MA AIL MA PARAMIEKKAILIJA HELMI SAXBERG ON MYÖS NUORISOVALTUUTETTU ”LAPSEN VOI TEHDÄ YKSINKIN” | 3 SUKUPOLVEN YHTEISASUMISTA | ÄLYLUURIT NURKKAAN! | NUORISOPSYKIATRIAN SULJETUT OSASTOT OVAT TÄYNNÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 15.12.2021 12.00 15.12.2021 12.00
Tutustu Lapsen Maailman BLOGEIHIN! HATTUTEMPPU KOLMOSET KERRALLA Tutustu esikoisensa, keskimmäisensä ja kuopuksensa yhtä aikaa saaneen kolmekymppisen naisen pohdintoihin kolmosperhearjen sirkuksesta! LAPSELLISET MIEHET Blogissa otetaan haltuun isäpuhetta ja sanoitetaan miesten vanhemmuutta. JA MONIA MUITA! Löydä omat suosikkisi > lapsenmaailma.fi/blogit A N N U S K A D A L M A S O LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 14.12.2021 15.04 14.12.2021 15.04. ONE GLASS OF MILK, PLEASE Seuraa maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen paluumuuttaneen perheen arkea haasteineen ja iloineen! SYDÄNJUURILLA Blogin aiheena ovat nuorten hyvinvointi sekä epäkohdat, joihin lapset erityispiirteidensä vuoksi voivat törmätä. VUODET VIERIVÄT Lue seitsenhenkisen suurperheen elämästä – sen kauneudesta mutta myös tragikoomisista ja raskaista päivistä
36 Vierailimme kolmen sukupolven asuttamalla Hoimelan tilalla, joka sijaitsee Päijänteen Asikkalanselän länsirannalla. 66 Kuukauden kirjat: Uusia aikoja urheilukirjoissa Lihavoitu = Kannessa TAMMIKUU | 1 | 2022 MA AIL MA KUUKAUDEN KIRJOISSA AIHEENA URHEILU. PERHE & VANHEMMUUS 6 Anna Munsterhjelm halusi lapsen, vaikkei ollut parisuhteessa 36 Eeli Ervo asustaa vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa HARRASTUKSET & KASVU 12 Nuoret opettavat toisiaan Seinäjoen seurakunnan musiikkikoulussa 22 Helmi Saxberg toteuttaa itseään täysillä 30 Onko kaikkien pakko harrastaa ohjatusti. > s. 66 M A R JA S E P P Ä LÄ ›› ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 3 LM1_s3-4_Sislu.indd 3 LM1_s3-4_Sislu.indd 3 16.12.2021 14.13 16.12.2021 14.13. 64 Palvelukortti 65 Heikki Hiilamon kolumni: Harrastaa vai eikö. S. 34 Älyluurit nurkkaan ! 58 Palkitussa kirjastotalo Fyyrissä viihtyvät kaikenikäiset VARHAISKASVATUS 42 Hervannan päiväkodissa toteutettiin Lapsen oikeuksien liikuntaviikkoa 46 Suomalaisperheen vaikutelmia ranskalaisesta esiopetuksesta TERVEYS 50 Nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari vetoaa päättäjiin: ” Nuorilla on hätä” LASTENSUOJELU 54 Perhe näytti ulospäin hyvältä, mutta murrosiässä sen kuopus, Selina, alkoi riehua ja viillellä itseään PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Digilukutaitoa tarvitsevat kaikki 26 Tutkittua tietoa: Mikä somekeskusteluissa koukuttaa. Tilan lähirannoilla pesineet laulujoutsenet lähtivät marraskuussa etelään
58 Lauri ”Late” Huohvanainen nautti kirkkonummelaisen Fyyri-kirjaston satutilasta. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta KANSI Helmi Saxbergin kuvasi kanteen Laura Vesa. Pitkäaikainen puheenjohtajamme Pentti Arajärvi jäi pois tehtävistään, ja Leena Laitinen aloitti vuoden alusta. 81. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON Lastensuojelun Keskusliitto tekee töitä sen eteen, että jokaisella lapsella Suomessa olisi hyvä olla ja lapsen oikeudet toteutuisivat. Kiitos, että olet mukana mahdollistamassa työtämme tilaamalla Lapsen Maailma -lehteä! Seuraathan myös: > www.lskl.fi > Twitter: @lastensuojeluKL > Facebook: @Lastensuojelunkeskusliitto > Instagram: @lastensuojelunkeskusliitto LI IS A H U IM A Pariisi 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 16.12.2021 14.13 16.12.2021 14.13. Vahvistamme hyvän lapsuuden edellytyksiä ja lapsen oikeuksien toteutumista vaikuttamistyöllämme, viestinnällämme, tiedon tuottamisella sekä koulutustoiminnallamme. Vuonna 2022 aloitamme uutta strategiakauttamme uuden hallituksen ja puheenjohtajan kanssa. Tavoittelemme toimillamme erityisesti sitä, että kaikki politiikka nähtäisiin lapsipolitiikkana ja että jokaisella lapsella on turvallinen elämä, uskoa tulevaisuuteen sekä oikeus olla oma itsensä. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. uun ssa näillä kakunnilla ailimme numeroa äessä. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Strategiaamme voit tutustua verkkosivustollamme. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Soile Honkala, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Helsinki Asikkala Seinäjoki Tampere Kirkkonummi s
34). Vaihtoehtoja punnitessa saattaa tajuta, ettei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja, vaan jokaisen olisi tehtävä se itselleen paras päätös. Toisaalta internet, sovellukset ja keskustelupalstat voivat toimia tukena niin arjen hallinnassa kuin vaihtoehtojen pohtimisessakin. Osaanko valita oikein. Sen toteuttaminen ei ole kuitenkaan ihan helppoa. Joitakin arjen ratkaisuja joutuu pohtimaan hyvin pitkään, kun jotkin ratkaisut syntyvät kuin itsestään. Loppujen lopuksi suurinta osaa ratkaisuista ei voi kukaan vanhempien ja perheiden puolesta tehdä. Vaihtoehtojen tulvassa voi olla vaikeaa ymmärtää, mikä juuri minulle, lapselle tai perheellemme olisi paras mahdollinen ratkaisu. Melkein kaikkiin tilanteisiin löytyy apua ja vinkkejä niin verkosta kuin lasten ja perheiden palveluistakin. On elettävä rohkeasti oman näköistä elämää. Jäin miettimään asiaa pitkäksi aikaa. Verkon välityksellä voi löytää muita samassa tilanteessa olevia vanhempia ja peilata ajatuksiaan vertaisten kokemuksiin. Täytyykö ekaluokkalaiselle hankkia puhelin. Yhtä tärkeää on, että perheet luottavat siihen, että osaavat tehdä itselleen parhaita ratkaisuja. Tietoa mihin tahansa elämänalueeseen liittyvistä vaihtoehdoista on saatavilla lähes rajattomasti, ja mielipiteitä on luettavissa sekä eri foorumeilta että somekanavista kyllästymiseen saakka. pääkirjoitus Voinko elää ilman älykännykkää. Sovellus voi tukea säännöllistä ruokarytmiä, ja älykello muistuttaa nukkumaanmenoajoista ja nukkumisen tärkeydestä. Kun tutustuu toisenlaisiin tapoihin olla ja elää, voi huomata, miten ei itse ainakaan halua toimia. Olin kuulijana asiantuntijaseminaarissa, jossa lapsija perhepalveluiden ammattilainen päivitteli, miten joka asialle on olemassa oma sovelluksensa tai verkkosivustonsa. Joskus toppahaalarin valitseminen tuntuu lähes ylivoimaisen pitkältä prosessilta, mutta päätös päiväkotipaikan hakemisesta saattaa syntyä hetkessä. Miten jaamme perhevapaat. Toisaalta voi rohkaistua kokeilemaan uusia tai ehkä jopa valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja! Minua haastoivat pohdintaan tämän lehden älyluurittomat Eppu ja Mitja (s. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 16.12.2021 12.21 16.12.2021 12.21. Onko lapsen pakko harrastaa. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA perheen parhaasta voi luottaa. Sieltä löytää myös asiantuntijatietoa. On tärkeää, että lasten ja perheiden äärellä on ammattilaisia, joilla on osaamista ja kokemusta ja joiden näkemykseen lapsen ja Kun tutustuu toisenlaisiin tapoihin elää, voi rohkaistua kokeilemaan uusia ratkaisuja. Miten sujuu elämä yhdessä useamman sukupolven kesken. Vauvaperheissä lapset saattavat syödä ja nukkua puhelimen sovelluksen mukaan, ja teinin elämän kuormittavuutta seurataan älykellon avulla. Runsas tiedon tarjonta voi olla sekä onni että kirous. Vaikken juuri nyt ole valmis tekemään päätöstä älyluurittomasta elämästä, sai juttu ainakin harkitsemaan asiaa. Ammattilaisen mukaan ennen kaikki oli yksinkertaista: perheet luottivat neuvolaterveydenhoitajaan ja omaan järkeensä. On luotettava omaan harkintaan ja siihen kuuluisaan maalaistai kaupunkilaisjärkeen
Tämä on ihan samalla tavalla lapsen saamista kuin muutkin tavat”, sanoo Anna Munsterhjelm sylissään Alvar, 1. 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 6 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 6 16.12.2021 12.27 16.12.2021 12.27. vanhemmuus ”Toivoisin, että naiset, jotka todella haluavat lapsen, uskaltaisivat lähteä hedelmällisyyshoitoihin yksin
Mitä jos jokainen vanhempi joutuisi miettimään etukäteen selviytymiskeinoja vaikkapa siihen, että vauva huutaakin jatkuvasti. Hän oli aiemmin vastannut mumminsa jälkeläiskyselyihin, että lapsen voi tehdä yksinkin. Asuntolainaa hakiessa kysytään, pärjäisitkö jos eroaisitte. Kuka saa perustaa perheen ja miten. Sitä paitsi suvussa oli lapsettomuutta. Välillä Anna Munsterhjelmin, 35, on vaikea muistaa, että hän on uranainen, jolla oli alaisia ja joka vielä reilu vuosi sitten matkusteli pitkin Suomea. Hänellä oli vakituinen työ ja ikääkin alkoi olla jo sen verran, ettei vauvaprojektia voinut enää kauan venyttää. Anna Munsterhjelm vastaili kiltisti kysymyksiin, vaikka häntä kiukutti sisäisesti. Ala vaan tehdä!” Vauvaprojektiin lähtiessään Munsterhjelm tiesi hyvin, ettei lapsen hankkiminen vastannut ”tikkarin ostamista kioskilta”. ”Lapsen voi tehdä YKSINKIN ” Anna Munsterhjelm halusi lapsen, vaikkei ollut parisuhteessa. Munsterhjelm ei kuitenkaan seurustellut juuri silloin. Hedelmöityshoitolain mukaan hoitavan tahon on kartoitettava myös asiakkaan ”vanhemmuuskelpoisuutta”, kuten motiiveja ja sosiaalista tukiverkostoa psykologin haastattelulla. Kun hän istui auringossa kesämökin portailla Hämeessä, mummi tulikin ja sanoi: ”Uskon, että pärjäät yksinkin lapsen kanssa. Ajatus tuntui vieraalta. – Lapsia syntyy niin paljon myös olosuhteisiin, joissa ei ole hyvä kasvaa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 7 ›› LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 7 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 7 16.12.2021 12.27 16.12.2021 12.27. Toivomus vanhemmuudesta vei yhdenvertaisuuskysymysten äärelle. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT JANI LAUKKANEN K assissa kulkevat soseet, vaipat, helistimet sekä puhelin, jonka albumi on täynnä vauvakuvia. Miksei lasta odottavilta pariskunnilta edellytetä vastaavia stressitestejä. Millaista yhden vanhemman perheen on elää parisuhdemallin varaan rakennetussa yhteiskunnassa. – Puolisosta, asuntolainasta tai työpaikasta pääsee eroon mutta lapsesta ei, Munsterhjelm naurahtaa. Vauvaprojekti alkoi käynnillä yksityisellä lääkäriasemalla, jossa selvitettiin, oliko lapsen saamiselle terveydellisiä esteitä. Olisiko ryhdyttävä kuumeisesti etsimään isäehdokkaita. Toukokuussa 2019 Munsterhjelm päätti, että elämäntilanne on sopiva perheenlisäykselle. Miksei kysytä, pärjäisitkö lapsen kanssa myös yksin. Kuka tahansa seksiä harrastava tai heteroparisuhteessa elävä voi halutessaan hankkiutua vanhemmaksi vastaamatta mihinkään kysymyksiin
Anna Munsterhjelm oli lukion jälkeen vuoden töissä päiväkodissa, jossa nuorimmat lapset olivat kolmivuotiaita. ”Tiesin sen ikäisten olevan kivoja ja hauskoja, ja oma lapseni on tietysti maailman ihanin tyyppi!” 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 8 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 8 16.12.2021 12.27 16.12.2021 12.27
Minulla on perhe ja ystäviä, jotka ovat tukenani koko ajan. Totta kai oikeisiin ongelmiin pitää heti puuttua, mutta pikkuasioihin puuttuminen tuntuu arvostelulta. Niistä 85 % on äiti-lapsi-perheitä. Toisten vanhemmuutta kommentoidaan herkästi eikä pelkästään sosiaalisessa mediassa, vaan jopa ihan kadulla, kun lapsen kanssa kävelen. Vaikka tekee kaikkensa, voi epäonnistua. Olen vanhempi, äiti. – Hän ei ensin tiennyt, mikä kuva se oikein oli, koska ei ollut ikinä nähnyt ultraäänikuvia. Alkio istutettiin hänen kohtuunsa ja toivottiin parasta. Se on vääränlaista Koko kylä kasvattaa -henkeä. Munsterhjelm valitsi vain lahjoittajan pituuden, sillä hän on itsekin pitkä. – Tämä vaihe on hyvin fyysistä perässä juoksemista. Kun Munsterhjelm oli virallisesti todettu hyväksi vanhemmaksi, hän pääsi valitsemaan sukusolujen lahjoittajan. Se tuli maksamaan 17 000 euroa. Munsterhjelmille oli alusta asti itsestään selvää, ettei ole vain yhdenlaista oikeaa tapaa olla äiti – olihan hän nähnyt, miten erilaisia esimerkiksi oma äiti ja mummi olivat vanhempina. Munsterhjelm on huomannut olevansa väsyneempi nyt kuin vauvaikäisen pojan kanssa, joka nukkui miltei vuorokaudet läpeensä. Hetki, jolloin vauva makasi äitinsä vatsan päällä, oli ihmeellinen. > www.yvpl.fi ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 9 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 9 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 9 16.12.2021 12.27 16.12.2021 12.27. Monilla on harhainen käsitys, että lapsen voi saada tuosta vain vielä 45-vuotiaana. Ensimmäistä kertaa Munsterhjelm joutui miettimään sitäkin ikävää vaihtoehtoa, ettei lasta tulekaan. Eniten äitiydessä on yllättänyt kulttimaisuus, joka vanhemmuuteen nykyisin liittyy. Se tuntui musertavalta. Toisaalta en ole kokenut olevani yksin, enkä koskaan esittelisi itseäni ”yksinhuoltajana”. – Eka tunne oli yllätys: nytkö se on jo tässä. Hänestä ei tuntunut ikävältä synnyttää yksin, sillä hän koki olevansa sairaalassa turvallisissa käsissä, eikä kaivannut muita ”häsläämään”. Siihen mennessä vauvaprojekti oli jo maksanut yli 10 000 euroa lääkkeineen ja koeputkihedelmöityksineen. Sellaiset naiset ovat joko hedelmällisyysihmeitä tai takana on lapsettomuushoitoja, joista he eivät ehkä vain halua puhua. Onneksi raskaus sillä kertaa onnistui. Siirryttiin IVF-hoitoon eli koeputkihedelmöitykseen. Suomessa voi valita lahjoittajan pituuden sekä silmien ja hiusten värin. Miten pieni ja miten valmis! Itsesuojeluvaistoton hurmaava pikakiituri, sellainen Alvar-poika on nyt. Oli selvinnyt, etteivät munanjohtimet toimineet. Olisi ollut hyvä tietää jo kaksikymppisenä, että minun on vaikea tulla raskaaksi. Sen onnistumismahdollisuus oli Munsterhjelmin kohdalla alle kaksikymmentä prosenttia, joten hän ei olettanutkaan sen heti onnistuvan. Munsterhjelm vierastaa termiä ”itsellinen äiti”, jota perhetutkijat käyttävät yksin lapsensa hankkivista äideistä. – Ihmisillä on vahvoja mielipiteitä siitä, millaista on ”oikea äitiys”. Munsterhjelmin olisi ollut joka tapauksessa miltei mahdotonta tulla raskaaksi. Tieto pisti pohtimaan, miten vähän naiset itsekään tietävät lisääntymisterveydestään – ja miten vähän siihen kiinnitetään huomiota. Munsterhjelm otti yhteyttä HUS:iin, mutta ensikäynnille olisi päässyt vasta puolen vuoden päästä, mikä tuntui liian pitkältä ajalta. YHDEN VANHEMMAN PERHEET Vuonna 2019 yhden vanhemman lapsiperheitä oli Suomessa 127 901 eli yli viidesosa kaikista lapsiperheistä. Onnekseen Anna Munsterhjelmilla oli hyväpalkkainen työ, säästöjä ja sukulaisetkin pystyivät lainaamaan rahaa. – Olisi ollut hyvä tietää jo kaksikymppisenä, että minun on vaikea tulla raskaaksi. Alvarin pitää tutkia joka paikka. Sillä välin käytäntö ehti muuttua: myös yksin lasta haluava nainen saikin hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Lopullisen valinnan tekee lääkäri, jonka tulee lain mukaan valita sukusolu luovuttajalta, joka muistuttaa ulkoisesti mahdollisimman paljon lahjasolun saajaa eli tulevaa vanhempaa. – Prosessista puhuttaessa käytin itsestäni termiä ”yksinyrittäjä”. Munsterhjelm oli pitänyt projektinsa melko lailla salassa turhien kyselyjen välttämiseksi, mutta mummilleen hän näytti ensimmäistä ultraäänikuvaa lapsestaan. Synnyttämään Anna Munsterhjelm lähti sateisena yönä lokakuussa kovalla kiireellä kumisaappaissa ilman sukkahousuja. Aluksi kokeiltiin inseminaatiota, mikä tarkoittaa sukusolujen ruiskuttamista kohtuun. Munsterhjelm päätti lopulta käydä läpi IVF-hoidon uudelleen, mutta ajatteli jo valmiiksi, ettei jaksaisi kolmatta kertaa. Raskaus ei käynnistynyt, ja toiveikkuus romahti. Munsterhjelm joutui pistämään vatsanahkaansa hormoneja, mikä tuntui epämiellyttävältä, mutta edessä siintävä tavoite auttoi kestämään. Tavallisimpia lapsettomuuden syitä ovatkin munanjohdinvaurio tai endometrioosi. Kun selvisi, että siinä on tuleva vauvani, mummi tietysti ilahtui
Niinpä hänellä on WhatsAppissa parinkymmenen ystävän Alvarin tukiryhmä, eikä pojalle ole tarvinnut ikinä etsiä hoitajaa kaukaa. Anna Munsterhjelm muistuttaa, että monia lapsettomuudesta kärsiviä puheet synnytystalkoista ja huoltovajeesta satuttavat. Hänen parisuhteensa päättyi, kun puoliso ilmoitti, ettei halua isäksi. Toivoisin, että jokaisella lasta haluavalla olisi tasa-arvoiset taloudelliset mahdollisuudet saada hedelmällisyyshoitoja. Kuka. Suomen Partiolaisten puheenjohtajana ja kokoomuksen ohjelmapäällikkönä. – Laskin, että meillä on ollut neuvolakäynneillä ainakin 12 eri hoitajaa. Moni kuitenkin haluaa olla avuksi, sillä auttamisesta tulee hyvä mieli. ANNA MUNSTERHJELM SYNTYI 1985 Espoossa. 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 10 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 10 16.12.2021 12.27 16.12.2021 12.27. – Surullisinta on jäädä päättämättömyyden tilaan odottelemaan, että tilaisuus valuu ohi. HARRASTAA retkeilyä. Lapsettomuus on vaiettu ongelma, jonka hoidoista ei helposti jaeta kokemuksia. – Se ei ole minulle luontaisesti helppoa. Munsterhjelmilla on ollut koko aikuiselämänsä paljon ystäviä ja kavereita, joiden kanssa hän jakoi tietoja ja kuvia myös vauvaprojektistaan. Podcast on kuunneltavissa Yle Areenassa. – Pääasia, että lapseni pitää minua parhaana mahdollisena vanhempana itselleen. Tuntuu, että neuvolassa ollaan kiinnostuneita ainoastaan lapsen hyvinvoinnista. PERHEESEEN KUULUVAT Alvarin lisäksi Annan sisko, vanhemmat sekä paljon ystäviä ja kavereita. Väittäisin, että jokaisella työpaikalla tai jokaisen tuttavapiirissä on joku lapsettomuudesta kärsivä. – Puhuessani aiheesta moni muukin uskalsi kertoa lapsettomuudesta. HAAVEILEE kirjan kirjoittamisesta ja täydellisestä mekosta. Hedelmöityshoitoja varjostaa pelko lapsettomuudesta. Munsterhjelm suosittelee vanhemmuutta harkitLaskin, että meillä on ollut neuvolakäynneillä ainakin 12 eri hoitajaa. PODCAST AIHEESTA Yksin tehty lapsi -podcast kertoo kolmikymppisen Emma Taulon matkasta itselliseksi äidiksi. Neuvolassa Anna Munsterhjelm on joutunut vastaamaan kysymykseen lapsen isästä turhankin monta kertaa. Välillä kyselyt ärsyttivät. Kuka tulee auttamaan. Jos siellä olisi omahoitaja, hän voisi helpommin huomata muutoksia vaikkapa vanhemman jaksamisessa. Lapsen ainoana vanhempana Munsterhjelm on joutunut opettelemaan avun pyytämistä. Varsinkin alussa Alvarin alkuperä herätti paljon kiinnostusta. Entä jos lapsi ja äiti sairastuvat yhtä aikaa vaikkapa vatsatautiin. sevia miettimään, kumpi kaduttaisi enemmän: se ettei aikoinaan yrittänyt saada lasta vai se, että päätti edes yrittää. TYÖSKENTELEE Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n toiminnanjohtajana ja sitä ennen mm. Munsterhjelm päätti puhua lahjasoluhoidoista, koska huomasi, ettei kukaan muu sitä tehnyt
