| NELJÄN SUKUPOLVEN TALO ESITTELYSSÄ LUKEMISEEN INNOSTAVIA KIRJOJA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. METTE RAUTIO JA AMANDA HONKALA KÄYVÄT 125-VUOTIASTA KOULUA LAPSET TURVAKODISSA | MILLAINEN ON ISÄNEUVOLA. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2024 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 1 ›› LM2_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 27.2.2024 15.55 27.2.2024 15.55
Kosteusindikaattori ilmoittaa milloin vaippa on märkä Silkinpehmeä & hengittävät materiaalit Kakkatasku, joka estää vuodot vaipan selkäpuolella Paras ja pehmein vaippamme 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 27.2.2024 12.53 27.2.2024 12.53
PERHESUHTEITA 12 Iiris Konttinen on pian parivuotiaan Amandan varamummo ja tämän äidille korvaamaton arjen apu 36 Parasta helsinkiläisen suvun ja kolmen asunnon taloyhtiön talossa on, että siellä pääsee kokemaan hyvin eri-ikäisten ihmisten elämää ja maailmaa VARHAISKASVATUS JA KOULU 24 Esikoulussa opitaan tunnetaitoja saduista 28 125-vuotiaassa Hirvikosken koulussa Pyhtäällä on 23 oppilasta TERVEYS 44 Oletko kuullut isäneuvolasta. VUOSIKERTA! TI IU KA IT AL O LASTENSUOJELU 6 Kirjailija Silja-Elisa Laitonen muutti 12-vuotiaana Korkkiksen nuorisokotiin 20 Turvakodissa jokainen lapsi saa henkilökohtaisen työntekijän 40 Tapasimme elokuussa 2021 Joonatan Nsukamin. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 4.3.2024 13.58 4.3.2024 13.58. 36 Helsinkiläisessä neljän sukupolven talossa asuu 12 henkilöä, joista vanhin on 94ja nuorin 3-vuotias. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Miksi päättäjät eivät kuule lapsia ja nuoria. n > l MAALISKUU | 2 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. Mitä Nsukamille kuuluu nyt. Hän oli tuolloin perustanut Jälkiturva-yrityksen, jonka kautta halusi kehittää jälkihuoltoa. 34 Tutkittua tietoa: Isovanhemmat ja lastenlapset huolehtivat vastavuoroisesti toisistaan 48 Palvelusivu 49 Päivi Alasalmen kolumni: ”Olen todistanut kaksi kertaa sukupolvien yllättävää kohtaamista” 50 Kuukauden kirjat: Lukemiseen innostamisessa on siirrytty uuteen aikakauteen! Lihavoitu = kannessa s. Hän oli itse saapunut ilman vanhempiaan Kongosta Suomeen vain 6-vuotiaana
83. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi EE VA AN U N D I LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Me haluamme muistuttaa, että lasten suojeleminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Lue lisää: > www.lskl.fi > www.lastenstuojelu.info l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Kirkkonummi l l Helsinki l Pyhtää l Vaasa s. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Silloin, kun lapsen huoltajat eivät niitä pysty tarjoamaan, yhteiskunnan on pystyttävä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 24 Kirkkonummelaisen Sjökullan päiväkodin eskarilaiset Ida Westerholm (vas.), Peter Nyholm, Lily Ahl, Alexander Sjöwall, William Joutsenlahti sekä opettaja Henrietta ”Ninni” Munch kokoontuvat kerran viikossa Saga-hetkeen, jossa vahvistetaan tunnetaitoja. LASTENSUOJELUUN ON USKALLETTAVA PANOSTAA Lastensuojelu nousee otsikoihin yleensä vain, kun jotain menee pieleen – usein pysäyttävällä ja traagisella tavalla. Meidän on uskallettava investoida siihen, että lapset ja perheet saavat apua ilman viivytyksiä. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Jokaisella lapsella on oikeus turvaan ja suojeluun. Lastensuojelun tulisi kuitenkin olla aina huomiomme kohteena. vuosikerta KANSI Mette Raution (vas.) ja Amanda Honkalan kuvasi kanteen Jukka Koskinen. Lastensuojelulla on yhteiskunnassamme viimesijainen vastuu suojella lasta, mutta ihan jokaisen meistä on tunnistettava ja uskallettava nähdä lapsen suojelun tarve ja puututtava, kun siihen on tarvetta. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 4.3.2024 7.44 4.3.2024 7.44. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta jokainen lapsi saa elää turvassa. Lastensuojelun Keskusliitto vaikuttaa jatkuvasti työllään lastensuojelun laadun ja resurssien puolesta. vuosikerta. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83
On sukupolvien välistä puhumattomuutta ja ymmärtämättömyyttä. On vanhempia, jotka toivoisivat lapsilleen kohtaamisia isovanhempien kanssa. RAKENNETAAN SILTOJA SUKUPOLVIEN VÄLILLE LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 29.2.2024 14.27 29.2.2024 14.27. Useat järjestöt ovat jo pitkään järjestäneet esimerkiksi koulumummo/-vaaritoimintaa tai kohtaamispaikkoja, joissa pyritään lisäämään sukupolvien välisiä kohtaamisia. Sukupolvien jatkumo ei aina ole pelkästään myönteinen asia. Tai he ovat jo iäkkäitä ja sairaita, asuvat kaukana, tai jostain muusta syystä eivät ole mukana lapsiperheen elämässä. On aikuisia, jotka toivoisivat lapsenlapsia. Sukupolvien kohtaamisessa saattaa olla selkeitä ongelmia. Sukupolvia voi tuoda yhteen monilla tavoin. Sukupolvia yhdistävät ihmissuhteet vahvistavat mielen voimavaroja, merkityksellisyyden tunnetta sekä ymmärrystä ja arvostusta. Ymmärrän olevani etuoikeutettu , kun lastemme isovanhemmat ovat vielä hyväkuntoisia ja mielellään mukana perheemme arjessa ja juhlassa. Ilman lapsenlapsia jääminen voi aiheuttaa suurta surua isovanhemmuutta toivoville. Ylisukupolviset ongelmat ja traumat voivat heijastua lasten hyvinvointiin hyvin laajasti, eikä ylisukupolvisuuden kierteen katkaiseminen ole aina helppoa. Tämän lehden jutut antavat erinomaisia esimerkkejä ja haastavat pohtimaan, miten omassa arjessaan voisi törmäyttää tai törmätä eri sukupolviin myönteisellä tavalla. Usein puhutaan myös sukupolvien välisestä kuilusta, jolla viitataan siihen, että eri sukupolvet elävät eri maailmoissa, eivätkä ymmärrä toisiaan. Tulee mieleen, voisiko eri-ikäisten kuntalaisten kohtaamisia lisätä myös sosiaalija terveyspalveluissa tai kaavoituksen avulla. Se voi viitata myös siihen, että eri sukupolvet ovat yhteiskunnassamme erilaisessa arvossa tai asemassa. On ihmisiä, jotka toivoisivat pääsevänsä eroon aiemmilta polvilta perimistään haasteista. Ylisukupolviset ongelmat, kuten kouluttautumattomuus, köyhyys sekä päihdeja mielenterveysongelmat tunnistetaan monissa yhteiskunnan palveluissa. Sukupolvien välisen kuilun yli on tärkeää rakentaa siltoja. Omien lasteni jo edesmennyt isoäiti kulkee perheemme arkisessa puheessa mukavina muistoina ja isoäidin letkautuksina. Syntyvyys on Suomessa laskenut jo pitkään , ja lapsettomien osuus on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Joissakin perheissä vanhemmat ovat sandwich-sukupolvea, jolloin perheessä on huolehdittavana sekä lapsia että iäkkäitä vanhempia. Ukki kuljettaa lapsenlapsiaan tarvittaessa harrastuksiin, ja mummu ja pappa rientävät apuun, kun lapsille tarvitaan aikuista perään katsojaa vaikkapa vanhempien työmatkojen ajaksi. Lapsettomuus on ilmiö, joka vaikuttaa myös sukupolvien jatkumoon. On paljon perheitä, joissa isovanhempia ei ole. Parhaimmillaan yksinäisyys vähenee ja kohtaamisten kautta voi saada mielekästä tekemistä arkeen. Sukupolvien jatkumo ja kohtaamiset ovat arvokkaita niin lapsenlapsille, meille vanhemmille kuin isovanhemmillekin. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Voisiko eri-ikäisten kuntalaisten kohtaamisia lisätä sosiaalija terveyspalveluissa tai kaavoituksen avulla
Jo ennen kouluikää hän osasi soittaa poliisille ja äitinsä kantabaariin. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT EEVA ANUNDI 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 6 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 6 29.2.2024 14.49 29.2.2024 14.49. Tarvittiin määrätietoisuutta ja monta onnekasta sattumaa, että hänestä kasvoi pärjääjä, menestyjä. lastensuojelu MAAILMAN VAHVIN TYTTÖ Kirjailija Silja-Elisa Laitonen eli lapsuutensa Etelä-Helsingissä
Mummin luona hän sai ruokaa, kun äidillä oli kirjastossa iltavuoro. Peruskoulun Silja pääsi aloittamaan kotikulmillaan, kun mummi muutti naapuriin. Muut lapset lähtivät, Silja jäi. Sitten äiti alkoi viihtyä Kannaksessa, kantabaarissaan. Silja retosteli katsoneensa MTV:n Oscar-gaalan. Siitä on paljon etua kirjailijana”, kertoo SiljaElisa Laitonen lapsuusmaisemissaan Johanneksenkirkon portailla. Kerran kolmivuotias Silja unohtui punavuorelaiseen baariin. Tuossa on Riku eli Rikhardinkadun kirjasto, äidin työpaikka, tuossa kastekirkko, uusgoottilainen Johanneksenkirkko. Tämän ystävän syntymäpäivälahjaksi sai viedä käytetynkin lelun. Lapsen isä sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja oli aina välillä hoidossa Hesperian sairaalassa. Opin omatoimiseksi: olin jo 11-vuotiaana lehdenjakaja. Laitosella on tapauksesta hämäriä muistikuvia: hän oli vieraassa asunnossa, sitten autossa. Oli käänteentekevää päästä hyvään kouluun: se sai määrätietoisen Siljan tähtäämään korkealle. Silja sijoitettiin ensimmäisen kerran nelivuotiaana kesäksi lastenkotiin. Oli sentään joku, jolla oli sama tilanne kuin hänellä. Opettaja ihmetteli, kuinka hän oli saanut valvoa koko yön. Vauva sai kiintyä turvallisesti. Elämän ensimmäiset kolme vuotta menivät hyvin, ja se on Laitosesta tärkeää. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 7 ›› LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 7 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 7 4.3.2024 7.45 4.3.2024 7.45. Portsarin tyttöystävä oli vienyt Siljan kotiinsa, josta hänet sitten palautettiin äidilleen. Pysähdymme Korkeavuorenkadulle kohtaan, josta näkee Helsingin Normaalilyseon, Norssin, kulman. Kesän lopussa hän oli pakannut kaiken valmiiksi lähtöä varten, mutta sosiaaliviranomaisten mukaan tilanne kotona oli huono. Äiti ei juonut eikä polttanut raskaana ollessaan ja otti yhteyttä neuvolaan jo ennen lapsen syntymää. K ävelemme Silja-Elisa Laitosen kanssa hänen lapsuutensa jalanjäljissä Etelä-Helsingissä. Öisin hän näki painajaisia ja päivisin suunnitteli pakoa lentämällä pois risuista kyhätyllä hökötyksellä. Television Candy Candy -animesarjan tyttö asui orpokodissa. ”En ole koskaan hävennyt taustaani. Hän salasi hirveän pettymyksensä ja leikki viilipyttynä barbeilla. Seuraavana vuonna Silja matkusti eteläpohjalaiseen perheeseen kesälapseksi. Kirjailija harppoo eteenpäin ja pulppuaa tarinaa. Ajoittain paljastui, miten erilainen hänen arkensa oli muihin alakoululaisiin verrattuna. Kavereita ei voinut tuoda kotiin – paitsi yhden, jonka kotona vallitsi samantyyppinen kaaos
Hän palasi kuvausta varten sen porraskäytävään. Laitonen muutti nuorisokoti Korkkikseen 12-vuotiaana. Ainakaan ei pitäisi säästää neuvoloista tai muusta perheiden varhaisesta tuesta.” 14-vuotiaana Silja-Elisa harrasti judoa, teki itselleen goottivaatteita ja soitti sähkökitaraa. 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 8 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 8 29.2.2024 14.49 29.2.2024 14.49. ”Parasta olisi, että lapsen sijoitus voitaisiin välttää
Katsoin häntä ylöspäin ja sain erilaisen maailmankuvan. Korkkiksessa oli turvallisia aikuisia, kuten tukihenkilö Heli, joka kuljetti Siljaa kasvisruokapaikkoihin ja miehensä keikoille. Silja haastoi opettajia, ja vain harvat saivat häneen yhteyden. Nuorille annettiin järkkärahaa huoneen siistinä pitämisestä, ja lähikauppa Kotikonnussa oli jokaiselle oma tili ruokaostoksia varten. Tunteisiin käyvintä olivat väärinkäytökset ja alistamiset. Ensimmäistä kertaa elämässään hän sai rajat, mikä tuntui hyvältä. Lähestymme Korkeavuorenkadulla sijaitsevaa pientä nuorisokotia, Korkkista. Et ole siellä nuorisokotilaisena, vaan osana joukkuetta tai bändiä ja lähimpänä normaalilapsen arkea. Pelottavinta oli itsemurhalla uhkailu, varsinkin iskän. – Tosin oli siinä rokkistarakin yhtenä tavoitteena, Silja Laitonen naurahtaa. Tietenkin Silja samastui myös Peppi Pitkätossuun, vahvaan, yksinasuvaan tyttöön. Hän kysyi mieheltä, minkäikäisenä poliisiksi pääsee. Poliisin työssä Laitonen joutui viemään kuolinviestejä ja kohtaamaan järkyttyneitä ihmisiä. – Se oli siistiä! Heli oli punkkari, joogi ja maailman rauhallisin tyyppi. Äiti tyrkytti harrastukseksi pianonja viulunsoittoa. Näin myös musiikki jäi itämään voimavaraksi. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 9 ›› LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 9 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 9 4.3.2024 14.03 4.3.2024 14.03. Se ei Siljaa lannistanut vaan sisuunnutti. Laitonen näyttää ikkunaansa, jonka suojissa vietti nuoruusvuotensa, huudatti thrash-metallia ja piirteli vihkoon Children of Bodomin solisti Alexi Laihon ja viikatemiehen kuvia. Erityisesti mieleen jäi Raija, joka soitti erään välikohtauksen jälkeen ja kyseli, miten Siljalla menee. Poliisit olivat niitä, jotka aina tulivat ja pelastivat tilanteen. – On tärkeää, että lasu-asiakkaana saa edes jostakin päättää itse, vaikkapa harrastuksesta. Vuonna 2013 hän kiersi yhdessä toisen lastensuojelutaustaisen poliisin kanssa koulukodeissa kertomassa kokemuksistaan ja työstään sekä kuuntelemassa nuorten kokemuksia Ehjä ry:n hankkeessa. Koti oli täynnä kirjoja ja Kate Bush sekä Maritta Kuulan Mä en tarvii äitii soivat usein. – Usein lauantai-iltaisin meille tuli velttoja, kännisiä hampuuseja. Poliisin ilme oli ylimielinen. Oli pettymys, ettei koiraa saanut mukaan. Kerran nuorisokodissa vieraili koulupoliisi. Taiteilijuudesta haaveileva äiti luki satuja ja tarinoita, muun muassa Camilla Mickwitzin Mimosa-kirjaa, joka kertoo lastenkodissa asuvasta tytöstä. Myös Laitosen Haavat-romaanin päähenkilö Raakel Suviranta kohtaa poliisin työssään hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Miksi poliisiksi. Oli tarkoitus opettaa poliisikoululaisia kohtaamaan hatkalaisia. Äidinkielenopettaja Kaisa sai. Mulla äiskä meni Kannakseen ja iskä Hesperiaan. Hän harrasti judoa, työskenteli pimeästi punttisalilla ja soitti sähkökitaraa. Hän suostui sijoitukseen havahduttaakseen äitinsä ja alkoi alkujärkytyksen jälkeen viihtyä. Iso-Roban punttisali, nuorisokoti Korkkis ja Norssi olivat Siljan nuoruuden pyhä kolminaisuus, Holy Triangle. Harrastukset ovat hengähdystaukoja arjesta. Hän oli jo esiteininä aikuisen kokoinen ja ihaili bodareita, kuten Tony Halmetta, eikä voinut sietää juomista. Silja pääsi muuttamaan tähän kaakaonväriseen, somasti koristeltuun kivitaloon 12-vuotiaana. Oli myös iltoja ja öitä, kun Siljan piti soittaa poliisit paikalle. – Pepin isä oli kuningas ja äiti mennyt taivaaseen. – Olin näsäviisas, v-mäinen lapsi, mutta aloin onnistua ja sain stipendejä. Siljalla oli ”naama täynnä niittejä” ja päällä mustat, itseommellut goottivaatteet. Laitonen oli kahdeksan vuotta poliisina ennen kirjailijanuraansa. Hän otti minut turvallisesti siihen maailmaan. Se piti käydä ruokkimassa päivittäin Ruoholahdessa. Sääli, että rahoitus loppui kesken. Lapsuudessa oli silti paljon hyvää. Vastuut ja vapaus olivat tasapainossa. Hänellä oli 25-vuotissuunnitelma välitavoitteineen: hyvällä käytöksellä 17-vuotiaana omaan asuntoon, lukion jälkeen armeijaan ja sitten poliisikouluun. – Olin kentällä nähnyt, miten hatkalaisiin suhtaudutaan. Nuoret länkyttää ja osaa provosoida, tietenkin, mutta oikea ratkaisu ei ole kovakourainen kohtelu. Isä oli älykäs ja rakas, piti sylissä. Oli tarkoitus opettaa poliisikoululaisia kohtaamaan hatkalaisia, lisätä ymmärrystä. Oli tärkeää, että joku huomasi hänen kielellisen lahjakkuutensa ja näki nuoren meuhkaamisen takaa
