toisesta osoitteesta maksullisen koulukuljetuksen, jos reitillä on tilaa. Humisto puhuu mieluiten vanhemmista, joilla on kehitysvamma. WWW. – Oikeusajattelu on taito, jota pitää oppia, harjoitella ja aikuisten tarjota lapsille kouluissa, päiväkodeissa ja kotona. Immonen etsii yhteistyökumppaneita, jotta kirjasta saataisiin myös suomenkielinen versio. N -SANA KEHITYSVAMMAINEN VANHEMPI VS. – Se on aivan inhimillinen reaktio läheisiltä, jotka pelkäävät, miten lapsen kanssa pärjää henkilö, joka muutenkin tarvitsee paljon tukea. Mutta tyrmäys on huono vaihtoehto, sanoo projektipäällikkö Taija Humisto Kehitysvammaisten Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hankkeesta. M O ST PH O TO S V anhemmuudesta haaveilevat nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma, saavat usein lähipiiriltään täystyrmäyksen. Kirja on omakustanne ja ilmestyy alkuun vain ruotsiksi. ETSINTÄKUULUTUS! Nyt on saatavilla lasten lakikirja, jota sen kirjoittaja käräjäoikeuden tuomari Nina Immonen kutsuu oikeusajattelukäsikirjaksi. Hanke on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. VANHEMPI, JOLLA ON KEHITYSVAMMA LM 1/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s6-9_Tulva.indd 8 14.12.2018 9.51. Vamma on kuitenkin vain yksi ihmisen ominaisuus. Oikeuden alkeet ovat elämään valmistavaa taitoa, mutta ennaltaehkäisevät myös kaltoinkohtelua ja vääryyksiä, sanoo Immonen. Humiston mukaan vanhemmuudesta haaveileva aikuinen tai nuori tarvitsee realistista tietoa perhearjesta itselleen ymmärrettävässä muodossa. – Mennään aina sosiaalinen rooli edellä. Lisätietoja: > minratt.attvarabarn@gmail.com ”Isoisien rooli [lastenlasten elämässä] muuttuu ehkä sitä kautta, kun isien rooli muuttuu. Eroperheen lapselta saattaa siis puuttua joka toisen viikon koulukuljetus. LEIKKIPANKKI.FI:STÄ LÖYTYY JO YLI 700 leikkiä. Siihen pohdintaan Vahvistu vanhempana tarjoaa tukitapaamisia niin ihmiselle itselleen kuin lähipiirille. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa vuodelta 2006 todetaan, ettei kunnalla ole velvollisuutta myöntää koulumatkaetuutta toisen vanhemman luota. – On tärkeää, että päätös on oman pohdinnan tulos. Käsittelemättä jäänyt lapsihaave voi jäädä kalvamaan vuosiksi. Kyselyitä koulukyytimahdollisuudesta tullee kuntiin yhä enemmän, sillä sosiaalitoimissa sovittiin viime vuonna vuoroasumisesta runsaalle 3 100 lapselle eli sopimuksia tehtiin 450 enemmän kuin toissa vuonna. Mitä enemmän isiä kannustetaan osallistumaan, sama vaikutus valuu myös isoisille jossain vaiheessa.” TURUN YLIOPISTON TUTKIJA MIRKKA DANIELSBACKA MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. Päätöksen takana on halu palvella lapsiperheitä mahdollisimman hyvin. – Muutamat vanhemmat ovat kyselleet kyytejä ja olemme pystyneet niitä tarjoamaan, sanoo sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm Someron kaupungilta
10–13! n SUPERVINKKI! ›› Raisa Mattila ja Julia Thurén tarjoavat kirjan lopussa vinkin. 1. Tarvitsen apua -napilla voi pyytää verkkolomakkeen avulla apua kaupungin sosiaalialan ammattilaisilta 24/7. Samalla annetaan hyvä vinkki, josta harva tietää: ensimmäisissä yhdynnöissä emättimessä saattaa tuntua kireyttä, joka johtuu siitä, että imetyksen aikana elimistössä on estrogeeniä tavallista vähemmän. Teoksen punaisena lankana kulkeekin kommunikaatio ja asioiden jakaminen toisen kanssa: jutellaan halki niin perhevapaiden pitämiset, vauvanhoidon käytännön pulmat, raha-asiat kuin ajankäyttökin. Tähän johtopäätökseen tulee THL:n kehittämispäällikkö Martta October julkaisussa Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. fyysistä väkivaltaa oli kokenut 1 % ja isistä 1,7 %. Opas on rehellinen, iloinen ja mutkaton kertoessaan esim. APUA LAPSIPERHEILLE Helsinki on avannut uuden matalan kynnyksen palvelun, joka auttaa lapsiperheitä löytämään oikeanlaista tukea. siitä, että seksin aloitus synnytyksen jälkeen voi hermostuttaa kuin se olisi elämän ensimmäinen kerta. Raisa Mattilan ja Julia Thurénin kirjoittama Lapsiperheen parisuhdeopas (Otava) tarjoaa kuitenkin kaivattua vertaistukea, ratkaisuehdotuksia ja asiantuntijatietoa vanhemmille, jotka haluavat huolehtia suhteestaan lapsiperhe-elämän keskellä. Palvelu löytyy os. Kirjaan on listattu myös kattavasti tahoja, joiden puoleen kääntyä erilaisissa vaikeissa tilanteissa, kuten perheväkivallan, vainoamisen tai taloudellisten ongelmien koetellessa. > www.hel.fi/perheentuki LM 1/2019 s. Äideistä esim. Kotityöt. 2. 6-9 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 9 LM1_s6-9_Tulva.indd 9 14.12.2018 9.51. 3. Mutkatonta PARISUHDETUKEA vanhemmille Karu totuus on, että vauvan syntymä pistää parisuhteen koville. M O ST PH O TO S PERHEVÄKIVALTA Lastenneuvoloissa on tärkeää kysyä aktiivisesti väkivallasta ja antaa asiakkaille mahdollisuus siitä kertomiseen sekä avun ja tuen piiriin pääsemiseen. Kun nämä kolme teemaa on neuvoteltu lapsiperheessä kuntoon reilusti ja läpinäkyvästi, vältytään jo suurelta määrältä riitoja. Tuen riittävyys tulee myös varmistaa. Apua saa ilman reseptiäkin myytävästä paikallisesta estrogeenihoidosta! Mutta haluttomuus onkin eri asia ja vaatii jälleen – keskustelua. Lue Julia Thurénin haastattelu s. Rahan käyttäminen. Yhteydenottoihin luvataan vastata kolmen arkipäivän kuluessa. Eron jälkeen kannattaa olla armollinen itselleen ja lapselleen ja muistaa, että parisuhde katkeaa, mutta vanhemmuus säilyy. Kirja alkaa odotusajasta ja päättyy lukuun, joka ohjeistaa neuvottelemaan kuin ammattilainen. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mistä palvelusta juuri hänen perheensä hyötyisi, vaan ammattilaiset selvittävät sen hänen puolestaan. Vuosi sitten tehdyssä pilottitutkimuksessa kysyttiin kuuden maakunnan alueella 3–4-kuukautta vanhojen vauvojen vanhemmilta, olivatko he kokeneet väkivaltaa parisuhteessa ja oliko vauvaa kaltoinkohdeltu. Vauvan kaltoinkohtelusta kertoi alle 1 % vastaajista. Eroaminenkin käsitellään: se ei ole kirjoittajien mukaan epäonnistuminen. Oma ja yhteinen aika ja miten se käytetään
Raha vaihtui VAPAA-AIKAAN Toimittaja ja kirjailija Julia Thurén tekee nelipäiväistä työviikkoa. Näin hän kokee saavansa kaiken: perheen, ystävät, vapaa-ajan ja uran. LM 1/2019 s.10-13 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s10-13_JuliaThuren.indd 10 14.12.2018 9.51. TARU TAMMIKALLIO | KUVAT EEVA ANUNDI Julia ja Alppu käyvät perjantaisin paitsi puistossa ulkoilemassa myös tutustumassa Helsingin keskustan kulttuurikohteisiin
K ello on seitsemän. Kun Julia kertoi töissä irtisanoutuvansa, epävarmuus ja jahkailu loppuivat. – Mulla oli hirveästi kaikenlaisia kauhukuvia ja pelkoja yrittäjyydestä. Yöt hän valvoi. Päivä jatkuu lounaalla Arabianrannan lapsiystävällisessä kahvilassa, Nordic Lightissa. Toimittaja ja kirjailija, Julia Thurén ja hänen kolme vuotta täyttävä poikansa Alvar heräilevät uuteen aamuun Hermannin kaupunginosassa Helsingissä. LM 1/2019 s. 10-13 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 11 ›› LM1_s10-13_JuliaThuren.indd 11 14.12.2018 9.51. Kaksikko jää vielä hetkeksi sänkyyn köllöttelemään. Julia toteaa, ettei raha ole vapaa-ajan menettämisen arvoista. Täältä tullaan, Kiasma! Museoissa riittää ihmeteltävää sekä äidille että pojalle. Ulkoilureitistä on tullut yksi heidän lempipaikoistaan. Ennen tätä hän oli pyöritellyt yrittäjyyden plussia ja miinuksia. Pikaisten aamutoimien jälkeen Julia ja Alppu matkaavat Julian pikkusiskon luo aamupalalle, minkä jälkeen sisarukset lapsineen lähtevät Lammassaaren pitkospuille ulkoilemaan. Tällä hetkellä päivät täyttyvät tv-ohjelma Noin viikon studion taustatoimittajan työstä, lehtijuttujen kirjoittamisesta, kouluttamisesta sekä Melkein kaikki rahasta -podcastin tekemisestä Yle Areenaan. Lasten leikkiessä sisarukset saavat hetken hengähtää, juoda kahvia ja katsella lasten leikkejä. Eikö tuoreen yrittäjän kannattaisi ottaa kaikki keikat, joita on tarjolla. Syksyllä 2017 Julia Thurén teki päätöksen , jota hän oli pohtinut puoli vuotta päivittäin: hän ryhtyi yrittäjäksi. Hermoilu töiden riittävyydestä osoittautui turhaksi, sillä niitä oli tarjolla paljon rahaja talousasioista kirjoittavalle toimittajalle. Murehdin myös, etteivät työt riittäisi, tulot tippuisivat tai työn määrä kasvaisi kohtuuttomasti. Onhan perjantai: äidin ja pojan viikoittainen arkivapaa. Ei ole kiire minnekään. Pelkäsin, että lapsi on koko ajan sairaana, enkä saisi töitä tehtyä, jolloin en saisi rahaakaan. Töitä riittäisi helposti jokaiselle arkipäivälle ja ehkä viikonlopuillekin, mutta silti Julia työskentelee vain neljänä päivänä viikossa
Jos arki on liian kiireistä, avuksi rientää lähistöllä asuva pikkusisko tai samalla työhuoneella työskentelevä ystävä Raisa Mattila. – Haemme lapsen usein vuorotellen ja silloin, kun on Josin vuoro hakea Alppu, saatan tehdä pidemmän työpäivän. Josi jäi pojan kanssa hoitovapaalle puoleksi vuodeksi ja työskenteli yhden päivän viikossa silloin, kun Julia oli kotona pojan kanssa. Nythän osa isistä ei pidä edes heille korvamerkittyjä vapaita. Julian mukaan yhteiskunnan pitäisi kannustaa myös isiä jäämään lapsen kanssa hoitovapaalle. Tämän pitäisi ehdottomasti muuttua. – Nykyinen systeemi on häpeällinen, sillä se sortaa naisia ja miehiä. Taiteesta saa uutta ajateltavaa. Helsingin kulttuuritoiminnasta nauttiminen on heille tyypillinen tapa viettää vapaapäivää – etenkin, jos säät eivät suosi. Pää ei muutenkaan kestäisi sitä, että joutuisin tekemään hommia jatkuvasti iltamyöhään. Nykytaiteen museo Kiasman aulan portaiden alla voi ottaa miehestä mittaa. – Jos lapsi on seesteisellä tuulella, homma sujuu paremmin, Julia Thurén hymähtää. Silloin selvitetään, kumpi hoitaa Alpun päiväkotiin viemisen ja hakemisen, mitä iltamenoja kummallakin on – ja tietysti se, mitä ruokaa tehdään. Veistoksiin keskittyminen on hankalaa, sillä Julian täytyy pysyä vilkkaan taaperon perässä. Perjantaipäivä jatkuu Ateneumin taidemuseossa, jossa Alppu juoksee innoissaan ympäriinsä. Yritän lopettaa työt aina viimeistään viideltä, mutta joskus menee seiskaan. – Alussa otin kaikki työt vastaan, mutta nykyään voin valita työt. Julian mielestä työelämässä vallitseva oletus, että naiset jäävät kotiin lapsen kanssa, synnyttää epätasa-arvoa – samoin kuin oletus siitä, etteivät isät saisi jäädä kotiin lapsen kanssa. – Jos kummallakin on menoa tai haluamme viettää Josin kanssa kahdenkeskistä aikaa, saatamme joskus iltaisin palkata alakerran naapurin tytön hoitamaan Alppua. Julialle ja hänen miehelleen oli raskauden alusta saakka selvää, että molemmat jäävät lapsen kanssa hoitovapaalle joksikin aikaa. Kun Alppu oli vuoden ikäinen, Julia palasi palkkatyöhönsä A-lehtiin tekemään nelipäiväistä työviikkoa. – On etuoikeus olla lapsen kanssa kotona, se on niin hauskaa aikaa! Samalla myös isät oppisivat pakkaamaan päiväkotireput ja ostamaan oikean koon talvihaalarit. Julia haluaa, että lapsikin tottuu viettämään aikaa mieluummin museoissa kuin ostoskeskuksissa. Vanhemmuuden vastuiden tasaisesti jakautuminen on Julian mielestä tavoitetila, jossa voittavat kaikki. Perhearjen ja yrittäjyyden yhdistäminen on sujunut suhteellisen kivuttomasti, sillä Julia Thurén ja miehensä Josi käyvät viikonloppuisin tulevan viikon aikataulut läpi. Museoissa ja muissa kulttuuritapahtumissa on Julian mielestä oma fiiliksensä. LM 1/2019 s.10-13 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s10-13_JuliaThuren.indd 12 17.12.2018 13.40. Pää ei kestäisi, että joutuisin tekemään hommia jatkuvasti iltamyöhään
Viimeisimmän ilmastoraportin myötä Julia on alkanut miettiä kuluttamistaan entistäkin tarkemmin. Julia Thurénin mielestä määrää tärkeämpää on laatu. Kolmen päivän viikonlopun aikana hän saa levättyä tarpeeksi. – Alpun kannalta on kiva, että hän saa lyhyemmän päiväkotiviikon, sillä huomaan, että päiväkotipäivät ovat rankkoja. Varmaan joku sivistyneempi ihminen saa taiteesta paljon enemmän irti. – Mulla on tosi kovat tulostavoitteet työpäiville, jotta saan kaiken tehtyä. Jos päivässä on kaksi tuntia yhteistä aikaa, aikuisen pitää olla läsnä ja hyvällä tuulella. Juliasta lapsen kanssa hengailu on todella hauskaa. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä kolmepäiväinen viikonloppu kompensoi sitä. Minä saan saman verran lapsilisää kuin joku todella pienituloinen vanhempi. Meillä on vaikkapa kaappausleikki, jossa juoksemme kotona keittiön ja olohuoneen välillä ja minun tehtäväni on ottaa Alppu kiinni. Vaikka nelipäiväinen työviikko vaikuttaa täydelliseltä ratkaisulta kiireiseen perhearkeen, on siinä Julian mukaan yksi huonokin puoli: työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei aikaa ole kahvin juomiseen tai kunnollisiin lepotaukoihin. – On tosi kurja ajatus, jos lapsi ei pysty harrastamaan tai jää asioista paitsi sen vuoksi, että perheellä on huono rahatilanne. RENTOUTUU kahvilassa ystävien kanssa. Olen vähän sellainen taukki taidenäyttelyssä. ILAHTUU, kun lapsi haluaa rapsuttaa hänen tai isänsä Josin selkää. Julian mielestä lapsiperheiden köyhyyttä voitaisiin ehkäistä pitämällä jokaisessa kunnassa subjektiivinen päivähoito-oikeus voimassa. – Viime aikoina on ollut paha ilmastoangsti, ja lentäminen tuntuu rikolliselta. – On hauska nähdä, miten hän kiusoittelee minua ihan eri tavalla kuin isäänsä, vaikka heilläkin on läheiset välit. JULIA THURÉN SYNTYI 1.7.1987 Turussa. – Meillä on Alpun kanssa keskenämme ihan omat leikit ja huumori. – Ei lasta kiinnosta, kauanko olet hänen luotaan pois vaan se, millä mielellä menet hänen luokseen. Jotkut vanhemmat murehtivat, kärsiikö lapsen ja vanhemman suhde, jos vanhemmat ehtivät nähdä lastaan vain pari tuntia päivässä. Kulttuuritoiminta on Julian mieleen myös sen vuoksi, ettei se kuluta ympäristöä. Se toisi joustavuutta perheiden arkeen ja edesauttaisi työllistymistä. Koulutuksen hän toivoo säilyvän ilmaisena: se ei saa olla varallisuudesta kiinni. – Saattaa kuulostaa snobilta, enkä väitä itsekään ymmärtäväni taiteesta paljoa. JULKAISI vuodenvaihteessa ystävänsä Raisa Mattilan kanssa Lapsiperheen parisuhde -kirjan. Julia Thurén kertoo tiedostavansa, että hänen perheensä elää etuoikeutettua elämää. Lapsilisästä hänellä on myös mielipide. Lapsilisän pitäisi olla ihan normaali verotettava tuki, Julia sanoo. Vaikka yhä useampi perhe on vähentänyt kulutustaan vapaaehtoisesti, Suomessa on edelleen yli 60 000 köyhää perhettä. LM 1/2019 s. Halu viettää enemmän aikaa lapsen kanssa sai Julia Thurénin siirtymään nelipäiväiseen työviikkoon. Hän laittaa rahansa mieluummin taiteen katsomiseen kuin shoppailuun. Lyhyemmän työviikon myötä Julia on lakannut odottamasta viikonloppuja – ne tulevat niin nopeasti. – Suurempi ongelma kuin yhteisen ajan vähyys, on vanhemman jatkuva pahantuulisuus ja stressaantuneisuus. n Lapsilisän pitäisi olla ihan normaali verotettava tuki. Ennen joka vuosi ulkomaille matkustanut perhe jättää tämänvuotisen matkan väliin. – On hassua, että kaikkia muita tukia verotetaan paitsi lapsilisää. 10-13 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 13 LM1_s10-13_JuliaThuren.indd 13 17.12.2018 12.04. Tällä järjestelyllä saan kaiken: perhe-elämän, ystävät, vapaa-ajan ja uran. Kuka. Pitäisikö siis muidenkin vanhempien alkaa tehdä lyhyempää työviikkoa. HARRASTAA Juliaihminen-blogin kirjoittamista. AMMATILTAAN toimittaja ja tietokirjailija. – Ja toisen asteen koulutuksen pitäisi olla ilmaista myös työvälineiden osalta
Johanna Rantasen ja Jukka Backmanin perheessä aloitellaan viikonlopun viettoa. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN K annuksen Kärpäntiellä vallitsee rauhallinen perjantai-iltapäivä. – Tein sen keväällä, kun halusin mennä virpomaan niin, ettei mua tunneta, Onna kertoo. Leppoisaa ELÄMÄÄ Kannuksessa asuvan Johanna Rantasen ja Jukka Backmanin perheen vilkas arki pysyy kuosissa sähköisen kalenterin ja tehtävälistojen avulla. Olohuoneen katosta riippuu Onnan valmistama mobile, johon hän on huovuttanut kirkkaanväriset pallot. Esimerkiksi Fazer-niminen keppihevonen, joka nojailee seinään. Onna, 11, askartelee huoneessaan. ajankäyttö LM 1/2019 s.14-17 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s14-17_BackmanRantasenPerhe.indd 14 17.12.2018 13.05. Hän rakastaa askarrella pahvista. Hänen käsistään on syntynyt paljon muutakin. Kesällä Onna ratsasti paljon keppareilla, mutta nyt se on jäänyt, kun on niin paljon muuta tekemistä. Huoneensa nurkassa hänellä on isosta pahvilaatikosta valmistettu pupunaamio
