?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 3/2020 s.1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 17.3.2020 13:53:52 17.3.2020 13:53:52. ALKOHOLI, KANNABIS, NUUSKA – NUORTEN MIELESTÄ VALISTUS EI OLE ONNISTUNUT Koska lapse. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2020 PEPPI SUOMINEN ELÄÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ | KIITOS GEENITESTIN: SERKUKSET LÖYSIVÄT TOISENSA! | LASTENSUOJELUN KARU ARKI: TAPPOUHKAUKSIA TYÖSSÄ | VAIKUTTAAKO VANHEMMAN KOULUTUS TAI PALKKA SIIHEN, KUOLEEKO LAPSI SYÖPÄÄN. ova
”Eniten ihmettelen sitä, ettei meitä lapsia koskaan kuultu.” (Nuori hoivaaja) Nuoria hoivaajia ei tunnisteta, eivätkä he tunnista itseään nuoriksi hoivaajiksi. Ikäryhmässä 10–17-vuotiaat 8 % tarkoittaisi, että heitä on Suomessa 39 000. 3. ”Ei tiedetä, kuinka monella psykiatrisessa hoidossa olevalla aikuisella on huollettavanaan alaikäisiä lapsia.” (VTV 2018) Ammattilaisilla ei ole tietoa nuorista hoivaajista ja näille tarjottavasta tuesta. 2. Riskeinä voivat olla myös esim.: Nuoret hoivaajat jäävät usein näkymättömiksi. (Niemelä 2019) RAJALLISET MAHDOLLISUUDET HARRASTUKSIIN ERILAISUUDEN TUNNE JA KIUSAAMISKOKEMUKSET HAASTEET KOULUNKÄYNNISSÄ MASENNUS JA MUUT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT PÄIHDEONGELMAT UNETTOMUUS KESKITTYMISKYVYN PUUTE 1. Tarkkaa lukumäärää kukaan ei osaa sanoa, sillä nämä lapset ja nuoret ovat Huoli ja pelot kuormittavat nuorten hoivaajien arkea. Koko perheen tukeminen jää usein vähäiseksi, sillä palvelut on suunnattu vain sairastuneelle. (THL 2019) Mitä pitäisi tehdä. Kansainvälisesti on arvioitu, että heitä olisi kehittyneissä maissa 2–8 % kaikista lapsista ja nuorista. Alle 18-vuotiasta, joka joutuu huolehtimaan läheisestään vammaisuuden, sairauden, mielenterveysongelman tai päihdeongelman vuoksi, kutsutaan ”Jokaiselta nuorelta pitäisi kysyä säännöllisesti, miten kotona menee” (Nuori hoivaaja) LM 3/2020 s-2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 17.3.2020 13:55:09 17.3.2020 13:55:09. Syitä on monia, kuten... Tilanteisiin, joissa perhe tarvitsee laaja-alaista tukea, tarvitaan toimintamalli. 45 % terveydenhoitajista ja 53 % lääkäreistä koki mahdollisuutensa tarjota tukea huonoiksi, jos vanhemmalla oli vakava somaattinen sairaus. Kaikilta aikuisterveydenhuollon potilailta tulisi kysyä, onko heillä lapsia – ja haluavatko he keskustella lapsistaan. Ikäryhmässä 10–17-vuotiaat tämä tarkoittaisi, että heitä on Suomessa 14 000. Aikuisterveydenhuollon lapsikeskeistä työtä varten on rakennettava hallinnon tuki ja seuranta. Kouluterveyskyselyn mukaan 3 % 8.ja 9.-luokkalaisista hoitaa perheenjäsentään tai muuta läheistään päivittäin
s. 46 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.64 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 3 ›› LM3_s3-4_SisLu.indd 3 LM3_s3-4_SisLu.indd 3 19.3.2020 12:21:12 19.3.2020 12:21:12. 12 Lapsen sairaus ja parisuhde 16 Lapset ja syöpä OSALLISUUS 24 Lasten ja nuorten ääni kuuluu Oulussa Rakennuspuuhissa Heidi, Patrik, Ilkka ja Anna-Mari Martonen. Perheen kodissa, yli satavuotiaassa vähäkyröläisessä talossa on ihan oma tunnelmansa. HUHTIKUU | 3 | 2020 SISÄLTÖ TERVEYS 6 SMA-tautia sairastavan Peppi Suomisen elämässä moni asia sujuu, kiitos lääkkeen! 10 Lääketutkimuksiin osallistuu vuosittain tuhansia suomalaislapsia. Eero on lumipuuhissa vielä hieman keltanokka
Helsinki . 24 ”Uhkaaja yritti selvittää, onko minulla lapsia,” kertoo lastensuojelun työntekijä. tietopalvelu@lskl.fi. s. > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 24 Oululaispäiväkodin lasten toiveidenpuu lisää osallisuutta. 30 Tutkittua tietoa: Tukiperheeseen solmittuja tunnesiteitä kannattaa vaalia 64 Palvelukortti 65 Elina Hirvosen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Mielenterveyskin kelpaa jo aiheeksi 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s3-4_SisLu.indd 4 LM3_s3-4_SisLu.indd 4 19.3.2020 12:21:42 19.3.2020 12:21:42. Toimistomme ja kirjastomme ovat toistaiseksi suljettu asiakkailta. Lapinjärvi . LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Toimistomme tavoitat tarvittaessa os. 79. Oulu . Tietopalvelu palvelee os. ELÄMÄÄ POIKKEUSTILASSA Myös Lastensuojelun Keskusliitto on koronaviruksen takia siirtynyt etätöihin ja siirtänyt, peruuttanut tai toteuttamassa etäratkaisuina kaikki suuremmat tilaisuutensa ja tapahtumansa toistaiseksi. . s. Vähäkyrö . Jyväskylä . 60 s. vuosikerta KANSI Peppi Suomisen kuvasi kanteen Eeva Anundi. 42 Kannabis ei ole nuorista kovin vaarallista 44 Nuuskaako nuoresi. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. PÄIHTEET 40 Miksei päihdevalistus toimi. Toivotamme kaikille voimia poikkeustilanteessa elämiseen! Huolehditaan toinen toisistamme. OSALLISUUS ONNISTUU OULUSSA! S. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PERHE JA SUKU 34 Aikuisena tehty geenitesti auttoi serkukset löytämään toisensa 46 Martosen perhe vaalii perinteitä yli 100-vuotiaassa hirsitalossa 52 Virtasen perheen elämä mullistui, kun se sai oikeanlaista valmennusta HARRASTUS 58 Niko Parviainen on Oliver Viholan sporttikummi LASTENSUOJELU 57 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni 60 Uhkailut ovat yleistyneet lastensuojelussa PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Opioidiriippuvaisille alaikäisille ei anneta Suomessa korvaushoitoa 29 Lapsi kysyy: Miksi jotkut ovat köyhiä ja jotkut rikkaita. (09) 329 6011. 12 Carmen Villman on poikansa Justuksen omaishoitaja. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. toimisto@lskl.fi tai puh. Tornio Rauma . Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Hämeenlinna
On tärkeää huolehtia kaikkien lasten suojelusta tilanteissa, joissa lapsi ei karanteenien tai rajoitusten vuoksi ehkä pääse kohtaamaan kaikkia hänelle turvallisia aikuisia. 60). Kun nämä elementit poistuvat, ollaan uuden edessä. Monet toimet kohdistuvat poikkeustilanteissa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Arvostelemisen sijaan kriisitilanteessa tarvitaan positiivista ja myönteistä dialogia : on osattava puhaltaa yhteiseen hiileen. Meidän aikuisten tehtävä on auttaa lasta pelon ja epävarmuuden yli ja helpottaa näin hänen psyykkistä kuormitustaan. Nyt tulee luottaa tehtyjen ratkaisujen oikeellisuuteen ja siihen, että ongelmat ratkaistaan joko nopeammalla tai hitaammalla aikajänteellä, ja olosuhteet muuttuvat paremmiksi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 5 LM3_s5_PK_.indd 5 LM3_s5_PK_.indd 5 19.3.2020 12:47:40 19.3.2020 12:47:40. On myös hyväksyttävä, että joskus tilannekuvan rakentaminen kestää toivottua pitempään. Lasta tulee auttaa löytämään keinot rauhoittumiseen ja ahdistuksesta irtaantumiseen. Heidän arkeaan rytmittäneet koulu tai harrastukset ovat tarjonneet heille mielekästä tekemistä ja tärkeitä sosiaalisia suhteita. pääkirjoitus Koronan aiheuttama poikkeustilanne vaatii yhteiskunnalta ja yksilöltä kykyä sopeutua ennakoimattomaan tilanteeseen. Somessa häirinnän, hyökkäyksen ja painostuksen kohteeksi ovat joutuneet myös lastensuojelun työntekijät (ks. On aika osata olla eri mieltä ilman aggressiivisuutta. Tunteiden kohtaaminen ja niiden käsittely yhdessä lapsen kanssa on tärkeää tilanteessa, jossa aikuisten huoli tilanteesta välittyy hänelle. ”Meidän aikuisten tehtävä on auttaa lasta pelon ja epävarmuuden yli.” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Entä miten käy niiden lasten ja nuorten, jotka joutuvat luopumaan heille tärkeästä fysioterapiasta, toimintaterapiasta tai muusta terapiasta. Poikkeustilanteessa arjen kuormittavuus kasvaa. Työtehtäviä hoitaessa saadut uhkaukset tulee jatkossa saada virallisen syytteen alaisiksi, kun tähän asti henkilö on joutunut viemään asian itse oikeuteen. PS. Vihapuhe voi pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaan. Hyvä arki on rakentunut meistä monelle pienistä asioista, mutta samalla se on ollut ennakoitua ja suunnitelmallista. s. Nyt sekä koulu että harrastuspaikat voivat olla kiinni. Yhteiskunnan on reagoitava muuttuvaan tilanteeseen ja esiin nousseisiin uhkiin nopeasti – ei kuitenkaan hätiköidysti, vaan parhaan mahdollisen saatavilla olevan tiedon perusteella. On hienoa, että oikeusministeriö ryhtyi kitkemään vihapuhetta ja järjestelmällistä häirintää eli maalittamista
KANSI 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 6 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 6 19.3.2020 13:19:04 19.3.2020 13:19:04
Kouluavustaja Emma Leimola on lukion jälkeen välivuotta viettävä entinen sykkiläinen. – Sain kokeesta kasin. Erilaisuutta ei pidetä koulussa ongelmana, koska siellä panostetaan suvaitsevaisuuteen. Pepin luokka on oppinut katsomaan asioita esteettömyyden näkökulmasta. Peppi saa aran Sumu-hamsterin viihtymään pitkään sylissä. Se on ok, mutten ole ihan tyytyväinen. Peppi saa äidiltään ja bokseriTyyneltä halit ennen kuin taksinkuljettaja kiinnittää pyörätuolin autoon. Matka Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun eli Sykkiin voi alkaa. – Jännitin kovasti etukäteen, saanko yhtään kavereita, ja miten kaikki sujuu isossa koulussa, Peppi muistelee. Hän sairastaa parantumatonta SMA-tautia eli selkäydinperäistä lihassurkastumaa. Luokkakaveri Vieno Anttonen on Pepin paras ystävä ja toimii usein hänen apukäsinään tai -jalkoinaan. Taudissa lihasvoimat heikkenevät ajan myötä. Vaikea sairaus EI ESTÄ UNELMIA Peppi Suominen elää täyttä elämää, vaikka hänen lihaksistonsa ei tottele aivojen käskyä. Tauti heikentää tai estää aivojen lähettämien liikkumiskäskyjen kulkeutumista lihaksiin. – Peppi on sopeutunut todella hyvin. Ensimmäinen tunti on venäjää, Pepin ensimmäistä vierasta kieltä. Pian koulunkäynti alkoi kuitenkin sujua niin, että Peppi, avustaja ja pyörätuoli ovat osa normaalia elämäämme, kertoo luokanopettaja Katja Katajamäki. Hän on Pepille kuin isosisko, joka pitää huolta, että Peppi voi panostaa opiskeluun parhaalla mahdollisella tavalla. Aluksi pyörätuoli herätti kiinnostusta, ja oppilaat saattoivat kysyä, miksi Peppi tarvitsee sitä. Sopeutumisessa auttoi Pepin sosiaalisuus ja tapa suhtautua asioihin huumorilla. Koulutyötä helpottamaan on löydetty ratkaisuja. Pieni 26 oppilaan Lehtisaaren ala-aste vaihtui 1 250 oppilaan yhtenäiskouluun, jonne oppilaat valitaan pääsykokeilla. Pepin ohjelmaan kuuluukin päivittäistä kuntoutusta: hengitysharjoituksia sekä lihasten vahvistamista ja verryttelyä. Perhe kutsuukin Peppiä hamsterikuiskaajaksi! Taudissa lihasvoimat heikkenevät ajan myötä. Äiti Pia Lemmetty tarkistaa päivän aikataulut kännykästä. Koulun jälkeen on uintiterapiaa, joten Pepin reppuun pakataan vielä uimakamppeet. – Peppi on hurmaava ja avoin persoona, jolla on käsittämättömän hyvät sosiaaliset taidot, kehuu Katajamäki. Lapsuus parantumattoman SMA-sairauden kanssa on ollut taistelua, mutta lääkkeen ansiosta moni asia sujuu nyt paremmin. Peppi ei voi seisoa tai kävellä eikä kannatella painavia tavaroita ja hän on käyttänyt sähköpyörätuolia neljävuotiaasta. Sairaudesta huolimatta Peppi nauttii koulunkäynnistä, ja älyllisesti tavoitteellinen Sykki on osoittautunut sopivaksi. Jos Peppi väsyy kirjoittamaan, hän voi sanella vastauksensa avustajalle. Kouluun oli asennettu hissi ja ajoliuskat jo aiemmin, ja luokkaan Pepille hankittiin erikoispöytä. MAARIT PIIPPO | KUVAT EEVA ANUNDI I nvataksi odottaa kotiovella, kun Peppi Suominen, 12, rullaa aamulla pihalle pyörätuolillaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 7 ›› LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 7 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 7 19.3.2020 13:19:12 19.3.2020 13:19:12. Kun Peppi aloitti pari vuotta sitten kolmannen luokan , muutos oli iso. Yhteisiä retkikohteita valitessa oppilaat huolehtivat, että paikkaan pääsee pyörätuolilla. Kouluavustaja Emma Leimola on Peppiä vastassa ovella, ja yhdessä rullataan hissiin, jolla pääsee 5B-luokkaan. Kun lihakset eivät saa käskyjä, ne surkastuvat ajan myötä. Sykissä on totuttu parempaan, Peppi sanoo. Kokeisiin vastaaminenkin sujuu joustavasti. Avustajilla onkin tärkeä rooli Pepin elämässä, sillä hän tarvitsee apua ympärivuorokautisesti
Kun Peppi pysyi Terhin selkärepussa, oli se merkki siitä, että ratsastus oikeallakin hevosella onnistuu. 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 8 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 8 19.3.2020 13:20:07 19.3.2020 13:20:07. Pepillä ja Vienolla on tarinassa prinsessakaksosten rooli, ja koko juoni on kuulemma aika vitsikäs. Treeniä siivitti kuitenkin suuri haave. Yhdessä kouluavustaja Emma Leimolan (vas.), vapaa-ajan avustaja Sonja Lokin sekä luokkakaveri Vieno Anttosen kanssa jaetaan tyttöjen juttuja ja nauretaan paljon. – Ratsastus tuntuu kivalta, kun hevonen on iso ja rauhallinen. Monivaiheisten tutkimusten jälkeen Peppi sai SMA-diagnoosin alle kaksivuotiaana. Viimeksi kunnolla naurettiin teatteri-ilmaisun tunnilla, jolla luokka kehitti scifi-aiheista näytelmää. Uiminen 30-asteisessa vedessä rentouttaa, jolloin lihasvoimien vahvistaminen ja liikkuvuuden lisääminen helpottuu. Viime syksynä unelma toteutui: Peppi aloitti ratsastusterapian. Hevosen selässä hän on saanut tuntumaa kehon ja mielen hallintaan. Vielä neljävuotiaana Peppi pystyi seisomaan tuen kanssa, mutta enää se ei onnistu. Pepin vanhemmat huomasivat jo varhain, että tytön fyysinen kehitys oli hidasta, eikä hän oppinut kävelemään. Parhaat kaverukset Vieno Anttonen ja Peppi hankkivat lisäenergiaa ennen kuviskerhoa koulun kanttiinin nuudeleista. Terhillä on monia keinoja, joilla hän houkuttelee Peppiä voimistumaan. Ollaan samalla aaltopituudella ja nauretaan paljon, Vieno kertoo. – Meillä on Pepin kanssa sellainen telepaattinen yhteys. Invataksi on osa jokaista koulupäivää. Sekin on harjoituksen tulosta, sillä aluksi Pepin lonkat eivät venyneet reppuselässä pysymiseen. Sukeltamisen ansiosta Peppi ei sairastu niin helposti flunssaan, kertoo Terhi. Koulun jälkeen suunnataan Leppävaaran uimahalliin , jossa Peppi treenaa viikoittain terapia-altaassa. – Saa nähdä, miten kuningas käskee meitä – tai saako prinssi varastettua prinsessan. – Peppi on hyvä sukeltamaan, ja hän jaksaa pysyä jopa puoli minuuttia veden alla. En pelkää yhtään. Mukaan lähtee vapaa-ajan avustaja Susanna Vesterinen, joka auttaa Peppiä käytännön asioissa, kuten pukutiloissa ja saunassa. Aikuisena Peppi haluaa rikostutkijaksi tai eläintenhoitajaksi. Välkkyvien muovieläinten poimiminen vedestä altaan reunalle vahvistaa käsiä, ja niskalenkin avulla onnistuu selkäuinnin treenaaminen. Kuplien puhaltelulla veden alla on myös tarkoituksensa: se vahvistaa keuhkoja. Fysioterapeutti Terhi Haavisto on kuntouttanut Peppiä yksivuotiaasta. Hänellä ja Pepillä on yhteisiä temppuja, kuten reppuselässä uinti. Kuvaamataitokerhossa Peppi on oppinut piirtämään sarjakuvaa, jonka aiheena on tietysti – hevoset! Peppi on käyttänyt sähköpyörätuolia neljävuotiaasta asti
Omassa huoneessaan Peppi ottaa Sumu-hamsterin häkistä. Yökin voi sujua ilman avustusta, kun Peppi pystyy itse kääntymään ja vaihtamaan asentoa. SMA-diagnoosi oli vanhemmille aikoinaan iso sokki, sillä sairauteen ei ole parannuskeinoa. kertovat, että yhteistyö on hauskaa ja välitöntä. Päällimmäisenä on kuitenkin tunne, että sairaudesta huolimatta kaikki on todella hyvin. Nimet Donitsi, Pulla, Keksi ja Marenki. Perhe kutsuukin Peppiä hamsterikuiskaajaksi. Pöydän ääreen kokoontuvat vanhempien lisäksi sisarukset Pilvi ja Paavo sekä usein myös sukulaisia, avustajia ja ystäviä. – Olen miettinyt, mitä oikeastaan on erilaisuus – eivätkö kaikki ole jollain lailla erilaisia. Vanhemmilta arki vaatii tiukkaa organisointia erilaisten aikataulujen kanssa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 9 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 9 LM3_s6-9_PeppiSuominen.indd 9 19.3.2020 13:20:40 19.3.2020 13:20:40. Sairauden kanssa eläminen kasvattaa koko perhettä. Sen ansiosta Pepin liikkumisen voimat ovat ensi kertaa syntymän jälkeen lisääntyneet. Vasta viime vuosina lääketutkimus on kehittänyt nusinerseeniä sisältävän Spinraza-lääkkeen, joka lieventää taudin oireita. Pia Lemmetty kysyy. Välillä sisarukset oireilevat, kun heidän on vaikea ymmärtää, miksi Peppi saa tavallista enemmän huomiota. – Rakastan tätä ihmispaljoutta ja olen onnellinen, kun Pepin avustajat viihtyvät meillä. – Aikuisena haluan joko rikostutkijaksi tai eläintenhoitajaksi, Peppi suunnittelee. Kotona hän kokkaa usein avustajan kanssa iltaruoan koko perheelle. . Täydellistä elämää ei ole olemassakaan. Siksi Pia Lemmetty perusti SMA Finland -yhdistyksen, joka ajaa potilaiden etuja. Perhe-elämään vilskettä tuovat myös pikkusisko Pilvi ja Tyynekoira. Fysioterapeutti Terhi Haavisto kuntoutti Peppiä jo ennen kuin SMA-tauti diagnosoitiin. Uusi lääke tuo toivoa. Uintiterapian avulla haave ratsastuksesta on toteutunut. Pepin avustajina on reservi nuoria naisia, jotka ovat vuorotellen mukana kouluja kotielämässä. Heidän ansiostaan elämämme toimii näin hyvin, tunnustaa Pia-äiti. Äiti Pia Lemmetty on oppinut, että vaikeasta sairaudesta huolimatta elämässä riittää paljon rakkautta. Lääke on kuitenkin niin kallis, ettei yksittäisellä potilaalla ole mahdollista hankkia sitä. Suomessa on noin 120 SMA-potilasta, joista 40 alle 18-vuotiaita. Hän jaksaa koulussa paremmin ja pystyy kotona jo riisuutumaan ja pukemaan itsenäisesti. Yhdistyksen sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena Spinraza korvataan nyt kaikille alle 18-vuotiaille SMA Ija II-tyyppiä sairastaville. Kun Peppi saapuu kotiin, ovella on vastassa seurankipeä Tyyne. Peppi on lempinimennyt kaikki avustajansa. Se vipeltää tytön olkapäillä ja viihtyy sylissä. Eläinystävät ovatkin rakkaita
mutta niiden kehittely maksaa vähintään yhtä paljon kuin aikuisille tarkoitettujen lääkkeiden, Kansallisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston (FINPEDMED) toiminnanjohtaja Pirkko Lepola selittää. terveys Puuttuvat lääkkeet Lapsen kehittyvä elimistö käsittelee lääkeaineita eri tavoin kuin aikuisen keho. Varta vasten lapsille tarkoitettuja lääkkeitä ei kuitenkaan ole tarjolla riittävästi. ANU VALLINKOSKI L apsen kengissä, näin voisi luonnehtia lastenlääketutkimuksen nykytilaa. Lapsen elimistö on vielä niin kehittymätön, ettei se käsittele lääkeaineita samalla tavoin kuin aikuisen keho. 2000-luvulla tilanne on hieman kohentunut, sillä sekä Yhdysvallat että EUmaat ovat lainsäädännön avulla velvoittaneet lääkeyhtiöt kehittelemään myös uusia lastenlääkkeitä. Lääkeyhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita kehittämään erikseen lapsille tarkoitettuja lääkkeitä, sillä niissä ei liiku niin suuria rahoja kuin aikuisille valmistetuissa lääkkeissä. Monet aikuisille tarkoitetut lääkkeet sisältävät ainesosia, jotka eivät sovi lapsille. Pulaa on nimenomaan lastenlääkkeistä, jotka on tarkoitettu sairaalahoitoa vaativien sairauksien hoitoon. Lääkkeitä pitää kehitellä myös eri-ikäiD RE W H AY S/ U N SP LA SH 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s10-11_LastenLaakeTutkimus .indd 10 LM3_s10-11_LastenLaakeTutkimus .indd 10 19.3.2020 13:24:30 19.3.2020 13:24:30. Niissä saattaa olla esimerkiksi alkoholipohjaisia liuottimia. Lepolan mukaan lapset tarvitsevat ikäisilleen räätälöityjä lääkkeitä. Lisäksi he ovat varsin terveitä. Aikuisten lääke ei aina sovi Mutta miksi lapsille pitää olla omat lääkkeensä. – Lapsia on länsimaissa aika vähän, noin viidennes väestöstä. Vakavien sairauksien hoitoon tarkoitettujen lastenlääkkeiden markkinat ovat pienet
Toisaalta geenitiedon avulla voidaan löytää lääkkeitä, jotka tepsivät tietylle potilaalle parhaiten. Verkostossa ovat mukana muun muassa kaikki suomalaiset yliopistosairaalat ja lastenklinikat. Aikuisille suunnitellut lääkkeet voivat olla lapsille mahdottomia myös annostelultaan. Niissä uutta lääkettä kokeillaan sairaisiin lapsiin. Henkilökohtainen, kohdennettu lääkehoito yleistyy. Yksittäisessä rokotetutkimuksessa voi olla mukana tuhansia lapsia. . Varmaa tämä ei tosin ole, sillä usein osa potilaista saa lumelääkettä. – Esimerkiksi harvinaissairauden tutkimuksiin saattaa osallistua Suomesta vain muutama lapsi. Ennen suomalaislasten genomin lukemista on ratkaistava monta suurta kysymystä. Kohdennettua hoitoa on myös soluterapia. Tällaisiin tauteihin ei ole välttämättä kehitetty minkäänlaista lääkettä. Osallistumalla he saattavat saada hoitoa tehokkaalla lääkkeellä tai menetelmällä, joka on tulossa markkinoille vasta vuosien päästä. Hänen mukaansa geenien lukemisesta saataisiin monia hyötyjä. Kun erikseen lapsille kehitettyjä lääkkeitä ei ole, lapsia saatetaan hoitaa aikuisten lääkkeillä. Pahimmassa tapauksessa lapselle voi koitua vakavia haittavaikutuksia, Lepola kertoo. – Parhaassa tapauksessa näin voi pelastaa lasten henkiä, Perola sanoo. Joskus tutkimuksissa myös paljastuu, ettei uusi lääke tehoa toivotulla tavalla tai sillä voi olla haittavaikutuksia. Nyt ajatellaan, että lapsillakin on oikeus hyvään, heille sopivaan hoitoon, Pirkko Lepola sanoo. Tämä on kuitenkin ongelmallista. Lääketutkimuksiin osallistuu vuosittain tuhansia suomalaislapsia. Ei tiedetä, miten lapsen elimistö reagoi niihin. – Ketään ei tahallisesti vaaranneta tai jätetä hoitamatta tutkimuksen vuoksi. – Vielä jokin aika sitten lapsilla tehtyjä tutkimuksia pidettiin epäeettisinä. Tutkimuksiin osallistuvia lapsia, heidän vointiaan ja arvojaan seurataan jatkuvasti. Lastenlääketutkimuksia säädellään ja valvotaan erityisen tarkkaan. Etenkin osa harvinaisista sairauksista on sellaisia, että niitä esiintyy vain lapsilla. Tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee, että tällaisiin geenitesteihin ryhdytään synnytyssairaaloissa aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua: – Ei tämä mitään science fictionia ole. Kun riskit ovat tiedossa, niihin voi varautua, ja harvinaisten sairauksien hoidot pystytään aloittamaan nykyistä aiemmin. Perimän avulla saadaan tietoa myös kohonneista perinnöllisistä riskeistä sairastua kansantauteihin tai harvinaissairauksiin. Lepolan mukaan sairaiden lasten perheet haluavat miltei poikkeuksetta osallistua tutkimuksiin. Geeniteknologiaa ja soluterapiaa Lastenlääketutkimuksen tulevaisuudessa näkyvät samat kehityssuunnat kuin muussakin lääketutkimuksessa. – Kaikkia aikuisten lääkkeitä ei ole testattu lapsilla. Pitääkö esimerkiksi pienen lapsen vanhempien tietää, että heidän lapsensa kantaa rintasyövälle altistavaa geenimuunnosta. Keskoset ja vastasyntyneet sairastavat usein erilaisia tauteja kuin teini-ikäiset. Ne testataan aina myös ihmisillä. Lumelääkettä saavia lapsia hoidetaan perinteisin lääkkein. Koko perimä talteen jo synnytyslaitoksella Tulevaisuudessa jokaisen uuden suomalaisen koko perimä eli genomi voidaan lukea jo synnytyssairaalassa. Tutkimuksiin osallistuvat perheet eivät saa minkäänlaisia palkkioita. Esimerkiksi syöpää sairastavista lapsista varsin moni on mukana jossain hoitotutkimuksessa. Kun tietoa ei ole, voidaan lääkkeitä joko alitai yliannostella. Ainoastaan kulut, kuten matkakulut korvataan. Markus Perolan mukaan pitää huolehtia myös siitä, että kullakin on halutessaan oikeus olla tietämättä riskeistään. Geenien lukutaidonkin pitää vielä kehittyä. Aikuisiässä erilaisia seulontoja voidaan kohdentaa niille, joilla on geneettinen alttius sairastua vaikkapa tiettyyn syöpään. Tutkimukset ovat kansainvälisiä, ja osallistujia on tavallisesti useista maista. sille lapsille. Geenit saattavat paljastaa, onko yksittäinen lääkeaine tietylle henkilölle haitallinen – tai jopa vaarallinen. Niihin osallistuu vuosittain tuhansia suomalaislapsia. Vuosittain Suomessa aloitetaan parikymmentä uutta lastenlääketutkimusta. Ennen ihmiskokeita lääkettä on tutkittu perusteellisesti laboratoriossa, tietokonemallinnuksin ja eläinkokeilla. Tunkua tutkimuksiin Ennen markkinoille pääsyä kaikki lääkkeet tutkitaan perusteellisesti. – Geenitutkimuksen avulla lääkehoitoa voidaan tulevaisuudessa räätälöidä kullekin potilaalle sopivaksi. Pitääkö pienen lapsen vanhempien tietää, että heidän lapsensa kantaa rintasyövälle altistavaa geenimuunnosta. Hänestä tietoa alttiuksista voitaisiin jakaa tipoittain iän mukaan. Perola pohtii. Esimerkiksi lasten lääkehoitoa voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin. Esimerkiksi tieto mahdollisesta syöpäriskistä tulisi tietokantoihin näkyviin vasta, kun kansalainen on täysi-ikäinen. Tarvittaessa tutkimus keskeytetään. Eniten osallistujia on rokotetutkimuksissa, joihin rekrytoidaan terveitä lapsia vaikkapa neuvoloiden kautta. Lääkärit pohtivat, millainen lääke ja annostus sopii juuri tälle lapselle, Pirkko Lepola sanoo. On myös tilanteita, joissa sairaalle lapselle ei yksinkertaisesti ole sopivaa lääkehoitoa tarjolla. Perola on mukana THL:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä FinnGen-hankkeessa, jossa kootaan satojen tuhansien suomalaisten geenipankkia. Perolan mukaan pitää miettiä eettisiä, juridisia ja taloudellisia näkökulmia. Lastenlääkkeet testataan lapsilla. Minun elämäni aikana tämä tulee vielä tapahtumaan. Lepolan johtama FINPEDMED yhdistää suomalaista lastenlääketutkimusta. – Geenitestit eivät ole enää kalliita ja niiden hinnat laskevat koko ajan, joten suuri kustannus tämä ei hyötyihin nähden olisi. Esimerkiksi keskosen on mahdoton niellä suuria tabletteja. Sen sijaan pitää miettiä esimerkiksi sitä, missä vaiheessa ja millaista tietoa kullekin hänen omasta perimästään paljastetaan. Potilastutkimuksissa osallistujamäärät ovat usein pieniä. Tutkimus on viime vuosina kansainvälistynyt voimakkaasti: FINPEDMED tekee yhteistyötä vastaavanlaisten eurooppalaisten verkostojen kanssa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 11 LM3_s10-11_LastenLaakeTutkimus .indd 11 LM3_s10-11_LastenLaakeTutkimus .indd 11 19.3.2020 13:24:30 19.3.2020 13:24:30. Siinä potilaan omia soluja muokataan laboratoriossa ja siirretään muunneltuina takaisin potilaan kehoon
terveys Carmen ja Markku Villman tietävät, millaista on, kun lapsella on perussairaus tai kehityshäiriö: ”Meillä on ollut vaikeita hetkiä, mutta taito käsitellä asioita on kantanut”. Mikä auttaa selviytymään. ANU VALLINKOSKI | KUVAT JANI LAUKKANEN 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 12 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 12 19.3.2020 13:35:12 19.3.2020 13:35:12. Hyvä parisuhde KANTAA Lapsen vakava sairaus on koettelemus myös vanhempien suhteelle. Tämän tietää myös perheen Ella-koira
Voi muistuttaa, että meillä on tämä parisuhdekin tässä perheessä: sinä kiinnostat minua myös puolisona, et vain vanhempana, Humaljoki sanoo. Tehtävien lisääntyessä vanhempien työnjako saattaa muuttua. Joku saattaa miettiä, onko treffi-ilta tärkeintä tässä tilanteessa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 13 ›› LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 13 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 13 19.3.2020 13:35:19 19.3.2020 13:35:19. Realistista toivoa Kun kaikki kaatuu päälle ja tuntuu, ettei jaksa, toivo vie eteenpäin. Kun sairaus sitoo vanhempia, kahdenkeskeinen aika on kortilla. Mukavistakin asioista saa puhua ja huumori auttaa. Yhteisyyden tunnetta pariskuntien välille rakentaa myös se, että molemmat kertovat toisilleen, mitä kummankin tonteilla tapahtuu. Toisen tunteita ei voi tietää, ellei niistä puhuta. Muutakin tekemistä olisi. Lapsen sairaudesta voi tulla yhteinen projekti: tästä selvitään yhdessä. On hoitotoimenpiteitä, sairaalaja lääkärikäyntejä, terapiaa. Työnjako ei saisi olla epäreilu, sanoo Kaisa Humaljoki. Vanhempien keskinäinen suhde on perheen näkökulmasta kaikkein tärkein. Yksi vakavaan sairauteen liittyvistä tunteista on luopumisen aiheuttama suru. Vanhemmat puhuvat paljon ja avoimesti keskenään. – Olennaista parisuhteen hyvinvoinnin kannalta on, että kumppanit tuntevat molempien tekevän osansa tavalla tai toisella. – Äärimmillään se on lapsen kuolema. Olennaista on, että toivo on realistista. Vaikka on Vanhempi isolla V:llä, on hyvä säilyttää parimieliala. Monesti sairaus merkitsee kuitenkin pienempiä luopumisia, unelmien toteutumatta jäämistä. Arki uusiksi Monesti lapsen sairaus muuttaa arkea. Tunteiden jakaminen lisää ymmärrystä toista ja itseä kohtaan. – Lapsen vakava sairastuminen on iso koetinkivi vanhempien parisuhteelle. Jos antaa ikävillekin tunteille sijaa, niistä pääsee ajan mittaan eroon. – Se voi olla toivoa paranemisesta, paremmin nukutusta yöstä, kivuttomasta hetkestä tai hyvästä kuolemasta. Jos se loppuu, perhe hajoaa. – Vaikka yhteistä aikaa ei ole, voi toisen kuitenkin huomioida. Toinen voi lyyhistyä itkuisena sängyn pohjalle, toinen voi olla kovin toimelias ja aikaansaava. Kaisa Humaljoen mukaan aina on toivoa. Molemmat kokevat, että kumpikin tekee osansa. Uuden opiskelua ja Kelan tukien hakemista. Kumppanithan toivovat, että toinen ymmärtäisi. Puhuminen. – Omat ja puolison tunteet tai käytös saattavat hämmentää. Aiemmin kovin rauhallisessa mielessä myllertää pelkoa, vihaa ja katkeruutta. Sijan antaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa minkään tai kenenkään vahingoittamista. Mitä töihin kuuluu. Luopuminen voi olla vaikkapa sitä, että odotettu Linnanmäen-reissu pitää perua. Se tuo vanhemmille uusia tehtäviä. Toisen haaveen murskautumista ei kuitenkaan pitäisi vähätellä vaan tarjota lohtua. Kumpikin tietää, ettei yksin tarvitse selvitä. Halata ohimennen. 2. Tasapuolinen työnjako. – Toisen käyttäytymisestä ei voi kuin aavistella, mitä hän kokee. Myös perheen muut lapset tarvitsevat tukea ja huomiota. Voi kysyä, miten nukuit, otatko kahvia. Harvat kahden vietetyt hetket voivat herättää vanhemmissa syyllisyyttä. Sairaus ravistelee suhdetta aina, on se sitten hyvässä tai huonossa jamassa, parija perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki Kataja ry:stä sanoo. Ristiriitoja syntyy, kun ei ymmärrä, miksi toinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Mitä lapsen hoidoissa tapahtuu seuraavaksi. Ihmiset käsittelevät kriisiä niin kovin eri tavoin. Katteeton toivo ei kanna. S en kaikkein pelottavimman asian, oman lapsen vakavan sairastumisen edessä aikuinenkin tarvitsee tukea ja turvaa. Sairaalajaksojen aikana toinen saattaa joutua hoitamaan yksin kaiken kotona. Mitä kotona on tehty. Toiselle tärkeä asia voi tuntua itsestä vähäpätöiseltä. Hämmentäviä tunteita Isot asiat herättävät isoja tunteita, jotka voivat yllättää rajuudellaan ja laadullaan. Heillä on yhteinen käsitys siitä, mitä heille tapahtui, mitä on nyt ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Vanhempien keskinäinen suhde on perheen näkökulmasta se kaikkein tärkein suhde. Lupa iloita. 1. Tällaiset ajatukset kannattaa Humaljoen mukaan kuitenkin haudata. Toinen vanhemmista voi joutua jäämään töistä pois. ”Me pärjäämme yhdessä kahden ihmisen voimin ja taidoin.” 3. MIKÄ YHDISTÄÄ LAPSEN SAIRAUDEN KANSSA PÄRJÄÄVIÄ VANHEMPIA. Itsestä tai puolisosta voi tulla esiin aivan uudenlaisia piirteitä, Humaljoki kertoo. Kun tunteet tulevat, niitä ei pitäisi kieltää. Ne eivät välttämättä ole lainkaan rationaalisia. Jos nielaisee aina reippaasti kaiken negatiivisen, kielletyt tunteet kasvavat taakaksi, mikä voi johtaa lopulta masennukseen. Iso kriisi voi nostaa vanhempien keskinäisen suhteen ongelmat esiin voimalla. 4. Toisaalta koettelemus voi yhdistää ja lujittaa suhdetta. Vaikka on raskasta, pariskunta jakaa keskenään myös hyviä asioita. Puolisoiden unelmien erilaisuus voi aiheuttaa kiistoja. Monille luontevinta on hakea lohtua siitä ihan läheltä, omasta kumppanista. Lääkkeeksi Humaljoki tarjoaa keskustelua, omista tunteista puhumista. Me-asenne
Sitä on oppinut arvostamaan pieniäkin asioita, Carmen sanoo. Pariskunta suhtautuu vastoinkäymisiin kovin eri tavoin. Markku tekee kahta työtä: hän on lääkintälaitemekaanikko ja valokuvaaja. Kerromme toisillemme kaikki. Nyt kuusivuotiaalla kuopuksella todettiin kolme vuotta sitten ykköstyypin diabetes, joka on tavallista vaikeahoitoisempi. – Olemme sinut sen kanssa, ettei näköpiirissä ole semmoista elämänvaihetta, jossa arki jotenkin helpottuisi, viisihenkisen perheen äiti sanoo rauhallisesti. – Se on meille ansaittua lepoa. – Työnjakomme on epäreilu. Jos rahatilanne antaa myöten, he varaavat hotellihuoneen. – Jos olisimme jotkut muut, olisimme eronneet jo aikaa sitten. He tietävät, millaista on elää vähillä varoilla. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 14 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 14 19.3.2020 13:35:37 19.3.2020 13:35:37. Villmanit eivät riitele isoista asioista. Viikonloppuisin Carmen ja Markku katsovat illalla pari tv-sarjan jaksoa yhdessä, joskus vain halataan hetki. Harvinaisista hetkistä osaa todella ottaa ilon irti. – Me olemme toistemme parhaat kaverit. Carmen pohtii. Carmen on sekä Tiituksen (vas.) että Justuksen omaishoitaja. Nyt 10-vuotias keskimmäinen lapsi sai kuusivuotiaana diagnoosin lapsuusiän autismista. – Toisaalta on hyvä, että olen positiivinen, mutta annanko Markulle tarpeeksi tilaa märehtiä omalla tavallaan, ja onko hänestä riittävästi tukea minulle. Emme ole mitään arjen sankareita, vaan tämä on pakko. Verensokerit heittelevät niin, että insuliinia pitää antaa useita kertoja yölläkin. Kahdenkeskistä aikaa on kerran kuussa, kun Carmenin lomittaja hoitaa lapsia. Voin aina luottaa siihen, että Markku on olemassa tuossa vieressä. Yöhoito on pääsääntöisesti Carmenin vastuulla, sillä hän kestää jatkuvaa väsymystä paremmin kuin Markku. He kävivät pariterapiassa keskimmäisen lapsen ollessa pieni. Markku jää helposti synkistelemään ja miettimään, miksi tämäkin vielä. Justuksella on vaikeahoitoinen diabetes, jonka vuoksi pitää heräillä yöllä. Carmen tähyilee kohti valoa ja parempia aikoja. Kinaa syntyy vain pikkujutuista. Kumpaakaan ei voi jättää ilman aikuista edes siksi aikaa, että veisi roskat ulos. – Eihän tämä tietenkään ideaalia ole, että pitää näin äärirajoilla mennä. Helpotusta todella toivoisi, kun kuuntelee helsinkiläisvanhempien kuvausta kahden nuorimman lapsen diagnooseista ja perheen tavallisesta arjesta. Terapiasta tarttui mukaan taito puhua ja kuunnella, käsitellä tunteita. Yhdessä selvitään ja sinnitellään, Carmen sanoo. Lyhyitä taukoja on myös arjen keskellä. Vaikka elämä on sinnittelyä, puolison tuki vie eteenpäin. . Erityislasten vanhempien eroprosentti on aika huima, Markku sanoo. – Mutta teet sinäkin kahta duunia, Carmen muistuttaa. Kumpikin myöntää olevansa nykyiseen työnjakoon tyytymätön, mutta hommat on jaettu näin olosuhteiden pakosta. Pariskunta on tottunut puhumaan tunteistaan ja ajatuksistaan avoimesti. Yhden syksyn perhe haki ruokakuponkeja diakonia-avusta. Carmen on kummankin lapsen päätoiminen omaishoitaja, mutta opiskelee sivutoimisesti sosionomiksi. Pariskunnan keskinäistä suhdetta kannattelee myös samanlainen arvopohja, rakkaus ja halu olla yhdessä. Koko perheen odottamia irtiottoja ovat kesäiset ja jouluiset retket vuokramökille maalle. E rityislapsen ja diabetesta sairastavan lapsen vanhemmat Carmen, 43, ja Markku Villman, 39, eivät pidä itseään arjen sankareina. Lapset ovat molemmille ne tärkeimmät, mutta rahaakin tarvitaan. Pariskunta toivookin yhteiskunnalta hieman avokätisempää tukea ja apua erityislapsiperheille. Kotihommat kaatuvat Carmenille, joka on välillä suorastaan uupunut, Markku sanoo. – Lapset nauttivat luonnosta, ja mekin voimme istahtaa välillä kahden kuistille höpöttämään ja juomaan kahvia. Yhdessä selvitään Kun tunteet tulevat, niitä ei pitäisi kieltää
LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 15 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 15 LM3_s12-15_LapsenSairaus&Parisuhde.indd 15 19.3.2020 13:35:57 19.3.2020 13:35:57
Sama voi päteä lapsipotilaiden kohdalla, sanoo Laura Madanat-Harjuoja. – Aikuisten syöpäkuolleisuuserojen taustalla vaikuttavana tekijänä on pidetty muun muassa alempaan koulutustasoon liittyvää huonompaa terveydenlukutaitoa, mikä tarkoittaa kykyä vastaanottaa ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa. Madanat-Harjuoja on lasten hematologian ja onkologian dosentti ja toimii Suomen Syöpärekisterin lapsisyöpää tutkivan asiantuntijaryhmän johtajana. Tiedot käyvät ilmi Suomen Syöpärekisterillä väitöskirjatutkijana toimivan Anniina Kyrönlahden väitöskirjatutkimuksen ensimmäisestä osatyöstä. – Pääkaupunkiseudulla, jossa tulotaso on keskimäärin korkeampi, yli puolella lapsiperheistä on lapsivakuutus, ja nämä perheet käyttävät yksityisten lääkäriasemien palveluita. Madanat-Harjuojan mukaan kuolleisuusero voi liittyä myös terveyspalveluiden saavutettavuuteen. – Se on yllättävää, sanoo Laura Madanat-Harjuoja. Sosioekonomiset tekijät lisäävät Pohjoismaissa syöpään sairastuneen lapsen riskiä menehtyä siitä huolimatta, että lapsipotilaat saavat taustoistaan riippumatta samanlaista hoitoa päästyään yliopistosairaalaan. terveys Lasten syöpäkuolleisuus Vanhempien tulot ja koulutus vaikuttavat siihen, kuinka korkea riski lapsella on kuolla syöpään. Tämä voi viivästyttää hoitoon hakeutumista tai annettujen ohjeiden noudattaminen saattaa olla vaikeaa. Madanat-Harjuoja pitää kuolleisuuseroja ja sosiaalista eriarvoisuutta huolestuttavana. Tutkimusaineistosta ei pystytty selvittämään , mitä kuolleisuuserojen taustalta löytyy. Ajan yksityislääkärille saa lähes poikkeuksetta samalla päivälle, mutta perusterveydenhuollossa lääkäriajan saaminen voi vaihdella paljon alueellisesti ja yksikkökohtaisesti. Myös korkeasti koulutettujen vanhempien lapsi kuolee harvemmin syöpään kuin vähemmän koulutettujen lapsi. Työ on osa Syöpärekisterin laajempaa lasten syöpiin keskittyvää tutkimusta, jossa selvitetään lisäksi muun muassa sitä, miten lapsena sairastettu syöpä vaikuttaa myöhempään terveyteen. ULLA OJALA J os vanhemmat kuuluvat ylimpään tuloluokkaan, lapsella on noin 30 prosenttia pienempi riski kuolla syöpään kuin alimpaan tuloluokkaan sijoittuvien lapsella. Hän työskentelee parhaillaan tutkijana myös Harvardin yliopiston Dana Faber -syöpäsairaalassa. Siten ensimmäinen lääkärikontakti ja erikoissairaanhoitoon pääsy saattavat viivästyä, mikä voi heijastua myös kuolleisuudessa tiettyjen syöpien osalta. Hän kehittäisi palvelujärjestelmää siten, että perusterveydenhuollon palvelut olisivat saatavissa per16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s16-17_Lapset&Syo pa +graafi.indd 16 LM3_s16-17_Lapset&Syo pa +graafi.indd 16 19.3.2020 13:46:59 19.3.2020 13:46:59
LAPSEN RISKI KUOLLA SYÖPÄÄN VIIDEN VUODEN SEURANNAN AIKANA EL O SS A O LE VI EN SU H D EL U KU VUOSIA DIAGNOOSIN JÄLKEEN Diagnoosi tehty vuosina 1990-1999, vanhemmilla peruskoulutus tai keskiasteen koulutus Diagnoosi tehty vuosina 1990-1999, vanhemmilla keskiasteen jälkeinen koulutus Diagnoosi tehty vuosina 2000-2009, vanhemmilla peruskoulutus tai keskiasteen koulutus Diagnoosi tehty vuosina 2000-2009, vanhemmilla keskiasteen jälkeinen koulutus 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 1 2 3 4 5 _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 17 LM3_s16-17_Lapset&Syo pa +graafi.indd 17 LM3_s16-17_Lapset&Syo pa +graafi.indd 17 19.3.2020 13:47:06 19.3.2020 13:47:06. > Anniina Kyrönlahti ym.: Impact of Parental Socioeconomic Factors on Childhood Cancer Mortality in Finland: A Population-Based Registry Study, Acta Oncologica. Suomessa todetaan vuosittain syöpä noin 150 lapsella. – Olisi syytä tarkastella esimerkiksi viiveitä hoitoon pääsyssä. Näitä ovat lapsen ja perheen tarvitsema psykososiaalinen tuki, tuen kustannusvaikutukset, perheen kohtaamat taloudelliset, sairaanhoidolliset ja psykososiaaliset haasteet sekä palvelupolkujen sujuvuuteen vaikuttavat tekijät. heen henkisistä ja taloudellisista resursseista huolimatta. Helmikuussa 2019 valmistunut esiselvitys nimeää neljä teemaa, joiden tarkempi selvittäminen auttaisi syöpään sairastunutta lasta ja tämän perhettä. . Sylva ry käynnisti vuonna 2018 laajan tutkimushankkeen, joka selvittää syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä psykososiaalisen tuen tarvetta, saatavuutta, kehittämistarpeita ja vaikuttavuutta. Nykyisin suuri osa lasten syövistä voidaan parantaa. Kotiin vietävät palvelut on yksi hyvä tapa selvittää perheen arjen haasteita ja konkreettista tuen tarvetta. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista yli 80 % syöpään sairastuneista lapsista on elossa. Niinpä perheiden erilaista tuen tarvetta olisi hyvä kartoittaa ja tunnistaa ne, jotka tarvitsevat enemmän tukea selviytyäkseen kuormittavasta tilanteesta. Lasten yleisimmät syövät ovat leukemioita sekä aivoja keskushermoston alueen kasvaimia. – Osa perheistä tarvitsee enemmän tukea pitkien hoitojen ja käytännön arjen keskellä. . Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat lymfoomat eli imukudossyövät. Kumpikin muodostaa noin kolmasosan kaikista lapsuusiän syöpätapauksista. Perhe joutuu koville lapsen sairastuessa syöpään, ja hoito vaatii perheeltä ponnistelua pidemmän aikaa. LAPSEN SYÖPÄ . Syöpähoidot voivat lapsuusiän yleisimmissä syöpätyypeissä kestää yli kaksi vuotta, josta vain alku toteutetaan sairaalassa.
