Lapsen Maailma 02/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTA VOI VALMENTAA ROKOTUKSEEN | NÄIN VUOROASUMINEN ONNISTUU! MENTALISAATIO AUTTAA KASVATTAJAA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. ylävinjetti MA AIL MA KUN ÄITIYS KADUTTAA… | SIJAISSISARUS – ARVOKAS LÄHEINEN VAI KILPAILIJA. LM2_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 31.1.2022 13.56 31.1.2022 13.56
JA MONIA MUITA! Löydä omat suosikkisi > lapsenmaailma.fi/blogit AN N U SK A D AL M AS O 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 31.1.2022 13.56 31.1.2022 13.56. VUODET VIERIVÄT Lue seitsenhenkisen suurperheen elämästä – sen kauneudesta mutta myös tragikoomisista ja raskaista päivistä. Tutustu Lapsen Maailman BLOGEIHIN! HATTUTEMPPU KOLMOSET KERRALLA Tutustu esikoisensa, keskimmäisensä ja kuopuksensa yhtä aikaa saaneen kolmekymppisen naisen pohdintoihin kolmosperhearjen sirkuksesta! LAPSELLISET MIEHET Blogissa otetaan haltuun isäpuhetta ja sanoitetaan miesten vanhemmuutta. ONE GLASS OF MILK, PLEASE Seuraa maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen paluumuuttaneen perheen arkea haasteineen ja iloineen! SYDÄNJUURILLA Blogin aiheena ovat nuorten hyvinvointi sekä epäkohdat, joihin lapset erityispiirteidensä vuoksi voivat törmätä
S. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Lukuvinkkejä kirjallisuuden ravintoympyrästä. 52 Vältä vuoroasumisen kompastuskivet HARRASTUKSET & KASVU 34 Poikien pilkkisafarilla nappasi! 46 Kun lapsi juksaa… 48 Ota lapsen tunne todesta – mentalisaatio kasvatuksessa 60 Tuula Paltakari-Piekkola on tarinoiva mummi OSALLISUUS & ERIARVOISUUS 24 Mila Harra, 14, ja Venla Taubert, 15, ovat tulevaisuuden vaikuttajia 32 Vapaaehtoiset paikkaavat köyhimpien lapsiperheiden suojaverkkoa TERVEYS 40 Näin lapsen rokotuspelkoa voi helpottaa! LASTENSUOJELU 56 Miten sisaruus muuttuu, kun lapsi sijoitetaan. 51 KR IS TA LU O M A ›› Lihavoitu = kannessa LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 3 ›› LM2_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 3.2.2022 10.06 3.2.2022 10.06. n > l s. 6 Näin upeat maisemat avautuvat Janika Harjun vastavalmistuneen kotitalon pihalta EteläPohjanmaalla. 28 Tutkittua tietoa: Nuorten rikoskäyttäytyminen on edelleen harvinaista 64 Palvelukortti 65 Atte Ahokkaan kolumni: Ilmastoahdistus tulee ottaa tosissaan 66 Kuukauden kirjat: Sarjakuvat ovat kulttuurihistoriaa HELMIKUU | 2 | 2022 MA AIL MA TEE MENTALISAATIOHARJOITUS. PERHE & VANHEMMUUS 6 Yksinhuoltaja Janika Harju rakensi talon perheelleen 12 Kiitos isän: Maria Hyytiäinen johtaa sirkuskoulua 42 Entä jos äitiys kaduttaakin
Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Vuosittaisen juhlapäivän tarkoituksena on tehdä sijaishuollossa asuvia ja asuneita lapsia ja nuoria näkyviksi, jotta he kokisivat itsensä arvostetuiksi ja rakastetuiksi. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. 66 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 3.2.2022 10.07 3.2.2022 10.07. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 24 ”Koko nuoruus on suorittamista! Missä vaiheessa me ehdimme elämään?” ihmettelevät Venla Taubert (vas.) ja Mila Harra Tampereen Kalevan kirkon monitoimitila Katakombissa. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Soile Honkala, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. M AR JA SE PP ÄL Ä KUUKAUDEN KIRJOISSA AIHEENA SARJIKSET. vuosikerta. Lastensuojelun Keskusliitto tuottaa tietoa lastensuojelun kehittämiseksi, tarjoaa koulutusta lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä vaikuttaa lainsäädäntöön ja päättäjiin, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat kaikilta osin myös sijaishuollossa. vuosikerta KANSI Elias Vesan (vas.) ja Lasse Kolarin kuvasi kanteen Tiiu Kaitalo. l Helsinki l Kuusankoski l Joroinen l Alajärvi l Hailuoto Tampere l s. OIKEUS TURVALLISEEN SIJAISHUOLTOON Sijaishuollon juhlapäivää vietettiin 18.2. S. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Yhteiskunnalla on suuri vastuu heidän kasvuolosuhteidensa turvaamisesta. 81
On tärkeää, että palvelut löytyvät läheltä ja palvelusta toiseen siirtyminen sujuu ketterästi. Siihen tarjoaa mainion avun lapsibudjetointi, jolla voidaan analysoida, arvioida ja vahvistaa lapsiin kohdistuvien julkisten varojen lapsioikeusperustaisuutta. Ja jotta varmistamme, että päätökset ja toiminta todella edistävät lapsen oikeuksia, on uudistuksia tehtäessä tärkeää arvioida lapsivaikutuksia. Nykyisten palveluiden kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on yksi osa uudistusta. Puhe hyvinvointialueista kääntyy usein rahaan. Kunnat huolehtivat silti jatkossakin lasten, nuorten ja perheiden kannalta merkittävistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja vapaa-ajan toiminnasta. Moni päättäjä ymmärtää, että ennaltaehkäisevään tukeen ja palveluihin satsaaminen säästää euroja, kun kalliimpia korjaavia palveluita tarvitaan vähemmän. Tällä hetkellä palvelut eivät vastaa teini-ikäisten ja heidän perheidensä tarpeisiin, neuropsykiatrisesti oirehtivien lasten palvelut ovat riittämättömiä, lastensuojelun palveluihin kohdistuu hurjia paineita, lapset ja nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluiden piiriin, vammaisten ja monisairaiden lasten perheet kuormittuvat kohtuuttomasti ja usein apu tulee liian myöhään. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta on tärkeää, että erilaiset ja eritasoiset sosiaalija terveyspalvelut sovitetaan yhteen, palvelut löytyvät läheltä ja palvelusta toiseen siirtyminen sujuu ketterästi. Vuoden 2023 alusta kaikki sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi hoidetaan hyvinvointialueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä päiväkotien kanssa ja koulupsykologit, -terveydenhoitajat ja -kuraattorit ovat saatavilla kouluissa ja oppilaitoksissa. Siitä, voivatko vanhemmat ja huoltajat luottaa siihen, että saavat apua ja tukea heti, kun siihen on tarvetta. Se on ymmärrettävää, sillä uudistuksella tavoitellaan säästöjä. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin ihmisistä. Kyse on Sinusta, minusta ja meidän perheistämme. Kukapa osaisi paremmin kuvata omia tarpeitaan kuin se, joka noiden haasteiden keskellä elää. Näiden ongelmien ratkaisemiseen ei auta vanhan kehittäminen, vaan on tehtävä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Siitä, että joku ottaa lapsen, nuoren ja perheen tilanteen tosissaan. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 8.2.2022 8.13 8.2.2022 8.13. Toinen, ehkä jopa tärkeämpi osa uudistusta on luoda uutta. Myös perhekeskusten palveluita tulee tarjota kattavasti. pääkirjoitus 21 hyvinvointialueella aloittaa maaliskuun alussa lähes 1 400 valtuutettua, jotka päättävät lukuisista lasten, nuorten ja perheiden asioista. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Toivon, että hyvinvointialueet ottavat palveluiden kehittämiseen mukaan lapset, nuoret ja perheet. Saatetaan tämä vihdoin juhlapuhetasolta konkreettisiksi teoiksi. Hyvinvointialueuudistus on monen korvissa saattanut kuulostaa rakenteilta, rahalta – ja vaaleilta . Tällainen osallisuus huomioisi myös lasten moninaisuuden sekä perheiden monimuotoisuuden. Siitä, ettei perheiden tarvitse hakea, pyytää ja anoa apua monesta paikasta
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 6 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 6 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32. perhe TALO, jonka Janika rakensi Yksinhuoltaja Janika Harju rakensi talon samalla, kun teki kolmivuorotyötä päiväkodissa ja viikko-ohjelmassa oli nuoremman pojan, Juliuksen, viisi eri terapiaa
Haasteellisinta urakassa oli kokonaisuuden hallinta. ”Itse asiassa oivalsin unissani tosi monta asiaa.” ”Sitten kun saan oman talon, teen niin ja niin…”, oli Janika jo nuorena usein todennut. TALO, jonka Janika rakensi Jo alkuun Janika Harjulle oli selvää, että hän haluaa ekotalon, koska Julius ja hän ovat astmaatikkoja. Nyt on aika elää unelmaa toteen. Projektin aikana Janika näki untakin rakentamisesta. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 7 ›› LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 7 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 7 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32. Usein Jimi (vas.), Janika ja Julius ottavat tulijat vastaan jo Sulolan ovella. Rankan rakennusvaiheen jälkeen on mukava rauhoittua poikien kanssa kotielämään, johon kuuluvat myös illanvietot ystävien kanssa. Höyrysulkumuovilla eristetyn pussitalon rakentamisesta häntä oli jo varoitellut isoenokin, joka kiersi aikoinaan rakennuksilla asentamassa puhallusvillaa
Astumme sisään violetista ovesta. Kaikki viihtyvät uudessa kodissa, jossa nyt on asuttu puoli vuotta. Se on ollut hänen unelmansa jo nuoresta. Eteisessä pyrähtää vastaan vauhdikas kaksikko, suomenlapinkoirat Siru ja Muru. Talon julkisivun puolelta avautuu huikaiseva näkymä kauas peltojen yli ja aina niiden takana kohoavaan korkeaan rinteeseen. Se on talon emännän lempiväri ja saa hänet kotiin tullessaan hyvälle mielelle. Kaikki hänen kylällä asuvat ikätoverinsa ovat tyttöjä. 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 8 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 8 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32. Isosisko asuu Helsingissä, mutta Janikalle oli selvää, että kotikylään hänkin rakentaisi talonsa. P itkäsentie polveilee lumisten peltoaukeiden halki, kunnes tulee Sulolaan, Janika Harjun, 37, ja hänen poikiensa Jimin, 12, ja Juliuksen, 6, kotiin. Paalijärven alakouluun on matkaa alle kolme kilometriä ja sen Jimi polkee pyörällään. Tykkylumen peittämien puiden juurella metsän kätköissä on pari laavupaikkaa, joissa voi tulen ääressä tunnelmoida. Uudisrakennus sijaitsee avaralla paikalla, mäen päällä, Paalijärven kylässä Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Paalijärvi on Janika Harjun kotikylä. Unelman yksityiskohtia olivat violetti ulko-ovi, puuhella ja poreallas. Kilometrin päässä asuvat hänen vanhempansa ja lähellä omissa kodeissaan kaksi veljeä ja yksi sisko
– Ihan kiva, hän vastaa kysymykseen uudesta kodista ja hiippailee takaisin huoneeseensa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 9 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 9 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 9 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32. Nautin emännöimisestä, kun on paljon väkeä koolla. Janikan isä Veijo Harju soitti sorafirman omistavalle kaverilleen, joka tuli ja lykkäsi kaikki Janikan ostamat hiekat pihamaalla sivuun ja toi uutta, karkeampaa maa-ainesta tilalle. Roudan sulaminen upotti rekat Sulolaan mahtuukin väkeä. Juliuksella on vieraana Daniel , ja he ovat kumartuneena tabletin puoleen. Hetken kuluttua omista piiloistaan tepastelevat esiin myös talon kissat, Musta ja Harmaa. Muuten Janikan laatima budjetti piti hyvin kutinsa. Hän suunnitteli haaveittensa mukaista taloa neljä vuotta yön hiljaisina hetkinä, minkä jälkeen arkkitehti piirsi hänen suunnitelmansa puhtaaksi, eikä tehnyt niihin juuri muutoksia. Routa kaivettiin pois ja laitettiin uudet hiekat tilalle. Hän oli rakentamisessa asialla oikeaan aikaan, sillä puolen vuoden päästä puun hinta nelinkertaistui. Aluksi hän vietti heillä yhden viikonlopun kuukaudesta, mutta uuden sopimuksen mukaan hän saa olla tukiperheessä niin paljon kuin haluaa. Joskus sanottiin jopa, ettei hänen tarvitse tulla jotakin työvaihetta edes katsomaan, se kyllä hoituu muutenkin. – Talo oli laitettu asemapiirrokseen etelänsuuntaan! Onneksi huomasin sen, sillä muuten avara maisema ja hulppea näköala olisi jäänyt aivan sivuseikaksi. Talon elementit tulivat maaliskuun lopussa. – Äiti ei ole tehnyt kaikkea valmiiksi ja hyvä niin. Mutta jos hän ei olisi ollut tarkkana, pääovi aukeaisi nyt metsään päin. Samana päivänä routa suli vuorokaudessa ja rekat upposivat tielle ja pihaan. Jalallisella vadilla komeilee Red Velvet -kakku. Jimi istuu tietokoneensa ääressä huoneessaan. Urakan aikana Janika törmäsi toisinaan vanhanmalliseen kulttuuriin, jonka mukaan nainen ei pysty itsekseen rakentamaan taloa. Julius käy Lapualla erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tilapäishoidon yksikössä Möttiääsessä kahdeksana päivänä kuukaudessa. Kylänmiehet tulivat traktoreilla apuun. Viime vuodet eivät ole olleet Janikalle kuitenkaan pelkkää suloa ja rauhaa. Jimi tulee nauttimaan välipalaa. Kodikkaan tupakeittiön pöytä notkuu herkkuja. Kylänmiehet talkooapuna Myös rakentamisessa Janika Harju sai runsaasti apua vanhemmiltaan. Tontin, joka on kooltaan neljä hehtaaria, Janika osti kuusi vuotta sitten perikunnalta. Lähipiiri rohkaisi ja oli koko ajan sitä mieltä, että kyllä Janika urakastaan selviää. Janika nauttii leipomisesta. Olen aina ollut tomera luonteeltani ja tykännyt tehdä asioita itsekseni. – Etsittiin pitkään Jimille tukiperhettä, mutta sellaisen löytäminen oli varsin hankalaa. Arjen pyörittäminen rakentamisen ohessa sekä Juliuksen viisi erilaista terapiaa vaati taituruutta. Juliuksen isä ei ole tekemisissä hänen kanssaan, mutta Jimi tapaa omaansa toisinaan. – Minusta on ihana kokkailla, varsinkin nyt unelmieni keittiössä. Ensimmäinen iso asia oli rakennuttaa tontille tie. Sähkökaapelit ja vesiputket asetettiin maan alle. Vaasassa valitsin kaikki talon sisustusmateriaalitkin kolmessa tunnissa. Äiti auttoi maalaamisessa, laatoittamisessa, työmaan siivouksissa, hoiti välillä Juliusta ja oli apuna muutossa. Kohta alkaa palapelin kokoaminen, mikä on yksi hänen lempipuuhistaan. Janika opiskeli talon rakentamisesta kaiken mahdollisen. Vaikka paljon asioita on tapahtunut samanaikaisesti, perheen elämä ei ole ollut yhtä kaaosta. Janikan pojilla on eri isät. Pari vuotta sitten Juliuksella todettiin kehitysvamma ja autismi, johon kuuluvat myös pakko-oireet. Välillä hän tehtailee ystävilleen täytekakkuja erilaisiin juhliin, ja edellisiltana on vietetty tortillakutsuja. Koulutukseltaan Janika on varhaiskasvatuksen Perustukset valettiin maaliskuussa 2021. – Olen hyvä tekemään päätöksiä ja luotan itseeni. Julius tarvitsee viidenlaista terapiaa Toinen kissoista istuu keittiön ikkunan ääressä seuraillen talvilintujen pyrähtelemistä. Meneillään ovat Pikku Kakkosen pelit. Lääkäri on kirjoittanut Juliuksen epikriisiin: ” Rakkautta ja valoa täynnä oleva pieni poika.” Juliuksella riittää virtaa, ja välillä hän käy halailemassa äitiään. Julius on innokas apulaiseni. Talon perustusten tekeminen aloitettiin maaliskuun alussa 2021. Janika Harju kertoo koko rakentamisen ajan tehneensä kolmivuorotyötä päiväkodissa. Janika kiitteleekin vanhempiaan siitä, että he ovat pienestä pitäen opettaneet hänet tekemään työtä. Pälkähästä päästiin, mutta sen seurauksena oli pakko ottaa lisää lainaa. Järjestelmällisyys on Janikalle tärkeää. En jää koskaan miettimään asioita liian pitkään. Hän pohti, mitä kaikkea talvirakentamisessa pitää ottaa huomioon ja mitä on tehtävä missäkin vaiheessa. Tontti, josta hänen omansa lohkaistiin, on nimeltään Rauhala. – Mummuni oli Rauha, ja koska hänen miehensä oli Sulo, tontistani tuli Sulola. – Silloin oli vielä metri lunta. Isä oli miltei joka vaiheessa mukana. Poikien nukkuessa hän istui lukuisia tunteja tietokoneen ääressä ja perehtyi alan lehtiin. Nyt äitini Birgitta ja isäni Veijo ovat hänen tukiperheensä
Janika kertoo olevansa perfektionisti, jonka päreet eivät helpolla pala. Hän hoiti kauan sitten työkseen kehitysvammaisia. Julius esittelee mielellään perheen poreallasta, jonne pulahtaminen on päivän kohokohta. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 10 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 10 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32
Se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Jimin yläkoulu. Unten maille Julius menee jo iltaseitsemältä. Iltaisin kierretään sillat Puuhellassa rätisee toisinaan tuli. Alueella on usein sähkökatkoja, joten se on varsin tarpeellinen. Sähkökatko saa tulla, ja ruoka hoituu kunhan polttopuut riittävät. Tuttu taksinkuljettaja tervehtii poikaa. Veijokin joutui kesken kaiken leikkaukseen, mutta talkooapuun riensivät kylän miehet. Silloin hänen äitinsä soitti naapuriin, että jos perunat ovat jäämässä puolikypsiksi, ne saa tuoda heidän puuliedelleen kypsymään. Välillä Janika on tuntenut itsensä väsyneeksi. Jimin kanssa Janika pelaa vielä lautapelejä tai katsoo elokuvia. Töihin ajaessaan Janika jättää Juliuksen matkan varrella Mäntymäen päiväkodin Harakoitten ryhmään, jossa on muitakin erityislapsia. Julius on ollut kaksi vuotta eskarissa ja siirtyy ensi syksynä erityiskouluun. Janika muistaa lapsuudestaan jouluaaton, jolloin sähköt katkesivat. opettaja, jota varhaiset aamutkaan eivät kauhistuta. Viikonloput ovat vapaat ja herätys arkiaamuina on vasta viideltä. Olin ostanut sitä varten 75 litraa valkoista maalia, mutta taukotuvan ovi kaatoi maalisangon kumoon myrsky-yönä. Puuhellassa rätisee tuli muutaman kerran viikossa. Nykytilannetta helpottaa, että Janika siirtyi viime syksynä töihin ryhmän vastaavaksi toiseen päiväkotiin. – Ikkunanpielet ovat edelleen maalaamatta. Rakennusaikana päivävuoro saattoi alkaa 4.45, joten herätys oli kolmelta yöllä, koska Juliuksen aamutoimet vaativat aikaa. Töistä tullessaan Janika avaa tyytyväisenä violetin ovensa onnellisena ja kiitollisena siitä, että on saanut suuren unelmansa toteutettua. Elämä on rauhaisampaa, koska enää ei ole kaiken aikaa monta rautaa tulessa. Perhe pääsi muuttamaan Sulolaan viime syksynä, ja keskeneräisiä töitä voi nyt jatkaa rauhallisempaan tahtiin. Onneksi hän löysi verkkokirpputorilta kaksi vuotta vanhan ilmoituksen, jonka allas oli edelleen myymättä. Hän käy viimeistä vuotta Paalijärven alakoulua. Niitä Janika saikin naapuriltaan tupaantuliaislahjaksi. Porealtaan Janika tilasi Kiinasta, mutta koronan aiheuttaman kysynnän vuoksi ne loppuivat, eikä ollut tiedossa, milloin sellainen voitaisiin toimittaa. Pisteeksi iin päälle Julius istui uusilla haalareillaan maaliin! Myös taloa kiertävä terassi, yläparveke ja puutarhan laittaminen odottavat ensi kesää. Jimi ruokkii ennen kouluun lähtöään koirat ja vie ne häkkiin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 11 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 11 LM2_s6-11_JanikaHarju.indd 11 2.2.2022 12.32 2.2.2022 12.32. Allas toimii myös Juliuksen terapia-altaana: siinä pitää olla tietynlainen syvyys ja valaistus, jotta Julius saa tarpeellisia aistielämyksiä. Hän sai kesäkuussa välilevyn pullistuman, joka on vähitellen helpottamassa. Harmaa nauttii lekottelusta sohvalla, vaikka katoaa toisinaan piiloon. n Poreallas löytyi verkkokirpputorilta. Nyt on Mustan vuoro olla omilla teillään. Kohta autosta näkyvät enää perävalot. Ruuan jälkeen saatetaan viettää aikaa porealtaassa. Julius tykkää tosi paljon myös silloista, joten hänen kanssaan käydään koirien kuljetuslenkillä tarkastamassa kaikki lähistön ojia ylittävät sillat. Julius juoksee innoissaan ympäri pihaa ja istahtaa lopulta etupenkille kuljettajan viereen. Pihaan hurahtaa yhtäkkiä taksi, joka on tullut hakemaan Juliusta Möttiääseen viikonlopuksi. Vähitellen alkaa ruuanlaitto