– Arjen onnistumisessa auttaa se, että harrastaa lastensa kanssa samoja asioita. Kerttu toimii myös nuorempien ohjaajana. – Elämämme on pääosin rauhallista, vanhemmat vakuuttavat ja lapset nyökkäilevät vieressä. Tuumin silloin, että lyömäsoittajana pystyn heiluttamaan käsiäni eri tahtiin ja olen kai kaikista joutilain. Kaikilla heillä, Iikalla, 19, Vinskillä, 17, Kertulla, 14 ja Onnalla on paljon harrastuksia. Sähköinen kalenteri Pariskunta kävi aikoinaan samaa lukiota Kannuksessa. Johanna on aktiivisesti mukana edelleen, ja Jukkakin on aina valmis vapaaehtoinen apulainen. Tiistaina Jukka ja Kerttu menevät yhdessä Kannuksen soittokunnan harjoituksiin, jonka kapellimestarina Jukka toimii. LM 1/2019 s. Tämän lisäksi myös vanhemmat ovat elämäntavaltaan aktiivisia. Chihuahua Pentti, 4, haukahtelee välillä vinkeästi. Koulun jälkeen Jukka kutsui Johannan jäätelölle. Perheeseen syntyi neljä lasta. Naimisiin mentiin vuonna 1996. Ensisuudelman paikaksi Jukka oli valinnut hienon hiekkarannan, mutta maa oli niin pehmeää, että auto painui siihen vanteitaan myöten. kalle ja auttoi auton työntämisessä kovalle maalle. Siitä alkoi rakkaustarina. – Emme ole koskaan kokeneet elävämme mitään varsinaisia ruuhkavuosia, vaikka kalenteri on aika täysi ja vauhdikas, Johanna sanoo. Johanna Rantanen ulkoiluttaa Vappua Kertun trumpettituntien aikana. Voisi kuvitella, että arki on melkoista häslinkiä ja leppoisuus vain silmänlumetta. Viherkasvit kukoistavat olohuoneen ikkunalla. Hänen kaverikseen on hiljattain tullut borderterrieri Vappu. Mukana myös perheen koirat Vappu ja Pentti. – Aluksi pidin selvänä, että Johanna hoitaa viherkasvit, mutta kun niin ei käynytkään, otin sen homman haltuun, Jukka kertoo ja katsoo hymyillen puolisoaan. Onneksi Ohtakarin leirikeskuksesta tulossa oleva nuorisoporukka osui paiMaa vajosi, kun Johanna ja Jukka suutelivat ensimmäistä kertaa. Ne saavat ”rakkautta ja substralia” perheen isältä. – Edellisen kapellimestarin luopuessa orkesterissa mietittiin, kuinka tästä jatketaan. 14-17 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 15 ›› LM1_s14-17_BackmanRantasenPerhe.indd 15 17.12.2018 13.05. Vinskillä on edelleen voimissaan kaveriporukka, joka alkoi Kobrajengi-sudenpentulaumana ekaluokalla. Tosin Kertun ja Onnan balettiin en ole vielä osallistunut, Jukka paljastaa. Kaikki lapset ovat partiolaisia. Johannan, Vinskin, Onnan ja Jukan yhteinen iltapäivähetki olohuoneen sohvalla. Sekä Johanna että Jukka ovat olleet innokkaita partiolaisia lapsesta asti. Viikko-ohjelmaan kuuluu myös sarjakuvapiirtäjän urasta haaveilevan Iikan kuvataidekerho, Kertun jalkapalloharjoitukset, molempien tyttöjen balettitunnit sekä musiikin teoriaja soittotunteja
LM 1/2019 s.14-17 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s14-17_BackmanRantasenPerhe.indd 16 17.12.2018 13.05. Piti vähän järjestellä erilaisia muuttuvia elementtejä, että saatiin kaikki toimimaan, Jukka kertoo. – Organisointi tuo väljyyttä elämään. Vinskillä on huoneessaan isoisänsä Ollin kehittelemä selänvenytyslaite. Kaupassakäynti on helppoa, koska Google Keepissä kauppalista on aina ajan tasalla. Sääntönä on, että sen tasoon ollaan tyytyväisiä eikä siitä valiteta. Useimmiten ostokset tekee Johanna töistä tullessaan. Kerttu käy KeskiPohjanmaan Konservatoriota. Kauppalista Googlessa Perheellä on myös yhteinen Google-tili, jonka kautta täytetään kauppalappua. Nykyisin lapset tekevät meillä viikkosiivouksen. Lapset saavat viikkorahaa ja perjantaina siivouksen jälkeen tilataan pitsaa. Siivous sujuu heiltä varsin mutkattomasti. Nuoret myös ulkoiluttavat perheen koiria. Jukka on Suomen ainut GTD-kouluttaja Organisointi tuo väljyyttä elämään. Asioitten järjestelyn tarvetta Johannalle ja Jukalle tuli jo taipaleen alkuvaiheessa. Arjen sujumisesta pitää huolen sähköinen kalenteri, johon jokainen merkitsee omat menonsa. Jouduin jokin päivä sitten kysymään Jukalta, missä meillä säilytetään imuria, Johanna nauraa. Lapset tekevät viikkosiivouksen Kotitöistä ei tässä perheessä nahistella. Johanna työskentelee viestintäalalla ja hänen työpaikkansa on Kokkolassa. Siinä vaiheessa meillä oli jo kaksi pientä lasta. Nuoriso leikkaa myös nurmikot ja tekee lumityöt. Kauppalistan lisäksi perheessä on muitakin yhteisiä esimerkiksi pihaja mökkitöihin liittyviä listoja, jotka helpottavat arjen sujumista. Johanna hoitaa pääasiassa pyykin, ja Jukka siivoaa vessan. He rakensivat taloa, ja samaan aikaan Johannan vanhemmat tekivät mökkiä. Sinne jokainen voi merkitä, mitä kotoa puuttuu. – Nyt kauppalapussa ei näytä olevan kuin 139 hoidettua asiaa, Jukka tarkistaa kännykästään. Onna kokeilee huoneessaan uusia balettitossujaan. Johannan äiti kuoli äkillisesti ja isä oli jo valmiiksi pyörätuolissa. Vanhemmilla on listattuina omiin töihin ja harrastuksiin sekä lapsilla jonkin verran kouluun ja harrastuksiin liittyviä tehtäviä. – Ihan aina se ei ole niin mukavaa, mutta aika usein on, Onna sanoo. Jukan tarvitsee työhuoneessaan vain kääntyä tuolillaan halutessaan irrotella rumpusetin ääressä. Viime vuosina on rentouduttu yhdessä syksyllä Portugalissa. Kaksi kertaa viikossa Kerttu hyppää junaan ja matkaa soittotunnille Keski-Pohjanmaan Konservatorioon, josta hän pääsee takaisin äitinsä kyydissä. Näin kaikilla on tiedossa toistensa tekemiset. Hän oppi jo lapsuudenperheessään tekemään kotihommia. Kun asiat on organisoitu, kellontarkkaa aikataulua ei tarvitse noudattaa. – Ensiksi tietenkin teimme sitä kaikki yhdessä. – Lasten harrastukset ovat enimmäkseen Kannuksessa, joten he pääsevät niihin omin päin polkupyörillä, Jukka selvittää. – Talon rakentamisen lisäksi tuli mökkiprojekti. Lapset ovat alkaneet siivota heti, kun ovat oppineet pitämään imuria kädessään
– Millaista elämä nyt yleensä on. Onnan mielestä parasta koulussa ovat kaverit ja liikunta. 14-17 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 17 LM1_s14-17_BackmanRantasenPerhe.indd 17 17.12.2018 13.05. Viime vuosina syyslomalla on matkustettu Portugaliin, jossa perhe yleensä ikuistaa itsensä. – Täällä on ihan rentoa asua. – Pidän useamman eri genren sarjakuvista, erityisesti kuitenkin huumorisarjakuvista, kuten Tenavista ja Lassista & Leevistä. Aina taitaa paistaa aurinko. Hänellä on asperger ja hän suorittaa lukiota neljässä vuodessa. Koulutuskeikat vievät Jukkaa jatkuvasti matkoille ympäri maata, mutta hän vastaa perheen ruuanlaitosta – ainakin silloin, kun on paikan päällä. Vinskiä kiinnostaa musiikki. Ei mulla oo kokemusta mistään muusta. Inhosin sitä, että kotona puhuttiin niin paljon työasioista. – Yritetään saada ahvenia ja siikoja, mutta usein tulee lahnoja ja särkiä, toisinaan kuitenkin jopa kuhaa, Jukka kertoo. Usein iltaisin käymme kahdestaan viemässä koiria lenkille. Kertusta parasta ja hauskinta ovat perheen koirat. Erityisen mielellään hän lueskelee sarjakuvia. Hän on sen vuoksi suorittanut lukion kursseja kotoa käsin. Normaalia elämää Lapsista Kertulle tuppaa kertymään eniten harrastuksia, joten häntä pitää toisinaan hiukan toppuutella. – Perheessämme on parasta se, että välitetään toisista, sanoo Iikka. Eteisen pöydällä on kummankin vanhemman laatikko, Johannalla oranssi ja Jukalla sininen, johon voi laittaa toivelappuja. Niin on hyvä tehdä niin kauan, kun vielä kaikki saadaan samaan kuvaan. Perhe viihtyy hyvin yhdessä. Hänen huoneestaan löytyvät ainakin bongorummut, kolme okariinoa, peruskitara ja ukulele. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan kondiittori. Kouluun hän kulkee pyörällä tai kävellen. – Aina vain enemmän. Iikka pitää kotipaikkakunnastaan. LM 1/2019 s. Sen suuressa saunassa kiuas lämpiää joka päivä. Saattaisin ehkä jäädäkin tänne. Ensimmäiset aineet hän kirjoitti jo viime keväänä. – Kannus on ihan mainio paikka, mutta toivottavasti lähden täältä pois, Vins ki virnistää. Vinski on kärsinyt viime aikoina selittämättömistä vatsakivuista, joihin ei ole löydetty lääkitystä. Hänestä oman perheen elämä on aika normaalia. Lättykestit päivittäin Sunnuntai on lepopäivä ja silloin vieraillaan yleensä Jukan vanhempien luona. Piirrän sarjakuvia itsekin. Kesällä aikaa vietetään Himangan saaressa Johannan ja hänen siskojensa omistamalla mökillä. (Getting things done) ja tekee osan työstään pihapiirissä olevassa työhuoneessaan. Elokuvateatteri on juuri lopettanut, joten elävissä kuvissa ja vähän muissakin huvituksissa pitää käydä Kokkolassa. Vene on vesillä toukokuusta lokakuuhun: Johanna ja Jukka laskevat verkkoja yhdessä. Pääasiassa Jukka organisoi perheen aikataulut ”pitäen kaikki pallot ilmassa” niin, että arki sujuu. n Kotitöistä ei tarvitse nahistella. Silloin on aikaa keskustella. Johanna haluaisi puhua enemmänkin työasioista, mutta Jukka pitää tarkkaa rajaa: – Olen perheyrittäjien lapsi. Hän soittaa pianoa, mutta lopetti yleisurheilukoulun, koska harrastuksia alkoi olla jo liikaa. Kannuksessa parasta on hyvä juomavesi, partio ja kaverit. Vanhemmilla on myös kahdenkeskistä aikaa. Päivittäin Johanna paistaa siellä lättyjä. Tykkään siitä, että syömme yhdessä joka päivä. Siellä on myös rumpusetti, jonka äärellä voi työn lomassa irrotella. – Tosin eilen ruokaa taisi laittaa Kerttu. Onna esimerkiksi piirsi viime talvena lappuun hyvissä ajoin, millaisen kakun hän halusi Jukan tekevän helmikuisille syntymäpäivilleen
”Elän sillä tavalla, ETTÄ EHDIN” ajankäyttö Lähikauppa säästää aikaa, ajattelee autoton Laura Rantanen Turusta. Lasten harrastusmenoissa auttaa hänen äitinsä. ELINA TEERIJOKI | KUVAT PASI LEINO LM 1/2019 s.18-20 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s18-20_LauraRantanen.indd 18 14.12.2018 9.53
Taakse jäi iso vanha talo ja pihapiiri, jossa olisi viihtynyt pitempäänkin. Hän ajatteli, että Turussa asiat hoituisivat pyörällä ja jalan. Esimerkiksi se, että jotkin perheet autoilivat joka päivä Taivassalosta Turkuun ostoksille tai viemään lapsia harrastamaan. L aura Rantanen muutti kahden lapsensa kanssa maalta Taivassalosta Turun keskustaan voidakseen elää ilman autoa. – Kun elin yksin, pystyin käymään Taivassalosta Helsingissä työreissuilla bussilla, joka kulki 800 metrin päästä. Sinne ei ehdi bussilla lasten koulupäivän jälkeen. Lauran miesystävällä on auto, mutta hän asuu eri osoitteessa ja tekee paljon matkatöitä, joten arjen pyörityksessä siitä ei ole apua. 18-20 ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 19 LM1_s18-20_LauraRantanen.indd 19 14.12.2018 9.53. Meiltä oli keskustaan viisi kilometriä ilman pyörätietä, joten pyörällä kulkeminen oli jopa vaarallista, Laura kertoo. Kustaviin menoissa mies pystyy välillä auttamaan. Pyöräily on usein autoilua nopeampaakin, kun ei tarvitse etsiä parkkipaikkoja, eikä skrapata ikkunoita talviaamuina. – Elän sillä tavalla, että ehdin. Suosin asioita, jotka ovat lähellä. Säiden puolesta pyöräily onnistuukin ympäri vuoden paria sohjopäivää lukuun ottamatta. Lauran esikoinen, neljäsluokkalainen Rurik harrastaa koripalloa kolLM 1/2019 s. Laura ei vertaa nykyistä elämäänsä aikaan auton kanssa. Lasten päivähoito ja bussiaikataulut eivät kuitenkaan sopineet yhteen. Viitenä autottomana vuotenaan Laura on kaivannut autoa vain halutessaan käydä yli 90-vuotiaan isoäitinsä luona Kustavissa. Autoilu, jota ympärillä koko ajan näki, alkoi kuitenkin ahdistaa. Moni perhe kokee, että isossa marketissa asioiminen säästää aikaa, mutta Laura näkee asian toisin: kun kauppa on lähellä, ei kauppamatkoihin ja loputtomilla käytävillä vaelteluun kulu aikaa
n Tärkeintä on ennakoida ja varata aikaa säätöön. Se käy myös hyötyliikunnasta. Laura on luopunut joistain läsnäoloa vaativista politiikan tehtävistä voidakseen olla enemmän kotona. Kummallakin lapsella on nyt yksi harrastus. Myös politiikkaan liittyy kirjoittamalla vaikuttamista. Siitä selvittiin äidin avustuksella. me kertaa viikossa. – Öiksi tulin aina takaisin kotiin. – Kuopus on haaveilija, joka tarvitsee tukea lähtemiseen ja ehtimiseen. Harrastuspaikka on toisella puolella kaupunkia, ja bussimatka vaihtoineen hankala. Laura työskentelee freelancerina, tuottaa teatteriproduktiota ja kirjoittaa lehtiin. Tiedonhankinta ja lautakuntatyö valmisteluineen onnistuvat onneksi enimmäkseen kotona. Perheessä on myös koira, jota Rurik ulkoiluttaa välillä. Päävastuu eläimestä on kuitenkin Lauralla. Lapsivapailla Laura käy miesystävän kanssa mökillä. Luonnossa liikkuminen on Lauralle rakasta, ja sitä hän tekee myös lasten kanssa. Usein mukaan lähtee myös Volter, jonka biologinen isä asuu hyvin kaukana. Laura Rantanen kuskasi poikiaan Rurikia (vas.) ja Volteria pyörällä, kun nämä olivat pieniä. Yksinhuoltajana ihan tavallisen arjen pyörittäminen vie paljon aikaa, ja bussista myöhästyvä lapsi saattaa sotkea koko päivän aikataulun. Nyttemmin on siirrytty bussikyytiin. Hän on Turun kaupunginvaltuutettu, jolla oli tämän haastattelun aikaan meneillään seurakuntavaalityö. Mutta onko jotain, mitä yksinhuoltaja-projektityöläinen-poliitikko tekee ajankäyttösyistä eri tavoin kuin muut. Kakkosluokkalaisen Volterin koulu on lähempänä, ja Laura saattelee hänet sinne usein pyörällä. LM 1/2019 s.18-20 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s18-20_LauraRantanen.indd 20 14.12.2018 9.53. Esikoinen taas lähtee mieluummin liian aikaisin, että ehtii varmasti. Nyt kirjoitustyöt venyvät usein aikaan lasten nukkumaanmenon jälkeen. Nyt Rurik kulkee kolmen kilometrin koulumatkansa bussilla. Jos Laura Rantanen saisi elämäänsä lisäaikaa, se kuluisi töihin ja nukkumiseen. Politiikkaan menee nytkin enemmän aikaa kuin töihini. – Itseni laittamiseen ja sisustamiseen ei aikaa juuri kulu. Rurik tapaa toisella paikkakunnalla asuvaa isäänsä noin kerran kuukaudessa. Siksi apuun on pyydetty Lauran äiti, joka hoitaa kimppakyytivuorot harrastukseen. Kun pojat olivat pienempiä, pyörän perässä oli heille kärry. Laura Rantasen oma aikasyöppö on politiikka . Kaupungissa luonto ei ole yhtä lähellä kuin maalla, joten luonnossa ulkoilu on lähinnä vapaapäivien luksusta. – Politiikan taustatyöhön kuluisi niin paljon aikaa kuin sen antaisi viedä. Pojat pystyvät jo olemaan kahdestaankin kotona, mutta yleensä vain noin tunnin kerrallaan. – Tärkeintä on ennakoida ja varata aikaa säätöön, sillä lasten kanssa säätöä tulee aina. Enkä katso Netflixin sarjoja, vaikka monet tutut katsovat niitä ihan koko ajan. Laura sopii politiikkaan ja työhön liittyviä kokouksia mahdollisuuksien mukaan kotiin, jolloin ei tarvitse miettiä lastenhoitoa. Sellainenkin vaihe oli, että hän kävi Helsingissä päivätöissä ja toimi lisäksi puoluehallituksessa. Jos jompikumpi haluaisi palavasti toisenkin, Laura arvelee, että aikaa jotenkin järjestettäisiin
Miksi psykologi tutkii vauvan naurua – niin joviaali ilmiö kuin se onkin. Tosin aikuisetkin saattavat nauraa sekä ulosettä sisäänhengityksen mukana, mutta vauvoihin ja simpansseihin verrattuna se on melko harvinaista. Tilanteelle ei ole olemassa tieteellisesti todistettua selitystä. Aikuiset taas nauravat yleensä sosiaalisissa tilanteissa. Naurutavan huomattiin muuttuvan vähitellen iän karttuessa: mitä vanhempia lapset olivat, sitä useammin he nauroivat pelkästään ulos hengittäessä kuten aikuiset. ›› LM 1/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 21 LM1_s21-23_Tutkitut-UUSI.indd 21 14.12.2018 9.53. Sauterin mukaan on kuitenkin mahdollista, että naurun muutoksen syyt liittyvät äänen kontrollin kehittymiseen lapsen oppiessa vähitellen puhumaan. uutispalvelu AlphaGalileo otsikolla How Do Babies Laugh. Tässä suhteessa ne muistuttavat simpansseja ja joitakin muita ei-inhimillisiä kädellisiä, kertoi psykologi Disa Sauter Kanadan akustisen seuran kokouksessa marraskuussa. Tutkija arvelee muutoksen liittyvän puheen kehitykseen. Vauvat ja apinat nauravat SAMALLA TAVALLA ANTTI VANAS | KUVAT COLOURBOX TUTKITTUA TIETOA Maailman surullisin eläinlaji keksi naurun, väitti filosofi Friedrich Nietzsche. Like Chimps! Amsterdamin yliopistossa työskentelevä Sauter havainnoi tutkimusryhmineen 44:n iältään 3–18-kuukautisen vauvan naurua videotallenteilta. Hän oli väärässä: ihmisen lisäksi monet muutkin kädellislajit nauravat. Aikuiset ja vauvaiän ohittaneet lapset hengittävät nauraessaan ulospäin, mutta vauva hekottelee sujuvasti sekä ulosettä sisäänhengityksen aikana. Sauter uskoo, että äänen kehityksen varhaista, puhetta edeltävää vaihetta tutkimalla voidaan tulevaisuudessa päästä entistä aikaisemmin lapsen kehityshäiriöiden jäljille. Asiasta tiedotti mm. Asialla voi olla tekemistä myös sen kanssa, miksi ja mille lapset, apinat ja aikuiset ihmiset ylipäätään nauravat. Simpanssit ja ihmisvauvat osaavat nauraa sekä ulosettä sisäänhengityksen mukana, mutta vauvoilta tuo kyky katoaa ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vauvoilla ja simpansseilla nauru liittyy useimmiten fyysiseen kosketukseen, kuten läheiseen leikkiin ja kutitteluun. Ne vain tekevät sen eri tavalla kuin ihmisten enemmistö – mutta samalla tavalla kuin ihmisvauvat
