| KUN LEMMIKKI KUOLEE… | APUA LAPSEN AHDISTUKSEEN LUKURESEPTI NEUVOLASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MARTTI KIVIMÄKI JA MIKO TAMMI HARRASTAVAT MOPOJA | MITEN YHDISTÄÄ PERHE & OPISKELU. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2025 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 1 ›› LM2_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 27.2.2025 7.12 27.2.2025 7.12
Yksinkertaisesti mukavaa kaikille. Näin lapsesi voi liikkua mukavasti eikä sinun tarvitse huolehtia ohivuodoista. Uutuu s! 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 25.2.2025 14.38 25.2.2025 14.38. Ne istuvat erittäin mukavasti ja luotettavasti pienten jalkojen ympärillä. Suunniteltu mukautumaan kaikkiin pieniin liikkeisiin Nyt Libero Comfortja Libero Touch -teippivaipoistamme tulee entistä parempia upouuden Soft seals -innovaatiomme, eli erittäin pehmeiden jalkaresorien ansiosta
30 Jutta Koivistalho, 10, ja Urho, 13, leikkivät nyt keskenään, sillä Nyyti, 16, kuoli uudenvuoden aatonaattona. VUOSIKERTA! LI IS A H U IM A LASTENSUOJELU 22 Varsinais-Suomessa alaikäiset voivat saada ainutlaatuista opioidikorvaushoitoa PERHE 6 Liese Jokiperä ja Joonas Tapio ovat onnistuneet yhdistämään opiskelut ja pienten lasten vanhemmuuden HARRASTUS 12 Ripaus runoja ja annos iltasatuja – näin neuvola houkuttelee lapsiperheet lukemaan 24 Mopoilu viehättää erityisesti poikia. n > l MAALISKUU | 2 | 2025 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 84. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 3 ›› LM2_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 27.2.2025 14.59 27.2.2025 14.59. Miko Tammi ja Martti Kivimäki kertovat mikä siinä on parasta KASVU 30 Lemmikin kuolema surettaa Jutta Koivistalhoa, mutta jäljellä on paljon muistoja ja ilo yhteisistä vuosista 34 Lasten oma slangi auttaa erottumaan 36 Aikuisesta mitättömältä tuntuva pelko voi olla lapselle iso mörkö KOULU 38 Vapaaehtoistyötä kokeillaan valinnaisaineena tamperelaisessa yläkoulussa 42 Yksinäisyyden vähentäminen on kaikkien yhteinen asia 44 Kesälukiossa opitaan, mutta myös ystävystytään ja saadaan uusia kokemuksia PALSTAT 18 Tietotulva: Rikkinäinen juusto ja muut lasten riemastuttavat uudissanat 28 Tutkittua tietoa: Nuorten ja vanhempien vuorovaikutus konfliktitilanteissa 48 Palvelusivu 49 Atte Ahokkaan kolumni: Lapsia, ei sukupuolia 50 Kuukauden kirjat: Puhetta rahasta ja politiikasta Lihavoitu = kannessa s
Yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa hyvän ja turvallisen arjen. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Lasta ja perhettä pyritään auttamaan niin, että he voivat asua yhdessä ja rakentaa hyvää, yhteistä arkea. 84. LAPSUUS RAKENTUU ARJESSA Lapsiperheiden arki on usein kiireistä, välillä raskastakin. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Silti kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Lastensuojelulain mukaan vanhemmat ja muut huoltajat ovat vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta, mutta heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta. 38 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Meidän on pystyttävä varmistamaan, ettei apu perheille tule liian myöhään. 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 27.2.2025 14.59 27.2.2025 14.59. l Helsinki Turku l l Lahti Akaa l Lempäälä l l Tampere l Jyväskylä Tampereen Norssin ysiluokkalainen Aiju Kuutti valitsi vapaaehtoistyön kurssin, koska se oli uudenlainen mahdollisuus valinnaisaineeksi. s. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi LA U RA VE SA LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, Elisa Miinin, TUOTTAJA Mari Tuovinen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-01880 Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta KANSI: Martti Kivimäen ja Miko Tammen kuvasi kanteen Riikka Peuhu. Jokainen perhe tarvitsee joskus apua ja tukea. Lastensuojelun Keskusliitto on laskenut lasten suojelun kustannusten kertymistä tuoreessa julkaisussaan. Laskelmat vahvistavat, että ajoissa annettu pysyvä tuki perheille on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevintä
Löysin verkosta myös määritelmiä, joiden näkökulmasta arki on aika tai ajankohta, joka ei ole lomaa tai juhlaa. Arjen pyörityksessä tulee harvemmin pysähdyttyä sen äärelle, millaista minun ja perheeni arki on ja mitä arki meille – ja varsinkin lapsille – merkitsee. ARVOKAS ARKI LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 27.2.2025 13.11 27.2.2025 13.11. Saan itsenikin kiinni tästä ajatuksesta. Tämän lehden kolahtaessa postiluukusta koululaisten talvilomat ovat takanapäin. Ankean arjen sijaan meitä ympäröi arvokas arki. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Toivotitko arjen riemulla tervetulleeksi vai tuntuiko se tuskastuttavalta ja tahmealta. Meidän perheessämme se tarkoittaa jatkuvien muutosten ja aikataulusäädön ohella muun muassa sitä, että puurokattila kiehuu hellalla joka arkiaamu ja päivän päätteeksi syödään iltapala yhdessä. Jos oman perheen arki tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta tai sitä kuormittavat esimerkiksi taloushuolet, ristiriidat tai sairaudet, on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaiset asiat voisivat auttaa. Toivotitko arjen riemulla tervetulleeksi vai tuntuiko se tuskastuttavalta ja tahmealta. Oman arjen tarkasteluun ja ratkaisuihin on hyvä hakea apua perheen ulkopuolelta joko omista tukiverkostoista tai hyvinvointialueen lasten ja perheiden palveluista. Arjen pyörityksen keskellä on hyvä myös muistaa , että tavallinen arki aikatauluineen ja rutiineineen ylläpitää pärjäävyyttä ja on tärkeä voimavara erityisesti muutosten keskellä. Itse huomaan usein huokaisevani helpotuksesta, kun arki loman jälkeen taas rullaa. Jos teidän perheessänne lomailtiin, miten paluu arkeen sujui. Wikipedian mukaan arki on ”ihmisen jokapäiväistä elämää, j oka koostuu rutiineista” . Moni saattaa ajatella, että arki on pelkkiä rutiineja päivästä toiseen . Huomaan toisinaan pohtivani, pitäisikö arjessamme olla enemmän hauskuutta tuottavaa vaihtelua ja ”sirkushuveja”. Leppoisten, mukavien asioiden täyttämien vapaapäivien jälkeen on riemastuttavaa palata rutiineihin. Ehkä siis seuraavalla kerralla arkea tuskastellessasi ajatteletkin, että samanlaisena toistuvat päivät ovat supervoima, joka kantaa myös vaikeiden aikojen yli. Viikonloput ja loma-ajat tuovat arkeen sopivaa vaihtelua. Toisaalta kokemus on osoittanut, että koko perheen hyvinvointi paranee, kun koulu, harrastukset, nukkuminen ja ruokailut ovat päivissä omilla paikoillaan. Ennustettavuus ja tutut rutiinit suojaavat, kun eteen tulee vastoinkäymisiä. Lapsiperheissä arki voi olla vanhempien näkökulmasta tuskastuttavaa kurahousu-, Wilmaja harrastusrallia, eikä termi ruuhkavuodet ole tuulesta temmattu
ANU VALLINKOSKI | KUVAT PÄIVI RISTELL 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 6 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 6 27.2.2025 13.11 27.2.2025 13.11. Perhe-elämä on opettanut tehokkuutta ja priorisointia. perhe VAUVA mukaan luennolle Liese Jokiperä ja Joonas Tapio ovat yhdistäneet onnistuneesti opiskelun ja pikkulapsiarjen
Helsingin yliopistossa opiskeleva Joonas Tapio ottaa Magnus-vauvan joskus mukaan yliopistolle. Perheen ja opiskelun yhteensovittaminen on hänestä helpompaa kuin perheen ja työn yhteensovittaminen. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 7 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 7 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 7 27.2.2025 13.11 27.2.2025 13.11
Kumpikaan ei voivottele arkeaan – päinvastoin, Jokiperä vaikuttaa tyytyväiseltä, Tapio suorastaan innostuneelta. Äiti Liese Jokiperä, 31, ahertaa kotona Helsingin Töölössä Oulun yliopiston kauppatieteen opintojen parissa. Pariskunta painottaa kuin yhdestä suusta, että lasten myötä opiskelussa on aivan toisenlaista tehokkuutta kuin aiemmin. Aikataulut ovat joustavampia kuin töissä, ja paljon voi opiskella etänä, Tapio vakuuttaa. 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 8 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 8 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12. Paljon helpompaa kuin perheen ja työn yhteensovittaminen. Myös joillakin pariskunnan opiskelevilla ystävillä on lapsia. Tapio ja Jokiperä kuuluvat siihen korkeakouluopiskelijoiden kymmenykseen, joka yhdistää perhe-elämän ja opiskelun. Vanhimmat lapset ovat päiväkodissa, ja kuopus on isyysvapaalla olevan isän hoivissa. Usein katson niitä tuplanopeudella, joskus vartin pätkissä, jos en ehdi koko luennon ajaksi ruudun ääreen, Jokiperä kertoo. Magnuksen ollessa hoidossa isä voi pujahtaa pienryhmään tai tehdä etäopintoja, joita tietojenkäsittelytieteessä riittää. Ensimmäinen keino on lastenhoito. Isän opiskellessa isommat sisarukset Lilja, 4, ja Väinö, 2, puuhaavat päiväkodissa. P uolivuotias Magnus uinuu rauhallisesti vaunuissaan Helsingin yliopiston luentosalin käytävällä, kun isä Joonas Tapio, 26, syventyy tietojenkäsittelytieteen kiemuroihin. Miksen ymmärtänyt aiemmin, että näinkin voi opiskella?” Liese Jokiperä ja Joonas Tapio ottavat isovanhempien avun mielellään vastaan. Välillä hän lentää päiväksi tai pariksi Ouluun luennoille tai tenttimään. Mutta miten pariskunta arkisen yhtälönsä ratkaisee. Luennoitsijan tasainen puhe ei vauvan unta häiritse. – Osa luennoista on oppimisalustalla videoina. Lähiopetuskursseja hän korvaa vastaavilla Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kursseilla. Magnuskin on tosin silloin tällöin neljän tunnin ajan hoidossa ylioppilaskunnan Pikku HYY -lastenhoitopalvelussa. Oulun yliopistossa seitsemättä vuotta opiskeleva Jokiperä suorittaa maisteritutkinnon viimeisiä kursseja, pääosin etänä. Lillukanvarsiin ei voi tuhlata aikaa. – Tämä on yksinkertaisempaa kuin luulisi. Jokiperän lähellä asuva äiti hoitaa välillä lapsia, ja Tapion Pohjanmaalla asuvat vanhemmat tukevat vaikkapa ostamalla lapsille välikausivaatteita. Työt on oppinut tekemään myös ajoissa. Perheet auttavat toisiaan vastavuoroisesti lastenhoidossa. Työhön pitää tarttua, kun sille on hetkikin aikaa, eikä inspiraatiota voi odotella. Myös priorisointitaito on kehittynyt. Jos tekemistä lykkää viimeiseen iltaan, suunnitelmat voivat tuhoutua vaikkapa noroviruksen vuoksi
›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 9 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 9 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 9 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12
Lasten vatsatautija flunssakierre oli tekemätön paikka, eikä aikaa esseen kirjoittamiseen ollut. Lapset tarvitsevat meitä, Tapio pohtii. Hyviä hetkiä on paljon. Opiskelutovereihinkin ehti tutustua ja solmia tärkeitä ystävyyssuhteita. – Me olemme edenneet päinvastaisessa järjestyksessä. Tilipussiin tulee isompi lovi, jos vanhempainvapaalla on opiskeluvuosien sijaan keski-ikäisenä. Miten niissä pääsee kulkemaan lastenvaunujen kanssa, missä voi vaihtaa vaipat. Tapiolla riitti argumentteja. – Lasten ilo ja leikki on aitoa, se tarttuu aikuiseenkin. – Opettaja ei joustanut, ja valmistumiseni siirtyy vuodella eteenpäin. Kumpikin on ollut ratkaisuun tyytyväinen. Hyvä esimerkki on kasvatustieteellinen tiedekunta. Oulussa tavannut pariskunta sai ensimmäisten opiskeluvuosiensa aikana riittävän annoksen juhlahumua. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 10 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 10 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12. – Ja kun olen tarvinnut joustoa vaikkapa määräaikojen kanssa, se on aina onnistunut Helsingissä neuvottelemalla, Tapio kertoo. Nuorena jaksaa valvomista paremmin kuin nelikymppisenä. – Tarkoitus on koota tietoa Opiskelu-palvelun-sivuille ja miettiä, miten tilojen mahdollisia puutteita voisi korjata, opiskelijahyvinvoinnin asiantuntija Emmi Lehtinen Helsingin yliopistosta kertoo. Lehtisen mukaan yliopiston 11 tiedekunnalle ja noin sadalle koulutusohjelmalle ei voi laatia kaiken kattavia ohjeita vaikkapa siitä, voiko vauvan ottaa mukaan luennolle. – En ajatellut ollenkaan lasten hankkimista. Joonas sai pääni kääntymään puhumalla ja väsytystaistelulla, Jokiperä kertoo. Esimerkiksi laboratorio ei ole lapselle sopiva paikka. Lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen tuo elämään iloa, jollaista ei ole ennen kokenut. Jokiperä tähdentää, että lapsiperheen elämä ei ole pelkkää kamaluutta ja synkkyyttä kuten sosiaalisen median keskustelupalstojen perusteella voisi luulla. Minulla voisi olla nyt vaikka paritkin maisterin paperit, Tapio hymähtää. Valmistuminen siirtyi vuodella Helsingin yliopisto ja sen ylioppilaskunta HYY uskovat, että vastaisuudessa pieniä vauvoja näkyy kampuksilla aiempaa enemmän. Opiskelijakunta moninaistuu. Jokiperällä on toisenlaisia kokemuksia. Yleensä ratkaisu löytyy, Lehtinen sanoo. Oulussa etäopintoja on vähemmän tarjolla. Toisaalta tukien leikkaukset voivat saada opiskelevia vauvojen vanhempia kiirehtimään valmistumistaan. – Erityisjärjestelyistä tai työn myöhässä palauttamisesta kannattaa aina keskustella opettajan kanssa. n Nuorena jaksaa valvoa paremmin kuin nelikymppisenä. Parhaillaan yliopisto ja ylioppilaskunta kartoittavat yhdessä, miten perheystävällisiä yliopiston tilat ovat. Nyt on sopiva hetki Monia ajatus perheen perustamisesta kesken opintojen yksinkertaisesti hirvittäisi. – Nyt tilanne on aika kirjava. Kohta koittaa vanhempien oma aika. Emme ole jääneet odottamaan sitä sopivaa hetkeä, Jokiperä sanoo. Nyt kun pikkutunneille jatkuvat bileet ovat vaihtuneet pitkiin yöuniin ja pariin herätykseen, pakastepitsat lämpimään kotiruokaan ja viikonlopun makoilut ulkoleikkeihin, on myös jaksaminen kohentunut. Kun lapset on tehty ja maisterin paperit ovat taskussa, ei tarvitse pohtia, milloin olisi sopiva aika vanhempainvapaille. Liese Jokiperä ja Joonas Tapio eivät epäröineet. Päätin, että otan sitten muidenkin opintojen kanssa vähän rennommin, Jokiperä sanoo. HYY on penännyt myös keskustelua siitä, millä eri tavoilla yliopisto voisi huomioida perheelliset opiskelijat. Tapio on aina tiennyt haluavansa lapsia. Tänä vuonna hän joutui jättämään pakollisen kurssin kesken, koska ei pystynyt palauttamaan jokaviikkoista tehtävää ajoissa. Eri tiedekunnilla ja opettajillakin on erilaisia käytäntöjä. – Joskus olen harmitellut, miksi en ymmärtänyt aiemmin, että näinkin voi opiskella. Ja tuntuuhan se hurjalta, että yhtäkkiä minä olen lapsille joko heidän elämänsä tärkein tai toiseksi tärkein ihminen. Lilja huutaa äitiä, Väinö esittelee silmät loistaen voideltua paahtoleipäänsä, Magnus keikuttelee itseään tyytyväisenä sitterissä. Liese Jokiperän ja Joonas Tapion kokemusten mukaan perhe-elämän ja opintojen sovittaminen on ollut helpompaa Helsingin kuin Oulun yliopistossa. Ilta on edennyt lähelle lasten nukkumaanmenoaikaa. Hedelmällisyyden hiipumistakaan ei tarvitse miettiä. Siellä monilla opiskelijoilla on lapsia, ja käytännöt ovat vakiintuneita, HYY:n yhdenvertaisuusasiantuntija Tiia Niemi sanoo