Bravuurissa hän harjoitti ryhmiä, joissa esiintyi itsekin vuoteen 2016, jolloin 74-vuotiaana luovutti vastuun tyttärelleen. Maria Hyytiäinen, 39, oli mukana kymmenen esiintyjän ryhmässä sekä ohjaajana että vanhimpana esiintyjänä. Kun Maria 10-vuotiaana aloitti sirkuksen, pikkuhiljaa muut harrastukset – baletti, kilpatanssi ja taitoluistelu – jäivät. Iskän TYTTÖ V uonna 1994 Maria Nakov muutti bulgarialaisen isänsä Konsta Nakovin kanssa Kotkasta Kuusankoskelle, jossa isä ryhtyi toteuttamaan unelmaansa esittävien taiteiden koulusta. – Laji kuluttaa kroppaa, minulla ehkä eniten ranteita. Sirkuskoulu on toiminut vuodesta 2001 lähtien vanhassa kaupparakennuksessa . Hyvät oppilaat ruokkivat sitä. Kahden varsin erilaisen persoonan, pippurisen isän ja rauhallisen tyttären, yhteistyö toimi mainiosti. Bravuurin 140 sirkuslaisen joukossa on vain kourallinen poikia, ja Maria pohtiikin, pitäisikö perustaa erikseen poikien ryhmä. – Sirkus juurtui sydämeeni vaivihkaa, ja intohimoni siihen näyttää vain kasvavan. Tytär oli alusta asti mukana projektissa, josta kehittyi vuosien saatossa Sirkuskoulu Bravuuri. Muissakin toiminnan kehittämisideoissa auttaa voittosumma, joka hujahti koulun vesikaton uusimiseen. Viime keväänä se tuli tutuksi monelle suomalaiselle voittaessaan Talent Suomi -tv-ohjelman ja 30 000 euroa. perhe 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 12 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 12 7.2.2022 10.16 7.2.2022 10.16. Maria on pakahduttavan ylpeä ryhmästään, joka teknisten vastoinkäymisten jälkeen kokosi itsensä ohjelmassa hetkessä. Konsta Nakov remontoi rakennukseen myös kodin perheelleen. – Monipuolisena sekä erittäin fyysisenä ja taiteellisena lajina sirkus kehittää keskittymiskykyä, koordinaatiota, sosiaalisia sekä ilmaisuja esiintymistaitoja, sitkeyttä, luovuutta, itsetuntemusta – ihan kaikkea! Vaikka sirkus sopii harrastukseksi lähes kaikenikäisille, Maria myöntää, ettei ikänsä vuoksi enää ihan kaikkeen pysty
Iskän TYTTÖ Teini-ikäisenä Maria Hyytiäistä a lkoi kiinnostaa moni muu asia sirkusta enemmän, mutta isä ei antanut tyttären lopettaa harrastusta. Tänään isälleen kiitollinen Maria toimii sirkuskoulun johtajana, ohjaajana ja esiintyjänä. HANNELE NIEMI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Hulavanne on ollut jo pitkään yksi Maria Hyytiäisen vahvoista lajeista. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 13 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 13 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 13 7.2.2022 10.16 7.2.2022 10.16
Se vaikutti myös ystävyysja parisuhteisiin. Surutyötä on tehty pitkään ja siskon kanssa itketty monet itkut. Konsta Nakovin vahva persoona näkyi hyvässä ja huonossa, sirkuskoulussa muun muassa vähäisinä oppilasmäärinä. Kritiikkiä pyrin antamaan rakentavasti. Yhteys äitiin hiipui hiljalleen, ja alkoholiongelmista kärsinyt äiti kuoli vain viisikymppisenä, samana vuonna kuin 26-vuotias Maria meni naimisiin. – Löytyy minusta nopeuttakin, mutten ole äkkipikainen niin kuin isä. Ja kun Bravuurin jatkoa pohdittiin, isä oli valmis luopumaan unelmastaan, mutta Maria ei: sirkuskoulusta oli jo tullut hänenkin unelmansa. – Isä on ollut elämäni tärkein ihminen. Ohjaajana ja yrittäjänä hän toimii toisin kuin isänsä. Olen aina ollut iskän tyttö. Kun oppilas sitten pitkän työn jälkeen sisäistää jotain olennaista, on juhlan paikka. Alzheimer on vienyt ennen niin energiseltä Konstalta sekä fyysisen että henkisen toimintakyvyn. – Olen pohtinut, että miksi iskä jäi Suomeen, vaikka hänellä oli jo tytär Bulgariassa. Maria Hyytiäinen tekee myös keikkatyötä sairaanhoitajana pääosin hoivakodeissa. Maria muistaakin lapsuutensa trapetsien, keilojen ja diabolojen keskellä hyvänä ja tavallisena. – Ja hän osaa bulgarian kieltä, toisin kuin minä. – Iskä vaati oppilailtaan paljon ja näytti suoraan, kenestä piti ja kenestä ei. Siskokset ehtivät jonkin aikaa asuakin yhdessä Kotkassa, jonne muutettiin Joensuusta Marian vanhempien erottua. Toisaalta isä kannusti tytärtä opiskelemaan hoitoalaa, sillä ”Suomessa sirkuksella ei elä”. Maria ei tunnista itsessään bulgarialaisuutta, vaikka vietti lapsuuskesät paljolti Mustanmeren rannalla. Mutta hän on aina ollut ehdoton, ja kaiken piti mennä hänen tahtonsa mukaan. Nyt hän puhuu enää vain muutaman sanan suomea, muuten pelkkää bulgariaa. – Aiemmin en edes ajatellut yritystoimintaa. – Isä oli auktoriteetti, ja hyvä niin. Mieluisia oppilaita Konsta kohteli kuin omia lapsiaan, ja tyttärelleen hän oli lempeä ja ymmärtäväinen isä. 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 14 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 14 3.2.2022 10.08 3.2.2022 10.08. Lapsi ei voi millään toteuttaa kaikkia vanhempiensa toiveita. Nyt Maria on kiitollinen siitä, ettei isä antanut hänen lopettaa sirkusharrastusta. Kun Maria tahtoi teini-iässä lopettaa sirkusharrastuksen, isä puhui hänet ympäri. Täältä löytyi suomalainen rakkaus, josta tuli Marian äiti. Päällimmäisenä on jo toive, että isä pääsisi pois. Pienestä Tsherven Brjagista pääkaupunki Sofiaan musiikkia opiskelemaan lähtenyt Konsta Nakov valmistui kapellimestariksi ja päätyi 1980-luvun alussa tanssiorkesterin mukana Suomeen. Konsta on vaikuttanut tyttärensä elämänvalintoihin. – Pyrin etenemään onnistumisten kautta, mutta en kehu turhista, jolloin kiitoksen merkitys vähenee. Kun Bravuuriin hankittiin rullaluistimet, Maria oli yhtenä ryhmän vanhimmista kokeilemassa niitä ensimmäisenä. Sirkus juurtui sydämeeni. Siinä meni raja. Muita hänen lajejaan ovat muun muassa hulavanteet ja jongleeraus, muttei laulu, eikä piano. Tiukan ja löysän nuoran välimuoto, slackline kuuluu sirkuksen tasapainovälineisiin. Vaikka Maria sairaanhoitajana tietää taudin kulun, se ei helpota tunnepuolta. – Minusta ei tullut muusikkoa, vaikka isä sitä kuinka toivoi ja yritti ohjata musiikin pariin. – Hän ei ole enää se tuntemani iskä, eikä ilmeisesti enää tunnista minua. Marian sisarpuoli Lucia Nakova-Haikaraisesta tuli viulisti ja kapellimestari. Mariaa 13 vuotta vanhempi Lucia muutti 15-vuotiaana Suomeen. Olen vähän vihainen iskälle siitä, ettei hän opettanut minulle äidinkieltään, vaan väitti, että ehtisin oppia sen aikuisenakin
Maria spottaa eli varmistaa poikaansa Leevi Hyytiäistä. Tämä harjoittelee keskittymistä kahteen lajiin samaan aikaan: rola bola vaatii tasapainoa ja jongleeraus koordinaatiota. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 15 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 15 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 15 3.2.2022 10.08 3.2.2022 10.08
Pandemian vaikutus lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin huolestuttaa Mariaa. Ne tulevat esiin fyysisinä pakko-oireina, keskittymisvaikeuksina, masentuneisuutena, ahdistuneisuutena ja paniikkihäiriöinä. – Oppilaat tykkäävät etenkin rullaluistelusta ja hyppykepeistä, eivätkä pysy hetkeäkään paikoillaan. Maria on seurannut iloiten ja hiukan ihmetellen ryhmiensä tiivistymistä ja kaveruuksien syntymistä, vaikka porukkaan mahtuu monenlaisia ja hyvin erilaisia temperamentteja puheliaasta hiljaisempaan ja johtajasta myötäilijään. 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 16 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 16 4.2.2022 11.03 4.2.2022 11.03. Koulun tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä Talent-voitto lisäsi kiinnostusta ja kysyntää. Yleensä sirkusharrastus aloitetaan tasapainolajeista: pallon ja nuoran päällä kävelystä edetään pikkuhiljaa ilmavälineisiin ja ryhmäakrobatiaan. Useimmat kärsivät kovasta esiintymisjännityksestä, niin myös Maria. Sirkus kuuluu niihin lajeihin, jotka saadaan armottoman harjoittelun myötä näyttämään äärimmäisen helpolta. Maria Hyytiäinen muistuttaa, että sirkuksesta löytyy jokaiselle jotain, ja kursseja järjestetään myös aikuisille. Useimmat sirkuslaiset osaavat monia lajeja. Kahden ohjaajan ryhmässä on enintään 18 oppilasta. Korona-aikanakin on voitu treenata turvallisesti ja haaveilla uusista kansainvälisistä esiintymisistä muuallakin kuin sirkusfestivaaleilla Saksassa ja Pietarin Suuressa Sirkuksessa, joissa kummassakin Bravuuri on käynyt. Treenaaminen helpottaa usein oireita, mutta ei tietenkään poista niitä nuoren elämästä. Ohjaajia on onnistuttu saamaan omista kasvateista, joita kannustetaan opettamisen maailmaan ja kouluttautumaan. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity Bravuurissa ovat mukana myös hänen lapsensa Milja, 11, ja Leevi, 9. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Sirkuksen suosio näyttää vain kasvavan. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Jo kuusivuotias pystyy ryhmätoimintaan ilman vanhempaa ja jaksaa keskittyä kokonaisen tunnin tavoitteelliseen toimintaan. – Mutta se helpottaa heti lavalle päästyä! Hän kävi äskettäin tyttärensä kanssa samankaltaisen keskustelun kuin itse aikanaan isänsä kanssa. Esikoisen synnyttyä Maria kehitteli kouluun Vauva ja vanhempi -ryhmän, jossa leikin avulla opetellaan moninaisia taitoja. Tuodaan työ näkyväksi. Klovneriaa ja taikuutta Bravuurissa ei tällä erää opeteta, ja pelleohjelmat lähtivät Konstan myötä. Esiintymisryhmä kokoontuu kolmesti viikossa, vaikka korona toimintaa rajoittaakin. Sillä siksihän sirkusta harjoitellaan, että kovalla työllä saavutettuja taitoja voisi esitellä muille. Leevi puolestaan on mielestään tuleva sirkustirehtööri. Bravuurissakin alkavat rajat – konkreettisesti myös tila ja seinät – tulla vastaan, ja tulijoita olisi jonoksi asti. Marian myyntialalla työskentelevä puoliso suhtautuu perheen harrastukseen myönteisesti, muttei ole ainakaan vielä itse lähtenyt mukaan. Toinen pääopettaja Emilia Nykänen on Bravuurin kasvatteja hänkin. Hän rakastaa tasapainolauta rola bolaa ja diabolohyrriä. – Mielenterveysongelmat näkyvät lähinnä vanhemmissa lapsissa ja nuorisossa. Hänen aloitellessaan vastaavaa ei tapahtunut. Jokaisella tunnilla käytetään tehokkaasti kaikki minuutit, opetellaan aina jotain uutta ja mielekästä. Ja nauttia siitä suuresti itsekin… n Jännitys helpottaa lavalla. Bravuurin erityisosaamista on rullaluisteluakrobatia, jossa sekä pyörittäjän että lentäjän on hallittava monta osaaluetta. – Milja halusi jäädä esiintymisistä pois, mutta voihan olla, että hän pitää vain taukoa
Tuodaan työ näkyväksi. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 17 LM2_s12-16_MariaHyytia?inen.indd 17 3.2.2022 10.08 3.2.2022 10.08
Astun tuulikaappiin, ja hän juoksee syliin. Lapsuudessani vesi, ruoka, jäte, energia – kaikki – meni suoraan kodista läpi. Ympyrän yhteydessä tarjoillaan makupaloja eli lukuvinkkejä alakouluikäisille, mutta myös aikuisille. Olen juonut tämän saman veden kymmeniä, ehkä satoja kertoja. Onneksi on perhe, joka auttaa. Aikuisille suositellaan harvinaista herkkua eli ensimmäistä suomenkielistä saamelaisrunouden antologiaa En laske, en koskaan, jonka on toimittanut Kaija Anttonen. Vaikka malli on kehitetty alakouluopetuksen tueksi, ympyrää voi hyödyntää kuka tahansa, vinkkasi siihen netissä törmännyt ekaluokkalaisen äiti. Sitran tuore Heikot signaalit 2022 -kirja esittelee joukon heikkoja signaaleja ja niiden pohjalta tehtyjä tulevaisuushahmotelmia. Yhteen suuntaan kuin järven pohjaan vajoava kivi. Nyt kaikki, mikä kotiin tulee, on osa jatkuvaa ja loppumatonta kiertoa. Omaa lukumenutaan voi laventaa ja tervehdyttää tutustumalla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkossa laadittuun kirjallisuuden ravintoympyrään, joka esittelee kirjallisuuden lajit herkullisesti ja visuaalisesti. Meitä on yhteensä kahdeksan: kumppanini Aarne ja Khaled, ystävät Sara ja Taimi, ja sitten Kaikun sisarukset Helmi ja Rodri. Joku aikuisista on aina kotona lasten kanssa, meillä on aina joku, johon tukeutua. Nautitko riittävästi jännityskirjoja, realistisia kertomuksia sekä satuja ja fantasiaa. l Mitä jos koti on yhteinen. Oma vinkkini teini-ikäisille on Veera Salmen kirjoittama Oboin kirja. Malin Klingenbergin ja Sanna Manderin ratkiriemukasta kirjaa Pierun elämää. ANU JÄMSÉN O TA VA EV EL IIN A N ET TI 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s18-23_Tulva.indd 18 LM2_s18-23_Tulva.indd 18 3.2.2022 10.13 3.2.2022 10.13. Maittavatko sarjakuvat. Saatko tietokirjaherkkua riittävän usein. Tässä sen tuumauksia kodin piiristä: l Mitä jos kotitalous on kiertotaloutta. Ekaluokkalaisten runouden nälkään suositellaan esim. ”Äiti tuli kotiin!”, Kaiku-lapseni kiljaisee, kun avaan kotioven. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUAI SATUSOPPAA JA RUNORIESKAA Hei alakoululainen, podetko runopuutostautia. Heikko signaali on ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. PS. Sen sivuilla tarinoita inhoava poika joutuu keskelle seikkailua maailmassa, jossa vain harvat osaavat lukea… ULLA OJALA TULEVAISUUSI JOS KOTI OLISI YHTEINEN. Työpäivä tuntui taas kovin pitkältä, eikä pelkästään lasten mielestä
l Pistäkää pihalla pystyyn hippaleikki tai olohuoneessa punnerruskisa! l Vähentäkää lasten kyyditsemistä paikasta toiseen, jos mahdollista. LIIKUNTAI KARHUKÄVELYÄ KOULUIHIN. Kirja on ladattavissa verkosta maksutta. Oppaan kirjoittajat vakuuttavat, että luonnossa on mahdollista saavuttaa kansallisten liikuntatavoitteiden lisäksi lähes kaikki muutkin opetukselle ja kasvatukselle asetetut tavoitteet – usein jopa paremmin kuin sisätiloissa! Tämän lisäksi kokonaisvaltaiset aistikokemukset jättävät arvokkaita, elinikäisiä muistijälkiä pieneen mieleen. OSALLISUUS LASTEN ÄÄNI KUULUVIIN Lapsia ja nuoria kuullaan kevään aikana sähköisesti ja työpajoissa, joiden aiheena on lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Etenkin kuormittavaa liikuntaa tarvitaan lisää. l Harrasta päiväkodissa tai koulun käytävillä karhukävelyä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 19 ›› LM2_s18-23_Tulva.indd 19 LM2_s18-23_Tulva.indd 19 3.2.2022 10.13 3.2.2022 10.13. VUONNA 1995 LUKU OLI 67 %. 87 % MAAILMAN TYTÖISTÄ KÄY NYT KOKO ALAKOULUN. Useampi tuore tutkimus kertoo, että moni lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Ilo kasvaa ulkona – Luontotoiminnan käsikirja innostaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmiä lähiluontoon liikkumaan, toimimaan ja oppimaan. CO LO U RB O X CO LO U RB O X ”Negatiivinen palaute ei yleensä mene ihon alle, koska ymmärrämme, että ihmiset eivät kritisoi meitä ihmisinä. Tässä konsteja tilanteen parantamiseksi: l Suosi trampoliinilla hyppelyä, nujuamista ja painimista. Näitä asioita koskevan Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan. He kritisoivat lastensuojelun epäkohtia.” TIKTOK-SOSSUT MAIJA HAAPALA JA CAMILLA JOKELA TELMA-LEHDESSÄ. Lasten ja nuorten osallisuutta halutaan vahvistaa, ja osallisuuspilotti toteutetaan kansallisen lapsistrategian ja sopimuksen toimeenpanoa valmistelevan työryhmän tuella. KÄSIKIRJAI VIE LAPSI LUONTOON! Luontotoiminnan lisäämisen voi aloittaa yksinkertaisesti siitä, että vie jonkin tutun toiminnan sisätiloista ulos, vaikkapa laulutai jumppahetken
Opas lisää ymmärrystä traumaja kiintymyskeskeisen kasvatusotteen merkityksestä sekä lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tärkeydestä. Opas kirjoitettiin Pesäpuun Sisukas-toiminnassa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta, ja sen voi ostaa Pesäpuun verkkokaupasta. OPASI SIJOITETTU LAPSI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö on oleellisessa roolissa sijoitetun pienen lapsen elämässä. 157 SUOMESSA PUHUTAAN VIRALLISESTI ÄIDINKIELTÄ. Kasvattiperheensä julmasti kohteleman pojan pelastukseksi koituu Kainuun korpien kätköissä asuva tietäjä eli myrrys, joka kouluttaa Niilosta rohkean ja vahvan miehen alun. LASTENKUUNNELMAI KUN AMIN YSTÄVÄ SAIRASTAA Ylen Audio Areenan puolelta löytyy lastenkuunnelma, joka on näin korona-aikaan hyvin ajankohtainen. Kirjan kannet suljettuaan on kohottunut olo – kuin itsekin olisi tullut himpun verran paremmaksi ihmiseksi. Jenni Heleniuksen käsikirjoittamassa kuunnelmassa Amin ystävä sairastaa käsitellään esikouluikäisen lapsen näkökulmasta vakavaan sairastumiseen, kuolemanpelkoon ja yksin jäämisen huoliin liittyviä aiheita. Hänen kasvattiperheensä kannusti onneksi poikaa, joka päätyi aikanaan peräti puuseppämestariksi ja kaupunginvaltuutetuksi Tampereelle. Jokaiseen jaksoon liittyy myös toimintatuokioideoita varhaiskasvatuksen toimijoille. – He voivat tarjota korjaavia kokemuksia haavoittaville kokemuksille altistuneelle lapselle ja siten edistää hänen selviytymistään, sanoo kehittämispäällikkö Hanna-Leena Niemelä Pesäpuu ry:stä. ANU JÄMSÉN 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s18-23_Tulva.indd 20 LM2_s18-23_Tulva.indd 20 7.2.2022 12.20 7.2.2022 12.20. > yle.fi/aihe/s/10001383 YL E PALKINTOI AHMIMISVAROITUS! Kirjailija ja kuvittaja Anniina Mikama voitti jo toistamiseen Suomen Nuorisokirjailijoiden jakaman Topelius-palkinnon. Teoksen jälkisanoista käy ilmi, että Niilon jonkinlainen esikuva on Mikaman oman isoisän isoisä, joka menetti 1800-luvulla nälälle koko perheensä. Oppaassa esitellään mm. Pesäpuu on julkaissut Niemelän ja kehittämispäällikkö Christine Välivaaran kirjoittaman Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa -oppaan. kiintymyskeskeinen PLACE-asenne, joka tarkoittaa leikkisää, rakastavaa, hyväksyvää, kiinnostunutta ja empaattista suhtautumista lapseen. sairastuneen ystävän ilahduttamiseen tai yksinäisen olon selättämiseen löytyy os. Kerrassaan mukaansatempaava teos saa myös vanhemmat (lukijat) ahmimaan! Siinä on samankaltaista lumoa kuin Suomen kansan satusetä Zacharias Topeliuksen kertomuksissa. Lempeästi mutta asiallisesti aihetta käsittelevä 8-osainen kuunnelma on kirjoitettu sairastuneen lapsen parhaan ystävän näkökulmasta. Siihen on koottu tietoa siitä, millaisia asioita varhaiskasvatuksen ammattilaisten on hyvä ottaa huomioon sijoitetun lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa. Keinoja esim. Voittoisa romaani Myrrys kertoo 14-vuotiaasta Niilosta, josta 1800-luvun suuret nälkävuodet ovat tehneet orvon