Mitä mahtaa kuulua Liedon Nautelankosken vanhassa myllyssä elävälle runsaalle vesisiippayhdyskunnalle. KYLILLÄ KUULTUAI AVUKSI NEPSYPERHEILLE Tuttu toimittajakollega vinkkasi erinomaisesta, netistä löytämästään Erityisvoimia.fi-verkkopalvelusta. – Sivustolta löytyy vinkkejä ja työkaluja esim. Viime syksynä perustetulla verkkopalvelulla on kuukausittain jo kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Sen 360-virtuaalikierroksella pääset tutustumaan tiloihin myös kannen alla. Tripletin voi ladata iPhonelle ja Androidille. Lapsen Maailman numerossa 5/2020 julkaistaan juttu lepakkoretkestä. Ennen kaikkea ruoanlaitto lasten kanssa on hauskaa! > pikkukokki.fi > neuvokasperhe.fi UUTISOPPIA! Tässä vinkki maksuttomasta, jatkuvasti päivittyvästä opetusmateriaalista opettajille ja miksei myös vanhemmille: Ylen Triplet-palvelu muuttaa ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat uutiset oppimateriaaliksi. Museo on tosin keskittynyt armeijan vehkeisiin, mutta näin hävittäjähankintojen aikaan on hyvä perehtyä siihen, millaisilla vehkeillä ennen lennettiin… > ilmavoimamuseo.fi/virtualmuseum/ SIIPIJALKAISET Luonto on edelleen meidän kaikkien saavutettavissa. Stressiprofiili-työkalu, jonka avulla voi selvittää, mikä auttaa juuri sinua ja lastasi tasapainoisempaan arkeen, sanoo Seppälä. Paula Noroselta ja Timo Parvelalta. Lehden painoon mennessä Aisopoksen Leijona ja hiiri -satu oli luettu 147 681 kertaa. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. lepakko-origamin, -mobilen ja -pöntön tekemiseen. Riikka Seppälä ja Pauliina Kopola perustivat verkkopalvelun avuksi nepsylasten perheille ja heidän parissaan toimiville ammattilaisille. ADHD, ADD , autismikirjo, tourette tai kielellinen erityisvaikeus. 52! OLIPA KERRAN Kun kirjasto on suljettu, apua lukunälkään löytyy verkosta, myös ilmaiseksi. ANU JÄMSÉN, HANNA-MARI JÄRVINEN, ULLA OJALA KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA KARANTEENIU M OS TP HO TO S 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_S18-23_Tulva.indd 18 LM3_S18-23_Tulva.indd 18 20.3.2020 11:36:27 20.3.2020 11:36:27. lapsen kuormituksen säätelyyn kotona, koulussa ja hoitopolulla. Tsekkaa vaikka donkeymiehen hytti tai kattilakonehuone! > tarmo.kansallismuseo.fi/ SIIVILLE Kun lentoliikennekin on lähes pysähtynyt, voi ilmailunnälkää helpottaa pyrähtämällä virtuaalisesti Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Moni muukin kuin kollegani on sen löytänyt. Mutta jos olette sairaina tai karanteenissa, tutustukaan Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla Luomuksen ja Luonto-Liiton lastensivuihin, joiden lepakko-osuudessa ohjeet mm. Nepsy viittaa neuropsykiatrisiin erityispiirteisiin. Sivuston kirjoittajat ovat kasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on erityistä kokemusta autismija neurokirjon lasten kanssa toimimisesta. Ruoan kautta myös oppii vuorovaikutustaitoja, matematiikkaa, ympäristöasioita ja vaikka kemiaa. > luomus.fi/fi/lasten-luomus YHDESSÄ KEITTIÖÖN! Lasten kanssa kokkailu kannattaa aina, ei pelkästään poikkeusoloissa. Jo ihan pienimmätkin voivat osallistua, vaikka puuhaarukalla sekoittamalla. – Saamme paljon palautetta siitä, että sivusto tarjoaa kallisarvoista matalan kynnyksen apua parempaan arkeen haastavan lapsen kanssa. Ajatus sivustosta syntyi omakohtaisista kokemuksista ja turhautumisesta piilossa olevaan apuun. Nepsylapsella voi olla esim. > Lue nepsyperhettä auttaneesta Loistevalmennuksesta s. Lisäksi siellä on vanhempien koskettavia vertaistarinoita ja tietoa koko perhettä kuntouttavista menetelmistä. Yhteiset ruoanlaittohetket vahvistavat perhesuhteita ja lisäävät yhteisöllisyydentunnetta. Sivustoa ylläpidetään apurahoin ja sponsorituella. Tripletin ytimenä ovat uutisvideoihin tehdyt taustamateriaalit ja tehtävät opettajien käyttöön. Ruoka maistuu lapsille paremmin, kun he osallistuvan sen tekemiseen. Tarjolla on aina sekä peruskoulun että toisen asteen oppilaille soveltuvia tehtäviä. Katsokaa, mikä tilanne on nyt! > iltasatu.org ASTU LAIVAAN! Kun rajatkin ovat kiinni, eikä merille pääse, voit nousta Merikeskus Wellamoon Kotkaan sijoitettuun jäänmurtaja Tarmoon. Se on maksuton ja kaikille avoin foorumi, johon kootaan tekijäoikeuksista vapautuneita klassikkosatuja sekä uusia teoksia, mm. Iltasatu.org perustettiin keväällä 2015 edistämään suomenkielisten lastensatujen saatavuutta sähköisessä muodossa. Satuja voi lukea selaimessa tai ne voi ladata e-kirjoina. Tarjolla on mm
Lastenkodin taustayhteisön lastensuojelupäällikkö kuitenkin ohjeisti, ettei valokuvia saa luovuttaa lapsille salassapitosyistä. Vastaajista 62 % oli 10–15-vuotiaita. APULAISOIKEUSASIAMIESI VALOKUVIA VOI LUOVUTTAA LASTENKODISSA ASUNEILLE Lastenkodin eläkkeelle jäänyt johtaja laati noin 40 lapselle henkilökohtaisen valokuvaja muistokirjan sekä liitteenä CD-levyn, johon albumiin mahtumattomat kuvat oli tallennettu. KIRJAI JOUTILAISUUS VIRITTÄÄ LUKEMAAN Mikä innostaa lapsia ja nuoria lukemaan. ”Pelihaitat korostuvat pelaajilla, joilla on taustalla jo valmiiksi huonovointisuutta, jota he yrittävät hoitaa pelaamisella.” PELIKASVATUKSEN TUTKIJA MIKKO MERILÄINEN YLELLÄ. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 19 ›› LM3_S18-23_Tulva.indd 19 LM3_S18-23_Tulva.indd 19 20.3.2020 11:36:27 20.3.2020 11:36:27. Vastahakoisetkin tarttuvat kirjaan, kun saavat vinkin kiinnostavasta opuksesta. Tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan luvata, koska muutostyöt etenevät paikallisissa terveydenhuollon palveluissa eri tahtiin ja riippuvat näiden organisaatioiden omista päätöksistä. Hän halusi luovuttaa nämä lapsille läksiäislahjaksi tai terapeuttisen menneisyysmatkan apuvälineeksi. He tarttuvat kirjaan helpoimmin silloin, kun edessä on kiinnostava kirja, eikä ole muuta tekemistä. Esim. Tavoitteena on, että tarvittavat muutokset saadaan tehtyä tämän vuoden aikana. € AVUSTUKSINA LASTEN LUKUTAIDON JA -INNON EDISTÄMISEEN. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei lastensuojelupäällikkö ollut toiminut lainvastaisesti antaessaan ohjeen, mutta punnittuaan asiaa eri oikeuksien kannalta, apulaisoikeusasiamies puolsi valokuvien ja CD-levyjen luovuttamista lapsille. KESÄLEIRI HAKU, NYT! Hakuaika monille koulujen loma-aikana järjestettäville leireille on parhaillaan käynnissä, mutta leirien järjestäjät seuraavat tarkasti viranomaisten suosituksia liittyen koronavirukseen. Hyvään lukuhetkeen tarvitaan myös aikaa sekä rauhallinen ja hiljainen lukupaikka. 10–17-vuotiaiden puolesta asioiminen on tulossa mahdolliseksi, mutta se edellyttää toimia: ammattilaisten tulee kirjata potilastietojärjestelmiin, salliiko päätöskykyinen alaikäinen tietojensa luovuttamisen huoltajalle. OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖ ON MYÖNTÄNYT LÄHES 4 milj. Leirikesä ry:n leirien valmistelu jatkuu normaalisti, mutta ennen 13.3. Tiedot käyvät ilmi Lastenkirjainstituutin Kiva lukea! -kyselystä, johon saatiin 1 505 vastausta. tehty varaus on mahdollista siirtää kuluttomasti sellaiselle leirijaksolle, jolla on tilaa. OMAKANTAI KOHTA VOI NÄHDÄ YLI 10-VUOTIAAN TIEDOT Tällä hetkellä huoltaja voi nähdä Omakannassa alle 10-vuotiaan lapsen tiedot
Teemme paljon, melkein kaiken koneilla digitaalisesti: tehtävän annot, Itse tehtävät ja kokeet. Huonoa on se, että opiskelijoille annetaan suuri vastuu omista tehtävistä, pitää osata itse hakea tarvittava tieto ja suodattaa, onko se totta vai ei. Opiskelu on paljon vapaampaa ja saamme vaikuttaa enemmän töihimme! Annika Salmela, 14, Kirkkojärven koulu, Espoo 1. DIGIPALVELUT TUKEA TEINIEN VANHEMMILLE – Teinien vanhemmilla ei ole välttämättä samanlaisia luonnollisia verkostoja muiden vanhempien kanssa kuin päiväkotija alakouluikäisten vanhemmilla. Kirjeissä korostuu, kuinka tärkeää on tuntea oma sosiaalityöntekijänsä, sillä vain niin syntyy luottamuksellinen suhde. 2. Hyvää taas on, että netistä hakemalla saa paljon enemmän tietoa kuin monta vuotta vanhoista kirjoista. Lisäksi chat mahdollistaa vanhemman ja nuoren yhteisen keskustelun MLL:n ammattilaisen kanssa. Tilaisuus oli hieno osoitus siitä, että nuoret haluavat vaikuttaa, jotta asiat voisivat aidosti muuttua. Jotkut aineet voidaan opiskella kokonaan digitaalisesti. Mikä on paras digitalisaation mukanaan tuoma hyöty koulutyöhön. Melissa Myllys, 14, Veikkolan koulu, Kirkkonummi 1. Erään nuoren kirje oli kuin positiivisten nostojen koonti, johon kirjeen aloitussanat ”Mä oon tosi kiitollinen mun sossuille” myös viittaa. > www.pesapuu.fi MARI VÄISTÖ 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_S18-23_Tulva.indd 20 LM3_S18-23_Tulva.indd 20 20.3.2020 11:36:31 20.3.2020 11:36:31. Tilanne on korjautumassa kahden uuden palvelun myötä: Barnavårdsföreningen on avannut 12–17-vuotiaiden nuorten vanhemmille suomenkielisen chatin, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja keskustelevat torstaisin klo 19–20. Moni jää yksin pohtimaan kysymyksiä rajoista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta teinin kanssa, sanoo psykologi Silve Serenius-Sirve lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningenistä. Kehittämiskohteiden lisäksi kirjeissä kuvataan onnistumisia ja positiivisia kokemuksia. Miten digitalisaatio on vaikuttanut omassa koulussasi. Näitä hyviä kokemuksia tarvitsee jokainen nuori, mikä lienee myös yksi julkaisun keskeisimmistä tavoitteista. 2. Helsingin Keskustakirjasto Oodissa järjestettyyn julkaisutilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä kirjeen kirjoittanutta nuorta, jotka keskustelivat kansanedustajien, lastensuojelun ammattilaisten ja virkamiesten kanssa. 2. nämä vastaajat ehdottavat kysymystä seuraavaan numeroon . 2. Sanoisin, että kehitys on ollut hyvää, mutta jokaiselle digitaalisesti oppiminen ei välttämättä sovellu. Eikä saa unohtaa, että luottamuksen rakentaminen vaatii varsinkin aikaa. Koulussani teemme osan kokeista, projekteista ja kuvistöistä digitaalisesti. 3 X 2 KYSYMYSTÄI LASTENSUOJELUI 101 SYYTÄ LUKEA TÄMÄ! ”En muista enää, kuinka monta sosiaalityöntekijää minulla oli, mutta sen muistan, kuinka raskasta oli aina uuden työntekijän kanssa aloittaa alusta; lähteä rakentamaan suhdetta ja luottamusta nollasta, kertoa oma elämäntarina uudelleen ja uudelleen.” Näin kuvaa nuori omaa kokemustaan lastensuojelusta ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta. Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan os. Koulussamme hyödynnetään usein erilaisia digitaalisia opetussivustoja ja -sovelluksia. tietoa 12–18-vuotiaan kehityksestä, podcast-sarja Onks kaikki ok?, moderoitu keskustelupalsta ja gallupeja vanhempia puhuttavista asioista, esim. kotiintuloajoista ja viikkorahasta. Paras digitalisaation mukanaan tuoma hyöty on ehdottomasti sen kätevyys, esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avannut digitaalisen nuorisoneuvolan, josta löytyy mm. DIGITALISAATIO 1. > bvif.fi > www.mll.fi/nuorisoneuvola/ Jenni Miles, 15, Sompion Koulu, Kerava 1. että tehtävät voi helposti tehdä missä vaan. Digitalisaatio tuo paljon valinnan varaa työskentelyyn, ja projekteja on mukavampi tehdä digitaalisesti. Pesäpuu ry:n 101 kirjettä -julkaisu koostuu nuorten kirjoittamista kirjeistä, jotka pyrkivät tekemään näkyväksi sosiaalityöntekijän roolia sijoitetun nuoren elämässä. Kehityksessä on sekä hyvää että huonoa
Tutkijat toivovat, että kaupat tuuppaisivat lapsiperheitä entistä terveellisempiin jokapäiväisiin valintoihin sijoittelulla, tarjouksilla ja mainoksilla. ”Kaupassa käyntiä helpottaisi, jos lapsen silmän tasolla ja kassojen välittömässä läheisyydessä ei olisi tuotteita, joita lapsen ei ole hyvä syödä joka päivä”, toivotaan blogissa. Tutkijat pyysivät heitä mittaamaan hyllyn pituuden askelein ja he kaikki ällistelivät yhdessä 40 askeleen mittaista namitaivasta. > thl.fi>ajankohtaista>blogit M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 21 ›› LM3_S18-23_Tulva.indd 21 LM3_S18-23_Tulva.indd 21 20.3.2020 11:36:40 20.3.2020 11:36:40. VENÄJÄ KOROTTI LAPSISTA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA: TOISESTA LAPSESTA VOI SAADA NOIN 9 000 €. Sopimukset päästään ottamaan oikeaan käyttöön kaukana tulevaisuudessa, sillä pilottiversiot on testattava perusteellisesti. RUOKAI HUUURJAN PITKÄ KARKKIHYLLY! Millaisia valintoja lapset tekevät ruokakaupassa. Sanasta kuvaksi -tutkijaryhmä on rakentanut pilottihankkeenaan sarjakuvamuotoisen asiakirjan lasten valvotusta vaihdosta. Tulosta testattiin ensin sosiaalityön opiskelijoilla, joista puolet piti kuvitettua versiota selkeämpänä kuin sanallista. Aikuiset ihmettelivät lisäksi laajaa valikoimaa ja päivittäistavarakaupassa tarjolla olevia valtavia tukkupakkauksia. SOPIMUSI SOSIAALIHUOLLON ASIAKIRJOJA SARJAKUVAKSI Mitä tuumaisit, jos tekeillä olisi sopimuksen tekeminen lasten valvotusta vaihdosta ja saisit eteesi sarjakuvamuotoisen sopimusasiakirjan. Karkkihylly veti lapsia puoleensa magneetin tavoin. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Päivi Mäki, Susanna Raulio ja Heli Kuusipalo lähtivät kahden 7ja 8-vuotiaan lapsen kanssa ruokakauppaan ja seurasivat, mihin asioihin ja tuotteisiin lapset kiinnittävät huomiota sekä mitkä tuotteet kiinnostavat ja houkuttelevat lapsia ja miksi. Tampereen yliopiston tutkijaryhmä kehittää parhaillaan keinoja laatia juridisesti päteviä sosiaalihuollon asiakirjoja sarjakuvamuotoon. ”On ymmärretty, että lapsiin kohdistuva väkivalta synnyttää väkivaltaisesti käyttäytyviä aikuisia ja että nuoruusiän rötöstely tavallisesti on ohimenevä ja jopa kehitykseen melko tavallisesti kuuluva vaihe.” OIKEUSPSYKOLOGIAN DOSENTTI JULIA KORKMAN APU-LEHDESSÄ. Ryhmän jäsen, käännöstieteen tutkija Anne Ketol a on myös kuvittaja. Hän piirsi kuvat asiakirjaan. – Seuraavaksi asiakirjaa testataan lapsilukijoilla, jotka ovat testiryhmää, eivät oikeita asiakkaita, sanoo Ketola
Lääkkeettömänä vieroitushoitona käytetään esim. . Tämä tarkoittaa 31 100–44 300 henkilöä. Heistä huumeita käyttää 1,1–2,8 %. A-klinikka ehdotti viime kuussa, että opioidikorvaushoitoja tulisi joissakin tapauksissa tarjota myös alaikäisille ongelmakäyttäjille, joille käytöstä on aiheutunut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Oinosen mukaan on tavanomaista, etteivät nuoret vielä juuri kärsi päihteiden haitoista, vaan ne tuottavat heille mielihyvää ja niitä halutaan siksi käyttää. Aiemmin valtahuumeet olivat kannabis ja amfetamiini. Yleisintä amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttö on 25–34-vuotiailla. Nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi Subutex eli opioidiriippuvaisten korvausja vieroitushoidossa käytettävä lääke on halpaa ja sitä on todella helposti saatavilla. – Kun puhutaan nuorista ihmisistä, joiden aivot ovat vielä kehitysvaiheessa, en näe järkeväksi totuttaa heitä yhdestä riippuvuudesta toiseen. Toiminnallisissa ryhmissä ja yksilöllisesti etsitään mielekästä toimintaa, johon nuori voisi kiinnittyä. Lausteella tärkein opioidiriippuvaisten alaikäisten hoitomuoto on hoiva ja huolenpito, sillä sitä vaille lapset ja nuoret ovat jääneet. akupunktiota, rentoutumisharjoituksia ja mindfulnessia. lääkkeellistä laskuhoitoa massiivisen päihdekäytön lopettamisen tueksi. . Toipumista tuetaan myös arjen säännöllisillä rutiineilla ja monenlaisella ryhmätoiminnalla esimerkiksi päihdeja tunneryhmissä sekä toiminnallisella ja dialektisella käyttäytymisterapialla ryhmissä ja yksilöllisesti. Suurin osa yksikköön tulevista nuorista on käyttänyt huumeita pitkään, ja he ovat saattaneet käyttää myös suonensisäisiä aineita. . Oinosen mukaan kyseessä on monimutkainen asia, jossa on monta puolta. . Suomessa ei tällä hetkellä anneta opioidiriippuvaisille alaikäisille lääkkeellistä korvaushoitoa, vaikka sosiaalija terveysministeriön korvaushoitoasetus ei sitä estäkään. Joillekin nuorille, joiden vieroitusoireet ovat olleet rajuja, on viime vuosina annettu ns. – Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja niitä käyttävien lasten ja nuorten tilanteet ovat aiempaa vaikeampia, sanoo palvelupäällikkö Marjo Oinonen Lausteelta. Vieroitusoireiden kivunlievityksestä huolehditaan käsikauppalääkkeenä myytävillä kipulääkkeillä. Lausteen päihdeyksikössä on viime vuosien aikana hoidettu yhtä alaikäistä, jolle Oinosen käsityksen mukaan korvaushoito olisi saattanut olla paikallaan. Lausteella on sijoitettu yksittäisiä opioidiriippuvaisia lapsia ja nuoria, mutta tämän lisäksi opioideista on kiinnostunut joukko, joka pyrkii satunnaiseen viihdekäyttöön. . HUUMEETI OPIOIDIRIIPPUVAISET NUORET SAAVAT HOITOA LASTENSUOJELULAITOKSESSA M O ST PH O TO S 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_S18-23_Tulva.indd 22 LM3_S18-23_Tulva.indd 22 20.3.2020 11:36:54 20.3.2020 11:36:54. THL:n tutkimustuloksissa on vaihteluväli, koska kyseessä on mallinnus, joka antaa arvion ongelmakäytön laajuudesta vuonna 2017. Kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista huumeita käyttää 0,9–1,3 %. 15–24-vuotiaista käyttäjiä on 1,1–1,4 %. Hän itse kallistuu sille kannalle, että alaikäisille ei pitäisi antaa korvaushoitoa. Korvaushoitoa ei siis anneta Lausteellakaan. Kahden viime vuoden aikana yhä useampi Perhekuntoutuskeskus Lausteen päihdeyksikköön sijoitettava lapsi tai nuori on käyttänyt opioideja
Jo pieni vauva voi oppia kommunikoimaan tukiviittomien avulla, joten perheen pieninkin pääsee osallistumaan yhteiseen lauluhetkeen. Kun muut perheet matkustelevat pari kertaa vuodessa ulkomaille ja kun kaverit viettävät suureellisia synttäreitä niin se vaikuttaa minun lasteni itsetuntoon.” NIMIMERKKI PEILIKUVA ARKIPÄIVÄN KOKEMUKSIA KÖYHYYDESTÄ -KIRJOITUSKILPAILUN JAETULLE TOISELLE SIJALLE TULLEESSA KIRJOITUKSESSAAN. Juuret antaa siivet! HAKU KÄYNNISSÄ! kesalukioseura.fi Omakielisiä kesäleirejä pakolaislapsille ja -nuorille ”Eniten minua harmittaa ulkopuolelle jääminen, sekä oma että varsinkin lasten. TULKKAUS VINKKI TAPAHTUMAJÄRJESTÄJILLE Viittomakielistä tulkkausta olisi ollut tarjolla Lapsimessuilla, jotka on siirretty järjestettäviksi Helsingin Messukeskuksessa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Toivottavasti tämä kaikki toteutuu myös myöhemmin muissakin tapahtumissa. ALLE 25 V SUOMALAISISTA 40 % ON KIINNOSTUNUT LUONNONSUOJELUN TUKEMISESTA TESTAMENTTILAHJOITUKSELLA. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 23 LM3_S18-23_Tulva.indd 23 LM3_S18-23_Tulva.indd 23 23.3.2020 14:10:02 23.3.2020 14:10:02. Jollet, niin nyt on mahdollisuus oppia! Laula ja näytä -kirjassa (Otava) veikeät eläinhahmot innostavat tukiviittomaan tuttujen lastenlaulujen tahtiin. HAE LOMALLE Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite ja hakulomake 010 2193 460, lomat@mtlh.fi MTLH sosiaalisessa mediassa SYKSYN PERHELOMIEN HAKU PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ! LASTENLAULUTI MITEN VIITOTAAN ”ÄITI”. Messukävijöille olisi tarjottu mahdollisuutta kiertää osastoilla viittomakielen tulkin kanssa. Köyhyys on vaikuttanut lasten kaverisuhteisiin. Kirjassa olevan QR-koodin takaa löytyvät Käsipuheen selkeät tukiviittomavideot, joista iikkeet voi tarkistaa. Osaatko tukiviittoa sammakon tai kodin. Myös osa ohjelmasta oli tarkoitus tulkata viittomakielelle
Kokous etenee tavanomaiseen tapaan. Näiden alaja yläkoululaisten tehtävä on tärkeä: he toimivat oman asuinalueensa äänitorvina. SUSANNA CHAZALMARTIN | KUVAT TIMO HEIKKALA K okousnuija kopsahtaa napakasti pöytään Rajakylän nuorisotalolla Oulussa, kun puheenjohtaja Joona, 15, julistaa Pohojosen Vaikuttajien (PoVan) kokouksen alkaneeksi. Lisää bussivuoroja Oulun kaupunki on yksi Unicefin lapsiystävällisistä kunnista. Osallisuuteen kasvaminen alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu koulujen oppilaskuntatoiminnassa sekä alueellisissa osallisuusryhmissä. ”Täällä meidänkin mielipiteitä kuunnellaan” osallisuus Mitä tapahtuu, kun lapset saavat itse päättää, mikä heille on tärkeää. Siihen he ovat saaneet valtuutuksen luokkakavereiltaan ja ottavat tehtävänsä tosissaan. Sitten kokous todetaan päätösvaltaiseksi. Oulussa se tarkoittaa vaikkapa sitä, että kaupungin koko henkilökunta tukee toiminnallaan lasten ja nuorten osallisuutta. Ensin valitaan sihteeri ja pöytäkirjan tarkastaja. Viisitoista silmäparia napittaa ringissä puheenjohtajaa, eikä kommentteja ja mielipiteitä tarvitse kalastella. – Se tuntuu tosi tärkeältä. 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 24 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 24 19.3.2020 13:59:21 19.3.2020 13:59:21. Hyviä asioita – kuten Oulussa on jo vuosien ajan nähty. – Me saadaan sanoa täällä meidän mielipiteemme asioihin just niin kuin halutaan, jo kuudetta vuotta osallisuusryhmässä mukana ollut 9.-luokkalainen Elina selittää. Tekninen puoli sujuu kuin missä tahansa yhdistyksen tai hallituksen kokouksessa, mutta kravatteja tai kännyköitä täällä ei näy. Esityslista hyväksytään parin pikkumuutoksen jälkeen
Lokerikkoja kouluun Lasten ja nuorten tukena työskentelee useita osallisuusohjaajia, jotka koordinoivat toimintaa ja vetävät kokouksia lasten apuna. Lapset tietävät, että kaupunkikokous on paikka, jossa omat ehdotukset voivat oikeasti toteutua. He päättävät kokouksessa 10 000 euron määrärahan käytöstä. 15–19-vuotiaista nuorista valitaan lisäksi vuosittain Nuorisovaltuusto ONE, joka toimii alueellisten ryhmien rinnalla. Koska ajankohdasta tulee useampi ehdotus, järjestetään äänestys. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 25 ›› LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 25 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 25 19.3.2020 13:59:41 19.3.2020 13:59:41. Vaikutuskeinoja on monia, ja tarvittaessa lasten ääni kuuluu aina kuntapäättäjille asti. Se ei lannistanut – päinvastoin. Kokouksen puheenjohtajana toimii Joona Rahja (pöydän ääressä vas.). Tällä hetkellä käsittelyssä on kaksi lasten kuntalaisaloitetta. Osallisuustsemppari Kim Ahonen kiertää ryhmissä tsemppaamassa ja neuvomassa lapsia sekä ryhmien ohjaajia. Jos kehitysehdotus on realistinen ja saa kannatusta, ei ole mitään esteitä sille, etteikö se voisi toteutua. PoVan osallisuusohjaaja, nuorisotyöntekijä Raila Paulomäki ehdottaa, että lähiaikoina pidettäisiin kaupunkikokouksen suunnittelupalaveri. PoValaisten ehdotus bussilinja 21:n vuorojen lisäämisestä eteni viime vuonna kaupunkikokouksen äänestykseen, mutta hävisi täpärästi toiselle ehdotukselle. Hän kiittelee oululaislasten aktiivisuutta. Kyllä näillä oikeasti on merkitystä, Elina uskoo. Osallisuustsemppari Kim Ahonen (vas.) sekä nuorisotyöntekijä, osallisuusohjaaja Raila Paulomäki avustavat kokouksessa. Pohojosen vaikuttajat Inka (vas.), Elina, Timi ja Jenna toimivat oman asuinalueensa äänitorvina. Pateniemen päiväkodin lasten maalaus pääsi päiväkodin rakennustyömaan infotauluun. Siksi täytyy miettiä tarkasti, mitä asioita kokoukseen kannattaa viedä, ja kuka lähtee kokoukseen edustamaan PoVaa. – Kun meille käy sekä tiistai että keskiviikko, Joel, 10, sanoo. Eniten keskustelua herättää tuleva kaupunkikokous. Keväisin järjestetään kaupunkikokous, jonne lapset ja nuoret voivat tuoda osallisuusryhmissään nousseita kehitysja parannusehdotuksia. Tällä hetkellä käsittelyssä on kaksi lasten kuntalaisaloitetta. PoVan kokouksessa on asialistalla muun muassa toisen osallisuusryhmän tekemä kuntalaisaloite työhön tutustumisen mahdollisuuksien lisäämisestä. – Tämä on lisännyt lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon todella kiitettävästi. – Oli hienoa nähdä, että oma ehdotus pääsi niin pitkälle. Nuorimmat osallistujista äänestävät vahingossa kaksi kertaa, mutta syy on hyvä. Nuorten esityksistä on tähän mennessä järjestetty ainakin erilaisia tapahtumia, parannettu harrastusmahdollisuuksia sekä lisätty koulujen ja yhteisten alueiden viihtyvyyttä. Osa esille tulleista ehdotuksista viedään eteenpäin lausuntoesityksinä Nuorten foorumiin, jossa nuoret, päättäjät ja virkamiehet työskentelevät yhdessä. Pohojosen vaikuttajat koostuvat alaja yläkoululaisista
