Lapsen Maailma 02/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

harrastus on cheerleading Anna Kontulan tie leipäjonosta eduskuntaan Miten viranomainen kohtaa erilaiset perheet. 8 lapsen yksinhuoltaja Sami Koivukoski uskoo yhteisöllisyyteen Ota haltuun oman sukusi historia Synnynnäinen alttius selittää änkytystä Elina Pokki toivoi lastensa syntyvän kuuroina Alle kouluikäinen voi oppia puhumaan jopa viittä kieltä LM 2/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 2 • 2017 Eetun ja Eemelin LM2_kansi.indd 1 17.1.2017 14.00
varhaiskasvatuksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2013 oli 4-vuotiaista suomalaislapsista varhaiskasvatukseen osallistuu 74% EU-maissa samanikäisten osallistumisasteen keskiarvo on 87% ja tavoitteena vuoteen 2020 on nostaa osuus 95% :iin. Näiden perheiden osuus kuntien työvoimasta on keskimäärin 10,1% Varhaiskasvatuksen leikkauksilla mitättömät säästöt ja paljon harmia suurelle joukolle @AaniLapselle, #äänilapselle www.lskl.fi/aanilapselle Lapsiperheiden palvelut eivät ole kuluja, vaan investointeja, jotka tuottavat hyvinvointia ja elinvoimaa. Anna ääni lapselle kuntavaaleissa 2017! VarhaisKasvatus_Infografiikka.indd 1 13.1.2017 18.20 LM 2/2017 s. Päivähoito-oikeuden rajaamisella saavutetut säästöt ovat pieniä, mutta kustannukset jälkikäteen voivat olla suuret. INHIMILLISTÄ INVESTOINTIA. Subjektiivisen päivähoidon rajauksella Suomen hallitus tavoittelee 62 miljoonan euron säästöä vuodessa, eli 0,1% valtion talousarvioesityksestä. 2 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s2.indd 2 17.1.2017 13.45. 1,2% Eli 2440 miljoonaa euroa. Näissä kunnissa asui vuonna 2014 kaikkiaan 12 425 työtöntä lapsiperhettä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia. Helmikuuhun 2016 mennessä lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen oli päättänyt rajata 42 kuntaa
pääkirjoitus JUHLITAAN YHDESSÄ 20. LUIN HILJATTAIN Juho Saaren toimittaman kirjan Yksinäisten Suomi, jossa pohditaan, onko yhteiskuntamme arvoissa jotain sellaista, joka lisää yksinäisyyttä. Ystävänpäivän vietosta kuljetaan kohti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivää ja laskiaista. HELMIKUUTA! Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja LAPSELLE JA NUORELLE yksinäisyyden kokemus voi olla suorastaan musertava. Materialismiin kiinnittyvä vertailu ja kilpailu heikentävät sosiaalisia suhteita ja aiheuttavat yksinäisyyden kokemuksia. 20. HELMIKUUSSA VOI viettää monenlaisia juhlapäiviä, joissa huomioidaan yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koulushoppailukin oli tuolloin tuntematonta, joten lähikoulu kokosi meidät lähiön lapset yhteen. Lähiöelämä tarjosi siis parastaan: sitä yhteisöllisyyttä, jota nykyään keinolla jos toisella yritetään luoda ja rakentaa. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvinvointia rakennetaan kivi kerrallaan. Me monen ikäiset lapset päädyimme usein leikkimään tai pelaamaan yhdessä. Hänet voidaan sulkea kaverijoukosta jo sillä perusteella, ettei hänen ole mahdollista uusimmalla kännykällä tai kalleimmilla harrastuksilla osoittaa kuuluvansa joukkoon. Silloin tiesi, kenen ovikelloa saattoi mennä soittamaan. Yksi sen päättelypoluista johtaa pohtimaan, vähentääkö yhteisöllisyyden arvoa materialismi, jolle on luonteenomaista keskittyminen tavaroihin ja palveluihin sosiaalisten suhteiden sijaan. HYVINVOINTI SYNTYY yksilön arvokkuuden kokemuksesta. Lapsi ja nuori voi ajautua vielä syvemmälle yksinäisyyden polulle – jopa sellaiselle, joka johtaa mielenterveysongelmiin ja syrjään jäämiseen myös aikuisena. Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi muistuttaa hyvinvoinnin arvoperustasta. Näissä rakennustalkoissa kivet yhteen liittävänä liimana toimii parhaiten epäitsekkyys ja kaikkien tasavertainen huomioiminen niin arjessa kuin juhlassa. LM 2/2017 s.3 VIETIN VARHAISLAPSUUTTANI ja ensimmäisiä kansakouluvuosiani Roihuvuoressa, siihen aikaan suhteellisen tuoreessa helsinkiläisessä lähiössä. Aikuisten apu oli aina lähellä, jos omat vanhemmat eivät syystä tai toisesta olleet tavoitettavissa. helmikuuta vietettävän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivän viesti tulee hyvin esiin professori Arajärven kiteytyksessä: tuottavuus on vain tärkeää, oikeudenmukaisuus välttämätöntä. (s. Teoksessa todetaan, että yksinäisyyden vastalääkkeeksi esitetään usein yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on löydettävä uudelleen, uskoo kahdeksan lapsen yksinhuoltaja Sami Koivukoski. Tuolloin toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen saattaa olla vaikea löytää, ja koko hyvinvointi tuntuu uhatulta. Hyvä alku olisi jo se, ettei kenenkään tarvitsisi viettää juhlapäiviä yksin. Myös harrastukset tapahtuivat enimmäkseen lähiön reviirin sisällä, sillä tavoitteellisemmatkin harrastukset valittiin sen mukaan, mitä alueella oli tarjota. Siitä, että yksilön tulee kokea vapautta, solidaarisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. 40) LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 3 LM2_s3.indd 3 23.1.2017 12.31
Keskusliitto täyttää 80 vuotta Tänä vuonna juhlitaan Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotista taivalta. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® , joiden teemana on Yli sukupolvien – hyvinvointia läpi vuosikymmenten. Käymme liiton vuosikymmeniä läpi nostamalla esiin lapsiin ja lasten oikeuksiin sekä liiton omaan toimintaan liittyviä virstanpylväitä somekanavissamme ja verkkosivuillamme. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Liiton perustava kokous pidettiin 27.11.1937 nykyisessä Säätytalossa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Seuraa somekanaviamme: Facebook: www.facebook.com/ Lastensuojelunkeskusliitto Twitter: @lastensuojelukl Instagram: lastensuojelunkeskusliitto YouTube: Lastensuojelun Keskusliitto 4 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s4-5.indd 4 19.1.2017 11.53. Kts. 76. vuosikerta Isokyröläisen Ada Minnin laji on ratsastusjousiammunta. Uuden keskusjärjestön toivottiin yhdistävän Suomen lastensuojeluväen rivit ja ratkovan niiden välisiä ristiriitoja. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. tiedot sivulta 62. Lastensuojelupäivät järjestetään Finlandia-talolla ja niiden yhteydessä pidetään myös näyttely Keskusliiton historiasta. Juhlinta huipentuu syyskuussa pidettävillä 53. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. (s. LM 2/2017 s.4-5 HELMIKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Eetu ja Eemeli. 58) Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä
10. 2. 2. 8. 7. 4. (s. 5. 4. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 8. 8. 3. 9. 4. 2. 6. 10. 3. 9. 7. 5. 3. osa: Eetu ja Eemeli Henriksson Mm. 10. 8. 6. 4. 4. 3. 7. 10. 1. • 1. 9. 9. 7. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 7. 4. 3. 8. 5. 3. 8. 9. 8. 8. 10. • 1. 5. 6. 8. • 1. 6. 6. 2. 10. 54) 1. 6. 2. 9. 7. 2. 6. 9. 3. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. 6. 6. 4. 7. LM 2/2017 s.4-5 ASKARTELUOHJEITA! KUUKAUDEN HENKILÖT 12 Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä tärkeää on maailman parantaminen ja hauskanpito 18 Kuvataitelija Hanna Pulla on todellinen isän tyttö 58 Ada Minni, 13, harrastaa ratsastusjousiammuntaa KESKIÖSSÄ PERHE 30 Sukunsa historiaa kannattaa tutkia jo ennen eläkeikää 34 Toivonen-Pokin perheen kotikieli on viittomakieli 40 Yhteisöllinen vanhemmuus tukee kahdeksan lapsen yksinhuoltajaa 46 Saavatko erilaiset perheet asiallista kohtelua viranomaisilta. 10. 1. 1. 4. 8. 52 Kun pieni lapsi alkaa änkyttää, vanhempiin iskee suuri huoli 54 Erityislapsiperheet saavat vertaistukea ja hengähdystaukoja Elokolossa PALSTAT 2 Infografiikka: Varhaiskasvatuksen leikkausten vaikutukset 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Oppimisen etsikkoaika alkaa 0-vuotiaasta 28 Maailman lapsia: Joutuiko Ahmed Obaid jengisodan uhriksi. 3. 8. 4. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 9. 6. 10. 2. 2. 9. 7. 1. 9. 7. 3. 2. 39 Lapset juttusilla: Leivo ja Siiri 61 Palvelukortti 62 Kuukauden kirjat: Lasten tietokirjat 64 Lukijapostia 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Johanna Korhosen kolumni 67 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 19. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 8. 5. 2. 2. 4. 26) Anni ja Päivi Kokkonen viihtyvät Elokolossa. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 1. 7. 3. 4. (s. • HELSINKI ROVANIEMI HÄMEENLINNA YLISTARO JYVÄSKYLÄ NAANTALI MIKKELI 1. 10. • LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 5 LM2_s4-5.indd 5 23.1.2017 12.33. 4. 9. 5. 2. • 1. 2. 8. 3. Miten tytöt innostuisivat teknologiasta. 7. 5. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 8. 3. 2. 10. 6. 6. • 1. 4. 7. 1. 7. 4. 9. 9. 3. 3. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. 1. 7
KUNTAVAALIT OVAT LAPSIVAALIT ” Vaaleissa ei päätetä vanhustenhuollosta, joka siirtyy maakunnille. pidettävissä kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka vaikuttavat moniin lasten ja lapsiperheiden kannalta keskeisiin asioihin. . 7 Homekoulut 8 Ulkoiluvaatteet 11 Runoja kaltoinkohtelusta CO LO U RB O X nee muutostilanteessa paljon, sillä ehdokas voi luvata kevään kunnallisvaaleissa asioita, jotka siirtyvät maakunnille, sanoo Iivonen. Niinpä 9.4. – Äänestäjien onkin syytä kysyä ehdokkailta vastauksia juuri niistä asioista, jotka kuuluvat jatkossakin kuntien päätösvaltaan. Tämän jälkeen kunta voi saada tunnustuksen, joka on voimassa kaksi vuotta. – Äänestäjän kuluttajansuoja heikketieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Iivonen on huolissaan Kunnallisalan kehittämissäätiön äskettäin julkaiseman selvityksen tuloksista, joiden mukaan yli 90 % äänestäjistä haluaa nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhustenhuollon ja terveyspalvelut. www.lskl.fi/aanilapselle/ Kunta voi kehittää itsensä lapsiystävälliseksi Unicef voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. sivuilla mm. Lappeenranta oli viides kunta, joka sai tunnustuksen. Kunta sitoutuu kahdeksi vuodeksi kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi, jonka jälkeen se raportoi työnsä tuloksista Unicefille. ” 6 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s6-11.indd 6 23.1.2017 12.38. LM 2/2017 s.6-11 Soteja maakuntauudistuksen jälkeen sosiaalija terveyspalvelut – myös lastensuojelu – ovat siirtymässä kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista. . . varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajanpalvelut jäävät kuntien vastuulle. Se myönnettiin kaupungille viime joulukuussa. Sen sijaan esim. Tulossa ovat siis todelliset lastenvaalit! Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen korostaa, että äänestäjän pitää olla tällaisessa hallinnon muutostilanteessa tarkkana: jos kuntavaaliehdokas lupaa pistää terveydenhuollon tai vanhuspalvelut kuntoon, hän on ehdolla väärissä vaaleissa, sillä jatkossa maakunta järjestää kyseiset palvelut. Iivosen mukaan on lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen ja niiden voimavarojen turvaamisen kannalta haastavaa, jos kuntavaaleissa päähuomio kohdistuu iäkkäiden ihmisten palveluihin
Erityisen suuri summa, lähes 32 miljoonaa euroa, on menossa järjestöjen tekemälle mielenterveystyölle. LM 2/2017 s.6-11 Lastenja nuortenkirjojen myynti kasvoi viime vuonna jopa 8 % edellisvuodesta. Peruskoulun pystyy suorittamaan myös etänä, mutta ryhmässä toimimisen puute koetaan syrjäyttävänä, sanoo Hengitysliiton suunnittelija Sari Mäki. – Pahasti altistuneiden ja sairastuneiden on sairastumisen jälkeen vaikea löytää riittävän puhtaita tiloja, joissa opiskella ja työskennellä. Oikeusasiamies julkaisi nettisivut lapsille Eduskunnan oikeusasiamies on avannut omat nettisivut lapsille ja nuorille. – Sisäilmasta sairastunut lapsi tai nuori ei pysty opiskelemaan muun ryhmän kanssa samoissa tiloissa ja joutuu sosiaalisesti eristyksiin. Vuodenvaihteessa toteutuneen rahapeliyhtiöiden fuusion takia RAY:n avustus oli historian viimeinen. Esim. Syksyn mittaan osa oppilaista jäi haikailemaan vanhaa kirjoitustyyliä. Myös vanhemmat itse ovat hankkineet lapsilleen käsialavihkoja ja sopineet opettajan kanssa, että lapsi saa harjoitella kauHomekoulu voi syrjäyttää ” Mutta kun nuoria on erilaisia, ja usein kirjasto on sille hiljaiselle ja ujolle nuorelle ainoa paikka, jossa viettää aikaa, kun nuopparille ei uskalla tai halua mennä. Joissakin kouluissa onkin annettu ylimääräistä kirjoitusopetusta innokkaille. Tarjolla on myös puhelinnumero, josta saa tarvittaessa neuvoja. Hän huomauttaa myös, että koulutiloissa sairastuttuaan lapsella tai nuorella on vähemmän vaihtoehtoja tulevaisuuden suhteen, sillä suuri osa sairastuneista oireilee jatkossakin sisäilmaltaan epäpuhtaissa tiloissa. . Sadoissa suomalaiskouluissa on kosteusja homeongelmia. Kauno kiinnostaa yhä Viime syyslukukauden alussa uudistuneiden opetussuunnitelman perusteiden mukaan alaluokilla opetetaan kirjoittamaan käsin vain tekstauskirjaimilla. Hengitysliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että sisäilmaongelmat eriarvoistavat lapsia ja nuoria. Nykyiset tokaluokkalaiset eivät siis välttämättä opi koulussa käsialaa eli kaunokirjoitusta. Kun nuopparinuoret (ne kovaääniset joita lukeminen ei kiinnosta) houkutellaan kirjastoon, hiljaisten nuorten ryhmä vetäytyy pois. RAY:n avustustoiminta siirtyi sosiaalija terveysministeriön yhteyteen perustettuun Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA), jolloin myös RAY:n toiminta päättyi ja uuden Veikkaus Oy:n toiminta alkoi. Joihinkin kouluihin on perustettu kaunokerhoja. nokirjoitusta koulussa. Sivuilta aukeaa myös kantelulomake. Moni haluaa oppia hienon nimikirjoituksen, kaunokerhoa Mäntyharjun Yhtenäiskoulussa pitävä opettaja Titta Viljakainen kertoo. – Etenkin vanhan kaunon koukerot kiehtovat oppilaita. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S AVUSTUKSIA JÄRJESTÖILLE RAY ehdottaa sosiaalija terveysalan järjestöille jaettavaksi ennätyspotin rahaa: yli 317 miljoonaa euroa. ” 30+-ikäinen kirjastovirkailija Kielletyt ajatukset -palstalla Kirjastolehdessä. Näistä syistä Hengitysliitto kannattaa ratkaisua, jossa sisäongelmaisen koulun kaikki lapset siirretään väistötiloihin. ANU VALLINKOSKI LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 7 LM2_s6-11.indd 7 23.1.2017 14.39. Sivuilla kerrotaan selkeästi, millaisista asioista kantelun voi tehdä ja millaisista ei. www.oikeusasiamies.fi/lapset ST O CK SN A P . Ulvilassa Friitalan koulussa on tarjolla tokaluokkalaisille käsiala valinnaisaineena
Kaikki Reiman tavarantoimittajat ovat allekirjoittaneet yhtiön Code of Conductin ja Operational Handbookin, jotka edellyttävät sitoutumista esim. Se tarkoittaa sitä, että tehtaalla käy ulkopuolinen puolueeton arvioija, ei pelkästään Reima. Kaikkein vähiten ulkoilevat kiinalaislapset: heistä vain 8 % viettää arkisin ulkosalla yli neljä tuntia ja viikonloppuisin 26 %. Venäjällä tyttöjen ja poikien vaatteiden tulee erottua selvästi toisistaan, kun Ruotsissa taas tytöt ja pojat halutaan pukea mahdollisimman samanlaisiin vaatteisiin. LM 2/2017 s.6-11 tieto TULVA . maan lakeihin, lapsija pakkotyön kieltoon, tiettyyn työaikaan, yhdistymisvapauteen ja työehtosopimuksiin sekä syrjinnän ja hyväksikäytön kieltoon. Tuotantomaita ovat myös Sri Lanka, Intia, Korea, Vietnam ja Italia. Norjalaislapsista 34 % viettää arkipäivisin ja 43 % viikonloppuisin ulkosalla yli neljä tuntia. Olemme tehneet tavarantoimittajiemme kanssa pitkään yhteistyötä, joten tunnemme heidät henkilökohtaisesti hyvin. ” Jos lapsityövoiman käyttöä ilmenisi jollakin tehtaalla, puuttuisimme asiaan heti. – Tulosta selittää osaltaan kiinalaislasten pitkä koulupäivä, joka saattaa alkaa aamuseitsemältä ja päättyä viideltä, sanoo Reiman viestintäpäällikkö Riikamaria Pakkunainen. Kuva norjalaislapsista ja -perheistä sivakoimassa punaposkisina tunturissa ei ole vain myytti, todistaa lastenvaatevalmistaja Reimalle kesällä 2016 tehty ulkoilututkimus. CO LO U RB O X NORJALAISLAPSET ULKOILEVAT ENITEN Reima teettää yli 95 % tuotannostaan Kiinassa. – Käymme itse jokaisella tehtaalla vähintään kerran vuodessa, monilla useita kertoja vuodessa. Enemmistö tehtaista on jo läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. Lisäksi tavoitteena on, että kaikki Reiman käyttämät tehtaat käyvät läpi BSCI (Business Social Compliance Initiative) -auditoinnin. Joissakin maissa ihmetellään, miksi ylipäätään viedä lapsia lainkaan ulos sadeilmalla. Suomi sijoittuu näiden kahden ääripään väliin: suomalaislapsista 16 % viettää arkisin ulkona yli neljä tuntia ja viikonloppuna 32 %. Ensisijaisena tavoitteena olisi lapsen perheen kokonaistilanteen selvitys ja lapsen oikeuksien turvaaminen. – Jos tuotteet tehtäisiin Suomessa, niiden hinnat olisivat kolminkertaiset ja lisäksi pitäisi karsia pois yksityiskohtia. Reima tarvitsee tutkimusten tuottamaa taustatietoa pystyäkseen markkinoimaan tuotteitaan tehokkaasti eri puolella maailmaa, sillä maiden välillä on isoja eroja. ” 8 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s6-11.indd 8 19.1.2017 12.02
Lelumuseo juhlistaa Suomen 100-vuotista taivalta järjestämällä Espoossa Näyttelykeskus WeeGeellä kymmenen tapahtuman sarjan Paluu lapsuuteen – vuosikymmenten toivotut. He suosittelevat näiden lisäksi myös laatikkopyörää, joka oli hankittu jo ennen kokeilua. Parhaat ilmastovinkit löytyvät videoina os. Skimbailitko minisuksilla 1970-luvulla. Lapset osoittautuivat olevan varsin kyvykkäitä kertomaan vaikeistakin tunteistaan ja kokemuksistaan. Uudessa-Seelannissa sijaitseva Wellingtonin lentokenttä on sisustettu J.R.R. . – Kokeilun aikana siirryimme paljolti kasvisruokaan ja olemme siinä pysyneet. . Hänen mielestään ostosten suunnittelu siten, ettei mitään menisi hukkaan, on heidän perheessään ehdottomasti haastavinta ympäristöasioissa. Passintarkastuksessa on vastassa Klonkun patsas ja tax-free-myymälässä yläpuolella lentää Smaug. nuortenpalvelu.fi/hankkeet/ toiminta/whatsup/ ”Ostosten suunnittelu haastavinta” Kolme perhettä Helsingistä ja kolme Vantaalta syventyivät viime vuoden lopulla oman arkensa ilmastovaikutuksiin ja testasivat ympäristöystävällisempää elämää Ilmastokatuhankkeessa. hsy-2015.mailpv.net/go/78493901226634-48206728 . Mitä ilmastoystävällisiä käytäntöjä kuuluu Tikkurilassa asuvan Seppälä-Osmalan perheen arkeen edelleen. Singaporessa Changin lentokentän kolmosterminaalissa lapset pääsevät maailman pisimpään lentokenttäliukumäkeen, joka on maksullinen, yli 8-vuotiaille tarkoitettu, neljän kerroksen korkuinen elämys. Tolkienin kirjoista tuttuun Keski-Maa-henkeen. Maksuton, matalampi versio on suunnattu kaikenikäisille. Sarjassa pääsee kurkistamaan suomalaisen lapsuuden vuosikymmeniin lastenkulttuurin ilmiöiden kautta. www.lelumuseohevosenkenka.fi CO LO U RB O X ” Aloitin tutkijanurani tutkimalla, mitä alakoululaiset lapset pystyvät kertomaan omasta mielialastaan ja kokemuksistaan kotona ja koulussa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 9 LM2_s6-11.indd 9 19.1.2017 12.02. Amsterdamin kentällä isommat lapset voivat tutustua ilmaiseksi taidepolkuun, eli ympäri lentokenttää sijoiteltuihin, paikallisten taiteilijoiden taideteoksiin, joista muodostuu aarteenetsintäseikkailu. Oppaasta löytyy myös vinkkejä ja välineitä, kuinka käsitellä nuorten kanssa verkkokiusaamista. 2-vuotias Sella syö mielellään mm. ” Lastenpsykiatrian tohtori Kaija Puura virkaanastumistiedotteessa. . Johanna Osmala ja Sella-tytär lähdössä kauppareissulle laatikkopyörällä, joka on vähentänyt auton käytön minimiin lyhyillä matkoilla. Ei hätää: maailman lentokentiltä löytyy monenmoista ajanvietettä tenaville. Hänen mukaansa ruokahävikkiin puuttuminen on hankalinta, sillä lapselta jää helposti ruokaa yli tai puuroa tulee keitettyä liikaa. Perhe testasi sähköautoa ja se on todellinen vaihtoehto seuraavaksi autoksi. papuja, tofua, nyhtökauraa ja kaikkia kasviksia, kertoo Johanna Osmala. Nuorten Palvelu ry:n julkaisema Whats Up -opas herättelee somen aloittelijat ja kokeneetkin konkarit näkemään pikaviestisovellusten käytön mahdollisuuksia ja onnistumisen sudenkuoppia. 100 vuotta lastenkulttuurin kautta EL IN A M AT TE RO -M ER O N EN Ympäristö sekä se, miten lapsi syö, liikkuu ja nukkuu, määrittelee 80 % hänen kokonaisterveydestään. LM 2/2017 s.6-11 Pikaviestisovellukset tutuiksi Haluaisitko oppia käyttämään paremmin pikaviestisovelluksia työssäsi nuorten kanssa. Lauantaina 25.2. ilmastokatu.fi Tekemistä tenaville lentokentillä Oletko lähdössä hiihtolomalle lentäen lasten kanssa. Hongkongin kentän kakkosterminaalissa sijaitseva maksullinen Dream Come True Educational Park on valtava kompleksi, jossa lapset pääsevät kokeilemaan eri ammatteja astronautista kirurgiin roolipelien kautta. Myös taittopyörä osoittautui käteväksi. Oppaan tilauslomake löytyy os. voit päästä takaisin samaan tunnelmaan osallistumalla Suomen Lelumuseo Hevosenkengän talviriehaan, joka toteutetaan 70-luvun tyyliin
Pasilassa sijaitsevassa Perhetalo Lehdokissa. Loruttelua lapsille, suomea vanhemmille Kun maahanmuuttajavanhemmat opiskelevat maksuttomalla Kotivakurssilla suomea, lastenhoitajat laulavat pienten kanssa suomenkielisiä loruja ja lastenlauluja esim. Sen sijaan kirjaston henkilökunta ja Lempäälän kirjastoja kulttuurijohtaja ilmoittivat, että haluavat huomioida lasten näkemykset esim. Samoin rakennusta suunnittelevat arkkitehdit kuulivat mielellään lasten ajatuksia, mutta suurissa linjoissa ne eivät juuri tule esiin. Leikit maistuvat suomalaisille ”Piiloleikki 3 v. Tutkimusten mukaan syrjäytymisriski on erityisen korkea kotona pieniä lapsia hoitavilla maahanmuuttajaäideillä. LM 2/2017 s.6-11 tieto TULVA LASTEN AJATUKSET NÄKYVIKSI Kun Lempäälässä alettiin suunnitella uuden kirjastotalon rakentamista, lapset pääsivät osallistumaan taidelähtöisillä menetelmillä keskusteluun siitä, millaisen kirjaston he haluaisivat. Nuoret miehet hoitoalalle! Lasten ja nuorten liikuntavammat ovat yleistyneet: 53 % ilmoitti loukkaantuneensa liikunnan yhteydessä vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. ” Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen Improbatur-lehdessä. Voi sitä riemua ja jännitystä, ihmettelyä ja löytämisen riemua! Aikuisen mieli asettuu niin helposti lapsen kanssa samalle virittyneisyyden tasolle, aina löytyy aikaa pienelle piiloleikille ja sydämestä kumpuaa nauru.” Näin kuvailee 60-vuotias isoäiti leikkimistä lapsenlapsen kanssa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä, jonka vastaajista yli puolet leikkii viikoittain, yleisimmin perheenjäsenten kesken. Siinä missä naiset ovat hakeutuneet perinteisille miesaloille, miehet eivät ole hakeutuneet naisvaltaisille sosiaali-, terveysja kasvatusaloille. Kielitaidon harjaannuttaminen ja tutustuminen paikallisiin vaatisi osallistumista koulutai työelämään, mutta lapset sitovat äidit kotiin. ” Vaikka minun 16-vuotias tyttäreni ei suostu laskemaan puhelinta kädestään, hän ei osaa tehdä Google-hakuja yhtä hyvin kuin minä. lapsenlapsen kanssa. Tampereen yliopistossa kasvatustieteen maisteriksi opiskeleva Marjo Puro toteutti nimittäin alle kouluikäisten lasten osallisuutta ja osallistumista kehittävän ja tutkivan projektin. Tammikuussa starttasivat ensimmäiset 18–29-vuotiaille miehille suunnatut uravalmennusryhmät, joissa miehet pohtivat urapolkuaan ja saavat mahdollisuuden tutustua naisvaltaisiin aloihin. – Lautakunnissa lasten näkemykset otettiin innostuneesti vastaan. Helsingin kaupunki on järjestänyt tällä ajatuksella suomen kielen kursseja vuodesta 2011 leikkipuistoissa ja perhetaloissa. kirjaston sisustuksessa, kertoo Puro. Diakin ja Miessakit ry:n Auta miestä mäessä -hankkeessa unohdetaan kalvosulkeiset ja uusia urapolkuja avataan vierailuiden, mentoreiden, urakertomusten ja yhdessä tekemisen kautta. JE FU N N E G IM PE L ST O CK SN A P CO LO U RB O X 10 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s6-11.indd 10 19.1.2017 12.02. Suosituimmat leikit ovat: • hippa • askartelu • lautapelit • kutitusja hassutteluleikit. Lasten näkemyksiä esiteltiin kunnan lautakunnissa ja rakennuksen suunnittelijoille
Uskon, että on parempi kasvattaa rakentavalla ja myönteisellä palautteella kuin moitteilla ja nostamalla virheet esiin. Nämä ovat tärkeitä ja päivänpolttavia asioita. Miksi. Positiivinen kasvatus ei tarkoita turhaa kehumista, vaan tarkkoja huomioita siitä, mitä lapsi osaa ja missä hän on hyvä. Millaista kasvatuskulttuuria soisit meidän suomalaisten suosivan. Useat hänen runoistaan ovat kantaaottavia ja viittaavat mediassa olleisiin ajankohtaisiin uutisiin. Tahdoin tuoda esille lapsen omine kokemuksineen. Miksi halusit käsitellä näitä teemoja runokokoelmassasi. Teksti lähti liikkeelle 2010-luvun alussa julkaistusta pikku-uutisesta, jonka mukaan ranskalainen isä oli kasvatusmielessä sulkenut 3-vuotiaan lapsensa pesukoneeseen ja käynnistänyt sen. ” Ote Päivi Junttilan runosta En halua häiritä viattomien unta LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 11 LM2_s6-11.indd 11 23.1.2017 13.28. Ylöjärveläisen kirjailijan ja opettajan Päivi Junttilan runokokoelma Pesukone syö lapsia (Sanasato 2016) nostaa taiteen keinoin esiin lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun sekä kylmän kasvatuskulttuurimme. Halusin kirjoittaa ihmisistä, jotka eivät itse pysty täysin pitämään puoliaan ja jotka eivät pääse ääneen. Kokoelman keskeinen runo Pesuohje on tärkeä sinulle itsellesi. Myös ennaltaehkäiseviin toimiin pitäisi panostaa riittävästi resursseja. päätökset lastensuojeluun tai koulutukseen käytettävistä resursseista. Minusta on tärkeää pitää nämä asiat yhteiskunnallisessa keskustelussa, koska sitä vaativat esim. Mutta ei haittaa, vaikka sanotaan ääneen, että on hyvä kasvattaa myönteisessä hengessä. Opettajana katson, että koulusta on pidettävä huolta: se on yhteinen sosiaalinen paikka, jossa kaikki lapset ja nuoret tapaavat toisiaan ja jossa on selkeä turvallinen rutiini. LM 2/2017 s.6-11 LA U RA VE SA . Ymmärsin tätä runoa kirjoittaessani, mikä teema yhdistelee tekstejä, joita olin kirjoittamassa. Kokoelmassa on lisäksi vammaisiin ja vanhuksiin liittyviä tekstejä. Varmasti kasvatustapamme on muuttumassa. Runo havainnollistaa seSEN YHDEN LAPSEN TÄHDEN kä symbolisesti että konkreettisesti sitä kovaa kohtelua, jota lapset voivat saada. Sillä tavalla rakennetaan itsetuntoa. Nimi varmistui, kun törmäsin samankaltaiseen uutiseen vuonna 2015 – jostain syystä jälleen Ranskasta. Pesukone syö lapsia oli pitkään kokoelman työnimenä, mutta harkitsimme kustantajan kanssa muitakin vaihtoehtoja. ” Ei minkään tähden/ ja kaiken tähden/ yhden tähden/ haluan häiritä viattomien unta
LM 2/2017 s.12-23 Tammikuussa Anna Kontula matkusti Madridiin opiskelemaan espanjaa ja käymään paikallisilla tanssilavoilla. 12 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 12 19.1.2017 12.04
Hänen tiensä on vienyt leipäjonosta kansanedustajaksi. LM 2/2017 s.12-23 ›› Anna Kontula on luokkaretkeilijä, joka tanssii eduskuntatalon kellarissa. teksti ja kuvat SANNI SAARINEN LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 13 LM2_s12-23.indd 13 19.1.2017 12.04
Maailmaa hän on halunnut parantaa aina, mutta hauskanpitoa hän on joutunut tietoisesti opettelemaan. Vain nimeämällä asiat tulevat näkyviksi ja niihin voi puuttua. Perhe oli poliittisesti valveutunut: vanhemmat olivat kommunisteja ja vahva sitoutuminen aatteeseen oli osa suvun lähihistoriaa. Myöhemmin tutkijana hän on oppinut köyhien lasten kantavan näin vastuuta perheen taloudesta. Eliitti, keskiluokka ja työväenluokka harrastavat erilaisia asioita, asuvat erilaisissa asunnoissa, tekevät eri töitä eri aikaan, syövät erilaista ruokaa, lomailevat eri tavoin ja omaavat erilaisia mielipiteitä. – Berliinin muuri murtui, kun olin teini-iässä. – Meillä puhuttiin paljon oikein toimimisen tärkeydestä ja sitä odotettiin meiltä lapsiltakin. Isä oli pätkätöissä rakennuksilla ja äiti pätkätöissä kirjastonhoitajana. LM 2/2017 s.12-23 K ansanedustaja Anna Kontulan mielestä elämässä on kaksi tärkeää asiaa: maailman parantaminen ja hauskanpito. Kohta nelikymppinen Kontula on ehtinyt elämässään paljon. – Ei köyhyys ahdistanut. Heidän ja kahden pikkusiskon lisäksi suku oli läsnä arjessa. Samalla tavalla luokat näkyvät nykyisin, ja ne havaitsee jo pikkulapsi. Isoäiti on Annalle yhä tuki ja turva. Kotikasvatus oli ”ideologista”. – Minulla on palo tehdä asioita ja olen puristanut itseni äärirajoille. Keskiluokka ja eliitti luottavat yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen, mutta työväenluokan kokemus yhteiskunnasta on toinen. Suunta surkeimpaan kuppilaan Moni väittää, ettei Suomessa ole luokkia. Nuoruus oli silti vahvasti oman paikan etsintää. Puheet syrjäytymisestä tai vähäosaisuudesta luovat mielikuvan, että ne ovat yhteiskunnasta irrallisia ja itsenäisiä ilmiöitä. Siellä tunnen tavat ja olen kotona. Hän on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi seksityöläisten oikeuksista ja julkaissut kirjan siirtotyöläisten asemasta. Anna Kontula on toista mieltä: viime vuosina luokat ovat eriytyneet toisistaan entisestään. – Luokka ei ole kohtalo, mutta se työntää valintojamme tiettyyn suuntaan. Kun luokkien olemassaolo kiistetään, vaietaan myös luokkajakoa ylläpitävästä rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Luokka periytyy, ja usein ihmiset pariutuvat oman luokkansa sisällä. Kontula itse on poikkeus. Lisäksi Kontula on kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tampereella ja kolmen lapsen äiti. Teini-Anna sai halun toimia yhteisen hyvän eteen veren perintönä eikä kokenut varsinaista poliittista heräämistä. Koti oli turvallinen, ja saamani rakkaus ehdotonta. Kun koulussa tehtiin maksullinen retki, Anna jätti menemättä. Sen merkitystä on nykyisin vaikea kuvailla: vasemmiston ajateltiin katoavan, ja kaikelta siltä, mihin me uskoimme, katosi pohja. – Me työväenluokan tytöt olimme pulleampia, kömpelömpiä, hataralla käsialalla kirjoittavia, kun keskiluokan tytöt olivat kaikin tavoin sellaisia kuin hyvien koulutyttöjen tulee olla. – Lomalla keskiluokka lasketteli, mutta työväki oli kotona. – Kun olen väsynyt vaalikierroksella, menen yhä paikkakunnan surkeimpaan kuppilaan. Jogurttia kerran viikossa Lapsuusmuistoissa Tampereen Pispalassa paistaa aina aurinko. Kontula ei hätäile puhuessaan, valitsee sanansa huolella ja selittää asiat perusteellisesti. Suosittu kirja ilmestyi viime syksynä ja siitä otettiin toinen painos saman tien. Taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen on luokkajaon perusta, mutta luokka vaikuttaa ihmisen elämään laajemminkin. – En halunnut rasittaa vanhempiani pyytämällä rahaa, vaikka olisin sitä todennäköisesti saanut. Paistetta ei himmentänyt sekään, että Annan perhe oli hyvin köyhä. Luokka puolestaan vie huomion valtasuhteisiin, jotka synnyttävät köyhyyttä. Kun Annan isä tapasi kodittoman kadulla, hän antoi tälle yösijan perheen kodissa. Tuoreimmassa kirjassaan Luokkalaki hän tarkastelee kansantajuisesti, mutta silti tieteellisen tarkasti suomalaisen luokkayhteiskunnan rakentumista. Kontula tiedosti luokat jo lapsena, mutta silloin häneltä puuttuivat käsitteet erojen ymmärtämiseksi. Pispalan yhteisössä yhteiskunnallinen murros näkyi henkilökohtaisina tragedioina: alkoholismina, avioeroina, jopa itsemurhina. Niukkuus näkyi arjessa: jogurttiin oli varaa kerran viikossa ja leivälle sai joko juustoa tai kinkkua, muttei koskaan molempia. Kotitöihin osallistuminen tai omasta jakaminen olivat itsestäänselvyyksiä. Hän ei myöskään pelkää hiljaisuutta: välillä ajatuksia täytyy asetella paikoilleen. KUN KOULUSSA TEHTIIN MAKSULLINEN RETKI, ANNA JÄTTI MENEMÄTTÄ. Kontulan mielestä luokista on tärkeä puhua. Samalla luontevuudella Kontula on avannut kotinsa ovet kodittomille, paperittomille siirtolaisille ja itäeurooppalaiselle romaniperheelle Tampereella. Hän on luokkaretkeilijä, joka on siirtynyt luokasta toiseen, eikä ole oikein koskaan sopinut mihinkään. 14 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 14 19.1.2017 12.04. Nyt korostan lapsilleni, että elämästä pitää iloita
– Suurin lapsuuskotini lahja oli kyky kyseenalaistaa ja katsoa asioita uudesta näkökulmasta. Kontula ei usko köyhyyden vaikuttaneen lapsiinsa, mutta itseensä ihmisenä kyllä. Sekä seksiettä siirtotyöläiset ovat yhteiskunnan rakenteiden väliinputoajia ja monin tavoin oikeudettomia. Se tuo asiantuntijuutta ja syvyyttä. – Tausta tutkijana palvelee politiikkaani. Tutkijalla on oltava sisäinen tiedon intressi, vain niin syntyy myös yhteiskunnallisesti merkityksellistä tutkimusta. Oman äitini tuki oli tärkeä: hän ei koskaan pitänyt opintoja ja lapsia yhteen sovittamattomina. Työläiskodin tytär piti yliopisto-opintoja itsestäänselvyytenä, sillä poliittisesti aktiivisessa kodissa luettiin paljon ja väiteltiin. – Levollisena on helpompi olla hyvä läheinen. Jo tutkijana toimiessaan Kontula oli yhdistysaktivisti ja osallistui kunnallispolitiikkaan. Toinen lapsi syntyi pian perässä. – Talous on ylipäätään saanut yhteiskunnallisessa keskustelussa yliotteen. Hänen pamflettinsa Näkymätön kylä perustui Olkiluodon ydinvoimalatyömaan rakennustyöläisten haastatteluihin ja käsitteli harmaata työtä. Kun on alati huolissaan toimeentulosta, ärtyy helpommin eikä jaksa olla kärsivällinen. Ylioppilaaksi hän kirjoitti kolmikuisen vauvan äitinä. Ikätoverit elävät nyt ruuhkavuosia, mutta Kontula voi rauhoittua illalla kirjan ääreen. Tärkeämpää olisi miettiä, millaisen yhteiskunnan haluamme. Hän etsi tietä ilmaisutaidon lukiosta, kulutti vapaa-aikansa harrastajateatterissa ja haaveili ohjaajan urasta. Mutta ei hän lasten varhaista hankintaa kadu: nuorella ihmisellä on energiaa. Ajatus opinnoista tienä hyvin palkattuun työhön oli Kontulalle vieras tuolloin ja on edelleen. – Yliopisto oli taivas. Tutkintokaan ei aina takaa työpaikkaa. Äiti luki vapaa-ajallaan sosiologiaa ja sai jo lapsena känsät käsiin kantamalla kirjastosta painavia kirjakasseja kotiin. Kansanedustajaksi hän pääsi vasta kolmannella yrityksellä ja on nyt toista kautta Vasemmistoliiton kansanedustaja. Siksi puheet opintotuen muuttamisesta lainaksi ovat Kontulasta kohtuuttomia. Kontula ei koskaan hävennyt köyhyyttään: omaisuus tai asema ei ole ihmisen mitta. Elämää oli vaikea suunnitella, kun viikon ruoka oli leipäjonojen varassa. Se on rikkonut normeja, mutta tuonut tekemiseen paloa ja intoa. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 15 LM2_s12-23.indd 15 19.1.2017 12.04. Seksija siirtotyöläisenä Suomessa Väitöskirjansa Punainen eksodus – Tutkimus seksityöstä Suomessa Anna Kontula teki Tampereen yliopistoon vuonna 2008. Tieto ja osaaminen ovat itsessään arvokkaita ja tuovat elämään merkitystä. ” Kun on alati huolissaan toimeentulosta, ärtyy helpommin. Se merkitsi ennen kaikkea vapautta opiskella, mitä itse halusin. – Moni ajatteli nuorena lapsen saaneen naisen elämän olevan piloilla. Kun Kontula parikymppisenä erosi lastensa isästä, köyhyys oli kova taakka. ›› Anna Kontula on oppinut matkustamaan vasta viime vuosina: lasten ollessa pieniä aika ja rahat olivat vähissä. Yliopisto oli taivas Teatteri jäi Anna Kontulan tultua äidiksi 18-vuotiaana. Vahva sisäinen ääni on aina ohjannut Kontulaa. Isä oli systeemeihin sopeutumaton koulupudokas, joka kirjoitti iltalukiosta ällän paperit ja hankki divareista venäläisiä klassikoita. LM 2/2017 s.12-23 Nuori Anna tahtoi yhä parantaa maailmaa, muttei tiennyt miten. Monelle köyhyys tai työttömyys ovat suuri häpeä, mikä tekee niistä entistä raskaammat kantaa
Kun työväenluokka laskee, riittävätkö rahat linja-autolippuun, niin eliitille ja keskiluokalle koko maailma on avoin ja rajaton. Liitteiksi vaaditaan kymmeniä dokumentteja, jotka viranomainen saisi ilman asiakkaan juoksutusta. ”PARHAITEN TYÖELÄMÄSSÄ SIJOITTUVAT ELIITIN JA KESKILUOKAN NUORET.” 16 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 16 23.1.2017 12.41. – Kun puhelin hajosi, sain vakuutuksesta rahat vain ilmoittamalla asiasta ilman mitään tositteita. Toimeentulovaikeuksissa kamppaillut ja myöhemmin lyhyillä tutkijan apurahoilla elänyt Kontula siirtyi kertaheitolla eliittiin. Tapauskohtainen harkinta voi tarkoittaa myös viranomaisten mielivallan kohteeksi joutumista. Se on naurettavaa: suurin osa pitkäaikaistyöttömistä haaveilee työstä ja tuet ovat niin pieniä, että riittävät hädin tuskin välttämättömään. Se on kohtuutonta, koska ne muodostavat vain murto-osan yhteiskunnan tulonsiirroista. Luokkalaki-pamfletissaan Kontula osoittaa monien lakien rakentuvan luokkiin kohdistuvien ennakko-oletusten varaan. He tekevät vuoro-ja viikonlopputöitä, jolloin lapselle on etsittävä muualta hoitaja. Ylemmiltä luokilta puuttuu usein kosketuspinta ja siksi myös ymmärrys työväenluokan elämästä. – Työväenluokalla on muita vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa. Luokkalaki-teoksesta löytyy yksityiskohtainen kaavio: 70 prosenttia tulonsiirroista kulkeutuu keskiluokalta keskiluokalle ja veronalaisista sosiaalietuuksista valtaosa menee hyvätuloisille. – Vasta silloin havahduin toden teolla luokkaeroihin ja siihen, miten eri todellisuuksissa luokat elävät. Keskiluokalle ja eliitille tarkoitetut palvelut rakentuvat käsitykselle ihmisestä luotettavana kansalaisena, mutta köyhille suunnatuissa palveluissa asiakas on lähtökohtaisesti yhteiskunnallista vastuuta kaihtava huijari. Sen sijaan, että lait takaisivat yhdenvertaisuuden, ne ylläpitävät eriarvoisuutta. – Kun puhutaan leikkauksista, huomio kiinnittyy köyhimpien tukiin. Luokka ja lapset Luokkajako vaikuttaa lasten lähtökohtiin elämässä. LM 2/2017 s.12-23 Perustuloköyhyys uhkaa nimenomaan työväenluokkaa, sillä keskiluokka tai eliitti ajautuu harvoin toimeentulotuen, työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varaan. Lapsen oikeus vanhempien läsnäoloon ja hoivaankin on Anna Kontulan mukaan pitkälti luokkakysymys. Myös verottaja luottaa pääsääntöisesti työtä tekevän keskiluokan sanaan. Köyhää pidetään huijarina Kansanedustajaksi tulo muodostui käännekohdaksi. – Mutta jo toimeentulotukihakemuksen täyttäminen on uuvuttavaa. Näitä tukia myös kontrolloidaan tiukemmin kuin muita yhteiskunnan tarjoamia etuja. Köyhille suunnattuihin tukiin liittyy paljon moralisoivaa puhetta ”ilmaisesta rahasta”, mikä passivoi
Se voi tarkoittaa myös eliittiperheen lapsen päätymistä käsityöläisen ammattiin. – Ihannemaailman eteen on tehtävä töitä, mutta sitä on myös elettävä todeksi. Silti Anna Kontula pitää työtä kevyenä verratessaan sitä vaikkapa siivoojan tai aikapulan kanssa taistelevan sairaanhoitajan työhön. Muita saavutuksiaan pohtiessaan Kontula käy mietteliääksi. n Tuoretta lakia kauppojen aukiolojen vapauttamisesta Kontula suomii kovin sanoin. ASUU viikonloput Tampereella ja viikot Itä-Helsingissä. Luokka rajaa myös opiskelumahdollisuuksia. Kun palveluja halutaan tarjota vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa, yhä useampi lapsi viettää jopa yöt päiväkodissa. – Esi-isäni ovat tehneet viisaita ratkaisuja viedäkseen maailmaa eteenpäin. ”Iän myötä ärsyynnyn helpommin mitättömistä pikkuasioista – kuten hitaasti kävelevistä ihmisistä.” OPISKELEE espanjaa. He ovat myös perineet kotoaan työelämässä arvostettua kulttuurista pääomaa. Luokkayhteiskuntaa muokkaavat ensisijaisesti näkymättömät asenteet, jotka muovaavat paitsi lakeja, vaikuttavat myös ihmisten keskinäisiin suhteisiin ja kanssakäymiseen. Toisaalta nykyisin edes kaikille korkeasti koulutetuillekaan ei riitä alan töitä. Valtaosalla siirtotyöläisistä oli kotimaassaan lapsia, ja juuri lapset motivoivat isiensä lähtemistä töihin Suomeen. Tanssi on virikkeellistä, muttei kilpailullista.” MATKUSTAA MIELELLÄÄN kaupungeissa. Opintotukien leikkaukset vaikuttavat ennen kaikkea työväenluokkaisiin nuoriin. Kun työpäivässä on pieni rako, Kontula karkaa eduskunnan kellariin ja tanssii Youtubesta oppimiensa videoiden avulla reagetonia. Suurin saavutukseni on nähdä lapseni onnellisina. Työ kaukana kotoa oli ainoa keino taata lapsille ulospääsy köyhyydestä, mutta sen hinta oli vuosien poissaolo lasten elämästä. PARAS KIRJA: Andrei Makïnen koko tuotanto. Päivähoito-oikeus evätään työttömien ja pätkätyöläisten lapsilta. – Nuo miehet olivat joutuneet kohtuuttoman valinnan eteen. ”Sain hyvitettyä lintsaamani liikuntatunnit käymällä lavatansseissa”. Viikon hauskin päivä on sunnuntai. Eri luokkien lapset muodostavat eri tavoin kuvaa itsestään ja mahdollisuuksistaan. Esi-isien viisaat ratkaisut Työpäivät eduskunnassa ovat intensiivisiä ja työviikolle tulee helposti mittaa 60 tuntia. ”Tanssissa on kommunikoitava parin, muiden salissa olevien ja musiikin kanssa. Myös subjektiivisen päivähoidon rajaus on esimerkki luokkalaista. Kirjoittaessaan Olkiluodon ulkomaalaisista siirtotyöläisistä Kontula törmäsi kouriintuntuvalla tavalla luokan ja perheen suhteisiin. ”Kielen kauneus ja ehdottomuus saa minut haukkomaan henkeä.” INNOSTUI TANSSISTA lukiossa. ”Tapasin nykyisen aviomieheni. Tanssimme monta tuntia ennen kuin puhuimme.” PARASTA TANSSISSA: yhteistyö. ”Eduskunnan toimintatavat ja kulttuuri ovat ihmisille vieraat, vaikka vaikuttavat lakiemme sisältöön.” ku ka LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 17 LM2_s12-23.indd 17 19.1.2017 12.04. Nyt minulla on rajattu aika miettiä, miten otan osaa ihmiskuntaan ja teen sen, minkä pystyn. PERHE: kolme lasta ja aviomies. ”Suuntaamme kesälomalla miehen kanssa Buenos Airesin tangolavoille, eikä siellä pärjää englannilla.” AIKOO tänä vuonna kirjoittaa etnografista kirjaa eduskunnasta. Vapaa-ajalla kellari vaihtuu tanssisaleiksi tai -lavoiksi ja reageton argentiinalaisiin tangoihin, joita Kontula tanssii aviomiehensä kanssa. – Osaamisen lisääntyessä parhaiten työelämässä sijoittuvat eliitin ja keskiluokan nuoret, joilla on paremmat verkostot. Lapseni jatkavat sen jälkeen. – Lapset eivät tule ruuan vuoksi, sillä olen surkea kokki, mutta me viihdymme yhdessä. Tanssi on Kontulalle tie iloon ja kepeyteen. Mieskin tuntuu olevan luokkarajoja kaihtava kummajainen, huoltomies, joka lukee amerikkalaisten radikaalifeministien teoksia ja tanssii tangoa sydämensä kyllyydestä. Monia yliopiston koulutusaloja voidaan perustellusti kutsua eliitin aloiksi: niille pääsee käytännössä vain, jos osallistuu kalliille valmennuskursseille. Hän näkee itsensä ja ylipäätään ihmisen vain silmuna sukupolvien ketjussa, minkä kautta elämään syntyy merkitys. LM 2/2017 s.12-23 13-vuotiaan kuopuksensa. Silloin Kontula saa saman pöydän ääreen jo kotoa pois muuttaneet 21-ja 19-vuotiaat lapsensa sekä vielä kotona asuvan Anna Kontula SYNTYI 30.3.1977. – Ideaalissa yhteiskunnassa jokainen voi tehdä työtä, jossa kukoistaa. ”Minua kiinnostaa tavallinen elämä erilaisissa ympäristöissä. Kontula muistuttaa, ettei luokka estä onnea vain yhteen suuntaan. PARAS TANSSIMUISTO: Helsingin tanssilava Pavin lavatanssit 3,5 vuotta sitten syksyllä. INNOSTUU lukemisesta, tanssista ja matkustamisesta. Matkustamme halvalla ja pysymme kaukana turistirysistä.” ERIKOISIMMAT MATKAMUISTOT: Buenos Airesin Anarkistien Tango-Milonga ja Berliinin Sateenkaari -mielenosoitus ”Etsin paikallisilta ilmoitustauluilta tapahtumia, joihin osallistua ja joissa saa paikalliseen elämään näkökulmaa.” SUUTTUU vääryyksistä
RIITTA AHONEN kuvat KAISA SIRÉN 18 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 18 19.1.2017 12.04. LM 2/2017 s.12-23 Kuvataiteilija Hanna Pulla on todellinen isän tyttö. Pullan pojantytär kulkee isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä. Entisöintiyrittäjä Jorma Pullan tytär ja kirjailija Armas J
LM 2/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 19 LM2_s12-23.indd 19 19.1.2017 12.04
Mutta mitkä maisemat siellä odottivat! – Vasemman tornin huipulta oli niin loistava näkymä yli kattojen, että halusin päästä sinne vielä uudestaankin. Ei siihen aikaan lasten turvallisuuteen muutenkaan kiinnitetty HANNA KIIPEILI RAKENNUSTELINEILLÄ JO 6-VUOTIAANA. Hänen käsialaansa ovat myös muun muassa Ateneumin, Valtioneuvoston ja Johanneksen kirkon julkisivut. Punavuoressa Hanna kiipesi Suomen suurimman kivikirkon, Johanneksen kirkon 74 metriä korkeaan torniin hataria portaita pitkin. – Isä luotti minuun, mutta oli niin töidensä sokaisema, ettei tullut ajatelleeksi turvallisuutta. LM 2/2017 s.12-23 L apsena Hanna Pulla kulki paljon isänsä Jorma Pullan työmailla Helsingissä. 20 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 20 19.1.2017 12.04. Molemmat harrastivat telinevoimistelua ja alkoivat ajankulukseen harjoitella katolla kärrynpyöriä. Pulla aloitti työnsä silloin, kun vanhoja arvorakennuksia purettiin. Naapuritoimistosta soitettiin palokunnalle, jolle isä posket punehtuen sai pian tilittää tapahtunutta ja samalla lohduttaa häpeästä itkevää tytärtään. Sen purkaminen oli synnyttänyt kansallisen vastarintaliikkeen. Tytöt kyllästyivät odotteluun ja kiipesivät katolle. Ensin innoissaan, sitten läkähtyneenä ja viimein peloissaan. Tuomiokirkon telineillä kiipeilin jo 6-vuotiaana ja ihastelin upeita koristeita ja näkymiä. Se oli aikamoinen leikkipuisto pikkulapsille, eikä loukkaantumisiltakaan vältytty. Toinen isän työhuoneista sijaitsi Katajanokan Merikasarmilla. Kun Jorma Pulla korjasi Ateneumin julkisivua, hän jätti 9-vuotiaan Hannan hetkeksi kavereineen museon ullakolle. Silloin tällöin hän pääsi odottamaan isän paluuta Säätytalon paraatipuolelle, jossa hän makoili joskus tuntikausia ja ihaili upeita kattoja seinämaalauksia lempipaikassaan portaikon pielessä. – Ura meni kaiken edelle: isälle oli sydämen asia entistää julkisivut perinteisillä menetelmillä ja oikeanlaisilla koristeilla ja saada ne säilymään tuleville polville. Jorma Pulla perusti vuonna 1969 Entisöinti Pulla -yrityksen, jonka ensimmäinen suuri työ oli huonoon kuntoon päässeen Säätytalon julkisivun entisöiminen. Hanna muistaa isän työhuoneen Säätytalon kellarissa. Valtavat jäänmurtajat olivat siellä parkissa ja niiden suuret potkurit varastoitiin pajan edustalle. Hän nousi valtavirtaa vastaan ja aloitti työnsä Hotelli Kämpin julkisivun kunnostamisesta. Hanna pääsi isänsä mukana erikoisiin ja jännittäviin, jopa vaarallisiinkin paikkoihin rakennusten ulkotelineillä ja sisätiloissa
– Isän merkitys elämääni on ratkaiseva. Myöhemmin hän työskenteli siellä pitkään ja teki rakennuskipsikoristevalantaa, pintakäsittelyä, koristemaalauksia sekä julkisivuja interiöörikonsultaatiota. Isän kipsipajalla oli pelottavia figuureja, patsaita ja hahmoja, joita hän valmisti entisöintitöidensä yhteydessä. Lapsia hän ei oikein ymmärtänyt, vaikka oli itse ollut oikea veijari lapsena. ›› ” Lapsen näkökyvyn avaaminen on tosi tärkeää. Isoisä oli mörökölli Pelkkä kipsin tuoksu saa Hanna Pullan sukeltamaan lapsuuden muistoihin. Hän oli tyylien mestari ja halusi välittää saman sanoman omille lapsilleen. Hän kertoi Hannalle saaneensa suurimman inspiraation työhönsä siitä, kun sai aikanaan kulkea kaupungilla oman isänsä kanssa. 4-vuotiaasta ne olivat suorastaan kammottavia! Kirjailija Armas J. Jokainen sai paljon isänsä huomiota ja oppitunteja hänen taidoistaan. Hanna muistelee, että esitelmän aihe liittyi joko Pariisiin ja sen arkkitehtuuriin tai muodin historiaan, joihin isoisän korunkauniit ranskalaiset lehtileikkeet osaltaan häntä innoittivat. – Lapsen näkökyvyn avaaminen on tosi tärkeää. Hanna Pulla halusi tallentaa kanvaasille isänsä elämänmakuisen hymyn, mutta sai tämän 60-vuotispotretin valmiiksi valitettavasti vasta isänsä hautajaisiin. Hän opetti valamista ja värien käyttöä, vei usein museoihin ja kertoi asioista kiinnostavalla tavalla – oli sitten kyseessä veistostai kuvataide. – Armas oli vähän sellainen mörökölli, ei sieltä paljon hymyä irronnut. – Rakennustaiteessa, etenkin goottilaishenkeen rakennetuissa kirkoissa koristeet toimivat pahan karkottajina ja ne ovat todella pelottavan näköisiä. Pulla toi matkoiltaan Ranskasta: hän kuljetti Suomeen samanlaisia Gargual-vedenheittäjäpatsaiden miniatyyriversioita, joita on Notre Damen kirkossa Pariisissa. Minut hän otti ensimmäisen kerran huomioon vasta täytettyäni 11. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 21 LM2_s12-23.indd 21 19.1.2017 12.04. Jorma Pulla oli tiiviissä yhteydessä kaikkiin neljään lapseensa. Hanna aloitti jo 12-vuotiaana työskentelyn isänsä yrityksen toimistossa. Ensimmäisen kipsienkelinsä hän teki 5-vuotiaana. Samoja aiheita isäni isä Armas J. Työ oli isällekin vaarallista, sillä käytössä ei ollut turvavaljaita tai suojavälineitä. Pidin silloin koulussa esitelmän, josta sain häneltä arvostusta. Isä avasi portin taiteen maailmaan. Tämä perehdytti Jorman rakennusten yksityiskohtiin, tyyleihin ja aikakausiin, mikä sai pojan kiinnostumaan rakennustaiteesta ja hakeutumaan koristeveistäjän kurssille. LM 2/2017 s.12-23 huomiota. Pullaa on luonnehdittu suurenmoiseksi seuramieheksi ja karismaattiseksi hahmoksi, mutta Hanna Pulla muistaa isoisänsä myös jämeränä ja totisena miehenä. Avioliitto käsityön opettaja Tellervo Pullan kanssa oli onnellinen, mutta lasten suhteen hän oli pidättyväinen. Hanna Pullan mielestä koulujen pitäisi viedä oppilaitaan paljon useammin taidenäyttelyihin, museoihin, kulttuuritapahtumiin ja teatteriin. – Armas työskenteli kirjailijana ja piirtäjänä ja teki pitkän uran mainosalalla. Vain jalan tarttuminen ränniin pelasti varmalta kuolemalta. Jorma Pulla liukastuikin Ateneumin katolla 10 vuotta myöhemmin ja oli vähällä pudota
Vanhojen rakennusten vaaliminen on Hannalle sydämen asia. ”TAIDE TUKEE KAIKKEA OPPIMISTA.” ” Ymmärsin vasta isän menetettyäni, mitä on suru. Hanna koulutti, koordinoi muotinäytöksiä ja toimi Charaden pukusuunnittelijana ja sisäänostajana vuosia. Nimeämättä kukka jää vain joksikin epämääräiseksi kukaksi ja koriste abstraktiksi. LM 2/2017 s.12-23 Inspiraatio syntyy vahvemmin koulutilan ulkopuolella. Hanna opiskeli muun muassa Pietarin taideakatemiassa ja Repin-instituutissa ja alkoi maalata historiallisia muotokuvia. Kolmikymppisenä hän jätti muotialan, kun taide ja tyylihistoria alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Naantalin vanhassa kaupungissa on idyllinen perinneympäristö, josta Hanna nautti Naantalinvuosien aikana. 22 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s12-23.indd 22 19.1.2017 12.04. Isä oli mestari Hanna Pulla työskenteli kausittain isänsä firmassa myös toimiessaan huippumuodin parissa 1980–90-luvuilla äitinsä Riitta Pullan innoittamana. Esine saa sielun, kun se nimetään, ja nimeämisen kautta esimerkiksi samaa Arabian kuppia tai vaikkapa ranskanlilja-koristeaihetta alkaa huomata kaikkialla
Pullan mielestä aikakautemme pahin rakentamiseen liittyvä ongelma on ylitiiviit ja väärin säästöin rakennetut kodit, työpaikat ja koulut, joiden epäterveellinen sisäilma vaikuttaa vakavasti tuhansiin lapsiin ympäri Suomea. Vaikka äkkikuolema voi olla armollisempi vainajalle, läheisten surun takia en toivoisi sitä kenellekään. Se hetki oli monella tavalla merkittävä ja antoi sielun omille koristeaiheilleni. Jos isä uskoi, että osaan, uskoin minäkin! Äiti sai Hannan rakastumaan Debussyn, Satien ja Tšaikovskin musiikkiin. Jos Hanna Pulla pääsisi suunnittelemaan luokkahuoneita, niissä olisi värikkyyttä hallitusti ja valoisuutta riittävästi. AMMATILTAAN kuvataiteilija, interiöörisuunnittelija ja entisöintikonsultti. Hanna oli 2-vuotiaana isänsä kanssa vihtiläisellä Olkkalan kartanolla. PARASTA ELÄMÄSSÄ jatkuva oppiminen ja läsnäolo. Hannalla on nyt aikaa enemmän myös kuvataiteisiin. Silloin se oli rappauspinnalla, sen seinät olivat halkeilleet ja koristeita pudonnut alas. PERHE: aviopuoliso muusikko, yrittäjä Olli-Pekka Kankimäki ja kaksi tytärtä. Kipsinpalasta olisi ollut paljon iloa, kun kartano entisöitiin ja siihen palautettiin kipsikoristeet, jotka oli jo aikapäivää karsittu kartanon julkisivusta. Sama kartano päätyi Jorma Pullalle lähes 30 vuotta myöhemmin. Muotokuvissaan Hanna Pulla haluaakin saada kuvaan mallinsa tunteen ja sielun. He iloitsevat kauniista ja hienosti suunnitelluista yksityiskohdista, joita toivoisin enemmän kaupunkiympäristöön. Isä muisteli usein jälkeenpäin tuota hetkeä ja pahoitteli, ettei ottanut koristetta mukaan. – Ihastelimme sitä yhdessä ja isä pahoitteli, kun kaunis koriste oli rikki. Laatu vanhenee kauniisti ja nostalgisesti kuluen mutta kestäen, jolloin sen viehättävyys vain lisääntyy: siihen tulee syvyyttä, luonnetta ja omaleimaisuutta. Heikko laatu rapistuu usein nopeasti ja epäesteettisesti muuttuen jopa epäterveelliseksi. Äidin kannustuksella opin soittamaan ilman nuotteja. Hanna on maalannut muotokuvien lisäksi maisemamaalauksia, hankkinut lisää kuvataidekoulutusta ja pitänyt näyttelyitä. Kun maalaan, kuuntelen musiikkia ja se johdattaa sivellintä. – Nykyään onnistutaan melko harvoin tekemään todellista laatua. – Luokkahuoneissa olisi väljyyttä ja kotoisia elementtejä, esimerkiksi nojatuoli, jossa opettaja voisi istua ja lukea satua oppilaille. Korjaukset maksavat miljardeja ja niitä tehdään taas säästäen. Hannan suhde isään oli lämmin, ja isän varhainen ja yllättävä poismeno vuonna 2007 oli suuri isku. Ne eivät ole ratkaisu, vaan pahentavat ongelmaa. Sisäseinillä taideteoksia ja inspiroivia materiaaleja, joissa ohjeet esitetään pääosin kuvallisesti. Sittemmin Olkkala tuli tunnetuksi juhla-, ravintola-, kulttuurija majoituspalveluistaan, joiden toiminnassa Hanna oli mukana. Isä huomasi umpeenkasvaneessa puutarhassa yhtäkkiä kipsikoristeen maassa. Koululaiset arvostavat turvallisuutta. Viime vuonna hänen töitään valittiin European Art Worldwide -verkkotaidegalleriaan. Jorma Pullan kuoleman jälkeen kartano ja entisöintiyritys myytiin. – Isä antoi aina jonkin haastavan tehtävän. – Jatkoimme mieheni kanssa interiöörientisöintiä ja kiinteistöjalostusta, kunnes ostimme Naantalista Villa Randalan, joka tarjosi samanlaisia palveluita kuin Olkkala aikoinaan. KIITOLLINEN elämän jokaisesta vaiheesta. Vaikka esteettisyys on uusissakin rakennuksissa tärkeää, niitä suunnitellaan funktionaalisuus edellä. – Kun sain lahjaksi pianon vuosien haaveilujeni jälkeen, soitin ja soitin. Ymmärtämättömiä ollaan myös homeenestoaineiden eli biosidien kanssa. Kun tunnetila on vangittu, siihen voi tahtoessaan palata. Pelko ja kunnianhimo on hankala yhdistelmä, mutta se on ajanut minua eteenpäin. Maalaamisesta tuli olennainen osa elämää. Työ vanhojen arvorakennusten parissa on saanut hänet miettimään nykyrakentamista. – Ymmärsin vasta isän menetettyäni, mitä on suru. – Vastapäätä sijaitsi Kansallisteatterin harjoitusstudio, joka oli kuin ihmisakvaario. Luokkahuoneet uusiksi Viime vuosina Hanna Pulla on suunnitellut sisätilojen värija entisöintitöitä muun muassa Fiskarsin seuraintalon Lukaaliin ja Kaunialan sairaalaan. Vanhempien huomio, arvonanto, kannustaminen ja kunnioitus ovat antaneet elämälle pohjan, jolta ponnistaa eteenpäin. Seurailin ikkunasta harjoituksia ja inspiroiduin äänettömistä ilmeistä, eleistä ja liikkeistä. Nyt ajattelen, että taide kantaa unelmia, avaa tunnetiloja ja selkiyttää tunnemaailmaa. – Olisin halunnut näyttelijäksi, mutta olen ujo ja jännitän. Musiikki johdattaa sivellintä Kun Hanna oli lapsi, perhe asui aivan Helsingin keskustassa Itäisellä Teatterikujalla. – Mitä enemmän taidetta, sen parempi! Se tukee kaikkea oppimista! n LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 23 LM2_s12-23.indd 23 19.1.2017 12.04. LM 2/2017 s.12-23 Hanna Pulla SYNTYI 1970 Helsingissä, jossa myös asuu. ku ka – Isä kävi joka aamu katsomassa työni edistymistä, antoi palautetta ja kannusti eteenpäin. Nykyään vanhojen rakennusten kunnostuksesta kiinnostunut asiakaskunta asuu enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, joten perhe luopui Randalasta ja palasi Helsinkiin
Ero näkyy aivotutkijan ANTTI VANAS kuvat COLOURBOX ja STOCKSNAP tutkittua tietoa Oppimisen etsikkoaika alkaa 0-vuotiaasta Kaikki ajallaan: lapsi väläyttää ensi hymynsä, oppii potalle ja sanoo ensimmäisen sanansa silloin, kun sen aika on, eikä aikuisen pidä puuttua kehityksen luonnolliseen kulkuun. Oppimista tapahtuu vain aidossa vuorovaikutuksessa Alle kouluikäinen oppii kielen kirjaimellisesti leikiten, ilman pänttäämistä ja tietoista analyysia. Kiinalaisvauvojen on havaittu kykenevän erottamaan rja l-äänteet toisistaan nelikuukautisina, muttei enää kahdeksan kuukauden iässä. Nykyään tiedetään, ettei lapsen kielipää ole nollasummapeli, jossa yksi kieli syö elintilaa toiselta. Väärin, sanoo norjalaistutkija Audrey van der Meer. LM 2/2017 s.24-29 S adan vuoden ajan vaalittu käsitys geenien sanelemasta lapsen luonnollisesta kehitysaikataulusta on aika ajatella uusiksi, väittää Norjan teknisluonnontieteellisen yliopiston (NTNU) neurotieteen professori Audrey van der Meer. Erottelun mahdollistavat aivojen synnynnäiset synapsikytkennät katoavat muutamassa kuukaudessa tarpeettomina, sillä kiinan kieli ei tunne kyseistä äänne-eroa. Suomessa puhuttiin paljon vielä 80-luvullakin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lapsia uhkaavasta puolikielisyydestä. Sujuvasti jopa viittä kieltä Vielä 1970-luvulla uskottiin, että lapsi voi oppia kunnolla vain yhden kielen. Van der Meerin mukaan lapsi voi oppia puhumaan sujuvasti jopa viittä kieltä niitä toisiinsa sekoittamatta ja yleisen kielen kehityksen siitä kärsimättä. Lapsi tarvitsee 0-vuotiaasta lähtien paljon muitakin haasteita ja herätteitä kuin syömistä, syliä ja vaipanvaihtoa. 24 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s24-29.indd 24 19.1.2017 12.32. Esimerkkinä hyvin varhain avautuvasta ja lähes saman tien sulkeutuvasta oppimisikkunasta van der Meer mainitsee pikkulapsen kyvyn erottaa erilaisia äänteitä. Uskottiin, etteivät kahden kielen välissä elävät lapset opi koko loppuikänään kunnolla mitään kieltä, koska lapsen tajunnassa muotoutuvat ja pysyviksi kiinnittyvät kielen perusrakenteet jäävät puolitekoisiksi. Maahanmuuttajavanhempia kehotettiin tuolloin välttämään oman kielensä puhumista lapsilleen, jottei vahingollista kilpailutilannetta maan valtakielen kanssa pääsisi syntymään
Tytöt puolestaan liikkuivat poikia yleisemmin kevyesti. Näin tehdäänkin esimerkiksi monikielisissä päiväkodeissa. Urheiluseurat tavoittavat jossakin vaiheessa lähes yhdeksän kymmenestä lapsesta ja nuoresta: vain 13 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut koskaan osallistunut urheiluseuratoimintaan. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Hyvällä varhaiskasvatuksella on merkitystä Tutkija päätyy pohtimaan Suomessakin tuttua aihetta, hyvän varhaiskasvatuksen ja pätevän päiväkotihenkilöstön merkitystä. Tytöt seisoivat ja tauottivat istumistaan jonkin verran poikia enemmän. Norjassa tilanne on sikäli erinomainen, että peräti 98 prosenttia alle kouluikäisistä käy päivähoidossa. Urheilua seurassa harrastavien 11–15-vuotiaiden osuus on kasvanut parin viime vuoden aikana 54 prosentista 58 prosenttiin. Pätevistä varhaiskasvattajista on pulaa Norjassakin, ja vähemmän pätevät sijoitetaan kaikkein nuorimpien lasten ryhmiin, koska niitä pidetään helppohoitoisimpina. . Babies exposed to stimulation get brain boost. Vuoden 2016 aineisto on tähän mennessä kattavin kansallinen tutkimus, jossa lasten ja nuorten liikkumista ja paikallaanoloa on mitattu objektiivisesti. LM 2/2017 s.24-29 ›› Lapset istuvat tai makaavat yli puolet valveillaoloajastaan. Tutkimukset osoittavat, ettei pikkulapsi opi uutta kieltä esimerkiksi yksikseen televisiota katselemalla. Norjassa osuus on alle puolet, ja Suomessa vain kolmasosa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja. Yhteisellä hiekkalaatikolla leikkiessä oppiminen sen sijaan etenee niin nopeasti, että kehitystä seuraava aikuinen tuntee todistavansa aitoa ihmettä. Suomi ei valitettavasti yllä lähellekään samaa: meillä vastaava luku oli THL:n tilaston mukaan viime vuonna 68 prosenttia. Noin puolet tutkituista viihtyi ruudun loisteessa yli kaksi tuntia vähintään viitenä päivänä viikossa. The Norwegian University of Science and Technology, verkkojulkaisu tammikuu 2017. LIITU kokoaa kahden vuoden välein tietoa 9-, 11-, 13ja 15-vuotiaiden suomalaisten liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Oppimisikkunoita siis avautuu ja sulkeutuu, ja jos paikalla on oikeaan aikaan asiansa osaavia kasvattajia, voidaan ikkunoista sujautella sisään tärkeitä asioita. Alle kouluikäinen voi kuitenkin oppia vieraan kielen vain aidossa vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.): Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Lapset ja nuoret käyttivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla, ja näin vietetyn ajan määrä lisääntyy merkittävästi iän myötä. Siksi monta avointa oppimisikkunaa jää hyödyntämättä ja interventiota tekemättä. 15-vuotiailla oli selvästi enemmän ruutuaikaa kuin 9-vuotiailla. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti enemmän kuin tytöt. Vain kolmannes Suomen lapsista ja nuorista saavuttaa kansallisen liikuntasuosituksen eli liikkuu reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivittäin, kertoo Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin yhdessä toteuttaman LIITUtutkimuksen tuorein versio. Van der Meerin ajattelussa oppimisen etsikkoaika alkaa hetkestä nolla, ei esimerkiksi vasta 3-vuotiaana. . mittalaitteissa: alle 7-vuotiaan puhuessa oppimaansa vierasta kieltä hänen aivonsa aktivoituvat eri tavalla kuin vanhempana kielen oppineen henkilön aivot vastaavassa tilanteessa. Päteviä lastentarhanopettajia pitäisi kansainvälisten suositusten mukaan olla vähintään puolet päiväkotien henkilöstöstä. Liikemittarit olivat käytössä 3 284 suomenkielisellä lapsella ja nuorella. RUUTUAIKA VENYY LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 25 LM2_s24-29.indd 25 19.1.2017 12.32. Ruutuaikaa kertyy tämän päivän lapsille ja nuorille todella paljon: vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista arvioi viettävänsä ruudun ääressä korkeintaan suositellut kaksi tuntia. Kyselyyn vastasi 7 565 lasta ja nuorta 367 koulusta. Erilaisten kehitysja oppimishäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja interventioissa on van der Meerin mukaan kysymys samasta asiasta: käytetään hyväksi kehitysvaihetta, jolloin ihmisaivoissa tapahtuu eniten ja jolloin ne ovat joustavimmillaan
Kaksosten kielen kehitys viivästyy yksöslapsia useammin. Viiveen alkamisajankohtaa ei tiedetä, eikä sen aiheuttajistakaan ole päästy yksimielisyyteen. Tutkittujen kaksoslasten kieli kehittyi tyypillisesti, vaikkakin keskimääräinen suoriutuminen jäi hieman ikänormeja alhaisemmaksi. University of Borås, verkkojulkaisu joulukuu 2016. Tampereen yliopisto 2016. Lasten suojelun kesäpäivät 6.–7.6.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Valtakunnalliset lastensuojelupäivät ® 26. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus luoda digitaalinen alusta yhteisiä oppimateriaaleja vasten. Ruotsissa työhön osallistuu yliopiston lisäksi Boråsissa toimiva Sandgärdin koulu, jonka ysiluokkalaiset matkustavat ensi kesänä Varsovaan kehittämään 6.-luokkalaisten opetukseen tarkoitettua opetustyökalua yhdessä puolalaisten oppilaiden kanssa. Globaaleihin ongelmiin löydettäisiin parempia ratkaisuja entistä nopeammin, jos nykyistä useammat . Tytöt ovat yleensä poikia kiinnostuneempia köyhyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvistä globaaleista kysymyksistä. . International project to increase girls’ interest in science, engineering. Tästä hyötyisivät niin tytöt, teknologia kuin maailmanparannuskin – ja luultavasti myös pojat. Jotkut tutkijat taas arvelevat, että syy piilee kaksosja yksöslasten jokapäiväisen vuorovaikutuksen eroissa. Tutkimukseen osallistui 20 suomalaista kaksoslasta perheineen. Hanna Elo: Acquiring Language as a Twin: Twin children´s early health, social environment and emerging language skills. MAAILMANPARANNUS ON TEKNIIKKALAJI 26 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s24-29.indd 26 19.1.2017 12.32. Hanna Elo seurasi väitöstutkimuksessaan kaksosten kielen kehitystä 6-kuukautisesta 2-vuotiaaksi. Isosisarus vauhdittaa kaksosten kielenkehitystä. Projekti pyrkii auttamaan opettajia yhdistämään teknologian opetus globaaleihin näköaloihin. oppilaat – ja erityisesti tytöt – saataisiin kiinnostumaan luonnontieteistä, matematiikasta ja teknologiasta, uskovat Boråsin yliopiston tutkijat. Kaksosilla, joilla oli vanhempia sisaruksia, oli 2-vuotiaana käytössään suurempi sanasto kuin esikoiskaksosilla. Tarkasteltavina olivat sekä terveydelliset että kasvuympäristöön liittyvät tekijät. Tavoitteeseen pyritään kolmivuotisella Erasmus-rahoitteisella projektilla, johon osallistuu kouluja, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Ruotsin lisäksi Isosta-Britanniasta, Puolasta ja Kyprokselta. Elo käytti kielen kehityksen havainnointiin ensimmäisenä suomalaisena tutkijana automaattista ääniaineiston analyysimenetelmää. Opetusaineiston tuotannosta vastaavat oppilaat itse. Isosisaruksen rooli nousi merkittäväksi taustatekijäksi, joka vaikutti sekä koko perheen vuorovaikutukseen että kaksosten kielen kehitykseen. Valtaosa tähänastisista tutkimuksista on keskittynyt terveyteen liittyviin tekijöihin, sillä kotiympäristön vuorovaikutuksen mittaaminen on teknisesti hankalaa. Myös heidän kieliopilliset taitonsa olivat esikoiskaksosia kehittyneemmät. Syyksi on esitetty sekä raskauden aikaisia että synnytykseen ja sitä välittömästi seuraavaan aikaan liittyviä terveydellisiä tekijöitä. Avain tyttöjen teknologiainnostuksen herättelyyn voisi olla näkökulman muutos: nuorten teknologiaharrastus pitäisi nostaa yksinäisen bittinikkaroinnin, ammuntapelien ja moponvirityksen kellaritasolta maailmanparannuksen ylätasolle. Miten tytöt innostuisivat teknologiasta. Näihin alueisiin liittyvien ongelmien ratkaisumallit ovat kuitenkin usein luonteeltaan matemaattisia ja teknisiä – ja teknologiasta tyttöjä on vaikea saada innostumaan. –27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki Yli sukupolvien Hyvinvointia läpi vuosikymmenten Parempi yhes Lasten suojelua yhdessä LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT VARAA KALENTERIISI! Vuoden huippukoulutukset LM 2/2017 s.24-29 tutkittua tietoa MIKSI KAKSOSTEN PUHE VIIVÄSTYY. Hanke perustuu brittien asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin
49 €): www.ps-kustannus.fi/lastenoikeudet Tarjous on voimassa 31.3.2017 asti. Lasten_oikeudet_-ilmo_lapsen_maailmaan.indd 1 13.1.2017 11.27 Lasten suojelun kesäpäivät 6.–7.6.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Valtakunnalliset lastensuojelupäivät ® 26. –27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki Yli sukupolvien Hyvinvointia läpi vuosikymmenten Parempi yhes Lasten suojelua yhdessä LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT VARAA KALENTERIISI! Vuoden huippukoulutukset LM 2/2017 s.24-29 LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 27 LM2_s24-29.indd 27 19.1.2017 12.32. Se esittelee myös käytännönläheisesti, mitkä ovat lapsen ja vanhemman oikeudet varhaiskasvatuksessa. Teos antaa tukea varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville, ja vanhemmat ja huoltajat saavat siitä vastauksia moniin kysymyksiin, joita lapselle sopivan varhaiskasvatuspaikan etsiminen voi herättää. Uutuuskirja Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa antaa kattavan kuvan siitä, mitä lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tarkoittaa, mikä on varhaiskasvatuksen ennalta ehkäisevä rooli, millainen varhaiskasvatuksen tila Suomessa on ja miten sitä voidaan parantaa. Saatavilla myös hyvin varustetuista kirjakaupoista. Mitkä ovat lapsen ja vanhemman oikeudet varhaiskasvatuksessa. Tutustu ja tilaa lukijatarjoushintaan 39 € (norm
Vai valikoituiko Ahmed uhriksi sattumalta – vain siksi, että hän näytti ”ulkomaalaiselta”. Vai oliko kyse erehdyksestä: murhattiinko väärä henkilö. Oliko hän suututtanut jonkun, joka lähti sitten kostamaan. Sisäministeri Anders Ygeman on luvannut, että Ruotsin hallitus tekee kaikkensa jengiväkivallan lopettamiseksi. tammikuuta. LM 2/2017 s.24-29 ANU JÄMSÉN kuva HANSSON KRISTER / AFTONBLADET / IBL BILDBYRÅ / LEHTIKUVA maailman lapsia Ahmed Obaid, 16, kuoli suurikaliiperisen pistoolin luoteihin bussipysäkillä Malmön Rosengårdin kaupunginosassa 12. Malmössä asuu noin 340 000 ihmistä. Uutistoimisto Reutersin mukaan Malmössä tehdään asukaslukuun suhteutettuna kolme kertaa enemmän murhia kuin Lontoossa. Sydsvenskan-lehdessä pohdittiinkin, olisiko Ahmedin vilkkaus aiheuttanut hänen kuolemansa. Väärään aikaan väärässä paikassa. Malmön poliisilaitoksen tiedottajan mukaan kaupungissa voi nykyään hankkia aseen hyvin helposti. Koulun rehtori Lise-Lott Nilssonin mukaan Ahmed oli hyvin aktiivinen oppilas, joka mm. ”Muutin tänne, koska en halunnut nähdä lasteni kuolevan”, kertoi isä Dagens Nyheterille. Hän opiskeli Värner Rydénskolan -lukiossa ja haaveili isänsä Najm Obaidin mukaan lääkärin ammatista. suostui mielellään median haastateltavaksi. RUOTSI 28 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s24-29.indd 28 23.1.2017 12.43. Obaidin perhe oli muuttanut Malmöhön Irakista kymmenen vuotta sitten. Ahmedilla ei tiettävästi ollut minkäänlaista rikostai jengitaustaa
LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 29 LM2_s24-29.indd 29 19.1.2017 12.33. LM 2/2017 s.24-29 Väärään aikaan väärässä paikassa
– Tajusin, miten voimakkaasti molemmat isoäitini olivat vaikuttaneet lapsuudessani. Aloin etsiä omaa tapaani olla äiti miettimällä lapsuuttani. KAISA PASTILA kuvat ELVI RISTA 30 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s30-39.indd 30 19.1.2017 16.51. Yllättäen hän löysi äitiyden mallin sukupolven takaa. Minulla oli ihanat, herkät, boheemit vanhemmat, mutta koin heidän kanssaan jonkinlaista turvattomuutta. LM 2/2017 s.30-39 T ietokirjailija Liisa Lauerma alkoi miettiä sukunsa menneisyyttä, kun hänestä tuli äiti. Yhteenkuuluvuuden kokeminen menneiden sukupolvien kanssa voi poistaa myös yksinäisyyttä. Tarvitsin isoäitejäni, jotta osasin olla vanhempi. Hän koetti ymmärtää, miten oma lapsuus oli kulkenut ja mitkä asiat olivat vaikuttaneet taustalla. Koen voimauttavana, että tiedän edes vähän, mitä menneessä on tapahtunut, ja pystyn suhteuttamaan nykypäivää siihen, kertoo Liisa Lauerma. Kun omasta historiasta löytää kannattelevia asioita, saa niistä voimaa jatkaa eteenpäin. Oman sukupolviketjun tunteminen saattaa tuoda apua jo ruuhkavuosiin. – Suvun ketjuun kiinnittyminen on niin suuri rikkaus, etten jättäisi sitä käyttämättä. Miten osaisin olla vanhempi. Katse peräpeiliin Oma historia kannattaa ottaa haltuun. Ota käyttöön SUVUN LAHJAT Ei kannata odottaa eläkeikää, ennen kuin alkaa tutkia sukunsa historiaa. Lauerma kävi läpi lapsuudenperhettään ja muistojaan. – Olin hämmentynyt uudesta roolista
Itse voi valita myös syvyyden, jolla haluaa työskennellä. Mitä erityistä sen antaja on tehnyt juuri se vaate päällä. Muisto on niin kokonaisvaltainen ja vahva, että sen voi tuntea kropassa. En ole yksin täällä murheineni. Lauerma kutsuu näitä suvun lahjoiksi. Esim. Jos haluat, voit tehdä kaverille myös korvat, tuntosarvet tai hännän. Jos kotona ei aina ollut kivaa, voi muistaa, että rappukäytävässä oli kiva pompotella superpalloa, kioskilla kiva myyjä ja uimarannalla kiva hyppypaikka. Vaikka ei tunne lämpimästi vaikkapa isoäitiään kohtaan, voi tuntua hyvältä ottaa käyttöön mummun kaalilaatikkoresepti. Ennenkin on eletty, ennenkin on selvitty, ja elämä kulkee eteenpäin. Missä vaatetta on käytetty. Ideana on löytää sellaisia asioita, joihin itse haluaa kiinnittyä. ” Kivaa tekemistä koko perheelle. 4 LISÄÄ saamiasi tekstiilejä aikamatkakaverin jaloiksi solmimalla niitä toukan vartalon ympärille. Tajusin, että ihmisen elämä toistuu tietyllä tavalla samanlaisena. Asioiden ei tarvitse olla joko–tai, ne voivat olla myös sekä–että. Tilanteesta ei muista vain läsnäolijoita ja tapahtumien kulkua, vaan muisto tuo mieleen myös hetkessä eletyt tuoksut, äänet, visuaalisia yksityiskohtia, tuntoaistimuksia, paikan... Muisto voimauttaa Voimauttavan muiston tunnistaa usein sen aistivoimaisuudesta. askarteluun. – Voimaa voi antaa pelkkä tunnelma. LM 2/2017 s.30-39 ›› – Helpotti tavattomasti, kun hahmotin oman ketjuni. äiti saattaa vastata: ”Tässä yöpaidassa pidin sinua vatsani päällä, kun olit pieni.” 2 OTA PARITON sukka tai lapanen. Näin saat kaverillesi vartalon. Hyvä tapa on yhdistää muistojen kerääminen esim. – Toivon, että jokainen löytäisi hyväksyvän ja armollisen tavan katsoa peräpeiliin. 2 SOMMITTELE kaverillesi silmät ja suu napeista tai helmistä ommellen. MATKAAN LASTEN KANSSA! Muistelemisesta ja muistojen jakamisesta kannattaa tehdä riittävän konkreettista, jotta saa vangittua lasten mielenkiinnon, Aikamatkalla-työpajaohjaaja, lastentarhanopettaja Aila Holopainen sanoo. Kun luo suhteen omaan historiaansa, sen kokee arvokkaana ja siihen voi liittyä omista lähtökohdistaan. – Voi olla, että on paljon asioita, joihin ei missään nimessä halua kiinnittyä, mutta sitten voi löytää yksittäisiä ilonpilkahduksia, jotka tuovat mielihyvää ja turvallisuuden kokemusta tai muuten rikastuttavat omaa tietoisuutta elämästä. Kun saat tilkun, kysy antajalta, mistä vaatteesta tai tekstiilistä se on peräisin. Lauerma on ollut mukana kehittämässä aikamatkametodia, jossa omaa historiaa lähestytään teemallisesti työskentelemällä. ASKARTELE AIKAMATKAKAVERI 1 KERÄÄ lähipiiriltäsi tekstiilitilkkuja. Uskon vahvasti siihen, että myönteisiä muistoja pystyy jumppaamaan esiin. Näin pyritään löytämään ilo ja rikkaus omista juurista. Liittyykö tilkkuun jokin tarina. Jokainen voi itse valita ne muistot tai perinteet, jotka hän haluaa suvulta itselleen. Muistan itse, kun olin vaipumassa uneen mummolassa alle kouluikäisenä. Täytä se vanulla ja ompele kiinni. – Meillä kaikilla on murheemme, surumme ja menetyksemme, mutta oma historia ei ole koskaan pelkästään surullinen. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 31 LM2_s30-39.indd 31 19.1.2017 16.51
– Sinä olet se, jolla on tarve luoda oma tarinasi ja löytää vastauksia kysymyksiin kuka minä olen ja miten minusta tuli minä. 32 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s30-39.indd 32 23.1.2017 12.47. Avaavat siis meille elämää ja historiaa omilla tarinoillaan ja muistoillaan. Ne ovat jättäneet jälkensä kaikkiin, jotka ovat kasvaneet tässä ilmapiirissä. Esimerkiksi leikkija kesäpaikat, mummolat, kodit ja muut paikat auttavat saamaan muistoista kiinni. Ei siis ottaa vain sitä tarinaa, jonka toinen on tottunut tarjoamaan. – Kun pystyn palaamaan ajatuksissani järvelle ja tavoitan itseni kellumasta, tuntuu hirveän hyvältä. Meillä on taustalla puhumattomuuden kulttuuria: vuoden 1918 sodasta ja toisen maailmansodan kokemuksista vaietaan yhä suurelta. Muistele paikkoja, seuraa intohimoja Aikamatkailussa kannattaa lähteä liikkeelle teemojen kautta. Älä siis kysy, millainen oli lapsuutesi, vaan kysy, oliko sinulla jokin puu tai kivi, joka oli sinulle tärkeä lapsena. Puhumattomuuden aika on ohi Liisa Lauerman mielestä aikamatkailua kannattaa tehdä juuri tässä ajassa. Muistella voi joko yksin tai lähipiiriään haastattelemalla. Kannattelevaan ja voimaa antavaan muistoon kuuluu usein myös liittyminen osaksi jotakin suurempaa, esimerkiksi luontoa tai sukupolvien ketjua. Jos on aina pitänyt musiikista, voi alkaa keriä langanpäitä miettimällä lempilaulujaan tai hetkiä, joissa musiikki oli läsnä. Tuntui huikealta kellua syvässä vedessä. ” Jokainen saa itse valita ne muistot, jotka haluaa suvulta itselleen. LM 2/2017 s.30-39 Olin yökylässä. Perustele kysyessäsi, että haluat tietää, vaikkei se olisi kertojalle tärkeää. Taivas oli auki! Liisa Lauerma kertoo saavansa energiaa aina, kun löytää yhteyden lapsuuden minäänsä. – Muistan lapsuudesta väkevänä kokemuksena, kun uin järvessä. Minulla on turvallinen olo. Olin osa jotain suurta, osa luontoa. Mitä tarkempia kysymyksiä esität, sitä helpompi sinun on saada juonesta kiinni. Löydän voimanlähteen itsestäni. He ottavat kädestä kiinni ja vievät meidät omiin aikakausiinsa, arkeensa ja omiin tärkeisiin paikkoihinsa. – Ajattelen, että lähisukupolvet ovat ikiomia historiaoppaitamme. Pitää myös olla vähän itsekäs ja kysyä omista kiinnostuksenkohteistaan. Toinen hyvä teema on seurata intohimojaan. Löydän sen itsen, joka ei vielä ollut stressaantunut tai kyyninen, vaan vilpitön, aito ja täynnä energiaa. Suhde menneeseen tulee henkilökohtaisemmaksi, kun joku kertoo siitä. – Suomalaisilla on raskas suhde menneisyyteen. Muiston rakentuminen on mahdollista pienten yksityiskohtien kautta. SUOMALAISILLA ON RASKAS SUHDE MENNEISYYTEEN. Kuulen, kuinka oven takana mummo ja äiti juttelevat
2 POISTA kansipaperit ja tee kansiosta omannäköisesi laittamalla tilalle omia tai läheistesi valokuvia. 4 KUN RASIA on valmis, on aika alkaa miettiä, mitä haluaisit kerätä omaan rasiaasi. – Kun lasten omat kokemukset ja perheiltä saatavat sukupolvimuistot vaikkapa leikeistä käyvät vuoropuhelua ja työskentelylle annetaan aikaa, syntyy aina jotain uutta! Aikamatkalla-hanke kuuluu STEAn rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan ja sen käytännön järjestelyistä vastaa Ebeneser-säätiö. Toivon, että ihmiset huomaisivat erilaisuuden ja pakolaisuuden olevan osa heidän omaa historiaansa. Tapahtumiin on riittävästi etäisyyttä, ja meillä alkaa olla jo ehkä eväitäkin kohdata ja käsitellä raskaitakin kokemuksia. Valokuvia. Näin lasten osallisuus päivähoidossa lisääntyy ja hoitopaikan ja perheiden yhteistyö vahvistuu. Nyt kun meillä on kaikki periaatteessa hyvin, tuntuu mukavalta muistella ehkä luonnonläheisyyttä tai kotieläimiä, jotka aikaisemmin saattoivat kertoa vain köyhyydestä. – Asia, joka tuodaan kotoa, on usein pieni, mutta lapselle sillä on iso merkitys, koska se on ikioma, projektipäällikkö ja kouluttaja Liisa Lauerma Ebeneser-säätiöstä sanoo. n TEE AIKAMATKARASIA OMILLE MUISTOILLE 1 OTA VANHA VHS-kotelo (voit kysyä sopivaa esim. LM 2/2017 s.30-39 KOULUTUSTA PÄIVÄKODEISSA Aikamatkalla-hanke haluaa lisätä lasten osallisuutta perheiltä saatavien muistojen, kuvien, esineiden ja tekstiilien avulla. Ne eivät ole vain sitä, mitä näemme nyt tapahtuvan maailmalla. kierrätyskeskuksesta) tai pieni kenkälaatikko. Liisa Lauerma ja Ismo Rekola: Sukuseikkailu (Lasten Keskus 2011) . pullonkorkki, koru, käyntikortti, pinssi, pinni, simpukka, keräilykortti, vanha avain, pala silkkinauhaa, tyhjä pastillirasia, matkalippu... Pikkuaarre muistuttaa antajastaan ja se voi olla esim. – Jos löytää oman sukupolviketjunsa, alkaa katsoa ympärilleen toisesta kulmasta. Loruja. . Hyvää on se, että nyt aikaa on kulunut tarpeeksi ja asioista voi jo puhua. Se kouluttaa varhaiskasvattajia ja järjestää lasten työpajoja helsinkiläisissä, kirkkonummelaisissa ja espoolaisissa päiväkodeissa ja asukaspuistoissa. Lempilauluja. 3 JOS HALUAT, voit vuorata rasian sisäpuolenkin mieleiseksesi. Tai vanhempia on pyydetty kirjoittamaan lapulle kotieläinmuisto, joka sitten luetaan yhdessä. Postikortteja. 5 PYYDÄ perheenjäseniltäsi, isovanhemmiltasi ja muilta sukulaisilta sopivia pikkuaarteita omien aarteidesi kaveriksi. Tilkkuja. ” Myönteisiä muistoja menneisyydestä voi jumpata esiin. – Tarvitsemme myös kepeitä asioita ja niitäkin on mahdollista löytää. Tässä globaalissa maailmantilassa meillä olisi käyttöä empatialle, jota aikamatkailu parhaimmillaan tarjoaa. Askarteluohjeet Aila Holopainen, Ebeneser-säätiö LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 33 LM2_s30-39.indd 33 23.1.2017 12.49. Lapsia on pyydetty tuomaan esim. www.aikamatkalla.fi . Kirjoitettuja muistoja. Sen kautta hän tulee ehkä näkyvämmäksi ryhmässä omana itsenään omine historioineen ja lähipiireineen. Näin ymmärtäisimme, että kokemus sodasta ja puutteesta ovat omissa geeneissämme. Voit koristella rasiaa myös kankailla, paperilla, lehdistä leikkaamillasi kuvilla tai omilla piirustuksillasi... Materiaaleja kerätään kodeista ja työstetään taideprojekteissa lasten kanssa leikkien ja tutkien. Työskentely vahvistaa lapsen omia juuria ja identiteettiä. jokin valokuva tai vanha tekstiili, jota saa leikata
ULLA OJALA kuvat OLLI HÄKÄMIES 34 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s30-39.indd 34 19.1.2017 16.51. Anton ja Erika Pokin vanhemmat päättivät toisin. LM 2/2017 s.30-39 perheenä Suomessa Täyttä elämää Tänä päivänä valtaosalle vaikeasti kuulovammaisista lapsista asennetaan sisäkorvaimplantit
LM 2/2017 s.30-39 ›› Elina Pokin, Toni Toivonen-Pokin sekä Antonin ja Erikan kotikieli on viittomakieli. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 35 LM2_s30-39.indd 35 19.1.2017 16.51
Viittomakielellä – luonnollisesti! Suomessa syntyy vuosittain noin 50– 70 vaikeasti kuulovammaista lasta, joista noin 30–40:lle leikataan sisäkorvaimplantti kuulemisen apuvälineeksi. – Myöhemmin kävin kuulovammaisten koulua, jossa osa huonokuuloisista lapsista käytti puhetta ja osa viittoi, vaikka olisi kuullutkin. 36 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s30-39.indd 36 19.1.2017 16.51. Elina sanoo, että olisi tuntenut itsensä hämmentyneeksi, jos heille olisi syntynyt kuulevia lapsia. Elina ja Toni päätyivät siihen, että eivät halua leikkauttaa lapsille sisäkorvaimplantteja, koska eivät koe sitä tarpeelliseksi. Siksi tässä jutussakin käytetään paljolti sanaa kuuro kuulovammaisen asemesta. – Kuurot lapset ja aikuiset pärjäävät elämässä siinä missä kuulevatkin. Työssään asiakaspalvelijana hän käyttää välillä kuulokojetta, välillä ei. – Hän teki pojalle kuulotestin ja sanoi, ettei se mennyt lävitse. Huono sairaalakokemus Elina toivoi kummankin lapsen odotusaikana, että lapset syntyisivät kuuroina. Minä koin viittomakielen luonnollisemmaksi itselleni ja käytin sitä, sanoo Toni. Elina puhuu ainoastaan viittomakieltä ja hoitaa suuren osan työasioistaan Kuurojen Liiton kulttuurituottajana sähköpostitse, tekstiviestein ja WhatsApp -applikaation kautta. Kätilö alkoi lohdutella minua kuuron lapsen takia, mutta sanoin, että olemme onnellisia, kun syntyi terve lapsi. Sanavarastosta löytyy muun muassa ”kissa”. Skypessäkin voi viittoa. Tilanne olisi ollut hassu, sillä pidän kuuroutta niin luonnollisena asiana. Antonin kuurous sai synnytysosaston kätilön hämmennyksiin. Vuoden ikäinen Erika on käynyt Hyksin Korva-, nenäja kurkkutautien klinikan kuulokeskuksessa kuulotutkimuksissa, ja ensimmäisten tutkimusten mukaan hän on kuuro. – Vanhemmat, joilla ei ole kokemusta kuuroudesta, surevat asiaa joka tapauksessa. Heitä on ylipäätään sen verran vähän, että on kiva, kun perinne jatkuu. Tonin lapsuudenperheessä isä ja äiti olivat kuulevia, eikä heillä viitottu lainkaan. Hänen toinen korvansa ei kuule, toisella poika kuulee jonkin verran. Tämä johtuu siitä, ettei hän koe kuuluvansa vammaisryhmään, vaan viittomakieliseen kielija kulttuuriryhmään, jossa kuurous on luonnollinen asia. Siksi myös haastattelu tehdään viittomakielisen tulkin välityksellä. – Myös vanhempani ja isosiskoni ovat kuuroja. Heille tavanomainen kuulokoje ei tuo riittävää tukea. LM 2/2017 s.30-39 E lina Pokin mielipide saa ikänsä kuulevien kulttuurissa eläneen ihmisen mietteliääksi: enpä ole osannut ajatella asiaa tuolta kannalta. Toni oppi puhumaan noin 3-vuotiaana sen jälkeen, kun hänelle hankittiin kuulokoje. Perheessä asuu myös Casper, 10, Tonin edellisestä avioliitosta. Heitä pitäisi lähestyä positiivisuuden kautta, sanoo Toni. – Perheessämme on sukupolvien ajan ollut kuuroja lapsia. Heidän mielestään sairaalassa pitäisi lähteä siitä, että on syntynyt kuulovammainen lapsi, mutta silti ei ole mitään hätää. Vuoden ikäisen Erikan sanavarastosta löytyy viitottuna muun muassa "kissa". Kun meillä kotona aina viitottiin, en kokenut kuulemista tarpeellisena, sanoo Elina. Toni on kaksikielinen: hän puhuu suomea ja käyttää viittomakieltä. Sanoin, että asia on ihan ok. Perheen isä, Toni Toivonen-Pokki on huonokuuloinen ja käyttää kuulokojetta. – Sitten olisi tosissaan pitänyt miettiä, miten arjessa toimitaan. Elina-äiti opettaa lisää. Hän reagoi esimerkiksi ovikellon soittoon. Elina ja Toni kritisoivat sairaaloissa vanhemmille annettavaa ensitietoa kuulovammaisen lapsen synnyttyä, sillä heidän kokemuksensa mukaan se lähtee liikkeelle ongelmista, ei mahdollisuuksista. Viittomakielen Toni oppi päiväkodissa, jossa oli muitakin huonokuuloisia ja kuuroja lapsia. Hän on kuuleva, mutta myös viittoo. Lapsista Anton, 4, on käyttänyt kummassakin korvassa kuulolaitetta kahdeksankuisesta lähtien. ” Kun meillä kotona aina viitottiin, en kokenut kuulemista tarpeellisena. Tyttö on saanut kuulokojeet ja viittoo jo ensiviittomia. – Ja esimiehellä on aina mahdollisuus oppia viittomakieli, Toni virnistää. Kuulisin toisella korvallani hiukan, mutten tykkää käyttää kuulokojetta. Olen itse elänyt aina ilman kuuloa, eikä se sinänsä ole niin merkittävä asia. Elina määrittelee itse itsensä kuuroksi viittomakieliseksi perheenäidiksi – ei kuulovammaiseksi. Sen avulla esimerkiksi puhelinkeskustelut onnistuvat. Perheen yhteinen kotikieli on viittomakieli. Toni kertoo, kuinka positiivisuus oli ELINA TOIVOI, ETTÄ LAPSET SYNTYISIVÄT KUUROINA
Hän katsoo, että ihminen pitäisi nähdä kokonaisvaltaisesti ja käsittää, että kielen kehitys on riippuvainen paljosta muustakin kuin kuulosta. Hän meni juttelemaan seurueelle ja kertoi olevansa todella helpottunut nähdessään, että kuulovammaiset voivat olla laskettelemassa ja juhlia normaaliin tapaan. Kuurojen kulttuuri on kansainvälistä Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Elina Pokki itse on esimerkki siitä, että kuulovammainen voi kouluttautua ja olla mukana työelämässä. Muusta ei ollut puhettakaan. Nyt Pokin perheen lapset ovat asiakkaina Hyksin Korva-, nenäja kurkkutautien klinikan kuulokeskuksessa, johon vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Sen jälkeen tulivat kansainväliset nuorisoleirit ja maailmankongressit, joissa olen tavannut näitä aikoinaan lastenleirillä tapaamiani ihmisiä. He ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi, eikä keskusteluissa ole juututtu implanttiasiaan. – Siten Antonin oli helppo kertoa kotona, kenestä on kysymys, sanoo Toni. Hänellä oli viittomakieltä taitava avustaja, ja myös lastentarhanopettajat ja erityislastentarhanopettaja osasivat viittoa. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 37 LM2_s30-39.indd 37 19.1.2017 16.51. Anton on käynyt säännöllisin väliajoin kuulotarkastuksessa, kuulolaitteen toiminnan seurannassa ja puheterapiassa. – Lapset eivät mieti, kuka on kuuleva ja kuka ei, vaan he leikkivät keskenään. Yritimme toppuutella ja sanoa, että katsotaan asiaa rauhassa. Noin puolet Antonin kavereista on kuulevia, puolet kuulovammaisia. – Jos lähdetään liikkeelle syrjäytymisväitteillä, niin millaisen kuvan asioista saavat kuulevat vanhemmat, joille syntyy kuuro lapsi ja joilla ei ole mitään kokemusta kuuroudesta. Sekä Toni-isä että Anton käyttävät kuulokojeita, mutta vaikkapa satujen lukeminen sujuu parhaiten viittoen. – Jotkin kunnat ovat haluttomia lähtemään minkäänlaisiin kuuroja lapsia huomioiviin järjestelyihin. – Olin 10-vuotiaana ensimmäistä kertaa pohjoismaisella kuurojen lasten leirillä ja sain sitä kautta paljon hyviä ystäviä. Koulu mietityttää Anton kävi ennen pikkusiskon syntymää läheisessä päiväkodissa erityisryhmässä, jossa käytetään viittomakieltä. Isä oli nimittäin paljon miettinyt, onko pojalla edessään normaali, mahdollisuuksien täyttämä elämä vai joutuuko hän tyytymään elämään suljetussa, pienessä piirissä. Elina kehuu myös kuurojen kulttuuria: se on hyvin kansainvälistä. – Lääkäri sanoi heti, että lapselle leikataan sisäkorvaimplantti. – Olemme päättäneet muuttaa Helsinkiin lasten koulunkäynnin takia ennen kuin Anton aloittaa esikoulun 6-vuotiaana. Jokaiselle lapselle oli annettu viittomakielinen nimi. Elina koki loukkaavana tavan, jolla lääkäri alkoi väitellä hänen kanssaan kuulovammaisten elämästä, jota hän itse oli kuitenkin elänyt koko elämänsä ajan. Tämä huomasi laskettelukeskuksessa viittomakieltä käyttävän miesporukan, jolla oli selvästi hyvin hauskaa keskenään. Elina pitää hyvänä varsinaissuomalaisessa Kaarinan kaupungissa tehtyä ratkaisua, jossa Piispanlähteen alakoulussa on luokkia, joissa annetaan samaan aikaan opetusta puhuen ja viittoen: luokanopettaja opettaa puhuen ja erityisluokanopettaja viittoen. Elinan mielestä Hämeenlinnan kaupunki hoiti tiedottamisen hienosti: ryhmässä olleiden lasten koteihin lähetetyissä kirjeissä kerrottiin, että ryhmässä aloittaa äidinkieleltään viittomakielinen lapsi, ja jokainen ryhmässä saa päivittäin oppia viittomakieltä. Tuntuu, että minulla on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin kuulevilla. Lääkäri tuputti implanttia Hämmennys ja kiukku täyttivät Elinan ja Tonin mielen, kun he kävivät Antonin kanssa ensimmäistä kertaa erikoislääkärillä pojan kuulovamman takia. LM 2/2017 s.30-39 koskettanut erästä parivuotiaan, kuuron pojan kuulevaa isää. Helsinkiläisessä Pitäjänmäen peruskoulussa järjestetään 11-vuotista perusopetusta kuulovammaisille oppilaille. Haluamme turvata lasten pääsyn viittomakielisten pariin, sanoo Elina. Mutta lääkärin mielestä lapsella ei olisi mitään tulevaisuutta eikä mahdollisuuksia, ellei hän saa implanttia. – Minulla on pari australialaista kaveria, joihin voisin ottaa vaikka heti yhteyttä. Pikkusiskon synnyttyä Anton oli kevään päiväkodissa kuusi tuntia päivässä. Implanttileikkaus ei tee kuurosta ihmisestä koskaan normaalikuuloista, sanoo Elina. Tuntuu siltä, ›› ” Implanttileikkaus ei tee kuurosta ihmisestä koskaan normaalikuuloista. Hän jäisi kuulemma yksinäiseksi ja ilman koulutusta, muistelee Toni. Elina sanoo, ettei aina välttämättä ole helppoa keskustella naapurin kanssa, mutta Australiaan kyllä voi lähteä. Minulla on kuurona yhteyksiä koko maailmaan
Implantointiajankohdalla on myös merkitystä kielenkehitykseen, minkä vuoksi lapset pyritään implantoimaan mahdollisimman varhain. Se ei kuitenkaan tee kuulovammaisesta ihmisestä normaalikuuloista – kuten eivät kuulokojeetkaan. ” Toivon samanlaista kunnioitusta viittomakieltä kuin ruotsia kohtaan. Mutta on myös kuulovammaisia perheitä, jotka ovat orientoituneet voimakkaasti kuurojen kulttuuriin. Samoin selviää, onko oma kuulo riittävä siihen, että lapsi kehittää puheen ja on jatkossa puheenja kuulonvaraisessa kommunikaatiossa, sanoo dosentti, ylilääkäri Antti Aarnisalo Hyksin Korva-, nenäja kurkkutautien klinikan kuulokeskuksesta. – On tärkeää, että kuulon kuntoutuksessa säilytetään avoin, lapsen ja perheen tilanteen huomioon ottava näkemys asiasta. 1 400 sisäkorvaimplantin käyttäjää, joista lapsia vajaa kolmannes. – Pikkuhiljaa lapsen kasvun ja kehityksen myötä syntyy käsitys siitä, kuinka paljon lapsi kuulee ja kuinka paljon hän kuulee kuulokojeiden kanssa. Joskus kuulovamman lisäksi voi olla liitännäisvammoja tai esimerkiksi kielellistä erityisvaikeutta, jotka hidastavat kielen oppimista. – Puhuvassa ja kuulevassa perheessä on aika lailla aina toiveena, että lapselle asennetaan sisäkorvaimplantit. Aarnisalon mukaan sisäkorvaimplantti tulee harkittavaksi, jos vanhemmat haluavat lapsen olevan puhekielisessä kommunikaatiossa, mutta hänen kuulonsa ei ole siihen riittävä. n ”TÄRKEÄÄ ASENNOITUA AVOIMESTI” ”LAPSI HUOMIOON HOITOPROSESSISSA” SUOMESSA • ON viittomakieltä käyttäviä kuulovammaisia ja huonokuuloisia n. Reilu promille vastasyntyneistä eli 50–70 lasta vuosittain syntyy Suomessa vaikeasti kuulovammaisena. Nikulan väitöskirja Lapsen hyvää etsimässä – Syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistutehoitokäytännön sosiaalieettistä tarkastelua (Unigrafia 2015) löytyy PDF-muodossa verkosta. Lasten sisäkorvaimplantteihin liittyvistä hoitokäytännöistä väitellyt teologian tohtori Karoliina Nikula peräänkuuluttaa kuulovammaisten lasten monipuolisempaa huomioon ottamista prosessissa. että siksi joillakin alueilla Suomessa vanhemmille tuputetaan implanttia, koska se koetaan helpoimmaksi järjestelyksi, sanoo Elina. Hän vertaa viittomakielisiä kielija kulttuuriryhmänä suomenruotsalaisiin ja huomauttaa, ettei ruotsia äidinkielenään puhuvia lapsia pakoteta suomenkieliseen kouluun. • NOIN 30-40 lapselle leikataan vuosittain sisäkorvaimplantti. Silloin on hyvin luontevaa, että lapsi on vahvasti viittomakielisessä kulttuurissa mukana. 38 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s30-39.indd 38 19.1.2017 16.51. LM 2/2017 s.30-39 Jokaiselle vastasyntyneelle tehdään synnytyssairaalassa kuuloseulonta. Nikulan mukaan olisi tärkeää huolehtia siitä, että on olemassa aidosti tilaa erilaisille ratkaisuille. • ON n. • LAPSILLE alettiin leikata sisäkorvaimplantteja vuonna 1997. Sisäkorvaimplantti on leikkauksella asennettava kuulon apuväline, jota käytetään kuuntelemiseen silloin, kun tavanomainen kuulokoje ei ole riittävä. – Se on oma kulttuurinsa ja kieliryhmänsä, jolle viittomakieli on perheen tunnekieli, arkikieli ja kieli, johon lapsi saa ensimmäiseksi kosketuksen. Vastuu vaikeasti kuulovammaisten lasten kuulon kuntoutuksesta on keskitetty viiden yliopistosairaalan kuulokeskuksiin. • KUULOKOJETTA käyttää noin 100 000 henkilöä. Aiempien selvitysten mukaan osa vanhemmista on kokenut, ettei heidän valintojaan ole aina kunnioitettu hoitopolulla. – Jos kymmenen lasta implantoidaan, kahdeksan heistä selviää normaaliluokalla koulussa. Toisaalta mikään ei ole mustavalkoista: myös viittomakieliset vanhemmat voivat haluta lapselleen implantit, jolloin hänestä tulee kaksikielinen. Implanttien lisääntymisen myötä myös kuulovammaisten lasten luokat ovat vähentyneet koko maassa. Vanhempien päätöksenteon tueksi tulisi myös kehittää kirjallista materiaalia. Aarnisalon mukaan sisäkorvaimplantti on hyvä kuulon apuväline. Kuurot lapset tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti, ei vain kuulon tai sen puutteen kautta. – Toivon samanlaista kunnioitusta viittomakieltä kuin ruotsia kohtaan. – Jos annetaan kieleen liittyvää neuvontaa, hoitotiimissä on perustultua olla kielten asiantuntija, jopa joku viittomakielinen työntekijä. Jos lapsi on luokallaan ainoa kuulovammainen ja äidinkieleltään viittomakielinen, kuinka hänen identiteettinsä kehittyy ja vahvistuu?, kysyy Toni. • VIITTOMAKIELI sai perustuslaillisen aseman vuonna 1995. 5 000. Vaikeasti kuulovammaiset lapset pyritään leikkaamaan 9–11 kuukauden ikäisinä, jolloin implantit päästään aktivoimaan jo hieman alle vuoden iässä. – Vielä 1980-luvulla oli useita valtion ja kuntien ylläpitämiä kuulovammaisten kouluja, mutta nyt jäljellä on vain muutamia
n LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 39 LM2_s30-39.indd 39 19.1.2017 16.51. Jos hän asuu Helsingissä, hän voi viedä Kruunun kirppuun käyttökelpoisia vaatteita ja saada niistä pari euroa. – Jos ylipäätään on kotia, Leivo sanoo. – Saduissa on kaikki mahdollista, Leivo huomauttaa. – Nurmikollakin voi nukkua, Siiri sanoo. Keskellä on hyvä olla Sosiaalisen oikeudenmukaisuu den päivää vietetään 20.2. – Tai siis sekä rikkaat että köyhät voivat sairastua. Etenkin Kulta Into Piin, Kroisos Pennosen, Karhukoplan ja Milla Magian kanssa, lisää Leivo. – Roopella on onnenlantti, sen eka kolikko, mutta ei sekään tuo onnea, Siiri tuumii. – Aina ei ole hauskaa olla rikas, Siiri sanoo. Mutta keppikerjäläisiä on. Leivo ei ole vielä ammatinvalintaa miettinyt. – Silloin ei käytetty paljon autoja. – Keskellä oleva voi ostaa tavaroita kaupasta. RAHA EI TUO ONNEA, eli palaamme Roope Ankkaan! – Roope Ankka on universumin rikkain, muttei kovin onnellinen. – Mutta miten tullaan köyhäksi. Jos on häät tulossa, tarvii hienon hääpuvun. – Mutta jos ei ole taloa, ei ole ehkä pöytääkään, Leivo huomauttaa. Lompakkoa ei ainakaan ole – tai jos on, siellä rahaa ehkä vain euro ja kymmenen senttiä. ASIAT VOIVAT MENNÄ niinkin huonosti, että näkee nälkää. Ostaminen riippuu siitä, mitä tavaroita tarvii. Riesa tulee Roopen kilpailijoista, niistä rosvoista, jotka haluaisivat myös rikastua. – JOS EI OLE TYÖTÄ, voi etsiä sellaisen työpaikan, josta saa palkkaa, Leivo tuumii. Niitä ei ollut, koska kukaan ei ollut niitä keksinyt. Siiri muistuttaa, etteivät kaikki köyhät ole sairaita. Jos suunnittelee lähteä matkalle, tarvitaan junaliput tai lentoliput, Siiri selvittää. – Köyhä voi löytää maasta tyhjän kahvikupin ja alkaa kerätä siihen rahaa. – Jos köyhä asuu täällä Helsingissä, hän voi ostaa sillä ehkä yhden leivän tai patongin, Siiri arvelee. VANHAAN AIKAAN ei ollut niin paljon köyhiä ja rikkaita, uskovat lapset. Silloin vilustuu. – Silloin on tosi kova nälkä, eikä saa mitään syötävää. Aikuisena Siiri ei halua paljon rahaa, mutta mukavan ammatin. – Köyhällä ei taida olla edes jääkaappia ja ehkä kotona vain muutama leivänkannikka. – Aion koirien hoitajaksi. – Esimerkiksi vaatenäyttelijät (eli valokuvamallit) ovat juuri siinä välillä, Siiri sanoo. – Se on kyllä köyhälle aika epistä, jos rikkailla on paljon rahaa, Leivo tuumii. Joitain muitakin konsteja selviytymiseen keksitään. – RIKKAAN TUNNISTAA SIITÄ, että sillä on hienoja kravatteja, timanttisormuksia, ehkä rubiineja ja hieno auto, Leivo sanoo. – Jos ylipäätänsä on kotia. Panttipulloja voi viedä myös kauppaan, mutta niillä ei tienaa niin paljon, Siiri pohtii. Niitä näkee kättelyssä, Siiri lisää. – Ne on sellaisia, jotka kulkevat ja nojaavat koko ajan keppiinsä, Leivo kuvailee. Palvelijat eivät tottele sitä ja sillä on tosi monta riesaa. – Eikä edes polkupyöriä, vaikka ne olivat vähän halvempia ja yksinkertaisempia. Mutta sairautta ei voi hankkia, paitsi jos menee nakuna lumeen pyörimään. Lapset arvelevat, ettei Suomessa kukaan näe nälkää. ihmettelee Siiri. – Keskellä on aika hyvä olla. Leivo: ”On parhaat oltavat, kun ei ole rikas eikä köyhä.” H elsinkiläisen Virkkulan päiväkodin kuusivuotiaat esikoululaiset Siiri Saramäki ja Leivo Vallin ovat huomanneet, että maailmassa elää erilaisia ihmisiä. – Eivätkä ne hienot kravatit ole ryppyisiä! Rikkailla on paljon ansiomerkkejä. Sillä voi saada alennusmyynnissä olevan pitkähihaisen tai ei ehkä sitäkään, Leivo pohtii. – Turha sitä on harkita vielä näin varhaisessa iässä, Leivo sanoo. – Kun ihminen tulee vanhaksi, elämä muuttuu, mutta silloinkin voi olla siinä keskellä. Sanoisin ehkä, että siinä on parhaat oltavat, kun ei ole rikas eikä köyhä, Leivo tuumii. – Jos käyttää liikaa rahaa, se vain loppuu, Leivo tietää. Tai jos juo lämmintä vettä, saa kamalasti pöpöjä. – Ei niin! Roope Ankalla on koko ajan vaikeuksia. LM 2/2017 s.30-39 Siiri: ”Rikkaan kravatit eivät ole ryppyisiä.” ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuva LIISA HUIMA lapset juttusilla ON KÖYHÄLLE EPISTÄ, JOS RIKKAILLA ON PALJON RAHAA. – Jos ei ole sänkyä, voi nukkua pöydän alla, Siiri sanoo. Jos on menossa iltadiscoon, tarvitsee iltapuvun. – Köyhät voivat myös järjestää nuotioita ja metsästää elikoita! Leivo keksii
Oliver, 4, tahtoo iskän syliin. Tämä tavallista kotoisampi toimisto värikkäine sisustuksineen ja leluhyllyineen merkitsee Samille paljon. Lapset heräävät helposti, kun tykkäävät tulla tänne. – Aleksi haluaa auttaa. LM 2/2017 s.40-45 ›› perheenä Suomessa A amulla kotona oli tullut kiire, koska vaatteita oli kadoksissa, jälleen. Yhteisöllinen vanhemmuus oli meille luontaista, mutta nyt yksilökeskeinen kulttuuri on murentamassa sen. YKSINHUOLTAJAN ei tarvitse pärjätä Ennen lapset kasvatettiin yhdessä. Sami Koivukosken sylissä Jasmin ja Juulia, vasemmalla Josefiina ja Elmeri. – Siinähän se useampi menee, missä yksikin, Sami naurahtaa ja selventää: – Isommilla lapsilla on tiskivuorot ja he siivoavat omat huoneensa. Nyt hän pitelee hiusharjaa, mutta Jasminilla, 6, Juulialla, 7, ja Josefiinalla, 9, on jo muuta tekemistä. Kotiin jäivät Valtteri, 12, ja Jere, 16. Viimein Sami Koivukoski sai lastattua kuusi lastaan pikkubussiin ja suuntasi Jyväskylän keskustaan Pelastakaa Lapset ry:n toimistolle. Joonatan, 9, ja Elmeri, 10, rakentelevat legoilla. – Lauantaitreffit on sosiaalinen tapahtuma, joka katkaisee kuukauden. Yhteisöllisyys on löydettävä uudelleen, uskoo kahdeksan lapsen yksinhuoltaja Sami Koivukoski . Omillaan Samin lapista asuvat jo Oskari ja Elias sekä vanhin, itsekin jo kahden lapsen isä Aleksi. 40 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s40-45.indd 40 19.1.2017 17.10. Nytkin hän lupasi tehdä meille makaronilaatikon valmiiksi, kun mennään kotiin. TUIJA SILJAMÄKI kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN yksin Isän kantokyky on ainakin kaksi tyttöä. Miten näin monen lapsen kanssa pärjää yksinhuoltaja
LM 2/2017 s.40-45 LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 41 LM2_s40-45.indd 41 19.1.2017 17.10
– Kun voi puhua muiden kanssa, saa voimaa omaan jaksamiseen. Sama lapsiryhmä pääsee viettämään toiminnallista viikonloppua kymmenen kertaa vuodessa, mistä on tullut pysyvä palvelumalli tukea tarvitseville perheille. 42 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s40-45.indd 42 19.1.2017 17.10. – Tukea tarvitsevat lapsiperheet haluavat myös kehittää palveluita, jos siihen annetaan mahdollisuus. Paikalla on nelisenkymmentä henkeä: vanhempia, lapsia ja lastenhoitajia. Eniten toivotaan apukäsiä lastenhoitoon ja kotitöihin. Ovi hoitohuoneisiin käy tiheästi. Asiat alkoivat pikkuhiljaa järjestyä. Pelastakaa Lapset ry on voinut järjestää lapsille yhteisöllistä ryhmätoimintaa maaseudulla sellaisten yrittäjien kanssa, joilla on ammatillista osaamista lasten ohjaamisessa ja perheiden tukemisessa. MAALISKUUSSA 2014 Sami Koivukoski oli ajanut yön rekkaa ja käyttänyt sitten poikia sairaalassa kontrollikäynnillä Tampereella. On juteltu kaikesta, eniten siitä, miten kukin on tullut tähän tilanteeseen. TUKIPERHEITÄ TARVITAAN paljon enemmän kuin niitä on tarjolla, ja odotusajat ovat pitkiä. Samista ja lapsista on aina mukava tulla Lauantaitreffeille tapaamaan muita lapsiperheitä. Suurin osa vanhemmista on yksinhuoltajia. Mutta siinä kohtaa tuntui, että seinä nousee vastaan. Päätettiin kutsua perheitä yhteen ja kysyä, millaista toimintaa ne kaipaisivat. Monet tukiperhettä hakevat toivovat, että se asuisi maalla. Pelastakaa Lapset ry:ssä haluttiin keksiä vaihtoehtoisia tuen muotoja tukiperhettä odottaville. Yhteisöllisestä vanhemmuudesta hyötyvät kaikki, mutta sitä tarvitaan etenkin silloin, kun lähipiirissä ei ole muita aikuisia, Mettinen huomauttaa. Samana kesänä Sami kuuli, että voisi hakea tukiperheitä ja alkoi osallistua Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan. Hankkeessa on mukana monenlaisia perheitä, joita yhdistää tukiperheen tai muun kodin ulkopuolisen avun tarve. Täällä vertaisuudessa ei keskitytä ongelmiin, vaan voimavaroihin: miten kukin voi tukea toisiaan. SAMI KÄY ERÄÄN ETÄISÄN KANSSA KAHVILLA VIIKOITTAIN. Kuukausi vaimon lähdön jälkeen oli raskas. LM 2/2017 s.40-45 Vähintään yhtä arvokasta on vertaistuki, jota Sami kokee saavansa muilta vanhemmilta. – Monet vanhemmat kokevat, etteivät pysty tai ettei heillä ole varaa tarjota lapsilleen kaikkia niitä elämyksiä, joita haluaisivat. Se tarve voi johtua esimerkiksi lapsen tai vanhemman pitkäaikaissairaudesta. Joonatan (vas.), Elmeri, Jasmin ja Oliver. Kaksikaan ei ole paljon, jos muuta verkostoa ei ole, sanoo projektityöntekijä Jaana Aarnio. – Vanhemmat kokevat riittämättömyyttä – varsinkin jos ovat yksin. – Yhteistä näille perheille on usein se, että he ovat yksin. Perheet tietävät, mitä tarvitsevat ja mistä hyötyvät. Lauantaitreffien lisäksi järjestetään myös vanhempien vertaistapaamisia, vanhempi-lapsi-leirejä sekä erilaisia tapahtumia perheille. ” Kun voi puhua muiden kanssa, saa voimaa omaan jaksamiseen. Kaikki meidän toiminta on ideoitu yhdessä perheiden kanssa, sanoo projektipäällikkö Katja Mettinen. Samana iltana vaimo lähti. Tänään on vanhempien hemmottelupäivä: he voivat valita joko perinteistä hierontaa tai korva-akupunktiota. – Yhteisöllisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä on vähentynyt 2000-luvun alusta, vaikka se on ennaltaehkäisevä ja edullinen tuen muoto, harmittelee Mettinen. Myös tapaamisia muiden vanhempien kanssa pidetään tärkeänä, ja lapsille halutaan myös muita turvallisia aikuissuhteita. Vanhemmat haluavat, että lapsi pääsisi kosketuksiin eläinten ja luonnon kanssa. – Oli käännekohta, kun päätin päästää irti. Aluksi heillä on aikaa jutella keskenään, kun lapset leikkivät, askartelevat tai ulkoilevat. Sami jäi vuorotteluvapaalle. Sen päätteeksi Sami vei avioerohakemuspaperit käräjäoikeuteen. Syntyi Läheltä tueksi -hanke, joka pyrkii luomaan tilaisuuksia yhteisölliselle vanhemmuudelle. – Ristiriitoja oli ollut vuoden ja lähtö sovittu etukäteen. Toiminnassa on mukana noin 70 perhettä ja 150 lasta. Voi olla ystäviä, mutta ei ketään, jonka kanssa jakaa vanhemmuuteen liittyviä asioita. Täällä näkee muitakin ihmisiä, jotka hoitavat lapsiaan yksin. Ensimmäiset päivät apuna oli Samin sisko ja sitten alkoi tulla väliaikaista tukea kunnalta
Lapset auttavat kotitöissä, muuten kaikki vastuu on isällä. Ikävintä on, että joudun tekemään kaikki päätökset yksin, enkä voi koskaan kysyä toiselta. Lahjaksi hän sai isä-kynän, parkkikiekon ja tietysti kortteja. Lapsia naurattaa. Vaikeinta on, kun lapset ikävöivät äitiään, eikä sille voi tehdä mitään. – Illalla, kun saa lapset nukkumaan, olisi mukavaa, kun olisi joku, jonka kanssa jutella. LM 2/2017 s.40-45 – Odotin arkeen vaihtelua ja sitä, että tapaisin muita samassa elämäntilanteessa olevia. Jasmin kiipeää syliin ja pian myös Oliver tahtoo toiseen kainaloon. – Joka syö nätisti, saa yllätysjälkiruuan! Katja Mettinen kannustaa. Ihannemaailmassa verkostot syntyisivät luonnostaan, eikä kenenkään tarvitsisi hävetä avun pyytämistä. Toivoin esimerkiksi, että vanhemmilla olisi Lauantaitreffeillä oma hetki, jossa keskustelua ohjaisi joku talon väestä. Olen kertonut mikä minusta on ollut hyvää ja mitä itse toivoisin. Lauantaitreffien suurta luksusta onkin valmis ruoka. Kun perheessä ei ole toista vanhempaa, joutuu hoitamaan kaiken yksin: päiväkodit, koulut, harrastukset. Keittiöstä leijuu kasvissosekeiton tuoksu. Kun perhe ›› LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 43 LM2_s40-45.indd 43 19.1.2017 17.10. Nekin perheet, jotka ovat saaneet tukiperheen tai -henkilön, haluaisivat jatkaa. – Jaksan kantaa vaikka kuinka monta, niin monta kuin vain mahtuu. Hän osallistuu myös Totaaliyhäreiden toimintaan ja kuuluu Läheltä tueksi -hankkeen ohjausryhmään. Sitä kaipaan ehkä eniten. Silloin tuntuu yksinäiseltä. Nykyisin niin ei kuitenkaan käy, ja syitä on monia alkaen työelämän vaatimuksista ja yksilökeskeisyyden korostamisesta. Yhteiset juttutuokiot sillä välin, kun lapset leikkivät keskenään, ovat mukavia. Onneksi se on ollut mahdollista. Toisia isiä Sami ei Lauantaitreffeillä ole tavannut, mutta on vaihtanut paljon ajatuksia äitien kanssa. Katja Mettinen näkeekin suurta tarvetta yhteisölliselle vanhemmuudelle: – Olemme voineet lisätä perheiden verkostoja niin, että ne ovat olleet tekemisissä myös vapaa-ajalla, kun ovat ensin tutustuneet täällä. Eräällä leirillä hän tapasi etäisän, jonka kanssa käy edelleen kahvilla viikoittain. – Siellä käsitellään, mitä kaikkea on tehty ja mitä voitaisiin tehdä. Kun tutustui, oli helppo puhua. TULIJOITA LAUANTAITREFFEILLE on välillä enemmän kuin mukaan mahtuu. Se on Samin lasten herkkua kotonakin. – Silloin saa edes hetkiseksi keskittyä olemiseen oman lapsen ja muiden vanhempien kanssa. Sami palaa hieronnasta ja kehuu, miten mahtavaa se oli. Oliver alkaa laulaa Hämä-hämähäkkiä. – Olen sisällä niissä asioissa nyt toisella lailla kuin ennen. LAPSET KERÄÄNTYVÄT jonoon käsipesua varten. Yhteinen ruokailu on tärkeä yhteisöllisyyden kokemus, kuvaa Mettinen. Keskustelu sujuu paremmin niin. Sami kysyy. Mikähän siinä on, että vaikka kuinka käy kuntosalilla, masu vaan kasvaa. Sami on mukana myös yksinhuoltajien WhatsApp-ringissä ja Facebook-ryhmäs sä, mutta pitää kasvotusten kohtaamista parempana. – Se koskettaa, tuntuu sydämessä. Isänpäivänä Sami oli kolmen pojan kanssa Ruotsin-risteilyllä, jossa syötiin hyvin. Hienoimpina hetkinä Sami pitää silti tavallista yhdessäoloa kotona
Otetaan perheet mukaan, kun palveluita suunnitellaan. Hän on kohdannut monia hyviä ammattilaisia, jotka osaavat arvostaa yksinhuoltajan tekemää työtä, mutta kehuu erityisen vuolaasti Katjaa ja Jaanaa. Aika näyttää. ”En voi opettaa teille mitään”, hän sanoi. Perustetaan kuntiin ja kaupunkeihin paikkoja, joissa voisi kokoontua porukalla perhe kuin perhe. – Saan toistaiseksi kunnalta kotiapua muutaman kerran viikossa. Sitten meille kävi katastrofi. – Jos vaikka olisi rinnalla nainen, jonka kanssa voisi elää arkea yhdessä, ihan tavallista elämää iloineen ja suruineen... mennessä os. Pikkubussista löytyy tilaa. Vaihdetaan rohkeasti kuulumisia lasten päiväkotija koulukavereiden vanhempien kanssa ja kutsutaan heitä kahville. – Näin lapsetkin voivat vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen! Tulevaisuudelta Sami Koivukoski toivoo ennen kaikkea, että lasten kanssa kaikki menisi hyvin. tuuli.valo@lskl.fi. ”Ainoastaan täydellinen katastrofi voi tehdä sen.” Tuoreena äitinä olin – totta kai – sitä mieltä, että vanhemmat ovat täysin vastuussa lastensa hoidosta ja kasvatuksesta. Annetaan lasten tuntea, että ympärillä olevat aikuiset välittävät ja vetävät yhtä köyttä. Todellinen hyvän mielen kampanja siis! Jotta osaamme tehdä tarvittavan suuren painoksen, tarvitsemme tiedon kouluista, jotka asiasta kiinnostuvat. Kyläillään enemmän. Kansalaisjärjestöjen tärkeä tehtävä on tarjota perheille kohtaamisia, sanoo Katja Mettinen. Kunnalta tai kaupungilta. Ennen lähiöissäkin oli enemmän talkoohenkeä ja naapurit katsoivat lasten perään. Se opetti, miten kylmäävää oli olla yksin vastuussa, kun jotain pahaa sattuu. Kymmenisen vuotta katastrofin jälkeen olen sitä mieltä, että vastuu tulevien veronmaksajien ja yhteiskunnan tukipylväiden kasvattamisesta kuuluu koko yhteiskunnalle, ihan sen jokaiselle jäsenelle. Läheltä tueksi -hanketta syvennetään nyt myös lasten kanssa. – Yhteisöllisten kohtaamisten järjestäminen aikuisille on haaste, sillä palvelut ovat niin yksilökeskeisiä. Lapsen Maailma = muksut luokkaretkelle + kotiin huippulehti ”Mielenkiintoisia asioita laidasta laitaan – luen lehden kannesta kanteen.” Lukijakysely 2016 Tutustu lehteen: www.lapsenmaailma.fi LM 2/2017 s.40-45 MITEN LISÄTÄ YHTEISÖLLISTÄ VANHEMMUUTTA. Tuetaan vanhempina toinen toisiamme riippumatta siitä, montako vanhempaa perheessä on ja mikä on kunkin asema työelämässä. Mutta ei elämänkumppanikaan olisi pahitteeksi. Lisäksi koulu vastaa lehden postituskuluista. Järjestöistä. Vaatii arvomaailman muutosta, että uskaltaa sanoa yhteisöllisen vanhemmuuden olevan itselleen tärkeää. Tässä Samin, Katjan ja Jaanan vinkkejä. Ja jos sukulaiset asuvat kaukana, verkostot ovatkin nollilla. Noin voi tapahtua meistä kenelle tahansa. TUIJA SILJAMÄKI muuttaa työn perässä ja saa lapsia, huomataankin äkkiä, että apua kaivataan. Tällä hetkellä järjestelmä on sattumanvarainen, vaikka perheiden auttaminen ei saisi olla sattumanvaraista. Kaksi työntekijää hoitaa osaa lapsista, kun käyn muiden kanssa uimassa tai luistelemassa. Lapsen Maailma tarjoaa alakoululaisille mahdollisuuden kerätä varoja luokkaretkija harrastetoimintaan, ja tukea samalla lastensuojelutyötä. – Ehkä ihmisten pitäisi muuttua niin, etteivät he keskittyisi vain omaan elämäänsä. Kerää varoja luokan kassaan ja osallistu samalla lastensuojelutyöhön! Ovatko omat ja sukulaisten kaapit täynnä lasten myymiä sukkia tai pesuaineita. Irtonumeron hinta on 5 euroa, josta luokan kassaan kilahtaa 4 euroa. Kerro, jos koulusi innostuu asiasta ja arvioi alustava lehtien kappalemäärä 15.2. Hän tuli vierailulle yltäkylläisyyden keskelle ja pudisteli surullisena päätään. Ellei ole, mistä niitä löytyisi. – Samanlaista apua tarvitsevat yksinhuoltajaäiditkin, ei vain isät! Sami korostaa. VASTOINKÄYMISISTÄ VIISASTUU Gurua pyydettiin kertomaan viisauden salaisuus. Kahtena aikaisena aamuna työntekijät laittavat muille lapsille aamupalaa, kun vien pienimpiä päiväkotiin. Sellaista yhteisöllisyyttä löytyy edelleen kulttuureista, joissa perheen käsitys on laaja. Silloin toivoo, että kannattelevia käsiä ja kuuntelevia korvia olisi lähellä. Näkyykö vatsan seudulla luokkaretkirahaston kerryttäminen kekseillä ja karkeilla. Katja Mettinen ja Jaana Aarnio onkivat esiin lasten toiveita leikin kautta kissaja koirakäsinukkien avulla. Järjestetään perheille enemmän mahdollisuuksia kohtaamisiin palveluissa – kuten neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja sosiaalija terveydenhuollossa – eikä vain ongelmatilanteissa. Kun kasvissosekeitto on syöty, Koivukosken perhe suuntaa trampoliinijumppaan ja noukkii vielä sen jälkeen lasten serkun yökylään. Kuopus sairastui vakavasti juuri, kun lasten isä joutui olemaan töissä kaukana toisella paikkakunnalla. Tiedustelut: Tuuli Valo 050 572 1089. – Heille voi puhua mistä vain, aivan loistavia tyyppejä! Tuntuu mukavalta, kun he välillä soittavat. Sami pitää tämänhetkistä tilannettaan hyvänä. ” Samanlaista apua tarvitsevat yksinhuoltajaäiditkin! 44 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s40-45.indd 44 19.1.2017 17.10
Näkyykö vatsan seudulla luokkaretkirahaston kerryttäminen kekseillä ja karkeilla. Tiedustelut: Tuuli Valo 050 572 1089. Lapsen Maailma tarjoaa alakoululaisille mahdollisuuden kerätä varoja luokkaretkija harrastetoimintaan, ja tukea samalla lastensuojelutyötä. Todellinen hyvän mielen kampanja siis! Jotta osaamme tehdä tarvittavan suuren painoksen, tarvitsemme tiedon kouluista, jotka asiasta kiinnostuvat. tuuli.valo@lskl.fi. Lapsen Maailma = muksut luokkaretkelle + kotiin huippulehti ”Mielenkiintoisia asioita laidasta laitaan – luen lehden kannesta kanteen.” Lukijakysely 2016 Tutustu lehteen: www.lapsenmaailma.fi LM 2/2017 s.40-45 LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 45 LM2_s40-45.indd 45 19.1.2017 17.10. Lisäksi koulu vastaa lehden postituskuluista. Irtonumeron hinta on 5 euroa, josta luokan kassaan kilahtaa 4 euroa. mennessä os. Kerro, jos koulusi innostuu asiasta ja arvioi alustava lehtien kappalemäärä 15.2. Kerää varoja luokan kassaan ja osallistu samalla lastensuojelutyöhön! Ovatko omat ja sukulaisten kaapit täynnä lasten myymiä sukkia tai pesuaineita
Suomalainen vanhempi tai lapsi joutuu tulkiksi Iinan ja Hollannista Suomeen muuttaneen Annetten perhe on monella tavalla erilainen. Lääkärin eka kerta Hyviäkin kokemuksia on osunut vuosien varrelle. LM 2/2017 s.46-53 ›› perheenä Suomessa N euvolan terveydenhoitaja hihitteli, punasteli ja puhui kuin papupata. Lääkäri kertoi heidän olevan ensimmäinen sateenkaariperhe, jonka hän on tavannut. Ei siinä tilanteessa ole olennaista, millainen perhe lapsella on. Lähisuhdeväkivallasta ei terveydenhoitajan mukaan tarvinnut keskustella. Hän muistelee, miten he joutuivat kerran Anneten kanssa viemään Siirin päivystykseen. Ensimmäisenä piti alkaa selittää lääkärille, miksi kaksi naista toi lapsen vastaanotolle. Sateenkaariperheen äiti Iina Särkkä ja yhden vanhemman perhettä pyörittävä Pauliina Leppänen antavat myös kiitosta kohtaamilleen ammattilaisille. Hän halusi kysyä palautetta ja neuvoja tuleviin kohtaamisiin. Terveydenhoitaja kuittasi sen sanomalla, ettei hän tiedä lesboseksistä mitään. Iinan mukaan järkyttävintä on se, että lapsi saatetaan asettaa tulkiksi oman Hämmentäviä kohtaamisia Erilaiset perheet törmäävät edelleen epäasialliseen kohteluun palvelujen piirissä. Ensin oli hoidettu olennainen ja tärkeä, Iina sanoo. Siellä kukaan ei juo liikaa tai suuttuessaan turvaudu fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan. Kun asiat oli käyty läpi, lääkäri kysyi, olisiko Iinalla ja hänen puolisollaan Annet Akkermansilla aikaa jäädä vielä hetkeksi. Tällaisina kahdeksan vuotta sitten tapahtuneet asiat ovat piirtyneet mikkeliläisen Iina Särkän muistiin. Esimerkiksi lapsen 4-vuotistarkastuksessa lääkäri kohtasi perheen tavallisen neutraalisti. Ei toinenkaan hoitaja tiennyt kaikkea, mutta lupasi selvittää. Hän oli puolitajuton, lötkö kuin spagetti ja meillä oli huoli. ” Keskustelusta terveydenhoitajan kanssa jäi mielikuva, että kahden naisen kodissa on aina siistiä. Heillä on sateenkaariperhe, kahden kulttuurin ja kahden kielen perhe sekä ammatillinen sijaisperhe. Eikä oikeastaan päihteistä tai hygieniastakaan. Tilanne ratkesi terveydenhoitajaa vaihtamalla. – Se oli oikea ajoitus. ”Hän otti meidät vastaan ihmisinä” HANNA MOILANEN kuvat PAULA MYÖHÄNEN 46 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s46-53.indd 46 19.1.2017 18.00. – Hän katseli kaikki Siirin käyrät ja kippurat sekä vastasi pariin kysymykseen, joita meillä oli lapsen terveydestä, Iina muistelee. – Hän otti meidät vastaan ihmisinä, käsitteli raskautta niin kuin muidenkin äitien kohdalla eikä mennyt hämilleen, Iina tiivistää. Hoitajan hermostuneisuus alkoi tarttua ensimmäistä lastaan odottaviin vanhempiin. Oikea ajoitus ja tilannetaju toistuvat Iina Särkän puheessa. Hän harppoi yli keskustelun tueksi tarkoitetun lomakkeen kohtia. Usein oletetaan, että pariskunnan suomalainen osapuoli tulkkaa tiedot kieltä vähemmän osaavalle. Seksuaalisuudestakaan ei tarvinnut puhua. Keskustelusta jäi mielikuva, että kahden naisen kodissa on aina siistiä. – Lapsella oli 40 astetta kuumetta. Perheen maahanmuuttaja jää helposti sivurooliin erilaisissa palveluissa. Tarkastus meni suunniteltua nopeammin
LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 47 LM2_s46-53.indd 47 19.1.2017 18.00. LM 2/2017 s.46-53 Hollannista Suomeen muuttanut Annet Akkermans, Siiri-tytär ja Iina Särkkä kummastelevat, miten lapsi saatetaan asettaa tulkiksi vanhempansa ja viranomaisen välille
Eivät sellaiset asiat kuulu lapselle. Iina kokee, että asia lakaistiin aktiivisesti maton alle. Eräässä tehtävässä piti kertoa omasta perheestä ja siitä, miten kohtasi puolisonsa. Iina Särkkä on jutellut Siirin opettajan kanssa perheiden monimuotoisuudesta. ” Kun lapsi vietiin sairaalaan, ensiksi piti selvittää, miksi hänet toi sinne kaksi naista. Useampaan erilaiseen vähemmistöön kuuluminen luo myös omat haasteensa. Hän otti yhteyttä opettajaan, kun Siiri oli itkeskellyt kotona. Luokkakaverit eivät uskoneet, että lapsella on kaksi äitiä ja että hän on suomalaisen lisäksi myös hollantilainen. LM 2/2017 s.46-53 vanhempansa ja ammattilaisen välille. – Tässä olisi voitu jakaa ryhmä synnyttäjiin ja heihin, jotka ovat tulleet synnyttäjän tueksi. On parempi turvautua vaikka Google-kääntäjään, Iina sanoo. – Sain vastauksen, että luokassa on muutenkin monenlaisia perheitä ja Siiri on ainoa, joka tekee siitä numeron, Iina muistelee. Toisen esimerkin Iina poimii alakoulusta. Pahan mielen syynä olivat luokkakavereiden puheet. Vaikenemisen sijaan luokassa olisi voitu puhua hetki siitä, millaisia perheitä oppilailla on ja miten perheet voivat olla tänä päivänä hyvin erilaisia. Kurssin vetäjällä ei ollut valmiuksia selvittää tilannetta. Asia lakaistaan maton alle Ratkaisuja syntyy usein ilman sen suurempia lisäresursseja. Annet osallistui aikanaan maahanmuuttajille tarkoitettuun kielikoulutukseen. Esimerkkinä Iina kertoo perhevalmennuksesta, johon hän osallistui puolisonsa kanssa. – Jos jotain kiusattaisiin erityispiirteen kuten vamman tai apuvälineen vuoksi, se asia käsiteltäisiin varmasti jollain tavalla yhteisesti. – Sen jälkeen muut kurssilaiset eivät tulleet Annetten kanssa samaan pöytään syömään ja pitivät pariharjoituksissa puolentoista metrin eron. – Tiedän tapauksia, jossa lapsi on ollut tulkkina gynekologikäynnillä. Perhevalmennukseen voi tulla nykyisin myös doulan tai ystävän kanssa, Iina muistuttaa. 48 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s46-53.indd 48 19.1.2017 18.00. Silti tuntui hämmentävältä, kun valmennukseen tulleita kehotettiin jakaantumaan äitien ja isien ryhmiin. Työntekijä oli tuttu ja he tunsivat olonsa tervetulleeksi
›› Pauliina Leppänen, Mico-poika ja Mimmikoira muodostavat kokonaisen perheen. Pauliinan ja Micon isän liitto päättyi eroon, kun Mico oli tarhaikäinen. Siitä asti Pauliina on pyörittänyt perheen arkea yksin. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 49 LM2_s46-53.indd 49 19.1.2017 18.00. Pauliina kiittää erityisesti neuvolapsykologia. Ilman kahta ammattilaista elämä ei ehkä olisi rullannut niin hyvin kuin se on lopulta mennyt. Eläkevuosiaan viettävä Mimmi-koira katselee kaihoisasti teen seuraksi katettujen keksien perään. Hän tuki Pauliinaa kasvamaan vanhemman rooliin, auttoi HANNA MOILANEN kuvat MIKKO KAUPPINEN Yksi ihminen voi auttaa koko perhettä Yhden vanhemman perheessä korostuu ystävien, naapureiden ja perheen tilanteen ymmärtävien ammattilaisten merkitys. LM 2/2017 s.46-53 K errostalon ylimmässä sopukassa Helsingin Itäkeskuksessa asuu Pauliina Leppäsen ja 11-vuotiaan Micon perhe
Sellainen ihminen pitäisi olla jokaisella, Pauliina pohtii. Tiukkaa taloudellisesti Yhden vanhemman perheet ovat usein taloudellisesti ahtaalla. – Kokemuksesta tiedän, että yksi ihminen voi auttaa koko perhettä. Pauliina Leppänen opiskelee erityislastentarhanopettajaksi. ” Neuvolapsykologi ja erityisopettaja saavat erityiset kiitokset. – Jos minulla ei olisi ollut näitä ihmisiä ympärillä, en tiedä, miten olisin selvinnyt, Pauliina sanoo. Lastenhoitajan palkasta ei pysty pistämään kovin paljoa sivuun pahan päivän varalle. Ja jos lapsi sairastaa enemmän, ei ole kiva rasittaa ystäviä koko ajan. Pauliinan polvileikkauksen aikaan hänen siskonsa sai vapaata ja tuli Micon seuraksi. Aikanaan tarhakaverien perheet ottivat Micon mukaansa hoidosta niinä päivinä, kun Pauliinan oma työpäivä kesti pidempään. LÄHIPIIRIN ANTAMA APU KANNATTELEE ARJESSA. Ystävät eivät ole aina paikalla. Toipilasaikana ystävät ja naapurit piipahtivat kokkaamaan ja siivoamaan. – Tiesin, että voin laittaa viestiä tai soittaa aina, kun tuli ongelma vastaan. – Miksu tykkää käydä nykyisin koulussa eikä suurempia vaikeuksia enää ole, Pauliina sanoo. – Kun lapsi on 40 asteen kuumeessa ja pitäisi käydä kaupassa ja apteekissa, olisi hyvä saada hetkeksi apua. Hän toivoo voivansa antaa tukea perheille, niin kuin on itsekin saanut. Opettaja selvitteli erityisen tuen asioita ja opetti lasta osa-aikaisesti omassa luokassaan jo ennen virallisia tukipäätöksiä. Hoitajan palkkaaminen kotiin olisi maksanut vähintään sen, mitä Pauliina olisi pojan toipumisaikana tienannut. LM 2/2017 s.46-53 uuden asunnon löytämisessä ja selvitti päiväkodissa Micon oppimisvaikeuksia. Kun Mico joutui silmäleikkaukseen, Pauliina joutui jäämään töistä kahdeksi viikoksi palkattomalle vapaalle. 50 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s46-53.indd 50 19.1.2017 18.00. Toivottavasti voin jatkossa auttaa muita ja maksaa sillä tavalla omaa velkaani takaisin. Pauliina havahtui vasta myöhemmin siihen, että hän olisi voinut kysyä Helsingin kaupungilta kotipalvelua, kun lapsi oli pieni ja sairasti paljon. Taloudellinen kipuilu on tuttua myös Pauliinalle. Keskeinen motivaatio nousee tietoisuudesta, että hän on itse saanut ammattilaisilta niin paljon tukea. Nyt Pauliina opiskelee sosionomiksi ja erityislastentarhanopettajaksi. Silloin kun tilanne oli päällä, hän ei tiennyt palvelusta eikä osannut sitä kysyä. Toiset kiitokset lähtevät Micon kouluun erityisluokanopettajalle, joka näki, ettei poika saanut tarvitsemaansa tukea oppimiseen omassa luokassaan
Voit kysyä esimerkiksi ”kuuluuko perheeseesi muita aikuisia”. • SATEENKAARIPERHE Äitien ja isien sijaan voi puhua vanhemmista. Älä pelkää mokaamista. Sen sijaan voisi miettiä arjen erilaisia tukimuotoja, Moring sanoo. • YHDEN VANHEMMAN PERHE Yksin vanhempana oleminen voi olla seurausta erosta, puolison kuolemasta tai alusta asti suunniteltu tilanne. Toisen puheesta voi poimia sanoja, joilla hän itse kuvailee itseään ja perhettään. MONENLAISIA PERHEITÄ LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 51 LM2_s46-53.indd 51 19.1.2017 18.00. www.monimuotoisetperheet.fi KUINKA KOHDATA MONIMUOTOINEN PERHE. Kaikista perheistä 20 prosenttia on yhden vanhemman perheitä. Joka viides pariskunta kohtaa tahatonta lapsettomuutta. Perheiden tekemää loistavaa kasvatustyötä nostetaan esiin tosi vähän, Moring tiivistää. • MONIKULTTUURINEN PERHE Puolison maahanmuuttoprosessi ja sopeutumisstressi osuvat usein yhteen perheen perustamisen kanssa. MONIMUOTOISET PERHEET -verkosto • koostuu 10 itsenäisestä perhejärjestöstä, joiden jäsenet poikkeavat jollain tavalla oletetusta perheestä. LM 2/2017 s.46-53 Perusperheeseen kuuluu isä, äiti ja vaihteleva määrä lapsia. Jos sanot hassusti, voit pyytää anteeksi. Tyypillisesti vanhemmat riemuitsevat, kun kaikki meneekin asiallisesti ja ihan tavallisesti. – Monet perheet päätyvät tilanteisiin, joissa heihin kohdistuu kummastusta, hämmennystä tai jopa epäasiallista kohtelua, Moring sanoo. On tärkeää kiinnittää huomiota yhden vanhemman verkostoihin: saako hän riittävästi tukea ja tarvittaessa apua arkeen. Etsi yhteistä kieltä kommunikointiin. Uusperheitä on 9 ja maahanmuuttajaperheitä 7 prosenttia. Esimerkiksi jos lapsi asuu vuoroviikoin eri perheissä, miten saadaan tieto kulkemaan suoraan molempiin perheisiin. Myös samaa sukupuolta olevat voivat tarvita tukea parisuhteeseensa ja vanhemmuuteensa. Tai jos perheeseen syntyy kolmoset, ajatellaan, että nyt ollaan pulassa. Kuvissa kukaan ei ole kuollut, eronnut tai syntynyt samaan aikaan kuin toinen. Tai muistetaanko päiväkodissa kertoa lastaan harvemmin hakevalle etävanhemmalle vähän laajemmin lapsen kuulumisista. Ota huomioon ulkomaalaistaustaisen puolison näkökulma ja toiveet. – Jos saisin päättää, jokainen ammattilainen kehuisi vähintään yhden perheen päivässä. Varovastikin laskettuna kyse on yhdestä kolmasosasta, sanoo projektipäällikkö Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta. Kannusta vanhempia puhumaan omaa kieltään lasten kanssa. Suuri osa sateenkaariperheistä pelkää kohtaavansa syrjintää ja asiattomuutta. – Jos lähtökohtana on voivottelu, perhe alkaa itsekin nähdä tilanteen ongelmana. Luottamuksen rakentaminen voi viedä kauemmin kuin yleensä. – Väittäisin, että lähes puolet perheistä on nykyisin jollain tavalla monimuotoisia. Mikä yhdistää käytännössä sateenkaariperhettä, monikkoperhettä tai erilaisia surujärjestöjä kuten nuoria leskiä tai lapsensa menettäneitä. Kohtele vanhempia yksilöinä, ei tietyn kulttuurin tyypillisinä edustajina. Jo se tuntuu hyvältä palvelulta. Taustalla on yleensä kokemuksia syrjinnästä ja negatiivisista asenteista. Äidin nuorta ikää saatetaan surkutella. Kohtaamistilanteissa perheen erilaisuutta pidetään helposti ongelmana. Yksinhuoltajuus ei välttämättä ole ongelma vaan ratkaisu. Se voi olla turvallinen ja rauhallinen perhemuoto aiempaan verrattuna. Perheiden erilaisia tilanteita voi huomioida pienillä käytännön asioilla. Entä onko lapsen koulukyyti mahdollista järjestää molemmista kodeista. Tällainen mielikuva syntyy, kun katsoo perheille kohdistettuja mainoksia tai esitteitä. . • on vuodesta 2013 pyörittänyt Kaikkien perheiden Suomi -hanketta • pyrkii tuomaan tietoa lainsäädännön ja perhepalveluiden kehittämiseen • tuottaa oppilaitoksille ja ammattilaisille tietoa perheiden monimuotoisuudesta. VÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT perheet tulevat palvelujen pariin jo valmiiksi vähän varuillaan. Myönnä, jos et tiedä jotain asiaa ja lupaa tarvittaessa selvittää se. Se voi kuormittaa myös suomalaista puolisoa. Todellisuus on monimuotoisempi
Siihen tarvitaan synnynnäinen alttius. JAANA KOSUNEN kuvitus MARIA VILJA 52 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s46-53.indd 52 19.1.2017 18.00. Kun pieni lapsi alkaa änkyttää, vanhemmille iskee suuri huoli: minäkö tämän aiheutin. Syyllisyys on turhaa, sillä vanhemmat eivät voi tehdä lapsesta änkyttäjää. LM 2/2017 s.46-53 kehitys Mihin puhekyky katosi
Lapsi ei siis muuta puhettaan lainkaan. Vaikka myötäliikkeillä puhettaan tahdittava lapsi saattaakin näyttää vanhemman silmissä lähes kärsivältä, kannattaa vanhemman kuitenkin olla tarkkana oman huolensa ilmaisemisessa. – Pienetkin lapset saattavat olla varsin tietoisia änkytyksestään. Nykyään tiedetään, mitkä ovat riskitekijöitä, jotka voivat tehdä änkytyksestä pysyvää. – Vanhemmat kysyvät aina ensimmäiseksi, ovatko he syypäitä änkyttämiseen. Monilla lapsilla änkytykseen liittyy myös joukko myötäliikkeitä. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 53 LM2_s46-53.indd 53 23.1.2017 12.53. Silmien räpsytyksellä, pomppimisella tai nyrkillä hakkaamisella lapsi pyrkii ikään kuin riuhtaisemaan itsensä irti äänteestä päästäkseen puheessaan eteenpäin. Onnistumista vanhempi kehuu ja ihastelee, ja positiivinen kierre on valmis: lapsihan lähtee tekemään sitä, mistä häntä kehutaan. Koulutukseen valittiin 25 puheterapeuttia ympäri Euroopan. Sekään ei yksin riitä, vaan vasta useiden tekijöiden yhteisvaikutus voi lopulta laukaista änkyttämisen. Lapsi on kyvyistään haltioissaan ja puhuu ja puhuu niin, että välillä vanhemmat tuskissaan toivovat, että pulputus lakkaisi – edes hetkeksi. Lisätietoa Suomen änkytysyhdistyksen verkkosivuilta . Tärkeää Kirsi Kaisamatin mielestä on yhteinen aika: se, että lapsi saa jutella aikuisen kanssa pienen hetken joka päivä kahdestaan, ilman ulkopuolista hälinää. Rauhallinen puhemalli on hyvä tapa tukea lapsen puheen sujuvuutta. Äänteet juuttuvat kurkkuun ja yksittäiset sanat toistuvat toisensa perään niin, ettei lause pääse loppuun, ei sitten millään. Hän on opiskellut sitä ulkomailla ja uskoo sen tehoon vakaasti. Joskus niin käykin. ÄNKYTTÄMINEN ALKAA noin 2–4-vuotiaana, siis silloin, kun puheen kehitys on kiihkeimmillään. – Lidcombessa vanhempi kohtaa lapsen päivittäin lyhyessä harjoitteluhetkessä ja etsii lapsen puheesta sellaisen tason, jolla lapsi pystyy puhumaan sujuvasti. Kaisamatti on hakenut aiemmin lisäkoulutusta änkytyksen hoitoon Yhdysvalloista ja Englannista. Pienten lasten hoidossa Kirsi Kaisamatti hyödyntää perinteisten harjoitteiden lisäksi Suomessa vielä vähemmän tunnettua Lidcombe-menetelmää. Ympäristötekijöillä on kyllä vaikutusta, mutta yksin nekään eivät änkyttämistä aiheuta. LM 2/2017 s.46-53 L apsen puhetaidon kehittymistä on valloittavaa seurata. PUHETERAPIAA lapsi tarvitsee, mikäli änkyttäminen on jatkunut yli puoli vuotta, tai jos puhumisen vaikeus on niin voimakasta, että se ahdistaa jo lasta itseään. Siksi aihetta ei pidä vältellä, vaan puhua siitä lapsen kanssa empaattiseen sävyyn, reilusti ja suoraan. Änkyttämisellä tarkoitetaan puhemotorista vaikeutta, joka näyttäytyy lapsen puheessa tavun, äänteen tai koko sanan toistona, äänteiden venytyksinä tai lukkoina, jolloin puhe pysähtyy hetkeksi kokonaan. Tarinoinnin taito paranee hetki hetkeltä ja uusista äänteistä ja sanoista muovautuu pikkuhiljaa yhä vain monimutkaisempia lauserakenteita. Hän tietää, millainen shokki änkyttämisen alkaminen voi vanhemmille olla. Hänen on tunnettava, että hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on, takkuaa puhe sitten miten paljon tahansa. Vanhemmille on olemassa runsaasti vinkkejä siihen, miten lapsen puhetta voi kotikonstein helpottaa. Alttiuden lisäksi vaikuttavat myös emotionaaliset tekijät sekä ympäristö: jos lapsi on herkkä ja kuormittuu puhevaikeudestaan tai ei saa ympäristössään ääntään kuuluville, saattaa änkytys lisääntyä. Änkyttävän lapsen puheterapiassa on olennaista positiivinen ilmapiiri sekä se, että myös vanhemmat saavat vinkkejä lapsen puheen sujuvuuden tukemiseen. Vanhemmat eivät aiheuta lapsensa änkyttämistä, eivät koskaan. Arviolta 80 prosenttia änkyttävistä lapsista oppii puhumaan sujuvasti ennen aikuisikää. Yhtäkkiä ennen niin sujuvasanainen lapsi herääkin aamulla ja takeltelee sanoissaan. Riski kasvaa myös silloin, kun änkytys on jatkunut yli vuoden tai jos suvussa esiintyy änkytystä. – Kun aikuinen muuttaa puhetyyliään verkkaiseksi, pitää taukoja, katsoo lasta silmiin puhuessaan ja huolehtii vuorottelusta, on lapsen huomattavasti helpompi lähteä keskusteluun mukaan. Lapselle on tehtävä selväksi, ettei änkyttämisessä ole mitään pahaa. – Lapselle on tehtävä selväksi, ettei änkyttämisessä ole mitään pahaa. Olennaista on myös se, että lapsen puheen ohjailun sijaan vanhempi keskittyy rauhoittamaan omaa puhetapaansa. Isompien lasten kanssa terapiassa harjoitellaan sitä, miten voi halutessaan puhua toisella tavalla änkyttämisen sijaan. Suomessa ei ole aiemmin ollut puheterapeutteja, joilla on kyseinen pätevyys. www.ankytys.fi n Rauhallinen puhemalli on hyvä tapa tukea lapsen puheen sujuvuutta. Uusimpien tutkimusten mukaan taustalla oletetaan olevan synnynnäinen alttius. Siihen voin antaa heti selkeän vastauksen: eivät ole. – Kielellisten taitojen viivästymä tai toisaalta myös äärimmäinen kielellinen lahjakkuus ovat tällaisia tekijöitä. Jos lapsi aavistaa huolen, tarttuu se herkästi häneenkin. Yllättävän merkityksellinen tekijä on myös sukupuoli: pojilla änkyttäminen on neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. Kaisamatti aloittaa tänä syksynä koulutuksessa, joka antaa eurooppalaisen kliinisen erikoispuheterapeutin pätevyyden puheen sujuvuuden häiriöihin. Hän ymmärtää myös sen, miten raskasta syyllisyyttä vanhemmat lapsensa änkyttämisen vuoksi kokevat. Puheterapeutti Kirsi Kaisamatti auttaa työssään änkyttäviä lapsia
Osallistujamäärästä ja mukanaolijoiden ilmeistä näkee, että ryhmä on hyvin suosittu. Hyvää on sekin, että ryhmässä saa olla vapaasti oma itsensä. Poikela osallistuisi mielellään myös vanhempien ryhmiin, mutta vielä se ei ole onnistunut. Odotettu ilta Liikuntasalin reunalla Tiia Poikela leikittää vuoden ja kolmen kuukauden ikäistä Jooaa sillä välin, kun isoveli Miika, 5, potkii palloa. – Miika tykkää käydä täällä. LM 2/2017 s.54-61 ›› erityistä tukea P aikalla on isiä ja äitejä sekä alle 10-vuotiaita erityislapsia ja heidän sisaruksiaan. Kun halataan, halataan reilusti Liikuntasalista siirrytään saman rakennuksen katutasoon Elokoloon. Tässä viihtyisässä vertaisryhmien kokoontumistilassa voi piipahtaa, jos on vaikkapa Pikkuilot vauhdissa Erityislapsiperheet tarvitsevat vertaistukea ja hengähdystaukoja arjen keskelle. 54 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s54-61.indd 54 20.1.2017 12.25. Oula Ylitarvas tekee opetetut liikkeet aina täysillä. Se on yksi Lapissa toimivan Erityislasten Omaiset ELO ry:n vertaistukiryhmistä. Vanhemmat ovat mukana, sillä ilman heitä me tarvitsisimme huomattavasti enemmän henkilökuntaa, sanoo opiskelija Katri Hietamäki. Fysioterapeuteiksi vuoden kuluttua valmistuvat Katri Hietamäki, Teija Junttila ja Merita Willberg ovat suunnitelleet tälle illalle ensin pienen alkulämmittelyn, seuraavaksi jalkapallo-ottelun ja lopuksi rentoutuksen. Autistiselle lapselle tärkeitä ovat rutiinit, vakaus ja asioiden ennustettavuus. Hän odottaa keskusteluja muiden vanhempien kanssa ja vertaistukea. RIITTA AHONEN kuvat KAISA SIRÉN Pikkuilot harjoittelevat leikin avulla kehon hahmottamista. Pallopeleistä pidetään, samoin temppuradasta. Kenenkään ei ole pakko osallistua, mukana saa olla, vaikka touhuamalla omiaan sivummalla. Puheen kehityksen viivästyminen antoi aiheen tarkempiin tutkimuksiin. Sielläkin toimii Pikkuilot-ryhmä. Koska mukana on autismin kirjon diagnoosin saaneita lapsia, esittävät ohjaajat aluksi kuvallisesti tunnin kulun. Tilanne muuttuu toivottavasti Sodankylässä, jonne perhe on juuri muuttamassa miehen työn takia. – Lapset jaksavat yllättävän hyvin olla mukana. Minulle tämä on ainoa ilta viikossa, jolloin meillä on lasten kanssa jotain kodin ulkopuolista touhua, Tiia Poikela kertoo. Monden liikuntasalissa Rovaniemellä on aloittamassa liikuntatuntiaan joka toinen tiistai kokoontuva Pikkuilot liikkuu -ryhmä. Jos tapahtumia haluaa seurailla sivusta, sekin onnistuu. Hänellä todettiin autismin kirjon häiriö muutamia viikkoja sitten. Hän on sosiaalinen ja viihtyy muiden lasten kanssa
LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 55 LM2_s54-61.indd 55 20.1.2017 12.25. LM 2/2017 s.54-61 ” Kenenkään ei ole pakko osallistua. Miika Poikela esitteli pelin tiimellyksessä voimistelutaitojaan
Nyt tilanne on hyvä, eikä isompia ongelmia ole. Lempiaine on matematiikka. Vähillä yöunilla ELO:n hallituksessa kaksi vuotta työskennellyt Päivi Kokkonen on illassa mukana puolisonsa ja kahden lapsen kanssa. Perhe on osallistunut yhdistyksen aktiviteetteihin välillä enemmän, välillä vähemmän. Kukaan muu ei tuntunut olevan samassa tilanteessa, eikä hänellä ollut mahdollisuutta tavata kohtalotovereita missään, ja kynnys lähteä kodin ulkopuolelle nousi. Mikko Yli-Hukka vietti 4-vuotissynttäriään Pikkuilojen kanssa, koska isoveli Matti on autistinen. Anni nukkuu kolmisen tuntia, herää ja valvoo aamukuuteen. Vanhemmat ovat koko ajan mukana ja osallistuvat myös liikuntaharjoitukseen. – Ensimmäisen kerran sain houkuteltua Oulan tänne pitkällisten keskustelujen jälkeen, mutta sen jälkeen hän on joka kerta tullut mielellään, kertoo Oulan äiti Hanna Ylitarvas. Nykyisin Oula on erittäin puhelias, ja puhe on kehittynyt roimasti. 56 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s54-61.indd 56 20.1.2017 12.25. – Löysin yhdistyksen aikanaan netistä googlettamalla. – Koulussa Oula ei tarvitse avustajaa, mutta saa tukea vähän muita oppilaita enemmän. Oula on säännöllisesti myös isänsä hoidossa, jolloin äiti saa oman lepohetkensä. Tuomo Kokkonen on aina viettänyt paljon aikaa tyttärensä Annin kanssa. Pikkuiloissa mukanaolo on opiskelevalle yksinhuoltajaäidille vaihtelua arkeen. – Oula pitää kosketuksesta: kun halataan, halataan reilusti. Autismin kirjon diagnoosi tuli tutkimusjakson jälkeen, kun leikkauksesta oli kulunut vuosi. – Meillä valvotaan tosi paljon. Hänen tilanteensa on nyt hyvä. Aikaisemmin hän joutui olemaan viikon, jopa kaksikin osastolla tutkittavana. Pikkuiloissa käymme jatkossakin, ja erityislasten uimakerhossa kerran viikossa. Se vahvistaa aistituntemusta ja helpottaa pojan oloa. Se on tosi hyvää harjoitusta motorisille ”heikkouksille”, Ylitarvas kertoo. Nyt tarjolla on iltapalaa ryhmäläisille. Viikonloppureissuja on tehty muiden erityislapsiperheiden kanssa muun muassa Ylläkselle. Motoriset ongelmat eivät kuitenkaan häipyneet, eivätkä puhe ja sosiaaliset taidot edistyneet. Vanhemmat eivät ryhmätapaamisissa aina ehdi keskustella pitkään keskenään, mutta kuitenkin muutaman sanan vaihtaa, ja lapset ehtivät ottaa kontaktia toisiinsa. Valvomme miehen kanssa vuorotellen hänen kanssaan, jotta jaksamme lähteä aamulla töihin. LM 2/2017 s.54-61 jotain kysyttävää erityisperheen arjesta. KYNNYS LÄHTEÄ KODIN ULKOPUOLELLE NOUSI. Hän oppi lukemaan jo eskarissa ja osaa jo hyvin kirjoittaakin. Tänä vuonna Oula käy vain Lapin keskussairaalan lastenneurologian polilla, missä kartoitetaan kulloinenkin tilanne ja päätetään tarvittavista terapioista. Halusin päästä juttelemaan muiden vanhempien kanssa autistisen lapsen hoitoon liittyvistä perusasioista, joita eivät voi ymmärtää ne perheet, joilla on normaalilapsia, kuvaa Kokkonen. Ekaluokkalainen Oula, 7, on tullut tapaamiseen äitinsä kanssa. Ennen Oulan toista ikävuotta magneettikuvat paljastivat hänen aivoissaan synnynnäisen aivokystan, nesterakkulan, joka poistettiin. Kun Oula oli pienempi ja asiat akuutteja, olisi Hanna kaivannut enemmän juttuseuraa. Perheen kuopus Anni, 5, sai autismidiagnoosin kaksivuotiaana
Erilaisia vertaistukiryhmiä on rakentunut tarpeiden, iän ja sukupuolen mukaan yhdeksään kuntaan ympäri Lappia. Kotona kaikki toiminnot menevät sen mukaan, mikä on Annille hyväksi. Mukaan voivat tulla kaikki erityistä tukea tarvitsevat perheet, jotka tarvitsevat fyysistä, psyykkistä, neurologista, kielellistä tai sosiaalista tukea. Kokkoset huolehtivat itse tyttärensä varhaiskuntoutuksesta. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 57 LM2_s54-61.indd 57 23.1.2017 12.57. Näin annetaan erityislapsiperheille tilaisuus kokemuksien vaihtoon, vertaistukeen, oppimiseen ja virkistymiseen. Kun vain jaksaa tätä työtä tehdä, tuottaa se tulosta. Viime syksynä tehtiin mm. Hän viihtyi itsekseen, laittoi leluja riviin ja pinoon. – Teemme Annin terapeuttien kanssa yhteistyötä. Vaaditaan myös taitoa luovia hyvinkin erilaisissa tilanteissa. RAY:n avustuksella toteutettiin Elokolo-vertaistuen kehittämishanke vuosina 2009–2014. – Meillä kohderyhmänä on koko perhe, jossa on yksi tai useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori, kertoo verkostotyöntekijänä toiminut Hanna Saramaa. Saramaa teki pro gradu -työnsä kehitysvammaisista lapsista ja heidän perheistään ja innostui työskentelystä erityislasten ja -nuorten parissa. Annin diagnoosin jälkeen perheelle kertyi vuodessa iso mappi hänen hoitoonsa liittyviä papereita. Jos vanhemmat eroavat, kuten monen erityislapsen vanhemmat tekevät, ei yksinhuoltaja aina jaksa sitä paperisotaa. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut: nyt mukana on reilut 300 perhettä ja yli 750 yhteistyötoimijaa: järjestöjä, yhdistyksiä ja kuntien yhteistyökumppaneita. Tuloja saadaan myös myyjäistuotoista, jäsenmaksuista, avustuksista ja lahjoituksista. Kokkoset antavat omiin kokemuksiinsa perustuvaa vertaistukea myös omaishoitajuudesta, uusperheestä, erityislapsen sisaruudesta ja parisuhteesta vaativassa elämäntilanteessa. Kun sitten soitimme heille, kukaan ei pystynyt ottamaan ylimääräistä asiakasta. Autistien kohdalla varhaiskuntoutus on avainasemassa, joten he tilasivat Autistiliitosta oppaita ja alkoivat itse kuntouttaa tytärtään. – Vaikka elämä on nyt raskasta, tavoitteena on, että meillä on joskus täysi-ikäinen autistitytär, joka asuu tuetusti autistikodissa. Jäsenet saavat alennusta tapahtumista ja oikeuden osallistua vain jäsenille suunnattuihin tapahtumiin. Toiminnan päärahoittaja on STEA, joka muodostettiin tämän vuoden alussa Fintotosta, Raha-automaattiyhdistyksestä ja Veikkauksesta. Ajattelimme, että voisimme jollakin tavalla olla apuna muille oman kokemuksemme perusteella. Vertaisperhe auttaa muita Päivi ja Tuomo Kokkonen toimivat vertaisperheenä eli auttavat muita vastaavassa tilanteessa olevia perheitä muun muassa jakamalla tietoa siitä hakemusja valitusrumbasta, mikä erityislapsen vanhemmilla on edessään. Myöhemmin rahoitus on jatkunut toiminta-avustuksena. . – Häntä pitää vahtia koko ajan, sillä hän on tosi taitava kiipeilijä ja liikkuja ja ehtii paljon silmänräpäyksessä. Teemailloissa vanhemmat pääsevät tapaamaan vammaispalveluista vastaavia virkamiehiä kasvotusten. – Koko ajan oppii uutta, ja mukana täytyy olla sydämellä. Vuosien varrella Kokkoset ovat käyneet erilaisia lisäkoulutuksia ja hakeneet tietoa myös muille jaettavaksi. Tyttö ei katsonut metriä kauemmaksi eikä kommunikoinut. Heille voi soittaa muualtakin Suomesta, yhteystiedot löytyvät os. Kaikki alkoi vuonna 2000, kun joukko erityislapsiperheitä tunsi tarvitsevansa vertaistukea ja kokoontui Rovaniemellä. Emme ajattele sitä enää kuntoutuksena vaan osana arkea ja elämää, kuvaa Tuomo Kokkonen. Nyt Anni kommunikoi kuvien avulla. Yhdistys järjestää myös ammattilaispäiviä, jolloin kuullaan luentoja esim. LM 2/2017 s.54-61 Erityislasten Omaiset ELO ry eli erityislapsiperheiden yhdistys toimii Lapin alueella yli diagnoosija kuntarajojen. www.erityislastenomaiset.fi ” Monen erityislapsen vanhemmat eroavat. Työntekijät saavat kiitosta arvokkaasta ja tärkeästä työstään. n TUKEA ERITYISLAPSIPERHEILLE 2-vuotiaan Annin maailma olisi äidin mukaan mahtunut metrin kokoisen kuplan sisälle. Anni saa nykyään myös puhe-, toimintaja musiikkiterapiaa ja käy tarhassa henkilökohtaisen avustajan tukemana. Lisäksi Rovaniemellä vietettiin perhepäivä liikuntaseikkailupuisto HopLopissa. Kokkosten lisäksi eri puolilla Lappia toimii seitsemän vertaisperhettä, joilla kaikilla on erityinen osaamisalueensa. – Se vaatii ihan valtavan paljon vanhemmilta. autismista, ADHD:stä ja Aspergerin oireyhtymästä. – Emme saaneet mistään puheterapeuttia, piti vaan odottaa, että kaikki pyörät pyörisivät, sillä vasta diagnoosin jälkeen pääsee hakemaan Kelan terapeutteja. Palaute perheiltä on positiivista. vaellus Pyhätunturille, kylpyläretki Leville ja Rovaniemellä Santasportiin. Päivien tulee olla hyvin samanlaisia, ja tiettyjä rutiineja noudatetaan myös viikonloppuisin
Ratsastusjousiammunta on muinainen laji, joka on tullut Suomeen kuutisen vuotta sitten. Se on isokyröläisen Ada Minnin ja hänen poninsa Vallun yhteinen intohimo. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuvat MIKKO LEHTIMÄKI 58 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s54-61.indd 58 20.1.2017 12.25. LM 2/2017 s.54-61 harrastus Kuin Tšingis-kaani..
LM 2/2017 s.54-61 ›› Kuin Tšingis-kaani... LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 59 LM2_s54-61.indd 59 20.1.2017 12.25
Lajissa ammutaan eteen, sivulle – jopa taaksepäin. Ratsastaja tarvitsee vain perinteisen, yksinkertaisen jousipyssyn sekä joko hiilikuiRATSASTUSJOUSIAMMUNNASSA NOPEUS ON VALTTIA. – TÄSSÄ LAJISSA ON nopeus valttia. Harrastus sopii kaikille hevosille. Hän toteaa olevansa ammunnassa kuitenkin parempi kuin huono. Ja sitten taas täyttä laukkaa kohti seuraavaa taulua! Parhaimmillaan ratsastaja ampuu kahdeksan sekunnin aikana viisi nuolta ja matkaa samaan aikaan noin 90 metriä. Ohjaksista irti, puoliseisova asento satulassa ja ampumaan! Nuoli singahtaa kohti reitin varrella olevaa taulua. LM 2/2017 s.54-61 T anner tömisee, ja hevosenharja hulmuaa. Ada Minnin mielestä vaikeinta on kovasta vauhdista tauluun osuminen. Nuolen ampumiseen on aikaa sekunnin verran. Koko ajan ollaan liikkeessä ja laukataan vähän sokkona, koska keskitytään ammuttavaan kohteeseen, mutta ei tämä ole sen vaarallisempaa kuin tavallinen ratsastus. – Sen kutsumanimi on Vallu ja se rakastaa kovaa laukkaa, Ada kuvailee. – Vauhti ja vaaralliset tilanteet ovat hauskinta! Kolhuja on tullut hevosharrastuksessa jo niin paljon, etten niitä etukäteen enää jännitä, Isonkyrön yläasteen kahdeksasluokkalainen kertoo. Seinäjoen Ylistarossa, Mäki-Pohdossa, ratsastusjousiammuntaa on treenattu runsaat kaksi vuotta. Ada ratsastaa Vahinko-ponillaan, joka on ”rakkauslapsi”: lämminverisen ja Suomen hevosen risteytys. Viime elokuussa siellä pidettiin lajin toiset SM-kisat, joihin osallistui myös yksi Suomen nuorimmista lajin harrastajista, isokyröläinen Ada Minni, 13. 60 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s54-61.indd 60 20.1.2017 12.25. Hevosten pitää vain tottua ampumisen ääneen, kertoo ratsastuskoulu Kipinää pyörittävä Sanna Hartvik. Jo pidempään esteja kouluratsastusta harrastanut Ada lähti uuteen harrastukseen äitinsä Eija Minnin innoittamana ja syttyi asiaan heti
LM 2/2017 s.54-61 . Alkukipinän ratsastusjousiammuntaan hän sai, kun ruotsalainen Dalecarlian Horse Adventures oli Pohjanmaalla pitämässä viikonloppukurssia, johon hän hevosensa Fenix XXIV:n, arkisemmin Touho, kanssa osallistui. – Totta kai minä! Eija on ratsastanut pitkään. La hj at ila uk se na . Ada tietää, kumpi kaksikosta on parempi. LUOTTAMUS RATSASTAJAN ja hevosen välillä on lajissa tuiki tärkeää. 3 kk . 12 kk . He olivat voittamattomia, sillä monet muut kansat eivät vielä osanneet nousta edes hevosen selkään. M ää rä ai ka ist ila uk se na . Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . Se takaa, että kevään koittaessa jousi jännittyy entistäkin vauhdikkaammin laukan lomassa. 12 kk . Its el le ni . Jos sattuu jotain yllättävää, pitää hevoseen kiinnittää enemmän huomiota. – Tämä on vähän kuin pyörällä ajoa: kun sen oppii, sen tekee automaattisesti. – Kurssilla opeteltiin erilaisia hevosurheilun kamppailulajeja, muun muassa jousiammuntaa ja peitsen ja miekan käyttöä hevosen selästä. Kestotilaus (12 kk) 72 e . Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Välillä hän on pitänyt paussia, mutta innostui uudelleen tytärtensä myötä. Harrastus antaa kuitenkin enemmän kuin ottaa. tilaat lehden . Mukana lajissa on seitsemänkymppisiäkin harrastajia, kuvaa Tero. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Kun ohjaksista päästetään irti, hevosta ohjataan äänellä ja vartalon painopistettä muuttamalla. Harjoitus on tehnyt mestarin, sillä elokuun SM-kisoissa Tero nappasi pronssia. – Kilpailussa ratsastetaan aina lainahevosilla. – Lajin voi aloittaa jo tuossa kymmenen korvilla, sillä riittää, että pysyy hevosen selässä. 12 kk . 6 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I dusta, bambusta tai puusta valmistettuja nuolia. – Saan ainakin korvienvälin tuuletusta. n . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Samaa mieltä on Adakin, joka sanoo pitävänsä kaikista muistakin eläimistä kuin hevosista. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . – On hyvä, että voimme keskustella lajista ja treenata yhdessä. Ammuntaa pitäisi treenata kyllä vielä paljon nykyistä enemmän. HARRASTUKSELLE ei ole ikärajaa. Eurooppaan 12 kk 30 e . Kyseessä on siis muinainen metsästysja sodankäyntilaji. Eija tietää heti, mikä harrastuksessa on haasteellisinta. Tilaushinnat . – Mongolit kävivät hevosen selästä monia taisteluita, ampuivat korkealta ja kovaa. – Vaikeinta on hyvin ampuminen, jos joutuu samaan aikaan keskittymään paljon hevosen hallintaan. Piakkoin hän ja Sanna ovat lähdössä Malesiaan kilpailemaan, mutta hevosten kanssa matkaa ei tehdä. Näissä treeneissä en ole kuitenkaan kenenkään nähnyt putoavan hevosen selästä, kertoo Tero Ulvinen, joka toimii treenien ohjaajana Sannan kanssa. – Kovasta vauhdista tauluun osuminen on vaikeinta, sanoo Ada, joka on kuitenkin omaan ampumiseensa tyytyväinen. Tämä on mukavaa harrastamista rennossa porukassa. Tero innostui lajista viisi vuotta sitten luettuaan historiallisia romaaneja Mongolian perustajana pidetystä Tšingiskaanista. Pian kirjojen lukemisen jälkeen luin Ratsastus-lehdestä kouvolalaisten ryhmästä, otin yhteyttä ja aloin harjoitella. Määräaikainen (6 kk) 56 e . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. – Eläinten seura rentouttaa! Toisinaan tosin hieman väsyttää lähteä treeneihin. – Olen siinä parempi kuin huono! Eijan mukaan saman lajin harrastaminen tyttären kanssa on mukavaa. Määräaikainen (12 kk) 83 e . Lajin harrastajia on Suomessa tällä hetkellä satakunta, ja treenaaminen on aktiivisinta Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee myös Suomen Ratsastusjousiampujain liiton ainoa alajärjestö. La hj ak si . Kestotilaus (3 kk) 29 e . Kestotilaus (6 kk) 47 e . O pi sk el ija til au ks en a . 6 kk . 12 kk . – Mutta kun vain lähtee, on hauskaa sekä minulla että Vallulla. Kaikki muut asiat unohtuvat, kun keskittyy hevoseen ja omaan suoritukseen. http://srjl.fi/ LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 61 LM2_s54-61.indd 61 20.1.2017 12.25. Ke st ot ila uk se na . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Talvisydännä pidetään treenitaukoa ja harjoitellaan ampumista sisätiloissa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 6 kk
Mary Hoffman ja Ros Asquith luottavat lämpöön ja hauskuuteen. OMAA HISTORIAA JA PERINNETTÄ KÄSITELLÄÄN KEKSELIÄÄSTI JA HAUSKASTI. LM 2/2017 s.62-66 Virkistävä vesikirja Marketta Vaismaan kirjoittamalle ja Carlos da Cruzin kuvittamalle Vesikirjalle on helppo ennustaa vaikka kansainvälistä menestystä. Tutkitaan Suomea sairauskirja pienen kulkijan TULE, tule MUKAANI SEIKKAILEMAAN Ja oppimaan! STIINA KIIVERI 62 l LAPSEN MAAILM 2 l 2017 LM2_s62-66.indd 62 23.1.2017 13.01. entisaikaisista asumismuodoista ja esinekulttuurista. He eivät takerru kehon osiin, vaan tärkeintä on tällä kertaa kunnossa pysymiseen kannustaminen sekä yksilöllisyyden ymmärtäminen. Kehitysmaiden elämän muistaminen ei ole itsestään selvää suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa. Moderni lääkärikirja Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirja on moderni lasten lääkärikirja, jossa hyvinvointi ja kaikenlainen energisyys ovat esillä yhtä vahvasti kuin sairaudet. KODIN PIIRIN ASIATKIN SAAVAT NYKYAIKAISIA TULKINTOJA. Kirjan ansioihin voi laskea rauhallisen taiton: nykyisinhän lasten tietokirjat tuppaavat koostumaan pikkiriikkisistä elementeistä ja mahdollisimman räiskyvästä taitosta. Hyvän mielen tuo esim. Vaikutelma tuntuu sekavalta. Aluksi ihastellaan museon kattofreskoja ja sen jälkeen solahdetaan historian pyörteeseen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että lastenkirjallisuus ei unohda juuriaan. Ajatus sopii hyvin pienten lasten runokirjaan, joka tutustuttaa sekä suomalaiseen luontoon että vaivihkaa myös kotoiseen runoperinteeseemme. Muuten niin mainion kirjan rakenne kuitenkin mietityttää: teemapaketteja on sijoitettu omituisen epäloogisesti maakuntaesittelyjen lomaan. harrastuksista, huveista ja terveellisistä elämäntavoista. Kirjassa kerrotaan aiheellisesti myös kehitysmaiden vesiongelmista ja vedenkulutuksen epätasaisesta jakautumisesta maailman eri kolkilla. Hieno juhlakirja Itsenäinen Suomi on saanut hienon juhlakirjan: Kirsti Mannisen kirjoittamassa ja Carlos da Cruzin kuvittamassa Suomen lasten Suomessa matkustetaan ristiin rastiin ja opitaan samalla suomalaisuuden perusasioita. Elämänopas lapsille Avarakatseisuutta on myös brittiläisessä Meidän ja muiden kehot -kirjassa (suomentanut Maisa Tonteri). Kirjasta saa käsityksen mm. Kansainvälisyys on kovaa kyytiä hiipumassa lapsilukijoiden ulottuvilta. Samalla museon monipuolisuuskin käy selville. Aihepiiri koskettaa kaikkia, ja 30 sivuun on saatu mahtumaan monta näkökulmaa sateesta veden etsintään saakka. Lorut, leikkiohjeet sekä pirteän kirkas kuvitus kertovat samalla, mikä onkaan esim. Kertomistapa pysyy helposti seurattavana myös tietolaatikoissa. Niinpä siinä kerrotaan esim. Oikeastaan hämmentävää, miten kitsaasti somaleista on näihin päiviin asti kerrottu suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Kuvakirjaikäinen lapsi saa nyt miettiä, onko vaaleanpunainen tyttöjen väri ja sininen poikien. Sisältö on oivasti kaksikielinen ja alleviivaa näin kansalliskieliemme rinnakkaisuutta. Kirjaan mahtuvat luontevasti niin vietnamilaiset kuin somalitkin. ”Luonto luodut yhdistääpi”, runoilee Jaakko Juteini. Poikkeuksellista on myös, että Vaismaa uskaltaa paljastaa, millainen ympäristösyöppö on tietokone: tietokoneen valmistukseen hulahtaa 33 000 litraa vettä! Lasten ympäristökirjoissa useimmiten häveliäästi unohdetaan tietokoneet ja kännykät... Oman hauskan mausteensa tuovat yllätykselliset tietoiskut ja pienet puhekuplat. Aikuistakin lukijaa kirja aktivoi: pitäisikö pistäytyä museossa. Kiiveri korostaa, etteivät edes pitkäaikaissairaat lapset ole koko ajan sairaalassa tai lääkärissä. Manninen on paneutunut maakuntien perinteisiin niin perusteellisesti, että hänellä on varaa ilahduttaa lukijoita myös hauskalla nippelitiedolla. Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runon sitaatti, jossa ihastellaan hopeisena hohtavaa Längelmävettä. Kirja perustuu asiallisuuteen, valoisuuteen ja vertaistukeen, mutta hiukan hentoisiksi jäävät rempsakan runomuotoiset tarinat. Hän myös vakuuttaa, että leikkimisen ohella ”lukeminen ja etenkin yhdessä lukeminen ovat turvallisia tapoja käydä kokemuksia läpi”. ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat LASTEN TIETOKIRJOISSA ON VIIME VUOSINA KOROSTUNUT KANSALLINEN NÄKÖKULMA. Suomen kansalliskivi ja kansallispuu. Teos edustaa modernia ja lapsia houkuttelevaa historiankäsitystä: lapsen näkökulmasta 1950-luvun toimistovälineet ovat vähintään yhtä mielenkiintoisia kuin tuhansia vuosia vanhat kalaverkot. Hyvältä tuntuu myös se, että tietopuolisuus ja kaunokirjallisuus lyövät kättä. Suomen historia kuvataan usein sotien ja sankarien temmellyskenttänä Säkkijärven polkasta Anni Polvan Tiina-sarjaan saakka. Kokonaisuus on antelias ja jännittävä. Lasten terveyskirjat ovat nykyisin elämänoppaita. Karhun kanssa museoon Kansallismuseon edustalta tuttu karhupatsas ryhtyy oppaaksi kotimuseossaan Päivä Kansallismuseossa – Historia on tässä! -tietokuvakirjassa (teksti Katariina Heilala ja Maiju Tuisku, piirrokset Päivi Arenius). Nyt he sopivat samaan kirjaan kuin pohjalaiset ja savolaiset! Oman maan herkut Pahvisivuinen Oma maa mansikka (kuvittanut Anne Vasko, toimittaneet Katariina Heilala ja Leena Järvenpää) tutustuttaa taaperoikäiset suomalaiseen luontoon
yle.fi/kirjojensuomi ANU JÄMSÉN LAPSEN MAAILMA 1 l 2017 l 63 LM2_s62-66.indd 63 23.1.2017 13.02. Toden teolla – Suomalaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 -kirjassa hän esittelee tietokirjallisuuden tuoreimpia kuulumisia. Kirjoissa ei tyydytä vain keittiöpuuhien alkeisiin, vaan usein jo piperretään pieniä ihmeitä. Aira Savisaaren ja Hannamari Ruohosen Niilo leipoo -kuvakirjassa palataan juurevasti ihan perustoihin, kun Niilo ja hänen paras ystävänsä Hilla ryhtyvät isän avustamina leipomaan muffinsseja eli muhkuroita. Ohimennen Vaijärvi viittaa myös ongelmiin näinä aikoina, kun kustantajat harkitsevat ”yhä tarkemmin tuotteen menekkiä”. Kouluun, kirjastoon, kulttuurikeskukseen tai muuhun sopivaan paikkaan voi myös tilata esim. Kari Vaijärvi. Tapahtumakalenteriin voi ilmoittaa pieniä tai suuria lastenkirjallisuutta tai lukuharrastusta edistäviä tapahtumia ympäri Suomen. Hyppää kyytiin! Suuri lukuseikkailu kutsuu kaikki mukaan lastenja nuortenkirjallisuutta ynnä lukuharrastusta juhlistavaan teemavuoteen. Käyttökelpoisesti ryhmitelty teos antaa käsityksen viimeaikaisista aihevalinnoista sekä käsittelytavoista ja toimii näin hakuteoksenakin. Romaanin persoonallinen pikkukaupunkija lapsuuskuvaus saavutti suuren suosion. Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistu tunnisteella #kirjojensuomi. Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen valitsivat kirjan jokaiselta itsenäisen Suomen vuodelta. Ylen monikanavainen Kirjojen Suomi -kokonaisuus vastaa kysymykseen ja tarjoaa kirjallisuudesta 101 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, podcasteja ja suuren verkkosivuston. Pirstaleinen nippelitietokin on suosittua, sillä ”aina on olemassa 1 001 asiaa, jotka kaikkien pitää tietää”. Laajassa esipuheessaan Vaijärvi nostaa esiin mm. Se nostaa esiin lastenja nuortenkirjallisuutta ja koettaa löytää uusia tapoja, joilla innostaa lapsia kirjojen maailmaan. Nyt on lasten tietokirjallisuuden vuoro, ja asialla on mm. Vaikka kirjaan sisältyykin Niilon muhkuroiden resepti, pääpaino on silti ilon välittämisessä ja leipomiseen kannustamisessa. www.suurilukuseikkailu.fi Lue sata kirjaa! Millainen Suomi välittyy kaunokirjallisuudestamme sadan vuoden ajalta. Pikkuruisessa arkitarinassa päristellään vatkainta, sotketaan keittiötä ja iloitaan hyvästä lopputuloksesta. Tietoa toden teolla Vuosituhannen taitteessa lastenkirjajärjestöt ryhtyivät nostamaan kuvituksen asemaa entistä näkyvämmäksi. Valtakunnallinen tapahtumakiertue matkaa kuuteen lastenkulttuurikeskukseen, mutta kaikkiaan lukemaan innostetaan sadoilla tapahtumilla, joista saa tietoa seikkailun verkkosivuilta. Pirteyttä vahvistaa Ruohosen naivistinen kuvitustyyli. LM 2/2017 s.62-66 Keittiöpuuhissa Kiihkeä ja korkealentoinen ruokahifistely näkyy myös lasten tietokirjallisuudessa. pi irr os ki rja st a PÄ IV Ä KA N SA LL IS M U SE O SS A Tänä vuonna on lukujuhlat. . Kaikki sata kirjaa voi lukea Kansalliskirjaston verkkokirjastosta, joko Yle-tunnuksilla tai omalla kirjastokortilla. kuvitustai lastenkirjanäyttelyn! . Lue vaikkapa Simo Puupposen Aapeli-nimimerkillä kirjoittama romaani Pikku Pietarin piha vuodelta 1958! Se kertoo alkoholiongelmista ja äitinsä ”tuperkkelille” menettäneen Pietarin elämästä Kuopion puutalokortteleissa 1920-luvulla. kotiseutukirjallisuuden, monikulttuurisuuden ja perheteemojen monipuolistumisen. Koulujen käyttöön suunnitellut oppituntivinkit sopivat ilmiöpohjaiseen opetussuunnitelmaan
Jotkut heistä ovat lapsettomia, jotkut lapsenlapsettomia ja joidenkin omat lapset ovat ulkomailla – tai katkaisseet välit vanhempaansa. LM 2/2017 s.62-66 lukijapostia KÄYTÄ ÄÄNTÄSI! Kuntavaalien vaalipaneelit ovat alkaneet. • Tunnetko lapsibudjetoinnin periaatteet. Upeaa, että tamperelainen Mia oli ryhtynyt pienen Tiituksen mummuksi! Tuttavapiirissäni on muutama varamummo ja -pappa. • Mitä mieltä olet perhekeskusmallista ja miten toteuttaisit sitä. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! KU VA LA U RA VE SA 64 l LAPSEN MAAILM 2 l 2017 LM2_s62-66.indd 64 20.1.2017 13.27. • Rajaisitko subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. • Millaista tukea ja palveluita tarjoaisit köyhälle lapsiperheelle. Ota yhteyttä järjestäjiin ja vaadi lapsiaiheisia kysymyksiä! Kysy panelisteilta esim.: • Tiedätkö, mitä on lapsivaikutusten arviointi ja missä asioissa se tulee tehdä. Katso, että he myös vastaavat! Lapsellinen ehdokas TOISENLAISTA ISOVANHEMMUUTTA Olipa mukava lukea juttu Ilman lapsia olisi tylsempää (LM 1/2017). Biologialla ei ole oikeanlaisessa huolenpidossa väliä. Varapapan vaimo LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa
Miksi sukupuoli ja sukupuolessa eläminen ovat edelleen näin kauhean vaikeita asioita. Mies oli ollut moitteeton, mutta ei ollut kelvannut nirsoille naisille. Hänen käsityksensä mukaan ihmisyys on tullut pisteeseen, jossa se kaipaa monenlaista uudelleenarviointia, ei vähiten eettistä ja moraalista. Mitä tämä tämmöinen on. Miehet jättävät. Sota. n Outo ja surkea sota OLETTEKO TOSISSANNE . Oletteko aivan tosissanne. Runoilijan radikaali ajatus ratkaisisi monta ongelmaa. Kirjoittajien mielestä kaikki naiset olivat sitä, tätä ja tuota, kaikki miehet puolestaan jotain päinvastaista. Toinen mies piti tilannetta turhauttavana ja toivottomana ja erityisen tuhoisana lapsille, jotka tällä menolla jäävät kokonaan syntymättä. Miehet jurottavat, naiset pomottavat. Toinenkin yhteinen piirre sukupuolilla oli: ensitreffien jälkeen sekä naiset että miehet onnistuivat katoamaan jälkiä jättämättä, viitsimättä lähettää edes sitä ainoaa ”kiitos tapaamisesta, mutta ei kiitos” -viestiä. Sukupuolten välillä. Naiset mäkättävät, miehet kärttyilevät. Miehet vastaan naiset, naiset vastaan miehet. Hänen terveytensä jo heikennyttyä puhuimme silloin tällöin puhelimessa. Se alkoi yksilöiden mielipidekirjoituksina Hesarissa ja joissain muissakin sanomalehdissä. Miehet pakoilevat, naiset päsmäröivät. Mutta yksi näkökulma oli sukupuoli. KOSKA KIIREISEMPIÄ KÄNINÄN aiheita ei ilmeisesti ollut jonoksi asti, mediassa virisi alkuvuodesta keskustelu kestoaiheesta: miesten ja naisten välisistä suhteista. Mirkka oli näkijä, ajattelija ja suuri sanankäyttäjä. Tätä miettikäämme, toivon. Toinen nainen muistutti, ettei kenenkään ole pakko seurustella ääliön mutta ei fiksunkaan kanssa. Kun joku ei sovi normiin, hän voi olemassaolollaan ja omalla elämällään väljentää normia niin, että sukupuoleltaan selkeän perusheteronkin on helpompi elää. NORMEISTA POIKKEAVAT IHMISET saattoivat Mirkka Rekolan ajattelussa olla tässä ihmisyyden uudistamisessa avuksi. KUN VIRANOMAINEN sai aikaan esitteen, jossa todettiin että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, eräät kansanedustajat vetivät herneen nenään, eikä sitä ole vielä tänäkään päivänä saatu sieltä pois. Nainen ei ollut löytänyt fiksua miestä, vaikka oli itse kaikin puolin kelpo. LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 l 65 LM2_s62-66.indd 65 20.1.2017 13.27. Samaan aikaan elämme outoa maailmanaikaa, jona sukupuoli, ja nimenomaisesti kahden ja vain kahden sukupuolen järjestelmä, on monelle tärkeämpää kuin mikään muu. Perussuomalaisnuoret teettivät suunnilleen vuosi sitten jopa lippalakkeja, joissa oli jämäkkä teksti ”tyttö” tai ”poika”. YKSILÖIDEN VÄLINEN SUUKOPU laajeni pian joukkueotteluiksi, joissa osanottajina olivat kokonaiset sukupuolet. Useammassakin puhelussa Mirkka otti esille yhden suuren teemansa: ihmisyyden uudistamisen. Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. JOUKKUERÄHÄKÖINNISTÄ oli lyhyt askel käsikirjoituksen seuraavaan pakolliseen näytökseen: siihen, että joku käyttää mielipidekirjoituksessa käsitettä ”sukupuolten välinen sota”. Naiset jättävät. Mirkan mielestä ihmisten tulisi yhdessä yrittää vapautua sukupuolensa (minkä tahansa) kahleista, ahtaista määrittelyistä, normeista ja valmiiksi kirjoitetuista repliikeistä, koska ne tekevät elämästä tarpeettomalla tavalla vaikeaa. MIEHET VASTAAN NAISET, NAISET VASTAAN MIEHET. LM 2/2017 s.62-66 kolumni JOHANNA KORHONEN POHTII IHMISYYDEN EETTISTÄ UUDELLEENARVIOINTIA SUKUPUOLEN NÄKÖKULMASTA. SAIN ILON TUTUSTUA kolme vuotta sitten edesmenneeseen runoilija, kirjailija Mirkka Rekolaan hänen viimeisinä elinvuosinaan
Perhe toimii Helsinki Athletics Cheerleaders HAC ry:ssä. www.samiparkkinen.com muotokuva Eetu ja Eemeli Henriksson 66 l LAPSEN MAAILM 2 l 2017 LM2_s62-66.indd 66 20.1.2017 13.27. Lajia harrastaa myös poikien 9-vuotias isosisko Emilia, jonka joukkueen johtajana perheen äiti Heidi on toiminut. Se on kilpa-cheerleadingin erikoisseura, jonka lajeja ovat cheerdance ja cheerleading. www.hac.fi ” Parasta cheerleadingissa ovat stuntit, joissa toinen nostetaan ilmaan! ” 6-vuotiaat identtiset kaksoset Eetu ja Eemeli ovat harrastaneet cheerleadingia vuoden verran. kuva SAMI PARKKINEN . Eetu ja Eemeli ovat äidin mukaan toistensa parhaita ystäviä – ja pahimpia vihollisia. LM 2/2017 s.62-66
LM 2/2017 s.67 LM2_s67.indd 67 17.1.2017 14.42
68 l LAPSEN MAAILMA 2 l 2017 LM2_s68.indd 68 17.1.2017 13.47. YLLATA YSTAVA ystävänpäivänä TARJOU S ON VOIMA SSA 9.1.–14 .2.2017 Lataa sivuiltamme lahjakortti, joka toimii ystävänpäiväkorttina. Tilaa Lapsen Maailma -lehti (3 kk:n tilaus 29 e) ja saat kaupan päälle 3 kk:n tilauksen ystävällesi! Tee tilaus osoitteessa www.lapsenmaailma.fi tai tilaajapalvelun kautta (03) 4246 2222 ja s-posti tilaajapalvelu(at)lskl.fi. Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. Nyt se on helpompaa kuin koskaan. Milloin viimeksi ilahdutit ystävääsi