Lapsen Maailma 03/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

sirkus Vuorohoito haastaa päiväkodin Politiikka kuuluu kouluihin Punkalaitumella osataan kotouttaa Vanhemmistaan voi erota Lasten ruokalistat ovat edelleen tylsiä Miksi nuori radikalisoituu. Sovittelija työpaikalla saa ihmeitä aikaan LM 3/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 3 • 2017 Saanaa, Melindaa ja Miilaa yhdistää LM3_kansi.indd 1 14.2.2017 16.05
KYLLÄ! Onko kyseessä lautakuntapäätös vai ohjelma/ suunnitelma/ strategia. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin vaikuttavat mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen perustuslaki velvoittavat lapsen edun huomioimiseen ja lasten tasa-arvoiseen kohteluun. TAVANOMAINEN ENNAKKOARVIOiNTI • Tehdään työryhmässä • Sisältää useita työvaiheita • Vertailee eri ratkaisuvaihtoehtoja • Tehdään valmistelun yhteydessä • Arviointi on julkinen KYLLÄ! EI! Varmastiko. Eli miten. TOSIAAN! AI NIIN... Aiotaanko kunnassasi toteuttaa lapsivaikutusten arviointi. • Kulttuuri ja liikunta • Elinkeinopolitiikka • Kansalaistoiminta • Liikenne ja maankäyttö OHJELMA TAI STRATEGIA EI! 2 3 LAUTAKUNTAPÄÄTÖS @AaniLapselle, #äänilapselle www.lskl.?/aanilapselle PRESS_LS_Keskusliitto_Infografiikka_Cmyk.pdf 1 2.2.2017 8.55 LM 3/2017 s.2 2 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s2.indd 2 14.2.2017 15.35. TIEDONKERUU JA ANALYSOINTI • Keruu palvelualoittain • Keruu lapsilta, nuorilta ja perheiltä (Huomioi lapsenmukaiset menetelmät ja lasten erilaisuus!) • Analyysi ja raportointi YHTEENVETO, TOIMENPITEET JA SEURANTA • Johtopäätösten välittäminen päätöksentekoon • Tiedotus perheille • Seurannasta sopiminen Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nopea 3-vaiheinen ennakkoarviointi • Valmistelija tekee yhdessä sisältöasiantuntijan kanssa • Sisältää ratkaisuvaihtoehdot, vaikutukset ja niiden vertailun • Arviointi on julkinen LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOiNTI ALOITTELIJOILLE 1 ALKUVAIHE • Vastuuhenkilön/-tiimin nimeäminen • Alkuinformaation keruu (indikaattorit, kyselyt) • Aikataulutus ja palveluosioiden hahmottaminen • Tiedottaminen osallistujille Liittyykö päätös/ehdotus/idea lapsiin, nuoriin tai lapsiperheisiin
(s. Kuntavaaleissa on siis tärkeää äänestää. Jos alkoholipolitiikalla halutaan ensisijaisesti vahvistaa yhteiskunnan taloudellista perustaa, ollaan pahasti hakoteillä. Hän huolehti täysin itsenäisesti arjestaan, kun vanhempien rahat ja kiinnostus suuntautuivat alkoholin käyttöön. He tarvitsevat ennen kaikkea yksilöllistä ja elämäntilanteeseensa sopivaa tukea, kannustusta ja palvelua. Juuri näistä syistä alkoholipolitiikka ei saisi olla vain elinkeinopolitiikkaa. Hyvinvointivaltio ja sen palvelut ovat kuitenkin olemassa ihmistä, eivät rakenteita ja kehittämistyötä varten. MENEILLÄÄN OLEVIA MUUTOKSIA on vaikea hahmottaa. LM 3/2017 s.3 ALKOHOLISTIPERHEESSÄ kasvavat lapset joutuvat kantamaan vastuuta liian varhain: heidän pitää huolehtia itse itsestään, ja kenties arkea ja pyhää sävyttävät väkivalta tai omista vanhemmista ja sisaruksista huolehtiminen. Sen tulisi huomioida ennen kaikkea lapsen etu, edistää vain alkoholin kohtuukäyttöä ja suojella siten lapsia liikakäytön haittavaikutuksilta. 46) LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 3 LM3_s3.indd 3 16.2.2017 9.31. Pysäyttävätkö uudistukset käynnissä olevan eriarvoistumiskehityksen. Lähestyvät kuntavaalit käydään muutosten pyörteissä. Hyvinvoinnin perusta luodaan jatkossakin kunnissa – olivatpa keinoina sitten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvät asiat tai laajemmin elinkeinopolitiikkaan tai pääkirjoitus ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVAA TUKEA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja kaavoitukseen niveltyvät ratkaisut. Onko palveluja tulevaisuudessa entistä helpompi vai vaikeampi sovittaa yhteen. Suuri muutos palauttaa ajattelemaan arkea lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Meistä moni ei voi edes kuvitella tytölle normaalia perheelämää: huolta ruuasta, pelkoa omien läheisten arvaamattomasta käytöksestä, ikätasoon nähden kohtuuttomia vastuita ja liian vaativia tehtäviä. KOHTASIN ASIAKASTYÖSSÄ alakouluikäisen tytön. Arjen sujumista voitaisiin helpottaa pienillä asioilla. Lapset huomioiva alkoholipolitiikka on investointia tulevaisuuteen. SEURAAN TYTTÄRENI ENSIMETREJÄ äitinä ja pohdin paljon sitä, painuuko yksittäisen lapsen ja vanhemman arki muutoksissa ja kehittämistyössä taka-alalle. Isoja uudistuksia on tulossa erityisesti sosiaalija terveyspalveluihin, jotka siirtyvät 18 maakunnan järjestettäviksi. Ja voisiko samasta asiasta saadut erilaiset neuvot sairaalasta ja neuvolasta yhdenmukaistaa. Tarvittaisiinko hieman tiiviimpää kontaktia äitiysneuvolaan ennen synnytystä. Suomi tarvitsee perhekeskusverkoston, jossa nämä pienet asiat asettuvat yhtä tärkeiksi kuin suuret kehittämislinjat. Tuoko sote-uudistus ja siihen kytkeytyvä valinnanvapausmalli toivottuja kustannussäästöjä, joiden avulla hyvinvointivaltion toimivuus turvataan jatkossakin. Kaikille lapsuus ei ole ponnahduslauta elämään vaan suuri vastus. Nyt synnytetään uuden työnjaon mukaisia päätöksentekorakenteita, mutta kuntiin jää edelleen paljon meitä ihmisiä lähellä olevia asioita. HYVÄN LAPSUUDEN rakennusopissa tehdään oikea-aikaisia investointeja, asetetaan lasten tarpeet etusijalle päätöksenteossa ja tarkastellaan asioita pitkäjänteisesti. Toimisiko vanhempainvalmennus paremmin vuorovaikutuksellisena kohtaamistilanteena, eikä itsenäisesti verkossa suorittamalla
42) Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. (s. Keskusliiton jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä kunta tai lastensuojelun alalla työskentelevä yhteisö, jonka toiminta-alueena on koko maa tai jompikumpi kielialue. Kts. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Jäsenet ovat usein mukana hankkeissamme, koulutuksissamme ja kampanjoissamme. Keskusliitto puolestaan tuottaa ja tarjoaa tietoa jäsentensä käyttöön, luo niille yhteistyömahdollisuuksia ja vuorovaikutusta sekä yhdistää erilaisten toimijoiden osaamista yhteisten tavoitteiden taakse. 76. 54). Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Yksi kuntajäsenistämme on Helsingin kaupunki, jonka järjestämästä lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta kerrotaan tämän lehden artikkelissa Aikuisennälkä (s. 91 jäsenjärjestöä ja 39 kuntatai kuntayhtymäjäsentä Jäsenyhteisöt ovat Keskusliitolle tärkeitä. LM 3/2017 s.4-5 MAALISKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Melinda sekä ystävänsä Saana (vas.) ja Miila. tiedot sivulta 66. Perheen kuopus Alma täyttää seuraavaksi kolme. Ne tuovat sille kosketuspintaa käytännön työhön, uusiin painopistealueisiin ja kehittämistarpeisiin. Lisätietoa jäsenistämme löydät täältä: www.lskl.fi/keskusliitto/jasenyhteisot/ 4 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s4-5.indd 4 16.2.2017 9.32. vuosikerta Laura ja Jussi olivat 17-vuotiaita, kun perheen esikoinen Sofia syntyi. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa
3. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 8. 3. 6. 10. 4. 8. 2. osa: Melinda Hoviniemi Mm. 7. 2. 8. 2. 6. 9. 1. 3. 3. 7. 26) 1. 7. 2. 9. 5. 1. • 1. 3. 7. 4. 7. 9. 4. 6. 7. 6. • 1. 4. 2. 4. 7. 8. 53 Palvelukortti 62 Kuukauden kirjat: Pehmeys on palannut nuortenkirjallisuuteen 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Anni Kytömäen kolumni 67 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 20. 7. 2. 5. LM 3/2017 s.4-5 KUUKAUDEN HENKILÖT 12 Kädentaitaja Elina Wättö luo uraa Japanissa 18 Iiro Toivanen jakaa ravintolansa ylijäämäruoat vähävaraisille lapsiperheille 42 Laura ja Jussi Kukkonen tulivat vanhemmiksi 17-vuotiaina 48 Hanan Al Hroub on maailman paras opettaja ASIAA 30 Globalisaation lieveilmiö: nuorten radikalisoituminen 34 Muu Eurooppa ottaa mallia Punkalaitumen kotouttamisohjelmasta 40 Nämä viisi asiaa ovat tärkeitä onnistuneessa vuorohoidossa 46 Saako vanhemmistaan erota. 8. 4. 3. 8. 4. 7. 7. 8. 6. 9. • 1. (s. 10. 10. 6. 7. 3. 3. 9. 1. Elina Wättö suuntaa Japaniin. 5. 7. 10. 8. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 9. 6. 1. 2. 6. 2. 1. • HELSINKI KUUSANKOSKI LAHTI RAISIO TAMPERE TURKU PUNKALAIDUN 1. 9. 4. 9. 2. 6. 9. 2. 2. 7. 4. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 9. 10. 10. 8. 3. 10. 12) Koulu alkaa liian aikaisin. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. • 1. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 50 Sosiaaliset isännöitsijät auttavat ja tutustuttavat naapureita toisiinsa 54 Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi tai nuori voi saada oman tukihenkilön 56 Lasten läsnäolo ravintoloissa herättää keskustelua 58 Miten työpaikalla voi sovitella kiistoja. 6. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 10. 4. 3. 3. 60 Sanalanka-sovellus täydentää perinteistä puheterapiaa PALSTAT 2 Infografiikka: Miten arvioida lapsivaikutuksia 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Politiikkaa tulisi harjoitella ja harjoittaa koulussa 28 Maailman lapsia: Miten Gul Parin lapsille käy. 1. 8. 1. 5. 9. 4. • LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 5 LM3_s4-5.indd 5 16.2.2017 9.32. 9. 2. 2. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 3. 9. 10. 3. 8. 10. 6. (s. 10. 4. 6. 10. 4. • 1. 8. 6. 3. 2. 7. 8. 10. 8. 5. 5. 5
Vaikka puheenvuoroja käytettiin tasaisesti läpi kokouksen, vilkkain mielipiteenvaihto käytiin koulun voiannostelijasta. Ensimmäiseltä kaudelta löytyy vaikuttamisen tähtihetki: Lahden Seudun Liikenne alensi bussilippujen hintoja useamman päijäthämäläisen nuorisovaltuuston tehtyä asiasta aloitteen. Nuorisovaltuusto, tuttavallisemmin nuva, päätti alustavasti lähteä mukaan Rotaryklubin esittämään yhteistyöprojektiin, jossa autetaan paikallisia sotaveteraaneja. sivuilla mm. Kokouksessa paikalla olleiden perusteella säästöksi muodostui 80 euroa. 6 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s6-11.indd 6 16.2.2017 9.34. . No, pääsettekö vaikuttamaan. Güvenin mukaan koulutuksiin ja piirin tapahtumiin pääsisi halvemmalla. Miisa Sivén (oik.), Sara Güven, Aaro Kaija, Anni Myllylä, Aino Tuukkanen, Aino Karttunen, Neea Karjalainen, Niko Nieminen ja Jade Sivén. Leikkauksiakin nuva teki valtakunnan hallituksen malliin: päätettiin, ettei makseta kaikkien nuvalaisten Suomen nuorisovaltuustojen liiton Nuva ry:n jäsenmaksua, vaan pelkästään niiden, jotka haluavat liittyä. Orimattilassa nuvan budjetti on ollut suurimmillaan 1 600 euroa ja tällä kaudella 1 400 euroa. Anni Myllylä Orimattilan nuorisopalveluista kertoi, että tulevan kesän Must-tapahtumasta on luovuttu, koska kaikki hyvät artistit oli jo ehditty varata. ”Aloitteita ei aina oteta tosissaan” Orimattilan nuorisovaltuuston puheenjohtajana lokakuusta lähtien toiminut Aino Tuukkanen lähti mukaan nuvan toimintaan, koska hänestä on hyvä, että nuoret pääsevät vaikuttamaan asioihin. Se ei muutamien nuvalaisten mielestä toimi aivan sillä tavalla kuin pitäisi. Puheenjohtaja Aino Tuukkanen toi terveisiä Lahdesta, jossa alueen nuvat olivat päättäneet yhden yhteisen Suomi 100 -tapahtuman järjestämisestä. LM 3/2017 s.6-11 Kun Orimattilan nuorisovaltuusto kokoontui 8.2., esityslistalla oli niin Suomi 100 -hanke kuin sotaveteraanien auttamiseen tähtäävä projektikin. Monessa Päijät-Hämeen kunnassa budjetit ovat suurempia. Hän ajatteli sen onnistuvan parhaiten juuri nuvan kautta. kuntosalille tai taidemuseoon. Jade Sivén kysyi, pitäisikö jo alkaa suunnitella vuoden 2018 Mustia. Puhuttiinpa koulun voiautomaatistakin. Meitä ei aina kuunnella tarpeeksi, eikä meidän aloitteita aina oteta tosissaan. Sara Güven toi esille, että vielä on vaikea tietää, kuka esiintyjä on pinnalla tuolloin. – Mutta innolla tehdään se, mitä näissä raameissa pystytään! ORIMATTILAN NUORISOVALTUUSTO KESKUSTELI VILKKAASTI Kokouksessa mukana mm. tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Moni kyseli liittymisen hyötyjen perään. Vaihtoehtoisesti voitaisiin miettiä 10 %:n alennusta hinnoista. 8 Lapsiperheiden yksinäisyys 10 Koulukoti 11 Ensikoti LI IS A H U IM A K U N TAVA A L I T Seuraavassa kokouksessa päätettiin ottaa käsiteltäväksi Sivénin tekemä esitys harrastuslipusta: nuori pääsisi lipulla yhden kerran ilmaiseksi esim. Tuukkanen arveli, että yritykset lähtisivät sponsoroimaan hanketta. Seuraavaan kokoukseen päätettiin kutsua klubin edustaja kertomaan lisää hankkeesta. Anni Myllylä Orimattilan nuorisopalveluista sanoo nuvalaisten olevan hyvin sitoutuneita toimintaan: – Meillä ei makseta nuorille edes kokouspalkkioita. Nuva toimii Orimattilassa nyt neljättä kautta. . Lisäksi niiden käsittelyssä menee tosi kauan, sanoo Tuukkanen. Sitä on kaavailtu marraskuuksi Lahteen. – Joo, osittain, mutta voitais päästä enemmänkin. Tiedän kuntia, joissa se on jopa 60 euroa per kokous
Hyväpalkkaisesta vakituisesta työpaikasta, jossa voi toteuttaa itseään. Määrä laskenut Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on laskenut. Perheryhmäkotipaikoista on kova pula, ja odotellessaan päätöstä ja paikkaa kunnasta, monet nuoret asuvat vastaanottokeskuksissa. Yhdessä Koettua alkaa Tampereelta Tampereella helmikuussa järjestetyt sijoitettujen lasten työpajat olivat lähtölaukaus Yhdessä koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -tapahtumakokonaisuuteen. Heistä n. – Tai sitten kunnat haluavat valikoida lapsia iän, sukupuolen tai lähtömaan mukaan, sanoo erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta. Turvallisuudesta ja yksilöllisyydestä. Pesäpuu ry yhteistyökumppaneineen juhlistaa Suomen itsenäisyyttä tuomalla keskiöön sijoitettujen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarinat. www.yhdessakoettua.fi . 3 500 yksin saapunutta alaikäistä. www.instagram.com/yhdessakoettua G RA TI SO G RA PH Y G RA TI SO G RA PH Y M O ST PH O TO S Sadat yksintulleet odottavat päätöstä Suomesta on hakenut turvapaikkaa kahden viime vuoden aikana n. 2 isien oikeudet vahvistuvat. pidettävällä Näkyvissä!?-seminaarilla. ” Nuorisobarometrien mukaan jopa kapinallisiksi mielletyt teinit määrittelevät hyvän elämän kuin keski-ikäiset nurmijärveläiset: Unelmoidaan omakotitalosta, avioliitosta ja kahdesta lapsesta, joista toinen on tyttö ja toinen poika. Yleisimmät lähtömaat olivat: • Afganistan • Irak • Somalia • Syyria. Seminaareja, työpajoja ja kohtaamisen foorumeita järjestetään myös Helsingissä, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa sekä Oulussa. Monet kunnat eivät halua ottaa edes ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita. Molemmat tapahtumat ovat Tampereen pääkirjasto Metsossa. Niissä asuu parhaillaan satoja ihmisiä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tai jopa pakolaisen aseman. 5 PARANNUSTA Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan 1.3. Sen myötä 1 kenenkään ei tarvitse tulla ulos kaapista kertoessaan parisuhdestatuksestaan, ellei itse halua. ” Toimittaja Asta Leppä Viesti-lehdessä. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 7 LM3_s6-11.indd 7 16.2.2017 9.34. Miespareilla ja yksin lastaan hoitavilla miehillä on jatkossa oikeus perhevapaisiin. – Harvoin onnistutaan lakkauttamaan yksikköä niin, että kaikki siellä asuneet lapset ja nuoret olisivat saaneet jo oleskeluluvat ja pääsisivät kuntiin asumaan. Martiskaisen mukaan vastaanottoyksiköiden lakkauttaminen on myös ongelmallista. 3 aviopuolisot voivat valita maksutta yhteisen sukunimen. Tapahtumakokonaisuus jatkuu 7.–24.3. . 5 sosiaaliturva muuttuu yhdenvertaisemmaksi, kun samaa sukupuolta olevat avoparit ryhdytään huomioimaan avopareina. Niinpä monelle tulee ylimääräinen siirto toiseen vastaanottoyksikköön. Viime vuonna heitä tuli 401, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 3 024. 4 vanhemmuus avautuu useammalle: avioparit voivat ottaa yhteisen adoptiolapsen. 400 odottaa edelleen turvapaikkatai oleskelulupapäätöstä. Yhdessä Koettua -taidenäyttelyllä ja 11.3. LM 3/2017 s.6-11 Joka neljäs maailman lapsi asuu kriisimaassa
Lukua kasvattaa osaltaan uusi sosiaalihuoltolaki, joka mahdollistaa tukiperheen myös lapselle, joka ei ole lastensuojelun asiakas. LM 3/2017 s.6-11 tieto TULVA . Pitkät välimatkat ovat yksi tekijä. 400 lasta, kun vastaava luku vuonna 2014 oli runsaat 200 lasta. Vanhempi on usein uupunut vastatessaan yksin arjesta lasten kanssa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ylituomari Ann-Mari Pitkärannan mukaan perheiden yksinäisyyttä ja uupumista on tullut jo jonkin aikaa vastaan hallinto-oikeudessa käsitellyissä tahdonvastaisissa huostaanotoissa. Käytännössä heillä ei ole lähipiirissään ihmisiä, jotka voisivat ottaa lapsia luokseen tai auttaisivat arjessa, sanoo Pelastakaa lasten Etelä-Suomen aluejohtaja Kristiina Mattinen. Hän kysyy, olisiko eroamiseen liittyvissä viranomaiskäytännöissä kehitettävää. Mattinen mainitsee, että näissä yksinhuoltajaperheissä isät ja sitä myötä isien sukulaiset ovat tavallisesti hävinneet lasten elämästä. ” 8 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s6-11.indd 8 16.2.2017 9.34. – Tukiperhetoimintaan tulevat asiakkaat ovat pääsääntöisesti yksinhuoltajavanhempia, joiden luontainen tukiverkosto on kaukana. ST O CK SN A P LAPSIPERHEET OVAT ENTISTÄ YKSINÄISEMPIÄ ” Ovatko eropalvelut ajan tasalla. Pelastakaa Lapset ry on kiinnittänyt huomiota perheiden ohuisiin tukiverkostoihin. Pelastakaa lasten tuoreen tilaston mukaan tukiperhettä odotti Etelä-Suomen alueella viime vuoden lopussa n. Tämä tarkoittaa väsynyttä vanhempaa, joka ei oikein jaksa innostua mistään eikä touhuta lasten kanssa samalla tavoin kuin perheissä, joissa voimavaroja on enemmän. Vanhempien uupuminen näkyy hallinto-oikeuden käsittelemissä tapauksissa myös siten, että käytännön asiat, kuten ruuanlaitto, siivoaminen tai pyykinpesu, saattavat olla huonolla tolalla. Tämä näkyy tukiperheiden tarpeen suurena kasvuna. Mielestäni yksi vakavakin tekijä tämän päivän yhteiskunnassa on sellaisen yhteisöllisyyden katoaminen, jota aiemmin oli. – Oma arvioni on, että joissakin tapauksissa huostaanotto olisi voitu välttää, jos perheellä olisi vaikka mummoja tai ystäviä tukemassa. Pitkäranta kysyy myös, onko lapsiperheille tarjolla riittävästi perinteisiä kodinhoitopalveluita
– Kun oon läpi elämän asunut tiiviisti veljeni ja isäni kanssa, oon vihdoin saanut mahdollisuuden omaan kotiin, jossa pääsen myös työelämän makuun, kuvailee Onni. Näiden köyhistä köyhimpien ja syrjittyjen lasten riski joutua kaltoinkohdelluiksi on korkeampi kuin muiden lasten, sanoo Urmas. VJ O LL CA RA CA J VP RO / KA RI N VE RM EU LE N A XA SO RJ O N EN LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 9 LM3_s6-11.indd 9 16.2.2017 9.34. Hiihtokoulu perustettiin vuonna 2015 Axa Sorjosen idean pohjalta, ja se palkittiin äskettäin Arjen kasvatusteko -palkinnolla. Konsolipelin sisäisessä todellisuudessa hän voi toteuttaa asioita, jotka eivät reaalimaailmassa olisi mahdollisia. Nuorten kanssa räätälöidään työtehtävät, jotka tähtäävät muiden asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisviihtyvyyden lisäämiseen. Kosovossa Fidan kummilapsityön neuvonantajana työskennellyt Sina Urmas tuntee sikäläisten romanilasten todellisuuden. riskilasten parissa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. 12-vuotiaaseen Justiniin, jonka elämään mahtuu kaksi suurta mielenkiinnon kohdetta: Playstation ja uusi mopo. – Kosovossa viranomaiset kyllä valvovat lastensuojelun toteutumista, mutta koulutamme seurakuntien työntekijöitä siksi, että teemme työtä ns. LM 3/2017 s.6-11 ”Ihan sika innoissaan” Onni Koponen, 18, on yksi nuorista, joka valittiin mukaan työn ja asumisen yhdistämistä testaavaan kokeiluun. Ne voivat olla esim. 50) sosiaalisista isännöitsijöistä Lahdessa! Työtä syrjityistä syrjitympien parissa Fida ja Suomen helluntaiseurakunnat tekevät monimuotoista työtä romanilasten auttamiseksi 11 Itäja Kaakkois-Euroopan maassa. Kansainvälisessä hiihtokoulussa lumeen ja suomalaiseen kulttuuriin tottumattomat lapset pääsevät ladulle nauttimaan talvesta. Lapsen oikeuksien loukkaukset kuten aliravitsemus, ihmiskauppa, syntymäja henkilöllisyystodistuksen puuttuminen, teinityttöjen avioliitot, hyväksikäyttö, kotiväkivalta, kaltoinkohtelu sekä lukuja kirjoitustaidottomuus ovat totta tuhansien romanilasten arjessa. Sina Urmas auttaa läksykerhossa Adriatikia (vas.) ja Nerminaa. Lue juttu (s. Fida on kouluttanut vuosia sikäläisiä kumppaniseurakuntia lastensuojeluasioissa. Seurakunnat ovat laatineet omat lastensuojeluohjeet. Ohjeet auttavat lasten hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun tunnistamisessa, siihen puuttumisessa ja ennaltaehkäisemisessä. vanhusten auttamista, lastentai eläintenhoitoa, tietoteknistä neuvontaa, huoltotöitä tai tapahtumien järjestämistä. ” Vanhemmat eivät täysin ymmärrä, että lapsia voi todella kuolla sairauksiin, jotka pidetään kurissa rokotuksilla. Lasten ja nuorten dokumenttielokuvakiertue Dokkinossa pääsee tutustumaan esim. . omanmuotoinenkoti.munstadi.fi PS. Hankkeessa on mukana Y-Säätiön lisäksi mm. 15-vuotiaat istuvat arkipäivisin 7 h 52 min . Helsingissä toteutettavassa Oman muotoinen koti -hankkeessa nuorten kanssa tehdään työsopimus, kun he muuttavat asumaan Y-Säätiön asuntoon. Hän kertoo olevansa asiasta ”ihan sika innoissaan”. ” Hämeenlinnan kaupungin neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen Mediuutisissa