26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s24-28_OsallisuusOulu.indd 26 LM3_s24-28_OsallisuusOulu.indd 26 23.3.2020 16:05:12 23.3.2020 16:05:12. Suurimpana saavutuksenaan povalaiset pitävät tilaisuutta, jonka he ideoivat ja järjestivät joulun alla alueensa vanhuksille. Kyllä se pisti miettimään, kun niitä juttuja kuunteli, Timi myöntää. Idea lähti Nuorten foorumin paneelikeskustelusta, jossa puhuttiin sukupolvien kohtaamisesta. Esitys on hyvin perusteltu, mutta Kim Ahonen vinkkaa, että yksittäistä koulua koskevat ehdotukset voi olla parempi viedä eteenpäin muuta kautta. Siitä tulee mahdollisesti vielä isompi. On tosi tylsää, kun on vain naulakot ja sieltä varastetaan tavarat, Jimmy, 10, esittää. Pateniemen päiväkodin eskarilaiset Saana (vas.), Sofia, Eemil, Kiia, Aapo ja Heikki saavat toivoa, mitä leikkejä leikitään ja missä. – Kerroimme omista koulujutuista ja muista ja vanhukset omasta nuoruudestaan. Ohjelmaan kuului yhteislaulua ja kahvittelua, mutta tärkeintä oli lopulta vapaamuotoinen jutustelu. 8.-luokkalainen Timi harkitsee myös asettumista ehdolle ONEn nuorisovaaleissa. Onnistunut tilaisuus vanhuksille Osallistuminen päätöksentekoon ja suunnitteluun selvästi kiinnostaa lapsia. Ehkä idea leviää koko kaupunkiin ja miksei koko maahankin. – Leivoimme torttuja ja järjestimme ohjelman. Asian tiimoilta voisi sopia suoraan palaverin opetuspuolen ihmisten kanssa. Myös nuoremmat toivovat, että saisivat jatkaa tulevina vuosina. – Ja pullakahvit, Jimmy lisää. – Meidän koululle tarvittaisiin lokerikot. Se oli tosi hyvä päivä, 9.-luokkalainen Eemil kertoo. Osa Pohojosen Vaikuttajien vanhimmista jäsenistä on ollut mukana toiminnan alusta lähtien. Päiväkodeissa kasvaa kokonainen ikäryhmä, jolle omiin asioihin vaikuttaminen on arkipäivää. Haimme vanhukset hoivakoti Rajakylän Hoivasta ja saatoimme heidät takaisin. Parasta osallisuusryhmään kuulumisessa on, että saa vaikuttaa oman alueensa asioihin. Lapset päättävät pyytää lisäehdotuksia kouluiltaan ja keskustella niistä tarkemmin seuraavassa suunnittelupalaverissa. Koska tilaisuus onnistui kaikkien mielestä hyvin, seuraava on jo suunnitteilla
Kyseessä ei ole mikä tahansa leikkikalu, vaan lasten itsensä valitsema ulkoleikkiväline rakenteilla olevan uuden päiväkodin pihalle. Pateniemen päiväkodissa 6–7-vuotiaat Heikki, Sofia, Aapo, Eemil, Kiia ja Saana esittelevät kuvaa puisesta huoltoasemasta, jossa on bensaletkut ja kaikki. Apulaisjohtaja Annareetta Kurtin mukaan äänestys osoitti hyvin, kuinka tärkeää on kysyä lasten itsensä mielipidettä. Bensa-aseman väri oli keltainen, Aapo muistaa. – Itse olisimme varmasti valinneet toisin, mutta lapsethan siellä tulevat leikkimään. Keskusliitto haluaa lisätä tietoa ja ymmärrystä, jotta lasten ja nuorten osallisuus toteutuu eettisesti kestävällä tavalla. – Laitoimme värilliset laput sen kuvan kohdalle, jonka halusimme. Retkelle puita halaamaan Povalaiset ovat oppineet ilmaisemaan mielipiteensä osallisuusryhmän kokouksissa, mutta päiväkodeissa kasvaa kokonainen ikäryhmä, jolle omiin asioihin vaikuttaminen on arkipäivää. Liiton vaikuttamistyössä ja tapahtumissa tarjotaan tilaa lasten ja nuorten näkemyksille, joita myös kartoitetaan säännöllisesti. He pääsivät myös maalaamaan taideteosta, joka tulee koristaYHÄ USEAMMAN ÄÄNI KUULUVIIN Lasten ja nuorten osallisuus on monin tavoin läsnä Lastensuojelun Keskusliiton arjen työssä. Osallisuutta pidetään yhtenä keskusliiton ydintoiminnoista, ja sitä kehitetään ja syvennetään entisestään lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi. MARI VÄISTÖ Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuskoordinaattori LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 27 ›› LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 27 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 27 19.3.2020 13:59:54 19.3.2020 13:59:54. Aikuisille tuli yllätyksenä, että lapset valitsivat viidestä vaihtoehdosta juuri huoltoaseman
maan uutta päiväkotia, Annareetta sanoo. Jos ei, mietimme mitä voisimme vielä tehdä lisää. Lapset saavat toivoa, mitä leikkejä leikitään ja millaisia aktiviteetteja päivän aikana tehdään, Kurtin kertoo. 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 28 LM3_s24-29_OsallisuusOulu.indd 28 19.3.2020 14:00:12 19.3.2020 14:00:12. Vain yhtä lasten toivetta ei voitu sellaisenaan toteuttaa. Aloittavat eskarit saavat joka syksy kirjoittaa toiveen, joka kiinnitetään yhteiseen toiveiden puuhun. Päiväkodin apulaisjohtaja Annareetta Kurtista kaikki lasten ideat ovat olleet toteuttamiskelpoisia. – Lapset eivät esimerkiksi päätä milloin mennään ulos ja milloin syödään, mutta itse toiminnan suunnittelu lähtee heistä. Lasten osallistaminen on päiväkodissa arkea. Kysymme aina lapselta jälkikäteen, tuntuiko hänestä, että toive toteutui. Pateniemen päiväkodin lasten toiveiden puu. Pienten ei tarvitse osata päättää isoista linjoista, mutta alle kouluikäisetkin osaavat jo vaikuttaa omaan elämäänsä, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Lasten toiveesta Pateniemen päiväkodissa leikitään paljon isossa salissa, tehdään lumiukkoja, leikitään timanteilla, maalataan hankeen ja käydään piknikillä. Esimerkiksi vesiliukumäen järjestimme letkujen avulla. – Täytyy vain miettiä toteutustapaa. Leikkisalin seinältä löytyvästä puusta löytyy toiveita nakin paistosta, vesiliukumäestä, kukkien kasvattamisesta, kakun paistamisesta, retkeilystä, puiden halaamisesta, laulukisasta ja pelaamisesta. Mutta tavallista mäkeä on sitten laskettu senkin edestä… . Vain yksi lasten toive on jäänyt tänä vuonna toteuttamatta: valtavan suuren lumikasan päältä lähtevä mutkitteleva hirveän pitkä liukumäki, joka päättyisi hyppyriin. Kurtin mukaan kaikki ideat ovat toteuttamiskelpoisia ja suurin osa on jo ehditty toteuttaakin
Tätä voi selittää historia: jotkin suvut ovat olleet rikkaita vuosisatojen ajan. – Suomessa ajatellaan, että on sellaisia asioita, joihin kaikilla on oikeus – on pankissa sitten paljon tai vähän rahaa. Professorista kannattaa myös kysyä, miksi toisten vanhemmat ovat rikkaita ja toisten köyhiä. Miksi ihmeessä. Mutta onko oikein, että toisilla on valtavasti paljon enemmän rahaa kuin toisilla. ANU VALLINKOSKI Miksi toiset ovat rikkaita ja toiset koyhia k LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 29 LM3_s29_LapsetKysyy.indd 29 LM3_s29_LapsetKysyy.indd 29 23.3.2020 14:15:23 23.3.2020 14:15:23. Tutkija halusi ennemmin auttaa sairaita kuin rikastua. Eli kaikki eivät välitä suurista rahoista, vaan voivat pitää muita asioita tärkeämpinä. . – Tähän ei ole yhtä tai edes muutamaa vastausta vaan valtava määrä erilaisia selityksiä, aloittaa kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta. Jos kysymystä pohtii koko maailman kannalta, varallisuutta selittää paljolti se, mihin maahan ihminen on sattunut syntymään. Siitä on kovin monenlaisia mielipiteitä. – Mutta kaikki keksintöjä tehneet eivät ole rikkaita, eivätkä kaikki ne, joilla on paljon rahaa, ole keksineet mitään. LAPSI KYSYY ysymys on vaikea jopa kansantaloustieteen professorille. Joskus myös varattoman perheen lapsesta voi tulla rikas. Jotkut ihmiset voivat ostaa ihan mitä vaan, mutta toisilla ei ole rahaa ruokaan. Olet todennäköisesti rikas, jos vanhemmillasi on paljon rahaa. Tällaisia asioista ovat vaikkapa lasten oikeus käydä koulua, asua ja saada riittävästi ruokaa. Myös syntyperä selittää varallisuutta. Esimerkiksi penisilliini-nimisen lääkkeen keksinyt mies ei ansainnut keksinnöllään juuri mitään, vaikka lääke on ollut valtavan tärkeä meille kaikille ihmisille. Rikkaiden maiden ihmiset ovat aika varakkaita verrattuina köyhien maiden asukkaisiin. Toisaalta köyhän perheen lapsi voi helposti olla vielä aikuisenakin vähävarainen. Hän voi rikastua vaikkapa tekemällä jonkin suuren keksinnön
ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA ki saatetaan päättää tunnistamatta siinä syntyneiden ihmissuhteiden arvoa. Tukiperheeseen solmittuja tunnesiteitä kannattaa vaalia M O ST PH O TO S ANU-RIINA SVENLIN T ukiperhetoiminta on valopilkku lastensuojelun muutoin melko synkässä julkisuuskuvassa. Tukiperhe on kevyt toimenpide, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa suurta muutosta, vaan kannatella perhettä ja tukea lastensuojelun työskentelyä perheen kanssa. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen väitöstutkimus tukiperheistä. Tukiperhe voisi myös vierailla silloin tällöin lapsen kotona. Tukiperhetoiminnassa syntyy tunnesiteitä, joiden merkitys ei aina avaudu sosiaalityöntekijälle. Anu-Riina Svenlinin mukaan tukiperhetoiminta tarjoaa arkeen sulautuvaa tukea, jota perheen on helppo vastaanottaa. Väitöskirja Kannatteleva ja jännitteinen tukiperhetoiminta – Lastensuojelun tukiperhetoiminnan käyttöteoria ja tukisuhteet tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tammikuussa. Lapsen ja vanhemman kanssa tulisi keskustella siitä, millaisena tuki koetaan, miltä säännölliset siirtymät kahden perheen välillä lapsesta tuntuvat, ja millaiseksi hän kokee oleskelun tukiperheessä. TUKIPERHEET TODELLA ANTAVAT VOIMAA LAPSEN JA VANHEMMAN ELÄMÄÄN, KERTOO TUORE TUTKIMUS. Kun vanhemman jaksaminen on koetuksella, avun voi saada vapaaehtoisesta tukiperheestä, jossa lapsi viettää yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Byrokraattinen järjestelmä ei ole tällaisille asioille erityisen herkkä, ja tukiperhesuhde voidaan katkaista ennakoimatta ja liian nopeasti. Tällainen vuorottelu voisi vahvistaa vanhemman kokemusta kasvatuskumppanuudesta ja lapsen kokemusta vastavuoroisuudesta. Ihmissuhteiden merkitys ei aina avaudu sosiaalityöntekijälle. Ammattilaisten on seurattava tilannetta tarpeeksi läheltä ja tarpeeksi usein. Tuomalla lapsen elämään uusia ja turvallisia ihmissuhteita tuetaan myös hänen ikätasoista kehitystään. Vanhemmat saavat näin pienen hengähdystauon ja tuokion verran aikaa itselleen. Tukiperheille riittää kysyntää, ja ne tulevat olemaan tärkeitä lastensuojelun toimijoita tulevaisuudessakin. Väliaikaisuuteen sisältyy Svenlinin mukaan riski: tu30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 30 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 30 23.3.2020 14:23:28 23.3.2020 14:23:28. Svenlinin väitöstutkimus osoittaa, että tukiperheet todella antavat voimaa sekä lapsen että vanhemman elämään. Tutkimuksen aineistona olivat keskisuuren suomalaisen kaupungin lastensuojelun ammattilaisten fokusryhmäkeskustelut sekä lasten, vanhempien ja tukiperheiden haastattelut. Lapselle se tarjoaisi myös mahdollisuuden jakaa tukiperheen kanssa jotain omasta elämästään. Tukiperhetoiminta tähtää perheen tukiverkoston väliaikaiseen vahvistamiseen. Svenlin pohtii digitalisaation tuomia mahdollisuuksia: viikonloppujen välillä tukiperhe voisi pitää yhteyttä lapseen ja tämän kotiperheeseen esimerkiksi Skypen kautta. Tavoitteena kuitenkin on, että tukiperheen, lapsen ja vanhemman välille syntyy luottamuksellinen ihmissuhde. Tähän ei olisi varaa, sillä tukea tarvitsevien perheiden läheisverkostot ovat usein muutenkin hauraat
Teknologiayhtiöt livahtivat kouluihin älylaitteiden mukana M O ST PH O TO S kaan ole välttämättä yhteensopivia. Teknologiayritysten ja suomalaisen koulujärjestelmän intressit eivät Antti Paakkarin muTUKIPERHEET TODELLA ANTAVAT VOIMAA LAPSEN JA VANHEMMAN ELÄMÄÄN, KERTOO TUORE TUTKIMUS. Toisaalta puhelimet ovat nuorille tärkeä oma tila kouluarjen lomassa. Taustalla jylläävien teknologiajättien vallasta ja motiiveista puhutaan paljon vähemmän. Tutkimukset eivät Paakkarin mukaan kuitenkaan tue tätä näkemystä. Keskustelu älypuhelimista ajautuu usein korostamaan ruutuajan tai ”multitaskaamisen” haitallisuutta nuorten keskittymiskyvylle. Viime vuosina paljastuneet tietovuodot ja yksityisyyden suojan puutteet ovat osoittaneet, ettei yritysten kykyyn suojella käyttäjien yksityisyyttä ole syytä luottaa. Keskustelulla teknologian ja koulun suhteesta alkaa siis olla kiire. Väitöskirja Entangled Devices – An ethnographic study of students, mobile phones and capitalism tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. Paakkarin väitös perustuu etnografiseen tutkimukseen, jossa seitsemän vapaaehtoiseksi ilmoittautunutta lukio-opiskelijaa jakoi puhelimensa näytön tutkijoiden nähtäväksi reaaliajassa. Paakkarin mukaan kouluissa käytetään suurten teknologiayritysten tarjoamia pilvialustoja yhä useammin mm. Väitös kritisoi laajemminkin suomalaista koulua leimaavaa teknologiauskoa. Esimerkiksi Google, Microsoft ja Apple ovat perustaneet koulumaailman valtausta varten omat osastonsa. Alustojen käyttö perustuu pikemminkin helppouteen kuin koulutuspoliittisiin päätöksiin. Vain pieni osa tästä käytöstä liittyy koulunkäyntiin. Puhelimet ovat nuorille tärkeä oma tila kouluarjessa. Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että puhelimet ovat muutenkin vakiinnuttaneet paikkansa osana koulun arkea. Teknologia on tullut kouluihin ja nuorten elämään jäädäkseen. He korostavat älylaitteiden merkitystä erityisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitäjinä. Samalla vastuu siirretään puhelinta näpräävälle yksilölle. koulutehtävien tekemiseen ja luentokalvojen jakamiseen. Opiskelijat käyttävät niitä koulupäivän aikana, olipa se sallittua tai ei. Tämä ei Paakkarin mielestä tarkoita, etteikö siitä pitäisi keskustella tai sen käyttöä säännellä. Nykytaloudessa älylaitteiden käyttäjiltä kerätty data on yrityksille kultaakin arvokkaampaa. Koulu on teknologiayrityksille tärkeä kohde, sillä nuoret ovat siellä suuren osan päivästään – eli dataa kertyy kouluajalta paljon. Osallistujia myös videoitiin ja haastateltiin. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 31 ›› LM3_s30-33_Tutkitut.indd 31 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 31 19.3.2020 14:11:38 19.3.2020 14:11:38. Hän kysyy väitöstutkimuksessaan, ovatko yritykset mobiililaitteiden yleistymisen myötä saaneet vaivihkaa jalansijaa Suomen koululaitoksessa. Ajatus, että pedagogiset ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla elää ja voi hyvin. Y ksityisten yritysten pääsy suomalaisen koulun seinien sisäpuolelle on perinteisesti ollut kiven takana, mutta älylaitteet ovat muuttaneet tilanteen
Pysyvät terveyserot yksilöiden välillä eivät siis näytä selittävän lapsuuden infektioiden ja heikentyneen työmarkkina-aseman välistä yhteyttä. > Lue lisää terveyseroista s. Toisaalta terveys vaikuttaa siihen, millaisen sosiaalisen aseman ihminen elämänsä aikana saavuttaa. M atala sosiaaliluokka on terveysriski, ja koska luokkien väliset erot ovat kasvamaan päin, myös terveyserot kasvavat. on julkaistu Economics & Human Biology -lehdessä. Lapsuusiän infektiot lisäsivät myös todennäköisyyttä, että henkilö oli aikuisena riippuvainen sosiaalisista tulonsiirroista. Lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä matalampaan tulotasoon aikuisena. Toivottavasti tulevissa tutkimuksissa selviää sekin, miksi, miten ja missä vaiheessa lapsena sairastetut infektiot vaikuttavat koulunkäyntiin ja opiskeluun. Terveet pärjäävät paremmin koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Tutkitut olivat 1970-luvulla syntyneitä suomalaisia. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä lapsuuden infektioiden ja aikuisuuden terveyden välillä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta. Luonteva selitys tilanteelle olisi se, että pikkulapsena paljon sairasteleva sairastaa muita enemmän myöhemminkin, mikä vaikuttaa hänen menestykseensä työelämässä. Tutkimusartikkeli Do Childhood Infections Affect Labour Market Outcomes in Adulthood and, if so, how. Työmarkkina-aseman heikentyminen näyttää tutkijoiden mukaan johtuvan etupäässä siitä, että lapsuuden infektiot olivat yhteydessä alhaisempaan koulutustasoon aikuisena. 16! Terveyserot ovat kasvamaan päin. Tutkimuksessa tarkastellut infektiot olivat suhteellisen vakavia, sillä ne ovat olleet joko ensitai toissijainen syy yli yön kestävään sairaalahoitoon. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on kaikki kansalaiset kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, miten syiden ja seurausten ketju tarkkaan ottaen etenee. Myös varhaislapsuuden terveydellä ja olosuhteilla on suuri vaikutus myöhempään elämänkulkuun, kertoo uusi, pääosin suomalaisvoimin tehty ja suomalaisista kertova tutkimus. 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 32 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 32 19.3.2020 14:11:44 19.3.2020 14:11:44. Ilman tätä tietoa asialle on vaikea tehdä mitään. Lapsuudessa koetut vakavat infektiot olivat joLapsena sairastetut infektiot näkyvät aikuisen tulotasossa M O ST PH O TO S ka tapauksessa yhteydessä heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisena. Koulutuksen tasoa mitattiin suoritetuilla tutkinnoilla ja työmarkkina-asemaa työllisyydellä sekä ansiotasolla. Aineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja koulutuksesta, työllisyydestä ja ansiotasosta. Useiden eri yliopistojen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoista koostunut ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan Young Finns Study -pitkittäisaineistoa, johon on yhdistetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterien tiedot lapsuuden infektioista
Ja ennen kaikkea: tulisiko lasten ja nuorten antaa tehdä, kokeilla ja oppia asioita ihan itse. Toisaalta Jouhki väittää myös, että ilmastoliikkeen esiinmarssissa on paljon samaa kuin länsimaita sykähdyttäneen ”hullun vuoden” 1968 tapahtumissa ja seurauksissa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja oli yksi heistä. Tutkimus kertoo, miten alun perin kulttuuriharrastusten varaan rakentuneesta teinikuntatoiminnasta kehittyi 1960-luvun kuluessa yhteiskunnallinen koululaisliike. Vuoden 1968 kaltaiseen, opiskelijanuoret kaikilla mantereilla mukaansa temmanneeseen kapinaliikkeeseen hän ei kuitenkaan ole kyennyt omaa sukupolveaan nostattamaan. 1960-luvulla opettajien ote alkoi kirvota ja Teiniliiton järjestövoima ja vaikutusvalta kasvaa. Teinikuntien toiminnassa koitti Jouhkin mukaan 1960-luvulla lyhyt vapauden ja spontaanin irrottelun kausi. Ilmastoliikkeen kärkihahmoksi nousseessa 17-vuotiaassa Greta Thunbergissa on kyllä samaa ehdottomuutta kuin 60-luvun nuorisojohtajissa. Ainakaan vielä. Väitös Teinikuntatoiminnan sukupolvet – Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950– 1970-luvuilla tarkastettiin Oulun yliopistossa helmikuussa. Se tuntuu jo liioittelulta. Vanha valta näytti olevan murtumassa, ja hetken aikaa kaikki tuntui mahdolliselta. Pitäisikö nykykoululaisille esimerkiksi tarjota valmiiden toimintamallien sijaan enemmän itseilmaisua kehittäviä toimintamuotoja. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 33 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 33 LM3_s30-33_Tutkitut.indd 33 19.3.2020 14:11:45 19.3.2020 14:11:45. Voisivatko koulut kenties edistää harrastusmahdollisuuksien tasapuolisuutta tarjoamalla harrastustiloja tai edesauttamalla kerhotoimintaa. Jouhkin mielestä 60-luvun teinitoiminnasta voi kuitenkin löytyä elementtejä, jotka sopisivat ratkaisuksi nykypäivän ongelmiin. Teinikuntien kattojärjestönä toimi Suomen Teiniliitto, josta kasvoi koululaisnuorison edunvalvoja ja äänekäs poliittinen puolestapuhuja. Teinikuntien nousu ja tuho M AT TI TA PO LA / IS / LE H TI KU VA ESSI JOUHKI Entä jos lasten annettaisiin kokeilla asioita itse. Saattaa olla. Ä skettäin päättynyt vuosikymmen tullaan muistamaan kansainvälisestä ilmastoliikkeestä, jonka kärkijoukossa marssivat nuoret ja kouluikäiset, uskoo suomalaisen koululaisaktivismin historiasta väitellyt Essi Jouhki. Vuonna 1968 Teiniliitossa oli 95 000 jäsentä. Spontaaniuden tilalle tulivat poliittiset vastakkainasettelut, äärimmäisyys ja ehdottomuus. . Jouhki selvittää väitöstutkimuksessaan 1950–1970-lukujen oppikouluissa vaikuttaneiden teinikuntien toimintaa. Vapauden aika päättyi, kun vaikutusvaltaansa kasvattanut Teiniliitto otti teinikunnat hallintaansa. Kahden ensimmäisen teinisukupolven aikana teinikuntien toiminta oli vahvasti koulun kasvatusideologian ja opettajakunnan säätelemää. Tutkimusta varten haastateltiin yli kolmeakymmentä entistä teinikunta-aktiivia. Konservatiivisesta ja porvarillisesta koulumaailmasta oli juuri pyristelty irti, eikä sittemmin läpikotaisin politisoituneen Teiniliiton vaikutusvalta ollut vielä vakiintunut
Kummallakin on vain vähän elossa olevia sukulaisia, ja osa heistäkin on katkaissut yhteydet. 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 34 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 34 23.3.2020 14:17:48 23.3.2020 14:17:48. suku Serkukset Maria (vas.) ja Marika löysivät toisensa vasta aikuisina, mutta näkevät nykyisin usein
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LAURA VESA LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 35 ›› LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 35 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 35 23.3.2020 14:17:50 23.3.2020 14:17:50. PUOLIKKAAT Maria halusi lapsena karata sirkukseen ja tunsi selittämätöntä kaipuuta ”Kasahastaniin”. Valtaväestön perheissä tyttöjen romanitaustaa pidettiin hävettävänä. Marika kertoi kavereilleen tummien piirteidensä johtuvan unkarilaisesta syntyperästä. Vasta aikuisena tehty geenitesti auttoi serkukset löytämään toisensa
Äiti kielsi pitkään, että Marikan biologinen isä olisi romani. Isäpuoli oli adoptoinut Marian, mutta kohteli häntä kaltoin. Samoihin aikoihin äiti oli tavannut valtaväestöön kuuluvan miehen, ja he menivät naimisiin. Marika joutui muuttamaan tätinsä luo. Maria askarteli biologiselle isälleen isänpäiväkortteja, joulukortteja ja kirjoitti kirjeitä. Isän puhelinnumero oli lankapuhelimen vieressä, ja hän sai soittaa isälle aina halutessaan. M arika mietti nelivuotiaana, miksi hän oli niin erinäköinen kuin muut perheenjäsenet . Äiti selitti, että isä oli palauttanut ne avaamattomina, mutta Maria epäilee, ettei niitä alun perinkään ollut lähetetty. Mariaa ja Marikaa luullaan usein siskoksiksi. Hän jopa tapasi isänsä muutamia kertoja lapsena lyhyesti, mutta ilmeisesti äiti pelkäsi tämän kaappaavan Marian. Isä oli tumma, raamikas mies, joka pukeutui perinteisen romanimiehen lailla. Sen jälkeen tyttö sai tutustua biologiseen isäänsä ja tämän äitiin, Alinda-mummoon. Kuusivuotiaana hän löysi ne kotinsa lipaston laatikosta. Mutta omassa perheessä häntä alettiin kohdella huonosti. Mutta sitten isä kirjoitti Marialle ja kertoi, ettei halua tytärtä, joka rikkoo hänen tahtoaan vastaan. Marian perheessä hänen romani-isästään ei juuri puhuttu, muttei se salaisuuskaan ollut . Aioin kävellä sinne ja houkuttelin kavereita mukaan. ”Olemme saaneet toisiltamme valtavasti vertaistukea”, sanoo Marika. Maria etsi biologisen isänsä 17-vuotiaana. He soittelivat ja kirjoittivat muutaman kerran. Sen jälkeen Maria ei edes yrittänyt etsiä sukulaisiaan, koska oletti kaikkien romanien olevan yhtä ehdottomia. Salaa hän kävi notkumassa sirkuskoulun aulassa ja toivoi, että hänet pyydettäisiin mukaan säälistä. Marian olisi pitänyt hylätä haaveet mallin töistä, kasvattaa pitkät hiukset ja pukeutua pitkiin hameisiin, sillä nilkkoja ei saanut näyttää. En ollut hänen mielestään oikeanlainen, mutten minäkään jäänyt kaipaamaan häntä. Myöhemmin koulussa hänelle rallateltiin ilkeää lorua. Tyttö kasvoi 15-vuotiaaksi saakka hyvässä uskonnollisessa sijaisperheessä, jossa tunsi kuitenkin olevansa ulkopuolinen. Kun Marika oli 14-vuotias, äiti sanoi, ettei siedä häntä enää silmissään. Sijaisperheessä Maria harrasti klassista balettia, soitti pianolla ja viululla klassista musiikkia, vaikka olisi halunnut karata sirkukseen. – Suunnittelin muuttavani Kasahastaniin, kun täytän 12. Ennen kuolemaansa äiti oli valmistellut Marian pääsyn tuttuun sijaisperheeseen. 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 36 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 36 19.3.2020 14:35:33 19.3.2020 14:35:33. – Vastasin hänelle, etten halua elämääni miestä, joka ykskaks 17 vuoden jälkeen haluaa määräillä, miten elän. Salaisuus paljastui isäpuolelle vasta, kun Marika oli 10-vuotias. Portaalle hyppäsi myös Pörrö, joka on naisten pikkuserkun lemmikki. Pienellä paikkakunnalla hänen syntyperänsä oli julkinen salaisuus. Marialla oli lyhyet hiukset ja hän haaveili mallin töistä. Tosiasiassa vanhemmilla oli ollut pikaromanssi, kun äiti oli 17ja isä 15-vuotias. Äiti sairastui vakavasti ja kuoli, kun Maria oli 10-vuotias. Kun Marika oli 14-vuotias, äiti sanoi, ettei siedä häntä enää silmissään. Istuin hänen luonaan tunnin ja joimme kupin kahvia. Niin äiti kuin isäpuolikin joivat paljon. – Toivoin löytäväni ihmisen, joka voisi kertoa kuka olen ja mistä tulen. Emme tulleet toimeen, odotuksemme olivat niin erilaisia. Hänellä oli tummat hiukset ja ruskeat silmät, kun muut perheenjäsenet olivat vaaleita. Äiti oli jo silloin raskaana, mutta väitti Marikan syntyneen keskosena. Siihen loppui yhteydenpito
HARRASTAA lukemista, varsinkin historian. Onneksi Alinda-mummon rakastava huolenpito korvasi isän menetyksen. ASUU nykyisin Sastamalassa. TYÖSKENNELLYT nuorisotyöntekijänä, mutta on nykyisin sairauseläkkeellä ja kasvattaa kissoja. Hän elätti perheen ja osti talon. Ruotsissa isä lykkäsi hänen käteensä luottokortin ja käski ostaa hameita. HARRASTAA koodaamista. Sukulaisia alkoi selvitä. Marika tunsi samoin. Marika oli toki nähnyt isäänsä muutaman vuoden välein tämän vieraillessa Suomessa. Kuka. Tuntui kuin olisin tullut kotiin, kuin olisi tunnettu aina. Kerran 2000-luvun alussa Marika matkusti Helsinkiin etsiäkseen Mariaa, mutta se oli toivotonta, sillä hän ei tiennyt edes serkkunsa sukunimeä. Marikasta tuli heti sellainen tyyppi, johon tunsin voivani turvata, jos maailma kaatuu päälle. OPISKELLUT musiikkiteatteria ja on koulutukseltaan puuseppä. – Ei tarvinnut selittää, miksi jokin menneisyyden asia, esimerkiksi kaltoinkohtelu, vaikuttaa suhun tietyllä tavalla, kun toinen ymmärsi sen heti. Serkukset alkoivat ensin viestitellä ja sitten soitella toisilleen, eikä puheelle tullut loppua. Marika oli pakahtua, niin iloinen hän oli saadessaan kertoa Alinda-mummosta. Mummo oli välillä oikein vihainen siitä, ettemme saaneet tavata Mariaa. Sana perhe sai merkityksen. Marika on teettänyt serkuksille hopeiset rannekorut, joihin on kaiverrettu romanikielellä "Ikuisesti serkku". Hän matkusti 17-vuotiaana Ruotsiin biologisen isänsä luo, joka oli siis Marian isän pikkuveli. MARIKA SYNTYI Tampereella vuonna 1971. Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen, ja moni arvoitus sai selityksen. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 37 ›› LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 37 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 37 23.3.2020 14:19:52 23.3.2020 14:19:52. Kolmen kuukauden jälkeen hän suorastaan pakeni takaisin Suomeen. Jännittyneenä Maria kysyi Marikalta, oliko hänellä elossa olevaa isoäitiä. – Me oksensimme koko henkilöhistoriamme toisillemme, Maria muistaa. Marikasta se oli vapauttavaa. ASUU nykyisin Hämeenlinnassa. Mummo oli saanut jostakin toisen pojantyttärensä Marian neljännen luokan koulukuvan ja ripustanut sen seinälleen. Marika kaipasi isää, joka olisi pelastanut hänet kaltoinkohtelulta. – Meillä syntyi heti vahva side. Minulla ei ole äidin puolelta yhtään sukulaista elossa. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on nyt aina paikka, jonne voin mennä. Löytyi serkku! Marian viestin nähdessään Marika ei ollut uskoa, että vihdoin se tapahtui. Nuoremman serkun kuva muistutti huomattavasti hänen omaa koulukuvaansa saman ikäisenä. Tavatessaan ensimmäistä kertaa he tunnistivat toisensa jo kaukaa. Geenipyörylät muodostivat ketjun silkkitietä pitkin Intiaan. TYÖSKENTELEE teatterissa. Mummo antoi Marikalle itsenäisen, vahvan naisen mallin. MARIA SYNTYI Helsingissä vuonna 1976. Valokuvasta tuli minulle miltei pakkomielle. PERHEESEEN KUULUU kolme omaa ja kaksi bonuslasta sekä aviomies. Hermanni-vaari hoiti lapsia kotona. Marikan valtasi pakokauhu: hänet yritettiin istuttaa rooliin, johon hän ei halunnut. Kuka. Marika katseli sitä aina mummolassa käydessään. OPISKELLUT sosiaalikasvatusta ja metallityöntekijäksi. – Haaveilin, että näkisimme. PERHEESEEN KUULUU kaksi kissaa, Mahti ja Sokeri. Serkukset olisivat saattaneet jäädä ikuisesti kadoksiin toisiltaan , ellei Maria olisi pari vuotta sitten saanut joululahjaksi MyHeritage-geenitestipakettia. Marian luona Hämeenlinnassa he makasivat sängyllä vierekkäin ja kokosivat yhdessä sukukarttaa
Marian löytymisen jälkeen mummo piristyi ja sai elämän ilonsa takaisin. Kerran hän ei päässyt ravintolaan ulkonäkönsä vuoksi. Hän oli rakastava ja avarasydäminen, soitti minulle viikoittain niin kauan kuin eli. Pahinta on yleistää Pienenä koulussa haukuttiin joskus neekeriksi. Aikani palloilin siinä välissä ja yritin olla tietynlainen, että kelpaan. Sanoin äidilleni ja isäpuolelleni: en ole pyytänyt syntyä, miksi kohtelette näin. Onneksi kaverini eivät ole koskaan olleet moksiskaan, Maria summaa. Vaari muutti avioeron jälkeen Ruotsiin 1970-luvulla ja oli melkoinen persoonallisuus. Maria ei ole koskaan mainostanut romaniuttaan, ei tosin kieltänytkään. Alinda-mummo täytti juuri 85. Hän on antanut minulle tervettä vanhemmuutta, jota en omilta vanhemmiltani saanut, Marika kertoo. Marian ja mummon tapaaminen oli tunteellinen. – Vaari oli tunteellinen ja musikaalinen, sävelsi omia biisejä. Molemmat ovat tanssineet ja soittaneet pianoa kuusivuotiaasta. Hän on noin 150-senttinen, huoliteltu ja pukeutuu aina hyvin naisellisesti ja näyttävästi – ei kuitenkaan romanien perinnehameeseen. Marikaa harmittaa, että hänkin näki vaarin vain kerran ollessaan isänsä hautajaisissa Ruotsissa. – Ikävä kyllä pisarakin romaniverta on valtaväestölle ongelma. Puolikkaasta romanitaustasta on ollut Marikalle paljon harmia: – Kun on puolikas, ei kelpaa kenellekään. – Pienenä koulussa haukuttiin joskus neekeriksi. Ne ovat miltei identtiset: kummallakin suurin osa geeniperimästä on suomalaista mutta loput keskieurooppalaista, Lähi-itää ja palanen Aasiaa. 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 38 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 38 19.3.2020 14:35:56 19.3.2020 14:35:56. Hän sanoi Marialle: ”Piiku, mun tyttöni.” Maria sai lahjaksi kaksi kaunista sormusta, jotka mummo oli varta vasten säästänyt häntä varten. Pahinta on kuitenkin, että myös Marikan lapset ovat joutuneet kokemaan syrjintää. – Muistan, että pelasimme vaarin kanssa korttipelejä. Marian löytymisestä oli kerrottava Alinda-mummolle varovasti, sillä hänen pelättiin saavan sairauskohtauksen. Hänelle on tärkeää tietää, että lapsenlapset pärjäävät elämässä, käyvät kouluja ja tekevät töitä. Marika on myös laulanut kirkkokuorossa ja melodista heviä bändissä. Hän sanoi haluavansa elää vielä monta vuotta, jotta voi tutustua Mariaan kunnolla. Hermanni-vaari kuoli vuonna 2003, joten Maria ei ehtinyt tavata häntä enää. Serkukset ovat miettineet, että sen on täytynyt olla Hermanni-vaari, joka on puhunut ”Kasahastanista” silloin, kun Maria pienenä tapasi hänet kerran. Hän vahvisti ajatusta, että ihmistä pitää katsoa ihmisenä, kuvaa Marika. Mummo halasi, ja hänen itkunsa tuli syvältä sydämestä. Marika on menettänyt ystäviä ja työpaikkoja taustansa vuoksi. Nykyisin pystyn jo nauramaan asialle, mutta silloin se oli traumaattista. Molempien puhelimessa on kuva heidän geneettisestä maailmankartastaan. – Nyt teillä on aina toisenne, mummo sanoi meille. Siksi valehtelin teininä, että isovanhempani olivat unkarilaisia. Isälle en kelvannut, koska en ollut riittävän romani. Hän piti aikoinaan omaa kiertävää pientä sirkustaan, jossa toimi voimamiehenä, nosteli pöytiä hampaillaan ja teki akrobatiaa. Hän ei voi käyttää hametta, koska silloin häntä pidetään romanina ja syntyy vaikeuksia. MARIA Marika ja Maria ovat perineet taiteellisen puolensa Hermannivaariltaan. Olen kiitollinen, että sain tavata hänet. Hän teki myös tulitikkutemppuja ja pelleili, Maria kertoo. Hänet irtisanottiin, koska nuori romanimies tervehti liian tuttavallisesti. Vaari oli tullut kädet levällään ja kyyneleet silmissä häntä vastaan ja kertonut ikävöineensä. Geenipyörylät muodostavat ketjun silkkitietä pitkin Intiaan, ja sen varrella sijaitsee myös Marian selittämättömän kaipuun kohde ”Kasahastan”, Kazakstan. Marialla on jääkaappinsa ovessa mustavalkoinen kuva Alinda-mummosta ja Hermanni-vaarista poikiensa kanssa
Marika teetti itselleen ja Marialle rannekorut, joihin on kaiverrettu romanikielellä ”alti syska”, ikuisesti serkku. – Minä ainakin olen vaarin näköinen ja taiteellisuuden olen perinyt häneltä! huikkaa Maria. – Meidän suvun tarinat ovat kiehtovia, ja on kiinnostavaa selvittää, mistä mikäkin piirre itsessä on periytynyt. Niissä vilahtaa myös Marian ja Marikan sukulaisia. Ei mussa ole romania kuin tämä väri. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 39 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 39 LM3_s34-39_Maria&Marika.indd 39 23.3.2020 16:07:32 23.3.2020 16:07:32. Minun ei tarvitse enää yrittää kelvata kenellekään, Marika sanoo ja katsoo serkkuaan hellästi. Turhaan, sillä Alinda-mummo on ymmärtäväinen. Naisilla on suunnitteilla matka Filippiineille Marian kummityttöä tapaamaan. Hän on lukenut Suomen juhlituimman, hevoskaupoilla rikastuneen romanin Kalle Hagertin elämäkerran ja tämän valtaväestöön kuuluvan miniän, kirjailija Tuula Saarron Hiljainen tyttö -teoksen. Mariakin on lukenut romanikulttuurista ja oppinut muutaman sanan romanikieltä isältään. Hän tiesi, että jotkin tavat ovat erikoisia. Samalla reissulla he aikovat poiketa Osakassa tapaamassa siellä asuvaa romanitätiään. Häntä jännitti mummon tapaaminen, koska ei ollut varma voiko mummon luona käydä vessassa. Kun en tiedä isäni kulttuurista oikein mitään enkä ole tuntenut isääni. Ikävä kyllä pisarakin romaniverta on valtaväestölle ongelma. Marikaa on aina kiinnostanut romanien ja oman sukunsa historia. Se tarkoittaa, että kunnioitetaan vanhoja ihmisiä ja pidetään huolta toisista. Tosin vieläkin haaveilen, että voisin karata sirkukseen, Maria nauraa. joidenkin yksilöiden huono käytös kaikkiin. Alinda-mummon mielestä romanikulttuurissa tärkeintä on sydämen sivistys. – Taustani ei hävetä enää, aivan sama mitä ihmiset ajattelevat. Marikan lapset saivat uuden ”tädin” ja Maria sai useita sukulaislapsia. Vain romanit voivat nimittää itseään ”mustalaisiksi”, valtaväestön sanomana se koetaan loukkaavaksi. Miksi olen tämännäköinen. Nyt heillä on oma perhe, jonka jäsenet voivat auttaa toinen toisiaan. – Harvoin ihmiset nykyisin kysyvät taustastani, mutta jos joku kysyy, olenko ihan suomalainen, sanon että olen. Hänkin löytyi geenitestiosuman ansiosta. . Miksi olen tällainen kuin olen. Hänelle biologisen isän paljastuminen romaniksi oli hämmentävää, mutta se sai ymmärtämään, miksi äiti oli vaiennut asiasta. Marika ja Maria ovat hiljattain löytäneet yhden serkun lisää. Aluksi häntä jännitti ottaa yhteyttä serkkuihinsa, mutta on ollut iloinen löytäessään vertaistukea ja uusia sukulaisia. MARIKA Marikalle on ollut järkytys huomata, miten paljon syrjintää romanit kohtaavat vielä nyky-Suomessa
päihteet RESEPTI JOKA OLOON Nuoret puhuvat päihteistä avoimesti, jos ei tarvitse pelätä tuomitsemista tai rangaistuksia. Siksi huumeet koskettavat ihan jokaista nuorta. Katu on kuin karkkikauppa, josta voi ostaa mitä vain. – Nuoret hakevat netistä aineiden nimiä ja selvittävät vaikutuksia, joten he tietävät, vaikka eivät itse käyttäisi. Westlund on kiertänyt nuorisokodeissa Tampereella ja Jyväskylässä kuuntelemassa nuorten ajatuksia päihteistä. Westlund kertoo nuorten toivovan, että aikuiset havahtuvat todellisuuteen, jonka muun muassa teknologinen kehitys on mahdollistanut. Häntä ehkä kiusataan. Nuori sijoitetaan nuorisokotiin, jossa voi olla pitkän linjan huumeidenkäyttäjiä. Nopeilla haetaan virtaa, hitaat rauhoittaa. Heillä oli realistinen käsitys siitä, mistä imu syntyy. ”Lastensuojelu ajaa käyttämään päihteitä” Katriina Nokireki antaa esimerkin. Tähän yhteisöön nuoren pitää kotiutua. Dissoilla tavoitellaan eriskummallisia aistikokemuksia, deeleillä eli psykedeeleillä tutkitaan mieltä. Nuoret ovat kertoM O ST PH O TO S 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s40-41_Nuoret&pa ihteet.indd 40 LM3_s40-41_Nuoret&pa ihteet.indd 40 20.3.2020 6:53:12 20.3.2020 6:53:12. Nuorella on oppimisvaikeuksia koulussa, mutta hän ei ole saanut siihen riittävästi tukea. Harva alkaa yhtäkkiä vetää, vaan taustalla on kipeitä kokemuksia: yksinäisyyttä, ryhmän ulkopuolelle jäämistä, pahaa oloa, ADHD:ta. Miksei 1990-lukulainen päihdevalistus toimi. Tulee lintsaamista, mahdollisesti päihdekokeiluja. Vaikeneminen ei vaan toimi. – Kukaan tapaamistani nuorista ei ihannoinut päihteitä. Myös kympin tyttö voi hakea päihteistä ratkaisua vaikkapa sosiaalisten tilanteiden pelkoonsa. TUIJA SILJAMÄKI O nni Westlund Pesäpuu ry:stä naputtelee läppärinsä hakukenttään torilauta ja näkee, että heti aamusta olisi tarjolla 10 millilitraa bentsoa hintaan 35 euroa sekä subutexiä, amfetamiinia, Palladonia (morfiini), oksykodonia (opioidi) sekä rauhoittavia. Sakkotuomion lätkäiseminen tai rajoitustoimenpiteet eivät yksin auta. Siksi yksipuoleinen pelottelu ei toimi. Eräs urheilullinen nuori, joka ei itse käytä huumeita, kertoi pystyvänsä osoittamaan Jyväskylän Kauppakadulla tyyppejä ja luettelemaan, mitä keneltäkin voi ostaa. – Nuoret tietävät huumereseptin jokaiseen oloon. Useinkaan ei tunnisteta syitä nuoren päihteidenkäytön takana ja hoideta niitä. Alaikäiset voivat saada ilmaiseksi, sillä he ovat sitten täysi-ikäisinä riippuvaisia asiakkaita. – Sitten huomataankin, että meillä on 17-vuotias, jolla on peruskoulu käymättä, päihderiippuvuus ja rikoshistoriaa. Hän yllättyi, miten pihalla aikuiset ovat lasten päihteidenkäytöstä. Miksi nuoret käyttävät huumeita. – Kadulta löytyy karkkikaupan valikoimat, ostaa voi mitä vain. ”On helpompi saada huumeita kuin apua” Pesäpuu ry:n toinen nuori asiantuntija, Katriina Nokireki, kiersi nuorisokotien lisäksi jämsäläisissä kouluissa. Kotiväki on neuvoton
Nuoret kokivat rajoitustoimenpiteet ilman tukea päihdeongelmaan kaikkien epäoikeudenmukaisimpina. – Sitä, joka lääkitsee itseään huumeilla, voi nolostuttaa, ettei pärjää ilman. Ei niin, että päihteidenkäytöstä tulee merkintä terveystietoihin, eikä sen jälkeen saa mielialalääkkeitä, sanoo Nokireki. Parhaimmillaan sijaishuolto on pelastusliivi, joka pitää nuoren pinnalla. Mutta onko sijoitus ensimmäinen hoitovaihtoehto, jos sijoituspaikassa ei ole päihdeosaamista. Nuoret myös kuuntelevat helpommin kaveriaan kuin aikuisia, kertoo Nokireki. Eräs nuori kuvasi, miten vaikeaa kaveripiiristä oli irrottautua. Päihderiippuvaisia nuoria huolestuttaa, saavatko he riittävästi tukea myös jälkihuollossa. Eräs nuori oli joutunut väkivallan kohteeksi kotonaan, koska koulusta oli ilman lupaa kerrottu hänen puhuneen päihdekokeiluista. Ei ole aina lapsen edun mukaista saada pitää puhelinta yöaikaan, jos hän on riippuvainen päihteistä, Katriina Nokireki varoittaa. – Oman huolensa voi ilmaista avoimesti ja tuoda esiin, että välittää. ”Työntekijät olisivat voineet luovuttaa, mutta ne taisteli mun kanssa” Sijaishuoltopaikkojen päihdeosaaminen saa nuorilta kritiikkiä. . – Eräskin sälli oli 12-vuotiaana alkanut käyttää, eikä tajunnut, missä pisteessä oli ennen kuin lastensuojelu puuttui asiaan, sanoo Westlund. Se on lohdullista. Tämä yhteisö saattaa olla ensimmäinen, johon nuori on päässyt osalliseksi, huomauttaa Westlund. Se voi estää opiskelutai työpaikan saamisen. Toisaalta retkahduksesta rehellisesti kertominen ei ole aina kannattanut sijaishuollossa, sillä siitä on voinut seurata rajoitustoimenpiteitä. – He ymmärtävät, että kaverista täytyy pitää huolta – silläkin uhalla, että välit katkeavat. – Päihteidenkäyttöä ei aina tunnisteta. Westlundin mukaan avun hakemista voi estää myös häpeä. Se voi olla kaveri, äiti, sukulainen, opettaja, kuka vain. Nuorimmat käyttäjät ovat 10-vuotiaita. – Ajatellaan, ettei sinne joutuvista voi tulla mitään. Millään ei ollutkaan enää mitään väliä, ja kaikki raja-aidat kaatuivat. Monen nuoren mielestä rakkaus ja välittäminen ovat parhaat keinot pitää nuoret irti huumeista. Motivaatio löytyi niin. ”Miksi rangaistaan siitä, että on paha olla?” Nuorten mukaan yleisimmät syyt käyttää huumeita ovat kokeilunhalu, tietynlaisen olon saavuttaminen ja sosiaalinen paine. Surkeimmillaan valistus on lomake, joka täytetään kerran vuodessa. Haittapuolena varsinkin pienellä paikkakunnalla on leima: kaikki tietävät, kuka on se huumeporukoissa pyörinyt tyyppi. Ei riitä, että kerran kuussa käydään kahvilla. Muutamat päihdekokeilut vaihtuivatkin amfetamiiniin ja subutexiin. Sijaishuoltopaikkaan joutuminen herättää häpeän ja epäonnistumisen tunteita, sillä siihen liitetään edelleen negatiivisia stereotypioita. Eli aikuiset voisivat ottaa sen oppimiskokemuksena, Onni Westlund neuvoo. Siksi voi olla helpompi jäädä kuin alkaa rakentaa uutta ryhmää. – Nuorten pitäisi saada apua sekä päihteidenkäytön lopettamiseen että mielenterveyteen. Mielenterveyden ongelmien itselääkitseminen huumeilla on tavallista. Moni oli mennyt tällaiseen mentaaliseen moodiin. – Yhteinen fokus voi olla: mistä seuraavaksi kamaa. Nuoret tunnistavat kaverissa päihteiden aiheuttamat muutokset ja puuttuvat helposti kaverinsa selvästi haitalliseen käyttöön. Se käy nopeammin kuin kenkien tilaaminen netistä. – Muutama nuori kertoi satunnaisen sienten popsimisen ja dänkin eli kannabiksen polttamisen olevan kohtuukäyttöä, mutta useimpien nuorten mielestä huumeita ei voi käyttää kohtuullisesti, kuvaa Nokireki. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla nuoret punnitsevat, voiko aikuiseen luottaa. Osa nuorista oli kiitollisia, että heidän aineidenkäyttöönsä puututtiin. Silloin nuori jää riippuvuuden kanssa yksin. Nuorimmat päihteidenkäyttäjät ovat nuorten havaintojen mukaan 10-vuotiaita, joten lapsille suunnatulle päihdetyölle olisi tarvetta. On myös niitä, jotka hakevat hyvää oloa päihteistä, koska kokevat, ettei kukaan välitä heistä. – Olisi edes yksi ihminen, joka välittäisi. Nuorisokodissa joku nuorista voi tilata ”yönapit” jokaiselle halukkaalle, ja kaikki nukkuvat hyvin. Westlund pohti nuorten kanssa, onko huostaanotto yksittäisestä huumeiden käytöstä oikein mitoitettu toimenpide. Jutella voisi nuorta kuunnellen. He pelkäävät leimaamista ja luottamuksen pettämistä. ”Huonokin seura on parempi kuin yksinäisyys” Nuoret yleensä tunnistavat, millainen riski huumeita käyttävien nuorten piiriin ajautuminen on, mutta toisaalta ”paskakin yhteisö on parempi kuin yksinäisyys”. Hän joutui poistamaan 400 kaveria Facebookista. Kuinka nuoret sitten toivoisivat aikuisten puhuvan huumeista. – Nuori voi kokea olevansa siellä hyväksytty ja näennäisesti turvassa, jengi nauraa sun jutuille ja tykkää susta, täydentää Nokireki. Nuoret pelkäävät puhua huumeista aikuisten kanssa monista syistä, vaikka ymmärtäisivätkin oman käytön karkaavan käsistä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 41 LM3_s40-41_Nuoret&pa ihteet.indd 41 LM3_s40-41_Nuoret&pa ihteet.indd 41 20.3.2020 6:53:13 20.3.2020 6:53:13. Onni Westlund kääntää esiin toisen näkökulman. – Nuori on saattanut kokeilla ADHD-lääkkeitä, vanhempiensa reseptilääkkeitä tai pilveä. > Väliotsikot ovat lainauksia Pesäpuu ry:n Päihteet?-foorumien raporteista. Ongelmakäyttö on nuorten mielestä alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttöä: ”vedetään mitä vain, kunhan saa pään sekaisin ja viekkarit loppumaan”. Juttua varten on haastateltu myös Marianne Erstaa Pesäpuu ry:stä. Vai voisiko nuorillekin olla avokuntoutusta. Pitääkö muuttaa pois nuorisokodista heti 18-vuotiaana, ellei koe olevansa valmis. neet tästä ongelmasta ympäri maata. kysyy Nokireki. Toivottiin myös paikkaa, jonne voisi mennä puhumaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman, kertoo Nokireki. Huostaanoton lisäksi pelätään huumausainemerkintää rikosrekisteriin. – Eräs vaikeasti päihderiippuvainen nuori lopetti käytön, koska olisi muuten joutunut vaihtamaan sijaishuoltopaikkaa
Nuoret kokeilevat sitä yhä enemmän, eikä pilven poltto ole heistä kovin vaarallista. päihteet Jutellaanko vähän KANNABIKSESTA. TUIJA SILJAMÄKI H EL EN O KA IZ ER /U N SP LA SH 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s42-43_Kannabis.indd 42 LM3_s42-43_Kannabis.indd 42 23.3.2020 14:25:03 23.3.2020 14:25:03. Kukka ja budi ovat harmittoman kuuloisia sanoja, mutta tarkoittavat kannabista
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton huume Suomessa , ja nuoret käyttävät kannabista selvästi reippaammin kuin ennen. Jokaisen lähipiiristä löytynee vanhempia, joilla on vastaavia kokemuksia ja joilta voi hakea itselleen vertaistukea. On hämmentävää, miten aikaisin lapset voivat törmätä netissä huumeisiin. Jos koulusta tai nuoren kaverien vanhemmilta alkaa tulla huolestuneita viestejä, kaveripiiri vaihtuu kokonaan tai nuoren vaatteista huokuu imelää heinänhajua, saattaa se olla merkki kannabiksenkäytöstä. Riski kasvaa, jos käyttäjällä on muutenkin alttiutta sairastua. Ja laittomat markkinat ovat kukoistaneet aina laillistamisesta huolimatta. Onkin totta, ettei sen vaikuttava aine, THC, aiheuta kovin voimakasta fyysistä riippuvuutta. – Ei kannata kuitenkaan olettaa mitään ennen kuin on jutellut nuoren kanssa, mistä on kyse. 10 -vuotias poika oli ymmärtänyt seuraamansa tubettajan puheista, että vuodessa on tietty päivä, jolloin saa polttaa vähän kannabista. Hävetä ei tarvitse. Huolestuttavinta Kannussaaren mielestä on päihteidenkäytön kasautuminen tietyille nuorille. Aloitusikä ei onneksi ole laskenut. Pitkäaikaiskäyttö lisää riskiä muistija ajattelutoimintojen heikentymiseen ja masennukseen sekä psykoosiin ja skitsofreniaan sairastumiseen. Tavallisimmin kokeilut ja käyttö aloitetaan murrosiän loppupuolella. Erityisesti psykologista riippuvuutta on hankala hoitaa. – THC sitoutuu aivojen rasvaan ja vaikuttaa mieleen. Nuoret rakastavat sitä, että saavat jakaa tietoa asiasta, josta aikuinen ei tiedä. Kannussaari neuvoo aikuista seuraamaan nuorensa menemistä ja kaveripiiriä sekä huolehtimaan kotiintuloajoista ja yökyläpaikkojen turvallisuudesta. Valitettavasti aineeseen myös tottuu nopeasti, joten sitä pitää käyttää yhä enemmän toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi, jolloin haitat alkavat kasautua. ”Mitä se tarkoittaa?” hän ihmetteli. Vesipiippu, höyrystimet tai taskun pohjilta löytyvät muovipussukat kielivät myös todennäköisesti kokeiluista. Tästäkin voisi jutella nuorten kanssa. – Vanhemmat voivat pienentää sosiaalista painetta kertomalla, ettei suurin osa ole edes kokeillut. Kannabiksen haittoja on tutkittu paljon ja ne ovat kiistattomia. Usein väitetään, ettei kannabis aiheuttaisi riippuvuutta. Kysellä, onko koulussa puhuttu ja mitä asiasta kavereiden kesken ajatellaan. Kannabissavu sisältää huomattavasti enemmän tervaa kuin tupakka. On arvioitu, että huumeet ovat läsnä valtaosassa musiikkivideoista. . – Jos kaveripiiri alkaa käyttää, nuori haluaa olla mukana, tuntea yhteenkuuluvuutta. Heiltä voisi kysyä, ovatko he kuulleet haitoista ja pohtia yhdessä heidän kanssaan, kenelle niitä voi tulla. Kannabis aiheuttaa riippuvuutta siinä kuin alkoholikin. Näin on Kannussaaren mukaan ollut aina. ”Pitääkö jo nyt alkaa puhua huumeista?” ällistyivät vanhemmat. Käytön aiheuttama hyvä olo addiktoi enemmän kuin vaikuttava aine sinänsä. Hyvässä hengessä juttelu on parasta ehkäisevää huumevalistusta. Kim Kannussaari työskentelee Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n kannabishankkeessa. Jos nuoren kaveripiirissä käytetään paljon kannabista, hän ajattelee helposti, että kaikki käyttävät. Kun aine poistuu elimistöstä, elimistö ei vaadi sitä lisää. Monet nuorten ihailemat henkilöt levittävät myönteistä kuvaa päihteistä. Mutta mieli jää kaipaamaan ainetta hyvän olon saavuttamiseksi. – Aikuisten kannattaa olla kiinnostunut maailmasta, jossa lapset ja nuoret elävät. Kannabis tulee liian usein puheeksi vasta sitten, kun nuorella on jo ongelma. Hän rohkaisee tarttumaan aiheeseen heti, kun lapsi ihmettelee. – Laillistaminen ei ole vähentänyt käyttöä, vaan lisännyt liikenneonnettomuuksia ja lasten myrkytystapauksia. Pohjoismaiset terveysviranomaiset ovat raportoineet myös uudenlaisista kannabiksen aiheuttamista haitoista, joita ovat vakava fyysinen pahoinvointi sekä kannabiksen polttamisen ja höyrystämisen aiheuttamat keuhkosairaudet. Ratkaisevaa onkin, että aineeseen syntyy vahva sosiaalinen ja psykologinen riippuvuus. Kannussaari ei usko, että laillistaminen ratkaisisi ongelmia, joita kannabikseen liittyy. Jos nuoren käsitykset vaikuttavat värittyneiltä tai kummallisilta, aikuinen voi ehdottaa, että tarkistetaan asia vaikkapa netistä. Riskiajattelua kannattaa herätellä pikkuhiljaa. – Osa käyttää runsaasti tupakkaa, alkoholia ja kannabista. Jos nuori kertoo käyttävänsä, tulee etsiä keinot lopettamiseen. Kim Kannussaaren mukaan kannabis on suurin piirtein yhtä addiktoivaa kuin kofeiini. Kahden lapsen isänä Kim Kannussaari on huomannut, että nuoret pitävät kannabista selvästi vaarattomampana kuin alkoholia, eikä satunnaiskäytössä haittoja välttämättä edes huomaa. Kannattaa myös ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai nuorisoasemaan. – Meno on nykyisin siistiytynyt huomattavasti. Jos lähipiirissä ei ole ketään, jolle olisi tullut terveysongelmia kannabiksesta, on helppo erehtyä pitämään sitä vaarattomana. Päihdyttävä vaikutus syntyy kannabinoideista, joista keskeisin on THC MARIHUANA = kannabiskasvin kuivattu kukinto LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 43 LM3_s42-43_Kannabis.indd 43 LM3_s42-43_Kannabis.indd 43 20.3.2020 6:56:38 20.3.2020 6:56:38. > kannabishanke.fi > nuortenlinkki.fi > paihdelinkki.fi PIENI SANASTO BUDI = kannabiskasvin kuivattu kukinto HASIS = kannabiskasvin kuivattu pihka ja kukintopuriste KANNABIS = hamppukasvista (cannabis sativa) saatavien tuotteiden yhteisnimitys
PAULA POSTI VERTAISAPUA Nuuskakoukku-kampanja edistää nuorten kriittistä suhtautumista nuuskaan. nuuska-agentteina kouluissa ja harrastusten parissa, keskustelevat ikäistensä kanssa nuuskasta sekä pitävät mm. Vähemmillään grammassa nuuskaa on 8 milligrammaa nikotiinia, mutta nuorten suosimassa Oden’s Cold Whipäihteet Nuuskaako nuoresi. luokkalaiset oppilaat toimivat ns. Vapaaehtoiset ja koulutetut 7.–9. Vertaisvaikuttaminen on tehokas keino nuuskan vastaisessa työssä. > smokefree.fi/nuuskakoukku/ 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s44-45_Nuuska.indd 44 LM3_s44-45_Nuuska.indd 44 23.3.2020 14:54:47 23.3.2020 14:54:47. Valmistajat pyrkivätkin luomaan mielikuvaa terveellisemmästä vaihtoehdosta. Nuuskan käyttö koetaan haitattomaksi, koska sen terveyshaitoista ei ole niin paljon tietoa kuin tupakan. N uuskaaminen on trendikästä ja sosiaalista. Tosiasiassa nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa tupakkaa voimakkaamman riippuvuuden. Nuuska on levinnyt kauttaaltaan nuorisokulttuuriin, kertoo ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Hanne Munter Ehyt ry:stä. nuuskainfoja nuoremmille oppilaille. Tupakointi on vähentynyt, mutta nykyään myös yhä useammat tytöt nuuskaavat
Aluksi sitä tuli käytettyä alkoholin nauttimisen yhteydessä tai kun oli viihteellä. Muistan, että sydän alkoi pamppailla, päässä hieman heitti ja jalat menivät vähän huteriksi. Nuuskan käyttö jäi Kaislalle tavaksi. He eivät esiinny jutussa omilla nimillään. Alaikäisten on hankalampaa hankkia nuuskaa kuin täysi-ikäisten, mutta he saavat sitä kavereiltaan ja tuttaviltaan, toki hieman kalliimmalla kuin kaupasta. – Käytän yksinkin, mutta joudun salailemaan asiaa vanhemmiltani, joten se rajoittaa käyttöä. Onko hän motivoitunut lopettamaan. – On jännää, miten sukupuolijakautunutta nuuskan käyttö on edelleenkin. te -merkissä sitä yhdessä nuuskapussissa on peräti 22 milligrammaa. He jopa vitsailevat, pitääkö tuoda nuuskaa, kun käyvät rajalla. Toivoisin, etteivät kaverit ota läppänä lopettamista ja yritä tarjota nuuskaa niin kuin monesti tekevät, sanoo Kaisla. – Jos nikotiinituotteista joku pitää valita, se on nuuska. Tytöt eivät näe nuuskan käytöstä muuta hyötyä kuin hetkellisen hyvän olon ja sen, että käyttö on sosiaalista. Tarkoitus ei ole rangaista, vaan tarjota tukea. Hänen mielestään rajavalvontaa pitäisi tehostaa ja estää näin nuuskan salakuljetus. Se kasvattaa nuoren omaa uskoa onnistumiseen. – Koulussa tulee olla selkeät nuuskan kieltomerkit sekä säännöt ja toimintaohjeet siitä, mitä ja missä järjestyksessä tehdään, jos nuori nuuskaa tai tarjoaa sitä toiselle. Koukkuun voi jäädä jo parissa viikossa. Ehkä nuuskalla on jätkämäinen maine, mutta nykypäivänä sitä käyttävät myös tytöt, kuten me. Aion lopettaa lähivuosina, kun lähden opiskelemaan muualle. Ennen kaikkea vanhemman pitää muistaa sanoa, että nuori on hänelle tärkeä. . – Mitä sukupuoli siihen vaikuttaa, molemmille se on yhtä koukuttavaa ja epäterveellistä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 45 LM3_s44-45_Nuuska.indd 45 LM3_s44-45_Nuuska.indd 45 23.3.2020 14:54:52 23.3.2020 14:54:52. Nuuskaa pidetään sporttisena ja se yhdistetään joukkuelajeja pelaaviin. Vanhemman tulee osoittaa, että hän uskoo nuoren onnistuvan. Monet oksentavat tai muuta mukavaa, vissiin koska nikotiinimäärä on niin suuri. – Nuuskan voi ottaa puheeksi vaikkapa, kun näkee nuuskapurkin, mieluiten tilanteessa, jossa on aikaa ja rauhaa, ehdottaa Hanna Munter. Sovimme, että hän käyttää ensin nuuskapussia ja antaa sen sitten minulle, jottei se olisi niin voimakasta. Ei siihen juuri kukaan ole kuollut, uskoo Venla. – Hieman pelotti ihmisten tarinat ekasta kokeilusta. Nuuskasta pitäisi puhua jo silloin, kun lapsi on ala-asteella. Ja nuuskaa on helppo saada – ainakin täällä Torniossa lähellä Ruotsin rajaa. Lisäksi hajuton ja savuton nuuskaaminen onnistuu sielläkin missä tupakointi on kiellettyä. Tyttöjä haastateltiin helmikuussa Torniossa. M O ST PH O TO S Kaislalle ja Venlalle nuuskaamisesta tuli tapa Pari vuotta sitten nyt 17-vuotias Kaisla innostui kokeilemaan nuuskaa sitä käyttävän tyttökaverinsa kehotuksesta. Salakuljettamisesta seuraavista rangaistuksista kannattaisi tiedottaa enemmän ja näkyvämmin nuorille, sillä veroseuraamukset ovat todella ankaria eivätkä ne katso ikää. Nuorta voi pyytää listaamaan, mitä hyötyjä on lopettamisesta ja mitä hän voisi tehdä nuuskaamisen sijasta. Nykyään nuuskaa kuluu eniten kavereiden kanssa ollessa ja välillä myös, jos ärsyttää tai stressaa. – Haittoina en ole oikeastaan huomannut kuin riippuvuuden. Siinä on eniten nikotiinia ja siksi se onkin suosituinta, sanoo Kaislan kaveri Venla, 17. Sitten hän alkoi käyttää sitä, kun katsoi vaikka elokuvaa tai aamulla heräämisen helpottamiseksi. Tyttöjen mielestä nuuskaaja voi olla kuka tahansa: lukiolainen, työssäkäyvä tai täysin päihteetön tyyppi. Mutta auta armias, jos saisivat tietää, että minä nuuskaan…, Kaisla kuvaa. Vanhempani eivät välitä yhtään, että poikaystäväni nuuskaa. Kannattaa tuoda esiin niitä nuoren vahvuuksia, jotka voivat auttaa lopettamisessa. Pieniinkin onnistumisiin on hyvä kiinnittää huomiota. Myönteiset mielikuvat, tyylikkäät pakkaukset, hyvät maut ja helppo saatavuus – huolimatta siitä, että sen myynti on Suomessa laitonta – kavereiden ja sosiaalisen median kautta madaltavat kokeilukynnystä. – Yleensä saa vain yhtä merkkiä, Oden´sia eli denssiä. Nykyään aikuinen saa tuoda Suomeen kilon nuuskaa vuorokaudessa. Kiinnijäänyt nuori tulee aina ohjata avun piiriin, jotta hän voisi päästä irti nikotiiniriippuvuudesta, painottaa Hanna Munter. Jos nuori on kertonut nuuskaavansa, kannattaa kysyä suoraan, tunteeko hän olevansa riippuvainen nuuskasta. Silti se oli jotain mitä en ollut ikinä kokenut, vaikka vaikutus kestikin vain jonkin minuutin. Kehittyvät aivot koukuttuvat herkästi nuuskaan: nikotiinin lyhytkestoinen mielihyvävaikutus korostuu aivojen kehityksen ollessa vielä kesken. – Minäkin, vaikka olen ujo ja aina ollut jonkinlainen enkelityttö monien silmissä, kertoo Kaisla. – Kun mun vanhemmat saivat tietää, että käytän nuuskaa, he saarnasivat, että miksi, kun sä et oo mikään jätkä, muistelee Venla. Nuorelta kannattaa kysyä, mitä mieltä tämä on nuuskasta, mitä hän tietää sen salakuljettamisen seurauksista, markkinoinnista ja ympäristövaikutuksista sekä siitä, nuuskaavatko kaverit
Enää ei tulisi mieleenkään, Anna-Mari kertoo. – Se on Oskar Merikannon sävellys, mutta yleensä siitä kuullaan vain kepeä alkusoitto. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA IsoossaTuomisessa KYRÖNJOEN rannalla 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s46-51_Martoset.indd 46 LM3_s46-51_Martoset.indd 46 20.3.2020 7:23:58 20.3.2020 7:23:58. Talon kunnostus on jo viides Patrikin tekemä ja toinen laatuaan Anna-Marin kanssa. Puutarhan isot omenapuut saavat hetkessä valkean peitteen. – Kahdennella, hän vastaa tiedusteluihin luokkatasostaan. Hän tekee 80 prosenttista työaikaa, joten Eero käy perhepäivähoidossa. – Aluksi ajattelimme, että jos Vaasassa töissä käyminen alkaa ottaa päähän, niin muutetaan takaisin. Tulijoita tervehtii ensimmäisenä sisäkuistilla asusteleva Liisa-kissa. Martoset muuttivat vuonna 1916 rakennettuun Isoo-Tuomisen taloon yhdeksän vuotta sitten Vaasasta. Tämä oli marssiosa. Niitten takana virtaa sula joki. Lapsilla on vain kilometrin koulumatka. Eero, 1, konttii vilkkaasti paikasta toiseen. Lasten kautta tutustuttiin pian muihin perheisiin ja kotiuduttiin nopeasti. perhe Y llättäen pyryttää lunta. Välillä hän kohottautuu oviaukkoon seisomaan ja tarkkailee ympäristöä. Palvelujen läheisyys tuntuu mukavalta. Aamulla yövuorosta tullut isä Patrik, 51, istuu flyygelin ääressä ja soittaa pontevasti Ukko Nooan pianovariaatiota. Hän työskentelee Vaasassa päihdehuollossa ja Anna-Mari lastensuojelun sosiaalityössä, mutta on tällä hetkellä työkierrossa. Kamarissa Ilkka Martonen, 8, on juuri tullut koulusta ja heittäytynyt loikoilemaan sohvalle. Äiti Anna-Mari, 43, näyttää kattavan välipalapöytää. Fiinankujalla Vähässäkyrössä vietetään leppoisaa iltapäivähetkeä. Myös apteekki, kauppa, lääkäri, neuvola ja kirkko sijaitMartosen perhe elää yli sata vuotta vanhassa hirsitalossa perinteitä vaalien. – Sukuni on kotoisin täältä, tosin se muutti pois jo 1870-luvulla, Patrik velmuaa
LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 47 ›› LM3_s46-51_Martoset.indd 47 LM3_s46-51_Martoset.indd 47 20.3.2020 7:24:09 20.3.2020 7:24:09. Ilkka (vas.), AnnaMari ja Heidi Martosen yhteinen hetki flyygelin ääressä. Toisinaan pidetään yhteislauluiltoja naapurien kanssa. Perheessä soi usein musiikki
Heidi, 10, kotiutuu punaposkisena koulusta ja istuu pöytään. Anna-Marin ja Patrikin mukaan riitely ei riko lasta, jos tämä näkee sovinnon teon. Tilaan kuului paljon peltoja, suuri navetta – ja Vähänkyrön ensimmäinen traktori! Perheessä oli kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Silloin sisälle satoi monesta kohtaa ja lattioita peittivät lastulevy ja muovimatto. Anna rentoutuu parikeinutuolissa, joka on tehty vanhan hevoskiesin istuimesta. Tässä perheessä puhutaan paljon. sevat kävelymatkan päässä. Pojista kaksi kuoli talvisodassa ja kolmas hukkui Kyrönjokeen. Talo oli rakennettu alun perin maatilan päärakennukseksi ja sisustettu herraskaisesti, mikä oli siihen aikaan harvinaista maaseudulla. Perheessä vietetään aikaa yhdessä, pelataan lautapelejä ja Uno-kortit ovat korkeassa kurssissa. Lapset saavat pelata tietokoneella lauantaisin kolme tuntia. 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s46-51_Martoset.indd 48 LM3_s46-51_Martoset.indd 48 20.3.2020 7:24:33 20.3.2020 7:24:33. Martoset ostivat rakennuksen vuonna 2011. 404-neliöisen hirsitalon tunnelma puhutteli perhettä ensikäynnillä: korkeat huoneet ja joelle avautuvat isot ikkunat loivat hienon vaikutelman. Eerosta ei vielä ole Kimblen tai Afrikan Tähden taitajaksi, vaikka hän haluaakin olla kaikessa mukana. Kunnostus on tehty vanhaa kunnioittaen ja rakennusteknisesti oikein. Omatoimikirjasto onkin perheen ahkerassa käytössä. Heikkouksissa toista tuetaan ja vahvuuksissa ollaan mukana. Patrik kertoo, että hänen työssään pitää käyttää paljon sanoja. – Täällä ei tapella koskaan! kuittaa Heidi. Pariskunnan periaatteisiin kuuluu, ettei erimielisyyksissä rakenneta valleja. Ilkka on ollut huomaavinaan, että perheessä aika usein tapellaan. He muistavat tarkasti vaadittavat tehtävät: kahtena päivänä pitää tyhjentää tiskikone, kattaa pöytä, ja sänky on pedattava joka päivä. Kun vaaditaan nopeutta, hän konttaa. Systeemi toimii hyvin, ja lasten kaveritkin tietävät perheen säännöt. Eero osaa jo kävellä kiireettömät matkat. Keskustelukyky olikin se, johon Anna-Mari Patrikissa ihastui. Sunnuntaiaamut ovat huippuja! – Silloin aamupalalla on möösipäivä. Saa laittaa suklaalevitettä leivän päälle ja ottaa niin monta leipää kuin haluaa, Ilkka kertoo. Välipalan ääressä jaetaan päivän kuulumisia. Kun tilalle ei ollut jatkajaa, se myytiin vuonna 1958 Osuustukkukauppa OTK:n perunajauhotehtaalle, jonka toimitusjohtaja ja osa toimihenkilöistä asui päärakennuksessa. Viikkorahoillaan lapset ostavat karkkeja tai säästävät ne. Ilkka ja Heidi saavat pelata tietokoneella lauantaisin kolme tuntia. Lauantaisin lapset saavat myös viikkorahansa, kolme euroa, jonka eteen on nähtävä vaivaa
LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 49 ›› LM3_s46-51_Martoset.indd 49 LM3_s46-51_Martoset.indd 49 20.3.2020 7:24:56 20.3.2020 7:24:56. Patrik on ollut perinnemuurarin kisällinä, ja taloon on muurattu pari kakluunia saviuunilaastilla vanhojen uunien osista. Patrik Martonen esittelee polyfonilla eli gramofonin edeltäjällä soitettavia levyjä. Tuvasta on suora näköyhteys viimeiseen kamariin. Yläkerrassa on myös leluhuone, jossa hyllyt ovat lattiasta kattoon täynnä mielenkiintoista tavaraa. Vuonna 1997 talon ostanut henkilö jatkoi vuokratoimintaa. Miten lapsiperhe pärjää perinteikkäässä kodissa, jonka huoneet on sisustettu uusrenessanssityylillä. Kerran viikossa lelunvaihtopäivänä sieltä voi hakea yhden esineen. Ennen remonttia taloon satoi monesta kohtaa ja siinä oli neljä keittiötä. Kaikki muoviset pinnoitteet poistettiin, putket ja sähköt uusittiin ja taloon asennettiin maalämpö. Kunnostusta tehdään edelleen, muttei hampaat irvessä. Alkuperäisiä kalusteita ei ole säilynyt, joten nykyinen isäntäpari on vain kuvitellut, millaiset huonekalut talossa olisi voinut olla. Tehtaan lopetettua toimintansa tila siirtyi Vähänkyrön kunnalle 1970-luvun lopulla. Yhdessä on sovittu, että sisällä ei juosta. Puolisonsa myötä Anna-Marikin on kiinnostunut vanhoista huonekaluista. Nyt se mittaa aikaa Anna-Marin ja Patrikin makuuhuoneessa. – Kyllä kai Anna-Marillakin on rakkaus vanhaan, koska hän on minua paljon nuorempi! Patrik sanoo. Isoossa-Tuomisessa se näyttää onnistuvan. Ensimmäisessä kesätyöpaikassaan hän kulki mopolla ja hurautti sillä palkan saatuaan antiikkiliikkeeseen, josta kotiutui seinäkello kainalossa. Martoset ostivat rakennuksen vuonna 2011 ja kunnostivat sen taas yhden perheen asunnoksi. Hänen mukaansa Suomessa on vain yhden käden sormilla laskettava määrä polyfoneja. – Talon ylläpidossa riittää puuhaa kyllä joka päivä, Anna-Mari sanoo. Kun innostutaan, tehdään paljonkin ja sitten taas huilataan. 1800ja 1900-lukujen taitteesta peräisin olevia kalusteita on haalittu ympäri maata antiikkiliikkeistä ja netistä. Useisiin projekteihin on saatu kulttuuriperinnön hoitoon taloudellista tukea ELY-keskukselta. Kunta lohkoi tontin ja suuresta tilasta jäi jäljelle vain päärakennus, joka muutettiin viiden asunnon vuokrakortteeriksi. Sinne pääsee myös alkuperäisestä portaikosta kuistin kautta. Myös seinissä oli muovimaalia ja -tapettia. Keittiöstä nousevat portaat yläkertaan, jossa lastenhuoneet sijaitsevat. Hän kertoi paljon taloon liittyvästä historiasta ja antoi perheelle vanhoja valokuvia. Lattioita peittivät lastulevy ja muovimatto. Patrikilla rakkaus vanhaan syntyi jo nuorena. Rakentajaperheen 96-vuotias tytär vieraili Martosilla vuonna 2012. Kun sen viikon kuluttua palauttaa, voi toisen ottaa tilalle. Kunnostus on tehty vanhaa kunnioittaen ja rakennusteknisesti oikein. 1800ja 1900-lukujen taitteesta peräisin olevia kalusteita on haalittu ympäri maata antiikkiliikkeistä ja netistä
He ovat lähdössä seuraavana päivänä Helsin kiin hakemaan yhden kattokruunun lisää. Kun mielenkuohut vähän laan tuivat ja asioista keskusteltiin, Ilkka myönsi hiu kan liioitelleensa. Patrik on toista kertaa naimisissa, ja hänellä on ensim mäisestä avioliitosta kaksi tytärtä Reetta ja Carolina, 22. Yläkerran leluhuoneessa voi iskeä valinnan vaikeus. Ei meillä vain yhtä biisiä pyöritetä! sanoo Patrik. Siitä kärsivät sekä isät että lapset. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta. Kerran viikossa lapset voivat hakea leluhuoneesta yhden esineen. – Neljä päivää kuukaudes sa on aivan liian vähän. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. Fiinankujalla eletään täysillä myös tätä päivää. Meillä on 23 levyä tähän soittimeen. Aiemmin lapset kävivät pianotunneilla, mutta nyt he soittavat vain omaksi ilokseen. Alkuaan pudasjärveläinen AnnaMari viihtyy lakeuksilla. Välillä voi rentoutua katsellen valokuvia stereo skoopista, joka näyttää ne kolmiulotteisina, mi kä oli aikoinaan hienostorouvien harrastus. Syitä olivat epäreiluus, lasten tahalli nen satuttaminen, pyhäpäivänä työhön komenta minen ja valehtelu. Patrik kannattaa avioerotilanteissa vuoroasu mista, jossa lapsi asuu molempien vanhempien luona vuorotellen. AnnaMari opiskelee ammatilliseksi opettajaksi. Helposti yhteen viikonlop puun saatetaan ympätä liikaa asioita, että olisi mukavaa ja hauskaa. – Viisi tuntia ajamista suuntaansa: aivan maini ota kahdenkeskistä keskusteluaikaa! Sininen hetki hiipii vähitellen pihapiiriin. – Vieteri vedetään, kolikko pudotetaan ja aletaan kuunnella. Hän kertoo viikon takaisista tapahtumista. Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s46-51_Martoset.indd 50 LM3_s46-51_Martoset.indd 50 23.3.2020 14:36:29 23.3.2020 14:36:29. Perheessä puhalletaan yhteen hiileen ja aute taan toisia. In nokkain pianisti on AnnaMari. . Ei ole miesten tai naisten töitä: An naMari saattaa kolata lumia ja Patrik ripustaa verhoja. Kamarissa voi perehtyä myös kaikkiin talvisodan aikaisiin Ilkkalehtiin. Parasta on tavallinen arki. Pian puutarhassa seisoo yhteisvoimin rakennettu lu miukko. Reetta, 18, tulee siksi aikaa huolehtimaan lapsista. – Voidaan ajatella, että kuka aikuinen haluaisi asua viikon yhdessä kodissa ja sitten muuttaa toi seen. Hän on pahoil laan siitä, että Suomessa isät usein saavat tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu. Van hin esine on pukeutumisessa apuna käytetty lintu neula, joka on peräisin vuodelta 550. Patrik toimi Miessakit ry:ssä kymmenen vuotta avioeron kokeneiden isien tukena. SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Kuitenkin aivan ta vallisten asioitten tekeminen yhdessä on kaikille parasta ja siihen pitäisi avio eroisillä ja lapsilla olla mahdollisuus. Ei varmaan kukaan. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. Kun katsotaan asiaa lapsen kannalta, voidaan kysyä, kuka lapsi haluaisi nähdä äitiä tai isää vain neljänä päivänä kuukaudessa. Vanhassa kehdossa on valokuvat kaikista Suomen presidenteistä, joista pidetään välillä tunnistuskilpailuja. AnnaMari ja Patrik nauttivat perheelämäs tään, mutta viettävät välillä myös parisuhdeai kaa. Es karissa ihmeteltiinkin aika naan, kun Ilkka tunsi Niinis tön lisäksi monta muutakin presidenttiä. Ilkan mielestä perheen kasvatustehtävä oli pahoin epä onnistunut. Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. Tosin ihmiset ovat täällä sisäänpäin kääntyneempiä ja elämänrytmi on nopeampi. Kellon voi virittää herättämään Vaasan marssilla, ja perimmäisestä huoneesta löytyy gra mofonin edeltäjä polyfoni. Kun joskus alkuaikoina istuin kah via siemaillen ja puhuin Patrikin kanssa alustavas ti kauppaan lähdöstä, hän seisoi jo kengät jalassa eteisessä! – Toisinaan ehdin melkein jo käydä kaupassa… – Omien lasten kasvattaminen pitää ammattikasvattajat nöyrinä , sanoo AnnaMari. Talosta löytyy monia mielenkiintoisia yksityis kohtia. – Olen löytänyt paikkani. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Ilkka harrastaa tarkkuusammuntaa ja Heidi rat sastusta. Mukavassa nojatuolissa voi uppoutua Arvo Ylpön teokseen Lastenkamarista koulunpenkille, jon ka mukaan ”tytöille pitää opettaa 9vuotiaasta su loliikkeitä, että he hyvin avioituisivat”. Patrik on ollut mukana Vähäkyrö-Seuran toi minnassa, mutta Eeron synnyttyä se jäi, sillä aika ei riitä kaikkeen
SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 LM3_s46-51_Martoset.indd 51 LM3_s46-51_Martoset.indd 51 20.3.2020 7:25:09 20.3.2020 7:25:09. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta
KAISA PASTILA | KUVAT LINDA VAROMA Viidesluokkalainen Jami esittelee mielellään tramppavolttejaan äidilleen Susannalle ja isälleen Markolle. Enää perhe ei koe olevansa yksin. perhe PÄIVÄ kerrallaan Nepsyperheen elämä mullistui, kun he saivat oikeanlaista valmennusta. Oman pihan toinen lempipaikka on uimaallas, joka saadaan käyttöön taas kesällä. 52 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 52 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 52 20.3.2020 7:48:02 20.3.2020 7:48:02
Nyt pelikone on siirretty Janin omaan huoneeseen. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 53 ›› LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 53 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 53 20.3.2020 7:48:13 20.3.2020 7:48:13. Vasta siellä ymmärsimme, mitä tarkoittaa, että meillä on nepsylapsi, Susanna sanoo. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen hän viihtyy siellä yksin. Hän tekee musiikkia, piirtää animehahmoja tietokoneen piirtopöydän avulla, selostaa englanniksi pelejä ja kuvaa niitä striimauslaitteella. – Se, että arkemme on nykyään tällaista, on kaikki Loiste-valmennuksen ansiota. Lapinjärveläisen omakotitalon olohuoneessa oli aiemmin kaksi televisiota: toisesta vanhemmat katsoivat ohjelmia, toisella Jami pelasi pelejään. Uutta on myös se, että nykyään Susanna voi hakea yksin postin pihatien päästä laatikosta. S usanna, Marko ja Jami, 11, Virtasen perheessä on otettu isoja askeleita viime kuukausina. Hänellä oli kyllä oma huone, mutta pelkotilojen takia hän ei uskaltanut olla hetkeäkään eri tilassa kuin muu perhe. Jami uskaltaa olla sen hetken yksin kotona, jos hänellä on turvanaan tukikoiransa, chihuahua Ella, ja kännykkä
Jamin kohtaukset pahentuivat. Tuntui pahalta nähdä pojan tuska: hän oli niin pieni, eikä voinut kohtauksille mitään. Lääkäri sanoi myöhemmin, että videoiden ansiosta hän sai niin nopeasti hoitoa, Susanna kertoo. – Tavallisesti ADHD-lapset eivät istu paikallaan koulussa, mutta Jamilla autismi teki sen, että hän oli rauhallinen. Äiti-lapsikerhossa Susanna pani merkille, että muille taaperoille siirtymät eivät olleet iso juttu, mutta Jami reagoi voimakkaasti saapumisiin ja lähtöihin. Elettiin elokuuta 2016. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön valmennus kantoi nimeä Loiste ja sen ideana oli tukea perheiden omia vahvuuksia ja voimavaroja positiivisen psykologian keinoin. Maansiirtoyritystä pyörittävä Marko teki pitkiä työpäiviä. Tunnit isossa lapsiryhmässä vaativat niin paljon, että kotiin tultuaan Jami alkoi saada kohtauksia. Eskarivuosi oli raskas. – Olin kuvannut kesällä salaa kännykällä Jamia kohtauksien aikana. Jami on tehnyt myös omia biisejä, esimerkiksi kappaleen parhaalle ystävälleen koulussa. Marko katseli formuloiden aika-ajoja, Jami oli tietokoneella. Lääkäri otti huolen tosissaan, ja Jami sai lähetteen tutkimuksiin. Hän oli törmännyt Facebookissa ilmoitukseen, jossa haettiin Kouvolan ja Lahden seudulta nepsylapsiperheitä viiden kerran koulutukseen. Susanna alkoi olla neuvoton 8-vuotiaansa kanssa. Siihen asti Jami oli ollut kotona, ja Susanna oli pystynyt huolehtimaan siitä, että ärsyketulva pysyi maltillisena. Elettiin maaliskuuta 2018. Susanna koki riittämättömyyttä. Nepsylapsella voi olla esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjo, tourette tai kielellinen erityisvaikeus. Jonojen takia kului kuitenkin vielä lähes vuosi, ennen kuin äiti ja poika pääsivät Porvoon lastenpsykiatrian vastaanotolle. Hoidosta huolimatta Jami sai edelleen kohtauksia. – Ilman ennakkovaroitusta sanoin, että nyt lähdetään perhetapaamiseen. 54 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 54 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 54 23.3.2020 16:09:26 23.3.2020 16:09:26. Jamin oma juttu on musiikki. Tokan luokan syksyllä Susanna alkoi olla neuvoton 8-vuotiaansa kanssa. Ensimmäisenä Jamilla diagnosoitiin ADHD, johon hän sai lääkityksen, mutta pian sen jälkeen huomattiin, että hänellä on myös autismin piirteitä. En tiennyt, mikä Jamilla on ja miten voisin helpottaa hänen oloaan. Nopeasti Susanna oppi, että yksi ohjelmanumero päivässä riitti, muuten poika sai raivareita. Lääkäri oli suositellut pienluokkaa, mutta kunnassa ei pystytty järjestämään sellaista. – Koulussa tunnettiin toinen Jami: rauhallinen, kiltti, se, joka teki aina niin kuin opettaja pyytää, tunnisti säännöt ja piti niistä kiinni. Jamilla ei koskaan ollut oppimisvaikeuksia. Perheeseen kuuluvat myös Susannan kolme lasta, jotka ovat jo aikuisia. Kotiäitinä Susanna oli yleensä näissä tilanteissa yksin. Kun kolmikko pääsi perille koululle Anjalaan 30 kilometrin päähän kotoa, paikalla oli jo neljä perhettä sekä KVPS:n ohjaajia. Nykyään Jamilla on myös Aspergerin ja Touretten oireyhtymän diagnoosit. Hän kaatui sänkyyn iltakahdeksalta, samaan aikaan kuin Jami, joka tarvitsi aikuista vierelleen myös nukahtamiseen. – Minut on keitetty kovissa vesissä lapsuudessa, enkä pelästy helposti mistään. Nepsy viittaa neuropsykiatrisiin erityispiirteisiin. Jo vauva-aikana Susanna tiesi, että iltatähti Jami on erityinen . Se lauantai, jona perheen elämä muuttui, oli aika tavallinen. Kun vaikea hetki oli mennyt ohi ja Jami oli taas täydessä vauhdissa ja innokkaana tarttumaan seuraavaan puuhaan – hän unohti aina heti edelliset minuutit – Susannasta tuntui kuin hänet olisi nuijittu. Jos oli pakko mennä ruokakauppaan, oli turha suunnitella, että hoitaisi samalla apteekkikäynnin. Koululääkärin vastaanotolla Susanna puhkesi itkuun. Hän makasi lattialla: huusi, potki, löi ja raapi itseään. Juuri nyt työn alla on oppia soittamaan rumpuja. Mutta silloin olin hätääntynyt ja huolissani. Molemmat olivat ihmeissään, mutta lähtivät kuitenkin autoon, Susanna muistelee
– Jami soittaa minulle taksista, ja menen häntä vastaan postilaatikolle. – Yksikään lääkäri ei ollut koskaan kertonut asioista niin arjen tasolla. – Vasta silloin tajusin, miten yksin olimme olleet. Nepsylapsen äidille tai isälle saatetaan antaa ohjeita kurinpitämisestä tai tiukkana pysymisestä, vaikkei kyse ole tottelemattomuudesta. Myös vanhemmat ovat tottuneet siihen, että heidän lapsestaan puhutaan vain ongelmien kautta. Vähitellen emme enää jaksaneet lähteä juhliin, eikä meitä sitten enää kutsuttukaan. Sen Jami haluaa tueksensa, jos hänen pitää tehdä jotain vähän pelottavaa, vaikkapa hakea tyhjästä huoneesta kännykän laturi. Kuulimme ensimmäistä kertaa, millainen nepsylapsi on ja mitä kaikkea nepsyyn liittyy. Valmennuksen jälkeen Susanna ja Marko alkoivat tehdä muutoksia arjessaan. – Moni perhe jää ihan yksin. – Kasvatusneuvoja annetaan varmasti hyvää tarkoittaen, mutta ne kannattaisi jättää kokonaan sanomatta. Vanhemmille oli luentoja ja ryhmätöitä. Arjen kuormittavuutta ei nähdä, koska nepsylasta ei tarvitse avustaa fyysisesti. Hän osaa käydä itsenäisesti vessassa, eikä hän tarvitse esimerkiksi apuvälineitä liikkumiseen. Vuosien saatossa elämäntavaksi oli muodostunut, että Jami, Susanna ja Marko viettivät yhä enemmän aikaa kotona. Koska kuntien tukisysteemissä ei ole selkeää paikkaa nepsyperheille, heidän on vaikea päästä palveluiden piiriin, sanoo hankkeen projektipäällikkö Maisa Kosola Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä. Ei nähdä, että hän tarvitsee kokoaikaista valvontaa ja ennakointia, mikä tekee vanhempien roolista raskaan. – Kun Jami oli pieni, yritimme käydä vielä esimerkiksi juhlissa, mutta se oli ihan kamalaa. Toinen tärkeä rauhoittava juttu on oma koira. – Se oli ensimmäinen kerta, kun olimme jossain perheenä tapaamassa muita perheitä. Lapinjärvellä ei myöskään ollut Virtasille tuttuja erityislapsiperheitä. Perheen omat vahvuudet käyttöön Loiste-hanke sai alkunsa, kun huomattiin, miten uupuneita neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten vanhemmat ovat. Se, että asiat toistuvat samanlaisina, tekee Jamille hyvää. Ulkopuolinen ei voi tietää, mitä syitä lapsen käytökseen on. Niihin keskittyminen tulee usein tarpeeseen, sillä moni pikkuinen on joutunut kuuntelemaan itsestään toistuvasti kielteistä palautetta. Isän kanssa pääsee ajelulle metsätielle. – Ymmärrän Jamia nyt paremmin. Kovaääniset kodinkoneet, esimerkiksi imuri, käynnistetään vain aamupäivisin, jotta ne eivät häiritse aistiyliherkkää poikaa. Kun Jami tulee koulusta, Susanna antaa hänelle reilusti aikaa, ennen kuin kysyy kuulumisia koulupäivästä. Rutiiniin kuuluu, että Marko ja Jami lämmittävät saunan ja käyvät miehissä saunassa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 55 ›› LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 55 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 55 20.3.2020 7:48:43 20.3.2020 7:48:43. Olimme eläneet tähän asti kolmen hengen kuplassa. Siitä saa voimaa. – Koulutuksessa mietittiin voimavaroja ja tajusin, että mökkeily on juttu, joka lataa meidän akkuja. Arki itsessään on haastavaa, mutta vanhempien kuormaa kasvattaa usein myös lähipiirin ja ulkopuolisten ymmärtämättömyys. Kehumme häntä aina, kun on aihetta. Nykyään Virtasilla noudatetaan selkeää päiväohjelmaa. Jos hänellä on luurit päässä, tiedän, että on ollut rankka päivä. Loiste-valmennus perustuu perheen omien vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen. Poika vain itki ja huusi, koska tilanne oli hänelle niin epämiellyttävä ja kuormittava. Vaikka tiesin jo ennen valmennusta, ettei tiukkuus toimi nepsyillä, tuen häntä vielä enemmän myönteisyyden kautta. Lapsille oli järjestetty oma hoitaja ja omaa tekemistä. Saunan jälkeen pelataan Trivial Pursuitia, joka on Jamin bravuuri. Vielä seuraavanakin päivänä Susanna tunsi ihmeellistä lämpöä tapaamiaan uusia ihmisiä kohtaan. Seurustelusta ei tullut mitään. > www.kvps.fi Mönkijällä ajoa Jami on harjoitellut myös omalla pikkumönkijällä. Ne asiat, jotka kuormittavat viidesluokkalaista, kuten kaupassa käynnit, Susanna hoitaa entistä tarkemmin koulutuntien aikana. Susanna oivalsi myös uudella tavalla, miten tärkeää on pitää huolta koko perheen jaksamisesta. Meille avautui, miksi Jami käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Se oli aistiyliherkälle ja pelkotiloista kärsivälle pienelle stressittömintä. Loiste-hanke kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan. Susannalla ja Markolla ei ollut sukulaisia, jotka olisivat voineet muodostaa tukiverkoston. Esimerkiksi aistiyliherkkyys voi tehdä sen, että lapsi kuulee tarkemmin kellon nakutuksen tai lamppujen sirinän, mikä häiritsee hänen keskittymistään. – Valmennuksessa vanhemmat alkavat nähdä selkeämmin omat vahvuutensa mutta myös kaikki ne hyvät asiat, jotka heillä perheenä on. Perheellä on ollut jo vuosia tapana vuokrata silloin tällöin rantamökki viikonlopuksi. Kävelemme kotiin emmekä puhu mitään. Musiikki on Jamille oma paikka, tärkeä turva. Marko löysi itselleen elämänsä ensimmäiset isäkaverit
Susannalle on ollut tärkeä kokemus, että hän voi olla tueksi muille. Nepsylasten kanssa se ei mene niin: meillä mennään eteenpäin mutta myös taaksepäin. Jo Jamin ollessa nuorempi Susanna oli yrittänyt kertoa kunnan vammaispalveluun, että he tarvitsisivat hoitoapua, koska poikaa piti vartioida vuorokauden ympäri. Tuntuu silti hyvältä, että voin vain vetäytyä makuuhuoneeseen ja sulkea oven huolehtimatta mistään. Hän on upea, taitava poika, jolla on mahdollisuuksia mihin vain. Samalla Jami voisi totutella nukkumaan omassa huoneessaan. Kymmenen vuotta olimme hoitaneet lasta, eikä kukaan ollut auttanut meitä. Voitko tulla vastaan?" Meidän perheen tärkein voimavara on rakkaus. Kaiken sen jälkeen, mitä olemme kokeneet, keskinäinen ja lämmin huumorimme säteilee yhä. – Ystäväperheet auttavat myös näkemään, mikä meillä on muuttunut. – Usein suunnittelen kaikkea ihanaa ohjelmaa meille, kirpputorivisiittejä ja muuta, mutta sitten kun lomittaja tulee, huomaankin, että olen ihan loppu. Jos muuhun ei riitä energiaa, Susanna ja Marko yrittävät lomituspäivinä käydä ainakin syömässä ulkona kaksin. – Loiste antoi minulle tietoa oikeuksistamme. Kodin ovet ovat auenneet myös perhelomittajalle. Mutta vasta, kun äidillä oli valmennuksesta saatua tukea ja tietoutta, viesti meni perille. Purskahdin itkuun. Vanhemmat voivat valita, jäävätkö he kotiin vai lähtevätkö yöksi pois. Se on Jamin tukikoira. He ystävystyivät Loisteessa kahden perheen kanssa. Haluan, että meillä on sellainen koti, jossa jokainen saa olla ihan sellainen kuin on. – Kun minulle soitettiin, että hakemus oli mennyt läpi ja saisimme kolme vuorokautta kuussa perhelomitusta, minusta lähti kaikki voimat. Se oli ensimmäinen kerta Jamin syntymän jälkeen, kun Susanna romahti. Tavallisesti kun lapsi oppii jotain, vaikkapa ajamaan pyörällä, hän osaa asian siitä lähtien. Kaveriäiti tokaisi juuri, että te olette menneet ihan hurjasti eteenpäin. – Vasta silloin tajusin, millaista taakkaa olin kantanut. 56 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 56 LM3_s52-56_NepsyPerhe.indd 56 20.3.2020 7:49:14 20.3.2020 7:49:14. – Tiedän, että Jami löytää oman paikkansa maailmassa. Kun hetki on sopiva, äiti ajattelee kutsuvansa pojalleen kaverin yökylään. Susanna toivoo, että Jamin itsenäistyminen voimistuu vähitellen. Perhelomitusvuorokausina Jamille tulee hoitaja kotiin. Nykyään Virtasilla on tukiverkosto. Heillä on viimein ensimmäistä kertaa parisuhdeaikaa Jamin syntymän jälkeen. Yöt poika haluaa edelleen olla samassa huoneessa vanhempiensa kanssa. – Kun toinen perhe tuli meille kylään ensimmäisen kerran, sanoin vanhemmille ja lapsille, ettei meillä tarvitse pinnistellä. . Kesäkuukausina, jolloin uima-allas on käytössä, hän osaa vaihtaa lennossa uikkarit ja mennä kellumaan, kun kaipaa rauhoittumista. Tulevaisuuteen Susanna katsoo valoisasti. Jami soittaa joka päivä koulutaksista äidilleen Susannalle: “Kohta ollaan meidän kohdalla. – Minulle vahvistui Loisteessa se, että meidän perheen tärkein voimavara on rakkaus, jonka keskiössä on Markon ja minun välinen rakkaus. Nykyään osaan olla koulutai hoitopalavereissa kova ja periksiantamaton. Jamilla on yhtäläinen oikeus opiskella ja elää kuin kaikilla muillakin. Ella-koira, 10, muutti Virtasille viisi vuotta sitten. Viime kesänä toisen kaveriperheen elämä muuttui, kun kastumista aikaisemmin kammonnut lapsi oppi nauttimaan vedestä Jamin uima-altaassa Virtasten takapihalla. – Jos jotain olen vuosien saatossa oppinut, niin sen, että elän päivän kerrallaan. Jamille vesi on kaikki kaikessa. Itse sitä ei huomaa, kun on koko ajan tässä pyörässä
LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 57 LM3_s57_LS_Kolumni.indd 57 LM3_s57_LS_Kolumni.indd 57 20.3.2020 7:53:14 20.3.2020 7:53:14. Kun erityislapset saavat tarvitsemansa tuen varhain, myöhempi lisätuen tarve vähenee – puhumattakaan elämänlaadun ja inhimillisyyden lisääntymisestä. LA STENSUOJEL U ER ITY ISLAPSIPERH E Kolumnin kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Sijaisvanhemmat saavat kuntoutusta, työnohjausta, vapaita, tukea lapsen harrastuksiin jne. Lähtökohtaisesti erityislapsiperheet eivät kuulu lastensuojeluun, mutta sinne ne – meidätkin – Suomessa ohjataan. Saatetaan kokonaisuus kuntoon terveydenhuollossa, ja tarjotaan tukea koulussa. Malli pitäisi ottaa käyttöön laajasti. Todellisuus on se, että tällä hetkellä apu ja sen tarve eivät kohtaa. Suurin osa erityislapsiperheistä tarvitsee terveydellistä, ei lastensuojelullista apua. Konkreettiset ehdotuksemme: Taataan lastenpsykiatrialle riittävät resurssit ja hoidetaan sen palvelujärjestelmä kuntoon. Tarvetta ei ole myöskään syyllistämiselle ja holhoamiselle vaan sille, että lapsen oireilu otetaan vakavasti. Mallin avulla myös vanhemmilla olisi paremmat mahdollisuudet pysyä työkykyisinä ja työelämässä. Yksi laitossijoitus maksaa yli 300 euroa vuorokaudessa, eli yli 100 000 euroa vuodessa. Ja rahaa siihen todellakin poltetaan. Ongelmaa pitäisi tietenkin hoitaa paljon ennen lastensuojelun puuttumista, mutta lastensuojelu pahentaa omalta osaltaan ongelmaa. Kuntouttavan kodin malli myös säästäisi valtavasti yhteiskunnan varoja. Tiedän, että moni ajattelee, ettei neuropsykiatrinen oireilu ole todellista (”Kuria ne vaan tarttevat”), vaikka taustalla on usein aivojen rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus. Sosiaalityöntekijöiden määrää ei tarvitse lisätä , kun turhat lastensuojelun asiakkuudet karsiutuvat. kolumni Suomessa on pilotoitu hyvin tuloksin ns. Kokemuksemme mukaan järjestelmä ajaa perheet loppuun . Silloin sosiaalityöntekijät voivat keskittyä niihin perheisiin, joilla on todellista lastensuojelun tuen tarvetta. Tunnistetaan neuropsykiatriset pulmat ja hoidetaan ne kuntoon. Se synnyttää inhimillisesti kestämättömiä sijoittamisen ja huostaanoton kokemuksia, joita ei pystytä korjaamaan rahallakaan. Näin palaa valtavasti resursseja. Nyt erityislapsiperheet joutuvat sinnittelemään ilman tukea usein syyllistämisen kera ja taistelemaan jokaisesta pienestä murusesta apua. Sen ajatus on tarjota välimuoto avohuollon tukitoimien ja laitossijoituksen väliin eli tuoda lapsen biologiseen perheeseen se tuki, jonka sijaisvanhemmat saavat. Terveydenhuollossa, jossa asiaa pitäisi hoitaa, perheitä pompotellaan luukulta toiselle, syyllistetään ja lopulta ohjataan lastensuojeluun. kuntouttavan kodin mallia. Kokemuksemme mukaan Suomessa malli erityislapsiperheiden tukemiseksi on se, että millään taholla ei ole rahaa ja kaikki tahot toivovat, että jokin toinen taho hoitaa. Tarjotaan apua ennaltaehkäisevästi ja voimavarakeskeisesti – nyt se on lastensuojelussa korjaavaa, kallista ja inhimillisesti katsoen kestämätöntä. Niin vältettäisiin perheiden loppuun palaminen, usein myös perheen hajoaminen sekä näistä kertautuvat ongelmat. Joidenkin arvioiden mukaan lastensuojelussa on neurokirjon lapsia jopa liki 70 prosenttia. Lastensuojelun kulut kokonaisuutena ovat liki miljardi euroa vuodessa. Onko Suomella varaa polttaa vuositasolla kymmeniä tai satoja miljoonia euroja. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon. Mitä tuki on ja mitä sen pitäisi olla. Hoitamattomina ne voivat johtaa käytöshäiriöihin ja tunne-elämän ongelmiin. Olemme joutuneet sen seurauksena tälle kaoottisellekin matkalle lastensuojelun maailmaan. Jos tukea olisi tarjottu erityislapsiperheelle, lastensuojelua ei todennäköisesti olisi tarvittu. Ironisinta on, että kun (erityis)lapsi sitten sijoitetaan tai huostaanotetaan, sijaiskoti saa tuen, jota lapsen biologinen perhe on yrittänyt vuosia saada. Koulussa uuden opetussuunnitelman inkluusiomalli ei pysty tukemaan erityislapsia, ja erityislapsiperheet ohjataan kouluistakin lastensuojeluun
Silloin perhe on aina haavoittuva. – Me ei urheilla hampaat irvessä, vaan tutustutaan eri lajeihin ja pidetään hauskaa! Me ei höpötellä omista asioista eikä udella liikoja, vaan keskitytään tekemiseen. Mutta kun Niko Parviainen ilmestyy ovelle, unihiekka karisee silmistä. He saavat myös yhdessä keksiä sopivan nimen tukihenkilölle. – Tätä on mahdoton todentaa, mutta tukisuhteen hinta on varmasti pieni hyötyyn nähden. Äiti Mirka Vihola kertoo, että Oliverilla on todettu ADHD ja pari vuotta sitten vielä keskivaikea masennus. Kun voimavaroja kuluu joka päivä enemmän kuin niitä on, voi se johtaa äkkiä kriisiin. Tukihenkilön kanssa lapsi pääsee tekemään tavallisia mukavia juttuja: – Kirjastoon, uimahalliin, nuotiolle paistamaan makkaraa, kalaan, luistelemaan tai kulttuuririentoihin. Mirkan mukaan Oliver tulee tapaamisista väsyneenä mutta onnellisena. Meiltä löytyy sporttikummin lisäksi kulttuurikavereita, varamummoja ja heppakavereita, jotka tekevät talleilla kummikaveritoimintaa. Oliver toivoi mieskaveria, ja Niko oli kurssin ainoa mies. Kaikkea muutakin kokeillaan, kuten golfia, keilailua ja geokätköilyä. Aikuiskaverija kummitoiminta on ennaltaehkäisevää tukea tavallisille perheille, jotta vältytään pahemmilta ongelmilta, tiivistää Sataperheen hankekoordinaattori Merja Haaksiluoto. – Toiminnan keskiössä on perheen oma kokemus tuen tarpeesta. Mitä, Oliver, tuumit Nikosta: millainen hän on. harrastus ”Olette ensimmäisiä, jotka ymmärtävät!” Tukihenkilötoiminta auttaa ihan tavallisia lapsiperheitä, kun arki meinaa kaatua päälle. Oliver on aina hyväntuulinen ja innokas uusiin seikkailuihin, Niko kertoo. Masennus alkaa olla hyvässä hoidossa. – Saimme vinkin Sataperheestä lastenpsykiatrian poliklinikalta. Koti on iso keltainen omakotitalo kyläkeskuksessa Rauman liepeillä. 58 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s58-59_Sporttikummi.indd 58 LM3_s58-59_Sporttikummi.indd 58 20.3.2020 8:01:16 20.3.2020 8:01:16. – Nikon kanssa Oliverin ei tarvitse suorittaa, vaan hän saa olla oma itsensä. Oli uskomaton tuuri, että Niko löytyi tukikummiksi. – En mä tiedä, ihminen, Oliver sanoo, ja lisää että mukava. Hän on onnellinen tietäessään, että poika on turvallisen aikuisen seurassa. – Olen Oliverin sporttikummi! Niko esittelee itsensä. Usein taustalla on työn vuoksi kuormittunut perhearki: vuorotai reissutyö, yrittäjyys tai työttömyys. ULLA WILLBERG | KUVA JUSSI PARTANEN O liver Vihola nukkuu sohvalla päiväunia, sillä koulupäivä otti voimille. Perheet haastatellaan aina ensin. – Jospa kaikilla olisikin sukulaisja ystäväverkosto, vaan kun ei ole. Kaksikon bravuureita on talvella avantouinti, sillä Oliver on kuin kala vedessä. Samaan aikaan perheen arki on ollut hektistä. Kun perheet saavat ajoissa tukea, saatetaan välttyä perhetyöltä tai lastensuojelulta. Oliverin perheeseen kuuluu vanhemmat, isosisko, kahdeksan kissaa ja soma kilpikonna, jonka Oliver hakee huoneestaan ylpeänä näytille. Luomme mallin, jota Oli uskomaton tuuri, että Niko löytyi Oliverille tukikummiksi. Me tai kukaan muu ulkopuolinen ei sitä arvioi! Saamme palautetta siitä, että olemme olleet ensimmäisiä, jotka kuuntelevat, ensimmäisiä, jotka ymmärtävät. Meneillään on myös avioerotilanne. Näin löydetään sopiva tukihenkilö, jolla on samoja kiinnostuksen kohteita. Raumalainen 11-vuotias Oliver sai Sataperheen kautta itselleen sporttikummin ja vauhtia elämään. – Osapuolten pitää sopia toisilleen. Retkillä on käyty muun muassa Yyterissä. Tavoitteena on ystävyyssuhde, josta kummatkin nauttivat, Merja Haaksiluoto kuvaa. Uupumista voi aiheuttaa myös uusi vauva, yksinhuoltajuus, lasten harrastusrumba, erityistä tukea tarvitseva lapsi tai muutto uudelle paikkakunnalle, jossa ei ole ystäviä tai sukua. Mirka uurastaa oman yrityksen eteen, ja Oliverin isä opiskelee työn ohessa. – Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminenkin näkyy: 8–12-vuotiaat saattavat viettää yksin iltoja puoleen yöhön, ja vanhemmat ovat huolissaan
haastatellut yli 70 tukea tarvitsevaa perhettä . Harjavallan ennaltaehkäisevän perhetyön ohjaaja Sarita Laitisesta yhteistyö Sataperheen kanssa on todella tärkeää. Urheiluharrastus on Nikosta hyvä olla jokaisella, koska se piristää mieltä. ensimmäinen tukisuhde solmittiin tammikuussa 2018 . . Tapaamisia on pari kuukaudessa. Eräs äiti ryhtyi tukihenkilöksi, kun hänen oma lapsensa oli kolmevuotias. SATAPERHE . Omia lapsia hänellä ei ole. – Moni perhe kokee olevansa ihan yksin. Tukihenkilöitä kaivataankin kipeästi lisää. – Sitten meillä on kymmenen lapsenlapsen isoäiti. Kun uusi vauva syntyi, äiti piti tauon, mutta halusi pian jatkaa, koska koki sen niin antoisaksi. Se tarjoaa arvokkaan lisän matalan kynnyksen palveluihin. Tukihenkilön saaneet ovat ikionnellisia ja ilman jääneitä on jonossa. – Ex-puoliso ehdotti, että mennään kurssille. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 59 LM3_s58-59_Sporttikummi.indd 59 LM3_s58-59_Sporttikummi.indd 59 20.3.2020 8:01:25 20.3.2020 8:01:25. Toivon, että liikuntakipinä tarttuu pysyvästi Oliveriin ja hän löytää oman lajinsa. – Onhan se hienoa nähdä, kuinka poika hymyilee. osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin toimintaa . kaikki voivat jatkossa hyödyntää, Haaksiluoto kertoo. Tukihenkilöksi kelpaa tavallinen turvallinen aikuinen, jolla on aikaa ja halua auttaa. Pariskunnan erottua Niko halusi jatkaa yksin. Tukisuhde Oliveriin solmittiin aluksi vuodeksi, mutta sopimus uusittiin kesällä taas vuodeksi eteenpäin. Omat olivat niin isoja, että syliin tuli tilaa. – Olen harrastanut pienestä pitäen kaikkea mahdollista urheilua mailapeleistä yleisurheiluun ja jalkapalloon. – Ei tarvitse osata mitään ihmeellistä ja koulutuksen saa, Merja Haaksiluoto korostaa. kouluttanut 76 vapaaehtoista, joista toimintaan on osallistunut 44 . Eurajokelainen 33-vuotias Niko toimii matematiikan opettajana yläkoulussa, mutta vetää kursseja toisinaan myös liikunnasta ja opettaa lukionkin puolella. Oliver Viholan sporttikummi Niko Parviainen sanoo, ettei olisi itse tajunnut lähteä mukaan. tarjoaa vapaaehtoistyöhön perustuvaa tukihenkilöja perhekummitoimintaa lapsiperheille . Löysimme hänelle parivuotiaat kaksoset, mistä hän on hirveän iloinen. Kaikille eväät elämään -avustusohjelman hanke, jota rahoittaa STEA Sporttikummi Niko Parviainen ja Oliver Vihola pelasivat biljardia Rauman keilahallissa. tukisuhteiden piirissä on 54 lasta tai nuorta . Olen tosi iloinen siitä
Uhkaaja voisi soittaa terveisensä kesken työpalaverisi tai muistaa tekstiviestillä ruokatuntisi aikana. Tappouhkauksia työssä Lastensuojelun työntekijän mukaan asiakkaiden tekemät uhkaukset ovat viime vuosina lisääntyneet ja muuttuneet entistä vakavammiksi. lastensuojelu M iltä tuntuisi saada lähes päivittäin tappouhkaus. Hän työskentelee lastensuojelussa johtavana sosiaalityöntekijänä. Hän saattaisi kuvailla, miten haluaa henkesi riistää. – Ei ollut kyse vain uhkailusta, vaan myös kunnianloukkauksista ja vainoamisesta. Eniten väkivaltaa ja uhkailuja saivat osakseen lastenkotien, perhetukiyksiköiden, koulukotien ja kehitysvammahuollon työntekijät. Uhkaaja yritti esimerkiksi selvittää, onko minulla lapsia. – Luvut ovat aika suuria. Ammattiliitto Talentian ja Työterveyslaitoksen vuonna 2016 tekemän Työväkivalta ja sen uhka -kyselytutkimuksen mukaan noin joka viides sosiaalialan ammattilainen oli kohdannut työssään sanallista uhkailua vuonna 2015. Tällaista ei pitäisi työssä joutua kohtaamaan lainkaan, sanoo erityisasiantuntija Alpo Heikkinen sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavasta Talentiasta. Kyselyyn vastasi 1 750 sosiaalialalla työskentelevää henkilöä. Noin kymmenen prosenttia oli saanut uhkauksia, jotka kohdistuivat läheisiin tai perheeseen. Sosiaalialan työntekijöiden työssään kohtaama uhkailu on yleistä. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA 60 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 60 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 60 20.3.2020 8:05:38 20.3.2020 8:05:38. Entä jos hän vielä kertoisi aiemmista tuomioistaan todistaakseen, että pystyy toteuttamaan uhkauksensa. Tällaisen pommituksen kohteena Liisa joutui olemaan lähes kahden vuoden ajan
Turvakielto estää myös monilta viranomaisilta oikeuden yhteystietojen saamiseen. Ilman kotiosoitetietoja perhe ei ole saanut esimerkiksi kirjastokortteja eikä kutsuja hammaslääkäriin tai lakisääteisiin seulontoihin. Tilanteen ollessa pahimmillaan hän oli muutaman viikon sairauslomalla traumaperäisen stressihäiriön vuoksi. Sekin voi vaikuttaa, että nykyisin on enemmän kanavia, joiden kautta voi ottaa yhteyttä, Liisa pohtii. Myös mustamaalaus ja maalittaminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt. – Töissä tehtiin uhkailun vuoksi erityisiä turvallisuusjärjestelyitä, sillä tilanne oli vaarallinen. – Sovimme, mitä lapset tekevät, jos törmäämme vapaa-ajalla uhkailijaani, Liisa kertoo. – Sitä voisi muokata. lenterveysongelmia. – Valtaosa asiakasperheiden vanhemmista on yhteistyökykyisiä ja vastuullisia. Hän raportoi Liisalle selvitystyönsä etenemisestä. Kotiosoitteeksi pitäisi voida ilmoittaa postilokero-osoite, josta postit ohjautuisivat oikeaan kotiin. He näkevät, mikä on lapsen etu. Uhkaaja hermostui lapsensa huostaanottoon liittyvästä päätöksestä, jonka Liisa johtavana sosiaalityöntekijänä oli allekirjoittanut. Turvakielto on saattanut pelastaa Liisan ja hänen perheenjäsentensä hengen, mutta se on myös hankaloittanut elämää. Liisakin tähdentää, että aggressiivisesti käyttäytyvät vanhemmat ovat koko asiakaskunnan joukossa harvalukuisia poikkeuksia. Usein lastensuojelun työntekijöiden kokeman uhkailun taustalla on juuri jokin huostaanottoon liittyvä päätös: joko itse huostaanotto, päätös sen jatkamisesta tai yhteydenpidon rajoituspäätös. Perhe teki myös suunnitelmia mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Liisa suosittelee kaikille kollegoilleen turvakieltoa. Uhkailija yritti kaikin keinoin selvittää Liisan kotiosoitteen ja sen, onko tällä lapsia. Yksi syy lienee, että asiakkaissa on entistä enemmän moniongelmaisia – on päihdeja mieTyönantaja ei auttanut viemään asiaa oikeuteen. Turvakiellolla voi suojata itsensä ja perheenjäsentensä osoiteja kotikuntatiedot, jos on perusteita epäillä, että joko oma tai perheenjäsenen turvallisuus on uhattuna. Alpo Heikkisen mukaan sosiaalityöntekijät ovat hakeneet turvakieltoa jonkin verran, mutta mikään yleinen käytäntö se ei alalla ole. – Olemme miettineet töissä paljon, mistä tämä johtuu. Se ei kuitenkaan tuottanut tuloksia, mihin vaikutti turvakielto. Tuona aikana tappouhkausten määrä on hänen mukaansa lisääntynyt, ja niistä on tullut entistä vakavampia, suorempia ja rajumpia. Näin normaali elämä kirjastokortteineen olisi meidänkin perheellemme mahdollista. – Sitä kuitenkin on. Ääritapauksissa sosiaalityöntekijää on jouduttu vaihtamaan tai asiakastapaamisiin on otettu tueksi poliisi, Alpo Heikkinen sanoo. – Olen saanut työpaikalla eniten uhkauksia – varmasti siksi, että allekirjoitan esimiehenä päätökset, Liisa arvelee. Talentia ei ole selvittänyt, miten uhkailu on muuttunut pitkällä aikavälillä. Hän on työskennellyt yli 15 vuotta lastensuojelun esimiehenä. – Ilman turvakieltoa en suostuisi tekemään päivääkään tätä työtä, Liisa sanoo. Päivittäinen uhkailu oli henkisesti äärimmäisen raskasta, mutta keskustelut työterveyspsykologin kanssa auttoivat Liisaa jaksamaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 61 ›› LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 61 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 61 20.3.2020 8:05:50 20.3.2020 8:05:50
Nyt on alettu myös miettiä, miten työnantaja voi tukea oikeusprosessissa, Liisa kertoo. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi tehdä siitä tutkintapyynnön poliisille. Nykyisin Helsinki ohjeistaa työntekijöitään tekemään jokaisesta laittomasta uhkauksesta ilmoituksen poliisille. Samoin työterveyshuollon ja uhkailutapausten jälkihuollon pitää olla kunnossa. – On mietitty ratkaisuja esimiesten ja juridisen tukemme kanssa. Viime vuonna sijoituksen sosiaalityössä kirjattiin 15 asiakkaiden aiheuttamaa tilannetta, jossa oli vähintään sanallista uhkailua. Työnantaja ei tukenut Liisaa oikeusprosessissa. Varmistamme myös, että tila on turvallinen: siellä ei saa olla irtoesineitä ja tilaan asettaudutaan niin, että pako-ovesta pääsee poistumaan, Mantila selittää. Oikeuskäytäntöä eli annettuja tuomioita ei taida vielä olla siitä, voisiko vaikkapa sosiaalityöntekijän uhkailu hänen työnsä vuoksi täyttää erittäin tärkeän yleisen edun kriteerit, Nuotio pohtii. Toiminta on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa ja ahdistusta, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta selittää. Vainoamisessa on kyse kokonaisuudesta, useista eri teoista ja toistuvuudesta. Etukäteen hankaliksi tiedettyihin asiakastapaamisiin varaudutaan ennalta. Jokaisen uhkauksen jälkeen käydään keskustelu esimiehen kanssa. Haitanteossa virkamiehelle tekijä koettaa estää virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä. – Vainoamisesta säädettiin rikoslaissa melko hiljattain. – Meillä jokaisesta tappouhkauksesta täytetään lomake, joka lähtee työsuojeluun. Mantilan luotsaamassa yksikössä on ollut turvaohjeet asiakastapaamisten ja uhkaavien tilanteiden varalle jo vuosia. – Ymmärrän, että kynnys on korkea. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta viedä asiaa poliisille. Jo nykyisin haitanteko virkamiehelle ja virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ovat virallisen syytteen alaisia. Alpo Heikkinen tähdentää, että työsuojelun pitää olla kunnossa ja että työntekijää pitää Liisan kaltaisissa tapauksissa ehdottomasti tukea: – Jo laki edellyttää työsuojelutoimintasuunnitelman ja riskienhallintasuunnitelmien tekemistä työpaikoilla. Liisan tapauksessa uhkailija sai tuomion muiden rikosten ohella juuri vainoamisesta. Siinä tekijä uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten oikeudettomasti vainoaa. Poliisi ei tutki tällaisia rikoksia, ellei asianomistaja vaadi tekijälle rangaistusta. – Uhkailu oli muidenkin viranomaisten näkemyksen mukaan niin vakavaa ja vaarallista, että tein itse rikosilmoituksen, Liisa kertoo. Pari vuotta kestänyt uhkailu loppui käräjäoikeuden langettamaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Se vaatii työntekijältä rohkeutta. – Tuo luku on jäävuoren huippu, ne kaikkein vakavimmat tapaukset. RIKOSOIKEUDEN PROFESSORI: Uhkaava asiakas voi syyllistyä moneen eri rikokseen Soittokierros viranomaisille paljastaa, että työhön liittyvä uhkailu ja vainoaminen on juridisesti kinkkistä. Pyynnön voi tehdä siis esimerkiksi vainon kohteeksi joutuneen työntekijän työnantaja. Mallissa on tarkoitus määritellä henkinen väkivalta, kirjata käytännön työjärjestelyt sekä ohjeet tilanteiden jälkihoitoon. – Oli ristiriitaista, että kun tein työni hyvin ja lapsen edun mukaisesti, sain kontolleni tappouhkauksia ja vainoamista, mutta työnantaja ei auttanut viemään asiaa oikeuteen, Liisa puuskahtaa. Se on osoittautunut tärkeäksi. Vuoden 2016 kyselytutkimuksessa noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän työpaikallaan ole riittävästi menettelytapoja ja tietoa siitä, miten uhkaavissa tilanteissa pitäisi toimia. 62 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 62 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 62 20.3.2020 8:05:51 20.3.2020 8:05:51. Nuotio tähdentää, että työnantajalla on jo työturvallisuuslainsäädännön perusteella vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista ja työn turvallisuudesta. Helsingin lastensuojelussakin uhkaukset ovat tuttuja. Sosiaalityöntekijät ovat virkamiehiä ja esimerkiksi lapsen huostaanotto ja sijoittaminen ovat virkatoimia. Siihen on vaikuttanut uhkausten yleistyminen ja muuttuminen entistä vakavammiksi. Hän lisää itse olevansa sitä mieltä, että laittoman uhkauksen tulkintaa voisi avartaa niin, että se olisi virallisen syytteen alainen rikos, jos uhkaus kohdistuu henkilöön tämän työn vuoksi. Ohjeita on myös päivitetty. Esimiehiltä saa kyllä apua, ja kaupunki antaa myös juridista tukea, Mantila kertoo. – Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, ettei työstä aiheudu vahinkoa työntekijälle, hän sanoo. – Ei ole oikeudenmukaista jättää tällaista työntekijän harkintaan, vaan työnantajan pitäisi voida viedä sitä eteenpäin, Nuotio sanoo. Esimerkiksi työsuojeluun paneutunut aluehallintoviraston juristi kieltäytyy haastattelusta. Tapaamisen ajaksi saatetaan kutsua vartija tai poliisi. – Tosin laiton uhkauskin on virallisen syytteen alainen, jos kyseessä on erittäin tärkeä yleinen etu. Maksimirangaistus virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on neljä vuotta vankeutta. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen taas pitää sisällään myös väkivallalla uhkailun ja koston virkatoimen vuoksi. Helsinki on myös laatimassa lastensuojeluun toimintamallia, jolla voi puuttua henkiseen väkivaltaan. Niihin pitää kirjata, miten tällaisissa tapauksissa menetellään. Me esimiehet tiedämme, että kaikkia tilanteita ei ole kirjattu, vaikka pitäisi, Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Ritva Mantila sanoo. Hän sai Talentian kautta asianajajan, eikä olisi omien sanojensa mukaan jaksanutkaan viedä asiaa oikeuteen ilman juristin apua. Ainoastaan uhkauksen tai kunnianloukkauksen kohteeksi joutunut voi vaatia tekijälle rangaistusta. Kunnianloukkaus ja laiton uhkaus, kuten tappouhkaus, ovat tavallisesti asianomistajarikoksia. Liisan työnantaja on viime aikoina alkanut suhtautua toisin samankaltaisiin tilanteisiin
Osansa saavat myös esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset ja tuomarit. Kaikki kuitenkin hakivat itse aktiivisesti apua esimerkiksi työterveyshuollosta ja ammattiliitosta. Olennaista vainoamisesta selviämisessä oli oman lähipiirin ja etenkin työyhteisön sekä esimiehen tuki. – Ymmärrän, että se vaatisi lainsäädännön muuttamista, mutta jotain pitäisi kuitenkin tehdä. Nollatoleranssi edellyttäisi työnantajan vahvaa tukea, sillä yksittäiselle ihmiselle oikeusprosessi on liian raskas. Toinen taas koki olevansa tilanteen vanki, sillä vuosia jatkunut vainoaminen vain jatkui. – Kun henkilöstö tietää, miten käyttäytyä ja kommunikoida uhkaavassa tilanteessa, työntekijöiden kokema stressi ja henkilökunnan vaihtuvuus vähenee ihan tutkitusti. – Se olisi viesti uhkailijoille. Tiedän, miten suuri positiivinen vaikutus työllämme on heidän elämäänsä. Lastensuojelutapauksissa tavoite liittyy usein sijoituspäätökseen. – Teen työtä lasten vuoksi. Korjauksia pitäisi tehdä myös lainsäädäntöön. Helsingin kaupunki ei liity Liisan tapaukseen. Oinonen teki muutama vuosi sitten lisensiaattityönsä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vainoamisesta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 63 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 63 LM3_s60-63_Uhkailu&LS.indd 63 20.3.2020 8:05:53 20.3.2020 8:05:53. Aina vainoon ei osata puuttua eikä sitä välttämättä edes tunnisteta. Myös turvatoimia työn ulkopuolella tulisi miettiä. TUTKIJA: Tarvitaan selvitys, koulutusta ja lakimuutos – Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, miten yleistä työn vuoksi vainotuksi joutuminen on. Vainoamiseen syyllistyvä voi vaikkapa toistuvasti uhata, seurata, tarkkailla tai ottaa yhteyttä uhriinsa. Hänen ei tulisi joutua työskentelemään vainoajan kanssa. Liisa selvittäisi myös lastensuojelun päätösten allekirjoittamista nimimerkillä. Näin viha ei voisi kohdistua kehenkään yksittäiseen ihmiseen. Hän myös seuraili minua kaupungilla ja kotiovelle asti. – Aina pitäisi tehdä riskien kartoitus ja suunnitelma siitä, miten työntekijä tilanteesta selviää. Tutkimuksen aineistona oli kuuden vainoamisen kohteeksi joutuneen sosiaalityöntekijän kirjoittamat kertomukset. Yleensä vainoajalla on jokin tavoite, jonka hän koettaa saavuttaa luomalla uhkaa ja pelkoa. Liisa ehdottaa nollatoleranssia: jokaisesta tappouhkauksesta pitäisi tehdä rikosilmoitus. Hän alkoi soitella useita kertoja päivässä ja tulla ilmoittamatta työpaikalleni jopa päivittäin. Samankaltaisia tapauksia nousi esiin tutkimukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden kirjoituksissa. Poliisi ja työnantaja eivät tehneet riittävästi, Oinonen kuvailee. Oinosella on aiheesta myös omakohtaisia kokemuksia: – Vainoajani hermostui lapsensa sijoittamisesta. Hän koetti katsoa asiaa positiivisesti ja miettiä, miksi vainoaja teki niin kuin teki. Oinonen toivoo, että työnantajat olisivat nykyistä vahvemmin työntekijöidensä tukena viemässä tapauksia oikeuteen. . Tappouhkaukset ja vainoaminen eivät ole yksin sosiaalialan ongelma. Yhteiskunnan pitäisi miettiä ratkaisuja siihen, miten merkittävää ja arvokasta työtä tekevät saisivat tehdä työnsä turvassa ja rauhallisin mielin. Liisan nimi on muutettu. Mutta miksi Liisa sitten tekee työtä, jossa kokee pelkoa ja uhkaa. Kaikista Oinosen tutkimuksessa mukana olleista tapauksista tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Tappouhkaukset eivät kuulu työelämään . Myös riittävä henkilöstömäärä voisi ehkäistä väkivaltatilanteita. Avuksi hän ottaisi myös työntekijöiden ja esimiesten kouluttamisen uhkaavien tilanteiden varalle. Mutta miten saada ne loppumaan. Vainotuilla oli erilaisia selviytymiskeinoja. – Työturvallisuuslain pitäisi suojata myös työntekijän lähipiiriä, sillä vaikutukset yltävät myös läheisiin. Uhkaaja yritti selvittää, onko minulla lapsia. Ei voi olla niin, että toimeen ryhdytään vasta, kun joku menettää henkensä, Liisa sanoo. Osa sosiaalityöntekijöiden työnantajista tuki uhria mallikelpoisesti, mutta osa väisti vastuunsa kokonaan ja kieltäytyi edes puhumasta aiheesta. – Pelkään, että se pahin vielä tapahtuu. Nettiin hän laittoi nimissäni treffi-ilmoituksia ja tilasi nimelläni maansiirtotöitä. Tutkijan mukaan esimiehiä pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän kohtaamaan vainoa ja antaa heille työkaluja puuttua vaikeisiin tilanteisiin. Vaino voi kohdistua myös työntekijän perheeseen. Hän muutti myös omaa käyttäytymistään. Joku vaihtoi työpaikkaa ja toinen alaa. – Yksi muutti ajatteluaan. Mitään valtakunnallista selvitystä ei aiheesta ole, sanoo Perhekuntoutuskeskus Lausteen palvelupäällikkö, YTL Marjo Oinonen. Alpo Heikkinen tähdentää varautumisen ja työsuojelun merkitystä. Oinosen mukaan vainoaminen on yhä monille sosiaalialan työnantajille ja esimiehille varsin tuntematon asia. Joka ikinen aamu haluan lähteä töihin
12 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa on tammikuusta lähtien mahdollisuus tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIIT ON LEHTI 2 | 2020 VILMA VÄHÄMAA & LUCY KAUTTO: ”LASTENSUO JELUILMOITU S EI OLE MAAILMAN LOPPU!” | MIKSI AIKUISET EIVÄT LEIKI. Digi 12 kk 49,00 . Määräaikaistilauksena . Itselleni . Koska lapse. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Määräaikainen 6 kk 55,00 . 3 kk . Opiskelijatilauksena . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . | KUN ÄITI JOUTUU VANKILAAN … LAPSI VOI TARVITA MIELIKUVITU SKAVEREITA | SEVVAL NUR KÄRSI JO 10-VUOTIAA NA KUNNIAVÄK IVALLASTA Koska lapse. 12 kk . 6 kk . tilaat lehden . ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2020 THELMA EKHOLM, 5, HARRASTAA AVANTOUINTIA KIIRA KORPI KAIPAA LASTEN JA NUORTEN VALMENTAMISEEN INHIMILLISTÄ OTETTA LASTEN JOOGA & SATUHIERONTA | OPETTAJAKIN VOI OLLA KOULUKIUSAAJA TALTUTA TAVARAKAAOS! | VÄHEMMÄN LAPSIA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ. Kesto 12kk 69,00 . Määräaikainen 12 kk 79,00 . 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Eurooppaan 12 kk 30 e . ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1 MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N LEHTI 2 | 2020 VILMA VÄHÄM AA & LUCY KAUTT O: ”LASTE NSUOJE LUILMO ITUS EI OLE MAAIL MANLO PPU!” | MIKSI AIKUIS ET EIVÄT LEIKI. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. TEE TILAUS os. 12 kk . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . Lahjatilauksena . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . 12 kk . Kesto 6kk 45,00 . Lahjaksi . | KUN ÄITI JOUTUU VANKIL AAN… LAPSI VOI TARVIT A MIELIK UVITUS KAVER EITA | SEVVA L NUR KÄRSI JO 10-VUO TIAANA KUNNI AVÄKIV ALLAST A Koska lapse. Kestotilauksena . Kesto 3 kk 29,50 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . ova. 6 kk . ova. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1-2 Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s LM3_s64_Palvelusivu.indd 64 LM3_s64_Palvelusivu.indd 64 20.3.2020 8:18:36 20.3.2020 8:18:36. ova
Samalla sen leviämisen rajoittamiseksi tehtävät toimenpiteet koskettavat eri ihmisiä hyvin eri tavoin. Meidän on tulevina vuosina oltava valmiita rakentamaan siltoja lapsille, joiden elämään tämän kevään vaikutukset ulottuvat vielä kauan sen jälkeen, kun karanteenit ovat päättyneet ja kadut täyttyneet ihmisistä. Näiden kolumni vaikutusten pehmentämiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia, ja niiden rakentamiseksi halua ja kykyä ymmärtää toisten tilannetta. Viruksen leviämisen hidastaminen fyysisen etäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen keinoin perustuu ajatukseen siitä, että heikoimpien suojelemiseksi kaikkien on toimittava yhdessä. Entä jos koulussa on se ainoa aikuinen, johon lapsi voi luottaa. Sosiaalinen eristäytyminen tarkoittaa myös lapsille hyvin erilaisia asioita riippuen siitä, onko kotona turvallista ja hyvä olla – vai onko juuri koti kaikista paikoista turvattomin. Tästä voi seurata myös paljon hyvää Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Koulujen siirtyminen etäopetukseen vaikuttaa eniten lapsiin, joille kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Poikkeuksellisessa tilanteessa on käytettävä kaikki keinot sen varmistamiseksi, että lapset, joille koti ei ole turvallinen paikka, tulevat nähdyiksi ja saavat apua. Viruksen hidastamiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset tulevat vaikuttamaan myös lapsiin, joiden vanhemmat menettävät työnsä tai toimeentulonsa. Taloudellisten ja terveydellisten seurausten vastakkainasettelu on turhaa: molemmissa on kyse ihmisistä – ja vakavimmillaan ihmishengistä. Ajatus heikoimpien suojelemisesta toivottavasti kantaa kauan ja vahvasti senkin jälkeen, kun virusta ei enää tarvitse pelätä. Koronaviruksen aiheuttama tilanne hermostuttaa myös heitä, vaikka meidän perheessämme tilanne ei aiheuta hätää. Vaikka tapahtuisi mitä, teitä rakastetaan ja teistä huolehditaan aina.” Viime päivien aikana olen toistanut näitä sanoja lapsilleni joka ilta. Se on kaunis periaate, jonka opettelemisesta voi seurata paljon hyvää. Jo nyt monissa paikoissa puhaltaa avunannon ja solidaarisuuden henki, kun ihmiset perustavat naapuruston kaupparinkejä ja sosiaalisen median tukiryhmiä heille, joita virus ja sen leviämisen hidastamiseksi tehdyt toimet koskettavat rajuimmin. ”Teille ei tapahdu mitään pahaa. Samalla olen miettinyt, miten poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa lapsiin, jotka ovat jo valmiiksi kaikkein hauraimmassa asemassa. ELINA HIRVONEN MIETTII, MITEN SOSIAALINEN ERISTÄYTYMINEN VAIKUTTAA NIIHIN LAPSIIN, JOILLE KOTI ON KAIKISTA PAIKOISTA TURVATTOMIN. LAPSEN MAAILMA 3 | 2019 65 LM3_s65_Kolumni_EH.indd 65 LM3_s65_Kolumni_EH.indd 65 20.3.2020 8:21:55 20.3.2020 8:21:55. Harrastustoiminnan loppuminen koskettaa erityisesti lapsia, joille turvallisin aikuinen on valmentaja tai ohjaaja. Virus on suuri tuntematon, jonka kohtaamme yhdessä
koskettaminen ja vieraat ihmiset. Murskaantunutta maailmaa kokoaa edelleen terapeutti. KUUKAUDEN KIRJAT Sielun lääkettä ja hyvää mieltä Epilepsiasta Mielenterveys Aspergerin syndrooma Muistisairaus ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 23.3.2020 14:33:38 23.3.2020 14:33:38. Ruotsissa lapsille tehdään jo mindfulness-opuksia, mutta ehkä sellaisia ei tarvita, kun on olemassa näin hyvää tekevää kaunokirjallisuutta. KÄSITTELYTAPA ON KAIKEN AIKAA MUUTTUNUT LUONTEVAMMAKSI JA PÄRJÄÄMISTÄ PAINOTTAVAKSI. ”Olen sairaus. "NYYHKYTTÄVÄ, TÄRISEVÄ SAIRAUS" Mielenterveys on melko uusi aihepiiri nuortenkirjallisuudessa. Hän ajautuu teeskentelemään itsemurhan tehneen koulutoverinsa salaista parasta ystävää. Hakuteoksissa osattiin jo 1970-luvulla arvostaa Pakkasen kirjojen aiheita, vaikka käsitys "poikkeavuudesta" oli vielä ikävällä tavalla lukkiutunut. Evan on yksinäinen poika, joka käy terapiassa ahdistuksensa vuoksi. Teos toi uusia aiheita nuortenkirjallisuuteen. punatukkaisuus. Raija Rintamäki) pikkutyttö, äiti ja vaari viettävät päivää rannalla nousuvettä odottaen. VIIME VUOSINA MIELENTERVEYDESTÄ ON TULLUT TÄRKEÄ AIHE. Omituinen tilanne tarjoaa Connorin perheelle lohtua ja Evanille mahdollisuuden kuulua johonkin. Nyyhkyttävä, tärisevä sairaus”, poika ajattelee, mutta on valmis huomaamaan, että oikeastaan on parantunut, sillä enää ei tarvitse teeskennellä. Hänen kokemuksensa ja vaikeutensa tulevat tarinan mittaan tutuiksi. Clare Helen Welshin ja kuvittaja Ashling Lindsayn kuvakirjassa Päivä rannalla (Mäkelä, suom. Vuonna 1978 ilmestyneessä kirjassa kerrotaan psykiatrisen sairaalan nuoriso-osastosta. Valheen paljastuttua käynnistyy kivulloinen prosessi: miten voi kestää syyllisyyden ja voiko itselleen antaa anteeksi. Christopher kirjoittaa ominaisuuksistaan, pitämisistään ja inhoamisistaan. Juuri näiden hankaluuksien kanssa poika joutuu tekemisiin, kun vanhempien välirikko tutisuttaa elämää ja tuottaa tuskallisia yllätyksiä. Inka Parpola) perustuu samannimiseen musikaaliin. Kirja ei ole Asperger-tietopaketti, vaan hyvin elämyksellinen hetki Christopherin seurassa. Ninnalla on epilepsia, mutta se ei suinkaan ole kirjan pääteema. Kirjoista kestävimmäksi osoittautui vuonna 1970 ilmestynyt Sebastianin tytär (WSOY). Rohkeutta pojalta vaaditaan niin paljon, että lopulta hän huomaa pystyvänsä tekemään mitä tahansa. KUN VAARI EI MUISTA Entisaikaan vanhojen ihmisten muistisairaudet kuitattiin lastenkirjoissa puhumalla vain lystikkäästi muistamattomista mummoista ja vanhuudenhöperöistä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ilman muuta mm. Teos koskettaa ja lohduttaa. Mielenkiintoisuutta kirjaan tuo taiteiluun taipuvainen isä, joka ei aina kykene kantamaan huolta perheen toimeentulosta. Toisin kuin suomalaisissa nuortenkirjoissa, Evanin tarinassa ei kyseenalaisteta tukiverkostojen ja ammattiauttajien vilpittömyyttä. K aija Pakkanen kirjoitti 1950-luvulta alkaen kirjoja tyttöjen vaikeuksista. Pillereillä Evan korjaa aivokemiaa, jäljelle jääneet ihmiset lääkitsevät sielua. Muiden silloin tällöin hankalista reaktioista huolimatta tyttö suhtautuu sairauteen luontevasti ja jopa pelottomasti. Ongelmalistalle laskettiin mm. Puhuttiin poikkeavista päähenkilöistä ja kirjojen "probleemankehittelystä". TUNTEIDEN OPETTELUA Yöllisen koiran merkillinen tapaus (Otava, suom. Nyt myötätunto ja hätä ovat itsestään selvästi läsnä, kun eläydytään isovanhempien hämmentävään tilanteeseen. Silti joskus kiukuttaa, kun vaari tekee jotain hassua. Lapsi yrittää muistaa, että asioiden unohtaminen voi tuntua pelottavalta. Kuvakirjassa ongelmiin ei ehditä pureutua, mutta tunteet tulevat silti pätevästi esille. Varhaisimpiin suomalaisiin kokeiluihin kuuluu Tuula Kallioniemen esikoisteos Toivoton tapaus. (Otava). Amerikkalaisen Val Emmerichin ja kumppaneiden nuortenromaani Rakas LASTENJA NUORTENKIRJOISSA ON VUOSIKYMMENIÄ KERROTTU SAIRAUKSISTA. Evan Hansen (WSOY, suom. Vasta 2000-luvulla mielenterveyden vaikeuksista on tullut nuortenkirjallisuuden keskeisimpiä teemoja. Englantilaisen Mark Haddonin Aspergerin syndroomaa käsittelevä kirja ilmestyi 2003, ja viitisen vuotta sitten se esitettiin näytelmänä Tampereen Työväen Teatterissa. Terhi Leskinen) on 15-vuotiaan Christopherin tarina asioista, jotka mullistavat hänen elämänsä
. Samalla kun lapsi oppii elämänkaaren perusasioita, oivaltaa hän yhtä ja toista vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien moninaisuudesta. "Yhdessä kaikki menee hyvin", Milli huomaa lopussa. Kuvakirjoissa hyväksytään persoonallisuuden eri puolet eikä kielletä niitä huonojakaan. Näyttävään punaiseen viittaan tälläytyvä hiiri oppii kuvasadun aikana erottamaan sankarileikit ja todellisen rohkeuden. Milli-tyttö tutustuu kauhua kaikkialla näkevään Mölliin, mielikuvituskaveriin tai luonteensa varjoisaan puoleen. Melua pitämättä, noin vain ohimennen, kirjassa sivutaan monenlaisia elämäntapoja ja -näkemyksiä. suhtautua elämään. Tamperelaisen taiteilijaparin Meri ja Aleksi Korpelan esikoisteos Peloton peltohiiri (Otava) kertoo viihtyisässä kotikolossaan asustelevasta peltohiirestä, joka päättää ryhtyä rohkeaksi. Maisa Tonteri) kertoo ihmiselämän vaiheista. Mölli on kauhuissaan. Tarinassa, ja varsinkin kuvituksessa, on brittiläisen satuperinteen elementtejä aina muhkeasta nojatuolista ja räiskyvästä takkatulesta alkaen. IHMISELÄMÄN VAIHEET Mary Hoffmanin ja Ros Asquithin Meidän ja muiden elämä (Lasten Keskus, suom. ”Matkat ovat hyvin vaarallisia!” KU VI TU S KI RJ AS TA IL O N M IL LI JA PE LO N M Ö LL I LAPSEN MAAILMA 3 | 2020 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 17.3.2020 14:10:42 17.3.2020 14:10:42. Kielen oppimisestakin päädytään ihmettelemään, miten aakkosten alle 30 kirjaimella pystytään kirjoittamaan kaikki runot, laulut, näytelmät ja kirjat. Jenna Kostetin ja Kaisu Sandbergin kuvakirja Ilon Milli ja pelon Mölli (Mylly lahti) esittelee kaksi tapaa Kun isällä ja äidillä on töistä lomaa, koko perhe lähtee kyläilemään mummolaan. Hentoa jugendhenkisyyttäkin voi kuvista hauskasti aistia, mutta tekstin koristeellisuus ei aina tunnu osuvalta. On mielenkiintoista, ettei näkökulma jumitu pelkästään biologiaan, vaan mukana on havaintoja myös työelämästä, kumppaneista ja kielestä. PELKOJA PÄIN Kuvakirjojen ikuinen ja tärkeä aihe on pelot
osoitteessa www.lastensuojelupaivat.fi. Kiira Korpi-Borges, Perttu Pölönen, Elina Pekkarinen, Minna Huotilainen ja Tarja Heino 29.–30.9.2020 Lahden Sibeliustalo Lastensuojelun Keskusliitto @LastensuojeluKL #lastensuojelupäivät2020 Ilmoittaudu 4.5. alkaen osoitteessa: www.lastensuojelupaivat.fi VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT® Ohjelma ja hinnat julkaistaan 27.4. Juontajina Perttu Pölönen ja Sean Ricks Puhujina mm