Lapsen Maailma 03/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 3 | 2018 Musiikki Sijaisvanhemmuuden haasteet Mindfulnessia muksuille Tutkimus puoltaa vuoroasumista Liperiläisessä päiväkodissa kuullaan lasta Koulubussissa on tunnelmaa! sitoo hetkeen Untitled-1.indd 1 13.2.2018 13.11
osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. 2018 Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen alkaa 5.3. Puhujina mm.: Katri Saarikivi Mirjam Kalland Taina Laajasalo Tuomas Kurttila Safety for Children: New thinking New approaches The Nordic Congress on Child Welfare in Reykjavik, Iceland 5 – 7 September 2018 LM 3/2018 s.2 Untitled-1.indd 2 12.2.2018 12.02. Safety for Children: New thinking New approaches The Nordic Congress on Child Welfare in Reykjavik, Iceland 5 – 7 September 2018 LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT TAIDETEHDAS PORVOO 5.-6.6
On myös päästävä eroon nykytilanteesta, jossa viidennes isistä ei pidä päivääkään isyysvapaata. Tämä kertonee ainakin osittain siitä, että valmistelussa mentiin työ edellä ja lapset perässä. Lapsija perhejärjestöt eivät olleet mukana sen valmistelun ensimmäisessä vaiheessa, sen sijaan työmarkkinajärjestöt olivat. Bussiin noustessa lapset voi päästää jonossa aikuisten ohi, ravintoloissa lasten kuuluu kokea olevansa tervetulleita asiakkaita sekä henkilökunnan että kanssaruokailijoiden silmissä, hiihtoladulla tulee mieluummin kehua lasta kuin hermostua hänen hitauteensa. Lapsista, joiden oletettiin olevan aikuisia jo ennen kymmenettä ikävuottaan. Yhteiskunnan monimutkaisuus ja perheiden moninaistuvat tarpeet eivät mahdollista kategorisia ratkaisuja. Perhevapaauudistuksen kaatuminen kuohuttaa, vaikka kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä sen tarpeesta. Arjen lapsiystävällisyyden lisäksi päätöksenteossa on entistä paremmin otettava huomioon lapsen etu. Tavoitteista ja keinoista ei sen sijaan päästy yhteisymmärrykseen, ja työ kaatui liian tiukkoihin talouden reunaehtoihin. Suomessa on edelläkävijäkuntia, joissa lapsiystävällisyys on arkea. Enää on ratkaistava resurssikysymys, mutta eiköhän sekin lapsiystävällisessä Suomessa onnistu! n ” Perhevapaauudistuksen valmistelussa mentiin työ edellä ja lapset perässä ” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 3/2018 s3 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 3 LM3_s3_PK.indd 3 14.2.2018 16.49. Lasta ei voi arvottaa syntyperänsä vuoksi, vaan lapsuus on itseisarvo sinänsä. Lapsiystävällisessä kunnassa huolehditaan siitä, että lapsen oikeudet huomioidaan, kun tehdään arjen ratkaisuja. Lapsista, joilla oletettiin olevan aikuisen ymmärrys monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista – ja tätä kautta myös vastuu teoista, joihin he syntyperänsä vuoksi ajautuivat, usein tahtomattaan tai ymmärtämättään. Hiljattain kaatuneessa perhevapaauudistuksessa ei näkynyt riittävän vahvasti lasten ja perheiden näkökulma. Tiedetään, että isien kotiin jääminen pienten lasten kanssa tukee myös äitien töihin paluuta ja jakaa hoitovastuuta vanhempien kesken. Tällaisissa tilanteissa olen viime aikoina törmännyt lapsiin tuskastuviin aikuisiin, jotka tuntuvat pitävän omaa arvoaan isompana kuin lasten. On käännettävä kaikki kivet, jottei Suomen syntyvyys enää jatka laskuaan. pääkirjoitus Tästä Lapsen Maailman numerosta löytyy koskettava juttukokonaisuus Suomen sisällissodan lapsista. Jokainen lapsi on yhtä tärkeä yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Lapsija perhejärjestöt muistuttavatkin, että perhevapaissa tarvitaan ehdottomasti isän kiintiön kasvattamista ja korvaustason nostoa. Lapsiystävällisyyden soisi jo olevan arkipäivää. Vanhempien yhteisen kiintiön leikkaaminen puolestaan on heikennys niille perheille, joiden elämäntilanteessa ei syystä tai toisesta ole mahdollista jakaa vapaita. Tiedetään, että hyvinvoivat lapset ovat toimivan yhteiskunnan merkki. He eivät voineet elää lapsuutta, eikä heitä suojeltu. Jos arvioidaan asioita lapset edellä ja työllisyysratkaisut perässä, voidaan päätyä melko samoihin päätelmiin niistä keinoista, joilla perhevapaauudistusta tulisi viedä eteenpäin. Kiireessä uudistuksiin on vaikea sitouttaa oikeita tahoja. Lapset tarvitsevat erityistä suojelua. Perhevapaauudistusta ruvettiin valmistelemaan kiireellä, mikä on valitettavan tyypillinen tapa nykyhallinnossa. Se rakentuu pienistä teoista
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LM 3/2018 s.4-5 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s4-5_Sislu.indd 4 14.2.2018 16.58. fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. s. 28 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma. vuosikerta KANSI Ida Väänäsen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! Tuubakimalaisen Miikka Kallio keikalla Ruoriniemen päiväkodissa Lahdessa. 77
osa: Naomi Katayi LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Järjestöagentit koordinoivat oman alueensa yhteistyötä. VÄÄKSY l. Keskusliitto koordinoi hankekokonaisuutta ja tukee mukana olevien kumppaneiden toimintaa. Hankkeen myötä vahvistetaan mm. LAHTI SAAMMEKO ESITELLÄ. 4-5 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 5 LM3_s4-5_Sislu.indd 5 16.2.2018 9.28. VAASA l. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. > www.lskl.fi/perheet-keskioon/ MAALISKUU | 3 | 2018 Sami Isoniemestä tuli poliisi. Miksi Soili Perkiö puhkeaa laulamaan kesken kaiken. 28 l. Perhekeskustoimijoille tarjotaan koulutusta ja konsultointia, joissa hyödynnetään järjestöjen osaamista, tietoa ja uusia toimintamalleja. PERHEET KESKIÖÖN! STEA on myöntänyt Lastensuojelun Keskusliitolle avustusta järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. 36 LM 3/2017 s. 22 l. Esittelyssä nuoria musiikintekijöitä 26 l. Mindfulnessia muksuille 18 Tutkittua tietoa: Vuoroasumista on tutkittu 21 Infografiikka: Mitä Suomi kuuntelee. Viisivuotiaana lastenkotiin sijoitettu Sami Isoniemi tekee väitöskirjaa poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle 42 l. s. 39 Palvelukortti 50 Anni ja Kerttu pohtivat onnellisuutta 52 Kuukauden kirjat: Lasten kirjallisuustieto 53 Johanna Korhosen kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 31. RAJAMÄKI l. 12 Henna Korvenoja tekee musiikkia. 22 Liperin innovatiivinen varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen. HELSINKI LIPERI l l. PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa mm. Hankkeessa toimii kuusi järjestöagenttia kuudessa maakunnassa: Lapissa, PohjoisKarjalassa, Pohjois-Savossa, PäijätHämeessä, pääkaupunkiseudulla/ Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. l. Tuubakimalainen kiertää päiväkoteja ja kouluja ASIAA 32 Sijaisvanhemmuus on haastavaa 36 l. 12 l. Perheet keskiöön! on 54 järjestön yhteinen hanke (2018– 2020), jonka tavoitteena on kiinnittää järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa kaikkialla Suomessa. Olli Järvinen alias Rokki-Olli sompaa koulubussia 45 Viljo, 9, Erkki, 10, ja Lauri, 17, osallistuivat sisällissotaan vuonna 1918 JA SE SOI... järjestöjen ja perhekeskustoimijoiden verkostoitumista sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. s. Liperissä on kehitetty varhaiskasvatusta 40 Vanhemmat: Miten yhdistätte rajat ja rakkauden
Voit laittaa vaikkapa pehmolelun vatsan päälle ja seurata miten se nousee ja laskee hengityksen tahtiin. Hän on vuodesta 2012 vetänyt opettajien mindfulness-koulutuksia. Harjoitteiden kautta lasten ja nuorten on mahdollista saada sanastoa ja kokemuksia siitä, millaisia tunteita koemme, millaisia tuntemuksia kehossamme on ja millaisia ajatuksia päässämme pyörii. | 7 OSTOKOKEET | 10 PYYDÄ APUA! -NAPPI | 11 VLOGGAAJA VAIKUTTAA 7 LM 3/2018 s.6-11 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 6 16.2.2018 9.42. Voit hetken tunnustella, miltä lattia tuntuu kehoa vasten. KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva M O ST PH O TO S Mielen jumppaa MUKSUILLE MERITÄHTI Maarit Lassanderin vinkki lasten harjoituksesta: l Asetu makuulle kaikki raajat osoittaen eri suuntiin ja kuvittele olevasi meritähti. – Valmiiksi ryhmäytyneen luokan jäsenenä voi turvallisesti pysähtyä harjoitusten äärelle, sanoo asiantuntija Maarit Lassander Suomen Mielenterveysseurasta. Toki hyvinvointi myös parantaa oppimistuloksia, mutta en tee tätä tuloksellisuuden näkökulmasta. Jos on ilta, voit vaikkapa antaa unen tulla. Espoolaisen Kilonpuiston koulun opettaja Susanna Ahvalo on opettanut tunneja tietoisuustaitoja oppilailleen jo vuosien ajan ja kokee lasten hyötyvän niistä paljon. Tietoisuustai läsnäolotaidoiksi suomennettu mindfulness on mielen jumppaa, jossa harjoitellaan hyväksyvää levollista läsnäoloa tässä hetkessä. Susanna Ahvalo on samaa mieltä: – Tiedostamalla, mitä omassa mielessä ja kehossa tapahtuu, lapset voivat päästää irti impulsiivisesta käytöksestä ja suunnata kohti rakentavaa toimintaa. Kokemukseni on, että tätä kautta oppilaiden henkinen hyvinvointi sekä yhteisöllisyys porukassa lisääntyvät. Lassanderin mukaan mindfulness auttaa lapsia myös keskittymään ja vahvistaa oman toiminnan ohjausta. Kutitusta, lämpöä, kylmyyttä, keveyttä. Mitä tuntemuksia huomaat. l Hengitä syvään alavatsaan, kehon keskukseen, venytä käsiäsi ja jalkojasi niin pitkälle kuin pystyt. – Näen, että mindfulness-harjoitteet ovat kaiken oppimisen perusta, koska ne itsessään opettavat keskittymistä ja lisäävät tietoisuutta omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Toista venytys ja rentoutuminen pari kertaa. l Huomaa miten kädet, jalat, pää, käsivarret ja niska lepäävät painavina lattiaa vasten. Suomessa lapset pääsevät mindfulnessista osallisiksi pääasiassa kouluissa. > mielenterveysseura.fi/harjoitukset SIVUILLA MM. Pane nämä merkille ja anna sitten itsesi rentoutua. l Voi lopuksi mennä mykkyrälle mukavaan asentoon. Kaikki johtaa siihen, että muut ihmiset on helpompi ottaa huomioon. l Sulje silmät ja tunnustele, miltä kehossa tuntuu, kun venytät käsiä ja jalkoja ulospäin sisäänhengityksellä, ja annat niiden rentoutua uloshengityksellä
Sen lisäksi koeostajat pelaavat peliautomaatilla ainoastaan muutaman hetken. ALAIKÄISET PELAAVAT RAHAPELEJÄ . asti nähtävillä Uuden lastensairaalan potilasvaatteiden mallikappaleita. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 7 ›› LM3_s6-11_Tulva.indd 7 16.2.2018 9.41. Musiikin lisäksi kuullaan lasten juontamia lähetyksiä ja haastatteluja, lasten uutisia ja puhetta lastenkulttuuriin liittyvistä aiheista. Tutkija Mikko Meriläinen taas perustelee, miksi digiasioiden opettaminen kuuluu vanhempien kasvatusvelvollisuuteen. Helsingissä Designmuseossa on 11.3. – Ilmeisesti viesti ei ole mennyt riittävästi läpi, koska koeostojen tulokset eivät olleet merkittävästi vuoden takaisia parempia. 163 100 Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia OLI VIIME VUODEN MYYDYIN KIRJA JA MYI kappaletta. Siellä syntyi vaatteissa esiintyvä, meren alla asusteleva Meri pöllö-hahmo. SE RG IO U RB IN A LASTEN MUSAA 24/7 Mitä teet, kun olet hoilannut lastenlaulurepertuaarisi loppuun. Vain 12 % myyjistä kysyi nuorilta näyttäviltä asiakkailta henkilöllisyystodistusta näiden pyrkiessä pelaamaan pelisaleissa tai kaupan yhteydessä olevilla peliautomaateilla. Jos pelaajat olisivat aidosti alaikäisiä ja pelaisivat pitempään, asiaan puututtaisiin useammin. Vaatteiden suunnittelusta ovat vastanneet Ivana Helsingin Paola Suhonen ja Piia Honkanen, mutta niiden lähtökohdat on luotu yhdessä lasten kanssa osallistavissa työpajoissa. Yhteiskunnan pitäisit tulla apuun, ettei harrastus olisi lompakon paksuudesta kiinni.” URHEILUTOIMITTAJALEGENDA KAUKO-AATOS LEVÄAHO DEMOKRAATISSA. Pelisalien ja kauppojen henkilökunnan ikärajakoulutusta jatketaan. Miksi omavalvontaa on vaikea saada toimimaan, Veikkauksen vastuullisen pelitoiminnan päällikkö Hannu Rinkinen. Rinkinen myöntää, etteivät koeostojen tulokset ole Veikkauksen mielestä lähelläkään riittävää tasoa. LM 3/2018 s. lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila pohtii, miksi koulujen wilmaja helmiviestit ovat ongelmallisia lasten kannalta. > Podcasteja voi kuunnella Yle Areenassa. Veikkaus ohjeistaa kumppaniensa henkilökuntaa varmistamaan kaikkien sellaisten henkilöiden iän, joita he epäilevät alle 23-vuotiaksi. – Täytyy muistaa, että koeostoissa ei käytetä alaikäisiä pelaajia, vaan nuorelta näyttäviä täysi-ikäisiä. Sarjaan liittyy myös artikkelikokonaisuus, jossa esim. Asiantuntijana on isä, opettaja ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa. Tämä käy ilmi Helsingissä tehtyjen rahapelaamisen ostokokeiden tuloksista. Yksi vaihtoehto on Lasten oma radio, joka soittaa YouTubessa kotimaista lastenmusiikkia ympäri vuorokauden. ”Tavallinen duunari ei saa lastaan samalla tavalla mukaan harrastuksiin kuin rikkaamman lapsi. > www.lastenomaradio.fi M O ST PH O TO S PODCASTEJA KASVATUKSESTA Yle Oppimisen 7-osaisessa Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa äiti ja toimittaja Anu Heikkinen selvittää, miten tämän päivän kasvatushaasteista voisi selvitä klassikkokasvattajien opeilla
36 % vastasi tekevänsä sijoituksen tästä syystä joskus. Väestöön suhteutettuna vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu. M O ST PH O TO S Lapsia sijoitetaan, kun MIELENTERVEYSPALVELUITA EI LÖYDY ”KETTINGILLÄ KASVOIHIN” Kuntaliiton kyselyn avovastauksissa lastensuojelun piirissä olevien lasten ahdinkoa kuvaillaan näin: ”Pahin tilanne on ollut, että heti itsemurhayrityksen jälkeen lapsi käännytetään takaisin lastensuojelulaitokseen.” ”Erityisen vaikeita lastensuojelussa ovat ne tilanteet, kun lapsi selvästi oireilee vakavasti psyykkisesti ja käyttäytyy jopa omaa ja toisten henkeä ja terveyttä vaarantaen, mutta lasta ei oteta osastolle tai mihinkään arviointiin. 31 % lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa lapsia hyvin usein siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät ole jostakin syystä järjestyneet. Vain 37 % järjestäjäorganisaatioista sai lapselle mielenterveyspalveluita kohtuullisella työmäärällä tai viiveettä. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 tekemään kyselyyn vastasi lähes 93 % kaikista Suomen lastensuojelun järjestäjätahoista, joita on 180. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Niitä tarvitaan sekä vaikeasti hoidettavien lasten psykiatriseen kuntouttavaan hoitoon että varhaiseen tukeen vanhemmille silloin, kun lapsen kasvattaminen on haasteellista tai vanhemmalla itsellään on mielenterveyshäiriöitä. Lastensuojelun piirissä olevien lasten on huomattavasti aiempaa vaikeampi saada tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita, arvioivat lastensuojelun järjestäjätahot. Viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 63 %. Teini-ikäinen on potkinut äitiä päähän, lyönyt isää kettingillä kasvoihin, puhuu sekavia, ei voi käydä somaattisen sairautensa vuoksi koulua. – Lasten mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt katastrofaalisesti, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. Sote-uudistuksessa pitäisi pystyä rakentamaan rajapintaa lastensuojelun ja psykiatrian välille ja tuomaan järjestelmään uusia palveluja. Näitä tapauksia, jossa terveydenhuolto vaatii lastensuojelua ottamaan vastuu tämänkaltaisessa kunnossa olevasta lapsesta, on aivan liian usein meidänkin kunnassa.” LM 3/2018 s.6-11 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 8 15.2.2018 9.59. – Tämä on huolestuttavaa
RINTAMAITO RULES! Mitä enemmän rintamaitoa tutkitaan, sitä hyödyllisemmäksi se vauvalle osoittautuu: THL:n ympäristöterveysyksikkö on tutkinut rintamaidon mikrobien vaikutusta lapsen terveyteen ja tulosten mukaan tietynlainen mikrobisto voi suojata lasta astmalta. Ne saivat tilauksestaan Arjen lastensuojeluteko -kunniakirjan. Hänen mukaansa kaikkien vauvojen sukupuoli on vain valistunut arvaus ennen kuin lapsi itse osaa määritellä ja sanoittaa oman identiteettikokemuksensa. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 9 ›› LM3_s6-11_Tulva.indd 9 16.2.2018 12.06. – Intersukupuolisille lapsille kosmeettisin perustein tehtävät leikkaukset rikkovat montaa Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa vastaan, sanoo lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Venhola on puhunut intersukupuolisten lasten kosmeettisia leikkauksia vastaan jo pitkään, eikä näitä leikkauksia Oulussa tehdä. Suomessa syntyy arviolta 6–10 intersukupuolista lasta vuodessa. ”Pienten lasten etähoitaminen on eettisesti väärin.” TERVEYSTALON LÄNSIJA KESKI-SUOMEN PALVELUJOHTAJA JONI SUOMI MEDIUUTISISSA. Brickbiz Ltd Oy, Helsinki CH Ravintolat Oy, Lahti Emek-Muovi Oy, Saukkola GB Asennuspalvelu Oy, Turku Huiskula Oy, Turku Ikis Palvelut Oy, Pori Karkkimeri, Tampere Kirjapaino Topnova Oy, Helsinki Kirjastomedia pmg Oy, Parainen Korhosen Hautaustoimisto ja Kukkatalo Oy, Raahe KWH-Yhtymä Oy, Vaasa Lounasravintola Myllytupa, Hämeenlinna Magito Oy Juhlapalvelut, Helsinki Megatel Finland Oy, Espoo Nuttulux, Vantaa Ravintola & Catering Pisara Oy, Masala Ravintola Alberga, Espoo Ravintola Pippurimylly, Turku RPC Superfos Pori Oy, Pori Vihanhallinta.fi, Helsinki Viherviisikko Oy, Helsinki VM Karting Center, Vantaa Ykkösmuovi Oy, Suomusjärvi YRITTÄJÄ, jos kiinnostuit, ota yhteys: lapsen_maailma@foxmedia.fi VALTTINA IMETYSKORTTI Oulun seudulla lähdettiin viime syksynä pilotoimaan imetysohjauskorttia eli Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman suuntaviivoja jo ennen kuin se pyörähti käyntiin vuodenvaihteessa. Hänen mielestään kyse ei ole erillisestä vähemmistökysymyksestä, vaan kaikki sukupuoleen liittyvät arvokeskustelut määrittävät sen, missä määrin jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa toteutuu. Intersukupuolisilla lapsilla hämmennystä herättävät ulkoiset sukuelimet: heillä on synnynnäisesti sekä pojan että tytön kehon piirteitä. Kuitenkin asioita käsitellään edelleen monesti pelkästään lääketieteen sisällä. Venholan mukaan sukupuolen määrittelyyn liittyvät kysymykset eivät ole vain lääketieteellisiä, vaan laajempaa arvokeskustelua vaativia. ARJEN LASTENSUOJELUTEKO SEURAAVAT YRITYKSET TUKIVAT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAA tilaamalla Lapsen Maailma -lehden. Oyksin ja Oulun kaupungin kehittämä imetysohjauskortti annetaan raskaana olevalle äidille neuvolassa ensimmäisen käynnin yhteydessä ja se kulkee mukana myös synnytykseen ja sen jälkeiseen osastohoitoon. M O ST PH O TO S LM 3/2018 s. TYTTÖ VAI POIKA
