Lapsen Maailma 02/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTEN ENSIHOITO KESKITTYY KÖYHIIN LÄHIÖIHIN | MIKÄ IHMEEN NEUBORA. HYPNOOSISTA APUA HAMMASLÄÄKÄRIPELKOON | NÄIN VÄHENNÄT LAPSEN KEMIKAALIKUORMAA | SUOMEN ENSIMMÄINEN JOUTSENMERKITTY PÄIVÄKOTI CP-VAMMAINEN AINO IKÄVALKO: ”OLISIN LOISTAVA ÄITI” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 2 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 15.1.2019 14.20
RAI | 50 int egr aat iot a | PSO P | Sat oja asi aka syr ity ksi ä | eRe sep ti | ww w.d om aca re. Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. fi Van hus työ | Kot iho ito | Vam mai sty ö | Las ten suo jel u | Päi hde ja mie len ter vey sku nto utu s | Per het yö | Kot isi ivo us Mon ipu olis et om ina isu ude t ja aut om atis oin ti LAS KUT US Las kut us tap aht uu läh es huo maa mat ta muu n päi vitt äise n toi min nan ohe ssa aut om aat tise sti oli se sitt en kun tie n koo nti, pal vel use tel itai käy tet tyy n aik aan per ust uva a las kut ust a. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . fi/l ask utu s Nop eut taa kirj aus ta ja tie toj en päi vitt äm ist ä MO BIIL ISO VEL LUS Mob iili sov ellu s hel pot taa työ tä sill ä kai kki asi aka sja teh täv ätie to kul kee ain a rea alia ika ise na muk ana . Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. fi/t iet otu rva Aja nta sai nen tie to ain a työ nte kijä n saa tav illa ASI AKA STI EDO T Dom aCa re mah dol list aa tur val lise n asia kas tie toj en käs itte lyn aja sta ja pai kas ta riip pum atta . Lue lis ää oso itt ees sa ww w.d om aca re. fi tai puh elim its e 020 742 4 090 . fi/a sia kas tie dot TO IM IN NAN OH JAU SJÄ RJE STE LM Ä Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Symbolipohjainen, kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Kai kki käy tös säs i ole vat lom akkee t voi daa n täy ttä ä dig ita alis ena tie tok one ella ja mob iili ssa . Kai kes sa Dom aCa ren keh ity sty öss ä pää mää rän ä on asi akk aid em me työ n suj uvo itt am ine n ja laa duk kaa n työ n mah dol lis tam ine n. Ain a tur val lin en asi aka stie toj en käs itt ely TIE TOT URV A Dom aCa re käy ttä ä pal vel iny hte yks ien muo dos tam ise en sam anlai sia suo jau sva rm ent eita , kui n mitä suo mal ais et ver kko pan kitkin om ien yht eyk sie nsä tur val lisuu den tak aam ise ksi . Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Sym bol ipo hja ine n, kirjaa min en nop eut taa asi aka ski rjau ste n tek em ist ä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 16.1.2019 11.12. Au tam me sin ua mie lel läm me säh köp ost illa tuk i@ dom aca re. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan sosiaali-, terveysja hoitotyön erityistarpeita. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. fi/m obi ili Dom aCa re on Suo men joh tav a yks ity ise n hoi vaala n toi min nan ohj aus jär jes tel mä, jok a on keh ite tty pal vel em aan sos iaa li-, ter vey sja hoi tot yön erit yis tar pei ta. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Monipuoliset ominaisuudet ja automatisointi LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. fi/l ast ens uoj elu KIIN NO STU ITK O DO MAC ARE STA . Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Kys y lis ää tai pyy dä esi tte ly asi aka spa lve lus tam me
25 HELMIKUU | 2 | 2019 SISÄLTÖ LM 2/2019 s. TERVEYS 26 Vuoropuhelua rokotteista 34 Lasten ensihoito keskittyy köyhemmille alueille 36 Neuvolasta tuli Japanissa neubora 38 Hypnoosista voi saada apua hammaslääkäripelkoon 48 Näin vähennät lapsen kemikaalikuormaa TILAA LAPSEN MAAILMA! S. 3-4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 3 ›› LM2_s3-4_SisL.indd 3 21.1.2019 12.13. s. Japanilaislapset tutustuvat suomalaismallin mukaan kehitettyyn neuboraan. 36 TULLAAN TUTUIKSI 10 Jonne Juntura tietää, kuinka vaikea nuorten on saada apua mielenterveysongelmiin 16 Aino Ikävalkon mielestä vammainenkin voi nauraa itselleen – ja haaveilla lapsista 42 Maija Mullola, 14, virkkaa, kutoo, ompelee, nikkaroi, nyplää, tuftaa, paukuttaa kangaspuita, tekee savitöitä ja maalaa tauluja..
Keskusliitto myös koordinoi lapsen oikeuksien viestintää Suomessa opetusja kulttuuriministeriön tuella. LAPSELLA ON OIKEUS ELÄMÄÄN JA KEHITTYMISEEN YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. 78. Lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden elää, jäädä henkiin ja kehittyä mahdollisimman täysmääräisesti. > www.lapsenoikeudet.fi s. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: vain yksi maa maailmassa on enää sen ulkopuolella – Yhdysvallat. Se turvaa myös lapsen oikeuden terveyteen, sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. 45 Anne Myllylän Ville on erityislapsi. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus olla oma itsensä. Lastensuojelun Keskusliiton kaikki työ tähtää lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistämiseen. 42 Maija Mullola, 14, taitaa nypläyksen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. vuosikerta KANSI Sade Laineen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. l Lahti LM 2/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s3-4_SisL.indd 4 21.1.2019 12.14. Tämä Lapsen Maailman numero käsittelee erityisesti näitä teemoja. s. s. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. ASIAAN! 24 Oppivelvollisuutta tulee pidentää 30 Esittelyssä Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut päiväkoti 45 Kun lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti 50 Lastenhoitoa tarjoavat kuntosalit ovat vanhemmille keitaita PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: haussa lapsiystävällinen kansanedustaja 21 Tutkittua tietoa: yksin viihtyvä lapsi ei ole välttämättä yksinäinen 25 Palvelukortti 28 Lapset asialla: Tarttuvia tauteja liikkeellä! 40 Lapset juttusilla: Siiri ja Stella keskustelevat hampaista 53 Elina Hirvosen kolumni 54 Kuukauden kirjat: Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 30 Tervetuloa joutsenmerkin saaneeseen päiväkotiin! l Helsinki Hyvinkää l l Tampere Jyväskylä l l Isokyrö KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. On tärkeää muistaa, että lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita ilman minkäänlaista syrjintää
” Rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu. Tehdyt päätökset perustuvat usein myös omaan tai läheisten kokemukseen. Pelkästään kokemustiedon ja siitä vedettyjen johtopäätösten varassa on vaara tehdä hätäisiä tai jopa vääriä johtopäätöksiä. Vaihtoehtoisten faktojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan tätä päivää. Tilanne oli hyvin vakava ja vaati pitkäaikaista sairaalahoitoa. 5 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 5 LM2_s5_PK.indd 5 16.1.2019 13.43. Henkilökohtaiset kontaktit ovat myös tärkeitä tiedon vastaanottamisessa. Tästä syystä olen aina ymmärtänyt rokotusten hyödyt. Veljeni sai aivokalvontulehduksen vesirokon jälkitautina ja tartunnan hän sai minulta. Kokemustieto on toki tärkeää, mutta arvokkainta se on yhdistettynä tutkittuun tietoon. Lähipiirissä puhututtivat vihurirokon aiheuttama lapsen kehityshäiriö ja sikotaudista seurannut lapsettomuus. Toisinaan väliin jäi koulujen kevätjuhla, toisinaan helteisen kesän vesileikit vaihtuivat sängyssä potemiseen ja toisinaan pääsiäismunat jäivät paisuneen kaulan vuoksi syömättä. Kriittistä medialukutaitoa tuleekin kehittää sekä aikuisilla että lapsilla. Arkea leimasi vanhempien huoli, ja toisinaan minun kontolleni jäi kansakouluikäisenä huolehtia pienemmistä sisaruksista vanhempien sairaalavierailujen ajan. Lapselle annettavat rokotukset suojaavat epäsuorasti myös muita, joten rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu. Somessa on helppo myös löytää vahvistusta omalle mutu-tiedolleen. Ilman tätä kokemustieto jää vain mutu-tiedoksi. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 2/2019 s. Veljen parantuminen ja kotiin palaaminen oli juhlaa, mutta kuntoutuminen vei aikaa, ja monien taitojen uudelleenopettelu vaati kärsivällisyyttä. Jokainen löytää omaa näkökantaansa vahvistavaa tietoa helposti. Selvisin näistä sairauksista sairastamalla, mutta kaikille ei käynyt yhtä hyvin. Toisinaan ahdisti seurata sitä vierestä. Lasten terveyteen liittyvä päätöksenteko on vaikeaa myös siksi, että monenlaisia huhuja ja väärää tietoa on liikkeellä entistä runsaammin. Jos mitenkään olisin voinut estää sen, että tartutan läheisiäni, olisin ilman muuta sen tehnyt. pääkirjoitus Olen sitä ikäpolvea , joka on sairastanut sikotaudin, tuhkarokon, vesirokon ja vihurirokon. Minua kosketti syvimmin oman veljeni sairastuminen aivokalvontulehdukseen. Yksi lapsiperheiden tärkeimmistä kohtaajista ovat neuvolat, joita käyttää Suomessa 99,6 prosenttia vanhemmista. Usein me myös arvioimme varsin positiivisessa valossa oman valmiutemme erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. Meidän on suhtauduttava tartuntatauteihin entistä vakavammin. Ymmärrettävän ja uusimman tiedon tarjoaminen henkilökohtaisesti neuvoloissa on avainasemassa, kun perheet tekevät rokotuspäätöksiä. Uskon vahvasti siihen, että vanhemmilla on halu tehdä oikeita päätöksiä, kun kyse on lapsen terveydestä
Turvallisuutta kannattaa myös harjoitella etukäteen siltä varalta, että kotona sittenkin syntyy hätätilanne. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TURVAAN tulitikkuleikeistä H elmikuussa starttaavat koulujen hiihtolomat, mutta joissakin perheissä lomaa pystyvät viettämään vain lapset aikuisten ollessa töissä. Lapsi pitää saada myös ymmärtämään, että turvaan on lähdettävä siinäkin tapauksessa, että hän on itse sytyttänyt palon esim. Vanhemmat saattavat olla huolissaan lastensa turvallisuudesta näiden ollessa yksin kotona. Lapselle on hyödyllistä opettaa tulipalon varalta poistumistiet samoin kuin hätänumero. – Lapsen kanssa kannattaa käydä ikätasolle sopivalla tavalla läpi, mitä asioita yksin ollessa saa tehdä ja mitä sitten taas ei, sanoo tiedotuspäällikkö Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Esim. Kertoa esim., ettei vettä tai muita juomia saa pitää sähkölaitteen vieressä, jotta nestettä ei päädy laitteeseen. Piiloon ei saa missään tapauksessa mennä. Ja hätänumeroonhan soitetaan vasta, kun itse on pelastauduttu turvalliseen paikkaan. Lasten kanssa voi sopia, että ruoka lämmitetään mikrossa. tulentekovälineet on hyvä pitää ainakin alakoululaisten perheissä kiellettyjen tavaroiden listalla. Lapsi osaa toimia oikein sitä todennäköisemmin, mitä useammin hän on tilanteita treenannut. Lapsen kanssa kannattaa ennaltaehkäisevässä mielessä harjoitella tulen kanssa toimimista sekä kodin työkalujen ja sähkölaitteiden käyttöä. Samoin terävät veitset voivat olla pannassa. – On hyvä sopia, mitä sähkölaitteita saa käyttää päivän aikana. – Teini-ikäisille voi opettaa alkusammutustaitoja, mutta pienemmille lapsille on selkeintä opettaa poistuminen turvaan. CO LO U RB O X LM 2/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s6-9_Tulva.indd 6 21.1.2019 13.46. tulitikkuleikeillä. Lieden käyttö aiheuttaa päivittäin pelastuslaitokselle tehtäviä
Näin ohjeistaa Turvallisuus ja kemikaalivirasto: Lelun paristokotelo ei saa olla helposti avattavissa. Seikkailu alkaa, kun kaksi tutkijaa pukee kidukset ylleen ja lähtee sukeltamaan. Magga-Varsin mukaan saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuu tänä päivänä kuitenkin epäsuoraa vihapuhetta. Esim. alle 3-vuotiaan leluissa kotelo pitää olla kiinnitetty ruuvein. Sisältö on suunniteltu Helsingin Lastenklinikan henkilökunnan kanssa. LA ST EN KL IN IK O ID EN KU M M IT RY SJ BA RE N U N SP LA SH SAAMELAISTEN KANSALLISPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 6.2 LM 2/2019 s. Kaikki tahot vaativat, että pitäisi valmistua nopeasti, mutta avun hankkiminen siihen, että jaksaisi opiskella, vie hirveästi aikaa.” EI NIMIMERKKIÄ TURUN YLIOPPILASLEHDESSÄ. Ensiaskel asian korjaamiseksi tehtiin loppusyksystä, kun Helsingissä pidettiin seminaari saamelaisiin ja romaneihin kohdistuvasta vihapuheesta. 6-9 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 7 LM2_s6-9_Tulva.indd 7 17.1.2019 12.16. > soundcloud.com/user-727584880/ albums YMPÄRISTÖMYRKYT TAPPAVAT LAPSIA Ilmaan, veteen ja maaperään kylvetään myrkyllisiä aineita, jotka uhkaavat päivittäin miljoonien lasten terveyttä. Esim. Onko lapsesi menossa hoidettavaksi sairaalaan. SAAMELAISET JA VIHAPUHE – Saamelaislapsia ja -nuoria ei enää kiusata ja kohdella väkivaltaisesti saamelaisuuden takia kuten vielä edellisiä sukupolvia, sanoo Petra Magga-Vars. ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin 600 000 alle 15-vuotiaan lapsen kuolemaa, kertoo WHO raportissaan Air pollution and child health. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova komitea sai muutama vuosi sitten asiasta napakkaa palautetta lapsilta. Lelusta lähtevä kova ääni voi vahingoittaa lapsen kuuloa. Lastenklinikoiden Kummit ry:lle suunnitellun pelin tarkoituksena on poistaa sairaalakäynteihin liittyviä pelkoja. MERIKUUNNELMA Hybriditeatteriryhmä Hormihaikara on julkaissut Meren alalokero -kuunnelman lasten ja aikuisten yhteiseksi mielikuvitusmatkaksi meren syvyyksiin. – Vihapuhe kuohahtaa herkästi somessa, jos saamelaiset sanovat vaikkapa, että jokin asia on heidän mielestään oikein tai väärin. Meitä pidetään turhan valittajina ja itkijöinä. Lapsilla ei ole valmiuksia ja taustatietoja, joiden avulla suojautua. NYT LAPSELLE VOI ANTAA 4 etunimeä. ”Masentuneen opiskelijan osa on vaikea. Vaikkeivät lapset välttämättä itse näe tällaisia kirjoituksia, he kuulevat aikuisten puheita. Kieleltään rikas tarina on samaan aikaan luontodokumentti, runotarina ja ystäväkirja. Hän toimii saamelaislasten kulttuurikeskus Mánnun toiminnanjohtajana ja on saamelaiskäräjien hallituksen jäsen. Maksuton 7-osainen kuunnelma on kuunneltavissa os. Saamelaiskäräjät oli yksi tapahtuman järjestäjistä. Älä osta hajusteherkkään perheeseen hajustettuja leluja. Magga-Varsin mukaan pahinta on, jos lapsista tulee näkymättömiä ja varovaisia, jolloin he piilottavat etnisen taustansa. Magga-Varsin ukin suu pestiin saippualla, kun tämä ei oppinut kiertokoulussa puhumaan suomea. Verkosta löytyvällä Sairaalakamut-pelillä voi tutustua sairaalan arkeen. Valitse kahdesta äänilelusta matalaäänisempi. Täti koki 6-vuotiaana asuessaan koulun asuntolassa 1950-luvulla, että opettaja ja asuntolanhoitaja pitivät saamelaislapsia sivistymättömien ja köyhien ihmisten lapsina. He kysyivät: ”Miksi aikuiset sanovat meille, että ympäristö on hyvin tärkeä, mutta kohtelevat itse sitä niin huonosti?” LELUJEN TURVALLISUUS Muistitko tarkistaa lapsen joululahjojen turvallisuuden
Inkisen mukaan termi on alun perin kehitetty tilastointia varten, mihin tarkoitukseen se edelleen sopii. 9 EUMAASSA 90 % romanilapsista ELÄÄ KÖYHYYDESSÄ. Suunnitteluja konsultointialan Ramboll antaa palkallista vapaata vanhemmille lasten koulunaloituksen tueksi. Tilastokielestä termi on levinnyt asiantuntijoiden ja median puheeseen. Hän on keskustellut termistä mm. Pysyn hengissä perheeni ansiosta.” JOSEPH SEMPA, 86, MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. LAPSEN TERVEYSTIEDOT PIILOSSA VANHEMMILTA Vanhempi ei voi nähdä Omakanta-palvelusta 10 vuotta täyttäneen lapsensa terveystietoja, vaikka lapsi niin haluaisi. Perheyritys Fazerilla on firman oma päiväkoti – ainoana Suomessa. – Usein kuolema typistetään yhteen rooliin jonkinlaiseksi möröksi, vaikka siihen kuuluu tunteiden koko kirjo. Apulaisoikeuskansleri pitää ikärajaa ongelmallisena ja perusoikeuksien vastaisena. NUORET ARVIOIVAT KOULUKOTEJA Pesäpuun vertaisarvioijat kävivät marraskuussa Sairilan koulukodissa haastattelemassa nuoria siitä, millaista elämä koulukodissa heidän mielestään on. Kun kuolema tulee lähelle, siitä löytyy myös surussa kannattelevaa iloa, kiitollisuutta ja rakkautta. T ermi ”kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi tai nuori” on tosi leimaava. Inkinen päivittäisi termiä 2010-luvulle senkin vuoksi, että lapsilla saattaa tänä päivänä olla useampi koti: on eroperheitä, vuoroviikkoasumista, tukiperheitä ja sijaisperheitä. Tietoliikennekonserni DNA:n työntekijät saavat viikon palkallisen vapaan tullessaan isovanhemmiksi. LAPSI, JOLLA ON KOKEMUSTA SIJAISHUOLLOSTA IR IN A M U RZ A U N SP LA SH LM 2/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s6-9_Tulva.indd 8 21.1.2019 12.18. Varsinkin lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret joutuvat hurjasti perustelemaan sitä, että kun on asunut pienestä pitäen samassa laitoksessa, se on koti, sanoo asiantuntija Helena Inkinen Pesäpuu ry:stä. Voima vaikuttaa! -verkostossa, jossa toimii satakunta lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Siinä on lähtökohtana ajatus, että sijaishuoltopaikka ei voisi olla koti. N -SANA KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTU LAPSI VS. On tullut esiin, että termi myös estää nuoria itse määrittelemästä sitä, mikä heidän kotinsa on. Ministeriön mukaan lapsen puolesta asiointi laajenee Omakannassa todennäköisesti vuonna 2020. Ensimmäistä kertaa haastattelijoina toimivat nuoret aikuiset, joilla on kokemuksia sijaishuollosta. Lapsi itsekään ei pääse näkemään tietojaan, ellei hänellä ole verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia. Vaikka olen tehnyt töitä koko ikäni, en saa senttiäkään eläkettä. Mäkelin on kerännyt kirjaansa Kuolema – Kaikki mitä olet aina halunnut tietää (S&S) kokemuksia ja näkökulmia kuolemasta haastattelemalla tutkijoita, kuoleman parissa työskenteleviä ja tavallisia, kuoleman koskettamia ihmisiä. ISOVANHEMMANVAPAA! Eräät suomalaisyritykset ovat ryhtyneet toimiin, joilla perheen ja työn yhteensovittaminen helpottuisi. lyhytaikaisissa sijoituksissa syntymävanhempien koti voi tuntua edelleen ainoalta kodilta. Miten teillä. Hän moittii sosiaalija terveysministeriötä, joka päätti ikärajauksesta palvelun teknisiin syihin vedoten. Esim. Näin termi ei ole persoonaan kohdistuva määre, vaan kertoo siitä, missä nuori sattuu sillä hetkellä asumaan. – Olisi parempi sanoa ”nuori, jolla on kokemusta sijaishuollosta” tai ”sijaishuollon piirissä asuva nuori”. Asukkaat toivat esille, että moni asia toimii, mutta yhteistä toimintaa voisi olla enemmän, palavereihin pitäisi valmistautua nuoren kanssa paremmin ja kaiken tekemisen tulisi olla perusteltua. Tässä poimintoja tammikuisesta Lapsifoorumista: Vakuutusyhtiö Ilmarinen tarjoaa sairaan lapsen hoitopalvelua sekä kesäloma-aikaan lapsiparkin. KAUNISTELEMATTA KUOLEMASTA – Yritin kirjoittaa kuolemasta sillä tavalla, että mukana on toivoa ja lohtua, mutta siitä huolimatta asioista puhutaan rehellisesti ja niiden oikeilla nimillä, sanoo toimittaja Henna Mäkelin. ”Ugandan kaltaisessa maassa on vaikea selviytyä ilman lapsia