Ennen Ukrainan sotaa sanottiin, että sota on mennyttä. Nyt kaikki tietävät, ettei niin ole.” 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 10 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen.indd 10 29.2.2024 14.49 29.2.2024 14.49. ”Sodan historia on myös naisten historiaa. n Haluan olla järjestämässä nuorille bänditoimintaa. Naisten työpanosta tarvittiin, mutta yhtä aikaa heitä kampitettiin miesvaltaisilla aloilla. Eivät kaikki tarvitse terapiaa, vaan yhteisöllisyyskin voi hoitaa: tukihenkilöt, harrastukset tai vertaiset. Tietojen penkomiseen hän harjaantui jo poliisina. Trilogian päättävässä osassa päästään hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen vaiheisiin, 1960–70-luvuille. Pystyin kuuntelemaan ihmisten tarinoita viemättä niitä kotiin. He ruokkivat sotilaat, avustivat amputaatioissa, pesivät vainajia. Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! #SaatOppia #SaanOppia Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.-24.11.2024 teemalla lapsella on oikeus oppimiseen. Kutsumme tänä vuonna kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan uuden oppimisen iloa ja sen edellytyksiä. Kirjan riipaisevin kohtaus perustuu tositapahtumiin: huoltopoliisit pelastavat alle 15-vuotiaan tytön, jota hyväksikäytetään laitapuolen kulkijoiden yömajassa. – Suomi-metalli pelasti henkeni, se heijasti parhaiten pahaa oloani, sen sanoitukset, tunnemaailma ja synkkyys. Laitosen historiallisen trilogian päähenkilö Raakel Suviranta eli myös lapsuutensa Korkeavuorenkadulla, nuorisokodin talossa. Sarjan ensimmäisessä osassa, Valinnassa, hän on tuore ylioppilas ja hankkiutuu jatkosodassa lotaksi itärintamalle, ”lihamyllyyn”. Hän toimii Vihdin kevyen musiikin yhdistyksen Vikke ry:n puheenjohtajana ja soittaa Amygdalah-hevibändissä kitaraa sekä sanoittaa biisejä. Nyt kotiin voi kutsua muitakin vieraita kuin sen parhaan lapsuudenystävän. Raakel pääsee sodan jälkeen huoltopoliisiksi. Haavat-romaani kuvaa jälleenrakentamisen ajan Suomea. Yksi Laitosen lapsuudenkodeista oli täällä, A-rapussa. Laitonen on ollut pienestä pitäen kiinnostunut sodista ja ihmisen pahuudesta. Läheisessä rakennuksessa toimi vuosina 1935– 1944 Suojeluskuntain esikunta ja Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta. – Minulle se ei ole koskaan ollut ongelma. Näitä Laitonen huomasi itsekin hyödyntäneensä. Laitonen haluaa rakentaa kotipaikkakuntansa yhteisöllisyyttä. – Olen rakentanut menneisyydestäni selviytymistarinan, harrastanut itsekuria vaativia lajeja, ollut isäni omaishoitaja ja saanut tukea lapsuudenystävältäni. Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen teoksessa Rauhaton rauha – Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944–1950 (Vastapaino 2025) esitellään sodanjälkeisten sukupolvien tyypillisiä selviytymiskeinoja, joita olivat suunnitelmallinen ongelmanratkaisu, tilanteen myönteinen uudelleenarviointi, sosiaalisen tuen hakeminen, itsekontrolli ja vastuunotto. Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi, vapaa-ajantoimintasi tai tapahtumasi mukaan verkossa! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Laitosen lapsuudenkoti sijaitsi Laivanvarustajankadulla. Läheisessä rakennuksessa toimi vuosina 1935–1944 Suojeluskuntain esikunta ja Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta. Se ilmestyy keväällä 2025. Haluan olla järjestämässä nuorille bänditoimintaa. Kirjoissaan Laitonen on pohtinut, miksi toiset selviytyvät traumoista ja toiset eivät. Hänen työhönsä kuului muun muassa turvata huostaanottotilanteita, valvoa prostituutiota ja palauttaa hatkalaisia lastenkoteihin. Menneisyys näkyy vanhemmuudessa korostuneena oman ajan tarpeena. Käännymme Laivanvarustajankadulle. Silja-Elisa Laitonen asuu kahden lapsensa, miehensä ja koiransa kanssa Nummelassa. Tahdon tietää, missä nuoret pyörivät ja kenen kanssa, mitä kotikunnassani tapahtuu. Pystymetsästä Silja-Elisa Laitonen ei kirjailijaksi lähtenyt, vaan takataskussa oli jo mediaja elokuva-alan tutkinto Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Aivan samalla tavalla he uhrasivat nuoruutensa ja traumatisoituivat kuin sotilaatkin. Parjatut ja aliarvostetut lotat ansaitsivat hänestä kunnianpalautuksen. – Sodan jälkeen lottia jopa huoriteltiin. – Jos on pienestä pitäen joutunut pärjäämään yksin ja huolehtimaan vielä muista, vastuuta pitää opetella jakamaan
Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi, vapaa-ajantoimintasi tai tapahtumasi mukaan verkossa! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen 11 LM2_s6-11-Silja-Elina Laitonen 11 4.3.2024 11.45 4.3.2024 11.45. Kutsumme tänä vuonna kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan uuden oppimisen iloa ja sen edellytyksiä. Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! #SaatOppia #SaanOppia Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.-24.11.2024 teemalla lapsella on oikeus oppimiseen
Pian parivuotiaalle Amandalle Iiris on ihana lorutteleva mummo, Jasmin-äidille itseluottamusta rakentava tsemppari ja korvaamaton arjen apu. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO P iiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii. Sormet sanoo so-so-so, kengänkannat koko-ko.” Parivuotiaan Amandan silmät loistavat ja suu on leveässä hymyssä, kun Iiris Konttinen, 77, laulaa ja tanssittaa häntä olohuoneessa. Joskus siivoan. Amandalle Iiris on tosiaan mummo, vaikka aikuisten maailmassa Iiristä voisikin tituleerata varamummoksi, tukihenkilöksi tai vaikkapa vapaaehtoistyöntekijäksi. Kaksikon leikkiessä äiti Jasmin, 29, laittaa pienessä keittokomerossa Amandalle lounasta. Iiriksen ja Amandan yhteiset hetket hurahtavat ulkoillessa, lorutellessa, palapelejä tehdessä ja leikkiessä. Iiris puolestaan huomasi projektin hakevan vapaaehtoisia lehti-ilmoituksella. Yksinhuoltajalla se on vähissä, Jasmin sanoo. Äiti on laittanut hyvää kalaa. – Mummo nostaa sinut nyt syömään. Etukäteen ajattelin, että viettäisimme enemmän aikaa kolmistaan, mutta käytäntö on osoittanut, että se oma aika on kuitenkin välillä tärkeää. Diakonissalaitoksen Särö-projekti tarjoaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä pikkulapsiperheille, nuorille ja ikäihmisille. Tapaamisten välillä kuulumiset vaihtuvat viestein ja puheluin. – Amanda roikkui Jasminin housunpuntissa ja tirahti itkuun, kun lähestyin häntä. Vähitellen jää kuitenkin suli, ja Amanda uskaltautui lattialle leikkimään kanssani, Iiris kertoilee. Jasmin oli kysellyt aiemmin paikalliselta diakoniatyöntekijältä, onko omalla kotiseudulla varamummo tai -pappatoimintaa. Iiris ottaa usein mukaansa omien lastensa vanhoja leluja tai pitkään palvelleen lorupussin. Kolmikon ensikohtaaminen tapahtui puolisen vuotta sitten syksyllä. – Usein lähden asioilleni, kun Iiris on Amandan kanssa. Nykyisin Jasmin, Amanda ja Iiris tapaavat toisiaan noin joka toinen viikko. Iiris tuli pienen perheen luo yhdessä paikallisen diakonissalaitoksen yhdyshenkilön kanssa. 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s12-15_Varamummo.indd 12 LM2_s12-15_Varamummo.indd 12 29.2.2024 14.54 29.2.2024 14.54. kasvu IIRIS-MUMMO tulee käymään! Varamummo Iiris Konttinen on odotettu vieras. Nam-nam, Iiris juttelee Amandalle
LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 13 ›› LM2_s12-15_Varamummo.indd 13 LM2_s12-15_Varamummo.indd 13 29.2.2024 14.54 29.2.2024 14.54. Jasmin arvostaa sitä, että Iiris loruttelee ja siirtää sukupolvien mittaista perintöä Amandalle
Eritrealaisperhettä Iiris tapaa edelleen – joskaan ei yhtä tiiviisti kuin ennen, sillä perheen kuopuskin on jo koulussa. Päiväkotimummon ura tyssäsi koronaan, eikä vastaanottokeskuksessakaan hektisen alun jälkeen enää tarvittu vapaaehtoisia. Iiris aikoo jatkaa vapaaehtoistyötä niin kauan kuin jaksaa. Itselleenkin Jasmin kaipasi apua ja tukea. Pikkuperheen lähipiirissä on turvallisia aikuisia, sisaruksia ja kummeja. Ensimmäisen kerran pakenin kotoa ja soitin poliisit, kun Amanda oli vasta pariviikkoinen. Heti, jos vauva itki, hän syytti minua lapsen pahoinpitelystä. – Kun jäin eläkkeelle yläasteen oppilaanohjaajan työstä, huolehdin vuosia tyttärieni pienistä lapsista. Pestiä varten piti tilata myös rikosrekisteriote. Hän on toiminut niin päiväkotimummona, eritrealaisen maahanmuuttajaperheen tukihenkilönä kuin ottamassa tulijoita vastaan SPR:n vetämässä vastaanottokeskuksessa vuonna 2015. Ennen tositoimia yhdyshenkilö haastatteli Iiriksen ja he keskustelivat projektin arvoista ja toimintaperiaatteista. Iiriksellä oli tekemisen puutetta. Hain heitä välillä päiväkodista ja puuhailin heidän kanssaan. – Kaipasin Amandan elämään ja omaksikin tuekseni ihmistä, joka olisi vanhempaa polvea kuin itse olen. Särö-projekti toi Iirikselle taas tervetullutta tekemistä. Nyt Iiris on jo enemmänkin kaveri ja Amandan mummo. Amandan ja Jasminin kanssa kaikki lähti sujumaan hyvin heti. – He katsoivat, että olen tähän hommaan sopiva, Iiris naurahtaa. Avioero ja yksinhuoltajuus astuivat voimaan viime keväänä, mutta toipuminen on yhä kesken. Hän ei halua vaivata ja kuormittaa läheisiään jatkuvasti. – Ajattelin, että vapaaehtoinen tekee tätä työtä sydämestään, ei velvollisuudentunnosta Vapaaehtoistyön konkari Iiriksellä on takanaan kymmenen vuotta erilaisia vapaaehtoistöitä. Sukupolvelta toiselle ”Mummo tulee tänään käymään” -lauseen kuullessaan Amanda kipittää oitis ulko-ovelle katsomaan, onko Iiris siellä jo nyt. Tyttäret muuttivat kuitenkin perheineen matkojen päähän, ja lapset menivät kouluun. Jasminin äiti ei ole niin tiiviisti mukana heidän elämässään. Hankala alku Jasminin äitiyden alku ei ole ollut helppo. Amandan synnyttyä isän päihdeongelma ja väkivaltaisuus vain yltyi. 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s12-15_Varamummo.indd 14 LM2_s12-15_Varamummo.indd 14 29.2.2024 14.54 29.2.2024 14.54. Vaikka ympärillä on läheisiä, Jasminista on vaikea pyytää heiltä apua. Nyt hän asuu Amandan kanssa kaksin. – Ex-puolisoni kyseenalaisti koko ajan kykyäni äitiyteen. Toivoin, että Amandalla olisi joku, joka kertoisi omasta lapsuudestaan ja puuhailisi kaikkea sitä, mitä lapset isovanhempiensa kanssa puuhailevat. Alkuun hyvin alkanut parisuhde Amandan isään muuttui vähitellen väkivaltaiseksi. Elin jatkuvan pelon alla, Jasmin kertoo. Yhtäkkiä minulla olikin tekemisen puute, ja piti keksiä jotain hyödyllistä, itselle sopivaa tekemistä. Amandalle Iiris on ollut alusta lähtien mummo, mutta Jasminille Iiris oli aluksi hieman kaukaiselta kalskahtava tukihenkilö. Tosin Iiriksen piti tähdentää itselleen, ettei hän ole töissä, ei neuvomassa eikä ohjaamassa, vaan hänen tehtävänsä on olla yksi turvallinen aikuinen lisää: mummo
Keskustelut Iiriksen kanssa ovat valaneet Jasminiin myös varmuutta ja uskoa itseen. Iiris puolestaan aikoo jatkaa vapaaehtoistyötä niin pitkään kuin terveyttä ja jaksamista riittää. Niin Iiriksen kuin Jasminin lähipiirit ovat suhtautuneet kolmikon yhdessäoloon myönteisesti. Kun Iiris on Amandan kanssa, ei tarvita televisiota tai puhelinta. Joskus vielä tukiperheeksi Tulevaisuuden suhteen Jasminilla on paljon suunnitelmia. Jasmin on saanut varmuutta ja uskoa itseensä. – Kyllähän se hyvältä tuntuu, kun tietää, että tuloani odotetaan. Ensin pitää kuitenkin vielä käsitellä mennyttä, ottaa aikaa toipumiseen. Voin jättää Amandan hänen hoiviinsa turvallisin mielin, jos minulla on menoa. – Iiris on ollut tärkeä tuki. n Amanda ja Jasmin eivät esiinny jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Naiset ovat keskustelleet myös lasten kasvatuksesta ja siitä, miten parivuotiaan kiukkukohtauksen tullen pitäisi menetellä. Aiemmat synkät kokemukset nakersivat hänen luottamustaan siihen, että hän osaa huolehtia Amandasta oikein. Jasmin arvostaa myös sitä, miten Iiris on lorutellut ja siirtänyt sukupolvien mittaista perintöä Amandalle. Sekä Iiris että Jasmin ajattelevat yhteistyön jatkuvan vielä pitkään. Voin luottaa siihen, että Iiris kunnioittaa Amandalle asettamiani rajoja. Kun Iiris on Amandan kanssa, ei televisio tai puhelin viihdytä taaperoa. Pinnasänky ei ole mikään trampoliini tai leikkipaikka, vaan vain nukkumista varten, Jasmin antaa esimerkin. – Kaukaisuudessa siintävä haave on olla joskus tukiperheenä tai jopa sijaisperheenä turvallista kotia tarvitsevalle lapselle, Jasmin kertoo. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 15 LM2_s12-15_Varamummo.indd 15 LM2_s12-15_Varamummo.indd 15 29.2.2024 14.54 29.2.2024 14.54. Parhaillaan hän osallistuu kokemustoimijakoulutukseen ja aikoo myös aloittaa sosionomiopinnot. Iiriksen elämään vapaaehtoinen mummous tuo rytmiä ja rutiineja mutta ennen kaikkea kuitenkin hyvää mieltä. – Ehkä roolit joskus kääntyvätkin niin päin, että me käymme Iiriksen luona tervehtimässä häntä, Jasmin miettii. Jos vapaaehtoistyö on joskus jostain syystä lopahtanut, Iiriksen lapset ovat alkaneet suorastaan huolehtia siitä, onko äidillä riittävästi tekemistä. Iiriksellä on ymmärrystä kolmesta omasta lapsesta ja kahdeksasta lapsenlapsesta sekä kokemusta vapaaehtoistyössään kohtaamistaan lapsista