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tämä ei riitä: lasten perusja ihmisoikeudet olisivat toteutuneet paremmin, jos kaikille lapsille olisi suotu mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. USA:SSA LAPSIKÖYHYYS ON KAKSINKERTAISTUNUT MUUTAMASSA VUODESSA: 16 milj. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat napin kautta tulleisiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavana arkipäivänä. – Aina kun se vain on mahdollista, myös asiakas on läsnä tapaamisessa. Hän on ollut osastohoidossa ja yksilöja toimintaterapiassa. Tavoitteena on, että nappi löytyy jokaisen varsinaissuomalaisen kunnan verkkopalvelusta vielä tämän vuoden aikana. Myös muiden sarjojen voittajat saivat palkinnoksi luokkaretken eduskuntaan. lapsesta (2012) lapseen (2016). > www.raisio.fi/pyydaapua ”Koulussa pitäisi olla enemmän aikuisia lapsia varten.” KUVATAITEILIJA-ERITYISOPETTAJA JUAN KASARI OPETTAJA-LEHDESSÄ. Siksi on ilahduttavaa lukea eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimista: hän selvitti omasta aloitteestaan, oliko Espoon kaupunki selvittänyt lasten mielipiteitä ja arvioinut päätösten lapsivaikutuksia suunnitellessaan muutoksia koulujen lomaja työaikoihin. Jospa asiaa kysyttäisiin myös lapsilta! ULLA OJALA 31 milj. Myöskään osastojaksoja ei ole enää tarvittu. Hakoman mukaan on tärkeää, että asianosaisilta kysytään lupa tiedon jakamiseen moniammatillisesti. Työja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan koulujen kesälomien siirron taloudellisia vaikutuksia matkailuelinkeinolle. Eksoten perhepalveluiden malli on nostettu yhdeksi esimerkiksi sivistys-, sosiaalija terveyspalveluiden onnistuneesta yhteen nivomisesta selvityshenkilöiden raportissa Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. KYSYKÄÄ LAPSILTA! Aktiivimallin yhteydessä on aiheellisesti älähdetty siitä, ettei sen vaikutuksia lapsiin vaivauduttu arvioimaan millään tavalla. Eksoten perhetyön ja kunnan kasvatusja opetustoimen tiiviillä yhteistyöllä ratkaisuksi löytyi yhteinen avustaja, josta kumpikin organisaatio maksaa puolet. Raision kaupungin nettisivuilta löytyy Pyydä apua! -nappi, joka on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Tavoitteena on nuoren paluu omaan koululuokkaan sairaalakoulun sijasta. KUN TEININ ELÄMÄ TAKKUAA Jos teini-ikäisen koulunkäynti takkuaa ja hän tarvitsee lisäksi paljon sosiaalija terveyspalveluita, saattaa hänelle olla vaikea saada kokonaisvaltaista tukea. Sitä painamalla voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai kysyä jotakin. SIIRRETÄÄNKÖ KESÄLOMIA. Nuori tarvitsi avustajaa lähes kaikkiin sosiaalisiin ja opiskeluun liittyviin tilanteisiin. Vuonna 2020 lasten ja perheiden sote-palvelut siirtyvät maakunnille ja sivistysja opetustoimi jäävät kuntiin. > www.tunnenperusoikeuteni.fi LM 3/2018 s.6-11 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 10 16.2.2018 9.41. Etelä-Karjalassa tämä onnistuu: Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten perhepalvelut ja kuntien kasvatusja opetustoimet tekevät tiivistä yhteistyötä pystyäkseen tarjoamaan lapsija perhelähtöisiä palveluita. Voiko palvelun hakemisen kynnys tästä enää madaltua. Lisäksi perhettä on tuettu lastensuojelun tehostetulla perhetyöllä. M O ST PH O TO S ”MAX 3 KOETTA VIIKOSSA” ”Samalla viikolla ei saisi olla liian monta koetta, koska se aiheuttaa liikaa stressiä ja vaikuttaa joidenkin numeroihin negatiivisesti.” Näin perustelevat kuopiolaisen Pyörönkoulun 8H-luokkalaiset ehdotustaan, jolla he nappasivat voiton eduskunnan oikeusasiamiehen järjestämän Tunnen perusoikeuteni -kilpailun yläkoulusarjassa. Eksoten perhepalveluiden johtaja Riitta Hakoma kertoo esimerkin: – Teini-ikäisellä on ollut hoitosuhde lastenpsykiatrian yksikköön usean vuoden ajan. PAINA NAPPIA! . Kaupunki oli pyytänyt nuorisovaltuustolta lausuntoa asiasta
Mutta videoblogeissa käsitellään paljon muutakin: vaikkapa kirppislöytöjä, seksiä sekä lemmikkikissojen Nakin ja Martan edesottamuksia. Mikä on kirjassa oma lempirunosi. Mun on tarkoitus aloittaa myös psykoterapia, kun voin jo paremmin ja pärjään ja olen ehkä nyt siinä vaiheessa, että jaksan käydä asioita läpi. Sen sanoma on, että aina ei tarvitse onnistua tai olla oikeassa, mutta kannattaa uskaltaa kokeilla, vaikkei se olisi PA U LA KE SÄ LÄ IN EN välttämättä oikea ratkaisu tai edes sitä, mitä oikeasti haluaa. Kun leikkautin ne syksyllä ihan lyhyiksi, tuli aika paljon kommentteja, nauraa 167 000 seuraajaa saanut Mansikkka vlogeista tutulla eloisalla äänellään. Vloggaaminen ja kirjoittaminen ovat auttaneet itseänikin tosi paljon. Nimitys on tunnustus rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana nuorille. Lemppariruno vähän vaihtelee. Haluaisin puhua enemmän lukemisesta, kirjoittamisesta ja kuluttamisesta. – Jostakin syystä hyvin katsottuja ovat myös videot, joissa teen hiuksilleni jotain. Maiju Voutilainen alias Mansikkka, 21, on tubettaja ja esikoiskirjailija, joka puhuu ja kirjoittaa avoimesti masennuksestaan ja ahdistushäiriöstään. Tänään se on lyhyen ytimekäs, mutta omasta mielestäni tosi kaunis teksti. ROHKEA ÄÄNI . Mielenterveyden Keskusliitto nimesi sinut vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi. Millainen on ollut hienoin palaute, jonka olet saanut avoimuudestasi. n Uskalla olla olematta oikeassa mutta olla oikeasti olemassa LM 3/2018 s. Kaikkein koskettavimpia kommentteja ovat olleet ne, joissa ihmiset kertovat vuosien taistelun jälkeen uskaltaneensa hakea apua katsottuaan mun vlogia. Erityisen hyvin on jäänyt mieleen myös kommentoija, joka kertoi olleensa jo puoli vuotta viiltelemättä löydettyään vlogien kautta kirjoittamisen tavaksi purkaa pahaa oloaan. Se selviää vain kokeilemalla. Julkaisit syksyllä esikoisteoksesi Itke minulle taivas. Se on ihan huippu juttu tietenkin. Ehkä olisi ihan mielenkiintoista puhua psykoterapiasta, sillä moni ei tiedä, miten se toimii ja kuinka sellaiseen pääsee. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 11 LM3_s6-11_Tulva.indd 11 15.2.2018 9.59. Mistä aiheista haluat keskustella seuraajiesi kanssa tänä keväänä
Sijaisperhe kasvatti Sami Isoniemeä kuin omaa poikaansa. LM 3/2018 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 12 16.2.2018 9.46. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI "Biologisen suvun lisäksi sijoitetun lapsen tarinaan liittyy aina myös uusi perhe, uusi ympäristö ja uudet kaverit", tietää Sami Isoniemi. Lapsuuden kipeät kokemukset kääntyivät asiantuntijuudeksi. Hänestä tuli poliisi ja lastensuojelun TIENRAIVAAJA
Melko pian Samin äiti perusti uuden perheen. SIJAISPERHEESSÄ ELÄMÄÄN TULIVAT rajat ja säännöllisyys. Samilla oli hyvä sanavarasto ja hän ilmaisi itseään hyvin. Se on sijoitettujen nuorten yleisesti käyttämä keino kiemurrella nopeasti eroon vaikkapa palaverista sosiaalityöntekijän kanssa. Sami pääsi siskonsa kanssa sijaisperheeseen, johon kuuluivat vanhemmat ja isoveli. Menneisyyden kipeät kokemukset pulpahtivat pintaan. Yli 25 vuoden takaiset muistot alkavat hiipua Sami Isoniemen mielestä, mutta totuus löytyy asiakirjoista, joista hän on nähnyt, miksi huostaanotto tehtiin. Huostaanottotilanne oli dramaattinen. TULI MURROSIKÄ. Elämään tuli äkkiä paljon muutoksia: sijaisperhe perusti perhekodin ja koulu vaihtui. Lastensuojeluviranomaisten asiakirjoista Sami on nähnyt myös sen, mikä perheessä oli hyvin. Sami ei jäänyt suremaan sitä pitkäksi aikaa, sillä hän oli löytänyt paikkansa. Sami tapasi äitiään aluksi säännöllisesti, mutta muutaman pettymyksen jälkeen tapaamiset jäivät. Piti löytää taas lapsi sisältään. Aluksi hän kaipasi äitiä, muttei kyseenalaistanut kotoa pois muuttamista. Sami oppi saman taidon ja kertoi iltasatuja omasta päästään sisaruksilleen. LM 3/2018 s. – Huostaanottotilanne oli dramaattinen. 6-vuotiaan Samin lempiruokaa oli spagetti ja jauhelihakastike ja lempikirja Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi, kuuluisa kirja onnen tavoittelusta. Koska Sami oli ehtinyt tottua laitoksen tapoihin, piti opetella uudelleen, miten tervehtiä ja leikkiä. Sijoituksen on yleensä tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu. Kun kaikki vapaa-aika kului jalkapallon ympärillä, ei ollut aikaa tehdä tyhmyyksiä. Kun teki asioita oikein, sai luottamusta. Ä ITI OLI LUVANNUT LEIPOA SAMILLE 5-vuotissyntymäpäiväkakun, mutta pihaan ajoikin poliisi ja ambulanssi. Hän tunsi kuuluvansa perheeseen, sukuun ja Kurikan Panttilan kylään, eikä häntä syrjitty kaveripiirissä tai koulussa taustansa vuoksi. Äiti vietiin toisaalle ja Sami sisarensa kanssa lastenkotiin. Voi tosin olla, ettei ollut muita vaihtoehtoja. Sijaisperheen vanhemmat kuljettivat treeneissä ja kisamatkoilla ja olivat pojasta ylpeitä. Tilanne oli päässyt pitkittymään. LASTENKODISSA SAMI VIETTI VUODEN. Se ei ollut mikään malliesimerkki siitä, kuinka homma olisi pitänyt hoitaa. Sami muistaa äidistään, että tällä oli tapana kertoa tuttujen satujen pohjalta pulppuilevia tarinoita. Samille se oli myös keino peittää, että sisällä kuohui. Samia kannustettiin ja tuettiin hänen lahjoissaan. Pojasta varttui hymyilevä nuorimies. Sami alkoi pelata jalkapalloa. Samilla oli paha olla, eikä hän tiennyt, mitä tehdä sen kanssa. Ainoa, mikä Samin erotti sijaisperheestä, oli nimi postilaatikossa. 12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 13 ›› LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 13 16.2.2018 9.46. Kun kysyttiin ”miten menee?”, oli kaikki aina hyvin
Pikku hiljaa Sami oppi, että vaikeista asioista voi puhua. Kauhajoki oli tiukka henkisen kasvun paikka, jossa nuori poliisiharjoittelija huomasi pystyvänsä toimimaan ammattimaisesti. Väitöskirjatyö Vaasan yliopistoon pitää hänet lomillakin koto-Suomessa. Katkeruutta hän ei tuntenut, sillä hänellä oli kaikki hyvin. Nyt hän tietää, miltä se tuntuu poliisista. Sami vastasi paneelissa kysymyksiin, hurmasi yleisön ja huomasi nauttivansa esiintymisestä. Vaasassa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, mikä näkyy katukuvassa. Sami kertoo haaveilevansa kesästä, jolloin torin terassit ovat täynnä elämää. Tässä työssä pitää luottaa siihen, että viranomaiset ovat tehneet oikean päätöksen. Hän löysi tarinaansa omia sanoja. Sami kertoi tarinaansa yhä uudelleen. Samin sijaisäiti veti tulevien sijaisperheiden PRIDE-koulutuksia. Koulukodeissa asuvat nuoret tietävät sijoituksensa hinnan. Käännytettävien joukossa on myös perheitä. Hän kohtasi lapsia, jotka olivat samassa tilanteessa kuin pikku-Sami. Muuten en voisi tehdä tätä. Hän joutui selvittelemään kerää monet kerrat ennen kuin paha olo hellitti. – Kyse on ihmisten kohtaamisesta vaikeassa tilanteessa. LM 3/2018 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 14 16.2.2018 9.52. Poliisiksi opiskeleva Sami lähti pian mukaan toimintaan. – Koti on pyhä alue, mutta poliisi joutuu sinne menemään. Sami oli suorittamassa harjoittelua Kauhajoen poliisissa ja tiesi heti, että oli lähdettävä paikalle. Se saattoi olla ikätovereille maailmanloppu, mutta Sami tiesi, että pahempaakin voi sattua. Lapsen kohtaaminen on minulle ykkösasia – tapahtuu se sitten työssä, junassa tai missä vain. Silloin Sami saattaa pelata lähtöä odottelevien lasten kanssa jalkapalloa poliisilaitoksen aulatiloissa. LUMI PEITTÄÄ VAASAN KAUPPATORIA. Kaksi vuotta myöhemmin Sami istui tuntemattoman miehen kuolinvuoteen ääressä. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin tarkoitus on tuoda esiin sijoitettujen nuorten kokemuksia lastensuojelusta ja vaikuttaa siten sen kehittämiseen. Kun Sami oli yläasteella, sijais äiti houkutteli hänet mukaan koulutustilaisuuteen. Sami on halunnut poliisiksi niin kauan kuin muistaa. Samin nykyiseen työhön poliisin ulkomaalaisja turvapaikkatutkinnassa kuuluu myös käännytysten eli maasta poistamisten täytäntöönpano. Tiimi esiintyi seminaareissa, osallistui päätöksentekoon ja oli mukana kouluttamassa lastensuojeluammattilaisia. Aiemmassa työtehtävässään Sami joutui antamaan virka-apua monenlaisissa lastensuojelutilanteissa. Koti on pyhä alue, mutta poliisi joutuu sinne menemään. Suomen Vapaudenpatsaan pronssinen mies nostaa lakkinsa taivasta kohti ja pitää kivääriä toisessa kädessään. ’’En ole talvi-ihmisiä enkä pidä hiihtämisestä’’, sanoo Sami Isoniemi. Hänen jalkojensa juuressa istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Hän ei ollut tiennyt, että vaikeat kokemukset voivat jäädä sisälle sotkuiseksi lankakeräksi. Sijaisperheen vanhemmat jututtivat poikaa yhä uudelleen. SYYSKUUSSA 2008 SAMI OLI VIETTÄMÄSSÄ vapaapäivää sijaisperheen luona. Aluksi hänen tehtävänsä oli puhuttaa selviytyneitä, ja seuraavina päivinä poliiseilla riitti töitä yleisen turvallisuudentunteen palauttamiseksi. Sami tapasi kuolevan, koska se tuntui oikealta. Suzuki-mopo oli usein rikki. Oli myöhäistä kysyä isältä, miksei tämä ollut halunnut kuulua poikansa elämään. Hänestä oli kasvanut selviytyjä, joka ei pienistä purnannut. Kun hän palasi aamulenkiltä, hänelle kerrottiin, että kauhajokelaisessa ammattioppilaitoksessa opiskelija ampui opiskelutovereitaan. Se auttoi selvittämään lankakerää. Minulle on suotu kyky siihen. Näin keskellä päivää ihmisiä kulkee torin poikki harvakseltaan, vain joitakin äitejä lastenvaunuineen, nuorten porukoita ja ulkomaalaisen näköisiä nuoria miehiä
12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 15 ›› LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 15 13.2.2018 14.19. Vanhempien ongelmia huostaanotto ei poista: ne voivat jopa kumuloitua sen jälkeen. LM 3/2018 s
Suunnitteilla on yhteinen jalkapallon MM-kisamatka Venäjälle serkkuja setäpuolen kanssa. Se on tärkeää itsesyytösten poistamiseksi. Väitöskirja Vaasan yliopistoon ”hatkaamisten” kirjaamisesta poliisien tietojärjestelmissä on valmistumassa tämän vuoden aikana. Tutkimus osoittaa, miltä luvattomiin poissaoloihin suhtautuminen näyttää poliisin rekistereistä käsin. n Lastensuojelussa ei nykyisin kehitetä mitään ilman asiakkaan ääntä. Sellainenkin löytyy sensaatio-otsikoiden takaa. Sami toivoo, että perheet saisivat enemmän tukea myös huostaanoton jälkeen. Täällä on työ, rakas harrastus jalkapallo ja jatko-opiskelupaikka. Työryhmä päätyi selvityksessään painottamaan – jälleen kerran – ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä. Hän oli jälleen kerran kertonut tarinansa huostaanotetusta Samista neljä vee eräässä seminaarissa. Saimme luotua kokonaisen verkoston kokemusasiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana sosiaalija terveysministeriön työryhmissä ja LAPE-työryhmissä. – Sami neljä vee toivoi, ettei hänen taustansa estäisi häntä toteuttamasta unelmiaan. Selviytyjät-tiimi kiertää kohtaamassa nuoria ympäri Suomea Nuorten foorumeissa ja Nuorten päivissä. SIJAISPERHE JA SEN KAUTTA TULLEET SUKULAISET asuvat lähellä, ja Sami on heihin yhteydessä säännöllisesti. Aina uudessa elämäntilanteessa menneisyyden voi joutua kohtaamaan uudelleen. – He tietävät sijoituksensa hinnan. Tiimien kokoontumiset päätetään aina Unelmatyöpajaan. Suomenruotsalaisen jalkapallojoukkue ABC:n pelikaveri varmistaa, että Sami pääsee illalla paikkaamaan maalivahtia. Koulukodeissa asuvien nuorten ajatusmaailma tuli tutuksi. – Se tulee tekemään näkyviksi luvattomat poissaolot sekä niiden lukumäärät ja kestot. Sami vastaa ruotsiksi. LM 3/2018 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 16 13.2.2018 14.19. – Olemme kritisoineet rakentavasti, jos on kehitettävää, mutta tuoneet esiin myös lastensuojelun onnistumisia. Kun asiat selvitteli silloin murrosiässä, ei niitä tarvitse enää kipuilla. Selviytyjät-tiimi on halunnut tuoda esille realistista kuvaa lastensuojelusta. Toiveet ovat useimmiten hyvin maanläheisiä, harva nuori unelmoi lottovoitosta. Kuten silloin, jos joskus saa omia lapsia. Hän päätti, että tuollaisten puheenvuorojen aika on ohi, nuoremmat saavat jatkaa. Hän on tyytyväinen tiimin saavutuksiin. Vuosina 2013–2014 Sami kiersi poliisin roolissa kaikki Suomen koulukodit Poliisihallituksen ja koulukotien yhteishankkeessa, joka pyrki parantamaan nuorten kuvaa poliisista. Kymmenen viime vuoden aikana se on pyrkinyt tuomaan kuuluviin sijoitettujen lasten ja nuorten ääntä ja hälventämään heihin liitettyjä ennakkoluuloja. Sitten kun tapahtuu monta positiivista kohtaamista peräkkäin, niistä saa voimaa. Yhtä lailla me uskomme jokaiseen kohtaamaamme nuoreen. Eräässä koulukodissa, jossa Sami vieraili, nuori sai ahaa-elämyksen: ”Voiko mustakin siis tulla kyttä?” Iso osa Selviytyjät-tiimin työtä on poistaa lastensuojelutyön leimaa. Vika on yhteiskunnassa tai perheessä. Samin mielestä kyky ei ole peräisin ainoastaan siitä, että hän on ollut samassa kriisitilanteessa kuin kohdattava lapsi, vaan pikemminkin kaikesta siitä hyvästä, mitä tapahtui sen jälkeen. SAMIA PYYDETTIIN SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN työryhmään selvittämään lastensuojelun tilaa vuonna 2012, joka oli lastensuojelulle erityisen synkkää aikaa Vilja Eerikan tapauksen ja kahden perhesurman vuoksi. Mutta olisi itsensä pettämistä ajatella, ettei lankakerä voi mennä uudelleen sotkuun. Lastensuojelun väliintulo on usein vain ja ainoastaan hyvä juttu. SAMI ISTUI POLIISILAITOKSEN SAUNASSA JA MIETTI. Yhdeksän vuoden jälkeen Sami on alkanut ajatella, että Vaasaan voisi jopa kotiutua. Sijoitetut nuoret saattavat yhä ajatella, että tausta on este niin sanottuihin kunniallisiin ammatteihin. Moni toivoo, että se raha olisi käytetty perheen tukemiseen ennen sijoitusta. Nykyisin lapsi tietää yhä useammin sijoituksensa syyt. – Ei ole lapsen tai nuoren vika, että hänet otetaan huostaan. Sami tuntee nuo haaveet: perhe, työpaikka, opiskelupaikka, koira, koti. Kohtaamisten tärkein tehtävä on kannustaa sijoitettuja nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Samin 32 vee lankakerä on nyt selvitetty. Sami ei enää toimi Selviytyjät-tiimin kokemusasiantuntijana, mutta työ lastensuojelun kehittäjänä Pesäpuu ry:ssä jatkuu. – Lastensuojelussa ei nykyisin kehitetä mitään ilman asiakkaan ääntä. – Meihinkin on uskottu ja meitä on autettu raivaamaan tietä. Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Selviytyjät-tiimiin kuuluu nykyisin toistakymmentä nuorta. Ihmettelisin, jos sen jälkeen ei haluttaisi kehittää nykyisiä käytäntöjä. – Vanhempien ongelmia huostaanotto ei poista: ne voivat jopa kumuloitua sen jälkeen. Puhelin soi. – Vaikeat asiat joko kohtaa tai väistää. Toistaiseksi
