Lapsen Maailma 03/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JASIR SERVOSTA IHMINEN EI OLE ONNISTUNUT SUOJELEMAAN LUONTOA NÄIN OPETAT TAVARAPALJOUDEN HALLITSEMISTA LAPSELLE! | VIERAILIMME ERITYISPERHEIDEN MUSKARISSA | HATKAAMISTA VOIDAAN EHKÄISTÄ KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2024 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 1 ›› LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 10.4.2024 7.48 10.4.2024 7.48
Lisätietoa lskl.fi/soila Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL 5.1 -hankehaku on auki 29.4.-16.9.2024. UUDISTAMME LASTENSUOJELUA – rahoitushaku on auki! Rahoitusta voivat hakea järjestöt ja muut lastensuojelun toimijat näissä maakunnissa: Etelä-Suomi: Uusimaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Länsi-Suomi: Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Pohjois-Suomi: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu SOILA – Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke järjestää yhdessä ELY-keskusten kanssa hakuinfon ti 28.5. hankekohtaista sparrausta sekä hankesuunnitteluvalmennusta. Toimintalinja tukee lastensuojelun innovatiivista uudistustyötä. Ilmoittaudu mukaan thl.fi/soila SOILA tukee hankkeita ja tarjoaa mm. 2 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 9.4.2024 15.05 9.4.2024 15.05
26 Suomen ensimmäisen lastensuojelulain taustalta löytyy surullisia kohtaloita, joista yksi oli vuonna 1931 tapahtunut 9-vuotiaan Elias Vehkalammen väkivaltainen kuolema 30 Hatkaamista voidaan ehkäistä KASVU JA KOULU 20 Erityislasten muskari on monessa perheessä viikon kohokohta 34 Tamperelaisessa Sammon koulussa pohditaan taideteosten avulla, miten voisimme toimia vastuullisemmin 38 Miten nuoret saadaan äänestämään. 34 Tamperelaisen Sammon koulun käytäväseinää peittää taitelija Janne Hokkasen teos Viimeinen korpimaa, jossa esiintyy myös monia nyt jo sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Tarina on tosi. n > l HUHTIKUU | 3 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. VUOSIKERTA! LA U RA VE SA PERHESUHTEITA 6 Tiia Tallgren on vammainen nainen ja pojalleen Ossille ihan tavallinen äiti 42 Suomen ainoan pläkkyrimestari Pentti Tuomisen, 80, oppipoika Oskari Tuominen, 16, on Suomen nuorin pläkkyri eli läkkiseppä LASTENSUOJELU 10 Maria Peuran romaani kertoo äidistä, jonka poika otetaan huostaan. 40 Nykylapsi tarvitsee tavarataitoja 46 Gazan sota koskettaa myös pakolaisleirien palestiinalaislapsia, joiden mietteitä kuultiin saduttamalla TERVEYS 32 Emilia Laatikaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani sai alkunsa päihdekuntoutusjaksolla PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Apua väkivaltaisille lapsille 24 Tutkittua tietoa: Pörssiyrityksistä alle neljäsosa kunnioittaa lapsen oikeuksia toiminnoissaan 48 Palvelusivu 49 Heikki Hiilamon kolumni: ”Lapsijärjestöjen ääni ei kuulu.” 50 Kuukauden kirjat: Nuortenkirjallisuus tukee mielenterveyttä Lihavoitu = kannessa s. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 11.4.2024 13.30 11.4.2024 13.30