Sijoituspäätökset olivat usein valikoivia, eikä niiden peruste ollut alaikäisten teoissa, vaan heidän taustoissaan. LM 3/2017 s.6-11 tieto TULVA Koulukoti leimasi loppuiäksi . Suunnittelija Kristiina Alppivuori Espoon kaupungilta on laatinut koosteen tutkimuksista, jotka käsittelevät eropalveluita, lastenvalvojan työtä ja palveluiden kehittämistarpeita. asti. Teos sai Vuoden tiedekirja -palkinnon Tieteen päivillä tammikuussa. ANU JÄMSÉN PS. Nuoret radikalisoitumista ehkäisemään Nuoria tarvitaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä. Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset (Vastapaino 2016) perustuu 35 koulukotilapsen haastatteluihin. Sisäministeriö toteutti viime kesänä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ja Demos Helsingin kanssa nuorten yhteiskunnallisen Safari-leirin, jolla pohdittiin, mitä nuoret itse voivat tehdä väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Lue kolme puheenvuoroa nuorten radikalisoitumisesta s. Sisäministeriö ja opetusja kulttuuriministeriö järjestivät aiheesta helmikuussa pyöreän pöydän keskustelun, johon osallistui ministereiden lisäksi nuoria ja nuorisotyön ammattilaisia. PS. Heidän piti salata laitostaustansa joskus läpi koko elämän. A RT EK IN KU VA KO KO EL M A / A LV A R A A LT O -M U SE O U N SP LA SH ” Nyt kaksilapsinen perhe saattaa omistaa jo 100 000 tavaraa. KOOTUSTI EROAUTTAMISESTA Jos kaipaat tietoa eropalveluiden kehittämisestä, kannattaa tarttua julkaisuun Eropalvelut ja lastenvalvojan työ. KM Marjo Laitalan ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puurosen kirja Yhteiskunnan tahra. 30! Muuttoja kunnasta toiseen tehtiin Suomessa viime vuonna miltei 279 000 . Näitä sisustuksia esitellään laajasti Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä 21.5. Monet sijoitetuista lapsista tulivat köyhistä tai rikkinäisistä perheistä, joiden vanhemmat sosiaaliviranomaiset olivat määritelleet kasvatuskyvyttömiksi. Tutkimukset painottavat eropalveluiden vahvistamista ja kehittämistä ja ovat monessa suhteessa kriittisiä. Kaikki eivät ole kertoneet koulukotiajastaan edes puolisolle tai lapsille. ” Ammattijärjestäjä Ilana Aalto Suomen Luonto -lehdessä. Opetusja kulttuuriministeriössä käynnistyi viime keväänä laaja ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Lapsia siis rangaistiin vanhempien ja viranomaisten kyvyttömyydestä. 26) esitellään Elina Pekkarisen koulukotiselvitystä. Koulukoti leimasi sinne sijoitetut loppuiäksi. Aino Aallon kädenjälkeä Aino Aalto esitteli vuonna 1929 ensimmäiset lastenkalusteensa, ja seuraavalta vuosikymmeneltä lähtien Artek sisusti hänen johdollaan monia lastentarhoja ja neuvoloita. Lapset olivat sijoitettuina laitoksiin vuosina 1940–85. Museon intendentti Katariina Pakoma kertoo Lasten mittakaava -näyttelyä tehdessä selvinneen, että Aino Aalto oli haaveillut arkkitehdin työn ohessa myös lastentarhanopettajan ammatista. Tutkittua tietoa -palstalla (s. M O ST PH O TO S 10 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s6-11.indd 10 16.2.2017 9.34
On kiva, kun ei tarvitse olla yksin, vaan on aina ihmisiä ympärillä ja voi opetella vauva-arkea yhdessä muiden asiakkaiden kanssa. ”ENSIHETKISTÄ ASTI TURVALLINEN OLO” ” Unelmoin perushyvästä perusarjesta. Nuorella äidillä on ollut ensimmäisistä hetkistä saakka hyvin turvallinen olo ensikodissa. Millaista arki on ollut ensikodissa. Mulla oli pientä pelkoa tämän paikan suhteen. Kun kotiudumme, unelmoin siitä, että elämme lapsen kanssa ihan sellaista perushyvää perusarkea. Ei ollenkaan sellainen, että olisin vaan jossakin systeemissä. Ylipäätään sana ”lastensuojelu” herätti minussa niin kuin todennäköisesti monissa muissakin ajatuksen, että kannattaako tähän lähteä mukaan. Mitä odotit ensikodilta. Meillä oli muutama päivä sitten sosiaalityöntekijän kanssa lastensuojeluneuvottelu, jossa todettiin, etten kotiudu ihan vielä. Mutta mulla on ollut tosi hyvä olla täällä. PS. Olen saanut tukea niihin asioihin, joihin olen tarvinnut, ja minulla on myös kuulluksi tulemisen tunne. Olivia tuli Helsingin ensikotiin jo odotusaikana ja asuu nyt siellä yhdessä pienen vauvansa kanssa. Muut äidit ovat myös olleet iso tuki. ” LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 11 LM3_s6-11.indd 11 16.2.2017 9.34. Tutkittua tietoa -palstalta (s. LM 3/2017 s.6-11 LI IS A H U IM A . 25) löytyy juttu ensikodin vaikuttavuutta selvittäneestä tutkimuksesta. Hän kokee saaneensa parasta mahdollista apua: aikaa, tilaa, tukea ja turvaa. Kotiutus tehdään porrastetusti niin, että alan pikkuhiljaa käydä kotilomilla ja harjoitella arkea siellä. Tukea olen saanut pääasiassa omaohjaajilta, mutta kaikilta muiltakin ohjaajilta voi aina kysyä neuvoa. He auttavat eteenpäin, mutteivät kuitenkaan liikaa. Perhetapaamisissa olen keskustellut kahden omaohjaajan kanssa noin kerran viikossa asioista, jotka painavat mieltä tai joihin tarvitsen tukea. Saan myös itse opetella ja miettiä ratkaisuja, kaikkea ei tehdä puolesta. Olen osallistunut vauvan kanssa myös lasten lauluja leikkihetkiin. Täällä eletään perusarkea: syödään, hoidetaan lapsia ja pestään pyykkiä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olivia esiintyy jutussa muunnetulla nimellä, sillä hän ei halua taustansa paljastuvan. Hän on saanut myös etäisyyttä kaikkeen siihen, mikä ei toiminut ulkomaailmassa
LM 3/2017 s.12-23 Kaksikymppinen kuusankoskelainen kädentaitaja Elina Wättö on vanhasielu, joka löysi vastakaikua tietotekniikan huippumaassa Japanissa. HANNELE NIEMI kuvat VILJA TAMMINEN 12 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 12 16.2.2017 9.39
LM 3/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 13 LM3_s12-23.indd 13 16.2.2017 9.39
– En oikein osaa ilmaista itseäni puhumalla, paremminkin kirjoittamalla tai piirtämällä. Kouluun hän muistaa hinkuneensa hyvin pienenä ja opittuaan kirjoittamaan, hän alkoi jättää läheisilleen viestejä. – Olen aina tullut paremmin toimeen vanhempien ihmisten kanssa. LM 3/2017 s.12-23 N ykyistäkin pienempänä tyttönä Niskalassa Elina Wättö kiipesi usein vanhaan omenapuuhun odottamaan, että isä tulisi kotiin vuorotöistä UPM:n paperitehtaalta. 14 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 14 16.2.2017 9.39. Siellä harjoittelin solmimaan kengännauhat. Työharjoittelussaan paikallisessa kiinalaisravintola Feissä hän tutustui aasialaiseen kulttuuriin. Elina Wättö tekee sisäistä maailmaansa näkyväksi omassa huoneessaan lapsuuskotinsa yläkerrassa Kuusankoskella. Kun näkee vaivan kirjoittaa käsin paperille, mukana seuraa tunne ja toisen arvostus. Kirjoitan yhä iskälle viestejä, joissa pyydän häntä ajattelemaan asioita minun kannaltani – vaikkapa nyt, kun teen huoneessani suunnittelujuttuja, enkä aina ehdi tai jaksa kotitöitä. – Iskä puolestaan koki Japanissa käydessään kulttuurishokin nähtyään tosi vanhoja laivoja, jotka näyttivät upouusilta. Se, miten näin kävi, kuulostaa Tuhkimo-tarinal ta – etenkin, kun siihen liittyy kenkä. Höyhenenkevyitä ja raudanlujia kimonoita Missään ei tietenkään ole täydellistä, mutta Suomessa paikkaansa hakenut kuusaalaistyttö näyttäisi löytäneen sen tällä erää Japanissa, missä saa vastakaikua ajatuksilleen. Viestin voi jättää löydettäväksi niin, että sen lukija on sopivan vastaanottavassa tilassa ja kykenee keskittymään kirjoitukseen. Naapurin mukava mummu opetti hänet letittämään, ei tosin puussa. Asiakas oli Masaki Araki, vuosikymmeniä sitten Japanista Suomeen muuttanut ja pitkään muusikkona leipänsä tienannut klassisen kitaran taituri, joka oli ryhtynyt elinkeinoja vientiasiamieheksi. Hän näki alle kaksikymppisessä tytössä potentiaalia ja tarjoutui tämän Japanin-uraohjukseksi. Ehkä tulevaisuuden lapset palaavat kaunokirjoitukseen. SEITSEMÄN METRIÄ KIMONOKANGASTA VOI MAKSAA JOPA PUOLI MILJOONAA EUROA. Kädelliseksi syntyneen ihmisen kädenliikkeestä syntyy kaunista jälkeä, uskoo Elina ja suree kaunokirjoituksen poistumista suomalaiskouluista. Kierrätys on siellä hiottu huippuunsa. Elina arvelee näkevänsä ja kokevansa asiat toisin kuin useimmat ikätoverinsa esimerkiksi suhteessa tietotekniikkaan tai pukeutumiseen. Tuolloin eivät käsityö ja vaatteet vielä oikein napanneet, mutta taitoluistelijoiden ja ballerinojen asuja tyttö ihaili jo tuolloin. Keväällä 2013 ravintoloitsija Fei näytti eräälle asiakkaalleen kuvaa Elina Wätön pinkein kukkasin ja punahelmin tuunaamasta kengästä. – Nuoriin pitäisi kylvää vanhoja perinteitä, ja varmasti pian taas niin käykin. Vanhassa kulttuurissa paitsi vaalitaan perinteitä, myös käytetään tavarat todella loppuun. Elina tarttui tarjoukseen. Hassua, että juuri Japanissa, jota pidetään tekniikan ykkösmaana, Elina on kohdannut suurta vanhan ja perinteisen arvostusta ja kokenut sielunsukulaisuutta sikäläiseen kulttuuriin. – Vein kaveritkin puuhun. – Pulman ratkominen lähtee kynästä! Elina tiivistää. Suomessa nuoret tuntuvat nykyään olevan vähän allapäin ja koko ajan kiinni puhelimissaan. Puhuessa kun tulee joskus sanottua liikaa, käytettyä vääriä sanoja tai paljon voi jäädä sanomatta. – Olin pienenä aika vekkuli ja tein kaikenlaisia kommelluksia
Elinan luovuuden ja Masakin Japani-tuntemuksen yhdistelmällä on reilussa kolmessa vuodessa syntynyt huimaa tulosta. Luonnonmateriaaleilla värjätyistä ja ainutlaatuisella käsityötekniikalla kudotuista silkkikankaista tehdään höyhenenkevyitä ja raudanlujia kimonoita. Hänen asiakkaansa ovat pääosin japanilaisia 16– 35-vuotiaita yksityishenkilöitä, enimmäkseen naisia. Hän on niin ikään ensimmäisenä eurooppalaisena aloittelemassa yhteistyötä maailmanlaajuisesti arvostetun Kubota Orimonoyhtiön kanssa. – Suomessa tyylini ei oikein nappaa. LM 3/2017 s.12-23 ›› – Muistan jo pikkutyttönä ihastelleeni japaninkielistä tekstiä äidinäidin isossa maailmankirjassa. – Suomessa tällaisia arvoja ei ehkä vielä ymmärretä. – Kalenteri on täynnä töitä ainakin kesään asti. Tulevaisuus näyttäisi tällä tietoa olevan maassa, jonka tekstiilipiireissä häntä on luonnehdittu nerokkaaksi värienkäyttäjäksi. Niihin kuuluu muun muassa Kumamoton alueen karhumaskotti Kumamonia valmistava firma. Myöhemmin hän saattaa suunnitella jotain myös lapsille ja miehille. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 15 LM3_s12-23.indd 15 16.2.2017 9.39. Sellainen rulla voi maksaa jopa puoli miljoonaa euroa. Raskas tie ilman ruusupuskia Suunnittelukilpailusta alkanut tie on johtanut Elina Wätön kohta kymmenen kertaa Japaniin työmatkoille ja kieliopintoihin. Ehkä siitä innostuminen edellyttäisi kiinnostusta aasialaiseen kulttuuriin. Elinan unelma näyttäisi olevan toteutumassa, mutta se on vaatinut suunnattomasti töitä ja vahvaa uskoa. – Voisi ehkä sanoa, että Masaki on kynä, ja minä käsi, joka sitä käyttää. ” Kalenteri on täynnä töitä ainakin kesään. Japanissa jokaisella alueella on oma maskottinsa. – Yritys on elänyt vuosisatoja ilman internetiä tai julkkismalleja, Elina huomauttaa. Vastaavaan historiaan ja taituruuteen ovat yltäneet vain gobeliinikangas ja persialainen mattotaide. Yhteistyötä on meneillään tai vireillä useammankin tahon ja yrityksen kanssa. Elina on muun muassa voittanut suunnittelemillaan huivilla ja solmiolla Kitashiobaran kaupungin kilpailun ainoana eurooppalaisosallistujana 60 japanilaisen joukossa. Myöhemmin innostuin sarjakuva-animesta ja cosplaysta. Kyushun saarella Kagoshimassa toimiva yritys tunnetaan Oshima tsumugi -kankaistaan, joilla on 1 300-vuotinen historia. Kimonoon tarvitaan seitsemän metriä kangasta
Pitää vain löytää se oma juttu, uskoa siihen ja ryhtyä rohkeasti tekemään sitä. – Olin vain niin erilainen, olen yhä, enkä tahdokaan olla samanlainen kuin muut. Enhän ole käynyt Kiotossakaan! Yksi tukikohdista on Kagoshiman kaupungissa, missä tukijoukkoina toimii muun muassa Nodan perhe. Kohtalotovereille Elinalla on vinkki. – Usein koulu tasapäistää ja hukkaa lahjakkuuksia. Ehkä viivyn siellä vielä joskus koko vuoden. Kiusaamiseen löytyi useitakin syitä. Jopa yläasteen opettaja Mari Walldén, jota Elina lämmöllä muistaa, kivahti kerran, että ”Ole nyt, Elina, hiljaa!”, vaikka tuntui ymmärtävän persoonallista ja huomionkipeää lasta paremmin kuin moni muu. – Jos kiusaamisesta ei pysty puhumaan, siitä voi kirjoittaa ja jättää viestejä toisten luettavaksi. Halusin oppia jotain, mistä on hyötyä tulevaisuudessa, ja sitä oppia sain. LM 3/2017 s.12-23 – Tuskin missään on nykyään helppo saada jalansijaa. Kiinnostus omaan pukeutumiseen on kasvanut kouluvuosista, jolloin Elina ei juuri jaksanut panostaa ulkonäköön, kun koulussa meni niin kurjasti. Sanoin kuvaamaton sisäinen maailma Kouvolan seudun ammattiopistosta valmistuttuaan Elina Wättö ei ole haikaillut opintielle, ainakaan Suomessa. Masaki Arakistakin on jo tullut hyvä ystävä. Koulut ja harrastukset vaihtuivat tiuhaan Niin kovin kuin Elina Wättö aikanaan hinkui kouluun, ei hän sen maailmasta tuntunut löytävän kotia. Haluaisin kuitenkin kokea ne kunnolla. Pian edessä on taas muutaman viikon työmatka ympäri Japania. ”NÄEN IHMISET USEIN VÄREINÄ.” 16 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 16 16.2.2017 9.39. – Aloin opetella verhoilijamummini kanssa ompelua, joten tiesin ammattiopistossa alasta jo opettajia enemmän. Toiset opiskelijat vielä ihmettelivät, että mikä miehusta. Olin liian äänekäs ja innokas, pystyin keskittymään vain piirrellen ja kirjaan kirjoitellen, eivätkä opettajat oikein tykänneet. – Olen päättänyt antaa kukkani kukoistaa Japanissa, missä olen nähnyt jo kaikki vuodenajat. En välttämättä halua muistella niitä aikoja. Ehkä sentään sen verran, että niistä voi selvitä, jopa vahvistua. Nykytyötä se ei näytä haittaavan. Hän vaihtoi usein paitsi koulua myös harrastuksia. Kiusaaminen alkoi ensimmäisellä luokalla, ja kolmannen Elina kävikin jo Kuusankosken sairaalakoulun pienryhmässä. Yhteistä kieltä ikätovereiden kanssa ei tuntunut löytyvän. – Hyvä, että kävin ammattiopiston. Tie on ollut raskas henkisesti ja fyysisesti, täynnä piikkivaan ei ruusupuskia, Elina maalailee Niskalassa kotikeittiön pöydän ääressä. Elina muistelee, että hänellä on joskus diagnosoitu jonkin sortin lukemishäiriö, joka selittäisi vaikeuksia omaksua isoja tekstikokonaisuuksia. – Sellainen tuttavapappa, Elina naurahtaa
Luomuksiaan suunnittelija kuvailee futuristisiksi, silmiinpistäviksi, värikkäiksi ja persoonallisiksi. Joululahjaksi saamansa 1980-luvun kokohaalarin hän aikoo pukea seuraavalle Japanin-lennolle. – Nyt ymmärrän asiat eri tavoin, mutta itse tahtoisin pystyä selvittämään ne alamäetkin ja sopimaan. Elina Wättö kertoo vanhasta ja hienosta kulttuurista, jossa arvostetaan erityisesti hyvää laatua, estetiikkaa ja kauniita käytöstapoja. Japanissa eroottisuus ylipäätään tulee esiin toisella tapaa, ehkä hienovaraisemmin, ei meikäläiseen napapaitatyyliin. Pitää vain mennä eteenpäin. Hän pitää etenkin esteettisyydestä, luonnosta, pienistä puutarhoista, punaisesta kaede-lehtipuusta ja tamagoyaki-kananmunarullasta. LM 3/2017 s.12-23 Elina Wättö SYNTYI 1995 Kuusankoskella. Pisimmällä, puolen vuoden Japanin-visiitillään Elina soitti kotiin pitkiä itkuisia puheluita. VALMISTUI 2015 vaatetustekstiiliompelijaksi Kouvolan seudun ammattiopistosta. Juuretkin ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän. Elina muistuttaa, että todellisuus on toista kuin animen mikrohameet ja niiden alta vilkkuvat pikkuhousut. Ero tuli, kun Elina oli noin vuoden ikäinen. Japanissa lapset eivät haistattele vanhemmille. Myös luonto inspiroi. – Siellä ollaan yhtä kiinnostuneita kuin Suomessa siitä, mitä heistä ajatellaan. On tapahtunut paljon hyvääkin. Totta kai elämä olisi nyt toisin ilman eroa, mutta tuskin ilman sitä olisin tässä. – Suomalaista muotia en edelleenkään seuraa tipantippaa, korkeintaan katson mitä muilla on päällä. Siihen Elinan on helppo vastata. Itku silmässä itsenäistymään Aina Suomen-koti ei ole tuntunut yhtä tärkeältä. OPISKELEE japanin kieltä ja kulttuuria. – Olen todella iloinen, että uskalsin lähteä. Puolivuotinen Japanissa 2016 huhtikuusta syyskuuhun opetti itku silmässä matkaan lähtenyttä tyttöä itsenäistymään ja uskaltamaan ja ehkä myös jakamaan ja ajattelemaan asioita toistenkin kannalta. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 17 LM3_s12-23.indd 17 16.2.2017 9.39. PANOSTAA suunnittelutyössään Japaniin, myöhemmin ehkä myös Eurooppaan. Pentti-vaarikin kirjoitti nimensä tuplaveellä, kuten nyt pojantytär taiteilijanimensä. Kun yläasteikäisenä tutustuin paremmin verhoilijamummiin, aloin innostua ompelusta. Ottamaan oppia toisista. Kilpailukulttuuriin Elina toteaa törmänneensä lähinnä uutisissa, joissa kerrotaan ikävän usein nuorten tai kokonaisten perheiden itsemurhista. Isän käynti piristi ja auttoi jaksamaan vielä muutamat viikot. n ” Jos kiusaamisesta ei pysty puhumaan, siitä voi kirjoittaa. Tästä kaikesta olen iloinen, mutta erosta surullinen. Isällä on lentävä mielikuvitus, äiti on lahjakas piirtäjä. – Olen iskän kanssa puhunut niistä ajoista. PERHEESEEN kuuluvat iskä, kaksi vuotta vanhempi veikka, parin talon päässä asuva äiti, mummit, kissa Chiro, koirat Tysoni ja Ponteva sekä japanilaisia ystäviä ja tukihenkilöitä. Ne syntyvät sisäisessä maailmassani, joka on aivan omanlaisensa, sanoin kuvaamaton. Japanilainen koulu Lähes 130 miljoonan asukkaan tiiviisti rakennettuun Japaniin mahtuu kaikenlaista eläjää ja elämää, vaikka länsimaissa moni niputtaa maan pelkäksi geishahistorian tai hektisen työnarkomanian maaksi. Viime aikoina retro on alkanut kiinnostaa Elinaa omassa pukeutumisessa. Elina on aina ollut isän tyttö, vaikka asuikin vanhempiensa avioeron jälkeen veljensä kanssa äidin luona vuoteen 2007. Näen ihmiset usein väreinä. Elämää helpotti, että äiti muutti vain muutaman talon päähän lasten synnyinkodista. Hän on tehnyt löytöjä tätinsä vinttivarastoista. Elinan sydämessä kodin arvo kasvaa koko ajan, ja perhekin tuntuu läheisemmältä. Kuopus on myös huomannut, että pyykit eivät hoidukaan itsestään. – Vaari tuli Viipurista, oli kirjoittaja, sukututkija ja kaiken vanhan arvostaja. – Siellä käytetään koulupukuja polvipituisine hameineen, eikä koulussa sallita meikkaamista tai pojilla pitkää tukkaa. ON VALLOITTAMASSA maailmaa, mihin on jo pienestä pitäen tiennyt ennen pitkää päätyvänsä. Mutta mikään niistä ei auta, kun koti-ikävä iskee. ku ka – Kunhan jotain päälleni löysin. ASUU Kouvolan Kuusankoskella ja osan vuotta Japanissa. Niitä näkee joskus livenä Elinan päällä ja netissä hänen sivuillaan, joilla muuntautumiskykyinen nuorinainen poseeraa joskus lähes tunnistamattomana. Mitä pidät Japanista, minulta aina kysytään. Työelämä on Japanissa rankkaa, ja kasvojen menettäminen yhä suuri häpeä. Ne ovat minulle todella tärkeitä. HARRASTAISI moniakin asioita, jos työltään ehtisi. Viime aikoina Elian Wättö on yllättänyt kotiväen esimerkiksi siivoamalla
SANNI SALONEN kuvat PASI LEINO 18 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 18 16.2.2017 9.39. Nyt hän pyörittää Turussa ravintolaa, jonka lounasja iltabuffetin ylijäämäruoat jaetaan Turun seudun vähävaraisille lapsiperheille. LM 3/2017 s.12-23 Iiro Toivanen oppi jo lapsena, että ruoka on lahja. Hän kannustaa muita ravintoloita tekemään samoin
LM 3/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 19 LM3_s12-23.indd 19 16.2.2017 9.39
