ova. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1-2 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 11.12.2019 13:37:52 11.12.2019 13:37:52. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2020 THELMA EKHOLM, 5, HARRASTAA AVANTOUINTIA KIIRA KORPI KAIPAA LASTEN JA NUORTEN VALMENTAMISEEN INHIMILLISTÄ OTETTA LASTEN JOOGA & SATUHIERONTA | OPETTAJAKIN VOI OLLA KOULUKIUSAAJA TALTUTA TAVARAKAAOS! | VÄHEMMÄN LAPSIA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ. Koska lapse
Kirjan tekstit ovat syntyneet Lastensuojelun Keskusliiton järjestämissä, Elina Hirvosen vetämissä kirjoittamistyöpajoissa. WSOY & Lastensuojelun Keskusliitto, 2019 Saatavilla kirjakaupoissa ja Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupassa: www.lskl. Silti he ovat ponnistaneet eteenpäin kohti itsensä näköistä elämää. Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta Tässä kirjassa äänessä ovat nuoret lastensuojelun asiakkaat. Sanat jättivät jäljet, mutta päätin, etten anna toisten sanojen määrittää sitä, mitä minusta voi tulla. /verkkokauppa Lue myös: Tarinoita lastensuojelusta -blogi https://lapsenmaailma. Tie, jolla käännös tehtiin, ei ollut helppo ja käännös itsessään oli elämäni vaikeimpia. LM 1/2020 s.1-2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 11.12.2019 13:38:15 11.12.2019 13:38:15. /blogit/tarinoitalastensuojelusta/paivan-sanoja/ Nyt lastensuojelu merkitsee minulle U-käännöstä. Jokaisen tarina on erilainen, mutta kaikilla heistä on kokemuksia, joita ei lapsen tulisi kohdata
50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 3 ›› LM1_s3-4_SisL.indd 3 LM1_s3-4_SisL.indd 3 18.12.2019 13.29 18.12.2019 13.29. HYVINVOINTI 24 Näin teet lapselle satuhieronnan 28 Parhaimmillaan lasten jooga vaikuttaa koko perheeseen Kallahden nuorisotalolla Helsingissä järjestetään Suomen suurimpia päihteettömiä tanssibileitä, joissa erilaiset kulttuurit kohtaavat. TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.55 TAMMIKUU | 1 | 2020 SISÄLTÖ HARRASTAMINEN 6 Kiira Korpi toivoo, että Suomi olisi edelläkävijä liikuntakasvatuksessa 10 Ville Anttonen on Pienperheyhdistyksen harrastusmestari 12 Thelma Ekholm, 5, ui hyisissä vesissä 16 Miksi harrastaminen ei aina onnistu tai jää kesken. s
28 Aution perhe on osa Oljenkorsiperhekotiyhteisöä s. Tänä vuonna nostamme erityisesti esille lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta, perheiden palveluita sekä lasten oikeutta osallisuuteen. 24 Esittelyssä lasten jooga! s. Puheenjohtajamme Pentti Arajärven sanoin: Kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa. 79. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Lastensuojelun Keskusliitto tekee töitä sen eteen, että jokaisella lapsella Suomessa olisi hyvä olla ja lapsen oikeudet toteutuisivat. STEA-rahoitteiset hankkeemme Kaikille eväät elämään ja Perheet keskiöön! käynnistävät viimeistä toimintavuottaan, ja viestimme niiden tuloksista pitkin vuotta. vuosikerta KANSI Thelma Ekholmin, 5, kuvasi Krista Luoma. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 34 Uusi kolumnistimme on Päivi Alasalmi. Kiitos, että olet mukana mahdollistamassa työtämme tilaamalla Lapsen Maailma -lehteä. s. l Helsinki l Vaasa l Orimattila l Vääksy Espoo l Akaa l NIKSEJÄ SATUHIERONTAAN! S. LASTENSUOJELU & NUORISOTYÖ 34 Perhekotiyhteisö Oljenkorsi pyörii koko suvun voimin 42 Kulttuuritulkki Ala Saeed pelasti Nurin, 11, ja Jamilan, 16, elämän 50 Megaparty tanssittaa nuoria päihteettömästi KASVATUS JA KASVU 48 Huumori ja rutiinit saavat lapsenkin siivoamaan 58 Kielioppi opitaan jo äidinmaidossa 60 Isä Petri Tamminen ja poika Antti Rönkä ovat kumpikin kirjailijoita YMPÄRISTÖ 56 Lasketaan päästöjä eikä lisääntymisen ympäristökuormaa PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Kajaanissa teatteria uusperheestä 30 Tutkittua tietoa: Normaaliuden paine voi tehdä opettajastakin koulukiusaajan 55 Palvelukortti 65 Päivi Alasalmen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Lastenja nuortenkirjallisuuden köyhyyskuvauksia LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Jatkamme myös työtä sen eteen, että poliittisessa päätöksenteossa huomioitaisiin säännönmukaisesti lasten etu ja päätösten lapsivaikutukset arvioitaisiin ennakolta. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Toivotamme sinulle onnellista uutta vuotta 2020! Seuraathan myös: > www.lskl.fi > Twitter: @lastensuojeluKL > Facebook: @ Lastensuojelunkeskusliitto > Instagram: @ lastensuojelunkeskusliitto KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 65 l Lahti ja Hollola Hämeenlinna l 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s3-4_SisL.indd 4 LM1_s3-4_SisL.indd 4 16.12.2019 9.34 16.12.2019 9.34
Jokaisen meistä on käytettävä kaikki keinot sekä muutoksen aikaansaamisessa että nuorten aktivismin tukemisessa. Tutkitusti lapsiperheiden lisäpalvelut eivät tuo helpotusta tilanteessa, jossa perhe tarvitsee toimeentulotukea. LM 11/2019 s. Yhtään en pistäisi pahaksi sitäkään, että lastensuojelu tekisi itsensä yhä tarpeettomammaksi. Heidän ennakkoluulottomalla ajattelullaan ja innostuksellaan muutetaan maailmaa – olipa sitten kyse ilmastonmuutoksesta tai eriarvoistumisesta. ” Haaveilen yhteiskunnasta, joka tekee arvovalintoja lasten ja nuorten puolesta. Toimeentulon pulmat kiinnittyvät vahvasti myös asuntopolitiikkaan. Tai sitä, että perheet saisivat tarvitsemansa tuen arkeensa mahdollisimman varhain ilman sen kummempia arviointiprosesseja ja odotteluaikoja. pääkirjoitus Uuden vuosikymmenen alkaessa toivon , että jokainen lapsi saisi kasvaa hyvässä hoidossa, iloita elämästä, oppia uutta ja seurata omia unelmiaan. Pitkäjänteistä suunnittelua uhkaavat talouden reunaehdot. 5 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 16.12.2019 7.07 16.12.2019 7.07. Silloin hallituskauden vaihtuessa pitää vähintäänkin suorittaa uudelleenarviointia ja tehdä jopa suunnanmuutoksia pitkäjänteisen hyvinvoinnin rakentamiseksi. Uusi vuosikymmen tarvitsee myös lasten ja nuorten aktivismia. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen lapsija perhepolitiikka on edellytys sille , että lapset voivat hyvin ja yhteiskunta menestyy. Onneksi yhteiskunnassamme tuntuu olevan vallalla yhteinen tahtotila, joka näkyy lapsistrategian valmistelussa, lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttamisessa sekä lapsibudjetoinnin edistämisessä. Jossa jokainen lapsi on tervetullut ja kaivattu yhteiskunnan jäsen – ei mikään äidin työuran tasa-arvouhka, ylimääräinen kuluerä tai rasite. Eikä lapsen edulle anneta edelleenkään sille kuuluvaa painoarvoa, kun tehdään lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä. Palvelujen lisäksi tulee tarkastella tulonsiirtoja sekä perheen ja työn yhteensovittamisen vaikutuksia arkeen. Kasvukeskuksessa asumisen kustannukset leikkaavat lapsiperheen budjetista melkoisen siivun. Tätä aktiivisuutta ei tule kyseenalaistaa, vaan pikemminkin etsiä keinot, joilla sitä tuetaan. Käy helposti niin, että hyvätkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantavat hankkeet suunnitellaan rahoitettaviksi kertaluonteisina tulevaisuusinvestointeina. Haaveilen yhteiskunnasta, joka tekee arvovalintoja lasten ja nuorten puolesta. Hyvinvoinnin polarisoituessa osa lapsista voi entistä paremmin ja osa vastaavasti huonommin. Lapsiperheiden palvelujen tulisi toimia tasalaatuisesti asuinpaikasta riippumatta
Etenkin lasten ja nuorten valmennus kaipaisi inhimillisempää otetta. harrastus Ei kärsien vaan NAUTTIEN Kiira KorpiBorges rukkaisi urheiluvalmennusta uusiksi. ANU VALLINKOSKI | KUVAT KIIRA KORVEN ALBUMI 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 6 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 6 18.12.2019 13.39 18.12.2019 13.39
Venäläiset aloittavat täysipainoisen harjoittelun jo kolmevuotiaina. 13-vuotiaana harjoituksia oli viikon aikana 11. Kiiran mukaan suurten tunteiden urheilussa usein hämärtyy, mikä on asiallista ja mikä ei. Kirjassa Kiira kertoo huippu-urheilun raadollisestakin maailmasta. Näin sen ei entisen huippuluistelijan mukaan kuitenkaan pitäisi olla. Vallalla on yhä myytti, että huipulle ei pääse, ellei harjoittelu ole jollain tapaa epätervettä, raakaa ja rajua. K ahdeksanvuotias Kiira suuntasi taitoluisteluharjoituksiin Tampereen Hakametsän jäähallille viidesti viikossa. Ei vaikka nuori haaveilisi arvokisoista ja mitaleista. – Toisaalta nykyisin nuoret suomalaiset taitoluistelijat treenaavat vielä enemmän. Julkisuudessa hän on kritisoinut suomalaisen taitoluistelun valmennuskulttuuria. Yläasteikäisen urheilulupauksen elämään ei luistelun ja koulun lisäksi enää juuri muuta mahtunutkaan. Kiira on viisinkertainen taitoluistelun SM-voittaja, EMhopeamitalisti (2012) ja EMpronssimitalisti (2011) sekä GPkisojen ykkönen (2010 ja 2012). – Jos lapsi tai nuori menee harjoituksiin innoissaan ja palaa kotiin iloisena, on onnistuttu. – Nuortenkin valmennus on usein hyvin kontrolloivaa. Jossain muussa yhteydessä lapselle räyhäävä aikuinen saisi hälytyskellot soimaan. Kun treenaaminen on hauskaa, urheilu säilyy elämässä todennäköisemmin aikuisiälle asti. Seuraavana vuonna määrä kasvoi vielä kolmella aamutreenillä. Urheilu vakavoituu nyt paljon aiemmin kuin minun nuoruudessani. Kiira säilyttäisi harjoituksissa leikin ja ilon mahdollisimman pitkään. Toissa vuonna ilmestynyt suorapuheinen elämäkerta Kiira – Ehjäksi särkynyt (Otava, 2018) on pitänyt entisen taitoluistelijan otsikoissa. Maailmalla lajin huipulle aikovat siirtyvät kotikouluun, jotta treenaamiseen jäisi enemmän aikaa. Kiira Korpi-Borges asuu New Yorkissa puolisonsa Arthur Borgesin kanssa ja opiskelee psykologiaa The New School -yliopistossa. Nyt 31-vuotiaana Kiira Korpi-Borges myöntää, että harjoitusmäärät tuntuvat nuorelle tytölle aika suurilta. Miksi lapsi ei kestä. Huutaminen, kiusaaminen, vähättely sekä fyysinen ja henkinen hyväksikäyttö on hänen mukaansa valitettavan yleistä. Ei kärsien vaan NAUTTIEN LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 7 ›› LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 7 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 7 18.12.2019 13.39 18.12.2019 13.39
”Huippuurheileminen ei sinänsä ole väärin. 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 8 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 8 16.12.2019 7.09 16.12.2019 7.09. Vaikka Kiira KorpiBorges on kritisoinut urheiluvalmennusta, hän kannustaa lahjakkaita nuoria huippu-urheilun pariin, jos heillä itsellään on siihen paloa. Keskeistä on, miten sitä tekee”, hän sanoo
Liikkuminen tuo onnistumisen kokemuksia ja opettaa kestämään epäonnistumisia. – Nyt Suomi on koulutuksen mallimaa, joka vie osaamista maailmalle. RAHAA LAPSILLE, EI HUIPPU-URHEILUUN Valtaosa liikuntaa harrastavista lapsista ja nuorista ei tavoittele huippu-urheilijan uraa. Hän ei ole tuote, jota valmentaja tekee. Nuoren polven valmentajilla ja nuorilla urheilijoilla on Kiiran mukaan halua haastaa perinteistä valmennusajattelua. – Sanoisin, että olet riittävä ja kaunis sellaisena kuin olet. Säästöliekillä eläminen söi ajan mittaan urheilijan voimia ja suorituskykyä ja ajoi rasitusvammakierteeseen. – Ulkonäköä ja painoa arvioidaan koko ajan. Vaikka syömishäiriöistä puhutaan julkisuudessa paljon, on Kiiran mukaan taitoluistelussa edelleen vallalla epäterve ihanne. Ei ole olemassa lapsiurheilijoiden liittoa, joka nostaisi aiheesta äläkkää. – Siinä lapsi on tasaveroinen valmentajan kanssa. Se harjaannuttaa yhteistyöhön, olemaan osa ryhmää. Harva kuitenkaan kysyy, miksi lapsi ei kestä. Entinen huippu-urheilija miettisi uudelleen valtionavustusten kohdentamista. Niin sen pitää Kiira Korpi-Borgesin mukaan ollakin. Hän kehottaa ottamaan omat ulkonäköpaineet puheeksi kavereiden kanssa. Hoikempi, parempi – Urheilu-uran aikaan sain parhaat kehut ulkonäöstä silloin, kun olin ollut pitkään sairaana, esimerkiksi usean päivän vatsataudin kuihduttama, Kiira naurahtaa. Onnen avainten haltija Huipulle kurkottaville nuorille valmentajasta saattaa tulla suurempi auktoriteetti kuin omista vanhemmista. Joillain ei ole varaa minkäänlaiseen urheiluharrastukseen, hän toteaa. Entä mitä Kiira sanoisi nuorelle, joka mittailee jatkuvasti itseään peilin edessä virheitä etsien. – Liikunta tuo terveyttä, mielihyvää ja tekee hyvää psyykelle, Kiira summaa. On helpottavaa, kun kuulee, että muut painiskelevat samojen asioiden kanssa. – Tärkeää kuitenkin olisi, että harrastaminen olisi mahdollista kaikille. n Vallalla on yhä myytti, että huipulle ei pääse, ellei harjoittelu ole jollain tapaa epätervettä, raakaa ja rajua. Urheileminen kannustaa yrittämään uudestaan. Nyt monien lajien kustannukset ovat karanneet tavallisten perheiden ulottumattomiin. Vaikka tiedän kyllä, että tuo kuulostaa sanahelinältä, kun itse on niin omaksunut ne ihanteet. Kaikilla pitäisi olla oikeus nauttia liikunnasta ja siitä, mihin oma keho pystyy. – Tällainen asetelma luo otolliset olosuhteet kaikenlaiselle hyväksikäytölle, Kiira sanoo. – Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta on tietenkin järkyttävää, mutta vielä järkyttävämpää on, että aina tapauksiin ei ole puututtu niin kuin pitäisi. – Ihannemaailmassa luottoaikuiset – vanhemmat, valmentajat ja esikuvat – hälventäisivät nuorten ulkonäköpaineita. Mitaleita ei enää haluta jahdata veren maku suussa, vaan valmennus nähdään oppimisprosessina. Kiirasta seurojen ja lajiliittojen pitäisi luoda selvät mekanismit, miten puuttua kaikenlaiseen epäasialliseen kohteluun. Viime vuosina on noussut esille ikäviä tapauksia esimerkiksi ratsastuksessa ja palloilussa. Valmentajalla on tietotaito, jolla toteuttaa nuoren unelma. Ehkä tulevaisuudessa Suomi voi olla edelläkävijä myös liikuntakasvatuksessa ja -koulutuksessa. Tilanne on kuitenkin urheilussa erilainen kuin vaikkapa elokuvamaailmassa. Liikuntakasvatuksesta vientituote Ihmislähtöinen valmennus olisi Kiiran mukaan vastaus nykyisiin ongelmiin. Urheilu-uransa aikana Kiirakin laski kaloreita ja söi jatkuvasti hieman liian vähän. Voisimme saada siitä uuden vientituotteen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 9 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 9 LM1_s6-9_KiiraKorpiA.indd 9 16.12.2019 7.09 16.12.2019 7.09. – Entistä enemmän näistä puhutaan, mikä on tietysti hyvä. Aina valmentaja ei ymmärrä nuoren urheilijan rajoja, vaan saattaa voivotella, ettei lapsen kroppa tai pää kestä treenaamista. Lapsi tai nuori tekee itse itsestään omannäköisensä urheilijan, kun valmentaja antaa siihen tilaa ja luo positiivisen oppimisympäristön. Seksuaaliseen häirintään pureutunut Me too -liike on viime aikoina näkynyt myös urheilussa. Kaikista ei voi tulla huippuja. Liikunnassa ja urheilussa on monesti kyse lapsista ja nuorista. Mitä hoikempi, sen parempi. Kiiran mukaan lasten ja nuorten pitäisi olla entistä selvemmin ensimmäisellä sijalla rahanjaossa, ei huippu-urheilun. Kiira Korpi-Borges uskoo, että suomalaisessa urheilussa ja taitoluistelussakin suunta on kohti parempaa. Ei ole ihme, että tuommoisessa ympäristössä häiriöt syömisessä ovat enemmän normi kuin normaali syöminen, Kiira puuskahtaa
– Niin kauniisti äiti kirjoitti. ILON tuottaja Harrastusmestari Ville Anttonen nauttii työstään, jossa auttaa lapsia ja nuoria löytämään heille itselleen iloa tuottavan harrastuksen. Hän uskoo vankasti siihen, että kun pistää hyvän kiertämään, se tulee takaisin. Monella iloisella emojilla koristellun viestin on lähettänyt äiti, jonka tytär pääsi harrastamaan toivomaansa cheerleadingiä Villen vetämän Pienperheyhdistyksen hankkeen kautta. harrastus K iitos kiitos kiitos kun tytön unelma toteutuu, lukee harrastusmestari Ville Anttosen, 40, kännykän näytöllä. Mun omalle hyvinvoinnille merkitsee tosi paljon, että pystyn tällä työllä tekemään toiset ihmiset iloisiksi, sanoo Anttonen ja näyttää kännykästään useita samantyyppisiä viestejä. Hän saa tehdä hyvää hankkeessa, jossa haavoittuvissa olosuhteissa elävien, yhden vanhemman perheiden lapsille tarjotaan mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin sekä kiinnostua ja innostua uusista asioista. ULLA OJALA | KUVA MIKKO KAUPPINEN 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s10-11_VilleAnttonen_MikkoKauppinen.indd 10 LM1_s10-11_VilleAnttonen_MikkoKauppinen.indd 10 18.12.2019 13.56 18.12.2019 13.56. Välillä tulee kyynel silmään, vaikka yrittää olla kova jätkä
”On hienoa tuottaa iloa ja nähdä, miten lapsen itsetunto ja minäkuva vahvistuvat, kun hän oppii uusia asioita”, sanoo Ville Anttonen. Pääkaupunkiseudulla harrastuspaikat saattavat olla kaukana kotoa, eikä perheellä välttämättä ole omaa verkostoa tai ainoa vanhempi voi olla juuri harrastuksen aikaan töissä. Jumala onkin hänen arvoasteikossaan ylimpänä, ja seuraavina tulevat perhe, ystävät ja rakkaus. Hanke anoi ja sai STEA:lta luvan ostaa välineitä, jotka lapset palauttavat Pienperheyhdistykselle käytön jälkeen. Kaikkien lasten perheillä ei ole ollut varaa kustantaa tarvittavia harrastusvälineitä. Omaa äitiään Anttonen arvostaa todella korkealle: hän on heti Jumalasta seuraava. Lisäksi jokaisen perheen on mahdollista päästä kolme kertaa urheiluopiston leirille, jossa lapsille ja aikuisille on omat ohjelmansa. Niinpä on etsitty ja löydetty keinoja, joilla vanhempien jaksamista ja omaa toimijuutta tuetaan. V ille Anttonen on ilmiselvästi innoissaan työstään, johon hänen oma taustansa, työhistoriansa ja arvonsa vaikuttavat voimakkaasti. Iso apu on ollut myös Kuljetusrinki Oy:stä, joka on tukenut hanketta 5 000 eurolla. V ille Anttonen on tähän mennessä kohdannut kotikäynneillä 35 perhettä ja 54 lasta, joista 38 on löytänyt harrastuksen. Hän arvioi, että viisi perhettä on hyötynyt mallista todella paljon. STEA:n rahoittama hanke ei voi maksaa lasten harrastustai lisenssimaksuja, mutta heille voidaan tarjota harrastusten kokeilukertoja. Omasta lapsuudesta kumpuaa periksiantamattomuus: yksinhuoltajaäidin kanssa kolmen sisarensa kanssa elänyt Ville halusi pelata futista, mutta mitään ei saanut helposti. Anttonen on päätynyt hakemaan perheille voimavaroja myös Hintsa performance -mallin kautta. – Heti kun pystyin menemään kesätöihin, ajoin talonmiespalvelussa kesäisin nurmikoita ja talvisin lakaisin ennen kouluun menoa rappujen edustat lumesta. – Kun meidän kauttamme harrastuksen löytänyt lapsi palaa lomalta kouluun, hänelläkin on kavereilleen kerrottavaa: olen ollut liikuntaleirillä tai käynyt ratsastustunneilla. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 11 LM1_s10-11_VilleAnttonen_MikkoKauppinen.indd 11 LM1_s10-11_VilleAnttonen_MikkoKauppinen.indd 11 18.12.2019 16.32 18.12.2019 16.32. Vuonna 2017 alkaneen hankkeen sisällöstä kertoo paljon sen nimi: Minullakin on kerrottavaa – Harrastuksesta sisältöä ja iloa lapsen elämään. – Oma tavoitteeni on olla Suomen paras valmentaja – ei pelkästään paras jalkapallovalmentaja, vaan ihmisten valmentaja. Lääkäri Aki Hintsa kehitti mallin alun perin F1-kuljettajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Mallissa haastetaan ihminen tutkimaan omaa identiteettiään, miettimään omia ja perheen ta vo it teita sekä pohtimaan omaa elämänhallintaa. Viimeisin askel ovat Job’d-harrastusapulaiset eli nuoret, jotka matkustavat yhdessä pienten alakoululaisten kanssa harrastuksiin. Välillä tulee kyynel silmään, vaikka yrittää olla kova jätkä. F utis on edelleen isossa roolissa Ville Anttosen elämässä. Hän on lähdössä suoraan haastattelusta katsastamaan uusia pelaajia 15-vuotiaiden SM-joukkueeseen, jonka maalivahtivalmentajana hän toimii. Anttonen on ottanut vaarin Hintsan esit tämästä toiveesta, että malli leviäisi kaikkien ihmisten käyttöön. Kun nämä asiat ovat ihmiselle itselleen selvät, keskitytään hyvinvoinnin mahdollis taviin asioihin, kuten yleiseen terveyteen, uneen, ravintoon ja aktiivisuuteen. n Hanke kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan. Suurin osa lapsista harrastaa liikuntaa, muun muassa jalkapalloa, taekwondoa, parkouria, sählyä, koripalloa tai miekkailua. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleminen tuli Anttoselle tutuksi hänen tehdessään lapsija perhetyötä Diakonissalaitoksella miltei kymmenen vuoden ajan. H ankkeen myötä on käynyt selväksi, että pienperheissä vanhemmat tarvitsevat usein lisää voimavaroja arkeen. Sillä lailla sain uudet futiskengät tai -hanskat. Harrastaapa jokunen käsitöitä tai musiikkiakin. Anttonen tarjosi Hintsa-mallin mukaista valmennusta kymmenelle perheelle, joista seitsemän lähti lopulta mukaan. Hän kokee olevansa valmentajan roolissa myös hankkeessa: valmentaja auttaa ihmisiä pääsemään näiden omiin päämääriin. Anttonen on luvannut kiitokseksi laatia kertomuksen siitä, mitä yrityksen rahoilla on saatu aikaan. Job’d on Mesäätiön ja Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli, jossa nuoret saavat ensimmäistä työkokemusta ja palkkaa
12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 12 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 12 18.12.2019 14.21 18.12.2019 14.21. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA KRISTA LUOMA Merenkurkun hyinen syli ei Thelma Ekholmia pelota. harrastus Loiskis! Thelma Ekholm harrastaa avantouintia mummansa kanssa. ”Ruokakauppaan tyttö ei jaksaisi millään kävellä, mutta avantouintiseuralle hän pinkoo aina juoksujalkaa,” kertoo äiti Tiina Ekholm. Tätä elämän eliksiiriä he nauttivat yhdessä pari kertaa viikossa
Hän on ollut mukana Nassikkafutiksessa, mutta haluaa nykyisin pelailla vain kotona ja kavereiden kanssa. Mum ma Ulla Peschek hätinä perässä pysyy. Hän on käy nyt avantouinnin lisäksi tanssimuskarissa, mutta se saattaa jäädä tämän coolimman harrastuksen tieltä. Thelma johdattaa joukkoa. – En harrasta avantouintia, vaan kante leensoittoa, balettia ja telinevoimistelua, Wilma selittää. L umi hiutaloi Vaasan Hietasaaren rannassa, kun Thelma Ekholm, 5, juoksee reppu hölskyen koh ti Vaasan Pingviinien pukuhuonet ta. Tä nään myös isosiko Wilma, 7, on mukana. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 13 ›› LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 13 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 13 16.12.2019 7.13 16.12.2019 7.13. Thelma kiiruhtaa sitä vikkelämmin, mi tä lähempänä määränpäätä ollaan. Avantouintiseura on toiminut täällä jo vuodesta 1965. Myös jalkapallo on Thelmalle mieluista
Varovasti laskeudutaan rappu set ja pian upotetaan jalat nilkkoja myö ten veteen. Thelmalla ja mummalla on selkeät toimintatava t. Isosisko Wilma sanoo olevansa kesäpingviini, mutta Thelma ja mumma Ulla Peschek ovat kunnon talvipingviinejä, jotka eivät pidä edes joulutaukoa. Lumisade on hiljentynyt ja iltapäivän aurinko maalaa taivaanrantaan haalean kellertävän kaistaleen. Muitakin uimareita polskahtaa hyi seen veteen. Kun on jonkin aikaa nautittu löylyistä, lähdetään taas kylmän veden syleilyyn. Jo kolme vuotiaana Thelma alkoi mieliä mukaan, mutta hänen äitinsä Tiina Ekholm epäröi. Hetken kuluttua kipitetään jo käsi kädessä ja kengät jalassa pitkän laiturin päähän. Työtoveri pyysi Ulla-mummaa avantouinnille 20 vuotta sitten ja siitä läh tien hän on polskahtanut mereen ympä ri vuoden säästä välittämättä. – Kaikki! Saunominen, kylmä vesi ja mumman kanssa oleminen. Hän päästi neljävuo tiaan Thelman mumman kanssa avan touinnille, jos tämä siitä kerran nauttii. Meriveden lämpötila on tänään pa ri astetta, minkä kertoo pukuhuoneen seinässä oleva taulukko. – Avannossa käydessä sairaudet ja flunssat pysyvät poissa. – Tiesin kyllä avantouinnin terveel liseksi, mutta mietin, onko se turvallis ta niin pienelle lapselle, lääkäriäiti ker too pohtineensa. Thelma on seu ran nuorin jäsen. – Jos Thelmalle jostain syystä tu lee muutaman päivän paussi uinti reissuihin, hän ilmoittaa kovalla äänellä, että tahtoo avantoon, nyt! Tiina kertoo. Usein Thelma haluaa vielä kastaa kasvonsakin virkistävässä vedessä. 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 14 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 14 16.12.2019 7.13 16.12.2019 7.13. – Mikä sinua avantouinnissa kieh too. Kollegat opastivat, että antaa tytön mennä, jos itse tahtoo. Kotona Thelma aikoo rentoutua Pipsa possu ja Ryhmä Hau kirjojen äärellä. Mutta avantouinnille tullaan pian taas uudestaan! n Kun pakkasta on kolmeymmentä, vesi tuntuu linnunmaidolta. Häntä kiinnostavat myös dinosaurukset. Ehkä hän nauttii virkistävän veden tuottamasta euforisesta olosta. kysyn Thelmalta, joka jo odottelee pääsyä pukuhuoneeseen. Hekin palaavat merestä punaposkisina ja hyväntuulisina. Ja kyllä Thelma on nauttinutkin! Hän on käynyt pari kertaa viikossa mumman kanssa hyisessä vedessä jo puoli toista vuotta. Ei minul la ole ollut flunssaa pitkään aikaan, Ul la vakuuttaa. Wilma, joka kastelee pääasiassa jalko jaan, kertoo olevansa kesäpingviini. Kun on saatu uimapuvut yl le ja lakki päähän, ollaan valmiita sau naan. Pingviinien avantouintiseurassa on noin tuhat jäsentä, ja uuden saunan ra kentaminen on suunnitteilla, koska tilat alkavat käydä ahtaiksi. Kellukkeet käsivarsissa vain heilahtavat, kun Thelma hypähtää me reen. Vielä kunnon löylyt, ja sitten puetaan lämpimästi kotiin lähtöä varten. Mumma pitää hänestä tarkoin kiin ni. Keskusteltu aan vielä lastenlääkärin kanssa Tii nakin vakuuttui. Koko paketti siis toimii. Kolmannella kerralla makoisten löy lyjen jälkeen pulahdetaan jo kaulaa myöten. – Kylpylässäkin Thelma valitsee mieluiten kylmävesialtaan. Tai voihan olla, että tässä harrastuksessa on kysymys myös itsensä voittamisesta, Tiina miettii. – Ei ollut yhtään kylmää! Thelma hy myilee astellessaan reippaasti mumman edellä kohti saunan syliä. Nyt kastaudutaan jo puoliväliin saakka. – Kun pakkasta on kolmekymmentä, vesi tuntuu aivan linnunmaidolta, kos ka se on lämpimämpää kuin ilma, Ul lamumma hehkuttaa. – Thelma ja mumma ovat kesä ja talvipingviinejä, hän tarkentaa pu jahtaessaan jo pukuhuoneeseen pukeu tumaan. Hetken kuluttua palataan takai sin saunan lämpöön. Tällä kertaa Thelma ja mumma pulah tavat veteen vielä neljännenkin kerran. Eikä mumma Thelmaa alunal kaenkaan suostutellut mukaansa, vaan tyttö keksi jutun aivan itse
Thelma on Vaasan Pingviinien nuorin jäsen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 15 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 15 LM1_s12-15_Avantouimari_ThelmaEkholm.indd 15 16.12.2019 7.13 16.12.2019 7.13
Hieman harvemmin näkee kysyttävän, onko sitten aivan sama mitä harrastaa. Kilpaurheilun tai huipputaiteen ehdoilla meneminen ei vastaa lasten ja nuorten vapaa-ajan tarpeisiin. Tästä päästään takaisin alun kysymykseen: Harrastusja vapaa-ajan kulttuuri on muuttunut ja niin ovat harrastuksetkin. On lapsen tiellä harrastuksiin muitakin mutkia. Suurin osa hyväksynee harrastuksiksi myös käsityöt ja taiteen, kuten musiikin, piirtämisen ja lukemisen. harrastus Jotta se olisi SEN ARVOISTA… Mitä yhteistä on Mikko Rantasella, Sanni Kurkisuolla ja Aleksi ”Allu” Jallilla. Raha ei suinkaan ole ainoa resurssi tai voimavara, jota harrastus perheeltä vaatii. Kuitenkin pelaaminen voi toimia samanlaisena turvapaikkana kuin vaikkapa runous tai musiikki. Mutta entä sitten konsolija tietokonepelit. Peleissä pärjääminen voi vahvistaa itsetuntoa aivan kuten jääkiekko, ja nii den kautta voi tuntea kuuluvansa myös ryhmään. Mutta miksi lasten harrastuksista kannetaan huolta. Jos halutaan lapset ja nuoret harrastamaan, heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun. VILLE LAVIKAINEN JA LAURI LEHMUSKENTTÄ T ähän on myös törmätty kunnissa, joissa harrastustakuun toteuttaminen on saanut aikaan katalan kynnyksen toimintaa. Sen lisäksi harrastuksiin menee aikaa, usein myös vanhemmilta. Usein harrastushaaveita ei kaadakaan yksi syy vaan niiden kasaantuminen: vanhemman matalapalkkainen työ, jota voi olla myös iltaisin, kaukana sijaitseva harrastuspaikka tai harrastukseen tarvittavien välineiden hinta. Sinulle, joka mietit, kuka on Aleksi Jalli, tiedoksi, että kyseessä on suomalainen Counter-Strikeammattilainen eli e-urheilija. PS. Ja kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, harrastus ei motivoi eikä houkuttele. 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s16-17_IG+teksti.indd 16 LM1_s16-17_IG+teksti.indd 16 16.12.2019 12.45 16.12.2019 12.45. Tietokonepelejä pelaamalla voi siis nykyään jopa tienata elantonsa. Se, ettei suurin osa lapsista ja nuorista halua olla kuin he – vaikka lätkä, laulujen tekeminen tai tietokonepelit kiinnostaisivatkin. n Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, harrastus ei houkuttele. Niistä kuulee puhuttavan myös päinvastaiseen sävyyn, syrjäytymisen aiheuttajina. 10–11) toteaakin, tällöin ei tarvita ainoastaan lapsen vaan myös vanhemman toimijuuden ja voimavarojen vahvistamista. Tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisissa perheissä asuvien lasten harrastusmahdollisuuksiin. Tiedetään, että harrastusten ja vapaa-ajan hinta on noussut. Kuten harrastusmestari Ville Anttonen tässä leh dessä (s. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että liikunnan eri muodoissaan voi laskea hyödylliseksi harrastamiseksi. Kynnys kadaltuu, kun matalan kynnyksen toiminnassa toteutetaan vanhoja käytänteitä ja toimintatapoja, eikä tunnisteta harrastusja vapaa-ajan kulttuurin muutosta. Syy on tietenkin se, että niiden on todettu vähentävän lasten ja nuorten riskiä syrjäytyä ja lisäävän heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan
Lopettamiseen voi olla monia syitä. 89 LAPSISTA %:LLA ON HARRASTUS LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 17 LM1_s16-17_IG+teksti.indd 17 LM1_s16-17_IG+teksti.indd 17 16.12.2019 12.45 16.12.2019 12.45. Liikunnan ja kulttuurin perinteisessä järjestelmässä noudatetaan vapaan yhdessäolon sijaan sääntöjä ja mitataan tuloksia. Harrastamisen esteet Harrastamisen lisäämisellä halutaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Monella lapsella liian pitkä matka muodostuu esteeksi. Aina harrastaminen ei onnistu tai se jää kesken. Joskus aika ei riitä. Koululaiskyselyssä kalleus oli neljänneksi valituin syy harrastamattomuudelle. Se ei houkuttele kaikkia nykyajan lapsia ja vanhempia. Alhainen motivaatio ennustaa harrastuksen keskeyttämistä. Koululaiskyselyssä kaksi eniten mainittua syytä harrastamattomuudelle olivat “minulla on muuta tekemistä” ja “minulla ei ole aikaa”. Vähävaraisten perheiden lapsista 61 % ei osallistu maksulliseen harrastustoimintaan, varakkaiden perheiden lapsista 34 %. Liikunta Tietokoneja konsolipelit Lukeminen Ulkona käynti Videotai valokuvaus Piirtäminen ja maalaaminen Erilaiset käsityöt Musiikki Kirjoittaminen Vapaaehtoisja järjestötyö YLEISIMMÄT HARRASTUKSET Lähteet: Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018, LIITU 2018 ja 2014, Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla, Valtakunnallinen koululaiskysely 2017 VAPAA-AIKATUTKIMUKSEN MUKAAN AJANKÄYTTÖ ETÄISYYS MOTIVAATION PUUTE HARRASTUSTEN HOUKUTTELEVUUS RAHA Suosituin liikuntalaji on jalkapallo. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan liikuntamahdollisuudet sijaitsivat liian kaukana tai sopiva kyyti puuttui noin puolelta vastaajista. Tiedonhankinta: Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu ja Kaikille eväät elämään -avustusohjelma / Gra ikka: Anniina Mikama Pelkkä mahdollisuuksien tarjoaminen ei aina riitä. Into voi lopahtaa, harrastusryhmässä ei viihdytä, laji ei enää innosta ja välillä voisi olla kiva viettää enemmän aikaa kavereidenkin kanssa
Taipalus toimii myös yhdistyksen oman kehittäjäryhmän vertaisvetäjä nä ja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. No huh! Ykkössijalla on ratsastus, joka maksaa 800–50 000 e/vuosi, keskimäärin 10 641 e. Hänellä itsellään on paljon hyviä kokemuksia lastensuojelusta, O SA LL IS U U D EN AI KA RY /A N N I SU N ER VO M O ST PH O TO S ”Nykyään pyrin lukemaan jotakin joka päivä, ja suhteeni kirjallisuuteen on ylitsepursuava. > www.hyvakysymys.fi/kurssi/ kannustavan-kasvatuksenverkkokurssi NUORI ASIAKASÄÄNEN TUOJA – On tosi makee juttu, että minut va littiin Lastensuojelun Keskusliiton hal litukseen. Jutussa kerrotaan, kuinka opetusja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan lasten harrastusten hinnat ovat kolminkertaistuneet viime vuosikymmenen aikana. > www.meillakotona.fi/artikkelit/ pienituloisuus-kutisti-elamaniminimiin KASVATUSI VINKKEJÄ VERKKOKURSSILTA Miten lasta voisi kasvattaa kannustavasti. Kurssi on osa Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi ja turvakotien liiton sekä Väestöliiton yhteistyössä Hyvä kasvaa -kampanjaan tuotettuja materiaaleja. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA KYLILLÄ KUULTUAI SE ON RATSASTUS! Voiko maastohiihto tosiaan olla noin kallis harrastus. Kiinnostus lastensuojeluun kum puaa vahvasti Taipaluksen omasta taustasta. 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s18-23_Tulva.indd 18 LM1_s18-23_Tulva.indd 18 16.12.2019 12.39 16.12.2019 12.39. Toivon pystyväni tuomaan nuorten äänen ja ylipäätään asiakas äänen aidosti kuuluviin myös lasten suojelun kattojärjestössä, sanoo Aino Taipalus, 23. Työhön kuuluu mm. Vasta kolmosena sirklailee sitten jääkiekko: 100–15 000 e/vuosi, keskimäärin 3 000 e. Kysymykset sinkoilivat päässäni, kun olin lukenut toimittaja Asta Lepän palkitun jutun Pienituloisuus kutisti elämäni minimiin. Hän on kaikkien aikojen nuorin keskusliiton hallituksen jäsen. Lepän Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuspalkinnon saanut juttu löytyy os. Siitä vinkkasi ystäväni vesijuostessamme. ”Niinpä kaikki ylimääräinen raha perheessämme menee hiihtoon.” Kaivan esille tutkimuksen, joka paljastaa, että maastohiihto on sijalla 6: sen harrastaminen maksaa 25–10 000 e/vuosi, keskimäärin 1 799 e. No huhhuh! Kustannukset riippuvat paljon siitä, omistaako itse hevosen. Väestöliitto on julkaissut seitsenosaisen kannustavan kasvatuksen verkkokurssin, josta saa vinkkejä oman lapsen kanssa toimimiseen. vierailuita ja vai kuttamistyötä lastensuojelulaitoksis sa. Hän työsken telee projektikoordinaattorina ja ko kemusasiantuntijana Osallisuuden aika ry:ssä, joka on lastensuojelun asiak kaiden osallisuutta edistävä yhdistys. Voisin viettää kaikki päivät lukien, jos siihen olisi mahdollisuus.” RAP-ARTISTI JA DJ YEBOYAH KIRJASTO-LEHDESSÄ. Eli lämpimästi, huolta pitäen ja lapsen viesteihin vastaten. Yksi kalleimmista harrastuksista on maastohiihto. Taipaluksella on yli 20 vuoden ko kemus lastensuojelusta. Eikö paalupaikkaa pidäkään jääkiekko. Kakkossijalle kirii taitoja muodostelmaluistelu: 140–20 000 e/vuosi, keskimäärin 5 172 e
Pohjois-Savossa järjestetään aamukahvitilaisuus alan toimijoille. Hänen pääaineensa on ictliiketoiminta sekä sen kehittäminen ja johtaminen. järjestää vapaa-ajan toimintaa lapsille, nuorille ja perheille uudenlaisella yhteistyöllä sekä perheiden tarpeista käsin. > pesapuu.fi KOULUPUDOKKUUSI LAPSI TARVITSEE RINNALLA KULKIJAN – Koulupudokkuus tai sen uhan alla oleminen on suuri haaste yhteiskunnallemme, sanoo Välitunti Oy:n toimitusjohtaja Turo Eronen. Valtion koulukodit ja monet muut sijaishuoltopaikat sekä sijaisperheet järjestävät kivaa yhteistä tekemistä lasten, nuorten ja aikuisten kesken. Seuraavaksi päiväksi suunnitteilla on talvirieha eli pulkkailupäivä perheille. kartoittaa digitalisaation mahdollisuuksia lastensuojelussa. Lapsen koulunkäyntiä tuetaan konkreettisesti jalkautumalla myös kouluihin, ja lapsen ja perheen vapaa-aikaa ohjataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Usein työskentelyn piiriin tulevalla lapsella tai nuorella on myös neuropsykiatrisia pulmia arjessaan. Taipalus on myös Pelastakaa Lasten digitaalisen sosiaalityön ohjausryh män jäsen. Varsinais-Suomessa on suunniteltu jalkautumista Turun keskustaan jakamaan ilmapalloja ja tietoa sijaishuollosta. Nyt Taipalus opiskelee työn ohessa tuotantotalouden insinööriksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 19 LM1_s18-23_Tulva.indd 19 LM1_s18-23_Tulva.indd 19 16.12.2019 12.39 16.12.2019 12.39. Mutta valmistuin kuitenkin kosmetologiksi. Siitä hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret, joiden koulutyöskentely vaatii tukea tai joiden vapaa-ajan toiminta herättää huolta. – Olen hävennyt tosi paljon taustaa ni, ja se on rajoittanut elämääni jo ihan siitä alkaen, että yksityiseen kosmeto logikouluun oli hankala päästä. Taipalus haluaisi hälventää myös las tensuojelun leimaavuutta. PALKITUTI LAPSET HARRASTAMAAN Lasten ja nuorten harrastaminen on tärkeällä sijalla kahdessa Itlan palkitsemassa toimintamallissa. Yrityksen toiminnan ydin on OTE-työskentely ® . Hän haluaa mm. CARE DAYI PIRKANMAALLA PULKKAILLAAN! Sijaishuollossa asuvia tai asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä huolta pitäviä juhlitaan 21.2.2020 monin eri tavoin ympäri Suomen. Oulun kaupungin Kaakkuri-pilotin tavoitteena on ollut mm. LUE LISÄÄ TÄMÄN NUMERON S. M O ST PH O TO S KOLMANNES VANHEMMISTA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ LAPSEN SÄÄNNÖLLINEN, KILPAILULLINEN HARRASTUS SAISI MAKSAA 81–100 e /kk. Pirkanmaalla järjestetään ensin päivällä ammattilaisille ja aikuisille suunnattu Hyviä juttuja sijaishuollosta -seminaari ja nuorille pidetään omat iltajuhlat. – Tukityöntekijä näkee lapsen kokonaisvaltaisesti eri toimintaympäristöissä, ja muu auttajaverkosto saa ajankohtaista tietoa lapsen arjesta. päättäjille, jot ta he huomaisivat, kuinka panostami nen varhaisiin palveluihin vähentää lastensuojelun ja mielenterveyspalve luiden tarvetta. 40! mutta seurattuaan oman sijoituksensa aikana muiden nuorten kohtaloita, vai kuttaminen alkoi tuntua yhä tärkeäm mältä: työmenetelmiä ja resursseja pi tää parantaa. Heinolan Islannin mallissa pyritään tarjoamaan kaikille lapsille harrastusmahdollisuuksia koulun jälkeen. Perhehoitoliiton nuorisotyö saattaa tehdä podcasteja. Äänekoskella kaupunginjohtaja järjestää kättelytilaisuuden sijaishuollossa asuville ja asuneille ihmisille. OTE ehkäisee koulupudokkuutta rajapinnat ylittävän tukityöskentelyn avulla. – On todella tärkeää viedä kokemus tietoa eri tasoille, mm
”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin jo lapsena. Kun edellinen asiakas on palauttanut kortin, seuraava on yleensä lainannut sen jo tunnin kuluessa, sanoo palveluesimies Sami Rainio Töölön kirjastosta. Helsingin keskustakirjasto Oodista voi lainata kahdeksaa Helsingin kaupunginorkesterin kausikorttia kahdeksi viikoksi kerrallaan. TA IT O LI IT TO 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s18-23_Tulva.indd 20 LM1_s18-23_Tulva.indd 20 18.12.2019 14.02 18.12.2019 14.02. Syyllinen on saanut Suomen Uusperheiden Liiton Supli suosittelee -sertifikaatin. Kuitenkin uusperhekuviot ovat hyvin yleisiä, sanoo Heikkinen. Myös erilaiset äitipuoliin liitetyt myytit rupesivat kiehtomaan Heikkistä. Näytelmä käsittelee elämänmakuisesti uusperheen problematiikkaa ja vanhemmuutta erityisesti äitipuolen näkökulmasta. sosiaalija perhetyöntekijöitä sekä perheterapeutteja. – Vaikka näytelmässä jotkin tilanteet, henkilöhahmot ja toimintatavat ovat kärjistettyjä, monesti keskusteluissa todettiin, että todellisuus on vielä tarua ihmeellisempää. Sidosryhmäläiset ovat saaneet mahdollisuuden käsitellä ammatin kautta tuttuja asioita teatterin viitekehyksessä, saada oivalluksia työhönsä ja tavata kollegoita. – Perheiden monimuotoisuus alkaa IA SA M O IL Vuoleminen on vuoden 2020 käsityötekniikka. Kortit on myös muistettu palauttaa pääsääntöisesti ajallaan. Hän on elänyt eri rooleissa useammassakin uusperheessä, ja viimeistään äidiksi tuleminen vuonna 2013 herätteli vanhemmuuteen ja perheeseen liittyviä ajatuksia. SIJAISHUOLTOI LASTEN OIKEUDET EIVÄT TOTEUDU Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysin. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. Teatterilaisista sidosryhmätyöskentely on syventänyt tietoa ja ymmärrystä aiheesta. Korttien eräpäiväksi merkittään aina Seagullsin kotiottelua seuraava päivä. Voisivatko kaikki uusperheen jäsenet olla onnellisia – vai kenen onnen ehdoilla toimitaan. ensi-iltansa uusperhedraama Syyllinen. Ilmiö alkoi helsinkiläisestä Töölön kirjastosta viime syksynä, ja on sittemmin levinnyt eri puolille maata. Viraston tiedotteessa huomautetaan, että lasten ja nuorten näkemyksiä tulisi selvittää omana tutkimuksenaan. Valvira selvitti asiaa sijaishuoltoyksiköiden työntekijöiltä. Kajaanin kaupunginteatterissa saa 15.2. Millaista on olla lapsi uusperheessä. NÄYTELMÄI UUSPERHEDRAAMAA Miten saada yhdistettyä perhe, kun ulkopuolelta tulevia muuttujia, vaikuttajia ja eri suuntaan repiviä tahoja on lukuisia. jo näkyä näytelmissä, mutta uusperhettä ei ole juuri nostettu keskeiseksi teemaksi. Töölön kirjastossa on tarjolla neljä koripalloseura Helsinki Seagullsin kausikorttia. – Niitä on lainattu erittäin ahkerasti. Puutteita on erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tavoitettavuudessa, kuntien sijaishuoltoyksiköihin kohdistamassa valvonnassa sekä lastenja nuorisopsykiatrisen hoidon järjestämisessä. HARRASTUSI KAUSIKORTTEJA KIRJASTOISTA Kirjastoista voi lainata urheilun ja kulttuurin kausikortteja. Lahden kirjastoissa on lainattavissa kaksi Lahden sinfoniaorkesterin kausikorttia viikoksi kerrallaan. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Sanna Heikkinen, 40, sai kipinän näytelmään omista kokemuksistaan. Käytäntö on leviämässä myös kulttuurin puolelle. Näytelmän syntyprosessissa on ollut mukana kainuulaisia opettajia ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia, mm. Näytelmän ensi-iltapäivänä järjestetään Uusperhe-seminaari Kaukametsän kulttuurija kongressikeskuksessa