n Lue lisää os. M O ST PH O TO S WWW.LSKL.FI/ AANILAPSELLE LM 2/2019 s. Miksi näin, lähetystöneuvos Endre Szabó Unkarin suurlähetystöstä. Voit ryhtyä Ääni lapselle -agentiksi, jolloin saat sähköpostitse käyttöösi lasten asioista kiinnostuneiden järjestöjen asiantuntemukseen ja tuoreeseen tutkimustietoon perustuvaa materiaalia. Tällä kertaa myös seurataan, kuinka moni lapsen asioita ajamaan sitoutunut ehdokas pääsee läpi ja miten kansanedustajiksi valitut toimivat käytännössä lasten puolesta. 6-9 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 9 LM2_s6-9_Tulva.indd 9 17.1.2019 12.16. Voit jakaa sitä halutessasi esim. sosiaalisessa mediassa. Avioliiton seurauksena alaikäinen henkilö tulee täysi-ikäiseksi. Kansanedustajien tällä vaalikaudella tekemää työtä lasten hyväksi analysoitiin Lastensuojelun Keskusliiton joulukuussa tekemässä selvityksessä. > www.lskl.fi>Lapsen oikeudet>Varhaiskasvatus ja turvapaikanhakijalapset eduskuntakauden… > www.lskl.fi/aanilapselle AVIOITUMINEN TEKEE TÄYSI-IKÄISEKSI Suomessa 18 vuotta täyttänyt saa asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa, mutta Unkarissa tämä on mahdollista jo 16-vuotiaalle, jos hän on aviossa. Myös Dominikaanisessa Tasavallassa 16 vuotta täyttänyt saa äänestää, mikäli on aviossa ja Sloveniassa taas, jos on töissä. Siitä kävi ilmi, millaisia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä kansanedustajat jättivät hallitukselle, ketkä niitä jättivät ja mitkä puolueet olivat aktiivisimpia. – Unkarissa vuonna 2013 hyväksytyn siviililain mukaan alaikäinen on henkilö, joka ei ole täyttänyt vielä 18 ikävuotta. Saman lain perusteella holhousviranomainen voi antaa alaikäiselle luvan avioliiton solmimiselle. Lapsiystävällinen KANSANEDUSTAJA H aluatko, että kuljemme kohti lapsiystävällistä Suomea. Jos vastaat myöntävästi, sinun kannattaa näin eduskuntavaalien alla osallistua Anna ääni lapselle -kampanjaan. Mukana on vielä useampia toimijoita kuin viime kuntavaaleissa. Jos olet ehdokas, voit käyttää materiaalia vaalityössäsi. Anna ääni lapselle on lähes 40 järjestön ja satojen kansalaisten vaikuttamiskampanja, joka perustuu joukkovoimaan
Aloin kehitellä siihen ratkaisuja, parempia maskeja ja ilmanpuhdistimia.” LM 2/2019 s.10-15 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 10 16.1.2019 14.07. Se, lähdetkö aamulla lenkille, riippuu saastetasosta. ”Vaihto-oppilaana Kiinassa koin ensimmäistä kertaa, miten ilmansaasteet säätelevät monessa suhteessa elämää
Monella heistä ei ole aikaa uusille potilaille, ja terapia-aikoja on useimmiten vain päiväsaikaan. Kävi ilmi, ettei tieto ajanvarauksesta ollut mennyt lääkärille asti. Hän oli puoli tuntia kertonut voimakkaasta ahdistuksestaan ja paniikkikohtauksistaan, kun lääkäri hieman vaivautuneena totesi, että on korvalääkäri eikä pysty auttamaan mielenterveysasioissa. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 11 ›› LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 11 16.1.2019 14.07. Lopulta YTHS:ltä löytyi pysyvä hoitokontakti, ja Jonne sai Kelalta myönteisen päätöksen psykoterapian korvattavuudesta. Sain puhua pahasta olostani, mutta minua kohdeltiin vähän sen tyyppisesti, että onko sinulla varaa maksaa tämä käynti. – Tämän jälkeen minun oli pakko mennä yksityiselle lääkärille, sillä ahdistus oli niin voimakas. LM 2/2019 s. Jonne Juntura, 27, opiskeli tuolloin kolmatta vuotta lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Tästä hämmennyksestä selvittyään Jonne varasi uuden ajan ja oli ajoissa odotushuoneessa. – Tuttavapiirissäni oli henkilöitä, jotka eivät voineet hyvin. – Voin todella huonosti. Juuri lääkäriksi valmistuva Jonne Juntura koki opiskelu-aikanaan kantapään kautta, kuinka vaikea Suomessa on saada APUA NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMIIN. Psykiatrian kurssilla kohtasin käytännössä ensimmäistä kertaa todella huonosti voivia nuoria ja nämä tilanteet yhdistettyinä tuttavieni ongelmiin tulivat liikaa iholle. Opiskelu oli vaativaa, lukuisat järjestötehtävät imivät aikaa ja voimia, ja kaiken päälle Jonne oli ottanut vielä suorittaakseen psykiatrian kurssin kaksi vuotta aiemmin kuin opinto-ohjelma edellytti. Onneksi sain tilanteessa vanhemmiltani henkisen tuen lisäksi myös taloudellista apua: olin etuoikeutettu. ULLA OJALA | KUVAT EEVA ANUNDI S iinä Jonne Juntura istui lääkärin vastanotolla hölmistyneenä, pettyneenä ja nöyryytyksen kokeneena. Maanantaina järjestyi aika kahden viikon päähän, mutta siis korvalääkärille. Onneksi pääsin viikonlopuksi äidin luo. Seurauksena oli voimakas ahdistus. Yksityisellä puolella minua kohdeltiin vähän sen tyyppisesti, että onko sinulla varaa maksaa tämä käynti. Varattu aika tuli ja meni, eikä häntä kutsuttu sisään. Seuraava pulma oli löytää psykoterapeutti. Jonne hakeutui viikonloppuna päivystykseen, mutta sai sieltä vain neuvon hakeutua maanantaina Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöön YTHS:ään – päivystyksessä ei ollut tarjota mitään apua. Terapia alkoi, mutta psykoterapeutti katkaisi syytä kertomatta hoitosuhteen äkillisesti, vaikka seuraavan kahden kuukauden ajat oli juuri sovittu. Idealistisesti ajattelin, että lääkiksessä opiskelevana voisin auttaa heitä. Mikä neuvoksi
Hän ei näe suunnitellun kaltaisen sote-uudistuksen tuovan parannusta asiaan. Tässä tulee esille selvä resurssien puute. Häpeään auttaa vain puhuminen. – Mielenterveyshoitajat, jotka ovat timanttisia ammattilaisia, pystyvät tarjoamaan apua lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa. – Meidän pitäisi ymmärtää, että palvelut pitää suunnitella käyttäjien tarpeiden mukaan. Kodikkaasti parittomilla tuoleilla ja sohvilla sisustetusta kahvilasta on muodostunut hänelle parin viime vuoden aikana työhuone. Jonnen kohdalla moni asia meni hoitoketjussa pieleen. Lääketieteellisen tiedekunnan lopputentti on vuorossa viikon kuluttua tapaamisestamme, ja valmistumassa on lopputyö, jota Jonne suunnittelee jäävänsä kirjoittamaan kahvilan takanurkkaukseen. Huomaan voivani paljon paremmin nyt, kun asun kimppakämpässä verrattuna siihen, että asuin yksin pienessä yksiössä. – Toivon, ettei kukaan joudu käymään läpi samaa kuin minä. Mielenterveyden häiriöistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Ellei apua saa silloin, kun häiriöt ovat vielä lieviä, ne syvenevät ja vaativat erikoissairaanhoitoa. Jonne huomasi, että paikoitellen pääkaupunkiseudulla lausuntojen kirjoittamisjonot olivat jopa useiden kuukausien mittaisia. Jonne haluaisi saada voimaan yhden luukun periaatteen: minne tahansa nuori menisi hakemaan apua, ”hänestä otettaisiin koppi” ja ohjattaisiin tarvittaessa eteenpäin. Akuuttiin hätään on tarjota lista järjestöjen auttavista puhelimista. Ja päästäkseen hoitoon, pitää osata muotoilla tunteensa ja avun tarve. Tämä koskee myös asumista. Emme me ohjaa diabetespotilastakaan yksityislääkärille sen takia, ettemme pysty hoitamaan häntä julkisella puolella. "On kielistä hyötyä lääkärin ammatissakin, mutta opiskelen niitä pääasiassa siksi, että minusta se on kivaa." Kouluissa tulisi opettaa myös mielenterveystaitoja. Jos Jonne saisi päättää, hän uudistaisi koko psykoterapian tukijärjestelmän. Oma ja toisten nuorten hyvinvointi ja mielenterveys on Jonnelle asia, jota hän haluaa pitää esillä ja edistää. Mitä puhetta se nyt on. Jonne Junturasta nuoria pitäisi auttaa paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa: opintopsykologija kuraattoripalvelut pitäisi saada kouluissa kuntoon. Jonne vertaa tilannetta siihen, että ihmiseltä on käsi murtunut, jolloin hänet hoidetaan tai osataan ohjata eteenpäin. Neljällä viidestä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä 20–34-vuotiaasta taustalla on mielenterveyden ongelmia. Ne nähdään vieläkin heikkouden merkkinä, vaikka ne ovat sairauksia siinä kuin muutkin." Kielten opiskelu on yksi Jonne Junturan intohimoista. – Kun olen kertonut avoimesti kokemuksistani, ympäriltä on löytynyt yllättävän paljon samojen asioiden kanssa kamppailevia. LM 2/2019 s.10-15 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 12 16.1.2019 14.07. Kouluissa tulisi opettaa myös mielenterveystaitoja. Suuri ero on myös siinä, että fyysisiin sairauksiin ei sisälly häpeää toisin kuin mielenterveyden pulmiin. – On valtava ongelma, että mielenterveyspalveluita saadakseen täytyy nähdä todella paljon vaivaa. – Tykkään siitä, että on ihmisiä ympärillä. Oman kokemuksensa kautta hän havaitsi, että mielenterveyden häiriö voi tulla kenelle tahansa. Tavatessamme joulukuisena päivänä Jonne Junturalla on kaikki hyvin . Kela edellyyttää kolmen kuukauden mittaista asianmukaista hoitojaksoa esimerkiksi terveyskeskuksessa, lääkärin antamaa diagnoosia ja psykiatrian kirjoittamaa lausuntoa ennen kuin psykoterapiasta voi hakea korvausta. Jonne näkee järjestelmän eriarvoistavana: rahalla saa nopeasti mielenterveyspuolen hoitoa. Mutta ongelmana on, että kun lääkärinä haluan tarjota apua nuorelle, mielenterveyshoitajien jonot ovat 2–3 viikon mittaiset. Kolmen kuukauden viransijaisuus suurella pääkaupunkiseudun terveysasemalla vahvisti kokemusta siitä, että perusterveydenhuollolla on hyvin vähän tarjota ihmiselle, jolla on mielenterveyspulmia. Jos on huonossa jamassa, ei kykene siihen. Terapiapalvelut olisivat nuorille maksuttomia, sillä hyvinvoinnilla on oleel"Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen voimakkaita tabuja. – Sitten ihmistä kehotetaan hakeutumaan yksityiselle puolelle
Jonnen mielestä tarjolla pitäisi olla pitkien psykoterapioiden rinnalla myös lyhytterapioita, joihin pääsisi kuukauden sisällä. – Kun olen kertonut avoimesti kokemuksistani, ympäriltä on löytynyt yllättävän paljon samojen asioiden kanssa kamppailevia. "Me nuoret olemme esimerkiksi kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia kuin mikään aikaisempi sukupolvi, mutta meidät halutaan pitää hyllyllä, emmekä pääse oikeasti päättämään asioista." LM 2/2019 s. Kahvila on hyvä tukikohta. Jonne Juntura on käyttänyt sitä paitsi opiskellessaan myös hoitaessaan kan Suuri ero on myös siinä, että fyysisiin sairauksiin ei sisälly häpeää toisin kuin mielenterveyden pulmiin. Jos Jonne saisi päättää, hän uudistaisi koko psykoterapian tukijärjestelmän. linen merkitys nuoren koko elämään: jos nuori voi huonosti, hän ei pääse elämän syrjään kiinni. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 13 ›› LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 13 16.1.2019 14.07. Häpeään auttaa vain puhuminen. Terapiapalvelut olisivat nuorille maksuttomia, sillä hyvinvoinnilla on oleelJonne Juntura näkisi mielellään äänestysikärajan laskevan 16 vuoteen
– Maailman väestöstä on vuodesta 2012 lähtien yli puolet ollut alle 30-vuotiaita. Silti juuri nuorten pitäisi päästä vaikuttamaan. Seniorit jylläävät kansainvälisissä järjestöissä. Politiikka ei ole meidän näköistämmekään. Eduskunnassa ei juuri puhuta nuorten asioista – ja kun puhutaan, emme pääse itse puhumaan. linen merkitys nuoren koko elämään: jos nuori voi huonosti, hän ei pääse elämän syrjään kiinni. Jonnea turhauttaa se, että nuoret nähdään usein vain tulevaisuuden vaikuttajina, vaikka he ovat nykyään kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia kuin koskaan. Vaikka Suo"Kun välillä tuntuu, ettei hoitohenkilökuntakaan tiedä, mistä mielenterveysongelmia poteva saisi hoitoa, miten voidaan olettaa, että avun tarvitsija sen tietäisi?" LM 2/2019 s.10-15 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 14 16.1.2019 14.07. Jonne yrittää kääntää suuntaa ja on ehdokkaana eduskuntavaaleissa tänä keväänä. Puhuessaan nuorten mielenterveydestä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa viime lokakuussa Jonne Juntura suhteutti asioita. – Me nuoret ollaan tosi tiukassa paikassa: maailmassa on vallalla pessimismipolitiikka ja ihmisiä erilleen repivää vastakkainasettelua. Kahvila on hyvä tukikohta. Meidän nuorten pitäisi nyt ymmärtää, että jollemme pysty maalaamaan voimakasta visiota tasa-arvoisesta, toivoa täynnä olevasta tulevaisuudesta, emme tule sinne koskaan pääsemäänkään. – Tällä hetkellä eduskunnassa on vain yksi 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. – Näiden pestien kautta olen löytänyt itselleni globaalin perheen. Ja maailmalla kuohuu. On kohtalonkysymys löytää yhteinen linja. Hän toimi toissavuoden lokakuusta viime vuoden lokakuuhun kansainvälisessä lääketieteen opiskelijoiden järjestössä IFMSA:ssa (The International Federation of Medical Students Associations), ja viime vuoden ajan Suomen YK-liiton ja Allianssi ry:n valitsemana YK-nuorisodelegaattina. Nuorten on hankala päästä mukaan politiikkaan ja vaikuttamaan, myös kotimaissaan. Jonnen mielestä tarjolla pitäisi olla pitkien psykoterapioiden rinnalla myös lyhytterapioita, joihin pääsisi kuukauden sisällä. Kotimaassa nuoria rassaavat muun muassa koulutusleikkaukset ja jatkuvat korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvät uudistushankkeet. Meidän ratkaistavaksemme jää myös ilmastonmuutos. Jonne Juntura on käyttänyt sitä paitsi opiskellessaan myös hoitaessaan kansainväliseen järjestötoimintaan ja YK-nuorisodelegaatin pestiin liittyviä tehtäviään. Silti meidän edustuksemme globaaleissa vaikuttamistehtävissä on vain parin prosentin luokkaa
– Lääketieteen opintoihin sisältyy stressitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että mielenterveyden häiriöt ovat lääkiksen opiskelijoilla yleisempiä kuin valtaväestössä. Jonne aikoo matkata pyhiksi synnyinpaikkakunnalleen Rovaniemelle. Mielenterveyden häiriöt ovat lääkiksen opiskelijoilla yleisempiä kuin valtaväestössä. Hänen toiminnassaan on paljon esimerkillistä, mistä olen inspiroitunut voimakkaasti.” TOIVOO OPPIVANSA nauttimaan arjessa siitä, mitä tekee, ja ymmärtävänsä, että tavoitteiden saavuttamisen esteenä voi joskus olla se, että tekee liian paljon, ei liian vähän. Myöhemmässä opintojen vaiheessa opiskelijat joutuvat kohtaamaan sairaita ja kuolevia ihmisiä. Opiskelijoille aiheuttaa stressiä myös se, että he opiskelevat asioita, joista heille ei tule olemaan varsinaista hyötyä työssään. Edelleen on liikaa vanhanaikaista ulkoaopettelua. n LM 2/2019 s. Iltapäivä hämärtyy . VAIKUTTAJAHAHMO: Gro Harlem Brundtland, Norjan ensimmäinen naispääministeri, jolla on lääketieteellinen koulutus. – Toinen syy oli – vähän kliseisestikin – halu auttaa muita, tehdä joidenkin ihmisten elämästä vähän siedettävämpää. Seuraavaksi Jonne haluaisi paneutua arabiankielen opiskeluun. VALMISTUMASSA lääkäriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliseltä opintolinjalta. Juuri haastattelua edeltävällä viikolla hän oli jutellut kiinankielisen skype-opettajan kanssa viime aikojen kuulumisista ja siitä, millä tavalla kummankin kulttuurissa käsitetään mielenterveyden häiriöt. Kansainvälinen ammatti oli yksi syy siihen, että Jonne halusi lähteä opiskelemaan lääketiedettä. – Emme osaa priorisoida opinnoissamme oikeasti tärkeitä asioita. Mikä oikeastaan voisi olla tärkeämpää kuin se, miten me voimme. JONNE JUNTURA SYNTYI vuonna 1991 Rovaniemellä. Hän opiskeli kiinaa vuoden ennen lähtöä vaihto-opiskelijaksi Kiinaan ja Taiwaniin. Jonne Juntura käy hakemassa tiskiltä toisen kahvin ja kaivaa esille läppärinsä. Omat mielenterveyteen liittyvät kokemukset ovat auttaneet Jonne Junturaa näkemään asioita potilaan kannalta ja kasvamaan ammattiin. Ja kyllä hän on niitä oppinutkin: kouluaikaisen englannin, saksan ja ranskan lisäksi Jonne taitaa nyt espanjaa, portugalia, venäjää ja kiinaa. Esimerkiksi sisällissotien runtelemassa, neljän miljoonan asukkaan Liberiassa oli muutama vuosi sitten vain kymmenen psykiatria. messakin on ongelmia, maailmanlaajuisesti asiamme ovat suhteellisen hyvin. – Varsinkin opintojen alkuvaiheessa lääketieteen opiskelijoilla on käsitys, että heidän tulisi tietää kaikesta kaikki. Teen lopputyöksi kirjallisuuskatsauksen opiskelijoille stressiä aiheuttavista seikoista. – Pyrin opiskelemaan lääketiedettä ruotsinkieliselle opintolinjalle. Kun en ensimmäisellä yrittämällä päässyt sisään, menin ruotsinkieliseen varusmiespalvelukseen Dragsvikiin. Hänestä koulu ei antanut kovin hyviä valmiuksia lukea vieraskielisiä kirjoja tai kommunikoida vierailla kielillä. Eihän potilaalle voi sanoa, ettei ole opiskellut aihetta vielä kunnolla. PELKÄÄ MENETTÄVÄNSÄ palavan innostuksensa ja optimisminsa ja vajoavansa kyynisyyteen. Jonne näkee nuorten mielenterveysasioista huolehtimisen olevan maailmanlaajuisesti tärkeää. Kymmenvuotiaasta aina lukion loppuun saakka uiminen oli tärkein harrastus: treenejä oli parhaimmillaan aamuin illoin. ”Hän on toiminut WHO:n pääjohtajana ja vaikuttanut myös keskusteluun ilmastonmuutoksesta. On aika paneutua lopputyöhön. Nykyäänkin hän pyrkii liikkumaan viitisen kertaa viikossa: käy salilla, pyöräilemässä, juoksemassa ja uimassa. Lääkäriksi kasvamisen kasvukivut ottavat joskus koville. Toinen rakas harrastus on kielten opiskelu, josta Jonne innostui todenteolla lukion jälkeen. Kuka. Puhe kääntyy joulunviettoon. Näiden kohtaamisten aiheuttamia tunteita pitäisi pystyä käsittelemään normaalin opintokuorman lisäksi. Hän pohtii kuuluvansa sukupolveen, joka entistä enemmän haluaa tehdä työtä, jolla on merkitystä. Ensimmäinen puoli vuotta oli todella tönkköä, mutta sitten tuli tunne, että pystyn ehkä oppimaan muitakin kieliä. ASUU kimppakämpässä Helsingin Vallilassa. PERHEESEEN KUULUVAT isä, äiti ja sisko. – Sillä, miten pystymme pitämään huolta kaikkien maailman nuorten mielenterveydestä, on valtavan suuri merkitys sille, millaisia yhteiskuntia tulevaisuudessa on. Siitä on hyötyä meille sairastavaisille. – On vain hankala valita, painottaako modernia kirja-arabiaa, jota käytetään vaikkapa lehdissä ja kirjoissa vai puhuttua arabiaa, jossa on monia eri murteita. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 15 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 15 16.1.2019 14.07. Siellä hän kävi koulunsa – ja ui
Hänestä vammainenkin voi nauraa itselleen. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI Invalidiliiton kokemuskouluttajana Aino Ikävalko pitää tärkeänä myös vaietuista aiheista puhumista, jotta ne lakkaisivat olemasta vaiettuja. LM 2/2019 s.16-20 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 16 16.1.2019 14.48. ”Mua ei tarvitse kuljettaa LASIPURKISSA” Aino Ikävalko haluaa haastaa vammattomat kokemaan yhteiskuntaa vammaisen näkökulmasta. Ja haaveilla perheestä ja lapsista
