| KUN ÄITI JOUTUU VANKILAAN… LAPSI VOI TARVITA MIELIKUVITUSKAVEREITA | SEVVAL NUR KÄRSI JO 10-VUOTIAANA KUNNIAVÄKIVALLASTA Koska lapse. ova. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1 ??????????????????. . ???????. ???????. ??????????????????. . ???????. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2020 VILMA VÄHÄMAA & LUCY KAUTTO: ”LASTENSUOJELUILMOITUS EI OLE MAAILMANLOPPU!” | MIKSI AIKUISET EIVÄT LEIKI. ????????
Leikki opettaa myös tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Leikkiminen on tosi kivaa. Lummelahti on opettanut Jyväskylän yliopistossa päiväkotien opettajiksi opiskelevia. Leikkimällä oppii uusia taitoja ja tapoja. ???????. Se kehittää mielikuvitusta. Lummelahden mukaan nämä kaikki ovat aikuisten leikkiä. Heidän leikkinsä vain on hieman erilaista kuin lasten. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja varhaiskasvatuksesta eli päiväkoti-ikäisten lasten kasvatuksesta. Lapsista saattaa tuntua kummalliselta, että aikuiset eivät leikeistä innostu. Ja vaikka aikuinen olisi lähtenyt touhuun mukaan, hän ei useinkaan näytä nauttivan vaikkapa hiekkakakkujen tekemisestä yhtä paljon kuin nuorempi leikkitoverinsa. ????????. ???????. Eivät kyllä aikuisetkaan itse aina ymmärrä leikkivänsä, sanoo Leena Lummelahti. ??????????????????????. Aikuiselle leikki ei ole yhtä tärkeää, sillä aikuinen on oppinut jo ne asiat, joita lapset vasta harjoittelevat leikkimällä. . Oikein hauskaa leikkiä ei malttaisi lopettaa. Lapselle leikki on välttämättömyys. Aikuiset saattavat kuitenkin koota suurta palapeliä, ratkoa ristisanoja, tehdä käsitöitä, kertoa vitsejä, pelata jalkapalloa tai hoitaa puutarhaa. Ilman leikkiä lapsi tylsistyisi eikä oppisi monia tärkeitä asioita. – Aikuisille leikki on mukavaa virkistystä, joka toki sekin on tärkeää, Lummelahti kuvaa. . Aikuiset eivät yleensä tällaisiin puuhiin ryhdy, ellei lapsi pyydä heitä kanssaan leikkimään. Kotileikit, legojen rakentelu ja hippaleikit on helppo ymmärtää leikiksi. . Lapset eivät välttämättä tunnista aikuisten touhuja leikiksi. ???????. Yleensä aikuiselle leikkiä tärkeämpää on vaikkapa työ tai omasta perheestä huolehtiminen. LAPSI KYSYY K yllä aikuisetkin leikkivät. TEKSTI ANU VALLINKOSKI Miksi aikuiset eivat leiki ??????????????????????. Nyt hän on eläkkeellä. Ihan samalla tavalla kuin lapsi ei malta lopettaa vaikkapa majan rakentamista, ei aikuinenkaan haluaisi jättää jännittävän kirjan lukemista kesken, Lummelahti sanoo. – Leikki viihdyttää ja innostaa myös aikuisia
48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 3 ›› LM2_s3-4_SisL.indd 3 LM2_s3-4_SisL.indd 3 7.2.2020 7:27:06 7.2.2020 7:27:06. s. TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.64 HELMIKUU | 2 | 2020 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 6 Lucy Kautolla ja Vilma Vähämaalla on kokemuksia lastensuojelulaitoksista 12 Juha ja Sanna Mänty toimivat lastensuojelun vastaanottoperheenä 16 Sofia Virta: lastensuojelijasta kansanedustajaksi HARRASTUS 28 Kokkikerho yhdistää päiväkotiikäisten lasten perheitä 32 Aleksi Kangas ja Joni Stenberg musisoivat yhdessä Alvarin, 5, mielikuvitustyöpaikka Kauklahden Facebookin talo hajotettiin, joten nyt hän keskittyy käymään päiväkotia
Kangasala . . . Helsinki . Littoinen Piikkiö . Vuosittain järjestämme kahdet isot koulutuspäivät, jotka tavoittavat yli tuhat sosiaalialan ammattilaista. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 79. Tuotamme tietoa lastensuojelun tilanteesta, pyrimme levittämään sen hyviä käytäntöjä ja nostamme esiin sekä lastensuojelun ammattilaisten että asiakkaiden itsensä ääntä. Oulu Turku . NYT UUTUUTENA RISTIKKO! S. Pöytyä 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s3-4_SisL.indd 4 LM2_s3-4_SisL.indd 4 7.2.2020 7:27:26 7.2.2020 7:27:26. Onko verkkopalvelumme lastensuojelu. 12 . Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna aloitamme uuden julkaisusarjan, joka tarjoaa ratkaisuja lastensuojelun kehittämiseksi. vuosikerta KANSI Vilma Vähämaan ja Lucy Kauton kuvasi kanteen Liisa Takala. s. 64 Palvelukortti 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Kuukauden kirjat: Helppolukuisia teoksia LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 59 Miten käy lapsen, kun vanhempi joutuu vankilaan s. 44 Roosan, 8, äiti oli vankilassa KASVU & KOULU 48 Mielikuvituskaverit kuuluvat kehitykseen 52 Kasvatusohjaaja ehkäisee kiusaamista OSALLISUUS 56 Arjesta voimaa -hanke edistää pienten lasten osallisuutta PALSTAT 2 Lapsi kysyy: Miksi aikuiset eivät leiki. 44 Kamal Asi ja Ari Haaparanta pohtivat isyyttään. Se tarjoaa perustason tietoa suomalaisesta lastensuojelusta kymmenellä kielellä sekä selkosuomeksi. PERHE & VANHEMMUUS 34 Sevval Nur pakeni perheestään kunniaan liittyvän väkivallan vuoksi 40 Mitä yhteistä on Irakista kotoisin olevan Kamal Asin ja kantasuomalaisen Ari Haaparannan kasvatusmenetelmissä. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 5 Pääkirjoitus 22 Tietotulva: Partio kantaa vielä aikuisenakin 39 Erityislapsiperhe & lastensuojelu UUSI KOLUMNISARJA! 55 Ristikon ratkaisu 59 Ristikko 60 Tutkittua tietoa: Miten arvioidaan lapsen kyky päättää hoidostaan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . 40 Sanna Mänty on lastensuojelun vastaanottoperheen äiti. HYVÄÄ LASTENSUOJELUA! Lastensuojelun Keskusliitto on keskusjärjestö, joka edistää toiminnallaan lapsen oikeuksien toteutumista sekä kehittää lastensuojelun laatua ja edistää tietoa lastensuojelusta. > www.lastensuojelu.info > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. info jo sinulle tuttu
Lasten mielenterveyden vaaliminen on otettava vakavasti, ja hoidon saatavuudesta huolehtiminen onkin yksi perustason palveluissa käynnissä olevan sote-uudistuksen tärkeimmistä asioista. LM 2/2020 s. Mutta miten huolehdimme siitä, ettei koulun arki avoimessa oppimisympäristössä muodostu liian kuormittavaksi joillekin lapsille. Ja tulevatko nämä lapset ja nuoret autetuiksi vain käytettävissä olevilla keinoilla. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Pohjoismaisessa lapsifoorumissa Kööpenhaminassa Suomea edustaneet alakoululaiset muistuttivat, kuinka tärkeää on, että he voivat saada apua pikaisesti pieniin ja vähän isompiinkin pulmiinsa. 5 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 6.2.2020 14:36:36 6.2.2020 14:36:36. Myönteisiä kohtaamisia meillä kenelläkään on tuskin liikaa. Silti yhdenkään kohtaamisen ei kannattaisi antaa liukua ohi. Viime vuosina yleistyneet koulujen avoimet oppimisympäristöt ovat myös puhuttaneet. Avoimet ympäristöt vastaavat uuden opetussuunnitelman vaateisiin ja painottavat esimerkiksi ilmiöpohjaista oppimista ja yhteisopettajuutta. ” Miten huolehdimme siitä, ettei koulun arki avoimessa oppimisympäristössä muodostu liian kuormittavaksi joillekin lapsille. pääkirjoitus Erityisesti nuorempien lasten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Luovuus, joustavuus, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutustaidot taitavat olla tulevaisuuden työelämässä vaatimuslistan kärjessä. Osa työntekijöistä väsyy hälinään ja avokonttoreihin nopeasti , mutta osa sopeutuu järjestelyihin mainiosti. Varmaan osa lapsistakin sopeutuu sekä luokattomuuteen että seinättömyyteen. Vai haetaanko apua entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kun kohtaa lapsen tai nuoren kiireettömästi, voi saada kiireisessäkin päivässä juuri sen parhaan oivalluksen. He muistuttivat myös, että vain harva lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta oma-aloitteisesti aikuiselle. On keskusteltu siitä, onko kyse mielenterveysongelmien määrällisestä lisääntymisestä. Me aikuiset puskemme toisinaan arjessa niin kiireellä eteenpäin , ettemme malta pysähtyä kuulemaan lasten kokemuksia. Lasten kokemukset ja kertoma olivat karua kuultavaa: erilaisuus altistaa yksinäisyydelle ja kiusaamiselle, ja rahattomuus voi jopa sulkea kaveripiirin ulkopuolelle. On ajateltu, että nämä oppimisympäristöt valmistavat oppilaita ehkä entistä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Ja lapsi pääsee kokemaan aikuisen aitoa läsnäoloa
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LIISA TAKALA 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 6 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 6 10.2.2020 15:02:57 10.2.2020 15:02:57. Ei mistään, elleivät aikuiset kerro. Tämä on ongelma, johon sijaishuollossa kasvaneet nuoret haluavat muutosta. lastensuojelu Meillä on oikeus TIETOON! Mistä pieni, lastensuojelulaitokseen tuleva lapsi tietää omat oikeutensa. Mistä hän tietää, mikä on laillista
Vilma Vähämaa (vas.) ja Lucy Kautto tietävät, ettei palveluista ole apua, ellei ammattilaisilla ole riittävästi osaamista kohdata lapsia ja nuoria sekä kuulla heitä aidosti. Eduskunnan tarkastusvaliokunta pyysi Osallisuuden aika ry:ltä lausuntoa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 7 ›› LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 7 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 7 10.2.2020 15:03:10 10.2.2020 15:03:10
Päivä järjestettiin Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä Tampereella. Lucy ei missään vaiheessa kuullut, että hänellä on myös oikeuksia. Oikeus tulla kuulluksi. Lucy Kautolla ja Vilma Vähämaalla on kokemusta lastensuojelulaitoksessa asumisesta. Osaa heistä en nähnyt ikinä. Hänestä yhtä työntekijää kohti tulisi olla vain parikymmentä asiakasta. . Kuka asioitani hoitaa. He vaihtuivat niin usein. Lapsi ei automaattisesti tiedä, että hänellä on oikeus valittaa päätöksistä. . Vilman mielestä on selvää, ettei sosiaalityöntekijä voi tehdä työtään hyvin, jos hänellä on sata asiakasta. Se on ongelma, sillä Lucyn mielestä sosiaalityöntekijän pitäisi olla osa lapsen elämää ja luoda luottamussuhde lapseen. Hän opiskelee pintakäsittelyä, mutta aikoo hakeutua opiskelemaan sosiaalialaa. En valittanut, koska ajattelin, ettei miAjattelin, että kun olen valtion hoidossa, totta kai kaikki, mitä siellä tapahtui, oli laillista ja sallittua. En saanut heistä mitään tietoa. . Ohjaajat vastasivat, etteivät tiedä, kuka sosiaalityöntekijäni on. Vilmalla on vastaavia kokemuksia. Monet luulevat, että kenenkään ei tarvitsekaan kuulla häntä. Vilma työskentelee nykyisin Osallisuuden aika ry:ssä projektikoordinaattorina, ja Lucy saman yhdistyksen kokemusasiantuntijana. Lucy Kautto on Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntija. K ysyimme kahdelta nuorelta heidän näkemyksiään lasten oikeuksista sijaishuollossa. Välillä sosiaalityöntekijäni sekoitti minut johonkin toiseen. Viime vuonna nuoret olivat huolissaan erityisesti lasten oikeuksien toteutumisesta ja henkilökunnan vaihtuvuudesta. . Vilma on kahdeksan viime vuoden aikana tavannut paljon lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria työnsä kautta ja oli mukana myös Nuorten oikeudet ja asema sijaishuollossa (Noja) -hankkeessa. Kun joku ohjaaja kysyi, haluanko puhua sosiaalityöntekijän kanssa, en tiennyt, että minulla on sellainen, kertoo Lucy, joka on asunut 13-vuotiaasta asti muutamassa lastensuojelulaitoksessa. Päätöksiä tehtiin. Menin virran mukana. En edes muista heidän nimiään. Sosiaalityöntekijäni vaihtuivat useasti. Monelle on yllätys, että hänellä on oikeus nähdä omat asiakirjansa tai että on oikeus pyytää sosiaalityöntekijän vaihtoa. . 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 8 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 8 10.2.2020 15:03:25 10.2.2020 15:03:25. Lucy oli viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana jokavuotisessa Nuorten päivässä, jossa nostetaan esiin nuorten kokemuksia lastensuojelusta. Kysyin kerran, miksi asiani ei edisty
Vilma Vähämaa ja Lucy Kautto haluavat tuoda esiin lastensuojelun epäkohtia, mutta myös hyviä kokemuksia ja onnistumisia. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 9 ›› LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 9 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 9 10.2.2020 15:03:46 10.2.2020 15:03:46
Olet epätietoisena systeemissä, joka pallottelee joka puolelle. Olet siinä tosi pienenä ja voimattomana. Vilma Vähämaa oli perustamassa Osallisuuden aika -yhdistystä viisi vuotta sitten. Hän opiskelee politiikan tutkimusta Helsingin yliopistossa. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 10 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 10 10.2.2020 15:03:59 10.2.2020 15:03:59. Tietoa siitä, mitä tapahtuu, pitäisi saada enemmän: . Ohjaajat voivat jatkaa siitä, mihin sosiaalityöntekijä jäi ja kerrata asiaa koko ajan, suosittelee Vilma. Sijaishuoltopaikan seinällä voisi olla sanasto, jossa kerrotaan ymmärrettävästi, mitä tarkoittaa vaikkapa koskemattomuus ja niin edelleen, Lucy ehdottaa. Ei sitä osannut kyseenalaistaa, kuvaa Vilma. . Se, että tietää oikeuksistaan, on kaiken alku. Rajoittaminen voi olla laillista – tai laitonta Vilma on huomannut Noja-hankkeen juristeja kuunnellessaan, että oikeudet . . Oikeuksista pitää kertoa monta kertaa Nuorten mielestä sosiaalityöntekijä voisi käydä lapsen oikeudet läpi asiakassuhteen aluksi, mutta se ei vielä riitä. voivat mennä välillä ristiin. Mistä lapsi voi tietää, mitä tarkoittaa vaikkapa yksityisyydensuoja tai koskemattomuus. Paikkakuntaa voi joutua vaihtamaan viikon varoitusajalla, huomauttaa Lucy. Jos nuori haluaa mennä paikkoihin, jotka eivät ole turvallisia hänelle, silloin liikkumisvapautta pitää rajoittaa, jotta oikeus koskemattomuuteen toteutuu. . Lisäksi oikeuksiin liittyvät sanat ovat hankalaa lakikieltä. Mutta kun sinut otetaan huostaan, vanhemmat eivät enää pystykään hoitamaan. . Hänen mukaansa monen nuoren on vaikea hahmottaa, miksi hänet on sijoitettu. Se ei pysy päässä. . Lapsena sitä ajattelee, että vanhemmat hoitavat kaiken. Nuorta saattaa pelottaa, koska valtiohan on ylin auktoriteetti. Nuorten päivän nuoret toivat esiin, miten hankalaa kaltoinkohdellun lapsen on tietää, mikä on oikein ja mikä ei, sillä hänen rajansa on rikottu. kuten vaikkapa koskemattomuus tai liikkumisvapaus . Jos on koulussa ongelmaa, ei hätää, vanhemmat hoitavat. nulla ole kuitenkaan sananvaltaa mihinkään. Nyt vasta, kun on itsekin kuullut, mitä oikeudet ovat, ymmärtää paremmin, miksi niitä pitää joskus rajata. Ajattelin, että kun olen valtion hoidossa, totta kai kaikki, mitä siellä tapahtui, oli laillista ja sallittua. Olisi siistiä, jos lastensuojelun asiakaspakkaus voisi olla samanlainen kuin äitiyspakkaus. Sijoittaminen on aina kriisitilanne, kun tulee paljon infoa kerralla
Ei ole oikein, että samaan paikkaan voi olla sijoitettuina nuoria, joilla on päihdeongelma sekä lapsia, jotka ovat siellä sen vuoksi, että kotona on päihdeongelma, sanoo Lucy. Ei sinne hirveästi palautetta ilmaantunut, mutta oli tärkeää, että laatikkoon oli mahdollisuus antaa palautetta. Oikeus saada hoitoa Mielenterveyspalveluita nuoret saavat vaihtelevasti. Ellei halua ottaa lääkkeitä, nuorta saatetaan pitää yhteistyökyvyttömänä ja hoitoon sitoutumattomana, kertoo Vilma. Löydettiin kuva, jonka perusteella minulle määrättiin seitsemän päivää liikkumisvapauden rajoitusta. Osa saa kaiken pyytämänsä avun, osa ei. Poliisiin luotetaan. Siinä olisi kaikkea, mitä lapsi tarvitsee sijaishuoltoon muuttaessaan, vaikka pehmolelu ja esite oikeuksista. Liikkumisvapauden rajoittamisen ei pitäisi olla rangaistus vaan nuoren parhaaksi. Kun nähtäisiin, etteivät ”sossutädit” ole kasvottomia, se madaltaisi avun hakemisen kynnystä ja poistaisi lastensuojelun leimaa, Vilma pohtii. Lucy kannattaa pakkausta, sillä se loisi positiivista kuvaa lastensuojelusta. Lucyn mielestä päihdeongelmaiset nuoret tarvitsisivat oman hoitopaikan: . Nuoret toivovatkin, että lastensuojelun kilpailutuksissa otettaisiin huomioon laatu, nimenomaan asiakkaiden kokemana ja että palveluita rakennettaisiin aidosti yhdessä nuorten kanssa. Lucysta on väärin, että rangaistuksia saatetaan antaa neuvottelematta nuoren kanssa . LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 11 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 11 LM2_s6-11_Lucy&Wilma.indd 11 10.2.2020 15:03:59 10.2.2020 15:03:59. Vilma on tavannut monia nuoria, joiden kohdalla rajoittamistoimenpiteitä on käytetty rangaistuksena, mikä on laitonta: . Vilmalla on hyviä kokemuksia nuorisokodista. . Se on suhteetonta. Lääkkeitä saa, muttei keskusteluapua. Monesti kuulee, ettei nuori saa itse määritellä tarvitsemaansa apua. Se on laitonta. Soitan edelleen sosiaalityöntekijälle, jos on tarvetta. Jos nuorisokodissa asuva 17-vuotias on kavereiden kanssa ulkona ja kokeilee alkoholia, hänet lähetetään päihdepsykiatriselle. . Vilma kertoo nuorten visioineen eräänlaista tervetuliaispakkausta lastensuojelun piiriin tuleville: . . > https://osallisuudenaika.fi Poliisit käyttävät samantyyppistä valtaa kuin sosiaalityöntekijät, mutta heitä ei pelätä niin kuin sossuja. Sijaishuoltopaikan pitäisi tuntua kodilta. Juttua varten on haastateltu myös erityisasiantuntija Annukka Paasivirtaa Lastensuojelun Keskusliitosta. Vaikuttaako palaute. He käyttävät samantyyppistä valtaa kuin sosiaalityöntekijät, mutta heitä ei pelätä samalla tavoin kuin sossuja. Jokaisessa päiväkodissa ja jokaisella luokalla on kuitenkin lastensuojelun asiakkaita. . Olisin itse asiassa halunnut jäädä sinne, mutta toive sivuutettiin. Lucy sai eräästä paikasta lähtiessään täytettäväkseen lomakkeen, jossa kysyttiin, oliko hän viihtynyt. Vilma on kuullut myös suhteettoman ankarasta suhtautumisesta päihteisiin. Nuorelle voidaan sanoa, että ellei viikko mene hyvin, perutaan kotilomat. Lucy on samaa mieltä: . Vanhempiensa kanssa asuva nuori saa ehkä kotiarestia. . vaikkapa sosiaalisesta mediasta kaivetun tiedon perusteella. Ei niitä voi noin vain jaella, sanoo Lucy. Lastensuojeluilmoitus tai avun hakeminen lastensuojelusta ei ole maailmanloppu. Tehtiin johtopäätöksiä kysymättä minulta, mitä oli tapahtunut. Vilma perusti aikoinaan nuorisokotiin johtajan suostumuksella palautelaatikon: . Suhde perheeseen on tärkeä, eikä oikeutta kotilomiin pitäisi käyttää rankaisemiseen tai palkitsemiseen. Olisi siistiä, jos lastensuojelun asiakaspakkaus voisi olla samanlainen kuin äitiyspakkaus. > https://noja.io/mita/ Osallisuuden aika ry on lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistävä yhdistys. Tytöt ihmettelevät, mikseivät ”sossut” voisi myös vierailla kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa työstään samalla tavoin kuin poliisit. LUE LISÄÄ! Noja on Stean rahoittama hanke, jonka kohderyhmänä ovat 13?17-vuotiaat lastensuojelun asiakkaat. Hankkeella pyritään vahvistamaan nuorten tietämystä omista oikeuksistaan ja asemastaan sijaishuollossa. . Hän piti henkilökunnasta, mutta jotkin nuorisokodin käytännöt olivat jääneet ajastaan jälkeen, jopa lainvastaisiksi, kuten vaikkapa kotilomilla kiristäminen tai palkitseminen
TIINA PITKÄNEN | KUVAT SUVI ELO Sanna Männylle sijaisäitiys on elämäntapa. Sydämessä on tilaa sekä lyhytettä pikäaikaisesti sijoitetuille lapsille. IHMISEN kokoista työtä 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 12 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 12 6.2.2020 8:39:01 6.2.2020 8:39:01. lastensuojelu Vastaanottoperhe tarjoaa lapsille tukea ja turvaa epävakaassa elämäntilanteessa
Päivystysvuorossa olevien perheiden luo voidaan sijoittaa lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi lyhyellä varoitusajalla. Sanna ja Juha Männyn tilava koti on täynnä ääniä, tunteita ja elämää. – Juha pudistelee välillä päätään, kun otan päivystyspuhelimen mukaan jopa saunan lauteille. Vastaanottoperhetoiminnassa perheeltä tiedustellaan ensin, ovatko he valmiita ottamaan sijoitusta tarvitsevan Sanna ottaa päivystyspuhelimen mukaan jopa saunan lauteille. Jokaiselle perheelle on nimetty vastuutyöntekijä, joka on perheen tukena prosessin alusta loppuun. Pariskunta toimii lastensuojelun vastaanottoperheenä eli se tarjoaa lyhytaikaisen kodin lapselle, joka joudutaan sijoittamaan kiireellisesti. Lapsen sijoittanut sosiaalityöntekijä on jatkuvasti puhelinsoiton päässä. Ovella vastaan tulee pieni, vaaleahiuksinen poika sekä leppoisasti tallusteleva pörröturkkinen kissa. Koskaan ei voi tietää, milloin ilmoitus saapuvasta lapsesta tulee, Sanna kertoo. P öytyällä sijaitsevan keltaisen puutalon pihaan saapuessa katse kiinnittyy ensin keinuihin, hiekkalaatikkoon ja lasten polkupyöriin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 13 ›› LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 13 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 13 6.2.2020 8:39:09 6.2.2020 8:39:09. Akuuteissa tilanteissa lapsi voi olla Mäntyjen kotiovella jopa tunnin kuluttua siitä, kun he ovat saaneet ilmoituksen asiasta. Perhe ei välttämättä saa lapsesta kovinkaan paljon tietoja etukäteen, mutta se tulee tämän kanssa pian tutuksi