HAAVEILEE kesän lämmöstä ja omasta perheestä. HARRASTAA jalkapalloa, juoksemista ja salibandya. TEKEE vapaaehtoistyötä Pesäpuu ry:n lastensuojeluasiantuntijana. VALMISTELEE väitöskirjaa poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle. Kuka. 12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 17 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 17 13.2.2018 14.19. TYÖSKENTELEE Pohjanmaan poliisilaitoksella rikoskomisariona. LM 3/2018 s. Uudessa elämäntilanteessa menneisyyden voi joutua kohtaamaan uudelleen. ASUU Vaasassa. SAMI ISONIEMI SYNTYI vuonna 1986 Seinäjoella
ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Pianotunnilla ei puhuta oppimisvaikeuksista tutkittua tietoa Se, mitä koulussa pidetään oppimisvaikeutena, on hyvästä pianonsoitonopettajasta oppilaan yksilöllinen ominaisuus. Mutta ei yksilöllisyyden huomioiminen tarkoita sitä, että tunneilla treenattaisiin pelkästään oppilaan mielikappaleita, tuumii aiheesta väitellyt Johanna Hasu. LM 3/2018 s.18-21 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s18-21_Tutkitut.indd 18 13.2.2018 14.33
Tässä tullaan menetelmän tärkeimmälle ja herkimmälle alueelle: Huttunen korostaa, että ensimmäiseen esiintymiseen pitää aina liittyä turvallisuuden ja onnistumisen tunne. Vikojen etsimisen sijaan kannattaa keskittyä oppilaan ominaisuuksien tunnistamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 tavoitteita ja oppimisen ydinmetaforia toteuttamassa. Lopuksi jokainen oppilas esitti sävellyksensä konsertissa. Tärkeintä on kiva yleisö Ennen vanhaan alakoulun laulukokeessa laulettiin – tai sitten itkettiin ja laulettiin. Huttunen sävellytti väitöstutkimustaan varten kahta helsinkiläisen peruskoulun neljättä luokkaa. Opettajan tehtävä on motivoida oppilaita tekemällä oppimisesta helppoa ja etsimällä juuri tälle tietylle oppilaalle sopivaa ohjelmistoa. Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa – oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja. LM 3/2018 s. Huttusen kehittämässä osallistavassa sävellytysmenetelmässä musiikkia opiskellaan korvakuulolta ja matkimalla sekä nuotteja lukemalla ja kirjoittamalla. Luovuus palaa lapsessa kirkkaalla mutta tuuliherkällä liekillä. Tutkimukseen osallistui 27 pianonsoittoa opiskelevaa lasta ja nuorta, jotka tekivät lukemista, oikeinkirjoitusta, nimeämisen nopeutta ja matematiikan osaamista mittaavat testit. Johanna Hasun väitöksen keskeinen tulos on, että vaikka oppimisvaikeudet vaikuttavat jossain määrin myös pianonsoiton oppimiseen, soitonopettajan ei tarvitse niistä tietää. Tätä tekijää tulisi Hasun mielestä hyödyntää suunnitelmallisesti, mutta ei niin, että oppilaan annetaan soittaa pelkästään omia mielibiisejään. Kaikki kappaleet eivät voi olla niitä maailman ihanimpia, mutta riittävän kivoja löytyy varmasti. Suomen metsäteille Porsche sopii huonosti, mutta kukapa sitä siitä moittisi. Tuon aikakauden lapset voi tunnistaa aikuisina siitä oluttuoppien määrästä, jonka he tarvitsevat ennen kuin tarttuvat mikrofoniin karaokebaarissa. Sen sijaan opettajalla pitäisi olla kyky ja halu opettaa jokaista lasta ja nuorta juuri sellaisena kuin tämä on. Peruskoulun kaikille yhteiset musiikin kurssit sijoittuvat luokille 1–7, joten suurimman vastuun koulun musiikkikasvatuksesta kantavat luokanopettajat. Uudet peruskoulun opetussuunnitelman perusteet painottavat sävellyttämistä ja musiikillista keksimistä. Samalla harjoitellaan rakentavan kritiikin antamista ja vastaanottamista. Pianotunnilla ei puhuta oppimisvaikeuksista > Johanna Hasu: Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä. Lempimusiikkia harjoitellaan muuta musiikkia mieluummin ja eri tavalla. Jos ja kun herkimmän vaiheen yli päästään kunnialla, tuikku saa tilaisuuden kasvaa roihuksi, joka kestää navakatkin kritiikin puhurit. Tämä on Taina Huttusen osallistavaa sävellysmenetelmää käsittelevän väitöskirjan lähtökohta ja ydin. Räpissä tärkeintä on tutkijan mukaan rytmi ja ajan henki, kanteleessa kielimäärän sallimat viisi säveltä ja pitkä kansallinen historia. Arviointi edellyttää katsekontaktia yleisöön, ja kun kontakti on kerran saatu, esiintyminen lakkaa pelottamasta. Jos soiton opiskelu tökkii, vaikeudet saattavat tulosten mukaan olla jotain aivan muuta kuin testeillä havaittavia oppimisvaikeuksia. Olennaista ja erilaista loppukonsertissa oli se, että esityksen jälkeen esiintyjä arvioi oppilasyleisönsä, ei päinvastoin. Hasu selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia vaikeuksia oli niillä pianonsoiton opiskelijoilla, joiden oppiminen oli hitaampaa kuin lahjakkuuden ja harjoitteluinnon perusteella olisi voinut olettaa. Luovuus palaa lapsessa kirkkaalla mutta hyvin pienellä ja tuuliherkällä liekillä. P orsche Carrera on tehty niille, joilla on tarve ja varaa kiihtyä nollasta sataan neljässä sekunnissa. Testien perusteella valittiin kahdeksan eri-ikäistä ja eritasoista oppilasta haastatteluun. Hasun tutkimusryhmän oppilaiden lempikappaleisiin kuului niin wieniläisklassista musiikkia, etydejä, romantiikan ajan sävellyksiä kuin elokuvatai tv-sarjamusiikkiakin. > Taina Huttunen: Osallistava sävellytysmenetelmä musiikinopetukseen. Kyse voi olla motivaatiovaikeuksista, kotitilanteesta, huonoista oppimisstrategioista tai vuorovaikutuksen ongelmista. Opettajan olisi sen sijaan aktivoiduttava etsimään eri musiikkityyleistä, aikakausilta ja säveltäjiltä kappaleita, joista oppilaat pitävät. Porschella ei siis kannata lähteä mummolaan joulukuusen hakuun, eikä lapselle kannata opettaa soittotunnilla väkisin asioita, joita hän ei millään ota oppiakseen. Sävellytystehtäviksi hän valitsi räpin ja kantelemelodian. 18-21 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 19 ›› LM3_s18-21_Tutkitut.indd 19 13.2.2018 14.33. Pientä esiintyjää suojasi luokkakavereiden pottuilulta ainoastaan se, että nämä odottivat kämmenet hikisinä omaa lauluvuoroaan. Arvioitikriteereistä tärkein oli se, oliko yleisö kiva. Jyväskylän yliopisto 2017. Alle yhdeksän sentin maavara on urheiluauton ominaisuus, ei vika. Jyväskylän yliopisto 2017
Oikeusministeriön työryhmä ehdotti syyskuussa, että vuoroasuminen kirjattaisiin uudistettavaan lapsenhuoltolakiin. n Lapset vuoroasuvat 10–15 prosentissa eroperheistä. Silti yhä useammat ruotsalaiset vanhemmat vievät lapsensa autolla kouluun riippumatta siitä, onko koulumatka pitkä vai lyhyt. Journal of Divorce and Remarriage, joulukuu 2017. Vanhempien kouluun kyyditsemät lapset menettävät tutkija Jessica Westmanin mukaan luontevan tilaisuuden tutustua ympäristöön ja seurustella omin päin ikätovereiden kanssa. Edestakaisin muuttamisen vaikutuksista lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen on kiistelty paljon, vaikka tutkimustieto yleensä järjestelyä puoltaakin. He pärjäsivät autokyytiläisiä paremmin myös heti koulumatkan jälkeen tehdyssä kognitiivista suoriutumista mittaavassa testissä. Tutkimustieto tukee VUOROASUMISTA Vuoroasuminen rasittaa nuoren mielenterveyttä vähemmän kuin muut eron jälkeiset asumisjärjestelyt, kertoo norjalaisen Uni Research -tutkimuslaitoksen tammikuussa julkistama tutkimus. Etuuksiin ja palveluihin se ei ainakaan toistaiseksi vaikuttaisi. > Jessica Westman: Drivers of children’s travel satisfaction. Westmanin mukaan lapsi on omatoimisen koulumatkan jälkeen iloinen ja valpas, mikä merkitsee hyvää koulupäivän jatkolle. Toisin kuin monissa muissa maissa, ruotsalaisvanhemmat pitävät yleensä lastensa koulumatkaa niin turvallisena, että lasten katsotaan selviävän siitä hyvin yksinkin. Oman auton käytössä ei siis ole kyse turvallisuudesta vaan siitä, että omaa autoa pidetään bussia ja muita matkustustapoja helpompana ja käytännöllisempänä vaihtoehtona. Ylen lokakuussa julkaiseman uutisen mukaan 10–15 prosenttia suomalaisista eroavista vanhemmista päätyy nykyään siihen, että lapset asuvat vuorotellen molempien luona. LM 3/2018 s.18-21 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s18-21_Tutkitut.indd 20 13.2.2018 14.33. Vuoroasumisessa lapsen asuminen jakautuu suunnilleen tasan eronneiden vanhempien kesken. Tutkimuksen kyselyyn ja mielenterveyden kartoitukseen osallistui 7 700 norjalaisnuorta. Lapsen tehdessä koulumatkan omin päin mukaan mahtuu monenlaista sosiaalista toimintaa, kuten seurustelua kavereiden kanssa ja sometusta älypuhelimella. Itsenäisesti koulumatkansa tekevät lapset ovatkin tutkimuksen mukaan onnellisempia kuin vanhemman autossa aamuisin torkkuvat ikätoverit. Tämän vuoksi he ovat epäitsenäisempiä ja epävarmempia liikkuessaan kodin lähiympäristössä. Järjestely on yleistynyt vauhdilla viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Koulumatka kavereiden seurassa piristää mielen Koulumatka on paljon muutakin kuin matka kouluun. Lapsen asuminen molempien vanhempien luona näkyisi tällöin myös väestötietojärjestelmässä. Westmanin tulokset kertovat, että vanhempien kannattaisi arvioida tilanne uudelleen. Jompaankumpaan tai molempiin uusperheisiin voi lisäksi kuulua vanhemman uusi puoliso ja hänen lapsiaan. Karlstadin yliopisto 2017. Jos koululainen halutaan välttämättä kyyditä ovelta ovelle autolla, matka-aika tulisi käyttää pirteään seurusteluun, jottei siitä tulisi puolinukuksissa vietetty unijakson jatke. Kävelemällä, pyörällä tai bussilla koulumatkan taittavat lapset myös voivat vanhempien kyyditsemiä lapsia paremmin. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen eron jälkeen on lapsen kannalta selvästi yhden kodin mallia parempi ratkaisu. > Sondre Aasen Nilsen ym.: Divorce and Family Structure in Norway: Associations With Adolescent Mental Health. Vuoroasujilla ilmeni vähemmän mielenterveysoireita kuin nuorilla, jotka asuivat pääasiassa toisen vanhemman luona tai sijaisperheessä, eivätkä vuoroasujat oireilleet enempää kuin ehjässä kahden vanhemman perheessä asuvat. Karlstadin yliopistossa Ruotsissa tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että liikkumistapa kouluun ja takaisin vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja koulumenestykseen
18. Artistin tai artistien genre Pop/rock Rap Muu 1. Suomalainen Ulkomaalainen Artistin tai artistien kansalaisuus Molempia 1. 12. 4. 10. Vuoden 2017 singlelistan kärkeä dominoivat kotimaiset miesartistit ja pop/rock-musiikki. 5. 13. Antti Tuisku 1. 14. Listaviikko Ma alis Sija He inä Lo ka V O L Y Y M I Eniten listasijoituksia saanut naisartisti Evelina palkittiin Vuoden naisartistina Emmapalkinnolla. 6. Pisimpään listaykkösenä viihtyi kuitenkin ulkomainen latinohitti. 10. 18-21 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 21 LM3_s18-21_Tutkitut.indd 21 13.2.2018 14.33. Listaviikko Ma alis Sija He inä Lo ka Miesesittäjien osuus on 74 %. 20. B A S S O Eniten listaykkössijoituksia sai Luis Fonsin ja Daddy Yankeen kesäinen latinokappale Despacito. Ge nr ej ao tte lu : all m us ic .c om Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Eniten listasijoituksia saaneet artistit 1. 15. Lä hd e: M us iik kit uo tta jat – IF PI ry, Vi iko n vir all in en sin gl eli st a. Li st as ijo itu ks iin on las ke ttu m yö s ar tis tin yh de ss ä m ui de n ar tis tie n ka ns sa es itt äm ät ka pp ale et . 16. 5. 2. 15. 8. 20. 15. Cheek 2. 20. Pop/rock on suosituin genre (47 %), sen jälkeen tulee rap (23 %). 11. Listaviikko Ma alis Sija He inä Lo ka LM 3/2018 s. 15. Artistin tai artistien sukupuoli Mies Nainen Molempia 1. 19. 5. 5. 20. JVG 3. 17. 3. 10. 10. 7. Mitä Su i kuuntelee. Listaviikko Ma alis Sija He inä Lo ka Kotimaisten esittäjien osuus on 53 %. 9
Toisaalta musiikissa kuului hyväntahtoisuus. Pajat toteutettiin yhteistyössä nuorisotalojen ja muiden kulttuurisen nuorisotyön toimijoiden kanssa kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Musiikilla halutaan tuoda iloa ja hyvää oloa niin kuulijoille kuin itsellekin. – Vaikka samat seikat toistuivat, nuoret ovat kuitenkin aina yksilöitä, muistuttaa Vilmilä. Miltä Suomi SOUNDAA. – Nuorten musiikissa tulivat esille samat asiat, vaikka nuorten taustat olivat kovin erilaisia. PAULA POSTI | KUVAT LIISA HUIMA M itä nuoret musiikintekijät kertovat 100-vuotiaasta Suomesta. harrastus LM 3/2018 s.22-25 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s22-25_SuomiSaundaa.indd 22 16.2.2018 9.59. Heidän ajatuksistaan voisi käyttää sanaa sisäinen globaalius, kertoo nuorisotutkija Fanny Vilmilä Nuorisotutkimusseurasta. Sanoitukset kertoivat vahvoista yhteiskunnallisista teemoista ja maailmanlaajuisista kysymyksistä, esimerkiksi rauhanaatteesta, terrorismista ja väkivallasta. Tytöt toivat esille tyttönä olemisen haasteet, naisten aseman ja tasa-arvon sekä tasavertaisuuden. Miltä maamme kuulostaa King-Jon, MigMagin ja Hedu Peton musiikissa. Tätä selvitettiin Rimlab-biisintekopajoissa, joihin sai osallistua kuka tahansa 8–20-vuotias
Miltä Suomi SOUNDAA. Pian musiikin parissa aika, paikka ja kaikki muu unohtuivat. Mokulun sanoitukset ovat leppoisia, lempeitä ja rentouttavia: vaikkapa biisi Oo oma ittes on suositeltavaa kuultavaa epävarmoille nuorille. – Sanoittamisessa on tärkeää, että kuulija voi samaistua tarinoihin ja huomata, että joku muukin ajattelee ja tuntee samoin. Tarkoitus on helpottaa kanssaihmisten oloa. Isä opetti muutaman nuotin ja siitä alkoi soittaminen, kertoo Mokulu. On tullut kiittävää palautetta, mutta toki toisenlaistakin. Hän on itse tekemällä oppinut muusikko, joka ei ole opiskellut musiikin teoriaa eikä soittamista missään – paitsi mitä nyt peruskoulussa, jossa useimpia oppilaita musiikin opiskelu ei kiinnostanut lainkaan. 22-25 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 23 ›› LM3_s22-25_SuomiSaundaa.indd 23 16.2.2018 9.59. Mokulun musiikkia voi myös katsoa YouTubesta, jonne hän on käsikirjoittanut, ohjannut ja editoinut videoita. SUOMEA SUUREMMILLE AREENOILLE B iisintekopajaan osallistunut helsinkiläinen Jonathan Mokulu, 24, on monipuolinen musiikintekijä, jonka käsissä lähes kaikki instrumentit alkavat soida, eikä mikään genre ole hänelle vieras. Soittamisen ohella Mokulu alkoi sanoittaa musiikkia jo 9-vuotiaana. – Ensikosketus musiikkiin syntyi jo viisivuotiaana, kun pastori-isäni bändistä puuttui pianisti. Sanat syntyvät kuulemma vaivattomasti. Mokulu saikin soittaa kaikissa koulun tilaisuuksissa, eikä musiikinnumero koskaan ollut kymppiä huonompi. Aiheita tulee omista ja muiden kokemuksista. Taitavalta kynän käyttäjältä tarinat syntyvät helposti ja muuntuvat musiikiksi. Sitten pitikin soittaa jatkuvasti, kokeilla, opetella uutta ja harjoitella lisää. – Epätoivoiset ihmiset tarvitsevat kohteen vihalleen, mutta siihen ei kannata vastata vihalla, vaan ymmärryksellä. Hän haaveilee ammatista musiikin parissa, mieluiten Suomen esiintymislavoja suuremmilla areenoilla. – Musiikki on elämässäni ykkössijalla, vahvistaa taiteilijanimeä King-Jo käyttävä Mokulu. "Sanoittamisessa on tärkeää, että kuulija voi samaistua tarinoihin." JONATHAN MOKULU ALIAS KING-JO LM 3/2018 s. Sanoituksista pitävät etenkin nuoret miehet. Räp oli helppo valinta. – Siinä on taustalla yksinkertainen melodia, jonka päälle voi kertoa tarinoita
Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.–27.5.2018. – Olen saanut jo nyt paljon uusia ystäviä alalta, lahjakkuuksia, joiden kanssa on projekteja tekeillä. Elämä pitää kuitenkin elää omalla tavalla ja nauttien. Hän kaivaa uusia soundeja ja miettii, miten äänet tehdään, kokeilee ja pistää muistiin, jotta seuraavalla kerralla tietynlainen soundi löytyisi jo pään sisältä. Entä yhteiskunnallinen ilmapiiri, eikö siitä mikään ylitä ärsytyskynnystä. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Tunnetusti ja tutkitusti musiikki on suuri tunteiden ohjaaja. Kappaleeseen tulee enemmän tunnearvoa, jos sanoituksissa on omia kokemuksia ja tarinoita, uskoo Ruotsalainen. – Monet epäkohdista räppääjät tuovat omaa mielipidettä taiteen kautta esille ja hyvä niin. – Omista kokemuksista voi ja pitää ammentaa biiseihin. – Miten voidaan puhua suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jos leipäjonot ovat kilometrien pituisia ja veteraaneille joudutaan keräämään rahaa. Ruotsalainen odottaa innolla niiden valmistumista ja sitä, että pääsee julkaisemaan niitä. Taitelijanimeltään MigMag kokeilee, harjoittelee ja etsii jotain uutta joka päivä. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta. "Miten voidaan puhua suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jos leipäjonot ovat kilometrien pituisia?" MICHAEL RUOTSALAINEN ALIAS MIGMAG SOUNDSMUSIIKKITAPAHTUMAT Nuori Kulttuuri -toiminnan SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Ruotsalainen haluaisi elää sellaisen elämän, josta riittäisi suurimmaksi osaksi positiivisia tarinoita kerrottaviksi. Erityisen tärkeää on verkostoitua muiden musiikintekijöiden kanssa ja saada kontakteja. – Elämässäni ei ole ollut mitään suurempaa käännettä, jonka olisin taistellut läpi ja josta voisin tehdä sanoituksia tai vaikuttaa kuuntelijaan niin kuin esimerkiksi Mikael Gab riel. SANOISTA ÄÄNIIN J o 16-vuotiaana suunta oli selvä: sanoittamisesta tuottamiseen! Biisintekopajassa helsinkiläistä Mic hael Ruotsalaista, 17, alkoivat sanoja enemmän kiinnostaa äänet, se, mitä kaikkea niillä voi tehdä. ihmettelee Ruotsalainen. > nuorikulttuuri.fi LM 3/2018 s.22-25 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s22-25_SuomiSaundaa.indd 24 13.2.2018 14.49. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. – Unelmoin siitä, että voisin tuottaa musiikkia ja elättää sillä itseni, kertoo Ruotsalainen. Mahdollisuuksia on lukemattomia. Avuksi tarvitaan vain tietokone ja sopiva sovellus, joilla voi alkaa harjoitella vaikkapa sitä, kuinka mitäkin ääntä käytetään ja mihin tarkoitukseen
