Lapsen Maailma 02/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vee LM2_21_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_21_s1-2_Kansi.indd 1 1.2.2021 11.58 1.2.2021 11.58. MA AIL MA TANJA POUTIAINEN-RINNE : ”KANNUSTETAAN LAPSIA LIIKKUMAAN!” LÄKSYAPUA PAPERITTOMILLE LAPSILLE | KUN VANHEMPI VAATII LIIKAA … NUORET & KORONA | ONKO LASTENSUOJELUN TIETOTURVA RIITTÄVÄ. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
LM2_21_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_21_s1-2_Kansi.indd 2 1.2.2021 11.58 1.2.2021 11.58. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 2/2014
HELMIKUU | 2 | 2021 SISÄLTÖ KASVU 6 Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola pohtii koronaa sekä sitä, miten nuorten mielenterveysongelmiin voidaan puuttua 50 Moni nuori miettii seksuaalista suuntautumistaan avoimesti OSALLISUUS 12 Eetu Koskinen, 17, taistelee ambulanssin yöpäivystyksen säilymisestä kotikunnassaan Silja Kosola on paitsi Aten ja Meerin äiti myös nuorisolääketieteen dosentti. s. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. Kerää talteen koko sarja! LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 3 ›› LM2_21_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_21_s3-4_Sislu.indd 3 5.2.2021 11.51 5.2.2021 11.51. 6 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.61 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa helmikuussa 2014
Lapsen Maailm a 10 / 2011 / 3 61 Palvelukortti 65 Heikki Hiilamon kolumni: Vilja Eerika ja Koskelan surma 66 Kuukauden kirjat: Lukulöllyttely tekee hyvää 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_21_s3-4_Sislu.indd 4 5.2.2021 11.51 5.2.2021 11.51. Sen ensimmäinen nimi oli Lapsi ja nuoriso ja se oli selkeästi lastensuojeluväen ammattija harrastelehti. s. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. LUKEMINEN 2 Anniina Mikaman ihanien runojen sarja alkaa 62 Lastenja nuortenkirjailijat ryhtyivät tuottamaan kirjoja yhdessä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 20 Tietotulva: Aikuinen, onko sinulla aikaa kohdata nuori. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. 46 Charlotta Boucht auttaa Suomessa asuvia paperittomia lapsia läksyissä VANHEMMUUS 26 Vauvakirjasta on moneksi 58 Oletko vaativa vanhempi. vuosikerta KANSI Nelli Haarakosken jaTanja Poutiaisen kuvasi kanteen Kaisa Sirén. s. 26 LM 10/201 1 s. 50 Vauvakirjaa voi täyttää monilla tavoin. Tärkeänä nähdään myös lehden yhteys hyväntekeväisyyteen ja lastensuojelutyön tukemiseen: meneehän lehden tuotto kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Lukijat pitävät Lapsen Maailmasta, koska se ei unohda lasten ja perheiden näkökulmaa. Ajan hengessä lehden nimeksi muutettiin vuonna 1973 Lapset ja yhteiskunta. Vuonna 1989 lehdestä tuli Lapsen Maailma ja sitä kehitettiin laajempaa lukijapiiriä kiinnostavaksi. l Helsinki Espoo l l Rovaniemi l Iitti Pieksämäki l vee Oma seksuaalinen suuntautuminen kiinnostaa nuoria. Pieni järjestölehti kasvoi kasvatusta, lapsia, perhe-elämää ja lastensuojelua monipuolisesti käsitteleväksi aikakauslehdeksi. Lapse n Maai lma 10 / 2011 / 3 LM 10/2011 s. 32 Tutkittua tietoa: Rikoksen esitutkinnassa lapsen asema on epäselvä l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. vuosikerta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 HARRASTUKSET 16 Sampo Salmi, 17, valmentaa eskariikäisten poikien jalkapallojoukkuetta 54 Tanja Poutiainen-Rinne toivoo, että kaikki lapset löytäisivät tiensä liikunnan pariin LASTENSUOJELU 36 Mia ja Heikki Martikainen ovat lapsenlapsensa isovanhempia ja sijaisvanhempia 42 Kestääkö lastensuojelun tietoturva. TÄYTTÄ ASIAA VUODESTA 1937! Tänä vuonna ilmestyy jo Lapsen Maailman 80. 80
On tärkeä huolehtia siitä, että nuori kokee itsensä merkitykselliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tehtävien ratkaisujen lasku ei saa koitua maksettavaksi tulevaisuudessa, ja nuorten kohdalla ratkaisuja on mietittävä tapauskohtaisesti. Yhtäkään nuorta ei pidä jättää itsenäistymään yksin. Loppuvuodesta Lastensuojelun Keskusliitto järjesti kumppaneidensa kanssa keskustelun nuorten itsenäistymisen poluista. Nuorten elämään kuuluvat spontaanisuus ja tietynlainen riskinotto eivät toteudu kuten aiemmin. Kaikki ne kuljettivat kohti itsenäistymistä ja rakensivat sosiaalista verkostoa, joka kannatteli nuoruuden kuohuissa. Siksi on äärimmäisen tärkeää toteuttaa huolellinen lapsivaikutusten arviointi koronaan liittyviä rajoituksia tehtäessä. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA huolimatta kauppakeskuksiin, ystävien koteihin tai ulos isoina joukkoina. Sen lisäksi jokainen nuori tarvitsee rinnalleen perhettä, ystäviä ja läheisiä. Siellä juhlistettiin myös monia merkittäviä virstanpylväitä: lukion aloittamista, vanhojen tansseja, penkkareita ja ylioppilasjuhlia. Itsenäistymistä tulee saada harjoitella rauhassa ja siihen pitää saada tukea. Nyt he ovat altistuneet pitkäaikaiselle stressille joutuessaan sopeutumaan rajoituksiin, joiden kestosta ei kenelläkään ole mitään käsitystä. Korona-aikana on vaikea unelmoida ja ottaa askeleita kohti itsenäisyyttä, kun koko yhteiskunnallinen tilanne on niin epävarma. Nuoruuteen kuului monilla meistä myös hetkiä kotona opiskellen tai mieluisia asioita harrastaen. Voin vain kuvitella, miten kohtuuttomassa tilanteessa nuoret nyt elävät, kun he ovat joutuneet luopumaan niin monesta tärkeästä arkeensa kuuluvasta asiasta. Kun nuoret on siirretty etäopetukseen ja harrastukset ovat tauolla, he ovat ruvenneet etsimään vaihtoehtoisia tapoja kohdata ystäviään. Viime kesänä monelta nuorelta vietiin jo hankittu kesätyöpaikka, ja työharjoittelupaikatkin ovat kiven alla. Kokemus voi syntyä vain, jos nuori voi olla aktiivinen toimija omassa elämässään. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 5 LM2_21_s5_PK.indd 5 LM2_21_s5_PK.indd 5 3.2.2021 11.35 3.2.2021 11.35. pääkirjoitus Jokainen meistä muistaa omasta nuoruudestaan itselleen merkityksellisiä asioita. Nuoruutta ei voi laittaa tauolle. Vapaa-ajanvietto rakentui kuitenkin merkittävästi kodin ulkopuolelle, josta löytyivät useat harrastukset. Keskustelussa nousi esiin myös huoli siitä, että itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä. Yritetään avata heille ovia tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia nauttia nuoruudesta. Koulu tarjosi paljon sosiaalisia kontakteja, aikuisten ohjausta ja tukea sekä mahdollisuuden viettää aikaa ystävien kanssa. Jo ennen korona-aikaakin aikuiseksi kasvaminen vaati aiempaa enemmän tietoa ja taitoja. Ovatko niiden haitat suuremmat kuin hyödyt. Osa siirtyi verkkoon, mutta on myös heitä, jotka ovat hakeutuneet kielloista Me kaikki voisimme miettiä keinoja, joilla tukea korona-ajassa eläviä nuoria. Ystäviä tavattiin kahvilassa, nuorisotiloissa tai kirjastossa. Millaiset vaikutukset ovat lyhyellä aikajänteellä verrattuna pitempään. Syksyllä moni joutui aloittamaan jatko-opintonsa ilman mahdollisuutta kiinnittyä uuteen opinahjoon tai opintojen mukanaan tuomiin sosiaalisiin verkostoihin. Nuorilla on mielen myrskyjä ilman koronaakin
6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 6 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 6 3.2.2021 12.09 3.2.2021 12.09. kasvu Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että perheen aikuiset viihtyvät heidän kanssaan. Lumisotasilla Atte, 17, (vas.), Meeri, 14, ja Silja Kosola
Ja kodeissa kännykät kannattaa sulkea viimeistään iltayhdeksältä. Nuoret ovat Silja Kosola on kahden teinin äiti ja Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti. ULLA OJALA | KUVAT JANI LAUKKANEN SE juttu LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 7 ›› LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 7 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 7 3.2.2021 12.09 3.2.2021 12.09. Hänestä nuorille tulee tarjota matalan kynnyksen sosiaalija terveyspalveluita paikoissa, joissa he muutenkin viettävät aikaansa
Päättäjät odottavat toisen asteen koulutuksesta valmistuvilta nuorilta yhä nopeampaa siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään. Silloin kolahti. Jos voin mitenkään auttaa nuoria siinä, että he pääsevät kukoistamaan, niin mielelläni autan, sanoo Kosola. – Olin lukion jälkeen kolme vuotta yliopistolla niin sanotusti opiskelemassa matematiikkaa, mutta se ei ollut koskaan minun juttuni. Silja Kosola toimi Helsingissä koululääkärinä, jolla oli hoidettavanaan pääosin alakoululaisia mutta myös yläkoululaisia ja ammattiin opiskelevia nuoria. Kosola kertoo omasta tiestään, joka ei sekään ollut aivan suoraviivainen. Ja näin siis ennen koronapandemiaa. E lettiin vuotta 2009. He alkavat kiinnittää huomiota maailman isoihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja heillä on vahva halu vaikuttaa. – Meidän pitäisi oikeasti miettiä, haluammeko tätä. Enää on mahdotonta tehdä vertailevaa tutkimusta käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä, sillä lähestulkoon kaikki nuoret ovat somessa. – Tämä kertoo toisaalta siitä, että leimautumisen pelosta on päästy eroon. Tästä herää kysymys, kumpi oli ensin. Minusta me emme saisi puristaa nuoria tällä tavalla. Kosolan mielestä mutkikkaiden opiskelureittien tulisi edelleen olla mahdollisia, sillä onhan nuorien aivojen kehityskin kesken. Alun perin hän oli ajatellut erikoistuvansa lasten kirurgiaan. Olemmeko puhuneet niin paljon mielenterveydestä, että kaikki nuoret alkavat olla huolissaan omastaan. Nuorten oireilun taustalla saattaa vaikuttaa myös liikunnan vähäisyys, unen puute ja some . Yhtenä mielenterveysoireilun taustalla olevana tekijänä Silja Kosola pitää sitä, että me pakotamme nuoret yhä varhaisempiin valintoihin ja kavennamme näin vaihtoehtojen määrää. – Some on iso kysymysmerkki, mutta sen vaikutuksesta on olemassa alustavia, hälyttäviä tietoja: mitä enemmän käytät somea, sitä todennäköisemmin olet ahdistunut. ”En puhu näistä asioista pelkästään tutkijan kammiosta tai koululääkärin näkökulmasta vaan myös äitinä muiden rinnalla.” 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 8 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 8 5.2.2021 11.54 5.2.2021 11.54. Tuorein kouluterveyskysely vuodelta 2019 kertoo, että 8.-luokkalaisista pojista 84 ja tytöistä 75 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä. Mutta toisaalta mietin, ovatko nuoret alkaneet pitää kasvuun luonnollisena kuuluvaa ahdistusta haitallisena. Olin päässyt sisään suoraan papereilla. Kahden lääkärin lapsena Kosolasta tuntui, että olisi löydettävä aivan oma polku. Sain kuitenkin olla tuon ajan kunnon sivistyksen kehdossa lukemassa sitä sun tätä. Jos nuori käyttää somea alle kolme tuntia päivässä, hän voi todennäköisemmin hyvin. Ensiaskeleitaan koululääkärinä ottanut Kosola huomasi, että nuoret ovat hänelle se juttu. Oli aikaa tutustua itseensä ja miettiä, mitä todella halusin. Vakavien mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuus on ennallaan, mutta mielenterveysoireilu on lisääntynyt: kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta poti tytöistä miltei 20 ja pojista 13 prosenttia. Hyvinvoivienkin nuorten keskuudessa on paljon niitä, jotka ovat huolissaan mielialastaan: niin koki 45 prosenttia tytöistä ja 15 prosenttia pojista. Valtaosa suomalaisnuorista voi paremmin kuin koskaan. – Nuoret veivät kerralla mennessään. Mutta kun niin ei tapahtunut, hän pyrki ja pääsi toisella yrittämällä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Suuri osa somen aiheuttamasta pahoinvoinnista johtuu sen kulttuurista, joka pursuaa vertailua sekä kärjistävää, liioittelevaa ja henkilöön menevää sanailua. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos nuori käyttää somea alle kolme tuntia päivässä, hän voi todennäköisemmin hyvin. Ikävää on myös, että somea käytetään kiusaamiseen. Tämä koskee sekä opiskelua että harrastamista. Aikuisen rakenteensa ja toimintakykynsä ne saavuttavat vasta noin 25-vuotiaina. Keskustelut heidän kanssaan antavat niin mielettömän paljon. Sen alan lääkäreitä tarvitaan kuitenkin vain rajallinen määrä, joten hän alkoi miettiä muuta tehtävää, jossa voisi olla tekemisessä kasvavan polven kanssa. Onneksi, sillä niin lämpimästi, innostuneesti ja aikuisen perspektiivistä nuoria ymmärtäen Kosola puhuu
”On tärkeää opastaa lääkäreitä voittamaan nuorten luottamus ja säilyttämään se. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 9 ›› LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 9 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 9 3.2.2021 12.09 3.2.2021 12.09. Emme saisi puristaa nuoria yhä varhaisempiin valintoihin. Mahdollisuus puhua kaikista asioista avoimesti on todella tärkeää nuoruudessa”, sanoo Aten ja Meerin äiti Silja Kosola. Suomessa on ollut vuodesta 2014 lähtien mahdollista suorittaa nuorisolääketieteen erityispätevyys. Sen on tähän mennessä saanut satakunta erikoislääkäriä
Tarjoamme merkitykselliseksi koetun työn, jossa voit nojata sitoutuneeseen ja innostuneeseen työyhteisöön. Haemme nyt nuorisokoteihimme ohjaajia, joilla on AMK-tasoinen tutkinto. He pystyvät osallistumaan kuten muutkin ja löytävät vertaistukea. Sain teininä toilailla niin, että niistä tietävät vain ne ihmiset, jotka olivat läsnä, ei koko maailma. Toimi Helsingin kaupungin koululääkärinä vuosina 2009–2017 sekä lasten ja nuorten terveyspalveluiden johtavana ylilääkärinä vuosina 2018–2019. TYÖSKENTELEE tutkijana ja ohjaajana HUS Lastentautien tutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopistossa. Koulutusmahdollisuudet ovat Kalliolassa hyvät. KOULUTUKSELTAAN yleislääketieteen erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. TYÖSKENNELLYT helmikuun alusta osa-aikaisesti kouluja opiskeluterveydenhuollon lääkärinä Espoon kaupungilla. Suomen oppilashuolto on ainutlaatuinen maailmassa. Missään muualla ei ole mukana näin montaa ammattiryhmää: kuraattoreita, psykologeja, terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Katso lisätietoja: Kalliola.fi > Työpaikat Tai soita palvelujohtajallemme: Sointu Möller, p. Ohjaa toisessa hankkeessa kahta väitöskirjatutkijaa, jotka tutkivat lääkärintarkastusten vaikuttavuutta ja koululääkärin roolia koulupoissaolojen selvittelyssä. Kosola muistaa väitöskirja-ajaltaan nuoren, joka oli kahden vuoden aikana tavannut 12 eri lääkäriä. Omien lastensa, Meerin, 14, ja Aten, 17, kautta Silja Kosola pääsee aitiopaikalta somemaailmaan . Kouluterveydenhuollossa Silja Kosola ottaisi käyttöön hyvinvointimittarit eli kyselyt, jotka tehtäisiin oppilaille esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa kiusaamisesta, mielenterveysoireista ja tuen saamisen ongelmista. Silloin koko oppilashuolto olisi yhtä, ja tieto voisi liikkua paremmin ammattilaisten välillä. – Sekä vielä lisäksi maailman parhaiten koulutetut opettajat ja erityisopettajat. – Se olisi ehdottomasti nuorten etu. Kun heistä viimeisin oli alkanut paasata, että potilaan pitäisi sitoutua hoitoon, nuoren mielessä heräsi kysymys, onko järjestelmässä kukaan sitoutunut häneen. Näin toimien hän oikeasti kohtaisi nuoren, eikä olisi poislähettämisautomaatti. Myös se on ilahduttavaa, että somen ja verkon kautta on avautunut mahdollisuuksia vaikkapa erilaisiin vähemmistöihin kuuluville tai syrjäseuduilla asuville nuorille. – Olen hirvittävän helpottunut siitä, ettei omassa nuoruudessani ollut kännykkäkameroita. Hänen oma tutkimusryhmänsä selvittää kansainvälisessä hankkeessa nuorten siirtymävaihetta lastensairaalasta aikuisten hoitoyksiköihin. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 10 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 10 3.2.2021 12.09 3.2.2021 12.09. – Tämä on ydin: me olemme ihmisiä, me tarvitsemme ihmiskontaktia, jatkuvuutta ja rinnallakulkijuutta. Koulu olisi luonteva ympäristö niiden tarjoamiSE TURVALLINEN AIKUINEN TOIMI PIAN, KYSY LISÄÄ! WANTED: Ohjaajia nuorisokotiin Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä yli satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. 040 821 9553 Rakkaudesta hyvään elämään. Hän on huomannut, että sieltä on löydettävissä myös hyvää levittäviä kuplia. Tähän informaatioon yhdistettäisiin kovien tilastomittarien antamat tiedot huostaanotoista, lähetteistä ja hoitojaksoista. – Nämä nuorisovaikuttajat viestittävät, että on aivan ok olla keskeneräinen teini ja kaikesta tästä selvitään. Näin vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja aukkoja, joihin nuoret voivat pudota. Mielenterveysja seksuaaliterveyspalveluita tulisi viedä matalalla kynnyksellä nuorten arkeen. SILJA KOSOLA ASUU kahden lapsensa ja miehensä kanssa Espoossa. Nythän käy usein niin, että koulupsykologi lähettää nuoren koululääkärille, joka kirjoittaa lähetteen nuorisopsykiatrialle, jossa toiset henkilöt tekevät hoidon tarpeen arvioinnin ja toiset hoitavat. Jatkuvasta arviontekemisestä pitäisi päästä eteenpäin. Kosola kysyy, voisiko polkua tiivistää, jotta kohdattavia ihmisiä olisi vähemmän. SAI Pohjoismaiden ensimmäisen nuorisolääketieteen dosentuurin Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Silja Kosola kritisoi oppilashuoltoa kuitenkin siitä, että meillä on valjastettu myös terveydenhoitajat ja lääkärit kouluikäisten rutiinitarkastuksiin, jotka tehdään kategorisesti iän mukaan. Olemme saaneet kiitosta hyvästä esihenkilötyöstä. Kuka. Kosola on sanonut omille lapsilleen toivovansa, että nämä pitävät hänet ajan tasalla kaikista tiktokeista ja muista uusista sovelluksista. Meeri on esimerkiksi löytänyt seurattavakseen sellaisia tubettajia, jotka auttavat ymmärtämään elämää. Tulevassa soteuudistuksessa koulupsykologit ja kuraattorit tulisi Kosolan mielestä siirtää kunnan palkkalistoilta sote-maakunnan työntekijöiksi. Esimerkiksi lääkärien voimavaroja voisi hänen mielestään kohdentaa viisaammin niihin nuoriin, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Kosola toivoo, että kouluterveydenhuollossa ammattilaisten tiimeillä olisi vapaus kokeiluille, jotka dokumentoitaisiin huolellisesti ja joiden toimivia malleja levitettäisiin eteenpäin. Nuoren olisi hyvä huomata, että läheiset aikuiset viihtyvät hänen kanssaan. PARASTA JUURI NYT ovat perjantai-illat perheen kanssa. – Lääkäri voisi tavata ahdistuneen nuoren muutaman kerran, jolloin ongelma jo mahdollisesti ratkeaa