Päivölässä järjestetään myös lapsen ja vanhempien tapaamiset sijoituksen aikana. – Päivystysperheille on tarjolla myös täydennyskoulutusta, palvelua ja tukea kuten Avoin kahvila -vertaistapaa misia, Varjonen kertoo. – Uusille päivystysperheille on suuri tarve Varsinais-Suomessa, ja kannustankin kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Turun kaupungin tai sijaishuoltoyksikkö Tammen sijaisperheiden rekrytoinneista vastaaviin työntekijöihin. 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 14 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 14 6.2.2020 8:39:28 6.2.2020 8:39:28. Päivölä vastaa sijoituksen kokonaisuudesta. Lapsen sijoittaminen on sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä kestävä vaihtoehto. Se tukee lasta, biologisia vanhempia sekä vastaanottoperhettä sijoituksen aikana ja arvioi lapsen sijoitustarpeen kestoa. Yksikön ohjaajat etsivät lapselle sopivan sijaisperheen Päivölän koordinoimasta maakunnallisesta päivystysperhepankista. Sanna Mänty kertoo aina pitäneensä lapsista. Varjonen muistuttaa perhehoidon tulevan huomattavasti laitoshoitoa edullisemmaksi, joten yhteiskunnan kannattaa tukea sijaisperheitä. – Sijoitustilanteessa lapselle pyritään löytämään perhe, joka pystyisi vastaamaan mahdollisimman hyvin juuri hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Hänen lapsuutensa oli turvaton, ja omien kokemusten pohjalta syntyi vahva tahto auttaa ja tarjota vaikeissa olosuhteissa kasvaneille lapsille vakautta elämään. lapsen luokseen. Enemmän tämä on elämäntapa kuin työ. Lasta sijoitettaessa pohditaan esimerkiksi välimatkaa koulusta, allergioita, perheessä jo olevien lasten määrää ja ikää sekä perhehoitajan kokemusta, kertoo Päivölässä työskentelevä ohjaaja Anniina Varjonen. Valmennuksissa puhutaan päivystysperheiden työstä ja kuullaan myös toisten päivystysperheiden kokemuksia, mikä saattaa helpottaa ennakkoluulojen karistamista. Rohkeasti mukaan! Varsinais-Suomessa lasten lyhytaikaisen sijoittamisen prosessi alkaa sosiaaliviranomaisen ottaessa yhteyttä päivystysperheyksikkö Päivölään. Hän työskentelee nykyään puolustusvoimissa ja kokee vauhdikkaan ja vaihtelevan perhearjen omakseen vaimonsa lailla. He kouluttavat ja valmentavat uusia perhehoitotoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä Pride-valmennuksella ja lyhyen perhehoidon koulutuksella. Yksikkö on osa Vähäheikkilän perhetukikeskusta. Vastaanotosta voi myös kieltäytyä, jos vanhemmat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin. Lasten sijoittamista varsinaissuomalaisiin vastaanottoperheisiin koordinoi Turussa sijaitseva päivystysperheyksikkö Päivölä yhteistyössä sosiaalipäivystyksen kanssa. Juha Mänty ei nuorempana halunnut lapsia lainkaan, eikä olisi voinut kuvitellakaan elävänsä joskus suurperheen isän elämää
Männyt kertovat kaiken menneen omalta kohdaltaan pääosin hyvin. Kaikenlaiset tunteet ja niiden näyttäminen ovat sallittuja myös vastaanottoperheessä. Työ on merkityksellistä, ja sijoitettavat lapset myös opettavat meille paljon elämästä. Hän työskentelee kodin ulkopuolella, mutta on paljon läsnä myös sijoitettujen lasten arjessa. – Tosin enemmän tämä on elämäntapa kuin työ, niin tiiviiksi osaksi perhettä lyhytaikaisessakin sijoituksessa olevat lapset tulevat. Vastaanottoperheiltä ei vaadita erityistaitoja, vaan tärkeintä on aito halu olla läsnä ja tukea koko perhettä. Yhteiset ruokailuhetket kokoavat perheenjäsenet saman pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia. Lyhimmillään sijoitus voi kestää vain vuorokauden, pisimmillään jopa vuoden. Vastaanottoperheet elävät tavallista lapsiperheen elämää. – Vastaanottoperhe ei koskaan tuomitse perheitä, eikä ota kantaa tapahtumiin, jotka ovat johtaneet lapsen sijoitukseen. Viime vuodet hän onkin työskennellyt päätoimisena sijaisäitinä. – Iso talomme mahdollistaa tuen tarjoamisen kokonaisille perheillekin. Joskus he kyselevät, että etkö sinä, äiti, voisi tehdä jotakin normaalia työtä. Perheeseen kuuluu neljä biologista lasta Sanna Männyn aiemmasta liitosta sekä kaksi pitkäaikaisessa sijoituksessa olevaa lasta. . Turvallisuus ja rutiinit ovat tärkeitä vastaanottoperheeseen saapuvalle lapselle. Männyt kannustavat myös muita ryhtymään vastaanottoperheiksi. Vastaanottoperheeksi voivat ryhtyä myös lapsettomat pariskunnat ja yksinasuvat, eikä perheen tarvitse elää mitään ihanne-elämää. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 15 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 15 LM2_s12-15_LSVastaanottoperhe.indd 15 6.2.2020 8:39:56 6.2.2020 8:39:56. Vuosien saatossa perheessä on ollut 0–16-vuotiaita lapsia sijoituksessa säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan he ovat kuitenkin suhtautuneet sijoitukseen tuleviin lapsiin todella hyvin. Lasten kanssa leikitään, ulkoillaan, laitetaan ruokaa, käydään uimassa ja metsäretkillä. Männyt ovat myös ottaneet perheitä perhesijoitukseen, eli esimerkiksi äiti ja lapsi ovat voineet asua heillä yhdessä lyhytaikaisesti. Monia saattaa mietityttää yhteistyö lasten biologisten vanhempien kanssa. Kokemuksemme vastaanottoperhetoiminnasta ovat ehdottoman positiivisia. Heidän tehtävänsä on olla auttajia, eivätkä he tee lasta koskevia päätöksiä. Ensimmäinen lapsi sijoitettiin Männyille päivystysluonteisesti vuonna 2012. Olemme halunneet opettaa omille lapsille pienestä pitäen empaattisuutta ja auttamisen tärkeyttä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, mutta sen aikana voi miettiä resurssejaan, mahdollisuuksiaan ja motivaatiotaan lyhyttai pitkäaikaiseksi sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen. Perheessä tehdään ihan tavallisia arkipäiväisiä asioita. Vastaanottoperheen vanhempien ei tarvitse olla tietylle alalle kouluttautuneita, vaan he voivat tulla hyvin erilaisista taustoista. Tällä hetkellä perhe pitää pientä taukoa päivystysperhetoiminnasta, sillä Sanna kouluttautuu parhaillaan uusia sijaisja tukiperheitä kouluttavaksi Pride-valmentajaksi. – Molemmat pitkäaikaisessa sijoituksessa olevat lapsemme tulivat meille aikanaan päivystysluontoisesti. Biologiset vanhemmat ymmärtävät tämän yleensä ja ovat kiitollisia avusta. – Meidän kokemuksemme vastaanottoperhetoiminnasta ovat ehdottoman positiivisia. Elämäntilanteen tulee olla riittävän vakaa, sillä vakavat terveysongelmat tai taloudelliset huolet voivat muodostua esteeksi lapsen sijoittamiselle perheeseen. Mikäli haluaa sijaisvanhemmaksi, Pride-valmennus tai vastaava koulutus täytyy kuitenkin käydä. Juha Mänty on ottanut luontevasti paikkansa sijaisperheen isänä. Kynnystä ei kannata asettaa liian korkealle. Perheen asuessa Loimaalla Sannalla oli jalkahoitola, mutta se ei toiminut, sillä perheeseen sijoitettiin lapsia päivystysluonteisesti sen verran usein. Työtä on tärkeää tehdä ilman ennakkoluuloja ja muistaa, että lapsen etu on tärkein
16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 16 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 16 6.2.2020 9:51:11 6.2.2020 9:51:11. lastensuojelu Sofia Virta ja Odessa lenkkeilevät Piikkiön maastossa ennen lähtöä vauvauintiin seuranaan tanskandoggi Dino
Asukkaiden huoneet ovat käytävän varrella. Virran kännykkä piippaa Taskisen laukussa. HEIDI KANTOSEN TYÖHUONE 9.45 – Tämä on myös henkilökunnan kahvihuone. ULLA WILLBERG | KUVAT PASI LEINO ENSIKOTI PINJA 9.10 Sofia Virta ryntää sisään vähän myöhässä. Kantonen kertoo, että henkilökunta on koulutettu voimauttavan valokuvan käyttöön. Äidit vauvoineen, parhaimmillaan isätkin, asuvat Pinjassa hoidon aikana. ”Lapsissa on kaikki VILPITTÖMYYS JA TOIVO” Lastensuojeluja päihdetyötä tehnyt kaarinalainen Sofia Virta valittiin viime keväänä eduskuntaan yllätykseksi hänelle itselleenkin. Heidi Kantonen kysyy. – Täällä eletään tavallista lapsiperhearkea, Kantonen sanoo. Tarvitaan Pinjan tapaisia erityispalveluja, joissa yhdistyvät päihde-, vuorovaikutusja mielenterveyskuntoutus. Osa äideistä on tullut neuvolan piiriin synnytyssairaalan ilmoituksesta. Ovia täplittävät iloiset valokuvat äideistä ja vauvoista. Eteinen pullistelee kenkiä, hanskoja ja pipoja. Navigaattori eksyi, hän huikkaa avustajalleen Sara Taskiselle. Kulman takana terapiahuoneessa on nojatuoleja, kirkasta oranssia ja jumppamattoja lattialla, ja sen seinältä voi lukea kannustavia lauseita. – Äidit käyvät läpi sitä, miten he voivat selviytyä ja olla vanhempia. Oikea löytyy pian. Miten maakuntapäivä Turun seudulla sujui. – Ihania! Virta sanoo. Pinja on turkulainen kuntoutusyksikkö odottaville ja vastasynnyttäneille päihdeongelmaisille äideille. – Asiakkaita tulee koko Suomesta Taustalla on usein lastensuojeluilmoitus. Hän johdattelee vieraat tupakeittiöön, missä äidit laittavat paraikaa ruokaa. Hän toivoo Sofia Virran ymmärtävän, että päihdeäitien auttamisessa peruspalvelut eivät riitä. Virta on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi, mutta opiskellut lisäksi muun muassa ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Tätä viestiä odotettiin. Lastenvaunujen pyöristä on kulkeutunut hiekkaa lattialle. Kansanedustaja ei ole Pinjassa sattumalta: hän otti itse yhteyttä yksikköön. Taskinen operoi neljää kännykkää, joista kaksi on Virran. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 17 ›› LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 17 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 17 6.2.2020 9:51:15 6.2.2020 9:51:15. Kansanedustajaa ovat vastassa yksikön vastaava Heidi Kantonen ja sosiaalityöntekijä Peetu Knuuti. Kahvia vai teetä. Cecilia on Virran bonuslapsi, hänen puolisonsa tytär. He tutustuivat aikoinaan nuorten mielenterveysja päihdetyön hankkeessa. – Cecilia pääsi hyvin kouluun, Taskinen kuiskaa Virralle
Kaikki lasten kanssa työskentelevät opettajista lääkäreihin tulisi kouluttaa siihen. Hän osallistui rintarepussa niihin pariin vaalitilaisuuteen, joissa halusin käydä. 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 18 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 18 6.2.2020 9:51:40 6.2.2020 9:51:40. Hän kertoo, että hallitusohjelmaan on kirjattu panostaminen päihdeäitien palveluihin. Perheeseen kuuluu puoliso Peeter, hänen 11-vuotias tyttärensä Cecilia, hiukan yli vuoden ikäinen Odessa-tyttö ja kaksi koiraa. – Ei tarvitse olla terapeutti, vain huomata avun tarve. Hän suunnittelee kirjallisen kysymyksen tekemistä päihdepalveluista. Virran teema oli Turvallinen lapsuus kaikille. Tarvitaan myös anonyymeja palveluja, häpeä on niin suurta. Työntekijätkään eivät välttämättä uskalla rikkoa kuplaa, lataa Kantanen. Vaalibudjetti oli alle 3 000 euroa ja kampanjaväline Facebook. Virta on työskennellyt myös vaativassa perhetyössä ja ennen kansanedustajuutta hän toimi hankkeessa, jossa ohjattiin päihteitä käyttäviä nuoria avun piiriin. SOFIA VIRRAN AUTO 11.05 – Tervetuloa maailman likaisimpaan autoon! Tämä on perheja koira-auto, Sofia Virta esittelee nauraen. – Olisihan se taivaanlahja, jos saataisiin päihdeseula kaikille odottaville äideille. Kantonen ja Knuuti aikovat miettiä asiaa ja palata sähköpostilla. Odessa syntyi vuodenvaihteessa 2019. Taakse jäivät tunnetut turkulaisehdokkaat, mutta jaossa olivat muun muassa Ville Niinistöltä jääneet äänet. – Mitä terveisiä vien valiokuntaan teiltä. Korostin, että jokaisella voi olla vaikeuksia, joista muut eivät tiedä. Virrasta puheeksi ottamisen vaikeus on tärkeimpiä syitä siihen, miksi päihdeongelma ja apu eivät kohtaa. – Toin esiin lastensuojelussa tapaamieni ihmisten äänen kaunistelematta. Virta pääsi eduskunnan sosiaalija terveysvaliokuntaan, kuten toivoi. Hän tuli valituksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä 4 289 äänellä ainoana vihreänä. – Menin harjoitteluun erityslastensuojeluun, missä oli paljon alkoholin vaurioittamia lapsia. – Olin aika näkymätön, keskityin raskauteen ja sitten äitiyteen. Siellä näytetään herkästi, että hyvin menee, vaikka kaikki olisi pielessä. Vaali-iltaa Virta vietti lasten kanssa kotona. Se pysäytti ja muutti urasuunnitelmat. Neuvolakulttuurin pitää myös muuttua. Seuranta normalisoituisi. Uskon, Harjoittelu erityslastensuojelussa pysäytti ja muutti urasuunnitelmat. 29-vuotias Virta ei ollut varautunut, että pääsisi eduskuntaan ensi yrittämällä
Täällä hän kävi yläkoulua pari vuotta. Kaikilla muilla oli villasukat, hän muistelee ensimmäistä kosketustaan puolueeseen. Myöhemmin olen miettinyt, mistä käytös johtui, miksi kyynistytään. Virta kuvailee, kuinka onnistui pilaamaan lastensuojelulaitoksen yövuoron ensimmäisessä työpaikassaan. En jaksanut sitä lapsiin kohdistuvaa kylmyyttä. Sitten marssin vihreiden kokoukseen. Soitin poliisit, ja veimme hänet takaisin keskellä yötä. – Laitoin hienot vaatteet päälle, että olisin uskottava. Heidi Kantonen (vas.) esittelee huonetta, joka odottaa uusia asukkaita Ensikoti Pinjassa. Maanantait kuluvat yleensä Varsinais-Suomessa, missä piirin kansanedustajille on järjestetty yhteisiä vierailuja. KUPITTAAN PAVILJONKI 11.20 Sofia Virta ja Sara Taskinen lusikoivat lohikeittoa, aikaa on vartti. Nyt hän on koulun politiikkaviikon ohjelmanumero. Hänellä ei ollut kokemusta kouluvaltuustosta tai muusta vaikuttamisesta, mutta hän on esikoisena ollut malli pikkusisaruksilleen. Se oli jokin vanha aitta. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 19 ›› LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 19 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 19 6.2.2020 9:51:58 6.2.2020 9:51:58. – Olette tärkein yleisöni tähän mennessä. Olin ihmeissäni, että eikö me pelastetakaan näitä lapsia. – Läksin politiikkaan, koska suivaannuin lastensuojeluun. Ensikoti Pinjan tupakeittiössä on tilaa lasten leikkiä. Tarvitaan myös anonyymeja palveluja, häpeä on niin suurta. Opettajilla ja oppilailla riittää juteltavaa Kotimäen koulussa. Onko se koulutuksen puutetta. Mutta joukossa oli myös perheellisiä tai yrittäjämiehiä, sillä tein itsekin töitä yrittäjänä. LITTOISTEN KOTIMÄEN KOULU 12.05 Iso punatiilirakennus on Sofia Virralle tuttu. Äänestäjät ovat olleet Virtaan yhteydessä. Yhteiskuntaopin ja historian opettajat ovat järjestäneet kyselytunnin eduskunnan malliin, missä 80 yhdeksäsluokkalaista tenttaa Virtaa. – Törmäsin hatkat ottaneeseen nuoreen kaupungilla. Mies sen keksi, kun koko ajan valitin ja valitin. Virta kertoo olevansa tavallisesta duunariperheestä. – Työssä tapaamani tutut nuoret ovat kertoneet, että hei, sain ensi kertaa äänestää, äänestin sua. Virta istuu punaiselle sohvalle penkkirivistöjen eteen. Virta on myös Kaarinan kaupunginvaltuutettu, Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän valtuustossa ja lastensuojelukuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Työkaverit suuttuivat siitä, eikä minulle puhuttu pariin päivään. että erotuin avoimuudellani muista. Yläparveltakin kurkkii väkeä. Juontajina toimivat ysiluokkalaiset Patrik Kase ja Tara Lundell
– Olen tottunut yrittäjähenkiseen ajatteluun ja ratkaisukeskeisyyteen. Illalla kuudesta kahdeksaan Virralla on Kaarinan valtuustoryhmän kokous. Lapsissa on kaikki vilpittömyys ja toivo, jos vain joku aikuinen kävelee vieressä ja pitää kädestä. Niitä tulvii eri kanavista päivittäin satoja. – Keskusjärjestöt ja muut isot lobbaavat ahkerasti. En ole superihminen. Ensin Odessa nukkuikin sylissäni tai rintarepussa, ei vaunuissa. Mitä tekisit ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kaivattua vertaistukea www.kirjapaja.fi Lapsen Maailma_Kuokkavieraita ilmo.indd 2 23.1.2020 14.22 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 20 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 20 6.2.2020 9:52:09 6.2.2020 9:52:09. Virta ryhtyy tutkimaan viestejään kännykästä. Tavoitteeni on saada niiden lasten ja nuorten ääntä kuuluville, jotka ovat heikossa asemassa tässä yhteiskunnassa. Muut ottavat harvemmin suoraan yhteyttä. Mitä hallitus aikoo tehdä huoltosuhteen vääristymiselle. Olen viestin tuoja ja viejä. Peeter on korvaamaton apu. Eikö se ole kansanedustajan tehtävä. Virran suullinen kysymys eduskunnassa käsitteli lapsiperheiden toimeentuloa. Virta kehuu oppilaiden kysymyksiä ja esiintymistä. Miten ehkäisisit köyhyyttä. Siinä on vielä oppimista, että eduskunnassa kaikki tapahtuu hitaasti. Virta uskoo, että pystyy tekemään lasten eteen eduskunnassa enemmän kuin aikaisemmassa työssään. . Nyt syödään ja ollaan yhdessä kotosalla koko perheen voimin pari tuntia. Odessa iloitsee, kun äiti tuli kotiin. Minut se on monesti pelastanut. Kun tuli tauko, juoksin sinne imettämään. Mikrofoni kiertää oppilaalta toiselle. Kun perheiden hyvinvoinnista pidetään huolta, ehkäistään nuorten uupumista. Aluksi hän tuli myös eduskuntaan ja päivysti työhuoneessani Odessan kanssa. Tiistainakin on vielä Varsinais-Suomessa kokouksia, joten Helsinkiin perhe lähtee vasta keskiviikkona. Olisi pitänyt… Ratissa ajatukset palaavat koululle. Hän imettää yhä. Kannatatko kannabiksen laillistamista. – Siitä olen pitänyt kiinni, että menemme sinne koko perhe. Hän ei laillistaisi kannabista. Lopuksi Virralta perätään elämänohjetta. – Totta kai yövalvominen väsyttää, mutta saan olla väsynyt. Kun itse olin hanketyöntekijä, en tajunnut kutsua kansanedustajaa käymään. ”Toivon, että lukija saa kokemuksellista tietoa, käytännön vinkkejä ja toivoa.” Ovh. Älkää tekään jääkö yksin, kun teillä on vaikeuksia. KOTONA PIIKKIÖSSÄ 14.15 – Äiti tuli kotiin, Sofia Virta sanoo ja nostaa unisen Odessan varovasti syliinsä. Odessa on oikea vesipeto. – Me ollaan tiivis kaksikko. Ei ole noloa kysyä. Virta vastaa vuolaaseen tyyliinsä kuin kavereilleen. Hän kysyi, miten hallitus turvaa kaikille mahdollisuuden imettää ja saada siihen tukea. Kaikki osallistuvat ja ovat keksineet kysymyksiä. 32,90 Koodilla DIABETES voit tilata kirjan -20% alennuksella Kirjapajan verkkokaupasta. – Uskokaa itseenne! Jokaisella on joskus fiilis, ettei hänestä ole mihinkään. Läksin politiikkaan, koska suivaannuin lastensuojeluun. – Hienoa huomata, että nuoret ovat noin hereillä. Aikuisten pitää kertoa nuorille, että epäonnistua saa. Mutta en ajattele, että kaikki pitäisi tietää itse. Hänellä itsellään on mennyt vauvan kanssa eduskunnassa hyvin. KOHTI KOTIA 13.15 Opettajat ja oppilaat pyytävät Sofia Virtaa selfie-kuviin. Mitä arvoja opetat lapsillesi. – Omat vanhat opettajat kuulolla. Sara Taskinen ja Virta suunnittelevat hetken valtuustokokousta ja sitten Taskinen hyvästelee huomiseen. – Meillä on Helsingissä vuokra-asunto. 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 Ilmoittautuminen alkaa 9.3. Pitkäaikaissairaus kun koskettaa koko perhettä ja muutakin lähipiiriä. Hän sanoo jännittäneensä kouluvierailua enemmän kuin ensi esiintymistä eduskunnassa. Mitä muuttaisit koulussa. Puoli viideksi lähdetään vauvauintiin. Lapselleen hän opettaa, että se, jolla on hieno työ, ei ole parempi kuin huonommin tienaava. Mitä voi tehdä nuorten uupumiselle. Virta otti kansanedustajuuden vastaan, mutta toteaa työskentelevänsä lapsentahtisesti. Jutelkaa siitä jollekin. Kirja tarjoaa myös runsaasti hyödyllistä tietoa samankaltaisessa tilanteessa oleville. – Kansanedustajalla on ovet auki joka suuntaan. osoitteessa lastensuojelunkesapaivat.fi LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT Hyvä huominen nuorelle 2.–3.6.2020 Lappeenrannan kaupunginteatteri TUIJA SILJAMÄEN Kuokkavieraita – Diabetes, allergia ja meidän perhe luotaa sairaan lapsen vanhemman tuntoja rehellisesti ja elämänmakuisesti. Ja konkarit Ilkka Kanerva ja Ville Niinistö olivat olleet aiemmin vieraina, huh