Esimerkiksi Eija Sevónin, Anna Röngän, Eija Räikkösen ja Niina Laitisen vuonna 2017 julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että vuorohoidossa olevilla lapsilla on vähemmän arkiaamuihin liittyviä negatiivisia tunteita kuin säännöllisessä päivähoidossa käyvillä. Siippainen kuitenkin painottaa, että kodinomaisuus ei saa ylikorostua niin, että lapset jäävät jatkuvasti pedagogisesti suunnitellun ja ohjatun toiminnan ulkopuolelle. Väitös Sukupolvisuhteet, hallinta ja subjektifikaatio: Etnografinen tutkimus lasten ja aikuisten suhteista vuorohoitopäiväkodissa tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuussa. Siippainen pitää vuorohoitoa monipuolisena hoitomuotona, mutta näkee myös siihen liittyvät riskit. Varhaiskasvatuksen piirissä on joukko lapsia, joiden hoitoajat sijoittuvat toistuvasti aamuun, iltaan tai viikonloppuihin. Kodinomaisuuteen liittyvä rentous ja lapsen ikäväntunteisiin vastaaminen ovat merkittävä osa vuorohoitoa. Anna Siippaisen mukaan hoitoaikoihin perustuvat oletukset lapsen hyvinvoinnista voivat olla perin yksioikoisia: ikään kuin epäsäännöllisiin hoitoaikoihin sinänsä liittyisi jokin tekijä, joka eliminoi varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset. Vaarana on, että toiminnan kodinomaisuus korostuu liikaa epätavallisiin aikoihin järjestetyssä hoidossa. Siippainen havainnoi ja haastatteli väitöstään varten 3–5-vuotiaiden vuorohoitopäiväkotiryhmän lapsia ja aikuisia yhden lukukauden ajan. Niin tai näin, pätkäja vuorotytöt lisääntyvät, ja samalla lisääntyy myös lasten vuoropäivähoito. Monet pitävät epäsäännöllisiä hoitoaikoja riskinä lapsen kehitykselle. Siippaisen mielestä huomio pitäisi kiinnittää vuorohoidon mahdollisuuksiin, sillä epäsäännöllisten hoitoaikojen näkeminen pelkästään uhkana ei auta kehittämään pedagogiikkaa. CO LO U RB O X Kodinomaisuus ei saisi syrjäyttää pedagogiikkaa. VUOROPÄIVÄHOITO ei haukkumalla parane Varhaiskasvatuksen hyödyllisyys tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta myönteinen asenne ei ulotu aina vuorohoitoon. LM 1/2019 s.21-23 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s21-23_Tutkitut-UUSI.indd 22 14.12.2018 9.53
Hän oli mukana monitieteisessä tiimissä kehittämässä pelillistä HyväMe-sovellusta leikki-ikäisten lasten terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi. ÄIDIN DEPRESSIO suuntaa vauvan huomion uhkiin Kasvonilmeisiin suuntautuva huomio on yksi selviytymisen kannalta tärkeimmistä inhimillisen tarkkaavaisuuden muodoista. Vauvan tarkkaavaisuuden suuntautumista tutkittiin kahdeksan kuukauden iässä silmän liikkeiden perusteella. Tutkimukseen osallistui 363 äiti–vauva-paria. Pelillisyys ei juuri innostanut perheitä. Värikkäiden grafiikoiden ja huvipuistoteemaisen näkymän tavoitteena on innostaa lasta osallistumaan sovelluksen käyttöön. Heidän mielestään se oli mainio työkalu perheiden elintapoja arvioitaessa ja puheeksi otettaessa. Pakarisen väitös The development and feasibility of gamified digital intervention aiming to promote physical activity in early childhood tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa. Lisäksi selvitimme, mikä vaikutus kasvokuvan esittämällä tunnetilalla vauvaan on, Kataja kertoo. Viedään siis keskustelu sinne! Tämä oli lähtöajatuksena Anni Pakarisen väitöstutkimuksessa. Soveltuvuustutkimukseen osallistuneet kuusi terveydenhoitajaa käytti sovellusta mielellään terveyskeskustelun tukena. Tulokset on julkaistu Child Development ja Journal of Affective Disorders -tutkimusjulkaisuissa. Joustava tarkkaavaisuuden säätely on muutenkin tärkeä vauvaiän ominaisuus. Tämä voi Katajan mukaan johtua siitä, että pojat ovat yleensäkin tyttöjä herkempiä häiriöille. Myös sovelluksen tilastografiikoita pidettiin selkeinä ja informatiivisina. LM 1/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 23 LM1_s21-23_Tutkitut-UUSI.indd 23 17.12.2018 12.08. Kamera rekisteröi, miten lapsen katse liikkuu neutraalin, iloisen tai pelokkaan kasvokuvan sekä häiriöärsykkeen välillä. Ennen neuvolan terveystarkastukseen tuloa perhe arvioi elintapojaan sovelluksen avulla. Äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet lisäsivät pojilla taipumusta siirtää katse kasvoista kohti häiriöärsykettä, mutta tytöillä ne lisäsivät taipumusta katsoa kasvoja. Sovelluksen toimivuutta arvioitiin loppukäyttäjien, eli lapsiperheiden ja neuvolan terveydenhoitajien, näkökulmasta. Pelit ja leikit ovat aluetta, johon lapset eivät kyllästy koskaan. Kataja selvitti asiaa osana Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusta. Loput arvioivat sovelluksen toimivan hyvänä informaation lähteenä ja keskustelun avaajana sekä oivallisena keinona saada lapsi mukaan puhumaan terveydestä. LAPSET MUKAAN terveyskeskusteluun Pienetkin lapset ovat kiinnostuneita keskustelemaan terveydestä ja siihen vaikuttavista asioista, jos aikuinen osaa viedä keskustelun lapsen aaltopituudelle. > youtu.be/FHFcaqMtw6Y Pojat ovat tyttöjä herkempiä häiriötekijöille. Se auttaa suuntaamaan mielenkiinnon kohti ympäristön tärkeitä ärsykkeitä ja pois ahdistavista tai muuten häiritsevistä asioista. Tietoa äidin masennusja ahdistuneisuusoireista kerättiin kyselylomakkeilla raskausviikoilla 14, 24 ja 34, sekä 3 ja 6 kuukautta synnytyksen jälkeen. – Tutkimme, millä todennäköisyydellä vauva irrottaa katseen kasvoista ja kohdistaa sen häiriöärsykkeeseen. Noin puolet kyselyyn vastanneista perheistä piti sovellusta liian monimutkaisena, aikaa vievänä ja tarpeettomana. HyväMe on digitaalinen terveyskysely, jonka täyttämiseen lapsetkin voivat osallistua. Se alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen. Suurin osa perheistä valitsi kuitenkin perinteisen paperille painetun kyselylomakkeen pelillisen sovelluksen sijaan. Sekä raskausaikaan että synnytyksen jälkeiseen aikaan painottuneet äidin masennusoireet olivat yhteydessä vauvan vahvempaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen pelokkaisiin kasvoihin. n Kataja kertoo tutkimuksen tuloksista videolla os. Tutkimukseen kutsutuista 109 perheestä vain joka neljäs otti sovelluksen käyttöön. Tohtorikoulutettava Eeva-Leena Katajan mukaan äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset mielenterveysoireet ovat yhteydessä vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen
Koulupsykologin mukaan vitkastelu on hyvin tavallinen pulma, johon löytyy myös ratkaisuja. Asuuko teilläkin VITKASTELIJA. Mikä neuvoksi, kun lapsen on vaikea tarttua läksyihin tai arkiaamut takkuilevat. ANU VALLINKOSKI | KUVA MOSTPHOTOS kasvu LM 1/2019 s.24-25 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s24-25_Vitkastelija.indd 24 17.12.2018 12.10
Myöhästyykö vanhempi itse töistä lapsen hidastelun vuoksi. Useinhan vanhempi itsekin lykkää siivoamista tai nukkumaanmenoa. OTA PULMA PUHEEKSI! Suvi Eskelinen tähdentää, että ongelmaksi muodostuneen vitkuttelun kanssa ei kannata jäädä yksin. – Lasten ja nuorten aivot ovat vielä kehittymättömät aikuisiin verrattuna. LM 1/2019 s. – Myös vitkastelun syiden selvittäminen voi auttaa aikuista omien tunteidensa hallinnassa. Mielessä kannattaa pitää hyvä yleissääntö siitä, että toiminta, johon kiinnittää huomiota, lisääntyy. Lopulta myös vitkuttelu voi vähentyä. – Vitkastelu on tavallista etenkin silloin, kun pitäisi jättää jokin mukava ja houkutteleva puuha ja ryhtyä ikävältä tuntuviin tai rutiininomaisiin askareisiin. Jos hidastelusta ei koidu merkittävää vahinkoa, ja lapsi lopulta hoitaa hommansa, vanhemman olisi hyvä koettaa suhtautua siihen ymmärtäväisesti ja lempeästi. Jos uuteen puuhaan tarttuminen on lapselle aina vaikeaa sekä koulussa että vapaa-ajalla ja tärkeitä asioita jää koko ajan tekemättä, voi taustalla olla diagnosoitavissa oleva häiriö kuten ADHD. Samankaltaista vitkastelua näkee tuhansissa suomalaiskodeissa arkiaamuisin. 24-25 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 25 LM1_s24-25_Vitkastelija.indd 25 14.12.2018 9.54. – Vanhempi voi ihan kädestä pitäen ohjata esimerkiksi läksyihin tarttumisessa. Vieressä raivon partaalla oleva vanhempi osoittelee tuskastuneesti kelloa. Monesti pulmiin löytyy ratkaisu yhdessä keskustellen. Vanhempi voi hillitä turhautumistaan miettimällä, mikä lapsen vitkuttelussa harmittaa. AIKUISEN TUKI AUTTAA Kun vitkastelun taustalla on lapsen vielä kypsymätön kyky ohjata omaa toimintaansa, aikuisen tuki ja esimerkki arkisissa puuhissa on tarpeen. Lapsen vitkuttelua päivitellessä kannattaa pysähtyä miettimään, onko siitä haittaa – ja jos on, niin millaista. Niitä pohtiessa voi huomata, millaiset siirtymät ovat lapselle vaikeita ja mitä niissä voisi tehdä toisin, Suvi Eskelinen neuvoo. Asian voi ottaa puheeksi lapsen opettajan tai koulupsykologin kanssa. Onko siirtyminen puuhasta toiseen aina vaikeaa, vai onko vaikeuksia vain vaikkapa läksyjen teossa. Vitkastelun taustalla voi olla kehityksen eritahtisuuden lisäksi monia muitakin syitä. Hidastelu voi johtua vaikkapa väsymyksestä tai omien rajojen testaamisesta. Muutoksiin sopeutuminen on hyvin yksilöllistä. Se on tyypillistä etenkin alakoulun ekaja tokaluokkalaisille sekä yläkoulun aloittaneille nuorille. K ello käy, ja koulun alkuun on enää tovi aikaa. Läksyihin tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta, koska ne ovat liian vaikeita. – Mitä rauhallisempana vanhempi pysyy, sen parempi. Hän ohjaa lapsen pöydän ääreen ja näyttää, että seuraavaksi avataan reppu ja kaivetaan kirjat esiin, selvitetään, mitä pitää tehdä ja ryhdytään hommiin. Eskelinen kehottaakin pohtimaan, millaisiin tilanteisiin vitkuttelu liittyy ja kuinka usein sitä tapahtuu. – Vitkuttelu on hyvin tavallinen ongelma, joka nousee minunkin työssäni esiin hyvin usein. Hankalista aamuista ja läksyjen lykkäämisestä voi jutella myös muiden vanhempien kanssa. Vitkuttelusta motkottaminen kääntyy helposti negatiiviseksi kehäksi. Aamuisen vitkastelun syynä voikin olla koulukiusaaminen. Etenkin hyppäys eskarista koululaiseksi on suuri. Erot voivat johtua esimerkiksi aivojen eritahtisesta kehityksestä tai geneettisistä eroista. Jo tieto siitä, että ei ole yksin vaikeuksiensa kanssa, voi helpottaa. Kiukku voi nousta, jos ajattelee, että lapsi uhmaa vitkuttelemalla. Toiset oppivat toimimaan itsenäisesti hyvinkin nopeasti, toisilta opettelu vie enemmän aikaa. Koulupsykologi Suvi Eskelinen, joka työskentelee Jyväskylässä Keski-Palokan ja Mankolan kouluissa, kertoo, että tällainen alkuun pääsemisen vaikeus tai tehtävien välttely on erittäin tavallista kouluikäisille. – Kun syy on selvillä, voi koettaa puuttua siihen. Aamutoimia vanhempi voi helpottaa rytmittämällä aamua: kertomalla, mitä kaikkea pitää tehdä ja paljonko siihen on aikaa. Aikuisilla on kuitenkin lapsia ja nuoria paremmat valmiudet puuttua omaan vitkasteluunsa. Mutta entä, jos lapsi ei halua tarttua läksyihin niiden vaikeuden vuoksi. Aikuisten tuki vähenee hyvin nopeasti, Suvi Eskelinen kuvaa. Välillä on hyvä antaa väliaikatietoja: ”Kello on nyt puoli ja sinun pitää syödä aamupala”. – Joskus on hyvä, että vanhempi selvittää rutiinit itselleenkin. Vai harmittaako se, että itse on tottunut toimimaan nopeasti, kun lapsen rytmi onkin hitaampi. Kannattaa asettua lapsen asemaan ja katsoa asioita hänen näkökulmastaan, koulupsykologi vinkkaa. ONKO SIITÄ HAITTAA. Kyse voi olla myös vaikean asian välttelystä. Aamua on hyvä alkaa valmistella jo illalla. Sen sijaan pienistäkin onnistumisista kannattaisi tehdä iso numero, Suvi Eskelinen kannustaa. Aamupuuhista voi olla vaikea siirtyä kouluunlähtöön ja läksyihin on vaikea tarttua tai leikistä irrottautua iltatoimiin. n Mitä rauhallisempana vanhempi pysyy, sen parempi. Vitkuttelu liittyy usein tilanteisiin, joissa siirrytään tekemisestä toiseen. Tämä ei kuitenkaan estä ekaluokkalaista sovittamasta kotieteisessä useita pipoja. – Molemmissa vaiheissa lapsen tai nuoren pitääkin yhtäkkiä olla entistä itsenäisempi ja osata ohjata omaa toimintaansa aiempaa enemmän. Kyky ohjata omaa toimintaansa on osin perinnöllistä. MONINAISIA SYITÄ Usein taipumus vitkasteluun lisääntyy ikävaiheissa, jolloin lapsi tai nuori joutuu itsenäistymään nopeasti. Heidän itseohjautuvuutensa ei ole kehittynyt täyteen mittaansa, joten varsin moni tarvitsee aikuisen apua siirtymätilanteissa, Eskelinen sanoo. Esimerkiksi seuraavan päivän vaatteiden valinnasta voi tehdä vanhemman ja lapsen yhteisen rutiinin. Kellonajat kannattaa mainita vain, jos lapsi osaa hahmottaa niitä. Tämä on toki tuttua aikuisillekin. Kerta toisensa jälkeen vanhempi voi vähentää ohjaustaan ja vähitellen lapsi ottaa läksyjen teon omalle vastuulleen. Kun sopiva päähine on lopulta löytynyt, alkaa housunpunttien pitkällinen asettelu
Hakalan tuore kirja Tylsyyden ylistys on virkistävää luettavaa. – On huolestuttavaa, että nykyvanhemmat pelkäävät niin paljon lasten normaaleja tylsistymisen tunteita, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. KRISTIINA SARASTI | KUVA MOSTPHOTOS LM 1/2019 s.26-27 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s26-27_Tylsyys.indd 26 17.12.2018 12.11. Kasvatustieteilijän mukaan tylsyyden tunne on kuitenkin portti luovuuteen ja suurempaan itsetuntemukseen. Viesti on suorastaan anarkistinen aikana, jona positiivista energiaa ja jatkuvaa hyvää pöhinää peräänkuulutetaan niin työpaikoilla, koulutuksessa kuin harrastusja järjestötoiminnassakin. Enkö ole tarjonnut lapselleni tarpeeksi virikkeitä. Onko hänen mielikuvituksensa surkastunut, koska olen niin epäinspiroiva kasvattaja. Se on lahja niin lapsille kuin aikuisillekin. vanhemmuus Aikana, jona positiivisuus koetaan kansalaisvelvollisuudeksi, tylsyyttä pelätään kuin ruttoa. Tervetuloa, tylsyys! – Äitiiiii , mulla ei oo mitään tekemistä. Kun lapsi valittaa tylsyyttä, moneen vanhempaan iskee paniikki. Hakala sanoo. Sen perussanoma on, että tylsyys on siunaus, ei vitsaus
Hakala muistuttaa, että tylsyys ikään kuin puhuu meille ja meidän tehtävämme on kuunnella, mitä se tahtoo sanoa. KRISTIINA SARASTI | MOSTPHOTOS LM 1/2019 s.26-27 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 27 LM1_s26-27_Tylsyys.indd 27 14.12.2018 9.54. Tylsyys voi myös olla kuin varjo, joka saa valon värisävyt näkymään kirkkaammin. Olemme kasvattamassa ikävystymiselle altista duracell-pupujen sukupolvea, Hakala sanoo. Se johdattaa meitä kohti aidompaa olemisen tapaa maailmassa, joka mittaa arvoamme pelkkien suoritusten ja sosiaalisen innoittavuuden kautta. Tästä kertoo esimerkiksi käsite ”puistokuolema”, joka kuvaa jokapäiväisen leikkipuistorutiinin pitkästyttävimpiä hetkiä. Ai, onko tuossa aina ollut taulu. Joskus tylsistymisessä voi olla kyse siitä, että lapsi on luovuttanut maailmalle vastuun viihtymisestään. Hakala siteeraa kirjailija Tom Hodgkinsonia, joka sanoo, että vanhempien on lopetettava lastensa viihdyttäminen. – Silloin avataan niitä alitajunnan portteja, joista pääsee tajunnan puolelle yllättäviä ideoita ja ajatuksia, joita sinne ei muutoin pääsisi luikahtamaan. Tylsyyden sietäminen on tärkeää myös siksi, että uusien asioiden opettelussa on vääjäämättä myös ikävystyttäviä hetkiä. Aikana, jona positiivisuus koetaan kansalaisvelvollisuudeksi, tylsyyttä pelätään kuin ruttoa. Juha T. Eli jos haluaa houkutella hauskuutta luokseen, kannattaa toivottaa tylsyys vuorollaan tervetulleeksi. Tylsistyttyään kunnolla lapset kyllä keksivät tapoja viihdyttää itseään. Se on lahja niin lapsille kuin aikuisillekin. Monien lasten ja nuorten annetaan jatkuvasti paeta tylsistymistä jonkin digivempeleen avulla. – Lasten keskittymisvaikeudet ovat selvästi lisääntymässä. Ellemme hellitä koskaan, meidän käy huonosti, Hakala sanoo. Ehkä juuri tässä mielessä tylsyys on aina vallankumouksellista, kuten ranskalainen filosofi Guy Debord sanoo. – Kun jatkuva kiire loppuu, koko maailmaa saattaa alkaa havainnoida uudella, tuoreemmalla tavalla. Tämä on ongelma, koska aivomme eivät voi käydä koko ajan maksimaalisella teholla. Jos vanhemmat kuitenkin pitävät päätöksestään johdonmukaisesti kiinni, usein lapsi suureksi riemukseen keksiikin aivan omaehtoista tekemistä. Asia askarruttaa monia vanhempia, sillä he kohtaavat tylsistymistä paitsi lastensa myös näiden mukanaan tuomien elämäntilanteiden kautta. Tutkimusten mukaan tylsistyneimpiä ovatkin nimenomaan pienten lasten kotona olevat vanhemmat. n Monien lasten annetaan jatkuvasti paeta tylsistymistä jonkin digivempeleen avulla. Lapsen tylsistyminen voi johtua muun muassa siitä, etteivät hänen voimansa aina tahdo riittää monimutkaisen maailman hahmottamiseen. Kasvatustieteilijän mukaan tylsyyden tunne on kuitenkin portti luovuuteen ja suurempaan itsetuntemukseen. – Kun lapsi valittaa tylsyyttä, vanhempi voi todeta, että ”hienoa, saakin olla tylsää”. Ne kaipaavat rytmisyyttä: työn ja levon hetkien vuorottelua. – Niin hienoja asioita kuin internet, digitaalinen media ja älypuhelimet ovatkin, niitä käytetään ihan liikaa pienimpienkin tylsistymisen hetkien eliminoimiseen. Arjen hitaat hetket voivat siis synnyttää sisäistä puhetta, joka saattaa johtaa mielenkiintoisiin oivalluksiin. Eikä mitään aidosti uutta synny, jos meillä on koko ajan vitosvaihde päällä. Monet opettajat ovat ilmaisseet huolensa lapsista ja nuorista, jotka eivät pysty seuraamaan opetusta, ellei se ole jatkuvan stimulaation ilotulitusta. Joutokäynti ja ikävystyminen ovat tärkeitä paitsi mielen levon myös sen omaehtoisen luovuuden kannalta. Tylsyys voi kuitenkin pitää sisällään uuden näkökulman siemenen. Kun lapsi saa rauhassa tylsistyä, hän saa myös mahdollisuuden löytää itse keinoja käsitellä tilannetta ja käyttää harkintaansa sen ratkaisemiseen. Juha T. Siksi lasta alkaa helposti väsyttää, tylsistyttää ja kiukuttaa. – Vanhempi voi toki joskus myös ehdottaa lapselle puuhaa, jonka parissa tietää tämän viihtyvän: piirtämistä, junaradan rakentelua, nukkeleikkejä, Hakala sanoo. Mitä se esittää, millaiselle assosiaatiomatkalle se minut vie. Hakala sanoo. Hakala uskookin, että juuri tylsyys voi avata ovia sellaisiin tietoisuuden huoneisiin, joista emme ole aiemmin tienneet mitään. Kun vanhemmat sitten tekevät korjausliikkeen ja viheltävät pelin poikki, lapsi luulee aluksi musertuvansa tylsyyteen. – Pääkoppamme läpi virtaa jatkuvasti hillittömiä määriä raakadataa. Tai kuten Mikko Mallikkaan isoäiti asian Gunilla Bergströmin kirjassa muotoilee: ”Ikävät asiat ovat sitä varten, että huomaisi eron, kun tulee hauskojen vuoro”. Tällaisina hetkinä vanhempi auttaa lasta parhaiten olemalla läsnä ja osoittamalla, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Sitä en pidä hyvänä, Juha T. Hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole tehdä tylsyydestä pelkkää jännittävän innovoinnin instrumenttia vaan johdattaa meitä kokonaisvaltaisempaan olemiseen
