SANNI KÄÄRIÄINEN JA ROY HARRASTAVAT METSÄSTYSTÄ PELISIVISTYSTÄ VANHEMMILLE | KOSMETIIKKA KIINNOSTAA JO ALAKOULULAISIA MITÄ ET TIENNYT ISYYDESTÄ. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2025 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 1 ›› LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 16.12.2024 12.29 16.12.2024 12.29. | VÄKIVALTAINEN LAPSI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
S . LEIKKAUS MATTI NÄRÄNEN F . RABBIT FILMS ESITTÄÄ ELOKUVAN UHMA ONA HUCZKOWSKI TINKA ANDERSSON JOONATAN PEKOLA SAMI SOWE KATI OUTINEN EMMI PARVIAINEN TUOMAS NILSSON JARKKO PAJUNEN SONJA KUITTINEN SAMULI NIITTYMÄKI TIMO TEERN KUVAUS KERTTU HAKKARAINEN F . C . PUKUSUUNNITTELU MARIA SIRÈN MASKEERAUSSUUNNITTELU MINNA PILVINEN LAVASTUS SAARA JORO ÄÄNISUUNNITTELU JANNE LAINE MUSIIKKI LAU NAU TUOTTAJA TIINA PESONEN LINJATUOTTAJA ASTA VIERTOLA VASTAAVAT TUOTTAJAT MINNA HAAPKYLÄ OLLI SUOMINEN KÄSIKIRJOITUS REETA RUOTSALAINEN OHJAUS VISA KOISO-KANTTILA 2 LAPSEN MAAILMA 7 | 2024 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 16.12.2024 12.29 16.12.2024 12.29. C . S
LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 3 ›› ›› LM1_s3-4_Sislu.indd 3 LM1_s3-4_Sislu.indd 3 18.12.2024 12.59 18.12.2024 12.59. VUOSIKERTA! AN N I SA VO LA IN EN VARHAISKASVATUS JA KOULU 6 Paco Diop on turkulainen varhaiskasvatusaktivisti 24 Skididialogit lisäävät yhteistä ymmärrystä 28 Reena Linna haluaa kouluihin yhä tasaarvoisempia oppimateriaaleja 30 Yhdessä ilman rasismia -työpajoissa tehdään keskusteluharjoituksia KASVU 10 Saana Opacic opettaa lapsilleen järkevää kuluttamista 34 Mistä apua, kun lapsi on väkivaltainen. 6 Paco Diopista on edelleen hankalaa löytää moninaisuutta neutraalisti kuvastavaa suomenkielistä oppimateriaalia. n > l TAMMIKUU | 1 | 2025 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 84. 46 Ota selvää, millaisissa pelimaailmoissa lapsesi seikkailee! LASTENSUOJELU 18 Uhma-elokuva kuulee lastensuojelulaitoksen lapsia PERHE 36 Dosentti Petteri Eerola kertoo isyyteen liittyvistä myyteistä HARRASTUS 38 Sanni Kääriäinen harrastaa isänsä kanssa metsästystä TERVEYS 44 Ihonhoito kiinnostaa jo alakouluikäisiä PALSTAT 14 Tietotulva: Noin neljäsosa pojista on ylipainoisia 22 Tutkittua tietoa: Sosiaalisesti vetäytyneet nuoret miehet 48 Palvelusivu 49 Heikki Hiilamon kolumni: Alli-mummin omenalohkot 50 Kuukauden kirjat: Nuoret kaipaavat myös realismia Lihavoitu = kannessa s
Kiitos, että tuet toimintaamme! > Lue lisää: www.lskl.fi/artikkelit/lapsen-oikeudet-lasten-silmin-2024/ www.lskl.fi/aanilapselle s. LAPSEN MAAILMA ON MUUTOKSESSA Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella lapset näkevät lasten tilanteen Suomessa selvästi aiempaa pessimistisemmin. Myös Lapsen Maailma -lehti haluaa muuttuvassa ajassa edelleen auttaa rakentamaan hyvää lapsuutta kaikille. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi SU VI EL O LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta. LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 10 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. vuosikerta KANSI: Sanni Kääriäisen ja Royn kuvasi kanteen Tiiu Kaitalo. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 84. 84. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Siksi kehitämme lehteämme ja verkkoviestintäämme, jotta se tavoittaisi vielä paremmin kaikki perheet. Muutos tulee ottaa vakavasti. Ehdokkaat voivat ilmoittautua Ääni lapselle -ehdokkaiksi, ja kampanja tarjoaa materiaalia, jonka avulla kuka tahansa voi vaikuttaa lasten puolesta. Lapsija perhejärjestöjen Anna ääni lapselle -kampanja tavoittelee sitä, että kuntaja aluevaaleissa valitaan ehdokkaita, jotka pitkäjänteisesti huolehtivat lasten hyvinvoinnista ja lapsen oikeuksien toteutumisesta. 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 18.12.2024 12.59 18.12.2024 12.59. Lasten ja nuorten pahaan oloon tulee vaikuttaa sekä poliittisilla päätöksillä että jokaisen lapsen arjessa. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Mari Tuovinen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-01880 Aikakausmedia ry:n jäsen. l Helsinki Turku l l Lahti Orimattila l l Tampere Talousvaikeuksien kanssa nuorempana kamppailleen Saana Opacicin suhde rahaan ja kuluttamiseen on muuttunut täysin viime vuosina
Lähes kaikilla keskustelijoilla oli itsellään syrjintäja rasismikokemuksia, joista suurin osa liittyi osallistujien maahanmuuttotaustaan. Yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyttä. Ajattelen kuitenkin, että kouluilla on tärkeä tehtävä rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin luomisessa. Osallistuminen Kansallisiin dialogeihin, Skididialogeihin tai Erätauko-dialogeihin on helppo tapa lähteä liikkeelle ja syventää omaa ymmärrystään erilaisista teemoista ja ilmiöistä. En pidä siitä, että kouluille asetetaan kaikenlaisia paineita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Eri todellisuuksista tulevien ihmisten kohtaaminen arjessa on vähäistä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Ymmärrys ei lisäänny tietoa kaatamalla tai pänttäämällä, vaan kohtaamalla ja kuulemalla toisia. Sain joitakin vuosia sitten mahdollisuuden osallistua dialogiin, jossa käsiteltiin rasismia ja syrjintää. Keskustelussa käytettiin dialogimenetelmää, jonka avulla pääsin pysähtymään toisen ihmisen kokemusten äärelle. Enkä ole ajatukseni kanssa yksin, sillä rakentava vuorovaikutus mainitaan myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lukuisia kertoja. Rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua on mahdollista käydä monella tavalla. Vaikka tiedän paljon rasismista faktojen ja tilastojen valossa ja olen lukenut ihmisten syrjintäkokemuksista, keskustelu osoitti, miten tietämätön olin rasismin ja syrjinnän kokemuksista ja vaikutuksista ihmisten elämään henkilökohtaisella tasolla. Minun on vaikeaa keksiä muuta tapaa, jolla olisin päässyt näin lähelle toisen ihmisen kokemusta ilmiöstä, jota en ole henkilökohtaisesti kohdannut. Kansallisissa dialogeissa ovat toistuvasti nousseet esiin ihmisten havainnot siitä, että yhteiskunnan jakolinjat syvenevät ja monet eri tekijät ovat vaarassa erkaannuttaa ihmisiä toisistaan. PYSÄYTTÄVÄ KOKEMUS LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 18.12.2024 13.01 18.12.2024 13.01. Pysähtyminen toisen ihmisen äärelle on tärkeä taito myös meille aikuisille. Kokemus oli pysäyttävä. Yksi perusopetuksen tavoitteista on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Koulussa erilaiset lapset ja nuoret kohtaavat toisiaan sekä erilaisista taustoista tulevia aikuisia. Keskustelijoina oli myös lapsia ja nuoria. Silmäni avautuivat aivan uudella tavalla. Ymmärrys ei lisäänny tietoa kaatamalla tai pänttäämällä, vaan kohtaamalla ja kuulemalla toisia. Koulu on paikka, jossa opetellaan ja opitaan tärkeitä tulevaisuuden taitoja, jotta tuo tavoite toteutuu
Suurkaupunki Dakariin muutto oli järkytys, siellä ihmiset vain kilpailevat keskenään. Ulkoinen ei enää ollut tärkeää, vaan se, että voi katsoa peiliin tuntematta häpeää ja olla rehellinen itselleen. Seinällä on lasten värikkäitä piirustuksia ja suuri viikkokalenteri, jonka siirtokuvat kertovat päivien ohjelmasta. Helsinkiin Paco Diop saapui joulukuussa 2005 . Hän taisteli koko elämänsä, jotta voisin käydä koulua ja opiskella. Olen hänelle kiitollinen. Oli tärkeää näyttää hyvältä. Erityisesti tykkään kasvishernekeitosta. Ikävä kyllä Diopin äiti menehtyi vuonna 2023, mutta hän ehti opettaa pojalleen elämän tärkeimmät asiat arvoista, oikeudenmukaisuudesta ja – kokkaamisesta. Senegalissa oli lähtiessä ollut lämmintä lähes 30 astetta. Hän kiiruhti takaisin 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 6 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 6 18.12.2024 13.02 18.12.2024 13.02. Oli lehmiä, hevosia ja koiria. Palkka kului autoihin, vaatteisiin ja kenkiin. Äiti oli minulle myös isä ja paras ystävä, kaikki kaikessa. Diopin omaa lapsuutta varjosti äiti-ikävä, sillä äidillä ei ollut mahdollisuutta olla läsnä pojan varhaislapsuudessa. varhaiskasvatus Paco ei lähtenyt PAKKASTA PAKOON P aco Diop, 39, kasvoi osan lapsuudestaan pienessä senegalilaisessa kylässä, isoisänsä maatilalla. Lapsuudestaan hän kaipaa elämää isoisän kanssa maatilalla pienessä kyläyhteisössä, sillä se oli hänestä todellista, aitoa elämää. Suomessa hän on nähnyt saman kilpailun: 24 tuntia vuorokaudessa ei tunnu riittävän. Nyt Diop opettaa itse esiopetusikäisiä lapsia turkulaispäiväkodissa. Maffen ja yassan osaan, ne ovat senegalilaisia kanapaistoksia. – Tiedän, miksei hän voinut asua kanssani, kun olin pieni ja olen hyväksynyt sen. Usein kokkaan kasvisruokaa. Ihmiset auttavat toisiaan. Pikkuautoilla leikkivät saavat mennä päiväkodin pitkälle käytävälle huristelemaan. Lelut ja pelit on raivattu lattialta omiin säilytyslokeroihinsa. Ennen äitinsä sairastumista Diop halusi näyttää kaikille, miten hyvin hänellä meni. Maailman ihanin äiti. Hän teki maatilan töitä ja nautti eläinten hoitamisesta. Lentoasemalta bussipysäkille kävellessä raaka pakkasilma iski vasten kasvoja, ja Diopista tuntui kuin joku olisi lyönyt. Osa entisistä ”ystävistä” jäi. Kun äiti joutui Senegalissa sairaalaan kahdeksan vuotta sitten, Diopin arvomaailma koki myllerryksen. Senegalin kansallisruokaa on riisi ja kala, thieboudienne. – Siellä ei kilpailla, päinvastoin. Maatilan lähellä oli metsä, jossa saattoi nähdä hyeenoja, joskus myös vilahduksen leijonista. Tilan yhdessä nurkassa on liesi ja kattiloita kotileikkejä varten, ja toisaalla on kauppaja toimistoleikkipisteet. Jos on nälkä, voi mennä naapuriin syömään. Kun Paco oli kolmevuotias, äiti lähetti hänet koraanikouluun, ja seitsenvuotiaana poika aloitti peruskoulun. – Jos ihmisillä ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan toisiaan, empatia katoaa ja itsekkyys kasvaa. Äiti haki hänet luokseen, kun Paco oli kymmenvuotias. Se päätetään yhdessä lasten kanssa. – Harjoittelen vielä, se on liian monimutkainen
Se tarkoittaa erilaisuuden ja muiden kulttuurien arvostamista. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 7 ›› LM1_s6-9_PacoDiop.indd 7 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 7 18.12.2024 13.02 18.12.2024 13.02. Hän on myös afrosuomalaisen vähemmistön poliittinen tienraivaaja. Turkulainen esiopettaja Paco Diop opettaa lapsille tärkeitä tulevaisuustaitoja ja kutsuu itseään varhaiskasvatusaktivistiksi. Esimerkiksi eri maiden ruokakulttuuriin, musiikkiin ja juhliin tutustuminen normalisoi moninaisuutta ja vähentää ennakkoluuloja ja rasismia,” sanoo turkulainen esiopettaja Paco Diop. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT ANNI SAVOLAINEN ”Kannatan siltojen rakentamista maahan muuttaneiden ja suomalaisten välille
Diopin toi Suomeen alun perin rakastuminen suomalaisnaiseen ja unelma jalkapalloilijan urasta, jonka avulla hän olisi halunnut tukea äitiään taloudellisesti. Tänään Diop on pitänyt päiväkodin esiopetustilassa lasten parlamenttia. – Lasten parlamentti on paras keino tukea lapsia osallisuuteen ja harjoitella taitoja, joita tarvitaan koulussa ja myöhemmin elämässä. Suru on liian kipeä ja asia liian vaikea ja monimutkainen, jotta hän voisi puhua siitä vielä muiden kuin aivan läheisimpien ihmisten kanssa. Senegalissa Diop oli opiskellut liiketaloushallintoa, mutta Turun yliopistossa hän alkoi opiskella ranskaa, joka on wolofin jälkeen hänen toinen äidinkielensä. – Lähipiirini Suomessa koostuu muutamasta kaverista, joiden kanssa jaan samanlaiset arvot ja joihin voin täysin luottaa. – Jos halutaan luoda emotionaalisesti, fyysisesti, sosiaalisesti, digitaalisesti ja kulttuurisesti turvallinen oppimisympäristö, pitää sopia säännöistä yhdessä lasten kanssa, jotta he myös ymmärtävät ne. Jos sääntöjä rikotaan, on tärkeää käsitellä ne tilanteet lasten kanssa heti. Tapauksesta jäi muistuttamaan sanaleikki, jota Diopilla on tapana kertoa: ”Olen Paco, joka ei lähtenyt pakkasta pakoon”. Toivon, että eläkeläisenä voisin matkustaa vapaasti Senegalin ja Suomen välillä aina, kun siihen on mahdollisuus. Haaveilen myös, että rasismi ja muukalaisviha vähenevät Suomessa ja kaikkialla maailmassa.” 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 8 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 8 18.12.2024 13.02 18.12.2024 13.02. – Ei ollut helppoa jättää kaikkea taakse. Lisäksi olen hänen ainoa lapsensa, joten lähtöni kauas täysin erilaisiin olosuhteisiin oli varmasti raskasta. Hän pääsikin heti töihin Turun suomalais-ranskalaiseen kielikylpypäiväkotiin, ja on nyt opettanut eri päiväkodeissa, myös suomenkielisissä, yli kymmenen vuoden ajan. Hän perusti Lasten urheiluseura ry:n, jonka toimintaan osallistui lapsia eri taustoista. ”Haaveilen eläväni pitkään terveenä ja onnellisena. Hän menetti ainoan pienen lapsensa vuonna 2020. – Koulussa olin kuullut talvesta ja lumesta, mutta en voinut tietää, miltä pakkanen tuntui. Yritin silti, mutta kaaduin monta kertaa. Ehkä jatkan sitä tulevaisuudessa, koska kasvattajana näen, kuinka huonossa kunnossa monet alle 10-vuotiaat lapset ovat nykyään. Näin hän saattoi lukea mieleisiään sivuaineita, kuten poliittista historiaa, kasvatustiedettä ja kehityspsykologiaa. – Huomasin, että minun on helppo ja kiva työskennellä lasten kanssa. sisätiloihin kiroillen ja ilmoitti vastaan tulleelle ystävälleen, ettei voi mennä ulos. Polvivamma kuitenkin esti jalkapalloilun. – Järjestin sen jälkeen Varissuon lapsille joka heinäkuussa parina vuonna Pacon aamujuoksutoiminnan. – Opinnot antoivat minulle itseluottamusta tehdä töitä lasten kanssa. Diop valittiin Vuoden uusturkulaiseksi vuonna 2017 erityisesti aktiivisen vapaaehtoistyönsä vuoksi. Työssään Paco Diop on nähnyt, miten rasismin ja toisaalta moninaisuuden arvostamisen siemenet kylvetään varhaislapsuudessa. Sen pyörittäminen kävi kuitenkin lopulta taloudellisesti mahdottomaksi. Käyn usein täydennyskoulutuksissa, jotta voin vahvistaa ammattitaitoani. Niitä ovat pettymyksensieto ja toisen kuunteleminen. Oli kamalaa, kun jäisillä kaduilla ei päässyt juoksemaan. Lasten kasvattaminen tuo lohtua Paco Diopin omaan suruun. Lapset äänestivät seuraavaksi päiväksi ongelmanratkaisutehtäviä Logico-oppimispelin avulla. Laajempana teemana ryhmässä on meneillään vesiprojekti, jossa lapset ovat päässeet tutkimaan muun muassa perunan ja muiden materiaalien kelluntaominaisuuksia. Tytär menehtyi vaikeaan synnynnäiseen sairauteen. Hän haluaa auttaa lapsia normalisoimaan moninaisuutta. Hän esittelee vihreät ja punaiset laput, joiden avulla lapset voivat äänestää viikon ohjelmasta. Tykkään lenkkeillä ja pelata jalkapalloa. Siksi lasten kulttuuriset taustat täytyy ottaa huomioon jo pedagogiikan suunnittelussa. Äidille oli todella vaikea hyväksyä päätökseni jättää kalliit opinnot ja turvallinen elämä
LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 9 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 9 LM1_s6-9_PacoDiop.indd 9 18.12.2024 13.02 18.12.2024 13.02. Esimerkiksi ihonvärin vuoksi on oletettu, ettei Diop voi olla opettaja. Oppimateriaalien ja kirjojen yleinen ongelma on, että ne tuovat korostetusti esiin muun kuin valkoisen ihonvärin ikään kuin poikkeuksena. Ihonvärin vuoksi on oletettu, ettei Diop voi olla opettaja. Lapsille voi sanoa, että on väärin, että ihmiset joutuvat kärsimään niin paljon. – Tavoitteenani on tuoda opetukseen syvempää moninaisuutta sekä oikeudenmukaisia ja kunnioittavia puheja toimintamalleja. – Aikuiset voivat toimia roolimalleina esimerkiksi reagoimalla rasistisiin kommentteihin ja rohkaisemalla lapsiaankin tutustumaan erilaisiin ihmisiin. Paco Diopin mielestä antirasistisen kasvatuksen tulisi olla osa arkea ja moninaisuuden normaalia. – Lapset kyllä kuulevat siitä joka tapauksessa. Viihdyn töissä, ja ilmapiiri on mahtava. Näin tapahtuu Diopin mielestä hyvissäkin kirjoissa. Lapsilla on oikeus tietoon! Fingon kunniamaininnassa sanotaan Diopin myös käyttävän taitavasti somea muukalaisvihan kitkemisessä ja rasismin purkamisessa. Päiväkodin seinällä on hänen tekemänsä kuva lapsiryhmästä. n Milloin pääsemme tilanteeseen, jossa ihonväriä ei tarvitse erikseen mainita. Tykkään mämmistä ja tykkään saunoa. – Tunnen, että työtäni arvostetaan. Hänellä on ollut hurjiakin kokemuksia. Diop on tehnyt kuvituksia tunnetaitokasvatuksen tueksi myös itse. – Lapset ottavat mallia vanhemmistaan, myös rasismiin. Kannattaa tarjota lapsille kirjoja, elokuvia ja leluja, jotka kuvastavat erilaisia etnisiä taustoja ja kulttuureita. Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo myönsi Paco Diopille Vuoden maailmanparantaja 2024 kunniakirjan . Empatian ja oikeudenmukaisuuden korostaminen on olennaista. Lisäksi hän toimii poliittisena tienraivaajana afrosuomalaiselle vähemmistölle. Hän on kokenut myös suoranaista rasismia, kun osa lasten huoltajista ei edes tervehtinyt häntä. Diopin mielestä lapsille tulee kertoa rehellisesti ja ikätasoisesti maailmantapahtumista, kuten Gazan tilanteesta. Sen teksti kertoo, että ”voimme näyttää erilaisilta, mutta olemme kaikki samanarvoisia”. On selvää, että Paco Diop on asettunut Suomeen jäädäkseen. Identiteetiltäni olen afrosuomalainen. Vaikka olen ainoa musta muslimimies täällä, minua kohdellaan yhdenvertaisesti. Tämä on kotimaani. – Haluan olla varmistamassa, että tätä työtä voi tehdä jokainen, jolla on pää ja sydän paikallaan. Kunnioittava suhtautuminen erilaisiin näkökulmiin on tärkeä tulevaisuustaito. Parasta Diopin nykyisessä työpaikassa on juuri turvallisuus. Paco Diop pitää siinä tärkeänä aikuisten roolia. Jos vaikenemme, se antaa väärän kuvan. Täällä on kiva olla joka päivä niin lasten kuin perheidenkin kanssa. – Se vaikuttaa lasten itsetuntoon: se voi lisätä alemmuudentunnetta tai toisaalta valkoisten lasten ylemmyydentunnetta. Diopin mielestä on – harmi kyllä – edelleen hankalaa löytää moninaisuutta neutraalisti kuvastavaa suomenkielistä oppimateriaalia tai lastenkirjallisuutta. Sitä perusteltiin hänen aktiivisuudellaan järjestää tapahtumia, puhua keskustelutilaisuuksissa ja kehittää yhteistyötä opettajien kanssa. Ei ole hyväksi, jos kaikki valkoiset lapset esitetään iloisina ja kaikki mustat tai ruskeat lapset surullisina. – Papunet-kuvapalvelu on parantunut paljon, mutta vielä siinä löytyy myös päivitettävää. Sellaisen, että Gazan lapsille tapahtuva olisi normaalia. – Olen tyytyväinen elämääni täällä. Aina ei ole ollut niin. Siksi hän lapsille lukiessaan usein muokkaa tekstiä
Paljon puhetta RAHASTA kasvu Saana Opacic on kokenut köyhyyden, elänyt yli varojensa, menettänyt luottotietonsa ja joutunut maksamaan tuhansien eurojen ulosottovelkoja. Omille lapsilleen hän haluaa olla hyvä roolimalli, puhua rahasta sekä opettaa järkevää kuluttamista ja säästämistä niin, että elämästä voi nauttia. ANU VÄLILÄ | KUVAT SUVI ELO 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 10 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 10 18.12.2024 13.03 18.12.2024 13.03
Saana Opacicin perheen pieninkin on jo oppinut, ettei kaikkea tarvitse ostaa ja omistaa, vaan rahaa voi myös säästää. ›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 11 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 11 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 11 18.12.2024 13.03 18.12.2024 13.03
Se on jäänyt minulle vahvasti mieleen ja muokannut minäkuvaani. Sen Saana Opacic ymmärsi jo varhain, vaikka hänen lapsuudenperheessään ei puhuttu rahasta. Esikoisensa hän sai 18-vuotiaana vuonna 2010, ja hankki lapselleen kaikkea, mitä hänellä itsellään ei lapsena ollut. Hän osti kaikenlaista myös omaksi ja muiden iloksi. Niin järjettömältä kuin se kuulostaakin, se tuntui turvalliselta. Rahaa hän osasi kuluttaa, muttei järkevästi, sillä hän ei ollut saanut rahakasvatusta sen enempää kotona kuin missään muuallakaan. 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 12 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 12 18.12.2024 13.03 18.12.2024 13.03. R ahaa ei ollut. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan pieni, mikä lisäsi taloudellisia haasteita. Niistä Opacickin haaveili – ja keikkalipuista. Kaikki meni, mikä tuli. Ihmiseen vaikuttaa syvästi se, ettei rahaa ole. Hän tuhlasi rahansa muun muassa vaatteisiin ja ulkona syömiseen. Opacic oli jäänyt pienen lapsensa kanssa yksin, ja maksoi entisen kumppaninsa kanssa otettuja osamaksulaskuja minimiäitiyspäivärahoista. Opacic kulutti holtittomasti rahaa. Perheen arki oli päivästä toiseen selviytymistä. Pönkitin huonoa itsetuntoani ostamisella ja kulutin yli varojeni. Kaverit saivat viikkorahaa, kulkivat merkkivaatteissa ja tekivät ulkomaanmatkoja. – Tyhjä tili, rahattomuus ja selviytyminen olivat normeja, joihin olin tottunut. Ostin laskulle ja osamaksulla niin kauan kuin pystyin. – Vanhempani yrittivät parhaansa, mutta olimme vähävaraisia. Opacic varttui seitsenlapsisessa perheessä. Näin, miten paljon vaati ponnisteluja, että rahat riittivät edes välttämättömyyksiin. – Tavaroille ei ollut tarvetta, mutta ostettava oli, sillä siitä tuli hyvä olo. Mutta niihin ei ollut koskaan varaa. Saana Opacic muutti omilleen 15-vuotiaana. Maksuvaikeudet ja ensimmäiset perintäkirjeet laukausivat ahdistuksen. Rahan puute oli normaali tunne. – Ulospäin näytti siltä, että meillä oli kaikki hyvin. Ylikulutuksesta seurasi rahahäpeää Ostelua jatkui muutaman vuoden, kunnes se ei ollut enää Saana Opacicin hallinnassa. Opacic omaksui vähävaraisen identiteetin. Hän muutti omilleen jo 15-vuotiaana ja toisti kotoa opittua selviytymiskaavaa
Suunnitelmista oli vaikea pitää kiinni, eikä päiväbudjettimme pitänyt, ja lopulta rahaa meni esimerkiksi ruokaan paljon enemmän kuin olimme ajatelleet. Eikä kaikkea tarvitse kuluttaa, vaan rahaa voi myös säästää. Opacic päätti muuttua. – Taktiikkani oli ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Velaksi ostaminen, pikavipit ja ylikuluttaminen johtivat luottotietojen menetykseen vuonna 2011. Hän alkoi kirjata kaikki menonsa paperille ja jakaa omia kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Se onkin ainoa asia, johon Opacic kokee tuhlaavansa rahaa. Maksoimme etukäteen kahden viikon junamatkat ja majoitukset, ja olimme suunnitelleet tekevämme ruuat majapaikoissa. – Suunnittelen viikon ruuat tarkoin, mutta hintojen nousu näkyy kuluissa, vaikka valmistamme ruuan itse. Viime vuonna viisihenkinen perhe toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja teki Interrail-reissun halki Euroopan. Raha ei myöskään ole ollut tie onneen, vaikka se tuo taloudellista turvaa. Opacic haluaa omalla esimerkillään opettaa lapsistaan järkeviä rahankäyttäjiä. n Saana Opacic kehottaa selvittämään omat tulot ja menot, suunnittelemaan ruokaostokset, listaamaan tulevat hankinnat, tekemään tarkan budjetin ja pysymään siinä. Seitsemän viikon aikana rahaa kului 15 000 euroa. Tammikuussa 2021 hän aloitti miehensä Janin kanssa ostolakon ja ulkonasyömiskiellon. – Yritän löytää kultaisen keskitien, koska ymmärrän, että tuossa iässä halutaan testailla ja etsiä itseään. Yhtä asiaa hän ei koskaan sanoisi ääneen. Suurin virheeni oli se, etten puhunut vaikeuksistani kenellekään. Ymmärrystä teineille Teini-ikäisen kulutustottumuksiin Opacicilla on ristiriitaiset tunteet: hän ei halua kannustaa kuluttamiseen, mutta toisaalta meikit ja vaatteet kuuluvat ikään. Elokuussa häneltä ilmestyi kirja Hyvä, paha raha – Opi hallitsemaan omaa talouttasi (Otava). Silti Opacicin perheessäkin lasten kanssa väännetään välillä siitä, mihin rahaa käytetään. Säästöön jää aiempaa vähemmän, mutta mieluummin elän ja nautin ja säästän sen, minkä voin. Avoimuus auttaa paremmaksi kuluttajaksi Perheeseen kuuluu kolme lasta, jotka ovat nyt 5-, 8ja 14-vuotiaita. – Raha on mahdollistaja, mutta oli pettymys huomata, ettei vaurastuminen vaikuttanutkaan onnellisuuteemme. Avoimuus on auttanut häntä itseäänkin oppimaan paremmaksi kuluttajaksi ja säästäjäksi. Se vaatii jatkuvaa neuvottelua, keskustelua ja kärsivällisyyttä. Sitä, ettei rahaa ole. 19-vuotiaalle pienen tytön äidille oli kertynyt ulosottoon maksettavaa lähes 8 000 euroa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 13 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 13 LM1_s10-13_SaanaOpacic.indd 13 18.12.2024 13.03 18.12.2024 13.03. Hän on nykyään tarkka rahasta, mutta myöntää, että rahasuhteen kanssa joutuu tekemään yhä jatkuvasti työtä. Luottotietojen menetys oli pelottava ja pysäyttävä kokemus, mutta se katkaisi pahimman ostokierteen. Seitsemän viikon Interrail-matka toteutettiin säästöillä Saana Opacicin suhde rahaan ja kuluttamiseen on muuttunut täysin. Samaan aikaan hän karsi tavaroita ja myi perheelle tarpeettomia tavaroita kirpputorilla. – Säästimme vuoden ajan matkaa varten ja teimme suunnitelmia. Hyvästä ruuasta perhe ei tingi. Asioiden sisäistäminen sekä hyvän ja terveen rahasuhteen oppiminen vaativat Opacicin mukaan toistoa ja avoimuutta. – Aikuinen tarkoittaa, ettei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen, mutta lapsi voi stressata, ettei ole rahaa ruokaan. Opacic on ylpeä siitä, että hän toimii rahakasvatuksen suhteen toisin kuin omat vanhempansa. Hänen lapsensa ovat oppineet, ettei kaikkea tarvitse ostaa ja omistaa. Häpeä oli niin suuri. Pitkäaikainen haave omasta kodista toteutui. Onni tulee lopulta ihan tavallisista arkisista asioista, kuten sateen tuoksusta metsässä. Jätin laskukirjeet avaamatta ja laitoin ne suoraan roskiin, kun ei ollut varaa maksaa niitä, eikä voimavaroja selvittää asioita. Hän jakaa ajatuksiaan, kokemuksiaan ja säästövinkkejään sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Instagramissa hänellä on yli 30 000 seuraajaa. Jos joudun sanomaan, ettei minulla ole ylimääräistä rahaa, selitän lapsille, miksi niin on. Lapsilleen Saana Opacic puhuu paljon rahasta, kuluttamisesta ja säästämisestä. Vuoden loppuun mennessä pari oli saanut säästettyä kymppitonnin. En halua olla äiti, joka ei ikinä anna ostaa mitään, mutta toisaalta en halua, että rahaa kulutetaan vain siksi, että trendit vaihtuvat ja pitää saada uutta. Tavoitteena oli säästää käsiraha omaa kotia varten. Siksi hän kertoo lapsilleen mielellään, paljonko tienaa ja mihin kaikkeen rahaa kuluu. Reissun jälkeen ruuan hinta Suomessa on kallistunut, mutta hyvästä ruuasta perhe ei ole valmis tinkimään
KIRJAT UUSI LASTENKIRJAKUSTANTAMO näkee päivänvalon Orava-kirjat julkaisee ensi syksystä lähtien lapsille kotimaisia nelivärikuvakirjoja, kuvitettuja lastenromaaneja, lastenrunoja sekä käännöskirjoja. Näitäkin kirjoja löytää jatkossa kirjastoista, joita suomalaiset arvostavat Kuntalaistutkimuksen mukaan kaikkein korkeimmalle kunnallisista palveluista. TYÖELÄMÄ LAPSITOIVEITA voi tukea Hedelmöityshoidoissa käyvää on tuettava työaikajoustoilla ja palkallisilla sairauslomilla, ja Kelan on korvattava sairauslomat työnantajalle kaikissa tilanteissa. Perheystävällisyyttä on kehitettävä ja perheystävällisyydelle on saatava mittari. Lasta toivovan syrjinnänsuojaa on parannettava tasa-arvolaissa. Kehän laidalla ei ole voittajia -dokumentissa viisi perheväkivallan keskellä kasvanutta ihmistä kertoo tarinansa. Kirjastopalvelut ovat vastaajien mielestä sekä käytetyimpiä että parhaiten hoidettuja palveluja. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Arto, Ismo, Joni, Mirkku sekä nimettömänä esiintyvä nainen kertovat rikkinäisistä kodeista, joissa väkivallan näkeminen oli normaalia, ja pohtivat, miten nämä kokemukset ovat muokanneet heidän elämäänsä. Tässä on joitakin ehdotuksia, joilla ihmisten lapsitoiveita voisi tukea työelämässä. Suomalaisen kirjallisuuskentän uuden tulokkaan takana on kaksi kustantamoa, Siltala ja Teos. Työehtosopimusten on tunnistettava perheiden monimuotoisuus. Monimuotoiset perheet -verkosto on koonnut ne työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja päättäjien tueksi. > lifeattheringside.com/fi/ JO N I FU RS TE N BO RG 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 18.12.2024 13.04 18.12.2024 13.04. Dokumentin on ohjannut elokuvaohjaaja Iris Olsson. Kun vanhempien kasvatusote katoaa ja lapset eivät enää kuuntele vanhempiaan, käynnistyy helposti käytösongelmien kierre.” AIEMMIN ESIHENKILÖTEHTÄVISSÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENSUOJELUYKSIKÖISSÄ TYÖSKENNELLYT OUTI VAINIO HELSINGIN UUTISISSA. 60 % ALAKOULUN OPETTAJISTA ON KOHDANNUT VÄKIVALTAA TYÖSSÄÄN VIIMEISEN VUODEN AIKANA. Työllistymispalveluissa on huomioitava erilaiset perhetilanteet
Mitä jos nuori kokee, ettei voi asua perhekodissa. Tai viskarija eskari-ikäisen kanssa Arvaa mikä kasvis -tunnusteluleikki. (Katkelma runosta) KOULU Materiaaleja LASTENSUOJELUSTA Jos koulussa halutaan järjestää lastensuojeluaiheinen aamunavaus Care Daynä eli sijaishuollon juhlapäivänä 21.2.2025, se onnistuu Pesäpuun tuottaman, aamunavaukseen tarkoitetun materiaalin avulla. He puhuvat myös ruokakauppojen vastuusta: makeishyllyt ovat nykyisellään liian näkyvästi esillä. Ikonen sai kirjoitusprosessin aikana valtavasti apua etenkin yhdeltä perhekodilta, sillä hänellä oli vaikeuksia kuvitella turvallista elämää, normaalia arkea ja läsnä olevia aikuisia. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 15 ›› ›› LM1_s14-17_Tulva.indd 15 LM1_s14-17_Tulva.indd 15 18.12.2024 13.04 18.12.2024 13.04. – Viitisen vuotta sitten rupesin miettimään, miksi minua ei otettu lapsena huostaan. Mitä teet, kun nuori on viillellyt itseään. luokkien käyttöön lastensuojelusta ilmaisen, selkeän oppituntipaketin monipuolisine opetusmateriaaleineen ja tuntisuunnitelmineen. Hyvä uutinen on se, että ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten määrä on laskenut huippuvuodesta 2020. – Yhteyttä pidettiin sähköpostitse, minä kyselin ja he vastasivat. Ikosen neljäs runokirja sijoittuu perhekotiin. Miten parivuotiaan kanssa toimisi vaikkapa leikkikeittiö päiväkodin pihamaalla. Mitä tapahtuu, jos nuori tulee humalassa kotiin. vanhempien juominen tuntui normaalilta, ja häntä oli aina peloteltu sossuilla. Esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tilasto kertoo, että noin neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista ja viidesosalla tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta. Tuoreessa Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin numerossa Turun yliopiston professori Markus Juonala ja emeritusprofessori Jorma Viikari katsovat, että varhainen lihavuuden ehkäisy on ainoa keino vähentää aikuisten lihavuutta tehokkaasti. Kun ensimmäisen kerran / oveen koputettiin ja kysyttiin: / saako tulla, silloin ymmärsin / mitä oma huone tarkoittaa. Miksi sukulaiset eivät puuttuneet tilanteeseen. Ihmettely ei ole turhaa, sillä nykyään jo lapsilla ja nuorilla on ylipainoa. Lääkäreiden neuvo vanhemmille on, että ruokaostoksia tehdessä pitäisi jaksaa pitää kiinni terveellisistä ruokatavoista. Minulla riitti kysymyksiä, joita taisi olla kaikkiaan 75. Ilman perhekodin tukea ja vastauksia en olisi saanut kirjaa tehtyä. Lisäksi Pesäpuu on tuottanut 1.–4. Konkreettista apua varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatukseen antaa Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminta. Se käsittelee korvaavia kokemuksia, aikuisen turvallista läsnäoloa nuoren elämässä ja uudenlaisen toivon viriämistä. Tajusin, että minähän voin kirjoittaa itselleni huostaanoton, toisenlaisen nuoruuden, jossa saan apua ja tukea. Silti työsarkaa riittää. Mitä jos nuori herää yöllä painajaisiin. Sen verkkosivuilta löytyy vinkkejä ruokakasvatukseen sekä valmiita, hauskoja ideoita ja tehtäviä lasten kanssa toteutettaviksi. Oppituntikokonaisuus on ollut jo aiemmin käytössä 5.–9.-luokkalaisille. ruokakasvatuksen ideapankista löytyy lähes 200 ideakorttia lasten ruokakasvatukseen. ULLA OJALA RUNOKIRJA Turvallinen nuoruus PERHEKODISSA Tarita Ikosen neljäs runokirja Kaikki mitä tarvitsin (Kulttuurivihkot) syntyi tarpeesta kuvitella itselleen toisenlainen nuoruus. KYLILLÄ KUULTUA RUOKAKASVATUSTA leikkikeittiössä Tuttava ihmetteli ihmisten pulskistumista verratessaan kanssaeläjiemme valokuvia 70-luvun teinit -Facebook-ryhmän valokuviin, joissa näkyy hyvin harvoin ylipainoisia ihmisiä. Professoreiden mukaan vastuu on myös poliittisilla päättäjillä sekä kouluilla, joissa pitäisi heidän mielestään olla enemmän terveellisten elintapojen opetusta. Lapsena tai nuorena Ikonen ei itse edes kokenut, että perhe olisi tarvinnut apua, sillä mm
Näin linjaa Mielihyvin duunissa -hankkeen politiikkasuositus. tehdä työtä osa-aikaisena omien voimavarojensa mukaan, mikäli sosiaaliturvajärjestelmä ja eri etuuksien yhteensovittaminen eivät mahdollista riittävää toimeentuloa, sanovat politiikkasuosituksen kirjoittajat, vanhempi tutkija Paula Rossi Vaasan yliopistosta ja erityisasiantuntija Jaana Toikkanen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Nasrin yritti sinnikkäästi saada lapsia takaisin Suomeen koko sen neljän vuoden ajan, kun dokumenttia kuvattiin. Ongelmia tuli, kun suunnitteluvaiheessa noin 80 % elokuvaan lupautuneista naisista katosi yhtäkkiä. Yle auttaa osaltaan tietoisuuden lisäämisessä: dokumentti nähdään maaliskuussa 2025 osana Yle Areenan Dokkarifestivaalia. Elokuvan alkuperäinen aihe oli maahanmuuttajanaiset. Nasrin sai ensimmäisen lapsensa jo 14-vuotiaana. Pakkoavioliittojen uhreja voidaan auttaa, ja ilmiötäkin toivottavasti ehkäistä – esim. Lopulta pääosaan valikoitui Ebrahim, jonka elämä on ollut Rastimon mukaan niin hurja, että pelkästään hänen tarinansa riitti dokumentiksi. – Nuorten on vaikea esim. Jos he eivät kerro tilanteestaan, he saattavat jäädä vaille tukea. Ohjaaja Kaisa Rastimon mukaan dokumenttia oli vaikea tehdä. DOKUMENTTIELOKUVA NASRIN'S VOICE – irti pakkoavioliitosta Ohjaaja Kaisa Rastimon dokumenttielokuva Nasrin's Voice kertoo kurditytöstä, jonka isä naitti kaukaiselle sukulaismiehelle. N AN A SI M EL IU S 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 18.12.2024 13.04 18.12.2024 13.04. Elokuvaa on esitetty muutamissa tilaisuuksissa valmistumisvuonnaan 2024. Rangaistuksena mies kaappasi lapset Irakiin. POLITIIKKASUOSITUS MIELEN HYVINVOINTIA nuorille Jotta nuorten mielen hyvinvointi ja työkyky paranisivat, tarvitsemme yksilön vastuuseen keskittymisen sijaan vaikuttavia toimenpiteitä sekä yhteisöissä että yhteiskunnan tasolla. 21-vuotiaana kolmen lapsen äitinä hän uskalsi lopulta ottaa avioeron miehestään. TAINA MARTISKAINEN 54 % NAISISTA ON KOKENUT SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ TYÖURANSA AIKANA. Rastimo joutui saattamaan elokuvan loppuun, vaikkei sille saatu onnellista loppua. Nuorten osallisuutta ja toimijuutta tulisi myös vahvistaa. Nuori perhe päätyi Suomeen, jossa Nasrinin rajoitettu elämä avautui koulunkäynnin myötä. Osaa oli uhattu väkivallalla. Kuvassa turkulainen Nasrin Ebrahim, josta dokumenttielokuva Nasrin's Voice kertoo. Marraskuussa Refugee Film Festivalilla Helsingissä katsojille järjestettiin liikuttava yllätys: esityksen jälkeen pidettävään keskustelutilaisuuteen osallistui ohjaajan ja päätähden lisäksi myös Nasrinin kolme tytärtä, jotka oli saatu vihdoin Suomeen kaksi viikkoa ennen tilaisuutta! Nasrinin tarina ei ole ainoa: Suomessa on nuoria naisia, jotka ovat tulleet äideiksi pakkoavioliitossa, jotkut alaikäisinä. levittämällä tätä elokuvaa
