MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2024 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 1 ›› LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 10.1.2024 10.25 10.1.2024 10.25. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. KERTTU HENTTULASTA ON MUKAVAA ASUA SAARISTOSSA | OPI LAPSIKUISKAAJAKSI! NUORET & HUUMEET – VINKKEJÄ VANHEMMILLE | JÄNNITTEITÄ LUOKASSA MIKÄ LAPSIA NAURATTAA
www.lskl.fi/julkaisut UUSI sijaishuollon ty0kirja KAUNIISTI KUVITETUT TEHTÄVÄT auttavat reflektoimaan hoivan ja kasvatuksen käytäntöjä sijaishuollossa ja rohkaisevat tutkimaan itseä ammattilaisena ja lasta hoitavana aikuisena. SIJAISHUOLLON TYÖKIRJA on käytännönläheinen opas, joka tarjoaa sijaishuollossa työskenteleville vinkkejä, tehtäviä ja pohdintakysymyksiä toteutettavaksi yksin, yhdessä lapsen kanssa sekä koko tiimin kesken. 2 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 9.1.2024 7.17 9.1.2024 7.17. Vain painotuote! Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os. TYÖKIRJA TARJOAA keinoja kehittää sijaishuoltoyksikössä tehtävää työtä yhteisesti lapsia ja nuoria, työntekijöitä ja johtoa kuunnellen. Maksuton julkaisu löytyy sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. Hanki oma työkirjasi Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta. NÄKÖKULMIA SIJAISHUOLTOON -artikkelikokoelma täydentää Sijaishuollon työkirjaa lähestymällä lastensuojelun sijaishuoltoa moninäkökulmaisesti alan ammattilaisten kirjoituksilla
›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 3 ›› LM1_s3-4_Sislu korjaus 3 sivu.indd 3 LM1_s3-4_Sislu korjaus 3 sivu.indd 3 15.1.2024 14.39 15.1.2024 14.39. n > l TAMMIKUU | 1 | 2024 MA AIL MA TÄNÄ VUONNA ILMESTYY JO LEHDEN 83. VUOSIKERTA! CO LO U RB O X ›› KASVU 6 Huumori auttaa oppimaan 42 Ryhdy lapsikuiskaajaksi! KOULU & VARHAISKASVATUS 10 Muksubussilla matkataan vaikkapa leikkipuistoon 34 Saaristokasvatus edistää kiintymistä kotiseutuun 40 Otteita erityisopettaja Mari-Anna Grönholmin päiväkirjasta 46 Ympäröivän maailman ristiriidat heijastuvat myös koululuokkaan TERVEYS & LASTENSUOJELU 18 Alaikäisten huumeiden käyttö on pääosin satunnaista tai jää kertakokeiluksi PERHE 24 Maailmankansalaiset Seela ja Eelis Kokkonen kaipaavat Etiopiaan 28 Afganistanilainen Javad Nabizada saapui Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana vuonna 2015. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Itäraja & lasten oikeudet 32 Tutkittua tietoa: Vähävaraisilla ihmisillä ei ole hallituksen leikkausten jälkeen mahdollisuuksia kehittää itseään, eikä nuorten työttömien aktivointi onnistu 48 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: Eväitä epävarmaan tulevaisuuteen 50 Kuukauden kirjat: Kierrättäminen ja kuluttaminen ovat jo olennainen osa lastenkirjallisuutta Lihavoitu = kannessa s. Mutta mitä Nabizadalle kuuluu nyt. Tapasimme hänet kummiäitinsä Anna Sahinojan kanssa loppuvuodesta 2018. 18 Kiinteästä huumeannoksesta liuotetaan kuumentamalla nestemäistä, jolloin sitä voidaan käyttää suonensisäisesti
Lue lisää os: >www.lskl.fi www.lapsenoikeudet.fi l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Kiviojasta keltainen liivi voisi olla hienompi. Oikeus oppimiseen ja koulutukseen on sekä lapsiasiavaltuutetun että Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston erityinen teema tänä vuonna. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@ kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. 10 Kun Heidi Skog laittaa vielä Kaapo Kiviojalle (vas.) ja Ossi Tahkolle kypärän päähän, Muksubussin matka voi alkaa. Jos emme huolehdi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, Pisatuloksetkaan eivät parane. Kun hän kuulee, että punaisella pääsee ensiksi kyytiin, hän on tyytyväinen. l Kirkkonummi l Helsinki l Vantaa s. LAPSELLA ON OIKEUS KOULUTUKSEEN Pisa-tulokset herättivät loppuvuonna 2023 keskustelua koulutusjärjestelmämme kehityksestä. vuosikerta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Pisa-tulokset eivät synny irrallaan yhteiskunnan kehityksestä, ja esimerkiksi lapsiköyhyydellä on suuri vaikutus oppimiseen. Samalla meidän on yhteiskuntana ensiarvoisen tärkeää investoida edelleen laadukkaaseen koulutukseen. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. Jokaisella lapsella on oikeus toimivaan koulupolkuun sekä oppimisen tukeen aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tulevaisuutemme tae. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on mukana Educa-messuilla ja kannustaa jokaista lasten kanssa työskentelevää aikuista kiinnittämään huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja nuorten työskentelyrauhaan ja aivoterveyteen. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 83. Outokumpu l Velkua l 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 15.1.2024 10.44 15.1.2024 10.44. vuosikerta KANSI Kerttu Henttulan kuvasi kanteen Jussi Vierimaa
On voitava opettaa digitaalisten laitteiden järkevää ja turvallista käyttöä, mutta myös rajata niitä riittävästi ja puuttua aktiivisesti häiriökäyttöön. Jotta saamme pidettyä kaikki lapset ja nuoret kyydissä, ei vanhemmille ja kodeille voi sysätä nykyistä suurempaa vastuuta oppimisesta. Eri mediat ovat pursunneet analyysejä tuloksista, joista on syytetty niin digilaitteita, koulua, vanhempia, Opetushallitusta kuin ministeriötäkin. Koulun päälle ei voi ripotella tuhkaa asioista, jotka eivät ole totta. Suomea on pidetty koulutuksen supermaana, mutta uusimmat PISA-tulokset vahvistavat jo aiemmin nähtyä osaamisen laskevaa suuntaa. Vanhemmuuden tuki on olennaisessa roolissa, kun puhutaan kotien kasvatusvastuusta ja oppimisen tukemisesta kodeissa. Monet heitä tukevat ratkaisut, kuten kielitietoisuus, vahvat koulupäivän ja tuntien rakenteet, toiminnanohjaus sekä hyvän käytöksen vahvistaminen, auttavat ihan kaikkia lapsia. On selvää, että inkluusiota ei saa käyttää säästötoimenpiteenä. Koulun on – yhteistyössä kotien kanssa – taattava kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Nykyiset opetussuunnitelman perusteet eivät vaadi lapsilta itseohjautuvuutta tai pakota rakentamaan seinättömiä kouluja. Koulun kehittäminen on jatkuvaa työtä. Lainsäädännön taakse on turha piiloutua, sillä jo nykyisellään vanhempien kanssa on mahdollista sopia erilaisista käytännöistä. Eri hallitusten aikana on tehty visiotyötä, mutta valittu suunta on vietävä myös käytäntöön. Koulu ei yksin voi pitää huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ja ennen kaikkea on muistettava, että perusopetuksen kehittämisen keskiössä on oltava lapsen oikeus opetukseen. Koulua ja oppimistuloksia ei voi eristää yhteiskunnasta. Samalla on uskallettava kysyä, mittaako PISA näitä asioita vai pitäisikö opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tarkasteluun valita jotkin toiset mittarit. Digitaalisuus on osa niin lasten ja nuorten arkea kuin opetusta ja oppimistakin. Tulisikin miettiä, mistä nämä johtopäätökset on julkisessa keskustelussa vedetty ja millaisiksi opetussuunnitelman perusteet on jatkossa syytä laatia, jotta kaikki ymmärtävät niiden tavoitteet ja tarkoituksen. Suomessa peruskoulu pystyi aiemmin tasoittamaan lasten ja nuorten taustasta johtuvia oppimiseroja, mutta enää se ei sitä tee. Koska vain hyvinvoiva lapsi oppii, on lasten ja nuorten saatava myös muu tarvitsemansa tuki ja palvelut. On pohdittava, mitkä asiat ovat lasten, nuorten ja yhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta olennaisia ja mitä haluamme perusopetuksella saavuttaa. Erilaiset oppijat ovat lapsia ja nuoria, joiden vahvuuksien ja tarpeiden huomiointi on välttämätöntä. KESKIÖSSÄ LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 12.1.2024 9.40 12.1.2024 9.40. Erilaiset oppijat eivät ole ”ongelma, johon on löydettävä ratkaisu” – olipa erilaisuus sitten neuropsykiatrista tai vaikkapa kulttuuritaustasta johtuvaa. On pystyttävä luomaan tapoja ja malleja, joissa digitaalisuus on luonteva osa oppimista. Nykyiset opetussuunnitelman perusteet eivät vaadi lapsilta itseohjautuvuutta tai pakota rakentamaan seinättömiä kouluja. Inkluusio ei ole valinta vaan ihmisoikeus
kasvu Pikku HUPAILIJAT Lapset syttyvät hetkessä iloon ja osaavat nauraa itselleen siinä, missä liian moni aikuinen kadottaa nämä huumoritaidot. Ne kannattaisi opetella uudelleen – ja juuri lapsilta, suosittelee alle kouluikäisten huumorista väitellyt kasvatustieteilijä Tuula Stenius. TUIJA SILJAMÄKI | KUVITUS MARIA VILJA 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 6 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 6 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41
Sitä huumoria he itse tuputtavat lapsille esimerkiksi lastenkirjoissa ja -lauluissa. Isoissa ryhmissä aikuiset rajoittivat lasten höpsöttelyä kaaoksenpelossa, mutta pienryhmien videoinneissa näkyi hilpeitä vuoropuheluja lasten ja aikuisten välillä. Harvoin ajatellaan, että lapsella on oikeus omaan huumoriinsa, ei vain aikuisten tarjoilemaan. Riittää, että hän bongaa lapsen aloitetta huumoriin ja menee mukaan. Isoveli kävelee hassusti. Tutkimustaan varten Stenius videoi ja havainnoi viiden päiväkodin arkea. Lapsi oppii nauramaan ennen kuin puhumaan. Tuula Stenius kertoi päiväkodin esiopetusryhmälle aikoinaan alustavista tutkimustuloksistaan: ”näyttää siltä, että pieru naurattaa lapsia”. – Aikuisen ei tarvitse yrittää olla vitsikäs. I sä laittaa kattilan päähän. Moni on kuullut tutkimustuloksesta, jonka mukaan nelivuotias nauraa kolmesataa kertaa päivässä, nelikymppinen noin neljä. – Amerikkalaisissa huumorikoulutuksissa opetetaan aikuisille huumoritaitoja, jotka lapset osaavat luonnostaan! Voisimme oppia niitä suoraan lapsilta. Perheissä viljellään paljon pieruhuumoria. Lapsihan käyttää tietysti huumoria, jolla on vaikutusta. Vauva hörähtää nauruun yllätyksistä ja epäjohdonmukaisuuksista. Taaperot kikattelevat peiton alla, eikä aikuinen ymmärrä miksi. Äiti kurkistaa huivin takaa ja sanoo: ”kukkuu”. Lapsen identiteetti vahvistuu, kun hän tulee kuulluksi oman huumorinsa kautta. Totta tai ei: lapsilla tuntuu olevan hauskempaa kuin meillä aikuisilla. Päiväkoti-ikäiset nauttivat sanoilla leikittelystä: ”sano kissa, sulla on housuissa pissa!” Kouluikäiset ymmärtävät jo vitsejä aikuismaisesti. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 7 ›› LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 7 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 7 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. Ilmoitus otettiin vastaan nauruntyrskähdyksin ja päristelyäännähtelyin. – Aikuiset saavat syyttää itseään siitä, että pieru-kakka-pissa-jutut naurattavat lapsia. Stenius kehottaa meitä aikuisia pohtimaan, sopiiko äänimaisemaamme lapsen ilo ja nauru vai pitääkö olla hiljaa kuin hississä
Lapsetkin viihtyvät hassuttelevien, leikillisten aikuisten kanssa. Usein he kutsuvat toisia mukaan ilonpitoon, mikä onkin viisasta, sillä yhdessä nauraminen saa mielihyvähormonit hyrräämään. Lasten hauskanpidon rajoittamista kannattaa Steniuksen mielestä harkita tästä näkökulmasta. Hautajaisissa kolmevuotias paukauttaa haudan äärellä: ”kiitos, pippeli!” ehkä tarkoituksenaan piristää surullisia aikuisia. Päiväkodissa lasten keskinäinen hassuttelu alkaa usein tylsistymisestä jonottaessa, paikalla istuessa, odottaessa, aikuisten jaarituksia kuunnellessa. Tuula Steniuksen mukaan näyttäisi, että joillakin lapsilla on vielä erityinen kyky nähdä asioiden huvittavat puolet. Nauru vetää puoleensa. …hupailu toimii voimavarana Lapset osaavat nauraa omille kommelluksilleen ja löytää arjesta huumorinsiemeniä. Huumorintajuisilla ihmisillä on paitsi hauskempaa, myös ystäviä. Koko ilmapiiri on silloin erilainen. Lapsilla on opettelemista siinä, mihin tilanteisiin huumori sopii ja mihin ei. Huvittavia asioita keksivää lasta kutsutaan usein luokan pelleksi, jolla tarkoitetaan ei-vaka8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 8 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 8 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. …hassuttelu säätelee stressiä Huumoritutkijat ovat päätelleet, että huumori keksittiin alun perin elämän keventämiseksi, ja Steniuksen mukaan lapset käyttävät huumoria monesti juuri tässä alkuperäisessä tarkoituksessa. Sellainen lapsi saattaa lähteä ruokapöydästä hassusti kävellen ja äännellen, sillä hän huomaa sanojen hauskuuksia ja luo uusia hulvattomia yhdistelmiä. Sitä voisi ajatella jopa stressinsäätelytaitona. Lapselle on tärkeintä luoda myönteinen, vastavuoroinen yhteys toiseen. Huumori on oma kielensä, joka yhdistää ihmiset puheetta. Ota huumori vakavasti, sillä… …nauru on sosiaalista liimaa Tuula Stenius nostaa tutkimuksensa tärkeimmäksi havainnoksi sen, että lapset ovat taitavia huumorin käyttäjiä ja heidän hupsuttelunsa on pääsääntöisesti hyväntahtoista. Ruokapöydässä joku keksii: ”herra Lautaspää, herra Kukkakaalipää, herra Tyttöpää...” Lapsilla on luontaista tilannekomiikan tajua ja kykyä hauskuuttaa vaikkapa vain itseään. Huumorintajuinen ihminen nauttii huumorista, vaikkei välttämättä itse vitsaile. Huumorin tarkoitus on saada toinen hymyilemään tai nauramaan. Naurun määrä yhteisössä onkin hyvä mittari, sillä hyvä huumori vaatii turvallista ilmapiiriä, kuuntelemista ja toisen tuntemista
Tuollaisen lapsen pitäisi saada olla oma itsensä, sillä hän on hyvä roolimalli. Sen kakkaprojektissa tutkittiin, miten ruuansulatus toimii ja miten ilmavaiva syntyy. ”Ai näinkö?” Jos ihminen on ranskalainen, sitä voi syödä. Hauskaa on rajojen rikkominen, pähkähullut kokeilut, yllättävien asioiden yhdisteleminen. Saatetaan sanoa, että lapsi hakee huomiota, mutta ehkä hän hakeekin yhteyttä, Stenius ehdottaa. Tai jos sveitsiläinen, vois sillä leikata. Syntyi sinikätisiä ja kolmijalkaisia hahmoja. Tuula Steniuksen kasvatustieteen väitöskirja Lasten huumorin rakentuminen päiväkodissa ”Mua kikattaa, kun mä teen jekkuja” tarkastettiin Helsingin yliopistossa marraskuussa 2023. Huumori auttaa myös ratkaisemaan ongelmia. 5-vuotias Minna avasi suunsa ja piti sitä koko ajan ammollaan, kun kulki jonossa. Lapset katselivat Chaplin-elokuvia ja matkivat hänen kävelytyyliään. Vanhenemme, koska lopetamme nauramisen.” LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 9 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 9 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 9 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. Esimerkiksi lapsiperheen hikisiä pukemistilanteita voi keventää tekemällä siitä hauskaa: meneekö jalka hihaan ja käsi lahkeeseen vai sittenkin toisinpäin. vasti otettavaa henkilöä. Eräässä päiväkodissa testattiin huumoripäivää kerran viikossa. Stenius pitää tällaista tervetulleena kehityksenä. Se, että pitää olla hauska, pakottaa ajattelemaan, mikä on hauskaa. Naurun aiheen voisi ottaakin tutkimuskohteeksi, kuten eräässä päiväkodissa tehtiin. Leikillisyyttä pyritäänkin nykyisin hyödyntämään opetuksessa, tosin siinä on Tuula Steniuksen mielestä vielä paljon kehitettävää. PS. Lasten suusta Kaksi 5-vuotiasta tyttöä keksi itselleen uudet nimet ja juoksi kikatellen pakoon vanhoja nimiään. Yhdysvaltalainen koomikko Michael Pritchard on sanonut: ”Emme lopeta nauramista, koska vanhenemme. Banaani on keltapötkö! Me halutaan olla vikoja! Ei kun sikoja! Anneli (aikuinen) sanoi, että avatkaa suu vain, kun on asiaa. …huumori auttaa oppimaan Hauskat asiat jäävät mieleen. n Pelleilevä lapsi on hyvä roolimalli. …hulluttelu kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoa Esiopetusikäiset saivat tehtäväkseen piirtää hauskan hahmon. Huumori kehittää divergenttiä eli omaperäistä ja normeista poikkeavaa ajattelua, jota tarvitaan vaikkapa uusien asioiden keksimisessä. He tutkivat myös Marc Chagallin maalausten taivaalla leijuvia ihmisiä