Aika on jännä asia! Oletko ikinä miettinyt, mitä tekisit, jos voisit säätää aikaa mielesi mukaan. No ihan ensiksi säätäisin koulupäivän alkamaan vasta pari tuntia myöhemmin! Hih hii! Piirrä tai kirjoita kellotaululle mitä sinä yleensä teet mihinkin aikaan! 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Marketta Vaismaa & Carlos da Cruz: AIKAKIRJA (Lasten Keskus 2018) Lue lisää aikaan liittyvistä ilmiöistä: LM 1/2019 s.28-29 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s28-29_LS.indd 28 14.12.2018 9.55. Teksti ja kuvat Anniina Mikama MITÄ KAIKKEA EHTII TEHDÄ YHDEN PÄIVÄN AIKANA
Seuraa nuolia sen mukaan, mikä vastaus kuvaa sinua parhaiten ja selvitä, oletko sisimmässäsi gepardi, poni vai siili! LM 1/2019 s. TEE TESTI: MITEN KÄYTÄT AIKASI. 28-29 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 29 LM1_s28-29_LS.indd 29 14.12.2018 9.55
NUORET lainvalmistelijat Pitäisikö lainvalmisteluun osallistumisen kuulua kansalaistaitoihin. Mitä jos lainvalmistelun digipalvelualustat, kuten lausuntopalvelu.fi, olisivat nuorisoystävällisempiä. Mitä jos lainvalmistelusta koodaisi hauskan digipelin. koulu LM 1/2019 s.30-33 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s30-33_AllYouthHanke.indd 30 14.12.2018 9.56. Opiskelijat haluavat selvittää, miten nuoret saisi kiinnostumaan lainvalmistelusta. Nuorten mielestä niiden avulla päästään lähemmäksi unelmayhteiskuntaa. Eurooppa-linjan ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmät esittelevät luokan edessä valkokankaalle videotykillä heijastettuja tutkimussuunnitelmiaan. Ideoita heiltä ei puutu. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LAURA VESA L uokkahuone Tampereen Lyseon lukiossa eli tuttavallisemmin Rellussa. Voisivatko lait auttaa ratkaisemaan ympäristöongelmia. Mitä jos yläkoulun oppimateriaalit innostaisivat kiinnostumaan lainvalmistelusta. Opiskelijat istuvat takaseinälle kohoavassa katsomossa, opettajat, tutkijat ja ministeriöiden edustajat naputtelevat läppäreitään keskellä ympyrän muotoon asetelluissa pulpeteissa
l Koostuu viidestä osahankkeesta, joiden teemat ovat yhdenvertaisuus, nuorten unelmat, kestävä hyvinvointi, osallistumisen oikeudellisten esteiden ratkaisut ja digitaaliset ratkaisut. l Kestää vuoteen 2023. > www.allyouthstn.fi Nuoret eivät tunne vaikutusmahdollisuuksiaan Alina Nuutila, 16, puhkuu intoa vielä oman ryhmänsä esityksen jälkeenkin. Nuorten esitykset liittyvät laajaan ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -hankkeeseen, joka pyrkii edistämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjalla ensimmäistä vuotta opiskelevat Daniel Marenk ja Alina Nuutila haluavat parantaa maailmaa. ALL-YOUTH l Monitieteinen, Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama laaja tutkimushanke, jossa on mukana 16–25-vuotiaita tutkimassa ja kehittämässä. Kyllä he ymmärtävät, että olen vielä nuori. – Monia nuoria ei kiinnosta lukea, mutta pelaaminen voisi innostaa, ja olisi tärkeää, että kaikki saataisiin kiinnostumaan vaikuttamisesta. ALINA LM 1/2019 s. – Hienoa, että he kuuntelivat! Yritin olla ajattelematta, että he ovat tosi tärkeitä ihmisiä ja olla vain oma itseni. 30-33 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 31 ›› LM1_s30-33_AllYouthHanke.indd 31 14.12.2018 9.56. Häntä ei jännittänyt, vaikka kuulijoiden joukossa oli virkamiehiä ja -naisia oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä opetusja kulttuuriministeriöstä. "Me kulutetaan ihan liikaa", he sanovat. l Mukana Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot sekä laaja joukko nuorisojärjestöjä. Mulla on vahva visio siitä, että meidän digipeli toimii! Voisiko Mauri Kunnas tehdä Koirien lakikirjan Koirien Kalevalan tyyliin. Alina pitää itsekin pelaamisesta, erityisesti Fortnitesta. Alinan ryhmä esitteli yläkoululaisille suunnatun digipelin, jossa onnistuneesta lainvalmistelusta pääsee palkintona eduskuntatalon ”herrahissiin”
Ihan kaikkea ei Danielin mielestä kuitenkaan voi tai saa määrätä laeilla, esimerkiksi mielipiteitä. Danielin unelmayhteiskunnassa lait olisivat mahdollisimman selkeitä, jotta kaikki pystyisivät tulkitsemaan niitä. Ei yhtään aikaa pohdiskella elämää Daniel Marenk haluaa tulevaisuudessa toisaalta oikeustieteelliseen ja toisaalta lukemaan kansainvälistä politiikkaa – ehkä jopa molempia. On kuitenkin hyvä, että opetus on ilmaista. – Suomessa on moni asia hyvin, varsinkin Tansanian tilanteeseen verrattuna, mutta jotain voisi oppia Hollannista. DANIEL "Nuorena pitäisi olla enemmän aikaa pohtia elämää", sanovat Daniel Marenk ja Alina Nuutila. En itsekään tiennyt, että on olemassa lausuntopalvelu.fi tai nuortenideat.fi -sivustot, joissa voi oikeasti esittää mielipiteensä. Se stressaa, kuvaa Alina. Siitä tulee kierre, josta ei pääse pois. Tosin lukion oppimateriaalien kalleus on kyllä ongelma, mutta niiden kanssa pystyy säätämään. Daniel ei muista, että koulussa olisi opetettu lainvalmistelua. – Mielipiteitä ei voi määrätä, mutta sitä, miten niitä saa ilmaista, voi. Olen sanonut joillekin aikuisille, että Individualismin ja planeetan hyvinvoinnin välille on vaikeaa löytää tasapainoa. – Pitäisi säätää lailla, että lainvalmistelua tulee opettaa koulussa. Alinalla on ratkaisu: pyydetään Mauri Kunnasta tekemään Koirien lakikirja Koirien Kalevalan tyyliin. Ensin pitää selvittää kohderyhmän sekä tietoettä taitotasoa ja perehtyä perusteellisesti lainvalmisteluun, jotta siihen liittyvistä kiemuroista voi rakentaa peliin johdonmukaisesti kulkevan tarinan. Peruskoulussa opetetusta lainvalmistelusta ei jäänyt paljon mieleen. Se ei voi jatkua ikuisuuksia! Myös maahanmuuttajien syrjintä sekä suomalaisten stereotypiat muista etnisyyksistä ovat huono juttu. – Nykyisin on tosi vähän aikaa miettiä, mihin aikoo hakea. Tutkimuksesta laaditaan raportti, jolla halutaan herätellä päättäjiä, opettajia ja oppikirjojen tekijöitä. – Ilman sitä ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa koulutusta, eivät voi saada hyvää työpaikkaa. – Lakiteksti on vaikeaa luettavaa, siihen pitäisi keksiä ratkaisuja. LM 1/2019 s.30-33 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s30-33_AllYouthHanke.indd 32 14.12.2018 9.56. Heti ensimmäisen vuoden alussa pitää päättää, mitkä aineet aikoo kirjoittaa ja se määrää koko loppuelämän. Nuoret ei tiedä, ja siihen pitäisi saada muutos! Danielin ryhmä aikoo tutkia lainvalmistelun opetusta perehtymällä oppimateriaaleihin sekä haastattelemalla peruskoululaisia ja opettajia. Nyt olen oppinut montakin keinoa siihen. Uskon, että meidän talousmalli tulee muuttumaan, koska nyt se on vain jatkuvaa nousukäyrään tuijottamista. Ilmastonmuutos stressaa tosi paljon Kaikkein eniten Alina Nuutilaa ja Daniel Marenkia huolettaa ilmastonmuutos. Daniel on samaa mieltä. Lisäksi jokaiselle olisi samanlaiset mahdollisuudet. – Moni nuori miettii: ”vitsi, voisipa tälle asialle tehdä jotakin!” eivätkä usko voivansa vaikuttaa. Siellä voi jo ala-asteella tenttiä matematiikkaa omaan tahtiinsa. Ei ole yhtään aikaa pohdiskella elämää. Hänen mielestään nuorten on tärkeää tietää, miten he pystyvät vaikuttamaan. Myös Alina Nuutilasta ilmainen koulutus on tärkeää. Pelin tekeminen ei ole helppoa. Alina on pienestä pitäen halunnut juristiksi ja pyrkii lukion jälkeen oikeustieteelliseen. – Kenestä vaan voisi tulla mitä vaan. Koulunkäynti stressaa monia nuoria, myös Alinaa ja Danielia. Suomessa on tällä hetkellä kaikilla samat mahdollisuudet. – Erityisesti viime aikoina se on alkanut stressata tosi paljon, koska tuntuu, että niin harva ottaa sen tosissaan. – Pitää vetää tosi hyvin, jotta pääsee sinne, minne haluaa. – Politiikassa kiinnostaa erityisesti se, että pääsee vaikuttamaan asioihin, ajamaan omia arvoja. Daniel on asunut myös Tansaniassa ja Hollannissa. Juuri tuon vuoksi Daniel Marenk, 16, aikookin selvittää ryhmänsä kanssa, miten lainvalmistelun opettamista yläkoululaisille voisi kehittää
Individualismin ja planeetan hyvinvoinnin välille on vaikeaa löytää tasapainoa. He haluavat selkeästi vaikuttaa nyt isosti ja näyttävästi. Ovatko suomalaisnuoret aktivoitumassa. 30-33 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 33 LM1_s30-33_AllYouthHanke.indd 33 14.12.2018 9.56. Hänen mukaansa myös Suomessa olisi mahdollista tehdä oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle valitus ilmastonmuutoksesta perusja ihmisoikeuksiin vedoten. Tarkoitus on luoda malleja, joilla nuorten osallistumista lainvalmisteluun voisi edistää osana kouluarkea laajasti, myös esim. LM 1/2019 s. Osallistumista estävät myös nuorten omat ajattelutavat: he kokevat, etteivät ole riittävän asiantuntevia tai osaa käyttää riittävän vakuuttavaa kieltä voidakseen lausua mielipiteensä jonkin lain suhteen. Vaikkapa lukiolain valmistelussa olisi tärkeää saada tietoa suoraan nuorilta. – Jos ihmiset eivät tiedä, he eivät voi osallistua. n haluan elää vähemmän aikaa kuin maapallo. Lisäksi palveluun vaaditaan tunnistautumista pankkitunnuksilla, joita läheskään kaikilla nuorilla ei vielä ole. Hänen unelmayhteiskunnassaan olisi enemmän tasa-arvoon ja ympäristöön liittyviä lakeja, sillä ne auttaisivat ihmistä toimimaan oikein. He sanovat, että ”totta kai elät!” En enää usko siihen, sanoo Alina. – Ruotsin puolen saamelaisnuoret ovat mukana EU:n ilmastovalituksessa, joten Suomenkin saamelaisnuoret saattavat tehdä jotakin vastaavaa. Danielin mielestä lakeja tarvitaan ylläpitämään järjestystä ja määräämään yhteiskunnan perusrakenteet: – Jos halutaan pelastaa planeetta, tarvitaan tarkkoja lakeja. Kun lukiolaiset lukivat lakiesitystä, he olivat ensin innoissaan, mutta sitten realismi löi kasvoille. Muualla maailmassa nuoret ovat jo järjestäneet isoja ilmastomarsseja tai tehneet tuomioistuimille valituksia ilmastonmuutoksesta. Me kulutetaan liikaa, mutta toisaalta yksilön oikeudet ovat tärkeitä. lausuntopalvelu.fi:stä. Heiskanen ja nuoret tutkivat oppikirjoja, mutta missään ei ollut tietoa esim. Kaikkea ei kuitenkaan voi määrätä. ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. – Jos halutaan nuoria mukaan, se ei saa tyssätä siihen, ettei kukaan jaksa lukea tai ymmärrä. Jos kaikkien pitäisi hankkia sähköauto, se olisi superhyväksi, mutta kaikilla ei ole varaa siihen. Nuoret kommentoivat: ”nyt tiedän, mitä lukea, jos on univaikeuksia” ja ”pitääks meidän sopeutua tähän vai voisiko kieltä muuttaa?”. – Tähän saakka on kuultu vain pientä osaa nuoria lukioja nuorisolain puitteissa. – Esimerkiksi jokaisessa taloyhtiössä pitäisi olla muoviroskis, koska lähin keräysastia saattaa olla kolmen kilometrin päässä hankalassa paikassa. Haluaisin kierrättää muoviroskat, muttei se aina vaan onnistu. Hallituksen lakiesityksen paperipino voi painaa monta kiloa ja sisältää kimuranttia kieltä. Jos nuoret ovat laajalti huolissaan korkeakoulujen sisäänpääsyä koskevien muutosten tuomasta stressistä ja koulukiusaamisesta, sen pitäisi vaikuttaa päätöksiin. Tiivistelmiä tai videoita toivottiin. ALL-YOUTH-hankkeen tutkija Heta Heiskanen ilmastomielenosoituksessa Tampereen Raatihuoneen portailla. – Tahdon!-kampanja oli näkyvä ja sen vetäjät olivat melko nuoria, joten se nousi tietoisuuteen. Heiskasen mukaan nuoret tuntevat kansalaisaloitteen paljon paremmin kuin lainvalmisteluun liittyvän kuulemisen. Nuoret aktivoituvat Tampereen yliopiston tutkijatohtori Heta Heiskanen auttaa Alina Nuutilaa, Daniel Marenkia ja muita Tampereen Lyseon lukion Eurooppa-linjalaisia raivaamaan nuorten osallistumisen oikeudellisia esteitä osana ALL-YOUTH-tutkimushanketta. Jos näitä lakiasioita käsiteltäisiin koulussa, niistä voitaisiin keskustella, eikä kenenkään tarvitsisi miettiä asiaa vapaa-ajalla ja yksin. Heiskanen on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytäntöä. Heiskanen sanoo suoraan, että nykymalli on liian raskas aikuisillekin, saati nuorille. Nuoret tuntevat paremmin myös järjestöjen, äänestämisen sekä kulutustottumusten kautta vaikuttamisen. Lisäksi vireillä on kaksikin nuorten järjestämää ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvää huippukokousta Suomessa
Kiusaamista sietämällä selviytyy siihen asti, kunnes kiusaaminen loppuu. Kiusaaminen kiihtyy, jos aikuinen hyväksyy kiusaajan selityksen, että kyse on leikistä. koulu LM 1/2019 s.34-35 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s34-35_Kiusaaminen.indd 34 14.12.2018 9.57. Mitä kiusaaja arvostaa enemmän kuin kiusaamisen tuottamaa hyvää oloa. Hän on toiminut maailmantähtien ja Suomen huippujohtajien henkivartijana yli 25 vuotta. Hän myöntää hyötyvänsä kamppailulajitaustastaan, mutta korostaa, ettei voima lopeta kiusaamista. Jos varoitus ei tepsi, toteutetaan se rangaistus, joka kerrotaan koulun pelisäännöissä. Perusopetuslaki antaa oikeuden määräaikaiseen Jo ensimmäisestä pahoinpitelystä tulee ilmoittaa poliisille. Nyström painottaakin, että on johdonmukaisesti toimittava niin, ettei kiusatun tarvitse turvautua väkivaltaan. Sitten kuunnellaan. Hän toteaa käyttäytymistieteilijöiden olevan yhtä mieltä siitä, että kiusaaja motivoituu vallasta. Miten ohjata kiusaaja kohti järkevää vaihtoehtoa. Nyström painottaa kokonaisviestinnän tärkeyttä. Toisaalta he hillitsevät itsensä heikosti, tuntevat heikosti empatiaa, eivätkä vanhemmat juuri kasvata heitä. Kiusaajat ovat usein sosiaalisesti taitavia. Tommi Nyström setvii tulehtuneita ihmissuhteita ratkomalla kiusaajan motiivia. Usein fyysinen puolustautuminen lopettaa kiusaamisen, mutta voimankäyttö siirtyy helposti puolustautujan muuhun elämään. Hän valitsee uhreikseen heikkoja ja erilaisiksi koettuja, mutta myös heitä, jotka kokee itselleen uhaksi. Nyström sanoo, että opettajalta voi odottaa ryhmänsä kanssa pärjäämistä, mutta koulukiusaamisen suitsimiseen tarvitaan usein koko koulun henkilöstöä. Kiusattu kärsii usein elinikänsä, etenkin mielenterveysongelmista. Molemmat suhtautumistavat antavat kiusaajalle luvan jatkaa, ja me aikuiset tyydymme paheksumaan, Nyström jäsentää. Esimerkiksi välituntivalvojat voidaan velvoittaa huolehtimaan vain kiusatun turvallisuudesta. Eikä fyysistä voimaa saa käyttää lapsiin. On surullista, jos tässä koulutuksen ja sivistyksen kansakunnassa väkivalta olisi ainoa neuvo. Valtaosalla kiusaajista on vähintään keskimääräinen itsetunto. – Jos halutaan lopettaa koulukiusaaminen, siihen on välineitä. Asiantuntijana hän on auttanut satoja uhkailun ja väkivallan kohteita, viime vuosina myös koulukiusattuja. Hän tietää, että opettajat usein vetoavat siihen, että alaikäiset kiusaajat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. – Valtaosa kiusattujen lasten vanhemmista neuvoo lastaan vetämään kiusaajaa turpaan. Noin 60 prosenttia kiusaavista ala-asteikäisistä pojista syyllistyy rikokseen ennen kuin on 24-vuotias. Koulukiusatulle lapselle vanhempien tai muiden vastuullisten aikuisten tuki on ensiarvoista. Tällöin Tommi Nyström yrittää saada uhrin ymmärtämään, että kiusaaja purkaa pahaa oloaan muihin. Kiusaajaa kehotetaan lopettamaan kiusaaminen. Aluksi pitää kirjata kaikki kiusaamiseen viittaavat tapahtumat ja osalliset. – Useinkaan kiusaaja ei ole tarkoittanut kiusaamalla kiusata, mutta vahingollinen toimintamalli on syntynyt, kun kiusaajaa on myötäilty, Nyström päättelee. MOTIIVI pitää selvittää Koulukiusaamisen saa heti loppumaan vain se, että kiusaaja tajuaa kiusaamisen olevan tyhmää. – Sekä kiusaamisen vähättely että kiusaamisesta meuhkaaminen sosiaalisessa mediassa ovat virheitä. Jo ensimmäisestä pahoinpitelystä tulee ilmoittaa poliisille. HANNU KASKINEN | KUVA MOSTPHOTOS T urvallisuuskonsultti Tommi Nyström tarjoaa selvän reseptin koulukiusaamisen lopettamiseksi: Asiasta puhutaan heti, kun ilmenee pienikin epäily. On ymmärrettävä kiusaamisen syy ja saada kiusaaja tahtomaan, ettei hän enää uhkaa: – Pitää selvittää, miksi uhkaaja kokee oikeudekseen kiusata toisia. Varsinkaan somekiusaamista ei saa käskemällä loppumaan
Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusattujen määrä on pienentynyt. Sitten nostetaan kiusaajan toimintamalli esille ja näytetään kiusaajalle tarpeeksi selvästi, miltä töniminen tai nimittely tuntuu. Tämän jälkeen hyödynnetään toimivia malleja, kuten Versoa (vertaissovittelu) tai Kiva-koulua (kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma). – Yksilökeskeisyyden korostuminen selittänee sosioekonomisten erojen kasvua, kun huono-osaisuus nähdään yhä yleisemmin omaksi syyksi, tutkimusta toteuttanut Tampereen yliopiston lääketieteen tohtoriopiskelija Noora Knaappila arvioi. EHKÄISTÄÄN LAPSIPERHEIDEN HUONOOSAISUUTTA Koulukiusaaminen on 2000-luvulla kasvanut heikoimmissa sosioekonomisissa ryhmissä eli lapsilla, joiden vanhempien koulutustaso on matala tai joiden vanhemmat ovat olleet työttömänä viime vuoden aikana tai jotka elävät yksinhuoltajaperheessä. Sosioekonomiset erot kiusatuksi tulemisessa ovat pojilla 1,5-kertaistuneet ja tytöillä lähes viisinkertaistuneet; muiden kiusaajina poikien erot ovat kolminkertaistuneet ja tyttöjen lähes yhdeksänkertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015. Nyström kuitenkin puuskahtaa, että vaikka kiusaamisesta tykätään puhua, edelleenkään ei toimita. > Tommi Nyström: Käsikirja: Stoppi koulukiusaamiselle (Neona 2018) 8.-9.5.2019 HELSINGIN KULTTUURITALO Aiheina mm. Näin osoittaa Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrinen tutkimus, joka kattoi kaikki 14–16-vuotiaat suomalaiset. alkaen osoitteessa www.päihdepäivät.fi Eri Eri tyi ste em an a lap set ja läh eis et erottamiseen, lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ja muihin toimiin, joilla kiusaaja erotetaan ryhmästä. nuorten kannabiskokeilut, päihteitä käyttävien nuorten asema lastensuojelussa, sikiöaikaisen päihdealtistuksen vaikutukset sekä nuorten someilmiöt. Jos lapsella ei ole hienoa älypuhelinta ja merkkivaatteita, hän voi joutua kiusatuksi. Knaappila suosittaa, että päättäjät ehkäisisivät heikoimpien olojen heikkenemistä. Tällöin lapsi joutuu selvästi muita lapsia useammin koulukiusatuksi tai hän kiusaa muita lapsia. Ilmoittaudu tapahtumaan 21.1. n LM 1/2019 s. Lasten vanhempien hän toivoo opettavan lapsilleen empatiaa ja erilaisuuden hyväksymistä. Vuonna 2017 noin kuusi prosenttia yläkoululaisista ilmoitti tulleensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Hän lisää, että sosiaalinen media ja talouskasvu ovat lisänneet vertailuvälineitä. – Kun toimitaan, luodaan aluksi sovinnollinen ilmapiiri, jotta osalliset säilyttävät kasvonsa. 34-35 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 35 LM1_s34-35_Kiusaaminen.indd 35 14.12.2018 9.57. Somessa pitäisi vähimmillään noudattaa käytöstapoja
MARIANNA LAIHO | KUVA LAURA VESA Iiris yrittää käydä äidin ja sisarusten luona Tartossa kerran kuussa. Hän on 8-vuotiaan siskonsa Lumin esikuva. Koti, koulu ja kotimaa vaihtuivat, kun hän aloitti lukion Tampereella. LM 1/2019 s.36-37 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s36-37_IirisJämsen.indd 36 14.12.2018 9.58. elämänmuutos Kahden maan KASVATTI 12 vuotta Virossa asunut Iiris Jämsén elää isojen muutosten keskellä
Luen suomeksi ja huomaan, että se parantaa kieltä nopeasti. Tapaamisiin laitettu vaivannäkö on kannattanut: välit isään ovat läheiset. Pidän heihin kyllä yhteyttä. – Olen lukenut pienestä pitäen paljon. – Tykkään tästä huoneesta. Suomen tapaan Virossakin on kouluruokailu, mutta se on maksullinen. Sitäkin hän mietti etukäteen, pitääkö koulussa näyttää ja olla tietynlainen. Iiris on kasvissyöjä, mutta koulu ei suostunut tarjoamaan ateriavaihtoehtoa muutamille kasvissyöjille. – Olin kyllä hetken kateellinen. – En olisi uskonut, että kavereiden jättäminen olisi näin kova paikka. Siellä voi olla täysin oma itsensä, sillä TYK on täynnä erilaisia ihmisiä, Iiris sanoo. Niistä löytää samanhenkisiä ihmisiä. Kun Iiris aloitti koulun Tartossa 7-vuotiaana, hän ei nähnyt isäänsä enää yhtä usein kuin aiemmin. Matka Suomeen taittui yhdessä. Vaikka eiväthän he mihinkään ole kadonneet. Kaikki on nyt mahdollista. Ajoin asiaa erilaisissa koulun elimissä, muttei se edennyt. Näkeminen supistui lomiin ja pidennettyihin viikonloppuihin. Iiristä se viehättää, mutta hän ymmärtää, että vastuuta on otettava. Ne ovat nähneet vaikka mitä, kun sukupolvet toisensa perään ovat kulkeneet niiden katveessa. Entisillä luokkakavereilla lukio oli pienessä koulussa, jossa edetään ylioppilaaksi luokka kerrallaan, ja yhteishenki oli ainakin näin alussa hyvä. Joululomansa Iiris vietti Tartossa. Voihan tietysti olla, että jossain muussa Viron koulussa toimitaan toisin. – Tämä on omakohtainen kokemus. Siellä ei voi olla koskaan tylsää, kun kulttuuri ja harrastusmahdollisuuksia on niin paljon. Hän halaa. Hetken Iiris jo mietti, oliko virhe vaihtaa maata ja koulua. – Jos asiat eivät tapahdu nopeasti, tulee tunne, tapahtuuko mitään koskaan. – Pieni lapsi ei ajattele, onko muutto hyvä vai huono asia. Kapuamme monet portaat koulun ylimmän kerroksen kirjastoon, jonka Iiris Jämsén, 16, on valinnut haastattelupaikaksi. Siellä oli huonekalut jo valmiina. Kaikki Tallinnaan rantautuneet trendit eivät olleet vielä saapuneet Tarttoon, esimerkkinä kasvisruoka. Tulen tänne usein, Iiris sanoo. Kavereita Iiriksellä oli myös tanssija teatteriharrastuksen kautta. Sisko on nyt 8ja veli 6-vuotias. Virossa sama luokka pysyy koossa ala-asteelta yläasteen loppuun, joten luokkatovereista tulee usein hyvinkin pitkäaikaisia. Tyhjänpäiväisiin riitoihin ei ole tuhlattu aikaa. Jonkin ajan kuluttua hän sai sisaruksia äidin avoliitosta virolaisen miehen kanssa. Suomen ja Viron koulusysteemeissä on eroja. Hän luonnehtii itseään stressaajaksi. Ikkunan takana Kirkkopuistossa huojuvat ikivanhat kuuset. – Vaikuttaa siltä, että kaikki hyväksytään. Äiti laittoi hänet Tartossa bussiin ja isä oli Tallinnassa vastassa. Iiris kehuu Tarttoa ihanaksi kaupungiksi, josta hänellä on pelkästään hyviä muistoja. Matkat äidin luota isän luokse menivät usein lukien. – Vaikka Tartto on pieni, se ei ole mikään tuppukylä. Päiväkoti-ikäisenä Iiris asui isänsä luona Tampereella aina viikon kuussa. Kun Iiris muutti Tampereelta Tarttoon äidin työn perässä, hän oli vain 4-vuotias. Kaikki oli outoa. – Me on otettu yhteisestä ajasta kaikki irti. Tartossa vuosia asunut Iiris aloitti lukion täällä syksyn alussa. Kasvissyöjien oli tyydyttävä syömään pelkkää perunaa, salaattia ja leipää tai ottaa mukaan eväät. Ne ystävät jäivät Tarttoon. Hän on puhunut lapsuudesta asti äidin ja sisarustensa kanssa suomea, mutta viron kielestä tuli silti vahvempi. Vastaavanlaista koulua Tartossa ei ole. Oppilailta vaaditaan enemmän kuin Suomessa. – Pitäisi osata antaa itselleen aikaa uuden elämänrytmin muotoutumiseen. – Olen jo tutustunutkin moniin. Muuttokuorma oli aika pieni, vain vaatteita ja joitakin kirjoja. Isän viikkoina hänellä oli päiväkotipaikka Suomessa. Erityisesti häntä askarruttaa, saako hän ystäviä ja pääseekö porukoihin. – Kaikki on ihan erilaista kuin ennen. Iiris ei osannut sanakaan viroa mennessään päiväkotiin, mutta omaksui kielen nopeasti. Muutenkin isä on aika rauhallinen tyyppi, kun äiti ja minä ollaan temperamenttisia. Samaan hengenvetoon hän neuvoo itseään osallistumaan projekteihin, jotka kiinnostavat. n Pitäisi osata antaa itselleen aikaa uuden elämänrytmin muotoutumiseen. 36-37 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 37 LM1_s36-37_IirisJämsen.indd 37 14.12.2018 9.58. Varsinkin ensimmäiset viikot olivat tosi väsyttäviä. Teatteri on tärkeä juttu, eikä ole mahdotonta, että siitä tulisi jollain tavalla joskus ammatti. Hän kokee suomen kielen sanavarastonsa liian pieneksi, vaikka huomaa sen vahvistuvan viikko viikolta. Tarttokin tuntui hänestä vielä oikealta kodilta. Kukaan ei sano, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi vai pitääkö mitään. Rehtori kaiketi ajatteli, että koulu on vastuussa oppilaiden terveellisestä syömisestä, joka on Iiriksen mielestä lähinnä vanhempien asia. LM 1/2019 s. Virossa ollaan jäljessä esimerkiksi kielten valinnanvapaudessa ja opetuksen digitalisoinnissa. – Olin 9-vuotias, kun Tarton ja Helsingin välille tuli suora lento, mikä helpotti tapaamisia. Pyrkiminen TYKiin tuntui Iiriksestä itsestään selvältä, olihan siitä vuosien aikana puhuttu usein vanhempien kanssa. Isä ja tytär tapasivat välillä Tallinnassa viettäen siellä aikaa. – Yläkoulussa oli siitä vääntöä usein. Ero on myös siinä, että opettajia teititellään ja heidän auktoriteettiaan korostetaan. Kaikki meni luontevasti. Koevastaukset kirjoitetaan enimmäkseen käsin, sillä kaunokirjoittamisen perinteen halutaan säilyvän. Mutta toisaalta: häntä kiinnostaa kaikki taiteeseen ja kulttuuriin liittyvä. Hänellä on oma huone isänsä luona. TYK tarjoaa monia mahdollisuuksia. J äreästä tammiovesta tupsahtaa hento nuori nainen mustissa vaatteissa ja punaisessa baskerissa. Huoneessa istuu yksi opiskelija opintoihinsa syventyen, muuten meitä ympäröi kirjahyllyistä huokuva hiljainen viisaus. Myös historia kiinnostaa ja ympäristötietous, ennen kaikkea kestävä kehitys. Olemme sopineet tapaamisen Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon lukion eteen
Kummiäitinä hän auttaa poikaa kääntämään katseen kohti tulevaisuutta. KAISA PASTILA | KUVAT RAISA KYLLIKKI RANTA kotoutuminen LM 1/2019 s.38-42 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 38 14.12.2018 9.59. ”Kummiäidin tuki ON TÄRKEÄ” Jos Kabulissa räjähtelee ja Javad ei saa huoleltaan nukuttua, Anna soittaa hänelle ja lohduttaa
En voinut hyvin vastaanottokeskuksessa: tunsin itseni yksinäiseksi ja masentuneeksi. Lautapelit ovat Sahinojan perheen yhteinen harrastus. Kauniaisissa asuva Javad, 19, suorittaa Itäkeskuksen aikuislukiossa peruskoulun oppimäärää. Asuin siihen aikaan alaikäisten vastaanottoyksikössä, eikä minulla ollut vielä oleskelulupaa. Olin 16, ja vuosi oli 2015. Tutustuin Annaan maaliskuussa 2017. 38-42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 39 ›› LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 39 17.12.2018 13.42. Hän harrastaa teatteria Ryhmisnuorissa sekä uimista. ”Minulla oli taas perhe!” N äin kummipoika Javad kuvaa tilannetta. Olen kiitollinen, että suomalaiset perheeni auttavat minua kaikessa. Olen onnekas, sillä sain tutustua Annan perheen lisäksi vielä toiseenkin suomalaiseen perheeseen, joka otti minut kotimajoitukseen. Oli unohtumaton ilta, kun sain ensimmäisen kerran tavata koko Annan perheen. Nykyään minulla onkin kolme perhettä: yksi afganistanilainen ja kaksi suomalaista. LM 1/2019 s. Se oli parasta, mitä minulle oli sattunut pitkään, pitkään aikaan. Minulla oli taas perhe! Olin ollut siinä vaiheessa erossa äidistä ja sisaruksistani 2,5 vuotta. Mietin omaa perhettäni ja tulevaisuuttani. ”Elämäni pahin hetki oli, kun jouduin jättämään perheeni Afganistaniin. Santtu, 19, kummiäiti Anna ja Javad, 19, pelaavat Kadonnutta kaupunkia. Juttelimme, pelasimme pöytälätkää, söimme hyvää suomalaista ruokaa ja kerroin vähän omasta matkastani Suomeen. En tiedä, missä kuussa saavuin Suomeen, mutta muistan, että satoi ja oli kylmää. ”Santtu on mulle tosi tärkeä ihminen kuten kaikki Annan lapset”, Javad sanoo
Olin tavattoman iloinen, kun löysin ensimmäisen kerran pojat olohuoneen sohvalta kännyköiden kanssa ja jouduin patistelemaan heitä kattamaan pöytää. Lähdin mukaan Helsingin Diakonissalaitoksen kummiperhetoimintaan. Vaikka huolehdin jatkuvasti äidin ja sisarusten selviämisestä, yritän opiskella niin ahkerasti kuin mahdollista. Ne olivat elämäni ensimmäiset synttärit. Nuorille halutaan rakentaa tukiperheiden ja -henkilöiden kautta myös verkostoja, jotka helpottavat omilleen muuttamista nuoren tullessa täysi-ikäiseksi. Haaveilen myös, että pääsisin jossain vaiheessa yliopistoon, jossa haluaisin opiskella kansainvälistä politiikkaa. ”Täältä minä tulin!” hän sanoi ja veti viivaa karttakirjaan. Kotoutumista tuetaan tavallisella arjella ja yhteisellä mielekkäällä tekemisellä. Hänen avustamanaan hain uuteen kouluun ja sain jatkaa opiskelua. Otin sen merkkinä kotiutumisesta. Se oli mahtava ilta! Kaikille jäi sieltä hyviä muistoja. Ensin hän oli tietenkin vieraskorea ja auttoi minua keittiössä, mutta otti vähitellen saman roolin kuin talon omat nuoret. Helsingissä. Seuraava tukiperheja tukihenkilökoulutus järjestetään 26.–27.1. Anna on hyvä ja sydämellinen nainen sekä erinomainen äiti. Javad istui heti meidän porukkaan. Lapsista kaksi nuorinta asuu kotona. Olen viiden lapsen äiti. Olen huomannut, että jotkut ihmiset Suomessa eivät pidä maahanmuuttajista, mutta kummiäidilläni sydän on paikallaan. Haluaisin opiskella peruskoulun jälkeen sähköasentajaksi ja mennä sen jälkeen töihin. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Jari ja 5 lasta: 14-vuotias tytär, 19-vuotias poika, 22-vuotias tytär, 27-vuotias poika ja 29-vuotias tytär. Hänen henkinen tukensa on tosi tärkeää. LÄHDE MUKAAN! Myös hanke Yhdessä matkalla – Tukiperheestä voimaa yksintulleen nuoren kotoutumiseen kehittää tukiperheja tukihenkilötoimintaa ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijanuorille Uudenmaan alueella. Molemmat suomalaisperheeni olivat paikalla, samoin ystävät. Jos joku minun lapsistani olisi yksin maailmalla, toivoisin, että hänellä olisi ihmisiä ympärillään. Hän katsoo kaikkia ihmisiä samalla tavalla huolimatta rodusta ja ihonväristä. ”Javad oli ensin vieraskorea” N äin kummiäiti Anna kuvaa tilannetta. ”Haluan poliitikoksi ja auttaa ihmisiä” Minulle pidettiin isot 19-vuotisjuhlat. ”Anna on erinomainen äiti” Jos huomaan, että mielialani laskee, yritän hakeutua ihmisten pariin ja saada uusia ystäviä. Espoolainen tuotepäällikkö Anna Sahinoja, 51, harrastaa lukemista ja kansalaistoimintaa. Se oli ollut iso matka pienelle pojalle. Yhteensä meitä oli 30 henkeä. Valmennuksessa oli neuvottu, että emme kyselisi nuorelta hänen taustastaan, koska se voi aiheuttaa ahdistusta, mutta Javad halusi heti ensimmäisellä käynnillään näyttää kartalta reitin, jota pitkin hän oli tullut Suomeen. Stressaannun silti välillä tosi paljon – vaikka, kun joku kavereista saa negatiivisen päätöksen Migristä tai kun kuulen huonoja uutisia kotimaasta. Anna on auttanut minua löytämään oman suunnan elämässä. Tein kaikille ruokaa, ja Anna teki minulle ison, kauniin synttärikakun. Jos kukaan ei olisi näyttänyt tietä, olisin jäänyt jumiin ja masentunut. > www.yhteisetlapsemme.fi LM 1/2019 s.38-42 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 40 17.12.2018 12.13. Nykymaailma on vielä täynnä asioita, joissa kaikkien ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu. Jos kummiäiti huomaa mediassa järkyttävän uutisen Afganistanista, hän yrittää aina heti soittaa minulle ja lohduttaa minua. Yhtenä iltana havahduin. ”Olin seurannut pitkään uutisia yksin maahan tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Haluan poliitikoksi ja auttaa ihmisiä.” Jotkut ihmiset Suomessa eivät pidä maahanmuuttajista
Alussa Javadin oli vaikea kirjoittaa suomea ja tekstareita, vaikka puhuminen sujui. Kun istutaan syömään, sitten jutellaan. Emme jauha huonoista uutisista, vaan teemme kivoja asioita ja juttelemme mukavista asioista. Jokainen tarvitsee jonkun, jolle voi jakaa omaa elämäänsä. Vastaanottokeskuksissa on tälläkin hetkellä heitteillä pieniä poikia, joilla ei ole mitään tukea. ”Javad on loistava kokki”, Anna kehuu. Javad on motivoitunut opiskelija, mutta tarvitsee apua läksyjen kanssa – peruskoulu käydään niin vauhdilla läpi aikuislukiossa. Kaikesta näkee, että hänellä on ollut hyvä ja rakastava lapsuus. ”Emme puhu pakkopalautuksista” Kummin taipaleelleni on mahtunut monia tiukkoja hetkiä. En koskaan itke Javadin nähden, sillä en halua antaa hänelle lisää murhetta, mutta välillä olen ulvonut ääneen epäreiluuden tunnetta. Luulin, että asun oikeusvaltiossa, mutta Suomi jättää täysin yksin ne nuoret, joilla on kielteinen turvapaikkapäätös ja jotka täyttävät 18. Olen pettynyt Suomen valtioon. Kummina oleminen on järkyttänyt kuvaani kotimaastani. Yritämme pitää mieheni kanssa yllä hyvää virettä, kun Javad on meillä. Javadin intohimo on maailmanpolitiikka. Ilman vapaaehtoisia Javadilla ei olisi ollut ketään, jolta kysyä apua. Se on myös Santtu-poikani lempiaiheita. Nykyään Javad on hyvä suomessa ja meille on kehittynyt viestirutiini. Kysyn joka ilta tekstarilla: ”Oliko sulla hyvä päivä?” ja aamuisin laitan viestin: ”Hyvää huomenta! Mitä kuuluu?” Usein Javad vastaa vain nopeasti, että kaikki on hyvin, mutta jos hänellä on enemmän kerrottavaa, hän soittaa. Javadilla on ollut hyvä ja rakastava lapsuus. Tuntui hyvältä, kun Javad alkoi laittaa minulle otoksia arjestaan. Javad on uskomattoman luottavainen ottaen huomioon, millaisten huolten kanssa hän elää. Mietin usein, miten raskasta äidille on ollut lähettää poikansa pakomatkalle. Javad sai vasta kesällä oleskeluluvan. Santtu auttaa häntä matikan kanssa. LM 1/2019 s. Onneksi pystyimme lähettämään kuvaviestejä. 38-42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 41 ›› LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 41 14.12.2018 9.59. Sitten talebanit veivät isän. ”Miten raskasta äidille on lähettää poikansa pakomatkalle” Haluan, että meillä Javad saa olla kuin kotonaan. Sitä ennen elimme stressaavassa välitilassa, kun valitusprosessi oli kesken. Se tarkoittaa sitä, että välillä saa olla ihan hiljaakin. On iltoja, jolloin Javad ottaa haltuunsa Annan keittiön ja loihtii kummiperheelleen afgaaniherkkuja, kuten mantuja, lammastäytteisiä nyyttejä. Pyrimme pitämään stressin alhaalla, emmekä puhu pakkopalautuksista
