TÄHTITAIVAS KIEHTOO ELLA, IISA JA PETTERI HAVUKAISTA | MITEN TOIMIA, KUN SISARUKSET RIITELEVÄT. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2023 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 1 ›› LM2_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 6.2.2023 15.19 6.2.2023 15.19. | SIJAISLASTEN ADOPTOIMINEN ON SUOMESSA HARVINAISTA | SÄHKÖTUPAKKA HOUKUTTAA JOPA ALAKOULULAISIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
”Minua on tähän asti naurattanut ajatus taaperoista valjaissa kuin kissat ja koirat konsanaan. Esikoinen asuu jo omillaan, onneksi lähellä, ja kuopuskin on jo jalka ovenraossa. Siinä missä putkimiehen työn sössiminen näkyy melko selvästi, nuokkua auki pitävän nuoriso-ohjaajan väsymys, epäpätevyys tai poissaolo näkyy välittömästi ehkä täginä ABC:n vessan seinällä tai rauhattomuutena koulussa. Mutta mitä muuta me tehdään näitten Pirkko-Irmelien kanssa kuin huolehditaan ettei he myöhästy tunnin kotiintuloajoista?” kyselee vieraileva bloggaaja Jarkko Sirainen. Kimmoke tuli siitä, kun kylästely tutussa kerrostalossa ei enää sujunut turvallisesti yhden aikuisen voimin”, kuvaa kahden tytön ja yhden pojan äiti. SYDÄNJUURILLA ”Olen kahden nuoren äiti. Kirjoitan varsinkin nuorten hyvinvoinnista sekä epäkohdista, joihin lapset sairautensa tai muiden erityispiirteidensä vuoksi voivat törmätä. HATTUTEMPPU – KOLMOSET KERRALLA Tutustu esikoisensa, keskimmäisensä ja kuopuksensa yhtä aikaa saaneen kolmekymppisen naisen pohdintoihin kolmosperhearjen sirkuksesta! Miten pyörii perhe, jossa on kaksi aikuisen syliä ja kolme taaperoa. > lapsenmaailma.fi/blogit Tutustu Lapsen maailman BLOGEIHIN! MA AIL MA 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 6.2.2023 15.20 6.2.2023 15.20. ”Kasvatus-, ohjausja sosiaalialojen työ jää ikävästi peittoon monella suunnalla. Nyt olen kuitenkin alkanut tosissaan harkita sellaisten hankkimista. Tiedän omasta kokemuksesta, miten lapsen pitkäaikaissairaus voi kuormittaa perhettä”, kirjoittaa Tuija Siljamäki. M O ST PH O TO S LAPSELLISET MIEHET Blogi sanoittaa miesten vanhemmuutta, ja sitä kirjoittaa useampi isämies
42 Sosiaaliohjaaja ja kolmen lapsen äiti Elina Airion esikoisromaanissa perhevalmentaja joutuu keskelle painajaista. VUOSIKERTA! SU SA N N A KE KK O N EN ›› LASTENSUOJELU 6 Lastensuojelun historiaa Tampereella 12 Esittelyssä Lastensuojelun Keskusliiton kehittämistyöstä vastaava johtaja Oona Ylönen 30 Sijaislasten adoptoiminen on Suomessa harvinaista 42 Kirjailija ja sosiaaliohjaaja Elina Airio käytti itsekin kotipalvelua, ”kun meinasi hermot mennä” KASVU & KOULU 20 Mitä jokaisen vanhemman tulee tietää lastensa keskinäisestä riitelystä… 34 Kotoa kouluun -hanke auttaa 70 lasta vuosittain HARRASTUKSET 24 Petteri Havukaisen innostus avaruuteen syttyi jo pienenä ja hän haluaa tartuttaa sen tyttäriinsä TERVEYS 38 Vapea eli sähkötupakkaa kokeilevat yhä nuoremmat PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Vuorovaikutusohjanta ehkäisee nuorten masennusta 28 Tutkittua tietoa: Rakastava vanhemmuus uuvuttaa 41 Ristikko 47 Ristikon ratkaisu 48 Palvelukortti 49 Heikki Hiilamon kolumni: Matalaan syntyvyyteen voi vaikuttaa 50 Kuukauden kirjat: Köyhyys ja kurjuus lasten silmin Lihavoitu = kannessa s. Perheen kuopus ei ota vielä kantaa äitinsä puheisiin ”hoivahöpötyksestä” ja ”kutsumusroskasta”. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 3 ›› LM2_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 9.2.2023 7.30 9.2.2023 7.30. n > l HELMIKUU | 2| 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82
l Helsinki Tampere l Kirkkonummi l Turkul s. vuosikerta KANSI Ella, Petteri ja Iisa Havukaisen kuvasi kanteen Jani Laukkanen. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Lastensuojelun Keskusliitossa on kaikille avoin kirjasto ja tietopalvelu, joka koostaa kolmea suosittua uutiskirjettä. Voit tilata myös Lapsen Maailman uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi! Lue lisää: >www.lskl.fi/kirjasto-ja-tietopalvelu/uutiskirjeet/ >www.lapsenmaailma.fi SU VI EL O LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 34 Monica Essén (vas.) ja Minna Huunonen vetävät menestyksellä Kotoa kouluun -hanketta Turussa. Ne pitävät sinut vaivattomasti ajan tasalla lastensuojelun kentän tapahtumista. Uutisia maailmalta – Kansainvälistä lastensuojelua -uutiskirje on kooste kansainvälisistä lastensuojelua ja lapsipolitiikkaa koskevista tutkimuksista ja uutisista. 82. Se on toistaiseksi tauolla. Postia kentältä – Lastensuojelussa tapahtuu -kirje ilmestyy perjantaisin ja kokoaa lastensuojelun ajankohtaisuutisia, tapahtumia ja koulutuksia, julkaisuja, lainsäädäntötietoa ja avoimia työpaikkoja. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 9.2.2023 7.30 9.2.2023 7.30. vuosikerta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TILAATKO JO UUTISKIRJEITÄMME. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia pitää sinut kartalla Keskusliiton kirjaston uutuuksista sekä tuoreista väitöksistä ja sisältää artikkelikatsauksen alan aikakausjulkaisuista ja tieteellisistä lehdistä. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä
Hyvinvoinnin tekijöille on annettava mahdollisuus tehdä KOHTI VAALEJA Laadukas koulutuspolku on tehokkain keino turvata jokaisen lapsen mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Nuorten mielenterveys herätti huolta jo ennen koronapandemiaa. PS Koska lapset eivät voi itse äänestää, meidän aikuisten tulee huolehtia siitä, että annamme äänemme lapselle. Se on korvaamaton ajanjakso ihmisen elämässä. Lapsia ja nuoria ei voi tukea etäältä, vaan kohtaamalla arjessa. Tulevien päättäjien on vahvistettava lapsen oikeuksia edelleen. Henkilöstöpulaan voidaan vaikuttaa myös siirtämällä palvelujen painopistettä varhaisempaan vaiheeseen sekä karsimalla päällekkäisyyttä ja häiriökysyntää. Siksi huhtikuiset eduskuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät. pääkirjoitus Lapsuus vaikuttaa yksilön koko elämään. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 9.2.2023 7.35 9.2.2023 7.35. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden laatua ja saatavuutta haastaa ennen kaikkea pula henkilöstöstä. Tämän kehityksen katkaiseminen vaatii niin palvelukuin etuusjärjestelmänkin tavoitteellista uudistamista. Heidän täytyy myös saada kehittää omaa työtään. Onnellinen lapsuus luo kestävän pohjan huomisen yhteiskunnalle. Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja huono-osaisuuden periytyminen kertoo hyvinvointiyhteiskunnan epäonnistumisesta. Luottamus on elintärkeä voimavara. Lisäraha ei auta, ellei meillä ole ammattilaisia, joita palkata palveluita toteuttamaan. Koronakriisiä ja Ukrainan sotaa pidempiaikainen ilmastokriisi laajoine vaikutuksineen synkentää näköaloja. Osoitteessa www.lskl.fi/aanilapselle voit tarkistaa, onko ehdokkaasi Ääni lapselle. Siihen tarvitaan oikeuksia kannattelevia yhteiskunnallisia rakenteita, kuten kansallista lapsistrategiaa, lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia sekä perhekeskustoiminnan kehittämistä ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Tulevat kansanedustajat ovat avainroolissa huomisen yhteiskunnan rakentamisessa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää vaikuttamistyössään esillä neljää ilmiötä, joihin on haettava ratkaisuja seuraavalla eduskuntakaudella. Katse on kiinnitettävä lasten ja nuorten kaverisuhteisiin, ja aikuisten on oltava nuorten saatavilla. Mielen hyvinvointia on edistettävä kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Laadukas koulutuspolku on tehokkain keino turvata jokaisen lapsen mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Haasteet ovat yleistyneet niin nopeasti, että pelkkä hoidon ja terapian lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. Lapsen oikeuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistava politiikka rakentaa tulevaisuutta. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA työnsä hyvin ja kokea onnistumista työssään. Sen lisäksi on toteutettava lastensuojelulain kokonaisuudistus ja uudistettava sosiaaliturvaa ehkäisemään lapsiperheköyhyyttä. Niinpä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on vahvistettava lasten, nuorten ja perheiden uskoa tulevaisuuteen niin talouden, osallistumisen kuin yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta
lastensuojelu Jotain lasten kannalta hyvin tärkeää käynnistyi Tampereella aprillipäivänä vuonna 1922. 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 6 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 6 13.2.2023 11.53 13.2.2023 11.53. 1919–1920. RAIJA KANNISTO | KUVAT TAMPERE-SEURAN KUVA-ARKISTO VUOTTA SITTEN 100 Askarteluhetki Tampereen lastensuojelukeskuksen päiväkodissa. Kuva otettu n
LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 7 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 7 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 7 13.2.2023 11.53 13.2.2023 11.53. Lapsen palvelukseensa ottaneen isännän tuli kasvattaa lasta kristillisesti ja opettaa hänelle hyödyllisiä työtaitoja. Lapsen suojan, huollon ja elatuksen ajateltiin olevan ensisijaisesti lähisuvun ja -yhteisön vastuulla. köyhien kymmenyksillä. Mikäli 15 vuotta täyttäneet köyhät ja orvot eivät saaneet omaisiltaan elatusta, olivat he vuosipalveluksen alaisia, mikä tarkoitti, että heidän piti mennä töihin. Vaivaishoitohallituksen vuosikertomuksen mukaan kouluiässä olevien lasten suuri määrä johtui siitä, että isolapsisten perheiden isä oli kuollut tai lähtenyt työhön ulkokuntiin jättäen perheensä kunnan hoidettavaksi. Tämän Kylliälän kasvatuslaitoksen yhteydessä toimi myös työhuone palkollissääntöä rikkoneille kerjääville irtolaisille. S uomessa köyhien hoidosta vastasi ensimmäisenä kirkko, joka keräsi siihen varoja ns. Hallituksen mielestä ”näin isoille perheille ei ole muuta voinut kuin ottaa heidät vaivaistalolle, sillä kovin kalliiksi olisi tullut heitä kaupungilla elättää ja huoneen hyyryä maksaa”. Vuonna 1829 valtio perusti Viipurin lääniin ensimmäisen kasvatuslaitoksen köyhille ja turvattomille lapsille. Lapsen puolestaan tuli korvata työllään saamansa elatus. Vuonna 1817 annettiin Julistus kerjäämisen estämisestä, koska yhä useampi ”waimo puoli” ja lapsi kerjäsi. Sitä pyrittiin estämään rakentamalla vaivaishuoneita sekä sijoittamalla lapsia ruotuhoitoon tai kasvatusperheeseen. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja kristilliset yhdistykset aloittivat toiminnan lasten hyväksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vastuun siirtäminen kunnille aloitti valtiojohtoisen lastensuojelun Vuoden 1805 Palkollisasetuksessa säädettiin lapsen huollosta ja elatuksesta. Ensimmäiset yhteiskunnan toimenpiteet suunnattiin orpoihin, köyhiin ja heitteille jätettyihin lapsiin, joita autettiin huutolaissijoituksilla. VUOTTA SITTEN FAKTAI VAIVAISTALO Vuonna 1892 Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevassa köyhäintalossa oli 473 asukasta, joista lapsia 175, ja heistä alle 10-vuotiaita 99. Siinä kunta luovutti elatusta vailla olleen lapsen sille, joka vaati tämän ylläpidosta vähiten rahaa
8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 8 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 8 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Seuraavana vuonna Pietarista saapui myös hänen puolisonsa Margaret Finlayson. Vuosina 1866–1868 huutokaupattujen lasten määrään vaikuttivat ns. Niissä annettiin köyhiä, vaivaisia, mielisairaita ja lapsia vähiten maksua vaativiin perheisiin. Siinä oli paikka 60 tytölle, jotka työskentelivät tehtaassa kahdeksan tuntia päivässä ja maksoivat palkastaan ylöspitonsa. nälkävuodet, ja vuonna 1869 huutolaisiksi joutui jopa 46 lasta. Vuonna 1821 Finlaysonit perustivat Lastenasyylin, jossa oli paikka 50 orpolapselle. Lapset saivat asunnon, ruuan ja vaatteet ja heiltä odotettiin vastaavasti työsuoritusta. Kaikkien tuli olla töissä aamuviideltä. Keskimäärin 10–20 lasta sijoitettiin perheisiin huutolaisiksi vuosittain. Heitä voidaan pitää yksinä lastensuojelun uranuurtajina Tampereella. Se perusti vuonna 1839 maksuttoman pientenlastenkoulun, johon otettiin tehtaassa työssä olevien lasten lisäksi myös muita lapsia. Tehdas huolehti lapsista – työtä vastaan Tampereella oli totuttu kierteleviin ja kerjääviin lapsiin, eikä heidän hyväkseen ollut mitään organisoitua toimintaa. Köyhyys oli oma vika Tampereen kaupunkikin ryhtyi toimiin lasten hyväksi: köyhäinhoitohallitus aloitti toimintansa vuoden 1854 alussa köyhäinhoitoverosta saaduin varoin. Vuonna 1856 tehdas perusti Lastenkodon 12–15-vuotiaille tytöille. Kun Finlaysonit palasivat kotimaahansa Skotlantiin vuonna 1838, tehdas jatkoi hyväntekeväisyystoimintaa. Lapsia työskenteli Margaretin apuna hänen kotonaan sekä Finlaysonin tehtaassa ja rakenteilla olevassa konepajassa. Lastenasyyli ja Lastenkoto olivat toiminnassa 1890-luvulle. 1892 lähtien lapsia ei enää sijoitettu hoitoon julkisilla tilaisuuksilla, ja vuodesta 1904 lasten sijoituskotien olosuhteita tarkastettiin. Lapset eivät käyneet koulua, vaikka koulun perustamista suunniteltiin jo Finlaysonien aikana. Lapset kuuluivat Margaret Finlaysonin vastuulle. Yleinen näkemys köyhyydestä oli, että se oli jokaisen omaa syy. Koulu oli laatuaan ainoa Tampereella ja sitä kävi esimerkiksi tuleva kirjailija Minna Canth. Yleinen käsitys oli se, että lasten työ tehtaassa oli siunaus ja hyvä keino kerjuun ja kurjuuden estämiseksi. Vuoden 1829 Juoppousasetuksessa säädettiin rangaistavaksi rahvaan juoppous. Vuoden 1922 Köyhäinhoitolaki kielsi ruodulla elättämisen ja huutolaiseksi kauppaamisen. Aamuisin, päivällä ja illalla pidettiin rukoushetki. He toimivat Tampereella kuten kveekarit, jotka tekivät humanitaarista työtä orpojen, vankien ja yleensäkin vähäosaisten keskuudessa, vaikka eivät olleet virallisesti liittyneet kveekareihin. Vuoden 1865 Kunnallisasetus siirsi vaivaishoitoon liittyvät tehtävät seurakunnilta kunnille, jolloin myös orpojen ja turvattomien lasten huoltovastuu siirtyi niille. Tampereelle vuonna 1819 saapunut James Finlayson perusti Finlaysonin puuvillatehtaan. Köyhäinhoitohallituksen alainen vaivaishoitotoimikunta myönsi köyhäinavustuksia ja järjesti julkisia huutokauppatilaisuuksia, joista ilmoitettiin päivälehdissä. Tampereen kaupungin ensimmäinen lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa 1.4.1922. Köyhäinhoitohallituksella oli edusmiehenja isännänvalta avustuksen saajiin ja Myös lasten juopottelusta määrättiin rangaistus. Vielä äskettäin saattoi olla elossa henkilöitä, jotka olivat olleet huutolaisina. Nyt laki velvoitti kunnat huolehtimaan jokaisesta vaikeuksiin joutuneesta. Myös lasten juopottelusta määrättiin rangaistus: ”Lapsi-ikäinen, joka wäkevillä juomilla itsensä juovuttaa, kuritettakoon omassa huoneessa, wanhemmiltansa eli isännältä, Kruunun-, Kaupungintaikka Poliisi-Palvelijan läsnä ollessa”. Tätä lainmuutosta Timo Harrikari pitää teoksessaan Lastensuojelun historia (Vastapaino 2019) valtiojohtoisen lastensuojelun alkupisteenä. Hän halusi opettaa heidät työtätekeviksi ja ahkeriksi kansalaisiksi