Pitkäaikaissairaus kun koskettaa koko perhettä ja muutakin lähipiiriä. 32,90 Koodilla DIABETES voit tilata kirjan -20% alennuksella Kirjapajan verkkokaupasta. osoitteessa lastensuojelunkesapaivat.fi LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT Hyvä huominen nuorelle 2.–3.6.2020 Lappeenrannan kaupunginteatteri TUIJA SILJAMÄEN Kuokkavieraita – Diabetes, allergia ja meidän perhe luotaa sairaan lapsen vanhemman tuntoja rehellisesti ja elämänmakuisesti. ”Toivon, että lukija saa kokemuksellista tietoa, käytännön vinkkejä ja toivoa.” Ovh. Ilmoittautuminen alkaa 9.3. Kaivattua vertaistukea www.kirjapaja.fi Lapsen Maailma_Kuokkavieraita ilmo.indd 2 23.1.2020 14.22 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 21 LM2_s16-20_SofiaVirta.indd 21 6.2.2020 9:52:09 6.2.2020 9:52:09. Kirja tarjoaa myös runsaasti hyödyllistä tietoa samankaltaisessa tilanteessa oleville
Voiko pettämisen antaa anteeksi. Lapset SIB -hankkeesta vastaa FIM Pääomarahastot -yhtiö yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton ja mukana olevien kuntien kanssa. Mainittakoon, että tuttu senioripartiolainen on hoilannut nuotiolla kirjan kannesta kanteen... Aikuisiällä verkostossa on voimaa, sillä aina löytyy kaveri, joka voi auttaa it-ongelman ratkaisemisessa tai toimittaa talven polttopuut. S-ryhmä, LähiTapiola, Sitra, Espoon kaupunki, Samfundet Folkhälsan ja Tradeka sijoittavat Lapset SIB -hankkeeseen kytkeytyvään pääomarahastoon. Joka 4.s lapsi ELÄÄ PERHEESSÄ, JOSSA VANHEMMALLA ON MIELENTERVEYSONGELMA. Suuri merkitys on myös partiossa solmituilla ystävyyssuhteilla, jotka saattavat kestää eliniän. OEK:n senioripartiolaiset, joista nuorimmat ovat 35ja vanhimmat yli 70-vuotiaita, tapaavat toisiaan kerran vuodessa nuotiolla. Sivustolta löytyy myös mm. Mistä ihmeestä näin suuri ero voi johtua, partiojohtaja Timo Muttonen. Johtajuus tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta. ensi kesänä OEK:n 17–20-vuotiaat lähtevät viikoksi Slovakiaan itse järjestämälleen matkalle. kunnioittaa toista ihmistä, rakastaa ja suojella luontoa, olla luotettava, tuntea vastuuta ja tarttua toimeen sekä kehittää itseään ihmisenä. Tätä nykyä hän toimii jälleen OEK:n lippukunnanjohtajana. Entiset partiolaiset kärsivät tutkimuksen mukaan 50-vuotiaina peräti 15 % vähemmän ahdistuksesta ja mielialahäiriöistä kuin muut samasta ikäluokasta. Hankkeeseen liittyvä toiminta on jo alkanut Hämeenlinnassa, Vantaalla ja Lohjalla ja on alkamassa Kemiönsaarella ja Helsingissä. Mm. Muttonen näkee partion myönteisen vaikutuksen mielenterveyteen pohjautuvan sen pyrkimykseen kasvattaa lapsia ja nuoria arvoihin perustuen. > hyvakysymys.fi VAIKUTTAVUUSINVESTOINTIA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VIISI MILJOONAA Kahdeksan suomalaista organisaatiota sijoittaa yhteensä viisi miljoonaa euroa pääomarahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Väitän, että antamillamme eväillä ihminen pärjää, ajattelee ja huolehtii toisista. Muttonen pitää tärkeänä myös partion antamaa johtajuuskoulutusta: jo 7-vuotiaissa sudenpennuissa yksi johtaa viittä muuta. – Ero on ällistyttävän iso, mutta jos miettii meidän tekemisiä, ei se hirveästi hämmästytä, sanoo Muttonen, joka on toiminut partioliikkeessä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lasten ja nuorten annetaan toteuttaa isojakin asioita: esim. ULLA OJALA SU O M EN PA RT IO LA IS ET / H AN N A SU O M I LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 23 LM2_s22-27_Tulva.indd 23 LM2_s22-27_Tulva.indd 23 7.2.2020 9:11:23 7.2.2020 9:11:23. Miten saan vauvan nukkumaan. Se on sovitettu kasvatusalan ammattilaisten laatimiin kasvatustavoitteisiin kaikille ikäluokille. Ihanteena on mm. Arvopohjan päälle rakennetaan ohjelma, joka koostuu aktiviteeteista, tapahtumista, luontoretkistä ja leireistä. Hän on ollut espoolaisen Olarin Eräkotkat (OEK) – Wild Eagles -lippukunnan jäsen vuodesta 1968. NETTIPALVELUI KYSY IHAN MITÄ VAIN! Kuinka kerron ihastumisestani. – Olipa lapsi tai nuori partiossa lyhyen tai pitkän aikaa, joku jälki jää. KYLILLÄ KUULTUAI PARTIO TUKEE MIELENTERVEYTTÄ Tuttu senioripartiolainen kertoi minulle tohkeissaan näkemästään lehtijutusta marketin kassajonossa. Myös Lastensuojelun Keskusliitto on mukana tuottamassa palvelun sisältöjä. Tapaamispaikkana on Kirkkonummella sijaitseva Kotkanpesä, kämppä järven rannalla. Väestöliitto on avannut kumppanijärjestöjensä kanssa maksuttoman palvelun, jossa nuoret, aikuiset, parit ja perheet saavat vastauksia mieltä askarruttaviin pulmiin kysymys-vastaus-palstalta. tietoartikkeleita, testejä ja podcasteja. Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan osallistuminen partiotoimintaan lapsena tai nuorena vähentää kuulemma mielenterveysongelmia vuosikymmeniä myöhemmin. Lapset ja nuoret saavat koulutusta johtajuuteen, ja aina on aikuinen auttamassa. Lippukunta hankki sen itselleen varoilla, joita on vuosien varrella kertynyt Suomen ostetuimman partiolaulukirjan, OEK-laulukirjan tilauksista. Lapset SIB -hankkeessa on kyse vaikuttavuussijoittamiseksi kutsutusta sijoitusmuodosta, jonka kautta pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin
Tykkään myös salaateista, esimerkiksi sellaisista, joissa on porkkanaraasteen seassa ananasta tai rusinoita. Yksinkertaista mutta hyvää! Viivi Kurppa, 18, Kuopion klassillinen lukio, Kuopio 1. 2. Mikä ja miksi on lempiruokasi koulussa. Sen kastike on kivasti vähän makea. KOULURUOKA 1. Savonlinnalaisessa Ammattiopisto Samiedussa ideoitiin tukihenkilöpalvelu: esim. 2. 2. Toinen lempiruoka on mangoinen broilerikastike riisin kanssa. 3 X 2 KYSYMYSTÄU INNOVAATIOKISAI YHDEN LOMAKKEEN TAKTIIKALLA Jos Kelassa aletaan kehittää nuorille palveluita Nuoruuspakkaus-innovaatiokilpailun ideoiden pohjalta, hyvä tulee! Esim. vanhemman sairastuessa nuorelle tarjotaan Kelan muiden hakuprosessien yhteydessä tukihenkilöä, joka kulkee hänen rinnallaan kokonaisvaltaisesti. CR IS TI AN H AL LI VU O RI ”On valitettavan sattumanvaraista, tukevatko ammattilaiset tai onko heillä rakenteellisia mahdollisuuksia tukea sijaishuollossa syntyneiden suhteiden säilymistä.” PESÄPUU RY:N ASIANTUNTIJA ONNI WESTLUND TALENTIA-LEHDESSÄ. 2. Suomi on yksi niistä harvoista maista, jossa kouluruoka on ilmaista ja etenkin näin hyvälaatuista. Useimmiten kuitenkin hyvää. Makaronilaatikko, jossa on ketsuppia. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian osakilpailu poiki idean verkkosovelluksesta, joka kertoo henkilöja elämäntilannetietojen täyttämisen jälkeen hakijalle, mihin tukiin hän on oikeutettu. Makaronilaatikko on aina ollut yksi lemppari, koska se vaan on koulussa ihan superhyvää. Olen aina tykännyt kouluruuasta ja syönyt sitä ihan mielelläni. Nelli Pelkonen, 18, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio, Tampere 1. Isot pinaattija porkkanalätyt, jotka on ilmeisesti paistettu koulumme keittiössä. Mutta äidin tekemä ruoka on parempaa. Vuokko Vallinkoski, 7, Hertsikan ala-asteen koulu, Helsinki 1. Rakastan meidän koulumme ruokaa! Saamme valita usein kolmestakin eri ruoasta ja jokainen löytää juuri itselleen sopivan yhdistelmän. Mielestäni on mahtavaa, että Suomessa on tarjolla ilmainen, monipuolinen ja ravitseva koululounas. Helsingin kuvataidelukion joukkue kehitti tekoälyyn perustuvan, suuntaa-antavan nettitestin, joka kertoo, mistä Kelan palveluista nuori voisi hyötyä tai mihin tukiin hän on oikeutettu. Kouluruoka on mun mielestä joskus hyvää, mutta ei aina. Mitä mieltä olet kouluruuasta. 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s22-27_Tulva.indd 24 LM2_s22-27_Tulva.indd 24 7.2.2020 9:11:39 7.2.2020 9:11:39. Kouluruoka ei aina ole ollut näin hyvää – varsinkaan ala-asteella se ei ollut kummoista. Niitä voisi syödä vaikka tusinan! Ruokalistalle ilmestyy vuorotellen molempia lättyjä, joten niihin ei voi edes kyllästyä. Kaikki tuet voisi hakea samalla lomakkeella. Nämä vastaajat ehdottavat kysymystä seuraavaan numeroon
Se on järkevää investointia, mutta samalla sillä on arvoa lapselle tässä ja nyt. – Lasten mielestä aikuiset eivät tiedosta, kuinka vakavista asioista on kyse, kun puhutaan lasten yksinäisyydestä ja kiusaamisesta sekä niistä johtuvasta alakuloisuudesta. Netistä löytyy Eläketurvakeskuksen laatima laskuri, jonka avulla voi arvioida eripituisten perhevapaajaksojen vaikutusta eläkkeeseen. Lapsifoorumiin osallistui myös Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, joka pääsi työskentelemään suomalaislasten kanssa iltapäivän. Näiden ilmiöiden takana on lasten mielestä erilaisuus monessa muodossa, sanoo Heinonen. Sen mukaan Suomen valtion säästötoimet kohdennettiin ryhmiin, jotka ovat muutenkin haavoittuvammassa asemassa. LASKURII PALJONKO ELÄKETTÄ PERHEVAPAISTA. Lapset toivoivat turvallista aikuista jokaiselle lapselle. Komitean ratkaisu julkistettiin helmikuun alkupuolella. Lapset puhuivat paljon myös nettikiusaamisesta ja toivat esiin, ettei koulukiusaamiseen puututa riittävästi. Kun ratkaisu vihdoin saatiin, oli Suomessa jo tehty päätös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Laskuri on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. nuorella ON UNIVAIKEUKSIA. Eli muutos oli loukannut työttömien sekä äitiys-, isyystai vanhempainvapaalla olevien henkilöiden lasten oikeuksia ja asettanut perheet asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan. Lapset olivat itse valinneet teemat aikuisten ja lasten yhteistyöskentelyyn. > tyoelake.fi CR IS TI AN H AL LI VU O RI M AR TI N BR O W N VARHAISKASVATUS SÄÄSTÖÄ VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti osana valtion säästöpolitiikkaa vuonna 2015 rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen vanhemman ollessa työtön tai hoitaessa perheen toista lasta kotona. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia tulevaisuuteen. Lastensuojelun Keskusliitto kanteli asiasta vuonna 2016 Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Tätä mieltä olivat kirkkonummelaisen Masalan koulun 5.–6.-luokkalaiset, jotka osallistuivat tammikuussa Kööpenhaminassa pidettyyn Pohjoismaiseen lapsifoorumiin. Tanssia, sirkusta ja osallistavaa teatteria on tarjolla lähes 60 esityksessä, jotka on suunnattu vauvoista teini-ikäisiin. Brittiläisen A Line Art -ryhmän kanssa pääsee harjoittelemaan astronautin taitoja, värittämään oman rakettinsa ja suuntaamaan musiikin siivittämälle avaruusmatkalle, kun kansainvälinen lasten ja nuorten esittävän taiteen festivaali valloittaa pääkaupunkiseudun 14.–22.3. He halusivat myös, että kouluissa kyseltäisiin kuukausittain näistä asioista oppilailta ja että aiheen tiimoilta järjestettäisiin foorumeita. POHJOISMAISSA joka 5. MIELENTERVEYSI ”AIKUISET EIVÄT YMMÄRRÄ ASIOIDEN VAKAVUUTTA” Mielenterveyteen liittyviä asioita tulisi opettaa nykyistä enemmän sekä aikuisille että lapsille. Ratkaisu on silti tärkeä muistutus siitä, että lapsiperheiden tulee voida luottaa siihen, ettei valtio lyhytnäköisesti leikkaa perheiden etuja ja palveluja säästötoimenpiteinä. Lapset halusivat, että kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja olisi koululla joka päivä eikä vain pari kertaa viikossa. Masalan koulun oppilaat halusivat käsitellä mielenterveyttä. HANNA HEINONEN LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 25 LM2_s22-27_Tulva.indd 25 LM2_s22-27_Tulva.indd 25 7.2.2020 9:11:49 7.2.2020 9:11:49. Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämässä tapahtumassa oli paikalla ryhmä lapsia ja joukko aikuisia kaikista Pohjoismaista, Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Siinä todetaan, että laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia ja tasaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia lasten elämässä
NETTII NUORI-VANHEMPISANAKIRJA Tuntuuko, ettet ymmärrä, miten nuoriso toimii netissä. Ohjaaja Birgit Tapaninen tahtoo tuoda teoksella nuorten äänen kuuluviin: – Nuoret näkevät yhteiskuntamme kipupisteet. ”Onko elintasoa, että lentää kymmenen kertaa kaukomaille vuodessa tai syö sisäfileepihviä kolme kertaa viikossa. > www.voimisteluklubi.fi/ energiset-liikkujat 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s22-27_Tulva.indd 26 LM2_s22-27_Tulva.indd 26 7.2.2020 9:11:54 7.2.2020 9:11:54. 88 % pikkulasten äideistä KOKEE ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI TAI ERITTÄIN HYVÄKSI. Näytelmää esitetään helsinkiläisessä Teatteri Avoimissa ovissa kuusi kertaa alkaen 26.3. Ennemmin pitää puhua siitä, mikä elintasossa on arvokasta. – Se vaatii jämäkkää otetta mutta myös herkkää korvaa, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen. NIGHTMARE AUDIENCE = vanhemmat ja opettajat, jotka seuraavat nuoren sometilejä . Ei kyseessä ole elintason lasku, vaan vaihtokauppa, jotta lapsilla olisi parempi tulevaisuus.” EUROOPAN KOMISSION ILMASTOPÄÄOSASTON KANSAINVÄLISEN YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ ELINA BARDAM TALOUSELÄMÄSSÄ. STRIPTEASE CULTURE = kuka vain voi paljastaa mitä vain somessa, ja sisältö voi mennä viraaliksi eli lähteä kiertämään erittäin nopeasti verkossa . Ei hätää, apuja löytyy Tarton yliopiston mediatutkimuksen professori Andra Siibakin työkalupakista: . Produktiossa on mukana toistakymmentä nuorta, joilla useimmilla on kahden kulttuurin tausta. ER IK SA H LS TR Ö M VIDEO VILKKAATKIN VOIKKAAMAAN Suomen voimisteluliitto on tehnyt yhteistyössä ADHD-liiton kanssa ohjevideoita, joilla esitellään konkreettisia keinoja energisten lasten ohjaukseen. Millainen tulee olemaan uuden sukupolven maailma, sen arvot ja unelmat paremmasta tulevaisuudesta. Vastauksia voi mennä etsimään näytelmästä Elämä kädessä, joka pohjautuu nuorten ajatuksiin, kokemuksiin ja teksteihin. ANTI-FANS JA HATE-WATCHING = nuori seuraa sisältöjä, vaikka ne olisivat noloja tai itselle epämieluisia, sisällöntuottajalle naureskellaan ja häntä vähätellään eli dissataan NÄYTELMÄI MILLAISTA ELÄMÄÄ NUORET HALUAVAT. Usein aika pienillä asioilla saadaan energia suunnattua toivottuun tekemiseen, sanoo Liiku mun kaa -hankkeen projektipäällikkö Jenni Tuomela. He eivät halua mukautua vanhoihin normeihin, vaan vaativat uutta humaanimpaa tapaa elää ja kohdata ihmisiä
Työpajassa yksi nuorista toivoi, että pelissä käsiteltäisiin riitelyä uusperheessä. > www.stepapp.fi TI M O AH O PE LT O LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 27 LM2_s22-27_Tulva.indd 27 LM2_s22-27_Tulva.indd 27 7.2.2020 9:11:55 7.2.2020 9:11:55. Hänestä tulee poikansa Sisun ”sijaishaima”, joka mittaa (n. Hän ohjaa itseään ja perhettään sopeutumaan pitkäaikaissairauteen käsitellen kriisiä hankkimalla tietoa. Hän tajuaa, että sairaus voi paitsi rajoittaa, myös opettaa. – Kutsuimme lapsia ja nuoria mukaan kehittämään sisältöjä ja ulkonäköä. 10-metriä leveän ja 5-metriä korkean työn toteuttaa ympäristötaiteilija Juha-Pekka Köykkä. Sitä lukiessa joutuu vuodattamaan kyyneleitä – milloin ilosta, milloin surusta. Suplin Stepping-hankkeessa on kehitetty uusperheille suunnattu StepApp-valmennus tiiviissä yhteistyössä uusperhepariskuntien, uusperheiden lasten ja nuorten sekä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Äiti masentuu, mutta kömpii ylös siitäkin kuopasta. Äidistä tuntuu, että hän on lautalla, joka alkaa hajota ja edessä on koski. Se tarjoaa tietoa, vinkkejä ja vertaistukea pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille mukaansatempaavassa muodossa. Äiti etsii tietoa ja hakee vertaistukea, kun isä toimii kuin yhden miehen sirkuskulkue, joka ripottelee mennessään riemua – ja roskia… Vanhemmuus vahvistuu, vaikka ilmassa leijuvat jatkuvasti erityislapsen vanhempien erityisja myötätuntostressi. Siitäkin selvitään, erityisesti sadutuksen avulla. Yhteiskehittämisen voimasta todistaa riitelyä käsittelevä osio pelillisyyttä hyödyntävissä harjoituksissa. Tarjolla on myös faktatietoa ja vinkkejä. Nuoren toiveen perusteella sovelluksen sisään luotiin tarinapeli, jota lapsi tai nuori pystyy itse ohjaamaan – eli toivomaan, miten aikuiset toimisivat riitatilanteissa. Mitä tapahtuu, kun tytär Sanni alkaa oireilla. Itse jäin oikein miettimään, miten paljon pysähdymme ottamaan vaikeita asioita esille nuorten kanssa esim. perhepalveluissa. Lapsi tai nuori saa myös vertaistukea katsomalla sovelluksen videoklippejä, joissa toiset uusperheiden lapset kertovat kokemuksistaan. Koululaisten toivotaan nostavan muraalia suunnitellessaan esille asioita, jotka ovat Suomen luonnossa erityisesti suojelemisen arvoisia. KIRJAI ALLERGIAKOKKI JA SIJAISHAIMA Toimittaja ja Lapsen Maailman verkkosivulla Rupista rakkautta -blogia pitävä Tuija Siljamäki on kirjoittanut mainion teoksen Kuokkavieraita – Diabetes, allergia ja meidän perhe (Kirjapaja 2020). Kuopuksella todetaan ensin todella vaikea allergia ja sitten diabetes. Rahapalkinto ja Ähtäri Zoon pääsylippuja on luvassa koululuokalle, joka ideoi hienoimman ympäristötaideteoksen Ähtärin karhulan takaseinään 12.4. mennessä. 10 krt/vrk), pistää (n. Kirjan perhe on ihan tavallinen: äiti, isä ja kaksi lasta. Sillä niin kiintynyt lukija on tähän perheeseen, jonka lapsetkin alkavat kirjan lopussa itsenäistyä. 7 krt/ vrk) ja huolehtii (24 h /7 vrk). Sisu menee päiväkotiin ja kouluun, oppii pikkuhiljaa hoitamaan herra D:tä itse. StepApp-mobiilisovellus ohjaa perheitä toimimaan yhdessä sekä harjoittelemaan vuorovaikutusja kommunikaatiotaitoja. Parisuhdekin on koetuksella, totta kai, mutta selviää, onneksi. ANU JÄMSÉN UUSPERHEETI TARINAPELI RIITELYSTÄ – Tämän hankkeen myötä on tullut sellainen oppi ja oivallus, että haluan jatkossakin ottaa aktiivisesti kehittämistyöhön mukaan palveluita käyttävät kohderyhmät, sanoo hankepäällikkö Elisa Jyllinkoski Suomen Uusperheiden Liitosta (Supli)
Antti ja Enni perheineen tulivat kokkikurssille etsimään ideoita helppoon kotiruoanlaittoon, mutta myös siksi, ettei kolmen pienen lapsen kanssa ole helppo löytää kaikille sopivaa harrastusta. Otso, Sonja ja Sini Lehto nauttivat fish and chips -ateriaa kokkikerhon jälkeen. 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 28 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 28 6.2.2020 11:14:53 6.2.2020 11:14:53. Koossa voisivat olla katastrofin ainekset, mutta ruoanlaitto kiinnostaa selvästi kaikkia. Menossa on Soppaa ja sympatiaa -hankkeen koko perheen kokkikerho. Ansan kuorima valkosipulinkynsi päätyy majoneesiin, jota nautitaan fish and chips -annoksen kanssa. Paikalla on viisi perhettä, kaikkiaan yksitoista eri-ikäistä lasta. Mukana puuhaavat myös isosisko Elvi, 4, lasten isä Antti Hirvonen ja vielä nimetön vauva. Taustalla hanketyöntekijä Hülya Tokguz. Kokkikerho on win–win-tilanne: perhe saa sekä yhteistä tekemistä että valmiit ruoat päivälliselle ja iltapalalle. Varissuon normaalikoulun kotitalousluokassa valmistuu tänään päiväkoti-ikäisten perheille päivällistä ja iltapalaa. Kalafileet ovat ruodotonta haukea, lähituotetta, jonka on nostanut kerhoa ohjaavan kotitalousopettaja Henna Kyyrän kalastajamies Teijon vesiltä. Jokainen paitsi rintarepussa köllöttävä vauva saavat omia tehtäviä: Elvi käy pyynnöstä hakemassa erilaisia aineksia, Antti paistaa leivitettyjä kalapaloja ja Enni lohkoo perunoita. ELINA TEERIJOKI | KUVAT SUVI ELO P ienet sormet näpräävät tarkasti, ja kieli on keskellä suuta. harrastus SYÖDÄÄN YHDESSÄ ja jutellaan Kokkikerho tarjoaa helpon harrastuksen päiväkoti-ikäisten lasten perheille – ja iltapalankin saa mukaan kotiin. Koossa voisivat olla katastrofin ainekset. Sauvasekoitintakin voi käyttää yhdessä taaperon kanssa. – Vanhemmalla pitää olla pitkä pinna, kun laittaa lasten kanssa ruokaa, tietää äiti Enni Lamppu. Ansa Hirvonen, 2, osaa kyllä kuoria valkosipulinkynnen, kun saa siihen aikaa
LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 29 ›› LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 29 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 29 10.2.2020 15:13:54 10.2.2020 15:13:54. Joona Kevo ja Pirjo Lundell-Lindqvist pilkkovat haukifileetä illan ateriaa varten