Tässä raportissa tarkastellaan lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Jo oman kumminsa saaneet nuoret ovat olleet niin tyytyväisiä perheisiinsä, että sana on kiirinyt. lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta Nuorten äänen pitää kuulua! Nuorten osallisuus päätöksenteossa SELVITYS LM 1/2019 s.38-42 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 42 14.12.2018 9.59. Halusimme selvittää, miten lapset ja nuoret näkevät oman vaikuttamistyönsä edellytykset, miksi ja miten he sitä tekevät ja millaisia onnistumisen kokemuksia tai haasteita he ovat kokeneet. Samalla julkaisu toimii yhteenvetona ja kokoavana osana Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan ensimmäiseen kokonaisuuteen. Lapset ja nuoret toivovat, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän päätöksenteossa. Kohtaamisia. Kummina olossa on kysymys ihan perusasioista: että nuori saa tuntea olevansa tärkeä jollekulle ja että hän saa yhden aikuisen lisää, jolta voi kysyä asioita, Lehto muistuttaa. Vaikka kummipoikani itsenäistyy, meidän yhteisissä rutiineissamme ei muutu mikään. Toistaiseksi muutos ei ole vähentänyt lastensuojeluilmoitusten tai kiireellisten sijoitusten määrää. Halusimme myös löytää eväitä sille, miten lasten ja nuorten vaikuttamistyötä voitaisiin edistää. Julkaisu tarjoaa lukijalle vielä yhden näkökulman lastensuojelun uudistamistyöhön ja tämänhetkiseen tilanteeseen. Ennen kummiutta perhe perehdytetään toimintaan kolmen tunnin valmennuksessa tai kotikäynnin yhteydessä. https://www.lskl. Javad oli niin ylpeä esitellessään paikkoja. On tärkeää, ettei juututa maahanmuuttajarooliin. Kummipoikani elämässä on alkamassa uusi vaihe, sillä hän on muuttamassa omilleen. Kaverini kiusoitteli minua: ”Mahdutko ovestakaan, kun olet niin pollea!” Puolessatoista vuodessa pienestä ujosta pipopäästä on kasvanut upea 19-vuotias nuorimies. On ollut hienoa seurata hänen intoaan ottaa elämä haltuun. Omien lasten kanssa näitä taitoja harjoitellaan pitkin matkaa, mutta Javadin kohdalla kaikki on käyty pikakelauksella. Ota yhteyttä: > kummiperhetoiminta@hdl.fi lastensuojelun keskusliiton uusiin julkaisuihin Tut tu Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan kolmannessa osassa tarkastellaan lastensuojelun tilannetta käytännön sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä tuottaman haastatteluaineiston perusteella. Olin eilen kaverina, kun haimme avaimet uuteen kotiin. Javad on kuin kuka tahansa nuori, joka haaveilee oman alan löytymisestä ja muista tavallisista asioista. Jonossa ovat nyt heidän kaverinsakin. Vaikka joskus olisi tullut maahan, eihän se tarkoita, että ikuisesti on pakolainen. Kun perhe on saanut oman kumminuoren, vanhemmilla on mahdollisuus saada tarvittaessa henkilökohtaista tukea tehtävän hoitoon kummiperhetoiminnan työntekijöiltä. Kummia tarvitaan avuksi vaikkapa sähkösopimuksen tekoon ja pankkiasioiden opetteluun. Kiinnostuitko. Sosiaalihuoltolain uudistus vuonna 2014 pyrki siirtämään lastensuojelun painopistettä korjaavista ehkäisevien palvelujen suuntaan. Molemmat kasvoivat vuonna 2017. – Nuoret arvostavat sitä, että he pääsevät kyläilemään ja puhumaan suomea. /verkkokauppa/ Miten lastensuojelun vyyhti puretaan. Kummiäiti puolestaan kertoo oppineensa paljon afgaanikulttuurista. n ”Arvostan sitä, että Anna on valaissut minulle suomalaisuutta”, Javad sanoo. Saamme Javadin meille syömään ja istumaan iltaa niin kuin ennenkin. Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan toisessa osassa tarkastellaan lastensuojelun arkea työntekijöiden näkökulmasta. ”Ei saa juuttua maahanmuuttajarooliin” Kun otimme keväällä perhekuvan, oli itsestään selvää, että Javad oli mukana. Minulla on nyt kuusi lasta ja olen hyvin ylpeä heistä kaikista. Olemme puhuneet myös budjetista ja kodinhoidosta. Tuemme häntä siinä. KUMMIPERHEITÄ TARVITAAN LISÄÄ – Meillä on tälläkin hetkellä 30 nuorta jonossa pääkaupunkiseudulla, eli lisää perheitä kaivataan, kertoo yksin Suomeen tulleiden nuorten kummiperhetoiminnan projektipäällikkö Maiju Lehto Helsingin Diakonissalaitokselta. Erityisen ylpeä olin Javadista huhtikuussa, kun menimme katsomaan 2081 – Isoveli valvoo -näytelmän ensi-iltaa Ryhmäteatteriin. Javadilla on oikeus siirtyä eteenpäin
https://www.lskl. Halusimme selvittää, miten lapset ja nuoret näkevät oman vaikuttamistyönsä edellytykset, miksi ja miten he sitä tekevät ja millaisia onnistumisen kokemuksia tai haasteita he ovat kokeneet. Samalla julkaisu toimii yhteenvetona ja kokoavana osana Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan ensimmäiseen kokonaisuuteen. /verkkokauppa/ Miten lastensuojelun vyyhti puretaan. Lapset ja nuoret toivovat, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän päätöksenteossa. lastensuojelun keskusliiton uusiin julkaisuihin Tut tu Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan kolmannessa osassa tarkastellaan lastensuojelun tilannetta käytännön sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä tuottaman haastatteluaineiston perusteella. Toistaiseksi muutos ei ole vähentänyt lastensuojeluilmoitusten tai kiireellisten sijoitusten määrää. Kohtaamisia. lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta Nuorten äänen pitää kuulua! Nuorten osallisuus päätöksenteossa SELVITYS LM1_s38-43_Kummiperhe.indd 43 14.12.2018 9.59. Halusimme myös löytää eväitä sille, miten lasten ja nuorten vaikuttamistyötä voitaisiin edistää. Tässä raportissa tarkastellaan lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Sosiaalihuoltolain uudistus vuonna 2014 pyrki siirtämään lastensuojelun painopistettä korjaavista ehkäisevien palvelujen suuntaan. Molemmat kasvoivat vuonna 2017. Mitä kuuluu lastensuojelu -julkaisusarjan toisessa osassa tarkastellaan lastensuojelun arkea työntekijöiden näkökulmasta. Julkaisu tarjoaa lukijalle vielä yhden näkökulman lastensuojelun uudistamistyöhön ja tämänhetkiseen tilanteeseen
Lapselle olisi älyttömän iso juttu, jos vanhempi jäisi vähäksi aikaa seuUUSI VASU Varhaiskasvatussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat • ajattelu ja oppiminen • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • monilukutaito ja tietoja viestintäteknologinen osaaminen • osallistuminen ja vaikuttaminen. Vasuagentti Marjo Leväharjun mukaan monet uuden vasun asiat ovat olleet useissa päiväkodeissa käytössä jo vuosia. Ruokaillessa lapsi voi ottaa itse haluamansa määrän ruokaa. Näin vanhempi osoittaisi olevansa kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee päiväkodissa. Häntä kannustetaan ajattelemaan itsenäisesti, siihen että hän voi vaikuttaa ja osallistua oman päivänsä suunnitteluun. Marjo Leväharjusta uudessa vasussa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen kiinnostuksen ja ihmetyksen aiheet. Varhaiskasvatus, tuttavallisemmin vasu, on siis osa suomalaislasten oppimisen polkua. raamaan leikkiä tai tulisi mukaan ruokailuun tai vaikka metsäretkelle, sanoo Leväharju. Samoin voidaan miettiä, onko leikit aina pakko siivota kokonaan pois vai voisiko tilan järjestää siten, että leikin voisi keskeyttää ja jatkaa iltapäivällä. Monissa päiväkodeissa myös tiloja on järjestelty tarkoituksenmukaisemmin. Tähän samaan periaatteeseen nojaavat myös esija perusopetuksen opetussuunnitelmat. Muuten tapaamisia on kerran lukuvuodessa. Vanhempien toivotaan osallistuvan päiväkodin toimintaan ja sen kehittämisee n. Tamperelaisen Elsi Torvelan Mihku-poika, 5, on nyt ”viskarissa ”. Kun vanhemman ymmärrys päiväkodin toiminnasta lisääntyy, hän voi helpommin keskustella lapsensa kanssa vaikkapa siitä, millaista toimintaa tämä toivoisi päiväkotiin lisää. Heille tulisi Leväharjun mielestä selventää varhaiskasvatuksen käsitteitä. IITA KETTUNEN | KUVA LAURA VESA P äiväkodeissa otettiin viime vuonna käyttöön uudet varhaiskasvatussuunnitelmat, joiden perusteena on lapsen laaja-alaisen osaamisen alueiden kehittäminen. Jos lasta ei nukuta päiväunien aikana, hän voi tehdä jotain muuta. Tampereen kaupunki rekrytoi vuosi sitten vasuagentteja, jotka auttavat päiväkotien henkilökuntaa tuomaan uutta vasua arjen käytäntöihin. Äidille uuden vasun sisällöt eivät ole kovin tuttuja, sillä päiväkodin keväinen tiedotustilaisuus jäi väliin, eikä uudesta vasusta puhuttu enää syksyn vanhempainillassa. Agentti auttaa! Varhaiskasvatus ei ole vain päivähoitoa vaan pedagoginen kokonaisuus, joka sisältää kasvatusta, hoitoa ja opetusta. Ryhmien ruokailutiloja on yhdistetty ja näin vapautuvia tiloja on käytetty leikkitiloina. Mihku on saanut olla kolmevuotiaasta samassa ryhmässä ja hänellä on ollut koko ajan sama opettaja, jonka kanssa äiti on tullut tutuksi. varhaiskasvatus LM 1/2019 s.44-45 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s44-45_VasuAgentti.indd 44 14.12.2018 9.59. . Yhteistyö päiväkodin kanssa on Torvelan mielestä ollut aina sujuvaa, ja hän on saanut tavata henkilökuntaa aina halutessaan. . Nyt niistä tuli kuitenkin velvoittavia, joten niitä täytyy alkaa kehittää ja syventää. Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden on toteuduttava päivittäin varhaiskasvatuksessa. Sitä koskevat tiedotteet ovat hukkuneet sähköiseen informaatiotulvaan ja päiväkodin tiedotusjärjestelmän vaihtoon. Se on hänen mielestään myös vapauttanut varhaiskasvatusta, koska nyt painotetaan sallivuutta ja kannustetaan karsimaan turhia sääntöjä. Se, että lapsi näkee vanhemman juttelevan opettajan tai hoitajan kanssa, lisää hänen luottamustaan. Usein vanhemmat eivät uskalla lasta tuodessaan tai hakiessaan astua peremmälle päiväkotiin, kun luulevat häiritsevänsä päiväkodin toimintaa
Viime syksynä, kun teemana oli sadonkorjuu, Torvela järjesti päiväkodin lapsille vierailun kasvimaalleen. Joillekin koululaisille toimii paremmin se, että opettaja kertoo, mitä tehdään. Hän kertoo, että on valmis osallistumaan enemmänkin päiväkodin toimintaan, jos järjestämisestä ei tarvitse kantaa yksin vastuuta. Nyt hän on saanut sinne kaverinkin, joten hänen ei tarvitse syödä yksin. . Ja kun muut menevät päivälevolle, Mihku saa mennä askartelemaan omaan rauhalliseen tilaan. Laaja-alaisen osaamisen alueet ovat Torvelalle tuttuja alakoulusta, jota hänen vanhempi poikansa käy. Onneksi päiväkodille sopii se, ettei kaikkien tarvitse tehdä samalla tavalla, kun poika selvästi hyötyy omasta hiljaisesta hetkestä kesken päivän. TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet LM 1/2019 s. Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. n Nyt painotetaan sallivuutta ja karsitaan turhia sääntöjä. Mihkun ja hänen äitinsä Elsi Torvelan mielestä lapset ja vanhemmat ovat tähänkin asti saaneet kiitettävästi osallistua päiväkodin toimintaan. Hän saa esimerkiksi ruokailla pienessä tilassa, josta saa oven kiinni. Laaja-alaisessa osaamisessa korostuvat itseohjautuvuus ja sosiaaliset taidot. 02063 855 00 www.rinnekoti. Yleensähän siihen ei osallistu muuten kuin viemällä ja hakemalla lapsen, kun on niin tottunut siihen, että henkilökunta tekee siellä kaiken muun. . Se voi eriarvoistaa erityisesti niitä lapsia, joilla niitä taitoja ei ole. . Uusi vasu on vasuagentin Marjo Leväharjun (oik.) mielestä innostava ja osallistava. Mihku on hyvin herkkä koville äänille ja melulle. . Vaikka Torvela kannattaakin uutta opetuksen periaatetta, ei se hänen mielestään sovi kaikille. En aluksi rohjennut odottaa mitään erityiskohtelua, mutta parin vuoden sisällä olen oppinut, että voin ottaa enemmänkin puheeksi Mihkun asioita ja esittää toiveita. Hän on äitinsä mukaan keksinyt itse keinoja, joiden avulla selviytyy paremmin päiväkodin arjessa. 44-45 LM1_s44-45_VasuAgentti.indd 45 14.12.2018 9.59
Tiedon sekä koulutuksen puute huolettaa Itä-Suomen yliopiston lapsija koulutusoikeuden professori Suvianna Hakalehtoa. lapsen oikeudet LM 1/2019 s.46-47 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s46-47_SuviAnnaHakalehto.indd 46 17.12.2018 13.46. Ovatko ASIAT KUNNOSSA Suomessa. ANNA DANNENBERG | KUVA LIISA HUIMA M itä oikeuksia lapsella on. Juhlapuheissa lasten oikeusturvaa ja osallisuutta korostetaan, mutta suomalaisessa arjessa se ei näy, arvioi professori Suvianna Hakalehto. Hän on alansa pioneeri Suomessa: ainoa lapsioikeuden professori koko maassa ja yksi harvoista, jotka ovat tutkineet lapsen oikeuksia muusta kuin perheoikeudellisesta näkökulmasta. Heidän kauttaan nämä oikeudet joko toteutuvat – tai sitten eivät. Harvalta tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä, vaikka lapsen oikeuksien tunteminen olisi tärkeää kaikille lasten kanssa työskenteleville sekä joka ikiselle huoltajalle. Hakalehdon joulukuussa ilmestynyt kirja Lapsioikeuden perusteet on alan ensimmäinen suomalainen akateeminen oppikirja
Suomalaista kouluterveydenhuoltoa Hakalehto kiittelee lämpimästi. Väitöskirja valmistui lasten ollessa alakouluikäisiä. OPETTAJAT KAIPAAVAT KOULUTUSTA Lasten oikeuksiin liittyvän tiedon puute on Suvianna Hakalehdon mielestä ongelma kaikilla koulutuksen tasoilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Juhlapuheissa lasten oikeuksia kyllä pidetään tärkeinä, mutta käytännössä se ei näy. – Mutta ei meitä pidäkään verrata tässä suhteessa kehitysmaihin vaan mieluummin esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. YK:n kansainvälisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen Suomi ratifioi jo vuonna 1991 pian sen voimaantulon jälkeen. Kaikki lapsen oikeuksien tutkijat ovat varmaan jonkin tason ihmisoikeusaktivisteja, Hakalehto myöntää. Muusta aktivismista tutkimuksen kuitenkin erottaa hänen mukaansa se, että epäkohtia nimenomaan tutkitaan ja mietitään, miten niihin on mahdollista puuttua. Esimerkiksi vammaisten, lastensuojelulaitoksissa asuvien tai maahanmuuttajalasten oikeudet toteutuvat selvästi muita lapsia heikommin. – Esimerkiksi kouluissa se koskee niin kurinpitorangaistusten kaltaisia yksityisiä asioita kuin vaikkapa loma-ajoista päättämistä. – Silloin ajateltiin, että asiat ovat meillä kunnossa. Myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien erityisryhmien asemaa tulisi Suomessa YK:n komitean mukaan kehittää. Toki Suomi pärjää lasten oikeuksien osalta kansainvälisesti hyvin ja kehitys on ollut myönteistä. Sekä lapsen oikeuksien sopimus että Suomen perustuslaki edellyttävät, että lasten on saatava ilmaista näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Vaikka lapsioikeudesta järjestettäisiin opettajaopiskelijoille vain yksi pakollinen peruskurssi, he saisivat jo siitä perustaidot, jotka koulutyössä välittyisivät myös lapsille ja heidän vanhemmilleen. Aikuisuutta pyritään ahkerasti aikaistamaan esimerkiksi ajokorttija äänioikeusikärajoja madaltamalla, mutta Hakalehto muistuttaa kehityspsykologisista tutkimuksista, joiden mukaan parikymppisen aivot eivät vielä ole joka suhteessa kehittyneet aikuisen tasolle. Keinojen rajallisuuden tiedostaminen voi saada tutkijan jopa kyynistymään. Vaikka Suomi pitää itseään ihmisoikeusasioissa edistyksellisenä, lasten asema on yhä selvästi aikuisia heikompi. Se, että kaikki lapset pääsevät kouluun tai terveydenhuoltoon, ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Ei aikuiseksi tarvitse olla niin kiire. – Ihmisten pahuutta ei voi poistaa juridiikalla. Sitä pidettiin niin itsestään selvänä, ettei lapsen oikeuksien toteutumisesta edes tehty minkäänlaista selvitystä, Hakalehto valaisee. – Jos tutkii ihmisoikeuksia, ei koskaan voi olla täysin neutraali. Käytännössä se kuitenkin toteutuu harvoin, eikä sitä myöskään valvota. Tärkeänä merkkipaaluna Hakalehto pitää esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun viran perustamista vuonna 2005, mistä lähtien eduskunnan on ollut pakko kuunnella lasten oikeuksien puolestapuhujaa jokaisessa lapsia edes jollain tavalla sivuavassa lainsäädäntöhankkeessa. Perhe-elämän suoja on niin vahva, että kotona tapahtuvaa lapsen kaltoinkohtelua on usein vaikea havaita, mutta kattava oppilashuoltojärjestelmä auttaa tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan niihin. MIKSI AIKUISUUTTA AIKAISTETAAN. Lapsen oikeuksista huolehtiminen on huoltajan velvollisuus, mutta harva edes tietää, mistä on kysymys. Puutteita komitea on havainnut etenkin lasten osallisuudessa. Mutta professori ei ole lainkaan vakuuttunut, ettei 18-vuotias olisi enää lapsi. Tutkija ei voi ehdottaa ratkaisuja, jotka ovat irrallaan tästä maailmasta. Työ Joensuussa, lapset Helsingissä sekä läheiset ihmiset Lontoossa ja Kapkaupungissa tekevät professori Suvianna Hakalehdon elämästä vauhdikasta. KIIHKEÄ IHMISOIKEUSAKTIVISTI Vaikka Suvianna Hakalehdolla on lasten oikeuksiin tutkijan ja asiantuntijan asenne, hänen puheestaan vaistoaa kiihkeyden, jolla hän suhtautuu niiden puolustamiseen. – Nyt nuorempikin jo huomauttelee, että puolen vuoden päästä lapsen oikeudet eivät enää koske häntä, Hakalehto hymähtää. Junassa ja lentokoneessa istuminen on viiden viime vuoden aikana tullut tutuksi. LM 1/2019 s. Samassa hengessä hän on pyrkinyt kasvattamaan omatkin lapsensa, vaikka arveleekin pilke silmäkulmassa, että lapsiparkojen oikeuksia on varmaan poljettu raa’asti äidin keskittyessä tutkimustyöhönsä. Siksi myös myönteiseen kehitykseen on osattava kiinnittää huomiota. – Ehkä lapsen oikeuksien sopimusta voitaisiin soveltaa nuoriin aikuisiin vielä muutama vuosi täysi-ikäistymisen jälkeenkin. – Kouluissa kyllä pitäisi järjestää ihmisoikeuskasvatusta, mutta se on vaikeaa, koska opettajatkaan eivät omassa koulutuksessaan opiskele näitä asioita, Suvianna Hakalehto harmittelee. Suvianna Hakalehto on itse syntynyt historiantutkijan ja kuvaamataidonopettajan lapseksi keskustelevaan ja lasta kunnioittavaan perheeseen. n Mikään laki ei voi taata, ettei lapsia kohdella huonosti. – Se ei ole resurssivaan asennekysymys. YK:n lapsen oikeuksien komitea on useasti huomauttanut Suomea puutteista oikeuksien toteutumisessa. 46-47 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 47 LM1_s46-47_SuviAnnaHakalehto.indd 47 14.12.2018 10.00. Mikään laki ei voi taata, ettei lapsia hakata, kiusata tai muuten kohdella huonosti. Perusasioiden hallinta olisi tärkeää jo opettajien omankin oikeusturvan kannalta