LISÄTIETOA TUNNEJA VUOROVAIKUTUSKASVATUKSESTA Laakavuoren ala-asteen koulun entinen rehtori Janne-Pekka Nurmi haluaa tarkentaa Lapsen Maailmassa (8/2021) julkaistua juttua Tunnetaidot vähentävät kiusaamista. Kunkin vaiheen aikaiset vanhempien vahvuudet, mahdollisuudet, haasteet ja riskit analysoidaan. Vuosien mittaan Laakavuoren opettajia on osallistunut Lions Quest elämisentaito -koulutuksiin. ” AIKAKAUSMEDIA RY:N MEDIAKASVATUSASIANTUNTIJA PIIA MATIKAINEN VERKKOKOLUMNISSAAN. Janne-Pekka Nurmi haluaa tuoda esiin koulun oppilashuoltoryhmän vahvaa roolia. ANU VALLINKOSKI 15-vuotisjuhlavuottaan viettävä lastenyhtye Mimmit eli sisarukset Pauliina Lerche ja Hannamari Vallila muistuttavat uudella singlellä ja videolla, kuinka monenlaisia perheitä maailmaan mahtuu. Perhesamba-kappaleessa tavataan niin yksinhuoltajia, sijaiskoteja kuin kahdessa perheessä asuvia lapsia. Kaupungilta koulu pyysi tutkimusapua TVV-tuntien vaikutuksen selvittämiseksi. Poika pääsee retkeilemään kahden isänsä kanssa ja bonusperheen tuomien uusien siskojen kanssa tanssitaan diskoa. > www.youtube.com VIDEON KUVITUS NUNNU HALMETOJA JA ANIMOINTI PEKKA TAVI CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 21 ›› LM2_s18-23_Tulva.indd 21 LM2_s18-23_Tulva.indd 21 3.2.2022 10.13 3.2.2022 10.13. Jo tätä aiemminkin koulu oli tehnyt työtä lasten TVV-taitojen kohentamiseksi. asteen ensimmäinen vuosi. Järjestö koulutti Laakavuoren opettajia Friends-oh jelman käyttöön. > tieto-3.culturas.fi ”Voisivatko mediat ottaa lapsen oikeudet osaksi arvojaan ja ulottaa ne koskemaan myös verkkokeskustelua. Siinä käydään läpi perhesuunnittelu, raskaus ja synnytys, varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu ja 2. Hänen mukaansa juuri koulu päätti vuonna 2019 nostaa kaikkien oppilaiden viikkotuntimäärää yhdellä tunnilla ja kohdentaa tuon tunnin tunneja vuorovaikutuseli TVV-taitoihin. Oppilaille ja koulun henkilökunnalle tehtiin alku-, välija loppukysely. TIETOPAKETTI TUKEA VENÄJÄNKIELISILLE PERHEILLE Cultura-säätiö on tuottanut venäjänkielisten perheiden tukemiseksi tietopaketin kotoutumispalveluita tuottavien viranomaisten käyttöön. – Vaikka selvitys on tehty venäjänkielisten ihmisten kokemusten pohjalta, on sen havaintoja ja johtopäätöksiä mahdollista soveltaa muihinkin kielivähemmistöryhmiin, sanoo ohjelmapäällikkö Eilina Gusatinsky Cultura-säätiöstä. Alkuja loppukyselyyn vastasivat myös huoltajat. Resursointi tehtiin kahdeksi vuodeksi. Vuonna 2019 koulu teki yhteistyötä Aseman Lasten kanssa
AIKAKAUSLEHTIVIIKKOI KIRJASTOT KUTSUVAT VIERAILULLE Aikakausmedian organisoimaa Aikakauslehtiviikkoa vietetään 4.–10.4. VAUVATI VAUNUTREFFEJÄ JA KULTTUURIKUMMEJA Espoolaisella näyttelykeskus WeeGeellä voi tutustua hauskasti historiaan ja muihin vauvaperheisiin. Ne olivat lisääntyneet kaikilla, mutta vanhempansa kanssa asuvilla teini-ikäisillä vähemmän kuin sijoitetuilla. KOULUTERVEYSKYSELYI KORONA VAIKEUTTI SIJOITETTUJEN LASTEN ELÄMÄÄ ENTISESTÄÄN Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet haitallisesti sijoitettujen lasten elämään. Vanhempiensa kanssa asuvista 18 % ilmoitti itsetuhoisista ajatuksista ja 11 % oli pyrkinyt vahingoittamaan itseään. viiltelemällä viidesti tai useammin. Maksuttomille, joka kuun ensimmäisenä torstaina klo 12 starttaaville vaunutreffeille ovat tervetulleita myös varttuneemmat sisarukset. Tämän vuoden toimijoita ovat Tanssin talo, Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssiteatteri Hurjaruuth ja Hotellija ravintolamuseo. Käy tutustumassa! ”Kun työskentelin opettajana, huomasin, miten iso asia oli vaikkapa se, ostaako Applen vai Samsungin puhelimen. THL:n vuoden 2021 Kouluterveyskyselyssä sijoitetuista teini-ikäisistä 40 %:lla oli ollut itsetuhoisia ajatuksia, ja 35 % oli satuttanut itseään esim. 2 % VAIN TEINI-IKÄISISTÄ POJISTA JA 10 % TYTÖISTÄ KIRJOITTI KIRJEITÄ 2010-LUVULLA. Joka kolmas sijoitetuista yläkoululaisista ja joka neljäs ei-sijoitetuista kertoi ahdistuneisuuden kokemuksista. 14 % oli yrittänyt kuluneen vuoden aikana itsemurhaa monta kertaa. Viiteen tai useampaan itsemurhayritykseen oli päätynyt runsas prosentti. Valinta saattoi vaikuttaa ryhmään kuulumiseen.” EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY:N (EETTI) GLOBAALIKASVATTAJA MINNA LAAKSO YLE.FI-SIVUSTOLLA. Lehden painoon mennessä pandemiatilanne näytti siltä, että jo pari vuotta sitten suunniteltu kirjastoyhteistyö voidaan vihdoin toteuttaa. Kulttuurin kummilapsissa on mukana jo lähes 5 700 lapsiperhettä. Tänä vuonna syntyvät helsinkiläisvauvat saavat kummiksi kulttuuritoimijan, joka kutsuu lapsen joka vuosi vähintään kahteen ilmaiseen tapahtumaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kirjasto kutsuu lähialueen peruskoulut ja päiväkodit vierailulle teemaviikolla. eli samaan aikaan kuin Lukuviikkoa. CO LO U RB O X 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s18-23_Tulva.indd 22 LM2_s18-23_Tulva.indd 22 3.2.2022 10.13 3.2.2022 10.13. Koronasta riippuvat ja riippumattomat kehityssuunnat on pyritty erottamaan toisistaan vertaamalla vastauksia vuosien 2017 ja 2019 Kouluterveyskyselyiden vastauksiin. Teemaviikon ajaksi monet lehdet, myös Lapsen Maailma, avaavat digilehtensä kaikkien luettaviksi
OIKAISU Lapsen Maailman (1/2022) kirjapalstalle oli pujahtanut virhe. Linda, 31, oli kotiäitinä kolme vuotta ennen vangitsemistaan. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut nousivat julkiseen keskusteluun vasta vaalikampanjoiden loppumetreillä ennakkoäänestyksen jo alettua. Sosiaalihuollon osuus sosiaalija terveydenhuollon nettokuluista on erikoissairaanhoidon kanssa samaa luokkaa ja kaksi kertaa perusterveydenhuollon kustannusten verran. Korona-aika suljetussa vankilassa sulkee portit erityisen tiukasti, ja oman lapsen tapaaminen on miltei mahdotonta. Jopa viidennes suomalaista käyttää sosiaalipalveluita vuosittain. Talentia muistutti ennen vaaleja, että aluevaaleissa on alettava puhua sosiaalipalveluista, sillä aluevaalit eivät ole ainoastaan terveysvaalit. Pelko siitä, että sote-sanan alkuosa eli sosiaalipalvelut unohtuvat, osoittautui aiheelliseksi. ALUEVAALITI SOSIAALIPALVELUT UNOHTUIVAT Ensimmäisissä aluevaaleissa äänestäjät luottivat ennen kaikkea lääkäreihin ja sairaanhoitajiin. Kalevin kesätarinan (Karisto, kuv. Päihdepäivillä syvennetään ammattiosaamista ja luodaan uusia verkostoja. Olisiko vielä kuitenkin mahdollista olla oikea äiti edes yhdelle lapsista. Sijaisja jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten näkökulma puuttui ohjelmista kokonaan. TO M M I PE N TT IN EN /Y LE LM2_s18-23_Tulva.indd 23 LM2_s18-23_Tulva.indd 23 4.2.2022 11.05 4.2.2022 11.05. Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kiinnitti blogissaan huomiota siihen, ettei lastensuojelu juuri näkynyt puolueiden aluevaaliohjelmissa. Peräti kolmannes uusista valtuutetuista on sosiaalija terveysalan ammattilaisia. Meeri Hentilä) on kirjoittanut Mimmu Tihinen, vaikka tekstissä luki Mimmi. DOKUMENTTISARJAI NAISVANKILAN ARKEA Hämeenlinnaan noussut moderni vankila sai asukkaat loppuvuodesta 2020. Päihdepäivät verkossa 11.-12.5.2022 MARGINAALISTA SAMANARVOISEKSI Osta liput 3.5. Mm. Terveydenhuoltoa koskevat kysymykset hallitsivat vaaleja edeltänyttä poliittista keskustelua ja vaalikonekysymyksiä. Hän muistutti, että lastensuojelun sijaisja jälkihuolto koskettaa vuosittain suoraan yli 25 000 lasta. Uusien valtuutettujen perehdytyksessä tulee korostaa sosiaalipalvelujen ja etenkin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen merkitystä hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa. mennessä osoitteesta päihdepäivät.fi Seminaareja terveysja sosiaalialan osaajille, vapaaehtoisille ja päättäjille. näitä kahta naista seurataan Yle TV1:n Linna-dokumenttisarjassa, joka on kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Vankilatuomio pakottaa Tiinan, 34, kohtaamaan rankan päihdemenneisyytensä
Venla ja Mila ottivat muutaman yhteisselfien tavatessaan lokakuussa EUkomissaari Margrethe Vestagerin tämän Suomen-vierailulla Helsingissä. 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 24 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 24 4.2.2022 11.16 4.2.2022 11.16. osallisuus Annetaan NUORILLE mahdollisuus! Koulu on tulevaisuuden vaikuttajille tärkeä toimintaympäristö. IITA KETTUNEN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Ystävykset Venla Taubert (vas.) ja Mila Harra tapaavat toisensa usein Kalevankirkon monitoimitila Katakombissa, jossa he saavat rauhassa puida mieltään askarruttavia kysymyksiä. Siellä he saavat ymmärrystä yhteiskunnasta ja pääsevät harjoittelemaan toimijuuttaan
VENLA TAUBERT ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 25 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 25 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 25 3.2.2022 10.16 3.2.2022 10.16. – Hän on ihana, kun hän jo kasiluokalla kehui minua, että olen hyvä vaikuttamaan. He toimivat myös Tampereen nuorisovaltuustossa. Kun sain häneltä vähän rohkeutta, alkoi asioita yhtäkkiä tapahtua. – Rakastan meidän koulua! Opettajat ottavat oppilaskunnan hallituksen avoimesti vastaan, ja meitä kehutaan aktiivisuudesta, Taubert kiittelee. K un Mila Harra, 14, ja Venla Taubert, 15, pääsevät keskustelemaan vaikuttamisesta, alkaa puhetta pulputa kuin vettä keväisestä purosta. Venla Taubertin koulussa oppilaskunnalla on poikkeuksellisen painava rooli, ja sen kantaa kysytään usein oppilaiden asioissa. Harran koulussa on valittu oppilaiden edunvalvontavastaava ja lisäksi perusteilla on oppilaiden ja opettajien yhteinen arkitiimi, jossa käsitellään muun muassa kiusaamista. Molemmat ovat koulujensa oppilaskunnan puheenjohtajia: Harra Tampereen Juhannuskylän yläkoulun ja Taubert Tampereen yliopiston normaalikoulun yläkoulun. Taubertin mukaan hänen omaan aktiivisuutensa on vaikuttanut suuresti hänen äidinkielen opettajansa, joka on myös oppilaskunnan ohjaava opettaja. Hän käy niistä myös kahdenkeskisiä keskusteluja sekä johtavan rehtorin että yläkoulun rehtorin kanssa. Koko nuoruus on suorittamista! Missä vaiheessa me ehdimme elämään. Opettajat eivät Harran mielestä aina näe, mitä koulun oppilaille kuuluu. Mila Harra muistuttaa, että oppilaskunnan rooli on eri kouluissa erilainen : joissakin osallistutaan opettajien ja rehtoreiden kokouksiin ja toisissa oppilaskunta vasta harjoittelee toimijuutta. ”Norssi” saikin viime vuonna nuorisovaltuuston myöntämän diplomin oppilaskuntamyönteisyydestään. – Meilläkin on ihania opettajia ja hyvä koulu, mutta se ei ole vielä valmis oppilaiden laajaan osallistumiseen. Uudesta kouluterveyskyselystäkin käy ilmi, että yläasteikäisten tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorten pahoinvointia lisäävät Harran mielestä myös suoritusja ulkonäköpaineet, koska some tuo täydellisyyden ihannoinnin päivittäin niin lähelle. Hän kertoo saavansa kutsun opettajainkokouksiin, jos käsiteltävänä on oppilaiden yhteisiä asioita. Toisen asteen uudistus on Harran mielestä lisännyt paljon uupumusta yläasteella. – Maailma on mennyt niin nopeasti eteenpäin, että kiusaaminenkin on somessa, ja uupumista ja mielenterveysongelmiakin voi olla vaikea huomata
Nuorten mielenterveysongelmien hoitoon tytöt toivovat apua ensimmäisistä aluevaaleista. Hän osallistuu myös Sitra Labin nuorten ohjausryhmään. Siinä alkaa löytää myös omaa itseään. He asuvat useimmiten yksin omassa vuokra-asunnossa tai opiskelija-asuntolassa ja joutuvat itsenäisesti selviytymään monista monimutkaisista arkisista velvoitteista. Koulussa pitäisi tyttöjen mielestä puhua enemmän siitä, että äänestämisellä on oikeasti merkitystä. Oppilaskuntiensa puheenjohtajina he aikovat järjestää korona-ajan kevennykseksi koulujensa yhteisen talviriehan, jossa oppilaat voivat kisata ja löytää uusia kavereita. Myös nuorisovaltuustossa oppii paljon. MILA HARRA 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 26 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 26 3.2.2022 10.16 3.2.2022 10.16. He haluaisivat kannustaa muitakin nuoria vaikuttamistyöhön. Taubertin mielestä toimintaan on helppo lähteä mukaan yhdessä muiden kanssa. Taubert ihmettelee. Molemmat kannattavat lämpimästi äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen, mutta silloin heidän mielestään pitäisi lisätä demokratiakasvatusta ja yhteiskuntaopin tunteja. Taubert järjesti itsensä TET-jaksolle eduskuntaan, koska häntä kiinnostaa politiikka ja se, kuinka päätökset tehdään. – Oli mieltä avaavaa, kun tajusin, kuinka raaka yhteiskunta on ollut. Vaikka tytöillä on paljon erilaisia luottamustehtäviä, he ehtivät tavata ystäviä ja harrastaakin. Mila Harran mukaan twitteristä saa tietää, mitkä asiat ovat kulloinkin pinnalla. – Tiedän, missä olen hyvä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä kohti haluan omassa elämässä pyrkiä. Sinun täytyy olla hyvännäköinen, hyvä liikunnassa, hyvä reaaliaineissa sekä taitoja taideaineissa ja muutenkin jotain hirveän erikoista. Mila Harra soittaa pianoa ja selloa ja Venla Taubert lukee paljon. – En ole tullut ajatelleeksi, miten nuoreen vaikuttaa se, jos hänellä ei ole kolmea euroa, että voisi mennä kavereiden kanssa kahville, Harra miettii. – Nyt en tiedä edes, miltä meidän koulukuraattori tai koulupsykologi näyttää, Harra sanoo. – Nytkään kaikki nuoret eivät tiedä, että koulussa on kuraattori tai psykologi. Yliopistostakin pitää saada hyvät paperit ja olla maisteri tai tohtori, että pääsee töihin. Harran ja Taubertin mielestä peruskouluissa pitäisi olla mahdollista tavata psykologi terveydenhoitajan vastaanoton yhteydessä, koska lähes jokainen nuori kokee yksinäisyyttä, stressiä tai ahdistusta. Jos kotoa pois muuttaminen olisi ainoa mahdollisuus päästä johonkin tiettyyn erikoislukioon, pitäisi nuorta tukea siinä kaikin tavoin. – Pitää vain löytää oma keino vaikuttaa. Tarkastuksessa pitäisi kartoittaa myös nuoren sosiaalisia suhteita ja henkistä terveyttä. Venla Taubert on nuorisoedustaja kirkkovaltuustossa ja kuuluu Tampereen Vihreiden nuorten hallitukseen. Venla Taubert jatkaa ensi syksynä lukioon. Sinun täytyy olla hyvännäköinen, hyvä liikunnassa, hyvä reaaliaineissa sekä taitoja taideaineissa ja muutenkin jotain hirveän erikoista. Viime vuonna yhdestätoista tamperelaislukiosta kahdeksaan vaadittiin vähintään kahdeksan keskiarvo. Sitra Lab on tulevaisuuslaboratorio, jossa etsitään uusia tapoja ratkoa monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia yhdistämällä erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista. Meiltä nuorilta pitäisi kysyä suoraan, mitä me tarvitaan, Taubert huomauttaa. Taubertilla on monta ystävää, jotka ovat tulleet Tampereelle lukioon muualta. Hän kertoo keskustelevansa yhteiskunnallisista asioista myös kotona. – Rakastin olla siellä! Huomasin, että oikeasti asiat riitelevät, eivät välttämättä ihmiset. Tytöt tutustuivat nuorisovaltuustossa ja ovat nyt parhaat ystävykset. Harra muistuttaa, että vaikuttaa voi kaikkialla: omassa luokassa, perheessä tai jakamalla somepostauksia. Lisäksi lukioon pääsee vain ”hurjalla keskiarvolla”, ja yliopistojen pääsyvaatimukset ovat ”ihan jäätäviä”. Tärkeintä olisi tyttöjen mielestä kuitenkin turvata, että jokaisen kotikunnassa olisi ainakin yksi lukio ja riittävästi lukiopaikkoja. Ohjausryhmässä käsitellään erilaisia teemoja, kuten vaikkapa lapsiperheköyhyyttä. Lisäksi kouluterveystarkastuksia tulisi lisätä neljään, koska nykyiset kolme tarkastusta yhdeksän vuoden aikana on aivan liian vähän. Yhteiskunnallisia asioita molemmat seuraavat muun muassa uutisista. – En usko, että minä olisin vielä 16 vuoden iässä riittävän valmis muuttamaan kokonaan omilleni, Taubert pohtii. – Enää ei riitä, että olet keskiverto. Eikä sittenkään välttämättä saa työpaikkaa… – Koko nuoruus on suorittamista! Missä vaiheessa me ehdimme elämään. Harra on mielestään tullut osallistumisensa myötä itsevarmemmaksi ja oppinut tuntemaan itseään paremmin. Kuraattoriresurssejakin pitäisi lisätä, sillä nyt yhdellä kuraattorilla voi olla monta sataa nuorta vastuullaan. n Enää ei riitä, että olet keskiverto. He toimivat maakunnallisessa nuorisovaltuustossa, joka etsi aluevaaliin ehdokkaita, jotka ajaisivat nuorten vaatimuksia, kuten lisärahoitusta nuorten ennaltaehkäiseviin mielenterveystarkastuksiin. Jos terveyspalvelut viedään kouluista bussimatkan päähän isoihin sotekeskuksiin, se kasvattaa kynnystä lähteä tapaamaan koulukuraattoria tai -psykologia. Häntä hieman huolestuttaa, että hyvään lukioon pääsemiseksi tarvitaan lähes yhdeksän keskiarvo. Siellä oli niin lämmin fiilis ja toivon, että saisin joskus olla siellä töissä, Venla Taubert huokaa. Nelosluokalla ollessaan hän katsoi elokuvan Täällä Pohjantähden alla
MILA HARRA Venlasta ja Milasta paras tapa hoitaa nuorten asioita on kysyä heiltä suoraan, mitä he tarvitsevat. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 27 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 27 LM2_s24-27_Tulevaisuuden vaikuttajat.indd 27 3.2.2022 10.16 3.2.2022 10.16. Sinun täytyy olla hyvännäköinen, hyvä liikunnassa, hyvä reaaliaineissa sekä taitoja taideaineissa ja muutenkin jotain hirveän erikoista. Enää ei riitä, että olet keskiverto
Nuorten rikoskäyttäytyminen EDELLEEN HARVINAISTA TIETOA tutkittua NUORISORIKOLLISUUS ON PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ VÄHENTYNYT. Tutkijat muistuttavat, etteivät selvitettyjen rikosten määrään perustuvat tilastot kuvaa ainoastaan rikoskäyttäytymistä, vaan ne heijastavat myös sosiaalisen kontrollin muutosta. Poliisitai tuomioistuintilastojen mukaan alaikäisten tekemät perusmuotoiset ja törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet selvästi 2000-luvun aikana. Haaste-lehteä julkaisee oikeusministeriön yhteydessä toimiva Rikoksentorjuntaneuvosto. Myös poliisin selvittämät ryöstöt ovat lisääntyneet selvästi: vuonna 2019 ryöstöistä epäiltyjä oli yli sata enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kasvu jatkui seuraavana vuonna. Syyskuussa ilmestyneen artikkelin Onko nuorten tekemä väkivalta lisääntynyt. Tällaisiin päätelmiin törmää etenkin somekeskusteluissa. NRK:n tuloksiin viitaten Suonpää ja Kaakinen arvioivat nuorten rikoskäyttäytymisen olevan edelleen harvinaista. Alaikäisten tekemien henkirikosten – tappojen, murhien ja surmien – määrä taas on niin pieni ja vuosittainen vaihtelu niin suurta, ettei trendikäyrän piirtäminen ole mahdollista. 4 % kertoi osallistuneensa pahoinpitelyyn, ja 2 % varastaneensa uhkaamalla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on selvittänyt nuorten rikoskäyttäytymistä Nuorisorikollisuuskyselyillä (NRK) säännöllisesti vuodesta 1995 alkaen. Pitkän aikavälin tarkasteluissa nuorten väkivaltarikokset ovat vähentyneet, ja sama koskee nuorisorikollisuutta yleensäkin. Huoleen on kuitenkin syytä: positiivinen kehitys näyttää pysähtyneen viitisen vuotta sitten, ja etenkin perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä on viime aikoina kasvanut. Lakimuutoksista esimerkkinä lasten kanssa työskentelevien ilmoitusvelvollisuuden tiukentaminen. Aineistot perustuvat kansallisesti edustaviin koulukyselyihin, joiden perusjoukkona ovat yhdeksäsluokkalaiset nuoret. ylävinjetti CO LO U RB O X M O ST PH O TO S M itä rauhallisempaa on, sitä paremmin hälytysäänet kuuluvat. Erilaiset lakimuutokset ja yleensäkin tiukentunut asenne väkivaltaa kohtaan saattavat lisätä tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrää, vaikkei tekojen määrä kasvaisikaan. TEKSTI ANTTI VANAS 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 28 2.2.2022 12.42 2.2.2022 12.42. ovat kirjoittaneet tutkijat Karoliina Suonpää ja Markus Kaakinen. Aseella kyselyssä tarkoitetaan ilmeisesti mitä tahansa esinettä, jota kantajalla on ollut tarkoitus käyttää aseena. Viime aikoina raportoidut nuorten tekemät henkirikokset ovat synkistäneet ilmapiiriä niin, että moni uskoo nuorison raaistuneen ja nuorisoväkivallan lisääntyneen rajusti. Kuva on väärä, kertoo Haaste-lehden artikkeli. Tuoreimmassa, vuonna 2020 tehdyssä kyselyssä 6 % nuorista kertoi kantaneensa asetta julkisella paikalla. Asenteet väkivaltaa kohtaan tiukentuneet. MUTTA VUONNA 2019 PAHOINPITELYT JA RYÖSTÖT LÄHTIVÄT KASVUUN