Siinä baabuskan sylissä on minun mentävä kohta. Vielä astetta huolestuttavammaksi tilanteen tekee se, että pienituloisissa kotitalouksissa asuvat nuoret kertovat muita useammin kielteisistä kokemuksista esim. LI IS A KA LL IO OIKAISU KOLMOSILLA on oma teemapäivänsä! Lapsen Maailmassa (1/2024) kirjoitettiin virheellisesti, ettei kolmoslapsille olisi omaa teemapäivää. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kyselyssä ulkonäköpaineisiin liittyviä kielteisiä kokemuksia oli 42 %:lla vastaajista, ja 40 % vastaajista oli törmännyt vihapuheeseen sekä rasistisiin ja syrjiviin sisältöihin. Baabuska on surullinen, sillä hänen miehensä on jäänyt Ukrainaan auttamaan miehiä sodassa, mutta hänen sylissään on aina Zofian mentävä kohta. Onnittelut näin jälkikäteen kaikille kolmosille! Essi Kummun kirjoittamassa ja Liisa Kallion kuvittamassa kirjassa Rauhan alkuja (Tammi) Alisan ja ukrainalaisen Zofian välirikko on syvä. Kun sanon sen, hän nousee paikaltaan ja avaa käsivartensa. Apua kuitenkin löytyy – mistäpä muualta kuin verkosta! Pelastakaa Lapset ja Telia ovat yhteistyössä koonneet Digitaalisen vanhemmuuspakkauksen, joka antaa vinkkejä ja työkaluja vanhempien tueksi. Todellisuudessa Kolmosten päivää vietetään vuosittain 3.3. Hän alkaa piirtää ihmisiä, joiden sisältä kasvaa pieniä vihreitä versoja, rauhan alkuja, ja tyttöjen ystävyys palautuu ennalleen. 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 29.2.2024 14.58 29.2.2024 14.58. Jos ajattelee hyviä asioita, niitä voi tapahtua. Pyrimmehän suojelemaan lapsiamme muutenkin, miksemme huolehtisi myös nettiturvallisuudesta. ULLA OJALA VUONNA 2023 SUOMESSA LUOVUTETTIIN VERTA 179 558 KERTAA. Seksuaalista häirintää kokevat muita useammin alle 20-vuotiaat ja erityisesti naiset. Heidän koululuokkansa ikkunalaudalla kasvaa viilipurkeissa pieniä taimia, joiden kanssa samaan tahtiin kasvaa Zofian ymmärrys tunteistaan. älypuhelinta käyttäessään. tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUA Nettiturvallisuuden TUEKSI Lapset ja nuoret kokevat nettikiusaamisen ja -häirinnän suurimmiksi ongelmiksi digiarjessaan. Suomen Kolmosperheiden lanseeraamaa teemapäivää on vietetty yli 20 vuotta. Myös lähipiirini teini-ikäiset toivoisivat, että aikuiset puuttuisivat kiusaamiseen sekä olisivat kiinnostuneita ja keskustelisivat tilanteista, joihin nuoret ovat törmänneet digimaailmassa. ylävinjetti 34 35 – Minulla on täällä rauhan alku
Miten jaksaa äitinä, kun oma lapsi on väkivaltainen, eikä apua tahdo saada mistään. alkaen Yle TV 1 klo 20 ja samana päivänä kaikki jaksot Yle Areenassa. Opettajan käyttöön on tehty 22 harjoituksen menetelmäpakka, jonka avulla hän voi opettaa romanikulttuurista kysymättä siitä luokassa mahdollisesti olevilta romaninuorilta. TV-SARJA Nepsyperheiden ARKEA Miltä tuntuu, kun lapsi otetaan huostaan siksi, ettei koulunkäynti suju. kaunisto@monimuotoisetperheet.fi RIKOKSET Nuorisorangaistus AUTTAA Kokemukset nuorisorangaistuksesta ja 15–20-vuotiaille tuomittavasta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ovat positiivisia. KOULU TUTUSTUTAAN romanikulttuuriin Oman kulttuurinsa edustaminen luokassa voi olla romanioppilaasta raskasta ja aiheuttaa vähemmistöstressiä. AN N E H ÄM ÄL ÄI N EN / YL E LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 17 ›› LM2_s16-19_Tulva.indd 17 LM2_s16-19_Tulva.indd 17 4.3.2024 14.06 4.3.2024 14.06. Muistathan, että romanien kansallispäivää vietetään 8.4.! LASKELMA HALLITUS LEIKKAA pienituloisimmilta nuorilta Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät jo ennestään pienituloisiin nuoriin, selviää Kelan laskelmista. sijoitettua lasta tai sateenkaarivanhempaa kriisissä. 47 % eli 28 000 on pienituloisia. Samalla nähdään, mitä nepsylapsen äitiys voi raskaimmillaan ja parhaimmillaan olla. Opas sisältää osuudet esim. Ellemme tiedosta, mitä arvoja välitämme, välitämme arvoja ei-tietoisesti.” HELSINGIN YLIOPISTON VARHAISKASVATUKSEN PROFESSORI ARNIIKA KUUSISTO VOL-LEHDESSÄ. Asiaa on lähtenyt korjaamaan Suomen Romaniyhdistyksen ja Nuorten Akatemian hanke Amengo skoola. Sanna on viiden 6–17-vuotiaan nepsy-tytön yksinhuoltajaäiti, joka pyörittää räiskyvää arkea käsittämättömän kärsivällisesti. Pakan aiheet liittyvät romanikulttuuriin, heidän historiaansa ja nykytilanteeseensa. Oppaan voi ladata verkosta tai tilata painetun version os. OPAS Monimuotoisuus TUTUKSI Monimuotoiset perheet poliisin työssä -opas kertoo, millaisia eri perhemuodoille tyypillisiä haasteita poliisit saattavat kohdata työssään. Työttömistä nuorista n. Hallituksen muutokset lisäävät työttömien nuorten pienituloisuusastetta miltei 4 %. VUONNA 2023 SUOMESSA LUOVUTETTIIN VERTA 179 558 KERTAA. kärjistyneistä huoltajuuskiistoista, suruviestin viemisestä ja lähisuhdeväkivallasta. tiina-emilia. Pienituloisten yksinhuoltajanuorten määrä kasvaa siis 350:llä ja pienituloisten yksin asuvien 6 400:lla. Työttömiä pienituloisia nuoria tulee siis 2 200 lisää, jolloin yli puolet työttömistä nuorista on pienituloisia. Nuorisorangaistuksen tuntevat kehuvat sen pystyvän kohentamaan nuoren elämäntilannetta. Menetelmäpakan voi tilata maksutta os. Amengo skoola tarkoittaa romanien käyttämällä kaaleen kielellä Meidän kouluamme. https://www.subjectaid.fi/ ja muuta materiaalia Nuorten Akatemian verkkosivuilta. Se esittelee myös erilaisia perhemuotoja poliiseille, ja antaa eväitä tukea esim. Nepsyt on elämänmakuinen dokumentaarinen sarja viidestä suomalaisesta lapsiperheestä, jotka kamppailevat neuropsykiatristen haasteiden kanssa. Niiden mukaan yksinhuoltajanuorten pienituloisuusaste nousee 3 % ja yksin asuvien runsaat 2 %. Miltä kuulostaisi vaikkapa romanimusiikin Levyraati tai Unelmien koulu -bingo. Nepsyt 11.4. Nuorisorangaistuksen käyttömäärät ovat silti vähäisiä ja sen tunnettuus heikko, ilmenee Nuorisorangaistus ja valvonnalla tehostettu ehdollinen vankeusrangaistus alaikäisten ja nuorten seuraamuslajeina -raportista. ”Jokainen aikuinen ja opettaja on myös arvokasvattaja. Materiaalit on kehitetty yhdessä kymmenen romaninuoren kanssa
Jos esim. Väitän, että olen kuullut ja nähnyt aikojen saatossa useita samansuuntaisia, punnittuja puheenvuoroja lapsilta ja nuorilta. Hyllyiltä voi lainata myös arjen hallintaa helpottavia välineitä vinkkeineen, esim. Tämä saattaa liittyä esim. EL IS A H U RM ER IN TA 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 4.3.2024 14.08 4.3.2024 14.08. Peruskoululaiset lähettävät kansanedustajille terveisiä, joiden mukaan lapset toivovat päättäjiltä hyväkuntoisia kouluja, terveellistä kouluruokaa, harrastusmahdollisuuksia ja aitoa kuuntelemista. > www.lapsenoikeudet.fi ULLA OJALA Sipoolainen Lehmuslinnan päiväkoti kokeili eteiskirjastoa Lukeva varhaiskasvatus -ohjelman pilottivaiheessa keväällä 2023 yhteistyössä kirjaston kanssa. lähtien sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Eteiskirjasto edistää myös lasten välisiä keskusteluja kirjoista, sillä he suosittelevat kirjoja toisilleen ja jakavat lukukokemuksiaan. painopusseja, kuulosuojaimia, tunnetaitokortteja ja stressipalloja. Kirjasto voi tarjota tällaistakin: Äänekosken kirjastoissa on nyt nepsynurkat eli hyllyt, joihin on koottu neuropsykiatriseen erilaisuuteen liittyvää kirjallisuutta. – Muissa maissa, joissa on säätelyä vanhemman vanhemmuusnimikkeen muuttumisesta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä, se tapahtuu automaattisesti vahvistetun sukupuolen mukaiseksi, sanoo Jämsä. Hyvinvointia heikentävät kiusaaminen, yksinäisyys, väkivalta, huonot kotiolot, stressi ja paineet. Idea on yksinkertainen: kirjaston asiantuntijat kokoavat päiväkotiin sopivan valikoiman kirjoja, joita perheet voivat lainata lapsia hakiessaan. Nyt päättäjillä on jälleen mahdollisuus osoittaa, että he aidosti kuuntelevat sanoman. VARHAISKASVATUS ETEISKIRJASTO innostaa lukemaan Voitaisiinko teidänkin päiväkotiinne perustaa Eteiskirjasto lapsille. Nuoremmat lapset – ja ennen kaikkea lapset, jotka ovat syntyneet vanhemman sukupuolen vahvistamisen jälkeen – saattavat vastaavasti tuntea vanhempansa nimenomaan vahvistettua sukupuolta vastaavalla vanhemmuusnimikkeellä. PS. Käytännössä vanhempi voi lainmuutoksen myötä olla ”äiti” joillekin lapsilleen ja ”isä” toisille. Kokemusten mukaan perheissä on alettu lukea enemmän ja monipuolisemmin, ja lasten innostus kirjallisuuteen on kasvanut. sukupuolenkorjausprosessiin. kouluikäinen lapsi on tottunut tuntemaan vanhempansa tietyllä nimikkeellä, hän voi käyttää sitä myös vanhemman sukupuolen vahvistamisen jälkeen. VANHEMMUUS Yhdelle äiti, TOISELLE ISÄ Vanhempi voi muuttaa vanhemmuusnimikettään 1.3. HYVINVOINTI Miksi päättäjä EI KUULE. Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsän mukaan kyse on ennen kaikkea lapsen itsemääräämisoikeudesta. Viime marraskuussa Lapsen oikeuksien viikolla kerättiin lasten ja nuorten mietteitä hyvinvoinnista. Tämä monipuolistaa lukemista ja antaa lapsille mahdollisuuden tutustua myös sellaisiin kirjoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta
M U SE O KE SK U S TA IK A LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 29.2.2024 14.58 29.2.2024 14.58. saakka esillä näyttely Karttoja, kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja. Lähes 100 000 ihmistä oli yli 10 päivää poissa töistä mielenterveyden häiriöiden vuoksi vuonna 2022. Työuran alkua pitää tukea työpaikalla hyvällä perehdytyksellä, ottamalla mukaan porukkaan sekä huolehtimalla siitä, että osaaminen ja tehtävien vaativuus kohtaavat ja työ on mielekästä. Kun nuorella työntekijällä on mielenterveyden haasteita, työyhteisössä auttaa esihenkilön kiinteä tuki, toimiva vuorovaikutus ja mentorointi. Tukea saa Työterveyslaitoksen kehittämästä Mielenterveyden työkalupakista työpaikoille ja työterveyshuollolle. Yhteydenotoissa puhuttiin usein henkisestä väkivallasta eli haukkumisesta, kontrolloinnista ja mitätöinnistä, joka loi kotiin turvattomuutta ja pelon ilmapiiriä. 40! VANHEMMAT Henkinen väkivalta HUOLETTAA Aikuisten välinen ja lapseen kohdistuva väkivalta korostuivat viimevuotisissa yhteydenotoissa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen ja nettipalveluihin. Tärkeitä ovat myös nuorten aikuisten vertaistukea ja osallisuutta edistävät verkostot, joista hyvä esimerkki on Diakonissalaitoksen Olohuone Helsingissä. ISOVANHEMMAT ASUVAT AIEMPAA USEAMMIN ALLE 3 KM:N ETÄISYYDELLÄ LAPSENLAPSISTAAN. Hyvinkään Museokeskus Taikassa on 19.5. Heistä 40 % oli alle 35-vuotiaita. Mitä hänelle kuuluu nyt. Olisiko aikuisten mahdollista tuntea edes hiukan myötätuntoa nuoria kohtaan?” PÄÄTOIMITTAJA NOORA KULTA IMPROBATUR-LEHDESSÄ. HYVINVOINTI Nuoren polku TYÖELÄMÄÄN Yhä useammalla nuorella on mielenterveysongelmia, jotka heikentävät hänen mahdollisuuksiaan työllistyä. Vanhempainpuhelimessa ja nettipalveluissa tarjotaan paitsi kuunteluja keskusteluapua myös tietoa perheen tukipalveluista sekä ohjausta tuen piiriin. Vaikka jälkihuollon ikärajaa laskettiin tämän vuoden alusta 25 ikävuodesta 23:een, blogissa listataan neljä tapaa, joilla hyvinvointialueet voivat varmistaa nuorten aikuisten tuen. Se selviää, kun luet jutun s. Se yhdistää vanhoja karttoja seikkailuja löytöretkiteemaiseen nykytaiteeseen, jotka houkuttelevat katsojan ajatukset toisiin aikoihin ja paikkoihin. Helsinki ja Länsi-Uusimaa ovat päättäneet jatkaa lakimuutoksesta huolimatta tukea 25 ikävuoteen asti. ”Yksikään aiempi sukupolvi ei ole saanut tietoa kaikista maailman kauheuksista reaaliajassa syötöllä, jota ei pääse pakoon. Siellä työskentelee yhteisötyöntekijänä Joonatan Nsukami, jota haastateltiin Lapsen Maailmaan kaksi vuotta sitten. Esim. Tarvittaessa työtä voi muokata. JÄLKIHUOLTO Ei jätetä NUORIA YKSIN ”Tärkeintä on, ettei kukaan jäisi yksin!” Näin päättää jälkihuoltoaiheisen bloginsa THL:n hankepäällikkö Tarja Hirschovits-Gerz. Osa yhteydenottajista oli myös huolissaan lapsen väkivaltaisesta oireilusta. Veisikö Mikael Pohjolan teos Shortcuts over the Ocean sinut toisiin maailmoihin
lastensuojelu "Täällä ei tarvitse pelätä" Turvakoti Monassa tiedetään, että kotonaan väkivaltaa kokeneita lapsia auttaa eniten se, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. KAISA PASTILA 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 20 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 20 29.2.2024 15.14 29.2.2024 15.14. Tieto pitää tarjoilla ikäkauteen sopivasti
Kun lapsi alkaa leikkiä nukeilla, hän ei välttämättä aina esitä rauhallista ja auvoisaa perhe-elämää. Lapset tietävät Tiina Erjava on huomannut, että monet vanhemmat aliarvoivat sen, miten paljon lapsi tietää väkivallasta kotona. Sirkusteltan näköinen teltta on niin pieni, että sisään mahtuvat juuri ja juuri aikuinen ja lapsi. Mutta täällä heitä on tarjolla. Mutta lapset ovat usein hyvin tietoisia siitä, mitä kotona tapahtuu. – Leikki on lapsen tapa käsitellä niitä asioita, joita hän on nähnyt. – Monesta äidistä voi olla vaikea kertoa lapselleen, että he ovat tulleet turvakotiin, Erjava sanoo. Tarjolla turvallisia aikuisia Perjantaiaamuna yhteistilassa on hiljaista. Täällä ei tarvitse pelätä. Hänkin on saattanut omaksua vaikenemisen kulttuurin. Turvattomuus voi näkyä hyvin monin tavoin, mutta usein sen huomaa tietystä epävarmuudesta ja itsekriittisyydestä. Sen edessä Erjava on kuullut monta tarinaa siitä, mitä kotona on ehkä sattunut. – Jos äiti toteaa itsekin, että nyt ollaan turvakodissa ja turvassa, on se jo yksi askel väkivallasta irrottautumisessa. – Haluan, että aina, kun joku lapsista astuu huoneeseen, hän saisi meiltä työntekijöiltä tunteen, että on ihana. Turvakoti on sellainen turvallinen paikka, jonne voi tulla, jos kotona tai elämässä on tapahtunut jotain sellaista, että on turvaton olo ja pelottaa. ”Nehän ovat aina nukkumassa, kun riitelemme”, äiti saattaa kertoa turvakodin työntekijöille. Tiina Erjava kertoo, että Monan 14 huoneistoista on tällä hetkellä käytössä 12. Jokainen lapsi, oli hän sitten vauva tai teini, saa oman henkilökohtaisen työntekijänsä. Yhdeksän vuotta sitten Monassa aloittanut Tiina Erjava on luonut mallin siitä, miten lapset otetaan vastaan turvakodissa. Meidän tavoitteemme on katkaista väkivalta. Tulija tunnistetaan turvakameran näytöltä: ruokakaupan lähetti. Hiljaisuuden katkaisee ovisummeri. Nukkekodissa saatetaan joskus riidellä ja huutaa paljon. Nykyään hän kouluttaa lasten asioista Suomen kaikkien turvakotien työntekijöitä THL:n koulutuksissa. Työntekijä vastaanottaa ovella kaupan laatikot ja alkaa jakaa ruokaostoksia asuntoihin. Vähitellen lapsen sisäinen turvallisuudentunne voi alkaa palata. "Täällä ei tarvitse pelätä" T urvakoti Monan Oravanpesä-huone on suunniteltu lasten kanssa työskentelyyn. Lapset tykkäävät kuulemma höpötellä siellä työntekijän kanssa. – On ymmärrettävää, että äiti kuvittelee suojelevansa lastaan sanoessaan näin, mutta meistä pientä auttaa eniten se, että hän saa oikeaa tietoa. Kun perhe saapuu turvakotiin, työntekijä ohjaa tulijat heidän tulevaan asuntoonsa: ”Tervetuloa! Olette tulleet turvakotiin. – Puhun koulutuksissani aina turvallisten aikuisten merkityksestä. Syy siihen, miksi lapsi ei ole kertonut äidille tietävänsä perheen väkivaltaisista tapahtumista, on usein se, että hän haluaa suojella äitiään aiheuttamatta lisästressiä. Toki se pitää tarjoilla ikäkauteen sopivasti. Työssämme tärkeintä on, että pieni kokee olevansa arvokas omana itsenään. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 21 ›› LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 21 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 21 29.2.2024 15.14 29.2.2024 15.14. Huoneen vastakkaisella seinällä on kolmikerroksinen nukkekoti. – Lähisuhdeväkivalta on meillä aika yleistä, mutta asiasta vaietaan. Täällä ollaan turvassa.” Lapselle – ja myös äidille – tekee hyvää, että asioista puhutaan oikeilla nimillä. Lapsi voi esimerkiksi rutistaa piirusVanhemmat aliarvoivat, miten paljon lapsi tietää väkivallasta kotona. Ylipäätään kaikkia – oli ikä mikä tahansa – auttaisi se, että lähisuhdeväkivallasta puhuttaisiin enemmän, Tiina Erjava pohtii. – Luulen, että teltta tuntuu lapsista omalta tilalta, turvapaikalta. Turvakodissa on myös keskeistä se, että lapsi nähdään. Turvakotiin saapuvilta lapsilta on Erjavan mukaan puuttunut usein elämästään sellaisia aikuisia, joihin voi luottaa. – Turvakodissa on paljon aikuisia, jotka ovat läsnä koko ajan. Äiti saattaa sanoa, että on tultu hotelliin pienelle lomalle. Tänne asukkaat kokoontuvat usein seurustelemaan tai laittamaan yhdessä ruokaa. Joku voi pyytää, että hänelle luetaan kirjaa. Se on valoisa, värikäs ja täynnä houkuttelevia juttuja: leluja, kirjoja, askarteluvälineitä, pelejä, pehmoja… Mutta eniten täällä ovat käytössä nukkekoti ja teltta, kertoo kriisityöntekijä Tiina Erjava
