Lapsen Maailma 02/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 2 | 2018 Terveydeksi! Sisäilmalla on väliä Kikattavan kakkiaisen isä Anttu Harlin Eve Hietamiehen kasvatusfilosofia Emilia teki pikkusiskoistaan lastensuojeluilmoituksen Matilda Sihvola, 14, ryhtyi vegaaniksi Miten lapset saa lukemaan. LM2_s1_Kansi .indd 1 16.1.2018 11.36
Tällaisia vastauksia saatiin Lapsen Maailman lukijatutkimuksesta, joka toteutettiin joulukuussa 2017. Lämmin kiitos kaikille osallistujille. Lehden tyypillinen lukija on 35–44-vuotias nainen, joka asuu 4 hengen taloudessa. Tutkimukseen osallistui 505 vastaajaa, joista Minna Stjernvall Espoosta voitti PlayStation 4 -pelikonsolin. Peräti 72 % vastaajista antoi lehdelle arvosanaksi HYVÄ ja 25 % ERINOMAINEN! HURRAA!! LM 12/2018 s.1 LM2_s1_Kansi .indd 2 12.1.2018 12.06. Hän tilaa lehteä, koska haluaa tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa, ja on kiinnostunut lasten ja nuorten asioista. ”Olen ollut positiivisesti yllättynyt lehden monipuolisesta sisällöstä.” ”Verraten muihin lapsiaiheisiin lehtiin kaupallisuuden puuttuminen: jutut ovat täyttä asiaa.” ”Saan tietoa sellaisista asioista, joista en muualta saa.” ”Parasta on se, että lapset saavat olla lehden pääosassa.” ”Painavaa ja kevyempää asiaa samoissa kansissa.” Hyvä, ellei erinomainen..
Jos lapsivaikutusten arviointi olisi tehty huolella, huomio olisi ensimmäisenä kiinnittynyt siihen, kuinka malli kohtelee työttömänä olevia vanhempia. Osalle kunnista lapsi ei onneksi ole vain pelinappula, jota siirrellään vanhempien aktivoimistoimenpiteiden tahdissa. Ja vanhempien hyvinvointihan heijastuu suoraan lapsen hyvinvointiin. Vanhempainvapailta, opinnoista ja työttömyyspätkältä työelämään palatessa hoitopaikan tarpeeseen on syytä varautua hyvissä ajoin. Miten lapset mahtuvat yhtälöön, jossa työttömän tulee olla avoin aktivointitoimenpiteille. Kun riskitekijät tiedetään, pitäisi katse suunnata lasta suojaaviin tekijöihin. Minua pohdituttaa aktiivimallin vaikutus lapsiperheisiin. Jo muutamat vauvaiän tekijät ennustavat lapsen myöhempää syrjäytymisriskiä. Kunnat, jotka ovat purkaneet subjektiiviseen päivähoitooikeuteen liittyviä rajauksia tai eivät niihin alun perinkään lähteneet, ansaitsevat kiitoksen lapsen edun asettamisesta etusijalle päätöksenteossa. Aktiivimalli on hyvä esimerkki isosta muutoksesta, joka koskee lapsia merkittävällä tavalla välillisesti. Täytyy myös toivoa, ettei laadun kustannuksella jousteta tilanteessa, jossa päiväkodit ovat jo valmiiksi täynnä. pääkirjoitus Hallitus hyväksyi loppuvuodesta työttömyysturvan aktiivimallin. Mallia valmisteltaessa on kyllä arvioitu sen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia viranomaisiin. Ne ovat itse asiassa melko arkisia: myönteiset ihmissuhteet aikuisiin ja kavereihin, onnistumisen kokemukset, aikuisten aito kiinnostus lapseen, koulunkäynnistä selviytyminen sekä tietynlaiset toimivat ja ennakoitavat arjen rutiinit. Lapsella tulisi olla myös mahdollisuus tutustua päivähoitoon ennen sen aloittamista. Käytännössä malli leikkaa työttömyys turvaa, jos työtön ei täytä tiettyjä edellytyksiä. Arkeen sisältyy parhaimmillaan läheisiä ihmissuhteita isovanhempiin, kummeihin tai muihin läheisiin. Mallin huonoksi puoleksi on mainittu se, että se ei kannusta aidosti työttömiä ja lisää byrokratiaa. Siten monenlaiset yksilölliset tuen ja palvelun muodot, vertaistuen saatavuus ja mahdollisuus saada tarvittaessa kotipalveluita auttavat vanhempia, jos voimavarat vähenevät. Kokonaisarvioinnissa olisi myös huomioitu, että hallitus rajasi aiemmalla päätöksellään työttömien lasten päivähoitooikeutta 20 tuntiin viikossa. Niille lapsuus on ennen muuta investointi sekä lasten että heidän vanhempiensa tulevaisuuteen. Lapsen myöhemmän selviytymisen näkökulmasta erityisesti peruskoulun jälkeistä koulutusta pidetään keskeisenä, joten yksilöllisten koulupolkujen avulla pitäisi sytyttää kipinä myös myöhempää opiskelua kohtaan. Jos aktiivimalli huonontaa oikeutta hyvään varhaiskasvatukseen, se voi vaikuttaa lapsen koko elämään. Vaikkapa onnistuminen jossain yksittäisessä aineessa sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset. On hyvä muistaa, että lapsi elää arkea myös kodin ulkopuolella, eli hän voi imeä suojaavia tekijöitä itseensä monessa kohden. Myös päivähoidolla, koululla ja harrastuksilla on tärkeä merkitys lapselle. Tästä huolimatta lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty lainkaan – edes kuulemisessa ei ole ollut mukana lasten ja perheiden näkökulmaa edustavia tahoja. Kipinän voivat saada aikaan pienetkin merkityksellisyyden kokemukset. Vaikutukset viranomaisiin on kuvattu hyvin suppeasti: vain, kuinka mallin käyttöönotto lisää Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen työtä. Miten aktivointitoimenpiteet ja nopealla aikataululla päivähoitooikeuden kasvattaminen tarvetta vastaavasti onnistuvat. ” Lapsen oikeudet ja ihmisoikeudet tulee saada mukaan talouspoliittiseen keskusteluun ” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 2/2018 s3 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 3 LM2_s3_PK.indd 3 18.1.2018 15.08. työn tekeminen osa tai kokoaikaisesti sekä osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin. Pahimmillaan malli luokittelee työttömät eriarvoiseen asemaan. Vanhemmille on tärkeää, että arjen vastuita voidaan jakaa, jottei se muodostu pelkäksi selviytymiskamppailuksi. Näitä ovat mm
77. fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 38 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma. Haasteita koulunkäyntiin ovat tuoneet ADHD ja vaikea lukivaikeus, mutta apua tarjoaa neuropsykiatrinen valmennus. Julian Autio, 17, opiskelee ensihoitajaksi Savon ammattiopistossa. vuosikerta KANSI Elmo Kunnaksen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LM 2/2018 s.4-5 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s4-5_Sislu.indd 4 18.1.2018 15.42. s
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 12 Matilda Sihvola, 14, on ollut kohta vuoden vegaani. s. 32 Emilia teki pikkusiskoistaan lastensuojeluilmoituksen 46 Vuorovaikutteiset digipelit ovat nykylasten leikkiä 48 Näin saat lapset lukemaan! PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Sisäilmaongelmat puhuttavat 20 Tutkittua tietoa: Sotalasten erotraumat ulottuvat seuraavaan sukupolveen 23 Infografiikka: Sijoitettujen lasten terveys 51 Palvelukortti 52 Kuukauden kirjat: Saamelaisuus 53 Heikki Hiilamon kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 30. 32 FACEBOOK @Lastensuojelunkeskusliitto @LapsenMaailma @lastenoikeudet @kaikillleevaatelamaan TWITTER @lastensuojeluKL @LapsenMaailma @LapsenOikeudet @kaikilleevaat YOUTUBE Lastensuojelun Keskusliitto Lapsenoikeudet.fi INSTAGRAM lastensuojelunkeskusliitto lapsenmaailmalehti LM 2/2017 s. s. s. Lastensuojelun Keskusliitto sekä Lapsen Maailma -lehti jakavat sosiaalisessa mediassa kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa lasten ja perheiden asioista. 4-5 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 5 LM2_s4-5_Sislu.indd 5 18.1.2018 15.42. SAAMMEKO ESITELLÄ. 42 Oli rankkaa tehdä lastensuojeluilmoitus omista sisaruksista. Laita seurantaan seuraavat! KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! HELMIKUU | 2 | 2018 Eve Hietamiehen pitkä tie äidiksi. SEURAATHAN JO SOMEKANAVIAMME. osa: Timo Mustonen LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Myös keskusliiton koordinoimalla Lapsen oikeuksien viestintäverkostolla sekä STEA-rahoitteisella hankkeellamme Kaikille eväät elämään on omat tilit Twitterissä ja Facebookissa. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 12 Eve Hietamies: koulupudokkaasta menestyskirjailijaksi ja keskenmenoprinsessasta pienen pojan äidiksi 18 Anttu Harlinin tähtäimessä ovat nyt dalmatialaiset 42 Matilda Sihvola, 14, jätti kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostaan, vaatteistaan ja kosmetiikastaan TERVEYS 24 Suomi tarvitsee valtakunnallisen suosituksen ensitiedon antamisesta 36 Täit ja kihomadot, nuo lapsiperheen vitsaukset 38 Neuropsykiatrinen valmennus tarjoaa ratkaisuja arjen haasteisiin ASIAA 28 Miten hemmotella lintulautojen vierailijoita
– Asioita ratkotaan aivan kuntaja koulukohtaisesti. Vanhempainliiton ja vanhempainyhdistysten keräämien tietojen mukaan kunnissa on haluttomuutta tehdä oirekartoituksia lapsille, eikä sisäilma-asioista tiedottaminenkaan toimi tai se on liian niukkaa. Joissakin kunnissa on taattu koulun lähellä asuvalle nuorelle kaverikontaktit siten, että opetus hoidetaan esim. Sisäilmasta sairastuneen tai sen vuoksi oireilevan lapsen opetusjärjestelyt todetaan myös hankaliksi. – Näissä tapauksissa on kyse siitä, että lapselle tulee paljon poissaoloja koulusta. Näitä sitten lähdetään ratkaisemaan lastensuojelullisin keinoin, sanoo Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. On kuntia, joissa tunnistetaan sisäilmaongelmia, ja opetus järjestetään lapsen terveyden ehdoilla. Suomen Vanhempainliiton ja Homepakolaiset ry:n arvion mukaan koulujen sisäilmaongelmista aiheutuvat koulunkäynnin ongelmat koskettavat satoja, mahdollisesti tuhatta perhettä Suomessa. Sisäilmasairautta ei siis nähdä sinä varsinaisena ongelmana, vaan katsotaan, että lapsen pulmat ovat esim. Joissakin kunnissa koulu on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, kun lapsi on otettu sisäilmaongelmista kärsivästä koulusta kotiopetukseen. Karhun mukaan nuorelle on kaikkein vaikeinta joutua eroon kaveripiiristään. psyykkisiä tai sosiaalisia. | 7 YMPÄRILEIKKAUKSET | 8 LASTENSUOJELUN KUORMITUS | 10 ADOPTIO LM 2/2018 s.6-11 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s6-11_Tulva.indd 6 22.1.2018 15.22. KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva M O ST PH O TO S Kun koulun sisäilma SAIRASTUTTAA SIVUILLA MM. Facebookissa toimivan suljetun keskusteluryhmän, Vihaisten äitien, jäsenmäärä kertoo samansuuntaista viestiä: koulujen ja päiväkotien sisäilma-asioista kiinnostuneille tarkoitetussa ryhmässä on miltei 850 jäsentä. Vanhemmat kritisoivat myös sitä, että kartoitusja tutkimustuloksien kertomisessa hidastellaan tai niitä ei anneta lainkaan. Skypen välityksellä tai kotiopetuksessa ja nuori kipaisee välitunneiksi koulun pihalle. Joissakin kunnissa koulu on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, kun lapsi on otettu sisäilmaongelmista kärsivästä koulusta kotiopetukseen. Sitten on kuntia, joissa sisäilmaongelmaa ei myönnetä, eikä näin ollen mitään opetusjärjestelyitä tehdä, sanoo Vihaisten äitien puuhanainen Annamari Karhu. Vanhempainliitto ja Kuntaliitto avasivat tammikuussa Opetushallituksen kanssa keskustelun siitä, olisiko kunnille mahdollista laatia valtakunnallista ohjetta opetuksen järjestämisestä sisäilmasairaille lapsille ja nuorille
”Koulukiusaamiseen verrattavissa olevat osat verkkokeskustelua ovat rikoslain nojalla tuomittavia.” EDUSKUNTATUTKIMUKSEN KESKUKSEN JOHTAJA MARKKU JOKISIPILÄ VIHREÄ LANKA -LEHDESSÄ. Röngän mukaan kehittämistyössä mukana olevat terveydenhoitajat ovat pohtineet, viekö peli aikaa vuorovaikutukselta. Mistä vauvaperhe löytää aikaa pelaamiseen, kasvatustieteen professori Anna Rönkä. vanhemman pitkäaikaissairauden tai mielenterveysongelmien takia. 6-11 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 7 ›› LM2_s8-13_Tulva.indd 7 18.1.2018 16.40. Vauvavaiheessa peliä on tarkoitus pelata vaikkapa vauvan nukkuessa. Äskettäin järjestettiin mm. Tänä vuonna maksuton kouluruoka täyttää siis pyöreät 70 vuotta! Jyväskylän yliopistossa kehitetään digitaalista oppimispeliä tukemaan vanhemmuuden alkutaivalta. VauvaPolku-peliä pilotoidaan keväällä Keski-Suomessa, minkä jälkeen ilmaispelin on tarkoitus tulla kaikkien saataville. lausuntoihin sekä järjestää tapahtumia ja jalkautuu niihin. Children in Wales välittää nuorten näkemyksiä päättäjien tietoon. Ympärileikatut naiset ovat Suomessa oikeutettuja saamaan avausleikkauksen, joka tehdään sairaalassa laserilla paikallispuudutuksessa. OPPIMISPELISTÄ EVÄITÄ VANHEMMUUTEEN LINNANMÄKEÄ PYÖRITTÄVÄ LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ lahjoitti 2017 ennätykselliset miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. – Tähän vastauksena olemme kehittäneet peliin myös kysymyksiä, joiden avulla vanhemmat voivat pohtia somen ja erilaisten laitteiden käyttöä ja asettavat niille pelisääntöjä. 4,5 M O ST PH O TO S LM 2/2018 s. PE KK A KY YT IN EN /M U SE O VI RA ST O N KU VA KO KO EL M AT YMPÄRILEIKKAUS PUHEEKSI . Ympärileikatut tytöt voivat näin välttyä kovilta kuukautiskivuilta ja virtsatietulehduksilta, ja nuoret naiset pääsevät aloittamaan normaalin sukupuolielämän. tapahtuma liittyen nuoriin, jotka joutuvat kantamaan paljon vastuuta perheessään esim. Kouluissa ja terveysasemilla on tärkeää uskaltaa ottaa maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kanssa puheeksi ympärileikkauksen avausleikkaus, kannustavat naistentautien erikoislääkärit Maija Jakobsson ja Pirkko Brusila. NUORTEN ÄÄNI KUULUU WALESISSA Children in Wales -järjestö on kehittänyt voimakkaasti lasten ja nuorten osallisuutta Walesissa. Se on suunnattu erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville, eli perheessä ei ole vielä muita lapsia ja arki rauhallisempaa. » youngwales.wales Näin pyöri perunateatteri turkulaisessa Harjulan kansakoulussa keväällä 1949. Lisäksi kouluissa on aktiivista toimintaa ja yksittäiset nuoretkin voivat ottaa yhteyttä Young Wales -ohjelmaan, joka koordinoi osallisuustoimintaa. – Ajattelemme, että peliä pelataan erityisesti odotusaikana. Silloin maksuttomia kouluaterioita oli syöty vuoden verran. Järjestö myös kerää systemaattisesti nuorten näkemyksiä esim. Osallisuustyön pohjana ovat vahvat alueelliset nuorten foorumit
. Selvitystyötä johtavan ylisosiaalineuvos Aulikki Kanan ojan mielestä myös tilanteiden poikkeuksellisuus lastensuojelussa vaatii tiimityötä. – Meillä on päällä hyvä vauhti! Kehitystyö koetaan kunnissa mielekkääksi, hän kertoo. Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja alan opiskelijaa allekirjoitti loppuvuodesta vetoomuksen, jossa vaadittiin lisäresursseja lastensuojeluun. Kesäkuun loppuun mennessä selviää, onko asiakasmäärää tarpeen säännellä lailla. Niin kauan kuin virkavastuu säilyy yksittäisellä lastensuojelun työntekijällä, ei siihen auta kuin enimmäismäärän kirjaaminen lakiin. Hänestä asiaa ei ratkaista vain sillä, että lakiin kirjataan henkilöstömitoitus. Jo tämän kuun loppuun mennessä tulisi olla selvää, missä kunnissa tilanne on heikoin ja tarjota niille apua. – Meille on juurtunut yksin puurtamisen työtapa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan vain 2,4 % vastaajista ei ollut huolissaan siitä, miten lastensuojelupalvelut järjestetään sote-uudistuksen jälkeen! Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula uskoo kuormituksen vähenevän, kun tukea annetaan oikeaan aikaan ja yhteistyö sujuu mm. LUE LISÄÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON ERITYISASIANTUNTIJOIDEN TIIA HIPPIN JA SAULI HYVÄRISEN BLOGISTA! » www.lskl.fi LM 2/2018 s.6-11 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s6-11_Tulva.indd 8 22.1.2018 13.26. – Kuka hoitaa työntekijän muita asiakkaita tänä aikana. Esimerkiksi 13-vuotiaan huumekierteessä olevan lapsen tilanteen hoitaminen voi vaatia työntekijältä jopa neljä päivää. Tällä hetkellä lakiin ei ole kirjattu asiakasmäärää, joten yhdellä työntekijällä saattaa olla jopa sata asiakasta. Yhteisötyömalli voisi olla iso sisältömuutos, hän hahmottaa. perhekeskuksissa. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnisti tammikuussa selvitystyön siitä, miten lastensuojelun kuormitusta vähennetään. Kananoja kysyy. ANU JÄMSÉN Lastensuojelun KUORMITTAVUUS KURIIN M O ST PH O TO S PS. Tällöin valmiina on myös suunnitelma siitä, miten soten edellyttämä lastensuojelun siirtyminen kunnilta maakunnille tapahtuu
– Raportti keskittyy pääasiassa hoidon järjestämiseen yleisellä tasolla, eikä siinä avata hoidon sisältöjä tai esim. Lumilinnoista löytyy maininta jo Olaus Magnuksen teoksesta Pohjoisten kansojen historia, joka julkaistiin vuonna 1555. yhteistyötä muiden lapsen elämässä tärkeiden tahojen, kuten koulun tai päiväkodin kanssa. INA RUOKOLAINEN ”Silloin ajattelin, että kun joskus olen itsekseni ja lapset ovat isoja, niin kyllä minä ajan pyörällä hiljaa. Pikkulapsikin osaa heittäytyä selälleen lumienkeliksi, ja monella pihalla ratsastetaan valkoisella hevosella. – On erittäin tärkeää, että ministeriön raportti huomioi lapset ja nuoret erityisen vaativan palliatiivisen ja saattohoidon ryhmänä – vaikkakin vain lyhyessä erillisessä kappaleessa – samoin kuin tilanteet, joissa lapsi on palliatiivisessa tai saattohoidossa olevan omainen, sanoo lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta. LUMILEIKIT OVAT KULTTUURIPERINTÖÄ Oikea lumitalvi merkitsee lumitöitä mutta myös ihania ulkoleikkejä. 104 ALLE 25-VUOTIAAT TEKIVÄT itsemurhaa vuonna 2017. Ilmastonmuutos huolestuttaa niin leikkijöitä kuin elävän perinnön vaalijoita. Lumileikit ovat niin syvällä kulttuurissamme, että ne saivat viime vuoden lopulla kansallisen kulttuuriperintöstatuksen. Eläimet ovatkin olleet aina suosittuja lumiveistosten aiheita ukkojen rinnalla. Joulukuussa sosiaalija terveysministeriö julkaisi uudet suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä. H AR RI N YM AN LM 2/2018 s. Lumileikit ovat tärkeä osa pohjoista luontosuhdetta. Yhdistys luovutti adressin kansallisen imetyskoordinaattorin saamiseksi perheja peruspalvelunministeri Annika Saarikolle tammikuussa. M O ST PH O TO S MITEN SAATTOHOITAA LASTA. IMETYSKOORDINAATTORI HAUSSA Suomesta puuttuu imetysohjauksen kansallisesta toteutumisesta ja kehittämisestä vastaava koordinaattori. Helanderin mukaan nyt julkaistut suositukset eivät kaikilta osin vastaa kannanoton tavoitteisiin. Ja höpön höpön, samaa vauhtia menen kuin ennenkin!” 1970-LUVULLA KOLMEN ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN YKSINHUOLTAJAKSI JÄÄNYT AULI PIIRA ENSKA-LEHDESSÄ. Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry katsoo, että ilman kansallista koordinointia kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehdään päällekkäistä kehittämistyötä, imetysohjauksen käytännöt vaihtelevat ja perheet ovat imetysohjauksen suhteen eriarvoisessa asemassa. Kivikauden ihmisten uskotaan rakentaneen lumiukkoja. 6-11 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 9 ›› LM2_s8-13_Tulva.indd 9 18.1.2018 16.40. Yksi hakemuksen tekijöistä oli Lahden hiihtomuseo, jonka näyttelyssä pääsee harrastamaan lumipallojen tarkkuusheittoa ja antamaan vauhtia mäkimattilelulle. Vuonna 2016 lapsiasiavaltuutettu sekä joukko lapsijärjestöjä ja sosiaalija terveydenhuollon toimijoita julkaisivat kannanoton, jossa vaadittiin, että lasten saattohoitoon on laadittava kansalliset suositukset
Nuorten vaalien vahtikoira -projektin johtaja Joosep Kään, 16, uskoo, että nuoret ovat aikuisia tottuneempia verkon informaatiotulvaan ja tunnistavat siksi myös tyhjät puheet helpommin. huikeita skeittipuistoja. Adoptiotuen korotusta koskeva aloite on vireillä sosiaalija terveysministeriössä. Tukea löytyy Lastentalo.fi-sivuston Sairaala tutuksi -videolta, jolla hupsuttelevat sairaalaklovnit selvittävät vastauksia lasten sairaala-aiheisiin kysymyksiin. Esim. Viime vuonna Suomeen saapui 70 adoptiolasta, kun kymmenen vuotta aikaisemmin heitä tuli 176. – Kansainvälisen adoption hakemusprosessi kesti viime vuonna lapsen Thaimaasta tai Filippiineiltä saaneilla vajaasta vuodesta reiluun kahteen vuoteen. Noin 24 000 16ja 17-vuotiasta virolaisnuorta pääsi äänestämään viime lokakuussa ensi kertaa paikallisvaaleissa. Thaimaa ja Filippiinit ovat toivoneet saavansa Pelastakaa Lasten kautta enemmän hakemuksia Suomesta kuin viime vuonna. Pärssinen-Hentulan mukaan mielikuva kansainvälisen adoption pitkistä odotusajoista on vanhentunut. Suositus on 500 g. Suomen yliopistosairaalat ovat yhteistyössä kehittäneet Lastentalo.fija Nuorten.fi-palvelut, joista löytyy tietoa erikoissairaanhoidossa hoidettavista lasten ja nuorten sairauksista, hoitoon valmistautumisesta sekä hoidon siirtymisestä lasten puolelta aikuispuolelle. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S LM 2/2018 s.6-11 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s8-13_Tulva.indd 10 18.1.2018 16.40. » otava-hanke.fi ADOPTION ODOTUSAJAT LYHENTYNEET . Australiassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. Huomattavan suuri määrä uusia äänestäjiä innosti ehdokkaita kampanjoimaan sosiaalisessa mediassa ja lupailemaan mm. Otava-hanke tarjoaa apua 13–29-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille tytöille ja nuorille naisille. TIETOA LASTEN SAIRAUKSISTA Onko lapsi menossa sairaalahoitoon. lapsettomuushoitojen kehittyminen ja se, ettei perheellistyminen välttämättä ole enää ykköstoive länsimaissa. Adoptioperheille maksettavan adoptiotuen taso on Suomessa myös alhainen ja siihen toivotaan parannusta. 16-VUOTIAAT VAALIUURNILLE. – Adoptiolasta hakevien lukumäärät ovat laskeneet jo useamman vuoden ajan Suomessa, mutta myös laajemmin Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa, sanoo Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene PärssinenHen tula. ”Jos poliitikko sanoo, että vähennetään kuluttamista, hänet marginalisoidaan kommunistiksi, joka ei aja isänmaan asiaa.” LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTALOUDEN JA -JOHTAMISEN PROFESSORI LASSI LINNANEN IMAGESSA. SUOMALAISET SYÖVÄT KASVIKSIA JA HEDELMIÄ KESKIMÄÄRIN 300 g VUOROKAUDESSA. Syynä tähän on mm. Vaatimuksia 16ja 17-vuotiaiden äänestysoikeudesta kansallisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä on kuultu myös mm. Uhri saa ammatillista keskusteluapua ja häntä autetaan maksutta, luottamuksellisesti ja yksilöllisesti. Adoptiolapsen ulkomailta voi saada aiempaa nopeammin. Tukea saa Oulun, Helsingin, Espoon, Kuopion ja Rovaniemen Tyttöjen Taloilta, jonne uhrit voivat saapua ja ottaa yhteyttä suoraan. TUKEA UHREILLE Nuoret kertovat kokemastaan seksuaaliväkivallasta ja pääsevät käsittelemään sitä vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, jolloin myös oireilu ja huonovointisuus ovat saattaneet pitkittyä
Heidän voimavaransa voivat olla vaativassa elämäntilanteessa heikentyneet ja avun ja tuen hakeminen kauempaa keskitetyistä palvelukeskuksista saattaa olla liian raskasta. n LM 2/2018 s. Miten säätiö käyttää työkaluja. Suurimmat investoinnit ovat kohdentuneet Me-säätiön kehittämiin konsepteihin Me-koulu ja Me-talo sekä Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeeseen. Me-taloja on jo seitsemän eri puolilla Suomea. Köyhyysrajan alapuolella syvässä köyhyydessä elävät lapset ja nuoret. – Me-talot, jotka ovat uudenlaisia, alueellisia, kaikille avoimia yhteisötiloja. Niiden toimintaa kehitetään ihmisten omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Suomessa on jo neljännessä sukupolvessa syrjään jääneitä perheitä. Me-säätiö tukee hankkeita, jotka vähentävät lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoisSYRJÄYTYMINEN SEIS! SUOMALAISET SYÖVÄT KASVIKSIA JA HEDELMIÄ KESKIMÄÄRIN 300 g VUOROKAUDESSA. mille alueelle on vaikuttavinta pystyttää Me-talo tai millaisella toimenpiteellä nuorten työllisyyttä voidaan kestävimmällä tavalla edistää. Alle 29-vuotiaista nuorista suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat pelkän peruskoulun varassa olevat nuoret. RI KU IS O H EL LA tumista. Mikä kohde innostaa tällä hetkellä itseäsi eniten, Ulla Nord. luomalla koulujen iltapäivätoimintaan harrastusmahdollisuuksia. Me-säätiön rahoittamaa ja Suomen Mielenterveysseuran koordinoimaa Sekasin Chat -palvelua kehitetään jatkuvasti, jotta lapset ja nuoret tavoitetaan uudenlaisten tukimuotojen välityksellä. jatkuvasti päivittyviä tietoja nuorisotyöttömyydestä. Suositus on 500 g. Me-säätiö julkisti syksyllä joukon data-työkaluja, joista yksi tarjoaa esim. Niissä pyritään tavoittamaan kaikki alueella asuvat tuen tai palvelujen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Kehitämme niitä palvelemaan tiedontuotannon tarpeita erityisesti siitä näkökulmasta, että tunnistamme kaikkein vaikuttavimmat kohdat tuottaa sosiaalista muutosta: Esim. Näille alueille pitää pystyä kohdentamaan tehokkaampia tuen ja avun muotoja. Viime vuonna säätiö kohdensi yhteensä 3 miljoonaa euroa 30 eri kohteeseen. – Uskomme oikeasti, ettei maailman parhaassa maassa tarvitsisi olla useita kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä lapsia ja nuoria – syrjäytymislaskurimme mukaan heitä on lähes 70 000, sanoo Me-säätiön toiminnanjohtaja Ulla Nord. Yksi riskiryhmä ovat kotiin syrjäytyneet lapset ja nuoret, joilla on monenlaisia hoitamattomia mielenterveysongelmia ja tunnistamattomia oppimisvaikeuksia. Me-säätiö tukee näitä monista vaikeuksista kärsivien perheiden lapsia esim. Ketkä lapset, nuoret ja perheet ovat tällä hetkellä kaikkein vaikeimmassa asemassa. Me-säätiöllä on visio: Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta ja nuorta vuonna 2050. 6-11 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 11 LM2_s6-11_Tulva.indd 11 22.1.2018 13.18
LM 2/2018 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s12-17_Eve.indd 12 18.1.2018 16.53. Toimittaja-kirjailija Eve Hietamiehen 12-vuotias Christopher on pieni ihme. Äitinä Eve kertoo olevansa tarkka suurissa asioissa kuten käytöstavoissa. Poika syntyi useiden keskenmenojen jälkeen
12-17 ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 13 LM2_s12-17_Eve.indd 13 18.1.2018 16.53. Koulupudokkaasta tuli menestyskirjailija, ja keskenmenoprinsessasta pienen pojan äiti. LM 2/2018 s. Toimittaja-kirjailija Eve Hietamies kuvaa kirjoissaan tyypillistä lapsiperhearkea, mutta hänen oma elämänsä ei ole mennyt aina sitä tavallisinta latua. ANU VALLINKOSKI | KUVAT MARA LEPPÄ Arjen SANOITTAJA ” Rehellisyys, kohteliaisuus, käytöstavat – siinä minun kasvatusfilosofiani
Eve kerää muistiinpanoja tulevaan kirjaansa kangaslaatikkoon. ” Kaikkien lapsiperheiden arki on lopulta hyvin samanlaista. LM 2/2018 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s12-17_Eve.indd 14 18.1.2018 16.53
Ihan niin kuin kaikki 12-vuotiaat pojat. Eve kertoo itsekin olleensa lapsena aurinkoinen ja sosiaalinen. Leikki-ikäisille terkkarin roskis oli kuin aarreaitta, Eve naurahtaa. – Rehellisyys, kohteliaisuus, käytöstavat – siinä minun kasvatusfilosofiani. Periaatteet ovat ihan samat kuin aikoinaan vanhemmillani omassa lapsuudessani. Olin viisi vuotta käytännössä koko ajan raskaana. – Tietysti välillä Umppa rääkyy ja karjuu, kun asiat eivät mene niin kuin hän haluaisi. Sairaalareissuja oli lukuisia. – Kuvaavaa on, että minulle, ammattitoimittajalle, oli yllätys ja järkytys, että lapsen voi menettää noin. Isona hän aikoo tubettajaksi. – Välillä hyppelimme naapurin autiotalossa, jonka lattiat olivat romahtaneet. Mies, joka halusi perheen, kosi naista, joka ei koskaan tulisi saamaan lasta. Iltapäivälehdet soittelivat vielä vuosia kysyäkseen kommenttejani, kun joku Hollywood-tähti sai keskenmenon. Yhdeksänvuotiaan Even piti oppia nielaisemaan ›› ” Minulle ja Alanille keskenmeno tarkoitti aina menetettyä perhettä. Even mukaan toistuvia keskenmenoja saanutta ymmärtää vain sellainen, joka on itse kokenut saman. Joskus kaivelimme terveyskeskuksen roskiksesta leikkaussalin ylijäämää – sormia, verisiä neuloja ja siteitä. En usko, että heitä voi koskaan unohtaa. Syntyi romaani Puolinainen. LM 2/2018 s. Vanhempien julkiset urat Lauantaitansseineen ja bestsellereineen olivat vasta tulevaisuutta. Millaisia he olisivat. Turhautumistaan hän purki kirjoittamalla. Vuonna 2002 julkaistu kirja synnytti valtavan haloon. Lapsen yrittäminen oli Evelle ja hänen brittiläiselle miehelleen Alan Mundaylle kuin oravanpyörä. Pienet asiat ovat pieniä, mutta isot asiat isoja. En hermostunut niin helposti kuin ehkä olisin vähän nuorempana tehnyt. Pihalla mummoille söpöstelemällä hän sai nämä heiluttelemaan ja heittelemään ikkunasta karamellejä. Eve kertoo vanhempana pitävänsä tiukasti kiinni niistä isoista asioista. Heikki-isä työskenteli rautakaupassa, myöhemmin pankissa ja A-lehtien piirimyyjänä. – Minusta tuli jonkinlainen valtakunnan keskenmenoprinsessa. Miet ja siet jäivät Lappeenrantaan Eve kuvailee Christopheria eli Umppaa, kuten hän poikaansa kutsuu, hyväntuuliseksi ja hauskaksi. Raskaus päättyi kuitenkin aina keskenmenoon. – Alanista kertoo paljon se, että hän kosi minua, kun olimme vuosia turhaan yrittäneet lasta. Epäkunnioittavaa käytöstä ei pidä sietää. ”Niin pientä saa ja täytyykin surra. Vieläkin mietin välillä kaikkia niitä lapsia. Olin suorastaan vihainen, kun tajusin, ettei näin yleisestä asiasta puhuta, Eve tuiskahtaa. Murrosikää odotan innolla, Eve naurahtaa. Eve sai kuulla monenlaisia kömpelöitä lohdutuksia. Vielä 2000-luvun alussa keskenmenot olivat Suomessa tabu. Eve tiesi, että Alan haluaa perheen ja lapsen. Suhtauduin pieniin vastoinkäymisiin usein sarkastisen huvittuneesti. Lappeenrannan huolettomuus loppui, kun perhe muutti Mainos-TV:n viihdepäällikön pestin saaneen isän töiden perässä Helsinkiin. Alan taas ei voinut pyytää Eveä lopettamaan, koska tiesi, että rakkaudesta häneen Eve yritti kerta toisensa jälkeen. Tietokoneet, ne ovat Umpan alaa. Miten paljon olisi tyttöjä ja poikia. Ei lohduttanut. Hyvää tarkoittavat huomauttivat, että hän kuitenkin tuli raskaaksi – kaikkihan eivät päässeet edes niin pitkälle. – Tulin äidiksi 41-vuotiaana. Cristopher sai alkunsa yhdeksän keskenmenon ja viiden vuoden yrittämisen jälkeen. Kun lapsi makasi kuralätäkössä uusissa vaatteissaan, tuumasin vain, että onneksi pesukoneet on keksitty, Eve kertoo. Mutta millainen äiti Antti Pasasta sivupersoonakseen kutsuva Eve Hietamies on omalle 12-vuotiaalle Christopher-pojalleen. Vuosien mittaan moni näki Even ja hänen miehensä surun. Niistä ei yksinkertaisesti puhuttu. Laila-äiti myi donitseja. Hietamiehen viisihenkinen perhe asui Lappeenrannan keskustassa Osuuspankin talossa. Eräs Naistenklinikan hoitaja onnistui siinä missä moni muu ei. Ei auttanut. – Minulle ja Alanille keskenmeno tarkoitti aina menetettyä perhettä. Hän löysi oikeat sanat lohduttaessaan taas kerran seitsenviikkoisen menettänyttä Eveä. Kukaan ei kertonut, että joka kolmas raskaus päättyy keskenmenoon. 12-17 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 15 ›› LM2_s12-17_Eve.indd 15 18.1.2018 16.53. Tyypilliseksi kirjailijan kakaraksi, jota ei lukeminen, saati kirjoittaminen kiinnosta. – Tulin kyllä raskaaksi kuin kone. Keskenmenoprinsessa Eve Hietamiehen tie äidiksi oli pitkä, epävarma ja ihan kirjaimellisestikin tuskallinen. I han kuin meillä, on moni huokaissut yksinhuoltajaisä Antti Pasasen ja tämän Paavo-pojan tarinaa lukiessaan. Kulmakunnan kakaroilla oli laaja reviiri: leikit ulottuivat kesäteatterilta hautausmaalle. Päiväkodin ja koulun opettajille Eve kertoo aina sanoneensa, että jos poika käyttäytyy nenäkkäästi, niin nurkkaan vain. Sinulla on täysi oikeus olla surullinen”, hoitaja sanoi. Evelle sateli kirjeitä kohtalotovereilta, ja puhelin soi. Kirjailija-toimittaja Eve Hietamies, 53, on kuvannut Pasasten elämää Yösyöttö-teoksesta alkaneessa romaanitrilogiassaan, jossa hän on ikuistanut monen suomalaisen lapsiperheen arjen sanoiksi. Laila-äitikin oli alkanut kirjoittaa romaanejaan. Mutta yleensä hän on oikein mutkaton mukula
Hän pyysi minua tulemaan sanomaan vielä hei, kun koulupäivä päättyi. – Kun ei oikein tiedetty, mitä haluttaisiin olla, niin kokeiltiin vähän kaikkea. miet ja siet, jottei itähelsinkiläisen Vuosaaren koulun pihalla tullut turpaan. Jälkikäteen Eve tuntee sympatiaa vanhempiaan kohtaan. Sekös vasta noloa olikin. Eve kertoo hermostuneensa, jos joku vain mainitsikin Hietamies-sukunimen. Kun haluaa olla kuin kuka tahansa, eivät julkkisvanhemmat ole huudossa. Repun virkaa toimitti Alkon muovipussi, jota oli kevyt kantaa, sillä Evellä oli tallessa ainoastaan vanha fysiikan kirja. Kun kaverit innostuivat rock’n rollista ja tedeilystä, Evekin pukeutui fiftarityyliin. Kun punk tuli muotiin, asu vaihtui. Even päästötodistuksen keskiarvo oli 5,2. – Stoppi tälle tuli, kun luokanvalvojani tokaisi, että rumbani opettajahuoneella on typerintä, mitä hän on koskaan nähnyt. 15-vuotiasta Eveä ei koulunkäynti kiinnostanut. Eve ja Christopher viettävät paljon aikaa kahden, kun puoliso ja isä Alan tekee reissuhommia ulkomailla. Kerran biologian opettaja pyysi minua tulemaan opettajahuoneeseen moikkaamaan aamun aluksi. Päästötodistuksen Eve sai isänsä avituksella. Yksinhuoltajaisä Antti Pasasen selviytymistarina kasvoi romaanitrilogiaksi. – Muutamaa opettajaa muistan hyvällä. Eve kulki kotiin ikkunan kautta, jottei joutuisi kohtaamaan äitiä tai isää. Ehtipä Eve mukaan hileilemään 1980-luvun discohuumaankin. ” Olen vähän kuin merimiehen muija, usein yksinhuoltajana. Hyvä argumentti oli se, että muutoin opettajat joutuisivat katselemaan nuorta kapinallista vielä vuoden ajan. Heikki soitti kouluun ja pyysi opettajia antamaan tytölle nelosten sijaan vitosia. LM 2/2018 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s12-17_Eve.indd 16 18.1.2018 16.53. Murrosikä oli Evelle vaikea. Teini-ikäisen Even ja vanhempien välit olivat huonot. Näin ovelasti hän sai minut käymään koulussa joka päivä kuukauden päivät. En enää koskaan mennyt kouluun. He tekivät taatusti kaikkensa kammetakseen tyttärensä kaidalle polulle. – Ainahan teini-ikäisten vanhemmat ovat tyhmiä ja noloja, mutta meidän äidin kuva saattoi olla lehden kannessa. Koenumerot nousivat ja Eve teki läksyjäkin. – Pelkäsin, että koulusta olisi taas soitettu, että olisin taas jäänyt kiinni jostain. Ensimmäinen osa Yösyöttö ei ollut aluksi menestys. Tein niin, ja opettaja ilahtui. Poissaolopäiviä kertyi satoja. Koulupudokas Murrosikäisenä Eve yritti ennen kaikkea sulautua massaan, olla kuten kaikki muutkin. Itse hän kuvailee vaihetta sanalla hullu
Lisäksi Eve on kynäillyt tv-sarjoja, jopa oopperan yhdessä äitinsä kanssa. – Isä hankki tavallaan minulle myös kesätyön. Pasanen on totta Hiekkalaatikkoelämää. Pahat kielet kirjoittivat, että kirja julkaistiin nimekkäiden vanhempien vuoksi. Satoja lapsia kasvattaneilla ammattilaisilla oli niksi yhteen jos toiseen arjen pulmaan. Jonkinlainen shokki kirja oli myös medialle. Muurahaisten tutkimista ja nostokurkien tuijottelua. Kirjailijaksi omalla työllä Välit alkoivat korjaantua, kun Eve 16-vuotiaana pakkasi tavaransa ja muutti kissansa kanssa yksiöön lapsuudenkotinsa lähettyville. Ensimmäinen versio tuli bumerangina takaisin Otavan kustannustoimittajalta Hannu Mäkelältä. Naiset päättivät, että tehdään Heikin tytöstä ihminen. Kirjat tekivät Evestä myös toimittajan. Eve kävi tunnollisesti töissä ja hoiti askareensa moitteetta. 16-vuotiaana Eve alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan. 12-17 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 17 LM2_s12-17_Eve.indd 17 18.1.2018 16.53. Pian päätoimittaja Matti Saari kysyi minua kesätoimittajaksi. Olen vain kirjannut ylös sen, minkä monet tunnistavat omasta elämästään. Nyt olen ollut Avussa töissä 28 vuotta. n LM 2/2018 s. Kun suostuu ottamaan apua vastaan ja suorastaan pyytää sitä, niin apua myös saa. Mietin, mitä jos mies olisikin jäänyt. Miksi kirjoittaa tarina, joka on jo tuhanteen kertaan kerrottu. Yksiöstä oli lyhyt matka äidin lihapatojen ääreen. Hän kertoi A-lehtien kuva-arkiston naisille, että voisi tarjota tytärtään kesäapulaiseksi, muttei oikein viitsi, kun tytär on niin hullu, ettei sitä kukaan jaksa katsella. Vasta sarjan toinen osa, Tarhapäivä, nosti Pasasten tarinan suosioon. Hänen tehtävänsä oli lunastaa tuo luottamus. Viimein viiden vuoden kirjoittamisen ja hiomisen jälkeen Mäkelä soitti ja pyysi Eveä Otavaan kirjoittamaan kustannussopimuksen Huomenna on paremmin -romaanista. PERHEESEEN KUULUVAT puoliso Alan Munday ja 12-vuotias poika Christopher. Nyt tämä loppuu. Siinä lauloimme piirissä Pieniä kultakaloja. Miehen kasvoilta näki, että se oli akkamaisinta hommaa, mitä hän oli koskaan tehnyt. – Esimerkiksi Umpan armoton kiroilu hellitti, kun hoitaja neuvoi laittamaan pojan vessaan huutelemaan vessasanoja. Eve kertoo nauttineensa Christopherin kanssa kotona viettämistään 2,5 vuodesta. Niin ikään Eve otti vaarin päiväkodin hoitajien viisauksista. ÄITI Laila Hirvisaari on kirjailija. Äiti oli aivan hiljaa ja kysyi lopulta, oliko tukka hyvin. Mutta mitä hän sanoisi nyt 15-vuotiaalle itselleen. – Noiden vuosien aikana huomasin sen, miten paljon minun ympärilläni on ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Sittemmin kirjoja on syntynyt jo kymmenen. Leikkipuistosta Eve löysi myös Yösyötön, Tarhapäivän ja Hammaskeijun sankarin Antti Pasasen. – Leikkipuiston muskariin tuli mies pienen tytön kanssa. – Se julkaistiin vanhemmista huolimatta ja viiden vuoden työn vuoksi, Eve tähdentää. – Soitin Ruttopuiston (Vanhan kirkkopuiston) puhelinkopista Lailalle ja kerroin käyneeni allekirjoittamassa kustannussopimuksen. EVE HIETAMIES ON AMMATILTAAN kirjailija ja Apu-lehden toimittaja. Alan työskentelee paljon ulkomailla, joten olen vähän kuin merimiehen muija, usein yksinhuoltajana. Eve kirjoitti kirjan uudestaan, mutta tulos oli sama. Kesän opettelin työtä ihan alkeista, ja syksyllä minut vakinaistettiin. ON KIRJOITTANUT tv-sarjoja, oopperan ja kymmenen romaania. Hän teki sen salaa. Otava kuitenkin tarttui käsikirjoitukseen ja julkaisi kirjan. Syntyi Yösyöttö-kirja ja selviytymistarina yksin vauvan kanssa jääneestä Antti Pasasesta, joka oli valmistautunut vauvan tuloon, mutta ei vauvan hoitamiseen. Yksin tekeminen on vähän kuin selän kääntämistä ihmisille. Eve kertoo nolostelleensa Yösyötön kirjoittamista. Ihme tapahtui. Eipä tuo kauaa jaksanut meteliä pitää. Nyt trilogia on jo jonkinlainen käsite. ASUU Helsingissä 1960-luvun omakotitalossa. Arkiston kolme viisasta naista luottivat häneen. – Ottaisin niskasta kiinni ja sanoisin, että jumalauta, ämmä, oikeesti. Kuka. Valtaosa haluaa kuitenkin auttaa. Siitä ei kirjoitettu kritiikkejä, eikä se myynyt kovin hyvin. Teos oli floppi. Hänen mukaansa taikasana oli luottamus. Vanhemmille kirja oli positiivinen shokki. Kiireetöntä ihmettelyä taaperon kanssa. ISÄ Heikki Hietamies on viihdealan ammattilainen, toimittaja ja kirjailija. – Joku tokaisi Avun päätoimittajalle, että teillä on siellä kuva-arkistossa töissä Kirjailijaliiton jäsen. Ihan kaikkien lapsiperheiden arki on lopulta hyvin samanlaista. YÖSYÖTTÖ-romaanin pohjalta käsikirjoitettu elokuva sai ensi-iltansa viime syksynä. – Suosion salaisuus lienee se, että kaikki on totta. Kahvit leikkipuistossa muiden äitien kanssa. Kun äidit muskarin jälkeen alkoivat imettää, mies nappasi tytön ja vaatteet kainaloonsa ja häipyi
TEKSTI JA KUVA EEVA MEHTO LM 2/2018 s.18-19 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s18-19_AnttuHarlin uusi.indd 18 22.1.2018 13.51. 37-vuotias toimitusjohtaja ja tuottaja Anttu Harlin on paitsi lääkäri-Vapun puoliso myös Lilin, Tamaran, Aaronin ja Mariuksen isä. Hän harrastaa surffaamista, mutta tärkeintä on KIKATTAA perheen kanssa
LM 2/2017 s. Sen suosio on suuri sekä Suomessa että Euroopassa ja sitä on levitetty myös Argentiinaan ja Israeliin. 12 vuotta sitten häntä pyydettiin kuvankäsittelijäksi ja leikkaajaksi Helsingissä sijaitsevaan animaatioita tekevään yritykseen. Animaatioelokuvien tekoon tarvitaan käsikirjoittaja, kuvakäsikirjoittaja, layout-suunnittelija, animaattoreita, leikkaajia, kompositoijia, tuottaja, tuotantopäällikkö, ääninäyttelijöitä, äänittäjiä sekä musiikin säveltäjä. A nttu Harlinin 15-henkinen työryhmä on juuri saanut valmiiksi 62. Harlin on yrityksen toimitusjohtaja sekä tuottaja ja Utti on taiteellinen johtaja sekä pääanimaattori. – Itse en osaa piirtää kovinkaan hyvin, mutta osaan ideoida, kirjoittaa ja leikata. – Kaikki lähtee ideasta. Jokainen ruutu pitää animoida erikseen. Gigglebug Entertainment -firma työskentelee kodikkaasti yhteisen pöydän ääressä. Jos kyseessä on viiden minuutin jakso, kuvakäsikirjoituksessa voi olla lähes sata kuvaa. Harlinin ja pääanimaattori Joonas Utin suunnittelema versio pilkkuturkkien tarinasta alkaa pyöriä Disney Channelilla, ja parhaassa tapauksessa suomalaisten koirahahmot näkyvät lähes 159 miljoonalle katsojalle. Gigglebug Enterteinmentissa työskentelee viisi vakituista työntekijää, mutta tekijämäärä kasvaa aina tuotannon ollessa päällä. Olen paljon yhteydessä ostajien kanssa ja kuulostelen, mitä katsojat haluavat. Tuotanto sai aluksi Suomen elokuvasäätiöltä sekä AVEKilta pientä tukea, jonka turvin työryhmä pystyi aloittamaan työnsä. Disney-yhteistyö Kauaa työryhmä ei ehdi kellua hyvin ansaitussa tyytyväisyyden tilassa, sillä menestyksen myötä Gigglebug Entertainment kutsuttiin yhteistyöhön itse Disneyn kanssa. Hän suosittelee animaatioelokuvien tekemisestä kiinnostuneille nuorille opiskelua Englannissa, sillä siellä on paljon enemmän mediaja taidealan opiskelupaikkoja kuin Suomessa. Siellä Harlin tapasi Joonas Utin, jonka kanssa he perustivat yhteisen yrityksen. – Ala on hyvin vaativa ja monimutkainen. Kaikki lähtee ideasta Kikattava Kakkiainen seikkailee pelien ja leffojen lisäksi kirjoissa, levyillä ja kohta myös lautapelissä. – Lähdimme kehittämään hahmoa ja tuumimme, että se olisi hyvin pieni ötökkä, johon lapsen on helppo samaistua. eli viimeisen osan Kikattava Kakkiainen -sarjasta. Siellä Harlin tutustui lahjakkaisiin suomalaisiin animaattoreihin sekä hahmosuunnittelijoihin ja tajusi, että tällainen työskentelytapa on kiinnostava ja hauska. Aitous on meille tärkeää, mutta haluamme myös välittää hyvää mieltä. Niinpä enon alaa ovat elokuvat ja sisarenpojalla lasten tv-sarjat. Animaatioelokuvien teko on hidasta työtä. – Tykkään tehdä hommia kivojen ihmisten kanssa. Yhteistyö sujuu Skypen välityksellä ja välillä pidetään palavereja Lontoossa. Animaatio on maailman laajuinen keino ja kanava saavuttaa suuria yleisöjä. Anttu Harlin luonnehtii itseään kunnianhimoiseksi, iloiseksi ja yhteistyöhaluiseksi. Paraikaa tähyillään jo Kiinan laajoille markkinoille. Tässä vaiheessa pitää jo pystyä arvioimaan, toimiiko tarina. Valmistuttuaan Brightonista kolmivuotisen opiskelun jälkeen, Anttu Harlin pyöritti Helsingissä yhden miehen studiota, käytti tietokonetta ja softaa, leikkasi materiaaleja ja teki efektejä. Halusin mennä vastavirtaan enoni Rennyn tekemisiin nähden, enkä halunnut elokuvapuolelle. Ja mikä tärkeintä: sinne on kuulemma helppo päästä. Suunnitteilla on 52 yhdentoista minuutin jaksoa. Uusi dalmatialaissarja pyörii tämän vuoden lopulla ympäri maailmaa. Yhteen viiden minuutin jaksoon piirretään tuhansia kuvia, joten yhden jakson tekeminen kestää kolmesta neljään kuukautta. Ryhmää pyydettiin uudistamaan klassikkobrändi 101 dalmatialaista. n ” Tykkään tehdä hommia kivojen ihmisten kanssa. – On ollut suuri kunnia saada tehdä töitä Disneyn kanssa! Kun Anttu Harlin oli esittelemässä Kikattavaa Kakkiaista messuilla Ranskassa, Disneyn uusista animaatioista vastaava Orion Rossi kiinnostui: sarjan huumori, hahmot, sydämellisyys ja graafinen tyyli kiehtoivat. – Minä yritän pitää kokonaisuuden hallinnassa ja olen eniten mukana tarinoiden synnyttämisvaiheessa sekä rahoituksen ja jakelun varmistamisessa eli toimin tuottajana. Sitten rakennetaan käsikirjoitus ja sen jälkeen mustavalkoinen kuvakäsikirjoitus, joka leikataan äänen kanssa hyvin tarkasti. Sitten pikkuhiljaa siirryttiin animaatiosarjaan. 18-19 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 19 LM2_s18-19_AnttuHarlin uusi.indd 19 19.1.2018 10.12. Lähdin ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen opiskelemaan teatteria Brightoniin, Englantiin. – Dalmatialaisia suunnitellessamme pohdimme lapsuutta, sisaruuden merkitystä, itsenäistymisen vaikeutta ja iloa, sitä jännittävää, ihanaa ja herkkää aikaa, jolloin aletaan kokeilla omien jalkojen kantamista. Toimivaksi todettu työ lähtee tuotantolinjastolle, jossa puhtaaksi piirtäminen alkaa. Englanniksi sarjan nimi on Gigglebug ja se on suurin koskaan Suomessa tehty animaatiosarja. – Täytyy myöntää, että vaikutus on ollut suuri. – Yhteistyö Disneyn kanssa etenee mukavasti. – Tutkimme elämää ja tulkitsemme aitoja tunteita tarinoihimme. Renny Harlinin siskonpoika Tässä vaiheessa on tietysti kysyttävä, miten sukulaisuussuhde Hollywood-ohjaaja Renny Harlinin kanssa on vaikuttanut uravalintaan. Ensin syntyi videopeli, josta YLE oli heti kiinnostunut hahmon positiivisuuden ansiosta. Joonas Utti mietti, voisiko naurun saada tarttumaan katsojiin animaatiosarjojen kautta, siis samalla tavoin kuin nauru tarttuu spontaanisti ihmisten välillä. Sarjan kohdeyleisöä ovat 2—5-vuotiaat lapset sekä heidän vanhempansa
Erikoista tilanteessa on se, että uudes sa tutkimuksessa todettu tyttärien ko honnut masennusriski ei liittynyt juuri lainkaan sotalapsina itse olleiden äitien masennukseen. LM 2/2018 s.20-22 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s20-23_Tutkitut.indd 20 18.1.2018 17.31. ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS T oisen maailmansodan aikana Suo mesta Ruotsiin evakuoitujen nais puolisten sotalasten tyttärillä on äsken julkaistun tutkimuksen mukaan lähes viisinkertainen riski sairastua masen nukseen verrattuna serkkuihinsa, joi den äitejä ei lähetetty sotalapsiksi. Sotalasten erotrauman jäljet siirtyvät sukupolvelta toiselle tutkittua tietoa Jälkiviisautta tai ei: kymmenien tuhansien suomalaislasten lähettäminen nimilappu kaulassa sotaa pakoon ulkomaille tuntuu nykyään huonolta ratkaisulta. Sotalapseksi lähetetyillä tytöillä on aiemmissa tutkimuksissa todettu ko honnut riski sairastua masennukseen
JAMA Psychiatry, tammikuu 2018. Yleisimpiä niistä ovat päänsärky ja ala raajakivut. Tutkimuksessa yhdistettiin tieto ja useista väestö ja terveysrekiste reistä. Jotta kipujen kroonistu minen saadaan estettyä, niiden taustalla olevat riskitekijät pitää tunnistaa. Tutkijat eivät saaneet sel ville, miten äidin kokema trauma vä littyy tyttäriin masennusalttiutena, tai miksi se ei välity poikiin. Lapsuuden kokemukset ovat luul tavasti vaikuttaneet myös kasvatus menetelmiin. Erikoista on sekin, ettei kohonnut masennus riski koskenut sotalapsina olleiden äi tien poikia. Myös puremaelimistön – leukanivel ten, puremalihasten, hampaiston ja nii hin läheisesti liittyvien kudosten – ki vut ovat hyvin yleisiä. Fyysisen kun non yhteyttä kipuihin alakouluikäisillä lapsilla ei ole tätä ennen kyetty osoitta maan. Selkäkipua, pään särkyä ja niskahartiaseudun kosketusar kuutta oli selvästi enemmän lapsilla, joil la esiintyi myös purentaelimistön toi mintahäiriöitä. Tutkimus osoitti, että lapsen huono unenlaatu ja epäsään nöllinen ruokailurytmi olivat yhteydessä lisääntyneisiin kipuihin. Vierolan mielestä purentaelimistön toimintahäiriöiden tutkimuksen pitäisi kuulua hammaslääkärin tarkastukseen jo lapsilla. LM 2/2018 s. Erikoishammaslääkäri Anu Vierolan väitöstutkimuksen mukaan joka toisel la ekaluokkalaisella on kipuja viikoittain. Sotalasten lasten psyykkisen sairastuvuuden seurantaaika kattoi vuodet 1971–2012. Purentaelimistön toimintaan tu lisi kiinnittää huomiota myös muita las ten kipuja tutkittaessa. Nina Santavirta ym.: Association of the World War II Finnish Evacuation of Children with Psychiatric Hospitalization in the Next Generation. Epigeneesissä genomi ei sinänsä muutu, mutta jotkut geenit kytkeytyvät ympäristön vaiku tuksesta päälle tai pois päältä. .20-22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 21 ›› LM2_s20-23_Tutkitut.indd 21 18.1.2018 17.31. Elämäntavoilla on merkitystä: huono kuntoisilla ja vähän liikkuvilla lapsilla ki puja oli muita enemmän. Suomesta siirrettiin toisen maail mansodan aikana noin 75 000 1–14 vuotiasta lasta ilman vanhempiaan yksityisperheisiin lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan. Kipua on kahta lajia: hyvää ja huonoa. Väkilukuun suhteutettuina Suomen lastensiirrot olivat maailman suurimpia. Kipu onkin yleisin lääkärikäyn nin syy. Tytöt taas altistuvat poikia enem män luultavasti siksi, että äidit sa maistuvat tyttäriinsä voimakkaam min kuin poikiinsa. Tutkija pitää hälyttävänä, että jo pie nillä lapsilla esiintyy kipuja samaan ai kaan useissa kehon osissa. Vierola teki väitöstutkimuksensa Itä-Suomen yliopistossa osana biolääke tieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus tutkimusta. Anu Vierola: Prevalence and determinants of pain and temporomandibular disorders in 6-8 year-old children. » . Ne voivat myös kroonistua ja jatkua aikuis ikään saakka. Liikkumattomuus lisää lapsen kipuja Äidin omassa lapsuudessaan koke ma erotrauma altisti siis tyttären ma sennukselle, vaikkei äiti itse olisikaan ollut trauman masentama. Joka toisella ekaluokkalaisella on kipuja viikoittain. Tutkimukseen osal listui 512 Kuopiossa vuosina 2007–2009 koulunkäynnin aloittanutta lasta. Kroonistuessaan kipu lakkaa toimi masta fysiologisena varoitusvalona ja muuttuu oireesta itse sairaudeksi. » . Helsingin yliopiston, yhdysvaltalai sen NIHinstituutin ja Uppsalan yliopiston tutkimus jättää loppuratkaisun avoimeksi. Elämäntapoihin on syytä kiinnittää huomiota muutenkin. Kivut häirit sevät lapsen jokapäiväistä toimintaa. Muutos vaikuttaa yksilön kehitykseen ja pe riytyy seuraavalle sukupolvelle. Tutkimuksen tekoon osallistuneen dosentti Nina Santavirran mukaan selitys saattaa piillä erotrauman ko keneen äidin heikentyneessä kyvyssä muodostaa kiintymyssuhde lapseen sa. Molemmat tekevät kipeää, mutta hy vä kipu varoittaa lisäksi kehoon tullees ta viasta. Äidin kokema trauma saattaa San tavirran mukaan välittyä lapsiin myös epigeneesiksi kutsutun biologisen mekanismin kautta. Valistuneita oletuksia toki esitetään. Itä-Suomen yliopisto 2017
Tämä vahvistaa tutkijoiden aiempaa näkemystä siitä, että alle kouluikäisen lapsen aggressiivisuuden taso on paljolti geeneihin kirjoitettu. Varttuessaan lapsi oppii yleensä hallitsemaan tunteitaan ja ratkomaan riitoja kommunikoimalla. Proaktiivisesti aggressiivinen lapsi pyrkii saavuttamaan aggressiivisuudellaan valtaa tai muita etuja vertaisryhmässään. Yleensä nämä aggressiotyypit esiintyvät yhdessä, mutta joillakin lapsilla aggressiivisuus on pelkästään reaktiivista. Väkivalta vähenee, vaikkei sitä uutisten perusteella uskoisikaan. Sijoitetut lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, mutta eroavat vanhempansa luona asuvista ikätovereistaan monin tavoin. Myös lapsiin kohdistuva väkivalta on vähentynyt paljon viime vuosikymmeninä, mutta läheskään kokonaan sitä ei ole saatu kitkettyä. Vaarassa olevien lasten löytäminen ja tukeminen edellyttävät, että perheitä koskevia tietoja kyetään yhdistämään yli ammatillisten ja viranomaisrajojen. Reaktiivisesti aggressiivinen lapsi taas reagoi kiukkuisesti kokemaansa uhkaan. Järkyttäviä ja näyttävästi raportoituja yksittäistapauksia kuitenkin riittää. Montrealin yliopiston tutkijat selvittivät asiaa tutkimalla 555 kanadalaisen kaksosparin lapsuusiän kehitystä. Tulokset ovat tärkeitä, jotta lastensuojelun ja koulun palveluita voitaisiin kehittää. Aggressiivisuuden väheneminen tai yltyminen ikävuosina 6–12 näyttäisi kuitenkin liittyvän pikemminkin ympäristötekijöihin kuin geeneihin. n » Annemari Halme: Risk and protective factors of physical violence towards children. Itse asiassa ihminen on aggressiivisimmillaan 2–4-vuotiaana. Itä-Suomen yliopisto 2017. Suurimmillaan väkivallan riski on perheissä, joissa vanhempia kuormittivat stressi, terveysongelmat, päihteiden käyttö, taloushuolet, suuri lapsimäärä tai lasten erityistarpeet. Riskiperheissä syödään harvoin yhdessä ja rahat ovat usein lopussa. Lä hd e: TH L, Si jo ite ttu jen las te n ja nu or te n hy vin vo int i: Ko ulu te rv ey sk ys ely n tu lo ks ia Perhetietojen yhdistäminen vähentäisi väkivallan riskiä LM 2/2018 s.20-22 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s20-23_Tutkitut.indd 22 22.1.2018 13.56. Vaikka monet riskija suojatekijät liittyvät lapseen itseensä tai vanhempiin, voidaan niihin Halmeen mukaan vaikuttaa kodin ulkopuolelta. Aggressiivisten impulssien hallinta kehittyy, olivatpa ne kumpaa tyyppiä tahansa. Piilevätkö väkivaltaisten purkausten syyt geeneissä vai ympäristötekijöissä. Tuloksista selviää, että he kokevat enemmän yksinäisyyttä, koulu-uupumusta sekä kiusaamista. Tutkimusta johtanut Stéphane Paquin muistuttaa, että aggressio kuuluu lapsen sosiaaliseen kehitykseen kuin nenä päähän. Tulosten mukaan 6-vuotiaiden, samaan aikaan sekä proettä reaktiivisesti aggressiivisten lasten geenitaustat muistuttavat toisiaan. Eniten väkivaltaa kokeneet lapset ovat nähneet myös eniten parisuhdeväkivaltaa ja vanhempien humalajuomista. PLOS ONE, joulukuu 2017. Lapset, joihin kohdistuu eniten riskitekijöitä ja joilla on vähiten suojatekijöitä, ovat suurimmassa vaarassa saada väkivallasta pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia vakavia henkisiä ja fyysisiä vaurioita. Jatkossa tutkijaryhmä aikookin paneutua tarkemmin siihen, mihin suuntaan erilaiset sosiaaliset ympäristöt lapsen kehitystä ohjaavat. Tutkimuksessa oli mukana 223 identtistä ja 332 erimunaista kaksosparia. Aggressio kuuluu kehitykseen Suomessa henkirikosten määrä on laskenut 20 viime vuoden aikana noin kolmanneksella ja Yhdysvalloissa peräti 40 prosentilla. » Stéphane Paquin ym.; Heterogeneity in the development of proactive and reactive aggression in childhood: Common and specific genetic – environmental factors. Tärkeässä roolissa ovat päiväkoti, koulu, neuvola, lastensuojelu, poliisi ja lainsäätäjä. Se näkyy myös väkivallan käyttönä parisuhteessa ja juontaa juurensa usein vanhemman omasta lapsuudesta. 4.–5.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista 8.–9.-luokkalaiset: vanhemman kanssa asuvista sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 8.–9.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista Tyytyväinen elämäänsä Kokenut kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 4.–5.-luokkalaiset: 8.–9.-luokkalaiset: 4.–5.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 7% 3% 23% 9% 67 % 90 % 46 % 76 % 35% sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 19% 46% sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 24% 8.–9.luokkalaiset: Kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistusoireilua Kokenut kouluuupumusta sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 38 % 18 % 29 % 12 % 26 % 13 % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Terveys PS. Halme kokoaa pro gradu -tutkielmassaan yhteen kansainvälisiä tutkimustuloksia väkivallan riskija suojatekijöistä 30 vuoden ajalta ja vertaa niitä suomalaisaineistoon, joka koostui 11 000 koululaisen vastauksista. Annemari Halme pitää tärkeänä riskitekijänä myös väkivallan kulttuuria, joka näkyy väkivallan sallivana asenteena yhteiskunnassa ja perheessä. Lapsen suhde vanhempiin on huono, eikä luotettua ystävää ole. Väkivallalta suojaavat tekijät liittyvät Halmeen gradun mukaan lapsen hyviin ihmissuhteisiin, perheen rutiineihin ja elämän säännöllisyyteen sekä viranomaisapuun. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Uusin Kouluterveyskysely antaa tietoa myös sijaisperheeseen, lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin sijoitettujen lasten kokemasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä sijoitetuilta lapsilta ja nuorilta aiotaan kysyä heidän palvelukokemuksiaan lastensuojelusta. Lasten käytöstä selvitettiin opettajien heistä 6–12-vuotiaina tekemien havaintojen pohjalta
Tulokset ovat tärkeitä, jotta lastensuojelun ja koulun palveluita voitaisiin kehittää. 4.–5.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista 8.–9.-luokkalaiset: vanhemman kanssa asuvista sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 8.–9.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista Tyytyväinen elämäänsä Kokenut kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 4.–5.-luokkalaiset: 8.–9.-luokkalaiset: 4.–5.-luokkalaiset: sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 7% 3% 23% 9% 67 % 90 % 46 % 76 % 35% sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 19% 46% sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 24% 8.–9.luokkalaiset: Kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistusoireilua Kokenut kouluuupumusta sijoitettuna asuvista vanhemman kanssa asuvista 38 % 18 % 29 % 12 % 26 % 13 % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Terveys PS. Tuloksista selviää, että he kokevat enemmän yksinäisyyttä, koulu-uupumusta sekä kiusaamista. .20-22 LM2_s20-23_Tutkitut.indd 23 18.1.2018 17.31. Sijoitetut lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, mutta eroavat vanhempansa luona asuvista ikätovereistaan monin tavoin. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä sijoitetuilta lapsilta ja nuorilta aiotaan kysyä heidän palvelukokemuksiaan lastensuojelusta. Lä hd e: TH L, Si jo ite ttu jen las te n ja nu or te n hy vin vo int i: Ko ulu te rv ey sk ys ely n tu lo ks ia LM 2/2018 s. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Uusin Kouluterveyskysely antaa tietoa myös sijaisperheeseen, lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin sijoitettujen lasten kokemasta terveydestä ja hyvinvoinnista
Tunsimme miehen kanssa jääneemme asian kanssa aivan yksin, ja ajatukset kiersivät päässä sekaisin: Mikä rakennepoikkeama. Tytön äiti Virpi Heilanen luuli kaiken olevan kunnossa mennessään rakenneultraan raskausviikolla 21+0. Mitkä kromosomit. Samalta istumalta meille varattiin aika jo seuraavaksi päiväksi HUS:n sikiötutkimuskeskuksen poliklinikalle, kertoo Heilanen. Irlannissa on laadittu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön valtakunnallinen suositus ensitiedon antamisesta. Lääkäri havaitsi vauvalla kuitenkin ns. Näin moninaisia ovat kahden pääkaupunkiseudulla asuvan perheen kokemukset ensitiedosta. Erityisesti yksi kätilö on jäänyt mieleen, sillä hän oli lämpimällä tavalla ammatillinen. ”On tärkeää, että vanhempien mielikuva omasta ihanasta vauvasta vahvistuisi” Ensitiedon hetki on hyvin vaativa paitsi vastaanottajalle, myös kertojalle. Sen päämäärä on tukea perhettä ja lasta ja auttaa heitä löytämään omat voimavaransa. – Lääkäri kertoi asiallisesti, että tukkeumaan saattaa liittyä kromosomipoikkeama ja että kromosomipoikkeavilla lapsilla on useammin tällaisia rakennepoikkeavuuksia. H yviä kohtaamisia, huolenpitoa ja asiantuntevaa informaatiota, mutta myös yksin jäämisen kokemuksia, neuvottomuutta ja luottamuksen menetys hoitavaan tahoon. – Ensitieto on laadullisesti ja alueellisesti hyvin vaihtelevaa ja riippuvaista jopa siitä, kuka sitä kulloinkin antaa. Ensitieto tarkoittaa suppeasti käsitettynä hetkeä, jolloin lääkäri tai muu terveydenhoidon ammattilainen ilmoittaa vanhemmille sikiön tai lapsen vammasta tai sairaudesta tai sikiön kohtukuolemasta. Mitä nyt tapahtuu. – Silloin se iski toden teolla. Heilanen kokee saaneensa onneksi jo seuraavana päivänä sikiötutkimuskeskuksen poliklinikalta käytännönläheisen tiedon lisäksi myös henkistä tukea. Sen tulisi kuitenkin olla laadukasta ja yhtenäistä, sillä vanhempien mieleen syöpyy lähtemättömästi tilanne, jossa heille kerrotaan ensimmäisen kerran lapsen vammaisuudesta, sanoo vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n toiminnanjohtaja Miina Weckroth. Suomessa on toimittu aktiivisesti jo useamman vuoden ajan sen puolesta, että ensitiedon antamiseen saataisiin koko maan kattava yhtenäinen suositus, mutta siihen ei ole löytynyt rahoitusta. Se oli kiva käynti. Hän sanoo tajunneensa vastaanotolla saamansa tiedon vasta, kun oli lähtenyt jo ovesta ulos. Ehkä olisi ollut hyvä saada jutella asiasta vastaanotolla vielä lisää jonkun kanssa. tuplakuplan eli duodenaaliatresian, joka on leikkausta vaativa suoliston rakenteellinen tukkeuma. Terveydenhuollon ammattilaiset kaipaisivat tukea ja koulutusta tähän vaativaan ja perheen loppuelämää koskettavaan tehtävään, johon saattaa joutua kesken kiireisen työvuoron ilman asiaan liittyvää ohjeistusta. Vastaavanlainen halutaan saada myös Suomeen, sillä meillä ensitieto on laadultaan vaihtelevaa. ”Kaipaisimme TOIVOA antavaa puhetta” Miten vanhemmille tulisi kertoa sikiön tai lapsen sairaudesta tai vammaisuudesta. ULLA OJALA | KUVAT LIISA HUIMA ensitieto LM 2/2018 s.24-27 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s24-27_Ensitieto.indd 24 22.1.2018 14.09. ”Tunsimme jääneemme asian kanssa aivan yksin” Kahdeksan kuukauden ikäisellä Venlalla on Downin oireyhtymä. – Olemme käyneet häntä kerran tapaamassa yhdessä Venlan syntymän jälkeen. Tuleeko meille koko vauvaa. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto on paljon enemmän: Se on jatkuva prosessi, joka sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi kaiken perheen kaipaaman informaation esimerkiksi lapsen kuntoutuksesta, sosiaalija terveydenhuollon tukimuodoista ja järjestöjen palveluista
Jotta lapsen taivalta voidaan tukea mahdollisimman hyvin, on myös oleellista, että perheen ja terveydenhuollon henkilökunnan välille syntyy luottamuksellinen suhde alusta lähtien, sanoo Miina Weckroth. 24-27 ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 25 LM2_s24-27_Ensitieto.indd 25 22.1.2018 14.09. Ensitiedolla on merkitystä myös varhaisen vuorovaikutuksen kannalta. ”Jos ladellaan pahimpia kauhuskenaarioita, viedään toivo kokonaan” Irlannissa annettiin virallinen valtakunnallinen ensitietosuositus vuonna 2012. – Ensitiedon antamisessa ei pitäisi keskittyä niinkään lapsen erityisyyteen kuin siihen, että perheelle on syntynyt vauva. Hän on antanut ensitietoa Jorvin ja Kätilöopiston synnytysosastoilla sekä Kätilöopiston ja Naistenklinikan synnyttämättömien vuodeosastolla ja raskaana olevien päivystyksessä. Suomen Ensitietoverkosto, joka koostuu 20 viranomaisja järjestötahosta, suomensi Irlannin suosituksen Virpi Heilanen on arvostanut terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat suhtautuneet asiallisesti ja ammatillisen ystävällisesti antaessaan ensitietoa Venla-tytön Downin oireyhtymästä. – Olisi tärkeää, että kaikki vanhemmat saisivat laadukasta ensitietoa, koska se vaikuttaa heidän jaksamiseensa ja suhtautumiseen lapseensa vielä vuosienkin päästä. LM 2/2018 s. On tärkeää, että vanhempien mielikuva omasta ihanasta vauvasta vahvistuisi, eikä kaikki jäisi diagnoosin varjoon, sanoo Jorvin sairaalan synnytysosastolla työskentelevä kätilö Oona Engblom-Rantanen
Mutta kuitenkin tieto tuli isona järkytyksenä. Kivirannat kokivat jääneensä tiedon kanssa yksin. Samaten sikiön sydänvian myötä hoitoketjuun liittynyt kardiologi saa Kivirannoilta kiitosta. Irlannin suositus on hyvin yksityiskohtainen, mutta jos siitä pitäisi nostaa jokin kohta ylitse muiden, Miina Weckroth painottaisi myönteisten ja realististen, mutta toivoa antavien viestien välittämistä vanhemmille: – Jos heille ladellaan pahimpia mahdollisia kauhuskenaarioita, viedään toivo kokonaan. – Olin pitänyt siihen asti yllä toivoa, että meille syntyisi terve lapsi. Sen pohjalta on yliopistoja keskussairaaloissa hajanaisesti koulutettu terveydenhuollon ammattilaisia ensitiedon antamiseen. LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT TAIDETEHDAS PORVOO Save the date! 5-6.6. Oona Engblom-Rantasen mukaan toivoa antavaa on esimerkiksi tieto siitä, että tukea ja apua on saatavissa: – On tärkeää sanoa ääneen sekin, että kerromme vanhemmille kaiken sen tiedon, mitä meillä silloin on, mutta ettemme sillä hetkellä tiedä enempää. Terveydenhoitajan avuttomuus erityislapsen odotuksen ja kehityksen suhteen laskee motivaatiotani käydä neuvolassa, sillä tunnen, etten saa sieltä tarvitsemaani tukea ja tietoa, sanoo Aino Kiviranta. Heistä on hienoa, että sikiön tilannetta on tarkkailtu tiiviisti, mutta he ovat kaivanneet raskauden edetessä enemmän sitä, että joku olisi kiinnostunut myös vanhempien jaksamisesta ja hyvinvoinnista. ”Putosin tosi korkealta” Aino ja Ari Kiviranta ovat kaivanneet juuri toivoa ylläpitävää puhetta useaan otteeseen raskausaikana. Parin viikon kuluttua he pääsivät tapaamaan sikiötutkimuskeskuksen poliklinikan perinnöllisyyslääkäriä, joka oli kuin valonpilkahdus: hän oli jalat maassa, mutta osasi valaa myös toivoa. Nyt he jännittävät sitä, tunnistavatko he ne itse. Kivirannoilta on mennyt luottamus neuvolan kykyyn havaita esimerkiksi erityislapsen tuen tarpeet. Venlan vanhemmille on ollut erityisen tärkeää saada tavata vertaistukivanhempi, joka kertoi oman perheensä arjesta. vuonna 2014. Erityisen pettyneitä Kivirannat ovat olleet neuvolan toimintaan, joka tuntuu tarkoitetun vain normaaliraskauksia varten. osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. ”Koskaan ei ole liian myöhäistä saada tukea” Kätilö kysyi Virpi Heilaselta ja hänen puolisoltaan poliklinikkakäynnin yhteydessä, haluaisiko pariskunta etri-tapaamisen. Kivirannat kokevat myös, etteivät he ole saaneet vastauksia kysymyksiinsä, jotka koskevat arkielämää erityislapsen kanssa tai sitä, miltä taholta voi hakea apua tai tukea lapsen syntymän jälkeen. Putosin tosi korkealta, sanoo Ari Kiviranta. – Tiedon kertonut henkilö oli empaattinen ja selvästi käynyt läpi sitä, miten hän asian kertoo. – Jokainen hoitaa omaa tonttiaan, mutta kenelläkään ei tunnu olevan näkemystä koko kentästä. He odottavat haastatteluhetkellä poikavauvaa, jolla on 95 prosentin todennäköisyydellä Downin oireyhtymä ja joka tapauksessa harvinainen sydänvika. Sikiöllä havaittiin ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa niskaturvotusta. 2018 Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen alkaa 5.3. Googlailimme netistä tietoa Downin syndroomasta ja löysimme tietysti kauheimmat jutut, kuvaa Ari Kiviranta. Ja että tutkimme, hoidamme ja autamme parhaamme mukaan siitä eteenpäin. Asia varmistettiin äidin verinäytteestä tehdyllä kromosomitutkimuksella, jonka tuloksesta soitettiin Aino Kivirannalle töihin. Etrin eli enVirpi Heilasesta tuntui hyvältä, kun eräs kätilö mainitsi omasta kehitysvammaisesta lapsestaan: ” Tuli tunne, että ollaan ihmisiä ihmisten kesken”. LM 2/2018 s.24-27 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s24-27_Ensitieto.indd 26 18.1.2018 17.43. Samaten on tuntunut raskaalta, että heidän itsensä on pitänyt kerta toisensa jälkeen kertoa tietoa Down-raskaudesta sekä sikiötutkimuskeskuksen poliklinikalla että neuvolassa, sillä tieto ei kulje perusja erikoisterveydenhuollon välillä. – Kun menin neuvolaan saatuani tiedon Downin syndroomasta, terveydenhoitaja kysyi, olenko googlaillut asiasta. Olisimme toivoneet saavamme selkeää tietoa vammaisena syntyvän lapsen tukiverkosta, kertoo Ari Kiviranta. Hänellä ei ollut antaa mitään tietoa erityisraskauteen liittyen, eikä hän ole käyntien välillä hankkinut tietoa tai selvittänyt vastauksia kysymyksiini. – Olisimme siinä kohtaa kaivanneet jotakin toivoa antavaa puhetta tai vertaistukea
2018 Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen alkaa 5.3. » Irlannin suositus on luettavissa verkossa os. Parhaimmassa tapauksessa pystytään sopimaan, miten läheiset voivat jatkossa tukea perhettä, sanoo etri-hoitajaksi kouluttautunut Oona Engblom-Rantanen. Engblom-Rantasen mukaan etri-istunto pystytään tarjoamaan tällä hetkellä jokaiselle sitä haluavalle perheelle Jorvissa ja Naistenklinikalla. – On selkeästi paljon perheitä, jotka eivät koe tulleensa kohdatuiksi tai jotka ovat saaneet puutteellista ensitietoa. LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT TAIDETEHDAS PORVOO Save the date! 5-6.6. Etri-istunto oli Heilasesta tärkeä ja hyvä tilaisuus. Kehottaisin heitä rohkeasti olemaan uudelleen yhteydessä hoitaviin tahoihin ja ottamaan asian puheeksi. 24-27 ›› LM2_s24-27_Ensitieto.indd 27 18.1.2018 17.43. Myös Kivirannoille tarjottiin etri-istuntoa, mutta ajoitus ei osunut kohdalleen: siinä vaiheessa he kokivat saaneensa jo liikaakin lääketieteellistä tietoa ja kaikki läheiset tiesivät jo tilanteesta. Lisäksi paikalla on tapaamista vetävä etri-hoitaja, lääkäri ja vertaistukivanhempi. www.jaatinen.info/ files/KVTL_Ensitieto_Irlannin_ malli_A5_verkko.pdf ” Ensitieto on laadullisesti ja alueellisesti hyvin vaihtelevaa. Vertaistukivanhempien tapaaminen järjestyi erillisinä treffeinä. osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. LM 2/2018 s. – Läheiset saavat istunnossa saman luotettavan tiedon tilanteesta. – Erityisen hyödyllistä oli tavata vertaistukivanhempi, joka kertoi lapsestaan, jolla on Downin oireyhtymä, ja perheensä arjesta. Se antaa heille myös mahdollisuuden käsitellä omia tunteitaan. Etriin kutsutaan vanhempien lisäksi heidän valitsemiaan lähipiirin henkilöitä, kuten isovanhempia, kummeja ja ystäviä. situkiryhmäistunnon tarkoitus on varmistaa, ettei perhe jää yksin käsittelemään tietoa lapsen vammaisuudesta. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada korjaavaa tietoa tai tukea, sanoo Oona Engblom-Rantanen
LM 2/2018 s 28-31 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s28-9_Lintujen talviruokinta KOR2.indd 28 22.1.2018 15.11. Erilaiset siemenet, pähkinät, rusinat ja murennetut talipallot ovat siivekkäiden herkkua. Tärkeintä on saada riittävästi kaloreita. Kauralyhde kainaloon! Koriin kerää siemenet ja herkut – oksilla sinnittelevät keltasirkut ja niiden serkut! TEKSTI JA KUVAT NINA SALONEN APUA & ILOA talvilinnuille luonto Talvella linnut tulevat toimeen yksipuolisemmalla ravinnolla kuin muulloin
Etenkin sinija talitiaiset ovat silloin suurissa ongelmissa, sillä ne eivät kerää ruokaa varastoon kuten närhi ja hakki. 28-31 ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 29 LM2_s28-9_Lintujen talviruokinta KOR2.indd 29 22.1.2018 15.11. Kun paikka on mahdollisimman rauhallinen, niiden ei tarvitse jatkuvasti kuluttaa kullanarvoista energiaa ja pyrähdellä turvapaikkoihin. Linnut eivät lennä ihan suin päin aterioimaan, vaan tarkastelevat ensin mahdollisia vaaroja hyvästä suojapaikasta. Pihapiirin talvilinnut tulevat tutuiksi ja niiden touhuja on hauska seurata yksin, kaksin tai koko perheen kanssa yhdessä. LM 2/2018 s. Kotoisat talvehtijamme ovat hyvin paikkauskollisia, esimerkiksi nopea ja ketterä töyhtötiainen elää koko ikänsä muutaman kymmenen hehtaarin alueella. Ne ruokkivat talvivarastoillaan keväällä syntyvät poikasensakin. Ateriointipaikkaa on hyvä silloin tällöin vaihtaa, vaikka vain metrin tai pari. Suojaisa paikka tarjoaa paitsi turvaa myös suojaa tuulelta, viimalta ja enimmältä sateelta. Ruokintapaikka on hyvä perustaa suojaa antavan puun, pensaan tai tiheikön lähelle, joka toimii myös turvallisena ruuan nokkimispaikkana. Tarvittaessa lintulaudan viereen voi siirtää vaikkapa joutilaaksi jääneen joulukuusen. Ruokintalaitteet ja ruokintapaikkojen alustat on hyvä puhdistaa aika ajoin ja tarkistaa laitteiden kiinnitykset etenkin myrskyn jälkeen. Riittävästi nokittavaa Talvilinnut tuovat pihapiiriin uutta elämää. Lyhyenä valoisana aikana linnun pitäisi syödä joka kymmenes minuutti, vaikkei olisi edes kylmä. Vaikka lintuja on ilo seurata sisältä ikkunan takaa, ei ruokintalaitetta kannata törmäysvaaran takia sijoittaa alle 10 metrin päähän rakennuksesta. Vaaran välttämiseksi ikkunan voi koristella paperista leikatuin lumihiutalein tai ripustaa sen eteen pari vanhaa cd-levyä. Ruokintapaikan lähelle voi sijoittaa myös linnunpönttöjä, sillä etenkin pikkuvarpuset ja tiaiset yöpyvät niissä mielellään. Jos pakkanen paukkuu tai lunta sataa, kannattaa ruokkijan olla erityisen huolellinen, ettei eines lopu kesken. Näin lumi saa välillä peittää vanhan ruoan. Lintujen talviruokinta tuo iloa niin linnuille kuin ruokkijalle. Ruokintapiste voi sijaita myös pensaan sisällä. Silloin linnut ehtivät syödä ilman sen suurempaa kilpailua ruuan riittävyydestä. T alven lyhyt valoisa aika, kylmyys sekä lumi ja jää tarjoavat runsaasti haasteita siivekkäille ystävillemme. Parhaimmillaan ruokintapaikalla on useita ruokapisteitä
Kun kuoressa on selvä särö, ota kiinni pähkinän molemmista päistä ja väännä halki. Kulhoa voi käyttää uudelleen, ja sen voi täyttää myös murennetuilla talipalloilla tai siemenillä. ?. 5 dl valmista siemenseosta tai kuorittuja auringonkukansiemeniä ja murskattuja pähkinöitä ?. Kulhon reunoihin kannattaa porata pienet reiät, jotta astian saa sidottua narulla puun tai pensaan siimekseen. Kaada seos halkaistuihin kookospähkinänkuoriin tai muuhun sopivaan astiaan, jonka voi ripustaa. Sulata rasva kattilassa. Nakuta meisselin päähän niin, että pähkinään syntyy reikä, jonka kautta saat valutettua kookosveden astiaan. Rasvaja pähkinätangot ovat tikkojen mieliruokaa. Jäähdytä kylmässä. Erilaiset ruokamieltymykset voi päätellä nokan mukaan: Mitä vahvempi nokka, sen kovempaa ravintoa lintu voi nakutella. ?. Kookospähkinän nesteen voi käyttää juomiin tai leivonnaisiin tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Nestettä lintulautavieraat saavat ravinnosta ja lunta napostelemalla. Pilaantunutta tai suolaista ruokaa ei sovi laittaa tarjolle lainkaan. KULHO SYNTYY NÄIN Kookospähkinä Vasara Ruuvimeisseli Astiapyyhe Astia kookosvedelle ja hedelmälihalle ?. Raastettu hedelmäliha sopii niin suolaisiin kuin makeisiin ruokiin. ?. Aseta ruuvimeisselin kärki pehmeimpään ”silmään”. Irrottele hedelmäliha veitsellä ja kulho on valmis. TEE SE ITSE HELPPO RASVASIEMENSEOS LINNUILLE 150 g kookosrasvaa n. ?. Mitä useammanlaisia jyviä, siemeniä ja herkkuja on tarjolla, sitä värikkäämpi on lintujen lajikirjo. Moniin ruokintalaitteisiin on melko helppo kiinnittää pieni oksa tai varpunippu mukavaksi laskeutumispaikaksi. Koputtele sitten vasaralla koko kookospähkinän keskiosan ympäri, josta pähkinän tulisi haljeta. n » Lue lisää: Mauri Leivo: Lintulaudan elämää (Docendo), Seppo Aro ja Reijo Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta (Kirjayhtymä), www.birdlife.fi Tiaiset voivat elää jopa 10-vuotiaiksi. Jotkin linnut saattavat vierastaa muovia sekä metallia ja valitsevat mieluiten puusta tehdyn orren. Kallein kapine ei välttämättä ole paras, ja laite voi olla myös itse värkätty. Herkut maistuvat halkaistusta kookospähkinästä. Kun talviruokinnan on aloittanut, ei sitä sovi lopettaa kesken kaiken. Murskaa pähkinät tehosekoittimella tai lihanuijalla. Sekoita siemenet ja pähkinämurska rasvan joukkoon. LM 2/2018 s 28-31 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s28-31_Lintujen talviruokinta uusi.indd 30 19.1.2018 14.11. ?. Talipalloista kannattaa poistaa verkot, ja käyttää palloille tarkoitettuja telineitä. Laita kookospähkinä pyyhkeen päälle siten, että sen kolme ”silmää” osoittavat ylöspäin. Välineurheilua Hyvä laite säilyttää ruuan puhtaana ja kuivana ja valuttaa ruokaa vasta sitä mukaa, kun sitä syödään. Linnut tarvitsevat apua huhtikuulle, pohjoisessa jopa toukokuulle asti. Ruokintalaitteessa ei saa olla kyllästettyä puuta, koska se on myrkyllistä. ?
LINTUJEN LEMPIRUOKIA TIAISET Auringonkukansiemen, maapähkinä (etenkin murskattuna), talipallot sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt PUNATULKKU, VIHERPEIPPO, PEIPPO, JÄRRIPEIPPO, NOKKAVARPUNEN, TIKLI JA URPIAINEN Auringonkukansiemen, maapähkinä (etenkin murskattuna) KELTASIRKKU Kaura (mieluiten maasta noukittuna), kuoreton auringonkukansiemen, hirssi VARPUNEN JA PIKKUVARPUNEN Auringonkukansiemen, murskattu maapähkinä, kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja -pötköt MUSTARASTAS Kuorittu auringonkukansiemen, murskattu maapähkinä, rasva ja tali (murennetut talipallot), hedelmät ja marjat KUUKKELI, NÄRHI, VARIS JA HARAKKA Auringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali TIKAT Rasvasiemenseos ja pähkinätangot HUOM! Jos et ruoki lintuja omalla pihallasi, kysy aina maanomistajan lupa lintujen ruokintaan. Lasten lintuviikkoa vietetään tänä keväänä 14.–20.5. » www.birdlife.fi/tapahtumat/ lasten-lintuviikko/ LM 2/2018 s. 28-31 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 31 LM2_s28-31_Lintujen talviruokinta uusi.indd 31 19.1.2018 14.11. Pieni ja yleinen sinitiainen on saanut jopa oman tietokirjan ”Neljän tuuman hurrikaani”. Ota huomioon, että säännöt lintujen ruokkimisesta vaihtelevat kunnittain ja taloyhtiöittäin
Kaksi vuotta myöhemmin hän toivoo, että olisi puuttunut tilanteeseen jo aiemmin. TIIA MERIKANTO | KUVITUS MARIA VILJA lastensuojelu Mielikuville KYYTIÄ LM 2/2018 s.32-35 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s32-35_Emilia_Johanna.indd 32 19.1.2018 12.14. Emilia teki pikkusiskoistaan lastensuojeluilmoituksen, kun alkoi pelätä heidän turvallisuutensa puolesta
Johanna samaistuu siskonsa kertomaan. Lisäksi äidin ystävä tarjoutui joskus ottamaan minut luokseen asumaan. – Kerran meistä tehtiin lastensuojeluilmoitus, mutta olin silloin jo vähän vanhempi. Oli sellaista todella pahaa laiminlyöntiä, muistelee Emilia lapsuuttaan. Tilanteeseen ei koskaan puututtu. Hän tajusi muutoksen vasta, kun vanhemmat sisarukset olivat muuttaneet pois kotoa ja antaneet nuoremmilleen uudenlaista näkökulmaa. Eli meidän ei ainoastaan pitänyt olla kertomatta LM 2/2018 s. Vanhemmat saattoivat lähteä johonkin ja jättää meidät keskenämme viikoksi. Hoidimme lapset, ei ollut ruokaa, ja talo oli ihan kauhea. Perheen vanhemmat uskottelivat lapsille, että sosiaaliviranomaisia pitää pelätä. M eillä oli kotona aika kamalaa jo silloin, kun itse olin lapsi. Kenellekään ulkopuoliselle ei saanut kertoa perheen asioita. – Jossain vaiheessa vanhemmat alkoivat miettiä sijaisperheenä toimimista. Kyllä tällaisia oli, mutta niistä ei koskaan seurannut mitään, kertoo Emilia, joka muutti pois kotoa 15-vuotiaana. 32-35 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 33 ›› LM2_s32-35_Emilia_Johanna.indd 33 19.1.2018 12.14. Lapset eivät osanneet kyseenalaistaa vanhempiensa väitteitä, eivätkä näin ollen uskaltaneet puhua tai pyytää apua
Emilia soitti vanhemmilleen saadakseen väkivallan loppumaan. Nopeasti kävi ilmi, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä lastensuojeluilmoitus. Vanhempien ryhtyessä sijaisperheeksi ja muutettua isompaan kaupunkiin asumistilanne parani huomattavasti. asioita, vaan jouduttiin valehtelemaan sosiaaliviranomaisille, millaista meidän perheessä on, muistelee Johanna. – Tytöt soittelivat matkalta paniikkipuheluita vanhempien heiteltyä tavaroita ja uhattua polttaa tyttöjen omaisuuden. Väkivaltaa en siedä. Sosiaalityöntekijät tietysti tarkkailivat, kun vanhemmat ottivat sijaislapsia. Sisarukset pääsivät aluksi väliaikai” Vanhemmat saattoivat jättää meidät keskenämme viikoksi. – Pitkään kaikki oli kunnossa. He halusivat laitokseen, mutta eivät vanhemmilleen ongelmia. ” Tuntui vaikealta tehdä lastensuojeluilmoitus omista sisaruksista. LM 2/2018 s.32-35 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s32-35_Emilia_Johanna.indd 34 19.1.2018 12.14. Perheen isä oli muun muassa uskotellut lapsille, että lastensuojeluilmoituksen myötä hän voisi joutua vankilaan. Tytöt eivät halunneet tai uskaltaneet mennä enää kotiin. – Tuntui vaikealta tehdä lastensuojeluilmoitus omista sisaruksista. Ei menty, mutta myöhemmin jouduttiin palaamaan. Hän varmisti, etteivät vanhemmat ole väkivaltaisia nuorempia sisaruksia kohtaan tai elä asumiskelvottomissa asunnoissa. Jossain vaiheessa tilanne kuitenkin taas paheni ja meni yli, summaa Emilia. Kun Emilia viimein teki siskoistaan lastensuojeluilmoituksen, perhe oli lomamatkalla ulkomailla. Kaikki olivat ilmoituksen kannalla. Ennen ilmoituksen tekemistä Emilia varmisti siskoiltaan, mitä nämä haluavat. Haluttiin pysyä laitoksessa, muttei aiheuttaa vahinkoa vanhemmille. – Vanhemmat yrittivät monta kertaa lahjoa meitä tulemaan kotiin ja lupasivat käyttäytyä paremmin. En aluksi edes sanonut mistään väkivallasta mitään. – Ajattelin, että vanhemmat pelästyisivät lastensuojeluilmoitusta. Kotona oleminen oli kuitenkin niin kamalaa, että mikä tahansa muu olisi parempi, harmittelee Johanna. Luulin tilanteen rauhoittuvan, mutta se kääntyikin vain pahemmaksi. Varoitin vanhempia monta kertaa. – Pari viikkoa mietittiin, mitä oikein tehdään. – Ei oikein tiedetty, paljonko voidaan puhua. Kaikki meni ainoastaan huonommaksi, kertoo Johanna. – Me ei koskaan haukuttu vanhempia. Johanna sisaruksineen koki lastensuojeluilmoituksen aluksi pelottavana. Tietysti kuunneltiin, jos nuoremmilla tytöillä oli jotain, ja kerrottiin omia tarinoita. Kun väkivaltainen käytös ei loppunut, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Olin aivan hädissäni, että mitä nyt teen. Hän haki siskonsa pois vanhemmiltaan näiden saavuttua lomamatkalta Suomeen. Laajennettiin tyttöjen maailmankuvaa, jotta he tajuaisivat, ettei kaikki ole ihan ok, lisää Emilia. Hän kertoo tarkkailleensa vanhempiaan ja koettaneensa pitää huolta, että nämä käyttäytyivät kunnolla. He halusivat mennä laitokseen asumaan, toteaa Emilia. Kun siskot saivat Emiliaan uudelleen yhteyden ja kertoivat tilanteen muuttuneen vakavammaksi, tämä teki heti uuden lastensuojeluilmoituksen
Heillä saa käydä kavereita ja heillä on yksityisyyttä. Peura työskentelee huostaanotettujen lasten ja nuorten kanssa, joista suurin osa on sijoitettu laitoksiin, mutta joitakuita myös ammatillisiin perhekoteihin. Sosiaalityöntekijät uskoivat vanhempia, ja tyttöjen toive päästä laitokseen nähtiin kapinana. – Siellä huolehditaan harrastuksista ja siitä, että Johannalla on jotain tekemistä, ja ettei hän syrjäydy. Emilia on lopulta tyytyväinen, että teki lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelun kautta voidaan järjestää esimerkiksi perhetyötä, lastenhoitopalveluja tai keskusteluapua. Lisäksi nuori saa sosiaaliohjaajan. – Aiemmin ajattelin, että tytöt saavat kodin, missä kaikki toimii: On ruokaa ja ehjiä, puhtaita vaatteita. n Emilian ja Johannan nimet on muutettu. Huostaanoton purkaminen ja perheiden yhdistäminen ovat aina lastensuojelun ensisijainen tavoite, muistuttaa Maija-Leena Peura. Osa itsenäistyy suoraan laitoksesta omaan asuntoon. – Paljon se on sitä, että tuetaan perheitä, jotta nämä pärjäävät kotona. Sellaista ei ollut kotona. Ilmoitus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja lastensuojelusta. Kaikki eivät halua ottaa etuutta vastaan, vaikka sellaisia voivat olla muun muassa edullinen asunto, sosiaaliohjaajan tuki itsenäistymisen ongelmiin sekä opintolainaosuuden korvautuminen toimeentulotuella. LM 2/2018 s. Voin soittaa ohjaajalleni, jos en vaikka osaa tehdä jotain. Tytöt viettivät väliaikaisessa sijoituksessa lopulta puoli vuotta ja sen jälkeen kaikesta vastustuksesta huolimatta heidät kotiutettiin. seen sijoitukseen. Tavallisesti väliaikaisessa sijoituksessa ollaan kolmisen kuukautta, minkä jälkeen etsitään jatkopaikka. Sekin varmasti vaikutti, kun vanhemmilla oli myös niitä sijoituslapsia, pohtii Emilia. 18-vuotiaana nuoret ovat oikeutettuja jälkihuollon palveluihin, mutta se on vapaaehtoista. Perheen nuoremmat sisarukset on sijoitettu laitokseen. Aiemmin sen asiakkaat saivat tukea myös lasten harrastuksiin tai lukiokirjoihin, mutta näihin ei enää tarvita lastensuojelun asiakkuutta, vaan ne hoituvat toimeentulotuen kautta. Myös Johanna on jälkihuollon tyytyväinen asiakas. Asiakkuuksia Peuralla on useampi kymmen ympäri Suomea. – Osa huostaanotetuista lapsista ja nuorista kotiutuu vanhemmilleen ennen kuin täyttää 18 vuotta. 32-35 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 35 LM2_s32-35_Emilia_Johanna.indd 35 19.1.2018 12.14. Hän tietää, etteivät vanhemmat olisi ikinä voineet tarjota Johannalle tätä kaikkea. He saavat koulukirjat ilman, että se vaatii tappelua ja kauheaa vääntöä. ” Tämä ei olisi voinut mennä paremmin. ” Kun vanhempien väkivaltainen käytös ei loppunut, ei ollut muuta vaihtoehtoa. – En olisi voinut kuvitella, että tämä olisi voinut mennä paremmin. Jälkihuollon asiakkuus esimerkiksi Helsingissä tarkoittaa sitä, että saa suurella todennäköisyydellä jälkihuollon tukiasunnon eli oman edullisen vuokrayksiön. Tytöt saa paljon erilaista tukea lastensuojelulta. Nyt Emilian siskoilla on turvallinen tila, jossa he pystyvät keskittymään kouluun. Minulta tuollainen tuki puuttui kokonaan, lisää Emilia. Nyt kaksi vuotta ensimmäisen lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen oloni on tosi helpottunut. – Saan jälkihuollosta tosi paljon apua, sellaista, mitä vanhempien kuuluisi antaa. Johannalla on asunto ja hän sai apua sen kalustamisessa sekä itsenäistymisessä. Heistä vanhempi on pääsemässä Johannan tavoin asumisharjoitteluun ja sitä kautta jälkihuollon asiakkaaksi. Se on palvelu, joka tarjoaa asiakkailleen apua monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Ilmoitus pitäisi tehdä paljon ennen kuin joku on henkihieverissä. Peura haluaa muistuttaa, että lastensuojelu on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin lasten huostaanottoa. Suurin osa asiakkaistani ovat jossain vaiheessa sitä mieltä, että on hyvä, että heidän tilanteeseen on puututtu. Heidän eteensä tehdään paljon asioita, joita omat vanhemmat eivät olisi ikinä hoitaneet. Niihin lastensuojelun sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Maija-Leena Peura törmää lähes päivittäin. Hän neuvoo tukiasioissa ja tällaisissa, kertoo Johanna iloisena. – Tilanne oli hankala, kun oltiin sana sanaa vastaan. – Yritän aina antaa lastensuojelusta avointa kuvaa, jotta ihmiset eivät niin paljon pelkäisi sitä. Tälle voi soittaa, kun kodissa ilmenee ongelmia, tarvitsee apua tukihakemuksen täyttämiseen tai ohjeita pyykinpesuun
Terveysalan ammattilaiset tyynnyttelevät. terveys IIK! Täitä ja kihomatoja Lapsiperheille tutut vitsaukset nolottavat tai jopa kauhistuttavat monia vanhempia. ANU VALLINKOSKI | KUVA MOSTPHOTOS LM 2/2018 s.36-37 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s36-37_Vitsaukset.indd 36 19.1.2018 12.17
Ei mitään hävettävää Terveysalan ammattilaiset vakuuttavat, että sen paremmin täissä kuin kihomadoissakaan ei ole mitään hävettävää tai kauhisteltavaa. n ” Täit viihtyvät oikein hyvin puhtaissa, pitkissä, paksuissa hiuksissa. Molemmat kehottavat unohtamaan kainostelun ja ilmoittamaan loistartunnoista reippaasti päiväkodin työntekijöille, koululaisen opettajalle tai koulun terveydenhoitajalle. Ehkä vielä nykyisten lasten isovanhempien aikaan täistä ei pidetty niin suurta meteliä. Näin on, vaikka alle 5-vuotiaiden lasten kanssa täsmällinen hygienian noudattaminen on ymmärrettävästi vaikeaa, Laurent sanoo. Heidi Härmä huomauttaa, että kovin voimakas täiden tai matojen kauhistelu voi olla lapsen kannalta ikävää. – Tartunnoista kannattaisikin puhua lapsille asiallisesti ja rauhallisesti. Tarvittaessa hän tai terveydenhoitaja tiedottaa vanhempia, jotta nämä hoksaavat tehdä täisyynin lapsilleen. – Muistan, miten aikoinaan itsekin sain hirveät kilarit, kun täitä löytyi lapsiltani ja itseltänikin. Tartunta pitää tietysti myös hoitaa saman tien, Heidi Härmä selittää. Madoissa hämmentää niiden tarttumistapa. – Melkeinpä todennäköisempää on, että täitä tai kihomatoja jossain vaiheessa saa kuin että niiltä välttyisi kokonaan, terveydenhoitaja Heidi Härmä Saukonpuiston koulusta Tampereelta arvioi loisten yleisyyttä. Välinpitämättömyys lienee tavanomaisempaa. – Tartunnat saadaan kuriin, kun niihin puututaan ajoissa. – Se ulosteperäisyys siinä hävettää. Pelkkä matokuuri tai hiusten pesu täishampoolla ei riitä, vaan edessä on siivousja pyykkiurakka. Espoon terveyskeskuksen tartuntatautilääkäri Helene Laurent muistuttaa, miten täitä ja kihomatoja on ollut aina. Siis vaikka olen lääkäri. Kihomadot leviävät etenkin päiväkoti-ikäisten keskuudessa. Nyt saivare on katastrofi, hän pohtii. – Sitä en toki tiedä, miten moni jättää ilmoittamatta, hän täsmentää. O i voi, kutisuttaa päästä – ja pyllystä. – Joku voi kokea syyllisyyttä siitä, että oma lapsi on saattanut tartuttaa kavereitaan, jolloin samaan siivousurakkaan on pitänyt ryhtyä heidänkin kodeissaan, hän aprikoi. Hän arvelee, että osa vanhemmista häpeilee kutsumattomia vieraita paitsi epäsiistiksi leimautumisen pelossa myös siksi, että niistä on kovin työlästä päästä eroon. Kihomatotartuntoja nolostellaan ehkä vielä enemmän kuin täitartuntoja. Madon munat kulkeutuvat esineistä toisten lasten käsiin ja suuhun. Täikausi kestää tavallisesti koko pipokauden syksystä kevääseen. Ei se enää välttämättä hetkauta, Laurent arvelee. Molemmat lähtevät leviämään yleensä lasten palatessa kesälaitumilta päiväkotiin ja kouluun. – Nykyään ihmiset pitävät puhtautta ja hygieniaa niin tärkeinä, että kaikenlaiset bakteerit ja loiset voivat kauhistuttaa. Ainoastaan raapimisen vuoksi rikkoutunut iho voi tulehtua. Kannattaakin pitää mielessä, että eihän täillä ole juuri mitään tekemistä siivottomuuden kanssa. Peräaukon tuntumassa munimassa käyvät madot leviävät, kun lapsi raapii kutisevaa takapuoltaan ja koskettelee sen jälkeen vaikkapa ovenkahvoja tai leluja. Kokemus vähentää kauhistelua Osa vanhemmista suhtautuu loisiin suorastaan kauhistellen. Varsinkin suurissa perheissä vitsausten hoito käy myös kukkarolle. – Molemmat ovat vaarattomia vaivoja. LM 2/2017 s. Näin monissa suomalaisperheissä tuumitaan juuri tälläkin hetkellä. Ne viihtyvät oikein hyvin puhtaissa, pitkissä, paksuissa hiuksissa, Helene Laurent sanoo. Sekä täit että kihomadot ovat molemmat hyvin tavallisia vitsauksia lapsiperheissä. Täitä tapaa tämän tästä vielä koulussakin. Kyllä sitä sitten rauhoittuu, kun huomaa, että täistäkin selviää, hän kertoo. 36-37 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 37 LM2_s36-37_Vitsaukset.indd 37 19.1.2018 12.17. – Jos menossa on seitsemäs tartunta ja lapsia on monta, niin kertominen voi vain jäädä. Härmä arvelee, että täitartuntojen häpeily on viime vuosina hellittänyt, sillä monet ihmiset ilmoittavat tartunnoista terveydenhoitajalle. Kunhan kertoo, miten vaivasta pääsee eroon ja neuvoo lapselle, miten pitää menetellä. Sekä terveydenhoitaja että tartuntatautilääkäri uskovat, että harva jättää ilmoittamatta täistä häpeän vuoksi. Opettaja voi puhua tartuntojen ehkäisystä oppilaiden kanssa. Lapset myös omaksuvat vanhempiensa asenteita. Kyllä meillä siivotaan! Vaikka vitsaukset ovat kovin tavanomaisia, liittyy niihin vielä monesti häpeää, joskus jopa kauhistelua. Molemmista on merkintöjä jo tuhansien vuosien takaa. Kertoo, että pitää pestä käsiä, leikata kynnet ja niin edelleen, Härmä neuvoo. Hän saattaa kokea tehneensä jotain pahaa tai olevansa itse jotenkin inhottava. – Loiset eivät ole yleistyneet, vaikka siltä voikin tuntua. Helene Laurentin mukaan näin reagoivat etenkin ne vanhemmat, joiden perheissä loisia ei ole vielä ollut tai jotka saavat tartunnan ensimmäisen kerran. Esimerkiksi kihomadoista ei tarvitse ihan kaikkia yksityiskohtia selittää. Niitä ei välttämättä pidetty oikein minään. Heidi Härmä kertoo kuulevansa yhä täitartunnan saaneiden lasten vanhempien vakuuttelevan, että he kyllä huolehtivat siisteydestä ja pesevät hiuksia säännöllisesti. Kummatkaan eliöt eivät aiheuta mitään tauteja. Sitä paitsi eihän mitään sairauksia tarvitse hävetä, mutta hoitaa ne pitää, Helene Laurent sanoo. Kouluissa oppilaat voivat käydä keskenään täikäräjiä siitä, kuka elikot luokkaan toi tai kuka tartutti kenet. Ettei vain olisi täitä ja kihomatoja
Tapaturmia sattuu Tällä kertaa kotona sattuu Julianin lisäksi olemaan koko perhe: vanhemmat Tiina Autio ja Niko Noponen, Julianin kaksoisveli Andres ja pikkusisarukset Aida, 13, ja Hector, 7. – Miten menee, Julian. Haasteita koulunkäyntiin ovat kuitenkin tuoneet ADHD ja vaikea lukivaikeus, jotka diagnosoitiin peruskoulun kolmannella luokalla. Myös tapaturmia sattuu keskimääräistä enemmän. LM 2/2018 s.38-41 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s38-41_Neuropsykiatria.indd 38 19.1.2018 13.20. Tiina on ammatiltaan erikoistutkija ja Niko työskentelee opettajana. Neuropsykiatrinen valmentaja Tuomo Puruskainen Tatu ry:stä on ollut mukana Julianin elämässä kohta parin vuoden ajan. Tuomo Puruskainen aloittaa. ELINA RIKKILÄ | KUVAT PEKKA MÄKINEN ADHD K uopiolainen Julian Autio, 17, on leveästi hymyilevä, reipasotteinen ja sosiaalinen nuorimies, jolle sattuu ja tapahtuu. Tuomo kysäisee. – Julianin jalka on kipsattu pari kertaa, molemmat polvet on leikattu ja hammaskin on joskus katkennut, Tiina kuvaa. Tavarat ovat kadoksissa ja arki on säätämistä kuten monella muullakin ADHD-ihmisellä. Tatu on valtakunnallinen tukiyhdistys, joka palvelee tapaturmaisesti vammautuneita ja pitkäaikaissairaita lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Mitä neuropsykiatrisessa valmennuksessa tapahtuu. Hillitsitkö hermosi, vaikka vastapuoli kävi päälle. – Onpa kurjaa. Hän opiskelee perustason ensihoitajaksi Savon ammattiopistossa ja haaveilee työstä ambulanssissa. Usein Tuomo ja Julian tekevät sopimuksia siitä, miten haastavat tilanteet pitää NEPSYVALMENTAJA tuli taloon Tuomo ja Julian tekevät sopimuksia siitä, miten hoitaa haastavat tilanteet. Siinä ei ollut Julianin mukaan ongelmaa, mutta tapahtumaa seurannut parin viikon liikuntakielto on harmittanut liikunnallista poikaa. Tiinan mukaan Julianilla on aina ollut kova kilpailuvietti ja hän haluaa urheiluharrastuksissa viedä tilanteet äärirajoille. Hän on parhaimmillaan ääriolosuhteissa, joissa monet muut hyytyvät. Julian arvelee, että ensihoitajan työ sopii hänen pelottomalle luonteelleen erinomaisesti. – Ihan hyvin muuten, mutta jalka meni rikki salibandyssä. Kännykkäkalenteri käyttöön Neuropsykiatrisessa valmennuksessa puhutaan ajankohtaisista asioista ja mietitään ratkaisuja arjen haasteisiin. Vastustaja rynni päälle ja työnsi jalkaa seinää vasten, Julian kertoo. Lääke auttaa keskittymään, mutta ajanhallinta ja omien voimien sääteleminen on joskus vaikeaa. Peruskoulun jälkeen ensihoitajakoulutus oli Julianille ykkösvaihtoehto, ja opiskelu on ollut mielekästä, koska kaikki aineet liittyvät omaan ammattialaan. Kaikki lapset on adoptoitu Kolumbiasta. Valmentaja Tuomo Puruskainen. Onneksi apua ja tukea arjenhallinnan haasteisiin on tarjolla. Myös rahankäyttäjänä Julian myöntää olevansa joskus liiankin impulsiivinen. Lähdimme mukaan, kun Tuomo Puruskainen teki kotikäynnin kuopiolaisen Julian Aution luo
LM 2/2018 s. Ensihoitajaksi opiskelevalla Julian Autiolla tavoitteet ovat kovat sekä urheilussa että koulunkäynnissä. 38-41 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 39 ›› LM2_s38-41_Neuropsykiatria.indd 39 22.1.2018 14.19. Hänestä ADHD on persoonallisuuden piirre, josta on monessa tilanteessa myös iloa ja hyötyä
JULIAN Vanhemmat Tiina ja Niko ovat sopineet yhdessä Julianin kanssa tämän kuukausibudjetista. Aluksi Julian kokeili paperikalenteria, mutta siitä ei ollut hyötyä. Yliyrittäminen kostautui, eikä Julian pystynyt enää nukkumaan. Tulevilla valmennuskerroilla jutellaan siitä, miten sopimukset ovat pitäneet ja mitä voisi jatkossa tehdä toisin. Vaikka motivaatio oli korkealla, opis” Saatoin ostaa hetken mielijohteesta kalliin takin, kenkiä ja lippiksiä. – Budjetti on pitänyt suurin piirtein, mutta välillä Julian on kyllä siirrellyt rahaa tilien välillä, kun on tullut äkillisiä mielitekoja, Tiina ja Niko kertovat. Päiväohjelmaan pitää opiskeluun ja työharjoitteluun liittyvien juttujen lisäksi mahtua myös urheiluharrastuksia, kavereiden tapaamista ja rentoa oleilua. Budjetti pitää – Mitenkäs rahankäyttö. Kohtuullisia tavoitteita Viime aikoina Tuomo ja Julian ovat puhuneet paljon jaksamiseen liittyvistä asioista, sillä ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Julian joutui jäämään muutamaksi viikoksi sairauslomalle koulu-uupumuksen takia. Kännykkäkalenteri on toiminut hyvin, mutta nyt hälytysjärjestelmä ei enää toimi. Varsinkin nuorempana Julianin arki oli välillä melkoista säätämistä. Kalenteri oli harvoin mukana, kun tärkeistä asioista sovittiin, eikä Julian muistanut sinne menojaan merkitä. – Saatoin ostaa hetken mielijohteesta kalliin takin, kenkiä ja lippiksiä, kun näin houkuttelevan tarjouksen. Kelan maksama kuntoutusraha – 570 euroa kuukaudessa – tuli pahimmillaan tuhlattua muutamassa päivässä. Viime aikoina Julian ja Tuomo ovat puhuneet paljon ajanhallinnasta ja kalenterinkäytöstä. Valmennuksessa on yhdessä Tuomon kanssa puhuttu tavoitteiden kohtuullistamisesta: joka kurssista ei tarvitse saada kiitettävää arvosanaa, välillä keskinkertainenkin suoritus riittää. LM 2/2018 s.38-41 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s38-41_Neuropsykiatria.indd 40 19.1.2018 13.20. Edellisellä kerralla Julian ja Tuomo sopivat, että jatkossa poika käyttää vain kännykkäkalenteria. jatkossa hoitaa. – Olin todella innostunut koulunkäynnistä ja halusin saada kaikista kursseista parhaat arvosanat. Joskus mukana ovat myös vanhemmat. Vähemmän mieluisia ja hankalia asioita hänen on vaikea aloittaa ja usein ne jäävätkin kesken, Tiina kertoo. Myös koulun Wilma-järjestelmä ja sähköposti yhdistettiin kännykkäkalenteriin. Impulsiivinen rahankäyttö on ollut monien nuorten tavoin Julianinkin ongelma. Unettomuuskierre saatiin katkaistua vasta lyhyellä hoitojaksolla nuorisopsykiatrisella osastolla. Nykyään saan opettajilta tenttejä varten tiivistelmän. – Neuropsykiatrisen valmennuksen lähtökohta on, että ongelmien vatvomisen asemesta keskitytään ratkaisuihin ja siihen, mikä toimii, Tuomo selittää. Julianin HOJKS:iin eli henkilökohtaiseen opintojen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan on kirjattu myös muita tukitoimia. Tuomo kyselee. – Julian panostaa täysillä asioihin, joista on innostunut. Myös viralliset asiat pitää opetella hoitamaan ilman vanhempia: eivät isä ja äiti voi täysi-ikäisen pankkiasioita hoitaa ja koulupalaverit, työasiat ja lääkärikäynnit täytyy itse pitää muistissa. – Koulussa menen istumaan muiden hikareiden viereen, jotta tulee paremmin kuunneltua, eikä kotona tarvitse lukea niin paljon. Onko budjetti pitänyt. Univaikeutta pahensi myös amfetamiinijohdannainen ADHD-lääkitys. Julian siirtää kuukausittain Kelan kuntoutusrahasta 400 euroa käyttötililleen ja loput menevät säästötilille.400 euroa pitäisi riittää kuukauden menoihin ja harrastuksiin. Vanhempien hoivissa voi vielä tuhlailla, mutta kun Julian muutaman vuoden kuluessa muuttaa omilleen, myös rahankäytön pitäisi olla hallinnassa. Yhdessä myös katsottiin, miten kalenteriin saa asennettua hälytykset muistuttamaan sovituista menoista. kelua hankaloitti vaikea lukivaikeus, ja ammatillisiin opintoihin liittyvien pitkien tekstien lukeminen oli uuvuttavaa. – Visuaalisena ihmisenä päiväohjelma on helpompi hahmottaa, kun heti aamulla katsoo kännykästä, missä mihinkin aikaan pitää olla, Julian kertoo. – Ihan kohtuullisesti, Julian vastaa. Kahdeksantuntisen koulupäivän jälkeen saatoin käyttää koko illan opiskeluhommiin, Julian kertoo. – Äiti, tarvitsen uuden puhelimen! Julian huikkaa. Miten omaa ajankäyttöään voisi suunnitella ja voimiaan säästellä niin, että tärkeät asiat tulevat hoidettua ja aikaa jää myös lepoon ja palautumiseen. Sen takia valmennuksessa on tehty Julianille kuukausibudjetti, jota pitäisi noudattaa. Julian on edelleen todella motivoitunut koulunkäynnistä, mutta osaa nykyään paremmin säädellä voimiaan
– Usein ADHD-lapsen perheissä vanhemmista tulee ”muistutuskoneita”, jotka kulkevat nuoren perässä ja kyselevät, ovatko asiat hoidossa, ja tekevät liikaa lapsensa puolesta. 38-41 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 41 LM2_s38-41_Neuropsykiatria.indd 41 19.1.2018 13.20. Sen jälkeen asia on Julianin omalla vastuulla. Julianin mielestä valmennus on opettanut häntä myös analysoimaan omaa toimintaansa: jos arjessa tulee vastaan haasteita, hän pystyy pohtimaan, mitä voisi jatkossa tehdä toisin ja mistä voisi hakea ratkaisuja. Valmennukseen voi saada maksusitoumuksen sairaanhoitopiiriltä, sosiaalitai terveystoimelta tai työvoimahallinnosta. Monilla psykiatrian poliklinikoilla ja lastensuojeluyksiköillä on käytössään myös omia nepsy-valmentajia. Aina lääkkeen otettuaan Julian laittoi Tuomolle tekstiviestin. Se on nuorelle karhunpalvelus, Niko miettii. Valmennuksessa voidaan esim. Tuomon valmennuksessa tehtiin sitten sopimus, että vanhemmat saavat aamuisin muistuttaa lääkkeenotosta kaksi kertaa. Ne ovat usein käytännönläheisiä ja liittyvät arjen ja elämänhallinnan haasteisiin, itsenäistymiseen sekä itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen. n Ongelmien vatvomisen asemesta keskitytään ratkaisuihin ja siihen, mikä toimii. Tuomo on ollut mukana Julianin elämässä kohta pari vuotta. – Meillä ajatus kulkee usein nopeasti, on rohkeutta ottaa riskiä ja kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia asioita. MIKÄ IHMEEN NEPSY-VALMENNUS. Siitä taidosta olisi hyötyä ihan jokaiselle. etsiä keinoja siihen, miten saa aamulähtemisen sujumaan, tavarat pysymään tallessa ja ajankäytön jonkinlaiseen hallintaan. Neuropsykiatrinen valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia kuten esimerkiksi ADHD, Aspergerin syndrooma, kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita opiskeluun liittyviä pulmia. Maailma ei kaadu yhteen ”epäonnistumiseen”. Siinä on haasteita, mutta se on myös voimavara. Vanhempi ei ole muistutuskone Myös ADHD-lääkkeen ottamisesta käytiin perheessä kädenvääntöä vielä pari vuotta sitten. Seuraavalla kerralla mietitään yhdessä, mitä jatkossa voitaisiin tehdä toisin. Käytännönläheinen valmennus on kustannuksiltaan edullisempi kuin neuropsykologinen kuntoutus tai psykoterapia. Alkuvaiheessa tuli lipsahduksia, mutta nykyään Julian muistaa ottaa lääkkeen itsenäisesti, eikä valmentajalle tarvitse enää asiasta viestitellä. Neuropsykiatrinen valmennus on käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen ohjausmuoto, jossa asiakas valmentajan ohjauksessa tavoittelee itse määrittelemiään päämääriä. Julianin, Nikon ja Tiinan mielestä valmennus ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat auttaneet heitä ymmärtämään ADHD:n persoonallisuudenpiirteenä, ei siis sairautena tai häiriötekijänä. Julian muistaa lukeneensa, että esimerkiksi yritysjohtajissa on paljon ADHD-ihmisiä. LM 2/2018 s. Jos jokin asia kiinnostaa, ADHD-ihminen uppoutuu siihen täysillä. ”Tuomo antaa minun keksiä itse ratkaisuja haasteisiin,” kuvaa Julian. – Julianin oli todella vaikea muistaa ottaa lääkettä aamuisin, eikä hän pitänyt siitä, että me muistuttelimme asiasta, vanhemmat kertovat
Hän jätti kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostaan, vaatteistaan ja kosmetiikastaan. Eettinen elämäntapa syntyi halusta suojella eläimiä ja luontoa. PIRITTA PORTHAN | KUVAT RAISA KYLLIKKI RANTA Vegaanimaan MATILDA LM 2/2018 s 42-45 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s42-45_VegaaniMatilda.indd 42 19.1.2018 14.25. 14-vuotias Matilda Sihvola ryhtyi viime kesänä vegaaniksi
– Kun ostin maiharit, sain mukaan kasviperäisistä rasvoista valmistetun vegaanisen kenkälankin, Matilda kertoo. – Tavallisista kenkälankeista löytyy usein esimerkiksi mehiläisvahaa. M atilda Sihvola, 14, katselee kenkiä Helsingin Hämeentiellä sijaitsevassa Heluna Shopissa. Inkiväärisiirappia taas voi käyttää esimerkiksi leipomiseen. 42-45 ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 43 LM2_s42-45_VegaaniMatilda.indd 43 22.1.2018 12.48. Ainesosat täytyy tutkia tarkkaan, sillä eläinperäisyyttä löytyy yllättävistä paikoista. Kenkävalinta liittyy Matildan vegaaniseen elämäntapaan. Eksyin myös Instagramissa vegaanikäyttäjien profiileihin ja aloin ym” Veganismin myötä tulin tietoisemmaksi terveydestäni. Nyt Matilda katselee savupaprikalla ja -suolalla maustettua seitanpaistia. LM 2/2018 s. Veganismiin hän siirtyi huolestuttuaan tuotantoeläinten kohtelusta ja eläinperäisyyttä sisältävän ruokavalion ympäristövaikutuksista. Liikkeessä myytävät kengät on nahan sijaan valmistettu keinonahasta, hampusta, luonnonkorkista tai jopa ananaksen lehdistä. Kiinalaisesta keittiöstä alkunsa saanut seitan on tiivisrakenteinen lihankorvike, josta voi valmistaa vaikkapa vegaanisia leikkeleitä, paistia ja makkaraa. Hyllyiltä löytyy korkokenkiä, tennareita, varsija kävelykenkiä sekä väriskaalaa mustasta punaiseen, beigeen ja valkoiseen. – Näin tuotantoeläinvideoita, ja äiti on tilannut pari vuotta minulle Animalian lehteä. Seitanpaistia eläinystävälle Liikkeen vieressä sijaitsee toinen Matildan suosikkikaupoista: vegaanista ruokaa ja kosmetiikkaa myyvä Vegekauppa. – Käytän feikkilihoja aika vähän, mutta seitanpaistista tulee barbeque-kastikkeella maustettuna tosi hyvää, Matilda sanoo ja esittelee sitten viereisen hyllyn lasipurkkia ja -pulloa. Täältä Matildan perhe ostaa usein esimerkiksi hammastahnaa, suihkugeeliä, vegaanista juustoa eli vuustoa sekä ravintohiivaa. Ennen vegaaniksi ryhtymistään Matilda noudatti puolisen vuotta kasvisruuasta ja kalasta muodostuvaa pesco-vegetariaanin ruokavaliota. Tuotteiden vegaanisuus vaihtelee valmistajasta riippuen, joten niiden ainesosaluettelot on kaikkialla tutkittava tarkkaan. Hän käyttää ravinnossaan, kosmetiikassaan ja vaatetuksessaan vain kasviperäisiä tuotteita. – Tämä on vähän kuin vegaanista Nutellaa. Onneksi Heluna Shopista löytyy monipuolinen valikoima vegaanisia kenkiä. Vegekauppa myy vain vegaanisia tuotteita. Matilda on ostanut täältä viininpunaiset maiharit, joiden valmistusmateriaalista kertoo varren Vegetarian shoes -merkki. Vehnäproteiinista valmistettu seitan on vegaanien lihankorvike, josta syntyy myös karjalanpaistin vegaaniversio ”karjatonpaisti”. Viime vuonna hyllystä löytyi vegaaninen joulukalenteri! Matilda ei käytä nahkakenkiä eikä edes villasukkia. Ravintohiivaa käytetään vegaanisessa ruokavaliossa tuomaan makua tai vaikkapa pizzan päällä juuston tapaan
Sitten pilkotun sipulin kuullotus pannulla ja jääkaapista yön yli munakoisopikkelssi-persilja-öljy-marinadissa muhineet tofut perään. Herkuista suosikkeihin kuuluvat vegaaniset keksit ja jäätelöt, kuten kookosmaitopohjainen pähkinä-kinuskijäätelö. Suosikkini oli vietnamilainen vegaaniravintola, jonka annokset näyttivät ensisilmäyksellä ihan lihalta. Proteiinia hän syö melkein joka aterialla esimerkiksi papujen, tofun tai falafelien muodossa. Kasvimaidoista Matilda tykkää eniten kauramaidosta, jota hän laittaa kahvin ja myslin sekaan sekä smoothieihin banaanin, marjojen, taateleiden ja pähkinöiden kanssa. – Olen ihan tyytyväinen koulun ruokiin, ja monista pikaruokapaikoistakin saa nykyään vegaaniruokaa. Koko perheen juttu Kasviperäinen ruokavalio kiinnostaa Matildan perheessä myös muita. Matildan isä on ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta, ja Matildan veganismin ja vegaanisten ruoka-aineiden paremman saatavuuden myötä hänkin muutti ruokavalionsa vegaaniksi. – Perinteisesti sitä paistetaan inkiväärin ja valkosipulin kanssa. Matilda maistaa lehtikasvi gai lania, joka on sinappiorkidea, jota paistetaan perinteisesti inkiväärin ja valkosipulin kanssa. Ravintolan seinällä luki ”Meat free zone” (lihavapaa vyöhyke). Matildan äidin luona tehdään myös usein vegaaniruokaa, ja jos muut haluavat ruokaansa vaikkapa juustoa, samasta ruuasta valmistetaan kaksi versiota. Myös ruuan terveellisyydestä pidetään hyvää huolta. Hän syö tofua usein, ja sitä myydäänkin ViiVoanissa edullisesti montaa laatua. Kalsiumia hän saa vihreistä lehtikasviksista, pähkinöistä ja palkokasveista sekä lisättynä kauramaidosta ja -jugurtista. Pakastimesta pannulle päätyy pussillinen vihreää pinaatin tapaista lehtikasvia, gai lania. märtää, ettei edes luomuleimalla ole eläinten hyvinvoinnin kannalta suurta merkitystä. Monet vegaaniruuat hankitaan Matildan perheen keittiöön lähikaupasta. En ole huomannut sellaista, mutta tulin veganismin myötä tietoisemmaksi terveydestäni. LM 2/2018 s 42-45 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s42-45_VegaaniMatilda.indd 44 22.1.2018 15.58. – Tämä kiinteä tofu on hyvää wokkipannulla paistettuna, ja pehmeästä tofusta voi tehdä munakkaiden tapaisia tofukkaita, Matilda kertoo. Esimerkiksi juhlissa on usein tarjolla vaikkapa vegaanisia sipsejä silloinkin, kun vegaanivieraisiin ei erikseen ole varauduttu. Eläimiä kuolee myös maidonja munantuotannossa, eivätkä tuotantoeläimet saa juosta vapaina pelloilla. Meat free zone Hämeentien Hakaniemen päässä vastaan tulee etninen Vii-Voan-kauppa, josta Matildan perhe ostaa mausteita ja pikkelssejä. Munakoisopikkelssiä Matilda käytti viimeksi eilen marinoidessaan tofua. Joulupöytään äidin luona katettiin vegaanista kaviaaria eli caviartia, ruiskuppeja ja vegaanisia dippejä sekä avokadosuklaakakkua. Töistä kotiin saapuva isä pääsee suoraan höyryävän tofupaistoksen ääreen. – Joillekin veganismi antaa kuitenkin sekaruokavaliota enemmän energiaa, ja se voi kuulemma helpottaa urheilusta palautumista. Lopuksi Matilda lisää pannulle pilkotut paprikat, riisinuudelit ja sitruunamehua. Kesällä olimme lomalla Varsovassa, ja siellä oli meneillään oikein vegebuumi. Matilda ei kaipaa sekaruokavaliosta mitään, sillä vegaaniversioita on ruuista saatavilla hyvin. Tofupaistoksessa oliiviöljyn sekaan pannulle päätyy inkivääriä, jeeraa, fenkolinsiementä ja mustapippuria. Matilda ottaa lisäravinteena B12-vitamiinia ympäri vuoden ja D-vitamiinia talvisin. – Gai lania kannattaa käyttää ruuissa ravintoarvojen ja ulkonäön takia, Matilda kertoo. Aamuja välipaloiksi Matildalle maistuvat veteen keitetty kaurapuuro, hummuksella tai maapähkinävoilla voidellut leivät sekä mysli ja kaurajugurtti. Tofua ja riisinuudeleita Matildan perheessä ruoka tehdään usein yhdessä, mutta tänään Matilda kokkaa isän luona kokonaan itse. Annos koristellaan persiljalla, ja sitten syödään. Ensin kuumalle pannulle oliiviöljyä ja mausteet: inkivääriä, jeeraa, fenkolinsiemeniä ja mustapippuria. Tulossa on riisinuudeleita, kasviksia ja tofua. Koulussa vegaanilounaan proteiini muodostuu yleensä pavuista, linsseistä, soijarouheesta ja joskus tofusta. n Munakkaan sijaan voi pyöräyttää tofukkaan. – Yksi suurimmista väärinkäsityksistä vegaaniruokavalion suhteen on se, että se olisi automaattisesti terveellinen, Matilda sanoo. Matilda ei siis kuulu pullalla ja pillimehulla eläviin vegaaneihin. Vegaaniruokavalio ei Matildan perheen kokemusten mukaan tule sekaruokavaliota kalliimmaksi – varsinkaan, jos näkee hieman vaivaa tuotteiden hintavertailussa
» vegaaniliitto.fi Vegaanin tulee kiinnittää huomiota riittävään kalsiumin, jodin, rasvahappojen sekä B12ja D-vitamiinien saantiin. B12ja D-vitamiinia vegaanin täytyy Ruutin mukaan syödä ravintolisänä. LM 2/2018 s. VINKKEJÄ VEGAANEILLE Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti neuvoo vegaaneja kiinnittämään huomiota riittävään kalsiumin, jodin, rasvahappojen sekä B12ja D-vitamiinien saantiin. – B12-vitamiinia löytyy vain eläinperäisestä ravinnosta, eikä missään kasvikunnan tuotteessa ole riittävästi D-vitamiinia, Ruuti sanoo. – Vegaaniliiton sivuilta löytyy hyvää tietoa, Ruuti vinkkaa. Kasviksia, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja sisältävä vegaaniruokavalio sisältää Ruutin mukaan paljon hyvää. Kasviperäistä kalsiumia löytyy seesaminsiemenistä, manteleista ja vihreistä kasviksista, jodia voi tankkailla merilevästä. Hän kehottaa vegaaneja kuitenkin huolehtimaan tarkasti hyvinvoinnistaan ja syömään monipuolisesti ja tasapainoisesti. Silloin kehoon ei pääse syntymään puutostiloja. 42-45 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 45 LM2_s42-45_VegaaniMatilda.indd 45 19.1.2018 14.25. – Myös planktonperäinen DHA-ravintolisä saattaa tulla vegaanille tarpeeseen
Tunnetaitoihin kuuluu muun muassa toisten tunnetilojen tunnistaminen kasvojen ilmeistä ja äänensävystä sekä omien tunnereaktioiden sääteleminen. Jyväskylän yliopistossa kartoitettiin Opetushallituksen pyynnöstä keväällä 2017 varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaalisen tuen tarvetta. Pa nisin nectas quod ut ut fuga. Nämä taidot kehittyvät voimakkaasti 2–5-vuotiaana ja vielä aikuisenakin. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT TUNNE-ETSIVÄT-SIVUSTOLTA LM 2/2018 s.46-47 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s46-47_Tunne_etsiva?t.indd 46 19.1.2018 10.37. Jopa kolmanneksella lapsista on tunne-elämän pulmia. – Vaikka tuntuu kummalliselta, tutkimusten mukaan varsinkin osa autismin kirjon lapsista oppii joitakin taitoja paremmin tietokonepelin avulla. Bo. Tunne-etsivät-ilmaispeli pääsi verkkolevitykseen vuonna 2015 Opetushallituksen tuottamana. Se ei ollut ensimmäinen kerta. – Tutkimusten mukaan ainakin 10–15 prosentilla, mahdollisesti jopa kolmanneksella lapsista on käyttäytymisen tai tunne-elämän pulmia. Hän suunnitteli ensimmäisen suomenkielisen laajasti tunneja kaveritaitoja opettavan digipelin yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. He saattavat kokea sosiaaliset tilanteet uhkaavina, koska tuntevat tunnekasvatus PeNemporitinum nis el mi, quo et voluptium fuga. Jo vain! Joissakin tapauksissa peli on siinä jopa ihmistä parempi. Känkkäränkkä BINGO Voiko digipeli opettaa lapselle ihmistenvälisen kanssakäymisen sääntöjä. Ut exceat liquis dolutas andunt. Huttunen ajatteli, että näiden lasten auttamiseksi täytyy voida tehdä enemmän. Lapsi vastasi olkapäitään kohauttaen: – Ihan kivalta. K uvassa oli surkeasti itkevä lapsi. Monet kyselyyn vastanneista päiväkodin johtajista raportoivat lasten levottomuuden, tunnesäätelyn ja kaveritaitojen pulmien lisääntyneen selvästi. Atusam, con nonsedit eum id mos et voluptatur, tem et etur. Puheterapeutti, tutkija Kerttu Huttunen näytti kuvaa lapsiasiakkaalleen Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja kysyi: – Miltähän tuosta pojasta tuntuu. Tunnetaidot vaikuttavat lapsen koko kehitykseen: ystävyyssuhteisiin ja jopa koulumenestykseen, sanoo Huttunen. VUOROVAIKUTTEISET DIGIPELIT OVAT NYKYLASTEN LEIKKIÄ Tavallisesti lapset oppivat sosiaalisia ja tunnetaitoja parhaiten arkipäivän aidoissa tilanteissa, mutta osa kommunikointivaikeuksista kärsivistä lapsista harjoittelee näitä taitoja mieluummin tietokoneohjelman avulla
Myös digitaalinen peli voi tukea lapsen mielen mallin kehittymistä eli kykyä hahmottaa toisten ihmisten ajatuksia, tavoitteita ja näkökulmaa. Perinteisesti sosiaalisia ja tunnetaitoja on päiväkodeissa harjoiteltu kirjojen ja kuvakorttien avulla, mutta erityisesti lapset, joilla on ADHD, Aspergerin oireyhtymä tai kielellinen erityisvaikeus, tarvitsevat runsaasti erilaisia kuntouttavia ja harjaannuttavia materiaaleja. Aikuinen voi auttaa lasta löytämään käytännön keinoja, miten pelon saa paremmin hallintaan. Osalle lapsista kielikuvat ovat vaikeita. Pelissä on lyhyet ohjeet aikuiselle siitä, miten hän voi tukea lasta. Tunne-etsivissä pelaaja pääsee perustamaan etsivätoimiston nokkelan Aksun kanssa. Hän alkaa tunnistaa kasvonilmeitä, äänensävyjä ja oppii neuvottelemaan. saavansa kerralla liikaa tietoa. Pelin vaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä muun muassa kahdessa väitöskirjassa. Sosiaaliset tilanteet vaativat monenlaista toisen käyttäytymisen hahmottamista. Huttunen näkee vuorovaikutteiset digipelit yhtenä nykylasten leikin muotona. – Aikuisen on tärkeää olla ainakin osittain mukana silloin kun lapsi pelaa. Sanoista saa eväitä ajatteluun, jolloin voi säädellä paremmin käyttäytymistään. Kun lapset joka tapauksessa pelaavat paljon, on hyvä pelata myös pelejä, josta voi oppia tärkeitä taitoja. Siksi pelissä on paljon myös tunnesanaston laajennusharjoituksia, kuten suuttumissanastoa Känkkäränkkäbingossa. Puhutaan jonkun olevan kuin myrskyn merkki tai vilkkaasta kaupungista muurahaispesänä. – Lapsi oppii parhaiten, kun hänellä on hyvä mieli. Pelistä on löytynyt sanoja ja keinoja miettiä asiaa. He ovat oppineet sanomaan, milloin tuntuu pahalta, ja osoittamaan myötätuntoa muita kohtaan. Aikuiset käyttävät puheessaan paljon kielikuvia. Lisäksi voi hassutella pukemalla hahmoille erilaisia LM 2/2017 s. – Silloin lapsen tunteva aikuinen voi auttaa lasta kytkemään pelin tapahtumat lapsen omiin kokemuksiin. Lapsi on alkanut pohtia teemoja, joita ei ole aiemmin pystynyt käsittelemään kielellisesti. – Lapsella pitää olla sanoja tunteiden käsittelyyn. – Lasten oman käyttäytymisen säätely on parantunut. Samaa asiaa voi harjoitella vaikka loputtomiin, ja peli kannustaa aina. Peliin liittyvässä Tarinatuubissa voi luoda itse omia sarjakuvia. – Monet tunne-elämän ja kaverisuhteiden tukemiseen tarkoitetut menetelmät vaativat ammattilaisilta kouluttautumista – siis aikaa ja rahaa. Pelissä niiden merkitys on selitetty. asuja ja ilmeitä. Tätä peliä voi pelata kuka vain ja missä vain. SANAT VOITTAVAT NYRKIN Peli ei voi silti koskaan korvata aikuista. Tunne-etsivät-pelin löytää helposti verkosta hakemalla nimellä. – Roolileikit, kirjojen lukeminen ja elokuvien katsominen tutustuttavat erilaisten hahmojen tunnemaailmaan. Yhdessä pelin osassa käsitellään esimerkiksi pimeän pelkoa. Tosin ensimmäisellä kerralla peliin kannattaa mennä Opetushallituksen sivujen kautta, sillä sieltä löytää myös linkin minipelisivustoon ja Tarinatuubiin. Tunne-etsiviä voivat pelata myös lukutaidottomat, sillä puhekuplat ja ohjeet voi myös kuunnella. Vaikka peli on suunnattu lähinnä 6–12-vuotiaille, voivat sitä pelata kaikki, jotka haluavat kehittää tunnetaitojaan. 46-47 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 47 LM2_s46-47_Tunne_etsiva?t.indd 47 19.1.2018 10.37. n » www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ tunne_etsivat Peli ei koskaan korvaa aikuista. Alustavien tulosten mukaan lapset ovat olleet pelistä innoissaan ja myös oppineet sosiaalisia taitoja. Jos pelaaja pyytää Aksulta suurennuslasia töykeästi, tämä kieltäytyy, joskin lempeän humoristisesti. Pelaaja oppii näin käyttäytymään kohteliaasti kuin huomaamattaan. He ovat löytäneet tunteilleen sanoja, jolloin ei tarvitse puhua nyrkein. Kerttu Huttunen on nähnyt, miten parin kuukauden pelaamisen jälkeen lapsella on saattanut aueta jokin tunnelukko
TUIJA SILJAMÄKI | KUVA MOSTPHOTOS EIKÖ LÖYDY LUETTAVAA. Ronin mielestä hyvässä kirjassa on sopivan mutkikas juoni. Pyydä kirjastonhoitajaa vinkkaamaan sopivia kirjoja! ” Jokin sivusto, jossa nuoret tai lapset voivat ehdottaa toisilleen kirjoja, joita ovat lukeneet, olisi hyvä. – Mutta kun alkuun pääsee, niin kyllä siitä sitten innostuu. Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogi. Meillä ei ole viikkorahasysteemiä, mutta lupasin parista taloutta ja rahaa käsittelevän kirjan lukemisesta 20 euroa, jos keskustelemme niistä sen jälkeen. Silmiin sattui Simon Scarrow’n Gladiaattori, joka näytti kiinnostavalta. . » www.celia.fi . » www. – Kun lukeminen tulee osaksi arkea, voi pienellä palkkiolla kannustaa lukemaan muutakin kuin viihdekirjoja. Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi. Harkitsin ensin, koska se näytti niin isolta, mutta koituikin mukavan pituiseksi. Koonneet Pirjo Hiidenmaa, Ida Henritius ja Taru Varpula. Onko digihuumassa unohtunut, miten paljon lukemista pitää harjoitella ja miten tärkeä taito se on. lukutaito LUKEMINEN kehittää päätä Yhä useammalla koululaisella on vaikeuksia lukea kirja kannesta kanteen. Koonneet Pirjo Hiidenmaa, Hanna Kolli ja Salla Salokanto. Kumpikaan veljeksistä ei ole ollut luonnostaan kovin ahkera lukemaan. Roope, 13, ottaa mallia isoveljestään ja on lukenut Harry Potter -sarjasta neljä osaa sekä muutaman avaruusseikkailusta kertovan Kepler 62 -sarjan kirjan. Paljon äänikirjoja löytyy os. – Se oli koukuttava, joten lainasin toisenkin osan. KOKEILE NÄITÄ: . Kiinnostuin Scarrow’n kirjoista niin, että luin myös Rooman kotkan alla. Kaipaan yhtä hyviä lukukokemuksia, mutta kiinnostavia kirjoja on vaikea löytää. suomentietokirjailijat. – Luin nekin innokkaasti. Paulallakin on ollut lukihäiriötä, ja lukeminen on välillä jopa vähän haastavaa. RONI, 14 LM 2/2018 s.48-50 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s48-50_Lukemaan.indd 48 22.1.2018 12.53. Ronin ja Roopen äiti Paula Raatikainen on vakuuttunut siitä, että hyvien tarinoiden makuun pääsy auttaa lukutekniikan kehittämisessä. – Sellainen, että pystyy hahmottamaan mielessään kirjan tapahtumat ja eläytymään niihin. Molemmat löytyvät os. Kun Roni oli lukenut kaikki kirjailijan kirjat, hän ei pitkään aikaan lukenut mitään. Sitten hän näki Narnia-elokuvan televisiossa ja kokeili lukea saman kirjana – ja lukikin koko sarjan! Kun hän oli nähnyt kaikki Harry Potter -elokuvat, hänen isänsä osti pojalleen koko kirjasarjan. fi/jasenyys/julkaisut/ oppaat/ . K ahdeksasluokkalaisen Ronin piti koulutehtävänä lainata kirjastosta kirja, mutta hän ei tiennyt, mitä ottaisi, koska ei pitänyt lukemisesta
Paljo n lukev a nuori hallit see jopa 70 000 sanaa , mutt a vähä n lukev a vain 15 000. Kansallinen lukuhuoli Mäkelänrinteen lukion äidinkielen lehtori Ulla Lahdes havahtui viitisen vuotta sitten siihen, että yhä useampi nuori tunnusti lukeneensa kirjan kannesta kanteen ensimmäistä kertaa vasta lukiossa. Jokin sivusto, jossa nuoret tai lapset voivat ehdottaa toisilleen kirjoja, joita ovat lukeneet, olisi hyvä, Roni vinkkaa. – Nämä opiskelijat eivät itse tajua, että LM 2/2017 s. Roopen mielestä tikkari kirjasta voisi olla hyvä palkkio. 48-50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 49 LM2_s48-50_Lukemaan.indd 49 19.1.2018 14.34. Heikko lukutaito näkyy varsinkin sanavaraston suppeutena. – Vähän lukevia nuoria on aina ollut, mutta olen huolissani erityisesti keskitason opiskelijoista. Huono opiskelija tietää olevansa huono ja kysyy helpommin apua, mutta keskitason opiskelijat eivät välttämättä tunnista puutteitaan. – Jos vanhemmat haluavat lapsen lukevan, he voivat antaa jotain palkinnoksi ja jutella kirjan lukemisen jälkeen, mitä siinä tapahtuu. Roni puolestaan kerää rahaa tietokonepeliin ja lukee siksi äitinsä suosittelemia kirjoja
Apua sarjaja elokuvista – Voi olla hankalaa löytää sopivaa luettavaa, jos selkokirjat ovat liian helppoja, lastenkirjat liian lapsellisia ja nuorten tai aikuisten kirjat liian vaikeita. Vanhemmille Lahdes antaa läksyksi tämän: kuuntele vieressä, kun alakoululainen lukee ja jutelkaa sen jälkeen. – Vanhempien tulee osoittaa, että lukeminen on hauskaa ja arvokasta. Hyvät lukukokemukset innostavat lukemaan enemmän. Sivumäärällä ei ole niin merkitystä. Muistaakseni Ella luokkaretkellä oli eka kirja, jonka luin itse. Mäkelänrinteen lukion suosituimpia kirjoja ovat Teemu Selänteen ja Zlatan Ibrahimovi?in elämäkerrat. Hyvässä kirjassa pitää olla hyvin etenevä juoni ja myös hieman jännitystä. Vanhempien tulisi auttaa lapsia löytämään juuri ne kiinnostavat kirjat.” EELIS RISSANEN, 15, KILPISEN KOULU, JYVÄSKYLÄ Vanhemmat saavat vaatia lasta lukemaan. Luen parhaillaan freestyle-hiihtäjä Pekka Hyysalon elämäkertaa. Yläkoululaisen kanssa vanhempi voi lukea samoja kirjoja ja jutella sitten niistä. Se voi tuntua nöyryyttävältä. He saattavat ymmärtää lukemansa väärin tai käyttävät sanoja väärin. Lapsille tulisi lukea paljon. Sain olla pitkään kotihoidossa ja muistan, että meillä oli kotona monesti aamu-, päiväja iltasatu. Jos ihminen rakentaa maailmankuvansa otsikoiden perusteella, hän lepattaa helposti kaikissa tuulissa ja kuka tahansa voi päästä vaikuttamaan häneen. Nykynuori saattaa olla sitä mieltä, ettei kirjastoja tarvita. Ajatellaan, että kun on oppinut lukemaan yksittäisiä sanoja, se on sitten siinä. Monilla nykynuorilla mekaanisenkin lukutaidon kehittyminen on jäänyt puolitiehen, jolloin kädet nostetaan pystyyn vähänkin vaativamman tekstin edessä. Vanhemmat saavat vaatia lukemaan. Tämä on uusi, pelottava signaali siitä, millaisia seurauksia lukemisen vähentymisellä on. – Me elämme tietoyhteiskunnassa. He eivät osaa erottaa tavallisia sanoja, kuten ”viitata” tai ”vedota”. Tykkään kirjoista, joissa voi samaistua kirjan henkilöiden elämään ja jotka pitävät hyvin otteessa. Vaikka niin, että koululaisen on luettava joka ilta 15–20 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Alakoulussa lukudiplomin suorittaminen oli kivaa ja innosti lukemaan. Myös äänikirjat auttavat saamaan lukukokemuksen, ja elokuvat voivat herättää innon lukea teos kirjana. – Moni uhraa paljon aikaa vaikkapa kuntoiluun. LM 2/2018 s.48-50 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s48-50_Lukemaan.indd 50 19.1.2018 14.34. Lukutaito vaikuttaa myös sosiaalisten kuvioiden tajuamiseen ja kehittää kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan. n ”LAPSILLE TULISI LUKEA PALJON” ”Minulle on aina luettu paljon. –Elokuva auttaa pysymään paremmin juonessa, kun lukee kirjan sen jälkeen. – Meillä on ollut kansallinen poikahuoli, mutta nyt pitäisi herätä kansallinen lukuhuoli! Siitä kertovat tilastotkin. Ja kirjoittaminen on joillakuilla jäänyt alakoululaisen tasolle. Opettaja lukee myös itse opiskelijoiden suosittelemia kirjoja, koska haluaa osoittaa arvostavansa heidän lukemisiaan. Noin joka kymmenennellä 15-vuotiaalla suomalaisnuorella on riittämätön lukutaito, ja määrä kasvaa koko ajan. Lahdes ei ole huomannut erityisiä eroja tyttöjen ja poikien välillä: molemmissa on huippulukijoita ja heikkoja lukijoita. Paluu luokkayhteiskuntaan Lukeminen on suoraan yhteydessä koulumenestykseen, jatko-opintoihin pääsyyn sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Sanon kuitenkin aina opiskelijoilleni, että elokuvassa katsotaan jonkun toisen mielikuvitusta, mutta kirjaa lukiessa oma pää luo ainakin puolet lisää. Lahdes muistaa vielä ajan, jolloin oli noloa, jos ei lukenut. Poliisikorkeakoulun pääsykokeissakin painotetaan enemmän äidinkielen osaamista kuin fyysisiä taitoja. eivät tiedä jonkin sanan merkitystä. Tosin hänestä on surullista, miten paljon kiinnikurottavaa lukioon tulevalla nuorella on, jos hän ei ole saavuttanut sujuvaa lukutaitoa. – Lukemattomuus tarkoittaa paluuta luokkayhteiskuntaan. On myös hyvä, jos opettajat lukevat ääneen kirjoja ja vaativat koulussa kirjojen lukemista. Opin jo lapsena pitämään kirjoista. Sitä kohti olemme matkalla. Mutta lukeminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii muistia ja monia taitoja automatisoituakseen. Lukusujuvuutta voi harjoitella sarjakuvilla, jos niitä lukee monipuolisesti – ei siis vain Aku Ankkaa. Jos siihen ei löydy aikaa, kannattaa miettiä arvomaailmaansa, sitä, millaisen tulevaisuuden haluaa lapselleen. – Suomessa arvostetaan lukutaitoa. Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää lukutaitoaan, vakuuttaa Ulla Lahdes. Ulla Lahdeksen mielestä hyvää lukutaitoa on pidetty liikaa itsestäänselvyytenä, vaikka nyt digiaikana pitäisi olla entistä valppaampi, koska ruutu syrjäyttää niin helposti kirjan. Kumpi kehittää päätä enemmän. Miksei pään kehittämistä pidetä yhtä tärkeänä. Kahden kouluikäisen äitinä Ulla Lahdes kertoo olevansa lukemisen suhteen tinkimätön. Muitakin merkkejä on: jo muutamankin sivun mittaisia artikkeleita pidetään liian pitkinä, koska ei jaksettaisi lukea. Se kasvattaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nykyään ei enää tuputeta pölyttyneitä klassikkoja, vaan lukiossa kuunnellaan jo nuorten omia kiinnostuksenkohteita. Ensimmäiset itse lukemani kirjat olivat Timo Parvelan Ella-kirjat. Paljon lukeva nuori hallitsee jopa 70 000 sanaa, mutta vähän lukeva vain 15 000. Lukutaito kehittyy läpi elämän. – Lukeminen on niin tärkeää, että sen eteen pitää tehdä töitä. Silloin he kasvavat kirjojen maailmaan. Viimeksi olen lukenut kirjat Erakon arvoitus, Alex ja pelon aika ja Piin elämä
Opiskelijatilauksena . Itselleni . 6 kk . Erityislap sen vanhem mat parisuhd ekurssilla Norsutkin tarvitsev at mummoa Opettele erottam aan vihreät ja punaiset ajatukset ! Raskauspahoinvo inti vei sairaalaa n 25 000 euron huoltaju uskiista Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2017 . Eurooppaan 12 kk 30 e . Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2017 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . LM 8/2017 kansi LASTENSU OJELUN KESKUSLII TON KUUKAUS IJULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U • 11 • 2017 Oma huone. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! OLETKO HUKASSA TIEDON VALTATIELLÄ –vai vaivaako informaatioähky. Kestotilaus (12 kk) 74 e . Kestotilaus (6 kk) 49 e . LOGOMO, TURKU Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen alkaa 3.4. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille . Lastensuojelun Keskusliiton kirjasto on kaikille avoin erikoiskirjasto, joka tarjoaa lastensuojeluun sekä lapsen asemaan että oikeuksiin liittyvää kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Kestotilauksena . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Lahjatilauksena . palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksesta bisnestä. 6 kk . 3 kk . Määräaikainen (12 kk) 86 e . 51 LM2_s51_Palvelukortti.indd 51 19.1.2018 10.24. 12 kk . Kestotilaus (3 kk) 29 e . tilaat lehden . www.lskl.fi/kirjasto LM 2/2018 s. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Lahjaksi . Valtakunnalliset lastensuojelupäivät ® 2018 SAVE THE DATE 25.–26.9. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 12 kk . 12 kk . Määräaikaistilauksena . » . 12 kk . osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Määräaikainen (6 kk) 58 e . 6 kk
n » Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os. Samalla kun saduissa kuvaillaan pohjoista luontoa ja vuodenkiertoa äärimmillään, ne tarjoavat myös yleispätevää satuviisautta. Eeva-Liisa Kinnusen kirjoittama ja Markku Tantun 1990-luvun alussa kuvittama Kufitarten ja staalojen mailla -satukokoelma (SKS) pohjautuu saamelaiseen mytologiaan. Sekin selviää, että staalot pitävät lapsista erityisesti padassa keitettynä! Sari Peltoniemen kirjaparissa poika yrittää päästä aikaa sitten kadonneen äitinsä jäljille, ja tehtävä vaatii nuorukaiselta uusien ja hiukan hämmentävien tietojen omaksumista. Vuosikymmenten mittaan Topeliuksen satumaailma on houkutellut kuvittajia huimiin tulkintoihin. KIRJOISSA MYÖS RAUHOITUTAAN JA ETSITÄÄN OMAA IDENTITEETTIÄ. Hänen Lappinsa on hurjien tarinoiden ja taikuuden maa, jossa tuhannet sudet vaaniskelevat. Saduissa on hauskalla tavalla samaa juurta kuin Topeliuksella: kristillisyyden ja pakanuuden rajapinnassa liikutaan molemmissa. TOPELIUKSEN SATUJEN HURJA TUNNELMA ON PIKKUHILJAA VAIHTUNUT SAAMELAISTEN ELÄMÄNPIIRIN JA KULTTUURIN KUVAAMISEEN. Kolttasaamelaisten identiteetin ohella hän joutuu pohtimaan myös kuoleman jälkeistä elämää ja ekologisia kysymyksiä. saamelaiskeskus Siidasta. Modernin kirjallisuuden merkittävimpiä Lapin tulkitsijoita on Leena Laulajainen, jonka parhaita satuja on koottu Hopeasarvinen poro -valikoimaan (Tammi, kuv. Rikas perijätär hylkää kosijat ja heidän houkutuksensa – paitsi sen, joka lupaa ”metsien rauhan ja tunturien hiljaisuuden”. Kymmenisen vuotta vanhassa kirjassa on voimakas tunnelataus: jylhää luontoa, avaruutta ja rauhaa. Sadut soljuvat hallitusti, niinpä kirjailija kokoelmansa jälkisanoissa toteaakin, että ”Lapin-aiheisia satujani ei ole tehty, ne ovat syntyneet”. KLASSIKKOJA Jo Zacharias Topelius valmensi saduissaan lapsia ammentamaan Lapin mystiikasta. Peltoniemi ei luo vain muhevaa fantasiaa, vaan korostaa myös tietämisen tärkeyttä ja saamelaisten oman kulttuurin runsautta. Pentti pitää junan makuuhyttiä parempana makuupaikkana kuin karua mökkiä, jossa uni tosin ”tulee luokse pehmeästi, niin kuin poron turpa nuuhkisi suljettuja silmiä”. Pahaa vastaan kannattaa aina taistella. Niin Tähtisilmässä kuin Sampo Lappalaisessakin voitetaan ikuinen talvi ja yö. Eriasteiset pedot, tyhmät rumilukset ja kummajaiset sopivat mitä mainioimmin oman aikammekin viihteeksi. Laulajaisen sadut kertovat tähtikuvioiden, järvien ja tunturien synnystä ja onnellisen elämän muotoutumisesta. Pennan hehkuva kuvitus tuo omalta osaltaan lähelle nykylukijaa. Virpi Penna). Pienen lapsen Lapin-tietämystä kartutetaan elämyksellisellä tavalla. Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen kuvakirjassa Pentti miesten Lapin-reissulla (Tammi) helsinkiläinen poika pääsee sukulaisten seurassa yöjunalla Lappiin, päämääränä Tuulahdusvaara tuntureineen ja rinneravintoloineen, mutta ennen muuta savottakämppineen ja möksineen. ”Ehkä kaikkein eniten minua ärsytti, etten ollut tiennyt tästä kaikesta mitään. TURISTIN LAPPI Tuoreissa lastenkirjoissa iloitaan rinteistä, nautitaan matkanteosta ja hihkutaan ilosta, mutta tehdään myös kunniaa pohjoisen elämänpiirin luonteelle. Tämähän oli minun historiaani. Turistikokemuksia saadaan kylliksi hotellissa, mutta luontoelämykset ovat matkan vahvinta antia. Kolttasaamelaisen äitinsä kulttuurisista juurista hän hakee taustatietoa mm. Hitto, tämä oli Suomen historiaa”, Jouni ihmettelee Kuulen kutsun metsänpeittoon -romaanissa (Tammi). Äiti ja lapsi tulkitsevat luonnon rauhaa ja hiljaisuuden mysteeriä tarvitsemallaan tavalla. Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen herkässä kuvakirjassa Minä, äiti ja tunturihärkki (Tammi) äiti ja pikkutyttö matkustavat Jäämeren rannalle palauttamaan luontoon äidin ammoin sieltä poimiman kasvin. Norjan Lappi auttaa ymmärtämään, mitä tarkoitetaan luonnon terapeuttisella merkityksellä. Lapin-saduissaan Topelius kertoo syyllistämättä, miten hankalaa pitkien matkojen takaa on päästä kastamaan lapsia kristillisin menoin. Laulajainen tyylittelee satuihinsa luontevasti ajatonta vetoavuutta. www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat LASTENKIRJALLISUUDESSA LAPPI ON MYSTINEN PAIKKA. ”Äiti on salaisuus”, tyttö tuumii. Hurja pohjoinen ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Pi irr os ki rja st a SA M PO LA PP AL AI N EN LM 2/2018 s.52 52 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s52_KK.indd 52 19.1.2018 15.02
Muistan toiset isovanhempani upeina ihmisinä, joilla oli aina minulle aikaa ja jotka näkivät puolestani vaivaa. Kun nuorimmat lapseni olivat pieniä, tuntui siltä, että kasvatimme heitä isovanhempien kanssa yhdessä. Isoisäni opetti minut kalastamaan ja kiinnostumaan historiasta, isoäitini leikkasi minulle omenalohkoja ja kutoi maailman parhaita villasukkia. Nyt ympäristöuhat huolettavat enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Minä rakensin perhettä 1990-luvun laman aikana, jolloin kohtasimme työttömyyttä ja suurta epävarmuutta. Ajatukset hakeutuvat synnytyssaliin, jossa pieni ihminen hakee kivuliasta tietään tähän maailmaan, enkä voi muuta kuin huokailla ja toivoa parasta. Ja hetkeä, jolloin heidän vanhemmistaan tuli isovanhempia. Mieleeni tulee vahvimpana vakava hymy, jonka näen tuoreiden isovanhempien kasvoilla syntymän jälkeen ja kastejuhlissa otetuissa vanhoissa valokuvissa. Luulen, että nyt ymmärrän jotain ilmeen takana. Samaan aikaan muistelen hetkeä, jolloin omista vanhemmistani tuli isovanhempia. Pidemmälle sukupolvien ketjussa ei edes mielikuvitukseni yllä. Huomaan usein kaipaavani mahdollisuutta kertoa heille, millaista elämäni on nyt ja mitä heidän kuolemansa jälkeen on tapahtunut. n kolumni LM 2/2018 s. Täydellinen onnistuminen on mahdotonta, ”kuivin jaloin” selviytyminenkin tuntuu välillä ylivoimaiselta. Omat isovanhemmat tuntuivat lapsena niin kovin vanhoilta ja ehkä siksi myös vähän vaarattomammilta kuin omat vanhemmat – ei nyt ihan höppänöiltä, mutta heidän sanomiinsa saattoi suhtautua vähän kevyemmin kuin omien vanhempien sanomisiin. Myös omilla lapsillani on ollut mahtavia isovanhempia. Isovanhemman ajatuksia Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. HEIKKI HIILAMO KOETTAA UUDEN ROOLINSA MYÖTÄ OPETELLA OTTAMAAN ITSENSÄ VÄHEMMÄN VAKAVASTI. Saimme valtavasti käytännön apua ja tukea. Omat isovanhempani kasvattivat lapsiaan sodan aikana, mikä jätti jälkensä vanhempiini. Kirjoitan tätä odottaen tietoa ensimmäisen lapsenlapseni syntymästä. Millainen rooli minulla on lapsenlapseni elämässä. Tuntuu siltä, että saan heidän muistelemisestaan vielä vuosikymmenten jälkeenkin lohtua ja voimaa. Vakavaan hymyyn saattaa liittyä myös se, että olen itse uuden tilanteen edessä. Minun on ainakin tällä hetkellä mahdotonta ajatella, että voisin antaa samanlaista panosta. Onko minusta apua vai enemmän haittaa. Täytyy kai opetella ottamaan itsensä vähemmän vakavasti. 53 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 53 LM2_s53_Kolumni_HeikkiHiilamo.indd 53 19.1.2018 15.14. Samalla ymmärrän myös sen, miten monet lapsiperheiden elämänolosuhteisiin liittyvät asiat ovat tuoreiden vanhempien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Ei voi muuta kuin huokailla ja toivoa parasta. Isovanhempana ehkä ymmärrän paitsi sen valtavan ilon – ehkä suurimman ihmisen elämässä – jonka lapsi tuo tullessaan, mutta myös sen valtavan suuren ja vaikean tehtävän, joka uusilla vanhemmilla on edessään. Vakavuutta tuo myös se, että isovanhempana huomaa uudella tavalla ajan kulumisen
Jarno on paras maailmassa! Saan häneltä tosi hyviä neuvoja virheiden korjaamiseksi ja tekniikan parantamiseksi. ” Timo Mustonen, 10, on treenannut painonnostoa 8-vuotiaasta Helsingin Herakles -seurassa. Minunkin haaveena on saada kultaa olympialaisissa. Painojen määrä on 60 % omasta painosta, mutta tekniikan ollessa kunnossa voi valmentajan nähden tehdä kovempiakin suorituksia. Tärkeää on alusta saakka ottaa käyttöön oikeanlainen nostotekniikka ja oikeanlaiset kuormat”, kertoo Timon valmentaja Jarno Tiainen. Idolini on kazakstanilainen painonnostaja Ilja Iljin, joka voitti olympiakultaa Pekingissä. Hän harjoittelee 3–4 kertaa viikossa.”Painonnosto kehittää koordinaatiota ja kehon hallintaa. Seurassa minulla on monta kaveria: meillä on paras jengi ja aina kiva fiilis. Timo Mustonen ” Tunnen itseni painoja nostaessa voimakkaaksi. Sen harjoittelun voi aloittaa alle 10-vuotiaana. » www.herakles.fi KUVA SAMI PARKKINEN | » www.samiparkkinen.com muoto kuva LM 2/2018 s.54-55 54 LAPSEN MAAILMA 2 | 2018 LM2_s54-55_MK_.indd 54 19.1.2018 15.18. Haluan, että perhe ja valmentajani Jarno Tiainen olisivat ylpeitä
LM 2/2018 s.55 LM2_s55-56_Takakansi.indd 55 12.1.2018 12.17
LM 2/2018 s.56 LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON KUUKA USIJUL KAISU | 2 | 2018 Terveyd eksi! Sisäilma lla on väliä Kikattav an kakkiais en isä Anttu Harlin Eve Hietami ehen kasvatu sfilosofi a Emilia teki pikkusis koistaan lastensu ojeluilmoituk sen Matilda Sihvola, 14, ryhtyi vegaani ksi Miten lapset saa lukemaa n. LM2_s1_K ansi_cmy k.indd 1 15.1.2018 15.38 www.lapsenmaailma.fi SEURAAVAT 100 VUOTTA Lapsen Maailma on mainio lahja ystävälle, kaverille, toverille! YSTÄVÄNPÄIVÄÄ vietetään keskiviikkona 14.2. LM2_s55-56_Takakansi.indd 56 16.1.2018 11.48