Herkulliset haukinugetit syntyvät fileepaloista, jotka leivitetään ja paistetaan rasvassa. 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 30 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 30 10.2.2020 15:22:48 10.2.2020 15:22:48. Kolmen pienen lapsen kanssa ei ole helppo löytää kaikille sopivaa harrastusta. Kirsikkatomaatit päätyvät salaattiin, jollei joku ehdi syödä niitä jo etukäteen. Sini Lehto valvoo, ettei Otso, 4, leikkaa sormeensa. Henna Kyyrä LänsiSuomen Maaja kotitalousnaisista auttaa Kadir Kirlangiçlia majoneesin valmistamisessa. Sitruunan tuoksu houkuttaa Ansa Hirvosta, 2
Kokkikerho on vain yksi hankkeen keinoista tarjota perheille hyvää ruoan avulla. Perheet istuutuvat kotitalousluokan suuren pöydän ympärille. Henna Kyyrä jututtaa osallistujia kaloista ja kalaruoista. Niinkin perheiden arki helpottuu: päiväkodin jälkeinen päivälliskiire hidastuu tai joku saa helpot eväät töihin. Soppaa ja sympatiaa -päivällisille osallistuu etenkin Itä-Turun alueella runsaasti maahanmuuttajaperheitä, joille hankkeen ihmiset voivat tarjota tärkeän kontaktin suomalaiseen yhteiskuntaan. – Hain! ehdottaa pieni poika. Toiminta on myös auttanut vanhempia tutustumaan toisiinsa. Moni on toivonut palautekyselyissä esimerkiksi yhdessä grillaamista. Mukaan saa myös iltapuuron, tällä kertaa se on marjaista tuorepuuroa. – Vaikka pari kertaa järjestetyt Linnanmäen-reissut ovat olleet lapsille upeita elämyksiä, ylimääräisten tapahtumienkaan ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Hanke käyttää päiväkotien tiloja, mutta niissä ei valmisteta ruokaa, vaan sen tuo paikalle ruokapalveluyritys. Koordinaattorit uskovat ja toivovat, että jatkorahoitus järjestyy, koska toiminnalle on selvästi ollut tilausta. Ateria tuntuu maistuvan kaikille pienistä suuriin. Rajat ylittävää yhdessä tekemistä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Turussa vetämä hanke järjesti viime syksynä viisi kokkikerhoryhmää. – Olemme antaneet paljon palveluohjausta, kertoneet esimerkiksi harrastusja tapaamispaikoista. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 31 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 31 LM2_s28-31_Kokkikerho.indd 31 6.2.2020 11:15:52 6.2.2020 11:15:52. Matalan kynnyksen perustoimintaa ovat myös hankkeen päivälliset päiväkodeissa. Kolme kertaa kokoontuvien kokkikerhojen idea on tarjota päiväkoti-ikäisten lasten perheille edullista yhteistä tekemistä. Kokkikerhot pidetään käytännön syistä kouluilla kotitalousluokissa. On jo aikakin, sillä pienet apukokit alkavat juosta rallia keskityttyään ensin ihmeen pitkään ruoanlaittopuuhiin. Päiväkodit on valittu sosiaalisin perustein, mutta toiminta on avointa kaikille päiväkotien asiakasperheille riippumatta esimerkiksi tulotasosta. Yhteistyö päiväkotien kanssa on tärkeää. – Lapset huomaavat heti, kun tuomme kyltin pihalle, ja ovat innokkaina tulemassa mukaan silloinkin, kun vanhemmat eivät oikein ehtisi. . Osallistujaperheiden heterogeenisyys on koordinaattorien mielestä hieno asia: erilaisista taustoista tulevat vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja kokevat yhteyttä. Hanketyöntekijä Hülya Tokguz ottaa vauva-Hirvosen hoiviinsa, jotta vanhemmat saavat syödä rauhassa ja auttaa isosiskoja. Kuudessa hankkeen piirissä olevassa päiväkodissa järjestetään pari kertaa kuussa hoitopäivän jälkeen päivällinen, johon lasten vanhemmat ja sisarukset ovat tervetulleita. Päiväkodit auttavat myös toiminnasta tiedottamisessa. Toiminnasta on tullut tärkeää varsinkin lapsille, koordinaattorit Miia Päiviö ja Jenni Vuorio kertovat. Ylimääräiset tapahtumat – kuten piknik-risteily ja teatteriesitys Tatu ja Patu, syömään! – vetivät satoja kiinnostuneita, mutta myös perustoiminnassa on jatkuvasti mukana noin sata perhettä. – Nyt syödään haukea, mutta mitä muita kaloja tiedätte. Jonkin perheen pakastimesta löytyy itsekalastettua ahventa ja haukeakin. Niistä on yleensä tehty kalapullia. Jos aterialta jotain jääkin, loput saa viedä kotiin. Grillaaminenkin on elämys Lastensuojelun Keskusliiton Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan kuuluvan Soppaa ja sympatiaa -hankkeen toiminta alkoi syksyllä 2017 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Meidän tärkein tehtävämme on järjestää paikka, jossa kokoontua, Miia Päiviö ja Jenni Vuorio sanovat. Ja ruoka, sillä se on hankkeen perusidea! Kokkikerhon päätteeksi syödään yhdessä
Lähdettiin sitten treenikämpälle tekemään kitaraja lauluraidat. Kaksikko tutustui viisi vuotta sitten Oulussa, kun Stenberg aloitti työn vapaa-ajan avustajana. – Ei minulla ole täällä Oulussa hirveästi ystäviä, kun koulukaverit ovat Jyväskylässä. Hän käytti minua ulkona ja käytiin yhdessä liikuntakerhossa. Biisistä on tullut hyvää palautetta, vaikka jotkut ovatkin ihmetelleet Aleksin omalaatuista lauluääntä. – Jotkut ovat sanoneet, että pitäisi laulaa matalammalta, mutta tämä on minun tyyli, enkä halua muuttaa sitä, Kangas sanoo. Tai kyllä meitä molempia taisi pelottaa. – Aluksi oli semmoista, etten puhunut Jonille paljon mitään. Molempia naurattaa. – Siitä se meidän ystävyys taisi oikeastaan alkaa, Kangas sanoo. Aleksi Kangas käy kahdeksatta luokkaa Valteri -koulussa Jyväskylässä. ystävyys MELKEIN VELJET Kun Joni Stenberg aloitti Aleksi Kankaan avustajana, kumpikaan ei arvannut saavansa uuden ystävän. – Mutta kyllä se lopulta meni niin päin, että sinä opetit minua soittamaan ja laulamaan, Stenberg jatkaa. – Minulla ei ole ollut ikinä niin hauskaa kuin sitä nauhoitettaessa! Stenberg muistelee. Kankaalla on erityisen tarkka sävelkorva. Hiiopista on itse asiassa kertynyt tarinoita lukuisten äänija tekstitiedostojen verran. – Se olisi pitänyt jättää tekemättä, sinulta meni yöunet. Viime vuonna kappale Hiiopin keittiössä julkaistiin Stepan levyllä Unelmien teatteri. Myös Kankaalle musiikki on aina ollut tärkeä juttu: – Jo kaksivuotiaana pyysin äidiltä kitaraa. Joni sanoi, että tuostahan tulisi biisi. Stenberg, joka tunnetaan myös räppärinimellä Stepa, on tehnyt musiikkia yli kymmenen vuotta ja julkaissut useita levyjä. Stenberg lukee ääneen, sillä Aleksi ei näe. Entisessä koulussa olin aika hiljainen poika, kun kaikki pelasivat Aleksi kuulee, kun Joni hymyilee. – Yhtenä päivänä aloin vaan soittaa kitaralla ja laulaa "Hiiop lähti kauppaan”. Nykyään he tekevät myös musiikkia yhdessä. Hän kertoo haaveilevansa myös oman levyn tekemisestä joskus tulevaisuudessa. 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s32-33_AleksiJaStepa.indd 32 LM2_s32-33_AleksiJaStepa.indd 32 6.2.2020 11:31:16 6.2.2020 11:31:16. Hänellä on ollut näkövamma syntymästä saakka. Yhdessä lukeminen on hauskaa, mutta Kangas on myös itse taitava tarinankertoja. Kuunneltiin vähän räppibiittejä, Kangas kertoo. Kotikaupungissaan Oulussa hän asuu äitinsä ja Walo-koiran kanssa. – Aleksi kuuntelee soittoani ja sanoo, milloin menee väärin tai oikein. Mutta kun sinä pyydät, minä kuitenkin luen aina kaiken. Musiikista tulikin ystävyksiä yhdistävä tekijä. Räppiä pitkään tehnyt Stenberg puolestaan on alkanut opetella laulamista ja eri instrumenttien soittamista vasta viime vuosina. MAIJA REPO | KUVA TIMO HEIKKALA M uistatko sen kerran, kun luin sinulle raivotautisista koirista, Joni Stenberg, 32, kysyy Aleksi Kankaalta, 15. Kangas laulaa tekstin, jonka ystävät ovat tehneet yhdessä hänen tarinansa pohjalta. Hänen kertomuksissaan seikkailee usein Hiiop-niminen sokea mies, joka tykkää musiikista ja taistelee Vonnehoutteja, pahiksia, vastaan. Nykyään he kokevat olevansa ennemminkin ystäviä. Kun alettiin soittaa kitaralla yhdessä, ajattelin, että Joni opettaa minua, Kangas kertoo
Silloin hänkin alkaa hymyillä. Tutustuminen Aleksin kanssa toi siihen yhtäkkiä uuden ilon ja mielen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 33 LM2_s32-33_AleksiJaStepa.indd 33 LM2_s32-33_AleksiJaStepa.indd 33 10.2.2020 14:09:27 10.2.2020 14:09:27. – Olen huomannut, että Aleksi usein kuulee, kun minä hymyilen. Ystävykset tapaavat usein Stenbergin studiolla, kulttuuritila Tukikohdassa Oulussa . Neljän vuoden aikana Aleksi Kangas on kasvanut pikkupojasta nuoreksi, joka opettelee yhä enemmän itsenäisyyden taitoja. – Samoin! Stenberg sanoo. Neljä vuotta sitten elämä tuntui olevan hieman jumissa. . Yhteisiä juttuja ovat myös uiminen ja tandempyörällä ajaminen. vain kännykkäpelejä. Sitten kun et enää muista mitään, Kangas sanoo. – Muistan miten vaan pyöräilin, ja mietin, että tuolla jossain on Aleksi, joka tarvitsee tukea. Yhdessä soitetaan ja kuunnellaan musiikkia jazzista räppiin. Aleksi huomaa myös aina, jos minulla on ollut huono päivä. Hän opiskelee luokanopettajaksi Oulun yliopistossa, ja avustajan työ tuli vastaan sitä kautta. Aleksi (vas.) opiskelee Valteri-koulussa Jyväskylässä ja Joni luokanopettajaksi Oulun yliopistossa. Tänä vuonna tiedossa ovat muun muassa TET-harjoittelu ja rippileiri. Heistä on tullut vähän kuin veljiä. Stenberg ja Kangas ovat oppineet tuntemaan toisensa hyvin. Kangas uskoo, että ystävyys säilyy tulevaisuudessakin. – Sitten kun Joni on jotain 83 vuotta, käyn kyllä häntä vanhainkodissa tervehtimässä. Oli niin siisti olo, että oli tutustuttu. Joni on tuonut elämään paljon hyvyyttä ja iloa, Kangas sanoo. – Tuo oli hyvä kuulla! Molempia naurattaa
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT SUVI ELO S evval Nur oli 10-vuotias, kun koulun terveydenhoitaja kysyi häneltä, oliko kotona kunniaväkivaltaa. Suvun perinteinen kasvatuskulttuuri, kuritusväkivalta ja jälkikasvun tiukka kontrolli seurasivat mukana. 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 34 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 34 6.2.2020 11:52:05 6.2.2020 11:52:05. Vanhemmat puolustelivat käytöstään selittämällä, että jos Sevval Nurin maine likaantuu, koko suvun maine menee, eikä tyttö sitten pääse ikinä naimisiin. Perheessä alettiin pelätä poikaystäviä ja neitsyyden menettämistä. Hänet kuitenkin eristettiin. Perhe oli muuttanut Suomeen pienestä turkkilaisesta kylästä, kun Sevval Nur oli kolmivuotias. Hän itki paljon ja hänellä oli usein kovia päänsärkyPerheessä pelättiin poikaystäviä ja neitsyyden menettämistä. Rajoituksia tehostettiin lyömällä vyöllä, repimällä hiuksista, tönimällä seinää vasten, huorittelemalla. Ei saanut meikata, ei käyttää tiukkoja farkkuja, ei lyhythihaisia paitoja eikä kaulaa saanut näkyä. Hän pelkäsi, mitä hänelle ja perheelle sitten tapahtuisi. perhe KENEN kunnian tähden. Lenkillä ei voinut käydä yksin. Sevval Nur alkoi uupua. Kotoa ei saanut poistua illalla kello viiden jälkeen. Se oli ahdistavaa, sillä Sevval Nur olisi halunnut tavata kavereitaan, harrastaa ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Vahtiminen alkoi, kun Sevval Nur meni yläkouluun. Mitä se tarkoittaa. Vielä. Kouluarvosanat laskivat. Kunniaan liittyvää väkivaltaa perheeltään paennut Sevval Nur, 20, haluaa kannustaa nuoria puhumaan ihmisoikeuksista ja väkivallasta. Hän ei ollut valmis muuttamaan pois kotoa. Sevval Nur on aina ollut ahkera ja tunnollinen tyttö. Terveydenhoitaja selitti. Vain arvosanat yhdeksän tai kymmenen riittivät, muuten itketti. Lääkäriin tuli mukaan aina isosisko tai muu perheenjäsen. Hän halusi menestyä koulussa, jotta vanhemmat olisivat hänestä ylpeitä. tyttö kysyi. Sevval Nur ymmärsi joutuneensa sen kohteeksi, muttei voinut paljastaa sitä. Vanhemmat olisivat suuttuneet hirvittävästi. Hänestä piti tulla lääkäri
Helsingin poliisi alkoi tilastoida kunniaan liittyvää väkivaltaa vuoden 2019 alusta. Viime vuonna 34 tutkintaa luokiteltiin kunniamotiiviin liittyväksi. Sevval tarkoittaa Ramadanin ensimmäistä täysikuuta ja Nur Jumalan valoa. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tapauksia jää piiloon LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 35 ›› LM2_s34-38_SevvalNur.indd 35 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 35 6.2.2020 11:52:12 6.2.2020 11:52:12. Poliisihallitus on alkanut kerätä tietoa koko maan tilanteesta tämän vuoden alusta lähtien, uutisoi Yle 22.1.2020. Sevval Nurin nimellä on erityinen merkitys
Sevval Nur toivoo, että kunniaväkivallasta kärsineet nuoret uskaltaisivat puhua asiasta edes kaveriporukassa. Kyllä se pikkuhiljaa alkaa hymyillä!” 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 36 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 36 6.2.2020 11:52:27 6.2.2020 11:52:27. ”Olkaa vahvoja. Kehittäkää ja kouluttakaa itseänne, vaikka tuntuu ettei elämä hymyile
Yhdessä vaiheessa Sevval Nur olisi halunnut kosmetologiksi, mutta se ei vanhemmille sopinut. Se voi jopa pahentaa uhrin tilannetta. Sevval Nur tunsi olevansa turvassa vasta seuraavassa nuorisokodissa kauempana perheestään. En ole kenenkään orja. – Yritän nauttia elämästä, jokaisesta hetkestä, mutta usein öisin herätessäni huomaan, että tyyny on märkä kyyneleistä. – Pienenä ajattelin, etten voi mennä nukkumaan ennen kuin olen saanut äidiltä halauksen. Hän oli alkanut ymmärtää, että se mitä vanhemmat tekivät, oli väärin ja lailla kiellettyä Suomessa. Monika-naiset: > monikanaiset.fi, auttava puhelin 0800 05058 . Ensija turvakodit: > nettiturvakoti.fi/ Jos olisin jäänyt kotiin, olisin kuollut tai joutunut menemään naimisiin. – Mutta vanhemmat kysyvät koko ajan, miksi lähdin. – Sisko sanoi, että lähtöni oli hyväksi heille, niin kamalalta kuin se kuulostaakin. He eivät voi ymmärtää. He olivat raivonneet sosiaalityöntekijälle puhelimessa. Siksi en voi käydä siellä. Nykyisin en halua astua varpaallanikaan paikkaan, jossa minua kohdeltiin niin. KUN EPÄILET KUNNIAAN LIITTYVÄÄ VÄKIVALTAA… Ota asia rohkeasti puheeksi tarvittaessa luotettavan tulkin välityksellä tai kysy koulussa suoraan lapselta. Sevval Nur on nyt asunut itsenäisesti kaksi vuotta. arabiaksi, kurdiksi ja persiaksi) . Hänestä tuntui, ettei hän voinut luottaa yhteenkään perheenjäseneen. jä sekä paniikkihäiriön oireita. Loisto-setlementti ry:n kunniaväkivaltaa ehkäisevä ja sovitteleva SOPU-työ: > soputila.fi, päivystyspuhelin 050 4700 490 useilla kielillä (mm. – Mutta jos olisin jäänyt kotiin, olisin joko kuollut pois tai ehkä joutunut menemään naimisiin jonkun kanssa. Koulun jälkeen hän alkoi mennä suoraan nukkumaan. Koulusta haluttiin ottaa yhteyttä hänen vanhempiinsa ja järjestää palaveri. Olen joskus miettinyt, menisinkö edes vanhempieni hautajaisiin. näistä yhteisöistä: . Turkkilaisessa kotikylässä tytöt eivät saaneet opiskella, joten perheen äitikään ei ollut käynyt koulua. Pitää ymmärtää, että lapsi voi olla vaarassa, jos vanhemmat saavat selville hänen puhuneen perheen asioista. Nuorisokodissa hän ei uskaltanut mennä yksin ulos, sillä vanhemmat olisivat saattaneet saada selville hänen olinpaikkansa. Hänestä tuntuu, että isä ymmärtää käyttäytyneensä väärin, sillä muita sisaruksia ei enää rajoiteta yhtä paljon. Varmaan kuitenkin menisin… Kun Sevval Nur muutti omilleen, hän kävi muutamia kertoja kahvilla isänsä kanssa. Olihan hän kuullut ihmisoikeuksista koulussa. Jos palaisin kotiin, minua alettaisiin vain komennella niin kuin ennenkin. Kahdeksannella luokalla Sevval Nur masentui ja yritti itsemurhaa . Hänet sijoitettiin kiireellisesti. Harva kertoo noin vain, mutta uhrin on hyvä tietää, keneen voi ottaa yhteyttä. Hän on helpottunut ja onnellinen vapaudestaan, vaikka maksaa siitä edelleen kovaa hintaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 37 ›› LM2_s34-38_SevvalNur.indd 37 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 37 6.2.2020 11:52:34 6.2.2020 11:52:34. Minulla on oikeus omiin mielipiteisiin, tunteisiin, tavoitteisiin ja unelmiin. Sevval Nuria uhattiin: jollei koulunkäynti ala sujua, hänen pitää mennä naimisiin. Tyttö kielsi sen, mutta kertoi lopulta kaiken opinto-ohjaajalle. Osoita uhrille, että otat hänen hätänsä vakavasti. Kun lapsi kertoo, mitä kotona tapahtuu, ei välttämättä kannata ottaa ensimmäisenä yhteyttä vanhempiin. Menneisyys palaa mieleen ja vetää mielen maahan. – En ole kenenkään omaisuutta. He saavat pukeutua, miten haluavat. Olen oman itseni herra. – Kulttuuri voi muuttua. Ei Suomessakaan enää hyväksytä lasten kurittamista. Hän sai ahdistuksensa käsittelyyn terapeuttista apua. He halusivat tytön menevän lukioon. Jos olet kunniaväkivallan uhri, ole yhteydessä tahoon, joka osaa neuvoa, miten edetä. Apua löytyy mm. Toisaalta Sevval Nur ymmärtää vanhempiaan: he kasvoivat toisenlaiseen kulttuuriin. Rikosuhripäivystys: > puhelin 116 006 ja chat www.riku.fi/ . Sevval Nur ei silti voi sulattaa vanhempiensa käytöstä. Myös ammatinvalintaan puututtiin
Kaikkein eniten Sevval Nur haluaisi korjata välit kaksossiskoonsa, mutta tämä ei hyväksy hänen valintojaan. – Päiväkodin henkilökunta voi olla kunniaväkivallan alla elävän äidin ainoa kontakti ulkomaailmaan. – Kunniaväkivalta ei liity varsinaisesti uskontoon tai etniseen ryhmään vaan tapaperinteeseen tai ideologiaan. 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 38 LM2_s34-38_SevvalNur.indd 38 10.2.2020 14:07:10 10.2.2020 14:07:10. Sain hyviä kokemuksia ja neuvoja elämää varten. Rikosuhripäivystykseen päätyvillä asiakkailla mukana on usein rajua fyysistä väkivaltaa, koska tilanne on edennyt jo pitkälle. Silloin voi saada yhteyden perheisiin, joissa asia saattaa olla ongelma. Sevval Nur toivoo, että kouluissa puhuttaisiin enemmän ihmisoikeuksista ja kunniaan liittyvästä väkivallasta. – Yleisintä on tyttöihin ja naisiin kohdistuva kunniaväkivalta, mutta asiakkaidemme joukossa on kaikkia sukupuolia. Suomeen tuleville pitää kertoa, että väkivalta on laitonta ja tuomittavaa, ja että uhriksi joutuvat saavat täällä apua. Teidän ei tarvitse hävetä uhriksi joutumista, vaan kunniaväkivaltaa käyttävien pitäisi itsensä hävetä. Ne, jotka kärsivät yksin. Monen vuoden jälkeen isäni puhuu taas hänen kanssaan. – Olen yrittänyt selittää, etten missään nimessä lähtenyt kotoa huvin vuoksi, vaan koska oli pakko. Hän toivoo, että opettajat huomaisivat myös hiljaiset oppilaat. uhrille tarkoitetut etuudet saattavat mennä perheen miespuolisen jäsenen käyttöön. – Valitettavasti monet luulevat, että kunniaväkivalta on vain maahanmuuttajien ongelma. Hän on kouluttanut mm. Moni muukin on samanlaisessa tilanteessa. Sevval Nur halusi, että hänestä käytetään jutussa vain etunimeä. Kun ymmärretään, mistä ilmiössä on kyse, voidaan sitä ehkäistä ennalta. Mitään ihmisryhmää ei saa leimata, Pihlaja korostaa. Hän ei enää pelkää, että joku vahingoittaisi häntä. Kotoutumisen tukeminen ehkäisee ongelmia. On pakkoavioliittoja sekä seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten miesten painostamista ja uhkailua. Media ei tuo esille riittävästi suomalaisyhteisöjen kunniaväkivaltaa. – Erityisesti koulujen ja päiväkotien henkilökunnan pitäisi tietää tästä paljon enemmän, jotta se osaisi puuttua tilanteeseen. – Mietin pienempänä, mikseivät opettajat huomaa minua. – Avainasemassa on kunnioittava keskusteluilmapiiri. Esim. Ilmiöstä pitää ehdottomasti puhua, mutta niin, että ymmärretään sen moninaisuus. Enää Sevval Nur ei halua lääkäriksi vaan toimittajaksi. Kun alamme puhua, muutkin saavat apua. 61. Pihlaja pitää erityisesti kunniaan liittyvää kontrollia ja henkistä väkivaltaa hyvin yleisinä – tosin osa tapauksista ei tule viranomaisten tietoon, eikä kattavia tilastoja ole. Tyypillisimmillään kunniaan liittyvä väkivalta on rajoittamista, painostamista, eristämistä, uhkailua ja taloudellista hyväksikäyttöä. Hän haaveilee kesätyöpaikasta ja toivoo voivansa jatkaa lukio-opintojaan syksyllä. Niille nuorille, jotka kärsivät kunniaan liittyvästä väkivallasta, Sevval Nur haluaa sanoa: – Muistakaa, ettette ole yksin. En vieläkään oikein tiedä, kehen voin luottaa… Sevval Nurin suvussa ei ole tapahtunut kunniamurhia , siksi hän uskaltaa kertoa tarinansa. – Perhe tai yhteisö saattaa tuomita jyrkästi myös avioeron. Perheelle häpeä, suvulle tahra Valitettavasti kunnian varjeleminen väkivalloin on yhä yleistä. Hän on ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija ja kohtaa työssään kunniaväkivallan uhreja. Pihlajan mukaan näissä tilanteissa uhriin kohdistetaan usein myös kunniaan liittyvää kontrollia sekä rajuakin henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Terveydenja sosiaalihuollon työntekijät sekä koulujen ja päiväkotien henkilökunta ovat avainasemassa. Kun alamme puhua, muutkin saavat apua. Sitä esiintyy valtaväestönkin keskuudessa, esimerkiksi pienissä uskonnollisissa yhteisöissä. > Lue kunniaan liittyvää väkivaltaa käsittelevästä väitöskirjasta s. Suomen kieleni kehittyi, ja opin, että saan olla oma itseni. – Aina, kun olen puhunut kunniaväkivaltaa kohdanneen asiakkaan kanssa, hän on tuntenut muita vastaavassa tilanteessa olevia. . Miksi he huomaavat vain oppilaan, joka kiusaa muita. Saara Pihlaja toivoisi työpaikoille toimintaohjeita kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja uhrin auttamiseen. – Tätini karkasi rakastamansa miehen kanssa. Se on jopa niin yleistä, että osa ihmisistä pitää sitä luonnollisena osana elämäänsä. Myös kotihälytyksille menevien ja rikosilmoituksia vastaanottavien poliisien pitäisi ehdottomasti tietää, miten kunniaväkivallan uhreja autetaan. Kunniaan liittyvä väkivalta tarkoittaa kunnianormien puolustamista väkivalloin tilanteessa, jossa jonkun perheenjäsenen katsotaan käyttäytymisellään vaarantaneen perheensä kunnian yhteisön silmissä, määrittelee Saara Pihlaj a Rikosuhripäivystyksestä. terveydenhoitoalan henkilökuntaa ja suomi toisena kielenä -opettajia tunnistamaan kunniaan liittyvää väkivaltaa. Moni kokee, että kunnia-ajattelu on tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa, mutta sen vahingollinen, synkkä puoli on kontrolli ja väkivalta. Minusta levitettiin valheita, että kävisin muka baareissa vetämässä kännejä. Se ei ole totta. Haitalliset perinteet voivat siis murtua. Pakkoavioliitto on Suomessa kriminalisoitu ihmiskauppana. Tietoa tarvitaan lisää, ja usein kestää liian kauan ennen kuin uhri saa apua. Sain tietää ihmisoikeuksista ja siitä, että väkivalta on väärin. – Koulutus muutti elämäni. Älkää vaietko, vaan hakekaa apua
Lopulta muuta keinoa ei enää ollut. Eikä järjestelmä toisaalta näytä taipuvan siihen, että saisimme pyytämäämme tukea, sellaista, josta koemme olevan aidosti hyötyä. Tiedämme, että lastensuojelun työntekijät ovat lohduttoman ylikuormitettuja. Kokemuksemme on vasta alussa, mutta jo nyt tiedämme, että siinä on monenlaisia vaikeita tunteita: paljon halvaannuttavaa pelkoa ja outoja ulottuvuuksia. Se on järjestelmäja vikakeskeistä, eikä tue voimavarojen vahvistumista. Kompuroimme vuosia. Hän kokee, että perheiden näkökulma on unohdettu, vaikka se olisi tärkeä osa isoa yhteiskunnallista lastensuojelukeskustelua. Järjestelmän puolelta siinä näyttäisi olevan vaihtelevia motiiveja, kauneimmillaan aitoa ihmisläheisyyttä ja pyyteettömyyttä, rumimmillaan vallanja rahanhimoa piilotettuina epäitsekkyyteen. kolumni Meillä ei yhtäkkiä ole valtaa siihen, miten järjestämme arkemme, sillä meidän oletetaan olevan jatkuvasti auki kaikelle. On ollut valtavan outo kokemus muuttua yhtäkkiä normaalista oikeustoimikelpoisesta ihmisestä osaksi järjestelmää, jossa valta on lähtökohtaisesti toisella ja jossa asiakkaisiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti holhottavina. Emme puhu yksittäisestä sosiaalityöntekijästä vaan järjestelmästä. Meillä on myös erityislapsi. Olemme toistaiseksi avanneet kotimme kaikenlaiselle ulkopuoliselle arviolle, mihin on palanut valtavasti voimavaroja. Miltä suomalainen 2020-luvun lastensuojelu näyttää meistä asiakkaista. Niin se oli meillekin. Toivomme, että näkökulma yhteiskunnassamme siirtyisi laajemminkin vahvuusja voimavarakeskeiseksi. Hoidamme lapsemme, työmme, laskumme, kotimme, kiinteistöveromme, D-vitamiinit, neuvolat, kurakintaat ja luomukaurapuurot. Mahdoton ajatus. Toivomme, että pääsemme järjestelmästä ulos mahdollisimman pian, koska lastensuojelussa vaikuttaa olevan niin paljon ennakoimatonta ja tiedostamattomasta kumpuavaa. Avohuollon kolmen kuukauden sijoitusta edelsi vuosien avohoitosuhde yliopistolliseen sairaalaan ja terapia, pitkä sairaalahoitojakso ja kuormittuneisuutta sekä lohdutonta keinottomuutta, kun tilanne kotona ei tasaantunut kaikista oma-aloitteisista ja yhdessä hoitotahon kanssa mietityistä tukimuodoista huolimatta. Entä jos sinä päätyisit lastensuojelun asiakkaaksi. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 39 LM2_s39_LS_Kolumni.indd 39 LM2_s39_LS_Kolumni.indd 39 6.2.2020 12:03:25 6.2.2020 12:03:25. Tavoitteena oli, että lapsi palaa mahdollisimman pian kotiin. LA STENSUOJEL U ER ITY ISLAPSIPERH E Kolumnin kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi yhtäkkiä katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Päätös oli kipeä ja sitä edelsi käsittämätön huoli lapsen hyvinvoinnista. Pelottaa, miten kauan tällainen onni jatkuu. Se näkyy toimintatavoissa. Otimme lopulta itse yhteyttä lastensuojeluun. Koska katsomme maailmaa ratkaisulähtöisesti, olemme jo nyt huomanneet lastensuojelun ja sen sidosryhmien toiminnassa todella paljon parannettavaa. Juhlapuheissa tämä ei toki näy, mutta arkipäivässä se – ikävä kyllä – näkyy. Päinvastoin. Protokolla vaatii tietyt vaiheet. Koska jos se, mitä tarvitsisimme, ei mahdu protokollaan, sitä ei ole olemassa. Olemme tavallinen suomalainen perhe. Mekin olemme huomanneet sen, mutta onneksi meille vaikuttaisi käyneen onni, sillä saimme yhteistyökykyiset ihmiset. Meillä on turva, rajat ja rakkaus. Järjestelmä saattaa toimia joillekin perheille, mutta meidän tapauksessamme se ei tarjoa apua, jota tarvitsisimme. Sanotaan, että lastensuojelulla on välineitä, joilla perhettämme autetaan siten, että tuesta olisi apua, mutta tosiasiassa meillä ei ole oikeutta sanoa, mitä haluamme ja mitä emme
vanhemmuus Jotain samaa, JOTAIN ERILAISTA 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 40 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 40 6.2.2020 12:19:20 6.2.2020 12:19:20
– Aika sama minulla. Isän paikka Alkulämmittelyt on hoidettu ja on aika siirtyä päivän varsinaiseen aiheeseen. – Esikoiseni Maija on nyt 11-vuotias, hän on adoptiotytär ensimmäisestä avioliitostani. Kamal pyöräilee ja harrastaa luontokuvausta. Kuvaaminen on tuttua puuhaa, sillä Irakissa hän työskenteli valokuvaajana. – Suomessa ruumiillinen kuritus on poistunut oikeastaan kokonaan. Koetan toteuttaa poikien toiveet parhaani mukaan, hän kuvailee. Arin vapaa-aika vierähtää jalkapallon ja partion parissa. Vietän paljon aikaa poikien kanssa. Tuttavat ja sukulaiset ovatkin moittineet liian pehmeäksi. Minä en ole siitä pitänyt, enkä ole kurittanut poikiani. Maija asuu meillä joka toinen viikko. Ajattelen kuitenkin, että lapsilla pitää olla myös rajat. Kun miehet pohtivat vanhempien rooleja perheessä, erot nousevat esiin. Kamal selittää, että kurdikulttuurissa miehen tehtävä on tuoda leipää taloon; vaimo hoitaa kodin ja lapset. Jutustelu siirtyy harrastuksiin. Se on heistä pahaksi lapsille. Isät kuvattiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI K amal Asi, 42, ja Ari Haaparanta, 46, istahtavat saman pöydän ääreen juttelemaan isyydestä ja lastenkasvatuksesta. Vien heitä uimahalliin, sisäleikkipuistoihin. Me hermostumme paljon herkemmin ja Ari Haaparannan (vas.) ja Kamal Asin keskustellessa lastenkasvatuksesta huomaa, että eroja on, mutta suuret asiat yhdistävät. Kantasuomalainen Ari ja Irakista kotoisin oleva Kamal pohtivat isyyttä ja lasten kasvatusta. Mekin olemme joustaneet, Kamal sanoo. Olen Irakin kurdi, ja tulimme tänne vaimoni ja kahden vanhimman pojan kanssa yhdeksän vuotta sitten, Kamal kertoo. – Irakissa lapsilla on hyvin tiukat rajat. – Minulla taas on neljä poikaa: Mustafa, 16, Haval, 14, Mohammed, 10 ja Yusuf, 7. Minä myös halaan heitä paljon. Ari on keravalainen kahden lapsen isä ja it-alan ammattilainen. – Mun lapsuudessa ei ollut sitä äidin lämmintä syliä. Helsinkiläisellä linja-autonkuljettaja Kamalilla on neljä lasta. Hän pohtii, että kiintymyksen osoittaminen saattaa juontaa hänen omaan lapsuuteensa. – Olen huomannut, että suomalaiset ovat hirveän kärsivällisiä lasten kanssa. Vaimoni kanssa meillä on vielä 2,5-vuotias poika Aaro, Ari esittelee perhettään. Ari kertoo kotitöiden jakaantuvan hänen perheessään tasaisesti. Lapsethan kokeilevat, mitä saa tehdä, Ari kertoo. Tuttavat sanovat, että muutuin heti suomalaiseksi isäksi, Kamal kertoo hymyillen. Se on laitonta ja tosi harvinaista, Ari vastaa. – Toivon, että olen aika osallistuva ja lämmin. Lasten kurittaminen Kamalin mukaan Suomeen tulo on muuttanut perheen kasvatustapoja jonkin verran. Tykkään halata lapsiani ja osoittaa, että he ovat tärkeitä. Arin vanhemmat erosivat hänen ollessaan neljävuotias. Pieni poika jäi isän luo asumaan. KAMAL LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 41 ›› LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 41 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 41 6.2.2020 12:19:31 6.2.2020 12:19:31. Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että lyöminen ei herätä lapsissa kunnioitusta vaan pelkoa. Kamal nyökkäilee ja kuuntelee tarkkaavaisesti vieressä. Millaisina isinä Ari ja Kamal itseään pitävät. Suomessa ei ole niin tiukkaa. Lapset ovat haluttuja ja rakastettuja. – Lapsia kuritettiin – ei kovasti, mutta sen verran, että he kunnioittaisivat ja pelkäisivät vanhempiaan. Suomalaiset ovat hirveän kärsivällisiä lasten kanssa. Hän kertoo, että lasten fyysinen kurittaminen ei ollut Irakissa laitonta silloin, kun hän vielä asui siellä
Onnellisiksi aikuisiksi Kun kaksikolta kysyy, millaisia asioita he haluaisivat lapsilleen opettaa ja siirtää, saa heiltä varsin samansuuntaisia vastauksia. Heitä valvotaan. Lapsuudessani ei ollut äidin lämmintä syliä. Osallistun päivittäiseen perheen pyörittämiseen hyvinkin vahvasti”, Ari Haaparanta kuvailee. Kamal kertoo tähdentävänsä pojilleen, miten tärkeää on kunnioittaa toisia ihmisiä, heidän näkemyksiään ja uskontoaan. ARI ”Tykkään halata lapsiani. – Ehkä siinä on jotain biologista tai kulttuurista. alamme huutaa. Pitääkö heitä kasvattaa eri tavoin. Siitä huolimatta lapsilla on jotkin rajat. Olen tietyllä tavalla myös uhrautuva isä. Kamalin vastaus on selvä: kyllä pitää. – Mutta samalla pitää arvostaa itseään ja elämää. Mitä miehet ajattelevat tyttöjen ja poikien kasvatuksesta. – Joskus minusta tuntuu, että suomalaiset antavat vähän liiankin paljon valtaa lapsille, Kamal toteaa. 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 42 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 42 6.2.2020 12:19:51 6.2.2020 12:19:51. Osoitan, että pidän heistä ja he ovat tärkeitä. Jos poika tekee virheen, hän vahingoittaa vain oman maineensa ja senkin vain väliaikaisesti. Minusta virolaiset ja venäläiset ovat tässä enemmän meidän kaltaisiamme, Kamal sanoo. Pitää uskoa itseensä, Kamal sanoo. Kamalin perheessä on poikia, Arilla on sekä tytär että poika. – Meidän kulttuurissamme tytöistä huolehditaan enemmän kuin pojista. Jos tyttö näet tekee virheen, rikkoutuu koko perheen maine. Vaikea kysymys, Ari aprikoi. Tytön maine menee iäksi, eikä kukaan halua mennä hänen kanssaan naimisiin. Ari jää miettimään havaintoa ja arvelee, että suomalaiset saattavat hyvinkin olla tavallista rauhallisempia lasten kanssa. Ari toivoo, että hänen lapsistaan kasvaa onnellisia ja toiset huomioon ottavia aikuisia
– Kyllähän se aika ennen neljättä ikävuotta on hyvin intensiivistä. Kamal pitää ikävuosia 12:n ja 18:n välillä kaikkein työläimpinä, sillä tuolloin pitää huolehtia siitä, ettei lapsi eksy huonoille teille. Suku on tärkeä Kamalin mukaan kurdikulttuurissa ajatellaan, että lapsi on elämän sokeri. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 43 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 43 LM2_s40-42_Isa t_Ari&Kmal.indd 43 6.2.2020 12:20:07 6.2.2020 12:20:07. – Me sisarukset perheinemme kokoonnumme aina perjantaisin isäni luokse viettämään aikaa, Kamal kertoo. – Ei mitään tupakointia, alkoholia tai seksijuttuja, Kamal pudistelee päätään. ”Olen melkein koko vapaa-ajan lasten kanssa. Teini-ikä huolettaa Entä mikä on vaativin vaihe kasvatustyössä. Ari nyökyttelee. Minusta tyttöjä ja poikia pitää kasvattaa samalla tavalla, jotta heistä kasvaa onnellisia ja itsenäisiä aikuisia. . En tiedä, johtuuko tämä sukupuolesta vai siitä, että Maija on esikoinen. Vien poikia uimahalliin ja trampoliinipuistoon”, Kamal Asi kertoo. Ei huumeita, eikä ikäviä seksikokemuksia liian nuorena, Ari nyökkää. Maijan ollessa äidin luona koti tuntuu kovin hiljaiselta ja tyhjältä. – Pitäkää tuosta kiinni, älkää koskaan suomalaistuko tuossa! Suomalaisille on tavallista, että sukua nähdään ehkä kerran vuodessa. Ilman lapsia elämä olisi tylsää ja synkkää. – Ihan samoja mietin. Lapsi tarvitsee aikuista ihan koko ajan. Kamalin mukaan paitsi lapset, myös koko perhe isovanhempineen, täteineen, setineen ja serkkuineen on tärkeä. Toisaalta teini-ikä huolettaa eniten, kun lapsi alkaa itsenäistyä ja kapinoida, Ari sanoo. Aaron kanssa olen ollut rennompi. Tosin huomaan kyllä, että olin hirveän suojeleva Maijaa kohtaan, kun hän tuli meille. – Tässä on iso ero. Maijan mukana tulee kavereita, melua ja elämää
Miltä lapsesta tuntuu vierailla muurien sisäpuolella. perhe LAPSI vankilan portilla Roosan äiti oli vankilassa. TUIJA SILJAMÄKI | KUVITUS MARIA VILJA 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 44 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 44 6.2.2020 12:28:43 6.2.2020 12:28:43. Millainen on lapsiystävällinen vankila
Pikkusisko sai pörröisen nallen. – Oli tunteet pinnassa, olin koko ajan väsynyt ja itkuinen. Kirjan hänelle toi Julia Rauhansalo, Ensija turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hankkeen työntekijä. – Se ei ollut kiva paikka. – Se oli yhteinen sopimus. Piirroksessa on poliisiauto, tikku-ukolla raitapuku ja vankisellissä kalterit. – Minä olen herkkä! huomauttaa Roosa. – Siinä kiroiltiin. Äidin mielestä Roosan isä teki oikean päätöksen. Ikävä oli kova, mutta ei ollut aina rahaa edes soittaa tytölle silloin, kun olisi halunnut. Paikasta toiseen liikuttiin omilla avaimilla. – Tiedän, että ne teeveejutut on näyteltyjä, ilmoittaa Roosa. Perhetapaamiset järjestettiin erityisessä perhetalossa, jossa koko perhe sai viettää yhdessä joLAPSEN MAAILMA 2 | 2020 45 ›› LM2_s44-47_VankienLapset.indd 45 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 45 6.2.2020 12:28:49 6.2.2020 12:28:49. – Joo, sanoo Roosa ja jatkaa tussityötään. Senkin Roosa muistaa, että kävi teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintytärtä. Yhteydenpitoa lapseen tai perhesuhteiden ylläpitoa ei muutenkaan tuettu. Siellä istui kuusi muuta ihmistä huutamassa yhtä aikaa. Kaikkea ei tarvitsisi paukauttaa lapselle suoraan. – Oho, oikeesti! En tiennytkään, Roosa hämmästelee. Äidille aika kivitalossa oli vaikeaa . R oosa, 8, istahtaa kotinsa ruokapöydän ääreen askartelemaan prinsessa-aiheisen puuhakirjan parissa. Äiti oli rikoksentekoaikana satuttanut jalkansa, joten hän kertoi olevansa kuntoutuksessa. Viranomaiset edellyttävätkin sitä, sillä on parempi kuulla asia omalta vanhemmalta kuin viranomaisilta. Moni lapsi on herkkä. Siellä oli pelottavaakin. Hän oli raskaana, eikä voinut nähdä Roosaa puoleen vuoteen. – Siellä oli muitakin lapsia, joiden vanhempi oli ollut vankilassa, muistuttaa Julia. Julia näyttää Roosalle Vangin perheen polku -piirrosta, joka on suunniteltu helpottamaan keskustelua aiheesta lasten kanssa. Julia kysyy. Jännitti, miten lapsi ottaa sen, sillä sen ikäisellä on omanlaisensa mielikuvitus. Olin osastolla, joka ei sovellu raskaana olevalle. Äiti joutui aluksi olemaan ”kivitalossa” tutkintavankeudessa. Osasto oli kodinomainen, pihalla lapsille keinut, hiekkalaatikko ja leikkimökki. En halunnut säikäyttää, äiti puolustautuu. Oli turvatarkastukset ja vankivaatteet, kertoo isä. – Ajattelin, että Roosan käsitys vankilasta on tullut televisiosarjoista, eikä se vastaa todellisuutta. Häntä kuitenkin kehotettiin kertomaan lapselle totuus. Tapaamisissa oli pleksi välissä ja vartijat kyttäsi. Hän aikoo piirtää sateenkaaren. Televisio välkehtii äänettömällä. – Muistatko, kun kävimme tätä läpi perheleirillä, ja silloin, kun äiti pääsi koevapauteen. Sinne isä ei halunnut Roosaa viedä tapaamaan äitiä. Halusin, että saan olla kunnolla lapsen kanssa sitten, kun tapaamme. Äiti on kotiutunut hiljattain vankilasta koevapauden jälkeen ehdonalaiseen vapauteen. Siksi oli hyvä, että pääsin perheosastolle, ja Roosa sai käydä siellä tapaamassa. Aluksi Roosalle ei kerrottu suoraan, missä äiti on . Roosan vanhemmat istuvat suurella kulmasohvalla. Kun pikkusisko syntyi, äiti pääsi perheosastolle vauvan kanssa
– Kyllä. Esimerkiksi siitä, ettei vankila ollutkaan sellainen, jossa on kalterit. – Kun lapsen mielipidettä kysytään, annetaan hänelle samalla tilaisuus kysellä ja jutella niistä mielikuvista, joita vankila herättää. He surivat ja kokivat syyllisyyttä siitä, etteivät voineet olla läsnä lapsen arjessa: kyselemässä läksyjä, asettamassa kotiintuloaikoja tai jakamassa vanhemmuutta lapsen äidin kanssa. – Mietityttikö sua, kenen muiden kanssa äiti asuu siellä. Piirustuksissa oli koko perhe yhdessä. Perhetapaamisia oli kolmen viikon välein. Roosasta tuntui aluksi oudolta mennä vankilaan, muttei häntä silti jännittänyt. Sai grillata ja käydä rantasaunassa. Vankilassa olevia isiä kantoi kuitenkin rakkaus ja toiveikkuus sekä kiitollisuus lapsesta ja perheestä: ”Kyl mä olin aika pitkälti jo päästäny irti sitten siitä perheestä ja tiesin, että mä en välttämättä tuu näkemään niitä enää ja kylhän se aika vitun rankka paikka oli”. Miehet toivoivat pystyvänsä olemaan tulevaisuudessa parempia isiä lapsilleen. Äiti laski päiviä ja tunteja seuraavaan. – Siellä näytti ihan hyvältä. – Ihmettelin vähän. 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 46 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 46 6.2.2020 12:28:51 6.2.2020 12:28:51. Tätä selvittävät isyystutkijat Johanna Terävä ja Petteri Eerola Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistavassa artikkelissaan. Suurinta iloa tuotti lapsen hyvinvointi: ”Kun mä nään, että lapsella on hyvä olla, se hymyilee, se osaa olla ilonen ja onnellinen pienistäkin asioista”. Onneksi sai kuitenkin soittaa viikoittain Skype-puheluita, ja Roosalta tuli runsaasti postia, mikä tuntui äidistä hyvältä. Parhaiten Roosan mieleen ovatkin jääneet ihmiISÄNÄ vankilassa Millaista on olla isänä vankilassa, ja millaisia tunteita se herättää. – Herkästi vain järjestellään asioita aikuisten kesken ja lapsi jää huomioimatta, sanoo Julia Rauhansalo. Nykyisin lasta pyritään kuulemaan koko ajan – myös siinä vaiheessa, kun vanhempi on pääsemässä koevapauteen. Luulin, että vankila on hotellin näköinen paikka, jossa on hissejä, mutta se olikin ihan kuin meidän rappukäytävä! Siellä ei ole hienoja tapetteja. Isät uskoivat, että vankilatuomio oli aiheuttanut lapselle ja puolisolle anteeksiantamatonta huolta, häpeää ja kipua. – Mitä ajattelit, kun kuulit että se olikin vankila, missä kävitte tapaamassa äitiä. Sitä muistellessaan Roosa innostuu. Isää se naurattaa vieläkin: kasseissa oli kuukauden ruuat! Roosan mielestä parasta herkkua olisi ollut limsa, mutta kyllä muutkin ruuat maistuivat. Joo, muistan että sain jäätelöä äidin kaverilta. pa kuusi päivää kerrallaan. Terävän mukaan rikos, rangaistus ja vankilatuomion aiheuttama leima vaikuttaa väistämättä perhesuhteisiin. Hänen huoneensa ilmoitustaulu olikin täynnä Roosan kuvia ja piirustuksia. Äiti varautui aina perhetapaamisiin hankkimalla kassikaupalla ruokaa. kysyy Julia. Ne antoivat voimaa jaksaa. Kerran, kun ajoimme iskän kanssa sinne, kyselin vain koko ajan, milloin ollaan perillä. Perhe jaksoi kuitenkin elää mukana: ”Ne kuitenkin jäi tohon rinnalle, kaikest huolimatta”