Turvakodista voi kertoa, kunhan ei kerro sen osoitetta. Monan johtaja Ljudmila Kettusen mukaan vanhemmuuden tukeminen on yksi turvakodin keskeisimmistä tehtävistä. 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 22 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 22 29.2.2024 15.14 29.2.2024 15.14. Kerron myös ikätasoisesti, mitä on henkinen ja mitä fyysinen väkivalta. Kamera voi näyttää vaikkapa seinää tai kaapinovea. Lisäksi siellä voidaan auttaa asiakkaita tulkkauspalvelun avulla. – Kun lapsi kertoo pelostaan, yritän aina vastata ratkaisukeskeisesti. Liikkeelle lähdetään konkreettisista asioista. Tämä auttoi, ja tarina muuttui. Aikuiset korjaavat asiat Eräs päiväkoti-ikäinen tyttö leikki aina samalla tavoin. – Lasten pitää taas uskoa, että aikuiset osaavat fiksata juttuja. ”Älä sä huolehdi!” saatan sanoa lapselle. Osa naisista tulee yksin, osa lasten kanssa. Koti on tarkoitettu naisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai joita on uhkailtu. Monella lapsella on myös pelkoja. Pimeänpelko voi estää nukahtamisen. Isompi lapsi voi kysyä, saako hän pitää yhteyttä kavereihinsa. Vaikka lapset ovat kokeneet eri asioita, heillä on usein samoja kysymyksiä turvakodin työntekijöille. Lapsella saattaa olla huoli myös toisesta vanhemmasta. Äidiltä kysytään, onko hän syönyt ja nukkunut. Kun luottamus on syntynyt, lapsen kanssa pyritään puhumaan kodin tapahtumista. Suurin osa asiakkaista ottaa itse yhteyttä turvakotiin ja kertoo hädästään. – Moni lapsi sanoo, että kotona huudetaan ja riidellään, mutta muuten he eivät osaa kuvailla tilannetta. Pääsenkö kouluun. Häntä tuetaan päivärytmin löytymisessä ja ulkoilussa lasten kanssa. Jokainen lapsi saa henkilökohtaisen työntekijän. Liesituulettimen valon voi jättää yöksi päälle tai kylpyhuoneeseen voi jättää valon ja oven raolleen. Monan työyhteisö onkin monikulttuurinen: työntekijät puhuvat 20 kieltä. Tai lapsi voi kertoa, että hän pelkää, että joku voi tulla pimeästä. Saanko puhua isän kanssa tai tavata häntä. Osa asiakkaista tulee lastensuojelun kautta, ja osa on saanut tiedon poliisilta tai ensiavusta. Saako turvakodista kertoa kenellekään. Se ei haittaa ketään, eikä kukaan suutu. Kotona oli väkivaltaa, mutta nyt tilanne on pysäytetty, sillä äiti on tuonut perheen turvakotiin. Sinne tultaessa puhelimen sijaintitiedot otetaan pois päältä. Moni yhteydenottaja puhuu vain vähän suomea. MONIKULTTUURISTA TURVAA NAISILLE Monika-Naiset liitto ry:n Turvakoti Mona on Suomen ainoa salaisessa osoitteessa toimiva, vain naisille ja heidän lapsilleen tarkoitettu turvakoti. Hän päätti tarjota lapselle vaihtoehtoisen lopun tarinaan. Lasta kiinnostaa sekin, pääseekö hän kouluun. Turvakodin takapiha leikkitelineineen on täysin turvallinen paikka. Viime vuonna Monassa oli 253 asiakasta, joista lapsia 102. Kerron, että väkivalta on aina väärin, eikä se ole koskaan lapsen syytä. – Äidin ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa sovitaan, miten toimitaan. Häntä esittävä nukke meni aina nukkekodin parvekkeelle ja putosi. Sitten tuli ambulanssi, joka vei tytön pois. Usein rohkaiseminen auttaa ja lapsi alkaa käyttäytyä eri tavoin kotiuduttuaan. Kehotan lasta menemään äidin viereen, jos hän herää painajaiseen. Jos lapsi soittaa puhelun kaverilleen, on oltava tarkkana, ettei ympäristö paljastu. ”Yritä olla lohduttava syli” Lasten turvallisuudentunnetta pyritään vahvistamaan myös tukemalla äitien ja lasten välistä suhdetta. – Tyttö leikki samaa leikkiä monena päivänä peräkkäin. tuksensa jo ennen kuin kukaan on nähnyt sitä ja sanoa sen olevan ihan huono. Hän tulee ulos kuorestaan. Lapselle on tärkeä sanoittaa, että turvakodissa saa kiljua ja riehua. Tajusin, että hän oli jumissa tarinassa, Tiina Erjava kertoo. Epävarma lapsi voi ottaa pellen roolin tai käyttäytyä ylikiltisti. – Kiinnitän aina huomiota erityisesti niihin pieniin, jotka tullessaan ovat tosi hiljaisia ja tekevät juuri niin kuin pyydetään. Autamme heitä sanoittamaan asioita esimerkiksi lukemalla lapsille suunnattuja, aiheesta kertovia kirjoja. Se on mahdollista, jos perheen turvallisuus ei vaarannu sen takia. Hän otti leikissä aktiivisen roolin nukkeperheen äitinä ja sanoi, että äiti tulee ja ottaa kiinni juuri ennen kuin tyttö putoaa. Lasta voi pohdituttaa paikan salainen osoite. On mahdollista, että lapsi voi soittaa isälleen tai nähdä häntä vaikkapa puistossa, jos se on turvallista, Tiina Erjava sanoo. Moni lapsi lähteekin Monasta kouluun aamuisin. Erjava haluaa osoittaa pikkuasiakkailleen, että turvakodissa tilanne on hallussa
Hänellä ei ole ollut voimia vauvan kanssa vuorovaikutukseen, mutta täällä tilanne muuttuu ja vauvalla on muitakin aikuisia ympärillään. ÄITIEN PALAUTETTA "Kiitos koko henkilökunnalle ystävällisyydestä ja ammatillisuudesta kohdatessanne minut ja perheeni. n Lapsen pitää turvata ennen kaikkea itsensä. Voi olla, ettei turvakotiin saapunut äiti tiedä, että lasta kuuluu rauhoitella tai että vauva tarvitsee jatkuvaa huomiota. – Äidin voimavarat ovat ennen turvakotia menneet selviytymiseen. – Sanon aina naisille, että yritä vain aina olla se lohduttava syli, se, joka kestää kaiken, eikä lähde, vaikka mikä olisi. Se on vaikeaa, kun on itsekin kriisissä. – Jos joku lapsi tulee koulusta ja haluaa kertoa spontaanisti, mitä sinä päivänä tapahtui, tulen tosi iloiseksi, Erjava sanoo. Naisille muistutetaan myös, ettei lapsen kuulu murehtia liian isoista asioista. Olette auttaneet minua, kun olin pohjalla, joten kiitos kun autoitte minua muuttamaan elämäni, ja lasteni elämän.???????" "Hei kiitos kaikille, todella kohtelitte minua ja lastani hyvin ?. – Turvakodin idea on, ettei se tarjoa pysyvää tukea. Saatat reagoida huutamalla, jos lapsi huutaa sinulle. Hymy kertoo muutoksesta Perheet ovat turvakodissa usein noin kuukauden eli pidempään kuin yksin tulleet naiset. Kettunen kertoo, että on myös äitejä, joita kukaan ei ole opastanut vanhemmuudessa. Jatkuvan väkivallan pelon kanssa eläminen on vienyt kaikki heidän voimansa. – Jos sinulla ei ole tietoa, miten lapseen kuuluu reagoida, toimit impulssien varassa. – Opettelemme vetämään rajaa. Turvakodissa naisille opetetaan, että lasta auttaa, jos vanhempi jaksaisi suhtautua erilaisiin tilanteisiin kärsivällisesti ja johdonmukaisesti. Painotamme, ettei hän saa mennä väliin aikuisten riitoihin. Olen kiitollinen kaikista korvaamattomista neuvoista ja ohjauksesta. Harjoittelemme myös hätäkeskukseen soittamista. Se, miksi heillä on haasteita vanhemmuudessa, johtuu siitä, että he ovat ylipäätään kovilla oman jaksamisensa kanssa. Ennen kuin perhe lähtee turvakodista, varmistetaan se, että kaikki sen jäsenet tietävät, mistä saa apua jatkossa. – Meidän äidit eivät ole huonoja äitejä. Toki myös sanoitetaan, että on ymmärrettävää, ettei äitinä aina voi jaksaa tai pystyä siihen. " ”Olette ihania kaikki! Täällä on hyvä olla. Auringon säteistä, kauneimmista ajatuksista, halauksen lämmöstä ja vauvan naurusta kudoin ilmaan kehdon ja linnun pesän, jossa luottamus on turvassa järjeltä näkymättömissä, sydämen ytimessä, maan sykkeessä.” LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 23 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 23 LM2_s20-23_Turvakodin lapset.indd 23 29.2.2024 15.14 29.2.2024 15.14. Sanomme lapselle, että hänellä on oikeus muttei velvollisuutta soittaa hätäkeskukseen. Turvakotiin tullessaan vauva saattaa olla passiivinen ja vain makailla. Vaikka meillä ei ole mahdollisuutta olla pitkään lasten elämässä, jaksolla on silti iso merkitys lapsille, Tiina Erjava sanoo. Koululaisen muutoksen huomaa usein siitä, että hän vapautuu ja alkaa höpöttää. Jos äiti haluaa kertoa esimerkiksi häneen kohdistuvasta uhasta tai oleskelulupaan liittyvästä huolesta lapsen läsnä ollessa, työntekijä kehottaa häntä puhumaan ”aikuisten asioista” vähän myöhemmin kahden kesken, Kettunen kertoo. Hänen pitää turvata ennen kaikkea itsensä. Arvostan paljon tukeanne tänä äärimmäisen vaikeana aikana elämässämme. Muutaman viikon päästä hän alkaa hymyillä, eli kehitys muuttuu sen tasoiseksi kuin sen kuuluukin olla. He ovat olleet yksin esimerkiksi siksi, etteivät puhu paljon suomea. Taaperoiden kohdalla muutoksen voi huomata siitä, että lapsi uskaltaa jäädä kaksin työntekijän kanssa, eikä ole enää niin kiinni äidissään. Omatyöntekijä tekee turvasuunnitelman lapselle ja käy sen läpi hänen kanssaan. – Jos perhe palaa vanhaan kotiinsa, puhumme lapsen kanssa siitä, mikä paikka kotona on turvallinen. Isompien lasten kohdalla kotona on saattanut olla niin, ettei lapsi uskalla ilmaista itseään, koska ei halua aiheuttaa lisähuolta. Suurin osa perheistä muuttaa turvakodista uuteen asuntoon. Vauvoissa muutoksen huomaa usein muuttuneesta olemuksesta
kasvu Tarina Alfons Åbergista eli Mikko Mallikkaasta kiinnostaa. 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 24 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 24 29.2.2024 16.39 29.2.2024 16.39. Varhaiskasvatuksen opettaja Henrietta Munckin mukaan Sagahetkissä lasten omat ajatukset ohjaavat keskustelua usein enemmän kuin valmiit kysymykset
Martikaisen mukaan tunnetaidot ovat nousseet ilmiöksi, koska ymmärrys niiden merkityksestä on lisääntynyt. – Hän huusi, koska halusi leikkiä! joku vastaa. Pirteä poika pyytää isää lukemaan pitkän sadun, minkä jälkeen pitääkin nousta pesemään hampaat, minkä jälkeen tulee jano ja sitten pissahätä… – Mitä Alfons halusi, kun hän huusi jatkuvasti isälle. Hyvät tunnetaidot vaikuttavat akateemisiinkin taitoihin. Yleisö kuuntelee keskittyneenä, kun Munck lukee tarinaa Alfons Åbergin eli Mikko Mallikkaan nukkumaanmenosta tai pikemminkin sen välttelystä. Tunnetaidot kantavat koko elämän Tunnetaidot ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä. Ne mainitaan niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Yhdessä pohditaan, mitä eri tunteet tarkoittavat, selittää menetelmään perehtynyt tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta. Sen toteutus on sangen yksinkertaista. Lasten kanssa luetaan satu, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä tarinan henkilöhahmojen tunteista ja ajatuksista. Tunnesanojen ymmärtäminen on osa vuorovaikutusta. – Saga perustuu mentalisaatioteoriaan eli käsitykseen siitä, että opimme jo varhaislapsuudessa ymmärtämään toisten tunteita ja ajatuksia toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta. – Tunneja vuorovaikutustaidot kehittyvät etenkin lapsuudessa ja niillä on kauaskantoiset vaikutukset hyvinvointiimme koko elinkaaremme ajan. Sagamenetelmä ammentaa saduista ja tarinoista. Munck kysyy. Uutta on se, että nyt varhaiskasvattajille ja opettajille on tarjolla konkreettisia malleja ja työkaluja, joiden avulla voi vahvistaa lasten tunnetaitoja. Monet menetelmän kirjoista ovat vanhoja tuttuja: Viirun ja Pesosen seikkailuja tai vaikkapa lohdutusta kaipaavaa Nyytiä. Menetelmää varten tehdyissä dialogikorteissa on valmiiksi mietittyjä avoimia kysymyksiä. Kouluissa saatetaan pitää tunneja vuorovaikutustaitojen oppitunteja, päiväkodeissa tunnetuokioita. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI S jökullan päiväkodissa Kirkkonummella eskarilaiset asettuvat tottuneesti piiriin varhaiskasvatuksen opettaja Henrietta ”Ninni” Munckin ympärille. Satuhetken lomassa lapset vahvistavat tunnetaitojaan Saga-menetelmän avulla. – Mikä auttaa, jos ei halua nukkua. TUNNETAITOJA satujen maailmasta Vuorovaikutusta ja kavereiden kanssa toimimista on harjoiteltu päiväkotien ja koulujen arjessa aina, mutta nyt tunneja vuorovaikutustaitojen harjoittamista varten on kehitetty opettajille ja kasvattajille liuta erilaisia työkaluja. On Saga-hetken aika. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 25 ›› LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 25 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 25 29.2.2024 16.39 29.2.2024 16.39. Martikaisen mukaan samanlaisia taitoja on harjoiteltu päiväkodeissa ja kouluissa aina. – Voi katsoa televisiota! Voi laittaa kädet koukkuun rinnan päälle näin! Voi ajatella tv:n katselua! lapset ehdottavat