> Kaikki musiikkivideot ja haastattelut ovat nähtävissä rimlab.fi-sivustolla sekä Yle Areenassa. Tämä herkkä runotyttö haikailee suomeksi kadonneen rakkautensa perään. Henriette Ko on puolestaan sydämellinen ja täynnä valoa. Hedu Peto on tuskainen, vihainen, jopa hyökkäävä, ei lainkaan kohtelias, englanniksi enemmän asioista kuin ihmisistä laulava performanssitaitelija, joka voi saada rajun, ennalta suunnittelemattoman tunnepurkauksen lavalla. Mutta molempia taiteilijaegoja yhdistää avoimuus ja häpeilemättömyys. tällaista palautetta: l kannustava, turvallinen ja avoin ympäristö l erittäin myönteinen ja palkitseva kokemus l mukana humaaneja, luovia ja älykkäitä aikuisia l antoivat arvokasta kritiikkiä, ei vain positiivista hyminää l sai vahvistusta oman musiikin tekemiseen l ainoa paikka, jossa opin biisintekoa l sain työkaluja ja sääntöjä sanoittamiseen l neuvoja, miten päästä alkuun ja miten päästä yli lukkiutuneesta tilanteesta l tärkeä tilaisuus nuorille, jotka etsivät omaa identiteettiään ja pohtivat tulevaisuuttaan l mahdollisuus oppia tuntemaan muita musiikintekijöitä ja verkostoitua l pääsi ammattilaisten kanssa studioon. MONTA TAITEILIJAA YHDESSÄ E spoolainen Henna Korvenoja, 22, soittaa kitaraa, tekee sanoituksia ja melodioita. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto ja Svenska kulturfonden. Taide toimii terapiana ja voi vapauttaa rankasta maailmasta ja kovista kokemuksista. LM 3/2018 s. Hän haluaa olla toisinajattelijoiden ja sorrettujen puolella, mutta tehdä myös sanoista taidetta, keksiä ne kauneimmat lauseet. Finlandia 2.1 -hankkeen puitteissa on järjestetty jo vuodesta 2014 Rimlab-työpajoja, jotka toteuttaa Tiedon julkistamisen kulttuuritehdas Tiuku. Pari kertaa Rimlab-pajaan osallistunut 21-vuotias Korvenoja haluaa vaikuttaa sanoilla, antaa jotain hyvää, vapauttaa ja voimaannuttaa – ravistellakin. Siinä pääsee syvälle taiteen maailmaan, aitoon tunnelmaan. Hän esiintyy enimmäkseen yksin ja käyttää taiteilijanimiä Hedu Peto, Henriette Ko ja Töölön Herkin. Tämän kiertueen aikana haastateltiin 10 nuorta 10 paikkakunnalla, jolloin syntyi 100 melodista kertomusta siitä, miltä nuorten arki tuntuu ja kuulostaa. Haluan olla sydän auki rehellisesti ja edesauttaa muutosta, Henna Korvenoja kertoo. Toki toivon, että mahdollisimman moni saisi musiikistani jotakin itselleen, sanoo Korvenoja. – En halua pistää itseäni yhteen taiteilija-minään, sillä sisälläni on, kuten muillakin, erilaisia energioita, selittää Korven oja. Tunteen voi jalostaa tarinaan, jossa on draaman kaari. RIIMILABORATORIO Nuorten antoivat biisintekopajoista mm. 22-25 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 25 LM3_s22-25_SuomiSaundaa.indd 25 16.2.2018 10.12. Tärkeintä on olla rehellinen. n "Omien heikkouksien paljastaminen voi olla yleisölle voimauttava ja vapauttava kokemus." HENNA KORVENOJA ALIAS HEDU PETO JA HENRIETTE KO. Hanketta rahoittavat mm. Nuorten kertomuksia täydentävät katsaukset alueen musiikilliseen historiaan sekä nuorten ja nuorisotutkijoiden tulevaisuuden visiot. Korvenoja on miettinyt luopuvansa Hedu Peton hahmosta: – Olen kai aikuistunut ja rauhoittunut. Hankkeen loppuhuipennus on Suomi 100 Road Trip. Yhteistyökumppaneita ovat mm. – Tunteet ovat universaaleja, joten tuntuu hyvältä, jos joku huutaa sinun kipuasi sinun puolestasi, uskoo Korvenoja. Omien heikkouksien paljastaminen voi olla myös yleisölle voimauttava ja vapauttava kokemus. Esitys voi ihastuttaa tai vihastuttaa yleisöä, tuntua jopa epämiellyttävältä. – En halua mennä lavalle ja vain kehua itseäni, vaan näyttää kuinka nolo ja surkea tyyppi todellisuudessa olen. – Sanoitukset lähtevät omista havainnoista ja kokemuksista. – Tekisin musiikkia, vaikka ketään ei kiinnostaisi eikä kukaan kuuntelisi. En halua sanoa, miten jokin asia ehdottomasti on. Nuorisotutkimusverkosto, Nuoren Voiman Liitto, Finlands Svenska Ungdomsförbund sekä Plan Suomen Matkalla -hanke. Hän maalaa, valokuvaa ja harrastaa teatteria, mutta pitää autenttisimpana ilmaisukeinonaan musiikkia
Samalla uteliaisuudella hän suhtautui pihapuiden lehtien havinaan tai sepelin rapinaan askelten alla. – Musiikki herättää tunteita, halun liikkua ja se sitoo ihmiset yhteen. Soili Perkiötä soiva huonekalu kiehtoi jo pikkutyttönä. TEKSTI JA KUVA | SANNI SAARINEN Aurinko esiin L apsuudenkodissa piano seisoi hylättynä olohuoneen seinustalla. Tämä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori ja lastenmusiikin säveltäjä on saanut Lastenkulttuurin valtionpalkinnon musiikkikasvatuksen kehittämisestä lapsilähtöisempään suuntaan. Musiikkiin liittyi iloa ja vahvoja tunteita. Hänestä musikaalisuus on ihmisen synnynnäinen ominaisuus, jonka laatu ei ole arvioitavissa. LM 3/2018 s.26-27 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s26-27_SoiliPerkiö.indd 26 16.2.2018 10.21. musiikkikasvatus Soili Perkiön kotipihan soitinstudiosta löytyy satoja soittimia eri puolilta maailmaa. – Koin vahvaa vetoa musiikkiin jo lapsena, ja parasta olivat yhteiset lauluhetket tätini kanssa. Musiikkia on aina ollut, kaikissa kulttuureissa. K un Soili Perkiö tapaa ihmisen, joka kieltäytyy huonoon lauluääneen vedoten laulamasta, häntä surettaa. Monelle hän on tuttu Soivan Laulukirjan kokoajana, Muumiperheen lauluretki -kirjan säveltäjänä sekä Pikku Kakkosen Muista laulaaja Rytmireissu-ohjelmien esiintyjänä. Käsin värjätyn kehärummun hän on tuonut San Franciscosta. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö kannustaa vanhempia tuomaan musiikin koko perheen arkeen. Hän on kysytty puhuja myös maailmalla: suomalainen musiikkikasvatus on arvostettua. Lapsena soittamaan pakotettu äiti tahtoi säästää lapsensa koitokselta. Perkiön rakkaus musiikkiin on silmiinpistävää: hän puhkeaa usein lauluun kesken keskustelun
Tanssiessa ja laulaessa kehittyvät motoriikka, kehon hallinta, kieli ja itseilmaisukyky sekä sosiaaliset taidot ja herkkyys. Pikkulapsi innostuu yksinkertaisista sanaleikeistä, riimittelyistä ja lorutteluista. – Musiikki rakentaa maailmankuvaa. – Tulemme maailmaan yhdeksän kuukauden sambakarnevaaleilta. Yhdessä musisointi tuo vanhemman ja lapsen yhdessäoloon hyvää energiaa ja vahvaa läsnäoloa. Sen jälkeen kokeillaan, millainen ääni millekin liikkeelle sopii. LM 3/2018 s. Perkiö kehottaa kokeilemaan rohkeasti. Opettajan tulee avata ikkunoita: yksi innostuu klassisesta musiikista ja toinen löytää jazzin. Suomessa vauvalle laulaminen on yksi harvoja suorittamisesta vapaita musiikin muotoja, jopa vuosia laulamatta olleet isät heltyvät laulamaan. Perkiö kannustaa studiossaan lapsia kokeilemaan kummallisen näköisiä soittimia tai liikkumaan niiden äänten tahtiin. Musiikki voi toimia arjen voimavarana: kun kiireiseen aamuun tuo laulun, hankala pukeutumistilannekin helpottuu. Jos musiikkia vain passiivisesti kuuntelee, suhde siihen jää ohueksi. – Opettaja voi lähettää lapset tarkkailemaan koulun pihassa liikkuvia asioita. Vanhempaa lasta kiinnostaa tarinallisuus. Vinkkejä voi hakea lastenlevyistä tai kirjoista. Lapsi voi turvallisesti maistella tunteita musiikin kautta. Moni muistaa ilottomat musiikintunnit, laulukokeiden kamaluuden ja passiivisen kuuntelun puuduttavuuden. Muskarit ovat Suomen alle kouluikäisten lasten suosituin harrastus ja inspiroivat arjen musisointiin. 26-27 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 27 LM3_s26-27_SoiliPerkiö.indd 27 13.2.2018 15.02. Muisto rytmistä jää ihmiseen turvan tunteena. – Omaa osaamista on turha verrata ammattimuusikoihin, joilla on takanaan vuosien harjoittelu. Jean Sibeliuskin sai potkut kuorosta, koska ”ei osannut laulaa”. Lapsi tahtoo paitsi maistella ja kosketella uusia asioita, myös kuulostella niitä. Afrikkalaisen ajattelun mukaan musiikkia on turha soittaa, jos kukaan ei tanssi. Kun vauva kasvaa, moni vanhempi muistaa ”huonon lauluäänensä” ja laulu lakkaa. Jos lapselle ei tarjota musiikillisia elämyksiä, musiikki jää elämässä etäisemmäksi. Musiikki liittyy olennaisesti ihmisen tarpeeseen ilmaista itseään. Hän ihailee laulujen sankareita, innostuu heidän seikkailuistaan ja ottaa heidät mukaan leikkeihinsä. Soile Perkiö kannustaakin vanhempia avaamaan kotinsa ovet musiikille. Jos soittaa mitä musiikkia tahansa, tulee usein soittaneeksi lapselle hämmentäviä sanoituksia. Musiikin opetus keskittyi kauan jo tehdyn musiikin opetteluun. Lapsuuden musiikki luo vahvan muistijäljen ja tuo turvaa myöhemmässä elämässä. Parivuotiasta kiinnostaa mukanaolo: hän innostuu tanssimaan, rakastaa toistoja ja kertosäkeitä. Lastenlevyjä tehdään ammattitaidolla, joka ulkomailla yllättää. – Musiikki on lapselle tapa käsitellä tunteita, joille ei ehkä ole sanoja. Juuri suomalaisen musiikkikasvatuksen kokemuksellisuus tekee siitä maailmalla ainutlaatuista. M usiikkikasvatus on yksinkertaisimmillaan musiikin tuomista lapsen elämään ja arkeen. Musiikki on ihmisen ensimmäinen aistimus. Ero on huikea vaikkapa Kuubaan, jossa noin 80 prosenttia kaikesta kulttuurista on musiikkia, eikä ihminen voi elää päivääkään ottamatta tanssiaskelta. Ja sitten vastasyntynyt asetetaan rinnalle, jossa hän kuulee taas turvaa tuovan sykkeen. S oile Perkiö on tanssinut aamuun asti Rio de Janeiron sambakarnevaaleilla ja opetellut ksylofonin soittoa mangopuun alla Atlantin rannalla Ghanassa. S äveltäessään Soile Perkiö etsii siltaa lapsen kokemusmaailmaan. Jos unohtuu ajatuksiinsa, musiikki meni jo. Sopivan lastenmusiikin rajat määrittelevät vain sanat. Korkeasti koulutetut musiikkikasvattajat tekevät musiikkikasvatuksesta laadukasta, mutta sen ja arjen musiikkikulttuurin välillä on juopa. Musisoidessa herkistyy kuuntelemaan itseään ja muita. Nykyään musiikinopetus vahvistaa oppilaan omaa ilmaisua. Suoristuskeskeisyydestä luopuminen on avain arjen musiikin elvyttämiseen. M uusikkoperheen lapsi ei osaa kuvitella ihmistä, joka ei laula ja soita. – Jos laulu ei suju säveltäjän toiveiden mukaan, se sujuu omalla tavalla. Silti meillä on vähän elettyä musiikkia, ihmiset eivät tanssi ja laula arjessa. – Suomalaiset kuuntelevat paljon musiikkia ja käyvät ahkerasti konserteissa. – Ääni on hyvin henkilökohtainen ja oma, jonka arvostelu jättää syvän haavan. Avoimin mielin tehty retki äänimaailmaan on aikuisellekin avartava kokemus. Musiikissa ei ole oikeaa ja väärää. Vauvalle laulu, liike ja kosketus ovat yhtä: ne viestivät hoivaajan rakkaudesta. – Musiikki sitoo hetkeen ja lisää keskittymiskykyä. Kohdussa ei ole koskaan hiljaista: verisuonet suhisevat ja voimakas sydän sykkii heti kohdun yläpuolella. Kannattaisi jatkaa, sillä yhdessä laulaminen ja musisointi ovat tärkeitä halki lapsuuden. n Kun kiireiseen aamuun tuo laulun, hankala pukeutumistilanne helpottuu. Musiikkikasvatusverkostomme on väkilukuun nähden laajempi kuin monissa maissa. Rajamäellä kotipihan soitinstudiosta löytyy satoja eri puolilta maailmaa tuotuja soittimia. Lasta ei pitäisi edes leikillään arvostella epämusikaaliseksi tai huonoksi laulajaksi. – Kun lapsi lyö kattiloita yhteen, vanhempi voi miettiä onko se melua vai musiikillinen kokeilu. Laulu rohkeasta ja uskaltavasta Nipsusta voi kannustaa naperoa yrittämään uutta ja laulu sairaasta nallesta houkutella kovan kuoren takana piilottelevasta lapsesta esiin herkkyyden. Sanat ja sävelmä ovat hänelle yhtä tärkeitä, ne tukevat toinen toisiaan. Parhaimmillaan lastenmusiikki vahvistaa lapsen uskoa hyvään ja ihmiseen. Tärkeintä on yhdessä tekeminen
harrastus TUUBAN törähdysten tahdissa Harri Lidslen tuubasta lähtee sekä iloisia että vakavia säveliä. LM 3/2018 s.28-31 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s28-31_TuubaKimalainen.indd 28 16.2.2018 10.31
Mikä saa kaksi muusikkoa kiertämään tuuban, kosketinsoitinten ja hassujen hattujen kanssa viisitoista vuotta Hangosta Nuorgamiin. No tietysti lasten riemu! INA RUOKOLAINENI | KUVAT JUHA TANHUA LM 3/2018 s. 28-31 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 29 ›› LM3_s28-31_TuubaKimalainen.indd 29 16.2.2018 10.31
Nyt Miikka soittaakin harmonik kaa! Oikein hyvä valinta, sillä Harri ja koko yleisö pääsevät laulamaan Minä soitan harmonikkaa, siis juhlamu siikkia. No ei ole, mutta sen sijaan moni on kuullut Rauta vaaran säveltämän lastenlaulun Sininen uni: "Joka ilta, kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö..." Kaunista, kuten Miss Universumille sävelletty Armi eli Neitosista kaikkein kaunein. Ja millä. – Suomi! – Laulettaisiinko Suomelle Paljon onnea vaan. Kannattaisikohan Ylen ja Eurovision laulukilpailujen pohtia hieman markkinointistrate gioitaan. Ja kun on vauhtiin päästy, ryh dytään vielä lämmittelemään talviur heilusuoritusta varten. – Joku lapsista on joskus ihme tellyt konsertin jälkeen, kun hän onkin huomannut Miikan osaavan puhua, Harri kuiskaa salaisuuden. Ensin lapset johtavat, mutta sitten taidetaan päätyä tasa peliin. Jo riittää hempeily, seuraavaksi soi Olympiafanfaari. Sillä lailla sopivasti, että kaikki pysyvät hereillä ja pääsevät monta kertaa pen kistä ylös leikkimään ja laulamaan. Mutta sitten hän heittääkin keihästä! Ja Harri vielä varmis taa, onko joku yleisössä mahdollisesti nähnyt, kuin ka Tapio Rautavaara voitti kultaa 1948 Lontoon olym pialaisissa. Mutta nyt konsertti alkaa! – Kuka täyttää tänä vuonna sa ta vuotta. Eikä vain kuuntelemaan, sillä vajaan tunnin kon serteissa on aina kova meno. Hyvin irtoaa myös Röllin "tilpi tappitippitappi". Tuubakimalaisen konsert tia numero 880 järjestäytyy kuuntelemaan nelisenkymmentä lasta ja aikuiset päälle. LM 3/2018 s.28-31 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s28-31_TuubaKimalainen.indd 30 16.2.2018 11.20. – Tärkeä tiedotus! Aamulla on kylmää, ja Miikka haluaa muistuttaa, että pitää olla hattu päässä, ettei tule korvatulehdusta, Harri muistuttaa. Ei ole Tipitii tut tu, kumma juttu. no, tavallaan sanka reita kaikki. Harri ja tuuba toivottavat lapset tervetulleik si. Porilaisten marssi! – Orkesteri kiittää ja kumartaa! n Peikkotanssin pitäisi olla pelottava, mutta nauruksihan se menee. On aika lopettaa konsertti juhlallisesti. Asia tulee selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Miikalla on päässään kaikki hatut päällekkäin. Yllättäen lapsia nau rattaa, kun Harri esittää maailman kauneinta missiä. Lahdessa valinta on oikein paikallaan, sillä Kisapuistosta löytyvät yhä olympiarenkaat siellä pelattujen vuoden 1952 olympia laisten jalkapalloottelujen vuoksi. Tuttu laulu johdattaa teemaan suomalaisista san kareista. Miikkakin kumartaa, muttei sano mitään. Konsertin huipennus on aikuiset–lapsetbiisivisa, jossa kilpailijat jatkavat sanoja Harrin jälkeen. Eivätkä Harri ja Miikka tämän jälkeenkään päästä yleisöä helpolla. Ja niitähän riittää Jean Sibeliuksesta Armi Kuuselaan ja Paavo Nurmesta Tapio Rautavaaraan. Mutta nyt mörisee tuuba! Harri soittaa Ratsastusmarssin, jonka tahtiin on hyvä ratsastaa omalla pen killä. Peikkotanssin pitäisi olla pelottava, mutta nauruksihan se menee, vaikka Harri ja tuuba yrittivät parhaansa. Hänen roolinsa on soittaa muita soittimia ja esittää hahmo ja, joista Harri kertoo. Kuten olym piavoittaja Lasse Vireniä tai stet sonhattuista cowboyta, joka rat sastaa lasten kanssa tuuban tah dissa. L ahtelaiset muusikot Harri Lidsle ja Miikka Kallio ovat saapuneet varhaisena torstaiaa muna tuttuun paikkaan, Lahden Ruoriniemen päiväkotiin. Pitää muistaa, miten lauletaan Pikku Kakkosen postilaulu ja miten menee Muumien tun nusmusiikin kertsi. Unohtamatta Muumeja, Rölliä, Pikku Kakkosen postia, Antti Tuiskua, Vicky Rostia ... Miikka on saanut päähänsä ensimmäisen hatun, ja sen jälkeen niitä sitten tuleekin lisää. Tiputanssilla! Sitten lasten pitäisi keksiä, mikä kansainvälinen laulukilpailu järjestetään joka vuosi
KOLME KONSERTTIA PÄIVÄSSÄ Lahtelainen Tuubakimalainen-orkesteri on kiertänyt Suomea vuodesta 2003 ja ehtinyt pitää yli tuhat konserttia kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Se syntyi vahingossa niin kuin monet kestävät asiat. konsertti soitettiin 24.11. Kahden eri alan muusikon yhteistyö innostaa sekä muusikoita että kuulijoita. Palkinto myönnetään ansioituneesta, uutta luovasta ja usein myös pitkäaikaisesta lahtelaisen kulttuurielämän hyväksi tehdystä työstä. Sinfonia Lahden eli entisen Lahden kaupunginorkesterin tuubisti Lidsle on kahden hengen kokoonpanon alkuperäisjäsen. Harri Lidsle (vas.) laulaa, Miikka Kallio soittaa. Minä soitan harmonikkaa. – Suunnittelin konserttia Sallan musiikkipäiville ja järjestäjä pyysi minua keksimään bändille nimen, mutta heti ei sytyttänyt. Lahden Kariston koululla. 28-31 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 31 LM3_s28-31_TuubaKimalainen.indd 31 16.2.2018 11.20. Päivään saattaa mahtua aamuesiintyminen koulussa tai päiväkodissa, päiväkonsertti vanhainkodissa ja illalla vielä koko perheen konsertti. Arvaavatko lapset, mikä laulu soitetaan seuraavaksi. Jazzmuusikkona ja monipuolisena kevyen musiikin taitajana tunnettu Miikka Kallio astui Outi Nissin tilalle keikalla numero 254. LM 3/2018 s. – Meidän mielestämme Sevettijärven koulun lapsilla pitää olla yhtä suuri oikeus konsertteihin kuin muillakin. Nyt taisivat lapset voittaa lauluvisassa. – Minun tehtäväni on sekoittaa tyylit ja luoda niistä oma tyyli, maailmanmusiikista tällä hetkellä innostunut Kallio kertoo. Kaikissa muissa Kolarin pohjoispuolisissa kouluissa olemme käyneet, mutta Kilpisjärvelle emme vielä ole päässeet, Harri Lidsle sanoo. Ohjelmassa oli Kimalaisen lento, ja kun tulin paikalle, julisteeseen oli painettu nimeksi Tuubakimalainen, Lidsle kertoo. Vuosien varrella konsertin on kokenut yli 100 000 kuulijaa! Olympiafanfaari! Voittaako Suomi hiihdossa. Kotikaupungissaan Lahdessa Tuubakimalainen soitti Sinfonia Lahden tuella 43 päiväkotikonserttia vuonna 2017. Viime vuodet kokoonpano on kiertänyt myös Taiteen edistämiskeskuksen, Konserttikeskuksen ja Suomen kulttuurirahaston tuella kymmenillä paikkakunnilla, joilla ei ole omaa orkesteria. Ahkerasti on koluttu myös Lieksan ja Vaasan seutuja. Tuubakimalainen sai Lahden kaupungin kulttuurialan tunnustuspalkinnon vuonna 2017. Matkat ovat pitkiä, sillä orkesteri käy useita kertoja vuodessa Lapissa asti. Konserteissa on aina tarjolla jotain klassista ja vaihteleva kattaus muita lajeja. Orkesterin 1 000. Esimerkiksi Kittilän kunta tilaa bändin vuosittain viikoksi soittamaan ja pitämään musiikin työpajoja lapsille. Mutta mistä tulee nimi Tuubakimalainen
