Lapsen Maailma 03/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 24.3.2022 6.19 24.3.2022 6.19. NUORTEN RATKAISUJA MIELENTERVEYSKRIISIIN | ASUINYMPÄRISTÖ VAIKUTTAA LAPSEN PAINOON LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LUKUMUMMI INNOSTAA KIRJOJEN PARIIN | TOIMIIKO 2-VUOTINEN ESKARIKOKEILU
Lastensuojelun johtaja johtaa unelmia: omiaan, tiiminsä ja asiakkaiden. Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivillä verkostoidut ja saat eväitä itsesi ja tiimisi johtamiseen, psykologisen turvallisuuden rakentamiseen sekä intuition hyödyntämiseen johtamistehtävässäsi. Unelmien johtaja Lastensuojelun johtamispäivät 8.-9.6.2022 Lastensuojelun Keskusliitto kutsuu Sinut mukaan ensimmäisille lastensuojelun johtamispäiville 8.-9.6.2022! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lskl.fi/tapahtumat Lastensuojelun johtaminen on vaativaa työtä, joka vaatii hyviä ihmisten johtamisen ja kohtaamisen taitoja, kykyä hallita isoja kokonaisuuksia sekä jaksamista kantaa vastuuta paineisissakin paikoissa. opetusministeri Li Andersson intuitiotutkija Asta Raami Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin viestinnän ja johtamisen valmentaja Lilly Korpiola 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 21.3.2022 12.53 21.3.2022 12.53. Puhujina mm. Johtamispäivät on tarkoitettu lasten ja perheiden parissa työskenteleville johtajille ja johtamisesta kiinnostuneille
TERVEYS 38 Nuorten ratkaisuja mielenterveysongelmiin KASVU & HARRASTUKSET 48 Lelu tukee luovuutta ja tuottaa hyvinvointia 56 Aikuinen, tartu lastenkirjaan! 62 Pirjo Tervonen toimii lukumummina Ilmajoen Ahonkylän koulun oppilaille PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Aloita rauhantyö omasta itsestäsi 28 Tutkittua tietoa: Köyhien asuinalueiden lapset ovat muita lihavampia 55 Ristikko 60 Palvelukortti 64 Ristikon ratkaisu 65 Päivi Alasalmen kolumni: Nuoriin on ohjelmoitu myönteisyyden koodi 66 Kuukauden kirjat: Kirjasta tulee kaveri HUHTIKUU | 3 | 2022 MA AIL MA LEHDEN TUOTTO KÄYTETÄÄN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAAN KA IS A SI RÉ N ›› Lihavoitu = kannessa s. n > l TASA-ARVO & OSALLISUUS 6 Nafisa Yeasminin mukaan Suomen kouluissa maahanmuuttajalapsia odottaa usein kulttuurishokki 32 Jopa puoluepolitiikka kiinnostaa nyt nuoria PERHE & VANHEMMUUS 12 Silja Vuorikuru menetti äitinsä 8-vuotiaana ja kirjoitti aiheesta romaanin 50 Koivukylän avoin kohtaamispaikka tarjoaa uudenlaista apua lapsiperheille KOULU & VARHAISKASVATUS 24 Walid Abdel Rahman opettaa islamia Tampereen kansainvälisen koulussa 42 Onko esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi hyötyä. 6 16 vuotta sitten Bangladeshista Suomeen muuttanut Nafisa Yeasmin luotsaa perustamaansa Arktiset maahanmuuttajat -yhdistystä Rovaniemellä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 23.3.2022 13.58 23.3.2022 13.58
050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta on murentanut ilmastokriisin ja koronapandemian lisäksi myös sota Euroopassa. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta. Maailmantilanteen murros näkyy kaikessa Lastensuojelun Keskusliiton työssä. Siksi lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2022 teema on turvallisuus. vuosikerta KANSI Lukumummi Pirjo Tervosen sekä Liinun ja Edvinin kuvasi kanteen Krista Luoma. Kutsumme teeman myötä kaikkia aikuisia ja lapsia yhdessä pohtimaan turvallisuutta ja sen vahvistamista. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 23.3.2022 13.58 23.3.2022 13.58. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden elää ja kasvaa turvassa. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Tärkein tehtävämme juuri nyt on luoda turvaa ja suojella lapsia. Erityinen huomiomme on lasten ja nuorten jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Monet jäsenyhteisömme tekevät elintärkeää työtä Ukrainan lasten auttamiseksi. l Helsinki Vantaa l l Savonlinna Joroinen l l Ilmajoki l Rovaniemi Sastamala l l Tampere Seinäjoki l LAPSELLA ON OIKEUS TURVALLISUUTEEN Kevät on koittanut epävarmana. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 50 Alierfan (yllä) ja Mohammed Aref ovat saapuneet leikkimään Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan. Lue lisää: > www.lapsenoikeudet.fi AN N IK A RF AU H AL A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN SUOMESSA, FORSSASSA! s. 81
Lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveyspalvelut ovat jälleen todella keskeisessä roolissa, jotta tukea on mahdollista hakea ja saada. Meillä asuu myös ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan ja paenneet sitä. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa meitä toimimaan lasten ja nuorten turvallisuuden eteen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Osa siviileistä pyrkii sotaa pakoon muualle, osa on jo päässyt turvaan, mutta sodan vaikutukset kulkevat kaikkien mukana koko loppuelämän. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea asian käsittelyyn. Maailmassa on käynnissä useita aseellisia konflikteja, mutta sota Euroopassa sai myös meidän suomalaisten arjen siirtymään paikoiltaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 25.3.2022 8.22 25.3.2022 8.22. Moni käyttää energiaansa muiden hyväksi osallistumalla avustustoimintaan, joku kokee tärkeäksi osallistua mielenosoituksiin rauhan puolesta, ja osa hakeutuu vapaaehtoistyöhön tukemaan lapsia ja perheitä. ”Lasten suojeleminen uutistulvalta, tavallinen arki, läsnäolo ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joilla voimme luoda vakautta ja luottamusta epävarmuuden keskelle. pääkirjoitus Kesällä 2020 Lastensuojelun Keskusliiton Kaikille eväät elämään -hanke julkaisi selvityksen koronakriisin vaikutuksista lapsiperheiden arkeen ja elämään. Monen lapsen ja perheen arki on taas siirretty ja siirtynyt pakoiltaan. Julkaisun nimi oli Paikoiltaan siirretty arki, joka tuli väistämättä mieleen Ukrainan sodan myötä. Sillä lapset ovat tärkeintä mitä meillä on. Ukrainassa lapsia ja perheitä elää sodan keskellä kärsien sen vaikutuksista. Myös Ukrainasta saapuneiden pakolaisten psykososiaalisen tuen tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Ahdistavassa tilanteessa on myös valopilkkunsa. Paikoiltaan siirretyn arjen keskellä meidän aikuisten tulee luoda ja tukea turvallisuutta. Sodan vaikutukset, kuten hintojen nousu, lisäävät monen lapsiperheen ahdinkoa entisestään. Verkkokalvoille piirtyvät kuvat hyvästejä jättävistä perheistä sekä sodan keskellä syntyneistä – ja kuolleista – lapsista. Lasten suojeleminen uutistulvalta, tavallinen arki, läsnäolo ja yhdessä tekeminen sekä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ovat asioita, joilla voimme luoda vakautta ja luottamusta epävarmuuden keskelle. Myös sodan keskellä. Yhteinen hyvän tekeminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta. Hetkessä ja pysyvästi. Suomessa on lapsia ja perheitä, joille huoli sodan jaloissa elävistä sukulaisista ja ystävistä on todellinen. Monet meistä uskoivat jo normaalin arjen paluuseen, mutta Ukrainan sota on kuljettanut usean ajatuksia jopa aiempaa synkempään suuntaan. Meistä jokainen voi vaikuttaa lähipiirinsä lasten ja nuorten elämään . On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa yhteiskunnan on tultava apuun
”Alku oli rankkaa, ja tuntui epämukavalta käyttää useita vaatekerroksia päällekkäin. Lapset kyllä tykkäsivät leikkiä lumessa, eikä heitä haittaa kylmyys vieläkään”, hän kertoo Ounasjoen rannalla Rovaniemellä. tasa-arvo Kun tytärtä alettiin kiusata vaatteiden takia, oli pakko lähteä vaateostoksille. Sääolosuhteet yllättivät Nafisa Yeasminin, joka muutti Bangladeshista Suomeen kahden lapsensa kanssa vuonna 2006. 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 6 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 6 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28
Sekin oli hyvä avaus, josta syntyi tärkeä kes kustelu. Jo kuudettatoista vuotta Rovaniemellä asu va Yeasmin koordinoi työkseen kahta Lapin yliopiston EUrahoitteista hanketta, minkä lisäksi hän luotsaa vuonna 2014 perustamaansa Arktiset maahanmuuttajat ry:tä. MARIA PALDANIUS | KUVAT KAISA SIRÉN N enäkoru ihmetytti esikoululaista. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 7 ›› LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 7 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 7 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Hänellä oli koruja myös kaulassaan ja korvis saan, mistä poika päätteli tämän olevan rikas. Maahanmuuttajan KULTTUURISHOKKI Haarukka ja veitsi eivät pysy käsissä, joku nykäisee huivista ja toinen nauraa ihonvärille. Poika ei kainostellut, vaan kysyi Nafisa Yeasminilta suoraan: mikä se on – ja miksi. Lapissa toimiva yh distys tekee muun muassa päiväkoti, koulu ja palvelutalovierailuja, jotka pyrkivät lisäämään tietoisuutta erilaisista kulttuureista. Kerran esittelin päiväko dissa kuvia erimaalaisista ihmisistä, ja eräs lap si totesi, että tummaihoinen nainen oli ruma. Bangladeshista Suomeen muuttaneen Nafisa Yeasminin mukaan Suomen kouluissa maahanmuuttajalapsia odottaa usein kulttuurishokki. – Monet suomalaislapset eivät ole olleet te kemisissä muiden kulttuurien kanssa, eikä heillä ole niistä tietoa. Siinä mielessä he ovat naiiveja ja viattomia. Yeasminia hymyilytti: tällaisia keskustelun avauksia tarvitaan lisää! Hän kertoi pojalle, et tä Bangladeshissa ja Intiassa on tavallista, että naiset käyttävät runsaasti koruja
8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 8 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 8 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Hänet kuvattiin Heidi Pietarisen teoksen äärellä Valogalleriassa Arktikumissa, joka on museo ja tiedekeskus. Arktiset maahanmuuttajat ry:n vuonna 2014 perustanut ja yhdistystä edelleen luotsaava Nafisa Yeasmin on pukeutunut perinteiseen bengalimekkoon
Heillä ei ole ystäviä, ja he ovat tekemisissä vain oman yhteisönsä kanssa. Muslimeina käytämme myös huiveja. Muiden äitien kanssa keskustellessaan Yeasmin on havainnut selkeän kaavan: päiväkoti ja alakoulu sujuvat usein ongelmitta tai vähemmin vastoinkäymisin, mutta yläkoulussa kiusaaminen kärjistyy. Muutos lähtee siitä, että asioista puhutaan kodeissa ja kouluissa. Milloin syynä oli ihonväri, milloin huivin käyttö, kielitaito, uskonto tai ulkonäkö. Matka Suomeen oli Yeasminin ensimmäinen matka ulkomaille. Pojat ovat suvaitsevaisempia. Tytärtä kiusattiin läpi peruskoulun, kiusaajat olivat useimmiten tyttöjä. Kun tytärtäni alettiin kiusata vaatteiden takia, oli pakko lähteä vaateostoksille. – Ruokaan liittyy usein suuria kulttuurieroja. Siinä missä länsimaissa käytetään haarukkaa ja veistä, Bangladeshissa syödään sormin. Yläasteen jälkeen elämä usein helpottuu. Siksi monet maahanmuuttajien lapset eivät syö suomalaista kouluruokaa. Väärät vaatteet ja outoa ruokaa Nafisa Yeasmin muutti Rovaniemelle kaksivuotiaan tyttärensä ja nelivuotiaan poikansa kanssa vuonna 2006. Erityisesti tytöille kulttuurierot voivat olla todella rankkoja. – Poikaa jouduin painostamaan suomen puhumiseen. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 9 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 9 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 9 28.3.2022 13.47 28.3.2022 13.47. Keskustelua monikulttuurisuudesta tarvitaan. Toisen kulttuurishokin aiheutti ruoka. – Maahanmuuttajataustaiset lapset kohtaavat monenlaisia haasteita yrittäessään sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Monen tytön paras ystävä on oma äiti. He tulevat usein kiusatuiksi, mutta pojat pääsevät helpommalla. – Aluksi en tiennyt, miten pitäisi pukeutua. Pojallamme kaikki meni hyvin ja hän sai ystäviä, mutta tytär jätettiin ulkopuolelle viimeistään siinä vaiheessa, kun hän ei halunnut juhlia, tupakoida ja juoda alkoholia. Nyt hän toimii nuorisovaltuutettuna ja valmis7.–9.-luokkalaiset maahanmuuttajatytöt ovat heikoimmassa asemassa Suomen kouluissa. Erilainen ja ulkopuolinen Jos tytär vetikin pidemmän korren kielen suhteen, muilla elämän osa-alueilla vastamäet olivat jyrkempiä. Vaikka hän oli opiskellut oikeustieteen maisteriksi Rajshahin yliopistossa Bangladeshissa, täällä hän jäi aluksi kotiäidiksi ja alkoi opiskella suomea. Myös aterimien käyttö vaati opettelua. Tumma iho ja huivi ovat sellaisia näkyviä asioita, joiden perusteella ihminen leimataan helposti erilaiseksi ja suljetaan ulkopuolelle. Yeasminin tyttärellekin lukio oli hyvää aikaa, ja peruskoulussakin hän lopulta pärjäsi saamansa tuen turvin. Pitkään minäkin tein lapsilleni omat koululounaat ja yritin kotona kokata erilaisia, suomalaisia ruokia. Pikkusisko puhui vain äidinkieltään bengalia, minkä vuoksi hänen suomenkielentaitonsa kehittyi nopeasti ja luonnostaan. – Monet muslimitaustaiset tytöt ovat kokeneet samaa. Kysymys ei ollut nirsoilusta vaan tottumuksesta: Bangladeshissa ruuat maustetaan voimakkaasti. Koululounaaksi tarjoiltu ohrapuuro – sen enempää kuin muutkaan perinneruoat – ei herättänyt ruokahalua. Hänen puolisonsa oli tullut edeltä jo vuotta aiemmin ja aloittanut väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa. Bangladeshissa käytetään paljon koruja ja pukeudutaan sariin kuten Intiassa – olimmehan ennen osa Intiaa. Perheen poika oli käynyt kotimaassaan englanninkielistä päiväkotia ja puhui suomalaisessakin päiväkodissa mieluiten englantia. Pilkalliset All?hu akbar -huudot kaikuivat koulun käytävillä. Ikävaihe on monin tavoin hauras: kiinnostuksenkohteet muuttuvat, ja uusia asioita kokeillaan. – On tutkittu, että 7.–9.-luokkalaiset maahanmuuttajatytöt ovat heikoimmassa asemassa Suomen kouluissa. Välipalasta lapseni tykkäsivät, koska usein se oli jotain makeaa, Yeasmin naurahtaa. Lapset menivät päiväkotiin, myöhemmin peruskouluun ja lukioon. Sen ovat osoittaneet Lapissa asuvien perheellisten maahanmuuttajien sekä Yeasminin henkilökohtaiset kokemukset
”Työyhteisö on kansainvälinen ja kannustava. Olen onnellinen siitä, että minulla on niin ystävällisiä kollegoita.” 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 10 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 10 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Nafisa Yeasminin toimisto Arktikumissa sijaitsevan Arktisen keskuksen kansainvälisen tutkimuslaitoksen tiloissa on sama, jossa hänen miehensä työskenteli aikanaan väitöskirjatutkijana
Joskus van hempien jyrkkä asenne saat taa estää yhteiskuntaan so peutumisen. Monikult tuurisuudesta pitäisi käydä aktiivista keskustelua – ja maahanmuuttajien tulisi omaksua liberaalim pi asenne. Yeasmin muistuttaa, että integraatio on kaksi suuntainen prosessi: se vaatii paitsi maahanmuut tajien omaa, myös yhteiskunnan panosta. Tällä hetkellä yh distys keskittyy erityisesti maahanmuuttajataus taisiin äiteihin ja heidän tyttä riinsä. Kotivie railujen aikana naiset pääsevät keskustelemaan asioista turval lisesti. Jos uusia hankkeita ei ilmaannu, Yeasminille jää Arktiset maahanmuuttajat ry. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 11 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 11 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 11 23.3.2022 13.29 23.3.2022 13.29. n Traditioita tärkeämpää on lapsen hyvinvointi ja mielenterveys. Maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien asiaa ajava Business Ladies hanke päättyy heinäkuussa 2022 ja Attract Lapland hanke maaliskuussa 2023. – Maahanmuuttajalapset omaksuvat aina kaksi identiteettiä: toisen kotia ja toisen koulua varten. Äidit ja tyttäret Nafisa Yeasmin istuu työpöy tänsä ääressä Arktisen keskuksen kansainvälisen tutkimus laitoksen tiloissa. Työhuone on sama, jossa hänen puoli sonsa työskenteli väitöskirja tutkijana vuosina 2005–2012. Pohjatyö kiusaamisen vähentämisel le rakennetaan kuitenkin jo aiemmin sekä suoma laisten että maahanmuuttajaperheiden kodeissa. tautuu ylioppilaskokeisiin. Kun projektiluontoinen tutki musjakso päättyi, eikä työnsaanti tuottanut tulos ta, puoliso palasi oikeustieteiden yliopistoopetta jaksi Bangladeshiin. Kun kiusaaminen alkoi, tote sin, että traditioita tärkeäm pää on lapsen hyvinvointi ja mielenterveys. Mekin ajattelimme, että jäämme Suo meen, jos vaan saamme töitä. Raja on kuitenkin veteen piirretty, sillä kulttuuri tausta näkyy myös kodin ulkopuolella. Mielestäni hyvä yhteinen tavoite olisi se, että kaikki lapset Suomessa voivat hyvin, Nafi sa Yeasmin sanoo. Kun äidit saavat enem män tietoa, myös tyttärillä on paremmat mahdollisuudet ra kentaa hyvä elämä Suomessa. Poika opiskelee ham maslääkäriksi Helsingin yliopistossa. Tutkimukses ta kävi ilmi, että monet maahanmuuttajat tuntevat olevansa sosiaalisesti eristyksissä valtaväestöstä. Vaikka tie on ollut pitkä ja paikoin kivinen, sitä on helpottanut se, että perheenisällä oli Suomessa jo laaja ystäväverkosto, eikä perhe pudonnut tyh jän päälle. Hän väitteli Lapin yliopistossa vuonna 2018 ja tarkasteli yhteiskuntatieteen väitöskirjassaan te kijöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti pohjoiseen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Mieheni ei enää saa nut, eikä hän jaksanut enää projektityön epävar muutta, mutta minä olen toistaiseksi päättänyt jak saa, Yeasmin kertoo. Vaikka toivon lasteni pysyvän islaminuskoisina, tytär saa itse päättää, käyttääkö hän huivia. – Äitinä olen ollut aika liberaali. – Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat haavoittuvainen ryhmä Suomen työmarkkinoilla. Yksi esi merkki jälkimmäisestä on maahanmuuttajataus taisten lasten ja nuorten koulukiusaamisen tun nistaminen. Tieteentekijöiden liitto valitsi Yeasminin Vuoden tieteentekijäksi vuonna 2019. Yeasmin haluaa tehdä kaik kensa auttaakseen yhteiskun nan ulkopuolelle jääneitä yk sinhuoltajaäitejä, joilla ei ole koulutusta, kielitaitoa, työtä, ystäviä tai tietoa naisten oi keuksista. Valtaosa tekee jotain muuta kuin tutkintoaan vas taavaa työtä. Pariskunta on elänyt etäsuh teessa siitä lähtien. – Nämä äidit ja tyttäret ovat haavoittuvainen ryhmä, ja ha luan tehdä kaikkeni heidän in tegroitumisensa eteen
Hän menetti oman äitinsä ollessaan tokaluokkalainen pikkukoululainen. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 12 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 12 28.3.2022 9.04 28.3.2022 9.04. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI V anhempansa menettävän lapsen surua isompaa ei voi olla, sanoo helsinkiläinen kirjallisuustieteilijä ja kirjailija Silja Vuorikuru, 44. Äiti oli aina ollut Siljalle maailman tärkein ihminen. Olisin halunnut vain puhua hänestä, kuulla tarinoita hänestä, muistaa häntä. Siljan äidin kuolema tapahtui yllättäen ja äkillisesti. – Minulle vaikeinta oli se, että äidistä vaiettiin. Hän alkoi tuntea pakottavaa tarvetta kirjoittaa äidin menetyksestä. Vuorikuru vaikeni itsekin monta vuotta, kunnes kolmikymppisenä tuoreena äitinä alkoi hahmottaa, mitä parikymmentä vuotta aiemmin oli oikeastaan tapahtunut. – Lapsi menettää äidin tai isän kuolemassa aina periaatteessa enemmän kuin kukaan muu, koska hänen maailmansa muuttuu niin kokonaisvaltaisesti. Arki on ollut siihen asti tietynlaista, mutta kun siitä otetaan pois jotain noin isoa, kaikki tuntuu toisenlaiselta. Minä painan ulko-oven kiinni, lähden linnunlaulun suuntaan, kävelen silmät ummessa mustan metsän läpi. – Halusin puhua aiheesta, koska itse koin, että oma äitini vähän unohdettiin. Äiti oli täysin terve, kunnes hän sai aivoverenvuodon. Minä lähden kouluun, jotta aikuiset saavat surra rauhassa”, Vuorikuru kirjoittaa romaanissa. Sukulaiset näkivät pärjääjän – ”Silja on niin vahva” – mutta hänen oma kokemuksensa oli täysin toinen. Hänetkin laitettiin äitinsä kuolemaa seuraavana aamuna kouluun, sillä pienen tytön surulle ei kotona osattu antaa tilaa tai aikaa. Vain muutama sukulainen pystyi puhumaan äidistä, koska asia oli kaikille niin vaikea. Perheeseen kuului myös isoveli ja isä, mutta Silja oli äidin tyttö. Tragedian jälkeen hänestä tuli sisäänpäin kääntynyt ja pelokas, ja arvosanat koulussa laskivat. Romaani Kultalintu mustasulka (Kustannus Aarni 2021) kertoo Iiriksestä, joka Vuorikurun tavoin menettää äitinsä 8-vuotiaana. Hän eli paljon omassa mielikuvitusmaailmassaan: kuvitteli, miten äiti tulisikin takaisin. ”Aamulla minä nousen vuoteestani, syön tädin valmistaman aamiaisen, harjaan hampaani ja sonnustaudun punaharmaisiin toppavaatteisiini, vaikka maa upottaa joka askeleella. Nykyään Vuorikuru ymmärtää hyvin, että sukulaiset eivät pystyneet perhe Halusin äidin mukaan hautaan. ”Jäin yksin surussani” Silja Vuorikuru menetti äitinsä kahdeksanvuotiaana ja kirjoitti 30 vuotta myöhemmin aiheesta romaanin
Joka kerta, kun kuulen uusia tarinoita äidistä, tuntuu hyvältä.” ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 13 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 13 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 13 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. n > l ”Jäin yksin surussani” Vuorikuru on aikuisena ottanut yhteyttä äitinsä vanhoihin ystäviin tai kollegoihin. ”Olen halunnut selvittää, millainen äiti oli työkaverina tai ystävänä
Siljan huonovointisuus jatkui pitkälle nuoruuteen, mutta kukaan ei huomannut hänen tilannettaan. Oma opettaja antoi tilaa pienen tytön tunteille. Nykyään Silja Vuorikuru ajattelee, että lasten pitäisi aina päästä puhumaan äkillisessä kuolemantapauksessa jonkun ammattilaisen kanssa. Halusin äidin mukaan hautaan. Olisin ehdottomasti tarvinnut jonkun ulkopuolisen, joka olisi kertonut faktoja kuolemasta ja puhunut asioista niiden oikeilla nimillä. Hänen sylissään minäkin osasin itkeä. Hän olisi ehkä voinut jopa mennä vielä sairaalaan katsomaan äitiä. Ihana opettaja siirtyi toiseen kouluun, eikä uusi opettaja osannut ihmetellä tytön vaisua olemusta. Kuoleman jälkeen pikku-Silja olisi kaivannut myös tietoa suruun liittyvistä tunteista tai siitä, että on ihan normaalia, jos nukkuu huonosti, tai että muutkin lapset kärsivät peloista. Myöhemmin opettaja pyysi Siljan kotiinsa ja paistoi hänelle lettuja. Myös luokassa Silja tunsi, että hän oli opettajan lemmikki. Eihän vaikkapa puolisonsa menettäneellekään sanota, että kylläpä joustat hienosti! – Minä en sopeutunut tilanteeseen tai selviytynyt, vaan elämänhaluni oli monta vuotta poissa. Hokema on hänestä lapsia vähättelevä. – Minua ja veljeäni haluttiin ehkä myös suojella aikuisten surulta ja voimakkailta tunteenpurkauksilta, vaikka myöhemmin olen miettinyt, että tärkeintä lapselle olisi juuri se, ettei tunteita piiloteltaisi. – Mummista oli tullut varaäitini, ja hänen äkillinen kuolemansa oli hirveä asia. He ottivat sisarukset usein luokseen lomilla ja viikonloppuina. – Minua ympäröivät aikuiset eivät osanneet puhua minulle suoraan asioista. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 14 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 14 28.3.2022 13.48 28.3.2022 13.48. Minulla oli tosi paljon esimerkiksi sellaista maagista ajattelua, että äiti kyllä palaa tai ainakin soittaa minulle. Lapsille ei esimerkiksi kerrottu äidin sairauskohtauksen jälkeen, että lääkäri tiesi tilanteen jo toivottomaksi. Aikuiset saivat 24 tuntia aikaa sopeutua tulevaan, mutta kukaan ei pystynyt sanomaan suoraan lapsille, että heidän äitinsä on kuolemassa. Kahdeksanvuotiaan on vaikea ymmärtää kuoleman lopullisuutta – varsinkaan, jos kukaan aikuinen ei poista pieneltä harhaluuloja. – Hän oli aito ja näytti rohkeasti omat tunteensa. Vuorikuru uskoo, että häntä olisi auttanut, jos hän olisi saanut tiedon lähestyvästä kuolemasta silloin, kun äiti oli vielä elossa. Myös jo ennestään läheisen äidinäidin tuki oli tärkeä, samoin kummitädin ja kummisedän tuki. – Kunpa olisi ollut joku, jolta olisin saanut kysyä asioita, tai lasten sururyhmä, jossa olisi kuullut muiden kokemuksia. Kun Siljan äiti kuoli ei Kouvolassa ollut tarjolla mitään kriisiapua tai vastaavaa . Silja menetti myös äidinäitinsä vain 2,5 vuotta äidin jälkeen. Kun ensimmäinen välitunti alkoi, hän käski muut lapset pihalle, purskahti itkuun ja kaappasi minut halaukseen. Joku näki ja tunnusti, miten isosti olen menettänyt. Olisin ehdottomasti tarvinnut apua asioiden käsittelyyn, mutta vasta aikuisena osasin hakeutua terapiaan. Edelleen Silja Vuorikurulle pulpahtelee muistoja äidistä: ”Hiljattain sanoin lapsille: ’Tähän menee vain yksi punainen minuutti.’ Jäin ihmettelemään, että mistäs toi nyt tuli, kunnes muistin, että äiti sanoi aina noin.” Tahdoin, että lapset tuntevat mumminsa. Onneksi oli yksi ihminen, joka näki Siljan surun . – Sain juuri sitä, mitä siinä kohtaa eniten kaipasin: erityishuomiota. Nykyään Vuorikuru huomaa ärsyyntyvänsä, jos hän kuulee jonkun sanovan, että lapset kyllä mukautuvat ja pärjäävät muutoksissa. muuhun, koska olivat itsekin keskellä tragediaa
Joskus kuolemasta puhuminen voi olla aikuisellekin vaikeaa. Hän ei usko surutyö-ajatteluun. – Se oli ihanaa. Kuopuksen ollessa parivuotias Vuorikuru tunnisti itsessään voimakkaan tarpeen kirjoittaa tarinaa Iiriksestä, joka menettää äitinsä. Omasta lapsuudesta alkoi palata arkisia pieniä paloja. Muutama vuosi sitten kuopuksen päiväkodissa oli isovanhempien päivä. Kaiken, mitä kerrotaan, on oltava totta, mutta kaikkea, mikä on totta, ei tarvitse kertoa. Hoitavinta äitisurussa on ollut omien lasten kanssa oleminen. – Oli tosi tärkeää, ettei tilanteestani tehty luokassa numeroa. Kun jokin leipomus tai ruoka epäonnistui, otin sen aina tosi raskaasti. NÄE LAPSEN SURU Kuolema saattaa koskettaa läheltä lapsia ja nuoria, mutta tilanne voi jättää lähipiirin sanattomaksi ja voimattomaksikin. > Susanna Uittomäki, Sirpa Mynttinen, Anne Laimio ja Kati Kärkkäinen: Miten tukea lasta ja nuorta, kun läheinen on kuollut. Aihetta on tutkittu vähän jopa kansainvälisesti. Hän ehdotti, että päivä vaihdettaisiin läheisen ihmisen päiväksi, mutta päiväkodissa sanottiin, ettei nimeä ruveta muuttamaan. Kirjoittaminen oli tosi terapeuttista. Usein ajatellaan, että läheisensä kuoleman kokenut lapsi ei sure, koska aikuinen ei osaa tulkita merkkejä tämän surusta. Hän koki avuttomuutta keittiössä. – Pakotin itseni projektiin, vaikka se oli vaikeaa. Silja Vuorikurusta suru ei voi olla prosessi, joka käydään läpi, ja sitten kaikki on taas ”normaalisti”. Lapsi saattaa ponnistella ollakseen erityisen kiltti, jotta surevat läheiset eivät entisestään kuormittuisi. Aloin katsella heidän kanssaan vanhaa valokuva-albumia ja kertoa heille tarinoita. Vuorikuru päätti opetella laittamaan ruokaa ja leipomaan. – Ystävilleni pystyn puhumaan suoraan siitä, miten kateellinen olen ”normaalisti” etenevästä äitisuhteesta. Opas läheisille sekä perheiden parissa työskenteleville. Monet hänen ikätoverinsa ovat valmistautumassa iäkkään äitinsä hoitamiseen tai hyvästelyyn. Hän muisti, että äiti oli laulanut hänelle sitä. Lapsi käsittelee menetyksen aiheuttamia tunteita eri ikävaiheissaan yhä uudelleen mutta aina hieman eri tavoin. Kaikki halukkaat saivat laulaa mukana mummisanoilla. Vuorikuru ei sure äitiään enää päivittäin, mutta edelleen tulee hetkiä, jolloin hän kaipaa niin kovaa, että ihan sattuu. He tietävät myös sen, että kolmen sukupolven yhteiskuvat ovat minulle hankalia, ja pidän siksi äitienpäivän aikaan somepaussia. Eikö jo muutaman lapsen kärsimys ole sen arvoista, että perinteitä kannattaisi muuttaa. Silja Vuorikurulla oli mielessään ennakkotapaus omasta elämästään. Kuolemaan liittyvien asioiden ymmärtäminen kehittyy ajan kanssa. Lapsen ja nuoren kehityksen vuoksi on tärkeää, että hän saa tukea asian käsittelyyn yhä uudestaan, myös vuosien kuluttua tapahtuneesta. Hänen surunsa ei ole mennyt ohi. Heidän kauttaan Vuorikuru on päässyt käsiksi lapsuusmuistoihinsa, ja äiti on tullut eläväksi. Niitä ei voi verrata. (Käpy Lapsikuolemaperheet ry 2022.) SANNA SALMELA – Teki mieli kysyä, voisiko joskus mennä heikoimman mukaan. Vaikka kirjoitin Iiriksen tarinaa, ammensin siihen myös itsestäni ja äidistäni. Viime aikoina Silja Vuorikuru on huomannut tekevänsä lastensa kanssa monia samoja asioita, joita äiti ja hän tekivät. Opasta voi tilata os. Vuorikuru samastui niihin lapsiin, joilla ei ole isovanhempia. On hyvä miettiä, mitä lapsi ymmärtää, ja varmistaa, ettei hänelle synny vääriä mielikuvia. – Vaikka yhteinen aikamme äidin kanssa oli lyhyt, olen ottanut vanhemmuuteeni mallia häneltä. Sain olla mukana kuorossa, enkä jäänyt ulkopuoliseksi. Aikuisen tulee arvioida, mitä ja miten kuolemasta kerrotaan. – Halusin, että lapset tuntevat mumminsa. Kun lapset menivät iltaisin nukkumaan, hän vetäytyi työhuoneeseensa romaaniraakileen kanssa. Hän etsii ajan kuluessa uusia keinoja muistella kuollutta läheistä ja pyrkii mukautumaan ympäristöön, josta puuttuu hänelle tärkeä ihminen. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 15 ›› LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 15 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 15 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. – Se, että iäkäs äiti kuolee, on kokemuksena ihan eri kuin se, että äidin menettää lapsena. Käsittelemättömänä suru saattaa patoutua ja nousta entistä voimakkaampana pintaan myöhemmissä elämäntilanteissa. Silja huomasi osaavansa laulaa uppo-oudon unilaulun. Käpy Lapsikuolemaperheet ry ja Nuoret lesket ry ovat koonneet aiheesta oppaan perheiden ja työntekijöiden tueksi. Hän vie 8ja 13-vuotiaita tyttöjään usein uimahalliin ja puuhastelee heidän kanssaan, ihan niin kuin äiti teki hänen kanssaan. Romaanilla on myös toinen tarkoitus: se kertoo lapsen surusta. Hän on kaivannut äitiään monissa kohdissa läpi elämän ja tietää kaipaavansa myös tulevaisuudessa. Vihdoinkin sain puhua äidistä. Esimerkiksi opiskelijaelämän alkumetreillä hän havahtui siihen, että oli eri asemassa kuin opiskelukaverinsa. – Inhosin aina köksää, mutta vasta silloin ymmärsin syyn: eihän ihminen voi osata asioita, jos ei ole saanut mallia. Silloin tukea voi hakea ammattiauttajilta tai surujärjestöiltä. Vuorikuru sanoo tutkineensa aihepiiriä ja huomanneensa, että vanhemman menettäneen lapsen surusta on kirjoitettu vähän. Kun tuli ensimmäinen äitienpäivä oman äidin kuoleman jälkeen, ihana opettaja teki kakkossanat Äidin sydän -lauluun. Voidakseen käsitellä asiaa lapsi tarvitsee paitsi tietoa tapahtuneesta myös aikuisen apua kuoleman ja sen herättämien tunteiden sanoittamisessa. Erityisesti nuoret voivat vetäytyä, koska itsenäistyvä nuori haluaa suojata omaa reviiriään ja pitää asioita itsellään. Esimerkiksi jonkun tutun Facebook-päivitys voi osua välillä kipeästi. kapy.fi/kauppa/ Menetyksen kokeneille perheille opas on ilmainen. Nyt aikuisena ymmärrän, että opettaja oli tehnyt uudet sanat juuri minua varten, mutta kun hän esitteli ideansa, hän antoi ymmärtää, että kuka tahansa voisi laulaa laulun myös mummisanoilla
2 KYSY, MITÄ KUULUU Sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Tärkeää on myös kertoa etukäteen, miten aikuiset tilanteessa ehkä reagoivat: joku itkee, joku vetäytyy mykäksi, joku halaa kuollutta, joku lähtee huoneesta… – Sanon aina lapselle, että sinä saat reagoida juuri niin kuin haluat, olla juuri niin kuin sinusta tuntuu. – Kannattaa käydä läpi perusasioita sairaudesta ja sitä, mikä lasta ihmetyttää tai pelottaa. Pikkupoika voi ottaa isältään parransiemenen: hieroa omaa leukaansa isän partaa vasten. – Ajattele miten ihana muisto hänelle jäi! Hän sai tehdä pieniä rakkaudellisia tekoja äidilleen. Tulee helpotus siitä, etteivät sellaiset ajatukset ole vain hänessä. Myöhemmin tyttö kertoi perhetyöntekijälle, miten hän oli saanut syöttää äitiä. Siksi Tuukkanen kysyy aina lapselta: Miten sinä jaksat isin/äidin sairauden kanssa. Valtaosa Terhokotiin siirtyvistä perheistä on Tuukkasen mukaan jo kertonut lapsilleen tulevasta kuolemasta, mutta on myös vanhempia, jotka vielä empivät asian kertomista. – Lasta ja nuorta helpottaa, kun kerron, että työskentelen joka vuosi 80 perheen kanssa. Haluatko pyytää jotain anteeksi. Lapsi kaipaa myös tietoa siitä, mitä kuoleman hetkellä todella tapahtuu. Silloin Tuukkanen kehottaa miettimään asiaa lapsen näkökulmasta. Missä tärkeissä hetkissä tulevaisuudessa, esimerkiksi synttäreillä, isä tai äiti on poissa. Tässä muita Eija Tuukkasen hyväksi havaitsemia toimintatapoja lasten kanssa: 1 VARMISTA, ETTEI LAPSELLA OLE VÄÄRIÄ USKOMUKSIA Ensi kerran lapsen tavatessaan Tuukkanen haluaa puhua hänen kanssaan isän tai äidin sairaudesta. Äiti oli äidinkielenopettaja.” Ota lapset osalliseksi suruun L asten kanssa voi ja pitää puhua kuolemasta, sanoo satoja perheitä saattohoidossa auttanut perhetyöntekijä Eija Tuukkanen, joka työskentelee helsinkiläisessä Terhokodissa. Lapselta puuttuu yleensä tilanteeseen liittyviä sanoja, ja hän tarvitsee apua sanoittamiseen. Lapsi tai nuori haluaa usein kuulla Tuukkaselta, kuoleeko äiti/isä kotona vai osastolla tai mennäänkö sinä päivänä kouluun (Tuukkanen vastaa: Voi mennä, jos haluaa.) Lapselle voi myös kertoa, että jokainen voi valita, haluaako olla vanhemman kanssa kuoleman hetkellä vai ei. Lapsen perhe ei ole ainoa, joka menettää vanhemman. Jos lasta huijataan, että kaikki on hyvin, ja vanhemman vointi sitten romahtaakin, miten pieni voi enää luottaa jäljelle jäävään vanhempaan. – Voin kertoa, miten kuolema yleensä tapahtuu, eli että väsymys vie voimat ja kuolema todennäköisesti käy rauhaisasti. Hän saattaa kertoa myös, miten toiset lapset ovat tunteneet. Lapsi kysyy usein, miksi meille kävi näin. On yleistä, että lapsi kokee syyllisyyttä vanhemman sairastumisesta. 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 16 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 16 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. Luopumistyötä lapselle voi olla esimerkiksi se, että hän saa koskea vielä vanhempaa tai maata hänen kyljessään. Tuon aina esille, että jos lapsi haluaa vielä kertoa jotain kuolevalle vanhemmalle, nyt siihen on mahdollisuus muttei pakkoa. Joku voi haluta silittää poskea tai tuoksuttaa tukkaa. Tuukkanen kertoo viidesluokkalaisesta tytöstä, joka sai tietää äitinsä kuolevan. ”Tiedän, että äiti olisi ollut ylpeä siitä, että minusta tuli kirjallisuustieteilijä. – Ensimmäinen vastaus on usein enmätiiä, mutta pikku hiljaa lapsi kertoo, että koulussa on ollut ehkä haasteita, kotona on ollut erilaista… Näitä asioita on tärkeä päästä jakamaan perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa. Kuultuaan uutisen tyttö istui mieluummin äidin äärellä kuin meni kaverinsa luo. – Jos lapsille antaa tietoa ja valmistaa heitä siihen, mitä on tulossa, he voivat olla osallisina kuoleman äärellä, surussa. Myös lapsella pitää Tuukkasen mielestä olla mahdollisuus luopumistyöhön: Mitä asioita en enää voi tehdä vanhemman kanssa. Oho, kuolemasta voi puhua! Aikuinen kestää sen, aikuinen ei hajoa. Mitä lapsi tietää siitä. 4 VALMISTA LASTA KUOLEMAN HETKEEN Kuolemasta pitää pystyä puhumaan lapselle ilman kiertoilmaisuja. Mitä haluat vielä sanoa puolisollesi. Siksi Tuukkanen käyttää apuna keskusteluissa tunnekortteja. 3 TARJOA MAHDOLLISUUTTA ANTEEKSIPYYNTÖÖN Aikuisille tarjotaan saattohoidossa aina mahdollisuutta tärkeiden asioiden sanomiseen rakkaalle. Lapsi kokee suoran puheen turvaa antavana. Rakkaus kirjoihin on yksi asia, jonka Silja sai perinnöksi omalta äidiltään. Kun olin pieni, hän luki minulle tosi paljon. Onko meidän perheessä jotain vikaa. – Lapsi vapautuu, kun hän kuulee, että muutkin ovat pelänneet esimerkiksi syövän tarttumista. – Myös lapsen kuuluu saada tämä tilaisuus. Onko se vaikuttanut sinun elämääsi. Eräs pieni poika luuli, että isä oli sairas siksi, koska hänen lemmikkimarsunsa oli purrut isää
Sanon, että on normaalia, jos äiti/isä itkee koko ajan tai jos kotona ei viime aikoina ole tarjottu vihanneksia. Erityisesti 5–6-vuotiaat haluavat varmistua, että vanhempi todella on kuollut. Siksi tapaamisia perhetyöntekijän kanssa kannattaa jatkaa. 6 TARJOA MAHDOLLISUUS HYVÄSTELYYN Moni lapsi haluaa käydä katsomassa kuollutta. n ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 17 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 17 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 17 28.3.2022 8.55 28.3.2022 8.55. – On tärkeää, että lapsi saa kertoa ulkopuoliselle, miten hänen arkensa on lähtenyt liikkeelle ja miten hän voi. Lapsi voi ottaa mukaansa huoneeseen piirustuksen tai antaa kuolleelle kukan. 7 JATKA TAPAAMISIA PERHETYÖNTEKIJÄN KANSSA Lapsi tarvitsee apua asioiden sanoittamiseen myös kuoleman jälkeen. Otan lapselta huolta pois. Lapsi voi esimerkiksi raottaa silmää, ja vasta sitten menee läpi tieto, ettei vanhempaa todella enää ole. – Moni aikuinen käyttää sanontaa: elämä loppuu. 5 LUO KATSE TULEVAISUUTEEN Lapselle on tärkeä luoda myös tulevaisuusperspektiiviä: maalata kuvia, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, kertoa arkisia asioita. Hänelle pitää teroittaa, että muiden elämä jatkuu, ja piirtää siitä heille visiota. Heille voi myös kertoa, että äitiä tai isää saa koskea, mutta iho voi tuntua viileältä. – Alkujännityksen jälkeen lapsi haluaa usein halata vainajaa. Lapsi ottaa sen usein kirjaimellisesti. Hänelle kannattaa kertoa etukäteen, miltä vainajan huoneessa näyttää, että kynttilä palaa, ja mitä vanhemmalla on päällä
Huoltajan katsotaan osaavan arvioida nuoren itsehillintää ja kykyä toimia vastuullisesti. Tuttavaperheessä harkitaan vielä, heltiääkö nuorelle miehelle huoltajan suostumus. Jos haluat tietää, miltä kansanedustajat näyttävät kuvataidekoululaisten silmin, käy verkkogalleriassa os. EL IA S LA U RE LL 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s18-23_Tulva.indd 18 LM3_s18-23_Tulva.indd 18 24.3.2022 7.12 24.3.2022 7.12. – Liikennekäyttäytyminen ei liity vain liikennesääntöihin, vaan myös siihen, että nuoren elämä on yleisesti ottaen järjestyksessä ja hän kykenee hallitsemaan omia impulssejaan. wwwkansanedustajatkuvataidekoululaistensilmin.com. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUA AJOKORTTI 17-VUOTIAALLE. sillä, että 17-vuotiaat eivät saisi ajaa autoa lauantaija sunnuntaiöinä klo 00–05 välisenä aikana. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja kansallisen lapsistrategian selvitys toteutetaan yhteistyössä romaniasian neuvottelukunnan kanssa. Vuonna 2018 säädettiin laki, jonka mukaan ajokortti voidaan myöntää 17-vuotiaalle poikkeusluvalla. ULLA OJALA SELVITYS ROMANILAPSET, HUOMIO! Lapsiasiavaltuutettu kutsuu romanilapsia ja -nuoria osallistumaan selvitystyöhön, joka paneutuu heidän hyvinvointiinsa ja oikeuksiensa toteutumiseen Suomessa. Tilasto kertoo, että 15–24-vuotiaita kuolee liikenteessä vuosittain noin 40. Suunnittelija Hanna Rutila Liikenneturvasta pitää tärkeänä myös nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Mahdollisesti jo huhtikuussa eduskuntaan menevä esitys sallisi kaikkien 17-vuotiaiden suorittaa B-ajokortin huoltajan suostumuksella. Riskejä yritetään lakiesityksessä suitsia mm. 90 % lupaa hakeneista on sen saanut, joten 17-vuotiaiden määrä liikenteessä kasvaisi vain hieman. Myös vanhemman kanssa ajaminen ensimmäisinä ajokuukausina olisi hyväksi. Esim. Autossa tulisi käyttää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Tamperelaisen Sara Hildén -akatemian 15–17-vuotiaat oppilaat laativat ryhmätyönä muotokuvan kansanedustaja Anna Kontulasta. Innokkaasti ajokortti-ikää odottava poika oli huomannut netistä, että liikenneja viestintäministeriössä valmistellaan ajokorttilain uudistamiseen tähtäävää esitystä. Tuttavaperheen poika selitti tohkeissaan vanhemmilleen, kuinka hän voi kohta saada ajokortin itselleen ”ihan iisisti”. – Toivomme, että selvitykseen saadaan runsaasti vastauksia eri-ikäisiltä romanilapsilta ja -nuorilta eri puolilta Suomea, toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund Romano Missiosta korostaa. Tiedossa on, että onnettomuusauton kuljettaja on usein nuori mies, ja onnettomuusriski on korkeampi heti ajokortin saamisen jälkeisinä kuukausina. juopunut matkaseura ja ajotaidon osoittamisen tarve on vaarallinen yhdistelmä. Lakiesityksessä ovat vastakkain etenkin harvaan asutuilla alueilla asuvien nuorten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja liikenneturvallisuus. Autokouluissa annettaisiin myös riskientunnistamiskoulutusta nykyistä enemmän. Kaverit kyydissä lisäävät nuoren kuljettajan onnettomuusriskiä
Väkivaltaa kokenut tuntee itsensä usein arvottomaksi eikä välttämättä tunnista, millainen kohtelu on sallittua. 27 % VIELÄ KOLMEN VÄLIVUODEN JÄLKEEN YLIOPPILAISTA ON ILMAN OPISKELUPAIKKAA. Kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan, päätti Tammi kustantaa suomeksi Denysenkon lastenkirjan Maja ja ystävät. Tällä tekstillä haluan huutaa maailmalle, että kotimaani lapset tarvitsevat kansainvälistä suojelua, kirjoitti ukrainalainen kirjailija Larysa Denysenko helmikuussa. Ylisukupolvisuuden malli on toki mahdollista myös katkaista. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 19 ›› LM3_s18-23_Tulva.indd 19 LM3_s18-23_Tulva.indd 19 25.3.2022 8.26 25.3.2022 8.26. He listasivat Salon Seudun Sanomien pyynnöstä neljä tällaista tilannetta: l Koulumatkat, joihin opettajan valvova silmä ei yllä. ilmestyvän kirjan tuotto ohjataan Suomen Unicefin kautta lyhentämättömänä ukrainalaislasten hyväksi. Pelkkä väkivallan loppuminen ei riitä, vaan apua on saatava tilanteen käsittelyyn. 12.4. PERHEVÄKIVALTA TUNNETKO TURVA10:N. Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneet lapset kärsivät toksisesta stressistä eli heidän stressitasonsa ovat pysyvästi korkealla. Turva10-kysymykset auttavat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan lasten kanssa puheeksi turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia. . Kaikki kirjan suomalaisversion valmiiksi saattamiseen osallistuvat tahot ovat mukana korvauksetta. Väkivallan kokeminen tai sen näkeminen on lapselle aina vahingollista. KOULUVÄKIVALTA MILLOIN KIUSATAAN. l Odotushetki ennen tunnin alkua koulun käytävässä. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja siirtyä ylisukupolvisena myös omille lapsille. l TikTok nousee kiusaamisen määrässä ylitse muiden somekanavien. ”’Toivoa on, kun toimitaan ripeästi’, on lause, jota pitää jalkauttaa, ja kertoa lapsille ja nuorille, että heillä on tulevaisuus.” TUTKIJA TERO MUSTONEN IPCC:N ILMASTORAPORTIN JULKISTAMISEN YHTEYDESSÄ YLE TV1:SSÄ. Väkivallalla on pitkäkestoiset vaikutukset ihmisen elämään, sanoo väkivaltatyön asiantuntija Katri Kyllönen Ensija turvakotien liitosta. l Uimahalli, jossa ihminen saattaa alastomana joutua armottoman katseen alle. Joissain arjen tilanteissa riski koulukiusaamiseen kasvaa, tietävät salolaisen Hermannin yläkoulun tukioppilaat Peppilotta Asklöf, Jenna Laaksonen, Daniel Lindholm ja Elsi Ståhlström. KIRJA UKRAINAN LASTEN HYVÄKSI – Sota on aina lapsia vastaan
tietotulva JULKAISU JYTYÄ JÄLKIHUOLTOON ”Kysytään nuorelta itseltään, keitä läheiset ovat: se voi olla myös joku muu kuin biologinen sukulainen.” Näin neuvoo nuori kokemusasiatuntija Lastensuojelun Keskusliiton julkaisussa Ei taikatemppuja vaan tukea – Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden suositus jälkihuollon kehittämiseksi. Lastensuojelun asiakkaana oleva nuori voi olla eriarvoisessa asemassa esim. PS. Moni sijaishuollon piirissä ollut, itsenäistä elämää aloitteleva nuori tarvitsee jälkihuollossa kokonaisvaltaista tukea. Maailmassa on noin 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. CO LO U RB O X 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s18-23_Tulva.indd 20 LM3_s18-23_Tulva.indd 20 24.3.2022 7.12 24.3.2022 7.12. Lue Lanu!-kirjallisuusfestivaalista s. Ennen pandemiaa noin 483 miljoonan lapsen lukutaito arvioitiin vähimmäisvaatimuksia heikommaksi. Koronapandemia on syventänyt globaalia lukemaan oppimisen kriisiä. Vuoden 2020 aikana tällaisten lasten määrä kasvoi noin 100 miljoonalla. LUKUTAITO KRIISIT LISÄÄVÄT LUKUTAIDOTTOMUUTTA Lukutaito saattaa tuntua meillä Suomessa itsestäänselvyydeltä, mutta maailmanlaajuisesti katsottuna se on monelle elintärkeä selviytymistaito ja lukeminen suuri etuoikeus. 56 ja lukumummista s. ”Kun kaksi pientä istuu sylissäni ja kuuntelee minun lukevan, tiedän, että tulemme muistamaan tämän aina.” KIRJAILIJA JUHA ITKONEN KOLUMNISSAAN ANNA-LEHDESSÄ. Nuoret muistuttavat myös siitä, että he saattavat tarvita tukea hyvin monenlaisiin arjen pieniin ja suuriin haasteisiin. Nuoret kokemusasiantuntijat suosittelevat tuomaan jälkihuollon keskiöön nuoren verkostot ja hänelle läheiset ihmiset. sen suhteen, kuinka hyvin ja missä vaiheessa hänelle annetaan tietoa jälkihuollon tuen sisällöstä. 62. Keskusliitto on lisäksi laatinut politiikkasuosituksen, joka listaa, millaista kokonaisvaltaista tukea jälkihuollon asiakkaat tarvitsevat. Se tarkoittaa, että maapallon väestön yli 15-vuotiaista 14 % on lukutaidottomia. Nuoret kaipaavat lisäksi yhdenvertaista, mutta yksilöllistä jälkihuoltoa. 11 % SUOMALAISISTA AIKUISISTA LUKEE HEIKOSTI. Niinpä nuorten kanssa työskentelevien aikuisten tietoisuutta asiakkaan tarpeista ja erityispiirteistä tulee lisätä. He peräävät myös sitä, että jälkihuollon rakenteet on laitettava kuntoon työntekijöiden pysyvyyden turvaamiseksi
Heiltä voi kysyä vaikkapa persoonallisuuden merkityksestä työmarkkinoilla, NATO:sta, ruokahävikin vähentämisestä ja gravitaatioaalloista. Saat tietoa tästä ja 11 muusta tärkeästä vanhemmuustaidosta Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt ry:n videoilta. Alussa biologinen äiti luopuu tyttärestään, joka varttuu kasvattivanhempien huomassa. Kirjoittajat toteavat, että kun lapsi löytää paikkansa vertaistensa joukossa, hän on turvassa monenlaisilta vastoinkäymisiltä. Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Gaudeamus 2022). Antti Malinen ja Tuomo Tamminen korjaavat tämän puutteen kirjassaan Leikitäänkö. KIRJA SIJOITETUN LAPSEN RUNOJA Sinikka Mäntysalon Ei kenenkään oma -runokokoelma kertoo sijoitetun lapsen kokemuksista. EI N O H EI N O N EN , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 21 LM3_s18-23_Tulva.indd 21 LM3_s18-23_Tulva.indd 21 28.3.2022 13.50 28.3.2022 13.50. PALVELU LISÄTIETOA TUTKIJALTA Kun koulussa halutaan sukeltaa syvemmälle johonkin aiheeseen, opettaja voi tilata Tutkija tavattavissa -palvelusta tutkijan syventämään käsiteltäviä aiheita. Lapsen etu ei selkeästikään toteudu. Yhteenkuuluvuuden ja arvostetuksi tulemisen tarpeet ja tunteet eivät ole muuttuneet miksikään. Yhteiskunnalliset olot ovat muuttuneet vuosisadassa valtavasti mutta perusasiat lasten ja nuorten kaverisuhteissa vain vähän, jos ollenkaan. Nuorten Tiedeakatemian pyörittämässä tutkijapoolissa on tällä hetkellä yli 350 tutkijaa kattavasti eri tieteenaloilta. Kokoelman sävy ei kuitenkaan jää synkäksi, sillä sen toisen osan runoissa tytöstä on kasvanut äiti. 48. PS. Kuuntele ensin -kampanja nostaa esille asioita, jotka tutkimuksen mukaan parhaiten tukevat lapsen tervettä kasvua ja ehkäisevät näin mahdollisia tulevia päihdeongelmia. Lue lelujen merkityksestä s. Lapsia leikkimässä Kalliossa, mahdollisesti Torkkelinmäellä 1950-luvulla. Ajatus tuntuu itsestään selvältä, mutta silti lasten välisten suhteiden historia oli miltei kokonaan kirjoittamatta näihin päiviin asti. Tytön kokemukset ovat kipeitä, ja niitä varjostaa häpeä. Maksuton palvelu toimii ympäri lukuvuoden, ja tutkijavierailut toteutetaan videopuheluina. HISTORIIKKI KAVERIT OVAT TÄRKEITÄ Toiset lapset ovat lapsille tärkeitä. ”Äiti./ Neljä kirjainta tikkukirjaimin kirjoitettu./ Se mitä ei ollut omalleni annan,/ suunnattoman sylinlämmön,/ ihon kosketuksen voiman,/ tunteen liitokset sanoihin./” Tärkeä kirja avainkokemuksesta! ANU JÄMSÉN VIDEOT KUUNTELE, KEHU, ASETA RAJAT Tiesitkö, että aktiivinen, myötäelävä kuuntelu on olennaista lasten aivojen ja kielellisten valmiuksien kehittymiselle
Kirjan kutkuttavin kysymys on: valmistaako koulu lapsia elämään – vai onko se elämää. Kouludemokratia-aiheen käsittely on saavuttanut sellaisen kypsän vaiheen, että Teiniliiton aiheuttamiin traumoihin ei tarvitse enää käyttää montaa artikkelia. Ongelma on sekin, jos demokratiaa opiskellaan niin kuin mitä tahansa oppiainetta. Saman numeron jutun Annetaan nuorille mahdollisuus! oli kuvannut Vilma Rimpelä. Eemil Rauhala ja Edvard Pukki. Jutussa mainittiin, että yhdistys tarjoaa tukea sijaisvanhempien biologisten, adoptoitujen sekä sijoitettujen lasten elämään. muutoksia työnteon käytäntöihin: yritystapaamiset siirtyivät verkkoon, ja asiakkaita palveltiin etäyhteyksillä. FC Inter Turku ja Mieli ry aloittavat tulevalla jalkapallokaudella yhteistyön, joka vahvistaa seuran kaikkien lasten, nuorten, perheiden ja valmentajien mielen hyvinvointia. Tämän Tasa-arvo ja isät -hankkeen loppuraportin mukaan työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen kannattaa työpaikoilla panostaa. Jos vastaus on jälkimmäinen, demokratiakin kyllä etenee. Toimitus pahoittelee virheitä. Lupaus paremmasta. Sähköisen julkaisun lopusta löytyy linkkilista asiaa avaaviin podcasteihin ja videoihin. Ehkä tätäkin merkittävämpi este on arviointi, joka edelleen kohdistuu yksittäisten oppilaiden yksittäisissä oppiaineissa omaksumiin sisältöihin. Lastensuojelun Keskusliitto sai Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen jo vuonna 2017. Interissä on jo käynnistetty InterAction-toiminta, jonka myötä on järjestetty kaikille avoimia futistreenejä ja läksyparkkitoimintaa. Mukana olleissa organisaatioissa tehtiin mm. Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan. ”Lapsia ei pidä jättää yksin pelkojensa kanssa vaan nyt tarvitaan aikuisten turvaa. Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta annettiin uusia suosituksia, jotka liittyivät töiden jaksottamiseen, taukojen pitämiseen ja työmäärän rajaamiseen. Suomalainen kouludemokratia ja lupaus paremmasta, mielenkiintoista. Sijoitettujen lasten tukemiseen on olemassa omat yhteisönsä. Mukana menossa 2011 syntyneiden ikäluokasta mm. Meidän tehtävänämme onkin kiinnittää huomiostamme riittävän suuri osuus lasten suojelemiseen eikä vain uutisvirtaan.” TOIMINNANJOHTAJA MARKUS SÖDERLUND YHTEISET LAPSEMME -LEHDESSÄ. Se keskittyy kuitenkin ainoastaan sijaisvanhempien biologisten ja adoptoitujen lasten aseman vahvistamiseen. Kirjan perusteella demokratiakasvatus voi vallata koulusta nurkan kerrallaan. KIRJA ONKO KOULU ELÄMÄÄ. Demokratia ja koulu Suomessa -teoksen (Into 2022) tapauksessa ei yhtään. PETRI PAJU TYÖELÄMÄ PERHEYSTÄVÄLLISYYS KANNATTAA Jos haluat tietää, miten Deloittella, Lahti Energialla ja Kelassa on kehitetty perheja isäystävällistä työkulttuuria, tutustu Väestöliiton julkaisuun Tasa-arvo tahdon asiana. KI M AL LE N -M ER SH 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s18-23_Tulva.indd 22 LM3_s18-23_Tulva.indd 22 24.3.2022 7.13 24.3.2022 7.13. tietotulva OIKAISUJA Lapsen Maailman (2/2022) jutussa Sisaruus ei aina katso biologista alkuperää oli virhe, joka koski Näkyvät ry:n toimintaa. 92 % LAPSIPERHEISTÄ HARRASTAA YHDESSÄ LIIKUNTAA. Suomalaisen kouludemokratian ongelma on, että demokratiaa kaivataan eniten, kun koulun lakkauttaminen ilmestyy lautakunnan esityslistalle. Esteet ovat massiivisia: vähemmän demokraattisen koulun käyneet opettajat ja oppilaiden vanhemmat. Demokratiasta puhutaan samaan aikaan itsestäänselvyytenä ja utopiana myös tämän kirjan artikkeleissa
Itseään pystyy rauhoittamaan kehon kautta. Yleensä pelko jo tästä asettuu itsestään. OLE RAUHA! LA U RA M AL M IV AA RA /W SO Y LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 23 LM3_s18-23_Tulva.indd 23 LM3_s18-23_Tulva.indd 23 25.3.2022 8.17 25.3.2022 8.17. Se jäsentää kokemusta ja luo jälleen hallinnan HENKILÖ Seuraa rauhaa. Sen sijaan voisi ottaa rauhassa vastaan lapsen tunteen ja kysyä, mikä sinua pelottaa. Rauha tulee aloittaa niin läheltä kuin mahdollis ta. Omaan mieleen pääsee sisälle myös tarpei den kautta. Sinulta ilmestyi maaliskuussa runokirja Välillä olet varpuseni. Lempeys ja pehmeys on tärkeää juuri nyt. Pelko, hätä ja kauhu ovat hyvin tarttuvia tunteita. Se tarkoittaa me nemistä kohti realiteetteja ja totuutta. Keskeinen keino olon tasaamisessa on hengit täminen. Esimerkiksi väsynyt tietää tarvitsevansa loikoilua. Voinko hyväksyä sen vai puserranko vain eteenpäin ja työn nän tunteen sivuun. Se on mielen ja tunteiden kannalta todel la tärkeää. Mutta samalla aikuisen tehtävä on vetää rajat: teemme silti näin. Vauvalle tärkeitä ovat äänensävyt ja kosketus ja se, että joku on hänen kanssaan. Ha luan myös leikkisästi lorutellen kertoa, että tun netaitojen opettamisesta lapselle ei pidä tehdä suorittamista. Se antaa lapselle viestin, että hän tulee hyväksytyk si siinä olossaan ja tilassaan, missä hän on oman mie lensä sisällä. Sa ma pätee meihin aikuisiinkin. Saatamme nopeasti todeta, ettei ole mitään pelkäämistä. Jos esimerkiksi perheenäiti tuntee itsensä uu puneeksi, hänen ei pidä moittia siitä itseään tai työntää tunnetta pois. Miten voimme pysyä kiinni rauhassa ja tuoda sitä myös lapsillemme ja nuorillemme. Miksi halusit kirjoittaa tämän kirjan. Pelko ja hätääntyminen ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Hänelle lause tarkoittaa menemistä realiteettien ja totuuden suuntaan. Lasta auttaa, kun vanhempi sanoo esi merkiksi huomaavansa, kuinka pettynyt olo tällä on. Toista kymmenen kertaa. Asian toteaminen jo itsessään tuo levollisuutta. n > l Euroopan rauha on rikkoutunut, ja moni meistä on huolissaan tai pelkää tulevaa. Tunteiden alla on aina tarpeita. Tämä luo myös hallinnan kokemus ta: voin vaikuttaa johonkin. Jos olo tuntuu tässä maailmanajassa levottomalta ja rauhattomalta, mitkä keinot ovat hyödyllisiä oman itsen rauhoittamisessa. Jos maltamme pysähtyä tunnustelemaan oloamme, yleensä tiedämme, mitä tarvitsemme juuri nyt. Meidän aikuisten pitää yrittää luoda rauhaa it seemme, sillä emme voi välittää sitä toisille, ellei meissä itsessämme ole sitä vilpittömästi. Kirja sanoittaa lempeästi lorutellen vauvan erilaisia oloja ja tunneilmaisuja. Tarve menee aina paljon syvemmälle kuin halu. Oma ohjelauseeni on vuosien ajan ollut: Seuraa rauhaa. Myös oman tai toisen olon sanoit taminen rauhoittaa. Näin kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija, kolumnisti Maaret Kallio on ohjeistanut itseään jo vuosien ajan. Vedä rauhallisesti ilmaa sisään nenän kautta ja hengitä se ulos suun kautta hyvin hitaasti. Vaikein kohta on huomata oma tai toisen olo. Vasta sen jälkeen pystyy miettimään, mitä tälle asialle tulisi tehdä. Torjumme herkästi esimerkik si lapsen pelon. tunnetta. Aloita rauha läheltä, ole rauha. Hyvä uutinen on, että voimme tietoisesti tartuttaa toisiin myös rau haa ja turvaa. Kun hellittää taistelemisesta tosi asioita vastaan, mieli rauhoittuu
Opettaja Walid Abdel Rahman on kiitollinen siitä, että Suomen kouluissa opetetaan eri uskontoja. HANNA HIRVONEN | KUVAT LAURA VESA 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 24 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 24 28.3.2022 8.59 28.3.2022 8.59. koulu ILOLLA uskonnon tunnille Hermes Nabila ja Zaid Huzaifah opiskelisivat mielellään islamia nykyistä enemmän
”Vanhempammekin ovat ystäviä. Hermes Nabila (vas.) ja Zaid Huzaifah ovat koulukavereita ja ystäviä. Koulussa meillä on vain yksi yhteinen tunti, islamin tunti.” ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 25 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 25 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 25 28.3.2022 8.59 28.3.2022 8.59
Hän tekee nyt islamin aineenopettajan opintoja Helsingin yliopistossa ja toivoo valmistuvansa tänä keväänä. Voimme puhua omistakin ajatuksistamme aiheeseen liittyen. Kaikkiaan hän opettaa islamia viidessä koulussa. Silloin kuulee muiden arabian ääntämystä ja kokee yhteenkuuluvuutta. Nabilan mielestä on mukavaa, että tunnilla tehdään paljon ryhmätöitä. Tunnit auttavat sen oppien ottamisessa päivittäiseen elämään, ja se on todella tärkeää, Huzaifah perustelee. – Malesiassa islamilaisessa koulussa uskonto on mukana kaikilla tunneilla. – Aina kun näyttelemme tarinoita, kysymyksiä tulee paljon. Nabila on kotoisin Indonesiasta, ja Huzaifah Malesiasta. Opettaja saattaa kertoa myös asioista, joita kirjassa ei mainita. Oppilaita kiinnosti, milloin ja miksi temppeli rakennettiin, ja ketkä sen rakensivat. Kun vierailimme koululla, käsiteltävänä oli viidestä tärkeimmästä velvollisuudesta pyhiinvaellus Mekkaan. – Kun käsittelimme Kaabaa, lapset seisoivat, näyttivät käsillään Kaaban muodon ja rakensivat sen kanssani. Siitä, miten hän puhui ja käveli ja miten ystävällinen ja antelias hän oli. Pienet tarvitsevat tunneille jotain, mihin voivat koskea tai ainakin nähdä. Toisinaan käsitellään muslimin velvollisuuksia, kuten päivittäisiä rukouksia. – Isompien kanssa aiheet voivat olla abstrakteja. – Tunneilla saa tietää lisää islamista. Siksi Saudi-Arabian Mekassa olevaa pyhää paikkaa käsitellään tunneilla. – Autamme toisiamme ymmärtämään käsiteltävää aihetta. Tampereen kansainvälisen koulun ryhmässä on oppilaita monesta maasta. – On uskonnon perusasioita tietää, mihin päin kuuluu rukoilla. T ampereen kansainvälisen koulun oppilaat Hermes Nabila, 15, ja Zaid Huzaifah, 14, ovat sitä mieltä, että uskonnon opetusta on koulussa liian vähän. Pienet oppilaat pitävät erityisesti tunneista, joiden aikana pääsee eläytymään merkittäviin uskonnollisiin paikkoihin tai profeetta Muhammedin elämänvaiheisiin niitä näyttelemällä. – Siitä, miten profeetta Muhammed eli, millaiset tavat hänellä oli ja miten hän käyttäytyi. Abdel Rahmanista on tärkeää tukea oppilaiden vanhempia, jotta lapset ja nuoret ottaisivat uskonnon harjoittamisen osaksi arkeaan. Jos lapset opiskelisivat islamia muualla, he saattaisivat saada ääriajatuksia. Kävin lisäksi iltakoulua, jossa opettelin lukemaan ja kirjoittamaan Koraanin tekstejä, Nabila kertoo. Opetus tapahtuu englanniksi, mutta oppikirja on suomenkielinen, ja joskus tunnilla luetaan Koraania, joka on arabiankielinen. Tutustuimme pyhiinvaelluksen historiaan, pyhiinvaellukselle valmistautumiseen ja Mekassa suoritettaviin rituaaleihin. 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 26 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 26 24.3.2022 7.15 24.3.2022 7.15. Meillä oli uskontoon liittyviä tapahtumia, kuten islamaiheisia tietokilpailuja. Työpäivänsä aikana Abdel Rahman saattaa pitää tunnin kolmessakin koulussa. Opettaja Walid Abdel Rahmanista hänen tärkein tehtävänsä on auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään uskontoa. Molemmat ovat asuneet Suomessa nelisen vuotta ja opiskelleet Abdel Rahmanin tunneilla alusta lähtien. Ryhmissä voi olla alle kymmenen tai yli kaksikymmentä oppilasta. Toisinaan rukoilimme yhdessä tai kävimme moskeijassa. Hän opettaa yleensä vuosiluokkien 1–6 oppilaita. – Uskonnon tunnit olivat pyhiä, piti istua hiljaa ja kuunnella opettajaa. Yksi tunti viikossa ei meinaa millään riittää, kun mielenkiintoista opittavaa olisi niin paljon. Kiinnostavinta on kuulla profeetta Muhammedin elämästä , sanoo Zaid Huzaifah. Opettajaksi hän on opiskellut sekä Egyptissä että Suomessa. – Islamin tärkein tavoite ja viesti on, että ihmisten tulisi elää rauhassa yhdessä. Abdel Rahman muutti Suomeen vuonna 2010, mutta oli kiinnostunut suomalaisista kouluista jo aiemmin. Meillä oli taukoja päivittäisiä rukouksia varten, Huzaifah muistelee. – Uskonto oli koulussa oikeastaan pääasia. Nabilasta on erityisen mieluista, kun tunnilla luetaan Koraania yhteen ääneen. – Samoin minä, Hermes Nabila myötäilee. Opettaja Walid Abdel Rahman on syntynyt Egyptissä, jossa kävi myös koulua. Kun muslimi rukoilee, hän suuntaa rukouksen Suomessakin kohti Kaaban temppeliä. Abdel Rahman kertoo puhuvansa tunneilla esimerkiksi Jumalasta ja enkeleistä. Uskonnon opiskelu oli heidän kotimaissaan hyvin erilaista kuin Suomessa. Yksi innoittaja oli Tarja Halosen haastattelu Al Jazeera -uutiskanavalla, jossa Halonen puhui koulutuksen merkityksestä suomalaisten hyvinvoinnille. Heidän islamin ryhmässään on seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita. Torstai-iltapäivän oppitunti on molemmille tärkeä. Pidän todella paljon siitä aiheesta. Hänen lapsuudessaan islamin tunneilla ei tehty ryhmätöitä tai ilmaistu omia mielipiteitä
Opettaja ei tiedustele, missä maassa hänen oppilaansa ovat syntyneet , mutta hänellä on tuntuma, että suurin osa heistä on Afganistanista tai Irakista. Lisäksi pitäisi harjoitella uskontoon kuuluvia henkilökohtaisia tehtäviä, kuten rukoilla. Kouluun perustetaan ryhmä, kun oppilaiden vanhemmat sitä pyytävät ja ryhmään tulee vähintään kolme oppilasta. Opettaja keskustelee oppilaiden kanssa mielellään myös siitä, millaista on olla muslimi Suomessa. Abdel Rahmanin etuna on 23 vuoden ura, jonka aikana hän on opettanut Egyptissä, Kuwaitissa ja Suomessa. Tuoreimmat Opetushallituksen keräämät luvut islamia opiskelevien määrästä ovat vuodelta 2018. Hän kertoo oppilailleen, että profeetan esimerkkiä seuraten ihmisten pitäisi olla rehellisiä ja luotettavia. Suomen kouluissa on mahdollista opettaa ja opiskella eri uskontoja , mitä Abdel Rahman arvostaa. Opettajan uskonnollisesta katsomuksesta ei saisi kysyä, mutta joillekin vanhemmille on tärkeää, että heidän lastensa islamin opettaja on muslimi. Islamin uskonnon oppimäärän voi suorittaa myös omassa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jos koulu ei tarjoa opetusta. Opiskelemme uskontoa kotona, koulussa ja moskeijassa, ja puhumme siitä aina paljon. Kelpoisista islamin opettajista on Suomessa pulaa, joten opettajien taustat ovat vaihtelevia. Tampereen kansainvälisen koulun oppilaat Hermes Nabila ja Zaid Huzaifah sanovat, että uskonnon tunnilla tuntuu hyvältä se, kun tapaa muita muslimeja. Hän on opettanut myös arabian ja englannin kieltä. Walid Abdel Rahman opettaa mielellään profeetta Muhammedista. Islamin opetus Suomen kouluissa on järjestetty hyvin, ja ainakin Tampereella kaikki halukkaat saavat sitä koulussa. Silloin islamia opiskeli vuosiluokilla 1–6 noin 9 400 oppilasta, ja 7.–9.-luokkalaisia opiskelijoita oli noin 4 000. Eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien oppilaiden opettaminen yhteisesti onnistuu kuulemma hyvin. Mahdollisuus opiskella omaa uskontoa koulussa edistää lasten ja nuorten kotoutumista Suomeen. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 27 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 27 LM3_s24-27-IslaminOpetus.indd 27 24.3.2022 7.15 24.3.2022 7.15. – Puhun siitä, että Suomessa kaikilla on hyvä mahdollisuus opiskella ja tulla miksi haluaa. Muslimeille uskonto on tärkeä osa elämää. Jos joku oppilaista ei ymmärrä suomea vielä hyvin ja opettaja tuntee joitain sanoja oppilaan äidinkielellä, hän saattaa kääntää pienen osan tunnin sisällöstä. – Kerron, että Suomessa muslimin pitää noudattaa samoja sääntöjä kuin muidenkin. Osa Abdel Rahmanin työstä on etäopetusta: hän opettaa myös lapsia, jotka käyvät koulua Porissa. Velvollisuuksien lisäksi opettaja muistuttaa lapsia ja nuoria heidän mahdollisuuksistaan. – Kun uskonnon opetus tapahtuu virallisessa instituutiossa, lapset saavat oikean kuvan islamista. Abdel Rahman ymmärtää tämän. Jos lapset opiskelisivat islamia muualla, he saattaisivat saada ääriajatuksia ja äärikuvan uskonnosta. Muissa tamperelaiskouluissa Abdel Rahman opettaa islamia suomen kielellä. – Kun opettaja on muslimi, hän ymmärtää islamin uskontoa hyvin. n Suomessa muslimin pitää noudattaa samoja sääntöjä kuin muidenkin
Kaupunkisuunnittelu voi tasata eriarvoistumista. Myös alueen turvallisuus ja ruokakauppojen läheisyys voivat vaikuttaa asiaan. KÖYHIEN ASUINALUEIDEN LAPSET muita lihavampia TIETOA tutkittua TUTKIMUKSET KERTOVAT, ETTÄ LAPSEN SOSIAALISELLA TAUSTALLA ON SITTENKIN MERKITYSTÄ: VIIME VUOSISADAN ALUSSA ALEMPIIN SOSIAALIRYHMIIN KUULUNEITA LAPSIA VOITIIN EROTTAA KOULUSTA PELKÄN VALLATTOMUUDEN TAKIA, KUN VIRKAMIESTEN LAPSET SAATTOIVAT SELVITÄ RANGAISTUKSETTA JOPA VARKAUDESTA. Niitä ovat mm. Tutkimusartikkeli Neighborhood Socioeconomic Disadvantage and Childhood Body Mass Index Trajectories From Birth to 7 Years of Age julkaistiin Epidemology-tiedelehdessä tammikuussa. Eri sosiaaliluokkien äidit suhtautuvat imetykseen eri tavalla, mikä saattaa vaikuttaa lapsen myöhempään painoon. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan imetykselläkin voi olla osuutensa painoerojen syntyyn. Hyväosaisilla alueilla lapset syntyvät painavampina, mutta painoero köyhemmillä alueilla asuviin lapsiin nähden tasoittui jo neljän vuoden iässä. kaupunkisuunnittelussa. Tulos piti kutinsa vielä senkin jälkeen, kun tutkijat olivat poistaneet aineistosta tunnettujen lapsuuden ylipainoriskiä lisäävien tekijöiden vaikutuksen. Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistolla. TEKSTI ANTTI VANAS 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 28 24.3.2022 7.22 24.3.2022 7.22. Aikaisempien tutkimusten perusteella tutkijat päättelivät niiden voivan liittyä mm. äidin tyypin 2 diabetes tai tupakointi ja lapsen korkea syntymäpaino. Tutkimuksessa ei selvitetty painoerojen syitä. Tulokset liittyvät kokonaisiin alueisiin; yksilötasolla ne olivat riippumattomia lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä. Huono-osaisten alueiden lasten painoindeksi jatkoi tämän jälkeen nousuaan, ja 7-vuotiailla ylipaino oli jo yleistä. siihen, missä määrin lapsen asuinseudulla on tarjolla leikkikenttiä, puistoja ja muita liikkumiseen innostavia ympäristöjä. Tiedot asuinalueen huono-osaisuudesta liitettiin tutkittaviin ihmisiin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannassa. Vauvan imettäminen ensimmäisen elinvuoden aikana näyttää joidenkin tutkimusten mukaan ehkäisevän lapsuusiän lihavuutta. ylävinjetti M O ST PH O TO S A suinympäristö vaikuttaa lapsen painoon: asuminen sosioekonomisesti huono-osaisella alueella oli merkittävä riski ylipainon kehittymiselle kouluikään mennessä, kertoo Turun yliopiston tutkimus. TÄNÄ PÄIVÄNÄ HUONO-OSAISTEN ASUINALUEIDEN LAPSET OVAT USEIN YLIPAINOISEMPIA KUIN MUIDEN ALUEIDEN. Tulokset kertovat lapsuusikään saakka ulottuvasta alueellisesta eriarvoistumisesta, joka tulisi tutkijoiden mukaan huomioida esim. Lasten kasvutiedot saatiin lastenneuvoloiden kansallisesta rekisteristä. Asuinalueen huono-osaisuutta mitattiin alueen aikuisväestön koulutusja tulotason sekä työttömyystietojen avulla. Kunkin ruudun sivun pituus on 250 metriä
Rangaistusten määrä kasvoi, ja niitä annettiin sodan jälkeen mm. Samalla he kuitenkin rikkoivat itsehillinnän periaatetta, jonka mukaan heitä kasvatettiin. Opettajan ominaisuudet vaikuttivat rangaistuksiin vähemmän. Vilkkautta ja vallattomuutta pidettiin poikien kohdalla sekä sallittuna että kiellettynä. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 29 ›› LM3_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 29 24.3.2022 7.22 24.3.2022 7.22. Vallattomuudellaan pojat toteuttivat poikamaisuuteen liitettyjä oletuksia. Tutkimus perustuu lähes 10 000:een koulujen rangaistuskirjoihin kirjattuun tapaukseen. Vuonna 1977 koulusta tuli ruotsinkielisen Norssin peruskoulun ala-aste. Sukupuoli vaikutti myös siihen, mistä oppilaita rangaistiin. Vuoden 1918 keväällä käyty sisällissota näyttää raaistaneen kouluelämääkin. Signe Brander kävi ikuistamassa sen oppilaita modernin juomaautomaatin äärellä vuonna 1913. Sosiaalisen taustan pientä merkitystä selittää osaltaan se, että hyvin harva työläistaustainen nuori kävi 1900-luvun alun Suomessa oppikoulua. Ihmisen ajateltiin syntyvän epävapaana luontonsa orjana, ja kasvatus oli keino suunnata lapsen luonto siveelliseen sekä järkeen että vapauteen, jota etenkin valtion ajateltiin edustavan. Oppilaan sosiaalinen taustakin vaikutti rangaistuksiin paljon vähemmän kuin esim. Kirjatuista rangaistuksista 95 % annettiin pojille. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tammikuussa. Puranen-Impola tarkastelee väitöksessään suomalaisen oppikoulun rangaistuskäytänteitä vuosina 1905–1925. Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat seitsemän oppikoulun arjessa syntyneet dokumentit: rangaistuskirjat sekä oppilasja opettajamatrikkelit. Kuulostaa jyrkältä ja ankaralta, mutta Karoliina Puranen-Impolan väitöstutkimuksen mukaan sadan vuoden takaiset rangaistusmenetelmät eivät olleet erityisen brutaaleja. Myös oppilaan ikä ja luokka olivat rangaistusten kannalta merkittäviä: rangaistuista pojista suurin osa opiskeli alimmilla luokilla. 95 % rangaistuksista annettiin pojille. Yleisin rangaistus oli nykyoppilaillekin tuttu jälki-istunto. Virkamiesten tyttäret saattoivat selvitä rangaistuksetta jopa varkaudesta, mutta alempiin sosiaaliryhmiin kuuluneita tyttöjä voitiin erottaa jo pelkän vallattomuuden vuoksi. Oppilaan yhteiskunnallinen tausta ei ollut täysin merkityksetön asia. POJAT RIEHUIVAT, tytöt lunttasivat Cygnaeusskolan nousi Helsingin Punavuoreen vuonna 1910. Pojat saivat rangaistuksia vallattomuudesta ja epäjärjestyksestä, tytöt erityisesti lunttaamisesta. Puranen-Impolan mukaan rangaistukset olivatkin olemassa ennen kaikkea poikien kurinalaistamista varten. varkauksista ja jopa ampuma-aseiden tuomisesta kouluun. sukupuoli. Ruumiillinen rangaistus kiellettiin Suomessa valtion tukemissa kouluissa jo vuonna 1914. Ne harvat olivat luultavasti ahkeria opiskelijoita, joita keppostelu ei kiinnostanut. Näin siitä huolimatta, että enemmistö tutkituissa kouluissa opiskelleista oli tyttöjä. M O ST PH O TO S H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O / SI G N E BR AN D ER 1900 -luvun alussa koulukasvatuksen eettisenä tavoitteena oli vapauttaa lapsi luonnollisista haluistaan ja vieteistään. Puranen-Impolan Suomen historian väitös Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino
Valmentajat tuntevat laajan lajikirjon edut, mutta asian tärkeyttä ei aina ole sisäistetty. Koulun ja ohjattujen joukkueharjoituksien jälkeen jäljelle jäävästä vapaa-ajasta kilpailevien aktiviteettien määrä on lisääntynyt valtavasti. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyyn jalkapallon pelaajapolkututkimukseen osallistui 91 pelaajaa Suomen pääsarjasta, nuorten maajoukkueista, nykyisestä A-maajoukkueesta sekä miesten A-maajoukkueen kultaisen sukupolven pelaajista. Suomalaisista huippupelaajista 80 % on harrastanut lapsuudessaan jalkapallon rinnalla muitakin urheilulajeja, kertoo tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus. Harjoittelu oli tässä vaiheessa vielä leikinomaista. Laajan lajikirjon merkitys korostuu sitä enemmän, mitä korkeamman tason pelaajista puhutaan. Tavoitteellinen harjoittelu ja lajiin erikoistuminen alkoi n. Kaikkia tutkittuja pelaajia yhdisti vahva sisäinen motivaatio: ulkoisten palkintojen sijaan pelaajia motivoi rakkaus lajia kohtaan. Huippupelaajat kertoivat aloittaneensa jalkapalloharrastuksen viidennen ikävuoden vaiheilla. Parhaista parhaat, ns. Tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Sakari Holopaisen mukaan pelaajien urapoluissa on sukupolvien välisiä eroja, joihin kannattaisi kiinnittää huomiota tulevaa pelaajakehitystyötä suunniteltaessa. 11-vuotiaana. Huiput aloittivat tavoitteellisen harjoittelun n. Jalkapalloseurojen valmentajat näyttävät juuttuneen uudessa tilanteessa puun ja kuoren väliin: tutkimukset puhuvat muiden lajien harrastamisen ja myöhäisen erikoistumisen puolesta, mutta käytännössä virta on vienyt viime vuosikymmenen ajan päinvastaiseen suuntaan. Tutkimus Training and motivation in childhood and adolescence in Finnish elite footballers at different phases of their athletic caree rs julkaistiin Journal of Physical Education and Sport -lehdessä viime joulukuussa. Jalkapallon lajiharjoittelu lisääntyi läpi lapsuusja nuoruusvuosien, ja sitä oli määrällisesti enemmän kuin muiden lajien harjoittelua. CO LO U RB O X Mitä parempi futaaja, SITÄ LAAJEMPI LAJIKIRJO 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 30 24.3.2022 7.22 24.3.2022 7.22. Entistä määrätietoisemmaksi muuttunut joukkueharjoittelu on vähentänyt nuorten pelaajien muiden lajien harrastamista. H uippujalkapalloilijaksi ei tulla pelkästään jalkapalloa palaamalla. 1990ja 2000-luvuilla vaikuttanut kultainen sukupolvi on saanut juhlavan nimensä mm. Sekä nuorisokulttuuri että jalkapallon harjoittelukulttuuri ovat muuttuneet paljon sitten vuosituhannen vaihteen. 11-vuotiaana. sellaisista pelaajista kuin Jari Litmanen, Sami Hyypiä ja Aki Riihilahti. kultaisen sukupolven pelaajat, käyttivät pelaajauransa alkutaipaleella muita pelaajaryhmiä vähemmän aikaa joukkueharjoitteluun ja selkeästi muita pelaajia enemmän aikaa muiden lajien parissa. Tutkijat suosittelevatkin, että seurojen päättäjät kiinnittäisivät enemmän huomiota valmentajien kouluttamiseen
Lapsen luu on pehmeämpää ja joustavampaa kuin aikuisella. Hyväksi käytännöksi on professorin mukaan osoittautunut sekin, että yliopistosairaalojen lastenortopedit vierailevat pienemmissä keskussairaaloissa hoitamassa potilaita ainakin polikliinisesti. Niistä tavallisin on olkahermopunoksen vaurio, jota Suomessa tavataan 100–150 vastasyntyneellä vuosittain. Vaihtelua tasoittavat liikkuvat lastenortopedit. Tällöin murtuman asentoa ei tarvitse korjata leikkauksella. Lastenortopedian tilanne vaihtelee Suomen sairaaloissa. Nivelpintaan asti ulottuvat murtumat voivat kuitenkin johtaa ilman vaativaa leikkaushoitoa luun kasvuhäiriöön, raajan virheasentoon tai nivelrikkoon. Nietosvaara tutkii myös ortopedisiä syntymävammoja ja synnynnäisiä poikkeavuuksia. Lastenortopedialla hoidetaan myös syövistä, reumasta, CP-vammasta tai etenevästä lihassairaudesta johtuvia virheasentoja, tehdään skolioosileikkauksia ja korjataan raajojen pituuseroja. Lasten murtumien hoitoa olisi Nietosvaaran mukaan yhä varaa parantaa: prosenttikin pois hoitovirheiden määrästä merkitsisi vähemmän kipua ja haittaa lapselle ja hänen perheelleen. Kasvavan luuston murtumat ovat erilaisia kuin aikuisilla, ja sama pätee niiden hoitoon. Murtumista kaksi kolmasosaa tulee kyynärvarren alueelle tai sormiin – alueille joihin paine kohdistuu, kun lapsi ottaa kaatumisen iskun vastaan kädellään. Lasten ortopediset leikkaukset on järkevintä toteuttaa yliopistosairaaloissa. Osassa murtumista lapsen kasvu tukee hoitoa oikaisemalla luun mahdollisen virhekulman. L apsille sattuu ja tapahtuu, eikä kolhuista aina selvitä puhaltamalla ja laastarilla. Se murtuu vähemmästä voimasta, mutta murtumat eivät yleensä ole yhtä vakavia kuin aikuisella. Lapsen luu murtuu usein liikuntaharrastuksen parissa, ja yhä useammin nimenomaan trampoliinilla pompittaessa. Monet murtumat voitaisiinkin estää turvaverkolla ja huolehtimalla sitä, että hyppijöitä on vain yksi kerrallaan, sanoo Itä-Suomen yliopiston lastenortopedian ja -traumatologian professorina äskettäin aloittanut Yrjänä Nietosvaara yliopiston sivuilla julkaistussa virkaanastujaishaastattelussa. Nietosvaara on kehittänyt uusia leikkausmenetelmiä olkapunoksen syntymävaurion lisäksi mm. Jokaisessa yliopistosairaalassa pitäisi Nietosvaaran mukaan olla ainakin kaksi lastenortopediaan pätevöitynyttä lääkäriä. n LUUNMURTUMIA joka kolmannella lapsella Vain yksi pomppija trampalle kerrallaan! CO LO U RB O X LI N A TR O CH EZ /U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 31 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM3_s28-31_Tutkitut.indd 31 24.3.2022 7.22 24.3.2022 7.22. Luita murtuu lähinnä kaatumisissa tai putoamisissa. Joka kolmas lapsi saa ainakin yhden luunmurtuman kasvuikänsä aikana. Lapsilla on Nietosvaaran mukaan myös murtumatyyppejä, joita aikuisilla ei tavata, kuten luun pintaan rajoittuvat ryppymurtumat ja taipumamurtumat, joissa luu taipuu, mutta jää muuten ehjäksi. yhdyssormisuuden eli yhteen kasvaneiden sormien hoitoon
osallisuus KANSALAISEKSI pienestä pitäen Nuoria haukutaan yhteiskunnallisesti passiivisiksi, mutta kuva nukkuvista nuorista on vain osatotuus. ANU VALLINKOSKI | KUVAT HAASTATELTUJEN ALBUMIT 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 32 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 32 24.3.2022 8.02 24.3.2022 8.02. Aktiivisuus kasaantuu tietyille nuorille, mikä on tutkijan ja opettajan mielestä ongelma
Maaliskuussa julkaistussa Nuorisobarometrissä kysyttiin, mitkä ovat nuorten mielestä tehokkaimpia vaikutuskeinoja ympäristöasioissa. M O ST PH O TO S ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 33 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 33 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 33 24.3.2022 8.02 24.3.2022 8.02. Kärkeen nousivat äänestäminen, ostopäätöksillä vaikuttaminen sekä vapaaehtoistyö
Tomi Kiilakoski kritisoikin käsitystä, jonka mukaan nuorille äänestämistä tyypillisempi osallistumistapa olisi suora toiminta. Myös vanhempien esimerkki vaikuttaa: puhutaanko kotona ruokapöydässä politiikkaa, äänestävätkö vanhemmat, mikä on vanhempien koulutus. – Myös kouluterveyskyselyssä nuorten käsitykset omasta osallisuudesta ovat hälyttävän heikot, Kiilakoski huomauttaa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ei ole saatu pysäytettyä ainakaan toistaiseksi perinteisen demokratian keinoin. M iksi nuoret eivät äänestä. Tilastojen perusteella nuoret todellakin äänestävät laiskemmin kuin vanhempansa, ja ilmiö on tuttu kaikissa länsimaissa. Ennen vaaleja puolueet eivät ole kiinnostuneita nuorista ja heitä koskettavista aiheista, mutta vaalien jälkeen ne kuitenkin syyllistivät nuoria. – Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on puolestaan arjessaan kokemuksia, jotka voivat lisätä tai vähentää aktiivisuutta. Nuorten yhteiskunnallisesta osaamisesta ja osallistumisesta on tehty myös kansainvälistä vertailua. Toisekseen nuorista ei voi puhua yhtenäisenä joukkona. 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 ›› LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 34 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 34 24.3.2022 8.02 24.3.2022 8.02. Ammattiin opiskelevat nuoret ovat passiivisempia kuin lukiolaiset. En tiedä, ketä äänestäisin.” Näin nuoret yleensä perustelevat. – Osaa meidän lukiolaisistamme politiikka kiinnostaa tosi paljon, ja heillä on hyvät valmiudet oppia lisää ja toimia itsekin. Aktiivisuus kasaantuu tietyille nuorille. Hän voi olla se, joka innostaa vanhempansa kierrättämään tai matkustamaan kotimaassa Thaimaan loman sijaan. Toisessa ääripäässä ovat ne opiskelijat, jotka ihmettelevät, mikä on parlamentti. – Tutkimuksien perusteella tiedämme, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen jakaantuu nuorten keskuudessa hyvin epätasaisesti. Aktiiviset nuoret osallistuvat monin tavoin. International Civic and Citizenship Education Study -tutkimus (ICCS) arvioi perusopetuksen kahdeksasluokkalaisten yhteiskunnallisia tietoja, osallistumista ja asenteita. Mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus saivat selvästi vähemmän kannatusta. Vastaavana tutkijana Nuorisotutkimusseurassa työskentelevä Kiilakoski on paneutunut nuorten osallisuuteen ja on ollut tekemässä Nuorisobarometri-kyselytutkimusta. Pekkinen arvelee, että moni nuori ajattelee yhteiskunnan toimivan ilman hänen ääntäänkin. Enemmän on jälkimmäisiä. Äänestäminen ykköskeino Kun Hanne Pekkinen kysyy opiskelijoiltaan, mikä on heidän mielestään paras keino vaikuttaa, vastaus on selvä: äänestäminen. Moni nuori ajattelee yhteiskunnan toimivan ilman hänen ääntään. Jakoa aktiivisiin ja passiivisiin selittää muun muassa koulutusja perhetausta. Tutkijasta usein unohdetaan yksi nuorille keskeinen vaikuttamistapa: moni heistä vaikuttaa merkittävästi perheensä kulutusvalintoihin ja -käyttäytymiseen. Viimeisimmän, vuoden 2016 tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret pärjäävät tiedollisesti hyvin, mutta heidän käsityksensä itsestään yhteiskunnallisina toimijoina oli alle kansainvälisen keskiarvon. Kouluihin lisää demokratiakasvatusta! Tällaisia ihmettelyjä ja vaatimuksia kuului heti aluevaalien jälkeen. Heidän intonsa käydä uurnilla kasvoi viime eduskuntaja kuntavaaleissa. Moni löysi nuorisosta ja koulusta syypäät äänestysprosentin lässähtämiseen alle 50 prosentin. Tosin Suomessa nuorten äänestysaktiivisuus on viime aikoina ollut nousussa. ”Ei mulla oikein ole mielipiteitä. Nuorisotutkija Tomi Kiilakoskea keskustelu passiivisista nuorista häiritsee kahdestakin syystä. Mutta kun hän kysyy, kuinka moni aikoo äänestää täysi-ikäisenä, käsiä nouseekin harvakseltaan. – Todellisuudessa ilmastolakkoilevat ja elokapinoivat nuoret ovat heitä, jotka äänioikeuden saatuaan käyvät myös äänestämässä. Helsingin Medialukiossa yhteiskuntaoppia opettavaa Hanne Pekkistä huolettaa nuorten jakaantuminen aktiivisiin ja passiivisiin. – Toisaalta osa nuorista on saattanut pettyä perinteiseen politiikkaan. Kärkeen nousivat äänestäminen, ostopäätöksillä vaikuttaminen sekä vapaaehtoistyö. Maaliskuussa julkaistussa Nuorisobarometrissä kysyttiin, mitkä ovat nuorten mielestä tehokkaimpia vaikutuskeinoja ympäristöasioissa. Se, että suomalainen yhteiskunta ei tunnu tarjoavan mahdollisuuksia, voi passivoida, mutta toisaalta syrjintä voi sytyttää halun toimia, Tomi Kiilakoski pohtii
Haluan joskus olla säätämässä lakeja kansanedustajana. Se voisi lisätä nuorten kiinnostusta. Uskon, että sen nykyinen keskustelutapa karkottaa nuoria politiikasta. Kai Gereylle yksi kimmoke politiikkaan lähtöön on ollut hänen isänsä synnyinmaan Turkin politiittisen tilanteen seuraaminen. Kaveriporukan ainoa vihreä Seinäjokelainen Kai Gerey, 16, kertoo seuranneensa tiiviisti politiikkaa jo alakoulussa ja yrittäneensä mennä jo pienenä mukaan aikuisten keskusteluihin. Hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja kirjoittaa paikallislehtiin mielipidekirjoituksia koulutuksen, lasten ja nuorten osallisuuden sekä hyvinvointipalveluiden puolesta. – Kun olen kertonut, miksi olen lähtenyt mukaan, ovat kaveritkin kiinnostuneet ja alkaneet miettiä, ketä he voisivat äänestää sitten joskus. Laukkasesta tietämättömyys politiikasta voi olla yksi syy siihen, ettei moni nuori äänestä. Saara Laukkasen mielestä yhteiskuntaopin tunneilla voisi puhua politiikasta paljon rohkeammin. Osa tuttavista on ihmetellyt Laukkasen intoa ja kysynyt, eikö hän ole liian nuori politiikkaan. Gerey vaikuttaa myös sosiaalisessa mediassa. Ennen vihreisiin liittymistään hän luki kaikkien puolueiden ohjelmia. Muut ovat oikeistolaisia. ”Nyt opettajat tuntuvat olevan vähän varovaisia sen suhteen.” LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 35 ›› LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 35 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 35 24.3.2022 8.02 24.3.2022 8.02. Osa sukulaisistakin ihmetteli puoluevalintaani, tietoja viestintätekniikkaa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva Gerey kertoo. – Kun huomasin, miten riitaisaa Twitterissä on, lähdin pois. ”Olen nähnyt siellä, miten huonosti valtiota voi johtaa.” Äidin jalanjäljissä demariksi Ripaus demariutta äidinmaidossa – niinkin joku voisi luonnehtia savonlinnalaisen Saara Laukkasen, 17, suhdetta puoluepolitiikkaan. – Toivon, että jokaiseen kuntaan saataisiin seksuaalivähemmistöille Pride-liputus edes kerran vuodessa. Oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia. Jos politiikka on vierasta, pitää sitä helposti vaikeana. – Puolueeseen liityin, koska koen, että puolueiden kautta pääsee vaikuttamaan. Hän on suunnannut katseen jo vuoden 2025 kuntavaaleihin. Hänen äitinsä nimittäin on istunut Savonlinnan kaupunginvaltuustossa SDP:n valtuustoryhmässä. Lähipiirille ei ollutkaan yllätys, että hän liittyi viime syksynä poliittiseen puolueeseen, mutta puoluevalinta saattoi olla joillekin ihmetyksen aihe. Siinä häntä viehätti vähemmistöjen puolustaminen ja avoin maahanmuuttopolitiikka. Puhutaanko kotona ylipäätään yhteiskunnallisista asioista. Seinäjoen nuorisovaltuuston jäsen haluaa puhua maahanmuutosta, nuorten mielenterveydestä sekä seksuaalivähemmistöistä. Saara Laukkanen tuumaa. Hän vastaa Instagramissa seuraajiensa kysymyksiin ja käväisi Twitterissäkin keskustelemassa EU:n koronaelvytyspaketista. Tosin SDP oli se, joka arvoineen kolahti heti. Lukion toista vuotta käyvälle Laukkaselle on kerääntynyt paljon luottamustoimia. Hän on heiluttanut puheenjohtajan nuijaa oman yläkoulunsa oppilaskunnan hallituksessa ja nyt hän johtaa puhetta sekä Savonlinnan nuorisovaltuustossa että Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa. – Vanhemmilla on iso vastuu siitä, mitä lapsi ajattelee politiikasta. Vihreiden ohjelma oli ainoa, jonka hän luki kokonaan. Kai Gerey toivoo, että rakentavaa keskustelukulttuuria ja argumentaatiota opetettaisiin koulussa enemmän. – Kaveripiirissäni olen ainoa vihreästi ajatteleva, avoin ja liberaali. – Perheen perintöäkin on, mutta mietin kyllä yläasteikäisenä muitakin puolueita. Kylvääkö vanhempi lapsiin epäuskoa vai uskoa politiikkaan. Puolueen jäsenenä Gerey uskoo voivansa edistää näitä asioita paremmin kuin puoluepolitiikan ulkopuolella
He välittävät lapsensa tarpeita ja viestejä, ja siitä se vähitellen kasvaa. Sosiaalinen media voi hänestä selittää heikkoa osaamista. – Kansalaisuuteen kasvetaan vähitellen. Bensan hinta ja eläkeläisten vappusatanen – siinä viime vuosina politiikassa paljon puhuttaneita aiheita, jotka eivät välttämättä kovin monen nuoren arkea sivua. Hyviä esimerkkejä nuoria puhuttelevista teemoista ovat ilmastonmuutos, tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet, ilmastolakko, Me too ja Black Lives Matter. Opkh tekee opiskelijoille kyselyitä, on kansainvälisyysja demokratiaprojekteja, Pekkinen listaa. Perinteisen politiikan keinot saattavat sen sijaan tuntua vaikeilta, mutkikkailta ja hitailta. Some asettaa agendan Hanne Pekkinen on pannut merkille, että aivan viime vuosina myös nuorten tiedollinen pohja on rapistunut. – Mutta siltikin on paljon niitä, joita ei kiinnosta, eikä lukio voi korjata tilannetta yksin. Kaikista äänioikeutetuista uurnilla kävi 71 %. Käytännössä kouludemokratia voisi olla luokkavaltuustoja, koululaisaloitteita ja äänestämistä oman luokan asioista. Osallisuutta neuvolasta lähtien Sekä Tomi Kiilakoski että Hanne Pekkinen myöntävät olevansa huolissaan nuorten osallisuudesta. Some voi toisaalta nostaa yhteiskunnallista aktiivisuutta, mutta se voi myös viedä huomion täysin pois yhteiskunnallisista asioista. l Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 55. Kiilakoski lisää listaan vielä nuorten mielenterveyden ja koulutuksen. Nousua edellisiin eduskuntavaaleihin oli 8,2 prosenttiyksikköä. Somessa nouseviin aiheisiin on helppo ottaa siellä myös kantaa. Luokkahuoneissa käydyissä keskusteluissa onkin alkanut kuulua yhä enemmän populistisia sävyjä. – Some on kaksiteräinen miekka. Aika paljon tulitukea tarvitsisi jo aiemmin. NUORET JA EDUSKUNTAVAALIT 2019 l Eduskuntavaalien varjovaaleissa 2019 nuoret äänestivät ykköseksi vihreät (17,1 %), jaetulla kakkossijalla olivat kokoomus ja perussuomalaiset (14,5 %). Pekkisestä nuoria liikuttavat asiat nousevat paljolti somesta: – Jos ilmiö kasvaa somessa suureksi, se tavoittaa nuoret, mutta perinteisen median otsikoihin nousevat aiheet saattavat mennä nuorilta täysin ohi. Moni lapsi ja nuori kokee, ettei hänellä ole mahdollisuutta vaikuttaa. l Varjovaaleissa oli mukana pääosin lukioita, ammatillisia oppilaitoksia sekä yläja alakouluja. Kouluissa Kiilakoski lisäisi osallisuutta kaikin mahdollisin keinoin. Ei ole niin, että ensin ollaan 15 vuotta alamaisia ja sitten ysiluokalla ryhdytään osallistumaan, Kiilakoski summaa. Nyt näyttää siltä, että politiikassa kuuluu koulutettujen ja hyvin toimeentulevien ääni. Kiilakoskesta demokratiakasvatus pitäisi aloittaa jo neuvolassa: – Aivan pienten lasten osallisuus lähtee tietysti vanhemmista. Tykätä ja jakaa. – Esimerkiksi yliopistojen säästöistä syntyy julkisuudessa suurempi meteli kuin ammatillisen koulutuksen leikkauksista, Kiilakoski sanoo. 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 36 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 36 28.3.2022 13.59 28.3.2022 13.59. Sanotaan, että puolueet ja poliitikot ajavat vain omaa etuaan. Olennaista somenäkyvyyden lisäksi on se, että nuoria kiinnostavilla aiheilla on yhtymäkohta heidän omaan elämäänsä tai tulevaisuuteensa. l Nuorten äänestysaktiivisuus on tavallisesti ollut eduskuntaja presidentinvaaleissa korkeampi kuin EUtai kuntavaaleissa. Ne tuntuvat merkityksellisiltä. Hänen mukaansa kasvatusja koulutusjärjestelmämme näyttää tuottavan jakautuneisuutta ja passiivisuutta. Omassa luokassaan hän osallistaa nuoria mukaan päättämään kurssien teemoista ja työtavoista. Hän ei kuitenkaan tunnista kritiikistä omaa opinahjoaan. Meillä on erilaisia opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä työryhmiä. Kun osallisuus ei jakaudu tasaisesti, vain osan ääni pääsee kuuluviin päätöksenteossa. Opiskelijakunnan hallituksen (opkh) vaalit ovat iso tapahtuma. – Meillä yhteiskunnallinen painotus ja osallisuus läpäisee koko lukion. Keskeistä on, millaisia sisältöjä siellä käyttää. Osallistumisen kokemuksia pitää suoda lapsille jo ennen kouluikää. Opettajana Pekkinen on osa Kiilakosken moittimaa järjestelmää. Lasten pitäisi saada kokea, millaista on elää demokraattisessa yhteisössä, eikä vain lukea kirjasta, mitä demokratia on. n Kansalaisuuteen kasvetaan vähitellen
Mielenosoitukset, kasvisruuan suosiminen, kierrätys, yhteiskunnalliset keskustelut kavereiden ja tuttavien kanssa sekä kansalaisaloitteiden jakaminen sosiaalisessa mediassa ovat tapoja, joilla Heiskanen edistää hyvinä pitämiään tavoitteita: sukupuolten tasa-arvoa, vähemmistöjen oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjumista. Mielellään hän olisi käynyt uurnilla jo 16-vuotiaana. ”Mielenosoitusten avulla voi nostaa esiin epäkohtia”, sanoo Aanda Heiskanen. – Lopulta laskin päiviä siihen, että täytän 15 ja pääsen liittymään puolueeseen, nyt 17-vuotias Tampereen lyseon lukiota käyvä Uotila muistelee. Hänestä nimenomaan puolueiden jäseneksi liittymällä pystyy parhaiten vaikuttamaan yhteiskuntaan, mutta Sastamalan nuorisovaltuuston jäsenenäkin hän kertoo oppineensa uutta. Äänestäminen on Heiskaselle itsestäänselvyys, kunhan hän äänioikeusikärajan saavuttaa. Uurnille jo 16-vuotiaana – Kai minä olen jollain tapaa yhteiskunnallisesti aktiivinen. Olisi turhaa valittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, jos en tekisi itse asioille mitään. Valtuuston päätökset vaikuttavat siihen, millaisilla määrärahoilla ruokaa valmistetaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 37 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 37 LM3_s32-37_Nuoret ja Politiikka.indd 37 24.3.2022 8.02 24.3.2022 8.02. – Joskus aikuisten Mitä 17-vuotias voi tietää -asenne nuoria aktiiveja kohtaan on lannistava. Jos ei äänestä, ääni ei kuulu. Se ei kannusta osallistumaan. Porvaripuolueeseen Uotila päätyi harkinnan kautta. – Ajatukseni eivät mene yksiin minkään nykyisen puolueen kanssa. Politiikka on opettanut paljon Donald Trump vastaan Hillary Clinton, Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit ja niiden vilkas uutisointi – 11-vuotias sastamalalainen Mats Uotila seurasi jännitysnäytelmää ja innostui seuraamaan Suomenkin politiikkaa. Perheen esimerkki ei häntä johdattanut. – Vanhempani käyvät kyllä äänestämässä, mutta politiikka ei ole ollut meillä kotona koskaan mikään kahvipöydän keskustelunaihe. Olisi reilua, että ihmiset, joita päätökset koskevat, saisivat myös äänestää, Aanda Heiskanen sanoo. Uotilan mukaan politiikka kiinnostaa nuoria. Mats Uotilan mielestä politiikka voi olla jännittävää, mutta häntä siinä kiinnostaa yhteisiin asioihin vaikuttaminen. Mats Uotila jakaa yleisen huolen nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Haluan näyttää omalla esimerkilläni, miten voi elää ekologisemmin, kuvaa omaa yhteiskunnallista ajatteluaan ja periaatteitaan Helsingissä lukiota käyvä keravalainen Aanda Heiskanen, 17. Tähän toivoisin muutosta. Esimerkkinä hän mainitsee kouluruuan. Hänen ikätovereillaan on paljon mielipiteitä uutisista ja arkisista asioista, joita ihmiset eivät aina miellä politiikaksi. Kuten valtaosa ikätovereistaan hän ei kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseen. Jäsenhakemuksen hän lähetti Kokoomusnuorille. – Nykyiset kansanedustajat ja valtuutetut päättävät asioista, jotka vaikuttavat meidän nuorten tulevaisuuteen. Kokoomus on Uotilan mielestä ainoa puolue, joka tekee samaan aikaan kestävää ilmastoja talouspolitiikkaa. Toisten puolueiden nuorisojäsenten kanssa jutellessa voi oppia ymmärtämään toisenlaisia näkökulmia. Mieluummin olen sitten liittymättä, kun en koe mitään täysin omakseni. Heiskasen mukaan paras keino vaikuttaa yhteiskuntaan on pysyä hereillä siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja miten mahdollisiin ongelmiin kannattaa puuttua. – Yksi arvokkaimmista opeistani on ollut se, miten voi hyvässä hengessä keskustella eri mieltä olevien kanssa
terveys ”Nettipalvelut ja muutkin palvelut ovat ruuhkautuneita, joten nuorten on todella vaikea saada apua mielenterveysongelmiin. Sitten koulunkäynti alkaa kärsiä ja jäädä vähiin”, sanoo Katja Legeza. 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 38 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 38 28.3.2022 10.16 28.3.2022 10.16. Ihmiset uupuvat, ja kun eivät saa siihen apua, masentuvat
Tätä mieltä on lukiota käyvä kaksikko, joka on pohtinut ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisiin. Samoilla linjoilla on Katja Legeza, joka toimi tammikuuhun saakka Helsingin nuorisoneuvoston puheenjohtajana. Markkulalle on tuttua, ettei kavereillekaan haluta näyttää, että olisi ongelmia elämässä tai oman mielen kanssa. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 39 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 39 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 39 28.3.2022 10.16 28.3.2022 10.16. ULLA OJALA | KUVAT LIISA HUIMA JA LAURA VESA Mielenterveyspulmiin liittyvä stigma laimenisi, kun kaikki kävisivät psykologilla. Myös mielenterveyspulmiin liittyvä stigma laimenisi, kun kaikki kävisivät psykologilla. Nyttemmin hän on Vihreiden Nuorten liittohallituksen jäsen. Legezan ja Markkulan mukaan mielenterveystarkastukset olisivat hyödyllisiä siksi, että fyysinen ja psyykkinen terveys alettaisiin nähdä yhtä tärkeänä. M ielenterveystarkastukset pitäisi saada nykyisten laajojen terveystarkastusten rinnalle kouluterveydenhuoltoon. LÄÄKKEITÄ mielenterveyskriisiin Nuorista yksi ratkaisu kriisiin olisivat kouluterveydenhuollossa tehtävät mielenterveystarkastukset, jotka auttaisivat ongelmien tunnistamisessa. Niiden myötä myös koulupsykologista tai -kuraattorista tulisi tuttu ja turvallinen. – Mielenterveystarkastukset pitäisi tehdä kaikille viidesja kahdeksasluokkalaisille ja toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille, sanoo Pirkanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Maria Markkula. He ovat vieneet asiasta viestiä eteenpäin muun muassa sosiaalija terveysministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja poliitikoille
Näitä ovat muun muassa neuvolat, varhaiskasvatus, perhepalvelut ja lastensuojelu. – Mutta on eri asia kuulla aktiivisia nuoria kerran vuodessa kuin se, että tavalliset nuoret saisivat lähikoulussa apua. Esiin nousi myös työntekijöiden vaihtuvuus ja osittain siitä seurannut luottamuspula. Nuorisovaltuusto sai aluevaaleissa 58 ehdokasta sitoutumaan teemoihinsa, joista toinen oli mielenterveystarkastukset. Lapsilla saattaa olla mielenterveyteen liittyviä pulmia, jotka ovat piilossa ja joihin ei tajuta tarttua, sanoo Legeza. Vastauksista kävi ilmi, ettei terveydenhoitaja ole aina koulussa paikalla, psykologi ehkä kerran viikossa ja koululääkäriä ei ole koskaan näkynytkään, sanoo Katja Legeza. Markkula ja Legeza on myös aina otettu hyvin vastaan ja heidän sanomansa on otettu tosissaan, kun he ovat käyneet kutsuttuina puhumassa nuorten mielenterveysasioista poliitikoille ja virkamiehille. Mutta täytyy vain olla sinnikäs ja tehdä tätä työtä, sanoo Legeza. – Jospa näissä perheille luontevissa paikoissa olisi joku ammattilainen antamassa tukea. Markkulan mielestä mielenterveystarkastuksen toimivuus edellyttää, että sen tekee mielenterveyden ammattilainen eli psykologi, kuraattori, psykososiaalinen sairaanhoitaja tai koulusosionomi. Nuoret tulee ottaa myös tosissaan, kun he hakeutuvat palveluiden piiriin. K atja Legezan mielestä olisi tärkeää, että panostetaan hyvinvointia tukeviin, ennaltaehkäiseviin palveluihin. – Sain käteeni paperin, johon vastailtiin rasti ruutuun -systeemillä. Markkula ja Legeza pitävät tärkeänä, että nuoria kohdattaisiin siellä, missä he jo muutenkin ovat: kouluissa, ostareilla ja sosiaalisen median alustoilla. Siitä voisi olla paljon apua esimerkiksi maahanmuuttajaperheille. Markkula odottaa malttamattomana, että hyvinvointialueiden aluehallitukset, -valtuustot ja -lautakunnat pääsevät aloittamaan työnsä ensi vuoden alusta. Markkula kertoo suuren suosion saaneesta Snapchatin palvelusta, jossa terveydenhoitaja jutteli nuorten kanssa ja antoi tarvittaessa neuvoja. – Mielenterveystarkastukset olisivat ehdottomasti investointi tulevaisuuteen. I lmassa näkyy myös ilonpilkahduksia. 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 40 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 40 28.3.2022 10.16 28.3.2022 10.16. Kouluterveydenhoito pääsisi kartalle kaikkien oppilaiden henkisestä hyvinvoinnista, mikä saattaisi ennaltaehkäistä kouluväkivaltaa. On vaikea tietää, realisoituuko hyvä vastaanotto käytännön tasolle. Markkulasta ja Legezasta on hienoa, että lapsille opetetaan tunnetaitoja jo varhaiskasvatuksessa. On helppo rastia kohdat, joiden nuori tietää kertovan kaiken olevan hyvin. Ammattilaisen tulisi keskustella nuoren kanssa, kysellä, miten tällä menee ja mitä hänelle kuuluu. Tämä vaatii resursseja, joita pitäisi saada mielenterveyspalveluihin lisää. – Vaikkei luottamusta vielä mielenterveystarkastuksessa syntyisi, nuori on edes tavannut ammattilaisen ja tietää, kenen puoleen voi kääntyä jatkossa, sanoo Markkula. – Vanhempien pitää saada tukea vanhempana olemiseen ja lasten tukea lapsena olemiseen – eli omien tunteiden tunnistamiseen ja hallitsemiseen, sanoo Legeza. Helsingin nuorisoneuvosto teki kyselyn kouluterveydenhuollon tilasta ensimmäisen koronaetäilyn jälkeen vuonna 2020. Olisi hienoa, jos niitä tehtäisiin jo alakoulussa, sillä pientenkin kanssa on tärkeää käsitellä henkistä hyvinvointia. – Toivomme, että saisimme aluevaltuustoon läsnäolo-, puheja aloiteoikeuksia. – Tunteista pitää osata puhua, sanoo Legeza. Pirkanmaan maakunnallinen nuorisovaltuusto lobbaa ajatusta, että maakunnassa aloitettaisiin mielenterveystarkastusten pilotti. En kutsusi sitä oikeaksi mielenterveysseulonnaksi. Luottamuksen syntyminen on oleellisen tärkeää, mikä vie aikaa. Joku, joka olisi helposti lähestyttävissä. Hän on pohtinut mallia, jossa vanhemmat saisivat matalalla kynnyksellä tukea varhaiskasvatuksessa ja koulussa. M aria Markkula on käynyt omassa koulussaan terveystarkastuksessa, jossa kysyttiin mielenterveyden tilasta. Silloin voisimme tehdä aloitteen pilottihankkeesta. n Nuoria tulee kohdata siellä, missä he jo muutenkin ovat. Jos ensikosketus jättää vähätellyn olon, avun hakemisen kynnys nousee entisestään. – Päätulos oli, että käytössä on liian vähän resursseja
Kun vihdoin uskaltautuu hakemaan apua mielenterveyspulmiinsa, saa tietää olevansa väärällä ovella. ”Nuoret kokevat pompottelun luukulta luukulle hankalana. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 41 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 41 LM3_s38-41_Mielenterveys.indd 41 28.3.2022 10.16 28.3.2022 10.16. Apua hakevalta nuorelta vaaditaan tosi paljon palveluiden piiriin pääsemiseksi”, sanoo Maria Markkula
Pitääkö etukäteen jo osata jotain. Leikkiessä harjoitellaan ja opitaan uusia taitoja. Nelikko koettaa pyydystää kaloja pienillä ongilla, joiden päässä on magneetti. Ella Lemistä kaksivuotisen eskarin aloitus vähän jännitti. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO L attialla lojuu hujan hajan kartongista askarreltuja punaisia, sinisiä ja keltaisia kaloja, joiden ympärillä Ella Leminen, 6, Aidarus Mohamed, 5, Enni Piilinen, 5, ja Leo-Einar Salo, 5, hihkuvat innoissaan. Me aikuiset koetamme herätellä oppimisen intoa, eskariryhmä Haikaroiden varhaiskasvatuksen opettaja Anu Yli-Somero sanoo. – Tällaista se eskari meillä on. 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 42 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 42 24.3.2022 6.40 24.3.2022 6.40. Mitä siellä tehdään. Kun saalis on kasassa, on Lemisen ja Mohamedin vuoro. Äiti Alina Leminen auttaa tossuja jalkaan. – Kokeilu liittyy koulutuksellisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseen. Piilisen tehtävä on onkia kolme punaista kalaa, Salon kaksi keltaista. Viisivuotiaana esiopetuksen Helsingin Laajasalossa Tahvonlahden päiväkodissa aloittaneet lapset harjoittelevat leikin lomassa laskemista. Päiväkoti on mukana valtakunnallisessa viisivuotiaiden esiopetuskokeilussa, joka alkoi viime elokuussa. Meilläkin valitettavasti näkyy jo kansainvälinen eriarvoistumisen trendi, erityisasiantuntija Mervi Eskelinen opetusja kulttuuriministeriöstä (OKM) kertoo. Leikkiessä opitaan uusia taitoja. varhaiskasvatus ESKARIIN VIISIVUOTIAANA Valtakunnallinen kokeilu selvittää, onko esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi hyötyä
”Eskarissa oppiminen sujuu leikin lomassa”, varhaiskasvatuksen opettaja Anu Yli-Somero selittää. Leo-Einar Salo (vas.), Aidarus Mohamed, Enni Piilinen ja Ella Leminen laskevat ja kalastavat. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 43 ›› LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 43 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 43 24.3.2022 6.40 24.3.2022 6.40
Enni Piilinen (vas.) ja Ella Leminen eläytyvät leikkiin. Eskarilaisilla on joka päivä aikaa myös vapaaseen leikkiin, jossa mielikuvitus pääsee valloilleen. 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 44 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 44 28.3.2022 10.16 28.3.2022 10.16
Toteutukset vaihtelevat, Tahvonlahden päiväkodin johtaja Eija Wacker kuvailee. Kiinnostus luontoon on vahvistunut. – Meillä menivät ryhmät uusiksi. Kokeilu ei tuonut toimintaan mitään aivan uutta ja erilaista, vaan moni asia oli ennestään tuttua. Esiopetus on kuitenkin mitä suurimmassa määrin myös kaverija tunnetaitojen harjoittelua. Odotan uteliaana tuloksia. Lisätyötä opettajille on teettänyt myös tutkimukseen osallistuminen. Anu Yli-Somero tähdentää, että leikin ja mielikuvituksen arvostaminen on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Koronakin on ollut lisäpainona. – Lapsille eskarivuosi on ollut odotettu juttu. Toivon, ettei tätä vahvuutta vastaisuudessakaan hukata. – Ellalle eskari on sopinut tosi hyvin. Ella Leminenkin kertoo odottavansa sitä, kun on ensi syksynä oikea eskarilainen. OKM seuraa kokeilun vaikutuksia tutkimuksen avulla. Itse ajattelen, että on kiinnostavaa olla mukana tällaisessa tutkimuksessa. Laskemisen lisäksi hän kertoo oppineensa, ettei aina pidä leikkiä vain saman kaverin kanssa. Onko sillä vaikutusta esiopetuksen tavoitteisiin: lapsen oppimisedellytysten ja sosiaalisten taitojen vahvistumiseen sekä terveen itsetunnon muodostumiseen. Tämä on ollut iso ponnistus. Meillä viisivuotiaiden eskarilaisten kanssa on samassa ryhmässä myös nelivuotiaita. Ei voi kuin nostaa kaikille hattua. Opettajat tekevät kunkin eskarilaisen kanssa testin ja kirjoittavat jokaisesta lapsesta oman arvionsa tutkimusta varten. Tarkoitus on selvittää, mitä esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi seuraa. Kivointa on laulaminen, soittaminen ja runojutut: ”Voi, sanoi kissa, kun tuli pissa”, Ella Leminen kehuu. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 45 ›› LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 45 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 45 24.3.2022 6.40 24.3.2022 6.40. Yli-Someron mukaan moni Haikaroiden viisivuotias ei olekaan sisäistänyt olevansa jo eskarilainen. ”Ei mitään tylsää” Entä millaisia kokemuksia tahvonlahtelaisilla on, kun kokeilua on noin puoli vuotta takana. – Kivaa on ollut. Hän myös kyselee enemmän kuin ennen. Ei mitään radikaalia muutosta ole kuitenkaan tapahtunut, Alina Leminen kuvailee. Mervi Eskelisen mukaan pelot ovat turhia. Monille perheille eskarin varhentuminen vuodella oli hämmentävää. Ella Lemisen äitiä Alina Lemistä koulumaisuus ei etukäteen mietityttänyt. Päiväkodit saivat tiedon kokeilusta viime keväänä, kun seuraavan syksyn lapsiryhmien kokoonpanot kaverisuhteineen oli jo mietitty ja huoltajille ilmoitettu. Yli-Someron mukaan monelle esiopetuksesta ensimmäisenä tulevat mieleen lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kaltaiset akateemiset taidot. Osaan laskea 2+2=4. Ei ole ollut oikeastaan mitään tylsää. – Jälkikäteen ajatellen olisimme kaikki hyötyneet siitä, jos meillä olisi ollut enemmän aikaa panna kokeilua toimeen. Myös Ellan äiti on tyytyväinen. Viisivuotiaiden esiopetus on nimenomaan varhaiskasvatusta, ei koulua. Leikin kautta ”Loppuuko lapsuus?” ”Onko eskari kovin koulumaista?” Muun muassa tällaisia pelkoja joillain viisivuotiaiden eskarilaisten vanhemmilla oli etukäteen. Opetushallituksen keväällä 2021 laatimat kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet (ops) korostavat leikkiä ja ihmettelevää tutkimista. Kunnat ovat kuitenkin tehneet hyvää työtä, ja yhteistyö on sujunut tosi hyvin. Mervi Eskelinen OKM:stä myöntää kokeilun tulleen liian nopeasti. Nyt se tulikin vähän yllättäen, Wacker sanoo. – Minusta Tahvonlahden henkilökunta kertoi syksyllä vanhempainillassa hyvin selvästi, että lapset oppivat leikin kautta. – Ulkomaiset vierailijat ihastelevat juuri leikkiä meillä käydessään. Hän oppi lukemaan loppukesällä vähän ennen kuin eskari alkoi. Joissain päiväkodeissa viisija kuusivuotiaat ovat yhdessä. Syksyn mittaan Ella on myös kiinnostunut enemmän matikasta. Turhaa hoppua – Liian nopeasti se tuli, Anu Yli-Somero kommentoi kokeilun aikataulua. Kaikkien kokeiluun osallistuvien lasten taitojen kehitystä arvioidaan muutamaan otteeseen sen aikana. Ei voi kuin nostaa kaikille hattua. Moni varhaiskasvatuksen opettaja luki uutta opsia kiireellä kesälomallaan. Saa tehdä kaikkea hauskaa, niin kuin matematiikkaa. Opettaja Anu Yli-Somero kertoo kokeilun mittaan panneensa merkille, että Helsingissä on ollut jo entuudestaan laadukasta varhaiskasvatusta viisivuotiaille
Wacker tähdentää, että oppimisvaikeuksien huomaaminen ja tukeminen taas edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Jokainen kokeilussa mukana ollut lapsi tekee saman arvioinnin 2–3 kertaa. Tätä työtä voi kuitenkin tehdä muodollisesti epäpätevänä määräaikaisesti, Wacker asettelee sanansa. Kunnat saavat korvauksen kuluista keskimääräisten kus tannusten mukaan. Nopeat pääsevät etenemään pidemmälle ja hitaammilla on enemmän aikaa harjoitella. Parhaat kirjoitukset palkitaan! Kirjoituksissa lapset ja nuoret pääsevät kertomaan näkemyksiään ja kokemuksiaan turvallisuudesta: Mitä turvallisuus on. l Kokeilun aikana tehdään seurantatutki mus. Kokeilu jatkuu ensi syksynä, jolloin uudet viisivuotiaat aloittavat esiopetuksen, ja tuloksia on lupa odottaa reilun parin vuoden päästä. Kilpailu on auki 30.4.2022 saakka. KAKSIVUOTISEN ESIOPETUKSEN KOKEILU l Kokeilu alkoi syksyllä 2021 ja päättyy keväällä 2024. OKM ei ole toistaiseksi saanut pätevän henkilöstön riittämättömyydestä kuin yksittäisiä yhteydenottoja kunnista. Lasten ja nuorten ajatuksia turvallisuudesta nostetaan esille lapsen oikeuksien viestinnässä, jotta me aikuiset ymmärtäisimme paremmin, mitä turvallisuus lapsille ja nuorille eri ympäristöissä on ja miten voimme sitä vahvistaa. Lastensuojelun Keskusliitolla on käynnissä Turvallisuus on… -kirjoituskilpailu, joka on avoinna kaikille Suomen alaja yläkoululaisille lapsille ja nuorille! Osallistua voi itsenäisesti tai opettajan johdolla. lue lisää ja osallistu: www.lapsenoikeudet.fi/kirjoituskilpalu turvallisuus on... Mukana on niin suuria kaupunkeja kuin pieniä kuntia eri puolilta Suomea. l Kokeilun rahoittaa valtio. Kaksikon mukaan eniten kaksivuotisesta esiopetuksesta hyötyisivät ehkä ne lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. sitä, miten esiopetukseen on saatu kelpoista henkilökuntaa. Riittääkö tekijöitä. Miten se heidän elämässään toteutuu. – Meillä ei ole muodollisesti pätevää henkilökuntaa riittävästi. l Kaikkiaan kokeiluun osallistunee yli 10 000 lasta. – Vertaisten seura tekee tutkitusti lapselle hyvää, Wacker sanoo. n Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin. Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2022 teema on lapsen oikeus turvallisuuteen. – Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin. Tutkimus selvittää esimer kiksi, vaikuttaako esikoulun pidentäminen jotenkin lasten oppimisvalmiuksiin ja sosi aalisiin taitoihin. Mitä varhemmin vaikeuksiin saa tukea, sen parempi. Kirjoitusten tyyli on vapaa. Viimeinen arviointi on ensimmäisellä luo kalla koulussa. Tahvonlahden päiväkodin johtajan Eija Wackerin mukaan viisivuotiaiden eskarilaisten perheitä on mietityttänyt esiopetuksen velvoittavuus. 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 46 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 46 24.3.2022 6.40 24.3.2022 6.40. Pidemmän eskarin eduksi hän ja Yli-Somero laskevat myös sen, että henkilökunta saattaa havaita lapsen mahdolliset oppimisvaikeudet aiemmin kuin ennen. Myös tutkimus selvittää aikanaan sitä, riittääkö tekijöitä. ”Vanhemmat ovat kysyneet, voiko lapsi pitää vapaapäiviä. Pidempi eskari palvelee sekä nopeasti että hitaasti kehittyviä. Siihen valittiin satunnais otannalla 147 kuntaa, joista 42 toimii ver rokkeina eli ne eivät järjestä 5vuoti aille esiopetusta. Julkisuudessa on käsitelty paljon varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa. l Tutkimus seuraa myös kokeilun järjestä mistä ja mm. Ilmainen ja velvoittava esiopetus tuo heitä varhaiskasvatuksen piiriin. Kirjoitukset voivat olla esimerkiksi satuja, omia ajatuksia, tapahtumia omasta elämästä tai runoja. Johtaja Eija Wackerin mukaan olennaisin muutos on se, että esiopetukselle on entistä enemmän aikaa. Monia huojentaa tieto, että meillä eskarista voi lähteä kotiin jo puoli yhdeltä.” o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lastensuojelun Keskusliitto järjestää lapsille ja nuorille kirjoituskilpailun teemalla: Tunnetko alatai yläkoululaisen
Kirjoitusten tyyli on vapaa. Lasten ja nuorten ajatuksia turvallisuudesta nostetaan esille lapsen oikeuksien viestinnässä, jotta me aikuiset ymmärtäisimme paremmin, mitä turvallisuus lapsille ja nuorille eri ympäristöissä on ja miten voimme sitä vahvistaa. o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lastensuojelun Keskusliitto järjestää lapsille ja nuorille kirjoituskilpailun teemalla: Tunnetko alatai yläkoululaisen. Lastensuojelun Keskusliitolla on käynnissä Turvallisuus on… -kirjoituskilpailu, joka on avoinna kaikille Suomen alaja yläkoululaisille lapsille ja nuorille! Osallistua voi itsenäisesti tai opettajan johdolla. Miten se heidän elämässään toteutuu. Kirjoitukset voivat olla esimerkiksi satuja, omia ajatuksia, tapahtumia omasta elämästä tai runoja. Kilpailu on auki 30.4.2022 saakka. lue lisää ja osallistu: www.lapsenoikeudet.fi/kirjoituskilpalu turvallisuus on... Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2022 teema on lapsen oikeus turvallisuuteen. kilpailu LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 47 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 47 29.3.2022 9.10 29.3.2022 9.10 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 47 LM3_S42-47_5-vEskarissa.indd 47 29.3.2022 9.39 29.3.2022 9.39. Parhaat kirjoitukset palkitaan! Kirjoituksissa lapset ja nuoret pääsevät kertomaan näkemyksiään ja kokemuksiaan turvallisuudesta: Mitä turvallisuus on
Lapsilla kynnys leikkiin on kuitenkin matala. Leikki on vuorovaikutusta ja mielikuvitusta, mutta aikuisilla on joskus halu irtisanoutua tästä. Etenkin aikuiset voivat toivoa, että lelut olisivat hyödyllisiä, jolloin he 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s48-49_Lelujen merkitys.indd 48 LM3_s48-49_Lelujen merkitys.indd 48 28.3.2022 10.09 28.3.2022 10.09. Leluihin kytkeytyy usein myös tunteita. Mutta millainen merkitys leluilla on yhteiskunnassamme. Lelujen avulla voi kertoa tarinoita, käyttää mielikuvitusta ja kokeilla uusia asioita. kasvu Lelut kutsuvat LEIKKIIN Lelut mahdollistavat mielikuvituksen käytön ja itseilmaisun, mutta niiden asema vaihtelee yhteiskunnan muuttuessa. Turun yliopistossa leluja ja leikkiä tutkinut Katriina Heljakka toteaa, että lelulla eli leikkivälineellä kuuluu leikkiä. Käytännössä lapset voivat ottaa kotoaan leikkivälineiksi monenlaisia aikuisten tavaroita, joista monella voi olla lelumaisia piirteitä. Antropologi ja lelututkija Jean-Pierre Rossie on todennut, että lelut ovat leikin työkaluja. Leluja myös kritisoidaan. SAARA PAATERO R akkaita leluja odotetaan joskus pitkään, ja ne voi muistaa vuosien jälkeenkin. – Perinteisessä merkityksessä lelu on leluteollisuuden valmistama tuote lasten leikkiä varten, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa leikin asiantuntijana toimiva Heljakka kertoo
Taustalla on usein myös ajatus, että aika on arvokasta. Monelle se on myös hyvin lohdullinen kumppani. Leluleikin avulla on ollut mahdollista käsitellä jokapäiväisiä askarruttavia asioita. Ilmoita halutessasi tapahtumasi mukaan os. LEIKI PALLON PUOLESTA Leikkipäivä-viikkoa vietetään 18.–23.4., ja se huipentuu valtakunnalliseen Leikkipäivään lauantaina 23.4. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1985 vuoteen 2016 leluihin, peleihin ja harrastusvälineisiin käytetty rahamäärä on yli kolminkertaistunut. Kun harrastukset ovat olleet tauolla, lapset ovat leikkineet enemmän kotonaan. Kaikki lelut voivat opettaa suhteesta itseemme ja toisiimme. Laita siis pystyyn pallopeli pihalla tai mieti, miten ympäristösuojelun voi yhdistää päivän leikkeihin. Jos lapset kerran leikkivät, pitää lelujen olla laadukkaita. Kuka tahansa voi järjestää leikkitempauksen vaikkapa perheen, ystäväpiirin, naapuruston tai työja opiskelukaverien kanssa. Tähän kytkeytyy esimerkiksi keppihevosilmiö, jossa on kyse harrastuksesta ja kilpaurheilusta, mutta toisaalta myös leikintapaisesta suhteesta esineeseen. Tämä on näkynyt esimerkiksi pandemian aikaisina nallesairaalaleikkeinä tai siinä, että leluille on puettu maskeja. Ketkä saavat leikkiä. Lelututkijalla on kotikonttorissaan rakennuspalikoita ja useita erilaisia hahmoleluja, jotka ovat hänestä erityisen kiinnostavia. Tämä kertoo siitä, että leluihin sisältyy hyvin paljon tunteita ja toiveita. – Vaikka leikki irtisanoutuu hyödystä, on se aina hyödyllistä ja opettavaista. Jo nykyisillä nuorilla aikuisillakin oli runsaasti leluja lapsuudessaan. Niin lapset kuin aikuiset ovat yhdistäneet digitaalista teknologiaa osaksi muuta leikkiään. – Lelu on läpi elämänkaaren kulkeva esine, joka tukee luovuutta ja tuottaa hyvinvointia. Tänä vuonna teema on Leikkien pallon puolesta, joka viittaa sekä yhteen vanhimmista leikkivälineistä että yhteiseen maapalloomme. Mainosten perusteella lapset tietävät, mitkä lelut ovat haluttuja. Toisille se voi olla esine, jolla tavoitellaan hyötyä. Niitä leikitään nykyisin perinteisten nukkejen ja nallejen lisäksi myös älyleluilla. Hoivaleikitkin ovat säilyneet tärkeinä vuodesta toiseen. Mutta eivät perinteiset lelutkaan ole menettäneet merkitystään. Nykyisin aihe herättää erilaisia kysymyksiä. Lelujen kanssa saa leikkiä myös rajusti. oikeuttaisivat lelujen ostamisen. – Nallehaaste kanavoi toivoa, tulevaisuususkoa ja empatiaa pandemian keskellä, Katriina Heljakka toteaa. Hahmolelujen ilmeikkäät kasvot ja liikkuvat jäsenet lisäävät niiden inhimillisyyttä. Lapset ymmärtävät lelujen arvon, ja niihin liittyvä valtapeli kytkeytyy myös lasten keskinäisiin suhteisiin. n Lelut ovat nykylapsille eräänlaista valuuttaa. Pienten lasten leluja markkinoidaan usein opettavaisina, mutta Heljakka kyseenalaistaa tämän näkemyksen. Se myös arvottaa erilaisia leluja, ja lelumarkkinointikin on nykyisin tehokasta. Nalleleikki toi sukupolvia lähemmäs, kun perheet asettelivat ja etsivät nalleja yhdessä. Leluleikki onkin terapeuttinen kanava purkaa tuntoja. Tällöin heistä voi olla luonnollista säilyttää lelukokoelmiaan tai dokumentoida leluleikkejään vanhempanakin. Heljakka onkin innostunut ajatuksesta, että aikuiset voisivat suhtautua leluihinsa avoimesti ja ilman häpeää. Hyvä lelu on turvallinen, mutta sen kanssa on hauskaa ja kiinnostavaa leikkiä. Pelien on epäilty vieneen tilaa leikiltä, sillä ne ovat lisänneet suosiotaan viime vuosina. Varhaiskasvattajat ovat huomanneet, että lapset leikkivät nyt digileikkejä. Medialla onkin merkittävä rooli siinä, millaista käytöstä pidetään soveliaana ja mitä hävettävänä. Vuoden 2020 koronakeväänä sai alkunsa nallehaaste , jossa nalleja aseteltiin ikkunoihin eri puolilla maailmaa. Mitä leluille pitäisi tehdä leikki-iän päätyttyä. Lapsilla onkin nykyisin paljon enemmän leluja kuin aiemmilla sukupolvilla. – Lelun itsetarkoitus ei ole olla oppimisen vaan itseilmaisun väline. Niiden kanssa voi purkaa aggressioita, vaikka aikuiset usein kokevatkin sen ongelmalliseksi. Lelut ja teknologia muodostavat nykyisin uudenlaisia yhteyksiä, kun esimerkiksi leluleikkejä kuvataan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. > https://leikkipaiva.fi/ M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 49 LM3_s48-49_Lelujen merkitys.indd 49 LM3_s48-49_Lelujen merkitys.indd 49 28.3.2022 10.09 28.3.2022 10.09. – Lelut ovat lapsille eräänlaista valuuttaa, jolla he käyvät neuvotteluja aikuisten kanssa. Leikin hienous on, että voimme ylittää sen avulla rajoja. Katriina Heljakasta on lohdullista, että jotkin lelut ja leikit ovat säilyneet yhteiskunnan muutoksesta huolimatta
perhe Vakiokävijä Salimeh Ozbak löysi Koivukylän avoimen kohtaamispaikan sattumalta. 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 50 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 50 24.3.2022 6.51 24.3.2022 6.51. ”Tulin vain ihmettelemään, mikä paikka tämä on. Nyt tämä on tärkeä paitsi minulle myös lapsilleni”, hän kertoo sylissään Mohammed Aref, 10 kuukautta, ja Alierfan, 5
LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 51 ›› LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 51 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 51 24.3.2022 6.51 24.3.2022 6.51. Vantaan Koivukylässä kokeillaan uudenlaista lapsiperheiden kohtaamispaikkaa, jossa yhdellä ovenavauksella tarjotaan vapaata yhdessäoloa, monenlaisten järjestöjen toimintaa ja kaupungin lakisääteisiä palveluita. Salimeh Ozbak, 26, leikittää kahta nuorimmaistaan Alierfani a, 5, ja Mohammed Arefia, 10 kuukautta. Kun kurkkaa aulaa pidemmälle, huomaa, että kohtaamispaikassa on tarjolla jos jonkinlaista kaupungin palvelua ja järjestöjen vetämää toimintaa. Muutoinkin käymme muutaman kerran viikossa viettämässä aikaa ja tapaamassa muita perheitä, Ozbak kertoo. Vanhemmat vaihtavat kuulumisia, ja lapset hääräävät lelujen kanssa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT ANNIKA RAUHALA ”TÄÄLLÄ YKSINÄISYYS KATOAA” V antaalla punatiilisen entisen virastorakennuksen käytävillä ja aulassa kaikuu kielten sekamelska: arabiaa, suomea, uzbekkia, venäjääkin. – Disko veti meidät tänne tänään. Äkkiseltään kohtaamispaikka näyttää seurustelevine äiteineen ja leikkivine lapsineen tavalliselta perhekerholta, mitä se ei kuitenkaan ole. Avoin kohtaamispaikka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin vetämä pilottihanke, jossa ovat mukana tasavertaisina Vantaan kaupunki ja liuta järjestöjä. Lapsiperheille tarkoitetun Koivukylän avoimen kohtaamispaikan perjantaiseen ohjelmaan kuuluu tänään paitsi vapaata seurustelua myös lasten disko, arabinaisten vertaistukiryhmä sekä monikielisiä ja -kulttuurisia lapsiperheitä palvelevan Moniku-ohjaajan vierailu
Salimeh Ozbak meni naimisiin 16-vuotiaana. Monilla kävijöillä rankkoja kokemuksia Salimeh Ozbak tarjoilee Alierfanille kasviskeittoa ja alkaa syöttää Mohammed Arefille puuroa. Meiltä saa onneksi yhdellä ovenavauksella tukea ja apua monenlaisiin pulmiin. Suomeen perhe saapui turvapaikanhakijoina Turkista kuusi vuotta sitten. Työura alkoi jo 9-vuotiaana, jolloin hän alkoi ommella ihmisille vaatteita. – Joillakin kävijöillämme on takanaan traumaattisia kokemuksia. Iranissa perheen elämä oli niukkaa, eikä Salimeh päässyt pakolaistyttönä kouluun. Pakomatkan aikaan pieni Salimeh oli vain 40 päivän ikäinen. Meillä on saman katon alla kaupungin palveluista esimerkiksi hammashoitaja, parija perhepsykoterapeutti sekä varhaiskasvatuksen lapsija perheohjaaja. Joskus, kun kysellään kuulumisia, ihminen alkaakin kertoa monenlaisista huolistaan. Osa on tullut tänne suoraan sodan keskeltä, mikä kaikkien täällä työskentelevien tulee pitää mielessä, Karoliina Tukiainen sanoo. Hän järjestelee lastenvaatteita kohtaamispaikan kierrätyspisteessä, auttaa tiistaisin ruokakassien jaossa, siivoilee keittiötä ja neuvoo uusia kävijöitä. Aina voi tulla myös vain seurustelemaan ja leikkimään kuten tässä Fatima Al-Sharea (vas.), Mohammed Aref, Alierfan ja Salimeh Ozbak. Koivukylän erikoisuus on myös kynnyksettömyys: ohjaajien ja terapeuttien pakeille pääsee ilman ajanvarausta. – Sain tämän puuroreseptin eräältä äidiltä täällä. Järjestöjä on mukana kymmenkunta. Kassia ei kuitenkaan pidä vain tyrkätä hakijan käteen, vaan ihminen pitää kohdata. Ozbak kokoaa myös kikkoja ja vinkkejä lastenkasvatukseen. – Ruokakassit ovat todella tärkeä tuki monelle perheelle. Ozbak on syntynyt Afganistanissa, josta hänen perheensä pakeni Taliban-liikettä Iraniin 1990-luvun lopulla. – Tarkkailen, miten muut äidit ovat lastensa kanssa, ja jos huomaan jonkun toimivan viisaasti, koetan itse tehdä samoin. Monilla kohtaamispaikan kävijöillä on kerrottavanaan hyvin samankaltaisia tarinoita, sillä Koivukylässä asuu paljon muualta Suomeen muuttaneita. Avoimessa kohtaamispaikassa on monenlaista järjestöjen, seurakunnan ja Vantaan kaupungin järjestämää toimintaa. 15 Iranin-vuoden jälkeen perhe muutti Turkkiin, jossa Ozbak meni 16-vuotiaana naimisiin. En ole tehnyt itse vauvanruokia kolmelle vanhimmalle lapsellemme, mutta nyt kerään innolla reseptejä kuopusta varten. Tarjolla on monenlaista toimintaa Suomen kielikursseista tukeen lähisuhdeväkivallan uhreille, MLL:n koordinaattori Karoliina Tukiainen selittää. – Jokaisella meistä on myös viikoittain oma kohtaamisvuoro, jolloin jokainen ammattilainen tapaa vuorollaan perheitä koko päivän ajan. 52 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 52 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 52 24.3.2022 6.51 24.3.2022 6.51. Kikka on toiminut sittemmin Ozbakeilla. – Puhun uzbekkia, daria, persiaa, turkkia, suomea ja vähän englantiakin. Ruokajonosta kielikurssille ”Mitä sulle kuuluu?” Tämä kysymys pitää Tukiaisen mukaan esittää kaikille kohtaamispaikan kävijöille. Järjestöjen ja kaupunkien työntekijät eivät tee kohtaamispaikassa työtä tiukasti vain omilla työpisteillään, vaan ovat keskenään työkavereita ja suunnittelevat toimintaa yhdessä. Hän kertoo ottaneensa opiksi esimerkiksi äidistä, joka istutti huonosti käyttäytyneen lapsensa sohvalle kymmeneksi minuutiksi rauhoittumaan. – Tietääkseni aivan vastaavaa ei muualla ole. Nuoren perheen esikoinen, Afsane-tyttö, syntyi vuoden päästä. Salimeh Ozbakille avoin kohtaamispaikka on muutakin kuin lastenhoitovinkkien vaihtamista, sillä hän on yksi paikan vapaaehtoisista vanhemmista
Salimeh Ozbak on itse käynyt suomen kielen kurssilla. l REKOLAN SEURAKUNNAN LASTENOHJAAJA kohtaa perheitä. Kierrätyspiste on avoimen kohtaamispaikan suosituimpia palveluita. l Lisäksi monet muut järjestöt ja kaupungin edustajat järjestävät kohtaamispaikassa toimintaa silloin tällöin. – Minulle ja lapsille tämä on hirveän tärkeä paikka, sillä Suomessa ei asu lainkaan sukulaisiamme. Vapaaehtoiset lajittelevat ja järjestelevät lahjoituksina saatuja vaatteita ja leluja, kertovat kohtaamispaikan koordinaattorit Satu Aalto (vas.) ja Karoliina Tukiainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiristä. Ozbak sai viime keväänä peruskoulun päättötodistuksen ja suunnittelee aloittavansa lähihoitajaopinnot, kun Mohammed Aref menee päiväkotiin. Kohtaamispaikassa Ozbak kertoo tutustuneensa myös suomalaisiin. Hän kävi vastaanotolla muutaman kerran ja sai ison avun, Tukiainen muistelee. Opin lukemaan vasta Suomessa ja suomeksi. Jos olen vain kotona lasten kanssa, minulle tulee paha ja yksinäinen olo. – Lähihoitajaopintojen jälkeen tahdon opiskella vielä sairaanhoitajaksi. Perheen koululaiset Afsane, 9, ja Abdul Malek, 7, käyvät koulun jälkeen kohtaamispaikan iltapäiväkerhossa, jossa saavat välipalan ja apua läksyihinsä. Tämä on se paikka, jossa tapaan ihmisiä. Tänne on välillä ihan pakko päästä. Myös Ozbakien perhe on hyödyntänyt monenlaisia kohtaamispaikan palveluita. – Muualla suomalaisiin on vaikea tutustua. Maaliskuisen perjantain vetonaula oli lasten disko. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 53 ›› LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 53 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 53 24.3.2022 6.51 24.3.2022 6.51. Täällä ihmiset ovat erilaisia, nauravat ja puhuvat kovaan ääneen. Varhaiskasvatuksen lapsija perheohjaaja Maaria Jäske näyttää mallia. Monet heistä lämpiävät niin hitaasti. Ozbak kertoo ihmetelleensä sitä, miten seesteisiä suomalaislapset ovat. Haaveilen myös Finnairin lentoemännän työstä, Ozbak kertoo ja hymyilee ujosti. Karoliina Tukiaisen mukaan avoimen kohtaamispaikan saama palaute on ollut hyvää: uudenlaista toimintatapaa ovat kiitelleet niin kävijät kuin työntekijät. Salimeh Ozbak ahertaa kohtaamispaikassa vapaaehtoisena. Kielimuurin vuoksi aina ei saa sanallista palautetta, mutta ilmeet kyllä kertovat kaiken. – Minulle kerrottiin, että he ovat niin rauhallisia, koska vanhemmat ovat lukeneet heille ääneen pienestä pitäen. Tovin juttelun jälkeen ehdotin hänelle psykologin tapaamista. Hän esimerkiksi opastaa uusia kävijöitä ja kertoo talon tavoista. Vantaan Turvakoti (lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija), Loisto Setlementti, Vantaa Poikien talo, Vantaan aikuisopisto (suomen kielen kursseja), Nicehearts (arabiankielisten naisten vertaistukiryhmä), SOS-lapsikylä (Mummun ja vaarin tupa -perhekahvila), Moniperheet (neuvontaa maahanmuuttajataustaisille vammaisille ihmisille) ja MLL:n Korso-Koivukylän yhdistys (perhekahvila). Nyt luen pienimmällemme. l JÄRJESTÖJEN VIIKOITTAISTA TOIMINTAA TARJOAVAT MM. l VANTAAN KAUPUNKI tarjoaa eroauttamisen sosiaaliohjaajan, perhekoutsit (sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja), parija perhepsykoterapeutin, neuvolan perheohjaajan, hammashoitajan, varhaiskasvatuksen lapsija perheohjaajan sekä koululaisten iltapäiväkerhon. He osallistuvat kohtaamispaikan toimintaan etenkin silloin, kun tarjolla on erityistä ohjelmaa, esimerkiksi vauvojen värikylpy tai musiikkituokio. n TARJOLLA KAIKKEA TÄTÄ l MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI vastaa kohtaamispaikan avoimesta toiminnasta ja koordinoinnista. Moni äiti on löytänyt ruokajonosta tiensä kohtaamispaikan suomen kielen kursseille, perheterapeutille tai vaikkapa hammashoitajan pakeille. Minä en ole voinut niin tehdä, koska olin lukutaidoton. – Työntekijät kokevat olevansa kuin osa suurta perhettä. Hän ei selvästikään ollut koskaan aiemmin pyytänyt apua. – Kerran eräs kantasuomalainen mies tuli arastellen hakemaan ruokakassia teini-ikäisille lapsilleen
Kymmenkuinen Mohammed Aref ei vierasta uusiakaan kasvoja. – Uskon, että rahoitus järjestyy jotain kautta myös jatkossa. Toimintaa oli suunniteltu ja valmisteltu jo pidempään yhteistuumin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin, Vantaan kaupungin ja muiden järjestöjen voimin. Tarkoitus on, että vastaavia kohtaamispaikkoja perustettaisiin muuallekin, Tukiainen kertoo. V antaan Koivukylän avoin kohtaamispaikka avasi ovensa tammikuussa vuonna 2020. – Emme puhu matalan kynnyksen palveluista vaan kynnyksettömyydestä, van Dijken sanoo. Avoin kohtaamispaikka on saanut kolmivuotisen, kuluvan vuoden loppuun kestävän rahoituksen Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta. Erityistä Koivukylän mallissa on uudenlaisen yhteistyön lisäksi myös se, että kohtaamispaikka on ottanut kävijät eli perheet mukaan toimintansa kehittämiseen ja suunnitteluun. Tavoitteemme on olla hiilinegatiivinen yhtiö vuoden 2029 loppuun mennessä, ja olemme pienentäneet hiilijalanjälkeämme jo useilla kymmenillä prosenteilla. Koivukylän pilottihankkeessa ajatuksena oli koota saman katon alle lukuisia lapsiperheille suunnattuja palveluja, sekä kaupungin että järjestöjen järjestäminä. Koordinaattorit järjestävät perheille yhteisökokouksia kerran kuussa. Työ jatkuu nykyisenkin hallituksen kaudella. Pilotti on osa Perheitä kohtaamassa -hanketta, josta vastaa MLL Uudenmaan piiri. HUOLEHDIMME VASTUULLISESTI BRÄNDISTÄSI MEILLE punamustalaisille ympäristövastuu on aidosti yhteinen arvomme. Tarkoituksena on muun muassa kehittää lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea. Tavoitteena oli, että palveluihin pääsee ilman ajanvarausta. Marjo van Dijkenin mukaan Vantaalla on jo ennestään Koivukylän kohtaamispaikkaa muistuttavia tiloja. – Haaveilun aloitimme jo Sipilän hallituksen kaudella Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) aikana, Vantaan perhekeskustoiminnan kehittämisen projektipäällikkö Marjo van Dijken selittää. Niiden antia ovat mm. LUE osoitteesta www.punamusta.com, kuinka teemme sen. – Jos Koivukylä on laajoine palveluineen kuin supermarket, niin muut samankaltaiset paikkamme ovat toi staiseksi vähän kuin lähikauppoja. – Meillä on kaikkiaan reilu kymmenen vapaaehtoista äitiä, Tukiainen kertoo. Voimaa vahvoista juurista! HAKU KÄYNNISSÄ! kesalukioseura.fi Omakielisiä kesäleirejä pakolaislapsille ja -nuorille ! 2022_90x62_KLS_Lapsen_maailma.indd 1 2022_90x62_KLS_Lapsen_maailma.indd 1 14.3.2022 21.52 14.3.2022 21.52 Kohtaamispaikkoja ympäri maan. – Meitä on tässä kaksi koordinaattoria, ja meidän teh tävämme on pitää lankoja käsissämme, laatia viikko-ohjelma, järjestää yhteisiä suunnittelupalavereja, tiedottaa tapahtumista asukkaille ja alueen järjestöille, koordinaattori Karoliina Tukiainen Uudenmaan MLL:stä listaa. Tarvetta tällaisille laajoille kohtaamispaikoille olisi kyllä joka kolkassa. Kohtaamisia on ajoittain siirretty ulos ja verkkoon. vapaaehtoisen äidin perustama ompeluryhmä sekä toisen vapaaehtoisen järjestämä joulukalenteri, josta on paljastunut esim. Kohtaamispaikan toiminta ei ole koronapandemian vuoksi aina vastannut sitä, mitä etukäteen suunniteltiin, mutta jonkinlaista toimintaa on ollut koko ajan. LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 54 LM3_s50-54_Koivukyla?nKohtaamispaikka.indd 54 24.3.2022 6.51 24.3.2022 6.51. lahjakortteja tai yllätysvierailijoita
RISTIKKO TTA APPIIO O RRA AII-TTEEIILLLLA A TTA AH H-TTO OO O EEN NIITTEEN N TTA AK KA A-K KA AU UTT-TTA A SSII EEVV IIÄÄ SSEELLK KÄ ÄPPU UO OLLII W WA ALL-TTA ARRII RRÖ ÖLLLLIIN N SSU UU USSSSA A K KEERRTTO O-LLA ASS-K KU USSTTA A U USS-K KO ON NTTO O RRU UK KA A-JJÄ ÄRRV VII BBIIO O-LLO OG GIIA A EELLO OK KU UV VA AN N H HEERRBBIIEE--A AU UTTO O LLU UIISSTTII-M MIISSSSA A N NU UO O-RREELLLLEE TTU UTTTTU U M MU USS-K KEETTTTII-SSO OTTU URRII KK IIRR KK AA SS M MU UU U-A ALLLLEE N NO OPPSSA A M MU UU UA AN N TTIIEELLLLEE FFII AA TTEE JJAA U USSK KA ALL-TTA AV VA A Laadinta: Jyrki Takala N NU UO O-RREELLLLEE TTU UTTTTU U M MU USS-K KEETTTTII-SSO OTTU URRII RRA AK K-K KA AIITTA A V VA APPA AA A-TTA A K KO OU U-LLU USSTTA A M MO O-N NIILLLLEE H HA AA ASS-TTEEEELL-LLIIN NEEN N LLA AIITTTTA AA A K KÄ ÄYYN NTTIIIIN N RRA AK K-K KA AIITTA A LLA AIITTTTA AA A K KÄ ÄYYN NTTIIIIN N TTU UN N-TTU URRII KK IIRR KK AA SS A ALLLLEE M MU UU UA AN N TTIIEELLLLEE FFII AA TTEE JJAA V VA AA ARRA A LLA APPA A-PPÄ ÄIISSIIÄ Ä V VO OII K KO OLL-K KU UTTTTA AA A H HO ORR-M MEEIISSSSA A H HA AN N-K KIIN NTTA A SSIIV VU UU UN N A AIIEEM M-M MIIN N V VIILLSS-K KEEEETT V VEE-TTO OJJA A TTU UK K-K KO OII-SSU UU UTTTTA A K KEEPPPPO ON NEEN N K KÄ ÄSSII-TTU UK KII RREE-LLIIK KTTII JJA ALLO O EEEEV VA AN N PPO OIIK KA A N NO OTT-K KEELLM MA A SSA A-TTA AM MA A-SSEELLK KÄ Ä H HEELLPP-PPO O LLÄ ÄN N-N NEEN N M MIIEESS EEII K KIIIILLLLÄ Ä LLEETTK KEEIIN N K KEERR-JJÄ ÄLLÄ ÄII-SSEELLLLEE SSTTA AD DIIN N V VA ASSTTA A-K KO OH HTTA A K KO OK KK KII-H HEEN NRRII A AJJA AN N-V VIIEETT-TTEEEEK KSSII LLII-SSÄ ÄÄ ÄN N-TTYYÄ Ä LLIIK KII-M MA AIIN N | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 64 . LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 55 LM3_s55_Ristikko.indd 55 LM3_s55_Ristikko.indd 55 24.3.2022 6.53 24.3.2022 6.53
Suomessa ilmestyy joka vuosi noin tuhat uutta lastenja nuortenkirjaa, mutta ne eivät näy juuri missään. ANNIINA MIKAMA O npa mielenkiintoinen teos, miksi en ole kuullut tästä koskaan aiemmin?” Tämän kysymyksen kuulen melkein aina, kun tapaan uuden ihmisen ja esittelen hänelle kirjoittamiani nuortenromaaneja tai lasten tietokirjoja. Toisaalta on paljon niitäkin aikuisia, jotka eivät ole koskaan lopettaneet nuortenkirjojen lukemista. Sen kirjat ovat teemojensa ja tyylinsä puolesta ihan aikuisten kirjojen kaltaisia, mutta niissä on samalla paljon sellaista ainesta, joka uppoaa aikuisuuden kynnyksellä oleviin nuoriin lukijoihin. Ei pelkkää viihdettä ja hömppää Olisikohan niin, että lastenja nuortenkirjoihin liittyy myös ennakkoluuloja. Kysytäänpä asiantuntijoilta! Sofia Muurinen ja Emma Vaulo ovat Kallion ilmaisutaidon lukion abiturientteja ja innokkaita kirjallisuuden harrastajia. Kysypä itseltäsi, milloin jostakin lastentai nuortenkirjasta on käyty kiihkeää keskustelua kulttuurisivuilla, telkkarissa, kirjamessujen päälavalla tai jollakin muulla isolla areenalla. Lastenja nuortenkirjat saattaisivat kiinnostaa myös aikuislukijoita, mutta niiden saama mediahuomio on niin vähäistä, etteivät kaikki edes muista niiden olemassaoloa. Etenkin englanninkielisessä maailmassa YA on vallannut kirjakaupoissa tilaa hyllymetreittäin, mutta Suomessa se on vähemmän tunnettu ilmiö. Aikuinen, tartu LASTENKIRJAAN! 56 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s56-59_LANU.indd 56 LM3_s56-59_LANU.indd 56 24.3.2022 6.56 24.3.2022 6.56. Tämän uuden lukijaryhmän tarpeisiin on syntynyt Young Adult -kirjallisuus (YA) eli nuorten aikuisten kirjat. Moni muistaa lämmöllä oman lapsuutensa lempikirjoja, mutta ei tiedä, miten monipuolista tarjonta on nykypäivänä. Milloin viimeksi joku kirjanystävä on suositellut sinulle lastenkirjaa. Tai jos suosittelisi, lukisitko. Aikuisten kiinnostus ja asenne lastenja nuortenkirjoja kohtaan vaikuttaa monin tavoin nuorison lukuinnostukseen. lukeminen Ovatko lastenja nuortenkirjat pelkkää hömppää, jolla ei ole mitään annettavaa aikuislukijalle. Pikainen kyselykierros kollegoille osoittaa, että tilanne on tuttu muillekin. Monien vanhempienkin käsitys lastenkirjoista rajoittuu jonnekin Ryhmä Haun ja Pipsa Possun välimaastoon, vaikka lastenja nuortenkirjallisuus eli tuttujen kesken lanu pitää sisällään paljon muutakin. – Aikuiset voivat usein ajatella lanukirjojen olevan Liian usein nuoret jätetään ulkopuolelle, kun keskustellaan kirjallisuudesta
Sofia Muurinen kertoo etsivänsä uutta luettavaa kirjatapahtumista, kirjavinkkauksista sekä selailemalla kirjoja kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Kirjastolaiset ovat parhaiten kar3 lanukirjaa, jotka aikuisten kannattaisi ehdottomasti lukea TOVE JANSSON: NÄKYMÄTÖN LAPSI JA MUITA KERTOMUKSIA (1962) Tove Jansson kuvaa muumikirjoissa kauniisti tuntemuksia, jotka ovat esillä niin lasten kuin aikuistenkin elämässä. – Olen joskus keskustellut vanhempieni kanssa lukemistani lanukirjoista. Kirjassa kuvataan rakenteellista rasismia ja poliisiväkivaltaa terävästi, mutta se ei jää pelkästään näiden ongelmien kuvaukseksi, vaan siinä käsitellään nuoren elämää kokonaisvaltaisesti. Hän yrittää sovittaa näitä kahta maailmaa yhteen ja kamppailee oman identiteettinsä kanssa. Usein aikuinen kiinnostuu lastenkirjoista vasta siinä vaiheessa, kun hän saa omia lapsia ja haluaa lukea heille iltasatuja. – Liian usein nuoret jätetään ulkopuolelle, kun keskustellaan kirjallisuudesta. EMMA VAULO LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 57 ›› LM3_s56-59_LANU.indd 57 LM3_s56-59_LANU.indd 57 24.3.2022 6.56 24.3.2022 6.56. Jos aikuisten asenne on väheksyvä, ei ole ihme, etteivät nuoretkaan kiinnostu heille suunnatusta kirjallisuudesta. Hänen mielestään lastenja nuortenkirjoissa käsitellään hyvinkin syvällisiä aiheita ikäryhmälleen sopivalla tavalla. Myös Sofia Muurinen kaipaisi kirjakeskustelua aikuisten ja nuorten välille. Se, että aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä nuori lukee, voi lisätä nuoren itsevarmuutta ja intoa lukemisen suhteen. Puhutaan enemmän kirjoista! Huolipuhe lasten ja nuorten heikkenevästä lukutaidosta on viime aikoina ollut paljon esillä mediassa, mutta missä näkyvät konkreettiset teot lastenja nuortenkirjallisuuden nostamiseksi valokeilaan. Lasten ja nuorten säätiön vuonna 2020 tekemässä lukutottumuskyselyssä selvisi, että monet nuoret lukisivat enemmän, jos vain löytäisivät kiinnostavaa luettavaa. ANGIE THOMAS: VIHA JONKA KYLVÄT (2017) Päähenkilö on tummaihoinen amerikkalainen tyttö, Starr. SOFIA MUURINEN LAURA SUOMELA: MINÄ VASTAAN MARRASKUU (2021) Todella hauskasti kirjoitettu kirja, joka kuvaa hyvin marraskuun pimeyttä vastaan pyristelyä. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole tottuneet samalla tavalla etsimään kiinnostavia kirjoja, eivätkä ehkä tiedä, että kirjastonhoitajaltakin voi aina kysyä lukuvinkkejä. mutta olisi kiva keskustella niistä aikuisten kanssa enemmänkin ja suositella kirjoja heille, sanoo Emma Vaulo. Hyvän kirjan löytäminen vaatii jonkin verran vaivannäköä ja harrastuneisuutta, kun valinnanvaraa on niin paljon. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia käsitellään mm. Mikä avuksi. Pitäisikö vanhempienkin joskus käydä katsomassa, mitä aarteita lasten hyllyistä löytyy. ystävyyttä, yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Jossakin vaiheessa perheen lapset alkavat käydä aikuisten kirjahyllyllä. Hän asuu slummissa, mutta opiskelee paremmassa, lähes kokonaan valkoisessa koulussa. jollain tavalla hölmöjä tai vain viihdyttämiseen pyrkiviä kirjoja, arvelee Muurinen. Usein lastenja nuortenkirjoissa myös käsitellään ajankohtaisia teemoja, kuten ilmastonmuutosta, rasismia tai vähemmistökysymyksiä – ja vieläpä paljon suorasanaisemmin kuin aikuisten proosassa. Muita kirjassa pinnalla olevia teemoja ovat seksuaalisuus, ihmissuhteet ja perhedynamiikka. Samalla aikuinen voi löytää mielenkiintoisia kirjoja. Tästä syystä Harry Potteristakin tuli kaikenikäisten hitti: siinä on vetävän, humoristisen seikkailun ohella myös aikuista kiinnostavia syvätasoja, moniulotteisia hahmoja ja teemoja, jotka antavat ajattelemisen aihetta. Mistä löytäisi hyvää luettavaa. Koin itse kirjan voimaa antavaksi ja mukavaksi lukea. Sen jälkeenkin vanhempien olisi hyvä tukea lastensa lukuharrastusta ja näyttää esimerkkiä harrastamalla kirjallisuutta. – Monet lanukirjat käsittelevät universaaleja tunteita ja kokemuksia, jotka koskettavat myös aikuisia. – Lanukirjoja lukemalla aikuiset tietävät paremmin, millaiset asiat ovat tällä hetkellä nousussa heidän lastensa maailmassa, ja he voivat löytää yhteistä keskusteltavaa lasten kanssa, sanoo Vaulo. Sana lastenkirjallisuus tuo useimmille ensimmäisenä mieleen lapsuuden kuvitetut satukirjat, mutta lastenja nuortenkirjallisuus on valtava kokonaisuus, johon kuuluu kaikkea mahdollista vauvojen pureskelukirjoista runouteen, tietokirjoihin ja nuorten aikuisten satojen sivujen pituisiin lukuromaaneihin. Yhteiset lukutuokiot kuitenkin päättyvät, kun lapsi oppii lukemaan itse. Tärkeää olisi myös osoittaa arvostusta lasten lukemistoa kohtaan
VUOKKO HURME . Mikama on tehnyt myös lasten tietokirjoja Carlos da Cruzin kanssa. ANRI VÄRE . ANNIINA MIKAMA . CARLOS DA CRUZ . Kokeile lastenkirjaa, kun kaipaat elämääsi vähän erilaista näkökulmaa, pientä anarkiaa, valoa ja värejä, huumoria, tai ihan vain ahmittavaa, juonivetoista kerrontaa. Miksei samaa voisi tehdä lapsen tai nuoren kanssa. ANNE-MAIJA AALTO . Myös samanikäisiltä saadut kirjavinkkaukset voisivat auttaa kiinnostavien kirjojen löytämisessä. n Koko ohjelma löytyy os. SANNI YLIMARTIMO . Moderaattorina toimii Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen. KIRJAKALLIO MUKANA MYÖS AIKUISTEN ASIAOHJELMA 4.– 6.5.2022 VIRTUAALINEN LASTEN, NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN KIRJALLISUUSFESTIVAALI Tilaa Youtube-kanava Lanufestarit ja seuraa meitä Instagramissa @lanufestarit jotta näet koko upean ohjelman! talla eri genreistä ja kullekin ikäryhmälle sopivista kirjoista. Samanikäisiltä saadut kirjavinkkaukset voisivat auttaa kiinnostavien kirjojen löytämisessä. Huomattavaa on, että KirjaKallion lavalla nuortenkirjoista keskustellaan aivan samaan tapaan kuin aikuisten kirjoista, mistä myös kirjantekijät kiittävät. 58 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s56-59_LANU.indd 58 LM3_s56-59_LANU.indd 58 24.3.2022 6.56 24.3.2022 6.56. SAMI JÄRVI . Trilogian päätösosa Tinasotamiehet ilmestyi keväällä 2020 ja oli Nuori Aleksis -palkintoehdokas vuonna 2021. Hän on otettu, kun häneltä kysytään asiasta, josta hän tietää enemmän kuin aikuinen. Parhaimmillaan tuntuu kuin olisi nähnyt mahtavan taidenäyttelyn tai sirkusesityksen. 5 Kuvakirjoissa on usein todella laadukasta ja kaunista kuvitusta. TIIA SALMELIN . 4 Lastenja nuortenkirjat käsittelevät aina asioita enemmän tai vähemmän nuorten lukijoiden omasta elämästä ja kokemuspiiristä. HEIDI SILVAN . HYPPE SALMI . Kun kuvituksia pysähtyy katsomaan, niiden symboliikka aukeaa ja ne tuovat oman lisäkerroksensa tarinaan. > lanufestarit.fi Jutun kirjoittaja Anniina Mikaman esikoisteos Taikuri ja taskuvaras (2018) sai Topelius-palkin non vuonna 2019, ja sen jatko-osa Huijarin oppipoika (2019) päätyi ilmestymisvuonnaan lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi. HENRIIKA TULIVIRTA . TUULA KALLIONIEMI . – Kirjoista voisi tehdä enemmän erilaisia haastatteluja, jossa itse kirjailija kertoisi kirjasta ja sen tapahtumista. Mikaman teos Myrrys sai Topelius-palkinnon vuonna 2022. – Se, että peruskouluissa käydään ohjatusti kirjastoissa, voisi auttaa nuoria kirjojen pariin ja auttaa heitä myös löytämään omantyylistä luettavaa. Tähän näkökulmaan heittäytyminen voi yllättäen auttaa ymmärtämään paremmin lasta tai teiniä. KATRI KAUPPINEN . MIKKO TOIVIAINEN . CAROLINE SUINNER . TUTUSTU OHJELMATIETOIHIN WWW.LANUFESTARIT.FI MUKANA FESTAREILLA . Samalla harjaannuttaa kielitaitoaan ja päivittää sanavarastoaan hauskalla ja helpolla tavalla. MARI LUOMA . Muurinen ja Vaulo kuuluvat KirjaKallio-ryhmään, joka on Kallion ilmaisutaidon lukion monivuotinen kirjallisuushanke. Nuori lukija on varmasti yhtä innokas kertomaan kirjasta, josta on tykännyt. 5 hyvää syytä tarttua lastentai nuortenkirjaan 1 Jokainen meistä kyllästyy lukemaan aina samanlaisia kirjoja. USVA KÄRNÄ . MONA EID . JUKKA LAAJARINNE . Lukiolaiset ovat toteuttaneet syksystä 2012 lähtien Helsingin Kirjamessujen KirjaKallio-lavan ohjelman, joka on omistettu nuortenkirjallisuudelle nuorten ehdoilla. KASHMEERA LOKUGE . Piirtämistä ja maalaamista harrastavalle kuvitukset saattavat antaa inspiraatiota omaan tekemiseen ja ideoita esim. Studiossa keskustelevat lastenja nuortenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen ja lukuaktivisti Henriika Tulivirta. 2 Kirjoista keskusteleminen aikuisten kesken on usein antoisaa, ja on kivaa saada uusia lukuvinkkejä. 3 Jos lastenkirja tuntuu liian kevyeltä luettavalta, vaikeustasoa voi nostaa helposti lukemalla ulkomaisen kirjan alkukielellä. SIIRI ENORANTA . Se järjestetään tänä keväänä kolmatta kertaa, ja ohjelmassa on dokumentteja, kirjantekijöiden haastatteluja, paneelikeskusteluja ja kirjavinkkauksia kaikenikäisille. JUHA ITKONEN . Kuvitus on nimittäin oma taiteenlajinsa, samoin kuin tarinankerrontakin. – Kiinnostavien kirjojen löytäminen on välillä vaikeaa, sillä takakannen teksti ei usein herätä mielenkiintoa, tuumaa Emma Vaulo. REETTA NIEMELÄ . Festivaali käynnistyy 4.5. PÄIVI HEIKKILÄ-HALTTUNEN . virallisilla Etkoilla, jolloin puhutaan lisää siitä, miksi aikuisen kannattaa tarttua lastentai nuortenkirjaan. SINI HELMINEN . KirjaKallion nuoret ovat mukana tekemässä myös virtuaalista LANU!-festivaalia, joka keskittyy pelkästään lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuuteen. uusista tekniikoista
ANNIINA MIKAMA . VUOKKO HURME . REETTA NIEMELÄ . HENRIIKA TULIVIRTA . TUULA KALLIONIEMI . KATRI KAUPPINEN . CAROLINE SUINNER . JUKKA LAAJARINNE . TUTUSTU OHJELMATIETOIHIN WWW.LANUFESTARIT.FI MUKANA FESTAREILLA . JUHA ITKONEN . CARLOS DA CRUZ . MONA EID . MARI LUOMA . SIIRI ENORANTA . TIIA SALMELIN . USVA KÄRNÄ . KASHMEERA LOKUGE . KIRJAKALLIO MUKANA MYÖS AIKUISTEN ASIAOHJELMA 4.– 6.5.2022 VIRTUAALINEN LASTEN, NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN KIRJALLISUUSFESTIVAALI Tilaa Youtube-kanava Lanufestarit ja seuraa meitä Instagramissa @lanufestarit jotta näet koko upean ohjelman! LM3_s56-59_LANU.indd 59 LM3_s56-59_LANU.indd 59 24.3.2022 6.56 24.3.2022 6.56. PÄIVI HEIKKILÄ-HALTTUNEN . SANNI YLIMARTIMO . ANNE-MAIJA AALTO . SINI HELMINEN . ANRI VÄRE . SAMI JÄRVI . MIKKO TOIVIAINEN . HYPPE SALMI . HEIDI SILVAN
palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 6 kk . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. LASTA VOI VALMENTAA ROKOTUKSEEN | NÄIN VUOROASUMINEN ONNISTUU! MENTALISAATIO AUTTAA KASVATTAJAA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kesto 12kk 69,00 . Digi 12 kk 55,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Kesto 3 kk 29,50 . Ilmoittautuminen avataan 2.5.2022 osoitteessa: www.lastensuojelupaivat.fi LM3_s60-61_Palvelusivu.indd 60 LM3_s60-61_Palvelusivu.indd 60 24.3.2022 6.57 24.3.2022 6.57. ylävinjetti MA AIL MA KUN ÄITIYS KADUTTAA… | SIJAISSISARUS – ARVOKAS LÄHEINEN VAI KILPAILIJA. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Määräaikainen 6 kk 56,00 . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . 12 kk . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. tilaat lehden . ”Tyttäremme sai mielettömän ilman meitä sijaisvanhempia . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Lahjaksi . Opiskelijatilauksena . » leiri.. Kestotilauksena . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lahjatilauksena . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. NUORTEN RATKAISUJA MIELENTERV EYSKRIISIIN | ASUINYMPÄ RISTÖ VAIKUTTAA LAPSEN PAINOON LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 3 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Itselleni . Kesto 6kk 46,00 . Eurooppaan 12 kk 30 e . MA AIL MA LUKUMUMM I INNOSTAA KIRJOJEN PARIIN | TOIMIIKO 2-VUOTINEN ESKARIKOKE ILU. 12 kk . MA AIL MA PARAM IEKKAI LIJA HELMI SAXBER G ON MYÖS NUORI SOVAL TUUTE TTU ”LAPSE N VOI TEHDÄ YKSINK IN” | 3 SUKUP OLVEN YHTEIS ASUMI STA | ÄLYLUU RIT NURKK AAN! | NUORI SOPSY KIATRI AN SULJET UT OSASTO T OVAT TÄYNN Ä LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 1 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Määräaikaistilauksena . TEE TILAUS os. ja hienon kokemuksen pärjäämisestään Hän huomasi, että maailmassa onkin muitakin turvallisia aikuisia kuin me ja opettaja.” Asiakaspalaute kesäleiriltä 2021 yhteenkuuluuvuden tunteen Katso leirivalikoim a ja varaa paikka! Maailman parhaat kesäleirit Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Save the date! Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät järjestetään 4.-5.10.2022 hybriditapahtumana Lahden Sibeliustalolla. 3 kk . 12 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 6 kk . 12 kk . 6 kk
» leiri.. Ilmoittautuminen avataan 2.5.2022 osoitteessa: www.lastensuojelupaivat.fi LM3_s60-61_Palvelusivu.indd 61 LM3_s60-61_Palvelusivu.indd 61 24.3.2022 6.57 24.3.2022 6.57. ”Tyttäremme sai mielettömän ilman meitä sijaisvanhempia . ja hienon kokemuksen pärjäämisestään Hän huomasi, että maailmassa onkin muitakin turvallisia aikuisia kuin me ja opettaja.” Asiakaspalaute kesäleiriltä 2021 yhteenkuuluuvuden tunteen Katso leirivalikoim a ja varaa paikka! Maailman parhaat kesäleirit Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Save the date! Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät järjestetään 4.-5.10.2022 hybriditapahtumana Lahden Sibeliustalolla
Yleensä Tervonen tapaa yhden lapsen kerrallaan, mutta nyt Ilmajoen Ahonkylän koulun tokaluokkalaiset ovat saapuneet yhdessä. koulu Pirjo Tervonen toimii lukumummina Ilmajoen Ahonkylän koulun oppilaille. Yleensä opettajat valitsevat lukutuokioon osallistuvat lapset ja luettavat kirjat. Lukutuokiot ovat merkityksellisiä niin lapsille kuin mummille. ”Tämä on MEIDÄN JUTTU” KOHTAAMISTA YLI SUKUPOLVIEN l Lukumummi ja -vaari -toiminta on kehitetty osana Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hanketta. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA L iinu, 8, ja Edvin, 8, astelevat iloisesti rupatellen sisään. l 30 % suomalaislapsista lukee kouluun tullessaan, ja lukemisen pulmia on 5 %:lla. Tuokio lukumummin kanssa tuo vilkkaaseen koulupäivään rauhoittavan yhdessäolon hetken. Lukutuokio kestää parikymmentä minuuttia. Lukumummi tai -vaari tekee kymmenen viikon kontrahdin koulun kanssa ja käy siellä kerran viikossa. l Lukumummeja ja -vaareja on 900 ympäri maata. l 2.–6.-luokkalaisille suunnattu toiminta tarjoaa lapsille lukukokemuksia ja innostaa heitä lukemisen pariin yhteisten lukutuokioiden avulla. Koulussa vilskettä riittää, sillä oppilaita on noin 300. Heillä on tapaaminen lukumummin eli Pirjo Tervosen kanssa niin kuin jo monta kertaa aiemmin. Lukemisen työläys johtaa helposti lukemisen välttelyyn. Innokkaimmat, kuten Tervonen, käyvät koululla kahdesti viikossa. > lukumummitjavaarit.fi 62 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 62 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 62 24.3.2022 6.58 24.3.2022 6.58
Edvin löytää kuvia erilaisista tuuletuksista, jotka kiinnostavat myös Liinua. Astellessaan koulunpihalle viime keväänä hänelle esiteltiin ensimmäiseksi, kuinka valtavan pitkät juuret leskenlehdellä oli. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 63 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 63 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 63 24.3.2022 6.58 24.3.2022 6.58. ”Pele Brasiliasta”, lukee Edvin kirjansa kuvatekstistä. ”Hänet minäkin tiedän”, tuumii lukumummi Pirjo Tervonen. Pirjo Tervonen kokee olevansa koululla odotettu mummi muutenkin. Hän harrastaa sählyä, mutta on miettinyt myös jalkapallon aloittamista. Yhdessä lukemisesta tulee jaettu kokemus ja keskusteltavaa riittää. Tärkeintä on, että lukukipinä syttyy
Tarrat kiinnostavat, mutta tärkeintä on, että lukukipinä syttyy. Hetkinen muistellaan sitä, mihin viimeksi jäätiin. Tervonen kaivaa laukustaan kirjoja, jotka on hakenut kirjastosta. Edvin vilkaisee kelloaan ja pomppaa pystyyn: ruokatunti alkaa. Viime tapaamisesta onkin aikaa, koska korona on rajoittanut lukutuokioita. Tapaamisten lukutavat ovat näet mallilukeminen, vuorolukeminen ja yhdessä lukeminen. Edvinillä on meneillään Jalkapallo-kirja, joka käsittelee lajin historiaa ja sääntöjä. Kohta Edvin lukee itsekseen kirjaansa ja Liinu lukee ääneen Pirjo Tervoselle, joka antaa kehuja. Pirjo Tervonen on ollut eläkkeellä neljä vuott a. Koska Tervonen pitää lukemisesta, hän osallistui Lukumummi-koulutukseen. A J E L L A J U N A I A H N E I N T A I T S E U L K O R E A T M I E T T E L I Ä S I L M E I S T U A A R I P E Ä R K O U L U S E E S M I T Ä A T H O S E R Ä S U N O T A T E R O A K H A R M A A T O M A T U N T O L O M A E N N E N P O I S O P A S T E L O L E V A I I S I N O J A S A T A A T L Ä T Y T M T E I N I I K Ä L O K A R I A L M U L A N D E A L E N J O U H E V I N V I I H D E M A T T A E N E T Ä N O I N 64 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 64 LM3_S62-64_Lukumummi.indd 64 24.3.2022 6.58 24.3.2022 6.58. Niinpä Liinun kanssa luetaan Poliisitarinoita, jossa kerrotaan myös ratsupoliiseista ja poliisikoirista. – Täällä on kiva lukea, koska kotona ei saa lukea rauhassa. Lapsenlapseni pelaa maalivahtina ja hänellä on keltaiset hanskat. – Ensimmäisenä vuonna minulla oli kokonainen luokka, mutta nyt toimin harvojen ja valittujen kanssa. Hän ei ole sukkaa pirtin hämärässä kutova tyyppi, vaan haluaa olla ihmisten parissa. – Luin sielläkin paljon ja silittelin lapset päiväunille. – Tuolla on poliisilakki päässä, Liinu huomauttaa osoittaen kirjansa kuvaa. Opin senkin sinulta. Niitä voidaan käyttää tuokion aikana vaihdellen tai toimia siten, että yhdellä kertaa käytetään yhtä tapaa ja toisella toista. Kun Tervonen ja Edvin perehtyvät jalkapallokirjaan, on Liinun vuoro lukea itsekseen. Tervonen kysyy. Lukemisen lomassa juttelemme muistakin asioista. – Hei, tuossahan on Ronaldo! Tuo tekee juuri harhautuksen! Ja tuossa on maalivahdin hanskat!, Edvin havainnoi. Edvin katsoo kuvia tarkasti ja epäilee miesten olevan ManUn pelaajia. – Mua kiinnostaisi lukea vauvoista! Olen mun elämän aikana tavannut vain kaksi vauvaa. Seuraavaksi Tervonen lukee ääneen ja Liinu kuuntelee. Luulin, että kaikilla maalivahdeilla on keltaiset hanskat, mutta eihän se niin olekaan. Aiemmin hän toimi ystävänä maahanmuuttajaäidille ja Käpälämäen päiväkodin mummina. Tervosella on viisi lastenlasta, joista lähistöllä asuvia hän hoitaa perjantaisin. Pienin heistä on puolitoistavuotias. Koulumaailma oli ennestään tuttu Sedun aikuiskoulutuskeskuksesta, jossa hän toimi siivoustyön opettajana. Edvin kuuntelee keskittyneesti, kun Tervonen lukee. Lukeminen sujuu hyvin, ja Edvinkin saa kehut. Jouluna luin mummin ja vähäsen paapan ja äidin kanssa, Liinu kertoo. Häntäkin poliisit hieman kiinnostavat. Tärkeintä on kontaktin syntyminen ja sen tiedostaminen, että ”tämä on meidän juttumme”. – Olen oppinut tosi paljon jalkapallosta, koska olet kertonut siitä, Tervonen sanoo Edvinille, joka nyökkää. – Heippa! Liinun ruokatunti on myöhemmin, joten hän ehtii valita tarran lukupassiinsa. Mun kummeilla on vauva, mutta he asuvat Helsingissä, Liinu kertoo. Edvinkin kurkottelee nähdäkseen paremmin. Lukutuokion anti ei suinkaan ole yksisuuntaista. – FC Barcelona on mun suosikkijoukkue. – Niinpä onkin. n Tapaamisten lukutavat ovat mallilukeminen, vuorolukeminen ja yhdessä lukeminen. – Jaksaisitko sinä lukea nyt ääneen. Nyt meneillään on toinen vuosi Ahonkylän koulussa. Edvin oli pitkään toivonut jalkapalloaihetta, ja Liinua kiinnostavat eläimet
Osa tahallisesta ilkeydestä on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, eikä somekiusaamisesta pääse eroon edes kotona. Kammoksuin myös triffidejä eli kuvitteellisen TV-sarjan lihansyöjäkasveja, jotka hotkivat ihmisiä. Nuoret seuraavat sosiaalisen median juhlittuja kaunottaria ja viihdemaailman tähtiä, eivätkä ehkä ymmärrä kuvien olevan Photoshopilla käsiteltyjä. Eräs ystäväni pelkäsi verokarhua. Ilmastonmuutos on tullut osaksi nuorison tajuntaa viimeistään Greta Thunbergin aloittaman koululakkoliikkeen myötä. Hän oli vanhempiensa puheesta käsittänyt, että se voi tulla ulko-ovesta koska vain ja napata ruoan pöydästä. Se ei tehnyt hoitohevoseni kavioille hyvää. Verkossa vaanii muitakin vaaroja kuten aikuisia, jotka pyytävät lasta tai nuorta lähettämään itsestään paljastavia kuvia. Vanhemman työttömyyden tai vakavan sairauden vaikutukset heijastuvat väkisinkin nuoreen, ja hän joutuu kasvamaan aikuiseksi nopeammin kuin olisi suotavaa. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Muistan surreeni varhaisteini-iässä sitä, kun kaikkialle levitettiin asfalttia. Siviileihin kohdistuneet iskut ovat muuttaneet käsitystä koko sotimisen luonteesta. Vanhempien mielenterveysja päihdeongelmat vaativat veronsa kodin rauhasta ja harmonisesta ilmapiiristä. Kovin mitättömiä olivat murheemme silloin. Tuntuu siltä, että nuoriin on ohjelmoitu jokin myönteisyyden koodi. Kaiken tämän keskellä nuorilla on yhä tallella ihmeellinen kyky löytää iloa ja onnea pienistä asioista, kuten vaikkapa kirpparilta löytyneestä uudesta puserosta, kevätauringon kirkkaista säteistä tai tapaamisesta ystävien kesken. Koulumaailma on armoton kiusatulle. Heitä kuskataan harrastamaan liikuntaa ja heistä odotetaan huippu-urheilijoita, jotka pelastavat vanhempiensakin talouden. Kasvoja on voitu petrata täyteainepistoksilla ja kirurgisilla toimenpiteillä. Instagram-mallit muovaavat vartaloaan punttisalilla päivittäin saadakseen muotoa sinne, missä sitä ei alun perin ollut. Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainassa ihmisiin tarttui pelko, että se laajenee kolmanneksi maailmansodaksi. Ulkonäköpaineet ovat valtavia. Siihen nähden tämän päivän nuoret elävät käsittämättömässä paineessa. Jos nuoren vanhemmilla on ongelmia, hän ei välttämättä uskalla tai halua kertoa ahdistelusta näille. Meidän on tehtävä maailmasta sellainen paikka, jossa nuorten ja heidän tulevien lastensa on hyvä elää. Kieroutunut aikuinen voi yrittää kiristää uhriltaan tapaamista ja seksuaalisia tekoja uhkaamalla julkaista kuvia. Vaikka nuoret eivät ole suurimmassa vaarassa, koronaeristys, etäkouluun siirtyminen ja kokoontumisrajoitukset iskivät rajusti juuri heihin. Miksi käydä koulua, jos elinolosuhteet maapallolla tuhoutuvat sen aikana. kolumni LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 65 LM3_s65_Kolumni_PA.indd 65 LM3_s65_Kolumni_PA.indd 65 24.3.2022 7.00 24.3.2022 7.00. Tuo huoli jäi akuutimman jalkoihin, kun koronavirus räjähti pandemiaksi, johon jo yli kuusi miljoonaa ihmistä on kuollut. Teini-ikäisiä nuorukaisia taistelee Ukrainassa maansa itsenäisyyden puolesta. Armeijan käyneet nuoret miehet joutuvat pohtimaan myös Suomessa, hyökkääkö Venäjä tänne ja joutuvatko he rintamalle. Heidän koulutukseensa on satsattu niin paljon, että monet sairastuvat täydellistä kympin todistusta tavoitellessaan anoreksiaan. Meidän aikuisten täytyy auttaa heitä säilyttämään tuo elintärkeä taito. ”MEIDÄN ON TEHTÄVÄ MAAILMASTA SELLAINEN PAIKKA, JOSSA NUORTEN JA HEIDÄN TULEVIEN LASTENSA ON HYVÄ ELÄÄ.” Myönteisyyden koodi Nuoruuden haasteet ovat vaihdelleet kovasti minun elinaikanani
ENÄÄ EI OLE PUHETTAKAAN TUPUTTAMISESTA, JA HUUMORIN AVULLA LÖYTYY JUURI OIKEA ESITYSTAPA. ”Kirjailija on se, joka on kirjoittanut jotain tai joka kirjoittaa parhaillaan jotain.” MARIA LAAKSON KLASSIKKORISTEILY Kirjallisuudentutkija Maria Laakson tuhtia teosta Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus (WSOY, kuv. ILOTANSSI KIRJALLE Kirja saa alkunsa loistoideasta, minkä jälkeen tarvitaan mm. Johanna Rojola) ei voi luonnehtia kirjallisuusoppaaksi vaan paremminkin matkakirjaksi. Laakso kun vie yllättävän hauskalle matkalle kirjallisuuden historiaan antiikista nykykirjallisuuteen. Tittamari Marttisen Haaveiden huvila (Avain) on uudensorttinen sanataideopas, sillä se ei pelkästään neuvo ja innosta, vaan solahtaa tuon tuostakin silkaksi runoksi. ONNEKSI VALOISIAKIN MERKKEJÄ NÄKYY. TEKSTI ISMO LOIVAMAA KA N SA LL IS G AL LE RI A 66 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 66 21.3.2022 12.45 21.3.2022 12.45. ylävinjetti Klassikkoristeilyllä oppii yhdistelemään jännittäviä asioita. hupihuone, hiljaisuuden sali, juonihuone ja kepposten portaat. kustannustoimittajan, markkinoinnin ja painon asiantuntemusta. Postmoderni kirjallisuuskin muuttuu ihan ymmärrettäväksi, kun se nähdään hullutteluna ja kreisibailailuna. Tekijän innostus tarttuu! Laakso saa paljon ja niin lennokkaasti irti klassikoista, että lukijaystävällisempää tapaa ei kriittinenkään nuori voi vaatia. Tykkänään ei tietenkään pärjätä ilman perioditermejä, mutta nekin taltutetaan huumorin voimalla asiallista asiaa kaihtelematta. Kirjan päähenkilöpoika muuttaa perheensä kanssa Haaveiden huvilaan, joka raottaa ovia lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tarvitaan myös kannukaupalla kahvia ja keksejä – ja parhaina hetkinä tanssitaan ilosta! Becky Daviesin ja Patricia Hun Miten kirja syntyy -kirjassa (Mäkelä, suom. LAPSILLE JA NUORILLE TEHDÄÄN ILOISIA JA RAILAKKAITA KIRJOITTAMISEN JA LUKEMISEN OPPAITA. Raija Rintamäki) kirjoitetaan ja kahvitellaan. Kirjailija-sana selitetään miellyttävän väljästi ja pöyhkeilemättömästi. Odysseuksen Penelope-rouva esitellään ilmeisen kuumana tapauksena, ja antiikin teattereita luonnehditaan aikansa wow-arkkitehtuurin edustajiksi. kirjat KIRJASTA tulee kaveri KUUKAUDEN LUKUTAITO HUOLESTUTTAA, JA ONGELMASTA KESKUSTELLAAN. Sieltä löytyvät mm. K irjoittamisen oppaita räätälöidään nykyisin nuorille lukijoille, mikä kertoo hyvää sekä oppaiden uudistumisesta että nuorten harrastamisesta. Robinsonadien uudeksi kukoistuspaikaksi nimetään tosi-tv-ohjelmat: eristyksissähän Big Brotherissakin eletään
Fredrika Runebergista, Minna Canthista, Eeva Kilvestä ja Väinö Linnasta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 67 21.3.2022 12.49 21.3.2022 12.49. ”Se muuttaa lukijan stand up -koomikoksi, jonka keikka on illasta toiseen loppuunmyyty.” Pari vuotta sitten ilmestyi Keri Smithin Tuhoa tämä kuvakirja (WSOY, suom. Meillä Suomessa lapsille ei hevin kirjoiteta heidän omista klassikoistaan, mikä on sääli. Kirsi lukee maalauksessa Zacharias Topeliuksen kirjaa Lukemisia lapsille, jonka oli kuvittanut Carl Larsson. Saat olla juuri sellainen kuin olet.” Yksilöllinen saa olla kirjakin! Ja miten käsittämättömän vahvoja temppuja kirjalla on hyppysissään! Kustantajan mukaan kirja on puolustuspuhe aikuisen ja lapsen yhteisten lukuhetkien puolesta. Tove Janssonista ja hänen lapsuudestaan saisi aurinkoisen tietokirjan. Smith yllyttää myös kuuntelemaan ja katselemaan. KIRJA PISTÄÄ HANTTIIN Ruotsalaisen David Sundinin Kirja joka ei halunnut tulla luetuksi -teoksessa (Tammi, suom. Ruotsissa lapsille tehdään tietokirjoja myös lastenkirjallisuuden klassikoista. Iloisiin poikkeuksiin lukeutuu Maijaliisa Dieckmannin lastenkirja Ville Romusen ja mummon saaristoseikkailu (Mäkelä, kuv. Maria Lyytinen). Kuvakirjoja on tehty mm. Kirsiä kiusasi pikkutyttönä kotinsa seinällä riippuvan työn näkeminen, sillä hän istuu siinä ilman hametta villahousuissa. Tittamari Marttinen) lapsi tulee valinneeksi ihan väärän iltasatukirjan. Myös viime marraskuussa menehtynyt Kirsi Kunnas ansaitsisi kirjan, sillä hänen syntymästään tulee sata vuotta kahden vuoden päästä. Yhteistyö ja iloisuus hehkuvat kirjan sivuilla. Kummallisinta Veera Salmen fantasiaromaanissa Oboin kirja (Otava) on, ettei kukaan osaa lukea ja että joka yö eilinen tuhotaan valtavassa laitoksessa. Raimo Huittinen), jossa matkustetaan Pellingin saaristoon, jossa Tove Jansson vietti lapsuuskesiään. Suomalainen esikoiskirjailija tuskin oitis turvautuu agentin palvelukseen, mutta muutoin kirjan sisältö vastaa mainiosti suomalaisen kustannusalan todellisuutta. Minttu-sarja taitaa olla pitkäikäisin suomalaisista kuvakirjasuosikeista, mutta lämpöä ja luontevuutta riittää tähän päivään. Ainakin aikuinen lukija pitää niiden tunnistamisesta. Tehkää lapsille tietokirja Kirsi Kunnaksesta! Väinö Kunnas (1896–1929) maalasi muotokuvan tyttärestään Kirsistä vuonna 1928. Kirjat, lukeminen ja tietäminen saavat ehtimiseen uusia, lukijaa yllättäviä muotoja. Maikki Harjanteen taaperoikäisten kuvakirjassa Minttu ja kadonneet kirjat (Otava) Minttua itkettää, kun hän ei löydä tärkeää kirjaansa. Se kun ei halua tulla luetuksi ja tekee kaikkensa, että sen toivetta kunnioitettaisiin. Kirjassa roistoillaan ja seikkaillaan, mutta hienokseltaan kerrotaan myös Tovesta. Vasta lukija herättää kirjan henkiin. Omatekoinen Kun lukija selviää iloisesta hämmennyksestä, alkaa kirja paljastaa syvempiä merkityksiä. Mikä on tällaisen kirjan opetus. Siinä kannustetaan tekemään hilpeitä kokeiluja: nuuhkuttelemaan ja hipelöimään kirjaa, käpristelemään sivuja ja lennättelemään sitä. Lukemisen mahti ja tarinoiden luonne ovat vahvasti läsnä – varsinkin, kun kirjassa vilahtelee kirjallisuuden klassikkohahmoja Astrid Lindgrenin tuotannosta Mika Waltariin. Aikuinen ei saa sitä millään käyttäytymään hyvin. Lapsen sydämellinen kirjasuhde on hyvä kuvakirjan aihe. Pirteästi toteutetussa teoksessa kunnioitetaan niin taiteellista kuin teknistä taituruutta, eikä epäselväksi jää, miten monella tapaa kustannustoimittaja vaikuttaa kirjan syntymiseen. Ei auta, vaikka isoveli neuvoo uuden tekemisessä. Luku-urakan jälkeen aikuinen sanoo lapselle: ”Muistathan, että olet paras. Nykyään Kirsin satunurkka -teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. kirja ei Minttua lohduta. Kirja käyttäytyy kurjasti: se räpistelee ympäriinsä kuin lintu, synnyttää uusia sanoja, lehahtaa tuleen, ja sen sanat ottavat jalat alleen... Sekin selviää, että ”Tove näki iltahämärässä pieniä hännäkkäitä peikkoja, jotka aina hävisivät uunin muurin taakse”. KADONNEET KIRJAT ”Mihin helvatan fantasialandiaan olin oikein sukeltanut?” ihmettelee 13-vuotias Oboi, joka päätyy karkumatkallaan omituiseen Vuorikaupunkiin. FAKTAT JA FANTASIA KOHTAAVAT Viime vuosina on julkaistu ilahduttavan monta lasten tietokirjaa, joissa kerrotaan kuuluisien kirjailijoiden elämänvaiheista. Onneksi lempikirja löytyy ennen nukkumaanmenoa. Mm. Heidän avullaan välittyy tuokioita kulttuurihistoriastamme, ja klassikotkin tulevat tutuiksi. Kaikki on mahdollista ja sallittua – eipä ihme, että kirjastot eivät ole teosta juuri hankkineet. Astrid Lindgrenistä ja muista lastenkirjailijoista on kirjoitettu ties kuinka monta kirjaa. n Tätä ei kannata hankkia kirjastoon
www.lastensuojelu.info Apua ja tukea kannattaa hakea ajoissa, jotta ongelmat eivät pääse kasvamaan. Lastensuojelu.info-sivusto tarjoaa perustietoa lapsiperheiden palveluista Suomessa 11 kielellä. Sivusto on suunnattu erityisesti maahanmuuttajavanhemmille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Apua saa kuntien lasten ja perheiden palveluista, järjestöiltä ja yhdistyksiltä sekä seurakunnilta ja muilta uskonnollisilta yhteisöiltä. LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM3_s66-68_KK+TakaK.indd 68 21.3.2022 12.49 21.3.2022 12.49. KAIKKI PERHEET TARVITSEVAT JOSKUS TUKEA! Lastensuojelun Keskusliiton tuottama Lastensuojelu.info-sivusto on juuri uudistettu