Matkaajia kiinnosti muukin liikenne. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 10 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 10 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. kasvu Avaraan maailmaan Kirkkonummelaisen päiväkodin Kuparikertut tekivät Muksubussilla retken leikkipuistoon
Työntöapua vastamäkeen Kun matkaajat ovat saaneet kypärät päähän, he istuvat paikoilleen ja turvavyöt kiinnitetään. Päiväkodit voivat varata kulkupelin sähköisen varauskalenterin kautta korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Paluumatkalla roolit vaihtuvat. Punaisen heijastinliivin kantajat matkustavat Muksubussilla, kun keltaliiviset kävelevät hoitajien kanssa vähän yli kilometrin matkan leikkipuistoon. Lokakuun alkuun mennessä perhepäivähoitajien muksubusseilla oli poljettu jo 2 200 kilometriä. Heidi-opettaja kiinnittää oman kypäränsä ja asettuu pyörän satulaan. Nyt kengät jalkaan, ja Kaapokin on valmis Muksubussin matkaan! Eteisessä odottelee jo Pyry Matsi, 2,5, ja menopelin kyytiin ovat nousemassa myös samanikäiset Luukas Piili ja Ossi Tahko. Hän vetää kintaat käsiinsä ja katsoo hämmästyneenä niiden vetoketjuja. Linjaautossa on myös tunnelmaa -laulu sopii Muksubussin menoon. Alun alkaen ne vuokrattiin osana Liiku mun kanssa! -hanketta, jota rahoitettiin aluehallintoviraston myöntämällä liikunnallisen elämäntavan paikallisella kehittämisavustuksella. Matka voi alkaa. Kirkkonummen perhepäivähoitajilla on ollut kolmen vuoden ajan käytössään kolme sähköavusteista laatikkopyörää eli Muksubussia. Se myös vuokrasi yhden 8-paikkaisen Muksubussin päiväkotien käyttöön vuosiksi 2023–2026. Sellaista kissaleikkiä. Kuparikerttujen ryhmä on pukeutumassa, sillä Muksubussi on kohta starttaamassa retkelle läheiseen Kantvikin leikkipuistoon. S epänkannaksen päiväkodin eteisessä käy kuhina. Kuparikerttuja on päiväkodin pihamaalla lähettämässä matkaan myös toisen ryhmän lapsia hoitajineen. Roosa Vainio, 3, vetää haalaria ylleen ja kertoo, että hänen paras ystävänsä, Linnea Silvennoinen, 3, on myös lähdössä retkelle. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 11 ›› LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 11 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 11 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Hän käy hakemassa naulakostaan vielä pipon ja laittaa sen päähänsä. Anna meille vauhtia! Varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Skog ehti aamuhämärissä tehdä pari koeajoa päiväkodin pihalla, ja nyt matkustajien iloiset huudahdukset siivittävät hänen polkemistaan. Hän ojentaa kädet minulle ja saan kunnian vetää vetoketjut kiinni. Se kissa on koko ajan karkailemassa, Roosa kertoo. Varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Skog on aamuhämärissä tehnyt sillä jo pari koeajoa päiväkodin pihamaalla. Viime vuoden aikana on päiväkotienkin käytössä olevan muksubussin matkamittariin kertynyt useita satoja kilometrejä. Ikkunassakin seurataan nenä kiinni litistyneinä tätä historiallista debyyttiä. Myönteisten kokemusten perusteella bussit hankittiin kunnan varhaiskasvatuksen omistukseen. – Linnean kanssa me aina leikitään yhdessä. Kaapo Kivioja, 3, on jo lähes kokonaan pukeutunut
Kävelijätkin saapuvat puistoon, joka on pian täynnä vilskettä ja lasten iloisia ääniä. Saman tien pyrähdetään leikkitelineisiin. Hytin muovisista ikkunoista seurataan ohi vilistäviä maisemia. Hän on tottunut polkija, joka taittaa yhdeksän kilometrin työmatkansa usein pyörällä Kirkkonummen keskustasta päiväkotiin. Talvella nastarenkaat voisivat olla tarpeen. – Kivaa! kuuluu kuin yhdestä suusta. Mäen päälle päästään ja siitä sitten matkataankin sujuvasti kohti leikkipuistoa. Pian hurautetaan leikkipuiston portista sisään. Matkustajat nousevat innoissaan bussista, ja Heidi pyyhkii hikeä otsaltaan. Yöllä on myrskynnyt ja satanut räntää. – Me ei osata ite, hän jatkaa. Heidi polkee ja matka joutuu. Luukas pomppaa hänkin pystyyn, myös Ossi ja Kaapo alkavat kiinnostuneina seurata traktorin menoa. Lumisohjoinen vastamäki on raskas noustava, mutta onneksi päiväkodin vahva opiskelija antaa työntö apua. Pojat seuraavat kiinteästi ohi ajavaa liikennettä. Kuin tilauksesta tiellä viilettää ohitse roska-auto ja pian kaivinkone vilkkuvin valoin. Roosa on hyvillään, että samassa matkassa on myös hänen paras ystävänsä Linnea. Kyydissä olleita hymyilyttää. – Anna meille vauhtia! pyytää Luukas. Eikä aikaakaan, kun siellä huristelee paloauto. 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 12 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 12 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Luukas Piili (vas.), Kaapo Kivioja, Roosa Vainio, Linnea Silvennoinen, Pyry Matsi ja Ossi Tahko nauttivat matkasta Kantvikin leikkipuistoon. Toimittaja tekee työtä käskettyä. Aitoja elämyksiä – Traktori! huudahtaa hiekkalaatikon reunalla seisoskeleva Pyry ja osoittaa ohiajavaa ajoneuvoa. Luukas ja Kaapo haluavat keinumaan, toiset viilettävät liukumäkeen tai hiekkalaatikolle. Sähköavusteisen 8-paikkaisen Muksubussin polkeminen on toki erilaista ja kaarrokset tuntuivat aluksi haastavilta. Bussin sisällä on tiivis tunnelma. – Nastarenkaat voisivat olla talvikelillä hyvät, Heidi miettii. Pian pojat saavat kyllikseen keinumisesta ja lähtevät tutustumaan muihin välineisiin
– Kuinka vanha sinä oletkaan. – Mikä tuo on. Leikkipuistossa aika sujahtaa vauhdilla, mutta kohta on ruoka-aika ja pitää lähteä paluumatkalle. Lasten luontosuhteen vahvistaminen ja liikkumiseen innostaminen ovat tärkeitä asioita hänen opetustyössään. –Päiväkotimme sijaitsee pitkän taipaleen päässä Upinniementien tuntumassa eli kaukana kaikesta. Lähiluonto houkuttaa Heidi Skog on suorittanut vuonna 2019 myös ammatillisen ympäristökasvattajan tutkinnon. tiedustelen Linnealta. – Mä en ole ollenkaan vanha, hän sanoo sitten ja kääntyy taas Roosan puoleen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 13 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 13 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 13 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Lapset ovat innokkaita ulkoilijoita. Edessäpäin on varmaan monta hauskaa retkeä… n Sää suosii matkalaisia: leikkipuistossa on yhtä aikaa hiekkaa ja lunta! Ossi Tahko (vas.) ja Luukas Piili löysivät mieluisat lelut ja keskittyvät niiden kanssa puuhailuun. Välillä kiinnostuksen herättää ohiajava liikenne, joka kuin tilauksesta sisälsi monenlaista huristelijaa. Ryhmä retkeilee päiväkodin lähimetsässä usein ja vietti jokin aikaa sitten kodalla kokonaisen päivän. Samaa mieltä ovat toisetkin, mutta Heidi selittää, että toistenkin pitää päästä nauttimaan samasta hauskuudesta. Sitäkin poikajoukko seuraa hartain katsein. Hän katsoo minua hetken piponsa alta. Muksubussi avartaa Kuparikerttujen elinpiiriä entisestään. Kaapo, joka on selvästi kiinnostunut tekniikasta, perehtyy leikkitelineeseen kiinnitettyyn kaukoputkeen. – Tavoitteena on saada lasten oma moottori käyntiin. Roosa ja Linnea laskevat peräkkäin liukumäessä ja hetken kuluttua heillä on kotileikki täysillä käynnissä. Hän tutkii myös lähistöllä olevaa mittaritaulua. Heitä ei sää juuri haittaa, ja he ovat valmiita ulkoilemaan ilmalla millä hyvänsä. Muksubussilla voimme hyvin tehdä pieniä retkiä lähiympäristöön. Kuralätäkkökään ei ole uhka vaan mahdollisuus. – Mä haluan mennä Muksubussilla, Kaapo sanoo. Lapset istuvat hiekkalaatikon reunalle. Kuulijat tyrmistyvät tiedosta. He kuulevat nyt Heidiltä, että ne, joilla on keltaiset heijastinliivit, pääsevät bussilla ja punaliiviset kävelevät. kysyy Ossi ja osoittaa suurta, ruokakauppaan kääntyvää kuljetusautoa. Onneksi Muksubussi on päiväkodissa vielä viikon
VANKILAI SULO kulkee lapsen matkassa Lapsi, jonka läheinen on vankilassa, voi nyt tutustua vankilaoloihin yhdessä piirroshahmo Sulon kanssa. Yhdistys vaatii yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Italian johtoa lopettamaan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat heikennykset. Toistaiseksi sivut ovat vain suomeksi, mutta tulevaisuudessa ne käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Italiassa on astuttu heikennysten tielle. mennessä. Jos haluat tietoa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä hyvinvointialueiden lastensuojelussa, ilmoittaudu Lastensuojelun Keskusliiton järjestämään maksuttomaan webinaariin 9.2. sateenkaari-ihmisten kumppanuusperheissä lapsella saattaa olla neljä vanhempaa. KI KI PY N N Ö N EN WEBINAARII Mitä on lastensuojelun KOKEMUSASIANTUNTIJUUS. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA M O ST PH O TO S LAINSÄÄDÄNTÖ SATEENKAARILAPSET epätasa-arvoisessa asemassa Nykylainsäädännön mukaan lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa. Maan hallitus ilmoitti viime vuonna, ettei samaa sukupuolta olevien parien lapsia tulisi enää rekisteröidä. metallinpaljastin ja vankilakoira. Italian oikeistohallitus vetoaa kouluihin, jotta ne eivät tunnustaisi translasten sukupuoli-identiteettiä ja pyrkii eväämään seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan. Se haluaa madaltaa kynnystä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen lastensuojelussa. Sateenkaariperheet ry:n mukaan kolmen tai neljän vanhemman perheiden asemaa voitaisiin parantaa uudistamalla vanhemmuuslakia siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista. Esim. lastensuojelun työntekijän ja nuorten näkökulmista ja esitellään Helsingin kaupungin kokemuksia. Sulo löytyy Rikosseuraamusviraston verkkosivuilta. 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 15.1.2024 10.37 15.1.2024 10.37. Sateenkaariperheet ry:n mukaan toimi on osa laajempaa ihmisoikeusloukkausten sarjaa. Näin lapsi syntyisi oikeudellisesti selkeään tilanteeseen tapaamisoikeuden, elatusvelvollisuuden ja perintöoikeuden kannalta. Ohjelmassa tarkastellaan asiaa mm. 14.2. Sivuja myös kehitetään käyttäjien palautteen perusteella. Kiki Pynnösen piirtämä hahmo opastaa ihan konkreettisesti, miten lapsi pystyy ottamaan yhteyttä läheiseensä ja pääsee tapaamaan tätä vankilaan, jolloin tutuiksi tulevat mm. pidettävä webinaari on suunnattu lastensuojelun työntekijöille ja johtajille. Tosiasiallisia vanhempia on kuitenkin monissa perheissä useampi
Yliopiston almanakkatoimiston mukaan jokainen karkauspäivänä syntynyt voi itse valita, pitääkö syntymäpäivänään helmikuun viimeistä päivää eli 28.2. Näistä aiheista keskustelevat uusimmassa Alli Paasikiven Säätiön podcastissa hankekoordinaattori Petri Paju Lastensuojelun Keskusliitosta ja toiminnanjohtaja Eveliina Hostila Hope ry:stä. vai seuraavaa päivää eli 1.3. Kaverit keräsivät hänelle mustikoita ja puolukoita, ja poika välttyi liian matalasta verensokerista johtuvalta hypoglykemialta. Kaveriporukka eksyi partioleirin kävelyretkellä, eikä diabetesta sairastavalla pojalla ollut mukanaan verensokeria nostavaa välipalaa. Päivänsankaria, hänen perhettään ja onnittelijoita on hämmentänyt, minä päivänä syntymäpäivää oikein vietetään niinä vuosina, jolloin karkauspäivää ei ole. Ihan kuin minut olisi lähetetty yksin maahan, jonka kieltä en puhu sanaakaan.” PELAAMISESTA JA LUONNONTIETEISTÄ KIINNOSTUNUT AUTISTINEN MISKA NUUTINEN IMPROBATUR-LEHDESSÄ . Millaisia ratkaisumalleja ja tutkimusta aiheeseen liittyy. Onko perheessäsi sukupolvien välisiä salaisuuksia ja hämmentäviä asioita, joista puhuminen tuntuu vaikealta. PODCASTI Voiko lapsi HARRASTAA. Tosin virallisissa yhteyksissä, kuten täysi-ikäiseksi tullessa, rajapyykki ylittyy vasta 1.3. Vuodesta 1988 lähtien Suomessa on syntynyt karkauspäivänä yli 1 400 lasta – joka karkauspäivä 100–200. Joulukuun Diabetes-lehden artikkeli kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina. Kunkin tarinan jälkeen alan asiantuntijat sekä muutamassa osiossa 11-vuotiaat lapset antavat ohjeita hankaliin tilanteisiin. Jos vastaat kyllä, saattaisi olla hyödyllistä tutustua Väestöliiton julkaisemaan maksuttomaan Kerro mulle! -oppaaseen. KYLILLÄ KUULTUAI KARKAUSPÄIVÄ tulee taas Ystäväni tytär on sattunut syntymään karkauspäivänä eli 29.2. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 15 ›› LM1_s14-17_Tulva.indd 15 LM1_s14-17_Tulva.indd 15 15.1.2024 13.33 15.1.2024 13.33. ”Lapsesta asti olen joutunut kuuntelemaan huutoa, mikäli en ole ymmärtänyt minulle sanotussa asiassa ollutta piilotettua viestiä, tai jos olin tehnyt jonkin asian väärin. Lapsi oppii sairautensa omahoidon taitoja omaan yksilölliseen tahtiinsa. Helmikuun loppuun lisätään joka neljäs vuosi yksi päivä, jotta kalenteri ja vuodenajat pysyvät samassa tahdissa. ULLA OJALA VUONNA 2022 SUOMESSA OLI 815 ALLE 25-VUOTIASTA ASUNNOTONTA. RI KU SU O N IO H EN N A M IT RU N EN Vuoden diabetesteko 2023 -palkinto on myönnetty partiolippukunta Raudanreippaisiin kuuluville 12-vuotiaille pojille. Miro Ahonen (vas.), Peik Pankka, Aarni Tikkanen ja Tuukka Kuivalainen palkittiin neuvokkuudesta. OPASI SALAISUUDET päivävaloon. Tänä vuonna tuo päivä löytyy jälleen kalenterista. Onko lapsilla Suomessa tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa. Oppaassa on 20 lyhyttä tarinaa, jotka kerrotaan alakoululaisen, välisukupolven ja isovanhemman näkökulmasta
> lapsenmaailma.fi ”Lapset kuulevat kaiken ja aistivat tunnelmaa. Suomessa on viime vuosina syntynyt kaksoset 500– 600 perheeseen, kun vain 5–10 perhettä saa kolmoset. Viime vuonna Pelastakaa Lasten Nettivihje käsitteli yli 20 000 ilmoitusta lapsiin netissä kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. 1950-LUVULLA SUOMALAISISTA JOKA 3:S OLI ALLE 18-VUOTIAS, NYT ENÄÄ HARVEMPI KUIN JOKA 5 :s. Uhria kiristetään uhkaamalla jakaa häneltä saatuja kuvia tai videoita hänen ystävilleen, perheelleen tai laajemmin verkossa. Paljon muutakin on luvassa. Kaksosten päivää vietetään jälleen 2.2 Olisiko tarvetta viettää kolmosten päivääkin, vaikkapa 3.3.. sextortion eli lasten kiristäminen heidän aiemmin itse ottamallaan seksuaalissävytteisellä materiaalilla. Siksi uskon, että on parempi kertoa lapsille sairaudesta, miten se näkyy ja miten sitä hoidetaan.” LAPSILLE UTELIAAT OPPIJAT TUTKIVAT SYÖPÄÄ -TIETOKIRJAN KIRJOITTANUT HENNA AUNO TURUN SANOMISSA. Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy Pesäpuun kokoamasta oppaasta ”Kuinka ollaan täällä vahvistettu ja tuettu toisiamme” – Lastensuojelun piirissä olevat nuoret digitaalisissa palveluissa, joka on ladattavissa maksutta verkosta. Pia Krutsinin toimittama ja Jani Ikosen kuvittama kirja lahjoitetaan jokaiselle ekaluokkalaiselle ensi syksynä. Chatissa käytiin viime vuoden aikana noin 3 000 keskustelua, joista noin 80 % Ukrainassa olevien lasten kanssa. Lue tai kuuntele suomeksi, ukrainaksi tai venäjäksi suomalaisen ja ukrainalaisen perheen ystävyydestä Lapsen Maailman numerosta 8/2023 tai verkosta os. LAHJAKIRJAI Kirsi Kunnas 100 VUOTTA Maaliskuussa julkaistaan Kirsi Kunnaksen lastenrunoista, kahdeksan nykyrunoilijan tuotannosta ja lapsille suunnatuista sanataidetehtävistä koostuva antologia Haitulan taikahattu. Mikä tukee työntekijää digitaalisessa kohtaamistyössä, joka on työmuotona haastava mutta merkityksellinen. OPASI TUKEA digityöhön Mikä on tärkeää lastensuojelun piirissä olevien nuorten kannalta digitaalisissa palveluissa. SEKSUAALIVÄKIVALTAI Nuorten KIRISTÄMINEN lisääntynyt Lapsiin ja nuoriin verkossa kohdistuva seksuaaliväkivalta on kasvussa. Lisätietoa os. Esim. Viitoset ovat syntyneet viimeksi vuonna 1977. Monikkolapsia syntyy nyt selvästi vähemmän kuin 1990-luvulla. vuonna 1992 syntyi ennätykselliset 34 kolmoset. MONIKKOPERHEETI KOLMOSTEN PÄIVÄ. Tilastojen valossa tuskin. > www.kirsikunnas100.fi CO LO U RB O X 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 15.1.2024 14.07 15.1.2024 14.07. Nettivihjeen asiantuntija Mikko Ahtilan mukaan ilmiössä korostuvat erityisesti pojat, joilta kiristetään rahaa. UKRAINAI KESKUSTELUAPUA sodan satuttamille lapsille SOS-Lapsikylän ukrainankielinen Let’s chat tarjoaa Ukrainan sodan keskellä eläville ja sotaa paenneille lapsille mahdollisuuden keskustella turvallisen aikuisen kanssa kokemuksistaan ja huolenaiheistaan luottamuksellisesti. Uutena ilmiönä vihjeissä näkyy ns. Neloset ovat kolmosiakin harvinaisemmat: viimeksi Suomessa syntyi neloset vuosina 2016 ja 2014. Teoksella juhlistetaan runoilija ja akateemikko Kirsi Kunnaksen 100-vuotisjuhlaa. Hedelmöityshoitotekniikat ovat kehittyneet, ja hoidot tuottavat nykyään aiempaa vähemmän monikkoraskauksia