1919–1920. FAKTAI LAPSITYÖVOIMAA Finlaysonin tehtaalla Tampereella oli vuonna 1868 työssä 602 alle 18-vuotiasta lasta, joista osa teki työtä aamuviidestä iltaseitsemään. Vuonna 1889 kiellettiin alle 12-vuotiaiden pitäminen ammattityössä. Kuva otettu n. Yhdistystoimintaa lasten hyväksi Tampereella perustettiin lasten auttamiseksi monia yhdistyksiä. heidän perheisiinsä siihen asti, kun köyhäinhoito kesti tai kunnes saatu apu oli korvattu. Yhdistys perusti myös lasten työhuoneita, joissa Lapset työskentelivät keittiössä Tampereen lastensuojelukeskuksen lastenkodissa. Se perusti tytöille koulun, jossa opetettiin lukuja kirjoitustaitoa kaksi tuntia arkipäivisin. Alle 18-vuotiaiden yötyö kiellettiin vuonna 1868 ja 12-vuotiaiden työaika määrättiin kuuteen tuntiin päivässä. He saivat pitää tunnin aamiaislomaa ja tunnin päivällislomaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 9 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 9 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 9 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Tampereen Rouvasväen yhdistys avusti köyhiä lapsiperheitä ja pyrki vähentämään lasten kerjäämistä. Myös yötyössä työskenteli lapsia. Myöhemmin kouluun otettiin myös poikia ja opetusta laajennettiin neljään tuntiin päivässä
Lapsi oli tuotava kerran viikossa laitoksen lääkärin tai johtajattaren tarkastettavaksi, jolloin lapsi punnittiin ja hänen yleinen terveydentilansa tutkittiin. le. Yhdistys avasi lastenseimen sekä vähävaraisille perheille tarkoitetun ruoanvalmistusneuvonnan. Se tarjosi myös mahdollisuuden käydä tekemässä ompelukoneella lapsille vaatteita, jotka tehtiin kääntämällä vanhoista vaatteista nurja puoli päälle päin. annettiin ruokaa köyhille lapsille kahdesti päivässä arkipäivisin vähäistä työtä vastaan, sekä lastenkodin. Äidit kävivät yleisesti työssä, joten hoitoa tarvitsevia lapsia oli paljon. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 10 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 10 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Kun Tampereen kaupungin Lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa 1.4.1922, luovutti Lastenhoitoyhdistys sille ylläpitämänsä lastenhuoltolaitokset. Myös muualle Tampereelle perustettiin Maitopisaralaitoksia. Finlaysonin tehdas rakensi lastenseimensä viereen erillisen talon, jossa oli tilat MaitopisaralÄidit kävivät yleisesti työssä, joten hoitoa tarvitsevia lapsia oli paljon. Sisällissodan orvot Helmikuussa 1919 perustettu Tampereen Lastensuojelukeskus kantoi huolta sotaorvoiksi jääneistä lapsista ja heidän perheistään. Se sai vuosittain avustusta kaupungilta toimintaansa ns. Maitopisaroita Kaupungissa oltiin huolissaan maan suurimmista lapsikuolleisuusluvuista: 33 prosenttia lapsista kuoli alle vuoden ikäisinä, pääosin erilaisiin vatsatauteihin. Vastaavia laitoksia toimi jo ainakin Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Viipurissa. Tampereen yhdistys sai toimintaansa varoja valtiolta ja kaupungilta sekä myymällä vappukukkia. Toiminnalla pyrittiin tarjoamaan sopivaa ravintoa sellaisille alle vuoden ikäisille lapsille, joiden äiti ei voinut imettää heitä esimerkiksi työssäkäynnin vuoksi. Sinne sijoitettiin paljon lapsia sekä kokonaisia perheitä, sillä kaupunkia vaivasi asuntopula, koska lukuisia ”hökkelitaloja” oli purettu. Köyhäintalo, jota kansa nimitti vaivaistaloksi, nousi Näsijärven rantaan Koukkuniemeen vuonna 1886. Suomen Naisyhdistyksen Tampereen osaston työtoimistokin avusti köyhiä lapsiperheitä. Ensimmäiset Maitopisarat avasivat ovensa Pariisissa 1898, mistä ne levisivät laajasti muualle. Tärkeää lastensuojelutyötä tekivät lastenseimet ja -tarhat, joita lastenhoitoyhdistys perusti. Lisäksi kasvattajille annettiin neuvoja lastenhoidosta. anniskeluvaroista. Köyhät saivat ruokaa ilmaiseksi ja vähävaraiset pientä maksua vastaan joka päivä sekä ”lääkärin määräämiä steriliseeratuita maitosekoituksia”. Se aloitti kesäsiirtolatoiminnan: siirtola perustettiin maaseudulle ja lapset saivat olla siellä kuusi viikkoa kerrallaan. Tehdas ei perinyt siitä vuokraa – olihan suuri osa lasten vanhemmista töissä tehtaassa. Tampereen lastenhoitoyhdistys perusti vuonna 1907 Tampereen ensimmäisen Maitopisaralaitoksen. Tätä voitaneen pitää neuvolatoiminnan esivaiheena
n > Pidempi versio artikkelista julkaistiin Tammerkoski-lehdessä 1/23. Andelin kirjoitti useita lapsiin liittyviä artikkeleita lehtiin. Tampereen Rautatieläisten lastentarha toimi osoitteessa Pinninkatu 44. lasten päiväkotitoiminnan varhaisvaiheiden taltioimiseksi ja piti muutenkin tärkeänä menneisyyden tallentamista. Kaduilla kuljeskeli paljon poikia, jotka eivät menneet kouluun, vaan viettivät aikaansa osaksi kerjäten. Hän työskenteli tullilaitoksella tullivartijana ja tullimestarina. Se lopetti toimintansa, kun kaupungin lastensuojelulautakunta perustettiin. Kuva vuodelta 1907. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 11 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 11 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 11 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Yhdistys hankki heille Pohjanmaalta maalaistaloista paikkoja, joissa poikien tuli tehdä työtä asumista ja elatusta vastaan. Paikkoja olisi ollut enemmän kuin halukkaita, ja jotkut pojista karkasivat takaisin Tampereelle. Menneisyyden tallentaminen on tärkeää Artikkeli perustuu pääosin Reino Andelinin (1910–1990) teokseen Lastensuojelun historia Tampereella (Tampereen kaupunki 1979). Tampereen kaupunki antoi hänelle palkinnon lastensuojelun hyväksi tehdystä työstä vuonna 1980. Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnassa hän toimi vuodesta 1946. Hän teki aloitteita mm. Hän oli Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen vuosina 1973–1977, ja hänelle myönnettiin liiton hopeinen lastensuojelumitali vuonna 1975. Lastensuojelukeskus ylläpiti eri puolilla kaupunkia leikkikenttiä sekä kesäsiirtoloita Sahalahdella ja Luopioisissa
– Minulle se kaikki oli ihan wau! Ensimmäisestä harjoittelupaikasta mieleen iskostunut ajattelutapa on kantanut läpi kaikkien työvuosien, joiden aikana Ylönen on toiminut muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. lastensuojelu ”Lastensuojelun sydän on TOIVO ” Lastensuojelun Keskusliiton kehittämistyöstä vastaava johtaja Oona Ylönen haluaa aktiivisesti edistää yhteistyötä kaikkien lasten asioiden äärellä toimivien kesken. ULLA OJALA | KUVAT EEVA ANUNDI O ona Ylösen rakkaus sosiaalityöhön syttyi 25 vuotta sitten Tampereen Hervannan sosiaalitoimistossa, jossa hän suoritti sosiaalityön opintojensa harjoittelun. Tapa, jolla Hervannan sosiaalitoimistossa tehtiin työtä, vaikutti voimakkaasti nuoreen opiskelijaan. – Asiassa on menty paljon eteenpäin, mutta parantamisenkin varaa on. Keskiössä olivat vahvasti sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, lapsen oikeudet ja heikomman puolustaminen. Jos lastensuojelusta avautunut maailma on tuntunut välillä liian raskaalta ottaa vastaan, hän palautti ajattelunsa Hervannan oppien mukaisesti siihen, mitä työtä siinä oltiin tekemässä. – Sosiaalityö vei sydämeni. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden varmistaminen on yksi oleellinen näkökulma lastensuojelun kehittämisessä myös Lastensuojelun Keskusliitossa. Hän kysyy, onko toimenpiteet lastensuojelun sosiaalityön kehittämiseksi tehty 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 12 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 12 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Oona Ylönen on kiinnostunut lastensuojelun sosiaalityön tilasta. Hän on toiveikas tämänkin asian suhteen, sillä hänen mielestään sosiaalityön ja lastensuojelun ydin on toivon ylläpitäminen ja synnyttäminen. Lastensuojelu näyttäytyy minulle vahvasti ihmisoikeusammattina. Päivittäinen työ yhdistyi eriarvoistumiskehityksen estämiseen. Minua vietiin kertalaakista, sanoo Ylönen. – Se on auttanut aina merkittävästi. Asiakkaiden kokemustieto on tullut yhdeksi tiedon lajiksi tutkimukseen perustuvan, asiantuntijaja ammattilaisten tiedon rinnalle. Hän aloitti lokakuussa työnsä Lastensuojelun Keskusliitossa johtajana, joka vastaa lastensuojelun ja lapsija perhepolitiikan sisältöjen kehittämisestä ja vaikuttamistyöstä
Se oppi auttoi eteenpäin.” LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 13 ›› LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 13 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 13 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Oona Ylönen on ollut valmis näkemään vaivaa kehittyäkseen lastensuojelun työntekijänä. Olin siellä ’Oona ilman virkatehtävää’ ja pääsin nuorten kanssa hyvään keskusteluyhteyteen. ”Koin lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä yhteyden saamisen nuorten kanssa hankalammaksi kuin pikkulasten tai aikuisten. Silloin hakeuduin vapaaehtoistyöhön nuorten turvatalolle. Se oppi auttoi eteenpäin.” Oona Ylönen on ollut valmis näkemään vaivaa kehittyäkseen lastensuojelun työntekijänä. Silloin hakeuduin vapaaehtoistyöhön nuorten turvatalolle. ”Koin lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä yhteyden saamisen nuorten kanssa hankalammaksi kuin pikkulasten tai aikuisten. Olin siellä ’Oona ilman virkatehtävää’ ja pääsin nuorten kanssa hyvään keskusteluyhteyteen
Yksi hyvä instrumentti tähän on lapsivaikutusten arviointi, jonka avulla jokainen päätös käydään läpi puntaroiden sitä, mitä se tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden kannalta. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään lapsuuttaan suurten riskien äärellä, kaltoinkohdeltuna tai köyhyysrajan alapuolella. Sellainen on esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. – Terveydenhuollon puolella asia hoidetaan yliopistollisten keskussairaaloiden verkostossa. Häntä kiinnostaa myös, miten lastensuojelu ja sosiaalihuolto asettuu uomiinsa laajemminkin uusilla hyvinvointialueilla. – Se on meidän strategiamme ydin. Ääneen tulee voimaa, kun yhdessä puhutaan! Yksi yhteisponnistus on perhekeskusverkosto, jonka järjestönäkökulmaa Lastensuojelun Keskusliitto on ollut vuosien ajan kehittämässä Perheet keskiöön -hankkeen kautta. Kun Oona Ylönen aloitti työnsä Lastensuojelun Keskusliitossa, yksi ensimmäisistä hänelle ojennetuista työvälineistä oli muistiinpanovihko, jonka kannessa lukee ”Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on”. Huoltosuhteen muuttuessa yhteiskunnassa on pohdittava tarkasti ja tietoon perustuen resurssien käyttöä. Systeemisessä työotteessakin on Ylösestä paljon kiinnostavaa ja lupaavaa. Lastensuojelu on ihmisoikeusammatti. Tällä yhdistelmällä on mahdollisuus saada nämä asiat onnistumaan" 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 14 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 14 13.2.2023 10.28 13.2.2023 10.28. – Nyt lapsen ja hänen perheensä vastuulla on aivan liikaa ymmärtää monimutkaista palvelujärjestelmäämme, hakea apua ja olla sinnikäs. Sen taklaamiseksi onkin jo kehitetty muun muassa erilaisia tiimirakenteita, jotka vähentävät vaihtuvuuden haitallista vaikutusta asiakkaaseen. Onnistumisemme edellytys on, että pelaamme vahvasti yhteen jäsenistömme ja myös muiden tahojen kanssa, jotka ovat lasten asioiden äärellä. Ylönen toivoo, että perheet voisivat jatkossa kävellä sisään perhekeskuksen ovesta ja vastassa olisi ihmisiä, joilta löytyy vastaus siihen, miten perhettä parhaiten autettaisiin. sillä tavalla, että päästään kiinni kipeimmin ja nopeimmin muutosta edellyttäviin asioihin. Huhtikuussa 2021 Suomessa toimi 117 perhekeskusta, kehittämistyö oli menossa 55:ssä ja suunnitteluvaihe 25 perhekeskuksessa. Sosiaalihuollon yhteiskunnalliset tehtävät ovat vähintään yhtä kimurantteja ja vaativat yhtä vahvaa tietopohjaa. – Näin emme tekisi lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka tuottavat meille huonosti voivaa väkeä. "On ilahduttavaa ja merkittävää, että Keskusliitossa on sisältöasiantuntemuksen lisäksi niin vahva viestintä. Hän pitää kirkkaana mielessään ja ohjenuoranaan Keskusliiton sääntöjen toisen pykälän: tarkoituksena on kehittää lasten suojelua ja edistää yhteistoimintaa. Oona Ylönen aloitti työt Lastensuojelun Keskusliitossa viime syksynä. Ylönen kysyy myös, millä tavalla hyvinvointialueilla varmistetaan sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa
”Se on valtavan ihana naisporukka, mutta harrastus piti jättää tauolle aikataulusyistä.” LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 15 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 15 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 15 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Ylönen ei tahdo liittyä kuoroon, joka väittää, että kaikki olisi pielessä. Ylönen iloitsee myös siitä, että sosiaalityön tutkimukseen saatiin viimein vuonna 2020 valtionavustus. Hän toivoo, että uudistettava lainsäädäntö tukisi monitoimijaisuutta. HARRASTAA talviuintia. HARRASTI kuorolaulua laulutaidottomien kuorossa. Lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen pohjaksi luodaan lastensuojelun visiota. – Lastensuojelun ja muun sosiaalityön käytäntöihin tarvitaan vankka tietopohja, jotta tehtävässä voidaan onnistua. – Meillä tehdään lastensuojelussa paljon laadukasta työtä koko ajan. Ne vastaavat kaikkein vaativimmassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tilanteisiin. Peruspalveluissa pitäisi olla mahdollisuus konsultoida muun muassa lastensuojelun sosiaalihuoltoa. Kun esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan eteen tulee ensimmäistä kertaa perheväkivaltatapaus, hänellä pitäisi olla mahdollisuus kysyä asiaan perehtyneemmältä henkilöltä, miten tilanteessa toimitaan. Toivon pilkahduksia näkyy: työskennellessään kolme vuotta työelämäprofessorina Turun yliopistossa hän havaitsi, että sosiaalialalle läheiset tieteenalat ja peruspalveluissa toimivat ammattikunnat, esimerkiksi tulevat opettajat, olivat kiinnostuneita ehkäisevästä lastensuojelusta ja lastensuojelun sosiaalityöstä. TEKI AIEMMIN TÖITÄ Pelastakaa Lapset ry:ssä, Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa, VarsinaisSuomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä, Kaarinan kaupungilla, Aluehallintovirastossa, Ensija turvakotien liitossa, Turun Ensija turvakoti ry:ssä ja Turun yliopistolla. – Ne ovat osittain asioita, joita ei voi lainsäädännöllä korjata ja jotka liittyvät pitkälti resursseihin. n Lapsia tulisi sijoittaa vähemmän, ja sijoitusten tulisi olla lyhyempiä. – Tämä on hienoa, sillä ei riitä, että lastensuojelun sisällä ajatellaan lasten suojelun kuuluvan kaikille lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville ammattikunnille. KUKA. TYÖSKENTELEE Lastensuojelun Keskusliitossa vaikuttamistyön ja kehittämisen johtajana. Ylönen näkee avainasiaksi toiveikkuuden ylläpitämisen. – Lastensuojelun tulisi olla nopeampaa, intensiivisempää ja räätälöidympää. KOULUTUKSELTAAN erikoissosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti. – Sosiaalihuollon konsultointikäytännöt ovat tällä hetkellä kehittymättömämmät kuin terveydenhuollossa. ENNEN SOSIAALIALAN TYÖURALLE SIIRTYMISTÄ työskenteli kokopäivätoimisesti Finnkinossa elokuvalippujen myyjänä ja toimistossa. Oona Ylösestä kaiken auttamisen tulisi perustua toimiviin peruspalveluihin. Vaikkapa opettajien ja neuvolaterveydenhoitajien itsensä pitäisi mieltää ehkäisevä työ omaksi tehtäväkseen ja saada siihen myös vankka tuki. Ylösen mielestä me emme ponnistele tällä hetkellä riittävästi perheiden jälleenyhdistämisen eteen. Ylönen toivoo paljon myös monialaisilta osaamisja tukikeskuksilta, OT-keskuksilta, joita on Suomeen suunnitteilla viisi. Onko työntekijällä käytännön mahdollisuutta sen tyyppiseen kannattelevaan kohtaamiseen, mistä lapset ja nuoret hyötyisivät. On yhteiskunnan sivistyksen mittari, miten lastensuojeluasiat hoidetaan. Lapsia tulisi sijoittaa vähemmän, ja sijoitusten tulisi olla lyhyempiä. Lastensuojelua uudistettaessa pitäisi katsoa kriittisesti, missä kohdissa epäonnistutaan , uskoo Oona Ylönen. – Sosiaalityön ja lastensuojelun sydän ja ydin on toivo, toivon ylläpitäminen ja toivon synnyttäminen. Lastensuojelun asiakkaiksi tulevien lasten ja nuorten tilanteet ovat näet usein sellaisia, joihin ei pelkkä sosiaalityön tieto riitä, vaan tarvitaan myös muiden tieteenalojen ja ammattien tietoa. OONA YLÖNEN ASUU Turussa