Sekin tuntui kohtuuttomalta ja luonnottomaltakin, mutta Roosan äiti päätti sopeutua. Myös Roosa pääsee syliin. Kun näytin mun possu-petzejä, se oli ihan että oi! Viime kesän kohokohta oli Vilppulan vankilassa järjestetty perheleiri. Myös äiti on saanut hankkeen kautta keskusteluapua ja tukea käytännön järjestelyihin. Julia toimii hänen ehdonalaisuutensa apuvalvojana. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 47 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 47 LM2_s44-47_VankienLapset.indd 47 6.2.2020 12:28:52 6.2.2020 12:28:52. Ensija turvakotien liiton ja Rikosseuraamuslaitoksen Vanhempi vankilan portilla -hankkeessa riskiä pyritään torjumaan tukemalla vanhemmuutta ja lapsen osallisuutta sekä kehittämällä lapsiystävällisiä käytäntöjä muurin molemmilla puolilla. Minulla oli jo yksi lapsi, joten tiesin, miten lasta hoidetaan. Kun Roosan äiti oli vankilassa, Julia otti yhteyttä tämän isään ja sopi tapaamisesta. On painettu mm. Roosan nimi on muutettu. – Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vankilassa olevaan vanhempaansa turvallisissa olosuhteissa, joissa on mahdollisuus leikkiin, sanoo hankkeen projektipäällikkö Pirjo Kotkamo Ensija turvakotien liitosta. En usko, että asiat olisi näin hyvin, jos olisin käyttäytynyt huonosti. Hän on piirtänyt maalauksen yläkulmaan koko perheen käsikädessä, Roosa on kuvannut itsensä maalauksen keskelle, ja pikkusisko on vedellyt kuvan alalaitaan sinisellä kynällä ikään kuin aaltoja. 10 000 lasta, joiden vanhempi on vankilassa. Tyttö hekottelee hyväntuulisesti. Olen soittanut hänelle aina, kun jotakin on pitänyt kysyä, sanoo isä. Nainen pukeutui aina vaaleanpunaiseen. Lisäksi lapset toivoivat ystävällisyyttä, pidempää tapaamisaikaa, ulkoiluja, paljon värejä ja valoja, pelejä sekä ruuanlaittoa yhdessä. kysyy Julia. Äidin mielestä vanhemmuutta ei tuettu riittävän kannustavasti. Pikkusisko pääsee vielä Julian syliin hyppyytettäväksi. Ajattelin, miten kurjaa sellainen on äidille, joka on saanut vankilassa ensimmäisen lapsensa. Tutkimusten mukaan vanhemman vankeusrangaistus lisää lapsen syrjäytymisja masennusriskiä. Kyllähän Juliasta on ollut paljon apua. Toiveet liittyivät yleisesti tilojen sisutukseen, tiloissa oleviin tavaroihin tai tilojen sijaintiin. Muistatkos miltä se tuntui. Isälle muutos yksinhuoltajaksi ei ollut iso: hän oli tottunut hoitamaan lapsia, joita hänellä on myös edellisestä liitosta. juliste, jolla kerrotaan lapselle vankilakoiran kohtaamisesta sekä tunnekortit, jotka auttavat lasta sanoittamaan vanhemman vankeusrangaistuksen herättämiä tunteita. – Se oli ystävällinen, kutsui mua prinsessaksi ja tykkäsi possuista. Eteisessä Julia mainostaa vielä perhekahvilaa ja muita yhteisiä tapahtumia. Tavoitteena on, että tuttu henkilö pysyisi perheen rinnalla mahdollisimman pitkään. Tapaamistilojen sijaintia ehdotettiin vankilan etuosaan, jotta reitti tapaamisiin olisi mahdollisimman lapsiystävällinen, iloitsee Kotkamo. Lapset saivat piirtää ja kirjoittaa ajatuksiaan myös siitä, miten vankilahenkilökunta kohtaa heidät vankilassa. . Ensija turvakotien liitossa suunniteltu Vangin perheen polku -työkalu helpottaa perhetyötä vankien lasten kanssa. – Sitten äiti palasi kotiin. Eräs lapsi toivoi taikasauvaa, jota heilauttamalla saisi vanhemman kotiin. Kun on asiallinen, pärjää pitkälle. Moni hakee riitaa ja ihmettelee, miksei saa mitään etuuksia. Rikosseuraamuslaitoksen uudet lapsija perhetyön linjaukset julkaistiin marraskuussa 2019. Korteista Roosa valitsi vain ilahtuneita kasvoja. Vuorovaikutukseen lapsen kanssa ei kannustettu, ja oli vaikea tuntea onnistumisen kokemuksia. Hämeenlinnan uuden naisvankilan pitäisi valmistua ensi syksynä, ja lasten toiveita käsiteltiin sen suunnittelutilaisuudessa. Eräs lapsi toivoi taikasauvaa, jota heilauttamalla saisi vanhemman kotiin. Kun äiti oli vankilassa, Roosan suurin toive oli, ettei äidin tarvitsisi olla siellä. Tiloihin tulee ulkoilumahdollisuus, ja yönylitapaamiset ovat harkinnassa. Koko ajan vahdittiin niskan takana. Vankien LASTEN TOIVEET Suomessa arvioidaan olevan n. – Tuntui, että oli vain yksi oikea tapa. set, kuten eräs vartijoista. Vaikka perheosastolla oli suurin osa asioista hyvin, kritisoitavaakin löytyy. Siellä koko perhe teki muun muassa yhteisen maalauksen, jonka äiti käy hakemassa näytille. – Kivalta! Sitäkin vaihetta käytiin etukäteen läpi kuvituksen ja tunnekorttien avulla. – Vaikuttaa siltä, että tilojen sisustamisessa lasten mielipiteet ja tarpeet on otettu hienosti huomioon. Julia kieputtaa kikattavaa tyttöä ympäri, ympäri. Vankilassa äideillä oli vapaa-aikaa tunti viikossa, muut ajat he olivat lapsensa kanssa. Päätin heti aluksi, että pärjään, etten pullistele tai ärsytä vartijoita. – Vankeusrangaistus on vapaudenmenetys, ja sen kuuluukin tuntua rangaistukselta, ei paratiisilta. – Ainahan se on tietenkin helpompaa hoitaa asioita, kun on kaksi. Hankkeen yhteydessä lapsilta kerättiin vuosina 2018–2019 toiveita siitä, miltä Hämeenlinnan uuden naisvankilan tapaamistiloissa voisi näyttää, ja mitä siellä voisi tehdä. Aletaan tehdä lähtöä
kasvu MIELIKUVITUSKAVERI kuuluu kehitykseen Lähes kaikki muistavat omilta lapsuusvuosiltaan myös näkymättömät leikkikaverit. 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 48 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 48 6.2.2020 12:47:59 6.2.2020 12:47:59. Myös mielikuvituskaveri James oli junankuljettaja. Toisinaan kuvitellut ystävät kasvavat kokonaisiksi mielikuvitusmaailmoiksi. EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT JANI LAUKKANEN Alvar, 5, rakastaa liikennevälineitä, erityisesti raideliikennettä. Junankuljettajat ja konduktöörit ovat hänelle ihailtuja ammatti-ihmisiä
Kehityksen kannalta on aina tärkeämpää aito vuorovaikutus. Palomäki korostaa, ettei vanhemman kannata huolestua mielikuvituskavereista tai mielikuvitusleikeistä. – Varsinainen yksinäisyys kuitenkin on ehkä vähän liian iso asia pelkkien mielikuvituskavereiden hoidettavaksi. Kaverista saattaa olla apua tunteiden käsittelyssä. MIELIKUVITUSKAVERI kuuluu kehitykseen M ielikuvituskavereista on hyvin harvoin haittaa, toteaa kehitysja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Eija Palomäki. Onko mieliala normaali, esiintyykö lapsessa ahdistusta tai muuta poikkeavaa. Yleensä niitä alkaa esiintyä noin kolmivuotiailla, kun mielikuvitus on riittävän kehittynyt. ”Kävin mielikuvituskavereideni kanssa etelän rantalomilla. Se ei kuitenkaan korvaa todellisia ihmissuhteita, eikä sen kanssa voi harjoitella oikeita tilanteita, sillä se toimii täysin lapsen omilla ehdoilla. Pitääkö leikkiin mennä mukaan. Poistaako mielikuvituskaveri yksinäisyyttä. – Kuvitellusta kaverista voi olla jopa hyötyä esimerkiksi tunteiden käsittelyssä. Kaverin voi ottaa lapsen kanssa puheeksi empaattiseen sävyyn ennen kuin asiasta alkaa tehdä sen syvällisempiä tulkintoja. Tällöin lasta voi lempeästi muistuttaa todellisuuden ja keksittyjen asioiden erosta. Paras kaverini näillä kuvitelluilla reissuilla oli mielikuvituskoirani Sesse.” JOSEFIN, 29 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 49 ›› LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 49 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 49 6.2.2020 12:48:11 6.2.2020 12:48:11. Rakensimme hiekkalinnoja, joita en ikinä oikeasti päässyt rakentamaan. Asiaan kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota, jos mielikuvituskaverit ja -maailma vievät tilaa oikealta elämältä tai ovat jatkuvasti läsnä. Ne kumpuavat lapsen omasta mielikuvituksesta ja ovat osa luontaista kehitystä. Mutta niiden avulla voi täyttää sosiaalisia tarpeita ja jonkinlaisia tyhjiä tiloja, joita jokaisen elämässä saattaa joskus esiintyä. – Mikäli asia huolestuttaa, on tärkeää tarkastella lapsen kokonaistilannetta ja miettiä, onko hänen olemuksessaan jokin muuttunut. Mielikuvituskaverista voi olla hyötyä myös vaikkapa kielen oppimisessa, sillä kieli kehittyy, kun sitä käytetään. Vanhempia saattaa silti hämmentää, jos lapsen puheisiin ilmestyy yllättäen jokin uusi ja tuntematon henkilö, josta vanhemmilla ei ole mitään tietoa. – Satuiluun voi mennä mukaan leppoisasti ja leikkisästi, sillä lapsi ymmärtää usein itsekin, että kyseessä on mielikuvituskaveri eikä oikea ihmissuhde. – Mielikuvituskavereiden määrä vaihtelee: toisilla niitä voi olla useampiakin, toisilla ei lainkaan
– Työpaikka oli Espoon Kauklahdessa sijaitseva Facebook, jonne James ajoi hänet taksilla joka aamu, kertoo Jaakko. 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 50 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 50 6.2.2020 12:48:31 6.2.2020 12:48:31. – Pienissäkin rikkeissä syyllisyyden paino voi olla raskas, jolloin on ymmärrettävää, että syy livautetaan helposti mielikuvituskaverin niskoille. Hän haluaa ylipäätään aina leikkiä kaikki kuulemansa tarinat uudelleen itse. Miten siihen pitäisi suhtautua. Kyllä lapsi ymmärtää itse, mikä on totta ja mikä tarua. Aivan. Joillakin lapsilla on mielikuvituksessaan työpaikka, josta he kertovat todentuntuisia tarinoita vanhemmilleen. – Minähän olen viisivuotias! hän muistuttaa. Jossain vaiheessa Alvarilla oli Facebookissa hallussaan kokonainen kerros. Lara on ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja, joten hän ymmärsi sitäkin kautta lapsen mielikuvitusta. Jaakko arvelee, että maailman avautuminen vaikutti mielikuvituskavereiden syntyyn, sillä tarinoiden keksiminen lisääntyi samoihin aikoihin, kun Alvar siirtyi kotihoidosta päiväkotiin. Työpaikka Facebookissa Vähän myöhemmin Alvar alkoi kertoa tarinoita työpaikastaan. Joskus leikeissä oli mukana myös Mark. Larasta on tärkeää, etteivät vanhemmat jätä lasta yksi mielikuvituskavereidenkaan suhteen. – James oli supersankarityyppinen, samaan aikaan ”cool” taksikuski, lentäjä, poliisi, mutta junankuljettaja Penttipo oli vähän vaatimattomampi kaveri. Mielikuvituskaveri syntipukkina Toisinaan lapsi saattaa pistää omat kolttosensa mielikuvituskaverin syyksi. Huomasimme kyllä, että Alvar erottaa selvästi toden ja tarinoinnin eron. Aikuisen tehtävä on silloin eläytyä suruun, jota lapsi kokee käyttäytymisestään, ja tukea häntä realistisesti ja rauhallisesti. Alvar kertoi kavereistaan tarinoita ja leikki heidän kanssaan. Tällainen satuilu on normaalia ja perustuu lapsen kuvittelukykyyn, mikä on pohjimmiltaan positiivinen ilmiö. Eija Palomäen mukaan pienen lapsen on hyvin vaikea myöntää syyllisyyttä: hänhän tietää yleensä hyvin, mitä saa tehdä ja mitä ei, ja haluaa pääsääntöisesti olla kiltti. Lapsen mielikuvitus saattaa rakentaa kokonaisia maailmoja. Alvarin työpaikka Kauklahden Facebookissa lienee siirtymässä menneisyyteen, sillä pojan mukaan rakennus on hiljattain hajotettu ja nykyään hän on Facebookin sijaan joka päivä päiväkodissa. – Menimme jossain määrin mukaan tarinoihin pitäen kuitenkin terveen järjen mukana. . Kehitin itselleni oman Tähtimäen koulun, jossa kavereitani olivat mm. James ajoi taksia, Penttipo kuljetti junaa Espoolaisella Alvarilla, 5, on ollut jo parin vuoden ajan mielikuvituskavereita ja mielikuvitustyöpaikkakin, jonne hänet aamuisin viedään taksilla. Jos tarinavaihe jäisi päälle tai saisi ylivallan, puuttuisimme toki asiaan, mutta nyt tarinoinnit rikastavat elämäämme. Vanhemmat eivät missään vaiheessa huolestuneet Alvarin rikkaasta mielikuvitusmaailmasta. Kyllä, hän oli se laulaja, ja samalla mielikuvituskaverini.” MONA, 24 ”Olen kolmilapsisen perheen nuorin, enkä halunnut jäädä sisaruksiani huonommaksi, kun he aloittivat koulun. ”Pienenä leikin oikeiden kavereideni Millan ja Annan kanssa, mutta toisinaan kaveriksi kelpasi myös Arja Koriseva. Pojan vanhemmat Jaakko ja Lara kertovat, että ensimmäiset kaverit ilmestyivät, kun Alvar oli noin kaksivuotias. Kavereiden nimet olivat Penttipo ja James. Metsomaan Atte ja Laurilan Pekka.” TIMO, 36 Vanhemmat eivät missään vaiheessa huolestuneet Alvarin rikkaasta mielikuvitusmaailmasta. Kun vanhemmat kysyivät, miten päivät työpaikalla kuluvat, hän kertoi ”tietokoneilevansa ja käyvänsä syömässä”. Ihan niin kuin isänsä omassa työpaikassaan
Työpaikkansa menetyksen jälkeen Alvar on keskittynyt käymään päiväkotia. Alvarin mielikuvitustyöpaikan kävi huonosti: hänen mukaansa Kauklahden Facebookin talo hajotettiin, ja syyllinen oli saksalaisen satukirjan rosvo Hotzenplotz. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 51 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 51 LM2_s48-51_Mielikuvituskaveri.indd 51 6.2.2020 12:48:47 6.2.2020 12:48:47
koulu KASVATUSOHJAAJA ehkäisee kiusaamista Kangasalla Ruutanan koulussa opettajien apuna työskentelee sosiaalialan ammattilainen. 52 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 52 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 52 6.2.2020 12:59:38 6.2.2020 12:59:38. Nyt työrauha on parempi, ja kahnaukset ovat vähentyneet. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA Ennen leikin alkamista Nuutti Koskimäki kuuntelee tarkkaan Minna Lahden ohjeistusta
. K uutosluokan tunnilla pulpetit on siirretty sivuun ja oppilaat istuvat isoon rinkiin järjestetyillä tuoleilla. Opettaja saa keskittyä opettamiseen. Sinne hän siirtyi Kangasalan Suoraman koulusta, jossa hän työskenteli seitsemän vuotta. Sonja Manninen ja Louna Varikko kertovat, että Kutsu ystävä viereen -leikin tarkoitus on, että ryhmä oppisi tuntemaan toisensa paremmin, jolloin siitä tulee tiiviimpi. . Louna Varikon mukaan ryhmäytymistunnit ovat koululaisten keskuudessa hyvin suosittuja. Minna Lahti työskentelee koulussa niin opettajien kuin lasten ja heidän vanhempiensakin apuna. Joskus tytöt saavat kutsua vain poikia ja pojat tyttöjä. Leikit toimivat meidän luokassa hyvin, koska me noudatamme hyvin sääntöjä ja käyttäydymme yleensä muutenkin hyvin, Sonja sanoo. Yksi niistä on tyhjä. Näin huolehditaan siitä, että kaikki saavat kutsun ja positiivista huomiota. Sen vieressä istuva oppilas kutsuu siihen istumaan jonkun luokkakaverinsa ja kertoo tästä jonkin positiivisen asian. Kasvatusohjaaja Minna ”Mimmu” Lahti pitää ryhmäytymistunteja jokaiselle luokalle viikoittain. Ohjaaja auttaa opettajia esimerkiksi käytösja häiriötilanteissa, ja yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään on ehkäistä kiusaamista. Tai päätetään, että yhden kaverin saa kutsua vain kerran. Tunneilla harjoitellaan muun muassa vuorovaikutusja tunnetaitoja. Näin kukin vuorollaan saa kuulla itsestään jotain kivaa. Silloin saa vain leikkiä ja olla lapsi, eikä tarvitse vain opiskella jotain matikkaa… Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen Sosionomi (YAMK) Minna Lahti työskentelee Kangasalan Ruutanan koulussa toista vuotta. Kasvatusohjaajan työ sijoittuu Lahden mukaan opettajan ja koulukuraattorin töiden välimaastoon. Sen työn ohessa hän jatkoi opintoja, joiden edetessä alkoi kehittää kasvatusohjaajan työtä itsenäisemmäksi sosiaalipedagogiseksi ohjaukseksi ja teki siitä myös tutkintonsa opinnäytetyön. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 53 ›› LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 53 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 53 10.2.2020 15:34:37 10.2.2020 15:34:37
Joskus lasten on helpompi avautua Lahdelle, joka tuntee kaikki koulun oppilaat, koska on kulkenut näiden rinnalla ensimmäiseltä luokalta. Koululaiset pitävät ryhmäytymistunneista. Ryhmäytymistunneilla opetellaan leikkien avulla muun muassa ryhmässä toimimisen taitoja. Mutta jos hän huomaa, että oppilasta voisi auttaa tukemalla tämän perhettä, hän ottaa yhteyttä vanhempiin ja ohjaa perheen tarvittaessa esimerkiksi kunnan perhetyöhön tai perheneuvolaan. Apua häiriötilanteisiin Minna Lahti ei tee varsinaista perhetyötä. Lahti tekee tiivistä yhteistyötä myös koulukuraattorin kanssa, joka käy koulussa kerran viikossa. . 54 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 54 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 54 6.2.2020 13:00:00 6.2.2020 13:00:00. . Toiminnallisilla tunneilla harjoitellaan myös ymmärtämään, että kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen, Lahti painottaa. KOULUSOSIONOMI Koulusosionomi työskentelee kouluissa opettajan apuna luokissa ja koulun moniammatillisessa tiimissä yhdessä muiden lasten asioita hoitavien ammattilaisten kanssa. Eemeli Salo keskellä. Riitatilanteissa selvitetään riidan syy ja pyritään sovittelemaan se. Kiusaamistilanteissa Lahti haastattelee osapuolet kahden kesken, minkä jälkeen tilanne käydään läpi kaikkien kanssa yhdessä. Lapsilla ei ole aina käsitystä siitä, mikä on kiusaamista ja mikä erimielisyydestä johtuvaa riitaa. Ryhmäytymistunneilla kehitetään yhdessä toimimisen taitoja: kuinka mennä ryhmään mukaan ja kuinka ryhmässä otetaan vastaan. Kutsu ystävä viereen -leikki muistuttaa, että meissä kaikissa on jokin vahvuus ja että meillä jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on. Hän tekee ehkäisevää työtä, jolla voidaan välttää lastensuojelun raskaampia toimenpiteitä. Tarvittaessa hän tekee myös yksilötyötä. Lapsilla on mahdollisuus oppia hänen ohjauksessaan tunneja vuorovaikutustaitoja. Varsinaiset koulukiusaamistapaukset Lahti ohjaa KiVa Koulu -tiimille. Opettaja voi kutsua minut apuun kiusaamistai riitatilanteisiin, jolloin hän voi itse keskittyä opetukseen
Silloin opettajan ei tarvitse jättää luokkaansa yksin, kun hän lähtee selvittämään riitapukareiden asioita. Minna on meille opettajille lisätuki ja hyvin tärkeä myös lapsille. usein paremmin kuin opettajat. Myös erityisopettajat ovat saaneet apua työhönsä. – 28.5.2020 Helsingin Kulttuuritalo Kehitä mielenterveysja päihdeosaamistasi, vahvista verkostojasi! Osta liput 4.5. PÄIHTEET, MIELI JA NUORTEN HYVINVOINTI Päihdepäivät 27. Vihantunteita voidaan käsitellä piirtämällä, maalaamalla tai muovaamalla savea. Eräs oppilas toivoi Lahden tuntien jatkuvan seuraavalla luokalla, ja huoltajatkin ovat kiitelleet tunnetaitoharjoituksia. . Apua riitojen ratkaisemiseen Apulaisrehtori Jaana Pietilä-Annalan mukaan ryhmäytymistunneista on selvästi ollut apua. Pietilä-Annalasta hyvin arvokasta on myös se, että Minna Lahti tuntee kaikki oppilaat ja heidän taustansakin . LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 55 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 55 LM2_s52-55_MinnaLahti_Kasvatusohj.indd 55 6.2.2020 13:00:05 6.2.2020 13:00:05. Silloin ei olla sidottuja pulpettiin. Tärkeää on myös se, että Lahden tunneilla harjoitellaan leikin avulla vapaassa tilassa olemista ja toisten huomioon ottamista. Koulussamme on 320 oppilasta neljässä rakennuksessa, joten opettajat eivät voi tuntea kaikkia oppilaita. Kolmosten kanssa voidaan tehdä kuumailmapalloharjoitus, jossa pallon koriin liimataan painavia, alaspäin vetäviä ajatuksia ja palloon ylöspäin nostattavia ajatuksia. VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT® 2020 29.–30.9. Olemme hyvin onnekkaita, kun saimme kasvatusohjaajan. Sen jälkeen keskustellaan: vihankin alla voi olla jokin kaunis ajatus, jota viha puolustaa. Lahden Sibeliustalolla Teemana: Kestävä tulevaisuus lapselle Ilmoittautuminen alkaa 4.5. Lapset osaavat ratkoa riitojaan jo keskenään, koska he ovat opetelleet tapoja ratkoa niitä. Lahden mukaan tunnetaitoharjoitteet voivat olla lapsille hyvinkin koskettavia kokemuksia. Kun hän vaihtaa musiikin lempeämmäksi, lapset silittävät saven ehjäksi ja muokkaavat siitä kauniin teoksen. Kaikki oppilaatkaan eivät tunne toisiaan. mennessä osoitteessa päihdepäivät.fi K O T I S I V U O A L I T R K O L M I K K O I L O I S U U S O K S A V A T I T U S I I S T I O H U E S T I U R K U R I I T A L I A R A J A T U S N J O L L A T O M U I K K U I I S I V I H T A R A O T N T U S A I N A I R E K I T O T U S E K A T I N I N Ä L A S K I N N O E T P H L K I I N N O S T U N E E T A V A T T U J/V S I Ä T I A T S A A R I K Ä I S O Ä I T I U N E K S I A H U L K A K K U M A T S I O K E I J O S A I R A I N E T S I Ä A A M U L I N N A Ykkösja kolmosluokkalaisille Lahti pitää tunnetaitoharjoituksia. Kun Lahti soittaa aggressiivista musiikkia, lapset saavat purkaa kiukkuaan heittelemällä, mäiskimällä, repimällä ja lyömällä nyrkillä savea. Luokassa puhkeavissa riitatilanteissa on hienoa, kun apuna on lisäaikuinen. Välitunneilla ei tule enää niin paljon kahnauksia kuin ennen, eikä ketään jätetä yksin. . osoitteessa 4 www.lastensuojelupaivat.fi VLSP_ilmoitus.indd 1 VLSP_ilmoitus.indd 1 3.2.2020 13.34 3.2.2020 13.34 Pietilä-Annala on havainnut kasvatusohjaajan työn tulokset myös omassa luokassaan, jossa on nykyisin paljon rauhallisempaa.