Usein kyseessä ovat maahanmuuttajataustaiset tai seksuaalivähemmistöön kuuluvat nuoret. Kaikki vanhemmat haluavat lapsensa parasta, joten ei ihme, että tämän seurustelukumppani kiinnostaa. Auttavaan puhelimeen ja verkkopalveluihin tulee huolestuneita yhteydenottoja nuorilta, jotka pelkäävät, etteivät vanhemmat hyväksy heidän rakkauttaan. Nuori tarvitsee vanhempiaan erityisen paljon silloin, kun jokin menee pieleen. Seurustelukumppani voi osoittautua epäluotettavaksi ja jopa väkivaltaiseksi, mikä voi ilmetä eri tavoin. – Me kaikki teemme virheitä, ja virheitä voi sattua myös ihmissuhteissa, Laru muistuttaa. Toki myös kotitausta, koulutus, arvot ja lähipiiri vaikuttavat ja voivat ohjata valintaa. Nykyään tärkeintä on tunnesuhde. Anna nuorelle tilaa, ole läsnä ja anna keskustelulle mahdollisuus, mutta älä tuppaudu. PAULA POSTI Eikö se, että nuori kykenee rakastamaan, ole kaikkein tärkeintä. Hänellä on ihan oma maailma, elämänkatsomus, kaverit, harrastukset, päämäärät – ja unelmat. Joskus vanhemmat eivät suostu hyväksymään nuoren seksuaalista suuntautumista, vaan sivuuttavat sen. Monilla tämän päivän nuorilla on avoin suhde vanhempiinsa. Eikö se, että nuori kykenee rakastamaan, ole kaikkein tärkeintä. ihmissuhteet LM 1/2019 s.48-49 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s48-49_KumppaniksiLapselleni+Palv.indd 48 14.12.2018 10.01. neuvoo Pajamäki. Entä nuoren oikeus onneen. Vanhemman on hyvä pysyä taka-alalla, mutta vahingoittaviin suhteisiin tulee puuttua, muistuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki. Puolison valinta on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Seurustelumurheet ovat samanlaisia iästä riippumatta, mutta vanhemmilla on elämänkokemusta ja perspektiiviä niiden käsittelyyn. Nuori ei välttämättä jaa vanhempiensa käsityksiä ja tavoitteita. Jos nuoren rakkautta on vaikea hyväksyä, kannattaa hankkia keskusteluapua ja yrittää löytää tasapainoa. Silloin vanhemman kannattaa pohtia, mistä omat asenteet tulevat ja mikä pelottaa, kehottaa Pajamäki. Kerro tarvittaessa, että olet huolissasi ja haluat tietää, onko kaikki hyvin, neuvoo Laru. Usein vanhemmilla ja nuorella itselläänkin voi olla tunne, ettei kaikki ole kunnossa. Intuitioon kannattaa luottaa ja alkaa tutkia, mistä on kyse. Pidä keskusteluyhteys kunnossa Joskus vanhemmilla on selkeät käsitykset siitä, millainen nuoren seurustelukumppanin tulee olla. Hänen vanhempansa Jussi ja Maarit ovat aina halunneet olla selvillä, missä tytär kulkee vapaa-ajallaan, missä tämän kaverit asuvat ja mitä kavereiden vanhemmat tekevät. Vanhempien olisikin hyvä pohtia omia toiveitaan, sanoo vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru Väestöliitosta. – Muistele, miltä itsestäsi aikoinaan tuntui, kun kyseltiin seurustelusuhteista. Ole valpas ja uskalla kysyä, jos jokin asia painaa mieltäsi nuoren seurustelussa. Kaikki tyttöja poikaystävät ovat olleet tervetulleita ja heiKUKA KELPAA kumppaniksi lapselleni. Tätä voi olla joskus vaikea tunnistaa ja noloa tunnustaa. Hyväksy nuoren rakkaus Noin 16-vuotiaan kehitykseen kuuluu itsensä etsiminen ja erilaisten ihmissuhteiden kokeileminen. Kumppani valitaan itselle, ei vanhemmille Ihmissuhdeasioiden jakaminen vanhempien kanssa on ollut Henriika Korvenojalle, 20, lapsuudesta saakka luontevaa. Kannattaa myös punnita, mikä on oleellisinta. – Ajatukset voivat kummuta omasta menneisyydestä, ehkä omista toteutumattomista tai toteutuneista toiveista tai omien vanhempien antamista neuvoista. – Homoseksuaalille nuorelle on musertavaa, jos vanhemmat torjuvat hänen rakkautensa. Piti turvata elanto ja kasvattaa uusi sukupolvi. On tärkeää, että vanhemmat antavat hänen kokeilla ja muodostaa erilaisia suhteita. – Mutta joskus vanhempien oma elämäntilanne on niin kuormittava, ettei hyvin herkkä ja vastuullinen nuori halua aiheuttaa surua, vaan yrittää selviytyä omin voimin, Pajamäki sanoo. Näin nuori oppii, millaisista ihmisistä hän pitää ja millaisten seurassa viihtyy. Nuorelta tulee kysyä mieluummin, seurusteleeko tämä kuin tehdä oletuksia tyttötai poikaystävistä. Vanhemman velvollisuus on huolehtia nuorestaan, ja nuoren käyttäytymisen muutos voi kieliä ongelmasta. A iemmin puoliso valittiin paljolti taloudellisin perustein. – Nuoren kanssa kannattaa keskustella ja selvittää, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mitä toiveita hänellä on. Mitä olisit toivonut kysyttävän ja mitä et. Asenteet ja kielenkäyttö merkitsevät paljon. He jakavat asioitaan vanhempien kanssa, ja vanhemmat vastaanottavat monesti tunnekuormaa nuortensa ihmissuhteista
Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). – Sitä täytyisi vaan sietää. – Mitä enemmän äiti on huolehtinut pojastaan, sitä helpommin hän sekaantuu poikansa ja tämän kumppanin elämään, summaa Henriika kokemustensa perusteella. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Eurooppaan 12 kk 30 e . Perheet ovat niin erilaisia, toteaa Henriika. Henriika haluaa ymmärtää kumppaninsa perhettä, mutta toivoo ja odottaa samaa siltä eli molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta. Jos lapsia syntyy, suhde isovanhempiin on merkittävä. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! MA AIL MA LM 1/2019 s. Maarit uskoo kotitaustan vaikutukseen enemmän kuin Jussi, jonka mielestä kumppanin kotioloilla ei ole niin suurta merkitystä. Opiskelijatilauksena . .48-49 LM1_s48-49_KumppaniksiLapselleni+Palv.indd 49 14.12.2018 10.01. Lahjatilauksena . – Ehkä nenärenkainen ja tatuoitu mies joutuisi tekemään enemmän työtä luottamuksen rakentamiseksi kuin tatuoimaton ja lävistämätön kaveri... Henriika tunnustautuu hyvin perhekeskeiseksi ja toivoo, että tulevaisuudessa hänellä olisi sellainen perhe ja suku, joka on usein tekemisissä toistensa kanssa ja tekee asioita yhdessä. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tosin äidin herkkyyttä pitää vähän varoa. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Määräaikaistilauksena . hin on suhtauduttu avoimesti ja kiinnostuneesti. 6 kk . – Mikään lusmu ei saisi olla, siis sellainen, joka ei tee mitään, vaan elää toisten siivellä, kuvailee Maarit. Määräaikainen (12 kk) 88 e . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Hän arvostaa vanhempiensa luottamusta. Hyvä ja luottamuksellinen suhde kumppanin vanhempiin on tärkeää myös tulevaisuutta ajatellen. Saatetaan ajatella, etten ole vielä tarpeeksi kypsä elämään kumppanin kanssa kahdestaan. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . n palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi JUHLITAAN ISIÄ & ISOISIÄ! | YLI 8 % ISISTÄ MASENTUU VAUVAN SYNTYMÄN JÄLKEEN AMAZONILTA PIRKKALAAN: SUOMALAISPERULAISEN PERHEEN ARKEA KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA | OMATOIMIMATKA LASTEN KERA POSITIIVINEN CV LEVIÄÄ KOULUIHIN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 11 | 2018 MA AIL MA LM 11/2018 s.1 JAETTU ILO = PARAS ILO | MIKÄ IHMEEN TULEVA ISUUSKO ULU. Henriika on tottunut pienestä pitäen huolehtimaan kotitöistä. – Omasta kokemuksesta oppineina olemme halunneet olla puuttumatta seurustelukavereiden valintaan. Usein kotoa opitut ristiriitojen ratkaisutavat vaikuttavat. Itselle se kumppani valitaan eikä meille vanhemmille! Kelpaisiko vanhemmille tyttären valitsemana millainen kumppani tahansa. 6 kk . – Aina sitä jännittää, että kelpaanko ja hyväksytäänkö minut perheeseen, kun tutustuu uuden kumppanin vanhempiin. Jos väleissä on kitkaa, totta kai se heikentää parisuhdetta, tarkentaa Henriika. Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . 3 kk . tilaat lehden . Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . VANHEM MAT VOIVAT TUKEA TOISIAA N ERON JÄLKEEN ALKOH OLISTIP ERHEEN TYTÄR: ”RANKK A MENNEIS YYS VOI PELASTA A MUITA” HARRA STUKSE NA MERENN EITOILU | JO LAPSILLE RÄÄTÄLÖ IDÄÄN MAINO KSIA LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 12 | 2018 MA AIL MA LM 12/2018 s.1-2 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . 6 kk . Kestotilauksena . Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat . Lisäksi pelottaa, mitä he minulta odottavat. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . – Tunnen kyllä tyttäreni! väittää Jussi. Joskus mieskumppanien äidit ovat tunkeutuneet liikaa nuoren parin elämään. – On esimerkiksi ikävää, jos minua aliarvioidaan. Kestotilaus (12 kk) 76 e . Jos kumppani kuitenkin olisi vanhemmista jotenkin epämieluisa, sitä ei pitäisi sanoa lapselle. Kaikkien kanssa ei voi keskustella avoimesti, vaan vaikeudet lakaistaan maton alle. 12 kk . 12 kk . Jos menet sanomaan jyrkästi, ettei käy, se voi olla sitten siinä ja välit voivat mennä poikki, pohdiskelee Jussi. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Lahjaksi . – Perheenjäseneksi hyväksyminen on todella tärkeää ja vaikuttaa kumppanin ja minun väliseen suhteeseen. Itselleni . – Kumppani saattaa perustella, että heillä kotona tehtiin aina niin ja äiti teki näin. Ero oli surullista myös Henriikalle itselleen ja hän olisi kaivannut enemmän äitinsä tukea. Joskus siihen ei auta mikään. Luullaan, etten osaa valmistaa ruokaa tai etten ymmärrä, mitä eläminen maksaa. 12 kk . On ärsyttävää, jos jotain oletetaan vain iän perusteella. Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . 12 kk . Häneen on luotettu ja hänelle on annettu vastuuta. – Olen aina sanonut, että valitsee itselleen sopivan, sillä elämässä tulee vastaan erilaisia vaiheita, sanoo Jussi. Molemminpuolista ymmärrystä Henriikalle on kertynyt ihmissuhdeosaamista kaverija seurustelukokemusten kautta. Tämä suri aikoinaan Henriikan eroa niin kovasti, että se aiheutti tytössä syyllisyydentunteita
Lapsi SISÄLLÄNI Matti Ijäksen elokuva Painija kertoo entisestä voimamiehestä. Mitä tuumivat Aino Havukainen, Ilkka Taipale ja Mira Potkonen. Sen lopussa pieni poika katsoo kohti ja miehen ääni kysyy: ”Mihin se poika katosi?” Ei se lapsi meistä tosiaan mihinkään taida kadota. JYRKI LIIKKA | KUVAT LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN, RONI REKOMAA JA SUOMEN NYRKKEILYLIITTO / MINNA HATINEN kasvu LM 1/2019 s.2-3 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s50-52_LapsiSisälläni.indd 50 14.12.2018 10.02
Puhumaan Taipale oppi vasta myöhään. Naapurin lasten parissa ei pidetty suurta ääntä elämisen eroista, eikä ollut väliä sillä, oliko köyhästä vai rikkaasta perheestä, kertoo lääkäri ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Lapsi elää hetkessä. – Pärjäsin koulussa ylihyvin, vaikka en lukenut läksyjä. Kun leikittiin kauppaa, tytöt saivat käyttää kassakonetta. Siinä ei kuitenkaan ollut mitään uhoa tai kapinaa, aloin vain kiinnostua siitä, mitä kaikkea voi tehdä ja miten. Hän tuli tyttöjen kanssa hyvin toimeen. ILKKA TAIPALE Aino Havukainen haluaa pitää tavarat järjestyksessä. – Tykkään edelleen pitää tavarat järjestyksessä. Pystyn assosioimaan kuin lapsi, nauramme kotona tosi paljon. AINO HAVUKAINEN Tytöt pitivät minua jonkinlaisena maskottina. Niin kuin monet muutkin, Havukainen oli lapsena perinteinen kiltti tyttö. Perheellä oli kotiapulainen ja kesäpaikka Lempäälässä. Lapsi SISÄLLÄNI L astenkirjailija Aino Havukainen tunnetaan Tatu ja Patu -kirjojen tekijänä yhdessä miehensä Sami Toivosen kanssa. Minusta on kummallista, että luovuus ja sotkuisuus liitetään usein yhteen. – Tykkäsin olla kotona. Katselin hänen merkkejään ja repäisin pienen palan usean merkin kulmasta. Havukainen pitää myös rutiineista, vaikkei sitäkään ehkä pidetä luovan ihmisen merkkinä. Vasta lukioiässä hän alkoi ajatella vähän itsekin. Leikin salaa barbeilla vielä yli 10-vuotiaana. – Ihan pieni lapsi ei ajattele, mitä muut mahtavat ajatella. Olin hiljainen ja kiltti murrosikään asti. Olemme kaikki ihan erilaisia, pienestä pitäen. Opettajat eivät kyenneet häntä lannistamaan. – Vaikka olin luokan nuorin ja ujo, olin peloton ja itsevarma. Isä vietti lasten kanssa enemmän aikaa vain kesälomilla. – Olisin halunnut olla kassakoneen takana, kun osasin jo laskea. Koulussa kuvaamataidon tunneillakin tein aina tunnollisesti kaiken juuri niin kuin käskettiin. ”KIELTÄYDYN KASVAMASTA AIKUISEKSI” Kun on sattunut syntymään neljän veljeksen porvarilliseen töölöläisperheeseen, voi sanoa olevansa etuoikeutettu. – Minulla oli tuolloin Suomen nuorten suurin postimerkkikokoelma, ja veljelläkin oli oma kokoelmansa. Minä taas pidän kokonaisuudet hallussa. – Minulla oli jotenkin onnellinen lapsuus. – Opettajat olivat auktoriteetteja. – Olin toki edelleen tunnollinen, mutta aloin myös tehdä, mitä halusin. Ilkka oli kiltti – murrosikään asti. Havukainen on aina tehnyt niin kuin hyvältä tuntuu – ei siten, miten joku on ehkä odottanut. Tykkäsin matikasta, se oli minulle helppoa. Pienenä Taipale sai mustasukkaisuuskohtauksia pikkuveljeä kohtaan. Yhdessä kaverin kanssa myös siivottiin ja järjesteltiin. – Aikuisuus on ihan kivaa. Aino Havukainen muistuttaa, ettei ole olemassa lapsen prototyyppiä. Ystävänsä kanssa hän rakenteli Robin Hood -paperinukelle huovasta luolia. – En mennyt odotusarvojen mukaisesti, sillä intuitioni sanoi: ”Tuo ei toimi!” Kesti pitkään ennen kuin Havukainen ymmärsi, että kyse on lahjakkuudesta. Lukion kuvaamataidon opettaja oli myös ihan mahtava, sain kokeilla ja hakea. Leikin salaa barbeilla kaverini kanssa reippaasti vielä yli 10-vuotiaana. Kerran hän kävelytti veljensä silmät kiinni lyhtypylvääseen. Olen pystynyt säilyttämään tietyn uteliaisuuden ja naiiviuden. – Minulla oli lapsena läheisempi suhde lastenhoitajiin kuin vanhempiini. Ilkka Taipale pärjäsi koulussa ylihyvin, vaikkei lukenut läksyjä. – Jossain vaiheessa kaikki taputtivat, kun vastasin. Mutta juuri tasaisuus mahdollistaa luovuuden. Olen kiitollinen siitä, että sain olla leikkivä lapsi niin pitkään. Nykyään minua sanottaisiin koulukiusatuksi, mitä en itse tunnistanut. – Tunteissanikin olen välillä varsin lapsenomaisen kiihkeä. 2-3 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 51 ›› LM1_s50-52_LapsiSisälläni.indd 51 14.12.2018 10.02. – Olen eri tavalla luova kuin Sami, sillä hän pystyy keskittyneesti piirtämään putkeen tuntitolkulla. Jos joku ei tiennyt, ja opettaja kysyi oikeaa vastausta, Taipale viittasi. LM 1/2019 s. Hänestä on outoa, että luovuus ja sotkuisuus liitetään yhteen. Mutta yksi asia yhdistää. – Ne olivat ehkä enemmän sisustusleikkejä, oman maailman luomista. Hänellä on ”musihäiriö”, ja koulussa hänelle sanottiin, että älä laula niin kovaa