> www.bvif.fi ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA JOKA 7:nnellä LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLÄ YLITTYY LAKISÄÄTEINEN ASIAKASMÄÄRÄ TIEDEKESKUS Kaikki LEIKKIMÄÄN! Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla avautuneen Leikin voima -näyttelyn pääsanoma on leikin ja leikillisyyden tärkeys meille kaikille iästä riippumatta. seikkailemaan sokkelossa, kokeilemaan häntähyppelyä ja haastamaan omaa uskallustaan sähköiskuruletissa. Perhe ei ole pulmineen yksin. Apuja voi etsiä uunituoreesta Arki toimimaan nuo ren kanssa -oppaasta, jonka on julkaissut Barnavårds förening. Äitikin lupasi parantaa tapansa. Näyttelyssä on yli 20 leikkiä ja peliä, joissa harjoitellaan mm. Teini puolestaan antoi noottia siitä, että äiti on jokusen kerran ollut tavoittamattomissa lataamattoman kännykän takia. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUA Miten arki sujuu TEININ KANSSA. 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 13.2.2023 10.21 13.2.2023 10.21. Opas sisältää käytännönläheisiä vinkkejä tilanteisiin, joista monen teinin kanssa saatetaan kiistellä: esim. Kävi ilmi, että hän oli unohtanut kännykkänsä toisen kaverin kotiin, kun iltaa vietettiin kolmannen luona. yhteisöllisyyttä, luovuutta ja uudella tavalla ajattelua, ennakkoluulottomuutta ja kokeilunhalua, omien rajojen haastamista sekä yhdessä leikkimistä. kotiintuloajoista, älylaitteiden käytöstä ja koulutöiden hoitamisesta. Leikkimään pääsee miltei kahden vuoden ajan: näyttely on avoinna 12.1.2025 asti. Tytär ilmestyi ehjänä kotiin. LA U RI VE IJA LA IN EN Heurekassa pääsee pukuleikin lisäksi esim. Tuttavaperheen teini-ikäinen oli kokeillut eräänä perjantai-iltana rajojaan: hän ei tullut kotiin vanhempien kanssa sovittuun aikaan, ei ilmoitellut itsestään eikä vastannut puhelimeen, kun äiti yritti häntä tavoittaa. Tuttavaperheessä loppu hyvin, kaikki hyvin. Vanhemmista tuntui, että sääntöjen mieleenpalauttamiskeskustelu oli riittävä apu asiaan: kännykkä on pidettävä mukana, se on muistettava ladata ja vanhemmalle pitää aina vastata
> lapsenmaailma.fi KANSALAISALOITE Vaikka KOLME ÄIDINKIELTÄ Suomessa voi olla vain yksi rekisteröity äidinkieli. Ottelinin elämäntyötä on esillä Taideja museokeskus Sinkassa Keravalla 16.4. Kustantamo S&S julkaisee 3–6-vuotiaille sopivan kirjan sekä suomeksi että kaksikielisenä suomi-ukraina-laitoksena, jota lahjoitetaan Suomessa asuville ukrainalaislapsille. ”Varhaiskasvatuksen kriisi koskettaa koko suomalaista yhteiskuntaa. Näin innostavia huonekaluja lasten leikkeihin suunnitteli sisustusarkkitehti ja muotoilija Olof Ottelin 1960-luvulla. Netissä olevan kansalaisaloitteen mukaan useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi parempien monikielisten palvelujen suunnittelun esim. Aloite on allekirjoitettavissa 11.7.2023 asti. Inspiraation lähteenä toimivat usein hänen omat lapsensa, ja hän suunnittelikin merkittävän määrän leluja ja lapsille tarkoitettuja huonekaluja. Lasten taidetta hän pyrkii edistämään perustamansa pienkustantamon, kus tannus Z:n kautta julkaisemalla lasten ja nuorten tekemää kirjallisuutta. terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. KU ST AN TA M O S& S SI N KK A LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 17 ›› LM2_s16-19_Tulva.indd 17 LM2_s16-19_Tulva.indd 17 9.2.2023 7.46 9.2.2023 7.46. VÄITÖSKIRJA ONNEA! Taidetta tekevälle lapselle toinen lapsi on tärkeä kanssatekijä, mutta myös esikuva, palautteenantaja, keskustelukumppani, kannustaja ja kriitikko. AMMATILLINEN KOULUTUS ”Ei 14-vuotiaana tarvii tietää, MIKÄ SUSTA TULEE ISONA” ”Mä sanoisin 14-vuotiaalle Villelle, että elä hetkessä ja tee kaikkia asioita, jotka sua kiinnostaa. Oksana Dratškovska, suom. Vuonna 2019 ilmestyneen Oksana Luštševskan ja Dzmitryi Bandarenkan kirjoittaman lasten kuvakirjan 101 majakkaa (kuv. Kokeile mahdollisimman monia juttuja. Sitä kautta se mielenkiinto voi löytyä ja sit sä voit mennä sitä kohti täysii.” Näin sanoo JVG:n VilleGalle AMKE ry:n #väylätauki-kampanjassa, joka muistuttaa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. asti. Pienen ukrainalaispoika Zaharin isä neuvoo laskemaan naapuruston kerrostaloja, jotka ovat kuin majakoita loistaessaan pimeän keskellä. Aikuisella on merkitystä lapsen tekijyyden mahdollistajana, tukijana ja edistäjänä – tai estäjänä, toteaa hiljattain tohtoriksi väitellyt Lea Pennanen väitöstutkimuksessaan. Kuvassa olevia huonekaluja valmisti Juho Jussila Oy. Lue juttu kustannus Z:sta Lapsen Maa ilman verkkosivuilta os. Kärsijöinä eivät ole ainoastaan lapset, vanhemmat ja perheet, vaan myös työnantajat ja siten koko maamme.” TEHYN PUHEENJOHTAJA MILLARIIKKA RYTKÖNEN TEHY-LEHDESSÄ. KIRJA TUKEA Harkovaan Mitä tehdä, kun uni ei tule. Santul Kosmo) julkaiseminen tukee harkovalaista lastenkirjakustantamoa ja lastenkirjailijoita
tietotulva 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 13.2.2023 10.22 13.2.2023 10.22. Yksi kysymyksistä kuului, onko puolue sitoutunut pitämään kiinni oikeudesta hakea turvapaikkaa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa ja laajamittaisen maahantulon kestäessä. Kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja keskusta vastasivat myöntävästi. Pääosa liittyjistä on pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Turusta. KI D S & FR IE N D S PAKOLAISKYSELY ASENTEET koventuneet Pakolaispolitiikkaan liittyvät asenteet ovat kiristyneet, käy ilmi pakolaisja lapsijärjestöjen verkoston tekemästä kyselystä vaaleihin valmistautuville puolueille. Kaikki lähti liikkeelle Väihinpään oman ajan tarpeesta ja havainnosta, että sitä on lapsiperheessä hankala järjestää ilman tukiverkkoja tai paksua lompakkoa. ”Miksi ei kirjoiteta koskaan tavallisista ihmisistä, jotka ovat päässeet lukiosta C:n papereilla, eläneet omannäköistään elämää, levänneet, pitäneet hauskaa ja nyt tekevät tavallisia töitä ja elävät tavallista elämää iloineen ja suruineen?” LUKIOLAINEN HILMA VIRTANEN MIETTII NUORTEN SUORITUSPAINEITA IMPROBATUR-LEHDESSÄ. SOVELLUS TUKEA VERKOSTA Tamperelaisen isä Niko Väihinpään kehittämä Kids & Friends -sovellus lupaa omaa aikaa lapsiperheiden aikuisille ja leikkiseuraa tenaville. Lapset tuntuivat olevan kuitenkin erityisasemassa: kun kysyttiin lapsen edun mukaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisestä, jopa Suomen Kansa Ensin -puolueen vastaukset olivat myönteisiä. Portaalista löytyy jatkossa asiantuntijatietoa, itseja omatoimiohjeita sekä yhteystietoja fyysisten ja sähköisten palveluiden pariin. Niko (oik.) ja Niklas Väihinpää. Syntyi ajatus maailman vanhimmasta valuutasta, vaihtamisesta. kaupungin neuvolapalvelut yhteystietoineen raskausajan artikkeleista. Perheen lähin tukiverkko ovat Väihinpään 70 kilometrin päässä asuvat vanhemmat. – Alueiden aikataulusta ei vielä ole varmaa tietoa, sanoo projektipäällikkö Hanna Manelius palvelun toteuttavasta DigiFinlandista. Lastenhoitajapalvelut taas tuntuivat kalliilta. Siihen asti helsinkiläisillekin on tarjolla vain valtakunnallisia palvelusuosituksia, mutta jatkossa sivustolta löytyvät esim. Kokoomuksen vastaus kysymykseen oli ”ei kantaa”. Väihinpään perhe on löytänyt sovelluksen kautta kaveriperheen, jonka kanssa on jo käyty pulkkamäessä. – Moni nuori perhe muuttaa työn perässä isommalle paikkakunnalle, ja tukiverkot jäävät sinne, mistä on muutettu. Pienpuolueista Suomen Kansa Ensin vastasi kaikkiin kysymyksiin pakolaiskielteisesti. Eikä kaikilla välttämättä ole omalla asuinpakkakunnallakaan lastenhoitoapua saatavilla, sanoo Väihinpää. Kristilliset eivät vastanneet suoraan ”kyllä” tai ”ei”, mutta mainitsivat tässä yhteydessä kansallisen turvallisuuden huomioon ottamisen. Ensimmäisenä asiointikokonaisuuden ottaa käyttöön Helsingin kaupunki kevättalven aikana. Parin ensimmäisen toimintakuukauden aikana sovellus on kerännyt paljon kiitosta hyvästä ideasta ja satakunta käyttäjää. Ideana on, että perheet tutustuvat toisiinsa nettipohjaisen sovelluksen kautta, minkä jälkeen he voivat halutessaan tavata livenä. Jokainen palvelut käyttöön ottava hyvinvointialue tulee saamaan palveluun oman sivunsa. SÄHKÖINEN PERHEKESKUS Omaperhe.fi käynnistynyt Osoitteessa omaperhe.fi ottaa ensiaskeleitaan sähköinen perhekeskus, jonne kootaan lapsiperheille tarkoitettuja palveluita. Kyselyyn vastasivat muut paitsi perussuomalaiset ja Liike Nyt
Lue toimittaja Anu Vallinkosken kirjoittama juttu tunneja vuorovaikutustaitojen oppitunneista itähelsinkiläisessä Laakavuoren alaasteen koulussa! > lapsenmaailma.fi NUORET MUIKKULIA pöytään Ympäristöjärjestö WWF:n Suomen nuoret vapaaehtoiset auttoivat kalanjalostusyritystä kehittämään uuden, nuoria houkuttelevan tuotteen kotimaisesta muikusta. Kouluissa ja oppilaitoksissa vuorovaikutusohjantaa voi antaa esim. Suomessa on kahden vuoden aikana koulutettu 1 700 nuorten arkiympäristöissä toimivaa vuorovaikutusohjannan ammattilaista. Vaivattomuutta arvostavan ruokatrendin myötä valmisruuat ja puolivalmisteet ovat kasvattaneet suosiotaan, ja etenkin nuorille kokonaisen kalan käyttö ruuanlaitossa voi olla vieras ajatus. Syntyi ruodoton ja pintapaistettu Muik kuli-muikkupihvi. koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. Nuorilta saatu palaute on ollut erinomaista. 25 % SYNNYTTÄJISTÄ ON YLI 35-VUOTIAITA. Tässä vedetään Perämerellä muikkua nuotalla. MIELENTERVEYS Moni nuorikin SUOSITTELISI Nuorten masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa on saatu erinomaisia tuloksia vuorovaikutusohjannan avulla. Mukana ovat kaikki kaupungin peruskoulut. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 9.2.2023 7.46 9.2.2023 7.46. – Nyt koulutetaan juuri näitä ammattilaisia, jotka kohtaavat nuoren ensimmäisenä, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä. Niinpä yritys kysyi nuoria kiinnostavan muikkutuotteen salaisuutta todellisilta asiantuntijoilta eli nuorilta itseltään. Lisäksi lasten vetäytyneisyys, somaattiset oireet ja sosiaaliset haasteet vähenivät. KOULUTUS TUNNETAIDOT yleistyvät Helsingissä lähes 400 perusopetuksen opettajaa osallistuu loppuvuodesta 2022 alkaneeseen tunneja vuorovaikutus -koulutukseen. Niilo Mäki instituutti ja yliopistot. Hänen mukaansa oppilaiden keskittymiskyky oli parempi hevostoimintajakson jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu hevosten ”asettavan rajat”: oppilaat ohjasivat toisiaan käyttäytymään rauhallisemmin ja noudattamaan tallin sääntöjä. VÄITÖSKIRJA TALLILLA oppii Espoolaisen Kaitaan koulun rehtori Ritva Mickelssonin väitteli hevosavusteisesta pedagogiikasta hiljattain. PALVELUT APULAISOIKEUSKANSLERI VALVOO Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt sosiaalija terveysministeriötä toimittamaan tietoja ministeriön hallinnonalalla tekeillä tai suunnitteilla olevista toimenpiteistä, joilla lasten ja nuorten mielenterveysja psykiatristen palvelujen saaminen ja toteutuminen voitaisiin turvata. SA N N A N U RM I / W W F Nuoret olivat mukana koko tuotantoprosessin ajan ideoinnista aina nuottaukseen, maisteluvaiheeseen ja pakkaamiseen asti. Tunneja vuorovaikutuskoulutuksia tarjoavat monet eri tahot, esim. Opettajille suunnatun koulutuksen tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä oppilaiden koulupoissaoloja ja tukea kiinnittymistä kouluun vahvistamalla kouluhyvinvointia. Yli 90 % menetelmään osallistuneista nuorista suosittelisi vuorovaikutusohjantaa ystävilleen
Tärkeintä on luoda turvaa. KAISA PASTILA | KUVITUS MARIA VILJA J okainen vanhempi tietää, miten hermoja kiristävää on kuunnella lasten keskinäistä riitelyä. Mitä hänen päivässään on sattunut. kasvu Miten kannattaa toimia, kun SISARUKSET RIITELEVÄT. Vanhemman ykköstehtävä ei ole ratkaista lasten riitoja, Vuolle korostaa. – Kun asuu kodissa, jossa kasvaa pieniä ihmisiä, jotka ovat vasta kehittämässä taitojaan, vanhemman tulee sietää riitoja ja itseään, mutta myös huolehtia omista voimavaroistaan, jotta jaksaa tukea lapsia. – Helposti riidan alkaessa sanoo: ”Älkää taas jaksako! Nyt kyllä joka iikka omiin huoneisiin, en jaksa kuunnella!” Vaikka juuri siinä kohtaa voisikin olla tärkeää, että pysyttäisiin samassa huoneessa ja vanhempi kestäisi riitelyä. Miettiä, mikä saa lapsen kiukkuiseksi. Siinä harjoitellaan sitä, miten olla tunteiden kanssa. Perheneuvoja, työnohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Päivi Vuolle kehottaa näkemään sisarusriidat uusin silmin: kyseessä on elintärkeä treeni. Onko hän suruissaan, peloissaan tai häpeissään jostain. Tunnetartunnan ongelma on kuitenkin siinä, että tunteen vallassa kyky ajatella häviää. Reagoimme lapsen käyttäytymiseen, vaikka meidän pitäisi katsoa pinnan alle. Se, että lasten tunteet tarttuvat vanhempaan, on perheneuvojasta tosi inhimillistä ja ymmärrettävää. Vuolteella on 4ja 10-vuotiaat lapset, joiden kähinöitä hän on tottunut kuuntelemaan kotona. Asiantuntija neuvoo, että vanhemman tulisi pysyä riidan ulkokehällä. Näin tunne ei tartu. 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 20 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 20 13.2.2023 10.31 13.2.2023 10.31
Miksiköhän kävit niin kuumana. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 21 ›› LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 21 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 21 9.2.2023 7.51 9.2.2023 7.51
On tärkeää, että lapsi oppii, että elämässä kaikki ei mene tasan. Ota ihmettelevä äänensävy: ”Mitähän siinä kävi silloin aamulla. Mitä he oikein oppivat. 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 22 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 22 9.2.2023 7.51 9.2.2023 7.51. Väittely kuuluu elämään, mutta ivaaminen, solvaaminen, nimittely tai haistattelu ei ole sallittua. Pitääkö lasten antaa riidellä keskenään ja teeskennellä, ettei huomaa mitään. 2 Sanotaan, että sisarusriitoja tarvitaan, koska lapset oppivat niissä tärkeitä elämäntaitoja. Aikuisen vastuulla on varmistaa, että riitely on psyykkisesti turvallista. Mikä on riidan sävy. Moni riita lähtee tunteesta, että sisko tai veli saa enemmän. Muistatko. Hän on ehkä käyttänyt jo kaikki keinonsa ja pystyy enää vain puolustautumaan. Riitelykumppaniin ei saa myöskään kohdistaa henkistä väkivaltaa. On parempi, että nyt vähän rauhoitutaan, koska tunteen vallassa ajatus ei enää toimi. Minkälaista sulla on täällä kotona?” Kun vanhempi jaksaa käydä säännöllisesti tällaista keskustelua lapsen kanssa, pieni osaa pikkuhiljaa nimetä, mistä oikeasti on kyse. On syytä mennä apuun myös, jos huomaa, että joku on täysin alakynnessä. Lasten turvantunnetta voi vahvistaa sanomalla: ”Onpa kurjaa, että teillä on riita, mutta tiedän kyllä, että teiltä sujuu sen selvittely. Riidellessä harjoitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja säätelyä sekä omia ja toisten rajoja. Kannattaa jättäytyä kuuloetäisyydelle ja seurata, miten tilanne kehkeytyy. Jos tarvitsette minua, olen olohuoneessa.” Vanhemman puuttumista tarvitaan aina, jos lapsi vahingoittaa itseään tai muita. Sisarusriidoissa treenataan myös sen sietämistä, että elämän luonteeseen kuuluu tietty epätasapuolisuus. Jos sisarukset riitelevät, on tärkeää, ettei heti säntää paikalle. Silloin kannattaa mennä päättäväisesti tilanteeseen ja sanoa: ”Huomaan, että ongelma ei ratkea. 6 TÄRKEÄÄ kysymystä 1 Pitääkö vanhemman puuttua riitelyyn. Vanhemman tehtävänä on opettaa, miten riidellään niin, ettei se haavoita kenenkään sisintä. Vaikka meillä on vaikeaa, ollaan tässä yhdessä. Aina joku saa vähän enemmän nallekarkkeja tai millin paksumman jäätelösiivun, vaikka vanhemmat yrittäisivät vilpittömästi jakaa kaiken tasan. Palataan tähän myöhemmin.” Riidasta kannattaa puhua lasten kanssa seuraavan kerran vasta sellaisena hetkenä, kun on rauhallista. Miksiköhän kävit niin kuumana