Kun lapsi kokee aikuisten kuuntelevan, hänestä kasvaa aktiivinen kansalainen. osallisuus Minullakin on SANOTTAVAA! Pientenkin on tärkeää saada kertoa mielipiteensä heille tärkeistä asioista. ANU VALLINKOSKI KA TI E EM SL IE / U N SP LA SH 56 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 56 LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 56 6.2.2020 13:58:51 6.2.2020 13:58:51
MARI VÄISTÖ Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuskoordinaattori LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 57 ›› LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 57 LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 57 6.2.2020 13:58:58 6.2.2020 13:58:58. Kun lapsi pääsee vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, hän saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta. L uottamus on tärkeää, että tulee sellainen olo, että joku on sun puolella. Osallisuus nähdään yhtenä keskusliiton ydintoiminnoista, ja sitä kehitetään ja syvennetään entisestään lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi. Millaisissa asioissa lapset haluavat tulla kuulluiksi. ”On tärkeää, että joku huomaa, jos lapsi itkee. YHÄ USEAMMAN ÄÄNI KUULUVIIN Lasten ja nuorten osallisuus on monin tavoin läsnä Lastensuojelun Keskusliiton arjen työssä. Luokittelut eivät kuitenkaan kerro, millainen joku tietty ihminen on. Neuvonpitojen rakenne oli aivan samanlainen, hän kertoo naurahtaen. – Ei aikuinenkaan haluaisi, että ensimmäisenä aamuna uudella työpaikalla pomo tulee kertomaan, mitkä asiat aikuiselta eivät vielä suju. – On nurinkurista, että arvostamme monesti aikuisissa sellaista aktiivisuutta, luovuutta ja oma-aloitteisuutta, jota haluamme lapsista ja nuorista karsia. Hyvästä olosta ja itsensä merkitykselliseksi kokemisesta on kyse myös lasten ja nuorten osallisuudessa. Kun lapsi pääsee kertomaan, missä hän on hyvä, mistä hän tietää paljon tai minkä hän osaa, hän alkaa luottaa aikuiseen ja saattaa kertoa vähitellen myös asioista, jotka eivät välttämättä ole niin hyvin. Se tulee siitä, että joku kysyy, kuuntelee, yrittää ymmärtää ja uskoo, mitä kerrot kuvailee eräs lapsi sitä, miltä tuntuu, kun on hyvä olla. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin hän kokee olevansa, eikä jonkun ulkopuolisen määrittelyn kautta, Elina Stenvall tähdentää. – Lapset ovat nyt tavallaan keskenään eriarvoisessa asemassa sen suhteen, miten ymmärtäviä ja kuuntelevia aikuisia heidän elinpiirissään on, Stenvall pohtii. Lapselle oppilaskuntavaaleissa äänestämistä tärkeämpää voi olla vaikkapa se, että hän pääsee päättämään oman harrastuksen jatkamisesta tai lopettamisesta tai uuden talvitakin väristä ja mallista. Elina Stenvallin mukaan lopulta on kyse siitä, millaiset eväät me aikuiset annamme lapselle. Miksi vaikkapa kolmevuotiaan lapsen pitäisi kokea, että häntä kuunnellaan ja että hänen näkemyksillään on merkitystä. Lapsen pitäisi sopeutua kiltisti meidän aikuisten luomaan päiväkotiin ja kouluun, ja sitten yhtäkkiä 18 vuotta täytettyään ryhtyä itsenäiseksi ja luovaksi ajattelijaksi ja tekijäksi. Kun puhumme osallistumisesta, mietimme oppilaskuntia, nuorten valtuustoja ja äänestämistä. Ei aikuinenkaan haluaisi, että ensimmäisenä aamuna uudella työpaikalla pomo tulee kertomaan, mitkä asiat aikuiselta eivät vielä suju. Liiton vaikuttamistyössä ja tapahtumissa tarjotaan tilaa lasten ja nuorten näkemyksille, joita kartoitetaan säännöllisesti. Hänen mukaansa aikuiset ymmärtävät lasten osallisuuden paljon kapeammin kuin lapset itse. – Kun kohtaa lapsen, pitäisi kysyä, kuka sinä olet, eikä millainen on sinun taustasi. Hiljaa itkeminen sattuu enemmän.” Miksi osallisuus sitten on tärkeää. Kolmevuotiaalle tärkeitä saattavat olla toisenlaiset asiat kuin 13-vuotiaalle, vaikka paljon on samaakin. Perhe, kaverit, oman paikan löytäminen, koulu sekä lemmikit ja harrastukset, Stenvall listaa lasten vuodesta toiseen esiin nostamia tärkeitä asioita. Lapsille ja nuorille nämä voivat kuitenkin olla toisarvoisia asioita, Stenvall sanoo. SOS-lapsikylän kehittämissuunnittelija Elina Stenvall on tutkinut lasten ja nuorten osallisuutta vuonna 2018 valmistuneessa väitöskirjassaan Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus: Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä. Lapsen ikä ja elinpiiri vaikuttavat siihen, mikä hänelle kulloinkin on merkityksellistä. ”Mä tiedän kaiken muurahaisista.” Hyvä lähtökohta lapsen tai nuoren kohtaamisessa olisi tutustua häneen hänen vahvuuksiensa ja onnistumistensa kautta. Luokittelemme mielessämme koko ajan ihmisiä erilaisin perustein, vaikkapa etnisen taustan, varallisuuden, koulutuksen, asuinpaikan tai uskonnon perusteella. – Me aikuiset käsitämme usein vain aikuisten järjestämän demokraattisen toiminnan osallisuudeksi. Entä mitä ovat ne lapsille tärkeät asiat. – Kirjasin tukimustani varten erään oppilaskunnan kokouksen neuvottelun sekä erään tytön ja hänen vanhempiensa välisen keskustelun harrastamisen lopettamisesta. Stenvallin mukaan arkipäiväisissä tilanteissa pääsee myös harjoittamaan neuvottelemista ja omien näkemystensä perustelua. Keskusliitto haluaa lisätä tietoa ja ymmärrystä, jotta lasten ja nuorten osallisuus toteutuu eettisesti kestävällä tavalla. Ihan samalta tuntuu lapsesta, jolle aikuinen listaa koulussa tai harrastuksissa asioista, joita lapsi ei osaa. Kun lapsi kokee, että hän pystyy vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin, hänestä kasvaa todennäköisesti aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuva aikuinen, joka kokee kuuluvansa joukkoon. ”Silloin voi olla sellainen kuin on, eikä tarvi esittää.” Lapsen puheessa halu tulla nähdyksi sellaisena kuin on toistuu usein
Aikuinen voisi myös kertoa, mitä kivaa tehdään ulkona tai kysyä, miksei lapsi halua pukea. . – Emme ole esittäneet kysymyksiä noilla sanoilla, vaan olemme saaneet vastauksia lapsilta vaikkapa leikin, näyttelemisen, piirtämisen tai liikkumisen ohessa, Mettinen selittää. Emme voi ajatella, että joku on lapsena menetetty vaikkapa hänen taustansa tai vammansa vuoksi. Myös vanhemmat voivat vaalia osallisuutta perheessä. Katseen voisi kääntää myös yhteisöön tai järjestelmään. Mettinen ja Kalliomeri ovat koonneet lapsilta saaduista opeista ja ajatuksista Lapsilta opittua -verkkosivut. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien olisi syytä miettiä, kohtaako eri taustoista tulevat lapset samalla vai eri tavalla. Kaksikko on pohtinut lasten kanssa, miten he haluaisivat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi sekä mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Se onnistuu keskustelemalla ja neuvottelemalla lasten kanssa aivan pienestä pitäen. Aikuisen mielestä pieni asia voi olla hyvin merkityksellinen lapselle. käsinukkeleikin avulla, mitä aikuisen pitäisi tehdä, jos lapsi ei halua pukea. Elina Stenvall kannustaa aikuisia miettimään omia erilaisiin kulttuureihin tai ryhmiin liittyviä ennakkoluulojaan ja purkamaan niitä. ylävinjetti Pelastakaa Lapset ry:n Katja Mettinen (vas.) ja Reetta Kalliomeri ovat kiertäneet päiväkodeissa ja jopa kauppakeskuksissa omien sanojensa mukaan oppimassa lapsilta. Lasten osallisuus voi siis oppilaskuntien ja äänestysten lisäksi olla sitä, että lapsi pääsee vaikuttamaan asioihin, jotka saattavat tuntua aikuisista kovin arkisilta ja vähäpätöisiltä. Hän kritisoi myös normaalin käsitettä, joka on hänen mukaansa kurottu liian kapeaksi. > www.pelastakaalapset.fi/lapsiltaopittua Stenvall tähdentää, että keskittymällä lapsen ja nuoren vahvuuksiin löytyy jokaiselle oma polku kasvaa mukaan yhteisöön. On nurinkurista, että arvostamme monesti aikuisissa sellaista luovuutta ja omaaloitteisuutta, jota haluamme lapsista ja nuorista karsia. Niille on koottu lasten ajatuksia ja käytännönläheisiä ideoita siitä, miten tutustua lapsiin ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. Jos kokee jo lapsena tulevansa sivuutetuksi itselleen tärkeissä asioissa, voi olla vaikea ajatella aikuisenakaan, että yhteisö olisi olemassa häntä varten. Kaksikko on selvittänyt, miten lapset haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi ja mitkä ovat heille tärkeitä asioista. SA M PS A VI LL M A / SA M E SO U N D & CA M ER A Oppia lapsilta Pelastakaa Lapset ry:n kolmivuotinen Arjesta voimaa -hanke koettaa edistää erityisesti 4–12-vuotiaiden lasten osallisuutta. – Koetamme vaikuttaa ihan arkisiin tilanteisiin ja toisaalta myös siihen, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lasten näkökulma otettaisiin nykyistä paremmin huomioon, Mettinen sanoo. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat pohtineet esim. Lapset ehdottivat, että aikuinen voisi vaikkapa kutittaa tai ottaa syliin. – Jos lapsella on vaikeuksia sopeutua vaikkapa kouluun, etsitään nykyisin helposti syytä hänestä. Suomi on allekirjoittanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, ja lainsäädännössä on nostettu esiin lasten kuuleminen. – Suomessa moni asia on kunnossa. – Meillä ei ole varaa jättää ketään. 58 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 58 LM2_s56-58_OsallisuusArjestaVoimaa.indd 58 6.2.2020 13:59:04 6.2.2020 13:59:04. Hän on kiertänyt kollegansa Reetta Kalliomeren kanssa eri puolilla Suomea päiväkodeissa, erilaisten perhepalveluiden piirissä olevien lasten keskuudessa ja jopa kauppakeskuksissa. Tutkimusten mukaan silti etenkin pienet lapset jäävät meillä vaille kuulluksi tulemisen kokemuksia, kertoo hankesuunnittelija Katja Mettinen. Voisiko niitä tukea ja muuttaa niin, että kaikki pärjäisivät. > Sitaatit ovat Arjesta voimaa -hankkeeseen osallistuneilta 4–12-vuotiailta lapsilta. ”Ei oo mitään hätää, kaikki järjestyy.” Aikuisen tehtävä on olla luotettava tuki ja turva kaikenlaisille lapsille. Yksinkertaisimmillaan neuvonpito voi olla vaikkapa keskustelua siitä, haluaako lapsi pukea ylleen siniset vai punaiset sukkahousut
VÄLIT TIETÄÄ TULEVASTA. RISTIKKO PALJASTUMINEN TOISIN SANOEN SURFFAAJALLE TUTTU GORE PACINO OTUKSIA OLI PRESSA ASTIA EURO..... PÄÄLLE PUETTUJA LEMUJA MENNYTTÄ VOIMAILUPAIKKA TAHRATON SOITTAJA KÄYTTÄÄ VEISTÄ SAUNOJALLE NIUKASTI HOPSU PORRAS KAMPPAILU VENEITÄ MYYNTIPÖYTIÄ KALA HELPPO RITVA TUTUILLE. 1." HORMEISSA KAUIMPANA MEINATA AINA ZATOPEK SAANILA KOKO AJAN IIVANA JULMA VILJAN KORSI HAAVEILLA OTTELU POTEE ENITEN SARASTAVA LEPPÄNEN LAATINUT | JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 55 . LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 59 LM2_s59_Ristikko.indd 59 LM2_s59_Ristikko.indd 59 6.2.2020 13:55:01 6.2.2020 13:55:01. VÄLIT KOPPA KÄYTTÄÄ VEISTÄ SAUNOJALLE BOLT YRITTÄÄ LÖYTÄÄ SUPERSANKARI MUMMO HIPIÄT RAOTETTU PAILU MYYNTIPÖYTIÄ KALA HELPPO RITVA TUTUILLE. PYYTÄJÄ TELINEITÄ KAMERASSA SÄÄSKISTÄ KYMENLAAKSOA "1
Lapsen oikeus osallisuuteen tulisikin nähdä terveydenhuollossa paljon laajempana kuin vain päätöksentekokykyyn liittyvänä kysymyksenä. Lapsen kyvyn päättää omista hoidoistaan arvioi yleensä lääkäri. Vain noin kolmannes piti potilaslain alaikäisiä koskevia säännöksiä ylipäätään tarpeellisina. Kirsi Pollari työskentelee erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa tehtäväalueen lapsen oikeudet, vammaisten lasten oikeudet sekä lasten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset. Milloin alaikäinen on kykenevä tekemään näin suuria päätöksiä, ja miten päätöksentekokyky arvioidaan. Vaikka lapsi olisikin hoitonsa suhteen päätöksentekokykyinen, huoltajan kasvatusvastuu ja velvollisuudet asettavat rajoja alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Pollarin mukaan ei ole olemassa yhtä yksittäistä tekijää, joka ratkaisisi lapsipotilaan kyvyn tehdä itseään koskevia hoitopäätöksiä. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat moittineet arviointitapoja sattumanvaraisiksi ja intuitiivisiksi. JOLLEI ALAIKÄINEN OLE RIITTÄVÄN KYPSÄ PÄÄTTÄMÄÄN OMASTA HOIDOSTAAN, HÄNTÄ TULEE HOITAA YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ HUOLTAJAN KANSSA. Kirsi Pollarin väitöstutkimuksen kyselyyn osallistuneiden lääkäreiden vastauksista näkyy, että laki antaa terveydenhuollon ammattilaisille asiassa paljon harkintavaltaa mutta hyvin vähän työkaluja tilanteiden oikeudellisen puolen pohdintaan. Osallisuuden vahvistuminen palvelee sekä hoidon että lapsen tulevaisuuden päämääriä. M O ST PH O TO S 60 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 60 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 60 10.2.2020 14:11:59 10.2.2020 14:11:59. Miten arvioidaan lapsen kyky päättää hoidoistaan. Pollari korostaa, että osallisuus ja itsemääräämisoikeus eivät ole sama asia: vaikkei lapselle voitaisikaan antaa täyttä päätösvaltaa, hänet voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon, ja hänelle voidaan antaa osittaisia hoitoa koskevia valinnanmahdollisuuksia. Kyselyn perusteella lapsipotilaan osallisuusoikeudella näyttäisi olevan vahva kannatus myös terveydenhuollossa. PÄÄTTÄMÄÄN KYKENEVÄ VOI MM. KIELTÄÄ HOITOTIETOJENSA LUOVUTUKSEN HUOLTAJALLEEN ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA KIRSI POLLARI A laikäisen itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä on arvosteltu koko potilaslain voimassaolon ajan, 1990-luvun alusta lähtien. Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista valitsi epäselvän lainsäädännön ja puutteellisen viranomaisohjeistuksen asiaksi, joka vaikeuttaa alaikäisten itsemääräämisoikeuden arviointia. On tärkeää osata olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Syksyllä 2016 tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 175 lääkäriä. Lasten kanssa työskentelyyn liittyvä ammattitaito ja kokemus ovat sitä tärkeämpiä, mitä vakavammasta sairaudesta on kysymys. Tutkimuksessa painottuu myös huoltajan rooli. Kyse on lapsen parhaaseen tähtäävästä prosessista, jossa olennaista on ammattilaisen kyky kohdata lapsi ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Pollarin väitös Lapsipotilaan päätöksentekokyky ja sen arviointi tarkastettiin Lapin yliopistossa joulukuussa. Asioita on kerrottava ymmärrettävästi, ja arviointiprosessissa tulisi aina olla mahdollisuus tarkistaa, onko lapsi ymmärtänyt saamansa tiedon oikein. Kyse ei siis ole pelkästään lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista kuten iästä, kognitiivisista kyvyistä tai elämänkokemuksesta
Uhrin ja tekijän perheet, sukulaiset ja ystävät tuomitsevat väkivallan, jos se vain tulee heidän tietoonsa. Esim. Suljettujen yhteisöjen sisällä käytettävä väkivalta on mekanismeiltaan hyvin samankaltaista yhteisöstä riippumatta. delegoida sellaiselle yhteisön jäsenelle, jolle siitä mahdollisesti aiheutuvat rikosoikeudelliset seuraamukset ovat lievimmät. 34–38. Usein teon taustalla on yhteinen suunnitelma. Väkivalta voidaan mm. Suomen rikoslaissa laittomalta uhkaukselta vaaditaan aikaan ja paikkaan sidottua konkreettisuutta. KIELTÄÄ HOITOTIETOJENSA LUOVUTUKSEN HUOLTAJALLEEN Samanlaisia piirteitä myös muissa suljetuissa yhteisöissä. Kyse ei Hongin mukaan ole vain maahanmuuttajayhteisöjen ongelmasta. laittoman uhkauksen ja pakottamisen rikostunnusmerkistöjä voidaan soveltaa kunniaan liittyvän väkivallan tapauksiin vain harvoin. K unniaan liittyvää väkivaltaa on pidetty Suomessa ja muissa länsimaissa lähinnä maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen ongelmana. Uhrin kannalta tilanne on ahdistava: jo ennestään korkea ilmoituskynnys nousee, kun vaarana on, ettei viranomaisella ole keinoja puuttua asiaan. On syntynyt kuva eksoottisesta, poikkeavuutensa vuoksi helposti tuomittavasta ”muiden” väkivallasta. Väkivalta kohdistuu tiettyyn yksilöön, mutta välillisesti se vaikuttaa muihinkin yhteisön jäseniin. Väkivallan erityispiirteisiin viittaamalla on tehty eroa kantaväestön ja maahanmuuttajien lähisuhdeväkivallan välille. Yhteisöllisessä kontekstissa henkilöön kohdistuva uhkaus voi kuitenkin välittyä hyvinkin hienovaraisin keinoin. Tuuli Hongin mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa onkin yksinkertaista hahmottaa vertaamalla sitä ”tavalliseen” lähisuhdeväkivaltaan. Yhteisöllinen väkivalta on Hongin mukaan kova pala yksilön autonomisuutta korostavalle suomalaiselle rikosoikeusjärjestelmälle. Siinä missä suomalaisille vanhastaan valitettavan tuttu lähisuhdeväkivalta on yksilöiden välistä, kunniaan liittyvä väkivalta nivoutuu yhteisöön: perheeseen, sukuun tai klaaniin. Uhrin näkökulmasta ongelmat paikantuvat pitkälti samoihin kohtiin, onpa kyse sitten kunniaan liittyvästä väkivallasta tai vaikkapa kotimaisen uskonnollisen yhteisön sisällä harjoitettavasta väkivallasta. Suomalaisessa parisuhdeväkivallassa tekijänä on tyypillisesti uhrin nykyinen tai entinen kumppani. Kunniaan liittyvän väkivallan olennainen piirre on siis yhteisöllisyys – ei esim. Jollei tähän haasteeseen opita vastamaan, tiettyihin yhteisöihin kuuluvat yksilöt ajautuvat toistuvasti asemaan, jossa heidän oikeuksiaan ei pystytä turvaamaan. > Lue kunniaan liittyvää väkivaltaa paenneesta Sevval Nurista s. syntyperä. TUULI HONG Kunniaan liittyvä väkivalta haastaa oikeusjärjestelmän M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 61 ›› LM2_s60-63_Tutkitut.indd 61 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 61 6.2.2020 14:18:11 6.2.2020 14:18:11. Hongin väitöskirja Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema hyväksyttiin Turun yliopistossa tammikuussa. PÄÄTTÄMÄÄN KYKENEVÄ VOI MM. Kunniaan liittyvä väkivalta on puolestaan paitsi yhteisön oikeuttamaa, usein myös sen vaatimuksesta ja painostuksesta toteutettua. JOLLEI ALAIKÄINEN OLE RIITTÄVÄN KYPSÄ PÄÄTTÄMÄÄN OMASTA HOIDOSTAAN, HÄNTÄ TULEE HOITAA YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ HUOLTAJAN KANSSA