sijaisvanhemmuus Mikä toisi helpotusta arkeen . LM 3/2018 s.32-35 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s32-35_Sijaisvanhemmuus.indd 32 13.2.2018 16.12
Sijoitetut lapset kantavat jo muutenkin sitä taakkaa, että he ovat erilaisia. Toivon silti, että järjestelmässä voisi jotenkin automaattisesti huomioida, että lapsen pysyvä asuinkunta on Helsinki. Se olisi nuorelle tärkeä itsenäistymisjuttu. Karila kertoo olevansa onnellisimmillaan silloin, kun arki rullaa, eikä ole mitään suuria murheita. Koulukuvauslupa puuttuu Koululta tulevissa lupalapuissa pyydetään usein huoltajan – ei vanhemman – allekirjoitusta. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kuusi lasta: 19-vuotias poika, joka sijoitettiin perheeseen 3-vuotiaana ja 17-vuotias tytär, joka tuli perheeseen 2-vuotiaana sekä 11-vuotias tytär, 8-vuotiaat tyttökaksoset ja 3-vuotias tytär. Pankkitiliä ei voi avata – Olisin halunnut avata vanhimmalle tyttärellemme oman pankkitilin, mutta se ei onnistunut. Ongelma on tuttu monessa sijaisperheessä. – Tutun sijaisperheen lapsen koulusta oli lähetetty koulukuvauskirje huoltajille eikä kotiin, Karila kertoo. Hän valmentaa myös uusia sijaisvanhempia PRIDE-kouluttajana. Silloin sijaisvanhemmilla ei ole mahdollisuutta suojella lapsen varoja mahdollisilta väärinkäytöksiltä. Mutta antaa Anna Karilan nyt kertoa, millaisiin ongelmiin hän on sijaishuollossa törmännyt ja miten niitä voisi parantaa. Minä en jotenkin sovi systeemiin.” – Ikään kuin siinä ei olisi riittävästi haastetta, että lasta sattuu tai että olen äitinä huolissani hänen voinnistaan. Ei ole reilua, etteivät he saisi osallistua koulun toimintaan niin kuin kaikki muutkin. Lupalappu ei ikinä palannut kouluun, sillä syntymävanhemmat olettivat, että sama lappu oli mennyt sijaisvanhemmille, eikä rehtori antanut lapsen osallistua koulukuvaan. Seuraavana vuonna rehtori muutti mielensä ja antoi lapsen osallistua koulukuvaukseen ilman huoltajan allekirjoitusta. Terveyskeskusasioinnissa on aina mukana lisäpaine: miten suojelisin jälleen kerran lasta leimaavalta kokemukselta. LM 3/2018 s. Nuoren oma pankkikortti ja omat pankkitunnukset helpottaisivat koko perheen arkea. Karila kertoo, että heidän lastensa asiakassuunnitelmaneuvotteluissa on Terveyskeskusasioinnissa on aina mukana lisäpaine: miten suojelisin jälleen kerran lasta leimaavalta kokemukselta. Toinen vaihtoehto on, että huoltaja avaa tilin, mutta se onnistuu harvoin. Sijaisäiti Anna Karilalla on usean vuoden kokemus sijaisvanhemmuudesta. Tilin avaamiseen tarvitaan taloudellinen edunvalvoja, jota kaikilla sijoitetuilla lapsilla ei ole. Nyt hän kertoo, mitä muutoksia toivoisi sijaisperheiden arjen käytäntöihin. – Lapsi ei päässyt luokkakuvaan, eikä myöskään kaverikuviin, mikä olisi ollut hänelle tavattoman tärkeä ja eheyttävä juttu. Olen opetellut nauttimaan niistä. – Toivoisin, että pankkitilin avaaminen onnistuisi sijaisvanhempien suostumuksella. Lapselta jäi puuttumaan kokemus ryhmään kuulumisesta. Lupaongelmaa ei tietenkään ole, jos syntymävanhempi on helposti saatavilla ja vastailee nopeasti pyyntöihin. – Ymmärrän, että lapsemme kotikuntana pysyy syntymävanhempien kunta, jotta terveyskeskusmaksu voidaan periä oikeasta kunnasta. Ai, sinä et olekaan hänen äitinsä”, johon vastaan kärsivällisesti: ”Kyllä, itse asiassa olen hänen vanhempansa, olen hänen sijaisäitinsä.” Pahinta tässä Karilan mielestä on se, että lapsi saa joka kerta saman kokemuksen: ”Minussa on jotain kummallista. 32-35 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 33 ›› LM3_s32-35_Sijaisvanhemmuus.indd 33 13.2.2018 16.12. KAISA PASTILA | KUVITUS ELINA JOHANNA AHONEN H elsinkiläinen Anna Karila, 42, on toiminut sijaisäitinä 16 vuotta. – Ne hetket pitää huomata. Terveyskeskusasioinnin kankeus – Joka kerta, kun menemme terveyskeskukseen, ilmoittautuminen tyssää kysymysrumbaan: ”Ai, lapsi ei olekaan helsinkiläinen. – Tiedän, että moni lapsi on kärsinyt koulujen lupakäytännöistä. Näin meidän ei tarvitsisi jokaisella terveyskeskuskäynnillä avata koko perhehistoriaamme
He tietävät tasan tarkkaan, keitä meidän perheeseen kuuluu. – Olisi mah ta vaa, jos seurakuntien rekisterit tavoittaisivat myös sijoitetut lapset. Ei se ole salaisuus. Onko tämä taas joku sosiaalitädin keksimä sääntö?” Kuvien julkaisun estää salassapitosääntö. Poika sai jälki-ilmoittautua riparille. Hän ei ollut kuitenkaan reagoinut kirjeeseen, koska oli kuvitellut, että sama kirje oli lähetetty Jouluna postasin kuvan aattoaterialtamme, jossa tytär on selin kameraan, mutta eihän se ollut hänen mielestään tasaarvoista. Koulupaikasta oli lähetetty vahvistuskirje syntymäisälle. Tiukan tulkinnan mukaan sijoitettu lapsi ei saisi näkyä edes perheen omissa, ei-julkisissa ryhmäkuvissa, ellei huoltajalta ole kysytty erikseen lupaa jokaiseen kuvaukseen. Hän kysyy usein: ”Äiti, miksi. Elokuussa selvisi, ettei meille ollutkaan paikkaa. ”Miksen minä ole saanut sellaista kirjettä?” hän kysyi. Viranomaiskirjeet menevät väärään osoitteeseen – Tyttäremme tarvitsi erityisoppilaspaikan siirtyessään yläkouluun. Rippikoulukirjettä ei kuulu – Poika tuli koulusta kotiin ja kertoi, että kaverit olivat saaneet Tervetuloa rippikouluun -kirjeen. – Perhealbumit on meillä tehty ihan normaalisti ja niihin on laitettu kuvia kaikista lapsistamme. Muuten moni retki tai tutustumiskäynti olisi jäänyt lapsilta väliin. On kieltämättä hullua, etten voisi laittaa ystävilleni kaikkien lastemme kuvia nähtäville. LM 3/2018 s.32-35 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s32-35_Sijaisvanhemmuus.indd 34 13.2.2018 16.12. Olisi väärin, jos saman perheen lapset asetettaisiin tässä eriarvoiseen asemaan. Ajatellaan, että lapsen olinpaikka pitää suojata niin kuin joissakin tapauksissa pitääkin, muttei Karilan perheen kohdalla. sovittu syntymävanhempien ja sosiaalityöntekijän kanssa, että sijaisvanhemmat allekirjoittavat lupalaput. Poikamme oli jäänyt ulkopuolelle tästä. – Lapsi ei todellakaan halua erottautua joukosta: hän haluaa olla siellä, missä kaikki muutkin. Karila soitti kirkkoherranvirastoon ja selitti tilanteen. Päivän aikana kaverit olivat sopineet, kuka menisi kenenkin kanssa samalle leirille. Koska hän oli käynyt jo saman koulun alakoulua, kaiken piti olla kunnossa. ”Äiti, mikset sä laita musta kuvia Facebookiin?” – Tyttärellemme on ollut kova pala, etten saa laittaa kuvia hänestä sosiaaliseen mediaan. – Jouluna postasin kuvan aattoaterialtamme, jossa tytär on selin kameraan, mutta eihän se ollut hänen mielestään tasa-arvoista ja ymmärrän sen hyvin
Esimerkiksi kertotaulu saattaa sujua kotona kuin vettä vaan, mutta kouluympäristössä pää lyö tyhjää. Miksei pyyntöä ollut lähetetty siihen osoitteeseen, jossa lapsi pysyvästi asuu. – Toivoisin, että ammattilaiset kuulisivat sijaisvanhempia ihan erityisen herkällä korvalla. Anna Karila toivoisi, että kiinnipitosäännöstä käytäisiin avointa keskustelua. Yli 15-vuotiaan sijoitetun lapsen kuukausiraha on minimissään noin 52 euroa (summa riippuu elatustuen määrästä). Oli yllätys, miten vähän ammattilaiset tuntuivat tietävän trauman kokeneen lapsen käytöksestä. myös sijaisvanhemmille. Koulussa samalla viivalla mutta sopeutetusti Koulun alettua Anna Karila koki välillä epäreiluna sen, että heidän lapseltaan odotettiin esimerkiksi samoja sosiaalisia taitoja kuin niiltä lapsilta, jotka olivat eläneet turvallisen elämän vauvasta asti. 32-35 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 35 LM3_s32-35_Sijaisvanhemmuus.indd 35 13.2.2018 16.12. Olimme mieheni kanssa tavattoman huolissamme lapsista, mutta meitä ei kuultu. – Ajattelen, että sijoitettu lapsi on jo lähtökohtaisesti menettänyt niin paljon ja käynyt läpi niin paljon elämässään, ettei hän voi olla seitsenvuotiaana lähdössä kouluun samoilla valmiuksilla kuin joku toinen. Neuvolassa esimerkiksi kiiteltiin hyvin käyttäytyvää lasta ja käskettiin äidin ottaa rennosti. – Käytäntö koetaan perheissä kiusallisena. Kiinnipitosääntö kaipaa tarkennusta – Sijaisperheissä ei saa rajoittaa lasta fyysisesti. – Viime viikolla saatoin poikamme armeijaan ja tunsin pakahduttavaa ylpeyttä. – Kun lapsemme valmistui peruskoulusta, se oli tosi iso juttu. Vasta silloin tulivat kiukku ja paha olo. Ei pääsyä Omakanta.fi-palveluun Sijaisvanhemmilla ei ole pääsyä lapsen terveystietoihin. Emme voineet tietää, että meidän pitää vielä ilmoittaa, otammeko paikan vastaan. Vasta silloin tulivat kiukku ja paha olo. – Silloin oli pakko pitää lapsen puolia: koulupaikka kuuluu meille. – Tähän toivoisin muutosta. LM 3/2018 s. Mutta missä se raja menee, jos haluaa rauhoittaa raivoavan lapsen, ottaa hänet syliin, auttaa häntä tunteidensäätelyssä ja luoda hänelle turvan. Totta kai on mahdollista luovia ilman Omakantaa, mutta se vaatii lisätyötä ja vie aikaa arjessa. Äitinä oli tärkeintä, että lapsi oli saanut jotain valmiiksi. – On hyvä, että sijoitettu lapsi huomataan koulussa yhtenä muiden joukossa, mutta olisi tärkeää huomioida, että lapsella on erilaiset lähtökohdat oppia ja opetella esimerkiksi kaveruussuhteita. Lopulta tilanne ratkesi perheen eduksi: tytär sai aloittaa tutulla yläkoululla omien kavereidensa kanssa. – Toivoisin tarkempia ohjeita arjen tilanteisiin. Myös kuukausirahan suuruus on aiheuttanut keskustelua sijaisvanhempien kesken. Kyse ei ole lapsen haluttomuudesta oppia, vaan siitä, että hänen on vaikea hallita itseään kokemusmaailmansa vuoksi. Isän kanssa oli sovittu, että kouluasiat kuuluvat sijaisvanhemmille. Karila olisi toivonut, että opettaja olisi nähnyt jo pienimmänkin edistymisen, eikä vaatinut heidän lapseltaan samanlaista edistymistä kuin muilta lapsilta. Ammattilaiset eivät ymmärrä traumaa – Kun vanhimmat lapsemme olivat päiväkoti-iässä, he oireilivat voimakkaasti, esimerkiksi rikkoivat leluja tai käyttäytyivät väkivaltaisesti. Meille sanottiin päiväkodista ja neuvolasta: ”Tämä kuuluu ikään.” Päiväkodissa työskennelleenä Anna Karila tiesi kuitenkin, ettei lasten käytös ollut normaalia. Jos sijaisvanhempi, joka on lähtökohtaisesti valmistautunut tulemaan toimeen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, pyytää apua, siihen kannattaa reagoida heti. Kolmas outous ohjeissa on se, että sääntöjen mukaan sijoitettu lapsi ei voi korvata kuukausirahallaan aiheuttamaansa aineellista vahinkoa. – Vaati tavattoman paljon sinnikkyyttä ja vahvuutta, että jaksoimme hakea apua ja pitää päämme. Seuraavana päivänä tuli vielä viesti: ”Täällä on ihan jees.” Olin todella onnellinen hänen puolestaan. Mitä varhaisemmin tai oikea-aikaisemmin tukea saa, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on toipua vaille jäämisen ja hylkäämisen kokemuksistaan ja eheytyä riittävästi kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Vanhempien pitää esimerkiksi pyytää lapsiltaan kirjallinen kuittaus heille annetusta kuukausirahasta. Monesti vanhemmat eivät pysty maksamaan sisaruksille näin korkeaa kuukausirahaa, mikä alleviivaa sijoitetun lapsen erilaisuutta. Tilanne oli hänelle jännittävä, jopa ahdistava, mutta näin, että hän pystyi pitämään itsensä kasassa. – Minusta olisi tärkeää, että lapsi saisi osoittaa myös rahallisesti, että on pahoillaan tekemästään vahingosta. n Lapsi näyttää tunteensa vasta silloin, kun hän on turvassa eli kotona. Hänellä oli voimavaroja selvitä ahdistuksensa kanssa. Jos raha kerran on hänen, miksei hän voi käyttää sitä hyvittääkseen esimerkiksi siskoltaan syömänsä suklaalevyn. Ajattelin, että ”Jess, toi lapsi on onnistunut!” Keskiarvo tai muut kriteerit, joilla muut lastani mittasivat, olivat toissijaisia. – Voi vain arvailla, kuinka moni viranomaiskirje ei tule lapsellemme tiedoksi vaan menee väärään osoitteeseen, Karila sanoo. Kuittauksen pyytäminen ei sovi vanhempi–lapsi-suhteeseen. Kuukausirahakäytäntö ei sovi perheolosuhteisiin Lain mukaan perheisiin sijoitetuilla lapsilla on sama kuukausirahakäytäntö kuin laitoksissa asuvilla sijoitetuilla lapsilla. – Mutta lapsi näyttää tunteensa vasta silloin, kun hän on turvassa eli kotona. Jos pieni lapsi sairastuu ja hänestä otetaan laboratoriokokeet, sijaisäiti tai -isä joutuu erikseen sopimaan puhelinajan lääkärin kanssa kuullakseen tulokset. Vanhemmalla pitää olla mahdollisuus auttaa lasta myös hänen raivontunteissaan
TUNTILASKUTUKSESTA TOTTA Seitsemisen vuotta sitten Sirkka Korhonen laittoi huolestuneena merkille, kuinka pitkiä joidenkin lasten hoitopäivät olivat. Ilman maksutonta varhaiskasvatusta esikoisen vieminen päiväkotiin ei ollut käynyt mielessäkään. – Aloin pohtia, millainen järjestelmä voisi olla osapäivähoidon ja kokopäivähoidon välillä. Kokeilu herätti etukäteen epäilyksiä, mutta toteutus toimi. Mitään ei kokeilla kokeilemisen riemusta. Oli mietittävä maksuluokkia ja käytännön toteutusta, koska eihän kasvattajilla ole aikaa kirjata jokaisen lapsen saapumisja lähtöaikoja käsin. Puolipäiväisen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ja muiden Liperin kunnan varhaiskasvatusuudistusten takana on innovatiivinen varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen tiimeineen. OUTI JUURIKAINEN | KUVAT JOHANNA KOKKOLA V iiden vanha liperiläinen Amanda Turpeinen vaihtoi elokuun alussa kotiympyrät Paloaukean päiväkodin touhuihin. – Peruskysymys on, kuinka varhaiskasvatuksen rakenteet saadaan palvelemaan mahdollisimman hyvin sisältöjä ja sitä kautta lapsia ja perheitä. Liperin kunnassa Pohjois-Karjalassa hoitoaikaperusteinen laskutus ja sisarusryhmät ovat olleet hyväksi havaittu osa varhaiskasvatuksen arkea jo vuosia. Ikäjakoon perustuvien ryhmien lisäksi myös erityisryhmistä on luovuttu. Kokeilut perustuvat kuitenkin aina havainnoimaani, lukemaani ja perheiltä saamaani palautteeseen. Lopulta sain selville, että erillisellä tunnisteella kirjaukset voitaisiin tehdä suoraan päiväkotiryhmän tai perhepäivähoitajan kännykkään. Seuraavana varhaiskasvatus Sirkka Korhonen on halunnut uudistaa varhaiskasvatusta. Perheiltä oli myös tullut palautetta siitä, että maksut olivat epäreiluja, koska hoidon tuntimäärät olivat eri perheissä niin erilaiset. Tänä vuonna tarjotaan viisivuotiaille puolipäiväistä maksutonta varhaiskasvatusta ja aloitetaan Green Care, Teknologiaa ekosti -hanke. – Kun kuulimme maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, päätimme heti, että Amanda osallistuu. Tarvitaan KESÄSILMÄT LM 3/2018 s.36-39 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s36-39_LiperiläinenVarhaisK.indd 36 16.2.2018 11.23. Perheen isä Niko tekee pitkiä työpäiviä. Toivomme, että hän tutustuu päiväkodissa tuleviin eskarikavereihinsa ja löytää omia kavereita siskojen lisäksi, Anni Turpeinen kertoo. Kotiin päiviksi jäivät Anni-äiti sekä pikkusiskot Camilla ja Sofia. Olen hullunrohkeakin kokeilemaan uutta, koska jos jokin ei toimi niin ei maailma siihen kaadu, ja aina voidaan palata vanhaan
syksynä se otettiin käyttöön koko toimialalla. Lapsilla on nyt tilaisuus kasvaa päiväkotivuodet tutussa ja turvallisessa porukassa. Ja isojen ryhmässä valmistauduttiin eskariin. ERILAISET LAPSET YHDESSÄ Vieraillessaan joitakin vuosia sitten päiväkodeissa Sirkka Korhonen huomasi, että ikäryhmäjakojen vuoksi lapset vaihtoivat ryhmästä toiseen tiuhaan. Sisarusryhmissä jokakeväinen siirtymismylläkkä jää pois. Myös sisarussuhteiden kehittymiselle on enemmän aikaa. – Tuntilaskutuksen myötä varhaiskasvatus toteutetaan pienryhmissä, joiden toiminta käynnistyy pikkuhiljaa lasten tullessa päiväkotiin. Vanhempien toiveesta maksuluokkia on lisätty vuosien varrella ja enää viisi prosenttia lapsista on päivähoidossa täydet tunnit. Ikäryhmien lisäksi myös erityisryhmät ovat Liperin kunnassa historiaa. Parasta on kuitenkin se, että perheillä on nyt enemmän yhteistä aikaa. – Järjestelmä on tuonut säästöä sekä perheille että kunnalle. LM 3/2018 s. Liperissä maksujärjestelmän muutos on muuttanut myös pedagogiikkaa ja päivän rakennetta, vaikka suurin osa lapsista tulee edelleen hoitoon kahdeksan ja yhdeksän välillä aamulla. Juuri kun pienet päiväkotiin tulleet lapset olivat kunnolla kotiutuneet ryhmäänsä, heitä alettiin jo valmistaa isojen ryhmään siirtymiseen. Erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tarvitsemansa tuen omassa kotiryhmässään. Amanda Turpeinen nauttii päiväkodin puuhista ja uusista kavereista. 36-39 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 37 ›› LM3_s36-39_LiperiläinenVarhaisK.indd 37 14.2.2018 12.50. Tiukan päivästruktuurin sijaan toiminnasta on tullut joustavampaa, eikä varhaiskasvatus keskity enää vain aamupäiviin. Hoitoaikaperusteinen laskutus otettiin Jyväskylässä käyttöön Liperin kanssa samaan aikaan. Tällä hetkellä järjestelmä on kokeilussa tai käytössä jo yli kymmenessä kunnassa. – Kun muutimme kaikki päiväkotiryhmät sisarusryhmiksi, jokakeväinen siirtymismylläkkä jäi pois
Anni Turpeinen kertoo, että tyttären päiväkotivuosi on käynnistynyt hyvin. – Syksystä voidaan puhua vaikkapa silloin, kun lapset ovat innostuneet pihalla kastematojen tutkimisesta. Päiväkodin arjessa tuntiperusteisuus tai maksuttomuus eivät juuri näy. Päiväkodeissa toteutetaan Green Care -hanketta, jota varten kunta yhteistyökumppaneineen on saanut Opetushallitukselta mittavan avustuksen. Mitään ei jää pois, vaikka perinteiset aikuisen suunnittelemat kaikille lapsille samanlaiset tuokiot ovat jääneet vähemmälle. Liperissä ei aiota palata erityislapsien omaan ryhmään. Tarkoituksena on jutella siitä, miten kehittäminen näkyy ja tuntuu päiväkodin arjessa. Keskeistä on kestävä kehitys ja lasten omat tutkimusprojektit. Päiväkotiryhmät toimivat paljolti pienryhmiin jakautuneina, jolloin tekemistä voidaan räätälöidä erilaisten lasten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Sirkka Korhonen ryhtyi pohtimaan viisivuotiaiden lasten maksutonta varhaiskasvatusta, koska ikävaihe on tärkeä muun muassa kielenkehityksen ja kaverisuhteiden muodostumisen kannalta. Liperin uudessa varhaiskasvatuksen suunnitelmassa painotetaan leikkipedagogiikkaa, joten aloitetaanpa siitä! – Se on ihan keskeinen juttu. – Kaikkein tärkeintä on, että lapsista välitetään aidosti ja oikeasti. Esimerkiksi syksyllä lapset eivät tässä päiväkodissa askartele samanlaisia sieniä. Pukemistaitoja voi harjoitella palomiestaitona ja ruokatapoja kotileikissä. – Selvitin, että vuonna 2012 Liperissä syntyneen ikäluokan 165 lapsesta parikymmentä ei ollut kunnallisessa eikä yksityisessä päivähoidossa. Sen päälle tulee kaikki muu. Muitakin uusia tuulia on puhallettu liikkeelle. Kun tarjosimme jokaiselle heistä mahdollisuuden osallistua maksuttomaan varhaiskasvatukseen, enää muutama jäi ulkopuolelle. Henkilökuntaa on aina paikalla tarpeen mukaan, ja lapsi pääsee toimintaan mukaan riippumatta siitä, mihin aikaan hän päiväkotiin tulee. Penttinen kysyy vaikkapa Turtles-leikkiä leikkiviltä pojilta, mitä Turtlesit syövät, ja pian ollaan suurella innostuksella askartelemassa pitsoja. Kehittämistyö Liperissä siis jatkuu, mutta mikä on kaikkein keskeisintä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Jos kaikki viisivuotiaat tulisivat varhaiskasvatuksen piiriin, voitaisiin mahdolliseen tuen tarpeeseen vastata jo ennen esikoulua. – En tempaa tuokioita tuulesta, vaan kysyn aina ensin lapsien toiveita ja ideoita. Aikuisella ei saa olla talvisilmät vaan lämpimät kesäsilmät, joilla lapset kohdataan. Sisarusryhmätkin ovat opettajan mielestä pelkästään positiivinen asia. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tulee mukaan ryhmään, eikä vie lasta sieltä pois erilliseen tuokioon. n TAMPERE LAHTI TURKU ESPOO HELSINKI NIKUVIKEN KILJAVA 142 km 1 t 36 min 92 km 1 t 10 min 164 km 1 t 50 min 157 km 1 t 48 min 33 km 36 min 48 km 43 min 43 km 40 min KOTKA KERAVA VANTAA TILAUSBUSSEJA KAIKILLE YÖLEIREILLE > leiri.fi KILJAVAN LEIRIKESÄ NIKUVIKENIN LEIRIKESÄ PARTIOLAISTEN PÄIVÄLEIRIT LEIRIKESÄ 2018 Kaikille noin 7–16 -vuotiaille lapsille avoimia lasten ja nuorten leirejä koulujen loma-aikoina. auttamassa, jos konflikteja syntyy. Reput pitävät sisällään tabletin sekä välineitä ja materiaalia esimerkiksi liikuntatai ympäristökasvatukseen. Jos lapset eivät saa kokea sitä, ei millään muulla ole merkitystä. Toisten leikkien seuraaminen on vaihtunut vähitellen leikkeihin osallistumiseen. Perhepäivähoidossa on otettu käyttöön hoitajalta toiselle muutaman viikon jaksoissa kiertäviä digireppuja, jotka on teemoitettu vasun eri oppimisalueisiin. Lastentarhanopettaja Elina Penttinen luottaa leikin voimaan uusien asioiden oppimisessa. Mutta ikinä en luopuisi sisarusryhmistä tai perustaisi erityisryhmiä uudelleen. Lapsen oma loma, uudet leirikaverit ja paljon laadukasta ohjelmaa! Katso tarkemmat aikataulut ja ilmoittaudu mukaan heti: LM 3/2018 s.36-39 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s36-39_LiperiläinenVarhaisK.indd 38 14.2.2018 12.50. Lapsi oppii leikin varjolla melkeinpä mitä vaan. Entä sitten Turpeisen Amanda. Liperin kunnassa ideat yhdessä tekemiseen ja oppimiseen saadaan lapsilta. Pyrimme ohjaamaan lapsia pitkäkestoiseen leikkiin, jolle annamme tilaa ja aikaa. Me aikuiset olemme lähellä rikastuttamassa leikkejä ja Anni Turpeinen uskoo, että päiväkotivuosi tekee eskarin aloittamisesta Amanda-tyttärelle helpompaa. LASTEN IDEAT ETUSIJALLA Istumme Paloaukean päiväkodin jumppasalissa lastentarhanopettaja Elina Penttisen kanssa Amanda Turpeisen ja muiden lasten nukkuessa päiväunia. – Amanda lähtee mielellään päiväkotiin, eikä enää ikävöi. MAKSUTONTA VARHAISKASVATUSTA Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on puhuttu paljon, mutta käytännössä sitä on kokeiltu vain muutamassa kunnassa. – Toiminta on täytynyt miettiä uudella tavalla
Määräaikaistilauksena . 12 kk . 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. 6 kk . palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksesta bisnestä. Lastensuojelun Keskusliiton kirjasto on kaikille avoin erikoiskirjasto, joka tarjoaa lastensuojeluun sekä lapsen asemaan että oikeuksiin liittyvää kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . tilaat lehden . Määräaikainen (12 kk) 86 e . 36-39 LM3_s36-39_LiperiläinenVarhaisK.indd 39 14.2.2018 12.50. 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 49 e . Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille . www.lskl.fi/kirjasto TAMPERE LAHTI TURKU ESPOO HELSINKI NIKUVIKEN KILJAVA 142 km 1 t 36 min 92 km 1 t 10 min 164 km 1 t 50 min 157 km 1 t 48 min 33 km 36 min 48 km 43 min 43 km 40 min KOTKA KERAVA VANTAA TILAUSBUSSEJA KAIKILLE YÖLEIREILLE > leiri.fi KILJAVAN LEIRIKESÄ NIKUVIKENIN LEIRIKESÄ PARTIOLAISTEN PÄIVÄLEIRIT LEIRIKESÄ 2018 Kaikille noin 7–16 -vuotiaille lapsille avoimia lasten ja nuorten leirejä koulujen loma-aikoina. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Lahjatilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Erityislap sen vanhem mat parisuhd ekurssilla Norsutkin tarvitsev at mummoa Opettele erottam aan vihreät ja punaiset ajatukset ! Raskauspahoinvo inti vei sairaalaa n 25 000 euron huoltaju uskiista Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2017 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 6 kk . Kestotilauksena . Määräaikainen (6 kk) 58 e . LM 8/2017 kansi LASTENSU OJELUN KESKUSLII TON KUUKAUS IJULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U • 11 • 2017 Oma huone. Eurooppaan 12 kk 30 e . KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! OLETKO HUKASSA TIEDON VALTATIELLÄ –vai vaivaako informaatioähky. Itselleni . Kestotilaus (3 kk) 29 e . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Opiskelijatilauksena . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2017 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Kestotilaus (12 kk) 74 e . Lapsen oma loma, uudet leirikaverit ja paljon laadukasta ohjelmaa! Katso tarkemmat aikataulut ja ilmoittaudu mukaan heti: LM 3/2018 s. Lahjaksi . 12 kk . Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat . » . 3 kk . 6 kk
Alan kirjallisuudessa saatetaan puhua rakkauden sijaan lämpöisyydestä tai vastaanottavaisuudesta. – Voi vaikka sanoa, että ”olipa kiva olla sinun kanssa” tai että ”leikittepä hienosti”, Ahtonen ehdottaa. Mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat. – Vanhemman antama malli luo pohjan lapsen ymmärrykselle siitä, millainen vuorovaikutussuhde on hyväksyttävä. Määräilevä kasvatustyyli on kylmää ja kontrolloivaa. LM 3/2018 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s40-41_RajatJaRakkaus.indd 40 13.2.2018 16.16. kasvatus Lapsi haluaa lähtökohtaisesti miellyttää vanhempiaan. Lepsun tyylin voi määrittää vastareaktioksi edelliselle. Lapsen nähdään oppivan yhteiskunnan normit, säännöt ja lait ennemminkin aikuisen mallista sekä ohjauksessa kuin rajaamalla. Millainen on kasvatustyyli, jossa rakkaus ja rajat yhdistyvät. Ahtonen uskoo yhteistyöhön ja positiiviseen pedagogiikkaan. Kiintymysvanhemmuusperheet ry puhuu lempeästä kasvatuksesta, jossa rajat nähdään ensi sijassa ihmisen henkilökohtaisina rajoina. Nämä luovat perustan vuorovaikutukselle. Lempeässä kasvatuksessa on kyse molemminpuolisesta vuorovaikutuksesta, ei määräyksistä tai vallankäytöstä, sillä lapsi on lähtökohtaisesti halukas yhteistyöhön, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petra Masko. – Jos rajoja ei ole, lapsi tuntee, ettei hänestä välitetä. Lepsusta kasvatustyylistä puuttuu kontrolli. Auli Ahtosen mukaan lapsi haluaa lähtökohtaisesti miellyttää vanhempiaan. Lapsi on tärkeää huomata myös silloin, kun hän tekee asioita oikein ja hyvin. Sen sijaan lapselle on vahingoksi, jos vanhemmat kontrolloivat hänen elämäänsä liikaa tai liian vähän. Ne voivat liittyä esimerkiksi huolenpitoon, turvallisuuteen tai käyttäytymiseen. Hänelle ei esitetä vaatimuksia, vaan toiveita ja kysymyksiä. Rajoista ja rakkaudesta on puhuttu vanhemmuuden yhteydessä paljon. Jotkut tutkijat tekevät vielä jaon käyttäytymisen kontrolloinnin ja psykologisen kontrolloinnin välille. Lapsen mielipiteet, tunteet ja kokemukset ohitetaan. MIKSI PUHUMME RAJOISTA EMMEKÄ SOPIMISISTA. – Pidän kasvatusta rationaalisena ja suunnitelmallisena toimintana, jota en uskaltaisi jättää rakkauden läpi katsottavaksi toiminnaksi, Huttunen sanoo. On myös tärkeää osata opetella rajojen vähittäistä höllentämistä, Sarkkinen sanoo. Psykoterapeutti Timo Sarkkinen ei yhdistä rajoja niinkään kontrolliin, vaan siihen, että vanhemman on tehtävä lapsen elämään liittyviä päätöksiä ja rajauksia. Huttunen ihmettelee, miksi rajojen käsite on pesiytynyt lasten kasvatukseen, vaikka aikuisten maailmassa puhutaan säännöistä, normeista tai suosituksista, joita sovelletaan tapauskohtaisesti. Entä millainen on jämäkkä kasvatustyyli. Kasvatuksessa voi tuskin koskaan olla liikaa emotionaalista lämpöä. Aikuisen sana on ehdoton laki. TOPI LINJAMA | KUVA MOSTPHOTOS KONTROLLOINNISTA vuorovaikutukseen K asvatustyylit, joista puuttuu joko rajat tai rakkaus, on helppo yksinkertaistaa. Tartutaan ensin rajojen ja rakkauden käsitteisiin. Kasvatustieteilijä Jouko Huttunen korvaisi ”rakkauden” käsitteellä ”hoiva”. Perheohjaajana pitkään toiminut Auli Ahtonen katsoo rakkauden sisältävän kuuntelemista, ymmärtämistä ja arvostamista. Maailmaa on rajattava, jotta on jokin kiintopiste, josta sen voi hahmottaa. Rajojen asemesta voidaan puhua kontrolloinnista. Lapsen annetaan päättää. Rajojen sijasta Huttunen puhuisi neuvotteluista, sopimisista ja itsearvioinneista sekä niihin liittyvistä menettelytavoista. Sodanjälkeisessä Suomessa määräilevä tyyli oli yleinen. Äärimmilleen vietynä 3-vuotias päättää, tuleeko perheeseen toinen lapsi
MUUTTUNUT LAPSIKÄSITYS Keskustelu rajoista ja rakkaudesta liittyy siihen, että lapsikäsitys on muuttunut. Buberin mukaan minä–sinä-suhde luo yhteyksiä, minä– se-suhde rajoja. Jos lapseen on alusta asti yhteys, se toimii todennäköisesti myös silloin, kun lapsi on 15-vuotias, sanoo Auli Ahtonen. Lämpimän vuorovaikutuksen ja lapsen arvostamisen myötä vanhempi voi olla hyvän opettajan kaltainen. Sitten painottui näkökulma, jossa lapsi nähtiin ensi sijassa suojelun kohteena. – Rakkaus ja rajat ilmenevät meidän perhe-elämässä niin, että rakkautta näytetään ja siitä puhutaan paljon, ja jokaisen omia rajoja kunnioitetaan, tiivisti toinen vanhempi. – Aitoon vuorovaikutusja keskusteluyhteyteen pääseminen nostaa vanhemman ja lapsen suhteen sellaiselle tasolle, jossa esimerkiksi rajojen asettelu ja tarkkailu muuttuvat ihan toisenlaisiksi tai turhiksi, Jouko Huttunen toteaa. Jos lapsi puolestaan nähdään ihmisenä, ystävänä tai Sinänä, kuten filosofi Martin Buber kuvailee, häntä arvostetaan ja kuunnellaan ja häneen luotetaan. Menneinä vuosisatoina lasta pidettiin usein resurssina, sosiaalisena ongelmana tai keskeneräisenä ihmisenä. n Vuorovaikutusta ei synny ilman läsnäoloa. Vanhemmuus tulisi hänen mukaansa nähdä osana lapsi–vanhempi-suhdetta. Muuan äiti kirjoitti, että hänestä vanhemmuus on vastavuoroinen ihmissuhde, jossa vanhempi ja lapsi vaikuttavat toisiinsa. Somen vanhemmuusryhmässä Rajat ja rakkaus -teema herätti vilkasta keskustelua. Seikka pätee, olipa kysymys sitten maahanmuuttajista tai lapsista. Jos lapsi nähdään kohteena tai häiriötekijänä, häntä rajoitetaan ja valvotaan. LM 3/2018 s. Näin sellaista kuvaili eräs 12-vuotias tyttö: – Jos on hyvä ope, niin kaikki tottelee, kun ne tykkää siitä. 40-41 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 41 LM3_s40-41_RajatJaRakkaus.indd 41 13.2.2018 16.16. Nykyisin lapsi nähdään yhä useammin subjektina, toimijana tai oikeuksien haltijana, jolla on kehittyvä itsemääräämisoikeus. Vuorovaikutusta ei synny ilman läsnäoloa
Hyvä tunnelma vallitsee myös bussissa, jossa Olli ja koululaiset käyvät läpi päivän kuulumisia. INA RUOKOLAINEN | KUVAT SILVI KAARAKAINEN koulukyyti Olli Järvinen viihtyy linja-auton ratissa ja ilahduttaa asiakkaitaan värikkäällä kravatilla. Juttelu kuljettajan kanssa SALLITTU Sysmäläinen linja-autonkuljettaja Olli Järvinen on saanut nuorilta lempinimen Rokki-Olli, koska hän soittaa rumpuja keikkaorkesterissa. LM 3/2018 s.42-44 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s42-44_RokkiOlli.indd 42 14.2.2018 13.22
Tuolloin Järvisen Liikenne palaa päivän jälkimmäiseltä kierrokselta Lahdesta ja vie nuoret ja lapset Vääksystä koteihin Asikkalan pohjoisosiin ja jatkaa sieltä vielä Sysmään. Lapset eivät enää pääse roikkumaan tiellä miten sattuu, Olli kertoo. – Turvavyöt ovat ikuisuusvääntö, kun kukaan muu ei taida vaatia niitä näillä kulmilla. Jos tulee tuuraaja, pitää kyllä tarkkaan selittää jokainen siivu erikseen, Olli kertoo. H uomenta, terve, huomenta, moi!" Seitsemän aikoihin aamulla moni koululainen on vielä puolinukuksissa, mutta jokainen vastaa kuljettaja Olli Järvisen tervehdykseen. LM 3/2018 s. Moni kulkee kyydissä koko kouluaikansa, osa on helppo tunnistaa isosiskon tai -veljen jälkeen. Pientä ryysistä... Reitti tarjoaa aikuisellekin elämyksen, jonka aikana näkee upeita maisemia ja saa bonuksena salakuunnella hauskoja keskusteluja. Monta reittiä kouluun Järvisen Liikenteen bussit Sysmästä Lahteen eivät ole pelkästään koululaisvuoroja, kyytiin pääsevät muutkin matkalaiset. 42-44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 43 ›› LM3_s42-44_RokkiOlli.indd 43 16.2.2018 11.31. Hän on pidetty kuski, välillä on kilpailua etupenkkiin, kuljettajan taakse istuva Jenna Rantanen kertoo. Matkat luistavat, koska kaveri tulee läheltä samaan autoon ja istuu viereen. Tytöt käyvät peruskoulun viimeistä luokkaa. Aikataulut on kuitenkin laadittu sen mukaan, että mahdollisimman moni Asikkalan, Hollolan ja Lahden pohjoisosien lapsi ehtii kouluun ja pois järkevään aikaan. Kuljettajalle kolmen koulun kierros aamuisin merkitsee aikamoista pyöritystä vanhan Vääksyn ahtailla teillä ja kaduilla. – Tuntuu hyvältä, kun Olli juttelee. Jokainen neljästä vuorosta kulkee hieman eri reittiä. Aamuvuoron kyytiin tulee lapsia myös Aurinkovuoren koulun 3.–6.-luokille ja Anianpellon koulun 1.–2.-luokille parin kilometrin päähän. Ihmeen hyvin lastaukset ja purkamiset sujuvatkin. Lukujärjestys on rakennettu niin, että tunnit mahtuvat aamukahdeksan ja iltapäiväkahden väliin. Reilun puolen tunnin matka suuntaansa ei rasita edes talven pimeillä. Pulkkilan kylästä kyytiin tulleella 8-vuotiaalla Jessica Lohtarilla on reilun kymmenen kilometrin koulumatka Anianpellon koululle. Olli on kiva ja rento kuski, jonka kanssa vähän kaikesta jutellaan, Janika ja Milla vahvistavat. Tuntemista auttaa matkakortti, jonka omistajan nimi vilahtaa näyttöruudulla. Pieni painiminen ei muuten haittaa. – Olli on suosikki, koska hän puhuu aina kaikkea, omasta koulustakin! Sampsa Tura ja Luka Pekkarinen kehuvat. Meillä on kotona viisi koiraa, Jessica kertoo. Välillä kortti unohtuu bussiin, jolloin kuljettaja antaa sen omistajalle seuraavalla kerralla. Janika Pihamaa ja Milla Jantunen valtaavat tällä kertaa penkkirivin taaempaa omille jutuilleen. Ja jos jotain tulee, kuljettajan ei tarvitse kuin kerran sanoa. Kun lapset vilauttavat matkakorttia lukijalle, Olli huomaa, että yksi puuttuu. Olli on oppinut lasten nimet ja pysäkit varsin helposti. Turvallisuus on a ja o, kun iso lapsijoukko nousee bussiin tai purkautuu siitä ulos keskellä työmatkaliikennettä. – Autoon jää myös pipoja, käsineitä ja jumppapusseja. – Tuleeko Matias. – Yläasteen pysäkille saatiin jokin aika sitten kaiteet. Joskus on kyselty, kenellä on koiria ja mitä ne tekevät. – On kipeänä, kaverit vastaavat. Se tehoaa hyvin. Kähinöitä tai tönimisiä pojat eivät muista ollenkaan. Kaikki kolme tulevat kyytiin Kalkkisten kylältä, josta on Vääksyn yhteiskouluun noin 30 kilometrin koulumatka. Nyt kyytiin nousee puoli tusinaa ekaluokkalaista. – Hauskoja koulumatkat ovat, kun on hyvää seuraa. – Kun Olli sanoo aina huomenta, siihen tottuu. Niitä kuljetellaan mukana ja yritetään palauttaa suoraan oikeille omistajille. Etenkin pienet ovat usein kovin innoissaan koulun jälkeen ja haluavat päästä kertomaan kuulumisensa. – Reitti ei ole suorin mahdollinen, mutta minulle päivänselvä, kun sitä on ajanut niin paljon. Asikkalan Salonsaaresta ja kauempaa tulleiden lasten koulupäivä on päättynyt Anianpellon alakoulussa Vääksyssä. Pieni ryysis ovensuussa ei saa Ollia hermostumaan: pääasia, että kaikki löytävät istuinpaikan ja panevat turvavyöt kiinni. Kiemuraisin puolenpäivän vuoro nappaa pienet koululaiset Vääksystä ja kuljettaa heidät Asikkalan Salonsaaren perukoille, aivan yleisen tien päähän. Tuntuu hyvältä, kun Olli juttelee
Esiintyy pientä nahistelua ”Pyllyt penkkiin, pojat!". Talviaikana ei aina jaksa, sen verran soittaminen on fiilishommaa. Vastuukin painaa, kun kyydissä voi olla viisikymmentä ihmistä. LM 3/2018 s.42-44 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s42-44_RokkiOlli.indd 44 14.2.2018 13.23. Etkö tunne omia rukkasia?" Olli kyselee, kun lapset etsivät paikkoja mahdollisimman edestä. Sampsa Tura (edessä) sekä Miko ja Luka Pekkarinen ovat päässeet perille Salonsaareen. – Ajoin alussa yhtä Heinolan linjaa. "No mä vähän kuuntelinkin. Armeijan jälkeen Olli ajoi linja-autoja rekkakortit ja on ehtinyt kokeilla myös isojen kuormien kuljettamista. Kehotus tehoaa, pojat alkavat keskustella kännykkäpeleistä. Firmassa on hyvä henki ja mahdollisuus sovitella työaikoja. "Arvaa mitä, mulla on tänään kaverisynttärit!" yksi pienimmistä tytöistä kertoo. "Meidän koira oli tänään ihmeissään, kun oli lunta", toinen jatkaa. Olli kehuu ammattiaan kivaksi, mutta muistuttaa myös sen rankemmista puolista. Nykyinen toimitusjohtaja on Ollin serkku, jonka lisäksi yrityksessä työskentelevät myös Ollin isä, setä, sedän vaimo ja veli. Etenkin teini-ikäiset kyselevät kesän jälkeen keikoista ja soittamisesta. n Juttu tehtiin huhtikuussa 2017. Bändi kiertää etenkin kesällä ympäri Suomea. – Soittaminen on henkireikä ja pyrin käymään treenikämpällä vähintään kerran viikossa. Aika usein ihmiset ihastelevat upeita Sysmän ja Pulkkilanharjun maisemia, mutta kuljettajan katseen on oltava pikitiessä ja liikenteessä. Vaihdoimme osia, koska hän ei tykkää asiakaspalvelusta enkä minä rasvamontusta. Kalkkisten tytöt ovatkin nimittäneet kuljettajansa Rokki-Olliksi. Koululaisten kesäloman aikana yritys ajaa pelkästään tilausajoja. Sama juttu on lomien jälkeenkin. Janika Pihamaa ei valita pitkiä koulumatkoja, koska bussissa on kiva tunnelma. Niitä kannattaa pitää, on sitten siisti hammasrivi aikuisena", Olli sanoo. Kun kerran sitten menin toisen kuljettajan kyydissä, huomasin ensimmäistä kertaa tieltä näkyvän järven. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta sosiaalisena ihmisenä hän viihtyy paremmin bussin ratin takana. Kravatti saa ihmiset iloiselle mielelle. Yhden elävimmistä kirjasin muistiin marraskuussa 2016. "Mä kuulostan tänään kummalliselta, kun sain hammasraudat”, reitin viimeinen ehtii kertoa. – Meillä meni veljen kanssa ristiin, sillä hän kävi kuljettajalinjan. "Osaa lukea ja kirjoittaa suomea ja kertotaulun!" Tytöt kehuvat uutta kaveria, kunnes pari heistä jää pois. Ei Olli koko kesää lomaile, mutta ottaa mahdollisuuksien mukaan ekstravapaita ehtiäkseen nauttia perheestä ja liikunnasta. ELÄMYSMATKA KOULUBUSSISSA Kuljen silloin tällöin Pulkkilanharju–Lahti-välejä Olli Järvisen kuljettamissa busseissa ja pääsen kuuntelemaan hauskoja keskusteluja. Ihan suoraan Olli ei päätynyt bussin rattiin, vaan hakeutui peruskoulun jälkeen ammattikouluun autonasentajalinjalle. Mullakin oli hammasraudat koko kouluajan. Kesä kuluu bändihommissa Jos Olli Järvisellä on pidempiä taukoja koulubussin ajamisessa, lapsilla ja nuorilla on paljon asiaa. "Menkääs istumaan! Aaro, tule hakemaan, unohdit kortin ja rukkaset viime viikolla. Perheyhtiön hyvä henki Olli Järvinen on ajanut linja-autoa parikymmentä vuotta, pääosan vuonna 1932 perustetun sukuyrityksen palveluksessa. – Aika pidäkkeettömästi sieltä tulee etelänmatkat, sairastelut ja vanhempien erot. Nimensä mukaisesti kokoonpano soittaa isoja hittejä, joita yleisö osaa tanssia tai laulaa niiden mukana. Jenna Rantanen ja muut yläkouluikäiset tytöt istuvat mielellään Ollin takana, jotta voivat keskustella hänen kanssaan. – Kravatista tulee paljon positiivista palautetta. Jos autoon tulee vikaa, soitan firmaan veljelle. Aaron ja Helmin nimet on muutettu. Tärkein harrastus on sysmäläislähtöisten kaverusten Hittiorkestesteri Aimo, jossa Olli soittaa rumpuja. Kolmas kertoo uutisen: "Meidän luokalle tuli tänään uusi tyttö Tallukasta (vastaanottokeskus), se on ihan sikakiva!" "Osaako se suomea?" Olli kysyy. Sen verran myös Ollissa on esiintyvän taiteilijan vikaa, että työasuun kuuluu erityinen kravatti. Ikänsä puolesta koululaiset eivät kuulu bändin kohdeyleisöön, mutta Ollin harrastus kiinnostaa. "Kehtaisko joku viedä ton Helmin laukun?" Kaverit lupaavat viedä unohtuneen laukun perille. Nykyisen hymynaamasolmion hän osti Tukholmasta, kun ei lähempää löytänyt mieluisaa
Sata vuotta sitten molemmilla puolilla rintamalinjoja oli alle 16-vuotiaita lapsia. 45-49 ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 45 LM3_s45-49_1918.indd 45 13.2.2018 16.41. LM 3/2018 s. Heistä osa osallistui jopa taisteluihin. ANU VALLINKOSKI | KUVAT KANSAN ARKISTO 1918 Sisällissodan LAPSET Ateljeekuva ”pikkupunakaartilaisesta”
Vuonna 1918 Suomessa oli pulaa paitsi ruuasta myös töistä: kuntien hätäaputöitä ei riittänyt edes aikuisille saati lapsille. Erkin kotiolot olivat karut. Pekkalaisen mukaan punakaartiin kuuluneissa lapsissa oli niitäkin, jotka olivat olleet mukana taisteluissa. – Erkki on nuorin arkistojen asiakirjoista löytämistäni sadasta alle 15-vuotiaasta lapsesta, jotka joutuivat sodan jälkeen valtiorikosoikeuteen. Y ksi sisällissodan jälkeen valtiorikosoikeuteen syytettynä joutuneista lapsista oli Erkki, 10, jota syytettiin avunannosta valtiopetokseen. Mitä lapset olivat tehneet saadakseen näin raskaat syytteet. Moni näki suorastaan nälkää. Harva lapsi liittyi punakaartiin aatteen vuoksi. – Lapsia myös pakotettiin kaartiin. Harva lapsi oli liittynyt kaartiin aatteen palon vuoksi. Sinne vetivät käytännöllisemmät syyt: luvattu ruoka, vaatteet ja palkka. Poika oli sanojensa mukaan liittynyt ruuan vuoksi punakaartin juoksupojaksi keväällä 1918. Isä oli kuollut, eikä poika ollut nähnyt äitiään kahteen vuoteen. Suurin osa aseisiin tarttuneista lapsista suoritti kuitenkin vahtipalvelusta, eikä välttämättä ampunut sodan aikana laukaustakaan. Erkin huoltajuutta hoitanut serkku oli ammuttu, eikä perheestä ollut enää jäljellä kuin 8-vuotias pikkuveli. Lapsia toimi myös juoksupoikina, hevosmiehinä ja keittiötöissä. Syytteet olivat samoja kuin aikuisten punakaartilaisten, lasten tuomioista oikeushistoriallista väitöskirjaa valmisteleva VTM ja tietokirjailija Tuulik ki Pekkalainen kertoo. Lasten syytteet kalskahtavat raskailta: maanpetos, valtiopetos tai avunanto niihin. 1918 LM 3/2018 s.45-49 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s45-49_1918.indd 46 13.2.2018 16.41. Työläisperheissä oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että 10-vuotiaat lapset osallistuivat omalla työllään perheen elättämiseen. Kaikki syytteen saaneet eivät edes kuuluneet punakaartiin
l Valkoisten ylläpitämillä vankileireillä oli noin 1 500 alle 16-vuotiasta lasta. l Noin sata alle 15-vuotiasta lasta joutui valtiorikosoikeuteen ja sai siellä tuomion. Leiriolosuhteista kertoo jo kuolleiden määrä. KARUJA LUKUJA l Valkoisten puolella taistelleista alle 16-vuotiaista lapsista sodassa kaatui 22. Sodan jälkeen voittajat kokosivat punakaartilaisia ja heidän pakolaisiksi lähteneitä perheenjäseniään vankileireille eri puolille Suomea. Tiedot taisteluissa kaatuneista lapsista todistavat, että he olivat myös rintamalla. LM 3/2018 s. Todennäköisesti lapsia oli enemmänkin, sillä kaikkiin luetteloihin ei kirjattu vankien ikiä, eikä kaikkia vangeiksi otettuja listattu. Salme kuoli äitinsä rinnoille nälkään. Jo lapsen ja lapsuuden käsitteet olivat horjuvia. Istunnot pidettiin yleensä pian taisteluiden jälkeen, jolloin tunteet jylläsivät, Tuulikki Pekkalainen selittää. Viljo sattui kurkkaamaan väärästä ovesta sisään, ja tulistunut vartija ampui hänet niille sijoille. Kaatuneita ja surmattuja Tarkkoja tietoja punakaartiin kuuluneiden tai taisteluihin osallistuneiden lasten määristä ei ole. Joukossa oli taisteluissa kaatuneita, teloitettuja sekä vahingonlaukauksissa ja onnettomuuksissa kuolleita. Leireille joutui myös raskaana olevia naisia, pieniä vauvoja ja leikki-ikäisiä. 45-49 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 47 ›› LM3_s45-49_1918.indd 47 13.2.2018 16.41. Nälkiintyneen äidin povesta ei herunut tarpeeksi maitoa. – Lähes kaikilla kuulustelluilla lapsilla oli ammatti. Uteliaisuus koitui pojan kohtaloksi. Paljon oli myös vanhemmistaan eroon joutuneita lapsia ja kaartissa mukana olleita lapsia. Sodassa mukana olleiden valkoisen puolen lasten määrää ei tiedetä. Leireillä ammutuista lapsista hän nostaa esiin Tampereella olleen Viljon, 9. Ehkä ymmärrettiin, että tällainen nuorten vankileiri voisi herättää kansainvälistä paheksuntaa, Pekkalainen pohtii. Heiltä jäi tavallaan lapsuus elämättä. Lapsisotilaita oli myös valkokaartissa etenkin valkoisten upseerien adjutantteina. Tiettävästi nuorin surmattu punaisten lapsi oli 9-vuotias. Moni kuoli nälkään ja tauteihin. Espanjantauti, tulirokko, isorokko ja lavantauti jylläsivät epähygieenisissä oloissa. Signe pyysi viimeisillä sanoillaan äitiä pitämään häntä kädestä. Tuulikki Pekkalaisen mukaan lapsen asema oli tuolloin hyvin toisenlainen kuin nykyään. Valkoisia alle 16-vuotiaita kaatui taisteluissa kaikkiaan 22 ja punaisia 63. 1918 Kymin "pikkupunakaartilaisia" punaisine ruusukkeineen ja leikkiaseineen, vain yhdellä oikea kivääri. l Leireillä kuoli ainakin 104 lasta, joista 20 teloitettiin. Lapsuus jäi elämättä Vuonna 1918 lapsia ei kohdeltu lapsina, vaan pieninä aikuisina. – Punaisia lapsia surmattiin 56 ja valkoisia 7. Tuulikki Pekkalainen löysi leirien vankiluetteloista noin 1 500 alle 16-vuotiasta lasta. Leireillä esiintyi myös väkivaltaa. Tuolloin 7-vuotiaat kelpasivat esimerkiksi sahatyöntekijöiksi ja lastenhoitajiksi. Santahaminan ja Hämeenlinnan leireille perustettiin synnytysosastot. Suuri osa syytteen saaneista lapsista sai vapauttavan tuomion, mutta osa määrättiin kasvatuslaitokseen tai kuritushuoneeseen eli vankilaan. – Jossain vaiheessa pohdittiin oman leirin perustamista 15–18-vuotiaille, mutta ajatuksesta luovuttiin. Heille ei ollut erillisiä osastoja ja heidän piti osallistua töihin siinä missä aikuisvankienkin. Valtiorikosylioikeus korjasi muutaman lapsen kuritushuonetuomion ehdolliseksi vankeudeksi. Kertomansa mukaan hän joutui hyvästelemään Salmen, 1, ja Signen, 3, vankijunassa. Lisäksi muilla tavoin sodan aikana kuoli 13 valkoisten lasta. Moni kuoli nälkään ja tauteihin. – Osa lapsista joutui leirille vanhempiensa mukana. Leirit: nälkää, tauteja, kurjuutta Punaisten pakolaisten mukaan kahden pienen tyttärensä kanssa lähtenyt nuori äiti Aino jäi valkoisten vangiksi Raudussa. Lapset eivät saaneet leireillä erityiskohtelua. l Sodassa kuoli ainakin 128 punaisen puolen alle 16-vuotiasta lasta. Lapsivankien määrä saattoi olla suurempikin. Niillä kuoli ainakin 104 lasta, joista 20 teloitettiin. Heistä nuorin oli 11-vuotias. Asiakirjoista löytyy muun muassa 5-vuotias puuseppä. Etenkin punaisia teloitettiin kenttäoikeuksien tuomioilla, jotka olivat laittomia
Se on ainutkertaiseen arkistomateriaaliin perustuva kaksikielinen oppimisaineisto, jonka voi ladata verkosta. Nyt liityimme joukolla Nummen työväenyhdistykseen.” Kirjastotalosta tehtiin kasarmi, jossa pojille opetettiin ”sotatemppuja leikinlaskun höystämänä”. LM 3/2018 s.45-49 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s45-49_1918.indd 48 13.2.2018 16.41. – Älkäi jättäkö! huusi Liljeludin Ellu, joka lykkäsi umpihangessa vesikelkalla vanhaa voivottelevaa mummua. Vain tuomitsevia sanontoja käännyit minne taholle hyvänsä. Lainsäädännössä lapsuus tunnustettiin jollain tavalla. Mistään puolelta ei apua ei ymmärrystä. Vain harvat antoivat lapsiaan Pohjanmaan taloihin, kun niitä alettiin niihin viedä.” Laurin tarinaan voi tutustua laajemmin 1918 Minä olin siellä – Jag var där -verkkosivustolla. Verijälkiäkin oli hangella. Yksikään lapsi ei saanut kuolemantuomiota. Oli mökkikin myytävä sen aikaiseen polkuhintaan ja syötävä suihin. Meitä oli kuusi hänen kimpussaan leipää huutamassa. Ei meillä sotimisen jaloa taitoa ollut, mutta kovasti vaan ammuttiin sinne päin, missä oletimme vihollisen olevan. Siinä sitä haljuiltiin äidin niskoilla. Joulusta kai sekin muistaakseni loppui. Syksyllä olin työttömyystöissä Vatikalliolla ja Mustialassa risumettässä. Keväällä olin jonkun kerran niissä vallankumousjuhlissa. Rikosoikeudellinen vastuu alkoi lain mukaan 15-vuotiaana: 15-vuotta täyttäneet sai lain mukaan tuomita kuritushuoneeli vankeusrangaistukseen. Aineiston ovat tuottaneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Svenska Litteratursällskapet i Finland. Ellu oli kuullut valituksen ja auttanut parhaan taitonsa mukaan. Toisaalta tuomittujen joukossa oli myös alle 15-vuotiaita kuritushuonerangaistuksen saaneita. Oli mukava olo, en viitsinyt edes ruokajonoon mennä. Makasin vaan polalla, enkä välittänyt tuon taivaallista enää maailman menosta. Niiden jättämistä kuopista löysimme karvalakin, jossa upeili Suomen leijona, ja perunanuijan muotoisen käsikranaatin. Vanhempien vastuulla oli, että kuritus pantiin täytäntöön. Taisipa olla omanikin. Isä oli ammuttu. Lahtarit hyökkäsivät sellaisella voimalla, että meidän oli lähdettävä. Minä ja 15-vuotias Torsti olimme liian isoja kehdataksemme. Tamperelaiset taisivat olla urheampia, koskapa me valkoisten asema vallattiin. Hän muisteli sotakokemuksiaan vuonna 1966 näin: Vuonna 1917 olin alitehtaassa työssä, kun isäni lopultakin sai mun sinne hommatuksi. Ensitöikseen se kiskoi minut ylös jalkeille, työnsi leivänpalan kouraani ja veti mukanaan pihalle auringonpaisteeseen. 1918 ”Minä olin siellä” Forssalainen Lauri Karke täytti 17 vuotta vankileirillä vuonna 1918. Paras kaverini Vir ran Kalle makas ihan vieressä ja sen naama oli kelmeä kuin naurispieru. Siellä sai hiukan enemmän ja parempaa ruokaa ja selvisi hengissä joulukuun armahdukseen asti. Kalle se vain kävi kerjulla. Pieni kituvainen ihmisen alku rinnoilla, joukko nälkäisiä isompia kintereillä, suru isän kauheasta kuolemasta, pelko ja epätoivo. Siitä tehtyä kirjaa on toimitettu 25 kappaletta kaikkiin suomalaisiin lukioihin ja yläasteille. Oli punaisten paukuistakin ainakin yksi maalin löytänyt. ’Jänis’ siinä pakkasi pöksyihin hangella maatessa, kun kuulat heittivät lunta silmille. > www.1918.finlit.fi ANU JÄMSÉN Usein lapsi sai kontolleen isänsä tai sisarustensa teot. Työtä ei saatu. Mutta yksin ei hän ollut. Emme me ymmärtäneet voittoa hyväksi käyttää, eikä osattu paikkaan pureutua. Ei ollut kotonakaan hääppöstä. Metsän reunan mökkiin olivat taistelua pakoon lähteneet jättäneet halvaantuneen vanhuksen yksin makaamaan. Äiti oli saanut vielä perheenlisäystä syksyllä. Ei siihen aikaan meinannut millään päästä työhön. Ei me siellä pitkään voitosta iloittu. Satoja niitä oli yhtä urheita punikin leskiä Forssassa. Tätä nuoremmat voitiin tuomita kasvatuslaitokseen tai kuritettaviksi. Huonon puun mädät hedelmät Vaikka lapset eivät saaneet vankeusaikana erityiskohtelua, valtiorikosoikeudet ottivat usein huomioon syytetyn iän. En muista paljoakaan huhuista ja muista ajan puheista, olin liian kakara sellaisille. Siitäkö hyvästä hänet, vieläpä äitinsä ja sisarensakin mahdettiin sittemmin ampua.” Lauri vangittiin Forssassa ja lähetettiin vankileirille Hennalaan ja sitten Hämeenlinnan suomalaiselle kasarmille. Suuri osa 100 syytetystä lapsesta sai vapauttavan tuomion. Oli sitä äitimuorilla sisua ja kestävyyttä. Silloin Kalle tuli takaisin. Väliin minä meinasin veivini heittää. Kallen veli Mat ti ja minun veljeni Kalle alkoivat olinpaikastamme tiedon saatuaan kantaa meille kerjäämiään leivänpalasia, eikä sitten enää hätää ollutkaan.” Elokuun lopulla Lauri sai viiden vuoden tuomion ja joutui ”linnan puolelle lusimaan”. Olin ollut värjärien ammattiosastossa, mutta olin jättänyt maksamatta, kun tehtaasta läksin. Silloin ainakin olin ihan kulkeilla, kun punakaartti perustettiin ja olin ensimmäisiä menemässä. Palattiin takaisin majapaikkaamme
Hämeenlinnan valtiorikosoikeus vapautti hänet: ”Koska vastaaja nähtävästi ymmärtämättömyydestä ja (ruuan) puutteesta on tähän (juoksupojan) toimeen ryhtynyt, vapautetaan vastaaja edesvastuusta.” Historian hiljentämät Tuulikki Pekkalainen tarttui ensimmäisenä sisällissodan lapsivankien kohtaloihin vuonna 2014 julkaistussa teoksessaan Lapset sodassa 1918 (Tammi). Suomi ei voi olla ehyt, jollei se tunne historiaansa. Tuleva kansanrunouden tutkija Elsa Eklund (myöh. Tuolloin esim. Näre lainaa Maalaisliiton perustaneen Santeri Alkion päiväkirjaa (29.3.1918): ”Edellisenä päivänä oli lanttujonossa kuollut pieni 5–6-vuotias poika, joka uupui, kaatui ja kuoli. Se ei ole varojen puutteessa voinut hankkia sitä. Toisaalta sisällissota oli pitkään tabu. Hän arvelee, ettei lapsia ole pidetty merkittävinä. Algot Untola) Työmies-lehdessä (12.4.1918). 45-49 LM3_s45-49_1918.indd 49 13.2.2018 16.41. Lapsia luonnehdittiin huligaaneiksi, lakkoihin yllyttelijöiksi, kiivaiksi, laiskoiksi, lurjuksiksi, tyhmiksi, Pekkalainen kuvailee. Enäjärvi-Haavio) pohti 16-vuotiaana ”kapinakevään” päiväkirjassaan: ”Ei ole ihme, että vääryyttä kärsineet viimein nousevat hankkimaan itselleen oikeuksia ja kukistamaan tuota heitä halveksivaa mukavasti elävää herrasluokkaa, joka heille tuskin ihmisarvoa tunnustaa. Tietokirjoissa ja koulujen oppikirjoissa ei lapsia ole juuri mainittu. Nuorille tytöille ja naisille aseet tuottivat turvallisuuden tunnetta. Yleensä tällaiset kieltäjät eivät tunne historiaa. – Jos suojeluskunnat olisivat saaneet päättää, moni lapsi olisi saanut sen kaikkein ankarimman rangaistuksen. – Kun aloitin tutkimusta, sain kuulla kommentteja, että miksi kaivella vanhoja. Tuleva Mannerheim-ristin ritari Wolf H. Mutta miten kävi orvon 10-vuotiaan Erkin, joka oli liittynyt kaartiin nälän vuoksi. (Tammi 2018) ANU JÄMSÉN Tuomioistuimet perustivat päätöksensä syytetyn kuulusteluun, paikallisten suojeluskuntien esikuntien lausuntoihin, papin virkatodistukseen sekä mahdollisiin sukulaisten ja työnantajien lähettämiin armonanomuksiin. Pienten lasten kanssa vangitut naiset majoitettiin omaan rakennukseen. Lasta oli sitä ennen kehotettu menemään kotiin, mutta hän kertoi, ettei uskalla, koska äiti oli sanonut ettei kotiin saa tulla ilman lanttua. Sellaisia yhteisiä sivistysrahoja, joista varoista riippumatta voisi saada oppia, ei ole ja siis sivistyksen puutteeseen on syynä se mikä heiltä puuttuu – raha.” Eikö ole ihan tutun tuntuista puhetta nyt sata vuotta myöhemmin, kun keskustelemme maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta kaikille. Mutta se on alhaisemmalla sivistysasteella, se menee liiallisuuksiin, se on kuin eläin. Myös virheitä sattui. Lapsi saatettiin sekoittaa samannimiseen aikuiseen, jolloin häntä syytettiin aikuiskaimansa teoista. Suojelukasvatuksen ylitarkastaja J. Tunkelo kiinnitti huomiota 15–18-vuotiaiden vankien olosuhteisiin ja ehdotti erityisten nuorten vankileirien perustamista. Näre pohtii mielenkiintoisella tavalla tyttökaartien merkitystä: ”Tyttökaarteilla on voinut olla tärkeä merkitys jäsenilleen sukupuolisen ja seksuaalisen identiteetin rajojen kokeilussa. Sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisia vangittiin leireille, joissa Helsingissä oli keskimääräistä nuorempia naisvankeja. Ennen Pekkalaisen teosta sodan lapsista ei ole tiedetty juuri mitään. Vanhoja nimenomaan pitää kaivella! Menneisyytensä tunteva ei toista vanhoja virheitä. palvelijoiden oikeudet olivat olemattomat: isäntäväki sai kurittaa ruumiillisesti alle 13-vuotiaita tyttöjä ja alle 18-vuotiaita poikia, jos nämä eivät suoriutuneet töistään. H. Sodan jälkeen siitä ei voinut puhua, jos halusi säilyttää työpaikkansa. Leirillä myös syntyi lapsia. > Sari Näre: Helsinki veressä – Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa. Aikuiset eivät päästäneet poikaa jonon ohi.” Ruokapula vaivasi myös ”porvareita”. Asekaartilaisena saattoi leikitellä esimerkiksi poikatytön identiteetillä.” Näre viittaa myös myöhemmin nuorisokulttuurissa yleistyneeseen fanitukseen, eli vallankumousjohtajat saattoivat käyttää kaartilaistytöiltä saamaansa ihailua hyväkseen. Suojeluskuntien luonnehdinnat lapsista olivat usein kostonhimoisia ja pahansuopia. Ja juuri tuon sivistymättömyyden tähdenhän yläluokka on sitä halveksinutkin. ”Reipas työläisneitonen kivääri olalla on suurin ja pyhin lahja, mitä Suomen työläisluokka on antanut ja voi koskaan antaa asiansa puolesta”, hehkutti kirjailija-toimittaja Irmari Rantamala (oik. Tyttövaltaisuuteen vaikutti sekin, ettei pidetty soveliaana, että molemmat aviopuolisot olisivat kuuluneet kaartiin. Katsottiin, että huono puu kantaa mätiä hedelmiä. Joku sanoi, että tällainen tutkimus on kolaus Suomen imagolle. 