| LEIKKI ON LAPSELLE TERAPIAA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2023 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 1 ›› LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 23.3.2023 16.38 23.3.2023 16.38. SULO SARREN KOTINA ON PAKETTIAUTO – JA PIHANA KOKO MAAILMA! RIINA TANSKANEN: ”TYTTÖYS EI KATOA VANHASTAKAAN IHMISESTÄ” | MIKSI NUORI KOKEILEE SOKERIDEITTAILUA
Mistä koulutuskokonaisuudessa on kyse. LapsistrategiaIlmoitus_004.indd 1 LapsistrategiaIlmoitus_004.indd 1 20.3.2023 11.19 20.3.2023 11.19 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 23.3.2023 16.38 23.3.2023 16.38. Osoitteesta www.lapsistrategia.fi/LapsenOikeudet365 löydät kaikki koulutukset ja lisätietoa koulutuskokonaisuuden viestimisestä organisaatiossa! #LapsenOikeudet365 – Lähde mukaan tekemään Suomesta kaikkien lasten Suomea! Kutsumme ammattilaiset myös osallistumaan ja viestimään ammattilaisten roolista tunnuksen #LapsenOikeudet365 alla. Oppimisen, tekojen ja yhteisen keskustelun myötä muistamme, miksi olemme valinneet tehdä työtä lasten hyväksi. Eri ammattilaiset tekevät työtä ja vaalivat lapsen oikeuksia ympäri vuorokauden, kuukaudesta toiseen, vuoden jokaisena päivänä. • Koulutuskokonaisuus on suunnattu erityisesti ammattilaisille, mutta se on avoin kaikille lapsen oikeuksista kiinnostuneille. • Lapsen oikeuksien koulutuksia on ollut tekemässä laaja asiantuntijajoukko eri aloilta. Kansallisen lapsistrategian lapsen oikeuksien koulutuskokonaisuus Lapsen oikeuksien koulutuskokonaisuuteen kuuluu LapsenOikeudet365-konsepti, joka tuo esiin jatkuvaa työtä lapsen oikeuksien eteen. • Koulutukset voi tehdä itse valitsemanaan ajankohtana ja niiden kesto on noin 3 –6 minuuttia. • Koulutukset on toteutettu yhdessä valtionhallinnon Kehittämiskeskus HAUS:n kanssa, eOppiva-alustalla. • Koulutusmoduuleja on yhteensä 1 , jotka sisältävät tietoa lapsen oikeuksista ja työkaluja niiden edistämiseen
41 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: ?Ole osa muutosta yhdessä muiden kanssa.. 50 Kuukauden kirjat: Elämyksellisiä lastenkirjoja lukemisesta, kirjoittamisesta ja kirjastoista Lihavoitu = kannessa s. VUOSIKERTA! RI IK KA H U RR I ›› LASTENSUOJELU 24 Pojillakin on kokemuksia sokerideittailusta 38 Taide olisi hyvä lisä lastensuojelun työkalupakkiin PERHE 6 Sulo Sarren, 2, perhe on kiertänyt pakettiautolla Eurooppaa jo puoli vuotta 32 Viiden lapsen äiti, runoilija Mirkka Auvinen selviää lapsiarkipyörityksestä kirjoittamalla OSALLISUUS & ILMASTONMUUTOS 10 Tuomas Heinonen, 12, kannustaa muitakin nuoria tekemään ilmastotekoja 14 Ympäristökriisi iskee tunteisiin KASVU & KOULU 20 Sarjakuvapiirtäjä Riina Tanskanen kuvaa tyttöyden kipuja ja kirjoittaa yhteiskuntakritiikkiä 26 Kaksosten äiti Helena Karhu harjoittaa shamanismia 44 Lapset menevät päiväkotiin entistä nuorempina 46 Kuvitteluleikit ovat lyhentyneet kaikkialla maailmassa PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Nuori voi olla hatkassa hengenvaarassa 30 Tutkittua tietoa: Miksi kiusaamisen syiden sijaan etsitään syyllisiä. 26 ”Meillä on kaikki viisaus itsessämme, kunhan vain hiljennymme hetkeksi miettimään, mitä tarvitsemme”, uskoo Helena Karhu, joka tutkii, harjoittaa ja opettaa shamanismia. HUHTIKUU | 3 | 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 27.3.2023 15.03 27.3.2023 15.03
4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 29.3.2023 10.51 29.3.2023 10.51. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. LASTENSUOJELU AUTTAA KOKO PERHETTÄ Lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten määrä on viime vuosina kasvanut, ja lastensuojelun kustannukset nousseet. 82. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. > www.lskl.fi l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 10 Tuomas Heinonen oli tehnyt kyltin, jota kantoi maaliskuussa Luontomarssilla Tampereella. Sosiaalija terveysministeriö on käynnistänytkin lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen viime vuonna. Lastensuojelun Keskusliitto ja Kasper ry toteuttivat selvitykset lasten, nuorten ja vanhempien näkemyksistä. Myös Lastensuojelun Keskusliiton, THL:n ja Pesäpuun tänä vuonna käynnistynyt yhteinen Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (Soila) -hanke vauhdittaa lastensuojelun uudistamista tukemalla sosiaalisten innovaatioiden syntymistä hyvinvointialueilla. vuosikerta KANSI Sulo Sarren kuvasi kanteen Viivi Handolin Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LA U RA VE SA LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. On tärkeää uudistaa lastensuojelun kokonaisuutta niin, että sirpaleisista palveluista päästään kohti kokonaisvaltaista koko perheen auttamista. l Helsinki Tampere l Joensuu l Mikkeli l Turkul s. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. l Fuengirola, Espanja . vuosikerta. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa lastensuojelun visioksi on esitetty, että lapsen ja hänen läheistensä on voitava luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Vision valmistelutyössä kuultiin lastensuojelun asiakkaita, työntekijöitä ja muita asiantuntijoita
Eduskuntavaalien aikaan ne tarkensivat katsetta ja kuuloa, kun vaaliväittelyssä tai ehdokkaan esitteessä mainittiin lapsi, nuori tai perhe. Pohdittavaksi jää, miten paljon sillä on vaikutusta päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Toteamme usein, että ”lapsissa on tulevaisuus”. Unohdammeko tämän hetken paineiden keskellä sen, että voimme tehdä konkreettisia asioita luodaksemme koko yhteiskunnallemme tulevaisuuskuvia ja pyrkiäksemme sitten kohti niitä. Puhummeko tarpeeksi tulevaisuudesta. Olemme pystyneet rakentamaan hyvinvointiyhteiskunnan, jossa elää maailman onnellisin kansa. Suomessa on perinteisesti haluttu rakentaa maata tuleville sukupolville. On ymmärrettävää, että vaaleissa keskitytään seuraavaan vaalikauteen, jolloin pidemmän tähtäimen tarkastelu jää vähemmälle. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus ALKAVAN VAALIKAUDEN HAASTEET LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 27.3.2023 12.21 27.3.2023 12.21. Tai että syntyisi aivan uusia tulevaisuudennäkyjä, joita voisimme yhteisvoimin tavoitella. Olemme halunneet, että uusi sukupolvi saa edellistä paremman koulutuksen. Lapsista tai nuorista ei taidettu käydä yhtään kipakkaa vaaliväittelyä. Näin tapahtui juuri käydyissä vaaleissa hyvin harvoin. Tyydymmekö ratkaisemaan nykyisten sukupolvien ongelmia sen sijaan, että pyrkisimme rakentamaan yhä parempaa tulevaisuutta jälkeemme tuleville sukupolville. Tulevaisuustyötä on toki tehty – ja oletettavasti tehdään jatkossakin – valtioneuvostossa, eduskunnassa ja valiokunnissa hallituskauden aikana. Heistä puhuttiin harvoin edes tulevaisuusteemojen alla. Kehtaammeko jättää sen rakentamisen lastemme ja heidän lastensa harteille. Tällä hetkellä on vaikeaa nähdä, että yhteiskunnassamme olisi vahva halu varmistaa, että vastaava kehitys jatkuisi. Historiastamme löytyy upeita innovaatioita lasten ja perheiden auttamiseksi. Voikin kysyä, olemmeko kadottaneet kykymme ajatella tulevaisuutta, jota voimme tämän hetken teoilla rakentaa. On selvää, että tulevaisuus ”tulee” tai ”tapahtuu” teoistamme riippumatta. Olemmeko kadottaneet uskomme tulevaisuuteen. Haluan kuitenkin vaalia ajatusta, että me tämän hetken sukupolvet haluaisimme jättää Suomen ja koko maapallon entistä paremmassa kunnossa seuraajillemme. Eikö meidän aikuisten ja erityisesti juuri valittujen uusien kansanedustajien olisi määrätietoisesti rakennettava heille paras mahdollinen tulevaisuus. Tarkemmin ajateltuna saattaa olla, ettei vaalikeskusteluissa juuri puhuttu tulevaisuudesta. Seuraan yhteiskunnallista keskustelua erityisillä Lapset, nuoret ja perheet -silmillä ja korvilla. Olemme tahtoneet olla edelläkävijöitä teknologisessa kehityksessä
VIIVI HANDOLIN | KUVAT VIIVI HANDOLIN JA PETRA RINTAMARTTUNEN KANSI 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 6 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 6 29.3.2023 10.59 29.3.2023 10.59. Joka viikko piha on erilainen ja kotiovelta lähtee polku uusiin maisemiin. perhe KOTI pyörien päällä Sulo Sarrella, 2, on erityisen jännittävä koti
Tällä viikolla se sijaitsee Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolan torialueella, kaksi päivää aiemmin se oli Marbellassa, sitä ennen Malagassa ja Nerjassa. Autosta on tullut perheelle koti. Sulo juttelee jo paljon hauskoja juttuja ja keksii hupaisia leikkejä. Pojalle riittävät vielä duplot, pikkuautot ja piirustustarvikkeet. Vanhemmat ostivat hänelle 2-vuotislahjaksi polkupyörän, jolla voi potkutella ylimääräistä energiaa. Hoitovapaalla oleva Petra ja hänen miehensä, ohjelmistokehittäjä Samu Sarre, 29, sekä Sulo pakkasivat viime syyskuussa tavaransa ja muuttivat kahdeksanneliöiseen kotiin, joka kulkee pyörillä juuri sinne, minne perheen mieli tekee. Kotona on simppeliä, kaunista ja kodikasta. Aiemmin kesällä he olivat irtisanoneet vuokra-asuntonsa, myyneet huonekalut ja ryhtyneet valmistamaan pakettiautosta kotia. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 7 ›› LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 7 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 7 27.3.2023 12.34 27.3.2023 12.34. – Emme ole matkalla minnekään, vaan tämä on meidän uusi arkemme, Samu sanoo. Koko perhe nukkuu hyvin Samu Sarren tekemässä sängyssä. Kun Samu ja Petra kolme vuotta sitten tapasivat, Samu muutti Petran yksiöön. Loppuihin neljään neliöön mahtuvat keittiö, olohuone, vessa ja bideesuihku. KOTI pyörien päällä P etra Rintamarttunen, 28, on tullut vastaan kotinsa pihalle. Perheen oli helppo tottua vähäisiin neliöihin, sillä he ovat asuneet tiiviisti tähänkin asti. Pienestä koosta huolimatta kotoa löytyy kaikki, mitä perhe tarvitsee: kesäja talvivaatteet, astiat, sekalaiset tavarat, ruokaa ja Sulon lelut. Samu rakensi autoon 150 senttiä leveän sängyn, joka vie puolet kodin tiloista. Sitten syntyi Sulo ja perhe muutti isomKaksivuotiaan kanssa on ihana matkustaa, sanovat Petra Rintamarttunen ja Samu Sarre. Viisi kuukautta kestänyt matka on ulottunut Suomesta Saksan kautta muun muassa Kroatiaan, Italiaan, Ranskaan ja nyt Espanjaan
8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 8 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 8 27.3.2023 12.34 27.3.2023 12.34. Reissun mieleenpainuvin kohta on ollut Dolomiiteilla sijaitseva Lago di Braies, joka mykisti kauneudellaan. Matkalla on koettu useita upeita maisemia
Ajot yritetään pitää lyhyinä. Hän rakastaa ajamista: – Pakettiautossa istuma-asento on hyvä ja ryhdikäs, eikä puoliksi makaava kuten henkilöautossa. Kun kaksikko palaa retkeltä, Samu on jo yleensä alkanut tehdä lounasta. Koronan vuoksi Samu teki kuitenkin jatkuvasti töitä kotona. Iltapäivällä alkanut matka maltettiin lopettaa vasta keskiyöllä. Välillä turvaudutaan iPadiin. – Ihanaa ja ainutlaatuista on myös yhdessäolon määrä ja kaikki kokemukset, joita yhdessä koetaan, kuvaa Petra. Petra on vielä hoitovapaalla. Viiden kuuden maissa syödään taas yhdessä ja sitten ehkä vielä ulkoillaan. n paan asuntoon. Lyhyillä matkoilla Sulo viihtyy katsellen maisemia. Joskus ajamisen ohessa luetaan kirjoja, piirretään ja kuunnellaan musiikkia. Kesäksi koti ajetaan Suomeen, mutta syksyllä siirrytään taas lämpöisempiin maisemiin, siitä perhe on varma. Sulo on ollut vanhempien mukaan mahtava reissukaveri. Tälle keväälle on jo sovittu treffit kavereiden kanssa niin Madridiin kuin Malagaankin. – Sanon usein, että eikö me voitaisi vain ajaa eteenpäin, sanoo Petra. Sikeästi nukkuvaa Suloa ei häiritse, vaikka korvan vieressä suhisee paistinpannu ja koti tulvii tuoksuja. Koko perhe viihtyy autossa. Espanjassa retket ovat suuntautuneet rannalle, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Italiassa usein metsään ja vuorille. Elämäntapa tuntuu niin omalta ja mieluisalta, ettei siitä olla luopumassa pitkään aikaan. Samu on ajanut pari vuotta postiautoa ja ollut armeijassa kuorma-auton kuljettaja. Pisin matka on ollut Kroatiasta Bolognaan, jolloin autossa istuttiin seitsemän tuntia. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 9 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 9 LM3_s6-9_PakuPerhe.indd 9 27.3.2023 12.34 27.3.2023 12.34. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää siis. Aluksi ajot ajoitettiin Sulon päiväunien aikaan, nyt mieluummin johonkin toiseen hetkeen. Emme ole matkalla minnekään. Kun Sulo menee nukkumaan kahdeksalta, vanhemmilla on omaa aikaa kokata ja jutella. Matkapahoinvointikin on iskenyt häneen vain kerran, Italian serpentiiniteillä. Leikkiseuraa Sulo ei vielä kaipaa. Sulo herää kahdeksalta. Ainoa erikoisuus on, että piha ja naapurusto ovat joka viikko erinäköisiä. Parhaita kavereita ovat äidin kaverit, joita on tavattu muutaman kerran pitkin matkaa. Autossa arkea rytmittävät samat rutiinit kuin aiemmin Suomessa. Espanjan jälkeen on tarkoitus kääntää auton nokka kohti Portugalia. Ne ovatkin ainoita asioita, jotka vaikuttavat perheen matkasuunnitelmiin. Sen jälkeen Samu nukuttaa Sulon päiväunille ja Petra tekee omia juttujaan, kuten editoi videoita, joita hän julkaisee perheen YouTube-kanavalla @Family from Finland. Myös Petran ja Samun äidit ovat käyneet vierailulla. Aamupalan jälkeen hänet nostetaan rinkkaan Petran selkään ja he lähtevät retkelle tutkimaan ympäristöä. Tuolla välin Samu tekee koodarin töitä, sillä hän työskentelee kokopäiväisesti. Nokosten jälkeen ulkoillaan yhdessä. Perhe nauttii siitä, että voi ulkoilla ja liikkua ympäri vuoden
10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 10 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 10 27.3.2023 15.49 27.3.2023 15.49. osallisuus Ilmastoaktivismi tarkoittaa Tuomas Heinoselle muun muassa ilmastotietoisuuden ylläpitämistä ja levittämistä monipuolisella viestinnällä
SÄÄSTETÄÄN LUONNONVAROJA! Tuomas Heinonen kannustaa muitakin nuoria tekemään ilmastotekoja vaikkapa ostamalla kierrätettyjä vaatteita ja tavaraa. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 11 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 11 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 11 27.3.2023 15.49 27.3.2023 15.49
He tutustuvat myös rikkauksien ja päätöksenteon epätasaiseen jakautumiseen maailmassa. Hän alkoi ottaa selvää aiheesta netistä ja lainasi alan kirjallisuutta kirjastosta. J os ihmiset eivät kuluttaisi koko ajan yli tarpeidensa, ei meidän tarvitsisi tinkiä elintasostamme sähkötai muidenkaan kriisien aikana ainakaan kovin paljon, pohtii Tuomas Heinonen, 12. Viime vuonna Heinonen järjesti kotipihallaan ilmastokahvilan, jonka tuotto meni ympäristöjärjestö WWF:lle. Haastattelupäivänä olisi järjestetty työpaja, jossa tehdään vegaaniaiheisia meemejä, mutta siihen Heinonen ei nyt päässyt osallistumaan. Kun aluetta alettiin 1920-luvulla rakentaa, sen sijaintia pidettiin yhtä syrjäisenä kuin tuolloin Suomelle luovutettua pohjoista Petsamon kuntaa. Heinosen ilmastoja kulutustietoisuus heräsi noin vuosi sitten, kun naapureiden kanssa kokkailtiin kasvisruokaa ja keskusteltiin ilmastoasioista. Jossain vaiheessa ilmastoasioihin paneutumiseen tuli pieni tauko, kun koulu alkoi ja muut harrastukset kuten jalkapallo, partio ja legot veivät niin paljon aikaa. Se on Suomen ainoa lasten ja nuorten oma ympäristöjärjestö. Hän kerää välillä roskia yksinkin. Heinosten vuonna 1938 rakennettu kotitalo sijaitsee suojellussa Petsamon kaupunginosassa Tampereella. Ilmastokahvila, roskakävely, kaupunginosalehti – Tuomas Heinonen ehtii moneen. Petsun lehti -julkaisu on Tuomas Heinosen perustama. Ympäristönuorten kanssa on tehty myös ilmastoaiheisia julisteita, joita on levitetty ympäri kaupunkia. Ympäristönuorten tapaamisissa kokataan yleensä kasvisruokia. Heinonen on tehnyt niitä kotonakin ja jakanut naapurustoon. Kun kiinnostus heräsi uudestaan, äiti ohjasi Heinosen liittymään Luontoliittoon. Lisäksi hän on toteuttanut muita omaehtoisia ilmastotempauksia kuten roskakävelyjä. Roskien keräämiseen Heinonen on osallistunut perheen kanssa vauvasta lähtien omassa Tampereen Petsamon kaupunginosassa järjestettävässä vuosittaisessa siivouspäivässä. Viime kerralla pelattiin myös Plan International -lastenoikeusjärjestön Stop!-ilmastopeliä, jossa pelaajat joutuvat tekemään ilmastoon vaikuttavia valintoja ja päätöksiä. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 12 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 12 27.3.2023 15.49 27.3.2023 15.49