Oppimateriaali käsittelee tarinoiden, videoiden ja kuvien avulla tulipalon ehkäisemistä ja hätätilanteessa toimimista ikätasoisesti. ”Muuttaako [lapsi vanhemman luota toisen luo] viikonlopuksi tai viikoksi, käytännön kannalta sillä ei ole suurta merkitystä. Sitäkin harjoitellaan, miten ja missä tilanteissa hätänumeroon soitetaan. Pesäpuun raportti Sijaishuollon pienimmät tuo esiin, mitkä asiat mahdollistavat pienimpien lasten osallisuuden ja oikeuksien toteumista sijaishuollossa ja millaiset esteet niiden toteutumista rajoittavat. Sen kautta lapsi tai nuori voi ilmoittaa anonyymisti oman alastonkuvansa leviämisestä tai pelosta, että sitä levitetään, ja palvelu ryhtyy etsimään ja poistamaan ko. RAPORTTI PYSYVYYTTÄ PIENIMMILLE Lastensuojelun työntekijät ja perhehoitajat kantavat eniten huolta 0–2-vuotiaan lapsen polusta sijaishuollon arviointivaiheessa ennen pysyvämpää ratkaisua. Ihmissuhteen muodostumisen kannalta merkitys on kuitenkin valtava.” KASVATUSTIETEEN TOHTORI HANNARIIKKA LINNAVUORI ANNASSA. Lastensuojelun työntekijät ja perhehoitajat pitävät tärkeänä myös vahvistaa yhteydenpidon käytäntöjä sekä varmistaa lapsen edun ja tarpeiden ensisijaisuutta ja elämäntarinan taltioimista. Tyttöjä vaaditaan usein lähettämään lisää alastonkuvia, ja pojilta kiristetään rahaa. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 18.12.2024 13.04 18.12.2024 13.04. alastonkuvaa verkosta. l Viime aikoina lasten kiristäminen alastonkuvilla on selvästi yleistynyt. Pelastakaa Lapset on aloittanut yhteistyön National Center for Missing & Exploited Childrenin kanssa ja ottanut verkkosivuilleen lasten ja nuorten käyttöön Take It Down -palvelun. Vinkki: lataa lapsesi ja nuoresi kännykkään 112 Suomi -mobiilisovellus. OPPIMATERIAALI Palojärkeä! Alakoulun 1.–2.-luokkalaiset voivat opiskella paloturvallisuutta opettajan, Juuso-enon ja Palle Palokärjen kanssa osoitteessa palojarki.fi. Myös koulunkäynnin vaikeuksia ja hankaluuksia oman polun löytämisessä käsitellään. KOKEMUSTARINOITA AITOA elämää Jos haluat tutustua nuorten kokemustarinoihin aidosta elämästä, suuntaa Heinolan kaupungin Nuorten vuoro -sivuille. Ennen sitä lapsen elämässä saattaa olla paljon vaihtuvia aikuisia, asuinpaikkoja ja hoivaajia. Yhä useammin tällaisessa materiaalissa oleva lapsi on alle 10-vuotias. SEKSUAALIVÄKIVALTA UUSI PALVELU lapsille ja nuorille Lapsiin netissä kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa on kolme nousevaa trendiä niin Suomessa kuin maailmalla: l Lasten ja nuorten itse itsestään ottamien seksuaaliväkivaltaa todistavien kuvien määrä on kasvussa. Videoissa, e-kirjoissa ja äänitarinoissa nousee esiin rajujakin aiheita: nuorten välistä väkivaltaa, kiusaamista ja ulkopuolisuuden tunteita. Kun lapsi soittaa sen kautta hätäpuhelun, sovellus välittää sijaintitiedon hätäkeskukseen automaattisesti. l Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän tuottamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavaa materiaalia
Hän haastatteli sitä varten entisiä laitosnuoria ja tutustui eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastuspöytäkirjoihin. Hänen roolihahmonsa Vilma sijoitetaan Suvantolan lastensuojelulaitokseen. 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 18 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 18 20.12.2024 10.51 20.12.2024 10.51. Ohjaaja Visa Koiso-Kanttilan elokuva Uhma sijoittuu sijaishuollon maailmaan. KAISA PASTILA | KUVAT @RABBITFILMS lastensuojelu Ääni heille, joita EI OLE KUULTU, VIELÄ Helmikuussa ensi-iltansa saavan Uhman pääosassa nähdään Ona Huczkowski (oik.). Siellä Vilma ystävystyy Yasminen (Tinka Andersson) kanssa
Sen ydin on vanhempi-lapsi-suhteen rikkoutumisessa. Jos nuoret ovat joutuneet kokemaan omien kokemustensa mitätöintiä, heillä on nähdyksi tulemisen tarve. Myös Koiso-Kanttilan esikoisfiktio Kaiken se kestää (2017) käsitteli aikuisten ja lasten kohtaamattomuutta. Tässä elokuvassa kerron nuorten näkökulman lastensuojeluun”, kertoo ohjaaja Visa KoisoKanttila. Painavasta vastuusta huolimatta ohjaajan mieleen on päällimmäiseksi jäänyt kiitollisuus. Äidillä ( Emmi Parviainen) on uusi puoliso, mutta Vilma ei löydä paikkaansa uusperhekuviossa. Elokuvan pääteemana on kohtaamattomuus. – Halusin tutkia tilannetta, jossa aikuiset eivät kohtaa lasten kokemusta. – Monella laitostaustaisella nuorella on isoja odotuksia, minkä ymmärrän hyvin. – Koko leffan tekoajan olen tuntenut valtavaa vastuuta nuorille. – Olen kolmen pojan isä ja haluan elokuvalla puhua vanhemmuudesta, ylipäätään siitä, miten me aikuiset toimimme suhteessa lapsiin ja nuoriin, Koiso-Kanttila sanoo. – Kukaan ei ole aidosti pysähtynyt ja kysynyt Vilmalta, kuinka hän voi tai miltä hänestä tuntuu. Sen sijaan hänelle on asetettu sanktioita ensin uusperheessä ja myöhemmin laitoksessa, ja uhmasta on muodostunut selviytymiskeino. ”Annan teoksillani äänen niille ihmisille, jotka eivät muuten pääse kuuluviin. ”Elokuva perustuu todellisiin tapahtumiin, mutta yhteys lastensuojelulaitoksiin ja olemassa oleviin ihmisiin on sattumanvaraista”, elokuvan lopputeksteissä sanotaan. Haluan uskoa, että elokuva vastaa heidän odotuksiinsa. Aikuiset olivat sanoneet, että nuoret vääristelivät tai keksivät asioita vain saavuttaakseen itselleen etuja tai helpotuksia. Oma nuoruuteni oli vaikea. Ensi kuussa elokuvateattereissa ympäri Suomen saa ensi-iltansa Uhma, jota ovat inspiroineet haastattelut ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian julkaisemat tarkastuspöytäkirjat. Uhman päähenkilö on yläkouluaan päättävä Vilma ( Ona Huczkowski), joka on menettänyt isänsä jo lapsena. Elokuvan pääteema on kohtaamattomuus. Hän voi huonosti ja oireilee. – Nuoret kertoivat, että heitä oli syytetty asioiden sepittämisestä, kun he olivat yrittäneet tuoda esiin kaltoinkohtelutilanteita, Visa Koiso-Kanttila kertoo. – Törmäsin yhä uudestaan ja uudestaan siihen, että aikuiset olivat kyseenalaistaneet tai mitätöineet lasten ja nuorten kokemuksia. Hän oli päätynyt kysymään lastensuojelulaitoksista juuri lähteneiltä nuorilta, millaisia kokemuksia heillä oli laitosmaailmasta. Koiso-Kanttila pohti, oliko kyse yksittäisten nuorten oireilusta vai jostain isommasta selittävästä tekijästä. – Vaikka Vilmalla ja äidillä on vaikeaa, olen halunnut säilyttää toivonhivenen siitä, että heidän välilleen voisi löytyä uudelleen yhteys. Haastateltavat kertoivat olleensa otettuja siitä, että joku oli kiinnostunut heidän tarinastaan: ”Kerrankin joku kysyy ja on aidosti kiinnostunut minun kokemuksistani”. Minulle oli tärkeää, että kohtaamisen mahdollisuus säilyy. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 19 ›› LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 19 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 19 19.12.2024 12.53 19.12.2024 12.53. Teema oli alkanut kiinnostaa, koska mediassa oli edellisinä vuosina kirjoitettu paljon nuorisokodeissa ja lastensuojelulaitoksissa tapahtuneista kaltoinkohteluista sekä nuorten väkivallanteoista. M ua ei uskottu, kun kerroin.” ”Kukaan ei ottanut mua vakavasti.” Nämä lauseet ohjaaja Visa Koiso-Kanttila, 55, talletti sydämeensä kuusi vuotta sitten, kun hän haastatteli neljää lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Sen ennakkoon nähneet ovat kuvailleet teosta vaikuttavaksi ja koskettavaksi. Olen vastuussa siitä, että kerron nuorten tarinat ja kokemukset mahdollisimman rehellisesti. Uskallan väittää, että tälläkin hetkellä lastensuojelualalla on töissä ihmisiä, jotka pitävät alaikäisten kertomuksia kaltoinkohtelusta ei-tosina tai liioiteltuina. Nuorten keskuudessa ensi-iltaa odotetaan jo kovasti. Vilmaa ei kohdata, ja siksi hänen tavakseen kohdata maailma on jäänyt uhma. Lopulta Vilma päädytään sijoittamaan nuorisokoti Suvantolaan. Aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti. Uhma on ohjaajan mukaan ennen kaikkea kertomus äidin ja tyttären suhteesta
Ennen sitä hän oli tutustunut taustatutkimukseen ja Huostassa-dokumenttiin. Visa Koiso-Kanttila kertoo saaneensa ennakkopalautetta lastensuojelupiireistä. Samoja asioita oli tapahtunut useissa laitoksissa, ja tuoreimmat tapaukset olivat 2010-luvun lopusta. – Olin tehnyt juoniaihion, jonka pohjalta Reeta lähti tekemään käsikirjoitusta. – Nuorten haastattelut olivat niin vaikuttavia, että tajusin nopeasti, etten voisi odottaa tarinoiden ulossaamisen kanssa viittä vuotta eli aikaa, jonka leffan valmistuminen veisi. Kun käsikirjoitus valmistui, se tarkistutettiin vielä kahdella aikuisella kokemusasiantuntijalla. Visa Koiso-Kanttila muistuttaa, että elokuva on dramatisointi, jonka taustatyö on tehty huolellisesti. Ohjaaja tiesi, että oikeusasiamies oli suorittanut lastensuojelulaitosten tarkastuksia eri puolella Suomea. Voivatko työntekijät hyvin. Häneltä on kysytty, voiko tuollaista tapahtua Suomessa vuonna 2025. Koiso-Kanttila sai luettavakseen satoja sivuja tarkastuspöytäkirjoja. – Minua motivoi, että voin kertoa elokuvillani todellisista tapahtumista. Dokumentaristitausta näkyy hänen tavassaan tehdä fiktiota. Ohjaaja sai idean radiodokumenttisarjasta, ja vuonna 2020 Yle julkaisi kahdeksanosaisen audiodokumenttiteoksen Huostassa, joka on edelleen kuultavissa Yle Areenassa. Eikä tietenkään riitä, että asioista vain keskustellaan. Jo ennen tätä näyttelijät olivat tutustuneet Huostassa-sarjaan. Elokuvassa laitoksen ongelmat lähtevät sen johtajasta. Hänelle on kommentoitu, että elokuvassa esimerkiksi käytetään vanhanaikaisia toimenpiteitä. – Jos työilmapiiri on huono, se heijastuu välittömästi lapsiin ja näkyy kaltoinkohteluna. Hänen tunnetuimmat dokumenttinsa Isältä pojalle (2004) ja Karkotetut (1998) löytyvät edelleen Yle Areenasta. Suvantolan johtaja Anneli ( Kati Outinen) edustaa vanhaa autoritääristä johtamiskulttuuria. Ohjaajan mielestä on keskeistä kysyä, miten ihmiset kohdataan. – Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei tällaista pitäisi tapahtua enää tämän päivän Suomessa. Uhma-elokuvaa valmisteleva tutkimustyö alkoi jo ennen nuorten haastatteluita. Seuraavaksi Koiso-Kanttila halusi kuulla nuoria haastatteluiden kautta. Esimerkiksi elokuvan kiinnipitotilanteet ja riisuttamiskohtaus on otettu suoraan nuorten haastatteluista ja eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjoista. Haluan herättää elokuvalla keskustelua aiheesta. Tästä entisestä laitosnuoresta on tullut laitosohjaaja, joka on myöhemmin kohonnut esimiesasemaan. Tarkastuskäyntien yhteydessä oikeusasiamiehen juristit olivat haastatelleet laajasti myös laitoksissa asuvia lapsia ja nuoria. Radiosarja Huostassa sai ilmestyessään aikaan keskustelun suomalaisen lastensuojelun tilasta. Pöytäkirjoissa toistuivat seikkaperäiset kuvaukset erilaisista kaltoinkohtelutilanteista. Sitten elokuvan käsikirjoittaja Reeta Ruotsalainen aloitti työnsä . He olivat myös tavanneet nuorisokodissa asuneen ja työskennelleen kokemusasiantuntijan ja kuulleet, millaista laitoselämä oli. Mutta valitettavasti meillä on myös Suvantolan kaltaisia paikkoja. Muutos on sitten vielä toinen asia. Jaksavatko he. Uhma on herättänyt keskustelua jo ennen ensi-iltaansa. Ennen fiktioelokuviaan Visa Koiso-Kanttila on tehnyt pitkän uran dokumentaristina. – Haluan haastaa teoksillani katsojia sekä kuulijoita ja synnyttää sitä kautta keskustelua. Se sai jatkokseen Huostassa-keskustelusarjan, jossa lastensuojelun asiantuntijat keskustelivat dokumentista. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tulee tälläkin hetkellä valituksia asioista, joita leffassa on kuvattu. Tiedän varmuudella myös sen, että meillä on hyviä lastensuojelulaitoksia. Kokemukseni mukaan laitosmaailman keskeisin ongelma on juuri nuorten kokemus siitä, ettei heitä kohdata. Mutta lastensuojelulaitoksen aikuiset ja Vilma eivät kohtaa. Järkytyin asiakirjojen sisällöstä. Koska sysKaikki ymmärsivät, miksi tämä leffa tarvitaan. – Elokuvassa näyttelevät nuoret ovat sanoneet, että heille merkitsi tosi paljon se, että elokuva perustuu tosielämään. Koiso-Kanttila paljastaa, että Annelille löytyy vastine tosielämästä. – Tiedän, että Suomessa on monia hyviä laitoksia ja niissä työskenteleviä ohjaajia, jotka kohtaavat nuoret. Kuvaukset alkoivat viime keväänä. – Anneli uskoo käyttämiinsä menetelmiin, koska on käynyt itse läpi saman järjestelmän. Hän sai laitoksissa työskennelleiden ihmisten avulla kontaktin nuoriin. – Alun perin huomioni kiinnittyi mediassa esitettyihin tapauksiin, mutta pöytäkirjat herättivät minut lopullisesti. Valitettavasti on myös paikkoja, joista puuttuu kohtaamista. – Viidessä vuodessa on mielestäni menty eteenpäin siinä, että lastensuojelulaitosten ongelmat tunnistetaan entistä selvemmin, mutta tunnistaminen ei vielä tarkoita, että ongelmat olisivat tulleet ratkaistuiksi. Kaikki ymmärsivät, miksi tämä leffa tarvitaan, miksi nämä tarinat pitää kertoa ja miksi elokuvan pitää olla mahdollisimman tarkasti totta. 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 20 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 20 19.12.2024 12.53 19.12.2024 12.53
– Perheitä pitäisi auttaa kokonaisvaltaisesti. – Pääfokus on nuoren kokemuksessa, mutta olemme pyrkineet esittämään myös aikuiset mahdollisimman kokonaisina ihmisinä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 21 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 21 LM1_s18-21 UhmaLeffa.indd 21 19.12.2024 12.53 19.12.2024 12.53. Se on positiivista. – Mutta olen valinnut nuoren näkökulman. Koiso-Kanttila ennustaa, että Uhma synnyttää keskustelua myös siitä, kerrotaanko elokuvassa riittävästi aikuisten näkökulmasta. – Ei ole instanssia, joka tietäisi, kuinka monta lastensuojelulaitosta tässä maassa on – tai joka valvoisi keskitetysti laitosten toimintaa. – Toivon, että Uhma saa aikaan keskustelua, jotta alalle saadaan lisää resursseja ja koulutusta. Hänen mielestään meidän tulisi hoitaa juuriongelmia eli tukea perheiden jaksamista ja toimeentuloa. Uhma pyrkii kuvaamaan lastensuojelumaailmaa yhtä todenmukaisesti, mutta sen näkökulma on nuoren. Olemme halunneet tuoda esiin sitä, että aikuisten toimintaan heijastuu suoraan se, miten he itse voivat. Ohjaaja on huolissaan myös lastensuojelulaitosten valvonnasta. Anneli on itsekin entinen laitosnuori. Hän pyrkii kohtaamaan Vilman (Ona Huczkowski) ja rakentamaan hänen kanssaan luottamussuhteen. n > l teemi on pelastanut hänet, hän uskoo voivansa pelastaa nuoria samoilla keinoilla. n Suvantolan johtavan laitosohjaajan Annelin roolissa nähdään Kati Outinen. Lastensuojelun Keskusliitto ja elokuvan levittäjä B-Plan Distribution järjestävät vaikuttavuusnäytöksiä, joihin kuuluu keskustelutilaisuus. Näytöksiin kutsutaan kokemusasiantuntijoita, lastensuojelutoimijoita, asiantuntijoita, laitosten edustajia sekä päättäjiä. Periaatteessa valtakunnallinen vastuu on oikeusasianmiehen kanslialla, mutta sen resurssit eivät millään riitä kattavaan valvontaan. Resursseja tarvitaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön, Visa Koiso-Kanttila sanoo. – Nuoret ovat oppineet tekemään kanteluita ja ymmärtäneet, että sillä voi olla vaikutusta asioihin. Yksi Uhman esikuva on saksalainen elokuva System Crasher (2019), jota kiitettiin siitä, että se esitti lastensuojelutyötä todenmukaisesti sosiaalityöntekijän kautta. Ohjaajasta sijaishuollon tilanne on tämän päivän Suomessa haastava, mutta yhdestä kehityssuunnasta hän iloitsee