Pehmeä lasku päiväkotiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY tarjoaa jäsenilleen poikkeuksellisen edun: lastenhoitoa viiden euron tuntihintaan. Yliopisto tarjoaa tilat. Vanhemmat voivat varata pienokaiselleen neljän tunnin ajan korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Kun meitä on kaksi, lapsia voi olla viisikin. – Kun olen yksin, en välttämättä voi ottaa hoitoon kuin yhden lapsen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 11 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 11 LM2_S6-11_PerheJaOpiskelu.indd 11 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12. Pikku HYY on monelle perheelle pehmeä lasku totuttaa pientä lasta hoitoon ennen päiväkotiuran alkamista. Moni varaa vakioajan koko kevääksi, vaikkapa luentosarjan ajaksi. Juuri nyt Joonas Tapio on isyysvapaalla. HYY:n lisäksi sitä rahoittaa Helsingin kaupunki. Menemme sen mukaan, mikä toimii parhaiten. Haikala-Tikander työskentelee Pikku HYY:ssä täysipäiväisesti. Alaikäraja on kuusi kuukautta, lastenohjaaja Katariina Haikala-Tikander sanoo. Muissa yliopistoissa ei vastaavaa palvelua tiettävästi ole. Vastassa ovat aina samat tutut hoitajat. Pariskunta tekee myös jonkin verran keikkatöitä yhteisen yrityksensä kautta. Palvelu on toiminut vuodesta 2002. Kahtena päivänä työkaverina on toinen ohjaaja. – Meillä on pääasiassa vauvoja, vähän alle ja yli yksivuotiaita
Osa Lukureseptin kirjoista on jo tuttuja puolitoistavuotiaalle Andrealle. Tai ripaus lukulääkettä taaperolle. Tässäpä hyvä resepti! TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI Sandra Liljekvist pitää lukemista äärimmäisen tärkeänä taitona tyttärensä tulevaisuutta ajatellen. harrastus 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 12 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 12 3.3.2025 12.08 3.3.2025 12.08. ylävinjetti Lääkitystä LUKUTAITOON Saisiko olla aivoterveellinen annos loruja vauvalle
Lainatuimpia ovat olleet jo useita vuosia Tatu ja Patu -, Ryhmä Hau ja Pipsa Possu -kirjat. – Jos juuri haluttu kirja ei ole paikalla, vinkkaamme vaihtoehtoja, kertoo lasten ja nuorten palveluiden informaatikko Hanna-Leena Majuri-Jantunen. Ruutu kaappaa yhä enemmän vanhempien ja lasten aikaa. Lukureseptiin ei ole valittu suosituimpia kirjoja, jotka ovat aina lainassa muutenkin, vaan sarjoja, joita löytyy paljon Keski-kirjastojen kokoelmista. Ensimmäisillä neuvolakäynneillään vauva saa myös Lukulahja lapselle -kassin, jossa on loruja satukirjoja pienimmille. Aloite reseptiin tuli Karstulan taideseura Karsta ry:ltä. Ei yliannostuksen vaaraa Puolitoistavuotias Andrea tutkailee Lukuresepti-hyllyn kirjoja äitinsä Sandra Liljekvistin sylissä. Kun tyttö oli vasta muutaman päivän ikäinen, äiti luki hänelle Andrean isän chilinkasvatuskirjaa, LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 13 ›› LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 13 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 13 3.3.2025 12.08 3.3.2025 12.08. Keski-Suomen hyvinvointialueella on 13 000 neuvolaikäistä, joista Lukureseptin on saanut useampi sata lasta viime syksystä alkaen. – Perheiden arki on hektistä. S uomessa ollaan huolissaan lasten lukemisen vähenemisestä ja lukutaidon rapautumisesta. Vauvan aivot kehittyvät vauhdikkaasti. Lukemisen väheneminen näkyy suoraan lukuja kirjoitustaidon rapautumisena. Lapselle lukeminen onkin ylivoimainen keino pohjustaa lukutaitoa. Lukulääkkeen annostelun tulisi olla mukava hetki, joka luo hyvää ja lämmintä vuorovaikutussuhdetta lapsen ja vanhemman välille. – Lukeminen ruokkii paitsi kielen kehitystä myös varhaista vuorovaikutusta, joka luo perustan koko elämälle: tunnetaitojen kehittymiselle, perusturvallisuuden tunteelle ja kiintymyssuhteelle, sanoo Tiina Kelin, neuvolaja seksuaaliterveyspalvelujen palvelupäällikkö Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Lääkkeen annostelee vanhempi tai muu läheinen aikuinen. Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla on varattu oma hyllynsä Lukureseptin lääkkeille. Aiemmin vastaava resepti on ollut käytössä ainakin Pälkäneellä. Lukiessaan vanhempi on läsnä lapselle, häntä varten. Lukureseptissä suositellaan kaksivuotiaalle esimerkiksi Sanna Pellicionin Onni-kirjoja ja Virpi Pennan Sintti-sarjaa, kolmivuotiaalle Elina Hirvosen Prinsessa Rämäpää -sarjaa ja nelivuotiaalle Anneli Kannon Viisi villiä Virtasta -sarjaa. – Useinhan lapsella herää kysymyksiä esimerkiksi kuvista tai uusista sanoista. Toistaiseksi heille kerrotaan kirjaston palveluista ja kannustetaan lukemaan omalla äidinkielellä. – On myös todettu, että lapsen näön kehitykselle on haitallista tuijottaa lähietäisyydeltä puhelinta tai tablettia. Resepti neuvolasta Keski-Suomen hyvinvointialueella jokainen alle kouluikäinen lapsi saa neuvolassa ikäkausitarkastuksen yhteydessä Lukureseptin, jolla ”määrätään” nauttimaan hauskaa, viihdyttävää ja opettavaista kirjallisuutta 1–4 kertaa viikossa. Se ilmenee näköongelmina myöhemmin. Lääkkeitä kirjastosta Jokaiselle ikäkaudelle on oma reseptinsä, jossa on neljä vinkkiä ikäkaudelle sopivasta kirjasarjasta. Läheisen aikuisen puhe on polttoainetta niin sanavaraston karttumiselle kuin muulle kielen kehitykselle. Neuvolassa törmätään usein siihen, että aivan pienilläkin tabletit tai puhelimet toimivat ”lapsenvahteina”. Toivomme, että Lukuresepti innostaa vanhempia viettämään lapsensa kanssa elvyttäviä satuhetkiä ja tutustumaan yhdessä myös kirjastoon. Ne kokosi Keski-kirjastojen henkilökunta yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Hyvinvointialueella on pohdittu vastaavan Lukureseptin laatimista myös muille kuin suomenkielisille. Siksi lapselle kannattaa lukea ääneen jo vauvaiästä lähtien
Andrea ja Sandra Liljekvist kuvattiin Jyväskylän pääkirjastossa, jossa kehotetaan kunnioittamaan lasten lukurauhaa. 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 14 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 14 3.3.2025 12.08 3.3.2025 12.08
Lukeminen auttaa astumaan toisen saappaisiin ja laajentaa omaa näkökulmaa. – Hän ymmärtää jo lähes kaiken. Itse ”asuin” pienenä Huhtasuon kirjastossa. Myös Julia Pöyhösen Miu-kirjat ovat kovassa kulutuksessa. ›› Lukuharrastus kulkee suvussa. – Andrea saa itse lukea, kun siltä tuntuu tai tuoda kirjan minulle tai isälleen luettavaksi. Olen selostanut tekemisiämme ja elämäämme hänelle syntymästä lähtien kuin luontodokumentin juontaja. Andrean lempikirjoja ovat luukkukirjat, oma lintukirja ja värikkäästi kuvitetut kirjat. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 15 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 15 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 15 3.3.2025 12.08 3.3.2025 12.08. Lukeminen rikastuttaa Andrea ei vielä juuri puhu vieraiden kuullen, mutta pälpättää kotona jo jatkuvasti ja toistaa jopa pitkiä sanoja. – Miten pystyy osallistumaan yhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun tai ymmärtää omat oikeutensa, ellei osaa lukea. Kiinnostuin lukemisesta, kun äitini luki niin paljon. Yksivuotiaille suositellaan Lukureseptissä loruja, ja niitä on Liljekvistin perheessä luettu paljon. Lukutaito on Sandra Liljekvistin mielestä tärkeä monesta syystä. Luen hänelle aina silloin, kun minunkin tekee mieli lukea, sanoo Sandra Liljekvist. Aaro Hellaakoskea ja Eino Leinoa, Hannele Huovin Vauvan vaakaa, oikeastaan ihan mitä tahansa. Perhe käy kirjastossa usein, vähintään kerran kuussa. – Lainailen itse usein kirjoja, samalla otamme myös Andrealle. Jukka Itkosen Tukaani puussa on molempien suosikki, samoin kuin Paul McCartneyn Vauhti-vaarin vihreä sukellusvene, jossa Andreaa kiehtovat erityisesti värikkään kuvituksen yksityiskohdat. Kotona on esillä kirjoja joka puolella, vessassakin pottakirja. Hänen isänsä Daniel Liljekvist on ruotsinkielinen ja lukee tyttärelleen varsinkin Barbro Bergströmin Alfons Åbergia (Mikko Mallikas) alkukielellä
– Välillä lukeminen voi olla myös pakokeino ja tapa nollautua. 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 16 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 16 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12. On hyvä, että myös aikuisia houkutellaan kirjojen pariin, koska kun aikuinen lukee, myös lapsi alkaa lukea. Selkokirjoja on toivottu erityisesti kouluikäisille, ja niitä on tullut paljon lisää. Kun ympärillä on kirjoja, ohjaa se väistämättä tarttumaan niihin. On mukavaa, että kirjasto on myös ajanviettopaikka. Paras palaute henkilökunnalle on, kun hyllystä lähtee kirjoja lainaan. – Olisi tärkeää, että perheet kokevat kirjaston niin mielekkäänä paikkana, että sinne voi tehdä pienen retken. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Kaikki lukureseptit löytyvät verkosta. Lapset tykästyvät usein sellaisiin teoksiin, joihin aikuinen ei tarttuisi tai samaan kirjaan, joka juuri luettiin. Retkelle kirjastoon! Kirjastossa käyminen ei ole kaikille perheille tuttu, arkinen asia. n Kaikki 1–6-vuotiaiden Lukureseptit löytyvät verkosta. Majuri-Jantusen mielestä on tärkeää kunnioittaa lapsen valintaa – tarttuupa tämä mihin kirjaan tahansa. Muuta tarinasi suuntaa. – Ei vain tulla lainaamaan kirjoja, vaan viihdytään pitempään. Sellainen on esimerkiksi Larysa Denysenkon Maja ja ystävät, joka kertoo aiheesta lapsentasoisesti ja jonka tuotto menee Ukrainan lasten hyväksi. Liljekvistille lukeminen on ollut aina äärimmäisen rakas harrastus, jonka hän sanoo rikastuttaneen elämäänsä todella paljon. Hyvä lastenkirja on monikerroksinen ja puhuttelee sekä aikuista että lasta. – Ne sopivat myös aikuisille, sillä niissä lähestytään vaikeitakin asioita lempeästi. ”Nykyisin mainoksen, mielipidekirjoituksen ja uutisen raja on hämärtynyt, joten niiden erottaminen vaatii lukutaitoa”, Sandra Liljekvist sanoo. Kirjoissa on yhä enemmän kuvitusta, ja tekstin määrä on vähentynyt. Kaikkien takapihalla kun ei ole kirjastoa, sanoo Hanna-Leena Majuri-Jantunen. Leikkipaikan vieressä on kirjoja, ja niitä myös lainataan. – Varsinkin kotimaisissa kirjoissa on ihania kuvituksia, jotka houkuttavat tarttumaan kirjaan. – Usein se ei ole niin sanotusti oikea valinta, mutta lapsi on itse valinnut kirjan. Valintoja helpottamaan kirjoja on laitettu esiin myös teemoittain: on supersankarija uusi perheenjäsen -teemaa sekä supersuosittuja tunnetaitokirjoja. Ajankohtaisia teemoja ja selkokirjoja Erityisen ilahtunut Majuri-Jantunen on siitä, että lastenkirjailijat tarttuvat rohkeasti myös ajankohtaisiin asioihin, kuten Ukrainan sotaan. Jyväskylän pääkirjaston Satuhuone Peukaloiseen on rakennettu uusi lasten leikkipaikka, josta on tullut hyvin suosittu. Siksi niitä luetaan. Siksi kirjaston saavutettavuus vaikkapa bussilla on tärkeää. Vitsikirjoja on paikalla hyllyssä vain vähän, sillä ne ovat hyvin suosittuja, ja tietokirjapuolella autoja liikennevälinehylly ammottaa aina tyhjillään. Hän on huomannut, että perheet viettävät kirjastossa nyt enemmän aikaa
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan. LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 17 LM2_s12-17_Lukuresepti.indd 17 27.2.2025 13.12 27.2.2025 13.12. Muuta tarinasi suuntaa
Kirjasta saa tietoa siitä, millaiset uudissanat ovat lapsenkielelle ominaisia ja miten uudissanojen muodostaminen muuttuu lapsen kasvaessa. > oa.finlit.fi/ ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA M AR A LE PP Ä ”Jokainen voi miettiä, mikä omassa lapsuudenkodin mallissa on sellaista, mitä haluaa jatkaa ja minkä katkaista. Kaikkea ei voi ratkaista, mutta voi löytää jonkun kohdan, jota haluaa alkaa työstää.” VÄESTÖLIITON VASTUUASIANTUNTIJA MINNA OULASMAA MTV3:N HUOMENTA SUOMI -LÄHETYKSESSÄ. KIRJA Lastensuojelun karuutta JA KAUNEUTTA Hannaleena Immonen päästää kirjassaan Pieni matkalaukkumies (Otava 2024) lukijan kurkistamaan lastensuojelun arkeen. – Mikäli en suojelisi lapsia työkseni, olisin monta pienen ihmisen halausta köyhempi. Laalon mukaan lapset muodostavat runsaasti uudissanoja varsinkin kaksivuotiaasta viisivuotiaaksi. Pienen pienet varpaat ovat suurin syy tehdä lastensuojelutyötä, sanoo Immonen. Piti muistella ja kysellä, millaisia uudissanoja oman lähipiirin ja työkavereiden lapset ovat tuon ikäisinä tuottaneet. KYLILLÄ KUULTUA KAMERATTIINKO sinua eiliskesänä. Lastensuojelun Keskusliitto myönsi hänelle Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon vuonna 2023. Hiihtimet ovat luonnollisesti sukset, myöhästelemisen vastakohta on nopeilla, eiliskesä tarkoittaa viime kesää, kamerata on valokuvata ja kuusenpiikit ovat tietysti neulasia. Ja löytyihän niitä: Poksrontti = croisantti Työtin = tietokone, jolla vanhemmat tekevät töitä Rikkinäinen juusto = juustoraaste Kanavoi = munavoi Pyssyttää = teurastaa eläin Nosturi = nostokirkaus Kirjan pääsee vapaasti lukemaan os. Onpa riemastuttava kirja! Professori Klaus Laalon Lapsenkielen uudissanat (SKS 2024) esittelee koko joukon lasten itse tuottamia, usein hauskoja uudissanoja. 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s18-21_Tulva.indd 18 LM2_s18-21_Tulva.indd 18 27.2.2025 13.14 27.2.2025 13.14. Kahden lapsen puheen kehitystä tarkastellaan nauhoitteiden ja päiväkirjamuistiinpanojen tarkkuudella. Hannaleena Immonen kohtaa lastensuojelutyössä vanhempia, jotka ongelmista huolimatta rakastavat lapsiaan ja toivovat heidän parastaan. ylävinjetti SUOMESSA ON NOIN 110 000 LASTA, JOILLA ON KAKSI KOTIA. Immonen työskentelee Helsingissä lastensuojelun päivystyksessä sosiaalityöntekijänä