Aino ajatteli, etteivät nuoret hyväksyneet vammaisuutta ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi. Äiti-tytär-suhde parani kohisten. Aino kuitenkin muutti. Jos äiti halusi nukkumaan yhdeksältä, ei Aino voinut mennä kavereiden kanssa ulos illalla tai muutenkaan valvoa myöhään. Kielellisesti lahjakas Aino oppi puhumaan ennen veljeään, joten jos aikuiset eivät ymmärtäneet Antin taaperokieltä, sisko tulkkasi. Nykyisin Aino on tuttu näky Jyväskylän yliopiston keskustakampuksella, jossa hän liikkuu sähköpyörätuolilla kaunis, pitkä vaalea tukka valtoimenaan helmenharmaa kaulahuivi kaulassaan. – Kuulin sitä pienestä pitäen. Yksin kaupungissa, jossa ei tunne ketään. Lääkäri tutki tytön aivokuvia ja lohdutti: ”Tämä lapsi pystyy saavuttamaan vaikka akateemisen tutkinnon”. Vanhemmat olivat murheen murtamia. – Joka vuosi piti miettiä, pidänkö unelmastani kiinni kynsin hampain vai yritänkö keksiä jotakin muuta. Äidistä tuli hoitaja, Ainosta hoidettava. Aino kauhistui. Ainokin eli täysillä. Taasko alkaisi yksinäisyys. Kaksosilla oli enimmäkseen samat kaverit ja heitä pyrittiin kohtelemaan samalla tavalla. Joskus yo-kirjoitusten jälkeen uupunut äiti ilmoitti, että tyttären pitää alkaa suunnitella poismuuttoa. Lääkärin sanat akateemisesta tutkinnosta olivat vanhemmille maaginen hokema. Lukiossa Aino oli jo aktiivinen ja osallistui kaikkeen mahdolliseen. Aino teki kotitöitä siinä, missä muutkin sisarukset: pilkkoi salaattiaineksia, pesi lavuaaria ja järjesti keittiönlaatikoita. Sitten hän pääsi työharjoitteluun Music Against Drugs -päihdekasvatusjärjestöön, jossa teki viesLuotan siihen, että pystyn vaikuttamaan maailmaan. Hän tanssi vanhojen tansseissa ompelijalla teetetty musta puku yllään liikunnanopettajan suunnitteleman koreografian mukaan. Ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kaikki ei silti sujunut. Oli hyvä tilaisuus uhriutua. Olin aina ollut hyvä koulussa ja tuudittautunut siihen, että Ikävalkohan vaan menee ja lukee itsensä psykologiksi. Äiti sanoi tehneensä niin, koska tiesi, että Ainolla on täydet edellytykset pärjätä ja kukoistaa. Diagnoosiksi tuli CP-vamma, joka tarkoittaa vauriota aivojen liikettä säätelevällä alueella. Hoitovirheestä seurasi hapenpuute aivoille. Neljä kertaa hän yritti lukemaan psykologiaa, muttei päässyt. Mitä tapahtuu, jos aloitan keskustelun, hän mietti. Hän on kuin onkin hankkimassa sitä ”lääkärin lupaamaa” akateemista tutkintoa. Hänet häädetään kodistaan! Hän olisi halunnut asua vielä kesän kotipaikkakunnallaan Vääksyssä kuten kaikki lukiokaverinsa. Muuten hän kehittyi vähintään ikätasoisesti ja kirjoitti jo alle kouluikäisenä tarinoita. Synkissä vesissä tuli vellottua aikansa, mutta joskus yläasteen puolivälissä Aino päätti, ettei uhriutuminen ollut sittenkään hänen juttunsa. Kukkua yli yön, jos siltä tuntui. Mitä ihmettä hän siellä tekisi. Pettymys oli kova myös vanhemmilleni, kun se ei mennytkään niin. Lahdessa oli paikka palveluasumisyksikössä. Äiti oli oikeassa: vasta yksin asuessaan Aino oppi tarvittavat elämänhallintataidot kunnolla. Vamman taa piiloutumista ei sallittu. Heidän välinsä tulehtuivat. Oli iso pettymys huomata, ettei todellisia ystäviä ollutkaan. Siitä tuli hänen paras kesänsä ikinä. Opettaja piti tiukasti huolen, ettei Aino jäänyt koskaan yksin – ehkä liiankin tiukasti, sillä yläasteella kaverit kaikkosivat. LM 2/2019 s. Rajoitteet tunnustettiin, mutta märehtimään ei annettu jäädä. Enkö ollutkaan riittävän fiksu. Vanhemmat tukivat hänen päätöstään ja valoivat taas luottamusta. Nukkua puolille päivin, jos huvitti. Kun vanhemmat huomasivat Ainon vahvuudet, he päättivät, että tytöllä on mahdollisuuksia mihin tahansa. Muuton jälkeen äiti muuttui, alkoi matkustella ja nautti elämästään. Aluksi kaikki sujui keskoskaapissa hyvin, mutta sitten vauvan hapentarve arvioitiin väärin. Veli ymmärsi pienestä pitäen, ettei sisko päässyt lattialle ryömimään, joten leikit pohjautuivat vahvasti mielikuvitukseen. Lupaus merkitsi heille valtavasti. 16-20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 17 ›› LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 17 16.1.2019 14.48. Hän sai olla ja elää mielensä mukaan. Aino ideoi mielikuvitusperheen suhdekiemuroita, ja Antti etsi lelulaatikosta sopivat tyypit ja riittävän hienon auton. Millainen tulevaisuus Ainoa odottaisi. Äiti käytännössä työnsi minut pois kotoa ja loukkaannuin siitä, kuvasi Aino tilannetta äidilleen jälkeenpäin, kun he ovat jutelleet asiasta. Aino tarvitsi yhä äitiä auttamaan päivittäisissä toimissa, nostamaan vessanpytylle ja sänkyyn. Kävi selväksi, ettei Aino koskaan kävelisi. Kaksosveljensä Antin kanssa Aino oli erottamaton parivaljakko. Sitten Aino kyllästyi Lahteen ja päätti hetken mielijohteesta muuttaa Jyväskylään. Hän alkoi jutella monenlaisten ihmisten kanssa ja mennä mukaan muiden teinien rientoihin. A ino Ikävalko syntyi terveenä kaksosena, tosin 12 viikkoa etuajassa. Tutustua kaupungin yöelämään ja uusiin ihmisiin. Aino meni tavalliseen kouluun veljensä kanssa. Veli kuvitti Ainon keksimää tarinaa. Abirekan lavalle hän pääsi varta vasten hankitun luiskan avulla
Vanhempien tehtävä on saada lapsi huomaamaan, mihin kaikkeen hän pystyy ja toisaalta sen, ettei kaikkea tarvitse osatakaan heti. Etenkin nuorempana olin siitä katkera. – Nyt olen päässyt kouluaikaisista nuoruudenhaavoista, enkä ole enää nössykkä. Kyse on elämänasenteesta. Sitä voi opiskella muuallakin kuin psykologiassa. Aino on kiitollinen siitä, että hänen vanhempansa näkivät hänessä muutakin kuin vamman ja luottivat hänen pärjäävän. Hän haluaisi monipuolistaa kuvaa: kyllä vammainenkin voi olla ikävä ja ärsyttävä ihminen, jonka kanssa ei tee mieli hengailla. Kerron vaikka siitä, millaista mun on yrittää videokuvata itseäni tai jostain muusta, mihin en millään pysty. Seuraavaksi ovat vuorossa peruskoulut. Kaksosveljen mielestä oli epäreilua, että henkilökohtainen avustaja auttoi siskoa kirjoittamisessa. Cp-vammainen ja ylpeä siitä – Aino on nähnyt lauseen jossakin ja pitää sitä outona. Äiti oli aina mukana Ainon kuntoutusjaksoilla ja oli usein sen jälkeen väsynyt. Äiti nosti Ainoa itse, ilman nostolaitteita, kun tämä oli vielä 18-vuotias. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. On vamma, joka pysyy, mutta sen myötä hän on saanut paljon hyviä ominaisuuksia, joita ei olisi ilman vammaa. Niin valoisa luonne kuin Aino onkin, hänelläkin on heikot hetkensä. – Kuinka voisin olla ylpeä cp-vammaisuudesta. Vasta aikuisiällä hänelle selvisi, että isosisko ja kaksosveli kokivat lapsina jäävänsä hänen varjoonsa. tintään liittyviä töitä. – Ei vammaisen kanssa tarvitse olla sen takia, että hän on vammainen. Vammaisena elämisen arjesta Aino käy kertomassa muun muassa sosiaalialan opinahjoissa ja seminaareissa Invalidiliiton kokemusasiantuntijana. Nykyään heitän jo huulta CP-vammaisuudestani. Siinä oppii vuorovaikutustaitoja tosi laajasti. Toisaalta kannattaa miettiä tulevaa työelämää: millaisessa työssä jaksaa painaa. – Erilaisuutta voivat kokea muutkin perheenjäsenet kuin erilainen lapsi. On ihanaa osoittaa nuorille, että vammainenkin voi nauraa itselleen. – Vanhempani ovat olleet superrealisteja ja luoneet raamit sille, mitä voin edes harkita tekeväni. En ole ylpeä siitä, vaan siitä, miten olen osannut sen ottaa. Tohon et pysty, hyväksy se. Unelma sai uuden muodon. – Siinä oppii, kun jokaista sanaa ei mietitäkään. Sopeudun myös helposti moniin tilanteisiin. – Tajusin, että mua kiinnostavat ihmiset ja se, miten ja miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Vammaisilta ystäviltään hän saa tärkeää vertaistukea. Aino on huomannut, että yhteiskunnan huomio kohdistuu vammaisen elämässä helposti vajavaisuuksiin ja siihen, mitä ei voi tehdä. Esimerkiksi asumispalveluyksikössä tapaa monenlaisia ihmisiä. Sen voisi antaa vaikuttaa kaikkeen tai sitten yrittää kieltää kokonaan. Mistä muusta sitä oppii. Lopulta veimme toisiltamme kaiken tilan. – Se on liimautuneisuutta hyvässä ja pahassa. Vammaisuutta lähestytään Ainon mielestä usein sormi pystyssä -asenteella: täytyy olla kiva ja ottaa huomioon muut. Nyt Aino lukee kolmatta vuotta viestintää. Mutta jos on koko ajan pelkästään samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ympäröimä, alkaa se muovata ajatuksia liikaa. Yksi pieni hetki syntymän jälkeen muutti koko tulevaisuuteni. Vammattomat ystävät ovat joskus ajattelemattomia, mutta sekin on Ainosta vain virkistävää. Aino puhuu mielellään perhedynamiikasta erityislapsiperheessä. – Monesti ajatellaan, että vammainen täytyy kääriä pumpuliin ja suojella häntä virheiltä, mutta kyllä hänen pitää saada kokea mokia. – Koen, että minulla on taitoa nähdä asioiden hyvät puolet. Monikerroksinen, sellaiseksi Aino itsensä kokee. – Harvoin puhun siitä, mutta onhan se lamaannuttavaa ymmärtää, että se yksi pieni hetki syntymän jälkeen muutti koko tulevaisuuteni. Mua ei tarvitse kuljettaa lasipurkissa. On paikallaan saada vertaistukea, ettei tarvitse tuntea olevansa yksin näiden asioiden kanssa. Välit kaksosveljen kanssa olivat huonot kymmenen vuotta, mutta sittemmin he ovat pystyneet puhumaan asiasta. Lapsen asenteen vahvistaminen on tosi tärkeää. Aino on halunnut pitää ystäväpiirinsä monipuolisena: hänellä on vammaisia ja vammattomia ystäviä. Ei kannata olla liikaa kiinni tittelissä, vaan pitää miettiä, miksi haluaa juuri sille alalle ja mikä siinä kiinnostaa. Sisarukset kokivat Ainon saavan kaiken huomion ja purkivat harmitustaan: Aino sai kuulla olevansa ”läski” ja ”lellikki”. Harvoin muut ymmärtävät, kuinka mahdottoman tiivis suhde vanhemmilla ja erityislapsella voi olla. LM 2/2019 s.16-20 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 18 16.1.2019 14.48
Jos minusta ei tule äitiä, niin sitten työmyyrä.” LM 2/2019 s. ”Olen suorittajaluonne koulussa ja töissä, haluan pärjätä täydellisesti, jos sittenkin ura jää ainoaksi lapsekseni. 16-20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 19 ›› LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 19 16.1.2019 14.48
Siitäkään haaveesta ei ole helppo pitää kiinni, jos ympärillä koko ajan hoetaan, mitä kaikkea Aino ei voi tehdä ja miten vaikeaa kenen tahansa on työllistyä. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän vanhemmuus on fyysistä. – Tiedän, että olisin loistava äiti ja minulla olisi mielettömästi rakkautta annettavanani. Ainon näkökulmasta tämä yhteiskunta on rakennettu niin, että vammaisille tarjotaan ensimmäiseksi ”helppoja reittejä”: lukion jälkeen eläkepapereita käteen. – Iltaisin on helppo alkaa miettiä, ettei tästä tule mitään. – Jos kaikkien unelmien päälle vedetään raksit, toivon todella, että jaksaisin silti ajatella, että kaikella on merkityksensä. Hänen isoveljellään on kaksi pientä lasta, joista Aino puhuu hellästi blogipostauksissaan. Jyväskyläänkin hän muutti hetken mielijohteesta. Tai jos on kipuja, luottaisi niiden vähenevän välillä. Vaikeinta hänellä on silloin, kun ”elämä on yhtä kipua”. – Täällä yliopistollakin liikkuminen on sen verran hankalaa, että jännittää: mitä jos löydän unelmien työpaikan, eikä se olekaan esteetön. Aino haaveilee hetkestä, jolloin pääsee kertomaan äidiksi tulostaan. "Vanhemmat kasvattivat minusta taistelijan. Miten suhtaudutaan siihen, että minulla pitää olla töissä avustaja. Lapsen saamiselle ei ole lääkäreiden mukaan mitään fyysistä estettä, eikä cp-vamma periydy. Mutta ennen sitä Aino haluaa valmistua ja päästä oman alansa töihin. Mulla on paljon annettavana elämälle ja elämällä mulle. Kotona ja lähipiirissä on viime vuosina käyty kipeitä keskusteluja Ainon suurimmasta haaveesta: hän haluaa valmistumisen jälkeen melko pian naimisiin ja perustaa perheen. on Ainolta kysytty. Mutta äiti tekee äidin työt, huolehtii päivärytmistä, lukee kirjoja, luo turvaa ja muistuttaa, että ”rakastan sua”. ON AINA HALUNNUT koiran. Jos vammaton ja vammainen ovat vierekkäin, kuka palkkaisi vammaisen. Toisaalta se on kiehtovaa. AIKOO VALMISTUA kolmen vuoden sisällä ja muuttaa Helsinkiin. Lasten saamisesta puhuttaessa Aino kuitenkin sivuutetaan, koska ei uskota, että hän pystyisi hoitamaan lapsia. HALUAA TYÖSKENNELLÄ laajasti kokemuskouluttajana ja kirjoittaa humoristisia, pohdiskelevia kolumneja. UNELMATYÖ olisi henkilöstörekrytoinnissa. Kun paikat, joihin haluan mennä, eivät olekaan esteettömiä. – Onhan se helppo ratkaisu: jäädä kotiin makaamaan ja katsomaan Netflixiä. – En ehkä konkreettisesti pysty laittamaan lasta pinnasänkyyn, mutta sitä varten on avustajia ja toivon, että siinä olisi se toinenkin vanhempi mukana. Esimerkiksi työnteosta nautin, se tuo sisältöä elämääni. – Jos lapsen saaminen vain on mahdollista, saan kyllä arjen toimimaan. Se olisi oman itsensä hukkaamista. Vamma tulee vasten kasvoja. Jos saan kielteisen päätöksen johonkin hakemukseen, olen heti valmis uusintaotteluun." Jos Aino Ikävalko on päättänyt mennä jonnekin, yleensä hän myös menee. Tiedän paljon vammaisäitejä, joiden puolesta joku muu tekee fyysiset työt. LM 2/2019 s.16-20 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 20 16.1.2019 14.48. Juuri siksi toimin kokemuskouluttajana: maailmaa voi muuttaa nostamalla asioita esiin rohkeasti. Monet lähipiirissä ovat sanoneet myös suoraan: Ainon ei pitäisi, se ei olisi oikein, vaan olisi verorahojen tuhlausta. Tiedän, että olisin loistava äiti ja minulla olisi mielettömästi rakkautta annettavanani. Tuleva työelämä silti myös pelottaa. Kaksija neljävuotiaat pojat suhtautuvat pyörätuolissa liikkuvaan tätiinsä mutkattomasti: kantavat leluja pöydälle eteen ja kutsuvat leikkiin. Tiedän olevani fiksu ja että minulla on paljon annettavaa. Kun silloin jaksaisi vaan ajatella, että jos ei jonnekin pääse, menee seuraavaan paikkaan. n Kuka. OPISKELEE viestintää Jyväskylän yliopistossa. AINO IKÄVALKO SYNTYI Nastolassa vuonna 1993. Ei siis ole mitään syytä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa tässä asiassa. Ainokin haluaa äidiksi. Lopulta suurin haaveeni on, että ihan sama mitä tapahtuu tai mitä ei tapahdu, että tuntisin silti olevani juuri nyt oikealla paikalla
Yksin ei ole sama kuin YKSINÄINEN ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS TUTKITTUA TIETOA T okaluokkalaiset osaavat jo erottaa yksinäisyyden yksinolosta. Tietoa kerättiin kaikkiaan 33 lapselta. Outi Kaukon mukaan lapsi rakentaa kavereiden merkitystä korostavalla puheella vertaisidentiteettiään ja itsenäistä toimijuuttaan. ›› LM 2/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 21 LM2_s21-23_Tutkitut.indd 21 21.1.2019 13.22. Perheenjäsenet – erityisesti vanhemmat – jäävät ikätovereiden varjoon. Kaukon analysoimista kymmenestä 12–15-vuotiaiden erolasten kirjoituksesta vain yhdessä kerrottiin suoraan yksinäisyydestä. Perhemuotoa merkityksellisempää on vastavuoroinen kunnioitus ja huolenpito. Kaukon väitös Lasten yksinäisyys perhesiirtymissä – Lasten merkityksenantoa tutkimassa hyväksyttiin Tampereen yliopistossa joulukuussa. Yksinäisyyden rinnakkaisilmaisuksi tutkija löysi kuulumattomuuden: esimerkiksi sivusta seurattu vanhempien riita saattoi tuottaa lapselle kokemuksen kuulumattomuudesta. Kauko tarkastelee väitöksessään lapsen yksinäisyyttä koulun toisella luokalla, vanhempien eron yhteydessä ja tilanteessa, jossa lapsi on joutunut sodan vuoksi eroon perheestään. Jos iltapäiviin jotakin kaivataan, niin kavereita. Erosta ei yleensä seurannut pysyvää vanhemman tai sisaruksen menetykseen liittyvää yksinäisyyttä. Valtaosassa erolasten tarinoista kuulumattomuuden tunne korjaantui ajan myötä ainakin suhteessa toiseen vanhempaan. Kotona koulun jälkeen yksin vietetyt iltapäivän hetket tarjoavat lapselle mainion tilaisuuden tehdä läksyjä ja järjestellä kaikessa rauhassa omia ajatuksiaan. Moni haluaa viettää iltapäivää yksin kodin tutussa ympäristössä läksyjä tehden tai vaikkapa surua aiheuttaneita asioita ja tapahtumia mielessään käsitellen. He kertoivat kuitenkin myös arkisemmasta, esim. Jälkimmäistä voidaan helpottaa järjestämällä lapselle mahdollisimman pian pysyvä asuinpaikka. Kuten arvata saattaa: perheestään sodan vuoksi erilleen joutuneet turvapaikanhakijalapset kuvasivat eniten vanhempien poissaoloon liittyvää yksinäisyyttä. Aineistona olivat alakoululaisten ja yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten strukturoidut haastattelut. Kaukon mukaan lapset jäsentävät perheitään merkityksellisten suhteiden, eivät kokoonpanon perusteella. Erolasten yksinäisyyttä tutkittiin kirjoituskilpailuun osallistuneiden tekstien avulla. kavereiden puuttumiseen liittyvästä yksinäisyydestä
Riski oli pienempi kodeissa, joissa äiti kävi ansiotyössä. LM 2/2019 s.21-23 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s21-23_Tutkitut.indd 22 16.1.2019 15.46. KOULU TORJUMAAN kunniaan liittyvää väkivaltaa Eristyneisyys ja segregaatio suosivat kunnianormien säilymistä. Äidin työssäkäynti parantaa nuorten tilannetta. Nuoret arvelivat auttamisyritysten vain pahentavan asiaa, sillä auttajien ei uskottu ymmärtävän autettavien tilannetta tarpeeksi hyvin. Yli 8 % tutkituissa kolmessa kaupungissa asuvista 9-luokkalaisista nuorista eli perheessä, jossa suvun kunniaa oltiin valmiita suojelemaan väkivalloin. Tutkijoiden mielestä kouluihin tulisikin perustaa auttajaryhmiä, joilla on kunniakulttuuriin liittyvää asiantuntemusta ja avarakatseisuutta. Auttamista saattaa tosin vaikeuttaa se, että puolet kunniaväkivallan kohteeksi toistuvasti joutuneista nuorista ei koe olevansa avun tarpeessa. Tutkimuksesta Honour-based violence and oppression in Swedish cities tiedotti Örebron yliopisto joulukuussa. Lisäksi 6 000 nuorta vastasi kyselyyn. Kyse oli tutkijoiden mukaan myös oman ryhmän suojelemisesta: nuoret alistuivat ennemmin rangaistuksiin kuin lisäsivät avunpyynnöillään omaan yhteisöönsä kohdistuvaa diskriminointia. Örebron yliopiston johtamaa tukimusta varten haastateltiin 235:tä Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä asuvaa nuorta. Suurin osa kunnianormeja kunnioittavista perheistä asui sosiaalisesti jälkeen jääneillä asuinalueilla. Todennäköisyys joutua kunnianormien alistamaksi vaihteli kodin uskonnollisuuden mukaan. Mielenkiintoisinta tuloksissa on se, että vaikka suurin osa kunniakulttuurin piirissä elävistä nuorista ei luottanut poliisiin, niin 70 % oli valmis pyytämään tarpeen tullen apua opettajalta tai koulun terveydenhoitajalta. Sosiaalinen, taloudellinen ja uskonnollinen liikkuvuus taas ovat omiaan heikentämään kunniakulttuuria ja siihen liittyvää, erityisesti tyttöihin kohdistuvaa valvontaa ja alistamista
Tyypillisiä lapsen stressikuormaa kasvattavia asioita ovat vanhempien ero ja vanhemman päihdeja mielenterveysongelmat. Myös vuodenajoilla ja luonnolla oli suuri merkitys Varpu Wiensin tutkimien lappilaistyttöjen hyvinvoinnille. Rytilä-Mannisen aineistona olivat Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrisessa osastohoidossa olleet nuoret, joita verrattiin saman alueen koulujen ja oppilaitosten nuoriin. Pitkäkestoinen stressi ilman aikuisen tukea voi kuitenkin vahingoittaa kehitystä. Nuoret olivat ärtyisiä ja kiukkuisia, minkä he uskoivat johtuvan siitä, että aikaa tuli vietettyä liian paljon sisällä tekemättä mitään. n Pitkäkestoinen stressi vahingoittaa kehitystä. Kuormittavina tapahtumina tutkimuksessa pidettiin lapseen kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, vanhempien välistä väkivaltaa, vanhemman mielenterveystai päihdeongelmaa, vanhempien eroa ja vanhemman rikollisuutta. Väitös Adverse Childhood Experiences, Psychopathology, and Self-Harming Behavior tarkastettiin Tampereen yliopistossa joulukuussa. Nuoret olivat kesällä onnellisempia ja aktiivisempia kuin talvella. Lasten ja nuorten kuormittavien elämäntapahtumien havaitseminen ja niihin puuttuminen on tutkijan mukaan ensiarvoisen tärkeää, jotta sukupolvelta toiselle siirtyvä pahoinvoinnin kierre saadaan poikki. Kontrolliryhmän nuorista vastaavan kuormituksen oli kokenut vain kaksi prosenttia. Kesäisin oli valoisaa, ja luonnossa liikkuminen oli helppoa. Luonnossa oleskelu tuotti vapauttavia ja rauhoittavia kokemuksia. Tulokset kertovat, että lapsuuden haitalliset elämäntapahtumat lisäävät riskiä nuorten vakaviin mielenterveyshäiriöihin ja itsetuhoisuuteen. Molempiin ryhmiin kuului yli kaksisataa 13–17-vuotiasta nuorta. Aurinko ja lämmin sää ovat ihania! Kesä virvoittaa LAPIN TYTÖT Pohjoissuomalaisten teinityttöjen hyvinvointi on tehty osapuilleen samoista aineksista kuin muillakin nuorilla: tärkeitä asioita ovat terveys, positiiviset elämänkokemukset ja hyvät sosiaaliset suhteet. Varpu Wiensin väitös Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi – hypoteettinen malli tarkastettiin Oulun yliopistossa joulukuussa. Pimeys vaikutti hyvinvointiin laajalla alueella. Muussa kuin itsemurhatarkoituksessa tehty itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä heikkoon sosiaaliseen toimintakykyyn. Yksi hyvä puoli talvestakin sentään löytyi: lumi. Psykiatrisen osaston nuorista viidennes oli kokenut vähintään neljä tutkituista kuormittavista elämäntapahtumista. Osastonuorten itse tuhoinen käyttäytyminen oli yhteydessä itseraportoituun depressiivisyyteen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja impulsiivisuuteen. Eniten näitä aktiviteetteja harrastettiin kevättalvella. Talvella liikuttiin vähemmän ja oltiin muutenkin laiskempia. Luontokokemusta haittasivat ihmisten tekemä ilkivalta, roskaaminen ja koneiden äänet. Tutkimukseen osallistui 153 Lapin maakunnassa asuvaa 13–16-vuotiasta tyttöä. Joillakin tytöillä metsässä liikkumisen iloa vähensivät myös pimeys ja metsässä mahdollisesti piileskelevät eläimet. Aineisto koostui tyttöjen kirjoituksista sekä yksilöja ryhmähaastatteluista. Minna Rytilä-Manninen setvii väitöskirjassaan lapsuusiän kuormittavien elämäntapahtumien yhteyttä nuorten psykopatologiaan ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Aurinko ja lämmin sää olivat tytöille tärkeitä. Kesällä oltiin myös sosiaalisia: ystäviä tapailtiin spontaanisti ja tekemistä oli kaiken kaikkiaan enemmän kuin talvella. Talvi eristi fyysisesti ja passivoi: kylmyyden ja pimeyden aikaan ulkoilukaan ei houkuttele. Talvella pääsee hiihtämään, luistelemaan ja moottorikelkkailemaan. Koulunkäyntikin tuntui loppukeväästä helpolta ja vaivattomalta. LM 2/201 s.21-23 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 23 LM2_s21-23_Tutkitut.indd 23 21.1.2019 12.28. PAHAN KIERRE pitää katkaista varhain Lapsi tarvitsee elämäänsä sopivasti stressiä oppiakseen selviytymään haastavista tilanteista. Se sai tytöt tuntemaan olonsa apaattisiksi, väsyneiksi ja haluttomiksi
Yhä monimutkaisemmassa ja teknistyvässä yhteiskunnassamme peruskoulu ei enää oikein riitä. Maailma ja työelämä muuttuvat. Se voidaan toteuttaa ottamalla lukio ja ammatilliset oppilaitokset osaksi oppivelvollisuutta. Olemme myös saaneet sangen hälyttäviä tietoja siitä, millaisin taidoin osa oppilaista peruskoulun jättää. Oppilaalla oli oikeus käydä koulua, mutta oppivelvollisuus säädettiin vasta vuonna 1921. Asiassa voidaan edetä asteittain. Vielä suurempi merkitys pidennyksellä on kuitenkin lapsille. Suomen koulut ovat hyviä, mutta parantamisen varaa on aina. Se on saatava perusopetuksen tapaan maksuttomaksi ja on myös harkittava sen tekemistä velvollisuudeksi esiopetuksen tapaan. Loogista olisikin, että kaikki alaikäiset kävisivät koulua. Kansainvälisten tutkimusten mukaan esiopetus ja varhaiskasvatus ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisten oppimisen edellytysten kannalta. Niillä vaikutetaan jopa aikuis iän työuraan ja työllisyyteen. Nyt vaaleihin liittyen keskustellaan oppivelvollisuuden pidentämisestä. Lisäksi opetuksen sisällön pitää viedä suomalaisia ja Suomea eteenpäin. Koulutus on aina nauttinut Suomessa arvostusta. Nykyisin kun ei enää ole paljonkaan työtehtäviä, joissa pärjäisi pelkällä peruskoululla. Venäjänvallan aikana sitä ei saatu säädetyksi. CO LO U RB O X LM 2/2019 s.24-25 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s24-25_Arajarvi.indd 24 21.1.2019 14.19. PENTTI ARAJÄRVI Artikkelin kirjoittaja, OTT Pentti Arajärvi on Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja. Siksi oppivelvollisuutta pitää pidentää. Tärkeää on pitää kaikki koulut korkeatasoisina, jotta lasten yhdenvertaisuus säilyy. Perusasioita – tai kuten laki sanoo ”elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja” – opitaan peruskoulussa. Vuonna 1898 annettiin niin sanottu piiriasetus, jonka mukaan kaikkiin kuntiin piti perustaa kansakoulu siten, ettei oppilaan koulumatka ollut viittä kilometriä pitempi. koulu Varhaiskasvatus on palautettava jokaisen oikeudeksi. Sekä ammatilliset opinnot että lukio avaavat enemmän polkuja aikuiselämään. Osalle ikäluokista pitää järjestää muuta oppimisen kannalta hyödyllistä toimintaa, kuten työpajoja. Varhaiskasvatus onkin palautettava jokaisen oikeudeksi. OPPIMISEN YLISTYS OPI PERUSASIAT SE EI RIITÄ, MUTTA OPI NE Kun kansakoulujen perustaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolenvälin tienoilla, kuntalaiset perustivat kouluja itse. Uudistus maksaa, mutta vähän pidemmällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisiin. Pieni kansakunta voi pärjätä globaalissa maailmassa vain osaamisella, tutkimuksella, tuotekehityksellä ja designilla
Myös aikuiskoulutus on kaikille kuuluvaa ja kaikille tarpeellista, sillä ammatit ja työelämä muuttuvat. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Eivätkä taideja taitoaineetkaan ole pahasta: tarvitaan siis musiikkia, kuvaamataitoa, käsitöitä ja kotitaloutta. 24-25 LM2_s24-25_Arajarvi.indd 25 17.1.2019 12.22. Se on aina kriittistä ja systemaattista ja koettaa ottaa huomioon tunnetun ja tunnustetun tiedon. Pitää myös tietää mistä tulemme, jotta voimme aavistaa, mihin olemme menossa, siis historiaa. 12 kk . Kieletkin ovat yhä tärkeämpiä. LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 1 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . 12 kk . Niinpä onkin olennaista, että kykenee erottamaan, mikä on luotettava tiedon lähde. Totta kai pitää opettaa äidinkieltä, jotta ymmärtäisi muiden aineiden opetusta sekä matematiikkaa, että ajattelu kehittyisi loogiseksi. Kestotilauksena . Opiskelijatilauksena . Artikkelin otsikko ja väliotsikot on lainattu Bertolt Brechtin runosta, jonka on suomentanut Hannu-Pekka Lappalainen. Tavoitteenahan on sekä yksilön että yhteiskunnan kehittäminen. On myös opetettava jotain arvopohjaa rakentavaa, siis uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Ja on annettava tietoa maailmasta, jossa elämme, eli fysiikkaa, kemiaa, ympäristöoppia, biologiaa, maantietoa ja psykologiaa. Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Hän tarvitsee kokemusta, jota pyritään antamaan jo koulutuksen aikana. Oppiminen on iloinen asia, siksi sitä voi ylistää. Kuka hyötyy väärästä tiedosta. Pitää tietää, että vesi kiehuu sadassa asteessa ja että Pariisi on Ranskan pääkaupunki. | TERVET ULOA, TYLSYYS ! | VAUVAT JA APINAT NAURAV AT SAMALL A TAVOIN | KUMMIÄ ITI AUTTAA KOTOU TUMAA N KUKA ON SOPIVA KUMPPA NI LAPSELL ENI. 12 kk . 3 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikainen (12 kk) 88 e . Ammattikorkeakoulut ja yliopistot antavat sitä koulutusta, jota Suomeen tarvitaan tutkimuksen ja tuotekehityksen eteenpäin viemiseksi. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi JUHLITAAN ISIÄ & ISOISIÄ! | YLI 8 % ISISTÄ MASENTUU VAUVAN SYNTYMÄN JÄLKEEN AMAZONILTA PIRKKALAAN: SUOMALAISPERULAISEN PERHEEN ARKEA KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA | OMATOIMIMATKA LASTEN KERA POSITIIVINEN CV LEVIÄÄ KOULUIHIN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 11 | 2018 MA AIL MA LM 11/2018 s.1 LAPSIPE RHEIDEN AJANKÄ YTTÖ | JULIA THURÉN VAIHTO I RAHAN VAPAA-A IKAAN ASUUKO TEILLÄ VITKAST ELIJA. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! MA AIL MA OPI KAIKKI AAKKOSET SE EI RIITÄ, MUTTA OPI NE ÄLÄ ANNA SEN HARMITTAA VAAN ALA JO Ammatillisen tutkinnon suorittanutkaan ei ole heti kylmiltään valmis työelämään. Yleissivistys, tieto yleisistä ja jokapäiväisistä asioista, on välttämätöntä. Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Internetissä on myös paljon väärää tietoa, jopa tahallaan sinne pantua. Kestotilaus (12 kk) 76 e . Onko tiedon esittäjä luotettava, esimerkiksi viranomainen, jolla on vastuu tiedon oikeellisuudesta. Google tai Wikipedia ovat hyviä välineitä, jos muistaa olla kriittinen. Määräaikaistilauksena . Lahjatilauksena . Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Kaikkien ei tarvitse, eikä pidäkään olla tutkijoita, mutta ilman tutkittua tietoa elämme luuloissa. Onko kysymys uskomuksesta, jota ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi. Itselleni . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . Siksi on kouluttauduttava vielä varsinaisen peruskoulutuksen jälkeen. 6 kk . Lahjaksi . Ja kaiken päälle vielä liikuntaa. Miten erottaa harhaanjohtava ja väärä tieto tai ”tieto”. Ylioppilas ei ole ammatti, vaan hänet on koulutettava. 12 kk . ÄLÄ USKO KUULOPUHEISIIN, OTA SELVÄÄ MITÄ ITSE ET TIEDÄ, SITÄ ET TIEDÄ Se, mitä lapsille opetetaan, on iso kysymys. Ihmiset ovat työelämänsä aikana kahdessa, jopa kolmessa ammatissa. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . 6 kk . Tutkimus ei ole mielipide. Kaikkea ei kuitenkaan voi tietää ja siksi on tärkeää osata hankkia tietoa. Tiede on menetelmä, joka pyrkii oikeaan tietoon ja totuuteen ja joka korjaa väärät tiedot – omansakin. tilaat lehden . n LM 2/2019 s. Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . Eurooppaan 12 kk 30 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden
Monien länsimaita 1700ja 1800-luvulla piinanneiden tartuntatautiepidemioiden talttumisesta kiitetään rokotuksia. Alumiinia on esimerkiksi hedelmissä, kasviksissa, pähkinöissä, soijamaidossa ja äidinmaidossa. Näihin kuuluu esimerkiksi tuberkuloosi. Näin hän vastaa. Keskustelua käydään myös rokotteiden adjuvanttina eli tehosteaineena käytetystä alumiinista sekä sen yhteydestä autismiin ja Alzheimerin tautiin. Pelkästään hyvällä ravitsemuksella ja A-vitamiinilla ei voi siis ehkäistä tuhkarokkoa. Se tarttuu kosketusja pisaratartuntana sekä ilmateitse. Jos kymmenen henkilöä, jolla ei ole rokotuksen tai sairastetun tuhkarokon tuomaa immuniteettia altistuu, niin yhdeksän sairastuu. Sanotaan jopa, että suuri määrä A-vitamiinia parantaisi puhjenneen tuhkarokon. NÄIN THL VASTAA ROKOTTEITA VASTUSTAVIEN HENKILÖIDEN KESKUUDESSA LEVIÄVIIN VÄITTEISIIN. Kohonnut elintaso ei aikanaan myöskään vähentänyt HiB-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita lapsilla. Sairastunut levittää virusta erittäin runsaasti ympärilleen. Äänekkäimmät valtaavat tilan niiltä, jotka kaipaisivat rauhallista faktatietoon pohjautuvaa ajatusten vaihtoa. Tämän vuoksi etenkin kehitysmaissa lapsille annetaan tuhkarokkoa ehkäisevän rokotuksen lisäksi myös A-vitamiinia. Siltä ei voi välttyä millään. Yhdessä rokoteannoksessa oleva pieni määrä alumiinia ei ole vaarallista. Vuoropuhelua ROKOTTEISTA EHKÄISEEKÖ A-VITAMIINI TUHKAROKKOA. Näitä ovat esimerkiksi hinkuyskä, tuhkaja vihurirokko sekä sikotauti. Vasta rokotteen ottaminen mukaan lasten rokotusohjelmaan hävitti ne Suomesta lähes kokonaan. Lapsen Maailma tutustui mm. Elimistö osaa poistaa alumiinia tuli se sinne mitä reittiä tahansa. Alumiini on yksi maailman yleisimpiä alkuaineita, jota on kasveissa, maassa, vedessä ja ilmassa. Me saamme alumiinia elimistöömme huomattavasti suurempia määriä ympäristöstä kuin mitä sitä on rokotteessa. Saisiko vuoropuhelua kuitenkin aikaiseksi. Väitetään, että tuhkarokon ehkäisemisessä on rokotuksen ottamista tärkeämpää pitää huolta hyvästä ravitsemuksesta, erityisesti A-vitamiinitasoista. Tiedetään kyllä, että tuhkarokko kuluttaa A-vitamiinia. Väitetään, että rokotteiden alumiini on erityisen vaarallista, koska se pääsee suoraan verenkiertoon, läpäisee aivoja suojaavan veri-aivoesteen ja kulkeutuu sitä kautta aivoihin. K eskustelu kiihtyy helposti, kun aihe siirtyy rokotteisiin. Se pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkärin Ulpu Elonsalon mukaan keskusteluun ja kysyi THL:n kantaa näihin väitteisiin. Puutos myös altistaa tuhkarokon vakaville seurauksille kuten sokeutumiselle. Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa, mutta ilman rokotuksia epidemioita ei olisi tässä määrin saatu taltutettua. Tuhkarokkovirukset säilyvät tartuttavina huoneilmassa ja pinnoilla parikin tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on poistunut huoneesta. terveys SANNA KASKI | KUVAT PSYON GAMES LM 2/2019 s. On kuitenkin väitetty, että todellinen syy tautien vähenemiselle on kehitys, joka tapahtui ihmisten työja elinolosuhteissa, hygieniassa ja ravitsemuksessa. Facebook-ryhmien kautta väittämiin, jotka ovat viime aikoina saaneet paljon huomiota rokotteita vastustavien henkilöiden keskuudessa. Tuhkarokko on yksi kaikkein tarttuvimmista taudeista ja sitä voi torjua vain rokottamalla. 26-27 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s26-27_Rokotuspeli.indd 26 17.1.2019 12.25. Virallisten asiantuntijaja tutkimusorganisaatioiden esittämä tieteeseen pohjautuva tieto ei tavoita tai vakuuta kaikkia. Jos lapsella on A-vitamiinin puutostila, se voi vaikeuttaa tuhkarokkoa ja pitkittää paranemista. AIHEUTTAAKO ROKOTTEIDEN TEHOSTEAINEINA KÄYTETTY ALUMIINI ALZHEIMERIN TAUTIA. Sitä tulee elimistöön ja sitä myös poistuu virtsan mukana koko ajan. On myös tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juuri merkitystä. On toki olemassa tauteja, joiden tarttuminen riippuu paljonkin hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta
THL osallistuu yhteisrahoitteisiin tutkimuksiin vain, jos tutkimuksen tavoitteet palvelevat laitoksen omia ja kansallisia tarpeita. > www.rokote.fi LM 2/2019 s. n ROKOTEMYÖNTEINEN PELI Jyväskyläläinen start up -yritys Psyon Games on huolissaan tieteen väheksymisestä. – Ongelma on, että tiedeyhteisön ulkopuoliset rokotevastaiset henkilöt eivät hyväksy tieteellisiä kriteereitä esittämiensä väitteiden arviointimenetelmäksi. Osallistumalla yhteistyössä tehtävien tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen THL voi varmistaa, että koko väestön kannalta tärkeät kysymykset otetaan huomioon, eikä tietoa tuoteta pelkästään kaupallisesta näkökulmasta. Psyon Gamesin toimitusjohtaja Olli Rundgrenin mukaan peli on oiva keino popularisoida lääketiedettä ja kertoa rokotusten toimintaperiaatteista. Paremman tiedon pohjalta viriävä rokotemyönteisyys vaalii kansanterveyttä. Pelissä taistellaan hyökkääviä bakteereja ja viruksia vastaan käyttämällä elimistön puolustusjärjestelmän omia soluja. – Pyrimme kuitenkin osoittamaan, että rokotteiden ymmärtäminen hälventää niihin liittyviä ennakkoluuloja. THL:n luotettavuuden väitetään kärsivän siitä, että se tekee rokotteiden tutkimiseen liittyvää yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Rokotekehitykseen tarvittavia laajoja resursseja ja monipuolista osaamista ei löydy yhdestä paikasta. Pelin visuaalinen ilme – limaiset bakteerit ja vauhdikkaat taistelut – vetoavat pääasiassa lapsiin, mutta peli sisältää myös paljon oivaltavaa ja älyllisesti haastavaa sisältöä, jota aikuiset arvostavat, kertoo Lahti. Verkosta ladattava peli on käyttäjilleen ilmainen ja se on saanut Maailman terveysjärjestö WHO:n sekä eduskunnan rokoteryhmän hyväksynnän. Lahti ei usko, että peli tavoittaa rokotteiden vannoutuneimpia vastustajia. Kenelle Antidote-peli on suunnattu. Hän kuvailee pelissä olevan samoja elementtejä kuin koko perheelle suunnatuissa elokuvissa. – Meillä on pelaajia alakouluikäisistä aikuisiin, mutta suurin osa pelaajistamme on teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia. Suomessa rokotusohjelman sisällöstä ja rokotteiden hankinnasta päättää sosiaalija terveysministeriö. Alumiini ei mitenkään erityisesti hakeudu aivoihin. Rokotetietoisuudella voidaan saavuttaa mittavat terveysvaikutukset ja lievittää näin aiheen ympärillä vallitsevaa hämmennystä. Samalla THL pystyy varmistamaan, että tutkimukset suunnitellaan ja tulokset raportoidaan siten, että ne vastaavat parhaiten päättäjien tiedontarpeisiin. THL osallistuu sen taustatiedon tuottamiseen, jota tässä päätöksenteossa tarvitaan. Testaa Antidotea os. Se tekee myös paljon tutkimustyötä ilman yhteistyökumppaneita. Siksi rokotetutkimuksia tehdään myös julkisten tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välisenä yhteistyönä. Maailman terveysjärjestö WHO ja lukuisat tutkimukset ovat kiistattomasti todenneet, että joidenkin rokotteiden sisältämä vähäinen alumiinisuolojen määrä ei mitenkään vaaranna terveyttä. 26-27 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 27 LM2_s26-27_Rokotuspeli.indd 27 21.1.2019 13.31. Se johtaa siihen, että asiantuntijat eivät voi käydä heidän kanssaan aiheen edellyttämää faktapohjaista keskustelua. THL on kiinnostunut rokotteiden kustannustehokkuudesta ja niiden soveltuvuudesta kansalliseen rokotusohjelmaan sekä erityisryhmien rokottamisesta. – Julkinen rokotekeskustelu on ajautunut raiteiltaan ja sotkuinen vyyhti selvitettäväksi, toteaa yrityksen tiedeviestijä Valtteri Lahti. Se toivoo kehittämänsä Antidote-mobiilipelin tekevän rokotetiedosta helpommin ymmärrettävää ja hauskempaa. Elimistössä sitä kertyy lähinnä luustoon
Paina mieleesi nämä naamataulut! L ä h te e t: ro k o te .f i ja th l. Me selvitään taudeista vain, jos kaikki rokotetaan. Kun se sattuukin... fi /r o k o tt a m in e n LM 2/2019 s.28-29 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s28-29_LS.indd 28 16.1.2019 15.51. Tässä kerrotaan muutamista maailman pahamaineisimmista tartuntataudeista, joita vastaan taistellaan jatkuvasti rokotteilla. Teksti ja kuvat Anniina Mikama Miksi kaikki pitää rokottaa
Selvitä asia laittamalla kirjaimet oikeaan järjestykseen. Tunnista ja väritä ne! Tavallinen flunssavirus Toistaiseksi tuntematon pöpö Kolibakteeri LUE LISÄÄ: rokote.fi LM 2/2019 s. Tunnista ja väritä ne! Tavallinen flunssavirus Toistaiseksi tuntematon pöpö Kolibakteeri LUE LISÄÄ: rokote.fi Ruiskuissa ovat kirjaimet menneet sekaisin, eikä kukaan enää tiedä, mihin tautiin mitäkin rokotetta on määrätty. Ruiskuissa ovat kirjaimet menneet sekaisin, eikä kukaan enää tiedä, mihin tautiin mitäkin rokotetta on määrätty. Selvitä asia laittamalla kirjaimet oikeaan järjestykseen. Saat apua viereisen sivun tautien etsintäkuulutuksista! ANAGRAMMIT Mikroskoopilla voi nähdä kaikenlaisia viruksia ja bakteereja. Saat apua viereisen sivun tautien etsintäkuulutuksista! ANAGRAMMIT Mikroskoopilla voi nähdä kaikenlaisia viruksia ja bakteereja. 28-29 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 29 LM2_s28-29_LS.indd 29 16.1.2019 15.51
Palkinnoksi se sai Joutsenmerkin ensimmäisenä päiväkotina Suomessa. ELINA KILPINEN | KUVAT LIISA HUIMA LM 2/2019 s30-33 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s30-33_JoutsenMerkkiPaivaK.indd 30 21.1.2019 13.35. varhaiskasvatus Terveellinen, turvallinen JA TOIMIVA Hyvinkään uusin päiväkoti suunniteltiin hyvä sisäilma, rauhallinen äänimaailma ja energiatehokkuus edellä unohtamatta lasten toiveita
Näin ehkäistiin kosteuden pääseminen rakenteisiin. Leikittävän taideteoksen on suunnitellut arkkitehti Kaisa Berry. Armi Heikkinen (vas.), Emma Nietula ja Alma Lindén keinuvat hämähäkkikeinussa, joka oli yksi lasten toivomista pihavälineistä. .30-33 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 31 ›› LM2_s30-33_JoutsenMerkkiPaivaK.indd 31 17.1.2019 12.39. SUOSIO KASVAA Kiinnostus Joutsenmerkittyä rakentamista kohtaan on Suomessa selvässä kasvussa. Talossa ei ole juuri lainkaan kaikua, mistä pitää huolen akustoiva materiaali sisäkatoissa ja seinien yläosassa. Seinän toisella H yvinkään Kenttäkadun päiväkodissa ei tuoksu miltään. Hyvästä sisäilmasta huolehtii hiilidioksidiantureilla varustettu ilmanvaihto, joka säätyy automaattisesti tarpeen mukaan: mikäli suurin osa lapsista on esimerkiksi jumppatai ruokasalissa, niiden ilmanvaihto tehostuu, kun taas tyhjillään olevien leikkihuoneiden kevenee. LM 2/2019 s. Paljon valoa, vähän kaikua Joukko lapsia hypähtelee käytävällä, mutta heidän askeleensa eivät aiheuta töminäaaltoa. Leikkihuoneissa on myös avattavia, äänieristettyjä taiteseiniä, joiden avulla lasten puuhia voidaan jakaa tarpeen mukaan. Rakenteilla on mm. Niin on ollut sen käyttöönotosta eli elokuusta 2017 asti. Vuodevaatteet pestään hajusteettomasti, ja puhdistusaineet ovat joutsenmerkittyjä. Sisäilman laatuun on panostettu myös kalustuksessa ja muussa toiminnassa. Rakennusmateriaaleista ei erity ympäristölle tai terveydelle haitallisia kemikaaleja. Ilmanvaihto pidettiin tulpattuna käyttöönottoon saakka, jottei sinne päässyt rakennusaikaista pölyä. Se täyttää tiukat ympäristöja terveysvaatimukset. Tällä hetkellä Joutsenmerkki on myönnetty Hyvinkään päiväkodin lisäksi kahdelle kerrostalolle ja yhdelle pienryhmäkodille. Hiilidioksidiantureilla varustettu ilmanvaihto säätyy automaattisesti tarpeen mukaan. Piirustuksia ja tiedotteita varten seinillä on magneettimaalitauluja, jotta kankaisia, pölyä kerääviä ilmoitustauluja ei tarvita. Erityistä huomiota on kiinnitetty muun muassa sisäilman laatuun, ääniergonomiaan ja energiatehokkuuteen. Puheensorinaa riittää, mutta kovaa kakofoniaa ei synny. kerrostaloja Helsingin alueelle ja koulut Kalajoelle, Iisalmeen, Varkauteen ja pian myös Kuopioon. Kavin Lehtola kiertelee päiväkodin pihan suurta joutsenta. Eetu Soikkeli pitää päiväkodin värikkyydestä. Monille korkeuksille sijoitetut ikkunat päästävät päivänvalon hyvin sisään. – Kun tulimme tänne ensimmäistä kertaa, täällä ei haissut ollenkaan uudelta talolta, kertoo päiväkodin johtaja Päivi Paasonen. Siellä eivät haise maalit eivätkä muovit. Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom kertoo, että yhteydenottoja tulee etenkin kunnilta, jotka suunnittelevat uusien koulujen, päiväkotien ja asuntojen rakentamista. Lasten naulakoissa on ovelliset kaapit, etteivät varavaatteet ole avohyllyillä pölisemässä. Ääntä eristävän väliseinän takaa voi vilkuttaa kavereille, mutta puhe ei kuulu läpi. Eskarilaisten Karhunkolo-ryhmässä on käynnissä pienryhmäopetustuokio. Päiväkoti rakennettiin lämpimissä sisätiloissa talotehtaalla. Kenttäkadun päiväkoti on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut päiväkoti. Ympäristö on turvallinen sekä allergisille että astmaattisille lapsille ja henkilökunnalle. Yksi ryhmistä on valmistautumassa uloslähtöön. Kaikki väliseinät ovat ääntä eristäviä, mikä vähentää hälyä
– Meillä on täällä pinkkejä säilytyslaatikoita, hän esittelee. Korvaukseksi lapset saivat pienemmän trampoliinin sisälle jumppasaliin. – Oletimme, että päiväkodista tulee sinipinkki, mutta sen sijaan lapset valitsivatkin hyvin sukupuolisensitiivisiä värejä. Lasten 1970-lukua henkivät värivalinnat yllättivät päiväkodin johtaja Päivi Paasosen. – Kaksi 5-vuotiasta tyttöä vertaili keskenään hyllyköitä, joista toisessa oli avohyllyt ja toisessa umpinaisia kaappeja. Oranssi ja keltainen olivat selkeät suosikit. Suunnittelua ei uskottu vain aikuisten harteille, vaan lapset saivat kertoa omat toiveensa myös kalusteista ja leikkipihan varustuksesta. – Kiipeilyteline on pihalla kaikkein hauskoin. lapset suunnittelijoina Retrovärejä ja tikapuut taivaaseen Keltaista ja oranssia, sinisen eri sävyjä, vähän vihreää, punaista ja violettia sekä mustaa, valkoista ja harmaata. – Toivoin liukumäkeä, kiipeilytelinettä ja hämppisja tavallisia keinuja. Lapset toivoivat päiväkotiin eniten keltaista ja oranssia väriä. Verkkomainen kiipeilyteline on osoittautunut nappivalinnaksi. Paasonen hämmästelee myös lasten valintojen rationaalisuutta. Iinan toivevärejä olivat pinkki, punainen ja lila. Valitsimme sitten mahdollisimman korkean kiipeilytelineen, joka kuulemma kelpaa, Paasonen kertoo. Ainoa väri, jota ei haluttu lainkaan, oli ruskea. Annikki oli mukana ryhmässä, joka piirsi kuvia unelmiensa leikkipihasta. Tällaisia värejä Kenttäkadun päiväkodin lapset toivoivat, kun heiltä kysyttiin mielipidettä tulevan hoitopaikkansa värimaailmasta. Yllättäen myös musta, valkoinen ja harmaa nousivat esiin. Aivan kaikkia lasten unelmia ei voitu toteuttaa. Molemmat vaikuttavat tyytyväisiltä toiveidensa huomioimiseen. LM 2/2019 s30-33 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s30-33_JoutsenMerkkiPaivaK.indd 32 17.1.2019 12.39. Iina osallistui valitsemalla suosikkivärinsä suuresta, kymmeniä sävyjä sisältäneestä värikynälaatikosta. He järkeilivät, ettei kannata valita avohyllyjä, koska ne keräävät pölyä ja sitten aikuisen aika kuluu pölyjen pyyhintään, eikä heidän kanssaan touhuamiseen. Toiveet vietiin käytäntöön. Uskallan kiivetä ihan sen huippuun, sanoo Eelin Kanerva, 6. Miika Laaksonen osaa itse ottaa ruuan ruokalan linjastolta. Yksi toivotuimmista pihavälineistä oli trampoliini, mutta onnettomuusriskin vuoksi se ei tullut kyseeseen. – Yksi poika toivoi tikapuita, jotka ulottuvat taivaaseen saakka. Kaikki toteutui, Annikki kertoo. Olin ihan ällistynyt, kuinka fiksu pieni lapsi voi olla! 6-vuotiaat Iina Sorvoja ja Annikki Selin olivat niiden lasten joukossa, jotka pääsivät päiväkotia suunnittelemaan
Se on leikittävä taideteos, jonka päällä voi kiipeillä ja temppuilla. Seinänvierustalla makoilee suuri, pehmeästä turvamateriaalista tehty joutsen. Ikkunoita on paljon ja monilla eri korkeuksilla, jotta valo yltää perimmäisiin nurkkiin. Päiväkodin yhdeksästä ryhmästä seitsemän ruokailee ruokasalissa. puolella osa lapsista leikkii koiraa ja pelailee pelejä. Päiväkoti, joka ei homehdu Kenttäkadun päiväkodin käyttöiäksi on arvioitu 75– 100 vuotta. Kun väliseinä on kiinni, heidän touhuistaan ei kantaudu lainkaan ääntä opetusta kuuntelevien lasten puolelle. Itse otettu ruoka maistuu Mistä lapset sitten pitävät uudessa päiväkodissaan. – Me saadaan itse ottaa ruokaa. Sähkövalojen kirkkaus säätyy automaattisesti ulkoilman valoisuuden mukaan: aurinkoisena päivänä valot himmenevät, harmaalla ilmalla ne palavat kirkkaammin. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi. – Kaikki merkittävät riskitekijät on poistettu. Ruokasalin äänitasoa valvoo seinälle kiinnitetty desibelikorva. Jokaisella ryhmällä on oma väri, joka näkyy kalusteissa, tekstiileissä ja osassa seiniä. Jos melu nousee yli 80 desibelin, syttyy vihreän korvan keskelle punainen valo. – Ja sen ympärillä on kauniita lumpeenlehtiä ja punaista vettä, esittelee Emma Mikander, 5, maahan maalattuja kuvioita. Sekaan on istutettu puolukanja mustikanvarpuja sisältävää kunttaa ja marjapensaita, joista lapset saavat kesäisin napata suuhunpantavaa. LM 2/2019 s. Se onnistuu hyvin, ryhmäkaveri Eelin Kanerva, 6, täydentää. Enää niin ei käy. Varhaiskasvatuksen opettaja Maaret Barbieri on huomannut selvän eron vanhaan päiväkotiin verrattuna: – Ennen korvissa soi työpäivän jälkeen, enkä voinut esimerkiksi kuunnella musiikkia autossa kotimatkalla. Kolmeen osaan jaettu piha on pääsääntöisesti keinonurmea ja pehmeää turva-alustaa. – Ruokala on ihan hitsiläisen hieno ja siellä on tosi hyvää ruokaa, Eetu Soikkeli, 6, sanoo. Esimerkiksi ulkoverhous tarvitsee uuden maalin normaalia harvemmin. Lasten mielestä lokerikot sopivat päiväkotiin paremmin kuin avohyllyt. Mikäli se tuon ajan jälkeen päätettäisiin purkaa, ovat lähes kaikki sen osat kierrätettävissä raaka-aineeksi tai energiaksi. Tarjottimet on päällystetty luistamattomalla pinnoitteella, ja posliinilautaset ovat riittävän vakaat. He voivat ensin ottaa vaikka aivan pienen makupalan ja hakea sitten lisää, jos tykkäävät, Päivi Paasonen kertoo. Se antaa enemmän tilaa leikille ja mahdollistaa puuhien jatkamisen ruokailun jälkeen siivoamatta kaikkea välissä pois tieltä. Toki rakennusta pitää huoltaa ja ylläpitää asianmukaisesti. Kaikki kasvit ja leikkivälineet ovat kotimaisia. Linjastolta ruuan ottaminen ja kantaminen pöytään sujuu nuoremmiltakin. Energiakustannuksissa säästetään, kun valoja ei poroteta täysillä turhan takia. Puolukkaa ja mustikkaa omalta pihalta Toinen lasten suosikki on päiväkodin suuri piha. Moduuleista koottu rakennus on myös mahdollista siirtää toisaalle. Sitäkin on tosin pyritty helpottamaan valitsemalla pitkän huoltovälin ratkaisuja. Pienimpiä lapsia hoitajat auttavat tarpeen mukaan. Piirustuksia varten seinälle on maalattu magneettimaalia. .30-33 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 33 LM2_s30-33_JoutsenMerkkiPaivaK.indd 33 17.1.2019 12.39. Tuolloin hoitajat ohjaavat lapsia rauhallisempaan keskusteluun. n Sähkövalojen kirkkaus riippuu ulkoilman valoisuudesta. Akustoiva materiaali katonrajassa pitää kaiun aisoissa. – Olemme huomanneet, että ruoka maistuu paremmin ja ruokahävikki on pienempi, kun lapset saavat itse ottaa ruokaa. Hyvinkään muissa päiväkodeissa ei ole erillistä ruokasalia, mutta Kenttäkadulle sellainen haluttiin. – Tykkään istua joutsenen päällä tekemässä keijujuttuja, hän jatkaa. Päivänvaloa on hyödynnetty tehokkaasti. Yksi suosikeista on ruokasali. Päiväkodin rakentaneen Teijo-Talojen projektipäällikkö Heidi Karlsson vakuuttaa, että tämä päiväkoti voi todella tavoitella hyvin korkeaa käyttöikää, eikä se todennäköisesti tule kärsimään sisäilmaongelmista
10 000 euron vähennys alueen keskimääräisissä vuosituloissa lisää ambulanssikyytien määrää 20 %:lla. – Vaikka 10 000 euroa on paljon rahaa, ajattelisin, ettei esimerkiksi 2 500 ja 3 300 euroa tienaavien välillä ole mitään valtavaa yhteiskuntaluokkaeroa. Kaikki päivystyspoliklinikoilla ja ensihoidossa töitä tehneet tuntuivat tietävän, mistä päin potilaita tuli. – Joissain maissa varakkaat voivat tilata yksityisen ambulanssin, meillä sellaista on vähän. Tulosta eivät selittäneet niin kutsutut tarpeettomat yhteydenotot hälytyskeskukseen. Käyttävätkö vanhemmat ja / tai lapset päihteitä. Millaisia ensihoitoa vaativia lasten hätätilanteita on paremman sosioekonomian alueilla. Tutkimus paljasti selvästi, että niissä Helsingin lähiöissä, joissa väestön tulotaso on matalampi ja työttömyyttä enemmän, lasten ensihoitoa vaativia hätätilanteita tapahtuu merkittävästi enemmän kuin sosioekonomisesti parempiosaisilla alueilla. Myös Karvonen näkee tutkimuksesta nousevan paljon uusia kysymyksiä. ENSIHOITO KESKITTYY köyhemmille alueille Ambulanssit kiitävät kohti samoja helsinkiläislähiöitä silloin, kun ensihoidon tarvitsija on lapsi. Heli Salmi kuitenkin muistuttaa, että Helsingissä pelastuslaitos ja hätäkeskus päättävät kaikista ambulanssikyydeistä. – Oikeaoppinen jatko olisi se, että katsoisimme isommassa aineistossa yksilöityjä tietoja ja useampia muuttujia: lasten isien ja äitien tulotasoa, sisarusten määrää, äidinkieltä ja muita lapsen taustatekijöitä sekä hätätilanteiden syiden jakautumista, Heli Salmi pohtii. Silti tulos heidän asuinalueellaan on tämä. Toisaalta HUS:n tutkimus ei sinänsä kerro perheiden sosioekonomiasta vaan siitä, mihin lähiöihin ambulansseja lähetetään. Pohdintaa on herättänyt myös se, että varsin monet hyvätuloiset ovat hankkineet lapsilleen yksityisiä terveysvakuutuksia. Vaikuttavia tekijöitä on paljon aina koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta siihen, että varakkaammilla perheillä voi olla hienommat ja turvallisemmat autot. SALLA NAZARENKO | KUVA MOSTPHOTOS E rikoislääkäri Heli Salmi on tehnyt lasten ensihoitoon liittyvää tutkimusta vuodesta 2012. Selittääkö lasten ensihoidon tarvetta tietyillä alueilla jokin muu tekijä kuin vanhempien sosioekonomia. Tämä näkyy esimerkiksi Kohortti 1997 -raportissa, jossa eräs tarkasteltava asia oli poliklinikkakäyntien määrä. – 10 000 euron vähennys alueen keskimääräisissä vuosituloissa lisää ambulanssikyytien määrää 20 prosentilla, kertoo Salmi. terveys LM 2/2019 s.34-35 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s34-35_Ensihoito.indd 34 21.1.2019 12.58. – Ajatus tehdä tutkimus nousi arjen havainnoista. Jos vanhempien ylin koulutusaste oli peruskoulu ja he olivat nostaneet toimeentulotukea, lapsella oli enemmän somaattisia poliklinikkakäyntejä kuin muilla. RATKAISEEKO RAHA, ELÄMÄNTYYLI – VAI AUTOMALLI. Matalan tulotason alueilla ensihoitoa tarvitaan jopa kuusi kertaa useammin kuin muualla, paljastaa HUS-alueen ensihoidossa ja Lastenklinikalla tehty tutkimus. Millainen on väestön elämäntyyli kussakin paikassa: mitä lapset harrastavat, liikkuvatko he paljon ulkona itsenäisesti, millaista on liikenne. Mutta toki voi pohtia sitä, turvautuvatko varakkaammat vähemmän ambulanssikyyteihin siksi, että he pääsevät esimerkiksi yksityiseen hoitoon muita helpommin ja säästyvät siksi hätätilanteilta. Tästä huolimatta tulosten selkeys hämmästytti. Onko perheissä autoja ja millaisia. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvosen mielestä tulos on hämmästyttävä, vaikkei tieto siitä, että lasten sairastavuus ja terveydentila vaihtelee vanhempien sosioekonomisen tilanteen mukaan, ole uusi. Näistä pohdinnoista huolimatta tutkimustuloksissa näkyy yksiselitteinen riski. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki ensihoitoa vaativat 0–15-vuotiaiden hätätilanteet HUS:n alueella vuosina 2012 ja 2013. Samoihin aikoihin tietojärjestelmät mahdollistivat tiedon tutkimisen siten, että lasten ensihoidon tarpeita saattoi analysoida esimerkiksi sen mukaan, mille alueille hätäkeskus ambulansseja ohjasi
Hiilamoa kiinnostaisi tieto maahanmuuttajista tilastoissa. Ehkä kaikki eivät jaksa, Heli Salmi sanoo. Vaikkapa ihmistä, jolla on sepelvaltimotaudin riski, seurataan muita tiiviimmin ja hänelle saatetaan määrätä verenpainelääkitys aiemmin, havainnollistaa Heli Salmi. – Järjestelmästä saa paremmin hyötyä, kun hallitsee tietyssä mielessä elämäänsä, jaksaa soittaa useamman kerran ja vaatia. Sosioekonomiset erot kaupunginosien välillä ovat kuitenkin Suomessakin osin revenneet ja tilannetta on syytä seurata. Vielä 2000-luvun alussa, kun Salmi aloitti lääkärinä, esitietolomakkeessa saatettiin kysyä vanhempien ammattia. Usein nämä asiat liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen tärkeä anti on siinä, että se osoittaa, että sinänsä hyvä terveydenhuoltojärjestelmä palvelee osaa alueista paremmin kuin toisia. – Mutta jos onkin niin, että niiden tietojen perusteella voisi tunnistaa sairastumisriskejä. Lisäksi perheillä voi olla päihdeongelmia. Salmi kysyy. n LM 2/2019 s. POLIITTISESTI EPÄKORREKTIA. – Voisiko kyse olla siitä, että ihmiset, jotka eivät osaa kieltä, pystyvät huonommin käyttämään avoterveydenhuollon palveluja ja päätyvät siksi ensihoidon piiriin. Myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo näkee tutkimustuloksessa pienituloisten perheiden elämänhallinnan haasteita. Heikki Hiilamo muistuttaa, että Suomessa on sinänsä harjoitettu varsin onnistunutta sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa: – Monissa muissa maissa kaupunkien tilanne on paljon pahempi. – Perinteisesti lääketiede toimii niin, että tunnistetaan riskitekijöitä, ja sitten yritetään kohdentaa palvelua heille, joilla on suurempi riski sairastua. MIKÄ ON SYY, MIKÄ SEURAUS. Terveydenhuollon näkökulmasta suuri kysymys on aiheen tietynlainen poliittisuus. Pitäisikö sen sijaan huolehtia siitä, että ihmiset saavat sitä palvelua, josta hyötyvät eniten. – Pienituloisuus yhdistyy stressiin, jolloin voi olla vaikeaa huolehtia lapsista. Ei-biologisiin riskeihin suhtaudutaan toisin. On vaikeaa sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Nykyään ajatellaan, että kaikkien tulee saada samaa palvelua. 34-35 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 35 LM2_s34-35_Ensihoito.indd 35 21.1.2019 12.59. Nykyään sosioekonomisten tekijöiden puheeksi ottaminen tuntuu poliittisesti epäkorrektilta
Kaupallisen selvityksen mukaan jo puolet japanilaisista tietää, mitä neubora tarkoittaa. Taustalla on halu madaltaa lasten hankkimisen kynnystä ja halu ehkäistä perheiden mahdollisia ongelmia. Kokon mukaan Suomen suurlähetysterveys LM 2/2019 s.36-37 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s36-37_Neubora.indd 36 21.1.2019 14.09. Eläkkeiden maksu siirtyy yhä pienemmälle joukolle, ellei syntyvyyttä tule lisää. – Ne voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, koska taustalla ei ole ainakaan vielä yhtenäistä lakia. Maan suurin haaste on väestön ikääntyminen maailmanennätysvauhtia. MARKKU SAKSA | KUVAT JUHA METSO L apsipula uhkaa supistaa Japanin väkilukua 20 miljoonalla vuoteen 2040 mennessä. – Päälehdet ovat kirjoittaneet neuvoloista usein, ja jutuissa mainitaan Suomi joskus otsikoita myöten. NEUBORA Suomen neuvolajärjestelmä leviää vauhdilla Japanissa. Sille on keksitty japanilainen nimikin, neubora. Neuboran rakenteen määräävät paikallinen tarve ja resurssit, hän kertoo. Japanilaiset kunnat ja kaupungit haluavat tehdä pienten lasten hoitamisen helpommaksi neuvolajärjestelmällä. Suomen Tokion suurlähetystön lehdistösihteeri Markus Kokko kertoo, että neuboroita toimii jo kymmenissä kunnissa ja kaupungeissa. Neubora-aate jatka leviämistään ja media on siitä kiinnostunut. Japanilaiset ovat ihastuneet neuvolan yksinkertaisuuteen: siihen, että kaikki lapsen tarvitsemat palvelut saadaan yhdeltä luukulta. Neuvolat alkoivat kiinnostaa japanilaisia jo vuonna 2013. Huoltosuhde huononee nopeasti, koska työssäkävijöiden määrä vähenee ja eläkeläisten joukko kasvaa
Esimerkiksi Reiman Finnish Baby Box teki miljoonakaupat Sapporon Coop-osuuskaupan kanssa viime huhtikuussa. Japanilaisista on hienoa , että neuvolat palvelevat Suomessa kaikkia perheitä tulotasosta riippumatta. Sikäläiset terveysviranomaiset ovat käyneet useita kertoja Suomessa ja THL:n neuvola-asiantuntijoita on kutsuttu Japaniin esitelmöimään. Kauppa jakaa ensimmäisen vauvan saaville jäsenilleen 15 000 äitiyspakkausta, joihin tarvikkeita ovat Reiman lisäksi valmistaneet myös japanilaiset yritykset. Paikalliseen neuvolaan saapui tutustumaan Kumiko Hazama poikansa Tomohisan kanssa. Suomen Tokion suurlähetystössä työskentelevä viestintäja kulttuuriavustaja Tokiko Horiuchi kertoo, että Japanissa lapsille tehdään melko samanlaisia terveystutkimuksia kuin Suomessa. He arvostavat myös sitä, että sama terveydenhoitaja hoitaa perhettä raskausajan lisäksi lapsen ensimmäiset ikävuodet. Neuborat ja terveystarkastukset ovat kuitenkin erillään toisistaan. Layetten kehittäneen Applicado Oy:n toimitusjohtaja, kätilö Sini Havukainen kertoo, että hänen viimeisimmällä Japanin-matkallaan vastaanotto oli todella innostunutta terveysministeriössä, kuntaja pormestaritasolla sekä käytännön neuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien parissa. Suomalainen maksuton mobiiliapplikaatio Layette opastaa ja antaa tietoja neuborasta. Neuborat ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Käyttäjilleen maksuton äitiysapplikaatio on ladattavissa myös Suomessa. Japanissa halutaan lasten hoitaminen helpommaksi ja kopioitiin suomalainen neuvolajärjestelmä, jota kutsutaan täällä neuboraksi. n Neuborassa keskitytään neuvontaan yleisissä ryhmätapaamisissa. Japanissakin seurataan lapsen kehitystä jo raskauden aikana. tön väkeä pyydetään lähes viikoittain eri puolille Japania kertomaan suomalaisesta neuvolajärjestelmästä. Tietoa neuvoloista lisää esimerkiksi suomalainen mobiiliapplikaatio Layette, jonka kehittäjien tavoitteena on tehdä siitä oleellinen osa neuboratoimintaa. Neuborassa keskitytään jutteluun ja neuvontaan yleisissä ryhmätapaamisissa. Japanin hallitus on tukenut neuboroita rahallisesti. Neuboran leviämisen takana on myös suomalaista liike-elämää. .36-37 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 37 LM2_s36-37_Neubora.indd 37 21.1.2019 14.09. Myös suomalaiset äitiyspakkaukset kiinnostavat japanilaisia. Terveydenhoitaja Shizuka Ito neuvoo Tomomi Mamasua, jolla repussa Mikito-poikansa. Suomessa alle kouluikäiselle tehdään vähintään 15 määräaikaistarkistusta, joista kolme laajempaa, ja lisäksi on kolme suun terveystarkastusta. Kana Sugihara kuuntee poikansa Yugon kanssa ravitsemusasiantuntija Makiko Udan neuvoja. Japanilaisäidit valittavatkin, että ryhmässä arkaluontoisista asioista vaietaan usein ja ongelmat saattavat jäädä piiloon. LM 2/2019 s
Oulun kaupungin suun terveydenhoidon pelkoyksikössä työskentelevä erikoishammaslääkäri Taina Kankaala alkaa kertoa pojalle satua mutanttininjakilpikonnasta, jonka piti lentää avaruusraketilla Saturnuksen renkaille. Koko hoitotapahtuma voi olla Nalle Puh -satu, jossa kaikki äänet ja toimenpiteet kuuluvat satuun. He eivät hämmästy, vaikka Nalle Puhin kanssa samassa metsässä seikkailee Spiderman tai poran ääni onkin helikopteri. – Tärkeää on, että lapsi saa kokea olevansa sankari, joka selviää voittajana maaliin. Hän hyödyntää hypnoosia ja siihen liittyviä elementtejä hoidon tukena. Kädessään hän puristi mutanttininjakilpikonnaa. Kankaala ei korvaa puudutusta hypnoosilla, vaikka niinkin voisi periaatteessa tehdä, vaan hän tehostaa ja helpottaa sitä sopivilla mielikuvilla. HYPNOOSIN SALAISUUS Hypnoosiin liitetään edelleen outoa mystiikkaa, vaikka kyse on arkisista tajunnan ilmiöistä ja tepsivästä työkalusta lastenkin yleisiin pulmiin, vaikkapa hammaslääkäripelkoon. – Lapsilla on uskomaton eläytymiskyky. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA MOSTPHOTOS P ieni poika pelkäsi hammashoitoa niin kovasti, että meni piiloon penkin alle. terveys 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM 2/2019 s38-39 LM2_s38-39_Hypnoosi.indd 38 16.1.2019 16.02. Miten hänet saataisiin istumaan hammaslääkärin tuoliin ja vielä avaamaan suunsa hoitotoimenpiteitä varten. Aina etsitään onnistumista ja sitä, että hänelle jää mukavia muistikuvia hoidosta. Leikkija kouluikäisillä hän ei juuri käytä muodollista hypnoosi-istuntoa, vaan vie hammashoitoa tarinan keinoin eteenpäin
– Potilaalle annetaan eväitä hoidon läpiviemiseen. Erikoishammaslääkäri Taina Kankaalakaan ei käytä vastaanotollaan mitään suggestiivisia menetelmiä, jos lapsella tai nuorella on terapia kesken tai traumataustaa. – Pistoskammon kohdalla voidaan selvittää, onko sen taustalla ikävä kokemus. – Siksi leikki-ikäinen uskoo, kun hänelle sanoo, että puhaltaminen vie kivun pois. Jos lasta on kiusattu koulumatkalla, luodaan hänelle mielikuva, että kiusaajat ovatkin arkoja ja hän voimakkaampi. – Hypnoosissa päästään yhteyteen ihmisen tietoisen tahdon alapuolelle eli automatiikan alueelle, jolloin ihmistä voi ohjata terapeuttisia tavoitteita kohti. Hypnoosi voi lieventää pelkoja ja kipuja tehokkaasti. Päähenkilö autetaan mielikuvittelemaan pelottava tilanne vähemmän pelottavaksi. Hypnoositilaan ei voi jäädä. Tenkku vertaa terapeuttisesti käytettävää hypnoosia elokuvaan, jossa hypnotisoitava on päähenkilö ja hypnotisoija ohjaaja. Suggestiot ovat hypnoosin perustyökaluja. Turun yliopiston tutkimuksessa koehenkilölle saatiin aikaiseksi aistiharha, joka näkyi myös aivosähkökäyrässä, EEG:ssä. Voisi ajatella, ettei sadun kertominen liity hypnoosiin, mutta Tenkun mukaan lapsilla on eläytymiskykynsä ansiosta parempi valmius hypnoosiin kuin aikuisilla. Aikuiset eivät heittäydy kuvittelumaailmaan yhtä voimakkaasti, ja vain osa ihmisistä vaipuu syvään hypnoositilaan, jossa voidaan synnyttää muun muassa aistiharhoja. Pitää kuitenkin olla varovainen, sillä tarkoituksenmukaisia pelkoja todellisia vaaroja kohtaan ei pidä poistaa. – Leikki-ikäisten vilkas mielikuvitus voi ruokkia pelkoja: he voivat tehdä päätelmiä vaikkapa kavereidensa jutuista. luvussa Jeesus sanoo epileptikkoa parantaessaan: ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”. Myös kipu voidaan hypnoosilla poistaa jopa kokonaan, mutta sitä ennen on selvitettävä, ettei kivun taustalla ole elimellistä sairautta, vaikkapa umpisuolentulehdusta. Osa lasten hammashoitopeloista liittyy ikään. – Se on tsemppausta, jossa potilaaseen valetaan uskoa omiin kykyihinsä. Hypnoosi tarkoittaa muuntunutta tajunnantilaa, jonka syvyys vaihtelee kevyestä rentoustilasta syvään unenomaiseen tilaan ihmisen hypnoosiherkkyydestä riippuen. Hypnoosi ei itsessään ole terapiaa, mutta se luo tilana otolliset puitteet erilaisille terapeuttisille toimille, kertoo psykologian tohtori, hypnoterapeutti Martti Tenkku, joka on pitkän uransa aikana hoitanut paljon lapsiasiakkaita. Leikkiessään he ovat eräänlaisessa hypnoosissa: eri todellisuudessa kuin aikuiset. – Usein kevytkin hypnoositila riittää hoitavan vaikutuksen aikaansaamiseksi, ja useimmilla ihmisillä kevyt hypnoosi onnistuu. Alkuperäiskulttuureissa on kautta aikojen hyödynnetty transsia muun muassa lasten initiaatioriiteissä ja muissa seremonioissa. Nykymielikuvat hypnoosista pohjautunevat Aku Ankkaan, jossa kohdetta osoitettiin ”hypnoosisädettimellä” ja sanottiin: ”Pim, olet kana!”. Ihan vaaratonta hypnotisoiminen ei ole. Ellei ihmistä herätetä hypnoosista, se muuttuu Tenkun mukaan normaaliksi uneksi, josta sitten aikanaan herää. Myös perheessä tapahtuneet suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa pelkoja. Hoitoa välttelevät nuoret ovat kasvava potilasryhmä , jonka hampaisto on päässyt jo huonoon kuntoon ja aiheuttaa kipuja. Puhaltaminen toimii suggestiona. Siksi kannattaa varmistaa, että hypnologi on terveydenhuollon ammattilainen. Harjoittelemme hengitystä, paniikinhallintaa ja rentoutusta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi lentopelon, yökastelun, esiintymisjännityksen, keskittymisja oppimisvaikeuksien sekä ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Jo muutamalla hypnoosi-istunnolla voidaan lieventää yökkäysherkkyyttä ja häpeää. Jos näin on, se voidaan korjata mielikuvissa vähemmän ikäväksi, sillä muistoa voidaan muuntaa. Niistä kerrotaan esimerkiksi Raamatussa, jonka Markuksen evankeliumin 9. Jo muinoin hypnoosimaisia menetelmiä käytettiin parannusseremonioissa. Moni on myös saattanut nähdä hypnoosinäytöksiä, joissa ihminen saadaan tekemään hassuja asioita, mikä on kaukana terapeuttisesta käytöstä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 39 LM 2/2019 s.38-39 LM2_s38-39_Hypnoosi.indd 39 16.1.2019 16.02. Hypnoosi voi myös pahentaa psykoosia ja vainoharhoja, sanoo Tenkku. Taustalla voi olla myös huono hammashoitokokemus, jonka vuoksi pelätään esimerkiksi pistoksia. – Lapsen kuullen ei kannata kertoa pelostaan tai huonoista kokemuksistaan. Osalla nuorista on taustalla ikäviä kokemuksia hoitotoimenpiteistä, osalla masennusta tai yleistynyttä pelkotilaa. Sekin on suggestio, kun hammaslääkäri sanoo pienelle potilaalle, että poran ääni on helikopteri. Ketään ei voi kuitenkaan hypnotisoida väkisin, muistuttaa Martti Tenkku. – Hypnoosityöskentely voi avata kätkettyjä traumoja, kuten insestiä tai väkivaltaa, jotka voivat ryöpsähtää esiin hyvinkin rajuina. Heitä hoidetaan aikuismaisesti tarvittaessa hypnoosi-istunnoilla, johon kuuluu suggestioille alttiin ilmapiirin, hoitavien mielikuvien ja suggestioiden luominen. – Nuori on voinut lapsena oksentaa hammashoitotilanteessa, mistä on jäänyt voimakas pelko ja häpeä. n Hypnoosityöskentely voi avata kätkettyjä traumoja, jotka voivat ryöpsähtää esiin hyvinkin rajuina. Hänelle siitä tulee totta: tietenkin kipu poistuu puhaltamalla! Lapsella hypnoosiin meneminen tarkoittaa, että hän on keskittyneisyyden tilassa, siis eri todellisuudessa. Jos vanhempaakin pelottaa, Kankaala kehottaa tätä hoitamaan oman pelkonsa erillisellä käynnillä. Lapsi tarvitsee niiden jälkeen tukea ja kehuja, jolloin ikäväkään toimenpide ei jätä traumaa. Tämä avatun tuskan jälkitunnelma voi jäädä päälle hypnoosin jälkeen, jolloin ihminen tarvitsee terapiaa. Joskus ihminen ei itse tiedä, mistä pelko johtuu. Terveydenhoidon toimenpiteet eivät ole aina miellyttäviä. Hypnoosin avulla pyritään pääsemään perille pelon alkuperästä
Tilalle tulee rahaa.” ”Nyt mulla on maitohampaat, sitten tulee rautahampaat ja sitten tekohampaat.” LM 2/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s40-41_LapsetJuttusilla.indd 40 21.1.2019 14.17. Sillä oli haiseva hanska. Silloin menen peiton alle.” ”Hammaslääkärin luona pitää avata suu ammolleen.” ” Kun hammas lähtee, se laitetaan pieneen purkkiin. Se haisi mun nenääni.” ”Rautahampaat ja hammasraudat, se on ihan sama asia.” ”Välillä mun hammas kutisee yöllä. ”HAMPAISIIN TULEE REIKIÄ, JOS NIITÄ EI KOSKAAN PESE.” LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA Stella Siir i ”Hammaslääkäri katsoi peilillä suuhun. KURLATAKIN HE OSAAVAT. SIIRI JA STELLA KERTOVAT KÄYTTÄVÄNSÄ HAMMASTAHNAA
Stella täyttää ihan kohta viisi. – Mä osaan kohta bosniaa, koska Merje ja Aisha ovat sitä mulle opettaneet, Stella lisää. – Ja jos syö liian paljon herkkuja, pitää heti harjata hampaat. Hammaskeiju tuo rahan. Haastattelun aluksi on meneillään piiloleikki ja tytöt istuvat vaatekaapissa. Esitän kysymyksiä oven läpi. – En ole muistaakseni kyllä ollut hammaslääkärissä, Siiri tuumii, mutta Stella on ollut kahdesti. Se haisi mun nenääni. – Tai pelkkää vettä ja maitoa, Stella lisää. Hammaslääkäri katsoi peilillä suuhun. Menen yleensäkin peiton alle, jos pimeys alkaa pelottaa, Stella kertoo. Hän voi ottaa ne suusta pois ja pestä. hän jää pohtimaan. Tytöt kertovat käyttävänsä hammastahnaa. – Jos ei ole hampaita, voi syödä vain soppaa, Siiri sanoo. huom.) ja aamulla tavallisella harjalla, Siiri kertoo. – Kun kaikki lumet alkavat sulaa, mulle tulee synttärit. – Kun hammas lähtee, se laitetaan pieneen purkkiin. Puhumme siitä, mihin hampaita tarvitaan. Ensin se heiluu ja sitten Jenni (Siirin äiti) nappaa sen pois. Kaaduin ulkona ja mulla oli varmaan suu auki. Häntä tytöt eivät ole nähneet, koska hän liikkuu vain öisin. Hampaattomanakin voi elämä sujua. – Hän voi laittaa tekohampaat. Sillä oli haiseva hanska. Vai tulivatko tekohampaat jo maitohampaitten jälkeen. Siiri kuuntelee Stellan kokemuksia osaa ottaen. Pian pääsemme jutun teon alkuun kasvotusten. Siiri ja Stella esittelevät hammasrivistönsä ja selvittävät heilumistilanteen. – Mä pesen aina illalla hammasharjalla (sähköhammasharjalla, toim. Sitten äiti sanoi: ”Nyt riittää”, Stella kuvailee. Kylläpäs tyttöjä naurattaa. – Mua ei pimeys pelota, tuumii Siiri. Tytöt tietävät, että hammaslääkärin luona pitää avata suu ammolleen ja näyttävät, miten se tapahtuu. – Vai tulikos niitten maitohampaiden jälkeen heti tekohampaat. – Rautahampaat ja hammasraudat, se on ihan sama asia, Siiri kuittaa. Silloin piti mennä hammaslääkäriin. Siirin ryhmän nimi on Papegojor (Papukaijat) ja Stellan Fjärilar (Perhoset). Hän on viisi ja puolivuotias ja odottaa kovasti esikoulun alkamista. Kun Wilhelmillä oli juhlat, söin ihan hirveästi herkkuja. – Pamautin mun hampaat. K irkkonummelaiset ystävykset Siiri Lapinlampi ja Stella Salo viettävät paljon aikaa yhdessä. HAMPAATON SYÖ PELKKÄÄ SOPPAA – Molemmilla kielillä keskustellaan, Siiri selvittää ystävysten kommunikointia. Puhumme vielä hammasraudoista. – Mä haluan olla kukka, kun olen iso, Siiri sanoo. Tilalle tulee rahaa, Siiri tietää. Siiri ja Stella tietävät, että ihmisellä on maito-, rautaja tekohampaat. – Minä haluan olla isona ihminen, lisää Stella. Kurlatakin he osaavat. Silloin menen peiton alle. – Välillä mun hammas kutisee yöllä. – Mulla ei ole enää tavallista harjaa, se on mennyt lavuaariin ja tullut likaiseksi. – Hän kyllä yrittää niitä heilutella, että ne tippuisivat, mutta ei se auta. – Mun pikkuveljellä Valterilla on vasta ehkä kolme hammasta, Stella arvioi laskien sormillaan. – Polkagrissuklaa on mun herkkuani, Stella sanoo. Siirillä on kolmevuotias pikkusisko Nea , jolla on hampaat tiiviisti suussa. – Harjaamme hampaat aamuisin ja iltaisin. Hammassärkyä ystävyksillä ei ole ollut. LM 2/2019 s.40-41 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 41 LM2_s40-41_LapsetJuttusilla.indd 41 17.1.2019 13.23. Hampaat ovat syömisessä tärkeät. Nyt mulla on maitohampaat, sitten tulee rautahampaat ja sitten tekohampaat, Stella luettelee. Kivut ovat pysyneet poissa, koska tytöt hoitavat hampaitaan huolella. Se oli aika hauskaa. Tulee pikkusen verta, pestään suu ja se hammas, joka pannaan purkkiin. – Sit kun äiti vetää sen mun heiluvan hampaan pois, se vähän sattuu. – Ihan oikeasti hampaisiin tulee reikiä, jos niitä ei koskaan pese. – Purkkiin, sanoo Siiri. Tytöt käyvät ruotsinkielistä päiväkotia, joka on nimeltään Prästgårdsbackens Daghem. n Hammassärkypäivää vietetään 9.2. Huumorillakin on sijansa hammasasioista puhuttaessa. Makasin siinä tuolissa, se meni ylös ja alas. Äiti heitti sen pois, Stella muistelee
harrastus LM 2/2019 s.42-44 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s42-44_MaijaMullola.indd 42 16.1.2019 17.16. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI M aija Mullolan, 14, huoneessa on makrameetekniikalla tehty seinätekstiili. Kilpailussa oli kolme sarjaa: ammattilaiset, harrastajat ja lapset. Hän koristeli sen pitseillä, jotka sai vanhoista, Isonkyrön 1700-luvun markkinoilta ostamistaan pitsiliinoista. Liivinkö vai jonkin muun. KÄSISTÄÄN KÄTEVÄ Isokyröläinen Maija Mullola virkkaa, kutoo, ompelee, nikkaroi, nyplää, tuftaa, paukuttaa kangaspuita, tekee savitöitä ja maalaa tauluja. Etelä-Pohjanmaan Pytingin järjestämässä kisassa etsittiin asuja tai asusteita, joiden materiaalit oli kierrätetty uusiokäyttöön ja joissa käytettiin jollain tavalla myös karkkipapereita. -esitteen Maija nappasi mukaansa Farmarimessuilla vuosi sitten. Jonkun aikaa meni miettiessä, mitä tekisin. Paperinarusta valmistettu valotähti loistaa hyllyn päällä, ja lattialla lepää itse kudottu matto. – Se oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin käsityöaiheiseen kilpailuun, Maija kertoo. Lopulta Maija päätyi valmistamaan green craft -kierrätyshuovasta laukun. Marianne-karkkipaperit hän leikkasi kukan muotoon ja kiinnitti ne napeilla, jotka löytyivät mumman, Aino Mullolan varastoista. Sinustako vuoden kierrättäjä. Maijan kädentaidot on noteerattu myös julkisesti, mistä kertoo kehystetty diplomi. Kaikesta näkee, että ollaan käsistään kätevän huoneessa. Pieni sydäntaulu on valmistettu tuftaamalla, ja laturinjohto on päällystetty virkkaamalla. – Minulla oli pari kuukautta aikaa valmistaa kilpailutyö. Savesta tehdyt lautaset ovat kauniisti esillä
Nypläys on Maija Mullolan viimeisin villitys. Isän äiti Aino opetti Maijan jo 5-vuotiaana virkkaamaan ja kutomaan. 42-44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 43 ›› LM2_s42-44_MaijaMullola.indd 43 16.1.2019 17.16. En ole aikaisemmin niin paljon ajatellut kierrätystä, mutta kilpailun jälkeen olen kiinnittänyt siihen enemmän huomiota, Maija tuumaa. LM 2/2019 s. – Kierrätyshuopa oli minunkin mielestä hyvä valinta materiaaliksi. Tädin lahjoittamalla nypläystyynyllä on syntynyt jo pitkä pätkä pitsiä. Taito-yhdistyksen Etelä-Pohjanmaan raati piti Maijan laukkua raikkaana ja käytännöllisenä. Työllään Maija voitti sekä lastensarjan että kokonaiskilpailun. Palkintona lastensarjan voitosta hän sai kolme kiloa suklaata, jota on vieläkin jäljellä. Äiti, Kirsi Mullola kuvasi Maijan voiton lastensarjassa ja napsautti kameran kiinni. Materiaalit olivat ekologisia, tuote toimiva ja erilaisia muotoja oli käytetty hyvin hyödyksi. – Ensimmäinen työ taisi olla jokin parin silmukan teelmäs. Oppia myös pikkusiskolle Maija on syntynyt kädentaitajien sukuun, taustalla on seppiä ja kutojia. Todellinen yllätys, kokonaiskilpailun voitto, jäikin sitten kuvaamatta. Äidinäiti oli ompelija, jonka teollisuus-Singeri on edelleen perheessä ahkerassa käytössä
– Jos en ole tyytyväinen, puran niin monta kertaa, että tulee hyvä. LM 2/2019 s.42-44 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s42-44_MaijaMullola.indd 44 16.1.2019 17.17. Käsitöiden tekemisessä tarvitaan luovuutta ja taitoa. – Aina kun saan jonkin työn valmiiksi, se palkitsee. Villasukat Maija on kutonut paapalle syntymäpäivälahjaksi ja isäkin on pyytänyt itselleen uusia. Nypläyksen alkuvaiheessa Maija on saanut opastusta avuliaalta naapurilta. Niinpä hän virkkaa harmaasta matonkuteesta uutta päällystä. Kun poikia oli koulussa tekstiilityön tunneilla, Maija toimi sielläkin apuopettajana, Sanna kertoo. Tänä vuonna hän on jatkanut jo syventäviin opintoihin Seinäjoelle. Vihreä jumppapallo ei Maijan mielestä sopinut hänen huoneensa sävyihin. – Otin siitä kuvan ja valmistin samanlaisen. – Sain tädiltäni nypläystyynyn, ja olen tehnyt pellavalangasta jo muutamia sydämiä. Yövalo syntyi pläkkipellistä. Markkinoille pukeudutaan ajan hengen mukaisesti. Nyt se riippuu Maijan sängyn yläpuolella. Työn alla ovat niin ikään kevyet kangaskengät, espadrillot. Jumppapallo uuteen kuosiin Maijalla on aina monta työtä meneillään: paperinaruseinätekstiiliä, pikkupussukka jämälangoista ja villatakki isoäidin neliöistä. Viime aikoina Maija on opetellut myös nypläämään. Vihreä jumppapallo ei oikein sovi huoneeni sävyihin... On minulla muutamia käsityökirjojakin. Käsitöiden vastapainoksi hän hoitaa kesäisin omaa juurikasvimaata. – Virkkaan myös harmaasta matonkuteesta jumppapallon päällystä. – Instagramista ja pinterestistä löydän hyviä ideoita ja vinkkejä. Jotkut Maijan ystävistä ovat myös innostuneet käsitöistä. – Viimeksi kudoin siellä tämän shaalin kangaspuissa. – Kielistä ja matematiikasta selviän, mutten ole niistä niin innostunut. Käsitöiden lisäksi Sanna laulaa, soittaa ja tanssii. Yhdessä he ovat osallistuneet myös kesäkurssille. Toisinaan Maija ajelee peltoja pitkin traktorilla kuivaajalle. – Mumma kutoo sukkaparin kymmenessä tunnissa ja ehtii välissä keittääkin, mutta minulla menee vähän kauemmin. – Maija on opettanut minulle monia asioita. Sannakin on tehnyt itselleen kierrätyshuovasta laukun ja äidilleen koruja, muun muassa sulatuslasikorvikset. Tarkan työn tekijä vaatii itseltään kaunista lopputulosta. Aion osallistua myös Vaasa-opiston nypläyskurssille, Maija suunnittelee. Vasarakin Maijan kädessä pysyy: hän on naputellut pikkujakkaroita. Kun Maija oli Seinäjoella käymässä, hän näki eräässä liikkeessä hienon paperipusseista tehdyn koristeen. Onneksi naapurissamme asuu Lea Rautiokoski, joka osaa taidon, ja on minua opettanut. Maalla on mukavaa Isonkyrön 1700-luvun markkinoilla Maija on kesäisin ollut myymässä. Sisarukset käyvät myös kuvataidekoulua. Kahdeksasluokkalaisen Maijan lempiaineet koulussakin ovat käsityö ja kuvaamataito. Maija on tarkan työn tekijä, joka vaatii itseltään kaunista lopputulosta. Myös pikkusisko Sanna, 10, käy käsityökoulussa. Maija viihtyy kotona perheen parissa ja nauttii maalla asumisesta. Valmiina se höyrytettiin ja harjattiin tiheällä harjalla pörröiseksi. – Aino-mumman kanssa teimme minulle pellavajakun ja patjakankaasta puolihameen. Pellavapaperista ja kanaverkosta Maija on muotoillut sienenmuotoisen pöytälampun. Laatikot ovat täynnä lankakeriä ja pöydän reunaan on kiinnitetty langan kerimiskone, jolla Maija veivaa hyvin juoksevia keriä. Eipä aikaakaan, kun hän saa traktorikortin! n Jos en ole tyytyväinen, puran työn. Välillä on kuitenkin aikaa myös somettaa ja olla netissä. Jo 7-vuotiaana Maija meni Taidon käsityöja muotoilukoulu Näppiin
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA V ille syntyi vuonna 1986 perheensä toiseksi lapseksi. Pitkään lääkärit olettivat sen johtuvan siitä, että poika kapinoi perheeseen syntyneen kolmannen lapsen vuoksi. Kun Ville ei enää ymmärtänyt puhetta, ei perheellä ollut mitään keinoa olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Pojan käytös muuttui väkivaltaiseksi, kun hänen mieleensä kasautui liikaa asioita, joita hän ei kyennyt ymmärtämään. erityislapsi LM 2/2019 s. Vanhemmat ovat lapsen väkivallan edessä voimattomia. Hän yritti epätoivoisesti tulkita ympäröivää maailmaa. 45-47 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 45 ›› LM2_s45-47_ErityisLapsiVakivalta.indd 45 17.1.2019 13.26. Sairaus johti afasiaan, joka vei puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kyvyn. Kaikki siihen mennessä opitut sanat katosivat vähitellen, eikä Ville enää ymmärtänyt, mitä hänelle puhuttiin. Kun lapsi SATUTTAA Väkivaltaisesti käyttäytyvällä lapsella saattaa olla jokin neurologinen häiriö tai kehitysvamma. Villen epilepsia osoittautui hyvin vaikeaksi, eikä siihen tuntunut 1990-luvun alussa löytyvän mitään toimivaa lääkettä. Neljä ja puolivuotiaana hän sairastui äkillisesti epileptiseen Landau-Kleffnerin oireyhtymään. Välillä kohtaukset olivat niin vaikeita, että henki oli vaarassa
Lapset jäivät useimmiten äidille, joka kuormittui vielä enemmän. LM 2/2019 s.45-47 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s45-47_ErityisLapsiVakivalta.indd 46 17.1.2019 13.26. Lapsen käyttämä väkivalta on vähiten tutkittu perheväkivallan muoto kansainvälisestikin, Mirva Salonen kertoo. Yhteiskunnan tarjoama tuki vanhemmille oli lähes olematonta, sanoo Salonen. Ymmärsin, ettei siitä oikein uskallettu puhua. Olin tehnyt jo monta vuotta vapaaehtoistyötä erityislasten vanhempien yhdistyksessä, jossa aihe tuli hyvin vaivihkaa esille. . Kyllähän kaikkien perusja erityistason palveluiden pitäisi olla myös vammaisten lasten perheiden käytettävissä, Mirva Salonen toteaa. Erityislasten väkivallassa ei ole kyse niin sanotusta normaalin lapsen käytöshäiriöstä, jota voitaisiin hoitaa esimerkiksi lastenpsykiatriassa. Tunsimme olevamme ypöyksin tässä maailmassa, ja meidän oli vain selvittävä päivästä toiseen. . Emme silloin halunneet puhua väkivaltaisesta vaan haastavasta käyttäytymisestä, Villen äiti Anne Myllylä kertoo. Silloin vanhemmat voivat joutua tahtomattaan väkivallan kohteeksi. Suomalaisissa kehitysvammaisten laitoksissa ja palveluasunnoissa työntekijöillä saattoi olla siitä kokemusta ja ymmärrystä, mutta perusterveydenhuollossa aihe oli jokseenkin tuntematon. Perheet jäävät ongelmansa kanssa todella yksin ja erittäin vähälle tuelle yhteiskunnassa. Erityislapsen väkivalta kumpuaa usein hänen reaktiostaan johonkin ulkoiseen tapahtumaan ja saattaa olla ainoa keino ilmaista pettymystä tai pahaa oloa. . Vanhemmat toivoivat myös kotiin jalkautuvaa perhetyötä, joka olisi erikoistunut väkivaltaa käyttäviin erityislapsiin. Pahimmillaan Ville hajotti raivokohtauksen aikana kaiken ympäriltään. Joissain tapauksissa lapsen käyttäytyminen voitiin saada vähitellen hallintaan, mutta suurin osa Salosen haastattelemista vanhemmista kertoi, etteivät he voineet tehdä paljon muuta kuin yrittää kestää, rajoittaa väkivaltaa jotenkin tai luovuttaa lapsi muualle. Lapsi saattaa myös satuttaa lähellä olevaa henkilöä tarrautuessaan häneen refleksinomaisesti. Ongelmaa saatettiin jopa vähätellä. Vanhemmat kävivät siellä neljä kertaa, ja todettiin, ettei osastolla ole osaamista Villen kaltaisten lasten ja nuorten auttamiseen. Lapsen väkivaltaisuus aiheutti vanhemmille häpeää ja syyllisyyttä. Kotiin saatiin onneksi käytännön asioiden hoitamiseen kotiapua, koska molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotona piti piilottaa kaikki veitset ja mökillä myös kirveet ja sahat. Lastensuojelu oli Salosen mukaan kuitenkin ”pessyt kätensä” ilmoittaen, että tällaiset lapset eivät ole sen kohderyhmää, eikä perheille tarjottu mitään apua. Terveydenhuollossa lapsi sai vammaansa liittyviä palveluja ja kuntoutusmuotoja paljon, mutta vanhemmille siellä ei ollut tarjolla mitään tukea. Olisi tärkeää saada erityislapsille sijaisperheitä, että kotona saisi hetken hengähtää. Salonen halusi selvittää, miten vanhemmat selittävät lapsen väkivaltaisuutta ja millaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Raivokohtauksissa ohjeistetiin antamaan rauhoittavaa, mutta se oli mahdotonta, koska Ville sylki kaiken pois. Vanhemmat yrittivät saada kaikkialta apua, kun koko perhe alkoi olla aivan lopussa, mutta mistään palveluista ei löytynyt mitään auttavaa tahoa. Selvitäkseen väkivaltaisen lapsensa kanssa kotona vanhemmat tarvitsisivat tuen lisäksi myös terapiaa. Vanhemmat tarvitsisivat myös koulutusta väkivallan uhan vähentämiseen tarkoitettujen menetelmien – kuten ART-menetelmän tai AVEKKI-toimintatapamallin – käyttöön sekä ohjausta turvalliseen kiinnipitoon. Olemme nähneet Villessä aina hyvän. Villen ollessa pieni vanhemmat pystyivät pitämään hänestä kiinni, kunnes hän rauhoittui, mutta pojan kasvaessa kiinnipitäminen oli vaikeaa. . VAIETTU VÄKIVALTA Tamperelaisen sosiaalityöntekijän, lapsija perheasioiden hoitoon perehtyneen lakimies Mirva Salosen sosiaalityön pro gradu Erityislasten vanhempiinsa kohdistama väkivalta ja siitä selviytyminen vanhempien kokemana valmistui viime vuonna Lapin yliopistoon. Osa erityislapsista asui väkivaltaisuutensa takia suurimmaksi osaksi kodin ulkopuolella, mutta tästäkin järjestelystä vanhemmat saattoivat kantaa häpeää ja syyllisyyttä. On myös muistettava, että väkivalta traumatisoi aina riippumatta siitä, kuka sitä käyttää. Lopulta perhe ohjattiin konsultointiapuun Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten lasten ja nuorten osastolle. Väkivaltaisen lapsen hoito kotona oli niin kuormittavaa, että erityislasten vanhemmat päätyivät usein eroon. . . Moni perhe oli toivonut pääsevänsä lastensuojelun asiakkaaksi, jotta olisi saanut sitä kautta jonkin hoitopaikan tai jonkun tukihenkilön. Edes lastenpsykiatrian poliklinikalla ei osattu neuvoa, mistä perhe saisi apua. Vanhemmatkin olisivat kaivanneet terapeuttista tukea jaksamiseensa ja ohjeita siihen, kuinka opettaa Villelle keinoja hallita vihaansa. Kun isä yritti pitää poikaa aloillaan, tämä puri häntä. Jotkut Salosen haastattelemista vanhemmista voivatkin erittäin huonosti. Anne Myllylän mielestä erityislasten vanhemmat jäävät liian usein yksin hätänsä kanssa. Väkivallan lisääntymisen myötä joillekin lapsille oli saatu järjestettyä enemmän tilapäishoitoa. Joskus Ville rauhoittui autossa turvavöissä, kun äiti lähti ajelemaan hänen kanssaan tuntikausiksi. Sijaisperheitä tarvitaan Vanhemmat olivat huolissaan myös perheen muista lapsista, jotka olisivat tarvinneet ainakin jonkinlaista keskustelutukea
Vanhempien ja sisarten kanssa hänellä on hyvin lämpimät välit. Viime vuosina hänellä ei ole ollut väkivaltaisia kohtauksia, ja hän on itsekin sanonut, ettei kärsi enää pahasta olosta. Raivokohtausten jälkeen Ville oli aina pahoillaan, itki ja pyysi anteeksi. yksilöohjausta, kulttuurija taidepainotteista pajatoimintaa, kansalaistaitoryhmiä sekä ammatillista ryhmätoimintaa. Bovalliuksessa oli huippuopettaja, joka ei antanut periksi Villen kanssa, eikä Aivoliiton Nuortentalon henkilöstökään pelästynyt, vaan halusi tehdä Villen kanssa töitä. Ville jännitti Bovalliuksen opinto-ohjaajan tapaamista niin paljon, että rasitus purkautui raivokohtauksena. Ville osallistui toimintaan useamman vuoden ajan. . n > www.omapolku.fi/ Ville on aina tykännyt liikkua ja pitää nykyisinkin kunnostaan hyvää huolta muun muassa kuntosalitreeneillä. He auttoivat Villeä ymmärtämään omaa käytöstään ja tunteitaan ja löytämään vähitellen enemmän keinoja käsitellä päässä tuntuvia ”kylmiä”. Toiminta tukee nuorten elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskunnassa. Keskustelun jälkeen opinto-ohjaaja ilmoitti, että Ville hyväksytään kouluun. Elämä helpottuu Kun Villelle etsittiin sopivaa paikkaa asua ja opiskella, löytyi Turusta lopulta Aivoliiton Nuortentalo, jonne hän monen mutkan jälkeen pääsi asumaan. Mutta niin monessa elämän vaiheessa Ville olisi voinut päätyä laitokseen, jossa hänet olisi lääkitty hiljaiseksi, jos emme olisi luottaneet häneen. Vanhemmat olivat jo heittäneet toivon, kun opinto-ohjaaja pyysi saada jäädä Villen kanssa kahdestaan. Ville opiskeli ja asui Turussa lähes seitsemän vuotta. Näyttää siltä, ettei erityislapsen väkivaltaiseen käyttäytymiseen erikoistunutta ammattihenkilöstöä ole. . Onneksi löytyi hyviä ammattilaisia, jotka kaikki uskoivat Villeen ja näkivät hänessä hyvän ja kehityskelpoisen pojan, Anne Myllylä sanoo. 45-47 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 47 LM2_s45-47_ErityisLapsiVakivalta.indd 47 17.1.2019 13.26. Samaan aikaan järjestyi opiskelupaikka Turun Bovallius-erityisammattiopistossa. . Kriisija väkivaltatyössäkin käsitellään aikuisten keskinäistä väkivaltaa, Anne Myllylä ihmettelee. . Vanhemmat jännittivät monta vuotta, että opistosta tai Nuortentalosta lähetetään poika maitojunalla kotiin. LM 2/2019 s. Ville kävi erityiskoulua, jossa hänellä oli henkilökohtainen avustaja. Epilepsiakohtaukset loppuivat Villen ollessa 19-vuotias ja hän alkoi vähitellen luottaa itseensä. Omalle polulle Kun tilanne Villen kanssa oli pahimmillaan, eikä hänelle löytynyt mitään paikkaa, Anne Myllylä perusti muiden vanhempien kanssa OmaPolku-työpajan, joka oli tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville nuorille sekä heidän läheisilleen. Ville asuu toistaiseksi kotona, mutta haluaisi muuttaa omilleen. Ville olisi voitu lääkitä hiljaiseksi. . Tultuaan vanhemmaksi hän osasi viittomalla selittää, että hänen päähänsä ”tulee kylmiä” ennen väkivaltaisia kohtauksia. On ollut äärimmäisen tärkeää, että olemme nähneet hänessä aina hyvän, Anne Myllylä sanoo. Nyt Ville on 32-vuotias äitinsä mukaan ”ihana ja hienosti käyttäytyvä herrasmies”. Hän osaa käyttää itsensä rauhoittamiseen musiikkia ja muita keinoja. Eläminen alkoi helpottua. Myöhemmin opinto-ohjaaja kertoi nähneensä Villen silmistä, että tällä oli hätä, ja opistossa päätettiin ottaa riski ja hyväksyä poika sinne. Tällä tavoin Ville alkoi pikkuhiljaa oppia lieventämään kohtauksiaan. Nykyisin Setlementti Tampereeseen kuuluvassa NEO-OmaPolussa tarjotaan mm. Hän osaa käyttää loistavasti hyväkseen digitaalista teknologiaa viestiäkseen ympäristönsä kanssa. Mutta molemmista löytyi aivan ihania ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Vanhemmat neuvoivat häntä lähtemään kävelemään heti, kun päässä alkaa tuntua ”kylmiä”. Peruskoulun jälkeen hänelle yritettiin löytää jatkopolkuja muun muassa erityisoppilaitoksista, mutta niissä poika koettiin liian haastavaksi
Ihovoiteitakaan ei tarvita, jos iho voi hyvin. Myös hajusteet – pakkausmerkintä parfym tai aroma – voivat olla haitallisia eli aiheuttaa kosketusallergiaa tai häiritä hormonitoimintaa. Ainetta ei siis saa levittää silmien ja suun ympärille tai käsiin. Ne eivät EU:ssa saa sisältää tiettyjä haitallisia ftalaatteja, joita voi siirtyä lapseen, jos hän imeskelee lelua. Ole erityisen tarkka, kun käytät voiteita koko vartalolle. Karkotetta käytetään lapsilla vain kohdissa, joita ei voi peittää vaatteilla. NÄIN VÄHENNÄT lapsen kemikaalikuormaa T arkista, että lelu on lelu, eikä vaikkapa matkamuisto, sillä lelut täyttävät turvavaatimukset lapsille. Sallittu ikäraja selviää tuotepakkauksesta. Ympäristömerkitty, allergiamerkitty ja hajusteeton tarkoittaa usein, että kemikaaleja on vähemmän. Alle 2-vuotiaiden auringolta suojaamiseen suositellaan vaatetusta. Pese uudet vaatteet ennen käyttöä, sillä ne voivat sisältää torjunta-, homeenestotai muita haitta-aineita. ULLA WILLBERG | KUVA MOSTPHOTOS LM 2/2019 s.48-49 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s48-49_Kemikaalikimara.indd 48 21.1.2019 13.02. Lasten tuotteet on osoitettu turvallisiksi EU:n vaatimusten mukaisesti lapsille. Rajoita kosmetiikan käyttö välttämättömään ja muista, että myös luonnonkosmetiikka sisältää kemikaaleja. Lue sekä käyttöohjeet että tuoteselosteet ja noudata ikärajoja. Hyönteiskarkotteita ei suositella alle 2-vuotiaille, sillä ne sisältävät biosidejä. Miksi tuoksuja kannattaa välttää. Miksi väkevät alkoholit on kielletty alle 20-vuotiailta. Ympäristerveys Muovi-, metallivai keraaminen astia. Alle kouluikäisille suositellaan fysikaalisia aurinkovoiteita, jotka eivät imeydy ihoon vaan heijastavat UV-säteet pois iholta. Pohdi, tarvitseeko vauvaikäinen muovitai kumilelua lainkaan, sillä ftalaatteja on leluissa korvattu muilla muovinpehmentimillä, joita ei tunneta riittävästi. Missä iässä aurinkovoide, hyönteiskarkote, kynsilakka tai deodorantti. Kuinka usein pitäisi siivota. Vauvan tai pienen lapsen hiukset puhdistuvat usein vedellä
Ilmanja wc-raikastimet sisältävät haitallisia, voimakkaita hajusteita. tömerkityssä vaatteessa niitä voi olla vähemmän. Vältä hajustettuja pyykinpesuaineita ja suosi ympäristöja allergiamerkittyjä tuotteita. Kokeile isoäidin konsteja, kuten etikkaa, soodaa ja sokeria, joista löytyy tietoa marttojen verkkosivuilta: www. Herkimpiä kemikaaleille ovat äidin kohdussa kehittyvä sikiö ja lapset koko kasvuiän murrosiän loppuun. Meikeille ei ole EU:ssa asetettu ikärajoja, mutta varovainen vanhempi hillitsee lapsen meikkausintoa. Tatuointeja ei suositella alle 18-vuotiaille. EU:ssa on parhaillaan tekeillä rajoituksia tatuointiväreille ja kestopigmentoinneille, joissa myös käytetään tatuointivärejä. Euroopan kemikaalivirasto ECHA etsii parhaillaan menetelmiä, joilla yhteisvaikutusten riskejä voidaan arvioida. Tupakansavussa on yli 4 000 yhdistettä, joista ainakin 40 altistaa syöville. Väliaikainen hennatatuointikin on riski, sillä musta henna voi sisältää samoja väriaineita kuin hiusväreissä ja lisätä vakavan allergisen reaktion vaaraa. Kertyminen alkaa kohdussa ja jatkuu koko elämän. Kotimainen tai EU:ssa tuotettu ruoka sisältää usein vähemmän kemikaaleja kuin EU:n ulkopuolella tuotettu. Myös mikroaaltouunin kestävä muoviastia voi päästää kemikaaleja ruokaan, jos se on mikrossa kosketuksissa ruoan kanssa. Suosi mietoja pesuaineita. Pyykin huuhteluaine on turha. Tukes on huolestunut erityisesti lasten EU:n ulkopuolelta hankkimista limantekovälineistä, kuten liimoista tai booraksista, jotka luokitellaan terveydelle vaarallisiksi. Niissä on biosidejä, jotka voivat aiheuttaa allergiaoireita tai muita terveyshaittoja sekä lisätä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Hiusvärit sisältävät herkistäviä ainesosia, kuten p-fenyleenidiamiinia tai resorsinolia, joka voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion tai kosketusallergiaa. Luovu turhasta tavarasta, tuuleta kerran päivässä kunnolla ja siivoa usein, ettei pölyä kerry nurkkiin. Nykytilanteessa Toppari suosittelee lapsiperheille kemikaalien käytössä varovaisuusperiaatetta. Eniten riskejä liitetään kynsilakkaan ja sen poistoaineisiin, joiden liuottimilla on sekä mutageenisiä että keskushermostovaikutuksia. Vältä siis lasten kanssa ulkoilua lähellä raskasta liikennettä. Metalliastiat on pinnoitettu epoksihartsilla, joka voi sisältää bisfenoli A:ta (BPA) tai muita haitta-aineita. Kaihda pitkälle prosessoituja ruokia kuten eineksiä ja rajoita nitriittipitoisten lihavalmisteiden, kuten makkaroiden ja leikkeleiden, käyttöä. Muun muassa lisääntyneet hedelmättömyys, oppimishäiriöt, autismi tai hermoston häiriöt liitetään hormonitoimintaa häiritseviin kemikaaleihin. Se tarkoittaa, että kemikaalien turhaa käyttöä ja niille altistumista vältetään, vaikka tieteellistä varmuutta välttämisen tarpeellisuudesta ei ole. Pieni lapsi ei tarvitse deodoranttia, sillä lapsen hiki on hajutonta. Nitriitit liitetään hormonihäiritsijöihin ja syöpiin. Huolehdi hyvästä sisäilmasta myös autossa ja laita ilman sisäkierto päälle tunneleissa, ruuhkissa tai lähellä raskasta liikennettä. Verkkokauppaostos Euroopan ulkopuolelta voi sisältää EU:ssa kiellettyjä kemikaaleja. LM 2/2019 s. Hiusten värjäys ei sovi alle 16-vuotiaille. Suojele lapsia erityisen huolellisesti passiiviselta tupakoinnilta, remonttipölyltä ja maalien liuotinpäästöiltä. 48-49 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 49 LM2_s48-49_Kemikaalikimara.indd 49 17.1.2019 10.13. Deodoranttia tai antiperspiranttia voi ruveta käyttämään murrosiässä, jos hiki alkaa haista. Pakokaasupäästöt yhdistetään moniin terveyshaittoihin. Kotipuutarhassa tulee välttää hyönteisja rikkaruohomyrkkyjä, joilla voi olla muun muassa hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia. – Suurin ongelma on kemikaalikuorman kertyminen ja yhteisvaikutukset, joista ei tiedetä vielä oikein mitään, fysiologian professori Jorma Toppari sanoo. Huonekaluista, elektroniikasta ja rakennusmateriaaleista irtoavat palonestoaineet, UV-suoja-aineet ja muut haitta-aineet sitoutuvat huonepölyyn ja kaasuuntuvat hengitysilmaan. Jokainen meistä altistuu, sillä kemikaaleja kulkeutuu kaikkialle myös ilmateitse, haihtumalla ja satamalla alas. – Kemikaaleille altistumista ei voi estää, mutta kemikaalikuormaa voi vähentää. Mikrokuituliinalla voi siivota jopa ilman pesuaineita. Käytä mieluiten lasia ja keramiikkaa muovitai metalliastioiden sijaan, äläkä osta muovipullovesiä. Luomuruoassa on vähemmän raskasmetalleja, torjunta-aineita ja lisäaineita. Haittavaikutuksia ovat kehitys-, lisääntymisja hormonihäiriöt, kuten kilpirauhasen häiriöt, vaikea herkistyminen, allergiat ja syövät. Muoveissa käytettävien kemikaalien kirjo on laaja. Tupakan ikärajaa suunnitellaan nostettavaksi 20 vuoteen. martat.fi. Tupakka ja alkoholi ovat vaarallisimpia kemikaaleja lapsille ja nuorille. Alkoholi haittaa hermoston ja aivojen kehitystä, voi aiheuttaa pysyviä vaurioita nuoren muistiin ja oppimiskykyyn, pienentää aivojen kokoa sekä lisätä syöpäriskiä. Haitat voivat tulla esiin vasta aikuisena ja siirtyä tuleville sukupolville. Tonnikala ja muut petokalat keräävät raskasmetalleja, eikä niitä suositella syötäväksi päivittäin. Älä käytä antibakteerisia puhdistusaineita. Mietojen alkoholien ikäraja on 18 vuotta ja väkevien yli 22-prosenttisten alkoholien 20 vuotta. Valvo lasten ja nuorten tekemiä ostoksia. Koska eläinkokeista halutaan eroon, meikkien raaka-aineita tutkitaan vähemmän. n Lue myös: > Anja Nystén: Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos, 2013) VAROVAISUUSPERIAATE Ihmisen kehittämiä kemikaaleja on jo yli satatuhatta, joista vasta pienen osan terveysvaikutukset tunnetaan. Tatuointiväri on usean kemikaalin seos, joka jää kehoon pysyvästi. Kaikilla hajua ei muodostu, jolloin deodoranttia ei tarvita. Lastenhuoneeseen ei suositella muovileluvuoria tai suurta määrää elektroniikkaa päästöjen vuoksi. Värit voivat olla syöpää aiheuttavia mutageenejä, hormonihäiritsijöitä tai allergeeneja
M illa, 5, ja Meeri, 3, tulevat tänään lahtelaiseen liikuntaja hyvinvointikeskus Fressiin tavallista myöhemmin. Seiniä koristavat keskuksen työntekijän tekemät maalaukset. harrastus LM 2/2019 s.50-52 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s50-52_LapsiKuntosalilla.indd 50 21.1.2019 13.54. Syykin selviää: nukuttiin pommiin! Äiti Marika Lähde arvioi, että Millalla oli kesken ihana My Little Pony -uni, eikä tänään muillakaan ollut kiirettä minnekään. Lastenhoitoa tarjotaan ryhmäliikuntatuntien aikana kaksi tuntia aamuin illoin kuutena päivänä viikossa. Joskus vanhemmalle on tärkeää saada hetki omaa aikaa, Fressin vastaava Sanna Törmi sanoo. Lahdessa hoitoon voi tuoda myös alle puolivuotiaita. – Ryhmissämme on selkeät säännöt ja ohjattua toimintaa, mutta osa lapsista tykkää touhuta omissa oloissaan, lastenohjaaja-ryhmäliikunnanohjaaja Katja Puro kertoo. – Nuorimmat hoidettavat ovat olleet kahden viiSalil eka, salil vika Lastenhoitoa tarjoavat kuntosalit ovat vanhemmille keitaita. Kahden hoitotunnin aikana vanhemmat ehtivät hyvin käydä ryhmäjumpassa, kuntosalilla ja saunassa. Se houkuttelee myös vastikään synnyttäneitä äitejä, sillä imetysten välissä ehtii hyvin treenata. Hoito on ilmaista kanta-asiakkaiden lapsille. – Lapsen voi tuoda tänne, vaikka menisi vain saunaan. Soma lastenhuone pikkuruisine huonekaluineen tuo mieleen päiväkodin: sieltä löytyy leluja, kirjoja ja askarteluvälineitä hyllykaupalla. Useilla kuntosaleilla tarjotaan nykyisin lastenhoitoa. Reppuselässä Meeri Lähde. Aamuyhdeksään mennessä vaunuparkissa on jo tungosta, pienokaiset touhuavat leikeissään ja vanhemmat hikoilevat saleilla. SIRPA PALOKARI | KUVAT SILVI KAARAKAINEN Lastenohjaaja Lotta Hurskainen nauttii työstään. Isä ja äiti saavat treenata rauhassa, kun lapset leikkivät omassa porukassaan
– Meerillä on baletti, jota minäkin harrastan. Jesse esittelee äidille väritystyönsä, sitten takit ylle ja askeleet kohti heräävän keskustan aamuvilskettä. – Tärkein kriteeri tänne tuloon oli lastenhoiOma treenitunti ja lapsenhoito luo äideille hengähdyshetken arjen pyöritykseen. Pienokaisten äidit ovat kavereita ja tulevat usein salille yhdessä. Rosa, 10 kk, istahtaa sitterin viereen tarkkailemaan tilannetta ja imemään rennolla tyylillä vaaleanpunaista tuttipulloaan. Homma on vielä kesken, kun äiti jo ilmestyy ovenrakoon jumpasta vetreänä ja suihkunraikkaan. .50-52 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 51 ›› LM2_s50-52_LapsiKuntosalilla.indd 51 21.1.2019 13.06. No mutta nyt Metelle iski nälkä! Katja kaivaa tytön hoitokassista hedelmäsosepurkin ja ryhtyy syöttämään häntä. – Pidän Fressi Lapset -tunteja, jolloin teen lasten kanssa esimerkiksi kehonhallintajuttuja; heittelemme palloja, teemme temppuja isolla jumppamatolla ja leikkimme hippaa, Katja kertoo. LM 2/2019 s. Eräskin äiti kertoi, ettei olisi tänään tullut, mutta lapsi halusi, joten ei kun trikoot kassiin ja treenivaihde päälle! Taaperoiden tassuttelu lastenhuoneessa luo pehmeyttä liikuntakeskuksen tehokkuudesta vihjaavaan ilmapiiriin. Lapset eivät voi turvallisuussyistä kokeilla salin laitteita, mutta heille järjestetään omaa liikuntaa. Millan ja Meerin äiti Marika pelmahtaa lastenhuoneeseen. – Täällä lapset ovat koko ajan liikunnan äärellä ja näkevät, että liikkuminen on säännöllistä, elämään kuuluvaa, Sanna pohtii. Lastenohjaajaryhmäliikunnanohjaaja Katja Puro hoivaa juuri päiväuniltaan herännyt pienokaista. Lapset kuntosalilla muistuttavat, että liikkuminen on luontainen osa elämää. kon ikäisiä. Lastenohjaajat ovat huomanneet, että hoitopaikka kannustaa vanhempia liikkumaan. Vauvoja edustavat tänään sitterissä köllivä Mette ja hänen vieressään kirjaa selaileva, jo itsenäisesti istuva Bea. Vauvan saa tuoda nukkuvanakin, vaunut voi jättää eteiseen ja me vahdimme, kertoo lastenohjaaja Lotta Hurskainen. Jopas teki taas kuntoilu terää! Hän käy Fressissä pilates-tunneilla, kuntosalilla ja sisäpyöräilemässä. Meeri ja Milla Lähde ottavat kaiken ilon irti äidin treeniajasta. Äiti ja isä harrastavat salilla käyntiä, Milla selvittää. Lisäksi harrastan uintia ja jalkapalloa. Jotkut vauvoista saattavat nukkua vaunuissa koko vanhempien treeniajan. Millalle liikuntakeskuksessa käynti on arkea, sillä hänen perheessään kaikki liikkuvat. Pöydän päässä istuu topakasti Jesse, 3, joka keskittyy värittämiseen
Yhtätoista lähestyttäessä ovi käy tiuhaan, kun punaposkiset, hyväntuuliset, mutta kiireiset äidit käyvät noutamassa lapsiaan. Aloitin täällä, kun Milla oli 2-vuotias ja Meeri vielä masussa. Crosstraining-laitteet ja vekkulit porraskoneet vetäisivät näemmä puoleensa. Kun hän oli kymmenkuinen, söimme ensin kotona ja sitten työnsin kärryt tänne. Uusia ystäviäkin on löytynyt. – Kesällä Liinu kävi meillä kylässä ja kanssamme uimarannalla, ja me olemme käyneet Liinun isän kanssa treenien jälkeen kahvilassa lohisopalla. Ilmoittautuminen alkaa 4.3.osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Marika Lähde ottaa tyttärensä Meerin ja Millan mukaan kuntosalille vapaapäivinään. n Lapset löytävät salilta uusia ystäviä. Millan ja Meerin uuden liikuntakeskushoitokaverin Liinun isästä on tullut myös Marikan ja Petrin uusi kaveri. Isovanhempia tai lähisukulaisia ei asu paikkakunnalla, ja lastenhoidon ansiosta voimme käydä treenaamassa. to. Pienillä kuntosaliasiakkailla ei välttämättä olisi hoppua minnekään, mutta on jouduttava kotiin lounaalle! Lähtiessä eloisat silmäparit vilkuilevat salin härveleitä. Lapset käyvät päiväkodissa, ja siksi liikuntakeskukseen tullaan vain vanhempien vapaapäivinä. Täällä tytöt oppivat leikkimään muiden kanssa, mikä helpotti myös päiväkodissa aloittamista. Salilta on löytynyt uusia kavereita sekä lapsille että vanhemmille. Marika työskentelee sairaalassa anestesialääkärinä ja puoliso Petri Lähde ensihoidossa, joten mahdottomien työvuorojen takia harrastaminen jäisi, ellei lapsia voisi ottaa mukaan. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT SAVE THE DATE! 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus LSKL kesäpäivät 2019 -A5 lehti-ilmoitus-save the date.pdf 1 20.12.2018 10.28 LM 2/2019 s.50-52 LM2_s50-52_LapsiKuntosalilla.indd 52 17.1.2019 11.22
En kertonut kenellekään aikuiselle , että tuntemattomat miehet yrittivät kadulla tarttua minuun kiinni ja ehdottivat seksiä. Rikosten uhreille tehty pahuus kuristaa sydäntä. Kotiin kävellessä autot hidastivat, miehet rullasivat ikkunan auki ja kysyivät: ”Annatko?” tai ”Mitä maksaa?” Oli käveltävä eteenpäin ja leikittävä ettei kuule. Silti kehityksen suunta on ollut vuosia hyvä: kansallisen lapsiuhritutkimuksen mukaan vuonna 1988 seitsemällä prosentilla yhdeksäsluokkalaisista tytöistä oli hyväksikäytöksi luokiteltavia seksuaalikokemuksia aikuisen kanssa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli neljä prosenttia. Hänkään ei kertonut aikuisille. Vuonna 2012 poliisi tutki hyväksikäyttöjen sarjaa, jossa alle 16-vuotiaita uhreja oli useita satoja ja epäiltyinä 18 suomalaista miestä. kolumni LM 2/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 53 LM2_s53_Kolumni_EH.indd 53 17.1.2019 11.26. Oulussa kuoli viime syksynä nuori tyttö. Seksuaalirikosten uhrit ansaitsevat, että heidän kokemuksiaan ei valjasteta ulkopuolisten agendojen välineiksi. Aikuisten alaikäisiin kohdistamat seksuaalirikokset , edes laajat ja systemaattiset, eivät ole Suomessa uusi tai ulkopuolelta tullut ilmiö. 13-vuotiaan ystäväni 18-vuotias poikaystävä vaati tätä harrastamaan seksiä kavereidensa kanssa. Viime viikkoina olen miettinyt niitä kokemuksia paljon. Tärkein kysymys on, mitkä juuri nyt ovat tehokkaimmat keinot näiden rikosten ehkäisyyn. Samalla yhä suurempi osa rikoksista tulee poliisin tietoon. Tämän ajan uusia piirteitä ovat internetin kautta tapahtuva houkuttelu , joidenkin maahanmuuttajaryhmien yliedustus rikoksentekijöinä sekä maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen muita korkeampi riski joutua seksuaalirikosten uhriksi. Myös Oulun rikossarjasta herännyt suru ja järkytys on mahdollista kääntää toimiksi, jotka ehkäisevät rikollisuutta ja parantavat uhrien asemaa. Asiantuntemusta näiden toimien löytymiseen on Suomessa paljon. Oli 1980-ja 1990-luvun taite, olin teini-ikäinen. Hän oli yksi alaikäisiin kohdistuneen seksuaalirikossarjan uhreista. Vaalien alla jokaisella poliitikolla on ilmeinen tarve sanoa Oulun rikossarjasta jotain. ELINA HIRVONEN MUISTUTTAA, ETTEI SEKSUAALIRIKOSTEN UHRIEN KOKEMUKSIA PIDÄ VALJASTAA VAALITAISTELUN VÄLINEIKSI. Pitkän aikavälin kehitys osoittaa, että lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden ehkäisyssä on Suomessa tehty jotain oikein. Silti toivoisin, että poliitikot puolueesta ja agendasta riippumatta olisivat hetken hiljaa. Kaupungilta lähtiessä oli vaihdettava lenkkarit jalkaan ja puristettava avainta nyrkissä. Nyt asiantuntijoiden kuulemiseen ja yhteisten tavoitteiden asettamiseen olisi hieno hetki. Ei myöskään se ystävä, jonka housut riisuttiin väkisin junassa. Lapsen koskemattomuus Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Siksi ajatukset on pidettävä tärkeimmässä: uhreiksi joutuneissa lapsissa
Pieni ja sydämellinen kirja erilaisuudesta! PEHMEÄSTI UNTEN MAILLE Uni ei aina tule lapsellekaan, tiedetään kuvakirjoissakin. SELKOKIRJA SIISTEYDESTÄ Hieno idea: selkokirja siisteydestä! Sirpa Palokarin kirjoittamasta Antin ja Timon puhtausmatkasta (Opike, kuvittanut Pekka Rahkonen) onkin otettu jo monta painosta. Välillä havainnot ovat pieniä, välillä isoja – aina kuitenkin todentuntuisuudessaan miettimisen arvoisia. Isän ja tyttären suhteen Pääskysaari toivoo olevan ”suhde, jolta ei vaadittaisi liikoja, vaan jossa olisi myös armollisuutta ja anteeksiantoa”. vartalon hoidosta, parrasta sekä ruokailusta ja puhtaudesta. Erilaisuutta ei alleviivata, vaan pikemminkin käy niin, että muskelisoturit oppivat näkemään Antun uudella tavalla. Erot pienenevät ja tunteiden samanlaisuus yhdistää. Terese Bast) on hykerryttävän hyvää tekevä kertomus kaverin kaipuusta ja erilaisuudesta. (o.s.) ja osoite (os.) menevät sekaisin, kun lasta opetetaan kädestä pitäen tekemään sukupuuta. Lämminsävyinen ja helppolukuinen. Niin sotureiden pomo on sanonut. Vuokko Hurme ja kuvittaja Sanna Pelliccioni ovat koonneet monipuolisesti tietoa mm. Neuvot ovat seikkaperäisiä ja helpon esitystavan ansiosta myös monille erityisryhmille sopivia. Teitittelykin sujuu ontuen. Anttu onnistuu kuitenkin tekemään uroteon, joka lennättää hänet muskelisotureihin. ”Poikia ja miehiä kiinnostaa vaatteilla koreilu vähemmän kuin naisia”, väitetään 2000-luvun alussa kirjoitetussa oppaassa, mutta muuten suurin osa kirjan annista on vanhentumatonta. Kirjan puheenvuoroissa ei edellytetäkään ihmissuhteiden täydellisyyttä, mutta sitä enemmän yrittämistä, hyväksymistä ja anteeksi antamista. Kirjassa kuvataan pojan tunteita, pelkoja, pettymyksiä ja iloja hyvin koskettavasti. Kirjoille on vaikea löytää sopivaa termiä, mutta tärkeitä ne ovat. Ystävysten keskustelu käy koreilemattomasti: he eivät harrasta siroja viisauksia, vaan puhuvat avoimesti ja konkreettisesti siitä, mitä ovat tärkeistä ihmissuhteista oppineet. Hyvää kirjaa nakertaa hieman kieli asu: tuntuu hassulta, että termit omaa sukua Jenni Pääskysaari on ahkerimpia nuorten neuvokkikirjojen ja henkisten oppaiden tekijöitä. Pääskysaarella on paljon kerrottavaa ja pohdittavaa omasta isäsuhteestaan. VANHENEMISEN PERUSKURSSI LAPSILLE Lastenja nuortenkirjoissa kerrotaan usein isovanhempien hapertumisesta ja muistisairauksista. ERILAISIA JA SAMANLAISIA Tuula Kallioniemen kuvakirja Neljä muskelisoturia (Karisto, kuv. Isän tyttö, tytön isä -kirjaan (Otava) hän on kutsunut keskustelukaverikseen kahden aikuisen tytön isän Mikko Kuustosen. Harvoinpa kirjoissa mietitään, miten isien olisi viisainta kommentoida tyttäriensä ulkonäköä. Yksi kirjan vanhuksista toteaa haikeasti, että vanhana monet pelot muuttuvat tosiksi. Anttua ei huolita muskelisotureiden jännittävään seuraan, sillä hän honottaa ja on dauni. Ne rohkaisevat nuorta ja osoittavat selviytymisen mahdollisuuksia. VAIKUTUS TUNTUU NIIN TIETOKUIN KAUNOKIRJOISSA. Poikien tarinoiden rinnalla kulkevat tietotekstit mm. Peukalon käsikirja (Aula & Co) käsittelee vanhenemisen ilmiöitä niin henkisenä kuin fyysisenä kysymyksenä. Kirjassa kerrotaan, että teititellessä puhutaan kuin keskustelisi ”useamman ihmisen kanssa samalla kertaa”. Nyt vanhenemisesta on ilmestynyt kokonainen tietokirja lapsille. Ne ovat pieniä pulmia tärkeässä kirjassa, mutta huolestuttaa, että lasten tietokirjoissa kieli kömmähtelee. Hänen isänsä on jo kuollut, eivätkä kaikki muistot ole esimerkillisiä. soluista, ulkonäön muuttumisesta, eläkkeistä ja perinnöstä. Kuustonen muistuttaa siitäkin, että lapsen täytyy pari kertaa kolauttaa päänsä pöydänkulmaan ja polttaa näppinsä steariinissa. Vanhana monet pelot muuttuvat todeksi Sydämellinen kirja downpojasta! ISMO LOIVAMAA Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys Seikkaperäisiä neuvoja LM 2/2019 s.52-53 54 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s54-56_KK+TakaKansi.indd 54 17.1.2019 14.46. Tarinaosuudessa Antti tulee TiLASTEN JA NUORTEN TERVEYSKIRJOJA JULKAISTAAN EDELLEEN, MUTTA NYT HUOMIO ON KÄÄNTYMÄSSÄ HENKISEEN HYVINVOINTIIN JA MIELENTERVEYTEEN. KUUKAUDEN KIRJAT Millainen on hyvä isäsuhde. Markkinoilla on maailmalla paljon julkisuutta saaneita unettavia, oikein haukotuttaviakin kirjoja, mutta suomalaiset tekijät luottavat vielä pehmeämpiin keinoihin. Nora Surojeginin Uneton Jänö (Minerva) on maalauksellisen kaunis ja tunnelmallinen kuvakirja Jänöstä, joka ei saa kauniismon luo viettämään viikonloppua, jonka aikana törmätään puhtausasioihin ärhäkästä finnistä alkaen
Peetun isä käy samaan aikaan omaa taisteluaan: hän päättää erota. Kukaan ei ole täällä yksin, muistutetaan teoksessa, joka kannustaa ryhtymään liittolaiseksi maailman muuttamisessa. KIRJASTOILOA Lastenkirjoissa puolustetaan lähikirjastoja ja vietetään hyviä hetkiä kirjastossa. Tarinan huippukohta on kuitenkin se, kun isä vie lapset tutustumaan Helsingin uuteen Oodi-kirjastoon. Kirjalla on sekä yleissivistävä että asenteita korjaava tehtävä, mutta samalla se on aivan konkreettinen opas. Maiju Ristkarin, Nina Sunin ja Vesa Tynin Sukupuolena ihminen (Tammi) on kunnioitusta herättävä alansa perusteos, nuorten tietokirjaksi luokiteltu ulkoisestikin näyttävä kirja. Kuvakirjoista päätellen kirjastot ovat olennainen osa suomalaista lapsuutta. Illan, unen ja aamun tunnelmiin kirja johdattelee makeilemattomasti ja silti hyvin hellyttävästi. Mutta miten käy, kun Grant rakastuu Amandaan. Leena Ojalatva) keskittyy Amandan vaiheisiin sukupuolen korjaamisen jälkeen. Tomppa pitää kirjastopäivästä ja satutunneista, ja tällä kertaa Kerttukin löytää oman suosikkinsa, Pikku toukka paksulaisen. Romaanissa käsitellään syvällisesti ihmisten reaktioita ja sitä, mitä kaikkein läheisimmiltä vaaditaan. Transsukupuolisuuden teemoja KU VI TU S KI RJ AS TA TO M PP A JA KE RT TU -K IR JA TO U KK A. Kokoelmassa ei vain esitellä eläinten tyypillisiä piirteitä, vaan silloin tällöin runoissa ihmetellään myös maailman menoa. Runojen otsikoissa on käytetty kaunokirjoitusta, mikä sekin osaltaan vahvistaa inhimillisyyttä. Kirjan sisäkansissa leijailee tietysti tuttuja lastenkirjaklassikoita. Käytännön prosessit ja sielun hulahdukset asettuvat kirjassa päälletysten. Sisältö ulottuu viihdekulttuuriin ja nuortenkirjoihin saakka. ”Kirja auttaa näkemään sen, miten moninaista ihmisyys tässä maailmassa on”, tekijät lupaavat. Kristiina Louhen Tomppa ja Kerttu-kirjatoukka (Tammi) kertoo isoveli Tompan ja pikkuisen Kertun arkipäivästä, johon kuuluu välillä hellyyttä ja välillä nahistelua. Tuntuu niin haikealta, ettei kouluissa opeteta enää kaunokirjoitusta ja koristeelliset kirjaimet katoavat pikkuhiljaa n sa kolossaan unta, vaikka yö on ”sininen ja rauhallisen uinuva”. ENERGISET ELÄINRUNOT Jukka Itkonen tutustuttaa runoissaan kirjavaan eläinjoukkoon lastenrunokokoelmassa Tukaani puussa (Lasten Keskus, kuv. Amerikkalaisen Meredith Russon Tyttösi sun (Karisto, suom. Tuija Lehtinen ja Salla Simukka. Riimitellen kirjoitettu tarina päättyy tietysti ainoalla oikealla tavalla: ”uni hiipi hiljaa, salaa Jänön luona vieraili.” PROJEKTINA SUKUPUOLI Viimeistään 2000-luvulla on opittu ymmärtämään, että sukupuoli-identiteetti ei välttämättä ole mutkaton juttu. Pikkuhiljaa opitaan myös, miten tärkeää on hienotunteisuus ja oikeiden termien käyttö. Oodi tutuksi LM 2/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 55 LM2_s54-56_KK+TakaKansi.indd 55 15.1.2019 13.14. Iltasatukirja muuttuu hetkeksi leijailevaksi fantasiaksi, kun jänönpoika – ainakin kuvitelmissaan – noutaa avaruudesta unenpaloja. Aihepiiristä ovat nuorille kirjoittaneet myös mm. / Jos ei kukaan mitään tee / ja ilma vielä lämpenee?”, kysyy jääkarhu. Kirjailija on itse kokenut vastaavanlaisia vaiheita, joten hän osaa eläytyä tunteisiin. Matti Pikkujämsä), jossa riittää eksoottisia kavereita mangusteista mursuihin. Valoisinta kirjassa on Peetun itseluottamus ja rakkaus Aamuun. Mukana on epäilemättä kaikenikäisille lukijoille uusia asioita, mutta aina on mahdollista vetäytyä omista ennakkoluuloista ja parhaassa tapauksessa olla jopa avuksi toisille. ”Miten minun oikein käy. Kirja on vahvasti runoilijan ja kuvittajan kimppatyötä, jossa hehkuvien kokosivun kuvien iloisuus ja värikkyys sykähdyttävät. Takaumissa näkyy ankaraa koulukiusaamista, joka pakottaa vaihtamaan koulua. Lukija saa ensitöikseen kääriä hihat ja miettiä, miksi juuri genitaalit määrittävät sukupuolen. Siri Kolun pienoisromaani Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava) tuo transsukupuolisuuden teemaa nuortenkirjallisuuteen, ei ensimmäisenä mutta aiheeseen hyvin keskittyneesti. Tomppa-sarjassa ilahduttavat usein suomalaisen muotoilun tulokset, joita ovat yhtä hyvin jäätelöpurnukat kuin kokonaisen kirjastorakennuksen arkkitehtuuri: ”talo näyttää suurelta laivalta, joka on uinut keskelle kaupunkia”. Tytöksi syntynyt Peetu on aina tiennyt olevansa poika: ”Ajattelen: mitä se kellekään kuuluu, mistä olen tullut läpi ollakseni se mikä olen.” Korjausleikkausta odottava Peetu huomaa, että äidin on vaikea sietää tilannetta: tämä rakastaa lastaan väärällä tavalla kieltämällä ja torjumalla. Tynin valokuvat tuovat kirjaan inhimillisyyttä
Haluatko olla mukana vaikuttamassa. Anna ääni lapselle on lasten asioista kiinnostuneiden järjestöjen ja kansalaisten vaikuttamiskampanja, joka perustuu joukkovoimaan ja hengenheimolaisuuteen. Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että päättäjinä eri päätöksenteon tasoilla on mahdollisimman monta lapsen edun ajajaa ja että päättäjät tietävät, miten lapsen etu otetaan huomioon. Ääni lapselle -agenttina saat sähköpostitse käyttöösi järjestöjen asiantuntemukseen sekä tuoreeseen tutkimustietoon perustuvaa materiaalia, jota voit käyttää valitsemallasi tavalla. LM 2/2019 s.52-53 Eduskuntavaaleissa 2019 haluamme vaikuttaa erityisesti seuraaviin teemoihin tarjoamalla tietoa ja ratkaisuja: Ääni lapselle -agentiksi. Anna ääni lapselle -kampanja tarjoaa kenelle tahansa helpon ja omaan tilanteeseen sopivan tavan vaikuttaa lasten puolesta. Lasten tulevaisuus tulee turvata tarjoamalla laadukasta koulutusta ja varhaiskasvatusta. Ne myös tukevat lasten yhdenvertaisuutta ja torjuvat syrjäytymisen periytymistä. Materiaalia voit halutessasi jakaa sosiaalisessa mediassa, lähikaupan ilmoitustaululla tai vaalitorilla – tai käyttää omassa vaalityössäsi, jos olet ehdolla ja haluat edistää lasten asiaa. Lasten osallisuuden toteutuminen ja sen varmistavat rakenteet täytyy aktiivisesti mahdollistaa. Kampanjassa on mukana yli kolmekymmentä järjestöä sekä vapaaehtoisia kansalaisia. Jokaiselle lapselle on pyrittävä turvaamaan turvallinen lapsuus sekä kotona että koulussa ja muissa hänen keskeisissä elinympäristöissään. lue lisää: www.lskl.fi/aanilapselle/ #äänilapselle LM2_s54-56_KK+TakaKansi.indd 56 15.1.2019 13.14. 1 2 3 4 Lapsiperheköyhyyttä tulee torjua aktiivisesti muun muassa välttämällä vähävaraisten lapsiperheiden kannalta haitalliset poliittiset päätökset lapsivaikutusten arvioinnilla. Ääni lapselle -agenttikirjeet sisältävät muun muassa tietoa, infogra ikkaa, somekuvia ja vinkkejä vaikuttamiseen