Hän sanoo oppineensa kotona, että ruokaa pitää kunnioittaa, koska se ei ole itsestäänselvyys. En voi sanoa eläneeni köyhyydessä, mutta olen nähnyt, että rahan eteen on tarvinnut tehdä paljon töitä ja pitkää päivää. Hän sanoo tietävänsä, että ruoan hakeminen on perheille vaikea paikka, vaikka se arkea helpottaakin. ›› ”PERHEET SAAVAT SEN RUOAN, MIKÄ MEILTÄ JÄÄ YLI.” 20 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 20 16.2.2017 9.39. Se tuntui aivan järjettömältä haaskaukselta. Nukuimme vaimoni Pauliinan kanssa ravintolan tiloissa, kun kotiin ei ollut järkeä lähteä muutaman tunnin takia. LM 3/2017 s.12-23 L ittoislaisen paritalon toisesta päädystä leijailee huumaava vastapaistettujen lettujen tuoksu. – Se on harmillista, myös ympäristönäkökulmasta. Ja kehittyä pitää koko ajan, jotta tätä työtä saa tehdä jatkossakin! Alkuvaiheessa yrittäjäpariskunnan apuna oli kaksi työntekijää. Niihinkään kaikki halukkaat eivät valitettavasti ole mahtuneet mukaan. Kahdeksanvuotias Iiro Toivanen kipittää talon toisesta päädystä tuoksun perässä. Nyt heitä on kaikki mukaan laskettuna kymmenkunta: vuoropäälliköt ja heidän alaisensa. Yhdistyksen väki on hoitanut ruoan jakoon liittyvät käytännön järjestelyt, kuten perheiden valitsemisen ja vuorojen laatimisen, koko kolmen vuoden ajan. Yötä myöten töitä Julinian ravintolasali on lounasaikaan täynnä väkeä ja iloista puheensorinaa. – Mieli pitää säilyttää nöyränä, eikä itsetyytyväisyyteen parane sortua. Vaikka miten tarkasti laskimme ja suunnittelimme ruokalistaa, lounaalta jäi aina ruokaa, jolle ei ollut muuta paikkaa kuin laskiämpäri. Ruoantarvitsijoita on ympäri maata kuten myös ravintoloita, joissa heitetään ruokaa roskiin päivittäin. – Kai tällä lapsuudenmuistolla oli osuutensa siihen, että järjestän nyt ravintolassani joka sunnuntai lettukestejä. Ruoka-apu on tullut todella tarpeeseen, ja perheet ovat siitä auliisti kiitelleet. Asiakaspalautteen perusteella yhteistyökumppaniksi löytyi Hope – Yhdessä & yhteisesti ry, joka tukee vähävaraisia lapsiperheitä. Kun Iiro Toivaselle vuosikymmenen alussa tarjottiin paikan yrittäjyyttä, hän tiesi, että edessä on rankka työ. – Yrittäjänä ruokahävikki harmitti suuresti. Koska Juliniassa on buffet sekä päivällä että illalla, autettavia perheitä kertyy vuodessa suuri määrä. Avuntarvitsijoita olisi enemmän kuin systeemin kautta pystytään auttamaan. Pakastin täyteen ylijäämäruoalla Käytännössä apu ohjataan siten, että yksi rinkiin valikoiduista perheistä noutaa ruoat viikon ajan. – Teen ravintoloitsijana sen, minkä pystyn, mutta sydämestäni toivoisin, että toimintaan lähtisivät mukaan myös muut ravintolat. – Vanhemmat olivat peruspalkkaisia työläisiä, minkä lisäksi heillä oli taidealan yritystoimintaa. Vaikka ruokahävikkiä on yrityksen toiminnan vakiintuessa yhä helpompi hillitä, tyhjin käsin ravintolasta ei yhdenkään perheen ole tarvinnut lähteä. Vielä lähes kolmekymmentä vuotta myöhemminkin muisto nostaa hymyn Iiron kasvoille. Silloin Juliniassa kajahtaa elävä saksofonimusiikki, jonka siivittämänä ruokailijat saavat nauttia kasapäin lettuja kaikkien tykötarpeiden kera. Hyvä ruoka on aina lahja, kuten hän asian muotoilee. Nyt kun pahin vaihe on takana, Iiro on helpottunut ja kiitollinen, sillä toisinkin olisi voinut käydä. Kyllä niillä viikossa yhden pakastimen täyttää, Iiro Toivanen kuvaa. Ravintolassa järjestettiin asiakaskysely, jossa toivottiin ideoita ylijäämäruoan lahjoittamiseen. Lounasja iltabuffetista ylijääneet ruoat on ohjattu hyväntekeväisyyteen nyt kolmen vuoden ajan, tiettävästi vieläkin ensimmäisenä ja ainoana ravintolana Suomessa. – Perheet saavat sen ruoan, mikä meiltä jää yli. Ruoan jakamisen lisäksi Iiro on auttanut perheitä myös järjestämällä heille ravintolassaan erilaisia juhlaillallisia. – Ajattelin, että muutaman vuoden ajan pitää olla valmis laittamaan kaikki peliin, ja sen jälkeen katsotaan, mihin se riittää. Stoppi haaskaukselle Turun keskustassa lounas-, ilta-, ja tilausravintola Juliniaa nyt kuudetta vuotta pyörittävälle Iiro Toivaselle, 34, ruoka on sydämenasia. Keittiöön saavuttuaan hänen edessään on lähes joka sunnuntainen näky: mamma, Iiron isoäiti, on kattanut pöytään ison kasan räiskäleitä ja niiden lisäksi kotitekoista hilloa ja kermavaahtoa. Ravintola-alalla kilpailu on kovaa, ja uuden ruokapaikan toiminnan vakiinnuttamiseksi pitää tehdä ympäripyöreitä päiviä. Hurjimmillaan työpäivät venyivätkin 20-tuntisiksi. Onneksi koko aikaa ei tarvitse enää olla itse paikalla, Iiro huokaisee helpotuksesta. Lapsuudenkokemukseen liittyy myös uraauurtava päätös jakaa ravintolan ylijäämäruoat Turun seudun vähävaraisille lapsiperheille. Se ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan matka hyvämaineisen ja suositun ruokapaikan yrittäjäksi on vaatinut niin rohkeaa heittäytymistä kuin uurastustakin. – Se oli minun ja mamman ihan oma, yhteinen hetki, jonka kautta hän varmasti halusi osoittaa, miten tärkeä hänelle olen. – Olen kuullut Hopelta, että apua tarvitsevien määrä on kasvanut niin rajusti, ettei vanhoja yhteydenottoja ole vielä ehditty käsitellä ennen kuin uusia on jo pino pöydällä. Kaikki mahdolliset herkut, kuten Iiro nyt myöhemmin muistelee. – Olemme nykyään auki käytännössä joka päivä aamusta iltaan
LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 21 LM3_s12-23.indd 21 16.2.2017 9.39. LM 3/2017 s.12-23 ” Nukuimme vaimon kanssa ravintolassa, kun kotiin ei ollut järkeä lähteä muutamaksi tunniksi
Perheen haasteellinen elämäntilanne teki minusta varmasti sen verran haavoittuvan, että minut oli helppo valita kiusaamisen kohteeksi. Kalastaminen oli minulle silloin ja on yhä edelleen keino nollata ajatukset. Isän sairaus varjosti lapsuutta – Olin koulukiusattu, ja isäni sairasti ala-asteen aikana kolme eri syöpää, kunnes hän menehtyi, kun olin 12-vuotias. 22 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s12-23.indd 22 17.2.2017 12.39. – Pakkasin ongen, virvelin ja eväät reppuun ja saatoin viettää reissussa koko päivän ihan yksin. Koulukiusaaminen jatkui Iiron mukaan koko peruskoulun. – Onhan sieltä jäänyt heittoja, jotka tulevat mieleen joskus vieläkin. Iiro kertoo olleensa luonteeltaan varsin vilkas, eikä lukeminen juuri kiinnostanut. Iiro miettiikin, että kotikeittiöön häntä veti ”KALASTAMALLA NOLLAAN AJATUKSET.” Ravintola Juliniassa biojäteroskikseen päätyvät vain syömäkelvottomat tähteet. – Katse pitää suunnata tähän päivään ja huomiseen. Lapsuudenkodin eksoottiset maut Iiro Toivasen lapsuudenkodissa ruoalla oli merkittävä rooli, ja kodin maustekaapista löytyi monia eksoottisiakin makuja. Tukea hän sai niin kavereilta, vanhemmilta kuin opettajaltakin, mutta kiusaamista se ei lopettanut. – Ja kyllähän epävarmuus näkyi niinkin, että ajauduin toisinaan pikkukolttosiin porukan mukana, hän myöntää. Mutta Iiro sanoo, ettei ole jäänyt menneisyytensä vangiksi, koska sitä ei voi muuksi muuttaa. – Muistan, kun yläasteen kotitaloustunnilla maustoin jauhelihakastikkeen niin hyvin, että kaikki kerääntyivät maistelemaan ruokaa ja hämmästelemään, miten sen olin tehnyt. Hän muistelee tarttuneensa paistinlastaan ensimmäisen kerran ala-asteen viidennellä luokalla. – Halusin varmasti ilahduttaa muuta perhettä sillä, että kotona oli lämmin ruoka odottamassa töiden jälkeen. Äidin apuna keittiössä hääri usein myös Iiro. Kalastusja rokkiterapiaa Halistenkosken kuohut ja kivikoissa lymyävät kirjolohet ja muut hopeakyljet – niiden äärelle Iiro karkasi, kun elämä tuntui toisinaan käyvän liian raskaaksi. Jos saalista tuli, Iiro perkasi ja valmisti sen ruoaksi. Kotitalous ja käsityöt olivatkin todistuksessa kiitettäviä – toisin kuin suurin osa muista numeroista. Hän ei mielellään muistele sitä, mutta toteaa, että pahimmalta tuntui, kun kiusaaminen koski sairasta isää. – Olin varsin kokeileva kokki ja sain ruoastani suoraa palautetta muilta perheen jäseniltä. Kotiin häntä odottavat Pauliinan lisäksi nykyään myös lapset Onni, 4, ja Siia, 1. Sairastelu varjosti käytännössä koko Iiron ala-asteaikaa, eikä tervettä yhteistä aikaa isän kanssa ollut. Koskaan ruoanlaittoon ei kotona patistettu: Iiro täytti tiskikonetta ja teki ruokaa silkasta omasta halustaan. Koko peruskoulun hän suoritti ”puolivaloilla”. LM 3/2017 s.12-23 myös halu auttaa äitiä. Äiti teki pätkätöitä ja hoiti isää kaikin mahdollisin voimavaroin. Iiro opiskeli reseptejä ja muunteli niitä mieleisikseen
Samaan maaliin olisin ehkä silti tullut, mutta hiukan suorempaa reittiä. On järjestänyt heille myös useita maksuttomia juhlaillallisia. Kun isä vielä teki lihanleikkaajan työtä, perusraaka-aineet tulivat hänelle ihan lapsesta saakka tutuiksi. Neljän biisin demoa pidemmälle maailmanvalloitus ei edennyt. – Hyvä ruoka on mielenkiintoista ja aina jollain tavalla tekijänsä näköistä. Ja ellei jokin ruoka sitten jostain syystä maistu, ei siitäkään kannata tehdä isoa numeroa. PERHE: vaimo Pauliina ja lapset Onni, 4, ja Siia, 1. Rakkaudella tehty ruoka on parasta Vaikka Iiro Toivasen lapset ovat vielä pieniä, hän tietää jo nyt teroittavansa heille opiskelujen tärkeyttä. Lisäksi lapsia kannattaa mahdollisuuksien mukaan viedä myös ulos syömään. JAKAA ravintolansa lounasja iltabuffetin ylijäämäruoat Turun seudun vähävaraisille lapsiperheille. Koulut käydään kunnolla, koska se helpottaa elämää jatkossa. Paraisten vesillä narrasimme siikoja ja pohdimme maailmanmenoa. Universumin paras siikacheviche Iiro Toivasen opintoja työpolku on perinteinen juoksupojasta toimitusjohtajaksi -tarina: 15 vuoden aikana hän kerrytti alan kokemusta tiskarista esimiestehtäviin saakka ja sieltä lopulta oman yrityksen ohjaksiin. Peruskoulun jälkeen Iirolla ei ollut ajatusta ammatista, joten hän kävi kymppiluokan ja työskenteli opintojen ohella kaarinalaisen pitserian mopokuskina, minkä ohella soitti kitaraa ja teki sanoituksia. Toinen omasta elämänhistoriasta ponnistava kasvatusarvo liittyy – tietysti – ruokaan: sitä pitää arvostaa, ja ravinnon tulee olla myös mahdollisimman monipuolista ja terveellistä. – En minäkään lapsena selleristä tykännyt, vaikka se nyt on mielestäni mitä maukkain kasvis. – Niihin nivoin kaiken sen tuskan, mitä olin siihen mennessä kokenut. n ” Rakkauden ruokaan maistaa annoksesta heti. Näiden lisäksi siinä heijastuu myös rakkaus ruokaan – sen maistaa annoksesta heti. Vasta kun lapsi on omaksunut uuden maun, otetaan seuraava. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 23 LM3_s12-23.indd 23 17.2.2017 12.39. Nirvanasta ja muusta raskaasta rokista vaikutteita imenyt LizRock oli kolmikon haave rokkitähteydestä. VIETTI lapsuutensa Littoisissa, Liedon ja Kaarinan maisemissa. Ravintola-alalle Iiroa tuki hyvin läheiseksi muodostunut pitseriayrittäjä, jolla hän työskenteli kymppiluokan aikana. Muutamaa vuotta myöhemmin Iiro Toivanen, alias Jimmy Sunrise, vetäytyi treenikämpälle kahden kaverinsa, Tommyn ja Edun kanssa. Siinä rinnalla hän kouluttautui kokiksi, restonomiksi ja lopulta keittiömestariksi. – Makuaisti vaatii yleensä harjaannuttamista, joten ei kannata ihmetellä, jos lapsi ei omaksu uusia makumaailmoja tuosta vaan. – Ihailen vaimoni tarkkuutta siinä, mitä lapsillemme on vauva-aikana syötetty. Kun lapsi tunnistaa ruoasta tuttuja elementtejä ja makuja, hänen on helpompi hyväksyä uusia. Iiro vinkkaa, että lasten ruokailutottumuksia kannattaa koulia pienin askelin, yksi maku kerrallaan. – Soitin ja kysyin kuulumisia, ja hän ehdotti kalaan lähtemistä. KOULUTUKSELTAAN restonomi ja keittiömestari (AMK). Tiesin kaiken oleellisen niin käsittelystä, säilytyksestä, maustamisesta kuin valmistuksestakin paljon ennen kuin aloitin varsinaiset alan opinnot. Niin Toivasetkin tekevät vapaapäivinään, kun ruokaa ei ole pakko tehdä työn puolesta. Vuosia tuon pestin jälkeen Iiro sai kuulla, että miehellä oli todettu parantumaton syöpä. Bändiprojekti jäi taka-alalle ja lopulta unholaan, kun Iiro lähti ”oikeisiin töihin”. TYÖSKENTELEE omassa ravintolassaan Juliniassa yrittäjänä. Ei kaikkea kerralla ja montaa uutta makua sekaisin. Näin pystyin tasaamaan tilit menneisyyden kanssa ja rääkymäään pahan olon sisältäni. KANNUSTAA jokaista kantamaan kortensa kekoon: laitetaan yhdessä hyvä kiertoon! ku ka Hän uskookin, että kalastusharrastus oli yksi askel kohti ravintola-alaa. Imetys oli itsestäänselvyys, ja soseet hän valmisti itse luomukasviksista. LM 3/2017 s.12-23 Iiro Matti Sebastian Toivanen SYNTYI Turussa, asuu Raisiossa. – Päivääkään en vaihtaisi, mutta monta mutkaa olisin päässyt oikaisemaan, jos olisin lapsuusja nuoruusvuosina jaksanut lukea enemmän. Siinä sivussa tulimme valmistaneeksi tämän universumin parasta siikachevicheä ja friteerattua haukea pyytämistämme kaloista, Iiro kehaisee. Yhtyeen biisit olivat Iiron kirjoittamia ja säveltämiä. – Opin käsittelemään lihaa ja kalaa oikein jo varsin nuorena. Kalassa kaksikko kävi säännöllisesti, kunnes syöpä lopulta vei jälleen yhden läheisen
se, etteivät nuoret kykene pitämään puoliaan poliittisesti parkkiintuneita vanhempia ikäluokkia vastaan. Koulu ilman politiikkaa on ontto, sillä politiikan harjoittelu on kansalaisuuden harjoittelua. Teemu Muhonen ja Jari Hanska väittävät kirjassaan Eläketurma, että uudistus tulee lopulta pettämään kaikki lupauksensa. Helsingin yliopisto 2017. Pitäisi, sillä politiikka todella on – ajoittaisista harharetkistään huolimatta – yhteisten asioiden hoitamista. Tuure Tammen tutkima homekoulutaisto tarjosi lasten poliittiselle osallistumiselle mainion harjoituskentän. Vastapaino 2016. Tuure Tammi: Poliittinen prosessi ja demokratiakokeilujen tartunnat koulun arjessa. Uudistuksen tuloksena eläkekertymät tulevat jäämään yhä vajaammiksi ja maksettavat eläkkeet yhä pienemmiksi. Ajan poliittisesti riehakkaassa ilmapiirissä yhteisten asioiden katsottiin kuitenkin olevan siinä jamassa, ettei niiden hoitamisesta tule mitään ilman vallankumousta. Politiikan taitamattomuudesta seuraa mm. Teemu Muhonen & Jari Hanska: Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Miksi ihmeessä yli 70-vuotiaat kelpaisivat työnantajille tulevaisuudessa, kun nykyään eivät kelpaa viisikymppisetkään. Ajat muuttuivat, ja vallankumous unohtui jo kauan sitten, mutta radikaalin koululaispolitiikan pelko kummittelee yhä suomalaisten koulujen käytävillä. Tuore työeläkeratkaisu tarANTTI VANAS kuvat STOCKSNAP tutkittua tietoa . Pitäisikö koululaisia opettaa politikoimaan. LM 3/2017 s.24-33 P olitiikka on yhteisten asioiden hoitamista, opetettiin suomalaisille lukiolaisille 1970-luvulla. . Missä poliittisen taistelun kipinä. Tämän vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus lupaa nuorille paljon hyvää ja kaunista. Suuren sumutuksen välineenä toimii uudistuksessa säädetty eläkeiän alun vähittäinen myöhentäminen. 24 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s24-33.indd 24 16.2.2017 10.06. Politiikka kuuluu kouluun joaa tästä hyvän esimerkin. Yksikään asiantuntija ei nimittäin usko vastaavaan työurien pitenemiseen
Tarkoituksena oli selvittää, millaisena homekoulukamppailu lapsille näyttäytyi, ja mitä heidän mielipiteensä kertovat heidän asemastaan yhteiskunnassa. Niin tai näin, megaluokan yhteiskunnallinen päätös tuli ja meni herättämättä nuorisossa pienintäkään poliittisen taistelun kipinää. siitä, mitä olivat homekouluista uutisista kuulleet ja miten he aikoivat homeongelman ja koululakkonsa omassa koululehdessään otsikoida. Äidin ja vauvan kuntoutus ensikodissa maksaa alle kymppitonnin kuukaudessa, ja sillä voidaan välttää vauvan sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Ensija turvakotien liitto, 2017. Tutkimus ensikotien työn vaikuttavuudesta. . Lakko nähtiin toisinaan vähän outona lomana, toisinaan taas vaikuttamisena, jolla päättäjien päät käännetään. Lapset lakossa Tuure Tammen tuore väitös tarjoaa mainion esimerkin siitä, millaista politiikan harjoittelu – tai pikemminkin sen harjoittaminen – voisi tämän päivän peruskoulussa olla. Tai sitten usko tuleviin eläke-etuihin oli hiipunut jo valmiiksi, eikä vastarintaa pidetty vaivan arvoisena. Kuosmanen selvittää tutkimuksessaan, mitä ensikodissa olleille vauvaperheille kuuluu, mikä perheiden elämässä muuttui ja oliko aikaansaatu muutos vakaa. Sijoitus perhekotiin tai laitoshoitoon maksaa 60 000–90 000 euroa vuodessa, ja täysi-ikäisyyteen mennessä sijoituksen kustannukset nousevat yli miljoonaan euroon per lapsi. Tutkittavana oli viikon kestänyt homekoululakko, johon osallistui neljä viidennestä koulun oppilaista. Koululakoista on tullut 2010-luvun mittaan usein toistuva ilmiö, kiitos vanhempien aktiivisuuden. LM 3/2017 s.24-33 Nuorisojärjestöt kehuivat uudistusta. Hoitojakson pituus ensikodissa riippuu kunnan kukkaron paksuudesta. Liian lyhyen hoitojakson varaan jääneistä äideistä joka viides palasi ensikotiin voinnin ja toimintakyvyn romahdettua, ja kuntoutuminen jouduttiin aloittamaan alusta. Ensikoti vähentää merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen, luettelee Ensija turvakotien liiton tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen. Ensikoti on kodinomainen paikka, jossa tuetaan perheitä ympärivuorokautisesti. Lapset ovat usein lakoissa mukana, mutta heitä ei Tammen mukaan nähdä aktiivisina toimijoina, vaan eräänlaisena poliittisena lisämassana, jolla päättäjiä patistellaan koulujen kunnostamiseen. Lapset kertoivat tutkijalle mm. Ensija turvakotien liiton kahdeksassa ensikodissa Suomen eri kolkilla autettiin viime vuonna 291 äitiä, 392 lasta ja 88 isää. Sitä tarvitaan, kun perheessä on mielenterveystai päihdeongelmia, erilaisia psykososiaalisia ongelmia tai arjen kaoottisuutta. Jos niitä parakkeja ei nyt tuu… Lakkoilevien lasten kokemusmaailman ymmärtäminen avaa Tammen mukaan näkymän lapsiin tulevina kansalaisina ja aktiivisina toimijoina omassa ympäristössään. Sinikka Kuosmanen: Elämäni paras päätös. ENSIKODIN TUKI KANTAA PITKÄLLE LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 25 LM3_s24-33.indd 25 16.2.2017 10.06. Ikävä puoli asiassa on se, että ensikodin hoitojakson pituuden määrittelee usein kunnan kukkaron paksuus, ei niinkään vauvan tai äidin tarpeet. Tässä jos missä kunnat säästävät väärässä paikassa. Tammen haastattelemat yksitoista 8–12vuotiasta oppilasta olivat homekoulukamppailussa aktiivisesti mukana olleiden vanhempien lapsia. Ilmeisesti sen merkitystä ei ole tajuttu, koska siihen ei ollut välitetty paneutua. Heidän ajatuksensa ja toimintansa kertovat myös paljon tästä ajasta. Lakkoa pidettiin aikuisten toimintana, jossa ”vähän niin ku kiukutellaan, et jos niitä parakkeja ei nyt tuu, niin meidän lapsi menee lakkoon”. Tulokset ovat ilahduttavaa luettavaa. 1–5 vuotta ensikotijakson jälkeen äitien terveydentila oli yleensä kohentunut ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa. Haastattelututkimukseen osallistui 17 äitiä ja kolme isää eri puolilta Suomea. Julkaisu on luettavissa liiton kotisivuilla. Tutkija luki lasten haastatteluja sosiaalisesta näkökulmasta sen sijaan että olisi etsinyt niistä merkkejä heidän kehitystasostaan tai kyvyistään ymmärtää monimutkaisia yhteiskunnallisia suhteita. Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, ja osa niitä jo toteuttikin
Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai apuaineille. Vaikuttava aine: Makrogoli. Näin siksi, että unirytmi myöhentyy teini-iässä noin kahdella tunnilla, eikä uni ota tullakseen ennen kello kymmentä tai yhtätoista illalla. Selvitys koulukotien asemasta ja tehtävästä. Myöhäinen alkamisaika paransi selvästi nuorten unta. Huostaanotot tulevat veronmaksajille uskomattoman kalliiksi, ja julkisessa keskustelussa niitä pidetään merkkeinä järjestelmän epäonnistumisesta. KOULU ALKAA LIIAN AIKAISIN Nukkumiseen liittyy yllättävän paljon agraariajalta perityviä moraalisääntöjä. 02-2017. . Koulujen alkamisajat vaihtelevat Kanadassa kahdeksan ja puoli kymmenen välillä. Monelle tulee päiväunista huono olo siksi, että joku alitajunnan kellariin linnoittautunut pikkupiru väittää valoisan ajan nukkujan tuhlaavan hyötyaikaa. Lisätiedot: Mylan Finland Oy. Koulukotien merkitys ei ole ainakaan vähenemään päin. Julkaistu: 19.04.2016 • UUTUUS! • Appelsiininmakuinen makrogolivalmiste ummetuksen hoitoon lapsille ja nuorille • Nyt myös edullisessa 50 kpl pakkauksessa! • Apteekista V A T S A V A K A A K S I Duphagol Junior • Lasten ummetus on verrattain yleinen vaiva, joka aiheuttaa lapselle tukalaa oloa ja hankaloittaa arkea. We need to talk about school start times. *) Itselääkitys Käypä hoito -suositus. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta asiakasmäärät on saatu tasaantumaan vain vaivoin. • Hoidon perustana ovat kuitupitoinen ruokavalio, riittävä juominen ja liikunta. Selvitys löytyy Nuorisotutkimusseuran kotisivuilta. Koulukodit ovat palvelleet suomalaista lastensuojelujärjestelmää jo yli sadan vuoden ajan. Itsehoitolääke. Unirytmi myöhentyy teini-iässä parilla tunnilla. 23 January 2017 McGill University. Puh. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 110. Avoimuus auttaa myös hälventämään ennakkoluuloja ja pääsemään eroon historian painolastista. Elina Pekkarinen: Koulukoti muutoksessa. Annostus ja antotapa: Tavallinen annos 2-6-vuotiaille on 1 annospussi vuorokaudessa ja 7-11-vuotiaille 2 annospussia vuorokaudessa. Hyvänmakuinen helpotus pienille vatsoille M A C -2 01 700 02 Duphagol Junior 6,9 g jauhe oraaliliuosta varten on pitkäaikaisen ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Karu muistutus huostaanottojen välttämättömyydestä saatiin äitienpäivänä vuonna 2013, kun isälleen lastensuojelun sijaishuollosta kotiutettu tyttö murhattiin. Eriarvoisuus on kasvanut, lapsiperheiden pahoinvointi, psyykkiset ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Muutos ei koske pelkästään kouluja ja koululaisia, vaan kaikki koulujen ympärille rakennettu infrastruktuuri busseista lähtien pitää aikatauluttaa uudelleen. Myös lainsäädännön ja tilastoinnin muutoksilla voi olla osuutensa asiaan. 09-75184121. Tämän jälkeen lastensuojelua on Pekkarisen mukaan kehitetty entistäkin pontevammin. Muutos maksaa kuitenkin vaivan, tutkijat vakuuttavat. Haittavaikutukset: Yleisimmin esiintyy maha-suolikanavaan liittyviä haittavaikutuksia. Suolen perforaatio tai tukkeuma, ileus ja vaikeat tulehdukselliset suolistosairaudet. 16–17-vuotiaiden ryhmässä huostaanottojen määrä kasvaa edelleen. Jauhe liuotetaan 62,5 ml:aan (1/4 lasillinen) vettä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. . Suurilla annoksilla hoidettaessa voi esiintyä ripulia, pahoinvointia, vatsan pingottumista tai epämiellyttävää tunnetta peräaukossa. • Jos hoidon tueksi tarvitaan lääkehoitoa, suositellaan ensisijaisesti makrogolia.* LapsenMaailma_DuphagolJr_210x297.indd 1 07/02/17 14:43 LM 3/2017 s.24-33 tutkittua tietoa 2000-luvun alkuvuosikymmenet jäänevät historiaan aikakautena, jolloin lapsija perhepalveluiden ohjausta, rakenteita ja toimintatapoja muutettiin ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kirjoittaa koulukotien toimintaa selvittänyt Elina Pekkarinen. Selitysten luettelo on pitkä: peruspalvelut ovat rapautuneet ja psykososiaaliset palvelut hajaantuneet. Tutkimuksesta tiedotti Alpha Galileo. Myös kanadalaiset tutkijat ovat huomanneet, etteivät aikaiset herätykset sovi teinien vuorokausirytmiin. 26 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s24-33.indd 26 16.2.2017 10.06. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja avoimutta. LASTENSUOJELUN KIIREET JATKUVAT Koulukotien pitäisi jakaa osaamistaan ulospäin. Nuoret eivät siis saa riittävästi unta, jos koulupäivä alkaa kahdeksalta aamulla. Aikaisten kouluaamujen aiheuttama jatkuva univaje huonontaa McGillin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koulumenestystä ja altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja käytösongelmille. Unitutkija Markku Partinen ehdotti pari vuotta sitten kouluaamujen alun siirtämistä jonkin verran nykyistä myöhemmäksi. Pekkarisen mielestä niiden olisi kuitenkin jatkossa profiloiduttava nykyistä selvemmin erityisen vaativan hoidon ja erityisopetuksen osaamisen keskuksiksi, jotka jakavat osaamistaan myös ulospäin. Tutkimukseen osallistui 30 000 teiniä 362 koulusta eri puolilta Kanadaa. Reippainta muutosvauhti on ollut lastensuojelussa, syynä alati kasvavat asiakasmäärät. Toiminnassa on edelleen viisi valtion alaista ja kaksi yksityistä koulukotia. Ehkäisevään työhön onkin ladattu paljon odotuksia. Tutkijat myöntävät, ettei koulun alkamisajan muuttaminen ole yksikertaista. Ihmisten odotetaan olevan aamun virkkuja, koska se tapa talon pitää – jos talossa sattuu olemaan lypsäjää odottavia lehmiä