Itsekin huomaan olevani nyt rennompi. 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 26 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 26 29.2.2024 16.39 29.2.2024 16.39. Näin käy etenkin silloin, jos kirjassa on käsitelty hankalia tunteita. Entä mitä sanovat lapset itse. Munckin mukaan Saga-menetelmä on helppo omaksua ja ottaa mukaan päiväkodin arkeen. – Ongelmana on se, että kotimaisten mallien vaikuttavuudesta on tehty toistaiseksi melko vähän tutkimusta. – Se on kivaa, kun kuulee sadun ja sitten voi jutella, Lily Ahl, 6, perustelee. Hän on itse ollut mukana Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jossa seurattiin Saga-menetelmän ja toisen kotimaisen mallin, televisiostakin tutun Pikkuli-linnun ympärille luodun mallin vaikutuksia. Odotan sitä, Ida Westerholm, 6, sanoo. Sjökulla on yksi niistä päiväkodeista, joka oli mukana Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Sittemmin olen huomannut, etteivät ole. Sekä Sagalla että Pikkulilla näytti olevan positiivisia vaikutuksia. William Joutsenlahden, 6, mukaan satujen kuuntelu on tylsää. Lily Ahl ja Alexander Sjöwall keskustelevat saduista. n Lapset yllättävät usein hienoilla ajatuksillaan. Esimerkiksi Viirulle suuttuva Pesonen jäi vaivaamaan, ja lapset käsittelivät kirjan tarinaa leikeissään. Lasten auttamishalu kasvoi ja masennustyyppiset oireet vähenivät verrokkiryhmään verrattuna. – Lapset ovat nyt paljon avoimempia ja juttelevat vapautuneemmin ajatuksistaan kuin aloittaessamme. Päiväkodin paras juttu Sjökullan eskarilaisten ryhmä on kokoontunut viikoittain Saga-hetkessä piiriin istumaan ja keskustelemaan jo parin vuoden ajan. He vuorottelivat Viirun ja Pesosen rooleissa. Kymmenviikkoisessa seurannassa oli mukana 15 päiväkotia ja 150 lasta. Aluksi ehkä hieman jännitti, Henrietta Munck kertoo. Usein lapset yllättävät hienoilla ajatuksillaan. – Aluksi mietin, ovatko jotkin valmiista kysymyksistä liian vaikeita lapsille. Kaikkea voi kysyä. Mutta mahtuu joukkoon soraääniäkin. Sagalla myönteisiä vaikutuksia oli enemmän kuin Pikkulilla. Kotimaisuus kannattaa Maailmalla erilaisia malleja on kehitetty tukuittain ja Suomessakin useita. Tulokset olivat kannustavia. – Saga on ihan parasta päiväkodissa. Hänen mukaansa kirjojen tarinat ja käydyt keskustelut tulevat usein mukaan myös vapaaseen leikkiin. Kotimaisuus voisi kuitenkin olla etu, sillä menetelmät on kehitetty nimenomaan suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin opetussuunnitelmiin sopiviksi, Martikainen pohtii
LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 27 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 27 LM2_s24-27_Tunnetaidot.indd 27 29.2.2024 16.39 29.2.2024 16.39. Siihen kuuluu mm. > www.pikkuli.fi Ida Westerholm ja Peter Nyholm kokoontuvat viikoittain satuhetkeen. l Menetelmää voi soveltaa hyvin myös kotioloissa. kirjoja, tunnekortteja, musiikkia sekä erilaisia harjoituksia ja askarteluja. > www.helsinki.fi PIKKULI l Monimenetelmäisen kokonaisuuden on kehittänyt Metsämarja Aittokoski. l Sitä voi opiskella Helsingin yliopistossa ruotsiksi valinnaisena kurssina, ja Avoimen yliopiston kautta se on tarjolla muillekin kuin yliopiston opiskelijoille. l Kokonaisuus rakentuu Pikku Kakkosestakin tutun animaatiohahmon, Pikkuli-linnun ympärille. l Se on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. SAGA l Menetelmän on kehittänyt professori Mirjam Kalland. l Sen verkkosivuille on listattu kirjoja, joihin on tarjolla ilmaiseksi valmiita dialogikortteja. l Osa sen materiaalista on ilmaista, osa maksullista
Sen oppilaat nauttivat tutusta yhteisöstä ja työrauhasta. MAARIT PIIPPO | KUVAT JUKKA KOSKINEN KANSI 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 28 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 28 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. Isommat oppilaat huolehtivat polttopuiden hakemisesta ja tulen sytyttämisestä uuneihin. Hirvikosken kyläkoulu on selviytymisen ihme. Kylän kokoinen KOULU kasvu Aili Nurmiranta (vas.), Pihla Yrjölä ja Lempi Nurmiranta viihtyvät opettaja Anu Weckmanin kanssa liikuntasalin pönttöuunien lämmössä
Kissa viihtyi koululaisten keskellä niin hyvin, että siitä tuli kaikkien yhteinen lemmikki. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 29 ›› LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 29 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 29 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. Pienen yhteisön tuki luo kyläkouluun luottamusta. Iso alkukirjain, tietävät nelosluokkalaiset. Mikä erottaa erisnimen yleis nimestä. 1.–3.-luokkalaiset ja esikoululaiset muodostavat alaluokan, jota käy seitsemän oppilasta, ja 4.–6.-luokkalaiset muodostavat 16 oppilaan yläluokan. Lukukauden päätteeksi Valkku sai todistuksen, jossa nukkuminen ja syöminen olivat kymppejä, oppilaat kertovat. Valkulle tehtiin luokkaan oma nukkumapaikka, ja sitä ruokittiin ja hoivattiin. – Valkulla oli tärkeä tehtävä: se toi lempeyttä koulupäivään, Anu Weckman toteaa. Se on hirvikoskelaisille tuttu kissa, joka saapui aikoinaan koululle naapuritalon oppilaiden matkassa. Koulukissa oli tärkeä etenkin niille oppilaille, joilla ei ollut omaa lemmikkieläintä. Alaluokkalaiset opettelevat viikonpäiviä ja kuukausia opettaja Soile Kopakkalan ja koulunkäynninohjaaja Tiina Sivosen kanssa luokassa, josta löytyy pönttöuuni ja moderni diginäyttö opetuskäyttöön. Kylän kokoinen KOULU T uli loimuaa kahdessa pönttöuunissa, ja ryhmä 5.–6.-luokkalaisia selvittää läppäreillä tietoa suosikkikirjailijoistaan. Hirvikoski on pieni, alle 200 asukkaan kylä Pyhtäällä, Kymijoen varrella. Lempeys ja sallivuus ovat iso arvoja Hirvikoskella. Koulun henkilökunta suhtautuu oppilaisiin kannustavasti, ja kaikista asioista voidaan jutella yhdessä. Luokanopettaja Anu Weckmanista on aina kiva tulla töihin. Tunnelma talvisena koulupäivänä on keskittynyt, kun oppilaat työskentelevät koulunkäynninohjaaja Teija Nurmirannan opastuksella. Samaan aikaan 4.-luokkalaiset käyvät läpi äidinkielen tehtäviään perinteisessä luokkahuoneessa pulpettien äärellä. Koulukissa oli kaikkien yhteinen lemmikki. Opettaja Anu Weckmanin johdolla luetaan oppikirjan tekstiä yleisja erisnimistä. Hirvikosken koulun liikuntasali on muuntunut äidinkielen luokaksi, jossa opiskellaan koripallotelineiden ja puolapuiden lomassa, työpöytien ja säkkituolien äärellä. Kyläkoulu on sinnitellyt elossa jo 125 vuotta, viime aikoina erityisesti koulun kannatusyhdistyksen aktiivisuuden ansiosta. Kummallakin luokalla on oma opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja. Joku mainitsee esimerkkinä kissan nimeltä Valkku. Matkaa Pyhtään keskustaan ja lähimpään toiseen kouluun on yli 20 kilometriä. Eri tiloihin jaetun, eriyttävän opetuksen ansiosta koulun 23 oppilasta voivat edetä opinnoissaan ikätasonsa mukaisesti
Sieltä löytyy Pyhtään kirjaston siirtokirjahylly, ja kirjastoauto käy parin viikon välein. Talvella voi hiihtää, ja kesäkaudella läheltä löytyvät niin Kymijoen rannat kuin Valkmusan kansallispuiston suoalue pitkospuineen. Kiekkoilijat pyöräyttävät nopeasti pelin käyntiin. – Vuorovaikutus perheiden kanssa on välitöntä, tapaamme usein kasvotusten koulun ympäristössä. Ulkona on muutama aste pakkasta, ja pian luistelukenttä täyttyy eritasoisista luistelijoista. Opetuksen eriyttäminen on toimiva työtapa yhdysluokilla. – Täällä on juuri niin rauhallista kuin alkuopetuksessa kuuluukin olla. Koulun tarina alkoi vuonna 1898, kun paikallinen isäntä lahjoitti koululle tilukset ja kylä sai valtiolta lainan koulun rakentamiseen. Alaluokan opettaja Soile Kopakkala iloitsee pienen koulun kiireettömästä ilmapiiristä, jossa aikuisilla on aikaa olla läsnä. Koulun 125-vuotisjuhlat kokosivat viime syksynä oppilaat perheineen kulttuurin ja liikunnan pariin. Vellikello kilkattaa: on ai ka mennä välitunnille. Rakennus tarjoaa tilat myös lasten ja aikuisten viikoittaisille harrastuksille. Rakennus onkin hyvässä kunnossa sekä henkisesti että fyysisesti. Viime vuosina laskenut lapsiluku on alkanut uhata koulun toimintaa, vaikka sen elinvoimaisuus on tärkeää hirvikoskelaisille. Koulunkäynnin ohjaaja Teija Nurmiranta neuvoo 5.-luokkalaisia Mette Rautiota (vas.) ja Amanda Honkalaa äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla. 5.-luokkalainen Konsta Koskinen on innostunut kaikesta käytännöllisestä, kuten tekstiilitöistä. Liikunta on 4.-luokkalaisen Juho Ukkosen lempiaine ja hän on tyytyväinen monipuolisiin liikuntamahdollisuuksiin. Sen hirret on tarkistettu ja terveiksi todettu, ja kunta on remontoinut tiloja. Pihalla on Palmupuu-kiipeilyteline ja monia paikkoja tehdä majoja. Syksyllä kiipeilemme puis125vuotias koulu on hyvässä kunnossa. Lomakaudella pihalla järjestetään kesäkahvilaa ja kyläjuhlia, joihin koko yhteisö kokoontuu. Paikallinen metsästysseura on lahjoittanut polttopuita, mikä auttaa koulun lämmityskustannusten kattamisessa. – Koulun ympäristö on hyvä paikka tehdä vaikka mitä. 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 30 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 30 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. Ensi kesänä käyttöön pääsevät omatekemät shortsit. Joku isommista oppilaista auttaa pienempää luistelemalla parina käsi kädessä. Hirvikosken koulun kannatusyhdistys hoitaa varainkeruuta sekä järjestää koulupihan leikkivälineiden huollon, luistinradan jäädytyksen ja hiihtoladun avaamisen. Tuttuus luo turvallisuutta, josta hyötyvät sekä oppilaat että opettajat, Anu Weckman kertoo
Hän kuuluisi kotiosoitteensa puolesta toisen koulun alueelle, mutta perhe halusi valita pienemmän Hirvikosken koulun. Pienten koulujen suuri arvo Pieniä, alle 50 oppilaan kouluja on Suomessa tällä hetkellä noin 300. Oppilaat osallistuvat koulun huoltoon ja ylläpitoon. Syksyisin koko koulu käy nostamassa läheiseltä luomutilalta perunoita kouluruoan aineksiksi. Näin talvikautena koulurakennuksen edustaa pitää hiekoittaa usein, mistä huolehtivat isommat oppilaat. Oppilailla onkin kova nälkä, sillä monen päivä on alkanut jo aamuvarhaisella. Esimerkiksi vuosina 2000–2004 maassamme lakkautettiin 300 koulua, ja trendi on jatkunut viime vuosiin. – Pienten koulujen kannattavuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Opettaja tuntee oppilaansa hyvin ja pystyy kohdentamaan opetuksen lasten erityispiirteisiin. – Kaverien kanssa on kiva tehdä tehtäviä. Lakkautuksia perustellaan yleisimmin taloudellisilla säästöillä ja oppilasmäärien ennakoidulla laskulla. Koulujen lakkautukset ovat yleisiä, ja ne ovat kohdistuneet erityisesti pieniin kyläkouluihin. Lakkautusten haitoista on kansainvälistä tutkimusta. Viimeksi saimme ylös niin monta säkkiä perunaa, että niitä riittää ainakin kahdeksi vuodeksi, Ukkonen arvelee. Heidän luokkakaverinsa Konsta Koskinen asettelee puut uuniin luukkuun ja sytyttää tulet tottunein ottein. sa ja syömme omenia ja luumuja suoraan oksilta, Ukkonen kertoo. 5.-luokkalaiset Lyyli Nurmiranta ja Mette Rautio lähtevät hakemaan polttopuita pihan perällä sijaitsevasta puuvajasta. Maaseudulla välimatkat voivat olla pitkiä, esimerkiksi 4.-luokkalainen Eino Aaltonen tulee koululle vanhempiensa kyydillä 11 kilometrin päästä. – Perunoiden nosto on mutaista puuhaa. Peltonen pitää pienten koulujen yhdysluokkia hyvänä ratkaisuna niiden pedagogisten ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Majanrakennusta, futismatseja, perunannostoa ja yökoulua… 4.-luokkalaisesta Juho Ukkosesta Hirvikosken kyläkoulussa voi tehdä vaikka mitä kivaa. – Kuntien päätöksenteossa ei ole selkeästi vertailtu säilyttämisen ja lakkauttamisen aiheuttamia todellisia kustannuksia kuljetusten, oppilashuollon, tilatarpeiden ja henkilöstön osalta. Lähellä kotia olevilla kouluilla on iso arvo perheille ja yhteisöille, sanoo Peltonen. Kun sivukylien oppilaiden koulumatkat pitenevät, myös koulupäivä pitenee, mikä vähentää aikaa liikunnan ja muiden harrastusten parissa. Keittäjä Ritva Koivula valmistaa lounaan koulun omassa keittiössä alusta pitäen. Meillä on semmoinen meininki, että aina autetaan toisia, Nurmiranta ja Rautio kertovat. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 31 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 31 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 31 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. Kyläkoulujen tilannetta tutkineen kasvatustieteiden tohtori Taina Peltosen mukaan säästöt ovat monesti perustuneet olettamuksiin, joita ei ole tutkittu ja todennettu. Kun ikäluokat yhdistyvät opetuksessa, lasten itsenäisyys ja itsetunto kehittyvät ja hoivaavuus sekä yhteistyökyky lisääntyy
– Yhdistelmäluokalla oppilaiden työskentelytaidot kehittyvät, kun tehtäviä voidaan eriyttää, Weckman sanoo. Kaikki hyväksytään omana itsenään. – Täällä ei meluta, ja tunnilla on helppo keskittyä, sanoo Aaltonen. Jos koulu lakkautettaisiin, monen oppilaan koulupäivän pituus kasvaisi pitkien matkojen ja kyytijärjestelyn vuoksi. Silti oppilasmäärän väheneminen huolettaa, ja Hirvikoskelle toivotaan hartaasti lisää lapsiperheitä. n Yhdysluokissa eri-ikäisten oppilaiden välit muodostuvat usein sisaruksellisiksi. Samalla eri-ikäisten oppilaiden välit muodostuvat sisaruksellisiksi. 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 32 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 32 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. Hän voi tarvittaessa huoletta poistua luokasta, eikä oppilaiden työskentely keskeydy. Toistaiseksi kunta on laskenut, ettei koulun lakkauttaminen toisi oleellista säästöä. Kunta tarkastelee koulun kustannuksia aika ajoin , ja silloin otetaan huomioon oppilaiden lukumäärä ja koulukyytien kustannukset. Yli 24 vuotta koulussa opettajana viihtynyt Anu Weckman kehuu luokkansa itseohjautuvuutta. Kannatusyhdistys hoitaa luistinradan jäädytyksen. – Meidän pienessä yhteisössämme kukaan ei jää ulkopuoliseksi. Koulurauha motivoi myös henkilökuntaa. 6.-luokkalainen Pinja Kuusenoksa auttaa 2.-luokkalaista Lempi Nurmirantaa vauhtiin. He pystyvät itsenäiseen työskentelyyn, ja auttavat toinen toisiaan
LUKUTAITOSTIPENDI Aikakausmedia tukee koululaisten lukuintoa myöntämällä kolme 500 euron suuruista lukutaitostipendiä: yhden 1.–2. LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 33 LM2_s28-33_Hirvikoskenkoulu.indd 33 29.2.2024 15.59 29.2.2024 15.59. luokka-asteille. luokka-asteille, yhden 3.–6. Onko luokalla kenties oma lehti, lukupiiri tai onko ryhmä erityisen ahkera käymään kirjastossa. Kirjoita viestin otsikkoon Stipendi 1.–2.lk, Stipendi 3.–6.lk tai Stipendi 7.–9.lk, ja liitä mukaan perustelut, miksi juuri sinun luokkasi ansaitsisi stipendin. Stipendin tavoitteena on nostaa esiin lukutaidon merkitystä, lisätä lukuiloa ja vahvistaa luokkien ryhmähenkeä. Vai ovatko oppilaat tehneet yhdessä jotain muuta lukutaitoon liittyvää, josta he ansaitsisivat palkinnon. Lähetä hakemus 31.3.2024 mennessä osoitteeseen mediakasvatus@aikakausmedia.fi. Onko sinun luokkasi tehnyt yhdessä jotain, mikä olisi lisännyt ryhmän lukuintoa tai edistänyt lukutaitoa. Lisätietoja: Piia Matikainen, mediakasvatusasiantuntija piia.matikainen@aikakausmedia.fi Aikakausmedia tutkii ja markkinoi aikakauslehtialaa sekä tuottaa oppimateriaaleja, jotka tukevat erityisesti lasten ja nuorten lukutaidon ja medialukutaidon kehittymistä. Stipendin saajat julkistetaan Aikakauslehtiviikolla, jota vietetään 22.–28.4.2024 Lukuviikon kanssa samaan aikaan. luokka-asteille ja yhden 7.–9
Miten lapset itse isovanhempansa kokevat, ja miten ukkien ja mummien rooli lasten elämässä on muuttunut toista maailmasotaa seuranneista ajoista nykypäivään. Tutkimusartikkeli Care and relationality in narratives of three generations in Sweden julkaistiin helmikuussa Childhood-verkkolehdessä. ISOÄITI JA ISOISÄ VOIVAT PUOLESTAAN OLLA TURVALLISIA JA LÄMPIMIÄ AIKUISIA, JOITA LÄHESTYÄ. Isovanhemmuuteen on ilmaantunut statusarvoa, jota siinä ei ennen ollut, ja sama pätee lapsenlapsena olemiseen. ÄITI JA ISÄ SAATTAVAT HUOMATA YHTEISTEN LUKUHETKIEN AIKANA LAPSENSA OPPIMISEEN LIITTYVIÄ VAIKEUKSIA. Kauas on tultu etäisestä, komentelevasta ja vähän pelottavastakin 1940-luvun isoisästä. Konkreettinen merkki ajattelutavan muutoksesta oli lasten ruumiillisen kurituksen kieltäminen. Aktiivisemman roolin saaneet lapset uskalsivat lähestyä aikuisia entistä avoimemmin, ja isovanhemmista tulikin heille läheisempiä kuin edelliselle sukupolvelle. Vanhimpien kertojien lapsuudessa eli ruotsalaisen kansankodin kiihkeinä kehitysvuosina hyvää lapsuutta alettiin pitää sosiaalisena oikeutena, joka kuuluu kaikille lapsille perheen asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Nykyiseen lapsenlapsuuteen kuuluu tutkijoiden mukaan vastavuoroisuus: isovanhemmat huolehtivat edelleen lapsenlapsista, mutta myös lapsenlapset huolehtivat isovanhemmistaan. Lapsenlapsista ja isovanhemmista voi parhaimmillaan kehkeytyä yhtenäinen ja itseään vahvistava tiimi, jota sopii esitellä ylpeänä ulkopuolisillekin. Artikkeli on vapaasti luettavissa netissä. ISOISÄ ei enää komentele CO LO U RB O X Isovanhemmat ja lastenlapset huolehtivat vastavuoroisesti toisistaan. Aikuisten auktoriteetti lapsiin nähden oli vielä 1940ja 50-luvuilla itsestäänselvyys. Isovanhempien läsnäolo ja sitoutuminen lapsenlasten elämään on kehittynyt sukupolvien saatossa yhä tiiviimmäksi. TIETOA tutkittua VANHEMMAT JA ISOVANHEMMAT VOIVAT OLLA MONELLA TAPAA TÄRKEITÄ LAPSEN ELÄMÄSSÄ. Lapset käyvät kaupassa ja auttelevat niin puutarhatöissä kuin ruuanlaitossakin. 1970-luvulla lapsia ei nähty enää aikuisten vallankäytön kohteina, vaan itsenäisinä ihmisinä, joiden mielipiteitä tuli kuunnella. Vanhimmat kertojista olivat siis tutkimusta tehtäessä jo pitkällä ukkija mummi-iässä, ja nuorimmat elivät parhaillaan kukkeinta lapsenlapsuuttaan. Ruotsalaistutkijat selvittävät asiaa tutkimusartikkelissaan, jossa analysoidaan lapsenlapsena olemisen tarinoita 1940–1950-luvuilta, 1970–1980-luvuilta ja nykyään. Valtio alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota tulevien kansalaisten kasvatukseen, mikä näkyi mm. ANTTI VANAS I sovanhempien asemaa ja panosta lapsiperheen hyvinvointiin on tutkittu viime vuosina paljon, ja useimmiten vanhempien ja isovanhempien itsensä kannalta. Moni vanhemmista kertojista muistaakin erityisesti isoisänsä etäisenä ja ankarana kasvattajana, jolta ei juuri hellyyttä herunut. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 63 eri sukupolvia edustavaa haastateltavaa. Suhde isoäitiin oli usein läheisempi ja tasa-arvoisempi. vanhempien kasvattajankykyihin kohdistuneena epäluulona. 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s34-35_Tutkitut.indd 34 LM2_s34-35_Tutkitut.indd 34 29.2.2024 17.10 29.2.2024 17.10. ylävinjetti Eliniän pitenemisen ansiosta lapsilla oli myös entistä enemmän ukkeja ja mummeja, joita lähestyä. Mistään pehmoilusta ei kuitenkaan ollut kysymys
n CO LO U RB O X Vanhemmilla on arvokasta tietoa lapsen varhaisista oppimisvaikeuksista. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että vanhemmat opettaisivat lukemista ja laskemista tavalla tai toisella väärin. Väitös perustuu kolmeen Suomessa tehtyyn pitkittäistutkimukseen, joissa seurattiin samojen lasten kehitystä vuosien ajan. YHDESSÄ LUKEMINEN kannattaa aina LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 35 LM2_s34-35_Tutkitut.indd 35 LM2_s34-35_Tutkitut.indd 35 5.3.2024 6.48 5.3.2024 6.48. n > l Vanhempien vaikeudet lukemisessa ja matematiikassa enteilivät vastaavia vaikeuksia lapsilla niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin varhaisaikuisuudessakin. Tarinan opetus on, että vanhemmilla on arvokasta tietoa lapsen varhaisista oppimisvaikeuksista. Vanhemmilta saadun opetuksen negatiivinen yhteys lapsen lukuja laskutaitoon voi nimittäin johtua siitä, että vanhemmat tunnistavat lapsensa todelliset oppimiseen liittyvät vaikeudet ja yrittävät tukea häntä. 2 500 lapsiperheestä. Vanhemman omat oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan vaikuttaneet siihen, miten innokkaasti lapsen oppimista kotona tuettiin. Syy negatiiviseen yhteyteen ei siten olisi kotona saadun opetuksen laatu, vaan opetushalun alun perin herättäneet oppimisvaikeudet. Khanolainen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lukutaito ja matemaattiset taidot kehittyvät lapsuudesta nuoruuteen, ja miten erilaiset perheeseen liittyvät tekijät ennustavat tätä kehitystä. Tästä voi Khanolaisen mukaan päätellä, että oppimisvaikeuksista kärsivät lapset tarvitsevat tukea yleensä useampaan kuin yhteen taitoon. Tutkimuksiin on koottu tietoja n. Tutkimuksissa mukana olleet perheet osallistuivat keskimäärin varsin aktiivisesti lastensa oppimiseen erityisesti koulun ensimmäisillä luokilla. Samanaikaiset lukemisen ja matemaattisten taitojen vaikeudet olivat jopa yleisempiä kuin erilliset vaikeudet kyseisillä alueilla. Lukemisen ja matematiikan taitojen havaittiin liittyvän vahvasti yhteen: vanhemman matemaattiset taidot ennustivat sekä lapsen matemaattisia että luetun ymmärtämiseen liittyviä taitoja. L ukemaan oppii lukemalla – ja erityisesti lukemalla yhdessä vanhempien kanssa. Daria Khanolaisen väitöskirja Parental Factors in the Development of Foundational Academic Skills from Childhood to Adolescence tarkastettiin helmikuussa Jyväskylän yliopistossa. Riskin tunnistaminen mahdollisimman varhain helpottaa tarvittavan tuen ja interventioiden tarjoamista. Vanhempien yritykset suoranaisesti opettaa lapsiaan lukemaan sen sijaan näyttäisivät jopa huonontavan lukutaitoa, ja sama pätee matematiikan taitoihin. Havainto on peräsin Daria Khanolaisen tuoreesta väitöskirjasta. Kasvatusalan ammattilaisten kannattaisi käyttää tätä tietoa hyväkseen
Kahdessa muussa kodissa asuvat Tiinan ja Juhanin pojat Kalevi ja Lauri perheineen, Saareloita hekin. Joukon nestori, Äijäksi kutsuttu isoisoisä Altti Räihä on 94ja kuopus Kaisla 3-vuotias. Valmista tulee tuota pikaa, ja tytöt alkavat tehdä lähtöä kotiinsa. 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 36 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 36 1.3.2024 10.04 1.3.2024 10.04. Äijä asuu yhdessä tyttärensä Tiinan ja tämän puolison Juhanin kanssa. perhe NELJÄN SUKUPOLVEN TALO S tella, 7, ja Kaisla, 3, Saarela tekevät olohuoneen sohvapöydän ääressä mumminsa Tiina Saarelan kanssa palapeliä. Saarela-Räihän suku asuu Helsingissä neljän sukupolven voimin saman katon alla – kolmessa erillisessä asunnossa tosin. Serkkujen luo matka on hiukan pidempi: pitää koukata terassin ja kellarin kautta. Väliin mahtuu niin kuutosella, nelosella, kolmosella kuin ykköselläkin alkavia ikävuosia. Myös Tiinan ja Juhanin keskimmäinen poika perheineen on tiiviisti mukana porukassa. Yhteensä väkeä on 12 henkeä ja päälle vielä koirat Rocky ja Myy. Matka ei ole pitkä – vain muutama askelma rappusia ylös ja edessä on kotiovi
Sohvalla istuvat isoäiti, diakoniaasiantuntija Tiina Saarela, 65, ja isoisä, eläkeläinen Juhani Saarela, 68. Vieressä seisoo pariskunnan poika, arkkitehti Kalevi Saarela, 46. Parasta sukutalossa on se, että siellä pääsee kokemaan hyvin eri-ikäisten ihmisten elämää ja maailmaa. Helsinkiläisen suvun ja kolmen asunnon taloyhtiön vanhin on 94-vuotias isoisoisä Altti ja kuopus 3-vuotias Kaisla. NELJÄN SUKUPOLVEN TALO Neljän sukupolven talossa esimerkiksi merkkipäivät, vaalivalvojaiset ja Euroviisut kokoavat kaikki yhteen. Oikealla seisoo Kalevin puoliso, kehittämispäällikkö Sanna-Riikka Saarela, 44. Pöydän ääressä istuvat isoisoisä Altti Räihä, 94, sekä nuorimmaiset Kaisla, 3, ja Stella, 7, isänsä, myyntipäällikkö Lauri Saarelan, 35, kanssa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 37 ›› LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 37 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 37 1.3.2024 10.04 1.3.2024 10.04
Suuri remontti parivuotiaan Stellan kanssa ei innostanut. Vanhemmat olisivat liian lähellä, siinä seinän toisella puolen. Semmoinen sukupolvien yhteys on arvokas, Kalevi sanoo. Tiina ja Juhani innostuivat ja ehdottivat talon ostoa poikiensa perheille. Tämä kolmikko on koonnut yhdessä monta palapeliä. Isossa talossa olisi sauna ja oma piha. Vastaus oli välitön jyrkkä ei. – Mielikuvissani lapsenlapset tulivat koulun jälkeen meille kaakaolle ja läksyjä tekemään. Ei aikaa seurusteluun ole sen enempää, Sanna-Riikka sanoo. Saunavuorolla vaihdetaan kuulumiset Nyt kun Laurin perheellä on takana yhteiseloa vuosi ja muilla neljä vuotta, kaikki vakuuttavat, että asumismuoto toimii. Vaikka vanhempi, isovanhempi, isoisovanhempi tai lapsi asuu heti seinän takana, on tilaa hengittää sekä tilaa omalle elämälle ja yksityisyydelle. He olivat rakentaneet taloon kolme asuntoa. Aikojen saatossa yhteisö oli kuitenkin hajonnut ja talon korjausvelka kasvanut. Kaisla ja Stella pistäytyvät usein alakerrassa asuvien isovanhempien luokse. Perjantaisin kellarin saunassa taloyhtiön väki löylyttelee naisten ja miesten saunavuoroissa. Stellalle oli syntynyt pikkusisko Kaisla, ja perhe tarvitsi lisää tilaa. Muutaman kuukauden päästä perässä seurasivat Tiina, Juhani ja Äijä sekä kolmanteen asuntoon Tiinan sisko Ulla Räihä. Unelma sai mahdollisuuden, kun Pohjois-Helsingissä tuli myyntiin iso omakotitalo, jota oli aiemmin asuttanut kolme veljestä perheineen. Vuoden kestäneen mittavan remontin jälkeen Kalevi, Sanna-Riikka ja tuolloin 15-vuotias Aino, 13-vuotias Aapo ja 9-vuotias Helmi muuttivat uuteen kotiin jouluna 2019. Kaisla vaalii auringonkukkia, mummi kurpitsoita ja raparperia. Ohjelmassa on usein kirjan lukemista, leipomista tai elokuvan katselua. Lauteilla vaihdetaan viikon kuulumiset ja puidaan maailman menoa. – Ennen muuttoa kuvittelin, että viettäisimme vielä enemmän aikaa yhdessä. Joukon aktiivisimpia kyläilijöitä ovat Stella ja Kaisla, jotka kipittävät mummilaan ainakin viikoittain, yleensä sovitusti, joskus spontaanisti. Lauri Kaisa-puolisoineen syttyi hitaammin. Minulla oli hyviä muistoja omasta lapsuudestani, kun asuimme ukkini kanssa yhdessä rintamamiestalossa. On samat työt, opiskelut ja harrastukset kuin sielläkin. – Kun Ulla muutti Turkuun, juuri remontoitu koti sukulaisten naapurissa alkoikin tuntua hyvältä ajatukselta. Esikoinen, teini-ikäinen Aino suhtautui sukutaloon kriittisesti mutta nuoremmat Aapo ja Helmi avoimin mielin. – Mielelläni saunaan menen, mutta aika usein harrastukset tai muut omat menot sattuvat miesten vuoron kanssa päällekkäin, Aapo kertoo. Suvun kesken on helpompi sanoa palaute suoraan. 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 38 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 38 1.3.2024 10.04 1.3.2024 10.04. Perheen lasten mielipiteet jakaantuivat. Toki yhteisiäkin hetkiä on. Myös nimija syntymäpäivät kokoavat porukan yhteen. Jyrkkä ei sukutalolle Epätavallinen asumisjärjestely oli alun perin Tiina Saarelan pitkäaikainen haave, jonka hän ei koskaan uskonut käyvän toteen. Veljeksistä kaksi oli laittanut asuntonsa vuokralle. Elämä soljuu täällä kuitenkin ihan samaa rataa kuin kerrostalossakin. Vähitellen Kalevi ja puolisonsa Sanna-Riikka alkoivat kuitenkin lämmetä idealle. Kesällä grilli on pihalla kuumana tämän tästä, ja terassille kerääntyy iso joukko ruokailemaan. Sitä paitsi olimme nähneet vierestä, että yhteiselo sujui hyvin, Kaisa sanoo. Yhdessä katsotaan myös vaalivalvojaiset tai vaikkapa Euroviisut. Pikkutytöt ja mummi hoitavat myös puutarhaa yhdessä. – Ennen kaikkea teimme ratkaisun lasten takia. Helmi (vas.), 13, ja Aino Saarela, 19, auttavat isoisoisäänsä eli Äijä Altti Räihää tietotekniikan kiemuroissa. Juhlia riittää, kun juhlittavia on 12. Ja olisivathan sukulaiset tosiaan vähän liiankin lähellä… Parin vuoden päästä tilanne oli toinen
Useinhan ihmiset viettävät aikaa vain oman ikäistensä ja lastensa kanssa. Ei tarvitse miettiä, mitä tuo minusta ajattelee, kun tietää, että hyväähän lopulta kuitenkin. Isommat serkut ovat Stellan mielestä ihania. Yhteistyönä on syntynyt esimerkiksi Ainon ylioppilasmekko. Taivaallinen talo Sukutalon suurin plussa on kuitenkin sukupolvien välinen yhteys ja sen tuoma osallisuus. Joku voi kokea, että tekee enemmän kuin muut. Tie vie Hämeenlinnaan hoitokotiin, jossa asuu Äijän pikkuveli. n Kaisa ei esiinny jutussa omalla nimellään työnsä vuoksi. Myös Äijä nauttii kuljetuspalveluista. – Kyllähän tämä on iso apu, kun vieressä on tarjolla lastenhoitoa melkeinpä 24/7. Usein Aino ja Helmi lähtevät mummille seuraksi ruokakauppaan. Ainon ja Stellan taustalla istuu Helmi. Helmi ja Aino ovat oppineet Tiina-mummilta paljon ruuanlaiton ja leivonnan saloista. Aapo ja Helmi kehuvat sitä, miten kyyti harrastuksiin löytyy, vaikka vanhemmat olisivat töissä. Juhlien aikaan jääkaapit ja astiat ovat yhteiskäytössä, ja yhteissauna säästää energiaa. On autonkuljettajat ja apua tietokoneen käyttöön. Ensi viikolla kuskausvuorossa on Aino. Kaikki tulee valmiina eteen, ruoka ja asunto. Tunnemme kaikki toisemme niin hyvin. Naapuruksien Toyota-tiimi-WhatsApp-ryhmästä löytyy aina vapaaehtoinen. Aina on ihmisiä ympärillä. – Tämähän on minunlaiselleni vanhukselle aivan taivaallista. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että ai tuo onkin tuommoinen, Lauri pohtii. Viestinvaihtoa varten asukkaat ovatkin perustaneet useita eri teemaisia WhatsApp-ryhmiä. – Tuo koskee oikeastaan meitä kaikkia. Yhdessä tehdessä ja ollessa siirtyvät myös tarinat ja taidot. – Päteviä ihmisiä näistä kasvaa, tuumaa Juhani. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 39 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 39 LM2_s36-39_NeljänSukupolvenKoti.indd 39 1.3.2024 10.04 1.3.2024 10.04. Samalla vaihtuvat kuulumiset. Ainoa ja Tiinaa yhdistävät myös ruokareseptien testaaminen ja ompeluharrastus. – Sen voi ajatella myös niin, että sukulaisten läsnäolo on ollut edellytys sille, että bileet on voinut pitää, Sanna-Riikka vastaa naurahtaen. Näin me kaikki pääsemme seuraamaan läheltä eri-ikäisten maailmoja, Sanna-Riikka toteaa. Teinien kannalta hieman ärsyttävää on se, että käty eli kämppä tyhjänä ei oikeastaan koskaan täydellisesti toteudu, kun naapuriasunnoissa on valvovia silmiä. Ehkä kaikkein tyytyväisin sukutaloon on kuitenkin Äijä. – Suvun kesken on kuitenkin helpompi sanoa palaute suoraan. Taloyhtiöön on muodostunut selvä työnjako: Kalevi on hallituksen puheenjohtaja, Sanna-Riikka isännöitsijä, Juhani talonmies, Lauri it-tuki ja Äijä kompostivastaava. Teineistä Aino on useimmin nähty vieras mummilassa. Aapo on saanut talon remontin aikaan ukki-Juhanin apupoikana monta oppia niin rakentamisesta kuin ukin välillä useampaankin kertaan kertoilemien tarinoiden kautta. Tavallisesti visiitille vie kysymys Äijän Toyotasta, jota Äijä ei enää itse aja. Kaksikon käsissä on syntynyt Ainolle keltaisena hehkuva vanhojentanssimekko ja puku ylioppilasjuhliin. On niin paljon elämää ympärillä. – Vähän se on mietityttänyt, kun on bileitä järjestänyt, Aino sanoo. Tai jokin toisen tapa voi ärsyttää. Sukulaiselle voi sanoa suoraan Kaisa listaa sukutalon plussiksi myös kierrätyksen perheeltä toiselle. Usein kuskina toimii mummi tai ukki. – Kukaan ei joudu olemaan yksin. Joskus ristiriitojakin syntyy, ihan samoista asioista kuin tavallisessa rivitaloyhtiössä. Kellarissa tyttöjä odottaa isompien serkkujen Stiga-kelkka, ja Helmin naamiaisasukätköistä löytyy Stellalle tarpeen tullen vaikka mitä. Tiina ja Juhani tuntuvat oikein mielellään auttavan lastenhoidossa ja päiväkodista hakemisessa, jos ei itse töistä pääse lähtemään, Lauri huomauttaa ja Tiina nyökkää vieressä. Saisiko sitä lainata. Ja me vanhukset pysymme perillä siitä, mitä nuorempien polvien elämässä tapahtuu, millaisia sanoja nuoret käyttävät ja millaista on nykykoulussa, Tiina listaa. Ompelu yhdistää Tiinaa ja Ainoa
”Se on ehkä se kaikkein tärkein asia.” 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 40 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 40 1.3.2024 10.07 1.3.2024 10.07. lastensuojelu Joonatan Nsukami päätti jo pienenä päämäärätietoisena poikana hankkia aikuisena itselleen kattohuoneiston. Nyt hänellä on 30-neliöinen kattohuoneisto Kalliossa, mutta haaveissa on samanmoinen mutta suurempi – ja ennen kaikkea perhe ja omat lapset
Se tarjoaa matalalla kynnyksellä apua, tukea ja tekemistä alaikäisinä, ilman vanhempia Suomeen tulleille nuorille, jotta he eivät jäisi yksin. T ervetuloa, täällä on meidän tilat, esittelee Joonatan Nsukami, 24, Diakonissalaitoksen Olohuoneen viihtyisää kotipesää Kulttuuritalolla Helsingissä. Nsukami toivoi Lapsen Maailmassa julkaistiin elokuussa 2021 juttu Joonatan Nsukamista, joka kantoi huolta jälkihuoltonuorista. Mitä kuuluu, JOONATAN. Mutta mitä runsaassa kahdessa vuodessa on tapahtunut. Nsukami työskentelee yhteisötyöntekijänä Diakonissalaitoksen STEA-rahoitteisessa Olohuoneessa. Nuorten yksinäisyydestä ja sen torjumisesta Nsukami puhui myös Lapsen Maailman edellisessä haastattelussa. ULLA OJALA I KUVAT LIISA HUIMA LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 41 ›› LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 41 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 41 1.3.2024 10.07 1.3.2024 10.07. Hän oli puolta vuotta aikaisemmin perustanut yrityksen päästäkseen vaikuttamaan asioihin. Hän oli perustanut keväällä 2021 Jälkiturva-yrityksen, jonka kautta halusi kehittää jälkihuoltoa tarjoamalla luentoja koulutuspalveluita. Juttu on luettavissa lehden verkkosivuilla
Joonatan Nsukami sanoo olevansa onnekas ihminen: ”Jollen olisi löytänyt näitä ihmisiä ympärilleni, en välttämättä olisi edes puhumassa näistä asioista. Hän halusi antaa kokemusasiantuntijana vertaistukea jälkihuollon piirissä oleville nuorille. Hän otti yhteyttä THL:ään, ja pian Diakonissalaitoksen väki halusikin palkata hänet töihin. Kuin suurperheen isä – Yhteisötyöntekijänä aloittaminen muutti kaiken. Nsukami kuuli kesällä 2021 Diakonissalaitoksen ja THL:n yhteisestä YEEeli Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeesta, joka oli käynnistämässä Olohuone-toimintaa. yhteistyökumppaneikseen esimerkiksi kuntien jälkihuollosta vastaavia. Jälkiturvaa Nsukami pyörittää tällä hetkellä sivutoimisesti. Minusta tuli suurperheen isä täällä käyville nuorille. Yksin on mahdoton kasvaa.” 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 42 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 42 1.3.2024 10.07 1.3.2024 10.07
14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 15 ›› Nykyhallitus laski jälkihuollon ikärajaa. – Minulla on 16 vuoden kokemus lastensuojelus ta ja jälkihuollosta, ja olen nähnyt vuosien varrella paljon. – Jos todistaa jotakin vääryyttä, siihen pitää puuttua. – Minulle ei ole vieläkään tullut sellaista oloa, että jälkihuolto olisi nyt menossa parempaan suuntaan. Am liquia nonem. Entä kun tulee sydänsuruja. Mutta Nsukami olikin osannut varata heille ekstraeväät, koska tuntee porukkansa niin hyvin. Entä kun pitäisi käsitellä lapsuuden aikaisia kielteisiä kokemuksia. J älkiturva tarjoaa jälkihuollon luentoja koulutuspalveluita. Agnim que nist, consect ecestrumet veruptur. Agnim que nist, consect ecestrumet veruptur. Nem nimint et asimus exerati untiat lam comnien dendissin niendani od es sum andipsa cuptat. ULLA OJALA KUVAT LIISA HUIMA S ipoolaisen alakoulun opettaja teki lähtemättömän vaikutuksen 7-vuotiaaseen Joonatan Nsukamiin. Am liquia nonem. Entä kun tuntee olonsa yksinäiseksi. Tuntuu, että joudun taistelemaan tämän asian puolesta. n lastensuojelu KOKEMUSASIANTUNTIJ AT KEHIIN! Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa ja tarjoaa kokemusasian tuntijoiden tukea itsenäistä elämää aloittaville nuorille. Edellinen hallitus nosti jälkihuollon ikärajan 25 vuoteen, mutta ikäraja laskettiin 23 vuoteen nykyisen hallituksen päätöksellä tämän vuoden alusta lähtien. Opettaja otti koko luokan puhutteluun kiusaamisen takia, vaikka tiesi, etteivät kaikki oppilaat olleet siihen osallistuneet. "Hyvän tulevaisuuden takaaminen nuorille pitäisi olla aina etusijalla". Hän osti eväät 40 nuorelle, jotka olivat menossa talviurheilutapahtumaan Olympiastadionille. Tämä ajatus on vahvasti Nsukamin maaliskuussa käynnistämän yrityksen, Jälkiturvan, taustalla. Haluan olla auttamassa kehitystä eteenpäin ja tekemään palveluista parempia. Valmis taistelemaan Jälkihuoltoon ovat oikeutettuja sijaishuollon piirissä olleet, 18 vuotta täyttäneet nuoret. Asioita on muutettava tavalla tai toisella, sanoo Nsukami, 22. Hän näkisi mielellään ympäri Suomen Olohuoneen kaltaisia paikkoja, joihin kuka tahansa yksin maahan tullut, sijaishuollossa ollut nuori voi tulla tapaamaan muita nuoria, yhteisötyöntekijöitä ja vapaaehtoisia sekä saada apua vaikkapa läksyissä tai kesätyöpaikan hakemisessa. Joonatan Nsukami ei voi käsittää, kuinka Suomessa oletetaan, että jälkihuollossa olevalle nuorelle riittää pelkkä viranomaisapu virka-aikaan, vaikka silläkin on tärkeä osansa kokonaisuudessa. Palveluita tulisi Nsukamin mukaan kehittää nuorten lähtökohdista käsin, eikä odottaa, että nuori tarttuu palveluun, joka on kehitetty kysymättä mitään kohderyhmältä. Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa, johon sijaishuollon piirissä olleet, 18 vuotta täyttäneet ovat oikeutettuja. Nem nimint et asimus exerati untiat lam comnien dendissin niendani od es sum andipsa cuptat. Nsukami muistaa jo pienenä olleensa isovelihahmo pienemmilleen monikulttuurisessa perhekoti Ilolassa, jossa hän asui 12 vuotta tultuaan Suomeen 6-vuotiaana. Nsukami toivoo saavansa yhteistyökumppane ikseen muun muassa kuntien ja kaupunkien jälkihuollosta vastaavia ja pääsevänsä antamaan kokemusasian tuntijana vertaistukea jälkiJoonatan Nsukamille jälkihuollon laatu on kaikki kaikessa. Opettaja selitti, että hiljaiset hyväksyjät ja sivustakatsoja tkin ovat osallisia. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 43 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 43 LM2_s40-43_Mitä KuuluuJoonatan?.indd 43 1.3.2024 10.07 1.3.2024 10.07. Hän pitää edelleen yhteyttä Ilolan-aikaisiin sisaruksiinsa. Se, miten Nsukami huolehtii Olohuoneen nuorista, käy hyvin ilmi siitä, miten hän osasi retkellä ennakoida tilanteen eväiden suhteen. Mutta nyt olo on sellainen, että olen valmiskin taistelemaan. Osa nuorista söi omansa jo ennen kuin päästiin perille, jolloin heidän olisi ollut ikävä katsella sivusta muiden ruokailua paikan päällä
terveys Shannon McWilliam halusi hyödyntää neuvolan tarjoaman mahdollisuuden pohtia isyyttään ja lapsen tulevaa syntymää. 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 44 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 44 1.3.2024 10.10 1.3.2024 10.10. Islan isosisarusten kohdalla samanlaista palvelua ei vielä ollut tarjolla
Myös tuttavapiirini on suhtau tunut positiivisesti isäneuvoloihin – mitä nyt van hemmat miehet ovat saattaneet olla hieman sar kastisia. Mutta kos ka työskentelen itsekin so tealalla, halusin etsiä ja löy tää kaiken mahdollisen tie don, jonka avulla tukea puo lisoa odotuksessa. Vaasassa isäneuvoloiden perustaminen sai al kunsa kätilöiden ja terveydenhoitajien huomat tua, että isät tarvitsevat laajempaa tukea. Käynnit ovat vapaaehtoisia, ja niiden sisältö vaih telee isien tarpeiden mukaan. Käsiteltäviin asioihin vaikuttaa muun muassa se, millainen matka ras kaaksi tulemiseen on ollut ja millaisia vaiheita perheet ovat käyneet läpi. – Aluksi olin hieman skep tinen asian suhteen, sillä ajat telin, etten kokeneena isänä tarvitse lapsenhoitoon liit tyviä neuvoja. Isät ovat ol leet tyytyväisiä siihen, että heidätkin huomioidaan vanhempina tasavertaisesti äitien kanssa. Odotusaikana han huomio terveyspalveluissa kohdistuu pitkälti odottavan äidin ja vauvan vointiin. Edellisvuonna käyntejä kertyi 113. Vaasassa isiä on kutsuttu neuvolakäynneille jo vuodesta 2013, ja toiminta on yhä voimissaan. Vähäsöyringin mukaan varsinkin esikoistaan odottavat isät kaipaavat neuvolasta tietoa ja ohjei ta käytännön asioihin, kuten vauvan syöttämiseen ja hoitotoimenpiteisiin. ISÄTKIN halutaan neuvolaan Isäneuvoloissa lapsen syntymään liittyvistä ajatuksista ja tunteista voi puhua avoimesti ja saada myös käytännön neuvoja. Ensi käynti raskauden puolivälin jälkeen Neuvolassa vuodesta 2018 työskennellyt terveyden hoitaja Reetta Vähäsöyrin ki kertoo, että isät voivat it se vaikuttaa käynnin ajan kohtaan. Myös paikallisilta vauvamessuilta mukaan oli tarttunut esittei tä ja informaatiota asiasta. Palaute on ollut positiivista. Vastausten perusteella isille pää tettiin tarjota mahdollisuutta neuvolakäyntiin, jos sa keskitytään pelkästään häneen. TIINA PITKÄNEN | KUVAT JOHANNES TERVO E lokuussa 2023 isäneuvolaan löysi tien sä myös Shannon McWilliam, joka sai puolisonsa kanssa syyskuussa kolman nen lapsensa, Islan. Vaasa onkin profiloitunut yhdeksi isäneuvola toiminnan pioneerikunnaksi, ja esimerkiksi viime vuonna kaupungissa toteutui 104 isäneuvolakäyn tiä. Odotusajan toisella käynnillä kartoitetaan laa jassa terveystarkastuksessa myös isien vointia lo makekyselyllä. Viime vuonna 104 vaasalaismiestä kävi isäneuvolassa. Silloin vauvan kasvusta ja voinnista tiedetään jo enemmän, ja tulevat isät ovat ehtineet totutella ajatukseen lapsen syntymästä. Vaasassa suositellaan kuitenkin, että isä neuvolaan tultaisiin vasta raskauden puolivälin jäl keen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 45 ›› LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 45 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 45 1.3.2024 10.10 1.3.2024 10.10. Hän kuuli mahdol lisuudesta isäneuvolakäyntiin tervey denhoitaja Reetta Vähäsöyringiltä käydessään puolisonsa kanssa tarkastuksessa tä män raskausaikana. – Isäneuvolassa käy kaikenlaisia isiä: eriikäi siä sekä ensimmäisen lapsensa saavia tai jo koke neempia
Isla McWilliam syntyi syyskuussa. 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 46 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 46 1.3.2024 10.10 1.3.2024 10.10. Lehden painoon mennessä hän oli juuri oppinut kääntymään selältä vatsalleen. Hän nauraa ja hymyilee paljon, ja tykkää erityisesti banaaneista ja elefanteista
Tiivis osallistuminen raskaudenaikaisille neu volakäynneille luo hyvää pohjaa sille, että isät ot tavat myöhemminkin ta saarvoisesti osaa lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Näin isää voitaisiin tukea entistä tiiviimmin ja seurata mahdollisia muutoksia hänen voinnissaan ja ajatuksissaan. Ylei sellä tasolla työikäiset miehet käyt tävät vähän terveyspalveluita, joten he voivat kartoittaa neuvolakäyn nillä myös omaa terveydentilaansa. Isäneuvoloissa annetaankin tar peen mukaan myös terveysneuvontaa ja tehdään erilaisia tutkimuksia. Terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyrinki kertoo myös sateenkaariperheiden eisynnyttävien van hempien olevan tervetulleita isäneuvolaan. Hänes tä isän rooli perheessä on nykyään vahvempi kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. n Sateenkaariperheiden ei-synnyttävät vanhemmat ovat tervetulleita isäneuvolaan. Myös isien terveydentilaa kartoitetaan – Meille ammattilaisille on tärkeää kohdata isiä ja saada parempi koko naiskäsitys erilaisten perheiden ti lanteista. Näin pystymme myös tu kemaan perheitä entistä vaikutta vammin erilaisissa haasteissa ja en naltaehkäisemään ongelmia. Neu volapalvelut on tarkoitettu kaikille perheille tasa vertaisesti. Terveydenhoitajien mu kaan koronapandemian myötä yleistyneen etä työn ansiosta isiä näkyy neuvoloissa aiempaa enemmän. Ja vanhempainvapaauudistuksen jälkeen yhä useampi isä on jäänyt kotiin hoitamaan lasta, jol loin myös neuvolakäyntien hoitaminen on yleis tynyt. Hän iloitseekin sii tä, että nykyään isät huomioidaan entistä parem min ja korostetaan, että hekin ovat tärkeitä ja ar vokkaita perheenjäseniä jo odotusaikana. Myös lastenneu voloissa on huomattu viime vuosina tapahtu nut positiivinen kehitys isien osallistumisessa. Vauvan kanssa neuvolaan tulevalta isältä kuul taisiin hänen näkemyksiään arjen sujumisesta ja voitaisiin näin selvittää tuen tarpeita. Se oli kuitenkin rento ja mu kava tapaaminen, jos sa minua todella kuun neltiin ja sain kysymyk siini vastauksia. Isäneuvolassa kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niistä kannustetaan puhumaan. – Luulin etukäteen, että isäneuvolassa ter veydenhoitajalla olisi käytössä jonkinlainen virallinen lista, jonka mukaan käynti etenisi valmiilla kaavalla. Shannon McWilliam kertoo, että Vaasan isäneu volassa hänelle tehtiin InBodykehonkoostumus mittaus, joka oli hänes tä hyödyllinen. – Kannustan kaikkia tulevia isiä tarttumaan roh keasti tilaisuuteen ja käymään isäneuvolassa. Sain sanoittaa ajatuksiani ja odo tuksiani tulevasta, ja keskustelimme muun muas sa elämäntavoista. Toiveissa lisää käyntikertoja Isäneuvolakäyntejä voisi olla useamminkin sekä odotusaikana että vauvan syntymän jälkeen, sa novat Shannon McWilliam ja Reetta Vähäsöyrin ki. Terveydenhoitaja Reetta Vähäsöyrinki on saanut kulkea McWilliamin perheen rinnalla jo odotusaikana. LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 47 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 47 LM2_s44-47_IsäNeuvola.indd 47 1.3.2024 10.10 1.3.2024 10.10. Neuvolakäyntiin varataan ai na vähintään tunti, jotta syntyy kii reetön ja luottamuksellinen ilma piiri. Tärkeässä roolissa on myös luot tamuksellinen keskustelu tervey denhoitajan kanssa ja tunteiden – vaikeidenkin – sanoittaminen ää neen. Isäneuvolassa voi puhua avoi mesti myös mahdollisista peloista, mikä ei aina ole miehille välttämättä helppoa. McWilliamin vanhempien lasten vauvaaikoi na isäneuvoloita ei vielä ollut. Täl lä tavalla voit osoittaa puolisolle, että lapsen saa minen on tärkeä asia, ja haluat tehdä oman osasi valmistautuaksesi uuden perheenjäsenen synty mään, sanoo McWilliam
| NELJÄN SUKUPOLVEN KOTI ESITTELYSSÄ LUKEMISEEN INNOSTAVIA KIRJOJA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. | VINKKEJÄ LAPSIPERH EARJEN RAUHOIT TAMISEEN ! | RASISMI – LASTENK IRJOJEN TÄRKEÄ TEEMA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Printti 12 kk 79,00 . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. palvelusivu ELIAS RANTALA OSALLIST UU ISÄNSÄ KANSSA KLAPITAL KOISIIN | VOIKO JENGIYTYM ISTÄ TORJUA KAMPPAI LULAJEILL A. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 8 | 2023 KERTTU HENTTUL ASTA ON MUKAVAA ASUA SAARISTO SSA | OPI LAPSIKUIS KAAJAKSI ! NUORET & HUUMEET – VINKKEJÄ VANHEM MILLE | JÄNNITTE ITÄ LUOKASS A MIKÄ LAPSIA NAURATT AA. Printti 3 kk 29,50 . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 29.2.2024 16.14 29.2.2024 16.14. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 6 kk 35,00 . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Printti 6 kk 58,00 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Printti 6 kk 48,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Eurooppaan 12 kk 45 e . Digi 12 kk 59,00 . Digi 12 kk 55,00 . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Printti 12kk 69,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 1 | 2024 METTE RAUTIO JA AMANDA HONKALA KÄYVÄT 125-VUOTIASTA KOULUA LAPSET TURVAKODISSA | MILLAINEN ON ISÄNEUVOLA. TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi
Kertokaa heille menneistä sukupolvista ja ihmiskohtaloista, jotka tiedätte tai muistatte. Kansatieteilijät olivat äänittäneet Ylä-Lapin joikuja 1900-luvun alussa. Venäläisten hyökkäysten varalle saareen haluttiin asumaan myös ruotusotilaita, jotta maanviljelijöillä ja kalastajilla olisi vähän enemmän turvaa heidän ryhtyessään jälleen asuttamaan perikadon kokenutta saarta. Hetki ja siitä moneen kertaan kerrottu tarina oli ehkä lapsellekin hyvin merkityksellinen, sillä hän lähti lukion jälkeen opiskelemaan saamen kieltä. En ollut valinnut sitä, vaan se oli valinnut minut. Nuorimmaisemme oli vielä rintaruokinnassa, ja kun tuli aika imettää, etsin sopivaa paikkaa. Teoksesta kävi ilmi, että hän oli asuttanut vaimonsa ja kymmenen lapsensa kanssa ruotutorppa ykköstä, Päätaloa, joka sijaitsi vain kivenheiton päässä. Wigrenin teoksen Hailuotolaisten ruotusotilaista. Niin pienokaisemme sai syödä ja nukahtaa rinnoilleni esiäitinsä tuudittamana. Kertokaa lapsillenne, mistä he tulevat. Mieheni äkkäsi laulajien luettelosta oman esiäitinsä suoraan ylenevässä polvessa ja pani hänen joikunsa soimaan. Lähdimme kulkemaan kohti ruotutorppaa. ESIVANHEMMAN kädenojennus LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 49 LM2_s49_Kolumni_PA_.indd 49 LM2_s49_Kolumni_PA_.indd 49 29.2.2024 16.05 29.2.2024 16.05. Kun kävin ensimmäistä kertaa hänen kotiseudullaan Lemmenjoella joulun ja uudenvuoden tienoilla, oli kova pakkanen. Esiäidin joiku oli kuin päätä silittävän käden ojennus kodan uumenista , silkkaa mystiikkaa ja magiaa. Hän oli saanut elää rauhassa vaimonsa kanssa ja kasvattaa suurta lapsikatrastaan, jonka jälkeläiseksi minäkin olin syntynyt. Eikä siinä kaikki. Esi-isäni oli kutsunut minut kertomaan tulen ja raudan ajasta. Tausta auttaa heitä näkemään, minne suuntaan heidän pitää lähteä elämässään kulkemaan – esiäidin tai esi-isän johdattamana. Olin alkanut kirjoittaa ensi syksynä ilmestyvää romaaniani Meren ja veren liitto, joka sijoittuu Isovihan aikaan vuoteen 1714 muun muassa Hailuotoon. Löysin hailuotolaisen hirsipirtin kuistilla isänisän isänisän isänisän isän, kun tutkija kaivoi kirjahyllystään Helge E. Välipäivinä lähdimme Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan Inariin. Sillä hetkellä tunsin kohtalonomaista johdatusta romaanini aiheeseen. Sillä sillalla on seissyt kauan sitten manan maille mennyt esivanhempi. Sukujuureni ovat suomalaiset, mutta lasteni isä oli saamelainen. Menneisyydestä on kurottunut silta kohti lastani tai minua. Löysin myös oman esi-isäni outojen reittien kautta. Hän kutsui minut tutustumaan omaleimaiseen saareen. Museon sisään oli pystytetty kota, jonne oli rekonstruoitu perinteisen saamelaislaavun sisustus porontaljoineen ja keittopaikkoineen. Kodan äänimaailma oli saatu aikaan sinne kätketyllä kaiuttimella . Siellä ei ollut ketään, joten pujahdimme sinne. kolumni Olen todistanut kaksi kertaa sukupolvien yllättävää kohtaamista. Se oli ihmeellisten sattumien summa, ja juuri siksi niin vaikuttava ja unohtumaton. Vaikka sitä ei enää ollut, tontti oli tiedossa. Tiesin erään sukulaiseni tekemästä sukututkimuksesta, että esi-isäni, ruotukorpraali Johan Unger oli muuttanut Hailuotoon luultavasti 1730-luvulla. Ystävättäreni vei minut tapaamaan historiantutkijaa, jolla on laaja seutua koskeva kirjasto. Mainitsin siitä lukioaikaiselle ystävättärelleni, jolla on mökki siellä. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Katselin raivattuja peltoja ja vanhoja mäntyjä, jotka tienoolla kasvoivat, ja ajattelin, että näillä kankailla esi-isäni oli kävellyt ja viljellyt maata
Tove! – Tove Janssonin matka vapauteen ja maailman ääriin -tietokuvakirja (Teos) keskittyy Janssonin ja Tuulikki Pietilän maailmanmatkoihin. Rikollista on mm. Pienetkin maininnat voivat toimia ratkaisevina sytykkeinä. Porvoolainen Maijaliisa Dieckmann hoksasi muutama vuosi sitten, mitkä mahdollisuudet Toven saaristolaiskesät tarjoavat. Siri Kolun persoonallisessa nuorten rakkaustarinassa Tämä liukasteleva sydän (Otava) kerrotaan päähenkilö Didin kirjoittamisesta sympaattisesti ja oivaltavasti. Eeva Kilpeen ja Minna Canthiin. ylävinjetti tällä kertaa kintereilleen tiukan satupoliisin, joka syyttää heitä räikeistä rikoksista kerronnan lakeja vastaan. Raimo Huittinen). Kati Vuorento) tempaistaan näkyviin hirviömäinen kirjasto, jossa erityisen KUUKAUDEN Ota rento asento: LUE JA KIRJOITA! Kiukkuinen kustantaja kiusaa. omituisten juonien käyttäminen, naurettavat satuhahmot ja arvokkaiden opetusten puute. Anssi Alanen) kirjallisuusja kustannusmaailma on kiinteästi läsnä. Jaana Kapari-Jatta) vilisee omaperäisiä sanoja ja hassuja yhdistelmiä. Samalla lasten kirjallisuudentaju kasvaa. Kirjassa isketään silmää lastenkirjallisuuden klassikoiden suuntaan: Beatrix Potter on nyt Beatrix Potta ja hänen teoksensa sen mukainen. Aiemmin on tutustuttu mm. Cristal Snown satuisassa tarinakokoelmassa Penni Pähkinäsydän – Tarinoita Tuulenpesän metsästä (Tammi, kuv. LUKEMISEEN INNOSTAMISESSA ON SIIRRYTTY UUTEEN AIKAKAUTEEN. Pojat saavat 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 27.2.2024 12.51 27.2.2024 12.51. ”Syysloman lähestyessä kirjoitin kynä sauhuten. Satupoliisin lisäksi poikia piinaa kiukkuinen kustantaja Herra Isonenä alituisilla määräpäivillään. Kaverukset Andy ja Terry rakentavat aina vain lisää kerroksia puumajaansa ja kirjoittavat siinä sivussa kirjoja. Vanhanaikaisuuksilla leikkiminen pakottaa lapsilukijan vaivihkaa hoksaamaan, miten paljon kirjastot ovat muuttuneet ja miten vapautuneita paikkoja ne nykyisin ovat. KIRJAILIJOIDEN ASEINA OVAT HUUMORI, HULLUUS JA TUNTEET. LASTENJA NUORTENKIRJOISSA TEHDÄÄN OVELAA MYYRÄNTYÖTÄ LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN HYVÄKSI. Tony Ross, suom. TÄRKEISTÄ ASIOISTA EI SAARNATA, EIKÄ LUKIJOITA AHDISTELLA. ”Ja oli siinä sekin etten oikein löytänyt sellaisia tarinoita, jotka olisivat olleet sopivalla tavalla kevyitä, helppoja ja hauskoja ja niissä olisi silti ollut Se Jokin.” Asioita nurinniskoin vatkaava huumori on tepsivä metodi. ISMO LOIVAMAA kiellettyä ovat hyppiminen, hihkuminen ja hersyvä huumori. Hahmottelin pyöreän pöydän ritareiden hahmoja, jotta jokaisella pelaajalla olisi oma ristiriita, tarpeeksi salaisuuksia ja niiden mukaisia tavoitteita, jotta syntyisi paljon pelattavaa.” Kalle Veirto puolestaan tulee määritelleeksi koukuttavan kirjan reseptin jääkiekkoromaanissaan Kausi karilla (Karisto). Originelli mummo Mutikainen vie lapset Toven tärkeisiin maisemiin, sillä ”lasten tiedot kuuluisasta Tovesta ja Muumipeikon ystävistä näyttävät olevan hataralla pohjalla”. TOVE TULEE LÄHELLE Astrid Lindgrenistä on tehty hyvä määrä tietokirjoja, valokuvakirjoja ja vähän elämyksellisiäkin teoksia lapsilukijoiden käyttöön. Matkoilla kamera surisi ja K ilpailut, kampanjat ja kirjallisuusvuodet edistävät lukemisen asiaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että lastenkirjoissa kerrotaan lukevista lapsista ja herätellään lasten omaa luovuutta ja uteliaisuutta. SATUPOLIISI ANKARALLA PÄÄLLÄ Andy Griffithsin ja kuvittaja Terry Dentonin absurdin hauskan lastenkirjasarjan osassa Maailman paras puumaja, 117 kerrosta (Otava, suom. Muistoista syntyi komediallinen lastenkertomus Ville Romusen ja mummon saaristoseikkailu (Mäkelä, kuv. Meillä on vasta viime vuosina huomattu, että myös lapsille voi kertoa Tove Janssonin vaiheista ja menestyksestä. kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA TO VE , JO N KA O N KU VI TT AN U T SA N N A PE LL IC CI O N I. Samassa sävyssä riemastellaan muidenkin kirjailijoiden kimpussa. Käännöskirjallisuuden vahvimpia kielellä nautiskelijoita on David Walliams, jonka lastenkirjasarjan kakkososassa Gangsterimummi iskee jälleen (Tammi, kuv. Leena Virtasen ja kuvittaja Sanna Pelliccionin Suomen supernaisia -sarjassa esiteltävä Tove Jansson on ensimmäinen lastenkirjailija. Niiden merkitys selitetään sivujen alahelmassa Walliamsin omassa sanakirjassa
Varsinainen yllätys paljastuu puodin takahuoneessa: ahkerat eläimet piirtävät ja kirjoittavat täyttä päätä kirjoja. Kaupungin keskustassa he ihastuvat kirjakaupan houkuttelevasti valaistuun näyteikkunaan. Jussi Anttonen). Anna ajatuksesi harhailla”, innostaa yläkouluikäinen Huppu Jani Kiiskilän nuortenkirjassa Ihan hupusta – ajatuksia lukemisesta ja kirjoittamisesta (Otava, kuv. Hyvä idea yhdistää nuortenkirja ja kirjoittamisopas! n piirroksia syntyi. ”Nyt me ollaan vapaita!” Tove hihkui. Kiiskilän kirja houkuttelee ilmaisemisen, lukemisen ja leikkimisen pariin lukijaystävällisellä tavalla. Kirjan oivallisimpia havaintoja on se, ettei Tove koskaan hylännyt muumeja kokonaan, vaan ne seurasivat häntä koko elämän. Toivottavasti suomalaisetkin taiteilijat alkavat tehdä tällaisia hyvän mielen kirjoja niiden maailmasta! MONTA TAPAA ILMAISTA ”Ota rento asento ja sulje silmät. Hupun kertomukset vappubileistä, köksätunnilta ja kodista toimivat sisäänheittäjinä kirjan maailmaan. Mä luen edelleen.” Päähenkilö Huppu ei tunnustaudu intohimoiseksi lukijaksi, mutta pikkuhiljaa asenteeseen hiipii suopeutta, ja poika ryhtyy kehittelemään eloisia ja kekseliäitä kirjoitustehtäviä. Alexa Brown ja Julia Christians herkuttelevat kirjakaupan tunnelmalla ja salaisuuksilla Herra Leopardin kirjakauppa -kuvakirjassa (Mäkelä, suom. Sohvi lähtee äidin kanssa etsimään lahjaa parhaalle ystävälleen, pikkuruiselle Nöpö-koiralle. Vaikka ei heti tarttuisikaan harjoitustehtäviin, riittää kirjassa muuta lukemista yllin kyllin. Teokseen sisältyy kaunokirjallisia kohtauksia Hupun elämästä, kirjoitusharjoituksia sekä nuorten suosimien vaikuttajien pieniä, henkilökohtaisia kommentteja lukemisesta. Kaatuvien kirjakasojen valtakunnassa riittää pientä tutkittavaa, hyöriviä eläimiä ja kulttuurin hehkua. Kirjasta välittyy sydämellinen tunne kirjoihin ja kirjakauppoihin. Hyvä idea yhdistää nuortenkirja ja kirjoittamisopas! LAPSEN MAAILMA 2 | 2024 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 27.2.2024 12.52 27.2.2024 12.52. KIRJAKAUPAN SALAISUUDET Kirjastosta on tehty paljon kuvakirjoja, mutta kirjakauppa on koluamatonta maaperää. ”Mä tykkäsin tosi paljon kirjoista. Katariina Kallio). Lukemisesta hän voisi puhua hiukan enemmän, mutta huomaa silti, että itseään voi ilmaista monella tapaa, mistä seuraa lukijalle pelkkää hyvää. Epäsovinnaisesti taitettu ja sommiteltu sekä sitaatein höystetty kokonaisuus sopii mainiosti myös aikuisille lukijoille. n > l Rap-artisti Pyhimyksen puheenvuoro kirjassa muistuttaa positiivista henkäisyä
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KIRJASTO JA TIETOPALVELU Luotettavia faktoja Tarjoamme tietoa lasten ja perheiden asemasta ja oikeuksista! Lapsitiedon erikoiskirjasto Kaikille avoin kirjasto tarjoaa myös lähes 15 000 julkaisua käyttöösi! Tietopyynnöt Autamme sinua löytämään tiedon lähteille! Uutiskirjeet Ajankohtaista ja tutkittua tietoa lastensuojeluun sekä lapsiin ja perheisiin liittyen! www.lskl.fi/ kirjasto LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 27.2.2024 12.52 27.2.2024 12.52