4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 11.4.2024 13.30 11.4.2024 13.30. Lastensuojelun Keskusliitto toimii sen puolesta, että lasten ja nuorten ääntä kuullaan heitä koskevissa asioissa. 32 Emilia Laatikainen voitti omaelämäkerrallisella sarjakuvaromaanillaan Sarjakuva-Finlandian. vuosikerta KANSI Jasir Servon kuvasi kanteen Laura Vesa. Osallisuus toteutuu, kun lapsi tai nuori saa riittävästi tietoa itseään koskevista asioista, pääsee ilmaisemaan mielipiteensä, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa. 83. Yhteiskunnassamme on paljon lapsia, joiden ääni jää kuulematta, ja jotka tarvitsevat erityistä tukea ja kanavia tullakseen kuulluiksi. vuosikerta. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. l Helsinki l Huittinen l Tampere l Oulu l Vähäkyrö s. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi KU VI TU S KI RJ AS TA " EI O IS SU ST A U SK O N U T" , JO N KA O N KI RJ O IT TA N U T JA KU VI TT AN U T EM IL IA LA AT IK AI N EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Meillä on aloittanut myös uusi Nuorten neuvottelukunta, jossa nuoret pääsevät osallistumaan vaikuttamistyöhömme. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Verkkosivuiltamme löydät osallisuuden eettiset ohjeet sekä työkalun, jonka avulla osallisuutta voi edistää lastensuojelussa. l Libanonissa sijaitsevat palestiinalaisten pakolaisleirit . > www.lskl.fi/osallisuus l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Tuomme vaikuttamisprojekteillamme ja julkaisuillamme esille lasten ja nuorten näkemyksiä ja muistutamme päättäjiä osallisuuden merkityksestä. OSALLISUUS KUULUU KAIKILLE Jokaiselle on tärkeää saada jo lapsena kokemus, että on merkityksellinen ja osa yhteiskuntaa. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83
Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Poliittisilla päättäjillä on velvollisuus tehdä tekoja, joilla luodaan lapsille hyvä ja turvallinen lapsuus. Lasten ja nuorten asioiden pitäisi kuitenkin olla tärkeitä joka päivä. Puheen sijaan olennaisia ovat teot. Kun jotain näin traagista tapahtuu, kaikki seisahtuvat hetkeksi. Annammeko aikaa, ehdimmekö kohdata. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä jotain toisin omassa arjessa, mutta poliittisilla päättäjillä on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä tekoja, joilla luodaan lapsille hyvä ja turvallinen lapsuus. Keinojen pohdinnassa kansalaisyhteiskunta auttaa mielellään. Samalla jokaisen meistä aikuisista on katsottava rohkeasti peiliin ja kysyttävä, mitä voimme tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voivat kasvaa paremmassa turvassa. Tämän huutolaispojan julma surma vuonna 1931 ja sen jälkeen vuonna 1937 säädetty lastensuojelulaki loivat pohjaa myös Lastensuojelun Keskusliiton perustamiselle. Samalla on muistettava, ettei aina ole mahdollista vetää suoria viivoja syiden ja seurausten välille. Yhteinen suru ja asioiden käsittely onkin tärkeää. KATSE LAPSEEN LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 11.4.2024 13.36 11.4.2024 13.36. Meidän on yhteiskuntana pohdittava, missä on epäonnistuttu ja miksi nämä karmeat asiat tapahtuivat. 26). Taustaa, tutkimusta, tietoa ja kokemusääntä löytyy. Yhteiskunnan ja palveluiden rakenteilla on iso merkitys , kun pohdimme, mitä voimme tehdä toisin estääksemme lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan. On ymmärrettävää, että asioille haetaan selityksiä ja taustoja. On uskallettava nostaa esiin epäkohtia, mutta samalla on uskallettava myöntää, että vastaavaa voi tapahtua myös tulevaisuudessa. Komiteamietintöjen ja selvitysten sijaan päättäjien onkin käännettävä katseensa lapseen ja tartuttava toimeen. Tänä keväänä olemme eläneet murheellisten tapahtumien äärellä. Helmikuussa seurasimme oikeudenkäyntiä, jossa väkivaltaisesti kuolleen 4-vuotiaan lapsen vanhemmat tuomittiin ehdottomaan vankeuteen. Ja koska faktoja ei aina ole saatavilla, spekuloimme ja yksinkertaistamme. Lasten, nuorten ja perheiden asiat nousevat julkiseen ja poliittiseen keskusteluun usein vasta silloin, kun joudumme katsomaan niitä tällaisten surullisten tapahtumien kautta. Huhtikuussa Vantaan kouluampumisessa sekä tekijä että uhrit olivat alakoululaisia. PS Lue juttu 9-vuotiaan Eliaksen synkästä kohtalosta (s
