Lapsen Maailma 03/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 3 | 2019 MA AIL MA JAMILAN SYNTYMÄ OLI YUSUF MOHAMEDIN ELÄMÄN ONNELLISIN ASIA OSALLISUUS KIINNOSTAA LAPSIA | APUA ESKARISTRESSIIN | RATKOTAANKO NUORTEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖITÄ LIIAN HERKÄSTI PSYKIATRIALLA. TEINIKULUTUKSEN HULLUT VUODET | TAIDE PARANTAA LM 3/2019 s.1-2 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 13.2.2019 11.37
Ilmoittautuminen alkaa 4.3.osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. V ALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 2019 1.–2.10.Tampere-talo S AVE THE DATE ! ® LM 3/2019 s.1-2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 12.2.2019 12.02. Elina Pekkarinen, Johanna Matikka ja Tanja Äärelä! #lastensuojelupäivät2019 Ilmoittautuminen alkaa 2.5. osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus Puhujina mm
26 OSALLISUUS 10 Nuoret haluavat osallistua isojen yhteiskunnallisten teemojen käsittelyyn 12 Turussa toimii lasten parlamentti 15 Oriveden nuorisovaltuusto lähti eduskuntaan! 16 Yusuf Mohamed kokee vihdoin olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa ASIAA 20 Lauri Järvilehdosta hyvä elämä on ihmisoikeus, johon lapsia tulisi ohjata Suomen kouluissa 30 Uimakoulu tarjoaa terapiaa pakolaislapsille 34 Kuinka nuoret suhtautuvat brändeihin. 3-4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 3 ›› LM3_s3-4_SisL.indd 3 15.2.2019 13.30. s. Uuden lastensairaalan kappelissa Anu Tuomisen kierrätysmateriaaleista tehdyt taideteokset kertovat elämän kiertokulusta. TILAA LAPSEN MAAILMA! S.51 MAALISKUU | 3 | 2019 SISÄLTÖ LM 3/2019 s
Lasten ja nuorten omaa ääntä kuullaan myös Lastensuojelun tarinat -projektissa, jossa nuoret kirjoittavat kokemuksistaan lastensuojelussa. Keskusliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että lasten osallisuus toteutuu yhteiskunnassa täysimääräisesti. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. LAPSEN ÄÄNTÄ ON KUULTAVA Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja päätöksiin, mihin heillä on myös oikeus. Tarinat julkaistaan kirjana. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 12 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Osallisuus on turvattu Suomessa lainsäädännössä hyvin, mutta lapset ja nuoret kokevat silti liian usein, etteivät tule kuulluiksi tai kuuleminen jää näennäiseksi. 26 Uudessa lastensairaalassa taide on osa hoivaympäristöä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Lapsen tietosuojasta verkossa on pidettävä huolta 47 Heikki Hiilamon kolumni 48 Tutkittua tietoa: Iltavirkulla äidillä on iltavirkku vauva 51 Palvelukortti 52 Kuukauden kirjat: Vastuu ja osallistuminen kuuluvat kaikille 55 Infografiikka: ”Suomalaiset” nimipäivät LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. 30 Turun lasten parlamentti haluaa vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin. s. Ongelmana ovat usein aikuisten asenteet tai tiedon puute lapsen oikeuksista. 38 Lastensuojelutaustaiset tytöt tekivät näytelmän kokemuksistaan 42 Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluiksi 44 Apua eskaristressiin 54 Katso, mistä suomalaiset etunimet ovat peräisin! TERVEYS 24 Johtuvatko kaikki nuorten ongelmat mielenterveyden häiriöistä. vuosikerta KANSI Yusuf Mohamedin ja hänen tyttärensä kuvasi kanteen Sanni Saarinen. Liittoon rekrytoitiin viime vuonna osallisuuskoordinaattori, joka työskentelee osallisuuden edistämiseksi, sekä kokoaa osallisuuskäytäntöjä ja osallisuutta koskevaa tietoa. 38 Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijalapset opettelevat uimaan. s. l Helsinki l Espoo l Orivesi Turku l Kaarina l LM 3/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s3-4_SisL.indd 4 18.2.2019 13.19. 78. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta! > www.lapsenoikeudet.fi Lastensuojelutaustaiset tytöt tekevät teatteria
Painetun sanan voima on niin hämmentävän voimakas ja vaikuttava. ” Voiton tavoittelu sopii huonosti lastensuojeluun. Mutta lipuuko keskustelu siellä herkemmin pois kokonaisuuksista kohti yksityis kohtia, joiden avulla laajempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua on vaikeampi hahmottaa. Tai onko tietoa itse asiassa riittävästi, mutta jätämme sen hyödyntämisen liian vähälle. Lastensuojelussa pelkkä omavalvonta ei koskaan riitä. Canthin voimallinen ja voimaannuttava osallistuminen yhteis kunnalliseen keskusteluun oli väkevää jo hänen eläessään, mutta hänen sanoissaan ja sanomassaan on edelleen ytyä. Pelkkä tiedonkeruu ei riitä. On sävähdyttävää huomata, että tuon ajan yhteiskunnallinen keskustelu tarjoaa edelleen syötteitä tämän päivän yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 3/2019 s. Tänä keväänä laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi on noussut yksityisten palveluntuottajien rooli sosiaali ja terveyspalve luissa. Keskustelun siivittämän päätöksenteon ja toimintojen uudistamisen tulisi pohjautua käytettävissä olevaan monenlaiseen tietoon. Somessa ajatustenvaihtoa on pakko tiivistää ja reaaliaikaisen reagoinnin tarve haastaa tekemään monenlaista priorisointia. Somessa voi heittäytyä aitoon keskusteluun, tavoitella tarttumapintaa päättäjiin tai antaa syötteitä medialle. Meidän tulee huolehtia siitä, että lapset ja nuoret otetaan mukaan arvioimaan sitä, millaisia tekoja meidän tulisi heiltä koottujen tietojen perusteella tehdä, jotta heidän hyvinvointinsa lisääntyisi. Vanhustenhuollon ongelmien taustalla on nähty yritysten tavoite tuottaa suurta taloudel lista hyötyä omistajilleen laadun kustannuksella. Osa siitä on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, mikä pistää miettimään, mitä meidän aikamme yhteiskunnallisesta keskustelusta jää elämään. Pystyykö somessa käytävä keskustelu tuottamaan syötteitä jälkipolville Minna Canthin tavoin. Huolimatta palvelun järjestäjätahosta palvelujen laatu, vaikuttavuus ja valvonta ovat avainasemassa. Operoimmeko kevyillä faktoilla, kokemustiedolla vai hyvin analysoidulla ja pureskellulla tiedolla. Otetaan esimerkiksi kouluterveyskysely, jonka tiedot on koottu lapsilta ja nuorilta itseltään. Voiton tavoittelu sopii huonosti myös julkisra hoitteiseen lastensuojeluun. 5 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 5 LM3_s5_PK.indd 5 15.2.2019 13.31. pääkirjoitus Minna Canthin syntymästä on maaliskuussa kulunut 175 vuotta. Paraskaan tieto ei auta , jos se ei synnytä tekoja lasten ja nuorten paremman hyvinvoinnin puolesta. Meidän on kyettävä kuuntelemaan ja haluttava ymmärtää toistemme näkemyksiä toisiamme kunnioittaen – unohta matta, että kriittisen ajattelutaidon harjoittami nen vaatii uskallusta tuoda esiin omia näkemyksiä. Yhteiskunnallinen vuoropuhelu on muuttunut monimuotoisemmaksi ja saa yhä useammat tahot osallistumaan. Vaikka some-keskustelun elinkaari on lyhyt , vahvistaa se parhaimmillaan avoimuutta, laajen taa verkostoja ja saa aikaan laajaa ajatustenvaihtoa hyvinkin nopealla aikataululla. Silti olisi hyvä muistaa, mitä toimiva yhteiskunnallinen keskus telu vaatii onnistuakseen
näin napakan kehittämisehdotuksen verkon palveluntarjoajille esittivät helsinkiläisen Hiidenkiven koulun oppilaat. – Lapsen oikeuksien toteutuminen verkkomaailmassa ei voi olla yhden yksittäisen toimijan, kuten lainsäätäjän, viranomaisten, yritysten, vanhempien tai lasten kanssa toimivien eri alojen ammattilaisten varassa. Oppilaat osallistuivat syksyllä työpajaan, joka järjestettiin osana opetusja kulttuurinministeriön rahoittamaa hanketta, joka keskittyi tarkastelemaan tietosuojauudistusta lasten ja nuorten oikeuksien kannalta. > www.lskl.fi PI IR RO S AI N O SU TI N EN MUISTA! l Alle 13-vuotiaalla on oltava huoltajan suostumus käyttää henkilötietoja tallentavia verkkopalveluita. EU:n tietosuoja-asetus, jota alettiin soveltaa toukokuussa 2018, sekä tämän vuoden alusta voimaan tullut kansallinen tietosuojalaki vaikuttavat merkittävästi lasten ja vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin netin käyttäjinä. l Lapsilla on oikeus saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla. l Lapsen henkilötietoja käsittelevien tahojen tulee huomioida, että lapset tarvitsevat verkossa erityistä suojaa. Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja Suomen Unicef ovat tuottaneet yhteistyössä julkaisun Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä. Järjestelmät ja prosessit pitää suunnitella sen mukaisesti. Maksuttomat materiaalit löytyvät os. l Oikeus tulla unohdetuksi koskee erityisesti lapsia. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”K äyttöohjeet ja -ehdot tiiviimmin ja selkeämmin selitettynä, jotta kaikki jaksavat tutustua niihin ja ymmärtävät varmasti, haluavatko hyväksyä ehdot vai ei.” Mm. He toivoivat myös yksinkertaisempia, monimuotoisempia ja selkeämpiä tapoja kertoa tietosuojakäytännöistä: kuvia, animaatioita, listoja, väliotsikoita ja värejä. LAPSEN tietosuoja verkossa LM 3/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s6-9_Tulva.indd 6 15.2.2019 13.32. Aikuisille suunnatun julkaisun lisäksi tehtiin Tietosuojatyöpaja nuorille Hiidenkiven peruskoulussa, jossa nuoret esittävät kehitysehdotuksia kiperiin ja mieltä askarruttaviin tietosuojaa koskeviin kysymyksiin. l Lapset tarvitsevat erityistä suojaa markkinointia vastaan. Oikeuksien toteutumiseen tarvitaan kaikkien eri tahojen yhteistyötä ja panostusta, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta
– Jo tapahtuman järjestäminen kertoo siitä, että nuoria halutaan kuulla. > www.projectpresence.fi SUOMESSA ASUU 650–3 000 silpomisuhan ALLA OLEVAA TYTTÖÄ. Nuoret keskustelevat siellä tuleviin Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvistä näkemyksistään, toiveistaan ja odotuksistaan. Rautakangas uskoo, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tapahtuman kautta hyvät. Jos jokaisessa synnytyksessä olisi mukana doula, kuinka paljon rahaa, kyyneleitä ja murrettuja mieliä säästyisi. Tällä kertaa ehti. Tarja Haloseen, Tove Janssoniin ja Armi Ratiaan. 6-9 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 7 LM3_s6-9_Tulva.indd 7 15.2.2019 13.32. juhlitaan Minna Canthin 175-vuotissyntymäpäivää ja tasa-arvon päivää. Tästä kokemuksesta syntyi Läsnä–Presencevalokuvaprojekti, joka kertoo synnyttäjien tarinoiden kautta läsnäolon voimasta. He esittävät kolme ehdotusta, joissa kiteytyvät heidän sukupolvelleen tärkeimmät asiat, joihin parlamentin tulisi puuttua. Toista on nyt! KÄNNYKKÄSÄÄNNÖT Kolme alakouluikäistä tyttöä pyörii jalkakäytävällä ja katselee kihertäen yhtä kännykkää. HAAPAVEDEN ÄÄNI KUULUU BRYSSELISSÄ – Hiukan jännittää lähteä reissuun, sillä en ole ennen kokenut mitään tällaista, sanoo Haapaveden lukion toista luokkaa käyvä Essi Rantakangas. Euroopan talousja sosiaalikomitea varmistaa, että ehdotukset toimitetaan lainsäätäjille. Kanssakulkijan sydän hyppää kurkkuun: ennättääkö lähestyvä pakettiauto jarruttaa ajoissa talviliukkaalla. Näin kysyi valokuvaaja Eeva Anundi itseltään saatuaan ensisynnyttäjänä suurenmoista tukea ammattidoulalta. Tytöistä on tyrmistyttävää tajuta, että he eivät olisi Canthin aikana saaneet opiskella edes matematiikkaa: olisi vain pitänyt tehdä käsitöitä ja soittaa pianoa... Elina Lappalaisen ja Ilona Partasen tuoreessa kuvakirjassa Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset (Tammi) Elli ja Hanna tutustuvat myös mm. Liikenneturva kampanjoi sen puolesta, että vanhemmat sopisivat lasten kanssa selkeät kännykkäsäännöt liikenteeseen: tienylityksissä ja risteyksissä ei saa keskittyä viestittelyyn, pelaamiseen tai muuhun kännykän käyttöön. Kannatetaan! ULLA OJALA ”Luovuuden murha on suorituskeskeinen mittaaminen.” LUOVUUSKASVATUKSEN PROFESSORI ANTTI JUVONEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TIEDOTTEESSA. Sanna ja doula Veera ottavat vastaan supistuksia ammehuoneessa Kätilöopistolla kesällä 2017. Lisäksi lukiossamme helmikuussa vieraillut talousja sosiaalikomitean jäsen Pirkko Raunemaa kertoi, että ideoitamme halutaan oikeasti kuulla ja niihin palataan. LIPUT SALKOON! 19.3. EE VA AN U N D I M O ST PH O TO S LM 3/2019 s. Sitten, aivan yllättäen ja ympärilleen katsomatta kolmikko lähtee juosten ylittämään ajorataa. Haapaveden lukio on yksi 33 eurooppalaiskoulusta, josta osallistuu opiskelijoita Brysselissä pidettävään Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtumaan 21.–22.3
Tarjolla on ollut myös mm. LM 3/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s6-9_Tulva.indd 8 15.2.2019 13.32. Tube-koulu-kokonaisuuden, sekä kokeilla itse tubettamista. 10 euron hintaista julkaisua voi tilata os. IHMISKAUPPA YLEISTYY Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaina oli Suomessa viime vuonna 41 alaikäistä. Viime vuonna järjestettiin 70 erilaista, perheille maksutonta tapahtumaa. MIELENTERVEYTTÄ VOI VAHVISTAA Miten nuorten mielenterveyttä voi vahvistaa yläkouluissa. Kuusamon kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Anna Kankaanpää innostui myös ideasta, ja hän järjestää lukutuntien aikana luokan tytöille kirjavinkkausta. Mitä mielenterveystaidot ovat ja miten niitä opetetaan. Lukutoiminta jatkuu tässä muodossa ainakin koko kevään. hevostoimintaa, kädentaitopajoja ja tanssiteatteria. Amislaiset puolestaan saavat tähtihetkiä, kun pienet koululaiset ihailevat heitä. Hyvä on lähtenyt myös kiertämään, sillä muutamat alakoululuokat ovat käyneet lukemassa kirjoja eskarilaisille. Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n projekti Kivaa tekemistä sairaala-arjen vastapainoksi tarjoaa sairaalassa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä vastasyntyneiden teho-osaston vauvojen vanhemmille ja sisaruksille matalan kynnyksen harrastustoimintaa helppojen kulkuyhteyksien päässä sairaalalta. Koululuokat voivat varata Tubeloungen omaan käyttöönsä. SA N N A M AJ A EL IS A KO RH O N EN Viime heinäkuussa tasapainoiltiin Sorin Sirkuksen sirkusleirillä. > www.mielenterveysseura.fi HARRASTAMAAN, VAIKKA SAIRAANA Jos lapsi on paljon sairaalassa, hänen mahdollisuutensa osallistua harrastustoimintaan ovat hyvin rajalliset. Helsingin kauppakeskus Itiksessä on avattu Tubelounge, jossa voi maksutta katsoa erityisesti sitä varten tuotettuja ohjelmasarjoja, kuten esim. Heitä on tunnistettu viime vuonna yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. ”Tämä ei ole uusi eikä epidemiatyyppinen ilmiö. Kaikkiaan auttamisjärjestelmän piirissä on 361 henkilöä sekä heidän 94 alaikäistä lastaan. Syyslukukauden aikana isoista pojista on tullut lukuidoleita pienemmille. Lapsen pitkäaikaissairaus kuormittaa myös perhettä. Näitä nuoria hoidetaan meillä vuodesta toiseen tasaisesti, eikä tekijöiksi voida nimetä mitään tiettyä ryhmää.” HUS:N NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖN YLILÄÄKÄRI MINNA NIKULA LÄÄKÄRI-LEHDESSÄ NUORTEN SEKSUAALISEEN HYVÄKSIKÄYTTÖÖN LIITTYEN. Suurin asiakasryhmä olivat nigerialaiset, joista valtaosa on naisia. Projektin rahoittaa STEA. Vartiaisen kehittämässä Pojat lukevat pojille -mallissa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat pojat käyvät lukemassa alakoulupojille. He ovat yleisimmin joutuneet prostituutioon pakotetuiksi EU:n alueella, myös Suomessa. Pojat lukevat pojille -malli sai Vuoden opetus -palkinnon. TUBETTAMAAN! Haluatko oppia tekemään YouTube-videoita. Vastauksia kysymyksiin löytyy Suomen Mielenterveysseuran julkaisemasta Hyvän mielen koulu -käsikirjasta. Tubelounge on avoinna lauantaisin klo 10–20 ja pidempiä jaksoja koulujen loma-aikoina. – Tavoitteena on käydä lukemassa kaikilla kuusamolaisilla alakouluilla, sanoo Vartiainen. Kuinka jokainen aikuinen voi tukea nuoren hyvinvointia. Loungesta löytyy katsomo ja screen videoiden katseluun sekä tila sekä välineet oman videon kuvaamiseen. AMISLAISET LUKUIDOLEINA – Opiskelijapojat ovat lukutoiminnan tähtiä ja olen heistä todella ylpeä! sanoo äidinkieltä ja ruotsia Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa opettava Anu Vartiainen
työaikajoustoja vaihtelevat toimialan ja ammattiaseman mukaan. 6-9 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 9 LM3_s6-9_Tulva.indd 9 18.2.2019 12.02. Perheystävälliseksi työpaikaksi! -materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka kouluttavat työpaikan avainryhmiä eli johdolle ja esimiehille, HR-asiantuntijoille, työsuojelutehtävissä toimiville, luottamusmiehille ja työterveyshuollon ammattilaisille. Mitä voimme tehdä. > www.ttl.fi – E räs lapsi totesi kerran, että ”lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita”, ja tässä piilee viisaus, sanoo osallisuuskoordinaattori Mari Väistö Lastensuojelun Keskusliitosta. vuorotyössä yhteensovittamista voidaan helpottaa julkaisemalla työvuorolistat ajoissa ja mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle. Osoitetaan kiinnostusta ja välittämistä, ollaan rinnalla kulkijoita. Ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner huomauttaa, että mahdollisuudet hyödyntää esim. Rohkaistaan jokaista, jotta kukaan ei jäisi näkymättömäksi. – Kohdataan jokainen lapsi aidosti ja arvokkaasti. Siihen auttavat mm. Väistön mukaan lapsen osallisuuteen liittyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä, että hänen näkemyksensä ja mielipiteensä otetaan huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. Tutkimuksen mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu Suomessa keskimäärin hyvin. nämä käytännöt: l työaikojen joustavuus, kuten työaikapankki ja työaikaliukumat l mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja tehdä etätyötä l ylimmän johdon linjaukset ja toimintaohjeet esimiehille l sovitut pelisäännöt, tasapuolisuus ja avoin keskusteluilmapiiri l lastenhoito ja muut arkea helpottavat palvelut. Esim. Hän ei saa riittävästi tukea näkemystensä ilmaisuun, jolloin hän ei usko vaikutusmahdollisuuksiinsa. OSALLINEN VS. Työterveyslaitoksen tuottama koulutusmateriaali tarjoaa keinoja työpaikan perheystävällisyyden kehittämiseen. – Keskeistä on vilpitön vuorovaikutus, jossa lapsi kohdataan aidosti ja häntä kuullen. Perheystävälliseksi TYÖPAIKAKSI M iten sinun työpaikallasi yhdistyvät perhe ja työ. Se on merkityksettömyyttä, näköalattomuutta ja kokemusta ulkopuolelle jäämisestä. Entä osattomuus. OSATON M O ST PH O TO S LM 3/2019 s. Lapsi kokee, ettei hänellä ole mahdollisuutta osallistua, vaikuttaa tai kertoa mielipidettään. Luodaan mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen, eikä vahvisteta kokemusta osattomuudesta. N -SANA LÄHES 1/3 SUOMALAISISTA ON KOKENUT turvattomuutta lapsuudessaan. Lapsi kokee olevansa osa yhteisöä tai ryhmää, kun hänellä on mahdollisuus saada tietoa sekä vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Oleellista olisi tunnistaa ne työt, työaikamuodot ja elämäntilanteet, joissa perheystävälliset käytännöt ovat erityisen tärkeitä
ULLA OJALA LM 3/2019 s.10-11 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s10-11_Osallisuus.indd 10 18.2.2019 11.59. osallisuus Pitääkö olla HUOLISSAAN , M AT T H AR D Y/ U N SP LA SH vaikka vain pieni osa lapsista ja nuorista osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen aikuisten luomien rakenteiden, kuten oppilaskuntien kautta. ”Ei”, vastaa aiheesta väitellyt Elina Stenvall
Stenvall kertoo kahdesta haastattelemastaan pojasta, joista toinen harrasti sotapelejä verkossa ja toinen kuula-asepelaamista. Seuraavina tulevat koulujen ja koulutuksen kehittäminen sekä köyhyyden poistaminen Suomesta. Nuorten näkemykset tulevat harvemmin otetuksi huomioon Suomea tai globaaleja ongelmia koskevissa asioissa. Yhä useammin lapset pääsevätkin mukaan esimerkiksi oppilaskuntatai nuorisovaltuustotoimintaan, mutta niiden edustuksellisen roolin vuoksi kaikki eivät voi niihin osallistua. – Nuoret saattaisivat sen sijaan haluta vaikuttaa siihen, mitä Suomen valtio tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Stenvall kysyy kärjistäen, emmekö me aikuiset voi uskoa, että lapsia ja nuoria ei välttämättä kiinnosta, tuleeko asuinalueelle pikkuleikkipuisto vaiko ei. Kuinka pärjäävät ne lapset ja nuoret, jotka eivät ole mukana tämänkaltaisessa toiminnassa. kysyy SOS-Lapsikylässä kehittämissuunnittelijana työskentelevä Elina Stenvall. He saivat merkitä karttoihin itselleen tärkeitä ihmisiä, kokemuksia, paikkoja tai asioita ja jaotella ne negatiivisiin, positiivisiin tai neutraaleihin. Jos nuoret saisivat päättää, ilmastonja ympäristönsuojelu olisivat tulevan vaalikauden tärkein teema. Stenvall peräänkuuluttaakin aikuisten asennekasvatusta. – Millaista viestiä annamme lasten ja nuorten paikasta yhteiskunnassa kohdatessamme heitä. LM 3/2019 s. Olemme kaikki tämän yhteiskunnan jäseniä. – Ne taidot voivat vahvistua aivan jokapäiväisessä elämässä ja arkisissa kohtaamisissa, joissa lapset joutuvat neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja vaikkapa lemmikkieläimen hankkimisesta tai harrastuksen lopettamisesta, sanoo HT Elina Stenvall, joka väitteli viime syksynä Tampereen yliopistossa lasten osallisuudesta ja toimijuudesta. n > Elina Stenvall: Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus – Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä. Kuitenkin vain 8 % kokee, että heitä kuullaan hyvin etsittäessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Tämän jälkeen heidät haastateltiin merkintöjen pohjalta. Karttoja oli aina lähialueen kartasta maailmankarttaan asti. L apsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, todetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Tiedot käyvät ilmi Sanomalehtien Liiton tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Miten he oppivat yhdessä toimimisen taitoja ja saavat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista. Se vahvisti tunnetta omasta merkityksellisyydestä. Itämeren suojelu kiinnostaa. Mielenkiintoista oli se, mitkä asiat korostuivat lasten ja nuorten karttamerkinnöissä ja keskusteluissa. 71 %:lle nuorista luontevin tapa vaikuttaa on sosiaalinen media. 10-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 11 LM3_s10-11_Osallisuus.indd 11 18.2.2019 11.56. ILMASTO ON VAALIEN TÄRKEIN TEEMA Yli puolet Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimukseen vastanneista yläkouluikäisistä pitää tärkeänä, että he pääsisivät vaikuttamaan globaaleihin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kummallakin oli vaikeuksia elämässään: vanhempien eroja, koulukiusaamista, yhteisöstä ulossulkemista ja tuttujen asioiden murtumista ympäriltä. Stenvall katsoo, että olisi keskeistä tunnistaa lapsen elämästä mahdollisimman laajasti sellaisia prosesseja, joiden myötä he oppivat yhdessä toimimisen tapoja ja saavat kokemuksia mahdollisuuksista vaikuttaa. Vain kaksi haastateltavaa 127:stä mainitsi kysyttäessä jonkin osallistumisrakenteen itselleen tärkeänä. Toisaalta heitä kiinnostivat laajat yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastonmuutos, pakolaisuus, suurvaltasuhteet ja Itämeren suojelu. Mutta pojat olivat löytäneet pelimaailmasta ihmisiä, jotka ottivat mukaan ja antoivat tunnustusta. – Lapsille tarjotaan mahdollisuutta osallistua asioissa, jotka ovat aikuisten mielestä lapsille sopivia – kuten koulun pihan tai leikkipuiston suunnittelu – mutta herkästi sivuutetaan isot yhteiskunnalliset kysymykset. Heidän arjessaan on paljon toimintaa ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, joiden myötä he muovaavat suhdettaan yhteiskuntaan. Järjestetty osallistuminen ei kiinnostanut Stenvall haastatteli avointa ja keskustelevaa Mapolis-menetelmää käyttäen 127 lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 11ja 15-vuotiaita. Miksi kysytään vain leikkipuistoista. – Ennen kuin muodollisesta politiikkaan osallistumisesta voi ylipäätään kiinnostua, on koettava asiat omakseen ja uskottava, että voi vaikuttaa omassa elinympäristössään. Neljäsosa on sitä mieltä, että nuoria kuullaan erittäin huonosti. Parhaiten he pystyvät vaikuttamaan paikallisessa päätöksenteossa. Mutta onko meillä kanavia ja keinoja ohjata näitä nuoria osallistumaan niihin keskusteluihin ja siihen maailmaan, jossa isoja kysymyksiä käsitellään. Harvoin mietitään, osuuko osallistamisemme siihen maailmaan, jossa lapset ja nuoret elävät. He kokevat, että nuorten näkemyksiä kuullaan tällä hetkellä varsin huonosti. He kokivat merkityksellisinä arkisen elämän lähiyhteisöihin – kuten harrastuksiin, lemmikkeihin, perheeseen ja ystäviin – liittyvät asiat. Arki muovaa suhdetta yhteiskuntaan Stenvall selvitti, voivatko lasten mukanaolo ja vaikuttamismahdollisuudet olla osa arkea, jolloin ne tulisivat huomatuiksi yhteiskunnallisesti merkityksellisinä. – Aikuisten tulisi tunnistaa lapsille ja nuorille tärkeät yhteisöt, mukanaolon tavat ja osallistumisen teot. Lähes 90 % 13–15-vuotiaista nuorista pitää tärkeänä, että päättäjät kuuntelisivat heidän mielipiteitään. Mutta se, mistä lapset ja nuoret eivät puhuneet haastatteluissa juuri lainkaan, oli juuri se järjestettyjen osallistumisrakenteiden taso, jonka kautta aikuiset yrittävät vahvistaa heidän yhteiskunnallista osallistumistaan
– Kouluterkkarilla on melkein aina lääkärintarkastus käynnissä, eikä sinne oikeastaan koskaan pääse, jos olisi jotain omaa asiaa tai huolta, Bea Kraama, 12, Paattisten koulusta harmittelee. Sitten alkaakin puheenvuorojen tiheä jako, sillä käsiä nousee pystyyn heti ensimmäisestä käsiteltävästä aiheesta lähtien. Hallituksen puheenjohtaja, Ilpoisten koulun oppilas Dahfed Dashar, 12, toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kevään valtuustosalikokouksessa esiin nostettavaksi isoksi teemaksi on tänä vuonna noussut kouluterveydenhuolto. – Terveydenhoitaja on tärkeä aikuinen, jolle voi Lapsen ääni on tärkeä Turun lasten parlamentti haluaa vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin. – Käydään läpi viime kokouksen aiheita ja suunnitellaan kevään tulevia suurja valtuustosalikokouksia, joihin kokoontuu noin 80 turkulaisten alakoulujen oppilasta, Dashar avaa kokouksen esityslistaa. HEIDI HORILA | KUVAT PASI LEINO LM 3/2019 s.12-15 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s12-15_LastenParlamentti.indd 12 15.2.2019 13.33. Lisää terveydenhoitajan aikoja! Kerran kuussa kokoontuva Turun lasten parlamentin hallitus tuo kokouksiin koulujensa oppilaskunnista nousevaa keskustelua ja huolta herättäviä aiheita. osallisuus K eskustelu Turun nuorten taideja toimintatalo Vimman kokoushuoneessa porisee vilkkaana: on käynnissä vuoden ensimmäinen lasten parlamentin hallituksen kokous. Monissa kouluissa terveydenhoitaja on paikalla vain pari kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan, ja tähän tilanteeseen kaivataan parannusta
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, poliisi, lastensuojeVuoden ensimmäisessä Turun lasten parlamentin hallituksen kokouksessa keskustellaan innokkaasti muun muassa tulevan suurkokouksen teemoista. – Vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille todella löytyy. jutella sellaisista asioista, joita ei välttämättä halua kertoa kotona tai kavereille. On myös tärkeää, että terkkari on vaitiolovelvollinen, miettii Elsa Vira, 12, Martin koulusta. Turussa toimivat lasten parlamentin lisäksi aktiivisesti monikulttuurisuus-, nuoriso-, vammais-, ja vanhusneuvostot. Vuodesta 2012 asti toiminut Turun lasten parlamentti edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaiden ääntä. Kouluruokailu, pyöräilyverkostot ja puistosuunnittelu Unicef antoi Turulle viime vuonna Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka myönnetään aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Turun lasten parlamentti haluaa vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin. Turku toteuttaa toimintamallia yhdessä kumppaniensa kanssa, joita ovat mm. Kuvan alalaidassa vasemmalta oikealle: Ilona Varke, Osaretin Williams, Ilkka Koski ja Dahfed Dashar. Mukana ovat (kuvan ylälaidassa vasemmalta oikealle:) Annukka Muuri, Emilin Ayelbassa, Bea Kraama (Emilinin takana), Elsa Vira, Filippa Wetterstein, Amalia Stepanova ja Merja Tiusanen. Parlamentin 12-jäseninen hallitus äänestetään jokakeväisessä valtuustosalikokouksessa koulujen oppilaskuntien jäsenistöstä. HEIDI HORILA | KUVAT PASI LEINO LM 3/2019 s. Tunnustuksen saaminen edellyttää kunnalta lasten osallisuutta ja tasa-arvoa edistävää toimintaa sekä huomioimista kaupunkistrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikä olisikaan parempi tapa kehittää kunnan palveluja kuin kysyä heiltä, joita palvelut koskettavat, Muuri toteaa. Turun kaupungin lasten osallisuuden koordinaattoreiden Annukka Muurin ja Merja Tiusasen mielestä kunta hyötyy monipuolisesti siitä, että eri vaikuttajaryhmiä kuunnellaan ja keskustelua käydään moneen suuntaan. 12-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 13 ›› LM3_s12-15_LastenParlamentti.indd 13 15.2.2019 13.33
– Puistosuunnittelun prosessissa lapset ja puiston toteuttaneet taiteilijat tapasivat ja pohtivat yhdessä muun muassa puistoon liittyviä turvallisuuskysymyksiä, Arve kertoo. – Viime vuonna meiltä pyydettiin lausuntoa kouluruokailuun sekä pyöräilyverkoston ja muun julkisen liikenteen verkoston kehittämisohjelmiin liittyen, Dahfed Dashar kertoo. Käytännössä malli toimii esimerkiksi niin, että lasten parlamentille esitetään lausuntopyyntö. Moni jatkaakin lasten parlamentista nuorisovaltuustoon. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta ovat olleet Skanssin kaupunginosan ja Kupittaan uuden puiston suunnittelu. Lasten ja nuorten näkemyksiä arvostetaan hyvinvoivan ja vetovoimaisen kaupungin kehittämisessä. Virkamiehet kuulolle Myös lasten parlamentin hallituksen kokouksissa vierailee aika ajoin Turun kaupungin virkamiehiä kuulemassa oppilaiden näkemyksiä. (kesk. – Palaute on ollut erittäin hyvää. Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa -koulutus onkin sisällytetty lasten ja perheiden kanssa työskentelevien henkilöstökoulutuksiin, ja koulutuspakettia on vedetty muun muassa iltapäiväkerho-ohjaajille ja lastenkotien ohjaajille. Ohjaajat ovat kokeneet saaneensa konkreettisia työkaluja siihen, miten lapset kannattaa ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, Minna Arve sanoo. alh.) Joko teidän kunnassa on lasten parlamentti. Kaupunginjohtajan mielestä onkin pidettävä huolta siitä, ettei lasten osallisuus jää kuriositeetiksi tai strategiatason sanahelinäksi. – Turku tekee tässä Unicefin toimintamallin puitteissa paljon hyvää, mutta aina on parannettavaa. Bea Kraama ja Emilin Ayelbassa toivovat, että Turun joukkoliikenne olisi jatkossa koululaisille ilmaista. LM 3/2019 s.12-15 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s12-15_LastenParlamentti.indd 14 15.2.2019 13.33. Ilkka Koskea mietityttää tulevan lasten parlamentin hallituksen vaalija äänestystapa. Lasten osallisuuteen pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin osallisuuteen, eli kuulemisesta pitää edetä kuuntelemiseen. Osallistuminen vie eteenpäin Tammikuisessa lasten parlamentin kokouksessa asialistalla on myös lähitulevaisuudessa testattava, Turussa kehitetty Democratize-sovellus, joka mahdollistaa nopean kyselyn toteutuksen suurelle oppilasjoukolle. Toista vuotta hallituksessa mukana olevan, Turun kansainvälistä koulua käyvän Emilin Ayelbassan, 12, ja Elsa Viran mielestä oppilaskuntatoiminta ja lasten parlamentissa mukana oleminen on ollut oivallinen tapa oppia päätöksenteosta. Myös lasten parlamentin hallituksen valitsemisja äänestyskäytännöistä keskustellaan. – Kyllä sinnekin voisi ehkä pyrkiä, kuutosluokkalaiset Ayelbassan ja Vira pohtivat. . Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kokee lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden edistämisen tärkeiksi kaupunkistrategian kannalta. Myös lisää nuorisotiloja kaivataan alle 13-vuotiaille. lujärjestöt ja korkeakoulut. (kesk.ylh.) Osaretin Williams edustaa Turun kansainvälisen koulun oppilaskuntaa
Mukana on pääosin yläkoululaisia mutta myös lukiolaisia. Moni kansanedustaja pääsi Joukaisen kanssa yhteiskuvaan. Turun lasten parlamentti kokoontuu kuukausittain nuorten taideja toimintatalo Vimman kokoussalissa. Myöhemmin äänestimme valtiosalissa. HANNU KASKINEN Puheenjohtaja Dahfed Dashar jakaa puheenvuorot aktiiviselle lasten parlamentin hallitukselle. – Vaikuttaminen on aina ollut minun juttuni, Puoskari kiteyttää. Seuraava tapaaminen on keväällä 2020. Jos se perustetaan, hän haluaa siihen heti. Hän liikkuu pyörätuolilla, joten häntä kiinnostavat nuorten kouluja työllisyysnäkymien lisäksi etenkin liikkuminen. – Eduskunnan täysistunnossa mietin, ehditäänkö porukalla valittu kysymyksemme käsitellä. Yläikäraja olisi 20 vuotta. ASIALISTALLA NUORUUS JA LIIKENNE Niklas Joukainen, Samuli Suonsivu ja Ville Nousu edustivat eduskunnassa Vesilahden yläastetta. Kunnilla on tällä hetkellä käytössään nuorisovaltuustot, mutta miten jatkossa nuorisovaltuustojen asema näkyy maakuntien päätöksenteossa?” Näin kysyi eduskunnassa Salla Puoskari, Oriveden kaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hän puhuu luontevasti ”manusta” eli maakuntanuorisovaltuustosta. Silloinen puhemies Paula Risikko (kok.) antoi vastauspuheenvuoron kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Otin kantaa niihin asioihin, jotka minua eniten kiinnostivat. Puoskari, 19, arvioi ministerin vastanneen ”parhaan ymmärryksensä mukaisesti”. Molempia kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat. Parlamenttikerhoissa nuoret tutustuvat politiikan ajankohtaisiin asioihin, ja joissakin kunnissa kerhot käyvät kunnanvaltuuston kokouksissa. Nuoren kansan edustajat ”Arvoisa puhemies! Miten maakuntauudistuksessa otetaan huomioon nuorten ääni. LM 3/2019 s. YLI 20-VUOTIAS PARLAMENTTI Nuorten parlamentti on vuodesta 1998 alkaen yrittänyt innostaa yläkoululaisia vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Opinkirjon asiantuntija Saana Palamaa kertoo, että parittomina vuosina eduskunnassa järjestetään kerholaistilaisuus, jonka teema, työtavat ja osallistujamäärä vaihtelevat. Abiturientti Puoskaria on jo pyydetty maakuntavaaliehdokkaaksi, mutta hän aikoo hankkia ammatin ennen kuin ryhtyy varsinaiseksi poliitikoksi. Olen tottunut esiintymään, joten en jännittänyt, Salla Puoskari kertoo. Kun oma vuoro tuli, nousin ja luin paperista kysymykseni. Joukainen, 17, kertoo, että koulun opettajat valitsivat eduskuntaan pääsijät: – Menimme junalla Helsinkiin, söimme eduskunnassa aamupalan ja osallistuimme valiokuntatyöhön. Hän vastasi maakuntalaissa luvattavan, että tulevat maakuntahallitukset asettavat joka maakuntaan nuorisovaltuuston tai vastaavan toimielimen. 12-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 15 LM3_s12-15_LastenParlamentti.indd 15 15.2.2019 13.33. ”VAIKUTTAMINEN ON JUTTUNI” Oriveden 17-jäseninen nuorisovaltuusto kokoontuu joka toinen koulukuukausi. Nuorisovaltuustossa Puoskari jatkaa tämän kevään. Joukainen käy Tampereella kuvataidepainotteista Tammerkosken lukiota. Hän uskoo opintojen kuluessa kirkastuvan, aikooko isona vaikkapa graafiseksi suunnittelijaksi. Eduskunnassa käyneiltä nuorilta kerätyn palautteen mukaan nuoret kokevat eduskuntapäivän hienoksi elämykseksi. Syksyllä hän kirjoitti vahvimmat aineensa eli yhteiskuntaopin ja englannin, ja jäljellä on neljä ainetta. Hän ja 198 muuta nuorta edustivat viime maaliskuussa Nuorten parlamenttia. Sitten yliopisto vienee nuoren naisen Orivedeltä, jolloin valtuusto pitää jättää. Ällät ovat ”tietysti” tavoitteina, jotta paikka avautuisi joko oikeustieteelliseen tai kauppakorkeaan. Tällöin koululaiset esittävät parlamenttikerhoissa laatimiaan kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille. Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen kevät järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Hän aloitti nuorisovaltuutettuna kahdeksasluokkalaisena, kun valtuustossa jo kuudennella luokalla aloittanut kaveri pyysi. Hän käy Orivedeltä Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjaa. Hän kehaisee, että ministerit ottivat nuoret hyvin vastaan. Toimintaa ohjaavat Kehittämiskeskus Opinkirjo ja eduskunta, jotka näin pyrkivät kohentamaan nuorten äänestysaktiivisuutta. Nuoret päättävät ohjaajansa kanssa, mistä ajankohtaisista asioista kerhoissa keskustellaan
– Arki jatkui näennäisesti samana, mutta tunnel”Nyt osaan pelisäännöt ja koen OSALLISUUTTA” LM 3/2019 s.10-15 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s16-19_Yusuf.indd 16 15.2.2019 13.34. Suomalaisille varatut mahdollisuudet eivät olleet muualta tulleita nuoria varten. Kun Mohamed oli 8-vuotias, kaikki muuttui. Kotona odottivat äiti ja mummo. Yusuf Mohamedin oma nuoruus auttaa häntä ymmärtämään syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia. Iltapäivät hän leikki pihalla naapuruston lasten kanssa. Asuinalue oli köyhä mutta eloisa. Hän kipitti Koraani-koulusta isänsä sekatavarakauppaan, josta nappasi mukaansa mehukkaan mangon tai tikkarin. Minusta kasvoi turhautunut ja vihainen nuori. Mutta Mohamedista Suomi osoitti joka päivä, ettei hän kuulu tänne. – Tunsin, ettei minulla ja olemassaolollani ole merkitystä täällä. Hän ei kiistää vastuutaan, mutta pitää suurimpana syynä nuoruutensa ongelmiin osattomuutta.”Jos yhteiskunta sulkee ovensa, nuorten on etsittävä tiensä muualta ja rikollisuus kasvaa.” TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN K un Yusuf Mohamed oli parikymppinen, hänen somalialaiset vanhempansa ihannoivat uutta kotimaataan Suomea, joka oli antanut turvapaikan ja koulutuksen heidän lapsilleen. Tuolloin hän oli vailla opiskelupaikkaa ja työtön, ongelmissa viranomaisten kanssa ja ilman luottotietoja. Mohamed eli onnellisen lapsuuden Mogadishussa
Historian tunneilla opiskeltiin vain valkoisen Euroopan historiaa. Ruuhkabussissa kukaan ei istunut Mohamedin viereen, kesätyöpaikkoja haettaessa hän jäi aina ilman ja ostoskeskuksessa vartija ilmestyi heti kintereille. Kun sotilaat syrjäyttivät lähiöpoliisit, myös Mohamedin perhe pakeni Etiopiaan. Olimme kaikki jättäneet kotimaamme ja ulkopuolisia Suomessa. kä opetti kerrostaloelämän säännöille – kuten, ettei nurmikolla voi pyöräillä. Vanhempien elämänpiiri oli pieni. Jos jälkikasvulla oli esimerkiksi vaikeuksia koulussa, vanhemmat uskoivat sen johtuvan lapsista ja vaativat opiskelemaan lujemmin. Katkeroiduin: enhän minä ollut valinnut Suomea. Opintojen ohessa tutustuttiin suomalaiseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan: käytiin museoissa ja pulkkamäessä. – Luokalla oli lapsia eri puolilta maailmaa, mutta meillä oli sama kohtalo. Ennen kaduilla jutelleet ja laulaneet ihmiset kulkivat pälyillen. Kiitollisuus teki vanhemmat nöyriksi ja he odottivat lapsiltaan samaa asennetta. Mohamedin isoveli oli lähtenyt turvapaikanhakijaksi Suomeen, ja kahden Etiopian-vuoden jälkeen perhe saapui tänne perheenyhdistämisen seurauksena. Vaikka isältä oli amputoitu käsi, pystyi hän toimimaan kauppiaana. Ensin pakenivat korttelin varakkaimmat. Satunnaiset herjat pystyi laittamaan normaalin suunsoiton piikkiin – olihan sellaista tapahtunut Somaliassakin, mutta vähättelyltä ja halveksunnalta oli mahdoton sulkea silmät. Käsitys Suomesta muuttui. Syksyllä 11-vuotias Mohamed aloitti Turun keskustassa maahanmuuttajalasten valmentavan luokan, jossa kielitaito karttui. – Äiti oli kotiäiti jo Somaliassa. Mohamed oli haltioissaan ja nautti uudesta elämästä. He eivät saaneet töitä, ja yhteydet suomalaiseen yhteiskuntaan jäivät ohuiksi. Mohamed oli luokkansa ainoa musta poika, ja koko koulussa oli vain neljä maahanmuuttajaa. – Suomi oli kuin toinen, outo planeetta. – Silloin olin yksin. Mohamedit olivat Turun kupeessa sijaitsevan Jäkärlän lähiön ainoa maahanmuuttajaperhe. He muistuttivat Suomen antaneen mahdollisuudet, jotka olisi syytä hyödyntää. Yhteenkuuluvuuden tunne oli vahva, osa heistä on yhä läheisiä ystäviäni. Suomessa hänen vammansa taakse ei nähty, vaikka hän on älykäs mies. Naapuri näki äidin pesevän pyykit käsin ja näytti pesutuvan seYläaste oli elämäni pahinta aikaa. – Minulle osoitettiin joka päivä kymmenin tavoin, etten kelpaa, että olen viallinen ja ettei minua haluttu Suomeen. Opettaja vähätteli. Yläaste oli elämäni pahinta aikaa. Turun kaupunki rahoittaa Yusuf Mohamedin Anna mahdollisuus -hanketta, joka auttaa maahanmuuttajanuoria työllistymään. Jos Mohamedille valmentavalla luokalla huudeltiin, loukkaukset eivät tuntuneet kohdistuvan häneen vaan porukkaan. Silti vanhemmat olivat kiitollisia: Suomi oli antanut heille paljon, joten sitä ei sopinut kritisoida. Opinto-ohjaaja ma oli toinen. Valmentavan luokan jälkeen Mohamed aloitti yläasteen Luostarivuoren koulussa. Joukossa oli helppo pitää puolensa ja sanoa takaisin. Perhe ei voinut jäädä sinnekään, sillä pakolaislapset eivät päässeet kouluun, eikä maasta löytynyt taloudellisia edellytyksiä elämälle. LM 3/2019 s.10-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 17 ›› LM3_s16-19_Yusuf.indd 17 15.2.2019 13.34
ASUU perheineen Turussa. – Maahanmuuttajanuoret leimattiin aggressiivisiksi sosiaalipummeiksi. Mohamed alkoi käydä kuntosalilla, pelata jalkapalloa ja tutustua suomalaisiin. YUSUF MOHAMED SYNTYI Mogadishussa 15.5.1985. Kuka. Mohamed oli oppinut vaikkapa jalkapallon olevan ennen kaikkea hauskanpitoa, mutta suomalaiskentällä peliin suhtauduttiin vakavuudella. Harrastus tyssäsi siihen. Olimme vaikeuksissa viranomaisten kanssa, mutta kukaan ei ollut puolellamme tai edes selittänyt, miten systeemi toimii. Vanhemmilla oli aavistuksensa, muttei keinoja auttaa. Jossain vaiheessa Mohamed havahtui: kaveriporukassa meni liian lujaa, eikä hänellä ollut enää elämässä mitään menetettävää. Marian tuolloin 3-vuotiaasta tyttärestä Jasminista tuli Mohamedille läheinen. Mohamed sai vain satunnaisia työkeikkoja laivasiivoojana. Pienelle paikkakunnalle oli helppo sopeutua. Hän alkoi matkustaa, mikä avarsi näkemyksiä. – Koin, että elämässä on sittenkin mahdollisuuksia. Pitkä toimettomuus ja tuilla eläminen olivat vihdoin ohi. – Suomi ei ole tasa-arvoinen, mutta täällä on hyvät edellytykset luoda hyvä elämä. – Korjasin laitureita ja olin töissä kaupan kassalla. VIIKON TÄRKEIMMÄT PÄIVÄT OVAT sunnuntai, jolloin perhe syö yhdessä Mohamedin valmistaman lammastai kalalounaan sekä perjantai, jolloin muslimiyhteisö kokoontuu moskeijaan. Hän tajusi tarvitsevansa etäisyyttä ja muutti Hankoon toukokuussa 2008 täytettyään 23 vuotta. HAAVEILEE vanhemmalla iällä paluusta Somaliaan ja tietotaitojensa käytöstä maan kehityksen edesauttamiseen. Mutta äidinkielen ja liikunnan opettajat uskoivat Mohamediin. Laskuille tehtiin takaisinmaksusuunnitelma. Joka perjantai hän osallistui rukoukseen moskeijalla ja vietti pyhäpäivät vanhempiensa luona parhaimpiinsa pukeutuneena. – Olimme hukassa mutta ulospäin röyhkeitä. Varissuolla monet maahanmuuttajanuoret painivat samojen ongelmien kanssa kuin Mohamed ja saivat tukea toinen toisiltaan. Meitä oli paljon ja meillä oli liikaa aikaa. Pääsin yhteisöön mukaan ja sain uuden näkökulman suomalaisiin. Ongelmat paisuivat, ja ulkopuolisuus näyttäytyi välinpitämättömyytenä. Aurinko paistoi, linnut lauloivat ja töiden jälkeen grillattiin. Ne veivät oikeuden sosiaalietuuksiin, mutta eivät tuoneet elantoa. Hangossa ulosottoviraston virkailija selitti juurta jaksaen ulosoton, veronmaksun ja sosiaalijärjestelmän toimintaperiaatteet. Kulttuurierotkin vaikeuttivat sopeutumista. Olin vuosia vihaisena miettinyt, miksei minua hyväksytä, mutta Hangossa mietin, miten elämästä tulisi hyvää. Nuorilla ei ollut varaa maksaa sakkoja, muttei niistä voinut puhua vanhemmillekaan. Katkeroiduin: enhän minä ollut valinnut Suomea. Koska hän ei tuntenut sosiaalijärjestelmää, liikaa maksetut tuet päätyivät moninkertaisina takaisinperintään. Kuuntelimme räppiä ja olimme kovaäänisiä. Mohamed tapasi nuoruuden tuttavansa, suomalaisen Marian, joka työskentelee hammashoitajana. Se oli yksi hänen elämänsä parhaista päätöksistä. He tunsivat vielä poikaansa huonommin suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, eikä kielitaito riittänyt byrokratiasta selviytymiseen. LM 3/2019 s.10-15 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s16-19_Yusuf.indd 18 15.2.2019 13.34. – Ilman heitä yläaste olisi jäänyt kesken, mutta sain päästötodistuksen rimaa hipoen. Kun arki asettui uomiinsa, kiukku hellitti otettaan. Kaksi vuotta myöhemmin Turkuun palasi muuttunut mies. Mohamed aloitti ammattikoulussa maanmittauslinjalla ja muutti asumaan kavereidensa kanssa Varissuolle, Turun kansainvälisimpään lähiöön. RENTOUTUU kävelemällä luonnossa ystävien kanssa. Hangossa kaikki oli kaunista. Elämä oli rauhallista, mikä teki hyvää. Koska Somaliassa on tärkeää kunnioittaa vanhempia, Mohamed salasi vaikeudet vanhemmiltaan, jottei aiheuttaisi häpeää. Hän sai heti telakalta töitä, ensin tosin osa-aikaista. Osa nuorukaisista ajautui pikkurikollisuuteen. Isä oli aina hokenut Suomen antamista hyvistä mahdollisuuksista ja Mohamed havahtui ymmärtämään asian. Pari rakastui, ja imaami piti hääseremonian Mohamedin vanhempien kotona. Maksamattomat sakot menivät ulosottoon, johtivat velkakierteeseen ja veivät luottotiedot. Eihän siitä voi seurata hyvää. Mohamedista tuntui kuin hän olisi voittanut lotossa. Yöelämässä syntyi tappeluita, joita käsiteltiin käräjillä. Vanhempia ei enää pidetty ajan tasalla koulun edistymisestä, ja poika sai poissaolojen vuoksi potkut. Naapurit valittivat melusta, ja isännöitsijä uhkasi häädöllä. Koska asuntoa oli vaikea saada, monet nuoret asuivat samassa osoitteessa. muistutti tulevaisuuttaan pohtivalle pojalle Suomen ”tarvitsevan työvoimaa”, ja osa opettajista teki Mohamedille alentavia älyllisiä testejä luokan edessä. Mohamed oli luullut kaikkien suomalaisten elävän yltäkylläisyydessä, mutta nyt hän tapasi suomalaisia, jotka tekivät samoja töitä samalla palkalla kuin hän. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon
LM 3/2019 s.10-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 19 LM3_s16-19_Yusuf.indd 19 15.2.2019 13.34. Haluan tyttäreni silti tuntevan myös synnyinmaani omakseen. Somaliassa koko kylä kasvattaa lasta ja naapureista pidetään huolta. Jos ihmiseltä puuttuu usko omaan osaamiseen, on vaikea onnistua. Jamila käy Varissuon monikulttuurisen lähiön kansainvälistä koulua, vaikka perhe asuu muualla. Suomessa on hyvät edellytykset luoda hyvä elämä. Suomi oli tutkimuksen mukaan mustia eniten syrjivä maa. – En voi tuputtaa vain somalialaisia arvoja: mehän elämme Suomessa. – Nuorilta voi puuttua perustietoja kuten miten CV tehdään tai tietoa esim. Hän johtaa hanketta ja työskentelee lisäksi logistiikka-alan yrityksessä neljänä iltana viikossa. Mohamed perusti viime syksynä Anna mahdollisuus -hankkeen. Jamila käy kansainvälistä koulua, joka on suvaitsevainen. Mohamedista työllistymisongelma johtuu syrjivistä rakenteista ja maahanmuuttajien työelämään liittyvien tietojen puutteesta. Tyttöjen lapsuudessa Mohamed näkee paljon samaa kuin omassaan: lasten leikit, pelit ja huolettomuus ovat kaikkialla samat. Avointa rasismia on vähemmän, mutta syrjintä on pesiytynyt näkymättömänä rakenteisiin. Myös toisen sukupolven Suomessa syntyneillä maahanmuuttajanuorilla on ongelmia: heidän vanhemmiltaan puuttuu tietoa ja keinoja tukea lapsiaan koulutusvalinnoissa tai työllistymisessä. Suomessa tasa-arvoon on yhä matkaa. Kuitenkin juuri he tietävät parhaiten, millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsisivat kotoutuakseen Suomeen hyvin. Se ei ole kenenkään etu. Hän huomasi, miten hyvin suomalainen terveydenhoito toimii, ja se lisäsi entisestään luottamusta yhteiskuntaan. – Jo ulkomaalainen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä ja musta ihonväri tekee siitä vielä vaikeampaa. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on moninkertainen kantasuomalaisiin verrattuna. Mutta edelleen asunnonvälittäjien naama venähtää, kun puhelimessa hyvää suomea puhunut ihminen osoittautuu ulkomaalaistaustaiseksi. Mohamed tietää, että jos yhteiskunta sulkee ovet, ihmisen on etsittävä paikkansa sen laidalta tai ulkopuolelta. Mohamed uskoo, että Jamilakin joutuu todistelemaan kelpaavuuttaan ja ponnistelemaan etnisiä suomalaisia enemmän. Perjantaisin Mohamed käy moskeijassa, ja iltapäivät hän pyrkii viettämään lasten kanssa. Jos nuori ei osaa itse etsiä tietoa, hän jää tyhjän päälle. – Eivät pakolaiset ole turistimatkalla. Kansainvälinen koulu on suvaitsevainen. Monilla maahanmuuttajilla on kantasuomalaisia vähemmän tietoa työnhausta, koulutusmahdollisuuksista tai heiltä puuttuvat verkostot. Mohamed oli aikoinaan telakan ensimmäinen musta työntekijä, kun maahanmuuttajia näkee nyt monissa työpaikoissa. – Olin koulun ainoa erilainen, enkä halua tyttärelleni samaa kohtaloa. Mohamedista maahanmuuttajat saavat heikosti ääntään kuuluviin. – Sydämessäni olen somalialainen, mutta olen osa suomalaista yhteiskuntaa. Myös Abdul Haq Mangalin viime vuonna Jyväskylän yliopistossa tekemä pro gradu -tutkimus osoittaa toisen sukupolven maahanmuuttajien heikon aseman työelämässä. Suomessa yksityisyyttä arvostetaan enemmän, mutta ihmisten rehellisyys on hienoa. Se oli Mohamedin elämän onnellisin päivä. rakennusalalla tarvittavista turvallisuuskorteista. Joskus käydään läpi työhaastattelutilannetta. Se edistää maahanmuuttajanuorten työllistymistä tarjoamalla työhön ja koulutukseen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja kannustusta. Mohamedista tänne tuleville pitää antaa mahdollisuus, sillä Suomi tarvitsee monenlaista osaamista. Jasmin, 12, harrastaa karatea, ja Jamilaa, 7, kiinnostaa voimistelu. Mohamed uskookin maahanmuuttajanuorten tarvitsevan ennen kaikkea tukea omien mahdollisuuksiensa kartoittamisessa. EU:n viime syksynä toteuttama tutkimus mustaihoisten asemasta osoittaa ihonvärin aiheuttavan kaikille elämän osa-alueille ulottuvaa rasismia. Mohamed puhuu Jamilan kanssa somalia, mutta pitää kulttuurien tasapainoa kasvatuksessa tärkeänä. Vuosi häiden jälkeen syntyi Jamila. n Apua kotoutumiseen Turun kaupunki rahoittaa Yusuf Mohamedin perustamaa Anna mahdollisuus -hanketta, joka pyrkii auttamaan maahanmuuttajanuorten työllistymistä. Heillä on ollut hyvä elämä, jonka he ovat joutuneet pakon edessä jättämään. Hankkeen asiakkaista noin puolet on löytänyt palkkatyötä pääasiassa logistiikkaja rakennusalalta. Tiedän, miten täällä eletään, osaan pelisäännöt ja koen osallisuutta. Täällä 63 prosenttia mustaihoisista ihmisistä oli kokenut rasistista syrjintää viime vuonna, kun vastaava luku Isossa-Britanniassa oli 21
LM 3/2019 s.10-15 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s20-23LauriJärvilehto.indd 20 15.2.2019 13.35. Laura ja Lauri Järvilehto ovat olleet yhdessä 16 vuotta
– Sinne minua ei kuitenkaan otettu, kun olin alaikäinen. Vapaa-ajasta oli tullut baaritutuille tekemisillä kehuskelemista, ja sisintä kalvoi tyhjyyden tunne. Ulkomaille lähtiessäänkin hänen repussaan oli vain kirjoja ja musavehkeet – ei esimerkiksi vaihLapsena ärsyynnyin siitä, jos aikuiset puhuivat lässyttäen. Lauri oli ajatellut muuttavansa kurssin myötä Pariisiin. Elämä kaipasi uuttaa suuntaa. – Meidän tuli esittää yhdessä avioparia. Ja eipä aikaakaan, kun hänestä kehkeytyi paikallinen kuuluisuus. – Opettajan ja oppilaan aseman tulisi olla tasa-arvoinen, vaikka he eivät ole tasavertaisia. Musiikki antoi hänelle itsetunnonkin kannalta ensimmäisen erittäin tärkeän elämyksen. Kerran eräs japanilainen turisti kysyi, tietäisikö tämä kenties jonkin hänen maansa kansanlaulun. Se dialogi oli eka kerta, kun puhuimme keskenämme, Järvilehto kertoo Lauransa kohtaamisesta. Hän valikoi 150 kappaleen listaltaan klassikkoelokuvien tunnusmusiikkia sekä jazzia ja bluesia. Olin aika loppu vuonna 2002. Musiikin teko meni intensiiviseksi ja kaupalliseksi. Niinpä Järvilehto loi oman kotistudionsa Villa Pekurissa tienaamillaan rahoilla. Koulu ei maistunut . – En tiennyt, miten pidellä tahtipuikkoa, mutta orkesteri opetti työhön. Alkujaan hän oli halunnut kesätöihin hampurilaisravintolaan, jonne hänen kaksi isoveljeäänkin olivat löytäneet tiensä. Lauri Järvilehto aloitti ranskan opinnot ja meni Helsingin yliopistoon kielen puhekurssille, jolla hän törmäsi tulevaan vaimoonsa. Vaikkapa sen, mikä kello on ja miten se toimii. Vanhempien – äiti on radiotoimittaja ja televisio-ohjaaja Rauni Järvilehto ja isä neurotieteen emeritusprofessori Timo Järvilehto – lisäksi äidinisä selitti asioita suoraan. – Pidin opetustyylistä, jossa opettaja ei asettunut oppilaiden yläpuolelle. – Itsetuntoa tuntui valheellisesti määrittävän se, kuinka monta projektia oli käynnissä: mitä enemmän sitä parempi. ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT JANI LAUKKANEN 17 -vuotias Lauri Järvilehto soitti iltaisin pianoa oululaisravintola Villa Pekurissa. – Kehotin miestä hyräilemään ja soitin sitten korvakuulolta. ”Hyvä elämä on IHMISOIKEUS ” Muusikko, filosofi, yrittäjä ja tietokirjailija Lauri Järvilehdon unelmayhteiskunnassa ihmiset nauttivat tekemisistään aikuisinakin kuin seitsemänvuotiaat. Jossain vaiheessa hän väsyi tiiviiseen työtahtiin. LM 3/2019 s.10-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 21 ›› LM3_s20-23LauriJärvilehto.indd 21 15.2.2019 13.35. Hän tuli vielä muutamia kertoja illan aikana luokseni, hyräili lisää ja antoi lopuksi 50 markan tipin! Se tuntui silloin isolta rahalta, Järvilehto muistelee hymyillen. Parikymppisenä hän muutti Helsinkiin, jossa alkoi työskennellä ammattimaisesti musiikin parissa: tuottajana Musicmakers-yhtiössä ja Svenska Teaternin kapellimestarina. Lukiossa Järvilehto tentti rehtori Hanna Yli-Luukon ansiosta lähes kaikki lukuaineet ja sai hyvän yo-todistuksen. Siellä joidenkin opettajien tunnit olivat sentään kiinnostavia: psykologia, filosofia ja äidinkielen tunneilla novellien kirjoittaminen kiehtoivat Järvilehtoa. Tuolloin ympäristönsuojelutiedettä opiskeleva Laura hankki itselleen vaihtopaikan Lillestä. Järvilehto kertoo olleensa erittäin vilkas lapsi ja kokeneensa peruskoulussa myös koulukiusaamista. Järvilehto kävi musiikkipainotteisen Pohjankartanon yläasteen ja meni sitten Madetojan musiikkilukioon. Numerot olivat kyllä pääasiassa kiitettäviä, mutta motivaatio tunneilla istumiseen uupui. – Jälkiviisaana voin sanoa, että kun kaupalliset motiivit liittyvät musiikin tekemiseen, sotii se herkkyyttä vastaan. Lapsenakin ärsyynnyin siitä, jos aikuiset puhuivat lässyttäen. Järvilehto on aina lukenut paljon vapaa-ajallaan
Se ei ole kauaskatseista, Järvilehto toteaa suoraan. Järvilehto on kirjoittanut viisi kirjaa, joista uusin teoksensa Kiitorata – Startup-maailman molemmat puolet ilmestyi viime vuoden lopulla. Laura on siirtynyt hiljattain töihin hyväntekeväisyysjärjestöön oltuaan kotona 12 vuotta. MOTTO: Ihmisarvo on vakio. KIRJOITTANUT viisi teosta, mm. Kuka LAURI JÄRVILEHTO SYNTYI Helsingissä vuonna 1977, muutti Ouluun 8-vuotiaana. Roviosta tunnetuksi tulleen Peter Vesterbackan kanssa Järvilehto perusti lasten oppimispeleihin keskittyvän Lightneer-yrityksen. Mutta kaksi vuotta toimitusjohtajan pallilla riitti, nykyään hän on enää mukana firman hallituksessa: – En syty niinkään bisneksestä. Teoksissaan hän jakaa keräämäänsä tietoa ja kokemuksiaan. Takaisin Suomeen tultuaan Järvilehto alkoi opiskella teoreettista filosofiaa. Ihmisiä ohjataan kouluun ja töihin, että saavat laskut maksetuksi. Hauskan oppimisen vallankumous (2014) ja Kiitorata – Startup-maailman molemmat puolet (2018). – Olimme Lauran kanssa tavatessamme kuin päivänsäde ja menninkäinen. Järvilehdon mielestä lasten taitoihin fysiikassa pitäisi panostaa, koska fysiikka on tieteellisen maailmanymmärtämisen kulmakivi. Taivutetaanpa rautalangasta! Jos yksilöä kiinnostaa lukeminen, autolla ajo ja esiintyminen, hän voi soveltaa lukemista ja esiintymistä esimerkiksi opettajan työssä ja harrastaa autolla ajoa viikonloppuisin. Filosofia antaa Järvilehdon mukaan valmiuksia yritysmaailmaan ja politiikkaan, ajatuksellisten rakenteiden luontiin. Näistä muodostuu 3 628 800 vaihtoehtoa sille, mitä ihminen voisi tehdä elämässään. TOIMII Suomen Unicefin, Lightneerin ja Filosofian Akatemian hallituksissa. Lista mahdollisuuksista on pitkä. Olimme Lauran kanssa tavatessamme kuin päivänsäde ja menninkäinen. Ja nyt päästään Järvilehdon tavoitteeseen! Hän haluaisi rakentaa Suomea sellaiseksi yhteiskunnaksi, joka ohjaisi ihmisiä asioihin, jotka aidosti motivoivat heitä. KOULUTUKSELTAAN filosofian tohtori. LM 3/2019 s.10-15 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s20-23LauriJärvilehto.indd 22 15.2.2019 13.35. Syksy 2004 oli hienoa aikaa! Paahdoin opinnoissa ja ajattelin, ettei musiikki voisi ikinä iskeä niin syvään. Järvilehto kulki testaamassa oppimispeliä Slovakiassa, Ugandassa, Singaporessa ja Kambodžassa. Hyvään elämään sisältyy aito innostus opittuihin asioihin. Tai hän voi ajaa työkseen rekkaa, lukea tauoilla ja esiintyä viikonloppuisin. Mallikin tällaiseen selvitykseen Järvilehdolla on tarjota: – Jokainen ihminen, joka ei ole jollain tavalla lukossa, pystyy kirjoittamaan paperille kymmenen asiaa, joista on kiinnostunut. Esikoinen syntyi vuonna 2006, vuosi naimisiin menon jälkeen. Jollei osaamista päivitetä, vuosien kuluttua ollaan ongelmissa. – Tai jos tykkää harjoittaa lihaskuntoa, sitä voi tehdä varastotyöläisenä, muuttomiehenä tai personal trainerina. – Hyvä elämä on ihmisoikeus, ja nyt lapsia ei osata Suomessakaan auttaa siihen tarpeeksi. Hän näyttää puhelimestaan videon siitä, kuinka lapset, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet älylaitteita, oppivat taidon hetkessä. Pinnan alla meillä molemmilla oli kuitenkin sama arvomaailma. – Nyt systeemi on rikki. Laura oli kiltti ja katolisessa uskossa ja minä pahis, joka roikkui baarireissuilla aamu viiteen. Laura ja Lauri Järvilehto ovat pitäneet yhtä 16 vuotta, joista 14 avioliitossa. Ihminen ei siis tarvitse koulutustaan, vaan kiinnostustaan vastaavaa työtä. – Elämän täytyy koostua aktiviteeteista, jotka ovat mielekkäitä, ja toisaalta yksi kiinnostuksen kohde voi toteutua monissa muodoissa. – Vaimo ihmetteli, kun olin niin innoissani tenttiaamuina, että pääsisin kirjoittamaan pitkiä selostuksia Wittgensteinista. tovaatteita, mitä silloinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo naureskeli. Hän teki ennen pitkää työpäivää, mutta nyt työtuntien täytyy mahtua yhdeksän ja neljän välille. REPUSSA TÄLLÄ HETKELLÄ: Leo Tolstoin Sodan ja rauhan 2.osa, Kai-Fu Leen AI Superpowers, Siddhartha Mukherjeen The Gene – An Intimate History, Arnold Schwarzeneggerin The New Encyclopedia of Modern Bodybuilding sekä oma teos Kiitorata. Ensin pitäisi selvittää, mikä ihmistä kiinnostaa ja vasta sitten ohjata tämän toiminta markkinatalouden rattaisiin. On Laurin vuoro kuljettaa lapsia hoitoon, kouluun ja harrastuksiin. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaa opetuksen kautta lasten hyvinvointiin. Vuonna 2009 Järvilehto perusti Filosofian Akatemian, joka muun muassa tarjoaa konsultointipalveluita yrityksille. Olin innostunein fysiikan oppimispelin kehitystyöstä. ASUU Espoossa vaimonsa Lauran ja viiden lapsensa kanssa. Lapset ovat nyt 12-, 10-, 7-, 5ja 3-vuotiaat. MUSIIKKIA: omalla nimellä kaksi, Lau-nimellä yksi ja Songsworth-nimellä kolme levyä