Nuorten pitää saada tavata toisiaan L apset ja nuoret ovat yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan mielestä joutuneet kantamaan kohtuuttoman suuren taakan korona-aikana. Silloin itsenäistymistä läpikäyvä nuori ei saakaan liittyä muiden joukkoon, vaan hänet jätetään yksin kotiin. seen yläasteikäisille. Jo some on vähentänyt niitä ja koronapandemia leikannut entisestään. – Vaikka nuori ponnistelee kohti itsenäisyyttä, hän tarvitsee ja kaipaa edelleen myös aikuisten aikaa ja huomiota. 040 821 9553 Rakkaudesta hyvään elämään. Nuoren olisi toisaalta hyvä huomata, että tunne on molemminpuolinen: että myös läheiset aikuiset arvostavat nuoren seuraa ja viihtyvät hänen kanssaan. Kosola toivoo, että keksittäisiin tapoja, joilla nuoret voivat olla yhteydessä toisiinsa myös kasvokkain. Koulutusmahdollisuudet ovat Kalliolassa hyvät. – Etäopetus ei missään nimessä pysty täyttämään niitä tarpeita, joita itsenäistyvällä nuorella on. Mitä kotona voidaan tehdä nuoren mielenterveyden hyväksi. Lisäksi nuoria on syyllistetty siitä, että he pyrkivät tapaamaan toisiaan. Haemme nyt nuorisokoteihimme ohjaajia, joilla on AMK-tasoinen tutkinto. – Unelmani on, että palveluita olisi saatavilla esimerkiksi Aseman Lasten ylläpitämissä Walkers-kahviloissa, niiden takahuoneessa, jonne nuorten kohtaamisen ammattilaiset voisivat ohjata nuoren. Hän ehdottaa, että nuoret voisivat muodostaa vajaan 10 hengen ryhmiä, jotka olisivat tekemisissä keskenään, mutta välttäisivät muita kontakteja. Katso lisätietoja: Kalliola.fi > Työpaikat Tai soita palvelujohtajallemme: Sointu Möller, p. Silja Kosolan perheessä niitä ovat yhteiset ateriat ilman älylaitteita ja hyvän yön toivotukset halauksineen. Kasvokkaiset tapaamiset ovat tärkeitä nuoren hyvinvoinnin kannalta. Olemme saaneet kiitosta hyvästä esihenkilötyöstä. Tarjoamme merkitykselliseksi koetun työn, jossa voit nojata sitoutuneeseen ja innostuneeseen työyhteisöön. Tärkeintä olisi luoda nuoren lähelle sellainen tunnelma, että aikuista voi lähestyä silloin, kun on asiaa. Peruskoulun päättäneiden ja niiden nuorten, jotka ovat vaarassa pudota koulusta, pitäisi saada palveluita muualtakin. LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 11 LM2_21_s6-11_SiljaKosola.indd 11 3.2.2021 12.09 3.2.2021 12.09. Hallituksen hybridistrategian mukaan myös peruskoulun yläluokat voivat siirtyä etäopetukseen, jos koronaepidemian torjunnassa siirrytään kakkostasolle. Ensimmäiset merkit etäopiskelun sekä liikuntaja harrastusmahdollisuuksien vähentymisestä ovat jo nähtävissä: nuorten ahdistusja syömishäiriöt sekä uupumus ovat lisääntyneet, ja osan opiskeluinto on lopahtanut. n SE TURVALLINEN AIKUINEN TOIMI PIAN, KYSY LISÄÄ! WANTED: Ohjaajia nuorisokotiin Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä yli satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Siksi jokaisessa perheessä kannattaisi olla tietyt rutiinit, joista pidetään kiinni
osallisuus Eetu Koskiselle on maalaistalon poikana luontevaa tarttua toimeen ja ryhtyä hommiin. 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 12 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 12 3.2.2021 12.05 3.2.2021 12.05
SIRPA PALOKARI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Eetu keräsi 1 300 nimeä adressiin turvatakseen iittiläisten oman ambulanssin. Hälytys IITISSÄ! Eetu Koskinen on lukiolainen, yrittäjä ja kansalaisvaikuttaja, joka taistelee ambulanssin yöpäivystyksen säilymisestä kotikunnassaan. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 13 ›› LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 13 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 13 3.2.2021 12.05 3.2.2021 12.05
14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 14 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 14 5.2.2021 11.58 5.2.2021 11.58. Tarmokkuus, tieto ja toiminta auttavat taistelussa epäreiluja päätöksiä vastaan
– Uutisten kirjoittaminen on tosi mukavaa, ja koulussa tykkään äidinkielestä. Tutkivan journalistin työ kiinnostaisi: hän nauttisi ammatista, jossa saa ottaa asioista selvää ja tehdä näkyväksi epäkohtia, jotka muuten jäisivät piiloon. Määrätietoinen nuorukainen päätti, että leipomaan oppii leipomalla ja perusti Leipuri Eetun, jonka alkuvaiheessa auttoi 4H. – Se on erittäin törkeää, koska kyse on ihmishengistä. Nyt on aika keskittyä lukio-opintoihin ja oppilaskunnan sihteerin rooliin. Projekti opetti lukemaan monimutkaisia selontekoja ja kohtaamaan rohkeasti erilaisia asiantuntijoita. Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut tarkastelevansa Iitin ensihoidon tilannetta vuodenvaihteessa uudelleen, mutta kuntalaiset pelkäävät palvelujen heikentyvän entisestään. Hänen isänsä on maatalousyrittäjä, joka viljelee peltoja ja tekee koneurakointia. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä oli vaivihkaa lakkauttanut ambulanssin yöpäivystyksen Iitistä. Vapaa-ajasta suurimman osan haukkaa kotiavun pyörittäminen, jota Koskinen jatkaa ainakin ensi kesän. Sen jälkeen ambulanssit ovat tulleet Iittiin milloin mistäkin eli Kouvolasta, Korialta, Nastolasta tai Lahdesta. Vajaa vuosi sitten Koskinen oli peruskoulun yhdeksännellä, ja edessä oli päättötyön tekeminen. Yöpäivystyksen lopettaminen sohaisi suoraan ihmisten perusturvallisuuteen. Koskinen oivalsi, että on toimittava nopeasti, vaikka vastassa oli raskasliikkeinen PHHYKY ja kunnallispoliitikkoja erilaisine mielipiteineen. Pullat ja sämpylät hän toimitti mönkijällä suoraan asiakkaiden ovelle, ja kauppa kävi kuin häkä. Vasteajat ovat nyt karmeat. – Teen erilaisia kotitöitä, siivouksia, pihahommia, käyn kauppa-asioilla ja annan IT-tukea. – Vaikuttamaan kyllä pystyy, mutta haastavaa ja aikaa vievää se on, Koskinen sanoo. Yritteliäisyys on Koskisellakin verissä. – Ei tämä julkisuus aina ole hauskaa, mutta tärkeät asiat on saatava esille. Yöpäivystyksen lopettaminen on osa surullista jatkumoa, jossa terveyspalveluja on tämän tästä viety Iitistä naapurikuntaan. Vuosi sitten oli aika vaihtaa toimialaa, ja Koskinen perusti Eetun Kotiavun. Olemme asian ytimessä. – Jos päätän jotain tehdä, teen sen loppuun. Ojensin adressin ja pidin monen minuutin tiukan puheen, jossa luettelin muutkin palvelut, joita kunnasta on lähtenyt. Mieluummin Eetu Koskinen istuu tietokoneen edessä kuin sen takana haastateltavana. Ambulanssi kiertää madellen liikenneympyrän, ottaa suunnan kohti Lahtea ja kiihdyttää pois. Sekin tuli selväksi, että joskus päättäjillä ja virkamiehillä on epäreiluja toimintatapoja. Koskisen koti sijaitsee Iitin maaseudulla, viljavien peltojen äärellä Perheniemessä. Kotitalousvähennykseen oikeuttava yritys houkuttelee asiakkaita lähiseudulta ja jopa Kouvolan alueelta. Koskinen mainosti adressia Facebookissa ja sai kokoon 1 300 nimeä. Ainoana valopilkkuna Lahti-Kouvolatien varressa loimottaa ABC Kausala, jonne työmiehet kokoontuvat lounastamaan. Palvelujaan Koskinen markkinoi somessa ja 4H:n nettisivuilla, lisäksi hän ostaa silloin tällöin myös mainoksia Facebookiin ja Instagramiin. Kesällä joku oli joutunut odottamaan ambulanssia neljä tuntia. Tulevaisuuttaan Koskinen ei lähde ennustamaan, mutta on melko varma, ettei hän ainakaan poliitikoksi halua. Koskisen tietojen mukaan useampi kuntalainen on vienyt asian käsiteltäväksi hallinto-oikeuteen, aluehallintovirastoon tai oikeuskanslerille. Mönkijän hän toivoo vaihtuvan pian henkilöautoon, jolla koulumatkat ja yrityskeikat sujuisivat joutuisammin. – Sitten soitin median paikalle Iitin kunnantalon pihalle, jonne tuli myös kunnanjohtaja Riku Rönnholm ja PHHYKY:n toimialajohtaja Tuomo Nieminen. Hän on anonut ajokorttia poikkeusluvalla. Eetu Koskinen, 17, kaartaa huoltamon pihaan mönkijällä, istahtaa kahvilan pöytään, mutta terästää pian katseensa ulos valtatielle: – Siellä se menee. – Mietin, mitä voin tehdä, ja adressin kerääminen oli ainut keino. Journalismiin hän on tutustunut paikallisessa Iitinseudussa, jossa oli yläasteella TET-harjoittelussa ja viime kesänä muutaman viikon kesätoimittajana. Jopa ihan päin naamaa voidaan valehdella… Myös se ihmetytti, että päätöksiä voidaan tehdä kuntalaisten mielipidettä kuulematta. Työnsä aiheeksi hän nappasi päivänpolttavan paikallisaiheen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 15 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 15 LM2_21_s12-15_EetuKoskela.indd 15 3.2.2021 12.05 3.2.2021 12.05. – Pahinta on, että terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin ja siirrettiin Lahteen, jonne omaisten on nyt vaikea päästä. – Opin tulkitsemaan lähteitä ja kokonaisuuksia ja huomaamaan, jos yritetään jymäyttää. Ambulanssin yöpäivystyksen puolustaminen antoi potkua yhteiskunnalliseen toimintaan. K aamoksen valoton keskipäivä kietoo vajaan 7 000 asukkaan Iitin harmaaseen huopaansa. Ambulanssiongelma ei ole ratkennut, ja taistelu jatkuu. Hän on toiminut yksityisyrittäjänä yläasteelta lähtien. n Jopa ihan päin naamaa voidaan valehdella…
ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 16 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 16 3.2.2021 12.26 3.2.2021 12.26. harrastus Meidän VALKKU Sampo Salmi, 17, valmentaa eskari-ikäisten poikien jalkapallojoukkuetta. Nuori valmentaja tuntee vastuunsa pienten poikien esikuvana
LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 17 ›› LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 17 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 17 3.2.2021 12.26 3.2.2021 12.26. Sampo Salmi valmentaa futista helsinkiläisseura Herttoniemen Tovereissa ja haluaa säilyttää pienten pelaajien innon
Viime aikoina on sujunut hyvin, Salmi selittää. Opeille on ollut käyttöä muussakin elämässä. Valmentajan työ on opettanut Salmen mukaan kärsivällisyyttä, järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tunnelma sähköistyy, kun Sampo Salmi, 17, huutaa pojat kokoon. Salmi ei haaveile jalkapallosta itselleen ammattia, mutta kertoo jatkavansa junnujen valmentamista mielellään, jos vain aikaa riittää. T reenit lähestyvät loppuaan, ja Sampo Salmi jakaa pojat kahteen joukkueeseen. Salmella on vielä tuoreessa muistissa, miten valmentajan ankarat sanat voivat vaikuttaa pieneen futaajaan. Pallo pyörii vinhasti hiekalla. Olen koettanut välttää semmoisia juttuja, jotka ahdistivat, kun olin pieni. Pienet palloilijat selvästi eläytyvät pelin tuoksinaan. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten luku-urakan suunnittelu on ollut Salmen mukaan helppoa valmentajan työstä saatujen oppien avulla. Joku muistaa aina tarkistaa, tekikö valkku itse maaleja. Salmi haluaa luoda kentälle hyvän tunnelman. Esikuva Salmi vaikuttaa olevankin. Myös pieni palkka on merkittävä asia, sillä on kiva tienata itse. – Vastuullani on, että treenit sujuvat ja kaikilla on turvallista ja hyvä olla. Tavoitteeni on, että lapset viihtyisivät treeneissä ja tulisivat mielellään mukaan seuraavallakin kerralla. – Minulla oli pienenä yksi valmentaja, joka oli turhan kova ja kriittinen. Yleensä alkulämmittelynä on jokin vauhdikas juoksuleikki, jonka tuoksinassa ylimääräinen energia pääsee purkautumaan. Joskus tuntuu, että iso osa ajasta menee järjestyksen pitämiseen. Joku voi alkaa kiukutella, mikä vähän hankaloittaa tekemistä. – Kävin muutaman viikon seuraamassa poikien treenejä. – Tunnelma treeneissä vaihtelee kerrasta toiseen. n Ennemmin kehua kuin kovaa kritiikkiä. Kun riehumistarve on tyydytetty, on helpompi keskittyä tekniikkaharjoituksiin. Hain paikkaa ja pääsin, Tapanilassa asuva Salmi kertoo. Käytännöt Salmi oppi kuitenkin aika nopeasti. Salmi viheltää pilliin. Viikoittain valmentajan työhön kuluu noin kolme tuntia, ja siitä maksetaan palkkaa. Aiemmin seurassa mukana olleet apuvalmentajat neuvoivat. – Äiti on oppilaanohjaajana Herttoniemen yhteiskoulussa, ja paikallinen jalkapalloseura oli kysellyt, löytyisikö lukion oppilaista valmentajia pienille junnuille. V almentajana Sampo Salmen tehtäviin kuuluu treenien suunnittelu, vetäminen ja peleihin osallistuminen. Lukiota toista vuotta käyvä Salmi on valmentanut Majavia vajaan vuoden. 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 18 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 18 3.2.2021 12.26 3.2.2021 12.26. Kaikilla on yllään kirkkaan vihreät paidat ja jalassa nappulakengät. Ensin lämmitellään, sitten harjoitellaan tekniikkaa ja lopuksi pelataan, jos aikaa jää. On hirveän palkitsevaa, kun näkee, että työ tuottaa tulosta, ja poikien taidot kehittyvät. Treeneissä on aina myös apuvalmentaja, joka on joku poikien vanhemmista. Eskari-ikäisten futisharrastus on vielä kovin leikillistä ja kaukana totisesta kilpailusta. Tiedän, että sanoillani on merkitystä. On aika pelata. Työpaikka löytyi äidin kautta. – Olen koettanut ennemmin kannustaa ja kehua kuin antaa kovaa kritiikkiä. Treenit ovat ohi. Peli päättyy. Valmentajakokemusta ei entuudestaan ollut. Koetan toimia niin, että voisin olla jonkinlainen esikuva. Viimeiset kommentit ja moikkaukset. Välillä kaikki kulkee oikein hyvin ja pojat keskittyvät. – Ja onhan tämäkin pieni kurkistus sinne työelämään, vaikka eihän tätä mitenkään voikaan verrata kokopäivätyöhön, Salmi tuumaa. Eniten miettimistä ja opettelua on vaatinut seuran tavoille opettelu. Treenejä on kerran viikossa ja pelejä pari kuukaudessa. T oistakymmentä eskari-ikäistä poikaa höntsäilee jalkapallojen kanssa hiekkakentällä. Pojat kuuntelevat kuka enemmän kuka vähemmän keskittyneesti, kun valmentaja Salmi kertoo, mitä tänään treeneissä tehdään. Jalkapalloharrastusta on takana lähes kymmenen vuotta, nyt hän pelaa miesten kuutosdivarissa sentterinä. – Parasta tässä on se, että saa tehdä semmoista työtä, josta pitää, ja viihdyn lasten kanssa. Ensimmäisen kosketuksen työelämään hän sai pari vuotta sitten kesätöissä kylpylä Flamingossa Vantaalla. Pienet pojat kyselevät tämän tästä, miten Salmen omat pelit ovat sujuneet. Helsinkiläisen jalkapalloseura Herttoniemen Tovereiden (HerTo) Majavat-joukkueen treenit ovat alkamassa. Sittemmin olen käynyt Palloliiton järjestämässä valmentajan starttikoulutuksessa
Palloliiton mukaan Suomessa oli viime vuonna 90 000 alle 18-vuotiasta futaajaa. Jalkapallo on suosittu harrastus. Sampo Salmi kuvattiin Moisionkentällä Tapanilassa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 19 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 19 LM2_21_s16-19_SampoSalmi.indd 19 3.2.2021 12.26 3.2.2021 12.26
asti. Juuri niin, harrastuksiin: omilla maalauksilla, runoilla tai valokuvilla voi ottaa kantaa yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin kuten lukemattomat artistit ovat tehneet maailman sivu. Lippuja yli 3-vuotiaille sopivaan esitykseen on saatavissa helmikuun ajan, ja esitys on lipun lunastaneen katseltavissa aina viikon verran. > www.ouka.fi VAALILAKII VARUSMIEHET VAALIUURNILLE Varusmiespalvelus hankaloittaa varusmiesten ja -naisten äänestysmahdollisuuksia erityisesti silloin, kun he ovat palveluksessa varsinaisena vaalipäivänä. Make it 16 -kampanjan aktivisti Gina Dao-McLay perustelee matalampaa äänestysikärajaa The Spinoff -verkkojulkaisussa mm. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Miten pitäisi kasvattaa lapsiaan, etteivät he jonain päivänä hurahda salaliittoihin, laita päähänsä karvalakkia ja sarvia ja hyökkää demokraattisia instituutioita vastaan?” TALOUSTIETEEN TOHTORI, STARTUP-YRITTÄJÄ JA KOLMEN PIENEN LAPSEN ISÄ JUHA ITKONEN TWITTERISSÄ 8.1. Varusmiesliitto ja poliittiset nuorisojärjestöt vaativat, että varusmiesten mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan vaaleissa turvataan vaalilain muutoksella. siellä ehdokkaille esitetyistä kysymyksistä, vastaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja suuri joukko muita järjestöjä. Eduskuntavaaleissa varusmiesikäisten miesten äänestysaktiivisuus on huomattavasti yleistä äänestysaktiivisuutta matalampi ja selvästi matalampi kuin samanikäisten naisten. VAALIKONEI EHDOKAS, KÄY VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN! Kaikenikäiset kuntavaaliehdokkaat voivat vastata Nuorten vaalikoneen kysymyksiin, joihin myös äänestäjät pääsevät tutustumaan. Vaalikoneen laadinnasta, mm. Näin on esimerkiksi Skotlannissa. IKÄRAJAI ESIMERKKIÄ SKOTLANNISTA. Uusiseelantilaisnuoret kampanjoivat sen puolesta, että jo 16-vuotiaat pääsisivät äänestämään. Ehdokkaat voivat muokata ja täydentää vastauksiaan 28.3. näin: – On todistettu, että äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen lisää äänestysaktiivisuutta ja sitoutuneisuutta vaikuttamiseen. Kivasti kuvaa ja tekstiä yhdistelevä, konkreettisia ideoita tarjoileva opas on tuotettu Oulun kaupungin ja Sitran yhteisessä Nuorten politiikkakoulu -hankkeessa. Siihen on koottu erilaisia vaikuttamisen keinoja kuluttajavalinnoista mielenosoituksiin ja äänestämisestä harrastuksiin. Myös Lastensuojelun Keskusliitto on ollut mukana vaalikoneen suunnittelutyöryhmässä. VAIKUTTAMISOPASI MIELIPITEELLÄSI ON VÄLIÄ Nuori, jos mietit, miten pääsisit vaikuttamaan itsellesi tärkeisiin asioihin, tartu Näin voi vaikuttaa -oppaaseen. 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 20 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 20 3.2.2021 15.11 3.2.2021 15.11. Teatteri Hevosenkenkä tarjoaa näin korona-aikaan perheen pienimmille virtuaalisen Koirakampaamo Villa Koiranen -teatteriesityksen. Nuorten vaalikone on vaikuttava: kevään 2019 eduskuntavaaleissa 100 000 nuorta äänestäjää etsi sen avulla itselleen sopivaa ehdokasta ja puoluetta
Hän pakkasi sukat muovipusseihin, kymmenen paria kuhunkin, ja lähti piipahtelemaan lähiseudun päiväkoteihin. Harrastuksekseen sukkia kutova Rummukainen on tähän mennessä lahjoittanut sata sukkaparia yhteensä kymmenelle päiväkodille. KYLILLÄ KUULTUA LÄMPÖISTÄ PIKKUVARPAILLE Joukko espoolaisia päiväkoteja on alkuvuodesta saanut pussillisen eläkkeellä olevan Onerva Rummukaisen kutomia erikokoisia ja -värisiä villasukkia, kertoo kaverin päivitys Facebookissa. Nuorisovaaleissa nuoret pääsevät tutustumaan vaaleihin ja harjoittelemaan äänestämistä. Tulos julkistetaan Ylen uutisissa Uutisluokan päivänä 14.4. Silloin hän näkee koko ajan, mihin värit riittävät ja sukista tulee keskenään samanlaiset. Mutta sen jälkeen olen kutonut vaikka mitä: ystävättären pikkupojalle revontulipuseron, -housut ja -pipon, itselle villapuseron ja pari mekkoa ja anopille puolihameen ja villatakin. Nyt voit tarttua Taitoliiton haasteeseen ja parsia tai paikata ainakin yhden tavaran tänä vuonna. Koronaturvallisesti maski kasvoilla ja käsineet kädessä. Aallonhuipun ja Espoonlahden päiväkotien johtaja Pia Hellström on iloinen Rummukaiselta saaduista villasukista: – Aika ajoin meille tarjotaan lahjoituksena kankaita, lankoja ja postikortteja, mutta villasukkia ei ole koskaan aiemmin tuotu. Vanhusten hoitoyksiköihin sopivia aikuisten kokojakin löytyy. Ajattelin, että mahtaisivatko espoolaisetkin päiväkodit kaivata lämmintä lahjaa. He eivät välttämättä tiedä, että sadeja loskakelillä kumisaappaat ovat kovin kylmät jalkineet. – Ajatus alkoi itää, kun tytär huomasi Facebookissa jonkun Vantaalla vieneen päiväkotiin kirjoja ja muutamat lasten villasukat. – Jännä juttu, etten kouluaikana tykännyt käsitöistä ollenkaan. jos lankoja on vähän ja työn alla ovat raidalliset sukat, Rummukainen kutoo kahta sukkaa yhtaikaa. Rummukainen taitaa monenlaisia niksejä: esim. Koulut ja oppilaitokset voivat ilmoittautua vaaleihin 19.3.2021 asti. M AR I RU M M U KA IN EN Onerva Rummukaisen lempiväri on roosa. Valmiina on myös aivan pikkuruisia sukkia, jotka olisivat omiaan vaikkapa ensikotiin. Ja kutominen jatkuu. TE AT TE RI H EV O SE N KE N KÄ LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 21 ›› ›› LM2_21_s20-25_Tulva.indd 21 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 21 5.2.2021 12.10 5.2.2021 12.10. ÄÄNESTÄMINEN NUORISOVAALIT NYT Nuorisovaalit järjestetään peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 29.3.–9.4.2021. Tässä syntyvät yksiväriset sukat, joiden varteen tulee pitsikuvio. Päiväkodissa villasukat puetaan lapsille, joiden vanhemmat ovat unohtaneet laittaa villasukat aamulla mukaan, tai lapsille, joilla niitä ei ole lainkaan. Sen jälkeen pari päiväkotia kertoi Vantaan puskaradiossa tarvitsevansa villasukkia. M O ST PH O TO S SUOMESSA SYNTYI VIIME VUONNA 839 LASTA ENEMMÄN KUIN VUOTTA AIKAISEMMIN. Tein vain aivan pakolliset. > www.alli.fi/nuorisovaalit OPI PARSIMAAN Milloin olet viimeksi parsinut villasukan kantapään. – Meillä on paljon lapsia eri kulttuureista, ja aika monille perheille Suomen talven monimuotoiset sääolosuhteet ovat vieraita. Niissä äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissa kuntavaaleissa, jotka pidetään 18.4. Vinkkejä saa ohjevideoilta, joita julkaistaan liiton YouTube-kanavalla Onni elää käsityössä. Villasukat lämmittävät mukavasti pieniä jalkoja ja varmistavat lapselle hyvän olon ulkoilun aikana. Toistaiseksi meillä ei ole niitä liikaa