Suurilla annoksilla hoidettaessa voi esiintyä ripulia, pahoinvointia, vatsan pingottumista tai epämiellyttävää tunnetta peräaukossa. Annostus ja antotapa: Tavallinen annos 2-6-vuotiaille on 1 annospussi vuorokaudessa ja 7-11-vuotiaille 2 annospussia vuorokaudessa. Hyvänmakuinen helpotus pienille vatsoille M A C -2 01 700 02 Duphagol Junior 6,9 g jauhe oraaliliuosta varten on pitkäaikaisen ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Lisätiedot: Mylan Finland Oy. • Hoidon perustana ovat kuitupitoinen ruokavalio, riittävä juominen ja liikunta. 02-2017. Haittavaikutukset: Yleisimmin esiintyy maha-suolikanavaan liittyviä haittavaikutuksia. Suolen perforaatio tai tukkeuma, ileus ja vaikeat tulehdukselliset suolistosairaudet. Vaikuttava aine: Makrogoli. 09-75184121. Puh. Itsehoitolääke. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai apuaineille. *) Itselääkitys Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 19.04.2016 • UUTUUS! • Appelsiininmakuinen makrogolivalmiste ummetuksen hoitoon lapsille ja nuorille • Nyt myös edullisessa 50 kpl pakkauksessa! • Apteekista V A T S A V A K A A K S I Duphagol Junior • Lasten ummetus on verrattain yleinen vaiva, joka aiheuttaa lapselle tukalaa oloa ja hankaloittaa arkea. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Jauhe liuotetaan 62,5 ml:aan (1/4 lasillinen) vettä. • Jos hoidon tueksi tarvitaan lääkehoitoa, suositellaan ensisijaisesti makrogolia.* LapsenMaailma_DuphagolJr_210x297.indd 1 07/02/17 14:43 LM 3/2017 s.24-33 LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 27 LM3_s24-33.indd 27 16.2.2017 10.06
LM 3/2017 s.24-33 ANU JÄMSÉN kuva NOORULLAH SHIRZADA / AFP PHOTO / LEHTIKUVA maailman lapsia 923 lasta kuoli ja 2 589 loukkaantui 28 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s24-33.indd 28 16.2.2017 10.06
Lapsiuhrien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 25 prosenttia. Pakolaisperhe on yksi niistä tuhansista, jotka on käännytetty takaisin kotimaahansa Iranista, Pakistanista tai Euroopasta. Lapsia on kuollut, sokeutunut ja rampautunut tai he ovat aiheuttaneet ystäviensä kuoleman leikkiessään maasta löytämillään räjähteillä ja ammuksilla. 923 lasta kuoli ja 2 589 loukkaantui AFGANISTAN LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 29 LM3_s24-33.indd 29 16.2.2017 10.06. ”Me leikittiin kadulla. Se huusi: ’Mä räjäytän tän!’ Mä läimäytin sitä ja kielsin. LM 3/2017 s.24-33 YK:n helmikuussa julkaiseman raportin mukaan sota vaati Afganistanissa viime vuonna erityisen paljon lapsiuhreja: yli 900 lasta kuoli ja yli 2 500 haavoittui. Hänellä oli onnea: samassa onnettomuudessa kuoli kolme ja loukkaantui kolme lasta. Menin kauemmas, ja se alkoi hakata sitä kivellä. Kunpa sen lapset saisivat pitää kaikki aistinsa ja raajansa – sekä henkensä. Huomasin, että meidän naapurinpojalla oli jotain kädessä. Menin tajuttomaksi, enkä tiedä, mitä sitten tapahtui.” Näin YK-raportissa muistelee 13-vuotias tyttö, joka loukkaantui Baghlanin maakunnassa heinäkuussa. Se räjähti. Kuvassa Gul Parin lapset lämmittelevät tammikuussa savimajassa Laghmanin maakunnassa. Se oli tehty metallista
Miten sen voisi estää. Miksi. Ketkä radikalisoituvat. LM 3/2017 s.24-33 syrjäytyminen Radikalisoitumisen uhka Nuorten radikalisoituminen on yksi globalisaation lieveilmiöistä. IITA KETTUNEN kuva AFP PHOTO / PASCAL POCHARD-CASABIANCA / LEHTIKUVA 30 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s24-33.indd 30 16.2.2017 10.06
Ja toisaalta, tarjoavatko perinteiset kansalaistoiminnan muodot samankaltaista vapautta kuin verkkoyhteisö, jossa voi itse valita sukupuolensa, ikänsä tai etnisen taustansa. . Laitio muistuttaa, että Suomen tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvien nuorten osuus on romahtanut parin viime vuoden aikana lähes 15 prosenttiyksikköä. Jos nuoren mielipiteet tuomitaan, hänet saatetaan hyvää tarkoittaen työntää ääriliikkeeseen. Laitiosta meidän pitäisi miettiä, kuinka saisimme suomalaisen todellisuuden toimimaan yhtä sallivasti kuin verkkoyhteisöt – sen sijaan että syyllistäisimme nuoria. . Radikalisoitumisen taustalla on Laition mukaan usein esimerkiksi pitkäkestoista koulukiusaamista, nuoren kokemus siitä, että on tullut työnnetyksi yhteiskunnasta sivuun tai ettei hänen mielipiteitään tai tapaansa elää hyväksytä. Suomalainen todellisuus on liian jäykkä ›› TOMMI LAITIO LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 31 LM3_s24-33.indd 31 16.2.2017 10.06. . Mutta hän kysyy, olemmeko laiminlyöneet yhteiskuntaan suuntautuvan rohkeuden vahvistamisen. On iso riski, että nuoret hylkäävät yhteiskuntaprojektin ja luovat todellisuuden, joka on paljon sallivampi ja vapaampi. ”Kun katson nuorta sukupolvea, näen sukupolven, joka on pettynyt vallanpitäjiin, jotka eivät pidä lupauksiaan, jotka eivät saa muutoksia aikaiseksi, mutta jotka yhä väittävät olevansa tilanteen tasalla. Jossa voi vapautua siitä, että sinut määritellään kysymättä esimerkiksi vammaisuuden tai ihonvärin perusteella. . Verkkoyhteisöissä nuori myös kokee, että muut ovat kiinnostuneet hänen mielipiteestään. Pettymys vallanpitäjiin Poikien tunnetaitojen vahvistamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, jotta he oppisivat käsittelemään kielteisiä tunteitaan ja reagoimaan pettymyksiin muuten kuin vihan tai suuttumuksen kautta. Tällaisten nuorten rekrytointi erilaisiin jengeihin on helppoa – olivatpa ne äärioikeistolaisia, -vasemmistolaisia tai uskonnolla perusteltuja. Siitä on syytä huolestua”, hän kirjoittaa blogissaan. Enää hiukan yli puolet näkee valoa kansallismaisemassa. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuuksia pienimuotoiseen työtai vapaaehtoistoimintaan, jotta he kokisivat olevansa hyödyllisiä ja pystyvänsä itsenäiseen elämään. LM 3/2017 s.24-33 H elsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio muistuttaa, että tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan lähes 85 prosenttia nuorista voi hyvin ja kokee kotinsa ilmapiirin kannustavaksi. Meidän pitäisi antaa nuorille mahdollisuus korjata mielipiteitään tai käytöstään ilman, että siitä on heille vakavia seurauksia, Laitio muistuttaa. Hierarkiaan ja autoritaarisuuteen perustuva yhteiskunta ei vedä nuoria puoleensa, joten he voivat muodostaa oman todellisuutensa ilman, että siihen tarvitaan aikuisten lupaa. Koulussa kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua harrastuksiin ja kuulua sitä kautta johonkin yhteisöön, jossa voi tuntea itsensä arvokkaaksi, sanoo Tommi Laitio. Verkkoyhteisöt houkuttavat turhautuneita ja syrjäytettyjä nuoria. Yhteiskunnallinen keskustelu, joka maalaa pakolaiskriisin tai digitalisaation uhkaa, saa nuoret epäilemään, tarjoaako Suomi heille mahdollisuuksia pyrkiä kohti unelmaansa. . . Verkkoyhteisö on sallivampi kuin yhteiskunta Nuoret ovat Tommi Laition mukaan kasvaneet maailmassa, jossa ei saa lyödä ja jossa kiltteyden ja reiluuden arvot ovat korkealla. Osa nuorista kuitenkin radikalisoituu
Harrastusseurat voisivat kaupungin avustuksella kiintiöidä paikkoja tai alentaa maksuja työttömien tai sairaiden vanhempien lapsille. Itsensä hän määrittelee ”myönteisesti radikalisoituneeksi” ja sanoo pidättäytyvänsä kaikesta väkivallasta. NOORA TAPIO 32 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s24-33.indd 32 16.2.2017 10.06. Taloudellinen eriarvoisuus poistettava Noora Tapion mukaan jo alakouluikäiset hyljeksivät köyhiä luokkakavereitaan, joilla ei ole merkkivaatteita tai jotka eivät tuo kaverisynttäreille kalliita lahjoja. Tapio sanoo uskovansa jossain määrin parlamentaariseen vaikuttamiseen. Nuoret olisi myös otettava mukaan päätöksentekoon, jolloin he saavat kokemuksen osallisuudesta ja siitä, että heillä on sananvaltaa. Rodullistettuja eli ei-valkoisia oppilaita ohjataan opiskelemaan esimerkiksi lähihoitajiksi, eikä lääkäreiksi, vaikka he olisivat menestyneet koulussa erittäin hyvin. Ja kouluissa tulisi jakaa tietoa kunnan tukemista harrastusmahdollisuuksista vähävaraisille lapsille. . Tapiosta on ikävää, että julkisuudessa keskustelu radikalismista rajoittuu kielteisiin ilmiöihin kuten äärioikeistolaisiin tai islamistisiin ryhmittymiin. On pelottavaa, että lasten ja nuorten syrjintä voi olla jopa jyrkempää kuin aikuisten. Jo alakouluikäiset syrjivät köyhiä kavereitaan Nuoret olisi otettava mukaan päätöksentekoon. Oppilaskuntien hallituksissakin keskustellaan siitä, montako ksylitol-pastillia oppilas saa ottaa ruoan jälkeen. Köyhyys saattaa leimata opintopolkuakin. . Nuoren kielteisen radikalisoitumisen syynä on Tapion mielestä muun muassa näköalattomuus: nuori voi kokea, ettei hänellä ole tulevaisuutta, mahdollisuutta vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Minulle radikalismi tarkoittaa luokkayhteiskunnan valtavien rakenteellisten ongelmien tiedostamista. Hän kokee suurta epäluottamusta demokratiaa kohtaan. LM 3/2017 s.24-33 V asemmistonuorten Hämeen piirin ja Tampereen paikallisosaston puheenjohtaja Noora Tapio, 20, muistuttaa, että on olemassa sekä myönteistä että kielteistä radikalisoitumista. Pahimmillaan kiusaaminen ja syrjintä voivat johtaa siihen, että nuori saattaa alkaa kehitellä vahingollisia ajatusmalleja, vaikkapa kouluampumista. Huono-osaisuus ei ole sattumien summa, vaan rakenteellisen sorron seurausta. . . Tällä hetkellä esimerkiksi koulua koskevissa asioissa nuorilla ei ole Tapion mukaan mitään todellista päätösvaltaa. Tapio kertoo vähävaraisesta perheestä lähtöisin olevasta tuttavastaan, joka ei saanut taustansa vuoksi opinto-ohjausta ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävään koulutukseen. Mistä sellainen kumpuaa. . Lapset ja nuoret saattavat kokea koulussa suoranaista kiusaamista taustastaan johtuen, mistä Tapiolla on omakohtaista kokemusta. Oikeisto on puheellaan sysännyt vastuun yhteiskunnalta yksilöiden harteille ja tehnyt turvaverkkoihin suuria aukkoja. Tapiosta sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, sillä vanhempien taloudellinen tukeminen lisää myös nuorten elämän laatua. Koko järjestelmä pitäisi hänen mielestään rakentaa demokraattisemmaksi, koska nyt valta ja hyvinvointi keskittyvät pienelle osalle väestöä
Yhdyskunta toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Nuori yrittää miellyttää vanhempiaan, muttei ole heidän mielestään aito oman kulttuurin edustaja, koska on saanut ulkopuolisia vaikutteita. Jos viranomaiset tekisivät todella aktiivista yhteistyötä järjestöjemme kanssa, heidän viestinsä menisi paremmin perille. Yhdyskunta on säännöllisesti yhteydessä lähipoliisiin, jolta saadaan muun muassa rikollisuutta ja päihteitä koskevia tietoja. LM 3/2017 s.24-33 T ampereen Islamin Yhdyskunnan johtajan Mustafa Karan mukaan verkkoyhteisöt houkuttelevat nuoria valheellisin lupauksin. Niillä voisi olla parempia keinoja vaikuttaa nuoriin kuin kantasuomalaisten yhdistyksillä. Vapaaehtoistyön lisäksi yhdyskunta kustantaa itse toimitilansa ja materiaalit. Mustafa Karan mukaan maahanmuuttajajärjestöjä tulisi viimeistään nyt tukea riittävästi ja ottaa mukaan aktiiviseen kotouttamistoimintaan. Niitä jaetaan rukoushetkissä, jolloin viikon aikana niitä saa noin tuhat henkeä. Koska näissä hankkeissa työskentelee pääasiassa kantasuomalaisia, on maahanmuuttajanuorten kynnys osallistua niihin korkea. Kotouttamishankkeita vetävät usein kantasuomalaisten yhdistykset, jotka saavat hankkeisiinsa rahoitusta huomattaviakin summia. Maahanmuuttajat mukaan kotouttamistyöhön Tampereen Islamin Yhdyskunnalla on Suomessa noin 1 600 jäsentä, jotka edustavat lähes 30 kansallisuutta. Kun hänelle annetaan ase käteen, hän kokee olevansa mies, jolla on valtaa. Vanhempia pyritään tukemaan kasvatustehtävässä. Yhdyskunta tuottaa tiedotteita muun muassa arabiaksi, somaliksi ja englanniksi. Ikätoveriensa kanssa nuori pyrkii olemaan kuin he, mutta pysyy aina muslimina tai maahanmuuttajataustaisena. Koska jotkut nuoret ammentavat kaiken tietonsa sosiaalisesta mediasta, on taistelijoita helppo rekrytoida sitä kautta. MUSTAFA KARA LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 33 LM3_s24-33.indd 33 16.2.2017 10.06. Karan mukaan maahanmuuttajataustaisista nuorista noin neljännes voi huonosti ja on syrjäytymisvaarassa. Karan mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ei tehdä riittävästi ehkäisevää työtä. He saattavat juuri ja juuri saada peruskoulun päättötodistuksen, mutta ongelmana on se, että niin moni poika keskeyttää opiskelun toisella asteella. Viikonloppuisin lapsille opetetaan Koraania ja islamilaista kulttuuria sekä järjestetään äidinkielen tukiopetusta. Ne välitetään vanhemmille, jotka voivat valpastua nuorisonsa suhteen. . Täällä syntynyt sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ristivedossa: vanhemmat painostavat nuoria noudattamaan omia kulttuurisia arvojaan ja vanhempien kotimaan tapoja. n Kahden kulttuurin ristivedossa Maahanmuuttajaperheen nuori voi kokea, ettei kelpaa kenellekään. Vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoria näiden opinnoissa. He saattavat olla lukutaidottomia ummikkoja, joten nuoren on pärjättävä täysin ilman kodin tukea. Tampereen kaupunki auttoi kustannuksissa aiemmin, mutta on lopettanut tukensa. . Kesäisin nuorille pidetään leiri. Kun kuulimme, että Hervannan ostoskeskuksen lähistöllä tarjotaan hashista ilmaiseksi, vuokrasimme sieltä oman huoneiston, jossa nuoret voivat viettää aikaa koulun jälkeen, Mustafa Kara kertoo. Nuori saattaa katkeroitua, kun kokee, ettei kelpaa kenellekään sellaisena kuin on. . Jos yhdyskunta saisi ulkopuolelta taloudellista tukea, nuorille järjestettäisiin enemmän syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.
LM 3/2017 s.34-41 reportaasi ” Me olemme saaneet uuden elämän ” Suomeen tullessaan Kyi Kyi Kying (vas.) imetti vielä nuorinta lastaan Eh Tea Leaa. 34 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s34-41.indd 34 16.2.2017 10.28. Nyt Eh Tea Lea on neljäsluokkalainen ja isoveli Clay Nay Lan kahdeksannella luokalla
LM 3/2017 s.34-41 ›› ” Me olemme saaneet uuden elämän ” Myanmarilainen Kyi Kyi Kying synnytti neljä lasta pakolaisleireillä. MARI VALKONEN kuvat LAURA VESA 3 000 asukkaan Punkalaitumella asuu noin 100 kiintiöpakolaista ja turvapaikan tai työluvan saanutta maahanmuuttajaa. Nyt hän asuu perheensä kanssa omassa talossa Punkalaitumella, jonka kotouttamisohjelmasta muu Eurooppa ottaa mallia. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 35 LM3_s34-41.indd 35 16.2.2017 10.28
Kyi Kyi Kying on työskennellyt Punkalaitumen suurimman työnantajan, SHT-Tukun leivissä viime vuosina useaan otteeseen: ensin siivoamassa ja nyt verhoomossa. Maaliskuussa he saapuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kyi Kyi Kying ja Eh Tea Lea täyttävät pihan kaksi lintulautaa. Perheen kotina toimi bambumaja, jonka katto oli kyhätty muovipusseista. Ja miten liedellä laitetaan ruokaa. Ruuat riittävät kahdeksi päiväksi. LEIRILLÄ PERHE ASUI BAMBUMAJASSA. Äiti ja tytär opiskelivat ammatin – Me olemme saaneet uuden elämän, Taw Nying toistaa keskustelun aikana useasti. Hän haluaa kertoa tarinansa mieluiten täällä, neutraalilla maaperällä. Clay Nay Lan, 15, pitää koulussa eniten liikunnasta. Leirillä he olivat asuneet 11 vuotta. Lentokentältä matka jatkui Punkalaitumelle, 3 000 asukkaan kuntaan Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalle. – Pakolaisleirillä haimme metsästä puita ja laitoimme ruuan nuotiolla, Taw Nying kertoo. Lapsista nuorin, parivuotias Eh Tea Lea, maistoi heti uuteen kotimaahansa päästyään lunta. Se painaa päälle kymmenen kiloa, mutta nousee kevyen näköisesti. Kyi Kyi Kyingin ja hänen miehensä Taw Nyingin perhe oli tulijoista ensimmäinen. – Tammisten arkkujen nostamiseen tarvitaan kyllä kaksi, hän sanoo. Kyi Kyi Kying ja esikoinen Eh Ler Belh, 23, valmistuivat keväällä kodinhuoltajiksi. Vuoden 2008 alussa perhe sai tiedon, että Suomi ottaa heidät vastaan. Ilmassa tuoksuu puupöly, ja ympärillä napsahtelevat työkavereiden niittipyssyt. Se, miten sähköt ja suihku toimivat. Nyt Punkalaitumella asuu noin 80 kiintiöpakolaista ja parikymmentä työperäisen oleskeluluvan tai turvapaikan saanutta. Kouluun hän ei ole päässyt, eikä osaa vieläkään lukea tai kirjoittaa. Kuopus Eh Tea Lea, 11, vastaa nykyisin suomeksi vanhemmilleen ja sisaruksilleen, jotka puhuvat vielä keskenään äidinkieltään karenia. Suomeen tultuaan perheen piti opetella alusta kaikki. SHT-Tukku on Suomen suurin arkkuvalmistaja. Yhdeksän vuotta sitten Kyi Kyi Kying asui miehensä ja neljän lapsen kanssa pakolaisleirillä Thaimaan ja Myanmarin rajalla. LM 3/2017 s.34-41 M yanmarilainen Kyi Kyi Kying ampuu niittipyssyllä vielä pahvin reunan suojaksi ja vetää sitten valmiin hauta-arkun kannen päälle suuren muovipussin. Kaupasta perhe osti vahingossa omenamehua, kun tarvitsi öljyä, ja koiranmakkaraa syötäväksi. Kunnan kotouttamismallia esitellään malliesimerkkinä ympäri Suomea ja Eurooppaa. Taw Nying kasvoi ilman vanhempiaan ja hänet värvättiin teini-ikäisenä lapsisotilaaksi. Lopuksi hän työntää valkoiseksi verhoillun arkun kannen liukuhihnalle. Kyi Kyi Kyingin aviomies istuu takakenossa kotouttamishankkeen koordinaattorin Maarit Tiittasen toimistolla. Taw Nying lähtee iltavuoroon. 36 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s34-41.indd 36 16.2.2017 10.28. Aluksi hän pyöräili kymmenen kilometrin työmatkansa, mutta kolme vuotta sitten hän sai ajokortin ja osti auton. Nyt molemmat vanhemmat ovat siis töissä: Taw Nyingillä on vakituinen työpaikka muovialan yrityksessä. Punkalaidun oli edellisvuonna päättänyt alkaa ottaa kiintiöpakolaisia. Kyi Kyi Kying nostaa työpisteelleen verhoamattoman mäntypuisen arkun. Lay Kler, 18, opiskelee Sastamalassa ammattikoulussa ja pelaa puolustajana Laitumen Pallossa
Selitin, että Suomessa kaikki tekevät kaikkea. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 37 LM3_s34-41.indd 37 17.2.2017 11.33. Tänä iltana Maarit Tiittaselle saapuu vieraaksi portugalilainen kollega. 17:llä on Suomen kansalaisuus, ja 3–4 perhettä mukaan luettuna Taw Nyingin ja Kyi Kyi Kyingin perhe pärjää ilman toimeentuloja asumistukea. Se ei kuulosta rakettitieteeltä, mutta Punkalaitumen saavutuksia tullaan katsomaan kaukaa. Valokuva Taw Nyingin sotilasajoilta on ainoita tavaroita, joita perhe toi mukanaan Suomeen. Kuusihenkinen perhe asui pitkään kalliisti vuokralla. Vähän aikaa me vängättiin ja sitten he sanoivat joo. Nyt yksi syyrialainen äiti on päiväkodissa työharjoittelussa ja toinen suuntautuu varmaan ruokapuolelle opiskeluiden jälkeen, Tiittanen kertoo. Taw Nying on kuvassa vasemmalla. Hän patistaa maahanmuuttajat kouluun ja töihin – vaikka sitten viemällä heidät töihin omalla autollaan. Sellainen on Punkalaitumen kotouttamismalli yksinkertaistettuna. LM 3/2017 s.34-41 Pankinjohtajakin itki Ensin kielitaito, sitten ammatti ja lopuksi töihin. Kotouttamishankkeen koordinaattori Maarit Tiittanen on läheinen ystävä perheen vanhimmalle tyttärelle, Eh Ler Belhille. Tiittaselle työnantajat soittavat, kun kaipaavat poimijoita marjatilalleen, kausityöntekijöitä tehtaalle tai apua kunnan ruokapalveluun. Lay Kler sopii kavereidensa kanssa iltapäivän menoista. Tiittanen ja Taw Nyingin työnantaja, Vanttilan Muovin yrittäjä Vesa Mikkonen alkoivat miettiä perheelle ›› ” Perheen isä värvättiin teininä lapsisotilaaksi. Virallisesti hänen työnkuvansa on ”kokonaisvaltainen kotouttaminen”, kuten lukee hankesuunnitelmassa, jolla työhön on saatu rahoitus. Hän auttaa Kelan papereiden täyttämisessä ja tulee tarvittaessa mukaan lääkäriin. – Syyrialaisperheiden äidit sanoivat, että he hoitavat kodin ja lapset ja vain isät käyvät töissä. Sinipunavalkoinen lippu on Myanmarissa sijaitsevan Karenin osavaltion lippu. Aiemmin viikolla arkkutehtaalla kiersivät toimittajat tekemässä juttua Norjaan. Tulijoista kymmenellä on ammatti, yhdeksällä palkallinen työpaikka ja joillakin jokin muu työllistävä toimenpide. Hän sai ”kiristämällä ja painostamalla” kuntaan kielikoulutuksen, jotta saapujien ei tarvitse käydä päivittäin toisella paikkakunnalla. Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kotouttaminen on yksin Tiittasen työ. Hänen ansiotaan on sekin, että Kyi Kyi Kying ja Taw Nying saivat oman kodin. Omien sanojensa mukaan hän on äiti, isä, pappi, putkimies ja gynekologi. Ensi vuonna perhe toivoo voivansa matkustaa oman heimonsa alueelle, jota lapset eivät ole koskaan nähneet
Minulle ja perheelleni hänen työllistämisensä antaa hyvän olon: saamme auttaa ja nähdä, miten perhe kotoutuu paremmin ja paremmin. Pihan linnuille tarkoitetut siemenet aiheuttavat kiistaa äidin ja pojan välillä. Ensi vuodeksi perhe suunnittelee matkaa vanhaan kotimaahansa. Töiden junailu käy helposti Iltapäivä on aurinkoinen, mutta aamun usva ei ehdi hälvetä ennen iltaa. Sisällä nuorilla aikuisilla on pieni olohuone, jonka yksi nurkka on täynnä äidin työpaikalta saatuja silkkikukkia. – Oli hienoa olla todistamassa tilannetta, kun tiesi, millaisista lähtökohdista perhe tuli, Tiittanen muistelee. Hänestä olisi tärkeää, että yritykset ja maahanmuuttajat pääsisivät aluksi testaamaan yhteistyönsä sujumista. Nyt vihreänharmaa Renault seisoo parkkeerattuna tehdashallin pihalla. LM 3/2017 s.34-41 parempaa vaihtoehtoa. 38 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s34-41.indd 38 16.2.2017 10.28. – Haluan joskus ihan oman kotitalon ja vakityön – minkä tahansa työn. Oman nimensä hän opetteli kirjoittamaan Suomessa Kelan lomakkeita varten. Sen ikkunaan on vedetty ristiin rastiin pihavalojen piuhaa. Matala rakennus keltaisen rintamamiestalon pihalla on Eh Ler Belhin ja Lay Klerin valtakunta. Eh Ler Belh opiskelee parhaillaan kunnantalolla oppisopimuksella laitoshuoltajaksi. – Meni aikansa, että Taw Nying oppi työhön. Tie vie ensin kirkon ohi ja sitten kymmenisen kilometriä peltojen reunaa. Mikkosen mukaan Punkalaitumella esiintyy välillä rasismia: huutelua, autojen renkaiden puhkomista ja fyysisiäkin ” Pienellä paikalla kukaan ei kehtaa kovin julkisesti olla rasisti. Ilmassa on muovin katku, ja radio pauhaa koneiden hurinaa kovempana. Niiden keskellä on kaksi Suomen lippua ja sinipunavalkoinen raitalippu, jonka yläkulmassa nousee aurinko. Ja rauhaa elämään, hän lisää. Kyi Kyi Kying ei edelleenkään osaa lukea eikä kirjoittaa. Se on perheen oman heimon, Karenin lippu. Etupihalla suurten omenapuiden alla hän täyttää Eh Tea Lean kanssa kaksi lintulautaa piripintaan. Tätä matkaa perheen isä Taw Nying ajoi aluksi polkupyörällä, myös yövuorojen päätteeksi, pimeällä ja lumipyryssä. Muualta tulleet ovat todella motivoituneita, sanoo Vanttilan Muovin yrittäjä Vesa Mikkonen. – Lay Kler ei mielestään voi siivota, jos linnunruuat ovat huoneessa, Kyi Kyi Kying nauraa. Sisällä vastaan juoksee saksanpaimenkoira ämpärin kansi suussaan. Siellä pankinjohtajakin itki. Mikkonen takasi talolainan ja Tiittanenkin oli mukana kaupantekijäisissä. Tämä on Taw Nyingin pääasiallista työtä Vanttilan Muovissa. Taw Nying tervehtii tehtaan perältä. – Totesimme, että siinä on niin hyvä työntekijä, että haluamme hänet töihin heti. Lay Klerillä on koko perheen suurin huone, joten sinne on sijoitettu arkkupakastin ja pyykinkuivaustelineet – sekä lintujen ruuat. Taw Nying nousee nojatuolista, kättelee napakalla puristuksella ja lähtee. Pyöräilemään piti opetella juuri työmatkaa varten. Töissä on tänään iltavuoro. Matka vanhaan kotimaahan. Hän täyttää ämpärin auringonkukansiemenillä. Kunnan keskustasta löytyikin vaatimaton rintamamiestalo: kaksi huonetta, keittiö ja ulkorakennus. Äiti ja Eh Tea Lea tulevat ämpärin kanssa ulkorakennuksen ovesta sisään. Kolme vuotta sitten töissä käynti helpottui, kun Taw Nying sai ajokortin ja osti auton. MOLEMMAT VANHEMMAT KÄYVÄT TÖISSÄ. Edessään hänellä on valkoisia ämpäreitä, joihin hän kiinnittää kahvoja. Ensimmäisen kerran hän tuli tehtaaseen työharjoitteluun nelisen vuotta sitten
Pienellä paikkakunnalla on etunsa. Pakolaisleirillä Kyi Kyi Kyingiä kalvoi jatkuva huoli, jos lapset eivät olleet näköpiirissä. Kyi Kyi Kying verhoilee SHT-Tukussa ruumisarkkuja. – Suomeen tultuani päästin turvallisin mielin lapset päiväkotiin ja kouluun. – Pitää palkata ihminen tekemään sitä työtä. Taw Nying palkattiin Vanttilan Muoviin vakitöihin heti harjoittelun päätteeksi. Raha on Tiittasen mukaan avain siihen, että kotouttaminen onnistuu. Esikoinen piti jo aivan pienenä jättää vedenhakureissun ajaksi yksin, vaikka pikkutyttöjä saatettiin äidin mukaan surmata korvakorujen vuoksi. Heistä pidetään siellä parempaa huolta kuin mihin itse pystyn: siellä on hyvää ruokaa ja hyviä leluja. Vanhemmat ajavat ruokaostoksille naapurikaupunkiin Huittisiin, ja Eh Ler Belh pyytää muita myanmarilaistyttöjä luokseen katsomaan elokuvia. Kiinnostus Punkalaitumen malliin on ollut valtavaa. Pieni osa kerätään myös yksityisiltä yrityksiltä, kunnalta ja talkoilla. Lay Kler lähtee Poriin pelaamaan jalkapalloa. – Työnantajani on sanonut, että sen jälkeen haetaan rahoitusta uudelle hankkeelle. – Ihmettelin alkuun, miten näin yksinkertaisesta asiasta voi tehdä niin ison numeron. n ” Miten näin yksinkertaisesta asiasta voi tehdä niin ison numeron. Aluksi mallia piti levittää neljälle paikkakunnalle Suomessa, mutta nyt kiinnostusta on ympäri Eurooppaa ja kauempaakin. Iltavuoron jälkeen perheellä koittaa vapaa viikonloppu täynnä tavallisia asioita. Samaa todistaa Mikkonen. Kun kuulen rasismista, puutun siihen, mihin pystyn, Mikkonen sanoo. – Tämän on sen verran pieni paikka, ettei kukaan kehtaa olla kovin julkisesti rasisti. LM 3/2017 s.34-41 PUNKALAITUMEN MALLI Palkittu Punkalaitumen kotouttamismalli on rakennettu kahden, pääosin EU-rahoitteisen hankkeen aikana. Huoli lapsista helpotti Kello lähestyy kuutta, ja Taw Nying leikkii Miskaksi esitellyn koiran kanssa pyörittämällä ämpärin kantta jalkojensa ympäri. Pian muiden on aika lähteä, ja Taw Nying jää yksin töihin ruiskupuristuskoneiden, liukuripinojen ja muovikorien keskelle. Syypäitä ovat Mikkosen mukaan pääosin nuoret ja syrjäytyneet. Tämä on kuin kasvattaisi lasta uuteen maailmaan. Kun kaikki tuntevat kaikki, tulijat eivät voi jättäytyä omiin nurkkiinsa. Töidenkin junailu käy helposti, kertoi jo aiemmin Maarit Tiittanen. Ei voi olettaa, että tulijat selviävät itse menemällä luukulta luukulle. Tämä vaatii myös äärettömästi työtä: ilmaiseksi ei tule mitään. Rahoitus tulee Maaseudun kehittämisrahaston kautta. Parasta uudessa kotimaassa onkin Kyi Kyi Kyingin mielestä se, että se tarjoaa lapsille turvallisemman ja helpomman elämän kuin hänellä on ollut. Parhaillaan käynnissä oleva hanke päättyy toukokuussa. Hän toivoo saavansa määräaikaiseen työhön jatkoa. Ikävä kyllä toimintaa pitää jatkaa hankerahoituksella, sillä kunnalla ei ole tällaiseen rahaa, sanoo hanketyöntekijä Maarit Tiittanen. – Meillä on Maaritin kanssa suullinen sopimus, ettemme ota työharjoitteluun ulkopaikkakuntalaisia, jos Maaritilla on joku tulija. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 39 LM3_s34-41.indd 39 16.2.2017 10.28. yhteenottoja nuorten kesken. Malliin ovat käyneet tutustumassa jopa australialaiset, ja kiinnostusta on ollut Japanissa ja Afrikan maissakin
Nekin, jotka käyvät vuorohoidossa satunnaisesti, tarvitsevat korin tai jonkin paikan omille tavaroilleen. Heistä on tärkeää – varsinkin niin sanottuina herkkinä aikoina eli iltaisin, öisin tai viikonloppuisin – että paikalla olisi tuttu ja turvallinen hoitaja. 40 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s34-41.indd 40 16.2.2017 10.28. 3 TURVALLISUUS: TUTUT HOITAJAT JA KAVERIT Lapset tenttaavat aina ensimmäiseksi hoitoon tullessaan, keitä on paikalla ja onko ketään kavereita. Esiopetuksen järjestäminen voi olla hankalaa, mikäli sitä on tarjolla vain aamupäivisin. Vuorohoitopalvelua käyttää jo seitsemän prosenttia päiväkotilapsista. Usein on lapsen edun mukaista jäädä yöksi päiväkotiin, jos haku menee myöhäiseen iltaan. Jos paikalla on vielä kaveri, sitä mukavampaa! Hoitopaikan seinällä olevat kuvat hoitajista ja kavereista luovat ryhmään kuulumisen tunnetta. Asiantuntijoina tohtorikoulutettava Kaisu Peltoperä ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Leena Turja Jyväskylän yliopistosta. Tiedon pitää kulkea vielä tavallista paremmin vanhempien ja päiväkodin välillä, jotta pienikin vuorohoitolainen saa syödäkseen säännöllisesti ja riittävästi. 2 OIKEUS LEPOON Kasvattajat ovat olleet huolissaan, venyvätkö joidenkin lasten yhtämittaiset hoitojaksot liian pitkiksi tai onko lapsilla lainkaan lomaa. Se varmaan, kun niillä kestää niin kauheen kauan. 5 OIKEUS LAADUKKAASEEN VARHAISKASVATUKSEEN Epätyypilliset ja ennakoimattomat hoitoajat tekevät laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen hankalaksi. LM 3/2017 s.34-41 vuorohoito 1 KIINNI RUOKARYTMISTÄ Vuorohoidossa oleva lapsi saattaa elää eri rytmissä paitsi vanhempiensa myös päiväkodin arjen kanssa. Lapselle on tärkeää tietää, missä mennään: päivän rytmit hahmottuvat parhaiten kuvien ja esimerkiksi vuorokauden kulkua kuvaavan kellon avulla. ” Mua pelottaa, kun aikuinen menee pois nukkarista. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja lapset paljastavat viisi tärkeintä asiaa vuorohoidossa. Niin, vaikka jotain tuttuja. 4 JOTAKIN OMAA Oman kodin mukana kuljettaminen symbolisesti on lapsille tärkeää, esimerkiksi läheisten valokuva ja varsinkin pienemmillä öisin oma unikaveri. Laadukkaan esiopetuksen tarjoamiseen tulisikin miettiä myös vaihtoehtoisia aikoja ja tapoja, jotta lapsella säilyisi yhteys opettajan ja oman esiopetusryhmän kanssa. Hän saattaa tulla päiväkotiin juuri heränneenä, kun muut ovat jo syöneet lounasta ja menossa päiväunille. Auttaa varmaan, että on jotain kavereita. TUIJA SILJAMÄKI ” Tuo poika on varmaan surullinen siksi, kun se jää yöksi. Maksimiajoista ei ole vielä säädöksiä, eivätkä vanhemmat aina välttämättä omien paineidensa keskellä huomaa ajatella asiaa lapsen näkökulmasta. Se varmaan haluaa välillä kotia yöksi. Esimerkiksi uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tulisi kehittää ja tutkia tässä tarkoituksessa. Hän ei välttämättä osaa itse kertoa, milloin on viimeksi syönyt. Yövuorossa Yhä suurempi osa vanhemmista tekee vuorotyötä tai työskentelee epätyypillisinä aikoina. Päivittäisten puuhien dokumentointi auttaa poissa olleita lapsia pysymään jyvällä tekemisistä ja kuulumaan joukkoon. Jos hän on ollut suunnittelemassa jotakin hauskaa, tulisi hänen saada olla mukana tavalla tai toisella loppuun saakka. Siitä huolimatta lapsi haluaa olla mukana oppimassa samoja juttuja kuin kaveritkin. Näin ei sekoiteta lapsen unirytmiä. Silloin ilta-, yötai viikonloppuhoitoa tarvitseva lapsi joutuisi tulemaan erikseen vielä vapaapäivinään tai iltapainotteisen hoitopäivän lisäksi jo aikaisin aamulla erikseen esiopetukseen
Ja sitten kun mä oon yötä, niin mä nään yöllä pahoja unia, niin mä vähän itken. Jos lasten kanssa on tullut ongelmia, olen saanut päiväkodin tuen ja itsellenikin keskusteluapua. LM 3/2017 s.34-41 TIINAN TARINA ” Minulla on 6ja 10-vuotiaat pojat. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 41 LM3_s34-41.indd 41 16.2.2017 10.28. Viimeisimmät vuodet sain tehdä myös lounasvuoroa, joten nuorempi poika on päässyt vähemmillä yökeikoilla päiväkodissa. Yhdessä on yritetty kasvattaa. Keski-Suomessa on ensimmäisenä Suomessa laadittu raamit vuorohoidolle. Leena Turja korostaa, ettei lasten hyvinvointi ole vain vanhempien ja varhaiskasvattajien asia, vaan myös työelämän tulisi ottaa lapsiperheet paremmin huomioon. ” No kun välillä tuntuu, että on ikävä iltaisin. Vuorohoidon yksiköissä on kaivattu raameja, sillä varhaiskasvatuslaissa, esiopetuksen opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vuorohoidon erityislaatu ei tule mitenkään esiin. Lasten kokemuksia vuorohoidosta on selvitetty Jyväskylän yliopiston Perheet 24/7 -tutkimuksessa. Pojilla on ollut turvallinen olo ja molemmat ovat olleet öitä päiväkodissa hyvillä mielin. Varhaiskasvattajien erityinen huolenaihe ovat pienet koululaiset, joille ei lain mukaan ole velvollisuutta järjestää hoitoa. ” Viikonloppuna laitetaan yleensä Menninkäisten ja Majavien lähelle sellaiset korit, joissa on herkkuja. Toinen on siis jo koululainen ja nuorempi käy eskarivuottaan vuorohoitopäiväkodissa. Raameja laatimassa ollut varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Leena Turja pitää niitä hyvänä pohjana myös tulevalle lainsäädännölle. Niille lapsille, jotka tarvitsevat vuorohoitoa vain joskus, sopeutuminen voi olla hankalampaa. Olen aina arvostanut heidän työtään lasteni parissa ja yhteistyötä heidän kanssaan. – Kun yksikkö on pieni ja vain vähän lapsia vuorohoidossa, kaikki on lastenkin mielestä hallittavampaa. Kaverit, joiden kanssa pojat ovat punkanneet yön kimpassa, ovat jakamassa yhteenkuuluvuuden tunnetta.” n VARHAISKASVATUKSEN ammattilaiset toivovat vuorohoidon laadun ja lapsen edun varmistamiseksi myös lainsäädäntöä ja valtakunnallisia linjauksia. Asiantuntijoiden mukaan lapselle pitäisi vanhempien työelämän epäsäännöllisyydestä ja epätyypillisyydestä huolimatta pyrkiä turvaamaan mahdollisimman säännöllinen elämä. Käyn koulua vielä muutamia viikkoja ja sitten lähden oppimaan työssä. Turjan mukaan lasten kokemukset vuorohoidosta ovat erilaisia, koska lapsetkin ovat erilaisia: toisista on hauskaa olla hoidossa öisin, toisia pelottaa. Työssäoppimisajat teen vuorotyötä, joten sain sovittua päiväkodin kanssa, että jatketaan siellä. Niiden aikana lapset saivat kertoa kokemuksistaan vuorohoidosta tarinoiden, kuvien ja keskustelujen kautta. Itku. Lapset tulevat myös erilaisista perhetilanteista. Sitaatit ovat Perheet 24/7 -hankkeesta, väitöskirjatutkija Piia Mannisen aineistosta, joka on kerätty Tarinataikuri-tuokioiden avulla. – Taustalla on laajoja hankkeita, joissa on selvitetty työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja lapsinäkökulmaa sekä kehitetty vuorohoidon käytäntöjä ruohonjuuritason työpajoissa. Sitten on suuria yksikköjä vaihtuvine lapsineen ja työntekijöineen. Olen niitä onnekkaita, joiden lapset ovat saaneet olla koko ajan samassa päiväkodissa tuttujen aikuisten kanssa. . Kotona pääsee äidin viereen nukkumaan. Rutiinit pitävät arkea kasassa, ja olen yrittänyt kotona pitää kiinni esimerkiksi päiväkodin ruokarytmistä. – Lapsi saattaa olla hoidossa vaihtelevia aikoja eri vuorokauden aikoihin, ja aikataulut saattavat muuttua lyhyellä varoitusajalla. Raameihin on koottu asiat, joita jokaisessa kunnassa tulisi pohtia kunnan omaa ohjeistusta laadittaessa. Molemmat ovat tulleet vuorohoitoon 9 kuukauden iässä. Joissakin perheissä on saattanut tapahtua suuri muutos: on tullut avioero tai saatu uusi työpaikka, minkä vuoksi tarvitaan vuorohoitoa. – On lapsia, jotka ovat olleet vuorohoidossa jo pitkään ja tottuneet siihen. Kunnilla on linjauksia päiväkodin käyttöasteista ja suhdeluvuista, mutta ne eivät välttämättä sovi yhteen vuorohoidon kanssa. Tärkeää on myös joustavuus: olen joutunut vaihtamaan työvuoroja kovasti lähes joka viikko, eikä hoitajilta ole koskaan loppunut pinna! Luotettavat ja pysyvät aikuiset ovat myös lasten kannalta tärkeitä. Aiemmin olin ravintoloitsija, jolloin työvuoroja oli myös viikonloppuisin. Ne pohjautuvat niin lasten ja vanhempien kuin vuorohoidon työntekijöiden ja esimiesten sekä hallintoviranomaistenkin näkemyksiin. Olen nykyään aikuisopiskelija, valmistun ensihoitajaksi. Vuorohoidon raamit löytyvät Jyväskylän ammattikorkeakoulun OHOI – Osaamista vuorohoitoon -hankkeen verkkosivuilta: www.jamk.fi Tarvitaan valtakunnallisia linjauksia ” Yhden kerran yritettiin leipoa pullaa, mutta isi tuli hakeen kesken kaiken. Vuorohoitopäiväkodissa on vieläkin samoja hoitajia kuin silloin, kun vanhempi poika aloitti. Lasten kokemuksiin vaikuttaa myös se, miten vuorohoito kunnassa on järjestetty. He eivät pärjää yksin kotona, joten joissakin kunnissa heillekin on järjestetty vuorohoitoa
42 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s42-49.indd 42 16.2.2017 11.36. LM 3/2017 s.42-49 perhe Alma (vas.), Sofia, Jussi ja Laura Kukkonen elävät tavallista lapsiperhearkea
– Kun meitä kysyttiin sarjaan, ajattelin ensin, että ollaan ihan liian tylsiä, Laura kertoo. Ihana kombo Laura ja Jussi Kukkonen tulivat vanhemmiksi 17-vuotiaina. Tässä kodissa eletään ihan tavallista arkea: äiti opiskelee, isä tekee kolmivuorotyötä koneenvalvojana ja lapset käyvät päiväkodissa. Ensimmäisenä ovenraosta ilmestyy Sofian, 5, nenänpää. OUTI JUURIKAINEN kuvat JOHANNA KOKKOLA LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 43 LM3_s42-49.indd 43 16.2.2017 11.36. Heille ennustettiin pikaista eroa, mutta pari hankki toisen lapsen ja meni naimisiin. – Toinen ärsyttää ja toinen osaa dramatisoida, sanoo Laura Kukkonen, joka koettaa turhaan houkutella lapsiaan rauhoittumaan Pikku Kakkosen äärelle. – Toisaalta halusimme näyttää ennakkoluuloisille, että teinivanhemmatkin voivat antaa lapsille hyvän kodin, sanoo Jussi. Muutama vuosi sitten pari avasi oven arkeensa Yleisradion Teiniäidit-sarjan kameroille. Sohvalla kehrää Jaffa-kissa. LM 3/2017 s.42-49 ›› J oensuulaisen kerrostalon rappukäytävässä oikealle ovelle ohjaa paitsi nimikyltti Kukkonen, myös sisältä kuuluva iloinen kikatus ja kiljunta. Ihana kombo! tyttöjen isä Jussi täydentää leppoisan sarkastisesti. – Toisella on uhmaikä ja toinen kokeilee koko ajan rajojaan. Kaksi ja puoli vuotta nuorempi sisko Alma ei jää paljon jälkeen sen enempää nopeudessa kuin äänenvoimakkuudessakaan
Jussi kysyy. ” En ollut ikinä ennen pitänyt vauvaa sylissä. Joidenkin ulkopuolisten mielissä tuoreen parisuhteen kesto oli koetuksella, mutta pari ei epäröinyt. – Siihen aikaan IRC-galleria oli vielä aika suosittu, ja selailin siellä satunnaisia tyyppejä. Jussin profiili tuli vastaan ja päätin kommentoida, muistelee nyt 22-vuotias Laura. Hauskanpitokaverit hävisivät, mutta parhaat ystävät jäivät. (Laura) Kun Kukkosilla ei ollut rahaa lähteä huvipuistoon, perhe kierteli kaupungin leikkipuistoja. – Jos toisen kanssa on hyvä olla, ei kai lapsi ole mikään syy erota. 44 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s42-49.indd 44 16.2.2017 11.36. Sen jälkeen ollaankin vietetty yhdessä melkein joka päivä. – En minä oikeastaan osannut odottaa mitään. Tulevat isovanhemmat asettautuivat pienen alkushokin jälkeen nuortensa tueksi. Mutta olihan oma vastasyntynyt vauva ihan eri asia, kertoo Jussi. – Viestittely johti puhelinnumeroiden vaihtoon ja tapaamiseen Lauran luona. Jussi-isän mielestä Alma (oik.) on rauhallisempi ja Sofia rämäpäisempi ja rohkeampi. Yllätysvauvaa alettiin odottaa yhdessä. En ollut aikaisemmin yhtään kiinnostunut lapsista, eikä minulla ollut mitään kokemusta vauvanhoidosta, Laura sanoo rehellisesti. – Äiti oli ennen perhepäivähoitaja, joten olin tottuneempi olemaan lasten kanssa. Tai odottaa ja odottaa... LM 3/2017 s.42-49 YHTEINEN TARINA ALKOI kuutisen vuotta sitten. ”Satunnaisen tyypin” mielestä kommentin lähettänyt tyttö näytti kuvassa hyvin söpöltä, joten hän päätti vastata. Rakastuneet teinit ehtivät olla puoli vuotta kahdestaan ennen kuin Laura huomasi olevansa raskaana
Olin seuraavana päivänä ihan pihalla, kun tajusin, millainen olin ollut. – Ehkä kaikkia vaivojani ei otettu ihan tosissaan. Kotiinpaluun jälkeen Jussi jatkoi opiskelua. Vuosien varrella Laura on huomannut, että äitiys ja vanhemmuus yhdistävät enemmän kuin ikä, eikä ujostele enää vanhempien äitien seuraa. Viime syksynä Laura aloitti lähihoitajaopinnot. Työttömyyden alkamisesta viime syksyyn perhe oli nelisin kotona. SOFIA SAI PIKKUSISKON vähän yli parivuotiaana. n ” Työttömyys ja huono rahatilanne tuntuivat välillä raskaalta. Hermot olivat aika tiukilla ennen kuin puhuttiin asiasta. Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä juttu, että saimme viettää niin paljon aikaa lasten kanssa, kun he olivat ihan pieniä, Jussi pohtii. – Meidän vahvuutemme on varmaankin se, että olemme löytäneet toisistamme oikeanlaisen ihmisen, jonka kanssa tulee hyvin toimeen ja josta oikeasti tykkää, Laura miettii. Kun Alma oli yksivuotias, Jussi jäi työttömäksi. LM 3/2017 s.42-49 ODOTUSAIKANA neuvolassa teinivanhemmat saivat enimmäkseen ihan asiallista kohtelua. – Työttömyys ja huono rahatilanne tuntuivat välillä raskaalta. Vaatteet ja tavarat ostamme enimmäkseen kirppareilta. – Kavereilla oli ihan omat menonsa, enkä oikein osannut tutustua muihin äiteihin. Sen jälkeen jotenkin rohkaistuin taas olemaan enemmän Sofian kanssa. – Meillä ei ollut välttämättä rahaa lähteä jonnekin kalliiseen huvipuistoon, mutta sen sijaan kiertelimme yhdessä läpi kaupungin leikkipuistoja, Jussi lisää. Päätin aina, että lähtisin johonkin perhekahvilaan, mutten sitten kuitenkaan osannut lähteä, Laura kertoo. – Varmasti olisimme yhdessä, mutta elämä olisi varmaankin aika erilaista, huolettomampaa. – Molemmat kehittyvät tosi nopeaa tahtia. Lopulta säännöllisiksi muuttuneet supistukset taukosivat ja vauva syntyi turvallisesti lähes täysiaikaisena kotikaupunkinsa sairaalassa. Laura muistuttaa, ettei Kukkosilla silti missään kuplassa eletä. He ovat usein puhuneet, olisivatko yhdessä, jos Sofia ei olisi päättänyt syntyä. Marraskuussa vuonna 2015 pidettiin pienen budjetin häät. Asiat korjaantuvat puhumalla. Kertaakaan teinivanhemmat eivät ole puhuneet eroamisesta. Laura on menevämpi ja minä rauhallisempi. Alma puhuu jo melkein täydellistä suomen kieltä ja Sofiasta on tullut taitava piirtäjä, Laura lisää. Tällä hetkellä kahdenkeskistä aikaa on vähän, ja välillä on ollut vaikeampiakin jaksoja. Lauran päivät kuluivat Sofian kanssa enimmäkseen kotona. Parin vanhat hyvät ystävät ovat edelleen ne parhaat, vaikkei kaveripiirissä juuri kenelläkään ole vielä lapsia. Jussi oli parhaansa mukaan Lauran tukena, heräsi yöllä syöttämään ja lupasi omaa aikaa, mutta Laura ei saanut lähdettyä vauvan luota. Pahinta oli, kun ei uskottu kivuliaita supistuksia, enkä saanut koulusta sairauslomaa. – Täytyi valita, missä kävi, eikä voinut tehdä asioita ex tempore. Työttömyyden aikana ne riittivät ja niillä sai kaiken tarpeellisen. Sofia meinasi syntyä reilusti etuajassa, kun olimme joulunvietossa toisessa kaupungissa. Vanhemmat ovat silminnähden ylpeitä lapsistaan. Molempia hymyilyttää. – ALMA ON RAUHALLISEMPI ja pohdiskelevampi, Sofia rämäpäisempi ja rohkeampi, Jussi miettii tyttöjään katsellen. – Se keskustelu oli herätys. Emme välttämättä olisi vielä edes suunnitelleet lasten hankkimista, Jussi miettii. Irtautuminen tapahtui vasta, kun Laura palasi opiskelemaan ja Jussi jäi kotiin. Perhettä kävivät katsomassa muutkin kuin isovanhemmat. Tiesimme kyllä, ettei sillä tarkoitettu mitään pahaa, eikä kotikäynnin jälkeen käyntejä enää tullut. Tulos on aina sama. Jussinkin sinnikäs etsiminen tuotti tulosta ja hän pääsi vuoden työttömyyden jälkeen töihin. Kaikkein arvokkainta taitaa olla yhdessä vietetty aika. On päätetty, että viiden vuoden päästä ensimmäisistä pidetään kunnon hääjuhlat isommalle joukolle. – Sosiaalityöntekijät änkesivät synnytyssairaalaan katsomaan meitä ja sitten myöhemmin vielä uudestaan kotiin. Pitkällä listalla oli käynti Hop Lopissa, mutta myös joulukirkko ja pullanleivontaa. Sairaalassa pari oli useamman päivän ja sai rauhassa harjoitella vauvanhoitoa, vaikka välillä tuntui vähän nololta kysyä niin paljon neuvoja. Ruoat teemme aina itse, Laura kertoo. Laura kertoo, että Jussin mentyä töihin Sofia halusi kirjoittaa luettelon omista haaveistaan. Yhteiskunnalta saamistaan tuista ja toimeentulosta Kukkoset ovat kiitollisia. – Me puhumme ihan kirjaimellisesti kaikesta ja olemme toistemme hyviä ystäviä, vaikka ollaankin aika erilaisia. Hoidimme aina pakolliset menot ensin. – En voinut aluksi käsittää, miksei vauva muka menisi rikki käsissäni, kun en ollut ikinä ennen pitänyt vauvaa sylissä, Laura muistelee. Ala tuntuu omalta, ja toiveissa on, että valmistumisen jälkeen löytyisi työpaikka mielenterveysja päihdetyön parista. – Toivottavasti minullekin löytyy töitä nopeasti valmistumisen jälkeen, Laura haaveilee. Ruoanlaitto, varsinkin leipominen ovat Lauran ja Sofian yhteistä mielipuuhaa. (Jussi) LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 45 LM3_s42-49.indd 45 16.2.2017 11.36. Pari oppi luovimaan pienillä tuloilla. – Sitten voitaisiin hankkia rivitalonpätkä, jossa on sauna – ja pitää ne kunnon häät! Jussi lisää. – Jossain vaiheessa Jussi jätti aina Sofian minulle, eikä jotenkin osannut olla sen kanssa
Omien vanhempien virheiden välttäminen voi johtaa toiseen äärisuuntaan, vaikka parasta olisi valita ”kultainen keskitie”, sanoo Järvinen. Onneksi nykyisen ja tulevan elämän voi korjata paremmaksi, mutta ylikorjaamista kannattaa varoa. On parempi myöntää, jos lapsuus oli rankka, sillä ei rosoista menneisyyttä voi ruusuisemmaksi muuttaa. Koti, jonka pitäisi olla lohdun ja turvan paikka, voi olla suurin epätoivon ja pelon aiheuttaja. Jokainen tekee virheitä ja Voiko vanhemmistaan Vanhemmilla on kaikki valta lapsiinsa, mutta kaikilla vanhemmilla ei ole vallankäytön taitoja. On paradoksaalista, että ihminen, jonka pitäisi olla läheisin ja rakkain, voi olla se pahin. Lapsen ja aikuisen suhde ei ole tasapuolinen vaihtosuhde, vaan lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan. – Joskus haastavan lapsuuden elänyt ei uskalla sitoutua parisuhteeseen eikä hankkia lapsia, sillä rima on noussut liian korkeaksi. LM 3/2017 s.42-49 ihmissuhteet L apsi ei voi valita vanhempiaan, mutta suurin osa aikuisista voi periaatteessa valita, hankkiiko lapsia vai ei. Kukaan ei ole täydellinen puoliso, vanhempi tai lapsi. Vasta vartuttuaan ja tutustuttuaan muiden lasten vanhempiin, lapsi voi kyseenalaistaa vanhempiensa toimintaa. PAULA POSTI kuvitus MARIA VILJA erota. Riippuvuussuhteen vuoksi lapsi on lojaali vanhemmilleen, vaikka nämä jättäisivät hänen perustarpeensa hoitamatta ja kohtelisivat kaltoin. Äitiys ja isyys ovat kaikkien oikeuksia ilman pääsyvaatimuksia. 46 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s42-49.indd 46 16.2.2017 11.36. Lapsuus vaikuttaa aikuisenakin – Kaikkien lapsuus ei ole ponnahduslauta elämään vaan suuri vastus, toteaa sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Katriina Järvinen
On parempi myöntää, jos lapsuus oli rankka. Maton alle lakaistut ja käsittelemättömät ongelmat saattavat ilmetä ahdistuksena, joka voi purkautua erilaisiin addiktioihin: vaikkapa ankaraan työntekoon, syömishäiriöihin tai päihteiden väärinkäyttöön. On valmistauduttava vastaamaan, missä viettää juhlapäivät ja miten muistaa merkkipäivät. – Liian usein anteeksiannolla kuitataan vääryydet ja kärsimykset. Riittävän hyvä riittää. – Tahtia pitäisi hidastaa ja keskittyä lapsiin, mutta nykyajan yhteiskunnallinen ilmapiiri ei sitä suosi. Tavallinen yhdessäolo, huolenpito ja erilaisuuden arvostaminen johtavat kunnioittamiseen ja varmistavat ihmissuhteiden jatkuvuuden. Lasten on hyvä huomata, etteivät vanhemmat ole virheettömiä. Voi joutua kieltäytymään monista sukujuhlista. Viimeistään silloin on hyvä pysähtyä pohtimaan elämäänsä. Voiko heiltä riistää puolet biologisista juurista. Mutta vihapäissään päätöstä ei kannata tehdä, sillä kipeän päätöksen kanssa pitää elää loppuelämä, neuvoo Katriina Järvinen. – Jos jokainen tapaaminen tai puhelinsoitto synnyttää ahdistusta, kannattaa punnita, mikä huonoista vaihtoehdoista on vähiten huono. Kumpaa piinaa on helpompi kestää, jatkuvaa uuvuttavaa ihmissuhdetta vai lopullista irtiottoa seurauksineen. Loukkaantumisen tunne ja siitä seuraava katkeruus voivat voimistua, jos muut eivät ymmärrä syitä, vaan kehottavat unohtamaan menneet. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 47 LM3_s42-49.indd 47 16.2.2017 11.36. – Lapsuuden perhe-elämä vaikuttaa aikuisuudessa, vaikkei sitä tunnistaisi. n . Koeajan jälkeen voi tehdä tarvittaessa lopullisen irtioton, mutta se vaatii vahvuutta ja varmuutta. On otettava huomioon myös puoliso sukulaisineen sekä mahdollisesti syntyvät lapset. Loukatun on saatava purkaa ikäviä kokemuksiaan ja niiden aiheuttamia tunteita useita kertoja aivan kuin muissakin menetyksissä. Kunnioita ihmissuhteitasi – Suomalaiseen kulttuuriin on kuulunut enemmän tekeminen kuin puhuminen. Lapsuuden kokemuksilla on taipumus nousta pintaan vaativissa elämäntilanteissa, esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy lapsi. Tällöin sisään säilötty viha ja katkeruus saattavat uhata terveyttä ja ovathan ne ikäviä lähiympäristöllekin. Ihmisillä on pelko pärjäämisestä ja selviytymisestä. Haluavatko he aidosti selvittää ristiriitoja, hakevatko apua vai pelkäävätkö kulissien menettämistä ja aloittavat uhkailun. Huonosti kohdeltu tarvitsee oikeutusta ja tunnustuksen, että häntä on kohdeltu väärin. Samalla voi testata vanhempiaan. Lapsistakin puhuttaessa kerrotaan yleensä, mitä he ovat tehneet, mutta kukaan ei kerro tai kysy, miten lapsi tulee toimeen ihmisten kanssa. Sukulaiset, ystävät ja tuttavat saattavat ihmetellä ja vaatia selitystä, jos ei halua olla tekemisissä vanhempiensa kanssa. Tavatessa puhutaan usein suorituksista eikä ihmisyydestä. Avoimesti keskustelemalla menneisyyden virheitä voi korjata. Sosiaaliset suhteet ovat kuitenkin valtava rikkaus. LM 3/2017 s.42-49 jokainen myös kestää niitä. Lisäksi on varauduttava taistelemaan sosiaalista painetta vastaan. Kokeile irtiottoa! Moni tuntee velvollisuutta pitää yhteyttä vanhempiinsa. Katriina Järvinen: Kaikella kunnioituksella – Irtiottoja vanhempien vallasta. Kokeilla, muuttuuko elämä helpommaksi ja vapautuuko energiaa, kun ei tarvitse pelätä jokaista puhelua ja kohtaamista. Silloin vanhemmat suostuvat kuuntelemaan aikuistuneita lapsiaan ryhtymättä puolustelemaan tai vastahyökkäykseen, jolloin epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista voidaan puhua. Anteeksi voi pyytää ja antaa. Päätös on vaativa. – Kannattaa sanoa suoraan, että suhteissa on ongelmia, joista ei halua puhua enempää. Parhaassa tapauksessa suhteet paranevat ja vuorovaikutus sujuu jatkossakin. Jatkuva touhuilu voi päättyä äkkipysähdykseen, kun työ, terveys tai molemmat katoavat. – Perheongelmien syyt ovat kuitenkin monimutkaisia, eikä kaikkia suhteita voi korjata, Katriina Järvinen sanoo. – Sosiaaliset suhteet eivät ole tasapuolisia, sillä naiset ovat usein vastuussa sekä omista että puolison sukulaissuhteista. Jotta osaisi valita oikein, voi tehdä määräaikaisen irtioton. Käytännöllisyys ja materia ovat olleet enemmän arvossa kuin ihmissuhteet, sanoo Katriina Järvinen. Lapset eivät mene rikki, vaikka vanhempi menettää välillä malttinsa – päinvastoin. Kirjapaja 2014. Ei opeteta, miten ihmisten kanssa ollaan, miten pidetään puolia, miten annetaan periksi tai osoitetaan läheisyyttä. – Ihmissuhteiden monimutkaisuutta ei arvosteta. Kaikkea ei voi antaa anteeksi Joskus menneiden selvittely onnistuu
LM 3/2017 s.42-49 maailman paras opettaja Kannustetaan unelmia ja haaveita ULLA OJALA kuva LIISA HUIMA 48 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s42-49.indd 48 16.2.2017 11.36
Äiti huomasi, kuinka tyttärien itseluottamus alkoi palata, pelko kaikota ja lopulta he kykenivät käymään jälleen koulua. Al Hroub kuvailee lasten elinolosuhteita hyvin vaikeiksi. Lapset myös näkevät, kuinka heidän perheenjäsenensä tai naapurinsa joutuvat väkivallan kohteiksi ja huomaavat ikäviä asioita mediassa ja vaikkapa seinämaalauksissa, kuvaa Al Hroub, joka vieraili tammikuussa Suomessa koulutusalan Educa-messuilla. Heillä on mahtava mielikuvitus ja heidän todella suuri vahvuutensa on se, että he pystyvät luomaan uusia asioita saamansa tiedon pohjalta. Lapset peräävät vastausta usein siihenkin, milloin he voisivat leikkiä ulkona silloin kuin haluaisivat. LM 3/2017 s.42-49 K un lapset ovat yöllä heränneet pommituksen ääniin tai laukauksiin kadulla, he kysyvät aamulla opettajaltaan, milloin se loppuu. Pojalla oli erittäin huono maine muiden lasten keskuudessa ja häntä pelättiin. Hanan Al Hroub otti pojan omalle luokalleen. Hän kertoo ylpeänä, kuinka pystyy hallitsemaan omia aggressioitaan. Al Hroub pääsi jatkamaan opintojaan, mutta päätti muuttaa niiden suunnan: hän halusi opiskella opettajaksi ja auttaa muita samanlaiseen tilanteeseen joutuneita lapsia. Lapsuus oli väkivaltainen – tai itse asiassa sitä ei oikeastaan ollut: lapsen on pakko aikuistua varhain levottomassa ympäristössä. – Länsirannalla puukotetaan, ammutaan ja pidätetään yllättäen ihmisiä – jopa lapsia on pidätetty. – Haluan antaa lapsille mahdollisuuden myös unelmoida ja haaveilla. Teemme paljon ryhmätöitä ja rakennamme kaverisuhteita leikin avulla, sillä olinhan havainnut, kuinka hyvin leikki kuntoutti omia lapsiani. Al Hroub pyrkii huomioimaan jokaisen oppilaansa yksilönä ja palkitsee edistymisestä. Hän kokee olevansa oppilaille yhtä lailla vanhempi, henkinen neuvonantaja ja opettaja. Tyttäret joutuivat vuonna 2000 koulumatkallaan todistamaan, kuinka israelilaissotilaan luoti haavoitti heidän isäänsä. Al Hroub haluaa luoda turvallisen luokkaympäristön, jossa lapset pystyvät koulupäivän ajaksi unohtamaan ulkomaailman tilanteen. Oppilaat ovat 7-vuotiaita ekaluokkalaisia. Hän valitsi aina palkinnon, joka oikeutti hänet osallistumaan vaikkapa ryhmäleikkeihin tai pääsemään osaksi jotakin joukkuetta tai valitsemaan joukkueen jäsenet. Vähitellen poika oli väkivaltainen enää kerran päivässä, sitten kerran viikossa ja lopuksi aina vain harvemmin. – Näiden lasten pääongelma on, että he eivät kykene luottamaan toisiin ihmisiin. Ensimmäistä vuottaan yliopistossa opiskellut Al Hroub keskeytti opintonsa ja alkoi voimauttaa tyttöjä kotona. Hän kertoo esimerkin: Eräs isä tuli keskustelemaan pojastaan Al Hroubin kanssa sen jälkeen, kun tämä oli erotettu edellisestä koulusta väkivaltaisen käyttäytymisen takia. – Kun näen saman kärsimyksen oppilaissani, tunnistan sen heti. Hän käy välillä tervehtimässä Al Hroubia ja kertomassa kuulumisia. Nyt poika on jo kolmannella luokalla. Miljoonan dollarin suuruinen Global Teacher Prize maksetaan Al Hroubille kymmenen vuoden aikana 100 000 dollarin suuruisissa erissä. Tämän jälkeen lasten oli vaikea uskaltautua ulos ja palata kouluun. Hän toteaa, ettei tavallinen ihminen pysty juuri vaikuttamaan poliittiseen tilanteeseen, mutta yrittää muuttaa maailmaa työnsä kautta. Tätä kehitystä Al Hroub vie eteenpäin viime vuonna voittamansa maailman parhaan opettajan palkinnon voimin. Lapset eivät luota toisiin ihmisiin Lasten kokema ja näkemä väkivalta heijastuu heidän käytökseensä koulussa: he saattavat olla ärtyisiä, aggressiivisia ja joissain tilanteissa väkivaltaisiakin toisia lapsia kohtaan. Hän saattoi lyödä toista lasta niin, että tämä vuoti verta. Palkinnon jakaa vuosittain Varkey Foundation, jonka tukijoita ovat mm. He joutuvat kokemaan suoraa ja epäsuoraa väkivaltaa monessa muodossa. Bill Clinton, Tony Blair ja Kevin Spacey. Aluksi hän oli luokkahuoneessa jatkuvasti pojan läheisyydessä, jotta vältyttiin väkivaltaisten tilanteiden kehittymiseltä. He alkoivat kehittää erilaisia sisäleikkejä, joihin kutsuivat myös naapuruston lapsia. Koululuokan motto on ”Ei väkivallalle”. – Hän on kehittynyt hyvään suuntaan ja päätyy väkivaltaisiin tilanteisiin enää hyvin harvoin. Kilpailun sääntöjen mukaan ainakin osa summasta tulee käyttää humanistisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin. n Kannustetaan unelmia ja haaveita Väkivaltaisissa oloissa kasvavia lapsia voi tukea leikin avulla, sanoo maailman paras opettaja Hanan Al Hroub . LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 49 LM3_s42-49.indd 49 16.2.2017 11.37. Koulunkäynti ei välttämättä maistu, ja luokkahuoneen tunnelma voi olla jännittynyt. Niinpä keskityn kasvattamaan lasten välistä luottamusta ja kunnioitusta. – Pyrin tekemään opetuksesta hauskaa leikin avulla. Luokkahuone on vastakohta katujen todellisuudelle: seinillä on iloisen värikkäitä piirustuksia ja tekstiileitä ja meillä on käytössä paljon erilaisia leikkikaluja. – Sille oli tilausta, sillä vielä tuolloin etenkään luokanopettajilla ei ollut valmiuksia tukea traumatisoituneita lapsia, sanoo kahdeksan vuotta opettajan työtä tehnyt Al Hroub. Al Hroub on käyttänyt ikäviä kokemuksiaan hyväksi ja kääntänyt ne voimavaraksi. Hän jakaa oppilailleen tietoa, jotta näillä on tulevaisuudessa mahdollisuus yrittää vaikuttaa asioihin. Vähitellen Al Hroub ohjasi poikaa leikkeihin, joissa tämä sai aina palkinnon kyettyään hillitsemään omia aggressioitaan, aluksi muutamien minuuttien ajan. – Poika ei halunnut koskaan valita esinepalkintoja luokan aarrearkusta, josta löytyy esimerkiksi kauniita kyniä ja ilmapalloja. Näihin kysymyksiin yrittää vastata opettaja Hanan Al Hroub, joka työskentelee Samiha Khalil -nimisessä koulussa Al-Birehin kaupungissa miehitetyllä Palestiinalaisalueella Länsirannalla. Lapsuus pakolaisleirillä Hanan Al Hroub eli lapsuutensa pakolaisleirillä lähellä Betlehemiä. Omien tytärten traumat Hanan Al Hroub päätti opiskella opettajaksi sen jälkeen, kun oli opettanut ja kuntouttanut kotona omia väkivaltaisen yhteenoton seurauksena traumatisoituneita lapsiaan
– Kato, Oskari, terve! – Istu tähän juttelemaan, Oskari Savolainen ja Jere Virinsalo kannustavat. Oskari ja Jere asuvat samoissa taloissa itsenäisesti elävien Lahden vammaispalvelun asiakkaiden kanssa. – Olemme puuhamiehiä ja huolehdimme asukkaiden sosiaalisesta toiminnasta. He jelppaavat, järjestävät puuhaa ja tutustuttavat naapureita toisiinsa. Oskari aloitti isännöinnin Metsäkankaan kerrostaloissa viime vuoden alussa, Jere muutti Mastokadulle viime kesänä. SIRPA PALOKARI kuvat JUHA TANHUA 50 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s50-55.indd 50 16.2.2017 12.07. Hän kuuluu myös Unified-joukkueeseen, jossa vammaiset ja vammattomat nuoret pelaavat yhdessä koripalloa. Lupauduin tähän koekaniiniksi, sillä olin aiemmin kesätöissä kehitysvammaisten parissa, Lahden ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi opiskeleva Oskari kertoo. Vaikka Risto on jo herrasmiesiässä ja Oskari ja Jere vasta reilu parikymppisiä, juttu kulkee juohevasti. LM 3/2017 s.50-55 ›› sukupolvet L ahden Mastokadun kerrostalossa asuva Risto Mäentie tulee pihalle ja törmää penkeillä tuttuihin kavereihin. Nastat naapurinpojat Oskari Savolainen ja Jere Virinsalo kuittaavat osan opiskelija-asuntojensa vuokrista toimimalla sosiaalisina isännöitsijöinä. – Olemme käyneet yhdessä lenkeillä ja tietenkin on puhuttu naisista ja urheilusta, miehet naureskelevat. Viralliselta nimikkeeltään he ovat sosiaalisia isännöitsijöitä, asukkaille mukavia naapurinpoikia
LM 3/2017 s.50-55 Oskari Savolainen (vas.), Jere Virinsalo ja Risto Mäentie istuvat mielellään kahvikupposelle. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 51 LM3_s50-55.indd 51 16.2.2017 12.07
KOKEILU TÄHTÄÄ asukkaiden yhteisöllisyyden ja turvallisuudentuneen lisäämiseen. Oskarilla on kaksio, josta hänen tyttöystävänsä muutti Jyväskylään opiskelemaan. Oskari Savolainen ja Jere Virinsalo käyvät asukkaiden kanssa ulkoilemassa ja pelailemassa. Lisäksi tämä lasketaan työharjoitteluksi. Mallia voisi toteuttaa missä tahansa hoivatalossa tai tutor-tyyppisesti esimerkiksi opiskelijataloissa, joissa moni saattaa kärsiä yksinäisyydestä, Oskari ehdottaa. – Tämä on kivaa, eikä sido liikaa. Kokemukset ovat innostaneet heitä pohtimaan keinoja, joilla kenen tahansa yksinäisyyttä voitaisiin helpottaa. Risto Mäensalo houkuteltiin lenkille. Vammaisille ihmisille kotoa tai asuntolasta omaan asuntoon siirtyminen saattaa olla iso, joskus raskaskin muutos. Vammaisten ihmisten asumislaadun kehittämiseksi heillä on mielessä jo visioita, jotka he saattavat toteuttaa valmistuttuaan. Suorittaessaan muutama vuosi sitten nuoriso-ohjaajan tutkintoa, hän teki kehitysvammaisten kanssa dokumenttielokuvan. – Naapurit saavat vaihtelua, seuraa ja virikkeitä – me mukavaa kokemusta ja edullisen asunnon. 52 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s50-55.indd 52 16.2.2017 12.07. Samaan aikaan pihalle saapuu kauppakasseineen nuori nainen, joka on hiljattain muuttanut taloon. Jatkossa mallia levitetään myös muihin vammaispalvelujen asumiskohteisiin. Nyt hän opiskelee sosionomiksi Lahden ammattikorkeakoulussa. Jos oma tilanne vaatii, voi sanoa myös ei. Velvollisuuteen kuuluu järjestää asukkaille toimintaa 20 tuntia kuukaudessa, ja tekemisensä isännöitsijät raportoivat kuukausittain vammaispalvelulle. – Erään asukkaan kanssa tein juuri ruokaa, se oli viiden tunnin setti, muun muassa kanaa ja riisiä. ISÄNNÖITSIJÄT TOUHUAVAT asukkaiden kanssa monenlaista: yhdessä pelataan, ulkoillaan, grillaillaan, käydään asioilla ja opetellaan arjen taitojakin. Myös Jere asuu kaksiossa. Opiskelija-asumisen ja sosiaalisen isännyyden malli on miehistä varsinainen win-win-tilanne. – Lampunvaihto saattaa olla jollekulle hankalaa. Kokemukset ovat olleet loistavia. Yhteiset jalkapalloturnaukset, tempaukset ja retket piristävät arkea ja niiden kautta asukkaat tutustuvat toisiinsa. Jos sosiaalinen ympäristö on suppea, on vaarana passivoitua ja eristäytyä asuntoon ainoana seuralaisena televisio. Kerran erään asukkaan ovikelloa soitettiin yöllä, hän pelästyi sitä ja laittoi saman tien viestin minulle, Oskari kertoo. – Tämä on edullista, vuokra on huomattavasti normaalia pienempi, Jere kertoo. Jere huomaa hänet ja huikkaa: – Tulen tänä iltana koputtamaan oveesi, niin katsotaan ne bussiaikataulut ja sovitaan, milloin mennään kiertämään se reitti! n ” Malli sopisi myös opiskelijataloihin, joissa moni voi kärsiä yksinäisyydestä. Pihapenkillä juttusilla ollut Risto Mäentie lähtee kotiinsa. – Tällaiselle toiminnalle on kova tarve. Jere valmentaa jalkapalloseura FC Kuusysin kehitysvammaisten joukkuetta ja toimii Special Olympics Finland -joukkueessa. Olemme aktiivisia ihmisiä, joten tämä sopii meille. – Liikesalaisuuksia ei voi paljastaa, mutta sen verran voi kertoa, että suunnitelmissa olisi perustaa asukkaiden henkistä pääomaa tukeva palvelukotityyppinen paikka, johon voisi koota töihin valiojoukon ammattilaisia. Isännöitsijän ovikelloa voi rimpauttaaa, jos eteen tulee arjen pulmia tai tarvitsee vaikka kaverin lääkärireissulle. Oskarin ja Jeren isännöimät talot sijaitsevat eri puolilla Lahtea, mutta ystävinä he tapaavat usein ja jakavat ajatuksia työstä. Lisäksi katsottiin leffa, Jere kertoo. Hoitotyöstä vastaavat tarvittaessa vammaispalvelun ohjaajat ja hoitajat. LM 3/2017 s.50-55 – Sain vinkin Oskarilta
Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . Määräaikainen (12 kk) 83 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kestotilaus (12 kk) 72 e . 12 kk . Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 47 e . La hj ak si . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I Tilaa nyt Lapsen Maailma! Kestotilaus vain 72 e/vuosi. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Its el le ni . 12 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikainen (6 kk) 56 e . 6 kk . 12 kk . 6 kk . LM 3/2017 s.50-55 . 6 kk . Eurooppaan 12 kk 30 e . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. La hj at ila uk se na . 3 kk . Tarkemmat tiedot www.lapsenmaailma.fi LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 53 LM3_s50-55.indd 53 16.2.2017 12.07. O pi sk el ija til au ks en a . Ke st ot ila uk se na . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . tilaat lehden . Kestotilaus (3 kk) 29 e . M ää rä ai ka ist ila uk se na . Tilaushinnat . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17
teksti ja kuva PETRA PARTANEN ” Aikuinen ei saa heijastaa tukisuhteeseen omia odotuksiaan. – Aikataulut on mulle tosi hankalia. 54 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s50-55.indd 54 16.2.2017 12.07. Sen jälkeen on tehty paljon: käyty elokuvissa, syömässä, ostoksilla ja kahvilla, suppaamassakin. Juuri niin kuin Riina. Annia naurattaa: – Älä nyt kaikkea kerro! Luottamus ratkaisee Annia ja Riinaa yhdistää huumorintaju. Riinasta on ollut upeaa saada seurata Annin aikuistumista. – Siellä on kuuma kokki, Riina virnistää. Pian koulutuksen jälkeen Riina sai odotetun puhelun. Riinaan on tehnyt vaikutuksen erityisesti Annin avoin ja utelias suhtautuminen maailmaan. Anni on vanhin viidestä sisaruksesta, ja suurperheessä vanhempien aika oli usein kortilla. LM 3/2017 s.50-55 lastensuojelu L asit kilisevät ja kahvilan viereisistä pöydistä kuuluu tasainen puheensorina. – Olin koko ajan vaan kotona. Iän myötä vapautta on tullut lisää, mutta edelleen Anni kertoo kotona, mitä Riinan kanssa on tehty ja milloin nähdään seuraavan kerran. Riina oli pitkään etsiskellyt itselleen kiinnostavaa vapaaehtoistyötä, kun hän kuuli Helsingin kaupungin lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta. Molemmat arvostavat toisissaan samoja asioita: lämpöä, avoimuutta ja auttavaisuutta. Haastattelua seurasi muutamia viikkoja kestävä koulutus, jossa Riina ja muut tulevat tukihenkilöt tutustuivat toiminnan periaatteisiin ja valmistautuivat tulevaan tukisuhteeseen. Se on piirtynyt tarkasti mieleen, sillä molempia jännitti. Annista kerrottiin vain ikä ja että hän tykkää pohdiskella asioita. Tapaamisja kotiintuloajat sovittiin tarkkaan vanhempien kanssa. Välillä on toki ollut vaikeaakin. Annin suhde vanhempiinsa on luottamuksellinen, mutta on asioita, joista voi jutella vain tukihenkilölle. Niiden mielestä Riina kuulostaa tosi hauskalta. – Varmistin aina Annin vanhemmilta, että esimerkiksi keikalle meneminen tai meikkien ostaminen on heille ok, Riina kertoo. – Mulle soitettiin, että nyt olisi tällainen tyttö. Tässä suhteessa ovat tarpeet ja toiveet kohdanneet. Anni arvostaa tapaamisissa turvallista ja luotAikuisen nälkä Suppausta, sushia ja shoppailua – Riinalle ja Annille tukisuhde tarkoittaa uusia elämyksiä mutta myös arkista yhdessäoloa. – Kurssilla painotettiin, ettei aikuinen saa heijastaa suhteeseen mitään omia odotuksiaan. Hän kuuli tukitoiminnasta sosiaalityöntekijältään ja halusi mukaan. – Ystävälläni Janilla oli ekaluokkalainen poika, jonka kanssa hän kävi aina uimahallissa. – Me ollaan tällaisia kaakaohiiriä, Riina, 31, nauraa. Riina nyökyttelee. Ensimmäisellä tapaamisella Anni ja Riina kävivät jäätelöllä. Tärkeintä on Annin mukaan luottamus: – Pystyn luottamaan Riinaan täydellisesti. Riina hymyilee kaakaomukinsa takaa: – Mutta kaikesta on aina voitu jutella, eikö niin. Anni, 16, kalastaa kupistaan viimeistä kermavaahtonokaretta ennen kuin se sulaa lämpimään juomaan. Riinan ja Annin tukisuhde on jatkunut jo kolme vuotta. Riinaan tutustuessaan Anni oli vasta 13-vuotias, ja Annin perhe seurasi tiiviisti tukisuhteen kehittymistä. Sitä on ollut kiva olla todistamassa. Oman tukihenkilön voi saada lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi tai nuori. Jokaiselle tukihenkilöä etsivälle lapselle halutaan löytää juuri sopiva aikuinen. – Olen aina myöhässä, Anni tunnustaa. Se kuulosti hauskalta. Samat jutut naurattavat, ja toista voi kiusoitellakin. Kuuma kokki ja muita salaisuuksia Kun Riina soitti lastensuojelun tukihenkilötoiminnan koordinaattorille, tukihenkilökurssi oli juuri alkamassa. Riinalle olen avoimempi. Annille se oli Riina. – Toivoin, että tukihenkilö olisi rento ja hauska ja tykkäisi tanssia. Molemmille jää tapaamisista iloinen ja inspiroitunut olo. Kun halutaan tehdä jotain erityistä tai on aihetta juhlaan, Riina ja Anni käyvät lempiravintolassaan sushilla. – Annilla on tosi monipuolinen ystäväpiiri ja Anni tietää paljon erilaisista kulttuureista ja elämäntavoista. – Perhe tykkää Riinasta tosi paljon ihan vain siksi, mitä olen kertonut. – En kauheasti puhu vanhemmille esimerkiksi pojista. Ennen kurssia Riina haastateltiin ja taustat selvitettiin. Kaikesta näkee, että tuttuja ollaan: välillä naurattaa kamalasti, ja päällekkäin puhuminen on jatkuvaa. Kun sille kertoo jotain, se ei kerro eteenpäin. Ajattelin, että olisi kiva tehdä jotain ja pystyä puhumaan asioista jollekin, Anni kertoo. Niukan kuvailun takana oli kuitenkin asiantunteva matching eli yhteensovittaminen. Sellainen ’minä tarvitsen nyt kalakaverin’ -ajattelu kuuluu sitten ihan muille foorumeille
Riina tarkentaa, että ajatus tuli kuitenkin ihan kokonaan Annilta itseltään. Tulevaisuuden unelmia Riina ja Anni juttelevat usein myös tulevaisuudesta: opinnoista, töistä ja elämästä yleensä. Riina nyökkää ja hymyilee: – Ihana kuulla. n Annin ja Riinan nimet on muutettu Tukisuhde vaatii joskus itsensä voittamista. Kahvilan vilinässä Anni ja Riina voisivat olla siskoksia tai Riina voisi olla Annin kummitäti. LM 3/2017 s.50-55 tamuksellista ilmapiiriä. – Mutta enimmäkseen haluan vain olla onnellinen. – Tiesin heti, kun tavattiin, että voin luottaa Riinaan, Anni sanoo. Miestä tukihenkilökseen toivovia lapsia ja nuoria, eritoten poikia, on paljon enemmän kuin tukihenkilökurssille osallistuu miehiä. – Kai mäkin vähän yllätyin, kun olitkin paljon hauskempi kuin olin kuvitellut. – Puikkoja en kyllä osaa vieläkään käyttää. – Riina inspiroi ja on tärkeä esikuva. www. ” En tiennyt, että teinit voivat olla noin viisaita. Anni on opetellut Riinan johdolla käyttämään syömäpuikkoja, ja Riina on rohkaistunut Annin kanssa kauhuelokuviin. Annin tavatessaan Riina myöntää yllättyneensä. – Sä olet kyllä ollut alusta asti tosi reipas ja halunnut kokeilla kaikkia uusia juttuja: sushia ja syömäpuikkoja..., sanoo Riina. MUKAAN TUKIHENKILÖTOIMINTAAN • TUKIHENKILÖTOIMINNAN palvelut on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille tai nuorille, jotka tarvitsevat turvallisen aikuisen tukea ja jotka haluavat oman tukihenkilön. Yksi on joka tapauksessa varmaa: suhde jatkuu. • ERITYISEN SUURI TARVE on miestukihenkilöille. • TUKIHENKILÖKSI etsitään avarakatseista, rajansa tuntevaa, tasapainoista ja yhteistyökykyistä aikuista, jolla on aito halu tukea nuorta ja sitoutua toimintaan pitkäaikaisesti. – En ymmärräkään! Mutta joskus sentään kuitenkin. • TUKISUHTEEN luomisessa otetaan huomioon sekä tukijan että tuettavan tarpeet ja toiveet, ja lapselle etsitään aina mahdollisimman sopiva tukihenkilö. Onko se oikea sana, esikuva. Oppimista on kuitenkin tapahtunut myös toisinpäin. Riinan kanssa Annin on ollut helppo puhua koulutuksen merkityksestä ja työelämästä. Suunnitelmia riittää. – Riina on juristi, ja siksi kiinnostuin lakiopinnoista. On selvää, että suhde on kauan sitten lakannut olemasta virallinen ja ylhäältä määritelty. – En tiennyt, että teinit voivat olla noin viisaita. lastensuojeluntukihenkiloksi.fi ” Olit paljon hauskempi kuin olin kuvitellut. Tukihenkilötoimintaa järjestävät monet kaupungit ja järjestöt. Entä sitten tukisuhteen tulevaisuus. Riinan kanssa huolet unohtuvat. Myös nauru on tärkeää. Olit pohdiskeleva ja syvällinen, se teki vaikutuksen. Myös kesäreissuista ja konserteista on ollut puhetta. Naurat mun jutuille, ja sulle on kiva kertoa, kun et välillä ymmärrä mitään. . – Olin alkuun tosi ujo. Nykyään pystyn paremmin luottamaan ihmisiin. – Jos on ollut murheita, niin Riinaa on aina kiva nähdä. Tukisuhde kasvattaa – myös aikuista Annista on suhteen aikana kasvanut itsevarma nuori nainen. Urheiluharrastus olisi kiva, tai yhdessä voisi opiskella, vaikkapa kieliä. Olen kyllä oppinut sulta tosi paljon esimerkiksi someasioita. – Kyllä osaat jo tosi hyvin, eikä ole käynyt mitään soijakatastrofeja pitkään aikaan! Vaikka on vaikea arvioida, miten asiat olisivat menneet ilman tukisuhdetta, Anni uskoo, että myönteisen kehityksen nopeus johtuu suureksi osaksi Riinan esimerkistä. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 55 LM3_s50-55.indd 55 16.2.2017 12.07. Anni opiskelee lähihoitajaksi, mutta haaveissa siintävät myös iltalukio ja lääketieteellisen tai oikeustieteellisen alan opinnot
– Suomi ei ole aina erityisen lapsiystävällinen yhteiskunta. Varsinkaan lapset eivät saaneet puhua ruokapöydässä, Knuuttila kertoo. HANNA-MARI JÄRVINEN kuvat HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO Hotelli Torni 56 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s56-61.indd 56 17.2.2017 11.35. – Yhteinen ruokailu ja asettuminen yhteisen ruokapöydän äärelle on meillä aika nuori ilmiö, kertoo ruokakulttuurin tutkija, Helsingin yliopiston kansatieteen dosentti Maarit Knuuttila. Sosionomi Petra GergovKoskelo näkee tilanteen osana laajempaa yhteiskunnallista asenneilmapiiriä. Yksi yrityksen kehittämistä konsepteista on Perheet safkaa -tapahtuma, jossa 13 pääkaupunkiseudun ravintolaa kutsui lapset ja lapsiperheet syömään yhdessä. Kakarat kapakassa 1900-luvun alkupuolella lasten paikka ei välttämättä ollut ruokapöydässä, saati ravintoloissa. Täysin normalisoitunut tilanne ei ole vieläkään. LM 3/2017 s.56-61 ruokakulttuuri S aako lapset ottaa mukaan ravintolaan vai ei. 1940-luvulla lapset pääsivät ravintolaan lähinnä elintarvikepulan vuoksi, mutta ravintoloiden ei katsottu olevan heille sopivia paikkoja, koska niissä tarjottiin alkoholia. Vasta matkailun yleistyessä ja ravintoloiden herätessä lapsiperheiden tarpeisiin 1980ja 90-luvuilla, lasten mukaan ottaminen ravintoloihin lopulta lisääntyi. Toiset ravintolat panostavat perheystävällisyyteen ja tarjoavat lapsille omia ruokalistoja, leikkipaikkoja ja viihdykettä. Lapsi ei ole koskaan ollut luonnollinen asiakas Suomen ravintoloissa, kirjoittaa Merja Sillanpää tutkimuksessaan Säännöstelty huvi – Suomalainen ravintola 1900-luvulla (SKS 2002). – Ravintolan henkilökunnan tehtävä ei ole kasvattaa lapsia tai opettaa heille käytöstapoja. Ravintoloita pidettiin syntisinä, lapsille sopimattomina paikkoina. Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon yritys Family Matters pyrkii tuomaan perheystävällisyyttä näkyvämmäksi osaksi yhteiskuntaa. Aluksi puuttui pöytäkin Suomessa on aina elänyt vahvana ruoan kotona valmistamisen kulttuuri, jolloin ulkona syömistä on pidetty tuhlailuna. Vielä 1970-luvulla lapsi oli vielä harvinaisuus ravintoloissa. Heidät pitäisikin ravintoloissa nähdä samanveroisina asiakkaina kuin aikuiset, sanoo Gergov-Koskelo. Meillä syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Lapset koetaan täällä liian usein häiritsevinä ja meluisina muuallakin kuin ravintoloissa. Ruokapöytä oli pitkään aikuisuuden symboli, jonne lapsilla ei ollut asiaa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran tammikuussa. Aihe nousee esiin tasaisin väliajoin ja jakaa mielipiteitä. Ja vaikka olisi ollutkin, ei se välttämättä ollut lasten paikka. Käytöstapojen opettaminen on vanhempien vastuulla. Lasten läsnäolo ravintoloissa herättää keskustelua edelleen. Vaikka pöydät yleistyivät myös muissa kuin herrasväen kodeissa, ei ruokailusta muodostunut yhteisen viihtymisen hetkiä. On itsestään selvää, ettei ravintolassa saa esimerkiksi juoksennella ympäriinsä. – Pöytä oli pitkään aikuisuuden symboli. Hänestä lapsiperheiden tulee saada käydä muuallakin kuin heille erikseen suunnitelluissa paikoissa, mikä ei tarkoita, että ravintoloissa saisi käyttäytyä miten sattuu. Kotona, ravintolassa Ravintoloihin ei lapsilla ollut noihin aikoihin pääsyä. Pöydän ympärillä ei Knuuttilan mukaan syöty, koska ruokapöytiä ei joka kodissa vielä 150 vuotta sitten ollut. – Lasten on saatava näkyä ja kuulua elinvoimaisessa yhteiskunnassa. Ristiriitaista suhtautumista selittää osaltaan Suomesta puuttunut yhdessä syömisen kulttuuri. Osa aikuisista ei halua nähdä lapsia ravintoloissa lainkaan, ja on jopa ravintoloita, jotka kieltävät lapsiperheiltä sisäänpääsyn. Gergov-Koskelon mielestä ensimmäisiä ravintolassa käyntikertoja ei kannata mennä harjoittelemaan erityisen väsyneiden tai nälkäisten lasten kanssa. – 1900-luvun alkupuolella ruokapöytä oli hiljaisuuden paikka
Suupalakin on poliittinen teko. Uudet kansalliset lapsiperheiden ruokasuositukset kehottavat koko perhettä syömään samaa ruokaa. vietetään Mämmien yötä, 6.5. klo 11–15 Perhepäivää, jolloin niistä löytyy puuhaa erityisesti lapsiperheille. Valokuvataiteen museon Poliittisen valokuvan festivaali 2017: Ruoka / Post-Food esittää paraikaa kuvia, jotka nostavat esiin ruoan poliittisia, yhteiskunnallisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Ja kyllä hyvä ruoka kelpaa lapsille samalla tavalla kuin aikuisillekin! – Olen nähnyt 4-vuotiaan syövän kahdeksan ruokalajin illallisen alusta loppuun, kertoo Toivonen. Hotellija ravintolamuseo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa Kaapelitehtaalla, jossa sijaitsevat myös Suomen valokuvataiteen museo ja Teatterimuseo. 1970-luvulla Ruissalossa tarjottiin lapsille lihapullien ja nakkien rinnalla paistettua kalaa. www.valokuvataiteenmuseo.fi AINA VAAN NAKKEJA TAI LIHAPULLIA Imatran Valtionhotelli Omenapuu LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 57 LM3_s56-61.indd 57 16.2.2017 12.20. Syödään yhdessä! Yksi Suomi 100 -juhlavuoden kampanjoista on Syödään yhdessä. Näyttelyssä pohditaan, miten voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme – vai onko päätökset tehty jo ennen kuin meille tarjotaan mahdollisuutta valita. Ravintolassa syöminen tarjoaa lapselle tärkeän kokemuksen. Puolikkaiden annosten tarjoaminen lapsille pitäisi olla itsestään selvyys. Imatran Valtiohotellista sai vuonna 2009 lasten à la carte -listalta mummon lihapullia, nauravia nakkeja ja Pekka Pontevan vasikanleikkeen. www.syodaanyhdessa.fi ” Ravintolan henkilökunnan tehtävä ei ole opettaa lapsille käytöstapoja. Aikuiset luulevat, että lapset pitävät vain nakeista ja ranskalaisista, kertoo THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo. Vaikka suomalaisen ravintolaruoan kehitys 1960-luvulta nykypäivään on ollut huimaa, ei se valitettavasti näy lasten ruokalistoilla. . 6.4. www.hotellijaravintolamuseo.fi . Niissä vietetään 18.3. päivä antaa erityisen syyn kutsua tai tulla kutsutuksi. Heille tarjotaan nakkeja, ranskalaisia ja lihapullia vuosikymmenestä toiseen. – Ruokalistojen mielikuvituksettomuuden taustalla ovat useimmiten aikuisten, ei lasten, ennakkoluulot. viritetään pihat grillikauden kunniaksi ja 6.8. Kodin lisäksi kutsutaan syömään yhteiseen pöytään ravintolaan, luontoon, työpaikalle ja tapahtumiin. Jos ruoat eivät sellaisenaan lapselle maistu, ei vaikkapa vihannesten tai kalan paistaminen pitäisi olla keittiölle mikään ongelma, muistuttaa Toivonen. Vanhin Hotellija ravintolamuseossa tallessa oleva lasten ruokalista on Ravintola Tornista (1966) ja siltä löytyy pinaattiohukaisia, lihapullia, nakkimakkaroita ja perunamuhennosta. juhlitaan kansallista Mustikkapiirakkapäivää. Samalla linjalla on Suomessa, Sveitsissä, Australiassa ja Tanskassa työskennellyt keittiömestari Toni Toivanen: – Eivät nakit ja muussi tai erilliset lasten listat ole enää tätä päivää. Jokaisen kuukauden 6. Nakit ja lihapullat olivat vielä 1950-luvulla ylellistä juhlaruokaa, mutta arkistuivat 1960-luvulla. LM 3/2017 s.56-61 – Pienimmille lapsille voi ottaa mukaan pientä puuhailtavaa, ettei paikallaan istuminen käy liian vaikeaksi. www.teatterimuseo.fi . Lapset kuitenkin oppivat matkimalla. n . Ruoan tarjoaminen on kuitenkin myös osoitus huolenpidosta, vieraanvaraisuudesta ja rakkaudesta. – Lapsi syö sitä, mistä pitää ja pitää siitä, mihin tottuu. – Lapsella on oikeus samaan elämykseen kuin aikuisellakin
MARIANNA LAIHO kuva MOSTPHOTOS 58 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s56-61.indd 58 16.2.2017 12.20. Konflikti vie pitkittyessään voimat. Erityisen ikävää se on työpaikoilla, joissa ollaan tekemisissä lasten kanssa. LM 3/2017 s.56-61 työelämä Sukset ristissä
Vaikutukset voivat olla myös välillisiä. SOVITTELIJA KUUNTELEE osapuolia yhdessä tai tilanteesta riippuen aluksi erikseen. Sovittelijoiden määrä on kasvanut useisiin kymmeniin viiden viime vuoden aikana. Suunta on eteenpäin. Pikkuhiljaa se on levinnyt muillekin alueille. Se ei ole kuitenkaan aina työntekijöiden mielestä hyvä asia, sillä moni ei uskalla puhua vapaasti. KOULUTUSTA SOVITTELIJOILLE • SOVITTELUA on käytetty juridisia toimenpiteitä korvaavana toimenpiteenä riitaja rikosasioissa. • TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ei voi kutsua sovittelijaa, mutta hän voi ehdottaa esimiehelle sovittelun käyttämistä, mikäli tilanne on hänen mielestään sellainen, että sovittelu olisi siihen sopiva keino. Sovittelusta opittiin esimerkiksi aikaisempaa toimivampaa vuoropuhelua, Inga Järvinen kertoo. Siitä ei yleensä seuraa hyvää. Sovittelu sopii myös organisaatiomuutosten tuomien ristiriitojen aukaisemiseen. Sovittelijoiden kokemuksen mukaan useimmissa tapauksissa päästään jonkinlaiseen sopimukseen. Pitkittynyt konflikti vie työntekijän voimat ja vaikuttaa terveyteen. Työpaikalta katoaa ilo. – Konfliktin taustalla voi olla vuosikausia kestänyttä puhumattomuutta ja epäasiallista kohtelua. – Hyvä henki työpaikalla on myös työnantajan etu, sillä sen on todettu parantavan tuottavuutta. • TYÖPAIKALLA sovittelua ovat tehneet mm. • TYÖNANTAJA maksaa sovittelijan korvauksen. Vapauttavasta tunteesta syntyy usein uutta ja rakentavaa. – TYÖPAIKKAKIISTOJEN alkupisteenä on usein pieni asia, esimerkiksi väärinymmärrys, Eloranta sanoo. Lapset ovat herkkiä aistimaan työntekijöiden tunteita. Sovittelu siis lisää jaksamista ja fokusoi siihen, mikä on työssä tärkeää. Jo siksi työpaikan ilmapiirin tulisi olla hyvä. Tämä koskee kouluja ja päiväkoteja, mutta varsinkin lastensuojeluja mielenterveystyötä, joka on usein erityisen haasteellista. – Ihmisillä saattaa olla kuitenkin niin pahoja loukkaantumisen tunteita, että eteenpäin ei päästä ennen kuin ne on käsitelty, Tuula Eloranta sanoo. Kissa kannattaisi nostaa pöydälle ajoissa. – Jälkikäteen olen saanut palautetta, että tilanne kuitenkin muuttui paremmaksi. Huono henki estää keskittymästä oleelliseen, Eloranta kuvaa. – Vuosien aikana asia saa valtavat mittasuhteet. Sovittelijaa voi etsiä netistä. n ” Sovittelija saattaa saada ihmeitä aikaan. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 59 LM3_s56-61.indd 59 16.2.2017 12.20. – Kun ihminen on koko ajan lujilla, sietokyky vähänkin ikäville asioille alentuu, hän sanoo. Tällöin ulkopuolinen sovittelija voi tuntua turvallisemmalta. Helsingin Psykoterapiainstituutista. – Tällöinkään ei pitäisi lähteä loputtomasti puimaan, kuka sanoi vuonna suo ja kuokka mitäkin. Yhteisessä istunnossa kaikki näkemykset tulevat kuulluiksi. – Työntekijöiden tulisi saada toisiltaan tukea, eikä kuluttaa energiaansa jännitteisestä tilanteesta selviämiseen, Tuula Eloranta sanoo. – Uupuneesta opettajasta ei ole lapsille iloa, ja työyhteisö kärsii jatkuvista sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä, Inga Järvinen muistuttaa. Yhtenä syynä sovittelijoiden määrän kasvuun on viime vuosien kiristynyt työtahti, mikä vaikuttaa jaksamiseen. On kauhea ajatus, jos vielä työyhteisökin nakertaa työntekijän jaksamista. – Paitsi inhimillisestä kärsimyksestä, kysymys on myös taloudellisista menetyksistä. Silloinkin, kun ei päästä, sovittelusta voi olla hyötyä. Pahimmillaan kyse on kiusaamisesta ja suoranaisesta toisen vahingoittamisesta: esimerkiksi puhutaan pahaa, estetään tiedonkulkua tai jopa kerätään nimilistaa potkujen antamista varten, 15 vuotta sovittelijana toiminut Tuula Eloranta Skillmotor Oy:sta kertoo. TYÖPAIKOISSA, joissa työskennellään lasten ja heidän vanhempiensa kanssa, kannustava ilmapiiri on ensiarvoisen tärkeä. Kokouksessa ei ole puhuttu jostain asiasta suoraan, jolloin työntekijä on voinut saada väärän kuvan tapahtumista tai hän alkaa kuulla epämääräisen puheen itseensä kohdistuvana panetteluna. • SOVITTELIJANA voi toimia myös esimies. Sovittelussa ei haeta oikeata ja väärää, vaan yhteistä ratkaisua. LM 3/2017 s.56-61 S ovittelulle on selvä sosiaalinen tilaus, sanoo toimitusjohtaja John Pihlaja Helsingin Psykoterapiainstituutista. • SUOMESSA ensimmäisiä työyhteisösovittelija-nimikkeen saaneita sovittelijoita on valmistunut mm. Sovittelijoita kouluttava psykoterapeutti Inga Järvinen Terapia Satamasta muistuttaa, että konflikti sinänsä ei ole huono asia: – Konfliktit kuuluvat elämään. Sovittelija setvii mielipidekiistoja ja aukaisee pattitilanteita, jotka ovat muodostuneet työntekijöiden tai esimiehen ja alaisen välille. Sovittelijaa voi ehdottaa työpaikalla kuka tahansa, mutta yleensä sovittelijan kutsuu työpaikalle pääluottamusmies, esimies tai vastaava. Konfliktin selvittäminen on puhdistavaa ja vie asioita eteenpäin. – Työ itsessään voi tuoda voimattomuuden ja riittämättömyyden tunteita. Parhaimmillaan ristiriitatilanteet pakottavat työntekijän tarkastelemaan työtään ja asenteitaan uudella tavalla. Työpaikoilla osataan usein vaatia kiistojen selvittämistä; opetetaanhan tunnetaitoja jo koulussakin. psykoterapeutit ja työnohjaajat
Turkuun asettuneen tutkija-pelisuunnittelijan yhdessä puheterapeuttien kanssa kehittämä sovellus täydentää perinteisen puheterapian keinoja. 60 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s56-61.indd 60 16.2.2017 12.20. HEIDI HORILA kuva PASI LEINO Sanalanka-sovellusta voi pelata kätevästi älypuhelimilla ja tableteilla, kertoo Natasha Trygg. LM 3/2017 s.56-61 keksintö Käsiksi kielenkehitykseen Kun serbialaislähtöinen Natasha Trygg huomasi, että hänen tyttärellään oli haasteita oppia suomea, ei hän jäänyt pyörittelemään peukaloitaan
LM 3/2017 s.56-61 S uomalaisilla lapsilla on aika paljon ongelmia puheenkehityksessä, pamauttaa energinen ja runsassanainen Natasha Trygg. Sovellus antaa suoraa palautetta käyttäjälleen, mutta se tekee sen kannustavasti, eikä virheitä osoittamalla. – Vaikka pelin perimmäinen idea on opettaa, täytyy sen olla ulkoisilta tekijöiltään vetävä, jotta lapsi kiinnostuu siitä. Terapeutin, vanhemman ja lapsen yhteistyö ja kommunikaatio ovat edelleen keskiössä, mutta sovelluksen avulla lapsi voi harjoitella ja täydentää kielenoppimistaan kotona. Koska sovellus on kulttuurisidonnaisessa mielessä neutraali, sitä voi käyttää missä vain. Miksi siis älysovellus. – Helpoimmalla tasolla lapsi voi muodostaa ensin yksinkertaisia lauseita ja edistyessään keksiä monimutkaisempia tarinoita. – Puhelimet ja muut laitteet ovat tiivis osa perheiden arkea, mutta ainahan on ollut myös lehtiä ja kirjoja, joihin vanhemmat ovat huomionsa fokusoineet. Sanalanka syntyy perinteisten puheterapiametodien ja uudenlaisen teknologian yhdistämisestä. – Hinta tulee olemaan edullinen, jotta kaikki voivat sen halutessaan hankkia, vakuuttaa Trygg. Mutta sanotaan, että vanhemmat ovat jo nyt liian kiinni älylaitteissaan, eivätkä juttele tai ole läsnä lapsilleen. Kehystarinassa Miima-tyttö seikkailee avaruusolentona maapallolla ja tutustuu ympäristöönsä, mutta käyttäjä voi keksiä muodostamillaan lauseilla myös oman tarinansa. Sovellusta on testattu jo kymmenien lasten kanssa, ja tulokset ovat lupaavia. Natasha Tryggin mielestä jo markkinoilla olevien puheterapiasovellusten visuaalinen maailma on ollut perin vanhanaikainen ja tylsä, vaikka visuaalisella ilmeellä on niissä iso merkitys. – Suomalaiset ovat aika hiljaista kansaa. – Hän on nyt 7-vuotias ja puhuu, ymmärtää ja kirjoittaa suomea sujuvasti! n . Tryggin mukaan puheterapeuteilta on tullut väkevää viestiä siitä, että tämän tyyppistä sovellusta kaivataan. – Sovellus ei millään muotoa korvaa puheterapiaa, vaan toimii terapiaa täydentävänä työkaluna. Maailman markkinoilla on puheterapiasovelluksia lapsille jo kasapäin, mutta suomenkielistä sovellusta ei vielä ollut tarjolla. Entä miten tyttäresi kävi. Sanalangan kohderyhmät on jaoteltu 0–3ja 4–6-vuotiaisiin. Muukalaisena kieliviidakossa Sanalanka koostuu erilaisista peleistä, joissa muodostetaan esimerkiksi lauseita valitsemalla vaihtoehtoja eri sanaluokista. Hän epäilee yhdeksi syyksi sen, miten lapset ja vanhemmat kommunikoivat keskenään. Pelisuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevä Trygg ja hänen työryhmänsä ovat kehittäneet Sanalankaa kohta parin vuoden verran. – Vierausteema tulee siitä tunteesta, kun lapsi opettelee uutta kieltä, oli se sitten oma äidinkieli tai jokin vieras kieli. Herkkyysikä kielen oppimisessa on noin 2–3 ikävuodesta kuusivuotiaaseen. www.natashatrygg.com/sanalanka ” Suomalaiset ovat aika hiljaista kansaa. Pelien tapahtumat sijoittuvat esimerkiksi viidakkoon, metsiin ja maatiloille. Ideaa laajennetaan Työryhmä pyrkii viemään Sanalankaa muihin Pohjoismaihin ja Isoon-Britanniaankin. – Vanhempani ovat peli-intoilijoita kuten minäkin, joten olen aina ollut kiinnostunut erilaisista peleistä ja teknologiasta, parantumattomaksi nörtiksi itseään kutsuva Trygg kertoo. Jatkossa Sanalangan kaltaisia sovelluksia aiotaan myös kehittää esimerkiksi autististen lasten ja muistisairaiden aikuisten kielenoppimisen avuksi. Niinpä Trygg päätti kehittää sellaisen – varsinkin kun oma tytär tuntui tarvitsevan sellaisen. Hän toivoo, että Sanalanka otettaisiin osaksi arjen toimintaa esimerkiksi neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa, jolloin se tulisi tutuksi kielenkehityksen kanssa painiskeleville perheille. Peleissä on useita vaikeustasoja, joista terapeutti valitsee sopivimman. Sovellusta käyttääkseen ei tarvitse olla puheterapian piirissä ja sitä voi käyttää monipuolisesti erilaisissa älylaitteissa. Uuden kielen maailmassa tuntee itsensä helposti ulkopuoliseksi muukalaiseksi, sanoo Natasha Trygg, joka puhuu ja lukee suomea nykyään sujuvasti. Interaktiivinen ja digitaalinen kirja on tarkoitettu esimerkiksi kaksikielisille lapsille ja maahanmuuttajalapsille. Sovellus perustuu kertojanääneen sekä visuaalisiin ja graafisiin sanojen representaatioihin, joiden avulla lapsi oppii ymmärtämään sanojen merkityksiä ja artikulaatiota. Puheterapian ammattilaisten kanssa suunniteltu peli pyrkii olemaan hauska, motivoiva ja palkitseva. Painopiste Sanalangassa on perheiden ja terapeuttien yhteisessä kommunikoinnissa, sillä mikään peli tai sovellus ei korvaa inhimillistä kontaktia, muistuttaa Natasha Trygg. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 61 LM3_s56-61.indd 61 16.2.2017 12.20. Mukaan varhaiskasvatukseen
Poika on sitä mieltä, että hänelle on naurettu päiväkodista asti: ”Nykyään mulla onkin yleensä lohikäärmeiden suomuista tehty haarniska, johon pilkkanauru ei pysty”. Ihmissuhteet ja hullu perhe ovat tietysti nuortenkirjallisuuden ikuisesti tärkeitä teemoja. Kirjailija kuvaa armottoman kirkkaasti, mitä kaikkea paha teko tuo tullessaan: Isakin perhe joutuu kärsimään, kun väkivalta synnyttää väkivaltaa. Maailma kutsuu, Rachel Riley -kirjassa (suomentanut Terhi Leskinen) Rachel ryhtyy tuumasta toimeen monella rintamalla, ja koulukin vaihtuu opiskelupaikaksi. Kirjassa on poikkeuksellista se, että päähenkilöllä on onnellinen, ehjä perhe. Rakkauden mittasuhteet paljastuvat ällistyttäviksi. Kirja on myös Esterin ja Isakin rakkaustarina. VIIMEAIKAISET UUTUUDET LUPAAVAT KUITENKIN PEHMEYDEN PALUUTA. Harvoin nuortenkirjallisuudessa survaistaan näin kaihtelemattomasti väkivallan kierteeseen. Ystävän päinvastaiset kokemukset tuovat kirjaan vertailupintaa, ja Miisa joutuu miettimään perheiden erilaisia tilanteita. Teos tönäisee miettimään, voiko koskettava nuortenkirja käsitellä muuta kuin kuolemaa ja onnettomuuksia. Nörtistä menestyjäksi Aleksi Delikouras jatkaa tietokonepeleihin uppoutuneesta pojasta kertovaa suosittua Nörtti-nuortenkirjasarjaansa teoksella pro gamer. PERHEESTÄKIN SAADAAN PITKÄSTÄ AIKAA KIRJOISSA VOIMAA. Pojat saavat päähänsä, että puolituntematon Simon on homoseksuaali, ja siitä käynnistyy silmitön veriteko. 62 l LAPSEN MAAILM 3 l 2017 LM3_s62-66.indd 62 16.2.2017 12.35. Huumori horjahtaa jo naiivin puolelle; aikuisuuden kynnyksellä saisi pohdiskelevaa ainesta olla hiukan runsaammin, vaikka sarjan tavaramerkkinä onkin huumori. Lukijakin vakuuttuu, että elämää on muuallakin kuin kaupungissa. Saaren pieni yhteisö joutuu epäilyjen alaiseksi, eikä Milla uskalla enää luottaa uusiin ystäviinsä. Lukioikäinen Milla muuttaa tutkijaisänsä kanssa syrjäiselle majakkasaarelle, jossa koulua käydään videotykin välityksellä. 2000-luvulla tunnelmaa tiivistävästä saaristosta on tullut suosittu miljöö nuortenkirjallisuudessa. LM 3/2017 s.62-66 Isakin pikkuveli ajautuu sellaiseen seuraan, jossa tappava aggressiivisuus nousee hallitsemattomiin mittoihin. Palviaisen kirjassa idylli särkyy, kun luonnontieteellistä tutkimuskeskusta aletaan vainota. Tarina etenee vauhdikkaasti ja synnyttää dekkarimaista uteliaisuutta. Kirjan äiti on siivousvimmassaan ja konservatiivisuudessaan lähes hellyttävä. Kallis harrastus Henna Helmi jatkaa Miisa ja kaikkien aikojen kevät -kirjassaan taitoluistelun tunnelmissa, välillä kimmellystä ja glamouria sykkien, useimmiten kuitenkin hyvillä mielin arkisesti. Naapurin poika puolestaan vastaa Rachelin odotuksia, sillä hän on ”ehdottomasti runollinen ja totaalisen väärinymmärretty. Delikouras kirjoittaa luontevaa nuorisokieltä, ja näyttää peittelemättä, miten merkittävästi englannin kieli vaikuttaa modernissa puhekielessä. Riittäisikö aiheeksi pelkkä rakkaus. Dragonin päiväkirja paljastaa paljon hyvää pojasta, erityisesti tämän kyvystä pelata joukkueessa. Hurraa!” Väkivallan kierre Ruotsalaisen Jessica Schiefauerin Augustpalkittu nuortenkertomus Ester & Isak (suomentanut Säde Loponen) on täynnä vihaa, väkivaltaa ja rajuja pettymyksiä. Nuoruus majakkasaarella Jukka-Pekka Palviaisen Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta on jännärimäinen suljetun paikan romaani. Nykyisissä nuorten urheiluromaaneissa annetaan varsin realistinen käsitys lajin kustannuksista. Millan reviiri pienenee saaren kokoiseksi, mutta henkisesti kaikki käy avarammaksi ja paremmaksi. DragonSlayer666 on aloittanut lukion, mutta kaipailee takaisin yläkouluun. ISMO LOIVAMAA kuva COLOURBOX kuukauden kirjat ONNETTOMUUDET, KUOLEMA JA VÄKIVALTA OVAT PITKÄÄN SUMENTANEET NUORTENKIRJAA. Pehmeys palaa nuortenkirjaan Siivousvimmainen äiti! Elämää on muuallakin kuin kaupungissa. Aikuisuuden kynnyksellä Brittiläinen Joanna Nadin on nyt saanut päiväkirjasarjansa valmiiksi. Ja kun kyse on nykypäiväisestä nuortenkirjasta, matkapuhelimella on tietysti näyttävä rooli tarinassa. Millan oma kehitys paketoidaan lopussa sopuisaksi paketiksi ja kirja viestii harmonian löytymisestä. Loppuratkaisu tosin kasaa ihmeitä ja onnea liian kanssa. Nörtiksi leimattu poika alkaa menestyä kansainvälisissä tietokoneturnauksissa, ja elämään tulee aikuismaista aallokkoa: pettymyksiä, menestystä, uudelleen aloittamista. Puhelimen rikkoutuminen aiheuttaa suurta surua, ja rangaistuksista pahin on äidin asettama puhelinkielto. Rachelin katse on tarkka ja armoton: parhaimmillaan päiväkirjamerkinnät ovat purevia siitä huolimatta, että älyllisillä asioilla tyttö ei itseään rasita. Sarjan neljännessä osassa huolta aiheuttavat parhaan ystävän perhehuolet: Katan vanhemmat päättävät erota, eikä tytöllä välttämättä enää ole taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa harrastuksessaan. Henkilökuvaus kuitenkin tuntuu liian äkkinäiseltä ja kuohuvaiselta, eikä arvoitusjuonen ratkaisu ole kovin luonteva. Hän ei halua saarelta pois kuin joskus harvoin
Se on jämerä ensiapupaketti, joka helpottaa sopivan kirjallisuuden löytämisessä, vaikkei hyvin lastenja nuortenkirjallisuutta tuntisikaan. maahanmuuttoteema, sillä Egzonin perhe on kotoisin Kosovosta. Tähän tulee tekstiä. Tytön ja pojan rakkaustarinaan kietoutuu myös mm. Ja koulussa esitelmää pitää nimetön silmälasipäinen tyttö... Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Kuva vastaa melko hyvin nykyisten nuortenkirjojen kuvaa lähiöstä, joten lukijan kontolle jää sen pohtiminen, onko kriittisyys paikallaan vai sorrutaanko paisutteluun. Tähän tulee tekstiä. Finlandia Junior -palkittu romaani uskaltaa kulkea vastavirtaan. Kirjailija ei tee kielen suhteen kompromisseja: se on poikkeuksellisen kaunista ja luonnollista. Se ei ole nuortenkirjallisuudessa itsestään selvää. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Adan ja Egzonin tunteet, ounastelut, pohdiskelut ja pettymykset välittyvät oikeina ja elettyinä. Kirjastot, huomio! Finlandia Junior Kirjatietoa kaikenikäisille Yli 400 sivua silkkaa tietoa. Miisan kotiin ei lehteä tilata, sillä vanhemmat silmäilevät uutisia tv:stä ja tabletilta. Tähän tulee tekstiä. Toivottavasti kirjastot hoksaavat sijoittaa hakuteoksen sellaiseen paikkaan, että kaikki sen huomaavat. Niemi on löytänyt kirjan nuorille oman äänen, jossa ei ole sen enempää lyyristä rimpsua kuin pörhistelevää kauneutta. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Perusteellinen asiasanahakemisto puolestaan helpottaa mieluisien aiheiden haravointia – etsipä sitten kirjoja keijuista tai karhuista, musiikista tai mystiikasta. www.pienikarhu.fi ISBN 978M im m u T ih in en K ello tuh at 1 00 Kello tuhat LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 63 LM3_s62-66.indd 63 17.2.2017 12.43. Hienointa kirjassa on se, että ihmissuhteista ja rakkaudesta syntyy vangitsevaa jännitettä. Poikkeuksellisen pontevaa kirjakasvatusta löytyy sen sijaan Mimmu Tihisen selkokirjasta Kello tuhat, jossa pallopojasta lähes vahingossa tulee runojen ymmärtäjä. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Lukutoukan stereotypia tekee paluun. Lukemisen asialla Nuortenkirjoissa lukemiseen asennoidutaan usein yllättävän laimeasti. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Tuija Mäki on koonnut hakuteoksen Lasten ja nuorten jatkoja sarjakirjat. Perheen asuttama lähiö ei vaikuta kauniilta: ”Egzonin perhe on pudotettu likaantuneen lumen väriseen lähiöön”, jota kutsutaan myös rikkinäisten rappausten valtakunnaksi. Tähän tulee tekstiä. Teoksen avulla voi etsiskellä kirjoja ilmestymisjärjestyksessä, mikä on entistä tärkeämpää, sillä huomattava osa tarjonnasta julkaistaan jatkotai sarjakirjana. LM 3/2017 s.62-66 Kaunista ja koskettavaa Juuli Niemen esikoisromaani Et kävele yksin osoittaa, että nuortenkirjan kiinnostavuus ei suinkaan ole kiinni ulkoisesta dramatiikasta. 0915 1546 0819 2238 2356 1105 1642 1518 2109 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 35 1259 0915 1546 1000 2238 2356 1105 MIMMU TIHINEN 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1335 1259 0915 1000 0819 238 2356 1105 1642 1518 2109 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1335 1259 0915 1546 0819 2238 2356 1105 1642 1518 2109 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1335 1259 0915 1546 0819 2238 2356 1105 1642 1518 2109 2016 1966 1854 1457 1234 1000 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1335 1259 2109 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1000 1259 0915 1546 0819 2238 2356 1105 1642 1518 2109 2016 1966 1854 1457 1234 0203 1044 1156 1400 1835 2005 1452 1335 1259 0915 1546 0819 2238 2356 1105 1642 1518 MIMMU TIHINEN Tähän tulee tekstiä. Hyvien asioiden salakuljetus jää harmittavasti kokeilematta. Nuortenkirjoissahan yleensä operoidaan kovuudella ja karkeudella. Tähän tulee tekstiä. Tähän tulee tekstiä. Henna Helmen kirjassa Miisa ja kaikkien aikojen kevät päähenkilö ihmettelee poikaystäväänsä, joka kertoo lukevansa sanomalehteä. Kirja ei kaikin osin ole luonteva, mutta lukemisen asialla se on jämptisti
www.lastensuojelunkesapaivat. Puhujina: Rosa Meriläinen, Esa Iivonen, Katarina Fagerström, Marketta Raivio ja monta muuta innostavaa puhujaa. Ilmoittautuminen alkaa 1.3. Teemoina: Vaikuttava yhteistyö, lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, Hackney-malli, perhekeskustoiminta, lastensuojelun rooli sosiaalisessa mediassa #yhes Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät LM 3/2017 s.62-66 64 l LAPSEN MAAILM 3 l 2017 LM3_s62-66.indd 64 16.2.2017 12.35
Nähtävästi myös entisaikoina huomattiin, että elämän tapahtumia ja ihmisluonteita on joka lähtöön ja yleistäviä ohjeita on hankala antaa. Teemoina: Vaikuttava yhteistyö, lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, Hackney-malli, perhekeskustoiminta, lastensuojelun rooli sosiaalisessa mediassa #yhes Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät LM 3/2017 s.62-66 kolumni ANNI KYTÖMÄKI PALJASTAA, KUINKA RAIVOSTUI LAPSENA PESUKONEMAINOKSESTA. Aikoinaan lausahdukset auttoivat ehkä useinkin, muuten ne tuskin olisivat säilyneet. Sananlaskujen kanssa saa olla varovainen. Ongelmia tulee, jos niiden sanoma esitetään totuutena nykyään, kun moni seikka on muuttunut. Sammaloituminen on nähty viisautena, jota ei ehdi kertyä, jos ihminen säntäilee alati ympäriinsä. Ilmoittautuminen alkaa 1.3. Nykyään on silti syytä unohtaa sananlaskut vaikeina hetkinä ja punnertaa sitkeästi eteenpäin. TOISAALTA SANANLASKUT puhuvat itseään vastaan. PAHA NEUVO ON NEUVONANT AJALLE PAHIN Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Esipuheessaan hän kirjoittaa, että sananlaskujen kautta kirja pyrkii osoittamaan, mitä esivanhempamme ”pitivät oikeana ja vääränä, mitä he uskoivat ja epäilivät”. Jos niitä heittelee ohimennen, voi aiheuttaa vahinkoa. LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 65 LM3_s62-66.indd 65 16.2.2017 12.35. SANANLASKUT eivät anna sijaa neuvotteluille. Parhaimmillaan sananlaskut ovat lempeitä: ujoa voi ilahduttaa toteamalla, että ”puhut vähän mutta asiaa”. Kirjan sananparsien joukossa on edelleen päteviä kannanottoja, kuten ”paha neuvo on neuvonantajalle pahin”. Kun lapsena näin Upo Pesukarhu -koneen mainostarrassa lauseen ”pojasta polvi paranee”, tunsin voimatonta raivoa: noin asia siis on, tytöt ovat huonompia kuin pojat enkä ikinä saa todistettua toisin. Pahimmillaan yksi väärin valittu ”viisaus” sen sijaan amputoi vilpittömän innostuksen iästä riippumatta: ”Itku pitkästä ilosta.” EI KANNATA KRITISOIDA esivanhempia siitä, millaisia opetuksia he meille jättivät. ”Ei haukku haavaa tee.” On vaikea kuvitella, kenelle on tullut edes mieleen väittää moista. Tämä ajatus vastaa omaa näkemystäni sekä viisaudesta että sammalista. n Sammaloitukoon vieriväkin kivi -SANANPARS I PÄTEE EDELLEEN. En myöskään oivaltanut asiayhteyttä – mainoslause viittasi uuteen pesukonemalliin. Niiden sävy on usein vahingoniloinen, halventava tai vähättelevä. Sananparsille tyypillinen ehdoton ilmaisu huijasi minut ottamaan viestin vastaan kirjaimellisesti. Kiinnostava on myös kansainvälinen sananparsi ”vierivä kivi ei sammaloidu” (englanniksi ”A rolling stone gathers no moss”). Menneisyyden jälkinä sananparret ovatkin arvokkaita. Puhujina: Rosa Meriläinen, Esa Iivonen, Katarina Fagerström, Marketta Raivio ja monta muuta innostavaa puhujaa. Harvoin voi tietää etukäteen, odottaako ojan takana allikko – vai risukasa, johon päivä paistaa. (Ja mitä vikaa katajassa toisaalta on?) Varhaislapsuudesta asti muistiin uurtuu sananlaskuja, vaikka niitä ei käytettäisi kodin seinien sisäpuolella. Joissain tapauksissa omaa suoritusta saanee sittenkin kehua, koska ”kuka kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse”. EN OLE KOSKAAN erityisesti pitänyt sananlaskuista. Muualla Euroopassa viesti on tulkittu päinvastoin. ESIVANHEMPIEN ELÄMÄSTÄ muodostuu monien sananlaskujen valossa kuitenkin kuva, joka herättää sääliä ja kysymyksiä. Kuinka monta hienoa suunnitelmaa ja tavoitetta on hylätty, koska tiedämme, että joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. 1700-luvun alussa tunnetuista sananlaskuista oli kansanrunoudentutkija Matti Kuusen mukaan 1950-luvulla käytössä enää joka kolmas tai neljäs, nykyään varmasti sitäkin harvempi. ”Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.” Mitä pahaa hyväntuulisuudessa on nähty. ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä.” Olisiko epäsopua ja katkeruutta vähemmän, jos ihmiset olisivat kautta aikojen saaneet iloita omista onnistumisistaan. MATTI KUUSI julkaisi vuonna 1953 Vanhan kansan sananlaskuviisaus -kokoelman. Suomessa lause on totuttu mieltämään niin, että jatkuvasti pitää touhuta, muuten uhkaa jämähtäminen ja tyhmistyminen. www.lastensuojelunkesapaivat. Toki arjen ”viisausvalikoima” on suppeampi kuin muutama vuosisata sitten
Sirkuskoulu Circus Helsinki on toiminut 15 vuotta ja on nykyään pohjoismaiden suurin. ” 11-vuotias Melinda on harrastanut sirkusta vuoden verran peräti kolme kertaa viikossa. Sen toiminnan peruspilareita ovat ilo, suvaitsevaisuus ja kannustava ilmapiiri, vaikka tavoitteet asetetaankin korkealle. Sitä ennen hän voimisteli. www.samiparkkinen.com muotokuva Melinda Hoviniemi 66 l LAPSEN MAAILM 3 l 2017 LM3_s62-66.indd 66 16.2.2017 12.35. www.circushelsinki.fi ” Parasta sirkuksessa on se, että saa uusia ystäviä ja oppii koko ajan uutta. kuva SAMI PARKKINEN . LM 3/2017 s.62-66
LM 3/2017 s.67 LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 l 67 LM3_s67.indd 67 14.2.2017 16.07
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Teemoina: ylisukupolvinen hyvinvointi, digitalisaatio, moniammatillisuus, johtaminen, kestävä hyvinvointi sekä lapsuuden tulevaisuus. • Innostavia luentoja • Alaseminaareja • Vierailukohteita • Työpajoja • Suuri näyttelyalue • Kokemuskirjasto • Speaker’s Corner • Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhla Ilmoittaudu 3.4. alkaen osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Puhujina: Kaari Utrio, Mika Aaltonen, Tommi Laitio, Maria Kaisa Aula ja monia muita. #ylisukupolvien Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät 26.-27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki LM 3/2017 s.68 68 l LAPSEN MAAILMA 3 l 2017 LM3_s68.indd 68 14.2.2017 15.41