Ohjeistuksen mukaan alaikäisen voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan aina erityisen haavoittuvassa asemassa. SO SLA PS IK YL Ä/ LA KI AP U U LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 15.1.2024 15.27 15.1.2024 15.27. TI LM AN VO SS EGC osallistui 3.12. Brysselissä ilmastomarssiin, johon otti osaa 20 000 ihmistä. Suomessa toimivan Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja Iiris Lappalainen valittiin uuden järjestön johtokunnan sihteeriksi. ITÄRAJAI Lapsijärjestöt ilmaisivat huolensa LASTEN OIKEUKSIEN toteutumisesta Pakolaisja lapsijärjestöt ovat seuranneet huolestuneina hallituksen toimia Venäjän vaikuttamisyrityksiä vastaan, koska samalla tullaan estäneeksi myös kansainvälistä suojelua hakevien pääsy maahan. jatkaa itärajan sulkua kuukaudella 11.2. lakiapuu@sos-lapsikyla.fi. 044 730 0150 ja s-postilla os. Iidan tavoittaa TikTokissa, Instagramissa, Snapchatissa tai Discordissa os. Juristi tarjoaa tietoa maksutta eri somealustoilla. @lakiapuu. Vaikka rajanylityspaikkoja on suljettu ja kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty avoinna oleville rajanylityspaikoille, voidaan Rajavartiolaitoksen mukaan tästä poiketa yksittäisessä tapauksessa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut valtioille yleiskommentin siitä, miten lapsen oikeudet tulee ottaa huomioon ympäristöasioissa. Uusiokäyttö näkyy ja kuuluu 15. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin myös lapsiperheisiin. > lapsiasia.fi/yleiskommentit LAKIAPUAI SOMEJURISTI palveluksessanne Kuka tahansa 12–17-vuotias voi ottaa yhteyttä SOS-Lapsikylän somejuristi Iida Saloseen, ja pyytää ohjeita ja tukea omiin oikeuksiinsa liittyen. saakka. Järjestöjen saaman vastauksen mukaan lasten oikeudet ja heidän haavoittuva asemansa otetaan huomioon myös maahan saapumisen jälkeen. esitettävän Tähtiainesta-oopperan musiikissa, puvuissa, lavasteissa ja jopa soittimissa! Jos ovat lapset aktiivisia, sitä ovat myös isovanhemmat. Rajavartiolaitos kertoo huolehtivansa lasten oikeuksien toteutumisesta ja ottavansa kaikessa toiminnassaan huomioon lapsen edun. Tämä käy ilmi vastauksesta, jonka Rajavartiolaitos antoi Lastensuojelun Keskusliitolle ja Pelastakaa Lapsille niiden ilmaistua huolensa rajan läheisyydessä mahdollisesti olevista lapsista ja lapsiperheistä, jotka saattavat pyrkiä hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Suomen hallitus päätti 11.1. Rajavartiolaitos on antanut virkamiehilleen ohjeistusta erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen. ja 16.3. ILMASTONMUUTOSI AKTIIVISIA LAPSIA JA ISOVANHEMPIA Suomen kansallisoopperan ja espoolaisen Päivänkehrän koulun oppilaiden valmisteleman koululaisoopperan teemana on kierrätys. European Grandparents for Climate -järjestö (EGC) perustettiin viime marraskuussa Brysselissä kattojärjestöksi kansallisille ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien senioreiden järjestöille. WhatsAppissa hänet saa kiin ni puh
terveys M O ST PH O TO S Helppo saatavuus ja pahoinvointi RUOKKIVAT HUUMEONGELMAA Nuoren huumeiden käytön taustalla on usein monimutkainen ongelmien vyyhti. ANU VALLINKOSKI 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s18-22_Huumeet.indd 18 LM1_s18-22_Huumeet.indd 18 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Asiantuntijat hoitaisivat päihdeja mielenterveysongelmia samanaikaisesti sekä hyvässä yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Ennaltaehkäisynä toimivat kaikki lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut
Yläkoululaisista samaan kysymykseen vastasi myöntävästi lähes kahdeksan prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on saanut valitettavan kärkisijan. – Nuorille on tyypillistä, että he ottavat usein pillereitä, joiden sisällöstä heillä ei ole mitään hajua. Vaikka huumeita voi somesta saada parilla klikkauksella, voi etenkin ensikertalainen aristella yhteydenottoa tuntemattomaan huumekauppiaaseen. – Kannabiskokeilut ovat lisääntyneet selvästi. Meillä on kuitenkin keinomme päästä nimimerkkien jäljille, Sainio kertoo. Kaupan on niin adhd-lääkkeitä ja kannabista kuin metamfetamiinia ja heroiinia. Nuorimmat ovat voineet tutustua huumausaineisiin jo 11-vuotiaina. A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin kehittämiskoordinaattori Taru Hahto vahvistaa, että alaikäisten huumeiden käyttö on pääosin satunnaista tai jää kertakokeiluksi. Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista 63 ja lukiolaisista noin 60 prosenttia oli sitä mieltä, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita. Mittavana rehottavan somen huumekaupan täydelliseen kitkemiseen poliisilla ei ole riittävästi aikaa ja väkeä. Suomi on alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopan ykkönen. Kannabiksen lisäksi Lepistön tiimiä työllistävät pillerikokeilut. Helpon saatavuuden takaa sosiaalinen media. – Telegram, Snapchat, WhatsApp, Signal…, Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio luettelee sovelluksia, joissa huumekauppaa käydään varsin avoimesti. – Poliisin kannalta ongelma on ryhmien anonymiteetti. Tarjonta on sanalla sanoen lavea. Helposti somesta Huumekokeilujen yleistymisen taustalla on helppo huumausaineiden saatavuus. Lukemat käyvät ilmi syyskuussa julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisesta Kouluterveyskyselystä. Hän työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) avopediatrian lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepalveluissa. Peruskoululaisistakin samoin ajatteli hieman yli puolet. Ennen meille ohjautui nuoria lähinnä alkoholin käytön vuoksi, nyt kannabis on ykkönen, nuorisopsykiatri Jaana Lepistö kuvailee tilannetta. – Nuorten kehittymättömät aivot ovat alttiita riippuvuudelle. Toisaalta pieni joukko ajautuu ongelmakäyttäjiksi jo varhain. Kuoleman riskiä lisää suomalaisille huumeidenkäyttäjille tyypillinen sekakäyttö eli tapa käyttää erilaisia aineita samaan aikaan. Siellä saattaa olla morfiinista ja heroiinista tuttuja opiaattejakin. Lepistön hoitamista nuorista valtaosa on satunnaisia käyttäjiä tai ensikertalaisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa menehtyi yliannostukseen 22 alle 20-vuotiasta, joista kuusi oli alaikäisiä. Tavallisimmin tableteista löytyy rauhoittavia bentsodiatsepiineja, joita käytetään ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. Toisin kuin aikuisilla, nuorilla ongelmakäyttö ei edellytä vuosien huumehistoriaa, Hahto sanoo. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 19 ›› LM1_s18-22_Huumeet.indd 19 LM1_s18-22_Huumeet.indd 19 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. U seampi kuin joka kymmenes – niin moni lukioja ammattikouluikäisistä nuorista on kokeillut kannabista ainakin kerran. Nuoret ottavat usein pillereitä, joiden sisällöstä heillä ei ole mitään hajua. Samalla hän tähdentää, että poliisin resurssit ovat rajalliset. Sainion mukaan poliisinkin tiedossa on pääkaupunkiseudulla satoja myyntiryhmiä sekä tuhansia ostajien ja myyjien nimimerkkejä. Kuka tahansa voi etsiä esimerkiksi Telegramista myyntiryhmiä yksinkertaisella sanahaulla, ja sometuttu saattaa liittää teinin myyntiryhmän jäseneksi pyytämättä ja yllätyksenä. Myyjät ja ostajat esiintyvät nimimerkeillä, ja usein ryhmiin pääsyä kontrolloidaan. Maallikko saattaa ihmetellä, miten näin avoin huumekauppa on mahdollista
Vakavin puute on hänen mukaansa kuitenkin se, ettei nuorten tai aikuistenkaan päihdeja mielenterveysongelmia yleensä hoideta samanaikaisesti, sillä päihteettömyys on usein edellytys psykiatriseen hoitoon pääsylle. Tapaamisten määrä räätälöidään nuoren tarpeiden mukaan. Sijaishuollossa eläminen ei paikkaa sen tarvetta. Taru Hahto allekirjoittaa väitteen. Turussa hoidon tehoa on seurattu: sen tulokset ovat olleet hyviä. Ikä voi rajata hoitoon pääsyä Nuorten päihdehoito on Taru Hahdon mukaan ongelmallista. – Alaikäisten päihdehoito keskittyy lastensuojeluun. – Laitosjakson pelko voi estää nuorta hakemasta apua ongelmiinsa, Hahto sanoo. Myös kaveripiiri ja kasvuympäristö voivat joko altistaa huumekokeiluille tai tarjota suojaa. Päihdeja mielenterveysongelmat samalla kuntoon Turussa on haluttu yhdistää lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepalvelut. Hyvin toimeentulevien ja koulutettujen perheidenkään lapset eivät ole immuuneja huumeille. – Taustan vaikutus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Alaikäisten päihdehoito keskittyy lastensuojeluun. Joskus taustalla voi olla jokin neuropsykiatrinen häiriö kuten adhd. Jos taustalla on mielenterveyden ongelmia, alkaa myös niiden hoito. – Vankka tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että päihdeja mielenterveysongelmia pitää hoitaa samanaikaisesti. – Nämä nuoret tavallaan itse lääkitsevät pahaa oloaan. Hänen mukaansa nuoren huumeongelman taustalla on usein monimutkainen ongelmien vyyhti, jossa huumeiden käyttö ja mielenterveyden pulmat kietoutuvat valitettavan usein yhteen. – Uskon, että kouluissa kyllä tiedetään, ketkä siellä kauppaa käyvät, hän sanoo. Itselääkintää huumeilla Julkisuudessa nuorista puhuttaessa toistuu usein sana polarisaatio: valtaosa heistä voi hyvin, mutta pahoinvoivat voivat entistä huonommin. Tyksissä työskentelevä nuorisopsykiatri Jaana Lepistö on myös päihdelääkäri, jonka tiimissä työskentelee niin psykiatrisia kuin päihdehoitajiakin. 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s18-22_Huumeet.indd 20 LM1_s18-22_Huumeet.indd 20 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Meillä se mahdollisuus on olemassa ja siitä pidetään tiukasti kiinni. Nuoria ohjautuu Lepistön pakeille poliisin, koulujen ja sosiaalitoimen kautta sekä huolestuneiden vanhempien aloitteesta. Kynnystä voi madaltaa myös entuudestaan tuttu kauppias, joka voi olla saman koulun oppilas tai vaikkapa koulukaverin vanhempi sisarus. Ongelmallista on myös pakko. Kummassakaan ei ole riittäviä resursseja päihdeongelman hoitoon. – Yleensä meille ei tule kaikkien vakavimpia tapauksia, syvästi riippuvaisia nuoria, Lepistö kertoo. Monilla hyvinvointialueilla nuorten mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. Kahdenkeskisissä keskusteluissa pyritään herättelemään nuoren sisäistä motivaatiota, jotta hän pääsisi huumeista eroon. – Nuoret saattavat ottaa myyjään yhteyttä porukalla, joka tuo lisää uskallusta, Taru Hahto sanoo. Kimmo Sainion mukaan huumekauppaa käydäänkin myös kouluissa. Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylösestä oleellista on auttaa nuorta yhdessä ja oikea-aikaisesti. On puhuttu jopa nuorten psykiatrisen hoidon kriisistä. Hänelle tarjotaan myös konkreettisia työkaluja hankalien tilanteiden varalle. Joskus nuori tulee hoitoon jouduttuaan ensiapuun yliannostuksen tai myrkytyksen vuoksi. Alaikäisyytensä vuoksi nuoret putoavat usein erilaisten tukimuotojen ja hoitojen ulkopuolelle. Huumeet maksavat, ja nuorella pitää olla rahaa käytössään, Hahto huomauttaa. Lastensuojelun ja siihen kuuluvan sijaishuollon tehtävänä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. – Oleellista on siis monipuolisen osaamisen kerääntyminen lapsen tai nuoren ympärille tavoittelemaan yhteistä päämäärää eli lapsen hyvinvoinnin kohentumista. Jos alaikäisellä on vakava huumeongelma, hänet ohjataan tavallisesti koulukotijaksolle tai laitossijoitukseen. Tavallisimpia psyykkisiä sairauksia ovat ahdistus ja masennus. Jos lapsi tai nuori on esimerkiksi vastoin tahtoaan sijoituksessa, hänellä tuskin on suurta motivaatiota päästä huumeista eroon. Päihdeongelmien selättämisessä omalla motivaatiolla on kuitenkin aivan olennainen merkitys. Tyksissä hoidetaan motivoivan haastattelun ja kognitiivisen terapian yhdistelmämallilla, jonka tukena toimivat huumeseulat. Sen osana tarvitaan tavallisesti monipuolista asiantuntemusta, kuten lääketiedettä. – Opetamme esimerkiksi, miten voi kieltäytyä, jos kaverit tarjoavat aineita, Lepistö kertoo
Itsevarmalla nuorella on rohkeutta kieltäytyä, kun puuha tuntuu arveluttavalta, vaikka kaverit olisivatkin siinä mukana. En heti ajattelisi pahinta, Typpö kuitenkin toppuuttelee. Valistamista ja pelottelua Typpö ei suosittele – varsinkaan, jos aihepiiri on vanhemmalle outo. M O ST PH O TO S VINKKEJÄ VANHEMMILLE Huumeita on saatavilla helpommin kuin koskaan ennen. Moni vanhempi pohtiikin, miten pitää oma nuori erossa kielletyistä aineista. – Se, että on jonkinlainen järkevä puheyhteys ja että vietetään edes jonkin verran yhteistä aikaa, on tärkeää. Hälyttävää on, jos ongelmat alkavat kasautua: nuori lopettaa harrastuksen, vaihtaa kaveripiiriä, koulumenestys laskee, ja velvollisuudet sekä itsestä huolehtiminen jäävät hoitamatta. Psykiatrinen sairaanhoitaja Liisi Typpö Helsingin kaupungin Nuorten päihdepalvelu Pysäkistä tähdentää keskusteluyhteyden merkitystä. Arvokasta yhteistä aikaa ovat vaikkapa autotai bussimatkat harrastuksiin. Kannattaa pohtia yhdessä, miten tuolloin voisi toimia. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 21 LM1_s18-22_Huumeet.indd 21 LM1_s18-22_Huumeet.indd 21 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Ennemminkin on hyvä kertoa, miten voi käydä ja ettei koskaan etukäteen tiedä, kenelle koituu ongelmia. Typön mukaan pitäisi puhua suoraan siitä, että nuori kohtaa ennen pitkää tilanteen, jossa päihteitä on tarjolla. HUUMESLANGIA l AMFETAMIINI amffe, piri, virta, vauhti, lirpakka, amfe, sulfa, amfesulfa, spiidi, spiidi gonzales, nopsa, zygy, pore, pöhinä l HEROIINI kola, herska, hepo, polle, äiti l KANNABIS paja, mari, budi, ruoho, heinä, tötsy, blosse, pilvi, ganja, savu yrtti, hasa, hiivu, huja, dulla, dänkki, kukka, bubu, hitti, setti l KSALOL äksä, lolit, xalol, lolli, LOL l MDMA eli ekstaasi mälli, mände, mäiske, mämmi, esso, emppu l PVP pv, peukku, pevekki l SUBUTEX peli, mopo (myydään subuna, mutta on morfiinia vahvempaa), subu, kasi(pallo), 8bolts, pallo, subupallo ja SUBUTEXIN ANNOKSET pökä, nelkku, puokki, nele, nappi Tiedot on saatu A-klinikkasäätiön kohtaavan työn yksikön työntekijöiltä. Jos nuori jää kiinni huumekokeilusta, on vanhemman syytä ottaa selvästi kantaa ja kertoa, että kokeilukin voi olla vaarallista ja riskialtista. Kannattaa myös koettaa vahvistaa nuoren itsetuntoa niin, että hän osaa ja uskaltaa tehdä oikeita ratkaisuja. – Joskus epävakaa ja vetäytyvä käytös on synonyymi murrosiälle. Joskus kommunikaatio teinin kanssa voi olla murahtelua, mutta sekin on jotain. Nuoren muuttunut käytös voi saada vanhemman epäilemään huumeiden käyttöä. – Vanhempien sanoilla on suuri paino. Ammattilaisiin, sosiaalityöntekijöihin, lastensuojeluun ja alan järjestöihin Typpö kehottaa olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos vanhempi kokee tarvitsevansa apua tai haluaa ammattilaisen neuvoja. Kouluissa tiedetään, ketkä siellä huume kauppaa käyvät. Tilanteen rauhoituttua on kuitenkin tärkeää selittää nuorelle, miksi vanhempi menetti malttinsa. Ei kannata pelotella, että hunningolle joudut, jos teet sitä tai tätä. Joskus aikuisen pelko ja pettymys voi purkautua suuttumuksena. Liisi Typpö korostaa, ettei tolaltaan meneminen tee vanhemmasta huonoa