Ensimmäinen koeputkilapsi eli kohdun ulkopuolella hedelmöitetty lapsi syntyi Isossa-Britanniassa vuonna 1978. Se on STEA:n vuosiksi 2019–2021 rahoittama hanke, joka pyrkii tukemaan lahjasolujen avulla lapsen saaneita perheitä. Tosin voisin jo nyt ottaa hänestä sylkinäytteen ja selvittää hänen geeninsä geenitestillä, jolloin isä voisi selvitä. Pääasia, ettei se, miten hän sai alkunsa, tule hänelle yllätyksensä. 1970-luvulla kehitettiin spermapankit ja kaupallistettiin inseminaatiot. Lapsia kiinnostavat luovuttajan ulkonäkö, luonteenpiirteet ja tämän muut lapset. Tapa, jolla ihminen saa alkunsa, voi siis olla merkitsevä identiteetin rakentamisessa. Hän oli kotona pikkusiskonsa ja hoitajan kanssa, sillä päiväkotipaikkaa ei saatu. Perheen elämästä ei puutu mitään. Kela-korvausten suhteen. Luotan, että varhaiskasvatuksen henkilökunta tietää, miten luovia vaikkapa isänpäiväkorttien kanssa. Kerran vapaalla ollessaan Munsterhjelm sai puhelimeensa vanhemmiltaan kuvan: Alvarin vaippa oli väärinpäin samoin kuin housutkin, mutta mitä väliä, kun lapsi oli tyytyväinen… Mielenterveyttään Munsterhjelm hoitaa käymällä usein kahviloissa tapaamassa ystäviään. Kahviloissa Alvar flirttailee vieraisiin pöytiin, konttaa tarjoilijan perässä keittiöön ja kiertää sylistä syliin arastelematta. Sisarukset olivat niin ujoja, että tunkivat sukujuhlissa äidin mukana vessaankin. Opas luovutetuilla sukusoluilla hoitoja harkitseville tai niillä jo lapsensa saaneille LAHJASOLUHOITOJEN HISTORIAA Ensimmäinen keinohedelmöitetty lapsi syntyi Ranskassa vuonna 1839. Onkohan lainsäädäntömme aivan kärryillä näistä testeistä. – En edellytä vaipanvaihtopassia. – 1 500 kilometriä taaperon kanssa autossa sujui yllättävän hyvin. Sitten he saattaisivat haluta lisää lapsia. Mutta ei Anna Munsterhjelm sitäkään vaihtoehtoa ole poissulkenut, että hän tulevaisuudessa tapaisi jonkun kivan miehen. Sukusolujen pakastaminen keksittiin vuonna 1949. > Maija Tulppala: Simpukoista helminauhaa... On onni, että Alvarin isovanhemmat jaksavat vielä auttaa. Sellaista hän ei halua omalle lapselleen. Haluan päästä puhumaan päivittäin myös aikuisten juttuja. > https://helminauha.info/ LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 11 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 11 LM1_s6-11_AnnaMunsterjhelm.indd 11 20.12.2021 12.26 20.12.2021 12.26. Oli järkytys kuulla, että se on kesken kauden mahdotonta. Puistoja on yli neljäkymmentä, ja projekti on jo aloitettu Nuuksiosta. – Kerron vähitellen aina lisää. Toiveissa on, että lapsesta kasvaa avoin ja luottavainen. Ne lapset, jotka ovat saaneet tietää asiasta vasta aikuisena, kuvaavat järkytyksen ja pettymyksen, jopa petetyksi tulemisen tunteita. Kaupalliset DNA-testit ovat tehneet anonyymista sukusolujen luovuttamisesta liki mahdotonta. Menee kuitenkin vielä tovi ennen kuin Alvar alkaa kysellä mistä vauvat tulevat. Valtaosa lapsista, jotka ovat aina tienneet saaneensa alkunsa lahjasolujen avulla, suhtautuu asiaan myönteisesti tai neutraalisti ja he kokevat olleensa erityisen toivottuja. Sateenkaariperheet ry:n mukaan naisparit ja itselliset naiset eivät edelleenkään saa yhdenvertaisesti muiden kanssa lahjasoluhoitoja Suomessa. Nykyään hedelmöityshoidolla alkunsa saaneita lapsia arvioidaan olevan 3,5 miljoonaa. Lasten mielestä tarkemmat tiedot sukusolujen luovuttajasta auttavat heitä saamaan ”kokonaisemman” kuvan itsestään. Eroa on esim. Silti he eivät kutsuisi sukusolujen lahjoittajaa isäkseen tai äidikseen. Haastatteluhetkellä poika on heidän huomassaan. – Niin ihana kuin lapsi onkin, koko päivä vain hänen kanssaan käy – rehellisesti sanottuna – tylsäksi. Päiväkotiaika sinänsä ei Munsterhjelmiä huoleta. Toivon vain, että Alvar pitää retkeilystä. – Helsingissä on niin paljon yhden vanhemman perheitä, ettei Alvar ole siellä mikään harvinainen poikkeus. En minäkään ollut ikinä ennen Alvaria vaihtanut vaippoja, Munsterhjelm nauraa. Itä-Suomessakin perhe retkeili kesällä. En ole koskaan epäillytkään, ettemme pärjäisi. Päivähoitopaikan saaminen kohtuullisten kulkuyhteyksien päästä ei ole itsestäänselvyys vielä nykyäänkään. Munsterhjelmin oma lapsuus oli toisenlainen. Aikanaan Munsterhjelm aikoo kertoa asiallisen ikätasoisesti erilaisista vauvansiemenistä ja siitä, miten äidin piti hakea vauvansiemeniä lääkäristä, koska toivoi lasta niin kovasti. LASTEN AJATUKSIA Iso osa lapsista pitää tärkeänä saada tietoa biologisesta alkuperästään, vaikka suhde vanhempiin olisikin hyvä, kertovat tutkimukset. Entä kun Alvar alkaa pohtia omia juuriaan. Tavoitteena on kiertää kaikki Suomen kansallispuistot ennen kuin Alvar aloittaa koulun. Anna Munsterhjelmin mielestä ei ole mitään syytä olla kertomatta, miten hän poika saanut alkunsa – heti, kun tämä alkaa ymmärtää asiasta jotain. Tiedot perustuvat tahattomasti lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen tietoihin. – Täysi-ikäisenä hän saa tietää lahjoittajan, jos haluaa
Samuel Nortusella on kymmenen oppilasta, joista yksi on Akseli Pölönen. Samuel on kitaransoitonopettaja ja Akseli hänen oppilaansa. 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 12 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 12 16.12.2021 12.35 16.12.2021 12.35. kasvu Kitaristit kertsillä Seinäjoella pidemmälle soitto-opinnoissaan ehtineet opettavat nuorempiaan. Ripeästi he heittävät ulkovaatteensa pois ja ottavat soittimensa esiin. Soittotunnilla on tietty kaavansa. Sointuja opettelemme pääasiassa lastenlaulujen, vaikkapa Piippolan vaarin avulla. Käydään läpi melodiat ja soinnut. Kaksikon yhteistyö on alkanut syyskuussa. Tietysti voisi päntätä pelkkiä sointuja, mutta jonkin peruslaulun kautta niiden oppiminen on mielekkäämpää, Samuel kertoo. Akseli asettuu kitaroineen tuoliin, kiristelee viritystappeja ja ottaa tuntumaa soittimeensa. – Yleensä aloitamme edellisen tunnin kappaleella. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA I kkunan takana häilyy sininen hetki, kun Samuel Nortunen, 21, ja Akseli Pölönen, 13, saapuvat peräperää Kirkonkranniin kitaroitaan kantaen
Tähän puuhaan eivät lähde kuin juuri oikeat tyypit. Akseli Pölönen polkee pyörällään mielellään keskiviikkoisin illansuussa soittotunnille. Samuel Nortusen kitaratunneilla edetään tsemppihengessä. Seinäjoen seurakunnan musiikkikoulussa tärkeintä on opettajan ja oppilaan välinen kohtaaminen. Vasta sen jälkeen tulevat opiskeltavat asiat. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 13 ›› LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 13 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 13 16.12.2021 12.36 16.12.2021 12.36
Kaikesta Akseli on selvinnyt. – Olen myös itse oppinut uutta. Yleensä nuoret opettajat ovat Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa pidemmälle ehtineitä. Hetkestä välittyy soittamisen ilo. Samuel on selvinnyt omin päin, mutta tietää, että tukea saa tarpeen vaatiessa. Soittotunnit pidetään yleensä seurakunnan kerhotiloissa, mutta haastattelupaikastamme nuottitelineet puuttuvat. 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 14 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 14 16.12.2021 12.36 16.12.2021 12.36. Heidän opettamiseensa hänellä menee kaksi kertaa viikossa tunti neljäkymmentä minuuttia, minkä lisäksi tarvitaan aikaa valmistelutyöhön. Akseli Pölösellä ei vielä bändiä ole, mutta ehkä jonain päivänä… Opettajaksi voi ryhtyä jo 16-vuotiaana. Akseli suhtautuu varsin realistisesti harrastukseensa liittyviin kotitehtäviin. Tiedustelen, millainen esikuva Samuel-opettaja oppilaalleen on. Kitaran soitto kuuluu erottamattomana osana Samuel Nortusen elämään. Jokainen saa edetä oman tavoitteensa mukaan. Toki häneltä hoituvat jo vaativammatkin kappaleet. Kun näkee, että oppilas pääsee eteenpäin, tulee siitä itsellekin hyvä mieli. toimintavuosi. Niinpä Samuel kumartuu Akselin viereen ja näyttää hänelle nuotteja. Malli musiikkikouluun tuli aikoinaan Tampereelta, samanlainen toimii myös Vaasassa. Kitaransoiton opiskelussa Akseli ei pahastu lastenlauluista. Akseli seuraa merkkejä tarkoin, ja pian kitaran soinnut täyttävät tilan. Seinäjoen seurakunnan musiikkikoululla on meneillään 33. Soittotunti on keskiviikkoisin iltakuuden jälkeen. Hänellä on sisarustensa kanssa bändi No Tune Brothers. Kun kappale on soitettu läpi, Samuel pyrkii kannustamaan ja antamaan kehuja. Samuel on aloittanut kitaransoiton 9-vuotiaana ja opiskellut sitä yli kymmenen vuotta Rytmi-Instituutissa. Eikä kenestä tahansa ole siihen! Tarvitaan rohkeutta, uskallusta ja tahtoa. – Esikuva. Hän kertoo nauttivansa opettamisesta. Koulussa hän nauttii erityisesti vapaa-ajasta, joka on paljon rennompaa kuin alakoulussa. Musiikkikoulussa on lähes sata oppilasta. Niiden kautta oppii kuin huomaamatta. – Keskiviikko on koulussa aika mukava päivä, ja sen jälkeen on ihan ookoo lähteä vielä kitaratunnille. Kitaratunneilla edetään tsemppauksen kautta. – Paitsi joskus jouluna, jos äiti pakottaa. Kappale soljuu hienosti, ja välillä kumpaakin naurattaa. Hän on soittanut kitaraa pari vuotta ja innostui aikoinaan isonsiskonsa myötä. Periaatteena on, että musiikki kuuluu kaikille. Kaikki ovat tervetulleita kuusivuotiaista lähtien, eikä pääsykokeita tai musikaalisuustestejä pidetä. On tosi hieno fiilis, kun toinen onnistuu. Nyt hänellä on kymmenen oppilasta, kuusi tyttöä ja neljä poikaa. Jos nuorelle tulee opetustyössä halu kysyä neuvoa, voi rehtoriin olla yhteydessä WhatsAppin kautta. Opettajaksi voi ryhtyä jo 16-vuotiaana, ja usein se on nuorelle ensimmäinen työpaikka. – Koulunkäynti on nykyään vaativaa ja aikaa vievää, joten aina ei ole ihan helppo saada nuoria opettajiksi. No en ole ajatellut kauheesti siltä kannalta… Samuelille kaikki opettajat ovat olleet esikuvia. Ennen opiskelukauden alkua Pirjo-rehtori, joka toimii päätyönään luokanopettajana, evästää nuoret opettajat työhönsä. Jos jokin kohta ei hänestä mennyt ihan nappiin, hän pyytää oppilasta soittamaan sen uudestaan. Koko sen historian ajan pidemmälle musiikkiopinnoissaan ehtineet ovat opettaneet nuorempiaan. Musiikkikoulun rehtori Pirjo Kotkaniemi oli jo ehtinyt ajatella, että vuosi 2021 mennään ilman kitaransoiton opettajaa, mutta onneksi Samuel otti yhteyttä nähtyään ilmoituksen Facebookissa. – Kun tulee uusia sointuja, tuntuu se ensin vähän vaikealta. Opettajia on seitsemän, joista vain yksi on konkariopettaja. – Teen sen, minkä tarvii. Yhdessä he eivät kuitenkaan juuri musisoi. – Alakoulussa oli enemmän kaikenlaisia rajoituksia. Tämä on sopiva määrä työtä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi opiskelevalle Samuelille. – Suunnittelen soittotunnit yleensä muutamaa päivää aikaisemmin. Akseli käy Seinäjoen lyseon seitsemättä luokkaa. – Samuel on ihan hyvä opettaja, Akseli sanoo. Akselin mukaan Samuel ei ole haronut hiuksiaan tai polttanut päreitään, vaan kaikki on sujunut hyvin. Mutta tähän puuhaan eivät lähdekään kuin juuri oikeat tyypit, Pirjo Kotkaniemi summaa. Pian Samuel ottaa oman kitaransa ja kaksikko soittaa yhdessä Ranskalaiset korot. Hän valitsi opiskelusuuntauksensakin harrastuksensa perusteella: haaveena on perustaa yritys, joka keskittyisi soitinvuokraukseen ja äänentoistoon. Hän antaa ohjeita, miten lapset otetaan vastaan ja kohdataan
LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 15 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 15 LM1_s12-15_NuoriMusaOpe.indd 15 16.12.2021 12.36 16.12.2021 12.36. Joskus Akseli soittaa kitaraa koulussa musiikin tunneilla, vaikkei muuten julkisista esiintymisistä juuri piittaakaan. Akselin isosisko oli soittanut kitaraa jo monta vuotta, mikä sai Akselinkin innostumaan
VANHEMMUUDEN YÖVUORO KIRJOITUSKUTSU PIKKULAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE Yölliset ja varhaiset heräämiset, katkonaiset yöunet ja jatkuva väsymys ovat arkea useissa pikkulapsiperheissä. Kun tuttavien omina kouluaikoina riitti, että osasi lukea kirjoitettua tekstiä painetusta kirjasta, nykypäivänä tekstit voivat olla puhuttua kieltä ja ääntä, kuvia ja graafisia elementtejä, videokuvaa ja liikettä jollakin laitteella. Raportin ja samalla sovit hettää raportin Tämä kaikki ympäristössä p tablettitietoko Kansallisessa sa 2030 tämä taidoksi. Ei riitä, että LVI-asentaja osaa kuvata viemärin. Raportin sisällöstä neuvotellaan ja samalla sovitaan, kuka koostaa ja lähettää raportin edelleen. Lyhyesti se määritellään taidoksi lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Löydät jutun LANU!:sta Lapsen Maailma -lehden numerosta 3/2021. PS. Lisätietoja tutkimuksesta ja osallistuminen os. Raati toivoo festivaalin jatkuvan vuotuisena, virkistävänä tapahtumana. Jo kirjoittamalla vän päätteeksi hon kirjoitetaa dökset, merkit pohjapiirrokse myös viemäri deo. Tutkimuksen vastaava tutkija on dosentti, kasvatustieteen tohtori Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta. Leikin, läheisyyden, päiväunien, ruokailun ja ulkoilun tulisi olla etusijalla. Jo työtehtävästä sovitaan kirjoittamalla ryhmäviestejä. asti. Palkintoraati kiitteli, että festivaalin keskiössä on lapsi ja nuori. Lyhye doksi lukea, ym kä kirjoittaa ja sia tekstejä er ja erilaisin väli Kun tuttavi na riitti, että tua tekstiä pai päivänä teksti kieltä ja ääntä, menttejä, vide kin laitteella. Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 tämä on nimetty monilukutaidoksi. Kirjoitelmilla kerätään aineistoa tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan pikkulapsiperheiden arkea, vanhemmuutta ja hyvinvointia yön tunteina tapahtuvan hoivan kautta. Kannattaa siis tutustua tietoteknisiin välineisiin ja niistä löytyviin sisältöihin yhdessä jo parivuotiaan taaperon kanssa! Toki muistaen, että näin pienelle suositellaan ruutuaikaa alle tunti päivässä. KYLILLÄ KUULTUA PUTKIASENTAJANKIN ON HALLITTAVA DIGITEKSTIT Tuttavien tytär aloitti LVI-opinnot. Tapahtumassa ei myydä mitään, vaan lapsia ja nuoria innostetaan lukemaan heille jo tuttujen kirjailijoiden ja kirjojen kautta. > services.fsd.tuni.fi/penna/ pikkulapsiperheet/52 KYLI KYLI PUTKIAS ON H DIG Tuttavien tytä Vanhemmat o ka monipuolis vänä tarvitaan ammatissa. Jos sinulla on perheessäsi alle kouluikäisiä lapsia, osallistu tutkimukseen kirjoittamalla omista kokemuksistasi. Se myönnettiin ensimmäiselle kotimaiselle lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille suunnatulle festivaalille oivaltavasta, ajassa kiinni olevasta konseptista ja monipuolisesta sisällöstä. Tämä kaikki tapahtuu digitaalisessa ympäristössä pääasiassa kännykkää ja tablettitietokonetta käyttäen. tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA FESTIVAALII LANU! PALKITTIIN Virtuaalinen LANU!-kirjallisuusfestivaali on saanut Onnimanni-palkinnon. Ei riitä, että L ta viemärin. Vanhemmat ovat ihmetelleet, kuinka monipuolista lukutaitoa nykypäivänä tarvitaan miltei ammatissa kuin ammatissa. Päivän päätteeksi laaditaan raportti, johon kirjoitetaan selkeästi tehdyt löydökset, merkitään niiden paikka talon pohjapiirrokseen ja liitetään mukaan myös viemärikameran kuvaama video. LANU! syntyi syksyllä 2020 pandemian keskellä, ja se järjestettiin toista kertaa toukokuussa 2021. Kannattaa si siin välineisiin sältöihin yhdes peron kanssa näin pienelle s alle tunti päiv den, päiväunie tulisi olla etusi M O S T P H O T O S 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s16-21_Tulva.indd 16 LM1_s16-21_Tulva.indd 16 16.12.2021 12.50 16.12.2021 12.50. Kirjoitelmia kerätään 28.2
48 % SUOMALAISISTA TEKEE KÄSITÖITÄ, NIKKAROI TAI RAKENTELEE VÄHINTÄÄN MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA A R I M Y L L Ä R I / A S IK K A L A N K U LT T U U R IP A LV E L U T C O LO U R B O X ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 17 LM1_s16-21_Tulva.indd 17 LM1_s16-21_Tulva.indd 17 16.12.2021 12.50 16.12.2021 12.50. koulukasityot.muistele.fi Entisessä Kurhilan koulussa Asikkalassa ommeltiin tähän malliin vuonna 1986. Tilausosoite: >saame@kela.fi Suomen käsityön museo kerää muistoja koulukäsitöistä sekä tietoja ja kuvia nykypäivän käsityötuntien tuotoksista os. ENSIKIRJAI VAUVOILLE SAAMEN KIELILLÄ Äitiyspakkaukseen sisältyvää Ilo pisaroi! ensikirjaa on saatavilla nyt myös kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä. Silloin laaditun kuvatekstin mukaan poika miettii: ”Pääsisipä jo kotiin ajamaan traktoria.” ”Dystopia [kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta] on herkullinen tapa lähestyä nykyhetkeä, koska siinä voi kärjistetyllä tavalla käsitellä meille tuttuja ongelmia ja ajankohtaisia asioita.” LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDEN FINLANDIA-PALKINNON VOITTANUT ANNE-MAIJA AALTO HELSINGIN SANOMISSA. Illu rišaida!, Ilo riškáttâl! ja Rämm kuäškknjâst! -nimiset ensikirjat voi tilata Kelasta, josta ne postitetaan asiakkaille
Sen tarkoituksena on auttaa käyttäjiä löytämään samanhenkisiä ihmisiä esim. Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasen mukaan avulle riittää kysyntää tämänkin jälkeen. Tapaamisia on jo sovittu, ja käyttäjäpalaute on ollut hyvää. Sitä on kehitetty yhdessä Lasten ja nuorten keskuksen kanssa. Hän lähti mukaan kehitystyöhön, sillä hänestä yksinäisyys on yksi suurimmista hyvinvoinnin esteistä. Lapsille ja nuorille kehitetty pilottisovellus julkaistaan alkuvuodesta 2022. Korona on vielä entisestään hankaloittanut kontaktien luomista. Sen asiakkailla on lapsiin kohdistuvia seksuaalisia taipumuksia, joista he ovat huolissaan. Lastenkodeissa ja sosiaalialalla ylipäätään tulisi hyödyntää yhä enemmän tällaisia nykynuorisoa ja heidän vanhempiaan puhuttelevia medioita, sanoo Timerhan Järvinen. Se pyrkii madaltamaan edelleen kynnystä kierrätykseen ja käytettyjen vaatteiden hankintaan. Käyttäjille ilmainen sovellus on avoin alusta ja tarkoitettu kaikille aikuisille. LASTENVAATTEETI MOBIILISOVELLUKSELLA VAUHTIA KIERTOTALOUTEEN Lastenvaatteiden kierrätys on monessa lapsiperheessä itsestäänselvyys. 3 JOKA :S SUOMALAINEN KÄRSII YKSINÄISYYDESTÄ M O S T P H O T O S 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s16-21_Tulva.indd 18 LM1_s16-21_Tulva.indd 18 16.12.2021 12.50 16.12.2021 12.50. Kaverisovellus lanseerattiin aikuisille viime syyskuussa. Vuonna 2018 käynnistynyt toiminta saa rahoitusta oikeusministeriön valtionavustuksesta ja STEA:lta vuoden 2022 loppuun. Reima on tuonut markkinoille Reima Rescuen, joka on second hand -palvelu Reima-sovelluksessa. Palvelu toteutetaan yhdessä Reiman pitkäaikaisen kumppanin Emmy Clothing Companyn kanssa, joka on Suomen suurin käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa. Eri alojen vapaaehtoisille työntekijöille, kuten nuorisotyöntekijöille, voidaan tehdä lasten sovellukseen omia profiileja. kahvi-, juttelutai liikuntaseuraksi, ja sen kautta lasten vanhemmat voivat myös sopia vaikkapa leikkitreffit lapsilleen. Siihen kehitetään koko ajan turvallisuutta lisääviä elementtejä ja ominaisuuksia. SOVELLUS MISTÄ LÖYDÄT SÄ YSTÄVÄN. Järvisen mukaan aikuisten sovellus voi tukea lastenkotien työyhteisön hyvinvointia ja kannustaa sijoitettujen lasten vanhempia lähtemään mukaan sovelluksen käyttöön. ENNALTAEHKÄISYÄ TERAPIAA PEDOFIILEILLE Sexpon SeriE-hanke tarjoaa tukea henkilöille, joiden seksuaalinen kiinnostus kohdistuu lapsiin. Järvinen on Tuulimäen johtamisessa mukana oleva hallituksen jäsen, talousvastaava ja ohjaaja. – Lastensuojelu on tullut mukaan minun kauttani ja lähden oman yksikköni kanssa pilotoimaan sovellusta myös lastensuojeluun. – Ennaltaehkäisyn merkitys on myös valtava, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteisö on katkaisemassa huonoa kierrettä, sitä vähemmän tulee tarvetta lastensuojelulle. SeriE:n ilmaiseen, matalan kynnyksen palveluun on mahdollista hakeutua nimettömästi. Hän toivookin jatkorahoitusta, sillä vastaavaa palvelua ei ole tarjolla julkisella puolella. He valvovat lasten käyttäytymistä sovelluksessa ja puuttuvat esimerkiksi kiusaamistapauksiin. Kangasalla sijaitseva Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti on lähtenyt edistämään hyvinvointia uuden digitaalisen Kaverisovelluksen avulla
Perustuslaissa puhutaan myös saamelaisten, romanien, viittomakielisten ja muiden ryhmien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan Oikeusministeriö on julkaissut lapsille suunnatun esitteen heidän kielellisistä oikeuksistaan. sitä, että: saat käydä koulua omalla kielelläsi kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori puhuvat sinun kieltäsi voit hankkia bussikortin tai kirjastokortin omalla kielelläsi. Ruokailun aloitusta porrastettiin ja se jaettiin eri tiloihin odottelun vähentämiseksi. Oikeus palveluun omalla kielellä tarkoittaa esim. Play of Light -teos. Odottelua haluttiin välttää. Ruokakunta-hankkeen kokeilussa Olli-nalle pyysi lapsilta tietoa siitä, miten ruokailu päiväkodissa toteutuu. Tämän jälkeen pohdittiin, miten lasten mielestä ruokailusta tulisi mukavampi. Lapset tutkivat ja dokumentoivat ruokailua valokuvaten, piirtäen ja kertoen, ja esittelivät ajatuksensa nallelle. ”Uusimmassa opetussuunnitelmassa vuodelta 2014 tunnetaitojen opettelu on kirjattu osaksi opetusta 1.–9.-koululuokille. VARHAISKASVATUSI LAPSET KEHITTIVÄT RUOKAILUA Lapset on mahdollista ottaa jo varhaiskasvatuksessa mukaan kehittämään ruokailuhetkeä mieluisammaksi. Lasten kielelliset oikeudet -julkaisun voi ladata maksutta verkosta. Ruokailuhetkestä haluttiin rauhallisempi ja ruokailutilasta viihtyisämpi. Lopputuloksena ruokailut rauhoittuivat ja tilasta tuli viihtyisä. Lapset halusivat myös vapautta vaihdella ruokailupaikkaa. pienimpien oma talvikarnevaali Lasten valomaa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 19 ›› LM1_s16-21_Tulva.indd 19 LM1_s16-21_Tulva.indd 19 16.12.2021 12.50 16.12.2021 12.50. Ratkaisuksi alettiin valita lasten kanssa pöytiin liinat ja servietit ja heidät otettiin vahvemmin mukaan ruokakärryn hakuun, kattamiseen ja tiskikoneen tyhjennykseen. Kehittämistyössä mukana ollut 5-vuotias poika totesi: ” Tämähän on melkein kuin mummolassa syötäisiin.” ESITEI LAPSILLE TIETOA OMISTA OIKEUKSISTA Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. V IL LE R A U H A LA Turkulaisessa Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa järjestetään 21.–22.1. Seikkailupuiston 40-vuotisjuhlavuoden käynnistävä tapahtuma on jatkoa kaupungin taianomaiseen tunnelmaan kietoneelle Valon polku -valotaidekokonaisuudelle, jossa ihastusta herätti mm. Kuka opettaisi näitä samoja taitoja meille peruskoulumme jo tovi sitten päättäneille?” SAVU KALLIO KOLUMNISSAAN TYLKKÄRI-LEHDESSÄ
Miksi juuri lasten, nuorten ja perheiden asiat kiinnostavat liike-elämässä kannuksensa hankkinutta henkilöä. – Lapsuuden kodin kasvatuksesta asti tasapuolisuus, muiden mukaan ottaminen ja mahdollisuuksien luominen on ollut minulle tärkeää. Keskusliitto loi syyskokouksessaan suuntaa tuleville vuosille hyväksymällä uuden strategian vuosiksi 2022–2025. Haluan olla tukemassa sitä, että lasten ja nuorten elämän edellytyksiä edesautetaan, ettei kukaan jäisi kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta. Ensija turvakotien liitto on julkaissut käsikirjan ammattilaisten tueksi kärjistyneisiin erotilanteisiin. Toimitusjohtajapestinsä lisäksi hän toimii muutamassa luottamustoimessa. LLAPSEN VANHEMMAT 40 000 KESKUSLIITTO LEENA LAITINEN PUHEENJOHTAJAKSI Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen on valittu Lastensuojelun Keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Leena Laitisen on vaikea nostaa jokin neljästä päätavoitteesta ylitse muiden. Ranskassa sen sijaan on otettu käyttöön järeät keinot: laki kieltää koululaisten älypuhelimet ja muut mobiililaitteet. Laitinen toivoo myös, että hän voi omalla liikkeenjohdon kokemuksellaan tukea Lastensuojelun Keskusliiton ja alan muiden järjestöjen yhteistyötä. Koulu suosittelee, että alakoululaiset eivät käyttäisi puhelinta edes välitunneilla. Vakavimmillaan kärjistynyt ero voi johtaa perhesurmaan. Noin 10 prosenttia erotilanteista mutkistuu niin, että kiistoista tulee repiviä ja ne pitkittyvät. Lue s. Lisäksi Keskusliitto tekee työtä sen eteen, että kaikki politiikka nähtäisiin lapsipolitiikkana ja lapsilla ja perheillä on uskoa tulevaisuuteen. Puhelinta saatetaan myös tarvita oppitunnilla koulun laitteiden ohella. Ne on kytkettävä pois päältä oppituntien ajaksi tai jätettävä kotiin. LAPSEN VANHEMMAT EROAVAT VUOSITTAIN SUOMESSA. Helsinkiläisessä Myllypuron peruskoulussa on jo parin vuoden ajan ollut käytäntönä, etteivät oppilaat pidä älypuhelimiaan esillä oppituntien aikana. Laitinen kertoo olevansa Savosta, Juankoskelta kotoisin oleva liikkeenjohtaja. Vaativan erotyön käsikirja on ladattavissa maksutta netistä. A LK O O Y 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s16-21_Tulva.indd 20 LM1_s16-21_Tulva.indd 20 20.12.2021 12.28 20.12.2021 12.28. Koulut voivat Opetushallituksen mukaan kieltää mobiililaitteen käytön oppituntien aikana, mutta käytännöt ovat toistaiseksi kirjavia. Myös lasten ja nuorten ääntä on tärkeää kuulla. KOULUI ÄLYKÄNNY OPPITUNNEILLA VAI EI. 34 juttu Epusta ja Mitjasta, veljeksistä, jotka heittivät älyluurit tykkänään nurkkaan vuosi sitten! ERO OPASKIRJA VAATIVISTA EROTILANTEISTA Pitkittynyt eroja huoltoriita vahingoittaa lapsen hyvinvointia. PS. Tämän on havaittu parantavan keskittymistä ja oppimista. Vapaa-ajan rakkain harrastus on musiikki, erityisesti kuorolaulu. – Ehkä kuitenkin nuo turvallisen elämän ja syrjimättömyyden näkökulmat koen tärkeimmiksi: että jokainen voi löytää oman paikkansa eikä jää kokemaan ulkopuolisuuden tunnetta. Myös luonnossa liikkuminen maittaa. Keskusliittoa vuodesta 2007 luotsannut professori Pentti Arajärvi astui sivuun tehtävästä vuoden vaihteessa, kun puheenjohtajakaudet tulivat täyteen. Jos voin edistää näitä asioita, teen sen mielelläni
Siitä saa ideoita myös sopivista materiaaleista ja tekniikoista, joita voi käyttää askarteluun, rakenteluun ja oppimiseen. Neljä muuta kirjaa keskittyy kukin omaan vuodenaikaansa. Miten tällainen voi olla edes mahdollista tässä mainiossa järjestelmässä?” HELSINGIN YLIOPISTON ERITYISPEDAGOGIIKAN PROFESSORI MARKKU JAHNUKAINEN KASVUN TUKI -LEHDESSÄ. Joku voi kysyä, mihin tällaista kirjasarjaa tarvitaan, kun netti suorastaan pursuaa ideoita lasten kanssa puuhailuun. ”Joskus huomataan vasta ammattioppilaitoksessa, että eihän tämä nuori osaa lukea. Talvi vinkkaa, että kävyistä saa kivoja koristeita joulukuuseen ja neuvoo, miten ilmapalloista tehdään värikkäitä jääpalloja. Viisiosaiseen sarjaan tutustuminen kannattaa aloittaa Avain-kirjasta, jossa on paljon tietoa lapsen varhaisista valmiuksista, motivaatiosta ja luovuudesta. KIRJAI PUUHAVINKKEJÄ VUODENAIKOJEN MUKAAN Luonto, siellä liikkuminen lapsen kanssa, sen tutkiminen ja siitä nauttiminen on Helena Haaviston ja Tuula Uus-Leponiemen Idealipas-kirjasarjan (Lector Kustannus 2021) ytimessä. Kirja on kuitenkin lyömätön käyttöliittymä, jos haluaa saada sirpaleisen tiedon sijaan kokonaiskuvan jostakin aiheesta. M O S T P H O T O S M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 21 LM1_s16-21_Tulva.indd 21 LM1_s16-21_Tulva.indd 21 16.12.2021 12.51 16.12.2021 12.51. Nuoret lesket ry:n mukaan laki asettaa edelleen lesket keskenään eriarvoiseen asemaan nuorten lapsettomien leskien jäädessä ilman eläkettä. Laissa ei yhdistyksen mukaan ole myöskään otettu riittävästi huomioon muuttuneita parisuhdeja perhemuotoja. Leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille, jos puoliso kuolee 1.1.2022 tai sen jälkeen. Avopuolisoille, joilla on yhteinen lapsi, tulee oikeus leskeneläkkeeseen. LAKII LESKENELÄKE Tämän vuoden alusta eläkkeet uudistuvat
KANSI 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 22 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 22 16.12.2021 13.02 16.12.2021 13.02. MIEKKAILUA & kuntavaikuttamista Selkäydinvamma ei estä paramiekkailija ja nuorisovaltuutettu Helmi Saxbergiä tekemästä asioita, joissa hän voi toteuttaa itseään. Miekkailutakin kova materiaali on samaa kuin poliisien luotiliiveissä. MAARIT PIIPPO | KUVAT LAURA VESA Helmi Saxberg pääsi miekkailuharrastuksen alkuun lainaamalla varusteita seuraltaan Tampereen Kalpaveljiltä. Kun harrastus vakiintui, hän hankki oman miekan ja varusteet
Muutama vuosi sitten hän kaipasi uudenlaista liikuntaharrastusta ja löysi paramiekkailun. Miekkailusalin ovella käy kuhina, kun treenaajat vaihtavat miekkailuvarusteet ylleen. Akaassa asuva lukiolainen on harrastanut kalpamiekkailua viikoittain nelisen vuotta. Saxberg ja Lehtonen harjoittelevat perustekIhailen kaikkia paraurheilijoita. Saxbergin isosta kassista löytyy muovinen rintapanssari, valkoinen miekkailutakki, oikean käden hanska sekä kypärä, jossa on musta, kasvot peittävä suojaverkko. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 23 ›› LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 23 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 23 16.12.2021 13.02 16.12.2021 13.02. Hänellä on synnynnäinen MMC-selkäydinvamma, jonka takia hän käyttää liikkumiseen pyörätuolia. Monessa mukana Helmi Saxberg on harrastanut koko ikänsä taideaineita ja liikuntaa. kasvu I nvataksi kurvaa tamperelaiselle Nääshallille, ja kuljettaja saattaa Helmi Saxbergin, 16, pyörätuoleineen kallion sisään louhitun liikuntahallin uumeniin. Saxberg kelaa pitkän käytävän päähän Tampereen Kalpaveljien harjoitustilan ovelle. Kalpa on pistomiekkailun muoto, jossa yritetään osua metallisen miekan kärjellä vastustajan vartaloon. On alkamassa kalpamiekkailun jatkokurssi. Saxberg katsastaa lämpöpatterin välistä pilkottavien, hopeanväristen miekanvarsien riviä ja valitsee joukosta tutun harjoitusmiekan. Alakoulussa hän oli mukana showtanssiryhmässä, jossa toteutti koreografioita pyörätuolin kanssa osana muiden tanssijoiden joukkoa. Hän asettuu pyörätuolinsa kanssa miekkailuareenalle ja eteen istuu tavalliseen tuoliin harjoitusvastustaja Ritva-Leena Lehtonen. Paramiekkailu on suosittu urheilulaji kansainvälisesti, mutta Suomessa Saxberg on eräs harvoista sen harrastajista. Siksi hän harjoittelee vammattomien miekkailijoiden – kuten 66-vuotiaan veteraanimiekkailija Ritva-Leena Lehtosen – kanssa. Se on ainoa kamppailulaji, jota voi harrastaa pyörätuolissa. – Olen tulossa suoraan koulun musikaaliharjoituksista, eikä minulla ole mukana omaa miekkaa, kun kouluun ei saa sitä viedä, Saxberg kertoo. Tuolien etäisyys mitataan optimaaliseksi, minkä treeni jälkeen voi alkaa
Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävä on tuoda kuuluviin nuorten ääntä, ottaa kantaa sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Ne edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä, tiedottavat nuoria kunnan päättäjien toiminnasta ja auttavat nuoria löytämään vaikuttamiskeinoja. > www.nuva.fi niikkaa, pistoja ja väistöjä. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös nimillä nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi. 98 %:ssa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Valtuustosta musikaaliin Yhteys toisiin miekkailijoihin on Helmi Saxbergille tärkeää. Hän lähti mukaan nuorisovaltuustoon jo kahdeksannella luokalla, kun opo ehdotti sitä hänelle. 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 24 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 24 16.12.2021 13.02 16.12.2021 13.02. NUORET KUNTAVAIKUTTAJAT Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka ajavat kunnissaan paikallisten nuorten etuja. Hän aloitti miekkailun vasta yli 50-vuotiaana, mutta saavutti muutama vuosi sitten kalvassa veteraanien maailmanmestaruuden! Moni ei tiedä, että miekkailu sopii kaikenikäisille ja -taitoisille. Hän vaalii yhteisöllisyyttä myös luottamustoimessaan Akaan nuorisovaltuustossa, jonka varapuheenjohtajana hän toimii toisella valtuustokaudellaan. Tällä hetkellä n. – On tärkeää saada nuorten ääntä kuuluviin kunnan päätöksenteossa. Nuorisovaltuustojen liitto kysyi viime vuonna nuorisovaltuustoilta niiden vaikuttamisen tasosta. Välillä he yrittävät hämätä toisiaan, jolloin pisto voi osua vastustajaan yllättävästä suunnasta. – Hyvin menee! kannustaa Lehtonen. Toiminta on opettanut vastuuta ja vaikuttamisen keinoja. Lajin harrastaminen onnistuu vaivattomasti osana yleisiä Tampereen Kalpaveljien miekkailutreenejä. Erilaisten harrastajien kanssa kehittyvät myös sosiaaliset taidot. – Kalpaveljissä minut on otettu avosylin vastaan. Vastanneista 88 % oli saanut edustajan johonkin kunnan lautakunnista ja 62 % kunnanvaltuustoon, mutta vain 19 % kunnanhallitukseen. Nuorisovaltuusto kokoontuu kerran kuussa tai tarpeen vaatiessa. Koulussa ja vapaa-ajalla Helmi on kuulolla, mikä nuoria kiinnostaa, ja miParamiekkailussa oleellista on tarkka ja nopea käsi sekä tehokas miekanterän työskentely. Kohteliaisuus ja vastustajan arvostaminen kuuluvat lajin luonteeseen. – Meillä on hyvä yhteishenki, ja kaikki kannustavat toisiaan. Saxberg suosittelee myös vammaisia kokeilemaan lajia. Nuorisovaltuustot kirjattiin kuntalakiin vuonna 2015
Paraurheilutarjontaa voi hakea Paralympiakomitean Löydä oma seura -verkkopalvelusta. Tampereen Kalpaveljien valmentaja Ivan Blagoev kertoo, että maailmalla miekkailu on todella suosittua, ja vammaismiekkailu on perinteinen kilpailulaji. Hän toivoo, että Saxbergille löytyisi kilpakumppaneita myös Suomesta. SM-tasolla Suomessa on viime vuosina ollut mukana yleisurheilussa n. Hän on kirjoittanut laulujen sanoituksia teokseen, jossa myös laulaa ja näyttelee. Paraurheilua lähes kaikissa lajeissa Paraurheilu on vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien harrastetai kilpaurheilua. Tulevaisuudessa hän miettiikin uraa teatterin tai politiikan parissa. Haluamme keskittää kokeet tietyille viikoille, jolloin niihin muistetaan valmistautua paremmin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 25 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 25 LM1_s22-25_HelmiSaxberg.indd 25 20.12.2021 12.30 20.12.2021 12.30. Vuonna 2019 eri lajien SM-kilpailuihin osallistui yhteensä 1 749 urheilijaa. On hienoa, että ihmiset uskaltavat kehittää itseään rajoituksista huolimatta. Suomen Paralympiakomitea auttaa urheiluseuroja ja muita liikuntapalvelujen tarjoajia mahdollistamaan vammaisurheilua. Hänestä olisi hauska päästä joskus edustamaan omaa seuraa ja Suomea miekkailukisoihin. Lisäksi on joitain vammaisille henkilöille erityisesti suunniteltuja lajeja, kuten maalipallo, sokkopingis ja pyörätuolirugby. Aikomuksena on tuoda kouluihin idealaatikoita, joihin kaikki voivat laittaa ehdotuksiaan asioista, joita pitäisi kehittää. Miekkailu on kokonaisvaltaista treeniä sekä mielelle että fysiikalle. – Ihailen kaikkia paraurheilijoita. Itseluottamus kasvaa taitojen myötä Nuorempana Helmi Saxberg pystyi vielä liikkumaan kävellen tai rollaattorin kanssa, mutta alakoulusta lähtien pyörätuolista on tullut välttämätön apuväline. hin he haluaisivat saada muutosta. – Vammaisuus ei ole mikään rajoite niille asioille, joista tykkään. Olen aina löytänyt paikkani eri yhteisöissä. Tuttu vastustaja tietää, että maskinsa takana Helmi usein hymyilee. Viimeisin toteutunut muutosehdotus oli kokeilu koeviikoista Akaan lukiossa. Nuorisovaltuusto vei idean läpi sivistysvaliokunnassa oppilaiden toiveesta. Esteettömyys on asiassa tärkeä tekijä. Vammaisurheilua harjoitetaan pääosin yleisissä urheiluseuroissa joko omassa erityisryhmässä tai yhdessä muiden harrastajien parissa. Saxberg miettii, miten vaikuttamismahdollisuutta nuorisovaltuuston kautta tehtäisiin tutummaksi. Usein palkintona treenistä on onnen tunne. PS. – Nääshallissa on helppo liikkua myös pyörätuolilla, kiittelee Saxberg. Hän seuraa kansainvälistä miekkailua netistä. Miekkailun ansiosta liikkuvuus on kehittynyt, sillä laji vaatii voimaa, tarkkuutta ja nopeita reaktioita. Tiesitkö, että suomalaisurheilijat ovat voittaneet paralympialaisista yhteensä 152 kulta-, 147 hopeaja 166 pronssimitalia eli yhteensä huikeat 465 mitalia!. 70–80 ja uinnissa n. Kaikissa lajeissa, kuten paramiekkailussa, ei kuitenkaan ole tarpeeksi harrastajia SM-kisojen järjestämiseen. – Aiemmin kokeita oli pitkin lukukautta, ja niihin lukeminen saattoi joskus unohtua. Suomessa suosituimpia lajeja ovat yleisurheilu, uinti, ratsastus ja näkövammaisten joukkuelaji maalipallo. Draamalinjalla opiskeleva Saxberg on mukana valmistelemassa oppilaiden omatekemää musikaalia. Esteettömät harjoitustilat ovat vammaisurheilun kehitykselle ehdoton edellytys. 40–50 urheilijaa. Lähes kaikkien yleisten urheilulajien parissa on paraurheilijoita. Harrastajamäärien laskeminen on vaikeaa, koska paraurheilijoiden osuutta ei välttämättä rekisteröidä seuroissa. Lisäksi käsitteen määrittely vaihtelee. Myös itseluottamus kasvaa taitojen myötä
Vaikuttajat myyvät vuorovaikutusta, ja negatiivisten tunteiden jakaminen voi edistää myyntiä ja tuottaa näin taloudellista hyötyä. SYYLLISYYDESTÄ, RAIVOSTA JA AHDISTUKSESTA KERTOMALLA HE VIESTIVÄT AITOUTTA, JOHON SEURAAJAT VOIVAT SAMAISTUA. Syyllisyydestä, raivosta ja ahdistuksesta kertomalla somevaikuttajat viestivät aitoutta, johon seuraajat voivat samaistua. Tulokset kertovat someäitiyttä laajemminkin sosiaalisen median tavoista muovata tunnekokemuksiamme. Lehdon mukaan jaetut tunteet voivat siitä huolimatta olla todellisia. Julkinen puhe vanhemmuudesta – erityisesti äitiydestä – on usein hyvin ongelmakeskeistä. Lehdon mukaan tämä ei tarkoita välttämättä idealisoitua äitiyttä, sillä pelkästään positiivisia tunteita ilmaisevia vaikuttajia pidetään helposti epäaitoina. Siksi he päätyvät usein jakamaan niitä tunteita, joita kokevat seuraajiensa heiltä odottavan. Esim. Kuitenkin viimeistään Donald Trumpin, brexitin ja koronapandemian myötä on käynyt selväksi, että verkkomediat ovat todella tärkeä osa sosiaalista todellisuutta. Negatiivisten tunteiden jakaminen voi edistää myyntiä. Somevaikuttajien työtä leimaa yksityisyyden ja julkisuuden rajan hämärtyminen. PELKÄSTÄÄN POSITIIVISIA TUNTEITA ILMAISEVIA SOMEVAIKUTTAJIA PIDETÄÄN HELPOSTI EPÄAITOINA. Toisinaan keskustelut ärsyttävät, ahdistavat ja kyllästyttävät – ja toisinaan ne viihdyttävät ja raivostuttavat yhtaikaa. Ei siis ihme, että someajan äitiydestä väitellyt Mari Lehto löysi somekokemusten ytimestä ristiriitaisuuden tunteen. Perheelliset sosiaalisen median vaikuttajat toimivat ristiriitaisten vaatimusten keskellä. Lehto setvii monimenetelmällisen väitöstutkimuksensa artikkeleissa mm. Lehdon väitöskirjan Affective Power of Social Media – Engagements with Networked Parenting Culture tarkastettiin Turun yliopistossa marraskuussa. Sosiaalinen median vetovoima perustuu Lehdon mukaan pitkälti juuri tähän ristiriitaan. Monet vaikuttajat kokevat oman äitiytensä arvioinnin ja siihen liittyvät odotukset ahdistavina. Vanhemmuuskeskustelujen parissa viihdytään: niistä etsitään vinkkejä ja inspiraatiota. TEKSTI ANTTI VANAS TIETOA tutkittua 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 26 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 26 16.12.2021 13.14 16.12.2021 13.14. äitiysblogien huonon äidin hahmoa, sosiaalisen median imetyskeskustelujen jännitteitä, somevaikuttajina toimivien äitien tunnetyötä sekä äitien kokemuksia somen vanhemmuussisällöistä. Lehto haastaa totutut kertomukset datakulttuurista tutkimalla kokemuksia ja tunteita. M O S T P H O T O S P uhe sosiaalisesta mediasta on hyvin polarisoitunutta ja moraalipaniikkien sävyttämää. Instagramin kaltaiset alustat, joiden keskusteludynamiikka ruokkii tunteiden kärjistymistä, tuovat käyttäjät yhteen, mutta voivat Lehdon mukaan myös vahvistaa vastakkainasetteluja. Verkostoituneessa vanhemmuuskulttuurissa äitiyden normit kietoutuvat sosiaalisen median huomiotalouteen, joka suosii reaktioita ja jakoja keräävää tunnepitoista sisältöä. Missä piilee somen ÄITIYSKESKUSTELUJEN VETOVOIMA. Kyse on vain siitä, että valintojen takana on tietoinen taktiikka. Tunnekokemuksien kirjavuus ja äitiyden kulttuuriset normit sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin
Juuri itsenäistyneessä Suomessa kristillistä poikatyötä ohjasivat sisällissodan voittaneen valkoisen osapuolen kulttuuri ja arvot, mutta rajanvetojakin tehtiin. Kristillinen poikatyö ei ollut taaksepäin katsovaa toimintaa, vaan sen piirissä pyrittiin kehittämään aidosti uudenlaisia tapoja elää uskovaisena miehenä modernissa yhteiskunnassa, Julkunen kirjoittaa. H E LS IN G IN K A U P U N G IN M U S E O P erinteistä miehen mallia ei ole historiallisessa mielessä olemassakaan, vaan mieheys on ideologisten kamppailujen ikuinen kenttä ja kohde. Väitöskirja Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuussa. Nykyisin ohjataan pois ”toksisesta maskuliinisuudesta”. Väitöstutkimus keskittyy erityisesti Karilaan kasvatustyön sukupuolittuneisiin ihanteisiin ja toimintatapoihin. Kristillinen poikatyö tarkoitti käytännössä 10–18-vuotiaille pojille järjestettyä kasvatuksellista toimintaa: ohjelmakokouksia, harrastuskerhoja, retkiä ja raamattupiirejä. KRISTILLINEN POIKATYÖ uudisti aikansa miesihannetta LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 27 ›› ›› LM1_s26-29_Tutkitut.indd 27 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 27 16.12.2021 13.14 16.12.2021 13.14. Hänen ajamansa mieheyden reformi pyrki vastaamaan aikakauden haasteisiin tilanteessa, jossa uskonnolliset arvot ja elämäntavat eivät olleet enää itsestäänselvyys. Karilasta ja kristillistä poikatyötä on Julkusen mukaan tarkasteltu aiemmin eräänlaisina historian häviäjinä. Vanhempi väki muistanee Yrjö Karilaan ennen kaikkea aikoinaan huppusuositun Pikku Jättiläinen -yleistietokirjan laatijana. Tässä Elantolehdessä vuonna 1954 julkaistussa kuvassa helsinkiläispojat ovat päässeet telttaretkelle. Julkunen vertaakin kristillisen poikatyön projektia nykyisiin keskusteluihin, joissa pojille pyritään tarjoamaan positiivisia samastumiskohteita haitallisen ”poikakoodin” tai ”toksisen maskuliinisuuden” sijaan. Yrjö Karilas ja muut 1900-luvun alkupuolen kristilliset poikatyöntekijät olivat huolissaan mm. Poikatyö pyrki rakentamaan kristillistä miesideaalia, joka olisi nykyaikainen ja poikien mielestä houkutteleva. Aineisto koostuu Karilaan henkilökohtaisista papereista, julkaistuista lehtikirjoituksista ja kirjoista sekä kristilliseen poikatyöhön liittyvistä arkistolähteistä. siitä, että pojat etsivät ja löysivät esikuvia pikemminkin urheilun ja elokuvien suunnalta kuin Raamatusta. Toista maailmansotaa seurannut yhteiskunnallinen murros haastoi uskonnon asemaa uudella tavalla, ja Karilaskin ajautui kulttuurispoliittisiin kamppailuihin. Kristillisellä poikatyöllä on ollut tässä kamppailuissa oma roolinsa, muttei aivan sellainen kuin äkkiä ajatellen luulisi. Yrjö Karilaan (1891–1982) elämäntyöstä väitelleen Lauri Julkusen mukaan poikia sitoutettiin kyllä kristillisisänmaalliseen arvomaailmaan, mutta nationalismin äärimuodot torjuttiin. Tutkija katsoo nykykeskustelujen kuitenkin osoittavan, että poikatyön pyrkimykset uudistaa miehen mallia olivat aikaansa edellä. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki kuitenkin kristillisen poikatyön kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä
Järjestelmää täydentää aluehallintoviraston laillisuusvalvonta, joka vaatii käynnistyäkseen kantelun. Jo kymmenien vuosien ajan perusopetuksen valvonta on perustunut opetusta järjestävien kuntien omavalvontaan. Toisaalta eriarvoisuuden kasvu koulujen sisällä ja niiden välillä on totta, ja asialle on tehtävä jotakin. Tutkimus perustuu 2000-luvulla peruskoulunsa käyneille ja heidän huoltajilleen tehtyyn verkkokyselyyn, johon saatiin 254 vastausta. julkaistiin lokakuussa. Suomalaiset perusopetuksen opettajat ovat tunnetusti maailman parhaiten koulutettuja, ja opettajan laajaa autonomiaa ja väljää valvontaa on perusteltu juuri korkealla koulutustasolla. Tutkijat esittävät nykyisen järjestelmän tilalle viranomaisen aloitteeseen perustuvaa valvontaa. Tutkijat korostavatkin lapsilta tulevan tiedon merkitystä: valvontaviranomaisten tulisi jalkautua kouluille lasten huolia kuuntelemaan. Lisäksi tarvitaan anonyymi ilmoituskanava, joka on avoin niin henkilöstölle, oppilaille kuin heidän huoltajilleenkin. Aluehallintovirastot ovat luonnollisin valinta tätä valvontaa hoitavaksi viranomaiseksi, sillä niillä on jo valmiiksi tehtävän edellyttämä asiantuntemus. Kyselyaineistossa nousi esille huoli siitä, että vaikka kuntien omavalvontaan ja huoltajien toimiin pohjautuva valvontajärjestelmä turvaakin ”kilttien ja tavallisten” lasten oikeudet, erilaisista taustoista tulevien oppilaiden oikeuksista ei aina huolehdi kukaan. Vaasan yliopiston tutkijoiden mukaan kouluissa tehdyt selvitykset ovat jo kymmenen vuoden ajan kertoneet, että järjestelmän toiminnassa on puutteita. K oulutarkastajat, valtiolle keskitetty kontrolli ja yksityiskohtainen sääntely ovat Suomen kouluissa kaukaista historiaa. Käytännössä kantelija on yleensä oppilaan huoltaja. Varhaiskasvatukseen sellainen on jo tulossa. Perusopetuksen henkilöstölle tulisi säätää havaittujen puutteiden ja epäkohtien ilmoitusvelvollisuus. sijoitetut lapset. Heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet vaarantuvat. Nykyinen valvontajärjestelmä on yhdessä väljän sääntelyn kanssa johtanut siihen, että oppilaan oikeuksien toteutuminen perusopetuksessa vaihtelee liikaa kunnasta toiseen. M O S T P H O T O S PERUSKOULU kaipaa tiukempaa valvontaa PERUSKOULU kaipaa tiukempaa valvontaa 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 28 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 28 16.12.2021 13.14 16.12.2021 13.14. Sen voi ladata Kunnallisalan kehittämissäätiön Kaks.fi -sivuilta. Sopii kysyä, miten opettajat näihin ehdotuksiin suhtautuvat. Tutkimus Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja. Kyselyaineiston perusteella oppilaiden luottamus siihen, että joku kuuntelee ja uskoo heitä, ei ole tällä hetkellä kovin suuri. Oppilaan etu tulee aina ensin. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman ja Vaasan yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan nykyinen valvontajärjestelmä vaarantaa erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet. Verkossa toteutettuun asiantuntijapaneeliin vastasi lisäksi 40 rehtoria sekä järjestöjen ja hallinnon edustajia aina opetusja kulttuuriministeriötä myöten. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esim
Samalla oppilaat velvoitettiin tekemään kouluajan ulkopuolella kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulun keittolaa varten. Arjen koulutyössä ruokakasvatus solahtaa helposti moniin oppiaineisiin, kuten ympäristöoppiin, äidinkieleen tai matematiikkaan. Koulun ruokakasvatuksen ytimessä ovat KESTÄVYYS JA EETTISYYS Ruokaviisaaksi opitaan leikkimällä, keskustelemalla ja kokemalla. Lisäksi tutkimuksessa laadittiin kokonaiskäsitys ruokakasvatuksen henkilökohtaisista ja käytännöllisistä teemoista, kuten ruokavalinnoista ja ruoanvalmistuksesta, sekä laajemmista aiheista, esim. Itä-Suomen yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan ruokakasvatuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä alakoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kahdesta tärkeimmästä oppimistavoitteesta. M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 29 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 29 LM1_s26-29_Tutkitut.indd 29 16.12.2021 13.14 16.12.2021 13.14. Ruokakasvatuksen tulisi olla monialaista asioiden, uskomusten ja asenteiden tarkastelua keskustelun, leikin, esimerkin ja kokemisen avulla. Sen tulisi herätellä lapsia huomaamaan sekä pohtimaan ruokaan liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista. Kasvattaminen ja keräily ovat jossakin vaiheessa jääneet pois lukujärjestyksestä, mutta ruokailu ja siihen kuuluva ruokakasvatus kouluissa jatkuvat. Terveyden, ympäristön, tuotannon ja kaupan, kulttuurin ja yhteiskunnan ulottuvuudet kietoutuvat siinä kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden pohdinnoiksi, Aija Laitinen kuvailee. Tutkimusartikkelin pääkirjoittajan, alakoulun ruokakasvatuksesta väitöskirjaa valmistelevan Laitisen mukaan tulokset osoittavat, että ruokakasvatuksella voidaan vastata moniin perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin. kulttuurista ja luonnosta. Sen lisäksi hän osaa suhtautua myönteisesti omaan kehoonsa ja kunnioittaa erilaisuutta itsessään ja muissa. S uomi sai vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa lain, joka velvoitti tarjoamaan koululaisille maksuttoman kouluaterian. Alakoulun ruokakasvatuksen pedagogiikkaa ei tosin ole juuri kehitetty sitten kouluruokailun alkuaikojen, mikä voi johtua osin kouluruokailun arkipäiväisyydestä, pohtii projektitutkija Aija Laitinen tutkimustiedotteessa. Tulokseksi saatiin 42 alakoulun ruokakasvatuksen oppimistavoitetta. Perimmäisenä lähtökohtana kaikelle ruokakasvatukselle on ruokajärjestelmien kestävyyden ja eettisyyden edistäminen. Kuudennen vuosiluokan päätteeksi oppilas osaa suhtautua ruokaan myönteisesti ja tasapainoisesti. Ruokakasvatus ei siis ole irrallaan muusta opetuksesta, vaan nivoutuu luontevasti opetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin. Tutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä, ja sen aikana kuultiin useampaan kertaan monialaista ruokakasvatuksen asiantuntijapaneelia. Tutkimusartikkeli Food Education in Finnish Primary Education – Defining Themes and Learning Objectives Using the Delphi Technique julkaistiin British Food Journal -lehdessä syyskuussa
Mutta jos ei halua harrastaa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LIISA HUIMA 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 30 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 30 16.12.2021 13.19 16.12.2021 13.19. Suomen malli vie ilmaiset harrastukset lasten ja nuorten lähelle kouluihin, iltapäivän yksinäisiin tunteihin. harrastus Onko pakko HARRASTAA
Yhdeksän kymmenestä harrastaa Jotain itsestä mukavalta tuntuvaa puuhaa, jota tekee säännöllisesti – jokseenkin näin voi harrastuksen määritellä Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikön Tuuli Pitkäsen mukaan. – Harrastuksen määritelmä riippuu siitä, keneltä kysyy. Ulkoillessaan Fedja kävelee kavereidensa kanssa pitkin kotikaupunginosansa Helsingin Herttoniemen katuja ja polkuja. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 31 ›› LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 31 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 31 16.12.2021 13.19 16.12.2021 13.19. Otava kertoo pyöräilevänsä, pelaavansa Pokemon Go -peliä ja leikkivänsä kavereiden kanssa välillä vaikkapa piilosta. Ei saisi mennä oman luovuuden mukaan, Otava sanoo. Otava kysyy. Nyt meillä monesti vanhemmat tekevät päätökset lapsensa harrastuksista. Usein etenkään aikuisten ajatuksissa pihaleikit tai somettaminen eivät ansaitse harrastuksen arvonimeä. Usein tie vie alakoulun pihalle heittelemään koripalloa. Mihinkään ohjattuun harrastukseen hän ei nyt osallistu. Ei sen tarvitse sen ihmeellisempää olla. Fedja Koivisto, 12, heittelee vapaaajallaan mielellään kavereiden kanssa koripalloa koulun pihalla. Moni ymmärtää harrastukseksi vain säännöllisen tekemisen, jota aikuinen ohjaa. K un koulun kello pirahtaa päivän päättymisen merkiksi, helsinkiläiset veljekset Fedja, 12 ja Otava, 10, Koivisto kirmaavat kotiin. En hirveästi halua lähteä erikseen jonnekin harrastamaan. Nuorisotutkimusseuran ja valtion nuorisoneuvoston kyselynä toteuttaman Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista yhdeksän kymmenestä harrastaa jotain. – Esimerkiksi lukeminen, postimerkkeily tai vaikkapa ulkoleikit täyttävät harrastuksen määritelmän, jos niitä vain tekee toistuvasti ja jokseenkin säännöllisesti. – Teen jo niin paljon kaikkia asioita mun vapaa-ajalla. Jos puuha on pakkopullaa, se ei Tuuli Pitkäsen mukaan ole harrastus vaan jotain aivan muuta. He syövät välipalaa, tekevät läksyt, pelaavat koneella tai lähtevät kavereiden kanssa ulos, mutta treeneihin tai soittotunnille he eivät mene. Tutkimus laskee harrastuksiksi perinteisten urheiluja taideharrastusten lisäksi myös esimerkiksi tietokoneella pelaamisen, sosiaalisen median seuraamisen sekä kahviloissa käymisen. Harrastus on jotain sellaista, josta lapsi pitää ja johon hän itse haluaa aikaansa käyttää. Ja jos pitäisi tehdä tiukasti jotain yhtä asiaa, tuntuisi, että olisin kuin lukittu. Vanhemmilla on suuri valta Tutkijan mielestä erityisen merkittävää harrastuksen määrittelyssä on lapsen oma kokemus. Tutkimuksen mukaan jotakin harrastavien lasten ja nuorten määrä on noussut 2010-luvulla. – Lapsen pitäisi saada itse vaikuttaa siihen, mitä hän harrastaa tai osallistuuko ylipäätään ohjattuihin harrastuksiin. Ihmiset liittävät harrastamiseen yleensä tietynlaisen positiivisuuden. Mutta onko kavereiden kanssa koriksen pelaaminen harrastus, jos ei pelaa seurassa valmentajan ohjauksessa. Jos vanhempi pitää pelaamista kielteisenä, hän ei välttämättä pidä sitä harrastuksena. – Jos tykkää pyöräillä ja olla ulkona, lasketaanko se harrastukseksi. Pojat eivät osallistu mihinkään ohjattuun harrastukseen. Samoin joku voi ajatella lasten vain luuhaavan pihalla kavereiden kanssa, Pitkänen sanoo
Äidin mielestä futis on tylsää, joten en minäkään siitä innostu, lapsi voi miettiä. Niitä ei tarvitse tehdä kiireellä heti kouUsein vanhemmat päättävät lapsensa harrastuksen. Kun muut iloitsivat, tuntui kuin olisin jäänyt yksin. 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 32 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 32 16.12.2021 13.19 16.12.2021 13.19. Molemmat ovat aiemmin harrastaneet taekwondoa ja jalkapalloa. Vanhemmat myös osaavat ja kykenevät etsimään tietoa tarjolla olevista aktiviteeteista toisin kuin pienet lapset. Jos en onnistunut peleissä, muut kysyivät, miksi sä noin teit, Otava kertoo. Moni kavereista halusi ammattijalkapalloilijaksi ja harjoitteli tulevaisuutta varten. Jos pojat löytävät mieluista puuhaa, he saavat aloittaa ohjatunkin harrastuksen. Otava, 10, ja Fedja Koivisto ovat joskus saaneet kuulla ikätovereiltaan ihmettelyä siitä, etteivät käy ohjatuissa harrastuksissa. Kun harrastukset jäivät, tilalle tuli aikaa Jalkapalloa ja taekwondoa – näitä lajeja Fedja ja Otava ovat aiemmin harrastaneet. Vanhemmilla on valtaa, koska he tavallisesti maksavat harrastukset ja hoitavat tarvittaessa kuljetuksen niihin. Aikuisen omat negatiiviset kokemukset vaikkapa joukkueurheilusta voivat vaikuttaa myös lapsen ajatuksiin. – Harjoituksissa oli ensin kivaa, leikittiin ja liikuttiin. Ei ole aikatauluja. Pitkäsen mukaan ihannetapauksessa vanhemmat siirtävät omat mahdolliset ennakkoasenteensa syrjään ja auttavat avoimin mielin lastaan löytämään puuhaa, josta tämä itse nauttii ja saa iloa. Sitten hippa jäi ja alettiin treenata tosissaan. Taekwondon pojat aloittivat juuri ennen koronaa. Kiire ja paine on jäänyt. Tuntui, että kaikki muut oppivat, mutta minä en. Fedja on miettinyt taekwondoon palaamista. Äidin mukaan harrastusten jääminen on helpottanut perheen arkea. Enää hänen ei tarvitse kiirehtiä töistä kotiin ruokaa laittamaan treeneihin lähteville pojille. Poikien äiti Kirsi Koivisto sanoo, että pojat saavat itse päättää harrastuksistaan. Mukavalta tuntunut harrastus loppui, kun treenaaminen maski kasvoilla teki puuhasta raskasta ja ikävää. Pojat pystyvät nyt myös paremmin keskittymään koulutehtäviin. – En ollut kovinkaan hyvä futiksessa. Minulle se oli liian vakavaa, Fedja kertoo. Vanhemmat eivät pakota, mutta eivät kielläkään. Otava potki eskari-ikäisenä palloa vajaan vuoden ja Fedja ekaluokkalaisesta aina neljännelle. Fedja piti jalkapallosta, kunnes treenaaminen muuttui vakavaksi. Vanhemmat voivat siirtää asenteitaan lapsille myös tiedostamattaan. – Nyt saamme itse päättää, mitä teemme – vai teemmekö yhtään mitään
Paikoin kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet harrastuksiin, paikoin harrastuksen järjestäjät ovat muokanneet mallia siten, että mahdollisimman moni on päässyt kokeilemaan harrastusta. Ehkä vielä joskus. – Jollekin lapselle jo treeneihin lähteminen voi olla vaikeaa, vaikka perillä hän on kuitenkin iloinen ja tyytyväinen. Mukana on peruskoululaisia ekaluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin sekä kymppiluokkalaisia ja erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Kirsi Koiviston kuvailema yhtälö on tuttu monessa perheessä. Hyvä harrastus tuo iloa ja auttaa jaksamaan joskus harmaatakin arkea. Taekwondo-asu ja -passi on jo valmiina, Fedja sanoo. Ajatuksena on, että ryhmät ovat iltapäivällä, jolloin perheille jää enemmän iltoihin yhteistä aikaa. Useat harrastuksista ajoittuvat juuri ilta-aikaan ja vaativat lasten kuljettamista tai saattamista. Kun harrastus on mieluisa, lapsi voi hyvin, oppii uusia taitoja ja saa uusia kavereita. Jos lapsi haluaa lopettaa harrastuksen, kannattaa aina keskustella ja ottaa selvää, mistä on kyse, Pitkänen sanoo. Onko taustalla kenties kiusaamista tai masennusta. – Voisin kyllä kokeilla sitä taekwondoa uudestaan sitten, kun korona on ohi, eikä tarvitse enää käyttää maskeja. Ratsastus tai jääkiekko eivät käy kaikkien perheiden kukkarolle. Juuri nyt opetusja kulttuuriministeriön työryhmä pohtii mallin tulevaisuutta, sen laajentamista ja vakiinnuttamista pysyväksi käytännöksi. Lasten osallistuminen ohjattuun harrastukseen tuntuu olevan nykypäivänä ihanne, jopa itsestäänselvyys. Minusta se oli ihan kivaa. Jo pitkään monet poliittiset päättäjät ja järjestöt ovat peräänkuuluttaneet jokaiselle suomalaislapselle oikeutta ainakin yhteen harrastukseen. Mallin mukaan kouluissa tarjotaan koulupäivän jälkeen ilmaista harrastustoimintaa. Pakottaminen, väen vängällä harrastuksiin vieminen ei sekään ole oikea tie. – Jos harrastusten puute huolettaa vanhempia, kehottaisin heitä miettimään, onko lapsella kiinnostuksen kohteita ja semmoista mukavaa tekemistä, joka kantaa. Harrastaminen on polarisoitunut Tutkimusten mukaan harrastamiseen liittyy monia hyviä asioita. Kirsi Koivistokin myöntää joskus pohtineensa, jäävätkö hänen lapsensa jotain vaille, koska eivät käy ohjatussa harrastuksessa. Tuuli Pitkäsen mukaan etenkin koulutetut vanhemmat ovat hyvin tietoisia harrastusten hyödyistä. Suomen mallin innoittaja on ollut samankaltainen Islannin malli. Joskus lapsi tai nuori saattaa kuitenkin tarvita tukea ja kannustusta jatkaakseen harrastusta. Nyt lapset saavat valita vapaammin, Pitkänen sanoo. Kokemukset kokeilusta ovat olleet kahtalaisia. Jos mitään tällaista ei ole, olisi hyvä miettiä, mistä se johtuu. Kaikkiaan kokeiluun on osallistunut ministeriön arvion mukaan noin 400 000 lasta ja nuorta. Joillekin perheille tällainen rumba voi olla syy jättäytyä pois ohjatuista harrastuksista. lusta tultua eikä toisaalta illalla väsyneenä. Ei koskaan pakolla Mutta pitääkö kaikkien harrastaa. On ollut helpompi sopia tapaamisista kavereidenkin kanssa, kun ei ole ollut sitovia harrastuksia. Harrastamattomien lasten vanhemmat voivat tuntea häpeää tai huolta. SUOMEN MALLI Harrastamisen Suomen malli pyrkii tarjoamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle ilmaisen harrastuksen koulupäivän aikana. Hallitusohjelmaan kirjattu ja vuonna 2021 täytäntöön pantu Suomen malli on vastaus näihin toiveisiin. – Suomessa lasten harrastaminen on kumuloitunut: mitä koulutetummat vanhemmat, sitä enemmän lapset harrastavat, Pitkänen selittää. Toisaalta joskus harrastuksessa voi olla vaikea vaihe, jonka ylittämisessä lapsi tai nuori tarvitsee kannustusta. Tuuli Pitkäsen mukaan olennaista on lapsen oma tahto. – Minä voisin soittaa vaikka rumpuja tai pianoa, mutta ihan vain kotona ja silloin kun haluan. Mallia varten on kuultu lasten ja nuorten harrastustoiveita, joiden mukaan tarjolla olevaa harrastusvalikoimaa on muokattu. En haluaisi mennä varta vasten tiettyyn aikaan jonnekin soittotunnille, Otava tuumaa. > https://harrastamisensuomenmalli.fi/ LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 33 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 33 LM1_s30-33_VaillaHarrastuksia.indd 33 16.12.2021 13.19 16.12.2021 13.19. Myös tulotaso vaikuttaa harrastamiseen. Lapsilta ja nuorilta on myös kysytty toiveita siitä, millaisia harrastusryhmiä he kouluille toivovat. Islannissakin lapsille ja nuorille on tarjottu iltapäivisin edullisia tai ilmaisia harrastuksia. Ministeriö ei ole tehnyt vielä kattavaa selvitystä kokeilusta. – Mallin etu on se, että lapset eivät ole riippuvaisia vanhempiensa rahoista, ajankäytöstä tai heidän harrastuksiinsa liittyvistä asenteista. Yleensä ihmisillä on tarve tehdä semmoisia asioita, joista hän on kiinnostunut. Entä Fedja ja Otava, voisitteko te vielä joskus palata ohjattuihin harrastuksiin vai onko pihalla höntsäilyssä riittävästi puuhaa. Parhaillaan mallia kokeillaan 235 kunnassa ympäri maan
Se oli tavallaan hypnotisoinut minut. Veljeksiltä riittää ymmärrystä puhelimella roikkuville. Se taas ruokkii elämänhalua. Kun Mitja hukkasi reilu vuosi sitten älypuhelimensa, hän oli pari kuukautta ilman puhelinta. On epäeettistä kehittää addiktoivia sovelluksia. On epäeettistä kehittää addiktoivia sovelluksia. – Kun huomasin olleeni puhelimella kahdeksan tuntia päivässä, havahduin. – Uskaltaakohan moni edes katsoa, kuinka paljon käyttää aikaa lataamillaan sovelluksilla. – Videoiden välit täyttyvät lopulta mainoksista, eikä sitä edes huomaa. Moni ottaa paljon mielipiteitä somesta, onko joku asia siistiä vai ei, Eppu toteaa. Soittoa lukuun ottamatta viestiäänet on kytketty pois päältä. – Ei ollut kiva havahtua tapaan, jolla olin tottunut käyttämään puhelinta. Uskon, että uppoutuminen ”sometodellisuuteen” ahdistaa monia, Mitja miettii. Eniten alkoi ärsyttää se, kun itsestä tulee tuote, jota myydään mainosfirmoille. Sovellukset tarjoavat sisältöjä, joita katsoo helposti aina vain pitempään. Samalla oppii arvostamaan itseään, eikä tarvitse kommentteja tai tykkäyksiä. En halunnut enää heittää aikaa hukkaan. kasvu Jäähyväiset älyluurille T amperelaiset Mitja, 16, ja Eppu, 18, arvelevat, että puhelimella käytetty aika on helppo arvioida lyhyemmäksi kuin se todellisuudessa on. Loppujen lopuksi tuntui ihan hullulta katsoa, mitä muut tekevät sen sijaan, että olisi itse tehnyt jotain. Sairainta on, että jotkut tekevät rahaa toisten terveydellä. Lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu kiinalainen TikTok saa Mitjalta ja Epulta vahvaa kritiikkiä. Huomaa konkreettisia asioita ja näkee miten asiat oikeasti ovat. Molemmat päättävät itse, milloin katsovat tekstiviestit. Mitja ja Eppu heittivät luurit nurkkaan vuosi sitten, ja elämä muuttui merkittävästi. – On rauhallinen freesi olo. Siinä voi suuresti hämmästyä, pohtii Eppu. Eppu oli samoihin aikoihin poistanut omasta älylaitteestaan osan sovelluksista, kuten Snapchatin. Älypuhelin voi vaivihkaa alkaa hallita elämää liiaksi. Mitja ja Eppu huomasivat, että älypuhelinta selatessa olo oli lopulta ”zombimainen”. Silloin syntyi ajatus vaihtaa vanhaan luuriin. Veljeksillä on nyt käytössä vanhat parinkympin luurit. – Kun tekee jotakin, mikä tuntuu aidosti hyvältä, se ruokkii luovuutta ja lisää tekemisen intoa. NINA SALONEN U N S P LA S H /K R IS T S LU H A E R S 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022
Saimme naturaalia iloa. – Kuka tahansa voi luoda itsestään haluamansalaisen kuvan nettiin. Voin hyväksyä itseni ja itselleni tärkeät asiat. Mitä tekisin. Se helpottaa siirtymää. Piirtäminen, skeittaaminen ja soittaminen vahvistuivat, kun puhelin ei vienyt potentiaalia pois. Tee itsellesi haaste ja anna mahdollisuus. – Ainoastaan tulee mieleen, että ehkä maailmanympärimatkalle ottaisin älypuhelimen. Tuntuu kuin olisin väistänyt luodin. Pakollisten käytännön asioiden hoitamista varten veljeksillä on muutama sovellus läppärillä. – Harrastukset alkoivat kukoistaa. Ei ole mitään hätää, ei mitään kiirettä. Poista rutiini, johon olet jumissa, sillä vanhaa tapaa ei välttämättä edes tiedosta. Olenko muuttunut jotenkin oudoksi. Tuntuu kuin olisin väistänyt luodin. – Käytämme niitä ehkä kerran päivässä tai kerran kolmessa päivässä. Moni nuori vielä etsii itseänsä ja voi helposti verrata elämäänsä epärealistiseen kuvaan. – Kun julkaiset kuvan, joka saa paljon kommentteja, jäät selaamaan niitä ja saat hetken mielihyvää. Lopulta on loukussa. Älyluureista Mitja ja Eppu eivät ole jääneet kaipaamaan mitään. Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon tuhlaa aikaa vellomalla ja olemalla jumissa tiedostamatta asiaa, selventää Mitja. Maailma voi muuttua ahdistavaksi, jos itseään ja omaa elämäänsä alkaa verrata ”sometodellisuuteen” . Veljesten mielestä esimerkiksi Instagram tuo monille paineita ja ahdistusta: etenkin teinitytöt saattavat jäädä helposti vellomaan somessa. aprikoi Mitja. Ja olisihan siinä kamera. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 35. Luurilla ei saa samanlaista mielihyvää kuin tekemisellä. Someahdistus hälvenee onneksi aika nopeasti. Jos olisi pakko, Spotify olisi varmaan ainoa sovellus, jonka hän lataisi. Lähes kaikkeen löytyy kuitenkin jokin korvaava asia. – Ei tämä ihan digiajan tervaamista kuitenkaan ole. Somepostaukset voivat ohjata tekemään asioita, joiden ajattelee näyttävän hyviltä muiden silmissä. Puhelin pois ja parempi fiilis. – Älypuhelimen käytön syyksi moni sanoo, että tarvitsee navigaattorin tai vaikka tietoja miten liikkeet ovat auki. – Älypuhelin on viimeisin asia mitä ikävöin. Unohda, että pitäisi miettiä, mitä muut ajattelevat. Mitja ei haluaisi lähteä vanhalle reitille. Ainakin se olisi hätävara pitää yhteyttä. Veljeksillä on nyt viisaampi olo ja parempi fiilis. Kun on ollut päivän tekemässä kiinnostavia juttuja ja sitten rentoutuu, on freesi olo, toteaa Eppu. Kokeile olla vaikkapa viikko ilman älypuhelinta, tai edes kaksi päivää. Ilman älypuhelinta selviää kyllä, Mitja kannustaa. Tärkeintä on tehdä asioita, joista itse aidosti pidät. Voin rauhassa kiinnittää huomion omiin ajatuksiini, maisemiin tai olla vaan. Ja sillä voisi hankkia matkalippuja, pohtii Eppu. Luurista luopuminen on loppujen lopuksi simppeliä. Tarvittaessa kaverit osaavat kertoa tai lähettää tekstarin jostakin tärkeästä asiasta, vaikka bänditreeneistä, kertoo Eppu. Kaikesta voi syntyä loputon kilpailu, päättymätön valtapeli. Ei puhelin kaikkein hirvein asia ole, voihan sillä tehdä viisaitakin asioita. – Ensin ajatukset alkavat rullata. Oma egokin voi paremmin. Kuka lopulta haluaa, että puolituttujen mielipiteet alkavat ohjata omaa elämää. Veljeksillä kiinnostuksen kohteita oli valmiina. Kun postaukset lopettaa, paineet ja suorittaminen unohtuvat, ja esille pääsee oma aito itse. VELJESTEN VINKIT Jos mielessä käy ajatus vaihtaa vanhaan luuriin, poista ensin vähäksi aikaa viestiäänet älyluurista. Aikaa ei mene hukkaan. Älyluurista luopuminen voi aiheuttaa aluksi ahdistusta. Lähinnä he miettivät olleensa loukussa luuriin. Mutta seuraavana päivänä pitäisi taas luoda kuva, joka saa paljon sydämiä. Aluksi voi tuntua toivottamalta, kunnes löytää uudet asiat, kiinnostuksen kohteet ja jonkin tekemisen, Eppu kannustaa. Mutta onko valinta kuinka lopullinen. Ei ihme, jos itsemurhat ovat lisääntyneet sosiaalinen median kasvaessa, miettii Eppu. Olisi mahdotonta olla vaikka ilman WhatsAppia. Samalla saattavat unohtua asiat, jotka tuntuvat hyviltä omassa aidossa sisimmässä
MUUTTO MUMMOLAAN Eeli Ervo on viettänyt isovanhempiensa tilalla kaikki kesät ja loma-ajat. Koronasyksynä 2020 hän muutti sinne asumaan vanhempiensa kanssa. INA RUOKOLAINEN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ perhe 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s36-41Hoimela.indd 36 LM1_s36-41Hoimela.indd 36 20.12.2021 12.05 20.12.2021 12.05
›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 37 LM1_s36-41Hoimela.indd 37 LM1_s36-41Hoimela.indd 37 16.12.2021 14.40 16.12.2021 14.40. Nyt sinne mahtuvat piirustuspöytä ja Soljan kangaspuut. Solja Järvenpää (vas.), Eeli Ervo ja Sirkku Järvenpää ovat kukin harrastaneet luovia asioita Hoimelan salissa
Siellä hän pääsi opastamaan kiinalaisia leirikoululaisia vielä pari vuotta sitten kesällä, ennen koronaa. 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s36-41Hoimela.indd 38 LM1_s36-41Hoimela.indd 38 16.12.2021 14.40 16.12.2021 14.40. – Veimme Eelin ensin sinne, mutta sitten kysyin Asikkalan varhaiskasvatuksesta mahdollisuutta päästä samaan esikouluun Aapon kanssa. Lahteen ja Helsingin Kamppiin kulkee suora bussilinja, aiemmin vielä tiheämmin. Eeli kulkee paljon aikuisten mukana, ja isovanhemmat ja Eeli pitävät toisilleen seuraa, kun pojan vanhemmilla on töitä. – Oli kivaa, kun tunsin serkut jo aiemmin. – Minulle Asikkala on ollut aina lähellä. Leirikoulut olivat jatkoa matkailutoiminnalle, jonka Eelin äidinisänäiti aloitti jo 1960-luvulla. Eeli voi skeitata melkein veteen asti, navetan parvella saa soittaa pallogrilleistä rakennettua rumpusettiä ja rantaa pitkin pääsee myös tärkeään majanrakennuspaikkaan. Nyt Eeli on jo koululainen, joka kulkee kylillä kuin alkuperäisasukas ja moikkaa joka toista kulkijaa. Kun asia selvisi, päätös muutosta tehtiin saman tien, Solja kertoo. Vanhassa maatalon päärakennuksessa ja entisessä navetassa riittää työtilaa luovilla aloilla työskenteleville Soljalle ja Eelin isälle Santeri Ervolle. Poika oli viihtynyt päiväkodissa, mutta vanhempia pääkaupungin tartuntatilanne mietitytti. Soljaa naurattaakin, että poika tuntee enemmän ihmisiä kuin hän, joka sentään on kulkenut lähikylillä ja läheisessä Vääksyn taajamassa vuosikymmeniä. H oimela tarjoaa monipuolista tekemistä rantoineen, peltoineen ja metsineen. Käytännön apu toimii. Eelillä oli paikka mukavassa päiväkodissa, jonka esikouluun, Eräeskariin, olisi pitänyt mennä syksyllä 2020. Kesän matkailusesongin aikaan etenkin Solja osallistui mökkien siivoamiseen ja markkinointiin, talvella Santeri opetteli auraamaan pitkän yksityistien. Solja ja Santeri opiskelivat ja tutustuivat silloisessa Lahden Muotoiluinstituutissa. A sikkalan kirkonkylässä Hoimelassa asuvat vakituisesti Eelin isovanhemmat Sirkku ja Risto Järvenpää, jotka iloitsevat siitä, että saavat pitää Eelin, 7, perheineen lähellä. P erheen ajoi Helsingistä pois koronapandemia, joka pakotti digitaalisia palveluja suunnittelevan Santerin etätöihin kaksioon. Aapo on fiksu! Eeli kehuu. Yhteys vanhempiin tai kotitaloon ei ole katkennut missään vaiheessa pitkäksi aikaa, vaikka opiskelu ja työt ovat vieneet Soljan Lahteen ja Helsinkiin. Tilan mailla metsämökissä asuu myös Soljan veli Oskari, jonka lapsista toinen on nyt Eelin kanssa samalla luokalla Anianpellon koulussa Vääksyssä. 1970-luvulla perhe alkoi muuttaa viljamakasiinia, väentupaa, Eeli kulkee kylillä kuin alkuperäisasukas. Hän vuokrasi ensin päärakennuksen huoneita matkailijoille ja rakennutti yhden rantamökin. Kaikki eivät ensin uskaltaneet kiivetä, ennen kuin näytin mallia, Eeli kertoo ja kiipeää yhteen puuhun rakennetuista majoista. – Ne kaikki meni ryhmissä ja seurasi mua, mikä oli kivaa. – Me olimme vallanneet talosta jo aikaisemmin tilaa, nyt teimme vielä vähän huonejärjestelyjä, Eelin äiti Solja Järvenpää nauraa. – Olemme onnekkaita, kun oli mahdollisuus tällaiseen järjestelyyn, sanoo Sirkku, joka toimii jo pitkään sairastaneen puolisonsa omaishoitajana. Serkut viihtyvät yhdessä paljon myös vapaa-ajalla. Lähellä asuvat serkut ovat vain yksi eduista, joita kolmen sukupolven yhteisasumisesta on seurannut. Se lopetti myös Soljan vetämät sarjakuvapajat ja omat kuvitustyöt. Minua ei haittaa edes talven pimeys, Santerille se on vaikeampaa, Solja kertoo
Isossa talossa riittää tilaa ja haluttaessa myös yksityisyyttä. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 39 LM1_s36-41Hoimela.indd 39 LM1_s36-41Hoimela.indd 39 16.12.2021 14.40 16.12.2021 14.40. > Talon esineet kertovat sen oman historian lisäksi vierailulla käyneistä taiteilijoista ja kansainvälisistä matkailijoista
Korona-aikaan tilalla ei ole käynyt ryhmiä, mutta kotimainen mökkimatkailu elpyi viime kesänä. Se merkitsi Soljalle ja Sirkulle taas töitä mökkien markkinoinnissa, varustamisessa ja siivoamisessa. Lopulta huomasin olevani yksin vastuussa ja keittiössä koko päivän, Solja huokaa. Ruokaa tilalta ei enää saa, vaikka alkuvuosina tarjottiin täysihoitoakin. Yksityistie johtaa Vääksy-Sysmä-tieltä tilalle ja Päijänteen rantaan. leivintupaa ja muita rakennuksia mökeiksi. Kirkko valmistui vuonna 1880 ja sen rakentamiseen tarvittiin miljoona tiiltä. Kansainvälisiä vieraita on ollut jo ennen kiinalaisia koululaisia, sillä neuvostoliittolaisille turistiryhmille haluttiin näyttää ”tavallisia suomalaisia perheitä” 1970ja 1980-luvuilla. – Meillä kävi 12 000 neuvostoliittolaista vierasta, joiden asuinpaikkakunnat merkitsimme karttaan. Nyt Eeli jatkaa perinnettä vilkuttamalla portailta, kun vieraina olleiden lapsiperheiden loma loppuu. – Kiinalaisiltakin saatiin lahjoja, Eeli täydentää. 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s36-41Hoimela.indd 40 LM1_s36-41Hoimela.indd 40 16.12.2021 14.40 16.12.2021 14.40. – Jossain vaiheessa myös vieraat alkoivat valittaa, että ruokakello soi aina, kun olisi ollut jotain muuta tekemistä, Sirkku sanoo. – Yksikin vieras oli ommellut minulle valtavan ison yöpaitulin, koska ajatteli maatilan emännän olevan rehevä. Aloimme sitten ilmoitella, että Hoimela on taiteilijakoti, hän kertoo. – Olen minäkin kokannut useana kesänä, ensin sijaisena. – Tykkään kun saan niistä kavereita! K un Sirkku Järvenpää aloitti tilalla, hän oli erilainen emäntä, Lahden Taideinstituutin käynyt taiteilija. Seinillä on paljon Sirkun grafiikkaa ja akvarelleja, lasten piirustuksia ja vaihdossa kollegoilta saatua taidetta. Vanhat huonekalut ja esineet perintöviuluista antiikkisiin metsästysaseisiin täydentävät kokonaisuutta. Olinkin tyttömäinen ja taiteilija. Solja ja Eeli viihtyvät Asikkalan kirkonkylässä: he ovat löytäneet Hoimelan pelloilta jopa esihistoriallisia esineitä! Taustalla näkyy Asikkalan Miljoonan tiilen kirkon torni. Kaapeissa on vieläkin lahjoina saatuja maatuskoita ja puulusikoita, Sirkku kertoo. L ähes satavuotias jugendpäärakennus on ulkoa kuin taideteos, ja sisällä silmänilo jatkuu. Rantasaunan löylyistä on saatu palkintokin. Hoimelan päärakennus on vuodelta 1928. Museo talo ei kuitenkaan ole, siitä asukEelillä on yläkerrassa oma huone. – Kiinalaisten kysymykset meidän elämästämme olivat ihan samanlaisia kuin aiemmin venäläisten, Solja lisää. Se joskus hämmensi 4H-maatilalomalle tulleita vieraita
– Joskus onnistumme kulkemaan päivän niin, ettemme näe toisiamme, Solja sanoo. Myös Asikkalan kirkonkylän kulttuurihistoriallinen ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Vanha nukkekotikin on ahkerassa käytössä. Sirkku ja Risto Järvenpää asuvat talon toista päätyä, jonka alakerrassa on talon keittiö ja ruokasali. Myös välisukupolvi voi kuormittua tilanteessa, jossa hoidettavina ovat sekä lapset että vanhemmat, Turun yliopiston apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka sanoo. Silti koulussa on kivaa. Kesällä 2021 hän oli projektityössä ITE Häme -hankkeen Päijät-Hämeen kartoittajana, mikä merkitsi matkustamista taiteilijoiden luona ympäri maakuntaa. Kokemukset liittyvät usein siihen, minkä ikäisiä isovanhemmat ja lapset ovat. – Se oli aivan valtavan kiinnostavaa, mutta valitettavasti vain lyhyt projekti. Perhe etsii niitä metallinpaljastimella ja ilmoittaa asianmukaisesti tärkeistä löydöistä Museovirastoon. Suomessa ei ole juuri tutkittu usean sukupolven yhdessä asumista. Solja muistaa omat lukivaikeutensa, jotka ehkä vaikuttivat tulevaan uravalintaan sarjakuvataitelijana. Sarjakuvapiirtämistä Solja ohjaa kerran viikossa Länsi-Asikkalan koulun kerhossa, jonne Eelikin pääsee maanantaisin mukaan. Suunnitteilla on sisustuskankaiden mallisto. Se on kuitenkin tiedossa, että hetkellisesti koronarajoitukset ja -suositukset vähensivät sukupolvien välistä kanssakäymistä ja esimerkiksi isovanhempien osallistumista lastenhoitoon. Uusien asumismuotojen kehittelyssä näkyvät eniten vanhojen ihmisten yhteisöt, eivät ylisukupolviset ratkaisut. Nuorempi perhe on majoittunut toiselle puolelle, eikä kesämatkailusesongin ulkopuolella seurustella koko aikaa. Myöskään koronapandemian vaikutus asumisratkaisuihin ei vielä näy tutkimuksessa. Sarjakuva näkyy paitsi omissa piirustuksissa ja kirjahyllyissä, myös alakerran salissa, jossa Solja on pitänyt useana vuonna sekä aikuisten että lasten sarjakuvaleirejä. E eli on saanut yläkerrasta huoneen, jonka lattialla mahtuu hyvin rakentelemaan legoilla ja ajelemaan milloin milläkin ajoneuvolla. Liikunnasta tykkään, olemme suunnistaneet ja olleet jumppasalissakin. – Suurin osa löydöistä on tietenkin ihan muuta, esimerkiksi veljeni Oskun pienenä piilottamia ”aarteita”, Solja nauraa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 41 LM1_s36-41Hoimela.indd 41 LM1_s36-41Hoimela.indd 41 16.12.2021 14.40 16.12.2021 14.40. kaat ja vieraat ovat pitäneet huolta. Läksyjen tekokin onnistuu, vaikka ensimmäisenä syksynä Eeli ei vielä ole kovin innostunut kirjoittamisesta ja matematiikasta. Vuoden 2019 lopussa kaksi prosenttia lapsista eli yhteensä noin 22 000 lasta asui vanhempiensa lisäksi vähintään yhden isovanhemman kanssa, kertoo Tilastokeskus. – Meillä on koulun kivoin ope. – Lukeminen oli vaikeaa, mutta isä luki minulle aina sarjakuvia. Piirsin sitten niitä itsekin pöytälaatikkoon. – Asumisetäisyys vaikuttaa eniten siihen, miten paljon sukupolvet pitävät yhteyttä. Lähellä asuvat aikuiset lapset auttavat ja tukevat vanhempiaan eniten arjen askareissa. Nyt pitkän pöydän tilalle on pystytetty kangaspuut, joissa Solja aikoo elvyttää ensimmäisen opiskelupaikkansa, käsija taideteollisuusoppilaitoksen, aikaisia taitojaan. Sukupolviasuminen on vähentynyt etenkin yhteiskuntarakenteen muutoksen vuoksi, kun suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkiin. Esihistorialliset ihmiset ovat asuneet Päijänteen rannalla nykyisillä Hoimelan pelloilla, joilta on tehty paljon esinelöytöjä, viimeksi rautakautinen rintaneula. Aika harva on kuitenkaan valmis ottamaan omaishoitovastuuta omista vanhemmistaan, sillä sitä pidetään yhteiskunnan tehtävänä. Asumismuotoihin liittyvää tutkimusta on Danielsbackan tiedossa varsin vähän. Maaseudulla isovanhemmat ja nuorempi perhe voivat yhä asua samassa taloudessa tai pihapiirissä ja auttaa toisiaan luontevasti. – Jos isovanhemmat ovat kovin iäkkäitä ja lapset pieniä, vanhukset voivat kuormittua liikaa. Vieressä on yhteinen seurustelupaikka, jossa edelleen katsotaan filmejä VHS-kaseteilta, luetaan ja pelataan. Aika näyttää, mitä teen seuraavaksi. Hän johtaa Väestöliiton Sukupolvien ketju -hanketta. L uovan alan työntekijänä Solja on muutenkin joustava etsimään työmahdollisuuksia. Lisäksi hän vetää satunnaisia pajoja, esimerkiksi joulun alla korttien askartelua Asikkalan kirjastossa Vääksyssä. Hyväkuntoisista ja vasta eläkkeille jääneistä on paljon apua, ja he voivat myös virkistyä lastenhoidosta. HARVA LAPSI ASUU ISOVANHEMPIENSA KANSSA Useamman sukupolven yhdessä asuminen on nykypäivän Suomessa harvinaista. Aasiassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa seuraukset isovanhempien terveydelle ovat puoliksi myönteisiä ja kielteisiä. Vuonna 2020 kolmen sukupolven perheitä oli 8 800, mikä oli vain 0,6 prosenttia kaikista perheistä
varhaiskasvatus LIIKUTAAN YHDESSÄ! Lapsen oikeuksien viikko huipentui Hervannan päiväkodin viisivuotiaiden Etsijät-ryhmässä seikkailurataan, jonka Varalan urheiluopiston opiskelijat olivat suunnitelleet. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022
Pallotehtävät ovat Massoudin mielestä erityisen helppoja, sillä hän pelaa jalkapalloa joukkueessa. Varalan urheiluopiston opiskelija Suvi Lehtoranta näyttää, mitä radalla on tarkoitus tehdä. Metsiköstä siirrytään kentälle, jossa potkitaan ja heitellään palloja maaliin. Hän myöntää, että hänellä oli vaikeuksia pysyä trapetsilla, ja hän melkein putosi maahan. Myös Helena Kaggwa on pallojen kanssa taitava ja osuu maaliinkin muutaman kerran. Trapetsilla eli kahden männyn väliin pingotetulla hihnalla tulee tasapainoilla puulta toiselle. Trapetsilla pysymistä helpottamaan on puiden väliin pingotettu myös köysi, josta voi pitää kiinni. Kaikki lapset selviytyvät radasta ilman suurempia ongelmia. Myös Iida Puulasta rata oli kaiken kaikkiaan hieno. > H armaana marraskuun aamuna tamperelaisen päiväkodin piha täyttyy jännittyneistä ilon kiljahduksista, kun Etsijät-ryhmän jäsenet lähtevät jonossa marssimaan läheiseen metsikköön rakennetulle seikkailuradalle. Sabri Massoud on radasta niin energisoitunut, että haluaisi vielä kiivetä puuhunkin. – Minä tykkään kiipeillä puissa ja olen hyvä tasapainoilemaankin, Hämäläinen lisää ja hyppää sanojensa vakuudeksi isolta kiveltä toiselle. – Minä osaan! Kaggwa iloitsee. Onneksi trapetsi ei ollut kovin korkealla ja opiskelijat tulivat apuun! Natalia Hämäläinen piti hulavanteista koottua ”tunnelia” radan ehdottomasti parhaana kohtana. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 43. Seikkailurata oli Milja Puusniekan mielestä helppo, sillä hän on tottunut liikkumaan luonnossa. Hän paljastaa, että äidillä on kotona kaksikin hulavannetta. Päiväkodin läheinen metsikkö on oivallinen paikka pieneen seikkailuun ja vähän vaativampaankin liikkumiseen. Opettaja Sanna Sajakorpi ehdottaa, että Massoud voi tulla kiipeilemään metsään myöhemmin vaikka äitinsä kanssa. Kolmannella esteellä hypitään kannolta kannolle, minkä jälkeen ryömitään vielä vanteista rakennetun ”tunnelin” läpi. Ensin hypitään neljän estepuomin yli ja varotaan pudottamasta niitä. Vain trapetsilla pysyminen tuottaa monelle vaikeuksia tukiköydestä huolimatta
Sen toteutus ei ollut Lehtorannan mielestä nytkään ihan onnistunut, koska hihnaa ei saatu pingotettua riittävän kireälle. Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä päiväkodeissa järjestämiinsä tapahtumiin, koska saivat niissä aitoa kokemusta pienten lasten liikuttamisesta. Liikunta edistää monin tavoin oppimista: se opettaa kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, ottamaan huomioon toiset ja odottamaan omaa vuoroa. On kuitenkin hyvä, että lapsia ohjaa joskus joku muu, jolloin opettaja voi havainnoida eri tavalla ”omia” lapsiaan. Uutta oli myös yhteistyö maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa, koska yhteisen kielen puuttuessa piti keksiä vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Pettymyksen sietokykykin kasvaa, sillä kaikki eivät ole voimiensa ja taitojensa suhteen samalla viivalla. Etsijät-ryhmä on integroitu ja siksi tavallista pienempi. Luonnossa voidaan pomppia kantojen päällä, kiipeillä kivillä, leikkiä puuhippaa tai ”ei saa koskea juuriin” -leikkiä. Esimerkiksi trapetsi ei sovi pienimmille. Erilaisten kulttuurien ja perheiden kasvatusperinteet poikkeavat toisistaan liikunnan suhteen, joten perheille tiedotetaan yleensä etukäteen, mitä lasten kanssa on tarkoitus tehdä. Lapset ovat yleensä luonnostaan liikunnallisia. Ei myöskään Puusniekka, joka kiittelee, että mehu on sopivan lämmintä, eikä yhtään polta suuta. Hervannassa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. – Liikunnan jälkeen päivälepokin maistuu paremmin, ja aivot saavat tarvitsemansa rauhoittumistauon päivän touhuista. Vesi lämmitetään trangiassa. Sellaista ei moni lapsista ole aiemmin nähnyt. Koska päiväkodeissa ei ole koulujen tapaan varavälineiden varastoa, yleensä suositaan ilman välineitä toteutettavia liikuntamuotoja. Kommunikoinnissa voidaan käyttää apuna kuvia ja tukiviittomia. – Oli myös joitakin liikuntarajoitteisia lapsia, joille piti miettiä toisenlaisia harjoitteita. Seikkailuradan päätteeksi palataan metsikön keskellä olevalle kukkulalle, jossa saadaan lämmintä mehua. Seikkailuratojen suunnittelussa piti ottaa huomioon käyttäjien ikähaarukka alle yksivuotiaista eskari-ikäisiin, kertoo opiskelija Suvi Lehtoranta. – Se on käsilämmintä, täsmentää Puula. – Onkin tärkeää vahvistaa sitä, että liikunta jää pysyväksi osaksi lapsen arkea, Sajakorpi muistuttaa. Varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Sajakorven mukaan Hervannan päiväkodissa järjestetään usein erilaisia jumpparatoja ulkona ja sisällä. 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022
Ohjelma oli koottu yhdessä viikon teeman #mullaonväliä #sullaonväliä sekä urheiluopistojen liikkumista painottavien teesien hengessä. minenhan on kaikkien urheiluopi pi pi pi pi pi pi p p p p p stojen n n n n tttttoi oi o o o o o o minnan l LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 45. – Lasten liikuttaminenhan on kaikkien urheiluopistojen toiminnan lähtökohta, Haapanen sanoo. Sabri Massoud purkaa välillä jännitystä open sylissä, mikä naurattaa Natalia Hämäläistä. Varalan urheiluopiston opiskelijat toteuttivat viikon aikana kuudessa tamperelaisessa päiväkodissa erilaisia liikuntatapahtumia. Lapsen oikeuksien liikuntaviikosta voi tulla pysyvä ilmiö Urheiluopistot ry:n 11 opistoa järjesti marraskuussa Lapsen oikeuksien viikolla tapahtumia päiväkodeissa eri puolilla Suomea. Lapsilla on pienestä jännityksestä huolimatta hauskaa. Urheiluopistot valmistivat henkilöstölle myös verkkopohjaisen koulutuksen, joka tukee lasten havainnointia liikunnan näkökulmasta. Tapahtumaan osallistuneista opiskelijoista tulee liikuntaneuvojia. – Saimme päiväkodeilta kiittävää palautetta muun muassa siitä, että henkilöstökin sai omaan työhönsä uusia ideoita ja työkaluja, kertoo liikunnanopettaja, erityisopettaja Ursula Haapanen. Haapanen uumoilee, että Lapsen oikeuksien liikuntaviikosta tehdään urheiluopistoissa pysyvä tapahtuma. Opettaja Sanna Sajakorpi kannustaa seikkailijoita. He saivat päiväkodeissa uudenlaista näkökulmaa liikunnan ohjaamiseen ja arvokasta kokemusta aivan pienten lasten kanssa toimimisesta. Sabri Massoud selvittää leikiten ensimmäisen esteradan. Iida Puula konttaa taitavasti tunnelin päästä päähän takertumatta kiinni vanteisiin
varhaiskasvatus ”RANSKALAINEN SIVISTYS näkyy kaikessa” Janina Himberg kehuu Emilian koulun henkilökunnan asennetta ja ammattitaitoa. 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 46 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 46 16.12.2021 15.13 16.12.2021 15.13
LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 47 ›› LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 47 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 47 20.12.2021 12.32 20.12.2021 12.32. Lomalla Suomessa kaikki kuulemma ihmettelevät, kun hän tervehtii kaupan myyjiä, hymyilee, sanoo kiitos ja näkemiin. Koululounaaksi tarjotaan aina kolmen ruokalajin ateria eli alku-, pääja jälkiruoka. Hän antaa lisäksi kiitosta ranskalaiselle luokanopettajalle, joka otti uuden kielen oppimisen heti tosissaan ja järjesti suomalaisoppilaalleen tukiopetusta välituntien aikana. TEKSTI JA KUVAT VIRPI LATVA H elsinkiläiseen neljän lapsen päivähoitopaikkaansa tottunut Emilia Himberg tupsahti toissasyksynä ranskalaiseen 30 oppilaan koululuokkaan. Tytön oppimistulokset ovat olleet kaikissa aineissa ”très bien” eli erinomaisia. Janina-äiti huomasi nopeasti, että leikin sijaan opetuksessa korostuvat akateemiset taidot. Lisäksi lapset ovat käyneet uimahallissa, ratsastamassa ja elokuvissa. Viisivuotiaan Emilian äiti Janina kertoo ensivaikutelmiaan ranskalaisesta koulusta. – Ranskalainen kulttuuri ja sivistys näkyy kaikessa, myös kouluruokalassa. Kirjastoon ja ratsastamaan Nyt kahden Pariisin-vuoden jälkeen sujuvasti ranskaa puhuva Emilia kertoo pitävänsä eniten erilaisista tunnilla tehtävistä kirjallisista harjoituksista. Kun ensimmäisen kerran näin herkullisen ja monipuolisen mutta kovin ranskalaisen ruokalistan, pelkäsin, ettei Emilia syö mitään. Myöskään vieraan kielen oppiminen ei tuottanut Emilialle ongelmia. Koulussa toimii myös kuoro. – Enemmän niistä, muissa on numeroita, Emilia toteaa. – Tykkään myös välitunneista, koska silloin näen muitakin kavereita kuin niitä, jotka ovat omalla luokalla, Emilia kertoo. Vertailimme Lapsen Maailman edellisessä numerossa ranskalaista ja suomalaista esiopetusta. Äitiin on tehnyt vaikutuksen viikoittainen kirjastopäivä ja parkourrata – sekä luokassa toukasta kasvatettu perhonen. – Uuden kielen ja ison ryhmäkoon lisäksi suurin muutos Emilialle oli varmasti esiopetuksen koulumaisuus sekä uudet tavat ja käytännöt, Janina sanoo. Oli yllätys, että kaikki maistuu, vaikkei siellä ole mitään lasten ruokaa. Ranskassa kouluruoan laatuun ja makuun kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään paikan päällä eikä keskuskeittiössä. Välitunteja on koulupäivän aikana kaksi. Tyttö oppi ranskalaisen kohteliaisuuden vivahteet kuitenkin nopeasti. Koululounaalla tarjotaan aina alku-, pääja jälkiruoka. Helsinkiläinen Himbergin perhe muutti syksyllä 2019 Pariisiin Tommi-isän työprojektin ajaksi. Luokassa on tehty sudokuja, opeteltu geometrisia muotoja, kirjaimia ja alustavaa lukemista. – Vaikka emme vielä tienneet Ranskaan muutostamme, kävimme Emilian kanssa Helsingissä vuoden ranskankielistä perhekerhoa. Ei hän siellä varsinaisesti ranskaa oppinut, mutta kosketus ranskalaisuuteen pehmensi tänne muuttoa, Janina kertoo
Hän sai myös huomata, että Suomen Pisa-maine on kiirinyt Ranskaankin. – Vedin kotona ranskalaista etäkoulua. – Lähdin liikkeelle avoimin mielin. Meillä oli myös hyvää tuuria, koska saimme Emilian oman korttelin kouluun. Suurin ero suomalaisen ja ranskalaisen ensiopetuksen välillä on varmasti se, että Suomessa korostetaan tunnetaitoja kuten auttamista ja kaveritaitoja, täällä painopiste on suorituksissa, Janina miettii. Paikat oli täytetty jo keväällä, mutta koulusta löytyi peruutuspaikka. – Olin kuullut puhuttavan ankaruudesta, mutta kun luokassa on vain yksi opettaja ja 30 lasta, on oltava selkeät säännöt, jotta homma pysyy kasassa. Emilian ensimmäinen kouluvuosi katkesi vuosi sitten kevättalvella koronasulkuihin. – Nyt on helppo mennä perheen kanssa ravintolaan. Yksi opettaja ja selkeät säännöt Janina Himbergin mielestä oli itse asiassa hyvä, että Ranskaan muutto tuli eteen yllättäen, eikä hän ehtinyt ottaa perusteellisesti selvää ranskalaisesta koulusysteemistä. Hänen mukaansa vaikeinta oli se, että puistot suljettiin koronan vuoksi kokonaan ja kotoa sai poistua kerrallaan ainoastaan tunniksi päivässä ja vain kilometrin etäisyydelle. Koulun rehtori on perillä Suomen Pisa-maineesta. 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 48 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 48 16.12.2021 15.13 16.12.2021 15.13. – Emilian koulun rehtoria kiinnostaa kovasti, mitä mieltä me suomalaiset vanhemmat olemme hänen koulustaan. Hän on myös huomannut, että jo esikouluikäisten vanhemmat vertailevat kouluja ja arvosanoja sekä suunnittelevat lapsensa opinpolkua hyvinkin pitkälle eteenpäin. Kaikki koulutehtävät piti kuvata ja lähettää opettajalle, Janina kertoo. – Koska pariisilaisissa kerrostaloissa ei ole pihoja, potkulautailimme parkkipaikalla
TAPAA MEIDÄT EDUCA 2022 -TAPAHTUMASSA! Johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa 28.–29.1.2022. >www.lapsenmaailma.fi Janina Himberg huomasi nopeasti, että Suomesta mukaan otetut ulkoiluhaalarit eivät olleet sovelias asu pariisilaiseen leikkipuistoon. Tervetuloa osastollemme 6m78! Lastensuojelun Keskusliitto, Lapsen oikeudet KOSKA LAPSEN OIKEUDET OVAT AIKUISTEN VELVOLLISUUKSIA. Lue Lapsen Maailmassa 8/2021 julkaistu juttu lehden verkkosivulta. JO 2-VUOTIAANA ESIOPETUKSEEN! Ensinäkemältä ranskalaisella esiopetuksella ja Suomessa parhaillaan käynnissä olevalla esikoulukokeilulla ei tuntuisi olevan mitään yhteistä. LAPSEN viikko LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 49 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 49 LM1_s46-49_RanskalainenEsiopetus.indd 49 16.12.2021 15.13 16.12.2021 15.13. Molempien lähtökohta on kuitenkin sama: pyrkimys tasoittaa lasten mahdollisuuksia kotitaustasta riippumatta
Luulo, että psykiatrisella osastolla hoidetaan lapsia ja nuoria, joilla on ongelmia monella elämän alueella, ei pidä paikkaansa . Hoitoon tulee peruskoulussa ja lukiossa hyvin pärjänneitä kympin tyttöjä ja poikia, joista kukaan ei ole hoksannut olla huolissaan. Sängyt eli potilaspaikat loppuvat kerta kaikkiaan kesken 12-paikkaisella osastolla. terveys S.O.S. Väsymys on pahentunut uupumukseksi, joka on alkanut kääntyä masennukseksi ja ahdistuneisuudeksi. Siellä on pikemminkin paljon nuoria, joiden lähtökohdat elämässä ovat erittäinkin hyvät. – Hämmästyttävän usein juuri kaverit ovat pistäneet rattaat pyörimään. Työ on enemmän tulipalojen sammuttelua, kaaoksen kasassa pitämistä ja rutiinien pyörittämistä kuin varsinaista psykiatrista hoitoa, jota varten potilas on hoitoon tullut. Nuori on saattanut suorittaa suorittamistaan sekä elämää että koulua ja alkanut väsyä. 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 50 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 50 20.12.2021 12.34 20.12.2021 12.34. Nuorten huono olo läikkyy järjestöjen ylläpitämiin apukanaviin. Vähemmistönä ovat nuoret, joista voimme ennakoida, että tilanne kehittyy aikuisiällä mahdollisesti skitsofreniaksi tai kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. – Nuorilla on masennusta, ahdistusta ja todellisuustajun pettämistä. Osa oirehtii syömishäiriöillä. – Alamme tottua siihen, että meillä on jatkuvasti nuoria ylipaikoilla. Nuorten saamien lähetteiden määrä on kasvanut rajusti, ja samaan aikaan hoitojaksot ovat lyhentyneet. – Yksilöllisestä kohtaamisesta jää jotakin pois. He ovat pärjääviä, ehjien ja menestyvien perheiden lapsia. Nuorisopsykiatrian osastoilla on ruuhkaa jokaisessa viidessä suuressa sairaanhoitopiirissä. Syksyn aikana chatin päivystäjät ovat ottaneet kiireellisesti yhteyttä viranomaisiin 130 kertaa. Osa suljetulle osastolle tulevista nuorista on kaatunut aivan suorilta jaloilta. Lokakuussa oli tilanne, jolloin kaikki patjatkin olivat käytössä. Kehityksen suunta näkyy myös tuoreessa kouluterveyskyselyssä: kaikista suomen lukiolaisista koki uupumusasteista väsymystä 40 prosenttia, Helsingissä tytöistä jopa 55 prosenttia. He ovat olleet yhteydessä opettajaan tai koulupsykologiin tai suoraan kaverin vanhempiin. Sitten tulee kuolemanajatuksia, ja nuori hakee helpotusta viiltelystä. Samoin katsotaan, voivatko jonkun nuoren vanhemmat ottaa hänet muutamaksi päiväksi kotiin, jotta saadaan edes yksi paikka vapaaksi uudelle tulijalle. Ei ollut enää mitään paikkaa, mihin majoittaa, sanoo nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari, 44. Lopulta nuori kertoo kavereilleen, että hän aikoo tappaa itsensä. 7–15-vuotiaat lapset ja nuoret ottavat yhteyttä esimerkiksi SOS-Lapsikylän Apuu-chatiin sata kertaa päivässä. Lähisairaalat Hämeenlinnassa, Seinäjoella ja Porissa pystyvät välillä olemaan apuna. Puolet yhteydenotoista on koskenut itsetuhoisuutta. V iime syksyn aikana Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian suljetulla osastolla on pahimmillaan ollut patjamajoituksessa kahdeksan nuorta. Hoidon laatu kärsii vääjäämättä, sillä psykiatristen hoitajien määrä ei vastaa potilaiden määrää. Taysin nuorisopsykiatrian osastolla hoidetaan 13–17-vuotiaita potilaita, joista suurin osa tulee osastolle itsetuhoisuuden vuoksi. Potilaita riittää koko Suomessa. Hoitoon tulee kympin tyttöjä ja poikia, joista kukaan ei ole hoksannut olla huolissaan. – Tavallisesti meille tulevilla nuorilla on takanaan kuukausien tai jopa vuosien hoitohistoria muttei kaikilla
ULLA OJALA | KUVAT VILMA RIMPELÄ "Emmekö voisi kunnioittaa sitä, että nuori on suurten tehtävien ääressä jo ikänsä ja kehitysvaiheensa puolesta. Nuorilla on hätä. Hänestä me aikuiset ajamme nuoret nurkkaan vaatimalla ja odottamalla heiltä aivan liikaa. Sen näkee joka päivä nuorisopsykiatrian suljetulla osastolla työskentelevä nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari. Miksi lastaamme siihen päälle valtavat määrät muita vaatimuksia?" kysyy nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 51 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 51 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 51 16.12.2021 15.24 16.12.2021 15.24
Joiltakin se onnistui, mutta onnelliset kokemukset olivat harvassa. Pääsykoeuudistus on niistä yksi. Miila Halonen-Saarelle on ollut lääkärinuran alusta asti selvää, että hän haluaa olla tekemisissä nuorten kanssa. Ylioppilastutkinnon arvosanoista on tullut aiempaa merkittävämpiä, kun toissa vuodesta lähtien valtaosa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista on jaettu ylioppilaskokeen arvosanojen perusteella. Nuorilta ei saa vaatia, että he rakentavat jo 15-vuotiaana uraputkea ja tekevät valintoja, jotka vaikuttavat koko loppuelämän. – Nuoruusikä itsessään sisältää suuria tehtäviä. Halonen-Saari näki pienistä kunnista Tampereelle muuttaneita nuoria työskennellessään aiemmin kaupungin opiskelijaterveydenhuollossa. Oma lukunsa ovat nuoret, jotka asuvat hajaasutusalueilla, joilla ei ole jatkokoulutusmahdollisuutta peruskoulun jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että 16-vuotiaan pitää tietää lukion ensimmäisillä kursseilla, mitä aikoo kirjoittaa ja mihin pyrkiä lukion jälkeen. Yhteiskunta on ajanut heidät nurkkaan, jossa elämänhalu sammuu, eikä nuori enää jaksaisi elää. Tämän päivän nuorilta vaaditaan sellaista, mihin heillä ei aidosti voi olla kapasiteettia, sillä esimerkiksi aivot ovat täysin kehittyneet vasta 25-vuotiaana. Leikkausten kanssa samaan aikaan alettiin toteuttaa ammatillisen koulutuksen uudistusta. "Koen, ettei paljon tätä tärkeämpää työtä voi olla." 52 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 52 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 52 16.12.2021 15.24 16.12.2021 15.24. Arjen pyörittäminen on haaste kenelle tahansa uudelle opiskelijalle, puhumattakaan noin nuorille, joilla elämänkokemusta on vähän ja toimintakykyä juuri sen verran kuin tuon ikäisillä ihmisillä voi olla. – Nuorten hyvinvointi heijastelee todella tarkasti sitä, mitkä ovat arvomme ja asenteemme, ja mikä on se ideaali ja normi, johon pitäisi pystyä. – Nuorella on ongelmanratkaisukykyjä vielä vähänlaisesti, jolloin hän lopettaa opiskelun sen sijaan, että vaatimalla vaatisi lähiopetusta ja ohjausta. Ne ovat jo sinällään valtavia, ihmisenkokoisia tavoitteita. Eikö voitaisi kunnioittaa sitä, että nuori on todella suurien tehtävien ääressä jo ikänsä ja kehitysvaiheensa puolesta. Nuoret joutuvat nurkkaan ajetuiksi, kun he yrittävät jotenkin selviytyä keskenkasvuisen ihmisen taidoilla ja stressinhallintakyvyllä tässä sokkelossa, jonka me olemme heille rakentaneet. Myös se, että pitkän matematiikan laudaturista saa eniten pisteitä mihin tahansa tiedekuntaan, saattaa ahdistaa heitä, jotka eivät ole matemaattisesti suuntautuneita. Koulujärjestelmässä on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat ajaneet nuoria ahdinkoon, sanoo Halonen-Saari. Kolmea vuotta aiemmin keskeyttämisprosentti oli 7. Halonen-Saari toivoo, että monesta suunnasta tuleva paine esimerkiksi lukiolaisten uupumiseen liitHämmästyttävän usein kaverit ovat pistäneet rattaat pyörimään. Toista kertoo se, että kun ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa lähiopetuksen määrää leikattiin säästösyistä jo ennen koronaa tuntuvasti, opintojen keskeyttämisprosentti nousi. – Onhan omilleen muuttaminen kova paikka 15-vuotiaalle. Miksi siihen päälle pitää kerrostaa niin paljon kaikkea muuta. Miila Halonen-Saaren mukaan odotukset nuoria kohtaan ovat käsittämättömiä, eivätkä ne perustu kehitysbiologiaan tai -psykologiaan. Tuoreimman tilaston mukaan ammattikoululaisista lähes 10 prosenttia keskeytti opintonsa lukuvuonna 2018– 2019. Lukioissa otettiin viime syksynä käyttöön myös uusi opetussuunnitelma. Hyvää tarkoittava oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen saattaa pakottaa 15-vuotiaan asumaan kauas kotoaan. Kautta linjan koulutuksessa korostuu usko siihen, että oppilaat ovat itseohjautuvia ja kykeneviä opiskelemaan itsenäisesti. Nuoren pitäisi itsenäistyä, liittyä kaveriporukkaan, jäsentää omaa identiteettiä sekä löytää itsestään yhteiskunnan jäsen, oma paikkansa ja arvomaailmansa. – Nuorille pitäisi antaa lupa olla keskenkasvuisia, etsiä omaa tietään, kokeilla ja testata elämistä. Miila Halonen-Saari perää kasvurauhaa nuorille
Piakkoin Taysin nuorten psykiatriselle poliklinikalle työhön siirtyvän Halonen-Saaren mielestä hänen työssään parasta on saada olla nuoren kanssakulkija läpi hankalan elämänvaiheen ja nähdä, miten hän alkaa voida paremmin ja pärjää. – Muutoksia on pakko tehdä. Oireet, joiden takia hän on tullut osastolle, ovat vähentyneet tai kokonaan poissa. – He eivät kuitenkaan näe näitä asioita omalla kohdallaan isoina ongelmina. Osastohoitoon tuleva nuori on saattanut joutua kestämään kouluväkivaltaa. APUA VERKOSTA LÖYTYY NUORELLE MM. Useiden tutkimusten mukaan riski masennukseen kasvaa, jos on kasvanut niukkuuden keskellä. Jo varhaiskasvatuksessa nähdään, ketkä lapset ja perheet tarvitsisivat tukea. Eniten Halonen-Saari on huolissaan siitä, että somesta on mahdollista löytää aivan kaikkeen vertaistukea – myös sellaista, joka ei ohjaa kohti toipumista, vaan voi ylläpitää pahaa oloa ja kannustaa siihen. Se saattaa tarjota myös ajanvietettä, joka vie ajatukset muualle tuskaisissa hetkissä. Mutta somesta löytyy myös oikeanlaista vertaistukea ja paranemista edesauttavia tarinoita ihmisistä, jotka ovat toipuneet jostakin sairaudesta. – Haluan ajatella, että jokainen osastolta pois pääsevä nuori on jossakin asiassa kasvanut ja voi paremmin. tyen pakottaisi päättäjät tekemään rakenteellisia uudistuksia. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 53 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 53 LM1_s50-53_MiilaHalonen.indd 53 20.12.2021 12.35 20.12.2021 12.35. Meillä on enemmän nuoria hakemassa apua kuin mikään palvelu vetää. Toki kriisihoitoa tarvitaan, mutta tämä on tulipalojen sammuttamista. Lasten ja nuorten kohdalla väkivalta tuntuu jotenkin sallitummalta. Apuu-chatista MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista Nuorten elämä -sivustolta Nuorten kriisipisteestä Nuorten mielenterveystalosta Oman kunnan sosiaalija kriisipäivystyksestä Sekasin-chatista Tukinetistä Mielenterveysongelmien kanssa painivien nuorten vanhemmille löytyy apua mm. Osastolla puhutaan nuorten kanssa heitä ahdistavista asioista ja annetaan lupa olla väsynyt. – Kiusaamisesta puhuminen pienentää ilmiötä. – Ongelmana ilmeisesti on, että meillä ei ole käytössä riittävästi varhaisen tuen menetelmiä ja malleja. Jos Halonen-Saari saisi muuttaa maailmaa mieleisekseen , nuorten kasvurauhan takaamisen ja kouluväkivallan suitsemisen lisäksi hän puuttuisi lapsiperheköyhyyteen. Nuoria ahdistavat myös tiedot työelämän raadollisuudesta ja vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos. Tämä mielenterveyskriisi ei korjaannu sillä, että osastollemme ostetaan lisää patjoja ja palkataan sairaanhoitajia. Hän miettii, auttaisiko yhteisöllisyyden luominen perheiden ja koulun välille suitsimaan kouluväkivaltaa. Jos aikuisten maailmassa pitäisi pelätä työpaikalle mennessään, että isompi työkaveri käy kiinni, puhuisimme automaattisesti väkivallasta. Halonen-Saari kysyy, onko vanhemmat ulkoistettu koulun arjesta niin, etteivät he enää tiedä, mitä siellä tapahtuu ja mitä lapset siellä tekevät. Nuoret tunnistavat jollakin tasolla, että somessa koetetaan vaikuttaa heihin tarjoilemalla hyvin kapeita käsityksiä siitä, miltä pitäisi näyttää tai mikä on tavoittelemisen arvoista elämää. Halonen-Saari on opetellut käyttämään kouluväkivalta-sanaa. Hän on tyytyväinen, että kaupungissa on tehty lisäpanostuksia opiskelijaja kouluterveydenhuoltoon sekä perustason psykiatrisiin palveluihin. Somen vaikutus näkyy osastolla hyvässä ja pahassa . – Se on aika kova juttu. Hoidossa koetetaan myös tuoda nuoren mustavalkoiseen ajatteluun harmaan sävyjä loiventamaan ehdottomuutta. Tavoite on, että meiltä lähdetään sillä tavoin vakautuneena, että nuori pärjää avohoidon käynneillä. Parhaillaan valmistellaan terapiatakuuta, jonka kautta nuori pääsisi mahdollisimman nopeasti lyhytterapiaan, joka riittäisi suurimmalle osalle. Aikuisten mielenterveystalosta Mieli – Suomen mielenterveys ry:stä MLL:n vanhempainpuhelimesta ja chatista PS Unohtaa ei pidä myöskään kaikkein matalimman kynnyksen eli koulun tai oppilaitoksen oppilashuollon palveluita, siis koulupsykologia, -kuraattoria ja -terveydenhoitajaa! Nuorilta ei saa vaatia, että he rakentavat jo 15-vuotiaana uraputkea. Nuoret ovat kasvaneet älykännykät kädessään ja ne ovat erottamaton osa heitä. Kaikesta huolimatta toivoa on. Halonen-Saari pääsee itse vaikuttamaan asioihin, sillä hän on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja (vas.)
Psykologiäiti ja kaksi lasta, jotka menestyivät koulussa. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN 54 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s54-57_Selina.indd 54 LM1_s54-57_Selina.indd 54 16.12.2021 15.46 16.12.2021 15.46. Murrosiässä perheen kuopus, Selina, alkoi kuitenkin oireilla: riehua ja viillellä itseään. lastensuojelu PERHEKOTI paransi Selinan Perhe näytti ulospäin hyvältä. Mistä oli kyse. Isäkin oli välillä kuvioissa
Neljätoistavuotiaana Selina passitettiin ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaanhoitoon. Selinasta tuntui, että vaikka hän olisi tehnyt mitä, kukaan ei välittänyt. K uusivuotiaana Selina oli ensimmäistä kertaa yksin kotona yön yli. Mitä useampi ihminen luovutti hänestä, sitä tiukemmin Selina lukitsi sydämensä. Onnistuminen oli hiuskarvan varassa: sydän pysähtyi, ja ensihoitajat miltei luovuttivat. Seitsenvuotiaana Selina teki, kuten isosisko oli neuvonut: meni koulun terveydenhoitajalle kertomaan, että äiti joi. Heitettiin kuitenkin, yhä uudelleen. Hän koki olevansa taakka. Hän Vaikka olisin tehnyt mitä, kukaan ei välittänyt. Mä tiedän mistä se johtuu. Tuli päihdekokeiluja ja holtittomuutta. Hän oli jo tottunut olemaan yksin, laittamaan ruokaa ja huolehtimaan vaatteensa. Sosiaalityöntekijä sanoi Selinalle, että tämä pitää laittaa paikkaan, josta ei heitetä ulos. Siksi hän yritti vielä kerran tosissaan kuolla. Selina pääsi yli viiltelynhalusta muun muassa meditoinnin, mielikuvaharjoitusten ja tunnetaitojen avulla. Selina ei kuitenkaan uskaltanut luottaa Heikin ja Helenan rakkauteen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 55 ›› LM1_s54-57_Selina.indd 55 LM1_s54-57_Selina.indd 55 16.12.2021 15.46 16.12.2021 15.46. Uusi kaveripiiri korvasi perheen. Vaikeat vuodet ovat takanapäin. Hän oli varma, että viimeistään nyt Heikki ja Helena hylkäisivät hänet. Mä vihaan mun harrastuksia. Kavereita yhdisti, että kaikilla oli kotona paha olla. Päiväkirjalleen hän tunnusti: ”Mua pikkasen pelottaa se Turkin matka. 1. Äidistä Selinan tarvitsevuus oli kuitenkin rasittavaa. Sitten Selina teki leipäveitsellä 12 kevyttä viiltoa käsivarteen. Äiti ei joko huomannut tai jaksanut puuttua. Harrastukset: aika paljon huiluu ja balettia. Pahan olonsa hän piilotti. Jännittää se vaihto.” Yksitoistavuotiaana Selina jäi kotiin yksin äidin viikon lomamatkan ajaksi. Siitä alkoi toipuminen. Niin ei kuitenkaan käynyt. 3. oli yrittänyt itsemurhaa. Sairaalassa herätessään Selina kirosi, ettei kuollutkaan. Hän tilitti päiväkirjalleen: ”Mua pelottaa täs jutus se, et jos mulle tulee tavaks toi viiltely ja jos se rupee tuntuu hyvältä.” Niinhän siinä kävi, että Selina alkoi viillellä. Ilman äitiä oli mahdotonta nukahtaa. Kahdeksanvuotiaana Selina kirjoitti ensimmäiseen päiväkirjaansa: ”Moi päiväkirja! Musta kaikki päivät on hirveän väsyttäviä. Yläkoulussa paha olo alkoi ryöpsähdellä ulos. Kipu siirsi huomion edes hetkeksi pois ahdistuksesta. Minä ja äiti tapellaan niin paljon ja äiti huutaa! 2. He joivat, polttivat tupakkaa ja kannabista. Vain päiväkirja tiesi hänen yksinäisyydestään. Sen jälkeen äiti meni AA-ryhmään ja yritti pitkään pysytellä kuivilla. Viimein hän kuitenkin pääsi perhekotiin Heikin ja Helenan hoiviin. Häntä pelotti. Kun äiti juo (viiniä).” Kymmenvuotiaana hän matkusti yksin Turkkiin isänsä sukulaisten luo
Psykiatrisessa sairaanhoidossa parasta olivat välittävät hoitajat ja ne päivät, kun käytiin elokuvissa tai retkillä. – Opin, ettei ahdistukseen kuole, eikä se kestä ikuisesti. Noiden vuosien aikana hän on hankkinut neljä ammattia, asunut useassa maassa – ja löytänyt itsensä. Sen kannessa on possun ja kukkien kuvia. Selina purki pahan olonsa päiväkirjoihin jo alakoululaisena. Diagnoosi oli milloin mikäkin häiriö. – Minua lääkittiin, laitettiin lepositeisiin ja huonehoitoon. Selina näyttää yhtä raskaimmalta vuodeltaan. Se auttoi, kun sain kirjoittaa tasan miltä tuntui. Isosisko kiteytti pikkusiskonsa tilanteen kirjassa näin: Selina sai kaiken haluamansa, mutta ei sitä, mitä olisi tarvinnut. Selinan elämäntarina kerrotaan Liisa Seppäsen kirjoittamassa Viiltävät vuodet – nuoren naisen selviytymistarina -kirjassa (Kirjapaja 2021). Tekstin sekaan hän on liimannut pieniä tarroja, joiden vuoksi kirja pullottaa. Kirjan viimeisimmistä tapahtumista on kulunut vuosia. Viiltävät vuodet -kirjassa on paljon hänen autenttisia päiväkirjatekstejään. Kiharapilven kehystämät kasvot. Hänen käsivartensa ovat nyt hupparin hihojen alla piilossa. Öisin näin painajaisia. Pahinta oli lääkkeillä turruttaminen ja virikkeettömyys. Henkilöistä ei käytetä oikeita nimiä, sillä päähenkilö haluaa suojella elossa olevia läheisiään, mutta kirjassa on hyödynnetty Selinan aitoja päiväkirjamerkintöjä. Jälkikäteen Selinan on vaikea itsekään ymmärtää, miksi hän viilteli. Viiltelevä nuori tarvitsee apua. Liikunta on minulle meditaatiota. Päiväkirjoja on tallessa kassillinen. Käsiala on siisti, täsmällinen, rivit ojennuksessa. Viiltely on selviytymiskeino henkisen kivun kanssa, mutta myös hätähuuto. Viiltely loppui, kun Selina oppi tulemaan toimeen ahdistuksen kanssa. – Miltei itkin, kun siitä tuli tuollainen. Nyt puhumme siitä, mikä auttoi häntä selviytymään. – Ilman päiväkirjaani olisin oikeasti pimahtanut! Kirjoittaminen oli ”life line”, elämänlanka. Kirjoittaminen jäsensi päänsisäistä kaaostani. Olin lukossa. Kun hän halusi syödä sokerimuroja ruuan sijaan, uuden kännykän tai olla myöhään kaupungilla, hän sai. Puhumaan en pystynyt. Syvältä pulppuava nauru. Heti. Ilman päiväkirjaa olisin pimahtanut. Selina tuo mukanaan tuulahduksen raikasta ulkoilmaa tupsahtaessaan lounaskahvilaan. Oli myös lääkäreitä, jotka tuntuivat pitävän viiltelyä vain huonona käytöksenä. 56 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s54-57_Selina.indd 56 LM1_s54-57_Selina.indd 56 16.12.2021 15.46 16.12.2021 15.46. Ne eivät auttaneet, koska perussairauteni oli turvallisen kodin puuttuminen, summaa Selina. Valloittava hymy, joka ulottuu silmiin saakka. Arvet aiheuttivat aikoinaan ison ulkonäkökriisin, mutta nykyisin Selina kutsuu niitä taisteluarvikseen ja käyttää myös lyhythihaisia paitoja. Atleettinen. Oli suunnaton ahdistus, joka kesti päiviä, vuosia. – Päivisin oli kuin satakiloinen ihminen olisi istunut rinnan päällä ja kuristanut. Minut sijoitettiin koulukotiin. Ei sovi visuaaliseen silmääni, naurahtaa perfektionisti, jolla oli aina lähes kympin keskiarvo koulussa
Taksi kuljetti. Viiltävät vuodet -kirja avaa myös äidin tilannetta. Nykyisin kuulen paljon sitä, että lapsi on saattanut olla kuudessa paikassa kolmen vuoden sisään. Sijaisvanhemmat, herttaiset seitsemänkymppiset Helena ja Heikki liittyvät seuraamme. Selinan tukena sairaalassa äidin kuoleman hetkellä oli sijaisisä Heikki. – Olin hyvä piilottamaan asioita, mutta mikään ei päässyt Helenan tutkan ohi. Hotellin paras huone oli kukitettu heitä varten. Hän tiesi, että haavojen paraneminen ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Selina koki olevansa vääränlainen, mutta ehkä hän olikin vain temperamentiltaan toista äärilaitaa kuin äitinsä, jonka kerrotaan olleen herkkä, hillitty ja pidättyväinen. Oli äitienpäivä. Enää hän ei ole äidille lainkaan vihainen. Pidimme hänestä heti, kertoo Helena. Helenalla on traumaterapiaosaamista. Huolesta eivät sijaisvanhemmat taida päästä koskaan. Hän kärsi vuosia vaikeasta masennuksesta, johon ei terapiakaan tepsinyt. Helena oli turvallinen äitihahmo. Jokainen siirto rikkoo lasta lisää. Miltä se mahtaa lapsesta tuntua, kun häntä ei haluta. Hän on Selina myös Liisa Seppäsen kirjoittamassa kirjassa. – Jos tähän työhön lähtee, pitää lähteä koko sydämellään, sanoo Helena. Heikki auttoi koulutehtävissä, varsinkin matematiikassa ja fysiikassa, kuskasi ja oli auktoriteetti. Helenaa ja Heikkiä hirvittää Selinan työelämän ja opiskelujen hektisyys sekä täydellisyydentavoittelu: yli sataprosenttinen panostus ei tunnu riittävän. – Se oli ikimuistoista! sanoo Helena. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 57 LM1_s54-57_Selina.indd 57 LM1_s54-57_Selina.indd 57 16.12.2021 15.46 16.12.2021 15.46. Selinan energisyys ja voimakas tahto olivat hänelle liian iso pala. Olen lukenut, että eläimetkin hylkäävät joskus lapsiaan, sanoo Selina. Nytkin he vertailevat suorituksiaan. Keskustelun kuluessa Selina katsoo sijaisvanhempiaan usein hellästi ja nostaa kätensä sydämelleen. Selinan äiti sairastui Alzheimerin tautiin 59-vuotiaana ja kuoli, kun Selina oli jo täysi-ikäinen. Nuoret kutsuivat Helenan ja Heikin perhekotia ”himaksi”. Se on tabu. Tästä keskustellaan usein. Selinaa sukulaistäti kutsui ”Turkin pippuriksi”. Illallispöytä oli katettu upeasti: liinalle siroteltu ruusun terälehtiä, helmeilevä viinipullo odottamassa. Selina halaa kumpaakin pitkään, lämpimästi. Ei hyödytä jäädä märehtimään menneessä. Kuten silloin, kun hän työskenteli matkaoppaana Turkissa ja kutsui sijaisvanhempansa sinne lomamatkalle, kiitokseksi. – En olisi tässä ilman heitä, sanoo Selina. – Heillä ei ollut mitään velvollisuutta rakastaa minua. – Kenenkään kuorta ei avata naps, tuosta vain. Selinan äitiä olisi helppo paheksua. Silti he rakastavat, Selina sanoo ja nostaa kätensä sydämelleen. Heikkiä hän muistaa isänpäivänä ja Helenaa äitienpäivänä. Olen lukenut, että eläimetkin hylkäävät joskus lapsiaan. Selina muistaa, miten hyvältä se tuntui. Sijaisvanhempien mielestä Selinaa auttoivat eheytymään aika, pysyvyys ja luottamus sekä hänen omat hyvät valintansa. Vaikka he puhuvat puhelimessa viikoittain tunnin puheluja, he näkevät nykyisin harvoin. Heikki on samaa mieltä: – Jos olisimme nuorempia, ottaisimme vieläkin lapsia meille. > Haastateltavan nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojaamiseksi. Heikki sanoi Selinalle itsemurhayrityksen jälkeen: ”Jos vielä kerran teet noin, niin hirtän sinut!” Se naurattaa heitä vieläkin. – Äiti teki kuitenkin parhaansa. On nurinkurista, että äiti murehti psykologin työssään huostaanottoja asiakasperheissään, muttei nähnyt oman tyttärensä ahdinkoa. Hän vaistosi heti, jos en voinut hyvin. Se vaati jankkaamista, mutta kohtasin ihmisen, joka on minua jääräpäisempi, hän nauraa. Helenalla oli tapana käydä iltaisin jokaisen lapsen huoneessa, istua sängyn reunalle silittelemään, kuuntelemaan päivän kuulumiset ja toivottamaan hyvää yötä. – Ajattelin, että tyttö hajoaa käsiin. Jos äitini olisi voinut kertoa tilanteestaan, olisimme saaneet aiemmin apua. Heikin ja Selinan yhteinen harrastus on voimanosto. – Kukaan äiti ei voi sanoa kenellekään, jos hänen on vaikea luoda sidettä lapseen
Kuten hänen paidassaankin lukee, hän on jo Big Sister, isosisko, joka saapui kirjastoon äitinsä ja pikkuveljensä kanssa. kasvu MAINIO ajanviettopaikka Kirkkonummen kirjastotalo, Arkkitehtuurin Finlandiapalkinnon saanut Fyyri kerää suojiinsa kaikenikäisiä. 58 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s58-63_Fyyri.indd 58 LM1_s58-63_Fyyri.indd 58 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA Alexandralle on niin elämässä kuin Fyyrissäkin monta ihmeellistä asiaa
Lehtilukusalin rauhassa istuu vanhempaa väkeä syventyneenä lukemaan. Kyseessä on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista arkkitehtuurikilpailuista. – Isi, mun varpaat ihan lämpenevät, kun mä lasken! huudahtaa pikkutyttö. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 59 ›› LM1_s58-63_Fyyri.indd 59 LM1_s58-63_Fyyri.indd 59 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. Asukaspuiston lukujärjestys vaihtuu viikoittain ja löytyy Facebookista, Instagramista ja Fyyrin valotaululta. Yleensä ohjelmassa on musahetkiä ja liikuntaa. Osa lapsista laskee vauhdikkaasti liukumäkeä. Tilasta löytyy mukavia tyynyjä istua, leluja leikkiä, liukumäki ja vauvalaari, jossa saa liikkua vain sukkasillaan. Fyyrille sataa palkintoja. Keskiviikkoisin pidetään satutunti 3–6-vuotiaille. – Koronan vuoksi pääsimme sisätoimintaan vasta elokuussa. Kirjastossa voi kokatakin Vanhemmat rupattelevat keskenään jälkikasvun leikkiessä lelulaatikoitten ääressä. Uusi ja vanha kohtaavat niin ulkona kuin sisällä: Fyyri on kaikenikäisten ajanviettopaikka. Veli seuraa tarkoin pikkueläimillä leikkivän isosiskonsa liikkeitä. Fyyrin on suunnitellut JKMM-Arkkitehdit. Perhe voi viettää asukaspuistossa aikaa oman aikataulunsa mukaan, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Teemojamme ovat liikunta, musiikki, kuvataide, lukeminen ja ympäristökasvatus. Vanhemmat lapsineen voivat oleilla arkisin kello 9–16 siellä vapaasti tai nauttia ohjatusta toiminnasta, josta vastaa neljä varhaiskasvatuksen ammattilaista. Satutilassa teemat vaihtuvat, jutuntekohetkellä ollaan avaruusmaailmassa. T ihkusade sumentaa sään, mutta Fyyrissä on valoisaa. Pääarkkitehtinä toimi Teemu Kurkela, projektiarkkitehtinä Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtinä Tiina Rytkönen. Toimintaa löytyy myös ekaja tokaluokkalaisille. Anni Vilkko on tullut paikalle puolivuotiaan Edwardin ja puolitoistavuotiaan Alexandran kanssa. Ikkunaseinän ääressä voi nauttia myös näkymästä keskiaikaiseen Pyhän Mikaelin kirkkoon. Tänä aamuna siellä oli vauvojen värileikki. Keskiviikkoisin pidetään satutunti. Kirjastotalon nimi tarkoittaa höyrylaivan tulipesää ja se muistuttaa myös ruotsinkielistä majakka-sanaa, fyr. Loppuvuodesta se valittiin kansainvälisessä World Architecture Festival -tapahtumassa Civic and Community – Completed Buildings -kategorian voittajaksi. Asukaspuisto Fyyrin suunnasta kantautuu lasten iloisia ääniä. Uusi ja vanha kohtaavat myös itse kirjastorakennuksessa: vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto jäi uuden sisälle. Tiistaisin ulkoillaan lähialueen metsässä, perjantaisin leikkipuistossa, ja Värkkäämössä askarrellaan päivittäin. Ovesta sisään astuessa kahvila Messistä tulvii tuoreen pullan tuoksu. Asukaspuisto on pikkulapsiperheiden maksuton, kaksikielinen kohtaamispaikka, jossa on meneillään vapaamuotoinen aamupäivä. Kuuluu puheensorinaa ja lasten kiljahduksia. Aikuisten osasto onkin avara, valoisa ja viihtyisä. He taiteilivat puolukkasoseella, kertoo verkostotyöntekijä Nina Heiliö joulukuun alussa, kun juttua tehtiin
Ikkunaseinän kautta luonto tulee lähelle. ylävinjetti Helmi Raanamo ja hänen äitinsä Maarit Näsi ovat miltei jokapäiväisiä kävijöitä. Helmistä kirjasto on mukava puuhapaikka, jossa voi tehdä paljon muutakin kuin lukea. 60 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s58-63_Fyyri.indd 60 LM1_s58-63_Fyyri.indd 60 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. Koulussa hänen lempiaineensa on kuvaamataito
Fyyri on myös hyvä ”sisäänheittopaikka” kuntaan muuttaville uusille asukkaille, iloitsee kirjastopedagogi Anu-Marjaana Tarvainen. Kello 15 avautuvassa Nuokassa työskentelee neljä nuoriso-ohjaajaa kuutena päivänä viikossa. Kukapa nyt Fyyristä haluaisi pois! Pian Selja kuitenkin rauhoittuu. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 61 ›› LM1_s58-63_Fyyri.indd 61 LM1_s58-63_Fyyri.indd 61 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. Vanhemmat alkavat pukea lapsiaan, kotona odottavat ruokailu ja päiväunet. Puolenpäivän aikaan meno asukaspuistossa hiljenee. Toistensa tapaamisen lisäksi heidät innosti Fyyrin satutilan avaruusmaailma. Siispä kumisaappaat nurinpäin jalkaan ja menoksi! Seinätön tila Asukaspuisto jatkuu sulavasti kirjaston lastenosastona mataline hyllyineen, joilta kirjat ovat helposti pienten lukijoiden saatavilla. – Tämä on tosi kiva paikka, käymme silloin tällöin. Kokeneena kirjaston kävijänä hän ymmärtää, että voi tulla jonakin toisena päivänä uudestaan. Selja laskee liukumäkeä posket hehkuen. Osallistumme pääasiassa vapaaseen toimintaan. Kirjaston lisäksi yhteistyökumppaneita ovat muun muassa neuvola, Martat, seurakunta ja musiikkiopisto, Nina Heiliö listaa. Toimintamme perustuu Kirkkonummen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Joku äiti istuu rauhallisessa nurkkauksessa lukien lapselleen ääneen. – Asukaspuiston ansiosta olemme tavoittaneet ja saaneet asiakkaiksi enemmän vauvaperheitä. Toisiin vanhempiin tutustuu helposti, ja lapsilla on kavereita ja mukavaa tekemistä, kertoo Anni. – Ohjattu toiminta suunnitellaan aina lapsen ja vanhemman yhdessä toteutettavaksi. Sen pelitilassa voi pelata biljardia tai pingistä. Toki Fyyrissä voi syödä myös omia eväitään – tai kokkailla keittiössä niin halutessaan! Pian kuuluu itkua, koska Selja ei haluaisi lähteä. Ystävykset Eevi ja Henna ovat tulleet viettämään aamupäivää lapsineen. Miten hauska ja taitava sisko onkaan! Hennan poika Wilhelm, 2, laskee etuperin, takaperin ja vielä vatsallaankin. Kohta kolmevuotias Selja aloitti Eevi-äitinsä kanssa kirjastokäynnit jo kaksikuisena. Omien eväiden syönti on sallittua. Aina kun hän pääsee alas, kymmenen kuukauden ikäinen pikkuveli Ahti hörähtää nauruun. Lastenosasto sulautuu Nuokkaan, joka on kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistä aluetta
He nappaavat taskulamput käteensä ja valitsevat kirjapinoista luettavaa. Ulkona hämärä syvenee. Hän valmistui aikanaan Kauppakorkeakoulusta ja työskenteli markkinointisuunnittelijana. Poika ravistaa kiivaasti päätään. Laurin puhelin soi. 62 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s58-63_Fyyri.indd 62 LM1_s58-63_Fyyri.indd 62 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. – Riparipalaveri alkaa kirkolla kolmelta, ja tulin tänne tappamaan aikaa. Anu-Marjaana nauttii työstään. Fyyri on mukava paikka siksi, koska täällä voi tehdä muutakin kuin lukea. Silloin on peli. Vain Nuokasta kuuluu hihkaisuja ja pelaamisen ääniä. Alkutalven pimeydessä Fyyri tuikkii valoa ympäristöönsä ihan kuten Porkkalan majakka ennen vanhaan. Lehtilukusalissa lukijan pää nuokahtelee sanomalehteä vasten. – Minua kiinnostavat kirjat, joissa täytyy johtolankojen perusteella ratkaista jokin mysteeri. Samasta asiasta iloitsee Ninakin, joka kuvailee työtään ”superihanaksi”. – Saadaan itse päättää, mitä kirjoitetaan. Lauri perehtyy Mauri Kunnaksen Pieneen avaruuskirjaan. Eli käy ruotsinkielistä Winellska skolania ja käy kirjastossa silloin tällöin. Harrastan korista ja futista. Osa koululaisista lähtee jo kotiin. – Tuu kattomaan, mikä kirja täällä on! joku vinkkaa kaverilleen. – Olen kiinnostunut avaruudesta, mutta pidän kaloista enemmän. Lukemisestakin Lauri pitää. Joskus hiukan harmittaa hälinä, mutta silloin menen satutilaan lukemaan. Luca soittaa. Pelitilan nurkkaukseen on jo asettunut kaveriporukka tekemään läksyjä, joista käydään kiivasta keskustelua. Omien lasten myötä hän toimi toistakymmentä vuotta perhepäivähoitajana. Helmi Raanamo eli ”Helmeris” nauttii usein satutilan rauhasta. Pian asia kiinnostaa muitakin. Maarit Näsi näppäilee läppäriään ikkunaseinän ääressä. Fyyrin Asukaspuisto on mukana Vihreä lippu -kestävän kehityksen ohjelmassa. Näsin tytär, Jokirinteen koulun neljäsluokkalainen Helmi Raanamo, 10, istuu äitiään vastapäätä. – Lastenosastolle olemme hyllyillä järjestäneet pieniä, rauhallisia lukusoppia. Fyyrissä moniammatillisuus on valttia. Asumme Porkkalassa, ja kuljetan lapsia kouluun. Iltapäivisin myös koululaiset käyttävät satutilaa lukupaikkanaan. Olen täällä lähestulkoon joka päivä. Yleensä teen jonkin tarinan. Tällä kertaa odotellaan Helmin luistelun alkamista Varuboden Areenalla. Hän lukee mieluiten jännäreitä. – Ei, ei, kun mä tarkoitin, että haluaisin lukea jonkun ihan oikean kirjan! Lehtilukusalin perällä Eli Kass, 14, tekee kouluhommiaan. Kalat kiinnostavat Satutilaan Helmi menee nytkin luokkatoverinsa Lauri Huohvanaisen kanssa. Kohta hohotetaan joukolla: kirjan nimi on Lentopusu. Luen eniten huumorikirjoja. Mökillä olen kalastanut haukia ja ahvenia, joskus kuhiakin ja särkiä. Yksi pojista etsii itselleen hyvää luettavaa ja luokkakaveri ehdottaa Peppi Pitkätossua. Lapsityö vei mukanaan, ja nyt hän on suorittanut myös ympäristökasvattajan ammatillisen tutkinnon. Pian lastenosastolla käy aikamoinen kuhina: tokaluokka lähistöltä on pelmahtanut vierailulle. Huomenna on koulussa lukuja kirjoituspäivä. Ihan oikea kirja Iltapäivän edetessä ovesta sisään vaeltaa reppukansaa. Treenit ovat joka päivä, paitsi sunnuntaisin. Siellä meininki on vasta aluillaan. Kirjoissa pidän eniten jännitysjutuista. Kirkkonummella ei ole aikaisemmin ollut tällaista ihanaa ajanviettopaikkaa. Kirjaston kokonaisuuksien välillä ei ole lainkaan seiniä, vaan kaikki on yhtä suurta, avointa tilaa. – Fyyri on aivan kullanarvoinen paikka. Täällä voi pelata vaikka pingistä. – Teen täällä yleensä läksyt ja pelaan pingistä. ylävinjetti Kirjasto on hankkinut satutilaan taskulamput, joiden avulla hämyisässä tilassa on mukava lukea. Hänkin on tulossa kirjastoon. – Suuri yhtenäinen tila saa aikaan sen, että voi lennosta kysyä jotakin työkaverilta
Lauri Huohvanainen on tullut kirjastoon suoraan koulusta, joka loppui kahdelta. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 63 LM1_s58-63_Fyyri.indd 63 LM1_s58-63_Fyyri.indd 63 16.12.2021 15.55 16.12.2021 15.55. Siinä paras juttu on se, että silloin koulussa saa välipalan. ”Late” ehti tehdä jo läksynsä ja nyt hän nauttii satutilassa lueskelusta
vee TEE T os. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. h HINNA T 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA PARAMIEK KAILIJA HELMI SAXBERG ON MYÖS NUORISOVA LTUUTETTU ”LAPSEN VOI TEHDÄ YKSINKIN” | 3 SUKUPOLVE N YHTEISASU MISTA | ÄLYLUURIT NURKKAAN ! | NUORISOPS YKIATRIAN SULJETUT OSASTOT OVAT TÄYNNÄ LASTENS UOJELUN KESKUSL IITON LEHTI 1 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEIN TÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. vee MA AIL MA EERIKA ILMIVALLAN JA LILIA LEPPILAMMEN JOUKKUE TANSSII PERHEVÄKIVALTAA VASTAAN | RANSKASSA JO 2-VUOTIAS ALOITTAA ESIKOULUSSA | PERHEENISÄ SUSI NOUSIAINEN KASVATETTIIN TYTÖKSI | HARRASTUSTEN HINNAT ERIARVOISTAVAT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. 2/2016 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n MA AILM A Tu n n u s 50 23 33 3 V as ta u slä h et ys Tilaushinnat Kesto 12kk 69,00 Kesto 6kk 46,00 Kesto 3 kk 29,50 Määräaikainen 12 kk 79,00 Määräaikainen 6 kk 56,00 Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 Digi 12 kk 55,00 Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. peruutat tai irtisanot tilauksesi MA AIL MA TIIA MARK KANEN , 17, KÄY PELAST USLUKI OTA | VLOGG AAVAT ÄIDIT ELLA & SUSAN NA 7-VUOT IAIDEN LUOKK AVALT UUSTO TOIMI I | MITEN AUTTA A TUNNE KYLMÄ Ä LASTA. ADOPT IO ON ISO PÄÄTÖ S | KATSO MUSK ASVAT US HERÄT TÄÄ TUNTE ITA LAST ENSU OJELU N KESK USLII TON LEHT I 7 | 2021 KOSK A LAPS ET OVAT TÄRK EINTÄ , MITÄ MEIL LÄ ON. TEE TILAUS os. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNA T VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! aisuna. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. LM1_s64_Palvelusivu.indd 64 LM1_s64_Palvelusivu.indd 64 16.12.2021 16.34 16.12.2021 16.34. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Ottelemisen tuoksinassa jännitys unohtui, ja lumouduin täysin uudesta tilanteesta. Se oli myös äidin ansiota. Lopetin parin päivän kuluttua todettuani, että osasin kaikki kirjassa kuvatut kymmenet heitot. Sen sijaan hän antoi ymmärtää, että saan itse päättää mitä teen ja että kumpikin vaihtoehto oli ihan hyvä. Syksyn iltojen pimetessä minua alkoi itkettää aina, kun olin menossa nukkumaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 65 LM1_s65_Kolumni_HH.indd 65 LM1_s65_Kolumni_HH.indd 65 16.12.2021 16.41 16.12.2021 16.41. Vuoden kuluttua pääsin ensimmäisiin kilpailuihin Kuusankoskelle, jossa voitin oman sarjani. He johtivat pikkukaupungissa keskisuurta vaatetusalan sukuyritystä. Kilpailijoita oli paljon. Otteleminen tuntui aluksi kauhistuttavan jännittävältä, kun koko ryhmä katsoi, miten häviäisin tai voittaisin. Judo-opettajat olivat ankaria, kurssikaverit vieraita ja useimmat minua vanhempia. Samana vuonna voitin nuorten Pohjoismaiden mestaruuden, pääsin edustusvalmennettaviin ja puolustusvoimien urheilukouluun, mikä oli suuri haaveeni. Eräänä iltana pohdin tuskaisena harrastuksen kohtaloa, kun äiti tuli sänkyni viereen. Olin pieni ja hintelä, loppuvuodesta syntynyt ujo poika, jolla ei ollut paljon kavereita. Lopettaminen olisi tuonut helpotuksen, mutta samalla olisi menettänyt jotain houkuttelevaa. Judon opetteleminen ihan oikeasti oli haastavaa. Suomessa oli 1980-luvun taitteessa pienoinen judobuumi. Minulle kertyi tappioita enemmän kuin voittoja, mutta jatkoin silti harjoittelua ja kilpailemista. Halusin toisaalta lopettaa harrastuksen ja toisaalta jatkaa sitä. Lasten harrastuksissa kaikkein tärkeintä on, että ne ovat lasten omia harrastuksia. Olin vähän toisella kymmenellä ja juuri aloittanut uuden judoharrastuksen. Judoharrastus oli niin merkittävä osa lapsuuttani ja nuoruuttani, että olisin varmasti toinen ihminen, jos en olisi jatkanut judoa. Matkin judoliikkeitä yksin omakotitalomme saunatiloissa. Alkusyksystä pääsin judon alkeiskurssille . kolumni Alkeiskurssin ensimmäinen harjoituskilpailu järjestettiin pari kuukautta tuon illan jälkeen. Olen monesti miettinyt, mikä sai minut jatkamaan harrastusta pitkät vuodet ilman näkyvää menestystä. Pääsin mitaleille vasta kuudensissa nuorten SM-kilpailuissani. Se tuntui todella kiinnostavalta, mutta samalla hyvin vaikealta, jopa ahdistavalta. ”LASTEN HARRASTUKSISSA KAIKKEIN TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ NE OVAT LASTEN OMIA HARRASTUKSIA.” Harrastaa vai eikö. Toisin kuin koulussa, judosalilla kukaan ei tuntenut vanhempiani, enkä tullut määritellyksi heidän kauttaan. Isäni oli lisäksi koulun johtokunnan puheenjohtaja. Sitten ostin Max Jensenin kirjan Judon salaisuudet ja mustavyö. Jollain ihmeellisellä tavalla äiti sai mieleni rauhoittumaan, eikä judon jatkaminen tuntunut enää mahdottomalta. Vähän aikaisemmin olin alkanut lukea Kung Fu -sarjakuvalehteä ja harjoittelin sen avulla itsepuolustusliikkeitä. Tiukat käyttäytymissäännöt ja kuri pelottivat, samoin harjoittelun vaatima kipu. Joukkueiden SM-sarjaakin käytiin kahdella tasolla. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Olin itse valinnut judon omaksi harrastuksekseni . Vanhempani eivät lajia erityisemmin arvostaneet. Äiti ei ottanut kantaa siihen, mitä minun pitäisi tehdä. Judokaverit – lapset ja aikuiset – heittivät minut kolmasti ilmaan. Matka judosalille kesti kahdella bussilla kävelymatkoineen yhteen suuntaan toista tuntia. Sain jotenkin selitettyä hänelle, mikä mieltäni painoi
Kirjan kertoja puolestaan on muuttunut mies: ”Olen jo teini, vähän tylympi tapaus kuin uran alussa”. TYTÖT PÄÄSEVÄT ESIIN, JA LUKEMISESTAKIN USKALLETAAN PUHUA. Menestys leimaa harrastusta, ja Karri on jo haaveidensa toteutumisen kynnyksellä. Sählyjoukkue pääsee alle 14-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuun Venäjälle ja Kiinaan. ”Minusta siellä vaan tuoksui erilaiselta, ei kuitenkaan rokalta eikä karhun läjältä vaan erilaiselta”, kommentoi maltillinen kertoja. Sarja seuraa 15-vuotiaan Karrin kasvua vaikeista olosuhteista kansainvälisesti tavoitelluksi pelaajaksi. OVELIA SYÖTTÖJÄ Roope Lipastin kirjoittamat ja Harri Oksasen kuvittamat Lätkä-Lauri-kirjat kasvavat lukijoiden mukana. Lätkä-Lauri houkuttelee lukijoita ahmimaan vähän kerrassaan enemmän ja enemmän. Uudelle pelaamisen tasolle asettuminen edellyttää hyviä tukijoukkoja ja lojaalia ystävyyttä. Valmentaja muistuttaa, ettei kaveria saa jättää yksin ”pahaan paikkaan”. KIRJOISSA ON MUUTAKIN KUIN URHEILUA. Helppolukuisesta Lukupalat-sarjaformaatista on nyt siirrytty runsaasti kuvitettuihin mutta vähän pulskemmin lukemista sisältäviin lastenkirjoihin. Oma osuutensa tarinassa on nimittäin poikien ”takapuolten taisteluksi” kutsutulla vilauttelullakin! Sählymestarien kaukomatkoilla puntaroidaan urheilutaitojen ohella ennakkoluuloja. Hyvä, että varhaisnuorten sarjassa on tilaa sekä huumorille että harkinnalle. Ja just sen takia sä oot mun bro”. Karri osoittaa parhaalle ystävälleen kiitollisuutta: ”Sä se aina huolehdit meitsin puolesta. TEKSTI ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 66 14.12.2021 15.03 14.12.2021 15.03. Lätkä-Lauri ja pelikielto -kirjassa (WSOY) Laurin solisluu murskaantuu pahalla hetkellä juuri ennen tärkeää turnausta. Pienimuotoisessa Lätkä-Lauri ja kaukalon kovis -teoksessa törmätään kaukaloa ja pukukoppia hallitsevaan kovispoikaan. Kalle Veirto kirjoittaa tuttuun tapaansa rennon vitsikkäästi ja ripottelee vaivihkaa pieniä viisauksia. Samalla teemat syvenevät. Päätösosassa on ankarien pelitilanteiden rinnalla levollisuutta ja rauhoittumista. ”Mitä ihminen voi tehdä, ellei saa pelata jääkiekkoa?” Vastaus ei ole ihan helppo, kun mikään ei ole jääkiekon veroista, mutta Lauri innostuu hakemaan kirjastosta kirjoja, eikä pelkästään jääkiekkoaiheisia. KUUKAUDEN TURNAUKSET OVAT EDELLEEN KOVIA, HIKI HAISEE PUKUKOPEISSA JA LÄPPÄ LENTÄÄ, MUTTA LÄTKÄN JA FUTIKSEN RINNALLA LAJIVALIKOIMA KASVAA. Nuorukainen joutuu tekemään kiperiä tulevaisuuden päätöksiä: koettaako onneaan Hollannissa, Ruotsissa tai ehkä sittenkin Suomessa. K iinalainen juttu (Karisto) päättää Sählymestarit-sarjan. Urheilun ja lukemisen kimppa ei vieläkään ole ihan tavallinen, mutta yleistymään päin se on. TIUKKOJA VALINTOJA Mika Wickström päätti muutama vuosi sitten jalkapallotrilogiansa Meidän jengin Zlatan – matkalla maineeseen -nuortenkirjalla (WSOY). Roope Lipasti on taitava kirjallisissa syötöissään: hän ei tuputa lukuharrastusta lätkäintoilijoille, mutta vihjeitä ja viitteitä hän antaa. kirjat Uusia aikoja URHEILUKIRJOISSA Janina taltuttaa öykkäröinnin. Eikä valmentaja huomaa kännykkäkiireiltään mitään! Onneksi joukkueeseen kuuluva neuvokas Janina taltuttaa öykkäröinnin. Venäläisen lentoaseman tuoksumaailma saa jotkut pojista leukailemaan vatsassa käyneestä hernerokasta, suolakurkusta ja karhun paskasta. Periaatetta melkein noudatetaankin, mutta kilpaurheilusta ei sentään anneta liian ihanteellista kuvaa
Muodostelmaluistelua harrastavat tytöt eivät ole idealisoituja enkeleitä vaan reippaasti kuvattuja aktiivisia persoonallisuuksia. Jalkapallosta tietämätön aloittelija ei tosin välttämättä valaistu paitsion kimuranteista yksityiskohdista. Lätkä-Laurin jääkiekkokirja (WSOY) johdattelee lajin historiaan ja olemukseen – nippelitietoa unohtamatta. Saran suuri matka (Tammi, kuv. Reetta Niemensivu) muistuttaa joukkuelajin pelisäännöistä: joku laji voi olla ”inhottavaa ja tylsää, mutta se kuuluu treeneihin silti”, ja kaiken rääkin rinnalla tarvitaan hyvää yhdessä oloa joukkueilloissa. Kanto puhuu samasta asiasta: olitpa tyttö tai poika, sinulta vaaditaan hyvää joukkuehenkeä. JALKAPALLOA – JA ELÄMÄÄ Ruotsissa alettiin 1980-luvun alussa ihmetellä, missä ovat tytöistä kertovat urheilukirjat. FC Tytsyjen pelihistoriaa seurataan palkitun sarjan verran Anneli Kannon jo hiukan vanhemmissa Futistyttö-kirjoissa. PERUSASIAT HALTUUN Roope Lipasti on luottokuvittajansa Harri Oksasen kanssa tehnyt myös kuvatietokirjan jääkiekosta. Selkokirjan huomioiminen kertoo hyvää Runeberg-raadin avarakatseisuudesta. Vedestä tulee Kaleville iso, itsetuntoa nakertava ongelma. Tunteita ja joukkuehengen heilahduksia käsitellään hienovireisesti. Se, että Kalevin kesätarina on nostettu Runeberg Junior -palkintoehdokkaaksi, on vallan poikkeuksellista. Meeri Hentilä). Kirjassa säilyy realistinen ote suurista käänteistä huolimatta. Lapsilla ei tosin ole kovin kirkasta käsitystä lajin hienouksista. Pätevässä urheilukirjassa opetellaan vaivihkaa myös elämisen aakkosia ARKILIIKUNNAN ILOA Urheilukirjojen joukkoon kannattaa laskea tärkeä kirjaryhmä: leikistä ja liikunnasta kertovat tarinat. Muutokset perheessä merkitsevät väistämättä myös hämmennystä ja väsymistä. Rakkauden ja luottamuksen ajatuksia kypsytellään kirjassa uskottavasti. Runebergin päivänä helmikuussa. Selkokirjojen aihevalikoima monipuolistuu pikkuhiljaa, niinpä ei tunnu lainkaan epärealistiselta toivoa selkokielisiä elämäkertoja. Liikunnan ulottuvuuksista kirjoittaa ilahduttavan oivaltavasti Mimmi Tihinen selkokirjassaan Kalevin kesätarina (Karisto, kuv. Pienikokoisessa tietokirjassa ehditään kertoa yllättävän paljon historiasta ja varusteista, säännöistä ja suurista stadioneista. Toivottavasti muut keskeiskustantajat innostuvat Kariston esimerkistä ja ryhtyvät julkaisemaan lukijaystävällisiä selkokirjoja! Voittaja julkistetaan J. Kiinasta adoptoitu Sara pääsee hakemaan pikkuveljeä Kantonista. Ehkä näkökulmien moninaisuus on perua tyttökirjallisuuden traditiosta. Suomessa keskustelu on ollut laimeaa, mutta onneksi tyttöjen osuus kirjoissa vahvistuu pikkuhiljaa. Äiti ja Kalevi läträävät vedessä ja nautiskelevat rantaelämästä, mutta uimaan Kalevi ei opi, ei sitten millään. Kanto ei väheksy tiukkoja pelitilanteita tai valmentamisen saloja, mutta vähintään yhtä tärkeää on yksityiselämä. Lipastin Lätkä-Lauri-kirjoissa sosiaalisia taitoja tosin korostetaan ja kerrotaan, että tytöt ja pojat mahtuvat samaan joukkueeseen. Poikien tarinoissa keskitytään enemmän pelikentän huippuhetkiin. Urheiluaiheisilla elämäkerroilla voisi houkutella uusia lukijoita – sellaisiakin, jotka suhtautuvat penseästi lukemiseen. K U V IT U S M IM M I T IH IS E N S E LK O K IR JA S TA K A LE V IN K E S Ä TA R IN A , JO N K A K U V IT T I M E E R I H E N T IL Ä Tytöt ja pojat samaan joukkueeseen! Selkokirja nousi Runeberg Junior -palkintoehdokkaaksi. Sarjan viimeisen osan nimi on osuva Pusu ja pokaali (Karisto): Oonan elämän tärkeiden asioiden joukkoon asettuu romantiikka. Silja-Maria Wihersaari), jossa Eetu keksii, että lätkäja futiskauden välillä voi pelata koripalloa. Tietäminen ja sietäminen ovat eri asioita, Sara huomaa. Alkeita opetellaan kaunokirjallisessa muodossa Tuula Kallioniemen Konstikas koripallo -kirjassa (Otava, kuv. Vaikka häntä on huolellisesti valmennettu kohtaamaan uusi perhetilanne, myllertävät mielessä silti suuret tunteet. Tihinen käsittelee sekä lapsen reaktiotapoja että arkisen liikunnan tärkeyttä. Mika Wickströmin ja kuvittaja Anton Lipastin Jalkapallo haltuun (WSOY) on uuden helposti hotkaistavan tietokirjasarja Tietopalojen ensimmäisiä teoksia. Kirjan toinen tärkeä aihe on monikulttuurisuus. Kirjailija luotaa Kalevin mielenliikkeitä luontevasti, ja vähän kuin sattumalta poika pääsee kirjan lopussa pinteestään ja oppii uimaan. Ikimuistoisimpiin voiton tuuletuksiin on paljon helpompi eläytyä... Kun Lätkä-Laurin joukkue pääsee jäähallivierailulle lätkälegenda Simo Hutilan johdolla, lukijallekin selviävät luistelutekniikat, jäähallin kummalliset sopukat ja urheiluelämän tärkeät periaatteet. Kolmimetriset miehet liian isoissa housuissa säntäämässä salia päästä päähän. Me ei oltu kolmimetrisiä.” Lämminsävyinen lastenkirja alkaa pallon pomputtamisella. Poika kiukuttelee ja välttelee, kaihtelee jo rannalle menemistäkin. L. ”Mä yritin saada mieleeni, millaista koripallo on. LAPSEN MAAILMA 1 | 2022 67 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 67 14.12.2021 15.03 14.12.2021 15.03. TYTTÖENERGIAA LUISTINRADALLA Tyttönäkökulmaa urheiluun tuo Henna Helmi IceLove-sarjassaan
Liity mukaan esim. 18.2.2022 ME JUHLIMME, JUHLI SINÄKIN! SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄN visio on, että jokainen lapsi sijaishuollossa kokee olevansa arvostettu ja rakastettu – ja näkee maailman täynnä mahdollisuuksia. osoittamalla tukesi sosiaalisen median kanavissa tai järjestämällä tapahtuma. Näin kaikilla, joita sijaishuolto koskettaa, on mahdollisuus päästä juhlimaan ja saada äänensä kuuluviin. Sijaishuolto ei ole aina onnistunut tehtävässään, mutta onnistumisen tarinoita on valtava määrä. Näin välitämme viestiä sijaishuollon onnistumisista. Care Day kannustaa erilaisista näkökulmista sijaishuoltoa tarkastelevia ihmisiä yhteiseen juhlaan ja keskusteluun.Toivomme mukaan kaikkia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhteisöjä ja aiheesta kiinnostuneita. ONKIN TÄRKEÄÄ juhlia kaikkia lapsia, nuoria ja aikuisia, joita sijaishuolto koskettaa. SEURAA JUHLAPÄIVÄN KANAVIA: www.facebook.com/sijaishuollonjuhlapaiva www.instagram.com/sijaishuollonjuhlapaiva Kansainvälistä Care Daytä juhlitaan Suomessa kolmatta kertaa. Tässä maailman suurimmassa sijaishuoltoon liittyvässä juhlassa juhlitaan sijaishuollossa asuvia ja asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Kerro mukanaolostasi täällä bit.ly/me-juhlimme-careday22 #CareDay22 ja #sijaishuollonjuhlapäivä LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM1_s66-68_KK+TakaK.indd 68 14.12.2021 15.03 14.12.2021 15.03. Jokainen heistä on juhlimisen arvoinen. JUHLITAANKO TEILLÄ SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄÄