Lapsen Maailma 03/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MA AIL MA KIELELLISEN KEHITYKSEN HERKKYYSKAUSI ALKAA PUOLEN VUODEN IÄSSÄ: MANDI, SAIMI JA FIONA OVAT HARRASTANEET VIERAITA KIELIÄ JO KAUAN TURUN PIISPA MARI LEPPÄNEN ON 30 LAPSEN TÄTI | MITEN KIUKKU SELÄTETÄÄN. vee LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 18.3.2021 10.58 18.3.2021 10.58. LUKIOSTA SELVIÄÄ HENGISSÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 4/2014. ! LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 18.3.2021 12.50 18.3.2021 12.50
Saara Soutamon perheessä on 5-vuotias, 3-vuotias sekä 1,5-vuotiaat kaksoset, joten arkeen mahtuu vauhtia, vaarallisia tilanteita ja hermojen kiristymistä. s. 48 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.59 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen maailmassa huhtikuussa 2014. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. HUHTIKUU | 3 | 2021 SISÄLTÖ KASVU 6 Turun piispa Mari Leppänen: ”Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta” 48 Lapsen kiukku haastaa aikuisen HARRASTUS 12 Lastenhoitokeikka on monen nuoren ensimmäinen kosketus työelämään – niin myös Minja Pylkkäsen MEDIA 22 Lapset leikkivät Bidenin kannattajia ja trumpisteja 26 Mikä on median vastuu, kun rikoksen uhri tai tekijä on alaikäinen. Kerää talteen koko sarja! LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 24.3.2021 10.21 24.3.2021 10.21
Ja koska haluamme, että lapset ja nuoret näkyvät vahvasti uusilla verkkosivuillamme ja saavat tilaa vaikuttaa, he ovat osallistuneet sivujen visuaaliseen ilmeeseen piirtämällä sivuille kuvituselementit. 80. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 32 LM 10/201 1 s. Tänä vuonna julkaistaan jo sen 80. VERKKOSIVUSTOMME PALVELEE JUURI SINUA! Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivusto on uudistettu. Asia on tuttu Virpi Lehtoselle, joka auttaa nyt vanhempia kokemuskumppanina. Lapse n Maai lma 10 / 2011 / 3 LM 10/2011 s. 59 Palvelukortti 63 Atte Ahokkaan kolumni: Anna ääni lapselle 66 Kuukauden kirjat: Valoa vaikeaan aikaan l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. LUKEMINEN 2 Anniina Mikaman ihanien runojen sarja jatkuu 64 LANU! on virtuaalinen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuusfestivaali PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Draamaa lastensuojelun arjesta 28 Tutkittua tietoa: Miten lapsen huumori eroaa aikuisen huumorista. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. ILMASTO 38 On aika kylvää hedelmien ja vihannesten siemeniä! 42 Katja Korhosen eka oma koti syntyi kierrättäen ja tuunaamalla LASTENSUOJELU 47 Miten saadaan työntekijöitä vaativaan lastensuojelutyöhön. s. Pääsivuston alla julkaistaan lähiaikoina myös uudistettu Lapsen Maailma -lehden sivusto! Toteutuksessa on panostettu selkeisiin käyttäjäpolkuihin ja toimivaan hakupalveluun. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. l Helsinki Espoo l Turku l l Lahti Kurkistimme Katja Korhosen kotiin! s. vuosikerta KANSI Saimi, Mandi ja Fiona Korhosen kuvasi Jani Laukkanen. 42 Korhosen perheessä aloitettiin kieltenopiskelu varhain. Lapsen Maailm a 10 / 2011 / 3 vee 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 23.3.2021 12.06 23.3.2021 12.06. 54 Kun lapsi otetaan huostaan, vanhempi kokee tunnemyrskyn. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 VARHAISKASVATUS & KOULU 32 Jo puolivuotias voi alkaa oppia vieraita kieliä 60 Kuinka pärjätä lukiossa. vuosikerta. Otamme mielellämme palautetta vastaan! Tutustu sivustoon: > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Uusi sivusto antaa aiempaa kattavamman kuvan kaikesta liiton toiminnasta ja palvelee entistä paremmin lapsia ja perheitä, päättäjiä ja virkamiehiä sekä sosiaalialan ammattilaisia
Työpaineet, ruutuaika ja tulevaisuuden huolet häiritsevät unta, lepoa ja palautumista. Perheet kertoivat myös muutoksista nukkumisessa. Tutkimusten mukaan kyse ei ole pelkästään omasta hyvinvoinnista. Kaipaamme parempia uutisia. On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki. Kun lapset olivat pieniä, ruokailut piti suunnitella huolella etukäteen, jotta koulusta tai päiväkodista tulijat eivät saaneet nälkäkiukkukohtauksia. Lasten aikuistuttua pääsin helpolla, mutta etätöiden myötä suunnittelen ostoksia, mietin, kuinka monena päivänä jaksan syödä samaa, hyppäänkö jollain lounaalla salaatin yli – vai korvaanko pahimmassa tapauksessa lounaan tai välipalat nopeilla herkuilla. Lapselle uni on erityisen tärkeää, sillä unen aikana lapsi kasvaa. pääkirjoitus Moni ei enää liiku niin paljon kuin ennen, kertovat perheet Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa selvityksessä. Vaikka nukkuisi tarpeeksi, unen laatu voi olla huolten ja ahdistavien ajatusten takia heikompilaatuista. Isoa roolia näyttelee myös mainonta. Teini-ikäiset söivät parhaimmillaan kolme lämmintä ateriaa päivässä, joten turvauduin joskus helppoihin ja epäterveellisiin vaihtoehtoihin. > www.lskl.fi LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 22.3.2021 12.12 22.3.2021 12.12. Kyllä, me olemme kaikki todella väsyneitä venymiseen ja uudenlaisessa arjessa tasapainotteluun. Olen aina ollut ryhmäliikuntaihminen: muiden innostus tarttuu, ja liikunnan ohella saa nauttia hyvästä seurasta. Säilytetään siis arjen rutiinit! Hyvä ruoka, monipuolinen liikunta ja kunnollinen lepo auttavat jo paljon. Minäkin olen joutunut muuttamaan tottumuksiani. On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki. Tämäkin kävi ilmi kyselystämme. Elintavat ovat joutuneet koetukselle korona-arjessa, vaikka meillä on yllin kyllin tietoa siitä, että perheestä jaksaa huolehtia vain, jos huolehtii itsestään. Hyvinvointiin vaikuttaa myös terveellinen ravinto. Meidän jokaisen pitää kantaa huolta siitä, että vuonna 2019 joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Matalampi tulotaso voi merkitä sitä, ettei ole varaa tehdä terveellistä ruokaa. Koronavuosi on haastanut minut ihan niin kuin monet kyselyymme vastanneetkin ruuanlaitossa. Ennakointia vaativat myös nopeat siirtymät iltapäiväkerhon ja harrastusten välillä. Kaipaamme ystäviä, sukulaisia, työkavereita, sosiaalisia kontakteja. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten liikuntatottumusten muotoutumiselle. Suuri osa lapsille suunnatusta ruokamainonnasta kohdistuu epäterveelliseen ruokaan ja muokkaa kulutustottumuksia erityisesti rasvan, sokerin ja suolan suuntaan. Liikunta on tuonut hyvää oloa ja jaksamista arkeen. Meidän tulisi tarjota monipuolisen liikunnan mahdollisuuksia unohtamatta lapsen omaa kiinnostusta ja taipumuksia, jotka voivat poiketa omista mieltymyksistämme. PS. Kaipaamme mahdollisuuksia viettää vapaaaikaa itse valitsemallamme tavalla. Nyt on kaivettava esiin kaikki selviytymiskeinot, jotta voimme auttaa erityisesti lapsia ja nuoria tässä poikkeusajassa. Samalla turvaamme terveelliset elämäntapavalinnat, joilla voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi moniin sairauksiin. Hyvä uni toimii myös tasapainoisen tunne-elämän perustana ja vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja mielialaan. Tutustu Paikoillaan pyörivä arki -selvitykseen os
Pappisvihkimyksen jälkeen hän sai kuulla, ettei pääse taivaaseen. ULLA WILLBERG | KUVAT PASI LEINO JA LEHTIKUVA/RONI LEHTI 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 6 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 6 24.3.2021 12.03 24.3.2021 12.03. Nyt hän on kolmen lapsen äiti ja Turun arkkihiippakunnan ensimmäinen naispiispa. kasvu ” Tiedän miltä tuntuu olla KODITON, ULOS JÄTETTY” Mari Leppänen kasvoi vanhoillislestadiolaisessa perheessä
Heikkojen puolustaminen ja toivon antaminen kärsiville on hänestä kirkon tärkeintä työtä. Kun Leppänen tunnisti kutsumuksen papin työhön, hän alkoi opiskella teologiaa työn ohessa. Hän puki alttarilla ylleen hiipan, kaavun ja ristin ja tarttui sauvaan vanhan rituaalin mukaisesti. Nyt olen nöyränä, hyvillä mielin aloittamassa piispan työtä. Ja helmikuun alussa yhdeksän vuotta myöhemmin Yle näytti suorana lähetyksenä, kun Leppänen sai piispanvihkimyksen Turun tuomiokirkossa. K irkon uudistaja ja kompromissien etsijä. En minäkään ollut tajunnut, kuinka merkityksellistä työtä niissä tehdään joka päivä heikompien puolesta. Rauhanrakentaja. Ihmisen perimmäinen tarve on tulla rakastetuksi kaikkine haavoineen, Mari Leppänen sanoi piispanvihkimystä edeltäneessä puheessaan. Leppänen on työskennellyt siellä myös vapaaehtoisena. Seurakuntalaisten pyyntö tuli Leppäselle yllätyksenä, mutta päätös oli lopulta itsestään selvä. Turun hiippakunnan alueella huoli on koronan myötä kasvanut. Hän luettelee hengellisen työn, keskusteluavun, diakonia-, perhe-, lapsija nuorisotyön sekä ruoka-avun, velkaneuvonnan. Koin, että sain tehtävän tehdä sitä näkyväksi. Osaa sovitella yhteen eri tavalla ajattelevia. Piispaksi ei voi hakea, tehtävään kutsutaan. Seurakuntien ruohonjuuritason työ on meille suomalaisille itsestään selvää. Toimittajan urakin oli mielessä, mutta kaikki muuttui, kun hän sai töitä tiedottajana Liedon seurakunnasta. Minun oli asetettava itsenikin alttiiksi. Olin rohkaissut muita, sanonut, että johtotehtäviin tarvitaan eri-ikäisiä, monenlaisia, myös naisia. Poikkeuksellisen hyvä, jopa karismaattinen puhuja. – Minulle aukeni uusi maailma. Hänestä piti tulla kulttuurintutkija. – Vedin Turun hiippakunnan dekaanina johtamiskoulutusta. Näin uutta Turun piispaa Mari Leppästä, 42, kuvataan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 7 ›› LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 7 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 7 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. – Jos ihminen sanoo, että rakastaa, mutta katsoo ohi, sanat ovat tyhjiä, vailla merkitystä. Lasten ja nuorten eriarvoistumisesta ja lisääntyvistä mielenterveysongelmista on Leppäsestä tärkeä keskustella. Littoisten kirkko on kirkkorakennuksena poikkeuksellinen: se rakennettiin luultavasti vuonna 1890 verkatehtaan henkilökunnalle kirjastoksi ja lukusaliksi. ”Toivon, että minusta tulee kaikkien piispa”, Mari Leppänen sanoo lähikirkossaan Littoisissa. Vuonna 2012 hänet vihittiin papiksi. Rakennus muutettiin kirkoksi ja vihittiin käyttöön vuonna 1910
Jopa 40 prosenttia perheneuvonnan asiakkaista on miehiä. – Olen ylpeä siitä, että tavoitamme hyvin myös isiä. – Poikkeusaika koettelee eniten ennestään hauraita. Suomessa on valtavasti välittäviä aikuisia, Mari Leppänen muistuttaa. Poikkeusaika koettelee eniten ennestään hauraita. Ruoka-avun ja keskusteluavun tarve on perheissä kasvanut. 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 8 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 8 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. – Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. – Jos vanhemmat voivat hyvin, usein koko perhe voi hyvin. Voi, kun Luonnon ja luomakunnan hyvinvoinnin edistäminen on Mari Leppäsestä kristillisen ajattelun ydintä: ”Olemme samaa ainetta kaikki”. – En lakkaa ihmettelemästä, miten älykkäitä, toiveikkaita, valveutuneita, sivistyneitä ja myötätuntoisia nuoria meillä onkaan. Leppäsestä on tärkeää, että kirkko on mukana ennaltaehkäisemässä ongelmia. Seurakunnan kymppisynttäreille osallistuu joka kolmas 10-vuotias. Kirkolla on ympäri maata perheasiainkeskuksia, joissa 180 työntekijää toimii vanhempien apuna. Yhteiskunnallisessa puheessa se ei korostu, vaikka lapset ovat arvokkainta mitä meillä on. Enää alle 70 prosenttia suomalaista kuuluu kirkkoon. Leppäsestä on selvää, että resurssien vähentyessä kirkko joutuu luopumaan joistakin toiminnoistaan. – Mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtaosa nuorista tukee vertaisryhmissä hienosti toisiaan, eikä jätä kaveria pulaan. Rippikoulun käy yhä 50 000 nuorta vuosittain. Siitä pitää olla aidosti iloinen ja antaa tunnustusta vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, kaikille muillekin kasvattajille sekä lapsille ja nuorille itselleen
Isä, uskontotieteen professori Juha Pentikäinen tunnetaan vähemmistöuskontojen ja shamanismin tutkijana. Mari Leppänen soisi kaikkien niiden pääsevän vihille kirkossa, jotka sitä haluavat. Se oli harvinaista pääkaupunkiseudulla. Lapsia oli seitsemän, joista Leppänen oli viides. – Opin puolustamaan mielipiteitäni. – Voimme parhaiten yhdessä edistää hyvää elämää. – Siitä kaikesta jäi hyviä muistoja. VIHITTIIN Turun hiippakunnan piispaksi helmikuussa 2021. MARI LEPPÄNEN SYNTYI Helsingissä vuonna 1978. Arki poikkesi ehkä muista lestadiolaisperheistä, sillä molemmat vanhemmat tutkivat uskontoja. Niin pitää Leppäsestä olla jatkossakin. Hänestä oli rikasta kasvaa sisarusten keskellä. Pikkusiskoni on vain vuoden ja 10 kuukautta minua nuorempi. teoksen Maijan tarina – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. Uskon, että yhteistyö ja vuoropuhelu kirkastaa omaa identiteettiämme. KOULUTUKSELTAAN filosofian maisteri folkloristiikasta (2005) ja teologian maisteri (2012). Hän kannustaa seurakuntia lähestymään paikkakunnan muita toimijoita, yhdistyksiä ja järjestöjä yli kulttuurirajojen ja maailmankatsomusten. PERHEESEEN kuuluvat puoliso ja 14-, 17ja 19-vuotiaat lapset. osaisin rohkeasti johdattaa kirkkoa uuteen aikaan. Äiti Elina Pentikäinen on tutkinut herätysliikkeitä kuten körttiläisyyttä. – En ajatellut, että olimme erilaisia. Meistä tuli kaksikko. Valitsin iltalukion ja tienasin hoitamalla päivisin sisareni lapsia. Se oli turvallinen kasvualusta. KIRJOITTANUT elämäkertoja, mm. Homous ei ole sairaus eikä synti, mutta papit saisivat toimia asiassa vakaumuksensa mukaisesti. Kuka. Evankelisluterilaisen kirkon sisällä vaikuttavaan vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluu tiivis yhteisöllisyys. TOIMII Hiljaisuuden Ystävissä ja on mukana perustamassa pyhiinvaelluskeskusta Turkuun. ASUU Littoisissa. Kirkon vahvuus on, että joka pitäjässä on kirkko ja toimintaa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 9 ›› LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 9 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 9 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. Kirjan toinen toimittaja on Johanna Hurtig. Seuroja pidetään kodeissa ja niissä lauletaan paljon. TYÖSKENNELLYT tiedottajana, seurakuntapastorina, piispan erityisavustajana, siirtolaispappina Espanjassa ja hiippakuntadekaanina. Pienelle lapselle oma perhe on aina tavallinen. Helsingin Käpylässä syntyneen ja kasvaneen Mari Leppäsen lapsuudenkoti oli vanhoillislestadiolainen . Kesäisin kokoonnutaan Suviseuroihin, joihin osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä
Yhdysvalloissa asuttiinkin hetki isän työn vuoksi. – Ystävien perheet olivat erilaisia kuin omani, mikä oli minusta mielenkiintoista. Olen nykyään 30 lapsen täti! Pieniltä lapsilta tulevat isoimmat viisaudet. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 10 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 10 22.3.2021 12.53 22.3.2021 12.53. Koen lasten seuran yhä hyvin hoitavana. – Isä ystävystyi haastateltaviensa kanssa, ja itsekin vierailin heidän kodeissaan. Leppäsen perhe pyrkii kokoontumaan yhteiselle aterialle joka päivä. Yläkoulussa hän tajusi kuuluvansa vähemmistöön. Kukin merkkaa vuorolistaan jääkaapin ovessa, mitä aikoo tehdä ja milloin ateria on valmis. Pienempi halusi aina nukahtaa päiväunille tädin sylissä kiikkustuolissa. Se ei häntä haitannut, eikä häntä kiusattu asiasta. Äidiltä Leppänen kysyi, miksi meillä on tällaista. Ymmärsin paljon lisää läheisyyden ja kosketuksen voimasta, sillä sain siitä paljon lohtua. Hän jaksoi selittää minulle, että kuulumme herätysliikkeeseen, jossa on tällaisia tapoja. Kotona ei ollut televisiota, eikä Mari Leppänen tuntenut nuorisoidoleita. Leppäsen vanhemmat erosivat, kun hän oli lukiossa. Korona-aikana kokkivuoroja on jaettu myös Toivolle ja Olgalle. – Se oli järisyttävä kokemus nuorelle. Heidän kanssaan saa elää hetkessä, eikä tarvitse miettiä mitään muuta. Olen nähnyt, miten vahva uskonnon voima on eri kulttuureissa. Ystävien vanhemmat ottivat minut todella hyvin vastaan. – Valitsin iltalukion, jotta pystyin tienaamaan rahaa hoitamalla päivisin sisareni lapsia. – Meillä ei juteltu vain uskosta vaan myös uskonnoista. Leppänen pääsi vanhempiensa mukaan työmatkoille kiertämään eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten uskontokuntien pyhiä paikkoja ja temppeleitä. Opin myös, mitä on terve ja mitä kahlitseva uskonnollisuus. – Vastaus ei ollut, näin on oikein
Tein myöhemmin yliopistossa hänen päiväkirjoistaan ja muistelukirjoistaan pro graduni. Lukiolaiset Onni ja Olga käyvät koronan vuoksi etäkoulua huoneissaan yläkerrassa. Hän puhui naisten asemasta ja naispappeuden puolesta. – Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta. 1930-luvulla syntynyt Elma oli maalaistalon tyttö, joka karkasi oppikoulun pääsykokeisiin ja kouluttautui kansakoulun opettajaksi. Kirjasta seurasi paljon hyvää. Leppänen huomasi saavansa voimaa hiljaisuudesta, ikonimaalauksesta ja joogasta. Äitiys on ollut minulle aina mutkatonta ja luontevaa. Asiantuntijoiksi Leppänen pyysi lasten hyväksikäyttöön perehtyneitä, kuten tutkija Johanna Hurtigin, joka on tutkinut uskonnollisia yhteisöjä lapsiin kohdistuneen väkivallan ympäristöinä. – Olin juuri saanut myös vakituisen viran Liedosta. Maija (nimi muutettu) kysyi, voisiko Leppänen auttaa häntä kertomaan elämäntarinansa. Mari Leppänen istui kotinsa portailla, kun puhelin soi. Se oli minulle herätys jo silloin, nuorena tyttönä. On valtavan hienoa saada seurata, millaisia aikuisia heistä kasvaa. Jouduin rakentamaan myös suhteeni jumalaan kokonaan uudestaan. Leppänen on itse tullut murtaneeksi lasikattoja, mitä hän ei olisi nuorena arvannut. Oma perhe tuki, mutta muutoin hän joutui lapsuutensa yhteisön ulkopuolelle. Tätä ei enää kielletä. Oli silti heti selvää, että autan Maijaa, jos pystyn. Kummitäti Elma Lyyra on ollut Mari Leppäselle tärkeä esikuva. Hänellä on kolme lasta puolisonsa kirkkoherra Risto Leppäsen kanssa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 11 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 11 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 11 22.3.2021 12.53 22.3.2021 12.53. Sain rauhassa nauttia äitiyslomasta ja uudesta vauvasta. Nuorten maailma on Leppäsestä muuttunut paljon. Järkytyin. – Tiedän miltä tuntuu olla koditon, ulos jätetty. n Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta. Maija kirjoitti itse tarinansa, jonka Leppänen muokkasi julkaistavaksi. Hänellä on työhuone vanhan puutalon keskikerroksessa. Ja sai kuulla, ettei voi päästä taivaaseen. Näin sai alkunsa Maijan tarina, joka kertoo vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön sijoittuvasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. – Lestadiolaisuudessa ei ole enempää lasten hyväksikäyttöä kuin muualla, mutta sitä on myös siellä. Kirja valittiin Vuoden 2012 kristilliseksi kirjaksi. Leppänen pyrkii olemaan utelematta liikoja nuoriltaan. – Lapsiin ja nuoriin kohdistuu kovia pärjäämisen vaatimuksia. – Teki hyvää opetella uudenlaisia kieliä olla vuoropuhelussa jumalan kanssa, hän sanoo. – Se oli Maijalta tärkeä ja rohkea puheenvuoro. Heidän kanssaan käydään kehityskeskusteluja koulussa. Koronan sanelema etätyöarki on ollut Leppäsilläkin yhtä ruoanlaittoa. Hänen missionsa oli kasvattaa pojista ja tytöistä tasa-arvoisia. Onneksi lapsetkin jo kokkaavat. Leppänen oli 24-vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa. Hän tiesi, että liike vaikenee naispappeudesta, mutta voimakas reaktio oli silti yllätys. – Lasten hankkiminen oli minulle itsestään selvää ja vahva toiveeni, ehkä taustastani vuoksi. Haastattelupäivänä Mari Leppänen kirjoittaa saarnaa kotonaan Littoisissa. Herätysliikkeessä on sen jälkeen opeteltu tunnistamaan hyväksikäyttöä. Leppäsestä tuli ensimmäinen naispappi vanhoillislestadiolaisen liikkeen piiristä. – Vietin lapsena kesälomia Elman luona. Hän haluaa olla kuulolla, kun he haluavat jutella. Se muokkasi voimakkaasti identiteettiäni. Tilaisuuden tullen hän nappaa heidät kainaloon. Kuopus Toivo on 8. – En todellakaan suunnitellut piispan uraa, hän naurahtaa. – On uskomatonta, millaisia vuoria ruokaa kannamme kaupasta. Kun Leppänen alkoi työstää pappiskutsumustaan ja suhdettaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen, hän muisti Elman sanat. Että hän tulee vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä ja puhuu näin... Emme tunteneet entuudestaan, mutta hän tiesi, että olen kirjoittanut elämäkertoja. luokalla koulussa. Toivon, että liikkeessä muutoinkin vahvistuu rohkeus käydä avointa vuoropuhelua liikkeen opetuksen varjokohdista. Leppänen muistaa, miten upealta ja valmiilta elämä tuntui kolmannen lapsen syntymän jälkeen. Ensimmäinen ajatus oli, voiko se olla totta. – En ollut törmännyt hyväksikäyttöön herätysliikkeessä. Kosketuksen kautta ihminen kokee tulevansa täysin hyväksytyksi. Kovin aikaisin pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä isona
Kurssi ja lastenhoitokokemus poikivat lukiota käyvälle Pylkkäselle myös kesätyöpaikan päiväkodista. Puuha on tuttua, sillä olen hoitanut kotona pienempiä sisaruksia. Siellä tuli paljon uutta oppia. Pylkkänen on hoitanut helsinkiläistaaperoa keskiviikkoisin puolen vuoden ajan. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 12 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 12 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Hän tekee säännöllisesti hoitokeikkaa parissa muussakin perheessä. – Lastenhoito on kiinnostanut aina. Puolitoistavuotias on yhtä hymyä. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI E tt, två, tre, fyra, fem, Minja Pylkkänen, 17, laskee ääneen ja johdattaa kädestä pitäen pienen hoitolapsensa laskuun liukumäessä. harrastus Perheiden PELASTAJA Lastenhoitokeikka on monen nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Varsinainen työ tästä tuli, kun kävin viime vuonna MLL:n lastenhoitokurssin. Haluaisin varhaiskasvatuksen opettajaksi. – Tämä taitaa olla minulle myös tulevaisuuden ura
Minja Pylkkänen, 17, on tehnyt lukion ohella töitä lastenhoitajana. Hän haaveilee varhaiskasvatuksen opettajan urasta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 13 ›› LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 13 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 13 24.3.2021 11.22 24.3.2021 11.22
Hän kertoo esimerkiksi olevansa nyt kärsivällisempi kuin ennen. Lastenhoito on tärkeää ja merkityksellistä työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ, perhetoiminnan koordinaattori Anu Hämäläinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiristä sanoo. Kaikki palvelun listoilla olevat hoitajat ovat suorittaneet Minja Pylkkäsen tavoin lastenhoitokurssin tai ovat sosiaali-, terveystai kasvatusalan ammattilaisia tai opiskelijoita. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 14 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 14 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Me haluamme tähän muutoksen. Myöhemmin toiminta laajeni helpottamaan lapsiperheiden arkea ja mahdollistamaan pienen irtioton vanhemmille. Ne ovat olleet myös keino nostaa ja tehdä näkyväksi lastenvahtien työtä ja osaamista. – Moni ajattelee yhä, että lastenhoito on työtä, jota lähestulkoon kuka tahansa pystyy tekemään, eikä sitä välttämättä arvosteta kovin korkealle. – Esimerkiksi au pair -järjestöt ovat sanoneet, että kurssi ja MLL:n hoitajana työskenteleminen ovat merkittävä näyttö. Alun perin välityspalvelu ja kurssit perustettiin auttamaan sairaan lapsen hoidossa. Muillekin työnantajille ne Erityisen kivalta tuntuu, kun lapsen vieraskoreus karisee. MLL on jo vuosikymmenten ajan pyörittänyt lastenhoitovälitystä. Meriitti työnhaussa Hämäläisen mukaan ansioluettelossa komeilevasta merkinnästä MLL:n lastenhoitokurssin suorittamisesta on etua työnhaussa. Minjan mukaan lastenhoitotyö on kasvattanut myös häntä itseään. Lastenhoitotyö kunniaan Kautta aikain naapurintyttöjä tai sukulaisnuoria on pyydetty katsomaan pienempiään pikkukorvausta vastaan
kertovat nuoren aktiivisuudesta ja karttuneesta työkokemuksesta. Minja Pylkkänen kertoo oppineensa uutta etenkin vanhempien kohtaamisesta. Parasta on, kun voi olla perheille avuksi ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Kun lapsi alkaa vähän kiukutella, huomaan, että hän luottaa minuun. Taaperon isä vahvistaa Pylkkäsen sanat lastenhoitotyön merkityksellisyydestä: – Nämä parituntiset suovat meille hetken hengähtää. – Ehkä toiveisiin vaikuttavat vanhempien aiemmat kokemukset lastenhoitajista. os. l Ennakkoverot pitää pidättää palkasta, jos samalle työntekijälle maksaa vuodessa vähintään 1 500 euroa. Itsellä on esimerkiksi voinut lapsuudessa olla ihana nuori tyttö hoitajana. Ajoittain kursseille ilmoittautuu myös eläkeikäisiä mutta poikia vain harvakseltaan. Ennakkoluuloja on valitettavasti myös. Kurssin käyneet miespuoliset hoitajat ovat kyllä olleet hyvin pidettyjä ja suosittuja perheiden keskuudessa, Anu Hämäläinen sanoo. Lastenhoitotyö on opettanut Pylkkäselle etenkin kärsivällisyyttä. l Työeläkevakuutusmaksu pitää hoitaa, jos samalle työntekijälle maksaa kuukauden aikana palkkoja vähintään 60,57 euroa. Se pitää tehdä aivan pienistäkin palkkasummista. Vaikkapa ruuan suhteen nirsoileva lapsi on vain pitänyt houkutella jollain konstilla syömään. – Perinteiset käsitykset miesten ja naisten rooleista istuvat ehkä tiukassa. Hetki omaa aikaa Leikkipuistossa vauhdin hurmaan mieltynyt taapero huomaa keinun. Nykyisin työnantajan pitää tehdä kaikista maksamistaan palkoista tulorekisteri-ilmoitus verottajalle. Lapsen kanssa ei voi keskittyä samalla tavalla. Kurssilaiset pääsevät paneutumaan vaipanvaihtoon, lapsen ja perheen kohtaamiseen, leikkimiseen, sairaan lapsen hoitoon sekä tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. – Lasten kanssahan olin tottunut puuhaamaan jo entuudestaan, kun olin hoitanut pikkusisaruksia, mutta vanhempien kanssa toimiminen oli uutta. Palkkaukseen paneutuneet yritykset ovat haistaneet markkinaraon ja alkaneet tarjota palveluita, jotka hoitavat kaikki lakisääteiset velvollisuudet ja maksut työnantajan puolesta. > Palkka.fi > Palkkaus.fi > Ukko.fi. Viiteenkymmeneen kurssituntiin mahtuu itsenäisiä tehtäviä, lähiopetusta ja yhdeksän tuntia harjoittelua perheessä. Kurssi on avoin kaikille 16–75-vuotiaille. – Lasten kanssa erityisen kivalta tuntuu, kun vieraskoreus karisee. Valtaosa MLL:n kursseille tulleista ja lastenhoitopalvelun listoilla olevista hoitajista on Pylkkäsen tapaan nuoria tyttöjä tai naisia. Apua palkanmaksuun löytyy mm. n Perhe työnantajana Vaikka moni edelleen sujauttaa lastenvahdille keikan päätteeksi setelin kouraan, on perhe lain mukaan lastenhoitajan työnantaja, jonka pitää huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Lastenhoitokursseille ilmoittautuu poikia vain harvoin. Osa toivoo keikalle nimenomaan naispuolista hoitajaa. l Työtapaturmavakuutus on pakollinen, jos kaikkien työntekijöiden palkkasumma nousee vuodessa yli 1 300 euroon. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 15 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 15 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 15 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Perheillä on välillä ehtoja hoitajille. Ei ihme, jos ajatuskin erilaisten maksujen ja ilmoitusten tekemisestä alkaa heikottaa. Saa ihan luvan kanssa tehdä omia juttuja ja rästihommia. Uudenmaan piirin ennätys on kaksi poikaa samalla kurssilla. Sinne siis! Minja Pylkkänen kuvailee lastenhoitajan työtä vastuulliseksi ja mukavaksi. Missä pojat. Monet muut velvoitteet lankeavat vasta, kun maksettu palkka kohoaa yli tietyn rajan. Jotkut haluavat välttämättä alle 20-vuotiaan ja jotkut vähintään 40-vuotiaan hoitajan. > Myös MLL:n lastenhoitotoiminnan asiakaspalvelu neuvoo perheitä työnantajana toimimisessa
Miltei valmiiksi työstetty Oikea ote -opas voitti sijaishuollon haastekisan, jonka voittajat julkistettiin helmikuussa Care Day – Sijaishuollon juhlapäivä -seminaarissa. Kustantamo Z etsii ensimmäisiä kirjailijoitaan kirjoituskilpailun kautta. Se on Suomen ensimmäinen ja ainoa pienkustantamo, joka keskittyy julkaisemaan ainoastaan lasten ja nuorten kirjoittamaa kirjallisuutta. Haastekisassa jaettiin myös kolme kunniamainintaa. Jos sijaishuollossa pystyttäisiin vastaamaan tarpeisiin tulevaisuudessa eri tavoin, voisi se ennaltaehkäistä hatkaamista, sanoi haastekisan voittajan esitellyt asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä. asti jatkuvan kilpailun säännöt löytyvät os. sukulaisille ja ystäville. Opas on laadittu yhdessä Voikukkia ry:n kanssa. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Hyvä lastensuojelu on pitkäjänteistä työtä ja onnistuu vain, jos työntekijät voivat hyvin. Pienryhmäkoti Villa Sanka vei voiton Care Dayn eli sijaishuollon juhlapäivän leikkimielisessä leivontakisassa, johon osallistui lähes 90 kakkua. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on julkaissut oppaat Vahvistu vanhempana – Selko-opas vanhemmuuteen ja Vanhemmuus jatkuu. – Hatkaamiseen liittyy näiden nuorten omienkin kokemusten mukaan erilaisten tarpeiden täyttämistä. > tukiliitto.fi KILPAILUI LAPSESTA KIRJAILIJAKSI. PS. Oppaita laatimassa ollut Vahvistu vanhempana -kokemusasiantuntijatiimi sai helmikuussa oikeusministeriön 10 000 euron suuruisen Demokratiapalkinnon. Pienryhmäkodin lapset suunnittelivat ja valmistivat kakun itse. Ryhmärämä-nimisen joukkueen laatiman oppaan mukaan hatkaamista ennaltaehkäisevät osallisuus, itsenäisyys, konkreettisuus, empatia ja aitous. Vahvistu vanhempana -toiminta on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. Kakku keräsikin huimat 477 ääntä. Onnea! SELKOTIETOAI KUN VANHEMPI TARVITSEE ERITYISTÄ TUKEA Saatavilla on kaksi uutta selko-opasta perheille, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve. Yhden niistä sai Satanuoret-ryhmä, joka oli ideoinut Lapsen oikeuksien passin. Jälkimmäinen on suunnattu perheille, joissa lapsi on otettu huostaan tai sijoitettu kodin ulkopuolelle. HAASTEKISAI OPAS HATKAAMISESTA Pian sijaishuollon ammattilaisilla on käytössään nuorten laatima hatkaamiseen eli luvattomaan poissaoloon keskittyvä opas. Se on lastensuojelun parissa työskenteleville ammattilaisille suunnattu oppikokonaisuus, joka pitää uusia tietyin väliajoin ja on edellytys työssä toimimiselle. 31.5. He tekivät myös paljon töitä sen eteen, että leipomus saisi mahdollisimman paljon ääniä Instagramissa lähettämällä linkkiä mm. Se taas vaatii parempia palkkoja ja inhimillisempää työkuormaa eli rahaa.” PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI, THL:N TUTKIJA MARKO MANNINEN MUSTREAD-JULKAISUSSA. > kustannusz.fi/kirjoituskilpailu PI EN RY H M ÄK O TI VI LL A SA N KA M O ST PH O TO S 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 16 LM3_s16.21_Tulva.indd 16 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14
– Eräs 6.-luokkalainen tyttö kertoi osallistuvansa Intopiukeen toimintaan, jotta uskaltaisi paremmin puhua toisille ihmisille. VALTAKUNNALLISTA LEIKKIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 24.4.! LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 17 ›› ›› LM3_s16.21_Tulva.indd 17 LM3_s16.21_Tulva.indd 17 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. Yksi isoimpia lapsistrategiaan liittyviä asioita on, että sovimme kuuntelevamme lapsia enemmän myös kaikissa lainsäädännön valmisteluvaiheissa. Niihin osallistuvat 1.–6.-luokkien oppilaat kokoontuvat kerran viikossa koulullaan tunnin verran kerrallaan. Vanhemmatkin ovat kiinnostuksella seuranneet hahmon kehittelyä. Nipulin päätavoite on, että ilmaisuryhmissä rohkaistutaan turvallisessa porukassa. Hahmot esiintyivät Intopiukeen ilmaisuryhmissä, joissa kokeillaan erilaisia rooleja, ideoidaan pieniä esityksiä ja seikkaillaan yhdessä tuumin draamatarinoissa. Oman hahmon esittelyä on odotettu ja päiviä laskettu. Koko maassa on tähän tarkoitukseen myönnetty 6,4 miljoonaa euroa. Myös sopivaa rekvisiittaa on keräilty kotoa mukaan, sanoo draamapedagogi Satu Nipuli, joka vetää Heinolassa 11 koulukerhoa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että siihen sitoutuneet valtiot edistävät kaikin keinoin lapsen oikeuksien toteutumista. MIKÄ LAPSISTRATEGIA. Koulukerhoissa ei valmistella esityksiä yleisölle, sillä se ei palvelisi ydintarkoitusta. Se on mielestäni tosi tärkeä tavoite ja arvo. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori voi ensi syksystä alkaen asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta aloittaa yhden mieleisen, maksuttoman harrastuksen. SA TU N IP U LI LAPSISTRATEGIAI SAMAA TÄHTIPÖLYÄ! Tv-ohjelma Putouksesta tutuksi tullut Tanhupallo kiteytti, miksi on aivan itsestään selvää, että lapsen oikeuksien toteumista pitää kaikin keinoin edistää: Me ollaan samaa tähtipölyä kaikki! Tanhupallo esiintyi maaliskuussa lapsille ja nuorille suunnatussa tilaisuudessa, jolla juhlistettiin kansallisen lapsistrategian valmistumista ja käyttöönottoa. Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen yli hallituskausien ulottuva lapsistrategia. Maria Hintikan juontama tilaisuus on katsottavissa YouTubessa toukokuun puoleen väliin asti. – Tunnelmat kerhoissa ovat olleet hilpeät. Heinolan kaupunki on saanut 20 000 euron suuruisen avustuksen harrastustoiminnan käynnistämiseen. En arvannut, että hahmon tekeminen olisi monelle näin innostavaa. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen: l kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, l otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja l tuetaan lasten hyvinvointia. – Minusta on tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi. perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulta, kuullaanko lapsia Suomessa. ULLA OJALA Plim Plom on superuimari ja Potta-koira kuulemma Putouksen Pöntön serkku. YouTuben kautta välitetyssä tilaisuudessa lapsihaastattelija kysyi mm. Kiurun mukaan lapsia kuullaan, mutta hän kysyi, kuunnellaanko sitä, mitä lapset sanovat. Totta siis on, mitä heinolalainen tuttava hehkutti puhelimessa: heidän lapsensa pääsevät alakoulussa heti koulupäivän jälkeen harrastamaan ilmaiseksi! Heinola on yksi niistä 112 paikkakunnasta, jotka pilotoivat parhaillaan harrastamisen Suomen mallia. KYLILLÄ KUULTUA ILMAISIA HARRASTUKSIA KOULUIHIN Heinolalaisissa alakouluissa syntyi maaliskuussa Putous-ohjelman henkeen erilaisia hahmoja, kuten Ilopilleri, Bilehiiri, Nakki Matti, Kuti kuti Mummeli ja Koulukarkuri Päivi
18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 18 LM3_s16.21_Tulva.indd 18 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. SOS-kehittäjänuorten kysymyksen kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista: Mitä aiotte tehdä, että kaikki lapset nähdään samanarvoisina. Jussi Halla-aho (ps.) muistutti, että Suomessa asiat ovat kuitenkin aika hyvin, eikä lapsia joudu esim. Eniten sitä on hyödynnetty lastensuojelun päihdeseurannoissa. Käyttäjät ovat kokeneet laitteen käytön suhteellisen helpoksi. Seurattavalla henkilöllä on kotona sekä alkometri että kännykkäsovellus ja hoitavalla taholla nettiportaali. Previct on ollut käytössä Sodankylän kunnassa viime syksystä lähtien. Tämä on mahdollista A-klinikkasäätiön tarjoaman digitaalisen Previct-palvelun avulla. Saramolla on kokemusta sijoituksista, sillä hänen lapsuudenperheensä oli sijaisperhe. Käy katsomassa Lastensuojelun Keskusliiton ja Lasten uutisten järjestämä vaalipaneeli HS:n verkkosivuilla! TU U LI VA LO 9-vuotias Valdemar Saloniemi (edessä) juonsi vaalitentin yhdessä Helsingin Sanomien toimittaja Valtteri Parikan (vas.) kanssa. – Paljon on merkitystä sillä, että opettaja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. kadulle. Sari Essayahin (kd.) mukaan lähtökohta on se, että kaikkia lapsia pitää kohdella tasavertaisesti eli kaikille pitää taata samat harrastusja koulunkäyntimahdollisuudet. Perheen lastensuojeluasiakkuus on motivoinut sen käyttöön: reaaliaikaista, luotettavaa tietoa on käytetty mm. koulukiusaamista, rasismia ja koulujen sisäilmaongelmia. DIGIPALVELUI APUA RAITTIUTEEN ETÄNÄ Miltä kuulostaisi, jos lastensuojelun asiakasperheen vanhemman alkoholinkäyttöä voitaisiin seurata luotettavasti etänä. Puolueiden edustajat saivat vastattavakseen mm. Hän kertoi hallituksen toimivan asian eteen. Lisäosaa aletaan testata kevään kuluessa Satakunnassa. Saramon mukaan aikuiset siirtävät omia ennakkoluulojaan sijoitetuista lapsista myös lapsille. Yhdeksän hallitusja oppositiopuolueen puheenjohtajaa oli vastaamassa lasten esittämiin kysymyksiin. Sosiaalityön johtaja, perhekeskuskoordinaattori Kati Aikio sanoo lastensuojelun olevan todella tyytyväinen siihen, että päihdeja mielenterveyspalveluista on saatu reaaliaikaista tietoa asiakkaan kuntoutumisen edistymisestä. Siis ne tyypit, jotka päättävät, mihin kunta meidän varojamme käyttää.” KÄSIKIRJOITTAJA JA OHJAAJA SUSANNA KUPARINEN JOURNALISTI-LEHDESSÄ. Previctiin kehitettiin lisäosa, jonka avulla lapsi voi ottaa yhteyttä lastensuojelun työntekijäänsä. Maria Ohisalo (vihr.) korjasi Halla-ahon väitettä: Suomessakin on lapsia ja nuoria, jotka joutuvat välillä kaduille. Annika Saarikko (kesk.) harmitteli, ettei sijoitettuja lapsia auteta tarpeeksi täysi-ikäisyyden jälkeen. Hän on ollut töissä myös kaupungin nuorisokodissa. Palvelun käyttö alkoi Suomessa viime vuonna. ”Kun Koskelan murhenäytelmän vastuullisia etsittiin, kuntapoliitikot jätettiin kuitenkin rauhaan. Ruotsissa palvelua käyttää jo noin puolet kunnista. Äitiyslomalla olevaa Li Anderssonia (vas.) sijaisti opetusministeri Jussi Saramo (vas.). ALLE 20-VUOTIAISTA 70% PELAA DIGITAALISIA VIIHDEPELEJÄ VIIKOITTAIN. KUNTAVAALITI LAPSET KYSYIVÄT POLIITIKOILTA Helmikuussa pidettiin vuoden tärkein kuntavaalipaneeli, Lasten vaalipaneeli, Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Helsingin Sanomien Lasten uutisten juontamassa tilaisuudessa käsiteltiin myös mm. Vastaamassa olivat Jussi Saramo (vas.), Petteri Orpo, Anna-Maja Henriksson, Maria Ohisalo, Sanna Marin, Jussi Halla-aho, Sari Essayah, Harry Harkimo ja Annika Saarikko. Yksi asiakas oli saanut Previctin tuottaman datan avulla lapsen lähivanhemman vakuutettua siitä, että hän oli pysynyt raittiina. todistusaineistona hallinto-oikeudessa
VERKKOSIVUTI DIGITAALISTA NUORISOTYÖTÄ SAAMEKSI Saamelaisnuorille on nyt tarjolla tietoa ja neuvontaa kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Lapset oppivat kielen hyvin kielipesissä eli kielikylpyä tarjoavissa päiväkodeissa Ivalossa ja Sevettijärvellä. > nuor.fi JU H A KA U PP IN EN M O ST PH O TO S Anni-Sofia Niittyvuopio LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 19 ›› ›› LM3_s16.21_Tulva.indd 19 LM3_s16.21_Tulva.indd 19 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. Yhteydenotot liittyivät mm. Tulosten perusteella voidaan mahdollisesti kehittää elinympäristöä terveellisempään suuntaan. Korona-aikana vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat olleet tytöt, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät ja yksin asuvat. Tyytyväisyys tipahti 8,0:aan. > www.nuorisotutkimusseura.fi/ poikkeusolot KOULUI AINEENOPETUSTA KOLTANSAAMEKSI Koltansaamelaisille lapsille kehitetään vahvempaa omakielistä koulutietä Kielipesästä kouluun -hankkeessa, jota Suomen kulttuurirahasto tukee 200 000 eurolla. lasten huoltoja tapaamisriitoihin, sijaishuollosta karanneisiin lapsiin ja nuoriin sekä riitoihin lasten tapaamisista karanteenin aikana tai sairastaessa. Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lapsen ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. BAROMETRII KORONA KURITTAA 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään laski 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. VAUVAI MATOT PÖLISEVÄT Pienten konttaavien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa, kertoo tutkimus, jonka tekemiseen THL:n tutkijat osallistuivat. Esille tulivat myös vaikeudet löytää sijoituspaikka korona-altistuneille tai tartunnan saaneille lapsille. Jatkossa selvitetään, suojaavatko nämä mikrobit lapsia varhaislapsuuden ylähengitystieinfektioilta. kehittää uhanalaiselle kielelle aineenopetusta, jota ei ole tähän asti ollut. Tavoitteena on mm. Kyseessä on Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku. Koiraperheissä bakteerikanta on huomattavasti monipuolisempi ja runsaampi kuin koirattomissa kodeissa. KORONA SOSIAALIPÄIVYSTYKSISSÄ KIIRETTÄ Yli puolet THL:n kyselyyn vastanneista kuntien sosiaalipäivystyksistä arvioi, että korona lisäsi viime syksynä lasten ja nuorten tilanteisiin liittyviä työtehtäviä normaalitilanteeseen verrattuna. Ongelmana on, että kielipolku katkeaa, kun lapset menevät kouluun. Saamelaiskäräjien DigiÁrran-hankkeessa rakennettu sivusto vahvistaa myös saamelaisnuorten osallisuutta ja identiteettiä. PS. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopion mukaan on tärkeää tarjota suomeksi tietoa saamelaiskulttuurista ja saamelaisten oikeuksista myös heille, jotka eivät jostain syystä ole oppineet äidinkieltään
– Traumat eivät ole mikään tuomio onnettomaan elämään, vaan on täysin mahdollista saada apua ja parantua vaikeistakin kokemuksista. Pääsimme myös tutustumaan helsinkiläiseen perhekeskukseen ja tapasimme kokemusasiantuntijoita, lapsia ja vanhempia. ”Ruotsissa pelätään, että avainlapset tottuvat jouten maleksimiseen ylen määrin ja sortuvat kaikenlaiseen ikivaltaan.” Jutussa pohdittiin, kuinka avainlapsen asemaa voisi parantaa, sillä ”hän voi toisaalta nauttia vapaudesta ja luottamuksesta, mutta tuntea myös olonsa yksinäiseksi, kun muita huudellaan kotiin syömään”. Siksi Rita ei voi hyvin. ILTAPÄIVÄTOIMINTAI AVAINLAPSET Keväällä 1955 Lapsi ja nuoriso -lehteä (Lapsen Maailman edeltäjää) puhutti Ruotsissa yleistynyt nyckelbarneli avainlapsi-ilmiö, joka oli rantautumassa myös Suomeen. Sarjan alussa hän palaa takaisin työhönsä lastensuojeluun oltuaan hyllytettynä poliisitutkinnan ajan. Sen tiloihin ehdotettiin järjestettävän iltapäiviksi toimintaa, jota vetäisi joku kotiäiti tai opiskelija. ”Tällaisen kerhon järjestämisen ei luulisi tulivan kovin kalliiksi yhteisin voimin.” ANU JÄMSÉN TV-SARJAI DRAAMAA LASTENSUOJELUN ARJESTA Pala sydämestä on Ylen kahdeksanosainen draamasarja lastensuojelun sosiaalityön tekijöistä ja heidän arjestaan. Auttaja tarvitsisi itse apua. Avainlapsia arveltiin Suomessa olevan eniten suurten kaupunkien lähiöissä, joiden varsin uusissa asuintaloissa oli usein askarteluhuone. Sillä tarkoitettiin kansakoulua (nyk. Jututin myös alalla toimivia tuttaviani. Avainlapsi ei viihtynyt yksin kotona, vaan lähti kadulle tai pihalle. – Näen roolihahmoni käytöksen hyvin loogisena. – Sosiaalialan ihmisiltä on tullut ilahtunutta viestiä siitä, että näkökulma on nimenomaan sosiaalityöntekijöiden, sanoo Lehtikari. Rita työskentelee painavan vastuun alla ja suurella sydämellä itsensä unohtaen. Elämänkarhean ja koukuttavan sarjan pääosassa on itsepäisesti ja kulmikkaasti käyttäytyvä, auktoriteetteja kumartelematon ja asiakkailleen kaikkensa antava vastaava sosiaalityöntekijä Rita, jota näyttelee Lotta Lehtikari. Paras apu on löytynyt Rosen-terapiasta. – Alan ammattilaisia pyydettiin kommentoimaan käsikirjoitusta kirjoitusvaiheessa. Sisar teki itsemurhan kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen. Sarja näyttää, kuinka vaativaa, ristiriitaista ja resurssien puutteen vaivaamaa lastensuojelun ammattilaisten arki saattaa olla. alakoulun 1.–4.luokkaa) käyvää lasta, jonka huoltajat olivat töissä. Lehtikari tunsi roolin alusta saakka omakseen, sillä hän traumatisoitui itse lapsena ja uudelleen aikuisena. Koko työryhmä teki paljon ennakkotyötä, jotta lastensuojelun maailma olisi sarjassa mahdollisimman totuudenmukainen. Hän syttyi sarjalle ja Ritan roolihahmolle välittömästi lukiessaan ensimmäisen kerran käsikirjoitusta, jota hän pitää kauttaaltaan erittäin hyvin kirjoitettuna. Pala sydämestä on nähtävissä kokonaisuudessaan Yle Areenassa, ja sitä esitetään Yle TV1:ssä sunnuntaisin. SOLUASUNNOSSA TUNTEMATTOMIEN KANSSA ASUISI ENÄÄ 14% NUORISTA. Kuusivuotias Elli on kadoksissa, ja Ritaa syytetään epäonnisen sijoituspäätöksen seurauksista. Rita (Lotta Lehtikari) saa asiakkaakseen Jasminin (Saimi Kahri). Lehtikari pitää sarjaa kiinnostavana ja hienona sen takia, että siinä on syvyyttä ja voimakkaita yhtymäkohtia todelliseen elämään. Hänen työskentelytapaansa ja kaikkeen käytökseen vaikuttaa oma, lapsuudessa koettu trauma ja työn mukanaan tuoma uudelleentraumatisoituminen, joita hän ei ole käsitellyt. Hänen äitinsä sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja hänellä oli vahvasti narsistisia piirteitä. Hän on selviytynyt lapsuuden trauman kanssa kehittämällä puolustusmekanismeja, mutta aikuisiällä koettu uusi trauma nostaa pintaan myös aiemmat kokemukset ja hän alkaa oireilla. YL E KU VA PA LV EL U 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 20 LM3_s16.21_Tulva.indd 20 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14
– Vanhempien tulisi luoda positiivinen ilmapiiri, jossa lapsi saa yrittää ja epäonnistua. – Vanhempien on tärkeää ymmärtää oma roolinsa lapsen urheilupolulla: kuinka kasvattaa ei ainoastaan hyviä urheilijoita, vaan todellisia mestareita elämään. -sivusto tarjoaa vertaistukea, keskusteluapua ja kokemustarinoita elämänvalintojaan pohtivalle. URHEILUHARRASTUSI VANHEMPIAKIN PITÄÄ KOULUTTAA Moni vanhempi kysyy itseltään, kuinka tukea lapsen urheiluharrastusta oikein. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Haluanko vanhemmaksi. Lapsen itsetunto rakentuu kokemukselle, että hän on riittävän hyvä sellaisenaan, sanoo Kari Helander, joka on toiminut urheiluperheiden mentorina vuodesta 2014 luennoiden aiheesta vanhemmille ja valmentajille urheiluseuroissa ympäri Suomea. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joita moni lapseton aikuinen pohtii. Olisiko elämä ilman lapsia minulle paras vaihtoehto. Vanhempia tulisi valmentaa tukemaan lasten urheiluharrastuksia aivan samalla tavoin kuin valmentajia. Hyvin harvat urheiluseurat valmentavat vanhempia. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. Helanderin mukaan Suomen Taitoluisteluliitto ja Suomen Voimisteluliitto ovat edelläkävijöitä, jotka panostavat vanhempien koulutuksiin. vee ”Kuka muistaa, että Mannerheimin lastensuojeluliitto aloitti neuvolatoiminnan ja Ensija turvakotien liitto perusti ensimmäiset turvakodit?” ENSIJA TURVAKOTIEN LIITON PÄÄSIHTEERI RIITTA SÄRKELÄ TALENTIA-LEHDESSÄ. Coach Karilla on Facebookissa julkinen keskusteluryhmä. Vanhempien rakkaus on rajatonta, eikä perustu lapsen suorituksiin. Jaksaisinko lapsiperhe-elämää. – Vanhempien kouluttaminen on investointi seuran tulevaisuuteen ja nostaa urheiluseuran brändiä pitämällä huolta seuran suurimmasta tukijasta. Vanhempien olisi hyvä muistaa myös, että kun lapsi antaa oman parhaansa, jo sitä tulisi pitää menestyksenä. Kolmosten syntyessä näiden päivien määrä sen sijaan lisääntyisi kuudella. Uudistusesityksessä kaksosperheen yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää ehdotetaan vähennettäväksi kuudella. MONIKKOPERHEETI PERHEVAPAAUUDISTUKSESSA HIOTTAVAA Monikkoperheet ry toivoo, että vanhemmat voisivat itse päättää heille myönnettyjen vanhempainpäivärahapäivien kehyksessä, kuinka pitkään heidän vauvansa tarvitsevat molempia vanhempia yhtäaikaisesti hoitamaan lapsia kotona. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 21 LM3_s16.21_Tulva.indd 21 LM3_s16.21_Tulva.indd 21 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. VANHEMMUUS SOPIIKO SE MINULLE. Coach Karina tunnettu Helander kehottaa myös avoimeen, kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen, jossa kuunnellaan ja keskustellaan perheen tärkeistä asioista – ei ainoastaan urheilusta
media UUTISIA kiitos! M O ST PH O TO S 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 22 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 22 22.3.2021 13.55 22.3.2021 13.55
Saara Salomaan mukaan lapset eivät ole uutismedian kuluttajina mitenkään Suomessa uutisilla ei ole ikärajaa eikä tarvitsekaan olla. Trump tunkeutui lasten maailmaan aikuisten keskusteluista, tvja radiouutisista, verkkopeleistä, somen meemeistä ja TikTokista. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 23 ›› LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 23 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 23 22.3.2021 13.55 22.3.2021 13.55. Yhdessä vanhemman kanssa Aika näyttää, kestääkö Trumpin vaikutus. Vielä Yhdysvaltain vaalien ja sitä seuranneen hurlumhein jälkeenkin lapset ovat seuranneet ajankohtaisia aiheita hieman aiempaa tiiviimmin. Kyselleet ja pohtineet. Erityisasiantuntija Saara Salomaa Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista on myös pannut merkille, että Trumpin tunnistettava hahmo kiehtoo eskarija alakouluikäisiä lapsia. Ensin mainitut ovat paenneet jälkimmäisiä metsään, mutta vielä trumpistejakin pelottavampi on mörönkaltainen SuurTrump. Donald Trumpista voi olla montaa mieltä, mutta itse kiitän häntä siitä, että hän sai alakouluikäiset lapseni kiinnostumaan maailman tapahtumista aivan uudella tavalla. Oikeastaan tällainen vaikutus ei ihmetytä: Trump on sanomisineen ja habituksineen kuin pahishahmo suoraan Simpsonit-sarjasta. Kantaako hänen shownsa aikaansaama innostus lapsia ja nuoria seuraamaan muitakin uutisaiheita. Kuopus leikkii pihalla kaverinsa kanssa antaumuksella Joe Bidenin kannattajia ja trumpisteja. – Juuri Trumpin karikatyyrimäisyys ja tunnistettavuus kiehtoo lapsiakin, ei niinkään hänen hallintonsa ja politiikkansa. Takavuosina Urho Kekkonen oli lapsille hieman samalla tavalla spektaakkelimainen ja tunnistettava hahmo kuin Trump. Tuntui kuin Trump olisi ollut kaikkialla. Lapset lähettivät Kekkoselle tukuittain ihailijakirjeitä ja syntymäpäivätoivotuksia, Salomaa kertoo. Lapsista on myös huvittavaa, että kilvassa toiseksi tullut aikuinen suuttuu ja kieltää häviönsä. Tällainen käytös on lapsille tuttua heidän omasta maailmastaan, Salomaa selittää. Ajankohtaisten asioiden äärelle houkuttelee myös erityisesti lapsille räätälöity uutistarjonta. UUTISIA kiitos! Donald Trumpin karikatyyrimainen hahmo innosti lapset seuraamaan uutisia. – Tosin Kekkonen ei ollut lainkaan huvittava, vaan pikemmin myyttinen ja kaikkivoipa jumalhahmo. ANU VALLINKOSKI S ssshhh! komentaa 10-vuotias tuima ilme kasvoillaan, kun television uutislähetykseen ilmestyy kuvaa Yhdysvaltain presidentin virka-asunnosta Valkoisesta talosta
Teini-ikäiset seuraavatkin uutismediaa tiiviimmin kuin alakouluikäiset. Aikuinen voi etukäteen tarkistaa, onko uutisissa odotettavissa hirveyksiä. Nyt on heidän vuoronsa. Kategorisen sensuroinnin sijaan olisi syytä huolehtia siitä, ettei lapsi jää seuraamaan uutisia yksin. Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraaminen kartutti näitä taitoja: jo lapsikin tietää, että Donald Trump valehteli. Myös uutismedian seuraaminen auttaa lapsia ymmärtämään, millaiseen tietoon kannattaa luottaa, mikä on mielipidettä, mikä puhdasta fiktiota ja mikä suoranaista valetta. Seuraavatko huoltajat uutisia televisiosta ja radiosta vai yksinomaan omalta puhelimeltaan. Lapsillakin on oikeus sananvapauteen. Me toimitamme sinun ja muiden kummiksi ryhtyvien kuvat Keniaan. Nykyisin jo päiväkodit alkavat rakentaa lasten medialukutaitoa, ja työ jatkuu koko kouluajan. Yle Mix alkoi tehdä elokuun lopulla alakouluikäisille videoita Areenaan ja YouTubeen sekä uutissisältöjä TikTokiin. Terrori-iskut, perhesurmat ja sotarikokset tulevat harva se päivä television kautta ihan tavallisiin suomalaisiin olohuoneisiin. Teinien tottumuksiin vaikuttavat kodin ja koulun mediakäytäntöjen lisäksi myös kaverit. Perheen mediakäytäntöjä miettiessään vanhemmat joutuvat tasapainoilemaan lastensuojelullisten kysymysten ja sen välillä, miten lapsi oppii ja sosiaalistuu kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. R A /2 01 7/ 77 6 Regina, Kenia VOIKO YKSI VALINTA MUUTTAA KAIKEN. Joskus uutisten kauheudet tulevat leikkeihin. Myös opettajat saattavat ottaa ajankohtaisia tapahtumia esille, tai koulussa voidaan yhdessä seurata lapsille suunnattuja uutisia. Yksi saattaa tarttua sanomalehteen heti lukemaan opittuaan, toinen seuraa vain jalkapallouutisia ja kolmatta eivät ajankohtaiset asiat kiinnosta lainkaan. Perheen mediakäytäntö vaikuttaa suuresti myös lapsen tottumuksiin. Salomaan mukaan leikki on lapsille ominainen tapa käsitellä pahojakin asioita. n Vanhempi, älä kauhistele ja päivittele, vaan keskustele lapsen kanssa kiihkotta. Lähetä meille valokuvasi ja yhteystietosi. – Suomessa uutisilla ei ole ikärajaa eikä tarvitsekaan olla. Kaikki tulevat valituiksi, mutta kuka valitsee juuri sinut. Uutisaiheet ja -kuvasto ovat usein raakoja ja joskus jopa aivan käsittämättömän kauheita. Lapsillakin on oikeus sananvapauteen, eikä sen rajoittamiseen oikein ole perusteita, Saara Salomaa sanoo. yhtenäinen ryhmä. Heidänkin pitää vähitellen oppia ymmärtämään, että maailmassa tapahtuu pahojakin asioita, joilta heidän pitää ehkä itsekin osata suojautua. – On tosi tervetullutta, että tarjolla on lapsentasoisesti tehtyä tietosisältöistä mediaa. Iän karttuessa maailma laajenee ja maailman tapahtumat alkavat tavallisesti kiinnostaa aiempaa enemmän. – Alakouluikäisille television katselu tai vaikkapa autoradion kuuntelu yhdessä vanhempien kanssa ovat tavallisimpia tapoja seurata uutisia. Uutiset K-18. Keskustelevatko kodin aikuiset ajankohtaisista tapahtumista lasten kanssa. Helsingin Sanomien Lasten uutiset aloitti elokuussa, ja Hufvudstadsbladet alkoi julkaista omaa ruotsinkielistä lasten lehteään HBL Junioria syyskuussa. Se, miten aikuinen itse reagoi uutisiin, voi vaikuttaa myös lapsen kokemukseen. – Mitä enemmän lapsi käyttää mediaa itsenäisesti, sitä enemmän hän tarvitsee keinoja ja taitoja lukea mediaa kriittisesti, Salomaa sanoo. – Jos leikit tuntuvat olevan pakonomaisia ja huolettavat vanhempaa, voi asian ottaa puheeksi perheneuvolassa tai koulupsykologin kanssa. Jos vanhempi ei ryhdy kauhistelemaan ja päivittelemään, vaan keskustelee lapsen kanssa aiheesta kiihkotta, ei lapsikaan todennäköisesti jää pakonomaisesti miettimään puukotuksia tai sisällissotia. Ovatko uutiset lapsille sopivaa katsottavaa. – Loputtomiin lasta ei kuitenkaan pidä suojella. SUOJELE LAPSIA KUMMINA. ANNA LAPSEN VALITA Ensimmäistä kertaa lapsi voi valita oman kumminsa. RYHDY KUMMIKSI OSOITTEESSA WORLDVISION.FI M O ST PH O TO S 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 24 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 24 24.3.2021 10.01 24.3.2021 10.01. Lapsille asiaa Viime aikoina lapsille suunnattu uutistarjonta on kasvanut. Tuleeko kotiin sanomalehti. Se herättelee kiinnostusta ja ymmärrystä yhteiskunnallisiin asioihin ja alleviivaa, ettei media ole pelkkää viihdettä, Saara Salomaa kiittelee. Leikin roolien kautta lapsi voi peilata suhdettaan hyvään ja pahaan. Vanhempien asia on harkita, mikä sopii oman lapsen silmille. Jotkut lapset ovat odottaneet vuosia, että kummi valitsisi juuri heidät. Heidän intonsa seurata uutisia tarttuu – samoin kuin uutisia vieroksuva asenne
RYHDY KUMMIKSI OSOITTEESSA WORLDVISION.FI LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 25 LM3_s22-25_LapsetUutiset.indd 25 22.3.2021 13.55 22.3.2021 13.55. Kaikki tulevat valituiksi, mutta kuka valitsee juuri sinut. Jotkut lapset ovat odottaneet vuosia, että kummi valitsisi juuri heidät. ANNA LAPSEN VALITA Ensimmäistä kertaa lapsi voi valita oman kumminsa. Lähetä meille valokuvasi ja yhteystietosi. R A /2 01 7/ 77 6 Regina, Kenia VOIKO YKSI VALINTA MUUTTAA KAIKEN. SUOJELE LAPSIA KUMMINA. Me toimitamme sinun ja muiden kummiksi ryhtyvien kuvat Keniaan. Nyt on heidän vuoronsa
Nuorten rikollisuus on vähentynyt kahtena Kun alaikäinen on rikoksen uhri tai tekijä, medialla on erityinen vastuu suojella lasta. media Nuoret, väkivalta ja N uorten väkivallanteot ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa Koskelan tapauksen ja muutamien aiempien väkivallantekojen takia. | ULLA OJALA MEDIA 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s26-27_Vakivalta.indd 26 LM3_s26-27_Vakivalta.indd 26 24.3.2021 11.27 24.3.2021 11.27. – Järkyttävimmät rikokset saavat eniten näkyvyyttä mediassa, mikä saattaa hämärtää kokonaiskuvaa. Nuoret tekevät rikoksia ja joutuvat niiden kohteeksi ennätyksellisen vähän. Totuus on kuitenkin toinen. Äkkiseltään voi tuntua, että alaikäisten tekemien rikosten määrä on kasvanut. Pahoinpitelyn kohteeksi joutui vuoden aikana 10 prosenttia nuorista. Nuorten tekemä vakava väkivalta ja viharikokset näyttävät kuitenkin hieman lisääntyneen, kertoo helmikuussa ilmestynyt Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin nuorisorikollisuuskysely. Neljä prosenttia nuorista pahoinpiteli 12 viime kuukauden aikana toisen henkilön
– Vaikutti siltä, että vanhemmat olivat vielä shokkitilassa. Joissakin tapauksissa Yle on päättänyt, ettei haastattele vanhempia, jotka olisivat halunneet kertoa rikostapaukseen liittyviä asioita. Siksi myös lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista pitää uutisoida. Silloin se ehkä lieventäisi väkivaltauutisten aiheuttamaa ahdistusta. – Itselleni Vilja Eerikan murha jäi pitkäksi aikaa pyörimään mieleen, ja sitä joutui käsittelemään niin työyhteisössä kuin omassa mielessään, sanoo Happonen. Julkisuudessa ei koskaan voida kertoa kaikkia puolia asioista, muistuttaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. Toimittajan työtä uutisoinnissa ohjaavat Suomen laki, Journalistin ohjeet, mediatalojen omat ohjeet ja kunkin median vastaavan päätoimittajan linjaukset. Voiko vanhempia haastatella. Tuolloin ihminen ei välttämättä ymmärrä kuinka laajasti uutinen tulee julki, eikä sitä, ettei juttua voida ottaa pois verkosta kuin äärimmäisissä tapauksissa. Käräjätuomari Petra Spring Helsingin käräjäoikeudesta on huolissaan niin sanottujen vastamedioiden valheellisesta oikeudenkäyntiuutisoinnista. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, ja seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja on 16 vuotta. Lähtökohta on, ettei lapsia haastatella rikosuutisissa, sanoo Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Tässä yhteydessä myös syyttömät henkilöt ovat joutuneet epäilyjen kohteeksi. Paasivirta kaipaa tarkkuutta: kun on kyse väkivallasta, kutsutaan sitä myös väkivallaksi. Siksi lapsia tulee erityisesti suojella, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta. Pitäisikö tämän takia siis julkistaa todellisten epäiltyjen nimet. Koska lapset ja nuoret ovat myös uutisten lukijoita, mediakasvatus ja medialukutaidon vahvistaminen on tärkeää. – Ikärajojen asettaminen on välttämätöntä, mutta samalla ne ovat kehityspsykologian näkökulmasta täysin keinotekoisia, sanoo Ahtola. Pitääkö todellisten epäiltyjen nimet julkistaa. Koskelan tapauksen oletettujen tekijöiden nimiä on julkaistu sosiaalisessa mediassa, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Aivojen kehityksen tiedetään jatkuvan noin 25 vuoden ikään asti. Hän pohtii myös, mikä nähdään uutisten valossa väkivaltana, ja miten media ohjaa käsitystä siitä, mikä on väkivaltaa. Olisi tärkeää, että ympärillä olisi aikuisia, joiden kanssa keskustella ja jotka luovat turvallisuuden tunnetta. – Se on lisääntynyt viime vuosina ja on hyvin tarkoituksellisesti valheellista. Suurta huomiota saavat rikosuutiset voivat pahimmillaan lisätä heidän turvattomuuden tunnettaan, vaikka yleistä suurta uhkaa ei olisikaan olemassa. On tärkeää myös nostaa esiin ratkaisuja ongelmiin esimerkiksi perhesurmien yhteydessä. Pekkarinen pidättäytyisi alaikäisten uhrien ja tekijöiden nimien julkistamisesta. ajanjaksona: ensin 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun aikaan ja toisen kerran vuoden 2012 jälkeen, sanoo tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta. Jos lapset ja etenkin nuoret lukevat, että suomalainen oikeuslaitos on asenteellinen, se voi lisätä turvattomuutta. On ristiriitaista, että nuori tulee yhtäkkiä entistä vastuullisemmaksi omista teoistaan juuri, kun biologiset, psykologiset ja sosiaaliset valmiudet siihen voivat tosiasiassa olla hetkellisesti heikentyneet murrosiän myllerryksen vuoksi. Median tulee antaa uutisoimalla mahdollisimman oikea kuva ympäröivästä yhteiskunnasta sekä auttaa varautumaan ja puuttumaan epäkohtiin ajoissa. – Jääkö joitakin vähäisempiä väkivallantekoja tai henkistä väkivaltaa piiloon siksi, että media nostaa esille pääasiassa vakavampia juttuja. Kun rikoksentekijä tai uhri on alaikäinen, vastuullisissa medioissa pohditaan tarkasti ennen jokaista uutisjuttua, mitä ja miten uutisoidaan ja mitä kerrotaan epäillystä tai uhrista, poliisin tekemästä tutkinnasta ja oikeudenkäynnistä. Medialla on oma tärkeä roolinsa tiedonvälittäjänä, sillä heti rikoksen jälkeen ihmisten tiedon tarve on suuri. Mediassa saa ilmatilaa se, jolla on vapaus puhua – ja mahdollisesti myös motiivi siihen. Hän muistuttaa, ettei rikoksia saa jättää uutisoimatta. n Lähde: Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen tähtäävän Prochildhankkeen tilaisuus helmikuussa 2021. – Emme voi suojata lapsia tiedolta, mutta saatavilla olevan tiedon pitäisi olla vastuullista. Lapsiin kohdistuvat rikokset ja niistä uutisointi ovat rankkoja paikkoja myös toimittajille. – Pitäisi muistaa, että myös lapset ja nuoret seuraavat mediaa. Jotkin mediat elävät klikkijournalismista, jolloin yksittäiset, raflaavat tapahtumat saavat suuren painoarvon uutisoinnissa ja kohinaa aikaan somessa. Esimerkiksi viranomaisia sitoo salassapitovelvollisuus, eivätkä he voi kommentoida yksittäisiä asiakkaisiin liittyviä asioita. Jos tarjolla ei ole uutisia tai viranomaisten tiedotteita, tilaa saavat paikkansapitämätön disinformaatio, huhut ja somekeskustelu, joka voi sisältää valheellista tietoa ja pelkoa herättäviä elementtejä. Uutistyötä tekevien ja miksei somekeskustelijoidenkin kannattaa pitää tämä mielessä ja punnita aina tarkoin lapsen etu. – Yleisradiossa ja kaikissa vastuullisissa medioissa pohditaan ensimmäisenä, miten voimme suojella tekijänä tai uhrina olevaa lasta ja hänen perhettään, jotta heitä ei tunnistettaisi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 27 LM3_s26-27_Vakivalta.indd 27 LM3_s26-27_Vakivalta.indd 27 24.3.2021 7.15 24.3.2021 7.15. Pahimmillaan valeuutisointi voi vähentää halukkuutta ilmoittaa itseen kohdistuneesta rikollisuudesta. Laeissa on rikoksiin liittyen tarkkoja ikärajoja. – Alaikäinen on suhteessa julkisuuteen aina haavoittuvammassa asemassa kuin aikuinen, oli hän sitten tekijä tai uhri
Lasten huumorin ymmärtäminen ja monipuolinen tarkastelu on kasvattajille tärkeää. Mikä lasta näin kovasti naurattaa. Päiväkodin arkisissa tilanteissa, kuten ruokailuissa, pukemisja odotustilanteissa lapset täyttivät hetkiä hauskuudella. Lapset voivat olla väsyneitä, eivätkä he jaksa enää keskittyä. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA M O ST PH O TO S L apsi oppii nauramaan ennen kuin puhumaan. Huumorin käyttäminen on korkean tason taito, ja tutkijoiden mukaan sitä voisi viljellä lasten arjessa enemmänkin. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ottivat selvää, millaista 1–6-vuotiaiden lasten keskinäinen huumori on ja millaisissa tilanteissa se näkyy päiväkodin arjessa. Aikuiset voivat lähteä mukaan juoneen: jonotus-, siirtymäja odotustilanteita voidaan keventää ja helpottaa yhteisen huumorin avulla. Analysoitavana oli päiväkodeissa tallennettua videomateriaalia ja havaintopäiväkirjoja. Karnevalismissa asiat vedetään reilusti överiksi, ja joskus tulee rikottua sääntöjä. VASTAUKSIA LÖYTYY TUOREISTA TUTKIMUKSISTA. Aikuiset voisivat viljellä huumoria lasten arjessa enemmän. Aikuiseen huumoriin kuuluu yleensä älyllisesti äkkiväärä, käänteen ympärille rakentuva vitsi. Se vähentää tilanteiden virhetulkintoja ja ristiriitojen syntymistä ja lähentää näin päiväkodin ihmisiä toisiinsa. Tai sitten kaveri nappasi idean, ja pian hassuteltiin yhdessä. Hyperhauskuuskohtaus saattoi hiipua nopeastikin. Lapset eivät olleet näin kranttuja. Kun meteli yltyi, aikuinen tuli usein lopettamaan leikin. Toisinaan aikuinen tuli näissä tilanteissa hillitsemään lapsia. Silloin tällöin hassuttelu yltyi joksikin, jota tutkijat kutsuvat hyperhauskuudeksi. 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 28 23.3.2021 7.00 23.3.2021 7.00. Tuula Steniuksen, Liisa Karlssonin ja Ari Siveniuksen tutkimusartikkeli Construction of Young Children’s Humour in Early Childhood and Education Centre (ECEC) Settings julkaistiin tammikuussa Scandinavian Journal of Educational Research -lehdessä. Se voi olla myös hauskan yllykkeen havaitsemista ja siihen vastaamista. Jos kukaan ei tarttunut täkyyn, lapsi saattoi jatkaa viihdyttämällä itseään. Aikuiselle lapsen huumori voi olla vihje siitä, että odottaminen on venynyt liian pitkäksi. ENTÄ MILLÄ KONSTEILLA NUORI SAADAAN KIINNOSTUMAAN VAIKUTTAMISESTA. Mikä lasta naurattaa. Epäjohdonmukaisuudet alkavat naurattaa: kun isä laittaa kattilan päähänsä tai kaveri pitää banaania puhelimena, lapsi oivaltaa siinä hauskaa. Hyperhauskuus on liioittelua, toistoa, yllyttämistä ja fyysistä riehakkuutta. MITEN LAPSEN HUUMORI EROAA AIKUISEN HUUMORISTA. Hyperhauskuus on sukua leikeissä ilmenevälle karnevalismille. Pienten lasten huumori on pyrkimystä saada toinen nauramaan. Iän myötä huumorin ilmaisu muuttuu. Tutkimukseen osallistui 85 lasta ja 17 ammattikasvattajaa kolmen päiväkodin viidestä lapsiryhmästä. Joku lapsista antoi huumorille pienen alkusysäyksen: löi vaikkapa ruokapöydässä nyrkeillä rintaansa ja katseli kavereitaan vinkeä ilme kasvoillaan
Nuorisovaltuustot ovat perinteiseen parlamentaarisen työskentelyn malliin perustuva nuorten poliittisen osallisuuden muoto. How institutional youth participation produces bystanders and active citizens in Finland tarkastettiin Tampereen yliopistossa maaliskuussa. Boldtin tutkimus pyrki selvittämään, vastaavatko kyseiset osallistumisen muodot nuorten odotuksia ja tarjoavatko ne heille mahdollisuuden toteuttaa haaveitaan. Tietylle osalle nuoria toimintaan osallistuminen vahvisti ulkopuolisuuden tunnetta. Toiseksi on ajateltu, että nuorena saadut osallisuuskokemukset vahvistavat demokraattisia arvoja ja opettavat nuorille politiikassa vaikuttamisen taitoja. Osa osallistujista koki syvän henkilökohtaisen muutoksen ja voimaantumisen. Jotkut osallistujat jättivät toiminnan ja löysivät jonkun muun paikan, jossa yhteiskunnallisen vaiNuorisovaltuusto on hyvä koulu tuleville poliitikoille Osallistuva budjetointi kiinnostaa poliittisesti passiivisiakin. ratsastamaan hevosella. Osallistuvaan havainnointiin perustuvaa tutkimusmateriaalia kertyi yli 200 tunnin edestä. RuutiBudjetissa ehdotettiin esim. Boldtin väitös Citizens in Training. Seuraukset riippuivat osallistumistilanteen vuorovaikutustyylistä ja koetusta hyödyllisyydestä. Osallistuva budjetointi puolestaan on hyvä tapa voimaannuttaa niitä nuoria, joita vaikuttaminen ei aikaisemmin ole kiinnostanut. Linjalle löytyy Georg Boldtin mukaan kaksi keskeistä perustelua. Toiminnan tyyli rajaa kuitenkin pois nuoria, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen mutta eivät niinkään puoluepolitiikka tai kokouskäytännöt. Hän jakaa osallistumisen vaikutukset neljään ryhmään. Nuorisovaltuuston ulkoiset puitteet muistuttivat kaupunginvaltuuston toimintaa, mutta nuorten vaikutusvalta on todellisuudessa pieni ja rajoittuu lähinnä asioiden viestimiseen kaupungin poliitikoille sekä viranhaltijoille. Ensiksikin YK:n sopimus lasten oikeuksista antaa lapsille oikeuden tulla kuulluksi päätöksissä, jotka vaikuttavat heihin. Osallistuva budjetointi, jota Helsingin kaupunki toteuttaa nuorille suunnatun RuutiBudjetin kautta, antaa osallistujille mahdollisuuden päättää, miten Nuorisoasiainkeskuksen varoja käytetään paikallistasolla. Boldtin mukaan nuorisovaltuusto onkin oiva koulu tuleville poliitikoille. M O ST PH O TO S GEORG BOLDT S uomen nuorisopolitiikassa on 20 viime vuoden ajan painotettu nuorten osallistamista julkiseen päätöksentekoon. Toisille osallisuus tuotti jo valmiiksi etuoikeutetun aseman kasaantumista. kuttamisen tyyli tuntui luontevammalta. ”Ratsastus on korkean hintansa vuoksi monen nuoren ulottumattomissa, joten leiri mahdollistaisi ratsastuskokemuksen monelle.” LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 29 ›› LM3_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 29 23.3.2021 7.00 23.3.2021 7.00. Se osa nuorista, joka tästä huolimatta jatkoi valtuustossa, oppi parlamentaarisen politiikan tekemisen taitoja ja loi verkostoja kaupunginhallintoon sekä poliittisiin puolueisiin. viikon mittaista EläinFunkotieläinleiriä, johon osallistuvat pääsisivät mm. Boldt tutki väitöksessään nuorten osallistumista nuorisovaltuustossa sekä Helsingissä järjestettävissä RuutiBudjetti-tapahtumissa vuosina 2015– 2018
koulutuksen ja tupakoinnin yhteydessä. Isovanhemmat voivat kompensoida perheen niukkoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia resursseja. Asian kääntöpuoli on se, että negatiivisen mallin tapauksessa ylisukupolvisuus voi johtaa myös vaikeasti katkaistaviin huono-osaisuuden ketjuihin. Aineisto sisälsi myös väestörekisteristä poimitut tiedot eri sukupolvien koulutuksesta, ammattiluokasta, tuloista ja muista taustatekijöistä. SA TU VA AH TE RA /H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Suomen 30. Tieto siitä, äänestivätkö isovanhemmat ja vanhemmat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhdistettiin kolmannen sukupolven äänestämässä käymiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tutkijoiden mukaan nyt olisikin korkea aika ottaa isovanhempien roolin merkitys vakavasti, mikäli halutaan ymmärtää, miten poliittinen passiivisuus kulkee tietyissä perheissä läpi sukupolvien. Lahtisen ja Wassin lisäksi tutkimusryhmässä toimivat kanadalaisen McGillin ylipiston professori Elisabeth Gidengil ja Turun yliopiston professori Jani Erola. Vuoden 2015 vaalien aikainen aineisto koostui yli 200 000:sta alle 46-vuotiasta lapsenlapsesta. Helsingin yliopiston tutkijoiden Hanna Wassin ja Hannu Lehtisen mukaan tulokset kertovat, että isovanhemmilla on merkittävä asema lastenlastensa roolimalleina. I sovanhempien äänestysaktivisuus vaikuttaa siihen, äänestääkö lapsenlapsi aikuisena vai ei, kertoo suomalaiskanadalainen tutkimus. Äänestämättä jättävien isovanhempien negatiivista vaikutusta lapsenlapsen äänestysaktiivisuuteen ei riitä täysin kumoamaan edes se, jos molemmat vanhemmat äänestävät. Naiset äänestivät näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa aktiivisemmin kuin miehet. Tässä äänestysreissulla kolme sukupolvea Keinutien alaasteen koululla Kontulassa Helsingissä. Jollei äänestäminen kiinnosta vanhempiakaan, isovanhempien äänestämättä jättämisen vaikutus lapsenlapsiin vahvistuu entisestään. Tutkimus From Generation to Generation: The Role of Grandparents in the Intergenerational Transmission of (Non-)Voting julkaistiin viime marraskuussa arvostetussa Political Research Quarterly -tiedelehdessä. Äänestämättä jättäminen periytyy isovanhemmilta Eliniän piteneminen kasvattaa mummin ja ukin merkitystä entisestään. 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 30 23.3.2021 7.00 23.3.2021 7.00. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan yksilötason rekisteriaineistoon. eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1987. Erityisen merkityksellistä näyttäisi olevan se, jos isovanhemmat eivät äänestä. Rekisteriaineisto kattoi yli 200 000 sellaista isovanhempaa, joilla oli ainakin yksi lapsenlapsi vuoden 1999 vaalien aikaan. Mitä enemmän tutkimukseen osallistuneilla lapsenlapsilla oli nukkuvien puoluetta kannattavia isovanhempia vuoden 1999 eduskuntavaalien aikaan, sitä epätodennäköisemmin he itse äänestivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Eliniän piteneminen kasvattaa isovanhempien merkitystä entisestään. Tätä ennen vastaavia ylisukupolvisia yhteyksiä on havaittu mm
Lapsiperhe haastaa hyvinvointivaltion Suomessa yksinhuoltajaperheiden köyhyysriski on muita suurempi. Saksan haasteena on päivähoitopalvelujen puute, mikä heikentää äitien työllisyyttä. Hyvinvointivaltion – ihmiskunnan keksinnöistä suurimman ja kauneimman – 140-vuotisjuhlapäivää ei juhlinut kukaan. Espanjassa tämä näkyy lapsiperheiden muita EU-maita suurempana köyhyysriskinä. Sukupuolten tasa-arvoa painotetaan, mutta vanhat stereotypiat haittaavat miehen ja naisen yhtäläistä osallistumista kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Keski-Euroopan maista Saksa on panostanut viime vuosina vahvasti lapsiperheiden etuuksiin ja saanutkin syntyvyyden nousuun. Vallankumouksellisen sosialismin pelossa hän näki kuitenkin viisaaksi tarjota kasvavalle työväenluokalle sosiaalista turvaa. Nykyaikaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa monet edellisten sukupolvien sosiaalisista riskeistä on minimoitu, ja uusia on ilmaantunut tilalle. Myös alueellisen epätasa-arvon kasvu sekä työpaikkojen että perhepalvelujen tarjonnassa haastaa vanhan järjestelmän. V iime helmikuun 15. Hannele Heinänen arvioi väitöstutkimuksessaan Suomen perhepolitiikan tuloksia ja vertailee niitä muiden EU-maiden saavutuksiin dokumenttiaineistojen ja tilastotiedon pohjalta. Tällä hetkellä hyvinvointipelin tärkeimpiä nappuloita ovat väestön ikääntyminen ja siihen liittyen lapsiperheiden merkityksen kasvu. RO D EO LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 31 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 31 23.3.2021 7.00 23.3.2021 7.00. Sosiaalipolitiikasta tuli valtion asia. Hannele Heinäsen mukaan 15.2.1881 on hyvinvointivaltion esihistorian merkittävin päivämäärä. Bismarck oli patavanhoillinen preussilainen aatelismies, eikä häntä tunneta suurena ihmisystävänä. Itä-Euroopan maista Viron perhepoliittiset tukitoimet painottuvat suoriin taloudellisiin tukiin ja kohdentuvat pääasiassa pieniin lapsiin ja äiteihin. päivä oli ihan tavallinen maanantai: ei liputusta, ei juhlapuheita, ei skumppamaljojen kilinää. Heinäsen väitös Perhepolitiikan tulokset puntarissa: Arviointitutkimus lapsiperheiden hyvinvoinnista Suomessa ja Euroopassa tarkastettiin Tampereen yliopistossa helmikuussa. Meillä ongelmana ovat erityisesti yksinhuoltajaperheet, joiden köyhyysriski on selvästi muita lapsiperheitä suurempi. Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck esitti tuolloin maansa valtiopäi villä sosiaalivakuutusta koskevan lakialoitteen, joka merkitsi ensimmäistä askelta köyhäinhoidosta sosiaalisten tulonsiirtojen suuntaan. Suomen yksinhuoltajaperheiden köyhyysja syrjäytymisriskin kasvu kertoo, ettei ennen niin ylivoimainen pohjoismainen hyvinvointimalli ole haavoittumaton uusien sosiaalisten riskien edessä. Etelä-Euroopan maissa valtion rooli on perheiden elämässä huomattavasti ohuempi kuin Pohjoismaissa. EU-maiden keskinäisessä vertailussa Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin kärkimaita
Alkuun pääsee helposti näillä vinkeillä. Pikkulapset ovat luontaisesti kiinnostuneita vieraista kielistä. varhaiskasvatus & koulu Kuinka pienenä LAPSI OPPII UUTTA KIELTÄ. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 32 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 32 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32. Uteliaisuutta kannattaa vahvistaa myös kotona
LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 33 ›› LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 33 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 33 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32. Helsinkiläissiskokset Saimi (vas.), Mandi ja Fiona Korhonen ovat harrastaneet uusia kieliä ja kulttuureita jo päiväkotiiästä. Joka perjantai perheessä syödään sushia, joka on kaikkien yhteinen lempiruoka. Sitä tehdään joko itse koko perheen voimin tai haetaan lähikaupasta
Hän innostui lasten kieltenopetuksesta niin paljon, että perusti oman kielikoulun, joka pohjautuu neurolingvistiseen lähestymistapaan. Mikä on tuo iloinen puheensorina. K uka arvaa, mitä kieltä kuuluu. Kielellisen kehityksen herkkyyskausi alkaa puolen vuoden iässä ja kestää noin yhdeksän vuotta. Kaikki opettajat ovat natiiveja (eli kieltä äidinkielenään puhuvia), ja kieliä on valikoimassa kymmenen. Uudet vanhemmat miettivät usein, minkä kielen he valitsisivat lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. – Tytöistä on tullut hirveän taitavia. Oppiminen tapahtuu ilman vaivaa, kuin itsestään. Kvist oli vanhempainvapaalla ja halusi herätellä lapsiaan havaitsemaan vieraita kieliä. Muutokset säilyvät aivoissa. Nykyään yritämme arvailla myös eri aksentteja. Varhaislapsuudessaan hän oli asunut muutaman vuoden Isossa-Britanniassa ja myöhemmin teininä ja aikuisena pannut merkille, että hänen oli helppo omaksua kieliä. – Herkkyyskausi tarkoittaa, että lasta vie hänen luontainen uteliaisuutensa. Tärkeintä on, että lapsi ylipäätään pääsee kosketuksiin vieraan kielen kanssa. Linguajoyssa opitaan kieltä leikin, laulun ja liikkeen kautta: aisteja herätellään esimerkiksi kokkaamalla yhdessä. – Avainsana on äännekartta. He opettelevat uusia taitteluita erikielisistä YouTube-videoista. Mitä kieltä tuo turistiryhmä pulputtaa. Monikielisyys ei sekoita lapsen päätä Henrietta Kvist ei koskaan palannut vanhempainvapaalta vanhaan työhönsä isoon logistiikka-alan konserniin. Mitä erilaisimpien kielten kanssa lapsi pääsee edes pikkuisen kosketuksiin, sitä enemmän hänen äännekarttansa laajentuu. Hän kehottaakin vanhempia rohkeuteen. 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 34 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 34 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32. Äännekartta kehittyy sitä mukaa, kun lapsi kuulee muita kieliä ja intonaatioita ja alkaa matkia niitä. Sieltä löytyy myös monen kielisiä lastenlauluja. Pikkulapsen äännekartta on joustava, ja hänen on helppo napata vieraan kielen ääntämystä ja puheen melodiaa. Mitähän kieltä edellä kulkeva ihminen puhuu kännykkäänsä. Kun tytöt kävivät pieninä kielikerhossa, siellä opittuja lauluja oli helpompi muistaa ja toistella YouTuben avulla. Hän alkoi lukea neurolingvistiikan tutkimuksia. Liikkuessaan kaupungilla he saattavat esimerkiksi metron portaissa höristää korviaan. Olen heistä ylpeä. Helsinkiläisellä Henrietta Kvistillä on ikioma leikki 7ja 9-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Kvistin mukaan sillä ei ole suurta merkitystä. Kun lapsi opettelee vanhemmalla iällä uusia kieliä – vaikkapa muuttaLapsi voi käydä tiistaina englannin ja lauantaina mandariinikiinan kerhossa. Siskokset tykkäävät origameista. Kvistiä kiinnosti, miten hän voisi tarjota tytöilleen samankaltaisen kokemuksen, vaikka perhe asuikin Suomessa. Puhuuko joku englantia esimerkiksi eteläafrikkalaisittain vai Uuden-Seelannin murteella. Ne vahvistivat hänen oletuksensa: lasten kannattaisi opetella kieliä juuri silloin, kun heidän aivonsa ovat oikeassa vaiheessa. Kielileikki alkoi jo vuosia sitten
Opetuksessa voidaan käyttää esim. Lapsille tehdään näkyväksi monikielisyyttä. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. He voivat opettaa lapsille omalla kielellään lauluja ja leikkejä tai lukea satuja. KIELTENOPETUS PÄIVÄKODISSA JA ESIKOULUISSA Kielellinen herkkyyskausi näkyy myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteissa. Lapsia halutaan rohkaista mm. Esiopetussuunnitelman perusteissa (2014) sanotaan, että esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla kieliä yhdessä lasten kanssa. Monessa päiväkodissa hyödynnetään esim. > Lähde: Opetushallitus Kuopus kysyi eräänä aamuna äidiltään: ”Can you laga mun zapatos?” Kuinka monesta kielestä siinä on sanoja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Usein myös lasten vanhempia saatetaan pyytää lukemaan satuja tai kertomaan tarinoita omalla kielellään. tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia. päiväkodin omaa maahanmuuttotaustaista henkilöstöä tai harjoittelijoita. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 35 ›› LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 35 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 35 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32
Kolmen viikon päästä käsittelyyn voi ottaa jonkin toisen kielen. Valitkaa jokin kieli ja katsokaa lasten kanssa joka päivä parikymmentä minuuttia videoita. Tärkeintä on, että lapsi kuulee ja havainnoi uutta kieltä. Mihin kieleen pienet reagoivat. 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 36 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 36 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32. NÄIN OHJAAT LAPSEN KIELTEN PARIIN Kielikoulun johtaja Henrietta Kvist vinkkaa, miten pienillä jutuilla voi arjessa ohjata lapsia kielipolulle. Vaikka tytöillä oli yhteistä kieltä vain muutaman englannin sanan verran, heistä tuli hyvät ystävät. Pienet tempautuvat yleensä mukaan tarinaan, eikä heitä haittaa, vaikka he eivät ymmärtäisi kaikkea. Henkilökohtaiset kontaktit auttavat kieltenoppimisessa. Kaikki kielet ovat hyviä. – Tärkeintä on, että homma pysyy hauskana, eikä touhua oteta liian vakavasti! YouTubesta löytyy paljon erikielisiä lastenohjelmia ja animaatioita. Kielitaito on tuonut uusia ihmisiä siskosten elämään. Olisiko se teidän lapsenne kieli-ihastus. Kirjastossa on hyvä valikoima erikielisiä lastenkirjoja. Voisitteko tutustua tähän kieleen myös katsomalla videoita. Minkä musiikin tahdissa he alkavat hytkyä tai rallatella. Onko teillä jossain päin maailmaa sukulaisia tai ystäviä, jotka puhuvat muuta kuin suomea. Mitä jos soittaisitte videopuhelun heille. Mandi (kesk.) kertoo tavanneensa 5-vuotiaana lomamatkalla kreikkalaisen tytön. Tai matkustaisitte korona-ajan jälkeen vierailulle. Autossa on kiva kuunnella yhdessä musiikkia. Lainatkaa muita kuin suomenkielisiä kirjoja ja lukekaa niitä yhdessä natiivipuhujan kanssa. Yllätä perheesi ja valitse muuta kuin suomentai englanninkielistä musiikkia, vaikkapa chansoneita tai lattaripoppia
Rakkaus kiinalaiseen kulttuuriin syttyi jo 2014. – Kannattaa seurata lapsen intuitiota. Siihen liittyy niin paljon muutakin: he oppivat eleitä, ilmeitä, makuja värimaailmoja sekä monenlaisia taitoja, kuten puikoilla syömistä – kokonaisen kulttuurin. – Kun oppija saa tunnekokemuksen, uusi asia jää pitkäkestoiseen muistiin. He yhdistelevät sanan sieltä ja toisen täältä. Lapsi voi saada oivalluksen: kas, noinkin voi tehdä tai sanoa ja se on ihan yhtä hyvä tapa kuin se hänelle tutumpi. Äännekartan lukkiutuminen alkaa pikkuhiljaa 8–10-vuoden iässä. Se on sääli. – Meille oli ollut mieheni Samin kanssa aina selvää, että haluaisimme lastemme oppivan kieliä. Molemmat vanhemmat ovat matkustaneet paljon. A-kielenä heillä on espanja: Fiona aloitti sen kolmannella, nuoremmat ensimmäisellä luokalla. Kiinan kielikin on säilynyt harrastuksena. Pikemminkin syy voi löytyä tavasta, jolla kieliä opetettiin koulussa vielä 1990-luvullakin. Sen jälkeen aidon kaltaisen aksentin tuottaminen on vaikeampaa. Sen sijaan se vahvistaa muiden kielten osaamista ja hyödyttää aivotoimintaa. essaan ulkomaille opintojen tai työn perässä – oppiminen käy helpommin. Tutkimustuloksetkin kertovat, ettei monikielisyys sekoita lapsen päätä. Se on valtavan hauskaa! Vaikka ilo korostuu Kvistin puheessa, hän nostaa kieliharrastuksen tärkeimmäksi arvoksi muiden kulttuurien kunnioittamisen. Kieli opettaa arvostamaan erilaisuutta Kieliä voi alkaa harrastaa myös kotona. ”Lapsia ei haittaa, vaikka he eivät ymmärrä kaikkea” Jos helsinkiläisen Korhosen perheen tytöillä, Fionalla, 11, Saimilla, 9, tai Mandilla, 7, on kaverisynttärit, niissä tehdään luultavasti origameja. Anniina Korhonen yhdistää tytärtensä avoimuuden ja rohkeuden kielikerhotaustaan. On tuoksuja ja makuja sekä kokemus yhteisen pöydän ääreen asettumisesta. Miten sitä voisi toteuttaa helposti teillä. Mandariiniklubin tarjoaman hyvän kokemuksen rohkaisemina vanhemmat päättivät hakea tytöilleen hoitopaikat kielikylpypäiväkodista: päiväkotiryhmän aikuiset puhuivat lapsille vain ruotsia. Siksi Linguajoyn kielikerhoissa jokaisen maan ruokaja tapakulttuuri ovat isossa roolissa. Ihailen heidän asennettaan. – Kun kerroimme kielisuunnitelmistamme, meitä peloteltiin, että tytöt alkavat sekoittaa kieliä. Ennen korona-aikaa Kvistin perhe harrasti matkustamista, ja sillä oli tapana opetella yhdessä jokaisen uuden maan perusfraasit. Kieltenoppimisessa pitäisi ottaa huomioon se, että olemme oppijoina erilaisia. Monikielisyys on näyttäytynyt yksinomaan rikkautena. ”Minulla ei ole kielipäätä” Kun vanhemmat tuovat lapsiaan kielikerhoon, he saattavat sanoa, ettei heillä ole kielipäätä. Kvist ehdottaa, että lapsi kokeilisi ensimmäisenä lukuvuonna yhtä kieltä ja menisi jo toisena vuonna jonkin toisen kielen kerhoon. Pian myös Mandi halusi Minimandariineihin, jossa hän aloitti 2-vuotiaana. – Kielissä enemmän on enemmän. – Saimilla alkoi englanti viime syksynä, ja hänen on tosi helppo omaksua sitä. Monesta tuntui, ettei hän osaa kieliä, vaikka kyse oli siitä, etteivät koulun käyttämät metodit sopineet hänelle. Jokainen kieli avaa vähän erilaisen linssin maailmaan, mikä antaa perspektiiviä. Fiona, Saimi ja Mandi ovat kiinnostuneita uusista kulttuureista. Koska hän osaa jo ruotsia ja espanjaa, hän pystyy päättelemään ja arvailemaan paljon. Heitä ei järkytä, jos joku kaappaa heidät yhtäkkiä kadulla poskipusutettaviksi. Äiti Anniina Korhonen otti yhteyttä paikalliseen lastenkielikouluun ja kysyi, olisiko siellä kiinanopetusta pienille. Sekään ei haitannut, etteivät vanhemmat valinneet lastensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englantia. Mikä kieli häntä kiinnostaa. Viime aikoina he ovat löytäneet uuden tavan ”matkustaa”. – Monelle keski-ikäiselle on jäänyt kouluvuosilta stigma, etteivät he osaa kieltä. – Lasten kautta olen tajunnut, ettei kielten opiskelu ole vain puheen opiskelua ja kielioppia. Äidin hän valjasti kaivamaan YouTubesta videoita, joissa taiteltiin origameja kiinaksi. Mitä jos kutsuisitte hänet kylään ja laittaisitte soimaan ranskankielisiä lastenlauluja. kehottaa Henrietta Kvist. Katsoisitteko piirrettyjä englanniksi vai kuuntelisitteko lattarimusiikkia espanjaksi. Onko hän kiinnostunut vaikkapa japanista, vaikkei teillä ole mitään yhteyttä kieleen. – Emme olleet silti koskaan miettineet vaihtoehtona kiinankielistä kerhoa tytöille. Anniina oli lukioikäisenä vaihto-oppilaana Texasissa ja opiskeli myöhemmin Englannissa. Fiona oli ollut vasta muutaman viikon Mandariiniklubissa, kun hän alkoi jo rallatella kotona kiinalaisia lauluja ja opettaa pikkusiskoilleen kiinalaisia leikkejä. Juuri kyky haluta ymmärtää toista ja usko siihen, että voi kommunikoida ilman täydellistä ymmärrystä, on hienoin lahja, jonka he ovat saaneet kielikerhosta. – Lapsia ei haittaa, vaikka he eivät ymmärrä kaikkea. Onnittelulaulu kajautetaan monella kielellä, myös kiinaksi. Sieltä tytöt siirtyivät Lauttasaaren ala-asteen ruotsin kielikylpyluokkaan. Se saa Henrietta Kvistin surulliseksi. Minkään tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että olisi edes olemassa jokin ”kielipää”, Kvist painottaa. Fiona, joka oli tuolloin viisivuotias, oli nähnyt animaation, jossa oli kiinalainen prinsessa. – Isoin juttu, jota haluan tytöilleni välittää kielten opettelun kautta, on erilaisuuden arvostaminen. Lomamatkoilla äiti on huomannut, että siskokset ottavat rohkeasti kontaktia muihin lapsiin, vaikkei heillä olisi yhteistä kieltä. Suomi on pieni maa, ja kun osaa kommunikoida muutenkin kuin suomeksi, saa enemmän kavereita. Hän halusi oppia kiinaa ja tulla isona Kiinan prinsessaksi. Jotkut uskoivat, että heidän suomen taitonsa heikentyy, eivätkä he opi kunnolla mitään kieltä. – Jos menemme kiinalaiseen ravintolaan, tervehdimme ja tilaamme kiinaksi. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 37 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 37 LM3_s32-37_LastenKieltenopetus.indd 37 23.3.2021 7.32 23.3.2021 7.32. He myös ehdottelevat ruokakaupassa ennakkoluulottomasti uusia juttuja. Onko päiväkodissa ystävä, jonka kotikieli on muu kuin teidän, esimerkiksi ranska. Viimeistään yhteinen maailmanympärysmatka suhteen alkuvuosina avasi silmät maailman suuruudelle. Lasta ei sekoita, vaikka hän tiistaina kävisi englannin kielikerhossa ja lauantaina mandariinikiinan
Granaattiomenaa voi latvoa sen varttuessa, jotta se kasvattaisi oksia ja siitä tulisi pensasmainen. Projektin voi aloittaa retkellä lähikauppaan, josta löytyy helppoa kasvatettavaa. paprikasta, kirsikkatomaatista, chileistä ja ananaskirsikoista. Tuloksia syntyy vaihtelevasti, mutta jo istutusvuonna satoa saattaa saada mm. 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 38 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 38 23.3.2021 10.04 23.3.2021 10.04. ilmasto Siemenet multaan! Kasvien kasvattaminen hedelmien siemenistä sopii koko perheen harrastukseksi. | TEKSTI JA KUVAT ANNA PESONEN-SMITH Siemenet: granaattiomena karambola, chili, suippopaprika ja kirsikkatomaatti
ananaskirsikka, kiivi ja passion köynnöstävät. Paras aika on maaliskuulta toukokuulle, jolloin ainakin herneen ehtii laittaa vielä multaan kesäksi. Kirsikkatomaatista ja pitaijasta voitte leikata talteen siivun. Yhden hedelmän voi jakaa ystäväperheiden tai kokonaisen koululuokan kesken. Tarvitaan taimiruukkuja tai vedenpitäviä kierrätyspurkkeja, ruukkusoraa, syötäville kasveille tai taimille tarkoitettua multaa (koristekasveille viherkasvimultakin käy, mutta mustamulta voi olla liian voimakasravinteista), veitsi, lusikka, taloustai wc-paperia, nimikylteiksi leveitä puutikkuja, pestyjä jäätelötikkuja tai varrastikkuja, sanomalehtiä tai muovia lattian suojaamiseen ja sumutinpullo. Punaisen hedelmälihan sisältämistä siemenistä kasvaa Hylocereus polyrhizus -lajike. Kannattaa silti istuttaa tarpeeksi siemeniä yhteen ruukkuun, jotta kaktuksesta tulee söpö mätäs. MENKÄÄ KAUPPAAN. Pitaijasta, jossa on sinipunainen kuori ja vaalea sisus, kasvaa tarhametsäkaktus (Hylocereus undatus). Taimien kasvun seuraamiseksi nimikyltteihin voi laittaa myös istutuspäivämäärän. Harvasiemeninen karambola kasvattaa satelliittimaisen oksaston, mutta siemeniä täynnä olevasta granaattiomenasta voi leikata pensasmaisen. 2. Luomujen kanssa saattaa lykästää helpommin. Kerran kaupan hedelmästä tai vihanneksesta kasvin kasvatettuanne katsotte aamiaispöydän antimia jatkossa uusin silmin. KOOTKAA TARVIKKEET. Ananaskirsikasta voi saada satoa. Moni sitrushedelmä on nykyisin jalostettu mahdollisimman siemenettömäksi, joten niistä löytää siemeniä vain satunnaisesti. Se on kuitenkin täynnä siemeniä, joiden itämisprosentti on erittäin korkea. Siemenet multaan! K aupan kypsistä hedelmistä tai vihanneksista kerättyjen siementen kylväminen on kiehtovaa puuhaa. Halkaiskaa hedelmät. Mm. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 39 ›› LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 39 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 39 23.3.2021 10.04 23.3.2021 10.04. Karambolan kanssa kannattaa olla tarkka, ettei veitsi vahingoita sen keskellä kasvavia harvoja siemeniä. Pitaijan voi jakaa koululuokan kesken. 3. Kerätkää ostoskoriin kokoelma kypsiä siemenellisiä hedelmiä tai vihanneksia, kuten paprikaa, chiliä, kirsikkatomaattia, kuivattuja herneitä, kiiviä, karambolaa, mangoa, ananaskirsikkaa, passionia, pitaijaa eli lohikäärmehedelmää ja granaattiomenaa. Niiden kanssa voi Yksi pitaija voi maksaa jopa 10 euroa. Kirsikkatomaatti on helppo kasvatettava, jonka voi siirtää herneen tavoin parvekkeelle tai ulos ilmojen lämmettyä. 1. ALOITTAKAA ISTUTUS. Monessa hedelmässä ja vihanneksessa siemeniä riittää yllin kyllin. Tykötarpeet löytyvät puutarhamyymälästä tai -osastolta, mutta niitä voi kerätä myös kierrätyshengessä
Kaupoista löytyy myös erityisiä pienkasvihuoneita, joissa on valmiina sammaltai turvepaakkuja ja muovikansi kylvöksen päälle laitettavaksi. paprikasta, chilistä tai granaattiomenasta. Ottakaa runsaasti pieniä siemeniä sisältävistä hedelmistä paperille lusikalla hedelmälihaa, jonka voi puserrella paperiin. Laittakaa ruukkusoraa ainakin niihin purkkeihin, joissa ei ole pohjassa reikää. Anna lapselle tehtäviä ikätason mukaan. Peitelkää siemenet noin sentin kerroksella multaa, ja painakaa nimikyltit tarpeeksi syvälle. Kasvit kasvattavat ensin juurta ja sitten varren. Siemenet: kiivi, passion ja ananaskirsikka. Voitte istuttaa siemenet taimiruukkuihin tai kierrätyspurkkeihin. toimia samoin kuin muidenkin hedelmien ja vihannesten: erotelkaa siemeniä taloustai wc-paperille puhdistettavaksi, apuna voitte käyttää veitsenkärkeä tai lusikkaa. Jotkin kasveista viihtyvät ahtaissa ruukuissa, mutta toiset kaipaavat kunnolla tilaa. taatelista tai karambolasta tai ripotellen useampi siemen esim. Jättäkää valmiit kylvökset lämpimään ja valoisaan paikkaan ja huolehtikaa tasaisesta kosteudesta. Näin pienet mustat siemenet tulevat esiin ja ne voi noukkia veitsenkärjellä. Granaattiomenan siemenet eivät tarvitse edes puhdistusta itääkseen. Eri lajit kasvavat omassa aikataulussaan. Asetelkaa ruukkuihin kirsikkatomaatin tai pitaijan siivu, yksittäinen isompi siemen esim. Tehkää taimille nimikylttejä. Ja soran päälle multaa sen verran, että ruukun yläreunaan jää tilaa pari senttiä. taimikyltteihin kuvien piirtämistä tai nimien kirjoittamista, siementen keruuta, mullan ruukkuihin laittamista, siementen kylvämistä ja niiden peittämistä. TÄYTTÄKÄÄ RUUKUT. 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 40 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 40 23.3.2021 10.04 23.3.2021 10.04. ”Salaojitus” pitää huolen siitä, etteivät taimien herkät juuret huku märkyyteen. Puhdistakaa sitten siemenet hedelmälihasta. 5. Leveämpiin puisiin tikkuihin voi suoraan kirjoittaa nimet tai piirtää kuvat. 4. Varokaa, etteivät siemenet kasaannu yhteen kohtaan. KASTELKAA KYLVÖKSET SUMUTINPULLOLLA. KylLapselle voi antaa ikätason mukaisesti tehtäviä: esim. Ohuisiin varrastikkuihin voi pujottaa sopivan kokoisia kartonkikaistaleita, joihin voi kirjoittaa tai piirtää
Muovisuojaakaan ei tarvita. KATSOKAA JA KOULIKAA. ikkunalauta. Granaattiomena ja pitaija menestyvät huonekasveina, joita voi pitää myös ulkona kesälämpimällä. Sumuttelu kannattaa aloittaa hiljalleen, ettei kylvös homehtuisi. Siementen itämiskyvystä voi varmistua laittamalla puhdistettuja siemeniä kauttaaltaan kosteutetun taloustai wc-paperin väliin, sulkemalla ne muovipussiin tai -rasiaan ja jättämällä vaikka keittiötason nurkkaukseen. Vaativat hieman kärsivällisyyttä: Taatelin, mangon, viikunan, ananaskirsikan, passionin ja sitrusten kanssa ei kannata kiirehtiä. 5–10 sentin korkuisia. Suuri osa kasveista – esim. 6. Jos valoa on liian vähän, kasvi kasvattaa vartta muttei lehtiä. Oliivin tai tamarindin siemeniä voi löytää etnisistä ruokakaupoista. Vasta itäneet siemenet istutetaan multaan! Taatelin voi istuttaa suoraan multaan, mutta sen itäminen voi kestää viikkoja. Sopiva paikka on esim. Pitaijaa kannattaa jättää runsaasti samaan ruukkuun, jotta lopputuloksena on söpön tuuhea mätäs (pitaijan sirkkalehtiä vasemmalla). n VAIHTOEHTOJA Helpot: Herne, kirsikkatomaatti, granaattiomena ja pitaija sopivat ruukkukasveiksi. Pimeämmässä asunnossa auttaa kasvivalo. Moni idättää avokadon laittamalla siemenen hammastikkujen varassa vesilasin reunaan niin, että vedenpinta koskettaa siementä. Siemenet on hyvä puhdistaa hedelmälihasta ja laittaa multaan puhtaina. Kaktusmaisen ulkonäön kehittyminen vie aikaa. Vaikeat: Avokado, oliivi ja tamarindi kaipaavat esikäsittelyä tai reippaasti aikaa varttuakseen. Mangon kova siemenkota avataan varovasti veitsellä. Nopeimmillaan siemenet alkavat itää muutamassa päivässä, joten tilannetta kannattaa tarkkailla samoin kuin kosteuden säilymistä. Toisia voitte laittaa samaan ruukkuun useamman. Pelkästä maissista kasvaa rairuohoa tukevampia, pillimäisiä korsia, jotka kehittyvät kielon kaltaisiksi leveiksi lehdiksi. Kylvökset kaipaavat kuitenkin myös happea, eli ottakaa suoja välillä pois tai tehkää siihen pieniä reikiä. LAITTAKAA RUUKUT LÄMPIMÄÄN JA AURINKOISEEN PAIKKAAN. Silloin taimien juuria ei ole vielä liian hankala erotella toisistaan. Anna lapselle tehtäviä ikätason mukaan. granaattiomena, joka on näyttävä pensaana (taimia kuvassa oikealla). Oliivin siemen laitetaan multaan kärki ylöspäin parin sentin syvyyteen. Tai siirtäkää sopivan kokoinen pöytä ikkunan eteen ja kootkaa ruukut sille. Kirsikkatomaatin tai pitaijan istutettua siivua ei tarvitse kastella pariin päivään lainkaan, sillä hedelmälihassa riittää kosteutta. Herne ja kirsikkatomaatti viihtyvät kesäkasveina parvekkeella ja tuottavat myös satoa. Tällainen on esim. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 41 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 41 LM3_s38-41_SiemenetMultaan.indd 41 23.3.2021 10.04 23.3.2021 10.04. Tamarindista rikotaan kota ja siemenet istutetaan multaan. muovipullon pohjalla tasaisen kosteuden säilyttämiseksi. 7. Kasvit kasvattavat ensin sirkkalehdet, jotka ovat olemassa jo siementen sisällä. VINKKI KEVÄÄLLE Kaupasta ostettujen paukkumaissin ja herneen siemenistä voi kasvattaa parissa viikossa rehevää ruohoa. Monien kasvien sirkkalehdet näyttävät mullasta noustessaan samankaltaisilta ja poikkeavat useimmiten ulkonäöltään kasviin myöhemmin kehittyvistä lehdistä. Erottakaa taimet toisistaan, jotta juurille jää tilaa, eikä kasvien tarvitse kilpailla ravinteista. Taimet voi koulia eli siirtää ne erillisiin kasvuastioihin, kun ne ovat kasvattaneet toisen lehtiparin tai ovat n. läpinäkyvällä muovipussilla varmistaa kosteuden säilymisen. vösten peittäminen esim. Herneen versoja voi myös syödä, jos istutukseen on käytetty syötäville kasveille tarkoitettua multaa. sitrukset – istutetaan yksin. Kummankin itämisessä voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia, jona aikana kylvösruukku kannattaa peittää esim. Sitrushedelmien kasvu voi alkaa nopeasti, mutta ne voivat pitää tuumaustaukoa
ilmasto Katjan näköinen KOTI Katja Korhonen loi kodistaan persoonallisen hankkimalla lähes kaiken kierrätettynä ja itse tuunaamalla. SIRPA PALOKARI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 42 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 42 23.3.2021 8.07 23.3.2021 8.07
Pitkulaisen yksiön päädyssä on keittiösyvennys, jota vastapäätä avautuvat korkeat ikkunat, joihin Korhonen ompeli pitkät eloisat verhot. Katja Korhonen nauttii yksinolosta ensimmäisessä omassa kodissaan. Pärjäsin pitkään ilman, mutta lopulta annoin periksi ja ostin pöydän uutena, Korhonen toteaa hieman nolostellen. Hän on ommellut myös kaikki kotinsa koristetyynyt. Hän on tehnyt itse kotinsa taideteokset, verhot ja lampunvarjostimen. Käsillä tekeminen on luontaista ja mukavaa puuhaa. – Etsin sitä monta kuukautta Tori.fi:stä ja kirpputoreilta mutta turhaan. S oma nelikkö kutsuu tulijaa heti ovelta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 43 ›› LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 43 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 43 23.3.2021 8.07 23.3.2021 8.07. Kun tuolit olivat asettuneet uuteen kotiin, alkoi armoton pöydän metsästys. Hioin ja liimasin ne koulussa, Katja Korhonen, 21, kertoo. Ruskeat, viilupuiset pikkutuolit suorastaan visertävät: tule, tule, leppoisasti paina puuta! – Tuolit löytyivät Padasjoella asuvan mummini vintiltä. Lattialla lekottelevat vanhojen puutuolien ihanat siskot, aidot kirjavat räsymatot, jotka ovat Korhosen äidin kaverin kutomat. Hän sanoi, että saan tuolit, mutta ne kaipaavat kunnostusta
Korhonen on kokenut, ettei oman näköisen, niukkaan kuluttamiseen perustuvan kodin luominen onnistu syöksymällä idean tullen Ikeaan. Se on paikka, jonka saa tehdä sellaiseksi, että siellä viihtyy. Sen Korhonen valmisti kierittämällä liisteröidyn ilmapallon päälle paperinarua. Seuraavaksi on edessä mieluinen homma, sillä muutama tuttava on tilannut maalauksia. Siihen tarvitaan löytöretkeilijän vainua ja pitkäjänteisyyttä. Nyt hän työskentelee ohjaajana Nuorisopalveluiden sisustusja verhoiluyksikössä. R ahaa Katja Korhonen ei juuri mieti, sillä hän kuluttaa minimaalisesti. Esimerkiksi jättiläispeiliä Korhonen metsästi kauan, ja lopulta se tuli hänen luokseen. Jos ei luonto sitä suo, voi napsauttaa päälle hauskan näköisen, pyöreän kattovalaisimen. Vuokra Vaatteita tulee hankittua harvoin, sillä vaatepaljous ahdistaa. – Serkkuni ja hänen naisystävänsä sanoivat, että heillä olisi tällainen ja halusivat antaa sen minulle! Lattialla on Korhosen nikkaroima puinen arkku, joka on täynnä piirustusja maalaustarvikkeita. – Aikaa kuluu paljon töissä ja salilla, mutta tykkään olla myös kotona. Suurin osa tauluista onkin hänen maalaamiaan. Korhonen nauttii syrjäisen asuinalueen rauhasta ja ihanista ulkoilumaastoista. Valoa siis tarvitaan. K atja Korhosen pikkuruinen koti sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Lahden keskustasta Herrasmannin kaupunginosassa luhtitalon toisessa kerroksessa. 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 44 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 44 23.3.2021 8.07 23.3.2021 8.07. Lahteen hän muutti lapsuudenkodistaan Loviisasta ylioppilaaksi päästyään ja opiskeli koulutuskeskus Salpauksessa sisustusartesaaniksi. Siellä täällä tasoja somistavat sievät lasipullot. Takapihalta alkaa kaunis metsikkö, ja kivenheiton päässä on Alasenjärvi. Ne hän noukki talteen työpaikkansa ”saa ottaa”-laatikosta
– Kyllä maailmantila pistää ajattelemaan. Korhonen tuskin muistaa aikaa, jolloin ilmastonmuutoksesta ei olisi puhuttu. Vaatteita tulee hankittua harvoin, sillä vaatepaljous ahdistaa. Hän hommaa lähes kaiken kierrätettynä ja laittaa mielellään tavaraa myös eteenpäin. on kohtuullinen, ja talon pesutuvassa voi pestä pyykit. Vaikka sisustus ja kotoilu ovat muotia, kuluttaminen ei ole tätä päivää. – Vien käyttökelpoiset mutta tarpeettomat vaatteeni UFF:aan. Isoäidin ullakolta löytyneet tuolit saivat uuden elämän, kun Katja kunnosti ne. Muistan jo ala-asteella lukeneeni ilmastonmuutoksesta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 45 ›› LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 45 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 45 23.3.2021 8.07 23.3.2021 8.07. Kavereita minulla on ääripäistä: osa kuluttaa paljon, osa ostaa vähän, kierrättää ja on perillä ilmastonmuutoksesta. Saattaa mennä kuukausia, ettei Korhonen käytä rahaa muuhun kuin laskujen maksuun ja ruokaan. Jonkin aikaa sitten annoin mummille yhden nojatuolin, ja kaverille lupasin antaa tyynyn, joka on ihan hänen näköisensä
Meillä ei ostettu turhaa, ja tapana oli, että viikkorahaa sai, kun teki jotain, esimerkiksi tiskasi tai vei koiraa ulos. Hän nauttii elämäntilanteestaan, eikä pidä kiirettä. 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 46 LM3_s42-46_Kierra?tyskoti.indd 46 23.3.2021 8.07 23.3.2021 8.07. NAL:lla ja sen paikallisyhdistyksillä on noin 4 500 asuntoa, joista kolmanneksessa asuu nuori ensiasukas. Osa lähtee maailmalle huonommista lähtökohdista, ja arjenja taloudenhallinnassa saattaa olla isoja ongelmia. Hänen haaveenaan on iäkäs, sielukas koti, jonne myös elämää kokeneet tavarat hyvin sopeutuvat. Tosin moni nuori hyödyntää taitavasti kierrättämistä ja kirppiksiä, se koetaan trendikkääksi, ja ympäristöasioista ollaan tietoisia. Kynnys kotoa muuttoon kasvaa, jos nuori ei opiskele ja on vapaiden vuokramarkkinoiden armoilla. Oma koti on jokaisen nuoren unelma, ja moni osaa etukäteen haaveilla, miltä sen tulee näyttää. – Vuokrataso on kasvukeskuksissa noussut, ja asunnoista on pulaa. Nuorille on luvassa keväämmällä valtakunnallista asumisneuvontaa verkossa os. Asunnottomia nuoria on edelleen, ja siksi pieniä, kohtuuhintaisia asuntoja on saatava lisää, toteaa Nuorisoasuntoliiton (NAL) verkostoasiantuntija Samuli Liuskari, joka työskentelee nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Siksi asumisneuvontaa on tarjottava kaikille sitä tarvitseville. Kodin perustaminen ja sisustaminen kierrätysmateriaaleilla luo tasa-arvoa, sillä se on mahdollista yhtä lailla vähävaraisille kuin rikkaille, opiskelijoille, työttömille ja työllisille. – Nyt olen etsimässä sellaista ihanaa, vanhaa pitkää senkkiä, jossa on kaappeja. Kaikki asukkaat saavat tarvitessaan tukea liiton asumisneuvojiltaja ohjaajilta. n Oma koti on jokaisen nuoren unelma. – Oma koti, turvallisuus ja asumisen sujuminen on edellytys nuoren hyvinvoinnille. 10 20 30 40 Ruotsi Suomi Saksa EU-28 (2013-2020) Italia Montenegro Ikä, vuotta Naiset Miehet KESKIMÄÄRÄINEN IKÄ, jolloin nuoret muuttavat omilleen eräissä EU-maissa 2019. Sitä ennen edessä on arkisia tavoitteita kuten vakituinen työpaikka. – On mukavaa, että nykyisin löytyy jo esimerkiksi vaatteiden ja taulujen lainaamoita. Tulevaisuudessa Korhonen näkee itsensä vanhan puutalon omistajana. Avokätisiäkin kotona oltiin: kun Korhonen muutti lapsuudenkodistaan Lahteen, äiti laittoi muuttokuormaan monenlaista tykötarvetta, kuten astioita ja kattiloita. > https://nal.fi/ – Olen tosi onnellinen, etten ole ikinä joutunut erikseen opettelemaan rahankäyttöä, sillä ostelukokemukseni ovat peräisin kodistani. MONTENEGRO ITALIA Naiset Miehet SAKSA SUOMI RUOTSI 10 20 30 40 EU-28 (2013–2020) EU RO ST AT , LA BO U R FO RC E SU RV EY . Taitaa olla ikuisuusprojekti, sillä niitä on harvoin myynnissä. Asioita tai tavaroita ei saa pakottamalla, mutta avoimella ja maltillisella mielellä ne saattavat ilmestyä nenän eteen, kun aika on oikea. Mistä nuorelle asunto. Suomalaisnuoret muuttavat kotoa parikymppisinä – hieman nuorempina kuin muualla maailmassa. Useimmat pärjäävät ensimmäisessä kodissaan hyvin ja saavat tukea läheisiltään. I lmastoystävällisyyttä Katja Korhonen voi toteuttaa sisustusartesaanin ammatissaan kannustamalla materiaalien ja tavaroiden kierrätykseen, käsin tekemiseen sekä vaihtamiseen. Asukkaista 10–15 prosenttia on tuetussa asumisessa. – Osan unelmat voivat kariutua, kun he ymmärtävät, mitä kaikki maksaa. T alousahdinko ja koronakriisi ovat saattaneet jarruttaa joidenkin nuorten itsenäistymistä. IKÄ, VUOTTA On mukavaa, että nykyisin löytyy jo vaatteiden ja taulujen lainaamoita
Lastensuojelun Keskusliitto toteutti yhteistyössä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kanssa syksyllä 2020 kyselyn lastensuojelun laitoshoidon työntekijöille ja alan opiskelijoille. * työntekijöistä kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa. Made with 36% 41% 6% 2% 15% Erinomainen tuk i Jonkin verran tukea Ei osaa sanoa Ei lainkaan tukea Riittävä tuki Työntekijöiden kokemus esimiehen tuesta on hyvin vaihtelevaa. Lapsen vuoksi mikä saa työntekijät pysymään tai lähtemään lastensuojelun laitoshuollon työssä. *Kysely toteutettiin 14.9.–4.10.2020. 45% työntekijöistä kokee fyysistä väkivaltaa vähintään muutamia kertoja vuodessa. Koko julkaisu Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät on luettavissa Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilla https://www.lskl.fi/julkaisut/ lapsen-vuoksi/ työntekijöistä ajattelee sosionomi (amk) -opintojen antavan melko hyvät valmiudet työskentelyyn lastensuojelun laitoshoidossa. vastaajista ajattelee työntekijöiden määrän olevan liian alhainen suhteessa lasten ja heidän tarvitsemansa tuen määrään laitoshoidossa. Työn merkityksellisyys. Kyselyyn vastasi 184 opiskelijaa ja173 työntekijää. työntekijöistä kokee asiatonta sanallista kohtelua viikoittain. Työyhteisön antama tuki. Työyhteisöön liittyvät tekijät. 4/5 1/3 keskeisintä syytä, jotka ovat vaikuttaneet työntekijöiden työhön sitoutumiseen : Työn mielekkyys. Halu työskennellä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. 5 LM3_s47_InfoGraafi.indd 47 LM3_s47_InfoGraafi.indd 47 23.3.2021 8.12 23.3.2021 8.12. Kysely suunnattiin sosionomi (amk) -opiskelijoille ja sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneille, lastensuojelun laitoshoidon työntekijöille. Made with Liian paljon Ei lainkaan Jonkin verran Työntekijöiden kokema henkinen kuormittuneisuus työssä 60% 94% 74% työntekijöistä ajattelee palkan olevan liian matala suhteessa työn vaativuuteen
Tunnekasvatus on usein hyvä aloittaa aikuisesta: vasta kun tunteen sallii itselleen, sen voi kestää myös lapsessa. kasvu KIUKKU saa tulla – ja mennä Lapsella on oikeus muttei yksinoikeus kiukkuun. ERJA SAARINEN | KUVAT SUSANNA KEKKONEN 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 48 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 48 23.3.2021 8.24 23.3.2021 8.24
Kiukkuitkun lisäksi reaktiona voi olla ”lällättely”, joka koettelee erityisesti vanhempien kestokykyä. KIUKKU saa tulla – ja mennä Tunne ei nouse tyhjästä. Perheen 5-vuotiaalle esikoiselle erityisen haasteellisia ovat erilaiset siirtymätilanteet. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 49 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 49 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 49 23.3.2021 8.24 23.3.2021 8.24
– Kun tajuaa lapsen olevan keskellä jotain hänen omaa ongelmaansa, kumpuaa itsestä kummasti empatiaa, Saara Soutamo vahvistaa. Mutta kun tilanne on päällä, on vaikea tarttua syy–seurausyhteyksiin. Joskus ehtii muualle sammuttamaan tunteitaan – ellei, niin räjähtää. – Peruskamppailua käydään päivittäisrutiineissa, kuten pukeminen, siirtymiset, nukkumaanmeno. – Kiukkua on ymmärrettävästi vaikea kohdata omassa lapsessa, ellei sitä voi sallia itselleen, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki perustelee. Tunnetaitojen opettaminen lapselle lähteekin aikuisen omien tunteiden ja niiden taustalla olevien tarpeiden tunnistamisesta ja itselle suomisesta. Kokemuksen satoa korjataan parisuhteessa: ei osata jakaa tunteita ja tarpeita vaan ainoastaan sulkeutua pahaan oloon. On jopa toivottavaa, että lapsi saa aineksia oikean ja väärän hahmottamiselle. K un perheessä on 5-vuotias, 3-vuotias sekä 1,5-vuotiaat kaksoset, arkeen mahtuu vauhtia, vaarallisia tilanteita ja hermojen kiristymistä. Kiukun kaaoksessa lapsi on avuton ja purkauksen laannuttua usein kuin kuopassa, josta on vaikeaa päästä yksin pois. – Raivoa nopeimmin nostaa ylimielisyys, kuten kielen näyttäminen tai nimittely. Myös tunnemyönteisyyden yleinen lisääntyminen olisi tarpeen: kiukkukohtausta kaupassa ei pitäisi paheksua vaan tarjota myötätuntoista hymyä tai auttavaa kättä. Kiukkukin on oikeutettu ja mielekäs reaktio johonkin tapahtuneeseen tai tulkintaan siitä. Erityisen pelottavaa lapsesta on olla vihainen läheiselle aikuiselle: ehkä hän ei rakasta minua enää. Helposti aggressiona ilmenevä tunne on syvemmältä nähtynä usein haavoittuvuuden, kuten pelon, pettymyksen, surun tai yksinäisyyden suojatunne. – Kiukunilmaisut ovat lapselle kehityksen voimavaraa. Eli ihan kaikesta ei tarvitsisi kantaa syyllisyyttä, Saara Soutamo pohtii. – Lapsi ei opi käsittelemään tunnetta vaan sen, että vaikea tunne aiheuttaa hylkäämisen. Kiukku on jäävuoren huippu Perinteisesti kiukkua on pidetty lapsen ”tuhmuudesta” tai ”uhmasta” nousevana kielteisenä tunteena, joka pitäisi oppia nielemään tai piilottamaan. Sillä päästäkseen tilastaan eteenpäin lapsi tarvitsee aikuista. Mitään pahaa ei tapahdu, vaikka tunne olisi isokin, Pruuki sanoo. Välillä asiat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tunne voi tuntua hyvältä tai pahalta, muttei ole sitä itsessään. Itkupotkuraivari Jokainen vanhempi tietää, että kiukuttelevan lapsen kanssa tulisi ”pysyä aikuisena” ja että lapsi oppii tunnetaitoja havainnoimalla vanhempiaan. Monikerroksisuuden ymmärtäminen auttaa aikuista hyväksymään tunteen ja löytämään siihen oikean suhtautumistavan. Eihän tämän ikäisen kanssa ole muuta kasvatuskeinoa kuin keskustelu, neljän lapsen äiti Saara Soutamo huokaa. Saara Soutamo pyrkii purkamaan haasteelliset tilanteet esikoisen kanssa kasvatuskeskusteluilla rakentavassa hengessä: ”Välillä kyllä turhauttaa toistaa samoja asioita, kun muutosta ei tunnu tapahtuvan vuosikausiin.” 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 50 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 50 23.3.2021 8.24 23.3.2021 8.24. Yhtä tärkeitä ovat toistuvat kokemukset siitä, että aikuinen kestää hänen tunteensa. Myös vanhemmalla on lupa suuttua. – Räjähdyksen jälkeen tulee häpeä ja katumus: annoinpa taas hienon mallin. Tosin tulee malleja muualtakin. Neuvolassa todettiin, että jos lapsi puree toista, tapaa on tuskin opittu vanhemmilta. Huutoa vastaan voi suojautua vaikkapa vastamelukuulokkeilla, Heli Pruuki ehdottaa. Silloin, kun isompi riepottaa pienempäänsä eikä tottele kieltoa, turhauttaa pohtia, montako toistoa tarvitaan, että tulosta syntyy. Ärtymyksen keskellä voi onnitella itseä: lapsen oma tahto kehittyy normaalisti. – Joskus auttaa huumori. Jos lapsi puree toista, tapaa tuskin on opittu vanhemmilta. Lapsen vienti jonnekin yksin rauhoittumaan ei ratkaise vaan mutkistaa tilannetta. – Itkupotkuraivari vie lapsen turvattomuuden tilaan
1,5-vuotiaat kaksoset saavat kuopuksina joskus isommilta sisaruksiltaan turhan rajua huolenpitoa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 51 ›› LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 51 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 51 23.3.2021 8.24 23.3.2021 8.24. Äitiä tarvitaan silloin rajojen vetäjäksi ja lohduttajaksi
9 Pohtikaa, mikä auttaisi silloin, kun vasta alkaa harmittaa. Mille tarvitaan rajat, lapsen vai omalle tekemiselle, ja miten. Tunteesta ja sen ilmaisusta ei pidä rangaista, mutta käyttäytymisen suhteen rajat ovat rakkautta. 4 Älä uhkaa hylkäämisellä tai jätä lasta emotionaalisestikaan yksin. Oma sisäinen lapsi ja vastuullinen aikuinen pitäisi saada kommunikoimaan keskenään. Tarvitaan tiukat säännöt siitä, ettei toiselle tai itselle saa tehdä pahaa, ei fyysisesti eikä henkisesti. 3 Mieti, mitä tapahtuu. Pääsääntöisesti se vain provosoi. Pyytäkää tarvittaessa anteeksi. 1 Laske kymmeneen – tai sataan. Sitä ei valitettavasti ole: samankaan perheet lapset eivät ole toistensa klooneja. Vanhemmuus on sen puntarointia, miten hyvin tunnen lapseni. Syli on siihen hyvä paikka tilanteessa kuin tilanteessa. – Lapsi tarvitsee sekä kannattelua että ohjaamista. Huutoa vastaan voi suojautua vastamelukuulokkeilla. Lähteenä Heli Pruukin ja Päivi Nurmen kirjoittama Vanhemman kiukkukirja (Kirjapaja 2020). 5 Älä ohjeista tai moralisoi kiukkuista. – On kovaa myöntää, että jonkun lapsen kanssa oma luonne osuu paremmin yksiin kuin toisen. Tarjoa syliä ja lohtua. Vahvista kokemusta toistamalla hänen sanojaan: ”Suutuit, koska olin sinusta epäreilu.” Voit liittyä tilanteeseen omakohtaisella kokemuksella: ”Minustakin aikuiset tuntuivat lapsena välillä epäreiluilta.” 8 Palauta yhteys. Anna lapsen kertoa tilanteesta, ja kerro, mihin itse reagoit. Mitä vihaisena saa tehdä, mitä ei. Hengitä syvään. Mitä tehdä. Ole vanhempana aloitteellinen. Vältä väittelyä ja puolustusasennetta. Pistä itsesi, älä lasta, ”jäähylle”. Ja että tilanteen kärjistyessä yhden kanssa löytää rakentavan ratkaisun ja toisen kanssa tahtoo räjähtää. Aikuisen vastuulla on pitää omat reaktiot hallinnassa. Vanhemmuuden tärkeimpiä elementtejä ovat turvallisuuden vaaliminen ja yhteyden ylläpito – myös ja etenkin haasteellisten tilanteiden jälkeen. Oma ”käsikirja” joka lapselle Ihanteellinen kasvatusopas tarjoaisi toimintamallin kaikkiin haastaviin tilanteisiin. Kerro selkeästi: ”Löydät minut kylppäristä, jätän oven auki.” 2 Älä koske vihaisena lapseen, ellei se ole välttämätöntä turvallisuuden takia. 52 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 52 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 52 24.3.2021 10.17 24.3.2021 10.17. Lastakin voi auttaa syvään hengittäminen tai kiukun purkaminen vaikkapa huutamalla tyynyyn tai nyrkkeilemällä sitä vasten. Sulje hetkeksi suusi, jottet sano jotain, mitä myöhemmin kadut. – Rajan ylittyminen on välillä veteen piirretty viiva. Kerro lapselle, että kaikki on nyt hyvin. 6 Luo turvaa äänellä, eleillä, katseella ja kosketuksella. Asiaa voi pohtia yhdessä lapsen kanssa Heli Pruukin ja Anita Polkutien kirjan Prinsessa ja herne nenässä (Lasten Keskus 2020) avulla. Lempilelu, lempipaikka, kertominen aikuiselle. Mikä Vähän ennen kuin hermot menevät Kun taaperolle iskee päälle itkupotkuraivari tai murrosikäinen paiskoo ovia, kiukku kytkee pois päältä myös aikuiselta järkevän kyvyn ajatella. 7 Kuuntele ja sanoita lapsen tunnetta
Eiväthän kaikki aikuisetkaan toimi aina viisaasti. Meidän lapset keräävät tarroja ”sopuleikkitauluun” ja saavat tietystä määrästä palkinnon. – Pointti ei ole siinä, onko suhde lapseen helppo vai vaikea, vaan onko se läheinen. Näin riita ei synnytä lapsessa pelkoa kaiken sortumisesta. Kaikki on taas hyvin Erityisen tärkeää on viedä tilanne yhdessä loppuun. Tärkeää on ymmärtää ja osoittaa, että kyse on kahden osapuolen dynamiikasta, ei lasten vertailusta tai jonkun leimaamisesta hankalaksi. Parhaimmillaan tunnetaitojen opettelu on lapsen ja aikuisen yhteistyötä. Usein myötätunto, sekä lasta että itseä kohtaan, on paras ja jopa ainoa tie edetä. Heli Pruuki muistuttaa. Niin sovinnonteosta ei tule vallankäytön välinettä, Pruuki korostaa. Tärkeää on oivaltaa, mistä kiukustumisessa oli kyse. on kullekin heistä hyväksi. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 53 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 53 LM3_s48-53_LapsenKiukku.indd 53 23.3.2021 8.24 23.3.2021 8.24. Siihen pitää pystyä myös aikuisen. Ehkä se motivoisi miettimään omaa käytöstä, Saara Soutamo tuumaa. – Suuttumista, tunnetta, ei tarvitse pyytää anteeksi, toisen satuttamista kylläkin. Suhde kestää paljonkin hankausta, jos siinä säilyy luottamus, että olemme rakkaita toisillemme. Tietyllä määrällä voisi vaikka keittää päiväkahvit ihan vain itselleen. Suhde jokaiseen lapseen on erilainen. – Onnistumisen kokemukset kantavat ja kannustavat. Yhteyden palauttamiseen kuuluu lisäksi kyky pyytää anteeksi – jos siihen on todellista syytä. Sovinto tarvitsee myös sanoituksen ”ei ole mitään hätää, kaikki on taas hyvin”. Olen miettinyt, pitäisikö luoda itselle vastaava systeemi: merkintä rakentavan ratkaisun löytämisestä. Perusteellisten keskustelujen sijaan voi riittää toteamus ”olipa kurja aamu”. Sisarusten tasapuolinen kohtelu ei tarkoitakaan samanlaista kohtelua
Niin kävi myös Virpi Lehtoselle. ULLA WILLBERG | KUVAT PASI LEINO 54 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 54 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 54 23.3.2021 11.49 23.3.2021 11.49. Nyt hän on vertaistukihenkilökoulutuksen läpikäynyt kokemuskumppani, joka tukee vanhempia lastensuojelutapauksissa. lastensuojelu Rinnalla kulkija Kun lapsi otetaan huostaan, vanhempi kokee tunnemyrskyn
Hän olisi itse aikoinaan kaivannut vertaistukihenkilöä. Rinnalla kulkija Virpi Lehtonen toivoo, että hän pääsisi pian kokemuskumppanina tukemaan vanhempia, joiden lapsi on otettu huostaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 55 ›› LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 55 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 55 23.3.2021 11.49 23.3.2021 11.49
– Pyrimme kouluttamaan kokemusasiantuntijoita kaikkialle Suomeen, Koivunen kertoo. – Olin niin uupunut, että kerjäsin, että ottakaa tyttö minulta pois. Lastensuojelun asiakkuus jatkui avohuoltona. Hän vain päätyi isojen tyttöjen piireihin ja alkoi matkia kovisten käytöstä, Virpi Lehtonen kertoo. – Olisin silti kaivannut vertaistukea. > www.suomenkasper.fi 56 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 56 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 56 25.3.2021 6.47 25.3.2021 6.47. New Yorkin malli Kasvatus ja perheneuvonta ry Kasperin Voikukkia-toiminta kehittää tukea ja palveluja sijoitettujen lasten vanhemmille. Koko sen tiimi tutustui New Yorkin lastensuojeluun loppuvuodesta 2019. Läpi käytiin lastensuojelun palvelujärjestelmää, lastensuojelulakia, vanhempien ja perheiden oikeuksia, etiikkaa sekä sitä, miten tunnistaa vanhempien vahvuuksia ja voimavaroja. Olin niin uupunut, että kerjäsin, että ottakaa tyttö minulta pois. Onnistuminen riippuu siitä, miten kunnat ja lastensuojelun toimijat lähtevät mukaan. Ihminen, joka olisi antanut toivon kipinää, että selviämme. – Alkoholista tai huumeista ei ollut kyse. Ihminen, jonka kanssa olisin voinut luottamuksellisesti jutella epätoivon hetkinä. Kasper käynnistää vierailun vauhdittamana keväällä oman Soihtu-valmennuksensa, joka kestää 50 oppituntia. Lastensuojelun asiakkuus toi vanhemmat parhaimmillaan yhteisön jäseniksi ja motivoi heitä ryhtymään myöhemmin vertaistukihenkilöiksi. Se ei toiminut toivotusti, joten kolmen kuukauden kuluttua tytär sijoitettiin uudestaan kuukaudeksi. Opetusta järjestettiin noin 100 tuntia elokuusta joulukuulle iltaisin ja viikonloppuisin. Hänet sijoitettiinkin kiireellisesti kuukaudeksi. Aluksi kerroimme omat tarinamme ja työstimme niitä. – Asiakaslähtöisyys motivoi ja sitouttaa vanhemmat, minkä seurauksena huostaanotot ovat vähentyneet merkittävästi, Koivunen kertoo. Kaikki mitä niissä puhuttiin, meni ohi. Jospa minulla olisi ollut tukena toinen vanhempi, joka on kokenut saman. Kaikkein kipeimmin olisin kaivannut kumppania palavereihin, joissa keskityin vain seuraamaan, miten tytär käyttäytyy. Hän kiittää myös äitiään, joka jaksoi rohkaista ja kannustaa. – Hänelle tuli tosi kova murrosikä. Lehtosen vaikeat vuodet äitinä alkoivat, kun hänen tyttärensä täytti 13 vuotta ja siirtyi yläkouluun. Onneksi, sillä muuta vaihtoehtoa en enää nähnyt. Tilanne kärjistyi puolessa vuodessa. Lastensuojelu onnistui yksinhuoltaja Lehtosen perheen kohdalla hienosti, mistä hän on kiitollinen. – Työskentelimme pienryhmissä. Mutta minua kannustettiin, että ei Virpi, se on ihan viimeinen vaihtoehto. Alkutapaaminen järjestetään viimeistään silloin, kun ensimmäisestä lastensuojeluilmoituksesta on kulunut 72 tuntia. Kaikille vanhemmille tarjotaan heti vertaistukihenkilöä (Parent Advocate), joka on vanhemman puolestapuhuja ja sillanrakentaja. – Työnkuva on monipuolinen. Lastensuojelu ojensi minulle lankoja, siis tukitoimia, toisensa perään. Valmennuksen tai mentoroinnin läpikäytyään he toimivat kokemusasiantuntijoina tasavertaisina muiden tiimin jäsenten kanssa ja osallistuvat kehittämistyöhön. – Tapasimme viiden lastensuojelujärjestön edustajia johtajista tiiminvetäjiin ja vertaistukihenkilöihin. Hän kouluttautui viime syksynä kokemuskumppaniksi ensimmäisten joukossa Perhekuntoutuskeskus Lausteella Turussa. Tartu, Virpi, vielä tähän, yritetään tätä! Äiti ja tytär pääsivät huostaan perheenä. Kaikki tarinat olivat ihan erilaisia. Otin kiinni aina uudesta, mutta ei sekään toiminut. Kasper on mukana myös Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa. Omassani oli neljä vanhempaa. Palveluja hyvin matalalla kynnyksellä vanhemmuustaitojen tukemisesta päihdekuntoutukseen on tarjolla enemmän kuin Suomessa. Juuri niin tapahtui, Virpi Lehtonen sanoo. Osa vertaistukihenkilöistä saattoi vanhempia konkreettisesti palveluihin ja katsoi, että vanhemmat ottivat niitä vastaan. Heidän palkkansa maksaa New Yorkin kaupunki. Vaikuttavinta oli nähdä, miten hienosti vertaistukihenkilötoiminta on New Yorkissa nivottu osaksi lastensuojelujärjestelmää, asiantuntija Mirjami Koivunen kertoo. – Muistan aina, mitä Lausteella sanottiin: emme ole täällä neuvomassa vanhempia, vaan hakemassa vaihtoehtoja, jotta yhteispeli nuoren kanssa toimii. K un kuulin koulutuksesta, tiesin heti, että se on minun juttuni, turkulainen Virpi Lehtonen, 50, kertoo. – Pyysin, että lastensuojelu ottaisi tytön rauhoittumaan. Koulu teki tyttärestä useita lastensuojeluilmoituksia poissaolojen vuoksi
Virpi Lehtosella on aina ollut läheiset välit tyttäreensä, jonka pojan kanssa hän käy ulkoilemassa Ruissalon saaressa Turussa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 57 ›› LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 57 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 57 23.3.2021 11.49 23.3.2021 11.49
Tatu Moision mielestä on korkea aika, että vanhempien ääni tulee paremmin kuulluksi lastensuojelussa. Tavoitteena on vallankumous lastensuojelussa. Tavoite on valaa voimaa vanhemmuuteen vertaistuen ja lastensuojelun asiakkuuden myötä. Hän odottaa innolla pääsyä kentälle. Olen kasvattanut molemmat lapseni samalla tavalla, mutta vain toiselle tuli teiniangsti. – Se on ollut perheemme onni. Esikuva on New Yorkin malli, jossa jokaisella vanhemmalla on oikeus vertaistukihenkilöön. Samalla vanhemman asema lastensuojelussa vahvistuu. – Kokemuskumppanit ovat koulutettuja oman kokemuksensa asiantuntijoita, joilla on arvokasta omakohtaista tietoa lastensuojelusta asiakkaana ja lastensuojelulapsen vanhempana, hankepäällikkö Tatu Moisio määrittelee. Onko nälkä, hän kyseli alakerrasta. – Vanhemmat nähdään mallissa aktiivisina oman elämänsä asiantuntijoina. Lastensuojelun asiakkuus ei ole häpeä, Lehtonen korostaa. – Tyttäreni on niin positiivinen ja ihana ihminen kuin olla voi. – Kun lapselle tulee ongelmia, ajatellaan, että hirveä perhe. Kokemuskumppani voi myös toimia pienryhmävetäjänä tai kehittämisja vaikuttamistyössä. He ovat nykyään parhaimpia ystäviä, ja 19-vuotias tytär asuu jo omillaan. Moisio korostaa, että olennaista on saada Suomeen sama ajatusmalli asiakkaasta kumppanina – ei niinkään tietty toimintatapa. He työskentelevät tasavertaisina palkattuina työntekijöinä osana lastensuojelun tiimejä. Ei se niin mene. Vallankumous lastensuojelussa Kokemuskumppani-koulutus on kehitetty Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa. Hänestä on iso epäkohta, jos vanhemmat eivät pelon vuoksi hae apua. Ei oo, vastasi tytär yläkerrasta. Lasten ollessa pieniä hän haki neuvoja perheneuvolasta. Asuinpaikkaakaan ei voi syyttää, asuimme rauhallisella alueella. Mikä valaisi luottamusta enempää kuin että sossuihmisellä on tarjota tämmöinen tavallinen ihminen välittäjäksi rinnalle kulkemaan. Hän muuttuu aktiiviseksi toimijaksi, joka osallistuu myös kehittämistyöhön ja voi nostaa esiin huomaamiaan epäkohtia. Kokemuskumppanit pääsevät koulutuksen lopuksi harjoittelujaksolle Lausteen yhteistyökumppanien organisaatioihin näyttämään osaamistaan. Näin tilanteet ohitettiin. Inhoan riitaa, ja minun oli vaikea ottaa äyskäisyjä vastaan. Ongelmia voi tulla kenelle vaan. – Meitä ensimmäiseltä kurssilta valmistuneita on 15. Aika näyttää, voisiko kokemuskumppani olla myös Suomessa tasavertainen, työsuhteessa oleva työntekijä. Asiakkaasta kumppaniksi -hanke kannustaa kuntia hyödyntämään kokemuskumppaneita ja maksaa aluksi hankerahoituksesta heidän palkkionsa. – Toivomme, että he juurtuisivat tiimien asiakastyöhön ja että kunnat hankkisivat itse heidän palvelujaan hankkeen päätyttyä. n Kun lapselle tulee ongelmia, ajatellaan, että hirveä perhe. Olisi hienoa, jos meitä tarjottaisiin vanhemmille heti ensimmäisestä lastensuojeluilmoituksesta. – Lastensuojelusta on netissä paljon kauhutarinoita , ja varmasti asioita menee myös pieleen, Virpi Lehtonen sanoo. – Äidin ääni, katsekin voi ärsyttää teiniä. – Näin voidaan tuoda kokemuksellista tietoa akateemisen tiedon rinnalle. Se on unelmamme. Mukana ovat Turku, Kaarina, Naantali ja Salo sekä yhdeksän lastensuojeluyhdistystä tai -järjestöä. Hän oppi WhatsApp-viestittelemään tyttärelleen kotosalla. – Ymmärsin, että olemme erilaisia: hän tarvitsi tilaa tunnekuohun tullessa. Meneillään on jatkuva haku. Vaikeuksista huolimatta äiti ja tytär ovat aina olleet läheisiä. Vuoden 2022 loppuun mennessä koulutetaan noin 100 kokemuskumppania Varsinais-Suomeen. Asiakkaasta kumppaniksi -hanke on kolmivuotinen (2020–2022) STEA-rahoitteinen kehittämishanke > www.lauste.fi 58 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 58 LM3_s54-58_KokemusKumppani.indd 58 23.3.2021 11.49 23.3.2021 11.49. Pystymme juttelemaan kaikesta. Lehtonen ei ole koskaan epäröinyt avun hakemista. Lehtonen alkoi myös antaa rauhoittumisaikaa tyttärelleen
6 kk . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Kesto 3 kk 29,50 . MA AIL MA AUTA LASTA LÄKSYI SSÄ! | LASTEN KIRJOIS SA PRINSE SSATKI N RAIVOA VAT SAARA NISKAL A ON YLI 70 SIJOITE TUN NUORE N ÄITI | MITEN OTTAA HUOLI PUHEEK SI PÄIVÄK ODISSA . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . 6 kk . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 12 kk . 12 kk . Kesto 6kk 46,00 . Itselleni . Digi 12 kk 55,00 . Lahjaksi . Määräaikaistilauksena . Eurooppaan 12 kk 30 e . vee LM3_s59_Palvelusivu.indd 59 LM3_s59_Palvelusivu.indd 59 24.3.2021 9.58 24.3.2021 9.58. n > l palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Opiskelijatilauksena . tilaat lehden . LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 6 kk . vee MA AIL MA TANJA POUTIAINEN-RINNE: ”KANNUSTETAAN LAPSIA LIIKKUMAAN!” LÄKSYAPUA PAPERITTOMILLE LAPSILLE | KUN VANHEMPI VAATII LIIKAA… NUORET & KORONA | ONKO LASTENSUOJELUN TIETOTURVA RIITTÄVÄ. Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 3 kk . Kestotilauksena . vee . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. LUKIOSTA SELVIÄÄ HENGISSÄ LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 3 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikainen 6 kk 56,00 . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA KIELELLISEN KEHITYKSEN HERKKYYSK AUSI ALKAA PUOLEN VUODEN IÄSSÄ: MANDI, SAIMI JA FIONA OVAT HARRASTAN EET VIERAITA KIELIÄ JO KAUAN TURUN PIISPA MARI LEPPÄNEN ON 30 LAPSEN TÄTI | MITEN KIUKKU SELÄTETÄÄ N. Lahjatilauksena . | NUORE LLE VOI OPETT AA VIHAN HALLIN TAA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 1 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. TEE TILAUS os. 12 kk . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa
koulu Lukiosta SELVIÄÄ HENGISSÄ Lukiolaisen selviytymisopas syntyi perheprojektina, ajatuksia ja tekstejä yhdessä työstäen. Sisarukset Taimi Huotilainen (vas.) ja Helmi Uusitalo löysivät kirjoitusaikaa opintojensa lomasta. 60 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 60 LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 60 23.3.2021 10.17 23.3.2021 10.17
Pieni ulkoilu on usein hyvä apu, Uusitalo sanoo. – Lukion ensimmäinen vuosi menee usein jo pakollisten kurssien suorittamisessa, ja omia valintoja voi miettiä opintojen aikana. Silloin niihin kannattaa suhtautua vain läpipääsemisen ajatuksella. Toisaalta on oppiaineita, joita kannattaa opiskella, jollei tiedä, mihin lukion jälkeen suuntaa. – Tunnista tilanteet, jolloin et pysty keskittymään, ja pidä silloin taukoa. Nuoret tietokirjailijat ja nykylukion kokemusasiantuntijat Taimi Huotilainen ja Helmi Uusitalo sanovat, että lukio on juuri niin haastavaa kuin siitä itselleen rakentaa. Helmi Uusitalo suoritti lukionsa alkuperäisen suunnitelmansa mukaan neljässä vuodessa Ressun lukiossa Helsingissä. Samalla saa aikaa ystävyyssuhteille, jotka ovat tärkeitä myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. En ole kovin hyvä kielissä, enkä pidä niiden opiskelusta, mutta lukiossa koin, että se oli hyvä valinta. Jotta jaksaisi jaksosta toiseen, on tärkeää muistaa huolehtia perusasioista eli syömisestä ja unesta. Vaikka lukio mielletään usein kolmivuotiseksi, nykyisin moni suorittaa sen pitemmän ajan kuluessa. Kirja tarjoaa keinoja, joilla massiiviselta näyttävä yleissivistävien opintojen paketti paloitellaan sopivan kokoisiin osiin siten, että muukin elämä pysyy matkassa mukana. Helmi Uusitalo kertoo opiskelleensa yhdessä kurssikavereiden kanssa myös etäyhteyden välityksellä. ELINA TEERIJOKI | KUVA LIISA HUIMA U upuneista lukio-opiskelijoista ja lukio-opintojen raskaudesta puhutaan julkisuudessa paljon. Tänä keväänä on edessä ylioppilaskirjoitusten täydentämistä: Huotilainen harkitsee sosiaalitieteellisiä opintoja, joita varten pitää kirjoittaa vielä yhteiskuntaoppi. Jokainen opettaja pitää tietysti omaa oppiainettaan tärkeänä, ja koulutuksen yleissivistävyyden vuoksi aineiden kirjo on suuri. Helpommin sujuu, jos ymmärtää, että kaikkia oppimääriä ei pystykään sisäistämään täysin. – On fiksumpaa mennä illalla ajoissa nukkumaan kuin lukea kokeeseen koko yö, Taimi Huotilainen sanoo. Helmi Uusitalo, 23, opiskelee fysiikkaa Aalto-yliopistossa ja aloitti juuri maisterivaiheen opinnot. On parempi priorisoida niitä oppiaineita, joista itse on kiinnostunut, he sanovat. Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen tai esimerkiksi luonnontiedeaineiden laajojen opintojen jakaminen useammalle lukukaudelle on monen opiskelijan valinta. Se tarkoitti, että viimeisenä vuotena oli jopa aika rentoa. Lyhennä koulupäivää, pidennä opiskeluaikaa Lukiossa koulupäivät ovat usein pitkiä. He ovat kirjoittaneet omia kokemuksiaan pohjana käyttäen yhdessä äitinsä, aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa Lukiolaisen selviytymisoppaan (PS-kustannus). Ei ole mikään ongelma muuttaa suunnitelmia lukion aikana, Huotilainen sanoo. Opetuksen seuraaminen pelkän ruudun välityksellä on haaste motivoituneenkin opiskelijan keskittymiselle. Hyödynnä vertaistukea Jos lukio-opiskelijalla ei ole selvää kuvaa, mikä on tärkeää oman jatkosuunnitelman kannalta, voi tiedon runsauden keskellä hämmentyä. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 61 ›› LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 61 LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 61 23.3.2021 10.17 23.3.2021 10.17. – Olisipa joku kertonut jo lukion alussa, ettei kaikkeen voi panostaa parastaan! Lukiosta voi tehdä todella vaikean, jos haluaa suorittaa kaiken täydellisesti. Jatko-opintosuunnitelmat muuttuivat lukiovuosien aikana, mutta pidin aiemman opiskelurytmin. Taimi Huotilainen, 19, on tuore ylioppilas. Kolmessa vuodessa lukion suorittavilla opintoja on usein kahdeksasta neljään ja päälle läksyt, joihin voi kulua tunteja. Se, että päästää itsensä välillä helpommalla, auttaa myös välttämään uupumusta. – Ajattelin alun perin hakea lääketieteelliseen, ja siellä tarvittavista luonnontiedeaineista oli paljon kursseja. Palautumisen eli ne ajat, jolloin ei opiskele, voi kirjata vaikkapa lukusuunnitelmaan, jos pitää suunnitelmien laatimisesta. Hänellä opiskeluaikaan vaikuttivat harrastukset: musiikki ja tavoitteellinen urheiluharrastus, joille hän halusi varata aikaa. Nyt lukio-opinnot ovat lähihistoriaa – Olisipa joku kertonut jo lukion alussa, ettei kaikkeen voi panostaa parastaan! toisaalta lähellä mutta sen verran kaukana, että omia silloisia valintoja voi jo kyseenalaistaa. Tuoreen Lukiolaisen selviytymisoppaan tekijät Taimi Huotilainen ja Helmi Uusitalo suosittelevat kirjaamaan lukusuunnitelmaan myös palautumisen. Esimerkiksi laajan matematiikan opinnoista saa lisäpisteitä monessa jatko-opintopaikassa. Hän suoritti tavallisen lukion, mutta harrastavalle nuorelle myös joustava ja harrastusten vaatimuksia ymmärtävä erikoislukio voi olla hyvä valinta. – Kirjoitin kolme pitkää kieltä, mikä jälkikäteen ajatellen tuntuu hullulta. Molemmat nuoret suosittelevat hyödyntämään vertaistukea, esimerkiksi opiskelemaan yhdessä ystävien kanssa. Taimi Huotilaisen opinnot Viikin normaalikoulun lukiossa kestivät kolme ja puoli vuotta. Aamutunteihin kannattaa valmistautua viime tippaan torkutuksen sijaan aamupalalla, ja kun keskittyminen alkaa rakoilla, tauko auttaa. Kaikki lukiokurssit eivät välttämättä motivoi opiskelijaa. Tänä talvena monessa oppilaitoksessa on eletty etäopintojen aikaa. Uusitalo kertoo löytäneensä oman alansa, fysiikan, vasta lukion aikana
Jos kehon toimintojen mittaaminen kiinnostaa, unen pelillistäminen voi olla yksi keino sen määrän lisäämiseen. Myös näitä asioita Lukiolaisen selviytymisopas sivuaa. 2021 AKU ANKKA -LEHTI SUOMESS A 70 VUOTTA © D IS N E Y Ludviginkatu 2–4, Helsinki • Puh 020 720 9810 Avoinna ma–su klo 11–17 • www.paivalehdenmuseo.fi KYSY MITÄ VAIN! Aivotutkija Minna Huotilaisen ja hänen tytärtensä Taimi Huotilaisen ja Helmi Uusitalon Lukiolaisen selviytymisopas (PS-kustannus 2021) on monipuolinen ja selkeä kirja kaikille lukio-opinnoista kiinnostuneille – olipa rooli opiskelijan tai hänen läheisensä. Moni nuori nukkuu liian vähän. Lukiolaiselle on hyödyllistä miettiä opiskelustrategioita, joita kirjassa esitellään luvun verran. Viivyttely saattaa auttaa voittamaan aikaa haastavaan tehtävään, mutta toisaalta lyhenevä työaika stressaa. Kirjassa on palasteltuja vinkkejä sekä opiskelijoille että heidän vanhemmilleen, jotka voivat myös olla hämmentyneitä nykymuotoisen lukion äärellä. Ainakin minulle, ensimmäistä vuotta lukiota käyvän nuoren äidille, kirjan ajatukset esim. Alkuluvut kertovat lukion valinnasta ja sen aloittamisesta, lopussa sivutaan lukion jälkeistä elämää kuten pääsykokeita ja mahdollista välivuotta. Kirjaan on myös haastateltu useita nuoria, jotka kertovat omista kokemuksistaan esim. huomioita oppimisen psykologiasta ja kehityspsykologiasta: lukion aloittava nuori kypsyy vielä, eikä siis ole ihme, jos suunnitelmat ja haaveet menevät lukion aikana uusiksi. Minna Huotilainen kirjoittaa sekä äitinä että tutkijana ja tuo kirjaan esim. kaksoistutkinnon suorittamisesta tai erikoislukio-opinnoista. Äiti-Huotilaisen ääni arvatenkin kuuluu myös jaksoissa, joissa käsitellään harrastusten, ravinnon ja palautumisen vaikutusta opiskelun sujumiseen. Nuorten ääni kuuluu kirjassa vahvana, kun Taimi Huotilainen ja Helmi Uusitalo kertovat lukio-opintoihin liittyvistä oivalluksistaan, joista toisetkin voivat hyötyä. Vetkuttelu kiinnostaa tutkijoita Kiinnostavaa on lukea monen tunnistamasta prokrastinaatiosta eli vetkuttelusta, joka askarruttaa tutkijoitakin. Miksi sitä mieluummin vaikkapa suursiivoaa huoneensa kuin alkaa kirjoittaa esseetä, jonka pitäisi olla valmis seuraavana päivänä. Nuorta itseään saattaa askarruttaa myös, miten vaihto-opiskeluvuosi vaikuttaa elämään ja opintoihin – tai vaikkapa se, onko vanhojen tansseissa pakko pukeutua prinsessamekkoon, jos ei halua. Juuret antaa siivet! HAKU KÄYNNISSÄ! kesalukioseura.fi Omakielisiä kesäleirejä pakolaislapsille ja -nuorille 62 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 62 LM3_s60-62_Lukiolaiset.indd 62 23.3.2021 10.17 23.3.2021 10.17. ”Kiva seikkailu, jossa oppii uusia taitoja, itsenäistyy ja saa uusia kavereita” MAAILMAN PARHAITA LASTENLEIREJÄ OSOITTEESSA LEIRI.FI Asiakaspalaute leirin jälkeen kesällä 2020 Lukemisen juhlaa! 23.4.-24. Kirja on suunniteltu luettavaksi pätkittäin ja tarpeen mukaan. 10. lukion suorittamisesta pidennettynä olivat tervetulleita ja rauhoittavia
Suomikaan ei ole varjellut luontoaan. Lentoveroa ei ole saatu toteutettua, mutta Finnair on saanut tuntuvia korona-avustuksia. Koronasta huolimatta Suomen ylikulutuspäivä eli päivä, jolloin Suomi oli kuluttanut osansa maailman luonnonvaroista, oli tänä vuonna 10. Luonnon monimuotoisuus häviää hurjaa vauhtia, 10 prosenttia maailman ilmastopäästöistä on päästetty ilmakehään vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen, eikä ilmaston lämpenemistä ja luonnon monimuotoisuuden katoa ole saatu pysäytettyä. Lapsilla ja nuorilla on vain vähän sananvaltaa ja mahdollisuuksia puuttua nykyiseen luonnon ja ilmaston tuhoamiseen. Minkälaista tämä aikuisten huoltenpito sitten on. Tämä synkkä tulevaisuudenkuva voidaan vielä estää, sillä ilmastoja biodiversiteettikriisit johtuvat inhimillisestä toiminnasta, jolla ne voidaan myös pysäyttää. Kuinka hyvin tämä oikeus toteutuu. Anna siis äänesi lapsesi ja hänen lapsiensa tulevaisuudelle. Voimme kehittää yhteiskuntaamme fossiilikapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta inhimilliseen, luonnon hyvinvointiin panostavaan ja planetaarisia rajoja kunnioittavaan yhteiskuntaan – jos vain niin haluamme. Ilmastoja biodiversiteettikriisit eivät nimittäin enää odota. kolumni nuorten ja heidän lastensa elämään. Anna ääni lapselle Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä. pykälässä. ” Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, ” lukee Suomen perustuslain 20. Kuntatasolla tehdään paljon erittäin tärkeää ilmastotyötä, ja mahdollisuuksia päästövähennyksiin on paljon. Luonnon ja ilmaston tuhoaminen vaikuttaa hyvin konkreettisesti nykyisten ATTE AHOKAS POHTII, OVATKO AIKUISET ONNISTUNEET HUOLEHTIMAAN SIITÄ, ETTÄ ELINYMPÄRISTÖ SÄILYY ELINKELPOISENA LASTEN TULEVAISUUDESSA. Lapsilla ja nuorilla – saati sitten tulevilla vielä syntymättömillä sukupolvilla – ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisen tulevaisuuden ihmiskunta valitsee. Onkin äärimmäisen tärkeää, että kunnanja kaupunginvaltuustoihin valitaan valtuutettuja, jotka välittävät luonnonja ilmastonsuojelusta, eivätkä ole valmiita uhraamaan tulevia sukupolvia lyhytnäköisen voitontavoittelun edessä. Ikäraja äänestämiseen ja ehdolle asettumiseen on 18 vuotta, ja sama pätee kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen. Joudumme elämään maailmassa, jossa on huomattavasti nykyistä enemmän pakolaisuutta, luonnonkatastrofeja, pandemioita, ruokakriisejä, nälänhätää ja sotia. Kunnilla on laajat mahdollisuudet edistää muutosta kohti ekologista Suomea metsien suojelusta päästöbudjetointiin ja kasvisruoan lisäämiseen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleja sanottiin ilmastovaaleiksi. Nyt me tarvitsemme ilmastokuntavaalit. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 63 LM3_s63_Kolumni_AA.indd 63 LM3_s63_Kolumni_AA.indd 63 24.3.2021 7.17 24.3.2021 7.17. huhtikuuta. Ilmastoja ympäristöpolitiikka tuntuu helposti unohtuvan, kun puhutaan kuntapolitiikasta. Aikuiset vakuuttavat, että he suojelevat lapsia ja nuoria, jotta nämä voivat elää huolettomina, etsiä itseään ja opiskella. Vaikka hallitus on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, ei toteutus vakuuta. Suomalaisen valtionyhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper avasi vuonna 2020 uuden hiilivoimalan Saksaan
ANNIINA MIKAMA | KUVA ERIKA VIK 64 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s64-65_LANU.indd 64 LM3_s64-65_LANU.indd 64 23.3.2021 11.24 23.3.2021 11.24. lukeminen LUKEMISTA lapsille, näkyvyyttä kirjoille Virtuaalinen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuusfestivaali tuo yhteen kaikenikäiset kirjallisuuden ystävät
ti Sini Helminen. – Viimekeväisen palautteen perusteella uskon, että festivaalille on valtava kysyntä. Erika Vikin mielestä huolipuheen sijasta voisi keskittyä konkreettisiin tekoihin. – Vaikka oma lapsi ei lukisi perinteisiä kirjoja, ei se välttämättä tarkoita, etteikö hän lukisi lainkaan tai ettei hänen lukutaitonsa kehittyisi. Tarkoituksena oli tarjota lapsille ja nuorille yhteisöllistä tekemistä kotisohvilta käsin. Kallion lukiolaiset ja kahden peruskoulun 4.-luokkalaiset tuottavat festivaalille omia ohjelmanumeroita. Lue lisää os. Somessa nuorilla on matala kynnys kommentoida ja esittää kysymyksiä – tai lähettää sydämenkuvia . Tutkivatko huolellisesti fanittamansa muusikon sanoituksia. Yleisöä oli keskimäärin nelinkertaisesti tavanomaiseen kirjamessuyleisöön verrattuna. Noita tekstejä tulkitessa voi löytää uusia ajatuksia ja kehittää lukutaitoaan samoin kuin kirjallisuudesta. – Haluamme tehdä kirjallisuudesta ja kaiLANU! -festivaali sai alkunsa yksittäisestä twiittiketjusta koronakeväänä 2020. Suunnittelussa ovat olleet mukana myös äidinkielenopettajat ja nuoret itse. Vik on siirtänyt hetkeksi syrjään kirjoitusprojektinsa, sillä festivaalin tuottajana toimiminen käy jo työstä. Festivaali toteutetaan myös tänä keväänä. Festivaali tuo esiin nykykirjallisuuden uusimpia trendejä: lavarunoutta, rap-lyriikkaa ja verkkosarjakuvia. kesta siihen liittyvästä kiehtovampaa ja helpommin lähestyttävää, sanoo Eerika Vik. Tapahtuma esittelee yli 70 kotimaista lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjaa tai sarjakuvaa. > www.lanufestarit.fi ”Lukutaitoa voi kehittää muutenkin kuin lukemalla perinteistä kirjallisuutta”, sanoo Erika Vik. Tapahtuma pantiin pystyyn talkoovoimin. Mutta on se hauskaa ja antoisaakin. Tapahtuman verkkosivulta löytyy tehtävämonisteita, jotka on tarkoitettu hyödynnettäviksi opetuksessa alaja yläkouluissa sekä lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Suosituimmissa esityksissä vierailijoita oli useita satoja, mikä on huikea saavutus usein kirjallisuuskeskustelun marginaaliin jäävälle lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuudelle. Sanoista tekoihin Monet nykyvanhemmat ovat huolissaan, kun lapsia ei kiinnosta lukeminen. Ikäryhmille räätälöidyt kirjavinkit toteuttaa kirjavinkkari ja lukuaktivisLiveohjelmiin osallistuminen on lapsista ja nuorista jännittävää. Siispä koko ohjelma vietiin sinne, missä nuoriso muutenkin viettää aikaansa, eli someen. Positiivista palautetta on tullut myös nuorelta yleisöltä. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 65 LM3_s64-65_LANU.indd 65 LM3_s64-65_LANU.indd 65 23.3.2021 11.24 23.3.2021 11.24. Työryhmään kuuluvat lisäksi kirjailijat Katri Alatalo, Anniina Mikama, Elina Pitkäkangas, Elina Rouhiainen ja Mikko Toiviainen. Kallion ilmaisutaidon lukion KirjaKallio-ryhmän opiskelijat toimivat myös ohjelman juontajina. Kirjailija ja kuvittaja Erika Vik kutsui tuolloin kotimaiset lastenja nuortenkirjailijat, kuvittajat ja sarjakuvantekijät toteuttamaan yhteistä virtuaalitapahtumaa. … Nuoret mukaan ideoimaan ja tekemään Tänä keväänä ohjelma koostuu kirjantekijöiden työtä esittelevistä dokumenteista, paneelikeskusteluista ja tekijähaastatteluista sekä Instagram Live -lähetyksistä. Kaikki ohjelmat Instagram Live -lähetyksiä lukuun ottamatta näytetään festivaalin YouTube-kanavalla. Onhan oman suosikkikirjailijan kohtaaminen kenelle tahansa suuri elämys. – Erityisesti liveohjelmiin osallistuminen vaikutti heistä jännittävältä, ja esiintyjät saivat paljon reaaliaikaisia kommentteja. Tarkkailkaa, mitä lapsenne tekevät! Pelaavatko he tietokonepelejä, joiden sisään kätkeytyy monia tarinallisia elementtejä. Mukana esiintymässä on myös ulkomaisia tähtiä. toukokuuta. Ei siis ihme, että festivaali on saanut innostuneen vastaanoton kirjantekijöiden keskuudessa. Perehtymällä enemmän oman lapsen mielenkiinnonkohteisiin voi myös löytää helpommin häntä kiinnostavaa luettavaa. FESTARIT SOMESSA Lasten ja nuorten virtuaalinen kirjallisuusfestivaali LANU! järjestetään 5.–8. Siksi LANU!festivaalilla puhutaan myös sarjakuvista ja videopeleistä. Lukevatko he lehtiä
Diivaksi haukuttu Karitsa Mattila muistuttaa, Ystävyys ja ystävällisyys kuuluvat varsinkin kuvakirjoihin, joissa kerrotaan ystävän löytämisestä, ei vielä niinkään ystävyyden ongelmista. Sanna-Mari Pirkola) hahmot tuntuvat tutuilta. Itse te sen päätätte. Fretti Mercury ja ystävänsä Jänis Virtanen tutustuvat matkallaan Hiiri Äitee Rantaseen, terrieri Tessu Redfordiin ja Kirva Babitziin. KIRJAT KANNUSTAVAT ROHKEUTEEN. Onneksi hän ryhtyy maalaamaan muotokuvaa puutarhuri Koirasesta ja unohtaa maalatessaan kaiken muun. Sympaattinen, vähän sarjakuvamainen tyylittely tuo kirjaan selviytymisen iloa. ”Kun toinen kaipaa auttajaa, toinen käden ojentaa”, kirjassa muistutetaan. Irlantilaisen Ciara Gavinin kirjoittama ja Tim Warnesin kuvittama Lumikon uusi ystävä (Mäkelä, suom. Mutta älkää päästäkö siitä irti”. Pelot on helpompi nujertaa ystävän kanssa, ja kaikki on hauskempaakin hänen seurassaan. Vastaan tulevat otukset laukovat elämänviisauksia. Ihan käyttökelpoiselta KUUKAUDEN KIRJAT Valoa vaikeaan aikaan Tessu Redford & Karitsa Mattila ISMO LOIVAMAA NUORTENKIRJAN LUONTEESEEN KUULUU KAOOTTISUUS, MUTTA NYT TARJOLLA ON MYÖS LOHTUA JA VAHVUUTTA. Värit tuntuvat taas hehkuvilta ja ihmeellisiltä! Muotokuvan valmistaminen koskettaa myös mallia: ”Kukaan ei ole pitkään aikaan katsonut minua näin tarkasti”. Kirkkaat väriaukeamat ja riimitelty teksti Smriti Prasadam-Hallsi n ja Alison Brownin kuvakirjassa Ystävistä parhain (Mäkelä, suom. Lumikon kotiin tupsahtava Kontiainen houkuttelee uuden kaverinsa monenmoisiin hilpeyksiin. 66 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 18.3.2021 11.06 18.3.2021 11.06. KUVAKIRJOISSA OPETELLAAN YSTÄVYYDEN AAKKOSIA, JA VÄHÄN ISOMMILLE KERROTAAN YHDESSÄ TEKEMISESTÄ SEKÄ MAAILMAAN VAIKUTTAMISESTA. ONNEA ETSIMÄSSÄ Miika Nousiaisen ensimmäisen lastenkirjan Fretti Mercury etsii onnea (Otava, kuv. Erilaisista luonteista huolimatta kuvakirjan loppu korostaa yhteisiä iloja ja onnellisia mahdollisuuksia. Raija Rintamäki) esittelee Ketun ja Siilin yhteisiä iloja, pieniä ja isoja asioita. Kustantamo Mäkelä tuottaa maailmalta iloisia ja helposti lähestyttäviä kuvakirjoja, joissa puhutaan tärkeistä asioista. Siinä tavoitetaan ujouden, lähestymisen ja ystävyyden tunteet koskettavasti. Käännöksistään palkitun Rintamäen riimittely on luistavaa ja kekseliästä. Hentoisesti alkava ystävyys lämmittää, ja yksinkertaisissa kuvissa on hyvää tekevää hiljaisuutta. Terrierinä hän pitää visusti kiinni onnestakin. Kirja sopii muutaman vuoden ikäisestä pikkulapsesta lähtien lähes kaikille. Mutta hän onkin kertonut, että työprosessiin aina kuuluu ääneen lukeminen. Suuressa talossaan haahuileva Susi potee yksinäisyyttä, eikä usko, että kukaan ajattelee häntä. Hän näkee asiat kovin eri tavalla kuin arka Lumikko. Raija Rintamäk i) kertoo hilpeästi myrskyä kavahtavasta Lumikosta, joka rakentaa itselleen tukevan talon. Pikkuhiljaa apeat ajatuksetkin väistyvät. Kotimaisen lastenkirjallisuuden piristäjiin kuuluu Marika Maijalan kirjoittama ja kuvittama Suden hetki (Etana Editions). kuulostaa Tessu Redfordin elämänviisaus: onni on etsijän sisällä ”tai sitten se ei ole
Hän liukuu uteliaasti ja avoimesti miehen ja naisen roolien välillä hipais ten molempia milloin tahtoo. n vat puntariin, kun Flamingoon hakeutuu mitä kummallisempia vieraita. Esikoiskirjailija Meri Luttinen käsit telee muinaissuomalaisessa fanta siamaailmassaan elämän suunnan etsimistä. Kirja houkuttelee poimi maan rohkaisevia lauseita. Kun hän selviää koettelemuksista, on opetus ilmeinen: ”Elämä oli hyvää juuri tällaisena, murheineen ja iloineen”. Walliams ei horjahda hyveellisyyteen eikä pateettisuuteen, vaikka kirjan teemat ovat painavia. Ja seikkaillaan villisti”, Tom toteaa sairaalasta päästessään. Miten voi vaikuttaa omaan elämään ja eh kä koko maailmaan. Anna joutuu humoristisessa kirjassa miettimään, mikä on oikein. Hotelli Flamingo ja karnevaalirieha kirjassa (WSOY, suom. Walliams näyttää, miten sinnikkäästi lapset voivat kamppailla hyvien asioiden puolesta. Hyvältä kuu lostaa tämäkin Niilon ajatus: ”Elämi sessä kyse ei enää olekaan mistään yk sinäisistä urotöistä, vaan auttamisesta, tukemisesta ja ratkaisujen etsimisestä yhdessä”. Englantilaisen näyttelijän ja koomikon David Walliamsin Keskiyön jengi (Tammi, kuv. Hän löytää kultaisen tasapainon: auttaa muita, mutta pitää puolensa. KAVERIA EI JÄTETÄ Ystävyys ei ole pelkkää kyljessä kyhjöttä mistä, mistä todistavat parhaat lastenkirjat. Hän ei anna miehisyyden paineiden luhistaa, vaikka törmää välillä ennakkoluuloihin ja hap pamuuteen. Omituisen masiinan maaginen voima altistaa miettimään omaa olemusta ja suhdetta kavereihin. Isovanhempiensa luona asuvalla Niilolla on täysi työ saada vanhempi sukupolvi – ja joskus nuoremmatkin – hyväksymään naiselliset puolensa ja sovinnaisuuk että ”jokaisen pitäisi osata olla sopivan ylpeä itsestään”. Suomalaisuuden muhevoittamassa kirjassa löydetään it selle sopiva elämäntapa. Oman olemuksen kartoittaminen sekä lämpimät kohtaamiset ovat Niilon voimavaroja. Nuorelle Kainulle lankeaa tietäjän rooli fantasiaromaanissa Myrskynsilmä (WSOY). Pelottomasti Niilo kokeilee kauniita hameita ja korkoken kiä. Sydämeen käyvässä lastenkirjassa itsensä ulkopuoliseksi tunteva Julia saa omalta pehmoeläimeltään arvokasta lohtua. Tony Ross, suom. OMIA ASKELEITA Mila Teräksen nuortenkirjassa Amiraali (Otava) lukioikäinen Niilo etsii identiteet tiään pienellä paikkakunnalla. Kaisa Kattelus) kertoo sairaalaan joutuvasta 12vuotiaas ta pojasta, joka livahtaa potilashuoneen muiden lasten kanssa karmivan ylihoitajan pinteestä keskiöisiin seikkailuihin. Jengi on valmis pelastustoimiin ja vääryyksien nujertamiseen. Kun Riekki painaa punaista nappu laa, todellisuus muuttuu: tutut kaveritkin vaikuttavat aivan vierailta. Suuret kysymykset kietoutuvat helppolu kuiseen juoneen. Nuoren naisen askelkuviot ovat hänen omiaan. ”Ta vataan unissa. Elina Hirvonen ja kuvittaja Nadja Sarell aloittavat pehmoagenteista ker tovan trilogiansa teoksella Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto (Tammi). Kauniit periaatteet joutu Todenmuokkausmasiina toimii. ”Kirjoittaminen on vaikuttanut tapaan, jolla mä katson kaikkea”, kirjoittamista harrastava päähenkilö kommentoi. Eikä hän uskottele, että lapset pitäisivät iän kaiken yhteyksiä. Matkan teko on lastenkirjalli suuden ikuisia aiheita: tuntuu hauskalta, että sitä käsitellään näin irtonaisesti ja kekseliäästi. Kirjoittaminen tuo lohtua ja tarkkuutta. KU VI TU S KI RJ AS TA SU D EN H ET KI LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 18.3.2021 11.05 18.3.2021 11.05. Riekin neuvottomuus on helppo ym märtää painostavien muutosten maail massa. Aila Herranen) yllättäviä tilanteita riittää – varsinkin, kun rokkiyhtye Yöeläimet ma joittuu hotelliin. Uudessa rinnakkaisessa todellisuudes saan Riekki joutuu sumplimaan diplo maattisella hienotunteisuudella ja joutuu kokemaan itsensäkin vieraaksi: ”Hän ei pitänyt siitä ihmisestä, jollainen hän mitä ilmeisimmin oli tässä todellisuudessa”. Broci) lapset kyhäävät koulun tiedepäivään todenmuokkausma siinan. Maail manneuvosto on ”täynnä rakkautta ja yhteenkuuluvuutta”. Hän kuulee, että jonain päivänä ihmiset rakastavat hänessä kaikkea sitä, mitä jotkut koulussa nyt pilkkaavat. Avaruudessa päämajaansa pitävät pörröagentit tarkkailevat monitoreis taan lasten elämää ja ovat aina valmiina singahtamaan avuksi ja tueksi. Brittiläisen Alex Milwayn Hotelli Flamingo lastenkirjasarjan päähenkilö Anna johtaa perimäänsä hotellia eläinhen kilökunnan avustamana. Nousiainen kirjoittaa rennosti: mukaan mahtuu kielellä venkoilua ja kirkasta viisautta. Suursairaalan öinen maailma tarjoaa tietysti jännittäviä sopukoita, mutta seik kailua suurempaa on sittenkin toveruus. MAAILMA NURINNISKOIN Anne Leinosen lastenromaanissa Holtiton masiina (Icasos, kuv. sien uhmaamisen. Teräs tavoittaa Niilon ajatukset ja tunteet koskettavasti
Tätä tavoittelemme: klikkaa itsesi mukaan osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle vaalit siirtyvät, mutta anna ääni lapselle -kampanja jatkuu! LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 68 18.3.2021 11.05 18.3.2021 11.05. Jokaisen perheen jokaisessa kunnassa tulisi voida luottaa siihen, että lähikoulun tai -päiväkodin palvelut ovat laadukkaita. Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana lähes 40 lapsija perhejärjestöä, vapaaehtoisia kansalaisia sekä kuntavaaliehdokkaita. Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. jotka huolehtivat lasten edusta koko vaalikauden ajan. Keskeisimmät edellytykset onnistumiselle ovat riittävä ja koulutettu henkilökunta sekä sopivan kokoiset lapsiryhmät. TUle mukaan! LASTEN YHDENVERTAISUUS VARMISTETAAN KUNNAN VALINNOILLA. Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, eivät ainoastaan palveluiden käyttäjiä. Kunta, joka lisää päämäärätietoisesti lasten yhdenvertaisuutta, on hyvä paikka kasvaa.Tällainen kunta tarjoaa lapsille tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, huolehtii kouluruuan laadusta ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet. Juuri nyt se on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset torjua. Kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vaadi sinulta mitään, vaikka lähtisitkin mukaan. Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. Yhdessä me rakennamme lapsille parempaa tulevaisuutta. Lähetämme mukaan ilmoittautuneille tutkimustietoa ja tilastoja lapsen edun toteutumisesta kunnissa, hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista käytännöistä sekä valmista vaikuttamismateriaalia, jota voi käyttää itse haluamallaan tavalla. Lasten osallistamiseen on monia hyväksi havaittuja menetelmiä. Tai haluatko olla sellainen päättäjä. kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Haluatko sinäkin varmistaa, että tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Heidän mielipiteellään on merkitystä ja sitä tulee kuunnella