Yhteisön sisällä sen syntymisen alkuvaiheita on sanottu kulta-ajaksi: lukuisia kuurojenyhdistyksiä perustettiin, sittemmin myös Kuurojen Liitto – ja kaikki kuurojen itsensä aikaansaamina. Perhe voi joutua muuttamaan saadakseen lapselleen paikan päiväkodin viittomakielisessä ryhmässä. Toimenpiteillä on tavoiteltu yhteiskunnan etua, mutta ne tehty kuuron yksilön kustannuksella ihmistä ajattelematta. Viitotut muistot -hankkeen loppuraportti on ladattavissa vapaasti Valtioneuvoston sivuilta. Joulukuussa julkistetun Viitotut muistot -hankkeen loppuraportin mukaan vääryyksille ei löydy yhtä selkää syyllistä. Kuurojen Liiton kesän 2021 liittokokouksen julkilausumassa todetaan kuurojen taistelevan yhä oikeudestaan saada viittomakielistä opetusta. Oralismi määritellään raportissa rotuhygieniaan pohjautuneeksi kuurojenopetuksen suuntaukseksi, joka painotti ja painottaa yhä puhumisen ja huulilta lukemisen tärkeyttä. Kuurojen yhteisö perää OIKEUKSIAAN LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 29 ›› ›› LM2_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 29 2.2.2022 12.42 2.2.2022 12.42. n > l CO LO U RB O X M O ST PH O TO S K uuroihin kohdistuneet oikeudenloukkaukset tunnetaan Suomessa huonosti. Monista Malmin oppilaista tuli opettajia ja Suomen viittomakielisen yhteisön vaikuttajia. Viittomakieliselle yhteisölle ne ovat kansanperinteenä kulkevia kipeitä kertomuksia vääryyksistä, fyysisestä ja henkisestä väkivallasta ja kielellisestä sorrosta, kuvailee Kuurojen liitto tiedotteessaan. Malm perusti Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojen koulun. O. Kuuroja henkilöitä toimi opettajina kuurojen kouluissa. Perheet voivat joutua muuttamaan toiseen kuntaan saadakseen lapselleen paikan päiväkodin viittomakielisessä ryhmässä. Oralistinen opetuskäytäntö oli vallitseva Suomen kuurojenkouluissa 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle asti. Viittomakieltä ei pidetty enää tarpeellisena tai suotavana; se nähtiin alkukantaisena kielenä, jonka käyttö hidastaa puheen oppimista ja samalla ajattelun kehittymistä. avioliittokiellon, pakkosterilointien, korvaleikkausten ja oralistisen opetuksen kautta. Kuuroja syrjivä kohtelu on ollut yhteiskunnan rakenteissa, ja usein se on saanut polttoainetta ajan hengestä – kuten 1930-luvun rotuhygienia-ajattelusta. Oralismin levittyä Suomeen 1800-luvun loppupuolella tilanne alkoi nopeasti muuttua. Kulttuuritoiminta kukoisti kuurojen yhteisön sisällä. Suomen viittomakielisen yhteisön katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1846, jolloin ruotsalaisessa kuurojenkoulussa viittomakielellä oppinsa saanut C. Vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsuin johtaman tutkimusryhmän tekemissä haastatteluissa toistuivat kokemukset siitä, kuinka valtiovalta, virkamiehet ja lääkärit ovat puuttuneet kuurojen itsemääräämisoikeuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen esim. Tilannetta pidetään yhä huolestuttavana. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös sitä, miten historian vääryydet pitäisi kohdata, ja kuinka sovintoprosessia tulisi viedä eteenpäin. Seuraavien neljän vuosikymmenen aikana viittomakieli ehti saada vankan jalansijan Suomessa. Myös taiteiden puolella oltiin aktiivisia
Iltapäivätoimintaryhmässä järjestettyä ohjattua toimintaa ja koulun kerhoihin osallistumista lapset sen sijaan kuvasivat melko vähän. Aineiston tuottamiseen käytettiin photo elicitation -menetelmää, jota Eskelinen kutsuu keskusteleviksi kuviksi ja keskusteluksi kuvien kanssa. Eskelisen väitös Lasten valvotut iltapäivät valokuvissa ja kuvakertomuksissa: Etnografinen tutkimus iltapäivätoiminnasta tarkastettiin Helsingin yliopistossa tammikuun puolivälissä. Visuaalisten menetelmien käyttö lasten kanssa tehtävässä etnografisessa tutkimuksessa tarjoaa tutkijan mukaan vaihtoehtoisia näkymiä lasten maailmoihin, kokemuksiin ja merkityksenantoon. M itä lapset haluavat iltapäivätoiminnassa tehdä. Suosittuja kuva-aiheita olivat kaverit ja yhteiset aktiviteetit kuten jalkapallon peluu, juoksuja piiloleikit, piirtäminen, askartelu ja erilaiset mielikuvitusleikit. Siihen osallistuu vuosittain yli 50 000 lasta. Toivelistalla oli myös päästä leikkimään metsässä. Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminta on kouluajan ulkopuolella järjestettyä toimintaa, joka on tarkoitettu perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille kaikilla vuosiluokilla. Järjestetty ja ohjattu toimintakin menettelee, kunhan siitä ei koidu isompaa haittaa omille leikeille. Koulukuljetus oli lapsille mieluista, joten linja-autoista ja linja-autonkuljettajista otettiin useita kuvia. Sitäkin toivottiin, ettei iltapäivätoiminnassa tarvitsisi olla niin kauan, vaan vanhempi tulisi töistä aikaisemmin. Olennaista on, että lapset nähdään aktiivisina tiedontuottajina ja omien lapsuuksiensa rakentajina. Karsinnan jälkeen jäljelle jäi 620 kuvaa. Eskelinen tarkasteli kunkin lapsen kanssa tämän ottamia valokuvia, jolloin lapsi pääsi kertomaan niistä ja kokemuksistaan iltapäivätoiminnasta. Lasten ykköstoiveena oli siis saada enemmän aikaa omiin leikkeihin. Eskelisen mukaan lasten päivistä voi tulla uuvuttavan pitkiä, jos huoltaja joutuu olemaan työssä myöhään. Kristiina Eskelinen ei tyytynyt pelkästään kyselemään lapsilta näiden iltapäivätoimintaa koskevista mieltymyksistä, vaan lapset saivat mukaansa digitaalikamerat, joilla kuvata koulun jälkeisiä iltapäiviään. Väitöstutkimuksen menetelmä osoittautui menestykseksi: mukaan lähti 124 lasta, ja kuvia kertyi peräti 5 000 kappaletta, joista lapset valitsivat keskustelujen päätteeksi ne, jotka parhaiten kuvasivat heidän iltapäiväänsä. Myös kotiinlähtöä kuvattiin. No tietenkin leikkiä kavereiden kanssa ja mieluiten vieläpä aikuisten häiritsemättä. Menetelmä antoi lapsille mahdollisuuden kuvata ja kertoa iltapäivästään haluamallaan tavalla. KE LL Y SI KK EM A/ U N SP LA SH KAMERA auttaa lapsia kertomaan asioistaan 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 30 2.2.2022 12.42 2.2.2022 12.42. Iltapäiväkerhossa halutaan ennen kaikkea leikkiä
Tutkimusartikkeli Young People’s Well-Being and the Association with Social Capital, i.e. KE LL Y SI KK EM A/ U N SP LA SH LI N A TR O CH EZ /U N SP LA SH KAMERA auttaa lapsia kertomaan asioistaan LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 31 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM2_s28-31_Tutkitut.indd 31 2.2.2022 12.42 2.2.2022 12.42. Tulokset osoittavat myös, että jokaisella sosiaalisen pääoman ulottuvuudella on selvä yhteys nuorten koettuun hyvinvointiin. Turun yliopiston tutkijat Minna Tuominen ja Leena Haanpää pyrkivät väistämään määrittelyongelman yhdistämällä sosiaaliseen pääomaan useita resursseja. Se, miten suhtaudumme muihin ihmisiin – luotammeko heihin vai emme, autammeko tarpeen tullen vai emme – on merkittäviltä osin opittua. Heidän tutkimuksessaan sosiaalinen pääoma sisältää sosiaaliset verkostot, luottamuksen toisiin ihmisiin ja vastavuoroisen avun eli avun antamisen ja saamisen. Mukana oli yli 800 kuudesluokkalaisen nuoren tiedot. Sosiaalista pääomaa on myös tukituttu valtavasti viimeistään 1990-luvulta lähtien, mutta käsitteen tarkasta merkityksestä ei ole päästy yksimielisyyteen tutkijapiireissäkään. Luottamuksella, ja erityisesti luottamuksella omiin perheenjäseniin, näyttäisi kuitenkin olevan muita suurempi merkitys. n Sosiaalisen pääoman tärkein osa on LUOTTAMUS Koulujen tulisi panostaa nuorten sosiaalisten suhteiden lisäämiseen. Siksi tutkimusten tulokset eivät ole aina verrannollisia keskenään. Verkostoilla on pääomaa, jota niiden jäsenet voivat hyödyntää. Lisäksi juuri tässä ryhmässä sosiaalisen pääoman yhteys hyvinvointiin oli kaikkein voimakkain. Yksi alan uranuurtajista, ranskalainen sosiologi ja kulttuuriantropologi Pierre Bourdieu määrittelee sosiaalisen pääoman niiden resurssien summaksi, jotka syntyvät tuttavuusverkostoissa tai ryhmäjäsenyyksissä. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että mukana olleet kolme sosiaalisen pääoman ulottuvuutta on tärkeää huomioida yhdessä. Työssä hyödynnettiin vuosina 2018–2019 kerättyä International Survey of Children’s Well-Being -kyselyaineistoa. Tuominen ja Haanpää selvittävät tutkimuksessaan sosiaalisen pääoman yhteyttä suomalaisnuorten koettuun hyvinvointiin. Koulujen tulisi tutkijoiden mukaan panostaa systemaattisesti nuorten sosiaalisten suhteiden lisäämiseen, luottamuksen vahvistamiseen ja vastavuoroisuuden kulttuurin kehittämiseen. On tärkeää, että kasvattajat kaikilla tasoilla tiedostavat asian, korostaa Minna Tuominen tutkimustiedotteessa. S osiaalisesta pääomasta puhutaan paljon tietämättä kovinkaan tarkasti, mistä oikein puhutaan. Ne ovat nimittäin yhteydessä toisiinsa, ja yhden ulottuvuuden pois jättäminen voi vääristää muilla ulottuvuuksilla saatuja tuloksia. Kuten arvata saattaa, huonovointiset nuoret kärsivät selvimmin sosiaalisen pääoman vajeesta. Huonovointiset nuoret voivat siis hyötyä muita enemmän, jos heidän sosiaalisen pääomansa tasoa saadaan kasvatettua. Social Networks, Trust and Reciprocity julkaistiin viime vuonna Social Indicators Research -lehdessä. Kysymys kuuluukin, miten se tehdään. Parhaassa tapauksessa koulut voivat kompensoida sosiaalisen pääoman niukkuutta nuoren omassa perhepiirissä
Hyväntekeväisyydessä voittavat niin autettu, auttaja kuin yhteiskunta. Lisäksi se arvioi tukeneensa lasten harrastuksia ja elämyksiä toissa vuonna yli 1,4 miljoonalla eurolla. Yhdistys on rekisteröity 2009. Vuonna 2020 Hope keräsi ja kierrätti vaatteita, kenkiä, urheiluvälineitä ja leluja niitä tarvitseville lapsille noin 3,3 miljoonan euron arvosta. Suomen Punaisen Ristin ja Unicefin kaltaisten isojen auttajajärjestöjen rinnalle on noussut uusia vapaaehtoisja hyväntekeväisyysjärjestöjä. eriarvoisuus T ilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 – ennen koronaa – Suomessa oli 128 000 köyhää lasta eli 13,4 % alaikäisistä. Kaikki uudehkot auttajat eivät ole pieniä ja paikallisia. – onni onnettomuudessa VAPAAEHTOISTYÖ Köyhimpien lapsiperheiden avuntarve on valtava, ja vapaaehtoiset paikkaavat yhteiskunnan suojaverkkoa. Vuosina 2016–2020 apua sai 43 000 perhettä. Kansalaisareenan kyselytutkimusten mukaan noin puolet suomalaisista tekee vuosittain vapaaehtoistyötä. Hope-yhdistyksellä oli toissa vuonna 20 paikallisyhdistystä, joissa toimi 672 vapaaehtoista. HANNU KASKINEN 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s32-33_Hyva?ntekeva?isyys.indd 32 LM2_s32-33_Hyva?ntekeva?isyys.indd 32 2.2.2022 13.58 2.2.2022 13.58
Vuosina 2016–2020 apua on saanut noin 10 000 perhettä, joista joka toista Apuna auttaa säännöllisesti. Grönlund määrittelee auttamisen aidosti vapaaehtoiseksi, kun auttaja auttaa auttamisen halusta, ei vain palkkansa vuoksi. Grönlund kiteyttää vapaaehtoistyön nousseen niin merkittäväksi työpanokseksi, ettei sitä voisi toteuttaa palkkatyönä. Vaikuttavuus perustuu toiminnalliseen oppimiseen, joka kytkeytyy perheen arkeen. n Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden ruuansaanti on hyväntekeväisyyden varassa. Hän mainitsee esimerkiksi linssien, kikherneiden, juuresten ja kaalien olevan sekä edullista että ravitsevaa ruokaa. Yhteiskunta myös verkottuu, kun eritaustaiset ihmiset kohtaavat. Jaari ja Merja Rantasalmi perustivat Apunan vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. Kyllä ruoka-avun pitäisi tulla valtiolta eikä hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Apu ikään kuin normalisoituu, jos auttaja ehdottaa, että ”voisit saada tämmöistä tukea”. Moni sosiaalityöntekijä osaa vinkata vapaaehtoisjärjestöistä. Auttamisen hyvä kierre Professori Henrietta Grönlund sanoo vapaaehtoistyön tuovan tekijöidensä elämään merkityksellisyyttä. Toiminnallista ruoka-apua Terveellinen ruoka auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään sekä vähentää elintapasairauksien riskiä. Lisäksi se rahoittaa lasten harrastuksia ja syntymäpäiväjuhlia sekä maksaa perheiden välttämättömiä sähköja lääkelaskuja sekä vuokria. Hän tutki vuonna 2012 valmistuneessa väitöskirjassaan vapaaehtoistyöntekijöiden arvoja. Apuna-hyväntekeväisyysyhdistyksen Heidi Jaari on samaa mieltä: – On surullista, että ruuantarve yhä kasvaa. Jaari arvostaa yhteispeliä, vaikka on sitä mieltä, että valtion pitäisi pystyä itse auttamaan heikoimpia. – Jos ei olisi lipaskerääjiä tai urheiluseurojen toimitsijoita, kaikki nyt tehtävä hyväntekeväisyys tai vapaaehtoistyö jäisi tekemättä ja iso osa tarvittavasta avusta saamatta. – Helpolla reseptillä oppii kokkaamaan hyvänmakuista ruokaa, ja jatkossa tulee ostettua terveellisiä ruoka-aineksia, kun niitä saa lähikaupasta. Niinpä Vennerin resepteissä mainitaan, miten lapsi otetaan mukaan kokkaamaan: hän voi vaikkapa ripotella persiljaa keittoon tai pilkkoa tylpällä veitsellä sieniä. Järvisen mukaan ruokakasvatus on vaikuttavinta lapsuudessa ja omassa kodissa. Vuosina 2018–2021 Venner-apu on tavoittanut noin 40 000 perhettä. Venner on toimittanut yli 735 000 kasvisruoka-annoksen ainekset ja reseptit vähävaraisille perheille. Yhdistys lahjoittaa keräämänsä rahalahjoitukset ruokaja vaateapuna vähävaraisille lapsiperheille. Hän sanoo tutkimusten todentavan, että vapaaehtoistyö lisää tekijänsä onnellisuutta ja mielenterveyttä, jopa fyysistä terveyttä. Tältä perustalta Emilia ja Tuulia Järvinen perustivat yhteiskunnallisen ruokakasvatusyrityksen Venner Oy:n, joka tähtää siihen, että mahdollisimman monessa suomalaisperheessä opittaisiin syömään hyvin. Grönlundin mukaan avun vastaanotto helpottuu, jos hädässä olevan ei tarvitse itse sitä hakea. Grönlund tietää vapaaehtoistyön sujuvan yhteiskunnassa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja heikoimmatkin yhteiskuntaan. Yhteinen ruuanlaitto yhdistää perhettä. Sen kumppaneina toimivat Hope-yhdistys, Ensija turvakotien liitto sekä kunnat ja seurakunnat. Tämä rapauttaa hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta. Ruokalaatikoiden mukana jaetaan kyselyä, johon on vastannut noin 1 500 perhettä. Perustajakaksikon lisäksi lahjoituksia hoitavat muutamat muut vapaaehtoiset palkatta. Tällaiset yhteiskunnat ovat vauraimpia sekä aineellisesti että henkisesti. Suomessa terveyserot ovat länsimaiden jyrkimpiä. Autettu saa turvaa muilta, ja auttaja saa auttaa muita, Grönlund kiteyttää. – Vapaaehtoistyössä toteutuvat monet perustarpeet. – Autettu kokee tulevansa kohdatuksi kokonaisena ihmisenä, kun apu ei tule ”tiedämme paremmin” -asenteella. – On tutkimusnäyttöä siitä, että vapaaehtoistyötä tehdään eniten yhteiskunnissa, joissa julkiset palvelut toimivat. Emilia Järvinen kertoo, että neljä viidestä vastaajasta sanoo ruokailutottumustensa parantuneen ja kaksi kolmesta on ottanut ainakin yhden reseptin jatkuvaan käyttöön. Apunan Facebook-ryhmään kuuluu yli 13 000 jäsentä. – Onhan se järkyttävää, kun Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden ruuansaanti on hyväntekeväisyyden varassa. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 33 LM2_s32-33_Hyva?ntekeva?isyys.indd 33 LM2_s32-33_Hyva?ntekeva?isyys.indd 33 2.2.2022 13.58 2.2.2022 13.58. Surullinen tosiasia Kasvaneet leipäjonot voivat katkeroittaa avuntarvitsijoita, jos he kokevat yhteiskunnan pettäneen lupauksen kaikkien oikeudesta perustoimeentuloon
TEKSTI JA KUVAT TIIU KAITALO NYT NYKII! 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 34 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 34 2.2.2022 14.19 2.2.2022 14.19. Kymmenkunta poikaa on tullut hänen vetämälleen pilkkisafarille päiväksi Joroisiin, Pohjois-Savoon. harrastus ”Naputa ongella sopivasti, niin kyllä se kohta nappaa”, kehottaa kalaopas Eemeli Oksiala innostuneena. Pilkkimiseen tarvitaan vain lämpöiset vaatteet, pilkki, kaira ja syöttejä. Parhaimmillaan näillä reissuilla syntyy kipinä koko elämänmittaiseen kalastusharrastukseen
Lasse Kolari (oik.), 12, istahtaa lyhyemmän telamönkijän kyytiin yhdessä ystävänsä Elias Vesan, 9, kanssa. Mukana avustamassa ovat myös aktiivikalastajat Ari Oksiala ja Seppo Tirkkonen. Päivän kestävää safaria osaavan oppaan kanssa ilman vanhempia on odotettu. NYT NYKII! PILKKIMINEN ON HALPA JA HELPPO KOKO PERHEEN HARRASTUS. KANSI LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 35 ›› LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 35 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 35 2.2.2022 14.19 2.2.2022 14.19. Osaavan kalamiehen matkassa lapsi oppii narraamaan saalista, ja nykyteknologia tekee harrastuksesta tietokonepeliäkin koukuttavamman ja jännittävämmän. Vaikka pojat ovat tottuneita kalastajia, vatsanpohjassa kutkuttaa ja hymy on herkässä. Ahkiot on pakattu täyteen pilkkejä, syöttejä, lämpöistuimia, kaikuluotaimia, leiriruokaa ja kouluikäisiä poikia. TELAMÖNKIJÄ STARTTAA JOROISTEN SYSMÄJÄRVELLE. Lasten pilkkipäivän saaliiksi Joroisissa saatiin ahvenia
Kairaan on kiinnitetty välikappaleella pora, ja reikä jääkanteen syntyy sen voimalla hetkessä. Aloittelijan ensipilkin voi hankkia muutamalla eurolla. 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 36 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 36 2.2.2022 14.20 2.2.2022 14.20. Erilaisilla ja erivahvuisilla pilkeillä voi kalastaa pikkukaloista suuriin haukiin. KALAOPAS ARI KAIRAA LASSELLE VALMIIKSI AVANNON. AKTIIVIKALASTAJAN PILKKISETTI ON NÄYTTÄVÄ
Nappaako kala – nostetaanko saalis. Sinertävä jigisyötti on kuin talvivärissä oleva kuore. Sillä houkutellaan ahventa, kuhaa ja haukea. ”Tuli kalaa tai ei, kaikuluotain pistää juniorit keskittymään. Saalis lähenee viehettä, kalastajan syke nousee ja vähän jo jännittää. Tuollaisen älyvempeleen seuraaminen on heille hyvin tuttua, vaikka kalastus ei olisikaan”, sanoo kalastusopas ja nuorisotyöntekijä Eemeli. KAIKULUOTAIMEN AVULLA PILKKIMINEN ON JÄNNITTÄVÄÄ KUIN VIDEOPELI. JIGILLÄ ONKIESSA PILKIN JA SIIMAN PITÄÄ OLLA TARPEEKSI VAHVOJA, sillä isompi syötti houkuttelee isompaa ja voimakkaampaa saalista. Välillä pilkkiä nykytetään. Lasse on tutustunut jigikalastukseen jo aiemmin. Nuoret innokkaat kalastajan osaavatkin etsiä tietoa, jota löytyy jigikalastuksesta esimerkiksi YouTubesta. Kun kaikuluotaimesta näkee, että kala on lähellä, pilkkiä ei juuri tarvitsee liikuttaa, välillä voi vain pikkusen nykyttää. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 37 ›› LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 37 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 37 2.2.2022 14.20 2.2.2022 14.20. Se antaa silmät jään alle, ja sen näytöllä näkyvät saalis ja viehe. PILKKIMISEEN EI VAADITA KALASTUSLUPAA. ”Hetki sitten oli kuule ihan oikeasti möllyköitä kiinni, mutta jotenkin ne pääsi irti!” Lasse harmittelee. PILKILLÄ VEDETÄÄN ISOJA VETOJA VAIN, KUN KALAA HOUKUTELLAAN LÄHEMMÄKSI