Riitely on itse asiassa sitä, että uskaltaa näyttää haavoittuvaista puoltaan. Onko mitään tehtävissä. Se on ihan ok. Jos jokin asia tuntuu epäreilulta, ihmiset tuntevat usein ärsytystä.” Ei kannata sanoa: ”Miksi te aina riitelette!” Silloin lapsista tuntuu kuin heissä olisi jotain vikaa, eikä se auta lapsia. Vanhempi voi sen sijaan todeta: ”Kaikissa kodeissa riidellään. Miettikää yhdessä, millaista perheessänne on elää. Vanhempi voi sanoa ääneen: ”On ok, että välillä ottaa päähän.” Suomalaisessa kulttuurissa elää tosi syvällä häpeänpelko, mikä näkyy myös riitelytilanteissa. Lasten tunteiden tarttuminen kertoo usein siitä, että vanhemman omat voimavarat ovat vähissä tai hän on kuormittunut. Lähteenä on käytetty myös Päivi Nurmen (nyk. On tärkeää, että vanhempi jaksaa lasten riitoja ja että kotona on hyväksyvä ilmapiiri. Vuolle) ja Heli Pruukin teosta Vanhemman kiukkukirja (Kirjapaja 2020). On myös tosi tärkeää, ettei lapsia vertaile keskenään. Yrittäkää puhua asiasta yhdessä koko perhe ja antakaa jokaisen kuvailla kokemustaan. Olet hyvä juuri noin.” 6 Jos kotiin on alkanut vakiintua toraisa ilmapiiri, mitä sovun eteen voi tehdä. On tosi vahingollista valita puolensa. Voit sanoa esimerkiksi: ”Hitsi, tää ihmiselo on kyllä kimuranttia näiden tunteiden kanssa. He ovat vasta tunnetaitojen alkuportailla, ja tämä treeni tulee heille tarpeeseen. Tai: Apua, miksi meillä taas riidellään. Joskus omaa jaksamista auttaa, jos pystyy katsomaan riitapukareita He vasta opettelevat -silmälasien läpi: ”Annan heidän riidellä. Muutos hyvään lähtee liikkeelle aikuisista mutta siirtyy koko perheeseen. 5 Mitä vanhempi voi tehdä riitojen ennaltaehkäisemiseksi. Vanhempi ei saa riidoissa eristää lasta tai lapsia. Lapsissa voi nousta hätä ja he tuntevat jääneensä yksin. Miettikää, mikä olisi jokin kiva yhteinen arkijuttu. Esimerkiksi jos joku lapsi saa erikoisohjelmaa, muille pitää luvata, että heidänkin vuoronsa tulee. Koetetaan selvitä yhdessä sen kanssa.” Tai: ”Ei ihme, että ärsyynnyit tuosta. Jokainen kasvaa omaa vauhtiaan ja omaa reittiään. Kun akuutti tilanne on ohi, kannattaa miettiä, miten voi palautua ja mistä saa voimavaroja. Vanhemman tehtävänä on välittää lapselle: ”Sinä riität. Asiantuntijana toimi perheneuvoja, työnohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, tietokirjailija Päivi Vuolle. Silloin kannattaa hakeutua vähän sivummalle rauhoittumaan. Vaikkei näkyvää muutosta tule heti, vanhempien kannattaa vain jatkaa hanketta ja ajatella: ”Tämä on hyvä juttu meidän perheelle.” Jos tuntuu, että omat voimat eivät riitä, kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä esimerkiksi maksuttomasta perheneuvonnasta. On kivuliasta joutua yhteyden ulkopuolelle. Ettei sano esimerkiksi: ”Mitä sinä nyt noin hermostuit! Siskosi ei koskaan hermostu noin.” Jokaisen lapsen pitää saada kasvaa rauhassa ilman vertailua kohti omaa potentiaaliaan. Tasapuolisuus on tosi tärkeää. Vanhemman kuuluu toimia aina reilusti ja johdonmukaisesti. Ei siis ole hyvä, että vanhempi sulkee riitelevien lasten huoneen oven tai lähtee itse huoneesta ja vetää oven kiinni perässään. Olisi epänormaalia, jos täällä olisi jokin kummallinen harmonia jatkuvasti.” 3 Lasten riitely nostaa vanhemman stressitasoa ja saa ärähtämään. Riitelyssä opiskellaan tunteiden kanssa olemista. Koetetaan yhdessä! Vaikka meillä on vaikeaa, me ollaan tässä yhdessä.” Olisi hyvä, jos vanhemmat pystyisivät panostamaan vaikkapa muutaman kuukauden ajan koko perheen yhteiseen tekemiseen. Silloin saattaa ymmärtää, mikä lasta oikeasti jäytää – häneltä kun puuttuu vielä kyky tunnistaa pinnan alla olevaa tunnetta. Riitely kertoo läheisyydestä ja luottamuksesta.” 4 Pitääkö vanhemman toimia tuomarina. Näin saataisiin vahvistettua perheyhteyttä. n LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 23 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 23 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 23 13.2.2023 10.31 13.2.2023 10.31. Onko meissä jokin vika?” Onkin tärkeää normalisoida sekä riitoja että tunteita ja sanoa esimerkiksi: ”Ymmärrän, että olet siskolle kateellinen. On tärkeää, että saa halutessaan sanoa ääneen: ”On ihan hirveää, että meillä vaan huudetaan.” Yritä vanhempana normalisoida tunteita. Vanhemman kuuluu olla pilliin viheltäjä, jos joku rikkoo sääntöjä, mutta muuten hänen ei kuulu mennä mukaan riitaan tai sanoa, kumpi hänen mielestään on oikeassa. Olisi parempi, jos pystyisi pysymään lasten riidan ulkokehällä. Jossain syvällä sisimmässään vanhempi saattaa ajatella: ”Mitä naapuritkin sanoo
Ellan mielestä se oli kummallista. Tähtiretkiä onkin tehty koko perheen voimin. Jo pikkupoikana Petteri Havukainen oli innostunut avaruudesta. Silloin isällä on hieno tilaisuus kertoa tyttärilleen avaruuden ihmeellisyyksistä, jotka ovat kiehtoneet häntä itseään pienestä pitäen. Kotiin hipsiessä on toisinaan ihmetelty myös kullankeltaisena mollottavaa täysikuuta. Miten Kuu, joka tuntuu olevan niin lähellä, voi kumminkin olla niin kaukana! Monenlaista on retkillä jo nähty niin Inkoossa Koppernäsissä kuin Kirkkonummella Porkkalanniemellä. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT JANI LAUKKANEN 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 24 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 24 9.2.2023 7.53 9.2.2023 7.53. Samankaltaisen kiinnostuksen hän haluaisi tartuttaa tyttäriinsä. Kirkkaasti loistavia planeettoja katsellessaan Ella pohdiskeli, mistä niiden valo mahtaa tulla. Jos lähtisimme tuota taivalta autolla tekemään, matka kestäisi 150 päivää. harrastus AVARUUDEN IKKUNA K un Kirkkonummella Kantvikissa asuva Petteri Havukainen kävelee lastensa Ellan, 7, ja Iisan, 5, kanssa talvisena iltana kotiin, he pysähtyvät usein tähyilemään taivaalle. – Kerroin taannoin tytöille, että valolta kestää sekunti kulkea maasta kuuhun. Hänestä lasten kimuranteimpiinkin kysymyksiin on innostavaa vastata, koska samalla oppii uutta itsekin. Petteri kertoi sen olevan auringosta heijastunutta valoa, kuten kuun loisteenkin
Tämän numeron ilmestymisajankohtana helmi-maaliskuun taitteessa Uranus vaeltelee iltataivaalla, Neptunus on himmenemässä ja katoaa taivaalta puolisen tuntia aurinkoa myöhemmin. Ella (vas.), Petteri ja Iisa Havukainen toivovat näkevänsä myös helmiäispilvinäytelmiä ja kehän Kuun ympärillä. KANSI LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 25 ›› LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 25 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 25 9.2.2023 7.53 9.2.2023 7.53
Hän arveli sen olevan raketti, mutta on myöhemmin päätellyt sen olleen kirkas tulipallo. – Mä tykkään ihan tavallisesta tähdestä, Ella sanoo. Ursan jäsen hän on ollut vuodesta 2010. Retkillään toisten avaruudesta kiinnostuneiden kavereittensa kanssa Petteri on nähnyt Orionin tähtisumuineen, samoin Perseidien meteoriparven. Petteri on rakentanut tyttäriensä kanssa legoista kuuraketin ja kertonut heille aluksen toimintamekanismista. – Mun lempitähti on kimalletähti, Iisa kertoo. Luku on sama kuin vuosiluku, jolloin ihminen ensimmäistä kertaa astui Kuun kamaralle. En muista tarkkaa päivämäärää enkä edes vuosilukua. Vaarin jalanjäljissä Petteri Havukaisen avaruusinnostukseen myötävaikutti vaari, joka lainasi pojalle runsaasti avaruusaiheista kirjallisuutta. Iisa näyttää rakentamaansa pientä kapselia, jolla astronautit palaavat kuusta maan pinnalle. Tulevaisuuden ammattia pohtiessa mielessä läikähteli tähtitieteilijänkin ura, mutta matemaattista osaamista olisi Petterin mukaan pitänyt olla enemmän. Teininä Petteri näki taivaalla tulipallon. Plejadit ja Hyadit kuuluvat Härän tähdistöön. Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen. 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 26 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 26 9.2.2023 7.53 9.2.2023 7.53. Niissä laitettiin Nasan YouTube-lähetys näkyviin iPadiin. – En jälkeenpäinkään ole saanut selvitettyä, mistä oli kyse. Tuohon aikaan ei ollut käytettävissä vielä Taivaanvahtia, Tähtitieteellisen yhdistys Ursan havaintojärjestelmää, j onka tietokantaan kerätään tähtitieteellisiä ja ilmakehän ilmiöiden havaintoja. Rakettijuttuja Isä ja tyttäret ovat katsoneet yhdessä YouTubesta myös sitä, kun avaruuteen laukaistaan raketteja. Aina ei tähtitaivaan tutkimisessa tarvitse lähteä kauas: omalta terassilta on kaukoputkella tiirailtu niin Jupiterin kuita kuin Saturnuksen renkaitakin. Tarina kertoo Petterin koetelleen aikoinaan lastenhoitajan kärsivällisyyttä esittämällä hänelle hankalia kysymyksiä planeetoista. Petteri ei ollut tyyppi, joka olisi istunut ikkunan ääressä haikailemassa avaruuden suuruutta ja ihmisen pienuutta, vaan hän luki, tutki ja innostui aina vain lisää. Petteri työskentelee konsulttina it-alalla. Legoraketissa oli kaikkiaan 1 969 osaa. Pojat olivat tapittaneet sitä niin innokkaasti, että päiväkodista pyydettiin Petteriä jatkossakin ilmoittamaan, mikäli sopivaan aikaan tapahtuisi muita rakettien laukaisuja. (Sehän on tietysti Merkurius.) Teininä 1990-luvun alussa Petteri käveli kohti koulua ja näki joitakin sekunteja valopallon, joka liikkui idän suunnassa. Kun Nasa laukaisi Artemis I:n viime marraskuussa, Petteri mainitsi siitä molempien lasten päiväkotiryhmissä. Orionin kolmiosaisesta tähtivyöstä tulee Väinämöisen viikate, kun siihen yhdistää neljännen tähden vyön alimman tähden oikealta puolelta. Myöhemminkin olen toki kirkkaita tulipalloja nähnyt, mutta en mitään tuon veroista. Alakoulussa hän pääsi ojentamaan opettajaakin tämän kertoessa, että Auringosta laskien ensimmäinen planeetta on Maa. Petteri kuvaa tällä hetkellä järjestelmäkameralla, jossa on monenlaisia linssejä ja jalustoja, mutta hän on unelmoinut jo pitkään kuvauskäyttöön sopivasta teleskoopista. – Olethan sinä ihan hyvä matikassa, puoliso Minna Havukainen huikkaa. Lähtö viivästyi sen verran, ettei Ellan ryhmä ehtinyt sitä nähdä, mutta Iisan ryhmä katsoi laukaisun
Tyttöjen varttumista odotellessa luetaan Mauri Kunnaksen Pientä avaruuskirjaa sekä Tatun ja Patun avaruusseikkailuja. Kunnon revontulet Petteri on nähnyt viimeksi armeija-aikanaan Lapissa ja toki etelässäkin joitakin kertoja, mutta paljon vaatimattomampina. Ensi syksynä Ella aloittaa koulun ja Iisa siirtyy päiväkodissa viskareihin. n ORIONIN VYÖ HYADIT PLEJADIT LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 27 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 27 LM2_s24-27_Petteri Havukainen.indd 27 9.2.2023 7.53 9.2.2023 7.53. Sivuilta löytyy myös tähtikartta. Retkelle oli tuolloinkin tarkoitus lähteä koko perheen voimin, mutta juuri lähdön päähän muut löysivätkin muuta tekemistä. Vinkkejä taivaan tapahtumista löydät Tähtitieteellinen yhdistys Ursan verkkosivujen Tähtitaivas tänään -osiosta. Tarjolla myös näppärä mobiilisovellus! > www.ursa.fi Revontuliretkille Hiljattain Petteri Havukainen löysi muutaman kilometrin päästä Kirkkonummelta Eestinkylästä hyvän havaintopaikan, josta sai tarkkailtua kaukoputkella etelätaivaalta Linnunrataa, Marsia, Jupiteria, Saturnusta ja Andromedan galaksia. Isältä vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä tähtitarkkailijoina tyttöjen on vielä vähän kasvettava. Sallimalla paikannuksen, tiedät mitä lähitaivaalla näkyy. – Revontuliretkiäkin olisi mukava tehdä yhdessä. Sitä tekevän pariskunnan toinen puolisko eli Aino Havukainen on Petterin serkku, jolta on suoraan kyselty yksityiskohtia teoksista. Nukkumaanmenon aika kun on heillä jo iltakahdeksalta. MITÄ SIELLÄ NÄKYY
Vähiten uupuivat vastuuntuntoa ja perhekeskeisyyttä korostavat aasialaiset vanhemmat. ylävinjetti M illaista on hyvä vanhemmuus. ENTÄ, KUN VANHEMPI EI TUNNISTA OMIA TUNTEITAAN. Ajankohtaiseen tilanteeseen nähden on mielenkiintoista, että tutkimuksen mukaan myös venäläiset vanhemmat jakavat tämän vanhemmuuskuvan. Afrikassa painotetaan vastuuntuntoa ja latinalaisitalialaisella kulttuurialueella rakastavaa ja vastuuntuntoista vanhemmuutta. Tutkijat pohtivatkin, voisiko vastuuntuntoisuus vanhemmuudessa lisätä hyvinvointia, jos siihen liittyy esim. Rakastavat ja välittävät vanhemmat siis pakottivat koulunkin välittämään. Rakastava, välittävä kasvatusote ja kärsivällisyys ovat tärkeitä. Suomessa tuloksista tiedottivat dosentti Matilda Sorkkila ja professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Tutkijoiden mukaan nämä löydökset saattavat kuvastaa eroja, joita koulutustason melko hiljan tapahtunut nousu on tuonut kehittyviin maihin. Länsimaisen positiivisen vanhemmuuden ihanteen ytimessä on myönteisten tunteiden osoittaminen. Tämän vahvistaa myös marraskuussa julkaistu kansainvälinen tutkimus. ANTTI VANAS Välittävä kasvatus yleistyi Suomessa vasta 1990-luvulla. M O ST PH O TO S RAKASTAVA vanhemmuus uuvuttaa TIETOA tutkittua VANHEMMUUS EI OLE YKSINKERTAINEN ASIA. Korkeammin koulutetut puolestaan painottivat rahaa ja taloutta. Aasian ja Afrikan maissa vähemmän koulutetut vanhemmat korostivat perheen ja kotitöiden teemoja. rajojen asettaminen. Muutos näkyi hänen mukaansa mm. Muilla kulttuurialueilla ero oli pienempi: korkeammin koulutetut vanhemmat pitivät tärkeinä välittämistä, kärsivällisyyttä ja saatavilla olemista. Kuten arvata saattaa, näkemykset vaihtelevat kulttuurista ja yhteiskuntaluokasta toiseen. Asuinmaan ohella ihanteisiin vaikuttivat vanhempien koulutusaste ja yhteiskuntaluokka. Aasialaisella kulttuurialueella ihanteena on vastuuntuntoinen ja perhekeskeinen vanhemmuus. KÄRSIVÄLLISTÄ JA RAKASTAVAA KASVATUSOTETTA SUOSIVAT LÄNSIMAISET VANHEMMAT OVAT TUTKIMUKSEN MUKAAN UUPUNEEMPIA KUIN VASTUUNTUNTOA JA PERHEKESKEISYYTTÄ KOROSTAVAT AASIALAISET VANHEMMAT. International Investigation of Parental Burn out -tutkimukseen osallistui runsaat 8 300 äitiä ja 3 500 isää 37 maasta. Tiedetään, että turvallisessa vanhemmuudessa tarvitaan rakkauden lisäksi vanhemman vastuuta ja rajoja. suhtautumisessa koulukiusaamiseen. Vähemmän koulutetut korostivat rakkauden ja rehellisyyden teemoja. 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 28 9.2.2023 7.57 9.2.2023 7.57. Rakastava ja välittävä kasvatus on Suomessa yllättävän uusi asia: lasten kaverisuhteita 1900-luvun Suomessa tutkinut Antti Malinen ajoittaa muutoksen 1990-luvulle. Ihannekuva on kaunis mutta vaativa: läntisen kulttuurialueen vanhemmat olivat tutkimuksen uupuneimpia. Aiemmin kiusaamisesta kertovia lapsia lähinnä moitittiin kantelemisesta kotona. Länsimaissa ihannoidaan rakastavaa ja kärsivällistä vanhempaa. Uusien kasvatusihanteiden oloissa heidän kertomuksensa otettiin vakavasti, eivätkä vanhemmat arkailleet pirauttaa asiasta opettajalle. Tulokset löytyvät Journal of Cross-Cultural Psychology -lehdessä julkaistusta artikkelista Parenting culture(s): Ideal-parent beliefs across 37 countries. Kehittyneissä länsimaissa koulutustason noususta on kulunut enemmän aikaa ja kasvatusasenteiden erot ovat ehkä jo ehtineet tasoittua