VUONNA 1960 ASUNNOISSA OLI 14,3 M2/HLÖ JA 41 m2/hlö VUONNA 2019. Sitä voi tilata postimaksun hinnalla niin kauan kuin painosta riittää. LASTENSUOJELUI LAPSET SIB LAAJENEE NELJÄÄN KAUPUNKIIN Lapset SIB 2 -hanke käynnistyi tämän vuoden alkupuolella Jyväskylässä, Karkkilassa, Tampereella ja Vihdissä. Runojen kautta voi avautua uusi maailma, ja lapsi voi nähdä tutun toisin. Mikä on runojen merkitys lapsille. Maailmanpyörässä-kisaan voi osallistua enintään viidellä suomenkielisellä runolla, joiden toivotaan käsittelevän erilaisia katsomuksia ja kulttuureja osana lapsen elämysmaailmaa. Jos toimintamalli onnistuu, sijoittajille maksetaan tulospalkkioita säästöistä, joita ennakoivat palvelut tuottavat. Sitra toimii hankkeen ja sen osapuolten neuvonantajana sekä SIB-mallin toteutuksen että laajemmin vaikuttavuusinvestoimisen osalta. Runot saavat lapset leikkimään: kehittelemään omia leikkejään sekä leikkejä muiden kanssa, valottaa kilpailun tuomaristoon kuuluva kirjailija Silja Järven tausta. Kriminaalisäätiö on julkaissut 3–8-vuotiaille lapsille tarkoitetun Miirun isä on vankilassa -kuvakirjan lapsesta, jonka isä suorittaa vankeusrangaistusta. – Aikuinen voi antaa lapselle lahjan, lukea ja kirjoittaa hänelle. Se osallistuu myös hankkeiden kehitystyöhön. Kirja toimii myös puheeksi oton välineenä lasten vanhemmille tai lasten kanssa työskenteleville. Lisäksi voittaja saa palkinnoksi 2 000, toiseksi tullut 1 000 ja kolmanneksi tullut 500 euroa. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Kymmenen vuotta kestävässä hankkeessa lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan. 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 22 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 22 5.2.2021 12.12 5.2.2021 12.12. Kirjaimilla, sanoilla ja runoilla voi leikkiä. Siinä käsitellään tunteita, joita vankeus lapsessa herättää. -opas, joka on ladattavissa verkosta. > www.teos.fi VANKIEN LAPSET VANHEMPI KIVEN SISÄSSÄ Vankeus koskettaa vuosittain noin 8 000–10 000 suomalaislasta ja -nuorta. Teos julkaisee kilpailun parhaimmistosta kuvitetun lastenrunokirjan. Krits tarjoaa apua myös vanhemmille lapsille: nuoria tukee kriisissä Mitähän sille kuuluu nyt. ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitseva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on valmistellut hankkeen yhdessä kuntien kanssa. Sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin, ja kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista. SIB-mallissa ennakoivat palvelut rahoitetaan investoijien tuella. > www.krits.fi ANU JÄMSÉN Miiru-kirjan on kirjoittanut Noora Alanen ja kuvittanut Anne Muhonen. TyöKILPAILUI RYHDY RUNOLLE! Kustannusosakeyhtiö Teos ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestävät lastenrunokilpailun
Ainoa poika jättäytyy pois koulusta milloin mieleen juolahtaa, valehtelee kotona ja kuljeksii poikajoukoissa, jonka hommista äidillä on omat epäilyksensä. ”Jokainen tällaisiin tarkoituksiin käytetty markka tuottaa moninkertaisen voiton”, muistuttaa Rydberg, joka penää lastenkasvatuksen rinnalle myös vanhempienkasvatusta. Kuva on vuodelta 2006. Tämä kysyy, mitä hänen olisi tehtävä lapsilleen, jotka eivät pysy kotona, vaan juoksevat ulkona iltakaudet missä lie maleksien. RA U LI VI RT AN EN Afganistanin Lalissa. Hän tarjoaa ratkaisuksi kodin ulkopuolelle järjestettävää hyödyllistä ja hauskaa toimintaa, jossa lapsija nuorisjärjestöillä sekä kunnilla ja valtiolla olisi suuri vastuu. SKDL:n kansanedustaja Kaisu-Mirjami Rydberg kertoo kirjeestä, jonka oli saanut suuren perheen äidiltä. VÄKIVALTA VERKKOKOULUTUSTA Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä Barnahus-verkkokoulu on julkaistu Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen verkkokoulupalvelussa. > www.thl.fi NUORETI PAKO KODISTA Keväällä 1946 Lapsi ja nuoriso -lehdessä (Lapsen Maailman edeltäjä) pohdittiin, miten koteja ja nuoria voidaan auttaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 23 ›› ›› LM2_21_s20-25_Tulva.indd 23 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 23 3.2.2021 15.11 3.2.2021 15.11. PS. vuosikerta. Hazarat ovat jo vuosikymmenien ajan olleet maan ehkä vainotuin etninen ryhmä. ANU JÄMSÉN Ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen kokosi valokuva-arkistostaan kuvia tyttöjen elämästä kriiseissä ja konflikteissa. Tänä vuonna ilmestyy Lapsen Maailman 80. Yhteistyössä Plan Internationalin kanssa syntyi virtuaalinäyttely Rauli Virtasen silmin: tytöt kriiseissä, joka on nähtävissä YouTubessa. Rydbergistä onkin luonnotonta vaatia, että nuoret kykkisivät kotona sellaisissa olosuhteissa. Suomessa vallitsi sodan jälkeen taloudellinen ahdinko ja vakava asuntopula: jopa 6-henkinen perhe saattoi joutua asumaan hellahuoneessa. Isä on ankara ja kurittaa, äiti omasta mielestään liian hyvänahkainen ja löperö. ”He [vanhempamme] kuitenkin suostuivat myös siihen, että saan tavata Seeman kahdestaan. Kun sitten tapasimme, sanoin hänelle heti, että nyt se on sinun päätöksesi: sinä voit nyt sanoa, jos et halua kanssani naimisiin.” ESPOOSSA ASUVA INTIALAINEN DANIEL JÄRJESTETYSTÄ AVIOLIITOSTAAN ISO NUMERO -LEHDESSÄ. Verkkokoulussa on neljä kokonaisuutta: lapseen kohdistuva väkivalta ilmiönä, väkivallan seuraukset lapselle, tunnistaminen ja toimiminen sekä miten tukea väkivaltaa kokenutta lasta arjessa. Kaikille avoin ja maksuton verkkokoulu sisältää tekstejä, videoita, pelejä, pod casteja ja tehtäviä. PARI ON AVIOLIITOSSA JA HEILLÄ ON REILUN VUODEN IKÄINEN ARYA-TYTÄR
Kirja on syntynyt eskariryhmien ja kuvittaja Carlos Da Cruzin yhteistyönä. Vuorovaikutus ja kokemus kohdatuksi tulemisesta on tutkimustiedon ja nuorten näkemysten pohjalta oleellisinta, kun arvioidaan vaativahoitoisten nuorten hoitoa, kuntoutusta ja tuen vaikuttavuutta. Lisäksi sitä toimitetaan mm. Tämä selviää THL:n, Lastensuojelun Keskusliiton ja Pesäpuun laatimasta ja Itlan rahoittamasta selvityksestä Mikä auttaa. sosiaalityö somessa ja TikTokissa. Pidän lastensuojelun henkilöstöresurssien turvaamista ensiarvoisen tärkeänä. Kurkkaa Espooseen on kuvakirja, joka esittelee Espoon kaupunkikeskukset. PODCASTI SOSSUT SOMESSA VOL 2 l Pari sanaa lastensuojelusta -podcast on kahden sosiaalityöntekijän podcast lastensuojelun ilmiöistä, käytännön kokemuksista ja kuumista aiheista. 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 24 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 24 3.2.2021 15.11 3.2.2021 15.11. kirjastoihin. lastensuojelun kokemusasiantuntijat Eve ja J oonas kertovat, kuinka huostaanotto oli heille pelastus. Lapset ovat saaneet kommentoida piirrosluonnoksia ja toivoa, mitä kuvituksissa näkyy. SELVITYSI MITEN AUTTAA VAATIVAHOITOISTA NUORTA. Tähän päädymme aina, kun juttelemme Osallisuuden ajassa lastensuojelutaustaisten nuorten kanssa siitä, mikä käänsi heidän kehityksensä parempaan suuntaan. Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. saako lastensuojelussa tehdä virheitä. – Ihminen, jolla on ollut aikaa kohdata nuori. Osallisuuden aika ry:n projektikoordinaattori, kokemusasiantuntija A ino Taipalus korostaa kohtaamisen tärkeyttä. Sitä ei saisi pitää vain kirosanana, sanoo Taipalus, joka on myös Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Aiheena mm. Heidän ehdotustensa perusteella kirjaan lisättiin mm. Mm. l SOScastissa SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen keskustelee yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvistä teemoista. l ÄÄS-podcastissa Linda, Eve ja Emmi juttelevat sosiaalityön näkökulmasta yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä vaihtuvien vieraiden kanssa. Suvelan ankkapuisto. ”Räikeimmillään laitoksista on tullut B&B-majataloja, joissa nuori saa yösijan ja ruoan.” LUJA-YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ MARKO REMAHL TALENTIA-LEHDESSÄ. Jokaisen nuoren tilanteeseen tarvitaan sekä erilaisia menetelmiä että kokonaisvaltainen, perhekohtainen, yksilöivä ja joustavasti nuoren tarpeet ja niiden muuttumisen huomioiva laaja-alainen hoito-ohjelma ja tukipaketti. Puheenaiheena mm. Yhtä ainoaa tehokasta ja vaikuttavaa menetelmää vaikeisiin, murrosiässä kriisiytyviin pulmiin ei ole. Kirja jaetaan kaikille vuosina 2017 ja 2018 syntyneille espoolaislapsille 4-vuotisneuvolakäynnin yhteydessä
Näin oppilaat vastasivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinvointikyselyssä: l aikuiset eivät tiedä asiasta (39 %) l aikuiset ovat puuttuneet tai tukeneet minua, mistä on ollut apua (26 %) l aikuiset ovat puuttuneet tai tukeneet minua, mutta siitä ei ole ollut apua (13 %) l aikuiset ovat jättäneet asian huomioimatta, ja se on minulle ok (12 %) l aikuiset ovat jättäneet asian huomioimatta, mutta toivoisin, että he tekisivät asialle jotain (10 %). Salmivallin mukaan useimmiten koulun puuttuminen johtaa kiusaamisen loppumiseen, mutta silti 25–30 %:ssa tapauksista näin ei käy. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. Kehitettävää ja tutkittavaa on siis edelleen. Jo nyt tiedetään, että näyttöön perustuvat mallit ovat tuloksellisempia kuin koulujen omat. vee KIUSAAMINEN PUUTTUMINEN EI AINA TEHOA – Kiusaamisen vastainen työ on tuottanut tulosta ja se on vähentynyt, sanoo professori Christina Salmivalli, joka johtaa Turun yliopistossa nelivuotista Challenge -tutkimushanketta. Kiusaamisen tutkimus on paljolti keskittynyt kiusaamista ennalta ehkäisevien toimenpideohjelmien keskimääräisiin vaikutuksiin, mutta Challenge-hankkeessa tutkitaan, miten kouluissa puututaan yksittäisiin kiusaamistapauksiin, sekä milloin ja miksi puuttuminen ei johda toivottuun lopputulokseen. KYSELYI KAVERIT TUKEVAT KIUSATTUA Mitä koulun aikuiset ovat tehneet, kun sinua on kiusattu tai kohdeltu loukkaavasti. Vaikka iso osa kiusatuista ei ole puhunut kiusatuksi tulemisesta kenellekään koulun aikuiselle, koulukavereista kertova kohta ilahduttaa: 77 % kiusaamista kokeneista oli saanut jotain tukea muilta oppilailta. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 25 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 25 LM2_21_s20-25_Tulva.indd 25 3.2.2021 15.11 3.2.2021 15.11
Vuosien päästä huolella täytetty kirja on aarre niin lapselle kuin vanhemmalle. Vauvakirjat voivat olla muutakin kuin kokoelma ihania muistoja. Mitä arvelet vauvasi odottavan tai toivovan sinulta tällä hetkellä?” Muun muassa tällaisiin kysymyksiin Vauvavuoden päiväkirja etsii vastauksia. Kirjan taustalla oleva mentalisaatioteoria korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Miten omat tunteeni ja käyttäytymiseni vaikuttavat vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Omaa vauvaansa havainnoimalla vanhempi oppii tunnistamaan tämän tunnetiloja ja viestejä ja sovittamaan näin omaa käytöstään sen mukaiseksi: tyynnyttämään, lohduttamaan, rohkaisemaan… Tällainen vauvaa ”lukeva” aikuinen auttaa lasta pärjäämään omien vahvojen tunteidensa kanssa. – Meidän vauvakirja ei ole niinkään muistojen kirja vaan ennemminkin työkirja vanhemmille. Vanhemmuuden työkirja ”Mitä ajattelit, kun sait vauvan ensimmäistä kertaa syliisi. Miten tasavertaisen, jaetun vanhemmuuden idea toteutuu teidän perheessänne. Vanhemmat voivat nimittäin kirjoittaa päiväkirjaan hyvinkin henkilökohtaisia asioita, Rautava sanoo. Kysymyksiin ei tarvitse vastata kirjallisesti: jo pelkkä kirjan lukeminen ja kysymysten miettiminen yksin tai yhdessä puolison kanssa on hyödyllistä. Tarkoitus on myös auttaa vanhempia tutustumaan itseensä vanhempina. Kysymysten lomassa on lyhyitä tietoiskumaisia tekstejä, jotka kertovat niin vauvan kehityksestä ja viestintätavoista kuin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. psykologi Marie Rautava MLL:stä kertoo. Miltä sinusta tuntui silloin. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN E nsimmäinen hymy, ensimmäiset haparoivat askeleet, hiuskiehkura, temperamentin kuvailua, hassuja lausahduksia – tällaisia ohimeneviä hetkiä monet vanhemmat keräävät lapsistaan niin sanottuihin vauvakirjoihin. vanhemmuus minusta ja meistä Vauvakirja voi olla paitsi ihana muistojen kirja myös työväline, joka syventää vauvan ja vanhemman suhdetta. Miten reagoin erilaisissa tilanteissa. Kysymykset ohjaavat vanhempia havainnoimaan vauvaansa ja hänen käyttäytymistään. Kirjassa on myös linkkejä, joista saa lisätietoa käsitellyistä aiheista. – Toisin kuin kauppojen vauvakirjoja, tätä ei välttämättä ole tarkoitettu annettavaksi omalle lapselle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt uudenlaisen Vauvavuoden päiväkirjan, jonka tarkoitus on auttaa vanhempia tutustumaan paremmin vauvaansa ja tukea turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Toisaalta voi olla hyväkin ajatus antaa kirja luettavaksi lapselle, kun tämä Kirja 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 26 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 26 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13
LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 27 ›› LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 27 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 27 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13. Mallia hän on ottanut kauppojen vauvakirjatarjonnasta. Anna-Leena Raij on itse askarrellut lapsilleen vauvakirjat
– Kirjoja selaillessa huomaan, että into on vuosien mittaan hieman hiipunut. Raij aikoo kuitenkin täydentää vielä kuopuksenkin muistojen kirjaa. Intoa on verottanut aikapula. Onhan se ihana ajatus, että joku on seurannut omaa kehitystä niin tarkkaan ja nähnyt vielä vaivaa dokumentoida sitä, Anna-Leena Raij sanoo. 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 28 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 28 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13. Toistaiseksi eniten kirjoja on kuitenkin lukenut äiti. Raijden perheessä lapset ovat jo selailleet omia kirjojaan. Itselleen pitää olla armollinen Espoolaisella Anna-Leena Raijlla vauvakirjojen täyttäminen on vielä kesken. – Paljon tietysti unohtuukin, mutta itselleen pitää olla armollinen. Raij on kuvannut nuorimmaisen ensimmäistä kertaa istumassa tai ensimmäisiä askelia ottaessa. Kun on saanut kolme lasta nukkumaan, ei ensimmäisenä mielessä ole vauvakirjan täyttäminen. – Uskon, että sitten aikanaan lapset arvostavat näitä kirjoja. – Toisaalta esikoisen aikaan koko vanhemmuus oli itsellekin uutta, ja vauvakirjan täyttäminen oli myös oman vanhemmuuden pohtimista. Puhelimen viesteistä löytyy dokumentteja uusista taidoista. Esikoisen nukkumisesta olen kirjoittanut kolme sivua, keskimmäisen puolitoista sivua ja nuorimmalle puoli sivua, 6-, 4-, ja 2-vuotiaiden äiti kertoo. Kuopuksen kehittymistä seuratessaan hän on välillä muistellut, miten vanhempien lasten kasvu on edennyt
Joillekin perheille se on vaikeaa, Runsala sanoo. Apuväline lastensuojelutyöhön ”Millainen päivä oli, kun saitte tietää odottavanne minua. – Jos lapsi tekee jotain vanhempaa hermotuttavaa, hänen tulisi ajatella tilannetta lapsen näkökulmasta, eikä keskittyä omaan tunnetilaansa. tulee itse vanhemmaksi. Kirjoissa vanhemmat pääsevät kuvailemaan esimerkiksi vauvan ensimmäisiä päiviä kotona tai tavallista päivää puolen vuoden ja vuoden ikäisenä. Miltä ensimmäiset päivät kanssani tuntuivat kotona. – Se, onko vauvana muodostanut turvallisen vai turvattoman kiintymyssuhteen, vaikuttaa koko loppuelämään, myös tuleviin aikuisiän ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin. Sähköinen Vauvavuoden päiväkirja on tarkoitettu kaikille vanhemmille ja sen voi ladata MLL:n verkkosivuilta ilmaiseksi. Heidän kirjassaan vauva esittää kysymyksiä vanhemmilleen. Marie Rautava ja Eveliina Runsala viittaavat molemmat varhaisten vuosien ja turvallisten kiintymyssuhteiden merkitykseen. – Kysymyksenasettelu johdattaa vanhempia miettimään asioita vauvan näkökulmasta ja auttaa pitämään vauvan mielessä, vaikkei hän olisi vielä syntynytkään. Myös tämä kirja nojautuu mentalisaatioteoriaan. Marie Rautava Mannerheimin lastensuojeluliitosta tähdentää, että muistojen tallentaminen on arvokasta. n LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 29 ›› LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 29 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 29 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13. Vanhemmat voivat täyttää kirjaa yksin tai perhetyöntekijän kanssa. Satsaus tulevaisuuteen Mutta miksi juuri vauvavuotta varten tarvitaan erityinen työkirja. – Kaikille kirjoittaminen ei ole luontaista, ja arjessa pienten lasten kanssa vauvakirja ei välttämättä ole se ensimmäinen tehtävä listalla. Omaa perhettä perustava lapsi voi käydä läpi hyvin samanlaisia ajatuksia kuin hänen vanhempansa aikoinaan. Turun ammattikorkeakoulussa sosionomeiksi opiskelleet Eveliina Runsala ja Ina Pekkala loivat opinnäytetyönään täytettävän vauvakirjan perhetyötä ja lastensuojelutyötä varten Raision kaupungin tilauksesta. Mutta vielä voi kiriä ja täydentää nuorempien kirjojakin. Olen kirjan arvoinen Myös perinteiset kaupoissa myytävät vauvakirjat voivat auttaa vanhempaa katsomaan asioita oman vauvansa näkökulmasta, vaikka kirjat onkin tehty ensisijaisesti muistojen tallentamista varten. Voi kysyä vaikkapa ruokarytmistä tai nukkumisesta tai jostain syvällisemmästä, kuten vauvan tulon herättämistä tunteista. – Kirjan täyttäminen ei ole mikään itsetarkoitus. Silloin vanhempi ei itsekään hermostuisi niin helposti. Tarkoitus on auttaa vanhempia luomaan suhdetta omaan vauvaansa. – Lapset nauttivat, kun saavat katsoa ja kuulla, millaisia he olivat pieninä. Millaisia ruokailuhetket ovat. Runsala tähdentää, että kirjan täyttämisen pitää aina olla asiakkaalle vapaaehtoista. Perheohjaajana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä työskentelevä Runsala on yksivuotiaan pojan äiti. Vauvavuoteen satsaaminen on ennaltaehkäisevää työtä, Rautava sanoo. Muistojen kirjaaminen tai kuvien tallentaminen saa lapsen tuntemaan, että hän on tärkeä ja rakastettu. Rautava huomauttaa, ettei vanhempien pidä kokea syyllisyyttä, vaikka omasta piltistään ei kirjoittaisi riviäkään vauvakirjaan. Se on apuväline, jota perhetyöntekijä voi käyttää työssään vaikkapa siten, että kirjan kysymysten avulla voi ottaa luontevasti asioita puheeksi. Johanna Laisaari on täyttänyt vauvakirjoja kaksin kappalein. Raij on pannut merkille, että into täyttää vauvakirjoja on hiipunut lapsi lapselta. – Olen huomannut, että kirjan kysymysten pohtimisesta on ollut hyötyä minullekin vanhempana. Etenkin odotusaikana valmistauduin vauvan tuloon omaa vauvakirjaa lukemalla. Vauvavuoteen satsaaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Vastauksia ei välttämättä tarvitse kirjata, vaan pelkkä keskustelu voi riittää. Kuvakirjaa voi tehdä vielä vuosienkin päästä eli sitten, kun arki on jo tasoittunut. Halutessaan perhe saa täytetyn kirjan muistoksi itselleen. Mitä minä syön?” Vauvakirjaa voi hyödyntää myös lastensuojelussa ja perhetyössä. Samalla uuden vanhemman omat tunteet ja käytös voi selittyä. Vauvakirjaa äidin kanssa selailevat Konsta, 2, ja Kuutti, 6. Hän huomauttaa, että valokuvakirja on myös hyvä tapa muistojen tallentamiseen
Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Erityisesti Laisaari on halunnut kirjata muistiin lasten hassuja tokaisuja. Heidän mielipiteellään on merkitystä ja sitä tulee kuunnella. Vauvakirjat eivät pölyty hyllyssä, sillä perhe lukee niitä aina lasten syntymäpäivien aikaan. Jokaisen perheen jokaisessa kunnassa tulisi voida luottaa siihen, että lähikoulun tai -päiväkodin palvelut ovat laadukkaita. Hän on täyttänyt kirjoja tunnollisesti. jotka huolehtivat lasten edusta koko vaalikauden ajan. Sain aikoinaan itse oman vauvakirjani mukaan ekaan omaan kotiini ja huomasin, että äitiäni hieman harmitti luopua kirjasta, Laisaari kertoo. Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa. Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana lähes 40 lapsija perhejärjestöä, vapaaehtoisia kansalaisia sekä kuntavaaliehdokkaita. Tätä tavoittelemme: klikkaa itsesi mukaan osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 30 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 30 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13. Kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vaadi sinulta mitään, vaikka lähtisitkin mukaan. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. Muistot talteen – vaikka viiveellä Helsinkiläinen Johanna Laisaari selailee nyt 19-vuotiaan esikoisensa vauvakirjaa. Hän on täyttänyt kaikkiaan kuusi kirjaa, vaikka lapsia perheessä on kolme. Keskeisimmät edellytykset onnistumiselle ovat riittävä ja koulutettu henkilökunta sekä sopivan kokoiset lapsiryhmät. Kymmenvuotias kuopus etenkin on halunnut tietää, millaisia isommat sisarukset ovat olleet hänen ikäisinään. Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. Juuri nyt se on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset torjua. Tai haluatko olla sellainen päättäjä. Lasten osallistamiseen on monia hyväksi havaittuja menetelmiä. TUle mukaan! LASTEN YHDENVERTAISUUS VARMISTETAAN KUNNAN VALINNOILLA. Lähetämme mukaan ilmoittautuneille tutkimustietoa ja tilastoja lapsen edun toteutumisesta kunnissa, hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista käytännöistä sekä valmista vaikuttamismateriaalia, jota voi käyttää itse haluamallaan tavalla. Yhdessä me rakennamme lapsille parempaa tulevaisuutta. Sivujen välissä on tallessa myös lasten piirustuksia, hiuskiehkuroita ja pieniä jalanjälkiä. Johanna Laisaarelle vauvakirjat merkitsevät paluuta niihin vuosiin, joista olisi unohtunut paljon enemmän ilman muistiin kirjaamista. Kunta, joka lisää päämäärätietoisesti lasten yhdenvertaisuutta, on hyvä paikka kasvaa.Tällainen kunta tarjoaa lapsille tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, huolehtii kouluruuan laadusta ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet. – Toisen kirjan lapset saavat mukaansa kotoa lähtiessään ja toinen jää meille. – Lapset ovat olleet hyvin kiinnostuneita omista vauva-ajoistaan ja pikkulapsivuosistaan. Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, eivät ainoastaan palveluiden käyttäjiä. Kirjojen täyttäminen on ollut mieluisaa puuhaa, sillä kirjoittaminen on Laisaarelle luontevaa, ja valokuvauksestakin hän pitää. Laisaari piti esikoisensa Jesperin ensimmäisistä vuosista paitsi vauvakirjaa myös päiväkirjaa. Tekstiä ja valokuvia on paljon. mukana kuntavaaleissa 2021! kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Haluatko sinäkin varmistaa, että tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä
Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. TUle mukaan! LASTEN YHDENVERTAISUUS VARMISTETAAN KUNNAN VALINNOILLA. Kunta, joka lisää päämäärätietoisesti lasten yhdenvertaisuutta, on hyvä paikka kasvaa.Tällainen kunta tarjoaa lapsille tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, huolehtii kouluruuan laadusta ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, eivät ainoastaan palveluiden käyttäjiä. Yhdessä me rakennamme lapsille parempaa tulevaisuutta. Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana lähes 40 lapsija perhejärjestöä, vapaaehtoisia kansalaisia sekä kuntavaaliehdokkaita. Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. Lähetämme mukaan ilmoittautuneille tutkimustietoa ja tilastoja lapsen edun toteutumisesta kunnissa, hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista käytännöistä sekä valmista vaikuttamismateriaalia, jota voi käyttää itse haluamallaan tavalla. Tai haluatko olla sellainen päättäjä. Juuri nyt se on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset torjua. Lasten osallistamiseen on monia hyväksi havaittuja menetelmiä. Tätä tavoittelemme: klikkaa itsesi mukaan osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 31 LM2_21_s26-31_VauvaKirja.indd 31 3.2.2021 15.13 3.2.2021 15.13. Kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vaadi sinulta mitään, vaikka lähtisitkin mukaan. Keskeisimmät edellytykset onnistumiselle ovat riittävä ja koulutettu henkilökunta sekä sopivan kokoiset lapsiryhmät. Heidän mielipiteellään on merkitystä ja sitä tulee kuunnella. Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa. mukana kuntavaaleissa 2021! kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Haluatko sinäkin varmistaa, että tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä. jotka huolehtivat lasten edusta koko vaalikauden ajan. Jokaisen perheen jokaisessa kunnassa tulisi voida luottaa siihen, että lähikoulun tai -päiväkodin palvelut ovat laadukkaita
Siinä näkökulmaa on käännetty epäonnistumisista onnistumisiin. Luottamus ratkaisee lastensuojelussa Asiakkaat toivovat, että heidän voimavarojaan tuetaan. Millaiset tekijät liitetään lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä onnistumiseen. Kiire, suuret asiakasmäärät ja liian pieni henkilöstömäärä uhkaavat työntekijöiden mukaan sekä asiakkaiden oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita että työntekijöiden hyvinvointia. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA M O ST PH O TO S L astensuojelua ja sosiaalityötä tutkitaan usein negatiivisen kautta vaikeuksia painottaen. Asiakkaat ja läheiset korostivat vastauksissaan jatkuvuutta oman työntekijän kanssa. Organisaatioon halutaan lisää työvoimaa ja asiakasmääriin laissa määritelty enimmäisraja. Päättäjien ja johtajien tuntuma siitä, mitä asiakastyössä onnistuminen vaatii, muistuttaa paljon työntekijöiden näkemystä asiasta. Henkilöstön pysyvyyteen taas vaikutetaan huolehtimalla osaamisesta, kohtuullistamalla asiakasmääriä ja kehittämällä asiakastyötä. Työntekijän tulee luottaa näkemykseen, joka asiakkaalla on omasta tilanteestaan. Tuen tulee olla teoreettisesti perusteltavissa mutta silti konkreettista ja käytännön esimerkkeihin perustuvaa tyyliin: miten voin toimia siinä ja siinä arjen tilanteessa toisin. Nykyinen palvelurakenne on heidän mielestään niin jäykkä ja byrokraattinen, ettei asiakaslähtöinen työskentelytapa aina toteudu. LAPSEN OIKEUDET PITÄISI OTTAA PAREMMIN HUOMIOON LAPSEEN KOHDISTUNEEN RIKOKSEN ESITUTKINNASSA, JA LASTENSUOJELUSSA PARHAASEEN TULOKSEEN PÄÄSTÄÄN, KUN ASIAKKAIDEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLE SYNTYY LUOTTAMUKSELLINEN JA AVOIN TYÖSKENTELYSUHDE. Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä on raikas poikkeus säännöstä. Kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta edistää asiakkaan osallisuutta ja luo edellytykset löytää yhdessä juuri hänelle sopivia ratkaisuja. Keskeiset onnistumisen ehdot kuvattiin hyvin samanlaisiksi vastaajaryhmästä riippumatta. Tietoa koottiin keväällä 2020 tehdyllä nettikyselyillä, johon saatiin 69 vastausta. Sosiaalityöntekijät kaipasivat työskentelyn tueksi vahvoja rakenteita niin organisaation kuin lainsäädännönkin tasolla. Metropolian tutkijat kysyivät asiaa asiakkailta ja heidän läheisiltään, alan työntekijöiltä sekä palveluista vastaavilta johtajilta ja päättäjiltä. 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 32 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 32 3.2.2021 15.15 3.2.2021 15.15. Henkilöstön saatavuutta parannetaan pitämällä työolosuhteet sellaisina, että työpaikan vetovoima säilyy. Johtoajatuksena on luottamus: jotta tuen tarpeisiin löydetään toimivia ratkaisuja, tarvitaan luottamuksellinen, avoin ja läpinäkyvä työskentelysuhde lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijöiden välille. KEHITETTÄVÄÄ RIITTÄÄ. Johtoa ja päätöksentekijöitä haastateltiin viime syksynä seitsemässä kuntaja kuntayhtymäorganisaatiossa. Asiakkaana olevaa lasta, nuorta ja vanhempaa pitäisi tukea ongelmien jäsentämisessä ja heidän omien voimavarojensa käytössä. Myös säännöllisen täydennyskoulutuksen ja erikoistumiskoulutusten tärkeyttä korostettiin
M O ST PH O TO S N uorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen media. He ajattelivat naapurimaiden nuoria useammin, että suositukset ovat vanhanaikaista luennointia. Nuoret uskovat erikoisruokavalioiden noudattamisen olevan huomattavasti yleisempää kuin se todellisuudessa on. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 33 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 33 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 33 3.2.2021 15.15 3.2.2021 15.15. 60 % tuntee suositukset melko tai erittäin hyvin, ja yhdeksän kymmenestä pitää niitä luotettavina. Virallisilla suosituksilla ja opettajien, lääkäreiden tai terveysammattilaisten neuvoilla on vähemmän merkitystä. Viralliset suositukset eivät kuitenkaan innosta suomalaisnuoria. Tutkimus Teenagers’ perceptions of dietary guidelines & sustainable diets löytyy Arlan nettisivuilta. Tutkimusyritys Ipsoksen viime kesänä toteuttamaan kyselyyn osallistui 500 nuorta kustakin maasta. Pääasiassa kasvispainotteisesti syövien eli fleksaajien osuus on 6 %, samoin kasvissyöjien. Ruoka kiinnostaa nuoria – viralliset ravitsemussuositukset eivät Kolmannes kasvisruokavaliota noudattavista ja vegaaneista oli syönyt viikon sisällä broileria. Suomalaisnuoret tuntevat ravitsemussuositukset hieman paremmin kuin ikätoverinsa Ruotsissa ja Tanskassa. 2 % nuorista. Joka kolmas 13–19-vuotias suomalainen noudattaa jotakin erikoisruokavaliota, tytöt hieman useammin kuin pojat. Täkäläisistä nuorista n. Ruotsalaisista teineistä vain 45 %:lla on selkeä kuva ravitsemussuosituksista. Erikoisruokavaliot ovat suunnilleen yhtä yleisiä alle 19-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, mikä tukee tulosta vanhempien vahvasta vaikutuksesta nuorten ruokailutottumuksiin. Erityisruokavalioita noudattavia oli kolmannes vastanneista, mutta nuoret uskoivat heitä olevan 60 %. Kolmannes kasvisruokavaliota noudattavista ja vegaaneista oli syönyt viikon sisällä broileria. Monet erityisruokavaliota noudattavista nuorista kertovat lipeävänsä silloin tällöin linjastaan. Mahdotonta sen ei pitäisi olla, sillä nuoret ovat yleensä ottaen kiinnostuneita ravitsemukseen liittyvistä asioista ja etsivät siitä tietoa. Kyselytutkimuksessa selvitettiin 13–19-vuotiaiden ruoka-asenteita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vegaaneja on n. Ero saattaa kertoa ystäväpiiristä tulevasta paineesta tehdä tietynlaisia valintoja. Verkkohaut koskivat yleensä reseptejä, mutta myös terveellistä ja ympäristön kannalta kestävää syömistä koskevaa tietoa haettiin. Laktoositonta ruokavaliota noudattaa kyselyn perusteella alle viidennes suomalaisnuorista. Suurin vaikutus alle 16-vuotiaiden ruokailutottumuksiin on vanhemmilla. Iän karttuessa vaikutusvalta alkaa siirtyä kaveriporukan ja sosiaalisen median suuntaan, selviää elintarvikeyhtiö Arlan teettämästä tutkimuksesta. Viestintää tulisikin tutkimuksen mukaan kehittää niin, että nuoret kokisivat sen omakseen ja innostuisivat siitä. Ruotsissa 40 % nuorista kertoi noudattavansa erikoisruokavaliota, Tanskassa 23 %
Tähän liittyy ongelma, sillä poliisilla ei ole koulutuksensa puolesta asiantuntemusta arvioida lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen liittyviä tekijöitä. Näin toimitaan siksi, että lapsen kertomusta pidetään luotettavampana, jos rikosepäilyn tuo esille lapsi itse, ei haastattelija. Lapsen henkilökohtainen osallistuminen rikoksen esitutkintaan on usein välttämätöntä, mutta siihen sisältyy riski lapselle aiheutuvasta lisähaitasta. Keskeinen johtopäätös on, että esitutkintaviranomaiset eivät ota lapsen oikeuksia tarpeeksi vakavasti, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan täsmällisempiä säädöksiä lapsen asemasta esitutkinnassa. sanomalla, että ”olet jo niin vanha, että ymmärrät”. L apsen oikeuksia ei huomioida täysipainoisesti lapseen kohdistuneen rikoksen esitutkinnassa, väittää Elisa Silvennoinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Iän ja kehityksenmukaisuuden huomioiminen lapsen esitutkintakuulustelussa tarkoittaa Silvennoisen M O ST PH O TO S mukaan käytännössä lähinnä sitä, että alle 15-vuotiaita ei kohdella aikuisina – ei sitä, että eri-ikäisiä lapsia kohdeltaisiin eri tavoin iästä ja kehitysvaiheesta riippuen. Poliisit saattavat kuulustella myös hyvin nuoria lapsia. Lapsen voi lisäksi olla vaikea kertoa tutkittavan rikoksen kannalta olennaisista asioista, jollei hän tiedä, mistä tarkkaan ottaen on kysymys. Tutkittavana olevaa rikosta ei mainita siinäkään tapauksessa, että kuultava on lähes 15-vuotias ja tehnyt rikosilmoituksen itse. Aineistoina ovat mm. Viittaus lapsen ikään ei Silvennoisen mukaan kuitenkaan merkitse sitä, että viranomainen todella ottaisi huomioon tämän kehitysvaiheen, vaan tarkoituksena on vastuuttaa lasta puheistaan. Osallistumisen rajoittamien on siis usein perusteltua, mutta lainsäädäntö jättää siinä viranomaisille liikaa liikkumavaraa. 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 34 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 34 3.2.2021 15.15 3.2.2021 15.15. Jaottelu on siis kaksiarvoinen: lapsi tai aikuinen. Ristiriita lapsen oikeuksien ja todistelun luotettavuuden välillä on ilmeinen, sillä kuultavalla on oikeus saada tietoa asemastaan esitutkinnassa. Toden puhumisen merkitystä saatetaan korostaa lapsikuulusteltavalle esim. Alle 15-vuotiasta rikoksen uhria kuultaessa hänelle ei kerrota kuulustelun syytä. lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkintapöytäkirjat sekä niihin liittyvät oikeuspsykiatriset asiantuntijalausunnot ja lasten litteroidut esitutkintakuulustelut. Lapsen etu tulisi Silvennoisen mukaan arvioida jokaisessa tapauksessa erikseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä ei siis ole, että lapselle tulisi antaa enemmän tietoa ja päätösvaltaa rikosasian käsittelyssä rikoksen selvittämisen kustannuksellakin. Silvennoisen väitös Lapsen oikeudet ja lapsiasian omistajan rooli esitutkinnassa tarkistettiin ItäSuomen yliopistossa joulukuussa. Lapsen asema on epäselvä rikoksen esitutkinnassa ELISA SILVENNOINEN Täsmällisemmät säädökset selkiyttäisivät alaikäisten asemaa. Rikoksen selvittämisen, lapsen edun ja hänen itsemääräämisoikeutensa välinen jännitteinen suhde kulminoituu Silvennoisen mukaan rikosepäilyn puheeksi ottamisessa. Silvennoinen tutkii väitöskirjassaan alle 15-vuotiaiden lasten asemaa esitutkinnassa rikosasian asianomistajana
Nyt oli pitkästä aikaa mahdollista suhtautua kriittisesti myös punaisiin. Taistelevia osapuolia ei enää jaettu hyviin ja pahoihin, vaan oppikirjoissa kerrottiin eri asemassa olevien ihmisten erilaisista motiiveista. Tutkimus Remembering war through images: Visual narratives of the Finnish Civil War in history textbooks from the 1920s to the 2010s julkaistiin Memory Studies -tiedelehdessä. Näkökulma oli sodan julmuuksissa ja uhrin asemassa. Kämp toimi Helsingin valtauksen aikana saksalaisten päämajana. Jako hyviin ja pahoihin on vaihtunut käsitykseen, ettei ole olemassa yhtä totuutta. Oppikirjoihin otettiin mukaan kuvia sisällissodan arjesta, kirjeitä sekä dokumentteja. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historian oppikirjat 1920-luvulta tähän päivään sisällissodasta kertovia kuvia analysoiden. Täysin neutraalia ei suhtautumien sisällissotaan tai sen kuvaamiseen ole ollut 2000-luvullakaan. 1970-luvun opetussuunnitelma ohjeisti opettajia sallimaan erilaiset tulkinnat sisällissodasta. FI N N A / IV AN TI M IR IA SE W LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 35 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 35 LM2_21_s32-35_Tutkitut.indd 35 5.2.2021 12.14 5.2.2021 12.14. Linjan muutos sopi hyvin uuteen ihmisyyttä korostavaan opetussuunnitelmaan. Toisen maailmansodan päätyttyä peräti 28 historian oppikirjan käyttö kiellettiin kokonaan, ja monia muita sensuroitiin siivoamalla niistä Neuvostoliitolle kielteisiä osia. 1930-luvulla kirjoihin ilmaantuneet kartat nostivat esiin taistelujen kulkua ja rajalinjoja. Saksalainen vartiosotilas Pohjois-Esplanadilla Hotelli Kämpin edustalla toukokuussa 1918. Sotaa katsotaan nyt yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Sisällissotaa esittäviä kuvia oli käyttöön jääneissä oppikirjoissa korkeintaan yksi kussakin. 70-luvulta 90-luvulle ulottuvalla jaksolla korostettiin sodan julmuutta ja osoitettiin empatiaa sodan uhreille. Muistorahaa ei koskaan julkaistu. Tutkimus nostaa esiin viisi aikakautta, joissa kussakin on omat erityispiirteensä sisällissodan kuvaamisessa. K oulukirjojen välittämä kuva vuoden 1918 tapahtumista on muuttunut sadassa vuodessa voittajien tarinasta yksittäisten ihmisten kertomuksiksi. Suomen sisällissota oppikirjojen sivuilla Voittajien tarinasta on siirrytty yksityisen ihmisen kohtaloon. Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen EU-jäse nyys mahdollistivat 1990-luvulta lähtien taas uudenlaisen kuvakulman. Kerronnan ensimmäisellä kaudella vuosina 1920–45 oppikirjat kertoivat voittajien tarinaa, joka kiteytyi usein kuvaan kenraali Mannerheimista. Kerrontaa leimaa käsitys, ettei ole olemassa yhtä totuutta. Ensimmäistä kertaa kuviin pääsivät myös naiset. Vasemmisto painoi päälle oppikirjarintamallakin, ja kirjoihin saatiin mukaan myös sisällissodan hävinneen puolen näkökulma. 1950-luvulla eduskunnan vahvimmiksi puolueiksi nousivat sosiaalidemokraatit, kommunistit ja Maalaisliitto. Vuonna 2017 käytiin kiivas keskustelu sisällissodan muistorahasta, jossa kuva-aiheena oli punaisten telotus. 2010-luvulta alkanut viides kausi toi sisällissodan osaksi kulttuuria: sodasta tuli elokuvien, kirjojen ja sarjakuvienkin aihe
lastensuojelu Lainaa vain 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 36 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 36 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19
LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 37 ›› LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 37 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 37 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19. Lainaa vain Mia ja Heikki Martikainen ovat lapsenlapselleen sekä isovanhempia että sijaisvanhempia. Erilaisten roolien sovittelu ei aina ole helppoa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI Heikki ja Mia Martikaisen katon alla asuu kaksi yhteistä lasta ja Mian tyttären poika. Aluksi järjestely vaati kaikilta sopeutumista
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen tyttärenpojalle oli hänen mielestään ainoa oikea vaihtoehto. 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 38 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 38 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19. Mia ei pidä itseään sankarina tai pyhimyksenä
Kaikkea miettii hänenkin näkökulmastaan, Mia pohtii. – Kyllä se sitä kuitenkin oli. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Martikaiset eivät voi tehdä monia Akuun liittyviä päätöksiä ilman keskustelua sosiaaliviranomaisten kanssa. Arki on taiteilua isovanhemman, kasvattajan ja julkisen hallintotehtävän hoitajan roolien välillä. Juuri ihmissuhteet tekevät sukulaissijoituksestakin aivan toisenlaisen kuin niin sanotusta tavallisesta sijoituksesta. Martikaisten pitää punnita tavallisia isovanhempia tarkemmin, mitä he voivat Akusta kertoa ja mikä on Akun etu eri tilanteissa. Mian kaksi aikuista lasta Noora ja Olli asuivat jo omillaan. Hän koki ihan ymmärrettävästi Akun vievän itseltään huomiota ja oli kovin mustasukkainen, Mia kertoo. – Oli itsestäänselvyys, että Aku tulee meille. 17-vuotias Otto autoineen ja tietokoneineen on Akulle kuin idoli. Sädekehä turha Jo ennen sijoitusta Aku vietti paljon aikaa mummin ja ukin luona. Mian mukaan sijoitetusta lapsenlapsesta huolehtiminen on kuitenkin aivan eri asia kuin omien lasten kasvattaminen. Kuopuksemme Vilma oli itsekin vielä kovin pieni ja tottunut olemaan prinsessamme. Sairaanhoitajana työskentelevällä Mialla oli myös urasuunnitelmia, joita pitikin nyt lykätä. On huoli omasta lapsesta ja lapsenlapsesta. – Meillä on tuplahuoli verrattuna tavalliseen sijaisperheeseen. Kaikki on hirveän säänneltyä, ja kaikesta pitää olla sosiaaliviranomaisiin yhteydessä. V iisi vuotta sitten pieksämäkeläinen Martikaisten nelihenkinen ydinperhe kasvoi viisihenkiseksi. Tuolloin kiinteistöhuoltomiehen työtä tehnyt Heikki päätti jäädä Akun kanssa vuodeksi kotiin. Jälkikäteen ei voi edes ajatella toisenlaista ratkaisua. Heikki sopeutui uudenlaiseen tilanteeseen nopeammin kuin Mia, vaikka Aku ei hänen biologinen lapsenlapsensa olekaan. Ennen Akun sijoitusta Martikaiset suorittivat uusille perhehoitajille tarkoitetun koulutuksen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 39 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 39 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 39 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19. – Koulutuksessa byrokratian määrä yllätti. Vilma ja Aku leikkivät paljon pihalla yhteisten kavereiden kanssa. Heikki tähdentää, että sijoituksissa pitäisi huomioida perheen biologiset lapset nykyistä paremmin. Paitsi byrokratia myös ihmissuhteiden mutkikas kudelma leimaa perhehoitajaisovanhemman arkea. Olimme Heikin kanssa sen asian puhuneet selväksi jo ennen kuin sijoitus tuli ajankohtaiseksi. Yksivuotias Aku kulki vielä vaipoissa ja vaati paljon mummin ja ukin huomiota. Mia, 44, ja Heikki, 47, Martikainen saivat hoitoonsa Mian huostaanotetun tyttärenpojan Akun. Aku tarvitsi sen vuoden. Kaksikko ulkoili paljon ja kävi aktiivisesti seurakunnan kerhoissa sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilassa. Hallintotehtäviä isovanhemmille Mia ja Heikki ovat Akun perhehoitajia mutta eivät huoltajia. Martikaiset saavat myös perhehoitajan työstään Pieksämäen kaupungilta palkkion. – Sosiaaliviranomaiset edellyttivät, että toisen meistä piti jäädä vähintään vuodeksi kotiin Akua hoitamaan. Vuoden aikana Akun ja Heikin suhde hitsautui kiinteäksi. Se oli ehdottomasti hyvä juttu. Nyt Martikaiset kuvailevat Akun, Vilman ja Oton keskinäisiä suhteita sisaruksellisiksi. Perhehoitajia sitoo myös salassapitovelvollisuus. Uuden perheenjäsenen saapuminen on aina iso muutos myös perheen muille lapsille. Hän oli aina ajatellut tekevänsä lapset nuorena. Meillä on tuplahuoli verrattuna tavalliseen sijaisperheeseen. Sydän ei olisi muuhun taipunut. Koko lastensuojelun maailma oli meille entuudestaan tuntematon, Mia kertoo. Silti Akun meille tulo oli kasvun paikka etenkin minulle, Mia muistelee. Lastenvaunujen työnteleminen nelikymppisenä ei kuulunut Mian suunnitelmiin. Akun sijoituksesta kuultuaan monet tutut kommentoivat, että siinähän se yksi lapsi menee, kun on muitakin. Huomiota tarvitsivat myös pariskunnan yhteiset lapset, tuolloin kuusivuotias Vilma ja 12-vuotias Otto. Akun lisäksi ajatuksissa on aina myös oma tytär. Kiintymyssuhde rakentui ihan eri tavalla näin, Heikki sanoo. – Imetysryhmä taitaa olla ainoa, johon emme Akun kanssa päässeet, Heikki naurahtaa. Etukäteen olisi voinut ajatella, että Akun pysyvä muutto Martikaisille ei olisi ollut kovin suuri muutos
LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 40 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 40 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19. Muuton jälkeen Martikaiset voisivat edelleen olla mukana paitsi isovanhempina myös tukiperheenä. – Kun Aku tuli meille, tavoitteena oli, että poika pääsisi palaamaan äitinsä luo. Samalla kuitenkin meitä valmistettiin siihen, että sijoitus saattaa kestää Akun 18-vuotispäivään asti, Mia kertoo. Perhe elikin yhtäkkiä pikkulapsiarkea, ja monet ystävät, jotka olivat erilaisessa elämäntilanteessa, eivät enää piipahtaneetkaan kylään tai kutsuneet Martikaisia vierailulle. Paluu äidin luo Huostaanottoon liittyy aina suuria tunteita: surua, katkeruutta, kenties helpotusta. Olemme tutustuneet muihin sukulaissijoitusperheisiin, Mia lisää. n Aku viettää joka toisen viikon äitinsä kanssa. Tulevaisuudessa pojan on tarkoitus muuttaa kokonaan äidin luo. Mian vanhemmat ovat auttaneet tarpeen vaatiessa vuorotyötä tekevää pariskuntaa lapsenlapsenlapsensa hoidossa. Mia uskoo, että hänen tyttärensä on ollut tyytyväinen siihen, ettei Akua sijoitettu vieraaseen perheeseen vaan sukuun. Ei enää hiljaisuutta Maksuton webinaari 16.3.2021 Ilmoittaudu mukaan: bit.ly/eihiljaisuutta Miten saada kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kokeneiden lasten ääni kuuluviin klo 12.30-16.00 Akun tulo merkitsi Martikaisille myös mullistusta ystävyyssuhteissa. – On ollut todella hienoa seurata ihan lähietäisyydeltä äidin ja pojan kiintymyssuhteen kehittymistä, Mia sanoo. – Silloin voi antaa sitä kaivattua huomiota omille lapsille oikein kunnolla, Mia sanoo. – Moni on kehunut, että hyvä, kun jaksatte. Akun kaverit eivät ole ihmetelleet, miksi poika asuu isovanhempiensa kanssa. Semmoista turhaa sädekehääkin on pään päälle aseteltu. – Tosin tilalle tuli uusia ystäväperheitä. Noihin puheisiin olen vain todennut, ettei ollut muuta vaihtoehtoa, Mia sanoo. Nyt Aku viettää joka toisen viikon äitinsä kanssa. Mia arvelee, että nykylapset ovat jo tottuneet niin monenlaisiin perheisiin, ettei mikään yllätä. Suurin osa tuttavista, ystävistä ja sukulaisista on suhtautunut Martikaisten tilanteeseen kannustavasti. Viikot ydinperheen kesken ovat olleet tervetullutta vaihtelua
Samoin yhteys sukuun säilyy usein elävämpänä kuin vieraan perheen luo sijoitettaessa. l Vanhemmat ja isovanhemmat ovat voineet sopia myös yksityisestä sijoituksesta, jolloin isovanhemmat ovat yleensä huoltajia. Sukulaissijoituksissa on myös omat ongelmansa. Huostaanotetun lapsenlapsen sijoittaminen isovanhemman luo ei ole läpihuutojuttu. – Tämä voi ehkäistä juurettomuuden tunnetta. Esimerkiksi korkea ikä, heikko terveys tai vaikea elämäntilanne voivat estää sukulaissijoituksen. l Oheishuoltajuusjärjestelyjen avulla huostaanoton voi joskus välttää. Perhehoitajana oleva isovanhempi on kasvattaja, joka hoitaa julkista hallintotehtävää. Jos lapsi asuu isovanhempiensa luona, taustalla voi olla erilaisia juridisia ja taloudellisia järjestelyjä: l Isovanhemmat voivat olla lapsenlapsensa perhehoitajia, jolloin he saavat työstään palkkiota, mutta eivät ole lapsen huoltajia. Lastensuojelulaissa tähdennetään nykyisin, että huostaanottotilanteessa pitää selvittää, voiko lapsen sijoittaa sukulaisten tai muiden läheisten luo, lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaar i Perhehoitoliitosta sanoo. Lapselle on monesti helpompi sopeutua elämään tuttujen aikuisten kanssa. Lapsi tietää, mistä tulee, tuntee serkkuja, tätejä ja setiä. Sukulaissijoituksilla on monia hyötyjä siihen nähden, että lapsi muuttaisi itselleen täysin vieraan perheen luo asumaan. Perhehoitajaksi ryhtyvän isovanhemman pitää suorittaa perhehoitajille tarkoitettu valmennus. Lapsenlapsen sijoituksen vuoksi yksi elämänvaihe voi jäädä kokematta, kun ei voikaan elää itsenäistä aikuisen elämää ilman huollettavia. – Huostaanotetuista lapsista 14 prosenttia oli sijoitettu läheisten tai sukulaisten luo vuonna 2019, ja valtaosa näistä sukulaisista oli isovanhempia, Lehtosaari sanoo. Sijoituksesta päätettäessä viranomaiset ja isovanhemmat yhdessä arvioivat, onko isovanhemmilla riittäviä valmiuksia huolehtia lapsesta. Ei enää hiljaisuutta Maksuton webinaari 16.3.2021 Ilmoittaudu mukaan: bit.ly/eihiljaisuutta Miten saada kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kokeneiden lasten ääni kuuluviin klo 12.30-16.00 Isovanhemmista KASVATTAJIKSI V uosittain joukko alaikäisiä muuttaa isovanhempiensa luokse asumaan. Oheishuoltajuudessa isovanhemmat ja vanhemmat huolehtivat lapsen asioista yhdessä. Tyypillisiä hankaluuksia voi syntyä myös joskus keskenään ristiriidassa olevien roolien yhteensovittamisesta. – Tuntuma on, että tällaisten järjestelyjen määrä olisi lisääntynyt. Hankaluuksia voi tulla etenkin, jos vanhempien ja isovanhempien välit ovat huonot. Isovanhemmista voi olla huojentavaa, että sijoitus antaa heille luvan huolehtia. Uusille perhehoitajille tarkoitetussa koulutuksessa Martikaiset yllätti byrokratian määrä. Tulehtunut suhde voi olla myös syy siihen, ettei isovanhempia kelpuuteta sijaisvanhemmiksi. Isovanhemmat voivat tuntea myös katkeruutta. Tarkkoja tilastoja isovanhempiensa luona asuvien lasten määristä ei ole. – Moni puntaroi, miten voi kohdella lapsenlapsiaan tasapuolisesti, jos yksi lapsenlapsista asuu saman katon alla, Lehtosaari huomauttaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 41 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 41 LM2_21_s36-41_Martikaiset.indd 41 3.2.2021 15.19 3.2.2021 15.19. Jos välit lapsenlapsen vanhempiin ovat olleet kireät, huoli lapsenlapsen pärjäämisestä on voinut olla suuri
lastensuojelu Tekniikka ja tarkkuus TURVAAVAT CO LO U RB O X 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 42 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 42 3.2.2021 15.24 3.2.2021 15.24
Asianosaisilta vaaditaan tarkkuutta – eikä viranomaisvalvontakaan olisi pahaksi. Oppaan pitäisi olla helposti saatavilla verkossa ja esitteinä. Lastensuojelu on muiden sosiaalipalveluiden mukana siirtymässä Kanta-palveluun, jossa kirjaamiselta vaaditaan tasalaatuisuutta. Lapsi mukaan kirjaamiseen Kun kotinsa ulkopuolelle sijoitettu nuori täyttää 18 vuotta, hän saa lukea itseään koskevat sosiaalihuollon asiakirjat. Tiedetään, että tietotekniikka ja byrokratia ovat haavoittuvia. Hän uskoo myös suomenkielisen, lastensuojelun kirjaamiseen sopivan litterointisovelluksen pian tulevan – jos ei ole jo tullutkin – markkinoille. Vaikka lastensuojelun asiakasasiakirjojen laadinta, säilytys ja tietojen luovuttaminen ovat moninaisesti säänneltyjä, toteutuksen leväperäisyys voi vesittää tarkan sääntelyn. Kimppa Turun yliopistosta on käyttänyt jo kauan englanninkielistä litterointisovellusta. Kun puheista olisi luettavissa joka sana, tulkintojen merkitys vähenisi. Silti nuori on voinut muuttua jo kuukaudessa niin paljon, etteivät kirjaukset kerro tapaamishetkestä. Lastensuojelun työntekijän on viipymättä kirjattava suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan toimet. HANNU KASKINEN K un asiakastietojärjestelmän tietoturva toimii, lokitiedoista näkee, kuka on katsonut asiakkaan tietoja ja milloin. Tämä ehkä vastaa siihen Taipaluksen toiveeseen, että Luotetaanko liikaa siihen, ettei tietojärjestelmää väärinkäytetä. – Lopulta keskeisin tietoturvaongelma on se, että ihmisten hyväntahtoisuutta käytetään hyväksi. RATKAISUNA SANATARKKUUS. Tietojärjestelmätieteen yliopistotutkija Kai K. Kolumnisti ehdottaa myös kaikkien tapaamisten äänittämistä, sillä keskustelut voi litteroida eli purkaa tekstiksi automaattisesti. – Jos asiakirja on tehty, kun nuori on kriisissä, tiedon tuottaminen voi olla hankalaa. Kolumnistin mukaan kirjaamiset sisältävät tulkintoja, jotka usein ovat piiloista vallankäyttöä. Miten näihin tavoitteisiin ylletään. Ratkaisuksi hän ehdotti selkokielistä opasta, johon koottaisiin asiakkaan oikeudet. Huolellinen asiakirjojen kirjoittaminen on tärkeää sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvalle. Videointikaan tuskin aina onnistuisi, Kimppa aprikoi. Jos ei olla valppaita, tietojärjestelmistä saadaan irti sellaista, mitä ei pitäisi saada. Hyvä järjestelmä pakottaa myös salasanan säännölliseen vaihtamiseen. Hän painottaa tietoturvan merkitystä lastensuojelussa, jotta arkaluontoinen tieto ei leviä. Asiantuntija Aino Taipalus, 24, Osallisuuden aika -yhdistyksestä arvioi, että nykyisistä lastensuojelunuorista ani harva tietää tämän. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 43 ›› LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 43 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 43 3.2.2021 15.25 3.2.2021 15.25. Lastensuojelussa tietoturvan on kestettävä ja työntekijän pitää kirjata sijoitetun lapsen kehitys tunnontarkasti. – Käsin tehtynä litterointi sujuu työläästi, ja hyvä tulos vaatisi havaintojen lisäämistä. Lehtemme Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumnisti kirjoitti viime lokakuussa, että lastensuojelun laaja dokumentaatio horjuttaa asiakkaan oikeusturvaa. Ongelmaa lisää sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Niinpä nuori ei aina tunnista itseään siitä, mitä itsestä on kirjattu, Taipalus sanoo. Psykoterapiakeskus Vastaamon rikosvyyhti opettanee ottamaan tietoturva-asiat vakavasti. Jos uusi sosiaalityöntekijä on ennen tapaamista lukenut nuoren käyttäneen huumeita ja käyttäytyneen väkivaltaisesti, nuori ei voi tehdä suotuisaa ensivaikutelmaa
– Kun nuori ei pääse tietoihinsa ajantasaisesti, virheellinen tieto voi vaikuttaa monin tavoin nuorta koskeviin päätöksiin, Kiesiläinen sanoo. Digitalisaatiota pitäisi hyödyntää enemmän. Hän esittääkin, että sijoitettu lapsi pääsisi suoraan omaan sähköiseen tietokantaansa – ja voisi kommentoida dokumentteja itselleen sopivimpana aikana. Nuorten Ystävät -palvelut Oy:ssä on alustavasti kokeiltu yhdessä kirjaamista nuoren kanssa. Oikeanlainen kirjaaminen kertoo, kenen ajatuksia on kirjattu. Sama pätee kaikkiin lapsiin ja heidän huoltajiinsa. Kanta-palvelussakin korostuu osallistava kirjaaminen, mikä edistäisi tietojen oikeellisuutta ja kirjaamisen läpinäkyvyyttä. lastensuojelussa kirjaaminen ja tietoturva olisivat kaikkialla Suomessa kunnossa. – Kuinka moni 13-vuotias lukee postista tulleen 15-sivuisen pumaskan tarkasti. Myös lastensuojelun avopalveluiden projektivastaava Jouko Kiesiläinen Varsinais-Suomen Sosiaalipalvelut Oy:stä toivoo, että lapsi voisi osallistua tietojensa kirjaamiseen. Kun lapsi on sijoitettuna, hän voi aina saada kirjaustietonsa pyytämällä sosiaalityöntekijältä. Hän toivoo, että sijoitettu nuori voisi tarkistaa itseään koskevan tekstin heti kirjaushetkellä. Näin siksi, että laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään, että tieto asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Kiesiläinen tekee kasvatustieteiden väitöskirjaa Lapin yliopistoon. Kehitysjohtaja Mikko Oranen näkee yhteiskirjaamisessa monia etuja: – Teksti tulee kerralla kuntoon, ja kirjoittaminen auttaa työstämään ajankohtaista asiaa, Oranen kiittelee. Taipalus kysyy. 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 44 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 44 3.2.2021 15.25 3.2.2021 15.25. Taipalusta harmittaa, että vanhentuneet ja jopa virheelliset kirjaukset voivat heikentää nuoren kohtelua esimerkiksi terveydenhuollossa. Hän pohtii, voisiko lapsen lisäksi myös lapsen huoltaja kommentoida kirjauksia suoraan tietojärjestelmään. Tämä sujuisi, jos kirjaaminen tehtäisiin nuoren kanssa yhdessä. Monessa kunnassa halutaan pyyntö käytännössä kirjallisena
Yksiköt raportoivat kirjallisesti kuukausittain lapsen kehityksestä tämän sosiaalityöntekijälle, ja lapsi saa kertoa raportista näkemyksensä. n LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 45 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 45 LM2_21_s42-45_LastensuojelunTietoturva.indd 45 3.2.2021 15.25 3.2.2021 15.25. Rannan mukaan tietoturva lastensuojelussa on alati parantunut. Siksi Nuorten Ystävien kaikkien työntekijöiden on osallistuttava tietoturvakoulutukseen. Oranen pohtii kirjaamisten paljoutta. Purossa sijoitetuille lapsille opetetaan myös sitä, että he pitäisivät omat asiansa ominaan. Tuotantotalouden insinöörinä Aino Taipalus sanoo, ettei sosiaalialalle kouluttautuneelta voi olettaa diplomi-insinöörin tietoturvataitoja, mutta tekniikkaa tarvitaan inhimillisen ja eettisen työn turvaksi. – On tärkeää kehittää tietojärjestelmiä siten, että niitä ei voi käyttää väärin ainakaan kiireen tai huolimattomuuden vuoksi. – Toivomme, ettei lapsi esittele kuukausiraporttiaan kaikille, jotta hänelle ei myöhemmin koidu hankaluuksia. Riskejä tietojärjestelmissä Jouko Kiesiläinen ja hänen tutkijakollegansa tarkastelivat yhtä lastensuojelun tietojärjestelmää. Siihen tarvitaan työnantajan tarjoamaa koulutusta. Lisäksi asumisyksiköissä muistutetaan jatkuvasti tietoturvan tärkeydestä. Seuranta voi olla löyhää, vaikkakin aluehallintovirasto voi tarkistaa vaikkapa lastensuojelun tietojärjestelmien käytön. Oranen tietää, että lastensuojeluun hakeutuu ihmisiä, jotka ovat hyviä tärkeimmässä työn osassa eli nuorten kanssa toimimisessa. Jos syntyy näkemyseroja, hyvä kirjaaminen kertoo, kenen ajatuksia on kirjattu: – Jos poliisi palauttaa karanneen nuoren ja kertoo nuoren olleen humalassa, mutta nuori kiistää humalatilan, molemmat näkemykset kirjataan. Kriisissä nuori tarvitsee kuitenkin aikuisen lähelleen, jolloin työntekijä venyttää usein työvuoroaan ja kirjaa tapahtumat myöhemmin. – Tietoturvamme on kunnossa, mutta miten saadaan dokumentointi sovitettua työpäivään. Tietoturvaa opiskeltava Mikko Oranen sanoo, että tietoturvan heikoin lenkki on järjestelmän käyttäjä. He havaitsivat siinä riskiksi esimerkiksi sen, että asiakkaille luovutetuissa dokumenteissa ei näy kirjausten muokkaushistoriaa. Mutta moni heistä tarvitsee tukea kirjallisessa ilmaisussa, joten ainakin Nuorten Ystävissä tarjotaan kirjaamiskoulutusta. – Lopulta pääsy asiakkaan tietoihin, tiedon oikeellisuus ja läpinäkyvyys perustuvat toiveeseen, että käyttäjä ei väärinkäytä tietojärjestelmää, Kiesiläinen arvioi. työntekijöiden on hallittava tietoturvan perusteet. Jo sosiaalija terveysalan opinnoissa pitää oppia, ketkä voivat tarkastella asiakkuusasioita, millä laajuudella ja välineillä. – Digitalisaatiota pitäisi hyödyntää enemmän jo siksi, että sosiaalityöntekijä voi toimia kaukana, ja lapsi tai nuori saattaa tavata hänet ehkä vain kerran puolessa vuodessa. – Lastensuojelua pitää kuulla esimerkiksi kirjaamisten suunnittelussa, Taipalus sanoo. Esimerkiksi nuoren oikeuksien rajoittamistoimet pitää kirjata perusteluineen. Dokumentointi työllistää Sijaishuoltoyksiköissä tehdään rajoituspäätöksiä mutta ennen kaikkea päivittäiskirjauksia ja muita dokumentteja. Tämän lisäksi kunnissa tehdään myös pistokokeita. Silti viime vuosina medioissa on kerrottu tapauksista, joissa lastensuojelun työntekijä on tirkistellyt asiakastietoja tai viranomainen on hukannut kymmenien asiakkaiden asiakirjoja. Ettei se muistilappu unohdu toimiston pöydälle… Pohjanmaan aluejohtaja Toni Ranta Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy:stä sanoo, että jos lapsi perustelee näkemyksensä hyvin, kirjaus tehdään siten kuin lapsi sanoo. Lastensuojelun työntekijän vaitiolovelvollisuus on elinikäinen, ja työhön liittyvät kirjaukset ovat salassa pidettäviä. – ”Kuka vartioi vartijoita?” on yhä hyvä kysymys. Tietoturva kehittyy nopeasti, mikä vaatii moniammatillisuutta. Lastensuojelussa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöstöä kuullaan, kun otetaan uutta tietotekniikkaa käyttöön. Hän pitää selvänä, että lastensuojelun kaikkien Oikeanlainen kirjaaminen kertoo, kenen ajatuksia on kirjattu. Yleensäkin hän toivoo nykyistä parempaa valvontaa. Mikko Oranen kiteyttää, että jo viranomaisohjeiden mukaan asiavirheet on korjattava. Kiesiläinen huomauttaa, että tietojärjestelmien mahdollistamien väärinkäytösten muotoja ja laajuutta on vaikea todentaa