EEMELI OKSIALA VETÄÄ TAUKOJUMPAN Veikka Kupsaselle (vas.), 9, Elias Vesalle, 9, Veerti Immoselle, 10, ja Lasse Kolarille, 12. Jotta kalasta varmasti saa lapsen makuun maukasta, kannattaa niiden valmistukseen satsata kotona. HELPPO, NOPEA JA MAITTAVA EVÄSHERKKU TOIMII LASTEN KANSSA PARHAITEN. 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 38 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 38 2.2.2022 14.20 2.2.2022 14.20. Siten kalastusinto pysyy yllä.” SAALIS NAUTITAAN VASTA KOTONA. Jumpan aihe on pilkkireissu, ja sen mielikuvissa ja liikkeissä rämmitään syvässä hangessa, ylitetään lumikasoja, kairataan ja nostetaan suuria saaliita. ”Oman saaliin syöntiä kalastusretkellä en suosi. Keskittynyt istuminen avannon reunalla pistää helposti viluttamaan, ja hauska jumppa piristää ja lämmittää
> www.hookedsaimaa.fi LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 39 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 39 LM2_s34-39_TalviKalastus.indd 39 2.2.2022 14.20 2.2.2022 14.20. Retki kesti 6, 5 h ja sen hinta oli 50 e. RETKEN TÄRKEIN HETKI ON EVÄSTAUKO. ”Tauko on tosi tärkeä, että lapsi jaksaa keskittyä loppupäivän kalastukseen ja keholla on energiaa tuottaa lämpöä”, Eemeli sanoo. Luonnontulen voi sytyttää ilman lupaa jäälle. Eemelin, Arin ja Sepon vetämillä pilkkisafareilla eväinä on hodareita ja lämmintä mehua
Saattajan on hyvä olla lapsen lähellä ja ottaa lapsi rokotuksen ajaksi syliin, jos hän haluaa. – Lapsi on tottunut saamaan rokotuksia neuvolassa, mutta pandemian aikaisissa massarokotuksissa suuri meluisa halli, vieraat ihmiset sekä kiireinen aikataulu voivat jännittää. Niiden järjestäminen on kuntien vastuulla, ja niitä annetaan kouluterveydenhuollossa, neuvolassa tai rokotuspisteissä, joissa rokotetaan muutakin väestöä. Tietämättömyys pelottaa usein enemmän kuin itse rokottaminen. Lapsen pelkoa lisää tunM O ST PH O TO S 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s40-41_Rokotusneuvot.indd 40 LM2_s40-41_Rokotusneuvot.indd 40 2.2.2022 15.05 2.2.2022 15.05. RIITTA AHONEN T erveydenhoitaja Virpi Vilkmanin mukaan lasta on hyvä valmistella rokotukseen kertomalla, miksi rokotukseen mennään ja mitä siellä tapahtuu. – Kutsun lasta etunimeltä ja tervehtiessä sekä jutellessa menen lapsen tasolle kyykkyyn. Lasta ei tarvitse lohdutella etukäteen. 5–11-vuotiaille tarkoitetut koronarokotukset aloitettiin vuoden alussa. Terveydenhoitaja voi lapsen tullessa todeta, että kaikkien mielestä on hyvä, että lapsi tuli rokotukseen, jotta hänen terveytensä pysyy hyvänä. terveys Jännittävä ROKOTUS Spagettikäsi, poksauttelulelu, kuuteen laskeminen, vanhemman syli, hörhelötuoli tai toivomuspallo – rokotusta jännittävän lapsen pelkoa voi lievittää monilla konsteilla
Montako verisuonta menee rikki, kun pistät. Toivomustuoli Lapset saavat kaksi mRNA-rokotetta, joista toinen annetaan 6–12 viikon kuluttua ensimmäisestä. Jos lasta pelottaa, hän saattaa haluta ”ostaa aikaa”, mutta vanhempien ei ole syytä suostua siihen. 5–11-vuotiaiden rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus. Lasten normaalia liikuntaa ei tarvitse rajoittaa. Lapset käsittävät heti, mitä tarkoitan, kun puhun spagettikädestä, Virpi Vilkman kertoo. kysyi toinen. Hänen päähänsä voi laittaa leikkikruunun tai syliin toivomuspallon. – Kuplamuovia muistuttava poksauttelulelu lievittää jännitystä. Vanhempien on tässä tilanteessa hyvä tuoda esille se, mitä he rokotettavan lapsen allergioista tietävät. – Pistospaikan kipua voi vähentää, mikäli pystyy rokotustilanteessa saamaan käden lihaksen rennoksi. ne aikuisen valta-asemasta ja se, ettei voi itse vaikuttaa tapahtumiin. Niitä ei tuoteta kananmunissa vaan täysin synteettisesti. Tämä koskee erityisesti 12 vuotta täyttäneitä poikia, joilla mRNA-rokotteisiin liittyy harvinainen sydänlihaksen ja -pussin tulehduksen riski. Rokotus kannattaa kuitenkin antaa vasta sitten, kun on juteltu ja itku on laantunut. Rokotustilanteessa – ennen kuin pistos annetaan – rokottaja kysyy rokotettavalta, onko tällä allergioita. 5–11-vuotiaille voi tulla kuumetta, lihaskipua ja väsymystä, jotka kaikki ovat ohimeneviä. Mitä reiälle tapahtuu. Jos pistoskohta kipeytyy, lapselle voi antaa särkylääkettä tai painaa kylmäpakkauksella pistoskohtaa. Jos häntä kehottaa miettimään toivettaan juuri silloin, kun nipistää, hän keskittyy toivomukseen eikä vain pistokseen. Asian pitkittäminen voi vain lisätä pelkoa. Seinälle voi laittaa kivoja kuvia ja hankkia sisustukseksi pehmoleluja. Sen sijaan voimakasta kilpailuluontoista fyysistä rasitusta on hyvä välttää varovaisuusperiaatteen vuoksi viiden päivän ajan rokotuksen jälkeen. Lapsen itkua ei Vilkmanin mukaan kannata ottaa puheeksi, ja rokottajan tulisi olla rento ja luonteva, vaikka itku jatkuisi. Normituoliin voi laittaa koristeeksi vaikkapa joulukuusen hörhelönauhaa tai jonkin kiiltävän koristeen. Kyllä, sillä koronarokotteissa ei ole mitään kananmunaproteiiniin liittyvää. Jos ensimmäisestä rokotuksesta jää hyvä mieli, on helpompi mennä ottamaan toinenkin. Vilkman kertoo lapselle, mitä rokottaessa tapahtuu ja että se nipistää hiukan. Jos lapselle on aiemmin tullut rokotusten säilöntäaineista aiheutunut anafylaksia (äkillinen yliherkkyysreaktio), voiko hänelle antaa koronarokotetta. mRNA-rokotteissa anafylaksian ilmaantuvuus on noin 1/100 000 annosta. Terveydenhuollossa jokaisessa rokotustilanteessa rokottajalla tulisi olla valmius hoitaa äkillinen vakava allerginen reaktio riippumatta siitä, onko rokotettavalla ollut aiempia allergisia reaktioita. VANHEMMAT KYSYVÄT LASTEN KORONAROKOTUKSISTA Kysymyksiin vastaa LT ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Millaista liikuntaa lapsi voi harrastaa rokotuksen jälkeen. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia. Voiko esimerkiksi kananmuna-allergisen lapsen rokottaa. PEG-allergia on kuitenkin hyvin harvinainen, eikä aiemmin saatu anafylaksia välttämättä ennusta, miten ihminen reagoi mRNA-rokotteeseen. n Kun lapsen tunteet huomioidaan, rokottamisesta jää hyvä mieli. kysyi eräs pieni poika. Joillakin lapsilla sellainen on mukana aina laboratorioja rokotuskäynnillä. Miten allergiat pitäisi ottaa huomioon rokotustilanteessa. Mitä hassumpi esine, sitä isompi apu. Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi hänen kykenevän siihen. Syynä on yleensä PEG-allergia, joka liittyy rokotteen rasvapalluran rakenneosaan. Mitä hassumpi tuoli, sen parempi – kaiken ikäisille! Lapsi yllättyy huomattuaan, että tilanteessa onkin jotain hassua. Hän voi pitää laastaria, joka laitetaan pistoskohtaan. Monella muullakaan tavallisella allergialla ei ole merkitystä mRNA-rokotteiden antamisessa. Koronarokotus on vapaaehtoinen lapsellekin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 41 LM2_s40-41_Rokotusneuvot.indd 41 LM2_s40-41_Rokotusneuvot.indd 41 2.2.2022 15.05 2.2.2022 15.05. Lapset voivat olla hyvin kiinnostuneita rokotustapahtumasta. Lapsen yllättäminen jollain mukavalla tavalla rentouttaa ja nopeuttaa tilannetta. Mitä reiälle tapahtuu. – Hiukan isompaa lasta voin pyytää yhteistyökumppaniksi. Koululaiset voivat hyötyä jonkin kivan esineen hypistelystä. Tosin jonoa alkaa helposti kertyä, jos kahdeksan minuutin rokotusaika ylittyy. Olisi hyvä vastata lasten kysymyksiin, vaikka lyhyestikin. Lapsen voi kertoa istuvan toivomustuolissa ja kysyä, mitä hän toivoisi. Hän voi pyytää lasta laskemaan hitaasti kuuteen, ja kuutosen kohdalla rokotus onkin jo pistetty. Jos rokottaminen jännittää vanhempia, heidän ei kannata mennä istumaan lasta vastapäätä, koska jännitys tarttuu helposti
vanhemmuus 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 42 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 42 7.2.2022 12.34 7.2.2022 12.34
Kaduin lapsen tekemistä ja ymmärsin että olin tehnyt itselleni väärän päätöksen jatkaessani raskautta.” Näin kirjoittaa Nonäiti33-nimimerkki Vauva. Vanhemmuuttaan katuvista isistä on tietoa vielä vähemmän kuin äideistä. Vastuu lapsesta on saattanut jäädä äidin harteille, vaikka isä olisikin kuvioissa, Armi Mustosmäki kuvailee. Hän on tutkinut aihetta kollegansa Tiina Sihdon kanssa. fi-keskustelupalstalla. Kansainvälisen tutkimuksen ja erilaisten tilastojen perusteella Mustosmäki arvioi, että vanhemmuutta katuu äideistä enemmän kuin kaksi mutta vähemmän kuin kymmenen prosenttia. Elämässä ei tunnu olevan lainkaan liikkumavaraa. Joillekin äitiys ja perhe-elämä tuottavat pettymyksen. – Kasvokkaisia keskusteluja olem me käyneet äitien kanssa hyvin vähän, sillä vapaaehtoisia haastateltavia ei juuri ilmaantunut. – Jotkut kokevat, että ovat joutuneet luopumaan haaveistaan ja urastaan lapsen vuoksi. Yhtäkkiä ei voikaan koko ajan tehdä, mitä itse haluaa. – Äitiyden katuminen on vaietuimpia tunteitamme, tutkijatohtori Armi Mustosmäki Jyväskylän yliopistosta sanoo. Kirjoitus oli kirvoittanut lähes sata kommenttia, 156 tykkäystä ja 22 alapeukkua ennen tämän lehden painoon menoa. Äitiyden katumista ei ole Suomessa aiemmin juuri tutkittu, joten ilmiön laajuudesta ei ole tarkempia lukuja. Mikä pistää äidit katumaan. Osasimme kyllä odottaa sitä, sillä harva haluaa puhua aiheesta, Mustosmäki kertoo. Aineistonaan tutkijakaksikko on käyttänyt nimenomaan Vauva.fin anonyymeja keskusteluja. Lisäksi materiaalina on Helsingin Sanomien kanssa toteutettu kysely sekä joitakin äitien haastatteluita. Yksin jäämisen tunne on musertava. Osa äideistä kokee, ettei saa apua mistään, ei puolisolta, isovanhemmilta tai neuvolastakaan. Entä jos lapsen hankkimista KATUU. Lapsen saaminen ja siirtymä nollan prosentin vastuusta sadan prosentin vastuuseen voi olla joillekin hyvin rankkaa. Harva kuitenkaan kertoo katuvansa lapsen hankkimista, vaan ennemmin tunteet peitetään hammasta purren ja koetetaan olla niitä äideistä parhaita. – Usein taustalla on ahtaalla olemista ja suoranaista uupumista. Yksi ei ole ” LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 43 ›› LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 43 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 43 7.2.2022 12.34 7.2.2022 12.34. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA V auva oli söpö, mutta elämäni oli muuttunut peruuttamattomalla tavalla hirveäksi
– Äidit ajattelevat, että heidän pitää tehdä tosi paljon työtä peittääkseen katumuksensa. vanhemmaksi tultuaan edennyt urallaan niin vauhdikkaasti kuin odotti, toinen on voinut jättää vaikkapa unelman taiteilijuudesta voidakseen tarjota lapselle tietynlaisen elintason. Monenlaiset äidit katuvat Minkäänlaista katuvan äidin muotokuvaa ei ole mahdollista maalata. Paineita ja yksin pärjäämisen eetosta Aina on ollut naisia, jotka katuvat vanhemmuutta ja äitiyttä. Ydinperhe-elämän oli ajateltu tuovan onnea, mutta niin ei käynytkään. Mielikuvissa hyvän äidin pitäisi jaksaa leikkiä ja askarrella, olla tyyni, nukkua perhepedissä, imettää pitkään ja asua siistissä kodissa. Intensiivisen, hyvin omistautuvan vanhemmuuden asettaminen tavoitteeksi on Mustosmäen mukaan tyypillistä etenkin keskiluokkaisille ja korkeasti koulutetuille äideille. ”Hoh hoijaa voi lapsi parkaa. – Joukossa on tuomitsijoiden lisäksi empaattisia ymmärtäjiä ja hyvää tarkoittavia neuvojia, jotka eivät välttämättä ymmärrä ongelmien syvyyttä. – Osalle äideistä katumus on hyvin pysyvä tunne, identiteettikysymys. Kun olen tällainen äiti, lapsestani tulee väistämättä tuommoinen… – Tällainen deterministinen vanhemmuuskäsitys tekee äitiydestä varmasti entistä raskaampaa. Joku kehottaa äitiä nukkumaan aamulla pitkään ja antamaan lasten katsoa telkkaria. Tätä asiaa en voi ymmärtää, lapset on ehdottomasti parasta maailmassa. Ei tällainen kaikissa perheissä onnistu, Armi Mustosmäki sanoo. Uskaltaako tästä puhua. Kansainvälisessä tutkimuksessa on myös esimerkkejä isoäiti-ikäisistä naisista, jotka yhä katuvat lapsen hankkimista, Armi Mustosmäki kuvailee. Vanhemmuus voi kuitenOsa äideistä kokee, ettei saa apua mistään. Sairaus, avioero tai vaikkapa työttömyys voi yllättää. He yrittivät entistä kovemmin olla hyviä äitejä. Myös kuvitelmien ja todellisuuden välinen ristiriita saattaa nostaa katumuksen tunteita. Jotkut kertovat katumisen tunteiden aaltoilevan: välillä on hyviä hetkiä ja välillä huonompia. Katuvissa on niin teini-ikäisenä äidiksi tulleita kuin vasta raskaiden hedelmällisyyshoitojen jälkeen lapsen saaneita. 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 44 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 44 4.2.2022 15.55 4.2.2022 15.55. Älä pilaa omaasi ja etenkin lapsesi elämää.” ”Elämän rikkaus on edessäsi, jos vedät ne p*skanruskeat lasit silmiltäsi ja rupeat elämään.” Keskustelupalstoilla katumuksensa paljastavat äidit saavat usein hyytävää, tuomitsevaa palautetta. Äiti saattaa tuntea, että on itse antanut ja luopunut paljosta, muttei ole saanut juuri mitään vastineeksi. Erityislasten äideillä näyttää tutkimusten mukaan olevan katumuksen tunteita tavallista enemmän. Monien kirjoituksista välittyi tosi vahvana ajatus siitä, ettei katumus saa näkyä lapselle. Joukossa on naisia hyvin erilaisista lähtökohdista. Moni haluaa hallita elämässään kaikkea, vaikka hallitsemattomuus kuuluu elämään. Myös katumisen kesto vaihtelee. Silloinhan ajattelee, että jokaisella omalla teolla ja valinnalla on suora vaikutus lapseen. Tästä kertovat kirkon portaille jätetyt löytölapset ja karmeimmillaan lastensurmat. Joidenkin elämässä on perheväkivaltaa tai taloudellisia vaikeuksia, toiset pärjäävät päällisin puolin hyvin. Tämä voi herättää katkeruutta. – Meillä on hyvin voimakkaita onnellisuusodotuksia. Jos ei rakasta ja nauti omasta lapsesta, täytyy kyllä päässä olla jotain vialla ja pahasti.” ”Hae apua itsellesi eli mene terapiaan. Vanhempi saattaa itsekin tuomita itsensä. Armi Mustosmäen mukaan ajassamme on kuitenkin piirteitä, jotka voivat altistaa vanhempia katumuksen tunteille. Osa ei ole uskaltanut puhua tunteistaan puolisolleen tai edes terapeutilleen. Lapsi voi olla tavallista tarvitsevampi ja vaatia äidiltä enemmän kuin niin sanottu tavallinen lapsi. Joillakin äideillä on tummia ajatuksia vain pikkulapsivaiheessa, kun väsymys painaa ja lapsi tarvitsee eniten hoivaa. Mustosmäki tähdentää, että katumusta tuntevista äideistä valtaosa kokee pettyneensä ennen muuta itseensä, ei lapseensa. Isoäiti-ikäinen voi olla katkera etenkin, jos välit lapseen ovat huonot. Moni tuntee katumuksensa vuoksi syyllisyyttä ja häpeää. Perhe-elämä ei olekaan sellaista kuin etukäteen ajateltiin. On vahvoja ideaalikuvia perhe-elämästä ja vanhemmuudesta. Osa äideistä uskoo, että heidän tapansa olla äiti vaikuttaa suoraan lapseen. Moni kanssakeskustelijoista kantaa huolta lasten kohtalosta. He kokevat vahvasti, ettei äitiys ole heitä varten. Suomessa elää myös riippumattomuuden ihanne, ”ei tartte auttaa” -ajattelu. Katumus ei tarkoita sitä, ettei äiti rakastaisi lastaan. Jos elää sellaisessa sosiaalisessa kuplassa, jossa äitiyteen on ladattu paljon odotuksia ja vaatimuksia, voi helposti väsyä ja tuntea riittämättömyyttä. Kaikilla naisilla ei ole yhtä tiukkoja käsityksiä äitiydestä. Juuri ympäristön tuomitsevien asenteiden vuoksi moni äiti vaikenee kokemuksistaan. Jos se ei auta, anna lapsesi adoptioon. – Ympäristö vaikuttaa myös. Vauva.fin taannoisessa keskustelussa erityislapsen äiti kertoo tuntemuksistaan anonyymina: ”Olen menettänyt elämästäni käytännössä kaiken sen, mitä pidän itselleni tärkeänä, koska kaikki energia menee lapsen asioiden hoitamiseen ja huolehtimiseen”
Saavalainen-Kourula kuitenkin toivoo, että juuri neuvolassa ikävätkin tuntemukset uskallettaisiin ottaa puheeksi. Nykyihmisellä on myös suurempi vapaus valita kuin koskaan ennen. – Äidit käsittelevät negatiivisia tunteitaan hyvin vaihtelevasti. kin olla kokemuksena jotain ihan muuta. fi-keskustelupalstalta. Tutkija toivoo yhteiskunnalta lisää konkreettista apua lapsiperheille. Ehkä samalla tulee näkyvämmäksi se, että omakin elämä voisi olla toisenlaista. Yleensä kyse on kuitenkin hetkellisestä katumisesta, joka liittyy vaikeaan tilanteeseen, hän sanoo. Avun pyytämisen kynnys pitäisi asettaa mahdollisimman matalalle. Vertaistukiryhmille olisi tarvetta, Mustosmäki sanoo. Me voimme myös antaa tukea ja lisäaikoja neuvolan vastaanotolle. – Vapaaehtoinen lapsettomuuskin on nyt hyväksyttävämpää kuin ennen. – Me emme tuomitse, sillä meille koko tunteiden kirjo on tuttu. Jonkun toisen pitäisi ottaa hetkeksi vastuuta lapsesta, viedä tätä ulos ja tehdä ruokaa. – Uskon, että puhumalla elämästä voisi tulla vähemmän raskasta. Jo pelkkä tieto siitä, että joku muukin katuu äitiyttään, voi keventää kuormaa. Kotipalvelu pitäisi palauttaa kunniaan. Jos meidän antamamme tuki ei riitä, neuvolapsykologi on myös käytettävissä. Ymmärrän kyllä, että asian esille ottaminen aristaa, sillä vastaukseksi voi saada tuomitsemista ja rankkaakin arvostelua. Heidän kokemansa negatiiviset tunteet ovat loppujen lopuksi melko tavallisia. Tuntuu, ettei kukaan muu tunne näin! Tutkija tähdentää, että katuvat äidit eivät ole huonoja ja moraalittomia hirviöitä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 45 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 45 LM2_s42-45_Katuvat a?idit.indd 45 2.2.2022 16.04 2.2.2022 16.04. n > Kaikki sitaateissa olevat lainaukset ovat Vauva. Terapeuttinen vauvaperhetyö voi tulla tueksi jo raskausaikana tai vauvavuoden aikana. Varsin moni äiti kuvittelee olevansa tuntemustensa kanssa yksin. Joku vaikenee täysin, joku kertoo puolisolleen tai lähipiirilleen, joku käy terapiassa, Armi Mustosmäki sanoo. Ilman lasta elämä voisi esimerkiksi olla taloudellisesti vauraampaa. NEUVOLASTA TUKEA Helsingissä Itäkadun neuvolassa osastonhoitajana työskentelevälle Raija Saavalainen-Kourulalle äitien katumus on tuttu ilmiö. Yhtäkkiä tarvitseekin apua ja tukea, eikä pärjääkään yksin. Vanhan ajan kotipalvelu pitäisi palauttaa kunniaan, sillä aineistossa äitien yksin jäämisen tunteet ovat kokonaisvaltaisia ja musertavia – Tarvittaisiin selvästi muutakin kuin keskusteluapua. Onneksi joissakin kunnissa on kotiavun merkitys ymmärretty, mutta sitä saisi olla paljon enemmän. Ehkäisyn ansiosta lapsia ei vain tupsahtele maailmaan. Aina vanhempi ei ilmaise katumustaan suoraan, vaan puhuu väsymyksestä, uupumuksesta tai vaikkapa vauvan viestien tulkinnan vaikeudesta. Ei mikään hirviöäiti ”Onko täällä muita jotka haluavat olla hyviä vanhempia, mutta inhoavat syvästi elämäänsä?” Katumus, syyllisyys, häpeä ovat kaikki hyvin kuormittavia tunteita – etenkin, jos tunteistaan ei uskalla puhua kenellekään ja koettaa vain peittää ne. Moni vanhempi saattaa arastella negatiivisten tunteiden esille ottamista neuvolassa. – Silloin tällöin joku äiti sanoo, että jos olisi tiennyt, millaista pikkulapsiperheen arki on, olisi miettinyt kahteen kertaan lasten hankkimista
