Lapsen Maailma 01/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

| NUORELLE VOI OPETTAA VIHANHALLINTAA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee LM1_21_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_21_s1-2_Kansi.indd 1 15.12.2020 15.28 15.12.2020 15.28. MA AIL MA AUTA LASTA LÄKSYISSÄ! | LASTENKIRJOISSA PRINSESSATKIN RAIVOAVAT SAARA NISKALA ON YLI 70 SIJOITETUN NUOREN ÄITI | MITEN OTTAA HUOLI PUHEEKSI PÄIVÄKODISSA
ONKIN TÄRKEÄÄ juhlia kaikkia lapsia, nuoria ja aikuisia, joita sijaishuolto koskettaa. Näin välitämme viestiä sijaishuollon onnistumisista. Liity mukaan esim. JUHLITAANKO TEILLÄ SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄÄ. SEURAA JUHLAPÄIVÄN KANAVIA: www.facebook.com/sijaishuollonjuhlapaiva www.instagram.com/sijaishuollonjuhlapaiva Kansainvälistä Care Daytä juhlitaan Suomessa toista kertaa. Sijaishuolto ei ole aina onnistunut tehtävässään, mutta onnistumisen tarinoita on valtava määrä. osoittamalla tukesi sosiaalisen median kanavissa tai järjestämällä tapahtuma. Kerro mukanaolostasi täällä > bit.ly/me-juhlimme-careday21 #CareDay21 #sijaishuollonjuhlapäivä LM1_21_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_21_s1-2_Kansi.indd 2 15.12.2020 15.02 15.12.2020 15.02. Tällä maailman suurimpana sijaishuoltoon liittyvällä juhlalla juhlitaan sijaishuollossa asuvia ja asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Care Day kannustaa erilaisista näkökulmista sijaishuoltoa tarkastelevia ihmisiä yhteiseen juhlaan ja keskusteluun.Toivomme mukaan kaikkia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhteisöjä ja aiheesta kiinnostuneita. Näin kaikilla, joita sijaishuolto koskettaa, on mahdollisuus päästä juhlimaan ja saada äänensä kuuluviin. Jokainen heistä on juhlimisen arvoinen. 19.2.2021 ME JUHLIMME, JUHLI SINÄKIN! SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄN visio on, että jokainen lapsi sijaishuollossa kokee olevansa arvostettu ja rakastettu – ja näkee maailman täynnä mahdollisuuksia
Nyt hän on ollut itse äiti yli 70 lapselle. Jere Santala kokee saaneensa siitä apua: ”Se on tasoittanut hyvin tietä päätavoitteeseeni ammattikorkeakouluun”. 51 Ristikosta löytyy tuttuja nimiä lastensuojelun historiasta 54 Apua sijaishuollossa kaltoinkohdelluille Yhdysvalloissa 1980-luvulla kehitetty ART-menetelmä opettaa vihanhallintaa sekä sosiaalisia taitoja ja kykyä moraaliseen pohdintaan lapsille ja nuorille. 12 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 3 ›› LM1_21_s3-4_Sislu.indd 3 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 3 17.12.2020 10.33 17.12.2020 10.33. TAMMIKUU | 1 | 2021 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 6 Saara Niskala kasvoi laitoksissa ja sijaisperheessä. 12 Jere Santala, 16, sai apua vihanhallintaansa 46 Miten ottaa huoli puheeksi päiväkodissa. s
38 Vanhempi voi tukea lasta koulutyössä 46 Kun huoli herää varhaiskasvatuksessa… PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Vuoroasuminen sujuu vain varakkaissa perheissä. Juhlavuonna lehden historia näkyy monin tavoin. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. 80. 2 / Lapsen Maailm a 10 / 2011 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 4 18.12.2020 12.40 18.12.2020 12.40. s. vuosikerta KANSI Jalmari Leinon kuvasi kanteen Eeva Anundi. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 28 Tutkittua tietoa: Sisarusväkivalta ei ole lasten leikkiä 50 Palvelukortti 51 Ristikko 52 Lasten sivut: Tarttuvat taudit ennen koronaa 59 Ristikon ratkaisu 65 Päivi Alasalmen kolumni: Vanhemmuus on tunteiden sekamelskaa 66 Kuukauden kirjat: Sankaritarinoiden aika l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Pienestä järjestölehdestä kasvoi kasvatusta, lapsia, perhe-elämää ja lastensuojelua monipuolisesti käsittelevä erikoisaikakauslehti. VUOSIKERTA! Vuodenvaihteessa 1937–38 perustetun lehden julkaiseminen keskeytyi vain sotavuosiksi 1942–44. 2 / Laps en Maa ilma 10 / 201 1 LM 10/2011 s. Miten ottaa huoli puheeksi varhaiskasvatuksessa. Vuonna 1989 lehdestä tuli Lapsen Maailma ja sitä kehitettiin laajaa lukijapiiriä kiinnostavaksi aikakauslehdeksi. Tärkeänä pidetään myös lehden yhteyttä hyväntekeväisyyteen ja lastensuojelutyön tukeminen – meneehän lehden tuotto kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. TÄNÄ VUONNA ILMESTYY JO LAPSEN MAAILMAN 80. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PERHE, VANHEMMUUS, KASVU 22 Noora Koposen esikoisella Nuutilla todettiin kaksivuotiaana autismi 42 Huumeita 18 vuotta käyttänyt Toni rakentaa isyyttään uusiksi 58 Perinnöksi vain köyhyyttä ja huono-osaisuutta 60 Tunteet lastenkirjallisuudessa: nykyään prinsessatkin raivoavat KOULU JA VARHAISKASVATUS 32 Miltä tuntuisi istua koulukyydissä päivittäin useampi tunti. Lukijat pitävät Lapsen Maailmasta, koska se ei unohda lasten ja perheiden näkökulmaa. 1960-luvun jälkipuoliskolla poliittinen aktivismi nousi, ja Lastensuojelun Keskusliitoltakin vaadittiin aktiivisempaa ja yhteiskuntakriittisempää otetta. l Helsinki Espoo l Turku l Rauma l l Ii l Parkano Päiväkodissa huomataan, että Marilla, 3, on usein likaiset vaatteet päällään, eikä vaihtovaatteita ole. Sen ensimmäinen nimi oli Lapsi ja nuoriso, ja se oli selkeästi lastensuojeluväen ammattija harrastelehti. 46 vee LM 10/20 11 s. Seuraa ainakin juttuja, jotka on merkitty juhlavuoden logolla tai tekstillä: Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Erityisen luettuja ovat sen henkilöhaastattelut ja erilaiset selviytymistarinat. Ajan hengessä lehden nimeksi muutettiin vuonna 1973 Lapset ja yhteiskunta
Lapsiperheille tärkeät peruspalvelut toimisivat, koska niille olisi taattu riittävät toimintaedellytykset. Se auttaa uskomaan, että jo muutaman kuukauden kuluttua isovanhempien ja muiden riskiryhmiin kuuluvien tapaaminen voi olla turvallista. Anna Sinä vastineeksi lapsiperheille pienempiä – tai jopa isompia – ihmeitä paremman arjen järjestymiseen. Rokotusten ansiosta tuberkuloosi on nykyään todella harvinainen lasten keskuudessa. Kansallisen rokotusohjelmamme tavoite on suojella suomalaisia mahdollisimman hyvin estettävissä olevia tauteja vastaan. Pandemian taltuttamiseksi tarvitaankin rokotuksia perinteisen rokotusohjelmamme ulkopuolelta. Vaikka lapset eivät ole suurimassa sairastumisriskissä, on rokotusten käynnistyminen ilahduttava uutinen lapsiperheille. Siltä suojautumiseen eivät riitä pelkät perinteiset keinot, kuten käsienpesu, hihaan yskiminen ja sairaana kotiin jääminen. Uudelta, alkavalta vuodelta on lupa odottaa paljon. Toiveikkaat rokoteuutiset loivat toivoa loppuvuoden pimeimpinä hetkinä, jolloin tunsi välillä luhistuvansa koronauutisten alle. Sote-uudistus saataisiin maaliin. Myöhemmin pyritään rokottamaan mahdollisimman kattavasti koko väestö. Kun rokotuksia ei ollut käytettävissä, jouduttiin turvautumaan pienten lasten näkökulmasta kohtuuttomaan toimeen: läheisistä eristämiseen. Saamme toivottavasti nauttia kovan työn tuloksista – sekä ihmeistä! Korona kukistettaisiin. Kun epidemia kulkee yli maanosien, se muuttuu pandemiaksi, joka leviää kuin kulovalkea. Epidemian taltuttaminen vaati järeänä toimena koko väestöön kohdistuneen rokotuskampanjan. pääkirjoitus Joululomalla lastenlasten kanssa luimme useaan kertaan lastenkirjasuosikin Teemu käy lääkärissä. Lapsiperheköyhyyden poistaminen nousisi politiikan kärkitavoitteeksi: lapsiin ja perheisiin investoinnin tärkeys ymmärrettäisiin, vihdoin… Tervetuloa uusi vuosi! Lupaamme Lastensuojelun Keskusliitossa tehdä paljon työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen. Lastensuojelu nousisi otsikoihin onnistumisistaan ja siitä, että sen resurssit riittäisivät. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA jöille. Toiveikasta ja onnellista alkavaa vuotta kaikille! PS. Takapakkia tuli 1980-luvulla, jolloin polioepidemia yllätti suomalaiset. Lasten ja perheiden auttamiseksi tehty työ siirtyisi korjaavasta ehkäisevään. Pisaratartuntana levinnyt tuberkuloosi johti aikanaan siihen, että yli 5 000 vauvaa sijoitettiin turvaan niin sanottuihin joulumerkkikoteihin. Samanlaisia taisteluita vaarallisia tauteja vastaan on käyty Suomessa useita kertoja. Tässä me olemme onnistuneet. Kirjan neuvolakäynnillä rokotuksella taistellaan poliota vastaan, joka oli jo kirjan ilmestyessä 1970-luvulla hävinnyt Suomesta. Koronaa vastaan kehitetty rokotus tullaan ensi vaiheessa suuntaamaan ikääntyneille, riskiryhmäläisille ja terveydenhuollon työntekiEhkä jo muutaman kuukauden kuluttua isovanhempien ja muiden riskiryhmiin kuuluvien tapaaminen voi olla turvallista. Voit keskustella lasten kanssa tarttuvista taudeista ja rokotuksista sivuilta 52–53 löytyvän jutun avulla! LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 5 LM1_21_s5_PK.indd 5 LM1_21_s5_PK.indd 5 17.12.2020 11.01 17.12.2020 11.01. Ennen kuin sairaudet saatiin taltutettua rokotuksella, ne ehtivät jättää pysyviä arpia tai haittoja sairastajaan. Osa niistä on saattanut lyhentää elinikää, ja osan jälkitaudit ovat olleet todella vakavia
SUSANNA CHAZALMARTIN | KUVAT MAIJU POHJANHEIMO 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 6 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 6 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05. Nyt hän on ollut itse äiti yli 70 sijoitetulle nuorelle. Tuosta ajasta 90 prosenttia on ollut ”maailman siisteintä”. lastensuojelu JÄRJESTELMÄN KASVATTAMA Iissä asuva Saara Niskala kasvoi laitoksissa ja sijaisperheessä
Kun Saara kaipaa rauhoittumista, hän lähtee tallille. Hän kertoo hevoselle huolensa ja haluaisi vielä jonain päivänä opetella ratsastamaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 7 ›› LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 7 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 7 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05
Neljään ikävuoteensa mennessä Saaraa pompoteltiin lastenkotien ja oman kodin välillä. Toive toteutui: pariskunta palasi, ja Saara sai uuden perheen. Ne olivat hänen ensimmäiset oikeat syntymäpäivänsä. Se oli painajaismaista: Saaran sydäntä särki katsoa läheltä, kuinka sisarpuolet kärsivät äidin hoteissa. – Koulussa oli kahdenlaisia lapsia – lestadiolaisia ja ei-lestadiolaisia, enkä kuulunut kumpaankaan Äitiys on ollut Saaran korkeakoulu. 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 8 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 8 21.12.2020 10.02 21.12.2020 10.02. Ensimmäisissä muistikuvissa sijaisperheessä Saaralla on edessään paketti, jossa on valtavan kaunis rusetti. Omat lapset ovat olleet kiitollisia siitä, että huolenpito on jakautunut useammalle lapselle – muuten Saarasta olisi saattanut tulla ylihuolehtiva ”helikopteriäiti”. Huostaanotetuille lapsille tarina on sen sijaan valitettavan tuttu. Viimein lastensuojeluviranomaiset hakivat Saaran ja hänen kaksi sisarustaan huostaan kuivaniemeläiseltä leirintäalueelta. Lastenkodissa Saaraa tuli katsomaan pariskunta, jonka naisen puserossa oli Annansilmä-pinssi. Äiti oli tullut synnyttämään päihtyneenä, eivätkä kotiolot siitä muuttuneet. Ympärillä lauletaan onnittelulaulua. Saara vietiin suoraan synnytyslaitokselta vauvoille tarkoitettuun lastenkotiin. Saara pyysi sitä ja ajatteli, että pinssi ainakin tultaisiin hakemaan. K un opettaja kysyi ekaluokkalaiselta Saaralta koulussa, kenen tyttöjä tämä oli, vastaus oli selvä: – Oulun kaupungin tyttöjä! Saara oli viety suoraan synnytyslaitokselta vauvoille tarkoitettuun lastenkotiin. Saaran biologinen äiti sai lisää lapsia uuden kumppaninsa kanssa, ja hänen perheensä muutti samalle kylälle kuin Saaran sijaisperhe. – Minua onnisti siinä, että sijaisäitini oli maailman kiltein ihminen. Koulun alkaessa Saara sai sijaisperheensä sukunimen, ja asiasta kuulutettiin koulun keskusradiossa. Ajatus oli kaunis, mutta samalla se sinetöi huostaanotetun leiman. Myös perheen biologisesta pojasta tuli minulle tärkeä, mutta sijaisisään ja toiseen perheeseen sijoitettuun tyttöön välit olivat monimutkaiset. Erilainen – ja aina vähän huonompi Saara Niskalan, 47, kertomukset lapsuudestaan ovat karua kuunneltavaa turvallisen lapsuuden eläneille
He uskoivat Saaraan, vaikka hän venytti luottamuksen rajoja moneen kertaan. Mitään kullannuppuja Niskaloille tulevat nuoret eivät välttämättä ole. Saara sanookin nähneensä kaikki traumat sotaa lukuun ottamatta. Erään juopottelureissun jälkeen toinen ohjaajista piti Saaralle pitkän ja isällisen puhuttelun. Hän hakeutui lukioon, vaikka yhdeksännen luokan oppilaanohjaaja oli tokaissut, ettei se olisi mahdollista huostaanotetulle. Hän halusi tulla äidiksi sadalle lapselle ja parantaa järjestelmää, jonka tiesi rikkinäiseksi. Osa on käynyt lyhyellä visiitillä, osa istahtaa vielä aikuistuttuaankin ruokapöytään, kun on käymässä lähistöllä. Jokainen nuori peNuoren on helpompi turvata aikuiseen, joka kestää hänen menneisyytensä. Siitä lähti sisäinen muutos: aloin vähentää hölmöilyjä ja miettiä vähän tarkemmin tulevaa. Tällä hetkellä Niskaloilla asuu kuopuksen lisäksi neljä 14–17-vuotiasta nuorta. Unelma sadan lapsen äitiydestä alkoi sekin toteutua, kun Saara pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan ja työharjoitteluun vanhaan lastenkotiinsa. Itse kaupunginjohtaja vieraili hänen juhlissaan. Muuten nuori joutuu itse olemaan vahva aikuinen omassa elämässään. – Se voi olla vaikka minkälainen gangsteri meille tullessaan, mutta jos sitä pilkettä on, tiedän, että meillä on toivoa. Se on nuorista siisteintä ikinä! Saara huudahtaa. Hänen lisäkseen kahdesta ohjaajasta tuli Saaralle erityisen tärkeitä. Päihteitä ei saa käyttää. Kiltti tyttö, jollaisen sijaisperhe oli toivonut saavansa, muuttui kapinoivaksi teiniksi, joka takutti tukkansa pystyyn ja joi viikonloppuisin päänsä sekaisin. Velvollisuudet on hoidettava Saaran ja Esan kodissa on kolme sääntöä, joista pidetään kiinni. Kuudennella luokalla eräs poika puristi Saaraa takamuksesta ja kostoksi hän potkaisi poikaa niin, että tämän sormi murtui. Äidiksi sadalle lapselle Yhdeksännen luokan jälkeen Saara pyysi, että saisi muuttaa lastenkotiin. Ketään ei kiusata. Useimmat ovat jo tehneet monia kierroksia erilaisissa laitoksissa ja usein myös monissa sijaisperheissä. Saara sai sanoista vain lisää voimaa. Hän tiesi, miten järjestelmän kuuluisi toimia, olihan hän itse sen kasvattama. Kolme vuotta lastenkotiin muuttamisen jälkeen Saara valmistui yhtenä Oulun ensimmäisistä lastenkotilapsista ylioppilaaksi. Sijaisäiti yritti parhaansa mukaan suojella Saaraa kaikelta pahalta, mutta ainaiset kiellot alkoivat ahdistaa. Sydän voi särkyä, mutta ulospäin Saara pysyy tyynenä. – Ja tiedätkö mitä. Kukaan ei koskaan kysynyt suoraan, tekikö joku minulle väärin tai juotiinko perheessä liikaa alkoholia. Ei mitään kullannuppuja Tietynlainen pilke silmäkulmassa – siitä Saara kuulemma näkee, onko nuorella ja hänellä yhteistä tulevaisuutta. Nuoren on helpompi turvata aikuiseen, joka kestää hänen menneisyytensä. porukkaan. Lastenkodista löytyi myös sydänystävä, Jani. Muitakin velvollisuuksia on. Muutosta alkoi hänen siihenastisen elämänsä onnellisin elämänjakso. Talon edustalla on läjä pyöriä ja eteisen kenkähyllyssä pitkä rivi lenkkareita. Viimeiset 12 vuotta Saara ja Esa ovat kasvattaneet omassa kodissaan 70 nuorta teini-iästä täysi-ikäiseksi. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 9 ›› LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 9 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 9 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05. Koulua täytyy käydä. Tämä Mikko muistutti, että Saaralla oli mahdollisuudet mihin tahansa. Jos nuori ei suostu kouluun, järjestetään viime kädessä Kela-taksi ja paikka sairaalakouluun. – Kun on tähän työhön lähtenyt, on pakko olla vahva. – Kerron alkajaisiksi, että minä tiedän, mistä nuori tulee, ja että olen saman järjestelmän kasvatti itsekin. Nuoren tehtäväksi jää tehdä hyviä valintoja elämänsä suhteen. Se tarkoittaa sitä, että kotona on aina aikuinen, kun nuoret palaavat koulusta. Tuohon aikaan Saaralla oli kaksi unelmaa. – Oli aika huikeaa tajuta, että pystyisin vaikuttamaan itse elämääni. Alkoi työura, joka jatkuu lastensuojelussa edelleen. Se rikkoo monesti jään. Kukaan ei oikein ole pärjännyt heidän kanssaan. Mirka syntyi, kun Saara oli 23-vuotias, ja myöhemmin vielä Joona ja Jemina. Erilainen ja aina vähän huonompi. Saara ja Esa ovat tehneet töitä myös kodin ulkopuolella, mutta nyt molemmat työskentelevät kotona. Keittiössä tuoksuvat tuoreet sämpylät. Siihen olisin osannut vastata. Tässä vaiheessa elämää mikään ei hetkauta. Siitä alkoivat säännölliset järjestetyt tappelut, jotka sovittiin etukäteen Saaran ja koulun poikien välille. Kun nuori muuttaa Niskaloille, Saara ottaa hänet siipiensä suojaan ja huolehtii, ettei kukaan enää kävele nuoren yli. – Sosiaalityöntekijä kävi joka vuosi ja kysyi mitä kuuluu, mutta vastasin aina, että ihan hyvää. Päätös olisi Saaran. Saara tapasi pian lukion päättymisen jälkeen Esan ja tiesi heti, että siinä olisi hänen tuleva miehensä ja hänen lastensa isä. Hän voisi jatkaa vanhempiensa tiellä tai tehdä valintoja, joita itse halusi. Olin vain se huostaanotettu tyttö
Terapiassa olen ymmärtänyt, ettei minun tarvitse pelastaa jokaista lasta. Mutta meillä piti! Kyllä nuoret jonain päivänä kiittävät siitä. Koska kotona oli neljä sijoitettua nuorta, Saara joutui lähtemään pois saadakseen levätä. Hänen mielestään jokaisen alalla työskentelevän pitäisi käydä terapiassa. Kaikenlaista tässä on nähty… Aikuistuttuaan Mirka on tehnyt töitä lomittajana lapsuudenkodissaan. – Jokaisen lastensuojelusta selvinneen lapsen takana on aikuinen, joka uskoi häneen. Monessa virastossa ja sosiaaliasiamiehen toimistossa Saara tunnetaan jo etunimeltä, ja kaikki mahdolliset terapeutit ja vastaanotot ovat tulleet turhankin tutuiksi. Tunnen nyt paremmin rajani ja osaan puolustaa niitä. Esa jäi töistään virkavapaalle ja otti vetovastuun. Saaran ja Esan häälahjoista on jäljellä enää seinäkello. 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 10 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 10 21.12.2020 9.57 21.12.2020 9.57. Seiniin ja oviin on lyöty nyrkkiä, ja yksi nuori laittoi piharakennuksen huoneen katosta lattiaan palasiksi. Nuoret pitävät Saaran ja Esan parisuhdetta esikuvana. He ovat saaneet olla lapsia siinä missä muutkin, mutta ihan tavallista elämä ei kuitenkaan ole ollut. Kukaan ei kestä kaikkea Saara myöntää avoimesti, ettei hänellä ollut 12 vuotta sitten hajuakaan siitä, mihin Esa ja hän ryhtyivät, kun ottivat ensimmäiset kolme vihaista teinityttöä kotiinsa asumaan. Luovuttaa ei saa. Oma huone on pidettävä siistinä, ja aamulla kouluun lähdetään ajoissa. Silti Saara yrittää opettaa, ettei käytös ole hyväksyttävää. Se on ainoa, jota ei ole rikottu tai varastettu. Arjessa he ottavat joka päivä yhteisen halihetken, jolloin ehtii rauhassa puhua mielen päällä olevista asioista. Pääasiallisesti arki sujuu mukavasti. Hänen tehtävänsä vanhempana on kaivaa esiin hyvät puolet ja korostaa niitä kaikin mahdollisin tavoin. – Olisin todennäköisesti tarvinnut sitä jo paljon aiemmin. Hän ymmärtää, että elämä voi tuntua sijoitetusta lapsesta epäreilulta ja monin tavoin huonolta. Ihminen eheytyy vuorovaikutuksessa toiseen. Iltaisin nuoriso villiintyy usein höpöttelemään ja hölmöilemään, mutta kymmeneltä talo hiljenee. Ehkä kokeilemme elää jossain vaiheessa kuten normaalit ihmiset. Eniten Saaraa auttoi terapia, johon hän pääsi vuosi sitten. Riittää, että teen parhaani ja jaksan sen mitä jaksan. Neljän viime vuoden he ovat viettäneet viikon yhteisen loman vuodessa, vaikka muutokset ovat nuorille aina kova pala. Mirka on nostettu kurkusta koulun seinälle ja uhkailtu vasikoinnin vaaroista. Hän taisteli hänen mielestään väärin perustein laitokseen sijoitetun nuorensa puolesta ja kantoi sydämessään seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen nuorensa tuskaa. see omat pyykkinsä ja hoitaa ne takaisin kaappiinsa. Jos et ole käsitellyt omia heikkouksiasi, et kestä. Rahallinen korvaus sijaishoidosta on pienempi kuin ulkopuolisella vastaavissa hommissa. Se on Saaralle ja Esalle pyhä – olipa kotona kuinka monta haastavaa nuorta tahansa. Keskinäinen arvostus ja rakkaus näkyvät pienissä arjen teoissa, toisen puolustamisessa ja kauniissa sanoissa. Mutta jonkun on kestettävä. Keittiön kalustus on pitänyt vaihtaa jo viidesti. Yleensä tilanteet kasvattavat sekä vanhempia että nuorta itseään. – Jemina taisi olla 7-vuotias, kun hän tuli Littlest Pet Shop -hahmo kädessään kysymään, mitä tarkoittaa ”poskeen ottaminen”. Pari vuotta sitten Saaran vahvuus laitettiin todelliselle koetukselle. Nuorilla on taito kaivaa jokaisesta heikot kohdat esiin ja pistellä sitten surutta niihin. Hyvä täytyy kaivaa esiin Monen Niskaloilla asuvan nuoren tapa käsitellä hankalia tunteitaan on väkivalta. Kun hän lopulta ymmärsi mennä lääkärin puheille, tämä järkyttyi. Sitä tapahtuu aivan liian paljon. Silloinkin, kun nuori näyttää hankalimmat ja vähiten rakastettavimmat piirteensä, Saara muistaa, että sisällä piilossa on jotain arvokasta ja hyvää. – Tässä työssä ei saa olla liian herkkänahkainen – eikä varsinkaan kiintynyt materiaan. Vanhempien parisuhde on nuorten koti Yksi asia on pysynyt sijaisvanhemmuuden myrskyissä: parisuhde. 12 vuoden aikana Esa ja Saara ovat pitäneet yhteensä kaksi kuukautta yhteistä lomaa. Jos lomalla on käyty, siellä on käyty koko konkkaronkalla suurempia katastrofeja vältellen. – Kenenkään muun ei kuulemma tarvinnut tehdä kaikkia tehtäviä ja olla jokaisella tunnilla etänä mukana. Koronakeväänä hän piti huolen siitä, että nuoret tekivät koulutyönsä säntillisesti, mistä Saara ja Esa saivat kuulla. Kun ilkivaltaa tai varkauksia tapahtuu, Saara yrittää asettua nuoren asemaan. Vielä pahempi olisi jättää heidät yksin selviämään. – Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki kestä asioita, joita nämä nuoret ovat joutuneet kokemaan. Lääkäri totesi burn outin ja määräsi kuukauden sairausloman. Esa vie nuoria metsäreissuille ja kalaan, kavereita tulee ja menee. Monesti nuori yllättyy, kun hänelle ei suututakaan eikä häntä hylätä. Se on ollut aivan käänteentekevää. Saaralle ja Esalle on ollut alusta asti tärkeää, että biologisten lasten rooli kotona ei ole työntekijän. Ei siis ole ihme, että välillä tekee mieli rikkoa paikkoja