Lapset olivat mukana noin 800 työpaikalla eri puolilla maata Lapsi mukaan töihin -päivänä 22.11. 40 % kertoo säästävänsä lapsilleen. Vanhempien lisäksi myös muut lapsen läheiset voivat tehdä tilille talletuksia. ”Jos sinusta tuntuu, että harrastusten hinnat ovat kohonneet, sille on hyvä syy: ne ovat kohonneet. VOISITSÄ PYYTÄÄ SITÄ MUUTTAMAAN MUUALLE. JU SS I TU RU N EN KESKIMÄÄRIN 11 VUOTIAANA LOPETETAAN HARRASTAMINEN URHEILUSEURASSA. TEMPAUSI LAPSET TOSITOIMISSA Valtioneuvon valtaus -tempaukseen osallistui sata 5–17-vuotiasta lasta lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Rahoja lapsilleen sijoittaa vajaa 20 % vanhemmista, kertoo Danske Bankin tutkimus. Perheet kutsutaan mukaan toimintaan neuvoloissa heti lapsen synnyttyä, ja kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. Heitä isännöi mm. 15 ministeriä ja nelisenkymmentä virkamiestä. JOS TE VOISITTE SIT ÄITIN KANS PALATA YHTEEN JA KAIKKI OLIS NIINKU ENNENKIN?” LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 21 LM1_s18-23_Tulva.indd 21 LM1_s18-23_Tulva.indd 21 16.12.2019 12.40 16.12.2019 12.40. ilmastonmuutos sekä ilon ja ylpeyden aiheet Suomessa. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista tulee Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsia. ALOITA SÄÄSTÄMINEN NYT Tärkeintä lapselle säästämisessä on aloittaminen. Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla -julkaisusta selviää myös, että vastuuhenkilön nimeäminen edistää harrastustakuun toimeenpanoa. Leena Haanpään Nuorisotutkimusverkoston osaamiskeskukselle tekemän kyselytutkimuksen mukaan valtaosa harrastustakuun alaisesta toiminnasta on kunnissa harrastajille ilmaista. Kaikki työskentelivät yhdessä kuudessa työpajassa, joiden aiheena oli mm. RAHA SÄÄSTÄ & SIJOITA LAPSELLE 1. Jo 50 euron kuukausittainen säästösumma ja sen sijoittaminen kerryttää lapselle sievoisen pesämunan 18 vuoden aikana. SÄÄSTÄ LAPSELLE RAHASTOON Säästämisen voi aloittaa vaikka kympillä kuussa ja muuttaa summaa jatkossa. Kumpaakin tempausta oli järjestämässä Lastensuojelun Keskusliitto. ONKO PÄIVIN PAKKO ASUA MEILLÄ. KULTTUURIKUMMIII KUTSU NEUVOLAKÄYNNILLÄ Tästä vuodesta alkaen jokainen Helsingissä syntyvä lapsi saa kummikseen kulttuuritoimijan, jonka kautta lapsi perheineen saa kokea kulttuurija taide-elämyksiä. Osuus on kaksinkertainen yleisimmin käytettyyn köyhyysasteeseen verrattuna.” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON HANKEPÄÄLLIKKÖ PETRI PAJU BLOGISSAAN TAKUUSÄÄTIÖN VERKKOSIVUILLA. ”ISÄ. Se harppasi isosti eteenpäin viime keväänä, kun hallitus otti sen osaksi ohjelmaansa ja varasi sen toteuttamiseen 40 miljoonaa euroa. 2. Suomalaisvanhemmista n. Tämän jälkeen ei olekaan yllättävää, että neljäsosalla perheistä ei ole varaa käydä huvipuistoissa ja kylpylöissä. 3. SÄÄSTÄ LAPSEN TILILLE Lapsen ensimmäinen tili sopii säästämisen ja rahan käytön opetteluun. HARRASTUSTAKUUI PALJON VIELÄ KIRIMISTÄ Vain 23 %:ssa Suomen kunnista toteutuu lasten ja nuorten harrastustakuu
Väitöskirjatutkija Virpi Kaiston kirjoittama artikkeli Lasten alueelliset mielikuvat ja identiteetit muutoksessa Suomen ja Venäjän raja-alueilla os. Visaa varten voi treenata vastaamalla edellisten vuosien kysymyksiin netissä. Mistä materiaalista se on valmistettu. Suomeen he piirsivät suomalaisia tuotemerkkejä ja raja-alueella sijaitsevia kauppoja. Miten suomalaisja venäläislapset kuvaavat kartoissa kotimaataan ja naapuria. No, keväälläpä tietenkin! > www.ruokavisa.fi M O ST PH O TO S 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s18-23_Tulva.indd 22 LM1_s18-23_Tulva.indd 22 16.12.2019 12.40 16.12.2019 12.40. > versuslehti>keskustelut>tiededebatti ISOVANHEMMATI LAPSENLASTA HOITAMAAN. Helsinkiläinen lastentarvikeliike ja kirppari Ipanainen on laatinut vastuullisen lahjanostajan muistilistan. Edellisellä hallituskaudella perhevapaauudistus kaatui, mutta uusi perhevapaauudistusta valmisteleva työryhmä asetettiin elokuun alussa. Ipanainen ei lähtenyt marraskuussa mukaan Black Fridayn lietsomaan kulutusjuhlaan, vaan halusi herättää keskustelua lapsiperheiden vastuullisesta kuluttamisesta. Tiedätkö, milloin on raparperin ja nokkosen sesonkiaika. Venäläiset lapset piirsivät vähemmän vastakkainasetteluja. Onko se vielä käyttökelpoinen, jos osia katoaa tai rikkoutuu. Ilmastonmuutoksen aikakaudella tuntuu järjettömältä, että lapset eivät voi valita kasvissosekeittoa lihakeiton tilalle vaan heidän on syötävä ympäristöä kuormittavampaa ruokaa.” YMPÄRISTÖKASVATUSJÄRJESTÖ FEE SUOMEN PUHEENJOHTAJA EMMA KURENLAHTI YMPÄRISTÖKASVATUS-LEHDESSÄ. Sen toimikausi kestää tämän vuoden loppuun. Voiko sen pestä. Mm. VASTUULLISUUSS KESTÄVÄ LELU Maailmassa ostetaan vuosittain valtavat määrät leluja. tällaisista aiheista löytyy kysymyksiä yläkouluille suunnatussa Ruokavisa-verkkopelissä, jonka alkuerät kisataan 7.1.–14.2. Voiko rikkoutuneen lelun korjata. ja loppukilpailu myöhemmin keväällä Helsingissä. Kahdentoista kohdan listan toisena pyydetään ostajaa pohtimaan lelun kestävyyttä. > www.ipanainen ”Lapseni kertoi, että nyt muut lapset haluaisivat [päiväkodissa] syödä hänen kasvisruokiaan ja himoitsevat erityisesti kasviskeittoa. Miten kouluruokailun ympäristövaikutukset huomioidaan. Keittoa ei kuitenkaan voi syödä, jos ei ole kasvissyöjä. Suomalaiset lapset rakensivat enemmän eroavaisuuksia maiden välille ja kuvasivat Venäjän kaupunkimaisempana ja monessa suhteessa vähemmän viehättävänä kuin Suomen. PIIRROSI MITEN LAPSET NÄKEVÄT NAAPURIMAAN. Heistä etenkin luonto yhdisti Suomea ja Venäjää. He tekivät eron Suomen ja Venäjän välille kuvaamalla omaa maataan perinteisten symbolien kuten karhun ja balalaikan sekä klassisen venäläisen kulttuurin avulla. Mummi, vaari, mummiina, nonna, famu, mufa… Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan jo nimitysten suuri kirjo kertoo isovanhempien tärkeydestä lapsenlapsen elämässä. RUOKA YLÄKOULULAISET, KISAAMAAN! Mistä kouluruoka tulee. Puolue esittää, että perhevapaauudistuksen yhteydessä työssä käyvä isovanhempi voisi käyttää osan ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta ja jäädä hoitamaan lapsenlasta
2. – Näyttely on avautumisestaan lähtien ollut täynnä lasten riemastuneita kiljahduksia, naurua ja keskittynyttä tutkimista. Mitä harrastaisit, jos voisit harrastaa aivan mitä tahansa. – Lasten ja nuorten käyttäytymiseen verkkopeleissä pitäisi pystyä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Koska haluan oppia piirtämään paremmin ja se kuulostaa kivalta. 2. Lapset ja vanhemmat ovat viihtyneet yhdessä keksintökojeen parissa, eikä moni pieni kävijä lähtisi näyttelystä pois lainkaan! Näyttely on esillä vuoteen 2024 asti. Haluaisin harrastaa juuri sitä, sillä tykkään puuhata heppojen kanssa ja eläimet ovat kivoja. Myötäelämistä kaivataan etenkin verkkopelimaailmaan. Harrastaisin ratsastusta. Empatiapakkaus.fi-sivustolta löytyy työkaluja, oppaita ja materiaaleja. NÄYTTELYI KEKSINTÖKOJE KIEHTOO 5–9-vuotiaille lapsille suunnattu Kummituksen keksintökoje -näyttely Tekniikan museossa Helsingissä innostaa tutkimisen ja kokeilemisen kautta pohtimaan tekniikan olemusta, ilmiöitä ja muutosta. TE KN IIK AN M U SE O www.yhteisetlapsemme.. Se on hauskaa ja näyttää hienolta. 050 5953 811, pirkko.kokko@yhteisetlapsemme.. 2. Ehkä kuvataidekoulua. Miksi haluaisit harrastaa juuri sitä. 1. Harrastaisin freestyle-laskettelua, vaikkapa jossain Alpeilla. MITÄ HARRASTAISIT. Tämä vaatii panostusta niin pelialalta kuin vanhemmiltakin – lapset eivät opi empatiaa verkossa yksin, sanoo HAVU Gaming -esports-joukkueen toimitusjohtaja Lasse Salminen. 3 X KYSYMYSU Maija Paju, 10, Vuorentaan koulu, Hämeenlinna 1. 2. 7-paikkainen lastensuojeluyksikkömme sijaitsee Sipoossa noin 30 km Helsingistä. Venla Vesala, 10, Salpakankaan koulu, Hollola 1. Etsitkö sijaishuoltopaikkaa monikulttuuriselle lapselle. Lapset heittäytyvät näyttelyn aiheisiin ja esittävät rohkeasti omia tulkintojaan, keksivät parannusehdotuksia tai askartelevat aivan uuden teknisen innovaation kierrätysmateriaalista, sanoo museonjohtaja Marjo Mikkola. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 23 LM1_s18-23_Tulva.indd 23 LM1_s18-23_Tulva.indd 23 16.12.2019 12.40 16.12.2019 12.40. Koti Ilolalla on pitkä kokemus maahanmuuttajatyöstä sekä traumatisoituneiden lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Samuel Falk, 13, Tiirismaan koulu, Lahti 1. Harrastan jo laskettelua, mutta taidot eivät ihan riitä freestyleen, sillä olen vasta viime vuonna aloittanut laskettelun. Paikkatiedustelut: Johtaja Pirkko Kokko, puh. VERKKOPELITI EMPATIATAITOJA OPPIMAAN Vanhempi, opettaja tai lapsi, kaipaatko tietoa konkreettisista keinoista, joilla lisätään empatiaa digiympäristöissä
hyvinvointi HELLÄSTI, HITAASTI ja rauhallisesti Myönteisen kosketuksen ja voimaannuttavan sadun yhdistävä satuhieronta tukee niin lapsen fyysistä ja kuin psyykkistäkin kehitystä. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 24 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 24 16.12.2019 12.47 16.12.2019 12.47
Hän hengittää tasaisesti ja ummistaa silmänsä. Tulokset ovat olleet lupaavia. Taustalla soi vaimea rauhallinen musiikki. Satuhieronnassa lapsi on keskipiste, ja aikuinen keskittyy vain häneen. Se vähentää stressihormonin tasoa ja lisää mielihyvähormonin määrää. Samalla hän hieroo Ania kämmenillään hellästi. HELLÄSTI, HITAASTI ja rauhallisesti A n Ho Hoang, 5, makaa vatsallaan lattialla viltin päällä hieman jännittyneen oloisena. Aikuisenkin täytyy pysähtyä, jotta hieronta voi rauhoittaa ja rentouttaa lasta. Yleensä sitä antaa äiti. Näin lapsi voi kokea tulleensa nähdyksi ja hyväksytyksi. Viime aikoina satuhierontaa on tehty myös mielenterveyskuntoutujille. Helsinkiläisen Neuvola Nupun terveydenhoitaja ja satuhierontaohjaaja Laura Merivirta asettaa kädet Anin selän päälle ja alkaa kertoa rauhallisesti tarinaa etanan matkasta. Satuhieronta on hierojan ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajan Sanna Tuovisen kehittämä menetelmä, joka yhdistää kosketukseen ja kevyeen hierontaan sanat: sadut, tarinat, lorut ja mielikuvat. Menetelmä sopii myös aivan tavallisille perheille. An alkaa rentoutua. Stressitaso laskee Alun perin Sanna Tuovinen kehitti satuhieronnan ennaltaehkäiseväksi menetelmäksi. – Myönteinen kosketus rauhoittaa. Tuovisen mukaan vanAn Ho Hoangille satuhieronta on tuttua puuhaa. Sittemmin satuhierontaa on alettu käyttää myös esimerkiksi erityislasten kuntouttamisessa ja erilaisissa terapioissa. Tavoitteena oli ehkäistä lasten stressiperäisiä ongelmia kuten käytöshäiriöitä, kiusaamista ja mielenterveysongelmia. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan hyväksyvä kosketus kehittää lapsen kehollista empatiaa ja vähentää lasten keskinäistä lyömistä ja nahistelua päiväkotiryhmissä, Tuovinen sanoo. Tällä kertaa An pääsi terveydenhoitaja ja satuhierontaohjaaja Laura Merivirran käsittelyyn. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 25 ›› LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 25 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 25 16.12.2019 12.47 16.12.2019 12.47. Aikuinen viestittää lapselle: ”Olet arvokas, näen sinut, minulla on aikaa sinulle”, Tuovinen selittää. – Keskeistä satuhieronnassa on sekä lapsen että aikuisen läsnäolo. Menetelmän taustalla on ajatus myönteisen kosketuksen merkityksestä lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle, tunne-elämälle ja itsetunnolle
Satuhieronnassa voi keksiä myös oman tarinan. Kerro tarinaa hitaasti ja rauhassa. An (vas.), Anne Laamanen-Ho Hoang, Li ja Laura Merivirta tutkivat satuhierontakirjaa, joka sisältää erilaisia tarinoita. Vaikene välillä ja anna kosketuksen puhua. 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 26 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 26 16.12.2019 12.47 16.12.2019 12.47. Li Ho Hoang ei malttaisi pysyä paikallaan Anneäidin hieroessa, sillä valokuvaajan kamera jännittää
Vaikene välillä ja anna kosketuksen puhua. l Kosketa hellästi, hitaasti ja rauhallisesti. Aloita hieronta ja tarinointi rauhallisesti. Moni vanhempi on kertonut, että heillekin satuhieronta on antanut paljon. Kosketa välillä koko kämmenellä. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa kuvittaa tarinan tapahtumia koskettamalla. Varhaiskasvattajien kouluttaja Sanna Tuovinen on antanut satuhierontakoulutusta oman yrityksensä kautta vuodesta 2011 lähtien. Hierontaan sopiva tarina maalailee rentouttavia mielikuvia ja etenee verkkaan. n NÄIN TEET SATUHIERONNAN l Kysy lapselta lupa satuhierontaan. Hierottavan sadun tarinoita tulisi olla helppo kuvittaa kosketuksella. Siirrä puhelimet ja tabletit syrjään. Tarinoissa voidaan maalailla myös rauhoittavia mielikuvia, Sanna Tuovinen kertoo. Rentoudu myös itse. l Aseta kämmenet kevyesti lapsen selän päälle. Lopeta satuhieronta samalla tavoin kuin aloitit. Sanoilla ja tarinoilla on oma tärkeä osansa. Aiheen tarinaan voi pyytää lapselta. Esim. Oliko tarjolla lämmintä syliä vai olivatko hellät kosketukset vähissä. Joskus sadussa voi olla myös jokin lapsen mieltä askarruttava asia ratkottavana, mutta se pitää selvittää nopeasti. Hieronta voi nostaa aikuisen mieleen myös omia lapsuusmuistoja. – Mikä tahansa tarina ei satuhierontaan sovi. Kosketa välillä koko kämmenellä. Menetelmä voi tukea myös lapsen motorista kehitystä ja oman kehon hahmottamista. – Koulutamme myös satuhierontaohjaajia, jotka pitävät vanhemmille tarkoitettuja satuhierontatuokioita. Sadun sanoma on usein voimaannuttava. Miten häntä kosketettiin lapsena. Selvä aloitus ja lopetus tuovat hetkeen turvallisuutta. l Lopeta satuhieronta samalla tavalla kuin sen aloitit. l Rauhoita hierontahetki. l Kerro tarinaa hitaasti ja rauhassa. hemmat ovat kertoneet satuhieronnan rauhoittaneen esimerkiksi nukkumaanmenotilanteita ja auttaneen lasten univaikeuksissa tai pelon ja ahdistuksen tunteiden käsittelyssä. Jännitys ja äkkinäiset juonenkäänteet eivät siis sovi. Tähän mennessä koulutuksen on käynyt muutama tuhat varhaiskasvatuksen ammattilaista. Aseta kämmenet kevyesti lapsen selän päälle. l Voit keksiä myös oman tarinan. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. – Se oli kivaa, An sanoo. Hengitä pari kertaa syvään. – Tämä perintö näkyy meillä yhä. – Satuhieronta syventää lapsen ja aikuisen välistä luottamusta ja kiintymystä. Samanaikainen koskettaminen ja tarinoiminen painottaa sadun sanomaa ja saa sen painumaan syvälle mieleen. sadetta tai auringonpaistetta voi kuvittaa kosketuksella. > Sanna Tuovinen: Satuhieronta – Läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (WSOY 2014) Satuhierontaa on tehty myös mielenterveyskuntoutujille. Kerronnan pitää olla verkkaista ja rauhallista. Sodan jälkeisessä Suomessa yksin pärjäämistä on arvostettu. An avaa silmänsä ja nousee hitaasti istumaan. Laura asettaa taas kämmenensä Anin selän päälle tarinan päättymisen merkiksi. Älä tee äkkinäisiä, kutittavia tai satuttavia liikkeitä. Sanat selkäytimeen Satuhieronta ei nimensä mukaisesti ole vain koskettamista. Tarjolla on myös verkkokursseja, Tuovinen kertoo. Tuovisen mukaan suomalainen kosketuskulttuuri on perinteisesti ollut pidättyväistä. Lisäksi oppia ovat hakeneet esimerkiksi toiminta-, puheja fysioterapeutit. l Voit käyttää valmiita satuhierontaan tarkoitettuja tarinoita, joita löytyy mm. Kiintymystä ja luottamusta Yleensä tarkoitus on, että satuhieronnan lapselle tekee joku hänelle läheinen tai merkityksellinen aikuinen, esimerkiksi vanhempi, isovanhempi tai päiväkodin työntekijä. Se on tuonut lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen uudenlaista läheisyyttä, Sanna Tuovinen selittää. Satuhieronta-teoksesta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 27 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 27 LM1_s24-27_Satuhieronta_EAnundi.indd 27 18.12.2019 15.10 18.12.2019 15.10. Satuhieronnassa kosketus imitoi tarinan tapahtumia. Neuvola Nupussa etanan matka on päätöksessä
Ennen varsinaisen joogaseikkailun alkua pitäisi vielä pohtia, mitä ilman yksikään elävä olento ei pärjää. Lapset kuuntelevat tarkkaavaisina, kun lasten joogaan erikoistunut joogaohjaaja Anne Slåen, 38, kertoo, miksi eläin on mukana tällä tunnilla: – Rauha pitää huolen siitä, että tunnilla on rauhallista ja että vasta joogahetken jälkeen jutellaan. Joogatermistöä tunteva nimeäisi asennon kobra-asanaksi, mutta nyt termeillä ei ole väliä, kuten ei asentojen oikeaoppisuudellakaan. – Täällä hypitään, pompitaan, taivutaan, nostetaan sykettä ja ollaan välillä jopa pää alaspäin. – Asia, jota ilman kukaan ei pärjää, on hengitys. Rauha saa olla rauhassa. Tärkeintä on, että jokainen lapsi kokee saavansa tunnista iloa ja saa toteuttaa sen omilla voimavaroillaan. MARIA PALDANIUS | KUVAT EEVA ANUNDI S ammakon nimi on Rauha. Se voi liittyä itsetunnon kohottamiseen, toisten auttamiseen tai vaikka luovuuteen. Monet liikkeet ovat sellaisia, joita lapset eivät arjessa tee, mutta jotka tekevät heille hyvää. Sormi-pensselillään jokainen lapsi niin kuin muutama tunnin alussa lapseksi taiottu aikuinenkin piirtää joogamattonsa ääriviivat kuin merkitäkseen henkilökohtaisen reviirinsä. hyvinvointi Hengitellään KUIN PUPUT Lasten jooga pyrkii tukemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Slåen nostaa sormensa pystyyn ja kehottaa lapsia tekemään samoin. Vastaukset polveilevat rakkaudesta kotiin, sydämeen ja äitiin. Harjoitettavat asennot auttavat 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s28-29_Lapsijooga_EAnundi.indd 28 LM1_s28-29_Lapsijooga_EAnundi.indd 28 18.12.2019 14.07 18.12.2019 14.07. Parhaimmillaan sen heijastevaikutukset ulottuvat koko perheeseen. Yksi joogatunnin tärkeimpiä tehtäviä on muistuttaa meitä hengityksen merkityksestä. Siinä saa olla rauhassa ja turvassa koko tunnin ajan. Jos tekee mieli höpötellä, kannattaa vilkaista Rauhaa ja miettiä, mistä se meitä muistuttaa. – Sulje silmät ja tunnustele, miltä tuntuu olla ihan omalla joogamatolla, Slåen kehottaa. Se makaa salin lattialla vatsallaan, käsivarret ojennettuina ja onnellinen hymy huulillaan. Sitä ei usein tule ajatelleeksi, koska se kulkee aina mukana. Tänään se on itsetunnon ja -luottamuksen vahvistamiseen tähtäävä, leikkisä ja vauhdikas mutta samalla myös rauhoittava ja opettavainen joogasatu Sinä olet aarre. Lapsi itse muuttuu niin veneeksi, puuksi, potkivaksi poniksi, hyppiväksi sammakoksi kuin siipiään leyhytteleväksi perhoseksikin eläinten liikkeitä imitoivien asentojen kautta. – Jokaisella joogasadulla on jokin syvempi opetus. Pystyyn nostetut sormet upotetaan taikamaalipurkkiin. Siihen kun päästään, on tunti onnistunut, Anne Slåen sanoo. Kaikki ovat oikein, mutta nyt haetaan jotain muuta. Aarteenmetsästysmatka etenee monien kommellusten ja kohtaamisten kautta: milloin yritetään kivuta aarteen luo sateenkaarta pitkin, milloin soudetaan järven yli, huojutaan puina tuulessa tai haetaan apua eläinystäviltä. On aika sukeltaa sadun maailmaan. Lapset ovat luonnostaan liikkuvaisia
Kokemukseni mukaan aika harvoin. Yhtä lailla pienempien eli 4–7-vuotiaiden ja isompien eli 8–11-vuotiaiden lasten kohdalla juuri keskittymiseen tähtäävät harjoitukset ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi. Ja tarvitseeko aina joogata niin tiukkojen sääntöjen mukaan. – Elämässä on ihan riittävästi asioita, joissa lasten täytyy haastaa itseään. Se tapahtuu luonnostaan, eikä taitoja kehittymisvaatimuksia ole. Se on tärkeä osa harjoitusta jo pelkästään siksi, että mieli on yhteydessä kehoon. Jokainen on aarre. Kysyin, mitä hankalassa tilanteessa voisi tehdä. Usein tähän loppurentoutukseen liittyy myös mielikuvaharjoitus, niin myös Sinä olet aarre -sadussa. He muistuttavat siitä, että joogan on tarkoitus olla hauskaa, eikä siinä tarvitse kilpailla. Sen mahdollistavat erilaiset hengitysharjoitukset, sellaiset kuin pupu-, käärmeja norsuhengitys. – En puhu lasten kanssa yleensä hengitysharjoituksista vaan hengityksen havainnoinnista. Joogasadun siivittämänä lapsi antautuu levon, liikunnan ja leikin täyteiseen seikkailuun. muun muassa ylläpitämään lihasten liikkuvuutta sekä parantamaan tasapainoa ja motoriikkaa. Lapsijoogassa nämä kaksi yhdistyvät. Lasten joogassa kyse on nimenomaan siitä, että etsitään keinoja rauhattomuuden vähentämiseen ja rauhan löytämiseen. – Moni käsittää joogan pelkästään fyysisyyden ja asanoiden kautta. Joogatunti on myös ja ehkä ennen kaikkea avoin kutsu hiljentymiseen ja rauhoittumiseen omien ajatusten ja hengityksen äärelle. Joogatunti tarjoaa turvallisen, vertailusta, kilpailusta ja älylaitteista vapaan tilan, jonne jokainen on tervetullut omana itsenään niine mielialoineen, tunteineen ja taitoineen, jotka ovat siinä hetkessä läsnä. Tavoitteet ovat ihan muualla kuin siinä, kuka pystyy seisomaan päällään. Mutta kuinka usein heille kerrotaan, miten se tehdään. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 29 LM1_s28-29_Lapsijooga_EAnundi.indd 29 LM1_s28-29_Lapsijooga_EAnundi.indd 29 16.12.2019 12.55 16.12.2019 12.55. Liikkumisen ja leikkimisen vastapainoksi joogatunneilla opetellaan kuuntelemaan myös hiljaisuutta. Lapsi vastasi, että voi hengittää rauhallisesti. Tai siis päällähän meillä ei koskaan edes seistä, Slåen tarkentaa ja naurahtaa. Yksi ytimekäs vastaus jäi erityisesti mieleen: jooga on pyllistelyä! Se kuvaa hyvin, miten jooga usein määritellään fyysisinä suoritteina. Kuvassa Silja Väistö. Rauhoittunut mieli pystyy osaltaan kohentamaan esimerkiksi vireystilaa ja vastustuskykyä. Pelkkä kehollisuuteen keskittyminen aiheuttaa kuitenkin helposti vertailua ja kilpailua, mikä näkyy usein aikuisten tunneilla. Lapset makaavat vilttien alla silmät suljettuina ja saavat kuvitella leijuvansa valkoisen pilven päällä taivaaseen asti. – Tämä tarjoaa harvinaislaatuisen mahdollisuuden leikkiä ja liikkua sekä pysähtyä ja rauhoittua. Tärkeimpiin rauhoittumisharjoituksiin lukeutuu jokaisen tunnin päättävä makuuasento. Kuvassa Onni-Emil Ihalainen (vas.), ohjaaja Anne Slåen, Elsa Korhola, Lumi Lehto, Iiris Vettenniemi, Silja Väistö ja Olivia Groetzinger. Siellä he kohtaavat lintuja, jotka muistuttavat lapsen oleva täydellinen juuri sellaisenaan. Ihminen on luotu sekä ponnisteluun että lepoon. n > www.perhejooga.fi Elämässä on ihan riittävästi asioita, joissa lasten täytyy haastaa itseään. Hengitystä havainnoidaan pienissä paloissa. Kuulostellaan vaikkapa, miltä tuntui hengittää syvään sisään tai oikein nopeasti niin kuin pupu. – Lapset ovat parhaita opettajia. Joogatunti päättyy koko ryhmän yhteiseen lumme-asanaan: lumme on kasvi, joka kasvaa mudassa, mutta kukoistaa silti. Silloin lapsi voi kysyä itseltään, mitä hänelle kuuluu ja miten hän voi, Anne Slåen kertoo. Vaikka mitään lupauksia joogan vaikutuksista ei etevinkään ohjaaja voi antaa, ovat monet vanhemmat huomanneet lastensa rauhoittuneen ja lapsiperheen arjen helpottuneen joogan ansiosta. Lasten jooga tarjoaa alustan, jossa ei tarvitse kilpailla, verrata tai haastaa. Se ei palvele joogan perimmäistä tarkoitusta, joka on lievittää stressiä ja luoda rauhaa. Anne Slåenin oma, pienestä pitäen joogatunneilla käynyt lapsi on oiva esimerkki joogan heijastevaikutuksista – Kerran automatkalla juttelin lapsen kanssa kotona sattuneesta tilanteesta, jossa molemmat olimme hermostuneet. – Mielikuvilla on valtava merkitys sekä aikuisten että lasten joogassa. Hän kysyy usein lapsilta tunnin alussa, mitä jooga oikeastaan on. – Lapsia usein käsketään keskittymään ja rauhoittumaan
Aiempi tutkimus on osoittanut, että koululla on tärkeä rooli normaaliuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. KIUSAAMISESSA EI OLE KYSE YKSITTÄISEN OPPILAAN OMINAISUUKSISTA, VAAN PALJON LAAJEMMISTA YHTEISKUNNALLISISTA ASIOISTA, KERTOO TUORE VÄITÖSKIRJA. Väitöskirja syntyi osana tutkimusprojektia Perceptions and Constructions of Marginalisation and Belonging in Education, joka toteutettiin vuosina 2013–2016. Hänen katsottiin ansaitsevan muita vähemmän apua ja huolenpitoa. Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools tarkastettiin Helsingin yliopistossa marraskuussa. Kiusaamisessa ei siis ole kyse yksittäisen oppilaan poikkeavuudesta vaan yhteiskunnallisesta asiasta. Juva osoittaa, ettei normaalius tarkoita vain jonkinlaista ihmisenä olemisen keskiarvoa, vaan se sisältää myös ihannekuvan ihmisestä. Juvan tutkimissa kouluissa normaalius rakentui ajatukselle siitä, millainen oppilaan ja ihmisen tulisi olla. Tähän ihannekuvaan sisältyivät käsitykset suomalaisuudesta ja oikeanlaisista sosiaalisista taidoista. Ei-normaaliksi luokitellun oppilaan kiusaamiseen ja syrjintään voivat oppilaiden lisäksi osallistua myös koulun aikuiset. Muita etnisiä identiteettejä pidettiin potentiaalisesti ongelmallisina. Osallistuvan havainnoinnin ohella tutkimusta varten haastateltiin 32 koulun henkilökuntaan kuuluvaa ja 48 oppilasta. Ina Juva rikkoo väitöstutkimuksellaan totuttua kuvaa siitä, mitä kiusaaminen on, ja mistä se johtuu. Suomalaisuutta ei mielletty etniseksi identiteetiksi, vaan sitä pidettiin osana normaaliutta. Juvan tutkimus laajentaa kiusaamisesta käytyä keskustelua tuomalla esiin aikuisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden osuuden. Opettajat eivät kuitenkaan tunnistaneet ei-normaaliksi luokiteltua oppilasta kiusaamisen uhriksi. Oppilas joutuu vaihtamaan ensin luokkaa ja lopulta koulua. Normaalius heijastaa yhteiskunnan poliittisten, taloudellisten, ideologisten ja kulttuuristen rakenteiden odotuksia. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA E i-normaalina pidettyä oppilasta vastaan hyökätään fyysisesti ja henkisesti, ja häneltä evätään pääsy oppilasryhmiin. Kiusaamisen tarkastelu entistä laajemmasta näkökulmasta nostaa tutkijan mukaan esiin kysymyksen, ehkäiseekö nykyinen koulumalli kiusaamista – vai tukeeko se sitä. Osallistuva havainnointi osoitti, että oppilaan luokittelu ei-normaaliksi altisti oppilaan kiusaamiselle. Osa opettajista moittii kiusattua oppilasta siitä, ettei tämä pysty osallistumaan opetukseen kiusaamisen vuoksi. Me emme kuitenkaan sitä huomaa, sillä kaikki tapahtuu normaaliuden kulissien takana. Juvan mukaan kiusaamista pidettiin yhtenä tapana estää oppilaita poikkeamasta normeista ja normaaliudesta. Juva toteutti tutkimuksensa kahdessa pääkaupunkiseudun yläkoulussa. Väitös Who can be ”normal”. NORMAALIUDEN PAINE VOI TEHDÄ OPETTAJASTAKIN KOULUKIUSAAJAN BE N W H IT E/ U N SP LA SH 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 30 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 30 13.12.2019 16.55 13.12.2019 16.55. Ihanneoppilaan tunnusmerkki oli suomalaisuus. Suomalainen identiteetti oli siis osa ihanneoppilaan kuvaa. Tällaistakin voi meno olla 2000-luvun suomalaisessa koulussa. Opettajien haastatteluissa selvisi, että oppilaiden odotettiin sopeutuvan suomalaiseen kulttuuriin
Se ohittaa täysin nuoruusajan pornografian kulutukseen liittyvät jatkumot ja siirtymät ajalta ennen toista maailmansotaa nykypäivään. Nuoret ovat täysin kykeneviä erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä. Jos pornosta puhutaan vain ongelmana, voi nuori kokea, että siitä kiihottuminen on kieroutunutta. Median seksisisältöjä tulisi käsitellä seksuaalikasvatuksessa avoimesti ja neutraalisti, ilman tunnekylläisiä reaktioita. SANNA SPIŠÁK NETTIPORNO EI TURMELE NUORISOA AA RO N BL AN CO -T EJ ED O R/ U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 31 ›› LM1_s30-33_Tutkitut.indd 31 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 31 13.12.2019 16.55 13.12.2019 16.55. Spišák analysoi myös yli 4 300 suomalaisnuorten lähettämää kysymystä erilaisille terveyttä, seksiä ja seksuaalisuutta käsitteleville asiantuntijafoorumeille sekä 98 alaikäisen vastaukset pornografian kulutusta käsittelevään nettikyselyyn. Tämä voi Spišákin mielestä olla yksi syy siihen, että yhä useammat alaikäiset etsivät vastauksia seksiä ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiinsä muualta kuin kotoa tai koulusta. Tämän Spišák huomasi tutkittuaan mm. Moralisoinnin sijaan nettipornosta käydyn keskustelun kärkeen pitäisi nostaa nuorten omat käsitykset ja tulkinnat asiasta. Lapsille ja nuorille tulisi taata turvallinen ilmapiiri, jossa seksuaalisiin mediakuvastoihin liittyviä tuntoja voidaan purkaa ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita. Pornografiset sisällöt ovat olleet osa suomalaisten lasten ja nuorten arkea ja mediakulttuuria jo vuosikymmeniä ennen internetiä ja mobiililaitteita. Spišákin väitös Porn and Norms – Pornography and normative notions of gender, love, sex, and relationships in the sexual narratives of Finns on their adolescent experiences hyväksyttiin Turun yliopistossa marraskuussa. Alaikäiset tunnistavat kyllä yleisen asenneilmaston pornon riskejä korostavine huolipuheineen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa toteutetun pornografiaa käsittelevän muistitiedon keruuhankkeen aineistoa. Rangaistusten ja aikuisten suuttumuksen pelko ei Spišákin mukaan kannusta kertomaan mahdollisista kurjista kokemuksista, joita lapsi tai nuori on voinut netissä kohdata. Viisautta jaetaan edelleen ylhäältä alaspäin. Populistinen puhe 2000-luvun pornosukupolvista on Spišákin mukaan sekä historiatonta että liioiteltua. Tuloksista päätellen seksuaalikasvatuksen perinteinen perusvika on yhä korjaamatta: viisautta jaetaan edelleen aikuisten ehdoilla ylhäältä alaspäin, lasten ja nuorten toiveet ja odotukset sivuuttaen. Aikaisempiin sukupolviin verrattuna nykynuoret tekevät seksuaaliterveyttä edistävämpiä valintoja, kertoo Sanna Spišák mediatutkimukseen kuuluvassa väitöksessään. Tutkija tuomitsee pornografiaan tällä hetkellä liittyvän pedagogiikan sukupuolisidonnaiseksi, haittapuheeseen verhotuksi asennekasvatukseksi. K asvattajien pelko internet-aikakauden seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteeton. He itse kokevat ongelmallisemmaksi nettipornon riskejä korostavan haittapuheen kuin pornografiassa nähdyt sisällöt
L apset eivät koe päiväkodissa merkittävästi enempää stressiä kuin kotihoidossa. Puolet heistä oli kotija puolet päiväkotihoidossa. Sitäkään ei Tervahartialan mukaan tiedetä, vaikuttavatko löydetyn kaltaiset erot jotenkin lapsen tulevaan kehitykseen tai terveyteen. Päiväunet eivät kuitenkaan selittäneet iltapäivän kortisolitasojen eroa kokonaan, joten saattaa olla, että iltapäivän tunnit ovat osalle lapsista kuormittavampia päiväkodissa kuin kotona. Lasten kortisolitasot mitattiin sylkinäytteistä. Päiväkotiryhmän koko tai se, kuinka kauan lapsi oli käynyt päivähoidossa, ei vaikuttanut stressitasoihin. SA N D M IL LA R/ U N SP LA SH 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 32 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 32 18.12.2019 14.11 18.12.2019 14.11. Näin siksi, ettei ryhmään liittyminen kuulu alle 2-vuotiaan kehitystehtäviin. Stressiä kotija päivähoidossa Vuorokaudenaika määritteli stressihormonin määrän. FinnBrain-tutkimukseen osallistui 213 lasta yli 30 päiväkodista Turusta ja sen lähiseudulta. Finn Braintutkimuksessa tohtorikoulutettavana työskentelevän Katja Tervahartialan mukaan ero selittyy osittain päiväunilla: päiväkodissa näytteet otettiin iltapäivällä päiväunien jälkeen, ja kortisolitasot ovat jonkin verran korkeammat heti heräämisen jälkeen. Liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat Keltikangas-Järvisen mukaan vahingoittaa pienen lapsen stressinsietokykyä. Tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasojen vuorokausivaihtelu oli molemmissa ryhmissä samanlaista. Lasten keskimääräinen ikä oli 2,1 vuotta. Päivähoidon sopivuudesta taaperoikäisille on puhuttu paljon sen jälkeen, kun professori Liisa Keltikangas-Järvinen esitteli vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan tutkimustietoa sen puolesta, että päiväkoti on huono hoitopaikka alle kaksivuotiaille. Tutkimus Toddlers’ diurnal cortisol levels affected by out-of-home, center-based childcare and at-home, guardian-supervised childcare julkaistiin arvostetussa European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä marraskuussa. Molemmissa tapauksissa se noudatti tyypillistä vuorokausirytmiä, jossa tasot ovat korkeimmillaan aamulla, laskevat päivän mittaan ja ovat matalimmillaan illalla ennen nukkumaanmenoa. Asia selviää Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksesta, jossa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Jatkuvasta stressitilasta kertovat kohonneet kortisolitasot voivat johtaa sairastelukierteeseen ja oppimisen estymiseen. Ryhmien väliset erot olivat verrattain pieniä, eikä tutkimuksen perusteella voida sanoa varmasti, liittyivätkö ne hoitoympäristöön vai lapsen yksilöllisiin piirteisiin. Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin silloin, kun samat lapset olivat vastaavana ajankohtana kotona
Osalla lapsista sijoituksen taustalla on omia käyttäytymisen tai koulunkäynnin vaikeuksia. Aineisto kattaa laajasti lasten ja heidän vanhempiensa sosiaalija terveystietoja. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat seurasivat kaikkien vuonna 1987 syntyneiden suomalaislasten koulutusja työelämäpolkuja 25 vuoden ikään saakka. Pelkkä ikärajan nosto ei todennäköisesti riitä. Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, jossa seurattiin rekisteritietojen avulla kaikkia 59 476:ta vuonna 1987 syntynyttä lasta vuoteen 2012 saakka. Tutkimus From care to education and work. Suunnan muuttaminen aikuisena ei ole helppoa, jos nuoruudessa on ollut vaikeaa. Tutkimukseen osallistui tieteen tekijöitä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Sijoitetuista tytöistä huomattavan monet saivat lapsia jo varhaisessa vaiheessa: suunnilleen neljännes hoiti omia lapsiaan pian täysi-ikäiseksi tultuaan. Yhteiskunnan vastuu näistä nuorista jatkuu aikuisikään saakka. Hänen mielestään pitäisikin miettiä, miten lastensuojelun jälkihuolto voisi paremmin tukea nuorten äitien kouluttautumista ja työssäkäyntiä. Vaikeudet eivät kuitenkaan koske kaikkia: lähes puolella sijoitetuista siirtyminen koulutuksesta työelämään sujuu hyvin. Tutkimuksen tekoon osallistuneen lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää on tunnistaa eniten tukea tarvitsevat nuoret hyvissä ajoin. Eniten tukea tarvitsevat pitäisi tunnistaa ajoissa. n Puolet lapsena sijoitetuista siirtyy sujuvasti työelämään BR O O KE CA G LE /U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 33 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 33 LM1_s30-33_Tutkitut.indd 33 18.12.2019 14.11 18.12.2019 14.11. Vaikka lapsen hoitaminen on hieno kokemus, se voi pitkän päälle vaikeuttaa nuoren kouluttautumista ja työllistymistä, Pekkarinen huomauttaa. Kääriälä kehottaa päättäjiä pohtimaan myös, miten jälkihuollon palvelut voisivat auttaa itsenäistyvää nuorta nykyistä tehokkaammin. Education and employment trajectories in early adulthood by children in out-of-home care julkaistiin Child Abuse & Neglect -lehden verkkosivuilla lokakuussa. Vuoden 2020 alussa jälkihuollon ikäraja nousee nykyisestä 21:stä 25 ikävuoteen, mikä tulee kasvattamaan jälkihuollossa olevien nuorten aikuisten määrää. Kouluttautumisessa ja työllistymisessä oli usein haasteita myös niillä nuorilla, jotka saivat lastensuojelun jälkihuollolta tukea itsenäistymiseen. Sijoitetuista lapsista monet tulevat perheistä, joissa vanhemmilla on vakavia elämänhallinnan, mielenterveyden tai päihteidenkäytön ongelmia. S yntymäkodin ulkopuolelle lastensuojelusyistä sijoitetuilla lapsilla on aikuisiässä muuta väestöä todennäköisemmin haasteita kouluttautumisessa ja työllistymisessä. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Kääriälä varoittaa leimaamasta sijoitettuja: vaikeat lapsuuden olot eivät tarkoita automaattisesti koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä. Myös sijoitus teini-iässä ja sijoituspaikan toistuva vaihtuminen lisäsivät lyhyeksi jäävän koulutuksen ja työttömyyden todennäköisyyttä
lastensuojelu Oljenkorren päätalo on tuttu myös pienelle Aapo Autiolle. 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 34 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 34 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Tilalla kasvatetaan suomenkarjaa sekä ruoaksi että rodun säilyttämiseksi. Juhani Autiolle se on lapsuudenkoti
Näin kasvatetaan LAPSIA ja RUOKAA Kaikki Heidi ja Ari Ojasen viisi aikuista lasta perheineen ovat mukana pyörittämässä perhekotiyhteisö Oljenkorteen sijoitettujen lasten arkea. INA RUOKOLAINEN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 35 ›› LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 35 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 35 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Yhdessä myös viljellään vihanneksia, hoidetaan eläimiä, remontoidaan ja rakennetaan
Yli satavuotiaan maatilan tupaan mahtuu isokin porukka. Haave osoittautui raskaaksi, sillä myös päärakennuksen katto vuosi ja lapsia syntyi kahden vuoden välein. Usein tarjolla on tilan suomenkarjan ja lampaiden lihaa ja vapaana pihalla kulkevien kanojen munia. Raaka-aineina hän käyttää runsaasti oman tilan luomuvihanneksia. Kun lapset ja nuoret on haettu koulusta, pöydässä voi olla reippaasti parikymmentä henkeä. Aamupalalla käy myös maatalousharjoittelija. Isä Ari Ojanen tulee myöhemmin kahville vietyään isompia lapsia kouluun ja psykiatriseen konsultaatioon. 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 36 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 36 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Rakennukset olivat olleet tyhjillään vuodesta 1960 navetan tulipalon jäljiltä. Mummo Ankan maatila Oljenkorsi Orimattilan Sammalistossa on Arin kotitila, jonka hän otti hoitoonsa 1980-luvulla Heidin kanssa. Sylistä syliin kiertää pieni lapsi, ja toinen vilahtaa kohta leikkimään Liljan kanssa. Erika alkaa valmistaa lounasta isolle joukolle. Nuorin tytär, Anniina Ojanen, on opiskelemassa Lahdessa. Aloitimme kunnostamalla navetan, sillä haaveilin Mummo Ankan maatilasta, jossa on paljon eläimiä. Ari lisäsi lypsylehmiä, ja vanhimmat lapset Alkuvuosina vaarin vekselit laukesivat, ja tila oli mennä konkurssiin. Y hteiseen aamupalapöytään ehtivät tällä kertaa äiti Heidi Ojanen, tytär Erika Sinkkonen ja puolisonsa Antti Sinkkonen, pojat Kalle ja Aatu Ojanen sekä Juhani Autio puolisonsa Raisa Aution ja lasten Liljan ja Aapon kanssa. Ari empi, mutta Heidi oli sinnikäs: – Kun menimme naimisiin, halusin muuttaa elämään maalle
LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 37 ›› LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 37 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 37 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Muut paitsi Raisa työskentelevät Oljenkorressa. Aatu (vas.), Heidi, Ari ja Kalle Ojanen sekä Raisa ja Juhani Autio kokoontuvat usein yhteiseen ruokatai kahvipöytään perhekodin ja maatilan töiden tauoilla
Ojasille ehdotettiin ryhtymistä sijaisvanhemmiksi ja siihen liittyvää koulutusta. Sitäkään Ojaset eivät enää suosittele Oljenkorren lapsille. Erika, Juhani ja Kalle olivat alusta asti mukana maatilan töissä ja kunnostamassa rakennuksia. Muutaman vuoden sisällä oli taas edessä uusi tilanne, kun edellisten lasten kolme biologista sisarusta tarvitsivat myös sijoituskotia. Heidi muistuttaa, ettei ketään pakotettu, mutta lapset halusivat osallistua kykyjensä mukaan. Adoptiojärjestöissä hakemukselle lähinnä naurettiin, koska jonossa oli lapsettomia pareja. Kymmenen vuotta myöhemmin Ojaset toimivat Helsingin kaupungin ammatillisena sijaisperheenä, ja heille sijoitettiin sisaruskaksikko. Taloa piti laajentaa ja toiminnalle hakea uusia lupia. Yhteiset hommat hitsasivat perheen tiiviisti yhteen. Sisarussarjoja ei hajoteta Alun perin vanhemmat suunnittelivat kansainvälistä adoptiota kolmen biologisen lapsen jatkoksi. – Tiukoille meni aikataulun kanssa, mutta meilRaisa, Aapo ja Juhani Autio asuvat perhekodin naapurissa talossa, jota on rakennettu perhetalkoilla Pertunmaalta siirretyn Kassin vanhan kartanon hirsistä. Ensimmäinen lapsi oli 15-vuotias teini, joka tuotiin poliisiautolla pihaan. Kun perheeseen syntyi hieman yllätyksenä Aatu, se pisti ajattelemaan perhekuviota muutenkin uudestaan. – Jossain iässä sitä tiedosti, että näitä hommia tehdään yhteiseksi hyväksi. – Siitä alkoivat muotoutua työkuviotkin täysin uusiksi, kun piti samalla kouluttautua, enkä enää ehtinyt osallistua maatilan töihin, Heidi kertoo. 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 38 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 38 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Viides lapsi Anniina syntyi joukon jatkoksi vuonna 1998. – Tuntui tärkeältä tehdä asioita sukutilan eteen. Ensimmäiset kaksi lasta sijoitettiin Oljenkorteen 1990-luvun puolivälissä. Jotta vauvasta ei tulisi kaikkien hellimää pikku prinssiä, Ojaset päättivät ottaa vastaan vielä yhden biologisen lapsen, jos sellainen tulisi. Toukotöiden aikaan lapset olivat luvalla jopa poissa koulusta. Enää ei pieniä lapsia päästettäisi ohjaamaan traktoria tai käyttämään monenlaisia työkaluja, mutta vajaat kolmekymmentä vuotta sitten sitä ei ihmetelty. Sen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Alkuvuosina vaarin vekselit vielä laukesivat, ja tila oli mennä konkurssiin, Juhani muistelee. Ja olihan se kiva olla poissa koulusta ja tehdä jotain järkevää, Kalle nauraa. Keittiön saareke on entinen leipomon pöytä
Siksi on hyvä, että nuoret kulkevat pitkään rinnalla ja voivat ottaa vastuun aikanaan kokonaan, Heidi pohtii. Kaikki perheen sisarukset asuvat alueella ja voivat helposti sijaistaa toisiaan. Monet lapsistamme haluavat tänne juhlapyhinä vielä pitkään sen jälkeen, kun sijoitus on ohi. Toimintaa johtava Heidi ja Juhani ovat sosionomeja ja Kallen puoliso Elisa sairaanhoitaja. Kasvatustyön osaajia Oljenkorren päätalo, Keijuniitty ja jälkihuoltoasunto sijaitsevat näköja kävelymatkan päässä toisistaan. – On riskialtista, jos kaikki on vain yhden vastuulla. Yksi Oljenkorren lapsista on AVI:n hyväksymällä ylipaikalla, jotta biologiset sisarukset eivät joutuisi erilleen. Lisäksi yksi nuori aikuinen opettelee itsenäistä elämää Juhani Aution hoitamassa jälkihuoltoasunnossa. le on aina ollut tärkeää, ettei sisarussarjoja hajoteta. Lapsista näkee, että he kaipaavat toisiaan, Heidi kertoo. Rakentamisessa on käytetty myös kierrätysmateriaalia. Oljenkorren päätalossa asuu kahdeksan ja Keijuniityssä kolme sijoitettua lasta. vas.) Kalle Ojasen talon katosta tuli talkootyön taidonnäyte, jonka myös Orimattilan rakennusvalvonta hyväksyi. Heidi inhoaa sanoja sijoituslapsi ja sijaisvanhempi. Alku ei ollut ihan helppo. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 39 ›› LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 39 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 39 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Oljenkorren päärakennus näkyy Autioiden pihasta. – Olihan se pieni shokki, kun ensimmäinen lapsi oli 15-vuotias teini, joka tuotiin poliisiautolla pihaan, Antti sanoo. Idea katosta syntyi rakennusprojektin aikana, kun veljekset halusivat katsoa, mitä osaavat. Jatkokin on taattu, sillä nuorin tytär Anniina opiskelee sairaanhoitajaksi, ja Aatun tyttöystävä Minttu Vitri sosionomiksi. Anniina on jo ilmoittanut halunsa jatkaa toimintaa. Kaikki osallistuvat jollain lailla sekä tilan että lasten hoitoon. (Alh. (Alh. Ammatillisessa perhekodissa vaaditaan tekevien käsien lisäksi riittävä määrä kasvatusja hoitotyöhön koulutettuja työtekijöitä. Autioiden talo noudattaa vanhan Kassin kartanon pohjakaavaa. oik.) Aatu Ojanen ja Minttu Vitri pääsevät muuttamaan vanhaan saunarakennukseen, josta Eetu rakentaa omaa taloa. Terapeuttista vanhemmuutta Muillakin perheenjäsenillä on useita opintoja ja tutkintoja maataloudesta eläintenhoitoon sekä lähihoitajasta lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. Hän on kuitenkin löytänyt paikkansa Keijuniityn isänä, joka hoitaa ohessa myös perhekotiyhteisön talousasiat. – Täällä kotona Ari ja minä olemme isä ja äiti, samoin kuin Antti ja Erika Keijuniityssä. Lähihoitaja Erika ja diplomi-insinööri Antti aloittivat kriisiperheenä vuonna 2011. Antti on opiskellut myös lasten ja nuorten erityisohjaajaksi ja pitänyt kotikoulua nuorelle, joka ei selvinnyt tavallisessa luokassa. Alusta asti on ollut selvää, että lapset ovat perheenjäseniä, vaikka biologisten vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa tehdäänkin yhteistyötä
> https://pesapuu.fi/careday/ ANU JÄMSÉN OJASEN KLAANI Oljenkorsi-yhteisöön kuuluvat ammatillinen perhekoti Oljenkorsi, perhekoti Keijuniitty, jälkihuoltoa ja maatila. Tavoitteena on synnyttää keskustelua ja jakaa tietoa sijaishuollosta. Tapahtuma järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa 21.2.2020 . Se juhlisti lakimuutosta, joka takasi enemmän oikeuksia sijaishuollossa asuville tai asuneille nuorille Skotlannissa. 5 biologista ja 8 sijoitettua lasta äiti Heidi Ojanen isä Ari Ojanen Erika Sinkkonen (s. 1986) puoliso Antti Sinkkonen perhekoti Keijuniitty 2 biologista ja 3 sijoitettua lasta Juhani Autio (s. Care Daytä on juhlittu monin tavoin paikallisissa tapahtumissa ja valtakunnallisesti esim. sosiaalisessa mediassa. Ensimmäinen Care Day järjestettiin Skotlannissa vuonna 2015. Pesäpuu kokoaa paraikaa verkostoa, jotta juhlapäivää voidaan viettää yhdessä valtakunnallisesti. 1990) puoliso Elisa Ojanen 1 biologinen lapsi Aatu Ojanen (s. Maailman suurin sijaishuoltoon liittyvä juhlapäivä vahvistaa sijoitettujen lasten ja nuorten ääntä ja oikeuksia sekä yhdistää sijaishuoltoon liittyviä henkilöitä. -järjestön kautta 21 sijaishuollossa asunutta nuorta. Viime vuonna päivää vietettiin Ison-Britannian lisäksi mm. Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. 1998) 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 40 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 40 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. 1996) ja tyttöystävä Minttu Vitri Anniina Ojanen (s. Muutokseen vaikutti Who Cares. Jokainen voi osallistua päivään tavallaan. 1988) puoliso Raisa Autio 2 biologista lasta ja Juhanilla jälkihuoltonuori Kalle Ojanen (s. SYYTÄ JUHLAAN: CARE DAY! Care Day juhlistaa sijaishuollossa asuvia tai asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Jatkossa se järjestetään vuosittain aina helmikuun kolmantena perjantaina. Sijaisperheitä, lastensuojelulaitoksia sekä lastenja nuorisokoteja on kannustettu järjestämään mukavaa tekemistä yhteisössään
– Lapsillemme on suuri elämys käydä Intiassa lastenkodissa ja nähdä sikäläistä elämää. Juhanillakin oli epäilynsä, sillä teini-iän tiiviin mäkihyppyharrastuksen aikana hän vielä suunnitteli liikunnanohjaajan opintoja. Nykyään hän on tyytyväinen monipuoliseen työhön ja tukiverkkoon ympärillä. Haastattelupäivänä Ari käy muuraamassa Aatun rakenteilla olevan mökin piippua ja pahoittelee Raisalle, ettei vielä ehdi Autioiden leivinuunin kimppuun. Vihannekset, munat ja liha tulevat pääosin omalta tilalta. – Tapola on erittäin avaava, yhteisöllinen paikka, jossa on jo 50 vuotta vahvistettu jokaisen yksilön vahvuuksia. Muistakin kunnista lapsia on ollut, ja Oljenkorren paikat ovat aina täynnä. Samalla mallilla olemme rakentaneet kaikki tilan rakennukset. Lokakuussa oli vuorossa matka Goaan, jossa Oljenkorsi on käynyt ennenkin. Sen sijaan rakennusajan kodiksi rakennetussa saunamökissä asuu yksi jälkihuollossa oleva nuori, joka parhaillaan osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Heillä on kansainväliset juuret, joten he pääsevät näkemään kerralla paljon samannäköisiä ihmisiä kuin itse ovat, Ari kertoo. Myös sijoitetut lapset ovat kykyjensä ja halujensa mukaan mukana istuttamassa, korjaamassa paikkoja ja hoitamassa eläimiä. Ilman sitä oman talon hirret olisivat ehkä vieläkin pressun alla. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 41 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 41 LM1_s34-40_Oljenkorsi.indd 41 13.12.2019 16.41 13.12.2019 16.41. Lainaamme työkaluja, vahdimme toistemme lapsia ja kysymme, käykö joku muu tänään kaupassa, Raisa kiittää. Hän aloitti äskettäin kestävän kehityksen opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa. Nyt hän opiskelee lastenhoidon ohessa sähköalan tutkintoa ja pohtii, lähteekö valmistuttuaan töihin perhekodin ulkopuolelle. Maatalouskoulutuksen saanut Aatu on jo ilmoittanut haluavansa jatkaa tilaa ja on siksi lopettanut työnsä Tapola-yhteisön kehitysvammaisten maatilatyöpajan ohjaajana. Hän kiittää kokemusta, joka antoi eväitä myös perhekodin puolelle, jossa hän tekee yövalvomisia ja järjestää lapsille harrastustoimintaa. Perhekotiyhteisö tarvitsee taakseen terveen taloudenpidon, mutta rahan vuoksi Ojaset eivät työtä tee. Heidi kutsuu työtapaa terapeuttiseksi vanhemmuudeksi, jossa lapsille tarjotaan sopivassa suhteessa mielekästä tekemistä ja omaa rauhaa. Jokainen niistä on syntynyt talkoilla, joihin perhe ja ystävät ovat osallistuneet osaamisen, voimien ja ehtimisen mukaan. Vapaa-ajanohjaajaksi valmistunut Kalle on myös pitänyt kotikoulua hyvin tuloksin. Koko porukka lomailee yhdessä Yhteistyökuviot tämän hetken yhteistyökuntiin Vantaaseen, Keravaan ja Helsinkiin sekä sosiaalityöntekijöihin ovat kunnossa. – Perhekoti ja maatila kuuluvat yhteen, sille pohjalle toiminta on rakennettu. Vielä Autiot eivät ole valmiita siihen, että perhekoti laajenisi heidän kotitaloonsa, kuten sosiaalityöntekijät ovat ehdottaneet. n > www.oljenkorsi.com Ojasten vanhin lapsi Erika Sinkkonen on tottunut laittamaan ruokaa isolle joukolle sekä päätalo Oljenkorressa että omassa kodissaan, perhekoti Keijuniityssä. Toimittajana työskennellyt Raisa on ainoa, joka ei tee töitä perhekodissa satunnaisia kuljetuskeikkoja lukuun ottamatta. Lilja Autiolla on perhekodissa aina leikkikavereita. Jos viivan päälle jää rahaa, se satsataan kehittämiseen, harrastuksiin ja matkoihin koko porukan kanssa. Työtä lapsilla ei teetetä, mutta osa heistä haluaa saada käsillään aikaan jotain konkreettista, Heidi ja Ari kertovat. ”En ikinä muuta tänne” Vaikuttava näyttö yhteisöllisyydestä ovat sisarusten omaperäiset kotitalot, jotka on rakennettu oman tilan puista ja kivistä sekä kierrätysmateriaaleista. Meille on aina ollut tärkeää, ettei sisarussarjoja hajoteta. Oljenkorren lapset käyvät Lahdessa Steiner-koulua, joka on osoittautunut joustavimmaksi kouluvaihtoehdoksi. Miniä suhtautuu asiaan tyynesti, vaikka ajatteli vielä muutama vuosi sitten, ettei muuta yhteisöön. Jos kaikki menee hyvin, hänestä tulee ensimmäinen perhekotiin sijoitettu ylioppilastutkinnon suorittanut lapsi. – Täällä on sopivasti arkipäivän yhteiselämää. Harva traumatisoituneista lapsista pärjäisi etenkään alussa isoissa koululuokissa tai harrastusryhmissä kodin ulkopuolella. Sain sieltä neljässä vuodessa paljon oppeja myös Pellosta pöytään -ajattelussa. Vuosittain iso perhe käy Kuusamossa lumitai ruskalomalla. Se on tuttu, sillä kaikki Ojasen lapset ovat aikoinaan käyneet sitä. – Kun saan kaksitoista ihmistä talkoihin, kahdeksan heistä pystyy tekemään töitä täysin itsenäisesti ja loputkin ovat tehokkaita. Kotikoulun laajentaminenkin olisi yksi vaihtoehto. Mieli muuttui viimeistään silloin, kun Raisa ja Juhani löysivät nettiä selatessaan Pertunmaalta purettavan hirsikartanon ja pääsivät rakentamaan siitä talon itselleen. Koulumatka on kuitenkin yli 40 kilometriä ja vie yhden työntekijän panoksen. Hevosia käytetään tilalla myös osana lasten ja nuorten kasvatusta
Perhe asui ensin pienemmällä paikkakunnalla, jossa syntyi kuopus Kamli. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN T yttärenne myöhästyi aamulla koulusta.” ”Nur unohti läksynsä.” ”Tyttäresi ei osallistunut tänään tunnilla.” Wilma-sovellukseen kolahteli viestejä, mutta Nurin äiti Nora ei jaksanut reagoida niihin. Pahin pelko käy toteen Oli kulunut 3,5 vuotta siitä, kun Nora oli tullut uuden miehensä Awadin ja heidän yhteisten lastensa, Nurin ja Jamelin, kanssa pakolaisina Irakista Suomeen. Viimeksi edellispäivänä tytär oli itkenyt puhelimessa ja kertonut, etteivät hänen asiansa olleet hyvin. 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 42 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 42 13.12.2019 16.14 13.12.2019 16.14. Elämä oli lähtenyt hyvin käyntiin uudessa maassa. lastensuojelu ÄIDIN TUSKA Kun kolmasluokkalaisen Nurin koulunkäynti suistui raiteiltaan, apuun pyydettiin kulttuuritulkki Ala Saeed. Hänen neuvokkuutensa pelasti tytön ja tämän siskon elämän. Hänellä oli isompia murheita: hän oli huolissaan esikoisestaan, 16-vuotiaasta Jamilasta, joka oli jäänyt erossa isälleen ja asui edelleen Bagdadissa
Pelkäsin, mitä tapahtuisi, Nora kertoo. Tieto murskasi Noran. Isä hoitaa lapsia melkein päivittäin Noran luona. Jos lapsella on jokin hätä, tunne on kuin sydäntä riistettäisiin. Päivät kuluivat, ja tyttären kärsimys jatkui. Hanke oli tullut tutuksi henkilökunnalle koululla pidetyssä infossa. Kulttuuritulkki saa äidin luottamuksen Koulussa oli pantu merkille selkeä muutos Nurin käytöksessä. Noran huoli esikoistyttärestään Jamilasta alkoi pian Suomeen tulon jälkeen. Hän oli alkanut jäädä muista jälkeen, eikä pystynyt keskittymään koulutyöhön. – Kun tapasin Noran ensimmäistä kertaa, näin masentuneen naisen. – Arabiaksi sanomme, että lapsi on kuin sisäelin. Aiemmin innokas ja ahkera koululainen oli muuttunut muutamassa kuukaudessa tosi väsyneeksi. Nora ei tiennyt enää, mitä voisi tehdä esikoisensa auttamiseksi. Vaikka Nora ja Awad olivat päätyneet avioeroon, arki on pysynyt melko samanlaisena. – Kolmasluokkalaisen koulunkäyntimurheet tuntuivat mitättömiltä, kun Jamilan kohdalla kysymys oli niin paljon isommasta, hänen elämästään. Kun Nora viimein pääsi puhumaan puhelimessa Jamilan kanssa, selvisi, ettei tämä ollut turvassa isän ja äitipuolen kodissa. Heille on myönnetty pysyvät oleskeluluvat. Hän oli yrittänyt puhua viranomaisille tyttärensä hädästä ja tehnyt maahanmuuttovirastoon hakemuksen tämän saamisesta Suomeen, mutta Migristä ei kuulunut vastausta. Helmikuussa 2019 koulusta päätettiin ottaa yhteyttä Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeeseen ja pyytää apua. ”Kulttuuritulkkaukselle on tosi kova tarve kouluissa ja päiväkodeissa”, sanoo ohjaaja Ala Saeed Noran perheen luona, jota hän pääsi auttamaan viime vuonna. Tytön neljä velipuolta ahdistelivat häntä, ja äitipuoli löi. Vaikka hän oli luokassa, hänen ajatuksensa olivat jossain muualla, Ala kuvaa. Saatuaan avunpyynnön ohjaaja Ala Saeed kiirehti järjestämään koululle tapaamisen, johon hän kutsui mukaan Nurin sekä tämän äidin ja opettajan. Bagdadissa Jamilan neljä velipuolta ahdistelivat häntä. Ensin äiti ei meinannut saada yhteyttä tähän. Nyt Nora perheineen asuu pääkaupunkiseudulla. Olin täysin lopussa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 43 ›› LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 43 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 43 18.12.2019 14.17 18.12.2019 14.17. Hän tunsi itsensä voimattomaksi ja masentuneeksi. Näin, että Noralla oli jokin suuri taakka
Tällä kertaa apuun tuli Noran äiti, Jamilan isoäiti. Hän sanoi puhuvansa iltaisin Skype-puheluita isosiskonsa kanssa, jotta sisko jaksaisi. – Ensimmäiset päivät halusin pitää Jamilan ihan vierelläni. Kaverini kysyi, voisiko hän ottaa tytöt mukaan retkelle, mutta sanoin, etten uskalla päästää Jamilaa näkyvistäni, sillä pelkäsin menettäväni hänet uudelleen. Nora ei halunnut yölläkään päästää Jamilasta irti, joten hän nukkui tyttö kainalossaan Lopulta tytär sanoi, että ”äiti lakkaa itkemästä, kaikki on nyt hyvin. Äidin ystävä apuun Ala kysyi Noralta, saisiko hän olla yhteydessä Migriin esikoisen asian takia. Hän kertoo saaneensa jo par44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 44 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 44 18.12.2019 14.17 18.12.2019 14.17. Selvisi, että maahanmuuttovirastosta oli lähetetty lisäselvityspyyntö, mutta Nora ei ollut ymmärtänyt suomenkielistä viestiä. Tapaamisessa Nur viimein kertoi, miksi hän on niin väsynyt. Näin kävikin: nainen meni vierailulle Jamilan taloon ja kuvasi videon häirintätilanteesta. Alata liikutti 11-vuotiaan vastuuntunto. Äiti suostui. raan, Turkkiin haastatteluun, jotta hänelle voitaisiin myöntää turvapaikka. Heinäkuun alussa hän ja Jamila matkustivat Turkkiin Noran heille lähettämillä matkalipuilla. Ala muistutti monta kertaa, että kaikki kääntyy vielä hyvin ja valoi minuun uskoa”, Nora sanoo. – Äidilläni on syöpä. Hänen saattajakseen tarvittiin kuitenkin aikuinen omainen. ”Kun tapasimme ensimmäisen kerran, olin jo melkein menettänyt toivoni. En enää luottanut ihmisiin, mutta Ala oli poikkeus. Jamilaa pyydettiin saapumaan Suomen suurlähetystöön AnkaHelsingissä Nur puhui Jamilan kanssa puhelimessa yökaudet tukeakseen häntä. – Nur lähtee nykyään iloisena kouluun. Silloin Nora tajusi, että hänen pitäisi siirtyä elämässä eteenpäin. Hänen opettajansa sanoi, että hän on muuttunut tyttö, Nora kertoo puoliksi suomeksi, puoliksi englanniksi. suomalaista yhteiskuntaa ja koulua – avataan laajemmin ja sanoille annetaan isompia kulttuurisia merkityksiä. Onneksi Pakolaisavun kumppanijärjestön kautta Jamilalle löytyi vapaaehtoinen, joka asui hänen kanssaan Turkissa ne kaksi viikkoa, jotka vaadittiin, että asiakirjat saatiin valmiiksi. heinäkuuta 2019 koitti vihdoin suuri päivä: Jamila saapui Turkista Suomeen, eikä Nora voinut muuta kuin itkeä lentokentällä. 26. Lääkäri antoi hänelle luvan vain kolmen päivän matkaan. Kun suomalaiset viranomaiset näkivät videon, asiat lähtivät etenemään vauhdilla. Nora keksi, että hänen Bagdadissa asuva ystävänsä voisi ehkä auttaa. Kulttuuritulkkauksen ideana on, että sanoille ja käsitteille annetaan syvempi merkitys. Uusi elämä Tänään Noran ja lasten kotona on rauhallista. Nur ja Jamel, 7, ovat koulussa, ja Kamli, 4, on päiväkodissa. KULTTUURITULKKAUS. Meille syntyi heti yhteys, Nora sanoo. Vaikka tyttö oli pieni, hän tuki siskoaan ja koki, että hänen tukensa kannatteli siskoa ja oli elintärkeää tämän jaksamiselle. Jamilakin on jäänyt kotiin erikoispäivän takia, Nora pyytää häntä tarjoamaan meille kahvia. Jamila on aloittanut valmistavan luokan samassa koulussa sisarustensa kanssa. Äitiä neuvottiin, että Jamilaa voitaisiin auttaa, jos saataisiin todisteita velipuolten ja äitipuolen käytöksestä. Äiti on pyytänyt vapaata suomen kielen kurssiltaan haastattelun takia. Jamila (oik.) heittää yläfemman. – Olin jo niin huonossa kunnossa, että olin alkanut kääntyä sisäänpäin. – Kuunnellessani Nuria ymmärsin nopeasti, ettei hänen koulunkäyntinsä muuttuisi ennen kuin koko perheen tilanne helpottuisi. Sen sijaan, että käännettäisiin suomea sanasta sanaan, asioita – esim. On itketty niin monta kuukautta, että nyt haluan jotain muuta”
LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 45 ›› LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 45 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 45 13.12.2019 16.14 13.12.2019 16.14
”Meidän lapsi ei ole hullu, hänellä ei ole ongelmia”, he sanovat ja saattavat kieltäytyä allekirjoittamasta suostumusta. Niin täällä Suomessa tehdään. Silloin vanhemmat sanovat, että tuo kuulostaa hyvältä. Hän on oppinut kymmeniä sanoja suomeksi, ja matikan tehtävät tuntuvat erityisen kivoilta. – Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Lapsi voi päästä tulevaisuudessa opiskelemaan samoihin paikkoihin kuin luokkakaverinsa, jos hän saa tukea koulunkäyntiinsä”. Silloin vanhemmat sanovat aina heti: ”Anna paperit, niin allekirjoitamme ne”. Nora sanoo, että hän jaksoi vain istua sohvalla. Noraa alkaa itkettää, kun hän sanoo: – Olen niin kiitollinen sinulle, Ala. Perheellä on myös uusia rutiineja. Jamilan Suomeen tulon jälkeen äiti on hukuttanut tyttärensä herkkuihin. Yleensä niitä tehdään ihan pienille lapsille.” 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 46 LM1_s42-47_NoranTarina_JanniLaukkanen.indd 46 18.12.2019 14.18 18.12.2019 14.18. Nyt asiat ovat toisin, ja äidillä riittää virtaa. He eivät tiedä, mikä erityisluokka on tai mitä on erityistuki. Mutta kun lapset palasivat koulusta ja päivähoidosta, piti jaksaa esittää, että kaikki on hyvin. Kerromme vanhemmille: ”Se on hieno mahdollisuus, sillä erityisluokka auttaa menestymään opinnoissa. Perheen jäsenten nimet on muutettu. Sanomme: ”Ei, olette ymmärtäneet väärin. On hienoa, että kouluun saa laittaa päälle mitä vain, sillä Irakissa käytettiin uniformua. Alan mielestä tapaus todistaa, miten tärkeää on, että ammattilaiset – opettajat, Migri ja järjestöjen työntekijät – kuuntelevat toisiaan ja toimivat yhdessä. haan kaverin koulussa. Sinäkin olet huoltaja. Linkki-hanke kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan. Moni arabiankielinen isä sanoo: ”Annan vaimolleni kaiken vallan huolehtia lasten koulunkäynnistä. ”Ensimmäisenä aamuna tein hänelle hänen toivomuksestaan sokerilla päällystettyjä leipiä. Ala ja Nora ystävystyivät kriisikevään aikana, ja yhteydenpito on jatkunut Jamilan pelastumisen jälkeenkin. n TOP 3 Mitä Suomesta useimmiten tulkitaan. Kerran viikossa mennään ulos syömään, ja kerran viikossa äiti vie lapset uimaan. Vaikka vaimosi tällä hetkellä on kotona, tulevaisuudessa hänkin on mukana työelämässä ja teidän pitää kummankin huolehtia lasten kasvatuksesta. Silloin vastaan aina, ettei se ole hyvä asia: ”Olet lasten isä ja sinulla on rooli heidän elämässään. Lastensuojelu ymmärretään usein väärin. Uutta oli alkuun myös se, että tytöt ja pojat käyvät samaa koulua. Silloin asiat menevät eteenpäin. Erityisluokka on hyvästä. Myös Nora on ottanut harppauksen suomen kielen opinnoissaan. Jos muuhun ei ole aikaa, kysy edes päivittäin lapsilta, menikö koulussa hyvin. Monet vanhemmat pelästyvät, kun heille kerrotaan, että lapsen pitäisi siirtyä erityisluokkaan tai pienryhmään. Kun näen Jamilan täällä kotona, näen koko ajan sinutkin. Tänä vuonna hänen haaveenaan onkin hakea kansalaisuutta ja suorittaa kielikoe. Suomeen päässyt Jamila on nyt samassa koulussa kuin sisaruksensa. Lastensuojelun idea on auttaa ja tukea perheitä”. Silloin ei tullut nukuttua eikä syötyä. Nora aikookin ilmoittaa kaikki lapsensa kaupungin uimakouluun. Hän on rohkaistunut autoilemaankin, ja Awad antaa hänen lainata autoaan. Se vie vain 10 minuuttia.” Lastensuojelu auttaa perheitä. Kummankin vanhemman kuuluu tukea lasta koulutyössä. Vuosi sitten näytin tosi sairaalta – olin kipeä huolesta ja surusta, kun en voinut unohtaa Jamilan asiaa hetkeksikään. – Ystävät sanovat, että näytän nykyään hyvältä. Moni vanhempi on kuullut puskaradiosta, että jos kotona metelöidään tai puhutaan liian kovalla äänellä, lastensuojeluviranomaiset tulevat ja hakevat lapset pois. Kyse on omista lapsistasi. Suihkuun menokin tuntui liian vaativalta. Sitten mietitään yhdessä, miten perhettä voisi auttaa, jos esimerkiksi äiti on liian väsynyt. Annetaan Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeen ohjaajan Ala Saeedin kertoa. Minulle ei ole siihen voimia tai aikaa työn ohessa, enkä halua Wilma-tunnuksia”
Kun tavaraa on sopivasti ja kaikelle on oma paikkansa, ei koti pääse niin helposti kaaoksen valtaan, ja siivoustunteja säästyy. Oman ostoskäyttäytymisen pohtiminen on hyvä alku, mutta lisäksi on hillittävä sukulaisilta ja tuttavilta tulevaa tavaratulvaa, vaikka se vaikealta tuntuisikin. On aikuisen tehtävä rajoittaa sitä, kuinka paljon uutta tavaraa kotiin tulee, Aalto sanoo. Päiväkoti-ikäinen kyselee keltavihreän pikkuauton perään, mutta sen etsiminen lastenhuoneen sekamelskasta ei ole ihan helppo juttu. Se voi tulla kalliiksi. Mitä haluat säästää. Lapselta voi kysyä: Mistä vielä tykkäät. kasvatus Hus, pois KAAOS! Aina sotkuista ja joka paikassa romua. Hän on sitä mieltä, että hyvin järjestetty koti säästää sekä aikaa että rahaa. ELINA KILPINEN A stut ulko-ovesta sisään ja kompuroit ensimmäisenä koululaisen vaatteisiin, jotka lojuvat eteisen lattialla. – Monissa lapsiperheissä tavaraa on yksinkertaisesti liikaa. Ennen kuin ärähdät lapsille sotkusta, katso peiliin! Päävastuu kodin järjestyksestä on aina aikuisella, sanoo ammattijärjestäjä Ilana Aalto, joka on uransa aikana auttanut satoja lapsiperheitä järjestämään kotinsa paremmin. Ilana Aalto neuvoo karsimaan lapsen tavaroita yhdessä lapsen kanssa. – Jos lasten kuravaatteet tai koulukirjat katoavat sotkujen syövereihin, joudutaan ostamaan uutta tilalle. Hän kehottaa raivaamaan ja järjestämään kodin lempeästi yhdessä lapsen kanssa. 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s48-49_Tavarakaaos.indd 48 LM1_s48-49_Tavarakaaos.indd 48 13.12.2019 16.02 13.12.2019 16.02. – Heitä voi toivoa antamaan perheelle tavaran sijaan aikaansa, Aalto vinkkaa. Lapsiperheen kodissa on usein ihan liikaa tavaraa, sanoo ammattijärjestäjä Ilana Aalto. Karsi yhdessä lapsen kanssa Ensimmäinen askel siistimpään kotiin on usein tavaramäärän vähentäminen
Unohda nalkutus, muista huumori Ilana Aalto on kouluttautunut myös vuorovaikutusohjaajaksi ja pitää toimivan vuorovaikutuksen oppeja tärkeinä, kun lapsen haluaa saada osallistumaan omien tavaroidensa järjestyksessä pitämiseen. Myös pinoaminen tekee usein järjestämisestä turhan hankalaa. Usein niiden tärkeys vähenee ajan myötä. Nostaisitko ne naulakkoon?” Myös huumori auttaa. Avoimet korit ovat helpoimmasta päästä, Ilana Aalto sanoo. Mitä enemmän on suljettuja ovia tai rasioita, sitä todennäköisemmin asiat jäävät lojumaan. Aalto neuvoo mieluummin lisäämään hyllylevyjä kuin kasaamaan tavaroita päällekkäin. Lelut, joilla ei ole leikitty aikoihin, voi siirtää varastoon. Esimerkiksi: ”Hei, laitathan meidät paikoilleen! Terveisin, Kenkäsi”. – Lukutaitoiselle lapselle voi jättää lappuja lojumaan jääneisiin tavaroihin. Kodin ei kuitenkaan tarvitse täyttyä ruttuisista askarteluista tai ulkoa löydetyistä ”aarteista”. Hei, laitathan meidät paikoilleen! Terveisin, Lelusi. Usein jo tämä auttaa, mutta loppuun voi vielä kertoa, miltä tämä sinusta tuntuu ja mitä toivoisit lapsen tekevän. Ne myös helpottavat tavaran löytämisessä. Kompastuin niihin ja löin varpaan oveen”. Siis esimerkiksi: ”Vaatteesi olivat keskellä eteisen lattiaa. Ja sitten: ”Se harmittaa minua. – ”Siivoa huoneesi!” on ihan liian laaja käsky lapselle. – Kaikki lähtee aikuisen tunnetaidoista: sylkäisetkö kiukkusi sotkusta lapselle heti vai pystytkö suodattamaan hetken ärtymystäsi ja miettimään, miten ilmaista rakentavasti, että sinua ärsyttää, kun tavarat ovat hujan hajan. Voi olla jopa traumatisoivaa, jos aikuinen menee hävittämään niitä, Aalto sanoo. – Säilytysjärjestelmien pitäisi olla niin helppoja, että lapsi saa tavarat paikalleen heittämällä. Toisia motivoi raha, jolloin leluja voi myydä kirpputorilla. Rutiinit ovat lapselle tärkeitä myös siivousasiassa. Lasta voi neuvoa keräämään ensin pehmolelut paikoilleen, sitten kotileikin välineet ja viimeiseksi legopalikat. Luopumisen tuskaa helpottaa, kun lapsi tietää, että tavarat löytyvät tarvittaessa. – Tavarat, joista aikuinen ei halua luopua, voi säilyttää jossain muualla kuin lastenhuoneessa, Aalto sanoo. Miten saisi lapsen luopumaan ylimääräisistä leluistaan. Hus, pois KAAOS! – Aikuiset luulevat erottavansa roskan tärkeistä tavaroista, mutta aina se ei mene niin. – Joitakin lapsia motivoi auttaminen, jolloin ylimääräiset lelut voi lahjoittaa pois. Jälkien siivoamisesta tulee vähitellen automaattista, kun tavarat korjataan paikalleen ennakoitavasti ja aina samaan aikaan – vaikkapa iltaisin ennen nukkumaanmenoa tai ennen lauantaisaunaa. Kuvat, nimilaput ja etiketit auttavat niin lasta kuin aikuista hahmottamaan, mikä kuuluu mihinkin. Varastoinnista voi etsiä apua myös silloin, jos lapsi ei halua luopua mistään. n > www.paikkakaikelle.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 49 LM1_s48-49_Tavarakaaos.indd 49 LM1_s48-49_Tavarakaaos.indd 49 13.12.2019 16.02 13.12.2019 16.02. Joskus luopuminen on vaikeampaa aikuiselle kuin lapselle. Kepit, kivet, paperisilppu tai ruttuun menneet askartelut voivat olla lapselle juuri siinä hetkessä tosi tärkeitä. Parasta on todeta ensin ongelma neutraalisti ja kertoa sitten, mitä haittaa siitä on. Ainakin aluksi lapsi kaipaa sitä, että aikuinen on järjestämisessä läsnä. Lapsi saattaa olla valmis karsimaan tavaraa rankallakin kädellä, mutta aikuinen haraa vastaan: eihän tuota kalliilla ostettua tai minun vanhaa leluani voi hävittää. Lapsi ei jaksa keskittyä kovin pitkään, joten karsinta kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniin osiin: hyllyllinen, laatikollinen tai yksi leluryhmä kerrallaan. Lisää vinkkejä lastenhuoneen siivoamiseen löytyy Ilana Aallon verkkosivuilta. Esineet, jotka eivät kuulu minnekään, seilaavat taatusti ympäri kotia. – Muista, että lapsi tekee omalla tavallaan ja lapsen siivousjäljen pitää riittää, Aalto sanoo. Kun kaikelle on paikkansa, on vielä opeteltava laittamaan tavarat säännöllisesti paikalleen. Työ pitää paloitella pienempiin osiin. Sitäkin on harjoiteltava yhdessä lapsen kanssa. Kaikelle oma paikkansa Seuraava askel on järjestää jokaiselle tavaralle oma paikkansa
ANNE TARSALAINEN | KUVAT LIISA HUIMA 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 50 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 50 18.12.2019 14.51 18.12.2019 14.51. nuorisotyö ”Täällä ei olla SUUT MUTRUSSA!” Kallahden nuorisotalolla järjestetään Suomen suurimpia päihteettömiä tanssibileitä, joissa erilaiset kulttuurit kohtaavat ja pitävät hauskaa. Megapartyn isä Sabasy Ndiaye sai viime vuonna opetusja kulttuuriministeriön nuorisotyön tunnustuspalkinnon
LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 51 ›› LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 51 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 51 18.12.2019 14.52 18.12.2019 14.52. Sabasy Ndiaye painottaa ennen bileiden alkamista, ettei liian lähelle saa mennä lupaa kysymättä, mutta kaikki tanssityylit ovat sallittuja
52 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 52 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 52 18.12.2019 14.52 18.12.2019 14.52. Sittemmin hän kouluttautui nuorisoohjaajaksi. Vanhemmat konstaapelit Anssi Ranta (vas.), Antti Kopri ja Marjo Hautaviita toteavat, että Megaparty on harvinaisen hyvin organisoitu, eikä järjestyshäiriöitä ole juuri ollut. Kun juhla alkaa, he siirtyvät valvomaan ulos. Illan musiikista vastaa Mr B, joka soittaa, mitä nuoret haluavat. Sabasy Ndiaye muutti Senegalista Suomeen vuonna 1989 jalkapalloilijana ja rumpalina
He innostavat ujoimpiakin nuoria seinän vierustoilta tanssilattialle. Nuorten joukossa ei ole yhtään päihtynyttä. Meidän on liikuttava tanssilattialla ja pidettävä silmällä, ettei tällaista pääse tapahtumaan. Nyt kello lähestyy neljää, ja helsinkiläisen Kallahden nuorisotalon ovien taa on kertynyt jo jono, vaikka tapahtuma alkaa vasta kuudelta. . LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 53 ›› LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 53 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 53 18.12.2019 14.52 18.12.2019 14.52. N uoriso-ohjaaja Sabasy Ndiaye pyyhkii hikeä otsaltaan. Nadja kertoo, että ryhmä merkitsee hänelle valtavan paljon. . Tämä on mun toinen perhe. I play what kids want. He kuuluvat 15 nuoren ryhmään, joka on ideoinut Ndiayen kanssa tämänkin illan tapahtuman. Edellisellä kerralla sain kuulla parilta tytöltä, että he olivat kokeneet tanssiessaan jonkinlaista ahdistelua poikien taholta. Musiikki soi vaimeana taustalla, kun Sabasy Ndiaye astuu lavalle ja tarttuu mikrofoniin. Mukana hänellä oli kaksi Megateamiin kuuluvaa nuorta aikuista. . Anette Haverinen (vas.), Nadja Hulkkonen, Samir Jmaali ja Shiar Malok ovat Megateamin jäseniä. Kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin varaudutaan huolella. . . Meidän aikuisten on järjestettävä toimintaa muuttuvan nuorisokulttuurin mukaan, ja nuoret on otettava mukaan ideoimaan ja osallistumaan. Kaikki varmasti muistavat, ettei ilman suostumusta mennä liian lähelle tanssimaan. Kello kuudelta ovet avataan, ja jokainen sisääntulija puhallutetaan. Puhun tästä nuorille ennen kuin dj aloittaa, Ndiaye sanoo. Eli hän soittaa sellaista musiikkia, jota nuoret haluavat kuulla. Ahdistelu kuriin Kun viimeisetkin tyhjät lautaset on kannettu keittiöön, kertaa Sabasy Ndiaye kollegoidensa, vapaaehtoisten ja Megateamin kanssa viime hetken ohjeita. Hän alkoi jo varhain aamulla valmistaa senegalilaista lihaja kasvispataa 40 hengelle. Ulkona jonoa pitävät silmällä vanhemmat konstaapelit Marjo Hautaviita ja Anssi Ranta. Nuorten ehdoilla Sabasy Ndiaye pohti 12 vuotta sitten nuorisotoiminnan aluepäällikkö Katri Kairimon kanssa, miksei diskotoiminta vedä nuoria. Kävi ilmi, että disko jo ajatuksena alkoi olla aikansa elänyt. Nuoria ei jätetä keskenään yhteenkään tilaan, joista jokaisella paikalla olevalla 30 aikuisella on oma vastuualueensa. Pian salin täyttää musiikki, jossa on paljon etnisiä vaikutteita. Muutama Megateamin tytöistä ja pojista tanssii lavalla. Tää on elämän parhaita juttuja, Shiar toteaa. Hän painottaa myös sitä, millä asenteella aikuisten on oltava nuorten seurassa. Hän käy läpi ohjeita, joista painavimman toistaa kaksi kertaa. Jokainen on tervetullut päihteettömänä ja juuri sellaisena kuin on! Harmi, etteivät kaikki mahdu sisään, toteaa Ndiaye. . Tämä koskee niin poikia kuin tyttöjäkin. Jokainen sisääntulija puhallutetaan. . Herkulliselta tuoksuvien patojen äärelle saapuvat Anette Haverinen, 20, Nadja Hulkkonen, 18, Samir Jmaali, 17, ja Shiar Malok, 18. Se oli silloin meidän nuoruudessamme, kun tykättiin tanssia hitaita. Olen saanut uusia ystäviä ja aivan mahtavia elämänkokemuksia. . Anette, Shiar ja Samir nyökyttelevät vieressä. Illan musiikista vastaa Mr B: . Tällä tapahtumalla on hyvä maine. Edellinen ilta kului kauppakeskuksissa ja rautatieasemalla mainostamassa Club Megapartya. Viideltä hän kutsuu kollegansa, vapaaehtoiset sekä Megateam-ryhmän yhteiselle aterialle keräämään voimia iltaa varten. Homma on pysynyt aina hyvin hanskassa, he toteavat. Kuulolla on myös poliisipartio. ”Pidämme toisistamme huolta”, kertoo Nadja. Tärkeintä on positiivisuus, positiivisuus ja vielä kerran positiivisuus! Täällä ei olla suut mutrussa. Maksuttomiin tanssibileisiin mahtuu 350 nuorta. Raittiuden lisäksi Megaparty painottaa hyviä käytöstapoja. Päihteetön tapahtuma on tavoittanut tuhansia nuoria
Olen läsnä aikuisena ja ammattilaisena, ja haluan kohdata jokaisen sellaisena kuin hän on. Tanssi, liikunta ja jalkapallo ovat erityisen suosittuja Vuosaaren nuorten keskuudessa. . Club Megaparty järjestetään Kallahden nuorisotalolla aina tammi-, maalis-, huhti-, syys-, lokaja marraskuun viimeisenä lauantaina. Kiersimme kaikissa helsinkiläisissä kouluissa, ja opetin nuorille jembe-rumpujen soittoa. On oltava ajassa mukana. . Olemme tukena toinen toisillemme. Hän osaa olla lujalla tavalla lempeä. n 54 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 54 LM1_s50-54_MegaParty_LiisaHuima.indd 54 18.12.2019 14.52 18.12.2019 14.52. Meistä on kehkeytynyt tiivis porukka. Megateam-ryhmä on tehnyt yhdessä muutakin kuin suunnitellut klubi-iltoja. Papa on siellä, missä nuoretkin Sabasy Ndiayella tuntuu olevan suorastaan maagisen rauhoittava vaikutus nuoriin. Ndiaye heitti idean Club Megapartysta, jota suunniteltaisiin ja myös toteutettaisiin yhdessä nuorten kanssa. . Hän pelasi Oulussa, josta muutti Helsinkiin 1996. Sitten nuoret ilmoittivat, että haluavat ennen muuta tanssia, eivät kuunnella räppiä. Tämä on mun toinen perhe. ”Olen onnellinen tästä porukasta”, sanoo Sabasy Ndiaye. . Osa sen jäsenistä on ollut mukana alusta alkaen. Olen ottanut Papa-nimen vastaan suurena kunnian osoituksena. Yksi vanhimmista jäsenistä muutti Jyväskylään, mutta osallistuu yhä keskiviikkoisin pidettäviin kokouksiin, usein skypen välityksellä. Megateam-ryhmä syntyi 12 vuotta sitten. Aluksi Ndiaye sai muutamia tunnettuja räppäreitä mukaan ilman palkkiota. Silloin kun nuoret tarvitsevat minua, en katso kelloa. Olen tukena nuorten elämän haasteissa. Tästä näkee, kuinka nopeasti nuorisokulttuuri muuttuu. En sano koskaan, että sorry, työaikani on loppunut. . Nuoret ryhtyivät jo vuosia sitten kutsumaan Ndiayeta Papaksi. Kesällä jalkapalloa on pelaamassa jopa 120 nuorta. . Megateam on suunnitellut ja toteuttanut kymmeniä Club Megapartyja ensin Kannelmäen nuorisotalolla ja vuodesta 2018 alkaen Kallahdessa. Suunnitteluryhmä olikin tuota pikaa koottu 15 nuoresta ja sai nimen Mega team. Syksyllä alkaa monipuolinen sisätoiminta, josta Club Megaparty houkuttaa nuoria eniten, Ndiaye kertoo. Tätä kautta lähti innostus nuorisotyöhön, jota hakeuduin sitten opiskelemaan Kanneljärven opistoon. . Hänet kutsuttiin Maailman kulttuurit kohtaavat -projektiin, jossa yhdistävänä tekijänä oli taide. Ihonvärillä, kansalaisuudella, iällä tai sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Ndiaye muutti Suomeen jalkapalloilijana ja rumpalina vuonna 1989. Uusimmat tulokkaat ovat 14?15-vuotiaita ja he ovat Ndiayen mukaan vanhimmille jäsenille kuin pikkusisaruksia. Pari vuotta sitten teimme kymmenen päivän matkan Berliiniin, jonne mukaan lähti 16 nuorta
https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIIT ON KUUKAUSIJU LKAISU 12 | 2019 MITEN SIJAISSISARU US TOIMII. 12 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEIL UN SÄRKEM ÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LA PSIKYL ÄLLE TAITEIL IJA JA ERITYIS EN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄL Ä: ”ON PITÄNY T KASVA TTAA PAKSU NAHKA ” | LOMAK OTITOI MINTA ON YHÄ VOIMIS SAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTU RMAT | ARKKIT EHTUU RIVAI TIEDEL EIRILLE . Määräaikaistilauksena . Määräaikainen 12 kk 79,00 . TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Itselleni . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . Lahjaksi . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . | MURROSIKÄ & ESITEINI: ÄLÄ LUENNOI! 110 VAUVAN KASTEMEKK O TÄYTTI 133 VUOTTA | LAPSEN KÄRSIMYS VOI HAVAHDUT TAA VÄKIVALLAN TEKIJÄN | SIRKKA EEROLA NUKKUU ULKONA YMPÄRI VUODEN | KAARLAN TAITELIJAPE RHE ELÄÄ LASTEN EHDOILLA LM 12/2019 s.1-2 LM 1/2020 s 55 LM1_s55_Palvelusivu.indd 55 LM1_s55_Palvelusivu.indd 55 13.12.2019 14.51 13.12.2019 14.51. Kesto 12kk 69,00 . Kesto 6kk 45,00 . Digi 12 kk 49,00 . Eurooppaan 12 kk 30 e . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. | YKSINÄISYYS AHDISTAA NUORIA ESITTELYSSÄ LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN | LASTENKASVATUSTA SUOMALAISELLA MAATILALLA JA BERLIININ KESKUSTASSA LM 9/2019 s.1-2 TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa on tammikuusta lähtien mahdollisuus tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Määräaikainen 6 kk 55,00 . Opiskelijatilauksena . 3 kk . TEE TILAUS os. 12 kk . tilaat lehden . 6 kk . 6 kk . LM 6-7/2019 s.1-2 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2019 PÄIVÄKOTI KASVATTAA JOHTAJIA | ISÄYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA MILLOIN PAINAJAISISTA PITÄÄ HUOLESTUA. 12 kk . Lahjatilauksena . Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Kesto 3 kk 29,50 . Kestotilauksena . 6 kk
Tämä Lundin yliopiston väite on aiheuttanut paljon keskustelua viime aikoina. ilmasto Vähemmän lapsia, vähemmän PÄÄSTÖJÄ. Yksi lapsi vähemmän on vanhemman tehokkain keino pienentää ilmastorasitustaan. MATTI LEPPÄNEN BR IT TA N I BU RN S/ U N SP LA SH 56 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s56-57_Hiilidioksiidipaastot.indd 56 LM1_s56-57_Hiilidioksiidipaastot.indd 56 13.12.2019 14.43 13.12.2019 14.43
Näin saadaan tulokseksi, että yksi lapsi vähemmän pienentää päästöjä lähes 60 tonnilla vuodessa. Siinä aikahaarukassa lapsen aiheuttamat päästöt ovat pieniä. Lundin yliopiston raflaavan luvun takana on niin paljon epävarmuutta ja tulkintaa, että sen esittäminen on hyvin kyseenalaista. Muuten päästöt lasketaan kahteen kertaan. Myös hedelmällisyys on laskenut nopeasti. Sen sijaan, että laskemme lisääntymisen ympäristökuormaa, kannattaisi ponnistella päästöjen saamiseksi kestävälle tasolle. Miten päästöluku on laskettu. Miten luku voi olla niin iso. Tässä katseet voi kääntää länsinaapuriin. Tällaisessa laskennassa nykyinen sukupolvi vastaa kaikista maailman tulevistakin päästöistä. Mutta jos lapsia ei olisi, ketä varten me ilmastoa suojelisimme. Tutkimuksessa käytettiin yhdysvaltalaisten, venäläisten ja japanilaisten päästösummien keskiarvoa. Lapsi saa lapsia, jotka tuottavat päästöjä ja niin edelleen. Esimerkiksi Suomessa päästöt henkeä kohden ovat laskeneet lähes kolmekymmentä prosenttia vuodesta 1990. Lapsen aiheuttaman päästöluvun suuruuteen vaikuttaa kaksi tekijää: kuinka suuret ovat päästöt henkeä kohden ja kuinka paljon lapsia syntyy. Tutkimuksen tapa vertailla tämänhetkisiä päästöjä tulevaisuuden päästöihin on siis ongelmallinen. Ruotsalaiset elävät kuten me, mutta henkeä kohden heidän ilmastopäästönsä ovat vain puolet meidän tasostamme. Voidaanko eriaikaisia päästöjä verrata. On selvää, että perheenlisäys tuo mukanaan uusia hankintoja, lisää vedenkulutusta ja ehkä jätemäärääkin, mutta arkijärjellä on vaikea ymmärtää, miten kulutus voisi lapsen myötä yhtäkkiä seitsenkertaistua. Rohkeneeko kukaan väittää, että isä vastaa täysi-ikäisen lapsensa rikoksesta, vaikkei poikaa ilman isää olisi olemassa. Se, mitä lähtöarvoja käytetään, vaikuttaa merkittävästi laskelman lopputulokseen. Ylen tekemän selvityksen mukaan vauvan syntyminen tuplaa kasvisproteiinien käytön kotitaloudessa parissa vuodessa. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 57 LM1_s56-57_Hiilidioksiidipaastot.indd 57 LM1_s56-57_Hiilidioksiidipaastot.indd 57 13.12.2019 14.43 13.12.2019 14.43. Tutkimuksessa ei lasketa todellisia vuoden aikana syntyviä päästöjä vaan hiiliperintöä. Lentämisen tai autoilun päästöt tulevat kuitenkin ilmakehään heti, kun jälkipolvien päästöt jakautuvat pitkälle aikavälille. Ympäristötietoisista perheistä voi kasvaa niitä ammattilaisia, jotka vievät maailmalle Suomessa kehitettyä ympäristöteknologiaa. Laskennan tulos ja sen tulkinta herättää monia kriittisiä kysymyksiä. Vähemmän lapsia, vähemmän PÄÄSTÖJÄ. Tutkimuksessa ei siis huomioida sitä, että sekä hedelmällisyys että yksilön päästöjen määrä muuttuvat. Syntyy riski ajatella, ettei autoilun päästöillä ole merkitystä, kun niiden osuus on niin pieni. Ajatus, että yksilö olisi vastuussa täysi-ikäisten jälkeläistensä tekemisistä sopii huonosti länsimaiseen yksilökäsitykseen. Tämä huomioiden lasketaan yhteen koko jälkeläisketjun päästöt. Tutkimuksessa lapsen sukulinjan päästöjä verrataan kulutuspäästöihin, kuten autoiluun tai lentämiseen. Tällä perusteella koko päästökertymä lasketaan vanhempien vastuulle ja jyvitetään vanhemman kahdeksankymmenen vuoden elinajalle. Määrä vastaa kuusinkertaisesti suomalaisen keskimääräisiä vuosipäästöjä. Jos lähtötieto olisi ollut suomalaislapsen päästöluku vuoden 2006 arvoilla, luku olisi ollut 82 tonnia eli lähes viisinkertainen tämän hetken tilanteeseen verrattuna. Kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan olennaista on tarkastella seuraavien kolmenkymmenen vuoden päästöjä. L undin yliopiston vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsi lisää vanhemman hiilidioksidipäästöjä 58,6 tonnilla vuodessa. Jos laskelman lähtötietoina olisi käytetty Suomen vastaavia lukuja, lapsen päästöluku olisi ollut 17 tonnia eli alle kolmannes tutkimuksen esittämästä arvosta. Suomessa lapsia syntyy ennätyksellisen vähän, eikä syntyvyyden alamäelle näy loppua. Lapsenlapsesta vanhemman osuus on enää neljäsosa. Jos lapsi jää syntymättä, sukulinjan päästöt jäävät toteutumatta. Lasten uskotaan kasvavan tulevaisuuden ympäristöongelmien ratkaisijoiksi. Lapsen päästöistä puolet kuuluu isälle ja puolet äidille. Naisen keskimäärin synnyttämien lasten määrä oli vuonna 2006 vielä 1,84, mutta viime vuonna enää 1,41. Tutkimuksessa esimerkiksi kerrotaan, että autoilun vuosipäästöt ovat vain neljä prosenttia lapsen vuodessa aiheuttamista päästöistä. Vanhempi saa lapsen, joka tuottaa päästöjä. Lapsen saaminen herättää monet vanhemmat ajattelemaan maailman tulevaisuutta, mikä näkyy myös arjen valinnoissa. Monessa perheessä lapset ja nuoret ohjaavat valinnoillaan vanhempia kestävämpiin elintapoihin. Julkisessa keskustelussa tutkimuksen taustat jäävät tutkimatta, ja keskustelu ohjautuu väärille urille. Jos minä vastaan aikuisen lapseni päästöistä, lapseni ei vastaa niistä. Väestönkasvu ei ole täällä ongelma – päinvastoin! Lapsen positiivinen vaikutus Lapsella voi olla myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Ovatko lähtöoletukset uskottavia. Ja miten on mahdollista, että kertomalla päästöluku Suomen lasten määrällä, on jo ylitetty Suomen kokonaispäästöt. Ilmakehä saastuu toiminnastamme kuitenkin nyt, eikä laskennallisista päästöistä kaukana tulevaisuudessa. Tutkimuksen lähtöarvoilla laskettuna jälkipolvien päästöistä vain noin viidennes tulee ilmakehään sadan vuoden sisällä ja neljä viidesosaa kertyy tulevien vuosisatojen tai tuhansien aikana. Vastaako vanhempi jälkeläistensä päästöistä. Toisaalta suomalaisten henkeä kohti lasketut päästöt ovat huimat. Tutkimuksessa päästöjen ja hedelmällisyyden oletetaan pysyvän nykyisen suuruisina. Summat kasvavat suuriksi, sillä päästöjä syntyy vuositai jopa vuosituhansien ajan, niin kauan kun sukulinja jatkuu. Onko se uskottavaa. Tulevaisuudessa yksilön päästöarvo lienee vielä huomattavasti nykyistä pienempi, joten Lundin tutkimus antaa liian synkän kuvan lisääntymisen päästövaikutuksista
MIINA LEPPÄNEN Ä iti, isä, tissi, hissi. Usein hoivakielessä liioitellaan, toistetaan ja äännetään korostetun selvästi, mikä kehittää lapsen kielikykyä. Äänensävy on tärkeä, siinä välittyvät tunteet. Kujertelusta jokelteluun Kun sisarus, aikuinen, isä tai äiti juttelee vauvalle tai kun he keskustelevat keskenään, lapsi suuntaa huomionsa heihin, kuuntelee ja seuraa katsellaan ilmeitä ja eleitä. Ensin vauva oppii tuottamaan äänteitä ja tavuja, ja sanat asettuvat hänen mielenmaisemaansa aluksi passiivisina. BR IN A BL U M /U N SP LA SH 58 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s58-59_Kielioppi.indd 58 LM1_s58-59_Kielioppi.indd 58 18.12.2019 14.31 18.12.2019 14.31. Kun vanhempi hoitaa vauvaa, tilanne tarjoaa luontevan mahdollisuuden jutustella. Se on kuin madon syöttämistä linnunpojalle. Hän ymmärtää enemmän kuin osaa itse sanoa. Ensimmäiset sanat kiipeävät lapsen huulille ihan vierestä, tutuimmasta elin ympäristöstä. Kuuleminen ja kyky haTUTKITAAN YHDESSÄ! 2?3-vuotias alkaa itse kertoa tarinoita. Kun lapsi on aloitteellinen, hän tietää aikuisten olevan kiinnostuneita hänestä: aikuisilla on aikaa juuri hänelle. Silloin ei vain todeta tai nimetä tapahtumia, vaan lapsi saa kertoa aikaisemmista kokemuksistaan, mieleenjuolahduksistaan ja verrata niitä näkyvillä oleviin tarinan elementteihin. Lukiessa olennaista on vuorovaikutus, jota kutsutaan jaetuksi tarkkaavaisuudeksi. Kun sanat tulevat, ne löytyvät useimmiten yksitellen. Siten hän voi ilmaista ajatteluaan ja tuntemuksiaan muille. kasvu Kielioppi on IHAN LEIKKIÄ Suomen kielioppiko ikävää ja vaikeaa. Yhdessä puuhastellessa, syödessä, pukiessa tai lukiessa on helppo harjoitella kielellistä kanssakäymistä. Ei muuten ole, sillä se opitaan jo äidinmaidossa. Vastasyntyneellä on luontainen herkkyys erottaa puheen sävelkorkeutta, painotusta, kestoa, rytmiä ja jaksotusta. Vauvat tunnistavat kyllä oman nimensä. On tärkeää puhua vauvalle. Hetket aikuisen kanssa ovat mahdollisuus kasvavalle, sillä lapset kertovat aikuisille pidempiä juttuja kuin oman ikäisilleen
Hevostukka tarkoittaa polkkatukkaa, linnunpotta linnunpönttöä ja leipulisiivo vaatteiden puhdistukseen käytettävää nukkarullaa. Vasara kahvamalleen, ruuvi kahvamalleen, kaksivuotias hassuttelee ruuvien tai vasaroiden kasvattamisesta kukkapenkissä. Vaikka uudet lainasanat eivät enää mene astevaihteluun, lapsenkielessä auto voi luontevasti taipua audon ja muki muin, koska lapsi luo taivutusmuotoja valmista mallia mukaellen eli noudattaa intuitiivisesti systeemiä. Se on urbaani legenda, sillä äidinkielenään suomea puhuva taitaa kieliopin erinomaisesti. Jos kasvava käyttää omatekoisia sanavartaloita, kuten tytöitten, pojitten, autoitten, korvitten, kyse on luovasta matkimisesta, mikä viittaa kehittyneisiin taitoihin. Lapsi syö hampurilaisestakin ensin pihvin ja vasta sitten pehmusteet eli hötösämpylän. Vauvan oma kujertelu voimistaa äänihuulia ja hermoratoja, ja puolivuotiaana jokeltelu alkaa kuulostaa häntä ympäröivän kielen äänteiltä. Kokeilevat tavat ilmaista kuuluvat kielenoppijan kehitykseen. Puhumaan opetteleva hyödyntää myös lähisanoja tai likellä olevia merkityksiä. Ensimmäisissä lapsen tuottamissa kaksisanaisissa yhdistelmissä on ydinsana ja täydentävä sana. vainnoida puhetta ovat perusta oppia äänteitä ja ääntämistä. ja kohta Hyppäänkö, enkö hyppää?, oikean muodon voi tarjota vaivihkaa: Hyppäänkö vai en. Muuntelun iloa Ihmislapsella on myötäsyntyinen kyky soveltaa, mutta pienen ihmisen kielikorva on myös hyvin tarkka. Jos tavarat voi asetella rinnakkain, tyynyt voi heittää kuin pommit ikään: Mä heitän nää tyynyt pommittain! Isolla lapsella virheelliset muodot viittaavat ikätasoa heikompaan erottelukykyyn. Niiden avulla lapsi alkaa saada tajua kielen järjestelmästä ja pystyy tuottamaan mallin mukaan uusia muotoja itsekin. Rakentaa. Aikuinen puhuu usein itsestään ja vauvasta kolmannessa persoonassa. Illalla pieni menee pylkyyn, puuta pitkin kiipeää ovara ja päähän laitetaan pykärä. Lapsi oppii äkkiä myös luokittelemaan. Kun lapsi kyselee sohvalla Hyppäänkö, eikö en. Lapsi kokeilee näin kielellisiä rajoja. Mennyttä tarkoittaessaan alakoululainen puhuu historiasta entisyytenä ja kellojen siirtämisestä kalenterinkäännöksenä. Lapsen kasvaessa hän alkaa huomata yhteyksiä sanojen välillä. Sitten seuraa kanoninen jokeltelu eli tavuja. Suomen kielessä vanhat sanat noudattavat astevaihtelua. Tavallisesti 3?4-vuotiaat osaavat jo useita lausetyyppejä, kuten käskyn, kiellon ja kysymyksen. Oikeaa paikallissijaa joutuu hakemaan, ja pikkuinen käyttää lähimerkityksiä kuten taivaan sijaan tähtiä. Metakielioppi on asia erikseen. Luonnollisesti Mennäänkö audolla. Lapsen havainnoilla ei ole aikuisten silmälaseja. Mitä vivahteikkaammin lapsi kujertelee, sitä pikemmin hän löytää sanat. Se on pyrkimystä yksinkertaisuuteen. Isä antaa vauvalle. Hän osaa pian lausua ottaa ja antaa. Kaksi sanaa Itä, tuu. Pikkareista tulee kipparit, paketista kapetti tai kumppareista punkkarit. Toimii. Kadulla kävelevä poikaporukka on ihmisparvi, hienosti pukeutunut henkilö kaunoihminen. Kaksi kolmasosaa varhaisista lauseista ovat esineiden piirteitä, omistamista tai toimintaa nimeäviä. Jos iso lapsi käyttää runsaasti protosanoja, voi se merkitä, että hänellä on vaikeuksia löytää oikeaa sanaa mielestään. Kylvettäessään nukkeaan kolmevuotias uimattaa vauvaa. Näitä vähintään kolmen sanan vauva/vauvan/vauvalle-yhteyksiä kutsutaan miniparadigmoiksi. Muuntelussa on ilonsa. Äiti ottaa syliin. Hän itse on vauva, tutti on vauvan, äiti antaa tutin vauvalle. Isovanhemman kuoltua kolmevuotias tokaisi: Vaali meni tähtille. Moni meistä sanoo, että suomen kielioppi on vaikeaa. Hän saattaa kutsua kaikkia eläimiä koiriksi, mutta osaa toisaalta vaihtoehtoisten eläinten joukosta yksilöidä nimenomaan koiran. Isoveli laittaa sukat. Sen sisältö vaihtelee hyvin paljon, sillä esimerkiksi 2-vuotiaiden sanapankissa voi olla jopa 600 sanaa, keskimäärin kuitenkin 50. Hän osasi yksinkertaisin perusmuodoin ilmaista ajatuksensa: täytyy itse rakentaa leikkuri, joka toimii. Alkuun lauseista voi puuttua kokonaan kysymystai kieltosana, mikä onkin taloudellista, koska merkitys selviää helposti tilanteesta ja äänenpainosta. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 59 LM1_s58-59_Kielioppi.indd 59 LM1_s58-59_Kielioppi.indd 59 13.12.2019 17.03 13.12.2019 17.03. Jaaka pipi. Senat ovat sakaisin. LEIPURISIIVO JA HEVOSTUKKA Ensi lausumistaan edettyään lapsi löytää uusia sanoja, jolloin konsonantit heittävät helposti kuperkeikkaa. [Voiko] Eeli päästä, [Missä] isä on. Se on sitä kielen piirteiden nimeämistä, jota äidinkielen oppitunnilla tehdään. Juuri tuon verbimuodon pikkuinen oppiikin usein ensimmäisenä tuottamaan. Kaikki käy leikin kautta, kun hiekkasihti muuttuu jauhelihattimeksi ja märkää hiekkaa hiertämällä voi jauhelihattaa. tai äkäisesti tokaistu [Älä] laula! voikin tarkoittaa päinvastaista. Kaksivuotiaan aikamuoto on preesens, sitä isommat kykenevät ilmaisemaan jo mennyttä imperfektissä. taikinaa täytyy tarkastaa monta kertaa, jotta sen laadusta pääsee varmuuteen. Aikuisten maailmassa ei ole kuultukaan sanoista, joita lapset keksivät omin päin. Siksi satu taipuu sadun, kuppi kupin ja suka suan. Nämä protosanat kertovat yhtäältä kielenoppijan kyvystä uutuuksiin, toisaalta ne voivat olla merkki kielitaidon puutteista. Nelivuotias esiintyy taikinantarkastajana leikkihitsauslasit päässä maistellessaan piparitaikinaa. Sanojen leikkiä Vaikka huumori syntyisikin vahingossa, lapsi hallitsee kielellisen huumorin myös itse. Kun yksivuotiasta harmitti leluruohonleikkuri, joka ei katkaissut nurmea eikä kaupoistakaan löytynyt toimivaa pienoisleikkuria, poika mietti autossa. Systeemi hahmottuu Yksittäisiä sanoja kertyy lapsen sanaiseen arkkuun vähitellen. Vauva hakee moninaisuudesta säännönmukaisuutta
Silti valmiissa kirjassa ei varmasti ole koko maailmaa. isä ja poika ”POIKA JATKAA, vaikka pellot ovat kiviset” Kirjailija Petri Tamminen sanoo, että kirjan kirjoittaminen vaatii uskoa siihen, että maailman voi selittää. Suosiosta päätellen Tammisen poika, Antti Rönkä, sai kuitenkin heti esikoiskirjaansa talteen koulukiusaamisen maailman. HANNU KASKINEN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ 60 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 60 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 60 13.12.2019 14.03 13.12.2019 14.03
Kalmarinrannan niemi Vääksyn kanavan suulla Vesijärvellä on sekä Antti Röngälle että Petri Tammiselle merkittävä paikka. Pienenä Antti kävi Kalmarinrannalla usein isänsä kanssa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 61 ›› LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 61 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 61 13.12.2019 14.03 13.12.2019 14.03
Minä taas olin aina kotona. Tamminen päättelee tapauksen tavalliseksi, sillä pian pojan kirjan ilmestyttyä Tammiselle tuli moni kertomaan, kuinka heidän lapsiaan oli kiusattu. – Tavallisesti väistelen nuorisoporukoita. Kouluissa on nyt järjestetty kiusaamisen vastaisia projekteja, ja Rönkäkin on käynyt puhumassa niissä tilaisuuksissa. – Olen aina ajatellut olevani ennen kaikkea jonkun poika. Onneksi sukunimi on äidiltä, Rönkä naurahtaa. Tamminen analysoi kiusaamisen tekevän aivoihin vahvan muistijäljen. Myös Tammisen Suomen historia -haastattelukirjassa (Otava, 2017) kerrotaan koulukiusaamisesta. Toisaalta kokemusasiantuntijan roolin saaminen oli luonnollista. Hän ihastelee, että poika on niin sujuva ihmisten kanssa. Kirjailija Petri Tamminen, 53, sanoo poikansa saaneen lentävän lähdön hyvin kirjoitetulla romaanillaan. – Vaimo ei kestä sitä, että ei ollut paikalla, kun Antti tarvitsi apua. Tamminen sanoo oppivansa pojaltaan herrasmiesmäisyyttä. Välittyyhän se pelko lapseen. Kiusaamisista monet olivat selvinneet vasta vuosia koulun loppumisen jälkeen. Tamminen huomaa, että poika näkee jo isänsä erillisenä ihmisenä. – Jossain vaiheessa huomion keskittyminen koulukiusausaiheeseen hiukan harmitti. Ilmeisesti tykkäsin ei-vastauksesta. ”Kun pari tyyppiä osui neljännesvuosisata sitten samalle luokalle, niillä on ollut valta vaikuttaa minun koko elämääni”. Kiusatusta tukimieheksi Kun isä oli lukenut poikansa kirjan, hän vihasi kuukauden verran koko maailmaa. Hän sanoo näin, vaikka on kiertänyt 20 vuotta Suomea puhumassa ihmisille. Se oli kauheaa kuulla. – Ärsyttää, kun koulut sanovat olevansa kivoja kaikille. – Äiti kertoo puristaneensa minua sylissään ja katselleensa ovea, että tuleeko sieltä joku. – Meidän tapauksemme ei ollutkaan outo. Tamminen sanoo, että hänen kotikunnassaan, Asikkalassa ei ole umpioiduttu – päinvastoin. Minun olisi pitänyt huomata, että olen ensisijaisesti isä. Silloin ajattelin, että huutakaapa jotain… Petri Tamminen arvioi vihan antaneen suojaa. Tamminen ei syytä ketään tai mitään, vaan päättelee kiusaamisen kuuluvan ihmisyyteen. Eikä nuoruus tietenkään haittaa. Isien mallit eivät siirtyneet Petri Tamminen pohtii tulleensa kirjailijaksi siksi, ettei saa asioitaan muuten sanotuksi. Hän sanoo lapsen olevan ikään kuin vanhempiensa jatke, joka ei voi tehdä pesäeroa. Vanhemmat olivat 21ja 22-vuotiaita, kun muuttivat maalta Helsingin lähiöön. Nyt voi katsoa etäämpää. Antin etunimi tulee kirjailijoilta Hyry ja Tuuri. – Olisi hienompaa olla itseoppinut. Tamminen sanoo nyt ymmärtävänsä, että hänen pelkonsa juontavat lapsuuteen. On iso työ kaivaa tunteilleen uutta uomaa. A ntti Röngän, 23, Jalat ilmassa (Gummerus, 2019) oli viime vuoden eniten julkisuutta saanut esikoisteos. Kysyin joka toinen päivä Antilta, kiusataanko sua koulussa, kun vaistosin, että jokin on vialla. Toinen etunimi on Aleksis. Kouluissa, armeijoissa ja työpaikoilla kiusataan aina, ja siihen joko jaksetaan puuttua tai ei. Rönkä uskoo, että asiantuntevaa palautetta antava isä edistää uraa, mutta hän kieltäytyy olemasta isänsä 2.0-versio. Viha syntyi oman pojan kohtaamasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Kiusaamisen piilottaminen on taidetta. En tajunnut roolini muutosta. – Kun en sanonut ääneen, että minua kiusataan, kuvittelin, että sitä ei tapahtunut. Hän päättelee, että aina kiinnostaa, kun joku kertoo itsestään. Antti Rönkä pohtii vasta nyt tajunneensa, että hän uskoi itsekin vastaukseensa. Oli niin noloa joutua sellaiseen rooliin. Minä en osaa, pukkaa tulemaan aforismia väliin, hän kärjistää. Hän ei kokenut valehtelevansa. Kysyin joka toinen päivä Antilta, kiusataanko sua koulussa, kun vaistosin, että jokin on vialla. PETRI TAMMINEN 62 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 62 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 62 13.12.2019 14.03 13.12.2019 14.03. Antti Rönkä kertoo itsekin herkästi ahdistuvansa. Tammisen oma isä kuoli hiljattain, ja vasta nyt hän sanoo näkevänsä isänsä muunakin kuin isähahmona. – Antti on kertonut, kuinka hän lapsena ajatteli, että meissä täytyy olla jotakin vikaa, koska olin niin anteeksipyytävä. Muistelija kertoo yhä hätkähtävänsä ohi ajavaa mopoilijaa. Hän mieltää olevansa hidas ajattelija, jolle puhuminen ja varsinkin esiintyminen tarkoittavat häpeää. – Poika osaa kertoa tarinan. Sosiaalisuuden malli ei lainkaan tarttunut minuun. – Se on kumma juttu, sillä itse töksäyttelen. Sanominen onnistuu vasta, kun on työhuone ja monta viikkoa aikaa. Vielä merkillisempää on se, että oma isäni kohtasi kaikki ihmiset täysin tasaveroisina. Isä huokaa, että onneksi ylivarovaisuus ei tarttunut poikaan. Hän kertoo, että vaimo ei vieläkään ole uskaltanut lukea poikansa kirjaa. Ammattipuhuja siis