Toisin sanoen lastensuojelun tehtävä on suojella lasta ja nuorta. Myös ammattilaisten osaava yhteistoiminta on ratkaisevaa. Silti viimesijaiset sijoituspäätöksetkään eivät ole välttämättä nuoren tahdon vastaisia. Huumeet ovat laittomia aineita, ja laitokseen joutumisen pelossa nuoret voivat jättää hakematta neuvoja ja apua ongelmiinsa viranomaisilta. Nuorta auttavien ammattilaisten on hyvä osata korjata nuoren ehkä vääristyneitäkin käsityksiä lastensuojelusta. Kun nuori tietää riskit, hän tekee todennäköisesti parempia valintoja. l A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin nettineuvonta opastaa nimettömästi ja maksuttomasti. Yhteistoiminta päihdeongelmasta kärsivän nuoren auttamiseksi on välttämätöntä. Lastensuojeluorganisaatioiden johdon on huomioitava se palveluja järjestettäessä ja toteutettaessa. APUA MATALALLA KYNNYKSELLÄ l Sekasin-chat on avoinna arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24. Jos tietoa ei ole tarjolla, saattaa kaverilta kuultu ”tieto” mennä läpi. Merkittävää on myös tiedon tarjoaminen. n Laitosjakson pelko voi estää nuorta hakemasta apua päihdeongelmiin. 09 2525 0111. Näin myös silloin, kun nuori tarvitsee apua päihteiden käytön lopettamisessa. Nuoret kokevat auttamisjärjestelmän monimutkaisena ja avun hakemisen vaikeana. M O ST PH O TO S LASTENSUOJELU JA PÄIHDEHUOLTO Alla Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylösen ajatuksia lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistyön järjestämisestä. Ennaltaehkäisy paras Kaikkein onnellisin tilanne on tietenkin se, että nuori jättää kannabiksen kokeilematta ja pillerit ottamatta. 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s18-22_Huumeet.indd 22 LM1_s18-22_Huumeet.indd 22 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Laajasti ajatellen ennaltaehkäisyä ovat kaikki lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut. Koska lastensuojelu käyttää julkista valtaa, se saattaa herättää nuoressa pelkoa. Lapsen ja nuoren elämään haitallisesti vaikuttavia asioita on pyrittävä hoitamaan samanaikaisesti siten, että nuori on omassa asiassaan aktiivinen toimija eli mukana pohtimassa vaihtoehtoja. 0800 96 116. l MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20 puh. l Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 puh. Se ei siis voi jäädä yksittäisten työntekijöiden ratkaistavaksi. Hahto tähdentää myös järjestöjen matalan kynnyksen tarjoamien palveluiden merkitystä. Parhaimmillaan hoidosta lähtee liikkeelle hyvän kierre: luottamus vanhempien ja lapsen välille palautuu ja perheen sisäiset suhteet paranevat, koulumenestys kohentuu, mielenterveyden ongelmat väistyvät ja kaveripiirikin saattaa vaihtua. – Ajantasaisen tiedon ja nuoren omien valmiuksien lisääminen on tehokkain tapa ehkäistä ongelmia ennalta. – Mahdollisuus hakea apua ja neuvoja nimettömänä on tärkeä erityisesti nuorille. l MLL:n Lasten ja nuorten chat on auki joka päivä klo 17–20. Lastensuojelun tulee huolehtia lapsen oikeuksien toteuttamisesta silloin, kun on vaara, etteivät ne muutoin toteudu. 116 11 ja ruotsiksi puh. Voitto olisi myös se, ettei kokeilu muuttuisi riippuvuudeksi. Taru Hahto tähdentääkin ennaltaehkäisevän työn merkitystä
Tapahtuman teema on YK:n lapsen oikeuksien sopimus politiikassa ja käytännössä – Mitä voimme oppia muilta Pohjoismailta. Kuulet päivillä käytännön lastensuojeluammattilaisia ja tutkijoita kaikista Pohjoismaista. Tervetuloa Osloon 2.-4.9.2024! Terveisin Pohjoismaisten lapsiperhejärjestöjen komitea Tapahtuman järjestävät Barnaog fjölskyldustofa Islannista, Barnaverndarstova Føroya Färsaarilta, Børnesagens Fællesråd Tanskasta, Lastensuojelun Keskusliitto, Norsk Barnevernsamband Norjasta sekä Stiftelsen Allmänna Barnhuset Ruotsista. Kaikki Pohjoismaat osallistuvat päivien järjestämiseen. Tapahtumaa on uudistettu siten, että nyt jokaisella on mahdollisuus ehdottaa alaseminaareja tai puheenvuoroja Call for papers -lomakkeella (https://gyroconference.eventsair. Ohjelma tukee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen käytännön toteuttamista ja tarjoaa Sinulle mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja tietoa kollegoiden kanssa. Yhteistyöllä onkin pitkät perinteet, sillä ensimmäiset pohjoismaiset lastensuojelupäivät järjestettiin jo vuonna 1921. com/nbk2024) Tartu siis toimeen! LM1_s18-22_Huumeet.indd 23 LM1_s18-22_Huumeet.indd 23 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44
kasvu Suomalaisafrikkalaiset MAAILMANKANSALAISET 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 24 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 24 12.1.2024 9.45 12.1.2024 9.45
Perheen oli tarkoitus muuttaa yhdessä Nigeriaan, mutta avioero muutti suunnitelmat. – Etenkin suomalaisia nimiä oli vaikea muistaa. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI ARVONEN Anna Suoheimon sekä Seela ja Eelis Kokkosen kodissa puhutaan usein entisestä kotimaasta Etiopiasta ja syödään etiopialaisia ruokia. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 25 ›› LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 25 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 25 12.1.2024 9.45 12.1.2024 9.45. Paluu oli shokki Maaliskuussa 2017 Anna, Seela ja Eelis muuttivat Etiopiasta Suomeen. He olivat syntyneet Suomessa, mutta muuttivat yksija kaksivuotiaina ensin Tansaniaan ja sitten Etiopiaan. Pentu painautuu kerälle pojan kainaloon. Hetken päästä Eeliksen sisko Seela, 14, ottaa pennun syliinsä. Ainoa positiivinen asia täällä oli lakritsijäätelö, Seela sanoo. Ongelmia aiheutti etenkin suomen kieli, jota Eelis ja Seela puhuivat vain jonkin verran. Seela ja Eelis Kokkonen elivät lapsuutensa Afrikassa. Paluumuutto Suomeen kuusi vuotta sitten oli iso kulttuurishokki. Äiti Anna Suoheimo katsoo perhettään hymyillen. Kummallakin on pysyvä kaipuu maailmalle. Pentu tuli perheeseen vain pari viikkoa aiemman koiran, Addiksen, äkillisen sairastumisen ja kuoleman jälkeen. T öölöläiskodin eteisessä on vastassa pikkuruinen chihuahuan pentu Abeba, jonka Eelis Kokkonen, 15, nappaa syliinsä. Oli outoa, ja me olimme outoja, koska näytimme suomalaisilta, mutta emme osanneet kunnolla Etiopian vuoristoseuduilla on ajoittain kärsitty kuivuudesta. Koirat muistuttavat perheen entisestä kotipaikasta Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta, vaikka Etiopia on jokaisessa päivässä läsnä ilman muistutuksiakin. – Vanhempien ero oli iso shokki, samoin Suomeen muuttaminen. Abeba on Etiopiassa puhuttua seemiläistä kieltä amharaa ja tarkoittaa suomeksi kukkaa. Amharan kielellä Addis tarkoittaa uutta
Onneksi meillä on Suomessa paljon etiopialaisia ystäviä ja olemme viettäneet etiopialaisia juhlia myös täällä, Seela kertoo. – Sain ihan hirveän raivarin, kun äiti sanoi, että pitää itse siivota, Seela kertoo. Paluumuutto ei ole paluu menneeseen Psykologi Timo Kojonen muistuttaa, että paluumuutto Suomeen kuten muutto muutoinkin tuo aina uuden alun ihan kaikille. | Oma väylä 16–29 v. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin. Ensimmäinen vuosi Suomessa oli kaikkein vaikein. Nyt muisto naurattaa, mutta lapselle, joka oli tottunut siihen, että perheessä oli siivooja, kokki, autonkuljettaja, lastenhoitaja ja puutarhuri opetteleminen suomalaiseen elämäntapaan oli haasteellista. Ikävintä Suomessa on heidän mielestään ruoka ja rasismi. Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. Eelis kokee sopeutuneensa Suomeen niin hyvin, että on oppinut nauttimaan siitä, että Suomessa on omaa tilaa: saa olla rauhassa, jos haluaa, eikä kukaan tule liian lähelle. Kansalliselta identiteetiltään Eelis ja Seela kokevat olevansa maailmankansalaisia sekä suomalaisafrikkalaisia. – Paluuta menneeseen ei ole edes aikuisille. – Kaikkialla, missä on slummeja ja aaltopeltiä, on kotoinen olo. Toppavaatteiden pukeminen ja pitäminen oli ihan kamalaa. Etiopiasta he kaipaavat etenkin ruokia kuten hapatetusta taikinasta tehtyjä injera-lettuja, jotka täytteineen ovat etiopialaista arkiruokaa. – Äiti oli mestari keksimään kaikkea ilmaista tai lähes ilmaista tekemistä. Silloin ongelmia ratkottiin myös perheneuvolassa ja lastenpsykiatrin vastaanotolla. – Etiopiassa emme ymmärtäneet ulkopuolisuuttamme, mutta täällä synnyinmaassa se tuntui ja tuntuu välillä edelleen vahvasti, Eelis sanoo. Ikävä etiopialaista ruokaa Eelis ja Seela kokevat sopeutuneensa Suomeen melko hyvin. – Toppavaatteiden pukeminen ja pitäminen oli ihan kamalaa, kun meille oli ollut vaikeaa jo sekin, että kesällä Suomessa täytyy käyttää kenkiä, Seela sanoo. Eelis ja Seela olivat käyneet Suomessa lomilla, mutta vain kesäisin. Chihuahua Abeban amharankielinen nimi tarkoittaa kukkaa. suomea ja olimme ihan ulkona suomalaisten lasten maailmasta, Eelis sanoo. Afrikan ikävää ovat helpottaneet matkat muun muassa Nepaliin, Mosambikiin ja Kambodžaan, joihin he ovat päässeet mukaan äidin työmatkoille. Molemmat kuitenkin suunnittelevat työuraa, joka mahdollistaisi työskentelyn ulkomailla. Kojonen neuvoo valitsemaan asuinpaikan, jos mahdollista, perheenjäsenten mieltymysten ja harrastusten perusteella. Eelis Kokkonen on opiskellut sijoittamista ja sijoittanut kesäisin mustikanpoiminnasta saamansa rahat. Etelä-Korea oli tylsä maa, koska se oli liian kehittynyt, Eelis sanoo. – Minulla on ikävä myös etiopialaista kulttuuria ja juhlia sekä ihmisten puheliaisuutta. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Vasta myöhemmin hän kertoi, että taloudellinen tilanteemme oli alussa niukka, Eelis sanoo. Eeliksen ja Seelan elämässä muuttui kerralla paljon, myös perheen taloudellinen tilanne muuttui merkittävästi aiemmasta diplomaattielämästä. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 26 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 26 15.1.2024 15.49 15.1.2024 15.49. Perhe vietti Etiopiassa suomalaisia juhlia kuten vappua ja juhannusta, mutta esimerkiksi juhannuskokon merkitys ei lapsille avautunut ennen Suomeen muuttoa
n Seela Kokkosen rakas harrastus on hiphop-tanssi. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 27 LM1_s24-27_PaluuMuuttajat+ilmot.indd 27 15.1.2024 14.18 15.1.2024 14.18. Lapsi ei tästä välttämättä innostu, mutta huomaa, että hänellä on alusta asti ainakin yksi fani, vaikka sitten isä tai äiti. Rakasta sitä maata, jossa synnyit ja yhtä lailla sitä maata, jossa elät, Kojonen sanoo. Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. – Mene vanhempana paikan päälle tutustumaan lapsen kouluun ja harrastustoimintaan. Ikävintä Suomessa on ruoka ja rasismi. Omasta identiteetistä on Kojosen mukaan aina syytä olla sopivasti ylpeä. Timo Kojonen toimii psykologina perustamassaan nettiterapiaa ja nettipsykologipalveluja tarjoavassa Therapion Consulting -yrityksessä. – Maailmankansalaisen identiteetti on oikein sopiva nykyaikaan. Oman perheen, omien juttujen ja oman identiteetin kautta mieli avautuu lisää ja oppii arvostamaan muita ihmisiä ja muita perheitä. | Oma väylä 16–29 v. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa
28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 28 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 28 12.1.2024 9.46 12.1.2024 9.46. perhe Basira ja Javad Nabizada avioituivat kesällä 2021 Teheranissa
Jutussa haastateltiin Javad Nabizadaa ja hänen kummiäitiään Anna Sahinojaa. Mitä kuuluu, JAVAD. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 29 ›› LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 29 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 29 12.1.2024 9.46 12.1.2024 9.46. Lapsen Maailmassa julkaistiin tammikuussa 2019 juttu Helsingin Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminnasta. Mutta mitä viidessä vuodessa on tapahtunut. Juttu on luettavissa lehden verkkosivuilla
Haaveilemme vaimoni Basira n kanssa myös lapsista. Isoimmaksi uutisekseen hän nimeää kuitenkin sen, että on mennyt naimisiin. Isosta liudasta lapsia. Edellisen haastattelun aikaan hän oli 19-vuotias, kävi Helsingin aikuislukiota ja unelmoi sähköasentajan urasta. Basira on afgaanisukua, mutta hänen perheensä on asunut paossa Iranissa siitä lähtien, kun Basira oli viisivuotias. – Kunhan saan tutkintoni valmiiksi, haluan jatkaa sähköalan opintoja korkeakoulussa, Nabizada sanoo. Pari tapasi toisensa Iranissa jo vuonna 2015 eli ennen kuin Javad tuli Suomeen. K iitos, hyvää kuuluu! Javad Nabizada, 24, vastaa puhelimeen kotoaan Vantaalta. Basira ja Javad haaveilevat isosta perheestä. 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 30 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 30 12.1.2024 9.46 12.1.2024 9.46. – Ajattelen niin, että elämässä kaikkein tärkein asia on oma perhe, ja nyt minulla on se. Se haave on toteutunut. Nuorukainen tekee tällä hetkellä töitä oppisopimuksella sähköfirmassa Helsingissä
– Afganistanin tilanne on entistä huonompi. Pääset lukemaan edellisen jutun Javadista Lapsen Maailman verkkosivulta os. Huomasin, että tapaaminen teki minulle hyvää. Iltaisin nuoripari laittaa ruokaa yhdessä, katsoo televisiota tai käy lenkillä. Tutustuin Annaan maaliskuussa 2017. ”Kummiäidin tuki ON TÄRKEÄ” Jos Kabulissa räjähtelee ja Javad ei saa huoleltaan nukuttua, Anna soittaa hänelle ja lohduttaa. Hän soittaa heille WhatsApp-puhelun muutaman kerran viikossa tarkastaakseen, että kaikki on kunnossa. Olen kiitollinen, että suomalaiset perheeni auttavat minua kaikessa. Olen onnekas, sillä sain tutustua Annan perheen lisäksi vielä toiseenkin suomalaiseen perheeseen, joka otti minut kotimajoitukseen. Yhteys kummiäitiin on säilynyt Basira muutti Suomeen kesällä 2022. KAISA PASTILA | KUVAT RAISA KYLLIKKI RANTA Lautapelit ovat Sahinojan perheen yhteinen harrastus. Asuin siihen aikaan alaikäisten vastaanottoyksikössä, eikä minulla ollut vielä oleskelulupaa. On uusi ärsyttävä hallitus, ja elämä on vaikeaa. Nykyään minulla onkin kolme perhettä: yksi afganistanilainen ja kaksi suomalaista. 38-42 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 LAPSEN MAAILMA 1 | 2019 39 ›› Elämässä kaikkein tärkeintä on oma perhe, ja nyt minulla on se. Arkisin Nabizadan ja hänen vaimonsa päivät täyttää kummankin työ. Hän harrastaa teatteria Ryhmisnuorissa sekä uimista. Sydämeeni asettui rauha. Juttelimme, pelasimme pöytälätkää, söimme hyvää suomalaista ruokaa ja kerroin vähän omasta matkastani Suomeen. Kauniaisissa asuva Javad, 19, suorittaa Itäkeskuksen aikuislukiossa peruskoulun oppimäärää. lapsenmaailma.fi LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 31 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 31 LM1_s28-31_MitäKuuluuJavand?.indd 31 12.1.2024 9.46 12.1.2024 9.46. Häät Teheranissa Häitä varten Javad Nabizada matkusti Teheraniin kesällä 2021. Basira on tällä hetkellä työharjoittelussa päiväkodissa ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan alaa tulevaisuudessa. Mietin omaa perhettäni ja tulevaisuuttani. Hänen isänsä oli kuollut. Käymme usein hänen perheensä luona viikonloppuisin tai sitten Anna tulee meille. En voinut hyvin vastaanottokeskuksessa: tunsin itseni yksinäiseksi ja masentuneeksi. Kun nuorikko pääsi perille Vantaalle, Anna Sahinoja, Javad Nabizadan kummiäiti, oli ensimmäisten tervehtijöiden joukossa. – Yhteys Annan kanssa on säilynyt. Vaikka äiti ja sisarukset ovat tällä hetkellä Iranissa, Nabizada sanoo, että hänellä on heistä pysyvä huoli. – Oli ihanaa nähdä äitiä. Minulla oli taas perhe! Olin ollut siinä vaiheessa erossa äidistä ja sisaruksistani 2,5 vuotta. En tiedä, missä kuussa saavuin Suomeen, mutta muistan, että satoi ja oli kylmää. Oli unohtumaton ilta, kun sain ensimmäisen kerran tavata koko Annan perheen. kotoutuminen LM 1/2019 s.38-42 LM 1/2019 s. Olin 16, ja vuosi oli 2015. ”Santtu on mulle tosi tärkeä ihminen kuten kaikki Annan lapset”, Javad sanoo. Äiti ja sisarukset jäivät Afganistaniin, mutta pakenivat myöhemmin Iraniin. Se oli parasta, mitä minulle oli sattunut pitkään, pitkään aikaan. Samalla hän tapasi oman perheensä ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen – hänen sukunsa puolelta hääjuhlaan osallistui hänen äitinsä, veljensä ja siskonsa. Kummiäitinä hän auttaa poikaa kääntämään katseen kohti tulevaisuutta. n ”Minulla oli taas perhe!” N äin kummipoika Javad kuvaa tilannetta. Santtu, 19, kummiäiti Anna ja Javad, 19, pelaavat Kadonnutta kaupunkia. ”Elämäni pahin hetki oli, kun jouduin jättämään perheeni Afganistaniin. Nabizada tuli aikoinaan yksin Suomeen ja haki turvapaikkaa