Pienet epärehelliset teot voivat johtaa liukkaaseen luisuun ja yhä suurempaan epärehellisyyteen.” Joskus väitetään, että joku uskoo itsekin valheisiinsa, mikä voi olla totta. Aivot oppivat valitsemaan helpomman tien, ellei kukaan asetu suluksi epärehellisyyden tielle. The brain adapts to dishonesty -tutkimus kertoo aivojen mantelitumakkeiden tottuvan epärehellisyyteen. Mitä useammin lapsi turvautuu valehteluun tai asioiden salailuun, sitä taitavammaksi valheiden kertojaksi ja salailijaksi hän oppii. ”Mitä vähemmän epärehellisyys synnyttää syyllisyyden tunnetta, sitä suuremmiksi valheet voivat kasvaa. Jos lapsi toimii usein epärehellisesti, hän tarvitsee turvallisen ja empaattisen aikuisen, joka pysäyttää hänet ja sanoo: Minusta tuntuu, ettet ole nyt rehellinen ja ymmärrän, ettei totuuden kertominen ole tässä tilanteessa helppoa. M O ST PH O TO S 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s46-47_Kun LapsiEiPuhuTotta.indd 46 LM2_s46-47_Kun LapsiEiPuhuTotta.indd 46 2.2.2022 15.52 2.2.2022 15.52. MERVI TAILAMO V iisi vuotta sitten lontoolaisen UCL-yliopiston neurotieteilijät julkaisivat tutkimuksen, jossa he osoittivat, että epärehellisyys on opittu taito. Aivotutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna kuka tahansa lapsi voi suistua epärehellisyyden kierteeseen, jos hän joutuu usein salailemaan tosiasioita. Aivot saattavat tottua ja turtua epärehellisyyteen niin, että omista valheista tulee ihmisen omassa mielessä totta. Miksi epärehellisyys ei kannata. Usein on helpompi valehdella kuin puhua totta. Myös syyllisyyden poteminen ja moraalinen itsetutkiskelu vähenee, kun valehtelee, kirjoittaa psykologian tohtori Tali Sharot UCL:sta. kasvu Kun lapsi EI PUHU TOTTA Kenestä tahansa voi kasvaa taitava juksaaja, jos epärehellisyys tuntuu palkitsevammalta vaihtoehdolta kuin avoimuus
Kannusta rehellisyyteen Ole turvallisella tavalla rehellinen. Puhuvathan aikuisetkin melodisesti ja lauseitaan venyttäen satuillessaan lapsille joulupukista tai hammaskeijuista… Epärehellisyyden tunnistaminen kehonkielen perusteella on kuitenkin vaikeaa. Lasten ja nuorten kanssa onkin tärkeää keskustella lojaalisuudesta. Keskustelkaa rehellisyyden voimasta. Älä koeta saada lasta kiinni valehtelusta. Näytä lapselle, ettet hermostu, kun hän kertoo asioistaan rehellisesti. Lapsen voi olla vaikea pitää katsekontaktia esimerkiksi lievien autismin kirjon piirteiden tai varhaislapsuudessa omaksutun, kohtaamista välttelevän vuorovaikutustyylin vuoksi. Etsi apua verkosta. Juksaava lapsi voi puhua aivan millä tavalla tahansa riippuen siitä, onko valehtelu etukäteen suunniteltua ja harkittua. Epärehellisyydellä on myös taipumus johtaa yhä isompiin ja ikävämpiin hankaluuksiin. Keskustele lapsen kanssa luottamuksesta. Silloin aikuisen on tärkeää opettaa arvoja, jotka ovat palkitsevampia kuin seurausten välttely. Lapsi on saattanut jo oppia, että epärehellisyys on taito, jota ilman ei pärjää. Läheisyyshormoni pistää valehtelemaan Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin oksitosiinin ja valehtelemisen välistä yhteyttä. Missä kulkevat lojaliteetin rajat. Jokainen rehellinen ja vastuuntuntoinen teko vahvistaa moraalista ryhtiä ja myönteistä minäkuvaa. Katsekontaktin välttely ja hermostuneisuus voivat johtua jostain aivan muusta kuin epärehellisyydestä. Sellaisia ovat esimerkiksi rohkeus, itsekunnioitus, moraalisuus, vastuuntuntoisuus ja yhteisöllisyys. Jos hänet ”napataan taas kiinni” valehtelusta, hän oppii lähinnä narraamaan paremmin. Epärehellisen puheita voidaan epäillä silloinkin, kun hän puhuu totta. Tutkimukset osoittivat, ettei oksitosiini pelkästään edistä myönteisiä asioita ihmisten välillä, vaan se pistää myös torjumaan ulkopuolisia ja vieraiksi koettuja ihmisiä sekä valehtelemaan itselle läheiseksi koettujen ihmisten puolesta. Puhujan puhe on musiikinomaista, lähes laulavaa, ja lauseiden sävelkorkeus nousee loppua kohden. n ”Lapsi narraa antaakseen itsestään paremman kuvan. Siitä tulee helposti kurja tapa. Mistä voi arvella, ettei lapsi puhu totta. Tilanne saattaa jännittää lasta ja tapahtumat voivat muistuttaa jotakin aiempaa ikävää tilannetta. Epärehellisyys on kuitenkin heikkoa ja epävarmaa rakennusmateriaalia sosiaalisen maineen ja hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Pohdi lapsen kanssa, miksi rehellisyys on parempi valinta. Lapsen kanssa voi jutella ikätasoisesti siitä, miten epärehellisyys kasvaa usein kuin rinnettä alas kierivä lumipallo. Onko joskus käynyt näin. Epärehellisyyden paljastumisen tulisi olla kasvattava hetki, jossa lapsi pysäytetään pohtimaan moraaliarvoja. Valehteleminen vaatii kognitiivista ponnistelua ja sepittämistä, siksi puhe voi olla tavanomaista hitaampaa. Kuuntele rauhallisesti, kun lapsi puhuu totta . Useimmiten lapset haluavat olla rehellisiä, jos he ovat kokemusten kautta oppineet, että siitä on eniten apua. Kokeilkaa, miltä mielessä ja kehossa tuntuu, kun sanoo ääneen: Olen rehellinen. Luottamus on hyvän elämän perusta. Jos luottamuksen menettää, voi mennä pitkään, ennen kun toiset ihmiset uskaltavat taas luottaa. Vältä kuitenkin asioiden salailua. Tutustu esim. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnettiin! M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 47 LM2_s46-47_Kun LapsiEiPuhuTotta.indd 47 LM2_s46-47_Kun LapsiEiPuhuTotta.indd 47 2.2.2022 15.52 2.2.2022 15.52. Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihmiset välttelevät katsekontaktia, liikehtivät hermostuneesti, puhuvat nopeasti ja aloittavat lauseet tavanomaista korkeammalla äänellä, jos he eivät puhu totta. Neljän tutkimuksen sarja osoitti, että ihmiset epäilevät intuitiivisesti puhujaa, joka puhuu hitaasti ja melodisesti. Kaikkia aikuisten murheita ei ole tarpeen kertoa lapselle. Mitä se on. Voitte myös piirtää rehellisyyden ja epärehellisyyden polut. Kerro, että arvostat hänen rehellisyyttään ja olet ylpeä, että hänellä on rohkeutta puhua totta. Juttele lapsen kanssa, miten käyttäytyy luotettava ystävä ja luotettava perheen/yhteisön jäsen. Tutkimusten mukaan ihmiset valehtelevat antaakseen itsestään paremman kuvan. Entä miltä tuntuu sanoa: Olen epärehellinen. Nämä ennakko-oletukset voivat johtaa harhaan. Mitä jos täytyy valita, onko luotettava aikuisille, ystäville vai koulutovereille. Mihin ne johtavat. Kenelle tai mille asioille kannattaa olla uskollinen. Oksitosiini saattaa siis vaikuttaa moraaliseen päätöksentekoon niin, että ihminen toimii periaatteidensa ja jopa oman etunsa vastaisesti suojellakseen ryhmää, johon hän on kiintynyt. Kerro lapselle tämän ikätason mukaisesti, mitä ympärillä tapahtuu. Tee rehellisyydestä turvallinen ja palkitseva vaihtoehto. Valitettavasti monet lapset ovat oppineet, että rehellisyydestä voi seurata ikävämpiä asioita kuin vaikenemisesta, salailusta ja pienistä valheista. Viime vuonna julkaistussa monikansallisessa tutkimuksessa selvitettiin, millainen puhetyyli herättää epäilyksiä puhujan rehellisyydestä. Oksitosiini on läheisyyshormoni, joka vahvistaa läheisessä kontaktissa elävien kiintymystä ja yhteistyötä. Vaali rehellisyyden ja avoimuuden ilmapiiriä
Läksyt ovat punainen vaate. Tukiopetus on ollut hänelle haastavaa alusta lähtien: hän ei halua tulla autetuksi. – Opi ymmärtämään lapsesi mieltä (Gummerus 2019). Välillä myös omat kierrokset nousevat. On lohduttavaa ja huojentavaa, että hänellä on asioita, joista hän saa positiivista palautetta.” 11-VUOTIAAN LAPSEN ÄITI ”Vanhemmuus pistää meidät koville” Näin Leea Mattila vastaa äidille: ”Tällä vanhemmalla on selvästi hyvä kyky mentalisaatioon. KOULUNKÄYNTI ON HAASTAVAA ”Olen huolissani vitosluokkalaisesta lapsestani. kasvu OTA LAPSEN TUNNE TODESTA Mentalisaatiosta eli oman ja toisen mielen havainnoinnista voi olla iso apu kasvattajalle. Siinä kohtaa tunnen aina avuttomuutta: miksei hän ota vastaan apua. Hän on tehnyt yhdessä lastenpsykiatri Janna Rantalan kanssa verkkokurssin Uhmasta yhteyteen eli näin opit rauhoittamaan lapsesi uhman sekä kirjan Mitä ihmettä. Heti, kun pitää alkaa valmistautua ratsastustunnille tai uimatreeneihin, hän muuttuu aloitteelliseksi ja reippaaksi. Kerran luokkatoveri erehtyi sanomaan, että pienryhmään menevät ne, jotka eivät osaa. Vaikka yritän pysyä rauhallisena, saatan hermostua ja huutaa. Hän ei halua tehdä niitä, eikä halua apua niihin. Tytär pääsikin mukaan pienryhmäopetukseen: erityisopettaja opettaa hänelle muutaman tunnin viikossa matikkaa ja äidinkieltä. Lapsi tuli kotiin tuohtuneena ja itkuisena: ’En halua enää mennä erityisopettajalle.’ Ymmärsin, että hän koki häpeää siitä, ettei osannut koulujuttuja samalla tavalla kuin muut. Hänen neuvoistaan on apua jokaiselle kasvattajalle. Hän osaa reflektoida toimintaansa, ja 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 48 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 48 2.2.2022 16.22 2.2.2022 16.22. KAISA PASTILA M entalisaatio tarkoittaa mielen pitämistä mielessä eli sen muistamista, että ihmisen käyttäytyminen ei ole koskaan sattumanvaraista, vaan sen takana on aina tunteita, ajatuksia, uskomuksia ja motiiveja. Onneksi on myös hetkiä, jolloin hän on oma itsensä. Ettei hän ollut samanlainen kuin muut. Hänellä alettiin tunnistaa oppimisvaikeutta jo kolmosella, mutta vasta tänä vuonna ongelmat ovat alkaneet näkyä kunnolla koulutehtävissä. Tutustumme kolmeen perheeseen, joiden tilannetta psykologi Leea Mattila kommentoi. Mitä psykologi Leea Mattila antaa vinkiksi kolmen vanhemman arjen haasteisiin. Koulupäivät ovat hänelle kuormittavia, mikä näkyy kotona pahantuulisuutena ja raivareina. Hänen erikoistumisalueitaan lapsija perhepsykologina ovat lapsi-vanhempi-suhde, vuorovaikutus ja vanhemmuus. Samalla, kun hän pitää tuntosarvet herkkinä lasta kohtaan, hän osaa pohtia myös omaa kokemustaan ja omaa näkökulmaansa. Jos vanhemmalla on hyvä mentalisaatiokyky, kotona on todennäköisesti vähemmän konflikteja ja väärinkäsityksiä. Mentalisoiva vanhempi pyrkiikin suhtautumaan jälkikasvuunsa uteliaasti ja ihmetellen
Aina ei tarvitse jaksaa.’ M O ST PH O TO S TARVITTAESSA AMMATTIAPUA ”Jos huoli lapsesta tuntuu voimakkaalta ja määrittää arkea, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ammattiapuun. Harrastuspuoli on myös tässä tärkeässä osassa: se toimii puskurina kouluhaasteissa. Nyt lapselle pitäisi antaa toisenlaista viestiä: ’Ihanaa, toi on nyt juuri sopiva määrä harjoittelua, jonka teet.’ tai ’Ei se mitään, jos et tänään jaksa läksyjä. Paras lääke siihen on hyväksytyksi tulemisen tunne. Voisikin pohtia, millä tavalla lapselle voisi sen näyttää. Jäin pohtimaan ilmapiirin vaikutusta lapseen. Vanhemmuus ei ole yksilölaji: avun hakeminen on vahvuutta”, sanoo psykologi Leea Mattila. Jos kotona pusketaan hirveästi kotitehtävistä tai tukiopetuksesta, voiko lapsi saada viestin, ettei tule hyväksytyksi. Äidin veikkaus, että pahantuulisuus ja raivarit ovat häpeän peittoa, voi hyvinkin osua oikeaan. Kun lapsi tulee kotiin raivoissaan, äiti ymmärtää tarkkanäköisesti, ettei kyse ole vihasta, vaan käytöksen takana voi olla muitakin tunteita. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 49 ›› LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 49 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 49 4.2.2022 16.04 4.2.2022 16.04. hänen näkökulmansa lapsen käyttäytymiseen on pohdiskeleva. Häpeän tunne on niin kipeä, että sen haluaa peittää. Nyt olisi tärkeintä, että 11-vuotias kokisi, että hänen tunteensa ja hänet hyväksytään. Mentalisaation ydintä on juuri se, että katsotaan toisen käyttäytymisen taakse – ymmärretään, ettei ilmikäyttäytyminen ole aina se, mitä lapsi tuntee
’Apua, me ollaan ihan eri aaltopituudella’, lapsi ajattelee ja yrittää kahta kauheammin todistella, että hänestä tuntuu surkealta ja kamalalta. Sua harmittaa, mutta mä olen tässä sun kanssa – sä et ole yksin.’ Lapsen mieltä rauhoittaa, kun hän pystyy jakamaan kokemuksensa. Jos hänellä on esimerkiksi oppimisen haasteita, emme voi ottaa niitä pois. Pyrin siihen, että päivärytmimme on säännöllinen ja elämä mahdollisimman tasaista. Se, että äiti kertoo menettävänsä välillä malttinsa, on inhimillistä. Lapsi liikkuu riittävästi ja nukkuu ja syö hyvin. Mutta vaikka hän oman perheen kesken heiluttaa herkästi nyrkkejä, päiväkodissa hän käyttäytyy aina mallikelpoisesti, ja leikit muiden lasten kanssa sujuvat hyvin. Lapsi myös raivostuu herkästi, jos jokin ei mene, kuten hän toivoo. M O ST PH O TO S 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 50 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 50 2.2.2022 16.23 2.2.2022 16.23. Hän saattaa ilmoittaa, ettei osallistu peliin, koska on niin huono. Haluaisinkin sanoa äidille: ’Älä ole liian vaativa itsellesi, tällaista vanhemmuus on. Miten lapselle on vastattu, kun hän on sanonut olevansa huono. En siis olisi huolissani pikkuveljen purkauksista, vaan suhtautuisin tilanteeseen luottavaisesti. Poika leikkii mielellään pari vuotta vanhemman isoveljensä ja tämän kavereiden kanssa. Voimme vain jakaa, kannustaa, tukea ja kulkea rinnalla. Näissä tilanteissa kannattaa ottaa aikalisä ja antaa itsensä rauhoittua. Minua huolestuttavat lapsen aggressiiviset purkaukset. Hän on ikäisekseen monissa asioissa taitava, mutta esimerkiksi jääkiekkoa pelatessaan hän vertaa itseään isoveljeen. Se pistää meidät koville.’ ” VAHVATAHTOINEN VISKARI ”5-vuotias lapseni on vahvatahtoinen ja vaativa itselleen. Olen kokeillut kiukun taltuttamiseen erilaisia keinoja vaihtelevalla menestyksellä ja yrittänyt tukea lapsen itsetuntoa keskittymällä positiivisiin asioihin. Tuo ei ole totta…’ Aikuinen yrittää auttaa lasta selittämällä ikävän tunteen pois, mutta lapselle voi tullakin olo, ettei aikuinen ymmärrä häntä. Hän tarvitsee myös paljon läheisyyttä ja osoittaa sitä itsekin.” 5-VUOTIAAN LAPSEN ÄITI ”Yhdessä tästä selvitään” Näin Leea Mattila vastaa äidille: ”On ihan tavallista, ettei viisivuotias pysty vielä käsittelemään tunteitaan, jolloin tunteet valuvat käyttäytymiseen. Tyypillisesti vanhemmat sanovat: ’Ethän ole. Yritän myös sanoittaa tunteita ja tuen parhaani mukaan lapsen kaverisuhteita ikätovereiden kanssa. Meille kaikille käy välillä niin. Vaikka kuinka haluaisimme, emme voi suojella lasta vaikeilta asioilta. Esimerkiksi kirjainten täytyy olla täydellisiä tai hän heittää paperin kiukustuneena pois. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Mentalisaatiossa lähdetään aina siitä, että lapselle viestitään, että hänen kokemuksensa saa olla totta: ’Sulla on tommoinen olo ja sen täytyy tuntua kurjalta
Pelko on lapsen tunne, ja se on eri kuin vanhemman oma tunne. Ekaluokkalainen meni ihan tiloihin. Kun säilytämme pohdiskelevan asenteen, pystymme olemaan sensitiivisempiä kasvattajia. Vanhempi olisi voinut sanoa rokotustilanteessa esimerkiksi: ’Voi, nyt sua harmittaa ja oot peloissasi. Tärkein viesti on: ’Mä olen tässä sun kanssa. l Entä mitä luulet, että lapsi tunsi ja ajatteli tilanteessa. Vanhempi erottaa oman tunteensa ja muistaa olevansa vastuussa siitä. Siksi ei kannata kuvitella tietävänsä ehdottomasti, miksi lapsi toimi jollain tavalla. Tämä on tarinan tärkein kohta: lapsi putosi yhteydestä ja jäi yksin hankalassa tilanteessa. Voisiko olla, ettet ole aina huono lätkässä?’ Kertoo hyvää, että poika pystyy päiväkodissa pidättelemään aggressiotaan: siellä hän osaa säädellä tunteitaan. Perheessä on selvästi jaetun ilon hetkiä ja hyvää vuorovaikutusta. Voimme vain arvailla. Mentalisoiva vanhempi muistaa koko ajan, että lapsi on erillinen itsestä. Vaikka lapsi stressaantuu aiheesta, kuulostaa siltä, että hän pysyy silti koossa eli pystyy käsittelemään pelkoaan. Rokotuspelkoa voi työstää lapsen kanssa esimerkiksi leikin avulla, piirtäen tai muovaillen, jolloin pelko muuttuu tutummaksi ja samalla säädeltävämmäksi. Huomaatko, että selviät pelon kanssa?’ Isän kannattaisi kiinnittää huomiota myös omiin tunteisiinsa. Isä kertoo, ettei saanut lapseen yhteyttä. Viisivuotias osoittaa hellyyttä, mikä tarkoittaa, että hän tulee yhteyteen. Kokeile tunnesäiliöideaa. Siksi ei ole ihmeellistä, että lapsi vasta kotona harjoittelee säätelyä. Kiukun tilanteisiin ottaisin käyttöön tunnesäiliöidean. Nyt lapsi on alkanut pelätä koulun koronarokotuksia. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 51 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 51 LM2_s48-51_Mentalisaatio.indd 51 2.2.2022 16.23 2.2.2022 16.23. Onko syy siihen, ettei hän yritä puhua rokotuksista lapsen kanssa sittenkin se, että stressaantuu itse lapsen stressistä. Häneen ei saanut yhteyttä. l Mieti kolme eri vaihtoehtoa! Idea on, että muistaisimme kasvattajina pitää mielemme avoimena. Nyt kannattaisi vain luottaa siihen, että nämä hetket tukevat pikkuveljeä ja että kehitystä tapahtuu pitkällä aikavälillä. Lapselle voi kertoa, että tunteet ovat aaltoja, jotka tulevat ja menevät. l Mitä ajattelit. KOKEILE HARJOITUSTA! l Mieti sinun ja lapsesi välillä jokin viimeaikainen tilanne, joka tuntui sinusta hankalalta. säilövä funktio: aikuinen ottaa vastaan, kannattelee ja jakaa lapsen tunnetta. Seitsemänvuotiaan kanssa kannattaisi käsitellä tulevaa koronarokotusta mahdollisimman paljon. Tämä onkin kurja tilanne.’ Kun lapselle sanottiin, ettei mitään hätää ole, hän ymmärsi sen ehkä niin, ettei kukaan ymmärrä, miten suuressa hädässä hän on, mikä saattoi kasvattaa paniikintunnetta. Emme voi koskaan tietää varmuudella, mitä lapsi ajattelee. Lapsen kanssa voi tehdä myös mielikuvaharjoittelua: kävelyttää hänet rokotuksen läpi ja kysyä häneltä vaiheissa: ’Miltä sinusta tässä kohtaa tuntuu?’ Lopuksi voi miettiä yhdessä, miten ihanalta helpotus ja onnistuminen tuntuvat. Miltä se tuntui. Vuorovaikutuksessa vanhemmalla on ns. Olemme yrittäneet puhua kotona siitä, mitä rokotustilanteessa tapahtuu, mutta välillä tuntuu, että olisi parempi olla puhumatta aiheesta, koska hän stressaantuu niin paljon.” 7-VUOTIAAN LAPSEN ISÄ ”Jaan tunteet kanssasi” Leea Mattila vastaa isälle: ”Monet lapset pelkäävät kipua ja kontrollin menetystä. Lopulta terveydenhoitajan aika alkoi loppua ja rokotus piti antaa. Joillakin se menee tällaiseksi kovaksi peloksi, jolloin asiaa pitää käsitellä aika paljon lapsen kanssa. ” n Lue sivulta 40 lisää siitä, miten lasten rokotuspelkoa voi torjua! KIINNOSTUITKO MENTALISAATIOSTA. Lapselle voi sanoa: ’Nyt sulla on tällainen kamala, polttava tunne ja tämä tilanne on vaikea, mutta me yhdessä ollaan tässä ja selvitään.’ ” EKALUOKKALAINEN PELKÄÄ ROKOTUKSIA ”Tyttärellämme on rokotuspelko, jonka voimakkuus selvisi vasta muutama kuukausi sitten influenssarokotuksessa. Mentalisaatio on vaikeinta juuri lähisuhteissa. Tunteet eivät ole vaarallisia, ja mä jaan ne sun kanssa. Vaikka pidin häntä sylissä ja puhuin hänelle, ettei ole mitään hätää, hän ei lakannut itkemästä hysteerisesti. Kuulostaa siltä, että vanhemmalla ja lapsella on hyvä suhde. l Mitä tunsit siinä tilanteessa. Mutta kun lapsi on taas rauhoittuneessa tilassa, hänelle voi tuoda muita näkökulmia asiaan: ’Voisiko olla niin, ettei sun kirjaimet ole aina huonoja?’ ’Muistatko, kun teit eilen maalin. Mentalisaatio lähtee aina siitä, että lasta rauhoittaa parhaiten, kun hän kokee, että hänen tunteensa tulevat nähdyiksi. Hän saa itkukohtauksia aina muistaessaan tulevan rokotuksen. Tilanteesta jäi itsellekin tärinä päälle. Niin kauan kuin lapsi käy kierroksilla hänelle ei kannata yrittää todistella faktoilla, ettei hän ole niin surkea kuin kokee olevansa
Linnavuori listaa seikkoja, jotka kannattaa ottaa vuoroasumisessa huomioon. ANU VALLINKOSKI A lkuviikko äidillä, vaihto torstaina ja loppuviikko isällä. Aikuisten pitää tietää, mitä lapsi ajattelee. Asialliset puhevälit kuitenkin helpottavat arkea ja kahden kodin välillä sukkulointia. Linnavuori huomauttaa myös, että jos toisen vanhemman ja lapsen suhde on ollut etäinen ennen eroa, ei vuoroasumiseen kannata ryhtyä suin päin. Asialliset puhevälit Miten rakentaa lapselle turvallinen pesä kahteen kotiin. Vuoroasuminen voi onnistua, vaikka eronneet vanhemmat eivät olisikaan keskenään ylimpiä ystäviä. Lasta pitää kuulla Asumisjärjestelyistä sopiessa on tärkeää, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi. – Jos aikuisten välinen yhteydenpito ei onnistu, riskinä on, että vastuu kaikesta sopimisesta ja tiedonvälityksestä jää lapsen harteille. Aina uudenlainen järjestely ei suju kitkatta, mutta onnistuessaan se on hyvä asumistapa kaikkien kannalta. M O ST PH O TO S 52 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 52 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 52 2.2.2022 16.30 2.2.2022 16.30. Se ei ole hyvä asia. Pienelle lapselle tulee helposti ikävä lyhyessäkin ajassa. perhe Vältä vuoroasumisen KOMPASTUSKIVET Asioista sopiminen ja lapsen tarpeiden kuuleminen ovat avaimia onnistumiseen, kun lapsella on kaksi kotia. Mutta lapsella pitää olla sellainen olo, että järjestely lähtee hänen tarpeistaan eikä aikuisten oikeuksista ja haluista. Vuoroasuminen eli kahden kodin järjestely, jossa lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona, on aina vain yleisempää eroperheissä. Isompi lapsi taas ei välttämättä halua pakkailla ja vaihtaa kotia jatkuvasti. Kun lapsella on kaksi kotia, pitää moni asia miettiä uusiksi. Vuoroasumisesta väitöskirjan tehneen Hannariikka Linnavuoren ja kirjoittajakollegoiden uusi teos Kaksi kotia – Selviytymisopas vuoroasumiseen (Vastapaino 2021) käsittelee uudenlaista asumistapaa laajasti etenkin lapsen hyvinvoinnin kannalta. – Lapsen kuuleminen ei tarkoita sitä, että hän päättää, miten asuminen järjestetään. Vanhempien riitaisat välit rasittavat lasta ja vaikeuttavat yksinkertaisistakin asioista sopimista. Lapselle voi antaa sananvaltaa esimerkiksi siinä, mikä on vaihtovälin pituus
Kuormittaako vuoroasuminen lasta liikaa. Rakastumisen huumassakin aikuisten pitää muistaa myös lapset. ERITYISTARPEET HUOMIOON Lastensuojelun Keskusliitto antoi tammikuussa sosiaalija terveysministeriölle lausunnon toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi lasten vuoroasumisen tilanteissa. Tai voiko lapsi käydä äidin viikolla isän luona. Kahden kodin lapsi saa jatkaa suhdetta molempiin vanhempiinsa samanlaisena kuin ennen eroa. Lain mukaan vuoroasumisesta on kyse silloin, kun lapsi asuu etävanhemman kodissa vähintään 40 prosenttia asumisajastaan. Mitä hyvää vuoroasumisessa on. näin: ”Keskusliitto on myös huolissaan, että varsinkin vammaisten ja erityistarpeisten lasten tilannetta vuoroasumisen suhteen on selvitetty suunnitelmassa hyvin pintapuolisesti. Miten paljon voi joustaa. Miten juhlapäivät jaetaan. Parhaimmillaan kaksi kotia uusine luotettavine aikuisineen voi rikastuttaa lapsen elämää. Vältä vuoroasumisen KOMPASTUSKIVET Säännöt selviksi Suurista linjoista on hyvä sopia aikuisten kesken etukäteen, sillä eron jälkeen ex-puoliso ei voi mennä toisen kotiin määräilemään säännöistä. Tavaroiden pakkaaminen, kuljettaminen, häviäminen ja unohtuminen sekä stressaa että kuormittaa. Lapsen erityistarpeet Jos lapsella on jokin neuropsykiatrinen häiriö tai jokin muu erityistarve, kannattaa vanhempien kuunnella lapsen tarpeita ja vointia herkällä korvalla. Entisen puolison uusi kumppani saattaa monesti ärsyttää toista vanhempaa. Missä mun tavarat on. – Jos toisessa kodissa lapsen pitää tiskata ja siivota vessa ja toisessa ei, se ei ole ongelma. Ja sopimista riittää… Missä rytmissä kotia vaihdetaan. Hän huomauttaa, että perheessä pitää olla tilaa kaikille, ja kaikkien pitää saada kokea olevansa tärkeitä. Miten vaihdot hoidetaan. Sen sijaan vanhemmille sääntöjen erilaisuus voi olla turhauttavaa, Linnavuori sanoo. Uudet perheenjäsenet Kun vanhemman elämään tulee uusi kumppani, olisi hyvä selvittää, mikä on uuden aikuisen rooli. Vanhemmalle lapsen elämässä tiiviisti mukana oleva toinen aikuinen voi olla luotettava kasvatuskumppani, jonka kanssa voi jakaa vanhemmuuden vastuita ja iloja. Vuoroasuminen on usein sitä helpompaa, mitä selvemmin vanhemmat ovat asioista sopineet. Vuoroasumisen tulisi olla yhdenvertaisesti mahdollista aina, jos perhe sen arvioi heille parhaaksi vaihtoehdoksi. Onnistuessaan vuoroasuminen tuo hyvää niin lapsen kuin aikuisten elämään. Onko bonusäidillä tai -isällä esimerkiksi lupa tai suorastaan velvollisuus puuttua, jos lapsi tahallisesti rikkoo sääntöjä tai käyttäytyy huonosti. – Ärsytyksen voisi kuitenkin kääntää päälaelleen. Liiton mukaan vuoroasumisen on oltava mahdollista aina, kun malli sopii perheelle itselleen. Lapsen kannaltahan on hyvä, että hänen elämäänsä tulee yksi uusi luotettava aikuinen lisää, Linnavuori sanoo. Se kirjoitti lausunnossa mm. Vuoroasuminen suo perheen aikuisille myös hengähdystaukoja. Kiistoja voi syntyä, jos toinen vanhempi on virtuaalisesti koko ajan läsnä, kun lapsi on toisella vanhemmallaan. Lapset sopeutuvat yleensä hyvin siihen, että kodeissa on hieman erilaiset tavat. Ehkä hieman yllättäen Hannariikka Linnavuoren tutkimuksissa sekä lapset että aikuiset ovat nostaneet yhdeksi vuoroasumisen kompastuskiveksi tavarahuollon. Miten järjestetään raha-asiat. – Hyvä olisi sopia myös siitä, miten lapsi voi pitää yhteyttä vaikkapa äitiin isän luona ollessaan. Voidaanko neuvotella, jos tulee jotain yllättävää. Lapsen erityisyys voi tuoda vuoroasumiseen omat pulmansa. Esimerkiksi kotiintuloajat ja koulutöiden hoitaminen kunnialla ovat sellaisia isoja asioita, joista vanhempien olisi hyvä olla samaa mieltä. Vuoroasuminen edellyttääkin vanhemmilta todella hyvää yhteistyötä. Mistä pitää sopia. – Arki voikin muuttua helpommaksi, kun ainakin osan lapsen käyttötavaroista hankkii tuplana. n Vuoroasuminen kirjattiin lastenhuoltolakiin vuonna 2019. Asumisen suurista linjoista vanhemmat voivat sopia joko keskenään tai lastenvalvojan pakeilla. Tämän tulisi koskea myös perheitä, joissa lapsi tarvitsee paljon palveluita.” > lskl.fi LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 53 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 53 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 53 2.2.2022 16.30 2.2.2022 16.30
Ota kohtalo haltuusi. LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 54 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 54 2.2.2022 16.30 2.2.2022 16.30. Siksi niitä luetaan. Aikakausmediat ovat pullollaan osaamista, joka auttaa onnistumaan
LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 55 LM2_s52-56_VuoroasumisenVinkit.indd 55 2.2.2022 16.30 2.2.2022 16.30. Siksi niitä luetaan. Ota kohtalo haltuusi. Aikakausmediat ovat pullollaan osaamista, joka auttaa onnistumaan
SISARUUS ei aina katso biologista alkuperää lastensuojelu 56 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 56 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 56 3.2.2022 9.34 3.2.2022 9.34
n > l Sisaruus on voimavara, joka kantaa pitkälle elämään. EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT LIISA HUIMA Tea-Maria Iivonen toimii sijaisperheisiin sijoitettujen nuorten vertaistukiryhmä Sinut ry:ssä. Siksi sen vahvistamiseen kiinnitetään huomiota, kun lapsi sijoitetaan kasvamaan alkuperäisen kotinsa ulkopuolelle. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 57 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 57 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 57 3.2.2022 9.34 3.2.2022 9.34. Hänet sijoitettiin jo vauvana lastenkotiin ja hän kasvoi kolmannessa sijaiskodissa kolmivuotiaasta aikuiseksi
58 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 58 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 58 7.2.2022 6.23 7.2.2022 6.23. – Parasta vertaisryhmissä on se, että jokaisella on samankaltainen tausta, eikä asioita tarvitse vääntää rautalangasta. Yhdistykselle oli tarvetta, sillä tutkimus ten mukaan sijaisperheiden elämäntilanne käy toi sinaan liian raskaaksi perheen biologisille lapsille. – Nyt aikuisena olen kuullut monia tarinoita, jot ka tuntuvat erittäin kovilta omaan tilanteeseeni ver rattuna. Toiminta alkoi, kun Henrietta oli 10vuotias. Tea sopeutui sijaisperheeseen mutkattomasti, eikä muista kaivanneensa erityistä tukea. Ei tarvitse jo ka kerta lähteä alusta alkaen se littämään. T ea-Maria Iivosen, 20, elämään kuuluu niin biologisia kuin sijaisperheen kautta syn tyneitä sisaruussuhteita. Olimme sa manikäisiä, joten yhteisten leikkien ja touhujen myö Vaikka alku olisi vaikea, ei kannata menettää toivoaan. – Tian mukanaolo pehmensi tilannetta. Tämä on yksi syy, miksi sijaisperheet lopettavat toi mintansa. – Heistä tulikin kavereita ja huomasin, että he oli vat samanlaisia kuin lapset yleensäkin. – Vaikka alku olisi vaikea, ei kannata menettää toi voaan. ”Nykyään tukea on saatavilla, yksin ei tarvitse kenenkään jäädä”, sanoo Tea-Maria Iivonen. Katse myös biologiseen lapseen Vertaisuus on tärkeää myös Henrietta Pihlajalle, Sijaissisarusten vertaisja vaikuttamisyhdistys Näkyvät ry:n perustajalle ja puheenjohtajalle. Tea opiskelee logistiikkaalaa ja katsoo positiivi sesti tulevaisuuteen. Hänet sijoitettiin jo vauvana aluksi lastenkotiin ja sittem min kahden sijaiskodin kautta kotiin, jossa hän vart tui kolmivuotiaasta aikuiseksi. – Viihdyin superhyvin lo pullisessa sijaiskodissani. Ja nykyään tukea on saatavilla, yksin ei tarvit se kenenkään jäädä. Näkyvät tekee vaikuttamistyötä, tuottaa tietoa ja tarjoaa asiantuntevaa kokemusnäkökulmaa sijais vanhempien biologisten, adoptoitujen sekä sijoitet tujen lasten asemasta ja oikeuksista sekä tarjoaa ver taisuutta. – Pienenä veljet jäivät ehkä vähän sivuun, mutta Ii riksen kanssa tuli lapsena vietettyä paljon aikaa esi merkiksi telttaillen ja muita lasten juttuja tehden. Hänellä oli uu sia sisaruksiaan kohtaan monenlaisia pelkoja ja en nakkoluuloja, mutta todellisuus osoitti ne vääriksi. Lapset hitsautuivat yhteen niin, ettei enää ollut tarpeen vetää rajoja eri perustein määriteltyjen sisaruuksien välille. Tean biologinen isosisko Tia-Maria kulki koko ajan mukana, ja lopullises ta sijaiskodista tytöt saivat myös uusia sisaruksia. Per heessä oli kaksi hieman van hempaa poikaa sekä saman ikäinen tytär, Iiris, jonka kanssa tytöille kasvoi vuo sien mittaan lämmin sisa ruussuhde. Olisin voinut jäädä sinne asumaan edelleenkin, vaik ka olen jo aikuinen, mutta aloin seurustella ja muu tin avopuolisoni kanssa yhteen. Tilanne oli hänestä aluksi vaikea, mutta siihen vaikutti ehkä sekin, että perhe muutti maaseudulta Helsinkiin. Sijaissisarkin on ”ihan vain sisko” Tea ei mielellään käytä sanaa ”sijaissisar”, sillä hänel le Iiris on yksinkertaisesti sisko. Henriettan vanhemmat toimivat tehostetun per hehoidon perhehoitajina 14 vuotta. TeaMaria Iivonen toimii Sinut ry:ssä, joka on sijais perheisiin sijoitettujen nuorten vertaistukiryhmä. Aikuisena Tea ymmärtää hyvin, että jotkut lapset tarvitsevat tuossa tilanteessa apua. – Sinuissa on helpottavaa keskustella toisten kans sa, koska samanlaisen taustan takia jäsenet tunnista vat heti tilanteet
Sisaruussuhteet ovat arvokkaita, sillä ne ovat usein elämän pisimpiä ihmissuhteita. Yhteisten leikkien myötä sisaruus muodostui nopeasti. Teininä sisaruus oli jopa vahvempaa heidän kuin biologisten sisarusteni kanssa. – Kun syitä sisaruksen lähtöön ei kerrota, ko tiin jäävä voi saada aiheettomia pelkotiloja. Se saattaa tuntua ulkopuolisesta kovalta, mutta siihen voi olla monenlaisia syitä, ja lastensuojelu arvioi aina yksilöllisesti lapsen tilanteen, kertoo asiantuntija Päivikki Mysirlakis Kasper ry:stä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 59 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 59 LM2_s56-59_Sijaissisaruus.indd 59 3.2.2022 9.34 3.2.2022 9.34. Ennakkoluulot voivat aiheuttaa vanhemmille epäonnistumisen tunnetta ja häpeää, joista voi seurata tuhoisa puhumattomuuden kierre jopa perheen sisällä. Sel laisia ovat esimerkiksi erilaisiin tilanteisiin sovel tuvat keskustelupohjat. Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus hänelle tärkeisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin . Lapsel la on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Myös sijoitetulla sisaruksella voi olla kova huo li kotiin jäävien lasten puolesta. Apua on ehkä haettu jo pitkään siinä onnistumatta, ja jos per heen voimavarat ovat lopussa, sijoitus saattaa ol la kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Yhteydenpito voi olla esimerkiksi vierailuja ja puhelinsoittoja. Biologisen lapsen ongelmat Lapset eivät elä umpiossa, ja perheen biologinen lapsi tietää hyvin, että sijoitettu sisarus tulee useimmiten vaikeista olois ta. n Kun sisarus sijoitetaan – Joissain tilanteissa paras ratkaisu on sijoittaa perheen yksi lapsi kodin ulkopuolelle. Hän voi vaikkapa luulla, että hänet viedään pois ko toa, ellei hän ole kiltisti. Sisaruuden ylläpito ja keskusteluyhteyden säi lyttäminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää. Tuohon aikaan sijaissisaruksille ei ollut niitäkään vähiä tu kitoimia kuin nyt. Kasper ry:ssä on laadittu tukimateriaalia sisa ruussuhteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Sisarukset edustavat juuria ja jatkuvuutta, tapoja ja muisto ja, ja sisaruus syntyy myös yhteisten kokemusten kautta, ei ainoastaan biologisesti. Sijaishuoltopaikan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tuettava yhteydenpitoa. Ongelma saattaa syntyä myös kahden erilaisen maailman yhteentörmäyksestä. Joissain tapauksissa lap si on uskonut sisaruksensa kuolleen, kun tätä ei enää ole näkynyt kotona. Puhumattomuudesta kärsivät eniten kotiin jäävät sisarukset. Lap selle täytyy kertoa, miten hän voi pitää yhteyttä läheisiinsä sijaishuollon aikana, muistuttaa las tensuojelulaki. Lii ka kiltteys voi kasvaa jopa uhrautuvuudeksi, ja perheen ”oma” lapsi saattaa tuntea vääränlaista vastuuta jo varsin nuorena. Koen muutamat ensimmäi sistä sijoitetuista lapsista edelleen vahvasti sisaruksikseni. Huomiota ei tule kiinnittää ainoastaan sijoitet tuun lapseen, koska silloin kotiin jäävät sisaruk set jäävät katveeseen. Esimerkiksi yhden lapsen vaikeat ongelmat saattavat johtaa sijoitukseen, vaikka perhe pär jäisi hyvin muiden lasten kanssa. – Vaikka omat vanhempani olivat hyviä kasvattajia, olisin kaivannut esimerkiksi samankaltaisia kahdenkeskisiä juttu tuokioita kuin ne, joita perheeseemme sijoitetut lapset saivat käydä sosiaaliviranomaisten kanssa. Tämä synnyttää lojaalisuusongelman: lapsi ei koe oikeaksi jakaa hänelle us kottuja asioita vanhempiensa kanssa, jolloin tarpeellinen tu ki jää saamatta, sanoo Henrietta Pihlaja. – Sijoituslapsi voi kertoa kovista kokemuksistaan perheen biologiselle lapselle, jolloin tarinat voivat joskus jopa trauma tisoida turvatuissa oloissa kasvaneen lapsen. Niinpä hän saattaa oppia siirtämään omat tarpeensa syr jään ajatellessaan, että sijoitetulle lapselle on oltava kiltti. Toisinaan esiin tyy myös kateutta, mikä on luonnollista. H EN RI ET TA PI H LA JA ”Yhteisten leikkien myötä sisaruus muodostui nopeasti”, kertoo Henrietta Pihlaja, jonka vanhemmat toimivat tehostetun perhehoidon perhehoitajina 14 vuotta. tä sisaruus muodostui nopeasti
kasvu MUMMI, kerro tarina! Tuula Paltakari-Piekkolan tarinoissa elää lapsuuden Kainuu sekä sen luonto, ihmiset ja satuolennot. TERHI FRIMAN | KUVAT VESA VAINIONPÄÄ 60 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 60 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 60 4.2.2022 15.58 4.2.2022 15.58. Hän toivoo, että tarinankerronta ja lukeminen nostettaisiin jälleen arvoonsa
Kun jossain talossa pidettiin uskonnollinen tilaisuus, sinne menivät kaikki. Opettajaisä kertoi tyttärelleen tarinoita ja vei luontoretkille, äiti hääräili kotia sisustaen ja herkkuja laitellen. L apsuuden Suomussalmi oli pienelle tytölle ihana kasvuympäristö. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 61 ›› LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 61 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 61 3.2.2022 9.43 3.2.2022 9.43. Kertomuksia riittää muuTuula PaltakariPiekkola on lukenut ja kirjoittanut aina, myös kotisaarestaan Hailuodosta. Tallessa ovat niin nuoren naisen seikkailut saaren baarin tarjoilijana kuin kertomukset pihapiirin linnuista. – Tarinoiden kautta kirjoitin itseni osaksi sukua. – Kovin samanlaista oli sen pandemian aikaan kuin nytkin. Kahdesti rokotettu Tuula sairasti koronan vuodenvaihteessa. Ja mummihan kertoo. Tarinoissa herää henkiin hänen lapsuutensa: vanhemmat, setä, eno, kylän väki sekä luonto, vuodenajat ja kainuulaisen pikkukylän tapahtumat laskiaisenvietosta kinkereihin. Pieni Kaisa, 2, oli ollut kovassa kuumeessa. Tauti oli vienyt jo hänen siskonsa ja veljensä ja oletettiin, että se veisi Kaisankin. Kansakoululla sijainnut koti oli rakastava. Muutaman savun kylässä elettiin yhteisöllistä elämää. Moni kyselee Tuulalta, mitä hän muistaa serkun isästä tai jostakin kylän tapahtumasta. Hän tiesi pienestä pitäen, että hänet oli tuotu vanhemmille yhdeksänkuisena vauvana perheestä, jossa häntä ei voitu pitää. Mielessä väikkyi hänen oman äitinsä sairastuminen espanjantautiin vuonna 1918. Välillä asioista oltiin eri mieltä, mutta elämää elettiin silti yhdessä eteenpäin. Tuula on adoptiolapsi. Toisin kävi. Tytär imi tarinoita itseensä ja tallensi ne mieleensä. K un lapsenlapset tulevat Tuula Paltakari-Piekkolan, 77, luo Hailuodon saarelle, he pyytävät liki ensi töikseen mummia kertomaan taas ”niitä sun tarinoita”. Jonakin päivänä tarinat kootaan kirjaksi, jotka graafikkominiä kuvittaa. Kun koronavirus ilmaantui maapallolle, Tuula alkoi kirjoittaa jälkikasvua varten talteen tietoja ja tunnelmia siitä. Tuula on luvannut kirjoittaa talteen niitäkin tarinoita, sillä kirjallisina ne säilyvät