Ei koululle, kyllä kirjastolle Antti Rönkä opiskeli Jyväskylän yliopistossa äidinkielen opettajaksi. Opinnot jäivät, kun Rönkä päätteli, ettei pysty opettamaan vuodesta toiseen; siinä joko hän tai oppilaat kärsisivät. Petri Tamminen luonnehtii kirjastoa maailman parhaaksi paikaksi. – Salaojia olen kuitenkin onnistunut tekemään jonkin verran, vastaa Rönkä isänsä kielikuvaan. Silja-sisko oli juoksutreeneissä mukana, ja nyt 18-vuotias Silja omistautuu kestävyysjuoksulle. Tarjolla on turvaa ja sivistystä. Kun en sanonut ääneen, että minua kiusataan, kuvittelin, että sitä ei tapahtunut. Kaksikko tapasi muutamia kertoja kuukaudessa, kunnes poika muutti muualle. Sekä Röngän esikoiskirjassa että pojan ja isän tuoreessa Silloin tällöin onnellinen -kirjeenvaihtokirjassa (Gummerus, 2020) pojan kuntoutumista edistää naisystävä. Kun luovuus kehittyi, hän purki kilpajuoksun osiin ja alkoi vihata kilpailemista. Tamminen viihtyy rauhaisassa Vääksyssä. Nuorena Rönkä oli lupaava 400 metrin juoksija. – En pyri dissaamaan koulua. Muutama vuosi sitten Rönkä toimi Lahdessa mentorina eli ikään kuin isoveljenä 13-vuotiaalle pojalle. Ei ole vastauksia siihen, miten kouluissa pitäisi toimia. Tamminen sanoo mieluusti luettelevansa virheitään. Kun Röngällä oli mukava harjoittelukokemus kirjastosta, hän muutti Tampereelle opiskelemaan kirjallisuutta ja informaatiotutkimusta. Rönkä kertoo kuntoilevansa jonkin verran: hän juoksee, pyöräilee ja etenkin kehittää lihaskuntoaan kotosalla. Isä punnersi poikansa tälle puunoksalle istumaan vielä "joitakin vuosia sitten". Sitäkin hän arvostaa, että pystyy antamaan vertaistukea, jos joku tuntee samanlaisia ulkopuolisuuden kokemuksia kuin hän koki. Hän muistelee poikansa jo lapsena halunneen isompiin ympyröihin 5 000 asukkaan taajamasta. Rönkä pitää Tampereen avoimuudesta. Sinne ihminen voi mennä ilman mitään roolia. Niistä yksi on se, että hän patisti Anttia urheilemaan liian pitkään. Marraskuussa Rönkä ei kuitenkaan seurustellut. Tunnetuen anto vaatii itseluottamusta, mutta Rönkä pitää mentorointia vastuunoton kevytversiona. ANTTI RÖNKÄ LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 63 ›› LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 63 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 63 13.12.2019 14.03 13.12.2019 14.03. – Pystyin kenties antamaan tunnetukea. Hänen ensisijainen tavoitteensa oli kirjoittaa kirja. Ehkäpä yhdessä tekeminen vähentää ahdistusta paremmin kuin jonkin mullistavan viisauden sanominen. Hän oli aikuinen, jota katsottiin ylöspäin. Toisaalta hän tuli Tampereen yliopistoon kesken opintoja, joten hän ei ole vielä ystävystynyt opiskelukavereidensa kanssa. He pelasivat jalkaja koripalloa, ja Rönkä kävi pojan pelireissulla
Miksi yrittäisin muuta. Tamminen sanoo poikansa huomanneen, että ihmiset eivät lue lauseita vaan kirjoja. Markkinat ovat täällä Petri Tamminen sanoo kuuluvansa siihen aikakauteen, kun oli vain yksi julkisuus. Rönkä iskee: – En ole koskaan innostunut Veijo Merestä. Rönkää houkuttaa esseiden kirjoittaminen. Kun hän oli lukiossa, vanhemmat arvelivat, että pojasta tulee muusikko, sillä Rönkä järjesti pianokonserton ja sävelsi biisejä. Tästä seuraa tekstin ylihierominen, jolloin huomio kiinnittyy lauseeseen. Kirjeenvaihtokirjassa Tamminen kertoo esikoiskirjansa vaatineen kahdeksan vuoden harjoittelun. Nuori mies tosin pettyi, kun Jalat ilmassa ei mahtunut Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokaskymmenikköön. Isä sanoo itsekin pääsevänsä helposti sen tunteen valtaan, ettei ole kokenut tarpeeksi menestystä. Ehkä nuoruus nimenomaan on vakavuuden aikaa, ei aikuisuus. Tamminen muistelee Elämiä-esikoiskirjansa (Otava, 1994) arvostelua maakuntalehdessä: ”Suomessa julkaistaan harvoin näin huonoa esikoisteosta”. D. Jatkossa kolahtivat kapinahenkiset kulttikirjat, tärkeimpinä Bret Easton Ellis ja J. Se on suorastaan ihailtu taito. Itse hän pitää epäilystä työkalunaan, eli aina pitää pyrkiä parempaan. Antti Rönkä on taas selvästi kotoisin monen julkisuuden maailmasta. Isä löytää selityksen iästä: – Sä löydät sen vielä. – Poika jatkaa, vaikka pellot ovat kiviset n ”Ehkä juuri se on nuoruutta, että haluaa omistaa elämänsä kelpaamiselle. Hän sanoo ensimmäiseksi suureksi lukuelämyksekseen Franz Kafkan Oikeusjutun, joka piti lukea lukiossa. Kotonaan Rönkä soittaa myös pianoa. Ilmeisesti hän arvaa, että isä alkaa kohta kehua tarkan lauseen taitajia. Kirjoista samastumista Antti Rönkä luki nuorena paljon. Rönkää taas ei rosoinen lause haittaa. Hän sanoo, että vaatimattomuus voisi kääntyä jopa epäkohteliaisuudeksi. Tamminen ajatteli kirjeenvaihtokirjan alussa opettavansa poikaansa. Tai edes itselleen,” kuvaa Antti Rönkä Silloin tällöin onnellinen -kirjassa. Tamminen sanoo oppineensa, että pitää tehdä työnsä älyttömän hyvin, sitten joko saat armon tai et. Röngälle suurin kirjailija on Karl Ove Knaus gård. – Jos vaikkapa poptähti ei vastaisi yleisön ihailuun, sehän olisi diivailua. Pitää löytää olemiseen oma tapa. – Vaikka saisi kuinka paljon kehuja, hyväksynnän kaipuu ei poistu. Nyt poika paljastaa häpeilevänsä kirjeenvaihtokirjan ensimmäisiä kirjeitään. Sitä en ymmärrä, että kirjailija välttäisi julkisuutta. Rönkä kertoo kirjoittaneensa romaaninsa ensimmäisen version kolmessa kuukaudessa. Ero yksityisen ja julkisen välillä ei enää ole suuri, kun kaikki ovat omilla välineillään julkisuudessa. Isä huomauttaa, että vuodessa nuorelle tapahtuu paljon. Sitä tunnetta pitää varoa. Että riittää kun kelpaa yhdelle ihmiselle. Rönkä sanoo pyrkivänsä kultaiselle keskitielle. Perään hän pukkaa kirjoistaan tuttua aforistista ajattelua: – Kaikki muu on nopeutunut, mutta lapsen kasvatus ja kirjan lukeminen ei. Röngän esikoinen on saanut vain myönteisiä arvioita, jos unohtaa somekirjoittelun, jota Rönkä seuraa herkeämättä. Hän on jo aloittanut kirjoittamisen, ja kirja ilmestynee syksyllä 2021. Kaikki muu on nopeutunut, mutta lapsen kasvatus ja kirjan lukeminen ei. Seuraavaksi Rönkä kaavailee nuoruudesta kertovaa romaania, joka sekin perustuu omiin kokemuksiin mutta aiempaa yhteiskunnallisemmin. PETRI TAMMINEN 64 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 64 LM1_S60-64_Tamminen&Ro?nka?_MarjaSeppa?la?.indd 64 18.12.2019 14.23 18.12.2019 14.23. Ei ole opetettavaa. – Kiinnostaa hypätä isosta mäestä, Lahdessa nuoruutensa elänyt Rönkä muotoilee. Jos Tamminen lukee huonon lauseen, hän menettää luottamuksensa kirjoittajaan. Salinger. Lopussa hän huomasi poikansa kirjoittavan lennokkaasti. Mutta kylillä ei parane huudella, että minä muuten tein komean ladon. Petri Tamminen väittää kaikkien 50 vuotta täyttäneiden tietävän, ettei kannata palata nuoruuden rakkaimpiin kirjoihin, sillä ne ovat muuttuneet ontoiksi. Aikuisuus on sitä, että tajuaa, ettei kaikki ole niin vakavaa. – Antin sukupolven nimenomaan pitää huudella töistään. Tammista ihmetyttää, kuinka nopeasti ihmiset tottuivat markkinoimaan itseään. – Oman elämän kautta asioiden peilaaminen näyttää olevan tyylini. Hänen tuotantonsa on puhtaimmillaan sitä, mitä Rönkä etsii kirjoista: rehellisyyttä ja samastuttavuutta
Kun tyttäreni oli pari viikkoa vanha, lähdin pojan kanssa lähipuistoon. Aikaa ei ollut hukattavaksi. Nainen hyvästeli minut lämpimästi ja toivotti perheellemme onnea. – Miksi tuo toinen on noin paljon pienempi. PÄIVI ALASALMEN OLI VÄLILLÄ ESITETTÄVÄ LENITA AIRISTO -PAPERINUKKEA JA POMPITTAVA SIVUSUUNNASSA TOINEN KÄSI LANTEILLA VARASTAAKSEEN LASTENSA HUOMION. minulta saatettiin kysyä kuin olisin suosinut toista ruokapöydässä ja toinen olisi saanut tyytyä vähempään. ”Minäpä otan aikaa, kauanko sinulla menee, kun olet yöpuvussa ja hampaat pestyinä sängyssä.” ”Kumpi teistä ehtii ensiksi pestä kädet ja tulla ruokapöytään istumaan?” Näin pelastettiin tilanne taas muutamaksi hetkeksi eteenpäin. Nyt kun lapseni ovat jo isoja, toinen minua päätä pitempi ja toinenkin korkokengissä, voin ryhtyä muistelemaan heidän lapsuuttaan. Pingviinitemppu ei onnistunut toiste. Entinen naapuri kyseli, millaista arki on ollut vauvan kanssa. Sain tehdä pitkän työn vakuuttaakseni, että ihme tapahtui, ja 35-vuotias tuli heti uudestaan raskaaksi. En olisi millään jaksanut kuunnella sitä juuri silloin. Herra Pingviini opetti kuitenkin äidille, että jekkuja ja silmänkääntötemppuja on oltava pussissa tiukan tilanteen varalle. Tyttö jäi kotiin nukkumaan isänsä valvontaan. Se olikin niin kiinnostava, että rähinä jäi sikseen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 65 LM1_s65_Kolumni_PA.indd 65 LM1_s65_Kolumni_PA.indd 65 18.12.2019 14.37 18.12.2019 14.37. Sillä esityksellä saatiin kullannuppujen huomio varastetuksi ja ohjatuksi toisaalle. Heidän kilpailuhenkensä oli kova, ja tappelunnujakat ryydittivät eloisaa ja äänekästä arkeamme niin, että sain olla keksimässä aina uusia keinoja, joilla saisin heidät rauhoittumaan. Kun toinen lapsista oppi sanomaan R-kirjaimen, toinen ei voinut jäädä pekkaa pahemmaksi. Se ei voi olla sinun! hän ihmetteli. Törmäsimme entiseen naapuriimme, jonka olin nähnyt viimeksi odottaessani ensimmäistä lastani. No, koska he eivät ole kaksosia vaan sisaruksia. Silmänkääntötemppuja Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Joskus minun oli jopa esitettävä Lenita Airisto -paperinukkea ja pompittava sivusuunnassa toinen käsi lanteilla. kolumni Lasten niukkaakin niukemmasta ikäerosta johtui , että heillä oli koko ajan kovaa vääntöä. – Kenen lapsi tuo on. Kerran olin tekemässä ruokaa, kun olohuoneesta alkoi kuulua taas tuttu älämölö. Työnsin poikaa rattaissa, ja vajaa vuosikas katseli innoissaan vastaantulijoita. Menin lasten luo ja osoitin suu auki ja ihastuksesta melkeinpä mykkänä televisiota, josta tuli juuri luonto-ohjelma. – Oi, tässäkö tämä vauvasi nyt on. Pelkäsinkö, että hänen silmänsä pyöristyisivät pikkuisen ja hänen kasvoilleen leviäisi epäuskoinen ilme. Tähän päivään asti olen miettinyt, miksen pystynyt kertomaan hänelle toisesta lapsesta. Kuten sille rouvalle, joka näki minut kuudennella kuulla raskaana pukkaamassa seitsenkuista poikaa vaunuissa. Niin se vain on: joskus lasta on jallitettava ihan hänen omaksi parhaakseen. Kerroin hupaisia anekdootteja tämän siihenastisesta elämästä, mutta jostain syystä en kyennyt mainitsemaan, että meille syntyi toissaviikolla jo toinenkin vauva. Sitä paitsi olen aina tykännyt urakkatöistä. Niinpä hän lausui sen ensimmäistä kertaa jo saman päivän iltana. Lapset oppivat, että pingviinejä näkyy televisiossa tuon tuostakin, kuten kaikkea muutakin, ja harvoin mitään aivan satumaisen ihmeellistä. Heillä on 10,5 kuukautta ikäeroa ja heitä luultiin usein kaksosiksi, varsinkin kun kuljetin heitä kaksosrattailla. – Katsokaa, pingviini! Salamannopeasti molemmat taaperot käänsivät katseensa televisioon ja jäivät tuijottamaan hiiskumatta maailman suurinta ihmettä, pingviiniä. Voi kuinka suloinen! Ihastelimme yhdessä poikaa
Kerttu Vuorisen Kuin taivaan linnut (WSOY) päättyy jokseenkin onnellisesti, mutta köyhiä ei suinkaan tempaista hyväosaisten salonkeihin: hyvä kun asunnottomat pääsevät muuttamaan rappukäytävästä kerrostalon askarteluhuoneeseen. ”Aikuisilla oli nykyisin murheita ja ongelmia enemmän kuin tarpeeksi”, mutta vaikeudet koskettavat kirjassa myös lapsia ja turvallisuuden romahtaminen ulottuu ystävien keskinäisiin suhteisiin asti. Lopulta Eira löytää tiensä töölöläiseen herrasperheeseen, jolloin sosiaalinen nousu ja ihana muodonmuutos alkaa. Tarvitseeko lukijan todella tietää, että perhe asuu vuokratalossa – ellei peräti ”vuokraslummissa”. ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 66 11.12.2019 16:14:43 11.12.2019 16:14:43. Sovinnaisesta loppuratkaisusta huolimatta kirjassa korostuu auttamisen periaate. ”Minkähän vuoksi maailmassa ei voinut olla kylliksi tiiliskiviä ja muurilaastia ja seiniä ja lattioita ja asuintiloja, että kaikille ihmisille olisi riittänyt edes kunnon nukkumapaikka”, kirjassa ihmetellään. LAMAN KOURISSA Marja-Leena Tiaisen vuonna 1993 ilmestynyt varhaisnuorten romaani Pyry, Pilvi ja pennittömät (Tammi, kuv. Kotimaisessa lastenkirjallisuudessa köyhät on mielellään näytetty surkeudestaan huolimatta jaloina ihmisinä. Liisa Ryömä) nuoret taistelevat ahnetta ja törkeää vuokraisäntää vastaan, joka ei piittaa kauniin puutalon kunnostamisesta, vaan myy sen gryndereille. VASTA 1960-LUVULLA KÖYHIEN ÄÄNI PÄÄSI VAROVASTI KUULUVIIN, JA NYT KÖYHIEN ASIAAN TAAS PALATAAN. Suomalaisen nuortenkirjallisuuden sinnikäs tapa pidellä pahaa melua vuokralla asumisesta on yksinomaan epämiellyttävää ja epäreilua. SUOMALAISEN LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDEN KÖYHYYSKUVAUKSIEN PERINNE ON LYHYT JA PATEETTINEN. Kirjassa on reipas ripaus 70-luvun asenteellisuutta, joka näkyy erityisesti johtaja Sjöblomin epämiellyttävässä ulkonäössä: miehellä on raskaat silmäpussit ja raskas alahuuli, ja hän on tietysti iso ja lihava. Eppu Ruoranen) on kirjailijalle ominaiseen tapaan juoneltaan huikentelevainen mutta silti ytimeltään myötätuntoa herättävä 90-luvun laman kuvaus. 1970-luvulla Hans-Eric Hellbergin nuortendekkarissa Pelastakaa Paratiisi! (Gummerus, suom. AFÄÄRI ON AFÄÄRIÄ Ruotsalaisissa nuortenkirjoissa vuokralla asuminen ei ole ihmistä leimaavaa. 1960-luvulla sävy oli jo toinen. Helppoa ei ole hänen parhaan kaverinsa yrittäjäperheelläkään, ja halvaantumisella koetellaan myös uuden ystävän, Pilvin, lottovoittajaperhettä. Kaikki muuttuu lopulta parhain päin, vaikka huvittavalta lottovoitto tuntuukin. Työttömäksi jäävän talonmiehen perheestä kerrotaan fabuloivasti, mutta kirjailijan viesti kuuluu selvästi: asunto kuuluu kaikille, myös köyhille ja työttömille. Hänen mielesKöyhät olivat suomalaisissa lastenja nuortenkirjoissa pitkään sievästi romantisoituja ihmisiä, urheita Juurakon Huldan ja Pygmalionin sukulaisia, jotka sai puhkeamaan kukkaan hyväntahtoisten rikkaiden toiminta. Nuortenromaanissa on kekseliäisyyttä ja kiukkua, jotka eivät vieläkään ole kuivuneet. Kirjasta otettiin uusintapainos 1970-luvulla. Pyryn perhettä painostavat työttömyyden uhka sekä langennut takaus. Tyttö auttaa vielä itseäänkin köyhempiä, sillä ”sydämellä ajattelu” ei salli muiden kärsimyksen seuraamista. KUUKAUDEN KIRJAT Köyhiäkin kuunnellaan jo Miksi vuokralla asumista pidetään pahana. Muutos tapahtui kansalaissodan jälkeen, kun raivostuneet kirjailijat kertoivat raakalaismaisista punikeista, joiden tieltä tiarat ja korut piti piilottaa maakellareihin! Sävy muuttui, kun ääneen pääsivät viimeistään 1950-luvulla työläiskertojat – kuten kotelotyöntekijänä ja kotiapulaisena työskennellyt Tyyne-Maija Salminen, joka Laitakaupungin tytössä (Otava) kertoo sameassa laitakaupungissa asuvasta Eirasta
Ilman fantasiaa ei Lindgrenkään pystynyt kirjoittamaan pahimmasta köyhyydestä. Mervi Heikkilän fantasiakirja Jaan ja Jäähammas (Karisto) kertoo pikkukaupungista, joka on monin tavoin uhattuna, jokikin on saastunut, ja kaupunkiin on tulossa maalaispakolaisten lauma. Se on harmillista, sillä niin paljon uutta ja tärkeää jää käsittelemättä. . Becky Albertallin Sydänsurujen kääntöpuoli (Otava, suom. Joko raapaistaan yhteiskunnan pintaa niin että koskee. Asumisen ongelmista puhutaan mukisematta, eikä syyllisen paljastamista pelätä. Sen sijaan pakonomaiselta jo tuntuu se, että Mollylla on kaksi äitiä. Monitulkintainen Päivärinne johdattelee toiseen maailmaan niin kuin usein tapahtuu Lindgrenin kirjoissa. Köyhyys näytetään myös hierarkkisena asiana – olipa nuori pakolainen tai ei. Tihinen johdattelee köyhyyden äärelle varovaisesti melua pitelemättä. Siksipä olisi ollut jännittävää kuulla Mollyn mielipiteitä tarkemminkin. 17-vuotias Molly julistautuu feministiksi, mikä on yllättävän harvinaista nuortenkirjallisuudessa. Satu kertoo Matista ja Annasta, orpolapsista, jotka rehkivät Muuralan isännän navetassa. MIELIKUVITUS PELASTAA Astrid Lindgren kirjoitti paljon maalaisväestön köyhyydestä, mutta lähes aina hän pysytteli 1900-luvun alun lapsuusvuosiensa maailmassa. Epäilemättä vanhempiensa kokemusten innoittamana Petunia perustaa oman lehden, Pienen Numeron, jossa voi kertoa tärkeiksi tuntemistaan asioista. Lapsilukija varmasti riemuitsee lohdullisesta rinnakkaismaailmasta, jossa leikitään ja eletään onnellisesti, mutta aikuinen ei pääse karkuun huutolaislasten kohtaloa. Isoäiti jakelee estoitta laihdutusvinkkejä lapsenlapselleen. ”Minulla ei ole lapsenelämässäni mitään iloa enkä minä halua elää kevääseen asti”, Anna tuskittelee. Aihe on toki tärkeä, mutta nuortenkirjallisuuden tapa jumittua yhteen ideaan on surkuteltavaa. VAIVIHKAA KÖYHYYDESTÄ Mimmu Tihisen Pieni Numero (Karisto) herättää valppautta heti nimellään. Petunian äiti puolestaan on lähiötalon toiminnanjohtaja. ulkonäköpaineita. Tyttö julistautuu feministiksi. Tytön konservatiivinen isoäiti pakottaa kömpelöillä rykäisyillään lukijan miettimään mm. Lohduttoman arjen pelastukseksi lapsille avautuu metsässä ihmeellinen näky: kirkas ihannemaisema hyvine ihmisineen. tään afääri on afääriä, ja sen hän sanoo aina kun jollakin menee oikein huonosti. Karmivalla tavalla kaunis Päivärinne (WSOY, kuv. Jos kirja jatkuu sarjaksi asti, toivottavasti aiheet muuttuvat polttavammiksi. Pieni Numero -lehti nostaa köyhyydestä. Marit Törnqvist ja suom. Kirja keskittyy Mollyn rakkausasioihin, joiden pohtimisessa se onkin vahvimmillaan. KU VI TU S KI RJ AS TA PÄ IV ÄR IN N E LAPSEN MAAILMA 1 | 2020 67 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 67 11.12.2019 17:04:15 11.12.2019 17:04:15. ”Ja mites sitten sahanomistajien ja kauppiaitten suut pannaan?” Kirjassa surkutellaan, ettei ”niillä raukoilla ole rahaa, millä ostaa ruokaa, mutta syötävä on”. RAKKAUTTA JA KLISEITÄ Suomeen valikoituvat amerikkalaiset nuortenkirjat ovat usein älykkäitä ja kerronnallisesti täyteläisiä. Uskaltaisiko joku kertoa nuorille lukijoille, millaista liiketoimintaa pyörittävät kotoisat suuret vuokrayhtiöt. Peikko Pitkänen) pinnistelee parhaansa älyllisten aiheitten virittelyssä, mutta käsittely jää melko pinnalliseksi. Kun Leo ja Jaan tappelevat, heidän kannattajansa jakaantuvat sosiaalisen taustan perusteella. Petunian isän elämään ei keskitytä, mutta kaikesta voi päätellä, että kovin niukasti hän elää. Vielä näinäkään päivinä suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa ei ole nähty yhtä raisua asuntopolitiikan kritiikkiä. Huutolaislasten kohtalo järkyttää. Vaatisiko aihe suorastaan nuorten tietokirjan. Kerttu Piskonen) on julkaistu sekä satukokoelmassa että kuvakirjana vuonna 2003
Ystävänpäivätapahtumassa pääset sirkustelemaan mahtavien sirkusohjaajien kanssa. LASTEN KAUPUNKI. Tai nähdä ihan läheltä, miltä huikeat temput näyttävät ja miten ne tehdään. Kuulostaako mukavalta. Tervetuloa ystavanpaivan tapahtumaan! Oletko aina halunnut kokeilla sirkusta. AVOINNA OVAT MYÖS KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON NÄYTTELYT, ESIM. Voit tulla koko ajaksi tai piipahtaa vain hetkeksi. TOIVOTAMME KAIKKI LAPSET, NUORET JA PERHEET LÄMPIMÄSTI TERVETULLEIKSI! Tilaisuuden järjestävät Kaikille eväät elämään -avustusohjelma, Arvokas-avustusohjelma, Sirkus Magenta ja Helsingin kaupunginmuseo. Vapaa paasy! LM 1/2020 s 68 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 68 11.12.2019 17:04:16 11.12.2019 17:04:16. TULE MUKAAN HALUAN SANOA SULLE -YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAHTUMAAN Helsingin kaupunginmuseoon (Aleksanterinkatu 16) 14.2.2020 klo 13–15 tai klo 16–18.45. LISÄKSI LUVASSA POHDINTAA JA TARINOITA YSTÄVYYDESTÄ JA YKSINÄISYYDESTÄ, YHTEISÖLLINEN NEULEGRAFFITI, MEHUA JA KEKSEJÄ