Kilpailuun tuli 34 hakemusta pääsääntöisesti kunnista, yksityisistä yrityksistä ja järjestöistä. Viime jouluna pöydän ympärille kerääntyi lähes 20 heillä asunutta nuorta omien perheidensä kanssa. Heillä on turvallinen olo, kun voivat luottaa siihen, että me pidämme yhtä. Silloin ympyrä sulkeutuu. Päätimme, että hoidamme vielä nämä niin kuin omamme ja sen jälkeen katsomme, josko keksisimme jotain muuta. ”Saara ja Esa Niskalan arjen sankaruus kietoutuu ympärivuorokautiseen ja -vuotiseen sitoutumiseen haastavasti käyttäytyviin nuoriin. Saara heltyi. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät viime syksynä lastensuojelun arjen sankareita, jotka ovat selviytyneet myös poikkeusoloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuuden avulla. Heistä on kasvanut luja tiimi. – Samalla, kun olen pelastanut näitä nuoria, olen pelastanut itseäni. Palkinnon saajan valitsi THL:n tutkimusprofessori Tarja Heino. Edellisviikolla puhelin soi. Saaran ja Esan kuopus Jemina on 18-vuotias ja pian lähdössä maailmalle. ARJEN SANKAREITA Poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut yhä enemmän yhteistä tehtäväämme suojella lasta. Yhdessä he olivat jo puhuneet siitä, ettei uusia nuoria enää otettaisi. Se on pakottanut kohtaamaan omat rajat ja sietämään sekä omaa että toisen keskeneräisyyttä. Kokonaan Niskaloiden talo ei todennäköisesti koskaan tyhjene. Onnistuin kuin onnistuinkin valitsemaan sen oikean. Rakkaudella ja säännöillä heistä on kasvanut tasapainoisia nuoria aikuisia, jotka edelleen tulevat jouluisin sijoituskodin joulupöytään. – Tytöt sanovat, että heidän rimansa on noussut korkealle poikakavereiden suhteen, kun he ovat nähneet, miten kauniisti Esa kohtelee minua. Perhehoitajina toimivat Saara ja Esa Niskala saivat kisassa kunniamaininnan. – Onhan tässä pari vuotta näitä nuoria joka tapauksessa. Ehkä kokeilemme jossain vaiheessa elää kuten normaalit ihmiset. Nyt pitäisi siis alkaa ajanjakso, jolloin vanhemmilla olisi aikaa itselleen ja omille jutuilleen. Monta tietä oli aikoinaan auki myös minulle. Nuorten antama palaute sijaisvanhemmistaan on ollut koskettavaa luettavaa”, perustelussa luonnehdittiin. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 11 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 11 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 11 21.12.2020 9.57 21.12.2020 9.57. Mikään ei tunnu Saaran mielestä paremmalta, kuin nähdä kuinka toivottamana tapauksena heille tullut nuori elää tavallista elämää: opiskelee, käy töissä ja muodostaa parisuhteen. Saaralle kerrottiin pojasta, joka tarvitsee juuri heidän apuaan. Saara ja Esa Niskala sanovat, että perhehoitajuus on hitsannut heidän parisuhteensa tiiviisti yhteen
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 12 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 12 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. lastensuojelu SUUTTUA SAA muttei lyödä! Tunnetaidoissa kukaan ei ole seppä syntyessään. Jere Santala, 16, on tyytyväinen saamaansa apuun. Jos lapsi tai nuori ei kykene vihanhallintaan, hänelle voidaan opettaa sitä
Viikonloppuisin ja lomilla hän työskentelee romuliikkeessä. SUUTTUA SAA muttei lyödä! ART-ryhmässä Jere Santala alkoi ymmärtää, että hankalissa tilanteissa omalla asenteella on suuri merkitys. Nykyisin hän osaa lähteä pois, jos joku alkaa tahallaan ärsyttää. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 13 ›› LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 13 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 13 21.12.2020 10.06 21.12.2020 10.06
Ohjelman päätyttyä ryhmä tapaa puolen vuoden päästä. Keskittyminen opiskeluunkin on helpompaa. Koulupäivän jälkeen hän käy salilla viisi kertaa viikossa. Nykyisin koulu sujuu paremmin, eikä Santala joudu enää sanaharkkaan opettajien tai koulukavereiden kanssa. Kun sosiaalipäivystyksestä puututaan nopeasti kärjistyneisiin tilanteisiin ja tarjotaan apua, ovat nuoret yleensä varsin vastaanottavaisia. Nuoret ovat uteliaita ja kiinnostuneita eri asioista. Santala suunnittelee menevänsä peruskoulun jälkeen ammattikouluun autoasennustai rakennuspuolelle. Määtän mukaan hyvin harvoin ryhmän käyneen nuoren kanssa joudutaan tekemisiin rikosten selvittelyssä. – Omat asiakkaamme ovat pääsääntöisesti rikoksentekijöitä. Siihenhän vaikuttaa niin paljon koti, lähipiiri ja vanhempien tuki. Joskus hän suuttui niin, että lähti luokasta kesken tunnin. Opettajat alkoivat huomautella käytöksestä, josta huolestuttiin myös lastenkodissa, jossa Santala tuolloin asui. Parhaimmalta on tuntunut vetäytyä omaan rauhaan ja vaihtaa puheenaihetta. Santala pääsi Tampereen kaupungin sosiaalipäivystyksen Risu-tiimin järjestämään ART-ryhmään. On silti fakta, ettemme saa kaikkien elämää muutettua. – On hyvä, että keskustelut käydään vertaisten kanssa, sillä kaverin sanomana asia uppoaa paremmin kuin opettajan tai sosiaalityöntekijän. Nuoret kiinnittyvät ryhmään yleensä aika nopeasti, ja keskeytysprosentti onkin lähes nolla. – Olen käyttänyt hankalissa tilanteissa ARTissa saamiani oppeja ja ollut kyllä tyytyväinen. Jos poistuminen on mahdotonta, hän yrittää rauhoitella itseään vaikkapa miettimällä rauhoittavia ja kivoja asioita, jotta ajatukset kääntyisivät muualle. Rikos voi olla esimerkiksi näpistys, uhkailu, kiusaaminen koulussa tai osallistuminen pahoinpitelyyn, Määttä sanoo. Joskus motivointi vaatii enemmän. Ohjaajat näyttivät omalla esimerkillään, kuinka tilanteen voi hoitaa asiallisesti. Koulukuraattori ehdotti Jerelle ART-ryhmään osallistumista. Risu-tiimissä toimii kymmenkunta ART-koulutuksen saanutta työntekijää, ja yhtä ryhmää vetää pääsääntöisesti kolme ohjaajaa. Sen jälkeen kiinnostaa armeija ja sitten ammattikorkea. He ymmärtävät, että käyttäytymisen on muututtava, jos he eivät halua vastaisuudessa joutua tekemisiin viranomaisten kanssa. Kaikkien mielipidettä on kunnioitettava Nuorten motivointi ART-ryhmään ei Määtän mukaan ole kovin vaikeaa. – ART on tasoittanut minulle hyvin tietä päätavoitteeseeni ammattikorkeakouluun. Yksikön omien asiakkaiden lisäksi niihin tulee nuoria muun muassa koulukuraattorien tai nuorisotyönohjaajien ohjaamina. Ryhmiä on järjestetty vuodesta 2012 lähtien kaksi syksyisin ja kaksi keväisin. 13–17-vuotiaden ryhmissä on yleensä neljästä kuuteen nuorta. – Ryhmä sai ymmärtämään, että asennetta kannattaa muuttaa, ettei koko ajan joudu ongelmiin. Ohjelman kolmesta osa-alueesta on Määtän mielestä merkittävin moraalinen päättely, jossa korostuu toisilta oppiminen. Se on antanut paljon motivaatiota koulussa käymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Joskus innostutaan väittelemäänkin, mikä ei ole huono asia, sillä kukin pääsee puolustamaan omaa näkökantaansa ja muiden on kunnioitettava sitä. Edessä innostava tulevaisuus Jere Santalan ryhmässä tapasi kuusi 14–16-vuotiasta poikaa, joista pari muutakin oli kuumakallea. Aikuiset puuttuvat nuorten keskusteluun vain silloin, jos se alkaa luisua väärille urille. Risu on sosiaalipäivystyksen koordinoimaa moniammatillista toimintaa nuorten rikosten ehkäisemiseksi. P ari vuotta sitten parkanolaisella Jere Santalalla alkoi olla usein nokittelua ja yhteenottoja kaveriporukoissa, ja välejä selviteltiin monesti nyrkeinkin. Santala koetti opetella hengittelemään syvään ja laskemaan takaperin, muttei tuntenut keinoja oikein omikseen. Santalan silmät alkoivat avautua, kun ryhmässä käytiin läpi hänenkin elämässään tapahtuneita tilanteita ja toimintatapoja. Jos joku alkaa ihan tahallaan ärsyttää ja haastaa riitaa, Santala yrittää selvittää tilanteen keskustelemalla tai lähtee pois reagoimatta provosointiin. Sen ART-ryhmiä ohjaa työryhmineen sosiaalityöntekijä Sirpa Määttä. Viikonloppuisin ja lomilla hän työskentelee romuliikkeessä. Koulu meni huonosti, ja Santala saattoi puhua rumasti opettajillekin. – Ensin ajattelin, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta sitten aloin olla utelias ja mietin, että en kai siinä mitään menetäkään, jos kokeilen. – Tulos on siis oikein hyvä. – Nuorihan ei tule ryhmään, jos hän ei jotenkin hyödy siitä. Silloin yksikön työntekijät käyvät nuoren kanssa henkilökohtaisia keskusteluja, ja yleensä nuori lopulta innostuu ryhmästä. n Ei kai siinä mitään menetä… 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 14 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 14 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. Koska ryhmässä on monenlaisia nuoria, tulee tarinoihin myös hyvin erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja
Onpa sitä vedetty sovellettuna jopa rippikouluissa! > suomenart.com Ikätovereiden vetoapu kuntouttaa. Sama ryhmä käy läpi koko prosessin yhdessä, lisäksi tehdään kotitehtäviä ja harjoitellaan taitoja muualla. ART:n mukaan on olemassa kaksi kypsymättömän moraalin tasoa: ensimmäiseen liittyy itsekkyys ja asenne, että fyysisesti vahvin saa tehdä mitä vain. Näin nuori saa hetken aikaa miettiä ennen kuin toimii. ART-menetelmää voidaan toteuttaa sellaisenaan koulussa pienluokilla, lastensuojelulaitoksissa tai erityisnuorisotyössä. Kun ryhmän moraalisesti kypsin nuori perustelee ratkaisunsa, saattaa kypsymättömimpien nuorten moraalin taso nousta. Kasvattava ryhmäpohdinta Moraalista päättelyä harjoitellaan erilaisten tilanteiden ja tarinoiden avulla, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, eli niissä on mietittävä omaa toimintatapaansa riippumatta muista. Nuorten vastauksissa kiinnitetään huomio moraalisen perustelun tasoon. Vihanhallintaharjoituksissa lapsia ja nuoria opetetaan tunnistamaan, mikä laukaisee suuttumuksen. Heidän tulee myös ymmärtää, että suuttuminen ja viha ovat tärkeitä tunteita, joita ei tarvitse kontrolloida – toisin kuin niihin liittyvää käyttäytymistä. ART:ssa työskennellään aina ryhmissä, sillä ikätovereiden vetoapu on kuntouttavaa. Jere Santala on nyt hyvin motivoitunut opiskeluun, kun mieli on tasoittunut. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 15 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 15 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 15 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. On tärkeää saada nuoret pohtimaan asioita keskenään. Hän tutustui ART-menetelmään kansainvälisessä konferenssissa ja tajusi heti löytäneensä sopivan menetelmän asiakkailleen, joiden kanssa perinteinen keskusteleva hoitotapa ei toiminut. Taustalla näkyvä keltainen auto on Santalan oma projekti: hän aikoo vähitellen kunnostaa sen autokseen. ART-menetelmä Y hdysvalloissa 1980-luvulla kehitetty ART (Aggression Replacement Training ®) -menetelmä opettaa vihanhallintaa sekä sosiaalisia taitoja ja kykyä moraaliseen pohdintaan lapsille ja nuorille, jotka käyttäytyvät impulsiivisesti, epäsosiaalisesti tai aggressiivisesti. Ja päinvastoin: jos kypsää ratkaisua ei perustella hyvin ja käsitellä yhdessä, saattavat fiksuimmatkin lähteä mukaan tyhmimpään ratkaisuun. – Ensin opiskellaan teoriaa ja näytetään mallia, ja sitten nuoret saavat harjoitella, kertoo psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning, joka on työskennellyt 10 vuotta Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten lasten tutkimusja hoitoyksikössä. Myös sosiaalisten taitojen puute tulee näkyviin ryhmässä. Koulupäivän jälkeen hän käy salilla viisi kertaa viikossa. Yleensä siihen auttaa, että hengittelee syvään muutaman kerran, laskee takaperin, puhuu itselleen rauhoittavasti tai ajattelee kivoja asioita. Ohjelma kestää kymmenen viikkoa, ja ryhmätapaamisia järjestetään kolme kertaa viikossa. – Jos nuoret kysyvät mielipidettäni, sanon yleensä, etten tiedä, koska oikeaa vastausta ei ole, kuvaa Tiina Röning. Silloin hän osaa arvioida, kuinka toivoisi muiden toimivan. Menetelmää toteutetaan toiminnallisissa harjoituksissa. Sosiaalisia taitoja opetetaan muun muassa rooliharjoituksissa sellaisissa tilanteissa, joissa suuttuminen on oikeutettua, mutta joissa kannattaa hillitä itsensä – ainakin sen aikaa, että ymmärtää vaikkapa lyömisen seuraukset. Menetelmällä on saatu Röningin mukaan hyviä tuloksia, jos nuori on itse motivoitunut ja oivaltaa, ettei tule pärjäämään aikuisena, ellei muuta käytöstään. Jos aikuinen puuttuu keskusteluun ja alkaa moralisoida, keskustelu loppuu siihen. Kun nuori oppii tunnistamaan oman kiihtymyksensä, hän ymmärtää rauhoittaa itseään. Ensimmäinen kypsän moraalin taso, johon 12–13-vuotiaan pitäisi pystyä, on kyky asettua toisen asemaan. Kakkostasoiseen kypsymättömään moraaliin liittyy kaupankäynti ja oman hyödyn varmistaminen: minä en tee mitään, jos en saa siitä itse mitään hyötyä
Kuinka mistään voi ylipäätään tietää mitään. NUORET ILMASTOAKTIVISTIT JA KESKUSTELU TULEVAISUUDESTA. Sen kyljet on kuvittanut Riku Ounaslehto, joka ammensi inspiraatiota lastenkirjallisuudesta. Huostassa-sarja löytyy edelleen Yle Areenasta. Sopimuksen yksi keskeinen periaate on osallisuus. Tiili muistuttaa, että YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tulee ottaa huomioon myös lastensuojelun arjessa. KIRJAI AINA KANNATTAA KYSYÄ! Mistä kysymykset tulevat. – Sijoitetut lapset itse toivovat, että heidät kohdataan yksilöinä. He toivovat työntekijöiden läsnäoloa, ja että he tulevat nähdyksi kokonaisina ihmisinä. Se vie tutustumaan filosofian, kyselyn ja tietämisen maailmaan. ”Musta ois paljon kiinnostavampaa kuunnella poliitikkojen debatteja siitä, että millasessa tulevaisuudes he itse haluaisivat elää, kuin --mikä on heidän arvopohjan mukaan oikee tapa toteuttaa sote-uudistus tai tällästä näin.” NUOREN KOMMENTTI KIRJASSA TULEVAISUUSKO HUKASSA. Mikä tekee minusta minut. Tällaisia asioita pohditaan uudessa Marketta Pyysalon kirjoittamassa ja Carlos da Cruzin kuvittamassa lasten tietokirjassa Mitennniinmuka (Lasten Keskus). Stoori on ympäristöystävällinen: sen katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat virtaa auton sähkölaitteisiin. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Anna Tiili huomauttaa blogikirjoituksessaan, että lastensuojelussa tehdään paljon hyvää työtä, mutta kun epäkohtia tuodaan esille, niiden äärelle on syytä pysähtyä. Helsinki on saanut uuden lastenkirjastoauto Stoorin. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TV-DOKUMENTTI LASTENSUOJELUN PIMEÄ PUOLI Ylen Huostassa-dokumenttisarja tuo esiin lastensuojelun sijaishuollon epäonnistumisia: sijaishuoltoyksikön työntekijät ovat käyttäneet valtaansa väärin, lapsi on kokenut tulleensa mitätöidyksi ja ohitetuksi ja kasvatuskulttuuria on hallinnut pelon ilmapiiri. Lapset haluavat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan, ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä, kirjoittaa Tiili. M AA RI T H O H TE RI / H EL SI N G IN KA U PU N KI 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 16 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 16 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57
Se on tavallisempaa, jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja tai hyvin toimeentulevia. Asumistukea ei voi saada vuoroasuvasta lapsesta. Saarikiven mukaan ei ole välttämätöntä, että jokaisella lapsella olisi oma huone. Joulukuun puolivälissä kansalaisaloitteelle oli kertynyt runsaat 3 200 kannattajaa. Verkosta löytyy kansalaisaloite, joka vaatii vuoroasuville lapsille maksutonta koulukuljetusta molempien vanhempien luota. Aloitteen mukaan monen kunnan nykyinen käytäntö eriarvoistaa eroperheiden lapsia ja vanhempia, sillä maksuton koulukuljetus saattaa järjestyä vain lähivanhemman luota. CO LO U RB O X VUOROASUMINENI MAKSUTONTA KOULUKULJETUSTA. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 17 ›› LM1_21_s16-21_Tulva.indd 17 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 17 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. vuoroviikkoperheissä. ULLA OJALA Vajaat 30 % ERILLÄÄN ASUVIEN VANHEMPIEN LAPSISTA VUOROASUU. Lue juttu koululakkautusten takia pidentyneistä koulukuljetusajoista s. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden kuluessa. Tutkimukseen vastanneista etäisistä jotkut kertoivat, että vuoroasuminen voi harventua tai loppua kokonaan murrosiässä, kun lapsi kaipaa enemmän yksityisyyttä kuin toisen vanhemman pieni asunto tarjoaa. – Sosiaaliturvakomitean asettamispäätöksessä todetaan, että perhekäsitteiden tarkastelu kuuluu sosiaaliturvan uudistamiseen. Kelan tekemä tutkimus kertoo, että vuoroasuminen on pienituloisissa perheissä muita harvinaisempaa. Sosiaalija terveysministeriön etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho sanoo, että vuoroasumisen haasteet on tunnistettu ministeriössä. Vuodesohvalla nukkuminen tai sängyn vaihtaminen jonkun toisen kanssa sen sijaan aiheuttaa helposti ulkopuolisuuden tunnetta: tämä ei ole minun kotini vaan paikka, jossa vierailen. Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori ja arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho kaipaa vaihtoehtoja perinteiseen asuntojen huonejakoajatteluun. 32–35. Eija Saarikivi Suomen Uusperheiden liitosta sanoo uusperheiden ratkaisevan asumiskysymyksiä monella eri tavalla. Nuori sukulaisperhe etsi pitkään sopivaa asuntoa kasvaneelle uusperheelleen, mutta se ei ollutkaan helppo tehtävä. Olemme avanneet keskustelun siitä, pitäisikö sosiaaliturvan olla kokonaan yksilökohtaista. Etävanhemmalla ei välttämättä ole varaa hankkia niin isoa asuntoa, että lapsille olisi esim. Asuinneliöt perheen kotikaupungissa ovat kalliita, mutta silti omaa tilaa haluttiin saada äitinsä luona vuoroasuville esiteineille ja pariskunnan yhteisille lapsille: vauvalle ja taaperolle. Keräys on käynnissä 24.2.2021 asti. Jotkin päätyvät asumaan omissa asunnoissaan koko sen ajan, kun lapset asuvat kotona. Yksittäisistä etuuksista nousi tutkimuksessa voimakkaimmin esille asumistuki. KYLILLÄ KUULTUA MILLAINEN ASUNTO UUSPERHEELLE. – Oleellista on, että yhteen muutettaessa lapsi tietää, että hänellä on oikeus olla tässä kodissa ja hänellä on joku oma paikka, oma tila. Saarikivi on kuullut myös kolmen asunnon vaihtoehdosta, jossa asuttiin saman kerrostalon samassa rapussa: äiti asui pienempien lasten kanssa yhdessä asunnossa, mies toisessa ja isommat lapset kolmannessa. Hän puhuu muuntojoustavuudesta, joka parantaisi asunnon käytettävyyttä ja muunneltavuutta, josta olisi hyötyä mm. Oma tila voi olla vaikkapa parvisängyn yläpeti. Se vaikuttaisi olennaisesti asumistukeen, joka on nyt ruokakuntakohtainen etuus, Siika-aho sanoo. Sukulaisperhe päätyi lopulta hankkimaan omakotitalon kaupungin ulkopuolelta, jossa neliöt ovat edullisempia ja tilaa riittää sekä sisällä että pihamaalla. oma huone
Eurochild on lapsen oikeuksia edistävä toimijaverkosto, jonka jäsen Lastensuojelun Keskusliitto on ollut alusta alkaen eli vuodesta 2004. Lasten kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden pitäisi opetella parhaat tavat työskennellä lasten ja vankilassa olevien vanhempiensa kanssa. SUOSITUSI VANKIEN LAPSET Kun henkilö tuomitaan vankilaan, sen työntekijöiden tulisi selvittää, onko tuomitulla lapsia. Se kertoo myös lasten järkiperäisestä ajattelusta: he eivät toivo kuuta taivaalta, vaan toivovat yksinkertaisia, pieniä asioita, sanoo Lapsibarometrin toimittaja, erikoistutkija Terhi Tuukkanen Lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Tutkimuksen ydintuloksen voi tiivistää kolmeen hyvän elämän peruspilariin, jotka lasten mielestä ovat leikki, koti ja ruoka. 34 % näki yhteistyön lisääntyneen myös sosiaali-, terveysja sivistystoimen välillä. Mm. lapsiköyhyys, lasten ahdistuneisuus ja perheväkivalta ovat lisääntyneet. 42 % kunnista arvioi lastensuojeluilmoitusten lisääntyneen syksyllä 2020 verrattuna aikaan ennen koronaa. Korona on aiheuttanut lastensuojelun asiakasperheissä erityisesti vuorovaikutusongelmia, vanhempien jaksamattomuutta, lasten koulunkäynnin ongelmia ja taloudellisia ongelmia. Yhteistyö on lisääntynyt lastensuojelun asiakasperheille palveluita tarjoavien kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien välillä. LAPSUUSI ”JA JOSKUS VÄHÄN HERKKUJA” Jos haluat tietää, mitä 6-vuotiaiden mielestä kuuluu hyvään elämään, tartu Lapsibarometriin 2020. RAPORTTII HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Eurochild on julkaissut Growing up in lockdown -raportin, joka osoittaa koronapandemian vaikuttaneen lasten olosuhteisiin ja oikeuksiin kaikkialla Euroopassa. VANKIEN LAPSIA ON VUOSITTAIN NOIN 8 000– 12 000. KORONAI JOTAIN POSITIIVISTAKIN Kaikki koronapandemian seuraukset eivät ole negatiivisia. tällaisia ohjeita löytyy Euroopan neuvoston laatimista suosituksista, joiden avulla on mahdollista taata vankien lapsille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Näin arvioi 20 % Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n kyselyyn vastanneista, 41 kunnan tai kuntayhtymän lastensuojelun johdon edustajista. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version ja Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt ne suomeksi. Mm. ”Oletko ikinä kuullut möröstä?” 6-VUOTIAAN LAPSEN VASTAUS LAPSIBAROMETRISSA KYSYMYKSEEN MIKÄ SINUA PELOTTAA. – Samat asiat ovat tulleet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa. > www.krits.fi M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 18 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 18 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. Minusta se kertoo siitä, että lasten elämässä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Raportti tarjoaa myös hyviä käytäntöjä ja luo katsauksen jo tehtyihin toimenpiteisiin eri maissa ja Euroopan tasolla
viimeksi mainittu on mukana n. hajusteita ja väriaineita. 150 päiväkodin hankinnoissa Pohjois-Suomessa. Vapaaehtoisella sopimuksella koetetaan vähentää julkisten hankintojen kautta lasten altistumista haitallisille aineille varhaiskasvatuksessa. Nyt palvelussa on tarjolla myös Kohdataan yhdessä -dokumenttielokuva, joka taustoittaa sarjan teemoja sekä lasta tukevan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitystä. SA M I W IL EN IU S / SO LA R FI LM S/ FA BU LA PR O D U CT IO N S M O ST PH O TO S Risto Räppääjä (Silmu Ståhlberg, vas.) ja Mielensäpahoittaja (Heikki Kinnunen) ystävystyvät ja pohtivat elämän tärkeitä asioita. espoolaiset ja vantaalaiset lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät lastensuojelun arkea tutuksi jo useilla some-alustoilla. Dokumenttielokuvassa on mukana kolme lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijaa: Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toimitusjohtaja Petri Virtanen. Allekirjoittajat sitoutuvat soveltamaan lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden hankinnoissa leludirektiivin ja -lain pienempiin lapsiin kohdistuvia tiukempia kemikaalirajoituksia, jotka koskevat mm. Esim. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä hankintaorganisaatiot Tuomi Logistiikka Oy ja Monetra Oulu Oy. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 19 ›› LM1_21_s16-21_Tulva.indd 19 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 19 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. l TikTok: #sossut (Espoo) l Instagram: vantaanlastensuojelu l Instagram: Venla Sosiaalityöntekijä (Vantaa) l Facebook: Poijupuiston lastensuojelupalvelut (Espoo) l Facebook: Lastensuojelun Erityissosiaaliohjaaja Anna (Vantaa) l Twitter: #lastensuojelu (Kootusti lastensuojeluaiheisia twiittejä) Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan -sarja julkaistiin lokakuussa Ruutu-palvelussa. Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä on ladattavissa verkosta ilmaiseksi pdf-versiona. SOPIMUSI PÄIVÄKOTI VOI SUOJATA LASTA KEMIKAALEILTA Lapset ovat erityisen herkkiä haitallisten kemikaalien vaikutuksille, koska heidän kasvunsa ja kehityksensä on vielä kesken. Miessakit ry:n julkaisemassa oppaassa pääsevät ääneen tavalliset isät, asiantuntijat ja Miessakkien työntekijät, jotka ovat kehittäneet isille monialaisia psykososiaalisia tukimuotoja. LASTENSUOJELU SOSSUT SOMESSA Mm. PIKKULAPSIPERHEI ISÄKIN SAATTAA MASENTUA Nyt on vihdoin saatavilla tietoa isien pikkulapsivaiheeseen ajoittuvista masennusoireista
– Työntekijät, joita olen tavannut, ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja olleet aidosti kiinnostuneita lasten ja nuorten ajatuksista sekä halunneet myös lähteä kehittämään toimintatapoja niiden pohjalta, sanoo Nurmi Pesäpuun kehittämispäällikkö R iikka Huuskon blogikirjoituksessa. – Haluamme antaa syvällistä tietoa kestävästä kalastuksesta ja meren luonnonvarojen käytöstä, sillä kalastusaiheista opetusmateriaalia ei juuri ole tarjolla. Kortit ovat syntyneet nuorten Kokemuskuulijat-kehittäjäryhmässä ja ne on testattu Pesäpuun X-ketju-hankkeen toimintaan osallistuneiden nuorten, nuorten aikuisten, kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. MERII KESTÄVÄSTÄ KALASTUKSESTA LAPSILLE Tutkikaa, miksi meri on niin tärkeä meille ihmisille – ja koko planeetalle! kehottaa uuden oppimateriaalipaketin kansilehti. Vertaisarvioinnissa voidaan Arvot meissä -korttien avulla pohtia asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja tärkeitä. Lue s. – Tutkimushanke vastaa näihin kysymyksiin ja esittää, millaisin keinoin markkinointiin on mahdollista puuttua, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Linjauksissa ei kuitenkaan tarkasti määritelty tällaisia ruoka-aineita eikä otettu kantaa markkinointikanaviin, ohjeistusten toteuttamiseen ja seurantaan. MIKÄ ON MINULLE TÄRKEÄÄ. > www.msc.org/fi/opettajille CO LO U RB O X 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 20 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 20 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. PS. 54–57 juttu X-ketju-hankkeesta, joka tukee sijaishuollossa kaltoinkohdelluksi tulleita ihmisiä! MSC on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen sertifiointija ympäristömerkintäohjelma kalalle ja äyriäisille, jonka esim. SIJAISHUOLTOI VERTAISARVIOINTI VAIKUTTAA KONKREETTISESTI Vertaisarvioinnissa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kertoa kokemuksiaan sijaishuoltopaikan toiminnasta, sen ilmapiiristä ja henkilökunnasta sekä omasta arjestaan nuorille aikuisille, joilla on omakohtaista kokemusta sijaishuollosta. Kuluttaja-asiamies linjasi epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille vuonna 2014. TUTKIMUSHANKE EI EPÄTERVEELLISTÄ MURKINAA! Vuoden mittainen Epeli-tutkimushanke selvittää keinoja, joilla lapsille suunnattuun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin voidaan puuttua. Pesäpuu ry:n tekemiin vertaisarviointeihin osallistui viime vuoden aikana 38 pääasiassa 13–19-vuotiasta nuorta seitsemästä sijaishuoltopaikasta ympäri Suomen. Vertaisarvioitsijana syksyllä 2020 aloittanut Mira Nurmi ilahtui siitä, että arviointi tuntui vaikuttavan konkreettisesti sijaishuoltopaikan arkeen. Kehitimme tämän materiaalin auttaaksemme opettajia tiedon viemisessä eteenpäin, sanoo MSC:n Itämerenalueen ohjelmajohtaja Linnéa Engström. Materiaali on sovitettu suomalaiseen opetussuunnitelmaan ja sen voi ladata ilmaiseksi os. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO tunnustaa. Voittoa tavoittelematon Marine Stewardship Council (MSC) on julkaissut materiaalin lasten merituntemuksen lisäämiseksi
vee LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 21 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 21 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 21 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. Jos ei itsensä kaltaisia näe missään, se viestii, ettei minulle ole sijaa.” TURUN KAUPUNGINTEATTERIN CABARET-MUSIKAALISSA SEREMONIAMESTARIA ESITTÄVÄ TRANSNÄYTTELIJÄ MIIKO TOIVIAINEN TURUN SANOMISSA. KAMPANJAI PÄÄTTÄJÄ, ÄLÄ UNOHDA VAUVAA! Joulukuussa yhdeksässä Euroopan maassa käynnistynyt Hyvä alku elämälle -kampanja nostaa esiin etenkin kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien pienten lasten äänen. > firstyearsfirstpriority.eu LUKUPIIRI LAHJOJA ICEHEARTS-JUNNUILLE Jääkiekkomaalivahti Kevin Lankisen luotsaama Lankisen lukupiiri ja kustannusosakeyhtiö WSOY lahjoittivat joulun alla 5 000 euroa Icehearts ry:lle ja samalla kaikille järjestön junioripelaajille joululahjakirjat. Pienemmille valittiin Timo Parvelan Ellaja Pate-kirjoja sekä Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjoja. Teineille lähti palkitun menestyskirjailija John Greenin kirjoja. – Meistä oli todella hauskaa miettiä lapsille sopivia kirjoja ja päästä näin joulupukin apulaisiksi! Räätälöimme eri-ikäisille joukkueille omat kirjansa, sanoo WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen. On huolestuttavaa, että köyhyys on kasvanut nimenomaan pienten lasten perheissä, sillä se heijastuu usein myös aikuisikään. Jo Nesbøn humoristista teosta Pelastaako tohtori Proktori joulun. Lisäksi lahjoitettiin Elina Lappalaisen peliaiheista Nyt pelittää -tietokirjaa. Se näyttää myös esimerkein, millainen merkitys oikea-aikaisella ja oikein mitoitetulla tuella on lapsen koko elämän kannalta. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! SUOMESSA ASUVISTA LAPSISTA 9 % :LLA ON MAAHANMUUTTAJAVANHEMMAT. Kampanjaa koordinoi Suomessa Ensija turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Pelastakaa Lapset ry. 10-vuotiaat saivat mm. N. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja lapsiryhmien oikeuksien toteutuminen vaatii usein erityisiä toimenpiteitä. ja Mika Wickströmin Meidän jengin Zlatan -kirjaa. Kampanjalla halutaankin kiinnittää päättäjien huomio tekijöihin, jotka estävät lasten oikeuksien toteutumista. TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. Lasten – etenkin vauvojen – ääni jää silti aivan liian usein isompien jalkoihin. Se kohdentuu odotusajasta lapsen kuudenteen ikävuoteen saakka. ”Kaikenlaisia ihmisiä pitää nähdä näyttämöillä, mediassa, elokuvissa ja telkkarissa
KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 22 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 22 17.12.2020 11.38 17.12.2020 11.38. Miten hänen elämänsä on muuttunut Nuutin kautta. vanhemmuus Mitä JOS … Noora Koposen esikoisella Nuutilla todettiin kaksivuotiaana lapsuusiän autismi
Se on ollut yksi hänen elämänsä tärkeimmistä käännekohdista. Kansanedustaja Noora Koponen tuli äidiksi 15 vuotta sitten. On ollut myös silmiä avaavaa katsoa yhteiskuntaa vähemmistön näkökulmasta. ”Olen oppinut Nuutin äitinä paljon autismista, vaikka edelleen opettelen sitä. Seuraan päivittäin, miten Nuutti pinnistelee neurotyypillisten ihmisten mukaan rakennetussa maailmassa.” LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 23 ›› LM1_21_s22-27_Autismi.indd 23 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 23 21.12.2020 10.11 21.12.2020 10.11
Tabletissa on ohjelma, jossa voi nopeasti raahata sanoja viestikenttään, ja kone lukee lauseen ääneen. – Vanhemmuus opettaa aina, mutta erityislapsen vanhemmuus opettaa ehkä vieläkin enemmän. – Monesti unohtuu, että autismista huolimatta Nuutilla on kaikki samat kehitystarpeet kuin muillakin nuorilla. Hän on hyvin empaattinen ja huomaa heti, jos joku on altavastaajana. Koponen on huomannut, että vaikka Nuutti puhuu vähiten, hän usein sanoo eniten. Kun he käyvät 10 kilometrin patikkaretkillä Nuuksiossa, mukaan pakataan kaakaota ja kirjoitusalusta. M inä olen Nuutti. Olen autistinen ja tarvitsen apuasi, että tulen ymmärretyksi. Näin 6-vuotias Nuutti saneli päiväkotinsa työntekijälle esittelytekstiksi kansioon, jossa olivat hänen kuvakorttinsa. Se on kätevä erityisesti vieraampien ihmisten kanssa. Sinä voit puhua normaalisti. Lähipiirissä Nuutti tunnetaan tarkkanäköisenä kommentoijana, joka pysäyttää turhat riidat ja saa muut pohtimaan asioita. Meri on meille molemmille tärkeä.” 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 24 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 24 17.12.2020 11.38 17.12.2020 11.38. Koponen uskoo, että Nuutti on lähetetty opettamaan häntä. Nuutin elämässä on myös uusi, tärkeä ihminen: Sini-tukihenkilö, jonka kanssa on hauska tehdä asioita kaksin. Hänkin haluaa itsenäistyä, sanoo Nuutin äiti, fysioterapeutti ja vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Noora Koponen, 37, Espoosta Hän on kirjoittanut kirjan Jos mä oon oikee – Nuutin tarina (Myllylahti), jonka sitaateissa kuuluu Nuutin ääni. Osan sitaateista hän poimi Nuutin päiväkodin reissuvihkosta, johon opettajat ja hoitajat olivat dokumentoineet Nuutin elämää ja tokaisuja. Lapinlahden sairaalaalue on yksi Nooran ja Nuutin lempipaikoista Helsingissä. Koponen on tallentanut sitä siitä asti, kun Nuutti alkoi puhua kirjoitusalustan avulla. ”Kun tulemme tänne Nuutin kanssa, hän tykkää kiipeillä kallioilla ja seurailla aaltojen liikehdintää. Kahdeksassa vuodessa moni asia on pysynyt samana – esimerkiksi rakkaus Muumi-sarjaan ja jokailtainen sauna – mutta elämään on tullut myös uusia asioita, kuten iPad, jota Nuutti käyttää kirjoitusalustan ja kuvakorttien rinnalla kommunikoidessaan. – Nuutti näkee hetkiä, jotka muilta saattavat mennä ohi. Minä käytän kuvia”. Nyt Nuutti on 15-vuotias 180-senttinen nuorukainen, joka käy peruskoulun viimeistä luokkaa Kilonpuiston koulussa Espoossa
Poika pakotti äitinsä pysähtymään. …seuraisimme sisäisiä tuntojamme. “Nuutti on luontorakas poika, joka antaa paljon iloa lähimmille ihmisilleen. Eräänä lauantaina Noora Koponen oli Nuutin kanssa metsäretkellä. Välillä puhuminen tuntuu olevan itseisarvo: ihmiset laskevat, kuinka monta ja kuinka pitkiä puheenvuoroja he pitävät. ”Ihmisten pitäisi puhua vähemmän ja kuunnella enemmän”, Nuutti kirjoitti kirjoitusalustaansa eräänä kesäiltana vuonna 2012. …kuuntelisimme enemmän toisiamme. Kun osaa olla hiljaa, näkee enemmän mahdollisuuksia ympärillään. Ainoa hoppu oli hänen itselleen luoma kuva päivän kulusta. Oli lauantai, eikä mitään todellista kiirettä ollut. Nuutilla on samat kehitystarpeet kuin muillakin nuorilla. Hän alkoi käyttää enemmän aikaa myös fysioterapiapotilaidensa kuunteluun, ja ihmiset edistyivät harjoituksissaan paremmin. Arjessa on hyvä tehdä suunnitelmia, mutta niistä ei tarvitse pitää kiinni. Koponen oivalsi, että asioiden eteenpäin viemisessä auttoi, kun lisäsi omaa kuunteluaan. Hän on luonteeltaan hyvin tarkkaavainen. Ymmärsin, että hän oli oikeassa: olin puhunut kummassakin tilanteessa ohi vastapuolen. Hetkeä ennen Noora Koponen ja hänen puolisonsa Janne olivat keskustelleet kovaäänisesti Nuutin veljeä koskevasta asiasta. Kun hetken yrittää ymmärtää, miksi ja mitä toinen sanoo ja mitä toisen ajattelun taustalla on, auttaa se löytämään ratkaisuehdotuksia. Eduskunnassa Koponen sanoo huomaavansa päivittäin, että ihmiset puhuvat toistensa ohi. Paria tuntia aiemmin äiti oli kinastellut samasta asiasta veljen kanssa. – Olen edelleen kova puhumaan, mutta osaan valita paremmin hetket, milloin kannattaa hölöttää ja milloin olla hiljaa. Koponen on huomannut, että hiljaa oleminen auttaa kuulemaan paremmin omat ajatuksensa. Koponen koettaa aloittaa työskentelynsä aina kuuntelusta. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Nuutti tunnistaa toisen ihmisen tunnetilan hyvin herkästi ja toimii sen mukaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 25 ›› LM1_21_s22-27_Autismi.indd 25 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 25 18.12.2020 12.44 18.12.2020 12.44. – Tätä uutta tapaa en ennen Nuutin tokaisemaa viisautta osannut. Hän katsoi takaisin päättäväisesti, eikä ollut lähdössä mihinkään. Hän halusi kotiin, mutta poika tahtoi jatkaa vielä ison koivun tutkimista. – Olen oppinut Nuutilta, että voin seurata enemmän omaa fiilistäni ja toimia sen mukaan. Koponen joutui miettimään, mihin hänellä on kiire. Nuutilta ei myöskään jää koskaan huomaamatta, jos jokin tavara on muuttanut paikkaansa kotona”, sanoo Noora Koponen. – Koko päivä oli ollut Nuutille äänitulvaa. – En yleensä hoputa Nuuttia, mutta nyt hoputin. Hän tajusi, että Nuutti oli taas oikeassa
Siksi olemme kutsuneet puolueet mukaan vuoden tärkeimpään kuntavaalipaneeliin! Seuraa: 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 26 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 26 17.12.2020 11.38 17.12.2020 11.38. Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. – Kymmenen minuuttia ja olen valmis uuteen työpäivään. – Nuutilla on maadoittamisen taito. Koulussa hänen pulpettinsa on siirretty ikkunan viereen, jotta hän näkee puita. Ja onneksi luovutin. Nykyään hän lähtee reitille, muttei epäröi muuttaa sitä lennosta tai tehdä u-käännöstä. Luontosuhteeni on muuttunut. Nuutin tapa kohdata luonto on Noora Koposen mukaan intensiivinen. Hääparilta kyseltiin, haluttiinko Nuutti piilottaa, mikä tuntui loukkaavalta. – Olen miettinyt, mitä nimittelytilanteissa tapahtuu. Vaikka Koponen kertoi, että päätös oli Nuutin – poika ei pidä hälyisistä tilanteista – se ei riittänyt perusteeksi. Nuutti opetti sanan hänelle 7-vuotiaana. – Nuutin takia olen itsekin alkanut katsoa tarkemmin ympärilleni. Perhe piti hääetkot pienellä porukalla, söi juhlapiknikin kirkon vieressä, ja Nuutti tutustui kaikessa rauhassa hääpaikkaan. Aiemmin Koponen kiersi lenkillä aina reitin, jonka hän oli miettinyt etukäteen. …lakkaisimme pyrkimästä normaaliuteen. Se ilmenee pienissä asioissa – vaikkapa siinä, että sanotaan, että pitää syöttää perheelle kalaa kaksi kertaa viikossa – mutta myös isoissa asioissa, esimerkiksi siinä, millainen ihmisen kuuluu olla. – Nuutin kautta olen oppinut, että omaa oloa pitäisi kuunnella enemmän. Koposen perhekään ei ole välttynyt yhteentörmäyksiltä ympäristön kanssa. Se oli Koposen perheen näköinen tapa juhlia hänen ja uuden puolison naimisiinmenoa. Siinä hetkessä aika pysähtyy. @aanilapselle Lasten vaalipaneeli järjestetään Oodissa 17.2.2021 klo 14:30-15:30. Luulen, että kyse on pelosta. Jokainen voi löytää jotain itselle rauhaa tuovaa jokaisesta päivästä. – Jotkut eivät ymmärtäneet sitä. En toivoisi mitään muuta kuin että Nuutti saisi kulkea rauhassa kadulla ja olla oma itsensä, Noora Koponen sanoo. www.lskl.fi/aanilapselle www.hs.fi/lastenuutiset Li andersson (vas.) Anna-Maja Henriksson (RKP) Sanna Marin (SDP) jussi halla-aho (PS) Maria Ohisalo (Vihr.) Petteri Orpo (Kok.) Annika Saarikko (Kesk.) Sari Essayah (KD) Harry Harkimo (Liik.) kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista! Meidän mielestämme kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista, meidän tulevaisuudestamme. Nuutti silittää puiden runkoja ja kokeilee kaarnaa huulillaan tai nuuhkii sitä. Välillä tuntuu, että pitäisi olla tietynlainen ollakseen oikeanlainen ihminen. Jo ennen häitä hän kertoi vieraille, ettei Nuutti tule juhliin. Kun ihmiset eivät ymmärrä tai tunnista jotain asiaa, he alkavat pelätä. – Kun Nuutti oli ihan pieni, yritin vielä olla sellainen vanhempi kuin kuvittelin, että kuuluu olla. Pahimmillaan pelko saa ihmiset käyttäytymään halveksivasti ja vähättelemään Nuuttia, koska siten he ikään kuin hallitsevat vaikeita tunteitaan. Keneltä se on pois. Yksi tilanne sattui kuusi vuotta sitten, kun Koponen avioitui. Hän voi katsoa maisemaa tunnin tai tutkia käpyä ilman pienintäkään kiirettä. Pienenä Nuutti oli vesipeto, muttei uinut kolmeen vuoteen, kun lapset olivat nimitelleet ja matkineet hänen liikkumistaan uimahallissa. n Voisiko muu maailma joskus sopeutua ja tulla Nuuttia vastaan. He nostavat itsensä erilaisuuden yläpuolelle ja voimaannuttavat näin itsensä väärällä tavalla. – Olen tajunnut, että jos yritän katsoa yksityiskohtia niin tarkasti kuin Nuutti, minussa herää aito kunnioitus luontoa kohtaan. Koponen toivoisi, että lapsille ja nuorille opetettaisiin osana päiväkotien ja koulujen tunnekasvatusta erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, koska kaikilla vanhemmilla ei ole keinoja opettaa niitä jälkikasvulleen. Luonto rahoittaa Nuuttia. Noora Koponen on huomannut, että kaikilla tuntuu olevan pyrkimys normaaliuteen. Silloin huomaa, että hetkeä aiemmin menikin vähän liian lujaa. …tunnistaisimme erilaisuuden pelkomme. – Meidän on pakko saada tilaa erilaisuudelle, erilaisille ihmisille, perheille ja tavoille kommunikoida. Toivon, että jokainen pohtisi omaa tapaansa suhtautua muihin ihmisiin. Hän ikään kuin sanoo ”istu, malta, keskity, rauhoitu”. Vasta silloin Koposelle tuli tilaa olla sellainen vanhempi, jonka Nuutti tarvitsee – ja toisaalta sellainen vanhempi, jonka vanhemmuustyyli sopi hänen omaan persoonaansa. Mukaan ovat ilmoittautuneet: Paneelissamme kysymykset kysyvät lapset ja juontajana toimii Lasten uutiset! Seuraamme koronatilannetta ja järjestämme tilaisuuden koronaturvallisesti. Paneeli striimataan Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanavissa, joten sinäkin voit osallistua siihen turvallisesti omasta kodistasi. – Olen saanut itsenikin kiinni erilaisuuden pelosta – ei kukaan meistä ole siitä vapaa. Hän saattaa vetää kädestä jonkun läheisensä istumaan vierelleen ja osoittaa taivaalta vaikkapa kurkiauraa. Monet kommentoivat ilkeästi, minkä Nuutti huomaa heti. Tai vaikka lauantaina pitäisi olla siivouspäivä, hän ei pakota itseään siivoamaan. Nuutin tapa hyppiä päkiöillään, kun hän innostuu, tai hänen tapansa ”vipsuttaa” eli kieputtaa nopeasti sormissaan takin nyöriä tai puunlehteä saa ihmiset usein tuijottamaan. Perhe on törmännyt julkisilla paikoilla epäasialliseen käytökseen. – Siinä tilanteessa pohdin, miksei voitaisi vain antaa tilaa erilaisille tavoille olla ja toimia. …tarkkailisimme luontoa. Jo se, että tulee tietoiseksi ennakkoluuloistaan, muuttaa maailmaa paremmaksi. Jos me kaikki kohtaisimme luonnon niin kuin Nuutti, uskon, että haluaisimme automaattisesti suojella luontoa, ja ympäristöasioihin saataisiin enemmän vauhtia. – Pelkään äitinä, mitä tulevaisuus tuo. Ennen Nuuttia Koponen ei tiennyt, mikä puu on haapa. He eivät osanneet katsoa tilannetta Nuutin näkökulmasta. Hän voi surra kuulemiaan loukkauksia päiviä. Kun tunnistaa oman pelkonsa, on mahdollisuus toimia loukkaamatta muita. Välillä Nuutti rauhoittaa muitakin. Kotona hän rentoutuu mielellään katsellen sohvalta pihalle panhuilumusiikkia kuunnellen. Nuutin ollessa 3-vuotias luovutin kokonaan. Noora Koposella on tapana istua hetki hiljaa aamukahvilla, kun Nuutti on juuri haettu taksilla kouluun. Se näkyy esimerkiksi vanhemmuuden paineissa: ihmiset yrittävät suorittaa oppikirjamaista vanhemmuutta. – Näen normaaliuden vaateen kaikkialla
Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. www.lskl.fi/aanilapselle www.hs.fi/lastenuutiset Li andersson (vas.) Anna-Maja Henriksson (RKP) Sanna Marin (SDP) jussi halla-aho (PS) Maria Ohisalo (Vihr.) Petteri Orpo (Kok.) Annika Saarikko (Kesk.) Sari Essayah (KD) Harry Harkimo (Liik.) kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista! Meidän mielestämme kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista, meidän tulevaisuudestamme. Mukaan ovat ilmoittautuneet: Paneelissamme kysymykset kysyvät lapset ja juontajana toimii Lasten uutiset! Seuraamme koronatilannetta ja järjestämme tilaisuuden koronaturvallisesti. Paneeli striimataan Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanavissa, joten sinäkin voit osallistua siihen turvallisesti omasta kodistasi. Siksi olemme kutsuneet puolueet mukaan vuoden tärkeimpään kuntavaalipaneeliin! Seuraa: LM1_21_s22-27_Autismi.indd 27 LM1_21_s22-27_Autismi.indd 27 17.12.2020 11.38 17.12.2020 11.38. @aanilapselle Lasten vaalipaneeli järjestetään Oodissa 17.2.2021 klo 14:30-15:30
Siksi ne voivat vahingoittaa lapsen psyykkistä eheyttä ja itsetuntoa. Yleisväestöstä n. Hoitoon hakeutuneiden aineistossa lapsuuden traumakokemukset – varsinkin emotionaalinen kaltoinkohtelu – yhdistyivät psykiatristen häiriöiden lisäksi suurempaan itsemurhariskiin. vanhempien ja lasten mielenterveyttä tukevaa perhekeskeistä terapiaa ja neuvontaa. 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 28 18.12.2020 12.49 18.12.2020 12.49. KUMPIKIN ON VAHINGOLLISTA LAPSEN KEHITYKSELLE. Instrumentti sisältää viisi osatekijää: emotionaalisen, fyysisen ja seksuaalisen kaltoinkohtelun sekä emotionaalisen ja fyysisen laiminlyönnin. Tutkittavina olivat myös lapsuuden traumakokemusten yhteydet aikuisiän itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin. Kaikissa ryhmissä emotionaalinen laiminlyönti oli yleisin ja seksuaalinen hyväksikäyttö harvinaisin lapsuuden traumakokemus. Psykiatrisilla avohoitopotilailla vastaavat osuudet olivat paljon suuremmat: 94 ja 81 %. kolme neljäsosaa raportoi vähintään yhden lapsuuden traumakokemuksen, ja lähes puolella näitä kokemuksia oli kaksi tai useampia. TADS osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi takautuvasti raportoitujen lapsuuden traumojen arvioinnissa. Salokangas tutki myös uuden, lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten arviointiin kehitetyn suomenkielisen TADS-instrumentin (Trauma And Distress Scale) ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten vaikutuksia yksilön kokemukseen siitä, miten muut ihmiset häneen suhtautuvat. Aikuisiässä vauriot saattavat näkyä esim. Naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu liittyvät suoraan alkoholiongelmien esiintymiseen. EIVÄT PELKÄSTÄÄN VANHEMMAT LAPSIAAN, VAAN MYÖS SISARUKSET VOIVAT KOHDELLA TOISIAAN KALTOIN PERHEESSÄ. Kaikki Raimo Salokankaan tutkimat lapsuuden traumakokemukset liittyivät merkitsevästi myös aikuisiän alkoholiongelmiin. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Kaltoinkohtelu lapsuudessa lisää aikuisen itsemurhariskiä M O ST PH O TO S RAIMO SALOKANGAS E motionaalinen laiminlyönti ja fyysinen kaltoinkohtelu koskettavat lapsen perustavaa laatua olevaa turvallisuuden ja rakastettuna olemisen tarvetta. Salokangas tutki Turun yliopistolle tekemässään väitöksessä Childhood adverseties and mental ill health lasten traumakokemuksia useasta eri näkökulmasta. Tutkimusaineistossa oli mukana 692 yleisväestöön kuuluvaa aikuista, 410 terveyskeskukseen tai psykiatriseen avohoitoon tullutta potilasta ja 245 psykoosiriskissä olevaa potilasta. Tukitoimiksi Salokangas esittääkin mm. Enemmistö lapsuuden traumakokemuksista liittyi kotiperheisiin. Hän selvitti mm. Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä fyysinen kaltoinkohtelu liittyivät vahvimmin mielialaja ahdistuneisuushäiriöihin. epäluottamuksen sävyttämänä asenteena toisia ihmisiä kohtaan, mielenterveyden ongelmina ja kohonneena itsemurhariskinä. Lasten ja vanhempien avuksi tarvitaan perhekeskeistä terapiaa ja neuvontaa. Miehillä vastaava yhteys välittyi pääasiassa masentuneen mielialan kautta
800 nuoresta valtaosa kertoi sisaruksen potkineen tai lyöneen nyrkillä tai jollakin esineellä. Ilmaisulla ”pojat on poikia” kuitataan tilanteita, joihin pitäisi puuttua. Tätä vakavampia vammoja oli saanut alle 2 % vastaajista. Sisarusväkivalta toimii kahteen suuntaan: voimakkain yksittäinen väkivallan kokemista ennustava tekijä oli kokijan itsensä käyttämä väkivalta omaa sisarusta kohtaan. Tyttöjen väkivaltariski näytti olevan selvästi poikia suurempi. Vaikeus puhua vanhemmille omista asioita lisäsi voimakkaasti väkivallan todennäköisyyttä: kyvyttömyys puhua vanhemmille ”harvoin tai ei koskaan” kaksinkertaisti todennäköisyyden kokea tyypillistä sisarusväkivaltaa ja lähes nelinkertaisti vakavan väkivallan todennäköisyyden. HEIDI YLI-KIVISTÖ LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 29 ›› LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 29 17.12.2020 12.30 17.12.2020 12.30. RO D EO M issä vaiheessa sisarusten välinen tavallinen nahistelu muuttuu sisarusväkivallaksi. Vakavaa sisarusväkivaltaa kokeneista n. Niistä yleisimpiä olivat iso mustelma, haava tai musta silmä. Tutkimusaineistona hän käytti vuoden 2013 Lapsiuhritutkimusta, johon vastasi yhteensä 11 364 peruskoulun 6.ja 9.-luokkaa käyvää nuorta. Vanhempien työllisyystilanne ei kuitenkaan ollut yhteydessä väkivallan ilmenemiseen. sitä, miten perheen ominaisuudet liittyvät tyypillisen ja vakavan sisarusväkivallan kokemiseen. Sisarusväkivallan muuttuessa vakavampaan suuntaan myös tekojen määrä kasvoi. Vakavassa sisarusväkivallassa on käytetty jonkinlaista asetta tai tuotettu uhrille vakavahko vamma, kuten iso mustelma tai musta silmä. Vakavaa väkivaltaa kokeneista joka kymmenes oli saanut jonkin vamman. Vakavimmillaan seurauksena voi olla luunmurtuma tai sisäinen vamma. KUMPIKIN ON VAHINGOLLISTA LAPSEN KEHITYKSELLE. Sisarusväkivalta ei ole lasten leikkiä Se, ettei voi puhua vanhemmille omista asioitaan, lisää voimakkaasti väkivallan todennäköisyyttä. 10 000 vastaajaa. Joukosta poimittiin erilleen sisarussuhteen omaavat n. Yli-Kivistön Jyväskylän yliopistolle tekemä pro-gradu -tutkielma Sisarusväkivalta kuudesja yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa: perhekontekstin yhteys väkivallan kokemuksiin voitti Nuorisotutkimusseuran vuoden 2020 gradupalkinnon. Havainto voi Yli-Kivistön mukaan johtua ainakin osittain siitä, etteivät pojat raportoi kokemaansa sisarusväkivaltaa yhtä helposti kuin tytöt. Yli-Kivistö selvitti gradussaan mm. Lähes joka viides raportoi sisaruksen kuristaneen. EIVÄT PELKÄSTÄÄN VANHEMMAT LAPSIAAN, VAAN MYÖS SISARUKSET VOIVAT KOHDELLA TOISIAAN KALTOIN PERHEESSÄ. Heidi Yli-Kivistö määrittelee tutkielmassaan tyypilliseksi sisarusväkivallaksi lievän fyysisen väkivallan, henkisen väkivallan ja kiusaamisen. Heistä reilu neljännes kertoi kokeneensa fyysistä tai henkistä sisarusväkivaltaa 12 viime kuukauden aikana. Mitä vakavampaa väkivaltaa sisarussuhteessa esiintyi, sitä heikommaksi perheen taloudellinen tilanne koettiin. Sisarusten välinen väkivalta näyttäisi liittyvän perheen taloudelliseen tilanteeseen ja vanhempien ja lasten väliseen emotionaaliseen etäisyyteen. Eron tekeminen ei ole helppoa, ja vanhempien suhtautuminen lastenhuoneen tappeluihin sisarussuhteen luonnollisena osana sumentaa rajaa entisestään
Yhteistyökumppanille on tärkeää neuvotella asioista aktiivisesti äidin kanssa. Kaikilla tutkimuksen isillä oli eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyviä kipupisteitä, joiden vuoksi he olivat hakeutuneet vanhempien eroryhmään. Tutkimuksen haastattelut on kerätty yhteistyössä Ensi-ja turvakotien liiton kanssa. Meneillään voi olla vanhempien välinen riita tai keskeneräinen oikeusprosessi lasten huoltajuudesta tai tapaamisista. Pelko hallitsee vahvimmin isiä, jotka ovat päätyneet eron jälkeen taistelijan tai uhrin rooliin. Myös yhteiskunnan tuki yhteishuoltajuudelle on vahvistunut. Tutkija Johanna Terävän mukaan isät kaipaavat tunteidensa hallintaan apua. Haastatteluja tehtäessä isien erosta oli kulunut aikaa puolesta vuodesta seitsemään vuoteen. Isien keskeisiä tunteita eron jälkeen ovat ikävä ja lasten menettämisen pelko. ”Älä luovuta, suhde lapseen ei häviä.” JOHANNA TERÄVÄ E ro mullistaa vanhemman arjen: suhde lapseen ja toiseen vanhempaan muuttuu, ja lapsen asioista sopimista voi joutua opettelemaan pitkäänkin. Terävän mielestä näiden isien pitäisi saada nykyistä vahvempi viesti siitä, että kaikenlaiset eroon liittyvät tunteet kuuluvat asiaan, ja niiden hallintaan on saatavilla apua. ”Haluaisin myös sanoa tässä tilanteessa oleville, että älä luovuta, suhde lapseen ei häviä, vaikka olisi aikoja, että ei voisi nähdä niin usein kuin haluaisi. Terävä kertoi Vanhemmuus eron jälkeen -tutkimuksen alustavista tuloksista marraskuussa pidetyillä Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen päivillä. Moni asia puhuu Terävän mukaan sen puolesta, että isät tiedostavat nykyään oikeutensa vanhemmuuteen paremmin kuin aiemmin. Osa isistä oli omaksunut vanhemmuudessaan sopeutujan tai yhteistyökumppanin roolin. Eroisät ovat oppineet tuntemaan oikeutensa RO D EO 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 30 21.12.2020 10.13 21.12.2020 10.13. Isät haluavat säilyttää hyvän suhteensa lapsiin ja kokevat, että ero lapsista olisi heille iso menetys. Se ei ole lopullista, vaan vielä tulee aikaa olla enemmän yhdessä”, Terävä sanoo. Terävän haastattelu julkaistiin Jyväskylän yliopiston JYUnity -verkkolehdessä. Sopeutuja puolestaan hyväksyy sen, että äiti määrää lapsen asioista, sillä asiat tuntuvat hoituvan joten kuten niinkin. Yksin ei kannata jäädä pohtimaan epätoivoiselta tai epäoikeudenmukaiselta tuntuvaa tilannetta. Isien näkökulma eron jälkeiseen vanhemmuuteen on edelleen varsin vähän tutkittu aihe. Tunteet ovat voimakkaita ja ne tulevat yllättäen. Näillä isillä pelko yhteyden menettämisestä on Terävän mukaan käsin kosketeltavaa, koska lapsen kanssa ei ole päästy viettämään aikaa niin paljon kuin isä tai lapsi olisi halunnut. Tutkimus on Terävän ja toisen Jyväskylän yliopiston tutkijan Marja Leena Böökin käsialaa
Mertasen väitöskirja Not a Single One Left Behind. Y hteiskunnan nuoriin kohdistamat odotukset ja oletukset ovat ristiriitaisia. Puhutaan työllistymistaitojen kehittämisestä. Nimeämällä nuoret syrjäytymisvaarassa oleviksi heihin voidaan kohdistaa erilaisia toimenpiteitä. Mertanen tutki väitöksessään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää nuorisopolitiikkaa ja nuorille suunnattua koulutusta ja ohjausta. Yhteistä näille toimenpiteille on Mertasen mukaan se, että niillä pyritään hallitsemaan nuo risoongelmaa yksilöllistämisen kautta: vastuu nuoriso-ongelman ratkaisusta lepää yksittäisen koulutettavan ja valmennettavan nuoren harteilla. Puhutaan syrjäytymisriskissä olevista nuorista eli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista, jotka erilaisten toimenpiteiden avulla pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti työmarkkinakelpoisiksi. KATARIINA MERTANEN M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 31 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM1_21_s28-31_Tutkitut.indd 31 17.12.2020 12.30 17.12.2020 12.30. Tutkimusaineisto koostuu nuorisopoliittisista dokumenteista sekä haastatteluja havainnointiaineistosta. Yksittäisten nuorten muuttamisen sijaan tulisi Mertasen mielestä keskittyä niihin rakenteisiin, jotka nuoria syrjäyttävät ja eriarvoistavat. Nuoria pidetään vapaina ja rohkeina tulevaisuuden toivoina – ja samaan aikaan epäkypsinä, impulsiivisina ja jopa vaarallisina. ”Nuoriso-ongelmasta” tuli yksittäisen nuoren ongelma Syrjäytymistä ei pitäisi mitata pelkästään talousmittarein. Mertanen kutsuu asennetta terapeuttiseksi eetokseksi. Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään niin EU:n tasolla kuin Suomessakin muuttamalla nuorten käyttäytymistä työllistettävämpään suuntaan. Katariina Mertasen mukaan nuorten syrjäytymistä koskeva keskustelu palauttaa ongelman aina nuoreen itseensä. Mertasen mukaan käsite ulottuu kuitenkin paljon syvemmälle: koulutuksessa keskitytään oikeanlaisen käyttäytymisen, asenteiden, luonteenpiirteiden ja tunnetilojen valmentamiseen. Jos syrjäytymistä mitataan vain talouden mittareilla, jäävät syrjäytymistä uusintavat ja eriarvoisuutta lisäävät rakenteet – esim. Koulutuksessa ja muissa tukijärjestelmissä laajempi ymmärrys yhteiskunnasta ja sen rakenteista vähentäisi nuoriin tällä hetkellä kohdistuvia valtavia paineita. Governing the ’youth problem’ in youth policies and youth policy implementations tarkastettiin Helsingin yliopistossa marraskuussa. köyhyys ja rasismi sekä muu nuoriin kohdistuva marginalisointi – piiloon. Päällisin puolin työllistymistaidot näyttäisivät tarkoittavan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Terapeuttinen eetos tarkoittaa suunnilleen sitä, että yhteiskunnan eriarvoistavien rakenteiden sijaan vikaa etsitään yksittäisen nuoren psykologisista ominaisuuksista – mikä taas johtaa siihen, että nuorten työttömyyttä ja koulutuksen puutetta pyritään korjaamaan pääasiassa nuorten käyttäytymistä muuttamalla ja ohjaamalla
ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 32 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 32 17.12.2020 17.16 17.12.2020 17.16. Helsinkiläinen Luda Räsänen, 9, nauttii koulumatkoistaan. Virkamiehen mielestä pitkistä koulukyydeistä puhutaan aivan liian vähän. Monelle peruskoululaiselle pitkät turvavöissä taitetut taipaleet ovat arkea. Miltä tuntuisi istua tunti koulutaksissa aamuin illoin. koulu PÄIVÄN kohokohta
Luda Räsäsestä ihan parasta on, jos pääsee etupenkille. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 33 ›› LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 33 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 33 17.12.2020 17.16 17.12.2020 17.16
28 % 30 % 17 % Suhteessa eniten koulukuljetusten piirissä oppilaita on Itä-Suomessa, jossa peruskoululaisista yli 30% saa kunnan kyydin kouluun. Lapissa kyytiläisiä oppilaista on 28 %. Heistä useampi kuin joka viides kipuaa joka päivä koulubussin tai -taksin kyytiin. Koulukuljetusten toimivuus on iso asia arjen sujuvuuden kannalta, ajattelee Ludan äiti Tiia Nyyssönen. 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 34 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 34 17.12.2020 13.06 17.12.2020 13.06. Suomessa on noin 550 000 peruskoululaista. Etelä-Suomessakin koulukyydin saa 17 % oppilaista. Koulukyytiläisiä on siis kaikkiaan noin 120 000
Koulukuljetuksia on koko maassa, pääkaupunkiseudullakin. Alakoululaisen päivittäinen edestakainen koulumatka saa odotuksineen kestää kuitenkin enintään 2,5 tuntia. Koulumatkan pituus on yksi peruste. V uosien saatossa koulukuljetusten määrä ei ole suuresti muuttunut, mutta koulukuljetusajat ovat pidentyneet. – Nyt noin puolella koulukuljetusten piirissä olevista alakoululaisista koulumatkoihin vierähtää yli tunti päivässä, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo. Jos eskarilaisen tai peruskoululaisen taival kouluun on pidempi kuin viisi kilometriä, hänellä on oikeus kunnan järjestämään ilmaiseen kuljetukseen. Sama lakisääteinen oikeus lapsella on, jos matka on hänen ikäänsä tai edellytyksiinsä nähden liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Lainsäädännön mukaan perusopetus pitää järjestää siten, että koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilas voi siis saada kyydin hyvinkin lyhyelle matkalle esimerkiksi liikuntavamman tai neuropsykiatrisen diagnoosin perusteella. Jos tarkastelee koulukyytiläisten määrää, Etelä-Suomi kiilaa kärkisijoille, onhan se Suomen väkirikkain alue, jossa lapsia on paljon. Millä perusteella kunnan kyydin sitten saa. Pidentyneiden koulumatkojen takana ovat hänen mukaansa paljolti koululakkautukset ja koulukuljetusten optimointi. 13 vuotta täyttäneille raja on kolme tuntia. Ei vain syrjäseutujen ilmiö Lapissa ja muilla syrjäseuduilla – siellähän niitä koulukyytejä on. Näin ajattelee moni, mutta totuus on toisenlainen. Näistä asioista Lehtolalla on paljon painavaa sanottavaa, mutta päästetään hänet ääneen hieman myöhemmin. – Meillä Helsingissä koulukuljetuksen piirissä olevista oppilaista suurin ryhmä Lapsilähtöisyys ja kohtuullinen koulumatka eivät toteudu. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 35 ›› LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 35 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 35 17.12.2020 13.06 17.12.2020 13.06
Muutokset ovat vaikeita. Luda oli koulupäivien jälkeen hämmentynyt ja kiukkuinen, Tiia kertoo. Esimerkiksi kuljettajien vaihtuminen on aina hankala paikka. Helsingissä koulumatkat eivät yleensä ole kilometrimääriltään pitkiä, mutta suuri osa kyytiläisistä ei pysty syystä tai toisesta kulkemaan matkaa itsenäisesti. – Voin aloittaa työpäiväni, kun taksi kaartaa pihasta koulun suuntaan. Onko auto rasvattu. Ajoittain koulukuljetusten takkuilu ja kilpailutusten kritiikki ovat nousseet otsikoihin. Matka kotoa kouluun kestää vartin. Ludankin perheellä on ikäviä kokemuksia, vaikka nykyisessä kuljetusyhtiössä ei ole valittamista. – Yleensä kerran tai kaksi käy vuodessa niin, että lapsi on jätetty väärään paikkaan. Onko nastat vai kitkat. Luda on yksi niistä noin 1 100 helsinkiläislapsesta, jotka ovat koulukuljetusten piirissä. Luda on yleensä viimeisiä tilataksin kyytiin kapuavia oppilaita. Lopulta perhe muutti lähemmäs Ludan koulua. Luda menee taksin kyytiin mielellään, äidin kanssa matkan taittamisessa ei olisi samanlaista hohtoa, Tiia Nyyssönen selittää. Joukossa on esimerkiksi erityisen tuen päätöksen saaneita tai liikuntarajoitteisia oppilaita. – Helsingissä olemme hieman tiukentaneet määräyksiä pisimmistä sallituista matka-ajoista. Joskus suhde kuljettajaan ei katkea työpaikan vaihdoksiinkaan. Koulutaksin kuljettajat, kuten Jarno Servomaa, ovat tärkeitä Luda Räsäselle. Kuljetusyhtiöillä on kyllä tarkat kuljetusprofiilit jokaisesta lapsesta. Koulumatka kesti yleensä 45 minuuttia ja sekaannuksia sattui usein. Perheen arjen sujumisen kannalta koulukuljetukset ovat olennaisia. Luda ei tahdo pysyä housuissaan: kuljettajan paikalla istuu tuttu Jarno Servomaa! – Ludalle on hirveän tärkeää tietää ennalta, mitä tapahtuu. Onko auto kalibroitu. Jos tuttu kuljettaja on vaihtamassa työpaikkaa, aloitamme aiheesta puhumisen hyvissä ajoin, äiti Tiia kertoo. Yhteensä peruskoululaisia pääkaupungissa on hieman alle 45 000. 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 36 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 36 17.12.2020 13.06 17.12.2020 13.06. Sateesta raskaat pilvet peittävät auringon, kun Luda Räsänen, 9, odottelee malttamattomana kotipihallaan koulutaksia. Nastat vai kitkat. Naukkarisen mukaan erehdykset ovat valitettavia mutta harvinaisia. Helsingissä yhdensuuntainen matka odotuksineen saa kestää korkeintaan tunnin, suunnittelija Niko Naukkarinen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo. Kuljettajien kanssa juttua riittää etenkin autoista. Helsinki valitsee koulukuljetuksia hoitavat yhtiöt kilpailuttamalla. Kuljettajat jättivät Ludan eri paikkoihin, enkä koskaan tiennyt, missä minun pitäisi olla vastassa. – Ennen asuimme Herttoniemenrannassa, ja kuljetuksia hoiti toinen yhtiö. Luda käy koulua 7,5 kilometrin päässä Solakallion koulussa, joka on tarkoitettu lapsille, joilla on esimerkiksi toiminnan ohjauksen, kommunikoinnin tai oppimisen vaikeuksia. – Koulukyydit ja kuljettajien kohtaamiset ovat Ludan päivän kohokohtia. Tiia kertoo, miten eräs vanha tuttu kuljettaja pistäytyy vuosien jälkeenkin välillä tervehtimässä Ludaa. Musta pienbussi kaartaa pihaan. Siinä on muun muassa kaikki tarvittavat aikataulut ja paikat, yhteystiedot sekä esimerkiksi tieto siitä, keitä ei kannata laittaa vierekkäin istumaan taksiin, Naukkarinen selittää. Helsingin Tapanilassa syysaamu valkenee aamuseitsemän jälkeen vain hieman. Ludalla on fragiili x -oireyhtymä, joka kuuluu autismin kirjoon. Etenkin Jarnon tapaamista hän odottaa innolla, äiti Tiia Nyyssönen kertoo. Luda kyselee
Kustannusten summa on ollut nousussa. Istumasta istumaan Jokainen voi miettiä, mitä alakoululaiselle merkitsee, jos koulumatka odotuksineen kestää 2,5 tai yläkoululaiselle 3 tuntia. Usein kesto hipoo 2,5 tunnin enimmäisaikaa. Lapissa taksi tavallisesti poimii lapsia kyytiinsä suoran tien varrelta. Koulu on siis pantu kiinni, kun on ennakoitu oppilasmäärän laskevan, Lehtola sanoo. Vammaiskuljetuksiakin on jonkin verran, suunnittelija Niko Naukkarinen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo. Jyrkin ero kestävyyskunnossa on uusmaalaisten sekä pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten koululaisten välillä. – Ero esimerkiksi Lapin ja Pohjois-Karjalan välillä johtuu koulumatkojen luonteesta. Kulut ovat noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Heille lapsilähtöisyys ja kohtuullinen koulumatka ei toteudu, Lehtola napauttaa. n Pitkät koulumatkat voivat vaikuttaa maaseudun lasten kuntoon. – Toteutuvatko lasten sivistykselliset oikeudet nyt yhdenvertaisesti. Koulukuljetukset eivät valtakunnan mitassa ole mitään nappikauppaa. Ensimmäisinä kyytiin astuneille voi kertyä ajallisesti melkoinen matka, Kari Lehtola selittää. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan virkamiesten ja päättäjien pitäisi kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa arvioida lapsivaikutukset ja ottaa huomioon lapsen etu. Paikoin kuljettajia ja oppilaita on ohjeistettu käyttämään kasvosuojaimia. Monesti optimointi tarkoittaa entistä kiemuraisempia ja ajallisesti pidempiä reittejä. Hänellä on myös ehdotuksia, miten matka-aikoja voitaisiin saada lyhyemmiksi. Kouluja on suljettu etenkin maaseudulla. Muuttoliike syrjäseudulta kuntakeskuksiin selittää, miksi koulukuljetusten piirissä olevien lapsien määrä ei ole noussut, vaikka kouluja onkin lakkautettu. Kun 1990-luvun alussa peruskouluja oli 4 800, on niitä nyt alle 2 200. Nyt maksimiajasta on tullut normi. ylitarkastaja kysyy. Järeimpänä keinona hän esittää lainsäädännön kiristämistä. Samoin aamulla lapsi saattaa lähteä koulumatkalle kovin varhain, mutta joutuu koululla odottamaan ensimmäisen oppituntinsa alkamista. Hän arvioi, että pitkät koulumatkat voivat vaikuttaa maaseudun lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon. Kyse on Lehtolan aiemmin mainitsemasta koulukuljetusten optimoinnista. Koululakkautukset pidentäneet matkoja Paitsi matkojen optimointi myös koulujen lakkautukset vaikuttavat koulumatkojen pituuteen. Odottelun voi käyttää läksyjen tekoon tai vaikkapa koulun pihalla leikkimiseen. Pahimmillaan autossa istumista kertyy paljon. – Maaseudulle jäävät lapsiperheistä vain ne, joiden on pakko, eli maaja metsätaloudesta elantonsa saavat, ylitarkastaja pamauttaa. ovat erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat. Ja kyllähän lapsiluku kylillä laskee, kun entisen lähikoulun sijaan pitääkin matkata kirkonkylälle opinahjoon. Alakoululaisten päivittäisistä koulukuljetuksista yli 60 prosenttia kestää 1–2,5 tuntia. Optimointia ja säästöjä Koulukuljetusten matka-ajat eivät nekään jakaudu alueellisesti niin kuin äkkiseltään odottaisi. Uudellamaalla yli puolella edestakainen matka kestää yli tunnin. Aina kyyti ei lähde kotia kohti juuri silloin, kun oma koulupäivä loppuu. Lehtolan mukaan koulukuljetuksista päätettäessä ei yleensä tehdä lapsivaikutusten arviointia. Puuduttavan koulumatkan jälkeen ulkoleikit saattavat helposti vaihtua ruutuaikaan, Kari Lehtola puuskahtaa. – Kunnille optimointi on keino parantaa koulukuljetusten kustannustehokkuutta eli säästää. Kunta tai kuljetusyhtiö koettaa rakentaa reitin niin, että kyytiin kapuaa mahdollisimman monta lasta. Lakkautuksilla on tavoiteltu säästöjä, ja Lehtola perääkin tutkimusta säästöistä. Korona vaikuttaa kuljetuksiinkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut koronaepidemian vuoksi erilliset suositukset myös koulukuljetuksia varten. – Kouluja on lakkautettu etupainotteisesti. Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla taksit ja bussit sen sijaan kiertelevät mutkikkaitakin reittejä pitkin. Maksumiehiksi joutuvat ne ensimmäisten joukossa kyytiin nousseet oppilaat. Lappilaisista koulukyytiläisistä alle 30 prosenttia viettää koulumatkoillaan päivän aikana pidempään kuin tunnin. Kaikkein pisimpään matkaavat Pohjois-Karjalan lapset. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 37 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 37 LM1_21_s32-36_Koulukyydit.indd 37 17.12.2020 13.06 17.12.2020 13.06. Ohjeissa korostetaan muun muassa hyvää käsija yskimishygieniaa sekä riittäviä etäisyyksiä. Viime vuosikymmenten aikana koulujen määrä on vähentynyt radikaalisti. – Luonnostaan liikkuva lapsi pidetään vielä koulupäivän jälkeenkin turvavöissä. Tarkkoja ohjeita turvaväleistä THL ei anna, mutta suosittelee sijoittamaan henkilöauton takapenkille korkeintaan kaksi oppilasta. Alakoululaisten koulukuljetusten maksimiaikaa pitäisi hänen mielestään laskea Euroopan unionin epävirallisen suosituksen mukaisesti 1,5:een ja yläkoululaisten kahteen tuntiin. Valtakunnallisissa 5.ja 8.-luokkalaisten kuntotesteissä uusmaalaiset erottuvat selvästi muun maan lapsista fyysisesti hyväkuntoisempina
Opettajien mukaan perinteinen kuulustelu on yksi hyvä kertauskeino. 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 38 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 38 17.12.2020 13.31 17.12.2020 13.31. koulu Läksyt TEHTY! Seiskaluokkalainen Katerina Tountas kertaa kokeisiin siten, että äiti tai kaveri kyselee koealueesta
Yläkoululaiset paneutuvat opisLapsen Maailma kysyi opettajilta vinkkejä, miten vanhempi voi tukea lasta koulutyössä. Sen sijaan kiinnostuksen osoittaminen lapsen koulutyötä kohtaan kannustaa ja viestii, että vanhempien mielestä koulunkäynti on tärkeää. Kolme opettajaa kertoo Lapsen Maailmalle omat vinkkinsä siitä, miten kotitehtävien teosta ja kokeisiin valmistautumisesta voi tehdä rutiinin ja miten huoltajat voivat tukea lasta koulunkäynnissä. Moni vaihtaa konkreettisestikin koulua, ja yleensä luokkatoverit vaihtuvat ainakin osin. Vanhemman kannattaa kysellä koulupäivistä muutakin kuin että menikö koulussa hyvin. Kipuilu koulutöiden kanssa on tuttua monissa perheissä – ainakin silloin tällöin. Rutiinit auttavat murroksissa Kun ikää karttuu, koulunkäynti muuttuu aina vain vaativammaksi. Paula Äimälän mukaan opettajan pitäisi opettaa myös sitä. Oppilas ei automaattisesti tiedä, miten kokeisiin voi kerrata. Mikä oli kivaa. Oppimista pitää opettaa Kokeisiin kertaaminen on taito, joka pitää opetella erikseen. Perinteinen murroskohta on alakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla, kun lukujärjestykseen tulee uusia oppiaineita ja läksyjen määrä lisääntyy. Y ksi tekee läksyt ripeästi heti koulun jälkeen. Valtaosa kuitenkin sopeutuu uudenlaiseen koulunkäyntiin melko helposti. Jos ei ole avannut kirjoja kertaakaan ennen koetta, on mahdotonta omaksua kymmenien sivujen koealuetta. Neljäs saa tämän tästä Wilmaan huomautuksia tekemättömistä töistä. Esimerkin voima Vanhemmat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään siihen, millainen lapsen asenne koulunkäyntiä kohtaan on. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI Perinteinen murroskohta on alakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla. Totuttelua on siinäkin, että lähes jokaisessa oppiaineessa on eri opettaja. Jos perhe on onnistunut luomaan hyvän koulunkäynnin kulttuurin alakouluaikana, on siitä apua myös murrosiän myrskyissä. Iltoja ei saisi pakata liian täyteen harrastuksia, neljännen luokan opettaja Paula Äimälä Rauman normaalikoulusta huomauttaa. Rytmistä ja rutiineista olisi hyvä pitää kiinni heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Kokeisiin kertaaminenkin on uusi asia. Olisiko läksyt hyvä tehdä heti koulusta tultua vai vasta sitten, kun vanhemmat palaavat töistä kotiin. Kysymyksillä voi ohjata lasta kertomaan koulupäivästä ja kavereista tarkemmin. Mitä tänään teitte. Kun lapsi nukkuu riittävästi ja syö kunnon aamiaisen, sujuu koulupäiväkin hyvin. Toinen suuri murros koittaa, kun lapsi siirtyy alakoulusta yläkouluun. Hän kannustaa perheitä miettimään aina lukuvuoden alussa, millainen rutiini läksyjen tekemiseen sopisi heidän lapselleen. Samalla oppilaiden vastuu omasta koulutyöstä kasvaa. – Etenkin reaaliaineissa on luettavaa ja omaksuttavaa enemmän kuin ennen, Nora Färm kuvailee. Toinen viimeistelee kotitehtäviä tuntikaupalla. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 39 ›› LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 39 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 39 17.12.2020 13.32 17.12.2020 13.32. Kolmas jättää läksyt ja kokeisiin kertaamisen viime tinkaan. Färmin mukaan säännöllinen läksyjen tekeminen auttaa selviämään lisääntyneistä koulutöistä. Paula Äimälän mukaan huoltajien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten he puhuvat koulusta, opettajista ja omista kouluajoistaan: – Jos kertoilee, etten minäkään niitä kertotauluja koskaan oikein oppinut, olin liikunnassa huono ja ettei historiasta ole ollut mitään hyötyä, se ei motivoi lastakaan yrittämään. Historiaa ja yhteiskuntaoppia Topeliuksen koulussa Turussa yläkoululaisille opettava Nora Färm tähdentää myös säännöllisyyden merkitystä: – Myös reaaliaineiden lukuläksyt pitäisi aina tehdä. Kun käytännöt ovat selvät, on niistä helpompi pitää kiinni. Kokeisiin valmistautuminen on kertaamista, ei uuden opettelua. Hän uskoo, että seitsemännen luokan syksy on monelle raskas. Myös se, että arvostelee kärkkäästi opettajia, voi vähentää opiskeluintoa. Perusasiat kuntoon – Se, että arki on kunnossa, on olennaista koulutyönkin kannalta
Kokeisiin on minusta ylipäätään kiva lukea, koska sitten tietää enemmän, hän pohtii. Niihin menee puolesta tunnista 45 minuuttiin. Vanhempien apuun Leino turvautuu harvoin. Ikävimpiä ovat äidinkielen ja englannin läksyt, tosin nekin ovat ihan ok. Äiti Satu Sistonen tulee apuun, jos neljäsluokkalainen Jalmari Leino tarvitsee apua läksyissä. On kivaa, kun joku kyselee Koulupäivän jälkeen helsinkiläinen neljäsluokkalainen Jalmari Leino, 10, levittää koulukirjansa ja -vihkonsa olohuoneen tai keittiön pöydälle ja ryhtyy hommiin. Helsingissä Meilahden yläasteen koulussa seitsemättä luokkaa käyvä Katerina Tountas, 13, on pannut merkille, että yläkoulussa läksyjä ja kokeita on enemmän kuin alakoulussa: – Työmäärä tuntui ensin aika raskaalta, mutta nyt siihen on tottunut. KANSI 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 40 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 40 21.12.2020 10.21 21.12.2020 10.21. – Vähän voi ärsyttää, jos tulee huonompi numero. Kotitehtävät Tountas tekee joko kotona tai kavereiden luona. Kokeisiin valmistautumisen Leino aloittaa hyvissä ajoin, miltei viikkoa ennen kokeita. – Minulle asiat jäävät parhaiten mieleen, kun joku kyselee. Kokeisiin hän kertaa lukemalla, tekemällä kertaustehtäviä sekä kirjoittamalla muistiinpanoja vaikeimmista asioista. Läksyjä tehdessä vierähtää arkisin tunti tai kaksi. – Teen läksyt yleensä heti. Joskus vaikeaan matematiikan laskuun tai kielten kiemuroihin pitää kysyä äidin tai isän neuvoa. Äiti saa auttaa urakassa kyselemällä. Mutta harmitus menee ohi. Riippuu paljon, mistä on läksyä tullut ja miten paljon, Hertsikan ala-asteen koulua käyvä Leino kertoo. Kokeista Leino tavoittelee aina parhainta mahdollista arvosanaa eli kymppiä. Mieluiten hän pakertaa matematiikan ja ranskan läksyjä. Yleensä äiti tai joku kaveri kuulustelee minulta kielten sanoja tai lukuaineiden keskeisiä asioita. Sillä tavalla kertaaminen on myös kivempaa kuin yksin lukeminen
Alakoulussa kokeisiin valmistautumisen opettaminen on paljolti luokanopettajan vastuulla. Hän kannustaa vanhempia kyselemään kokeita varten vielä yläkoulussakin. Tekemällä liikaa lapsen koulunkäynnin eteen, vanhempi voi tehdä lapselleen karhunpalveluksen. Opettajalle kannattaa esimerkiksi kertoa, jos lapsi tekee läksyjä hyvin pitkään. Myös se, että läksyt tuntuvat vastenmielisiltä, voi olla merkki siitä, että lapsella saattaa olla oppimisen vaikeutta tai pulmia oman toimintansa ohjauksessa. – Koulussa tehdyt muistiinpanot, kirjan kappaleiden yhteenvetolaatikot ja lihavoidut termit kannattaa painaa mieleen tarkkaan, sillä niissä on yleensä ne keskeisimmät asiat, Nora Färm sanoo. Esimerkiksi vieraskielisistä sanoista voi tehdä muistipelin. Vuosien karttuessa vastuun määrä kasvaa. Koulua käy lapsi, ei vanhempi Joskus vanhemmat voivat sekaantua lapsensa koulunkäyntiin liikaakin. Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen edistää oppimista. Vai onko taustalla oppimisen pulmia. – Ensin pitää miettiä, miksi läksyt tuntuvat vastenmielisiltä. Esimerkiksi kielitaidon puute voi estää vanhempaa auttamasta. – Vastuu koulunkäynnistä on lapsella itsellään. Tekeekö lapsi läksyjä liian myöhään illalla. Vanhempien pitäisi silti olla opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos huoli jostain syystä herää. Onko kotona rauhallista paikkaa läksyjen tekoon. Vanhempi voi auttaa lasta kyselemällä keskeisten termien merkitystä tai pyytämällä lasta selittämään omin sanoin, mitä läksyssä kerrotaan. Myös käsitekarttojen tekemisestä voi olla apua. Milloin hankaluudet ovat merkki siitä, että lapsi saattaisi tarvita lisätukea. – Roolileikit voivat olla kertauksessa avuksi. Ryhmään saattaa kuulua esimerkiksi koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 41 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 41 LM1_21_s38-41_Koulula?ksyt.indd 41 21.12.2020 10.21 21.12.2020 10.21. Vanhempi ei voi käydä koulua lapsen puolesta, Nora Färm sanoo. Läksykappaleen keskeisten sanojen kirjoittaminen tai muistiinpanojen tekeminen voi sopia alakoululaisillekin. Ekaja tokaluokkalaisilla ei pitäisi kulua läksyjen parissa puolta tuntia kauempaa, isommille alakoululaisille tunnin pitäisi riittää. Lähes kaikille lapsille tulee hetkiä, jolloin läksyihin on vaikea tarttua ja tekisi mieli tehdä jotain muuta. Lapsi ei opi ottamaan itse vastuuta. – Vanhemmat voivat luottaa siihen, että opettaja kyllä huomaa, jos lapsella on tarvetta lisätuelle. n Lapsen tulee oppia ottamaan itse vastuuta. Läksyjen unohtaminen silloin tällöin ei sekään ole tavatonta. Ulkoa opeteltavissa asioissa kuten kertotaulussa tai vieraan kielten sanoissa vanhemmat voivat niin ikään kysellä tai pelata lapsen kanssa oppimispelejä. Lannistava puhe on lapselle suorastaan vahingollista. Valtaosa erilaisista oppimisvaikeuksista havaitaan alakoulun ensimmäisillä luokilla, erityisopettaja Inka-Riina Kaunisvirta Rauman normaalikoulusta vakuuttaa. Lapsi voi leikkiä opettajaa ja selittää lukemansa äidille tai pikkusisarelle, Äimälä vinkkaa. Niissä muistiinpanot kirjataan karttamaiseen muotoon, jolloin syy-seuraussuhteet voi nostaa hyvin esiin. Neljättä luokkaa opettavan Paula Äimälän mukaan lukuaineiden kokeisiin kerratessa olennaista on luetun ymmärtäminen. Milloin tarvitaan lisätukea. kelutaitoihin oppilaanohjauksen ja aineenopettajien tunneilla. Entä oliko läksyssä jotain, mitä lapsi ei ymmärrä. Tarvitseeko koko perhe tukea. Vähättelemällä ja mollaamalla ei opiskeluinto myöskään syty. Joissakin kouluissa onkin perustettu läksykerhoja, joista voi koulupäivän jälkeen saada tukea kotitehtävien tekemiseen. Yläkoululaisilla saattaa kotitehtäviä tehdessä vierähtää kauemminkin. Kaikista huoltajista ei ole koulutyössä apua. Jos huoli herää, opettaja voi huoltajan suostumuksella ottaa yhteyttä moniammatilliseen työryhmään, joka alkaa selvittää vaikeuksien syytä. Kaunisvirta pohtii
perhe 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 42 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 42 17.12.2020 14.47 17.12.2020 14.47
T oni, 33, käytti huumeita lähes puolet elämästään. MERVI JUUSOLA Lopulta piikitimme lasten ADHDlääkkeetkin suoneen. Kun vanhemmilla on päihdetaustaa, valvonnan pitää olla tiukkaa ja säännöllistä. Kun lapset syntyivät, Toni ei juuri miettinyt isyyttä, eikä vähentänyt huumeiden käyttöä. Oli siistiä ja hauskaa saada lapsi, mutta pirin vetäminen ja pilven polttelu kiinnostivat enemmän. – Ensimmäisen lapsen syntymä oli elämäni paras hetki. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 43 ›› LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 43 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 43 17.12.2020 14.47 17.12.2020 14.47. Nyt 9ja 12-vuotiaat lapset otettiin huostaan kaksi vuotta sitten. Virallisesti olen myös isä, joka ei ole ollut lainkaan läsnä lastensa elämässä. – Lasten huostaanotto tuntui niin pahalta, että olisin voinut tappaa itseni. Toisen syntyessä en ollut edes paikalla, vaan jossain vetämässä amfetamiinia. Toni selittää käyttäytymistään vain toteamalla, että amfetamiinista ja kannabiksesta tuli hyvä olo. Kun lapset vietiin, millään ei ollut mitään väliä. Pian alkoi yhteinen amfetamiinin käyttö, ja lopulta piikitimme lasten ADHD-lääkkeetkin suoneen. Ensin lähti yksi lapsi huostaan. Hän oli kuivilla vuosia, kunnes alkoi käyttää salaa Tonin opiaattipohjaisia kipulääkkeitä. Toni ei ollut koskaan kirjoilla samassa osoitteessa lastensa ja näiden äidin kanssa, jotta perhe olisi saanut paremmat sosiaalituet. Luottamus rakentuu HETKI KERRALLAAN Toni käytti huumeita kahdeksantoista vuotta. Käytännössä he kuitenkin elivät perhe-elämää lähes kymmenen vuotta. Vuokrat jäivät maksamatta, sähköt katkaistiin ja lopulta meidät heitettiin pihalle. Tonista huumeiden käyttö lapsiperheessä ole missään tilanteessa hyväksyttävää. – Kuulemma kuukautiskipuihin. Sitten toinen. Myös isyys ja luottamussuhde lapsiin täytyy rakentaa uusiksi. Nyt hän haluaa olla luotettava ja läsnä oleva isä lapsilleen, jotka on otettu huostaan. Tonin lasten äiti oli käyttänyt nuorena huumeita, mutta lopetti heti, kun sai tietää odottavansa esikoistaan. Eikä sekään ollut totta. – Pilvenpoltto ei kuulu lapsiperheen arkeen, mutta eivät perjantaikännitkään. Nyt hän on ollut yhdeksän kuukautta raittiina ja rakentaa elämäänsä uudelle perustalle. – Virallisissa papereissa olen lopun elämääni narkomaani. Entisen vaimoni kanssa käytimme aineita perhekuntoutuksessa, eikä henkilökunta tajunnut sitä. – Kun löydät itsesi jostain kämpästä vanhempien narkomaanien kanssa ja olet räplännyt kolme päivää putkeen jotain stereoita, siitä on hyvä olo kaukana
– Äitikin soittelee taas. – Päädyin huostaan 14-vuotiaana, kun äiti ei enää jaksanut kanssani. En ole paha ihminen, vaikka olen päihdeongelmainen. Meidän perhettämme on siunattu hyvillä sosiaalityöntekijöillä. Hänen kanssaan olen oivaltanut aika paljon uusia asioita. – Tiedän, että lapseni rakastavat minua. Jokin aika sitten esikoinen kertoi Tonille kokeilleensa pilveä. Yksi raittiuden parhaista puolista on se, että lapset ovat alkaneet taas luottaa Toniin. Toni arvelee, että tämä on yhä koditon ja käyttää aineita. Hän työnsi isoveljensä autoon ja vei ensitreffeille nykyisen tyttöystävän luo. – Meidän perhettämme on siunattu hyvillä sosiaalityöntekijöillä. Toni sanoo olleensa huonoin isä, jonka lapsi voi saada. Muutoksen alkuun auttoi Tonin pikkuveli, joka otti tämän nukkumaan sohvalleen. Toni oppi polttamaan pilveä asuessaan lastensuojelulaitoksessa. Lenkiltä palatessa maistuu kahvi. Tyttöystävä kertoi jälkeenpäin, että häntä jännitti kutsua Toni kotiinsa. Muutama kuukausi kuntoutuksen jälkeen hän tuli eteen Facebookissa ja lähetin viestin. Kuuntelin vähän suu auki. – Ei minulla ole mitään omaa päihdetyöntekijää kotona, vaikka totta kai siitä on apua, että toinen tuntee taustani ja osaa olla tukena. Vierailin vanhassa sijoituspaikassani jokin aika sitten ja totesimme ohjaajien kanssa, että onneksi ajat ovat muuttuneet. Koen, että olen aina saanut apua, jos olen sitä pyytänyt. Te olette täällä, ettekä kotona siksi, että minä poltin sitä pilveä. Toni täyttää päivänsä arkisilla asioilla. Lastensuojelulaitoksessa Toni tapasi lastensa tulevan äidin, joka ei tällä hetkellä tapaa lapsia lainkaan. Isä on alkoholisti, eli varmaan alttiutta riippuvuuksiin on tullut sitäkin kautta. Ihmettelin itsekin, mistä se puhe kumpusi. Aivot haluaisivat yhä hakea laatikon kaljaa kalareissulle, mutta se ei ole sen arvoista, että vaarantaisin kaiken, mitä minulla nyt on. Uskon siihen, että kun hakee apua asiallisesti, ammattilaisilta saa asiallista tukea. Kun hän sitten vastaili, olin alkuun ihmeissäni. n Tonin nimi on muutettu. – Piti käyttää punaista paitaa, että erotuttiin pellolta. Toni huomasi luottamuksen kasvaneen edelleen, kun esikoinen kertoi, että häntä kiusataan. Vähitellen he ovat alkaneet myös luottaa. Aika monta kertaa sain ohjaajalta suoraan turpaan. Kun mummo antoi taskurahaa, Toni osti pilveä. Parhaansa yrittävä isä. – Usein lähden kalastamaan. Mutta hän uskoo, että isyydessä voi saada uuden mahdollisuuden. Aiemmin hänellä ei ollut mitään kiinnostusta kysyä kuulumisia. Tonilla ei ole mitään ikävää sanottavaa sosiaalityöstä. – Haluan olla pojilleni isä, jonka sanaan voi luottaa. – Hän oli töissä paikassa, jossa kävin kuntoutuksessa. Hän käy pari kertaa viikossa vertaistukiryhmissä, opiskelee talonrakennusta ja kokemusasiantuntijaksi, treenaa kuntosalilla ja tapaa lapsiaan. Tuntui hyvältä, että lapsi halusi kertoa siitä minulle. – Sanoin hänelle, että tiedätkö, minäkin vähän kokeilin pilveä muutaman vuoden sinua vanhempana, ja sitten alkoi tapahtua ikäviä asioita. En halua enää ikinä kokea sitä hetkeä. CO LO U RB O X 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 44 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 44 17.12.2020 14.47 17.12.2020 14.47. Isommat pojat kertoivat, mikä on ”kukka”. Kotona pari ei juurikaan juttele päihdeongelmasta. Isä, jolle voi kertoa mitä vaan. Pelkään, että lapset viedään minulta taas pois. Kerran lomilla ollessa kotibileisiin tuli lommoposkinen tyyppi kauppaamaan piriä. – Hän pelkäsi, että ryöstän, pahoinpitelen ja raiskaan. Laitos sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla. Toni ymmärtää asian: yksikään äiti ei halua nähdä, miten lapsi tuhoaa oman ja lastenlasten elämän. Niihin aikoihin koko henkilökunnalla ei tarvinnut olla sosiaalialan koulutusta, ja talon tavat olivat tiukat. Aamulla hän laittaa ensimmäiseksi vedenkeittimen päälle ja lähtee koiran kanssa ulos. Mutta koska minulla on päihdesairaus, lasten on parempi olla sijoitettuna. Minulla on todennäköisesti ADHD, jota ei ole koskaan diagnosoitu. Vielä hän ei kuitenkaan uskalla edes miettiä huostaanoton purkua. He ovat päättäneet pitää työn ja parisuhteen erillään. – Soitin ohjaajalle, että laitatteko te tämän kiusaamisasian kuntoon vai tulenko minä laittamaan. Tonin nykyinen kumppani on päihdetyöntekijä. Ohjaaja kiitti, että kerroin, sillä henkilökunta ei ollut tietoinen kiusaamisesta
Se on aina väliaikainen ratkaisu, jossa pyritään perheen ongelmien ratkaisemiseen ja elämänhallinnan vahvistamiseen. Lastensuojelun lähtökohta on selkeä: lapsen ei kuulu olla huumeita käyttävän vanhemman kanssa. Neuvojen pitää olla hyvin konkreettisia. On perheitä kohtaan epäreilua, että naapurikunnassa tai toisessa päässä Suomea saa toisenlaisia palveluita kuin perheen omassa kotikunnassa. Kukaan ei tunnu tietävän tarkasti, onko lapsiperheiden vanhempien huumeidenkäyttö lisääntynyt viime vuosina. Siinä on sovittu tarkasti, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Hedman toivoo, että huumeongelmaisten perheiden auttamiseen yhdistettäisiin enemmän päihdeja perhekuntoutusta ja että räätälöintiä tehtäisiin perhelähtöisesti. Ensin kuntoutukseen tulevat vanhemmat, sitten pikkuhiljaa lapset. Hedmanin mielestä perheiden auttamista vaikeuttaa se, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut, kuten päihdekuntoutus ja perhetyö, toimivat liian erillään toisistaan. Vanhemmat tarvitsevat ohjausta turvalliseen vanhemmuuteen. Kun lastensuojelun piiriin päädytään, tilanne on yleensä riistäytynyt todella pahaksi ja perheen elämä on kaaosta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 45 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 45 LM1_21_s42-45_HuumeetLapsiperheessa?.indd 45 17.12.2020 14.47 17.12.2020 14.47. SOS-Lapsikylän mallissa pyritään luomaan vahva luottamussuhde vanhemman ja työntekijöiden välille, tukemaan lapsen luottamusta vanhempaansa – ja vanhemman luottamusta itseensä. Kehittämispäällikkö Johanna Hedman SOS-Lapsikylästä kertoo, että perheen huumeongelmaa on usein vaikea tunnistaa, koska huumeiden käyttö ei aina näy ulospäin. Traumoja on hyvä käsitellä ennen kuin lapsi palaa kotiin. Tarvittaisiin erilaisia, perheiden tarpeista lähteviä vaihtoehtoja, ja palveluita tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti. Se ei näy päihteiden ongelmakäytön tilastoissa. Isän huumeongelmaa ei huomata Neuvolapalveluissa keskitytään lapseen ja äitiin. Hedman toivoo, että neuvopalveluissa lisättäisiin perheiden tietoisuutta siitä, mitä jommankumman vanhemman huumeiden käyttö tarkoittaa lapselle. Hedmanin mielestä kaikki vanhemmat tarvitsevat selkeää tietoa siitä, mitä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle tarkoittaa. Jos perheen isällä on huumeongelma, jää se helposti huomaamatta. – Työntekijän tehtävä on tukea hetkiä, joissa vanhemman itsevarmuus kasvaa. – Jos ihminen on käyttänyt kymmenen vuotta huumeita, ei tilannetta ratkaista yhdellä katkaisuhoidolla. Tukea ei pitäisi lopettaa kuin seinään, vaan vähentää vaiheittain, Hedman pohtii. On myös tyypillistä, että päihdeongelmaisen vanhemman oma lapsuus on ollut turvaton. Se on lapselle vaarallinen paikka. – En kannata palveluputkia, joissa asiakas joutuu mukautumaan palvelujärjestelmään, eikä päinvastoin. – Huostaanottopäätös voi olla traumaattinen sekä lapselle että vanhemmalle. Se kuitenkin tiedetään, että nuorempien ikäluokkien asennoituminen huumeisiin on muuttunut yhä sallivammaksi. Perheen päihteidenkäyttöön TULEE PUUTTUA H uumeiden käyttö lapsiperheissä on kätkeytyvä ongelma. Ensisijaisen tärkeää on, että lapsi voi luottaa siihen, että hänestä pidetään jatkossakin hyvää huolta. Huostaanottoon liittyy yleensä syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa siitä, jos lapsi tai lapset otetaan taas pois. Mihin tahansa ratkaisuun perheen auttamisessa päädytään, vanhemmille tulisi kertoa selkeästi, mitä heidän täytyy tehdä ollakseen turvallisia ja luotettavia vanhempia lapselleen. – Ei ole olemassa tyypillistä huumeongelmaista perhettä. Uusi malli huostaanoton purkuun SOS-Lapsikylä on kehittänyt perheiden jälleenyhdistämisen mallia, jossa vahvistetaan perheen vuorovaikutusta ennen lapsen kotiutumista sijoituspaikasta. Sekä lapsi että vanhempi tulevat tietoiseksi siitä, että vastoinkäymisiä voi tulla, mutta niistä mennään eteenpäin sovitulla tavalla. Monet eivät hae apua, koska pelkäävät lasten huostaanottoa. Kenellä tahansa voi olla päihdeongelma. Päihdekuntoutuksessa katkaistaan päihteiden käyttö, mutta siellä ei ole riittävästi resursseja perhe-elämän tukemiseen. Luottamuksen rakentaminen on iso osa kuntoutusta. Työskentelymalliin sisältyy turvasuunnitelma retkahdusten ja ongelmatilanteiden varalle. – On helpompi auttaa, kun ongelmista ja tunteista voidaan puhua avoimesti. Terapeuttinen työskentely on mallissamme keskeistä, Hedman sanoo. Johanna Hedmanin mukaan perhekuntoutuksen ydinasioita ovat perusteellinen suunnittelu, avoin keskustelu ja hyvän näkeminen vanhemmassa. – Sosiaalityössä pitää uskaltaa puuttua perheen päihteiden käyttöön
varhaiskasvatus / lastensuojelu 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 46 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 46 17.12.2020 14.20 17.12.2020 14.20
Lastensuojelulain mukaan päiväkodeilla on kuitenkin velvollisuus puuttua huolta herättäviin asioihin. Veli pitää huolta pikkusiskostaan, ja he säikähtävät kohtuuttomasti, jos vaikkapa maitolasi kaatuu vahingossa. Miten tällaiset asiat voisi ottaa puheeksi lasten huoltajien kanssa. P äiväkodissa huomataan, että Marilla, 3, on usein likaiset vaatteet päällään ja hänen ihonsa on rikki. Huolta herättävät myös sisarukset Päivi, 4, ja Tomi, 6. Vaihtovaatteita ei tytöllä mukana ole. HUOLI PUHEEKSI päiväkodissa Pari pientä kysymystä päiväkodissa voi pudottaa kiven vanhemman sydämeltä. Helppoa se ei ole. Vanhempien jaksamisen tukeminen varhain on usein paras keino parantaa lasten hyvinvointia. TUIJA SILJAMÄKI | KUVITUS MARIA VILJA LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 47 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 47 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 47 17.12.2020 14.20 17.12.2020 14.20
– Jos otetaan perheet mukaan keskusteluun, toimijoiden välillä voidaan tehdä avoimesti yhteistyötä. – Koetaanko, ettei osaaminen riitä. – Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten monet ongelmat kiusaamisesta lähtien näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa. Lastensuojelun Keskusliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Kaisu Muurosen mukaan varhaiskasvatuksesta tulee huomattavasti vähemmän lastensuojeluilmoituksia kuin koulusta tai terveydenhuollosta. Siihen kuuluu 3–4 kysymystä, jotka tehdään varhaiskasvatustai oppimissuunnitelman yhteydessä, sekä tiivis henkilökunnan koulutuspaketti. – Varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä varhaiskasvatuksen opettajat tapaavat kaikkia vanhempia. Olisi hyvä käytäntö, että ilmoittajataho voisi olla mukana prosessissa, sanoo Muuronen. 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 48 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 48 17.12.2020 14.20 17.12.2020 14.20. Kaikilta vanhemmilta kysytään samat kysymykset joka kerta. Ennen sitä ne eivät sellaisesta kertoneet. Meillä on arvokas mahdollisuus auttaa heti. Perinteisesti suunnitelmassa käydään läpi vain pedagogisia asioita, mutta miksei siinä yhteydessä voisi kysyä myös lapsen vahvuuksista ja perheen hyvinvoinnista. Ei vain velvollisuus, vaan myös mahdollisuus Sami Luodon mielestä varhaisesta puuttumisesta on puhuttu viime vuosina paljon ympäripyöreästi, mutta konkreetit keinot ovat loistaneet poissaolollaan. Päiväkodissa tulee puuttua huolta herättäviin asioihin. Vai eikö uskalleta. Lietolaisen päiväkoti Jokilaakson johtaja Sami Luoto on työskennellyt sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä että varhaiskasvatuksen opettajana ja pyrkinyt kehittämään yhteistyötä näiden alojen välillä lähes koko työuransa. Pari pientä kysymystä Sami Luodon kehittämä puheeksi ottamisen malli on helppo ja yksinkertainen. – Lastensuojelutyössä näin, mitä voi tapahtua, kun apua ei ole saatu ajoissa. Jos ilmoitus tehdään, saadaanko tietää, miten asia etenee. Nyt päiväkodeissa tiedetään perheiden tilanteesta aivan toisella tavalla. Lukuisat perheet ovat itse kertoneet päiväkodissa tukiperheestä tai perhetyön asiakkuudesta sen jälkeen, kun malli otettiin käyttöön. Johtikohan se mihinkään. Aina on perheitä, jotka tarvitsevat raskaampia lastensuojelun toimia, mutta ajattelin silloin usein, että voi kunpa tämäkin perhe olisi saanut ajoissa apua! Yhteistyökuvioita pitäisi rakentaa jo paljon ennen kuin huoli on herännyt ja tilanne päällä. Lapsi viettää päiväkodissa monta tuntia päivässä, joten muutokset hänessä näkyvät täällä heti. Luoto on samaa mieltä: niin lastensuojelussa kuin varhaiskasvatuksessakin on pitkään turhaan piilouduttu vaitiolovelvollisuuden taakse. Hänen kehittämänsä puheeksi ottamisen malli otettiin syksyllä 2020 käyttöön monissa päiväkodeissa ja kouluissa. Koska näemme huoltajia päivittäin, varhaisen puuttumisen menetelmät pitäisi tuoda tänne päiväkotiin. – Emme lähde tonkimaan kenenkään ongelmia, vaan tarkoitus on osoittaa, että näistä asioista on Huoltaja ovat valmiimpia kertomaan perheen tilanteesta päiväkodin tutussa ympäristössä
Perhekeskusajattelussa on otettu monissa kunnissa isoja loikkia, mutta olen huolissani niistä kunnista, joissa ollaan alkumetreillä. Mutta vastaanotto olikin niin positiivinen, että jopa Luoto yllättyi. – Kun on opeteltu juttelemaan vanhempien kanssa asioista avoimesti, on helppo ehdottaa vaikkapa perhetyöntekijän tapaamista. Ellei tehdä yhteistyötä, syntyy helposti päällekkäisyyttä ja järjestelmä näyttäytyy perheen näkökulmasta sekavana, sanoo Muuronen. Huoltajien jaksaminen on ollut koetuksella, ja muki on alkanut monilla ylittyä. Luoto toivookin, että jatkossa vaikkapa perhetyöntekijät voisivat useammin jalkautua päiväkoteihin kertomaan perhetyöstä. Päiväkoti on saattanut kannatella uupunutta vanhempaa, mutta kun lapsi lähtee kouluun, perhe jääkin tyhjän päälle. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 49 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 49 LM1_21_s46-49_HuolipuhePa?iva?kodissa.indd 49 17.12.2020 14.20 17.12.2020 14.20. Luoto panee toivonsa perhekeskuksiin, joissa sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus toimisivat yhteistyössä. Vasta syksyllä todellisuus alkoi paljastua. Jos haluamme todella auttaa ja muuttaa asioita, meidän täytyy tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa. Lastensuojelun tavoitteena on perheen auttaminen ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Huostaanotto on vasta viimeinen keino, jota ennen voidaan tehdä paljon. Siksi päiväkodeissa pitäisi opetella ajattelemaan myös tulevaisuuden näkökulmasta. Sami Luoto tietää hyvin, että vanhempien keskuudessa esiintyy ennakkoluuloja lastensuojelua kohtaan. Lisätietoa os. Vaikka kuinka tuettaisiin lasta mutta ei vanhempaa, työ ei voi olla kovin vaikuttavaa. – Meidän on tehtävä selväksi, ettei lastensuojelu tarkoita samaa kuin huostaanotto. Samalla luottamus kasvaa. Monelle perheelle on jo mietitty ja löydetty apua. – Jo aiemmin olisi tarvittu myös muuta ammatillista tukea esimerkiksi perheneuvolasta tai lastensuojelusta. Vanhemmat haluavat kertoa asioistaan yllättävän avoimesti, kunhan joku on valmis kuuntelemaan ja ottamaan sen tosissaan. Pitää tietää, millaista tukea perheille on tarjolla, ja mihin perheet ohjataan. Yhteydenpitovälineeksi tulee Wilma. Siinä kerrotaan tiiviisti, millaista apua mistäkin voi saada. sami.luoto@lieto.fi. – Elimme selviämisen hurmoksessa kevään ja kesän. Kun lapsi siirtyy kouluun, yhteys vanhempiin ohentuu. Voitaisiinko yhdessä miettiä, tarvitseeko perheenne jotain apua. Vanhemmat ovat kiitollisena kertoneet asioista. Koronaepidemian vaikutus perheiden hyvinvointiin näkyy päiväkodeissa. Liedon päiväkodeissa pelättiin etukäteen vanhempien reaktiota, kun uusi puheeksi ottamisen malli otettiin käyttöön. Kun lapsi siirtyy päiväkodin jälkeen kouluun, yhteys vanhempiin ohentuu. luonnollista keskustella ja että vanhemmat voivat näistä kertoa. Monta kertaa vanhemmat ovat valmiimpia kertomaan perheen tilanteesta, kun se tehdään päiväkodin tutussa ympäristössä. – Palvelut ovat lasta ja perhettä varten. – Keskustelulipas aukesi. – Meillä on hyviä kokemuksia perhetyön kahviloista, missä perhetyöntekijät jakavat mehua, kahvia ja esitteitä vanhempien kanssa jutustellen. Sami Luoto puhuu vääränlaisesta kannattelusta. – Jos ammattilaisella ei ole tietoa palveluista, se haittaa puheeksi ottamista. Kriisiytyminen alkaa vääjäämättä näkyä myös vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, Sami Luoto uumoilee. n > Alun kuvitteelliset esimerkkitapaukset ovat Sami Luodon koulutusmateriaalista, jota ei löydy vielä verkosta. Näiden asioiden pitäisi olla kunnossa joka kolkassa maata! Kaisu Muurosen mukaan sovitut toimintamallit siitä, mitä tapahtuu puheeksi ottamisen jälkeen, tulee olla valmiina. Opitaan kysymään, miten perhe jaksaa. Osa kulttuurin muutosta on se, että opetellaan keskustelemaan. Vääriä käsityksiä lastensuojelusta Kaisu Muurosen mielestä perheen kriiseihin liittyy edelleen turhaan häpeää, joka voi vaikeuttaa ongelmista puhumista: – Lastensuojeluilmoitukseenkin liittyy monenlaisia pelkoja. Kaisu Muurosen mukaan varhaiskasvatuksessa on usein vaikeampi ottaa puheeksi vanhemmuuteen liittyviä asioita kuin lapsen kehitystä, mutta selkeästi sovittu toimintamalli auttaa vaikeidenkin asioiden esiin nostamisessa. Tällainen työ sulattaa turhia pelkoja ja muureja. Siksi toimijoitten välistä yhteistyötä pitäisi vahvistaa. Tarvitsisimme positiivisempaa puhetta lastensuojelusta. Liedossa tähän on jo kehitetty vastaukseksi niin sanottu ”palveluviuhka”, josta löytyvät helposti kaikki Liedon palvelut. Mitä tapahtuu puheeksi ottamisen jälkeen
Kesto 12kk 69,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikaistilauksena . Määräaikainen 6 kk 56,00 . Opiskelijatilauksena . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 6 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Lahjatilauksena . TEE TILAUS os. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . MA AIL MA VALEN TINA IBRAHI MI TEKEE VAPAA EHTOI STYÖT Ä NUORT EN TURVA TALOS SA ONKO LAPSES I HAKKE RI. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Lahjaksi . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. 12 kk . | NUORELLE VOI OPETTAA VIHANHALLI NTAA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 1 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. 6 kk . 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. tilaat lehden . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 12 kk 55,00 . Kesto 6kk 46,00 . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. vee . | KUUDE SLUOK KALAIS TEN LUKUH AASTE: 5 000 KIRJAA ! TEINIPO JAT VALMIS TAVAT KIERRÄ TYSMA TERIAA LEISTA UNIIKK EJA VAATT EITA Koska lapse. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Itselleni . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Kestotilauksena . ova. palvelukortti TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 7 | 2020 MA AIL MA HENRIIKKA HÖLSÖ TUO JOULUN KOTIIN | VERTAILETKO LASTASI MUIHIN. ova. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA AUTA LASTA LÄKSYISSÄ! | LASTENKIRJO ISSA PRINSESSATK IN RAIVOAVAT SAARA NISKALA ON YLI 70 SIJOITETUN NUOREN ÄITI | MITEN OTTAA HUOLI PUHEEKSI PÄIVÄKODIS SA. ALAIKÄISET SOMEVAIKUTTAJAT | ”ERITYISPERHEEN VANHEMPANA ON VAARA TULLA LEIMATUKSI.” | OTETAAN KÄYTTÖÖN VANHEMPIEN UUPUMUSSEULA! Koska lapse. 6 kk . 12 kk . 3 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2020 LM1_21_s50_Palvelusivu.indd 50 LM1_21_s50_Palvelusivu.indd 50 17.12.2020 14.44 17.12.2020 14.44. 12 kk . Kesto 3 kk 29,50 . Eurooppaan 12 kk 30 e
RISTIKKO LLA ASSTTEEN N--------------H HA AN N-K KIIN NTTA A K KIIIIN N-N NIITT-TTÄ ÄÄ Ä H HÄ ÄIISS-SSÄ Ä A APPU UN NA A H HIISSSSII-M MEERRK K-K KII PPO OLLK KU U-PPYYÖ ÖRRÄ Ä V VU UO O-RRIISSTTO O PPU ULL-LLIIA AII-N NEEN N LLO ON N-K KA A --SS TTA ARRU UN N K KU ULLTTA A-K KA AU UPP.. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 51 LM1_21_s51_Ristikko.indd 51 LM1_21_s51_Ristikko.indd 51 17.12.2020 14.51 17.12.2020 14.51. SSEELLIITT-TTEELLYY-SSA AN NA A JJYYV VÄ ÄN N K KU UO ORR-TTA A TTO OII K KÄ ÄRRSSII-M MYYSSTTÄ Ä ""A AA ATTEE"" FFA AK K-TTA AA A SSIILLLLA AN NPPÄ ÄÄ Ä A AIISSTTII V VA AII-V VA AN NA A SSIILLLLA AN N-PPÄ ÄÄ ÄN N IID DEEO OIIM MA A PPEERRU U-N NA ASSSSA A H HIIU UK K-K KA AN NEEN N SSU UO OJJEELLU UN N K KO OH HTTEEEEN NA A LLO OK K-K KEEJJA A V VO OII A AK KU UN N PPEEIITTEE N NU UU U-K KA A H HO ORR-M MIISSSSA A PPÄ ÄÄ Ä-TTEETTTTYY M MA A-JJA AIILLLLA A K KA ARR-A AU UO OTT-TTU UJJA A N NU URR-M MEETTTTU U-N NEEIITTA A Laadinta: Jyrki Takala SSA ALL-M MEEN N-SSA AA ARRII SSA ARRLLIIN N SSA AIISSIIO O JJA AIILLLLA A K KA ARR-K KA AA A-M MIISSIIA A V VA AO OTT N NU UU U-K KU UU USS RRYYH HM MÄ Ä H HA AU UN N JJÄ ÄSSEEN N M MU USSLLIIM MIILLLLEE TTÄ ÄRRK KEEÄ Ä M MEETTTTU U-N NEEIITTA A M MA AII-N NIIO O V VÄ ÄLLTTTTÄ Ä-M MÄ ÄTTTTÄ Ä A ALLIISSTTU UU U LLA AU ULLA AJJA ATTA ARR SSTTÅ ÅH HLL-BBEERRG G M MO ON NII LLU UK KK KO O PPO OLLO OII-SSIIA A N NA AIIN NEEN N SSEEU URRA A K KU UO O-PPIIO OSSTTA A U USSEEIIN N LLA APPSSIILLLLEE TTÄ ÄRRK KEEÄ Ä SSA AII-RRA AA ALLA A SSIILLLLÄ Ä TTA A-V VA ALLLLA A TTEEK KN NIILL-LLIIN NEEN N O OPPIISSTTO O SSO OTTII-LLA ASS-LLIIIITTTTO O TTU ULLO OA A EEN NN NEEN N M MIITTA ATT-TTU UJJA A A AN NSSA AIITT-SSEEM MIIN NEEN N H HIIIIH H-TTÄ Ä-JJIILLLLEE Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 59
Tässä kerrotaan muutamista maailman pahamaineisimmista tartuntataudeista, joita vastaan taistellaan jatkuvasti rokotteilla. fi /r o k o tt a m in e n 52 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s52-53_Rokoteaukeama_.indd 52 LM1_21_s52-53_Rokoteaukeama_.indd 52 17.12.2020 14.53 17.12.2020 14.53. Paina mieleesi nämä naamataulut! L ä h te e t: ro k o te .f i ja th l. Me selvitään taudeista vain, jos kaikki rokotetaan. Kun se sattuukin... Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! Teksti ja kuvat Anniina Mikama Miksi kaikki pitää rokottaa
Selvitä asia laittamalla kirjaimet oikeaan järjestykseen. Tunnista ja väritä ne! Tavallinen flunssavirus Toistaiseksi tuntematon pöpö Kolibakteeri LUE LISÄÄ: rokote.fi LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 53 LM1_21_s52-53_Rokoteaukeama_.indd 53 LM1_21_s52-53_Rokoteaukeama_.indd 53 17.12.2020 14.53 17.12.2020 14.53. TÄ M Ä JU TT U JU LK AI ST IIN N U M ER O SS A 2/ 20 19 . Saat apua viereisen sivun tautien etsintäkuulutuksista! ANAGRAMMIT Mikroskoopilla voi nähdä kaikenlaisia viruksia ja bakteereja. Ruiskuissa ovat kirjaimet menneet sekaisin, eikä kukaan enää tiedä, mihin tautiin mitäkin rokotetta on määrätty
lastensuojelu Askel askeleelta X-ketju-hanke tukee sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleita ihmisiä ja kehittää sijaishuoltoa turvallisemmaksi. ULLA OJALA | KUVAT NIINA VEHMAA 54 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 54 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 54 17.12.2020 15.01 17.12.2020 15.01
Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö, psykologi Johanna Barkman on tyytyväinen: foorumi järjestettiin koronan takia etäyhteyksillä, ja tällä kertaa mukaan pääsi ihmisiä joka puolelta Suomea. Kohtaamisen foorumit ovat Pesäpuun X-ketju-hankkeen järjestämiä tilaisuuksia sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille ihmisille. Kokemustieto, jota foorumeista saadaan, on äärettömän arvokasta. – Siellä tapaamistamme iäkkäämmistä henkilöistä on tullut seniorikokemusasiantuntijoitamme. Ne ovat koko hankkeen sydän. n > l H aastattelua edeltävänä päivänä on pidetty Kohtaamisen foorumi. Suomessa valmistui vuonna 2016 selvitys lastensuojelun sijaishuollon epäkohdista ja lasten kaltoinkohtelusta vuosina 1937–1983. Valtiollinen anteeksipyyntötilaisuus järjestettiin Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016 Finlandia-talossa. Kaltoinkohdellut saavat foorumeissa vertaistukea sekä ammatillista apua ja kehittävät samalla sijaishuoltoa väkivallattomaan suuntaan. Sen jälkeen Pesäpuu lukuisine yhteistyökumppaneineen järjesti Yhdessä koettua -tapahtumakokonaisuuden, jonka yhteydessä sijaishuollossa kaltoinkohdellut tapasivat toisiaan. – Jo huostaanotto voi olla vaikea ja traumaattinen tilanne lapselle. ”Ne sijaisvanhemmat hakkas ja tukisti mua, veti portaista alas.” X-ketju-hankkeen juuret juontavat kansainvälisiin sijaishuollon menneisyysselvityksiin ja 8-vuotiaan Eerikan murhaan äitienpäivänä 2012. Iältään he ovat olleet 18–75-vuotiaita. Vertaisuuden kokemus on voimakas, sillä jotkut eivät olleet koskaan aiemmin puhuneet näistä asioista. Kohtaamisen foorumeihin on osallistunut yli 50 henkeä, moni useaan kertaan. Se auttaa ymmärtämään kaltoinkohtelua ilmiönä ja kirkastaa, millaista tukea tarvitaan ja miten väkivaltaa tunnistetaan, tunnustetaan ja ennaltaehkäistään sijaishuollossa. Tilanne muuttuu hyvin vaikeaksi, kun lasta kohtelevat kaltoin sijaishuoltopaikassa ihmiset, joiden pitäisi tarjota suojaa ja turvaa, sanoo Barkman. – He ovat olleet kiitollisia, kun ovat päässeet juttelemaan saman kokeneiden kanssa. Hän saattaa kantaa mukanaan myös traumaattisia kokemuksia kotona kokemastaan väkivallasta ja laiminlyönneistä. Heistä on Kohtaamisen foorumeisLAPSEN MAAILMA 1 | 2021 55 ›› LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 55 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 55 17.12.2020 15.01 17.12.2020 15.01
Hänellä oli eheä ja hyvinvoiva perhe, eikä hän ollut huostaanotettu tyttö, joka asui turvattomissa oloissa. Jos lasta kiusataan myös sijaishuoltopaikassa, missä hänellä on se turvapaikka, jossa hän ei joudu koko ajan äärirajoille. Jonkinlaisen käsityksen ilmiön laajuudesta saa äskettäin julkaistusta Kouluterveyskyselyn sijoitettuja lapsia koskevasta osiosta, johon vastasi lähes 2 800 lasta ja nuorta. He opiskelivat 4.–5.tai 8.–9.-luokalla, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa. Hänen selviytymiskeinonsa oli oman toimijuuden säilyttäminen. Lapset ja nuoret ovat kokeneet vuosikymmenien varrella sijaishuollossa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. – Emme voi sivuuttaa sitä, mitä sijoitetut lapset ovat kertoneet kyselyssä. Parikymmentä nuorta kertoi, että sijaisvanhemmat tai lastensuojelulaitoksen aikuiset ovat kohdistaneet heihin toistuvaa fyysistä väkivaltaa. X-ketju-hankkeessa asiantuntijana ja kokemusasiantuntijana työskentelevä sosiaalityön opiskelija Katja Vironen joutui kaltoinkohdelluksi sijaishuoltopaikassaan. Jokaisen sosiaalityöntekijän tulisi ottaa asia nyt suurennuslasin alle ja kysyä lapselta kahden kesken, onko kaikki hyvin. Lapsi saattaa kehittää itselleen erilaisia selviytymisstrategioita eläessään väkivaltaisessa ympäristössä. Suurin osa eli 70–85 prosenttia lapsista ja nuorista koki, että sijaishuoltopaikassa on turvallinen olo, mutta entä loput. Julkisuudessa puhutaan hyvin vähän sijaishuoltopaikan lasten välisestä keskinäisestä väkivallasta, mikä sekin on noussut esiin Kohtaamisen foorumeissa. He ovat muun muassa painottaneet, että häpeästä kannattaa irrottautua, eikä sen kanssa kannata elää pitkään, Barkman sanoo. – Kouluterveyskysely kertoo sijoitettujen lasten kokevan ikätovereitaan enemmän koulukiusaamista. ”Ihan yksin sai olla kaikkien asioitten kaa. Tämä tarkoittaa Johanna Barkmanin mukaan sitä, että sijoittavan kunnan tulee todella satsata sijaisvanhempiin ja perhekoteihin, ja tukea heitä heidän tehtävässään. Sit se, et jos oli paha olla, et sä voinu puhuu kellekää mitään.” Perhehoito on lastensuojelulain mukaisesti ensisijainen sijaishuollon muoto, mutta sitä ei valvota yhtä laajasti kuin lastensuojelulaitoksia. ”Ei ollut koskaan hetkeä sosiaalityöntekijöiden kanssa, että olisi ollut yksin niiden kanssa ja olisi voittanut sen luottamuksen ja uskaltanut kertoa kaltoinkohtelusta.” – Anarkistiset keinot, se että tekee salaa jotakin pientä kiellettyä, mistä ei jää kiinni, saattaa helpottaa lapsen oloa ja antaa kokemuksen omasta toimijuudesta. Oman elämänsä hallintaa hän toteutti esimerkiksi hiipimällä yöllä jääkaapille hakemaan ruokaa herättämättä talon koiria. sa paljon tukea nuoremmille, sillä heidän sanomanaan esimerkiksi elämänohjeet saavat erilaisen painoarvon. Useita X-ketju-hankkeen toiminnassa mukana olevia ihmisiä on kohdeltu kaltoin perhehoidossa, ei laitoshuollossa, kuten hankkeen työntekijät ennalta olettivat. Toiselle puolelle sulki todellisuuden. Barkmanin mukaan kaltoinkohtelutapauksia yhdistää muutama tekijä: perhekodin syrjäinen sijainti, perheen eristäytyneisyys ja se, ettei lapsella tai nuorella itsellään ole lomapaikkoja eikä sosiaalityöntekijän kanssa ole ollut kahdenkeskisiä tapaamisia. Koska häpeän, pelon, katkeruuden, vihan ja turvattomuuden tunteista oli päästävä eroon, Vironen rakensi mieleensä muurin, jonka toiselle puolelle hän loi oman maailmansa rooleineen ja tehtävineen. Omassa maailmassa Vironen oli ehjä, voimakas ja onnellinen. 56 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 56 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 56 17.12.2020 15.01 17.12.2020 15.01. Näin vieläkin, vaikka yksi sijoituksen keskeinen tarkoitus on suojella lasta väkivallalta. Heitä on satoja. Jos siitä jää kiinni, toiminta tulkitaan herkästi tottelemattomuudeksi, vaikka se pitäisi nähdä selviytymisen keinona, sanoo IHMISIÄ ON KOHDELTU USEIMMITEN KALTOIN PERHEHOIDOSSA, EI LAITOSHUOLLOSSA
Aikuisuudessa esimerkiksi sosiaaliset suhteet, kuten oma perhe, ovat olleet kantava voima. n > Väliotsikot ovat lainauksia Kohtaamisen foorumeihin osallistuneiden kaltoinkohdeltujen henkilöiden keskusteluista. Myös kirjoittaminen, musiikki, haaveet ja mielikuvitus auttoivat purkamaan tunteita ja toivat lohtua. – Moni kaltoinkohtelun takia traumatisoitunut ihminen voi kokea hyvin vaikeaksi lähteä luottamukselliseen ihmissuhteeseen, jollainen psykoterapia on. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 57 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 57 LM1_21_s54-57_X-Ketju.indd 57 17.12.2020 15.01 17.12.2020 15.01. OTA YHTEYTTÄ! Vuonna 2019 käynnistyneen kolmivuotisen, STEA-rahoitteisen X-ketju-hankkeen sisältö rakennettiin yhdessä seniorikokemusasiantuntijoiden kanssa. Sijaishuollon aikana tärkeiksi nousivat esimerkiksi koulu ja harrastukset, yksikin välittävä työntekijä, kaverit ja lemmikit. Eläminen naamioiden ja roolien takana, nukkumisvaikeudet, päihdeongelmat, väkivaltainen käytös itseä tai muita kohtaan ja rikollinen käyttäytyminen saattavat olla arkipäivää. Vironen on mukana Kohtaamisen foorumeissa välillä asiantuntijan roolissa vetäjänä ja välillä kokemusasiantuntijan roolissa. Hankesuunnittelijana X-ketju-hankkeessa työskentelevän Marianne Erstan mukaan ihminen saattaa tuntea itsensä leimatuksi, ulkopuoliseksi, hylätyksi ja yksinäiseksi. Kokemusasiantuntijan mukanaolo foorumeissa saattaa myös laskea kynnystä hakeutua mukaan. X-ketju-hankkeen erityisasiantuntija, traumapsykoterapeuttiopiskelija Tiia Hipp, joka toimi Kohtaamisen foorumeissa traumaosaajana. Lisäksi koulutetaan ammattilaisia, kehitetään tukimuotoja ja itseavun välineitä sekä ollaan mukana kehittämässä valtion koulukotien ja Pohjola-kodin toimintaa. Pystyn myös tuomaan oman kokemukseni rakentamaa sensitiivisyyttä siten, että tiedän ja osaan aistia, millaisista aiheista on vaikea puhua, sanoo Vironen, joka pääsi vasta vuosien jälkeen turvattomasta sijaishuoltopaikasta turvalliseen ympäristöön. – Pystyn vertaisuuden kautta ymmärtämään kaltoinkohdeltujen ihmisten tunnemaailmaa. Mutta se voi ehkä tulla mahdolliseksi hankkeemme ja sieltä saadun vertaistuen kautta, sanoo Hipp. X-ketjussa on tarjolla terapeuttisia tapaamisia, ohjausta ja tukea avun hankkimiseen. Hän voi kantaa häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta, kärsiä ihmissuhdeongelmista ja ajautua hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin. Jos olet tullut kaltoinkohdelluksi sijaishuollossa ja kaipaat tukea, ota yhteyttä hankkeeseen: Johanna Barkman, 040 514 4855, johanna. Kohtaamisen foorumeiden lisäksi kaltoinkohdelluille annetaan tarvittaessa yksilöllistä ammatillista apua ja järjestetään vertaistukiryhmiä. Kaltoinkohtelusta voi selviytyä, mutta traumaattisten kokemusten käsittelyyn tarvitaan toisten ihmisten tukea, terapiaa ja vertaistukea. Vaikuttavimpina tekijöinä näyttäytyvät kuitenkin luovuus, tunteiden käsittely ja menneisyyden läpikäyminen. barkman@pesapuu.fi tai Tiia Hipp, 041 730 5584, tiia.hipp@pesapuu.fi > www.pesapuu.fi > Facebook: xketju > Instagram: xketju SIJOITETUT LAPSET KOKEVAT ENEMMÄN KOULUKIUSAAMISTA KUIN MUUT. Jatku ne traumakokemukset, ei ollut turvallista.” Lapsena ja nuorena koetun väkivallan seuraukset ovat moninaiset vielä aikuisuudessakin. ”Sieltä rikkinäisestä kodista menit rikkinäiseen kotiin. Ersta kokosi opinnäytetyönsä Hylätystä supervahvaksi– lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden kuvauksia selviytymisestä aineiston Kohtaamisen foorumeista. Hän kartoitti tekijöitä, jotka auttavat selviytymään erittäin traumaattisista kokemuksista
CO LO U RB O X 58 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s58-59_YlisukuHuono-osaisuus.indd 58 LM1_21_s58-59_YlisukuHuono-osaisuus.indd 58 17.12.2020 15.11 17.12.2020 15.11. Näin kertoo Turun yliopiston sosiaalityön professori Johanna Kallio, joka on tutkimustyössään kiinnostunut erityisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Samaan aikaan yhteiskunnassamme elää kasvava joukko lapsia ja perheitä, joiden elämää varjostaa jatkuva huono-osaisuus, taloudellinen niukkuus ja epävarmuus tulevasta. Hän on myös yksi Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus -kirjan (Vastapaino 2020) kirjoittajista ja toimittajista. Kirjan tärkein viesti on, että heillä, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet köyhyyttä ja huono-osaisuutta, on suurempi riski kärsiä niistä myös aikuisuudessa. Siis se, kuinka huono-osaisuus ja köyhyys periytyvät sukupolvelta toiselle. ESKO HARNI T utkimusten mukaan lasten köyhyys lähes kolminkertaistui vuosien 1995–2017 välisenä aikana. perhe PERINNÖKSI huono-osaisuutta ja köyhyyttä Suomessa valtaosa lapsista ja perheistä voi paremmin kuin koskaan. Lisäksi noin 40 prosenttia ruoka-apuun turvautuvista on lapsiperheitä. Yksi sen kantavista teemoista on lapsiperheiden köyhyyteen ja huono-osaisuuteen sisältyvä ylisukupolvisuus. Nämä perheet ovat myös turvautuneet ruoka-apuun muita hakijoita säännöllisemmin
Koulupudokkuus on yksi selkeimmistä ongelmista Yksi kirjan tärkeimmistä johtopäätöksistä on, että vanhempien sosioekonominen huono-osaisuus lisää lapsen riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa. Toisaalta naisilla matala koulutustaso on yhdistetty varhaiseen perheellistymiseen ja yksinhuoltajuuteen, Kallio sanoo. Tämä näkyy etenkin pitkittyneenä toimeentulotuen asiakkuutena, työttömyytenä, köyhyytenä, matalana koulutustasona ja terveydellisinä ongelmina, Kallio tarkentaa. Pienet tulot saattavat johtaa kädestä suuhun elämiseen, jolloin yllättävät tilanteet tai menoerät voivat suistaa yksilön talouden ja elämänhallinnan nopeasti raiteiltaan. – Lapsiperheiden pitkittynyttä toimeentulotuen asiakkuutta tulisi ehkäistä, koska pitkäaikaisella asiakkuudella on kaikkein voimakkaimmat ylisukupolviset vaikutukset. Toisena laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena tulisi olla, että mahdollisimman moni suorittaa toisen asteen tutkinnon, koska sen puuttuminen merkitsee usein sekä heikkoa työmarkkina-asemaa, köyhyyttä että huonoa terveyttä. Erityisen tärkeänä Kallio näkee, että lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaiset vahvistavat köyhistä ja huono-osaisista perheistä tulevien lasten ja nuorten uskoa koulutuksen hyötyihin. Mitä ongelmille on tehtävissä. Oppivelvollisuusiän nosto on hyvää politiikkaa. Se tekee toisen asteen tutkinnon suorittamisesta kaikille maksutonta. – Lähtökohdat elämään ovat heikoimmat lapsilla, joiden perheessä hyvinvoinnin puutteet kasautuvat. – Myös taloudellisessa niukkuudessa elävillä lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus harrastaa ja kokea onnistumisia yhdessä muiden kanssa, Johanna Kallio sanoo. Jopa noin 12 prosenttia nuorista aikuisista ei ole suorittanut lainkaan toisen asteen tutkintoa 24. – Oppivelvollisuusiän nosto on hyvää politiikkaa. Se lisää yksilön riskiä kokea myöhemmin elämässään esimerkiksi köyhyyttä, työttömyyttä, liittojen purkautumista, varhaista eläköitymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan juuri matalista sosioekonomisista asemista tulevat hyötyvät eniten varhaiskasvatuksen tuomista eduista. Lisäksi tulisi panostaa monialaiseen oppilashuoltotyöhön jo peruskoulun alaluokilla. Laadukas varhaiskasvatus tasaa myös tehokkaasti lasten välisiä eroja koulunkäyntivalmiuksissa. Heidän tulisi tehdä näkyväksi ylisukupolviset ketjut ja rakentaa vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Koulupudokkuus on sukupuolittunutta. Keskeistä on, etteivät lasten elämismaailmat erkane toisistaan liikaa. Huono-osaisuudesta kärsivät eivät esimerkiksi kykene kovinkaan hyvin aina päättämään elämäänsä liittyvistä valinnoista. – Näiden alojen ammattilaisten tulisi auttaa lapsia ja nuoria luottamaan kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa onnistua. Huono-osaisuus ei näy ainoastaan rahapussin koossa. Koulutus ei ainoastaan erottele nuoria aikuisia työmarkkinoilla, vaan sulkee osan heistä kokonaan niiden ulkopuolelle. Tällöin myös muut yksilön elämään liittyvät ongelmat alkavat kietoutua toisiinsa pahimmillaan toisiaan vahvistaen. Oleellista on, että lapset ja nuoret kokevat kaikkien aikuisten arvostavan, kuuntelevan ja kannustavan heitä. K S O T A L E S E U S E A A L I N O T I S I D I S J O P O T O S I E S A T R K L T M A T O U R A L I D U T I A I O N I K A N S I L E H D E N T I S O U S A S U A A H O T T I K U T P A O T I I S A I T U U S P A K O S T I A I R I N A E S T E R S A R A N A Ö L U O L A V L T A Y S P A R A T K A J A B R U N O I K A J A B R U N O I U R O S E L Ä K E N A T O P U U T A L O S I N I S E T S U L O S Y L E T I T K U S U N N A T I E N A U S CO LO U RB O X CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 59 LM1_21_s58-59_YlisukuHuono-osaisuus.indd 59 LM1_21_s58-59_YlisukuHuono-osaisuus.indd 59 17.12.2020 15.11 17.12.2020 15.11. Kallio nostaa esille kolme keskeistä asiaa, joista ensimmäinen on universaali ja laadukas varhaiskasvatus. n 40 prosenttia ruoka-apuun turvautuvista on lapsiperheitä. Joka vuosi noin 5–8 prosenttia 16-vuotiaista ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen. – Siksi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulee lisätä sekä turvata sen kohtuuhintaisuus, joustavuus ja saatavuus. Matala koulutus on yhteydessä heikkoon terveyteen, lyhyeen elinikään ja epäterveellisiin elintapoihin. Koulupudokkuus on keskeinen syy yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle. ikävuoteen mennessä. Lisäksi sukupuolten välisen kuilun koulumenestyksessä on havaittu kasvavan siirryttäessä ylemmistä yhteiskuntaluokista alempiin. Kolmanneksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien perhe-etuuksien riittävä taso on turvattava. – Naiset suorittavat useammin toisen asteen tutkinnon kuin miehet
SANNI SAARINEN | KUVITUS KIRJASTA PRINSESSA PIKKIRIIKIN KESÄ 60 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 60 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 60 21.12.2020 10.24 21.12.2020 10.24. Tunteet kuuluvat kaikille sukupuolesta riippumatta. Tunteita käsitellään nyt lastenkirjallisuudessa sallivasti: viha ja raivo mahtuvat ilon ja lempeyden rinnalle. kasvu Prinsessatkin RAIVOAVAT Kapinalliset prinsessat ovat syrjäyttäneen nöyrät edeltäjänsä
Hän on samaan aikaan kiltti ja tuhma, rohkea rähisijä mutta myös hellyyden kipeä tarvitsija. Palasin sen kautta oman lapsuuteni tapahtumiin ja tunteisiin. Pikkiriikki ei silti ole omakuva: Lampela oli arempi ja taisteli roolimallien kanssa. – Kirjallisuuden kautta lapsi harjoittelee tunteita, elämäntilanteita ja peilaa minäkuvaansa. Hannele Lampela kirjoitti ensimmäisen Prinsessa Pikkiriikki -kirjansa vuonna 2015 ollessaan äitiysvapaalla: – Pikkiriikin hahmo tuli vahvasti esiin ja vaati kirjoitetuksi tulemista. Yksin siivoaminen on liian iso urakka yhdelle, pohtii Mette, 8. Koulussa tytöiltä odotettiin kiltteyttä ja tyttökirjojen sankarit olivat hyveellisiä, nöyriä ja kauniita. Voimme myös kasvaa näkemään toistemme näkökulmat, Lampela sanoo. Nita, 7, on toista mieltä. Samaa moniulotteisuutta löytyy muistakin hahmoista. Puska muistuttaa, että prinsessat ovat tärkeä aihe. Tytöt keskustelevat Lapsen Maailman Kirjanmerkki-podcastissa, jossa lapset puhuvat kirjallisuudesta toimittaja ja mediakasvattaja Maija Puskan johdattelemina. Kirjoissa on lapsen näkökulma. P rinsessat ovat herkkiä ja auttavat todellisessa hädässä, pukeutuvat kirjaviin mekkoihin ja rakastuvat. He ovat tyttöjen ihailemia vuosikymmenestä toiseen ja välittävät kulloinkin ajankohtaista naiskuvaa. Meitä on monenlaisia. – Tosin on hyvä muistaa, että myös hiljainen lapsi voi olla rohkea. Se löytyy verkosta os. lapsenmaailma.fi. – Haluan tuoda näkyville, miten meihin kaikkiin mahtuu tunteiden ja olemisen kirjoja. Hän haluaa myydä pikkuveljensä kirpputorilla, mutta muistaa joulutonttuna ollessaan myös tuhmia. Vihamies Eetusta tulee kirjasarjan edetessä ystävä, ja syyt ikävän käytöksen taustalla paljastuvat. – Halusin valaa lapsiin rohkeutta luottaa itseensä, ja antaa luvan olla sellaisia kuin he ovat. – Lapsuuteen mahtuu hurjia tunteita, enkä halunnut silotella niitä pois. Samaistumispintojen löytäminen on tärkeää. Rohkeutta olla oma itsensä Kuriton Prinsessa Pikkiriikki on omaa luokkaansa: rasavilliprinsessa ottaa ohjat omiin käsiin ja taikoo aikuiset Himpskattiin määräilemästä. Tuntui tärkeältä korostaa, ettei tyttöys määritä olemista. Ninka Reittu kasvoi hippien, punkkareiden ja talonvaltaajien kanssa. Prinsessa Pikkiriikistä puuttuu mustavalkoisuus. Prinsessat ovat tyttöjä, mutta pojat voivat leikkiä prinsessaa. Kirjallisuus antaa rikkaan ensikielen, mutta sen merkitys ulottuu kielen tuolle puolen. – Sankariprinsessat auttavat kaikkia, mutta eivät siivoa. Heikkilä-Halttunen muistuttaa, että kunnianhimoisessa lastenkirjallisuudessa kuvitus on tekstin kanssa tasavertaisessa asemassa: – Kuvakirjat ovat ensimmäinen areeLapsuuteen mahtuu hurjia tunteita. VE SA TY N I / O TA VA Lapsena Hannele Lampela (oik.) kulki tukka takussa, hukkasi tavaroitaan ja karkasi suutuspäissään kotoa. www. Herkkävaistoiselle aikuiselle yhteiset lukuhetket tarjoavat paljon tietoa lapsen luonteesta ja mieltymyksistä. Pikkiriikki sen sijaan on sinut oman tuittupäisen itsensä kanssa. Malleihin mahtumattomuus ahdisti häntä. Passiivisesti prinssin tuomaa pelastusta odottavasta Prinsessa Ruususesta on pitkä matka Arendelin taikavoimia hallussaan pitävään Frozen-prinsessa Elsaan. Hän muistuttaa, että myös Pikkiriikki käyttäytyy rumasti Eetua kohtaan. Lampela kulki tukka takussa, hukkasi ja unohteli tavaroitaan, karkasi suutuspäissään kotoa, eikä jaksanut keskittyä koulussa. Sukupuolta ei julisteta Lastenkirjallisuuden tutkija, kriitikko ja kouluttaja Päivi Heikkilä-Halttunen korostaa kirjallisuuden syvällistä vaikutusta lapsen kehityksessä. Hän luottaa sankariprinsessojen kiltteyteen: pyydettäessä he kyllä siivoaisivat kaiken. Siksi prinsessat myös muuttuvat. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 61 ›› LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 61 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 61 17.12.2020 15.24 17.12.2020 15.24
na monilukutaidon oppimiselle. Pikkiriikki on jokaisessa kuvassa erilainen. Kuvitus voi rikkoa sukupuolisia stereotypioita, vaikkei teksti sitä korostaisikaan. Kiiltokuvamainen söpöily on aikuisia varten. – Arkirealismi ei kiinnosta minua, ja mielikuvituksen maailmassa voi tapahtua mitä vain. – Lapsi voi huutaa raivoaan kitapurjeet näkyen. Reitun kuvituksissa on poikkeuksetta rosoa ja anarkismia. Pidän sarjakuvien keveydestä: elämän ei tarvitse olla niin vakavaa. Ne voivat houkutella nuoria kirjallisuuden maailmaan. Sinä olet superrakas -teoksessa (Otava) rakkauden äärettömyys nimeää koko teoksen. Ajan henki näkyy tavoissa käsitellä sukupuolta. Tällainen olisi ollut mahdotonta muutama vuosikymmen sitten. Tunteiden kuvittaja Prinsessa Pikkiriikin käsikirjoitus päätyi kustannusosakeyhtiö Otavasta kuvittaja Ninka Reitun työpöydälle. Kasvoin rooliodotuksista vapaana ja sain paljon poikkeuksellisten, upeiden naisten malleja. Parhaimmillaan lastenkirjallisuus horjuttaa perinteistä sukupuoliasetelmaa, mutta tekee sen osoittelematta ja hienovaraisella tavalla. Teos sai alkunsa esikoisen syntymän aiheuttamassa tunnemyrskyssä. Hekään eivät aina käyttäydy viisaasti, vaan äitikin voi olla väsynyt ja vihainen ”ruma äiti”. Vahvat tunteet tekevätkin Reitun hahmoista muuttuvia ja eläviä. – Kasvoin hippien, punkkareiden ja talonvaltaajien kanssa, eikä siellä oltu turhan rajoittuneita. Olennaista on myös lastenkirjallisuuden sankareiden tunnerepertuaarin laajentuminen: tytöt eivät ole vain hempeitä ja pojat rempseitä. Reittu on hahmovetoinen kuvittaja ja käy hahmoihin käsiksi tunne edellä. Ne ovat hänelle edelleen kaikkein rakkain taiteen muoto, ja sarjakuvan vähäinen arvostus ihmetyttää häntä. 62 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 62 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 62 17.12.2020 15.24 17.12.2020 15.24. Hän on itse kasvanut kuvittamiseen ja kirjallisuuteen sarjakuvien kautta. Lapsiperheen arjessa ne ovat vahvoina läsnä, ja niitä on tärkeä käsitellä. Nykykirjallisuus sallii monenlaisia tunteita sukupuolesta riippumatta, ja tietynlainen rumuuskin sallitaan. Jokainen kuva on ennen kaikkea kuva tunnetilasta. – En kuvita sukupuolta vaan tunnetta. Myös tasa-arvoinen vanhemmuus korostuu: isät siivoavat, ja ruokaa laitetaan koko perheen voimin. Tunteiden moninaisuus ja niiden salliminen näkyy myös vanhempien reaktioissa. Tunnetta tutkivien olentojen sukupuoli on tärkeä, muttei alleviivattu eikä edes harkittu. Reittu on myös kirjailija, jonka kaikkien teosten keskiössä ovat tunteet. Se näkyy ajan hengessä laajemminkin: opetussuunnitelma korostaa tunnetaitoja ja myös aikuisille on tarjolla paljon itsetuntemukseen liittyvää kirjallisuutta. – Lapsi voi ilahduttavalla tavalla määritellä sankarin sukupuolen itse. Sitä ei julisteta tai määritellä esimerkiksi nimen, vaatetuksen tai ulkonäön perusteella, Heikkilä-Halttunen sanoo. Heikkilä-Halttunen on tutkinut vaikeiden asioiden käsittelyä lastenkirjalliSama lapsi voi harrastaa jääkiekkoa ja pukeutua prinsessaksi. Hän sai heti otteen Pikkiriikin hengestä: – Haluan tehdä lasta viihdyttäviä ja innostavia kuvituksia. Se ei ole tietoisesti etsittyä vaan itsestään selvää. Sama lapsi voi harrastaa jääkiekkoa ja pukeutua prinsessaksi. Kirjallisuuden hahmojen toimintamahdollisuudet ovat laajentuneet. Poikatyttöjä on esiintynyt kirjallisuudessa pitkään, mutta nykyisin poikien oikeus kiinnostua perinteisesti tyttöjen asioiksi määritellyistä asioista nousee esiin. Sarjakuvamaisuus on Reitun kuvituksille leimallista. Viesti on selvä: oikeus kaikkiin tunteisiin on. Reitun kuvituksissa sadunomaisuus on vahvasti läsnä. Kirjassa isä ja poika, Iso ja Pieni, ihmettelevät rakkautta. Äidin vatsassa irvistäen kasvavalle pikkuveljelle hän näyttää kieltä, mutta kesänurmella loikoillessaan hän on herkkä ja haaveellinen. Monipuolinen ihmisyys Tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen nimeää tunnekasvatuksen ja tunnetaitojen opettelun nykyisen lastenkirjallisuuden vahvimmaksi trendiksi. Myös aikuisen kannattaa pysähtyä kuvien välittämien tarinoiden ääreen ja tutkia niitä lapsen kanssa. Oli kiehtova seurata, miten puoliso koki isänä samat tunteet kuin minä äitinä. Hänen mielestään se reagoi yhteiskunnalliseen todellisuuteen jopa aikuisten kirjallisuutta nopeammin. – Sarjakuvat ovat mielettömän ilmaisuvoimaisia ja hienoja portteja tarinoihin. Tutkijana Heikkilä-Halttusta kiinnostaa lastenkirjallisuuden kyky heijastaa omaa aikaansa. Iso ja Pieni osaavat lentää, Pikkiriikki ja paras ystävä Prinsessa Pöjöläinen loihtivat puistoon itselleen uuden satumaisen kodin. Sain itse kasvaa sadun maailmassa ja haluan kuvittajana vaalia sitä
Anne Luukkanen (Otava v:sta. Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär sekä Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas -sarja. Vaikeiden asioiden ja tunteiden kanssa kamppailevia hän kehottaakin hakemaan täsmäkirjallisuutta aiheesta. Päivö Taubert (WSOY 2008) l Anneli Kanto & Noora Katto: Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat (Karisto 2011) l David Walliams: Poika ja mekko, suom. Kirjallisuus on lapselle parhaimmillaan ikkuna moninaiseen ihmisyyteen: – Itsetuntemus lisääntyy, kun saa monipuolisen katsauksen ihmisyyteen, arkeen ja tapaan reagoida maailmaan. Nähtäväksi jää, onko vaikeiden tunteiden käsittely uusi lastenkirjallisuuden trendi – vai heijasteleeko se poikkeuksellisen vuoden aiheuttamaa huolta lasten hyvinvoinnista. Aihetta on käsitelty ennakkoluulottomasti ennenkin. Muuten on tärkeä lukea lapselle mahdollisimman monipuolisesti. n OTA VINKISTÄ VAARI! Tässä Päivi Heikkilä-Halttusen kirjavinkkaukset lastenkirjoista, joissa on väljyyttä sukupuoliroolien suhteen. l Riina Katajavuori & Hannamari Ruohonen: Kielo loikoilee (Enostone 2020) l Anna-Kaarin Garnhamn: Ruu-kuvakirjat, suom. Kirjallisuus valaa lapseen uskoa, että kokemuksesta voi selvitä, mikä voi edistää lapsen toipumista. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 63 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 63 LM1_21_s60-63_TunteetLastenkirjoissa.indd 63 17.12.2020 15.24 17.12.2020 15.24. 2018) l Veera Salmi & Elina Warsta: Päiväkoti Heippakamu -sarja (Otava v:sta 2016) l Hannamari Ruohonen: Kadonnut äitini (S&S 2017) l Jessica Love: Julius on merenneito, suom. Jaana Kapari-Jatta (Tammi 2015) l Jani Toivola: Poika ja hame (Otava 2021) Söpöily on aikuisia varten. Teeman klassikkoja ovat mm. suudessa. Elämässään vakavan trauman tai kriisin kohdanneille lapsille samaistumispinnan löytyminen kirjallisuudesta on käänteentekevää. Heikkilä-Halttunen on huomannut koronavuoden nostattaneen esiin poikkeuksellisen paljon kirjoja, joissa lapsi tulee kaltoin kohdelluksi tai jää heitteille. Ari Jaatinen (S&S 2020) l Pija Lindenbaum: Kenta ja barbiet, suom. Tällainen on myös tämän vuoden lastenja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Anja Portinin Radio Popov (Kustantamo S & S). – Lapsesta on huojentava huomata, ettei ole kokemuksensa kanssa yksin
> lapsenmaailma.fi Sukella PODCASTIEN maailmaan! Lapsen Maailman verkkosivuilta löytyy myös kaksi podcastia. mikä motivoi nuorta yrittämään ja kuinka toisen asteen opiskelija tasapainottelee kaikkien paineiden keskellä. Käsittelyyn pääsevät mm. Kirjanmerkin Prinsessa-jaksossa ovat äänessä Mette ja Nita. 2050-LUVULLA-podcastissa pohditaan, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa. KIRJANMERKISSÄ lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään lastenja nuortenkirjallisuudesta. Kimmo Ohtosen ja Leo-Pekka Tähden. Se pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Äänessä ovat lukiolaiset ja korkeakouluopiskelijat, jotka pohtivat vieraineen mm. hassuttelu, urheilu, ilmastonmuutos ja prinsessat. LM1_21_s64_PodCast-Ilmo.indd 64 LM1_21_s64_PodCast-Ilmo.indd 64 17.12.2020 15.52 17.12.2020 15.52. 2050-luvullapodcastia toimittavat Sini Heikkala, Oskar Mannelin, Venla Siltovuori ja Juni Sinkkonen. Kirjanmerkin vieraina tapaat mm
Kun aamulla heräsi, tuntui kuin ei olisi nukkunut hetkeäkään. Tissi, pullo, ruoka, vaippa, tissi, pullo, ruoka, vaippa. Herkistymiseni alkoi esikoisen ultraäänikuvaa katsellessa. – Hyvin menee, muistan sanoneeni ja pillahtaneeni onnenkyyneliin. Lapsilla oli leivontakulhot päässä, huopatossut jaloissa eikä sitten vaippahousujen lisäksi paljon muuta. Keittiöstämme pääsi eteisen kautta olohuoneeseen ja ruokailutilasta keittiöön. Raskausaikana tunsin olevani elementissäni. Kerran meille tuli viikonloppukylään äiti kahden lapsensa kanssa. Mies ja minä hoidimme lapsia liukuhihnatyyppisesti. Kun lapset kasvoivat, sain nauraa räkättää joka päivä. Hän meni nukkumaan, eikä herännyt millään hoitamaan lapsiaan. Kukaan ei ollut muistanut kertoa minulle, kuinka hauskoja lapset ovat. Harva se päivä minulla oli vedet silmissä hassulaisten kanssa koetusta riemusta. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Lapset pakottavat vanhempansa kohtaamaan tunteensa paljaina ja käsittelemään ne juuri silloin, kun ne tulevat, eikä painamaan niitä piiloon. Ruokaa laittaessani jaloissani rälläsi hurja mopojengi muovisilla mopoilla. PÄIVI ALASALMI MUISTUTTAA, ETTÄ LAPSET OPETTAVAT MEITÄ NAUTTIMAAN ELÄMÄSTÄ TÄSSÄ JA NYT, EI SITTEN JOSKUS KUN. Oi miksi minulla ei ole neljää kättä. Joskus lapseen täppäsi parhaiten järkipuhe, kun pyysin häntä asettumaan toisen paikalle ja miettimään, miltä tästä tuntui. Meillä oli siis yksi kolmivuotias, yksi vajaan vuoden ikäinen ja yksi puolivuotias lapsi sekä yksi neliviikkoinen vauva. He opettavat meitä nauttimaan elämästä tässä ja nyt, ei sitten joskus kun. Myötätunnon kehittäminen on tärkeää, että lapsesta kasvaa hyvä ihminen, joka osaa ajatella omilla aivoillaan eikä vain totella määräyksiä. Kun toinen lapsi syntyi, olin jos mahdollista vieläkin onnellisempi. Mieleen tulivat ne perheenäidit, joilla oli vaikkapa viisi lasta ja mies töissä. Jos hän kaatui ja loukkasi itsensä, tunsin kivun kuin se olisin ollut minä, johon sattui. Kun pienokainen nukkui parvekkeella tai kehdossa, häntä oli pakko käydä katsomassa kuin ruusutarhassa avautuvaa nuppua. Tunteiden tärkeyttä jouduin puntaroimaan silloinkin, kun mietin, kannattaako lapset kasvattaa tunteisiin vetoamalla vai järjen sanoilla. Tämä tässä huutaa tissiä, tälle täytyy lämmittää tuttipullo, tälle antaa ruokaa, tälle vaihtaa vaippa. Vauva-ajan väsymys oli jotain ihan järjetöntä . Rakkaus vastasyntynyttä kohtaan syttyi viimeistään huumaavasta vauvankinan tuoksusta. Lasten vanhentuessa sain kokea huikaisevaa onnea ja rakkautta, mutta myös voimattomuuden, surun ja kaipauksen tunteita. kolumni LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 65 LM1_21_s65_Kolumni_PA.indd 65 LM1_21_s65_Kolumni_PA.indd 65 17.12.2020 15.23 17.12.2020 15.23. Vanhemmuus on tunteiden sekamelskaa Herkkyys ja tunteikkuus ovat usein raskaushormonien ensioireita. Kuinka ihmeessä he ehtivät ruokkia ja kuivittaa kaikki. Tuskin mikään muu kasvattaa ihmistä niin paljon kuin lasten luotsaaminen aikuisiksi. Kahden ihan pienen lapsen täysimittainen, yhtäaikainen huomioiminen tuotti kuitenkin välillä vaikeuksia, ja riittämättömyyden tunteet alkoivat nostaa päätään. Pieni sydän pompotti monitorissa ja sikiön muoto oli jo havaittavissa. Olisinpa saanut lapset alle 30-vuotiaana! Kuuluisia viimeisiä sanoja, kun asialle ei voinut enää mitään
Kannatettava aate! Kirjojen suomennoksissa kiusaa hiukan englannin kielen kouraisu: tuoja nuo-sanoja käytetään tuskallisen tiuhaan. Kirjan rohkeuden selittää joukkovoima: mukana on kymmeniä kirjoittajia, kuvittajia ja taloudellisia tukijoita. Into-kustantamon kirjoissa keskitytään suomalaisiin sankareihin, niinpä pojat saavat lukea Mikael Agricolasta ja Aleksis Kivestä alkaen – eikä se tunnu hitustakaan kuivakkaalta. Totunnaisuuksia uhmataan kaikissa tarinoissa, mutta ei vähiten Vesilahden kirkkoherra Harri Henttisen elämäntarinassa. 66 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 66 15.12.2020 14.50 15.12.2020 14.50. Sankaritarinoita pojille (Into, toim. Meikkaavaksi johtajapapiksikin kutsuttu Vielä viitisen vuotta sitten olisi tuntunut hassulta edes kuvitella, millaisella vimmalla lapsille kirjoitetaan kirjoja sankaruudesta ja rohkeudesta! Lastenkirjallisuuden historia on täynnä ihmeellisiä urotekoja tekeviä lapsia, ja nyt on jälleen sankaruuden aika. Vaikka mitäpä vikaa on Frida Kahlon suuhun laitetulla viisaudella epävarmoille tytöille: ”Ja ihan vain tiedoksi, että olet IHANA!” POJATKIN MUUTTAVAT MAAILMAA Rohkeuden ja sankaritarinoiden välittäminen pojille ei ole vallan mutkaton juttu, sillä helposti sorrutaan perinteisen rooKUUKAUDEN KIRJAT Rohkeita, urheita ja kapinallisia Rohkeaksi teoksi riittää, että on oma itsensä Taistelua ennakkoluuloja vastaan ISMO LOIVAMAA LAPSILLE KIRJOITETAAN NYT MIELIN MÄÄRIN SANKARITARINOITA, MUTTA ONNEKSI KIRJAT USEIN YLLÄTTÄVÄT JA ILAHDUTTAVAT. ”Olipa kerran tyttö”, alkaa moni sen tarinoista. Poikien rohkeuskirjoissa tasapaino säilyy ilahduttavan hyvin, mistä todistavat Ben Brooksin ja kuvittaja Quinton Winterin kirjat rohkeille pojille. Hienoa on myös se, että sankarilapsista ei pelkästään käännetä ulkomaalaisia kirjoja, vaan niitä tehdään myös kotimaassa. Yleissivistystä kartuttaa myös Kay Woodwardin teos Mitä hän tekisi. Kertomuskokoelmissa nostetaan näkösälle itsestään selvien valintojen rinnalla epäsovinnaisia tapauksia. Sadun loistoa on sakeimmin Aurora Karamzinin vaiheissa, ja teoksen nuorin maailmanmuuttaja on vuonna 1989 syntynyt jääkiekkomaalivahti Noora Räty. Milloin viimeksi lastenkirjallisuudessa on puhuttu rauhantyöstä. Miten säilyttää sankaruus sellaisissa mittasuhteissa, että se sallii yksilöllisen identiteetin. Kulttuuriteolta tuntuu esim. Emmi Jäkkö ja Aleksis Salusjärvi, useita kuvittajia) toimii samanlaisen yhteisöllisyyden varassa kuin tytöille suunnattu sankaritarinoiden kokoelma. Ida Salmisen ja Riikka Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (S & S) virittää hienoista sadun tunnelmaa, kertomisen iloa, kun kertomuksissa palataan lapsuusvuosiin. Joskus rohkeaksi teoksi riittää, että on vain oma itsensä. Vaikka ylitse pursuavat muodit tuntuvat uuvuttavilta ja tuntuvat tukahduttavan hiljaisempia ilmiöitä, nykyaikaisissa sankaritarinoissa on lyömättömät puolensa. Jade Haapasalo). Mika Oksanen) alaotsikko Lisää tositarinoita hämmästyttävistä pojista, jotka muuttivat maailmaa surmaamatta lohikäärmeitä kertoo tarinoiden hengestä. Erityisen arvokkailta tuntuvat ihmisoikeusaktivistien kokemukset. limallin korostamiseen. rauhankasvattaja Helena Kekkosen mukaan ottaminen. Kirjatulvaan on epäilemättä vaikuttanut Greta Thunbergin talttumaton aktiivisuus. Sen sijaan vahvojen naisten kuvitteelliset neuvot tämän päivän nuorille jäävät hiukan hatariksi. me, suom. Gretasta on tehty monta kirjaa, muutama jo suomennettukin, mutta hänen vaikutuksensa ulottuu vielä laajemmalle: lastenkirjailijat uskaltavat nyt esitellä monenlaisia sankareita ja sellaisia oman tiensä kulkijoita, joista ei hevin ole lastenkirjoissa puhuttu. (read. Sankaritarinoita tytöille (Into) muistaa Armi Ratian ja Helene Schjerfbeckin, mutta Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittaman kokoomateoksen suola on sittenkin toisaalla. Rohkeiden poikien kirja 2:n (readme.fi, suom. Agricola-artikkeli kommentoi sopivasti nykypäivää: ”Mikaelilla oli ongelma: hän tykkäsi koulusta”. ROHKEUTTA JA SANKARUUTTA TULKITAAN KAHLEETTOMASTI JA MODERNILLA TAVALLA
Isoäitinsä luona asuva tyttö totisesti tarvitsee supersankarin voimia, sillä hän joutuu ilkeän poikajengin riepoteltavaksi. Lapset pitävät kerrostalon kellarissa Henttinen näyttää kirjan mukaan ”esimerkillään mallia sukupuolen moninaisuudesta ja itsensä hyväksymisestä”. Oman minuuden ja sukupuolisuuden määritteleminen on ollut 50 vuotta kestänyt rohkea matka. n Rohkeita, urheita ja kapinallisia Milloin saadaan lastenkirja Tove Janssonin elämästä. Leena Virtasen Eeva! Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat (Teos, kuv. Sanna Pelliccioni) ilmestyy Suomen supernaisia -sarjassa. Eeva Kilpi ansaitsee hyvin paikkansa supernaisten rivistössä, mutta samalla tulee miettineeksi, milloin kirjoitetaan lastenkirja vaikkapa Tove Janssonin elämästä ja maisemista. ”Väsymisessä ei ole mitään hienoa”, hän sanoo. Lasten retkeily on toki tuttu lähtökohta lastenkirjallisuudessa, mutta taas kerran se tepsii. Ikävän tunteen ja muistonsa hän kasvattaa kirjoiksi. Sisarukset Akseli ja Elina pääsevät isovanhempien seurassa tutustumaan Tampereeseen. Kirjaan sisältyy ajatuksia äitiydestä, isoäitiydestä ja lapsista. SUOMALAISIA SUPERKIRJAILIJOITA Rohkelikkokirjojen muoti mahdollistaa hauskasti myös kirjailijoista kertomisen. Lastenkirjailijoistakin voi saada hauskoja tarinoita! Karo Hämäläisen ja kuvittaja, sarjakuvataiteilija Ilpo Koskelan Tampereen Linna (Tammi) juhlistaa satavuotiasta Väinö Linnaa – ja siinä sivussa myös Tamperetta. Akselin ja Elinan matkassa viihtyy. Koronasta ennen koronaa KU VI TU S KI RJ AS TA SA N KA RI TA RI N O IT A PO JIL LE Matti Antero Kristian Fagerholmin alias Michael Monroen kuvitti Sankaritarinoita pojille -kirjaan Anssi Vaalio. Vaaditaan rohkeutta ja kekseliäisyyttä, ettei tauti leviäisi ”koko taloyhtiöön, kaupunkiin tai MAAILMAAN!” Ajankohtaiselta vaikuttava kirja on ilmeisesti kirjoitettu jo ennen koronan ilmaantumista, niinpä kirjailijaa voi kiittää oivaltavasta aiheesta. Ripeäjuonisen sarjan toinen osa Punanaamio (S & S, suom. Monet kirjan miehistä ovat taistelleet ennakkoluuloja ja käpertyneitä käsityksiä vastaan, ja monipuolisen kirjan uhmakkaiden miesten joukkoon lukeutuu luontevasti Yrjö Kallisenkin kaltainen ajattelija. Arja Kantele) kertoo tärkeästä asiasta, koulukiusaamisesta. eläinhoitolaa pehmoeläimille. KÄSIKIRJA KIUSAAMISTA VASTAAN Alisa opiskelee sinnikkäästi sekä lentämistä että taistelutekniikoita kirjastosta löytämänsä supersankarikirjan avulla. Eeva Kilpi kertoo joka käänteessä varjelleensa oikeutta yksinäisyyteen. Kirja epäilemättä houkuttelee vähän laiskojakin lukijoita. Retkipäivän aikana kierretään Linnan kaupunkia, ja kirjan lopussa lukija pääsee kurkistamaan kirjailijan tuotantoon. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 67 LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 67 15.12.2020 14.50 15.12.2020 14.50. Lapsilukija perehtyy Kilven seurassa Karjalan evakoiden kohtaloon, ja hän kertoo olevansa ”irtileikattu kuin paperinukke”, mikä on helppo ymmärtää. Menestyskirjassa pikkutyttökin saa supervoimia ja pystyy vaikuttamaan lähiympäristönsä hyvinvointiin. Kiperät tilanteet ja fantasia laantuvat lopussa tyyneen hetkeen, itsensä hyväksymiseen ja kiusanhenkien taltuttamiseen. Teos on viihdyttävä ja sivistävä. Tällä kertaa he taistelevat salakavalia bakteereita vastaan ja hoitolaitoksessa vallitsee poikkeustila: tarvitaan suojavarusteita ja karanteenia. Ruotsalaisen tekijäpari Elias ja Agnes Våhlundin Käsikirja supersankareille -lastenkirjasarja yhdistelee perinteistä romaanimuotoa, sarjakuvaa ja mangahenkistä kuvitustyyliä. KEKSELIÄÄT LAPSET Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Tiina Konttilan railakkaasti kuvittama helppolukuinen lastenkertomus Eläinhoitola Pehmo ja pumpulirutto (WSOY) ei ole varsinainen sankaritarina, mutta näyttää leikin varjolla, miten aktiivisia ja neuvokkaita lapset voivat olla
mukana kuntavaaleissa 2021! kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on pohja, jolle kunnan tulevaisuus rakentuu. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. Kuntien talous on koronakriisin jäljiltä epätasapainossa ja paineet leikata lasten hyvinvoinnista voivat olla kovat. Kriisin vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vuosikymmeniä, jos lapsista ei nyt huolehdita. ! ! keskeiset viestimme: @aanilapselle lskl.fi/aanilapselle Voit osallistua: seuraa meitä: ilmoittaudu mukaan kampanjaan nyt osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM1_21_s66-68_KK+TakaK.indd 68 15.12.2020 14.50 15.12.2020 14.50. Lasten yhdenvertaisuus varmistetaan kunnan valinnoilla. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Me haluamme varmistaa, että Tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta ja oikeuksista koko vaalikauden ajan