Minut kastettiin, kun olin 32-vuotias. – Pyrimme elämään pääpiirteissään niin kuin kirkko opettaa. Erilaisilla maailman selitystavoilla on omat käyttöarvonsa. Vitsailen joskus, että Laura käännytti minut, mutta oikeasti vaikutuin jo ihan alkuun katolilaisuuden elävästä uskon harjoittamisesta, Lauri Järvilehto kuvaa. Kodin siunaus tapahtuu kerran vuodessa. Hän oli taas autenttisesti läsnä, mikä oli aikamoinen kokemus. n Perhettä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, se vaatii vaivannäköä. Joonatan, 7, (vas.), Matias, 3, Tuomas, 5, ja Luukas, 10, käyvät Montessoripäiväkotia ja -koulua. – Perhettä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan se vaatii vaivannäköä. Lapset osaavat jo opettaa isäänsä. – Lapset ovat opettaneet ainakin sen, ettei kannata paahtaa töitä sata lasissa. Yhteys lapsiin joko on tai ei ole. Vaikkapa elektroniikasta on löytynyt alustoja ja sovelluksia, joista Järvilehto ei ollut ennen kuullut. LM 3/2019 s.10-15 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 23 LM3_s20-23LauriJärvilehto.indd 23 15.2.2019 13.35. Lapset käyvät Montessori-päiväkotia ja -koulua. – Olen ollut muutenkin kiinnostunut uskonnoista ja henkilönä esimerkiksi Dalai Lamasta. Kun Järvilehto oli tänä talvena luistelemassa poikiensa kanssa, hän tajusi konkreettisesti, ettei takavasemmalla olekaan enää taksia tai lentokonetta odottamassa. Pelottelevasta uskosta ja jumalkäsityksestä Järvilehto ei sen sijaan pidä. Katolinen usko on keskeinen osa perheen arkea. Isänä Järvilehto arvostaa sitä, että lapset saavat omaehtoisesti tutkia ja oppia uutta. On traagista, jos yhteyttä ei ole. Uskonto pystyy hänen mielestään vastaamaan siihen, mikä on ihmisen paikka maailmassa tai mitä on hyvyys, kun tiede vastaa vaikkapa siihen, miten nopeasti kivi tippuu. Hänen opetustensa mukaan olemme pieniä ja vähäpätöisiä, mutta samalla meissä on suuri potentiaali. Hänestä koulun merkittävin tehtävä on se, ettei lapsia vieraannutettaisi oppimisen riemusta, vaan intoa pidettäisiin yllä. Sunnuntaisin käydään messussa ja päivittäin lausutaan iltarukous
Julkinen keskustelu on myllyttänyt, että nuoret voivat hirveän pahoin. Johtuvatko kaikki nuorten ongelmat mielenterveyden häiriöistä. kysyy Kaltiala-Heino. Kun hän aloitti lääkärinä 1980-luvun lopussa, kaikki parikymppiset psykiatriset potilaat kävivät töissä. Asiantuntijatkin ihmettelevät, mistä se johtuu. Ei ole kuitenkaan mitään tutkimusnäyttöä siitä, että nuorten mielenterveyshäiriöt olisivat merkittävästi lisääntyneet – eivät ainakaan yhtäkkiä parin viime vuoden aikana. . . Vai onko yhteiskunnassa tapahtunut joitain sellaisia muutoksia, että ihmisillä on yhtä paljon häiriöitä ja ongelmia kuin ennenkin, mutta niiden kanssa ei enää selvitä. Nykyisin sellaisia työpaikkoja ei ole, ja vaatimukset sosiaalisista taidoista ja teknologiaosaamisesta lähtien ovat kovat. terveys L ähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikoille ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Nuorten mielenterveyshäiriöitä tunnistetaan paremmin ja niistä tiedetään enemmän. IITA KETTUNEN M O ST PH O TO S NUORET voivat pahoin 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM 3/2019 s.24-25 LM3_s24-25_NuorisoPsykiatria.indd 24 15.2.2019 12.56. Silloin oli tarjolla erilaisia avustavia työpaikkoja, joihin saattoi päästä, vaikkei ollut hankkinut ammatillista koulutusta eikä ollut ihan tervekään. Myös mielenterveyspalveluihin liittyvä leima on vähentynyt, eikä tuen hakemiseen liity enää stigmaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lähetteet lisääntyivät peräti 37 % vuosina 2016–17. Tarvitaanko niiden hoitamiseen aina psykiatriaa
Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 Joensuun erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat puolitoista miljoonaa euroa vuodessa. Kouluterveydenhoitajilla on liikaa oppilaita, kun luokkakoot ovat kasvaneet. Mutta entä jos nuorella on oppimisvaikeuksia tai muita kehityksellisiä vaikeuksia, neuropsykiatrisia tai mielentervey den ongelmia. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että sote-uudistuksessa kaavaillaan säästöjä, joista osa kohdistuisi juuri nuorisopsykiatriaan. . Lähetteiden lisääntymiseen saattaa Mannosen mukaan vaikuttaa myös se, että psykiatrisella hoidolla saavutetaan nykyisin hyviä tuloksia – jos niihin onnistuu pääsemään. Netistä etsitään tietoa, kuinka niitä hoidetaan muualla, ja samaa osataan vaatia Suomessakin. ENEMMÄN TUKEA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN Nuorisopsykiatrian ydinryhmä ovat Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan yläkouluikäiset nuoret, joiden elämä on oppivelvollisuusiän päättyessä tärkeässä muutoskohdassa. Sekin on niin vaativaa, että siellä pärjäävät vain terveet, innokkaat ja motivoituneet oppilaat. . Mannonen työskenteli aiemmin Joensuun kaupungin nuorisoasemalla perusja ammattikoululaisten sekä lukiolaisten koululääkärinä. 24-25 LM3_s24-25_NuorisoPsykiatria.indd 25 15.2.2019 12.56. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 25 LM 3/2019 s. Se tuottaisi pitkällä aikavälillä isoja säästöjä. Tämä viive pitää tavalla tai toisella saada pois. Jos on pallo hukassa, sieltä putoaa liian helposti. Mutta siihen tarvitaan koulutetumpaa henkilökuntaa kuin mitä nyt on käytettävissä, Marjatta Mannonen huomauttaa. Kaltiala-Heino kannattaa ajatusta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Mannonen muistuttaa, että monesti sairaudet puhkeavat ihan tavallisissa elämänolosuhteissa tai ne johtuvat perimästä, joten niitä kaikkia ei pystytä ehkäisemään. Eikä lisävuodesta ole mitään haittaa terveille ja suotuisasti kehittyneille nuorillekaan. siten, että erikoissairaanhoidon työntekijät työskentelisivät osan työajastaan yhdessä peruspalveluiden työntekijöiden kanssa perhekeskuksessa tai kouluterveydenhuollossa. ONGELMAT KROONISTUVAT JONOISSA Sekä erityistason hoidossa että perustasolla, kuten kouluterveydenhuollossa, pitäisi Marjatta Mannosen mielestä olla enemmän psykoterapiakoulutettua henkilökuntaa, joka pystyisi antamaan nopeaa ja tehokasta lyhytterapiaa. Koulumaailmassa nuorilta odotetaan itseohjautuvuutta ja kykyä tehdä itsenäisiä suunnitelmia. Hänen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa edes mennä jokaiselle oppitunnille eri luokkaan eri opettajan ja eri ryhmän kanssa. Mannosen mukaan se on suljettu siksi, ettei osastohoito välttämättä ole paras mahdollinen, vaan apua tarjoaa paremmin monipuolinen ja laaja avohoito. Meidän tulisi myös pohtia, ajattelemmeko liian helposti, että kaikenlaiset vaikeudet johtuvat mielenterveydestä ja että ne pitää hoitaa psykiatrisesti. Aiemmin keskivaikeat häiriöt eivät myöskään aiheuttaneet niin suurta haittaa koulunkäynnissä kuin nykyisin. Pitäisikö meidän katsoa vähän ympärillemme. Jos nuori ja hänen perheensä eivät halua mielenterveydellistä apua, olisi hyvä, että putoamisvaarassa olevalla nuorella olisi ainakin velvoite käydä lisää koulua. LASTENJA NUORTENPSYKIATRIA LÄHEMMÄKSI ARKEA Sosiaalija terveysministeriön lapsija perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen vakuuttaa, että vastoin julkisuudessa liikkuneita huhuja sote-uudistukseen ei sisälly säädöksiä, jotka tähtäisivät nuorisotai lastenpsykiatrian kustannusten supistamiseen. Hänestä lasten mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta vaikeampia häiriöitä on hieman enemmän kuin ennen. Osa mielenterveysongelmista hoituu varmaan ihan itsestään, jos olosuhteet tukevat nuoren kasvua ja kehitystä oikealla tavalla ja vastaavat hänen tarpeitaan. . Tämän voisi toteuttaa esim. Ja jos vanhemmilla on ongelmia, pitäisi perheelle saada oikeanlaista tukea. Yhteistyötä tai konsultaatiota voisi toteuttaa myös sähköisesti. Hän kertoo, että erityispalveluiden ja peruspalveluiden yhteistyötä tiivistetään ja parannetaan. . Jo tässä vaiheessa on vaarana, että nuori putoaa kyydistä. Hänestä perustason palveluissa osataan kyllä tunnistaa vaikeuksia ja psyykkisiä oireita, mutta kunnollista hoitoa on tarjolla useimmiten vasta sitten, kun lapsi tai nuori tarvitsee lähetteen erikoissairaanhoitoon. . Esimerkiksi oppimisvaikeuksiin pitää vastata pedagogisin keinoin. Osaa häiriöistä voidaan ennaltaehkäistä. Lastenja nuorisopsykiatrian erityisosaamista tulee viedä peruspalveluihin, jotta vaikuttavaa hoitoa olisi tarjolla nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Mannosen mielestä koulupsykologeja on liian vähän. Jos perustason palvelut lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitamisessa saadaan kuntoon, erityistason hoitoa tarvitsevien nuorten määrä vähenee. Marjatta Mannonen työskentelee Savonlinnan ja Päijät-Hämeen keskussairaaloissa konsultoivana lastenpsykiatrina. Se on kehittävää terveelle ja älykkäälle nuorelle. Usein korostetaan mielenterveysongelmien ennalta ehkäisemistä. Päijät-Hämeen keskussairaalassa lastenpsykiatriankin osasto on lopetettu, muttei suinkaan säästöjen takia. Psykiatrisista sairauksista ja häiriöistä myös tiedetään enemmän. Ja jos sosiaalisissa taidoissa on ongelmia, koulussa tulisi tehdä sellaisia järjestelyjä, että oppilas pystyy olemaan siellä ilman terapiaa. Nykyisin resursseja tuhlataan, koska erikoissairaanhoidossa on pitkät jonot tutkimukseen ja hoitoon, jolloin ongelmat ehtivät kroonistua. Kaupungissa käytettiin jo varhaisessa vaiheessa erilaisia psykoterapioita ja muita tieteellisesti todistettuja interventioita, jotka tutkitusti auttavat nuorta. Yksittäisillä kunnilla ei ole mahdollisuutta ylläpitää tutkimusnäyttöön perustuvia hoitoja menetelmäkoulutuksineen, mutta maakunnan alueilla se onnistuisi yhteisvoimin ja jalkautuvan työotteen avulla. Myös vanhemmilta odotetaan paljon suurempaa panosta, kun koulun vaatimukset ovat kasvaneet niin suuriksi. KOULUTERVEYDENHUOLLON PAINEET Myös lastenpsykiatrian lähetteet ovat lisääntyneet. Kannatan säästöjä, jos samalla lisättäisiin henkilöstön koulutusta. Myös toisen asteen koulutuksessa pitäisi tarjota enemmän tukea. Paljon tärkeämpää on häiriöiden ja sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoitaminen
Hartaasti odotetussa sairaalassa Helsingin Meilahdessa pienet potilaat otetaan osallisiksi sen toiminnallisuuteen. Kyseessä on Leonora Fredriksonin teos Korpi, lehto, tunturi, joka on eräs tänne suunnitelluista taideteoksista. Helsingin Uudessa lastensairaalassa taide on osa hoitoympäristöä. Kolmannen kerroksen odotushuoneessa vihreät ja ruskeat sävypinnat luovat rauhallista tunnelmaa tilaan, jossa lapset vanhempineen istuvat odottelemassa pääsyä vastaanotolle. Visuaaliset virikkeet jatkuvat aulasta läpi koko 8-kerroksisen rakennuksen. MAARIT PIIPPO | KUVAT JUSSI TIAINEN TAIDE LÄÄKITSEE 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM 3/2019 s.26-29 LM3_s26-29_TaidettaLSssa.indd 26 18.2.2019 14.06. Seinän kokoisessa virtuaaliakvaariossa uiskentelee värikkäitä piirroskaloja muiden merenelävien joukossa. Maalaukset seinillä luovat näkymiä suomalaiseen metsään aavoine korpineen, vehreine lehtoineen ja sinertävine tuntureineen. Visuaaliset elementit kertovat tarinaa uuden ajan hoitolaitoksesta, joka lähestyy lapsia ja nuoria heidän omasta maailmastaan käsin. Uusi lastensairaala on värikäs, eloisa ja tunteita herättävä, siis aivan erilainen kuin perinteiset, steriileiksi mielletyt sairaalaympäristöt. Viime vuonna valmistunut Uusi lastensairaala sai yhteensä 1,5 miljoonaa euroa taidehankintoihin Svenska Kulturfondenilta, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne -säätiöltä ja Suomen kultRauhoittava vaikutus on tärkeää. terveys – Hei, tuolla ui mun kala! hihkuu pikkutyttö suuren sinisen videoseinän edessä Uuden lastensairaalan aulassa. Jokainen sairaalaan tuleva lapsi tai nuori saa piirtää oman kalansa, joka skannataan ja siirretään digitaaliseen akvaarioon
Irma Laukkasen herkkäkuvioinen teos on tehty lasilevyistä, jotka jakavat tilaa sairaalan kappelissa. Uuden lastensairaalan kappelissa Anu Tuomisen kierrätysmateriaaleista tehdyt teokset kertovat elämän kiertokulusta. Parittomaksi jäänyt lapanen ei ole yhtään vähäisempi ilman pariaan. Tuulen kehrä luo tunteen tilasta, jolla on oma sisäinen maailmansa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 27 ›› LM 3/2019 s. 26-29 LM3_s26-29_TaidettaLSssa.indd 27 18.2.2019 12.19
Tavoitteessa on onnistuttu käyttäjien ja asiantuntijoiden antaman palautteen mukaan. Mittavat lahjoitusvarat osoitettiin nimenomaan uutta rakennusta varten suunnitellulle taiteelle. Talo sai ArkkitehtuuriFinlandian. Lapset ovat saaneet sairaalan, jonka jokainen yksityiskohta on tarkoin harkittu heidän toipumistaan ja hyvinvointiaan ajatellen. Teokset on sijoitettu eri puolille sairaalaa odotustiloihin, osastoille, aulaan – ja jopa autohalliin! – Taide tuo tilaan toisen todellisuuden tason. Teokset voivat antaa lohtua sekä uusia näkökulmia tai puheenaihetta lasten ja vanhempien väliseen keskusteluun. Arkkitehti Antti-Matti Siikalallakin oli omakohtaista kokemusta lapsensa sairausjaksoista Lastenklinikalta, jonka hän oli kokenut ankeaksi ja laitosmaiseksi. Teoksen monikulmaiset periskoopit luovat labyrinttimaista löytämisen tunnelmaa, ja avattavista ja suljettavista luukuista paljastuu värikäs valo, kuin häivähdys arktista aurinkoa. Kun Uutta lastensairaalaa alettiin toteuttaa, pienet potilaat ja heidän perheensä kutsuttiin mukaan suunnitteluun, ja käyttäjäkokemusten kuuntelu selkeytti sairaalan ideaa. Usein myös vanhemmat ja omaiset viettävät pitkiä aikoja lapsensa kanssa sairaalassa, jossa voi syntyä voimakkaitakin tunteita ja reaktioita. Se voi antaa ajattelemisen aihetta ja mielen virikettä tai rauhoittaa ja poistaa ahdistusta, kertoo Levanto. – Sairaala on erityisen herkkä tila, jossa taide ei voi sokeerata, pelottaa tai ahdistaa, muistuttaa Marjatta Levanto. Tähän mottoon meidän kaikkien on helppo yhtyä. Tähtäimessä oli hoitoprosessia kokonaisvaltaisesti helpottava rakennus aina arkkitehtuuria, sisustusta ja estetiikkaa myöten. Taide voi myös tarjota aktiivisia osallistumisen mahdollisuuksia hoitovaiheiden lomassa. Voittajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka totesi: – Sisääntuloaulan seinässä on teksti: Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi – Tillsammans för varje barns trygghet. Uusi lastensairaala sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon heti valmistuttuaan syksyllä 2018. Lopputuloksena on 11 teosta tai teoskokonaisuutta 13 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä. Kun lapsi sairastuu vakavasti, vaikuttaa sairaalan ilmapiiri koko perheeseen. Silloin taide auttaa käsittelemään sairauden aiheuttamaa pelkoa ja epävarmuutta. Varojen käytöstä vastasi taiteen asiantuntijoista koottu toimikunta sekä taidekasvattaja Marjatta Levanto, joka valitsi mukaan tulevat taiteilijat. Näin vaikkapa ensimmäisen kerroksen odotustilassa, jossa Petri Eskelisen Napatutkija-teos tuo esille elementtejä, jotka vievät huomion pois odottamisen jännityksestä. LM 3/2019 s.26-29 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s26-29_TaidettaLSssa.indd 28 15.2.2019 12.47. Odotushuone saattaa olla hermostuttava paikka, mutta Petri Eskelisen teos Napatutkija kutsuu unohtamaan jännityksen ja etsimään merireittejä arktisille alueille. Sisätiloissa taide tulee esille hienovaraisesti keskellä potilasasiointia. tuurirahastolta. Eron harmaisiin sairaalamiljöihin tekee jo julkisivu, jossa sateenkaaren värisuora osoittaa toimintojen paikan: ensiapuosasto on merkitty punaisella, ja pääsisäänkäynti on vihreä
Luontoaiheet rauhoittavat vuoroaan odottavaa potilasta. Suomessa julkisten rakennusten taidehankintoja edistää prosenttitaiteen periaate, jonka mukaan prosentti rakennuksen kustannuksista sijoitetaan taidehankintoihin. Tämän vuoden elokuussa valmistuvassa Mikkelin keskussairaalan Perhetalossa nähdään Suomen suurin taideteos, Lauri Nykoppin Koivupuisto. – Taideteoksen kautta ihmisen huomiota voidaan siirtää ainakin hetkeksi pois sairaudesta, kertoo Perhetalon suunnittelussa mukava oleva taidekuraattori Riitta Moisander. Taide sairaalaympäristöissä on kansainvälinen trendi, josta tehtiin laaja seurantatutkimus Ruotsissa jo 1990-luvulla. Teho-osastolla rauhoittavat Jorma Purasen valon ja varjon heijastumia esittävät valokuvat puutarhoista. Mielikuvitus auttaa tekemään sairaalassaolon lapselle ymmärrettäväksi ja hallittavaksi kokemukseksi, toteaa lastentautien dosentti Pekka Lahdenne Uudesta lastensairaalasta. Sieltä löytyy Irma Laukkasen herkkävireinen teos Tuulen kehrä lasiseinässä. Nykytaiteen lisäksi siellä nähdään myös digitaalista taidetta, sarjakuvailmaisua ja Tove Janssonin grafiikkaa. Se symboloi pehmeästi virtaavaa tuulta, joka suojaa lähtijää. H EI D I H U O VI N EN LM 3/2019 s. Mikkelin Perhetalon ulkoseinään valmistuu Suomen suurin taideteos, koko rakennuksen ympäri kulkeva Lauri Nykoppin Koivupuisto. Trendiin on Suomessa herätty hiljattain . Uusissa sairaaloissa prosenttitaidetta nähdään ainakin vuonna 2015 valmistuneessa Satakunnan keskussairaalan Lastenja naistentalossa Porissa sekä tänä vuonna käyttöön otettavassa Tampereen Las ten ja nuorten sairaalassa. Taidetta löytyy lähes kaikkialta muualta paitsi potilashuoneista, joissa teosten ei haluttu vievän tilaa tutkimusvälineiltä. Perhetalon jokai nen ikkuna muodostaa oman taideteoksensa. Vilkkaassa kahvilassa Kari Cavénin peilimosaiikista tehty Selfie-teos kutsuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kyseessä on lasielementeistä koostuva, koko rakennuksen läpi kulkeva luonto kuva, joka toimii visuaalisena elementtinä sekä hoitolaitoksen ulkoettä sisäpuolella. Taiteen osuus lisääntyy tulevaisuuden hyvinvointilaitoksissa, koska sen merkitys paranemisen edistämisessä on tunnustettu. n Kari Cavénin Selfieteos kahvilan seinällä houkuttelee peilaamaan heijastuksia ja ottamaan omakuvia. Taide vie huomion pois sairaudesta. Sairaalassa on myös kappeli niitä tilanteita varten, joissa sairaus on ottanut voiton potilaasta. 26-29 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 29 LM3_s26-29_TaidettaLSssa.indd 29 15.2.2019 12.47. – Taide ja leikki ovat lääkettä. Sairaalan visuaaliset virikkeet ovat monipuolisia, sillä niiden tulee koskettaa sekä eri-ikäisiä että eri kulttuureista tulevia asiakkaita ja henkilökuntaa. Leonora Fredrikssonin teos Korpi, lehto ja tunturi tuo maanläheisiä sävyjä kolmannen kerroksen odotustilaan. Kappelista löytyy myös Anu Tuomisen kierrätysmateriaaleista tehtyjä teoksia, jotka näyttävät, miten toisiinsa kuulumattomat asiat, kuten parittomaksi jääneet lapaset ja sukat tai kirpputoreille hylätyt esineet, voivat löytää uuden yhteyden taiteellisen tulkinnan kautta. Kulttuurintutkija Boinkum Benson Konlaan osoitti, että riittävän virikkeellinen ympäristö edistää hyvänolonhormoni endorfiinin tuotantoa, mikä voi nopeuttaa paranemista ja vähentää lääkityksen tarvetta
Se kasvattaa itsetuntoa. pakolaisuus SAARISTON LAPSIA Viime vuonna Kreikkaan saapuneista turvapaikanhakijoista lähes 40 prosenttia oli lapsia. VEERA VEHKASALO | KUVAT VANESSA RIKI LM 3/2019 s.30-33 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s30-33_UimakouluKreikassa.indd 30 15.2.2019 12.32. Nyt osa meren yli vaikeissa olosuhteissa saapuneista tytöistä opettelee uimaan
Vuodesta 2016 lähtien tulijat eivät ole saaneet enää jatkaa matkaa suoraan mantereelle, joten valtaosa heistä päätyy saarten ylikansoitetuille pakolaisleireille, joissa hygienian puute ja turvattomuus ovat arkipäivää. – Moria on kuin vankila. 30-33 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 31 ›› LM3_s30-33_UimakouluKreikassa.indd 31 15.2.2019 12.32. R yhmä ilosta huutavia lapsia juoksee koulubussille. Lapseni menettävät ruokahalunsa hajun takia ja heillä on allergiaoireita ja kutinaa, sanoo kuwaitilainen kahden lapsen äiti Sumer. SAARISTON LAPSIA LM 3/2019 s. Järjestö varoitti syksyllä, että yhä useampi leirillä oleva lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti, ja vaatii olosuhteiden välitöntä parantamista. Tytöt eivät olleet koskaan uineet meressä, mutta ajan myötä se muuttui pelottavasta mukavaksi. Kantajiensa selkiä suuremmat Frozen-reput heiluvat kärsimättömästi bussin ovelle muodostuvassa jonossa. Morian leirin asukkaat kertovat, että vessat menevät huollon puutteessa usein niin tukkoon, että tarpeet tehdään niiden ulkopuolelle. Michell Cobble vetää yksin tulleille pakolaistytöille uimatunteja Lesboksen saarella. Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaanhoitaja Mia Terkelsen kertoo, että leirin vieressä sijaitsevalle lastenklinikalle tulee paljon lapsia, jotka kärsivät iho-ongelmista, oksentelusta ja ripulista. Viime vuonna Kreikan saarille saapui noin 850 lasta joka kuukausi. Yhä useampi leirillä oleva lapsi on itsetuhoinen. Tämä ei kuitenkaan ole aivan tavallinen koulumatka, sillä lapset ovat palaamassa Morian pakolaisleirille, joka sijaitsee Lesboksen saarella. Hänen mukaansa suuri osa lapsista oireilee myös psyykkisesti – yhä enemmän nekin, joilla ei ollut traumoja saapuessaan
Se auttoi minua rentoutumaan. Hengähdyspaikan lisäksi keskus tarjoaa mielekästä tekemistä. Perhe on onnekas, sillä se pääsi leiriltä todellakin omaan kotiin. Syyrialainen Mulham saapui Chiokselle yksin alaikäisenä, mutta vapaaehtoistyö ja ystävät helpottavat eroa perheestä. Hetkeksi muualle Lapsille ja nuorille on elintärkeää päästä edes välillä pois näistä ympäristöistä. Joitain oli kohdeltu todella huonosti merellä, ja veteen liittyi paljon pelkoja, Cobble sanoo. Uimatunnille osallistuva Pavie (nimi muutettu) kertoo, että Cobblen piti suostutella hänet mukaan. – Meillä ei ole heille kotona mitään kivaa, joten täällä käyminen on heille hyväksi, sanoo lasten isä Amir. Lapsiperheet ja yksin tulleet lapset saavat usein etusijan jonoissa järjestöjen tarjoamiin väliaikaisasuntoihin tai mannermaan paremmille leireille. Cobble ei voinut muuttaa tyttöjen elämäntilannetta, mutta halusi kasvattaa heidän itsetuntoaan. PAVIE, 16. Kun värikäs ja lämminhenkinen ympäristö täyttyy lasten laulusta, tuntuu paikka Kreikan valtion ylläpitämän Morian leirin täydelliseltä vastakohdalta. Hän päätti opettaa tytöt uimaan! Valtaosa tytöistä ei ollut koskaan uinut, joten pelkkä veteen astuminen otti aikansa. Saarilla toimivat sadat paikalliset, kansainväliset ja turvapaikanhakijataustaiset vapaaehtoiset ponnistelevat yhdessä tehdäkseen tilanteesta siedettävämmän. Kohdataan pelot Tekeminen voi tarjota paitsi ajanvietettä myös tärkeää psykologista tukea. Kaikille paikkoja ei kuitenkaan riitä. Aluksi se vaikutti vaikealta, ja veden alla hengityksen pidättäminen oli hankalaa. Myös One Happy Family -päiväkeskus, josta bussille jonottavat pienet oppilaat ovat tulossa, pyörii täysin vapaaehtoisvoimin. Leikkipaikalla rymyävät afganistanilaiset Yusuf, 7, ja Arsalan, 2, käyvät siellä kreikan ja englannin tunneilla, koska eivät ole päässeet kouluun ja päiväkotiin, mihin heillä olisi periaatteessa Kreikassa oikeus, mutta tilaa ei aina ole. Näin ajatteli myös Lesboksen saarella Refugee Education and Learning -järjestön vapaaehtoisena työskentelevä yhdysvaltalainen Michell Cobble. – Kaikki nämä tytöt ovat tulleet noiden petollisten vesien yli tänne. Alaikäisten kanssa toimiessaan hän huomasi, että ilman vanhempia maahan saapuneista lapsista etenkin tytöt tarvitsivat lisää tukea. Uimapaikalta voi erottaa Turkin rannikon. Onnistumisen kokemusten myötä monet tytöt rohkaistuivat muillakin elämänalueilla. He järjestävät lapsille leikkitoimintaa, kieltenopetusta, festivaaleja ja jopa puutarhakursseja. LM 3/2019 s.30-33 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s30-33_UimakouluKreikassa.indd 32 18.2.2019 14.09. Mutta kun opin uimaan, ei pelottanut enää. Uiminen auttoi minua rentoutumaan. Pavie kuitenkin hämmästyi, miten nopeasti meressä olemisesta tuli hauskaa yhteistä tekemistä: – Uimiseen liittyi suurimpia pelkojani. Moni kärsi masennusoireista ja koulunkäynti takkuili
Yusuf, 7, One Happy Family -keskuksen leikkipaikalla. Kaksi väkivaltaista pidätystä Turkissa, matka päihtyneen salakuljettajan kyydissä Kreikkaan ja pitkä odotus eivät ole Mulhamia lannistaneet. MULHAM, 19. Elämä jatkuu Kreikassa oli vuoden lopussa arviolta 3 700 yksin maahan tullutta alaikäistä. Tänne tullessani en puhunut englantia, en soittanut kitaraa enkä rullaluistellut. Jouduttuaan heistä eroon Turkissa hän käytti alun perin kameraan säästämänsä rahat matkaan meren yli Kreikkaan. Nyt Mulham kertoo innoissaan vapaaehtoistyöstään CERST-järjestössä, joka vastaanottaa ihmisiä, kun he rantautuvat. n Täällä voi ajatella olevansa turisti. En välitä siitä ja elän vain elämääni. – Täällä voi ajatella olevansa turisti, vaikka ihmiset kohtelevat kuin pakolaista. – Näen paljon enemmän toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että nämä tytöt voivat tehdä mitä haluavat, Cobble sanoo. 30-33 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 33 LM3_s30-33_UimakouluKreikassa.indd 33 18.2.2019 14.09. Nyt teen kaikkea sitä! hän kertoo hymyillen. – Työ on uskomatonta! Teen tätä, koska tiimi on mahtava ja saarelle tulevat tarvitsevat apua, kertoo Mulham, joka asuu asuntolassa yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Maailman pakolaispäivää juhlistetaan Chioksella pakolaistaustaisten esiintyjien säestämänä. Syyrialainen 19-vuotias Mulham on odottanut Chioksen saarella lähes puolitoista vuotta, että pääsisi perheensä luo Saksaan. LM 3/2019 s. Tilanne on äärimmäisen raskas, mutta nuoret voivat olla yllättävän sitkeitä – etenkin jos heille annetaan mahdollisuus olla muutakin kuin pakolainen, joka odottaa leirillä kohtaloaan. Sama järjestö auttoi Mulhamia, kun hän saapui 17-vuotiaana Chiokselle yksin keskellä yötä. Heistä monien perhe on muualla Euroopassa, mutta perheitä ei ole yhdistetty
Myöhemmin 1970-luvulla kotikaupunkiin tuli Intian basaari, josta löysin mieluisia vaatteita. Jos sinulla ei ollut 501:iä, olit joko köyhä tai muuten valtavirrasta ulkona. Lahkeensuut olivat niin tiukat, että farkut sai pois jalasta vain kääntämällä ne riisuttaessa nurinpäin ja astumalla toisella jalalla lahkeen päälle, että toisen sai kiskottua jalasta pois. Flanellipaidat olivat suosittuja niin tytöillä kuin pojilla, ja tytöillä niiden kanssa usein jenkkihuivi. Jotain kiusaamista oli havaittavissa, mutta pidin uskollisesti kiinni omasta tyylistä pää pystyssä. Seppäläkin oli suosittu vaatekauppa. ELINA TEERIJOKI 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM 3/2019 s.24-25 LM3_s34-37_Brandit.indd 34 15.2.2019 12.23. Lähes kaiken muun tein itse, olen vahvasta käsityösuvusta. Niiden kanssa käytin itse kutomiani neuletakkeja sekä paitoja ja itse ompelemiani huppareita. Katsottiin tarkasti, mitä toisilla oli, ja piti olla samanlaista ja muodikasta. Niitä minulla ei ollut, olin muodista poiketen enemmän slim fit. Ei minulla ollut muita merkkituotteita kuin nuo levikset ja pilottitakki. Niitä oli melkein kaikilla, sini-valkoisia, sini-oransseja, vihreä-valkoisia, musta-vihreitä, musta-violetteja... Vaatteet hankittiin omasta kaupungista. Isä oli laivalla töissä, ja kerran 15-vuotiaana pääsin hänen kauttaan Tukholmaan ostoksille. Tilalle tulivat Mic Mac ja stretch-kangas. Luulen, että hyvin toimeentulevia perheitä oli niin harvassa, että valtavirtaa oli olla tavallinen ja vaatimattomasti pukeutunut. Nahkapaloista tehtiin liivejä, ja poikaystävällekin neulottiin pipo. Vastapaino kireälle alaosalle oli ylisuuri yläosa. Vaatteita teetettiinkin vielä esimerkiksi kevätjuhlaan. Beavers-farkut olivat muotia, mutta koska lähellä oli Beaversin tehtaanmyymälä, niitä sai edullisesti kuka tahansa, joten ne menivät muodista nopeasti. Itse opettelin neulomaan villapaitoja; Ylen tv-kuuluttaja Irene Usvasalo muhkeine neuleineen oli suosikkini.” KATJA AAPPOLA-LINDSTRÖM, 1980-LUVUN NUORI ”Neljännellä luokalla vuonna 1994 oli pojilla ”in” NHL-tuotteet: paidat, pipot, reput, lippalakit ja penaalit. Fruit of the Loom, Nike ja FILA.” MINERVA MARIN, 1990-LUVUN NUORI ”Meillä käytettiin rahaa säädellysti, mutta joka syksy sain merkkifarkut. Katsoimme teeveestä Dallasia ja Dynastiaa, josta haimme ideoita olkatoppauksiin, röyhelöihin ja valtaviin koruihin. Yhteen aikaan niiden kanssa piti käyttää Hai-saappaita niin, että lahje oli sullottu takaa saappaaseen. Raidalliset ribbi-paidat olivat myös suosittuja. Jos oikeanlaisia vaatteita ei ole, seuraan ei ole tulemista. Farkut olivat yleensä Leet. Vaatteita tehtiin ja muokattiin paljon itse: muistan koulun käsityötunnilla tehdyn muodikkaan angoraslipoverin, jota käytettiin paitapuseron tai poolon kanssa. Ne oli aina Levikset, mustat 501 tai tummansiniset 555 bootcut. Puukengät olivat myös muodikkaat. Kun menin yläkouluun vuonna 1997, reppu vaihtui läppäolkalaukkuun. Halusin pukeutua vaihtelevasti ja kirjasin joka päivä Teinikalenteriin, millainen asu minulla oli. Osa panosti rahaa ja osti Marimekkoa, meillä muilla oli sellaiset, mitä sai Yves Rocherin tilaajalahjaksi. ENTISET NUORET ”Vaatteen merkki ei ollut tärkeä, mutta vaatteen piti olla oikean mallinen. Meillä ei ollut koskaan ylimääräistä rahaa, joten piti käyttää luovuutta. Kuljettiin osa kolmiraitaverkkareissa ja osa kaksiraitaisissa kopioissa. En kuitenkaan muista, että vaatteista olisi kiusattu. Talvitakkina oli vihreä pilotti tai kylmemmillä keleillä pitkä villakangastakki sekä pipo tai neulelippis ja lapaset. Kohta farkut olivatkin niin tiukat, että minullakin oli koulurepussa pihdit, joiden avulla kiskoin vetoketjun vessassa käynnin jälkeen ylös, kun käsivoimat eivät riittäneet. Jos joku oli erilainen, eikä käyttänyt muotivaatteita, ei sellaisesta kiusattu.” ULLA SIRÉN, 1970-LUVUN NUORI ”Porkkanafarkut: korkea vyötärö ja alaspäin kapenevat lahkeet. Silloin oli muodissa isot skeittikengät ja niiden kanssa kauttaaltaan leveät farkut, hopparihousut. Hupparit olivat suosittuja sekä college-paidat, merkkejä mm. Sitten tuli Adidas: kolmiraitaverkkaripuvut ja nappiverkkarit. Kyllä se tiedostettiin ja huomioitiin, jos ne eivät olleet aidot. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää: esimerkiksi halvoista kengistä naljailtiin.” KRISTIINA OJALA, 2000-LUVUN ALUN NUORI brändit Teinikulutuksen HULLUT VUODET Brändeillä tuetaan identiteettiä ja vuorovaikutusta. Vuosikymmenen lopussa tulivat Levikset. Minäkin sain sellaiset, vaikkei meillä yleensä ollut varaa. Vaatteita ylipäänsä oli tosi vähän ja niitä ostettiin harvoin, vaikka perhe olisi ollut varakaskin. En tiedä johtuiko kotipaikkakunnastani Kajaanin lähellä, että R-collectionin tuotteita käytettiin paljon, varsinkin anorakkeja ja huumori-t-paitoja, joissa oli hauska eläinkuva ja jokin mukava teksti. Äiti osasi ommella ja uudistaa vanhoja vaatteita
– Etenkin yläkouluvaiheessa, 13–14-vuotiaana, on vaikea uskaltaa olla oma itsensä. 24-25 LM3_s34-37_Brandit.indd 35 18.2.2019 13.49. Brändi voi olla joskus niinkin vahva juttu, että nuoret sulkevat toisiaan pois joukosta sen mukaan, millaisia tuotteita kukin käyttää. M O ST PH O TO S Brändittömyyskin voi olla kannanotto. Hän puhuu ”teinikulutuksen hulluista vuosista”, jotka osuvat yläkouluikään. Silti harva pystyy olemaan kokonaan brändikulttuurin ulkopuolella. Kalliisiin tuotteisiin saatetaan kerätä rahaa pitkään, sillä nuoret pitävät niitä tärkeinä sijoituksina. On tärkeää tietää, mitä muilla on ja mitä he arvostavat sekä samaistua heihin, Aledin kuvailee. Nuoren identiteetti kehittyy tuolloin kovaa vauhtia. Brändeillä nuori voi tukea tätä kehitystä: urheiluvaatteista saa sporttisuutta, vanhempien nuorten käyttämät luksusmerkit taas lainaavat nuorelle käyttäjälleen ikäistään kypsempää imagoa. Moni nuori tekee myös eroa siihen, minkä merkkisiä vaatteita hänen vanhempansa ovat hänelle lapsuudessa valinneet. Päivittäinen ystävyyden kokeminen riippuu raaimmillaan siitä, mitä jollakulla on päällä. Samil Aledinin haastattelemien nuorten mukaan kiusaamisen välttää parhaiten valitsemalla keskitien tuotteita: tavallisia urheilubrändejä tai kansainvälisten kauppaketjujen vaatteita. LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 35 ›› LM 3/2019 s. Brändittömyyskin voi olla kannanotto brändeihin, ja brändittömät nuoret saattavat arvostella brändejä käyttäviä kovin sanoin. Jos oikeanlaisia vaatteita ei ole, seuraan ei ole tulemista. Y läkouluikäisten suomalaisten, englantilaisten ja yhdysvaltalaisten nuorten brändien käyttöä tutkinut kauppatieteen tohtori Samil Aledin sanoo, että brändeillä on monenlaisia tehtäviä nuorten arjessa. Brändeistä haetaan myös tukea itsetunnolle. Eräskin nuori kertoi Aledinin tutkimuksessa, että kun menee tosi huonosti, voi ajatella, että ”on minulla sentään tuo Vuittonin lompakko”. Niillä rakennetaan omaa identiteettiä, vahvistetaan ryhmään kuulumista ja tuetaan itsetuntoa. – Saatetaan esimerkiksi huomauttaa, että joku voisi hankkia toisen merkkisiä vaatteita, jotta ryhmän maine ei kärsi
M onelle nuorelle brändit ovat tärkeä osa elämää, mutta toisinkin voi olla. Hän etsii vaatteita, jotka ovat omaa silmää miellyttäviä ja tuntuvat mukavilta päällä. Mummon kaapista on löytynyt muitakin aarteita kuten vanhoja leveähelmaisia kesämekkoja, jotka käyvät myös hienommiksi juhla-asuiksi. – Katson kirppiksellä aina kaikki mustat vaatteet läpi, siitä se tyyli muodostuu. Erika Luukko suosii kierrätettyä vaatetta sekä tyylin, laadun että eettisyyden vuoksi. Erika käy yhdeksättä luokkaa suuressa yläkoulussa. Erika tuntee kuitenkin muutaman nuoren vintagepukeutujan, yhden pojankin. Kovinkaan moni koulukavereista ei harrasta vintagetyyliä. Hän kokee mainstream-tyylin vähän tylsänä, kun kaikki näyttävät samanlaisilta. Oma maku edellä LI IS A H U IM A Minulle on sanottu, että mahtavaa, kun uskallat. Nykyisin hän luottaa omaan makuunsa, eikä esimerkiksi seuraa ketään somessa tietyn pukeutumistyylin vuoksi. Päässä on huopahattu, joka sattui löytymään kodin hattuhyllyltä. LM 3/2019 s.34-37 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s34-37_Brandit.indd 36 18.2.2019 12.24. Moni tykkää tyylistäni, vaikkei itse haluaisi käyttää samanlaisia vaatteita. TYYLI SYNTYY MUSTASTA Kaarinalainen Ronja Saario, 14, on haastattelussa pukeutunut mustaan pitsipuseroon, mustaan samettimekkoon ja sateenkaariraidallisiin pitkiin sukkiin. – Useimmilla on koulussa farkut ja hupparit tai urheiluvaatteita. Niiden kanssa hänellä on usein paitapusero ja bleiseri. Tyylin juuret ovat äidin kaveripiiristä, josta Ronjan sanoin löytyy ”monenlaisia ihmisiä”. – Minulle on sanottu, että mahtavaa, kun uskallat. Se on tavallinen arkiyhdistelmä, jossa hän voisi mennä myös kouluun. ERIKA. Lapsen Maailma tapasi nuoria kirppisharrastajia. Vanhat vaatteet ovat aina olleet minusta tosi hienoja. Hän on saanut omasta tyylistään vain positiivisia kommentteja. Erikan mielestä jokainen saa ja jokaisen pitäisi pukeutua kuten itse haluaa. – Tyylini on vintage, joskus retro. Ronja alkoi jo alakouluaikoina käydä kirpputorilla ensin äitinsä, nykyisin myös kavereiden kanssa. Hän alkoi kehittää omaa tyyliään sen alussa. Helsinkiläinen Erika Luukko, 15, pukeutuu joskus kouluun mummonsa vanhoihin samettihousuihin. Mitään tiettyä tyylisuuntaa hän ei katso edustavansa
Erika Luukon mielestä UFF ja Pelastusarmeija ovat hyviä paikkoja, joista hän löytää kaipaamiaan laadukkaita ja persoonallisia vaatteita. MERKEILLÄ HUOMIOTA JA IHAILUA Ronja Saario ei ole kokenut, että koulussa vaatteista huomauteltaisiin hyvässä tai pahassa. Kirppisten hyvä puoli on hänestä se, että omilla taskurahoillakin voi tehdä hyviä löytöjä, eikä vanhempien kukkarolla tarvitse vierailla. Se on ihan kauheaa. Maksoin niistä noin kympin. Joillakuilla Erikan koulun suosituilla tytöillä on kalliita merkkivaatteita kuten Michael Korsin ja Louis Vuittonin laukkuja, ja moni katsoo niitä ihaillen. Vähän aikaa sitten ilahduin, kun löysin verskat, joissa oli sateenkaarinauha kummallakin sivulla. Ronja Saariolla on tapana käydä kavereiden kanssa kirpputoreilla. RONJA. – Meidän koulussa ei ole merkkihulluutta, eikä ketään leimata vaatteiden takia, vaan jokainen saa pukeutua ihan omalla tavallaan. 34-37 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 37 LM3_s34-37_Brandit.indd 37 18.2.2019 12.32. Ronja Saarion suosikki on SPR:n Kontti, jossa vaatteet on järjestetty hyvin, ja löytöjen tekeminen siksi helppoa. – Nykyisin farkutkin saattavat kestää vain kaksi– kolme kuukautta, ja vaatteiden tuotanto-olot ovat huonot. KIRPPISLÖYTÖJÄ TASKURAHALLA Sekä Ronja että Erika ostavat valtaosan vaatteistaan kirpputorilta. Koulussa suhtaudutaan hänen mielestään tyylien moninaisuuteen hyvin. – Yhdellä meidän koulussa on Guccin vaatteita. Ovat ne minustakin hienoja, mutten haluaisi maksaa niin paljon vaatteista. Vaikka Ronja ei välitä merkkivaatteista, hän tietää, että niillä on vetovoimaa. Siinä vaikuttaa kaveripiirin mielipide, eli joissain porukoissa ei ole helppoa toteuttaa omaa tyyliään. Hänen kaveriporukassaan jokainen etsii vähän erilaisia vaatteita, joten kilpailutilannettakaan ei pääse syntymään. Hän ei myöskään koe, että erottuisi toisista paljon tyylinsä vuoksi. Erika Luukko tietää, että nuorilla voi olla paineita näyttää samanlaisilta keskenään. – Kalliilla merkeillä voi saada huomiota kaveripiirissä – etenkin jos merkkivaatteita on paljon. Vaatebrändeistä urheiluvaatemerkit ovat koulussa eniten esillä. n PA SI LE IN O Katson kirppiksellä mustat vaatteet läpi, siitä se tyyli muodostuu. Myös vaatteiden eettisyys on hänelle tärkeää, ja hän suhtautuu hyvin kriittisesti pikamuotiin. LM 3/2019 s. Molemmat nuoret tekevät välillä löytöjä myös sukulaisten vaatekaapeilta: Erika mummonsa, Ronja äitinsä ja tätinsä. Niitä voi käyttää hyvin talvellakin. – Isolla kirppiksellä pitää vain varata aikaa ja jaksaa käydä vaatteita läpi
Esitys kertoo lastensuojelutaustaisten tyttöjen kokemuksista, jotka nousivat esiin vertaistukiKATO VAAN! Lastensuojelutaustaiset tytöt epäröivät tarttua teatterihaasteeseen, mutta se kannatti. – Omaohjaajani kertoi, että hei sun sosiaalityöntekijä ilmoitti sut tällaseen. Olen halunnut näyttämölle siitä lähtien, kun täytin 14 vuotta, lastenkodissa asuva Milla kertoo hymyillen. harrastus V anhempi juo viinaa. Hän päätyi esitykseen mukaan omaksi yllätyksekseen. Tyttöjen kirjoituksia -esitys on viittä vaille kasassa, ensi-ilta parin viikon päästä turkulaisessa Teatteri Mundossa. Paljon sanoja, paperia, paperia, paperia. Heitä tuskin erottaa näyttämölle pingotetun harson takaa, johon heijastuu loputonta byrokratiajargonia: ”Ensi sijaisia ovat perheen olosuhteisiin ja hyvinvointiin suunnatut avohuollon toimet lastensuojelu tulee mukaan kuvioihin kun…” Milla Salonen, 17, istahtaa hetkeksi katsomon alimmalle penkkiriville. Kun kuulin, että näytelmästä tulee julkinen, innostuin. Vanhempi uhkaa tappaa itsensä. Olin ihan, että okei. Mihin kaikkeen noita pinoja tarvitaan. Nyt harjoitellaan alkukohtausta, jossa tytöt pyörivät lastensuojelun rattaissa kuin robotit. Olen tässä, ettekö näe. Koska sä olet tollainen! Avohuollon tukitoimet, lapsen etu, iso huoli, huostaanotto... ULLA WILLBERG | KUVAT SUVI ELO LM 3/2019 s.38-41 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s38-41_TriMundo.indd 38 15.2.2019 12.01
Tukea ja itsevarmuutta soveltavasta teatterista: Riikka KasperHyökyvirta (vas.), Niko-Alex Nordström, Satu-Lotta Pitko ja Milla Salonen vauhdissa. LM 3/2019 s. 38-41 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 39 ›› LM3_s38-41_TriMundo.indd 39 18.2.2019 13.11
Niko-Alex Nordströmille, 18, kävi niin ja siksi hänellä on asiaa katsojille. Se kertoo suorituspaineista, riittämättömyyden tunteista, vähättelyn ja näkymättömyyden kokemuksista, kelpaamattomuudesta, ehdollisesta vanhemmuudesta ja isättömyydestä. Luet, miten sinut väärin ymmärretty, oiot. Tarinat ovat silti kaikkien, eikä tyttöjä voi tunnistaa niistä. Susanna ja Veera vetäytyvät takahuoneeseen, sillä vielä tarvitaan Susannan monologi. – Toivoisin, että olisi kannustusta, arvostusta ja toisen identiteetin kunnioittamista. Ja se tunne huostaan otettuna, kun sinua herkeämättä tarkkaillaan, joka teko ja sana kirjataan ja sinusta koko ajan raportoidaan. Susanna keksii. ryhmässä soveltavan teatterin keinoin. SOVELTAVA TEATTERI/ DRAAMA HOIVAMENETELMÄNÄ Tekijöiksi sopivat ihan kaikki, myös yleisö. – Itsensä hyväksyminen voi olla vaikeaa. Se voi olla sitä tukea, mitä itsenäistyvät nuoret siirtymävaiheessa omaan kotiin tarvitsevat, he sanovat. Vaihtoa pojan nimeen ei ymmärretty, eikä sitä olisi haluttu käyttää. Lopputulos voi olla myös taiteellisesti korkeatasoinen teos. Vertaistukiryhmässä aloitti kuusi 17–23-vuotiasta tyttöä, joista kolme jatkoi taiteelliseen työskentelyyn. Niko-Alex on kärsinyt pahoin jännittämisestä ja ahdistumisesta, minkä vuoksi hän ei ole aiemmin halunnut esiintyä. Kodikkaassa puutalossa Turussa näyttämö ja katsomo mahtuvat yhteen pieneen huoneeseen. – Tai mitä jos vain kirjoitat niitä ylös. Tärkeintä on vuorovaikutus, paineettomuus, tekemisen hauskuus ja mieleenpainuva kokemus. Omien kokemusten jakaminen yleisön kanssa tuntuu jännittävältä mutta samalla hyvin tärkeältä. Luet taas ja oiot... Susanna Heikkilä toimii käsikirjoittajana ja ääninäyttelijänä. Toivon, että pystyn kannustamaan muita tyttöjä siinä. Mukana saa olla omalla tyylillä. Sen tekeminen ei ole Susannalle helppoa. – Voisinko sanella ja sinä kirjoitat puolestani. Anna Hellstén (vas.) ja Veera Alaverronen ohjaavat. Tyttöjen kirjoituksia -esityksesYksi esityksen teemoista on näkymättömät tytöt. Veera ehdottaa, että Susanna puhuisi nauhalle asioita, joita haluaa monologiin. Anna on koulutukseltaan myös yhteisöpedagogi ja Veera psykologi. – Se luotiin alun perin työkaluksi lastensuojelulasten vanhemmille, mutta muokkasimme siitä nuorten version, joka auttaa rakentamaan omaa identiteettiä ja selviytymiskeinoja. Susanna Heikkilä, 23, harkitsi osallistumista pitkään ja on iloinen, että uskalsi. Joskus tyttö huomaa olevansa sukupuoli-identiteetiltään jotakin muuta kuin tyttö. Jos omiin ajatuksiin jumiutuu, kannattaa hakea apua viisaammilta, Susanna sanoo. Esitystä ei välttämättä edes synny, koska tärkeintä on itse prosessi. Kukaan ei todellakaan rupea transsukupuoliseksi huvikseen, se on niin rankkaa. – Monologini kertoo transsukupuolisuudesta ja haastaa yleisön pohtimaan ennakkoluulojaan. – Soveltava teatteri tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia rohkaista, kannustaa ja voimaannuttaa nuoria. Jos toimit näin, me rakastetaan sua, jos toimit noin, me hylätään sut. LM 3/2019 s.38-41 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s38-41_TriMundo.indd 40 15.2.2019 12.01. Ohjaajina ja produktion vetäjinä toimivat teatteri-ilmaisun ohjaajat Anna Hellstén ja Veera Alaverronen, joilla on työkokemusta lastensuojelusta. Hän ei kokenut live-esiintymistä omakseen, vaan toimii käsikirjoittajana ja esiintyy videolla sekä ääninäyttelijänä. Lastensuojelusta Niko-Alexilla on ihan hyviä kokemuksia, mutta nimiasia aiheutti ongelmia. Käytetty työskentelymalli oli Annan ja Veeran luoma pilotti, joka perustuu omaelämäkerralliseen Mes ® -menetelmään
Sä oot mun kilpi. Oma toive oli saada tukea kotiin ja psykiatrista apua. LM 3/2019 s. Ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Jos ärsyttää, sekin saa näkyä, saa puristaa kättä nyrkkiin, Anna ohjaa. Elämä on alkanut kantaa, ja nyt Susanna elää onnellista perhe-elämää puolisonsa kanssa. Sydän hakkaa, pedot jahtaa eikä ne saa meitä kiinni. Tunnelma huoneteatterissa on leppoisa: Teatteri Mundo on uusi intiimi soveltavan teatterin näyttämö kodikkaassa puutalossa Turussa, missä näyttämö ja katsomo mahtuvat yhteen pieneen huoneeseen. Kehittänyt ja patentoinut lastensuojeluyritys Neljä Astetta Oy. Vaik leijona karjuu mun pääs, sotahuuto kasvaa pilvii,” jatkuu Sofan biisi. n MES ® -MENETELMÄ Itsetuntemuksen ja elämänhallinnan kasvuohjelma, joka auttaa tunnistamaan omia tunteita, tarpeita, rajoja ja käyttäytymismalleja sekä löytämään selviytymiskeinoja. Hän muuttaa tänä keväänä omaan asuntoon. Uskon, että esitysten myötä sitä tulee vielä lisää. En suostu enää itteeni kadottaa. He ovat Turun ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun opiskelijoita, jotka toimivat Millan ja Niko-Alexin mentoreina näyttämöllä. Niko-Alexin ja Millan rinnalla esityksessä nähdään Satu-Lotta Pitko ja Riikka Kasper-Hyökyvirta. Kato vaa, kato vaa, kato vaa, kato vaa!” – Hei rakkaat, muistakaa, että poseerauksissa saa näkyä, mitä teidän sisällä on! Improvisoitte ja menette fiiliksen mukaan. – Taidesektorilla soveltavan teatterin hyödyt nähdään, mutta sosiaalija terveyssektori pitäisi vielä saada mukaan. Anna istuu risti-istunnassa lattialla ja alkaa laskea: yy, kaa, koo, nee. Mut pakko täält kuopanpohjalt jostaki on alottaa. 38-41 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 41 LM3_s38-41_TriMundo.indd 41 15.2.2019 12.01. Olen löytänyt myös paljon uusia puolia itsestäni, keinoja, jotka auttavat jaksamaan. Työryhmään kuuluu lisäksi muun muassa näyttämötekniikan taitajia. Nuorten esitys oli Teatteri Mundon ohjelmistoss a marras–joulukuussa ja sai hyvät arvostelut. Niko-Alex tietää, mitä haluaa tehdä työkseen. Takana on kipeitä juttuja, mutta tulevaisuus voi olla kaikkea muuta. – Olen jo saanut tästä produktiosta paljon lisää itsevarmuutta. Nelikko asettautuu riviin näyttämölle. sä hän on avoimesti sitä mitä on – kaikkien edessä. Perustuu omaelämäkerralliseen työskentelyyn vertaistukiryhmässä. Sofa tunnetaan feministisistä sanoituksista: ” Mä oon ihan säröl, useesti hajottaa. Produktion aikana Milla oivalsi vihdoin, miksei kyennyt yhdeksännellä menemään kouluun. Susanna sai käsiteltyä painolastia: hänelle ei koskaan selvinnyt, miksi hänet otettiin huostaan. ”Tänään päästää tästä häkistä irti. He toivovat, että pilottikokeilu saa jatkoa ja soveltava teatteri löytää tiensä itsenäistyvien nuorten tueksi, esimerkiksi lastensuojelun avohuollon toimintaan. Kakluuniin on sytytetty kodikkaasti tulet. Se, että ohjaaja-Anna oli tuttu jälkihuollosta, madalsi kynnystä osallistua. Se otetaan omiin käsiin tässä ja nyt. Musiikki alkaa alusta. Mundoa ylläpitää osuuskunta Kulttuurivaltakunta, jonka jäseniä Anna ja Veera ovat. Tyttöjen tanssissa on riemua ja päättäväisyyttä. Milla aikoo jatkaa teatteriharrastusta. Loppubiisi on Sofa-duon Sotamaalauksii-räppi. Hän pyrkii ammatilliseen koulutukseen sosiaalija terveysalalle, mistä hän jatkaa sairaanhoitajaksi
Siirtyminen sijaishuoltopaikkaan Laakson mukaan lauseessa ”pystyn aika paljon vaikuttaan, mutta silti en pysty” tiivistyvät monen perhehoitoon ja laitokseen sijoitetun lapsen kokemukset osallisuudesta. YTT Riitta Laakso keräsi huostassa olevilta lapsilta tietoa heidän hyvinvoinnistaan, sijaishuoltoon liittyvistä kokemuksistaan ja lastensuojelun käytännöistä. Sen sijaan he eivät voi vaikuttaa elämänsä kannalU N SP LA SH ” Omaan arkeen VOI VAIKUTTAA ” Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret antoivat arvosanoja kuudesta kahdeksikkoon, kun heiltä kysyttiin omista vaikuttamismahdollisuuksista suhteessa muihin saman ikäisiin. lastensuojelu ”P ystyn aika paljon vaikuttaan, mutta… silti en pysty.” Näin kuvailee huostassa asuva nuori sitä, mihin kaikkeen hän voi omassa elämässään vaikuttaa. Lapset voivat vaikuttaa koulunkäyntiin, harrastuksiin, retkikohteisiin, yhteisen vapaa-ajan viettotapoihin sekä osin sääntöihin ja siihen, miten tapaavat läheisiään. ULLA OJALA 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM 3/2019 s.42-43 LM3_s42-43_RiittaLaaksonRaportti.indd 42 15.2.2019 11.36. THL:n tutkimuksessa haastateltiin 20:ta, 11–17-vuotiasta, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa asuvaa lasta ja nuorta, keskusteltiin toiminnallisessa ryhmässä neljän sijaisperheessä asuvan 6–9-vuotiaan lapsen kanssa ja kohdattiin viisi vammaista, huostassa olevaa 14–17-vuotiasta nuorta. He kertoivat pystyvänsä vaikuttamaan pieniin asioihin, mutta eivät isompiin
– Lapsuudessa ja nuoruudessa opitaan neuvottelutaitoja ja osallistumista päätöksentekoon sekä saadaan kokemuksia osallisuudesta tai osattomuudesta. Jos lapsella ja nuorella on kokemus siitä, että hän on pystynyt vaikuttamaan omaan elämäänsä, se antaa pohjaa yhteiskunnassa vaikuttamiselle. Joudun heti tuleen tänne.” Kuullaanko lapsen mielipiteitä. – Mutta arjen osallisuus, josta lapset ja nuoret puhuivat pienenä osallisuutena, ei ole mitenkään vähäpätöistä. Yksi nuori kertoi pystyneensä vaikuttamaan sijaishuoltopaikan sääntöihin eli itselleen merkittävään kaveriaikaan. Pieni osa lapsista kertoi epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, turvattomuudesta, omien kokemustensa vähättelystä, sivuuttamisesta ja osattomuudesta. Moni kokee erottuvansa muista esimerkiksi siksi, että heidän pitää mennä koulusta suoraan sijaishuoltopaikkaan, kun muut nuoret voivat jäädä kaupungille tai mennä kavereiden luokse: ”No mä en saa just silleen mennä kavereitten kans koulun jälkeen niin ku et, olla niitten kaa suoraan koulust. Lapset ja nuoret pitävät myös omaa käytöstä keskeisenä vaikuttamisen tapana. Lapset ja nuoret vertailevat myös omia vaikuttamismahdollisuuksiaan suhteessa muihin saman ikäisiin. Aiemmin koulunkäynnin laiminlyönti oli johtanut kaveriajan menetykseen, mutta sääntö oli nuoren ehdotuksesta käännetty toisinpäin: hoitaessaan koulun hyvin nuori sai viettää tunnin ylimääräistä aikaa kavereiden kanssa. Laakso oli osittain yllättynyt siitä, miten vähän lapset ja nuoret kertoivat osallistumisestaan sijaishuoltopaikan valintaan. Haastatteluista kävi ilmi, että kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidettävät asiakassuunnitelmaneuvottelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä huostassa olevien lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemisen paikkana ja osallisuuden rakenteena. (THL 2019). Hänen mukaansa kysymys on yhteiskunnankin kannalta isosta asiasta. Haastattelussa jotkut nuoret kertoivat myös, että paikan vaihtaminen oli järjestynyt, kun he olivat sitä toivoneet. Tutkimustulosten jäsentely perustuu lasten itsensä määrittelemiin, hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin. Lapset kertoivat myös materiaalisen hyvinvoinnin kohentuneen. n > Riitta Laakso: ”Ne näki musta” Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. Jos nuori kuitenkin kokee, ettei hän pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä ja sijaishuoltopaikan käytännöt ja toimintatavat tuntuvat epäasiallisilta, yhtenä vaihtoehtona on karkaaminen: ”No jos ne kohtelis mua huonosti niin mä kyllä lähtisin täältä aika äkkiä.” Turvallinen kasvuympäristö Laakso tarkastelee raportissa osallisuuden lisäksi lasten näkemyksiä turvallisuudesta, suhteista perheeseen ja läheisiin, sijaishuoltopaikan toimijoihin ja sosiaalityöntekijään sekä vahvistumisesta. ta sellaisiin merkittäviin asioihin kuten huostassa oloon tai siihen, missä ja keiden kanssa asuvat. LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 43 LM 3/2019 s. Päätöksentekoprosessista tulisikin muokata sellainen, että lapselle välittyy kokemus todellisesta osallisuudesta. Arviot vaihtelivat kuutosen ja kasin välillä. Osa lapsista puhui haastatteluissa turvallisesta ja kannustavasta kasvuympäristöstä ja siitä, että he ovat tulleet nähdyiksi, heidän ongelmansa ovat tulleet ymmärretyiksi ja he ovat saaneet rohkeutta ilmaista itseään. – Se oli sikäli yllättävää, että sijaishuoltopaikan valinta on yksi niistä päätöksentekotilanteista, jossa korostetaan, että lapsen mielipide tulee selvittää ja ottaa huomioon. 42-43 LM3_s42-43_RiittaLaaksonRaportti.indd 43 15.2.2019 11.36. Oikeus päätöksentekoon näyttää liittyvän myös ikään: mitä enemmän on ikää, sitä enemmän on myös oikeuksia päättää omaa elämää koskevista ratkaisuista. KUULEMISEN TUEKSI Tutkimuksen ohessa on tuotettu sosiaalityöntekijöiden käyttöön Mitä sinulle kuuluu -materiaali, johon on koottu keskusteluteemoja lasten ja nuorten näkemysten kuulemiseksi. Usean haastatellun lapsen kohdalla siirtyminen nykyiseen sijaishuoltopaikkaan oli tapahtunut kiireessä ja siten, että harva oli käynyt tutustumassa paikkaan etukäteen: ”Siis siitä ei ees ollu sovittu, mitään… Olihan se sillai, tulin koulusta pari tuntii aikasemmin, niin sit mä lähin.” Laakson mukaan osallisuuteen kannattaisi tässä kohtaa kiinnittää huomiota, sillä sijaishuoltopaikka vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään ratkaisevasti. Tärkeät kaverisuhteet Kaverisuhteet ovat lapsille ja nuorille tärkeitä, mikä tuli esille haastatteluissa. Materiaalipaketti löytyy THL:n verkkosivuilta kohdasta sijaishuollon valvonta. Tosin lapset ja nuoret pohtivat sitä, mikä merkitys heidän mielipiteillään lopulta on: ”Mä voin sanoo mun mielipiteen mut sitten, mä en voi päättää mitään asioita, periaattees.” Huostassa olevan lapsen ja nuoren elämästä on päättämässä useita eri henkilöitä ja lapsen mielipide on vain yksi monien joukossa. Ne ovat merkittäviä asioita lapsen ja nuoren elämän kannalta, sanoo THL:n vierailevana tutkijana toimiva Laakso. Lapsen mielipide tulisi ottaa huomioon sijaishuoltopaikan valinnassa. Asia ei kuitenkaan ollut yllättävä sikäli, että aiemmissa tutkimuksissa lapset ja nuoret olivat kertoneet samansuuntaista viestiä
Mikä sille nyt taas tuli. Eskaristressistä selviää keskustelemalla, kuuntelemalla ja lapsen tunteet hyväksymällä. Mihin hyväntuulinen ja aina niin iloinen lapseni on kadonnut. Lasten aggressiokasvatukseen erikoistuneella Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatorella riittää ymmärrystä lapseni käytökselle. Eikö tahtoiän pitänyt olla jo kaukana takana päin. Lapsihan menee jo ensi syksynä kouluun! Odotin esikouluvuodelta tasaisempaa eloa, oppimisen iloa ja yhdessä puuhastelua, mutta lapsi tulistuu vähän väliä mitä mitättömimmiltä tuntuvista asioista, kiukuttelee ja kiljuu. M O ST PH O TO S LM 3/2019 s.44-46 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s44-46_EskariStressi.indd 44 18.2.2019 13.13. SATU LITHOVIUS L apsi syöksyy ulkoa eteiseen, kiskoo hanskat käsistään, takin yltään ja paiskoo vaatteet pitkin poikin eteisen lattiaa. Sä olet typerä kakkapää! hän kiljuu ja ryntää lastenhuoneeseen oven kiinni paiskaten. kasvu Apua, esikoululaisesta tuli RAIVOAVA KIUKKUPUSSI! 6-vuotiaan itsenäistymisvaihe voi kuohuttaa tunteita. Seison ymmälläni eteisessä jalkoihini viskattu hansikas kädessäni. – En tule syömään! Ruoka on pahaa kuitenkin
Tähän voi liittyä juuri ärtyisyyttä ja itkuherkkyyttä mutta myös unihäiriöitä, syömisongelmia ja pelkoja. Kotiin päästyämme eteinen täyttyy kitinästä ja kiljumisesta, ja sivusilmällä näen, miten hän estää pikkuveljeään kävelemästä olohuoneeseen. Sinulla täytyy olla jokin kunnon kiukku: onkohan sinulla nyt paha mieli jostain. Kaverisuhteiden merkitys kasvaa, ja vanhempien täydellisyys ja kaikkivoipaisuus alkavat karista. Aikuisen tehtävä olisi etsiä hyvä tarve kaiken kiukun, rajojen testaamisen ja ärsyttämisen takaa. Tekisi mieli karjaista, että hän on liian iso noin typerään käytökseen, mutta yritän pysyä rauhallisena ja muistaa, että toiminnalle on jokin syy. Autossa hän ei halua istua keskipaikalla – eikä ainakaan pikkuveljen vieressä. Pieni lapsi ei voi osata pukea sitä itse vielä sanoiksi. Kun tilanne rauhoittuu, syykin selviää: tavaaminen ei ollut sujunut eskarissa. Esikoululainen on itkuherkkä, mutta kysyessäni, mikä häntä harmittaa, saan vastaukseksi kiukkuisen huudon: – Ei mikään! Sisarukset saavat lapsen pahantuulisuudesta osansa, ja etenkin pikkuveljen kanssa eskarilainen riitelee yhtenään. Hän tarvitsee aikuisen pohtimaan kanssaan syitä käytöksensä takana. Rajanveto ei saisi koskaan olla umpikuja, vaan lapselle tulisi antaa tunnekuohussaan vaihtoehtoinen tapa toimia: veljeä ei saa töniä, mutta sen sijaan voit hyppiä tasajalkaa ja karjua tyynyyn. Lapsi elää 5–6-vuotiaan itsenäistymisvaihetta, johon viitataan puhekielessä joskus sanalla eskariuhma. – Esikouluikäisen elämässä on myös paljon muutoksia, uusia haasteita ja vaatimuksia. – Perinteisesti on ajateltu, että lapsi on näin toimiessaan paha, ja häntä pitää rankaista. Lapsi ei voi vain kääntää tunnettaan pois, vaan tarvitsee sallitun tavan purkaa sitä, Cacciatore neuvoo. Hän ei halua laittaa ulkohousuja jalkaan, vaikka ulkona on kylmä. Sisarusta et saa kiusata, mutta voit rypistää tämän lehden. Kaikki tämä saa aikaan voimakkaita tunteita. – Tällaisessa tilanteessa aikuinen voisi toimia ikään kuin urheiluselostajana ja selittää lapselle, että nyt minä näen, että sinä haet rajaa ja ärsytät koko ajan. – Uhma on aika kielteinen sana. Vastaavia vaiheita ovat 2–3-vuotiaan tahtoikä ja 12–15-vuotiaan murrosikä. Joskus kiukku nousee minussakin, ja ärähdän. Siitä tulee mielleyhtymä, että lapsi olisi paha tai huono vanhempia uhmatessaan. Cacciatoren mukaan lapseni käytös kuulostaa tyypilliseltä esikoululaisen stressioireilulta. Lapsi haluaisi jo osata monta asiaa, mutta hermoja ja kärsivällisyyttä ei välttämättä vielä ole. Se on kehitysvaihe, jolloin tunnekuohut voivat ottaa lapsen valtaansa. Nykytutkimuksen mukaan lapsi on hyvä, muttei osaa tavoitella sitä hyvää, mitä tarvitsee ja ansaitsee. 44-46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 45 ›› LM3_s44-46_EskariStressi.indd 45 15.2.2019 11.30. Hän alkaa irtautua vanhemmistaan ja kiinnostua ympäröivästä maailmasta uudella tavalla. Teoriatasolla ymmärrän tämän, mutta käytännön toteutus välillä takkuaa. Tänään lapsen kiukku ryöpsähtää heti, kun haen häntä esikoulusta. Tämä ristiriitaisuus voi kuohuttaa lapsen tunteita. Lisäksi älyllinen kehitys on tässä iässä nopeaa, ja kiinnostus oppimiseen alkaa lisääntyä. Mietitään yhdessä mikä sinua harmittaa. Kouluun meno ja siitä puhuminen voivat pelottaa. Lapsi voi esimerkiksi kaivata huomiota, hoivaa ja tsemppiä, tai ehkä esikoulussa on sattunut jotain ikävää, mikä painaa lasta, Cacciatore sanoo. Esikoulussa ehkä kovastikin tsemppaava lapsi purkaa stressinsä turvallisessa ympäristössä kotona oman vanhemman kanssa. Hän saa olla vihainen, stressaantunut ja itkuinen, mutta minun ei tarvitse mennä mukaan hänen tunnetilaansa. Kaikille lapsille ei näin käy, mutta erityisesti temperamentiltaan tulisempien esikoululaisten tunteet voivat kuohua kovastikin. Voimakkaat tunteet jylläävät meilläkin lähes päivittäin. Samaan aikaan lapsi kuitenkin tarvitsee vielä kovasti vanhempiensa tukea, apua ja läsnäoloa. Tavallista on sisarusten ja vanhempien tahallinen ärsyttäminen ja kiellettyjen asioiden tekeminen aina uudelleen. Esikouluikäinen on yhtä aikaa sekä iso että pieni. – Lapsi ei osaa vielä keksiä rakentavia keinoApua, esikoululaisesta tuli RAIVOAVA KIUKKUPUSSI! Itsenäistymisvaiheet 2–3-vuotias: tahtoikä 5–6-vuotias: eskaristressi 12–15-vuotias: murrosikä LM 3/2019 s. Aikuisena minun pitäisi hyväksyä lapsen tunteet. Puhuisin mieluummin vaikkapa eskaristressistä, Cacciatore toteaa
Kielteiset ennustukset ovat tuhoisia ja toteuttavat itseään. – On yksilöllistä, miten koulun alku sujuu, ja se riippuu monesta asiasta. Opetelkaa yhdessä ystävyyden pelisääntöjä: hyvä ystävä kuuntelee, on ystävällinen, ei pakota, määrää eikä painosta. Jos lapsi osoittaa haluavansa omia hetkiä itsekseen, on hänelle hyvä niitä antaa. 2. n NÄIN AUTAT LASTA 1. Lapsi voi hakea kiukuttelulla huomiota, purkaa stressiä tai ilmaista pahaa mieltä jostakin ikävästä sattumuksesta. Onko hän ehkä rohkea seikkailija tai maailman sydämellisin ystävä. Esikoululainen on iässä, jossa ikätovereiden arvostus ja oleminen osa laumaa alkavat tuntua tärkeiltä. Cacciatoren mukaan on hyvä muistaa, että tunteet tarttuvat, ja suojata omaa tyyneyttään. Kaikki me teemme kuitenkin virheitä, ja silloin pyydetään anteeksi ja todetaan, että on tässä vielä näköjään tunteiden hallinnassa itselläkin oppitunteja jäljellä. 3. Meneillään olevan kehitysvaiheen kuohunta ei Cacciatoren mukaan tarkoita, etteikö kouluun meno voisi sujua kivuttomastikin. Tällöin aikuisen rauhallisuus puolestaan tarttuu lapseen. Keskustele lapsen kanssa tämän peloista vähättelemättä tai vahvistamatta niitä. Näin autat myös lasta rauhoittumaan. 5. LM 3/2019 s.44-46 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s44-46_EskariStressi.indd 46 18.2.2019 13.16. Etsi tarve huonon käytöksen takaa. 7. Kuuntelemalla ja keskustelemalla syy mielipahaan selviää. Mutta kun hän saa nyt aikaa, huomiota ja työkaluja suuttumuksen hallintaan, hän voi pärjätä todella hyvinkin. 6. ISOVANHEMPI Kasvatus on kokenut suunnanmuutoksen. Opeta kaveritaitoja. Tyyneyttään voi suojata esimerkiksi kiinnittämällä huomionsa ikkunasta avautuvaan maisemaan kiukusta kihisevän lapsen sijaan ja miettimällä, mitä mukavaa voisi tehdä seuraavaksi: juodako kupin kahvia tai uppoutuako lempikirjaan. Vaikka syy lapsen mielipahaan tuntuisi aikuisesta pieneltä, lapselle se on todellinen. Sama pätee pelkoihin. Miten voin rauhoittaa itseni ja pysyä hyväksyvänä ja lempeänä kasvattajana silloin, kun lapsi taantuu ja kiljuu. Kun lapsen tunnetiloista jaksaa keskustella tämän kanssa, lapsi voi huomata, että puhuminenhan auttaa ja aikuinen oikeasti tajuaa, miltä lapsesta tuntuu. Ei pidä jäädä vellomaan syyllisyydessä ja huonommuudentunteissa, sillä maan matosena mateleva vanhempi ei ole hyvän itsetunnon omaavan ihmisen malli lapselle. ja purkaa kiukkuaan, ja jos aikuinen alkaa karjua samalla tavalla, ei lapsi opi siitä mitään. Opettele kannustavan kasvatuksen keinoja Väestöliiton 37-sivuisesta oppaasta Kuinka villipeto kesytetään, joka löytyy verkosta. Lapsen kiukku ja raivo tarttuu herkästi, joten pyri suojaamaan sisäinen rauhasi. Millainen lapsi on parhaimmillaan. Tunnollinen ja kunnollinen lapsi voi stressata hirveästi pienistä asioista, mutta kun hän saa siihen tukea, hän tajuaa, että pärjää, kun vanhemmat ovat hänen puolellaan. – Olisi tärkeää, että aikuinen voisi nähdä lapsensa onnistujana silloinkin, kun tämä on tunnekaappauksen vallassa ja täysin pulassa. Yksi keino on myös miettiä aktiivisesti lapsen vahvuuksia jo ennen kuin tämän kiukku puhkeaa. Silloin jaksat kiukunkin keskellä ohjata lastasi kuin lempeää ystävää tai rohkeaa seikkailijaa, arvostavasti ja kunnioittavasti. 4. On yksilöllistä, paljonko esikouluikäinen tarvitsee omaa tilaa. Älä tee kielteisiä ennustuksia. Älä vähättele lapsen tunteita. Kun kiukku ottaa lapsesta vallan, kuvittele tälle t-paita, jossa lukee lasta parhaiten määrittävä positiivinen kuvaus. Ajatus koulun alkamisesta kauhistuttaa hurjimpien kiukkupäivien jälkeen. Onko tunnekuohusta toiseen seilaava lapseni muka pian jo valmis kouluun. Säilytä tyyneytesi. Anna lapselle omaa tilaa tarvittaessa. Kannustava kasvatus vahvistaa lapsen itsetuntoa eikä murenna sitä, Cacciatore sanoo. Vaikka lapsi käyttäytyisi haastavasti, älä kutsu häntä tuhmaksi tai ilkeäksi, äläkä toistele, ettei lapsi osaa koskaan käyttäytyä
Kaksi kolmesta koulua käyneestä romanista sai koulun loppuun 1970-luvulla. Tutkimus paljasti pahoja puutteita lukutaidossa. Se velvoitti kuntia järjestämään vuokra-asuntoja romaneille ja määräsi tähän tarkoitukseen varoja valtion budjetista. Vuosituhannen vaihteessa päästiin jo 80 prosenttiin. Romanit sulautuvat helpommin värikkäämpään joukkoon. Syrjintä oli avointa: muut eivät halunneet romanien asuvan lähellään, eikä heidän lapsiaan omien lapsiensa koululuokille. Romanilapset koulussa Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Toisaalta myös romanivanhemmat ovat oivaltaneet, että koulutus on nyky-yhteiskunnassa ainoa tie itsenäiseen selviytymiseen. Koulunkäyntiä vaikeuttivat kiertolaiselämä ja kurjat asuinolosuhteet: romanit asuivat vanhoissa rötisköissä tai asuntovaunuissa kaupunkien laidoilla. Alle 55-vuotiailla vastaajilla oli takanaan keskimäärin noin 11 kouluja opiskelu vuotta, kun heitä vanhemmat olivat olleet koulussa keskimäärin vajaat seitsemän vuotta. Viime vuosikymmenien edistystä selittää paitsi romanien asenteiden muuttuminen myös se, että koulu on monimuotoistunut kulttuurisesti maahanmuuttajaoppilaiden ansiosta. Tämä kertoo siitä, että jokaista rohkaisijaa ja kannustajaa tarvitaan. 1950-luvulla koulua käyneistä romaneista vain joka neljäs sai päättötodistuksen. HEIKKI HIILAMO MUISTUTTAA, ETTÄ KIERTOLAISELÄMÄSTÄ HUOLIMATTA AINA ON OLLUT ROMANIVANHEMPIA, JOTKA OVAT JOPA LUKUJA KIRJOITUSTAIDOTTOMINA JA VAIKEISSA OLOISSA KANNUSTANEET LAPSIAAN KOULUNKÄYNTIIN. Nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–29-vuotiailla naisten luku oli 92 ja miesten 73 prosenttia. Tilastojen perusteella olemme koulutuksen mallimaa , Pisa-tutkimusten tähti ja yksi maailman parhaista maista lapsille. Romanien koulutustason kohoaminen oli nähtävissä myös Roosa-tutkimuksen tuloksista, vaikka romaneilla onkin vielä runsaasti takamatkaa suhteessa muuhun väestöön. Tilastojen keskiarvot ovat kuitenkin hämääviä: ne saattavat peittää alleen merkittäviä ja huolestuttavia poikkeamia. Ennen peruskoulun tuloa romanit eivät juuri koulua käyneet – tai jos kävivät, jättivät sen usein kesken. Yli 55-vuotiaista naisvastaajista vain 61 prosenttia arvioi, että heillä on hyvä tai erinomainen lukutaito. Vaikea uskoa, että Suomessa olisi lukutaidottomuutta tai ettei joku kävisi edes peruskoulua loppuun. Asunto-olojen parantumisen jälkeen myös koulunkäynti parani. Tutkimusryhmä onnistui voittamaan romanien luottamuksen ottamalla heidät mukaan tutkimuksen toteuttamiseen. Laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamiseksi (713/75) oli voimassa vuosina 1976–1981. Jo esitutkimus kertoi, että romanit pelkäsivät määrällisen tutkimuksen tuloksien leimaavan romaniyhteisöä ja lisäävän syrjintää. Romanien hyvinvointitutkimus Roosa (THL) näki päivänvalon viime vuoden lopussa. Myös Roosa-tutkimukseen kätkeytyy keskiarvojen harha. Romanit muistelevat myös – joskus nimeltä mainiten – opettajia, jotka ovat uskoneet heidän selviytyvän opinnoista hyvin ja kannustaneet eteenpäin. kolumni LM 3/2019 s.46-47 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 47 LM3_s47_Kolumni_HH.indd 47 15.2.2019 11.23. Laadulliset aineistot kertovat, että kiertolaiselämästä huolimatta aina on ollut romanivanhempia, jotka ovat jopa lukuja kirjoitustaidottomina ja vaikeissa oloissa kannustaneet lapsiaan koulunkäyntiin. Vastaavassa ryhmässä miesvastaajia osuus oli vieläkin alhaisempi eli 49 prosenttia. Tutkimus tuli mahdolliseksi vain kärsivällisen ja kohderyhmää kunnioittavan työn tuloksena
Resilienssi edistää vakavasti sairaan lapsen toipumista, mutta ammattiauttajan tukea se ei korvaa. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA RESILIENSSI auttaa, kun lapsi sairastuu M O ST PH O TO S LM 3/2019 s.48-51 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s48-51_Tutkitut+Palv.indd 48 15.2.2019 10.32. Mitä pienempi lapsi ja vakavampi sairaus, sitä enemmän on tuettava myös perhettä
Isokääntä selvittää professori Hannu Kokin tutkimusryhmässä tekemässään väitöksessä resilienssin vaikutusta potilaiden selviämiseen haastavissa hoidoissa. Henkistä joustavuutta voi kehittää. Änkytyksen tutkimukseen pitäisi Piispalan mukaan yhdistää tarkkaavuushäiriön oireiden seulonta, jotta tarvittava hoito ja tukitoimet voitaisiin aloittaa mahdollisimman varhain. R esilienssi tarkoittaa henkistä joustavuutta ja kykyä palautua vastoinkäymisistä. Parisuhdetyytyväisyys vaihtelee sairastumisesta kuluneen ajan mukaan. Änkytyksen perussyy on kuitenkin edelleen tuntematon. Piispala arvioi tutkimuksessaan änkyttävien lasten aivotoimintaa, tarkkaavuutta ja itsesäätelyä kuormittavan tehtävän aikana. Änkyttävien lasten aivojen näköalue pysyi tarpeettomasti aktiivisena lepotilankin aikana. Nykyiset kuntoutuskeinot eivät auta riittävästi. Osalla änkyttävistä lapsista on itsesäätelyn ja tarkkaavuuden ongelmia. Vakava sairastuminen tai leikkaukseen joutuminen ovat lapselle ja nuorelle henkisesti vaativia tilanteita. Vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsen toipumiseen, ja lapsen sairaus vaikuttaa vanhempien parisuhteeseen. Ryhmä julkaisi joulukuussa Paediatric Anaesthesia -lehdessä useisiin tutkimuksiin perustuvan katsausartikkelin Resilience in children and their parents enduring pediatric medical traumatic stress. Verrokkiryhmä koostui saman ikäisistä lapsista, jotka eivät änkyttäneet. Resilienssiin vaikuttaa kasvatuksen ja muiden ympäristötekijöiden lisäksi perimä. Kyse ei kuitenkaan ole syntymässä lukkoon lyödystä piirteestä, vaan resilienssiä on mahdollista kehittää. Usein se heikkenee lapsen vakavan sairastumisen tai vammautumisen jälkeen ensimmäisen vuoden ajan, mutta paranee useimmilla seuraavina vuosina. Mitä pienemmästä lapsesta ja vakavammasta tilanteesta on kyse, sitä enemmän on tuettava myös muuta perhettä. Siihen tiedetään liittyvän tiettyjä rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia erityisesti puheeseen ja kuuloon liittyvillä aivojen alueilla. Oireet voivat Piispalan mukaan pahentaa änkytystä – tai sitten ne liittyvät samaan aivojen toiminnan häiriöön kuin änkytys. Änkyttävien lasten aivojen sähköinen toiminta ilmensi merkittäviä eroja tarkkaavuuden ja itsesäätelyn mekanismeissa, vaikkei heillä ollut todettua tarkkaavuushäiriötä tai muuta neurologista häiriötä. ÄNKYTYKSEN yhteys tarkkaavuushäiriöön Änkytys on kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö, jota esiintyy 1 %:lla kouluikäisistä lapsista. Väitöskirjatutkija Siiri Isökäännän mukaan lapsi voi pahimmillaan jopa syyttää sairastumisesta itseään. Puhehäiriö voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja heikentää koulumenestystä ja elämänlaatua. Kehittyvä mieli ei välttämättä kykene jäsentämään tapahtumia ja käsittelemään niitä rakentavasti. Änkyttävillä lapsilla näköärsykkeen käsittely ja luokittelu oli hidastunutta, ja oikean reaktion valinta vaati laajempien aivoalueiden aktivoitumista kuin verrokeilla. 6–10-vuotiaiden änkyttävien lasten aivojen sähköistä toimintaa mitattiin sähkökäyrä-herätevastemittauksilla. Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän tekemän tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan resilienssi edistää sekä vakavasti sairastuneiden lasten että heidän vanhempiensa toipumista ja sopeutumista. Äidin kokema kuormitus lapsen sairastumisesta rasittaa myös isää. Väitös Atypical electrical brain activity related to attention and inhibitory control in children who stutter hyväksyttiin Oulun yliopistossa tammikuussa. Osalla lapsista puheterapian yhdistäminen neuropsykologiseen kuntoutukseen voisi edesauttaa sekä puhehäiriön hoitoa että koulusuoriutumista. Erikoista on se, että isän kokema kuormittuneisuus ei näytä vaikuttavan merkittävästi äidin kykyyn käsitellä haastavaa tilannetta. Nykyiset, pääasiassa puheen motoriikkaan ja änkytyksen hallintaan painottuvat kuntoutuskeinot eivät yleensä tuo riittävää apua, kirjoittaa Johanna Piispala väitöksessään. Vanhempien stressi huonontaa lapsen resilienssiä ja sitä kautta myös toipumista. Lapset voivat olla motorisesti yliaktiivisia, herkästi turhautuvia ja impulsiivisia. Joillakin sitä on enemmän, toisilla vähemmän: jotkut selviävät kovistakin paikoista vähin kolhuin, toisille pienetkin koettelemukset voivat olla liikaa. ST O CK SA N P LM 3/201 s.48-51 ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 49 LM3_s48-51_Tutkitut+Palv.indd 49 15.2.2019 10.32. Osalla nuorista potilaista on riittävästi resilienssiä käsitellä haastavaa tilannetta itse, mutta he kaikki tarvitsevat silti ammattiauttajan tukea sairaalahoidon aikana ja osa vielä kotiutumisen jälkeenkin
LAPSELLE LUKEMINEN tuo 8 kuukauden kehitysedun Lapselle lukeminen voi nopeuttaa esikouluikäisen ja sitä nuoremman lapsen kielellisten valmiuksien kehitystä jopa kahdeksalla kuukaudella. Iltavirkut vauvat paikkasivat univajeen vetämällä sitäkin pitemmät päiväunet. Tutkijat pitävät tulosta merkittävänä mm. Tämä ilmeni öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla. Tuore suomalaistutkimus kertoo, että etenkin äidin suosima vuorokausirytmi eli kronotyyppi on yhteydessä lapsen unirytmin kehitykseen. Tutkija Juulia Paavosen mukaan tutkimuksen tärkein anti on se, että vauvaperheen arki vaikuttaa siihen, millaiseen unirytmiin lapsi asettuu. Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat tärkeitä lapsen unirytmin kehitykselle – jota perheen tottumukset siis säätelevät. Vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi vauvan unirytmin pulmia ja viivästytti vuorokausirytmin kehittymistä. THL:n, HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman osittain geneettisistä tekijöistä riippuvan kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Newcastlen yliopiston tutkijaryhmä kahlasi läpi 40 viime vuoden aikana eri puolilla maailmaa tehtyjä interventiotutkimuksia, joissa verrattiin intervention aikana lukemiselle altistetun lapsiryhmän kehitystä ryhmään, jolle ei luettu. Tutkimus Parent-child reading to improve language development and school readiness: A systematic review and meta-analysis on julkaistu ja luettavissa Newcastlen yliopiston verkkosivuilla. Ensi kesänä lähes 100 leiriä noin 7-16 -vuotiaille eri puolilla Etelä-Suomea. Iltavirkkujen äitien lapsilla oli enemmän unirytmin kehityksen vaikeuksia kuin muilla. M O ST PH O TO S ”Vaikean koulukevään jälkeen leirin positiiviset kokemukset kohottivat lapsen itsetuntoa. Sosiaalisesti vähäosaisten perheiden lapset hyötyvät lukemisesta jonkin verran muita enemmän. Isän kronotyypillä ei ollut vastaavaa vaikutusta. www.leiri.fi TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. Aikuisten unitutkimuksista tiedetään, että iltavirkkuus lisää unettomuutta ja päiväaikaista väsymystä. Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet Jos äiti valvoo, pikkulapsikin valvoo. n ILTAVIRKULLA ÄIDILLÄ on usein iltavirkku vauva LM 3/2019 s.48-51 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s48-51_Tutkitut+Palv.indd 50 15.2.2019 10.32. Unikoulujen sijaan lapsen unirytmin kehitystä tuetaan parhaiten koko perheen päivärytmiä muuttamalla. Asiasta tiedotti HUS. Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. esikoulun opettaja. 02063 855 00 www.rinnekoti. Nuoret ohjaajat pystyivät tähän viikossa” – asiakaspalaute leirin jälkeen kesällä 2018 Järjestämme lapsille ja nuorille Suomen parasta lomatoimintaa. Lukijan piti olla lapsen vanhempi tai muu lasta kotona hoitava henkilö, ei esim. Yhdessä lukeminen kehittää erityisesti kielen ymmärtämiseen liittyviä taitoja siinä määrin, että asialla on merkitystä lapsen tulevalle koulumenestykselle, kertoo brittiläinen tutkimuskatsaus. Kielen ymmärtämiseen lapsena jääneitä aukkoja on myös vaikeinta paikata jälkikäteen. siksi, että kielen taitojen eri elementeistä juuri ymmärtämisen tiedetään vaikuttavan erityisen paljon tulevaan koulumenestykseen. Vastausta haettiin kysymykseen, miten lapselle lukeminen vaikuttaa alle 5-vuotiaiden lasten kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä kirjoitustaitoa edeltäviin valmiuksiin, kuten sanojen hahmottamiseen. Alle 2-vuotiailla vuorokausirytmin iltapainotteisuus ei vaikuttanut unen kokonaismäärään. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 22 kappaletta viidestä maasta. Lasten unta mitattiin samoina aikoina. Tutkimus The role of parental circadian preference in the onset of sleep difficulties in early childhood julkaistiin Sleep Medicine -lehdessä helmikuussa. Hän sai kokea olevansa hyvä tyyppi, jonka on mahdollista saada kavereita. Tutkimuksessa seurattiin 1 220 äitiä ja 1 116 isää, joiden unen laatua ja vuorokausirytmiä mitattiin kyselylomakkeilla raskauden aikana ja lapsen ollessa 3, 8, 18 ja 24 kuukauden ikäinen. Lukeminen edisti taitoja kaikilla tutkituilla alueilla, mutta selvästi eniten se vaikutti kielen ymmärtämiseen
Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . 12 kk . Ensi kesänä lähes 100 leiriä noin 7-16 -vuotiaille eri puolilla Etelä-Suomea. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Nuoret ohjaajat pystyivät tähän viikossa” – asiakaspalaute leirin jälkeen kesällä 2018 Järjestämme lapsille ja nuorille Suomen parasta lomatoimintaa. Määräaikainen (12 kk) 88 e . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 6 kk . 3 kk . Lahjaksi . | TERVETULOA, TYLSYYS! | VAUVAT JA APINAT NAURAVAT SAMALLA TAVOIN | KUMMIÄITI AUTTAA KOTOUTUMAAN KUKA ON SOPIVA KUMPPANI LAPSELLENI. www.leiri.fi palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LAPSIPERHEIDEN AJANKÄYTTÖ | JULIA THURÉN VAIHTOI RAHAN VAPAA-AIKAAN ASUUKO TEILLÄ VITKASTELIJA. Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Lahjatilauksena . Hän sai kokea olevansa hyvä tyyppi, jonka on mahdollista saada kavereita. Eurooppaan 12 kk 30 e . 12 kk . 6 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . tilaat lehden . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. HYPNO OSISTA APUA HAMM ASLÄÄK ÄRIPELK OON | NÄIN VÄHEN NÄT LAPSEN KEMIKA ALIKUO RMAA | SUOME N ENSIM MÄINEN JOUTSEN MERKIT TY PÄIVÄKO TI CP-VAM MAINEN AINO IKÄVALK O: ”OLISIN LOISTAV A ÄITI” LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 2 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2 _Kansi.ind d 1 6.2.2019 15.39 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Itselleni . Kestotilauksena . Opiskelijatilauksena . Määräaikaistilauksena . 12 kk . LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 1 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 LASTEN ENSIHO ITO KESKITT YY KÖYHIIN LÄHIÖIH IN | MIKÄ IHMEEN NEUBOR A. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliiton toimintaan! MA AIL MA Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . 6 kk . ”Vaikean koulukevään jälkeen leirin positiiviset kokemukset kohottivat lapsen itsetuntoa. Kustantaja www.lskl.fi LM 3/201 s.48-51 LM3_s48-51_Tutkitut+Palv.indd 51 18.2.2019 12.03. Kestotilaus (12 kk) 76 e . 12 kk . Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille
Virtanen ei selvästikään ollut ulkopuolinen dokumentaristi, vaan solahti elämyksellisesti ja asenteellisesti nuorten joukkoon. 2000-luvun nuori tempaistiin lukemaan kouluneuvostojen poliittisista jännitteistä ja opettajien ennakkoluuloista. Joulukuusivarkaudessa on tietysti poskettomia kärjistyksiä mutta myös ikääntymätöntä nuorison kriittisyyttä ja maailman parantamisen riemua. KIRJAILIJAT VARJELEVAT NUORTEN POLIITTISTA VIATTOMUUTTA, MUTTA ONNEKSI LASTENKIRJOISSA USKALLETAAN OTTAA KANTAA KOTOISIIN ASIOIHIN. Rauha S. ilmastonmuutokseen ja köyhyyteen samalla, kun he parhaansa mukaan yrittävät sopeutua toistensa seuraan. YHDESSÄ LAPSET JA AIKUISET TAISTELEVAT MM. Kirja toimiikin älyllisenä siirtymäriittinä, jossa lapset kutsutaan yhteiskunnan jäseniksi. Osallistujilta edellytetään ajan hermolla elämistä sekä hyvää yleistietämystä politiikasta ja yhteiskunnasta. Suositut lastenkirjailijat käyttävät rohkeita ja painavia puheenvuoroja, ja innostavat myös lapsilukijoita ihmettelemään ja osallistumaan. Hienoa on se, että suosikkisarjoissa, kuten Tuula Kallioniemen Reuhurinteessä ja Timo Parvelan Ella-kirjoissa, puolustetaan kirjastoja ja lähikouluja. KUUKAUDEN KIRJAT Reipas työläinen korvaa prinssin Lasten tosi-tv -sarja Lähikoulun puolesta ISMO LOIVAMAA Lastenkirjat innostavat osallistumaan LM 3/2019 s.52-53 52 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s52-53_KK.indd 52 15.2.2019 10.25. Oikeistolaisesti suuntautunut nuori on klassikkoromaanissa Joulukuusivarkaus (WSOY) lyhytnäköinen, pinnallinen ja pynttäytyy koreaksi. Kotimainen nuortenkirjallisuus varjelee nuorison poliittista koskemattomuutta. AKTIIVISET LAPSET Lastenkirjoihin on hiipinyt yhteiskunnallista kriittisyyttä. Ja jos ei halua sivistyä, ”voi ruveta formulakuskiksi”. Kirja kertoo tosi-tv-sarjasta, jota kuvataan syrjäisellä vuonolla. Tarina osoittaa, että lastenkirjallisuudessa uskalletaan kommentoida pienten koulujen nitistämistä. Lukijat nykäistään arvaamattomaan tosi-tv-maailmaan, jossa vakuutetaan, että tietämättömyys lisää tuskaa. Kesäleirille valitaan 20 lasta, joiden elämää ja ratkaisuja kuvataan taukoamatta. LASTEN OMA HALLITUS Norjalaisen Alexander Mellin pulska romaani Lapsihallitus (Tammi, suom. Nykypäivänä melko rohkealta ja epäsovinnaiselta kuulostaa opettajan luja luottamus yleissivistykseen, joka on hänen mielestään kiinni halusta. Hän näytti nuorison parhaimmiston aktiivisuuden. Lapsihallituksessa asetelma tosin keikautetaan rujosti aikuisten maailmaan. Noin 10-vuotiaat lapset joutuvat reagoimaan mm. Lapsihallitus on tärkeä kirja jo siksi, että sen tapa korostaa poliittista tietämystä on suomalaisessa lastenja nuortenkirjallisuudessa niin vierasta. VASTUU JA OSALLISTUMINEN KUULUVAT KAIKILLE, MUISTUTETAAN LASTENKIRJOISSA. Opettaja keksii, että hän käy yhdessä lasten kanssa taistoon vanhan koulun puolesta. Se asemoi lapsen roolin epäsovinnaisen vaikuttavaksi ja aktiiviseksi. Muutoinhan poliittisuus on liudentunut araksi aiheeksi viimeaikaisessa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Virtanen palasi yhteiskunnallisiin ja jopa poliittisiin teemoihin viimeisissä Selja-sarjan kirjoissaan 2000-luvulla. Meillä nuortenkirjoissa ei leisku poliittinen ilkeily brittikirjallisuuden tapaan. Virtanen toi intohimoisesti nuortenkirjallisuuteen 1970-luvun alussa ajankohtaiset yhteiskunnalliset ongelmat. Voi olla, ettei todellisuudessa kovin helposti löytyisi poliittisesti riittävän tietoisia lapsia, mutta kirjassa kaikki toimii. Melli uskoo kunnianhimoisesti, että nuori lukija kiinnostuu osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Viimeiset Selja-kirjat ovat rohkeita yrityksiä ravistella nykyhetken nuoria kiinnostumaan lähihistoriasta ja vaikuttamisesta. Sarjan mittaan Ellan luokka on taistellut myös koulukirjojen säilyttämiseksi ja kapinoinut ”digiluuloikan” ylilyöntejä vastaan. Kirjassa on ujostelematonta puolueellisuutta ja henkilökohtaisuutta, mutta samalla ehtymätöntä sivistyksen ja kulttuurin nälkää. Ehkä hallituksen ja pääministerin valinta ei aivan vierasta lapsille olekaan, ovathan he tottuneita valitsemaan leikin ja pelin johtajia keskuudestaan. Parvelan Ella ja Äf Yksi -kirjassa (Tammi) Ellan koulu päätetään lakkauttaa ja lapset keskitetään kymmenentuhannen oppilaan kouluun. LÄHIKOULUJEN PUOLESTA JA OPETTELEVAT KIERRÄTTÄMISTÄ. Hellyttävän kaukaiselta tuntuu kohta, jossa muistellaan Chilen slummeissa toteutettua teatteriproduktiota ennen vallankaappausta: lapset pääsivät mukaan Lumikki-näytelmään, jossa prinsessaa ei herättänytkään kuolemanunesta prinssi ”vaan reipas kuparityöläinen”. Tuli ja Lumi -romaani (WSOY) sijoittuu vuoteen 1974, jolloin Suomessakin tutustuttiin chileläispakolaisiin ja teinit osallistuivat solidaarisuustapahtumiin. Katriina Huttunen) ei saanut ilmestyessään vuonna 2008 niin paljon huomiota kuin olisi ansainnut. Sosialistinuori sen sijaan nauttii tukka hulmuten Hair-musikaalista, taistelee Kreikan sotilasjunttaa vastaan ja hänen ”orlonpuseronsa rintaa somistaa emalinen Lenin-merkki”
Viimeisellä sivulla on maistuvaisen kahvikakun resepti: niinpä tasa-arvon päivää ja Minna Canthin päivää voi juhlistaa parhaalla mahdollisella tavalla! ONNI-POIKA KIERRÄTTÄÄ Sanna Pelliccionin Onni-poika-kuvakirjasarjassa kerrotaan lapsiperheen arjesta, mutta keskustellaan myös suurista kysymyksistä. Kirjan alussa tulee miettineeksi, miten harmillista, että meillä tehdään niin niukasti nuorille suunnattuja tietokirjoja. Onneksi Aikakirja muuttuu edetessään tajuttavammaksi ja ennen muuta ilahduttavan monipuoliseksi Hiukan jo maneerilta tuntuu se, että lasten tietokirjoissa lähes aina on mukana humoristisia, sarjakuvamaisia oppaita tai seuralaisia, jotka heittelevät vitsikkyyksiä. Tekijäpari tavoittaa elämyksellisyyden niin Minna Canthista kertoessaan kuin siepatessaan lapsilukijan mukaan oman aikamme epäkohtien pohdiskeluun. Monimutkaisesta aiheesta huolimatta kirja on mahdollisimman helppotajuinen. Aikakirjassa parasta ei ole nokkeluus vaan aihepiirin mahdollisimman monipuolinen esittely. Herkullinen asetelma näyttää humoristisesti, miten eri-ikäiset voivat oppia toisiltaan – ja miten helposti aikuisten jalot puheet jäävät tyhjiksi. LASTEN SÄHKÖMYSTEERI Hitaasti valmistuvien ja pelkoa aiheuttavien ydinvoimaloiden aikana on hyödyllistä tutkia erilaisia sähkövoimalaitoksia. Vaikka tarinaosuuksien replikointi ei aina ole luontevaa, varsinaista teemaa käsitellään lukijaystävällisesti. Viesti menee perille, ja perhe ryhtyy kierrättämään tavaraa. Siitä ei pahemmin lastenkirjoissa puhutakaan. aikakäsityksistä. Kirja kertoo perheen yhteisyydestä: lapset ja vanhemmat vaikuttavat toisiinsa ja oppivat uusia asioita. n IHMEELLINEN MINNA Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Minna Canthista kertovalla lastenkirjalla on pitkä ja komea nimi: Minna! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot (Teos). Juhli tasa-arvoa 19.3.! Tavara ei tee onnelliseksi KU VI TU S KI RJ AS TA AI KA KI RJ A. Pienin elein kirja onnistuu välittämään täyteläisen ja sympaattisen kuvan Minna Canthista suurperheen yksinhuoltajana, kirjailijana, rohkeana tasa-arvon edistäjänä – ja nauruisana seuraihmisenä ja innokkaana skruuvin pelaajana. LM 3/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 53 LM3_s52-53_KK.indd 53 15.2.2019 10.25. Teos ei vältä vaikeaa filosofisuuttakaan, kun puhutaan mm. Moderniin lasten tietokirjallisuuteen kuuluu osallistuvuus, ja kun sähköstä puhutaan, tarkoittaa se tietenkin sähkön säästämistä. AIKAKYSYMYKSIÄ Marketta Vaismaan ja kuvittaja Carlos da Cruzin Aikakirja (Lasten Keskus) selvittää lapsille hankalaa asiaa: aikaa. Kirjassa muistutetaan, että hänen aloittamansa työ on vieläkin kesken. Onni-poika tahtoo kaiken -kirjassa (Minerva) Onni hurmioituu synttäreistään niin vuolaasti, ettei mikään enää riitä. On helppo uskoa, että tarinaa kuunteleva lapsi nauttii kohtauksesta, jossa pienet lapset pääsevät neuvomaan äitiään kierrätyksen taidoissa. Ajan pohtimisella aloitetaan ja erilaisiin kelloihin päädytään. Ensimmäistä kertaa Canthiin tutustuva lapsi houkutellaan miettimään, ”ketkä ovat tänä päivänä niitä, joita Minna auttaisi”. ”Aloitetaan siitä, että ei pelata eikä katsota mitään tänä iltana. ”Tiedättekö, että tavara ei tee onnelliseksi?” isä kysyy hiukan johdattelevasti. -kirjassa (Mäkelä) Anni ja Akseli ihmettelevät sähkökatkosta ja ryhtyvät selvittämään sähkön salaisuuksia. He huomaavat, että kaikkeen sähkön tuottamiseen liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Hän tahtoisi joka päivä lahjoja. Se aloittaa Suomen supernaisia -tietokirjojen sarjan. Suurista kysymyksistä huolimatta kirjassa on hauskaa ajankuvaa ja huumoria. Millä konstilla Albert Einsteinin teorioista saisi helposti ymmärrettäviä. Tiina Sarjan, Mikko Posion ja Henna Ryynäsen Minne sähkö meni. Kirjaan mahtuu yhtä lailla kesäaika ja kreivin aika Pietari Brahen päiviltä. ”Äiti, jos aina saa kaiken minkä haluaa, ei koskaan ole tyytyväinen”, Onni tietää. Vaan leikitään yhdessä jotain!” Lastenkirjoissa on hyvin poikkeuksellista muistuttaa, että digitaalisessa viihtymisessä ei ole kyse pelkästään ajankäytöstä vaan myös energian kuluttamisesta. Lasten tietokirjat ovat tärkeitä, mutta nuoretkin tarvitsisivat omia. Kenkäkaupassa roolit vaihtuvat: lapset muistuttavat äitiään, ettei kaikkea tarvitse aina saada uutena
Yllätyksiä tulee vastaan, vaikka ennakkoon ajattelin, että kalenterinimistön ”kotimaisuusaste” on vain noin viiden prosentin luokkaa. Sitä ennen kyseisen päivän sankari oli Donatus (lahjoitettu). LM 3/2019 s.54-56 54 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 LM3_s54-56_Nimipaivakalenteri + Takasivu.indd 54 12.2.2019 12.16. Tutustu kalenterinimistömme alkuperään oheisesta infografiikasta! n Artikkelin kirjoittaja Erkka Rautio on Lastensuojelun Keskusliiton tietoasiantuntija, joka on paraikaa hoitovapaalla Eevertin ja Urhon kera. Oma jaotteluni häivyttää myös reittiä, jota pitkin nimet ovat omaan kulttuuriimme kulkeutuneet. NIMIEN SUOSIO ON SYKLISTÄ Alkuperäinen tavoitteeni saada selville suomalaisen kalenterinimistön kotimaisuusaste valkenee vasta ahkeran lähdemateriaalin selaamisen jälkeen. Anu on tuon alkuperäisen nimen karjalainen, Anja venäläinen ja Anneli saksalainen muunnos. Toinen lähdeteoksistani on Pentti Lempiäisen klassikko Suuri etunimikirja vuodelta 2000. Otetaanpa vielä pari näytekappaletta: Kun J. ERKKA RAUTIO K un Helsingin yliopiston almanakkatoimisto päätti viime vuonna virallistaa Lapsen oikeuksien päivän vakiintuneeksi liputuspäiväksi, se ilmoitti samalla 35 suomalaisen ja 38 ruotsalaisen etunimen lisäämisestä kalenteriin vuonna 2020. Yllättävää. Edellisenä vuonna nimi oli annettu 20 lapselle ja sitä aiemmin useana vuonna niin harvoin, ettei Väestörekisterikeskus tietosuojasyistä kerro tarkkaa määrää. Nimien historiaan perehtyminen onkin mielenkiintoinen loikka myös kulttuurien väliseen sekoittumiseen. Kalenterinimistön ”kotimaisuusaste” saattaa yllättää kokonaisuudessaan muutenkin. Oma jaotteluni on siis varmasti epäkonventionaalinen ja tehty hieman mutkia oikoen. Otetaanpa selvää! Työ alkaa kirjastosta, josta lainaan yhden uudemman ja yhden vanhemman nimikirjan. KARJALAINEN, VENÄLÄINEN, KREIKKALAINEN – VAI HEPREALAINEN. Vuoden 2014 talviolympialaisissa Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven parisprintin kultamitali moninkertaisti Iivon suosion poikien nimissä. Kumma kyllä Sami ei saanut vastaavaa buustia... Tässä hetkessä lapselleen nimen Ilta antavan vanhemman mielessä on varmaankin ollut vuorokauden aika, mutta alkujaan nimi on lyhennelmä Matildasta. Ilonakaan ei ole alun perin viitannut riemuntunteeseen, vaan se oli unkarilainen käännös Helenasta. Ryhmittely on tehty raamatullisen tai muun uskonnollisen alkuperän mukaan tai muinaisuskon ja luontoaiheen mukaan. Tuolloin kalenterinimistöä tosin uusittiin voimakkaasti muutenkin nykyaikaan verrattuna. Tällä kertaa uusia suomenkielisiä nimiä ei joukosta löydy, mikä herätti pohtimaan, paljonko niitä on ylipäätään. Monen nimen osalta todennäköisiä alkuperiä on kaksi tai useampia tai niiden alkuperä on haihtunut historian hämärään. Sen johdannossa esitellään myös etunimien alkuperän jaottelu – mutta ei kielen tai kulttuurin mukaan. Vuonna 2017 syntyi jo 315 Väinöä tehden nimestä neljänneksi suosituimman pojan nimen. Otetaan jälleen esimerkki: Anu, Anja ja Anneli ovat kaikki muunnoksia Anna-nimestä, joka on kreikkalainen muunnos heprean kielisestä nimestä Hannah, armo. elokuuta ja se on ollut almanakassa vuodesta 1908. nimet Kansainvälinen kalenterimme Vuonna 2020 suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 35 uutta etunimeä, joista yksikään ei ole alkuperältään suomalainen. Ei siis suomalaisperäinen nimi. Karjalainen ja Electric Sauna julkaisivat vuonna 1996 kappaleen Missä se Väinö on?, sai samaisena vuonna 68 poikaa nimen Väinö. Nyt nuo isovanhempien ja isoisovanhempien aikaan suosiossa olleet nimet ovat vuosien hiljaiselon jälkeen nousemassa suosituimpien joukkoa kohti. Varmuudella pelkästään suomalaista alkuperää olevia nimiä on kalenterissa laskujeni mukaan vain 169 kappaletta eli noin joka viides. Iivo (karjalainen ja virolainen muunnos Ivanista, joka on muunnelma raamatullisesta Johanneksesta) on ollut virallinen etunimi jo vuodesta 1929, mutta vasta 2000-luvulla sitä on annettu yli 10 kertaa vuosittain. Se, mikä muinoin on ollut tietyn nimen alkuperä, ei tietenkään välttämättä päde nykyajassa. Alkuperiensä vuoksi olen kuitenkin luokitellut nämä kolme nimeä samaan ryhmään. Niistä suurin osa on tullut kalenteriin 1900-luvun alkuvaiheessa kansallistunteen ja itsenäistymisen aikoihin. Koneen äärellä excel auki, kalenterinimet listaan ja lähdeteoksia selaamaan. Otetaanpa esimerkki: Lahjan nimipäivä on 7. Eli nimi onkin käännös suoraan latinasta ja viittaa Raamatusta periytyvään ajatukseen lapsesta Jumalan lahjana. Huomaan nopeasti, ettei alkuperän kaivaminen ole välttämättä kovin yksiselitteistä
”Suomalaiset” nimipäivät Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin hyväksyttiin viime vuonna 35 uutta nimeä, jonka myötä niitä on vuonna 2020 yhteensä 908. Eräiden nimien suosio vuosina 1917– 2017. Kansainvälistyminen näkyy 2000-luvulla kalenteriin otetuissa nimissä. Vuonna 2020 etunimikalenterissa on 908 nimeä. 60 40 50 30 20 10 Comebackin tehneet Suurten ikäluokkien nimet Uudet suosikit Vain noin joka viides on alkuperältään suomalainen! 400 200 400 200 1500 1000 500 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 1950 2000 Väinö Alma Siiri Niilo Aila Esko Pekka Eeva Aada Pihla Rasmus Noel Lä ht ee t: Pe nt ti Le m pi äin en : Su ur i et un im iki rja (W SO Y 20 01 ) ja An ne Sa ar ika lle : Su om ala ise t et un im et Aa da st a Yr jö ön (G um m er us 20 07 ). Kalenteriin lisättiin paljon suomalaisperäisiä nimiä kansallisen heräämisen aikaan. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu / Gra ikka Anniina Mikama Nimitilastoissa ei näy tarkkaa määrää, jos nimeä on annettu vuoden aikana alle 11 lapselle. 1900–1910-luku Alkuperä LM 3/2019 s. 104 169 109 114 201 25 43 88 55 Nimien kalenteriin ottoajankohdat jakaantuvat seuraavasti: Ennen1900-lukua 1920-luku 1950–1960-luku 1970–1980-luku 1990–2000-luku Nimien suosio vaihtelee. .54-56 LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 55 LM3_s54-56_Nimipaivakalenteri + Takasivu.indd 55 12.2.2019 12.15. Kolmen nimen kalenteriin ottoajankohdasta ei tietoa. Joitakin nimiä on otettu pois ja palautettu kalenteriin, tässä on käytetty viimeisintä kalenteriin ottovuotta. Kansainvälistyminen näkyy nimissä: yksikään lisätyistä nimistä ei ole suomalaista alkuperää! Kalenterissa olevien nimien alkuperä onkin varsin kansainvälinen
fi/m obi ili Dom aCa re on Suo men joh tav a yks ity ise n hoi vaala n toi min nan ohj aus jär jes tel mä, jok a on keh ite tty pal vel em aan sos iaa li-, ter vey sja hoi tot yön erit yis tar pei ta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan sosiaali-, terveysja hoitotyön erityistarpeita. fi/a sia kas tie dot TO IM IN NAN OH JAU SJÄ RJE STE LM Ä Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. Sym bol ipo hja ine n, kirjaa min en nop eut taa asi aka ski rjau ste n tek em ist ä. Ain a tur val lin en asi aka stie toj en käs itt ely TIE TOT URV A Dom aCa re käy ttä ä pal vel iny hte yks ien muo dos tam ise en sam anlai sia suo jau sva rm ent eita , kui n mitä suo mal ais et ver kko pan kitkin om ien yht eyk sie nsä tur val lisuu den tak aam ise ksi . Symbolipohjainen, kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. RAI | 50 int egr aat iot a | PSO P | Sat oja asi aka syr ity ksi ä | eRe sep ti | ww w.d om aca re. Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Kai kes sa Dom aCa ren keh ity sty öss ä pää mää rän ä on asi akk aid em me työ n suj uvo itt am ine n ja laa duk kaa n työ n mah dol lis tam ine n. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Monipuoliset ominaisuudet ja automatisointi LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. fi/l ask utu s Nop eut taa kirj aus ta ja tie toj en päi vitt äm ist ä MO BIIL ISO VEL LUS Mob iili sov ellu s hel pot taa työ tä sill ä kai kki asi aka sja teh täv ätie to kul kee ain a rea alia ika ise na muk ana . Kai kki käy tös säs i ole vat lom akkee t voi daa n täy ttä ä dig ita alis ena tie tok one ella ja mob iili ssa . Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Au tam me sin ua mie lel läm me säh köp ost illa tuk i@ dom aca re. Kys y lis ää tai pyy dä esi tte ly asi aka spa lve lus tam me. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. fi/l ast ens uoj elu KIIN NO STU ITK O DO MAC ARE STA . Lue lis ää oso itt ees sa ww w.d om aca re. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 16.1.2019 11.12 LM3_s54-56_Nimipaivakalenteri + Takasivu.indd 56 12.2.2019 12.15. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. fi Van hus työ | Kot iho ito | Vam mai sty ö | Las ten suo jel u | Päi hde ja mie len ter vey sku nto utu s | Per het yö | Kot isi ivo us Mon ipu olis et om ina isu ude t ja aut om atis oin ti LAS KUT US Las kut us tap aht uu läh es huo maa mat ta muu n päi vitt äise n toi min nan ohe ssa aut om aat tise sti oli se sitt en kun tie n koo nti, pal vel use tel itai käy tet tyy n aik aan per ust uva a las kut ust a. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. fi tai puh elim its e 020 742 4 090 . Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. fi/t iet otu rva Aja nta sai nen tie to ain a työ nte kijä n saa tav illa ASI AKA STI EDO T Dom aCa re mah dol list aa tur val lise n asia kas tie toj en käs itte lyn aja sta ja pai kas ta riip pum atta . Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re