TIETOA tutkittua NYKYHALLITUKSEN LINJA KUULOSTAA KAHDEN TUOREEN VÄITÖSTUTKIMUKSEN VALOSSA KESTÄMÄTTÖMÄLTÄ. VÄHÄVARAISILLA IHMISILLÄ EI OLE LEIKKAUSTEN JÄLKEEN MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ ITSEÄÄN SENKÄÄN VERTAA KUIN TÄHÄN ASTI, VAIKKA OIKEUS ON KIRJATTU PERUSTUSLAKIIN. Tämä kuulostaa nykykorvaan hyvinkin tutulta. 1840-luvun puhe ”laiskureista” kuulostaa tutulta. KÖYHYYDEN historia toistaa itseään M O ST PH O TO S 32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s32-33_Tutkitut.indd 32 LM1_s32-33_Tutkitut.indd 32 12.1.2024 9.47 12.1.2024 9.47. Ja jos köyhyyttä olikin, oliko köyhällä oikeus saada apua, ja millaisin perustein. Julkisella vallalla on siis velvollisuus turvata oikeus itsensä kehittämiseen myös köyhille. Nykyään toimeentulo turvataan, mutta niin matalana, että se ei riitä yleisesti tavoiteltuun elintasoon. Niin kutsuttujen tosivaivaisten auttaminen hyväksyttiin, mutta ”laiskureita” pidettiin ongelmallisina. Mitä vähemmän yksilöllä on henkisen kehittymisen mahdollisuuksia, sitä pienemmät ovat hänen mahdollisuutensa kukoistaa, Järvinen kiteyttää. köyhien vajavaisina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina. Perustuslakiin tämä oikeus kirjattiin vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Se voi tarkoittaa kulttuuriin osallistumista, liikunnan harrastamista tai median käyttämistä – mitä tahansa TikTok-videoiden tekemisestä taijikurssiin. TYÖJA TOIMINTAKYVYN HAASTEISTA. Köyhyyttä käytettiin 1800-luvulla myös välineenä suomalaisen kansakunnan rakennustalkoissa. Perustelut kuulostavat nykykorvaan sangen oudoilta: kun ei ole teollisuutta, ei voi olla köyhyyttäkään. Suomen suuriruhtinaskunnassa 1840-luvulla käydyn suuren köyhyyskeskustelun alussa köyhyysongelma kiellettiin kokonaan. Oikeutta konkretisoivaa lainsääntöä ei ole saatu aikaan – eikä sekään välttämättä auttaisi. Itsensä kehittäminen on yhteydessä inhimillisiin perustarpeisiin ja hyvään elämään. Iina Järvinen osoittaa väitöskirjassaan, että tätä velvollisuutta on toteutettu puutteellisesti. Isoja linjoja tarkastellessa kehitys näyttää Järvisen mukaan kuitenkin jääneen melko vaatimattomaksi. NUORTEN TYÖTTÖMIEN AKTIVOINNIN TYÖMORAALIA TUKEVAT PAINOTUKSET MENEVÄT OHI MAALIN, SILLÄ TYÖLLISTYMISEN ONGELMAT EIVÄT JOHDU TYÖHALUTTOMUUDESTA, VAAN ESIM. Höyryävien lihapatojen äärellä loikovasta Saarijärven Paavosta ei olisi ollut lujan kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Järvinen näkee oikeuden itsensä kehittämiseen jonkinlaisena perusoikeusuudistuksen kompromissina: oikeutena, joka mitenkuten saatiin säädettyä, mutta jolle ei sittemmin ole luotu sisältöä. Hän kaivaa tutkimuksensa historiaosassa esiin mielenkiintoisia omaa aikaamme valaisevia yksityiskohtia menneisyyden köyhyyskeskusteluista. ANTTI VANAS O ikeus itsensä kehittämiseen on kaikille suomalaisille kuuluva perusoikeus, vaikka siitä harvemmin kuulee sellaisena puhuttavan. Iina Järvisen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Itsensä kehittäminen köyhyydessä tarkastettiin Tampereen yliopistossa syyskuussa. ylävinjetti Köyhyysongelmaa ei ole missään pyritty ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti, vaan köyhyyttä on otettu haltuun vain siinä määrin, ettei ilmiö ole päässyt ryöpsähtämään sitä hallinnoivien päättäjien silmille. Itsensä kehittämiseen liittyvät arvot ja oikeudet eivät yksinkertaisesti sulaudu osaksi tätä aikaa. Suomea parisataa vuotta sitten koetelleen köyhyyden vertaaminen nykytilanteeseen voi tuntua kohtuuttomalta. Nykytilanne on Järvisen mukaan johdonmukaista jatkumoa ajalle, jossa kukin sivistyi säätynsä mukaan. Tämä näkyy mm. Kyse ei ole joutoajan puuhastelusta
Töihin ei pääse, jos elämän perusedellytykset eivät ole kunnossa. Aktivoinnin työmoraalia tukevat painotukset menevät nekin ohi maalin, sillä näiden nuorten työllistymisen ongelmat eivät johdu työhaluttomuudesta, vaan työja toimintakyvyn haasteista sekä osaamisen puutteesta. Aktivointitoimet voivat tuoda positiivisen käänteen nuoren elämään, jos nuorelle kasautuu niiden tuloksena onnistumisen kokemuksia. Haastateltujen nuorten työllistymistä vaikeuttavat moninaiset sosiaaliset ongelmat, osaamisen ja koulutuksen puute sekä työja toimintakyvyn vajeet. Työvoimaja sosiaalipalveluiden keskeinen tehtävä on tunnistaa ja lievittää nuorten elämään kasautuvia vastoinkäymisiä. Jo lähtökohta on väärä: työttömiä koskevia päätöksiä tehdään Ylistön mukaan keskiluokkaisista tai elitistisistä lähtökohdista, joilla on hyvin vähän tekemistä pitkäaikaistyöttömien nuorten elämäntilanteen kanssa. Heidän lapsuutensa oli usein ollut turvaton ja kouluaikaan oli liittynyt vaikeuksia. Tavoiteltujen muutosten sijaan ne johtavat usein nuoren vetäytymiseen kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Toimenpiteet myös kohdennetaan lähes yksinomaan työttömiin nuoriin; esim. M O ST PH O TO S Nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia työllistyäkseen. Tämä taas edellyttää toimenpiteiden suunnittelua hyvässä yhteisymmärryksessä nuoren kanssa. Työttömyyttä ei nähdä enää niinkään yhteiskunnan rakenneongelmana, vaan kunkin yksittäisen työnhakijan kelpoisuuteen ja moraaliin liittyvänä kysymyksenä. n > l Tutkijan viesti pitkäaikaistyöttömien nuorten parissa työskenteleville työvoimaja sosiaalipalveluiden työntekijöille on se, että erityisesti koulupudokkaiden ja toimeentulotukiasiakkaana olevien nuorten suora työllistyminen on työskentelyn lähtötavoitteena epärealistinen. Velvoitteiden lisääminen ilman realistisia työllistymismahdollisuuksia vain syventää nuorten ahdinkoa. Siksi kuntouttavan työotteen merkitys korostuu. S uomalaista työttömyyskeskustelua ovat 1990-luvulta lähtien hallinneet moralisoivat ja työttömiä syyllistävät painotukset. Sami Ylistö tarkastelee väitöskirjassaan aktiivista työvoimaja sosiaalipolitiikkaa erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten näkökulmasta. Näiden nuorten näkökulmasta nykyisessä työttömien aktivointipolitiikassa on suuria ongelmia. PAKKO ei pure nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 33 LM1_s32-33_Tutkitut.indd 33 LM1_s32-33_Tutkitut.indd 33 12.1.2024 9.47 12.1.2024 9.47. Sami Ylistön sosiaalityön väitöskirjan Työttömyys, nuoret ja aktivointi – Tutkimus pitkäaikaistyöttömien nuorten elämänhallinnallisista valinnoista työmarkkinoilla tarkastettiin marraskuussa Jyväskylän yliopistossa. Tuloksettomana toistuvat aktivointiyritykset johtavat usein nuorten laitostumiseen työvoimapoliittisissa toimenpiteisissä. osatyökykyisen työvoiman käyttöä ja kysyntää lisäävät ratkaisut ovat jääneet pahasti alamittaisiksi. Myös työvoimapoliittiset sanktiot toimivat huonosti. Tutkimus perustuu 28 pitkäaikaistyöttömän jyväskyläläisnuoren elämänkulkuhaastatteluihin
Ei ole kauhean yleistä tulla veneellä tai laivalla kouluun, pohtii Hertta Lehtinen, 10. Hän ja Lehtinen pitävät saaristosta sekä pienestä koulusta. Velkuan yli 300 saaresta koostuva alue on yhteydessä mantereeseen lossien ja siltojen avulla. Palvan saarelle keltainen lossi kulkee puolen tunnin välein. Jos joitain aineksia puuttuu, joutuu välillä odottamaan pitkään, että äiti käy kaupassa, Saaresranta kuvaa. Myöhästyminen siitä voi tarkoittaa oppitunnin menetystä, vaikka Velkuan koulu on lähellä rantaa ja saaren päätietä. . Täällä näkee paljon eläimiä, kun kaupungissa niitä ei näe kovin paljon, Taipale sanoo. Lapset ja nuoret ovat tottuneet olemaan yhdessä. Luonto on lähellä. Palveluiden saatavuus vaikuttaa saariston houkuttelevuuteen: ainakin pieni kauppa ja harrastusmahdollisuudet olisivat tärkeitä. Vaikka monet urheiluharrastukset ovatkin mahdollisia vain keskustassa, Ei tuntuisi kovin kivalta, jos pitäisi muuttaa kaupunkiin.” KANSI 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 34 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 34 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. Koulu sijaitsee Palvassa, jossa asuu tällä hetkellä viisi koulun oppilasta. Loput oppilaat tulevat muilta saarilta, sillä ympärivuotista asutusta on yhdeksällä lähiseudun saarella. Alakouluikäisenä oli kiva asua saaristossa, sillä ulkona sai liikkua vapaammin, Tolkki muistelee. Heidän mukaansa Velkualla on ihan kivaa. Hän harrastaa taitoluistelua Naantalin keskustassa, ja yleensä hänet pitää viedä sinne. Jokin aika sitten pohdittiin Velkuan oman koulun lakkauttamista, mutta nyt sen tilanne on vakaa uuden hirsisen rakennuksen valmistuttua vuonna 2021. . Lapset arvostavat sitä, että saaristossa eläimet voivat olla vapaammin ja saavat näin paremman elämän. He ovat keksineet pienessä porukassa monenlaisia yhteisiä leikkejä, ja esimerkiksi kirjasarjasta tuttu Soturikissat on ollut suosittu leikin aihe. Harrastuksiin matkaa Asuminen ja koulun käyminen saaressa vaikuttavat myös kahdeksatta luokkaa käyvien 14-vuotiaiden Lumi Saaresrannan ja Ronja Tolkin elämään monin tavoin. Vaikka tekemistä voisi välillä olla enemmänkin, keksii puuhaa silti hyvin, eikä hyvien asioiden löytäminen saaristosta tuota vaikeuksia. koulu S aaristossa asuvilla lapsilla venematkat ja lossikyydit ovat osa aamuja iltapäivien ohjelmaa. Velkua oli oma saaristokuntansa vuoteen 2009, jolloin kunta yhdistyi Naantalin kaupunkiin. Lapsista Velkualla on kiva asua. Keltainen koulurakennus kokoaa alle 60 lasta esimerkiksi Velkuanmaalta ja Livonsaaresta. Veneily on lapsille tuttua touhua, ja metsässä on kiva kiipeillä puissa. Matka meren yli perheen veneellä ei tosiaan ole samanlainen koulumatka kuin monella muulla. Eläimet ovat tärkeää seuraa, sillä etäisyyksien vuoksi kavereita on välillä vaikea nähdä kouluajan ulkopuolella. Meri ja metsä ovat lähellä, ja ne mahdollistavat erilaista tekemistä. Saaresranta asuu Velkuanmaalla, joka on lossireitillä yksi saari Palvasta eteenpäin. Toinen koti on Helsingissä. . Ei tuntuisi kovin kivalta, jos pitäisi muuttaa kaupunkiin, Saarni Taipale, 9, sanoo. Kerttu Henttulan, 10, mielestä on kivaa, että saaristossa tuntee kaikki. Myös kolmannella luokalla olevat kaksoset Erik ja Alexander von Haartman, 9, pitävät saariston pienuutta ja rauhaa tärkeinä asioina. . Monilla perheillä on lemmikkija kotieläimiä. Palvasta on matkaa Naantalin keskustaan noin 30 kilometriä. Tolkki tulee kouluun Livonsaaresta, joka on siltojen kautta yhteydessä mantereeseen. . Tosin matkojen pituus häiritsee esimerkiksi silloin, jos haluaisi leipoa
Saaristokasvatus edistää myönteistä suhdetta lähiseutuun ja kiinnittymistä kotipaikkaan. Hertta Lehtinen pitää saaristosta ja pienestä koulusta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 35 ›› LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 35 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 35 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. SAARA PAATERO | KUVAT JUSSI VIERIMAA Talvella hiljaisen Velkuan väkimäärä kasvaa kesällä, kun sinne saapuu kesäasukkaita ja veneilijöitä. LUONTOA , eri-ikäisiä kavereita ja pitkiä matkoja Turun saaristossa Velkualla lapset arvostavat luontoa ja rauhallisuutta
3.–6.-luokkalaisilla on myös yhdistettyä äidinkieltä ja käsityötä, jossa on tehty luonnonmateriaaleista yhdessä esimerkiksi majoja ja kaislamattoja sekä kirjoitettu saaristoaiheisia runoja. Salt – saaristo ja maaseutu yhteistyössä -verkoston yhteistyöVälillä joutuu odottamaan pitkään, että äiti käy kaupassa. Yhtenäiskoulussa tarjotaan esija perusopetusta. Osa lapsista pitäisi siitä, että saaristossakin voisi opiskella. Myös saaristo voisi käydä, jos matkat kauppoihin eivät olisi pitkät. 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 36 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 36 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. Päivistä on hyviä muistoja, vaikka aiheet olivatkin valmiiksi tuttuja. Olen miettinyt, että rakentaisin talon omin käsin Livonsaaren metsään, Saarni Taipale kertoo. Peruskoulun jälkeen oppilaat jatkavat opintojaan muualla, esimerkiksi lukiossa Naantalissa tai Turussa, sillä lähellä ei ole toisen asteen oppilaitosta. Tulevaisuus kaupungissa vai saaressa. Oppilaille on opetettu myös marjojen ja sienten käyttöä. Entä mitä pitäisi tehdä, jotta saaristolaisuus olisi kiinnostava vaihtoehto tulevaisuudessakin. Nuorten mukaan ihmiset, jotka eivät asu saaristossa voivat ajatella, että elämä saaristossa on yksinäisempää. Tosin isossa koulussa voisi olla enemmän kavereita. Ronja Tolkki haluaisi asua myöhemmin kaupungissa, joka ei kuitenkaan olisi kovin iso. Saaristokasvatukselle valtakunnallista mallia Millaista on toimiva saaristokasvatus. Lumi Saaresranta sanoo, että voisi haluta asua aikuisenakin saaristossa. Velkualla on järjestetty monen vuoden ajan saaristokasvatusta, jossa pyritään luomaan sidettä kotiseutuun. Kalastusta ja kalan käsittelyä on harjoiteltu kalastajien kanssa. Kahdeksasluokkalaisia on Velkualla yhteensä seitsemän, mutta he ovat usein luokassa vuotta vanhempien tai nuorempien kanssa. Omaan kotiseutuun liitetyillä myönteisillä taidoilla halutaan korostaa, että saaristolainen pärjää erilaisissa tilanteissa. . Heistä on kuitenkin kiva, että he tuntevat koulussa kaikki nimeltä ja heillä on eri-ikäisiä kavereita. Koulussa työskentelee kolme opettajaa sekä lisäksi aineenopettajia, jotka ovat töissä myös muissa Naantalin kouluissa. Se tarjoaa esija perusopetusta lähes 60 oppilaalle. Saaristotaitopäivissä on opittu merellä ja metsässä liikkumista, kuten jollalla purjehtimista, solmujen tekoa, luonnonvesissä uintia ja jousipyssyllä ampumista. Toiminnassa on haluttu opettaa myös luonnon kunnioittamista. Koulun uusi hirsinen rakennus valmistutui vuonna 2021. Silloin saaristossa kasvaneet voisivat palata myöhemmin asumaan takaisin saaristoon. voi esimerkiksi soittotunneilla käydä koululla, jossa järjestetään myös Saaresrannan pianotunnit. Lossimatka on osa monen lapsen päivittäistä koulumatkaa. Erik von Haartman haluaa asua jatkossakin samassa saaressa ja samassa talossa kuin nyt. Saaristokasvatuksessa painotetaan erilaisia kädentaitoja ja saaristossa toimimista. Näitä aiheita pohditaan Åbo Akademin Saaristoinstituutin hankkeessa
. Apua kotiseutukasvatukseen voivat tarvita niin muuttovoittokuin muuttotappiokunnat, jotta lasten ja nuorten identiteettiä olisi mahdollista tukea. Mukaan on haluttu mahdollisimman erilaisia kuntia. Hertta Lehtinen (vas.) ja Kerttu Henttula keksivät ulkona monenlaista tekemistä. kumppaneina toimii viisi kuntaa, joissa on lähdetty kehittämään saaristoja maaseutukasvatusta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 37 ›› LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 37 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 37 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. Kunnissa tehdään jo nyt kotiseutukasvatusta, mutta se on usein henkilöitynyttä ja kytköksissä siihen, että löytyy innostuneita opettajia ja rehtoreita. Niissä yhdistyy ympäristön monimuotoisuuden suojelu, kestävä kehitys sekä tutkimus. Alueen lasten ja nuorten kanssa on käsitelty jo aiemmin kestävän kehityksen kysymyksiä eri tavoin, ja Paraisilla Nauvon saaren yläkoulussa saaristotieto on oma oppiaineensa. Sitä ei ole siten rakennettu sisään järjestelmään, Velkuanmaalla itsekin asuva erikoisasiantuntija Tiina Saaresranta kertoo. Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita. Ne ovat saaneet hankkeelta tukea, mutta eivät rahaa tai henkilökuntaa. Hankkeen taustalla on Saaristomeren Unesco biosfäärialueen pedagoginen toiminta
Salt-verkostohankkeen vaikuttavuudesta ei ole vielä tutkimustuloksia. n Olen miettinyt, että rakentaisin talon omin käsin Livonsaaren metsään. Haluamme kuitenkin tukea hyvää kasvuprosessia saaristossa ja maaseudulla. Jos tulevat sukupolvet ovat kiinnittyneitä kotiseutuunsa, he haluavat toimia sen parhaaksi. Nettisivuille on tulossa tietopaketti kuntien avuksi, jotta muutkin kunnat voivat löytää apua omaan saaristokasvatukseensa. Samalla tuetaan kestävää kehitystä. . Kiinnittyminen kotiseutuun Tiina Saaresrannan mukaan saaristokasvatukselle on tarvetta, sillä tämän päivän maailma on monimutkainen. Harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä Ronja Tolkille (vas.) ja Lumi Saaresrannalle. Kerttu Henttula (vas.), Alexander von Haartman, Saarni Taipale ja Erik von Haartman kertovat, että on kivaa, kun oppilaat tuntevat hyvin toisensa. Hankkeen myötä kunnat voivat kehittää omaa kasvatusja koulutustoimintaansa valmiiden materiaalien avulla. Tätä työtä tehdään edelleen. Saariston asukkaiden yhtäläisiä oikeuksia korostettiin myös kansallisessa Ihmisten saaristo -ohjelmassa, jonka yksi teema oli asuminen, lapset ja nuoret. . Tavoitteena on edistää rauhallista omaan kotiseutuun kiinnittymistä sekä vaikuttaa minäkuvaan. Jos lapsi tai nuori saa varman kasvupohjan ja kiintymyssuhteen omaan kotiseutuunsa, voimme edistää hänen hyvinvointiaan. Materiaalia tuotetaan sekä varhaiskasvatukseen että esija perusopetusikäisten toiminnan tueksi. 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 38 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 38 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. Ja kun alueista ollaan kiinnostuneita, niistä halutaan myös huolehtia. Tiedotusvälineistä tai sosiaalisesta mediasta voi syntyä käsitys, jossa maaseutu ei näyttäydy hohdokkaana nuoren näkökulmasta. Salt-verkostossa pyritään huolehtimaan saariston ja maaseudun elinvoimasta sekä elävöittämisestä. Esimerkiksi Naantalissa saaristokasvatusta tarjotaan jo saaristoalueilla, mutta nyt on ryhdytty kehittämään koko kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaa, jotta saaristokasvatus olisi osa kaikkien kaupungin lasten ja nuorten kasvatusta. Sen mukaan perheiden hyvinvointi on kytköksissä alueiden hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Pohjanmaalla sijaitsevassa Vöyrissä on puolestaan tehty erilaisia tehtäviä sisältäviä kulttuurireppuja, ja yhteistyötä on tehty paikallisten yhdistysten kanssa. Saaristoja vesistöalueiden valtakunnallista kehittämisohjelmaa toteutettiin vuosina 2020–2023. Koululla voi käydä soittotunneilla. Tavoitteena on, että kaikki hankkeessa olevat kunnat saisivat pitkäjänteiset suunnitelmansa ja materiaalinsa valmiiksi
LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 39 LM1_s34-39_SaaristonLapset.indd 39 12.1.2024 9.48 12.1.2024 9.48. Julkaisu pyrkii keskittymään siihen, että jokaisella lapsella olisi oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ensimmäisinä elinvuosinaan. Myös perheiden yksilölliset tarpeet tulee huomioida, kun pohditaan lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen. Lastensuojelun Keskusliiton Pienten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen -selvitys tarkastelee 2—3-vuotiaiden osallistumisastetta varhaiskasvatukseen eri puolilla Suomea. Osallistumista tarkastellaan perhetyypin, äidin koulutusasteen, perheen tulojen sekä varhaiskasvatuksen järjestämisja toimintamuodon ja kokoaikaisuuden mukaisesti. Tuloksia peilataan ajankohtaiseen keskusteluun varhaiskasvatuksen tilanteesta ja hallitusohjelman tavoitteisiin. Investointi kannattaa aina, sillä ensimmäiset vuodet luovat perustan koko elämälle. www.lskl.fi > julkaisu Pienet lapset ja Varhaiskasvatus JOKAISELLA LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS TURVALLISEEN JA LAADUKKAASEEN VARHAISKASVATUKSEEN! Kaikilla vanhemmilla tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet saada lapselleen laadukasta varhaiskasvatusta tuloista, koulutuksesta ja asuinalueesta riippumatta. SELVITYS Pienten lasten osallistum inen varhaiskas vatukseen Viisi näkökulma a Lataa maksuton suomentai englanninkielinen julkaisu os. Lasten osallistumisastetta tarkastelemalla huomataan, miten esimerkiksi lapsen äidinkieli, asuinmaakunta ja varhaiskasvatuksen toimintamuoto vaikuttavat osallistumisasteeseen
Silloin alkaa myös pikapalaveri erityisluokanopettajan kanssa erään oppilaan asioista. Tunnin aiheena on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Usein saan seurata samojen oppilaiden kasvua ja oppimista ykköseltä neloselle. KLO 9.15 olen jo kakkosluokkalaisten äidinkielen tunnilla samanaikaisopettajana. Erityisopettajan työhön Grönholm sai tuntumaa jo opettajaopintojen aikana sijaisuuksia tehdessään. Sähkökatkosta PELASTUSKOIRATREENEIHIN Erityisopettaja Mari-Anna Grönholm sekä australiankelpiet Brenccu (vas.) ja Brita. Näen koko ajan oppimisen eri ikätasoja. Teen pikavauhtia tuntisuunnitelmat uusiksi, sillä kaikki materiaali on digitaalisena. Vetäydyn pienen ryhmän kanssa tekemään tehtäviä.” Oppimisen ikätasot tulevat tutuiksi Näin vauhdikkaasti alkoi laaja-alaisen erityisopettajan Mari-Anna Grönholmin, 56, työpäivä Kirkkonummella Jokirinteen koululla. – Pidän tällaisesta vaihtelusta. Se sopii minulle paremmin kuin oman luokan kanssa työskentely. Laaja-alaisena erityisopettajana Grönholmilla ei ole omaa luokkaa, vaan hän työskentelee 1.–4.-luokkalaisten tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Yhdeksän maissa katkos onneksi loppuu. Välillä hän on mukana koko luokan oppitunnilla, välillä hän opettaa pienryhmiä. ANU VALLINKOSKI | KUVA MARI-ANNA GRÖNHOLMIN ALBUMI ”KLO 8.45 koulupäivä alkaa sähkökatkolla. 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s40-41_Erityisope.indd 40 LM1_s40-41_Erityisope.indd 40 12.1.2024 9.49 12.1.2024 9.49. Brita on kokenut pelastuskoira, Brenccu vielä harjoittelee. Moni asia on muuttunut koulumaailmassa huonompaan suuntaan. Varsinaisen työuransa hän aloitti kuitenkin luokanopettajana. koulu Alakoulussa laaja-alaisena erityisopettajana työskentelevä Mari-Anna Grönholm piti Lapsen Maailman pyynnöstä päiväkirjaa yhden työpäivänsä ajan. Se oli hänen mukaansa tavallista rauhallisempi
Nyt Grönholm on työskennellyt kelpoisena erityisopettajana kahdeksan vuotta ja epäpätevänä vielä kauemmin. Tuen tarpeen lisääntymistä on selitetty niin erilaisten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen häiriöiden tehostuneella diagnosoinnilla kuin lasten ja nuorten pahoinvoinnilla. Joskus vanhemmat kavahtavat, kun koulu suosittelee lapselle tukipäätöstä ja erityisopetusta. Kun kuvaan asiaa näin, vanhemmat kyllä ymmärtävät. Hakijoita erityisopettajakoulutukseen on toistaiseksi riittänyt: yhtä aloituspaikkaa kohti on ollut kymmeniä hakijoita. Onko koulussa tosiaan niin rankkaa kuin jotkut ihmiset ajattelevat. Se ei ole rangaistus vaan lapsen etu. Hän on mukana tukipäätösten teossa ja asiakirjojen laatimisessa. Lapsi ei aina saa tarvitsemaansa tukea Ikävintä erityisopettajan työssä ovatkin ne hetket, kun Mari-Anna Grönholm huomaa, ettei lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Olennaista on huolehtia myös alan pitovoimasta. – Opiskeluajoilta se kipinä jäi. En joutunut selvittelemään yhtään riitatilannetta. Lapset voivat entistä huonommin, eivätkä sosiaalija terveyspuolen palvelut vedä. Hidastan tietoisesti vauhtia. Välitunnilla ehdin lukea sähköpostit ja syödä eväsleivän ennen seuraavaa oppituntia ja pedagogisen tukitiimin kokousta, jossa käsittelemme kahden luokan oppilaiden tuen tarpeita luokanopettajien ja apulaisrehtorin kanssa.” Kun Mari-Anna Grönholm kertoo olevansa erityisopettaja, alkavat keskustelukumppanit monesti päivitellä, miten hän jaksaa ja uskaltaa tehdä niin rankkaa työtä. Osalla huoltajista vanhemmuus on tavalla tai toisella hukassa. Kotona vaihdan vaatteet ja lähden koirien kanssa lenkille metsään. Grönholm myöntää, että moni asia koulumaailmassa on muuttunut hänen pitkän työuransa aikana huonompaan suuntaan. Sari Jokinen penää myös aikuiskoulutustuen tilalle korvaavaa järjestelmää, joka olisi tarpeen etenkin työvoimapula-aloilla. Yhteistyö kotien kanssa kuuluu myös Grönholmin työhön. Luokanopettaja on saattanut hankkia uuden pätevyyden saadakseen lisää työkaluja omaan työhönsä. – Hallituksen kaavailema aikuiskoulutustuen poisto vähentänee hakijoita, sillä moni opettaja on pätevöitynyt erityisopettajaksi juuri tuen turvin. – Työolojen pitää olla asialliset, jotta ihmiset haluavat tehdä työtä. Pulaa tekijöistä on niin peruskoulussa kuin toisella asteella lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Ensi syksynä Tampereen yliopistokin alkaa kouluttaa erityisopettajia, mutta se ei Jokisen mukaan riitä. Jokinen miettii. Moni asia on muuttunut huonompaan suuntaan ”KLO 10 istahdan lukemaan hetkeksi Wilma-viestejä ennen välituntivalvontaa. Päätin, että vielä joskus teen erityisopettajan opinnotkin. Samaan aikaan koulujen resursseja on leikattu. – Siinä vanhemmat palaavat mielessään omiin kouluaikoihinsa. Toisaalta moni huomaa, että erityisopettajan työ on liian kuormittavaa. Opettajat katsovat oppilaita nyt laajemmin lapsina, eivät vain oppilaina, Grönholm sanoo. Vastaisuudessakin paikat varmaan saadaan kyllä täytettyä, mutta ovatko hakijat enää parhaimpia ja motivoituneimpia. Kun perusopetuksen oppilaista 14 % oli vuonna 2013 tehostetun tai erityisen tuen piirissä, oli vastaava luku viime vuonna 24 %. Ilmiön taustalla on oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeen kasvu. Ruokailu jää väliin, kun pitää kiirehtiä opettamaan kolmasluokkalaisten pienryhmälle seitsemän kertotaulua. KLO 11.30 kolmoset astelevat ulos ja tilalle tulevat ykköset harjoittelemaan tavujen kirjoittamista. Pienluokkapaikkoja ei riitä kaikille tarvitsijoille, eikä tavallisissa luokissa ole riittävästi aikuisia. Erityisopetus ei tarkoita sitä, että lapsi olisi jotenkin viallinen. Paikkoja tarvitaan vielä enemmän. Koulussa on lapsia, jotka jonottavat psykiatriseen hoitoon. – Toisaalta tunnistamme nykyisin entistä paremmin oppimisvaikeuksia ja neuropsykiatrisia häiriöitä ja osaamme antaa oikeanlaista tukea. Pula on jatkunut jo vuosia. ”KLO 15.10 työpäivä on ohi. Oppilaan edistymisestä hän vaihtaa kotiväen kanssa Wilma-viestejä. Matkalla kotiin huomaan, miten koulupäivän hektisyys ja melu on kuormittanut, vaikka päivä olikin tavallista rauhallisempi. Viime aikoina aloituspaikkoja on lisätty jonkin verran. Illemmalla on tiedossa vielä pelastuskoiratreenit.” n Erityisopettajista on huutava pula S uomesta puuttuu ainakin 2 000 kelpoista erityisopettajaa, arvioi Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Ennen se verhoissa kiipeilevä lapsi laitettiin vain jälki-istuntoon. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 41 LM1_s40-41_Erityisope.indd 41 LM1_s40-41_Erityisope.indd 41 12.1.2024 9.49 12.1.2024 9.49. – Erityisopettajien koulutusmäärät eivät ole pysyneet tarpeen perässä, erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:stä selittää. Kaikki erityisopettajan koulutuksen saaneet eivät työskentele erityisopettajina
Nyt on aika paljastaa, mitä meidän kaikkien kannattaisi ymmärtää lapsista, jotta vuorovaikutuksemme pienten kanssa olisi jouhevampaa. Nykyään Vuorinen tunnistaa toisen lapsikuiskaajan. kasvu Lapsikuiskaaja Kaisa Vuorinen kertoo, mistä naruista meidän aikuisten kannattaisi vetää, jotta pääsemme syvempään yhteyteen pienten kanssa. Vähän tämän jälkeen Vuorinen alkoi kehittää kollegansa Lotta Uusitalon kanssa Huomaa hyvä! -menetelmää, joka kannustaa kasvattajia hyvän huomaamiseen ja jokaisen vahvuuksien tukemiseen. KAISA PASTILA | KUVITUS JENI IVA ART/DESIGN CUTS V ahvuuspedagogiikan kehittäjä Kaisa Vuorinen tajusi kymmenen vuotta sitten, että hän on – lapsikuiskaaja! Toimiessaan erityisopettajana espoolaisella alakoululla hän alkoi tunnistaa tilanteita, joissa ymmärsi lapsia sanattomasti. 10 TEESIÄ Lapsikuiskaajan 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 42 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 42 12.1.2024 9.50 12.1.2024 9.50. Lapset rentoutuivat seurassani ja olivat yhteistyökykyisiä. Vielä kotonakin Vuorisen lapset puhuivat siitä, mitä kaikkea he olivat jutelleet Heikin kanssa. Lapsikuiskaaja sai lapset tuntemaan, että he olivat tulleet nähdyiksi. Lapsi kokee tulleensa torjutuksi ja vetäytyy. Tämä Heikki otti nuoret vieraat vastaan erityisellä tavalla. Menetelmä ja sen Vahvuusvaris-kortit ovat laajalti käytössä Suomen päiväkodeissa ja kouluissa, ja ne ovat levinneet myös esimerkiksi Ruotsiin. – Huomasin, että sain oppilaisiin tosi hyvän yhteyden. – Huomasin heti ovella, että eräs vieras on lapsikuiskaaja. 1 Ota koppi pienestäkin aloitteesta Lapsikuiskaaja on nähnyt monta kertaa, kun lapsi yrittää ottaa aikuiseen kontaktia ujolla tavalla, esimerkiksi hymynvälähdyksellä tai vaivihkaisella katsekontaktilla, mutta tämä ei huomaa sitä. Näin kävi vaikkapa viime keväänä, kun Vuorinen vieraili kolmen lapsensa kanssa yo-juhlissa
Kepin sijasta tulee tarjota porkkanaa. Sitä on sydäntä särkevää katsoa. On järkyttävää, miten lapsille saatetaan huutaa ja purkaa näin omaa pahaa oloa. Miksi valmistamme lapsia pienestä pitäen juoksemaan kilpaa. Ihminenhän on tunnetusti laiska… Mutta sitten tajusin, että nyt tarvitaan lapsikuiskaajaa! Vuorinen meni ensin juttelemaan lapsen kanssa niitä näitä: ”Mitä aamupalaa söit?” ”Haluatko apua nappisten solmujen kanssa?” ”Kuinka monta pomputtelua saat?” Kun he olivat vähän tutustuneet, Vuorinen sanoi lapselle: ”Mä oon huomannut, että sä oot tosi sinnikäs. Hän vastaa siihen välittömästi hymyllä ja sanoo päälle jotain helppoa: ”Onpa sulla hieno…!” – Lapselle tekee hyvää, kun hän saa kontaktin aikuiseen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 43 ›› LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 43 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 43 15.1.2024 13.20 15.1.2024 13.20. Se tekee hyvää heidän kasvulleen. Sopiiko?” – Oli ihana nähdä, kun lapsi kääntyi kesken pelin minuun päin, huomasi peukutuksen ja hymy syttyi hänen kasvoilleen. Lapsi on lapsi vain kerran, ja me olemme hänen tärkein kasvuympäristönsä. Tiukan kontrollin ja rankaisemisen sijaan kannattaa vahvistaa toivottua käytöstä positiivisen kautta ja hyvän huomaamalla. Se ei ole painokelpoista tekstiä. Meistä jokaisen pitäisi muistuttaa mieleensä perusasioita. Kaisa Vuorinen sanoo, ettei koskaan missaa lapsen hänelle heittämää hymyä tai silmäystä. Sen sijaan, että havaitsemme vain kapeasti häiritsevää käytöstä, meidän kannattaisi tunnistaa sen takana oleva tarve. Turnauksen jälkeen lapsen käytös joukkueessa muuttui huomattavasti. Hiljattain Vuorinen luki Helsingin Sanomista, että tänä päivänä lapsia kasvattavat väsyneet aikuiset. Mutta mikä voisi olla sen tärkeämpää kuin pysähtyä esimerkiksi kauneuden äärelle. Tehdäänkö salainen sopimus: joka kerta kun näen, että olet sinnikäs pelissä, nostan sulle peukun pystyyn kentän laidalta. Monesta lapsesta tuntuu, että kaikki aikuiset ovat uupuneita ja vähän turhautuneita. 2 Unohda kiellot Aikuiset reagoivat yleensä lapsen ei-toivottuun käytökseen kieltämällä tai rankaisemalla, mikä ei kuitenkaan toimi. Miten lapsikuiskaaja itse toimii näissä tilanteissa. 3 Seisauta kiire Mikä on lapsen ja aikuisen suurin ero. Kaisa Vuorinen muistelee omaa aamuaan. Kun hän herätteli kuopustaan, tämä ryntäsi ikkunaan ja huusi: ”Äiti, katso lunta!” Vaikka Vuorisella oli tiukka aikataulu, hän tajusi, että nyt kannattaisi pysähtyä ja ottaa koppi pojan aloitteesta. – Kun aikuiset ovat väsyneitä, kaikki ovat väsyneitä. 4 Tarkkaile kielenkäyttöäsi – Olen huolestunut vanhempien ja yleensäkin lasten kanssa toimivien aikuisten kielenkäytöstä. – Me vain usein suoritetaan elämää kuin ravihevoset, joilla on laput estämässä sivuille vilkuilua. – Jokainen lapsi haluaa päästä erityispaikalle aikuisen sydämeen. Siitä tulee hänelle turvallinen olo ja hän ajattelee: ”Toi on musta kiinnostunut.” Juuri aikuisilla on velvollisuus käynnistää vuorovaikutus lasten suuntaan eikä toisinpäin. Kehuin hänen sinnikkyyttään vielä pelin jälkeenkin. – Lapset ansaitsevat välittäviä aikuisia, jotka tulevat hyväntahtoisesti kohti ja ottavat kontaktia. Syntyy kierre, jossa puhekulttuuri alkaa kääntyä kielteiseksi. Lapsi opettaa meille, että pienet asiat ovat elämässä kaikista tärkeimpiä. Eräs pelaaja rikkoi koko ajan sääntöjä ja haki huomiota huonolla käytöksellään. – Kuinka usein lapset kuulevat päiväkodissa tai koulussa meiltä aikuisilta: ”Nyt reippaasti, nyt reippaasti…” Mihin meillä on niin kiire. Moni aikuinen vetoaa kiireeseen ja välttää henkilökohtaista kohtaamista lapsen kanssa, vaikka tämän kannalta kohtaamisella voisi olla iso merkitys. – Ihastelimme yhdessä maisemaa, ja lapsen ilo tarttui minuunkin. Viime kesänä Vuorinen toimi juniorifutisjoukkueen apulaisvalmentajana. – Ohittamista tapahtuu jatkuvasti. Riittää, kun kommentoi jotenkin tai esittää jatkokysymyksen. – Eli aikuisena voi muuttaa omaa käytöstään, jotta lapsi voi tehdä jotain toisin. Se, että aikuisilla on kiire, mutta lapsilla ei. Liittyminen ei vaadi paljon. Jos lapsi esimerkiksi kiroilee tai tönii, syy siihen saattaa olla, että hän hakee erityisasemaa aikuisen mielessä ja haluaa olla rakastettu. Lapset ansaitsevat sen, etLapsi opettaa meille, että pienet asiat ovat elämässä kaikista tärkeimpiä. – Yritin itsekin ensin kieltää, koska äkkiseltään se tuntuu aina nopeimmalta ja helpoimmalta tavalta suitsia pientä noudattamaan ryhmän tapoja. Lapsikuiskaajasta olisi tosi tärkeää, että oivaltaisimme vastaavissa tilanteissa vanhempina tai ammattilaisina pysähtyä ja kiinnostua lapsen ilosta sen sijaan, että ohitamme sen