Ei siis mikään ihme, että aleksitymialla on yhteys vanhemman heikompaan varhaisen kiintymisen kokemukseen ja kielteisempään tunneilmaisuun vauvaa hoivatessa. tukea vauvavuonna nykyistä enemmän. Ahrnbergin mielestä siihen liittyvien piirteiden seulontaa kannattaisi harkita neuvolakäynneillä osana riskiperheiden tunnistamista. FinnBrain Birth Cohort Study tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa. Aleksitymia voidaan kuitenkin tunnistaa. Vanhemmilla, joilla korostui erityisesti vaikeus ilmaista tunteitaan, oli enemmän haasteita vastata oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla vauvan tarpeisiin. Tämä ei välttämättä suju itsestään, sillä palvelujärjestelmä keskittyy edelleen pitkälti äitiyteen. Osana laajaa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta toteutettu väitöskirjatutkimus osoitti, että aleksityymisille piirteille ominaiset tunnesäätelyn vaikeudet todella ovat yhteydessä varhaisen vanhemmuuden laatuun. Kokonaisuus on hyvin monimutkainen, mikä vaikeuttaa aleksitymian ja varhaisen vanhemmuuden välisten vaikutusmekanismien selvittämistä. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 29 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 29 9.2.2023 7.57 9.2.2023 7.57. Ahrnbergin väitös Alexithymic traits and early parenting – parental reflective functioning, postpartum bonding and caregiving behaviour. Vanhemman vaikeutta kokea erityistä tunnesidettä vauvaan selittivät äideillä tunteiden tunnistamisen haasteet ja isillä sekä tunteiden tunnistamisen että niiden ilmaisemisen vaikeus. Myös kyky ymmärtää ja käsitellä muiden ihmisten tunteita sekä kyky empatiaan ovat kehittyneet heikosti. Tunteilla on vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa niin suuri merkitys, että vanhempien aleksitymian luulisi olevan houkutteleva tutkimuskohde. Taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun oli yhteydessä kielteisempään tunneilmaisuun vauvaa hoivatessa. Hanna Ahrnbergin väitöstutkimuksen mukaan aleksitymia liittyy myös vanhemman heikompaan mentalisaatiokykyyn eli taitoon nähdä vauva tuntevana ja ajattelevana yksilönä. Aleksityymisten äitien raportoima mentalisaatiokyky ja varhaisen kiintymisen kokeminen oli isien raportoimaa voimakkaampaa. Erityisesti aleksityymisten isien tunnetaitoja ja varhaista vanhemmuutta olisikin Ahrnbergin mukaan hyvä …hän ei osaa nähdä vauvaa tuntevana ja ajattelevana yksilönä. Aleksitymian kehittymiseen vaikuttavat lapsuuden varhaisten kokemusten lisäksi perintötekijät ja neurobiologiset ominaisuudet. Ahrnbergin mukaan sitä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän – eikä juuri lainkaan isien osalta. Väitös sisältääkin uutta tietoa erityisesti aleksityymisten isien vanhemmuudesta. Ongelma ulottuu kuitenkin sanojen taakse: aleksityymisellä henkilöllä on vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan. n > l M O ST PH O TO S RAKASTAVA vanhemmuus uuvuttaa Kun vanhempi EI TUNNISTA TUNTEITAAN… A leksitymia tarkoittaa kirjaimellisesti ”ei sanoja tunteille”. Tutkimuksen vuosina 2011– 2015 tehtyihin kyselyihin vastasi kaikkiaan yli 5 000 isää ja äitiä
ANU KYLVÉN I hmiset, jotka eivät tunne perheemme taustoja, sanovat usein, että kylläpä poika on isänsä näköinen – ja tytär äidin, Mia, 54, ja Simo, 45, kertovat hymyillen. Nikon syntymä-äiti allekirjoitti suostumuksen adoptioon lähes heti. Biologisesta isästä oli vaikeaa hyväksyä ratkaisua, vaikka hänellä ei Mian ja Simon mukaan ollut ollut yli 10 vuoM O ST PH O TO S 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 30 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 30 9.2.2023 8.00 9.2.2023 8.00. Kummankaan syntymävanhemmat eivät vakavien päihdeongelmien vuoksi pystyneet pitämään lasta. – Yhdeksänvuotiaana Niko sanoi sosiaalityöntekijälle haluavansa olla ihan oikeasti meidän poika. He olisivat olleet valmiita adoptoimaan lapset jo vauvoina, sillä lähes alusta asti oli tiedossa, ettei perheen jälleenyhdistäminen kummankaan kohdalla onnistu. Sijaisvanhemmista tuli virallisia vanhempia, kun Mia ja Simo adoptoivat Nikon kolme vuotta sitten ja Saran vuosi sitten. Ja tottahan se on: Nikon, 15, hiukset on kammattu päälaelta eteenpäin melkein samalla tavalla kuin Simolla, ja Saran, 9, kasvoista on helppo löytää Mian piirteitä. Ei ihme, että perhe unohtaa monesti itsekin, että se ei ole ihan tavallinen. lastensuojelu ” Vihdoin minusta tuli SE, JOKA OIKEASTI OLEN ” Sijaislasten adoptoiminen on Suomessa harvinaista, mutta tietoa ja vertaistukea prosessiin saa koko ajan paremmin. Kesti pari vuotta, kunnes siitä tuli totta, Mia kertoo. Niko sijoitetiin Mian ja Simon perheeseen kolmen kuukauden ikäisenä ja Sara kaksiviikkoisena. Nikon vanhemmat pitivät poikaan aluksi vähän yhteyttä, mutta se tyrehtyi yli 10 vuotta sitten. Saran ja Nikon mielestä adoptiopäätöksessä parasta oli yhteinen sukunimi iskän ja äidin kanssa sekä tunne pysyvyydestä
Nikosta äiti ja iskä ovat hyvin huolehtivaisia, välillä vähän turhaankin. Adoptiopäätöksen jälkeen Niko rakensi oman nimensä: sukunimen vanavedessä toinen ja kolmas nimi vaihtuivat, vain kutsumanimi jäi. Nykyään koko perhe tykkää tehdä kävelyretkiä lähimaastossa, järveä kiertävällä reitillä. Valmentajakin on huomannut, että nyt Nikosta huokuu rauha ja hänen itseluottamuksensa on parempi. Painajaisia saattoi olla parikin kertaa viikossa. Se on lasten edun mukainen: lapset saivat myös juridisen oikeuden ihmisiin, joiden kanssa he ovat eläneet lähes syntymästään saakka ja joita he kutsuvat iskäksi ja äidiksi. Unessa minut olisi viety johonkin uuteen kotiin. Tai melkein koko perhe… – Poika on jo niin iso, ettei aina tule mukaamme tai vietä perjantaina leffailtaa kanssamme. Aina hän ei halunnut täyttää edes kilpailukuponkia, koska siihen olisi pitänyt kirjoittaa nimi, jota hän ei mieltänyt omakseen. Yhtäkkiä toinen biologisista vanhemmista ilmoitti, ettei suostukaan. TUEKSI TIETOPAKETTI Adoptioperheet ry:n tekemän selvityksen mukaan 75 % suomalaisista sosiaalityöntekijöistä on kohdannut kolmen viime vuoden aikana tilanteen, jossa on ajatellut, että lapsen edun mukaista voisi olla adoptio uuteen perheeseen. -tietopaketin, joka on ladattavissa maksutta molempien järjestöjen verkkosivuilta. Niko kävi adoptioneuvonnan lisäksi kasvatusja perheneuvolassa juttusilla. Samalla lapsi pystyi käymään ulkopuolisen kanssa läpi pelkoja ja muita tuntemuksia. Niko oli pienestä asti hyvin vilkas, mutta nyt turha levottomuus ja häslääminen ovat vähentyneet. – Keskiviikko on ainut vapaapäivä, Mia ja Simo hymähtävät. Mia ja Simo pohtivat, lähtisivätkö he silläkin kertaa viemään vastentahtoisen adoption prosessia eteenpäin. Moni vastaaja koki, että asian puheeksi ottamista vaikeutti tiedon ja käytäntöjen puute. 12-vuotiaaksi saakka Nikolla oli syntymässä saatu sukunimi, joka tuntui ihan väärältä. Ennen perhe kävi talvisin porukalla laskettelemassa, mutta into on hiipunut. Sara ja muu perhe elivät epätietoisuudessa vuoden verran. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 31 ›› LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 31 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 31 9.2.2023 8.00 9.2.2023 8.00. Istuntoa ei tällä kertaa tarvittu, ja käräjäoikeuden päätös Saran adoptiosta tuli kahdessa viikossa. Hän ei antanut suostumusta. Vanhempia kiinnostaa oikeasti, missä lapset menevät ja keiden kanssa: – Olemme varmasti aika tiukkoja, koska tiedämme syntymävanhempien päihdetaustan. Perhehoitoliitto ry ja Adoptioperheet ry julkaisivat viime vuoden lopulla Sijoituksesta adoptioon. Painajaiset loppuivat, kun oikeuden päätös tuli. He iloitsevat opaskirjasen ilmestymisestä ja arvelevat sen sisältävän juuri ne asiat, joita he aikoinaan etsivät pläräämällä paksuja lakikirjoja. – Näin usein painajaisia, joissa olimme luokkaretkellä ja joku haki minut pois kesken retken. Juurtumisen jälkeen ei pitäisi repiä moneen suuntaan. Hänen oma pohdintansa oli vaatinut vähän enemmän aikaa, vaikkei hän ollut koskaan nähnytkään lasta, Simo kertoo. Kun Nikon adoptioprosessi alkoi, Mia ja Simo eivät tunteneet ketään, jolta saada vertaistukea. Saran tie oli vähän raskaampi. Mia muistuttaa rajoista ja rakkaudesta. teen mitään kontaktia Nikoon. Vaadittiin kaksi käräjäoikeuden istuntoa ennen kuin adoptio meni läpi vastentahtoisena eli biologisen isän vastustuksesta huolimatta. Sen hän muistaa, että yhteinen sukunimi oli hänelle tärkeä. – Levottomuutta aiheuttaa pelko, että joku muu tulisi määräämään elämän isoista asioista: esimerkiksi sosiaalityöntekijä ilmoittaa siirrosta toiseen perheeseen. Sukunimi vaihtui myös pelipaidan selkään. Toinen syntymävanhempi suostui adoptioon heti ja toinenkin lupaili. Vain 17 % oli ottanut asian puheeksi. Sara kieppuu kärrynpyöriä kerrostalokodin olohuoneessa, eikä millään malta odottaa huomisia cheerleadingharjoituksia. Simo ja Mia halusivat varmistaa, että poika ymmärtää täysin, mitä adoptio tarkoittaa. Nyt he ovat itse antaneet neuvoja monille sijaislasten adoptoimista suunnitteleville. Saralla on treenit kahdesti viikossa ja Nikolla vähintään neljästi. – Tuntuu, että nykyään pystyn olemaan se ihminen, joka oikeasti olen. Totta kai heidän pitää tietää, missä menen, mutten jaksaisi koko ajan soitella. Sara oli surullinen ja hämmentynyt eikä ymmärtänyt, miksi aikuinen perui puheensa. Simosta adoptio oli ainut oikea ratkaisu molempien lasten kohdalla. Se on suunnattu ensisijaisesti sosiaalityöntekijöille, mutta antaa tukea ja tietoa myös syntymäperheille ja perhehoitajille. Tilanne vaikutti selvältä, joten Sara sai ajan adoptioneuvontaan. Nyt tietoa on lisää. – Yllättäen syntymävanhempi ilmoittikin allekirjoittavansa suostumuksen. Niko pelaa jalkapalloa tavoitteellisesti ja on päässyt ikäluokkansa edustusjoukkueeseen. Meidän vanhimmat, nyt jo aikuiset lapsemme, tosin väittävät, että olemme lepsumpia kasvattajia kuin aikoinaan heille. Ulkomaanmatkoillekaan hän ei enää välitä lähteä mukaan, Simo sanoo. Kuten monessa lapsiperheessä, täälläkin arki pyörii junnujen harrastusten ympärillä. Niko ei muista tarkkaan adoptioprosessin aikoja. Yhtäkkiä toinen biologisista vanhemmista ilmoitti, ettei suostukaan. Vakaus on erityisen tärkeää lapsille, joilla on sikiöaikainen päihdealtistus. Kaikki kolme tuomaria antoivat hyväksyvän äänensä. – Jos menen vaikka kaverille, he vaativat soittamaan ja kertomaan, missä olen. Mia ja Simo uskovat, että pysyvyyden tunne antaa mahdollisuuden rakentaa omaa identiteettiä sen pohjalta, mitä itse kokee olevansa
Suomi erottuu joukosta. Adoptiota saattaa puoltaa pitkäaikaisen yhteisen perhe-elämän aikana lapsen ja perhehoitajien välille kehittynyt tosiasiallinen lapsen ja vanhemman suhde. – Olemme kasvattaneet heidät vauvoista asti ja pidimme heitä 110-prosenttisesti omina lapsinamme jo ennen oikeuden päätöksiä. Sijoitettujen lasten vanhempien kuntoutumista ja perheen jälleenyhdistämistä tulee tukea. Perhehoidossa eläneen alaikäisen lapsen adoptiot ovat meillä hyvin harvinaisia. Kaikki sijaisvanhemmat eivät halua adoptoida, mutta sitä saisi tuoda enemmän esiin yhtenä realistisena vaihtoehtona. Sitä emme halua, Simo sanoo. Adoptiolaki mahdollistaa sijoitettuna eläneen lapsen adoption tapauksissa, joissa se on lapsen edun mukaista, eikä perheen jälleenyhdistäminen ole mahdollista. n Haastateltavien nimet on muutettu. – Adoptio sijoituksen sijaan on myös taloudellinen valinta. Suomen lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa adoptio ei ole vaihtoehto huostaanotolle tai sijaishuollolle – saati kummankaan tavoite. Lapsella on kuitenkin oikeus pysyvyyteen ja siihen perheeseen, johon hän tuntee kuuluvansa, Simo toteaa. Sosiaalityön professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta sanoo, että Suomessa adoptio ymmärretään muuna kuin lastensuojeluasiana. Jos halutaan lapsille pysyvyyttä, sitä pysyvyyttä pitää tukea järjestelmän tasolla, Tarja Pösö sanoo. Sijaisperhe saa rahallisen korvauksen säännöllisesti, adoptiovanhemmat eivät. Huostaanottovaihe ennen adoptiota on tyypillisesti lyhyt. Suomessa perhehoitaja saa automaattisesti palkkion ja kulukorvauksia, adoptiovanhempi ei. Esimerkiksi vuosina 2015–2016 tapauksia oli 13. Jopa lainsäädännöllisesti prosessi jakautuu kahden lain piiriin: adoptiolain ja lastensuojelulain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa myös adoptioperheet saavat taloudellista tukea. Laeilla on eri valmistelijat. Joidenkin lasten kohdalla pysyvän huostaanoton tai avoimen adoption mahdollisuutta tulisi harkita turvan ja pysyvyyden saavuttamiseksi. Joskus sosiaalityöntekijät saattavat pelotella, että vastentahtoiset adoptiot eivät mene läpi, mutta meni meilläkin. > www.lskl.fi Adoptio on myös taloudellinen valinta M onessa muussa maassa sijoitettujen lasten adoptio on adoption päämuoto ja lastensuojelun sijoitusvaihtoehto. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa adoptioon ryhdytään herkemmin vastoin vanhempien tahtoakin. LAPSEN OIKEUS PYSYVYYTEEN Lastensuojelun tulee ensisijaisesti tukea lapsia ja perheitä näiden omassa arjessa siten, ettei lasta tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle. Jos adoption mahdollisuutta halutaan vahvistaa, pitää vahvistaa myös perheitä, jotka adoptoivat sijoitetun lapsen. Jos he haluavat joskus nähdä syntymävanhempiaan ja käydä asioita läpi, se on mahdollista. – Emme käyttäneet lakimiestä, mutta meillä oli ihanat sosiaalityöntekijät, jotka tukivat prosessissa. Saran ja Nikon tulo perheeseen on ollut onni ja rikkaus. – Vaikkei syntymävanhemmalla ole kontaktia lapseen, on varmasti iso päätös luovuttaa lapsesta virallisesti. 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 32 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 32 9.2.2023 8.00 9.2.2023 8.00. – Kun raha alkaa määrätä, tunne häviää. Lue lisää Lastensuojelun Keskusliiton blogista Lapsen oikeutta pysyvyyteen tulee vahvistaa os. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa sitä yleensä pohditaan yhtenä mahdollisuutena jo silloin, kun lapsi otetaan huostaan ja syntymävanhempien ennuste näyttää heikolta ja lasten sijoitus pitkäaikaiselta. Mutta sen pitää lähteä lapsista, Mia sanoo. Mia ja Simo sanovat, että heille raha ei merkitse. Tutumpia ovat kansainvälinen adoptio ja uusperheen sisäinen adoptio. Ennemmin he viilaavat omaa elämäntapaansa, jotta voivat mahdollistaa lapsille hyvä elämän. Pösö sanoo, että siirtymä perhehoitajasta adoptiovanhemmaksi on kiinnostava myös sosiaalipoliittisten järjestelyjen eli käytännössä perheiden saamien tukien kannalta. Mahdollisuudesta tiedetään liian vähän. Suomalaisessa lainsäädännössä syntymävanhempien oikeuksia pidetään tärkeinä. Myös avoin adoptio on yksi vaihtoehto. Pidimme heitä 110-prosenttisesti omina lapsinamme jo ennen oikeuden päätöksiä. Perhe on juuri muuttanut isosta omakotitalosta vuokralle kerrostaloon