KOKOELMA Lastensuojelun kokemusvanhempien ÄÄNI KUULUVIIN Rippikoulu, Wilma-tunnukset, hiusten värjäys, opiskelupaikan valinta. Se myös aiheuttaa haavoittavan kokemuksen, erityisesti silloin, kun väärinkäyttäjänä on lapselle läheinen henkilö, sanoo Turun yliopistosta johdetun tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Anniina Kaittila. Suurin osa elämästä on arkea – myös vanhemmilla, jotka ovat lastensuojelun asiakkaina. n > l KIRJA TIETOA terveellisestä ruuasta pienille Miksei aina voi syödä mitä haluaa. Vennin helpotukseksi käy ilmi, että myös herkuilla on paikkansa. Viljan kuvituksia on nähty runsaasti Lapsen Maailma -lehdessä. SOS-Lapsikylää edustanut kehittäjänuori kysyi päättäjiltä, miten nämä parantaisivat lastensuojelussa huonolla tolalla olevia asioita, kuten henkilöstöpulaa. – Taloudellisella väkivallalla voi olla pitkäkestoisia seurauksia lapselle, kuten velkaantuminen vanhempien väärinkäytösten vuoksi. Tapahtuman juontaneet Helsingin Sanomien Lasten uutisten toimittaja Kukka Andersson ja 12-vuotias Miio Raij antoivat vastausvuoron Essayahille ja Virralle. TUTKIMUS Taloudellisella väkivallalla PITKÄKESTOISIA SEURAUKSIA Vanhemmat voivat tahallisesti laiminlyödä lapsen perustarpeista huolehtimisen, kohdella perheen lapsia eriarvoisesti, toimia huolimattomasti lapsen raha-asioiden hoidossa tai käyttää lasta taloudellisesti hyväksi esimerkiksi ottamalla velkaa lapsensa nimiin. Sarjan kolmannessa osassa Pohjaton reppu (Karisto 2025) Rosali kasvaa koululaiseksi, joka löytää herkkyydestään myös voimavaroja. Paneelissa olivat mukana Anders Adlercreutz (r), Sari Essayah (kd), Veronika Honkasalo (vas), Antti Kaikkonen (kesk), Antti Lindtman (sd), Karoliina Partanen (kok), Riikka Purra (ps) ja Sofia Virta (vihr). Kirjassa heittäydytään selvittelemään mitä ruoka sisältää ja mitä kaikkea se meille tekee. Karin Erlandssonin ja Karoliina Pertamon kirja Aurinko herättää Junon (S&S 2025) tarjoaa pienelle lapselle ja vanhemmalle yhteisen rauhallisen hetken ennen päiväkotia tai muita arjen menoja. VAALIPANEELI Miten eroon lastensuojelun HENKILÖSTÖPULASTA. kysytään Anni Pyykön ja Eveliina Netin kirjassa Venni ja Lyly – Ruokatutkijat (Lasten Keskus 2024). Lapset pääsivät tenttaamaan poliitikkoja Lastensuojelun Keskusliiton ja Helsingin Sanomien yhteisessä lasten vaalipaneelissa helmikuussa. Turun yliopiston tutkijat ovat kartoittaneet näitä erilaisia lapsiin kohdistuvan taloudellisen väkivallan muotoja. Tallenne on nähtävissä os. > www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000011027211.html KIRJA AAMUSATU, olkaapa hyvät! Voisiko lapselle lukea aamusadun. Essayah kertoi tuoreimpien tilastojen osoittavan, että hyvinvointialueilla on menty parempaan suuntaan: henkilöstömitoitus täyttyy viidellä hyvinvointialueella. PIKKUjuttuja on kokoelma vanhempien kirjoittamia blogeja, runoja ja aiemmin julkaisemattomia tekstejä lastensuojelusta. He saivat vastattavakseen yleisössä olleiden lasten ja nuorten kysymyksiä muun muassa kiusaamisen ehkäisystä, harrastusten mahdollistamisesta sekä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Hänen mukaansa näin varmistetaan se, että lastensuojelun työntekijät kokevat pystyvänsä riittävästi auttamaan lapsia ja nuoria ja pysyvät omassa työssään. Vanhemmat ovat jäseniä lastensuojelun kokemusvanhempien ryhmässä, joka toimii Lastensuojelun Keskusliiton ja SOILA-koordinaatiohankkeen suojissa. ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 19 ›› LM2_s18-21_Tulva.indd 19 LM2_s18-21_Tulva.indd 19 27.2.2025 13.14 27.2.2025 13.14. Virta puhui peruspalveluiden puolesta. Lastenkirjailija ja kuvittaja Maria Viljan kirjasarja tuo näkyviin ihmisen herkkyyden
12-vuotiaana Tefe saa diagnoosin lastenpsykiatriasta. ”Oikea Tefe oli olemassa koko ajan siellä kovan kuoren takana, mutta kun suhde tärkeisiin ihmisiin oli katkennut niin monta kertaa, hän ei lopulta uskaltanut luottaa kehenkään”. Tefe sijoitetaan ensin vastaanottokotiin ja sitten nuorisokotiin. Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät II -julkaisun tapausesimerkit havainnollistavat, miten lapsille ja perheille ajoissa annettu tuki on inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevää. – Korjaavien palveluiden kustannukset riittäisivät paljoon, jos samat voimavarat käytettäisiin ennakoiviin palveluihin. Helena on yksi kuudesta tapausesimerkistä Lastensuojelun Keskusliiton uudessa julkaisussa, joka tarkastelee lasten suojelun kustannuksia ja niiden kertymistä. Lastensuojelun asiakkuus päättyy syyskuussa 2016 ja Kela lopettaa musiikkiterapian ”kuin seinään” helmikuussa 2017. Mikäli Helena olisi saanut ajoissa apua oireiluunsa, kustannukset olisivat laskelmien mukaan voineet olla noin 265 000 euroa eli noin kolmanneksen toisen vaihtoehdon kustannuksista. Pajun mukaan seuraava selvitys kannattaisi tehdä nopeammin – vaikka heti. Teos alkaa maaliskuussa 2003, jolloin Pirjo alkaa kirjoittaa kirjeitä lapselle, jonka hänen perheensä on adoptoimassa Etiopiasta. ANU JÄMSÉN SELVITYS VIIVYTTELY käy kalliiksi Helena on nepsylapsi, joka ei saa ajoissa tukea neuropsykiatriseen oireiluunsa. 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s18-21_Tulva.indd 20 LM2_s18-21_Tulva.indd 20 27.2.2025 13.14 27.2.2025 13.14. Tammikuussa 2006 perhe noutaa 2-vuotiaan Tefen lastenkodista Addis Abebasta Helsinkiin. KE RT TU H AK KA RA IN EN ”Eräs nuorten ryhmä sanoi, että te ette ehkä tykkää meistä, meidän ajatuksista ja ulkonäöstä, mutta tämä yhteiskunta tulee pian olemaan meidän.” TUTKIJA NIINA MERILÄINEN OPETTAJA-LEHDESSÄ AMMATTIIN OPISKELEVIEN NUORTEN TUTKIMUSVASTAUKSISTA. Laitokset ja ohjaajat vaihtuvat, ja poika lähtee usein hatkaan. Päihteet alkavat kiinnostaa murrosiässä. Asetelma on hyvin samankaltainen kuin selvityksen ensimmäisessä osassa vuonna 2012, sanoo hankekoordinaattori Petri Paju Lastensuojelun Keskusliitosta. Perheen isä kirjoittaa jopa kantelun oikeuskanslerille, sillä hänestä nuoren itsemääräämisoikeus menee terveyden ja turvallisuuden edelle. LASTENSUOJELU Laitoksesta LAITOKSEEN Pirjo Jousimo kertoo kirjassaan Kun rakkaus ei riitä (Momentum Kirjat 2024) poikansa elämäntarinan. Vilkkaalla pojalla on sopeutumisvaikeuksia, jotka pahenevat koulun alkaessa. Huhtikuussa 2021 Tefe tekee itsemurhan sijoituspaikassaan. – Digitaalisten palveluiden lisääntyminen, uhat ja mahdollisuudet, ovat ajankohtainen ja kiinnostava aihe, jota voisi lähestyä myös eurojen kautta. Lastenhuollon avohuollon työ alkaa, ja Tefe on Helsingin lastensairaalassa yli kuukauden tutkimusjaksolla ja käy sairaalakoulua. Hintalappu yhteiskunnalle on 760 000 euroa, josta pääosa kertyy lastensuojelun sijaishuollosta ja muista laitosmaisista palveluista sekä oikeuslaitoksen kuluista. Nuorisokodissa asuvat Vilma (Ona Huczkowski, vas.) ja Yasmine (Tinka Andersson) antavat äänen nuorten sisäisen maailman raivolle ja rakkauden kaipuulle elokuvassa Uhma, joka pyörii parhaillaan valkokankailla. Ohjaaja Visa Koiso-Kanttila tuo elokuvassa esiin nuorten näkökulman lastensuojeluun
Mutta tarvitaan muitakin uusia tapoja auttaa päihderiippuvaisia lapsia ja nuoria. Tämä ei ole tavallista, sillä eri sektoreiden väliset raja-aidat tapaavat olla melko pysyviä, sanoo Sirtamo, joka on työskennellyt lastensuojelussa kahdenkymmen vuoden ajan. Kaikki lähetteet eivät ole koskeneet Lausteella lastensuojelun sijaishuollossa asuvia, vaan laajemmin sijaishuollon yksiköissä asuvia maakunnan alueella. Verkostossa ovat mukana Perhekuntoutuskeskus Lauste, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuudessa toimiva, suonensisäisten huumeiden käyttäjiä auttava Terveysneuvontapiste Milli sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) riippuvuuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian toimijat. – Yhteistyöverkostossa keskustelemme asioista ja mietimme niihin yhdessä ratkaisuja. Nuoret ovat todenneet, etteivät olisi hengissä ilman hoitoa Verkoston kolmen toimintavuoden aikana Varsinais-Suomessa on kirjoitettu lähete 21 nuorelle Tyksin riippuvuuspsykiatrialle opioidikorvaushoitoon. ULLA OJALA V arsinais-Suomessa on toiminut kolmen vuoden ajan yhteistyöverkosto, jonka kautta alaikäiset opioidiriippuvaiset nuoret voivat saada korvaushoitoa. lastensuojelu Varsinais-Suomessa opioidiriippuvainen alaikäinen voi saada korvaushoitoa. CO LO U RB O X Ainutlaatuista OPIOIDIKORVAUSHOITOA alaikäisille 22 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s22-23_Lauste.indd 22 LM2_s22-23_Lauste.indd 22 27.2.2025 13.14 27.2.2025 13.14. Lausteen sijaishuoltopalveluiden johtaja Jukka Sirtamo pitää aikaan saatua yhteistyörakennetta poikkeuksellisena sikäli, että toimintatapa on viety järjestelmällisesti rakenteisiin. Kaikille nuorille ei ole aloitettu korvaushoitoa, vaikka heille on tehty hoidon tarpeen arviointi
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) havaitsi omassa tutkimuksessaan, että kaikista alle 25-vuotiaista vuonna 2023 kuolleista 149:llä oli viitteitä huumausaineiden käyttöhistoriasta. NUORIA KUOLEE HUUMEISIIN YHÄ ENEMMÄN Huumeisiin kuoli ennätyksellisen paljon ihmisiä vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Otkesin mukaan yhtaikaisen käytön vaaroja ei tunnisteta riittävästi. Bentsodiatsepiineja ja amfetamiinia on kannabista helpompi käyttää ja välittää myös lastensuojeluyksiköissä. Hänen mukaansa huumeiden käyttö polarisoituu: ne, jotka voivat huonosti ja käyttävät aineita, käyttävät niitä entistä enemmän. n Harvat asiakkaat käyttävät vain yhtä ainetta. Otkes nimeää alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemat tapaturmaisiksi. Ne, jotka käyttävät aineita, käyttävät niitä entistä enemmän Opioidit ovat silti vain yksi osa nuorten huumeongelmaa. Opioidikorvaushoito on kuitenkin helpompi toteuttaa hallitusti lääkeaineella, sanoo Manninen. – Toiminta on saanut pikkuhiljaa tuulta alleen, mutta kovin suurista lähetemääristä ei vielä puhuta. Tutkinnassa nousi esille, että suurimmassa osassa tapauksia kuoleman aiheutti bentsodiapsepiinien ja opioidien samanaikainen käyttö. Huumeita koskevissa keskusteluissa on tullut esille, että tarvittaisiin paljon muutakin kuin alaikäisten opioidikorvaushoitoa, muun muassa terveysneuvontaa, erilaisia haittoja vähentäviä interventioita sekä palveluita amfetamiinin käyttäjille ja kannabiserityisiä hoitoja. Sirtamon mukaan palvelujärjestelmää olisi kehitettävä myös siten, että nuoren olisi mahdollista saada yhtaikaa päihdeja mielenterveyspalveluita. Meidän tulisi löytää sellainen hoidollinen näkökulma, jolla lapsi saataisiin motivoitumaan hoitoon, sanoo Sirtamo. Lapsi pääsee myös psykososiaalisen tuen piiriin, jota riippuvuuspsykiatria voi tarjota, sanoo Sirtamo. – Erityisen huolenpidon (eho) jaksot katkaisevat päihteiden käytön aika tehokkaasti, mutta kokemukseni mukaan päihteiden käyttö jatkuu eho-jakson jälkeen samanlaisena kuin ennenkin. Vuodesta 2006 alkavan mittaushistorian aikana huumeisiin ei ole kuollut minään muuna vuonna yhtä monta alle 25-vuotiasta. Esimerkiksi Turussa on uusi yksikkö, jossa työskentelyä on viety vahvasti kotiin. – Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tarvitsemme todellakin uusia keinoja avun tarjoamiseen. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 23 LM2_s22-23_Lauste.indd 23 LM2_s22-23_Lauste.indd 23 27.2.2025 13.14 27.2.2025 13.14. Nuoren tulisi saada yhtä aikaa päihdeja mielenterveyspalveluita Jukka Sirtamon mukaan vielä viisi vuotta sitten alaikäiset eivät käyttäneet opioideja lainkaan siinä määrin kuin nyt. Huumausainekuolemia todettiin 310. Lausteen päihdeyksikkö Riihelän lähijohtaja Niko Manninen sanoo korvaushoitoa saaneiden nuorten todenneen, että ilman hoitoa he eivät olisi enää hengissä. Bentsodiatsepiinit, amfetamiini ja kannabis ovat yleisimmin käytetyt huumeet. Silti interventio on todella tärkeä sen lapsen kohdalla, jolle lähete kirjoitetaan. Perinteistä sijaishuollon järjestämistapaa on yritetty myös haastaa. Eniten huumeisiin kuolleita oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä: heitä kuoli 91, mikä on 40 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 60 enemmän kuin kymmentä vuotta aiemmin. Voimakkaita lääkeaineita väärinkäyttävien alaikäisten määrä on myös kasvussa. Hän huomaa, että asiaan puututaan ja lähdetään miettimään keinoja auttaa. Jos jokin kotona ei toimi, meillä on sijaishuoltopaikka, jonne lapsi voi tilapäisesti tulla, sanoo Sirtamo. Sirtamo kaipaa keskustelua myös siitä, miten sijaishuollossa päästäisiin irti rangaistuksiin ja rajoituksiin nojaavasta päihdehoidosta, joka ei johda hänen mukaansa toivottuihin tuloksiin. Kannabiksen hajun takia sen hallussa pitämisestä jää helpommin kiinni, sanoo Manninen. Yleisin keino päihdeongelmaisen nuoren auttamiseen sijaishuollossa ovat olleet erilaiset rajoitustoimenpiteet, kuten liikkumisvapauden rajoitus. – Harvoin meille tulee asiakkaita, jotka käyttäisivät vain yhtä ainetta. – Opioideja isompi ongelma ovat bentsodiatsepiinit, joita on helpompi saada. – Käytännössä lapsi asuu kotona, jonne viedään laitoksen vahva tuki ja rakenteet. Lisäksi ne ovat katukaupassa halvempia kuin opioidit
ANU VALLINKOSKI | KUVAT RIIKKA PEUHU ” KANSI 24 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 24 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 24 27.2.2025 13.15 27.2.2025 13.15. harrastus Mopoikä PARAS IKÄ” Akaalaiset Miko Tammi ja Martti Kivimäki kertovat, mikä mopoilussa viehättää
Mopon korjaaminen on monesti pähkimistä ja ongelmanratkaisua. Eihän niissä uusissa edes ole laittamista. Taas on oppinut jotain uutta. ”Onnettomuudet vähenevät, kun taidot ja tiedot ovat kunnossa”, Tammi ajattelee. Ensimmäisen lapsille tarkoitetun crossimoponsa hän sai viidennellä luokalla. Miko Tammi, 17, ahertaakin parhaillaan skootterinsa kimpussa. Pitää keskittyä ja rauhoittua. Erityisesti ärsyttää, jos on juuri laittanut uusiin osiin sata euroa, ja Uudet mopot ovat vähän liian hienoja mulle. Akku ei oikein vieläkään ole kunnossa. Enemmän tämä on ollut laitossa kuin ajossa, Tammi kertoo. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 25 ›› LM2_s24-27_Mopoilu.indd 25 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 25 27.2.2025 13.15 27.2.2025 13.15. Oppinsa hän on ammentanut paitsi moottoripyöräilyä harrastaneelta isältään, myös kavereilta ja YouTube-videoilta. Se pitää kaivaa pihdeillä pois ja vaihtaa uuteen. Ammatillisessa oppilaitoksessa metallilinjalla opiskeleva Tammi sanoo melkein mieluummin laittavansa kuin ajavansa. Pihanurmi sai kyytiä, ja Tammi alkoi tutustua mopon mekaniikkaan. Kielitaito kohentuu Mutta ei remontin tarve näytä kovasti haittaavan. Ei korjaaminenkaan aina maistu. Martti Kivimäen (vas.) ja Miko Tammen mielestä on hyvä, ettei mopolla saa ajaa ilman korttia. Kortti on tae ajotaidosta. Mopoikä PARAS IKÄ” A kaan Viialassa valkoisen omakotitalon katoksessa nököttävä skootteri ja mönkijä kertovat, että talossa asuu teinejä. Nuoresta iästään huolimatta Tammi on askarrellut kaksipyöräisten kanssa jo pitkään. – Mulla on ollut aina hyvä englanti, mutta korjausvideoita katsoessa kielitaito on parantunut entisestään. Yamaha Aeroxissa eniten työtä ovat teettäneet reistailevat sähköt. Kun isä Joni Tammi vaihtoi mäntää, poika seurasi vieressä silmä tarkkana. – Ostin tämän kesällä Nettimotosta ja tulin vähän huijatuksi. Kun yrittää ja erehtyy ja lopulta keksii, saa onnistumisen tunteen. Kokemusta on karttunut myös kavereiden menopelien korjaamisesta. Tammella on ollut kolme crossimopoa, kaksi varsinaista mopoa ja skootteri. Nämä käytetyt on enemmän mun mieleen. Vauhtipyörästä on katkennut pultti. – Uudet mopot ovat vähän liian hienoja mulle
Pojat arvioivat, että heidän ikäluokkaansa kuuluvista paikallisista pojista lähes kaikilla on tai on ollut mopo. Miko Tammen mielestä puuha sopisi kuitenkin ihan kaikille sukupuolille. Tytöt kyllä ovat tervetulleita mopoporukoihin, Kivimäki selittää. Keulimisen arvostuksesta kielii sekin, että somessa monen mopoharrastajan profiilikuvassa on nimenomaan kuva vauhdissa pystyyn nostetusta moposta. Aina ei tarvitse temppuilla. – Tulee semmoinen vapauden tunne. Tammen kaveri, Lempäälässä lukiota käyvä Martti Kivimäki, 17, kurvaa pihaan samanlaisella skootterilla. – Tulee hieno tunne, kun tekee jotain vähän vaarallista, pelottavaakin. Se tuntuu kyllä mukavalta, Kivimäki sanoo. Etenkin valoisassa, lempeän viileässä kesäyössä kavereiden kanssa ajaminen tuntuu Kivimäen sanoin ihanalta. Se jäi ketjujen väliin, kun Tammi yritti ajaessaan napata roikkuvaa johtoa. Kikkailulla kaksikko tarkoittaa temppujen tekemistä: keulimista, kumin polttamista, jalat penkillä tai tangolla ajamista. – Jos on hyvä keulimaan, kaikki haluavat ajaa sun kanssa. Tiet ovat hiljaisia. – Kun me hankimme tällaiset skootterit, muut seurasivat perässä. Kikkailu tuo arvostusta Korviin kantautuu nopeasti lähestyvä pärisevä ääni. – Viialan tytöille mopo tuntuu olevan paikasta A paikkaan B siirtymistä varten. Mitä vanhemmat sanovat uhkarohkeasta ajosta. Muuta liikennettä ei juuri ole. Tällä on helpompi keulia kuin perinteisellä mopolla, ja korjaaminenkin on helpompaa kuin vaihteellisen mopon, Tammi kertoilee. Tytöt ovat tervetulleita mopoporukoihin. skootteri hajoaa heti uudestaan. Eivät he ajele huvikseen tai laita mopoja. Pojat kuuluvat Facebookin Yamaha Aerox -ryhmään, jossa kysellään ja annetaan korjausneuvoja, myydään ja ostetaan varaosia sekä keskustellaan. Leppeä ilmavirta käy kasvoihin. Ajaessa voi myös sattua Miko Tammi heilauttaa hymyillen vasemman kätensä ylös ja naurahtaa, että kaverit sanovat hänellä olevan yhdeksän ja puoli sormea. Monesti taidonnäytteet päätyvät videoina muistoksi puhelinten kuva-albumeihin, ehkä TikTok-videoksikin. – Neuvon ryhmässä sen minkä pystyn ja tiedän. Ihan tavallinenkin ajaminen tuo nautintoa. Myös isot pojat kevareilla. En uskalla profiiliinkaan laittaa keulimiskuvaa, ettei äiti suutu, Kivimäki sanoo. Se on kavereita yhdistävä harrastus, jonka avulla on mahdollisuus kehittyä sekä osaavaksi mekaanikoksi että taitavaksi kuskiksi. Ja pikkupojatkin ihailee. Kun kerää rohkeutensa ja uskaltaa tehdä sen, Kivimäki sanoo. Istuessaan tuntee penkin läpi moottorin tärinän ja kiihtyvän vauhdin. Miitit kokoavat mopoilijat yhteen Some kuuluu myös mopoharrastukseen. Temppuilu julkisella tiellä on kielletty, ja kikkailu pitää säästää liikenteeltä suljetuille alueille. Pitkämielisyys on tarpeen, kun täytyy aloittaa alusta, pulittaa taas nettikauppaan kelpo summa varaosista ja odottaa niiden saapumista. Pojat nimeävät parhaaksi ajokokemuksekseen juuri keulimaan oppimisen. Valtaosa mopoharrastajista on poikia. Pojat kertovat, miten kaveripiirissä sekä korjaustaito että etenkin taiturimainen mopolla kikkailu tuovat arvostusta, jonkinlaista statusta. Vasemman käden nimettömästä puuttuu palanen. Itsekin olen saanut sieltä oppia, Tammi kertoo. 26 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 26 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 26 27.2.2025 13.15 27.2.2025 13.15. – Mun äiti ei tykkää ollenkaan. Kivimäelle ja Tammelle mopo on enemmän kuin pelkkä ajoneuvo. Kylältä löytyy myös muutama mopoileva tyttö
Joskus sanomista tulee hurjasta vauhdista. – Miitit sitten siellä kiellettiin, kun ei osattu käyttäytyä, Tammi toteaa. Akaankin mopoileva nuoriso kokoontuu yhteisajoihin kesäkaudella. Myös jotkut tytöt tykkää mopopojista. Käytettykin mopo tai skootteri voi helposti maksaa yli tuhat euroa, ja varaosiin saattaa upota satasia. Pyydetään anteeksi ja lopetetaan edestakaisin ajelu tai siirrytään muualle, Kivimäki sanoo. – Autolla voi ajaa mukavasti koulumatkat naapurikaupunkiin Valkeakoskelle, muttei autolla ajaessa synny samanlaista vauhdin hurmaa kuin mopolla. Räyhääminen ei herätä yhteistyöhalua. Mieluummin ne kuitenkin tähän laitan kuin päihteisiin, Tammi sanoo. Missä tavataan, minne ajetaan, missä käydään syömässä. Tammi polkaisee skootterin käyntiin ja kurvaa pihatielle. En mä tiedä, mikä siinä on”, sanoo Martti Kivimäki. Kivimäki kurvailee todennäköisesti mopollaan vielä ensi kesänä, mutta Tammi aikoo hakea poikkeuslupaa auton ajokorttia varten. Joskus aikuiset käyvät jopa käsiksi. ”Kikkailutaidot herättävät kavereissa ihailua. – Nyt me ollaan niitä nuoria, Tammi sanoo. He toivovatkin, että ihmiset tulisivat sanomaan aiheesta nätisti. Vanhemmatkin sponsoroivat harrastusta jonkin verran. Monilla paikkakunnilla nuoret organisoivat itse mopomiittejä. Viime kesänä kaksikko ahersi paikkaamassa Toijalan yhtenäiskoulun kattoa. n Pahville pojat ovat kirjoittaneet työlistan. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 27 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 27 LM2_s24-27_Mopoilu.indd 27 27.2.2025 13.15 27.2.2025 13.15. – Sovitaan joku paikka, missä ajellaan yhdessä, kikkaillaan ja jutellaan. Joskus meno mopomiiteissä on yltynyt hurjaksikin. Miko Tammen ja Martti Kivimäen mukaan somekeskustelijat eivät aina tunnu ymmärtävän nuoria, vaikka aikuiset ovat toki itsekin olleet joskus nuoria ja tehneet todennäköisesti myös hölmöyksiä. Pari vuotta sitten Tampereella poliisi sai paikallisesta miitistä lukuisia ilmoituksia liikenteen vaarantamisesta. Mitä kaikkea pitää vielä tehdä, ennen kuin pääsee kurvailemaan. – Kyllä me yritetään etsiä yhteisymmärrystä. Kivimäki ja Tammi ovat rahoittaneet harrastustaan kesätyötienesteillä. Facebookissa ja Snapchatissa leviävät myös tiedot mopomiiteistä eli kokoontumisista. Rahat mopoon, ei päihteisiin Moni harrastus on kallis, ja poikien mukaan samaa voi sanoa mopoilusta. Joskus pitää ostaa uusia työkalujakin, eikä kaksitahtibensakaan ilmaista ole. – Mun kesätyörahat meni melkein kaikki heti skootterin korjaukseen. Joskus sana kulkee, vaikka mitään kiellettyä ei olisi edes tapahtunut, pojat väittävät. Mies huusi ja tarttui häntä kädestä. Mopoilua hänkään ei silti aio jättää, ainakaan vielä. Pienellä kylällä sana törttöilyistä kulkee nopeasti vanhemmillekin. Eikä sillä voi temppuillakaan. Kivimäki pysähtyi ja kysyi, oliko miehellä joku hätänä. Keula nousee vaivatta ylös. Juttutuokio on ohi. Sitten siirrytään yhdessä seuraavaan paikkaan. Miiteissä on paikalla kaikki, muuten yleensä liikutaan pienemmissä porukoissa, Tammi sanoo. Yöllinen päristely ärsyttää. Pojat sanovat kyllä ymmärtävänsä, että öinen meteli voi ärsyttää. Tapahtumaa hajottamaan tulleet poliisit saivat niskaansa kivisateen. Sanokaa nätisti! Paikallista Facebook-ryhmää seuratessa ei voi olla huomaamatta, että mopopojat ovat Viialassakin usein aikuisten vihanpurkausten aiheena. Kivimäki kertoo ajaneensa aivan tavallisesti kadulla, kun koiraa ulkoiluttanut mies näytti hänelle keskisormea
Ei miten tai mitä – vaan miksi. ylävinjetti M iksi kouluissa opetetaan. Tutkimuksen pääkirjoittaja Janne Fagerlund yhdistää tämän pyrkimykseen pätevöittää ja sosiaalistaa oppilaat heiltä odotettuihin ammatillisiin rooleihin. Fagerlund ei tutkinut koulun ja teknologian pedagogisia kytkentöjä ensimmäistä kertaa. Fagerlundin mukaan opetuksen toteutumisen seuranta jäi kuitenkin pahasti vajaaksi. ANTTI VANAS Datalukutaidon OPETUS CO LO U RB O X 28 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 28 3.3.2025 12.15 3.3.2025 12.15. Ohjelmoinnin merkitystä perusopetuksen suuressa kokonaisuudessa ei osattu kunnolla selittää opettajille, eikä sen merkitys hahmottunut kovin hyvin koulutuksen järjestäjillekään. Tärkeintä on päästää lapset tutkimaan ja ihmettelemään, mitä kaikkea ohjelmoimalla voi tehdä. Kaiken kaikkiaan tutkijat pitävät datalukutaitoa hyvänä esimerkkinä aihepiiristä, jonka opetuksessa välineellisten taitojen merkitys uhkaa korostua. Melkein kuin utelisi elämän tarkoitusta. Fagerlund painottaa, että ohjelmoinnin peruskouluopetuksen tarkoituksena ei voi olla alan osaajien kouliminen vaan ohjelmoinnin maailman avaaminen oppilaille mahdollisimman mielenkiintoisesti ja hauskasti. rohkaisee nuoria suhtautumaan kriittisesti ihmisistä verkossa kerättävään dataan ja pohtimaan, millaisia jälkiä he sosiaaliseen mediaan jättävät. Onko opetuksen tarkoituksena pätevöittää oppilaita ammatteihin – kuten hyödystä lähtevässä nykykeskustelussa usein korostetaan – vai sosiaalistaa heitä olemassa oleviin yhteiskunnan rakenteisiin. Koulukasvatuksen vähemmän konkreettiset ja vaikeammin arvioitavat tavoitteet jäävät helposti sivuosaan. Oppilaiden voimaannuttamistakin tutkimuksissa toki kuvattiin. Vai pyrkiikö opetus kenties voimaannuttamaan oppilaita toimijoina ja tekemään heistä viisaita ja vastuullisia datakansalaisia. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijat asettivat joka tapauksessa kysymyksensä juuri näin ja lähtivät etsimään vastausta kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimusartikkeli Exploration of domains of educational purpose in K-12 data literacy education research on julkaistu vertaisarvioidussa Educational Research Review -lehdessä. Datalukutaidon opetuksessa korostui digitaalisen tiedon kerääminen ja tallentaminen. Filosofi Sokrates olisi aikoinaan saattanut kysellä tuollaisia ateenalaisilta vastaantulijoilta, mutta näinä hyödyn aikoina kysymys tuoksahtaa viisastelulta. Koulu mm. Hänen muutama vuosi sitten tarkastetun väitöksensä aiheena oli ohjelmoinnin opetus peruskoulussa. Suomi otti ohjelmoinnin osaksi perusopetusta vuonna 2016 ensimmäisten maiden joukossa maailmassa. TIETOA tutkittua Pätevöitetäänkö ammattiin vai kasvatetaanko viisaita datakansalaisia. Ajankohtaisuutta tutkimuskatsaukseen tuo se, että tarkasteltavina olivat datalukutaidon opetuksen perimmäiset tavoitteet. TÄMÄNKERTAISISSA TUTKIMUKSISSA POHDITAAN DATALUKUTAIDON OPETTAMISEN MOTIIVEJA JA SITÄ, MILLÄ TAVALLA LAPSET PYSTYVÄT VAIKUTTAMAAN HEIDÄN JA HEIDÄN VANHEMPIENSA VÄLISISSÄ KONFLIKTEISSA. Ohjelmoinnin opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta järjestettiin satunnaisesti, ja siihen osallistuivat lähinnä ne opettajat, joita asia sattui ennestään kiinnostamaan
Osallisuus on sitä, että lapsi voi ilmaista mielipiteensä vapaasti ja osallistua päätöksentekoon. Vapauden aalto ei ole hävittänyt sukupuoliroolejakaan. Tyttöjen ja pokien väliset erot näkyvät erityisesti vihamielisyyden ja solidaarisuuden ilmaisuissa. Näissä kertomuksissa lapsen osallisuus toteutui joko vanhemman ehdoilla tai ei ollenkaan. Tarinatyypeistä yleisimmässä lapset kuvasivat vanhemman tahtoon myöntymistä. Löysi Lahtinen aineistostaan sentään sellaisenkin tarinatyypin, jossa lapset kuvaavat toimijuuttaan neuvotteluna. tuomalla vanhemmalle kukkia ja myöntymällä vanhemman tahtoon tätä miellyttääkseen. Vanhemmat hallitsevat ja päättävät yhä, ja lapset panevat hanttiin silloin, kun siltä tuntuu. Sekä pojat että tytöt kertoivat myös aikuisen tahdon vastustamisesta, mutta vain poikien tarinoissa lapsi pystyi vaikuttamaan konfliktin lopputulokseen haluamallaan tavalla. Vanhempien tulisi kuunnella herkällä korvalla lasten erilaisia tapoja ilmaista näkemyksiään. Lahtisen väitöskirja Resisting boys and complying girls. Maria Lahtisen väitöstutkimuksen perusteella ongelmista ei voi syyttää lasten liian laajaksi karannutta vapautta. Lapsikeskeisyyden sijaan puhujapöntöistä julistetaan vanhemmuuden kriisiä, kasvattamatta kasvaneiden lasten ongelmia ja kurinpalautusta kouluun ja kotiin. Näin ainakin lapset itse tilanteen kokevat. Mielenkiintoista on sekin, että ainoastaan pojat kuvasivat kertomuksissaan lapsen vihamielistä, jopa aggressiivisista toimintaa liittämättä siihen katumusta. Näissä kertomuksissa konflikti ei hävittänyt lapsen osallisuutta, vaan tilanteesta selvittiin ja molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästiin neuvotteluin. Vanhempien tulisi kuunnella herkällä korvalla lasten eri laisia tapoja ilmaista näkemyksiään. Vuosituhannen vaihduttua suunta muuttui. Vastarintakin tulisi nähdä lasten toimijuutena – ei rasitteena, josta pitää päästä eroon. Lahtisen mielestä lasten osallisuus ei tarkoita sitä, että lapsi saa toimia miten tahtoo ja sivuuttaa toisten näkemykset. POIKA JURNUTTAA – tyttö tuo kukkia LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 29 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM2_s28-29_Tutkitut.indd 29 27.2.2025 12.23 27.2.2025 12.23. Pätevöitetäänkö ammattiin vai kasvatetaanko viisaita datakansalaisia. Young children's narratives of child's opportunities for agency in child-parent conflicts tarkastettiin tammikuussa Jyväskylän yliopistossa. Anteeksipyyntöjäkin esiintyi vain tyttöjen kertomuksissa. CO LO U RB O X L änsimaita toisen maailmansodan jälkeen tuulettaneet vapauden puhurit ovat antaneet monille aikaisemmin alistetuille ihmisryhmille rutkasti lisää tilaa olla sellaisia kuin ovat. Vanhemmat käyttivät valtaansa kontrolloimalla, ohjaamalla ja uhkailemalla. Lahtinen tarkastelee väitöksessään 3–6-vuotiaiden lasten toimijuutta lasten ja vanhempien välisissä konflikteissa. Lapsetkin saivat luvan olla lapsia. Nykyään suosiotaan kasvattavan arvokonservatiivisen näkemyksen mukaan vapautta on jo liikaa. Vastaavasti vain tytöt kertoivat lapsen kompensoivan sopimatonta käytöstään esim. Tutkimusaineistona olivat 45 lapsen kertomukset, jotka tuotettiin tarinankerrontaa ja leikkiä hyödyntävällä Tarinataikurituokiot-menetelmällä
Nyytin tuhkat on laitettu uurnaan, jonka paikka on takan päällä. Ulkoillessaan Nyyti ja Urho kuulemma tapasivat vähän kiilailla toisiaan. ”Urho ja Nyyti olivat mielestäni kuin Osku ja Karvinen. Nyyti oli kissamainen Karvinen, ja Urho on kuin Osku”, Jutta Koivistalho kuvailee. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA Marjo-äiti toi eläinlääkäristä takaisin Nyytin remmin. Nyyti taisi tietää lähtevänsä ovesta viimeisen kerran. 30 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 30 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 30 3.3.2025 12.20 3.3.2025 12.20. kasvu IKÄVÄ Nyytiä Jutta Koivistalho hyvästeli perheen koiran, kun sitä lähdettiin viemään eläinlääkäriin. Ulkoillessaan nyt Urhon kanssa Jutta muistelee lenkkejä, joilla Nyytikin oli vielä mukana
Koska akuuttia sairautta ei ollut, koiran elämän päättäminen tai sen ajankohdan määrääminen oli haastavaa. O len päässyt surusta jo vähän yli, mutta jos katson Nyytin kuvia, tulee haikea olo, kertoo Jutta Koivist alho, 10. Asiaa pohdittiin pitkin syksyä, mutta perhe päätti viettää Nyytin kanssa vielä yhden joulun. Ikävässä helpottaa myös, että Nyytin lähtöön oli valmistauduttu jo pitkän aikaa. Mummo jäi minun kanssani kotiin. Yleiskunto heikkeni Pitkään odotettiin sairautta, joka päättäisi Nyytin elämänkaaren, mutta sellaista ei tullut. Parsonrusselinterrieri Nyytin, 16, mainen matka päättyi pian viime joulun jälkeen. Jutta kertoo, että Nyyti oli hänen äitinsä pitkäaikaisin elämänkumppani. – Vuosi sitten uutenavuotena, kun raketit alkoivat paukkua, Nyyti meni vessaan piiloon, Jutta muistaa. – Pappa ajoi äidin sinne, niin että hän sai pitää loppuun asti Nyytiä sylissään. – Jos koulussa on ollut joitakin kurjia tilanteita, olen kotiin päin kulkiessani ajatellut, että olisipa kiva, jos Nyyti vielä odottaisi kotona ja saisin rapsutella sitä. – Ensin äidille tuli Nyyti, sitten iskä, sen jälkeen Urho ja viimeisenä minä. – Nyytin kävely meni loppuaikoina hankalammaksi, ja juokseminen oli vaikeaa, Jutta muistelee. Päätettiin, ettei Nyytin enää tarvitsisi kärsiä rakettien räiskeestä, ja aika eläinlääkärille varattiin uudenvuoden aatonaatoksi. – Ehkä Nyytin lähtö olikin minulle vaikein ja haikein asia, Jutan äiti Marjo Skaffari-Koivistalho huokaa. Kyllä se taisi tietää sitä paijatessamme, että nyt se lähtee kotoa viimeisen kerran. Luulen sen loppuaikoinaan LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 31 ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 31 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 31 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 31 3.3.2025 12.20 3.3.2025 12.20. Kaikki me hyvästelimme Nyytin, itkimme ja rapsuttelimme sitä. Tulivat vain vanhuuden vaivat: yleiskunto heikkeni, kuulo huononi ja tuli lonkkien ja takajalkojen jäykkyyttä. Hyvästit kotona Jutta ei mennyt eläinlääkäriin mukaan. Onneksi Nyytin lajitoveri Urho, 13, odottaa koulusta tulijaa. Perheessä oli asiasta paljon keskusteltu, ja kesästä puhuttiin Nyytin viimeisenä kesänä
– Kun sitä kutitti, se alkoi polkea hauskasti jalallaan. Hän pitää koulunkäynnistä, ja kivointa siellä ovat kaverit. n Monet mukavat muistot Nyytistä lohduttavat. Marjo toi eläinlääkäristä takaisin Nyytin remmin. Blogillani on kolme seuraajaa: kaverini Aurora ja Inari ja äiti. Menin kyllä Urhon kanssa nopeammin, kun sillä riittää aina virtaa. Koirat nukkuivat usein samassa petissä, vaikka kummallakin oli omansa. Uniikki turkki Monet mukavat muistot Nyytistä lohduttavat. Siksi kutsuimme sitä myös Rumpaliksi. – Nyyti oli villi, mutta oli se kyllä söpö ja hauskakin, Jutta sanoo. Urhon synnyinmaa on Ranska eli Urho on ranskalainen tai Ranskan pastilli kuten perhe sitä myös kutsuu. Juttaa on mukava kuunnella: hän on hyvä kertoja. Kerran Urho kävi remmin viereen nukkumaan. Nyytin turkki oli ihan uniikki, aivan kuin jotain hopealankaa. Urho on ilta-asioillaan tosi nopea, mutta Nyytin kanssa piti mennä aina kauemmas. Urho ei esimerkiksi pelkää raketteja, viime uutenavuotena se tuli niitä meidän kanssamme terassille katsomaan. Nyyti oli kotoisin Porista ja perheen kesken sitä kutsuttiin myös Suomi Neidoksi. Viikon verran se kaipasi kaveriaan. Se oli mieluimmin yksin, omissa oloissaan. Jutta arvelee tietävänsä, mitä pappa tarkoitti. Ei matematiikkakaan hullumpaa ole. ylävinjetti vaistonneen, ettei sillä ollut kaikki hyvin. – Ne kilpailivat huomiosta, ja kumpikin halusi olla keskipisteenä. Kielistä hän tykkää niin paljon, että valitsi valinnaiseksi aineekseen saksan. Yleensä koulun jälkeen Jutta antoi koirille herkkuja ja rapsutteli niitä. Nyyti piti sipseistä, koiran suklaasta ja nakeista, kun Urhon herkkua ovat nakit ja lihapullat. – Kun olin tehnyt läksyt, menimme yhdessä sohvalle katsomaan televisiota. Loppuaikoina Nyyti ei halunnut enää tulla sinne. Se juoksi ympäriinsä ja piehtaroi. – Aikaisemmin kuljetimme koiria äidin kanssa yhdessä. Nyytin luonne oli pentuna testattu ja oli suositeltu, ettei se menisi mielellään lapsiperheeseen. Nyyti leikki nuorempana paljon ja piti erityisesti vetoleikeistä lelulla. Kirjoitan myös blogia Urhon näkökulmasta. Nukkuessaan se piti aina kieltään pihalla. ”Urho on erilainen kuin Nyyti oli. Lenkeillä Nyyti kulki aina vaunujen vierellä. 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 32 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 32 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 32 3.3.2025 12.22 3.3.2025 12.22. Nyyti olisi mennyt piiloon. Vanhempana leikit eivät sitten enää kiinnostaneet. Ehkä se johtuu siitäkin, että Urho on ranskalainen ja Nyyti oli suomalainen”, Jutta pohtii. Suomi Neito Jutta käy Moision koulua Lempäälässä. – Eniten pidän jännityksestä, mutta kyllä draama, komedia ja rakkauskirjoitelmatkin ovat kivoja. Aarteen etsinnässä se oli tosi hyvä, osasi tarkkailla ympäristöään niin, että löysi piilotetun lelun pelkästään katseellaan. Se osaakin monenlaisia temppuja: kierii, antaa tassua ja heittää yläfemman. Hän pitääkin tarinoista ja kirjoittaa niitä itsekin. Parson-hepuli Nyt Jutta lenkkeilee Urhon kanssa kahdestaan. Näin papallakin kyyneleen silmäkulmassa, vaikka hän on sanonut, että koirista on vaivaa. Lenkillä se sai toisinaan parson-hepulin. – Urho oli nähnyt Nyytin lähtevän milloin mihinkin, esimerkiksi hammaskiven poistoon, mutta se oli aina tullut takaisin. – Mutta Nyyti suhtautui muhun tosi hyvin ihan taaperosta alkaen! Marjo muistaa, että Nyyti valvoi Jutan vauvasängyn lähellä ja tuli heti ilmoittamaan vanhemmille, jos Jutta heräsi. Kun nyt kotiin tuli vain remmi, Urho ymmärsi Nyytille tapahtuneen jotakin. – Kyllä mun on Nyytiä ikävä, mutta samalla on ilo siitä, että sain viettää sen kanssa kymmenen vuotta, Jutta sanoo. Urho rakastaa tekemistä ja sen kanssa harrastetaan agilitya
n > l 13-vuotias Urho seuraa tarkkaavaisena, mitä ympärillä tapahtuu. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 33 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 33 LM2_s30-33_Lemmikin kuolema.indd 33 27.2.2025 13.10 27.2.2025 13.10
Kaikki lapset ja nuoret eivät mene samalla tavalla mukaan tiettyihin puhetapoihin ja ilmiöihin, joten pientenkin ryhmien välillä kielen käytön vaihtelu voi olla suurta. – Slangi on aika inhimillinen sosiaalinen ilmiö tai tarve. Halutaan kuulua johonkin porukkaan ja toisaalta osoittaa, ettei olla jotain toista porukkaa. – Lasten ja nuorten slangi voi vaihdella aika pienelläkin alueella. slangi 34 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_S34-35_Slangi.indd 34 LM2_S34-35_Slangi.indd 34 27.2.2025 14.21 27.2.2025 14.21. Slangi muodostuu osittain laajoista, jopa globaaleista virtauksista ja ilmiöistä, mutta toisaalta lasten ja nuorten kieli voi olla hyvin paikallista tai liittyä nimenomaan tiettyihin ryhmiin tai alakulttuureihin. MIIKA VÄHÄMAA J okainen uusi sukupolvi haluaa ikään kuin erottua aiemmista ja ehkä erityisesti vanhemmistaan. kasvu Lasten oma auttaa erottumaan Lasten ja nuorten slangi syntyy, kun lapset käyttävät omissa ryhmissään tietynlaisia sanoja ja puhetapoja. Kyse on identiteetistä. Lehtosen mukaan täytyy kuitenkin muistaa, ettei voida puhua mistään yhtenäisestä nuorten kielestä tai lasten slangista. Omassa porukassaan lapsi tai nuori haluaa usein puhua siten, että tuntee kuuluvansa omaan joukkoonsa. Esimerkiksi äijä on kouluikäisten suosima termi, jota myös tytöt käyttävät toisistaan, kun tarkoittavat tuttua kaveria. Lapset omaksuvat nopeasti kaverija harrastepiireilleen ominaisia sanoja ja sanontoja. Ihmiset puhuvat usein iälleen tai sosiaaliryhmälleen tyypillisellä tavalla, ja myös sukupuoli vaikuttaa jonkin verran. Syntyy semmoinen oma puhekieli, sanoo Suomen kielen tutkija Heini Lehtonen, joka on perehtynyt lasten ja nuorten slangiin. Omalle ryhmälle tyypillinen slangi on vahva yhteenkuuluvaisuuden tekijä
– 1900-luvun alussa stadin slangi vakiintui työväenluokkaisten poikaporukoiden kieleksi. Legit tulee englannin kielen sanasta, joka tarkoittaa laillista. Osittain tästä on jatkumo nykyiseen koululaisslangiin. Slangi ja esimerkiksi virtuaalisista yhteisöistä saadut vaikutteet eivät sinällään heikennä vaikkapa kirjoitetun kielen omaksumista. n Lasten oma auttaa erottumaan Slangi vastaa sosiaaliseen tarpeeseen. Mutta slangia opitaan siellä koulun pihoilla. Slangia tilanteen mukaan Heini Lehtosen mukaan voidaan ajatella, että slangin käyttäminen on osa lapsen ja nuoren kielitaidon kehitystä. – Vaikutteet kulkeutuvat yhdellä napin painalluksella ympäri maailman. Stadin slangiin sanoja ja sanontoja tuli eri kielistä. Voidaan puhua esimerkiksi TikTok-slangista, jossa paljon klikkauksia saanut sometähti vaikuttaa uusien ilmaisujen syntyyn ja leviämiseen. On kuitenkin syytä muistaa, että slangisanoille ei ole yksiselitteisiä kirjakielisiä vastineita. Joistakin ilmaisuista voi tulla kuitenkin niin määrittäviä, että ne kertovat ihan ratkaisevasti porukkaan kuulumisesta. Kouluissa kuitenkin kilpaillaan pelimaailman virikkeiden ja suosittujen sosiaalisen median tähtien kanssa. Esimerkiksi sanan loppu ”is” on tällainen slangijohdin: lentopallosta tulee lentis, lihapiirakasta lihis ja roskakorista roskis. Saatetaan sanoa: habibi, mitä kuuluu. Tietenkin monessa kodissa käydään keskusteluja siitä, miten puhua vaikkapa vanhemmille ihmisille tai opettajille. Helsingissä alkoi jo 1800-luvun lopulla syntyä selvää erillistä nuorisokulttuuria. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 35 LM2_S34-35_Slangi.indd 35 LM2_S34-35_Slangi.indd 35 27.2.2025 14.21 27.2.2025 14.21. On kielitaitoa, että tietää missä tilanteessa on sopivaa puhua slangia ja missä ei. Kun lapsi törmää erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, yhteisöihin ja ihmisiin, hän oppii yhteiset sosiaaliset normit, joiden mukaan toimitaan. – Käyttämällä slangijohtimia voidaan lainata muista kielistä sanoja tai tehdä vanhoista sanoista slangisana. Aika muuttaa puhetta Lehtosen mukaan hyvä esimerkki aikakausien vaikutuksesta lasten ja nuorten slangiin on stadin slangin synty. – Jo lapsi joutuu pohtimaan, miten hänen pitäisi puhua kuuluakseen tiettyyn porukkaan. Esimerkkejä someslangista ovat bro eli kaveri tai sigma eli vapaasti suomennettuna suosittu. – Aina kun lapsi tai nuori viettää paljon aikaa jossain piirissä, sieltä tulee sanastoa, sanoo Heini Lehtonen. Kieli omaksutaan vuorovaikutuksen kautta. Jos asia on legit, sen ymmärretään olevan varma tai mahtava juttu. Myös vanhoille sanoille voidaan antaa uusi käyttö tai uusi merkitys. Pelipiirit ja -maailma ovat yksi hyvä esimerkki siitä, että slangi tulee sieltä, missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa. – Joku saattaa käyttää faija-sanaa kavereiden kesken, mutta puhua kotona isästä. Slangia voi syntyä myös vaikkapa keppihevoseli kepparitai koreapop-yhteisöistä. Niin ikään arabiasta on tullut koulunpihoille sana habibi eli rakas. Esimerkiksi arabiankielinen sana yalla, eli mennään, lähdetään, on suosiossa lasten ja nuorten parissa. Stadin slangissa, kuten slangissa ylipäänsä, käytetään usein slangijohtimia. Lapset omaksuvat nopeasti eri ryhmiin soveltuvat tavat ilmaista ja puhua. Nykyään esimerkiksi Itä-Helsingissä puhutaan englantia, venäjää, somaliaa ja arabiaa, joista tulee slangiin omia sanoja. Nykyään aikaa vietetään paljon virtuaalisissa yhteisöissä eli sosiaalisen median ja pelien maailmassa. – Erilaiset puhetavat ja slangin käyttö eivät ole välttämättä asia, jota pitäisi kotona tietoisesti opettaa. Esimerkiksi koululuokassa saatetaan puhua eri tavalla kuin välitunnilla. Pelimaailmasta tulee paljon termejä. Kouluissa viljellään myös englannin termiä rizzler, joka merkitsee hurmuria. Jo kouluikäiset lapset saavat niistä paljon vaikutteita kieleensä. Myös vanhemmille puhutaan toisin kuin kavereille. Sieltä ovat tulleet termit dropata eli laskeutua tai pudota ja emote, joka tarkoittaa ylinäyttelemistä. Yksi esimerkki tästä on lasten viljelemä sanonta ota siitä, jolla ilmaistaan varsinkin koululaisten kaveriporukoissa harmillisen asian hyväksymistä ja väistämättömyyttä. Tällaisissa tilanteissa jo lapsi joutuu miettimään tietoisesti omaa kielenkäyttöään
Osalla pelko kuitenkin herää useammin ja voimakkaammin kuin toisilla. Eroahdistus on tyypillisintä pienillä lapsilla. Helposti ja intensiivisesti pelkäävällä ihmisellä aivojen sisäinen hälytysjärjestelmä on liian herkkä. Siinä pelko kohdistuu lähimmistä eroon joutumiseen. kasvu Miksi lasta ahdistaa. Lapsella voi olla kokemus, että hän on tarkkailun kohteena tai arvioitavana. Aikuisesta mitättömältä tuntuva pelko voi joskus tuntua lapsesta ylitsepääsemättömältä. Lapsi voi esimerkiksi alkaa itkeä jäädessään päiväkotiin tai kieltäytyä nukkumasta omassa sängyssään. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa jatkuvaa huolta vaihtelevista asioista kuten koulumenestyksestä, onnettomuudesta tai sairastumisesta. Pelon kohteet vaihtelevat kehitysvaiheen mukaan. Mitä se nyt tuollaista murehtii. IDA VALPAS ”Apua, en voi nukahtaa, sängyn alla on mörkö!” ”Entä jos oksennan, kun syön koulussa?” ”En voi kävellä naapuritalon ohi, jos koira on pihalla.” Pelko on yksi perustunteistamme: kaikki ihmiset pelkäävät ja ahdistuvat välillä. Eskosen mukaan lasten ahdistuneisuushäiriö voidaan jaotella oirekuvan perusteella neljään tyyppiin. CO LO U RB O X 36 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s36-37_Ahdistunut lapsi.indd 36 LM2_s36-37_Ahdistunut lapsi.indd 36 27.2.2025 14.22 27.2.2025 14.22. Asiantuntija neuvoo, kuinka voi auttaa lasta selviytymään ahdistavista tilanteista. Silloin vaikkapa esitelmän pitäminen koulussa voi ahdistaa. Psykologi ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti Inkeri Eskonen on työskennellyt pitkään ahdistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa sekä ollut kirjoittamassa aiheesta tietokirjaa Ahdistus aisoihin – Lasten ahdistuneisuuden fokusoitu kognitiivinen hoito. Neljäs muoto, määräkohtainen pelko, kohdistuu selkeästi rajattuihin asioihin kuten vaikkapa koiriin, pimeään tai oksentamiseen. Hän näkee uhkia siis silloinkin, kun niitä ei ole. Sosiaalisten tilanteiden pelossa lapsi pelkää erilaisia sosiaalisia tilanteita
Välttelykäyttäytymistä on esimerkiksi se, että lapsi kieltäytyy menemästä esitelmäpäivänä kouluun tai matkustamasta linja-autolla, koska pelkää tuntemattomia. Kun vierailut tutussa ympäristössä alkavat sujua, lapsi voi mennä itse ensin viideksi minuutiksi naapuriin. Vanhemmalta vaaditaankin kykyä tunnistaa, millaista vanhemmuutta kukin lapsi tarvitsee. – Osa lapsista on herkempiä ja alttiimpia ahdistukselle kuin toiset, Eskonen sanoo. – Ammattilaisilla on keinoja auttaa koko perhettä, Eskonen rohkaisee. Apua koko perheelle Samankin perheen lapset voivat olla aivan erilaisia keskenään. Tällaista kutsutaan välttelyja turvakäyttäytymiseksi. Turvakäyttäytymistä voi olla vaikeampi huomata. Saman perheen lapset voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään. Vaikean ahdistuksen hoitaminen vaatii aikaa ja harjoittelua, mutta pienin askelin pelot voivat hellittää ja luottamus omaan selviytymiseen kasvaa. On luonnollista, että vanhempi haluaa helpottaa lapsen ahdistusta esimerkiksi vakuuttamalla, ettei pelkoon ole aihetta tai antamalla lapsen itse päättää, meneekö tämä vaikkapa kokeilemaan uutta harrastusta. Jos lapsi pelkää tekevänsä virheitä, voi aikuinen osoittaa, ettei virheiden tekeminen ole vaarallista. n Osa lapsista on herkempiä ja alttiimpia ahdistukselle. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi tehdä harjoituksia, joissa mokataan tarkoituksella. Sen jälkeen vaihtoehdot käydään yhdessä läpi ja pohditaan, mikä niistä olisi viisain. Eskosen mukaan noin joka kymmenes kärsii niistä jossain vaiheessa lapsuusikää. – Lapsen on tosi tärkeää kokea, että hänestä välitetään eikä hän ole yksin. Paniikissa kyky hahmottaa eri vaihtoehtoja kapeutuu, ja ahdistuneilla lapsilla on usein poikkeuksellisen vahva tunne siitä, etteivät he selviä. Inkeri Eskosen mukaan lapsen rohkeustaidon kehittymistä tukee, jos vanhempi pystyy näyttämään mallia, miten vaikealtakin tuntuviin tilanteisiin uskaltaa mennä ja että niistä voi selviytyä. Inkeri Eskonen kuitenkin muistuttaa, että nämä keinot poistavat ahdistuksen vain hetkeksi. Vahvista ongelmanratkaisutaitoja Lapsi reagoi ahdistukseen monin tavoin. Ahdistunut lapsi voi myös joko vältellä ahdistavaa tilannetta tai hakea vahvistusta sille, että on turvassa. Usein askelmia pitää treenata monta kertaa ja sopivalla vaativuustasolla – kukaan ei pysty juoksemaan maratonia ensimmäisellä lenkillä. Jos ahdistus jatkuu pitkään tai vaikeuttaa lapsen elämää merkittävästi, on syytä hakea ammattilaisen apua. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 37 LM2_s36-37_Ahdistunut lapsi.indd 37 LM2_s36-37_Ahdistunut lapsi.indd 37 27.2.2025 14.22 27.2.2025 14.22. On tavallista, että pelot tuntuvat kehossa esimerkiksi mahakipuna tai hengitysvaikeutena. Tämän sijaan vanhempi voi auttaa vahvistamaan lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Ahdistuneisuushäiriöt ovat lapsilla yleisiä. Lapsi saattaa esimerkiksi haluta äidin tai nallen mukaan kaikkialle, pyytää kaveria vahtimaan ovea vessakäynnin ajan, lähteä aivan liian ajoissa välttääkseen myöhästymisen tai varmistella vanhemmalta jatkuvasti asioita. Altistamista kannattaa harjoitella usein ja sopivan pitkään kerralla. – Se myös auttaa lasta huomaamaan, että kaikkiin vaikeisiin tilanteisiin löytyy usein monenlaisia toimintavaihtoehtoja. Sen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, ja se laukeaa usein monen tekijän summana. Esimerkiksi perheensisäiset mullistukset, muutto ja lemmikin kuolema voivat muodostaa niin paljon kuormitusta, että lapsen sietokyky ylittyy. – Pienen lapsen kohdalla vanhempi voi tehdä harjoittelusuunnitelman, mutta isomman kanssa eri vaiheita kannattaa miettiä yhdessä lapsen kanssa, Eskonen neuvoo. Tai paperille voi esimerkiksi hahmotella tikapuut, joissa määritellään (huoliajatus ja) tavoite, johon noustaan askelmien avulla. Hän myös muistuttaa, että avun hakeminen matalalla kynnyksellä on aina parempi vaihtoehto kuin kärsivän lapsen jättäminen yksin huoliensa kanssa. Altistamalla kohti pelottavaa asiaa Altistamisen avulla lasta voi tukea kohtaamaan pelottava asia pienin askelin. Tavoitteena on, että lapsi uskaltaa tehdä asioita, vaikka tietää voivansa tehdä virheen. Lapsen kanssa voi esimerkiksi listata paperille kaikki erilaiset vaihtoehdot, joiden avulla vaikeasta tilanteesta voi selvitä. Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan silloin, kun pelot ja ahdistus alkavat haitata elämää merkittävästi. Jos lapsi esimerkiksi pelkää leikkiä naapurinlapsen luona, voi altistaminen alkaa siten, että naapuri vanhempineen tulee ensin lapsen kotiin leikkimään
Aiju nostaa takin kaikkein ylimmälle tangolle pitkän kepin avulla. Kurssilaiset keräsivät viime vuonna Hopelle lahjoitettavia vaatteita, kenkiä ja urheiluvä lineitä. Hopen työntekijä tuo heille uuden kärryllisen lasten ulkovaatteita. Tytöt työskentelevät tehokkaasti, ja kärry tyh jenee nopeasti. Lintuniemi kertoo, että Hope on heidän opettajan sa Minna Törrösen valitsema kohde vapaaehtois työn kurssille. He taittelevat ne siististi ja etsi vät niille oikean hyllyn. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA H ope ry:n Perhekirppis sijaitsee valtavassa hallissa Tampereen Koivistonkyläs sä. Isossa kärryssä on naisten alusvaatteita ja teepai toja, joita ysiluokkalaiset Milla Lintuniemi ja Aiju Kuutti käsittelevät. 38 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 38 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 38 27.2.2025 14.23 27.2.2025 14.23. koulu Vapaaehtoistyö TEKEE HYVÄÄ Tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että vapaaehtoistyöllä on tekijälleen positiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nyt sitä kokeillaan käytännössä Tampereen Norssissa kasija ysiluokan valinnaisainekurssina. Milla oikoo kärrys tä punaisen toppatakin henkariin ja ojentaa sen Ai julle. Lasten ulkovaatteita on ripustettu pitkiin tan koihin, joita on korkeassa hallissa kolmessa kerrok sessa. Kurkistus työelämään – Täällä riittää hyllytettävää, kun ihmiset lahjoittavat niin paljon vaatteita, Lintuniemi kertoo. Hallia kiertävät erilaiset hyllyt ja lo kerot, joihin on lajiteltu vaatteita, ken kiä, leluja ja harrastusvälineitä. Paikka ei ole kaikil le avoin, mutta lapsiperheet saavat hakea täältä il maiseksi tarvitsemiaan vaatteita ja tavaroita lähe tettyään ensin anomuksen yhdistykselle
– Siellä oli edelleen jopa samoja päiväkotitäte jä töissä kuin meidän aikanamme! Kuutti kertoo nauraen. Vapaaehtoistyö lisää auttajan onnellisuutta Vapaaehtoistyön kurssin on ideoinut ja suunni tellut Tampereen yliopiston normaalikoulun psy kologian ja uskonnon opettaja Minna Törrönen, joka kertoo olleensa nuoresta lähtien aktiivinen vapaaehtoinen eri järjestöissä. Tässä he lajittelevat vaatteita Hope ry:n kirpputorilla. – Olen huomannut, miten merkityksellistä se on avun saajille, mutta se lisää myös auttajan omaa hyvinvointia, onnellisuutta, osaamisen tunnetta ja kohottaa omanarvontuntoa. Päiväkodissa Lintuniemi ja Kuutti leikkivät las ten kanssa ja auttoivat vanhempia lapsia lukemi sessa ja kirjoittamisessa. – Emme tee isoja asioita, mutta on hienoa, että pienilläkin teoilla pystyy auttamaan, vaikka sitä ei aina edes huomaa, Lintuniemi pohtii. – Heille oli kiva tuoda vaihtelua arkeen: he pää sivät tekemään asioita, joita eivät olleet pitkään aikaan tehneet. Törrönen on kiinnostunut hyvinvointia tutki vista psykologisista teorioista. Lintuniemestä oli mielenkiintoista työsken nellä myös palvelutalossa, jossa he askartelivat vanhusten kanssa. – Täällä saa tehdä hyviä tekoja ja kokea niiden vaikutuksen. On mukavaa päästä kokonaan pois kouluympäris töstä tekemään muutamaksi tunniksi ihan muita asioita. Kurssilla on saatu tehdä töitä jo muun muassa vanhusten, lasten ja eläinten kanssa. Se keskeyttää kivasti kouluviikon. Vapaaehtoistyö on tyttöjen mielestä tärkeää myös siksi, että se tarjoaa nuorille mahdollisuu den tutustua hieman työelämään samalla, kun te kee hyvää muille. Kuutista vapaaehtoistyönkurssia valinnaisai neena kannattaisi kokeilla muissakin kouluissa. Kuutti nautti työstä Kissojen katastrofiyhdistyksessä, koska siellä sai siivouksen ja ruokakup pien vaihdon lomassa leikkiä kissojen kanssa. n > l Milla Lintuniemi (vas.) ja Aiju Kuutti vakuuttavat, ettei vapaaehtoistyöpäivä tunnu koskaan raskaalta, kun tietää, että voi sillä tavoin auttaa muita. Hänen mielestään vapaaehtoistyön kurssi on hyvää vaihtelua raskaan koulutyön lomassa. Ryanin mukaan ihmi ›› LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 39 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 39 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 39 27.2.2025 14.23 27.2.2025 14.23. Kun opettaja pyysi ideoimaan vapaaehtoistyön kohteita, Lintuniemi ja Kuutti ehdottivat Muotialan päiväkotia, jossa he olivat itse olleet päivä kotiikäisinä. Lisäksi saa ihan uudenlaisia koke muksia . Aiju Kuutti valitsi vapaaehtoistyön kurssin, koska se oli uudenlainen mahdollisuus valinnais aineeksi. Esimerkiksi Edward Decin ja Richard M
n Nuorista on hauskaa päästä työskentelemään ”kädet savessa”. Kurssin alussa oppilaat saa vat ehdottaa, minkä kohteen kanssa tehdään töitä. Heitä motivoi Törrösen mukaan halu auttaa, vaikka jot kut toki tulevat kaverin mukana. Törrösen mukaan hänen kurssilleen osallistu vat oppilaat kokevat vapaaehtoistyössä itsensä pä teviksi, heidän itsetuntonsa ja minäpystyvyytensä lisääntyy ja heidän myöntei nen minäkäsityksensä kasvaa. sen psykologiset perustarpeet täyttyvät, kun hän on yhteydessä toisiin ihmisiin sekä saa kokea olon sa päteväksi ja kyvykkääksi. Vapaaehtoistyön kurssilla on saanut tutustua erilaisiin työtehtäviin, joista päiväkotityö on ollut Lintuniemen mielestä kiinnostavinta. Eläinten kanssa he oppivat, millai sia lajityypillisiä tarpeita vaik kapa kissoilla on. Keräyksellä tuettiin nuor ten osallisuutta ja ihmisoikeuksia Sierra Leonessa ja Nepalissa. Hän on vakuuttunut siitä, että etsiessään suuntaa elä mälleen nuorta voi auttaa se, että hän tutustuu va paaehtoistyössä omiin vahvuuksiinsa ja taitoihinsa ja saa onnistumisen kokemuksia. Nuoret tapaavat kohteissa eriikäisiä ja erilaisia ihmisiä. 40 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 40 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 40 27.2.2025 14.23 27.2.2025 14.23. Kurssilla on kymmenen op pilasta. Törrönen kokee olevansa etuoikeutettu saades saan tehdä vapaaehtoistöitä nuorten rinnalla. Nuoret keräsivät taksvärkkirahaa myös leipomalla ja myymällä tuotteitaan koulun myyjäi sissä. Vapaaehtois työssä nuoret saavat tutustua työelämään, ja tapaamisissa ja vierailuissa järjestötoimintaan. Törrönen mainitsee myös suomalaisen filosofi Frank Martelan, jon ka mukaan psykologisiin perustarpeisiin kuuluvat myös hyvän tekeminen ja ihmisten auttaminen. Kahdeksannella luokalla he halusivat työskennellä eläin ten hyväksi, jolloin oltiin Kis sojen katastrofiyhdistykses sä. Kun haluttiin auttaa nuoria, järjestettiin keräys Taksvärkki ry:n lippailla. Vapaaehtoistyö laajentaa nuorten kokemuspiiriä, joten siinä täyttyvät myös valtakunnallisen ope tussuunnitelman mukaiset laajaalaisen osaamisen tavoitteet. Esimerkiksi palvelutalossa ikäihmiset olivat hyvin ilahtuneita, kun nuoret viettivät siellä reilun tunnin ajan heidän kanssaan. Opettaja Minna Törrönen osallistuu töihin nuorten rinnalla. Silloin on hyvä vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan. Lisäksi oppilaat ovat kurssil la tekemisissä muiden ihmis ten kanssa. – Tällä kurssilla nuoret vaikut tavat ja rakentavat kestävää tu levaisuutta pienillä teoilla, Tör rönen lisää. – Se oli lyhyt hetki nuorten elämässä mutta pitkä ilo ikäihmisille. – Nuoret pitävät erityisesti niistä kerroista, kun toimitaan "kädet savessa" ja päästään itse konkreet tisesti työskentelemään. Törrönen toivoo nuorten ymmärtävän, että pie nillä yksittäisillä ja arkisilla teoilla on valtava merki tys luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin kan nalta. Pieni teko, suuri merkitys Kurssin edetessä oppilaat ovat itsekin ideoineet erilaisia keinoja auttaa esimerkiksi kriisissä olevia nuoria luomalla matalan kynnyksen somekampan jan nuorten suosimiin sovelluksiin. – Heidän aloitteestaan järjestettiin myös vaattei den, puhelimien, tietokoneiden ja harrastusvälinei den keräys, josta toimitin tavarat Hopelle ja Punaisen Ristin Konttiin, Minna Törrönen kertoo. Oppilaat ovat toivoneet myös maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä kohteita, joten kurssin aikana on vielä tarkoitus vierailla muun muassa Setlementti Tampereen Tyttöjen talolla ja tu tustua sen toimintaan
Kun lapselle annetaan sopiva määrä vastuuta kotitöistä tai vaikkapa saunan lämmittämisestä mökillä, hän pääsee koke maan arkista hyväntekemistä. Kannat taa myös sanoittaa sitä iloa ja hyvää, mitä heidän tekonsa voi si toisille tuottaa. Hope toimii 20 paikkakunnalla, ja sen kautta voi auttaa tekemällä vapaaehtoistyötä, lahjoittamalla vaatteita tai tu kemalla rahallisesti. Kun hyvät teot huomataan, ja lapselle annetaan myönteis tä palautetta, hänen halunsa tehdä hyvää myös tulevaisuudes sa vahvistuu. – Olen onnellinen, että pääsen päivittäin ajattelemaan elämän suuria kysymyksiä ja kirjoittamaan niistä – ja vieläpä, että joku on valmis maksamaan siitä palkkaa. Se myös tarjoaa vähävaraisille lapsille mahdollisuuden kokeilla jotain uutta harrastusta, jatkaa vanhaa tai aloittaa pitkäkestoisemman harrastamisen. Hänen mielestään me voimme tukea nuoria kasvamaan hy vinvoiviksi aikuisiksi tarjoamalla heille mahdollisuuksia hyvän tekemiseen. Lapsia ja nuoria voi motivoida hyväntekemiseen muun muas sa osoittamalla heille tilanteita, joissa voi tehdä hyvää. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 41 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 41 LM2_s38-41_Koulu vapaaehtoistyö.indd 41 27.2.2025 14.23 27.2.2025 14.23. Viime vuonna yhdistys tarjosi tukea noin 9 600 perheel le, joissa asuu yhteensä lähes 23 000 lasta ja nuorta. Martela kertoo itse ammentavansa hyvinvointia työstään, josta nauttii. Se kerää ja jakaa lä hinnä vaatteita, kenkiä, urheiluvälineitä ja leluja niiden tar peessa oleville lapsille. Vaatteet ja tavarat se saa lahjoituk sina. HOPE Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry on vuonna 2009 aloittanut uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka tarjoaa apua vähävaraisille perheille. Anna nuorelle mahdollisuus tehdä hyvää H yvän elämän reseptissä on filosofi Frank Martelan mu kaan neljä elementtiä: vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yh teenkuuluminen ja hyväntekeminen. Mate riaalisen avun lisäksi Hope jakoi harrastustukea yli 3 300 lapselle ja nuorelle. Työn ulkopuolella Martela kertoo iloitsevansa perheestään ja lasten kanssa puuhastelusta sekä salibandyn tai jalkapallon pe laamisesta kaveriporukan kanssa. – Ei se tietenkään aina toimi, mutta auttaa huomaamaan hy vän tekemisen mahdollisuuksia ja sen tuottamaa hyvinvointia, Martela lisää
KAISA PASTILA R uokailut, paritehtävät, ryhmätyöt, välitunnit. Jo sieltä juontaa juurensa se, että koemme yksinäisyyttä. Ohjelmassa on mukana jo 18 yläkoulua ja 107 toisen asteen oppilaitosta, mutta ensi syksynä mukaan tulee uusia kouluja. School to Belong pyrkii vaikuttamaan asenteisiin. koulu Yksinäisyyden vähentäminen koulussa on kaikkien yhteinen asia Yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille tulee kertoa, että yksinäisyyden kokeminen on inhimillistä. – Nuorten kokema yksinäisyys on Suomessa huolestuttavalla tasolla, Janhunen sanoo. Yksinäisyys on meillä edelleen tabu, Janhunen muistuttaa. Esimerkiksi nämä tilanteet ovat vaikeita hetkiä niille oppilaille, jotka kokevat yksinäisyyttä, kertoo HelsinkiMission asiantuntija Panu Janhunen. Heille on tärkeää puhua myös toisten huomioimisen tärkeydestä. Yksi tapa on tarkastella yksinäisyyttä evoluutiohistorian näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 3 500 nuorta. – Parhaimmillaan haitallinen yksinäisyys on saatu laskemaan 10 prosenttiyksikköä ohjelman kouluissa. 42 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s42-43_SchoolToBelong.indd 42 LM2_s42-43_SchoolToBelong.indd 42 3.3.2025 11.36 3.3.2025 11.36. 17 prosenttia nuorista vastasi School to Belongin kyselyssä, että kokee itsensä usein yksinäiseksi, ja seitsemän prosenttia sanoi kokevansa yksinäisyyttä tosi usein. Hän työskentelee School to Belong -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää nuorten yksinäisyyttä. Aikojen alussa mahdollisuutemme selvitä elossa olivat suuremmat, jos olimme osa laumaa. – Kun pidän oppitunnin, lähden aina liikkeelle siitä, että me kaikki koemme yksinäisyyttä joskus. Janhunen ei pidä tilannetta kuitenkaan toivottomana, ja hankkeella on saatu aikaan lupaavia tuloksia. Siksi on tärkeää, että asiaa normalisoidaan
Stressi saa aikaan sen, että oppimisen mahdollistavat aivoalueet ovat nuorella heikommin käytössä. – Opettajat vastaavat kyselyissämme, että he kysyvät aktiivisesti oppilaiden kuulumisia, mutta oppilaista tuntuu, ettei kukaan henkilökunnasta kysele heidän kuulumisiaan. Syynä voi olla esimerkiksi häpeä, jolta lapsi haluaa suojella vanhempaansa. Ulkopuolelle jääminen voi vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Nuoren pitää saada kertoa, mitä se hänen kohdallaan merkitsee – ilman, että aikuinen olettaa mitään. Nuoret ovat Panu Janhusen mukaan ottaneet hyvin vastaan viestin yhteisestä vastuusta. ”Voin rohkeasti mennä puhumaan jollekulle koulun aikuiselle tilanteestani.” Yksinäisyyttä torjutaan koulussa myös yhteisöllisyyttä vahvistamalla. – Aina, kun jollain on ongelma, on inhimillistä, että hänelle tekisi mieli tarjota keinoja, mutta siinä kannattaa toppuutella itseään. Hän voi ajatella, ettei ole vääränlainen, vaikka kokee yksinäisyyttä. Usein vanhemmat kiirehtivät löytämään yksinäisyyteen ratkaisuja. Nuorta auttaa eniten se, että joku on valmis kuulemaan hänen kokemuksestaan. Vanhemmille voi tulla myös yllätyksenä, että nuorella on läheisiä ystävyyssuhteita verkossa. Näissä tilanteissa vanhemman kannattaa huolehtia siitä, että nuorella on joku toinen aikuinen, jolle puhua. – Yksinäisyyden kokeminen on tosi yksilöllistä. Epäsuhtaa saattaa selittää se, että koulun aikuiset varmaan kyselevät kuulumisia, mutta onko niin, että he kysyvät aina samoilta tyypeiltä. – Yksi tärkeimmistä asioista on se, että yksinäisyydestä tehdään koko oppilaitosyhteisön yhteinen asia. – Yksinäisyyden tunne tarkoittaa, että olemme ihmisiä, ja kertoo, että tarvitsemme muita. – Kun oppilaille tehdään kysely oppitunnin jälkeen ja tiedustellaan, motivoiko oppitunti huolehtimaan omasta ja toisten hyvinvoinnista, valtaosa vastaa kyllä. Yhteisö ei voi hyvin, jos siellä on yksilöitä, jotka eivät koe kuuluvansa porukkaan. Parempi on kysyä suoraan: ”Koetko yksinäisyyttä?” Tai ”Oletko yksinäinen?” Janhunen painottaa kuuntelun merkitystä. – Ei auta, että tanssii asian ympärillä ja yrittää tarkkailemalla kerätä vihjeitä, onko lapsella haasteita liittyä muiden seuraan. Opettajille kerrotaan koulutuksissa yksinäisyyden vaikutuksista. Ystävyyssuhteet eivät aina näy vanhemmille, vaikka niitä olisi. – Haluamme tuoda kouluarkeen kivoja juttuja, joissa oppilaat pääsisivät tutustumaan toisiinsa yli ryhmärajojen. Ja kun lapsi vastaa, on erityisen tärkeää, että aikuinen todella kuuntelee ja keskittyy siihen, miten lapsi itse kokee oman tilanteensa. Siksi on tärkeää, että me kaikki muistamme huomioida ympärillämme olevia nuoria erilaisissa arjen kohtaamisissa. Hänestä tuntuu kuin olisi näkymätön. Se voi olla kummi, valmentaja, isovanhempi, koulukuraattori tai vaikka Nuorten kriisipisteen työntekijä. Voi myös olla, ettei nuori halua puhua oman vanhemman kanssa näin intiimistä asiasta. Yhteisöllisyyttä kouluihin tuovat myös tempaukset. Ilmiötä ei pidä nähdä vain yksilön ongelmana. Yksinäisyys voi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Hankkeen vanhempainilloista on tullut supersuosittuja. Voi olla, ettei omasta luokasta löydy samanhenkistä tyyppiä, mutta rinnakkaisluokalta tai ylemmältä tai alemmalta vuosikurssilta voi löytyäkin joku. – On tosi stressaavaa, jos nuori joutuu koko ajan miettimään, mitä muut luokassa hänestä ajattelevat. Pointti ei ole se, että vanhempi kertoo ideoitaan, vaan se, että lapsi alkaa itse löytää vastauksia, kun hän puhuu ongelmastaan. Janhunen suosittelee heille samaa kuin opiskelijoille: kysykää kuulumisia, huomioikaa ja osoittakaa kiinnostusta. Sillä, että tervehtii aamulla luokkakaveria tai kysyy häneltä mitä kuuluu, voi olla iso vaikutus jonkun elämään. ”He eivät vain vielä ole tutustuneet kehenkään.” Yksinäinen puolestaan voi rohkaistua. Siksi kaikkien pitää olla vastaanottavaisempia: jokaisen tulee pyrkiä huomioimaan toisia enemmän. Kun yksinäisyyttä saadaan normalisoitua, yksinäiset ihmiset eivät nuoresta näytä enää niin oudoilta. Panu Janhunen ottaisi yksinäisyysteeman puheeksi kotona ilman sen kummempia arkailuja. Annetaan yhdessä lapsille ja nuorille kokemus, että he ovat arvokkaita! n Nuori voi hävetä yksinäisyyttään, eikä halua kertoa siitä vanhemmilleen. Voi olla, että vanhemman huoli on isompi kuin nuoren oma huoli. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 43 LM2_s42-43_SchoolToBelong.indd 43 LM2_s42-43_SchoolToBelong.indd 43 27.2.2025 14.26 27.2.2025 14.26. Yleisin asiantuntijoille niissä esitetty kysymys on: ”Miten voin tukea omaa lastani, joka on yksinäinen?” – Tähän on vaikea antaa suoraviivaista neuvoa, mutta sanon aina, että jo sillä on merkitystä, että lapsella on vanhempi, joka osoittaa välittävänsä. – Yksinäisyydessä on paljon kyse siitä, että nuori kokee, ettei sillä, mitä hän käy läpi, ole kenellekään muulle merkitystä. School to Belong -oppitunneilla oppilaille kerrotaan ystävällisyyden käänteentekevästä voimasta. Onko osa lapsista ikään kuin näkymättömiä. Mitä koulun aikuiset sitten voivat tehdä yksinäisten nuorten hyväksi. Tai pelkäämään, että opettaja määrää ryhmätyöhön
koulu KESÄLLÄ koulun penkille Kesälukioissa ja kesäkursseilla voi suorittaa lukio-opintoja, syventää osaamistaan tai kerrata ylioppilaskirjoituksia varten. ANU VALLINKOSKI | KUVAT ANNA SUNDELLIN ALBUMI Lukiota voi käydä myös kesällä. Mahdollisista korvaavuuksista pitää sopia oman oppilaitoksen kanssa. Kuvassa Emilia Patey Gotlannissa. 44 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 44 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 44 27.2.2025 14.27 27.2.2025 14.27. Vuosittain kesälukiolaisia on satoja. Esimerkiksi Kesälukioseura järjestää monenlaisia kursseja matematiikan abikursseista draamaopintoihin
Vastaavaa kurssia ei lukion oppimäärästä löydy. Kursseille ovat tervetulleita niin peruskoululaiset, lukiolaiset, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat kuin aikuisetkin. Astrobiologiaa lähiopetuksessa Biologiaa ja maantiedettä Rautavaaran yhtenäiskoulussa ja lukiossa opettava Aleksi Elovaara ei malta lopettaa opettamista edes kesän ajaksi. Ohjelmassa oli kieliopin kertausta, ylioppilaskokeisiin valmistautumista ja ennen muuta suullisia harjoituksia: podcastin tekoa ja suullisen esitelmän valmistelua. Kesälukioseuran lisäksi myös jotkut kansanopistot järjestävät lukiolaisille suunnattuja kesäkursseja. Kielitaito kehittyi myös oppituntien ulkopuolella paikallisten kanssa keskustellessa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 45 ›› LM2_s44-47_Kesälukio.indd 45 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 45 27.2.2025 14.27 27.2.2025 14.27. Elovaara kuvailee opiskelijoitaan luonnontieteistä innostuneiksi ja lahjakkaiksi. Astrobiologiassa yhdistyy biologia, tähtitiede ja geologia, Elovaara selittää innostuneesti. Espoolainen Anna Sundell (etualalla) osallistui viime vuonna Kesälukioseuran ruotsin kurssille Gotlannissa. Kurssin voi koettaa sisällyttää lukion valinnaisiin opintoihin, kunhan asiasta sopii etukäteen oman lukionsa kanssa. Yleensä kurssit ovat leirikoulumaisia, ja opiskelijat majoittuvat kesälukion asuntolaan. Aiheita riittää matematiikasta ja kielistä draamaan, Itämeren ekologiaan sekä snorklaukseen, ja ne vaihtelevat hieman vuosittain. Viikon mittaisella kurssilla opiskelijat majoittuivat asuntolaan ja opiskelivat ruotsia aamusta iltapäivään. K uin kielikylpy”, kuvailee Espoossa Tapiolan lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Anna Sundell, 16, viimevuotista kokemustaan kesälukion ruotsin kurssista Gotlannissa. Koronavuodesta 2020 lähtien on ollut tarjolla myös etäopetusta. Olin peruskoulussa semmoinen 7–8:n oppilas ruotsissa. – Lähdin kurssille saadakseni varmuutta suulliseen kielitaitoon, arkiseen keskusteluun. Mukana olivat myös Kiira Sarkki (vas.), Eevi Suoketo, Eveliina Niiranen, Nuppu Rissanen ja Emilia Patey. – Astrobiologia käsittelee elämän syntyä ja kehitystä maailmankaikkeudessa. Tarjolla on kertauskursseja abiturienteille, yksittäisiä lukiokursseja sekä johonkin tiettyyn aiheeseen syvästi uppoutuvia kursseja. Sundellin tapaan joka kesä sadat nuoret kertaavat ja opiskelevat uutta kesälukioiden kursseilla. KESÄLLÄ koulun penkille Koronavuodesta 2020 lähtien on tarjottu myös etäopetusta. – Meillä on myös vasta maahan muuttaneille nuorille tarkoitettuja kursseja, joilla he voivat pohtia omia koulutusja urapolkujaan omankielisten mentorien kanssa, suunnittelija Juuli Jalavala Kesälukioseurasta sanoo. Pärjäsin ihan hyvin, mutta vähän arastelin puhumista, pitkää ruotsia lukeva Sundell kertoo. Miten elämä on maapallolla syntynyt, ja voiko jonkinlaista elämää olla muillakin planeetoilla. Kesäisin hän opettaa opinjanoisille lukiolaisille astrobiologiaa Linnasmäen opistossa Turussa. Saariolosuhteissa harjoitusta todella riitti
Aihe tulee tutuksi luennoilla ja omaa lopputyötä tehdessä. Viikon aikana opiskelijat sukeltavat aiheeseen syvällisemmin kuin tavallisessa lukiossa olisi mahdollista. Aamupäivisin on teoriaa, minkä jälkeen opiskelijat saavat harjoitustehtäviä, jotka käydään iltapäivällä työpajassa yhdessä läpi. Opiskelijat voivat esittää anonyymisti kysymyksiä verkossa Flinga-alustalla. – Opetusta voi eriyttää antamalla opiskelijoille eri vaatimustason tehtäviä, ja teoriatunneilla kaikki saavat äänensä kuuluviin kysymysten avulla. Tullaan ystäviksi! Mutta ei kesälukio ole pelkkää opiskelua. – Kaikki istuvat omien koneidensa ääressä eri puolilla Suomea. Säynäjäkankaan mukaan etäopiskelu jakaa kesälukiolaisia. Itse kurssi muistuttaa hänen mukaansa enemmän yliopisto-opiskelua kuin perinteisiä lukio-opintoja. Nimettömänä uskaltaa kysyä yksinkertaisiakin asioita. Opiskelijat tulivat eri puolilta Suomea, erilaisista taustoista. Alkio-opiston etäkurssi sai alkunsa koronavuonna 2020. Opiskelijat tekivät retkiä Etelä-Gotlantiin ja saaren keskustaan Visbyhyn. Viikon tai kahden aikana käyvät tutuiksi niin opiskelijat kuin opettajatkin. Kurssilla pääsi tutustumaan myös paikalliseen elämään. Anna Sundell kertoo saaneensa Gotlannissa paljon uusia kavereita, joista osaan hän pitää edelleen yhteyttä. – Juttelimme myös paikallisten kanssa. Toisista etäopiskelu on raskasta, sillä omista opinnoista joutuu ottamaan enemmän itse vastuuta, kun opettaja ei ole vieressä motivoimassa. Fysiikkaa etänä Alkio-opiston Kovien tieteiden etäkesälukion kurssilla opiskelu on hyvin toisenlaista. Kysynnän vuoksi etäkurssit ovat jääneet elämään. Kesälukio ei ole pelkkää opiskelua. Sain sellaisen kuvan, että he ovat hyvin avoimia ja kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Opiskelu on intensiivistä ja jatkuu aamusta myöhäiseen iltapäivään. Illat ovat vapaita, ja on aikaa uimiseen ja kavereille, kurssia vetävä kesälukion rehtori Teemu Säynäjäkangas kertoo. Fysiikan kurssilla opiskelijoiden lähtötaso on hyvin vaihteleva. Aleksi Elovaara tähdentää yhteisten illanviettojen merkitystä. Kahden viikon pituisella abikurssilla kerrataan pitkän fysiikan oppimäärä. 46 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 46 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 46 27.2.2025 14.27 27.2.2025 14.27. Ennen kurssin alkua Säynäjäkangas selvittää opiskelijoiden osaamista sekä toiveita ja räätälöi opetuksen sisällön ryhmälle sopivaksi. Jotkut pitävät siitä, että voi opiskella missä tahansa ja että tunnille voi tulla vaikka suoraan herättyään. Läksyjä tai koetta ei ole. Osa sinnittelee fysiikan opintojen kanssa, osa pärjää erinomaisesti ja haluaa syventää osaamistaan
Miellänkin itseni kesällä enemmän mentoriksi ja tiedon jakajaksi kuin perinteiseksi opettajaksi. Sanavarasto kasvoi Gotlannissa Anna Sundell lähti hakemaan varmuutta keskustelutaitoihinsa, ja sitä hän myös sai. Mione Lochhead (vas.), Emilia Patey, Elias Eggen, Nuppu Rissanen, Aapo Tarvainen, Venni Elomaa ja Eelis Ikonen ehtivät myös pelaamaan. Etäkurssit ovat yleensä edullisempia kuin lähiopetuskurssit, sillä niiden hintaan ei kuulu majoitusta tai ruokailua. l Tavalliset lukiot tai ammattikoulut voivat hyvittää ainakin osan kesälukiossa suoritetuista kursseista joko pakollisissa tai valinnaisissa opinnoissa, mutta kertauskursseja ei yleensä voi sisällyttää lukio-opintoihin. kansanopistot. LYHYESTI l Suomessa toimii noin 20 valtakunnallista kesälukiota. Kesälukion englannin kurssi Skotlannissa kiinnostaisi Sundellia, jos aikaa kesätöiltä ja harrastuksilta liikenee. – Kesäkursseilla hierarkia on yleensä matalampi kuin tavallisessa lukiossa. Yhteisellä kävelyllä Roope Sironen (vas.), Emilia Patey, Mione Lochhead, Eevi Suoketo ja Aapo Tarvainen. l Kurssit ovat maksullisia. Asiasta pitää sopia erikseen oman oppilaitoksen kanssa. Aikaa jäi myös saareen tutustumiseen. Kesäkursseja järjestävät esim. Lauseiden muodostaminen helpottui, ja arkinen sanavarasto kasvoi. n Ruotsin kurssilla painottui suullinen viestintä. Ensi kesän suunnitelmat ovat vielä auki. – Viikon aikana oppii ihmeen paljon. > https://kesalukio.fi/ LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 47 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 47 LM2_s44-47_Kesälukio.indd 47 27.2.2025 14.27 27.2.2025 14.27. Gotlannin opinnoilla hän voi korvata yhden ruotsin kurssin, mikä tarkoittaa sitä, että yhden opintojakson aikana on kolme viikkotuntia vähemmän. Tässä retkellä Emilia Patey (vas.), Nuppu Rissanen ja Eveliina Niiranen. l Suuri osa kesälukioista saa valtion avustusta, mikä vaikuttaa kurssien hintaan. Olen huomannut, että nyt ei lukiossa tarvitse kerrata niin paljon kokeisiin. Kesälukiossa ei vain päntätä, vaan kursseilla syntyy myös uusia ystävyyssuhteita. l Ensi kesän kesälukioihin ilmoittautuminen alkoi 22.1
Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Printti 12kk 69,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Printti 3 kk 29,50 . | VÄKIVALT AINEN LAPSI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 1 | 2025 MARTTI KIVIMÄKI JA MIKO TAMMI HARRASTAVAT MOPOJA | MITEN YHDISTÄÄ PERHE & OPISKELU. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Digi 12 kk 59,00 . Digi 6 kk 35,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2025 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Printti 6 kk 58,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. | KUN LEMMIKKI KUOLEE… | APUA LAPSEN AHDISTUKSEEN LUKURESEPTI NEUVOLASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Eurooppaan 12 kk 45 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 LM2_s48_Palvelusivu.indd 48 27.2.2025 14.36 27.2.2025 14.36. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 8 | 2024 SANNI KÄÄRIÄIN EN JA ROY HARRAST AVAT METSÄST YSTÄ PELISIVIST YSTÄ VANHEM MILLE | KOSMETII KKA KIINNOST AA JO ALAKOUL ULAISIA MITÄ ET TIENNYT ISYYDESTÄ . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. HARRAST UKSENA JAPANI KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 12 kk 55,00 . palvelusivu SISARUST EN LILJAN JA LUCAN IKÄERO ON 11 PÄIVÄÄ | JUTELLAA N VALEHTEL EMISESTA ! | PITUUSKA SVUN POIKKEAM AT | SAAKO NUORI MIES ITKEÄ. Printti 12 kk 79,00 . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Printti 6 kk 48,00 . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os
Suomi on tasa-arvon mallimaa, vai onko. Lasten normittaminen ahtaisiin sukupuolirooleihin rajoittaa itseilmaisua ja aiheuttaa ongelmia aikuisiällä. Kahteen sukupuoleen typistävä binäärinen sukupuolikäsitys ja heteronormatiivisuus eivät kata kaikkia ihmisiä. Mallit, jossa on tytTyttöjä, poikia, LAPSIA Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 49 LM2_s49_Kolumni_AA_.indd 49 LM2_s49_Kolumni_AA_.indd 49 27.2.2025 14.54 27.2.2025 14.54. Kasvattamalla lapsia, jotka saavat pienestä pitäen olla aidosti omia itsejään, kasvatamme tunneälykkäitä, empaattisia ja hyvinvoivia aikuisia. Ihmiset joutuvat kamppailemaan sukupuolensa kanssa, koska heidät on kasvatettu rajoittavaan sukupuolien kahtiajakoon. kolumni töjen ja poikien leikkejä, opitaan aikuisilta. Vahva sukupuolittaminen piirtyy lapsen käytökseen nopeasti . Lasten tulee saada olla lapsia. Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen eivät kerro mitään asioista, jotka perinteisesti miellämme miesten tai naisten ominaisuuksiksi. Voisiko nukeilla leikkineen pojan olla helpompi aikanaan kasvaa isäksi omille lapsilleen. Aikuinen, älä oleta ja rajoita, vaan anna lasten kasvaa omana itsenään. Voisiko nukeilla leikkineen pojan olla helpompi aikanaan kasvaa isäksi omille lapsilleen. Monien miesten voi olla vaikeaa ilmaista tunteitaan, koska pienestä asti on opetettu, että mies ei itke. Meidän aikuisten ei pidä tuputtaa omia näkemyksiämme siitä, minkälainen lapsen leikki tai oleminen on sopivaa heidän ulkoisten piirteittensä takia. Sukulaisten kommenteilla, perheestä opituilla malleilla ja yhteiskunnallisilla viesteillä on väliä. Sukupuolittaminen alkaa jo lapsena. Se ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Lapset ovat yksilöitä, eikä sukupuoli määritä millaisista vaatteista, väreistä ja harrastuksista he pitävät tai millaisilla leluilla he haluavat leikkiä. Myös lapsilla on sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus, vaikka tietenkin ikätasonsa mukainen. Meillä on edelleen sukupuolten välinen palkkaero, ammatinvalinnassa selkeää sukupuolittuneisuutta ja lähisuhdeväkivaltaa aivan liian paljon
Petra Heikkilän ja kuvittaja Mirkka Eskosen Huolisyöppö-kirjassa (S&S) pikkuinen Nemo huomaa, ettei hänen kodissaan niin vain pystytä järjestämään suureellisia synttäreitä eikä liioin ostelemaan ihania lahjoja. Ope esittelee nimittäin ohimennen Kelan päivärahan. Ossi Pirkonen) on sovitteleva, tyynesti toteava sävy. TURHA HÄVELIÄISYYS JA POLITIIKAN PELKO TAITAVAT VIHDOIN VÄISTYÄ. ISMO LOIVAMAA Kirjassa häivähtää mielenkiintoisesti koulun talouskasvatus. Paula Noronen esitteli Supermarsu-sarjassaan margariinitehtailijan, joka ei jaksa piitata poikansa elämästä. Ja miksi kaupunki kiskoo entistä enemmän vuokratuloja omista koulukiinteistöistään. PUHUTAAN POLITIIKASTA Maria Mustranta näyttää nuortenromaanissaan Te olette liian nuoria (Myllylahti), että politiikka voi olla nuorille yksi tapa vaikuttaa. PAKSUT PÖRHÖT Lastenja nuortenkirjallisuuden mallikappale rikkaasta ihmisestä on pysynyt muuttumattomana 1970-luvulta saakka. Missä se kasvaa ja mihin T uoreessa suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa on monta tapaa suhtautua rahaan ja talouteen. Kirja houkuttelee pohtimaan ja puhumaan. Joni huomaa pian, että hänen omituisina pitämänsä piirteet ovatkin ”pohjimmiltaan rohkeutta ja tahdonvoimaa”. Katleena Kortesuon Veevi ja aivopieruverkkarit -kirjassa (Tammi, kuv. --Se oli aika mahtavaa nähdä, että joku pystyi kohottamaan olkiaan tiukalle rahatilanteelle”. Natalia Salmelan ja Jasmin Hamidin tietokuvakirja Raha. ”Välillä tuntuu raskaalta olla kaikkein paras ja kehittynein.” Poika ei näe tehtailijaisäänsä ehkä kuukauteen, mutta sitä vartenhan on pestattu palvelija. Routa miettii joitakin koulutovereitaan, jotka saavat kotoa reilusti shoppailurahaa. Juuso Räsäsen ja kuvittaja Marja Siiran Talvipihan joulussa (WSOY) eläinten asuttamaa talvipihan idylliä uhkaa kyläkauppias Roimalan kumara hahmo. Lapsi havainnoi valppaasti kotien välisiä eroja, mutta asioita ei paisutella tässä tasapainoisessa kirjassa. Miten toimivat pankki ja verokarhu. KUUKAUDEN Liian iso hintalappu AnarkistiAnni kuntavaaleissa kirjat EPÄVARMAT AJAT TUUPPAAVAT KIRJAILIJOITA REAGOIMAAN TALOUDEN JA TOIMEENTULON KYSYMYKSIIN. Ärsyyntynyt poika yllyttää pontevan siskopuolensa Annin osallistumaan kuntavaaleihin. Vaikka Uunolla on ”niin paska puhelin”, ymmärtää hän taloustilanteen painavuuden. Sekin käy selväksi, miten erilaisissa taloissa lapset voivat asua. Pikavippien petollisuudestakin hän saa kuulla. Koulupsykologikaan ei jaksa ottaa Rasva-Anteroa vastaan. Anarkisti-Annina tunnetulla lukiolaistytöllä on ”paljon mustia vaatteita ja mielipiteitä”. Arkisimmillaan politiikka kipinöi Jonin ja yhteiskuntaopin opettajan väittelyssä: onko parempi sietää valtionvelkaa kuin tyrehdyttää investoinnit ja hyvinvointi. Silloin kun isä saa rahaa, syödään perhepitsa, joka tuntuu sekä ihanalta että kielletyltä. ”Roimala oli hyvin ahne ja hänellä oli aina raha mielessä, missä tahansa mies liikkuikin.” Sovittelevassa lopussa kauppias hoksaa, että sydämetön toimintatapa on huonoa bisnestä. KILTTI JA PÖRRÖINEN VEROKARHU Miten ja mihin rahaa käytetään. Hän ei itse halua kuormittaa isää omilla toiveillaan. Yhteistä on se, että raha puhuttaa. Pienen perheen ahdinko selittyy osin sillä, että äiti on kuollut. Kuvakirjoissakaan ei vaieta kotien varallisuuseroista. Routa joutuu keräämään pulloja. Nuortenkirja ei tietenkään rakennu pelkän vaalitaistelun varaan, vaan dekkarimaisesti kotikunnan taloudenhoidosta paljastuu likaista kähmintää. Päähenkilö hymyilee tyytyväisenä, kun kuulee, että kaveri on ”sinut sen kanssa, ettei aina ollut rahaa. KÖYHYYS JA RAHA MIETITYTTÄVÄT NYT LASTENJA NUORTENKIRJAILIJOITA. Rasva-Antero lyö laittoman (Tammi, kuv. Nyt hahmo on saanut oman sarjansa. Silloin opittiin, että varakkaat ovat paksuja ja epämiellyttävän näköisiä. Niinpä Rasva-Anterosta kasvaa röyhkeä rehentelijä. Hänen analyysinsä mukaan raha näkyy tietynlaisena rentoutena. ”Liian iso hintalappu”, jupisee äiti kaupassa. RAHA puhuttaa 50 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 50 25.2.2025 14.40 25.2.2025 14.40. Omakohtaisempi näkökulma leimaa Mikko Within nuortenkirjaa Saakelin satanen (Myllylahti). Pohdiskelevimmillaan raha esiintyy Mila Teräksen nuortenkirjassa Iso hyppy (Otava). Kaikki käynnistyy, kun 15-vuotias Joni alkaa ihmetellä, miksi taloudellisesti hyvinvoiva kaupunki lopettaa koulun sählykerhon. Päähenkilö Uno perääntyy uuden puhelimen kärttämisestä, sillä hänen äitiään ahdistavat selvästi vakuutusmaksut, ja perintäkin uhkaa. ylävinjetti Minna Mäkipää) on poskettoman liioitteleva kuvaus rikkaan pojan yksinäisestä elämästä
Iso hyppy on armottoman realistinen kuvaus lapsiperheköyhyydestä ja siitä, miten liian nuorena joutuu ottamaan liian ison vastuun. KU VI TU S KI RJ AS TA H U O LI SY Ö PP Ö , JO N KA O N KU VI TT AN U T M IR KA ES KO N EN se katoaa. Toiveikkuutta tuovat unelmat ja se, että kaverit eivät hylkää. Vaihtoon vain! Pojan ongelmat alkavat, kun asia on tunnustettava pienituloiselle äidille. Faktalaatikossa kerrotaan, miten Suomen talous toimii. Poikaa harmittaa, kun muilla kavereilla ei koskaan ole ongelmia lähteä vaikkapa leffaan tai kahville, mutta pojan korealaislähtöinen äiti tienaa paljon niukemmin kuin monet muut vanhemmat. Kirja tarjoaa samastumispintaa sekä nuorille että aikuisille.” Molemmat palkinnot myönsi Suomen lastenja nuortenkirjailijat ry. Kännyköiden kierrättämistä ei paljon käsitellä edes lasten ympäristökirjoissa, joten aihe on tärkeä! n Kännykän voi kierrättää LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 51 25.2.2025 14.46 25.2.2025 14.46. Kirjassa esitellään kiltti ja pörröinen verokarhu, joka kerää kaikilta rahaa, ”jotta katuvalot palaisivat ja puistoissa olisi kiipeilytelineitä ja keinuja”. Huolisyöppö on lämminhenkinen kertomus lapsen kekseliäisyydestä hankalassa tilanteessa. Tanssi auttaakin pakenemaan raskaita ajatuksia, sen voima vapauttaa. Kuvakirjaikäinen lapsi oppii, miksi säästäminen ja suunnittelu ovat tärkeitä asioita jokaisessa perheessä. Ja kun digilaitteen hankkimisesta puhutaan, silloin kysytään, kannattaako se hankkia uutena vai vanhana ja miten kierrätys sujuu. Raati perusteli valintaansa: "Esikoululainen Nemo on kutsuttu kaverisynttäreille. Kirjassa työstetään vaikeita asioita, mutta mukana on iloa pienistä asioista sekä toiveikkuutta." REALISTISESTI LAPSIPERHEKÖYHYYDESTÄ Mila Teräksen nuortenromaani Iso hyppy sai Topelius-palkinnon. Psykologinen perustelu on uskottava. Kirjan on kuvittanut Mirkka Eskonen. Koulupoika keplottelee itselleen tonnin puhelimen huippukameroineen, kun kaupassa ilmoitetaan, ettei vanhaa puhelinta voi korjata. Nemo keksii tehdä tyhjästä rahapussista huolisyöpön, jonne voi kätkeä paperille kirjoitetut huolet. Raati perusteli valintaansa: ”17-vuotias Routa valmistuu lukion vanhojentansseihin ja huolehtii samalla pikkusiskostaan. n > l PALKINNOT ARJEN HUOLIA Petra Heikkilän Huolisyöppö sai Arvid Lydecken -palkinnon. (WSOY, kuv. Kaverit päättävät auttaa puhelimen maksamisessa, ja samalla opitaan talouden, säästämisen ja sijoittamisen perusasioita. MOKA JA MAHDOLLISUUS Elina Lappalaisen ja kuvittaja Mitja Malinin Rahan jäljillä (Tammi) kertoo konkreettisesti, mitä tapahtuu, kun raha-asioissa mokaa oikein perusteellisesti. Kotona ei ole rahaa eikä aina ruokaakaan, joten sisarusten on oltava kekseliäitä selviytyäkseen isän seuraavaan rahapäivään. Äidilläkin on sellainen, joskin isompi. Tekijät muistavat kertoa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja sosiaalieduista, joista kaikki nauttivat. Tanssikurssin opettaja Otso houkuttelee Roudan tanssitunnille. Anna Salmisalo) kertoo arkisesti rahasta, työstä ja taloudesta. Aikuisen ja lapsen huolet ovat erilaisia, mutta Nemolla on ratkaisuja molempiin. Mitä antaa lahjaksi, kun kaikki rahat menevät lahjapaperiin, eikä äidistä ole apua
Varmista kanssamme, että valituksi tulee päättäjiä, jotka muistavat, että kestävä tulevaisuus syntyy vain, kun pidämme huolta lapsista ja nuorista! Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne vaatii päättäjiltä vaikuttavia toimenpiteitä juuri nyt. jokaista lasta ja nuorta suojellaan. • Tule mukaan vaikuttamaan tilaamalla Anna ääni lapselle -kirjeemme! Anna ääni lapselle -kampanja on poliittisesti sitoutumaton ja siinä on mukana yli 40 lapsija perhejärjestöä. Tule mukaan ja ole Ääni lapselle! lskl.fi/aanilapselle #ÄäniLapselle #GeBarnenDinRöst Me vaadimme, että… lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan. Ole Ääni lapselle! JOS OLET EHDOKAS: • Sitoudu Ääni lapselle -ehdokkaaksi ja näytä, että olet lasten puolella! • Testaa tietosi lasten asioista Anna ääni lapselle -tietovisassa! • Tutustu kampanjan vaaliohjelmaan ja suosituksiin päättäjälle! JOS OLET ÄÄNESTÄJÄ: • Pyydä ehdokastasi sitoutumaan Ääni lapselle -ehdokkaaksi! • Äänestä Ääni lapselle -ehdokasta! Löydät heidät sivustoltamme. ALUEJA KUNTAVAALEISSA 13.4.2025 Kevään vaalit ovat lasten ja nuorten vaalit. lapsen oikeuksien työkalupakkia hyödynnetään. lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasataan. Elinkustannusten nousu on jo haastanut perheiden taloutta ja lapsiköyhyyden ennustetaan kasvavan. Kunnissa ja hyvinvointialueilla vaikutetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin merkittävästi pienillä ja suurilla päätöksillä. 1 2 3 4 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM2_s50-52_KK+TakaK.indd 52 25.2.2025 14.46 25.2.2025 14.46. Lapset näkevät tilanteensa merkittävästi aiempaa synkeämmin, nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa ja palveluiden saatavuus heikkenee edelleen