Jokaisessa perheessä on paljon vahvuuksia, Vuorinen muistuttaa. Se vaikuttaa siihen, miten hän alkaa katsoa maailmaa. Kotona kannattaa tuoda esiin paitsi jokaisen perheenjäsenen omia vahvuuksia myös perheen yhteisiä vahvuuksia. Se on tosi tärkeä viesti vanhemmalle, sillä jokainen haluaa olla ylpeä omasta lapsestaan. Myöhemmin moni vanhempi oli kiitellyt opettajalle illan antia: vahvuuksien pohtiminen oli saanut heidät katsomaan itseään ja lastaan uusin silmin. On tosi tärkeää, että vanhempi näkee lapsen onnistumisen, sanallistaa sen ja kehuu lasta. Jokainen ihminen ansaitsee tulla nähdyksi hyvän kautta. 6 Tuo esiin vahvuuksia Vuorista pyydetään usein puhumaan vanhempainiltoihin. Kun vanhemmat tulivat hakemaan lasta liikuntakerhosta, hän kertoi, miten hienosti tämä oli osannut toimia ryhmässä ja olla kaverina. Kun Vuorinen teki vielä opettajan työtä, hänellä oli omassa pienryhmässään Wilma-rutiini. tä aikuiset ovat heistä kiinnostuneita ja iloisia. He ansaitsevat arvostavaa ja positiivista vuorovaikutusta. Lapselle tekee tavattoman hyvää, kun perheestä puhutaan ”Hyvä me!”-tyyliin. Yksi mainio tapa nostaa tiimihenkeä on esimerkiksi katsoa yhdessä vanhoja kuvia ja muistella, mitä kaikkea on tullut tehdyksi yhdessä vuosien varrella. Jokainen lapsi kirjoitti kerran päivässä viestin omalle vanhemmalleen: ”Opin tänään…” ”Osasin tänään…” Vanhemmat vastasivat viestiin: ”Olen sinusta ylpeä!” – Lapset olivat liikuttavan onnellisia vanhempien viesteistä. He olivat väsyneitä ja turhautuneita lapsensa käytökseen. He alkoivat nähdä lapsensa uudessa valossa. – Vahvuuksiemme tunnistaminen tekee meistä enemmän sinut itsemme kanssa ja saa meidät tuntemaan psykologista turvaa, mikä heijastuu vuorovaikutukseen. Lapsi ansaitsee kuulla, että aikuinen puhuu muista ihmisistä arvostavasti. Jokainen voi kehua toisen lasta tai kertoa, jos näkee tämän onnistuvan. Sen jälkeen vanhemmat valitsivat kaksi korttia lapsestaan ja esittelivät ne henkilökohtaisesti opettajalle. Tästä syystä olisi tosi tärkeää, että havahtuisimme kodeissa. Mikä tuottaa tätä puhetta. – Ei ole merkityksetöntä, millaista kieltä käytämme, sillä tapa, jolla puhumme esimerkiksi muista ihmisistä, siirtyy lapsiin. Kaisa Vuorinen tunnisti, että lapsikuiskaajan tulisi puuttua tilanteeseen. Yksi suosituimmista koulutuksista on työpaja, jossa harjoitellaan vahvuuksien tunnistamista. Ensin jokaisen vanhemman piti löytää itseensä sopivat kaksi Huomaa hyvä! -menetelmän Vahvuusvaris-korttia ja esitellä ne pienryhmässä. Hiljattain hän oli vanhempainillassa Kolarissa. Tarinalla oli onnellinen loppu: vanhempien ja lapsen vuorovaikutus avautui pienin askelin uusille urille ja negatiivisuuden kierre katkesi. – Vanhemman tehtävä on rakentaa kulttuuria, jossa puheen sävy on positiivinen. Entä miten voi lähteä viemään valitsemiaan arvoja eteenpäin ja puhua niistä. – Näin, miten vanhempien fiilis muuttui. Ensimmäinen tehtävä on pohtia, mitä arvoja haluaa välittää lapsilleen. 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 44 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 44 12.1.2024 9.50 12.1.2024 9.50. Se motivoi lapsia yrittämään parhaansa. Seuraavaksi voi kysyä itseltään, miten arvot tällä hetkellä kuuluvat omassa puheessa. Mitkä asiat ovat teidän perheenne vahvuuksia. Mikä saa meidät aikuiset puhumaan kielteisesti. 5 Auta muita vanhempia näkemään heidän lapsensa hienous – Vedin vuosia sitten lasten liikuntakerhoa. Sinne tuli lapsi, jota vanhemmat kuvasivat uhmakkaaksi. Vuorinen suosittelee kasvattajille myös omien arvojen työstämistä
– Suomessa osataan negatiivinen puuttuminen – pyöritellään esimerkiksi silmiä, jos lapsi itkee tai kiukuttelee. Elämää jaksaa paremmin, kun pyrkii puskuroimaan kielteisyyttä ja olemaan myönteisen puolella. Se ei vaadi yleensä kuin yhden kehun ja hymyn lapsen suuntaan. He katsovat yhdessä Instagramin reelsejä. Lapsen eteen asetetaan tabletti, jossa pyörii ohjelma. Aikuisen tehtävä on näyttää lapselle toivoa. Lapsia ei voi rajata jonnekin kapeaan segmenttiin ja sanoa, että pysykää siellä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 45 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 45 LM1_s42-45_Lapsikuiskaaja.indd 45 15.1.2024 14.22 15.1.2024 14.22. Vuorinen kertoo omasta löydöstään: hänellä on uusi iltarutiini kuopuksensa kanssa. Lapsikuiskaajan mielestä asetelma tuo näkyväksi yleisen tavan, jolla monet aikuiset jakavat yhteisen todellisuuden aikuisten maailmaan ja lasten maailmaan. – Tulen aina pahoille mielin lapsen puolesta, kun näen tuon kuvion. Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä juttu ja se alkaa perheestä. Aikuinen voi tehdä näissä ryhmissä hyvää näkyväksi. Teetkö lapsen kanssa sellaista, jonka ainoa tehtävä on tuottaa iloa. Lapsi oli väsynyt istumaan ja kiukutteli. 10 Kasvatetaan yhdessä Yksi suurimmista lapsikuiskaajan toiveista on, että alkaisimme nähdä kaikki lapset yhteisinä. Silloin tilanne kääntyy, ja vanhempi on kiitollinen. – Suomessa on jännä kulttuuri. Se ei ole kestävä lähtökohta. Jos hän esimerkiksi huomaa, että joku vanhempi voisi hyötyä hänen avustaan, hän ei epäröi ottaa kanssakasvattajan roolia. Se on ihan turhaa, ja sen voisi lopettaa. – Sitä paitsi toiveikkuudesta on hyötyä aikuiselle itselleenkin, Kaisa Vuorinen muistuttaa. Kaisa Vuorisen ihannemaailmassa lapsista huolehditaan yhdessä. n Teetkö lapsen kanssa sellaista, jonka ainoa tehtävä on tuottaa iloa. Huomioimme omat ja kummilapset, mutta siihen huolenpitomme kenties jää. Puhumme niistä ja nauramme. Pian häntä jo naurattaa. Kolmas ilonlähde Vuorisen perheessä on Whats Appryhmä, jonne jokainen perheenjäsen saa nostaa kivoja juttujaan: hauskoja sattumuksia, onnistumisia, hyviä muistoja… – Nykyään suvuilla ja perheillä on käytössään digitaalisia jaettuja alustoja, joissa voi ruokkia yhteisiä myönteisiä juttuja. Vanhemmat puhuvat keskenään. Vuorinen alkoi puhua lapselle: ”Onpa sulla ihana pupu. On niin paljon, mistä olla huolissaan: ekokatastrofi, sodat, taloudelliset haasteet, perheen pärjääminen… – On tärkeää, että aikuinen on lapselle huolen tiellä. 8 Vaali iloa Lapsikuiskaaja kehottaa vanhempia pohtimaan seuraavaa. Toinen Vuorisen päivittäin käyttämä ilontuottamismenetelmä on höpsöttely. – Meidän kannattaa muistaa, ettei ole aikuisten juttuja ja lasten juttuja, vaan on vain tämä yksi maailma. Viikonloppuna metromatkalla lapsikuiskaaja huomasi, että häntä tarvitaan. Hän saattaa esimerkiksi kysyä työkaverin lapselta yllättäen: ”Saanko kokeilla, jaksanko vielä nostaa sut?” – Lapsen ensireaktio on yleensä se, että hän jähmettyy, mutta seuraavassa hetkessä hän jo rentoutuu ja antautuu nostettavaksi. Lapsen tulee saada kasvaa mieleltään terveeksi niin, ettei hänen tarvitse kantaa liian aikaisin isoja murheita ja suruja. Hän tekee sitä kaikkien lasten kanssa. – Jos voin jotenkin olla avuksi kanssakasvattajana, teen sen tosi mielelläni. 9 Korosta osallisuutta Kohtaus hotellin aamiaiselta: Perhe asettuu nauttimaan buffetista haettuja herkkuja. Toivon läsnäolo kotona syntyy siitä, että vanhempi miettii joka päivä, miten voi osoittaa lapselle rakkautta, tuoda hänelle iloa ja helliä lasta. – Katsomme kymmenen minuuttia hassuja eläintai matkustusvideoita. 7 Suojaa huolelta Lapsikuiskaajalla on huoli, että nykymaailmassa lapset joutuvat kantamaan liikaa taakkaa. Mikäs sen nimi on?” Lapsi hämmentyi ensin, mutta alkoi sitten vastailla. Välillä räkätämme vedet silmissä. Aikuiset puhuvat tärkeimmät asiat, eikä lapsi ole mitenkään mukana vuorovaikutuksessa. Sen sijaan kannustan kaikkia positiiviseen puuttumiseen. Mikä on teidän kahden sellainen yhdessäolon muoto, kun ette ikään kuin tee mitään ja teillä on kivaa ja hauskaa
Silloin tällöin kritiikkiä herättää myös menneisyyden vääryyksien käsittely ylipäätään. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta kertoo kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan opettajat välttelevät niin sanottujen vaikeiden aiheiden käsittelyä. – Taustalla voi olla pelko huoltajien ja oppilaiden tai opiskelijoiden suuttumuksesta tai ahdistuksesta. Samanlainen ilmiö on alkanut näkyä hänen mukaansa Suomessakin. koulu JÄNNITTEITÄ luokkahuoneessa Ympäröivän maailman ristiriidat heijastuvat myös kouluun. Keskustelukulttuurin kärjistyminen ja keskustelijoiden tapa loukkaantua entistä herkemmin on Rantalan mukaan tehnyt opettajista entistä varovaisempia. Palautetta antaneiden vanhempien mielestä Suomen media raportoi sodasta valheellisesti, ja osa ajatteli, ettei 15-vuotias voi vielä seurata sotauutisia. Totesin myös, että ymmärrän tilanteen olevan monille perheille ristiriitainen. Mielipiteitä voivat jakaa niin päivänpolitiikka kuin evoluutio tai kolonialismi. Tunteita kuumentaviakin aiheita pitää käsitellä koulussa, sanoo tulevia opettajia opettava professori. – Selitin huoltajille, että Suomen valtio pitää 15-vuotiaita kypsinä tekemään uutisseurantaa ja tehtävä noudattaa opetussuunnitelmaa. Joskus tikun nokkaan nousevat yksittäiset sanat. 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s46-47_Jännitteitä luokkahuoneessa.indd 46 LM1_s46-47_Jännitteitä luokkahuoneessa.indd 46 12.1.2024 9.50 12.1.2024 9.50. Hän opettaa tulevia opettavia ja on mukana tutkimushankkeessa, joka käsittelee vaikeita ja kiistan alaisia asioita opetuksessa. – Ukrainan sota oli otsikoissa päivittäin. Toisaalta opettaja voi myös ajatella, ettei hänellä ole osaamista käsitellä näkemyksiä jakavia aiheita, Rantala sanoo. Someaikana opettajaa kohtaan esitetty kritiikki voi myös olla entistä julkisempaa ja levitä hetkessä laajalle. Kummun koulu on hyvin kansainvälinen: oppilaista joka kymmenes on maahanmuuttajataustainen. Tulenarkoja aiheita voidaan käsitellä historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, biologian tai vaikkapa äidinkielen tunneilla. Joukossa on venäläisiä, ukrainalaisia, puolalaisia, liettualaisia… Rehtorin ja sivistysjohtajan kanssa keskusteltuaan Remes-Ylönen päätti jatkaa tehtävää. Osa opettajista arastelee mielipiteitä jakavia aiheita. Remes-Ylösen mukaan skisman selvittelyä auttoi oivallus siitä, että hän on törmännyt vastaavaan ilmiöön aiemminkin. – Oppilaat tulevat erilaisista taustoista, ja perheillä on erilaisia ajatuksia, mutta koulu opettaa opetussuunnitelman mukaan, asiallisesti. Mitään aihetta ei pidä vältellä. Ympäröivä maailma ja sen ristiriidat heijastuvat kouluunkin. ANU VALLINKOSKI T oissa syksynä Outokummussa Kummun koulussa historiaa, yhteiskuntaoppia ja uskontoa yläkoululaisille opettava Salla Remes-Ylönen alkoi saada huoltajilta kipakoita yhteydenottoja. Muun muassa koronan aikaan kritiikkiä herättivät niin maskit kuin rokotteetkin. Ongelma ratkesi ja tehtävän teko jatkui. Toisaalta ketään ei saa näkemysten vuoksi osoitellakaan. Moni huoltajista halusi kieltää koko tehtävän, Remes-Ylönen kertoo. Syynä oli tämän yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin tunneilla teettämä uutisseurantatehtävä. Onhan mediaseuranta kirjattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiinkin
Jos emme saa näytettyä lapsille ja nuorille, että nykyinen melko hyvä ihmisoikeustilanne on syntynyt kamppailun tuloksena, he eivät opi arvostamaan sitä eivätkä välttämättä itse ole valmiita toimimaan, jos huomaavat yhteiskunnassa vaaran merkkejä, Rantala ajattelee. Tällainen kritiikki on hänen mukaansa kuitenkin hyvin harvinaista. – He ovat kavereita keskenään. Myös kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) kehotti kertomaan opetuksen puolueellisuudesta. Aihetta on opetettu kouluissa niin, että palestiinalaiset ovat koettaneet pohtia tapahtumaa juutalaisten näkökulmasta – ja päinvastoin. Vaikkapa valtion taloutta käsitellessä on luontevaa nostaa esiin oppitunnilla hyvinkin erilaisia näkemyksiä. JÄNNITTEITÄ luokkahuoneessa Huoltajien ja oppilaiden tai opiskelijoiden lisäksi opetuksen sisältöihin voivat tarttua myös poliitikot ja päättäjät. Ajattelun muutos tapahtuu asiallisen tiedon kautta, jos on muuttuakseen, hän sanoo. Tutkimusten mukaan tämä voi lisätä ymmärrystä toisen motiiveista, vaikka ei toimintaa hyväksyisikään, Rantala selittää. Hän ei esimerkiksi halua tuomita oppilaiden vanhempia, jotka ovat Ukrainan sodassa Venäjän puolella. Yksi keino käsitellä voimakkaasti jakavia aiheita on toisen asemaan asettuminen. Jukka Rantala huomauttaa, ettei kaikkia erilaisia katsantokantoja voi opetuksessa nostaa esiin samalla painoarvolla. – En usko, että tieto tai näkemykset menevät perille, jos niitä väkisin tuputtaa. – Esimerkiksi Israelissa valtion syntyhistoria jakaa juutalaisja palestiinalaisväestöä. Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen Opettajien ammattijärjestö OAJ:stä on myös pannut merkille tapauksia, joissa huoltajat kritisoivat opetuksen sisältöä. Tuomiolle eivät joudu myöskään rokotuksia vastustavat huoltajat. Muutama vuosi sitten kohua herätti perussuomalaisten nuorisojärjestön kampanja, jossa se kehotti lapsia ja nuoria ilmiantamaan opettajia, jotka heidän mielestään opettavat puolueellisesti tai syrjivät perussuomalaista politiikka kannattavia oppilaita. n Huoltajien lisäksi opetuksen sisältöön voivat tarttua myös poliitikot. Omaa ajattelua ei saa esittää ainoana oikeana, vaan sen avulla pitää pikemmin rohkaista opiskelijoita esittämään omia näkemyksiään. Ehkä täällä Outokummussa on keksitty avain maailmanrauhaan: ystävyyden avulla sodat loppuvat. Salla Remes-Ylönen ei kuitenkaan ole pannut merkille, että eri taustoista tulevien oppilaiden välillä olisi jännitteitä. Opettajien itsesensuurilla ja liiallisella varovaisuudella voi olla ikäviä seurauksia. Koulu on turvallinen paikka harjoitella kiistanalaisten asioiden käsittelyä, professori tähdentää. Esimerkiksi päivänpolitiikan kysymyksissä voi olla useita perusteltuja keskenään ristiriitaisiakin näkökulmia. Ne pelisäännöt, jotka ohjaavat kouluopetusta, on meillä demokraattisesti päätetty, hän perustelee. Päivi Lyhykäisen mukaan koulussa kaikkia näkemyksiä pitää kuunnella, mutta opettajan pitää korjata väärä tieto. – Meillä on asiantuntijoiden tekemät viimeisimpään tutkimustietoon nojaavat opetussuunnitelmat. Saako opettaja kertoa, mitä itse ajattelee jostain mielipiteitä jakavasta aiheesta. – Opettaja voi tuoda esiin omiakin näkemyksiään, kunhan hän tekee sen taiten. Palataan vielä yhteen nykyhetken tunteita herättävään aiheeseen, Ukrainan sotaan. Päinvastoin – venäläistaustaiset oppilaat ottivat samaa kieltä puhuvat tulokkaat innolla vastaan. Päivi Lyhykäisen mukaan opettaja ei saa mitenkään tuoda opetuksessa esiin omaa kantaansa jakaviin aiheisiin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 47 LM1_s46-47_Jännitteitä luokkahuoneessa.indd 47 LM1_s46-47_Jännitteitä luokkahuoneessa.indd 47 12.1.2024 9.50 12.1.2024 9.50. Jukka Rantala toteaa, että vaikeiden aiheiden jättäminen pois opetuksesta voi luoda kouluun välttelyn kulttuuria. Tunteita nostattaviin aiheisiin ei ole aina yhtä oikeaa vastausta. Samoilla linjoilla on Salla Remes-Ylönen. Kysymys jakaa opettajia ja asiantuntijoitakin. Samalla menetelmällä voi koettaa ymmärtää myös vaikkapa sitä, miksi tavalliset saksalaiset äänestivät aikoinaan kansallissosialistit valtaan. Kummun koulussa samoilla oppitunneilla istuu niin venäläiskuin ukrainalaistaustaisia oppilaita. Jukka Rantala viittaa tutkijoihin, joiden mukaan oppilaat aistivat, mitä mieltä opettaja on, vaikkei kantaansa avoimesti kertoisikaan. Rantalan mukaan opettaja voi puhua sitä vapaammin omista näkemyksistään, mitä vanhempia opiskelijat ovat. Jakavia aiheita ei pitäisi lakaista maton alle, vaan niihin pitäisi tarttua rohkeasti kuten Salla Remes-Ylönen Outokummussa teki. Mutta entä jos tunteita herättää tutkimuksella todennettu fakta, kuten evoluutio tai holokausti. – Koulun tarkoitus on paitsi välittää tietoa myös luoda valmiuksia toimia ja aktivoitua