Tuula ja Tuomo menivät naimisiin ja saivat kolme lasta. Asuttuaan Hailuodossa muutaman vuoden Tuula rakastui ammattikalastaja Tuomoon, joka oli paljasjalkainen luotolainen. Hän jäi sille tielle, ja toimi myöhemmin rehtorina saaren koulussa. Tuula kertoo pelänneensä aina vettä. Runojen aika on sitten joskus myöhemmin. Oppikoulun hän kävi Oulussa, jossa asui ensin tuttavaperheessä täyshoidossa. Hän arvelee, että pelko juurtaa juurensa pitkälle, jopa edellisiin elämiin ja pohdiskeluihin siitä, mitä kaikkea meri kätkee alleen. Valmistumisen jälkeinen kesä hurahti luontokartoittajan töissä Hailuodossa, josta hän sai syksyn tullen töitä opettajana. Koulussa Tuulan kirjoittajanlahjat huomattiin: opettaja kutsui häntä uudeksi Veikko Huoviseksi. T uula Paltakari-Piekkola eli Kainuussa kymmenvuotiaaksi. Ylioppilaaksi tultuaan Tuula opiskeli ensin luokanopettajaksi ja erikoistui myöhemmin biologiaan ja kuvaamataitoon. Vanhemmat muuttivat Ouluun, kun tytär kävi lukiota. Meri on siellä vahva ja vaikuttava tekijä. 62 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 62 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 62 3.2.2022 9.43 3.2.2022 9.43. P erämeren suurin saari Hailuoto on kaunis ja monipuolinen. Hän on kirjoittanutkin siitä: ”Makaan veneen pohjalla ajattelematta mitään. Iltapäivän varjot pitenevät joen yli ja taivaan väri tumVettä pelkäävä Tuula rakastaa uimista. Kirjoittaminen kiinnosti, muttei ammatiksi asti. Mutta Tuomon mukana Tuula meni merelle, tottui ja oppi. Hän muisteli usein isän kanssa tekemäänsä mieleenpainunutta venematkaa ja sitä, miten isä kehotti pelon vallatessa sulkemaan silmät ja ajattelemaan mukavia. altakin kuin Suomussalmelta, mutta juuri nyt lapsuuden kertomukset puhuttelevat eniten
Pyhäjoessa ei ole koskia, vain pientä korkeuseroa Korvuan järveen. Kirja on ihmisen paras ystävä. Kerran erehdyin nousemaan istumaan ja katselemaan, joko kohta olisimme perillä. Äiti istuu soutajan paikalla. Hänellä on asiaan helppo resepti. Sille kannattaa antautua. Jos istuisin, näkisin ne, mutta veneen pohjalla olisin turvassa. Meri on aina ihmistä suurempi. Täällä saa olla yksin, mutta ihmisiäkin ympärillä on. Isä tietää minut herkäksi ja pelokkaaksi lapseksi. Silloin näin valtaisan kiven, joka melkein kosketti veneen pohjaa. Tarinankerronta on kulkenut aina Tuulan matkassa, sanoin runojen luominen ja halu jakaa rakkautta suomen kieleen, sen murteisiin ja tarinoihin. – Kun elämässä tulee takapakkia, lukeminen ja kirjoittaminen auttavat. – Moni oppilas muistaa minut juuri tästä, hän nauraa. Kaikki ovat hiljaa. Hän vei omia oppilaitaankin elokuussa koulun alkaessa meren rannalle ja opetti heidät uimaan. Tarina puhuttelee ja kantaa elämässä. Tuula Paltakari-Piekkola iloitsee siitä, että hänen lapsenlapsensa ovat uutteria lukijoita, jotka kantavat kirjastosta kotiin kassikaupalla luettavaa. n Meri vei Tuulan aviomiehen Tuomon. Äiti konttasi viereeni ja hyvitteli minua tovin. Koulussa luettiin paljon. Katsele taivaan pilvien leikkiä ja ummista silmäsi, jos pelottaa, opetti isä, kun kerroin veden kauhuista. Sen enempi en ole ajatellut järvenkään vedenalaista elämää veneessä olellessa. Tuulan aika ei tule pitkäksi, kun on tottunut lukemaan. Kirjoittamisesta oli silloinkin suuri lohtu. Makaan vain liikkumatta veneen teljolla äidin reppu päänalusena. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 63 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 63 LM2_s60-63_Satuta?ti_TuulaPaltakari-Piekkola.indd 63 3.2.2022 9.43 3.2.2022 9.43. Vesikammoisia oppilaita hän kannatteli vedessä ja rauhoitteli. Järvellä oli omat kummajaisensa, karikot, jotka salakavalasti sukelsivat pinnan läheisyyteen. Jos ajattelisin, pelkäisin. muu. Tuula tuli Hailuotoon 51 vuotta sitten, ja 13 vuotta sitten hänen puolisonsa hukkui Marjaniemen edustalla. Kuinka monta kertaa minun pitikään olla ajattelematta niitä kauheuksia, ennen kuin minusta tuli kelpo soutaja ja lopulta peränpitäjä.” Merellä kulkiessaan Tuula ymmärsi, ettei sen liikkeitä kannata vastustaa. Joskus hauki molskahtaa rannan kaislikossa veneen tultua liian liki. Monet entiset oppilaat muistelevat noita hetkiä lämpimästi. Hän on osallistunut kirjoittajakursseille ja vetänyt saarella kirjoittajapiiriä. En ajattele vedenalaista elämää, sen isä on minulle opettanut. – Olen löytänyt pandemian aikana äänikirjat ja ihastunut niihin. En siis ajattele mitään, annan ajan kulua. Vanhoja arvokkaita tapoja kuten vierasja päiväkirjojen pitämistä sekä kirjeiden kirjoittamista kannattaa elvyttää. Ohitamme Mustansuon hillamaisemat, heinäpellot, joille talvella eksyimme serkkujen kanssa. Sitäkään reissua ei kannata enää ajatella. Linnutkin ovat lopettaneet laulunsa, on siestan aika. – Lukemisen ja kirjoittamisen hyväksi tarvitaan työtä, mutta siitä saadaan valtavan suuri hyöty. Ei mikään ole kauheampaa kuin mustasta vedestä sojottavat vaaleat oksat kuin kuolleen kourat. Isä ohjailee taitavasti melallaan venettä, ettei se törmää uponneisiin puihin. – Tunsin heti oloni Luodossa kotoisaksi, koska täällä on jotakin samaa kuin Kainuussa – ehkä juuri tarinat ja yhteisöllinen elämäntapa. Kohta olisimme järvellä ja sielläkin minä makaisin teljoilla. Oppilaat jaksoivat piirtää keskittyneesti kirjaimia, kun he saivat kuulla vaikkapa Mestaritontun seikkailuja. Ja luonto. Meri vei Tuulan aviomiehen reilut 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä korona-aika uuvuttaa ja kyllästyttää kaikkia ihmisiä. Tuulasta toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Koulussa äidinkieli pitää nostaa arvoonsa. Tuula on innokas uimari, vaikka pelkää vettä. Tuulaa harmittaa, miten heikoksi suomalaislasten lukuja kirjoitustaito on mennyt, vaikka kielemme on niin kaunista ja sitä pitäisi kunnioittaa. H ailuoto on tarinankertojien saari. Meri on kiehtova ja pelottava. Kodeissa lapsille pitää lukea paljon, heidän kanssaan pitää jutella ja heiltä pitää kysellä. Yhdessä tehtiin tuon tuosta näytelmiä ja kuvaelmia. Se on myös taitavien käsityöläisten ja ahkerien yrittäjien saari. Vene lipuu hiljalleen eteenpäin isän pitäessä perää. Kun Tuula opetti koulussa oppilaille kaunokirjoitusta, hän luki samalla satuja. Kirjoittaminen tarjosi silloin suurta lohtua ja tavan päästä eteenpäin
Digi 12 kk 55,00 . Kesto 3 kk 29,50 . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Määräaikainen 6 kk 56,00 . tilaat lehden . Kesto 6kk 46,00 . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Lahjatilauksena . TEE TILAUS os. Lahjaksi . Eurooppaan 12 kk 30 e . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Opiskelijatilauksena . 12 kk . 12 kk . LASTA VOI VALMENTAA ROKOTUKSE EN | NÄIN VUOROASU MINEN ONNISTUU ! MENTALISA ATIO AUTTAA KASVATTAJA A LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 2 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. 3 kk . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 . Kestotilauksena . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . vee MA AIL MA PARAMIEKKAILIJA HELMI SAXBERG ON MYÖS NUORISOVALTUUTETTU ” LAPSEN VOI TEHDÄ YKSINKIN” | 3 SUKUPOLVEN YHTEISASUMISTA | ÄLYLUURIT NURKKAAN! | NUORISOPSYKIATRIAN SULJETUT OSASTOT OVAT TÄYNNÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 12 kk . 6 kk . 6 kk . ylävinjetti MA AIL MA KUN ÄITIYS KADUTTAA … | SIJAISSISARU S – ARVOKAS LÄHEINEN VAI KILPAILIJA. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kesto 12kk 69,00 . Määräaikainen 12 kk 79,00 . 6 kk . 12 kk . LM2_s64_Palvelusivu.indd 64 LM2_s64_Palvelusivu.indd 64 3.2.2022 10.22 3.2.2022 10.22. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Itselleni . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Määräaikaistilauksena . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . MA AIL MA EERIKA ILMIVA LLAN JA LILIA LEPPILA MMEN JOUKK UE TANSS II PERHE VÄKIVA LTAA VASTA AN | RANSK ASSA JO 2-VUO TIAS ALOITT AA ESIKOU LUSSA | PERHEE NISÄ SUSI NOUSI AINEN KASVA TETTIIN TYTÖK SI | HARRA STUSTE N HINNA T ERIARV OISTAV AT LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 8 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Nyt pitää käynnistää läpileikkaava muutos kohti maailmaa, jossa kaikilla lapsilla on mahdollisuus turvalliseen elämään, eikä tulevaisuutta tarvitse pelätä. Ilmastoahdistuin syksyllä 2018. En ole huolteni kanssa yksin. Päästöt ja ylikulutus on saatava alas, ja luonnon tuhoamisen on loputtava. Voimme antaa työkaluja tunteiden käsittelyyn, mutta jos haluamme päästä ilmastoahdistuksesta, oikea ratkaisu ei ole pimittää tietoa lapsilta ja nuorilta tai lähteä ”terapoimaan” haastavia tunteita. Samalla korona-aika on rajoittanut lasten ja nuorten sosiaalista kanssakäymistä ja etäkoulu on tehnyt monille koulunkäynnistä entistä raskaampaa. Se sattui. Ilmastoahdistus on täysin ymmärrettävä reaktio siihen, millaisessa maailmassa elämme. Tutkimuksesta kertoi viime syyskuussa brittiläinen lääketieteen aikakauslehti The Lancet. Ilmastoahdistuksen perimmäistä syytä ei kuitenkaan saa unohtaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 65 LM2_s65_Kolumni_AA.indd 65 LM2_s65_Kolumni_AA.indd 65 2.2.2022 16.26 2.2.2022 16.26. Ei ole lasten tehtävä ratkaista globaaleja kriisejä. En saanut öisin nukuttua, ruokahalu laski, ja kavereiden kanssa oleminenkin menetti iloaan. Aikuisten täytyy kantaa vastuunsa ja myöntää, että on tehty liian vähän ja liian myöhään nykyisten ja tulevien sukupolvien suojelemiseksi. Mutta edelleen minua ahdistaa ja turhauttaa se, ettei ekokriisejä oteta vakavasti ja ryhdytä toimiin niiden estämiseksi. On raskasta kantaa huolta oman, sukupolvensa ja koko elonkehän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ennennäkemättömien laajojen ekokriisien edessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n suuren raportin jälkeen en voinut käsittää, miten näitä koko planeetan ekosysteemejä ja ihmiskuntaa uhkaavia kriisejä ei ole vielä torjuttu. kolumni Synkkien tulevaisuuskuvien ja ympäristötunteiden kanssa jää helposti yksin ja ajautuu vellomaan pahassa olossa. Silloin voi kokea, että omilla teoilla on mahdollista vaikuttaa ja löytää toisia ihmisiä, jotka ymmärtävät ilmastoahdistusta ja joille voi puhua tunteistaan. Ilmastoahdistuksesta voi seurata myös hyvää, jos sen käsittelyyn löytää oikeat työkalut. Se on ilmastokriisi. Suomalaisnuorista 42 % epäröi lasten hankkimista ja 56 % sanoi pelkäävänsä tulevaisuutta. Heidän on saatava olla lapsia. Pitää lähteä ratkaisemaan ahdistuksen juurisyitä. Vain 30 % uskoi hallituksen tekevän tarpeeksi ilmastokatastrofin välttämiseksi. Laajassa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten ilmastokriisiin ja sen torjuntaan liittyviä ajatuksia. ”JOS HALUAMME PÄÄSTÄ ILMASTOAHDISTUKSESTA, OIKEA RATKAISU EI OLE PIMITTÄÄ TIETOA LAPSILTA JA NUORILTA.” Ilmastoahdistus tulee ottaa tosissaan Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä. Netin avulla löysin kuitenkin ilmastoliikkeestä kanavan, jonka avulla työstää omia tunteita ilmastoaktivismin ja sen myötä saadun vertaistuen avulla. Jos talo on tulessa, on syytäkin panikoida
TEKSTI ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 LM2_s66.indd 66 LM2_s66.indd 66 3.2.2022 10.02 3.2.2022 10.02. ylävinjetti sukunsa rakennusyhtiölle, vaan antautui ankkojen palvelukseen 1980-luvulla, kun USA:ssa alettiin julkaista uudelleen Aku Ankka -lehtisarjaa. LAJEJA SEKOITTAMALLA PERINNE UUDISTUU. Hän ei myöskään näe niitä kuolemattomina taruhahmoina vaan 1950-luvun edustajina, vaikka viekin hahmonsa avaruuteen. Amerikkalainen mutta italialaistaustainen taiteilija Don Rosa tunnustaa esipuheessaan, että Carl Barksin Roope Ankasta kertovien sarjakuvien tekeminen on ollut hänen kohtalonsa. Disney-kirjojahan meillä hotkittiin jo 1930-luvulla. Mukana on myös tarinoita poikavuosiaan elävästä Roopesta. Mediassa uutisoitiin, miten kuntapoliitikot halusivat alastomat, porvarilliset Aku Ankka -lehdet pois kirjastoista. ”Se, että hän sai kerättyä kolme kuutiohehtaaria mammonaa, on sivuseikka.” 50 vuotta sitten pankkiiriankan ansiot tulkittiin täysin päinvastaisesti. Suomalaista juhlaa siivittää mainiosti Kari Korhosen kokoomateos Roope Ankan päiväkirjat (Story House Egmont). Sarjakuvia syytettiin jopa lukutaidon näännyttämisestä. Esipuheessaan Korhonen ylistää Roopen yritteliäisyyttä. Tuntuu ylelliseltä, että suomalaiset lapset voivat nautiskella kotimaassa tehdyistä Ankka-sarjoista! DON ROSAN IHMISANKAT Sarjojen viime vuosikymmenten julkaisuhistoriaan voi perehtyä Don Rosa -kirjaston avausosassa Roope-setä ja Aku Ankka – Auringon poika (Story House Egmont, suom. Kirjassa nuori Roope seikkailee Egyptissä, Skotlannissa, Klondikessa ja tietysti myös Ankkalinnassa, jonka urbaaniin kehitykseen saadaan nyt tutustua. Tänä vuonna juhlitaan Aku Ankkaa, jonka ensimmäinen vuosikerta alkoi ilmestyä Suomessa vuonna 1952. Vastuullinen nuori saattoi kääntyä Apu-lehden lääkäripalstan puoleen ja kysyä, mitä tehdä, kun pikkuveli lukee vain sarjiksia. Kritiikkiin oli rutkasti syytäkin, mutta amerikkalaisuudesta ja huonosta moraalista muistuttaminen karkasi liialliseksi. ”Liikenerous tarkoittaa toisten petkuttamista”, opetettiin Kansan Uutisissa vuonna 1973. Harvapa tietää, että taskarit pohjautuivat aluksi italialaiseen, hengeltään vähän N yt tuntuu käsittämättömältä, miten penseästi 1970-luvulla lasten sarjakuviin suhtauduttiin. Rosasta ankat ovat luonteiltaan ja taustoiltaan ihmisiä. Jukka Lindfors, Aku Ankan toimitus ja Antti Hulkkonen). Odotusten vastaisesti hän ei omistautunutkaan kirjat SARJAKUVISTA löytyy nostalgiaa ja upposen uutta Tänä vuonna juhlitaan Akua! KUUKAUDEN SARJAKUVALEHTIEN KULTA-AIKA ON AUTTAMATTOMASTI OHI. NOSTALGISET TASKUKIRJAT Sarjakuvataiteilija Timo Ronkainen on laatinut hauskan tietokirjan Aku Ankan legendaarisista taskukirjoista: Kioskikirjojen kuningas (Zum Teufel) esittelee Suomessa vuonna 1970 käynnistyneen kirjasarjan kummallisuuksia. VAIKKA LEHTIVALIKOIMA ON SUPISTUNUT, SARJAKUVA-ALBUMIT JA HUOLELLISESTI LAADITUT NOSTALGIAPAKETIT ILAHDUTTAVAT
MIMMI LEHMÄN ILOISTA ENERGIAA Ruotsalaiset lämminhenkiset kuvakirjat tunnetaan kansainvälisesti. 14-vuotias Nikki raportoi päiväkirjaansa edistymisestään hyväntekeväisyysluistelussa. Italialaisuus näyttäytyi myös eurooppalaisen kirjallisuuden tuntemuksena: taskareissa leikiteltiin näytelmillä, yhtä hyvin Shakespearen Hamletilla kuin Oscar Wilden Sulhaseni Ernestillä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ovat myös hänen havaintonsa eri maiden ankkakustantamoiden toimitusperiaatteista. Päiväkirjamaista autenttisuutta vahvistavat viivoitetut sivut, tekstauskirjaimet, piirrokset ja sarjakuvat. Juuri niin muhkea on Rachel Renée Russellin Nolo elämäni -sarjan neljäs osa Olisinpa jäätanssija (WSOY, suom. Hän alkaa ymmärtää taistelevien ideologioiden ristiriitaisuuksia, vaikka tarinan alussa myöntää seuraavansa vain Tintin seikkailuja partiopoikien lehdestä. myös kaveruuden pulmista ja äidistä, joka odottaa sisaruksille uutta pikkusiskoa naisystävänsä kanssa. Kiihkeä aika tekee Pikosta esikuvansa kaltaisen seikkailijan. Notkea pikkolo kuulee paljon, ja on pian keskellä monen aatteen sekamelskaa. Animaatioelementtejä sarjakuvaan yhdistelevä kirja on lennokas esimerkki kuvittelemisen ja tekemisen iloista. PIKKOLOPOIKA SOTANÄYTTÄMÖLLÄ Kymmenisen vuotta sitten Suomeen saatiin Émile Bravon albumi, joka taustoittaa Pikon ja Fantasion esihistoriaa. väkivaltaiseen ja juonenkulultaan jopa absurdiin materiaaliin. Anssi Rauhala) kertoo hotellipoika Pikon elämästä vuonna 1939. Nämä sisaruksista kertovat sarjakuvat ovat kaikessa toiminnallisuudessaan ja vilkkaudessaan myös levollisia. Teos sopii yhtä hyvin muistoihin vaipuvan keski-ikäisen kuin nuoren sarjakuvaintoilijan luettavaksi. Terhi Leskinen) sarjikset kertovat ristiriitaisesta mutta uskollisesta ystävyydestä. Mimmi Lehmä ja Varis leikkivät -teoksen (Mäkelä, suom. Jaana Kapari-Jatta) aloittaa ihanan pöhkön sarjakuvaromaanien sarjan. Luontevasti puhutaan KU VI TU S M AR I AH O KO IV U N KU VI TT AM AS TA KI RJ AS TA SA N N I JA JO O N AS : H U G O -S ER KK U Tepastellaan Barcelonassa… On hienoa, että nykypolven lapsilukijan saatavilla on suuret määrät suosikkisarjakuvia taustoittavia teoksia. Ronkainen kaivaa taskareista omituisia, nostalgisiin löytöretkiin houkuttelevia piirteitä. HELPPOJA HOUKUTUKSIA Kaikeksi onneksi painettu kirja on yllättävän venyvä käsite. Sen iloisuus ja utelias elämänmyönteisyys lämmittävät sydäntä. Eräs suosikeista on Jujja Wieslanderin ja kuvittaja Sven Nordqvistin Mimmi Lehmä ja Varis -sarja, joka on poikinut myös sarjakuvakirjoja. Sanni & Joonas – Metsäretki -teoksen (Kumiorava) nimitarinassa veli opettaa siskoaan syksyisessä metsässä, ja vanha mytologiakin pääsee esiin. Sammakkolapset kokoontuvat hauskaan sarjiskerhoon, ja saavat välillä kuulla tiukan ohjeen, että ”kukaan ei saa tehdä sarjiksia kakasta eikä kuolemasta”. Mimmi ei nimittäin suostu tavalliseksi navettalehmäksi, vaan leikkii vuolaasti ja keksii kummallisuuksia. Rauhallinen ilmapiiri syntyy ilmavasta taitosta, kirkkaista väreistä ja isoista pölkkykirjaimista. Hahmojen elämänasenne on antoisaa seurattavaa. Piko – Nuoren sankarin päiväkirja (Egmont, suom. Sensuuriakin on välillä tarvittu, kun väkivaltaisia kohtauksia on haluttu suitsia. Dav Pilkeyn kirjoittama ja kuvittama Kisulin sarjiskerho (Tammi, suom. n Tärkeää kulttuurihistoriaa LAPSEN MAAILMA 2 | 2022 67 LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 67 31.1.2022 13.58 31.1.2022 13.58. Nuortenkirjojen tapaan parasta, mitä Nikille voi tapahtua, on saada uusi kännykkä. Hellän hauskoista juonenkäänteistä kasvaa kirkasta filosofiaa ilman minkäänlaista pateettisuutta tai poseeraamista. Sanni & Joonas – Hugo-serkku -kirjaa (Kumiorava) kannattelee Barcelonassa tepastelu, ja Katalonian historia maustaa tarinaa mukavasti. Yksittäisissä stripeissä korostuu lapsentajuinen mutta nokkela tilannehuumori. Masentavinta taas on Moby Dickin pakkolukeminen koulussa. Jani Bohm). Aloittelevana jääprinsessana hän haluaa tempaista eläinhoitolan puolesta. SISARUSTEN SEURASSA Kalle Hakkolan käsikirjoittama ja Mari Ahokoivun kuvittama Sanni & Joonas -sarjakuva on tuttu Koululainen-lehdestä ja Ilta-Sanomista. Pikot ja Akut ovat olennainen osa kulttuurihistoriaa. Lapsille ja varhaisnuorille on kehitetty lajeja epäsovinnaisesti yhdistelevä humoristinen kirjamuoto, johon tarttuminen ei lannista, vaikka sivuja olisi 350. Eipä ihme, että niitä pidettiin meillä aluksi totunnaisuuksia rikkovina. Pienet tilanteet ja tunneläikähdykset tuntuvat suuren suurilta. Kirja tarjoaa kiehtovan kurkistuksen Pikon menneisyyteen, ja samalla selviää, miksi hän ei luovu pikkolonpuvustaan. Tyttö toivookin varoitustarraa ”pölyisten vanhojen klassikkokirjojen” kanteen
Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Kovemmin käsin Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021 Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Vielä saatavilla! Minä jaksan tämän päivän – tarinoita lastensuojelusta -kirjaa voi tilata Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta hintaan 32 €. Kirjoja on saatavilla rajoitettu määrä. Tilaa omasi nopeasti! Löydät julkaisumme osoitteesta: www.lskl.fi/julkaisut LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM2_s66-68_KK+TakaK.indd 68 31.1.2022 13.58 31.1.2022 13.58