Tutkimusaineiston Kellokumpu keräsi verkon Hikikomero-keskustelufoorumilta, joka on osa laajempaa Ylilauta-foorumia. Liittolaisten puuttuessa vetäytyminen on yleensä hikyn ainoa tapa kapinoida. Uhriutuminen on viimeinen jäljellä oleva oma valinta. Kieltäytymällä toivosta sosiaalisesti vetäytynyt nuori kieltäytyy osallistumasta yhteiskuntaan hänelle itselleen epäsuosiollisilla ehdoilla. Kellokummun väitös Hikyt – Sosiaalisesti vetäytyneet nuoret yksinäisyyden, työttömyyden ja maskuliinisuuden ristipaineissa tarkastettiin marraskuussa Helsingin yliopistossa. Nimi on humoristinen väännös japaninkielisestä hikikomori-termistä, joka viittaa sosiaaliseen vetäytymiseen. Seksuaalisten suhteiden solmiminen on hikylle vaikeaa estyneisyyden ja naisia suosivien pariutumismarkkinoiden vuoksi. Se on hänen keinonsa säilyttää autonomiansa rippeet, vaikka se ei siltä näyttäisikään, Kellokumpu kirjoittaa. Hikyt ovat vieraantuneet työstä ja opiskelusta, ja yhteiskunta näyttää heistä raadolliselta hyväksikäytön, statuskilpailun ja selviytymiskamppailun areenalta. Hikikomero määrittelee itsensä vertaistukiryhmäksi masentuneille ja sosiaalisesti syrjäytyneille. Voimattomuudesta kumpuavaa kohtalonuskoista uhriutta heillä on sitäkin enemmän. Kellokumpu pitää näiden nuorten miesten vetäytymistä oireena sosiaalisesti tuotetusta voimattomuudesta, joka tuhoaa nuoren ja yhteiskunnan välisen luottamuksen. TIETOA tutkittua M O ST PH O TO S Toisin kuin Marxin ajattelussa, osattomuus ei kuitenkaan käänny politiikaksi. Ilman fatalistista kärsimystään hiky ei selviytyisi elämästään, Kellokumpu väittää. Uhriutuminen on viimeinen jäljellä oleva oma valinta. Tästä havainnosta Kellokumpu hakee suunnan tulevalle sosiaalipolitiikalle: sen tulisi vahvistaa sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten autonomiaa. Jo Karl Marx julisti, ettei proletaareilla ole muuta menetettävää kuin kahleensa. Naisten koetaan kilpailuttavan miehiä: parhaat valitaan, muut jäävät ilman. ylävinjetti S ekin on jotakin, että ei ole mitään – siitä voi nimittäin rakentaa itselleen identiteetin. Sosiaalipolitiikan tulisi lieventää nuorten riippuvuutta markkinoista takaamalla heille tarpeeksi hyvä toimeentulo, vahvistamalla heidän neuvotteluasemiaan työmarkkinoilla ja vähentämällä sosiaaliturvaan liittyvää kontrollia. Osa tosin löytää poliittisen kodin laitaoikealta. Nuori säätää oman toimintansa tämän näkemyksen mukaiseksi: tärkeintä on turvata oma selusta yhteiskunnassa, joka kulkee vääjäämättä kohti romahdusta. Antti Kellokummun väitöstutkimus kertoo nuorista miehistä, joilla ei ole työtä, koulupaikkaa tai seurustelukumppania, eikä juuri toivoakaan. Samaan viittaa foorumille kirjoittavien nuorten itsestään käyttämä nimike hiky. Nuorella pitää olla oikeus haluta. Tutkija ei tarkoita autonomialla itseohjautuvuutta tai mitään muutakaan psyykkistä ominaisuutta. Kärsimys kumpuaa voimattomuudesta, mutta samalla se on kapinallinen reaktio voimattomuuteen. ANTTI VANAS NUORET MIEHET pimeässä komerossa 22 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s22-23_Tutkitut.indd 22 LM1_s22-23_Tutkitut.indd 22 18.12.2024 13.05 18.12.2024 13.05. VÄITÖSKIRJATUTKIJAT LÖYTÄVÄT KEINOJA, JOILLA LIEVITTÄÄ SOSIAALISESTI VETÄYTYNEIDEN NUORTEN KÄRSIMYSTÄ TAI KOULULAISTEN MATEMATIIKKA-AHDISTUSTA. Ajatus ei ole uusi. Hän tarkoittaa sillä mahdollisuutta toimia tavalla, joka ei edellytä nuoren tahdon täydellistä uhraamista
Jotkut ihastuvat, toiset ahdistuvat. Negatiiviset tunteet näyttäisivät siis johtuvan pikemminkin koulunkäynnin suurista muutoksista kuin matematiikasta itsestään. Yhteys on myös tilannesidonnainen. CO LO U RB O X MATIKKA-AHDISTUS ei johdu vain matematiikasta LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 23 LM1_s22-23_Tutkitut.indd 23 LM1_s22-23_Tutkitut.indd 23 20.12.2024 8.17 20.12.2024 8.17. Kouluajan matikka-ahdistus voi pahimmillaan johtaa elinikäiseen matemaattisten asioiden välttelyyn. Ahdistuminen oli yleisintä tokaluokkalaisilla ja se väheni alakouluvuosien aikana. Ahdistus pahenee peruskoulun ja virallisen matematiikan opetuksen alkaessa ja myöhemmin siirryttäessä tutun luokanopettajan opetuksesta yläkouluun ja aineenopettajan hoteisiin. Siirtyminen yläkouluun taas lisäsi ahdistusta. Matikka-ahdistuksen ja suoriutumisen välinen yhteys ei ole suoraviivainen vaan negatiivinen kehä. Ahdistuksen aktivoituminen tehtävätilanteessa liittyi taitotasosta riippumatta alisuoriutumiseen. Ahdistua voi taitotasosta riippumatta etenkin opiskeltavien sisältöjen vaikeutuessa. Aineisto on peräisin kahdesta pitkittäistutkimuksesta, joihin osallistui yli kaksituhatta 2.–6.-luokkalaista lasta. Matematiikka-ahdistuksesta väitelleen Riikka Sorvon mukaan koulun aikuisten olisikin hyvä kiinnittää huomiota matematiikkaan liittyviin tunteisiin heti alakoulun alusta lähtien. Oppilaille pitäisi myös tarjota keinoja ikävien tunteiden käsittelyyn ja niiden kanssa toimimiseen, Sorvo suosittelee. Alakouluikäisillä heikompi suoriutuminen ennusti myöhempää matematiikka-ahdistusta. Sorvo painottaakin, ettei ahdistus automaattisesti tarkoita osaamattomuutta. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä korkeampi ahdistus ennusti heikompaa suoriutumista matematiikassa. Sorvon erityispedagogiikan väitös Math anxiety and its relation to arithmetic achievement in primary school and across the transition to lower secondary school tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuussa. Kielteisten tunteiden ja suoriutumisen välisen noidankehän katkaisemiseksi koululainen tarvitsee riittävästi aikaa ja tukea perustaitojen oppimiseen. Suunnilleen kolmasosa 6.-luokkalaisista tunsi ahdistusta tehdessään vaikeita mutta taitotasoon suhteutettuja matikan tehtäviä. Matikka-ahdistus voi kuitenkin iskeä lapseen taitotasosta riippumatta, ja koulun murrosvaiheet ovat omiaan sitä lisäämään. Sorvo selvitti tutkimuksessaan matematiikkaan liittyvää ahdistusta alakouluikäisillä ja siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. n > l M O ST PH O TO S M atematiikka on kylmän logiikan hallitsema valtakunta, mutta sen oppimiseen liittyy sitäkin enemmän tunteita. Sorvon mukaan muutosten mukanaan tuoma epävarmuus voi johtaa ainakin hetkelliseen hallinnan tunteen menetykseen. Osa lapsista kokee matematiikkaan liittyvää ahdistusta jo alkuopetusiässä, ja sillä on yhteys matematiikassa suoriutumiseen heti peruskoulun ensimmäisistä vuosista lähtien. Koululaisella pitää olla tarpeeksi aikaa perustaitojen oppimiseen
Lisätään yhteistä YMMÄRRYSTÄ Lahdessa kehitetty Skididialogi-keskustelumenetelmä lisää lasten ja nuorten osallisuutta kouluissa ja kaupungin päätöksenteossa. Menetelmä opettaa myös rakentavan keskustelun taitoja. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SKIDIDIALOGI-PELISTÄ, JONKA ON KUVITTANUT ANNA POLKUTIE koulu 24 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 24 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 24 18.12.2024 13.05 18.12.2024 13.05
– Erätauko on ollut käytössä Lahdessa jo pitkään, ja halusimme tarjota jotain samanlaista myös lapsille ja nuorille, opetuksen suunnittelija Petra Larvus Lahden kaupungilta kertoo. Tarkoitus on keskustella tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Toinen toteaa, ettei ole huomannut syrjintää omassa koulussaan. Erätauon tapaan kaikki Skididialogi-boksissa olevat materiaalit ovat saatavilla myös verkosta. Esittelykierroksen aikana jokainen kertoo lyhyesti, mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tuovat mieleen. Alkulämmittelyn jälkeen pohdimme pareittain, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät koulussa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 25 ›› LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 25 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 25 18.12.2024 13.05 18.12.2024 13.05. Opettajat kohtelevat välillä tyttöjä ja poikia eri tavoin. Keskustelu pulppuaa vilkkaana alkujännityksen hellitettyä. ”Kiva, kun aikuiset kuuntelevat” Piirissä nuoret tuovat esiin omia kokemuksiaan. Heille on hieno kokemus myös se, että aikuiset todella keskittyvät kuuntelemaan, mitä heillä on sanottavana. Tunnelma on hieman jännittynyt. Mielleyhtymät vaihtelevat sukupuolten välisestä tasa-arvosta vähemmistöihin, kunnioitukseen ja kultaiseen sääntöön. Näin etenee Lahden kaupungin kehittämä keskustelumalli Skididialogi. n > l L ahdessa Mukkulan nuorisotilassa istuu piirissä toistakymmentä yläkoululaista ja muutama aikuinen. Varhaiskasvatukseen on omat ohjeensa, isommille koululaisille omansa. Keskustelu lisää ymmärrystä puolin ja toisin. Nuoret eivät hätkähdä läsnäoloani, vaan puhuvat hyvin avoimesti. Piirissä jokainen on mukana vain etunimellään ilman titteliä. Oppilaat ovat jakautuneet koulussa kuppikuntiin etnisen taustansa tai äidinkielensä mukaan. Keskustelua ohjaavan Lahden kaupungin aluekoordinaattori Liisa Kumpulaisen mukaan lapset ja nuoret arvostavat sitä, että aikuiset osallistuvat piirissä keskusteluun yhdenvertaisina heidän kanssaan. Hän on muokannut Skididialogista tuotteen, jonka ohjeet ja tarvikkeet mahtuvat pieneen pahvilaatikkoon. Mallin pohjana on Erätauko-keskustelumenetel mä, joka pyrkii mahdollistamaan rakentavaa ajatustenvaihtoa. Pariporinassa heränneitä ajatuksia jaetaan vielä yhteisessä keskustelussa. Sovimme etukäteen, etten siteeraa keskustelijoita heidän omilla nimillään. Aikuisetkin kertovat kokemuksistaan. Opettajat, viranhaltijat ja kaupunginvaltuutetut ovat Kirsejä, Liisoja ja Marjuja, tasavertaisia nuorten joukossa. Keskustelun ohjaajien on hyvä käydä läpi Erätauko-koulutus. Lapsen Maailma on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita, minkä vuoksi kerron, että olen paikalla toimittajana. Joku kertoo, millaisia rasistisia haukkumasanoja on joutunut kuuntelemaan. Kaikista keskusteluista seuraa jotain konkreettista. – Lapset ja nuoret sanovat usein keskustelujen jälkeen, että oli kiva kuulla aikuisten ajatuksia
l Lahdessa käydään vuosittain yksi koko kaupungin tasoinen Skididialogi ja kaksi kertaa vuodessa neljä alueellista dialogia. Aiheet nousevat yleensä ajankohtaisista keskusteluista, pinnalla olevista ilmiöistä ja teemoista tai vaikkapa kouluterveyskyselyistä MIKÄ IHMEEN SKIDIDIALOGI. ylävinjetti Puhetta turvataidoista ja kouluruuasta Koululaisten ajatukset, kokemukset ja kuvaukset heidän maailmastaan ovat tärkeitä aikuisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa tai tekevät heidän elämäänsä vaikuttavia päätöksiä. l Tällä hetkellä menetelmää on kokeiltu ja käytetty muissakin kunnissa, organisaatioissa ja järjestöissä. – Kaikista käymistämme keskusteluista seuraa jotain konkreettista. Joistakin keskusteluista lähtee yhteenveto esimerkiksi sivistyslautakunnalle. Turvataidoista keskustellessamme esiin nousi nuorten kokema seksuaalinen häirintä. Joissakin kouluissa keskusteluja pidetään useamminkin. l Jokaisessa lahtelaisessa koulussa suositellaan pitämään vähintään kaksi Skididialogia vuodessa. Esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta käytyjen keskustelujen anti tulee käyttöön, kun kaupungin viranhaltijat laativat Lahden perusopetuksen yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmaa. Lahden kaupunki poimiikin ajatuksia ja ideoita Skididialogeissa käydyistä keskusteluista. l Kaikissa Lahden kouluissa on ainakin kaksi Erätauko-koulutuksen käynyttä työntekijää. Keskusteluiden ansiosta on myös järjestetty koulutusta sateenkaarinuorten kohtaamisesta koulujen henkilöstölle, ja puhelimen käytöstä käytyjen keskusteluiden pohjalta koulut muokkasivat järjestyssääntöjään. Päätimme järjestää turvataidoista ja rikosoikeudesta oppitunteja kaikille tiettyjen vuosiluokkien oppilaille, Liisa Kumpulainen kertoo. Muita keskustelunaiheita ovat olleet kouluviihtyvyys ja kouluruoka. Niin myös tästä Mukkulassa käydystä ja kolmesta muusta samaa aihetta käsittelevästä dialogista. 26 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 26 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 26 20.12.2024 8.38 20.12.2024 8.38. l Mallin on luonut opetuksen suunnittelija Petra Larvus Lahden kaupungilta. l Lahdessa rakentavan keskustelun menetelmä Skididialogi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön syksyllä 2022. Myös monitoimitalojen suunnittelun yhteydessä on selvitetty lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita. Tarkoitus on sekä kuulla että osallistaa lapsia ja nuoria heitä koskevissa asioissa
Lukuvuoden aikana koulukohtaisia keskusteluja suositellaan järjestettävän vähintään kaksi. Yritä ymmärtää muita. n > l Alueellisiin keskusteluihin osallistuu lapsia ja nuoria useista kouluista. Meidän pitäisi pystyä nykyistä paremmin kertomaan dialogeihin osallistuneille, mitä keskusteluista on seurannut ja mitä kaikkea niiden pohjalta on tehty. Joku voi huomata, ettei ole huoliensa kanssa yksin. Pariporinassa hiljaisemmatkin pääsevät jakamaan ajatuksiaan. Mukaan on koetettu saada myös niin sanottuja tavallisia oppilaita, sellaisia, jotka eivät kuulu oppilaskunnan hallitukseen. Mukkulassa nuoret keskustelivat muun muassa rasistisista haukkumasanoista. Erään koulun vanhempainillassa huoltajat ja oppilaat pohtivat yhdessä, millainen on hyvä kouluarki kotona ja koulussa, Kumpulainen kertoo. Kunnioita muita. n Lapset pyritään opettamaan paremmiksi keskustelijoiksi. – Tiedottamista meidän pitää vielä kehittää. Mitä voi tehdä, jos toisen sanat tuntuvat pahalta. Mukkulassa keskustelu sujuu mallikkaasti: kukaan ei puhu toisten päälle, puhelimet ovat taskussa, kaikki näyttävät avoimilta ja kiinnostuneilta. Ketään ei pakoteta puhumaan. Olennaista on oppia keskustelemaan rakentavasti muita kunnioittaen. Keskity ja osallistu. Kerro omista kokemuksistasi ja ajatuksistasi. Piirissä käydyt keskustelut ja porinat ovat kuin vastavoima sosiaalisen median väliin ärhäkkäällekin ajatustenvaihdolle. Monelle pelkkä keskustelun kuunteleminen on antoisaa, Liisa Kumpulainen kertoo. Ovatko rasistiset ilmaukset hyväksyttäviä, jos kaveri kajauttaa ne ilmoille läpällä. Hän uskoo, että lapsille ja nuorille on tärkeää, että heidän ajatuksillaan on painoarvoa. Keskustelun päätteeksi jokainen osallistuja kirjoittaa oivalluksensa tai päällimmäisen ajatuksensa Oivalluskorttiin ja lukee oman tekstinsä muille. Joku hoksaa tehneensä itse väärin. – Koulujen omissa keskusteluissa on pohdittu muun muassa puhelimen käyttöä. Yksi Skididialogin tavoitteista on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harjoitella ja kehittää keskustelutaitojaan. Miltä tuntuu, kun kaveri nimittelee. – On ihan ok, vaikka ei kommentoisikaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 27 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 27 LM1_s24-27_SkidiDialogit.indd 27 20.12.2024 8.38 20.12.2024 8.38. Nuoret saavat siis dialogeista muutakin kuin rakentavan keskustelutavan mallia. Jokseenkin näin voisi Skididialogin säännöt tiivistää. Jos hyvin käy, keskustelun herättämät pohdinnat leviävät nuorten kautta kotiin, kouluun ja kaveripiireihin. Keskustelu on yksi parhaita tapoja viedä hyvää eteenpäin. Toinen ymmärtää, ettei hänen kokemansa kohtelu olekaan hyväksyttävää. Keskustelu on taitolaji Kuuntele. Keskustelut herättävät ajatuksia, kenties suoranaisia ahaa-elämyksiä. Kiinnostu ja kommentoi kuulemaasi. Toiset osallistuvat keskusteluun innokkaammin kuin toiset. Viimeistään nyt kaikki saavat äänensä kuuluviin. Skididialogeja käydään myös kouluissa. Jos tämä työ onnistuu, hedelmiä voi poimia tulevaisuuden työelämässä, ihmissuhteissa, politiikassakin
Vieläkin moni ajattelee samoin ulkomaalaisen nä köisestä lapsesta, vaikka tämä olisi syntynyt Suo messa ja osaisi suomea yhtä hyvin tai paremmin kuin kantasuomalaiset luokkatoverit. INA RUOKOLAINEN | KUVA ROOSA KARHU / EDITA K un Intiasta adoptoitu Reena Linna aloitti koulun vuonna 1987 Kotkassa, oppikirjojen kuvissa tai tarinoissa ei ollut yhtään tummaihoista ihmistä. Se voi sulkea häneltä mahdollisuuksia. Työnantajat ja kollegat eivät epäilleet Linnan osaamista alakoulun luokanopettajana. Reena Linna on tehnyt tämän matkan ja haluaa nyt saada kouluihin yhä tasa-arvoisempia oppimateriaaleja. Pro fessori arveli, että Linna olisi ensimmäinen yli opiston suomenkieliseltä puolelta valmistunut tummaihoinen luokanopettaja. Kandidaatintyön sä hän teki stereotypioista, joita liitetään tumma ihoisiin opettajiin. Perhekodissa Linna op pi jo varhain, että lapsilla voi olla erityisiä tarpei ta ja rankka menneisyys etnisestä taustasta riip pumatta. On surullis ta, jos lapsi ulkonäön perusteella laitetaan S2ryh mään opiskelemaan helpotettua suomen kieltä. Pääosa op pilaiden vanhemmistakin suhtautui hyvin, mutta hän kuuli myös epäilyjä tyyliin ”Voiko tuon näköi nen ihminen opettaa lapsille suomea?” – Hauskinta oli se, että puhuin Kotkan murretta. Ihonväri ei ollut pääasia perheessä, jossa asui myös sijoitettuja lapsia. Silti hän oli jälleen uranuurtaja aloittaessaan luo kanopettajan opinnot Helsingin yliopistossa. 28 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s28-29_ReenaLinna.indd 28 LM1_s28-29_ReenaLinna.indd 28 18.12.2024 13.06 18.12.2024 13.06. koulu Tasa-arvoinen oppimateriaal i SOPII KAIKILLE Tummaihoinen lapsi voi rakastaa suomen kieltä ja matematiikkaa, päätyä aikuisena opettajaksi ja suunnittelemaan koulukirjoja lapsille. Jo pienenä hän tiesi haluavansa ammatin lasten parissa. Mut ta kun vuonna 1999 lähdin opiskelemaan Helsin kiin, oli ihanaa pystyä sulautumaan eri näköisten ihmisten keskellä. Ei heitä näkynyt pikkukaupungin katukuvassakaan omia veljiä ja yhtä amerikkalaistaustaista ammat tiurheilijaa lukuun ottamatta. – En lapsena osannut kaivata näköisiäni lapsia, koska ymmärsin meidän olevan harvinaisia
Opettajat ovat antaneet kiitosta siitä, että materiaalissa näkyvät monenlaiset lapset. – Olen tavallaan samalla alalla, mutta kat son asioita uudesta näkökulmasta ja voin hyödyntää kokemuksia käytännön koulu maailmasta. Se sisältää suomen kielen, matematiikan ja ympäristöopin sisällöt ensimmäiselle luokalle sekä esiopetuksen mate riaalin. Tasaarvo ei kuitenkaan synny vain tarinoiden hahmoista, vaan perusajatuksesta tarjota kaikil le oppilaille sama kirja – ja sen ohella joustava di gimateriaali. – Kirjasta lapsen on helppo hahmottaa, mitä on jo oppinut ja mitä vielä pitää oppia. Etenkin alkuopetuksessa painettu kir ja on keskeinen oppimisen väline. – Pienten kanssa ei saisi olla kiire, vaan perus asioiden parissa pitää käyttää aikaa. Opettajien vies ti kädentaitojen romahtamisesta on otettu huo mioon, jotta tulevaisuudessakin lapset osaisivat käyttää kynää ja tehdä käsitöitä. Esi merkiksi liikennemerkkien ja matematiikan muotoja voi käsitellä yhdessä. n Perustaidot opitaan painetusta kirjasta ja käsin kirjoittamalla. Vuoden 2016 valtakunnallisen opetussuun nitelman (OPS) digiloikka oli hänen mielestään liian nopea. Materiaalien henkilöhahmoina seikkailevat tummaihoinen Aapo, joka rakastaa suomen kiel tä, yksinhuoltajaisän kanssa asuva Vanamo sekä pyörätuolilla liikkuva Hilkka, jotka tekevät samo ja asioita kuin muutkin lapset. Opettajalle digisisältö antaa analytiikkaa ja paljon uusia ideoita opetuk seen. Toisaalta kaikki kustannusmaailmas sa oli uutta ja erilaista, joten menin aluksi itsekin oppimaan. Oppiminen voi hyvin olla eritahtista, eikä tuossa vaiheessa ole mihinkään kiire. Mate matiikan, suomen kielen ja ympäristöopin aiheet lin kittyvät toisiinsa, ja samalla kouluviikolla kaikissa oppiai neissa käsitellään asioita yh tenevän teeman kautta. Kokemukset erilaisuudesta ja epätasaar vosta saivat Reena Linnan jo varhain pohti maan, miten kaikkien oppimista voisi kou lussa tukea. Vuoden alussa julkaistavat Eläköön!oppimate riaalit toiselle luokalle ovat koulujen käytössä en si syksynä. 13 vuotta kestäneen opettajan työnsä aikana hän keksi metodeja, joilla ote taan huomioon erilaisia oppijoita samassa luokassa. Digilaitteita voi käyttää esimerkiksi havaintojen tallentamiseen ja lukuläksyn harjoitteluun. Hän opiskeli sivuaineenaan myös erityisopetusta ja teki vuoden töitä yläkou lun laajaalaisena erityisopettajana. Sisältöjä on testattu ympäri Suomea eri kokoisissa yhteistyö kouluissa. – En kannata täyskieltoa, mutta totta kai opet tajalla pitää olla mahdollisuus kieltää häiritsevä käyttö. Vuonna 2016 Lin na koki, ettei opetta jan ydintyölle ollut enää riittävästi aikaa. Työ on ollut tiivistä yhteistyötä, johon on osal listunut kustantamon sisäisen tiimin ohella oppi kirjailijoita, lastenkirjailija, kuvittajia, videofirma, digiyhteistyökumppaneita, muusikoita, ääninäyt telijöitä ja yhteistyökouluja. Entä kännykät, mitä niiden kanssa pitäisi tehdä. Suunnittelun aikana Linna on ymmärtänyt yhä paremmin, mihin painetut kirjat ja digisisältö tai puvat. Kun kaikilla on yhtei nen kirja, kukin voi edetä joustavasti oman taito tasonsa mukaisesti. Reena Linna haluaa nykyisessä työssään vaikut taa siihen, että ainakin esi ja alakouluissa osattai siin keskittyä oppimiseen. Tarvitaan pelisilmää nähdä, miten tuetaan lasten ja perheiden myönteistä suh tautumista kouluun ja oppimiseen. Sii hen tarvitaan Reena Linnan mielestä painettu kir ja ja tehtäviä, joita tehdään käsin. – Rakastan suomen kielen vivahteita, joten ha luan, että myös monikieliset lapset saavat tutustua rikkaaseen suomen kieleen. OPSinkin mukaan lasten pitää oppia käyt tämään digilaitteita. Kaiken takana on ajatus perustaidoista, jotka kaikkien pitäisi oppia esi ja alkuopetuksessa. Toisaal ta hän koki, että hänellä olisi opetusalalla laajemmin annettavaa, ja hän hakeutui kustantamoon oppimateriaali puolelle. Editan alakoulun liiketoimintapääl likkönä hän aloitti vuoden 2022 alussa. – En vielä tuolloin tehnyt oppimateriaaleja, mutta pohdin usein, mi ten saisin myös hitaam min oppivat pysymään mukana ja pärjäämään elämässä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 29 LM1_s28-29_ReenaLinna.indd 29 LM1_s28-29_ReenaLinna.indd 29 18.12.2024 13.06 18.12.2024 13.06. Syksyllä 2024 kouluissa ja päiväkodeissa otet tiin ensimmäistä kertaa käyttöön Eläköön!oppi materiaalikokonaisuus, jonka uudenlaisen kon septiidean Linna on luonut. Oppimateriaalien toinen perusperiaate on tukea kokonaisopetusta ja asiayhte yksien ymmärtämistä
Setä alkaa puhua ’maahanmuuttajista’, joille ’Kela maksaa kaiken’. Salonius täydentää, että rasismia voi olla vaikea huomata, ja että muiden kokemusten kuuleminen auttaa niin lapsia kuin aikuisiakin ymmärtämään sitä paremmin. Silloin kaikki eivät ota aihetta tosissaan. ”Jengi alkoi tulla ihan oikeasti mukaan” Tunnin päätteeksi Ava Salonius, Eelin Linnala ja Neea Pesonen ovat sitä mieltä, että työpaja oli kiva ja opettavainen. Kolmikko kertoo, ettei koulussa ole aiemmin käsitelty rasismia minkään oppiaineen yhteydessä. Salonius arvelee, että kannattaisi mieluummin mennä auttamaan itse perhettä kuin päätyä riitelemään huutelijan kanssa. EMMA AUVINEN | KUVAT LIISA HUIMA K ulosaaren yhteiskoulun 7A-luokan oppilaat istuvat piirissä. – On hyvä, että rasismista puhutaan koulussa, koska ihmiset tulevat erilaisista kodeista, eikä joissain kodeissa puhuta siitä mitään. koulu VAPAAKSI RASISMISTA Helsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisista antirasismia käsittelevä työpaja oli opettavainen. Koulussa saa myös uusia näkökulmia, jos vaikka kotona ollaankin silleen, että ei kiinnosta, Salonius toteaa. Lisäksi hän käyttää n-sanaa kuvatessaan, etteivät taksikuskit ole enää ’suomalaisia’.” ”Mitä teet?” Oppilaat alkavat pienryhmissä keskustella esimerkkitilanteista, ja puheensorina täyttää luokan. Voisiko huutelijalta kysyä, miltä hänestä tuntuisi, jos häntä haukuttaisiin. Mutta nyt kun oli tehtäviä, jengi alkoi tulla ihan oikeasti mukaan ja alkoi vähän keskustella näistä aiheista, Salonius sanoo. Rasismia ei ollut käsitelty koulussa minkään oppiaineen yhteydessä aiemmin. Asiasta voisi myös sanoa jollekin aikuiselle. – Joskus tehdään se virhe, että tunnilla vain istutaan. Kiitosta saivat erityisesti keskustelutehtävät ja toiminnallisuus. – Jos ei itse valkoisena ole kokenut rasismia, niin työpajan käytyään voi miettiä, mitä jatkossa voisi sanoa tai tehdä, jos kohtaa sitä, Pesonen sanoo. Jotkut luokkakaverit kommentoivat videota nauruhymiöllä, mutta jotkut kommentoivat, että video on rasistinen.” ”Mitä teet?” Tai: ”Olette viettämässä setäsi syntymäpäiväjuhlia. Lukujärjestyksen mukaan he opiskelisivat nyt englantia, mutta nyt Yhteiset Lapsemme ry:n antirasismityöpaja on tehnyt poikkeuksen arkeen. Yhdessä ilman rasismia -työpajoissa käytetään usein menetelmänä juuri tämänkaltaisia keskusteluharjoituksia, joissa eläydytään rasismia sisältäviin tilanteisiin. Joku ehdottaa, että tilanteessa voisi osoittaa tukea esimerkiksi puhumalla heille ja kehumalla huiveja kauniiksi. 30 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 30 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 30 18.12.2024 13.07 18.12.2024 13.07. Ava Saloniuksen ryhmässä pohditaan, miten toimia tilanteessa, jossa bussissa istuva henkilö sanoo huivia käyttäville äidille ja lapselle, ettei Suomessa kuulu käyttää sellaista. Työpajaa ohjaava hankesuunnittelija Salla Kallio jakaa oppilaille paperit, joihin on kirjattu keskustelunaiheita: ”Jaat luokan WhatsApp-ryhmässä mielestäsi hauskan videon, jonka toinen kaveri on jakanut sinulle
Opin, ettei uudelta ihmiseltä kannata ensimmäiseksi kysyä, että minkä maalainen olet. Yhteiset Lapsemme järjestää työpajoja pienemmille lapsille, ja työpajoja on tarjolla maksuttomasti kaikkialla Suomessa. Jos hänen ohjaamissaan ryhmissä on ollut useampia vähemmistöön kuuluvia oppilaita, ovat he todennäköisemmin puhuneet myös omista syrjintäkokemuksistaan. Salla Kallio on ohjannut satoja työpajoja, joista suurimman osan pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi kaupassa vartija voi syyttää lasta varkaaksi tämän ulkonäön perusteella, ja joskus oppilas kokee rasismia opettajan suunnalta, Kallio kertoo. Yhteiset Lapsemme ry on järjestänyt antirasistisia työpajoja vuodesta 2022 lähtien yhdessä Koulutus Elämään Säätiön kanssa. – Työpajoissa vähemmistöön kuuluvat oppilaat kertovat useammin aikuisten kuin toisten lasten rasistisista asenteista. Saloniuksellekin jäi konkreettinen oppi mieleen: – Tykkään usein jutella ihmisille ja kysellä heiltä kaikkea. Jos kouluyhteisössä on suuri konflikti käynnissä, ei ennaltaehkäisevä työpaja ole Salla Kallion mukaan oikea tapa puuttua siihen. Käytös voi olla rasistista, vaikkei ihminen tarkoittaisi pahaa. Vaikka jossain pienessä koulussa ei olisi ketään, joka joutuisi rasismia kokemaan, se ei tarkoita, etteikö kouluyhteisössä voisi olla rasistisia asenteita. Työpajoja tarjolla Helsingistä Lappiin Kouluissa arkipäiväinen rasismi voi ilmetä huutelemisena, nimittelynä, ulkopuolelle jättämisenä, natsitervehdyksinä ja rasistia stereotypioita vahvistavien vitsien kertomisena sekä sen kommentoimisena, kuka saa olla suomalainen ja kuka ei. Linnala kertoo oivaltaneensa, etteivät ihmiset välttämättä huomaa, että heidän käytöksensä on rasistista. Ihmiset ovat erilaisia, ja joku voi loukkaantua siitä. On rasistista jäljitellä kiinan kieltä puhumalla ihan randomia. Hugo Tuomala kertoi tunnilla, että Suomi on Euroopan rasistisimpia maita, mutta työpaja opetti hänellekin paljon uutta. Tunnin aluksi pohdittiin kuvan avulla sitä, millaisissa erilaisissa tilanteissa etniseen vähemmistöön kuuluva ihminen voi kohdata rasistisia ennakkoluuloja. Hän on huomannut, että rasismi tunnistetaan ja siihen puututaan paremmin kouluissa, joissa on enemmän etnisiin vähemmistöihin kuuluvia oppilaita kuin niissä kouluissa, joissa oppilaista suurin osa kuuluu valtaväestöön. – Opin, että vaikkapa se on rasistista, jos jäljittelee kiinan kieltä puhumalla ihan randomia, sellaista, mikä ei tarkoita mitään. Kallion mukaan kaikki hyötyvät siitä, että rasismista puhutaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 31 ›› LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 31 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 31 18.12.2024 13.07 18.12.2024 13.07
32 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 32 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 32 18.12.2024 13.07 18.12.2024 13.07. Väitöskirjassa tarkasteltiin, miten uskonnollinen kotikasvatus vaikuttaa nuorten identiteetin ja arvojen kehitykseen. K ouluissa voidaan tukea hyvinvointia, kun kaikki lapset ja nuoret kokevat, että he kuuluvat joukkoon. Tämä selviää Kuusiston väitöskirjaansa nuorilta keräämästä aineistosta. Myös kokemus siitä, että perhe tai oma vähemmistöryhmä on tullut ikään kuin yhteiskunnan päähän potkimaksi voi periytyä useassa sukupolvessa, Kuusisto sanoo. Roosa Kurtti (vas.), Hugo Tuomala ja Eelin Linnala osallistuivat vilkkaaseen keskusteluun. Ulkomaalaisvihamielisiin asenteisiin voi vaikuttaa se, että kokee tulleensa yhteiskunnan unohtamaksi ja väärin kohdelluksi esimerkiksi talouden leikkausten myötä. Huolimatta siitä, millaisia arvoja vanhempi haluaa välittää, hänen käytösmallinsa vaikuttaa lapseen enemmän kuin sanallinen opetus. Kasvatustieteilijä, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto on tutkinut vuodesta 1997 lähtien, kuinka vanhempien arvot siirtyvät – tai eivät siirry – lapsille. Ehdoton kasvatustyyli voi johtaa vastareaktioon Lapsi omaksuu käyttäytymismalleja seuraamalla vanhemman toimintaa. Satoja työpajoja ohjannut Salla Kallio kertoo, että seiskaluokkalaiset esittävät välillä hyvin tarkkoja analyyseja tunnin aiheista. – Huono-osaisuuden kokemus voi siirtyä vanhemmalta lapsille. Kodin arvostava ja keskusteleva ilmapiiri, joka antaa tilaa myös lapsen omille pohdinnoille ja kriittisille kysymyksille, tukee parhaiten vanhempien arvojen omaksumista. Kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen voi aiheuttaa pahoinvointia, mikä voi pahimmillaan luoda maaperää ääriajattelun kehittymiselle. Lapsi omaksuu kotoaan erilaisia arvoja, joita voivat olla perhekeskeisyys, tiivis luontosuhde, suvaitsevaisuus ja uskonnollisuus. Toisaalta ulkomaalaisvihan taustalla voi olla tuntemattoman pelkoa. Toisaalta kotoa voidaan sisäistää myös ennakkoluuloista suhtautumista muita ihmisiä kohtaan tai jopa rasistisia ajatuksia. ylävinjetti Miten ääriajattelua ehkäistään
Kun oppilasta kannustetaan rakentamaan yhteisöllisyyttä yksilöllisten vahvuuksiensa kautta, hän kokee olevansa kyvykäs ja toivottu yhteisön jäsen. Ava Salonius (vas.) ja Neea Pesonen kertoivat oppineensa työpajassa paljon uutta ja saaneensa hyviä ajatuksia siitä, miten rasismiin voi puuttua. Itsenäistyessään lapsi saattaa alkaa toimia vastakkaisesti suhteessa vanhemman arvomaailmaan. Kiinnittyminen edellyttää, että lapsi kokee tulevansa rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään olipa hänen uskonnollinen tai kulttuurinen identiteettinsä mikä tahansa. Arkista antirasistista työtä voidaan Kuusiston mukaan toteuttaa kaikkien oppiaineiden yhteydessä. Hän tarkastelee vanhemman arvomaailmaa kriittisesti ja arvioi, tekeekö se vanhemman onnelliseksi. Tutkimus osoitti, että radikalisoitumiselta suojaavia tekijöitä olivat hyvät ihmissuhteet perheessä ja kouluyhteisössä. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 33 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 33 LM1_s30-33_AntirasismiTyöpaja.indd 33 18.12.2024 13.07 18.12.2024 13.07. Koulu on lapsille ja nuorille yhteiskunta minikoossa. Siksi heidät pitäisi saada kiinnittymään kouluyhteisöön. Vastareaktio vanhemman arvomaailmaan oli tyypillisempää perheissä, joissa vanhempien arvot olivat erityisen ehdottomat ja joustamattomat. n Hyvät ihmissuhteet suojaavat radikalisoitumiselta. Kuusiston mukaan opettajat ovat merkittäviä arvokasvattajia – halusivat he sitä tai eivät. Jos nuoren kotona vallitsee jyrkkä arvomaailma, koulu voi toimia tasapainottavana voimana. Jos sellaista kokemusta ei saa, sitä haetaan katujengeistä tai jostain muusta vähemmän rakentavasta yhteisöstä. – Nuori luo käsityksen siitä, onko hänellä paikka yhteiskunnassa. Yhteisöllisyys ehkäisee etsiytymistä jengeihin Arniika Kuusisto johti viime vuonna päättynyttä Suomen Akatemian tutkimushanketta, jossa tutkittiin sitä, kuinka oppilaitokset voisivat tukea oppilaiden identiteetin ja maailmankatsomusten rakentumista ääriajattelua ennaltaehkäisevällä tavalla. Varhaisteini-iästä lähtien ikätoverien vaikutus nuoren arvojen kehittymiseen kasvaa ja hän voi alkaa ottaa etäisyyttä perheensä arvoihin
kasvu Mistä apua, kun lapsi on VÄKIVALTAINEN. Niissä Sanna ymmärsi, että Leon käytös on luontaista lapselle, joka ylikuormittuu koulussa, jos ei saa tarpeeksi tukea eikä osaa purkaa sanallisesti asioitaan. Hän jatkoi vertaisryhmässä, johon osallistui kolme muutakin äitiä, vertaisvanhempi sekä ohjaaja. Kotielämä on jo hieman rauhoittunut, kun Leo vaihtoi kouluun, jossa saa paremmin tukea sekä terapiaa ja uutta lääkehoitoa. Poika piti raivokohtausten vuoksi hakea jatkuvasti kesken päivän pois koulusta, sillä edes pienluokassa hänelle ei osattu antaa oikeaa tukea. Rauhoita itsesi ja ennakoi tilanteet Pelottavinta väkivaltatilanteissa on Sannan mielestä se, että menettää itse malttinsa. Lapsen vanhempiinsa kohdistama väkivalta on edelleen tabu, jonka käsittelemiseen on vaikea saada apua julkisista palveluista. Diagnoosiksi saatiin voimakas ADHD sekä autismiepäilyjä, aistiyliherkkyyttä, motorista epävarmuutta ja tietyissä kirjaimissa puheentuottamisongelmia. On myös huolehdittava siitä, että Leo nukkuu tarpeeksi ja syö usein. Kun Leo aloitti koulun, väkivaltainen käytös yltyi myös kotona. Jos Leo alkaa iltapalalla harata kaikessa vastaan, Sanna alkaa hengittää ja puhua mahdollisimman rauhallisesti. Pienen lapsen kanssa voi toimia Avekki-kiinnipitotekniikka, jonka Sanna oppi Taysin lastenpsykiatrisen osaston lyhytkurssilla. Hän löysi netistä Setlementti Tampereen Kun lapsi satuttaa -työmuodon, jossa hänelle ja hänen miehelleen järjestyi heti yksilötapaamiset kriisityöntekijän kanssa. Tärkeintä on rauhoittaa oma hengityksensä. Hampaiden pesu palkitaan antamalla mobiilipelaamisaikaa. Julkisella puolella minua oli syytetty Leon käytöksestä. Kaikkein tärkeintä on ennakointi. Ei hampaita tarvitse pestä joka ilta, ja nukkumaan voi mennä vaatteet päälläkin. Tapaamisissa Sanna koki saavansa selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen kotona ja koulussa. – Yritän myös suunnata Leon huomion muualle, vaikkapa kännykkään, jossa pyörii koiravideo tai animaatio. Ryhmässä oli turvallista purkaa tunteitaan, kun kaikki olivat kokeneet vastaavanlaisia tai jopa hurjempia asioita. Pelottavinta väkivaltatilanteissa on se, että menettää itse malttinsa. Kouluun menosta saa sydämen muotoisia leikkitimantteja. Leo on nyt 7-vuotias. Suuttuessaan hän saattoi lyödä tai purra ja innostuessaan rynnätä kadun yli tai heitellä tavaroita. Väkivalta nostaa häpeän tunteen Jossain perheissä paikalle voidaan kutsua poliisi, jos lapsi on riehunut pitkään. – Ennen diagnoosin saamista meille annettiin julkiselta puolelta vain nepsy-ohjausta ja lukuvinkkejä, Leon äiti Sanna kertoo. Saan tuntea surua ja vihaa Leon väkivaltaa kohtaan. – Kannattaa joustaa. 34 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s34-35_VäkivaltainenLapsi.indd 34 LM1_s34-35_VäkivaltainenLapsi.indd 34 20.12.2024 10.54 20.12.2024 10.54. – Sain vahvistuksen sillekin, ettei minussa ole äitinä mitään vikaa. IITA KETTUNEN K un Leo meni eskariin, alkoi kotiin tulla viestejä, ettei poika pysty toimimaan ryhmätilanteissa ja on väkivaltainen toisia lapsia kohtaan. Hänen kohdallaan myös palkitseminen toimii: aamutoimesta saa tarran ja kymmenen tarraa oikeuttaa katsomaan leffan. Se on hyväksyttyä, koska tilanne on paha, enkä ole itse sitä valinnut, Sanna kuvaa. – On tullut tilaa omille ajatuksille. Yksilötapaamisissa hän on saanut myös ohjausta lapsen väkivallan kohtaamiseen. – Leolta ei saa vaatia liikaa, vaan koulun jälkeen tehdään vaikkapa vain yhden aineen kotiläksyt ja sitten voidaan pitää leikkitauko, jonka jälkeen jatketaan
Vanhemman voi olla vaikea puhua siitä yksilötapaamisissa ja siksi se on yksi ryhmätapaamisten teema. – Hankkeessa puhuttiin suoraan väkivallasta, kun itse olin puhunut lapsen haastavasta käyttäytymisestä. Jos hän on kokenut väkivaltaa tai turvattomuutta omassa lapsuudessaan tai myöhemmin lähisuhteissaan, saattaa jo taaperon normaaliin kehitykseen liittyvä aggressio aiheuttaa traumaoireita, jolloin vanhempi saattaa lamaantua tai kiihtyä. Lapsen väkivaltaisuus on Sannasta edelleen tabu. Hänen mielestään on kuitenkin surullista, ettei yhteiskunta pidä lapsen väkivaltaa yhtä merkityksellisenä kuin katutai parisuhdeväkivaltaa. LUE LISÄÄ! Lue Lapsen Maailman verkkosivuilta Lapsen väkivaltaisuus voi aiheuttaa vanhemmille häpeää ja syyllisyyttä -juttu, jossa Anne Myllylä kertoo epileptiseen Landau-Kleffnerin oireyhtymään sairastuneen poikansa Villen tarinan. Hankkeessa Leenalle selvisi lapsen aggressiivisuuteen monia syitä, joista suurin se, että lapsella ei ollut keinoja sanallisesti käsitellä vaikeita tunteita. Siksi vanhempien kynnys soittaa ambulanssi tai poliisi paikalle on todella korkea. Yksilökeskusteluissa käsitellään muun muassa väkivallan kokemiseen vahvasti liittyvää häpeän tunnetta ja sitä erityisyyttä, että kysymyksessä on oma lapsi. Vilppola muistuttaa, että lapsi-vanhempi-suhteessa lapsen väkivaltaisen käyttäytymisen lopettaminen on usein ainakin osittain vanhemman vastuulla. Hänen mukaansa Tampereella ei saa nepsy-lapselle apua vammaispalveluista, jos ei ole kehitysvammadiagnoosia, eikä sosiaalipalveluilla ole nepsy-osaamista. – Asiakastyössä on oltava hyvin sensitiivinen, jotta käsiteltävät aiheet eivät ainakaan lisäisi syyllisyyden kokemusta, sanoo Vilppola. Kun lapsi satuttaa -työssä otetaan rohkeasti esiin myös vanhemman oman aggression hallinta. – Olisin kaivannut esimerkiksi konkreettisia neuvoja ja välineitä toimia niissä tilanteissa, kun lapsi käyttäytyy uhkaavasti ja heittelee tavaroita. Tuolloin Leena ei saanut mistään tukea. Sanna ei ole koskaan niin tehnyt, sillä Leo on vielä niin pieni. Oman lapsensa väkivallan kohteeksi joutumisesta ei Annukka Tuovilan mukaan ole helppo puhua varsinkaan silloin, jos kokee itse suuttuessaan toimineensa väärin. Lähes kuusi vuotta sitten hänen nyt jo aikuistuneen poikansa väkivaltainen käytös oli hankalimmillaan. Silloin ohjattiin vain soittamaan 112:een tai sosiaalipäivystykseen. Mistä apua, kun lapsi on VÄKIVALTAINEN. Jos hän ei onnistu siinä ammattilaisten ohjeista huolimatta, hän saattaa kokea vielä suurempaa häpeää ja epäonnistumista vanhempana. On tärkeää jakaa tietoa kouluihin, lastensuojeluun ja sosiaalipalveluihin, jotta lapsenkin väkivallasta puhuttaisiin oikealla nimellä ja ymmärrettäisiin sitä ilmiönä. Vaikka vanhempi ei olisi koskaan satuttanut lastaan, jo siihen liittyvät ajatukset voivat aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää. – Haluan olla mukana antamassa sellaista tukea, jota olisin itse kaivannut. Puhutaan myös siitä, kuinka lähisuhdeväkivallan kokeminen vaikuttaa hermostoon ja kuinka siinä tilanteessa pystyy säätelemään omaa vireystilaa. Opitaan keinoja rauhoittaa kehonsa tilanteissa, joissa oma turvallisuuden tunne katoaa. – Siksi on tärkeää etukäteen varmistaa, että vanhemmalla on riittävästi voimavaroja käyttää hänelle neuvottavia keinoja. Väkivallasta on puhuttava oikealla nimellä Leena osallistuu Kun lapsi satuttaa -hankkeen ryhmätapaamisin vertaisvanhempana. Kenelle voi kertoa, että on huolissaan siitä, että satuttaa omaa lastaan, jos siitä häpeästä ei uskalla puhua edes puolisolle. – Sitä jotenkin ylenkatsotaan, koska tekijänä on lapsi. Leena haluaa auttaa kokemuksillaan muita ryhmäläisiä. Palvelujärjestelmässä tiedon löytäminen ja tuen saaminen on lähes sattuman kauppaa. n Sannan, Leon ja Leenan nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Kun lapsi satuttaa -työmuoto on tarkoitettu kaikille perheille, joissa on väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi riippumatta siitä, minkäikäinen lapsi on ja riippumatta siitä, onko tällä diagnoosia tai ei, kertoo Kun lapsi satuttaa -työmuodon toiminnanohjaaja Annukka Tuovila. Hän ei uskalla puhua siitä ulkopuoliselle, koska palaute on usein syyllistävää: – Toivon, että kynnys puhua madaltuisi, koska tämä ei ole kenenkään vika, vaan usein seurausta lapsen ADHD:sta tai autismista. Oma aggressio huolettaa Kriisityöntekijä Vesa Vilppola sanoo, että siihen, miten vanhempi reagoi lapsen väkivaltaisuuteen tai aggressiivisuuteen, voi vaikuttaa vanhemman oma tausta. PERHEVÄKIVALTAKLINIKKA l on Setlementti Tampereen pysyvä työmuoto, jota edelsi vuosina 2020–2022 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa yhteistyönä toteutettu Kun lapsi satuttaa -hanke l tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen ammatillista tukea Pirkanmaan alueella perheille, joissa lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti muita perheenjäseniään kohtaan l järjestää yksilötapaamisia vanhemmille ja sisaruksille, perhetapaamisia, vertaistukiryhmiä vanhemmille sekä vihanhallintaryhmiä yli 12-vuotiaille nuorille > www.perhevakivalta.fi LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 35 LM1_s34-35_VäkivaltainenLapsi.indd 35 LM1_s34-35_VäkivaltainenLapsi.indd 35 20.12.2024 10.54 20.12.2024 10.54
Lapset katsoivat Pikku Kakkosta, kun join aamukahvin. Kun perheet aiemM O ST PH O TO S Mitä et tiennyt ISYYDESTÄ. Rakkaus lapseen yllättää isän Jos tuleva isä ei hahmota, miten paljon vanhemmuus vie aikaa, ei hän voi kuvitellakaan sitä onnea, kun saa oman lapsensa syliin. Eniten halin koiraa. Arki lasten kanssa voi yllättää. – Herättiin kun herättiin. Isyystutkija Petteri Eerola kertoo, millaisia väärinkäsityksiä isyyteen liittyy ja miten isät murtavat myyttejä. Vanhemmiksi tullaan nykyisin yleensä lähes olemattomalla lapsikokemuksella. Kun puoliso tuli töistä kotiin, kokkasin meille päivällistä. Nykyisin on hyvä, jos lapsia näkee edes ruokapöydässä. Mietin, onko oikein lähteä lasten luota tunnin lenkille ja jättää heidät äidin kontolle. Hän on tutkinut isyyttä viitisentoista vuotta ja työskentelee muun muassa Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorina ja perhetutkimuksen dosenttina Tampereen yliopistossa. Tuoreessa Aalto-yliopiston tutkimuksessa onkin havaittu, että vanhemman rakkaus lapseen on muita rakkauden muotoja voimakkaampi. Pikkulapsivaihe oli Eerolan mielestä hänen elämänsä parasta aikaa, vaikka onkin hienoa nähdä lasten kasvavan. – Vielä äsken lapset olivat aivan iholla, eikä omaa aikaa ollut. TUIJA SILJAMÄKI I syystutkija Petteri Eerolasta on tavallista, ettei ihminen ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tullessaan hahmota, kuinka kaiken nielevää vanhemmuus on. Niin kävi myös isyystutkijalle. Mielellään hän lukisi lapsilleen vieläkin, mutta nuorimmainen on jo viidesluokkalainen ja lukee mieluummin itse. Se näkyy aivokuvissa voimakkaana reaktiona syvällä aivojen palkintojärjestelmään liittyvässä aivojuoviossa, eikä samanlaista reaktiota näy muissa rakkauden muodoissa, kuten vaikkapa romanttisessa rakkaudessa. perhe Ajattelitko, ettei lapsen saaminen muuta elämää. Sitten lähdettiin leikkipuistoon tapaamaan tuttuja lapsiperheitä. Hän on myös kolmen nuoren isä. 36 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s36-37_IsyysMyytit.indd 36 LM1_s36-37_IsyysMyytit.indd 36 18.12.2024 13.44 18.12.2024 13.44. Eerolalla on jo ikävä iltasatuhetkiä. Pikkulapsivaiheen ruuhka kiitää ohi nopeammin kuin arvataan. Tämä pätee niin äiteihin kuin isiin. – Monelle isälle ylitsevuotavat rakkaudentunteet lasta kohtaan tulevat yllätyksenä sekä se, miten antoisaa isyys on. Hän on ollut perhevapaalla kaikkien lastensa kanssa ja nautti rauhallisesta elämästä hektisen työelämän lomassa. Lounaaksi söimme usein pinaattilettuja
Nykymiehissä on kuitenkin monenlaisia isiä. Ajateltiin myös, että lapsi tarvitsee ensimmäisinä vuosina enemmän äitiä kuin isää, ja että naiset ovat luonnostaan parempia kasvattajia. Petteri Eerolasta käsitys ei vastaa nykytietämystä. – Se tulee luontevasti läheisemmäksi, kun lapsen kanssa viettää aikaa, on läsnä. Hyviä perusteluja olen joutunut kehittämään, mikä on vain positiivinen asia. Jotta äidille jäisi aikaa rauhallisiin leikkihetkiin lasten kanssa, on tärkeää, että isä tekee oman osansa myös niistä vähemmän mukavista tehtävistä. – Ajankäyttötutkimusten mukaan isät käyttävät lastenhoitoon ja heidän kanssaan olemiseen paljon enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Mitä enemmän meillä on hoivaavia ihmisiä, sitä enemmän meillä on hoivaa. Toisaalta meillä on vanhemmuudessa edelleen yksinpärjäämisen kulttuuria, mikä koskee myös äitejä. Joitakin vuosikymmeniä sitten lapset eivät saaneet kyseenalaistaa vanhempiensa määräyksiä olivat ne miten järjenvastaisia tahansa. Monilla on pieniä lapsia juuri uran hektisimmässä vaiheessa. Eerolasta on hyvä, että nykyisin otetaan huomioon myös lapsen näkökulma. – Perhevapaajärjestelmää voisi kehittää, jos isien halutaan pitävän enemmän perhevapaita. Tilastojen mukaan niin isät kuin äidit ovat yhä enemmän lasten kanssa. Isänä hän kuitenkin yllättyi siitä, miten perusteellisesti jokainen kehotus, pyyntö tai kielto piti osata perustella lapselle. Sen sijaan kotitöistä naiset tekevät edelleen valtaosan. Sitoutuminen tekee isälle hyvää Tiede on auttanut ymmärtämään lapsen tarpeita paremmin. Toisaalta monille isille sopii hyvin, että äiti on ohjaksissa. Jos isä voi valita, mitä tehdä lasten kanssa, hän valitsee useimmiten leikin. Siksi ei ole välttämättä opittu pyytämään apua läheisiltä, ystäviltä tai naapureilta. Vaikka isä haluaisi hoitaa lasta, Eerola on huomannut, että monen äidin on vaikea luopua ohjaksista. Työelämän pitäisi antaa isillekin mahdollisuuksia keskittyä myös perheeseen, silloin kun se on ajankohtaista. n Hoivaajan sukupuolella ei ole väliä. – Lapsi on tyytyväinen, kun turvallinen aikuinen hoitaa häntä. Se on hyvä asia. Reilulla työnjaolla voidaan ehkäistä asioiden kasautuminen toiselle, ja se on Eerolan mukaan hyväksi parisuhteelle. Moni Petteri Eerolan tutkimista isistä nauttii lasten kanssa puuhailusta ja leikkimisestä, ja juuri yhdessäolo lasten kanssa on monien isien mielestä parasta. En ole kuullut kenenkään katuvan, että on viettänyt liikaa aikaa lastensa kanssa. Isän ei tarvitse pärjätä yksin – Nykyisin puhutaan mielenterveysasioista paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. – Se on myös valtakysymys. Petteri Eerola arvelee sen johtuvan pohjoiseurooppalaisesta kulttuuristamme, joka korostaa yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden sijaan. Yhteiskunnalliset rakenteet voisivat Eerolan mielestä tukea isyyttä vielä paremmin. Lapsenkasvatusta voi oppia käytännössä, ja Eerola luottaa siinä suomalaiseen neuvolajärjestelmään sekä vanhempien ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 37 LM1_s36-37_IsyysMyytit.indd 37 LM1_s36-37_IsyysMyytit.indd 37 18.12.2024 13.44 18.12.2024 13.44. Venettä ei halutakaan keikuttaa. On mielekäs työ, josta voi tulla kotiin lasten luo, eikä tarvitse hoitaa pyykkivuoroa tai laittaa ruokaa. min olivat suurempia, isommat lapset oppivat huolehtimaan pienemmistä, ja sukulaisapuakin löytyi läheltä. Kivikasvoinen bodariäijä voi olla mitä herkin ja hellin kasvattaja. Isä kehittyy mestariperustelijaksi Nykyisin vanhempien suhde lapseen on yleensä läheisempi kuin ennen. – Lapsi saa kokemuksen eri sukupuolia edustavista vanhemmista, jotka rakastavat ja hoitavat häntä. Isä puolestaan oppii ja kokee ainutlaatuisia asioita, joita ei muuten elämässä voi kokea. Nykyään ihmiset havahtuvat ja ymmärtävät, ettei aina tarvitse jaksaa yksin. Isä saa olla lempeä ja leikkisä Ennen muinoin ajateltiin, että isän rooli on olla eräänlainen kurinpitokone. – Lapset ovat fiksuja, eivätkä kysymättä niele mitä tahansa. – Moni luottaa siihen, että yhteiskunta huolehtii, jos ongelmia tulee. Lapsi tarvitsee rakkautta, eikä hoivaajan sukupuolella ole väliä. Sitoutuminen isyyteen hyödyttää ennen kaikkea lasta, mutta on siitä miehelle itselleenkin paljon etua. – Pakkohan jonkun on pyykätä tai pakata päiväkotireppu, mikä ei ehkä olekaan niin palkitsevaa kuin lapsen kanssa sohvalla köllöttely. – Monilla neljänkympin ylittäneillä miehillä on omista isistä kokemus, että hänen piti olla vahva, eikä heikkoutta saanut näyttää
TEKSTI JA KUVAT TIIU KAITALO KANSI 38 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 38 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 38 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09. Orimattilalaisessa metsästysseurassa nuoret on otettu mukaan niin hirvimetsälle kuin riistanlaskentaan. harrastus LUONTO on riistan koti Nuorten metsästysharrastus on aikuisen ja lapsen yhteistä aikaa
Laissa on säädetty, että hirvimetsällä oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta näkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi. LUONTO on riistan koti Maastoon sulautuva vaatetus auttaa pääsemään lähelle riistaa. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 39 ›› LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 39 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 39 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09. Tämän tietävät Marko Kääriäinen (vas.), Vilho Wirman, Sanni Kääriäinen ja ehkä myös Olga
Vieressä istuu itäsiperianlaika Olga, 5, joka saapui Kääriäisille pian metsästysharrastuksen alettua. Siitä näkee myös muut sovellusta käyttävät metsästäjät ja maastossa liikkuvat ihmiset. Sanni muistelee kohtaamistaan hirvien kanssa edellisenä syksynä: ”Tuohon suuntaan ne poistuivat.” Vilho seuraa metsästyssovelluksesta, missä jäniskoira Roy menee. – Olgan jälkeen otimme vielä toisenkin koiran. – Meidän tehtävänä on laittaa laavulle tulet. Metsämiehellekin on tärkeää eläinten hyvinvointi. Yhteinen harrastus Puoli kymmenen maissa aamulla märkä lumi tipahtelee mäntypuiden oksilta. Jos ollaan täällä iltahämärään asti, on tärkeää, että on paikka missä lämmitellä ja syödä, Marko kertoo. Hirvet etenivät suuntaan, jonne ei ollut lupa ampua ja katosivat metsään. Sanni ja Pasi etenivät hiljaa ja vain silloin, kun koira haukkui. Kolmikko on tuonut mukanaan kuivia ja lämpimiä puita. Vilho Wirman, 15, sekä Sanni ja hänen isänsä Marko Kääriäinen rupattelevat ja tarpovat kohti tuttua laavua. Nyppylän päältä hän näki koiran. Näen lintuja ja muita eläimiä ja kuuntelen ääniä. Edessä oli pieni nyppylä, jonka taakse ei oikein nähnyt. Jänismetsällä Marko on opettanut nuorille alusta alkaen, että luonto on riistan koti. Myös Vilho, joka on Markon kummipoika, lähti mukaan metsälle samoihin aikoihin. Ennen jalkautumista porukka on laskenut metsään ajokoira Royn. Marko sytyttää nuotion. Nuoret kulkevat metsässä tottuneesti, eikä heitä erota porukasta kuin ikä. Sanni aloitti metsästyksen viitisen vuotta sitten alakouluikäisenä samaan aikaan kuin isänsä. Maasto oli suhteellisen helppokulkuista mäntyja kuusimetsää, eikä matka ollut pitkä, mutta jännitys teki siitä pidemmän. Hetkeä aiemmin he ovat käyneet metsästysporukan kanssa yksityiskohtaisesti läpi päivän turvallisuusohjeet sekä ohjelman ja sopineet passipaikat. Keli on reippaasti plussan puolella ja ilma raikas. Kävimme aluksi sorsaja jänismetsällä, ja harrastus tuntui tosi jännittävältä, kuten vieläkin, Sanni kertoo ja potkii lunta laavun tulipaikan kiviltä. Iivo juoksi Sannin luo ja takaisin haukulle, sitten tilanne oli ohi. Edessä oli joitakin puita ja sitten… Siinä ne olivat: valtava emähirvi kahden vasan kanssa. – Halusin päästä iskän kanssa tekemään yhteisiä juttuja. Edellä kerrotuista tapahtumista on aikaa muutamia kuukausia. Sanni hiipi niin hiljaa kuin pystyi. Ne ovat meillä perheenjäseniä. Eläimet olivat niin lähellä, että Sanni erotti niiden korvakarvatkin. Metsäautotie Orimattilan Hietanassa on lumen peitossa. He kuittasivat ja lähtivät kulkemaan koiran haukkua kohden. Aivan rauhassa. – Kun istuskelen metsämättäällä passissa, havainnoin koko ajan luontoa. Kun koira tuntui haukkuvan aivan vieressä, Pasi antoi Sannille kiväärin ja seurasi perässä. R adiopuhelin soi. Langan päässä oli metsästysseuran koiramies. Hän ilmoitti, että hirvikoira Iivolla on hirvi haukulla ja se etenee metsästäjäPasin ja Sanni Kääriäisen, 15, suuntaan. Ja onhan se luonto kaunis, Halusin päästä iskän kanssa tekemään yhteisiä juttuja. Olga tykkää nukkua sohvalla, kun Retu viihtyy sisällä vain hetken ja haluaa takaisin ulos, Sanni kertoo. Ääni läheni. 40 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 40 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 40 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09. Metsästysharrastus on paljon muutakin kuin riistaa, minkä nuoret tietävät
Kun peuramakkarat paistuvat, on aikaa tarinoida. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 41 ›› LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 41 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 41 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09
Aikuinen, jolla on oikeus ampuma-aseen hallussapitoon, voi antaa aseen nuoren henkilön käyttöön, jos hän pystyy aktiivisesti ohjaamaan ja valvomaan sen käyttöä niin, ettei siitä aiheudu vaaraa. AIKUINEN ON VASTUUSSA ASEESTA Metsästäjä voi saada luvan oman aseen hankkimiseen, kun on täyttänyt 18 vuotta, suorittanut metsästäjätutkinnon, maksanut riistanhoitomaksun ja saanut metsästyskortin. Ilman sitä metsästäminen on hankalaa. 42 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 42 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 42 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09. Koira on iso apu metsällä. Valvottavan on oltava valvojan käden ulottuvilla, eikä valvoja saa valvonnan aikana tehdä muuta. Pian sen jälkeen, kun Sanni Kääriäinen aloitti isänsä Markon kanssa metsästyksen, perheeseen hankittiin itäsiperianlaika Olga
Suunta on jo tänne päin. Koira otettiin heti pois metsästä turvallisuuden takia. – Metsällä hirvijahti on jännintä, mutta kivaa on päästä myös tarkkailemaan eläimiä, etsiä niitä kiikareilla, kurkkia riistakameroiden kuvia tai olla mukana riistanlaskennassa, Sanni sanoo. He ovat toimineet metsästysseurassa yli viisi vuotta, ja metsästyskertoja on kertynyt kymmenittäin. Ei laukaustakaan Riistakeskukset järjestävät metsästäjätutkintoja, jonka läpäisseet saavat metsästyskortin. Sen Sanni ja Vilho ovat suorittaneet muutamia vuosia aiemmin. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 43 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 43 LM1_s38-43_MetsästysHarrastus.indd 43 18.12.2024 13.09 18.12.2024 13.09. – Tänään, kun vaihdamme paikkaa, Vilho lähtee kanssani toiselle passipaikalle ja Sanni menee koiramiehen mukana. – Koira on metsämiehen paras ystävä, mutta kyllä niiden kanssa välillä saa hikeäkin vuodattaa. Viime syksynä hirvimetsällä juoksin iltahämärässä painavat vaatteet päällä pitkin puskia monta kilometriä, kun yritimme saada koiraa pois metsästä, suunnistusta ja ampumahiihtoa harrastava Vilho kertoo. kuten syksyllä ruskan keltaiseksi värjäämä metsä, Vilho miettii. Sieltä voi seurata myös metsästyskavereiden liikkeitä. Puukko on tärkeä varuste. Vilho tutkii puhelimen sovelluksen kartalta, missä jäniskoira Roy menee. Suomen laki määrää, että vain se aikuinen henkilö, jolla on oikeus ampuma-aseen hallussapitoon, voi luovuttaa aseensa toisen käyttöön itse vieressä valvoen. Makkaroiden tiristessä on aikaa odotella, katsella luontoa ja tarinoida. Silti he käsittelevät asetta metsässä aina aikuisen valvonnassa. Tämä on mukavaa ajanviettoa. Aseenkäsittelytaitoja Sanni on harjoitellut isänsä kanssa ampumaradalla, sillä luonto ei ole harjoittelupaikka. Ilves pentuineen Tällä kertaa ei saada saalista. Metsälle hän lähtee aina porukassa ja useimmiten kummisetänsä Markon kanssa. Omariista-sovelluksesta näkee koiran etenemisen ja suunnan tarkasti ja reaaliaikaisesti. Toisinaan metsästäjät törmäävät metsässä tappeluissa tai autokolarissa loukkaantuneihin eläimiin, jotka on eettistä päästää kivuistaan. Siihen velvoittaa myös eläinsuojelulaki. Kestävällä ja valikoivalla metsästyksellä metsästäjät hoitavat riistakannan lisäksi luontoa. Alaikäinen voi ampua ja metsästää vain valvotusti aikuisen aseella. Kun porukka lähtee tulilta, se saa aika pian tiedon, että alueella liikkuu ilves kahden pentunsa kanssa. – Nyt odotellaan, että koira löytää jäniksen ja lähtee ajolle. Tulipaikan kivet alkavat näkyä, kun lämpö sulattaa lumia niiden päältä. Niistä oli nähty jälkiä. Näin molemmilla on mahdollisuus ampua aikuisen aseella, jos sellainen tilanne tulisi, Marko selventää. Jos sen edessä olisi nyt jänis, voisi koiramies ampua sen, Vilho analysoi ja näyttää puhelimestaan, kuinka koira etenee tiellä noin puolen kilometrin päässä. Metsällä he kulkevat aikuisen kanssa, eikä heillä ole omia aseita. Vilho haaveilee omasta koirasta, sillä ilman koiraa riistan löytäminen on hankalampaa. – En ehkä harrastaisi metsästystä näin aktiivisesti, ellei Marko olisi meitä alusta asti ottanut mukaan. Aina ei ole eettistä ampua, ja jotkin eläimet kannattaa jättää luontoon suvunjatkamisen takia. Koirat ovat kuin perheenjäseniä. n Juttu tehtiin viime talvena. Vaikka Vilhon kotona pakkasessa onkin saalista, on metsästys Vilholle ennen kaikkea sosiaalinen luontoharrastus. Vilho laskee puhelimen syliin, aukaisee makkarapaketin ja kuuntelee, kuinka Sanni kertoo syksyn parhaasta hirvijahdista, jossa lopulta ei ammuttu laukaustakaan. Metsästäjältä löytyy riistan käsittelyyn tarkoitetut nylkemisja avauspuukko sekä puukko makkarapaketin aukaisuun
Vastaus on kyllä ja ei. Mikä tahansa kosmetiikka voi aiheuttaa allergista ihottumaa. Kasvoihin päätyy seitsemää erilaista tuotetta silmänalusnaamiosta ripsiseerumiin. Pysyvää vahinkoa ei synny. Onneksi oireet kuitenkin helpottavat melko nopeasti, kun tuotteen käytön lopettaa. Lönnrot sanoo kuitenkin, ettei alakouluikäisen iho ole aikuisen ihoa merkittävästi alttiimpi herkistymään. terveys Ihonhoito villitsee ALAKOULUIKÄISIÄ Yhä nuoremmat lapset haluavat hoitaa ihoaan naamioilla ja seerumeilla. CO LO U RB O X 44 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s44-45_IhonHoito.indd 44 LM1_s44-45_IhonHoito.indd 44 18.12.2024 13.10 18.12.2024 13.10. ANU VALLINKOSKI T ikTok-videolla alakouluikäiseltä näyttävä brittityttö esittelee mittavaa ihonhoitotuotekokoelmaansa ja kertoo, millaisissa tilanteissa hän käyttää mitäkin tuotetta. Paljonko purnukoiden keräilyyn kuluu viikkorahaa. Voimakkaimmin allergisoivat yleensä kosmetiikan hajusteet ja säilöntäaineet. Aikuisia lasten ihonhoitovillitys saattaa hämmentää. Ihotautien poliklinikan ylilääkäri Maria Lönnrot Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta vahvistaa, että ikääntyneelle iholle tarkoitetut a-vitamiinipohjaiset tuotteet eli retinolivoiteet voivat olla haitallisia nuorelle iholle. Ryppyvoiteet eivät auta nuoria Tarvitseeko alakouluikäinen päivittäistä ihonhoitoa. Onko kaikki kosmetiikka turvallista nuorelle iholle. Toinen ihonhoitovillitykseen liittyvä riski on allerginen herkistyminen. Erityisesti huolta on herättänyt monien lasten ja nuorten hurahdus ikääntyvälle iholle tarkoitettuihin Anti Age -tuotteisiin. – Jos lapsen iho on terve, monimutkaiset päivittäiset ihonhoitorutiinit ovat tarpeettomia, Lönnrot sanoo. Ja jos meikkaa, kannattaa meikit puhdistaa iltaisin pois. Tällaisista videoista moni suomalainenkin lapsi ja nuori ammentaa innoitusta ja hankkii videoilla vilahtavia tuotteita itselleen, tekee kenties itsekin omia Skin Care eli ihonhoitovideoita someen. Ruotsissa monet apteekkiketjut ovat alkaneet asettaa ikärajoja niiden myynnille. Kovin kuivaa ihoa on hyvä rasvata vaikkapa ihan tavallisella perusvoiteella. Jo esiteini-ikäisellä voi olla jokin hoitoa vaativa ihosairaus kuten akne. – Ne voivat aiheuttaa ihoärsytystä ja punoitusta. Ihotautilääkärin mukaan terve iho ei tarvitse erityisiä päivittäisiä ihonhoitorutiineja. Toisella videolla samanikäinen tyttö kertoo jokailtaisesta ihonhoitorutiinistaan. Oireita voi lievittää käsikauppatavarana apteekeissa myytävällä kortisonivoiteella
l Pohdi lapsen kanssa, miten paljon kosmetiikkaostoihin kuluu rahaa. l Kerro, etteivät kypsälle iholle tarkoitetut Anti Age -tuotteet sovi lapsille ja nuorille. Silti äidin asettamat rajoitukset välillä ärsyttävät häntä. Netin syövereistä löytyy jos jonkinlaisia ohjeita siihen, miten keittiön kaapeista löytyvillä aineilla voi koettaa hoitaa vaikkapa akneihoa. Hän huomauttaa, että kauppojen kosmetiikka on käynyt läpi kuitenkin jonkinlaisen tarkastuksen ennen myyntiin pääsemistä. Lisäksi hän saa ihonhoitotuotteita kavereiltaan. On kuitenkin hyvä asia, että on kiinnostunut ihonsa terveydestä. Keittiökemistit aisoihin – En olisi vanhempana kuitenkaan hirveän tuomitseva, jos lapsi innostuu ihonhoidosta. Suojautumatta jättäminen on iholle vahingollista ja voi jopa lisätä ihosyövän riskiä, Lönnrot sanoo. Ada sanoo ymmärtävänsä, miksei saa erilaisia purkkeja ja purnukoita niin paljon kuin haluaisi: osa voiteista voisi olla haitallisia. Ihonhoitoideoita videoista – Viime vuonna innostuin ihonhoidosta. Haluaisin kuitenkin ymmärtää, mitä eri tuotteet ovat ja mitä niillä tehdään. Äiti ja tytär käyvät ostokset ja lahjaksi saadut tuotteet aina yhdessä läpi. Tein niistä videon, ja siitä se alkoi, helsinkiläinen Ada Oyigocho, 10, kertoo ihonhoitoinnostuksensa alusta. – Erilaisille seerumeille ja Anti Age -tuotteille sanon kategorisesti ei, Tiia kertoo. Anti Age -tuotteet ovat nuorille täysin turhia. Ryppyjä pelkäävän nuoren pitäisi suojautua aurinkovoiteella ja pidättäytyä auringonpalvonnasta. Ada haluaisi kuitenkin enemmän. – Kotikeittiössä on myös aika tymäköitä aineita, jotka voivat iholle siveltyinä saada aikaan pahojakin reaktioita. l Kotikeittiön sooda-sitruunasekoitukset voivat olla lapsen iholle vahingollisempia kuin kaupan tuotteet. Paras keino viivyttää ryppyjen ilmaantumista on ihon varjelu auringon uv-säteilyltä. Tiian mielestä selvittelytyö tuntuu välillä vaikealta ja työläältä. Toistaiseksi ihonhoitorutiinit ovat pysyneet maltillisina. Ideoita ihonhoitoon Ada saa kavereilta ja etenkin somevideoista. Lönnrotin mukaan millään voiteilla ei pysty nuorella iällä ennaltaehkäisemään ihon ikääntymistä. Tyttö kertoo illalla pesevänsä kasvonsa, laittavansa kasvovoidetta ja huulirasvaa. – Huolestuttavaa on, että jotkut somevaikuttajat ovat kehottaneet karttamaan aurinkovoiteita. Rutiineista ei ole tullut iho-oireita, päinvastoin iholle ilmaantuneet muutamat finnit ovat hävinneet. Ada ja hänen äitinsä Tiia Shaibu kertovat, että kaksikon keskustelut ja väännöt erilaisista ihonhoitotuotteista ovat toistuvia. Joskus hän suihkauttaa vielä lopuksi kosteuttavaa suihketta. On hyvä keskustella myös siitä, että somen ihonhoitovideot voivat olla kosmetiikkafirmojen mainoksia. Voisihan sitä hullumpaakin tehdä, Maria Lönnrot toppuuttelee. Osa lentää roskiin lapsille sopimattomina. VINKIT VANHEMMALLE l Keskustele lapsen kanssa kosmetiikan riskeistä asiallisesti, mutta älä tuomitse liikaa. – Videoilla minua nuoremmatkin käyttävät erilaisia seerumeita. Hän haaveilee ryhtyvänsä isona somevaikuttajaksi, joka testailee ja esittelee videoilla kosmetiikkaa. Ada ostaa kosmetiikkaa omilla rahoillaan ja kavereilta syntymäpäivälahjaksi saamillaan lahjakorteilla. Kaikki luonnosta peräisin oleva ei ole automaattisesti hyvää ja terveellistä. Hän on harkinnut vievänsä Adan kosmetologin pakeille juttelemaan siitä, millaiset tuotteet 10-vuotiaalle sopivat ja millaiset eivät. Varovaisuutta kannattaa noudattaa myös, jos aikoo tehdä luonnonkosmetiikkaa. Kysyin äidiltä, saisinko kasvovoiteen ja huulirasvan. Luonnonkosmetiikkaa tekevän pitäisikin olla hyvin perillä siitä, mitä on tekemässä. Aineksia tehdessä sekoitussuhteetkin voivat mennä pieleen. Halu saada tuotteita syntyy videoista, ei todellisesta tarpeesta. LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 45 LM1_s44-45_IhonHoito.indd 45 LM1_s44-45_IhonHoito.indd 45 18.12.2024 13.10 18.12.2024 13.10. – En ole asiantuntija enkä ymmärrä ainesosaluetteloista oikein mitään. TikTok-videoita hän katsoo YouTuben ja Snapchatin kautta. Maalaisjärjellä olen yrittänyt katsoa, ettei joukossa olisi vanhemmille ihmisille tarkoitettuja tuotteita, Tiia selittää. Toinen hyvä keino on kieltäytyä kaikenlaisista tupakkatuotteista, sillä nikotiini vauhdittaa ihon ikääntymistä. n Ikääntyneille tarkoitetut tuotteet voivat olla haitallisia nuorille. Toisin on kotikutoisten ihonhoitokonstien laita. Tiia harmittelee sitä, että lapset ja nuoret esittelevät usein voiteita, jotka eivät heille sovi. Tulee semmoinen olo, että kai sitten minunkin pitäisi, Ada kertoo
Kun ymmärtää pelimaailmaa edes päällisin puolin, osaa arvioida pelien turvallisuutta ja sopivuutta lapselleen. Ota lapsi kainaloon, ja pelatkaa yhdessä. Vuonna 2022 julkaistun Pelaajabarometrin mukaan 76 prosenttia 10–19-vuotiaista suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä viikoittain ja 42 prosenttia päivittäin. Pelaaminen on harrastus siinä missä jalkapallo tai kitaransoitto. – Myös pelimaailmassa tapahtuneita ilon ja harmin aiheita tulisi käydä yhdessä läpi. Ota osaa lapsen tunteisiin Meriläinen neuvoo vanhempia pohtimaan samoja asioita kuin muidenkin harrastusten kohdalla. Jalkapallokentän laidalla vanhempi todennäköisesti kysyisi, mikä lasta harmittaa ja lohduttaisi tätä. Harmistuminen ei tarkoita, että lapsi on koukussa vuoristorataan tai luisteluun, vaan sitä, että hänellä on ollut hauskaa. Vanhempien tukea tarvitaan myös esimerkiksi pelaamisen aiheuttamien tunteiden säätelyyn. Siksi aikuistenkin on hyvä olla siitä kärryillä. Lapsi jää tuolloin tunteidensa kanssa yksin, eikä vanhemmalle selviä, mitä pelatessa oli tapahtunut. Jos lapsi on videopelin jälkeen pettynyt, vanhempi saattaa puuskahtaa ”meillä ei enää pelata, jos se aiheuttaa pahaa mieltä”. – On parempi, että lapset oppivat navigoimaan pelien maailmassa vanhempiensa kanssa kuin yksin tai kaveriporukassa. – Lapsille ja nuorille pelaaminen on harrastus siinä missä jalkapallo tai kitaransoitto. Jos lapsi kiukuttelee peliajan loputtua, mieti missä muissa tilanteissa hän harmistuu. Koska on todennäköistä, että omakin lapsi tarttuu jossain kohtaa konsoliin, Meriläinen kannustaa vanhempia olemaan uteliaita ja kiinnostuneita. Pelisivistystä voi kasvattaa kysymällä ja oppimalla asiantuntijoilta eli lapsilta ja nuorilta itseltään: mitä pelaat, näytä millaisessa pelimaailmassa liikut, mitä tässä tavoitellaan tai miksi tämä peli on kiva. Lasta kannustetaan ja hänelle kerrotaan, että harjoittelemalla kehittyy ja epäonnistumiset kuuluvat peliin. Ehkä silloin, kun lähdette pois huvipuistosta tai luistelukentältä. Lapsen nappulakenkiä ei heitetä komeroon, vaan pettymyksen tunteet käydään läpi. JOHANNA LÄTTI L apseni on pilalla, hän pelaa!” Moni vanhempi pelkää pelaamisen haittoja ja suhtautuu touhuun jyrkkämielisesti. Hän puhuu pelisivistyksestä. Tiedätkö, millaisissa pelimaailmoissa lapsesi seikkailee. Pelit ovat osa nykylasten ja -nuorten arkea, joten aikuistenkin on aika pelisivistää itseään. Pelaamiseen erikoistunut akatemiatutkija Mikko Meriläinen viilaisi hieman asenteita. 46 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s46-47_Pelisivistys.indd 46 LM1_s46-47_Pelisivistys.indd 46 18.12.2024 13.10 18.12.2024 13.10. kasvu Miksi tämä PELI ON KIVA
Pelaamisesta kannattaa tehdä luonteva osa arkea samaan tapaan kuin yhteisistä lukuhetkistä tai lautapelien pelaamisesta. l Kyselemällä kartutat pelisivistystäsi. Kysele pelin kulusta ja hahmoista. Sen vuoksi vanhempia tarvitaan asettamaan rajoja. He ovat yleensä teini-ikäisiä, nuoria aikuisia tai aikuisia. Myös hyvät asiat kannattaa huomioida. Hänen mukaansa nuorten ongelmapelaamisen taustalla on usein ahdistusta tai koulukiusaamista. Ne eivät sulje toisiaan pois. Kannattaa myös pohtia, millaiset pelit lapsen luonteelle sopivat. Onko huolena se, että lapsen on vaikea rauhoittua uneen. Tutkimusten mukaan ongelmallista pelaamista esiintyy arviolta noin kymmenellä prosentilla aktiivipelaajista. Jos lapsi on aina huonolla tuulella pelattuaan jonkun tietyn porukan kanssa, kannattaa kysyä, mitä porukan kanssa tapahtuu. Jos hyvä kaveri ei enää tule kylään, vanhemman tulisi kysyä, onko jotain sattunut. Lisäksi muiden kanssa pelatessa lapsi tai nuori saa kokea yhteenkuuluvuutta ja oppii yhteistyötä. – Sekin on tärkeää, ettei lapsi pelaa pitkiä aikoja yksin. – Silloin on mietittävä, miten säilytetään pelaamisen hyvät puolet, kuten pelikaverit, ja karsitaan haitat, kuten se, että pelit ovat ainoa tapa käsitellä tunteita. Mieliala on tärkeä mittari Yleensä aikuisten suurin huolenaihe on, että lapsi koukuttuu peleihin, eikä tee enää mitään muuta. Jos lapsi istuu intensiivisesti pelaamassa, eikä kuule tai näe muuta, häntä voi kehua: ”Kylläpä jaksat keskittyä hienosti ja epäonnistumisista huolimatta yrität sinnikkäästi uudelleen.” – Lapsen pelaamista voi kehua ja sille voi asettaa rajoja. n Jokainen perhe määrittää sopivan peliajan itse. l Kiinnitä huomiota siihen, millaisia tarinoita pelit kertovat ja millaisen kuvan ne antavat maailmasta. Samaan tapaan kuin perheissä pohditaan, onko neljä voimistelutreeniä viikossa liikaa vai juuri sopivasti 7-vuotiaalle. Pelaamiseen liittyy sama kärryillä olemisen -vaade kuin muihinkin vanhemmuuden osa-alueisiin. Mikä pelissä innostaa. Kyselemällä pääset sisälle lapsen kokemusmaailmaan. Vai löytyykö hahmoista erilaisia ihonvärejä, kehotyyppejä ja seksuaalivähemmistöjä. Meriläinen on työskennellyt pelihaittojen ehkäisytyössä. Ovatko mieshahmot aktiivisia ja naiset passiivisia tai miehet lihaksikkaita ja naiset kurvikkaita. Lapset ovat yleensä innoissaan, kun roolit vaihtuvat ja he pääsevät opastamaan aikuista. Pelaa mukana. Silloin hän on pelannut liian myöhään. Tällöin pelien ulkopuoliset ihmissuhteet jäävät kakkoseksi, unet vähäisiksi ja koulu tai työ kärsii. Tällöin hankalia tunteita paetaan peleihin. Lapsi saattaa olla stressaantunut koulun tai kaverisuhteiden vuoksi tai sitten ystäväporukassa on innostuttu uudesta pelistä. – Samanlaisia keskusteluita kannattaa käydä pelaamisen ympärillä. Huolestuttaako lasta pelissä jokin. Silloin myös pelaamiseen käytetty aika on hallinnassa. Entä mikä on epämieluista tai ärsyttävää. Tehkää pelaamisesta arkista Mikä sitten on sopiva peliaika. VANHEMPI, NÄIN TUTUSTUT PELIEN MAAILMAAN! l Ota lapsi kainaloon ja katsele, kun hän pelaa. Huomaa myös hyvä Jos lapsen pelaaminen huolestuttaa, Mikko Meriläinen neuvoo nimeämään huolenaiheen, jotta sitä voi ratkoa. – Tai jos lapsi pelaa aiempaa enemmän, voi kysyä mistä se johtuu. Meriläinen summaa, että suurimmalle osalle pelaaminen on kuitenkin hauskaa viihdettä tai tapa rentoutua. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 47 LM1_s46-47_Pelisivistys.indd 47 LM1_s46-47_Pelisivistys.indd 47 18.12.2024 13.10 18.12.2024 13.10. Mikko Meriläisen mielestä jokainen perhe määrittää sen itse. Vanhemmat tietävät parhaiten, onko lapsen arjessa riittävästi monipuolisuutta eli liikettä, harrastuksia, kavereita ja unta. Pelkän ikärajan tuijottamisen sijaan on hyvä tarkkailla, meneekö lapsi jostain pelistä kiihdyksiin tai pelottaako siinä jokin. Pelit voivat olla mukaansatempaavia, ja etenkin pienemmät lapset vasta harjoittelevat itsesäätelyä. – Vanhemmille jaetaan jatkuvalla syötöllä neuvoja ja suosituksia, ja jos niitä ei kyetä noudattamaan, syntyy stressiä ja huonommuuden tunnetta. Samalla vanhemman oma pelisivistys kasvaa. Mikä on jännittävää
Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Digi 6 kk 35,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 8 | 2024 SANNI KÄÄRIÄINEN JA ROY HARRASTAVAT METSÄSTYSTÄ PELISIVISTYSTÄ VANHEMMILLE | KOSMETIIKKA KIINNOSTAA JO ALAKOULULAISIA MITÄ ET TIENNYT ISYYDESTÄ. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Digi 12 kk 55,00 . Printti 12 kk 79,00 . Printti 6 kk 48,00 . | VÄKIVALTAINEN LAPSI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. HARRAST UKSENA JAPANI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2025 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . palvelusivu NIHAL SAAPUI ÄITINSÄ MEDINAN KANSSA ETIOPIAST A SUOMEEN | MISTÄ APUA ISÄKSI KASVAMI SESSA. Digi 12 kk 59,00 . Eurooppaan 12 kk 45 e . Printti 12kk 69,00 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 LM1_s48_Palvelusivu.indd 48 18.12.2024 13.11 18.12.2024 13.11. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . | AUTISTIT KIUSAAJIE N SILMÄTIK KUINA | KAJ KORKEAAHO ON POIKANS A KUMPPAN UUSVANH EMPI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. Printti 3 kk 29,50 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 7 | 2024 SISARUST EN LILJAN JA LUCAN IKÄERO ON 11 PÄIVÄÄ | JUTELLAA N VALEHTEL EMISESTA ! | PITUUSKA SVUN POIKKEAM AT | SAAKO NUORI MIES ITKEÄ. Printti 6 kk 58,00 . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Muut aikuiset eivät tuntuneet kiinnittävän huomiota hänen mielipiteisiinsä tai ihmetelleet hänen omistautumistaan lastenlapsien hyvinvoinnille. Alli-mummin OMENALOHKOT LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 49 LM1_s49_Kolumni_HH_.indd 49 LM1_s49_Kolumni_HH_.indd 49 18.12.2024 13.12 18.12.2024 13.12. Silmät pysyvät vielä auki. Se toi turvaa ja luottamusta elämään. Kerran sain häneltä viiden markan setelin. Omat hyvät ja ei niin hyvät kokemukseni lapsuudesta kulkivat kuitenkin mukana vanhemmuuden polulla. Köyhänä torpparin lapsena hän tiesi, ettei koskaan sopinut olla laiskana. Nyt ajattelen, että omenalohkot olivat suurin lahjoista, joita sain isovanhemmiltani. Yö ilman vanhempia vieraassa kodissa voi pelottaa. Aili-mummi tuntui käyttävän kaiken valveillaoloaikansa tehdäkseen muiden olosta mahdollisimman mukavan. Niitä riitti aamusta iltaan. Alli-mummi oli ollut pitkään kotiäitinä, eikä juuri osallistunut perheen tai suvun yhteisiin keskusteluihin. Nyt isovanhempana huomaan, että vertailukohta vaihtuu. Isoisän arki tuntui välillä ankaralta, mutta iloitsin sitä, että sain olla hänen mukanaan päivän töissä ja oppia paljon, muun muassa hakkaamaan halkoja ja kalastamaan verkoilla. Toinen isoisäni oli vähäpuheinen tehtailija, jota kaikki kunnioittivat. En kuitenkaan muista olleeni juuri koskaan heidän hoidossaan. En millään pysty samanlaiseen omistautumiseen kuin Alli-mummi, mutta edes jotain tuosta kokemuksesta haluaisin välittää eteenpäin. En ajattele niinkään sitä, millaisia isovanhempia omat vanhempani olivat lapsilleni, vaan sitä millaisia isovanhempani olivat minulle. Alli-mummi osoitti, että minä olin pienenä ja osamaattomana, joskus väsyneenä tai laiskanakin arvokas ihminen. Halusin olla toisenlainen ja ehkä myös parempi vanhempi. Omien lapsieni ollessa pieniä hain mallia vanhemmuudesta siitä kokemuksesta , joka itselläni oli lapsena omista vanhemmistani. En millään pysty samanlaiseen omistautumiseen kuin Alli-mummi, mutta edes jotain tuosta kokemuksesta haluaisin välittää eteenpäin. Se tuntui aivan käsittämättömältä ylellisyydeltä. Sen sijaan toisten isovanhempieni luona olin usein tai he olivat usein meillä, kun vanhempani olivat matkoilla. Hän tuskin huomasi minua – paitsi jouluaattoina, jolloin sain häneltä uskomattoman arvokkaita lahjoja, kerran jopa kaitafilmikameran. Pojan hengitys rauhoittuu. Pian huomasin, että se oli vaikeaa, usein mahdotonta. Erityisesti muistelen sitä, millaista turvaa sain isovanhemmistani. Hänen puolisonsa vastasi tehtaan raha-asioista ja oli koko ajan huolissaan omasta terveydestään. kolumni Kun menemme yhdessä nukkumaan, nelivuotias pojanpoika painaa päänsä tiiviisti kainalooni. Käärin peiton ympärillemme, olemme turvassa. Olisihan Heikki osannut itsekin kuoria omat omenansa. Toinen isoäitini oli aivan poikkeuksellinen ihminen siinä, miten paljon hän otti lastenlapsia huomioon. Isoisä oli käytännön mies, joka otti mielellään mukaan askareisiinsa. Kahden suvun puolelta isovanhempani olivat toistensa täydellisiä vastakohtia. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Välillä sitä pidettiin turhanpäiväisenä paapomisena. Hän muisteli usein taksvärkkitöiden raskautta. Isoisä paheksui, kun tuhlasin aikaa televisio-ohjelmien katseluun (kotona en saanut katsoa lainkaan televisiota), mutta katsellessani heillä televisiota mummi toi minulle aina sohvapöydälle omenalohkoja
Ossi Pirkonen) ilahduttaa tasapainoisuudellaan. APUA MIELENTERVEYSONGELMIIN Totuus nuoruudesta (Reuna) on Matilda Levorannan 13-vuotiaana kirjoittama nuortenkirja pakko-oireista ja koulupaineista. erilaisuudesta. ylävinjetti paan elämään. Viimeaikaisissa nuortenkirjoissa äidit ovat nimittäin hämmentävän usein joko kuolleita tai kadonneita. PERHEEN, YSTÄVYYDEN JA IDENTITEETIN ETSIMISEN RINNALLA PUHUTAAN PITKÄSTÄ AIKAA KOULUSTA, MUTTA MUUTOIN YHTEISKUNNALLISIA ILMIÖITÄ JA POLITIIKKAA ARISTELLAAN. Taistelevatko kirjailijat vessahuumorilla lukijakunnan huomiosta. ”En uskalla kertoa oireistani kenellekään ja hakea apua. Kirja on poikkeuksellisen monimutkainen ja myrkyllinen avioerokertomus. Myönteisyyden huomaa jopa siitä, että päähenkilö-Veevillä on äiti, joka tosin alinomaa reissaa pitkin maailmaa. ÄITI VIERAANNUTTAA LAPSEN ISÄSTÄ Merja Svenskin ensimmäisessä nuortenromaanissa Kirsikankukkia (Reuna) äiti on tiukasti läsnä tyttärensä Kirsi-Marjan elämässä. Pahinta on se, että hän on salakavalasti manipuloinut Kirsi-Marjan erilleen isästään. Kokoontumisissa puhutaan mm. Sitä lajia kirjoissa onkin entistä sakeammin. Toisinaan hänen itsekriittisyytensä on liiallista, mutta vastapainona kirjassa on hulvatonta hölmöilyä, eikä vessaja pieruhuumoriakaan ole säästetty. Avun saaminen tyssää usein jo siihen, että aikuiset ovat sammahtaneita ja sameita. Eivät he kuitenkaan ymmärtäisi. Veevi ottaa vetäjän velvollisuutensa vakavasti. Tyttö onnistuu silti säilyttämään tulevaisuuden uskon ja toimeliaisuuden. ISMO LOIVAMAA Diabetes aiheuttaa partioretkellä yllätyksen, mutta sitä käsitellään luontevasti ja samalla nuoren lukijan tietomäärä kasvaa. Tärkeitä teemoja on monta, mutta ne eivät ahdista. Äiti on väsähtänyt varhaiskasvattaja, joka patistaa tytärtään paremNuori kaipaa myös REALISMIA 50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 LM1_s50-51_KK+TakaK.indd 50 LM1_s50-51_KK+TakaK.indd 50 17.12.2024 10.04 17.12.2024 10.04. He vain suuttuisivat.” Nuortenkirjallisuudessa annetaan yleensä toivoton kuva oppilashuollosta ja ammattiauttajista. Toisten huomioimista harjoitellaan tositoimissa, kun vartio pääsee metsäretkelle ja luonnon armoille. H ämeenlinnalaisen tietokirjailija Katleena Kortesuon esikoisromaani Veevi ja aivopieruverkkarit (Tammi, kuv. VARSINKIN PIENEHKÖT KUSTANTAMOT TIEDOSTAVAT, ETTÄ REALISMIAKIN TARVITAAN. Kieliasu olisi vaatinut viimeistelyä: tuoja nuo-pronominien toistelu saa tekstin maistumaan teennäiseltä ja hienostelevalta. Veevi-tyttö ottaa johtaakseen yläkouluikäisten vartion. Kirjailija antaa henkilöilleen uuden mahdollisuuden toistensa löytämiseen, ja kirjan lopussa pahimmat solmut avautuvat. KUUKAUDEN kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA VE EV I JA AI VO PI ER U VE RK KA RI T, JO N KA O N KU VI TT AN U T O SS I PI RK O N EN REALISTINEN NUORTENKIRJA LÄHES TUKEHTUI FANTASIAN PURISTUKSESSA, MUTTA NYT KERROTAAN TAAS ARKIELÄMÄN ILOISTA JA HANKALUUKSISTA
Päiväkirjassa pirskahteleva huumori ja arjen sattumukset ovat lohdullisia. Eve esittää yhteiskuntaopin tunnilla ”vasemmistokommentin” julkisten palveluiden yksityistämisen haitoista. Äidin kuolema on tärkeä ja koskettava aihe, mutta pikkuhiljaa tulee miettineeksi, korostuuko aihe jo liikaa. Pelkäsin turhaan. Kempeleläinen äidinkielen opettaja Aino Leppänen kuljettaa päähenkilö-Jessen pikkupaikkakunnalle säeromaanissaan Luk(i)ossa tokalla (Myllylahti). Eva Laakso) on perinteinen ehjä perhe, mutta 11-vuotiaan tytön päiväkirjamerkinnöistä paljastuu pian järkyttävä tieto: pikkusisko Jossu sairastaa leukemiaa. Menetelmä tuottaa toisen palkinnon, mutta kustantamo paljastuu kynnysrahaa vaativaksi omakustannepuljuksi. Mä katsoin, montako päivää oli aikaa kilpailun loppuun, ja mietin, miten pitkä kirjan pitäisi vähintään olla. Hän puntaroi omia motiivejaan: ”Surun vuoksi minä tein kaikenlaista hölmöä”. Hyvä, että nuoret voivat lukea arkisesta ja tärkeästä aiheesta. Peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä Eve kirjaa yhtä hyvin vaatevalinnat kuin tyttöyden ja politiikan pohdinnat. Myös meidän vanhemmat”. Tällä kertaa kesätöissä pakertaa suomalaisvenäläinen Anton. Olin rohkea. Pojan isä on lähettänyt huumekauppaan sekaantuneen poikansa sukulaisten mansikkatilalle Savoon. Novelleissa puhutaan kirjoistakin luontevasti ja innostuneesti. Juoni on dokumentaarinen. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2025 51 LM1_s50-51_KK+TakaK.indd 51 LM1_s50-51_KK+TakaK.indd 51 17.12.2024 10.27 17.12.2024 10.27. Johanna Auranheimon esikoisnuortenromaani Ysit (Tammi) on pulskanpuoleinen mutta päiväkirjamaisessa pursuilevuudessaan joutuisaa luettavaa. Koska kun Jossu sairastui, ihan kaikki muuttui. Hän ei Amalia ja onnettomuudessa loukkaantunut poliisi-isä ovat muuttaneet Tampereelta pikkiriikkiseen kaupunkiin. Katri Savolan, Johanna Veistisen ja Katja Villanen-Juvakan laatima nuorten selkokielinen novellikokoelma Sydän tekee kuperkeikan (Oppian) lohduttaa ja rohkaisee. Herta Donner, suom. Ennakkoluuloista huolimatta psykologi johdattaa tytön psykiatrin vastaanotolle, ja lääkkeiden avulla käynnistyy paraneminen. Nuortenkirjallisuuden pitäisi tarjota tukea ja lohtua monenlaisiin elämäntilanteisiin eikä jumittua yhteen, tunteita herättelevään aiheeseen. Kirjoista kiinnostunutta lukijaa kiinnostavat epäilemättä kertomukset pojasta, joka osallistuu pienen kustantamon kirjoituskilpailuun. Koulu ehti lähes tykkänään hävitä kotimaisesta nuortenkirjallisuudesta, nyt aihe on palaamassa. Kirjailija pitelee taitavasti yllä pelon ja toivon vaihtelua. Bagge osaa yllättää ja virittää jännitystä. Sitten mä vaan jaoin sivumäärän päivillä”. Hän suhtautuu kirjoittamisurakkaan kuin mihin tahansa työhön: ”Se oli ihan matikkaa. Muut teemat käsittelevät äitiä ja kotia. Vaalassa monet asiat tuntuvat muuttuvan parempaan ja sosiaalisempaan suuntaan. MIKSEI POLITIIKKA KUULUISI NUORILLEKIN. SISKO SAIRASTAA LEUKEMIAA Suomenruotsalaisen Petra Lillsund Botéuksen varhaisnuortenkirjassa Mun rasittava elämä (S&S, kuv. Jesse on tottunut sekä elämään kaksin vaimean isänsä kanssa että ulkopuolisuuden tunteeseen. Valikoima todistaa kirjailijan monipuolisuutta: mukana on kovia, kylmäkiskoisia katkelmia sekä perinteisiä novelleja. Helsingin ja Tampereen ohella nuortenkirjoissa voidaan asua syrjäseudulla, mutta varsinaiset maalaiskylät ja maaseutu ovat lähes kadonneet kartalta. Nuoria lukijoita varmasti miellyttää kirjan dramaattisuus ja autenttisuus – niinpä teos on ehtinyt jo toiseen painokseen! YLLÄTTÄVIÄ NOVELLEJA Tapani Bagge on koonnut yhteen uusia ja vanhoja novellejaan Julma rakkaus -kirjaan (Aviador). Amalia on hyvä pitämään puoliaan: hän heittää kolkosti käyttäytyvän ja ilkeitä puhuvan poikaystävän menemään ja toteuttaa netissä suloisen koston. Nuoren kirjailijan käsitys on valoisampi: koulupsykologi suhtautuu asiallisesti, vaikka haiseekin sinihomejuustolta, hieltä ja valkosipulilta. Modernissa nuortenkirjallisuudessa politiikka on vaiettu aihe, niinpä Auranheimon kirjan muutamat heitot ilahduttavat kummasti. Nopein, peittelemättömin vedoin päähenkilö kommentoi perheen muuttunutta ilmapiiriä: ”Siksi me ei enää olla mikään tavallinen perhe. Tein oikein”. Näitä taitoja tarvitaan yläkoululaisten viihdyttämisessä. Ei ihme, että päähenkilö voi lopulta onnitella itseään: ”Uskalsin. Uudet ihmiset ja uusi maisema pelastavat sekoilevan pojan. SEKOILUA JA HUUMEKAUPPAA Briitta Hepo-ojan nuortenkirja Amalia A ja kosmiset kiemurat (Otava) keskittyy 14-vuotiaan Amalian rakkauteen, aluksi murheisiin ja lopussa valon pilkahdukseen. n > l suostu kuristavalta tuntuvaan kympin tytön rooliin, ja pahinta hänestä on olla vain ”se fiksu, hiljainen tyttö”. Koulu ei näytä ihan kauhealta paikalta, ja jonkin novellin lopussa jopa henkäistään helpottuneena: ”Samusta tuntuu, että hänellä on paikka koulussa ja maailmassa”. Surulla nuorukainen tarkoittaa äitinsä kuolemaa. Isän ja Amalian kotiin lehahtaa elämänrytmiltään hortoileva äiti, jonka mielestä ”on helpointa olla joko kokonaan läsnä tai kokonaan poissa”. Poikkeuksiin kuuluu Marja-Leena Tiaisen selkokielinen nuortenkirja Tanssii hyttysten kanssa (Avain), jossa palataan kirjailijan 1980-luvun aiheeseen eli mansikkapellolle
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KIRJASTO JA TIETOPALVELU Luotettavia faktoja Tarjoamme tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista! Lapsitiedon erikoiskirjasto Kaikille avoin kirjasto tarjoaa myös lähes 15 000 julkaisua käyttöösi! Tietopyynnöt Autamme sinua löytämään tiedon lähteille! Uutiskirjeet Ajankohtaista ja tutkittua tietoa lastensuojeluun sekä lapsiin ja perheisiin liittyen! www.lskl.fi/ kirjasto LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM1_s50-52_KK+TakaK.indd 52 16.12.2024 12.32 16.12.2024 12.32