| JUSKA SALMISEN PITKÄ TIE ISÄKSI | 24 VINKKIÄ HYVINVO INTIIN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 6 kk 35,00 . | VINKKEJÄ LAPSIPERH EARJEN RAUHOIT TAMISEEN ! | RASISMI – LASTENK IRJOJEN TÄRKEÄ TEEMA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 12.1.2024 9.51 12.1.2024 9.51. Printti 6 kk 58,00 . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 9–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 7 | 2023 ELIAS RANTALA OSALLIST UU ISÄNSÄ KANSSA KLAPITAL KOISIIN | VOIKO JENGIYTYM ISTÄ TORJUA KAMPPAI LULAJEILL A. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 8 | 2023 KERTTU HENTTULASTA ON MUKAVAA ASUA SAARISTOSSA | OPI LAPSIKUISKAAJAK SI! NUORET & HUUMEET – VINKKEJÄ VANHEMMILLE | JÄNNITTEITÄ LUOKASSA MIKÄ LAPSIA NAURATTAA. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Digi 12 kk 59,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Eurooppaan 12 kk 45 e . MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Printti 3 kk 29,50 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Digi 12 kk 55,00 . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Printti 6 kk 48,00 . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . palvelusivu ylävinjet ti HARRASTA MISEN SUOMEN MALLI: VÄLIPALA LEIPURIT EINO AHOLAIN EN JA ANNA MAHKON EN | KUKA TUKEE SAIRAAN LAPSEN VANHEMP IA. Printti 12kk 69,00 . Printti 12 kk 79,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os
Turvallisena pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja on miltei ylitetty. Jos yhteisöjemme arvot eivät muutu, ei mikään taikateknologia tule lopettamaan kestämättömiä elämäntapoja. Ne auttavat epävarmassa tulevaisuudessa. Laaja kulttuurin muutos vaatii, että lapset ja nuoret saadaan ymmärtämään luonnollisen maailman ja toistensa mittaamaton arvo. On välttämätöntä, että me aikuiset teemme kaikkemme, jotta luonnollisen maailman tuhoaminen lopetetaan N-Y-T ja yhteiskunnat sopeutetaan köyhtyneeseen ja kuumempaan ympäristöön. Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin vuosi viimeiseen 100 000 vuoteen , kertoo EU:n Copernicus-palvelu. Nämä taidot eivät tue kärjistyvää kilpailua tai kehitä uusia teknologioita. Maailma ei kaipaa enää yhtään fossiilijättien palkEVÄITÄ epävarmaan tulevaisuuteen Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Teknologia on vain työkalu. Mitä jos eurojen sijaan yhteiskuntaopin tunnilla keskusteltaisiin hoivan, ystävien ja vapaaehtoistyön luomasta arvosta omassa ja meidän kaikkien elämässä. Ympäristöstä puhutaan kouluissa edelleen usein ekosysteemipalveluiden ja henkilökohtaisten hiilijalanjälkien kielellä. Mitä jos eurojen sijaan yhteiskuntaopin tunnilla keskusteltaisiin hoivan, ystävien ja vapaaehtoistyön luomasta arvosta omassa ja meidän kaikkien elämässä. Kansainvälisisissä ilmastokokouksissa fossiilijätit ja öljyntuottajavaltiot lobbaavat härskisti. Mitä jos puhuisimme siitä, millaisia sellaisia uusia ihmistoiminnan muotoja, jotka eivät rasita luontoa, voimme keksiä. Me tarvitsemme ennallistajia, hoivaajia ja ajattelijoita. Tulevaisuus on ennakoimaton, mutta meidän on autettava nykyisiä lapsia löytämään merkityksellisiä ja turvallisia tapoja elää. Alkaa olla selvää, että seuraavat sukupolvet tulevat elämään ennennäkemättömien ekokatastrofien ja globaalin epävakauden aikaa. kolumni kaamaa insinööriä tai kansainvälisestä keinottelusta elävää pörssisijoittajaa. Sen sijaan meillä on huutava tarve ihmisistä, jotka ojentavat kätensä apua tarvitseville. Lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuden kasvaa, hoivata ja auttaa . Nykymaailmassa yhteistoiminnan, välittämisen ja luonnon kanssa yhdessä elämisen muotoja tulisi nostaa enemmän esiin perinteisen kilpailun ja työelämään valmistavan koulutuksen sijaan. Miten voimme auttaa lapsia kasvamaan tällaiseen maailmaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 49 LM1_s49_Kolumni_AA_.indd 49 LM1_s49_Kolumni_AA_.indd 49 15.1.2024 10.40 15.1.2024 10.40. Jokaisessa ihmisessä on valtava määrä potentiaalia tehdä hyvää ja olla osa merkityksellisiä ihmisyhteisöjä. Meidän on opetettava lapsille taitoja ja työkaluja, joiden avulla he voivat elää tulevaisuudessa. He eivät tarvitse yrittäjäkasvatusta, kilpailua ja paremmuuden jahtaamista. Nykyinen loputtomaan kasvuun ja kulutukseen perustuva fossiilikapitalismi on nykyongelmien aiheuttaja, eikä se tule meitä pelastamaan
Lappalaisen kirjan tavoin vieraillaan pankissa; nyt pankkitoiminnan perusteita opitaan rahaa rakastavan pankkiirin seurassa. Mitja Mikael Malin) ei kaihda kertoa, millaisissa olosuhteissa kännyköissä tarvittavaa kobolttia kaivetaan. POLITIIKKA ON SUOMALAISEN LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDEN VIIMEISIÄ TABUJA. ”Kun lahjoja on kohtuullinen määrä, ne tuntuvat monin verroin erityisemmiltä”, kirjassa vakuutetaan. Tästä asiasta lastenkirjoissa tavallisesti vaietaan, ja harvemmin kerrotaan edes kännyköiden ja tietokoneiden kierrätettävyydestä. Ote on rento ja lämmin, kuinkas muuten, sillä animaatioista tutut ystävät Noksu ja Nupi ovat sympaattisia. KUUKAUDEN YHTEISKUNTA tulee lähemmäksi Pääosassa transpoika. Mukaan ovat päässeet niin Lola Odusoga kuin varhainen kirjastovaikuttaja Helle Kannila. Siellä myös kotien erilaiset taustat näkyvät poliittisessa asennoitumisessa. Hän sanailee näin: ”Joku päivä ehkä tulee joku kokoomuslainen sanomaan että Vau sun takia mä tajusin että transihmisetkin on ihmisiä”. (WSOY, kuv. Miksi siellä käydään ja mitä siellä tehdään. Greta innoittaa yhä. Tai ehkei meillä vain ole samanlaista perinnettä ja rohkeutta kuin esim. 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 50 9.1.2024 7.19 9.1.2024 7.19. ylävinjetti Kirjassa yhdistellään tietoa ja kaunoa, ylitetään vaivattomasti perinnäisiä rajoja. Kirjan lopussa kuluttamisesta puhutaan jo henkisenä kysymyksenä, jonka teemoja ovat arvostaminen, kiitollisuus, jakaminen ja haaveilu. SANKARILLISIA NUORIA Runsaimmillaan yhteiskunnallisuus näkyy lapsille ja nuorille suunnatuissa elämäkerrallisissa kokoomateoksissa – varsinkin viime vuonna ryminällä muotiin tulleissa tyttöjen ja poikien sankaritarinoissa. Lapset hihkuvat vanhempiensa ammateista, ja Minna-ope jatkaa tarinointia. Elina Lappalaisen Tornihuoneen salaseura -sarjan aloitusosa Rahan jäljillä (Tammi, kuv. ISMO LOIVAMAA Jo taapero oppii kotitalouden jätteiden kierrättämistä Mikko Kunnaksen Noksu kierrättää -kuvakirjasta (Kvaliti). KIERRÄTYKSEN ALKEITA Politiikka kuuluu vaikeiden asioiden kategoriaan, mutta kierrättäminen, kuluttaminen ja ilmasto ovat jo olennainen osa lastenkirjallisuutta. KIRJOISSA KOROSTUU YMPÄRISTÖTIETOISUUS, MUTTA NYT ON ALETTU PUHUA MYÖS RAHASTA. Kierrätys on kirjan mukaan hauskaa ja hyödyllistä puuhaa, koska ”kohta eivät roskat ja romut nurkissa luuhaa”. Isossa-Britanniassa, jossa pääministeritkin saavat kyytiä nuortenkirjoissa. Natalia Salmelan ja Jasmin Hamidin Työ. TYÖTÄ JA RAHAA Ammateista ja työstä on tehty viime aikoina yllättävän vähän kirjoja lapsille, vaikka aihepiiri heitä varmasti mietityttääkin. Kirjaa nasevoittava ironinen huumori saattaa jäädä lapsille vieraaksi. Raha, pankki ja yritystoiminta tulevat luontevasti tutuiksi, samoin kuin perheiden erilaiset taloudelliset lähtökohdat. Alkeet opetetaan jo loruikäisille. Sankaruuden alleviivaaminen on hiukan pulmallista, mutta kokoelmien ehdoton valtti on vaikuttajien ennakkoluuloton esittely. Pitääpä heittoa osuvana tai ei, on se kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa peräti rohkea, sillä meillä luotetaan hyvin harvoin siihen, että nuoret seuraavat yhteiskunnallisia asioita. kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA XX XX XX XX XX XX , JO N KA O N KU VI TT AN U T XX XX XX XX XX XX XX XX X. MISTÄ KOBOLTTIA KAIVETAAN. Anna Salmisalo) ampaisee liikkeelle päiväkodin aamupuurohetkestä. Poikkeuksen suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa tekee Miska Valoksen esikoisnuortenromaani Sisäsiisti (WSOY), jossa nuori transpoika Esra etsii elämälleen suuntaa. Lapset auttavat solidaarisesti kaveriaan, joka on sortunut äitinsä nimissä hankkimaan hemaisevan kännykän, jonka joutuu lopulta itse maksamaan. Ehkä kirjailijat pelkäävät ajankohtaisen ilkeilyn ja älyllisen vilkkauden vanhentavan kirjaa liian nopeasti. Rahan puute ahdistaa. Astronautti ja kartanlukija edustavat vauhdikkaita ammatteja, mutta mukana ovat myös postinjakaja, siivooja ja tietoliikenneasentaja. Sekin sanotaan, että rahan puute ahdistaa. Hiukan isommille on tarkoitettu Laura Tirkkosen ja Kaisa Huotarin Fiian kimpsut ja kampsut (Cozy Publishing), jossa kuukausittain etenevien runotarinoiden ohella kerrotaan kestävästä kuluttamisesta. S uomalaisissa nuortenkirjoissa vältellään politiikkaa viimeiseen asti
Liian nuoria kärsimään tällä tavalla”, tyttö ajattelee. Hyvä yhdistelmä! DEMOKRATIAN AAKKOSIA Klassisia satuja on viime vuosina tomerasti muokattu uuteen uskoon. Ja asioista päätettiin yhdessä.” TUNTEISTA TOIVOA PAKOLAISELLE Syyrialaissyntyisen Zoulfa Katouhin nuortenkirja Sitruunapuiden aika (Tammi, suom. Hän huomaa piinaavina hetkinä, että tunteet antavat toivoa. Niin kotiseututietoisia kuin lapset ovatkin, ei heille juuri tarjota tietokirjallisuutta kaupunkikuvan kehityksestä – saati että heille muillakaan tavoilla kerrottaisiin kulttuurimaiseman tuhoamisesta. ”Yhdelläkin äänellä voi olla paljon vaikutusta, jos joku kuuntelee sitä”, rohkea Lumikki huomaa. Mitään ei jätetä jäljelle.” Lapsilukija oivaltaa epäilemättä kirjan kritiikin ja valpastuu miettimään kaupunkikuvan tärkeyttä. Sitruunapuiden aika sopisi vaikkapa hallituksen opiskeltavaksi, niin sydäntä särkevästi ja paljaasti se kertoo humanitaarisesta pakolaisuudesta syyrialaisesta näkökulmasta. Vähän brechtiläiset, ujostelemattoman osoittelevat keinot plakaatteineen kaikkineen ovat käytössä, kun lapsia ravistellaan hereille. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 51 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 51 9.1.2024 7.19 9.1.2024 7.19. Kirjassa on peräti 571 sivua, mutta se tulee samalla yleisemminkin kertoneeksi pakolaisuudesta. Kirjasta puuttuu kuitenkin pateettinen sameus: Mäyryskäkujalla ei taistella vain kaupungin ulkonäöstä vaan tempaudutaan lohikäärmeiden matkaan. Hallituksen kannattaisi lukea tämä kirja. Hän saa prinssinsä mutta myös kuningaskunnan, joka vaatii uudistamista äitipuolen jäljiltä. Aikuiset eivät tietenkään lohikäärmeisiin usko, ei varsinkaan kaupungin tehosKaupunkisuunnittelusta lapsille. Demokratiasta ja hallitsemisesta keskustellaan myös Mikko Kalajoen satuMuutama yhteiskunnallinen vaikuttaja on saanut oman elämäkertakirjansa, mikä ei lastenkirjallisuudessa ole tavallista. KAIKKI NURIN! Arja Puikkosen ja kuvittaja Terhi Ekebomin lastenromaani Viimeiset lohikäärmeet (Lasten Keskus) vie hiljaiselle ja ränsistyneelle Mäyryskäkujalle. ”Kaikki nurin, olivat kaupungin ja rakennusfirman johtajat ohjeistaneet. romaanissa Almus: Vinhavuorten vanki (WSOY, kuv. Jani Ikonen). Satu sallii ihmeet, ihanteet ja onnelliset loput. Almus-peikko ihmettelee kaukaisen Alamaiden valtakunnan tylyä menoa. Lumikki osoittautuu nimittäin alistumattomaksi taistelijaksi, jolla on vahva näkemys oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kärsimys ja kauhu äityvät niin pitkälle, että kuolema alkaa jo tuntua merkityksettömältä. Teos käynnistyy Gretan hiljaisen luonteen ja rauhallisen elämän kuvaamisella ja päättyy muhkeasti tekstattuun aukeamaan, jonka otsikko on Mitä sinä aiot tehdä. Zoë Tuckerin ja Zoe Persicon Rohkea tyttö ja jättiläiset (Lasten Keskus, suom. Niitä luonnehditaan ääliömäisiksi köntyksiksi. Sen hylättyjen huviloiden pihalle kätkeytyy kirjan lapsia kiehtova salaisuus: lohikäärmetallit. ”Olemme hyvin nuoria. Salamalle tarjoutuu mahdollisuus rakkauteen, ja lopulta vaarallinen pakomatka Eurooppaan tuntuu väistämättömältä. n > l tamista ja tiivistämistä ajava Modernisoinnin ja Siistimisen lautakunta. ”Jos muistan oikein, meillä oli hallitus. amerikkalaisen Jeanette Winterin Kotimme on tulessa -teoksessa (Karisto, suom. 18-vuotias farmaseuttiopiskelija Salama työskentelee syyrialaisessa sairaalassa vapaaehtoisena ja pelastaa parhaansa mukaan sodan uhreja. Se haluaa omalaatuisen kujan tilalle kerrostaloja. Tuuli-Maaria Rauta) kertoo kauniin vehreän metsän keskellä asuvasta rohkeasta lettipäätytöstä, joka ryhtyy taistelemaan metsää tuhoavia jättiläisiä vastaan. Hallitsijan kanssa eri mieltä olevat tungetaan tyrmään, mutta asukkaat muistavat vielä toisenlaisen ajan. Kannessa kysytään, mitäpä jos Lumikin paha äitipuoli myrkyttikin prinssin! Kysymys ei kuitenkaan vedä vertoja kirjan yhteiskunnallisuudelle. Helene Bützow) palauttaa mieleen Syyrian sisällissodan, joka on päässyt luiskahtamaan uutisseurannan laitamille. Greta Thunberg on innoittanut myös satukirjailijaa. Jen Calonitan Älä kerro, kuvastin (Tammi, suom. Roolimalleja kieputetaan ylösalaisin, ja satujen opetuksiinkin kajotaan. Lasten ilmastokirjoissa suositaan kovaäänisyyttä ja lapsen suoraa puhuttelua. Koululukemisena se olisi tehokas ja koskettava, mutta laajuus taitaa nujertaa. Mutta lapset pääsevät onneksi lastenkirjojen avulla pohtimaan näitä tärkeitä asioita! Puikkosen kirja tuo hyvällä tavalla mieleen 1970-luvun lastenkirjat, jolloin yhdessä lasten kanssa ihmeteltiin, miten lähiympäristölle käy. Susanna Hirvikorpi) venyttää Lumikin tarinan nuortenkirjaksi. Sanna Niemi). Greta Thunbergin ilmastokapina on dokumentoitu lastenkirjoissa, esim. Gretan ansiosta ”metsästä tuli kauniimpi kuin kukaan oli koskaan osannut unelmoidakaan”
Teoksen erityinen painopiste on kokonaiskuvan luomisessa lapsiin ja nuoriin kohdentuvien tukipalveluiden kehityksessä lainsäädännön sekä viimeaikaisen tutkitun tiedon avulla. Mene Vastapainon verkkokauppaan (https://vastapaino.fi), tilaa kirja sieltä ja käytä ostoskorissa koodia LEHOS, niin saat kirjan alehintaan! . Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa -teoksesta on ilmestynyt täysin uudistettu laitos! Teoksessa käsitellään ajankohtaisia lastensuojeluun ja koulutukseen liittyviä teemoja kuudentoista asiantuntijaartikkelin avulla. Nyt saat kirjan Lapsen maailma -lehden lukijana hintaan 38,90 euroa (ovh. Antoisia lukuhetkiä! Markku Jahnukainen & Timo Harrikari (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa Sidottu | 137 x 210 mm | 398 s. . isbn 978-952-397-050-2 | kl 38.55 Ilmestyy helmikuussa 2024 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 9.1.2024 7.19 9.1.2024 7.19. Tarjous on voimassa 31.3.2024 saakka. 45 €).