Silloin liikutaan ja pelataan yhdessä. Nuorin poikamme liimasi 11-vuotiaana oveensa tunnuslauseen ” I refuse to grow up” (Kieltäydyn kasvamasta aikuiseksi). Vaikka nyrkkeily on kilpaurheilua, siihen kuuluu lapsenomainen leikillisyys. Kun voittoja alkoi tulla, ruokki se menestymistä. Silloin tunnistin pojan itsessäni. Ilkka Taipale sanoo olevansa samoilla linjoilla. Kakaroina käytännössä asuimme järvessä. – Silloin jään itsekin ihastelemaan, miten pikku-Mira osasi olla niin taitava, naurahtaa Mira Potkonen. Potkonen on tyytyväinen, että on saanut kasvaa maaseudulla, viettää aikaa luonnossa ja olla tekemisissä eläinten kanssa. – Kun poikani tuli keräilyikään, alitajunnastani nousi postimerkkien haju. MIRA POTKONEN LM 1/2019 s.2-3 52 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s50-52_LapsiSisälläni.indd 52 17.12.2018 12.18. n Mira Potkosen mielestä nyrkkeilyyn kuuluu lapsenomainen leikillisyys. Kun on kiinni hetkessä, treeneihin voi hyvällä tavalla uppoutua. – Se tuntuu leikiltä, mutta se on samalla hyvää treeniä, joka kehittää reagointinopeutta. – Minä olen jäänyt pojaksi, von Bagh vastasi. Oman lapsenomaisuutensa saattaa yllättäen joskus tavoittaa – varsinkin silloin, kun onnistuu ja valmentaja kehuu. – Kun menen treenisalille, katoan muusta maailmasta. – He pitivät minua jonkinlaisena maskottina. Lapsuuden temmellykset antavat tietysti pohjaa moniin urheilulajeihin. – Jos emme olleet heinäpellolla tai metsässä rämpimässä, olimme järvessä. Kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti, eikä aina tarvitse olla niin aikuinen. Kun ottelussa tavoittaa hyvän olon, kaikki onnistuu ja mieli vapautuu. – He olivat yhdessä niin sopineet. Tämä johti tietenkin serkun kanssa kisaamaan, kumpi kilvan voittaa. Vastustajaa pitää koettaa jekuttaa. – Kehässä pitää olla ovela. Vanhemmat erosivat, kun nuorin veli kirjoitti ylioppilaaksi. Toisinaan häneltä kysyttiin, pystytkö olemaan minuutin hiljaa paikallaan. – Oli etuoikeus asua lapsena maalla. – Hääräsimme koko ajan pihalla, pelasimme ja kiipeilimme puissa. – Ei harjoituksissa tietenkään aina ole kivaa. Aamulla ponkaistiin ylös ja sauna lämmitettiin heti sillä varjolla, että saadaan lämmintä tiskivettä, ja sitten suoraan järveen. Vasta kymmenen vuotta sitten Potkonen aloitti kilpanyrkkeilyn. Välillä siitä on leikki kaukana, kun hampaat irvessä treenataan. Tykkäsin kovasti uida, kakaroina käytännössä asuimme järvessä. Vastustajaa on hyvä koettaa jekuttaa. Samalla koin kaipuuta aikaan, että kaikki olisi ennallaan. – Silloin ei urheiltu tosissaan, eikä lapsia asetettu heti tiettyyn muotiin. Leikkiminen ja erilaiset pelit tuntuivat jo lapsena ihanilta. – Huomaan yhä, että kun harjoituksissa kisaillaan, haluan olla paras. Kun kävelen Nääshallilta pois, palaan normaaliin maailmaan. Totta kai se harmitti. LEIKKIÄ KEHÄN ÄÄRELLÄ Ei liene yllätys, että nyrkkeilijä Mira Potkonen oli lapsena vilkas, energinen ja koko ajan touhuamassa. Nykytreeneissäkin leikitään hippaa. Taipale kysyi kerran Peter von Baghilta, onko Suomessa kukaan niin innostunut elokuvista kuin tämä. Koulupolku jatkui Ruotsissa ja Englannissa, jonne vanhemmat lähettivät Taipaleen neljäksi kesäksi. Oman lapsuutensa näkee myöhemmin omissa lapsissaan. Urheilun hauskuus ja mielekkyys vievät Potkosta eteenpäin. Nyrkkeilytreeneissä korostuu toisinaan myös leikki ja hauskanpito
Vastaan tuli tummanpunainen lätäkkö. Tunnen metsästäjiä enkä kammoa heitä. Sain hyvin konkreettisen muistutuksen siitä, että ihmisenä olen etuoikeutetussa asemassa. Olemme tottuneet pitämään itseämme ”luomakunnan kruunuina”. Kävelin eteenpäin. Tällä kertaa aloin kuitenkin potea epämääräistä häpeää. Alkutalven lauantaina lähdin vakiolenkilleni. Nyt en huomannut mitään erityistä, joten jatkoin matkaa. Kiersin toisen sisuskalukasan ja panin merkille, että ojan pohjalla makasi ison eläimen ruokatai henkitorvi. n kolumni LM 1/2019 s.53 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 53 LM1_s53_Kolumni_AK.indd 53 14.12.2018 10.02. Silloin ylivoimaisia ovatkin hirvet ja tiaiset. Joka päivä ihmiset tekevät päätöksiä siitä, ketkä eliökumppanimme saavat elää: Kaadanko kuusen, jonka oksistoihin tiaiset ovat kätkeneet talvivarastonsa. Mitä syön tänään. Tavoitamme sen olotilan eksyessämme ja silloin, kun puiden takaa kuuluu ryskettä emmekä heti tiedä, mikä siellä menee. Ihmisten laki se ei enää pääsääntöisesti ole, mutta joskus todellisuutemme horjuu. VÄLILLÄ ON TERVEELLISTÄ MIETTIÄ, MITÄ TEKISI, JOS JOUTUISI KESKELLE ERÄMAATA ILMAN VARUSTEITA. Alkuihmisille metsä oli toisaalta koti, toisaalta paikka, jossa saattoi joutua syödyksi. Viime vuosina luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset ovat levinneet yleiseen tietoisuuteen . Koska asun maalla, reittini ei kulje yleisellä virkistysalueella vaan maantiellä, metsäautotiellä, polulla, kylätiellä ja peltotiellä. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa jo vartissa. Me taas elämme turvassa yhteiskunnassamme ja rakennuksissa, jotka eristävät meidät villistä luonnosta. Se etenee valppain aistein, valmiina pinkaisemaan karkuun. Ihminen on jo tuhansia vuosia vaikuttanut maapallon muiden asukkaiden elämään niin voimakkaasti, että lajeja on kuollut sukupuuttoon. Metsästä on tullut meille elvyttävä harrastusympäristö, mutta villieläimille se on muuta. Valtamme yli muun luonnon perustuu siihen, että olot pysyvät vakaina. Tutkimusten mukaan metsässä verenpaine laskee, lihasjännitys vähenee ja stressistä palautuminen nopeutuu. Säikähdystä pamppailevat hetket muistuttavat, että ihminen on sittenkin pieni ja luonto suuri. Hirvestysaikana risteyksessä on usein pysäköityjä autoja, savuava nuotionjämä tai muita merkkejä siitä, että metsästys on käynnissä. Väistin pientareelle kahta autoa, jotka olivat täynnä oransseihin liiveihin pukeutuneita henkilöitä (hirvestysaikana maaseudullakin käytetään kimppakyytejä). Moikkasin. Kun fysiikan hallitsemattomat voimat tai väkivalta murtaa yhteiskunnan turvan, päädymme villieläimen asemaan. Fiilistelyä ja pakenemista metsässä Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. ANNI KYTÖMÄKI MUISTUTTAA, ETTÄ IHMINEN ON SITTENKIN PIENI JA LUONTO SUURI. On luonnon laki, että elävä olento saattaa joutua toisen tappamaksi. Metsäautotien alussa seisahduin kuuntelemaan ja katselemaan. En vain äkkiä keksinyt, miksi. Muita havaintoja en kävelyltäni muista, sillä jäin mietteisiini. Häpesin sitä, että saatoin kävellä metsäautotietä ja siemailla hapekasta ilmaa, kun taas toinen tienoon asukas oli vastikään menettänyt pientareella henkensä. Välillä on terveellistä miettiä, mitä tekisi, jos joutuisi keskelle erämaata ilman varusteita – tai jos 30 pakkasasteessa huomaisi unohtaneensa avaimen ja puhelimen sisään mökkiin, jonka lähinaapuri on viiden kilometrin päässä. Luonnonkatastrofi-, onnettomuusja konfliktialueilla ihmisetkin joutuvat pakenemaan ja pelkäämään henkensä edestä. Villieläin kulkee metsäpolkua eri tavoin kuin ihminen . Kuului hurinaa. Tiellä lojui pieni kasa karvoja ja nisäkkään sisikuntaa. Kävelin metsäautotietä puoli kilometriä. Tutkimuksista riippumatta monet meistä ovat aina hankkiutuneet luontoon rentoutumaan, vaistonvaraisesti. Asfaltoinko pihan. Olen ennenkin retkilläni nähnyt hirvenjäänteitä
Camilla Mickwitzin kirja oli käynnistämässä siirtolaisaiheen käsittelyä suomalaisessa kuvakirjallisuudessa. Viime vuosina kuvakirjoissa on kurkisteltu erilaisiin koteihin, katseltu kalustuksia ja muita kaunistuksia, mutta yksilölliset perhemallitkin kiinnostavat lastenkirjailijoita. Suomeksi se julkaistiin tasan 40 vuotta sitten. SYYSLOMALLE SYYRIASTA Maahanmuutto ei suinkaan ole Nina Hakalahden Tuukka-Omar-kirjasarjan tärkein teema, mutta valoisalla tavalla se vaikuttaa kaiken aikaa perheen elämässä. Kahdeksanvuotias Vellamo ja kirjan tekijäpari rimputtelevat ihmisten ovikelloja Helsingin seudulla ja tutustuvat Suomeen asettuneisiin perheisiin. Suomessa tilanne on täysin toisenlainen. Syyria mainitaan, mutta sen murheellisesta tilanteesta vaietaan. Onnin rappuun muuttaa iranilainen pakolaisperhe ja pojan perhe pyöräyttää tervetuliaisiksi tiikerikakun. Vastaanottokeskuksessa vietetty hankala aika tosin tulee silloin tällöin puheeksi samoin kuin raskaat pakomatkat. Ehkä nyt olisi ollut luonteva mahdollisuus ankkuroida suomalaista lastenkirjallisuutta ajankohtaiseen ja yhteiskunnalliseen suuntaan. Kerran viitataan siihenkin, miten tuskallista on, jos turvapaikan saaneesta perheestä lähetetään täysi-ikäiseksi ehtineet lapset pois. Luku taisi olla prosentin luokkaa. Naapurikirjassa ollaan iloisella ja toiveikkaalla mielellä. Uusista tuttavuuksista identiteettiään vahvimmin pohdiskelee nelivuotias somalityttö: ”Olenko suomalainen. Ehkä olen jotain somalialaisen ja suomalaisen välillä.” Ei ehkä ihan nelivuotiaan kieltä, mutta ajatus on sitäkin uskottavampi. Politiikka on ehkä suomalaisen lastenja nuortenkirjallisuuden viimeinen tabu. Jukka Lemmetty) Amira-täti ja Naser-setä tulevat vieraisille Syyriasta. Koska se ei ole menettänyt hitustakaan ajankohtaisuuttaan, otettiin siitä muutama vuosi sitten uusinSUOMALAINEN LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUS KANSAINVÄLISTYY PIKKUHILJAA. Kotiuttamisen pulmat koetaan ehkä liian poliittiseksi kysymykseksi. PAKOLAISET OVAT PÄÄSSEET KIRJOIHIN, VAIKKA KOTIUTTAMISEN NURJISTA PUOLISTA EI MIELELLÄÄN VIELÄ KERROTAKAAN. Sellainen superkielitaito kuitenkin löydetään, että kaikki ymmärtävät toisiaan, ja topakan Amira-tädin johdolla pannaan tanssiksi. POLITIIKKA PELOTTAA, MUTTA NYT USKALLETAAN JO KERTOA TUSKALLISISTA PALAUTTAMISISTAKIN. Meillä aloiteltiin varovasti kansainvälisistä adoptioista, nyt käsitellään jo pakolaisongelmaakin. Kuvakirjaikäiset voivat seurata ikätoverinsa Ruotsiin muuttoa Jason muuttaa maasta -kuvakirjassa (Tammi). Tuukka-Omaria kainostuttaa ”isänkielen” käyttö, ja kirjailija kuvaa hienosti kielenkäyttöön liittyviä tunteita. SUOMALAISIA KOKEMUKSIA Lapsilukijan on helppo eläytyä oman maan siirtolaisten kokemuksiin, mikä syventää samalla lähihistorian tuntemusta. Pehmeällä tavalla maahanmuutosta kerrotaan taaperoikäisille Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Onni–poika saa uuden ystävän (Minerva). Riina Katajavuori ja kuvittaja Salla Savolainen yhdistävät nämä kaksi näkökulmaa Mennään jo naapuriin -kirjassa (Tammi). Tyttö on jo päiväkodissa oppinut tervehtimään monilla eri kielillä. Suomeen kotiutumisestaan kertoo myös Mosse, marokkolainen mies, joka itsenäisyyspäivänä katsoo televisiosta Tuntemattoman sotilaan. Uuteen maahan asettumisen alkuvaikeuksista voidaan kirjoissa kertoa, mutta kulttuurien välillä hankalasta törmäämisestä ja epäonnistuneesta kotiuttamisesta ollaan vielä hissuksiin. Maahanmuuton alkuvaikeuksista kertoo kirjassa armenialaisperhe: ”Aluksi elämä oli vaikeaa, kun kaikki oli uutta eikä ollut ystäviä tai sukua auttamassa.” ALKUVAIKEUKSIA Sanomalehti The Guardianissa kerrottiin viime vuonna, että brittiläisissä lastenja nuortenkirjoissa esiintyy taustaltaan ulkomaalaisia ihmisiä häkellyttävän vähän. Somalialaisperheeseen ja heidän kotimaansa kurjaan tilanteeseen tutustutaan myös Katri Vuorisen, Tiina Eskolan ja valokuvaaja Martti Lintusen tietokirjassa Meidän perhe (Pieni Karhu). KUUKAUDEN KIRJAT ”Olenko suomalainen?” Iranilainen pakolaisperhe Muuttoaalto Ruotsiin Puhutaan omalla isänkielellä! ISMO LOIVAMAA Uusia alkuja LM 1/2019 s.52-53 54 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LM1_s54-_KK.indd 54 17.12.2018 12.20. Onni pohdiskelee tilannetta myötätuntoisesti: ”Miten ne voi asua täällä jos kukaan ei ymmärrä niitä?” Niin onnellisesti käy, että Onnin perhekin ymmärtää uusia asukkaita: erilaisten kulttuurien juhlapyhissäkin tuntuu olevan jotain yhteistä ja tunnistettavaa. Ratkaisu mietityttää, vaikka sarjan sävy epäilemättä onkin haluttu pitää myönteisenä. Sarjan viimeisimmässä osassa Tuukka-Omar ja superkielitaito (Tammi, kuv. Tuukan isä on oikein lämminsydäminen syyrialaismies, jonka kanssa poika silloin tällöin liitelee lentävällä matolla
Ritvan tekee mieli luikauttaa suomalainen kansanlaulu sarjan viimeisessä suomennetussa osassa Salaistakin salaisempi pölynimuri (Tammi, suom. Jo 1970-luvulla maastamuutto ja kielivaikeudet nousivat lastenkirjallisuuden aiheiksi siinä missä yksinhuoltajuus ja työelämän hankaluudetkin. Ruotsinsuomalaisuus on Måns Gahrtonin ja Johan Unengen Kultainen mysteeri -lastenkirjasarjan hupaisimpia sivuaihelmia. Ruotsinkieliset kuvakirjamme ovat jo vuosia kuuluneet pohjoismaiseen aateliin, nyt nuortenkirjallisuuskin nousee pikkuhiljaa. Ränsistynyttä hotellia pitävän perheen äiti on suomalaissyntyinen Ritva, joka on monessa liemessä keitetty voimanpesä sekä kiroileva, viheltelevä, tangoa laulava ja kättä vääntävä persoonallisuus. Ebban mielestä erilaisuuteen ei vaikuta pelkkä kieli, vaan ihan jokin muu. tytöistä, aivokuolleesta peniksestään ja kampanjastaan paremman kouluruuan puolesta. Enää ei tarvitse tyytyä iänikuisiin satuprinsessoihin, sillä uutuuskirjoissa lapsille kerrotaan kuningashuoneiden historiaa ja erikoisuuksia. Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo!-nuortenkirjasarjan toisessa osassa Sydänkohtauksia (Otava, kuv. Antoisassa kirjassa kuljetaan ajasta toiseen ja mantereelta toiselle. Katriina Huttunen), mutta suomalaisen lukijan ei kannata murjottaa, sillä sarjassa ei pönkitetä stereotypioita vaan nauretaan iloisesti tutuille mielikuville. Riikka Ala-Harjan lastenromaanissa Kahden perheen Ebba (Otava) isä matkustaa Suomeen uuden perheensä kanssa. ruotsalaiseen Kristiinaan ja brasilialaiseen Isabellaan. Karoliina Suoniemen Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (Avain) keskittyy Eurooppaan ja päättyy Ison-Britannian viisivuotiaaseen pikkuprinssiin. urheilijaprinsessoja ja mietitään, mihin prinsessa tarvitsee prinssiä. Viimeksi mainittua hän kutsuu poliittiseksi teoksi. Pentti Otsamo) Atlas raportoi mm. Kuohuttavimmat kokemukset poika kuvaa: ”Aa! Oo! Uu! Ii! Ee! Aaa!” Nokkeluus, hellyttävä höpsöys ja nuoruuden viattomuus vuorottelevat moniaineksisessa kirjassa. ”Koko isä-äiti-homma on ihme juttu: aina kun mä olen isän kanssa, mulla on ikävä äitiä. Nuortenkirjallisuuden lukija voi kutsua sitä kliseeksikin, sillä niin usein keittiöemännät kuvataan riskinpuoleisiksi rouviksi, jollainen on Atlaksen koulun Gunvor-emäntäkin. Satu Erran ja Johannes Erran kirjoittamassa ja Ilona Partasen kuvittamassa Todellisten prinsessojen kirjassa (Tammi) tutustutaan maailmaa muuttaneisiin kuninkaallisiin naisiin, esim. Kirja avartaa maailmankäsitystä, sillä harvoinpa Suomessa enää muistetaan Euroopan ulkopuolisia kulttuureita. Henkilöesittelyjen rinnalla kuninkaallisia ilmiöitä on niputettu teemapaketteihin, esitellään esim. IHAN OIKEITA KUNINKAALLISIA Kuninkaalliset kiinnostavat aina, ja nyt uteliaita lapsia hemmotellaan kahdella kirjalla. KAHDEN MAAN EBBA Viidesluokkalainen Ebba asuu Helsingissä, mutta elää kahden maan vaikutuspiirissä, sillä isän koti sijaitsee Berliinissä. Aina kun mä olen äidin kanssa, tuntuu että yksi pala puuttuu.” Tyttö pohdiskelee myös maiden erilaista olemisen tapaa ja tunnelmaa. Ebba-kirjat auttavat helpolla ja elämyksellisellä tavalla ymmärtämään kahden kulttuurin rinnakkaisuutta. Hänestä Saksassa ja Suomessa ”ollaan jotenkin eri lailla”. LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 55 LM 1/2019 s.55-56 LM1_s56_Takasivu.indd 55 12.12.2018 11.44. Tammen tietokirjakilpailun voittajateoksessa korostetaan lukemisen merkitystä ja intohimoa. Eikä Ritva-rouva ole sitä paitsi ensimmäinen vahva suomalainen ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa: Hans-Eric Hellbergin 1970-luvulla arvostetussa Dunder ja Brak -etsiväsarjassa toinen päähenkilö on Päivi, joka ”kotimaansa villillä kielellä” kutsuu ulkomaalaisia kiusaavia pulloperseiksi. Tekijäryhmä tietää, että monet prinsessat ja kuningattaret ovat rakastaneet lukemista ja tietämistä. n tapainos. Kun edellisessä osassa keskityttiin matkustamisen iloihin ja riesoihin, on nyt polttavinta uusperheen arki. Helsinki– Berliini Kristiinasta Isabellaan Suomenruotsalainen Atlas KU VI TU S KI RJ AS TA JA SO N M U U TT AA M AA ST A. POIKAPALJASTUKSIA Kasiluokkalainen Atlas on paljaasti läsnä sähköposteissaan ja lisäksi poika piirtää sarjakuvia ja listaa omituisia ilmiöitä. Jonkin pikkuvaltion kuninkaallinen olisi rikastuttanut siniveristä valikoimaa. Levollinen kirja esittelee monipuolisesti elämäntarinoita, eikä unohda julkisuudenkaan merkitystä. Iloista on sekin, että tekijäparin hilpeä sarja kertoo suomenruotsalaisen nuortenkirjallisuuden elpymisestä
RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Monipuoliset ominaisuudet ja automatisointi LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 1/2019 s.55-56 LM1_s56_Takasivu.indd 56 12.12.2018 11.40. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. Symbolipohjainen, kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan sosiaali-, terveysja hoitotyön erityistarpeita. Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090