Elokapina-liikkeen kaltaisiin tempauksiin Heinonen ei ole osallistunut, muttei suoranaisesti tuomitse niiden toimintaa. Heinosesta koulussa pitäisi käsitellä enemmän kulutusta, kierrätystä, lentämistä ja muita ilmastoon vaikuttavia asioita. Lehti käsittelee tärkeiden paikallisuutisten lisäksi maailman ja eläinkunnan tilaa – kuten merten muovikuormaa ja Afrikassa eläviä merikilpikonnia. Tuomas Heinonen vastustaa turhaa kuluttamista. Jos on pakko ostaa uutta, olisi Heinosen mielestä esimerkiksi Black Friday hyvä päivä ostaa kerralla alennuksella kaikki tarvitsemansa, jos on sitä ennen elänyt koko vuoden ostamatta mitään. Mutta lopulta tämän vuoden alusta lähtien kasvisruoka on ollut kaikkien vapaasti valittavana muissa Tampereen kouluissa ja päiväkodeissa. Hän toivoisi kuitenkin erityisesti nuorten ostavan mahdollisimman paljon käytettyä tavaraa. – Ympäristöopissa käsitellään maapallon eläinlajeja, mutta siitä voisi kertoa enemmän, että monet niistä ovat katoavia lajeja. Tuomas Heinonen on perustanut oman kaupunginosalehden, Petsun lehden, jota hän toimittaa yksin. Usein kaupoissa on tarjolla yhtä ja samaa tuotetta, kuten vaikkapa tennismailoja kymmeniä eri merkkejä. Mutta meitä houkutellaan kuitenkin ostamaan enemmän ja enemmän, vaikka meidän pitäisi päin vastoin säästää paljon enemmän sekä luonnonvaroja että energiaa. – Silloin minulle sanottiin, että remontin vuoksi se ei onnistu, Heinonen ihmettelee. Hän miettii, eikö luontoa säästäisi sekin, jos tarjolla olisi vain yksi tuotemerkki… – Mutta jos se yksi merkki olisi epäeettisesti tuotettu, pitäisi olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja, joista nyt ainakin joku olisi vastuullisesti tuotettu. n Tuomas Heinonen on ollut alueellisen lasten parlamentin jäsen syksystä 2022 lähtien. Tunnelma oli hänen mielestään hyvä: ”Ehdokkaat olivat ystävällisiä, vaikka kaikki eivät olleetkaan kovin luontomyönteisiä”. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 13 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 13 LM3_s10-13_TuomasHeinonen.indd 13 27.3.2023 15.49 27.3.2023 15.49. Lehden ensimmäisen numeron tuotosta Heinonen ohjasi kaksi kolmasosaa WWF:lle. – Elokapinan tarkoitus on herättää huomiota, ja sama tavoitehan on minunkin toiminnallani. Nykyisin siellä puhutaan jonkin verran myös kierrätyksestä ja ilmastonmuutoksesta. Hän muistuttaa, että jos me totumme kuluttamaan vähemmän, emme joudu tavarapulankaan yllättäessä kovin paljosta luopumaan. Eduskuntavaalien alla hän vieraili Tampereen Keskustorin vaalimökeillä Luontoliiton nuorten kanssa kysellen ehdokkailta ilmastopakolaisista, ilmastokriisistä ja luontoasioista. Heinonen kiittelee partiotoimintaa, jossa luonnon suojeleminen on aina ollut keskeistä. Nuori aktivisti on tehnyt vaikuttamistyötä myös koulussa: viime syksynä hän teki aloitteen kasvisruokavaihtoehdon tarjoamisesta kaikille ilman erillistä anomusta
Mutkikkaassa maailmassamme nämä saattavat linkittyä myös aseellisiin konflikteihin, pakolaisuuteen ja pandemioihin. 35 prosenttia kertoi kokeneensa riittämättömyyttä ilmastotoimiensa suhteen. Lähes 60 prosenttia oli puhunut kokemastaan ilmastoahdistuksesta edellisen puolen vuoden aikana. Aiemmin tunteista ei ole juuri puhuttu ympä14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s14-15_Ilmastoahdistus.indd 14 LM3_s14-15_Ilmastoahdistus.indd 14 27.3.2023 14.02 27.3.2023 14.02. Ympäristön muuttuminen aiheuttaa siis paljon tunteita, esimerkiksi ympäristöahdistusta ja -surua. Ei ole ihme, että kolme neljästä nuoresta kertoi vuonna 2021 julkaistussa Nuorisobarometrissä kokevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. Mielenterveyden vahvistaminen ja tunnetaidot auttavat sietämään, säätelemään ja jakamaan ajatuksia ja tunteita sekä toimimaan haastavissa tilanteissa. ULLA OJALA N uoret ja nuoret aikuiset joutuvat kokemaan ympäristökriisin varjostaman tulevaisuuden, jossa toisiinsa kietoutuvat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja ympäristön saastuminen. Kymmenestätuhannesta vastaajasta 75 prosenttia sanoi pitävänsä tulevaisuutta pelottavana ja 81 prosenttia katsoi ihmiskunnan epäonnistuneen planeettamme suojelemisessa. ilmastonmuutos YMPÄRISTÖKRIISI iskee tunteisiin Nuoret ikäluokat kohtaavat elämänsä aikana ympäristökriisin voimakkaammin kuin vanhemmat. Syksyllä 2021 julkaistu laaja kansainvälinen kyselytutkimus kertoi 16–25-vuotiaiden tuntevan suurta ilmastoahdistusta joka puolella maailmaa
l Opettajien ja kasvattajien maksuton täydennyskoulutus 7.9. Tähän soveltuvat muun muassa mindfulness-pohjaiset maadoitusja hermoston rauhoittamisharjoitukset ja muut mielikuvaharjoitukset. Sitten siirrytään tarkastelemaan keinoja, joilla omaa oloa voi rauhoittaa. – Ympäristöongelmista kumpuavat ahdistuksen ja surun tunteet ovat aivan normaaleja ja kyselytutkimusten mukaan yllättävänkin yleisiä etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Koulutuksissa on tuotu esille, että nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi ensin tunnistaa omat ympäristökriisiin liittyvät tunteensa, nimetä ne sekä uskaltautua kokemaan ja ilmaisemaan niitä. seuraavia tapahtumia ja koulutuksia: l Kaikenikäisille tarkoitettu luottamuksellinen puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 16–18 numerossa 050 549 9353. TUKEA TARJOLLA Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke tarjoaa mm. Havainnollistaakseen asioita Taneli Saari pyytää nuoria usein värittämään tunteiden kehokartan ja piirtämään aikajanaa omasta luontosuhteesta tai ympäristösuhteen kehityksestä. – Oma suosikkini on Tietoisuuden kartta -harjoitus, jossa pysähdytään jonkin ympäristöaiheisen uutisen tai somepostauksen äärelle. Tunne ry:n, Mieli ry:n ja Nyyti ry:n yhteisessä, kolmivuotisessa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeessa kehitettiin useita tapoja, joilla nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät voivat kohdata ja käsitellä ympäristöahdistusta. Tutkimme, mikä siinä on faktaa, millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää ja miten keho reagoi. Viime vuonna luku oli jo 46 prosenttia. Usein harjoitellaan myös toivottavan tulevaisuuden visiointia. l Vertaistukiryhmä järjestetään lokakuussa 2023. Nuorten tilaisuuksissa käydään ensin läpi etenevän ympäristökriisin vaikutuksia hyvinvointiin. Taneli Saari sanoo aloittaneensa työskentelyn yleensä tunteiden normalisoinnin näkökulmasta: nuoret kirjoittavat tunnesanoja sähköiselle alustalle tai post-it-lapuille. Näin koetetaan normalisoida tunteita ja osoittaa niiden yleisyyttä. tuki@tunne.org. Ylipäätään sitä, että ilmastokriisin myötä on tultu tietoisiksi itselle tärkeistä asioista ja siitä, mihin haluaa aikansa käyttää ja miten elää. Nuorille on pidetty työpajoja verkossa ja oppilaitoksissa. Ympäristöhankkeissa on koulutettu kasvatusalan ja sosiaalija terveysalojen ammattilaisia, joille on opetettu tunneja mielenterveystaitoja, resilienssin näkökulmaa sekä tutkimustietoa ympäristökriisin vaikutuksista hyvinvointiin laajemmin. Sähköpostitse tukea saa os. Loput voivat ilmaista toimintatarmon tai yhteisöllisyyden kokemista, merkityksellisyyden löytämistä ja toisiin liittymisen tarvetta. Vasta tämän jälkeen voi auttaa muita. Taneli Saari viittaa viime syksynä Isossa-Britanniassa tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka mukaan vuonna 2016 briteistä 25 prosenttia oli huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mitä tietoisemmaksi nuori tulee kohtaamastaan informaatiosta, sen synnyttämistä tunteista ja ajatuksista, sitä paremmin hän voi vaikuttaa omiin reaktioihinsa ja toimintaansa. n Ilmastosuru on otettava huomioon terveydenhuollossa. Tuleeko tarve toimia jollakin tavalla. Miltei joka kerta muodostuu tunnesanapilvi, jossa nuoret ilmaisevat huolta, pelkoa, ahdistusta, surua ja toivottomuutta. – Kymmenestä sanasta kahdeksan kuvaa vaikeiksi koettuja tunteita. ristökriisin yhteydessä, mutta viime keväänä jopa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa kirjoitettiin, että ilmastosuru on otettava huomioon terveydenhuollossa. Työ jatkuu tänä vuonna alkaneessa, niin ikään kolmivuotisessa ja STEA:n rahoittamassa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeessa, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristötunteiden ja tulevaisuuteen liittyvien huolien käsittelyyn. > ymparistoahdistus.fi CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 15 LM3_s14-15_Ilmastoahdistus.indd 15 LM3_s14-15_Ilmastoahdistus.indd 15 27.3.2023 14.02 27.3.2023 14.02. On tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät ymmärtäisivät tällaisten tunteiden olemassaolon ja vaikutuksen, sanoo toiminnanjohtaja Taneli Saari Tunne ry:stä. – Aikuisten tehtävä on rakentaa nuorille mahdollisimman turvallista tulevaisuutta vahvistamalla tunnetaitoja, mielenterveyttä, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta. l Kaikille avoin etätyöpaja tarjolla 4.5. – Ympäristökriisiin liittyvä huoli jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka jotkin akuutit aiheet, kuten pandemia, Ukrainan sota tai elinkustannusten kohoaminen, veisivät hetkeksi ilmatilaa
Ja kaiken huippuna siellä kerätään kanojen peräpäästä ulos pullahtavia munia. Mukana on myös helsinkiläisen Saikou Ceesayn maalaus, josta hän halusi tehdä erittäin suorasukaisen ja sellaisen, jossa useimmat ihmiset voivat nähdä itsensä. Maija Niinimäen kirjoittamat Viljami Vitikainen – Nolointa ikinä ja Viljami Vitikainen – Nolommaksi menee (Reuna) kuvaavat sijaisperheeseen kiireellisesti sijoitettua poikaa ja hänen lähipiiriään lämpimästi ja hauskasti mutta turhia silottelematta. 11-vuotiaan Viljamin mielestä sijaisperheen äiti ja isä ovat noloja puhumattakaan kolmesta sijaissisaruksesta. Verkosta löytyvä Sijaisvanhemman saappaissa -julkaisu on aito kuvaus yhden ihmisen polusta sijaisvanhemmaksi. Se tarjoaa myös katsauksen perhehoidon arkeen, jossa toimitaan niin sijaislasten vanhempien kuin sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Eikä Korvensyrjässä saa kiroilla eikä siellä tunneta pelikoneita. Perheen äiti oli bongannut kirjastosta maanmainion kirjakaksikon, joka kertoo sijaisperheessä elävästä Viljamista. ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA JOKA 10:s LAPSI KASVAA UUSPERHEESSÄ Amos Rexissä on 20.8. Tuttavaperhe harkitsee sijaisperheeksi ryhtymistä. Lisää tukea tarjoaa sijaisvanhempi, PRIDE-valmentaja Sanna Männyn yhdessä Pesäpuun ry:n kanssa tuottama elämänmakuinen kertomus sijaisvanhemmuudesta. KYLILLÄ KUULTUA TULISIKO MEISTÄ SIJAISPERHE. asti esillä 15–23-vuotiaiden taiteilijoiden töitä. Ensimmäisen kirjan lopussa Viljami kuitenkin toteaa: ”Elämäni on nyt täällä.” Kirjat sopivat peilauspinnaksi sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille ja samaistumiskohteeksi sijoitetuille lapsille ja nuorille. 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 27.3.2023 14.39 27.3.2023 14.39. Generation 2023 -näyttelyn teokset nostavat esiin teemoja luonnon ja maailman tilasta, itseilmaisusta ja digiuupumuksesta
Kriisin ratkaiseminen on koko yhteiskunnan asia eikä vain palvelujärjestelmien kysymys. NUORISOBAROMETRI KORONA-AJAN notkahdus on takana Enemmistö suomalaisnuorista kokee aiempaa vähemmän omaan arkeen liittyvää epävarmuutta ja turvattomuutta. . RAPORTTI Nuoret toivovat sote-palveluita MATALALLA KYNNYKSELLÄ Syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetut, maahanmuuttajataustaiset sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret eivät nykyisellään saa tarvitsemaansa apua ja tukea esim. Vastaus oli, että kysykää meiltä mitä kuuluu.” VR:N NUORISOKONDUKTÖÖRI JOHANNA HEIKKINEN MOTIIVI-LEHDESSÄ. 24–25 juttu sokerideittailusta eli siitä, miten nuoria houkutellaan seksuaalisiin tekoihin rahaa tai tavaroita vastaan! LAPSIASIAVALTUUTETTU Mielenterveyden KRIISI Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus Lapsen oikeus turvallisuuteen kolmoiskriisin ajassa alkaa painavalla kannanotolla lasten mielenterveyden kriisistä. Lapsia ja perheitä tulee tukea kaikissa peruspalveluissa. Myös nuorten tyytyväisyys elämään on kääntynyt nousuun korona-ajan notkahduksen jälkeen. Pelastakaa Lapset ry varoittaa, että lasten itsensä kuvaamaa seksuaalissävytteistä materiaalia voidaan saada pieniltäkin lapsilta ohjaamalla heitä leikin varjolla. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 17 ›› LM3_s16-19_Tulva.indd 17 LM3_s16-19_Tulva.indd 17 29.3.2023 12.18 29.3.2023 12.18. THL:n Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus -raportti on luettavissa verkossa. Lue s. Nuoret kertovat siinä myös toivovansa, että tunteiden, kriisien ja ongelmien käsittelyä opeteltaisiin koulussa. Lasten kasvuympäristöissä on vahvistettava lasten turvallista ja tasapainoista arkea. ANIMAATIO RAUHAA ärsyketulvan keskelle Lapsen keskittymisvaikeudet ja ärtyisyys voivat johtua liiallisesta ärsyketulvasta. . YouTubesta löytyvän animaation aikana tehdään kolme harjoitusta, jotka auttavat lasta laskemaan stressitasoaan. Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaalija terveyspalvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta. ”Ensimmäisillä kerroilla kysyin [nuorilta], mitä terveisiä haluaisitte lähettää konnareille. Viiveetön erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja päihdehoito tulee turvata sitä tarvitseville. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2022 Nuorisobarometrista, jonka teemana on nuorten resilienssi eli kyky joustaa, mukautua ja palautua. . mielialaan liittyvissä ongelmissa. Valtuutettu muistuttaa, että mielenterveys on ihmisoikeus ja esittelee toimenpiteet, joilla kriisi voidaan ratkaista. Lapsen ei tarvitse osata edes lukea tai kirjoittaa. Riittää, että hänellä on pääsy kameralla varustetulle digilaitteelle. . Lasten kasvuympäristöissä tulee panostaa tavoitteellisen oppimisen lisäksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmisenä kasvamiseen. Animaatio löytyy myös ukrainankielisenä! SEKSUAALIRIKOKSET VAARA VAANII pienimpiä digiympäristössä Nuorimmat seksuaalirikosten kohteena olleet lapset ovat olleet 3–5-vuotiaita. Tara ja säihkyvä metsä -animaatio on Mieli ry:n asiantuntijoiden ja mindfulness-ohjaajien kehittämä läsnäoloja rentoutusharjoitus, joka vie seikkailulle metsään.
Tiedot käyvät ilmi Pesäpuu Hatkassa-hankkeen laajasta selvityksestä. Viimeksi mainittua parantaisi mahdollisuus osa-aikatyöhön. Kannattaisiko samaa pohtia Suomessa, jossa lyhennettyä työviikkoa tekevistä melko suuri osa taitaa olla kolmekymppisiä äitejä. Lastensuojeluun sekä sen tutkimukseen ja kehittämiseen kohdennetut riittämättömät resurssit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hatkaamisilmiöstä ei vieläkään tiedetä tarpeeksi. Hänelle on tuttua mm. aikuisten ja ammattilaisten ajattelumallien tulisi muuttua: jokainen hatkassa oleva nuori tulee nähdä erityisen suojelun tarpeessa olevana ja sijaishuollosta kadonneena lapsena. Child Poverty Solutions for Finland -selvitys on luettavissa ITLA:n verkkosivuilla. Samana päivänä julkaistiin Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön selvitys lapsiperheköyhyyden vähentämisen kansainvälisistä malleista. Kun Aleksi täytti kolme vuotta, äiti kuoli. se, että lapset pelkäsivät äidinkin kuolevan. Mm. Työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa työskennellä nuorten kanssa luottamuksellisten suhteiden syntymiseksi. – Meidän on pakko vaikuttaa järjestelmätason ongelmiin. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelulaitosten työntekijöiden jatkuva vaihtuvuus ajaa nuoria hatkaan. leikkauslistansa eli ehdotuksensa julkisen talouden tasapainottamistoimista. Nuoret ovat hatkassa jopa hengenvaarassa. Rakenteellisella välinpitämättömyydellä on lasten kannalta tuhoisia seurauksia, sanoo Pesäpuun kehittämispäällikkö Onni Westlund. 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 27.3.2023 14.39 27.3.2023 14.39. rikosten uhreiksi tai päätyä itse tekemään rikoksia ja käyttämään päihteitä. Hollannissa osa-aikatyö ei tee perheestä köyhää, mutta sen normalisointi onkin aloitettu siellä jo 1970-luvulla. Yhteistyötä hatkaavien nuorten etsimiseksi, löytämiseksi ja takaisin sijaishuoltopaikkaan saattamiseksi estävät riittämättömien resurssien lisäksi myös erilaiset laintulkinnat. seksuaalista hyväksikäyttöä, joka vakavimmillaan täyttää ihmiskaupan tunnusmerkit. tietotulva SIJAISHUOLTO Nuori voi olla hatkassa HENGENVAARASSA Lastensuojelun rakenteelliset ongelmat sekä puutteet lastensuojelulaitosten, sosiaalityön ja poliisin yhteistyössä altistavat nuoria sijaishuollosta katoamiselle ja siihen liittyville vaaroille. Siihen on koottu köyhyyttä vähentäviä toimia, jotka liittyvät mm. He voivat kohdata myös painostamista, uhkailua ja esim. Hatkaamisilmiö paljastaa karulla tavalla useita lastensuojelun kipupisteitä. ANU JÄMSÉN KIRJA KUN ÄITI EI enää tulekaan kotiin Aleksi oli yksivuotias, kun hänen äitinsä Maria sairastui ihosyöpään. Malmbergin omat lapset menettivät isänsä ollessaan 16-, 14ja 11-vuotiaita. Osa niistä kohdistui lapsiperheisiin ja pienituloisiin. harrastuksiin, energiaköyhyyteen, elatusapuun, ylivelkaantuneisuuteen ja työsuhteiden laadun parantamiseen. Yhteisöön ei myöskään kerry osaamispääomaa, jos toiminta pyörii pitkälti keikkalaisten varassa. Nuorilla tulisi olla oikeus sijaishuollossakin asuessaan nuoruusiän kannalta tärkeisiin asioihin, kuten turvallisiin seurusteluja kaverisuhteisiin sekä kokeiluihin ja mokailuihin. Hatkassa ollessaan nuoret saattavat joutua esim. LAPSIPERHEKÖYHYYS Tuetaan OSA-AIKATYÖTÄ Valtiovarainministeriö julkaisi 6.3. Esim. Raportissa listataan ratkaisuja, joilla sijaishuollossa asuvien lasten turvallisuus voidaan varmistaa. Kirjailija ja toimittaja Katarina Malmbergin kirjoittamasta kirjasta Äiti, tule kotiin! – Tarina pienen lapsen surusta (Tuuma) löytyy vastauksia siihen, millä tavalla aivan pieni lapsi kokee kuoleman ja menetyksen, kuinka hän saattaa käyttäytyä vanhemman kuoleman jälkeen ja millä keinoin häntä voi auttaa surussa. Sijaishuollosta karkaamista kutsutaan hatkaamiseksi. Hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan
Suomen sosiaalioikeudellisen seuran komitealle vuonna 2018 tekemä kantelu koski usean eri sosiaaliturvaetuuden ja toimeentulotuen rahamääräistä vähimmäistasoa. En halua sitä lapselleni.” Näin kirjoittaa vanhempi, joka vastasi Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -haastattelututkimukseen, jossa haastateltiin ylipainoisten lasten isiä ja äitejä. Kokemukset terveydenhuollosta saadusta tuesta vaihtelevat. Seura katsoo Suomen valtion rikkovan Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä pitäessään sosiaaliturvan ja toimeentulotuen tason liian matalana. Tietoa lasten ylipainosta sekä tietoa ja tukea lasten ylipainoon liittyen löytyy os. Kyseessä on herkkä asia, ja vanhemmat yrittävät suojella lastaan ulkopuolisilta kehopaineilta. HAASTATTELUTUTKIMUS LAPSEN YLIPAINO on herkkä asia ”Vaikka kuinka sanotaan, että ole oma itsesi ja kehopositiivisuus on tärkeää, niin todellisuudessa ylipainoisia kiusataan ja vähätellään. ROKOTTAMATTOMIA LAPSIA ON 1% KUSTAKIN IKÄLUOKASTA RATKAISU Suomessa on LIIAN ALHAINEN SOSIAALITURVA Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa ratkaisussaan, että Suomen sosiaaliturvan taso on edelleen liian alhainen. Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Plan International Suomi ja Suomen Unicef vaativat seuraavalta hallitukselta mm., että viivyttelemättä siirrytään kohti hiilineutraaliutta ja huomioidaan lapset nykyistä paremmin kansainvälisessä ympäristörahoituksessa. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 27.3.2023 14.39 27.3.2023 14.39. 14–15 juttu siitä, miten tunnetaidot voivat auttaa nuoria käsittelemään ympäristöongelmista kumpuavia ahdistuksen ja surun tunteita. Lue s. > neuvokasperhe.fi KANNANOTTO LUONTOKATO SEIS! Lapset eivät voi odottaa, vaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa on hillittävä välittömästi, katsovat lapsijärjestöt kannanotossaan. ”Kun kaverini epäilevät kykyänsä pärjätä maailmassa, kerron heille aidon mielipiteeni, että he ovat arvioni mukaan älykkäämpiä ja kypsempiä kuin monet aikuiset.” LUKIOLAINEN OLAVI ANTTILA, 17, IMPROBATUR-LEHDESSÄ
20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 20 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 20 27.3.2023 14.04 27.3.2023 14.04. kasvu Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun viikossa. Siitä on otettu jo viisi painosta, ja se saa jatkoa ensi vuonna. Vielä tänä vuonna ilmestyy Tanskasen ja Samu Kuopan kapitalismia käsittelevä kirja
Kun hän perusti Tympeät tytöt -Instagram-tilin huhtikuussa 2020, hän sanoo odottaneensa, että jotkut kaverit pitävät piirroksista. HANNU KASKINEN P opfeministiksi kutsuttu Riina Tanskanen, 24, mieltää taiteensa olevan yhteiskunnallisen keskustelun väline. Tyttöydellä tarkoitetaan naisen lapsuutta, mutta Tanskasen mukaan tyttöys ei katoa vanhastakaan ihmisestä. ”Joku Riina Imatralta” Tympeät tytöt -sarjakuvateos (Into Kustannus 2021) pursuaa tyttömäisiä kukkaja sydänsymboleja arjen tilanteissa, joissa tytöt huomaavat kehojensa tulleen seksualisoiduiksi – mutta myös viittauksia tutkimuksiin ja taiteisiin. Tanskanen on saanut arvostusta niin Instagramissa, sarjakuvamyynnissä kuin opetusja kulttuuriministeriössäkin. Tanskaselle feminismi on pyrkimystä kaikkien sukupuolten tasa-arvoon: kenenkään ei tarvitse asettaa itseään ahtaaseen muottiin eikä kokea sortoa. Kun hän nyt miettii teini-ikänsä ajatuksia, hän tunnistaa ne feministisiksi. En koskaan uskonut, että miusta olisi siihen, mutta haaveeni se oli. Kun suosio kasvoi nopeasti, Tanskanen alkoi piirtää kuin riivattu. Nuori sarjakuvapiirtäjä kuvaa tyttöyden kipuja ja kirjoittaa yhteiskuntakritiikkiä. – Viitekehykseni on tyttökulttuuri, jota ei pideIN TO KU ST AN N U S TYTÖT yhteiskunnan puristuksissa LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 21 ›› LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 21 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 21 27.3.2023 14.04 27.3.2023 14.04. Riina Tanskanen piirtää tytöt tympeiksi, jotta kaikilla olisi tilaa olla monimutkaisia. Se myönsi hänelle viime vuonna tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin. Teoksesta on otettu jo viisi painosta. Hänen aiheisiinsa kuuluvat muun muassa suorituskeskeisyys, ulkonäköpaineet, rasismi ja seksismi. – Ei Imatralla feminismistä puhuttu. Tyttöys ei ole vain ikä Imatralaissyntyinen Riina Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Hän kertoo hiljaa nieleskelleensä kipeitä juttuja, kunnes hiljaa oleminen riitti. Hän kertoo olleensa kouluvuosinaan opiskelijapoliitikko, mutta feministi-termiä hän karsasti. Mielsin feministit hulluiksi naisiksi, jotka haluavat alistaa miehet. Tanskanen sanoo ensimmäisten tyttöyskuviensa syntyneen lohtuprojektiksi. Tanskanen pyrkii alati löytämään tyttöyttä uusilta alueilta. – Mie halusin omistautua tälle, kun halusin kirjoittaa ja tehdä kuvataidetta työkseni. Parikymppisenä tajusin, että eiväthän nuo mielikuvat perustu mihinkään
– Vierastan sitä, että feminismistä keskustelisivat vain akateemiset helsinkiläisnaiset, kun feministiset kysymykset näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kun samalla puhun vaikkapa talouspolitiikasta, onhan se vallankumouksellinen puhetapa, tekijä itse analysoi. tä hienona juttuna, ei varsinkaan vakavasti otettavana. 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 22 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 22 27.3.2023 14.04 27.3.2023 14.04. – Moni minua kymmeniä vuosia vanhempi pitkän linjan feministi on sanonut minulle, että tällaista ei olisi voinut kuvitella vielä kymmenen vuotta sitten. Hän tuntee, että iso osa kansaa on kannustanut Tympeät tytöt -hanketta sen alusta asti. Kun hän piirtää ja kirjoittaa Tympeitä tyttöjä, hän sanoo toivovansa, että teoksia seuraisivat ihmiset nimenomaan pikkukunnissa. Oudoissa yhdistelmissä on voimaa paljastaa ongelmia ja vaiettuja sääntöjä. Ruudut Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirjan Naisen työ -osiosta. Tanskanen kehuu Iida Rauman Finlandia-palkitun Hävitys-romaanin kertovan taidokkaasti, kuinka koulupäättäjät ovat kasvaneet vanhentuneiden normien alla. Että joku Riina Imatralta piirtelee, ja se otetaan hienosti vastaan. Tanskanen kertoo kuvaavansa yhteiskuntaa rautalankamallilla. Kulttuuri– ja taidepiirien ovet avautuivat valtionpalkinnon jälkeen. Toisen selityksen hän löytää puhumisen tavastaan, jota selvästi on kaivattu. Tanskasen taiteen pääpointti on se, että tyttöys voi opettaa jotakin asenteistamme. Maaperä on hyvä. Tyypillisesti Instagram-suosikit ovat muotitai life style -tilejä, joissa ei puhuta yhteiskunnasta. Tanskanen hämmästelee yhä, että hänen taidetilillään – jonka kuvissa on paljon suomenkielistä tekstiä – on yli 58 000 seuraajaa. Lahjakkaatkaan kasvattajat eivät pysty tekemään työtään hyvin, kun on pula sekä henkilöstöstä että palkasta. Pelkistettyä todellisuutta Riina Tanskanen ei ole löytänyt selvää vastausta siihen, miksi Tympeät tytöt on puhutellut. – Jos yhteiskunta ei suhtaudu ihmisiin yhdenvertaisesti vaikkapa ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ei koulussa voi tehdä paremmin. – Saamani arvostus kertoo siitä, että Suomi on valmis keskustelemaan feminismistä ja valtaosa suomalaisista sanoo tasa-arvon olevan yksi tärkeimmistä arvoista. Osasyynä hän pitää sopivaa ajankohtaa. Tanskanen häkeltyi valtion suomasta tunnustuksesta, kun arveli kuvaamiensa asioiden olevan tabuja. Esimerkiksi käy naisvaltaisten kasvatusalojen kriisi
Tove Jansson, ykkösajattelija Tove Jansson on ollut Riina Tanskaselle aina sekä ajattelijoista suurin että komiikan mestari, joka otti lisäksi kantaa niin ihmisoikeuksiin kuin hoivavastuuseen. Hän kertoo oppineensa paljon mustilta feministisiltä klassikkoajattelijoilta, sellaisilta kuten Angela Davis, Audre Lorde ja bell hooks. Tanskanen kehottaa etsimään tietoa mittausten lisäksi myös kehollisuudesta, tunteista, taiteista, esimerkiksi. Lisäksi rakkaita ovat feminismin kaanon ja historialliset kirjoitukset 1800-luvulta asti. – Tykkään puurtaa yksin, mutta feministiajattelijat ovat ikään kuin yhteisöni. En tee työtäni yksin vaan heidän luomalleen perustalle. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 23 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 23 LM3_s20-23_RiinaTanskanen.indd 23 27.3.2023 14.04 27.3.2023 14.04. – Ruotsalainen, feminististen sarjakuvaesseiden piirtäjä Liv Strömquist on avannut silmäni sille, mitä sarjakuva voi olla, Tanskanen täydentää. Nyt Tanskasta miellyttää suomalaisnigerialaisen Minna Salamin Aistien viisaus -kirja, joka näkee länsimaisen viisauden ahtaana
Tällaisista tilanteista on pelottavan helppo luiskahtaa niin kutsuttuun ”sokerideittailuun”. TUIJA SILJAMÄKI M O ST PH O TO S 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s24-25_SokeriDeittailu.indd 24 LM3_s24-25_SokeriDeittailu.indd 24 27.3.2023 14.07 27.3.2023 14.07. ” Nuoret kohtaavat yhä enemmän tilanteita, joissa heitä houkutellaan seksuaalisiin tekoihin rahaa tai tavaroita vastaan. Pelastakaa Lapset ry sai Nettivihje-palveluunsa viime vuonna yli 30 000 ilmoitusta kuvista ja videoista, joissa lapsen epäillään olevan seksuaalirikoksen kohteena. Täähän ei vaadi sulta paljoo. Pari kuvaa mis näkyy sun dikki ja saisit taas käyttöön tän battle passin.” Yllä oleva teksti voisi olla ote tosipohjaisesta grooming-keskustelusta. Erityisten sovellusten kautta ”liiketoiminnan” aloittaminen on tehty pelottavan helpoksi. Niitä ihan perus. – Seksi voi kiinnostaa tai hän haluaa kokeilla omia rajojaan, hakea jännitystä elämään. Sellaisia saavat tietoonsa Nuorten Exit -järjestö ja Loisto Setlementin Sua varten somessa -hanke, jotka pyrkivät estämään nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua. Puhutaan myös ”sponsorisopimuksista”. Netta Puustinen on erityistason seksuaaliterapeutti ja asiantuntija Nuorten Exitissä. Se on ennätysmäärä. Silloin on vaikea pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kalukuvii you know. Riski ajautua vastikkeelliseen seksiin on noussut. Joissakin tositelevisio-ohjelmissa esitetään, että sokerideittailun avulla avautuvat portit ylelliseen elämään ja luksustuotteisiin. Termillä tarkoitetaan ”sopimusta”, jossa (yleensä) mies tarjoaa nuorelle rahaa, päihteitä tai tavaroita vastineeksi seksuaalissävytteisistä kuvista tai seksistä. He eivät katso tarvitsevansa apua, vaan kokevat hyötyvänsä. Yleensä sopimukset saavat alkunsa sosiaalisessa mediassa. lastensuojelu ”Oisitko voinut laittaa PALJASTAVAN KUVAN?” M ä oisin kyl voinu ostaa sulle sen. Nuorella voi olla myös seksuaaliväkivallan kokemuksia, rajoja rikkovia tilanteita. Kouluterveyskyselyn mukaan noin neljä prosenttia nuorista on kohdannut houkuttelua seksuaaliseen tekoon rahaa, päihteitä tai tavaraa vastaan. Erityisen huolestuttavaa on, että uhreina olivat enimmäkseen alle 14-vuotiaat lapset. Molemmat termit kaunistelevat ilmiötä: ikään kuin se olisi helppo keino hankkia rahaa. Sun ei tarviis muuta ku laittaa mulle niitä kuvia, mistä oli puhetta No en mää oikein tiiä. – Osa nuorista ajattelee niin sanotusti ”kusettavansa” aikuisia. Moni tulee kuitenkin aikuisena keskustelemaan palveluihimme hänelle nuorena tapahtuneista asioista. Ai oikeesti. Sokerideittailu on kasvava ilmiö. Helppoa rahaa. Myös pojilla on kokemuksia sokerideittailusta. Puustisen mukaan nuorella voi olla erilaisia syitä kokeilla sokerideittailua. Ai millasii kuvia
www.nettivihje.fi/ilmoita. Nuoret tarvitsevat aiheesta oikeaa tietoa myös siksi, että nuori voi itsekin syyllistyä seksuaalirikoksiin. Miten suojelemme. Se on ladattavissa ilmaiseksi AppStoresta ja Google Playsta. Yleinen suojaikäraja on 16 vuotta. Nuoren seksuaalinen kehitys on vielä kesken, ja häntä pitäisi pystyä suojelemaan vahingollisilta kokemuksilta. – Nuori voi alkaa pitää itseään ”saastuneena” ja ajatella, että ”itsehän sen kuvan lähetin tai seksiin suostuin”. www.pelastakaalapset.fi l Pohtikaa, miksi aikuinen haluaisi viettää aikaa itseään selkeästi nuorempien kanssa. Tunnistamisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että myös pojilla on kokemuksia sokerideittailusta, ja myös he ovat saaneet palkkioita seksistä. Pelastakaa Lapset ry:n seksuaalirikosten ilmoitussivu os. Nuori ei välttämättä osaa ajatella, että aikuinen on käyttänyt omaa asemaansa väärin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat Puustisen mukaan nuoret, joilla ei ole elämässään turvallisia aikuisia. l Miksi meillä on laki, joka suojelee nuorta. Tällaisia ovat esim. Voidaksemme suojella nuoria ilmiötä on syytä tutkia enemmän. l SoMe Detectives on Jyväskylän yliopistossa kehitetty sosiaalisen median turvataitojen oppimispeli 11–15-vuotiaille. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että nuorimmat sokerideittailijat ovat alaikäisiä, jopa vain 13-vuotiaita. Mitkä hänen motiivinsa ovat. Rajoja rikkovat tilanteet synnyttävät nuoressa häpeää ja syyllisyydentunnetta. Palkkion tarjoaminen alle 18-vuotiaalle seksuaalisesta teosta on rikos. – Jos täysi-ikää lähestyvä nuori on pystynyt puhumaan aiheesta ja saanut tukea, hänelle ei välttämättä jää pitkäkestoisia oireita. Tilanne ei ole tasavertainen, sillä aikuisella on valta. – Hän voi olla hyvinkin miellyttävä, hyväkäytöksinen ja melko nuorikin. Vaikka nuori olisi kuinka aloitteellinen, vastuu on aina aikuisen, Netta Puustinen sanoo. Vastikkeen tarjoaminen seksuaalisesta teosta alle 18-vuotiaalle tai hänen houkuttelunsa seksuaaliseen tekoon on rikos. KESKUSTELE NUOREN KANSSA SOKERIDEITTAILUSTA l Tarkista oma asenteesi: nuori ei ole vastuussa, vaan syyllinen on aikuinen. l Nuorille on tarjolla nettivihjepalveluita, joihin epäilyttävän toiminnan voi ilmiantaa. Pelastakaa Lapset ry:n verkkosivuilta löytyy vinkkejä keskusteluun lasten kanssa sekä Turvaa ja tue -opas vanhemmille os. Seksuaaliväkivalta on erityisen haavoittava väkivallan muoto. – Mitä nuorempi ”sugar baby” on, sitä harvemmin hän ymmärtää, miten haavoittavaa seksin myyminen voi olla. Rikoksen tunnistamista helpottaa, kun karistamme ennakkoasenteet. Heidän kasvuolosuhteensa voivat olla turvattomia, heidän taloudellinen tilanteensa saattaa olla huono tai heillä voi olla seksuaaliväkivallan kokemuksia. n Vaikka nuori olisi kuinka aloitteellinen, vastuu on aina aikuisen. Siksi epäilyttävistä tilanteista on tärkeä kertoa turvalliselle aikuiselle – ellei omille vanhemmille, niin vaikkapa koulukuraattorille tai suoraan poliisille. Sitä varten meillä on suojaikäraja ja seksuaalirikoslaki. Se altistaa myös seksitaudeille ja ei-toivotuille raskauksille. Elämä ei siis ole pilalla. Hän ei vielä osaa nähdä sen synnyttämiä vaaroja tai haittoja, Netta Puustinen sanoo. Myös sen yritys voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kuvat, viestittely tai mikä tahansa muu seksuaalinen teko tai sen yritys on siis rikos alle 16-vuotiaan kanssa. – Onko nuorella mahdollisuus vetää rajoja tai poistua tuollaisesta tilanteesta. Emme saa leimata nuorta, jolla on näitä kokemuksia. Usein ostajapuoli odottaa seksiä, vaikkei siitä olisi sovittu. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos aikuinen ajeluttaa tai vie syömään alaikäistä nuorta. Rikosilmoituksen voi tehdä verkossa. Koska aiheeseen liittyy niin paljon häpeää ja myyttejä, se pysyy piilossa. Moni nuori ei tiedä, ettei alaja täysi-ikäinen saa sokerideittailla, koska silloin on aina kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai väkivallasta. Jos hän on vaikkapa hatkassa lastensuojelulaitoksesta ilman rahaa tai yöpaikkaa, hän voi helposti joutua tekemään asioita, joita ei haluaisi tehdä. Se tyrehdyttää keskustelun. Lisäksi meillä on paljon vääriä mielikuvia vaikkapa siitä, millainen on hyväksikäyttävä aikuinen. Se horjuttaa turvallisuudentunnetta ja voi laukaista traumaperäisen stressihäiriön. l Turvataidoista kannattaa puhua jo pienelle lapselle: kehon yksityisyydestä ja omista rajoista. Milloin se on rikos. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 25 LM3_s24-25_SokeriDeittailu.indd 25 LM3_s24-25_SokeriDeittailu.indd 25 27.3.2023 14.07 27.3.2023 14.07. – Meillä on stereotyyppinen kuva, jonka mukaan vastikkeellisen seksin tarjoaja on aina tyttö ja ostaja aikuinen mies. Puustinen haluaa korostaa toivon näkökulmaa – vaikka haavoittavia kokemuksia olisikin nuorelle kertynyt. Vältä siis nuoren leimaamista ja syyllistämistä
– Koen, että kansainväliset viisausperinteen kantajat eri puolilta maailmaa osoittivat lopulta tietä kotiin, Karhu kuvailee. Karhun äidinisä oli perinteinen kalastaja, joka valmisti itse verkkonsa ja veneensä. Paluuseen kotiseudulle innoitti lopulta voimakas sisäinen kutsu. MAIJA REPO | KUVAT RIIKKA HURRI J okaisella luonnon olevaisella, onpa se sitten vuori, kivi, puu, vesistö, ihminen tai eläin, on olemassaolon tarkoitus, toteaa Helena Karhu. Hänestä ihmisen täytyisi oppia elämään tasapainoisesti yhdessä luonnon kanssa. Metsästäjäkeräilijäsukua Helena Karhu asuu Joensuussa, missä hän on viettänyt myös lapsuutensa. Aikuisena tie veikin maailmalle moniksi vuosiksi. Hän on saanut oppia monien kulttuurien shamanismin tuntijoilta ja harjoittajilta. Yhteys esivanhempiin on tärkeä Helena Karhu harjoittaa ja opettaa shamanistista perinnettä, jonka hän kokee olevan ensisijaisesti luontoviisautta. Karjalaisuus ja karjalainen luonto olivat Karhulle jo lapsuudessa tärkeitä, mutta samaan aikaan häntä kiehtoivat vieraat kulttuurit ja kansainvälisyys. Äiti oli myös kalastaja ja metsästäjä. – Lapset ovat todella tärkeitä viisauden lähteitä, sillä he kunnioittavat usein luontoa ja eläimiä sisäsyntyisesti. Erityisesti mummola Liperissä oli tärkeä paikka. Hän sanoo oppineensa maailmalla tarkastelemaan omaa kulttuuriaan avarakatseisesti ja kunnioittavasti. – Äidin puolen suvussa elettiin metsästäjäkeräilijä-tyylisesti. Karhujen sukua on asunut Pielisjoen rannoilla ainakin viiden sukupolven ajan. Mummo ja äiti marjastivat ja sienestivät minkä ehtivät. Pohjoiskarjalainen Helena Karhu tutkii, harjoittaa ja opettaa shamanismia, jota hän pitää luontoviisautena. Hän työskenteli 13 vuotta kansainvälisessä järjestössä Kööpenhaminassa ja asui Grönlannissa sekä Alaskassa. Erityisesti häntä kiinnostaa suomalaisugrilainen ja karjalainen perinne. kasvu Monia kulttuureita yhdistää perinteinen maailmankatsomus, jossa ihminen on tiiviissä yhteydessä ympäröivään luontoon. ”Vanhemmilla olisi PALJON OPITTAVAA lapsilta” 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 26 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 26 27.3.2023 12.52 27.3.2023 12.52. Lapsuudessaan Karhu vietti paljon aikaa luonnossa
”Vanhemmilla olisi PALJON OPITTAVAA lapsilta” LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 27 ›› LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 27 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 27 27.3.2023 12.52 27.3.2023 12.52. Harjoitus on Helena Karhun elämässä ympärivuorokautisesti läsnä, sillä myös unien tutkiminen on tärkeää
Kaksosvauvojen hoito oli toisaalta myös rankkaa. Parantaja hakee tasapainoa Parantaessaan shamaani hakee tasapainoa: esimerkiksi rituaalien avulla voidaan saada yhteys elämän eri tasoihin. – Meidän on hyvä oppia toisiltamme yli rajojen. – Parantamisen lähtökohta on ihmisen suhde ympäristöönsä, yhteisöönsä ja luonnon elementteihin, Helena Karhu kuvaa. – Parantaja voi tarkoittaa vaikka hyvää, viisasta kasvattajaa. Äidin roolissaan Karhu kokee olevansa hyvä ja vahva. Harjoitteet sopivat Karhun mukaan kaikille katsomuksesta ja uskonnosta riippumatta. Lapsista erossa oleminen on tuottanut valtavasti surua ja ikävää. Shamanistinen maailmankuva on kolmijakoinen. Karhun mukaan jokainen voi löytää parantamisen välineitä itsestään, tavalla tai toisella. – Äitiys on ehdottomasti tärkein elämäntehtäväni. Myös haavoittunut voi olla parantaja. Siitä Karhu ammentaa voimaa, kun ikävä tuntuu vaikealta kestää. Hänen suurin haaveensa olisi, että lapset saisivat viettää osan lapsuuttaan Suomessa ja elää arkea äitinsä kanssa. Lapset suhtautuvat luontoon ja eläimiin kunnioittavasti. Hieman leikkimielisesti voimme nähdä metsässä esimerkiksi luonnonhaltijoita. – On suuri siunaus, että minulla on kaksoset, ihan mielettömän ihanat lapset. Lapset asuvat ison osan vuodesta isänsä luona Tanskassa. Kun äiti ja lapset ovat fyysisesti kaukana toisistaan, tuntuu lohdulliselta, että lapset ovat läsnä valitsemiensa esineiden kautta. Ajattele seitsemän sukupolvea eteenpäin Omien lastensa kanssa Helena Karhu liikkuu paljon luonnossa. – Aistin herkästi, miten lapset voivat. Shamanismi tarkoittaa Karhun elämässä erilaisia luontoyhteyteen perustuvia tietoisuusmenetelmiä ja -harjoitteita. Hänen mielestään vanhemmilla olisi paljon opittavaa lapsilta, jotka näkevät monia asioita ”kirkkaammin”. Kun elämän johtotähti on kirkas, elämä on inspiroivaa, kiehtovaa ja merkityksellistä. Karhu tiedostaa, ettei henkinen näkökulma avaudu kaikille, mutta erilaisia maailmankatsomuksia tulisi joka tapauksessa kunnioittaa puolin ja toisin. He ovat elämäni tähdet. Sairaus, läheisen kuolema tai psyykkinen kipu voivat mullistaa elämän. Lapset ovat äitinsä luona lomilla, ja Karhu matkustaa tapaamaan heitä Tanskaan. Monen ihmisen kiinnostus elämän henkistä puolta kohtaan onkin herännyt jonkin kriisin kautta. Luonnossa liikkuminen on olennainen osa Karhun arkea, ja Pohjois-Karjalassa etenkin Koli on hänelle tärkeä pyhä paikka. Vähitellen voimme alkaa luoda sellaista elämää, joka näyttää siltä, miltä haluaisimmekin sen näyttävän tuleville sukupolville. Haluan luoda suojaisan ja vahvan perustan, jotta he voivat ilmentää itseään. – Olen ylpeä siitä, miten selvisin, vaikka apua olisin kaivannut enemmänkin. – Shamanistinen harjoitus luo yhteyttä luontoon ja esivanhempiin. n Lasten kasvattaminen on hieno tapa parantaa maailmaa. Monilla alkuperäiskansoilla on ajatus, että elämän tärkeät päätökset tulisi tehdä ajatellen niiden vaikutuksia seitsemän sukupolvea eteenpäin. Äitiyteen liittyy suurta surua Helena Karhu erosi lastensa isästä, kun kaksoset olivat parivuotiaita. Se on alitajunta, jonne tallentuu sekä yksilöllisiä että kollektiivisia kokemuksia ja tunteita. Karhun kodin henkinen keskus on shamaanialttari, johon on aseteltu hänen työvälineitään eli shamaanirumpu sekä erilaisia rituaalisia esineitä, kuten kiviä, sulkia, simpukoita, yrttejä ja voimaeläinten kuvia. – Pidän tärkeänä, että lasten oikeus molempiin vanhempiin turvattaisiin. Kunnioitan paljon heidän itsemääräämisoikeuttaan ja omaa persoonallisuuttaan. Se on valtavan suuri suru. Se on osa kulttuurisen itsetuntemuksen polkua. 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 28 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 28 27.3.2023 12.52 27.3.2023 12.52. ”Alinen” on näkymätön, elämän sielullinen taso. Vieraassa maassa ei ollut omaa perhettä lähellä. Erossa ollessa henkinen yhteys lapsiin korostuu. – Jaan heidän kanssaan luovan maailman, jossa luonnon näkyväiset ja näkymättömät puolet voivat olla läsnä. – Uskon, että meillä on kaikki viisaus itsessämme, kunhan vain pysähdymme ja hiljennymme hetkeksi miettimään, mitä tarvitsemme. Tytär ja poika syntyivät Tanskassa. Alttarin rakentamiseen ovat osallistuneet myös hänen 10-vuotiaat kaksosensa, jotka ovat valinneet pöydälle omat tärkeät esineensä ja voimaeläintensä kuvat. Niitä menetelmiä hän opettaa myös muille. Lasten kasvattaminen on hieno tapa parantaa maailmaa. – Lapset rakastavat eläimiä yli kaiken ja haluavat pitää niistä huolta, mutta itikoita ja muurahaisia on heille Suomen luonnossa joskus liikaa, Karhu nauraa. Tiedän, että on paljon muitakin äitejä ja isiä, jotka kaipaavat lapsiaan. Se auttaa voimaan hyvin. – Odotusaika oli valtavan hienoa, ihan elämäni parasta aikaa. Oman ”elämäntähden” löytäminen ja vahvistaminen on Karhun mielestä tärkeää myös lapsille. – Se on kuin pohjantähti, joka johdattaa polkuamme. Kolmantena tasona on ”ylinen”, joka on elämän suunta. ”Keskinen” on arkinen taso, jossa elämme
”Lasten kasvattaminen on hieno tapa parantaa maailmaa”, sanoo Helena Karhu. Parantaja voi tarkoittaa hyvää, viisasta kasvattajaa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 29 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 29 LM3_s26-29_HelenaKarhuShamaani.indd 29 27.3.2023 12.52 27.3.2023 12.52
Kiusaamisen katsotaan juontuvan lapsen kotioloista, kotikasvatuksesta ja perimästä. Anne-Mari Väisäsen ja Maija Lanaksen tutkimusartikkeli Dekontekstualisaatio kiusaamiskirjallisuudessa on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 4/2021. Näillä ehdoilla tuotettu tieto ei tutkijoiden mukaan voi tarjota ongelmaan yleispäteviä ja kestäviä ratkaisuja. Anne-Mari Väisänen ja professori Maija Lanas tarkastelevat Kasvatus-lehden artikkelissaan, miten kiusaamista on sitä koskevassa kirjallisuudessa käsitelty. Opettajan osaksi tässä kuviossa jää tunnistaa osapuolet ja toimia sen jälkeen ohjeiden mukaan. Lanas ja Väisänen pitävät kiinnostavana sitä, että juuri kasvatusalan kirjoittajat käsittelevät asiaa henkilökohtaisten kiusaamiskokemusten kannalta tai psykologiseen tutkimukseen nojautuen. Puhe kodeista liittyy vahvasti vanhempien, erityisesti äidin ominaisuuksiin. Ei esimerkiksi kysyttäisi, mikä koulukiusaajissa on vialla. Olosuhteet, joissa kiusaamista tapahtuu, jäävät vaille huomiota, arvostelee väitöskirjatutkija Anne-Mari Väisänen. K oulukiusaamista tarkastellaan tyypillisesti kiusatun uhrin ja yhden tai useamman kiusaajan välisenä asiana. Myös koulu nähdään alisteisena yksilöiden – opettajien ja oppilaiden – ominaisuuksille. KIUSAAMISEN SYYT jäävät syyllisten etsinnän varjoon TIETOA tutkittua KUN LÄHDETÄÄN KITKEMÄÄN KOULUKIUSAAMISTA TAI EDISTÄMÄÄN KIELIJA KULTTUURITIETOISTA PEDAGOGIIKKAA, ON ILMIÖTÄ OSATTAVA AJATELLA YHTÄ OPPILASTA TAI OPETTAJAA LAAJEMMIN. Koulut ja opettajat, jotka eivät tässä onnistu, alkavat näyttää vastahakoisilta ja huonosti hallituilta. Tutkijoiden mielestä kiusaamiskeskustelussa voidaan päästä eteenpäin vain kysymyksiä muuttamalla. Kiusaamisen ennaltaehkäisyksi vaaditaan parempaa kontrollia ja vahvempia rangaistuksia. Tutkijat puhuvat, että kiusaamista koskeva asiantuntijapuhe on dekontekstualisoitu eli irrotettu yhteyksistään: kiusaamista käsitellään yksilön ongelmana, ja ilmiön yhteiskunnalliset ulottuvuudet jäävät käsittelemättä. Sen sijaan kysyttäisiin, mikä koulun toimintakulttuurissa ja laajemmin koko yhteiskunnassa normalisoi vallan väärinkäyttöä, toisen tunteiden polkemista ja tahallista mielen pahoittamista. Kiusaamisesta kirjoittavat yleensä kasvatuksen ammattilaiset. ANTTI VANAS Olosuhteet, joissa kiusaamista tapahtuu, jäävät huomiotta. Aineistona on 40 Suomessa 1990-luvulta lähtien julkaistua alan kirjaa. Läpikäyty kiusaamiskirjallisuus nojautui yleensä yksilön hallinnan puhetapaan: kun pystytään hallitsemaan yksilöitä – kiusaajaa ja kiusattua – on koko tilanne hallinnassa. Väisäsen mukaan näillä keinoilla ei ole aikaisemminkaan onnistuttu suitsimaan nuorten ja lasten välistä väkivaltaa, vaan jopa pahentamaan sitä. Odottaa sopisi, että he lähestyisivät asiaan oman ammattinsa kannalta ja kasvatustieteiden näkökulmasta. Näin niistä tulee osa ongelmaa. Myös kiusaamisen vastaiset toimet kohdistetaan usein yksittäisiin lapsiin ja nuoriin. CO LO U RB O X 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s30-31_Tutkitut.indd 30 LM3_s30-31_Tutkitut.indd 30 29.3.2023 12.20 29.3.2023 12.20. Oppilasryhmän kokoonpano yhteiskunnallisine taustoineen ei kirjoittajia juuri kiinnosta. ”Vanhempien, varsinkin äidin, sallivuus on tekijä, joka on yhdistetty nuorten poikien aggressiivisuuteen”, todetaan eräässä tutkijoiden läpikäymässä kirjassa. Tällainen kiusaamispuhe yksinkertaistaa ongelmaa ja syyllistää lapsia, perheitä ja opettajia. Koulukiusaajia kuvataan kirjoissa rohkein vedoin: joillakin heistä nähdään olevan vakavia empatiakyvyn puutteita, tosiin sovitellaan tunnekylmyyden käsitettä
Koulussa monikielisyyteen liittyvät kysymykset nousivat esiin lähinnä suomen kieleen ja kirjallisuuteen liittyvien kurssien yhteydessä. KIELITIETOINEN OPETUS ei ole kotiutunut kaikkiin kouluihin P eruskoulun opetussuunnitelmat ovat vuodesta 2016 lähtien edellyttäneet jokaiselta opettajalta kielija kulttuuritietoista pedagogiikkaa. Sen lisäksi opettajalta vaaditaan oppilaiden moninaisten kielija kulttuuritaustojen näkemistä opetuksen resurssina ja rikkautena, ei riesana. n Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta. Näin siitä huolimatta, että peruskoulun opetussuunnitelmat edellyttävät kielija kulttuuritietoista pedagogiikkaa kaikissa oppianeissa. Yleisellä tasolla monikielisten oppilaiden tukemista hidastavat Revon mukaan toisilleen vastakkaiset puhetavat, jotka kumpuavat ympäröivästä yhteiskunnasta. Suomen kieltä opettelevien huomioiminen kaikkien oppiaineiden tunneilla vaatii Revon mukaan muutoksia opettajankoulutukseen. Keskustelun keskiössä oli suomi toisena kielenä -opetus. Pahimmillaan opettaja voi ulkoistaa itsensä täysin kielitietoisuuden tavoitteista. Se tarkoittaa kielen keskeisen merkityksen ymmärtämistä kaikessa opetuksessa ja oppimisessa. Opetussuunnitelman muutoksia vastustaessaan hän saattaa jakaa oppilaat ”meihin” ja ”muihin”, mikä ruokkii arjen rasismia koulussa. Joillakin opettajilla puolestaan voi olla vaikeuksia hahmottaa, minkä tasoista kielitaitoa koulunkäynti vaatii. Opetussuunnitelmaa pidetään syystäkin edistyksellisenä – osalle opettajista ehkä liiankin. Repo setvi väitöstutkimuksessaan kielellisen moninaisuuden tukea suomalaisissa kouluissa niin opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen kuin opettajaopiskelijoidenkin näkökulmasta. Tällöin heikosta koulumenestyksestä tulee helposti syytettyä oppilaan huonoa asennetta. Kielen keskeisyys ja kielitaidon kehittymisen tukeminen ansaitsisivat hänen mielestään yleensäkin nykyistä suuremman tilan maahanmuuttoja integraatiokeskusteluissa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 31 LM3_s30-31_Tutkitut.indd 31 LM3_s30-31_Tutkitut.indd 31 28.3.2023 10.07 28.3.2023 10.07. Elisa Revon väitöstutkimuksen mukaan monikielisten koulujen opettajien valmiuksissa vastata kielitietoisuuden vaatimuksiin on suuria eroja. Ylhäältä päin sanelemalla asiassa ei päästä eteenpäin, sillä aidosti kielitietoinen koulu voi Revon mukaan syntyä vain koulutusjärjestelmän eri tasojen yhteistyönä. Kehittämiseen tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista opettajien perusja täydennyskoulutusta. Puhetavat kytkeytyvät toimijuuteen, hyväksyntään ja muutosvalmiuteen, ja ne paljastavat ristiriitaisuuksia opettajien asenteissa ja toimintatavoissa. Kielitietoisuuden vakiinnuttaminen käytänteiksi muillakin kuin suomen tunneilla jäi vähemmälle huomiolle. Kielikasvatuksen väitös Together towards language-aware schools – Perspectives on supporting increasing linguistic diversity tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa
voi toteuttaa monella tavalla” 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 32 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 32 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18. Uudessa runokokoelmassaan hän pohtii myös isyyttä ja sukupolvien ketjua. perhe ”ÄITIYTTÄ Mirkka Auvinen löysi kirjoittamisesta oman voimapaikkansa äitinä. KAISA PASTILA | KUVAT PIHLA LIUKKONEN Mirkka Auvisen lempihetkiä arjessa ovat hiljaiset hetket, jolloin hän on hetken yksin omien ajatustensa kanssa: ”Saatan mennä saunaan tai tehdä itselleni jäätelöannoksen ja unelmoida tulevista runokokoelmista”
LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 33 ›› LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 33 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 33 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18
Kun kasassa oli useampi runo, hän näytti niitä ystävälleen, joka sanoi haluavansa säveltää tekstejä. Hän oli jo aiemmin kirjoittanut runomuistilappuja arjen hulinan keskellä, mutta nyt hän alkoi kirjoittaa ajatuksiaan tiedostetummin. Hänellä oli tuolloin tosi idealisoitu kuva äitiydestä: hyvä äiti osaisi laittaa ruokaa, tunnistaisi herkästi lapsensa tarpeet, veisi lapsensa puistoon ulkoilemaan kerran päivässä (parhaimmillaan kaksi kertaa), laittaisi lasten hyvinvoinnin kaiken edelle, ennakoisi aina känkkäränkät… – Minulla oli koko ajan rinnalla ihana, osallistuva puoliso, mutta silti rakentelin pääni sisällä epärealistista äitikuvaa. Jollei laita rajoja itselleen, äitiyteen voi myös hukkua. M istä tunnistaa suurperheen kodin. Olen joutunut aika kipeidenkin vaiheiden kautta oivaltamaan, millainen äitiys sopii juuri minulle. Auvinen oli tuntenut painetta mennä takaisin töihin ja palannut, vaikka olisi halunnut hoitaa kuopusta vielä kotona. Auvisen ja hänen opettajapuolisonsa esikoinen käy ysiluokkaa. Äitinä sitä hoivaa kaikkia muita, mutta itseäänkin pitää hoivata. – Ymmärrän nyt, että pakotin itseni liian kauas lapsista. Auvinen pystyi keskittymään välillä vain nuorimmaiseensa. Sopivissa väleissä hän siirsi säkeet tietokoneelle. Hän ymmärtää ehkä nyt, että äiti-ihanne tuli hänen nyt jo edesmenneeltä äidiltään. Halusin olla täydellisyyttä hipova äiti ja kuvittelin, että minun pitäisi pystyä ties mihin. Se oli haastavaa, koska äidin työt painottuivat iltaan, jolloin muu perhe oli vapaalla. Perhe sai apua: ensin lapsiperheiden kotiapua, ja joidenkin kuukausien päästä isommat lapset alkoivat käydä perhepäivähoitajalla muutamana päivänä viikossa. Hän tunsi minut ja huomasi, että voinnissani tapahtui muutos huonompaan. Pian jaksamisessa tuli seinä vastaan. Auvinen ja äiti elivät kaksin, ja äiti teki kaikkensa tyttärensä eteen. Mirkka Auvinen oli palannut soitonopettajan työhönsä, ja perhe yritti elää uutta arkea. – Tajusin, että kirjoittaminen on keino, jolla selviän lapsiarkipyörityksestä. Auvinen tajusi, että äitiyttä voi toteuttaa monella tavalla, ja lapsen arki voi olla silti hyvää. – Äitiys on ollut elämäni rakkain ja raskain tehtävä. Mikkeliläiskodissa suurperheellisyys näkyy myös keittiössä: liedellä odottavat viiden litran kattilat. Kun perheeseen syntyi neljäs lapsi, Auvinen huomasi, ettei aika yksinkertaisesti riittänyt, ja energiat alkoivat hiipua. Hän pystyi kirjoittamaan runoja arkipäivisin lasten ollessa koulussa ja päiväkodissa. Auvinen teki muistiinpanoja sinne tänne, ostoslistojen taakse, lasten piirustusten toiselle puolelle. Auvinen alkoi julkaista runoja myös Facebookissa ja huomasi niiden kiinnostavan ihmisiä. Aiheet tulivat ihan läheltä: lapsista, puolisosta, vanhemmuudesta, rakkaudesta… Kirjoittaessaan Auvinen osasi laittaa rajoja äitiydelleen. Kasvu tajos äitiys olisi takki,/ riisuisin sen/ hetkeksi/ nätisti naulakkoon// vain hetkeksi/ hengittääkseni/ vapaina vastuista ja vaatimuksista// 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 34 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 34 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18. Keskisisarukset ovat seiskalla, vitosella ja kolmosella, kuopus vielä päiväkodissa. Tästä perheestä löytyy ainakin futaaja, kiekkoilija ja suunnistaja. – Vasta silloin tajusin, että äitiysihanteeni oli ollut epärealistinen. Tullessaan töistä kotiin hän on usein kompastua erilaisiin jalkineisiin ja urheiluvälineisiin. Naiset tekivät seuraavana vuonna yhteisen esityksen. Mirkka Auvinen tuli äidiksi 31-vuotiaana. Auvinen piti huolen siitä, että jokainen lapsi saisi juuri sellaista vuorovaikutusta kuin sen ikäkauden edustajan kuului saada. Ikään kuin kaikki olisi äidistä kiinni. Onneksi osasin irrottautua siitä. – Eteisen kenkämerestä, kuuluu viiden lapsen äidin, runoilija Mirkka Auvisen, 46, vastaus. Hän huolehti myös siitä, että kotona oli tarjolla musiikkija taidekasvatusta. Piano-opintojensa rinnalla hän oli opiskellut kasvatustieteitä ja tiesi paljon kehityspsykologiasta. Auviselta kului myös paljon aikaa autossa, koska työmatka oli 50 kilometriä suuntaansa. Kroppa reagoi, koska minulla oli sisäinen arvoristiriita. Vasta siinä kohtaa pystyin muotoilemaan monia asioita, joiden idut olivat alkaneet jo kymmenen vuotta sitten. – Minut pelasti neuvolantäti. Työmäärä ei muutu – rumba alkaa joka aamu alusta ja toistuu ja toistuu – mutta sitä jaksaa paremmin, kun pääsee välillä arjen yläpuolelle. Minulle oli syntynyt jostain kuva, että hyvä äiti hoitaa itse lapsensa kotona. – Kirjoittaminen on lohtupaikka, jossa tankkaan voimiani. Ilo olikin suuri, kun apuraha myönnettiin. Auvinen jäi sairauslomalle ja haki ystävän kehotuksesta työskentelyapurahaa runoihin. Noihin aikoihin Mirkka Auvisesta tuli runoilija. – Oli juuri sopiva hetki tarkastella omaa vanhemmuutta. – Askartelin lasten kanssa, vaikka inhoan sitä, Auvinen sanoo ja virnistää. Tuo puoli vuotta vahvisti Auvisen kirjailijaidentiteettiä, mutta antoi myös uutta näkökulmaa omaan äitiysmatkaan. Toinen tärkeä pysähdys elämässä tapahtui kaksi vuotta sitten, kun kuopus oli parivuotias ja muut lapset koululaisia. Kirjoittaminen kevensi: se antoi hetken omaa tilaa ja auttoi löytämään yhteyden omiin ajatuksiin. Vanhemmuuden Auvinen hahmottaa ennen kaikkea kasvumatkana. On oman perheen kenkää, lasten kavereiden kenkää, saapasta, lenkkaria, nappista. Näin heitä liian vähän. – Parasta on, kun joku löytää runoistani samaistumispinnan tai kun jokin teksti lohduttaa lukijaa tai avaa reittejä uusille ajatuksille
Kasvatuksen päämäärä on, että jokainen lapsi löytäisi jonkin asian, joka saa silmät kirkastumaan. Perheen motto on Ihmiset ensin. Uupumisen jälkimainingeissa Auviselle tuli tarve sanoittaa perheensä arvot, minkä he puolison kanssa tekivätkin. pahtuu meissä niin hitaasti. Pelatessa oppii muun muassa sietämään pettymyksiä”, viiden lapsen äiti sanoo. Ainakin tällä hetkellä jokaisella on jokin oma mieluinen harrastus. – Mies saa lukea rauhassa lehteä sohvalla, minä en. Se pitää löytää itse. Hän tietää, että hänen perheessään asiat tehdään sillä tavalla kuin sille sopii. – Olen pikkuhiljaa hyväksynyt sen, etten ole supertaitava keittiössä tai muissa huushollihommissa. Jos mies oli vaikkapa lähdössä ulos lasten kanssa, vaimo saattoi huolehtia lasten varusteista, vaikkei kukaan sitä pyytänyt. Se tarkoittaa, ettei päätöksiä tehdä raha vaan lapset edellä. Mirkka Auviselta ilmestyi juuri uusi Tunnelintu-niminen kirja, joka on suunnattu kasvattajille. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 35 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 35 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 35 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18. Oivalluksia voi lukea Ruuhkaisia napanuoria -runokokoelmasta. – Vein mieheltäni tilaa ja estin häntä hoitamasta asioita omalla tavallaan. Siinä on tunnerunoja lapsille ja niihin suunniteltuja toimintatuokioita. Nykyään hän tekee niin harvemmin eikä niin tosissaan. Mirka Auvinen ajatteli usein, että äitiä tarvitaan kaikkeen. Oli aika, kun koin sen epäreiluna, mutta nykyään asia vain huvittaa. Auvinen kantaa päävastuun lasten tunnekasvatuksesta. Nuo ovat Mirka Auvisen neuvoja hyvään äitiyteen. – Meillä toimii näin. Puoliso on loistava kokki ja kodin pyörittäjä ja kantaa siksi noista osa-alueista päävastuun. Tiedän, ettei se ole hänen vikansa. – Kukaan ei voi kertoa, millainen äitiys kullekin sopii. Kuulostele, mikä on sinulle sopiva elämä ja mikä on sinulle sopiva paikka. Lapset tulevat usein juuri hänen luokseen tunnekuohuissaan tai murheissaan. Nykyään Auvinen muodostaa puolisonsa kanssa tiimin. Pidä tuntosarvet pystyssä ja sydän paikallaan. Kummallakin on omat vahvuudet, joita käytetään perheen hyväksi. Muissa perheissä varmaan toimitaan toisin, ja on hieno juttu, että kaikki tekevät omalla tavallaan. Nuorena Auvinen vertaili itseään usein muihin äiteihin. Kirjoittaminen on keino, jolla selviän lapsiarkipyörityksestä. ”Meillä kotona tunteita harjoitellaan paljon esimerkiksi lautapelien avulla. Auvinen tunnisti hössöttävänsä silloinkin, kun häntä ei olisi tarvittu
Toiminnallinen teemaviikko tarjoaa jälleen tietoa, oppimateriaaleja ja keskustelunavauksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsen omista oikeuksista. Katsahdan kalenteria:/ liuta lasten harrastuksia,/ muiden menoja joka päivälle./ Missä tässä tohinassa/ on minun kokoinen lokonen?/ Olemme mieheni kanssa tosi perhekeskeisiä. Mirka Auvinen piirtää nykyään lapsensa mielessään verkostoon. Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi, vapaa-ajantoimintasi tai tapahtumasi mukaan verkossa! www.lapsenoikeudet.fi @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet o IKEUKSIEN LAPSEN viikko 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 36 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 36 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18. – Viiden lapsen äitinä on helppo huomata, ettei äitiys ole mikään paikallaan pysyvä juttu. Kutsumme tänä vuonna kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja sen vahvistamista. Nykyään Auvinen käy päivätöissä, mutta huolehtii siitä, että aikaa jää myös kirjoittamiseen. Juuri nyt elämässä vallitsee tasapaino, mutta kirjailija tietää, että tilanne voi muuttua hetkenä minä hyvänsä. Esimerkiksi kuopus kyläilee usein hänen luonaan”, Mirkka Auvinen sanoo. Olen jokaisen lapseni kanssa vähän erilainen äiti. n > Sitaatit Mirkka Auvisen teoksesta Ruuhkaisia napanuoria (Frank Cray Publishing Co 2022). Isänäiti eli mummi on tärkeä osa Auvisen lasten turvaverkkoa. Minä annan jonkin palasen, ja se on hyvää äitiyttä. ”Iloitsemme tosi paljon siitä, että mummi on meidän perheen elämässä. Tuntosarvet kannattaa pitää pystyssä. Lapset voivat mennä hänen luokseen välillä yöksi. Jokainen heistä kasvaa kovaa vauhtia, ja kasvan itsekin koko ajan. Kalenterissa on aina odottamassa viikonloppupäiviä, jolloin saa vetäytyä alakerran työhuoneeseen ja jättää miehen huolehtimaan perheestä. On koulun ja päiväkodin ihmiset, valmentajat, ystävien vanhemmat, kummit, sukulaiset… – Kaikki voivat tuoda lapsen elämään jotain hyvää ja arvokasta. Miniän sydän täyttyy silloin suuresta kiitollisuudesta ja lämmöstä. Mutta hyvää äitiyttä on myös se, että pidän itsestäni huolta. Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! #SaanVoidahyvin #SaatVoidaHyvin Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 20.–26.11.2023 teemalla lapsen oikeus hyvinvointiin. Välillä hän on todellinen arjen pelastaja tuodessaan perheen oven eteen kattilallisen siskonmakkarasoppaa kera tekstiviestin: ”Jätin terassille ruokaa”. Sohvalle ovat kerääntyneet Mirkan kanssa lasten mummi Outi, aviomies Panu sekä perheen kolme nuorinta lasta. Heitä eivät ole kasvattamassa vain vanhemmat vaan iso joukko aikuisia
Kutsumme tänä vuonna kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja sen vahvistamista. Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi, vapaa-ajantoimintasi tai tapahtumasi mukaan verkossa! www.lapsenoikeudet.fi @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet o IKEUKSIEN LAPSEN viikko LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 37 LM3_s32-37_MirkaAuvinenrunoilija.indd 37 27.3.2023 14.18 27.3.2023 14.18. Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! #SaanVoidahyvin #SaatVoidaHyvin Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 20.–26.11.2023 teemalla lapsen oikeus hyvinvointiin. Toiminnallinen teemaviikko tarjoaa jälleen tietoa, oppimateriaaleja ja keskustelunavauksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsen omista oikeuksista
lastensuojelu Sanojen sijaan TAITEELLA 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 38 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 38 27.3.2023 13.56 27.3.2023 13.56
Yksinkertaisimmillaan tanssi on kävelyä. Lastenkodin henkilökunta kertoi toiminnan lisänneen lasten ja nuorten kehollista itseluottamusta, parantaneen sosiaalisia taitoja, nostaneen mielialaa ja vähentäneen ruutuaikaa. Ajan mittaan yksi nuori innostui jonglööraamaan kanssani, toinen taas halusi kävelylle. Etenkin pienten lasten kanssa pääsin heti leikkiin mukaan; teineihin tutustuminen vei kauemmin. ANU VALLINKOSKI S inua onkin täällä jo odotettu! Tämä lause toivotti pitkään tanssija Annastiina Loven tervetulleeksi turkulaiseen Makslankadun lastenkotiin, jossa asuu pitkäaikaissijoituksessa huostaanotettuja lapsia ja nuoria. ”Olen tässä hyvä” Paitsi ilon lähde, taide voi olla myös keino käsitellä tunteita sekä tutkiskella itseään ja elämäänsä. Turussa Tanssikummi-toiminta toi liikettä ja leikkiä lastenkoteihin. Tutkijan mukaan taide olisi hyvä lisä lastensuojelun työkalupakkiin. Kun tunteista on vaikea puhua, voisi niitä käsitellä vaikkapa maalaamalla. – Paras mahdollinen kiitos, Love hymyilee. Tanssikummi-toiminta on Läntisen tanssin aluekeskuksen kehittämä palvelu. Tanssitunteja tai työpajoja hän ei pitänyt. – Ensin kerroin, kuka olen ja tutustuin lapsiin ja nuoriin. Love tähdentää, ettei kummina ole terapeutti. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 39 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 39 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 39 27.3.2023 13.56 27.3.2023 13.56. Ennemminkin hän toi päiviin iloa, liikettä, luovuutta ja leikkiä. Love tähdentää, että kaikki liikkeet voivat olla tanssia ja kaikki liikkeet ovat hyviä. Hän työskenteli turkulaisissa lastenkodeissa ja perhekeskuksissa kahdessa eri hankkeessa, jotka kestivät yhteensä 2,5 vuotta. Se voi tulla avuksi, kun sanat eivät riitä. Samalla liikehdin ja tein hassujakin juttuja. Love osallistui viikoittain lasten ja nuorten arkeen ja toi siihen luovuutta ja liikettä
40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 40 LM3_s38-39_TaideLastensuojelussa.indd 40 27.3.2023 13.56 27.3.2023 13.56. Tarvitsisimme kuitenkin lisää tutkittua tietoa kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Taiteilijan pitää tuntea lastensuojelun arkea Aivan kenelle tahansa taiteilijalle lastensuojelun parissa työskentely ei sovi. Vaihtelu takaisi, että ajan mittaan mahdollisimman moni löytäisi mieluisan tavan tehdä taidetta. Kun taas he, jotka ehkä eniten työpajoja tarvitsisivat, jäävät ulkopuolelle. Meillä on tanssijan koulutuksen lisäksi jokin muu tutkinto sote-alalta, selittää Annastiina Love, joka on koulutukseltaan myös fysioterapeutti. Meidän pitääkin olla taitavia markkinoijia ja tarjota sellaista toimintaa, joka oikeasti kiinnostaa, Marko Manninen sanoo. Kipeää ei tarvitse kohdata yksin. – Onnistumisen kokemukset voivat olla näillä nuorilla harvassa. Sieltä tulee se kansainvälinen käsimerkki ja toteamus, että ”en mä tollasta”. Yksi lastenkodin nuorista aloitti Loven vierailuiden innostamana voimisteluharrastuksen. Onnistumiset ovat voineet tulla sieltä lavealta tieltä, autovarkauksista ja turpaan vetämisestä. Yksi innostuu teatterista, toinen kuvataiteesta ja kolmas sirkuksesta. Joskus leikkiin lähteminen ottaa aikansa. Ei kukko käskien laula Luovuus ei synny pakottamalla. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä ja on paneutunut muun muassa teatterin hyödyntämiseen koulukodeissa. Marko Mannisen mukaan taiteilijan pitää tuntea paloa työskentelyyn lasten ja nuorten kanssa. Vaikeita asioita päin voi mennä paitsi taiteen myös kavereiden ja ohjaajien luoman suojan turvin. Taide voi tarjota turvallisen väylän tunteiden käsittelyyn, itsetutkiskeluun ja -ilmaisuun, psykologi ja psykoterapeutti Marko Manninen sanoo. Jos taide tuo mahdollisuuden kokea olevansa hyvä, niin sehän on ihan mahtava juttu, Manninen sanoo. Millaisia kokemuksia lapsilla voi olla takanaan. – Usein tämmöiseen toimintaan lähtevät mukaan aina ne tietyt lapset ja nuoret. Annastiina Love kertoo, miten jotkut hänen kohtaamistaan nuorista alkoivat osallistua ja hieroa tuttavuutta vasta useiden tapaamisten jälkeen, kaikki eivät koskaan. Marko Mannisen mukaan hankehumpan sijaan kulttuurista ja taiteesta pitäisi tehdä pysyvä osa lastensuojelutyötä. – Nyt taiteen käyttö on lyhytjänteistä, pyörää keksitään vähän väliä uudestaan. Esimerkiksi käytöshäiriöisillä nuorilla ei koulusta tai harrastuksista yleensä niitä ole kertynyt. Ihannetapauksessa meillä olisi taidekoordinaattoreita, jotka suunnittelisivat ja organisoisivat taidetyötä tietyn alueen erilaisiin sote-alan yksiköihin, Manninen visioi. Paras tulos syntyy, kun tarjolla on monenlaista toimintaa. Millainen on vaitiolovelvollisuus. Sanallinen suoriutuminen on joillekin lapsille ja nuorille vaikeaa. – He kyllä huomaavat, onko ohjaaja aidosti mukana vai onko hän siinä kellokortti kaulassa odottamassa, milloin pääsee kotiin. Aloitteleva kummi seuraa kokeneemman työskentelyä ja ammentaa oppia häneltä. n Hankehumpan sijaan kulttuurista ja taiteesta pitäisi tehdä pysyvä osa lastensuojelutyötä. Koordinaattorin ohjauksessa toiminta olisi jatkuvaa, suunnitelmallista ja vaihtelevaa. – Perinteinen lastensuojelutyö on paljolti keskustelua. Tällaista taiteen hyödyntäminen lastensuojelutyössä nykyisin yleensä on. Tai sanoja ei edes ole. Työpajoissa turvaa tuo myös yhteisö. Taide ei ole se ensimmäinen asia, johon sote-ala rahaa budjetoi. Joskus asiat voivat kuitenkin olla niin kipeitä, ettei niistä uskalla tai halua puhua. Kummit työskentelevät mestari-kisälli-periaatteella. Jos pystymme todistamaan, että taidetyöpajat ovat kustannustehokasta toimintaa, on helpompi saada rahoitusta, Manninen sanoo. Säästöä yhteiskunnalle syntyy esimerkiksi silloin, kun lastensuojelun piirissä olevat nuoret eivät keskeytä opintojaan ja siirtyvät tutkinnon suoritettuaan sutjakasti työelämään. Parhaimmillaan taidetyö on, kun lapsi tai nuori saa sen kautta positiivista huomiota. Tanssikummi-toiminnassa Annastiina Love näki, miten alkuun hyvin varautuneet nuoret alkoivat vähitellen luottaa ja antautua luovuudelle. – Hankkeista saatu palaute on lähes yksinomaan positiivista. Miten mahdollisissa hankalissa tilanteissa pitää menetellä. – Me lastensuojelussa työskentelevät kummit olemme aina kokeneita. Yksi syy taidetoiminnan rikkonaisuuteen on rahapula. Hyvänä esimerkkinä vastahakoisille nuorille miehille kelvanneesta toiminnasta hän mainitsee rap-työpajat. Lastensuojelussa työskenteleminen edellyttää taiteilijalta myös lastensuojelun käytäntöihin paneutumista. Taidekoordinaattorille töitä Hankkeita ja projekteja – lyhyitä taidepyräyksiä
tilaat lehden . Digi 12 kk 59,00 . MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2023 SULO SARREN KOTINA ON PAKETTIAUT O – JA PIHANA KOKO MAAILMA! RIINA TANSKANEN : ”TYTTÖYS EI KATOA VANHASTAK AAN IHMISESTÄ” | MIKSI NUORI KOKEILEE SOKERIDEIT TAILUA. Itselleni . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 3 | 2023 palvelusivu LM3_s41_Palvelusivu.indd 41 LM3_s41_Palvelusivu.indd 41 27.3.2023 13.52 27.3.2023 13.52. 12 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! . Kesto 3 kk 29,50 . KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEI NTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikaistilauksena . Opiskelijatilauksena . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. IIVO JA HETA RÄISÄN EN HARRA STAVAT MÄKIH YPPYÄ | HUVITU KSEN KARTAN OSSA TOIMI PAHAM AINEIN EN TYTTÖK OTI | TUTUST UIMME SIRKUSM ATEMAT IIKKAA N! | MIKSI RUOTSI A KANNA TTAA OPISKE LLA. Kesto 6kk 46,00 . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2023 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . 12 kk . Lahjatilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Eurooppaan 12 kk 30 e . 12 kk . MA AIL MA LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON LEHTI 1 | 2023 TÄHTITAIVAS KIEHTOO ELLA, IISA JA PETTERI HAVUKAISTA | MITEN TOIMIA, KUN SISARUKSET RIITELEVÄT. 3 kk . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kestotilauksena . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. | SIJAISLASTEN ADOPTOIMINEN ON SUOMESSA HARVINAISTA | SÄHKÖTUPAKKA HOUKUTTAA JOPA ALAKOULULAISIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Lahjaksi . 6 kk . | LEIKKI ON LAPSELLE TERAPIAA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. TEE TILAUS os. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kesto 12kk 69,00 . Määräaikainen 12 kk 79,00 . 6 kk . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2023 . TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 6 kk . Määräaikainen 6 kk 56,00 . 12 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa. Siksi niitä luetaan. LM3_S42-43_aikakausmediaILMO.indd 2 LM3_S42-43_aikakausmediaILMO.indd 2 27.3.2023 13.45 27.3.2023 13.45
LM3_S42-43_aikakausmediaILMO.indd 3 LM3_S42-43_aikakausmediaILMO.indd 3 27.3.2023 13.45 27.3.2023 13.45. Muuta tarinasi suuntaa. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan
Toisaalta myös asenneilmapiiri voi aikaistaa päiväkotiuran alkua. Pienten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut jo joitakin vuosia, ja trendi näyttää jatkuvan. Nähdään, että varhaiskasvatus tukee lapsen oppimista ja kehitystä, Mattila sanoo. Kasvusta kertovat niin valtakunnalliset tilastot kuin yksittäisten kuntien luvut. – Vuonna 2014 alle kolmivuotiaista varhaiskasvatuksessa oli meillä hieman yli 40 prosenttia, ja vuonna 2022 vastaava luku oli yli 57 prosenttia, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila konkretisoi. Myös viimeaikaiset lakimuutokset saattavat liM O ST PH O TO S 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s44-45_Päiväkodit.indd 44 LM3_s44-45_Päiväkodit.indd 44 27.3.2023 13.43 27.3.2023 13.43. – Olemme siirtyneet päivähoidosta varhaiskasvatuksen maailmaan. Viime aikoina hyvä työllisyystilanne ja kustannustason nousu ovat niin houkutelleet kuin työntäneetkin vanhempia palaamaan entistä aikaisemmin työelämään. Varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää, ja siihen osallistuminen on lapsen oikeus. ANU VALLINKOSKI T ulevaisuudessa todennäköisesti entistä suurempi osuus päiväkotien lapsista on alle kolmivuotiaita. kasvu PÄIVÄKOTIIN entistä nuorempana Alle kolmivuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa on noussut viime vuosina, eikä suuntaukselle näy loppua
Espoo on koettanut kannustaa maahanmuuttajaperheitä varhaiskasvatuksen pariin tuomalla esiin sen hyötyjä sekä tarjoamalla viisivuotiaille 20 ilmaista viikkotuntia päiväkodissa. Mattila tähdentää, että kaikkein pienimmät pitää ottaa huomioon jo uusien päiväkotien tilojen suunnittelussa ja varustelussa. Varhaiskasvatuksen järjestäjille katkonaisuus olisi haaste, sillä paikkaa pitäisi varata välillä kotona olevalle lapselle. Osa kunnista varautunut huonosti Erityisesti pienten päiväkotilaisten osuuden kasvu haastaa lapsirikkaita kuntia, sellaisia kuin Espoo, joka on muuttovoittokunta ja jossa syntyvyys on verrattain korkea. He eivät osallistu varhaiskasvatukseen niin usein kuin kantasuomalaiset lapset. – Etenkin sijaisia on hankala saada. Yksi seuraus saattaa olla, että lapsi on välillä varhaiskasvatuksessa ja välillä kotona. Virpi Mattilan mukaan pienet päiväkotilaiset eivät ole yllättäneet Espoota. Esimerkiksi päiväkotien yhteydessä olleita neuvolatiloja otetaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Ehkä osa kunnista optimoi ja budjetoi varhaiskasvatukseen vasta pakon edessä, Setälä sanoo. Virpi Mattilan mukaan Espoossa on tehty töitä etenkin sen eteen, että entistä useampi maahanmuuttotaustainen lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen ammattilaisista on huutava pula. – Rakennamme uusia ja laajennamme vanhoja päiväkoteja koko ajan. – Varhaiskasvatus edistäisi esimerkiksi suomen kielen taidon kehitystä, ja kielitaito antaa hyvät eväät koulupolulle. Pienten lasten osuuden kasvu lisää myös henkilöstötarvetta. – Palkkaratkaisut ja hyvät työolot vetäisivät alalle ja toisaalta saisivat pysymään alalla. Perhevapaauudistuksenkin on povattu tuovan päiväkoteihin entistä pienempiä lapsia. Asiakasmaksulain muutos taas korotti asiakasmaksun perustana olevia tulorajoja, joten maaliskuun alusta monien perheiden varhaiskasvatusmaksut laskivat. Tämän pulman kanssa päiväkodinjohtajamme kamppailevat joka päivä, mutta tilanne näyttää nyt hieman viime vuotta paremmalta, Virpi Mattila sanoo. Auli Setälän mukaan kunnat eivät ole riittävästi houkutelleet uusia työntekijöitä tai pitäneet vanhoista työntekijöistä kiinni palkkauksen avulla. Toki tiloja myös poistuu kokonaan tai on hetkellisesti pois käytöstä peruskorjausten vuoksi. Maaliskuun alussa kaupunki poisti kotihoidontuen kuntalisästä ehdon, jonka mukaan tukea saa vain, jos perheen kaikki päiväkoti-ikäiset lapset ovat kotihoidossa. Viime vuosina maahanmuuttotaustaisen lasten osuus Espoon päiväkodeissa onkin kasvanut viime vuotta lukuun ottamatta. Kaupunki on varautunut siihen, että alle kolmivuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa kasvaa entisestään. Virpi Mattilan mukaan uudistuksen vaikutuksia voi vasta arvailla. Yhtä aikuista kohden päiväkodissa saa olla korkeintaan neljä alle kolmivuotiasta lasta, ja pienten ryhmän maksimikoko on 12. – Vastaavaa ei näy koulupuolella. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 45 LM3_s44-45_Päiväkodit.indd 45 LM3_s44-45_Päiväkodit.indd 45 27.3.2023 13.43 27.3.2023 13.43. Esimerkiksi vessat pitää varustella pienille eri tavoin kuin vanhemmille lapsille. – Joillekin lapsille tällainen vaihtelu voi olla hankalaa. Laki koskee vain kunnallisia päiväkoteja ja perhepäivähoitoa. Kielitaitoa päiväkodista Suomen kansallisena tavoitteena on ollut nostaa lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. n Varhaiskasvatuslain ja perhevapaan uudistukset näkyvät päiväkodeissa. Paikoin on pulaa sekä tiloista että henkilöstöstä. Isommilla lapsilla suhdeluvut ovat suuremmat. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityisasiantuntija Auli Setälä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä harmittelee, että osa kunnista reagoi pienten lasten osuuden kasvuun jälkijunassa. sätä pienten lasten osuutta. Vuonna 2022 muutetun varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen sen kuun alusta lähtien, kun hän täyttää yhdeksän kuukautta
Lapsi puhaltaa pehmokoiraan hengen tai luo hiekkakasaan taikakaupungin. Siitä alkaa leikki. TUIJA SILJAMÄKI 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 46 LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 46 27.3.2023 13.38 27.3.2023 13.38. kasvu Jos elämästä puuttuisi LEIKKI..
Sitä lukiessa voi hymysuin muistaa omat lapsuuden leikkinsä, mahdollisesti myös verrata niitä omien lastensa leikkeihin. He olivat puuhammaslääkäreitä. Mukana on tarinoita niin itsekeksityistä kuin valmiista sääntöleikeistä, pihaja luontoleikeistä sekä vesi-, sisäja lumileikeistä. Kuvitteluleikit ovat lyhentyneet ja yksinkertaistuneet maailmanlaajuisesti. – Ilman kuvittelukykyä, mitään uutta ei keksittäisi, koska ei osattaisi kuvitella, että jokin voi olla toisin. Toiset pitävät urheilemisesta ja kilpailemisesta, toiset enemmän kuvitteluleikeistä, kuten minä. – Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Korvaamattoman arvokas leikki Marjatta Kallialan kirja Paras leikkini: Muumiohipasta vakoojaoraviin (Gaudeamus 2022) pohjautuu satoihin leikkijöiden itsensä kirjoittamiin, tarinamuotoisiin leikkimuistoihin. Lapsi voi myös käsitellä leikissä asioita, joita ei osaa sanallistaa. Se oli yksi Marjatta Kallialan lempileikeistä lapsena. Leikillä ei tavoitella hyötyä vaan iloa ja mielihyvää. M arjatta ystävineen hienonsi sieniä ja heinänkukintoja ja paikkasi niistä syntyneellä mössöllä puiden reikiä. Kuvitteluleikit kehittävät kuvittelukykyä ja siinä lapset joutuvat usein neuvottelemaan rooleistaan, mikä kehittää heidän vuorovaikutustaitojaan. Leikkejä yhdistää luovuus, pakottomuus, hauskuus sekä usein myös flow-tila. Tein hahmoja ruohotupsuista, itäneistä perunoista tai ilmapalloista. Leikille on monia määritelmiä, mutta Kalliala määrittelee sen näin: – Leikki on vapaaehtoista, huvin vuoksi tekemistä. Olisimme pulassa, jos lapsille pitäisi opettamalla opettaa ilman leikkiä kaikki se, minkä he oppivat leikkiessään. Se on terapeuttista. Leikkiin uppoudutaan, siitä lumoudutaan, ja se voi olla kutkuttavan jännittävää. – Luokkatovereilleni pesäpallon pelaaminen oli leikkiä, minulle se oli velvollisuus. Jos elämästä puuttuisi LEIKKI... Nykyisin hän on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen dosentti, joka on hurmaantunut leikistä niin tutkijana kuin leikkijänäkin. Mikä on leikkiä toiselle, ei kuitenkaan ole sitä kaikille. Jos elämästä puuttuisi leikki, sitä ei voisi Kallialan mukaan korvata millään muulla. Se voi olla kuvitteellisten maailmojen luomista tai silkkaa riehumista. Pihaleikit auttavat sietämään pettymyksiä sekä vahvistavat karkeamotorisia taitoja ja pienoismaailmojen rakentelu opettaa hienomotorisia taitoja. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 47 ›› LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 47 LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 47 27.3.2023 13.38 27.3.2023 13.38
Paras leikkini -kirjassa on useita esimerkkejä leikeistä, jotka kestivät päiväkausia, jopa vuosia. – Näyttäisi siltä, että erityisesti kuvitteluleikit ovat lyhentyneet ja yksinkertaistuneet maailmanlaajuisesti. n MUSEOISSA LEIKITÄÄN 17.–23.4. Lapsenlapsilleen Kalliala sanoo, että ”menkää ulos, siellä on oikeeta”. Eri-ikäisten lasten leikkeihin osallistuminen vaatii erilaisia asioita. – On sääli, että nykylapsilta jää kokematta paljon sellaista, mitä he itsekin arvostaisivat, kuten majojen rakentaminen metsään, pihaleikkien kutkuttavuus ja pitkään jatkuva leikkitoveruus. Olen tavannut lapsia, jotka haluaisivat välillä lähteä vaikkapa pulkkamäkeen, mutta eivät saa pelaamiseen juuttuneita kavereitaan mukaan. Samalla sen anti lapselle kapenee. Aikuinen on välttämätön leikkikaveri vauvoille ja aivan pienille, sillä hän opettaa heille, mikä on leikkiä ja mikä ei. – Leikki pitää pystyttää ja purkaa nopeasti, eikä toisaalta ole välineitä rakentaa vaikkapa niin suurta linnaa, että lapsi mahtuisi sinne sisälle. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Museo Leikin Ystävät ry:n kanssa. klo 17 Leikin voima ja taiteen tarina -tilaisuus, jossa esitellään dosentti Marjatta Kallialan teos Paras leikkini sekä FT Sinikka Kuosmasen väitöstutkimus Taidetarina: Tutkimus varhaiskasvatuksen taidekasvatuksesta. Leikkikää, aikuiset Leikki kuuluu kaikenikäisille. Digitalisaatio on muuttanut lasten ajankäyttöä. Parhaillaan hän rakentaa mielikuvituksellista leikkihuvilaa pahvilaatikoista lapsenlapsensa kanssa. Jokainen voi lisätä päivänsä leikkipitoisuutta. vietetään leikkiviikkoa, johon liittyen monella paikkakunnalla järjestetään toimintaa. Leikkiminen on vastalääkettä ikävystymiselle ja ahdistumiselle. Vaikkapa bussissa voi leikkiä Kukkuu-leikkiä tuntemattoman taaperon kanssa. Kallialan mielestä esimerkiksi tilojen tehokäyttö päiväkodeissa estää pitkäkestoiset leikit. Monen aikuisen on helpompi lähteä mukaan vaikkapa hippaan kuin kuvitteluleikkiin. Kallialan kirja on vakuuttava puheenvuoro monipuolisen ja moniaistisen leikin tärkeydestä. Näyttelyssä esitellään yli 20 erilaista leikkiä. Parhaat leikit muistetaan vuosikymmenten jälkeenkin: vastasatanut lumi, puumajan tunnelma ja lätäkön lumo. Taide on aikuisten leikkiä. Leikkireviirit ovat kutistuneet, ruutujen ääressä vietetty aika kasvanut. – Jos aikuinen katsoo maailmaa leikkilinssin läpi siisteyslinssin sijaan, maailma näyttää toisenlaiselta, Marjatta Kalliala sanoo. > https://museoleikki.fi/ Tilojen tehokäyttö päiväkodeissa estää pitkäkestoiset leikit. Kirjailijat sanovat leikkivänsä kirjoittaessaan, kuvataiteilijat kuvia luodessaan, tanssijat tanssiessaan ja muusikot säveliä tapaillessaan. Urheilu ja joukkuepelit juontavat juurensa sääntöleikeistä. Museo Leikissä Espoossa pidetään 19.4. – Maailmasta häviäisi ilo ja loputtomiin pulppuava mielihyvän lähde ilman leikkiä. Leikkiminen lapsen kanssa on lahja myös aikuiselle. Lämmittää sydäntä, kun näkee, miten onnelliseksi lapsi siitä tulee! Kalliala ei kuitenkaan halua piinata niitä vanhempia, joista leikkiminen tuntuu vaikealta: tärkeintä on, että ymmärtää leikin arvon eikä turhaan rajoita. – Totta kai pitää osata juoda tyhjästä muovimukista ”kahvia” taaperon kanssa pehmolelujen syntymäpäivillä. Marjatta Kalliala onkin huolissaan leikin yksipuolistumisesta. Leikkilinssit päähän Aikuiset voivat tyrehdyttää tai mahdollistaa leikin. Näyttelijät leikkivät ammatikseen roolileikkejä. Kalliala leikkii nykyisin itsekseen joka päivä ja lastenlastensa kanssa silloin tällöin. Kallialan mukaan tietokonepelit kyllä täyttävät leikin tunnusmerkit, mutta ongelma on niiden koukuttavuus. Kaikkien lasten leikki ei siis enää kehity pitkäkestoiseksi juonelliseksi kuvitteluleikiksi, ja toisaalta lapset lopettavat kuvitteluleikit aiemmin kuin ennen. Marjatta Kallialan motto onkin Ei päivää ilman leikkiä. Kiinnostuuko aikuinen lastenhuoneen ovella, millaiseksi lapsi on huoneen leikkinyt vai ajatteleeko huokaisten ”mikä sotku”. Digiaika yksipuolistaa leikkiä Viime vuosikymmeninä suurin muutos lasten leikeissä on leikkien siirtyminen yhä enemmän sisätiloihin. – Ne ovat käenpoikia, jotka riistävät tilan muilta leikeiltä. Tiedekeskus Heurekan Leikin voima -näyttelyn pääsanoma on leikin ja leikkisyyden tärkeys kaikille iästä riippumatta. – Olen nyt parempi leikkijä kuin 45-vuotiaana, kun ei ole niin paljon ”täytymisiä”. – Yllättävän monet aikuisetkin vaihtavat aistivoimaisen, rikkaan todellisuuden virtuaalimaailmaan. Se on koottu leikkitieteellisen puutarhan muotoon, jonka saarekkeet edustavat erilaisia leikkitieteellisiä luontotyyppejä: hassuttelua, luovuutta, seikkailua ja tutkimista, uskallusta sekä välittämistä. 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 48 LM3_s46-48_LeikinMerkitys.indd 48 27.3.2023 13.38 27.3.2023 13.38
On helpottavaa huomata, ettei ole huoltensa ja murheidensa kanssa yksin, vaan pystyy jakamaan yhtä ihmistä suuremmat uhat ja ahdistuksen aiheuttajat toisten ihmisten kanssa. kolumni LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 49 LM3_s49_Kolumni_AA.indd 49 LM3_s49_Kolumni_AA.indd 49 29.3.2023 12.22 29.3.2023 12.22. YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi 20.3.2023 raporttinsa ilmastokriisin etenemisestä. Yhteisön voi löytää eduskunnan portailta, järjestöistä, internetistä tai taiteen parista. Ihmiskunnasta on tullut planetaarisen tason voima, joka muuttaa kaikkia maapallon ekosysteemejä ja globaalia ilmastoa. Epätoivoon vaipuminen voi lamaannuttaa. ”TARVITSEMME TULEVINA VUOSINA ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN MÄÄRÄN PAINETTA PÄÄTTÄJILLE, JOTEN LAMAANTUMISEEN EI YKSINKERTAISESTI OLE VARAA.” TEHDÄÄN YHDESSÄ hyvä (ilmasto) tulevaisuus! Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Lähde mukaan mielenosoituksiin ja järjestöihin, jotka tekevät ilmastotyötä. Jaa siis huolesi lähipiirisi kanssa. Samoin ajan viettäminen ja keskusteleminen ilmastoasioista toisten kanssa on äärimmäisen terapeuttista. Raportti ei ollut järin mieltä nostattava. Ihminen on sosiaalinen eläin, ei kylmän rationaalisesti toimiva kone. Käsissämme on koko elonkehän tulevaisuus. Tärkeintä on löytää itselle sopiva kanava vaikuttaa ja uskaltaa ottaa ensimmäinen askel kohti yhteistyötä ja -eloa paremman huomisen rakentamiseksi. Jaksaaksemme ilmastokamppailua tarvitsemme myös iloa, elämistä ja toivoa. Muilla eläimillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa elinolosuhteisiinsa, eikä tulevilla sukupolvilla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaiseen maailmaan ne syntyvät. Niitä tarvitaan yrityksessämme saada muut ihmiset ymmärtämään nykytilanteen vakavuus, mutta erityisesti pitääksemme elämä elämisen arvoisena. Jos haluamme suojella tulevaisuuden elämää, tarvitsemme tulevina vuosina ennennäkemättömän määrän painetta päättäjille, joten lamaantumiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Ilmastoaktivismini alkoi, kun lähdin 15-vuotiaana eduskunnan portaille mielenosoitukseen. Jos maailman hallitukset toteuttavat nyt luvatut ilmastotoimet, maapallo kuumenee vielä jopa 2,2–3,5 astetta. Jotta pahimmat seuraukset voidaan välttää, tulisi ilmaston kuumeneminen pysäyttää 1,5 asteeseen. On tärkeää sanoa ääneen, että tilanne on vakava ja elämme kriisissä. Maailmassa on todella paljon äärimmäisen empaattisia, lahjakkaita, ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, jotka toimivat yhdessä luodakseen maailmaa, jossa meidän ei tarvitse huolehtia ilmastokriisistä ja luontokadosta. Siksi pelkät luvut ja tiede eivät riitä, vaan tarvitsemme rakkautta, empatiaa ja taidetta. Joukossa on voimaa. Tämä tavoite näyttää tällä hetkellä hyvin kaukaiselta, vaikkei olekaan vielä mahdoton. Tällaisia ihmisiä ei kuitenkaan voi koskaan olla liikaa. Sellaista joukkovoiman tunnetta ja solidaarisuutta on vaikeaa saavuttaa muualla. Siksi: ole osa muutosta, yhdessä kaikkien muiden kanssa. Meillä on. Maapallon keskilämpötila on noussut jo 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Minulle henkilökohtaisesti yksi parhaista tunteista on, kun pääsen kokemaan yhteyttä tuhansien ihmisten kanssa mielenosoituksessa ja huutamaan iskulauseita. Vaikka yritys luoda ekologisempaa ja parempaa tulevaisuutta voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä ja raskaalta, meillä ei ole oikeutta luovuttaa. Sää oli karmea ja paikan päällä kymmenkunta ihmistä. Kokemus oli yksi elämäni merkityksellisimmistä, sillä löysin ihmisiä, joiden kanssa jakaa huoleni ja toimia yhdessä
Amerikkalainen nuortenkirjailija Angie Thomas sulattaa omat kokemuksensa Sun vuoro – Löydä oma äänesi -opaskirjaan (Otava, suom. Leppeästi soljuvassa teoksessa ehditään esitellä monta onnellista lukupaikkaa ja kirjamaailman ihanuutta. Maria Kuutin kirjoittamassa ja Saara Söderlundin raikkaasti kuvittamassa kuvakirjassa Onni ja Aada kirjastossa (Karisto) on luvassa ihania leikkejä ja meuhkaamista. KIRJASTOAGENTIT TOSITOIMISSA Suomalaisissa lastenkirjoissa on tutustuttu kirjastoihin jo vuosikymmeniä. Ilkka Rekiaro). ylävinjetti L apsille ei tolkuteta lukemisen tärkeydestä, vaan herätellään entistä sakeammin suotuisaa asennetta ja lukemisen nautintoa. ONNEKSI NYT ILMESTYY PALJON HAUSKOJA JA ELÄMYKSELLISIÄ LASTENKIRJOJA LUKEMISESTA JA KIRJOITTAMISESTA SEKÄ KIRJASTOISTA. Tuputtamisen sijasta tarjotaan elämyksiä. Riimittely siivittää myös Laura Bakerin kirjoittamaa ja Sandra de la Pradan kuvittamaa Miten sinä tahtoisit lukea. Lennokasta riimittelyä! LUKURAUHAA ja tarinoiden taikaa KUN AIKUISET PUHUVAT LASTEN LUKUTOTTUMUKSISTA JA LUKUTAIDOSTA, ÄÄNEEN HIIPII PELKOA JA IHMETYSTÄ. kirjat KUUKAUDEN KU VI TU S M IT EN SI N Ä TA H TO IS IT LU KE A -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T SA N D RA D E LA PR AD A. Meidän kaikkien lukupuussa tarinoita hartaasti kuunnellaan.” Tarina kiehtoo varmasti, vaikka lukija ei tuntisikaan itseään kirjamaailman asukiksi. Lapset leikkivät hipihiljaa hiippailevia kirjastoagentteja ja tutustuvat samalla vaivihkaa kirjaston aineistoihin, myös elokuviin ja peleihin. Terhi Leskinen) Veikko etsii lokoisan lukupuun keskittyäkseen uuteen kirjaan, mutta eivätkös vain norsut, laiskiaiset ja jättiläiskäärmeet häiritse yksityistä lukurauhaa. -kuvakirjaa (Mäkelä, suom. KIRJOTTAMISOPAS NUORILLE Nuorten kirjoittamisoppaita julkaistaan hyvää vauhtia. Kirjassa käperrytään kainaloon ja ryhdytään etsimään ihmeitä ja tutkimaan taikaa. Lucy Rowlandin ja Laura Hughesin kuvakirjassa Ikioma lukupuu (Mäkelä, suom. Hän uskoo, että kirjoittamisessakin tarvitaan lujaa omistautumista. Lennokkaasti riimitellyn kuvakirjan lopussa poika keksii yhdistää lukemisen ja sosiaalisuuden: ”Myös kirjat antavat enemmän, kun niitä yhdessä luetaan. Katariina Kallio). Korisfanina hän harmittelee, ettei televisiossa näytetä pelin tärkeintä vaihetta: harjoittelua. Siinä missä ennen kaivauduttiin kortistolaatikoihin ja luokitusjärjestelmiin, nyt seikkaillaan, leikitään ja opitaan siinä sivussa jotain kirjastostakin. Päiväkotilaiset pääsevät kirjastoon aamutuimaan, kun se on vielä muilta suljettu. Kirjan viimeinen lause kuulu ”Piian kangaskassi oli täynnä tarinoita”, mikä kuulostaa hyvältä. ISMO LOIVAMAA 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 23.3.2023 16.49 23.3.2023 16.49. Kuvakirjoissa kerrotaan lukemiselle otollisista hetkistä: aluksi istutaan vaikka isän sylissä ja sitten solahdetaan seikkailuun
Sadut ruokkivat myös Lampelan Talventaian tarinoita -lastenromaanisarjaa. Riikka Jäntin käsissä se tarkoittaa sitä, että Pikku hiiren satulippaassa (Tammi) hiiri ja äiti lukevat Grimmin veljesten satuja ja juttelevat niistä. Siinä sivussa nautitaan klassisten satujen ehtymättömyydestä. Vanhojen satujen modernisointi käynnistyi Suomessa 1970-luvulla, jolloin hyörittiin erityisesti yhteiskunnallisuuden kimpussa. Tarjolla on runsaasti pieruhuumoriakin, ja tulkinnat ovat omaperäisiä ja modernejakin. Uusissa tulkinnoissa operoidaan innokkaasti sukupuoleen liittyvien pinttymien parissa. Ammattilaisena Thomas ymmärtää puhua myös palautteen saamisen tärkeydestä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2023 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 23.3.2023 16.49 23.3.2023 16.49. Andy Griffithsin ja Terry Dentonin Lapsenvahdit kiipelissä (Otava, suom. kerros! Kirjan juoni keskittyy yllätykselliseen lapsenvahtikeikkaan, ja sen toinen kantava teema on kirjallisuus. Pojat tekevät nimittäin yhdessä kirjoja ja onnistuvat kaikesta kaaoksesta huolimatta tavoitteissaan: muistumia Prinsessa Ruususesta ja siinä korostuu tunnelmallisuus. Kirjan tehtävät ovat hyvin pohjustettuja, ja niiden avulla saa epäilemättä käsityksen kirjoitusprojektin luonteesta. ”Jos kirjoitat paljon, olet kirjailija.” Tämä poleeminen (ja kannustava) ajatus toistuu muissakin tuoreissa kirjoittamisoppaissa. Hänen pääteoksensa on vuosina 1979–1989 ilmestynyt kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisen Talvelan perheen elämää talvisodan, välirauhan ja jatkosodan aikana. SARJAKUVIA LUOMAAN Piirtämisen ja kirjoittamisen ilot näkyvät monipuolisesti Dav Pilkeyn Kisuliin sarjiskerho -lastenkirjasarjassa. ”Jollain konstilla saamme aina kirjamme lopulta valmiiksi”. Jussi Lehmusvesi ja kuvittaja Christer Nuutinen hyödyntävät Tuhkimo-satua Arianan aikamatkat -sarjan osassa Tuhkimon eeppinen hups (Otava), johon sisältyy reipas annos taikuutta ja hulluutta. Kirjan kaverukset asuvat puumajassa, joka saa kaiken aikaa lisää korkeutta Nyt rakentuu jo 91. Kirjaan sisältyy runsaasti täydennettäviä osioita, joten kirjastot eivät sitä pysty hankkimaan, mikä on harmi. Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikin hiukkasen hurjissa saduissa (Otava, kuv. Lastenkirjainstituutin koulutustoimintaa, kuten luentosarjojen ja seminaarien järjestämistä. Raustelan hengessä perintövaroilla halutaan tukea kotimaisen lastenja nuortenkirjallisuuteen liittyvän tiedon tallentamista ja alalla toimivien ammatillista koulutusta. n ”Jos kirjoitat paljon, olet kirjailija.” Lastenkirjainstituutti sai ison perinnön Kirjailija Lasse Raustela (1932–2022) testamenttasi Lastenkirjainstituutille 220 000 euroa. Kapteeni Kalsareista ja Koiramiehestä tuttu tekijä istuttaa Kisuliin sarjiskerhossa vauvasammakot ja muut innostuneet tekemään sarjakuvia. Perinteeseen sekoitetaan yllättäviä, hassuja ja outoja elementtejä. MITEN KIRJOJA TEHDÄÄN. Ninka Reittu) tutut sadut saavat tulista maustetta. Jaana Kapari-Jatta) etsitään perspektiiviä, tehdään sarjiksia ja tutustutaan sarjislavarunouteenkin. Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti) kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1990–1994 ja johti sen läpi pahimpien lamavuosien. Lohikäärmeen kiroukseen (Otava) on sipaistu Thomas kannustaa kokeilemaan. Pienimmillään muutokset näkyvät Tuhkimon kurpitsakärryn ulkonäössä ja syvimmillään arvoissa ja asenteissa. Perspektiivi-osassa (Tammi, suom. Sarjassa häivähtää myös kustantajan osuus: kustantaja Henri Isonenä on nimittäin kavereitten pomo myös lastenvahtirintamalla… UUDET JA VILLIT SATUTULKINNAT Kirjallisuuden perinnettä pidetään näkyvillä klassisten satujen uusilla tulkinnoilla. Raustela toimi Lastenkirjainstituutin (ent. Perintövaroista muodostetaan Lasse Raustelan rahasto, jolla tuetaan mm. Hän julkaisi toistakymmentä lastenja nuortenkirjaa sekä radiokuunnelmia ja pakinoita. Anssi Alanen) jatkaa hulvattoman absurdia lastenkirjasarjaa Maailman paras puumaja. Sadut on tietysti sovitettu hiirimaailmaan sointuviksi. Arianan isän suunnittelema pelisovellus vie tytön ja tämän kaverin Tuhkimon satumaailmaan, jossa tavataan visvaa syökseviä rupikonnia ja hohtavia luurankoja, eivätkä Tuhkimon avioliittosuunnitelmatkaan suju odotetusti. Hassut sarjakuvat tuuppivat myös miettimään, miten asioita voi tulkita eri näkökulmista
Save the Date! Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® tulevat taas! Lisää tietoa päivistä www.lastensuojelupaivat.fi nyt on Nähdään 3.-4.10.2023 Turun logomossa! LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 23.3.2023 16.49 23.3.2023 16.49