14-vuotiaina kaartiin liittyneitä ja sotaan osallistuneita tuomittiin 15-vuotiaina, jos he olivat vankeusaikana saavuttaneet rikosoikeudellisen vastuuiän. Santahaminassa oli heinäkuun alussa yli tuhat naisvankia, joista lähes 90 prosenttia oli 15–20-vuotiaita. Ikiäkin saatettiin kirjata väärin. Usein lapsi sai kontolleen isänsä tai sisarustensa teot. Punakaartilaisten vuoksi monet pukeutuivat huonoimpiinsa, sillä herrasväki ei ollut heille mieleen ja sai kokea sen.” Sisällissodassa tarjoutuikin mahdollisuus maksaa porvareille kalavelkoja. Halsti jonotti ruokaa äitinsä kanssa Etelärannassa nykyisen Palacen kohdalla: ”Jonossa seisoi etupäässä huivipäisiä naisia ja lapsia. He ovat aikoinaan itsekin vähätelleet itseään ja merkitystään. LM 3/2018 s. Punaisista naiskaartilaisista nuorimmat olivat vain 14–15-vuotiaita. Parhaillaan hän valmistelee lapsista valtiorikosoikeuksissa väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. POIKA LANTTUJONOSSA VTT, sosiologian dosentti Sari Näre on paneutunut sisällissodan tapahtumiin Helsingissä, jossa kasvoi tuolloin muuta maata enemmän lapsia ja nuoria vailla huolenpitoa. Lapsivankien suuri määrä oli yllätys Pekkalaisellekin. Ja miksi sillä ei ole sivistystä. > Seuraavassa numerossa kerromme, miten punaorpoja kohdeltiin
” ”Paha mieli ja onnellisuus eivät kuulu samaan asiaan. ” ANNIA JA KERTTUA ILOSTUTTI KOVASTI, MUTTA MYÖS VÄHÄN JÄNNITTI ANTAA TÄMÄ HAASTATTELU. ” ”Tai sitten voi tehdä toisen onnelliseksi ja kutsua hänet jonnekin, vaikka omille synttäreille. ” ”Jos vähän sairastaa, se ei onnea haittaa. Hän oli surullisen näköinen ja kerjäsi rahaa. Ainakin, jos olisi vaikka frettokokki, niin silloin pystyy vielä hyppimään. HIENOINTA OLI SE, ETTÄ SEN SAI ANTAA PARHAIMMAN YSTÄVÄNSÄ KANSSA. ”Olen nähnyt joskus kaupungilla ihmisen onnettomana. lapset juttusilla ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”Mä harrastan päiväkodissa olemista. Mutta paha mieli voi kyllä muuttua onnellisuudeksi. ” Anni Kerttu LM 3/2018 s.50-51 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s50-51_LJuttusilla.indd 50 14.2.2018 14.19. ” ”Me voidaan olla onnellisia kyllä ihan näin vain
Tytöt ovat miettineet myös omia tulevia työkuvioitaan. O len onnellinen silloin, kun pääsen saareen, kertoo Kerttu Rannikko, 6. Elääkö onnellinen ihminen muita pidempään. n Kansainvälistä onnellisuuden päivää vietetään 20.3. – Mulla on työn tekemiseen paljon vaihtoehtoja. Jos vähän sairastaa, se ei onnea haittaa. – Ainakin, jos olisi vaikka frettokokki, niin silloin pystyy vielä hyppimään, Anni uskoo. Arvaatkos, ketä meillä on naapureina. – Me voidaan olla onnellisia kyllä ihan näin vain, Anni tokaisee. – Meidän työ on leikkimistä ja se on tosi mukavaa! Tyttöjen mielestä aikuisille sopiva määrä työtä on hyväksi, mutta runsaassa työn tekemisessä on hyvät puolensa. – Esimerkiksi jos menee HopLopiin. Tytöt kuuluvat helsinkiläisen Päiväkoti Lapin eskariryhmään. – En muista, missä se on, mutta jossain veden takana. – Sairaana pitää olla kyllä kaukana toisista, Kerttu huomauttaa. Olen nähnyt joskus kaupungilla ihmisen onnettomana. – Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuuluisa ja varmaan hyvin onnellinen, huokaa Kerttu. Hän oli surullisen näköinen ja kerjäsi rahaa, Kerttu muistelee. – Paha mieli ja onnellisuus eivät kuulu samaan asiaan. – Mun koko perhe on aika onnellinen. Mutta onnellinen voi olla myös ”ihan näin vain”, tietävät Anni ja Kerttu. – Mä harrastan päiväkodissa olemista, Anni sanoo. Aina ei tuota tunnetilaa näe kuitenkaan heti päällepäin. Onnelliseen elämään kuuluu läheisten lisäksi muutakin, esimerkiksi mukavat harrastukset. – Musta oli kiva tulla tänne päiväkotiin pitkästä aikaa, koska olin viikonlopun kotona. – En ole tänä talvena vielä hiihtänyt, mutta luistellut kerran. Kerttu harrastaa jalkapalloa lauantaisin ja balettia keskiviikkoisin. – Mun perheenjäsenet ovat onnellisia, myös äiti ja pikkusisko Olga, hän lisää. – Hän ei välttämättä elä muita kauemmin, Kerttu aprikoi. .50-51 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 51 LM3_s50-51_LJuttusilla.indd 51 14.2.2018 14.19. Ekaksi se, kun saan yllätyksiä ja tokaksi se, kun löydän aarteita tai ötököitä maasta. En halua koskea ihmisen lihaan, Anni sanoo ja koko hänen kehoaan puistattaa. Tykkään häslätä ötököiden kanssa. Kerron niistä kaksi: Joutsenlammen balettikuningatar tai hevosten hoitaja, Kerttu paljastaa. Rantakäärmeitä! – Sata ja tuhat asiaa tekee mut onnelli seksi, paljastaa Anni Wasenius, 6. Tämä tavallinen maanantai on tyttöjen mielestä aika onnellinen päivä. Mutta paha mieli voi kyllä muuttua onnellisuudeksi, Anni tuumii. – Jos näen metrossa paljon ihmisiä, en tiedä, ovatko he kaikki onnellisia, Anni pohtii. – Niin, ihminen voi elää miten kauan vaan, oli sitten iloinen tai surullinen, Anni tietää. – Kuuluisat ihmiset ovat onnellisia. – Voisin mainita niistä kaksi. – Onnellisella ihmisellä on hymyilevä ilme! Anni on huomannut. Ja Ruotsin kuningas vasta onnellinen on, koska hänellä on monta prinsessaa, jotka hoitavat häntä. – Täällä on monia ryhmiä: on Sopulit, Pulmuset ja Kuukkelit, mutta me kuulumme Revontuliin. – Asunto on tärkeä, ja ruokaa pitää myös olla. – Jos vanhemmat tekevät paljon työtä, silloin ne saa paljon rahaa ja sitten voidaan lähteä yhdessä jonnekin kivaan reissuun, Kerttu pohtii. Pääsen yhden kierroksen niin, etten kaadu, Kerttu iloitsee. – Kaikki ammatit kelpaavat paitsi ei lääkäri. – Niin, koska hänellä on vaimo, Anni muistaa. – Mua tämä vähän myös jännitti, Anni lisää. Mulla on pikkuveli Veikko, Kerttu kertoo. Ruotsin kuningas on onnellinen, koska hänellä on monta prinsessaa, jotka hoitavat häntä. Tyttöjen mukaan onnelliseen elämään kuuluu työnteko. – Niin ja nyt hänellä on vielä poikavauva. Voidakseen olla onnellinen ihminen tarvitsee katon päänsä päälle. Mua ilostutti kovasti tämä haastattelu, Kerttu uskoutuu. – Tai sitten voi tehdä toisen onnelliseksi ja kutsua hänet jonnekin, vaikka omille synttäreille, Kerttu miettii. – Kaikkien pikkusiskot ovat joskus ärsyttäviä, Anni huomauttaa. – Mut tekee onnelliseksi se, kun muut tulevat hyvälle mielelle, Kerttu lisää. Mutta hienointa oli se, että sai antaa haastattelun parhaimman ystävänsä kanssa. Onnellisella ihmisellä on hymyilevä ilme LM 3/2017 s
Uteliaita ja tiedonhaluisia lapsia epäilemättä piisaa, mutta miten saisi ennakkoluuloisen ja pelokkaan kirjastolaitoksen kiinnostumaan tällaisista teoksista. Kätken kirjeesi patjani alle -kirjekokoelma (WSOY, suom. Lapsille tarkoitettu muumitietouden perusteos on toteutettu visuaalisesti näyttävällä tavalla: suurikokoisessa kirjassa on mukana Tove Janssonin alkuperäiskuvitusta ja valokuvia. Ahvenanmaalainen Jan Kåhre ja kuvittaja Nora Kitinmäki selvittävät kirjan vaiheet paperin valmistuksesta alkaen, ja prosessin loppuvaiheessa mainitaan kustantajankin osuus. MUUMI-TIETOUTTA ON SENTÄÄN SAATAVILLA, JA PIKKUHILJAA USKALLETAAN TEHDÄ UUSIA ALUEVALTAUKSIA JA JÄNNITTÄVIÄ KOKEILUJA. Jaakko Kankaanpää). Lasten omasta kirjallisuustiedosta on jostakin syystä tullut monelle kirjastolle kiusallinen kysymys. Siis paljon tekniikkaa, perinteitä ja kulttuuria! Paperin ominaisuuksista opitaan aivan konkreettisesti, kun kirja on painettu kahdelle erilaiselle paperilaadulle. Kieltämättä kirjailijalegendan ja nuoren Sara Schwardtin 1970-luvun alussa virinnyt kirjeenvaihto koskettaa rehellisyydellään. muumisarjan hahmoja, Muumilaakson vuodenkiertoa ja Janssonin elämää. Detta är en bok! sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, mutta sekään ei hellyttänyt kirjastojen sydäntä. Taiteilijan elämänvaiheista Ardagh kirjoittaa sen verran lakonisesti, että Janssonin lapsuusvuosista saisi vihdoin viimein joku suomalainen kirjailija kirjoittaa konaisen ja levollisen lastenkirjan. LAPSILLE SUUNNATTU KIRJALLISUUSTIETO KEHITTYY SUOMESSA VERKKAISESTI. www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat LM 3/2018 s.52 52 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s52_KK.indd 52 14.2.2018 14.31. Kirja sopii hyvin luettavaksi siinä nuoruuden vaiheessa, kun kaikki tuntuu kurjalta. Toivottavasti joku rohkelikko uskaltaisi joskus suomentaa teoksen. Viime vuonna Tampereella avautunut Muumimuseo on julkaissut miellyttävän ja antoisan näyttelykatalogin Kuinkas sitten kävikään. Kahden vuosikymmenen ajan Sara uskoutui silloin tällöin Lindgrenille elämänsä kuulumisista, usein tuskallisista ja kiemuraisista kokemuksista. Se todella kannattaa ostaa museosta tuliaisiksi kotiin! Kirjan esipuheessa huomautetaan, että muumioikeuksia hallinoiva Moomin Characters Ltd Oy on taannut Tampere-talossa sijaitsevalle museolle aseman maailman ainoana Muumimuseona. MUUMI EI JOUDA MUSEOON Pelkästään aurinkoinen kirja on Philip Ardaghin kirjoittama Tove Janssonin Muumilaakson maailma (WSOY, suom. Siinä Sirke Happonen kertoo kirjojen syntyhistorioista, juonista, hahmoista, tulkinnoista ja kuvista. – Muumikirjojen tarina (Muumimuseo). Värikästä kirjatietoa ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat Pi irr os To ve Ja ns so n TA IK AT AL VI KIRJAN VERRAN KULTTUURIA Jan Kåhren ja Nora Kitinmäen muutaman vuoden takaisen Detta är en bok! -tietokirjan (PQR-Kultur) kannessa lukee rohkeasti ”För smarta barn som vill veta mer om böcker”. Sekin opitaan, miten kotikeittiössä voi valmistaa paperia. Viime vuosina on keskitytty Lindgrenin kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Täydellä syyllä voi puhua Muumi-tietouden perusteoksesta tai jopa taidekirjasta, vaikkei kirja kovin suuri olekaan. Hän käsittelee teoksia kronologisessa järjestyksessä ja kertoo samalla hauskasti, mitä muuta Jansson teki niiden ilmestymisaikoina. SUURIN OSA TARJONNASTA ON ULKOMAISTA PERUA JA KÄSITTELEE JOKO ASTRID LINDGRENIÄ TAI HARRY POTTER -ILMIÖTÄ. Tekijä esittelee esim. Ruotsalaiset keksivät jatkuvasti uusia näkökulmia ja koluamattomia nurkkia. Kari Koski) on dokumentti kahden eri-ikäisen ihmisen kohtaamisesta, nuoruuden hankaluudesta, mutta onneksi myös elämänviisaudesta ja vaikeuksien laantumisesta. n > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os. Tekijät tuovat sivistyshistoriaa aivan lähelle lasta. Janssonin estetiikkaan johdattelee jo kanteen näverretty reikä. Kun sitä toisaalta toivoisi muumeja, museoita ja lastenkirjoja kaikkialle maailmaan! AINA VAAN ASTRID! Astrid Lindgrenistä kertovien tietokirjojen suomentaminen ei tunnu tyrehtyvän. Erityisesti fantasiaan innostuneet lapset ovat kirjatiedolle valmiimpia kuin koskaan, sillä Harry Potterin peesissä on julkaistu hyvä määrä fantasiatietoutta sekä teoksia kirjallisuuden ja elokuvien suhteesta. Hieno turistikohde Tampereelle ja ylpeydenaihe koko suomalaiselle lastenkulttuurille se ilman muuta on, mutta miten ihmeessä tällaisia ainokaisen asemia voidaan luvata. Hyvin jäsennelty ja mutkattomasti kirjoitettu kirja kiehtoo varmasti monen ikäisiä lukijoita. Modernin tietokirjallisuuden tapaan myös tässä paketissa on suuri määrä pientä pirstaa muumiviisaudesta Muumipapan boolireseptiin asti. Ensimmäinen suomalainen moderni perusteos kirjan valmistamisesta hankittiin vain muutamaan pääkaupunkiseudun kirjastoon, niistäkin osaan lahjoituksina
Laulukoe sujui hyvin, mutta sitten raati ehdotti, että soittaisin pianolla jotain. Kotipianossa se oli sopivasti lukon kohdalla, mutta musiikkiopiston pianossa lukko olikin C:n ja D:n puolivälissä. Mutta missä C oli. Kun lapsikin päätti oma-aloitteisesti 12-vuotiaana ryhtyä viulistiksi, kotona kuuluu nykyään sama kakofonia, jota kuuntelin lapsena musiikkiopiston käytävässä. Isän korva oven toisella puolella punehtui, eivätkä vanhemmat pääsykokeen jälkeen edes viitsineet mennä opistolle katsomaan tuloksia. Syksyllä opistosta soitettiin: onko se pieni laulajatyttö tulossa pianotunneille. n kolumni LM 3/2018 s. En pitkään aikaan tajunnut olevani ammattiin valmistavassa koulutuksessa. Minusta ei tullut ammattipianistia mutta tuli laulaja. Samalla on siunattu asia, että ammattiin tähtäävän opetuksen rinnalle on noussut yhä enemmän harrastamiseen tähtäävää musiikinopetusta. Päätin soittaa yhdellä sormella tutun kappaleen, joka alkoi C:stä. Musiikki elättää ammattina harvoja, mutta harrastuksena se tuottaa suurta iloa monille. 53 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 53 LM3_s53_Kolumni_Johanna Korhonen.indd 53 14.2.2018 17.01. Harjoitustunteja on tähän mennessä kertynyt ehkä pari tuhatta. Olin ujo mutta laulava lapsi, hyräilin ja lauleskelin itsekseni kaikenlaista. Olin tietysti kokeillut pianoakin, kun semmoinen soitin nyt olohuoneessa oli. Hänen jälkeensä tuli ihana Hannele, jonka tunneille oli ilo mennä. Se on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää, suunnitelmaan perustuvaa, hyvin johdettua ja ammattitaitoisesti opetettua. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna valtavan hieno musiikin perusopetuksen järjestelmä, ja sen ansiosta ammattilaisemmekin ovat parhaimmillaan maailman eturiviä ja vertailukelpoisia missä tahansa. Siitä alkoi yhdeksän vuoden taipaleeni musiikin perusopetuksessa. Isä vei minut kaupungin musiikkiopiston pääsykokeisiin ja kuunteli korva ovessa, miten menee. Jos sen olisin älynnyt, olisin varmaan jännittänyt vielä enemmän. Sen kuin vain avaa suunsa ja laulaa! Oma etydiharjoitteluni oli välillä silkkaa tuskaa. Musiikin opiskelu on arvokasta, vaikka sen tavoite olisi silkka oma hauskuus. Ammatin viereen JOHANNA KORHONEN ON HAVAINNUT, ETTÄ MUSIIKIN OPISKELU ON ARVOKASTA, VAIKKA SEN TAVOITE OLISI SILKKA OMA HAUSKUUS. Soittotuntien alkua odotellessani istuin musiikkiopiston käytävällä ja ihailin tunneilleen viilettäviä laulajia, nuoria aikuisia. Ensimmäinen piano-opettaja oli ankara täti, joka saattoi napsauttaa lyijykynällä sormille. Kadehdin heitä, koska ajattelin, että heidän ei tarvitse harjoitella. Kuuntelen sitä iloiten. Sitäkin on kyllä pitänyt vähän harjoitella. Puolisoni aloitti hiljattain, 54-vuotiaana, oboen soiton opiskelun, joka joskus nuorena aikuisena oli jäänyt kesken. Valitsin väärin ja pimputin laulun alkaen väärästä kohdasta mutta sitkeästi valkeilla koskettimilla pysyen. Merkillisen epäsointuinen esitys. Olin seitsemänvuotias , kun vanhempani päättivät, että voisin ryhtyä soittamaan pianoa. Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Musiikin perusopetus on erinomainen asia . Näillä käpälillä ei vain päässyt kovin pitkälle, ja harjoitteluinnossakin oli toivomisen varaa. Aineksia pianon ammattilaisuuteen ei ollut, ja siksi musiikin perusopetuksen alituiset kurssitutkinnot ja oppilaskonsertit tuntuivat usein taakoilta – varmasti myös opettajalle
Seuraan lajia myös somessa ja netissä. Breakdancessa kiinnostaa vapaus ja luovuus, kun koko ajan voi itse keksiä uutta. Break-tunneilla harjoitellaan lajin tekniikoita pystyssä ja lattialla, minkä lisäksi panostetaan lajin historiaan, rytmiin, itsevarmuuteen ja fiilistelyyn. Saiffa on myös tanssijoiden käyttämä termi tanssiringistä, eli saiffaaminen tarkoittaa ringeissä tanssimista ja osallistumista. Siitä tulee aina todella hyvä fiilis, mutta vihaisena tai surullisena ei voi tanssia. Yksi idoleistani on BBoy Kid David. Kokeilin muitakin harrastuksia kuten karatea ja futista, mutta breakdance on ehdottomasti mun juttu. Naomi Katayi, 13, on harrastanut breakdancea jo seitsemän vuotta. Break (breakdance, breaking, b-boying) on New Yorkista lähtöisin oleva alkuperäinen katutanssi. Naomi Katayi . Tunnen itseni kokonaiseksi, kun tanssin. > www.saiffa.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva LM 3/2018 s.54-55 54 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s54_MK_.indd 54 13.2.2018 16.53. Naomi käy vähintään kerran viikossa treenaamassa katutanssikeskus Saiffan salilla Helsingin keskustassa
LM 3/2018 s.56 Untitled-2.indd 55 12.2.2018 12.09
Lukijakyselymme mukaan Lapsen Maailma tekee lukijansa onnellisiksi. ”Toivon, että tavoitatte tulevaisuudessa vielä isomman lukijakunnan, sillä teillä on hyvä ote!” Untitled-2.indd 56 13.2.2018 13.15. LM 3/2018 s.56 LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON KUUKA USIJUL KAISU | 3 | 2018 Musiikk i Sijaisvanhem muuden haastee t Mindfu lnessia muksuil le Tutkimu s puoltaa vuoroas umista Liperilä isessä päiväko dissa kuullaan lasta Koulubu ssissa on tunnelm aa! sitoo hetkeen LM3_s1_K ansi_pien i_cmyck.in dd 1 12.2.2018 10.18 www.lapsenmaailma.fi SEURAAVAT 100 VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ ONNELLISUUDEN PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 20.3