”Vain yhteiskunnan asenteita muuttamalla voimme saada nuoret ymmärtämään heidän riittävän omana itsenään; kauniina, arvokkaina ja ainutlaatuisina yksilöinä.” Nimimerkki Satakieli, 17 vuotta LÖYDÄT JULKAISUN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON VERKKOSIVUSTOLTA > LSKL.FI/JULKAISUT/ MITÄ NUORET ITSE AJATTELEVAT NUORUUDESTA. LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 33 LM2_s30-33_SijoituksestaAdoptioon.indd 33 9.2.2023 8.00 9.2.2023 8.00. He kertovat rehellisesti ja avoimesti omista kokemuksistaan ja hakevat ratkaisuja hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteisiin. Lastensuojelun Keskusliiton tuore julkaisu Kuinka suorittaa nuoruus päästää ääneen nuoret
Kotoa kouluun -hanke tarjoaa yksilöllistä apua koulunkäyntipulmiin. ULLA OJALA | KUVA SUVI ELO 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 34 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 34 13.2.2023 10.23 13.2.2023 10.23. kasvu LAPSET KOULUUN! Perhevalmentajat Monica Essén ja Minna Huunonen kuuntelevat tarkalla korvalla alakouluikäisiä lapsia, jotka eivät kykene menemään kouluun, vaikka haluaisivat
Syksyllä 2021 erityisesti ykkösja kakkosluokkalaisten poissaolot lisääntyivät. – Miksi odottaa, että haasteet kasvavat niin suuriksi, ettei kukaan pysty enää tekemään mitään. Vuosina 2021– 22 toimintaa rahoittivat Johanna och G.A. Tieto lapsen koulunkäyntipulmista tulee perhevalmentajille useimmiten koulusta. Sundells Stiftelse ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sekä Turun kaupunki. Kun kyselin sieltä viime syksynä vapaata paikkaa, oli sellainen tarjolla aikaisintaan syksyllä 2023. Yleensä he sanovat, että haluaisivat mennä, mutteivät pysty. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 35 ›› LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 35 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 35 9.2.2023 8.02 9.2.2023 8.02. Keskiössä on aina lapsi ja hänen koulunkäyntinsä, mutta tapaamisten aikana esille saattaa nousta sellaista, mistä perhe ei ole aiemmin pystynyt puhumaan kenellekään, sanoo Monica Essén. l Työskentely aloitetaan, kun lapsi myöhästelee toistuvasti, on satunnaisesti tai runsaasti pois koulusta tai ei käy koulua lainkaan. l Tavoitteena on auttaa 70 lasta vuodessa. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n Kotoa kouluun -hanke pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään alakouluikäisten lasten koulupoissaoloja ja tukemaan kouluakäymättömien lasten kouluun paluuta. On tärkeää vaikuttaa alakoululaisten poissaoloihin, sillä yläasteikäiset nuoret, joilla on vaikeuksia mennä kouluun, ovat oireilleet jo paljon aiemmin. Saatamme lapsen ja vanhempien kanssa jutellessa pelata lautapeliä tai rapsutella koiraa. 70 LASTA VUODESSA l Kotoa kouluun -hanke alkoi vuonna 2021. l Hankkeessa työskentelee kaksi perhevalmentajaa. l Lapset ovat hankkeen piirissä yksilöllisen tarpeen mukaan yksittäisestä kotikäynnistä jopa 1,5 vuoteen. l Hankkeen asiakkaiksi ei oteta lapsia, jotka ovat vahvojen tukitoimien, kuten sairaalakoulun ja lastensuojelun sijaishuollon piirissä. Sen jälkeen he ovat yhteydessä lapsen vanhempiin, sopivat kotikäynnin ja rakentavat luottamuksen ilmapiirin. Kaksikko kartoittaa aina jatkotuen tarpeen, ja jollei tarvittavaa tukea ole saatavilla, he työskentelevät lapsen kanssa niin kauan, että apu löytyy. Syyslukukaudella 2022 jo miltei 400 peruskoululaisesta oli vakava huoli poissaolojen takia. LAPSET KOULUUN! T urussa on kannettu huolta lasten koulupoissaoloista jo usean vuoden ajan. – Yksikään alakouluikäinen lapsi ei ole menemättä kouluun sen takia, ettei hän haluaisi mennä sinne. – Esimerkiksi sairaalakoulupaikat ovat kiven alla. Vuosiksi 2023–24 rahoitus on saatu Turun kaupungilta, Turun kaupungin asukasbudjetista ja STEA:lta. Yksikään alakouluikäinen lapsi ei ole menemättä kouluun sen takia, ettei haluaisi. – Olemme ihmisiä ihmisille. Tällaisessa tilanteessa jäämme kannattelemaan lasta, sanoo Essén. Kotikäyntien jälkeen kaksikko on yhteydessä lapsen avuntarpeen mukaisesti eri tahoihin, esimerkiksi kouluun, sosiaaliviranomaisiin ja terveydenhuoltoon. Vaikeudet näkyvät jo päiväkodissa ja esikoulussa, kun ne vain osataan huomata. Petrelius Stiftelsen, Kommunalrådet C.G. Joskus lapsen pulma ratkeaa ensimmäisellä kotikäynnillä, mutta joskus tarvitaan pidempää työskentelyä tai muiden ammattilaisten apua. Olemmekin tehneet pari pilottia eskareiden kanssa, sanoo hankkeen perhevalmentaja Monica Essén. Heistä miltei 100 opiskeli alakoulussa. Essénin työpari, perhevalmentaja Minna Huunonen huomauttaa, että kouluakäymättömyys ja haasteet koulunkäynnissä ovat aina oire jostakin
Myös korona häilyy vielä koulunkäyntivaikeuksien taustalla. Aivan samoin äänikirjojen käyttöä oppimateriaalina pitäisi opettaa, eikä vain kehottaa lapsia ottamaan tunnukset käyttöön, sanoo Huunonen. Inkluusio on perhevalmentajista ajatuksena hyvä, mutta vaatisi luokkiin riittävästi aikuisia. Niihin sisältyy kotikäyntejä, lasten ja vanhempien tapaamisia toimistolla sekä moniammatillisia verkostopalavereja. Joidenkin lasten koulunkäyntipulmat lähtevät ratkeamaan pienillä konkreettisilla teoilla, kunhan lasta on ensin kuunneltu ja saatu selville, mistä kenkä puristaa. Lapsi saattaa esimerkiksi pelätä myöhästymistä. n Koronakin häilyy vielä koulunkäyntivaikeuksien taustalla. Yhdeksi koulunkäyntivaikeuksien syyksi kaksikko nostaa inkluusion, jossa ei tarjota erityisluokkia oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Heidät sijoitetaan muiden oppilaiden sekaan tavallisille luokille, jolloin pahimmassa tapauksessa koko luokan oppiminen vaikeutuu. Kaksikko saattaa olla mukana parilla ensimmäisellä kerralla, kun tukihenkilö tapaa lapsen. Erilaisia oppijoita on enemmän, sanoo Essén. Eräs lapsi sai avun siitä, että hän saa viettää yhden välitunnin omissa oloissaan sisällä kaikessa rauhassa, vetäytyä sosiaalisuudesta hetkeksi ja lepuuttaa aivojaan. Erään lapsen ongelmat lähtivät ratkeamaan, kun kotiin saatiin ylimääräinen, turvallinen aikuinen tukemaan lasta erilaisissa siirtymätilanteissa. Nepsy-oppilaat saattavat kuormittua, väsyä ja ahdistua koulupäivän aikana muita enemmän etenkin isoissa ryhmissä. Työpäivät ovat kaikki erilaisia keskenään. – Oppilaiden skaala on paljon laveampi kuin takavuosina. Suurien luokkakokojen aiheuttamat ongelmat eivät välttämättä näy koulussa vielä 1.–3.-luokilla, mutta kotona ne näkyvät väsymyksenä ja haluttomuutena lähteä kouluun. – Kukaan ei ole itseohjautuva itsestään, vaan sitä pitää harjoitella. 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 36 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 36 9.2.2023 8.02 9.2.2023 8.02. Itseohjautuvassa oppimisessa koululainen määrittelee itse oppimisen tavoitteita ja menetelmiä, opiskelee itsenäisesti ja arvioi itse oppimistaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt lasta yhtä rentona, vaikka tilanne on ollut hankala, kuvaa Monica Essén. Tullessaan myöhässä kouluun hän saattoi lähettää opettajalle viestin myöhästymisestään, jolloin opettaja meni häntä vastaan. Hän ja Minna Huunonen toimivat myös eräänlaisina tulkkeina vanhemmille verkostopalavereissa, joissa vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä koulumaailman tai sote-ammattilaisten käyttämää ammattikieltä. Epidemia-ajan etäkoulu ja karanteenit saivat lapset huomaamaan, että kotonakin voi käydä koulua. Se kokee onnistuneensa monen lapsen kohdalla. Lisäksi kaksikko tekee kehittämistyötä ja toimii erilaisissa yhteistyöprojekteissa. – Kaiken kaikkiaan alakouluikäisiltä lapsilta vaaditaan liikaa suhteessa heidän kehitysvaiheeseensa. – Olemme nähneet, että kaikki äidin saama tuki poikii hyvää hänen lapselleen, sanoo Huunonen. Eräs tällainen ongelma ratkesi, kun lapselle annettiin opettajan puhelinnumero. – Viime kesänä toimimme kerran monilapsisen perheen muiden lasten lastenvahteina, jotta vanhemmat pääsivät viettämään aikaa kouluakäymättömän lapsen kanssa, kertoo Minna Huunonen. Vanhemmat eivät tule aina kuulluiksi lapsen koulunkäyntipulmiin liittyen, eivätkä tiedä, mitä pitäisi tehdä, sanoo Monica Essén. Joskus koulukuraattori on ollut lasta vastassa pihalla ja jutellut hänen kanssaan tovin. Kaksikko päätyi tukemaan myös erästä äitiä, joka ei aikanaan saanut apua omaan nepsy-oirehdintaansa. Se käy myös koulussa seuraamassa oppitunteja. Koulut eivät kuitenkaan voi normaalitilanteessa jatkaa esimerkiksi hybridimallilla, jossa oppilas käy koulua osittain kotoa käsin. – Eräskin äiti kiitteli meitä siitä, että olemme antaneet lapselle niin paljon turvaa erilaisissa palavereissa. – Olemme lapsen mutta myös vanhempien äänen kuulijoita. Koulupoissaoloihin vaikuttavat muun muassa opetussisältöjen digitalisuus, suuret ryhmäkoot, avoimet opetustilat, vaativat opetussisällöt ja itseohjautuvuus, listaavat Monica Essén ja Minna Huunonen. Neuropsykiatriset diagnoosit, kuten ADHD, ADD ja aspergerpiirteet ovat lisääntyneet. Lapsille myös lyödään sellaiset paineet selviytymisestä tulevaisuudessa, etteivät he saa olla enää huolettomia lapsia, sanoo Essén. Iso onnistuminen on sekin, että kaikki kaksikon tukemat lapset pääsivät siirtymään seuraavalle vuosiluokalle viime keväänä
LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 37 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 37 LM2_s34-37_KotoaKouluun.indd 37 9.2.2023 8.02 9.2.2023 8.02. Perhevalmentajat Monica Essén (vas.) ja Minna Huunonen haluavat olla työssään ihmisiä ihmisille
Diilerit etsivät asiakkaita somessa Kaikki sähkötupakkalaitteet ja -tuotteet ovat Suomessa alle 18-vuotiailta kiellettyjä. Kate on hyvä, sillä verkkokaupoissa vastaavat laitteet maksavat muutaman euron. – Meillä tällaisia vahvoja epäilyksiä nousee esiin viikoittain. Merkit viittaavat vahvasti sähkötupakointiin eli vapetukseen. Usein nuorten sähkötupakkalaitteissa höyrystyy makealle maistuvia nikotiinittomia nesteitä, joskus nikotiinillisia. Rehtorin mukaan vapen kokeilijoita on nyt aiempaa enemmän ja käyttäjäkunta on moninaisempaa. – Meidän tietoomme on tullut tapauksia, joissa alakoulun kolmasluokkalaiset ovat tarjonneet vapea ekaluokkalaisille, ja sitä he ovat sitten yhdessä poltelleet, Holopainen kertoo. Mistä alaikäiset sitten saavat vapensa. ANU VALLINKOSKI K oulun vessasta pelmahtaa samalla ovenavauksella neljä tyttöä sekä trooppiselta tuoksuva valkea höyrypilvi. terveys VAARALLISTA Sähkötupakan näyttävät höyrykiehkurat ja makeat maut houkuttavat nuoria. Myös vanhempi konstaapeli Elina Holopainen Helsingin poliisin ennalta estävästä yksiköstä sekä koordinaattori Eeva Lauri Helsingin kaupungin nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä Klaarista kertovat ilmiön nousseen voimalla esiin viime vuoden lopulta lähtien. Rysän päältä kiinni jäämisiä on harvemmin, helsinkiläisen Pakilan yläasteen koulun rehtor i Juha Leino kertoo. Pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen AB-vyöhykkeellä olisi tarjolla muun muassa nikotiinillisia mansikan, banaanin ja mustikan makuisia kertakäyttöisiä sähkösavukkeita. Vain tupakanmakuisten nesteiden myynti on sallittu. Osa polttaa laitteella kannabista. Ensimmäinen sähkötupakkatapaus Pakilan yläasteella on muutaman vuoden takaa. Trendiksi noussut polttelu on kuitenkin terveydelle haitallista ja alaikäisiltä kielletty. Ilmoitamme niistä aina tapauksessa mukana olleiden nuorten huoltajille. Usein ilmoituksen mukana on kuva kasvonsa Näyttävää, mutta 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s38-40_Vapetus.indd 38 LM2_s38-40_Vapetus.indd 38 9.2.2023 8.06 9.2.2023 8.06. Hinnat vaihtelevat 20 eurosta yli 60 euroon. Viime talvesta lähtien vapetus on kuitenkin lisääntynyt selvästi. Vastaus löytyy yleensä sosiaalisesta mediasta. Elina Holopaisen mukaan nuorten suosimassa somealusta Snapchatissä vapediilereiden anonyymit myynti-ilmoitukset leviävät nopeasti laajalle. Sähkötupakkaan tarkoitettujen makunesteiden myynti on Suomessa kokonaan kielletty. Kun ennen tyypillinen sähkötupakoija oli 8.–9.-luokkalainen poika, on nyt joukossa myös tyttöjä ja alakoululaisiakin
Rikosvastuullisia ovat kaikki 15 vuotta täyttäneet. Ilmoitusta kavereilleen levittävä ostaja voi saada alennusta, ja paljousalennukset ovat tavallisia. Usein myyjät ovat aikuisia, joskus nuorten ikätovereita. Huolen herätessä poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen. Myyjät myös markkinoivat aktiivisesti tuotteitaan. Tai niin, että ostaja tulee paikalle kavereineen ja ryöstää myyjän, Holopainen selittää. Esimerkiksi leivontaosastoilla myydään elintarvikekäyttöön tarkoitettuja Kynnys kannabiksen poltteluun madaltuu, kun on ensin polttanut vapea. Joko niin, että ostajaa on vastassa iso porukka, joka viekin rahat ja arvoesineet, mutta ei anna tuotetta. Tosin poliisi voi kutsua tätä nuoremmatkin puhutteluun huoltajien kanssa. Ostaja voi näin tunnistaa myyjän vaatteiden perusteella sovitussa myyntipaikassa. Vapekauppaan liittyy myös ikäviä lieveilmiöitä. peittäneestä myyjästä. Kolme kahden hinnalla. Tuntemattoman tarjotessa vapea ei edes välttämättä tiedä, mitä ainetta laitteessa on, Holopainen huomauttaa. Samalla laitteella voi polttaa molempia. Poliisi on törmännyt vapekauppojen yhteydessä myös väkivaltaiseen velanperintään. Uskon myös, että kynnys kannabiksen poltteluun madaltuu, kun on ensin polttanut vapea. Alaikäiselle tupakkatuotteita myyvä syyllistyy tupakanmyyntirikokseen. – Kuluvana syksynä kirkkaan viinan juonti on yleistynyt nuorten keskuudessa. Makua marketista Paitsi Snapchatin diilereiltä nuoret hankkivat makunesteitä laitteisiinsa aivan tavallisista ruokakaupoista. – Ryöstöt ovat hyvin tavallisia. M O ST PH O TO S Näyttävää, mutta LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 39 ›› LM2_s38-40_Vapetus.indd 39 LM2_s38-40_Vapetus.indd 39 9.2.2023 8.06 9.2.2023 8.06. Usein kauppiaan valikoimaan kuuluu myös alkoholia, tavallista tupakkaa, pillereitä, kannabistakin
Kyselyllä kartoitettiin kaupunkilaisten arkihavaintoja ja kokemuksia. Paketissa on perustietoa terveysvaikutuksista ja lakiasioista sekä tehtäviä oppilaille. Lainsäädännöllisesti se on vaikeaa, koska on kyse elintarvikkeiksi luokitelluista tuotteista. Uutena ilmiönä esiin nousi sähkösavukkeiden käytön yleisyys. makutiivisteitä, jotka soveltuvat myös sähkötupakkalaitteissa käytettäviksi. Nikotiini puolestaan on myrkky, joka voi aiheuttaa myrkytysoireita. Tarvittaessa poliisi saa selvitettyä somessa anonyyminakin esiintyvän myyjän henkilöllisyyden. Ikärajat eivät koske tällaisia makutiivisteitä. Viranomaiset ja ehkäisevä päihdetyö ovat koettaneet myös ehkäistä ongelmaa ennalta ja viedä viestiä vapen vaaroista erilaisin kampanjoin. – Kun nuorella on tietoa, on helpompi kieltäytyä tarjotusta vapesta. Oikeat ystävät arvostavat, kun uskaltaa olla oma itsensä, Lauri kannustaa. – Näiden makuaineiden myyntiin pitäisi puuttua. Makuaineissa on muun muassa metallija myrkkyjäämiä sekä erilaisia kemikaaleja, joista osasta syntyy höyrystyessä syöpävaarallisia aineita. Pitkäaikainen käyttö lisää sydänja verisuonitautien sekä syöpien riskiä. Tieto rohkaisee kieltäytymään Poliisi on puuttunut vapediilaukseen kaduilla partioidessaan. Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempiä nikotiinin myrkyllisyydelle ja alttiimpia sen aiheuttamalle riippuvuudelle. Nuorille nikotiinittoman sähkötupakan haitallisuus tulee usein yllätyksenä, sanoo Eeva Lauri Klaarista. Nuorille aiheesta on kerrottu somessa. Muutoin se voi tuntua vain jännittävältä, Elina Holopainen tähdentää. – Ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan kariudu, vaikkei vapea ottaisi. Asiantuntijat kannustavat myös vanhempia ottamaan sähkötupakan puheeksi oman nuoren kanssa. Joka toinen vuosi toteutettavaan kyselyyn vastasi yli 2 000 helsinkiläistä, joista 37 % oli 13–17-vuotiaita. ALAIKÄISTEN TUPAKOINTI JA SÄHKÖSAVUKKEIDEN KÄYTTÖ HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin toteuttamaan päihdetilannekyselyyn vastanneet toivoivat, että ehkäisevää päihdetyötä suunnattaisiin erityisesti lapsille, nuorille ja koulussa tehtävään työhön. Helsingissä ja Vantaalla vanhemmille on kerrottu sähkötupakoinnin lisääntymisestä ja haitoista Wilman kautta. Se ottaa myös vastaan vihjeitä. Råmark tähdentää, ettei sähkötupakka ole vaaratonta edes nikotiinittomana. Parhaillaan nuorten ehkäisevää päihdetyötä tekevä Helsingin Klaari valmistelee kouluille oppituntimateriaalia vapettamisesta. ANU JÄMSÉN 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s38-40_Vapetus.indd 40 LM2_s38-40_Vapetus.indd 40 9.2.2023 8.06 9.2.2023 8.06. Poliisi on saanut kauppiaita kiinni vastaamaan rikoksistaan. Nikotiinittomankin sähkötupakan polttelu voi aiheuttaa päänsärkyä, huonovointisuutta, yskää tai kurkun ja suun ärsytystä. Eeva Lauri ymmärtää, että nuorten keskuudessa ryhmäpaine on kova. Vaatii rohkeutta kieltäytyä, kun muut polttelevat ja maanittelevat kokeilemaan. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa, sillä tuote on verrattain uusi. – Sähkötupakassa ei ole samanlaista kielletyn tuntua kuin perinteisessä tupakassa. Kuvakaappauksen sijaan ilmoituksesta on hyvä ottaa kuva toisella puhelimella, sillä Snapchatissa myyjä saa tietää kuvakaappauksesta. Kauppiaat voivat toki itse päättää, mitä heidän kauppansa hyllyiltä löytyy, terveyden edistämisen asiantuntija Tuulia Råmark Suomen Syöpäyhdistyksestä sanoo. Hän huomauttaa, että nuorten käyttämät makuaineet ovat usein peräisin nettikaupoista, eikä niiden sisällöstä ole tietoa. Kyselyn tulokset julkaistiin marraskuun alussa. n Alakoulun kolmasluokkalaiset ovat tarjonneet sähkötupakkaa ekaluokkalaisille. Suurin osa vastaajista oli kiinnittänyt huomiota alaikäisten päihteidenkäyttöön: 75 % oli havainnut asuinalueellaan alaikäisten tupakointia, 66 % alkoholin käyttöä, 62 % sähkösavukkeiden käyttöä ja 33 % sähkösavukkeiden välittämistä alaikäisille. Nuoria kiehtovat myös somen vapevideot, jotka ovat kuin taidetta hienoine höyrykuvioineen, Lauri pohtii. Ottamaan vaikkapa yhdessä selvää haitoista ja lainsäädännöstä. Kuvia somen myynti-ilmoituksista voi toimittaa esimerkiksi oman poliisilaitoksen nettipoliiseille
"" 11.. 11.."" K KO OSSK KII-N NEEN N K KÄ ÄÄ ÄN N-TTÖ Ö-PPU UO OLLII RRA AV VIIN N-TTO OA A K KA AH H-M MA AIISS-TTA A | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 47 . RISTIKKO LLIIH HA AK KSSIIA A V VA AA ATTIIV VA A LLA AJJII V VA ALLIITT-TTA AA A SSEEN N JJÄ ÄLL-K KEEEEN N --II K KO OO OTT-TTU UJJA A N NIIII-N NIISSTTÖ Ö --II Ä ÄÄ Ä-N NEESS-TTEETTTTYY IIRRA AN NIISS-SSA A PPU U-H HU UTTTTU U TTEERR-V VEEH H-D DIITTTTYY ""N NII-M MIITT-TTÄ ÄIIN N"" SSIILLM MIIEEN N YYLLÄ ÄPPU UO O-LLEELLLLA A V VO OII-M MIIA A M MA A-JJA AIILL-LLA A JJU UO OTT-TTA AA A N NA A-SSU ULLLLEE TTU UTTTTU U --K KU UN N-TTA A O OD DU U-SSO OG GA A xx 22 V VIIV VA AH H-D DEE EEXX--TTEE-LLEEV VII-SSIIO OIITTA A IIN NSSII-N NÖ ÖÖ ÖRRII M MO ON NII H HA AN NA A LLA APP-SSEEN N V VA ATTSSA A Laadinta: Jyrki Takala TTU UTTTTU U --K KU UN N-TTA A O OD DU U-SSO OG GA A EEXX--TTEE-LLEEV VII-SSIIO OIITTA A IIN NSSII-N NÖ ÖÖ ÖRRII M MO ON NII H HA AN NA A 220 220 K KA APPPPA ALLEE PPU UU UTTA A SSU U-ZZU UK KII-M MA ALLLLII M MU USSII-K KA AA ALLII K KA ARRJJU U LLAA UU TTAA NN EENN LLA APPSSII-PPEERR-H HEEEESSSSÄ Ä U USSEEIIN N K KIIIIRREEII-N NEEN N PPO OLLO OII-N NEEN N A APPU UJJA A TTA ARRK K-K KA A TTA A-N NA AK KK KA A --IIK KÄ Ä H HIIIIH H-TTÄ Ä-JJÄ ÄLLLLÄ Ä K KYYSSEE-LLEEM MIISSTTÄ Ä H HA AK KEEA A V VA AU U-V VA ALLLLEE LLU UU ULLO OTT PPEELLII-A ALLA ALL-LLA A M MA AIIJJA A-N NEEN N ++TT K KIIIILL-LLO OTTTTA A-M MIISSEEEEN N TTA ARRU U-M MA AN N-N NEERR H HEELLM MU UTT LLÅ ÅN NG G-BBA ACCK KA A K KIIEEH HU U-V VA AA A?. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 41 LM2_s41_Ristikko.indd 41 LM2_s41_Ristikko.indd 41 9.2.2023 8.30 9.2.2023 8.30
lastensuojelu OIKEUTTA HOIVAAJILLE 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 42 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 42 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33
Kirjailija, sosiaaliohjaaja ja kolmen lapsen äiti Elina Airio tuntee lapsiperheiden pulmat ja tietää, mikä niihin auttaa. Toivon, että taiteesta tulisi heille yhtä luonnollista kuin lukemisesta tai pelaamisesta.” OIKEUTTA HOIVAAJILLE LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 43 ›› LM2_s42-47_Elina Airio.indd 43 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 43 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN Elina Airio asuu perheineen Itä-Helsingissä ja rakastaa museoissa käymistä. Hänen esikoisromaanissaan perhevalmentaja joutuu keskelle painajaista. Kävimme viimeksi Helsingin taidemuseo HAMin Pehmonäyttelyssä. ”Se on mun ja lasten juttu
LukemisesKelan tukeman terapian hakeminen on käsittämätön suo. Tunnelma on uhkaava. T reffi-pub Helsingin Herttoniemessä talvi-iltana. – Kirjoittaessani pohdin, mikä olisi pahin mahdollinen tilanne minulle työntekijänä ja mikä olisi pahinta asiakkaalle. Metsänneito houkuttelee kulkijat eksymään. Se syntyy kirjan Mimi-äidin harhaisesta maailmasta, jossa äidinmaito on saastunut vihreäksi, huonekasvit villiintyneet viidakoksi ja parketin raoista puskee multaa. Lyyraviikunasta ja muista huonekasveista hän kasvatti vahingossa romaaniin metsän – ja huomasi sen toimivan. Hän siivosi kuolleita lehtiä seinistä, ja kätensä tärisivät. Toista romaaniaan kirjoittava Elina Airio rakastaa työtään ihmisten parissa, mutta haluaisi kokeilla täysipäiväistä kirjailijuutta. Sisimmässään valmentaja vihaa tuottavuuspuhetta: ”Nieleskelin, kun päiviin piti saada ahdettua enemmän valmennustapaamisia; upotin pääni pöytään, kun naisteni kodeissa vietettyä aikaa leikattiin; painoin kämmenillä silmät syvälle kuoppiinsa, kun vaadittiin suorittamaan kaikki sähköiseen järjestelmään kirjoitettava valmennustapaamisten aikana.” Valmentajan mielestä olisi tärkeämpää katsoa asiakastaan silmiin. Tilanteet ovat hänelle tuttuja omasta työstä, mutta kirjailijana hän on kärjistänyt ja piiskannut esiin painajaisensa. Puheensorina tyynnyttää, saattaa keskittyä vaikkapa kirjoittamaan. Hän kirjoittaa mieluiten käsin, ja on viime aikoina lumoutunut erityisesti Anaïs Ninin päiväkirjoista. Elina Airio on purkanut kirjaan ”soteraivoaan” ja kritiikkiä hoiva-alan yksityistämistä kohtaan. Hän on virkeä viimeisenä lomapäivänään ennen töiden alkua. – Mielestäni se kuvaa hyvin naisenelämää. Hän kestää paineet beetasalpaajien voimin, mutta stressivatsaan ne eivät tepsi. 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 44 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 44 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33. Vauva itki huoneessa ja tytön lohdutus lauloi itkun alla.” Romaanin runollista kieltä on kiitelty. Pahinta on tämä: äiti teurastaa veitsellä lastensa pehmoleluja perhevalmentajan levitellessä hänen eteensä lastenkasvatusvinkkejä sisältäviä monisteita. Airio poikkesi kirjoittamaan esikoiskirjaansa pubiin usein työpäivien jälkeen tai viikonloppuaamuisin, kun mies vei lapset läheiseen leikkipuistoon. Kolmikymppinen mies kahvittelee läppärin takana. Täällä voi tuntea olevansa joukon jatkona, vaikka olisi yksin. Aviomies on työelämässä kovin kiireinen. Ystävänsä kanssa heillä oli tapana lainata kirjastosta vino pino aikuisten kirjallisuutta ja sulkeutua jommankumman huoneeseen lukemaan. Airio luki jo yläkoulussa runoutta, muun muassa Katri Valaa, sekä kirjoitti runoja, satuja ja päiväkirjaa. Keltaiseen pipoon ja lapasiin sonnustautunut Elina Airio, 32, pyrähtää sisään. Viime vuonna ilmestynyt esikoisromaani Metsässä juoksee nainen (Gummerus) kertoo perhevalmentajasta, joka työskentelee yksityisen hoivayrityksen tulosvaatimusten puristuksessa, sekä uupuneesta äidistä, jota hän koettaa auttaa. Elina Airio löysi metsänneitomyytin joinain yön tunteina netin pimeimmistä syövereistä. Kun neito kääntyy, hän on takaa ontto. Kaksi seitsemänkymppistä rouvaa vaihtaa kuulumisia oluttuoppien äärellä. Siinä syy, miksi Airio pitää paikasta. ”Hän katsoi, kuinka metsänpaha pesi yhä uudelleen tyttöjensä paidanselkiin ja tarttui hiusten latvoihin, ja vaikka hän sai sitä vielä karistettua, hän kompasteli jo kävellessään. Hän lakaisi risukkoa ja neulasia lattialta, ja hänen niskansa kihelmöi. – Olen tottunut kirjoittamaan hälinän keskellä, koska meillä kotona ei ole rauhallista tilaa, sanoo kolmen alle 10-vuotiaan lapsen äiti. Perhevalmentaja seisoo tuntemattoman naisen eteisessä ja yrittää asettautua työrooliinsa romaanin alkutilanteessa. Perheenäitiä piinaa suomalaisesta mytologiasta tuttu metsänneito nykyaikaisin värityksin. Televisio pölisee itsekseen, samoin kuin kahdeksankymppinen rouva. – Äiti luki meille lapsille, osti päiväkirjoja, antoi tilaisuuksia tutustua kirjallisuuteen. Pienet lapset on suljettava omaan huoneeseensa suojaan vaaralta, jota kukaan muu ei näe
LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 45 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 45 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 45 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33
Onko kukaan huomannut kysyä, mitä tälle kuuluu. Sellaisesta tulee hyvä mieli. Mitä apua Mimi olisi tarvinnut. ” 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 46 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 46 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33. Elina Airio tietää: terapeuttista tukea, rinnallakulkijuutta, enemmän aikaa, useampia tapaamisia ja vasta sitten ohjausta kasvatusasioissa. Hän imettää öisin pienokaistaan ja hakee opiskelupaikkoja. Mielenterveyspalveluiden ruuhkat tuottavat kuitenkin päänvaivaa. Romaani etenee vääjäämättä kohti traagista loppuaan. Ihmisten kanssa tehtävä työ innosti, eli siinä mielessä opinto-ohjaaja oli oikeassa. Vain jokin aika sitten Elina Airiokin kirjoitti romaaniaan öisin, pimeässä, lapsostensa uinuessa. – Eihän noin pitäisi lokeroida! Alusta pitäen Airiota kiinnosti perhetyö ja lastensuojelu. Tilanteen absurdiutta kuvaa hyvin se, että perhevalmentaja kysyy esihenkilöiltään, onko koordinaattorin selvityksen aikana kysytty, miten Mimi voi. Elina Airio kokee, että pystyy auttamaan asiakkaitaan riittävästi työssään lapsiperheiden sosiaaliohjaajana. – Sain palautetta, että runollinen kieli voi jäädä käsittämättömäksi, ellei lukija tunnista maailmaa, jossa liikutaan. Aiheesta ei myöskään ollut juuri kirjoitettu aiemmin. Airio pääsi opiskelemaan Kriittiseen korkeakouluun kirjoittamista vuonna 2018. Siellä romaanin hahmotelma alkoi saada lihaa luiden ympärille. Se on ikävää, ja työnteKäytin itsekin kotipalvelua, kun meinasi hermot mennä. Sosiaalialalle Elina Airio solahti heti lukion jälkeen, sillä opinto-ohjaajan mielestä se voisi sopia ”iloiselle ja sosiaaliselle tytölle”. Hän sai hiljattain asiakasperheeltään kiitokseksi pienen lahjan ja kauniin viestin, jossa se kertoi olevansa onnellinen saamastaan avusta ja toivoi jatkoa. Romaanin perhevalmentaja ei ole suojassa Mimi-äidin harhoilta, vaan seisoo itsekin samassa suossa. Häntä kyllä näennäisesti autetaan, mutta kukaan ei selvitä, millaista apua hän tarvitsisi. ta ja kirjoittamisesta tuli minulle luontainen tapa olla olemassa. ”Luen työmatkoilla. Mikään määrä seinien moppaamista, hanojen kiillottamista tai viherkasvien tuhoamista ei voi estää metsänneidon tunkeutumista uupuneen Mimin kotiin. – Vaikka palveluntarve tiedetään, asiakas joutuu jonottamaan ehkä viikkoja. Airio tunsi sosiaalialan, perheiden tilanteen ja on itsekin vanhempi, joten oli luontevaa yhdistää runollinen kieli kodin seinien sisällä käytävään hiljaiseen kamppailuun hoivauupumuksen kanssa. Lukeminen on minulle tärkeä eskapismin muoto. Äideillä on usein aikaa itselleen vain öisin
Siksi voitontavoittelu sopii Airion mielestä huonosti sote-alalle ja sotii hänen ideologiaansa vastaan. Elina Airio kertoo asiakkailleen auliisti omista kokemuksistaan poistaakseen kynnyksen kokonaan. Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisen opettaja sanoi Airiolle, että olisi korkea aika laittaa kirjoittaminen ykkösasiaksi. Näin heistä olisi normaalia tehdä työtä ihmisten kanssa ja tytöistä valita matemaattisluonnontieteellinen ala. Kirja ilmestynee vuonna 2024. Kollegani kävi meillä neuvomassa lasten ruokailutilanteisiin liittyvissä haasteissa, kun meinasi hermot mennä. Airio antaa tunnustusta miehelleen, joka on viime vuosina kantanut leijonanosan lastenhoitovastuusta. Silloin kotipalvelu voi olla tarpeen, ja sitä on nykyisin jopa saatavilla. Sain hyvän avun. – Emmekö voisi kutsua kasvatus-, sosiaalija terveysalan tehtäviä asiantuntijatyöksi hoivan sijaan. Meillä on pohjoismaiden eriytyneimmät työmarkkinat. Kun teksti ei olisikaan väsymyksen ja ajanpuutteen piiskaamaa, yöllä nurkassa kirjoitettua. kijänä voin vain yrittää kannatella häntä. Moniko mies edes harkitsisi muuta vaihtoehtoa. Varhaisen tuen tulokset eivät näy vuodessa tai kahdessakaan, mutta kriisiytymisen ehkäiseminen säästää rahaa. Kelan tukeman terapian hakeminen on käsittämätön suo. Elina Airio pitää ”hoivahöpötystä” ja ”kutsumusroskaa” syinä siihen, ettemme arvosta ja anna rahaa naisille. On kieroutunutta, miten naiset kannattelevat soteverkostoa olemattomalla palkalla ja arvostuksella. – Mimi kokee toivottomuutta roolissa, johon on joutunut. F A R S I I S O I N T U T T U N A U T A E E S O N N Y K E S K I T T Y M I S T Ä D I H A A A I K A S Ä V Y E D U S I N S S I A S A T L O L A K A I U T I N A K T I U T K A L T O A A M U R A S S U H A I R A S E T T I Ä T U K E V A V R U T E L U R A T A S E S I N E K E H T O A O T U S M S A P P I L U K U S A M A E T A U S A V O T A K K A K A A V U T V A H A O T T A A R E H U A T L A N T I S T A I T A A Ristikon ratkaisu. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 47 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 47 LM2_s42-47_Elina Airio.indd 47 9.2.2023 9.33 9.2.2023 9.33. Monilla on. Samaan aikaan hän potee kuitenkin huonoa omaatuntoa ajankäytön valinnoistaan. Naiset kantavat jättimäisen osan kaikista vanhempainvapaista! Airio on kyllästynyt vakiintuneisiin ajattelutapoihimme. Airio kysyy usein asiakkailtaan – joista valtaosa on naisia – onko heillä tarvetta nollaukselle: olla yksin, tuijottaa seinää, vähentää aistikuormaa. – Miksi **ssä minä jäin kotiin hoitovapaalle kaikkien kolmen lapseni kanssa. On hienoa, että nykyvanhemmat osaavat pyytää apua. Perheet asuvat kuutioissa, joissa äidit puurtavat yksin. Elina Airio kirjoittaa sitä puhelimen muistioon työmatkoilla, Treffi-pubissa iltaisin ja viikonloppuaamuisin sekä esikoiskirjailijoiden kirjoittajaryhmässä sunnuntai-iltaisin. Kaikki tarvitsevat hoivaa, ja yhteiskunta huutaa lisää lapsia, mutta: – Olemme nähneet, mitä tapahtuu, kun pitää leikata: pistetään leikkipuistot kiinni, lopetetaan iltapäiväkerhot ja ajetaan varhaiskasvatus kriisiin. Tarvetta on. On silti pakko kysyä: voiko työssäkäyvä kolmen lapsen äiti tehdä niin. – Paikkaamme yhteisön puuttumista. Seuraavan kirjan teema on vihainen nainen, mikä on luontevaa jatkoa esikoisromaanille. – Käytin itsekin kotipalvelua: sieltä käytiin viemässä taaperoa puistoon ja nukuttamassa päiväunille. Miksi **ssa hänellä on niin paljon isompi palkka, vaikka toki taitava onkin. Monilta puuttuu sosiaalinen tukiverkosto: isovanhemmat asuvat kaukana tai ovat vielä työelämässä tai muuten kiireisiä. n Olohuonekiukkuan miehelleni sotealojen arvostuksenpuutteesta ja palkoista. Sosiaaliohjaaja tarjoaa varhaista tukea, matalan kynnyksen palvelua, kuten vauvaikäisten uniohjausta. Airio sanoo meuhkaavansa aiheesta kotona miehelleen painokelvotonta kieltä käyttäen. Isät eivät mahdollista äitien kotonaoloa lasten kanssa, vaan hoitovapaalle jäävät äidit mahdollistavat isien osallistumisen työelämään. Sitten laitetaan toinen nainen auttamaan häntä kestämään lisää naisenelämää! Tähän liittyy harrastamamme ”hoivalässytys”. Vaikka ei tarvitsisi, ei enää tänä päivänä. Kieli vaikuttaa siihen, miltä asiat näyttävät ja voi houkuttaa alalle. Se rakentaa todellisuutta, siksi on äärimmäisen tärkeää, miten puhumme sote-alasta vaikkapa pienille pojillemme. – Olisi kiehtovaa kokeilla, mitä tapahtuisi, jos saisin kirjoittaa kokopäiväisesti vaikkapa puoli vuotta. Rakenteellisesti romaanin Mimin tilanne on hankalampi, jopa avun tuolla puolen, mikä herättää kirjailijassa suunnatonta raivoa
Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 3 kk . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Kesto 12kk 69,00 . Lahjatilauksena . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Kesto 6kk 46,00 . 6 kk . Määräaikaistilauksena . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 12 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2023 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . IIVO JA HETA RÄISÄNEN HARRASTAVAT MÄKIHYPPYÄ | HUVITUKSEN KARTANOSSA TOIMI PAHAMAINEINEN TYTTÖKOTI | TUTUSTUIMME SIRKUSMATEMATIIKKAAN! | MIKSI RUOTSIA KANNATTAA OPISKELLA. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Kestotilauksena . 6 kk . Opiskelijatilauksena . Määräaikainen 6 kk 56,00 . LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON LEHTI 8 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEI NTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! . KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. 12 kk . Digi 12 kk 59,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. tilaat lehden . MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 2 | 2023 LM1/2023 s 48 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 9.2.2023 8.37 9.2.2023 8.37. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kesto 3 kk 29,50 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. MA AIL MA PAAVO BERGRO TH HERKUT TELEE KASVIS RUUILL A | APUA LASTEN SUOJEL UN ASIAKA SVANH EMMILL E | EMMI KÖYKK Ä, 16, TEKI KIRJAN SYÖMIS HÄIRIÖ STÄ MIKSI LAPSET SIVUUT ETAAN KAUPUN KISUUN NITTELU SSA. TEE TILAUS os. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2023 TÄHTITAIVA S KIEHTOO ELLA, IISA JA PETTERI HAVUKAIST A | MITEN TOIMIA, KUN SISARUKSET RIITELEVÄT. Eurooppaan 12 kk 30 e . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2023 . 6 kk . | SIJAISLASTEN ADOPTOIM INEN ON SUOMESSA HARVINAIST A | SÄHKÖTUPA KKA HOUKUTTA A JOPA ALAKOULU LAISIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. 12 kk . Lahjaksi . 12 kk . Itselleni
On pareja, jotka ”SYNTYVYYDEN LASKUA VOI VERRATA POLKUPYÖRÄN KUMIIN, JOSSA ON MONTA REIKÄÄ, EIKÄ SAMA PAIKKA SOVI JOKAISEEN.” Matalaan syntyvyyteen voi vaikuttaa Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Epäilijöiden mukaan syntyvyyden laskulle ei voi mitään. Voi myös kysyä, onko yhteiskunnan arvoissa ja olosuhteissa vikaa, jos ihmiset eivät uskalla tai halua haaveilla lapsen saamisesta. kolumni eivät uskalla taloudellisista syistä hankkia ensimmäistä tai seuraavaa lasta. Paljon voidaan kuitenkin tehdä. On myös miespareja, jotka toivoisivat lasta, mutta se ei onnistu sijaissynnyttäjäkiellon vuoksi. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 49 LM2_s49_Kolumni_HH.indd 49 LM2_s49_Kolumni_HH.indd 49 9.2.2023 8.56 9.2.2023 8.56. Sijaissynnytysten kieltoa voisi myös harkita uudelleen. Syntyvyyden laskua voi verrata polkupyörän kumiin, jossa on monta reikää. Määrä oli alhaisin yli 150 vuoteen. Myös synnytyspelko nakertaa lapsitoiveita. On nuoria aikuisia, jotka eivät ekologisen katastrofin tai sodan pelossa halua lapsia. Jokainen toivottu mutta syntymättä jäänyt lapsi on suuri inhimillinen tragedia – erityisesti vanhemmille mutta myös isovanhemmille. Nehän olivat sallittuja ennen vuotta 2007 ja ovat laillisia monissa maissa. Sama paikka ei tietenkään sovi pyöränkumin jokaiseen reikään – ja voi olla, ettei meillä ole varoja eikä mahdollisuuksia jokaista reikää paikatakaan. Aloitetaan vaikka hedelmöityshoidoista. Syntyvyyden raju alentuminen pysähtyi koronavuosina 2020 ja 2021. Meillä on nuoria, jotka eivät löydä syystä tai toisesta kumppania. Vauvojen määrän väheneminen on myös sosiaalinen ongelma. Se täytyy vain hyväksyä osaksi modernia maailmaa. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 45 000 lasta. Hoitoihin on kuitenkin pitkiä jonoja ja niitä on rajoitettu monilla perusteilla. Nyt trendi on taas laskeva, mikä on saanut aikaan monenlaisia parahduksia syntyvyyden lisäämisen puolesta. Lisäresurssit julkisiin hedelmöityshoitoihin ja /tai palvelusetelit yksityisiin hoitoihin antaisivat monelle mahdollisuuden saada kipeästi toivottu lapsi. Synnytyssairaaloiden jatkuva tehostaminen, ruuhkat ja lakkauttamisuhat antavat täysin väärän signaalin lapsista haaveileville vanhemmille. Miten rahoittaa tulevaisuudessa eläkkeet ja hoiva, jos maksajia ei ole tarpeeksi. Uskallan olla eri mieltä. Vuonna 2021 aloitettiin yli 14 600 hedelmöityshoitoa, enemmän kuin kertaakaan vuodesta 2006 alkaneella tilastojaksolla. Syntyvyyden lasku ei ole kuitenkaan yksiulotteinen ongelma, johon olisi löydettävissä yksi ja yleispätevä ratkaisu. Vaalien lähestyessä moni poliitikko nostaa esille matalan syntyvyyden ja tarjoaa siihen omaa ideologiaansa tukevan ratkaisun – oli sitten kyse lapsilisien tason nostamisesta, lasten kotihoidon tuen säilyttämisestä tai lapsiperheiden verovähennyksistä. Eikö lapsille ole meillä riittävästi tilaa. Tärkeää on myös panostaa äitiyshuoltoon. Lisäksi meillä on pareja ja yksinäisiä naisia, jotka jonottavat julkisiin hedelmöityshoitoihin tai eivät pääse niiden piiriin lainkaan. Syntyvyyden laskusta puhutaan ennen muuta taloudellisena ongelmana. Ero suomalaisten lapsilukutoiveen ja toteutuneen lapsiluvun välillä on suuri ja kasvussa. Vuoteen 2010 asti syntyneiden ikäluokkien koko pysyi noin 60 000:ssa
Asunnoton perhe ei saa apua. Kerttu Piskonen, kuv. ISMO LOIVAMAA KU VI TU S KU JA LL A SO I -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T AN IT A PO LK U TI E. Tukea lapset eivät oikein saa koulustakaan, sillä aikuiset tukihenkilöt näytetään usein otteensa menettäneinä ja avuttomina. Kerttu Vuorisen nuortenromaanissa Kuin taivaan linnut (WSOY 1964) asunnottomuuteen suistuva perhe ei hevin saa apua, vaikka virastot tiedossa ovatkin. Onerva Vartiaisen kirjan Mirjami on varma, että köyhyys näkyy kaikessa mahdollisessa: ”hän oli köyhä, toisenlainen kuin muut”. Muuralan isännän hoteissa on kamalaa, eikä koulussa ole sen helpompaa. 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 6.2.2023 15.22 6.2.2023 15.22. Kirjojen nuoret kärsivät köyhyyden lisäksi erilaisuuden tunteesta. Niinpä Tyyne-Maija Salmisen Laitakaupungin tytössä (Otava 1956) ahtaat olot Helsingin Vallilassa eivät nujerra auttamisen halua. Myös muissa nuortenkirjoissa törmää yhtä tukalaan neuvottomuuteen. Vaikka moderni hyvinvointivaltio muokkaantui täyttä päätä, kirjojen perheet kärsivät edelleen köyhyydestä ja asumisen ahtaudesta, sillä sosiaaliapua ei osattu hakea – tai sitä ei saatu. Anni Swanin tyttökirjan Kaarinan kesäloma (WSOY 1918) sivuhenkilö Tyyne saattaa hyvinkin olla nuortenkirjallisuutemme ensimmäinen suorapuheinen ja katkera köyhä. Masentavinta sosiaaliluokkien kuvauksessa 1960–1970-luvuilla oli se, että apukeinoja oli jo kehitetty. ”Ei kukaan ihminen, joka ajatteli sydämellään, voinut katsella pulassa olevan kärsimystä”, idealismin kirkastama Eira ajattelee. Vanhan polven kirjat kannustivat hyväntekeväisyyteen ja sääliin. Onerva Vartiaisen teoksessa Tule mukaan, Mirjami (WSOY 1968) kaikki kääntyy paremmaksi vasta, kun äidin työnantaja huomaa vinkata, että köyhällä perheellä on oikeus saada sosiaaliapua ja säällinen asunto. MIELIKUVITUS TARJOAA LOHTUA Astrid Lindgren ammensi mielellään omista lapsuusmuistoistaan tai vieläkin kauempaa, vanhempiensa varhaisvuosista. Köyhyyden kuvauksissa yksi asia on säily nyt jokseenkin muuttumattomana: sosiaaliapu näytetään tehottomana ja virkamiehet sekä väsähtäneinä että lösähtäneinä. Päivärinne-satu (WSOY 2003, suom. Minulla kirjat KUUKAUDEN KÖYHYYS JA KURJUUS lasten silmin KÖYHYYDEN, TULOEROJEN JA SOSIAALILUOKKIEN TEEMAT EIVÄT ULOTU SUOMESSA LASTENJA NUORTENKIRJALLISUUTEEN ASTI. UHMAKKAIMMAT JA KATKERIMMAT KÖYHYYDEN TILITYKSET KIRJOITETTIIN JO VUOSIKYMMENIÄ SITTEN, EIKÄ POLITIIKASTA PUHUTA ENÄÄ SANAAKAAN. Marit Törnqvist) iskee ensirivillään suoraan asiaan: ”Entisinä köyhinä aikoina jäi kaksi pientä sisarusta orvoiksi”. Anna-tytön tuskalle ei hevin löydä vertoja ainakaan Lindgrenin tuotannosta: ”Koulusta ei ole apua. ”Tyyne raukka oli aina katkera ja miltei vihamielinen parempiosaisia tovereitaan kohtaan.” Vasta sotavuosien jälkeen nuortenkirjoissa apaattisuus ja ankeus vaihtuivat aktiivisuuteen. Hän ei tyytynyt vain nöyrästi kärsimään, vaan tuikkasi tilaisuuden tullen kiusallisia heittoja hyväosaisille ystävilleen. ylävinjetti K öyhyyden kuvauksilla on pitkät perinteet. Vielä Asko Martinheimon Saari taivaanrannassa -kirjassa (WSOY 1979) äiti epäilee, ettei köyhän perheen alkoholisoitunut isä voi päästä parantolaan
Bangkokiin sijoittuva kirja kertoo kummitoiminnan ja lähetystyön ratkaisevasta roolista. Peruskoulun päättävistä jopa 14 prosentilta puuttuu arjen tilanteisiin riittävä lukutaito. ”Miksi moni perhe syö niin vähän, vaikka torilla on ruokaa ihan liikaa?" Pirjo Lehtonen-Inkinen keskittyy tiukasti yhteen näkökulmaan kuvakirjassa Kujalla soi (Suomen Lähetysseura 2013, kuv. Anu Törmä) on tärkeä. Eppu Ruoranen) on lapolitiikkaa. Tilannetta ei paranna se, että meillä yhä mässäillään vastakohtaisuuksilla ja puolustetaan köyhiä kuvaamalla varakkaat ulkoisesti vastenmielisinä. ”Mukavinta oli – se kaikki”, kirjassa huokaistaan. mavuosien vuolaimpia ja dramaattisimpia dokumentteja. Varallisuuseroilta ei vältytä Tapani Baggen Apassit-jännityssarjassakaan. Kirpeämpi ja älyllisempi ilmaisutapa leimaa brittiläistä nuortenkirjallisuutta: poliitikoille irvistellään siinä missä muillekin tärkeille asioille. pääministeristä. 1990-LUVUN LAMA Viimeaikaiset kauhut ja koettelemukset alkavat varmasti ennen pitkää näkyä lastenja nuortenkirjoissa. Tytöllä on näkemyksensä päivän politiikasta ja hän kirjaa kommentteja mm. Pienituloisuutta ei alleviivata, mutta selville se käy, kun Samuli kaupittelee sanomalehtiä risaisin lapasin teoksessa Rautamiehen arvoitus (Karisto 2021, kuv. Lastenkirjoissa puhutaan harvoin näin avoimesti köyhyydestä ja elämän ankeudesta. Syitä lukemisvaikeuksiin voivat olla esim. n Kengänkiillottaja törmää liimanhaistelijoihin. Nautinnollinen esimerkki on Joanna Nadinin pisteliäs päiväkirjaromaanisarja teinityttö Rachel Rileystä (Gummerus 2010–2016, eri suomentajia). Aikuinen lukija voi silti päätyä aika synkkiin tulkintoihin. Yhteiskunnan voimattomuus näkyy siinä, ettei turvakoteja riitä läheskään kaikille tarvitseville. 1910luvulle ajoittuva sarja kertoo helsinkiläisnuorten salaseurasta, eikä ystävyyttä sumenna, vaikka kotitaustat ovat hyvin erilaisia. 1970-luvulla kehitetystä kaavasta on näköjään vaikea luopua. Politiikkaa kainostellaan jopa nuorten aikuisten romaaneissa. Suomalaisten nuorten lukutaito on 2000-luvun aikana heikentynyt. TURHAA ARISTELUA Suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa vältetään yhteiskunnallisia ongelmia, jos niihin vähääkään kuuluu ei ole lapsenelämässäni mitään iloa enkä minä halua elää kevääseen asti.” Lohtu löytyy mielikuvituksesta, mitä korostaa sadun hehkuvaksi muuttuva kuvituskin. Marja-Leena Tiaisen varhaisnuorille suunnattu Pyry, Pilvi ja pennittömät (Tammi 1993, kuv. Bolivialaisen perheen tarinassa on paljon raadollisuutta ja avuttomuutta, mutta kymmenvuotias Emil pääsee kuin pääseekin kouluun. Viulutunnit tuovat Natin niukkaan arkipäivään uutta iloa. Lihavuus ja rasvaisuus liitetään naiivisti rikkauteen ja johtajuuteen. vähäinen kokemus, keskittymisen vaikeudet ja lukihäiriöt, maahanmuuttajatausta tai motivaation puute. Jos 1990-luvun lamakokemuksista jotain voi päätellä, mitään suoranaista kirjatulvaa tuskin syntyy. Mielenkiintoisinta kirjassa on se, ettei Tiainen ujostele puhua sen enempää köyhyydestä kuin siitä, miten taloudelliset kurimukset vaikuttavat jopa lasten ystävyyssuhteisiin. Nat-poika ja hänen sisarensa pääsevät suomalaisten kummien auttamina harrastamaan. Kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät kykene lukemaan yleiskielistä teosta, mutta harjaannuttuaan pystyisivät siirtymään yleiskielen lukijoiksi. Hankkeen toteuttaa Lastenkirjainstituutti. Selkokirjoja yläkouluihin Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa Suomen kaikille vuosiluokkia 7–9 opettaville kouluille kirjapaketin, joka sisältää 50–150 selkoja helppolukuista kirjaa. Poikaa mietityttää köyhyys hyvin konkreettisesti. BOLIVIASTA BANGKOKIIN Kehittyvien maiden lapsista ei suomalaisissa lastenkirjoissa usein kerrota, siksi Niina Mälkiän selkokirja Emil on työmies (Avain, kuv. Carlos da Cruz). Kengänkiillottajana Emil törmää torilla ajelehtiviin liimaa haisteleviin poikiin sekä katulapsiin. Anita Polkutie). Taloudelliset kurimukset vaikuttavat ystävyyssuhteisiin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 6.2.2023 15.23 6.2.2023 15.23. Toiveikkaasti päättyvässä kirjassa koetaan takaukset, velat, onnettomuudet ja rattijuopumukset eli ihan koko paketti. Bagge käsittelee sosiaaliluokkien eroja yhtä luontevasti kuin helsinkiläistä paikallisväriä
katse lapsiin ja nuoriin eduskuntavaaleissa 2023! Poliittisilla päätöksillä voidaan turvata lapsille, nuorille ja perheille onnellinen arki ja usko tulevaisuuteen. ! haluamme, että vaalikaudella 2023-2027: @aanilapselle lskl.fi/aanilapselle Voit osallistua: seuraa meitä: ilmoittaudu mukaan kampanjaan nyt osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 6.2.2023 15.28 6.2.2023 15.28. Anna ääni lapselle -kampanja haluaa varmistaa, että eduskuntavaaleissa 2.4.2023 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten hyvinvoinnista koko vaalikauden ajan. Kampanjassa on mukana yli 40 lapsija perhejärjestöä sekä laaja rintama vapaaehtoisia kansalaisia. lapsen oikeudet huomioidaan päätöksenteon rakenteissa. jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvointi turvataan. perheiden uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan. Turvallisen lapsuuden päälle on hyvä rakentaa aikuisuutta ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa