MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2023 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 1 ›› LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 9.1.2023 16.07 9.1.2023 16.07. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. IIVO JA HETA RÄISÄNEN HARRASTAVAT MÄKIHYPPYÄ | HUVITUKSEN KARTANOSSA TOIMI PAHAMAINEINEN TYTTÖKOTI | TUTUSTUIMME SIRKUSMATEMATIIKKAAN! | MIKSI RUOTSIA KANNATTAA OPISKELLA
MA AIL MA HINNAT ALK. LATAA SIVUILTAMME LAHJAKORTTI, JOKA TOIMII YSTÄVÄNPÄIVÄKORTTINA. TILAA ystävällesi tai työkaverillesi Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. 29,50 e / 3 kk:n printtitilaus 39 e / 6 kk:n digitilaus. TEE TILAUS OSOITTEESSA www.lapsenmaailma.fi tai tilaajapalvelun kautta (03) 4246 2222 ja s-posti tilaajapalvelu@lskl.fi 2 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 9.1.2023 16.12 9.1.2023 16.12. TARJOUS ON VOIMASSA 14.2.2023 ASTI
Eikö tätä mallia kannattaisi toteuttaa koko maassa. 40 Toinen kotimainen: Julkinen keskustelu ruotsin opiskelusta heijastuu myös luokkahuoneeseen PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Sähkökatkoon voi valmistautua kotona tehtävällä varautumiskävelyllä 26 Tutkittua tietoa: Suostumuskulttuuri haastaa koulun seksuaalikasvatuksen 48 Palvelukortti 49 Päivi Alasalmen kolumni: Haaveissa pidennetty lapsuus 50 Kuukauden kirjat: Suomennetun lastenkirjallisuuden tarjonta kaventuu Lihavoitu = kannessa s. VUOSIKERTA! LA U RA VE SA ›› PERHE 6 Hyvät ideat ovat lasten kasvatuksessa tarpeen! Satu Kivisen ja Tiina Sangin kasvatusperiaatteita 44 Sisarukset Tiina Kristoffersson ja Vesa-Matti Toivonen kirjoittavat yhdessä lastenromaanisarjaa LASTENSUOJELU 10 Outi Paltta oli yksi Huvituksen kartanon tytöistä 27 Miten ”ongelmalapsia” on Suomessa kutsuttu aikojen saatossa. 10 Yläneen tyttökotiin vuonna 1970 sijoitettu Outi Paltta on kanavoinut ikäviä muistojaan taiteeseen. n > l TAMMIKUU | 1 | 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 3 ›› LM1_s3-4_Sislu.indd 3 LM1_s3-4_Sislu.indd 3 12.1.2023 12.33 12.1.2023 12.33. HARRASTUKSET 18 Mäkihypyn harrastaminen on elpynyt! KASVU & KOULU 22 Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkosesta aikuisten tulisi kasvaa ympäristötietoisiksi toimijoiksi 26 Koulun seksuaalikasvatusta vaivaa kaavamaisuus 28 Matematiikan opetukseen voi yhdistää sirkustaidetta 32 Marjo Niskanen on nostanut kouluruuan arvostusta 36 Ysiluokkalaiset käyvät liikuntatunnillaan ulkoilemassa hoivakodin asukkaiden kanssa
82. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LAPSELLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN Lasten ja nuorten hyvinvointi vaatii päättäjiltä erityistä huomiota ja vaikuttavia toimenpiteitä juuri nyt. 32 Kallion lukion oppilaat ovat suurimmalta osin kasvissyöjiä, ja vegaanien määräkin on noussut ruokapalveluvastaava Marjo Niskasen työuran aikana yhdestä oppilaasta viiteenkymmeneen. Lapsen oikeuksien viikon. Eduskuntavaalien alla meidän kaikkien on kiinnitettävä katseemme lasten ja nuorten tilanteeseen ja etsittävä keinoja, jotka lisäävät heidän uskoaan valoisaan tulevaisuuteen. LAPSENMAAILMA.FI! l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Kampanjaan voi tulla mukaan kuka tahansa – myös Sinä! Sivustollamme voit testata tietoutesi lasten ja nuorten tilanteesta sekä liittyä mukaan joukkoon, joka haluaa vaikuttaa lasten ja nuorten paremman tulevaisuuden puolesta. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Oikeus hyvinvointiin on myös lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston erityinen teema tänä vuonna. vuosikerta KANSI Iivo ja Heta Räisäsen kuvasi kanteen Tiiu Kaitalo. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 12.1.2023 12.33 12.1.2023 12.33. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi lapsen oikeuksien viestintäverkoston toimintaa ja järjestää vuosittain mm. vuosikerta. l Helsinki Tampere l Pöytyä l l Pyhäjärvi Joroinen l l Vaasa s. Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi lapsija perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien tietoa ja osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lue lisää: > www.lskl.fi/aanilapselle > www.lapsenoikeudet.fi LI IS A H U IM A TUTUSTU BLOGEIHIMME OS. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta
pääkirjoitus Vuoden vaihtuessa monella on tapana summata mennyttä ja tehdä suunnitelmia uudelle vuodelle. Samalla tunnistamme, että vuosi tuo mukanaan tekijöitä, jotka muuttavat työtämme ja tekemistämme. Monet lapset ja nuoret voivat vain haaveilla hyvästä arjesta. Vaikka Suomen, Euroopan tai maailman laajuisia muutoksia ei tapahtuisi, saattavat asiat lapsen, aikuisen tai perheen tasolla saada silmänräpäyksessä uuden suunnan. Vaikka sitä on syytä pitää arvossa, on tärkeää myös uskaltaa unelmoida ja suunnitella tulevaa. Siitäkin huolimatta suunnitelmia ja unelmia on hyvä pitää elossa, sillä niiden avulla on mahdollista muuttaa asioita. Normaalia arkea eläessä saattaa unohtua, että se voi milloin tahansa muuttua, jopa suistua raiteiltaan. Toivon, että vuosi 2023 tuo mukanaan lapsiperheille tavallista arkea , jota yhteiskunnan rakenteet ja päätöksenteko tukevat. Kevään eduskuntavaaleissa valitaan uusia henkilöitä, jotka tekevät päätöksiä myös lasten, nuorten ja perheiden asioista. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 11.1.2023 12.30 11.1.2023 12.30. Emmekä unohda kuntia, jotka tarjoavat edelleen erityisesti lasten, nuorten ja perheiden arjen kannalta olennaisia palveluita, kuten varhaiskasvatusta, perusopetusta ja vapaa-ajan palveluita. Vaikka arki välillä haastaa ja puuduttaakin rutiineineen ja aikatauluineen, syntyy siitä kehikko perheen elämälle. Hyvä, tavallinen arki on erinomainen toive. Tavallinen arki on hyvä unelmien kannattelija. Erikoiset vuodet ovat opettaneet, että suunnitelmat eivät aina toteudu ja unelmilta saattaa romahtaa pohja. Lapsiperheen arki on iso osa lapsen lapsuutta ja sellaisenaan tärkeää ja arvokasta. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Lastensuojelun Keskusliiton ja Lapsen Maailma -lehden näkökulmasta vuosi 2023 tarjoaa toivottavasti paljon tuttua ja turvallista: lapsen oikeuksien sekä lasten ja perheiden puolesta ja kanssa puhumista, kirjoittamista ja toimimista. Sillä lapsuus on tässä ja nyt. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet pystyvät tarjoamaan lapsille, nuorille ja perheille oikeanlaisia ja oikea-aikaisia palveluita. Niiden sijasta arkea leimaa epämääräisyys, epäsäännöllisyys ja turvattomuus. Viimeisimpien, poikkeuksellisten vuosien yhteenvedoissa on vilissyt toiveita siitä, että vastaava – pandemia tai sota – ei seuraavana vuonna toistuisi tai jatkuisi. Sairastuminen, onnettomuus tai kuolema muuntaa hetkessä tavallisen arjen joksikin muuksi. Toivomme, että päättäjiksi valikoituvat näkevät asian kanssamme samalla tavalla. Tämä vuosi on tärkeää vaikuttamisen aikaa myös suhteessa hyvinvointialueisiin. Olkoon tämä toive samalla myös unelma, joka kirittää tekemään tekoja sen toteutumisen eteen. Että tavallinen arki ilman suuria mullistuksia jatkuisi. Usealle meille itsestään selvät arjen asiat, kuten nukkumaanmenoaika, lämmin ruoka ja puhtaat vaatteet ovat osalle perheistä utopiaa. Meidän tehtävämme on haastaa ja auttaa ehdokkaita näkemään lapsia koskevat päätökset yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta merkityksellisinä. UUDEN, VANHAN JA TUNTEMATTOMAN ÄÄRELLÄ Yhteiskunnan rakenteiden ja päätöksenteon täytyy tukea hyvää arkea
6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 6 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 6 16.1.2023 10.39 16.1.2023 10.39. kasvu MEILLÄ TOIMII! Satu Kivisen perheessä luetaan, puhutaan ja nauretaan. Dahir ja hänen siskonsa Gabriella ovat oppineet rakastamaan kirjoja
Myös Kivisen nykyinen puoliso, joka on syntynyt Dominikaanisessa tasavallassa, arvostaa lukuhetkiä, vaikkei luekaan lapsille itse. Se on läsnäoloa: ihan parasta ihmiselle. Kivisen lapsuudenkodissa luettiin paljon ja siksi on luontevaa lukea myös omille lapsille. Kaikista asioista puhutaan ja saa puhua. BookBeatin ja kirjaston valikoimat ovat ahkerassa käytössä. Joskus luetaan myös lastenrunoja, ja teinit tykkäävät sarjakuvista. – Hauskimpia kirjoja ovat viime vuosina olleet Veera Salmen Puluboi ja Poni -kirjat, joiden lukemiseen pitää oikein heittäytyä. Satu Kivinen uskoo lukemisen ja yhdessäolon voimaan, kun Tiina Sangin kasvatusperiaatteet olivat rakkaus, huuto ja huumori. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 7 ›› LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 7 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 7 11.1.2023 12.33 11.1.2023 12.33. Usein juuri nukkumaanmenon aikaan pintaan nouseekin tärkeitä asioita. Iltasatu onkin kuulunut perheen jokaiseen iltaan. – Lukeminen on hyvä pysähtymisen ja yhdessäolon hetki. Lukeminen on hyvä pysähtymisen ja yhdessäolon hetki. Iltasatuina ei lueta kuvakirjoja, koska Kivinen haluaa lasten keskittyvän kuuntelemiseen. Kun lapset saavat iltaisin rauhallisen lukuhetken äidin kanssa, nukkumaanmenosta ei tule taistelua vaan pikemminkin mukava hetki, jota odotetaan. Usein kirjoista on kimmonnut tärkeitä kysymyksiä ja keskustelun aiheita. Meillä luetaan aika paljon myös äidiltäni ja siskoltani periytyneitä kirjoja. Mieltä lämmittää, että teinitkin tykkäävät ääneen lukemisesta. Monikulttuurisuus on osa perheen arkea, sillä vanhempien lasten isä on Kongon demokraattisesta tasavallasta ja pienempien Somaliasta. TERHI FRIMAN | KUVAT SUSANNA KEKKONEN JA LAURA VESA S atu Kivinen, 45, pitää kirjoista ja on halunnut opettaa lukemisen tapaa myös lapsilleen Chencellynelle, 23, Benjamille, 20, Dahirille, 11, ja Gabriellalle, 7. Lukuhetkien yhteydessä myös jutteleminen lasten kanssa on luontevaa. kasvu Hyvät ideat ovat lasten kasvatuksessa tarpeen. Kummassakin perheessä keskustelun voima kantaa
Kun Tiina Sangin pojat olivat pieniä, hän huolehti omasta hyvinvoinnistaan ja otti myös omaa aikaa. 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 8 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 8 11.1.2023 12.33 11.1.2023 12.33. Ulkoilu on aina ollut tärkeä osa arkea
Anteeksipyytämisen tavan ja taidon Tiina oppi mieheltään. Sangi on iloinen pojistaan, joiden kanssa hän on paljon tekemisissä. Puhevälejä Tiina toivoi, sillä hänen oma äitinsä oli monella tavalla hyvä vanhempi, muttei kuitenkaan sellainen, jonka kanssa olisi voinut jakaa syvällisiä asioita tai jolle olisi osannut kertoa esimerkiksi tunteistaan. Tämäkin menee ohi. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 9 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 9 LM1_s6-9_Kasvatusideoita.indd 9 11.1.2023 12.33 11.1.2023 12.33. Kalle kuoli syöpään vuonna 2009, kun pojat olivat 13-ja 19-vuotiaita. Luokanopettajaäiti ymmärsi, että lapsen pitää saada olla kotona oma itsensä. Lapselle on tärkeää tavata lapsia, jotka ovat samannäköisiä kuin he itse. Hän on oppinut vuosien varrella verkostoitumaan ja pyytämään apua. Sangin kuopus Väinö on nyt 26-vuotias. Kun lapsi saa kertoa, mikä mieltä painaa, möröt katoavat. Kotona oli lupa ilmaista kaikenlaisia tunteita. Rakkaus, huuto ja huumori Kun tamperelainen Tiina Sangi, 64, odotti esikoistaan Pekkoa 32 vuotta sitten, hän ei osannut kuvitella, millaista vanhemmuus voisi omalla kohdalla olla. Sangi on ollut äiti, joka osaa myöntää virheensä, haluaa nauraa itselleen ja jolle myös muu perhe saa nauraa. Lukeminen rentouttaa. Puolisonsa Kallen kanssa Tiina oli aina samoilla linjoilla lasten kasvatuksesta. Hän muistelee erästä kertaa, jolloin toinen pojista oli teini-ikäisenä hankalassa tilanteessa seurustelusuhteessaan. Monikulttuuristen perheiden kesken myös kirjavinkkaus toimii hyvin: lapsen on helppo samastua päähenkilöön, jossa on jotakin samaa. Auttaminen on aina ollut molemminpuolista. Kivisen ystäväperheissä on paljon monikulttuurisia perheitä, ja hän on tehnyt lähes aina työtä monikulttuurisuuden parissa. Hän toivoi vain voivansa olla aina hyvissä keskustelevissa väleissä lastensa kanssa – ja on onnistunut siinä. – Kun Kalle oli kuollut, sanoin pojille, että olen nyt surullinen ja itken, mutta en jää tällaiseksi. Aviomies opetti pyytämään anteeksi Myös huuto on kuulunut Tiina Sangin vanhemmuuteen: omia tunteita ei kannata peitellä, koska ne näkyvät kuitenkin. Kun perhe oli neuvolassa, lomakkeessa kysyttiin kasvatusperiaatteita. Ensimmäisen oikean riidan jälkeen seurusteluaikoina Kalle lähti kiukkuisena pois, mutta soitti jo muutaman korttelin päästä puhelinkopista ja pyysi anteeksi. – Hän tuli luokseni ja aloitti keskustelun, että sinähän olet aina sanonut, että sulle saa kertoa mitä vaan. Ensimmäisen avioliittonsa aikaan hän asui Tampereella. Kirjavinkkausta monikulttuuristen perheiden kesken Satu Kivinen on elänyt paljon yksinhuoltajana, ja arki on ollut kiireistäkin. Tiina ihaili tapaa ja halusi oppia sen itsekin. Kirjat ja lukeminen ovat auttaneet Kivistä itseään suuresti ruuhkavuosissa. Työn, opintojen ja lastenja kodinhoidon sekä parisuhteen ohessa ei välttämättä jaksa lähteä kodista omia vapaahetkiä viettämään, mutta kirjat kuljettavat hetkessä muihin aikoihin ja maailmoihin. Nöyrtyminen on osa ihmisenä kasvamista. Keskustelun voima on kantanut: yhdessä on jaettu ja edelleen jaetaan iloja ja suruja. Ja hän jakoi kanssani mieltään painaneen asian. Hän opiskelee parhaillaan työn ohessa ammattikorkeakoulussa työyhteisön kehittäjäksi. Satu on saanut lastenkasvatuksessa paljon apua ja tukea omilta vanhemmiltaan, jotka asuvat Tampereella. Hän on löytänyt eetikko ja teologi Martti Lindqvistin kirjoista tärkeitä ajatuksia, kuten sen, että täydelliset vanhemmat voivat pilata lapsen elämän. Hänellä on myös tiivis ystäväpiiri. – Olen vuorovaikutteinen ihminen ja aina kiinnostunut lasteni asioista. Yksin arkea pyörittävät naisystävät ymmärtävät, että apua tarvitaan. n Oman äidin kanssa ei voinut jakaa syvällisiä asioita. Täydellinen vanhempi voi pilata lapsen elämän Tiina Sangi on aina halunnut kehittää itseään ja ajatteluaan. Hänen lapsuudenperheessään Pohjanmaalla sanottiin, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Sangi opetti lapsensa sanoittamaan tunteitaan ja auttoi heitä esimerkiksi kysymällä, onko paha mieli. Huutaminen on joskus kaduttanut ja nolottanut ja vaatinut anteeksipyyntöä. Helsinki alkoi heti tuntua kotoisalta, ja Kivinen jäi lapsineen sinne, vaikka suhde kariutui. Kalle Sangi kirjoitti lomakkeeseen: rakkaus, huuto ja huumori. – Olen pitänyt hyvänä sitä, että lapset ovat tekemisissä sekä suomalaisten että monikulttuuristen perheiden kanssa. Kymmenisen vuotta sitten hän muutti Helsinkiin, jossa nuorempien lasten isällä oli työpaikka
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LAURA VESA lastensuojelu 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 10 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 10 12.1.2023 7.22 12.1.2023 7.22. Tämä täytyi TUODA JULKI Yläneen tyttökoti oli aikansa pahamaineisin laitos kodittomille tytöille. Laitokseen sijoitetut naiset kertovat ruumiillisesta kurituksesta, pitkistä eristysrangaistuksista ja pelon ilmapiiristä tuoreessa kirjassa
Eräs tyttö oli salakuljettanut putkaan lasinpalasen, jolla viilsi itseään. Outi karkaili. Vapaudenkaipuu vei kadulle Miten kiltiksi ja tunnolliseksi luonnehdittu tyttö joutui laitokseen, jonka olosuhteet lähentelivät vankilaa. Pisimmät putkarangaistukset tyttökodissa olivat asiakirjojen mukaan jopa seitsemäntoista päivää. Kartanossa piti majaa Yläneen tyttökoti, joka oli perustettu alun perin saksalaissotilaiden morsiamille toisen maailmansodan jälkeen ja opittiin tuntemaan ”hairahtuneiden” tyttöjen laitoksena. Outi joutui putkaan kaksi kertaa. Siellä kellarikerroksessa olit oman onnesi nojassa. Oli vain sattumaa, että henkilökunta huomasi sen, ja tyttö saatiin ajoissa sairaalaan. Loppupäiväksi hänet suljettiin yksin käytävän perimmäiseen huoneeseen. Häpeä kuumotti Outin poskia. Uusi ja konservatiivinen kulttuuri törmäsivät rymisten. Outi ei voinut aavistaa, ettei kauniissa puutarhassa suinkaan saanut oleilla vapaasti. Hatkassa ollessaan tytöt liftasivat rekkoihin tai menivät laivoihin. O uti Paltan saapuessa Huvituksen kartanon pihaan joulukuussa 1970 maisema oli häikäisevän kaunis. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 11 ››› LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 11 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 11 12.1.2023 7.22 12.1.2023 7.22. Outi olisi ehkä välttynyt Yläneeltä, ellei hänellä olisi ollut niin kova vapaudenkaipuu. Rankkoja putkarangaistuksia Yläneen rangaistukset hatkareissuista olivat omaa luokkaansa: automaattisesti neljä päivää eristystä eli putkaa. Hän on pitänyt näyttelyitä muun muassa kirjastossa. Outi oli peloissaan. Jostakin piti saada ruokaa, lämpöä ja yösija. Jos olisit tarvinnut apua, kukaan ei olisi kuullut. Hän oli kuullut järkyttäviä juttuja niin tytöistä kuin johtaja Martti Kuusikoskesta, jonka pelkän nimen kuuleminen herätti monissa kauhunväristyksiä. Huoneessa oli laverisängyt neljälle ja nurkassa ämpäri tarpeiden tekemistä varten, koska ovet lukittiin yöksi. Ruokajonossa oli onneksi tuttu tyttö. Nainen kiikutti ne muiden tyttöjen ilkuttaviksi. Outi Paltan perheen isä oli kuollut, minkä jälkeen Sylvi-äiti oli alkoholisoitunut vauhdilla. Vanhimmat sisarukset Outi ja Soili passitettiin laitokseen, mutta nuorin, Jaana Skyttä, sai jäädä isovanhempiensa huostaan. – Oli helpompi siipeillä, kun oli humalassa, Outi Paltta muistelee. Lopun päivää hän neuloi lapasia ja sukkia. Seksiä joutui vastentahtoisestikin antamaan vastineeksi kyydeistä, ruuasta, juomasta ja yösijasta. Outi Paltta on aina pitänyt käsitöiden tekemisestä. Outilla oli hirveä nälkä, olihan hän ollut hatkassa monta kuukautta ja aliravittu. Tuli turvallisempi olo. Elettiin 1960–70-luvun taitteen seksuaalisen vapautumisen ja nuorisokulttuurin aikaa. – Se oli ehkä pahempaa kuin vankilassa. Kadulla eläminen oli kovaa. Päivät tuntuivat loputtoman pitkiltä ilman mitään virikettä. Eristyksen alussa päälle joutui pukemaan karhean sinisen työhaalarin ilman alusvaatteita. Hänen piti kuurata kolmikerroksisen rakennuksen kiviportaat, mikä oli jokaisen viimeksi saapuneen tytön tehtävä. Heti seuraavana aamuna Outin käteen lykättiin juuriharja, sanko ja rätti. Laitoksen ohjaaja käski Outin, 17, riisuutua. Kodista puuttui vastuullinen aikuinen. Vaaleanpunaiset alushousut olivat likaiset ja risaiset, roikkuivat vyötärökuminauhasta kiinni vain muutamasta kohtaa. Hän luo tekstiilitaiteessaan mielikuvitusmaailmoja, jonne paha ei yllä. Päivällisaikaan ruokalasta leijaili ihana ruuantuoksu. Joku raaputti seinään, joku lauloi. Sadat lumivaippaiset omenapuut ympäröivät järven rannalla sijaitsevaa kartanoa
Siskoja oli kuitenkin kova ikävä! Outi Paltta vieraili Jaana-siskon kanssa Yläneellä vuonna 2017 ensimmäistä kertaa poispääsynsä jälkeen. Pisteytys oli mielivaltaista, ja pisteet hupenivat pienestäkin rikkeestä. Yläneellä psykiatri lähinnä määräsi runsaskätisesti rauhoittavia lääkkeitä, jopa vaaralliseksi luokiteltuja barbituraatteja. Sisarukset soittelevat toisilleen päivittäin, mutta paras tuki on aviomies Rane. Koevapauteen pääsi viimeistään 21-vuotiaana tai kun oli kerännyt 7 500 pistettä. Sisaruksilla on aina ollut lämpimät välit, mutta hanke lähensi heitä entisestään. Lääkkeeksi työterapiaa ja rauhoittavia Tytöt puursivat päivät pitkät keittiössä, puutarhassa ja käsitöitä tehden. Börje innostui loikoilemaan keskeneräisten töiden päälle sängylle. Henkinen nujertaminen oli jokapäiväistä. Moni oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, nuorin vain kymmenvuotiaana. Tunsin myötätuntoa Outia kohtaan: hän joutui kokemaan niin kovat laitosolot. Outi Paltta muistaa erään joulun, kun johtaja Kuusikoski huusi humalassa joulujuhlassa, ettei tytöistä tule yhtään mitään. Niin kutsuttu työterapia olikin ainoaa hoitoa. ”Ellei isä olisi kuollut, meillä olisi ollut aivan erilainen elämä”, Outi Paltta sanoo. Osalle tytöistä määrättiin pakkosterilisaatio. Ei siis ihme, että tytöt kärsivät ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta, unettomuudesta ja itsetuhoisuudesta. Kun Paltta astui käytävän perimmäiseen huoneeseen, hänet valtasi sama toivottomuuden tunne kuin ensimmäiHäpeä oli niin hirveä, että oli vaikea puhua. Minun pelastukseni oli, että sain kasvaa isovanhempien huomassa. Ei kai ujo nuori ala oma-aloitteisesti mitään puhumaan! Papereissa luki, ettei Outia voida auttaa, koska hän ei puhu. Se sai Outi Paltan ajattelemaan, ettei kaikki ehkä ollutkaan hänen vikansa. Tekstiä oli miltei sata sivua, joiden joukossa naapurien ilmiantoja ja kuulustelukertomuksia. 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 12 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 12 12.1.2023 7.22 12.1.2023 7.22. Joku tytöistä saattoi olla niin lääketokkurassa, että kaatui lattialle kesken keittiötöiden. Terapeutti ei puhunut mitään. Outin koko nuoruus kului laitoksissa, Huvituksessakin yhteensä kaksi vuotta kolmeen eri kertaan. Terapia oli sellaista, että piti istua alas ja puhua. Neitsyystutkimuksia ja pakkosterilisaatioita Totuus isosiskon laitosmenneisyydestä valkeni Jaana Skytälle kunnolla vasta tietokirjahankkeensa Hu vituksen kartanon tytöt (Like 2022) myötä. – Kävin kaksi kertaa kasvatusneuvolassa heti huostaanoton jälkeen. Hän tilasi omat arkistotietonsa Yläneen tyttökodista vuonna 2016. Menneisyydessä koettu turvattomuus on saanut hänet pitämään tiukasti perheen puolta. – En tiennyt, että tuollaisia laitoksia löytyy Suomen lähihistoriasta. Kovin paljon syytä putkaan joutumiselle ei tarvittu: liika riehakkuus ja ilakointi, päiväpeitteellä istuminen ja tietenkin tupakanpoltto tai kiroileminen riittivät. Useimmat tytöt tulivat traumatisoivista olosuhteista: vanhemman mielenterveysongelman, päihderiippuvuuden tai kuoleman vuoksi. Yleensä poispääsy kesti 14–16 kuukautta, mikä oli mahdollista, jos sai joka päivä täydet pisteet. Kirjaan on haastateltu useita muitakin Huvituksessa asuneita. Arkistoja pöyhiessään Jaana Skyttä järkyttyi muun muassa neitsyystutkimuksista, joita tytöille tehtiin väkivalloin. Harva sai. – Kyllä siinä itku tuli, oli sentään joulu. – Olisin ehkä mielellänikin puhunut, jos olisi autettu alkuun. Saman vuoden marraskuussa Lapsen oikeuk sien päivänä silloinen perheja peruspalveluministeri Juha Rehula esitti valtiollisen anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluille. Nuorimmat laitokseen sijoitetut olivat vain 13-vuotiaita. Vaalea, rapattu kivitalo oli ennallaan
– Kirjassani avautuneet naiset haluavat oikeutta itselleen. Jos ihminen joutuu vanhempiensa kaltoinkohtelemaksi, hyvä parisuhde voi hoitaa. – Häpeä oli niin hirveä, että oli vaikea puhua. Kovan linjan laitoksia ei kaivata. Mahdollisimman pitkään pitäisi tukea kotona asumista. ”Kovan linjan laitoksia ei kaivata” Jaana Skyttä toivoo kirjansa auttavan niitä, jotka ovat kokeneet vastaavaa. Outi Paltta nimittää teostensa mielikuvitushahmoja "mötköiksi" ja "liekkiolennoiksi". Silti Outi näkee edelleen painajaisia Yläneelle joutumisesta. Oireina ovat muun muassa traumamuistojen tunkeutuminen arkeen ja tunteidensäätelyn vaikeudet. Yläneen tyttökoti lakkautettiin vuonna 1978. – Traumaoireet vievät meitä pois tästä hetkestä, mikä voi haitata ihmissuhteita, opiskelua, vanhemmuutta ja työssäkäyntiä. On onni, että traumatietämys leviää nyt vauhdilla niin sosiaalija terveysalalla kuin kasvatusalallakin. Hän koki kellarikerroksen putkassa saman ahdistuksen ja epätoivon kuin viisikymmentä vuotta aiemmin. Yläneellä tyttöjen kokema yhteisöllisyys on suojannut myös. Outi Paltta on ylpeä siitä, että he uskalsivat tehdä sen, vaikka johtaja Kuusikoski uhkaili jopa kuolemantuomiolla. Myös luonto, eläimet, harrastukset, työ sekä itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi kokeminen tervehdyttävät. Nykyään kartano on yksityisomistuksessa. Vierailu herätti vanhat traumat, ja ahdistuksen hälveneminen kesti viikkoja. – Mitä enemmän ihmiset tietävät siitä, mikä on normaalia reagoimista järkyttävissä tilanteissa, sitä todennäköisemmin he uskaltavat tuoda kokemustaan esiin ja saavat myös apua. Hän on käynyt terapiassa ja kirjoittanut päiväkirjaa ja novelleja sekä tehnyt tekstiilitaidetta. Tiedän, miten vaikeaa nuorten on saada mielenterveysongelmiin apua nykyisinkin. Jos nuori on itsetuhoinen tai väkivaltainen, hän tarvitsee sairaalahoitoa. – Tytöt tiesivät, että paikka on paha ja hoitajat väkivaltaisia. Lapsen kannalta pahinta on, jos omat vanhemmat satuttavat. Hän ammentaa aiheita myös historiasta, mytologiasta ja pyhimyksistä. Vuodesta 1979 laitokseen otettiin oppilaiksi myös poikia, jolloin nimi muuttui Yläneen koulukodiksi. Lisäksi meillä kaikilla on Tuija Korhosen mukaan luontainen selviytymisen ja eheytymisen mekanismi. – Minut pelasti mies, perhe ja työpaikan löytäminen tekstiilitehtaasta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 13 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 13 LM1_s10-13_HuvituksenKartanonTytöt.indd 13 12.1.2023 7.22 12.1.2023 7.22. Korhonen kertoo monimuotoisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka on mukana uudessa ICD-11 tautiluokituksessa – ei tosin vielä Suomessa. Kapina kannatti, sillä sen jälkeen meno alkoi muuttua. Vaikka monilla Yläneen tyttökotiin joutuneilla tytöillä oli taustallaan rankkoja tapahtumia ja vakavaakin kaltoinkohtelua jo sinne tullessaan, Korhosen mukaan mikään tapahtuma sinänsä ei automaattisesti traumatisoi. Outi Paltan mielestä rikkinäisistä oloista tulevat nuoret tarvitsevat turvallisen paikan ja traumahoitoa. Sijaiskodin pitää olla sellainen, ettei siellä kiusata nuoria. Aloin kuitenkin ajatella, että tämä täytyi tuoda julki, jotta menneisyyden virheistä otettaisiin opiksi. Laitoskapina auttoi Keväällä 1971 Huvituksen tytöt nousivat kapinaan laitoksen väkivaltaisia menetelmiä kohtaan. – Mikä helpotus, ettei sinne tarvinnut jäädä! Kävimme tupakalla inhoamamme hoitajan parvekkeella. Läheskään kaikki eivät ikinä selvinneet tyttökodin kokemuksistaan. Suurin osa Yläneen laitoksen työntekijöistä jäi tytöille etäisiksi, eikä heihin voinut kiintyä. He ovat kantaneet turhaan häpeää sisällään kymmeniä vuosia. Ei auta, että hän yrittää selittää olevansa liian vanha. Se on aivan retuperällä. Jokaisella heistä on ollut omat selviytymiskeinonsa. – Kovan kuoren alla on turvaton nuori, olen tuntenut heitä monta elämäni aikana. Ylipäätään hyvät kokemukset ihmissuhteissa parantavat. Osa alkoholisoitui ja syrjäytyi, itsemurhistakin puhutaan, mutta Jaana Skytän kirjan naiset ovat selviytyjiä, kuten Outi-sisko. – Eihän siinä lapsi pääse kiintymään keneenkään. senä päivänään siellä. Hän toivoo myös, ettei sijoitettuja lapsia enää pompoteltaisi paikasta toiseen. On aivan eri asia, jos pahoinpitelijä on vieras kuin se rakkain ihminen. Todennäköisesti pahempaa on ollut institutionaalinen väkivalta, täysin toisten vallassa oleminen. Siinä oli hyvätkin puolensa. Sen aiheuttaa pitkään jatkunut, toistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta, usein lähisuhteessa. – Lapsuuden kiintymyssuhde voi suojata niin paljon, ettei ihminen traumatisoidu järkyttävistä kokemuksista huolimatta, vaan selviää hyvin. Silti hän vaikeni taustastaan kymmeniä vuosia. Tuija Korhonen löytää Huvituksen kartanon tyttöjen elämästä kuitenkin myös mahdollisia traumoilta suojaavia elementtejä. Sosiaalikuraattori valvoi, kun mieheni Rane osti minulle kihlasormuksen, Outi naurahtaa. Vaikeimmat oireet yleensä vaativat psykoterapiaa. n Pahoistakin paikoista voi selviytyä P sykoterapeutti-kouluttaja Tuija Korhonen Trau materapiakeskuksesta pitää Yläneen tyttökodin toimintatapoja nykypäivän näkökulmasta epäinhimillisinä. Vuosina 1994–2013 siellä toimi Man nerheimin lastensuojeluliiton kuntoutusja kehittämiskeskus. – Ihminen voi selviytyä yllättävänkin pahoista paikoista, vaikka helppoa se ei välttämättä ole
Sähkökatko saattaa sattua silloinkin, kun lapsi on yksin kotona, eikä hän välttämättä löydä tarvittavia välineitä. > www.spek.fi ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Jos Suomi haluaa toimintakykyisiä aikuisia, nyt on panostettava lapsiin ja nuoriin. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUAI VARAUDU SÄHKÖKATKOON! Tietävätkö lapset, missä kotona säilytetään paristokäyttöisiä taskulamppuja. SPEKin nettisivulta löytyvät ohjeet varautumiskävelyyn sekä lista siitä, mitä kotoa olisi hyvä löytyä sähkökatkon varalta. Tänä talvena sähkönsaantia saatetaan joutua rajoittamaan myös suunnitellusti energiapulan vuoksi. Tänä vuonna syntyvät helsinkiläislapset saavat kulttuurikummikseen mm. Mistä löytyy pullovettä tai kosteuspyyhkeitä, kun oman kaivon pumppu ei toimikaan. hyvin säilyviä herkkuja, pelejä, mieluista luettavaa, ristisanoja ja värityskirjoja. Entä varavirtalähdettä esim. Näihin kysymyksiin havahduttiin serkun monilapsisessa perheessä, kun omakotitalon sähköt katkesivat myrskytuulen sähkölangoille kaatamien puiden takia. Löytyykö kotoa esim. JA M ES M ED CR AF T, M U SE O VI RA ST O 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 12.1.2023 14.19 12.1.2023 14.19. Sitäkään ei sovi unohtaa, että hyvän mielen säilyttäminen auttaa pärjäämisessä! Mikä tahansa ilahduttava asia kannattaa ottaa huomioon, eikä keskittyä pelkästään taskulamppuihin ja paristoihin. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK vinkkaa kotona tehtävästä varautumiskävelystä, jonka avulla voi varmistaa, että jokainen perheenjäsen tietää, missä säilytetään sähkökatkon aikana tarpeellisia tavaroita. kännykän lataamista varten. Suomen kansallismuseon. SPEK kannustaa myös kouluja, päiväkoteja ja vanhempainyhdistyksiä järjestämään varautumisen vanhempainiltoja. Nyt kun talous kiristyy, yhteiskuntana pitäisi tehdä päätös, että lapsilta, nuorilta ja lapsiperheiltä ei leikata, vaan kaikin keinoin huolehditaan siitä, että he pysyvät hyvinvoivina, jotta yhteiskuntamme pysyisi kasassa jatkossakin.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN MTV-UUTISTEN HAASTATTELUSSA. Kaupungin lapsiperheille suuntaama Kulttuurin kummilapset -hanke on koonnut jo yli 11 000 lasta läheisineen kulttuurin pariin
Ne ovat: l lasten ja nuorten mielen hyvinvointi l ylisukupolvinen syrjäytyminen l pula hyvinvoinnin tekijöistä l lasten ja perheiden luottamus tulevaisuuteen. Kasvurauhan ohella pääteemoja ovat mm. Ikätaso ja kehitysvaihe on otettava huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, sanoo järjestön yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Kujala. EDUSKUNTAVAALITI Pitääkö ehdokkaasi HUOLTA LAPSISTA. Hyvinvointiohjelma koostuu kahdeksasta teemasta, joiden alta löytyy yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi. LAHJOITUSI 4 miljoonaa euroa LASTENSUOJELULLE Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävä Lasten Päivän Säätiö on lahjoittanut 4 miljoonaa euroa kuudelle säätiöön kuuluvalle lastensuojelujärjestölle. Sen avulla sosiaalija terveydenhuollon, opetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaiset voivat vahvistaa osaamistaan sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden edistämisessä. TIETOPAKETTII SATEENKAARITIETOUTTA Miten kohdata sateenkaarilapsi ja -nuori sensitiivisesti. Paneeli striimataan Lasten uutisten kanavissa. Olemassaolonsa aikana Linnanmäen huvipuistotoiminta on kerännyt yli 120 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Yksi niistä on Lastensuojelun Kes kusliitto. Keskusliiton vaaliohjelma nostaa esille neljä keskeistä ilmiötä, joihin päättäjien tulisi kiinnittää huomiota. Anna ääni lapselle -kampanja järjestää 14.2. – Kasvavilta ja kehittyviltä nuorilta ei voi vaatia kohtuuttomia. Tähän ja moneen muuhun sateenkaarilapsia ja -nuoria koskevaan kysymykseen löytyy vastaus THL:n verkkosivustolle kootusta tietopaketista. JA M ES M ED CR AF T, M U SE O VI RA ST O HYVINVOINTIOHJELMAI KASVURAUHAA NUORILLE Kun Mieli ry lähti etsimään ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisiin, tärkeimmäksi nousi kasvurauhaa tukeva koulutusjärjestelmä. Eduskuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 2.4. Onnellinen lapsuus on kestävä pohja huomisen yhteiskunnalle on Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma eduskuntavaalikaudelle 2023–2027. ilmiöihin ja varautua tuleviin. Lasten vaalipaneelin yhdessä Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanssa. Viidentenä asiakohtana tavoiteohjelmassa ovat lapsen oikeuksia vahvistavat yhteiskunnalliset rakenteet, joihin panostamalla luodaan kykyä vastata em. Mieli ry kutsui syksyllä kaikki halukkaat mukaan valmistelemaan nuorten hyvinvointiohjelmaa, ja kaikkiaan 142 tahoa antoi asiantuntemustaan ohjelman valmisteluun. toimiva sosiaalija terveyspalvelujärjestelmä ja elinkelpoinen maapallo. LASTENSUOJELU SAI LAPSILTA JA NUORILTA KOULUARVOSANAKSI 6,3. Lapset ja nuoret pääsevät keskustelemaan suoraan puolueiden puheenjohtajien kanssa itselleen tärkeistä teemoista. U N SP LA SH /J U LI ET TA W AT SO N M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 15 ›› LM1_s14-17_Tulva.indd 15 LM1_s14-17_Tulva.indd 15 16.1.2023 10.53 16.1.2023 10.53. > lskl.fi PS
vastaanottokeskuksiin ja neuvoloihin. OPASI Vauvaperhetietoa UKRAINAKSI Vauvaa odottaville tai tuoreille vanhemmille on tarjolla suomeksi ja ukrainaksi verkko-opas, johon on koottu perustietoa odotuksesta, synnytyksestä ja Suomen hoitojärjestelmän käytännöistä. Lisäksi löytyy heijastimet ja etuvalo sekä punainen takavalo. Jyväskylän Lasten Parlamentin tehtävään valitsema Vienola pyöräilee talvisin n. – Minulla on maastopyörä, johon on talveksi vaihdettu nastarenkaat. Ensija turvakotien liiton julkaisema tietopaketti käännetään myös arabiaksi ja somalin kielelle sekä myöhemmin mahdollisesti myös muille kielille. Painettua ukrainan kielistä opasta lähetetään mm. Koululla saisi olla myös hyvät pyöräparkit”, sanoo pyöräilypormestari Pinja Vienola. JU H O JÄ PP IN EN ”Koulu voisi järjestää talvipyöräilyretken, jolloin lapset huomaisivat, että talvellakin on kiva pyöräillä. Se edellyttää kunnon välineitä, jollaiset Vienolallakin on. – Yleensä pyöräilen vielä muuallekin, kuten hammaslääkäriin oikomishoitoon. 80 km viikossa. Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kuvituksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kolme kertaa viikossa on painiharjoitukset, joihin matkaa kertyy 12 km edestakaisin. – Silloin voin pyöräillä vaikka kuinka kovalla pakkasella. asti nähtävillä Kiltit lastenlehdet -pienoisnäyttely, joka esittelee mm. Vienola pukeutuu aina sään mukaan. Koulumatka on edestakaisin 6–7 km riippuen siitä, minkä reitin Vienola valitsee. Jos haluat nähdä huippukuvittajien tekemää nostalgista kansitaidetta, suuntaa Tampereen Postimuseoon. Raskaus, synnytys ja vauva-aika Suomessa -oppaan lopusta löytyy tietoa myös vaikeiden kokemusten mahdollisista vaikutuksista vanhemmuuteen. TALVIPYÖRÄILYI POLKIEN KOULUUN ja harkkoihin – Talvella pyöräilyssä parasta on se, että kunto kasvaa ja näkee hienoja lumimaisemia, sanoo Jyväskylän lapsipyöräilypormestari Pinja Vienola, 10. – Menen aina pyörällä kouluun ja kaikkiin harkkoihin. Siellä on 5.3. 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 12.1.2023 14.19 12.1.2023 14.19. Pyöräliitto kannustaa vanhempia innostamaan lapsia polkemaan läpi talven. Taide on ollut selviytymiskeino ja terapeutti.” LAPSENA SUOMEEN ADOPTOITU KUVATAITEILIJA LANDYS ROIMOLA YLIOPPILASLEHDESSÄ. Sulkapalloja yleisurheiluharjoitukset löytyvät parin kilometrin päästä. tietotulva ”Olen kärsinyt rasismista ja minua on kiusattu koulussa
Tavoitteena oli selvittää, miten vammaiset, neurovähemmistöihin kuuluvat ja pitkäaikaissairaat nuoret näkyvät nuorisovaltuustojen toiminnassa. Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla tuo esille lastensuojelun kehittämistoimia eri puolilla Suomea vuosien 2021–2022 aikana. Viime vuonna vain 46 %:ssa äitiysneuvoloista oli suositusten edellyttämä määrä terveydenhoitajia. Nuotta-leirit perheille Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 16.1.2023 10.35 16.1.2023 10.35. Selvitys toteutettiin yhdessä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin kanssa. Vastaus löytyy aikuisille suunnatusta Lastenkirjainstituutin podcastista, jossa lastenja nuortenkirjallisuuden tekijät ja tutkijat keskustelevat lastenkirjallisuuden ajankohtaisista aiheista, teemoista ja niitä koskevasta tutkimuksesta. Yli 80 % Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton teettämään selvitykseen vastanneista oli sitä mieltä, että nuorisovaltuustossa on keskusteltu yhdenvertaisuusasioista, kuten saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Rapsuteltava viittaa eläinavusteisuuteen, jota nuoret pitävät toimivana menetelmänä. Lapsen ja nuoren osallisuudesta kirjoittavat THL:n työpaperissa 52/2022 Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntija Johannes Jahnukainen ja erityisasiantuntija Annukka Paasivirta. SELVITYSI YHDENVERTAISUUS PUHUTTAA nuorisovaltuustoissa Nuoret kokevat, että yhdenvertaisuus näkyy ja kuuluu nuorisovaltuustojen toiminnassa. Tosin vain 17 % kertoi, että nuorisovaltuustolla on käytössä yhdenvertaisuustai tasa-arvosuunnitelma. ilmastokriisi sekä some ja teknologia, ja se löytyy Spotifysta. Terveydenhoitajien ja lääkärien määrä äitiysja lastenneuvoloiden sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollon palveluissa on vähentynyt, kertoo THL:n tiedonkeruu terveyskeskuksista. ALLE 15-VUOTIAIDEN LASTEN TYÖSSÄKÄYVISTÄ VANHEMMISTA YLI 50 % TYÖSKENTELEE ILTAISIN, ÖISIN TAI VIIKONLOPPUISIN. Maailman tärkeintä kirjallisuutta -podcastin ensimmäisten jaksojen aiheina ovat mm. Mitoitussuositus toteutuu koko maassa vain Pirkanmaalla. Siinä tiivistetysti vinkkejä siitä, miten lastensuojelun työntekijä voi vahvistaa lapsen tai nuoren osallisuutta valmistelemalla tilan lapsen kohtaamista varten. M O ST PH O TO S PODCASTI Lastenja nuortenKIRJALLISUUS ON TÄRKEÄÄ Miksi lastenja nuortenkirjallisuus ja lapsille lukeminen on tärkeää. LAPSEN OSALLISUUSI Toiveissa joku RAPSUTELTAVA Pehmeä tuoli, hyvää syötävää ja joku rapsuteltava. TILASTOI Miten YKSI LÄÄKÄRI voi hoitaa 7 768 oppilasta vuodessa. Kouluterveydenhuollossa oppilasmäärät kokopäivätoimista lääkäriä kohden vaihtelivat Pirkanmaan 2 040 oppilaasta Pohjois-Karjalan 7 768 oppilaaseen
18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 18 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 18 12.1.2023 9.21 12.1.2023 9.21. Iivo hyppää HS35mäessä. harrastukset Iivo ja Heta Räisänen ovat ihastuneet hyppäämisessä vauhtiin
Joroisten hyppyrimäkien alastulorinteissä muhkea lumipeite on nyt kuitenkin tasainen, kuin vasta aurattu. Räisäsen perheessä hyppyrin puomilla jännitetään kutkuttavaa ilmalentoa jo toisessa polvessa. Hyppyrimäessä on yleensä tähän aikaan käynnissä Tommin vetämä Joroisten Urheilijoiden lasten mäkihyppykoulu, mutta harjoitukset on tältä päivältä peruttu. Sadan askelen ponnistus Kirkkaasti paistava aurinko lämmittää lumen jo melkein nuoskaksi. Miten korkealle Heta todellisuudessa kapuaa, on siis melko monimutkaisen laskutoimituksen takana. On aika kiivetä mäkeen ensimmäiseen hyppyyn. Niinpä koulua vedetään tänään oman perheen voimin. Lumen on oltava tasaista, jotta alastulo olisi mahdollisimman turvallinen, sillä pienikin lumikokkare voi horjuttaa tasapainoa tai pysäyttää suksen liu´un. Heta kävi vähän aikaa katselemassa veljensä hyppimistä ennen kuin vuosi sitten päätti, että pitäähän samaa kokeilla – On meidän nelivuotias pikkusiskokin käynyt hyppäämässä tuosta parin metrin mäestä, sanoo Heta ja alkaa kavuta rinteen neljästä mäestä toiseksi matalimman eli HS7-mäen huipulle. Ilmalennon IHANUUS Joroisilla alettiin porukalla elvyttää hiipuvaa mäkihyppykulttuuria. Iivo on ehtinyt harrastaa lajia parisen vuotta. KANSI LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 19 ›› LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 19 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 19 12.1.2023 9.21 12.1.2023 9.21. Se on tosin harrastuksessa fyysisesti se kevein hetki. Ensin pistettiin talkoovoimin hyppyrimäet kuntoon ja sitten paikkakunnan lapset mäkeen. Joka tapauksessa mäki on jo niin korkea, että sieltä voi hämmästellä maisemia – jos sellaiseen keskittymiseltä ja jännitykseltä vain pystyisi. Heta laskee mäkimonttuun ja irrottaa sukset jaloistaan. – Kaksi tuntia on tässä lasten kanssa tampattu, toteaa Tommi Räisänen, Hetan ja Iivon isä. Edellisyönä satanut lumi saa puiden oksat notkumaan, ja tuuli on nietostanut valkoisia kasoja korkeiksi lumidyyneiksi. Hänen kasvonsa ovat jo mukavasti punehtuneet. – Tuleepahan lapsille tässä aina hyvät alkulämmöt, ei tarvitse enempää verrytellä, Tommi nauraa. Lyhenne tarkoittaa mäen kokoa (hill size), joka lasketaan hyppyrin alastulorinteen kaarteen asteluvusta. IRINA BJÖRKMAN | KUVAT TIIU KAITALO L umi narskuu Heta, 8, ja Iivo Räisäsen, 10, suksien alla, kun sisarukset etenevät sivuttain jyrkkää rinnettä ylös ja paukuttavat lunta tiiviimmäksi
Kaikessa pitää olla sellainen lasta kuulosteleva meininki. – Nämä ovat sen korkuisia, ettei laskijan nopeus ole jyrkimmässäkään kohdassa kuin suurin piirtein juoksuvauhtista, Tommi kertoo. – Hypätessä tasapaino ja motoriikka kehittyvät sekä tietysti ponnistusvoima, mutta silti tätä ei saa lasten kanssa harrastaa liian tosissaan. Täällä syy oli ihan konkreettinenkin: mäet olivat huonokuntoisina hyppykiellossa yli kymmenen vuotta. Siksi mäessä on tarkat säännöt, ja välineet tarkistetaan huolella ennen harjoituksia ja jokaista laskua. Vielä ihan tavallisessa lasten toppahaalarissa hyppäävä Heta laskeskelee, että viimeistään kesällä hieno puku jää Iivolle pieneksi, jolloin hän perii sen. – Iivo heittää keihästä meidän pihassakin, Heta kertoo. Sen lisäksi sisarukset harrastavat yleisurheilua. Nykyään maanitella tai suostutella tarvitsee yhä harvemmin, sillä lasten motivaatio liikkumiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Alhaalla Heta nappaa sukset irti ja lähtee uudelleen ylös. Lisävaadetta kapuamiseen tuovat muutaman kilon painoiset sukset. Tommi on tottunut tekemään lumitöitä kotitilan lisäksi hyppyrimäessä. – Se on niin kivaa, se itse hyppääminen. Räisäsen perheessä liikutaan paljon. Laji oli kuolla sukupuuttoon Mäkihyppy ehti Joroisissa kuolla jo lähes sukupuuttoon, niin kuin Suomessa kaikkialla muuallakin oli 2000-luvun alkupuolella tapahtumassa. Kun ne pari vuotta sitten avattiin pitkän talkookunnostuksen jälkeen ja Tommi alkoi pitää hyppyja hiihtokouluja, uusia kiinnostuneita hyppääjiä on alkanut löytyä. Heta alkaa näyttää vauhtiin kyyristyessään jo pieneltä mäkikotkalta. Siksi harjoitukset mäessä ovat välillä napakan lyhyitä. – Meillä on sellainen periaate, että sukset kannetaan aina itse, Tommi toteaa. – Mutta pidämme huolen siitä, ettei harrastamaan ole pakko lähteä, vaikka vaimon kanssa ollaankin kovia liikkumaan. Sukset kannetaan aina itse. ”Jos jalat on lötköt, tasapaino heilahtaa”, Iivo tietää. HS35-mäkeen on portaita jo puolet enemmän, mutta Iivo kiipeää tottuneesti. Jalat pitää muistaa aina suoristaa ponnistuksen jälkeen. Tässä Iivon siteitä tarkistaa isä Tommi Räisänen. Mummo on pienentänyt puvun Tommin vanhasta. – Iivo on muuten meidän mäkikoulun ainoita poikia, jos ei peräti ainoa, Heta sanoo. 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 20 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 20 12.1.2023 9.21 12.1.2023 9.21. Turvallisuus on tärkeää. Heistä yli puolet, ehkä enemmänkin, on tyttöjä. Lentäminen on parasta, kun tuuli suhisee korvissa, Iivo kiteyttää. Hänellä on yllään oikea hyppypuku, sellainen kuin arvokisojen mäkikotkilla. – Vähän pystyyn jäi vielä tuo hyppy, mutta niin se jää helposti kaikilla, kun ensimmäisissä hypyissä otetaan vasta tuntumaa, Tommi kertoo. Hiihdossakin vauhti pysyy murrosikään saakka tytöillä ja pojilla aika samana. Askeleita Hetan on silti noustava lähes sata. Heta irrottautuu puomista ja lähtee liukumaan pitkin vauhtimäen latua. Urheillaan lasten kanssa heidän tahtiinsa ja sen verran, kuin he kerrallaan jaksavat. Mäkihyppy on Tommin mielestä yllättävän monipuolista, ja sen harjoittelusta on hyötyä monessa muussakin lajissa – ja toisinpäin. – Mä kaaduin viime harjoituksissa ja halusin siksi tulla ensimmäiset mäet vain ihan laskemalla alas, hän kertoo. Seuraava hyppy on jo parempi ja sitä seuraava vieläkin parempi. Iivo lähtee nousemaan viereisen mäen portaita. Vapaaehtoiset talkoolaiset, kuten Sakari Kakriainen, auttavat usein kunnostustöissä. Kun Tommi parikymmentä vuotta sitten harrasti itse aktiivisesti mäkihyppyä ja kilpaili kansallisella tasolla yhdistetyssä, tyttöjä nousi mäkihyppytorniin korkeintaan muutama, vaikka junioreilla harjoittelu on ihan samanlaista sukupuolesta riippumatta. Heta istuu lähtöpuomille, puhdistaa huolellisesti monot lumipaakuista, tarkistaa siteet, asettelee vaaleanpunaisina hohtavat lasit silmilleen ja huutaa isälleen: ”Valmis!”. Tommi antaa hyppyluvan. Lapset käyvät isän ja äidin kanssa talvisin sivakoimassa useita kertoja viikossa valaistulla hiihtoladulla ja ainakin pari kertaa viikossa Tommin kanssa mäessä – myös kesäisin, sillä mäet ovat muovimäkiä. Joskus taas lapset innostuvat hyppäämään niin, ettei heitä meinaa saada mäestä pois
Lapset eivät vaikuta aamupäivän uurastuksesta väsyneiltä. Niitä ei kannattanut kunnostaa, sillä hyppääjiä ei yksinkertaisesti ollut. MITÄ SE MAKSAA. – Pitäisi aina ponnistaa enemmän etuviistoon, sitä isä jankuttaa. Heta ei ole vielä suostunut kisaamaan: – Mä olen niin huono… Tommi on toista mieltä. Tommi Räisäsen mukaan mäkihyppykurssin hinnaksi tulee näin n. – Eivät he sitä yleensä olekaan, päinvastoin. Kypärä on pakollinen, ja suojaa antavat tukeva puku ja huolletut välineet. Pari kertaa sitten kaaduin, kun jalat jäivät koukkuun, ja muistin sen tänään, kun menin hyppyriin. Nyt laskeva trendi tuntuu pysähtyneen, ja sekä mäkihypyn että yhdistetyn suosio kasvaa ennen kaikkea 12-vuotiaissa ja sitä nuoremmissa harrastajissa. – Kyllä eka hyppy aina jännittää. Vielä 1960-luvulla lähes joka kunnassa oli hyppyrimäki. 50 eurosta satoihin euroihin. Mäkihypyn aloitus ei vaadi kovin suuria taloudellisia ponnistuksia. Tommi myöntää, ettei laji ole riskitön. 130 euroa. Heta on matkalla Joroisten neljästä mäestä toiseksi matalimman eli HS7:n huipulle. Mäkiä myös purettiin ja asetettiin käyttökieltoon, niin kuin Joroisilla. Tommia naurattaa, sillä se on totta. n Juttu tehtiin helmikuussa 2022. Sitä paitsi hän tietää jo, mitä ei osaa. Mäkihyppykoululaiset saavat sukset ja monot lainaan urheiluseuralta, joten ensimmäisenä eikä usein toisenakaan vuonna lajiin tarvitse tehdä suuria taloudellisia panostuksia. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 21 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 21 LM1_s18-21_Mäkihyppy.indd 21 12.1.2023 9.21 12.1.2023 9.21. Siinä oppii kyllä ja itseluottamus kasvaa. – Pitää huutaa valmis, ettei hyppää jonkun päälle. Kummallekaan lapsista ei ole käynyt mäessä muksahdusta kummempaa. Iivon laskema mäki on jo melko korkea. Tuntuu, että he ovat tämän jälkeen oikeastaan vain paremmalla tuulella, ja sellainen turhanaikainen nahistelu jää vähemmälle. NUORET LÖYSIVÄT HYPPYRIMÄET Kun mäkihypyn harrastajamäärät romahtivat 2000-luvun alussa, hautautuivat hyppyrimäet monella paikkakunnalla talvisin lumeen. Usein näkee, kuinka lapsia jännittää puomilla, kun lasku on edessä. En jaksa katsoa mäkihyppykisojakaan, vaikka muut meillä katsoo ja isästä se olisi hyödyllistä, Heta sanoo. Hän epäilee, että Hetalla on perheessä eniten kilpailuviettiä, mutta ei ehkä vielä malttia harjoitella. Myös hänen isänsä oli innokas liikkuja ja poikansa kuljettaja. Iivo on käynyt jo muutamissa yhdistetyn kisoissa muualla. Onhan tämä oikeastaan aika järjenvastainen laji: pitää mennä kovaa ja sitten ponnistaa pää edellä sukset ainoana turvana. Tommikin on tottunut pienestä pitäen liikkumaan ja urheilemaan. Tosin lapset voivat tänään jatkaa harjoittelua vielä hetken kotipihassakin, jossa on oma pieni hyppyrimäki, joka on tekeytynyt Tommin traktorilla kasaamasta lumesta. – Ja pitää suoristaa jalat, kun ponnistaa. 100 euron suuruinen vuosittainen kausimaksu sekä pieni kertamaksu. Vielä Tommi ei osaa sanoa, onko hänelle tiedossa sama rooli. Tunteeseen jää koukkuun. Tavarahuolto jää toistaiseksi aika lailla Tommin tehtäväksi. Silti Joroisten mäet ovat vielä sellaisia, ettei suurempien onnettomuuksien riski ole kovin suuri. Tämän lisäksi jokaisen on hyvä hankkia lajiin sopiva vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Hän jaksaa silti yllättyä siitä, kuinka nopeasti lapset oppivat asioita, vaikka väittävätkin toista. – Osa lajin viehätyksestä liittyy juuri jännitykseen. Eikö hyppääminen koskaan pelota. Ja kun he pääsevät alas, he nappaavat salamannopeasti sukset jaloistaan ja juoksevat takaisin ylös. Mutta sen jälkeen se unohtui. Välineet saa lainaan urheiluseuralta, mutta kypärän olisi hyvä olla oma, sillä sen on oltava juuri sopivan kokoinen, jotta se olisi turvallinen. – Harjoitteleminen ei ole aina kivaa. Nykyään erikokoisia hyppyrimäkiä löytyy Suomesta enää vähän yli sata – ja niistä jokaiseen vain kourallinen hyppääjiä. Kun Joroisten mäet aikoinaan kävivät Tommille liian pieniksi, isä kuskasi häntä harjoituksiin Kuopioon ja kisoihin ympäri Suomea. Koukuttavaa jännitystä Parin tunnin harjoitusten jälkeen alkaa riittää ja on aika pakata sukset autoon. Totta kai on joitakin sääntöjä, jotka pitää hallita. Erityisesti tytöt ovat löytäneet mäkihypyn: jo noin neljännes lajin aloittavista on nykyään tyttöjä. – Mäkikoulussa lapset ovat vielä sen verran nuoria, ettemme hio mitään tekniikkahienouksia, vaan lähinnä hypätään. Niissä mäki on samankokoinen kuin se, missä hän tänään hyppäsi, ja hiihtolenkki parin-kolmen kilometrin pituinen. – Mutta isälle on käynyt vaikka mitä, Heta toteaa. Joroisilla alkeiskurssi maksaa 20 euroa, minkä lisäksi hyppyrin käytöstä maksetaan n. Mäkihypyssä kypäräksi käy niin sanottu alppihiihtokypärä, joiden hinnat urheilukaupoissa vaihtelevat n. Pitää tarkistaa sukset ja siteet puomilla, Heta luettelee. Jos ei tee sitä, sukset alkaa väpättää ja voi kaatua, Iivo jatkaa
He ovat apuna myös lapsivai kutusten arvioinnissa, sillä kaikkea kirkon toimin taa ja päätöksentekoa punnitaan tänä päivänä lap sen edun näkökulmasta. 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 22 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 22 12.1.2023 7.31 12.1.2023 7.31. Seurakunnissa on runsaan vuosikymmenen ajan työskennellyt lapsiasiahenkilöitä, joiden tehtävä nä on tuoda lasten ja nuorten näkökulma kaikkeen kirkon toimintaan. kasvu Lasten äänten KUULIJA Jarmo Kokkonen on tehnyt evankelisluterilaisessa kirkossa pitkäjänteistä työtä sekä lasten että nuorten oikeuksien ja osallisuuden eteen. Lapsen oi keudet eivät ole mitään nollasummapeliä, vaan lap sen ja nuoren hyvä on hyvä meille kaikille. Kasvatuskumppanuus tukee vanhempia Viime aikoina mediassa on näkynyt otsikoita nuor ten toisiin nuoriin kohdistamasta väkivallasta ja kouluväkivallasta. Kirkko on mukana myös kansallisessa lapsistrategiassa omalla ohjelmallaan. Jos lap sille annetaan oikeuksia, ne eivät ole pois aikuisilta ja vanhuksilta, vaan sillä tavoin rakennamme hy vää tulevaisuutta, perustelee Kokkonen lasten ja nuorten eteen tehtävää työtä. ULLA OJALA | KUVAT LIISA TAKALA I haninta on se, kun jompikumpi aikuisista tyt täristä soittaa ja ehdottaa, että nähdään kes kustassa – ja sä tarjoot! Jarmo Kokkonen iloitsee omasta nelilap sisesta perheestään, mutta hän on koko työ uransa ajan työskennellyt myös kaikkien las ten ja nuorten oikeuksien ja osallisuuden eteen evankelisluterilaisessa kirkossa. 16vuotiailla on ollut seurakuntavaaleissa ääni oikeus jo vuodesta 2007. Kirkolliskokous päätti esimerkiksi vuonna 2019, että jokaiseen seurakuntaan tulee perustaa nuor ten vaikuttajaryhmä. Kokkonen lisää, ettei ajatusta lapsen tärkeydes tä tarvitse kirkon piirissä hakea kaukaa, sillä evan keliumin mukaan Jeesus asetti lapset esikuvaksi ja malliksi aikuisille. – Olemme kirkossa ottaneet tämän todesta. – Lapset ovat tärkeintä mitä meillä on. Hän haluaa vaikuttaa myös siihen, että tulevilla sukupolvilla olisi elämisen mahdollisuus tällä planeetalla. Nykyisin Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus yksikön johtajana työskentelevä Kokkonen kirjoitti päätökseen vai kuttaneet perustelut
"Lapsella on oikeus saada eri uskontoihin liittyvää tietoa, kokemuksia, näkökulmia ja virikkeitä, koska hänellä on luontaisesti mielenkiintoa perimmäisiin kysymyksiin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 23 ›› LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 23 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 23 12.1.2023 7.31 12.1.2023 7.31. Kokkonen kuvattiin Vantaalla sijaitsevassa Lastenkulttuurikeskus Pyykkituvassa, jonka ikkunoissa oli erityislasten tekemiä valotaidepiirustuksia. Jos lapsi pääsee kiinni uskontojen ja katsomusten maailmaan monipuolisella tavalla lapsuudessa, hänellä on nuorena aikuisena eväitä suhtautua kriittisesti äärikatsomuksiin”, sanoo Jarmo Kokkonen
– Ihmisyys haavoittuu, jos lapsi jää yksin, jos hän jää hylätyksi, jos häntä kohdellaan huonosti. ”Matala äänestysaktiivisuus on pelottava asia. Kun tämä kaikki saa meissä lap sena vahvistua ja kasvaa, se kantaa aikuisuuteen. Tutkimusten mukaan suo malaislapset lopettavat leik kimisen noin 11vuotiaina, mikä on kaksi tai kolme vuot ta aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Meidän pitää tehdä demokratian eteen kaikkemme, sillä jos vähemmistö alkaa päättää yhteisistä asioista demokratian kautta, se vahvistaa yhteiskunnan jakautuneisuutta”, sanoo Jarmo Kokkonen. Kyllä sen voi sanoa ääneen. Jarmo Kokkonen pohtii, voisiko yksi syy olla se, et tä yhteiskuntamme on vakavamielinen, vähäsanai nen, ankara ja turvaton, lapsenkaltaisuutta tukah duttava. Kokkonen toteaa kokevansa, että hänen omassa perheessään on vuorotahtiin onnistuttu ja epäon nistuttu kasvattajina. Pysyvää on sekin, että tahdomme toiselle ihmiselle hyvää. – Ajattelen, että jokainen vanhempi joutuu jossa kin vaiheessa sanomaan epäonnistuneensa kasvat tajana. Toisen ihmi sen näkökulma ja myötätunto ovat tärkeitä. Lapset ja nuoret olivat pakotettuja eristyksiin, selviytymään keskenään ja oppimaan yksin. Suomalaislapset lopettavat leikkimisen 11-vuotiaina Moni nuori tuntuu voivan huonosti tänä päivänä. Meissä on pysyvä tar ve luottamukseen ja siihen, että meistä pidetään huolta. Nuori pulkkamäessä on hyvinvoinnin merkki! Viime syksynä pidettyjen seurakuntavaalien äänestysprosentti 16–17-vuotiaiden keskuudessa oli vain 6,6. – Jokainen meistä on ollut lapsi, ja jokaisessa meistä on edelleen se lapsi. Kokkonen ei lähde syyl listämään ketään, vaan kan nustaa vanhempia puhumaan keskenään ja jakamaan kas vatusvastuuta. Tärkein kasvatta ja on aikuinen, joka on lähellä lasta ja nuorta arjessa. Puhu misen jälkeen ongelmat tuntuvat puolta kevyem miltä ja tilanne on vähän jäsentynyt. Hänen mielestään me kaikki kaipaisimme enemmän keskustelua, tarinoita, leikkiä ja yhdes säoloa – ja vähemmän suorit tamista. Nuori pulkkamäessä on hyvinvoinnin merkki! Kyse on jälleen myös kasvattajan vastuusta. – Minusta koululaisen tehtävä on leikkiä ainakin 15vuotiaaksi. Parhaita asioita talven tullen on se, kun nuo ret lähtevät pulkkamäkeen. Meidän ei ole kasvattajina tarpeen jäädä yk sin eikä pitää yllä täydellisyyden kiiltokuvaa. 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 24 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 24 12.1.2023 7.31 12.1.2023 7.31. – Jokainen lapsi tarvitsee aikuisia, mutta me aikuiset kin hyödymme muista aikui sista. Jarmo Kokkonen peräänkuuluttaa jokaisen van hemman kasvatusvastuuta, jota ei voi ulkoistaa opettajille eikä nuorisotyön tekijöille. – Yksittäiset tapaukset ovat vakavia, eikä niitä pidä lakaista maton alle, muttei tilanne myöskään kauhistelemalla parane. Osaltaan saattaa olla kyse koronaajan seurauksista
Terapiaa saa 14 toimipisteessä 12 paikkakunnalla. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että tämä palo kanavoituu rakentavalla tavalla. Helsingin toi mintapisteessä tarjotaan etäaikaa silloin, kun kaikki asiak kaat eivät pääsisi terapiaan saman päivän aikana. Päivystäjinä toimivat koulutetut lyhyt ja psykoterapeu tit tai riittävän pitkälle opiskelleet psykoterapia tai lyhyt terapiaopiskelijat. Emme tarjoa nuorille riittävästi foorumeita, joil la he pääsevät vaikuttamaan paikallisiin asioihin. – Silloin se, mitä on vähem män, on rikkaampaa, tiedoste tummin valittua. Terapia so pii esim. Tällä Kokkonen viittaa demokraattisiin käytäntöihin. Toimipisteitä löytyy seurakuntien omista tai yhteistyö kumppaneiden tiloista. MATALAN KYNNYKSEN APUA NUORILLE Evankelisluterilainen kirkko tarjoaa nuorille kahdenlaista matalan kynnyksen tukea. Walk in talk on maksutonta, luottamuksellista ja ammatil lista keskusteluapua ratkaisukeskeisellä työotteella. Lisäksi hän on vähentänyt lihansyömistä ja suosii kasvispainotteista ruokaa. Siitä löytyy esimerkiksi 30 toimivaa tapaa kantaa vastuuta luomakunnasta. Hän korostaa myös tarvetta tehdä lainsäädän nöllisesti kaikki mahdollinen lasten suojelemisek si. Aikuisten pitää kasvaa ympäristötietoisiksi Jarmo Kokkonen sanoo käyneensä läpi ekologisen herätyksen aikuisvuosinaan. Aikuistuva nuori ei silloin pysty jakamaan sitä hy vää, mitä hän sisimmässään haluaisi. Nuorilta itseltään kan nattaisi kysyä, millä tavalla häirintää verkossa voi torjua. Kokkosen mielestä vaihtoehtona ei voi olla se, että välineet kielletään, sillä nuorikin tarvitsee verkon sovelluksia ja palveluita arjessaan. elämän solmukohtien, kriisien tai elämän suun nan käsittelyyn. Kokkosesta nuorilla on maa il maparannushenkeä ja halua. Kyse on yksittäisestä terapiatapaamisesta, jossa käsitel lään niitä asioita, joista asiakas haluaa puhua. Ytimes sä pitäisi olla elämäntapa, jossa tietoisesti eletään yhden maapallon puitteissa. Älä jä tä lasta tai nuorta kantamaan yksin vastuuta ver konkäytöstään. Hieman tätä useam pi vastasi nuoren puhuneen häirinnästä. Vantaan Korson seurakunta tarjoaa etäaikoja säännöllisesti. Lasta ei saa jättää yksin kantamaan vastuuta verkonkäytöstään Kun evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyönteki jöiltä kysyttiin nuoriin kohdistuvasta seksuaalivä kivallasta digitaalisessa ym päristössä, puolet kyselyyn vastanneista oli huoman nut sitä. Hänen nähdäkseen toivo tulevaisuudessa on sii nä, että meistä aikuisista kasvaa ympäristötietoisia toimijoita. Häneltä puut tuu siihen mahdollisuus ja voimavaroja, ja hän jakaa eteenpäin pahoja asioita, sanoo Korhonen. Kokkosen kirja Huomenna on kaikki paremmin – Kirkon kasvatus toivon mahdollistajana (Kirjapaja) julkaistiin tässä kuussa. Päivystäjinä toimivat seurakuntien nuorisotyön ammat tilaiset. Hän yrittää omassa arjessaan vastustaa kaupal lisen maailman imua, joka houkuttelee vaihtamaan täysin toimivan kännykän vuoden välein uuteen tai hankkimaan jättituumaisen television, vaikka pie nemmälläkin pärjäisi. Silloin pystymme antamaan – uhkaku vat tiedostaen mutta myönteisen kautta – lapsille ja nuorille mahdollisuuden rakentaa sellaista tulevai suutta, jonka ytimessä ei ole kuluttajaidentiteetti eikä jatkuva taloudellisen kasvun logiikka. On otet tava käyttöön ikivanha kasvatuksellinen periaate: kiinnostu lapsesta ja nuoresta, kysy mitä kuuluu, ole käytettävissä ja vedä tarvittaessa rajoja. – Me emme ole kasvattajina tehneet riittävästi. He myös hahmottavat digimaailman paremmin kuin me analogisena aikana syntyneet. Toiminta tapahtuu pääosin kasvokkain. n Lapsella on oikeus saada eri uskontoihin liittyvää tietoa. Se, että kulu tamme vähemmän, ei välttä mättä merkitse köyhempää, vaan sisältörikkaampaa elä mää. Varhaiskasva tuksen työntekijöistä 10 pro senttia oli havainnut lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häi rintää tai väkivaltaa digiym päristössä. > www.lastenjanuortenkeskus.fi/walk-in-terapia/ LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 25 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 25 LM1_s22-25_JarmoKokkonen.indd 25 12.1.2023 7.31 12.1.2023 7.31. Toimintaa on 12 seurakunnassa, mutta monessa muussa kin suunnitellaan toiminnan aloittamista. Jarmo Kokkonen näkee valitettavana, että yh teiskunnassa keksitään usein ensin jokin uusi tek niikka ja vasta sen jälkeen aletaan pohtia sen seu rauksia tai vaikutuksia ihmiskuvaan. Kysy rohkeasti! > evl.fi/kukaaneijaayksin/kirkon-walk-in-talk Ilmainen Walk in terapia on suunnattu alle 29vuotiaille. – Nykyinen digitekniikka on sen verran koukut tavaa ja mukaansatempaavaa, että lapsen voimava rat eivät riitä omien rajojen vetämiseen. – Kartoituksen hyvä tu los oli, että nuoret olivat valmiita jakamaan asioi ta luotettavien aikuisten kanssa, mutta luottamus täytyy ensin olla ansaittu. Nuoret ovat nokkelia ja asiantuntevia. Lapsen edun tulee siinäkin olla ensisijainen kri teeri
Tutkimukseen osallistuneet pojat ottivat etäisyyttä miesvaltaa korostavaan machoiluun, ja vielä jyrkemmin he torjuivat koulussa ilmenevän seksuaalisen häirinnän. Sääntöjen soveltaminen käytännön tilanteisiin tuntui kuitenkin vaikealta. Aloitteen tekijän ja tilannetta hallitsevan vastuunottajan rooli ei istunut pojille noin vain. Tutkimusartikkeli Educating Teenage Boys About Consent: The Law and Affirmative Consent in Boys’ Socio-Sexual Cultures and Subjectivities julkaistiin Springer Link -sivuilla marraskuussa. Näitä asioita joutuvat pohtimaan myös suomalaisnuoret yhdessä seksuaalikasvattajiensa kanssa – jos eivät jo ole pohtineetkin. Tutkimuksessa kuultiin myös opettajia. Ajatus suostumuksesta edellytyksenä seksin laillisuudelle oli sisäistetty, ja suostumukseen liittyvät säännöt hyväksyttiin. Englannissa näin on ollut jo 20 vuoden ajan. Tämän vuoden alusta lähtien seksi ilman suostumusta on rikoslainlain mukaan raiskaus myös Suomessa. Suostumus puuttuu esim. Voisiko asian ehkä sittenkin hoitaa ilman suoraa kysymystä, erilaisiin vihjeisiin luottaen. Tämä tekee opetuksen sisällöstä selkeää ja loogista. Selkeys ja loogisuus eivät kuitenkaan ole parhaita laatusanoja kuvaamaan sitä todellisuutta, jossa nuoret arkeaan elävät ja ihmissuhteitaan rakentavat. Tutkijat pyrkivät selvittämään, miten suostumukseen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita brittikoulussa opetetaan, miten 12–17-vuotiaat pojat opetusta tulkitsevat ja miten he siihen suhtautuvat. Tutkimuksen pääkirjoittajan, kriminologian lehtori Emily Settyn mukaan koulun seksuaalikasvatuksen tulisi käsitellä seksiin ja suostumukseen liittyviä tilanteita kaikkine epävarmuuksineen juuri sellaisina kuin nuoret ne ajatuksissaan ja tosielämässä kohtaavat. Se ei kuitenkaan pysty hälventämään poikien epävarmuutta ja hämmennystä heidän suunnistaessaan nuorten seksuaalikulttuurissa, kertoo englantilaisen Surreyn yliopiston toteuttama tutkimus. Havaintoja tehtiin ja keskusteluryhmiä järjestettiin kolmessa koulussa, joiden sijaintipaikat vaihtelivat esikaupungista kaupunkiin ja vauraista köyhiin alueisiin. Tulosten mukaan seksuaalikasvatusta vaivaa kaavamaisuus. ANTTI VANAS K oulun seksuaalikasvatus voi tarjota pojille käsitteelliset suuntaviivat sen ymmärtämiseen, mitä suostumus seksuaalisessa kanssakäymisessä tarkoittaa. Poikaoppilaista koostuvia keskusteluryhmiä oli mukana kaikkiaan viisi. 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s26-27_Tutkitut.indd 26 LM1_s26-27_Tutkitut.indd 26 12.1.2023 7.42 12.1.2023 7.42. Pojat määriteltiin koulun seksuaalikasvatuksessa yleensä siksi osapuoleksi, jolle suostumuksen varmistaminen kuuluu – ei siksi, jolta suostumusta kysytään. ylävinjetti M O ST PH O TO S SUOSTUMUSKULTTUURI haastaa koulun seksuaalikasvatuksen TIETOA tutkittua JOS NUORI OLISI TUOMITTU RAISKAUKSESTA 1700-LUVULLA, TEON SYYKSI OLISI SAATETTU KIRJATA PERISYNNISTÄ KUMPUAVA PAHANSISUISUUS. Pojille opetetaan heidän oikeuksiaan ja vastuitaan sellaisina kuin ne on lakiin kirjattu. Poikien epävarmuus ilmeni mm. Laki on looginen mutta tosielämä ei. Tutkijoidenkin mielestä seksuaalikasvatuksen tehtävänä on purkaa vanhoja roolimalleja, ei ylläpitää niitä. sen pohdiskeluna, miten suostumuksen selvittäminen voi onnistua tunnelmaa pilaamatta. Uuden lain tultua voimaan raiskauksen määrittelyssä lähdetään suostumuksella ilmaistusta omasta tahdosta. tilanteessa, jossa henkilö ei olosuhteiden vuoksi kykene tahtoaan ilmaisemaan
Syrjäytyneen käsite on sittemmin saanut rinnalleen mm. 1800-luvun lopulla kristillinen maailmankäsitys sai rinnalleen valistuksen ja kansallisaatteen. Myös nykyisten alaikäisten lainrikkomuksiin liittyvien oppien ja käsitteiden taustalla kuumottavat yli sata vuotta vanhat selitysmallit, väittävät dosentti Timo Harrikari ja yliopistonlehtori Laura Tiitinen. 1990-luvulla sopeutumattomat ja häiriintyneet katosivat ja tilalle tuli riskissä ja syrjäytymisvaarassa olevia. erityisen haavoittuvassa asemassa olevan, NEET-nuoren (Not in Employment, Education or Training) ja rikoksilla oirehtivan nuoren käsitteet. Tutkijat lähtevät liikkeelle niinkin kaukaa kuin 1700-luvun alun esimodernista yhteiskunnasta. Ensimmäinen tieteen nimissä kulkenut lasten rikoksia selittävä oppi tuli Suomeen 1800-luvun loppuvuosina. Nuoren rikoksentekijän sijaan alettiin puhua nuorista lainrikkojista. Suojeluja pakkokasvatusoppi oli luonteeltaan kriminologinen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 27 LM1_s26-27_Tutkitut.indd 27 LM1_s26-27_Tutkitut.indd 27 12.1.2023 7.42 12.1.2023 7.42. 1950-luvulla pahantapaisen, laiminlyödyn ja kieroon kasvaneen kategoriat saivat tehdä tilaa sosiaalisesti sopeutumattoman tai häiriintyneen kategorioille. n > l M O ST PH O TO S 300 VUOTTA pahatapaisia lapsia SUOSTUMUSKULTTUURI haastaa koulun seksuaalikasvatuksen J okaisella aikakaudella on omat ongelmalapsensa. Ajan käsityksen mukaan vaivaan auttoi piiskaaminen. Tuolloin alaikäisten lainrikkomuksia selitettiin pahansisuisuudella, jonka uskottiin kumpuavan perisynnistä. Niitä ei enää pidetty rikosoikeudellisina seuraamuksia vaan kasvatuksena. Suomeen säädettiin vuonna 1889 rikoslaki, jonka mukaan 7–14-vuotiaalle lapselle sopivia seuraamuksia olivat ruumiillinen kuritus tai kasvatuslaitokseen sijoittaminen. Lain taustalla vaikuttaneiden voluntarismin ja vapaan tahdon teorian mukaan rikokseen syyllistyneen lapsen tahto ei ollut vapaa, vaan lapsi oli mielenvikaisen tavoin liian heikko suuntautumaan siveellisiin päämääriin. Heidän artikkelinsa Rikoksia tekevät lapset ja nuoret olleet huolen aiheena kautta historian julkaistiin Haaste-lehdessä marraskuussa. Yleiset yhteiskuntafilosofiset pohdinnat alkoivat muuntua tieteellisesti perustelluiksi teorioiksi. Kategoriat, joihin hankalina pidetyt alaikäiset on kulloinkin niputettu, ovat muuttuneet, ketjuuntuneet ja kerrostuneet, mutta jotakin niistä on aina jäänyt jäljelle. Rikoksia tekeville nuorille on ollut monia nimityksiä vuosisatojen varrella. 1910-luvulla alaa vallanneen rappeutumisteorian hengessä rikostutkijat velvoitettiin tuolloin selvittämään, oliko rikoksesta epäillyn nuoren suvussa esiintyvää alkoholismia, mielisairauksia tai rikollisuutta. Nuorisorikoslainsäädäntöä vuonna 1937 valmistellut komitea jakoi mietinnössään rikoksiin syyllistyneet nuoret kolmeen ryhmään, jotka ilmentävät erottelupyrkimystä parannuskykyisten ja parantumattomien lasten välillä. Sen kannattajat ajoivat rikosvastuuikärajan nostamista ja lapsille tarkoitettujen kasvatuslaitosten perustamista
Muttilaisen mielestä sirkustelu on ehkä parantanut myös hänen keskittymiskykyään, mistä on hyötyä muillakin oppitunneilla. Kuutti Kiiveri pohtii, voisiko sirkusta soveltaa muihinkin aineisiin, kuten äidinkieleen. Hänen lempitemppujaan ovat jongleeraus yksipyöräisellä sekä pallotemput. . Meilläkin epäonnistuttiin pyramidissa monta kertaa ennen kuin pääsin ylös asti. Mutta se tuntuu kyllä oudolta idealta, Kiiveri pohtii itsekin. Elli Isosomppi on harrastanut cheerleadingiä monta vuotta, joten jotkin sirkustemput ovat hänelle tuttuja jo sieltä. Hetti Hantusen mielestä sirkusmatematiikka on kivaa, koska siinä ei tarvitse istua pöydän ääressä ratkomassa tehtäviä, vaan niitä sovelletaan temppuihin. Voisiko tätä soveltaa äidinkieleen. . 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 28 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 28 12.1.2023 7.46 12.1.2023 7.46. On kiva huomata kehittyneensä, kun treenataan paljon yhtä temppua ja se alkaa onnistua. Hän ei ole ennen harrastanut sirkusta, mutta halusi tulla sirkuspainotteiselle luokalle oppiakseen jotain uutta. koulu Sirkus + matematiikka = ONNISTUMISEN ILOA Matematiikan opettaja Veera Hakala yhdistää yläkoulun ja lukion matematiikan opetukseensa sirkustaidetta, jonka hän sanoo lisäävän oppilaan itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta. Hän kannustaa kokeilemaan sirkustemppuja, sillä niihin ei tarvita erityistä rohkeutta ja epäonnistuakin saa. . Ryhmä pohtii hetken, mistä laskutoimituksessa mahtaa olla kyse ja mikä on sen tulos. Hän pitää eniten ilmassa, pyörällä ja trapetsilla tehtävistä akrobatialajeista ja muistuttaa, ettei sirkustelussa pidä ottaa paineita onnistumisesta. Jokainen ryhmän jäsen saa numeron, joista on yhdessä muodostettava laskulauseke. On menossa Tampereen normaalikoulun sirkustaidepainotteisen seiskaluokan sirkusmatematiikan tunti. Hän onkin päässyt harjoittelemaan akrobatiaa ja tullut paremmaksi tasapainolajeissa, joten hän saattaa jatkaa sirkustelua. Matematiikan ja sirkustaiteen opettaja, DI Veera Hakala kertoo, että pyramidiharjoituksen ajatuksena on muun muassa se, että ryhmä ratkaisee matematiikan tehtävän yhdessä ja että kaikki pääsevät olemaan osana ratkaisua. Seitsemänvuotiaasta sirkusta harrastaneen Väinö Muttilaisen mukaan pyramidin rakentaminen näinkin isolla ryhmällä vaatii ”osiensa” keskinäistä luottamusta. Ryhmän tulee muodostaa ihmispyramidi laskulausekkeen mukaisessa järjestyksessä. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA O ppilaat jaetaan liikuntasalissa erikokoisiin ryhmiin
Keskimmäiseen kerrokseen tulevat tällöin luvut -4 ja 6, koska -7+3=-4 ja 3+3=6. Lukujen -4 ja 6 summa on 2, joka roikkuu Muttilaisen kaulassa. Näin ollen keskelle nousevat Kuutti Kiiveri (nro -4) ja Lilli Heikkinen (nro 6). Alimpana sijaitsevat numerot -7, 3 ja 3, joten lattialle asettuvat vierekkäin kontilleen Aiju Kuutti (nro -7), Ria Hennessy (nro 3) ja Fanni Pylvänäinen (nro 3). LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 29 ›› LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 29 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 29 12.1.2023 7.46 12.1.2023 7.46. Väinö Muttilaisen (nro 2) ryhmän tehtävänä on laskea yhteen lukuja niin, että kahdesta alemmasta luvusta saadaan summana ylempi luku. Hän kiipeää lopuksi ylimmäksi tuulettamaan
Hakala aloitti sirkustaiteen ohjaamisen Sorin Sirkuksella vuonna 2008 ja on siitä lähtien ohjannut sirkustelua eri paikoissa, vaikkapa tanssikouluissa. Tai jos siirrytään johonkin uuteen, sitä tehdään sirkusmatematiikkana ennen kuin aletaan perehtyä aiheeseen kirjojen ja vihkojen kanssa. Onnistumisen kokemukset muualta kuin matematiikasta Pystyvyyskäsitystä voidaan tukea erilaisilla harjoitteilla, joissa onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Se on usein hyvinkin realistinen, mutta voi myös olla, että oppilas kuvittelee olevansa heikompi kuin on ja alisuoriutuu sen vuoksi. Väitöskirjassa paneudun motivoivaan ja oppilaan minäpystyvyysajattelua muok kaavaan osaan. . Hyvän matemaatikon rooli on hyvin kapea, joten Veera Hakala pyrkii laajentamaan sitä sirkusmatematiikan avulla. . Hakala kertoo, että minäpystyvyysajattelu on usein itseään toteuttava ennuste siitä, millainen käsitys oppilaalla on itsestään matematiikan opiskelijana ja kuinka hän selviytyy tunnilla. Puhelias tai sosiaalisesti taitava oppilas voi tulla hyväksi matemaatikoksi, koska hän osaa jakaa omia ajatuksiaan ja on luova. Vuonna 2012 Hakala aloitti opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa, josta valmistui matematiikan diplomi-insinööriksi ja opettajaksi. Penkiltä ei saa laskeutua lattialle. Hänen diplomityönsä aiheena oli sirkustaide matematiikan opetuksessa. Suurin osa tehtävistä on kuitenkin toteutettavissa luokkahuoneessa. Sirkusmatematiikan tunteja pidetään useimmiten luokassa mutta mahdollisuuksien mukaan myös liikuntasalissa, jolloin sirkustelussa tarvittavia välineitä, kuten rolabolia, jongleerauspalloja tai hulavanteita ei tarvitse kantaa luokkaan. Oppilas voi kuvitella olevansa heikompi kuin on Veera Hakala pitää sirkusmatematiikan tunteja yleensä yläasteen ja joskus lukionkin luokille. 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 30 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 30 12.1.2023 7.46 12.1.2023 7.46. Nyt hänellä on työn alla väitöskirja Tampereen yliopiston kasvatustieteelliselle tiedekunnalle. Saatamme kerrata matematiikan tunnilla oppimiamme asioita sirkusmatematiikan avulla aiheesta riippuen. Oppilas ymmärtää, että voi olla matematiikassa hyvä, vaikkei vastaakaan tyypillistä matemaatikkoa. . Hakalan tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että oppilaan onnistumiset ja oppimisen ilo lisääOppilaat järjestäytyvät penkistä tehdylle lukusuoralle saamiensa desimaali-, murtotai kokolukujen mukaiseen järjestykseen. Väitöstutkimuksen tavoitteena on löytää motivoiva matematiikan opetuksen malli, ja siinä on sirkus yhtenä työkaluna.
Veera Hakala on huomannut, että tarkasti suunnitellut sirkusmatematiikan tunnit imaisevat paljon helpommin mukaan matematiikan opiskeluun kuin perinteinen vihkokynätyöskentely. n Suurimman osan tehtävistä voi tehdä luokassa. Penkkiharjoitusta käytetään sosiaalisessa sirkuksessa myös luottamusja yhteistyöharjoituksena, jossa opitaan esimerkiksi oman äänen kuuluviin saamista. Hetti Hantunen (vas.), Pihla Peltonen ja Sanni Liimatainen kannustavat muitakin kokeilemaan rohkeasti sirkusmatematiikkaa, sillä siinä saa epäonnistuakin. Kehollinen oppiminen tuo matematiikkaan aistimaailman mallia Tunneilla harjoitetaan myös kehollista oppimista. Kuutti Kiiveristä laskutehtäviä on mielenkiintoisempaa ratkaista sirkusmatematiikan avulla kuin pulpetin ääressä. Veera Hakala kertoo, että aiempien tutkimusten mukaan lukusuoraa pitkin liikkuminen parantaa laskutaitoa. Oikeata vastausta ei ole, sillä usealla erilaisella mallilla tai ennusteella saatetaan päästä samaan tulokseen. Oletukseni on, että oppimisen ilo valuu sirkusmatematiikan tunnilta sinne matematiikan puolelle. Saattaa olla, että jokin malli ei anna tarkinta vastausta, mutta ottaa muita paremmin huomioon erilaisia muuttujia kuten vaikkapa kärrynpyörän tekijän mittasuhteet tai kärrynpyörän muodon. Näin tehdessään he joutuvat kiemurtelemaan toistensa ohi putoamatta penkiltä. Siis vaikkapa sirkustelusta. Kärrynpyörän mallintaminen Yksi matemaattisen mallintamisen esimerkki on kärrynpyörä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 31 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 31 LM1_s28-31_SirkusMatematiikkaa.indd 31 12.1.2023 7.46 12.1.2023 7.46. . Matematiikan ja sirkustaiteen opettaja Veera Hakala tarkistaa tehtäviä. Oppilaiden tehtävänä on arvioida, kuinka pitkälle kärrynpyörä pyörähtää. Kehollisen oppimisen avulla tuodaan abstraktiin matematiikkaan eräänlainen aistimaailman malli siitä, mitä ollaan tekemässä. Sitä toteutetaan esimerkiksi kapealle penkille rakennettavalla lukusuoralla, jossa oppilaat järjestäytyvät saamansa desimaali-, murtotai kokoluvun mukaiseen järjestykseen. . vät motivaatiota ja pystyvyyskokemusta matematiikan tunnilla ja itse matematiikassa, vaikka onnistumisen kokemukset tulisivat jostain muusta kuin matematiikasta
Joukossa on ruokalan menoa kuvaavia, hauskoja abilaulujen sanoituksia: ”Kun mä tuun tänne, haistan jo sen, päivän aterian ensimmäisen. Kehujen kohde on Marjo Niskanen, joka on 12 vuoden ajan toiminut kouluruokalan emäntänä helsinkiläisessä ilmaisutaidon lukiossa. ”Työpäivänsä aikana hän naurattaa, kuuntelee, kannustaa, ohjaa ja lohduttaa. Hänessä on jotain maagista”, luki palkinnon perusteluissa. 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 32 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 32 12.1.2023 8.31 12.1.2023 8.31. Matkalla keittiön sydämeen, jossa iso vuoallinen kasvispihvejä lämpiää uunissa ja riisi porisee kattilassa, näkyy oppilaiden kirjoittamia viestejä seinillä. Eräs syy menekkiin on keittiön hengetär: palkittu ruokapalveluvastaava Marjo Niskanen. Sekä tietenkin laittaa ruokaa. Viime aikoina fyysisesti rankka työ vaativan asiakaskunnan palveluksessa on saanut tunnustusta, joka on tuonut kouluruuan valtakunnalliseen valokeilaan. Olen kiitollinen.” Oppilaiden kiitokset kertovat, että kouluruokaa ja ruokalan henkilökuntaa arvostetaan. Niskanen valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi ammattikeittiön työntekijäksi hotellija ravintola-alan PRO-kilpailussa, ja hän voitti myös lehdistöraadin palkinnon. MAARIT PIIPPO | KUVAT LIISA HUIMA A amuvarhaisella arktinen aurinko valaisee ruokalan seiniä Kallion lukion viidennessä kerroksessa. koulu TUNNELMA tuo makua Kouluruualla on hyvä maine Kallion lukiossa
Ruoka valmistetaan keskuskeittiössä ja lämmitetään tarjolle kouluissa. Lisukkeista ja salaateista vastaa koulun keittiöhenkilökunta. Helsingin kaupungin kouluissa ruokalista vaihtuu kuuden viikon välein. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 33 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 33 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 33 12.1.2023 8.31 12.1.2023 8.31
Helsingissä kouluateria maksaa Opetushallituksen laskelmien mukaan noin 2,40 euroa, kun hinta on koko Suomessa keskimäärin 2,80 euroa. Eräs syömishäiriöstä kärsinyt opiskelija kiitti Niskasta henkisestä tuesta, jota hän oli saanut sairaudesta toipumisessaan. Tässä tarjolla Quorn-pataa sekä värikkäitä kasvispihvejä riisin ja salaatin kera. Tällä summalla tulee saada aikaan ravintosuositusten mukainen ateria, johon kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala sekä leipä, levite ja juoma. Quorn on Fusarium venenatum -punahomeesta valmistetun, lihan korvikkeeksi tarkoitetun sieniproteiinivalmisteen tuotemerkki. Niskanen kulki usein oppilaan mukana kokoamassa ruoka-annosta tilanteessa, joka on syömishäiriöiselle haastavaa. Ruokalassa tunnetaan myös oppilaiden allergiat. 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 34 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 34 12.1.2023 8.32 12.1.2023 8.32. Kiitos aamuhymystä ja hyvästä palvelusta! Ruokapalveluvastaava Marjo Niskanen haluaa luoda hyvät kontaktit oppilaisiin. Hän liikuttui Kallion lukiolaisten monista kiitoksista ravintolaja keittiöammattilaisten PRO-kilpailun voiton yhteydessä, mutta viime vuoden kohokohta oli kutsu Linnan juhliin. Esittelykierroksilla Niskanen saa tietoa oppilaiden toiveista ja erityisruokavalioista. Eräs syy vähäiseen hävikkiin on hyvä suunnittelu: ruokaa pyritään lämmittämään vain se määrä, joka kerralla kulutetaan. Aterian on tarkoitus kattaa noin kolmannes oppilaiden päivittäisestä energiansaannista. – Haluan olla avuksi nuorten elämässä. Ainakin Kallion lukiossa maksutonta ruokaa arvostetaan, sillä ruokahävikin määrä on vähäinen. Ympäristöarvot näkyvät ruokavaliossa, ja monet oppilaat ovat olleet jo pitkään vegaaneja, kertoo Marjo Niskanen. – Kohtelen opiskelijoita samalla palveluasenteella kuin minkä tahansa ravintolan asiakkaita. Tutustumista vauhdittavat ruokalan esittelykierrokset, joita Niskanen järjestää lukionsa aloittaville luokkaryhmille syksyisin. Koululaiset ansaitsevat hyvää kohtelua, ja heidän näkemyksiään kannattaa kuunnella. Helsingin Palvelukeskus arvioi koko alueen hävikin määräksi 60 grammaa yhtä ateriaa kohden. Kallion lukiolaiset arvostavat kasvisruokaa. Suosikkiruuat ovat silti tuttuja jo vuosien varrelta. – Nuoret ovat hyvin valveutuneita ruuan vaikutuksesta ilmastoon. Niskasen menestystä kirittivät lähes kolmensadan Kallion lukiolaisen kehuvat kommentit. Keskustelen usein oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti heidän ongelmistaan ja suhteesta ruokaan. 579 oppilaan koulussa arviolta 400 syö kouluruokaa päivittäin. Ruokatrendit näkyvät Kallion lukion oppilaat ovat suurimmalta osin kasvissyöjiä, joten siellä on päivittäin tarjolla kasvisruokaa sekä vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja. Kalapuikot ja pinaattiletut maistuvat myös Kallion lukiossa, mutta täällä liharuokia suositumpia ovat kasvisvaihtoehdot, kuten hernerouhe-juuresragu, soijabolognesekastike ja erilaiset Quorn-kastikkeet. Joskus kohtaamisella ruuan äärellä voi olla merkittävääkin vaikutusta. Hävikkiä vähentää myös oppilaiden ympäristötietoisuus. Hävikkiä aiheutuu yleensä vain noin kaksi kiloa päivässä, mikä on vähemmän kuin Helsingin kouluissa keskimäärin. Helsingin palvelukeskuksen vuonna 2021 toteuttaman toiveruokakyselyn kärjessä ovat kalapuikot, pinaattiletut ja broilericurry, ja kärkikymmeniköstä löytyvät myös nakkikastike sekä kalaja hernekeitto. Ruokatrendien muutos näkyy: vegaanien määrä on noussut Niskasen työuran aikana yhdestä oppilaasta viiteenkymmeneen. Kuin ravintolan asiakkaat Marjo Niskanen pyrkii tuntemaan asiakkaansa ja tekemään heille ruokalasta tutun ja turvallisen paikan
Myös Lasse Saukko, 16, arvostaa ruuan eteen tehtyä työtä ja Suomen valtion tarjoamaa ilmaista ateriaa. n Sä kokkaat meille niin että halkeen! Noel Escartín viihtyy koulun ruokalassa. Sen mukaan noin 80 prosenttia oppilaista söi kouluruokaa päivittäin. – Menen usein syömään aterian toisten kerrosten hiljaisempiin tiloihin, jossa voi jutella rauhassa kavereiden kanssa, kertoo Artturi Kontio, 16. Teiniangstit ovat jääneet, ja nyt kouluruuasta osataan olla kiitollisia. He ovat luomassa koko koulun hyvää henkeä, toteaa Noel Escartín. Hänen mielestään ruoan maku ei saisi liikaa määritellä syömistä. Tilanteen parantamiseksi Janhonen ehdotti nuorten osallistamista kouluruuan suunnitteluun. Esimerkiksi Vantaan kouluterveyskyselyssä vuonna 2021 yli puolet yläkoululaisista ja 40 prosenttia lukiolaisista kertoi jättävänsä kouluruuan syömättä. Noel Escartín, 16, kertoo ottavansa yleensä isoja annoksia ja pitävänsä ruuasta aina. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 35 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 35 LM1_s32-35_KouluRuokailu.indd 35 12.1.2023 8.32 12.1.2023 8.32. Oppilaat ovat jakaneet Niskasen iloa korkean tason tunnustuksista. – Tuntuu, että ruokalan henkilökunta todella välittää meistä. Jotain maagista Niskasen tavassa tehdä työtä taitaa todella olla. Hyvää henkeä koko kouluun Kouluruoka on maksutonta vain Suomessa ja Ruotsissa. Silti sen maine ei aina ole yhtä hyvä kuin Kallion lukiossa. – Keittiöhenkilökunnan kanssa voi heittää samalla kivaa läppää. – Tuntuu kivalta tulla ruokalaan, kun Marjo tervehtii meitä. Tavoitteeni on, että en koskaan heitä ruokaa pois. Tyytyväisyys nousee esille lukion oppilaiden kanssa keskustellessa. Pelko yksin jäämisestä ja halu kuulua joukkoon olivat syitä syömättömyyteen. Osa heistä asuu yksin tai opiskelijakaverin kanssa, jolloin kouluruuan merkitys ruokavaliossa korostuu. Kettunen tulee aikaisina kouluaamuina myös koulun tarjoamalle aamupuurolle. Usein jono ulottuu pitkälle portaikkoon, mutta sekään ei tunnu oppilaita haittaavan. Hänestä on hyvä, että oppilaiden toiveita huomioidaan esimerkiksi salaattivalikoiman osalta. – Oppilailta kuulee palautetta, että meillä on niin hyvä ruoka. Joihinkin kouluihin onkin perustettu kouluruokaraateja tai ravintolatoimikuntia, joissa oppilaiden näkemykset pääsevät esille. Silti se on samaa ruokaa kuin muissakin Helsingin kouluissa, Niskanen ihmettelee. Useimmiten hän valitsee kasvisvaihtoehdon – paitsi kalaruokapäivinä, koska arvostaa kalassa olevia hyviä rasvoja. Kristiina Janhonen teki vuonna 2016 väitöskirjan nuorten osallisuutta ja toimijuutta tukevasta ruokakasvatuksesta. Myös Marjo Niskanen uskoo tunnelman vaikuttavan ruuan maistuvuuteen. Maksutonta kouluruokaa arvostetaan Kallion lukio on ilmaisutaitopainotteinen koulu, jonne hakeutuu oppilaita useilta paikkakunnilta. Hän opettelee syömään esimerkiksi oliiveja, vaikka ne eivät ole hänen lempiruokaansa. – Koulupäivät ovat pitkiä, mutta syömällä hyvin jaksaa. Janhosen tutkimuksessa nuorten viihtyvyyteen vaikuttivat maun lisäksi ruokalan tunnelma, äänimaailma ja kiireettömyys. Viime syksynä hän koki elämänsä yllätyksen saadessaan kutsun itsenäisyyspäivän viettoon Linnan juhliin, jossa presidenttipari halusi huomioida eri alojen arjen sankareita. Ruokatunnille tullaan porrastetusti, sillä ruokalassa on tilaa vain 150 hengelle. Ilse Kettusen, 16, mielestä oppilaiden suhde ruokaan on muuttunut yläasteen jälkeen
koulu 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 36 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 36 12.1.2023 9.29 12.1.2023 9.29. Inka menee sellaista vauhtia, että Mattila yrittää häntä vähän toppuutella. – He ovat niin ihania, kun tulevat tänne ja ovat aina niin myötämielisiä. On viikon kohokohta, sillä Kurun Yhtenäiskoulun ysiluokkalaiset saapuvat hakemaan hoivakodin asukkaita lenkille. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA P ihalle laskeutuneesta marraskuisesta hämärästä huolimatta kurulaisessa Attendon hoivakoti Graniitissa käy iloinen pöhinä. Usein Eemil Mattila yöpyykin ihan koulun vieressä asuvan mummunsa luona. – Vaikeinta on silloin, kun itse täytyy aloittaa keskustelu, Sivula lisää. Hän sanoo olevansa aina valmis kuin partiolainen lähtemään nuorten kanssa ”joka paikkaan”. Mattilan mielestä ikäihmisten ulkoiluseurana oleminen tuo kivaa vaihtelua koulurutiineihin. Pojilla on tottumusta ikäihmisten kanssa seurustelusta. Allikin touhuaa ulos lähtöä. Tällä kertaa Allin ulkoilupäivä kuitenkin peruuntuu, sillä hän saa yllätysvieraita. Allia se ei harmita, koska hän pääsee lenkille ensi viikolla. Jos ei mennä ulos, pelataan sisällä vaikkapa bingoa tai myllyä. Asukkaiden lenkkikavereina ovat tänään Onni Sivula ja Eemil Mattila, joiden matkaan lähtevät rollaattorillaan Inka ja pyörätuolissa Leila. – Kyllä minä hyvin kuljen, kun maasto on tasaista, mutta ei auta itseänsä ihan piippuun ajaa, Inka tuumii. Eikö tätä mallia kannattaisi toteuttaa koko maassa. Moni kyselee Sivulankin sukulaisista, koska hänen sukunsa on asunut Kurussa kauan kuten moni hoivakodin asukaskin. LIIKUTAAN ja liikutetaan Kurun Yhtenäiskoulun ysiluokkalaiset käyvät liikuntatunnillaan ulkoilemassa paikallisen hoivakodin asukkaiden kanssa. Myös Onni Sivulasta ikäihmisten kanssa seurustelu on mielenkiintoista. Hän kertoo, että monesti vanhukset itse aloittavat keskustelun ja kyselevät muun muassa hänen vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. He käyvät usein tapaamassa omia isovanhempiaan, jotka asuvat omissa kodeissaan
Inka painelee rollaattorillaan menemään niin kovaa vauhtia, että välillä täytyy istahtaa huilaamaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 37 ›› LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 37 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 37 12.1.2023 9.29 12.1.2023 9.29. Isovanhemmilla on usein viisaampia näkemyksiä maailmasta. Eemil Mattila on tottunut seurustelemaan vanhusten kanssa, sillä hän käy tapaamassa omaa mummuaan viikoittain
Kun oppilaita on luokassa 19, ehtii kukin osallistua ulkoiluttamiseen 3–4 kertaa lukukauden aikana. Se, kuinka ikäihmisiä lähestytään ja miten keskustelu aloitetaan, opittiin jo ennen ensimmäistä ulkoilukertaa pidetyllä oppitunnilla . Oppilaille kerrottiin, miten muistiongelma saattaa ilmetä, sillä joku saattaa pelästyä oudosti käyttäytyvää ihmistä. – Kaikki ovat tosi reippaita. Ulkoilupäivänä eli tiistaisin liikuntatunnilta lähtee parin hengen ryhmä hoivakodille. Asukkaamme ovat tästä päivästä aina niin innoissaan. – On kiva seurata, kuinka hienosti he toimivat. Hänen mukaansa tunneilla harjoitellaan myös muita tärkeitä taitoja kuten toisen ihmisen auttamista ja kohtaamista sekä sosiaalisuutta ja yhteistyötä. Halukkaat pääsevät toki ulkoilemaan muulloinkin, mutta on ihan eri asia, kun pääsee ulkoilemaan nuoren kanssa. Tänään Onni Sivula (vas.) ja Eemil Mattila jatkavat vielä ulkoilun jälkeen renkaan heittoa hoivakodin asukkaiden kanssa. Onni Sivulan mielestä isovanhemmilla on usein viisaampia näkemyksiä maailmasta. Jos sää ei suosi, koululaiset jäävät pelaamaan sisätiloihin vanhusten kanssa erilaisia pelejä. Ensimmäisellä kerralla vierailulle tuli koko luokka, jota tapaamaan pihalle oli kutsuttu kaikki asukkaat. Eikä vanhuksen hoitotoimissa saa auttaa, vaikka tämä pyytäisi, vaan aina on pyydettävä hoitaja paikalle. Jos sää ei suosi, koululaiset jäävät sisätiloihin pelaamaan asukkaiden kanssa bingoa, renkaan heittämistä tai korttipelejä. Nuorille kerrottiin, ettei ulos saa koskaan lähteä vanhuksen kanssa yksin, vaan aina on oltava mukana vapaaehtoinen aikuinen. Kun he kasvoivat ysiluokkalaisiksi, kysyin rehtorilta, voisivatko he aloittaa kanssani vanhusten ulkoiluttamisen. Hänen mukaansa tavoitteena on, että ulkoilutustunnit jatkuvat myös ensi vuonna, jos yhteistyökumppanina toimivasta Lions Club Kurusta saadaan edelleen pari aikuista vapaaehtoista nuorten mukaan. Itsestä huolehtimisen taidotkin kehittyvät, kun nuoret ottavat itse vastuun turvallisesta liikkumisesta ja kauniisti käyttäytymisestä. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja ikäihmisten kanssa keskusteleminen tukevat arjen taitojen rakentamista. Tarjolla oli limsaa ja jäätelöä. Lisäksi toiminnassa täyttyvät opetussuunnitelman laaja-alaiset oppimistavoitteet kuten osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Ysiluokkalaiset ovat käyneet ulkoiluttamassa hoivakodin asukkaita syyslukukauden alusta lähtien. n Asukkaamme ovat tästä päivästä aina niin innoissaan. Oppilaat olivat tuoneet koululta myös tutustumispelin, jonka avulla tutustuttiin pikkuhiljaa. Nuoret allekirjoittivat salassapitosopimuksen, jossa sitoutuvat olemaan puhumatta siitä, mitä näkevät ja kuulevat hoivakodissa. Heille näytettiin myös, kuinka pyörätuoli toimii. – Uskon että tällainen koululaisten jatkuva ja säännöllinen vanhusten ulkoiluttaminen on Suomessa aika lailla ainutlaatuista. Oppilaiden mukana on aina kaksi vapaaehtoista aikuista. Lahelma kertoo tutustuneensa nykyisiin ysiluokkalaisiin jo heidän ollessaan kolmannella. Hän on saanut vaariltaan hyviä ohjeita muun muassa pihatöiden tekemiseen ja puiden pilkkomiseen. Hän toimii myös Kurun koulussa vapaaehtoisena ”kouluvaarina”. 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 38 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 38 12.1.2023 9.29 12.1.2023 9.29. Tunnissa ehditään tehdä lenkki kahden ryhmän kanssa, joten yhdellä kertaa ulkoilemaan pääsee kymmenen hoivakodin asukasta. – Painotimme heille myös sitä, kuinka tärkeää työtä he tekevät, sanoo Jaana Tiura. Nuoret käyttäytyvät kauniisti ja esittäytyvät aina kohteliaasti ulkoiluseuralleen, kertoo hoivakodin johtaja Milla-Noora Kässi. Tällainen vanhuspalvelutoiminta hyödyttää sekä koulua että hoivakotia. Ne ovat koulupäivän kaksi viimeistä tuntia. Nuoret kiersivät asukkaiden kanssa luontorasteja, joiden vastauksia pohdittiin yhdessä. – Koska moni ysiluokkalainen saattaa miettiä ammatinvalintaa ja jatko-opintoja, voi joku saada tästä kipinän myös ammatinvalintaansa, Tiura sanoo. Toinen heistä on ulkoiluidean isä Vesa Lahelma, joka on itsekseen käynyt vuosikausia ulkoiluttamassa vanhuksia. – Totesimme rehtorin kanssa, ettei ulkoiluttaminen häiritse liikuntatunnin suorittamista, koska koululta kävellään tai pyöräillään hoivakodille kilometrin matka, joten siinäkin liikutaan, kertoo luokanopettaja Jaana Tiura. Lukujärjestykseen liikuntatunnit sijoitettiin sellaiseen päivään, joka sopi hoivakodille. Heitä ohjeistettiin, että muistisairaan kanssa keskustellessa kannattaa kysellä tämän lapsuudesta ja kouluasioista
LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 39 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 39 LM1_s36-39_Kurun VanhatjaNuoret.indd 39 12.1.2023 9.29 12.1.2023 9.29
koulu Turha pakko vai SUPERVOIMA. Julkinen keskustelu ruotsin opiskelusta heijastuu luokkahuoneisiinkin. On myös oppilaita, jotka eivät ääneen kritisoi, mutta joista aistii, että ruotsi on pakkopullaa. Yläkoululaiset erityisesti ilmaisevat aika rehvakkaastikin mielipiteitään. ”Moni oppilas on sanonut, että ruotsi on helpompi kieli kuin englanti ja siksi mieluisampi”, sanoo Pyhäjärven lukion ja Salmen koulun yläkoulun ruotsin kielen lehtori Heli Liuska. Liuska opettaa Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjärven lukiossa ja samassa rakennuksessa sijaitsevassa Salmen koulun yläkoulussa. – Aina joku sen ääneen sanoo. Opettajien mukaan kaksikielisyys ja hyvä toisen kotimaisen kielen taito on Suomelle voimavara. ANU VALLINKOSKI | KUVAT ANNA ALILA JA JONNA NYGÅRD M iksi meidän pitää opiskella tätä pakkoruotsia. Tämä on hyvin suomenkielistä aluetta, eivätkä kaikki välttämättä näe, mitä hyötyä ruotsin taidosta on. Ajan voisi laittaa johonkin muuhunkin! Tällaisia kommentteja ruotsin lehtori Heli Liuska kertoo kuulevansa aika ajoin oppilailtaan. 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 40 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 40 12.1.2023 10.41 12.1.2023 10.41
– Ysiluokkalaiset esimerkiksi saavat askarrella ruotsiksi kortin jollekin koulun työntekijälle. Ruotsi on enkkua kivempaa juuri helppouden vuoksi. Heli Liuska koettaa tehdä tunneistaan mielenkiintoisia käyttämällä monipuolisia työtapoja, pelillisiä ja toiminnallisia tehtäviä. Usein alkeellinenkin kielitaito avaa uusia ovia. Hänen mukaansa julkinen keskustelu ruotsin opiskelusta heijastuu myös luokkahuoneeseen. Pitää vain pyyhkiä pölyt päältä, niin asiat palaavat vähitellen mieleen. Suomelle kaksikielisyys on hänestä rikkaus ja voimavara. Tällainen tilanne voi tulla eteen kotimaassakin ruotsinkielisellä paikkakunnalla, Heli Liuska sanoo. Opiskelun ei silti tarvitse olla tylsää puurtamista. Englanti on minusta vaikeampaa. Sama toimii myös toisin päin. Juuri nyt julkisessa keskustelussa on seesteinen hetki, eikä kritiikkiä koulussakaan juuri kuule. Kun ”pakkoruotsi”-keskustelu käy kuumana, myös luokassa näkyy enemmän toisen kotimaisen opintojen kyseenalaistamista. Itseään ei pidä vähätellä. Tunneilla oppilaat paneutuvat esimerkiksi juhliin ja tapoihin, joskus ajankohtaisiin aiheisiin. ”Koskaan ei tiedä, jos ruotsin kieltä tarvitseekin sitten aikuisena”, miettii pyhäjärveläinen yhdeksäsluokkalainen Helmi Manninen. Edellisessä todistuksessa ruotsin kohdalla komeili täysi kymppi. Hän kertoo eräästä Tanskaan muuttaneesta entisestä oppilaastaan, joka lähetti nuoremmilleen terveisiä ja vakuutti, miten ihan ok-ruotsilla pärjää Tanskassakin. Välillä sanojen opettelu tuntuu Mannisesta tylsältä, mutta oppimispelit kuten Quizlet tekee siitäkin mukavampaa. Sanavarasto karttuu vain lukemalla ja harjoittelemalla. Ruotsin taito avaa ovia Entä mitä opettaja vastaa pakkoa parjaaville oppilailleen. Monessa paikassa englannilla ei yksinkertaisesti pärjää. Ruotsin kieli yhdistää meitä muihin Pohjoismaihin. Vaikka kriittinen puhe saa aika ajoin julkisuudessa paljon sijaa, valtaosa oppilaista suhtautuu ruotsin opiskeluun neutraalisti tai myönteisesti. – Moni on esimerkiksi sanonut, että ruotsi on helpompi kieli kuin englanti ja siksi mieluisampi. Sanat äännetään aika samalla tavalla kuin kirjoitetaan joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Oppilas saa kortistaan välittömän kiitokset, parhaassa tapauksessa ruotsiksi! Ruotsin opiskelu ei ole vain sanalistoja ja kielioppisääntöjä vaan myös elävää kulttuuria. ”Ruotsin kieli on ihan lähellä meitä” Pyhäjärveläinen yhdeksäsluokkalainen Helmi Manninen, 15, lukeutuu niihin oppilaisiin, joista ruotsin opiskelu on kivaa. Englannin taidolla ei enää oikein voi työnhaussa erottautua. Mutta puhun kuitenkin siitä, miten paljon meillä on pohjoismaista yhteistyötä ja kuinka ruotsin kielen taito voi olla työmarkkinoilla supervoima. Liuska nostaa mielellään etenkin lukion tunneilla esimerkkejä aiempien opiskelijoidensa urapoluista, siitä, kuinka ruotsi onkin osoittautunut heille tärkeäksi myöhemmissä opiskeluissa ja työelämässä. Kun laittaa sanoja peräkkäin, vastapuoli kyllä tajuaa viestin. Ja tottahan se on, ruotsi on aika järjestelmällinen kieli. – Emmehän mekään naura suomea auttavasti puhuvalle, vaan meillä on kova tahto ymmärtää, mitä hän sanoo. – Puhun ylipäätään kielten opiskelun hyödyistä: mikä tahansa kieli on tärkeä ja hyödyllinen. – Vaikka ei hetkeen kieltä käyttäisikään, taidot eivät katoa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 41 ›› LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 41 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 41 12.1.2023 10.41 12.1.2023 10.41. Sanan suvulla tai sanajärjestykselläkään ei ole niin väliä, jos haluaa tulla ymmärretyksi. – Teini-ikäisen on ehkä vaikea hahmottaa tulevaisuutta ja sitä aikaa, kun on itse työelämässä. Rohkeasti puhumaan! Kielitaidon eteen pitää tehdä töitä. Liuska toivoo, että peruskoulunsa tai lukionsa päättävä nuori olisi saanut hänen tunneiltaan ennen kaikkea luottamusta omiin taitoihinsa ja uskallusta ilmaista itseään ruotsiksi. Matkaillessa esimerkiksi paikalliset suhtautuvat heti ystävällisemmin, jos vähänkään osaa heidän kieltään. Liuska toivoo myös, ettei kukaan sulkisi suutaan kielioppisääntöjen vuoksi. – Minusta ruotsi on melko helppo kieli
– Nuo tunnit olisi pitänyt jättää yläkouluun. Joidenkin mielestä ruotsin opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista tai sitä ei pitäisi opettaa koulussa lainkaan. Hänen mukaansa kahden vuosiviikkotunnin siirto yläkoulusta kuudennelle luokalle ei yhtenäistänyt oppilaiden kielipolkua, eikä tavoite motivaation ja kielitaidon kohentumisesta toteutunut. – Lisäys on parempi kuin ei mitään. Yläkoulunsa aloittavien lukujärjestyksiin uusi tunti ilmaantuu syksystä 2024 lähtien. Ruotsin kielen opettajat ovat ehdottaneet, että toinen alakoulun tunneista siirrettäisiin takaisin yläkouluun. Suomenkielisessä opetuksessa olevien ruotsin opinnot alkavat yleensä kuudennella luokalla B1-kielenä. Mutta miksi näin paljon kritiikkiä herättäneeseen muutokseen aikoinaan ryhdyttiin. Ne tulevat aikuisten maailmasta, ruokapöytäkeskusteluista ja mediasta. Vuonna 2016 keskipitkän ruotsin opintojen aloitusta varhennettiin seitsemänneltä kuudennelle luokalle. Lukio-opettajat raportoivat lukiolaisten ruotsin osaamisen laskusta. – Suomi on kaksikielinen maa, ja naapurissa puhutaan ruotsia. Vain pari prosenttia opiskelee suomea B1-kielenä kuudennelta luokalta lähtien. Hän kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa kielitaidolle saattaa hyvinkin olla käyttöä. Opettajille syksyllä 2021 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan oppilaiden ruotsin taito on uudistuksen jälkeen heikentynyt. Suomen kielen opettaja kääntää pakon mahdollisuudeksi ”Tvångsfinska” eli ”pakkosuomi” on tuttu hokema Katrina Domars-Brännkärrille. Pontimena oli huoli toisen kansalliskielen osaamisesta. – Tarkoitus oli parantaa oppilaiden motivaatiota ruotsin opintoihin. Tämä korjaisi tilanteen, Pessi esittää. Nykyiset tunnit eivät riitä kielitaidon kehittämiseen. Hyvää tarkoittanut uudistus epäonnistui Ruotsin opiskelu peruskoulussa on ollut viime vuosina myllerryksen keskellä. Hän opettaa suomea ja englantia yläkoululaisille ja lukiolaisille Vasa övningsskolassa, joka on Åbo Akademin harjoittelukoulu. – Eivät lapset ja nuoret itse tuollaisia termejä keksi. Tällaisessa melko ruotsinkielisessä ympäristössä asuvat teinit eivät Domars-Brännkärrin mukaan välttämättä ymmärrä, miten hyödyllinen suomen kielen taito heille voisi tulevaisuudessa olla. Mannisen mukaan kaikki luokkatoverit eivät suhtaudu ruotsin opintoihin yhtä myönteisesti kuin hän. Ruotsinkielisissä kouluissa suomen opiskelu alkaa usein A1-kielenä ensimmäisellä luokalla tai A2-kielenä kolmannella luokalla. Ruotsin kieli on kuitenkin aika lähellä. Uudistuksen jälkeen ruotsin oppitunnit yläkoulussa vähenivät kolmanneksella. Ruotsin puolella käydessään hän on kiittänyt myyjää kassalla ruotsiksi. Joskus kuulee, miten seitsemäsluokkalainen manaa, ettei osaa suomea eikä tule koskaan oppimaankaan, koska kukaan omasta suvusta ei osaa niin vaikeaa kieltä, hän sanoo. Kyllä minua motivoi, kun tiedän, että opitusta on hyötyä. Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol) tilaamassa tutkimuksessa peruskoulun opettajat kertoivat, että iso osa yläkoulun opetuksesta kuluu vanhan kertaamiseen. Muutosten tarkoitus on ollut hyvä, mutta etenkin B1-ruotsin opettajat ovat kritisoineet lopputulosta. Toistaiseksi hän ei ole juuri päässyt puhumaan ruotsia oppituntien ulkopuolella. Kunnissa, joissa ruotsinkielisten osuus on suuEnglannin kielen taidolla ei enää oikein erotu työnhaussa. Ajateltiin, että ammattitaitoiset opettajat voisivat motivoida oppilaita osallistaviin ja suullista kielitaitoa harjaannuttaviin työtapoihin, kuvaa opetusneuvos Olli Määttä Opetushallituksesta. Pessi antaa uudistukselle pyyhkeitä myös siitä, että peruskoululaiset ovat nyt keskenään eriarvoisessa asemassa: valtaosa kunnista on leikannut yläkoulun ruotsin tunnit minimiin, mutta osa tarjoaa yläkoululaisille edelleen yhden tai kaksi ylimääräistä vuosiviikkotuntia. Vaasalaisista reilu viidennes on ruotsinkielisiä, ja asiointi kaupoissa ja virastoissa sujuu hyvin omalla äidinkielellä. Kuudesluokkalaiset ovat kielten opiskelun kannalta otollisemmassa herkkyysvaiheessa kuin yläkoululaiset. Suurin osa suhtautuu varmaan ihan neutraalisti. Koskaan ei tiedä, jos sitä tarvitseekin sitten aikuisena. Minä kyllä toivon, että kaikki opiskelisivat ruotsia. Opintojen varhentamisen takana on Juha Sipilän hallitus. Nykyinen hallitus on lisäämässä yhden vuosiviikkotunnin B1-ruotsia yläkoulun seitsemännelle luokalle. Esimerkiksi virkamiehenä pitäisi osata sitä. Vähäisen tuntimäärän vuoksi ruotsin opiskeluun voi tulla yläkoulussa pitkiäkin taukoja, kritisoi Suomen ruotsin opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Satu Pessi. Norjassa ja Tanskassakin ruotsista on apua. 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 42 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 42 12.1.2023 10.41 12.1.2023 10.41. Hänen mukaansa peruskoulun päättötodistuksen arvosanan punnitseminen on hankalaa, kun oppilaat ovat opiskelleet ruotsia eri määrän. – Mielipiteet jakaantuvat. Samalla yläkoulun puolelta siirtyi alakouluun kaksi vuosiviikkotuntia
Yläkoulun mittaan valtaosa Domars-Brännkärrin oppilaista oivaltaa, miksi suomi ei olekaan ”tvångs finskaa” eli ”pakkosuomea”. Suomen kieltä taitavan ei tarvitse jäädä kotipaikkakunnalle loppuiäkseen, vaan työtä ja asuinpaikkaa voi katsella koko maasta. Motivointia hankaloittaa se, että suomi on ruotsinkielisille hankala kieli sijapäätteineen. Katrina DomarsBrännkärr opettaa Vaasan ruotsinkielisille yläkoululaisille ja lukiolaisille suomea ja englantia. ” Pakkosuomi” puhuttaa. Motivoinnin tärkeys – Suomen ja englannin opettajana on surullista huomata, että englannin tunneilla oppilailla ei ole lainkaan niin paljon motivaatio-ongelmia kuin suomen tunneilla. Jatko-opintomahdollisuudetkin moninkertaistuvat suomea taitavalle. n Juttua varten on haastateltu myös opetusneuvos Yvonne Nummelaa Opetushallituksesta. Englanti on sanastoltaan ja kieliopiltaan paljon lähempänä ruotsia kuin suomi. rempi, hyötyä on vielä vaikeampi nähdä, ja suomen kielen opintojen kyseenalaistaminen on yleisempää. Domars-Brännkärr puhuu vastahakoisille seitsemäsluokkalaisille vaihtoehtojen lisääntymisestä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 43 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 43 LM1_s40-43_ToinenKotimainen.indd 43 12.1.2023 10.41 12.1.2023 10.41. Ruotsinkielisten oppilaitosten ja Ruotsin korkeakoulujen lisäksi opinpolku voi viedä suomenkieliseen oppilaitokseen. Koetan kääntää pulkan suunnan ja aika hyvin olen siinä mielestäni onnistunutkin. Itse käytän seitsemännen luokan alussa paljon aikaa motivointiin
KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI L apsen uimakoulupäivä voisi olla ihan tavallinen perjantai, mutta lastenkirjailija Vesa-Matti Toivonen, 46, näkee siinä mahdollisuuden ”lapsuushetkeen” eli tapahtumaan, jonka hänen poikansa pystyisi palauttamaan mieleensä vielä aikuisenakin. – Reflektoin kolmikymppisenä lapsuuttani ja mieleeni nousi hetkiä, joissa olin uppoutuneena johonkin ja mieleni oli iloinen ja onnellinen. Siksi uimakoulupäivä kannattaa tehdä pitkällä kaavalla ja huolehtia siitä, että tunnelma on hyväntuulinen ja kiireetön. Isä nauttii, kun hän tunnistaa tyytyväisyyden pienessä eskarilaisessaan. Lapsena onni on pyyteetöntä hetkessä olemista ja siihen liittyy usein touhuamista. Siksi hän haluaa luoda perheensä arkeen hetkiä, joissa on uppoutumista ja lämpöä. Uimisen jälkeen isälle ja pojalle on muodostunut rutiiniksi hakea hampurilaiset ja syödä ne kotona sohvalla iltaohjelman pyöriessä telkkarissa. Kirjasarja sijoittuu EtuTöölöön Helsinkiin. Sama ajatus kantaa myös Toivosen työtä kirjailijana: kirja voi olla väline, jolla lapsi saavuttaa onnellisen ja iloisen tilan. Toivonen ymmärsi, että on olemassa lapsen onni, joka on vähän eri asia kuin aikuisen onni. Lapsuushetki mökillä Edellisenä viikonloppuna Tiina ja Vesa-Matti eli Vesku sekä Tiinan 11-vuotias ja Veskun 6-vuotias lapsi ovat olleet yhdessä mökillä ja todistaneet yhtä ”lapsuushetkeä”. Niistä lapsi kasvaa ja niistä ponnistaa. Hänestä ne hetket luovat ihmisen sisäistä persoonaa. Uuden teoksensa Varo viruksia, Listamestari! Toivonen kirjoitti siskonsa Tiina Kristofferssonin, 49, kanssa. perhe ”LAPSEN ONNI on vähän eri asia kuin aikuisen” Sisarukset Tiina Kristoffersson ja Vesa-Matti Toivonen löysivät uuden syvällisemmän yhteyden lasten kautta. Nyt he kirjoittavat yhdessä lastenromaanisarjaa. – Lastenkirjailijoilta aina kysytään, että mistä teemoista meidän mielestämme lapsille pitäisi kirjoittaa. Tärkeämpää meidän mielestämme on kuitenkin se, minkälaiseen tunnelmaan kirjan kanssa pääsee, sisko kiteyttää. Sen päähenkilö Elias asustelee äitinsä kanssa, käy koronan vuoksia etäkoulua ja joutuu huvittaviin tilanteisiin naapurissa asuvan vanhan mummon kanssa. Se on onnistunut, jos saa lapsen unohtamaan ulkoisen maailman. 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 44 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 44 12.1.2023 14.11 12.1.2023 14.11. Kristofferssonin perheen etutöölöläinen kerrostalo voisi olla Eliaksen kotitalo. Mökillä järjestettiin aarteenetMeidän vanhemmat onnistuivat kasvatustyössään
Kun lapset kasvoivat, heille kerrottiin, että äidin isä oli ollut väkivaltainen, mikä aiheutti äidin sairastumisen aikuisena. Vesku oli vasta taapero, mutta Tiinalla on muistoja ajasta, kun äiti joutui joksikin aikaa sairaalaan. HARRASTAA ruokaa, kirjallisuutta ja teatteria. Hän uskoo sisäisen lapsen säilymisen tärkeyteen. Perheeseen kuului insinööri-isä ja lastenhoitajaäiti. Isoksi käännekohdaksi muodostui äidin sairastuminen masennukseen. "Joo, mutta on sussakin heittäytyjää. Tiina Kristoffersson sanoo, että hän ihailee pikkuveljensä Vesa-Matti Toivosen kykyä heittäytyä leikkiin kuin lapsi. Serkukset olivat tyytyväinen yleisö. Vanhemmat kertoivat kuitenkin koko ajan Tiinalle, mikä äidin sairaus oli. Lähdit mukaan, kun ehdotin yhteistä kirjaprojektia", Vesku vastaa. – Mulle ei ole mikään ongelma tarttua lasten leikkiinkutsuun. KOULUTUKSELTAAN kauppatieteiden maisteri. AMMATILTAAN kirjailija ja äänikirjakustantaja. AMMATILTAAN kirjailija, säveltäjä ja äänisuunnittelija. KOULUTUKSELTAAN valtiotieteiden maisteri. Paitsi että leikin kautta voi löytää yhteyttä lasten kanssa, leikki antaa Veskusta myös mahdollisuuden muistaa omaa sisäistä maailmaansa pienenä. PERHE: puoliso sekä 11ja 23-vuotiaat lapset. sintä. – En tiedä ketään toista aikuista, joka jaksaisi leikkiä niin kuin Vesku. Seremoniamestari Vesku antoi lasten nauttia sydämensä kyllyydestä jahdin jännityksestä ja heittäytyi itsekin täysillä mukaan. Se tuli meille niin selväksi jo lapsena. Sisaruksilta ilmestyy helmikuussa toinen yhteinen lastenromaani, joka on nimeltään Kotia kohti, Listamestari! KUKA. Äidin masennus oli käännekohta Sisarukset viettivät lapsuutensa Salossa. Me molemmat tunnustamme lapsuuden merkityksen aikuisuudessa. Sisko on samaa mieltä: – Joo, allekirjoitan tuon. VESA-MATTI TOIVONEN ASUU Turussa. >vesamattitoivonen.org/ LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 45 ›› LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 45 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 45 12.1.2023 14.11 12.1.2023 14.11. He kertoivat myös, että äiti oli surullinen, koska hänellä oli ollut vaikea lapsuus. TIINA KRISTOFFERSSON ASUU Helsingissä. PERHE: puoliso ja 6-vuotias poika. Koti oli duunariperheiden kansoittamassa Ollikkalassa, kaupungin tunnetuimmassa betonilähiössä. HARRASTAA liikuntaa ja musiikkia
– Sisaruus on ihmissuhde, johon ei vaikuta tittelit tai se, mitä saavuttaa, vaan se perustuu siihen, keitä me ytimeltämme ollaan, Tiina jatkaa. Tiina oli lähtenyt lukion jälkeen opiskelemaan Uppsalaan. Luomista lumipallometodilla Kun on tarpeeksi läheinen, ei ole mitään kynnystä jakaa ideoitaan toiselle. Mä sain ottaa rennommin, Vesku muistelee. Bondasimme uudestaan lasten kautta, sanoo Vesku. Isoäidin asunnon tuoksu Sisarukset halusivat sijoittaa kirjansa Etu-Töölöön. Sovimme heti alussa, että teemme neljä käsikirjoitusta vuoden aikana. Voi toimia ilman suodattimia, koska luottaa toiseen niin täysin. – Tiiviissä työmetodissa on ideana, että tuoreus säilyy. Listamestarit-kirjassa Eliaksen lähimmät ihmiset ovat hänen äitinsä ja paras ystävä, luokkakaveri Elma. Ennen kuin hän tuli isäksi kuusi vuotta sitten sisaruudessa oli pitkä hiljainen kausi. Vesasta läheisyyden tunnistaa vaivattomuudesta olla yhdessä, luottamuksellisesta olotilasta. Huomasin, että Tiinan kanssa pystyin jakamaan näitä mietteitä. Tiina oli kekseliäs isosisko, joka oli loistava ideoimaan ja toteuttamaan omia visioitaan. Vasta vuonna 2016 sisarukset löysivät uuden syvällisemmän yhteyden. Vertaistukea vanhemmuuteen Entä miten sisarukset päätyivät kirjoittamaan yhdessä. Sulla oli esikoisen rooli, esimerkiksi koulutukseesi panostettiin. Ensimmäisessä kirjassa Vesa teki aihion, jonka päälle Tiina kirjoitti oman versionsa, jonka päälle Vesa kirjoitti uuden version, jonka päälle Tiina jne. Elias ystävystyy vähän yllättäen myös perheen yläkerran naapurin, eläkeikäisen Ulpukan kanssa ja ymmärtää hänen kanssaan puuhaillessaan, miten eri tavoin ikäpolvet hahmottavat asioita. Maailma muuttuu niin hirveää vauhtia. Maailma menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja meille on tärkeää, että kirjasarja vangitsee jotain tästä ajasta. Lukioon mennessä heille oli jo muodostunut roolit: Tiina oli bisnestyyppi ja Vesku perheen taiteilija. – Kun Vesku ehdotti yhdessä kirjoittamista ja lähetti minulle ensimmäisen aihion Listamestarista, nauroin monessa kohdassa ääneen, kertoo Tiina, jonka tarinan humoristisuus sai suostumaan yhteiseen projektiin. Sisko ja veli vaihtavat myös suosituksia hyvistä suoratoistosarjoista. Pikkuveli seurasi omia polkujaan ja löysi jo kolmikymppisenä oman unelmansa, kirjojen kirjoittamisen ja alkoi kirjoittaa historiallista lastenromaanisarjaa. Veskulla oli paljon kavereita, ja edelleen hänellä on kuulemma siskoaan laajemmat kaveriverkostot. 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 46 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 46 12.1.2023 14.11 12.1.2023 14.11. – Jaamme ajatuksen, että vanhemmuus on nyt todella mielenkiintoista, koska aika on niin erityinen. – Olen ollut työelämässä aika vaikeissa paikoissa. Hän on pystynyt olemaan täysin rehellinen siinä, millainen työtapa hänelle sopii: – Mun temperamenttiin sopii nopea eteneminen. Veskun olemassaolo ei ole kuitenkaan horjunut. – Meidät toi yhteen vanhemmuus. – Tiinan kanssa jaan jonkin sellaisen asian, jota en jaa kenenkään toisen kanssa. Meillä on ihan oma keskustelunosa, jota en käy muiden kanssa. Avaimen kanssa on nyt tehty kustannussopimus neljästä kirjasta. Enää he eivät ole pikkuveli ja isosisko, vaan tasavertaisia ja yhtä hämmentyneitä oppiessaan lastensa maailmaa ja yrittäessään ymmärtää sitä. Teksti syntyi päällekirjoituseli lumipallometodilla. Nykyään sisarukset ovat yhteydessä päivittäin whatsappissa. Tiinasta he ovat onnekkaita siinä, että ovat saaneet lähteä omaan vanhemmuuteensa puhtaalta pöydältä. – Meidän vanhemmat onnistuivat kasvatustyössään: he eivät siirtäneet omaa sukupolvitraumaansa meille, kuvaa Tiina. Tiinakin kokee, että on saanut ja saa edelleen vertaistukea veljeltään. Halusimme purkaa ennakkoluuloa ja kuvata Etu-Töölön rikasta yhteisöllisyyttä, sanoo Tiina. – Muistan lapsuuden hyvin onnellisena, Vesku sanoo. Johtajana oleminen on sellaista, että kun menee myrskyjen läpi, aika harva ihmissuhde valitettavasti pysyy pystyssä turbulenssissa. Opintojen jälkeen ura vei häntä kovaa liike-elämään, ja hän jäi seitsemäksi vuodeksi Ruotsiin. Haluamme pysyä pulssilla, sanoo Tiina. Vertaistuki on tarpeen. Jo alakoululaisena hän kirjoitti näytelmiä, joita sitten valjasti luokkakaverit esittämään. Elias opettaa Ulpukalle esimerkiksi viruksentorjuntaa. – Tässä ajassa vanhemmuudessa tarvitaan tuntosarvia. Kohtaus Ulpukan kodista on lavastettu sisarusten edesmenneen isoäidin asuntoon. – Perinteisesti on ajateltu, ettei kerrostalo keskustassa ole lapselle ihanteellisin kasvuympäristö. Tiinasta pikkuveli oli tyyppi, josta kaikki pitivät. He jakavat toisilleen elämäänsä: vertailevat esimerkiksi lasten kouluelämää, ja lapset ovat keskenään parhaita kavereita. Toisen seurassa pystyy luopumaan itsensä tarkkailusta ja olemaan luonnollisesti. – Meidät kasvatettiin vähän eri tavalla. Jossain vaiheessa ensimmäinen käsikirjoitus oli niin valmis, että he päättivät tarjota sitä kustantajalle. Ehkä sen ansiosta idea yhteisestä kirjasarjasta ylipäätään syntyi. Veskusta sisko perheineen muodostaa ikään kuin toisen perheen hänen oman perheensä päälle. Bondasimme uudestaan lasten kautta. Tiina sanoo miettineensä viime aikoina paljon sitä, miten erityistä sisaruuden pysyvyyselementti elämässä on
Elias kokee esimerkiksi äitinsä siskon Mirkku-Pirkun perheenjäsenekseen, ja kerrostaloyhteisökin on hänelle kuin perhettä. – Muistan vieläkin asunnon tuoksun ja sen, miten tavaranpaljouden ja vanhojen esineiden keskellä aika pysähtyi. Paitsi että perheen saa määritellä itse, perheen ei myöskään tarvitse olla samanlainen kuin kaikilla muilla, Tiina täsmentää. "Vaikka tapaamme vain harvakseltaan, olemme arkisesti läsnä toistemme elämissä. Lastenkirjoissa pojat kuvataan usein aktiivisina, ympäriinsä juoksevina ja vähän aggressiivisina, mutta Elias on kiltti ja mukautuva, eikä tee itsestään suurta numeroa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 47 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 47 LM1_s44-47_KristofferssonToivonen.indd 47 12.1.2023 14.11 12.1.2023 14.11. Sisko ja hänen veljensä iloitsevat siitä, että heidänkin lapsensa saavat kasvaa osana isoa perhettä, johon kuuluu myös enon tai tädin perhe. – Mä ajattelen kyllä vahvasti niin, että mun perhe on ne ihmiset, jotka haluan kutsua siihen, ja se tuntuu hyvältä, hän jatkaa. – Tänä päivänä perhe määritellään eri tavalla kuin 1950-luvulla. Meistä on kiehtovaa, että ihminen saa nykyään määritellä perheensä itse. n Vesku vierailee säännöllisen epäsäännöllisesti Tiinan perheen luona Helsingin EtuTöölössä. Teki mieli alkaa tutkia juttuja, Vesku sanoo. Sen sijaan Elma osaa pitää puolensa, Tiina kertoo. – Halusimme päähenkilöksi pojan, joka ei ole mikään ”rööhöttäjä”. Tiina Kristoffersson ja Vesa-Matti Toivonen sanovat, että heille oli tärkeää kuvata perhettä uuden perhekäsityksen mukaan. Muuttunut perhekäsitys Vaikka sisaruus on kirjailijoille iso voimavara, he päättivät, etteivät kirjoita Eliakselle sisarusta. Vaihdamme pikaviestejä monta kertaa päivässä", Tiina sanoo. – Äkkiseltään näyttää, että Elias asuu pienessä perheessä, mutta todellisuudessa se on paljon laajempi
| 15–20 % MEISTÄ ON ERITYIS HERKKI Ä | MAATA PITKIN MATKA AMINEN KIINNO STAA | LASTEN SUOJEL UN ARJEN SANKA RIT LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON LEHTI 7 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEI NTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kestotilauksena . MA AIL MA PAAVO BERGROTH HERKUTTELEE KASVISRUUILLA | APUA LASTENSUOJELUN ASIAKASVANHEMMILLE | EMMI KÖYKKÄ, 16, TEKI KIRJAN SYÖMISHÄIRIÖSTÄ MIKSI LAPSET SIVUUTETAAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA. 12 kk . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! . Määräaikainen 6 kk 56,00 . TEE TILAUS os. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Kesto 6kk 46,00 . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Eurooppaan 12 kk 30 e . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2023 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . 12 kk . tilaat lehden . 12 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. IIVO JA HETA RÄISÄNEN HARRASTAV AT MÄKIHYPPY Ä | HUVITUKSE N KARTANOSS A TOIMI PAHAMAINE INEN TYTTÖKOTI | TUTUSTUIM ME SIRKUSMATE MATIIKKAA N! | MIKSI RUOTSIA KANNATTAA OPISKELLA. 6 kk . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Lahjaksi . Digi 12 kk 59,00 . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Lahjatilauksena . Itselleni . Kesto 12kk 69,00 . Opiskelijatilauksena . Määräaikainen 12 kk 79,00 . MA AIL MA SINI-HE LMI, HELI JA HARRY : ”MEIDÄ N PERHE ON HYVÄ TIIMI” | KANNU STAAKO KOULU INTUITI IVISEEN AJATTEL UUN. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 8 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kesto 3 kk 29,50 . 3 kk . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2023 . 6 kk . Määräaikaistilauksena . MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 1 | 2023 LM1/2023 s 48 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 12.1.2023 12.07 12.1.2023 12.07
Säästä riippumatta lapset oleilivat ja opiskelivat metsässä niin paljon kuin mahdollista. Kävin satukeikalla pienessä luontopainotteisessa koulussa, jonka oppilaat olivat 1.–3.-luokkalaisia. Vanhempien kynnys sättiä opettajaa on matala, kun iskän kullannuput ovat kertoneet kotona oman versionsa tapahtumista. Puukoulu sijaitsi vanhan ikimetsän keskellä. Sellaista pidennettyä lapsuutta toivoisin muillekin kuin näille satumaisen onnekkaille lapsille. On vaikea kuvitella, etteikö ns. Lasten älykännykät he viskaisivat alimpaan manalaan. Suurten ikäluokkien tultua kouluikään hänen luokassaan saattoi olla jopa 70 oppilasta. Kuinka vanha olet. Vaikka he kertovatkin ensiksi niistä ihanista oppilaista, jotka olivat kiittäneet heitä tai muistaneet jopa pienellä lahjalla, kuulen välillä myös toisenlaisia kertomuksia. Hän ei käyttänyt kurittamiseen karttakeppiä, mikä oli tuohon aikaan yleinen tapa, vaan hän piti järjestyksen muilla keinoin. Oppituntien alussa heidän aikansa kuluu oppilaiden rauhoittamiseen. Hänen oli kehitettävä ääni, joka kantoi suuren luokkahuoneen perälle saakka ja jota toteltiin. Se oli täynnä sivukäytäviä ja kapeita portaikkoja, koska opettaja tuli luokkaan eri reittiä kuin oppilaat. Koulu oli lapsen silmiin valtava. Äitini toimi kansakoulunopettajana 1950-luvulta alkaen. – Meillä lapset ovat lapsia pidempään, opettaja paljasti tunnin päätyttyä. Mikä sun kissan nimi on. kolumni LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 49 LM1_s49_Kolumni_PA.indd 49 LM1_s49_Kolumni_PA.indd 49 12.1.2023 11.59 12.1.2023 11.59. Tunnen muutamia alaja yläkoulun opettajia, joiden kautta olen saanut kurkistaa nykypäivän peruskouluun. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Sen tekeminen ei ole kiinni peruskoulumuodosta eikä opettajista vaan poliittisista päättäjistä. Erityisen jännittäväksi koin tätini kansakoulun Kainuussa. Sen jälkeen suorat kysymykset satelivat päälleni. ”TOIVOISIN POLIITIKKOJEN UHRAAVAN KALLISARVOISESTA AJASTAAN HETKEN JA MIETTIVÄN, KEIDEN KÄSISSÄ MAAMME TULEVAISUUS ON: HEIDÄNKÖ ITSENSÄ VAI KOULULAISTEN.” Haaveissa pidennetty lapsuus Suvussani on ollut viidessä peräkkäisessä sukupolvessa opettajia: se on pitkä jatkumo besserwissereitä. Muuttuva maailma pakottaa opettajat opiskelemaan uusia digitaalisia toimintaalustoja. Lopuksi yksi poika halasi minua. Oletko rikas. Opettajien ryhmähenkikin voisi olla parempi. Suvivirren ja päättäjäispäivän jälkeen he päästelevät höyryjä kesäloman alkajaisiksi. Kun luin sadun rohkeista trapetsitaiteilijoista ja kerroin kirjailijan ammatista, lapset kuuntelivat hiiskumatta. Pienemmät koululaiset uskalsivat leikkiä ja olla lapsellisia, koska samassa koulussa ei ollut yläkoululaisia. Kolme tätiäni osti kukin itselleen vanhan kansakoulun ja remontoi siitä pysyvän kodin tai kesäpaikan. Tuntuu, että suurten kaupunkien kouluissa on ylitetty se raja, jonka jälkeen sekä henkilökunta että oppilaat alkavat oireilla. Luontoa opittiin kunnioittamaan ja rakastamaan kuin huomaamatta koulutyön ohessa. Mutta koska väkirikkaissa lähiöissä asuvia lapsia ei saada mahtumaan muualle kuin jättikouluihin, hyvät keinot suotuisan oppimisympäristön luomiseen ovat kullanarvoisia. Toivoisin heidän uhraavan kallisarvoisesta ajastaan hetken ja miettivän, keiden käsissä maamme tulevaisuus on: heidänkö itsensä vai koululaisten. Koululaitoksen arvostus ja opettajan vankkumaton auktoriteetti varmistivat, että luokissa vallitsi oppimisrauha. Nyt tietoa, valeuutisia, tubetotuuksia ja informaatioähkyä tunkeutuu lasten korviin niin monesta tuutista, että koulu on vain yksi väylä monien joukossa. ”villejä” oppilaita eli nykykielellä erityistukea tarvitsevia oppilaita olisi ollut silloinkin, mutta tiedonjano antoi hyvän motivaation opiskella. Sokkeloiset salakäytävät, kuten niitä mielessäni kutsuin, kutkuttivat kovasti tulevan kirjailijan mielikuvitusta
Faitti, nevö, sloumousson ja ou mai gaad kumppaneineen kuuluvat kirjan sanavarastoon. ylävinjetti kirjat on kehitellyt ihan omaa sanastoa, ja sivujen helmoissa on viittauksia ”Walliamsanakirjaan”: ”Tämä sana löytyy ainoastaan Walliamsanakirjan kaltaisesta laadukkaasta teoksesta”. Ihmeellistä, miten brittikirjailijat onnistuvat vaivattomasti olemaan sekä älyllisiä että kepeitä! OU MAI GAAD! Kotimaisista lastenkirjoista ehkä kirkkaimmin kieltä pohdiskelee Veera Salmen Puluboi, Poni ja Ospanjan yksisarvinen kääpiötulilohikäärme (Otava, kuv. Kaisa Kattelus), jossa tympeät aikuiset saavat kunnolla näpeilleen. Brittihuumori ryöppyää valtoimenaan David Walliamsin lastenromaanissa Lima (Tammi, kuv. Kirjan jatko-osa Hirviön kosto (WSOY, kuv. Jack Meggitt-Phillipsin hirviösarja on likeistä sukua viekoittelevalle brittiläiselle satuja huumoriperinteelle, jossa suomentaja on päässyt herkuttelemaan kielen ja mielikuvituksen vivahteilla. POHJOISMAATKIN ALKAVAT OLLA MEILLE JO KAUKAISIA MUUSTA EUROOPASTA PUHUMATTAKAAN. Kiljaimet eivät koskaan tappele.” Kirjassa näyttäytyy uusista uusin kieli, ehkä vähän ironisessakin valossa. P alkitseminen on tehokas tapa nostaa käännöksiä ja kääntäjiä näkösälle. ”Kun ihmiset menevät jonoon, tulee hilveän usein faitti. IB BY Finland -lastenkirjajärjestön korkeatasoiselle lastentai nuortenkirjan käännökselle jakaman Aarresaari-palkinnon sai viime syksynä Marja Helanen teoksesta Hirviö ja Helmikki. R-kirjainta välttelevä hakaniemeläispulu huomaa, että sanoja syntyy, kun kirjaimia pannaan perätysten. Kirjasta löytyykin hauskaa sanastoa: nimppeli, nyhkääminen, lipakka ja yrjendaalinen. Lukijalle tulee kylläinen, hyvä olo kirjan nautintojen äärellä. ISMO LOIVAMAA KU VI TU S PU LU BO I, PO N I JA O SP AN JA N YK SI SA RV IN EN KÄ ÄP IÖ TU LI LO H IK ÄÄ RM E -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T EM M I JO RM AL AI N EN . KUIN MAAPALLO ON TAAS SUURENTUNUT… ONNEKSI SENTÄÄN YKSITTÄISET KÄÄNNÖSVALIOT ILAHDUTTAVAT, JA PARI ITÄEUROOPPALAISTA KIRJAA SUORASTAAN YLLÄTTÄÄ. Isabelle Follath) on epäilemättä sekin ollut nautinnollista käännettävää Helaselle. Walliams Odottamattomia yllätyksiä KÄÄNNÖSKIRJALLISUUDESSA KUUKAUDEN LASTENKIRJALLISUUDEN KÄÄNNÖSPOLITIIKKA KURJISTUU: TARJONTA KAPENEE JA KALLISTUU ENGLANNINKIELISIIN MAIHIN. Emmi Jormalainen). Hirviön koston tavoin myös Lima on tarjonnut suomentajalle mielenkiintoista pohdittavaa. Tony Ross, suom. Ihan yrjendaalista! 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 50 9.1.2023 16.31 9.1.2023 16.31
”Kuinka kummallista kaikki onkaan!” kirjassa huokaistaan. Sen sijaan suomenkieliset kuvakirjat eivät yhtä notkeasti käänny ruotsiksi. Uljas kuvitus vie sademetsän tunnelmiin, ja tarinassa on sekä satuisuutta että vaikean asian peittelemättömyyttä. Epäsuhtaisesta käännöspolitiikasta huolimatta kannattaa iloita vaikkapa Annika Sandelinin ja Linda Bondestamin kuvakirjasta Silkkiapinan nauru (Teos & Förlaget, suom. TäPienikin lukija houkutellaan tutkimaan kielen kehityksen kummallisuuksia. Tekijät toivovat, että kirja ”antaisi tilaa niille, jotka eivät Unkarissa useinkaan saa ääntään kuuluville . Tuomas Nevanlinnan sulavasti suomentamasta L. Vuonna 1900 päivätyissä saatesanoissa kirjailija luonnehtii teostaan: ”Se pyrkii olemaan uudenaikainen satu, jossa on säilytetty hämmästys ja ilo, ja josta sydänsurut ja painajaiset on jätetty pois”. Kirjailija Larysa Denysenkon ja kuvittaja Marija Fojan teos Maja ja ystävät (Tammi, suom. Lopussa tyttö kertoo elämästään kahden äidin kodissa, mikä sekin oli jälkisanojen mukaan liikaa äärioikeistolaisille ryhmille. ODOTTAMATTOMIA YLLÄTYKSIÄ Kauppalehdessä vakuutettiin lokakuussa, ettei kaunokirjallisuutta parane enää moittia liiallisesta anglosaksisuudesta: voisi pikemminkin puhua turhan skandinaavisesta valikoimasta. Grattis! Suomenruotsalainen Ellen Strömberg sai marraskuussa lastenja nuortenkirjallisuuden August-palkinnon teini-ikää kuvaavasta nuortenromaanistaan Mehän vaan mennään siitä ohi (Vi ska ju bara cykla förbi, S&S, suom. Laajassa satuantologiassa vanhoja satuja ja kreikkalaista mytologiaa kerrotaan tuoreesta näkökulmasta, ja mukana on myös aivan uusia ja raikkaita kertomuksia. Kirja oli myös lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas. UKRAINALAINEN LÖYTÖ Olisikohan Suomessa löydetty ukrainalaista kuvakirjaa ilman Ukrainan sotaa. Lastenja nuortenkirjallisuudessa vallitsee toisenlainen tilanne: pohjoismainen tarjonta on kaventunut. Maarit Halmesarka). Lilla Bölecz, suom. Nagyn toimittama Satumaa kuuluu kaikille (WSOY, kuv. Kirja taustoittaa Ukrainan traagista kohtaloa ja muistuttaa samalla suvaitsevaisuudesta. Ei ihme, että huomattava osa suomenruotsalaisista kuvakirjoista julkaistaan tuoreeltaan suomennoksina. SUOMENRUOTSALAISTA VÄRIÄ Suomenruotsalaisen kuvakirjan rohkeutta ja omintakeisuutta ylistetään Ruotsissa mä paradoksi tiedetään Art Housessa, joka kustantaa ahkerasti nuortenklassikoiden uusia suomennoksia. asti. Odottamattomin yllätys tulee Unkarista. Omituiset hahmot etsivät aivoja, rohkeutta ja sydäntä. varsinkaan satukirjallisuudessa”. Tehokas se silti on. Frank Baumin Ihmemaa Ozista ilmestyy jo kolmas painos, ja hyvästä syystä, sillä saturomaani on monin tavoin moderni. Selvät pasmat Baumilla! Klassikot tuovat tarvittavaa syvyyttä ja sielua välillä vähän hektiseen kirjatarjontaan. Kokoelmassa prinssi saa prinssinsä, piparkakkutalon noita on elämäänsä pettynyt rassukka ja prinsessa tummaihoinen kaunotar. Eva Laakso). Saarni Laitinen) on avarasydäminen ja normeja rikkova satukirja. Maja kertoo luokkakaveriensa perhetaustoista, sen ihmeellisempää juonta kirjassa ei ole. LAPSEN MAAILMA 1 | 2023 51 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 51 9.1.2023 16.31 9.1.2023 16.31. Kirjassa kerrotaan tapiirin surusta, kun sen hyvä ystävä silkkiapina kuolee. Boldizsár M. n Prinssi saa prinssinsä. Sen arvaa, etteivät suositut Puluboi-kirjat ole helpointa käännettävää, mutta ruotsiksi ja tanskaksi niitä kuitenkin on ilmestynyt. Eero Balk) on julkaistu kotimaassaan vuonna 2017, joten Krimin miehityksen vaikutukset näkyvät siinä. Kaikki mahtipontisuus siitä puuttuu. Se on onneksi myös hauska ja leikittelevä, sillä useinhan satuja uudistetaan tosikkomaisesti. KLASSIKKOTULKINTOJA Klassikot pitävät pintansa, vaikka käännökset kulahtavat yllättävän nopeasti
He kertovat rehellisesti ja avoimesti omista kokemuksistaan ja hakevat ratkaisuja hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteisiin. LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 9.1.2023 16.31 9.1.2023 16.31. ”Vain yhteiskunnan asenteita muuttamalla voimme saada nuoret ymmärtämään heidän riittävän omana itsenään; kauniina, arvokkaina ja ainutlaatuisina yksilöinä.” Nimimerkki Satakieli, 17 vuotta LÖYDÄT JULKAISUN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON VERKKOSIVUSTOLTA > LSKL.FI/JULKAISUT/ MITÄ NUORET ITSE AJATTELEVAT NUORUUDESTA. Lastensuojelun Keskusliiton tuore julkaisu Kuinka suorittaa nuoruus päästää ääneen nuoret