M O ST PH O TO S 62 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 62 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 62 6.2.2020 14:18:20 6.2.2020 14:18:20. Keskoslapsi päätyy muita useammin sijoitettavaksi Perheiden palveluissa pitäisi tunnistaa riskitekijät nykyistä paremmin. Tukijat eivät löytäneet mitään muutakaan välittävää tekijää, joka selittäisi yhteyden. Tiedossa toki on, että lievästikin keskosena syntyneen lapsen hoito ja huolenpito eroavat merkittävästi täysiaikaisena syntyneen hoidosta erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana. Sellaiset keskosuuden taustalla toisinaan vaikuttavat seikat kuten vanhempien sosioekonominen asema, vanhempien ikä tai sisarusten määrä eivät selittäneet suurempaa todennäköisyyttä tulla sijoitetuksi. Tutkimus Out-of-home care placements of children and adolescents born preterm: A register-based cohort study julkaistiin Paediatric and perinatal epidemiology -lehdessä joulukuussa. Asiaan voi vaikuttaa sekin, että perheet eivät aina tiedä tarjolla olevasta tuesta ja palveluista, tai palvelut saatetaan kokea pirstaleisiksi ja niiden saaminen hankalaksi. Tuen saaminen saattaa edellyttää vanhemmilta perusteluja ja yleensäkin aktiivisuutta, johon heidän aikansa ja resurssinsa eivät kuormittuneessa tilanteessa riitä. Aleniuksen mukaan olisi tärkeää, että terveydenja sosiaalihuollossa ja päivähoidossakin tunnistettaisiin nykyistä selkeämmin, että keskosuus on riskitekijä varhaislapsuuden poikkeaville tapahtumille. Tutkimuksen tekemiseen osallistuneen Suvi Alenuksen mukaan vanhemmat voivat keskosen syntyessä kokea, etteivät heidän voimavaransa, toiveensa ja ennakko-odotuksensa vastaa ennenaikaiseen syntymään liittyvää pikkulapsiajan kuormitusta. Oikea-aikainen ja helposti saavutettava tuki voi ehkäistä ongelmien kasvamista perheissä ja samalla lastensuojelun tarvetta. Tutkimus kattoi yhteensä 193 033 lasta, heidän vanhempansa ja mahdolliset sisarukset. K eskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset sijoitetaan täysiaikaisina syntyneitä lapsia todennäköisemmin lastensuojelun tukitoimena. Tulokset pohjautuvat THL:n Suomessa 1987– 90 syntyneiden kohortti -tutkimukseen. Mitä aikaisemmalla raskausviikolla lapsi syntyy, sitä suurempi on todennäköisyys, että hänet sijoitetaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väestötutkimus. Äidin raskaushäiriöt tai syntyneen lapsen krooniset sairaudet eivät nekään vaikuttaneet asiaan. Tutkimuksesta vastaavan professori Eero Kajantien mukaan näyttääkin siltä, että keskosuus on itsenäinen riskitekijä varhaislapsuuden vastoinkäymisille
Mukana oli luultavasti naisiakin, sillä naisten asepalvelus tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1995. Tutkimusaineistona palveli lähes 7 000 tuvan inhimillinen sisältö, yli 50 000 vuosina 1996–2006 intin käynyttä varusmiestä. Positiivisia taloudellisia vaikutuksia on Einiön mukaan verkostoilla, joita varakkaista taustoista tulevat varusmiehet muodostavat keskenään. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Elias Einiö osoittaa joulukuussa julkaistussa tutkimuksessaan, että inttikavereiden vaikutus todella kantaa kauas tuleviin siviilivuosiin. Vertaisvaikutus siis toimii eri tavoin erilaisissa sosioekonomisissa ryhmissä. Köyhästä taustasta tulevat taas panostavat etuoikeutetumpien tupakaverien innoittamina enemmän koulutukseen, mikä voi parantaa heidän omaansa ja myös heidän lastensa asemaa työmarkkinoilla. A rmeija on sosiaalinen tehosekoitin ainakin sen lyhyen ajan, jonka palvelustaan suorittavat nuoret joutuvat luokka-asemaan katsomatta hengittämään saman tuvan usein hyvin tunkkaista ilmaa. . Tutkimus Mixing the Rich and Poor: The Impact of Peers on Education and Earnings julkaistiin joulukuussa tutkimusarkisto Doriassa. Raha tosin menee rahan luo tässäkin tapauksessa: varakkaan tupakaverin positiivinen vaikutus tulotasoon on suurin varusmiehillä, jotka tulevat itsekin hyvin toimeentulevista perheistä. 10 000 euron korotus tupakaverin vanhempien vuosiansioissa lisää heidän tulojaan 2,6 prosenttia, eli eläkeikään mennessä noin 21 000 euroa. Korkean tulotaustan tupakaveri nimittäin kasvattaa ansiotasoa pitkällä aikavälillä. Verkostojen kautta saatava tieto ansiotasosta ja palkkausmenettelyistä saattaa Einiön mukaan auttaa myös palkoista neuvoteltaessa. Varakkaasta perheestä tuleva tupakaveri lisää myös todennäköisyyttä hakeutua yliopisto-opintoihin ja opiskella pidempään, mutta tämä pätee ainoastaan köyhemmistä perheistä tuleviin varusmiehiin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 63 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 63 LM2_s60-63_Tutkitut.indd 63 6.2.2020 14:18:32 6.2.2020 14:18:32. Saman tuvan jakaminen lisää myös todennäköisyyttä työskennellä myöhemmin saman yri tyksen palveluksessa. Vähävaraisista perheistä tulevat varusmiehet ehkä muuttavat käsitystään koulutuksen hyödyi s tä vietettyään aikaa varakkaammista ja usein koulutetummista perheistä tulevien kavereiden seurassa. Armeijan tupakaverit vaikuttavat tulotasoon M O ST PH O TO S Raha menee rahan luo tässäkin tapauksessa. Jos valita saa, niin kannattaa valita tupakaverikseen tyyppi, jonka vanhemmat ovat hyvätuloisia. Tupakavereiden kanssa muodostetut verkostot auttavat siis työpaikkojen löytämisessä. Kansakunnan yhdistäjäksikin on yleistä asevelvollisuutta juhlapuheissa usein kutsuttu
3 kk . Kesto 6kk 45,00 . 12 kk . Kesto 3 kk 29,50 . Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIIT ON LEHTI 1 | 2020 THELMA EKHOLM, 5, HARRASTAA AVANTOUIN TIA KIIRA KORPI KAIPAA LASTEN JA NUORTEN VALMENTAM ISEEN INHIMILLIST Ä OTETTA LASTEN JOOGA & SATUHIERO NTA | OPETTAJAKIN VOI OLLA KOULUKIUSA AJA TALTUTA TAVARAKAA OS! | VÄHEMMÄN LAPSIA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikainen 6 kk 55,00 . ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1-2 MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU 10 | 2019 PÄIVÄK OTI KASVA TTAA JOHTAJ IA | ISÄYSTÄ VÄLLIN EN TYÖPA IKKA MILLO IN PAINAJ AISISTA PITÄÄ HUOLE STUA. Lahjaksi . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. | MURROSIKÄ & ESITEINI: ÄLÄ LUENNOI! 110 VAUVAN KASTEMEKKO TÄYTTI 133 VUOTTA | LAPSEN KÄRSIMYS VOI HAVAHDUTTAA VÄKIVALLAN TEKIJÄN | SIRKKA EEROLA NUKKUU ULKONA YMPÄRI VUODEN | KAARLAN TAITELIJAPERHE ELÄÄ LASTEN EHDOILLA LM 12/2019 s.1-2 LM2_s64_Palvelusivu.indd 64 LM2_s64_Palvelusivu.indd 64 6.2.2020 14:27:24 6.2.2020 14:27:24. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Määräaikaistilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . Kesto 12kk 69,00 . Opiskelijatilauksena . tilaat lehden . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 12 kk . | YKSINÄ ISYYS AHDIS TAA NUORI A ESITTE LYSSÄ LAPSIA SIAVAL TUUTET TU ELINA PEKKA RINEN | LASTEN KASVA TUSTA SUOMA LAISEL LA MAATI LALLA JA BERLIIN IN KESKUS TASSA LM 9/2019 s.1-2 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 12 | 2019 MITEN SIJAISSISARUUS TOIMII. Eurooppaan 12 kk 30 e . Digi 12 kk 49,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kestotilauksena . 12 kk . 6 kk . 12 kk . 6 kk . 6 kk . Koska lapse. TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa on tammikuusta lähtien mahdollisuus tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Itselleni . Lahjatilauksena . ova. Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . TEE TILAUS os. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa
Viikkorahasta maksukorttiin Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Enää ei tarvitse kysellä, onko lapsella rahaa välipalaan tai bussilippuun. Sain lapsena viisi markkaa viikkorahaa. Lapsista ja nuorista voi kuitenkin tuntua siltä, että kortilla pitää maksaa, jos kaveritkin tekevät niin. Viime syksyn puheenaihe perheneuvotteluissamme koski rahaa. Mietin, mitä kaikkea sillä voisi ostaa ja innostuin – kunnes oivalsin, että jos kuluttaisin rahan vaikkapa sitruunasoodaan ja nallekarkkeihin, en voisi käyttää sitä paukkupommeihin tai pilailuvälineisiin. Esimerkiksi kolmikymppisistä miehistä peräti 16 prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Selvittäessäni asiaa kävi ilmi, että jopa ekaluokkalainen voi saada maksukortin. Kansankuntana olemme kerrassaan onnettomia rahankäyttäjiä kaikesta hyvinvoinnista huolimatta. Helsingin näköpiiristä näyttää, että käteinen raha on miltei katoamassa. Meillä oli sentään kysymys yläasteelle siirtyneestä lapsesta. Viikkorahaan verrattuna maksukortti on kyllä kätevä. Arjen taloustaitoja pitäisi opetella nykyistä enemmän sekä kouluissa että kodeissa. kolumni LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 65 LM2_s65_Kolumni_HH.indd 65 LM2_s65_Kolumni_HH.indd 65 6.2.2020 14:32:15 6.2.2020 14:32:15. Toivoisin kuitenkin, että maksukortteja tarjoavat pankit kehittäisivät lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita. Erityisesti korttimaksamisen vuoksi nyt on paljon helpompaa elää yli varojensa. Saimme viime vuonna melkein kaksi miljoonaa maksuhäiriömerkintää eli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2018. Kännykkään tulisi voida saada vaikkapa viikoittain lista veloituksista, mikä auttaisi hahmottamaan rahankäyttöä. Maksuhäiriöiden yleistyminen nousukauden aikana kertoo yksinkertaisesti siitä, ettemme osaa pitää tuloja ja menoja tasapainossa. Itsestään tämä tuskin tapahtuu. Rahan kulumisen näki konkreettisesti kukkarossa tai taskun pohjalla. Kaikki eivät kykene hankkimaan lapsilleen maksukortteja. Myönteisesti ajatellen vanhemman takaama maksukortti voi opettaa lasta selviämään aikuisena paremmin muovirahan kanssa. Perheen nuorimmaisen piti saada maksukortti, koska kuulemma kaikilla kavereilla sellainen jo oli. Kortti antaa petollisen tunteen maksukyvystä ja velkaa alkaa kertyä – kunnes seinä tulee lopulta vastaan. Viikkoraha oli ja on vanhan hyvän ajan konsti opettaa lapsille taloustaitoja. HEIKKI HIILAMOLLA OLI LAPSENA TALOUSHUOLIA. Vai onko sittenkään. Päivittäisen maksurajan tilalla tai lisäksi voisi olla viikoittainen tai kuukausittainen maksuraja. HÄN JOUTUI PUNNITSEMAAN, SIJOITTAISIKO VIITOSEN SITRUUNASOODAAN JA NALLEKARKKEIHIN VAI PAUKKUPOMMEIHIN TAI PILAILUVÄLINEISIIN. Viikkorahan saattoi myös säästää ja niin pitikin menetellä, jos mieli myöhemmin tehdä suurempia hankintoja. Muistan vielä sen sinisen setelin, joka poltteli taskussa. Jokaisesta ostoksesta jää jälki, joten juniorin rahankäyttöä on helppo seurata ja valvoa. Kortilla voi maksaa melkein mitä vain pysäköinnistä katuruokaan. Maksukortin käyttöä on aika hankalaa seurata tiliotteista. Syynä on paitsi taitamattomuutta myös kulttuurin ja teknologian muutosta. Eikä tarvitse muistaa viikkorahan maksamista. Maksukortilla ei voi opetella säästämistä, sen sijaan kuluttaminen on sillä ehkä turhankin helppoa. Maksukortit lienevät tulleet jäädäkseen , eikä yksinomaan setelinä tai kolikkoina maksettavaan viikkorahaan ole enää kaikkialla paluuta
M aailma muuttuu, mutta klassikko pysyy, vakuuttaa Maria Laakso kirjassaan Taltuta klassikko! (Tammi, kuv. ”Tämä kirja on vähän niin kuin leijonankesyttäjän ruoska”, alkusanoissa todetaan. Koska Taltuta klassikko! on nuor66 LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 66 10.2.2020 14:20:07 10.2.2020 14:20:07. Ei auta aikuisen mukista, vaikka törmääkin otsikkoon Walk like Egyptian (Kävelee kuin egyptiläinen). Teos muhevoittaa kummasti nuorten käsitystä kotimaisesta kirjallisuudesta. TIETOKIRJAT SEN SIJAAN LÄHESTYVÄT LAPSEN ARKIPÄIVÄÄ. Johanna Rojola). Jukka Heiskanen) kertaa hahmon vaiheita yli 90 vuoden ajalta. Hauskalla ja yllättävällä tavalla teoksessa sulatellaan suurta tietomäärää. Laakso kertoo kotimaisista klassikoista rempseällä nykykielellä, epäsovinnaisesti TIETOA TAI KAUNOA – LUKEMINEN ON ENTISTÄ HAUSKEMPAA! HELPPOLUKUISET HOTKAISUPALAT VIEKOITTELEVAT VAUHDILLA JA VIPSAHTANEELLA HUUMORILLA. Toivottavasti klassikkojen taltutusopas innostaa muitakin kirjoittamaan elävää kirjallisuustietoa lapsille ja nuorille! MIKIN TARINA Disney-tuotanto vaikuttaa edelleen vahvasti lastenkulttuurissa, ja siitä käy monta polkua lastenkirjallisuuteen. Aino Kallaksen Sudenmorsiamen, Aleksin Kiven Seitsemän veljeksen, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Minna Canthin Työmiehen vaimon kanssa. ten tietokirja, englannin kieli on vahvasti läsnä. Hilpeiden juonipaljastusten ja henkilökuvien ohella paljastuu jännittävyyksiä kirjailijoista ja aikakausista. Johannes Linnankosken asioita yhdistellen. KUUKAUDEN KIRJAT Onnellista hotkittavaa Elävää kirjallisuustietoa lapsille ISMO LOIVAMAA teoksen Laulu tulipunaisesta kukasta Olavi puolestaan on fuckboy, joka uittaa ”tukkiaan” maaseudun daameissa. Jättikokoinen Mikki Hiiren historia (Tammi, suom. Elokuvien lisäksi teoksessa muistetaan mm. Vaikka klassikko säilyy, kirjoista puhumisen tapa sentään muuttuu. sarjakuvalehtiä, tv-ohjelmia, leluja, Rohkeudella ja retkimielellä lukija joutuu kasvotusten mm. Kun kesyttäjän ruoska koskettaa, opitaan sekin, että Kalevalan Lemminkäinen on se, ”joka aina bileissä rettelöi, juo toisten drinkit ja kusee kukkaruukkuun”
Mikki Hiiren historia sisältää nopeaa ja helppolukuista lapsuuden ja viihdekulttuurin värikästä nostalgiaa. Sivuja on vaikka millä mitalla, mutta kuvia ja vauhtia vieläkin enemmän. ???????. Hassut kuriositeetit ja painava historia asettuvat hyvin yhteen. Anssi Alanen). Zanna Davidsonin ja kuvittaja Melanie Williamsonin lastenkirjassa kummalliset, hajua tuhauttelevat otukset ilmaantuvat Maunon huoneeseen ja panevat perheen elämän sekaisin. Hannamari Ruohonen)… Jennin perhe on muuttanut uuteen kotiin, ja pikkuhiljaa Jennin muuttomasennus vaihtuu uteliaisuudeksi. Seija Kukkonen). Anna-Reetta Sipilä). Mukamonstereita ja minidinoja Helppolukuista mutta täysipainoista KU VI TU S KI RJ AS TA KA RK KI KI RJ A LAPSEN MAAILMA 2 | 2020 67 ???????????????????????. kakauslehdistä tutut testit ovat nykyisin olennainen osa lastenkirjallisuutta. Huumoria ja persoonallisuutta on niin paljon, että jatkoa jää hyvillä mielin odottamaan. . ???????. ????????. Tässä kohdin lastenromaani tuntuu terminä jo auttamattoman vanhanaikaiselta. ???????????????????????. Helppolukuista lastenkirjallisuutta on Suomessa kehitelty voimakkaasti 1990-luvulta lähtien, mutta palkintolistoille niillä on harvoin asiaa. Steffen Winkler, suom. Miellyttävällä tavalla mukana on myös lämpöä ja perheen yhteisiä puuhia. Lapsilukijoiden omat mieltymykset ja mielipiteet pääsevät esille testeissä. NOPEASTI HOTKITTAVAA Sarjakuvaa ja perinteistä kerrontaa yhdistelevät helppolukuiset lastenkirjat kehittyvät aiempaa nopeampaan ja nokkelampaan suuntaan. ?. Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Anni Nykäsen kuvittama Karkkikirja (WSOY, graafinen suunnittelu Riikka Turkulainen) aloittaa uuden lasten tietokirjasarjan. MAKOISA KARKKIKIRJA On hieno keksintö tehdä tietokirjoja jokapäiväisistä arjen ilmiöistä kuten karkeista. Mukana tietysti kuuluisia karkki-ihmisiä, mm. Esitystapa on kepeä ja muodikkaan katkelmallinen. kuningatar Elisabet I, Maria Antoinette ja purkkakuplia puhaltelevat jenkkisotilaat. Kirjailijan ja kuvittajan yhteistyö tavoittaa houkuttelevia pihapiirejä, mansardikattoisia taloja ja suuria parvekkeita. Karkkikirja tutustuttaa herkkujen historiaan ja makean mässyttämisen biologiaan. SYDÄMELLINEN KESÄSEIKKAILU Kesästä kertovat lastenkirjat lämmittävät sydäntä, ja voi miten monta mukavaa asiaa on Tapani Baggen pikkuruisessa lastenkertomuksessa Jenni ja punainen poni (Karisto, kuv. Tuskin Mikki Hiirikään on säästynyt epäluuloiselta lukutavalta. Suomessa käännöskielien valikoima hupenee pelottavaa vauhtia, joten Katharina Wiekerin kirjoittama sarja on harvinainen näyte saksalaisesta lastenkirjallisuudesta. postimerkkejä ja tietysti myös huvipuistoja, mutta maailmankuulu Little Golden Books -sarja (Tammen Kultaiset kirjat) ei ole päässyt kirjaan mukaan. Naapurustossa asuu nimittäin mielenkiintoista väkeä: rock-bändin entinen basisti, sokeutuva taiteilija, kiva ja ujo Totti-poika sekä Raisu-poni. Minikokoiset dinosaurukset puolestaan aiheuttavat yllätyksiä Juhon perheelle Minidinot matkalla -kirjassa (Mäkelä, kuv. AiEsittelyssä myös hiiren kaverit! Millainen namunsyöjä olet. Kriittisyyttä siitä ei löydä, vaikka sekin olisi ollut tärkeää dokumentoitavaa. Vielä enemmän sarjakuvaa lähenee Mauno ja muka-monsterit -sarjan aloitusosa Töräys pimeässä (Lasten Keskus, suom. Baggen kirja näyttää, että helppolukuinen kirja voi olla täysipainoista ja hyvin houkuttelevaa lastenkirjallisuutta. Minidinot töräyttelevät ja haisevat niin kuin lajityypin iloihin kuuluu. Absurdin huumorin kirjassa kuvat voivat jatkua sivusta toiseen, ja tarinan mittaan ehditään puhutella niin lukijaa kuin valmista kirjaa kärkkyvää kustantajaakin. Tunnelma ei kuitenkaan jää vain aurinkoiseksi laatukuvaksi, sillä henkilöhahmoissa on ytyä. ?. Jokainen lukija on asiantuntija, mikä madalluttaa kummasti lukemisen kynnystä. Disney-kritiikki on julkisuudessa laantunut sitten 1970-luvun, mutta väistämättä tulee mieleen, että Disney on kaiken ihanuutensa ohella myös monikansallinen viihdejätti, joka ei kannusta kriittisyyteen. Sellainen on englantilaisen Andy Griffithsin ja kuvittaja Terry Dentonin Maailman paras puumaja, 26 kerrosta (Otava, suom. ???????
???????. Sinä olet siellä. ????????. Aikakauslehteen uppoudutaan. ???????. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. ?. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja. ???????. ???????????????????????. ?. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella LM 2/2020 s 68 ???????????????????????