MIINA LEPPÄNEN | KUVA LIISA HUIMA Kuvan henkilö ei liity juttuun, mutta hänen perheensä halusi omalta osaltaan havainnollistaa aihetta. 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 46 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 46 3.2.2021 16.00 3.2.2021 16.00. lastensuojelu ”Haluaisin, että äidillä olis paperi!” Charlotta Boucht auttaa Suomessa asuvia paperittomia lapsia läksyissä
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti lapselle kuuluu oikeus terveyteen, sosiaaliturvaan, lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan, Eva Kuhlefelt Suomen Punaisesta Rististä sanoo. Kaikilla lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. P aperittomien perheiden lapset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä perheillä ei ole laillista oleskelulupaa. . Myös paperittomat lapset käyvät koulua ja ovat osa yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan heidän vanhempansa ovat yhteiskunnan reunamilLAPSEN MAAILMA 2 | 2021 47 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 47 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 47 3.2.2021 16.00 3.2.2021 16.00. Hän toimii valtakunnallisen Paperittomat-ohjel man Uudenmaan piirin suunnittelijana
Koronan myötä se käy etäyhteyksien kautta. Työtä tehdään useimmiten pareittain, ja sama vapaaehtoinen on pidemmän aikaa perheen rinnalla. Lapset ovat kyllä tosi hauskoja, humoristisia tyyppejä. SPR on tarjonnut sellaista jo pitkään. la ja koko perhe sen turvaverkon ulkopuolella. Global Clinic on vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka, joka tarjoaa veloituksetta terveydenhoitoa ja neuvontaa niille, jotka eivät ole oikeutettuja julkiseen sairaanhoitoon. Sininen kestokassi mukailee Kelan äitiyspakkausta, joka jaetaan äitiysavustuksena raskaana oleville naisille. SU O M EN KA N SA LL IS M U SE O 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 48 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 48 5.2.2021 12.23 5.2.2021 12.23. Boucht kehuu läksylapsiaan ihaniksi tyypeiksi, ja heistä onkin tullut kavereita. Usein apu painottuu matematiikkaan ja suomen kieleen, joka on avain kaikkeen. Se sekoittaa perheen sisäistä dynamiikkaa muutoinkin hankalassa arjessa. Kodin ilmapiiri voi olla ahdistava, joten etäläksyavun kautta saa kotiin turvallisen aikuisen läsnäoloa, mikä hetkeksi vie ajatuksen muualle, sanoo Johanna Harjunkoski, joka koordinoi läksyapua. Toiset keskittyvät ja tekevät tehtäviä innostuneesti, toiset koettavat keksiä muuta puuhastelua. Epävirallisia äitiyspakkauksia, jollaisia jaetaan paperittomille lasta odottaville äideille Helsingin Global Clinicilla, sisältää vastasyntyneen vaippoja, peitteen, harsoliinoja, vauvanvaatteita, toppahaalarin, myssyjä, rukkaset, liivinsuojia, terveyssiteitä, pienen hammasharjan ja kynsisakset. Kelan pakkauksen saa, jos asuu vakinaisesti Suomessa tai kuuluu maan sosiaaliturvan piiriin. Suurin apu lapselle on olla tukena ja turvallisena aikuisena. Se voi tapahtua hyvinkin matalalla kynnyksellä: lapsi pääsee puhumaan suomea ja hänelle puhutaan suomea. . Koululaisten kanssa puhutaan siis muustakin kuin läksyistä. Alkuun oli hankalaa teknisten asioiden kanssa. Etäläksyapua! Perheitä auttaa Etäläksyapu, joka on Mosaiikin palvelu. Tuki ja turva Charlotta Boucht on auttanut kolmea 8–10-vuotiasta lasta läksyjen teossa. . Kaikilla ehdot eivät täyty. Lapset tykkäävät näyttää, että osaavat tai että ovat jo tehneet kaikki läksynsä. Sen tarkoitus on tukea koulunkäyntiä ja antaa henkistä tukea paperittomille perheille. Keväällä etäkoulussa töitä tehtiin intensiivisesti, nyt käydään myös retkeilemässä. . . Käytännössä lapsi ottaa kuvan koulukirjasta ja näyttää sen vapaaehtoiselle, joka askel askeleelta ohjaa tehtäviä. . Nyt kymmenkunta vapaaehtoista auttaa paperittomien perheiden lapsia koulutehtävissä. On ollut kuperkeikkaa ja pelleilyä, olen nauranut katketakseni välillä. Myös kielitaito voi tuottaa vaikeuksia: jos lapsi osaa Paperittomien äitiyspakkaus S uomen Kansallismuseon kuukauden esine oli viime joulukuussa paperittomien äitiyspakkaus. Charlotta Boucht suunnitteli etäläksysysteemin keväällä sosionomiopintojen harjoittelussaan. ANU JÄMSÉN Lapset kantavat vastuuta vanhempiensa jaksamisesta. Paperittomia raskaana olevia naisia ohjataan klinikalta julkisen terveydenhuollon neuvolaan, mikäli sellainen on paperittoman asuinpaikan perusteella tarjolla. Lähellä on silloin ihminen, joka on kiinnostunut, haluaa kuulla, auttaa ja tietää
”liikkuva väestö”), jotka eivät kotimaassaan kuulu sosiaaliturvan piiriin, eikä heillä näin ollen ole europpalaista vakuutusturvaa. Monet lapsista ovat olleet valmentavalla luokalla, mutta osa on jo siirtynyt tavallisille luokille. Olen kuullut erään lapsen sanovan, että ”mä haluaisin, että äidillä olisi paperi, siitä äiti tulisi iloiseksi”. Lapselle tulee tunne, että ihmiset välittävät ja haluavat olla mukana, Charlotta Boucht sanoo. Hän muistuttaa, että paperittomuus on vain pieni osa elämästä, eivätkä perheet ole aina paperittomia. Paperittomat oleskelevat yleensä maassa ilman oleskeluoikeutta ja tulevat EU ja ETA-maiden ulkopuolelta. Kun työnteko-oikeutta tai käteistä ei ole, hän jää hätäavun varaan. heikosti suomea, hänen on vaikea kysyä ja jelpparin vaikea selittää, mistä on kyse. Itä-Euroopan romanit (ns. . . Paperittomien joukossa on myös 1990-luvulla Suomeen tulleita. Se tarkoittaa, että paperiton saa pientä rahaa ruokaan, ja kiireelliset terveyspalvelut ja lääkkeet hoidetaan. Rakastan vapaaehtoistyötä, sillä pidän sitä merkityksellisenä. Koska lainsäädäntö on ehtinyt muuttua moneen otteeseen, hekin ovat jääneet oleskeluluvatta tai jatkoa siihen ei ole tullut. Henkilö, joka ei pysty palaamaan, jää paperittomuuden kierteeseen hakemaan kerta toisensa jälkeen turvapaikkaa. Suomeen tuli vuonna 2015 turvapaikanhakijoita , joista suurimmalle osalle ei myönnetty turvapaikkaa eikä heillä ole oleskelulupaa. Osa jäi silti maahan. . ”Kolmikanta” pitää huolta koululaisesta. Heitä kutsutaan uuspaperittomiksi. n Paperittomia ja uuspaperittomia K un ihminen on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkatai oleskelulupahakemukseensa tai jos viisumi tai oleskelulupa on umpeutunut tai sitä ei ole haettu, hän on paperiton. MIINA LEPPÄNEN LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 49 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 49 LM2_21_s46-49_Paperittomat.indd 49 3.2.2021 16.00 3.2.2021 16.00. Tällöin vastaanottopalvelut päättyvät, ja heidät kirjataan ulos vastaanottokeskuksesta, Eva Kuhlefelt Suomen Punaisesta Rististä sanoo. Kyse ei ole pelkästä opiskelusta vaan myös yhteydestä kouluun, sillä vanhempien voi olla vaikea ymmärtää Wilma-vies tejä. Kun on yhteys opettajan, vapaaehtoisen ja kodin välillä, mietitään, mikä olisi nyt tärkeää ja mistä kannattaisi puhua. . Alkuun hänen tilanteensa kartoitetaan ja sitten tehdään suunnitelma, miten edetään. Monet kokevat olevansa pakolaisia ja kansainvälisen suojelun tarpeessa. Nämä lapset myös kantavat vastuuta vanhempiensa jaksamisesta. Paperittomiin kuuluvat myös ne EU-kansalaiset, joilla on oleskeluoikeus, muttei vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle. . Mosaiikista saa yhdestä paikasta palveluohjausta, neuvontaa ja tukea. Sen jälkeen viisivuotias tuli luokseni ja sanoi: "Äiti, mä itkin hyvästä enkä pahasta". Sitten hän sanoi, että ”hyvä, että mä asun täällä” ja meni rutistamaan pikkusiskoaan sanoen "olet mun paras pikkusisko". . Charlotta Boucht on vapaaehtoinen koko sydämestään. Vaikka Suomi ei ole samaa mieltä, se ei muuta heidän kokemustaan siitä hädästä, että he joutuisivat palaamaan kotimaahansa, Kuhlefelt sanoo. Nimi kuvastaa hyvin, miten Mosaiikki toimii. On hienoa huomata, että lapsi luottaa etäyhteyden kautta. Heitä ei ole voitu käännyttää kotimaahansa. Se tuo myös vastuuta: haluan nähdä, että he pärjäävät. Kun tietää lasten taustat ja mitä he ovat käyneet läpi elämässään, ei ole ihme, jos he ovat välillä ahdistuneita. Pakolaisneuvonnan lakimieheltä voi saada oikeudellista neuvontaa. Vaikeutensakin on. Lapset kertovat silloin tällöin asioistaan: he tietävät, ettei heillä ole varaa juuri mihinkään tai etteivät he voi kertoa asuinpaikkaansa. TOIMITTAJALTA Kun tämä juttu oli valmis, kerroin lapsilleni paperittomuudesta ja paperittomien perheiden lapsista. Paperittomaksi jäänyt ei välttämättä tiedä, mitä palveluita hänen on mahdollista saada. Kun pystyy, löytää aikaa ja resursseja. Työ on antoisaa ja lapset fiksuja. Paperittomia auttaa Mosaiikki, joka on SPR:n, Helsingin Seurakuntayhtymän ja Sininauhasäätiön tukipiste maahanmuuttajataustaisille paperittomille tai sellaisen uhan alle oleville. He aistivat tilanteen epävarmuuden. Kun henkilö kirjataan ulos vastaanottokeskuksesta, häntä tai hänen perhettään ei voi poistaa maasta noin vain, vaan maasta pitäisi poistua vapaaehtoisesti. Ilon kyyneleet. . Lapset siis tunnistavat tilanteen, vaikka paperittomuus on heille abstrakti asia. Viisivuotias kyseli, missä maassa on paras asua. Linkki kouluun Vanhemmille läksyapu on helpotus ja tuo turvaa, sillä he eivät välttämättä pysty auttamaan lastaan puutteellisen kielitaidon vuoksi. Lain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus saada välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa. Hän myös relaa ja avautuu koko ajan enemmän. Niissä on usein paljon lapsia, jotka osaavat jo hyvää suomea. On monta toimijaa, mutta niiden yhteinen päämäärä on tukea ihmisiä selviytymistaistelussa, Turvaverkko-projektin koordinaattori Johanna Harjunkoski sanoo. Kuntaliiton viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan Suomessa on 30–50 uuspaperitonta perhettä. Välillä etätapaamiset eivät meinaa loppua lainkaan, vaan puhua pälpätetään. Elämä menee silti vaikeaksi aika nopeasti. Tällaisia ovat esim. Systeemin ulkopuolelle voi tipahtaa eri syistä ja joutua näin paperittomaksi. Asia on siis tärkeä lapsille, ja kaikki osallistuneet ovat halunneet jatkaa läksyavussa. Nykyään turvapaikan ja oleskeluluvan saaminen on erittäin vaikeaa
ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 50 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 50 3.2.2021 16.03 3.2.2021 16.03. kasvu Olenko hetero, homo, bi vai muu. Moni nuori pohtii nykyisin omaa seksuaalista suuntautumistaan avoimin mielin
Olenko hetero, homo, bi vai muu. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 51 ›› LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 51 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 51 3.2.2021 16.03 3.2.2021 16.03
Nikunlaaksolta on kysytty muun muassa sitä, mistä tietää olevansa homo tai hetero tai onko normaalia, ettei tiedä, tykkääkö tytöistä vai pojista. Nuori pohtii, onko hetero-, homo-, bi-, pantai aseksuaali vai joku muu. Sinuiksi on Pirkanmaan Setan vetämä valtakunnallinen tukija neuvontapalvelu. Joillekin oman kiinnostuksen kohde on ihan selvä asia jo varhain, joillekin se saattaa selvitä vasta aikuisiässä. – Vieläkin osa koulun ammattilaisista voi suhtautua nurjasti erilaisiin vähemmistöihin, vaikka heidän pitäisi olla tiedostavampia kuin keskivertovanhempien, Maria Nikunlaakso sanoo. Koulun terveystiedon kirjoissa käsitellään erilaisia seksuaalisia suuntautumisia. Asian pohtiminen ei ole identiteettishoppailua tai trendien mukaan menemistä, vaan hyvää itsetutkiskelua, tutustumista itseen. Ei kiire löytää omaa lokeroa Sekä Väestöliiton Maria Nikunlaakso että Sinuiksi-palvelun Mikko Ala-Kapee tuntevat nuoria mietityttävät kysymykset hyvin, sillä molempien järjestöillä on nuorille tarkoitettua neuvontaa. Aiheen pohtiminen on vain nyt entistä hyväksytympää. Olennaista on, että asiaa saa pohtia kiireettä ja ilman ulkoista painetta, Ala-Kapee sanoo. Nykyisin yläkouluissa seksuaaliterveyttä opetettaessa pitäisi käsitellä seksuaalisen suuntautumisen erilaisia puolia yhdenvertaisesti. Jokaisen seksuaalisuus on omanlaista. – Monille oikean termin löytäminen itseään tutkiskelemalla voi olla ahaa-elämys, toisaalta itseään ei tarvitse määritellä. Mikko Ala-Kapeesta tarvittaisiin lisää syvällistä Asian pohtiminen ei ole identiteettishoppailua tai trendien mukaan menemistä. seksuaalineuvoja ja Sinuiksi-palvelun toiminnanjohtaja Mikko Ala-Kapee tähdentää. Käytännössä se ei välttämättä toteudu. 52 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 52 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 52 3.2.2021 16.03 3.2.2021 16.03. T ykkäänkö tytöistä, pojista, kaikista vai enkö välitä seksistä muiden kanssa ollenkaan. Ala-Kapee arvioi, että vaikka seksuaalinen suuntautuminen mietityttää nuoria nyt enemmän kuin ennen, ei sateenkaarinuorten määrä ole sen suurempi kuin aiemmin. Päiväkotikaverilla voi olla kaksi isää, toisen kaverin vanhempi ei edes halua seurustella. Pieni lapsi voi pohtia erilaisia perheitä ja sitä, keneen voi rakastua – tai millaiseksi aikuiseksi itse kasvaa. – Suuntautumista ei voi manipuloida. Ja se on hyvä asia, ajattelee Maria Nikunlaakso, joka työskentelee Väestöliitossa nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntijana. Deadlinea ei ole. Seksuaalisuuttaan pohtivat nuoret janoavat ennen muuta tietoa. Asiallista, neutraalia, nuorille suunnattua tietoa erilaisista seksuaalisuuksista on ollut tarjolla vasta vähän aikaa, ja se on pääsääntöisesti tarkoitettu heteronuorille. Ala-Kapeen mukaan nuoret haluavat keskustella tyypillisesti kaapista tulemisesta eli omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan kertomisesta. Tällainen pohdinta olisi hyvä ihan jokaisen ihmisen käydä, hän sanoo. Asian pohtiminen ei sinänsä muuta seksuaalista suuntautumista, sillä se, mikä saa hormonit hyrräämään, on sisäsyntyistä. Yhdenvertaisuuslakia ja tasa-arvolakia päivitettiin vuonna 2015, minkä jälkeen myös koulujen opetussuunnitelmia on muokattu niiden mukaisiksi. Nykyisin entistä useampi nuori pohtii seksuaalista suuntautumistaan. – Tällaiselle pohdinnalle pitäisi antaa tilaa ja siihen pitäisi myös kannustaa. Moni vähemmistöihin kuuluva julkisuuden henkilö on tullut kaapista. Jo päiväkoti-ikäinen lapsi voi kiinnittää huomiota siihen, että romanttinen rakkaus voi olla monenlaista. Varsin tavallista on sekin, että nuori pohtii aidosti, mikä oma suuntaus on ja mikä oikea luokittelu hänelle itselleen on. Lapsen oma ympäristö voi ruokkia uteliaisuutta ja ihmettelyä. Millainen olen ja mistä tykkään. Aivan viime vuosina seksuaalisesta moninaisuudesta on tullut entistä arkipäiväisempää. Asialliselle tiedolle kysyntää Usein oma seksuaalinen suuntautuminen alkaa mietityttää toden teolla vasta murrosiässä. Mitään seksuaalista suuntautumista ei pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. Mihin lokeroon kuulun
Maria Nikunlaaksosta moninaisuuden hyväksyvän puheen voi aloittaa jo, kun lapsi on vielä pieni: – Voi jutella lapsen kanssa, että kun olet iso, voit seurustella tytön tai pojan kanssa tai vaikka olla seurustelematta. Vanhempi voi sanoa, että rakkauteni ei ole ehdollinen. – Olen huomannut, että mitkä tahansa seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut ovat nuorille helpompia, kun vanhempi on painottanut, että hyväksyn sinut, rakastut keneen tahansa – tai olet rakastumatta. Olet täydellinen juuri noin. Viisas vanhempi ei kaada pelkojaan lapsensa niskaan, vaan keskustelee aiheesta ammattilaisten kanssa. Sinuiksi-palveluun ottavat yhteyttä myös nuorten vanhemmat. Oletus voi olla väärä. – Siinä voivat puskea pintaan kauhukuvat vähemmistöseksistä ja pelot siitä, miten oma lapsi pärjää tai saako hän omia lapsia. Vanhempien ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntijoita, Mikko Ala-Kapee tähdentää. Pahimmillaan esimerkiksi omasta homoudesta avoimesti kertominen voi olla nuorelle vaarallista. Joskus nuori voi väistellä keskustelua vanhemman kanssa, koska olettaa tämän tuomitsevan hänet. – Toisaalta ei pidä syyllistyäkään, jos lapsi ei halua puhua aiheesta, vaan keskustelee mieluummin vaikkapa seksuaalineuvojan, koulukuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Neuvoja ja tukea järjestöiltä Vanhempi voi onnitella itseään turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisesta, jos lapsi haluaa keskustella hänen kanssaan seksuaalisuudesta ja mahdollisesta epävarmuudestaan. Ala-Kapee kannustaakin jokaista vanhempaa tekemään selväksi hyvissä ajoin, että hyväksyy ja rakastaa omaa lastaan sellaisena kuin hän on nyt ja tulevaisuudessa. Jos nuori kaipaa keskustelua, muttei halua puhua oman vanhemman tai vaikkapa koulun aikuisten kanssa, voi olla yhteydessä esimerkiksi järjestöjen nuorille tarkoitettuihin neuvontapalveluihin. Aihe on vielä tavallista hankalampi, jos oma suuntautuminen on pohdinnassa. n Vanhempien ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Väestöliittoon ja Sinuiksi-palveluihin yhteyttä ottavat nuoret esiintyvät yleensä anonyymeina. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 53 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 53 LM2_21_s50-53_SeksuaalinenSuuntautuneisuus.indd 53 3.2.2021 16.03 3.2.2021 16.03. Tai osaanko puhua nuorelle luontevasti ehkäisystä, suuseksisuojasta ja ekoista kerroista. tietoa ja oppimateriaaleja nuorten kanssa työskentelevien ja koulujen käyttöön. On tapauksia, joissa vanhemmat ovat hylänneet lapsensa. – Ennakkoluulojen maailma elää yhä. Näyttävä ulostulo somessa ja taistelu Pride-barri kadeilla on yhä harvojen hyväosaisten, turvallisessa maailmassa elävien nuorten etuoikeus, Mikko Ala-Kapee sanoo. Myös liberaaleiksi itsensä mieltäville vanhemmille voi olla yllättävän kova paikka, jos oma nuori kertoo kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. sanoo Ala-Kapee. Neuvoja ja juttuseuraa on tarjolla Sinuiksi-palvelun ja Väestöliiton lisäksi muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimessa. Seksi on yhä tabu Vaikka seksuaalinen moninaisuus on arkipäiväisempää kuin ennen, ei seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen ole nuorille helppoa vieläkään
54 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 54 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 54 5.2.2021 12.26 5.2.2021 12.26. harrastus Liivijengi rinteessä Keskitalven tuuli ja tuisku ei hätkäytä Nelli Haarakoskea (vas.), Eeben Häyrystä, Oskari Värttiötä ja Noella van der Puttenia. ”Ehkä jo ensi kaudella myös kaksoseni ovat mukana”, jonon perää pitävä Tanja Poutiainen sanoo
MARIA PALDANIUS | KUVAT KAISA SIRÉN LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 55 ›› LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 55 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 55 5.2.2021 12.26 5.2.2021 12.26. Liivijengi rinteessä Entinen alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne toivoo, että kaikki lapset löytäisivät tiensä liikunnan pariin
kuuluu takarivistä. Nusandel in es quatiorro dolorestion Tammikuussa kerrattiin joulukuussa opittuja alppihiihtotaitoja. Huhtikuussa kerrataan alppihiihtoa ja toukokuussa aletaan touhuta erilaisten pallopelien merkeissä. Niitä taitoja ei opi iän myötä, vaan ainoastaan itse kokeilemalla. Nimensä mukaisesti kerhon yhtenä mentorina toimii entinen MM-tason alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne. Siksi meidän aikuisten täytyy innostaa lapsia tekemään ja touhuamaan. 56 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 56 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 56 3.2.2021 16.32 3.2.2021 16.32. Tällä kaudella kerholaiset myös keräävät Sporttipasseihinsa tarroja oppimistaan taidoista. – Kivointa on ollut, kun pääsee laskemaan isoihin rinteisiin. Olen laskenut ennenkin, eli ei tämä silleen ollut uutta. Poutiainen-Rinne kokoaa lasketteluvarusteisiin ja liiveihin pukeutuneen lapsilauman kerhon viirin alle: – Otetaan pienet alkulämmittelyt ennen kuin lähdetään rinteeseen. Meidän aikuisten täytyy innostaa lapsia tekemään ja touhuamaan. Kerholaisten rohkeasta ja innokkaasta asenteesta päätellen joulukuun opit ovat menneet perille. Nyt Rovaniemen Ounasvaaran eturinne kohoaa edessä kutsuvana. Helmikuun teemana on freestyle ja maaliskuussa ratalasku. – Joko mennään. – Kerholaiset ovat sellaisessa iässä, että uuden opettelu ja liikunnallisten perustaitojen, kuten kehonhallinnan, hyppimisen, juoksemisen, heittämisen ja tasapainon kehittäminen on ajankohtaista ja tärkeää. Ceprecus dolor as dolorita di autasintias aut essundis sit quatium que invellab idunto comnimus. Suksien siteet napsahtelevat kiinni, ja sauvojen lenkit kiristyvät ranteiden ympärille. Kaupunkielämän virikkeet eivät tue sellaista liikkumista, mikä oli vielä 1980–90-luvuilla peruskauraa. Odotan myös, että pääsee hiihtämään! sanoo Vasoihin kuuluva Emma Nordberg ennen kuin lähtee hissillä mäkeen. Ohjaaja Emma Nyyssölä kannustaa Vasoja kaatumaan kyljelleen ja nousemaan ylös omin avuin. Leikin kautta perustaidot harjaantuvat miltei huomaamatta. Nostellaan vähän jalkoja ja pyöritellään käsiä! 5–6-vuotiaisiin Vasoihin ja 6–10-vuotiaisiin Poroihin jakautuva, lähes 30 lapsen porukka ottaa alkulämpöjä Poutiainen-Rinteen ja muiden liikuntaja urheilualan ammattilaisten ohjaamana. – Laskettelu on parasta. Kivaa oli myös, kun syksyllä käytiin Rollo-hallissa hyppimässä, kertoo Poro-ryhmään kuuluva Miitta Autti. Vanhemmat mukaan Sporttikerhon tavoitteena on innostaa paitsi lapsia myös vanhempia tekemään ja touhuamaan yhdessä. A lppihiihtoseura Santa Claus Ski Teamin käynnistämä Tanja Poutiainen Sporttikerho on iloisen ja monipuolisen liikkumisen airut. Ne samat perusleikit, joita heidän lapsuudessaan on leikitty, kuten pihapelit, puihin kiipeily ja niissä roikkuminen, juokseminen ja esineiden heittäminen, ovat yhtä tärkeitä edelleen. Monet erilaiset urheilulajit ovat kerhossa kattavasti edustettuina: syyskuussa teemana oli yleisurheilu, hyppääminen ja juokseminen, lokakuussa taito ja tasapaino, marraskuussa siirryttiin talvilajien pariin ja joulukuussa edettiin alppihiihdon alkeisiin ja rinneturvallisuuteen. Kerhon tarkoitus ei kuitenkaan ole kasvattaa huippu-urheilijoita, vaan tukea liikunnallista elämäntapaa ja korostaa liikunnan iloa. Sporttikerho jatkuu läpi kouluvuoden ja tarjoaa sekä kesäettä talvikauteen sopivaa liikuntaa. – Monipuoliselle, matalan kynnyksen liikuntakerholle on selvästi ollut tilausta täällä, ja olisi varmasti muuallakin Suomessa, Tanja Poutiainen-Rinne sanoo. Tietenkin kerhosta voi saada ponnahduslaudan myös ammattiuralle, sanoo Poutiainen-Rinne. Jo mennään! Se on menoa sitten… Monipuolisuus puree Vuonna 2019 käynnistetty kerho on jatkumoa yli 10 vuoden ajan pyörineelle Tanjan Alppihiihtokoululle, joka toimi joulukuusta maaliskuuhun ja keskittyi ratalaskuun. – Lasten liikkumistaitojen skaala on kasvanut: on niitä, jotka osaavat paljon ja niitä, jotka eivät osaa edes perustaitoja. Hänellä on yksi erityinen viesti kaikille vanhemmille. Kaikki alkaa olla valmista vuoden ensimmäistä kerhoiltapäivää varten
Perusvälineiksi riittävät sukset, monot ja kypärä. Liikkuvaiset kaksoset Tanja Poutiainen-Rinteen mielestä on hienoa, että Sporttikerhossa harjoitukset aloitetaan jo syyskuussa ennen lumien tuloa. Nusandel in es quatiorro dolorestion comnistium harcia Esko Knuutila (vas.) ja Alvar Näkkäläjärvi ovat valmiina rinteeseen. – Vanhemmat ovat kerran kuussa tervetulleita mukaan harjoituksiin. Lajiin voi tutustua erilaisten kerhojen ja hiihtokoulujen kautta tai omaehtoisesti. Liikkuminen on mukavaa yhdessäoloa, eikä perusjuttujen tekeminen vaadi ihmeellisiä välineitä, Tanja Poutiainen-Rinne vinkkaa. – Vaikka Suomessa ei asuta rinteiden vieressä, lapsia voi kannustaa liikkumaan suomalaisten olosuhteiden mukaan. Yhä tärkeämpää se on nyt, kun maailma digitalisoituu ja lapset kiinnostuvat digistä. Kun lapset tulevat koulusta, he syövät välipalan ja viettävät iltapäivän mäessä. Monet lapset viettävät paljon aikaa yksin ennen kuin vanhemmat tulevat töistä. Lapsia täytyy auttaa löytämään liikunnan pariin. Kannustamme heitä myös seuraamaan harjoituksia, sillä siitä voi saada inspiraatiota omaan arkeen lasten kanssa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 57 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 57 LM2_21_s54-57_Sporttikerho.indd 57 3.2.2021 16.32 3.2.2021 16.32. Haluan, että lapset omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. Ykköslaji oli jalkapallo. Välineitä kannattaakin ainakin alussa joko vuokrata tai etsiä käytettyinä. – Omina huippu-urheiluvuosinani liikuin todella monipuolisesti erityisesti kesäisin ja talvella silloin, kun alppirinteistä ehdin. Rovaniemi on ideaali asuinpaikka liikunnalliselle perheelle: laskettelukeskus, hiihtoladut, luisteluradat, vaelluspolut ja tenniskentät sijaitsevat kivenheiton päässä keskustasta – samoin kuin Ounasvaaran metsä, joka oli myös Poutiainen-Rinteen tärkeä treenipaikka huippu-uran aikaan. Esimerkiksi alppihiihto on monipuolinen laji, jonka saa parhaiten haltuun silloin, kun taustalla on muutakin liikunnallista osaamista. Parhaita liikuttajia ovat keväällä viisi vuotta täyttävät kaksoset, Silja ja Samuel. – Lapset alkavat olla siinä iässä, että voimme tehdä kaikenlaista yhdessä. Intensiivikuntoutukseen erikoistuneessa Comeback Center Oy:ssä kokemusasiantuntijana nykyisin työskentelevä Poutiainen-Rinne liikkuu edelleen monipuolisesti. – Oleellisinta on saada lapset liikkumaan. Poutiainen-Rinne kertoo, että Keski-Euroopan vuoristokylissä asuvat alppihiihdon ammattilaiset kasvattavat lapsensa pienestä pitäen liikkumaan. Syysharjoitukset luovat vahvan perustan talvitreeneille. Tämä ei tarkoita, että Lapin pääkaupunki olisi ainoa sopiva paikka Sporttikerhon tyyppiselle toiminnalle. Sitä rakoa voisi hyvin täyttää liikunnalla. n Haluan, että lapseni omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. – Omien lasteni kanssa huomaan, että monot on hankittava joka vuosi uudestaan, kun jalka kasvaa niin nopeasti. Ohjaaja Emma Nyyssölä harjoituttaa alppihiihdon perusteita. Joululomalla olimme paljon ulkona, laskettelimme, hiihdimme, luistelimme ja olimme pulkkamäessä. Yksi hyvä esimerkki on hänen oma lajinsa eli alppihiihto. Ei ole väliä, alkavatko he kilpailemaan. Ceprecus dolor as dolorita di autasintias aut essundis sit quatium que invellab idunto comnimus
Kaikki vanhemmat toivovat, että oma lapsi olisi onnellinen ja menestyisi elämässään. perhe Vaaditko lapseltasi liikaa. Lapsen tulisi olla vähintäänkin hyvä koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa – tai mieluiten paras. PAULA POSTI 58 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 58 LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 58 3.2.2021 16.35 3.2.2021 16.35. Yleensä menestys ymmärretään suorituksina
Koko ajan on suoritettava jotain ja täydellisesti, jotta kokee olevansa riittävä, sanoo Tatjana Pajamäki. n Monen menestyvän nuoren päässä viuhtoo orjapiiskuri. Toisaalta lapsi voi suorituksillaan pyrkiä miellyttämään vanhempiaan ja saamaan hyväksyntää sitä kautta – tai vanhemmat voivat käyttää lasta omien tarpeidensa täyttämiseen. Heille syntyy iso ristiriita, miten asettaa vaatimuksia lapsilleen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 59 ›› LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 59 LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 59 3.2.2021 16.35 3.2.2021 16.35. Harrastukset, koulu ja opiskeltavat aineet on valittava oikein ja varhain. Tietotulva on kasvanut, ja somen kuvavirta vahvistaa riittämättömyyden tunnetta: aina jollakin on enemmän ja joku on parempi. S uorittaminen on siirtynyt vanhemmuuteen. Osa niistä voi olla lapsen kyvyille ylivoimaisia, muttei ole helppo sanoa lapselle, ettei tarvitse ponnistella, sanoo lasten ja nuorten auttavien puhelinten ja nettipalveluiden päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Voitaisiinko menestymisen sijasta alkaa tavoitella psyykkistä hyvinvointia. Harva kuitenkaan teininä tietää, mitä haluaisi työkseen tehdä. Nuoren, etenkin lukiolaisen elämä on kaventunut tiukkatahtiseen opiskeluun, jossa tähtäimenä on saavuttaa seuraava etappi eli opiskelupaikka. Kouluterveyskyselyn mukaan tytöt kokevat enemmän riittämättömyyden tunnetta kuin pojat. Joka puolelta tulee viestiä, että täällä pärjää vain ylisuorittava superihminen. Maailman talousfoorumi -säätiö arvelee, että kaksi kolmesta koulunsa aloittavasti lapsesta työllistyy ammatteihin, joita ei vielä ole edes olemassa. Vertailu on jatkuvaa. Lapsen menestyminen tuntuu olevan hyvän vanhemmuuden mitta. Viettämällä aikaa lapsen kanssa saa parhaiten selville, mihin lapsen jaksaminen ja kyvyt riittävät. Pajamäki neuvoo tutustumaan lapsen persoonaan, erottamaan sekä omat että lapsen tavoitteet ja toiveet toisistaan ja muistuttaa, ettei lapsen tule olla vanhemman tarpeita varten. Lisäksi niissä on pärjättävä hyvin, jotta ovet pysyisivät auki jatko-opintoihin. Kasvaneet valinnanmahdollisuudet rasittavat sekä vanhempia että nuoria. Jo 15 vuoden iässä pitäisi tehdä opiskeluja urapolkuun vaikuttavia valintoja, vaikka tulevaisuus on ennustamatonta, ja nuoren identiteetin kehitys on kesken. Opiskelupaikan ja ammatin valinta on yksi merkittävimpiä nuoren tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Hänen päässään viuhtoo orjapiiskuri, joka vaatii koko ajan lisää erinomaisia tuloksia, ja ympäristö asettaa omia paineitaan. Lapsen mittaaminen ja kehittäminen alkavat heti syntymän jälkeen. Joskus voi olla tarpeen muuttaa käsitystä: liikkumaton lapsi voi muuttua ahkeraksi liikkujaksi. – Ympäristö asettaa paineita vanhemmille. Lapsen pärjäämisen ajatellaan johtuvan vanhemmista, heidän geeneistään ja onnistumisestaan lapsen kasvattamisessa. Vaikka jokin työ on tehty kympin arvoisesti, nuori kokee putoavansa tyhjyyteen. – Nuorten paineet kuuluvat eritasoisesti meille tulevissa puheluissa. Osalla nuorista on omia sisäisiä, ylivoimaisia vaatimuksia, eikä heille riitä mikään. Moni menestyvä nuori kärsii tuplaperfektionismista. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin 15–29-vuotiaista vastaajista 71 prosenttia uskoi työelämän polttavan vaativuudellaan monet työntekijät ennenaikaisesti loppuun. – Vaativuus ei ole kuitenkaan kaikkien nuorten ongelma, taustalla voi olla tervettä sallivuutta, hyväksyntää ja palautetta, että saa olla oma itsensä, huomauttaa Pajamäki. Tytöt kärsivät myös koulu-uupumuksesta, ja moni heistä on jaksamisensa rajoilla jo lukiossa. Uupuminen on kansantaloudellinen ja -terveydellinen ongelma
Vaikka vähentäisin kulutusta ja muuttaisin ruokailutottumuksia, maailman päättäjät ja valtavirrat valitsevat suunnan, ja asia tuntuu toivottamalle. Kun olen aiemminkin pärjännyt kiitettävästi, täytyy pitää tasoa yllä. Monesti olen kuullut lausahduksen: ”kyllä säkin nyt tästä vedät helpon ällän”. Kysy, vaikket saisikaan vastausta. – Tulevaisuus huolestuttaa niin paljon, että mieluimmin en ajattele sitä liikaa. Ole vuorovaikutuksessa nuoren kanssa, kuuntele ja keskustele. Vaikka maailma on nopeutunut ja monimutkaistunut, ihminen ei ole. Älä pelkää riitaa. Suojele lapsuutta. Tulevaisuus huolestuttaa niin paljon, että mieluimmin en ajattele sitä liikaa. Tuo esille realismia. Kysy päivittäin, miten nuori voi, onko kaikki hyvin. Nuorten nimet on muutettu. Kaikesta voi ja pitääkin kysyä. Leikkiminen on tärkeää, sillä se kehittää mielikuvitusta ja luovuutta. – Minulle ei ole suoraan sanottu, että ”oletamme hyviä arvosanoja”, mutta jotenkin on kehittynyt normi, jossa odotetaan menestystä, vaikka sitä ei sanota suoraan. – Kriisejä on joka lähtöön, ja välillä tuntuu, että haluaisin vain palata lapsuuteen, jossa tällaisista kriiseistä ei ollut tietokaan, lisää Miisa. Pidä nuorta hyvänä ja helli. Tuntuu, että jos epäonnistun, tuotan pettymyksen itseni lisäksi muille, esimerkiksi opettajille. Elämä on rosoista. Muistuta, missä nuori on onnistunut, missä hän on hyvä, ja ettei kaikessa tarvitse olla. Voit jopa ironisoida, jarrutella nuorta sanomalla, ettei hänen tarvitse pyrkiä minnekään. Moni ei ymmärrä miten toivottomalta tuntuvat ne tilanteet, joihin ei itse voi vaikuttaa, kuvailee Elsa. Samoin ajattelee Elsa, 19, jolle vanhemmat ovat enemmänkin painottaneet parhaansa tekemistä kuin opiskelussa menestymistä, mutta kiitettävästi menestyneen on jatkettava samaa tahtia. Sitä paitsi yhteiskunta pitää huolen ja kovistaa ennen pitkää. Välillä vanhemman on hyvä katsoa peiliin ja miettiä, millaista mallia hän antaa lapsilleen.” MITÄ NUORET AJATTELEVAT MENESTYKSEN PAKOSTA. Hengähdystauot ovat tarpeen. 60 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 60 LM2_21_s58-60_VaativaVanhempi.indd 60 3.2.2021 16.35 3.2.2021 16.35. Tavoitteet voivat näyttää vuoren korkuisilta, mutta vuorellekin kiivetään askel kerrallaan. Etenkin ilmastonmuutos ja maailman kohtalo tuntuvat suurelta uhalta, johon en itse yksilönä pysty vaikuttamaan. Erkan, 18, paineet tulevat itseltä ja ulkopuolelta, kuten vanhemmilta, opettajilta ja muilta ihmisiltä. Lapsen pitää saada olla lapsellinen ja leikkiä. Millaisia neuvoja antaa Supernanny. Riidellessä tunteet tulevat esille ja ilma puhdistuu. T elevisiosta tuttu Supernanny, psykoterapeutti Pia Penttala antaa vinkkejä vanhemmille: ”Suojele lapsuutta, sillä mahdollisimman pitkä lapsuus on paras perusta myöhemmälle elämälle. Lapsen kehitystä ei voi nopeuttaa. Sano niin usein kuin voit, että nuori kelpaa ja on paras sellaisena kuin on. Pilko asioita ja tavoitteita osiin. – Kympin oppilaan vanhemmat ovat varmaan alitajuisesti tottuneet hyviin tuloksiin ja odottavat lapsen/ nuoren menestymistä, pohtii Elsa. – Usein tuntuu myös siltä, että minulta odotetaan paljon aikaisemman menestyksen perusteella, vaikka vanhempani ovat kertoneet, ettei tuloksilla ole heille niinkään väliä, otaksuu Miisa. Mieli kypsyy hitaasti. Leikkiessä kehittyvät myös tärkeät vuorovaikutustaidot, kyky kuunnella toisia ja empatia. M iisalle, 18, paineita tuottaa lukiossa ja harrastuksissa menestyminen, johon liittyy epäonnistumisen pelkoa: – Paineet tulevat suurimmaksi osaksi omasta päästä, sillä olen asettanut tavoitteet korkealle. Opiskelun ohella nuorilla on muitakin paineita, kuten tuleva työ, parisuhde ja ympäristö sekä ulkonäkö. – Kunpa kaikki ymmärtäisivät, millaisessa tilanteessa elämme nyt ja etteivät asiat ole vaikkapa opiskelun suhteen samanlaisia kuin 30 vuotta sitten, toivoo Erkka
ALAIKÄ ISET SOMEV AIKUTT AJAT | ”ERITY ISPERH EEN VANHE MPANA ON VAARA TULLA LEIMAT UKSI.” | OTETA AN KÄYTT ÖÖN VANHE MPIEN UUPUM USSEUL A! Koska lapse. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Määräaikainen 6 kk 56,00 . Määräaikaistilauksena . TEE TILAUS os. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Kesto 12kk 69,00 . 6 kk . Opiskelijatilauksena . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 12 kk 55,00 . Eurooppaan 12 kk 30 e . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA TANJA POUTIAINEN -RINNE: ”KANNUSTE TAAN LAPSIA LIIKKUMAA N!” LÄKSYAPUA PAPERITTO MILLE LAPSILLE | KUN VANHEMPI VAATII LIIKAA… NUORET & KORONA | ONKO LASTENSUO JELUN TIETOTURVA RIITTÄVÄ. MA AIL MA HENRII KKA HÖLSÖ TUO JOULUN KOTIIN | VERTAI LETKO LASTAS I MUIHIN . 6 kk . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . tilaat lehden . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. vee LM2_21_s61_Palvelusivu.indd 61 LM2_21_s61_Palvelusivu.indd 61 3.2.2021 16.38 3.2.2021 16.38. 12 kk . n > l palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Lahjatilauksena . Kesto 3 kk 29,50 . Kestotilauksena . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Määräaikainen 12 kk 79,00 . ova. ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 8 | 2020 MA AIL MA AUTA LASTA LÄKSYISSÄ! | LASTENKIRJOISSA PRINSESSATKIN RAIVOAVAT SAARA NISKALA ON YLI 70 SIJOITETUN NUOREN ÄITI | MITEN OTTAA HUOLI PUHEEKSI PÄIVÄKODISSA. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 3 kk . 12 kk . 12 kk . 6 kk . vee . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 12 kk . Kesto 6kk 46,00 . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 2 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. | NUORELLE VOI OPETTAA VIHANHALLINTAA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Lahjaksi . Itselleni
lukeminen Kirjailijat yhdistivät Kun käsikirjoitukset jäivät pitkiksi ajoiksi roikkumaan kustantamojen pöydille, päättivät lastenja nuortenkirjailijat ryhtyä tuottamaan kirjoja yhdessä. Palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lastentai nuortenkirjalle. OUTI JUURIKAINEN | KUVAT KIRJAILIJOIDEN ALBUMEISTA voimansa Hannu Hirvosen lastenkirja Rakastunut krokotiili oli Finlandia Junior -palkintoehdokas vuonna 2011. 62 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 62 LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 62 4.2.2021 9.17 4.2.2021 9.17. VaLas-kollektiivi on luonut tekijöille yhteisöllisyyttä ja työn iloa
Ahmoihin ihastuin kymmenen vuotta sitten vieraillessani Ähtärin eläinpuistossa. Se on Suomen Kirjailijaliiton myöntämä tunnustus suomenkieliselle lastenja nuortenkirjallisuudelle. Päädyimme kollektiiviin, jonka kautta voimme hyödyntää toistemme ammattitaitoa käsikirjoitusten toimittamisessa. – Olen ollut lapsesta asti luonnonystävä. Sari Peltoniemi sai tammikuussa lastenkirjallisuuden Arvid Lydecken -palkinnon teoksestaan Täältä minä karkaan. Palkinto on Suomen Nuorisokirjailijoiden vuosittain myöntämä tunnustus korkeatasoisesta suomentai ruotsinkielisestä lastenkirjasta. Jo vuosia kirjailija Sari Peltoniemi oli puhunut kollegojensa kanssa ammatin harjoittamisen vaikeutumisesta. Juteltuani eläintenhoitajan kanssa päätin kirjoittaa jonakin päivänä ahmoista kirjan. Se vain ei sillä kertaa ollut sitä mitä kustantaja haluaa, kuvaa Peltoniemi. Myös Raili Mikkanen on yli neljäkymmentä vuotta kestäneen uransa aikana kuopannut ideoita, jotka eivät ole kiinnostaneet kustantajaa. Kokeneetkaan kirjailijat eivät usko aina vuolevansa kultaa. Työ tuntui aika ajoin raskaalta, juteltiin alanvaihdostakin. Mutta tarinallinen tietokirja murhaajan maineella varustetuista ahmoista oli kuitenkin idea, josta hän ei halunnut luopua. Yksi niistä lähti seuraamaan minua aitauksestaan pitkän matkaa ja tuli vielä tervehtimään palatessani puistokierrokselta. Palkinto myönnetään tunnustuksena kirjailijan siihenastisesta tuotannosta ja työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. S yksyllä 2019 aika oli kypsä. Kirjailijan kaikki nelTarinat opettavat empatiakykyä vaivihkaa. VaLas on nimike, ei kustantaja. Mikkaselle pitää seuraa Tesse. Lähestyttiin kollegoja, joiden kanssa haasteista oli vuosien varrella puhuttu. Vapaat lastenja nuortenkirjailijat -kokoonpano syntyi vähän sattuman kaupalla. – Jos hylkäykselle on hyvät tekstilähtöiset perustelut, kyllä kirjailija sen kestää. Hylsyt eli hylkäykset kuuluvat ammattiin. Kaikki VaLaankaan toimittamat kirjat eivät ole päätyneet lopulta kirjoihin ja kansiin. Uusia kirjoja on luvassa tänäkin vuonna, mutta tarkkaa suunnitelmaa ei VaLaan tarvitse kustantamojen tapaan ennakkoon laatia. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 63 ›› LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 63 LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 63 4.2.2021 9.17 4.2.2021 9.17. – Kollektiivista on tullut meille henkinen koti ja turvapaikka, vaikka kaikki tai kaikkea ei julkaistakaan VaLaan kautta, Sari Peltoniemi summaa. Suuri ja pieni ahma -kirjasta tuli Mikkasen ensimmäinen kirja VaLas-nimikkeellä, vaikka viime metreillä kirjalle löytyikin kaupallinen kustantaja. Mietimme ensin osuuskuntaa, mutta siihen meiltä ei lihaksia löytynyt. Jos perustelut liittyvät vaikkapa lajityyppiin, kohderyhmäoletuksiin tai myyntitavoitteisiin, kirjailija voi oikeutetusti olettaa, että hänen tekstissään ei ehkä olekaan vikaa. Kauan alalla olleet kirjailijat olivat huomanneet, että julkaiseminen kustantamojen kautta oli käynyt hitaaksi ja epävarmaksi. Raili Mikkasen tuorein palkinto on vuodelta 2019, jolloin hän sai Tirlittan-palkinnon. – Keskustelimme usein, mitä voisimme saada aikaan yhdessä
Tarvitsemme myös yhteyttä toisiin, toisinajattelua ja ymmärrystä moninaisuudesta. VaLas tahtookin tuottaa kirjoja, jotka ovat laadultaan tasaisia mutta aihepiireiltään ja toteutuksiltaan sekä moninaisia että rohkeita. mennessä osoitteesta päihdepäivät.fi 64 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 64 LM2_21_s62-64_ValasKollektiivi.indd 64 5.2.2021 12.30 5.2.2021 12.30. Tarinat ovat aina opettaneet empatiakykyä ja erilaisten ihmisten kohtaamista, vaivihkaa. Jääpeilin vanki on fantasiaromaani lapsille ja ostettavissa sekä painettuna että e-kirjana. > www.ranran.fi/valas Kevään Päihdepäivät 19.20.5.2021 järjestetään poikkeuksellisesti verkossa. l Valmiille käsikirjoituksille etsitään tarvittaessa kuvittaja sekä taittaja ja haetaan sopiva kustantamo tai vastaava julkaisija. l Kollektiivissa käsikirjoitukset arvioidaan, toimitetaan ja hiotaan eli tuotetaan. Hirvosen uusimmat tarinat ovat kypsyneet VaLaan pyrstön suojissa. Sen sijaan lastenromaani Viisisataa kutiavaa hammasta julkaistiin monen mutkan jälkeen maksuttomana e-kirjana. Kirjan sävy on toiveikas: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Olen iloinen, että olen saanut VaLaasta tukea yksinäiseen ja epävarmaan työhön. l Tutustu VaLaan julkaisemiin kirjoihin os. Kehitä mielenterveysja päihdeosaamistasi, vahvista verkostojasi! PÄIHTEET, MIELI JA NUORTEN HYVINVOINTI Osta liput 10.5. – Tarinassa on kaikuja toisesta maailmasodasta ja tämän päivän pakolaistilanteesta. Kirjan aiheena on satujen ja tarinoiden sekä perinteiden merkitys, mikä sekin varmaan innosti heitä tarttumaan kirjaan. n SYYTÄ JUHLAAN! Lukuviikkoa vietetään 5.–11.4. Kirjailija Hannu Hirvosen mielestä yhtä tärkeää on tarinoiden itseisarvo lapsen, nuoren tai aikuisen elämässä. eli Hans Christian Andersenin (1805–1870) syntymäpäivänä. l Kollektiiviin kuuluvat Niina Hakalahti, Mervi Heikkilä, Anu Holopainen, Johanna Hulkko, Hannele Huovi, Markku Karpio, Markku Kaskela, Hannu Hirvonen, Eija Lappalainen, Anne Leinonen, Päivi Lukkarila, Raili Mikkanen, Kirsi Pehkonen, Sari Peltoniemi, Katriina Romppanen, Katri Tapola, Marja-Leena Tiainen ja Esko-Pekka Tiitinen. International Board on Books for Young People -järjestön kansainvälistä lastenkirjapäivää on juhlittu vuodesta 1967 lähtien 2.4. Miten kirja päätyi e-kirjaksi. Lukemisen välinarvo on silti helppoa määritellä konkreettisesti vaikkapa yhteytenä koulumenestykseen. jä viime vuonna julkaistua kirjaa syntyivätkin yhteistyössä tuttujen kustantajien kanssa. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen massa, joka haluaa lukea samanlaisia kirjoja. – Aloittaessani kustantamo oli tukena kuin perhe, mutta näin ei ole ollut enää aikoihin. – Olen aina tykännyt kaivaa tietoa, ja varmaan sen vuoksi kirjoittanut paljon etenkin historiaan pohjautuvia romaaneja. – Elämä ei ole pelkkää suorittamista, kokeita ja elannon hankintaa. Toivon tarinoiden innostavan kaikenikäisiä tutustumaan historiaan, meitä ennen eläneiden ihmisten elämään. Sari Peltoniemi on kirjoittanut VaLaalle useamman teoksen, joista fantasiallinen Täältä minä karkaan käynnistyy kamalassa lastenkodissa sisällissodan jälkeisessä diktatuurissa. Se voi olla jonkun mielestä vähän pelottava, mutta en halua vältellä lastenkirjoissa vaikeitakaan aiheita. Mikkanenkin on saanut kokea työn muuttuneen. Sen kustansivat Niilo Mäki Instituutti sekä Lukumummot ja -vaarit -hanke. – Kustantajan mielestä ilmaiseksi julkaistava e-kirja oli hyvä ja tarpeellinen hanke. Tarina ja kirjan tyyli sopi nähdäkseni hyvin Lukumummojen ja -vaarien tarpeisiin. Kirjallisuus kilpailee lasten ja nuorten ajasta monien harrastusten, sosiaalisen median ja muun sähköisen viestinnän kanssa. > lukuviikko.fi/ VAPAAT LASTENJA NUORTENKIRJAILIJAT l Kollektiivin jäsenet tuottavat lastenja nuortenkirjoja yhteisen VaLas-sateenvarjon suojissa
HEIKKI HIILAMO KIRJOITTAA KOSKELAN SURMASTA JA VILJA EERIKAN KOHTALOSTA, JOISSA NÄKEE PALJON YHTEISTÄ. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun ”on turvattava lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin”. Viimeinen julma ja väkivaltainen paketointi johti tytön kuolemaan. Surmaa edelsi kaltoinkohtelu, joka oli alkanut pian Eerikan syntymän jälkeen. Siihen oli yritetty turhaan puuttua. Ajan päivittäin surmapaikan ohi. Myös kolmen alaikäisen murhaepäily herättää kysymyksiä. Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti tytön päivittäin kokemaa rääkkäämistä ja nöyryyttämistä, josta monet olivat raportoineet viranomaisille. päivänä Koskelan sairaalan alueella Helsingissä kuoli 16-vuotias poika , joka oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Vilja Eerikan tapauksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä syytettiin siitä, etteivät he olleet puuttuneet tilanteeseen riittävän voimakkaasti. Meillä on tapana käydä joulukirkossa metrien päässä paikasta, johon uhrin ruumis oli kätketty. Kuollessaan hänen päässään oli prinsessatiara. Tämän isä ja isän naisystävä surmasivat Eerikan äitienpäivänä vuonna 2012. Samana joulukuun 4. LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 65 LM2_21_s65_Kolumni_HH.indd 65 LM2_21_s65_Kolumni_HH.indd 65 4.2.2021 9.19 4.2.2021 9.19. Eerikan kuolema käynnisti laajan keskustelun lastensuojelun tilasta. Sosiaaliviranomaisten palautettua Eerikan hänen isänsä ja tämän naisystävän luo keväällä 2012 tyttö paketoitiin ainakin 25 yönä. Miten sijaishuolto huolehti pojan hyvinvoinnista. Uhrit olivat joutuneet sadistisen väkivallan kohteiksi. Mikä on koulun vastuu. Koskelan surman uhri oli otettu huostaan eli vastuu pojan hyvinvoinnista oli lastensuojelulla. Tätä kirjoitettaessa tekojen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, mutta ne paljastunevat oikeudenkäynnin alettua. päivänä kirjan nimeltä Eerika (Deadline Kustannus Oy), joka kertoo Vilja Eerikan elämästä. Hänen murhastaan epäillään kolmea ikätoveria, joiden on kerrottu jo aikaisemmin kiusanneen ja pahoinpidelleen poikaa. kolumni Jo nyt puistattaa se, miten paljon Eerikan ja Koskelan surmissa on yhteisiä piirteitä. Se muistuttaa minua siitä, että pahuus, välipitämättömyys ja keinottomuus eivät ole jossain meidän ulkopuolellamme vaan keskellämme. Molempien kaltoinkohtelu oli jatkunut pitkään. Riittävän aikainen kiusaamiseen puuttuminen olisi voinut estää tragedian, jolla on oikeastaan neljä uhria. Sosiaalija terveysministeriö, Onnettomuustutkintakeskus, sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira sekä Kuntaliitto julkaisivat omat selvityksensä. Tapahtuma tulee iholle myös siksi, että olen asunut Koskelan ympäristössä jo 30 vuoden ajan. Koskelan pojat Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Rikostoimittaja Vera Miettinen julkaisi viime joulukuun 4. Tärkeä yhteinen piirre molemmissa surmissa liittyy laajasti ymmärrettynä lastensuojeluun. Kahden Eerikan asioita hoitaneen sosiaalityöntekijän katsottiin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen
Kirjan voi viedä ulos seikkailuretkelle, sitä voi nuuhkia, plarata, kuunnella, katsella, kääräistä rullalle, lennätellä... Mukana kirjassa on myös Itkosen omia hahmoja. Maisa käy kirjakaupassa (Mäkelä, suom. Vähän isompien lasten kuvakirjassa, Debi Gliorin Lukutoukassa (Mäkelä, suom. Lukemista ei käsitellä osoittelevasti, vaan riittää, kun viritellään hupaisaa, lukemiselle altista mieltä. Maria Lyytinen) kuulostaa hurjalta, mutta kanteen kätkeytyy lohdullinen viesti: näin kirja herää henkiin. Terhi Leskinen) ei oikeastaan puhuta lukemisen ihanuudesta, mutta ajatus longertelee silti hauskasti esille. Kuvakirjan tekijät kantavat vastuunsa kirjallisuuskasvattajina. Uudet tulkinnat pitävät satuperinnettä hengissä. Mitä enemmän puhutaan heikkenevästä lukutaidosta, sitä innokkaammin kuvakirjoissa vieraillaan kirjastossa! Lucy Cousinsin Maisa-hiiri on ollut suomalaisten lasten suosikki jo 30 vuotta, ja sarjassa on käyty kirjastossa. Nokkeluus ilahduttaa, mutta on teoksessa syvällinen sanomakin: se muistuttaa lukijan ja kirjan yhteispelistä: KUUKAUDEN KIRJAT Lukulöllyttely tekee hyvää Lukutoukasta kasvaa lohikäärme Lumikki nakkaa Tuhkimon pihalle ISMO LOIVAMAA LUKEMISESTA JA LUKUTAIDOSTA PUHUTAAN ONNEKSI NIIN PALJON, ETTÄ VAIKUTUS TUNTUU JO LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUDESSA. 66 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 66 1.2.2021 12.04 1.2.2021 12.04. Kekseliäs kuvitus tarjoaa lisää lennokkaita ideoita. Aikuisten kiinnostus lasten lukemisesta hapertuu vasta siinä vaiheessa, kun lapsi oppii itse lukemaan. SADUT JATKAVAT ELÄMÄÄ Jukka Itkosen runokirja Seitsemän kääpiön rytmiorkesteri (Lasten Keskus, kuv. Jotain sadunomaista tietysti tapahtuu: toukka osoittautuu oikeaksi lukutoukaksi – ja lopulta lohikäärmeeksi! Satujen lumo on hauskasti läsnä pojan elämässä. Eihän se mikään uusi idea ole, mutta näppärän runoilijan käsissä syntyy kipinöiviä oivalluksia. Jos Dagens Nyheterin kuvakirjakriitikko Pia Hussia uskoo, niin taaperoikäisille hamstrataan jopa ihan liikaa katselukirjoja. Julkkiskokkien aikaa kun eletään, Kolmen possun satuun sisältyy tällä kertaa Ällö-Suden heinäporsasresepti… Modernit possut kärsivät myös asuntolainasta ja -loukusta sekä vesivahingosta. Maisa tutkii kirjoja, juttelee tutun kirjakauppiaan kanssa, tapailee kavereitaan ja rupattelee heidän kanssaan lempikirjoista. HIENOA ON SE, ETTÄ KIRJAKASVATUS KOSKETTAA MYÖS NIHKEÄSTI KIRJOIHIN SUHTAUTUVIA. HERÄTETÄÄN KIRJA HENKIIN! Keri Smithin Tuhoa tämä kuvakirja (WSOY, suom. Virpi Penna) näyttää tuttuja satuhahmoja ihan uudessa valossa. Valtteri ei saa ruinattua itselleen lemmikkieläintä ja joutuu tyytymään lemmikkitoukkaan. Pienimmille lapsille ihmeteltävää ja katseltavaa riittää muuallakin kuin kirjoissa, ja Bilteman luettelokin on ihan hyvää selailtavaa, Huss tietää. Ilman iloista venkoilua peli olisi menetetty. ”Kirja tarvitsee apuasi, että se voi toteuttaa haaveensa”. Parasta on se, että itkosmainen irrottelu haastaa lapsen seurailemaan perinteen ja uudistamisen jännittäviä polkuja. Lukemisen luovuus näyttäytyy Smithin kirjassa niin vuolaana, että se ei voi olla tarttumatta. Anneli Heimonen) tekee hauskan poikkeuksen: harvemmin lastenkirjallisuudessa myllätään sydämen täydeltä kirjakaupoissa. KUVAKIRJOISSA KÄYDÄÄN KIRJASTOSSA JA KIRJAKAUPASSA, NUORTENKIRJOISSA KÄÄRIYDYTÄÄN LÄMPIMIIN PEITTEISIIN JA NAUTITAAN TARINAN VOIMASTA. Tekijä tosiaan herättelee kirjaa henkiin. Kuvakirjaikäiset lapset ovat otollista yleisöä: heille ostetaan paljon kirjoja, ja valinnan varaa riittää. Teoksessa neuvotaan tekemään vaikka mitä temppuja, sillä kirjan ei tarvitse nököttää hyllyssä tyhjänpanttina. Lumikki ja Tuhkimo ovat toistensa kimpussa: vimmastunut Lumikki nakkaa Tuhkimon pihalle
Tarvitaanko espanjalainen tekijäpari ennen kuin Tove Janssonista saadaan aikaiseksi lastenkirja. Kirjat olivat Astridille ”melkein käsittämättömän ihmeellisiä”. Siinä liikutaan Talventaian idyllisillä kaduilla ja kerrotaan Tarinankertojain killasta sekä -koulusta. Se täydentää runsasta Astrid Lindgren -aiheista tietokirjallisuutta oivaltavalla ikähaarukallaan: nyt pienet lapset voivat tutustua luontevasti rinnakkain sekä kirjailijaan että hänen tuotantoonsa. Elisabeth on kasvanut Austermeerin suurkirjastossa ”tutkimalla suuren kirjaston monilukuisia nurkkia ja kolkkia...”. Eeva Kilpi ja Väinö Linna ovat toki hienoja, järkälemäisiä kohteita, mutta vielä vain aristellaan lastenkirjailijoiden esiin nostamista. Nuoren amerikkalaisen Margaret Rogersonin ensimmäinen suomennettu romaani Kirjojen tytär (Karisto, suom. TARINASTA TULEE TOTTA Hannele Lampela on keksinyt hyvän idean satuisalle sarjalleen Talventaian tarinat, joka käynnistyy Lumikuningattaren lumouksella (Otava). ”Haluaisin saada teidät kiinnostumaan lukemisesta”, hän kirjoittaa. Tyyliltään tekstejä voi luonnehtia naivistisiksi, mutta tarkoitus on hyvä: Miklu puhuu käytöstavoista, kiltteydestä ja lukemisesta. Esikoisteoksensa tavoin Miklu tavoittelee tarinoiden, vitsien ja muistojen kokoelmaa, jossa ei ole ”yhtään tylsää hetkeä”. Linzic Hunte r, ruots. Elämyksellinen teos ruokkii uteliaisuutta ja houkuttelee pienimmätkin lukijat elämäkertojen imuun. Hän on tottunut siihen, että loitsukirjojen käsittely on hankalaa puuhaa, sillä kirjat saattavat kantaa kitkerää kaunaa toisilleen. NURKAT KIRJOJA TÄYNNÄ Kirjarakkaus on tuttua myös muhkeassa fantasiakirjallisuudessa. Iloinen ja kekseliäs kuvitustyyli herkuttelee satumaailman ikiaikaisilla ja ihan uusilla mahdollisuuksilla. Nelivuotiaana hän koki ihmeen: Edit-ystävä luki hänelle sadun. Vasta sitten hän pääsee Tarinankertojain killan jäseneksi. Silloin tytön mielikuvitus vapautui valloilleen, eikä hän enää saa kyllikseen kirjoista. Ne ärhentelevät, ääntelevät ja kalisuttelevat kahleitaan – ja kirjastossa liikkuvat kirjatoukat ovat rotan kokoisia. Elsie Form gren ja Sten Sundström) ilmestyi viime vuonna ruotsiksi. Satumaailma ryydittää kirjaa monella tapaa: sadut käyvät tosiksi omalla kiehtovalla tavallaan. Kirjaston ilmapiiri on maaginen; suuri kirjasto ei nuku koskaan. njalainen tekijäpari ssonista saadaan aiLAPSEN MAAILMA 2 | 2021 67 LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 67 1.2.2021 12.04 1.2.2021 12.04. Espanjalaisen Maria Isabel Sánchezin kirjoittama Vegaran Astrid Lindgren (Bookmark, kuv. Mitä muuta se voisi ollakaan?! Eteläruotsalaisella maaseudulla Astrid eli niin päivänpaisteista lapsuutta, ettei halunnut kasvaa aikuiseksi. PIKKUINEN ASTRID Alle kouluikäisille suunnattu Astrid Lindgrenistä kertova elämäkerrallinen kuvakirja on kuvitusta myöten kirkas ja kiinnostava. Tarinoita kuunnellessa makoillaan ”pehmeissä, lämpimissä peitteissä”. Paljon helppolukuisempaa nuortenkirjallisuutta on suositun tubettaja-Miklun Kaikkien aikojen kirja (Otava). Nyt kun Miklu on päässyt alkuun, olisi hauska saada pelkästään lukemiseen ja kirjavinkkeihin keskittyvä Miklu-kirjanen. Mika Kivimäk i) näyttää ihan konkreettisesti kirjojen voiman. Pelkkää löllyttelyä tarina ei suinkaan ole, sillä Gretan pitää etsiä kadonnutta pikkuveljeään ja voittaa kylmyyden kuningattaren lumous. Tulitikkutyttökin saa tarpeekseen aikuisten tarinoista ja päättää muuttaa omaa tarinaansa. Kirjassa käytetään siitä lämmintä sanaa: lukulöllyttely. Tekijät näyttävät, miten eloisaa ja mutkatonta lasten kirjallisuustieto voi olla! Suomessa herätään vähitellen siihen ajatukseen, että lapsetkin voivat kiinnostua kirjailijoiden elämänvaiheista. Tulitikkutyttö muuttaa tarinaansa K U V IT U S K IR JA S TA S E IT S E M Ä N K Ä Ä P IÖ N R Y T M IO R K E S T E R I kirjavinkkeihin keskittyvä Miklu janen
@aanilapselle Lasten vaalipaneeli järjestetään Oodissa 17.2.2021 klo 14:30-15:30. Siksi olemme kutsuneet puolueet mukaan vuoden tärkeimpään kuntavaalipaneeliin! yhteistyöss ä: seuraa: LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM2_21_s66-68_KK+TakaK.indd 68 1.2.2021 12.04 1.2.2021 12.04. Mukaan ovat ilmoittautuneet : Paneelissamme kysymykset kysyvät lapset ja juontajana toimii Lasten uutiset! Seuraamme koronatilannetta ja järjestämme tilaisuuden koronaturvallisesti. Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. www.lskl.fi/aanilapselle www.hs.fi/lastenuutiset Li andersson (vas.) Anna-Maja Henriksson (RKP) Sanna Marin (SDP) jussi halla-aho (PS) Maria Ohisalo (Vihr.) Petteri Orpo (Kok.) Annika Saarikko (Kesk.) Sari Essayah (KD) Harry Harkimo (Liik.) kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista! Meidän mielestämme kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista, meidän tulevaisuudestamme. Paneeli striimataan Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanavissa, joten sinäkin voit osallistua siihen turvallisesti omasta kodistasi