6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 6 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 6 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. perhe ”Jokaisella on oikeus vanhemmuushaaveisiin” Vaikka Tiia Tallgren on vammainen nainen, pojalleen Ossille hän on tavallinen äiti. Hän sanoo kaipaavansa tutkimusta ja keskustelua myös vammaisten vanhempien lasten kokemuksista koskien perhe-elämää. Meillä on tämä hyvinvointiyhteiskunta, jonka tehtävä on auttaa tekemään haaveista totta.” SANNI SALONEN | KUVAT JUSSI PARTANEN ”Ennakkoluulot hälvenevät vain avoimuudella”, Tiia Tallgren muistuttaa. Nykyisellään heidän äänensä ei pääse kuuluviin. ”Myös vammaisella on oikeus unelmoida vanhemmuudesta
”Jokaisella on oikeus vanhemmuushaaveisiin” J ääkaapin ovessa on kortti, jonka mukaan Tiia Tallgren, 38, on tosi kiva ja superkiltti äiti, joka on taitava laittamaan ruokaa ja lohduttamaan. Jo raskausaikana kävi ilmi, että hänellä on selkäydinvamma MMC ja sen liitännäissairautena hydrokefalia eli vesipäisyys. Selkäydinvamman vuoksi Tiia on käyttänyt pyörätuolia koko ikänsä. Ossin, 13, muutama vuosi sitten äidilleen askartelema äitienpäiväonnittelu osoittaa, että Tallgren on tuiki tavallinen ja rakas äiti liikuntavammastaan huolimatta. En osannut haaveilla vanhemmuudesta – äitiys ei yksinkertaisesti kuulunut kaltaiselleni vammaiselle nuorelle naiselle. Sen synnyssä odottavan äidin foolihappovaje on merkittävä tekijä. – Vammaispoliittinen taiteilija Jenni-Julia Wallinheimo-Heimonen on todennut, että vammainen nainen halutaan nähdä sukupuolettomana puutarhatonttuna. – Ihailin nuorena esimerkiksi Britney Spearsia, mutta minulla ei ollut esikuvia, joihin olisin aidosti voinut samaistua. Sellaiseen boksiin minua ei enää saa. Nyt Tallgren on teini-ikäisen pojan vuoroviikkovanhempi, työskentelee asiakaspalvelussa ja harrastaa pyörätuolicurlingia. Alaraajojen halvauksen aiheuttava selkäydinvamma kehittyy raskauden alkuvaiheessa. T iia Tallgren syntyi Helsingissä nelilapsisen perheen esikoiseksi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 7 ›› LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 7 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 7 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Hän toimii myös vertaisäitinä ja kokemustoimijana
Tallgren suhtautui tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka alkuraskauden ilo ja keveys haihtuikin vatsan kasvaessa. Hän sanoo eläneensä ihan tavanomaisen lapsuuden: kävi tavallisessa päiväkodissa ja osallistui normaaliin opetukseen peruskoulussa avustajien tukemana. Vesipäisyys aiheuttaa hoitamattomana aivonesteen kertymisen kalloon, mistä syntyvä paine aiheuttaisi eriasteisia aivovaurioita. Tallgren ei pysty kävelemään. Kavereitakin riitti. Miten hoitaa ulkoilut ja muut käytännön toimet. Melkein heti tärppäsi. Kiusaamista en muista, mutta luonnollista uteliaisuutta kylläkin. Olen innostunut pyörätuolicurlingista ja musiikista, ja treenaan niitä ihan tosissani. Pyörätuolia Tallgren on käyttänyt koko ikänsä. Nyt heillä on oma Facebook-yhteisö, ja vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry tekee aktiivisesti töitä kaikkien vammaisten naisten oikeuksien ja unelmien toteuttamisen puolesta ja auttaa heitä voimaantumaan. Tutut onnittelivat, mutta osa taivasteli, miten äiti aikoo pärjätä pienen kanssa. – En etukäteen kysellyt terveydenhuollon henkilöstöltä neuvoja, voisinko tulla raskaaksi. Myös muu lähipiiri on aina ollut valmis auttamaan, ja apu on vastavuoroista. E nnen raskaaksi tuloaan Tiia Tallgren ei tuntenut muita vammaisia äitejä, mutta erään vammaisjärjestön kautta löytyi vertaisäiti, jolta saattoi kysyä vinkkejä pikkulapsiarjessa selviämiseen. Arkeen helpotusta on tuonut nykyinen työ. Käytännön asioiden hoitoa helpottaa se, että kahden kodin välillä on vain muutama kilometri, jotka taittuvat kätevästi omalla autolla. Heti syntymän jälkeen Tallgrenin aivoihin asennettiin suntti, joka kierrättää aivonesteen vatsalaukkuun, ja selkärangan halkio suljettiin. Hän huolehti pojasta, jotta äiti sai käyttää sytostaattihoitojen jälkeen voimansa toipumiseen. Raskausuutiseen suhtauduttiin kokonaisuudessaan hyvin, vaikka neuvolalääkäri ensikohtaamisella töksäyttikin, että ”mites tässä näin pääsi käymään”. Muuttuva keho alkoi tuntua vieraalta ja olo tukalalta. Hoitojen loppumisesta on jo reilu vuosi, ja Tallgren kertoo olevansa täysin terve. Tuolloin vammaisia äitejä ei juuri näkynyt mediassa, eikä asiasta puhuttu julkisesti. Tallgren kokee saaneensa yhteiskunnalta aina kaiken tarvitsemansa tuen. Esimerkiksi oman mielenrauhan turvaamiseksi tällainen juttelu voi kuitenkin olla hyvä asia. Tallgren on vuosien ajan toiminut Rusetin vertaisäitinä. – Se oli raskasta aikaa, mutta onneksi pääsin nopeasti hoitoon, ja saimme apua kodinja lastenhoitoon. Vertaisäitiydestä ja kokemustoimijuudesta hän on saanut paljon myös itselleen: niin käytännön vinkkejä, uusia näkökulmia kuin itsevarmuuttakin. Etänä tehtävä vuorotyö on karsinut turhat siirtymät minimiin, ja tauoilla Tallgren on voinut hoitaa arjen askareita. Synnytyksen jälkeen Tallgren sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Vertaisäidit tukevat vammaisia naisia, jotka haaveilevat vanhemmuudesta, odottavat lasta tai ovat jo äitejä. Se on tärkeää. – Ei sitä kovin kauan pyöritelty eikä lupia kyselty, kun ryhdyimme yrittämään lasta. – Pääsin helposti mukaan porukoihin. Hän on kiitollinen, ettei saanut erityiskohtelua tai kokenut surkuttelua. Nyt minusta on karsiutunut loppukin arkuus ja jossittelun sijaan haluan tehdä asioita. Ossin isä joutui ottamaan enemmän vastuuta kolme vuotta sitten, kun Tiia Tallgrenilla todettiin aggressiivinen rintasyöpä. 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 8 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 8 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Sen lisäksi hän on kokemustoimija eli käy kertomassa esimerkiksi hoitoalan opiskelijoille arjestaan sekä sen haasteista ja avuntarpeistaan. Tallgren on joutunut todistelemaan olevanOssi tekee vain ikätasoonsa sopivia kotitöitä. Avustajat ovat olleet arjen apuna koko äitiyden ajan, eniten pikkulapsivaiheessa, mutta jonkin verran vielä tälläkin hetkellä esimerkiksi kodin ulkopuolisilla retkillä. – Sairaus muutti minua monellakin tapaa. Vammoihin osattiin varautua etukäteen. Y hteistyö Ossin isän kanssa on toiminut mutkattomasti vuonna 2012 tapahtuneesta erosta huolimatta. Jalkoja operoitiin useasti, mutta kävelykykyä leikkaukset eivät tuoneet. O mien sanojensa mukaan Tiia Tallgren on seurustellut ison osan aikuisikäänsä – kumppanit vain ovat vaihtuneet, kuten hän itse naurahtaen kuvailee. V aikeinta on taistella ennakkoluuloja vastaan. Vuoroviikkosysteemistä on tarpeen tullen joustettu, jos vaikkapa työ tai vapaa-ajan kuviot jommallakummalla vanhemmalla tai lapsella niin vaativat. Ossin isän hän tapasi lukioikäisenä, ja naimisiin mentiin vuonna 2008. – Ossin kavereiden vanhemmat ovat uskoneet jälkikasvunsa hoitooni, ja olen siskon kolmen lapsen kummi
Ossi Tallgren on äitiään Tiiaa rauhallisempi luonne. Viime kesänä Särkänniemessä äiti sai pyörätuoleineen toimia kantojuhtana, kun Ossi ja hänen kaverinsa voittivat narunvedosta isot pehmoeläimet. Tiia on Ossin mielestä joskus tiukkis mutta silti hyvä äiti, eikä hän osaa eritellä, miten äidin vammaisuus olisi vaikuttanut heidän elämäänsä. Nyt se tarkoittaa lähinnä oman huoneen siivousta ja toisinaan tiskikoneen tyhjennystä. Vastaan, että koska äiti ei pysty kävelemään. Jos äiti on vammaton, pienten ostoskärryjen kanssa hääräävä lapsi kerää pääsääntöisesti vain ihastusta. No en todellakaan ole! Olen aina pitänyt kiinni siitä, että Ossi tekee vain ikätasoonsa sopivia kotitöitä ja niitäkin varsin kohtuullisesti. – Ossin ollessa pieni vihjattiin, että miten näppärää, kun olen tehnyt itselleni avustajan. n Tiukkis mutta tavallinen äiti M itä Ossi ajattelee äidistään ja heidän arjestaan. Tiia Tallgren arvelee, että tätä erityistä tarkkailun alla olemista vammattoman on vaikea ymmärtää. – Kaikesta kokemastamme huolimatta elämämme on nyt hyvää. Pyörätuolilla liikkuva äiti ja hänen kanssaan kulkeva poika on Huittisissa tuttu näky. sa kelpoinen vanhemmaksi ja kykenevä huolehtimaan lapsestaan. – Harvemmin täällä kukaan katsoo perään, mutta joskus reissussa huomaan, että meitä tuijotetaan. Vaikka ajan kuluminen aiheuttaa toisinaan haikeutta, nykyinen arki saa hänet tuntemaan ylpeyttä ja kiitollisuutta. Joskus käydään elokuvissa ja toisinaan huvipuistoissa. Tallgren on kiitollinen siitä, että Ossin lähipiiriin kuuluu useita luottoaikuisia, joihin turvata. Jos äiti on vammainen, muiden asiakkaiden katse on erilainen, jopa paheksuva. Tallgren kertoo esimerkin äidin ja puuhakkaan viisivuotiaan kauppareissusta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 9 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 9 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 9 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Vaikka kilpaileminen ei muuten juuri kiinnosta, lautapelissä voittaminen on huippujuttu. Omaa äidin rooliaan ja kasvatuksellisia linjojaan joutuu puntaroimaan erityisellä herkkyydellä, kun siihen kohdistuu valtavasti muiden odotuksia ja ennakkoluuloja. Pyydettäessä hän antaa aiheesta muutaman kommentin. Ossia ei ole koskaan kiusattu äidin vammasta, eikä sitä pidetä mitenkään ihmeellisenä asiana kavereiden keskuudessa. Siinä viikkopalaverissa käydään läpi kaikki ne asiat, jotka arjen puristuksessa ja kiireessä ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Perjantaisin lämmitetään sauna ja jutellaan viikon kuulumisista. – Joskus joku voi kysyä, miksi äiti kulkee pyörätuolilla. Parasta on ollut seurata oman pojan kehitystä ja kasvua fiksuksi nuoreksimieheksi. Haluaisin, että myös Ossi uskaltaa elää omannäköistä elämää ja tehdä hänelle sopivia ratkaisuja. – Elämme normaalia perusarkea, johon mahtuu kotitöitä, läksyjä ja yhteisiä peli-iltoja. Lempipuuhia ovat yhteiset lautapeli-illat, jolloin usein kaivetaan esille pöytäcurling tai Monopoly. Mutta ei se minua häiritse, koska olen tottunut siihen. T iia Tallgren sanoo nauttineensa vanhemmuudestaan suunnattomasti
Maria Peura haki ensimmäisen kerran apua esikoiselleen, kun tämä oli eskarissa. – Se, että jouduin luovuttamaan hetkeksi lapseni huoltajuuden sosiaalitoimelle, oli yksi elämäni vaikeimmista hetkistä. Ja nyt hänet on otettu minulta pois. Tapahtumista on nyt reilu kymmenen vuotta. Hän tuli elämääni yllättäen, hän oli ihmeellinen lahja. Lainaan häntä laitokselle, jotta en menettäisi häntä kokonaan. lastensuojelu ”PELKÄSIN, selviääkö lapseni” Kymmenen vuotta sitten kirjailija Maria Peuran perhe sai apua lastensuojelusta. Vilkas poika suoriutui hyvin koulutehtävistään, mutta hänellä oli haasteita sopeutua ryhmään. Kasiluokalla ongelmat muuttuivat astetta vakavammiksi. Pääsisikö hän jaloilleen. Jos äiti oli tähän asti selvittänyt pojan sählinkejä opettajien ja rehtorin kanssa, nyt hän alkoi saada soittoja keskustan kauppojen vartijoilta, jotka kertoivat, että ”poikasi aiheuttaa häiriötä”. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 10 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 10 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Ismael löysi uusiin porukoihin ja alkoi käyttää päihteitä. Uudessa romaanissaan Peura kertoo omasta matkastaan lapsensa sijoitusvuoden läpi. Jotta hän ei menisi kokonaan pois.” Sitaatti on kirjailija Maria Peuran romaanista Esikoinen (Otava 2023), joka kertoo äidistä, jonka poika otetaan huostaan. Silti isoin tunteeni tuossa hetkessä oli pelko. Ismaelille kokeiltiin erilaisia tukitoimia, mutta mistään ei tuntunut olevan apua. Luovutan hänet saadakseni hänet. Päähenkilöinä ovat Peura ja hänen poikansa Ismael. Pelkäsin lapseni puolesta. Tarina on tosi. KAISA PASTILA | KUVAT TIIU KAITALO A nnan hänet pois, jotta hän ei menisi pois. Osasin hakea apua, koska olin läpikäynyt vaikeita kohtia omassa elämässäni ja oppinut, että yksin ei täällä tarvitse pärjätä. – Kun opettaja antoi palautetta häiritsevästä käytöksestä, yritin heti saada pojalle apua
”Minulla oli koko ajan kaikkien viranomaisten kanssa se pohjaajatus, että olemme yhdessä rintamassa auttamassa poikaani”, Maria Peura sanoo. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 11 ›› LM3_s10-15_MariaPeura.indd 11 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 11 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35
Taustalla näkyy hänen miesystävänsä, kuvanveistäjä Pekka Jylhän teoksia. Hän luuli, että kotoa poissiirto liittyi aina vanhempien kykenemättömyyteen huolehtia jälkikasvustaan tai siihen, että koti on turvaton. Nyt Peura kuuli ensimmäistä kertaa, että sijoittamisen syyksi riittäisi myös lapsen oma käytös. Peura sanoo valvoneensa ja odottaneensa esikoistaan kotiin monena yönä. Hän halusi tempautua irti huonoista porukoista. Lopulta Ismael sanoi itse, että haluaisi kokeilla muualla asumista. – Tuntui, että aina, kun poika lähti ulos ovesta, jotain ikävää sattui. Maria Peura harrastaa hulavanteen pyöritystä eli hulailua. Elettiin kasiluokan kevättä. Väliaikaisesta sijoittamisesta Maria kuuli ensimmäisen kerran poliisin sosiaalityöntekijältä, kun hän ja Ismael olivat selvittelemässä laitoksella pojan tekemää näpistystä. Myös lastensuojelu tuli mukaan perheen elämään: Ismaelista tehtiin lastensuojeluilmoitus, kun hän jäi kiinni varastamisesta. Aloin olla itse jo aika kuormittunut. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 12 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 12 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Perhe ja lastensuojelu päättivät yhdessä, että poika sijoitetaan avohuollon laitokseen. Kun poika lopulta tuli, hän sai arestia, mutta jäi heti vapauduttuaan kiinni jo seuraavasta hölmöilystä. – Eka tunteeni oli järkytys: miten niin Ismael ei asuisi meidän kanssamme! Meni hetki aikaa tottua ajatukseen. Sijoitus vaihtoehtona ei ollut käynyt äidin mielessä
Oli erikoista, miten se onnistui, vaikka olin omilla äärirajoillani. Ensin lomat olivat tosi säädeltyjä. Häntä uuvutti, kun ulkopuoliset kommentoivat kauhistellen. > l ”Miten sä oot voinut?” Maria Peura muistaa vieläkin, miten hän liikuttui, kun Ismaelin tukihenkilö soitti hänelle ensimmäisen kerran. Pian tämän jälkeen nuorukainen alkoi päästä kotilomille. Vapaaehtoisen sijoituksen piti auttaa, mutta asiat eivät edenneetkään suunnitellusti: Ismael lähti hatkaan. Suurin osa ryhmän vanhemmista – kaikki äitejä – oli kouluttautuneita ja hyvissä töissä. Tukihenkilön lisäksi Peura sai voimia omaan jaksamiseensa arjessa. Oli vain niin mahtava tunne, kun joku puhui ihan tavallisesti siitä arjesta, jota me elimme. Paikallislehdessä oli ilmoitus sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien keskusteluryhmästä, ja Maria Peura päätti ilmoittautua mukaan. – Päällimmäinen tunteeni oli helpotus. Alkoi seitsemän päivän piina. Ismael sai ”ulkoilla” tunnin päivässä, ja muu aika hänen piti olla kotona. Hänet palautettiin takaisin tiukkaan laitokseen. En ymmärrä, miten sellaisesta voi selvitä. Ryhmässä Peura ymmärsi, että lastensuojelun asiakkaina voi olla minkälaisia perheitä vain. – Minua auttoi myös avoimuus. Kun poika osoitti, että hän pystyy noudatRyhmässä selvisi, että lastensuojelun asiakkaina voi olla millaisia perheitä vain. Ismael ilmoitti itse, ettei aikoisi enää karata. Hän soitteli tämän tutuille ja tutki somea. Käytin kaikkia keinoja, jotta pääsisin pojan jäljille. Tukihenkilö saattoi huolehtia esimerkiksi siitä, että Ismael teki läksynsä tai kävi urheilemassa. – Olin kuin yksityisetsivä. Ismael sai tukihenkilön Neljä Astetta -palveluorganisaatiosta, mikä oli Marian mielestä heidän perheensä pelastus. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän tämän näin pitänyt mennä. – Totta kai sain ystäviltäni henkistä tukea läpi kriisin, mutta tukihenkilön tuki oli jotain muuta: hän osallistui elämäämme, ja hänen apunsa oli käytännöllistä. Vaikka Ismael asui muualla, Maria halusi, että perheen elämä olisi muuten mahdollisimman tavallista. Hän teki omia töitään, ja Ismaelin pikkusisko kävi koulua. – Kirjoittaminen on minun tapani ottaa haltuun ahdistusta ja saada hallinnantunne. Hän oli ollut monta kuukautta kuin verhon takana, mutta nyt hän avautui. Peura oli tottunut siihen, että joutui aina selittelemään perheensä tilannetta. Peura sanoo, että hänen tapansa selviytyä tilanteesta oli kanavoida pelko toimintaan. Tässä porukassa oli erilaista: kukaan ei kauhistellut, voivotellut tai väistellyt. Ajatukseni oli, että jos heillä olisi kaikki mahdollinen tieto käytössään, voisimme yhdessä auttaa Ismaelia mahdollisimman hyvin, ja poika pääsisi kotiutumaan nopeasti. Ajattelin, että nyt, kun lapsi olisi turvassa, voisin levätä. Heinäkuussa ennen ysiluokan alkua Ismael siirrettiin tiukkaan lastensuojelulaitokseen. Laitoksen työntekijä ilmoitti, että Ismael oli lähtenyt karkuteille. – Jos olin siihen asti yhtään ajatellut, että sijoitettavaksi päätyisivät niiden perheiden lapset, joiden vanhemmilla on ongelmia elämässä, viimeistään nyt ennakkoluulot karisivat. Viikon kuluttua etsinnät tuottivat tulosta ja poika löytyi. Muistin, miten he olivat esitelleet turvajärjestelmäänsä ja sanoneet, että heillä on ”tosi tiukka valvonta”. Kun hänet löydettiin, lastensuojelu teki Maria Peuran suostumuksella päätöksen huostaanotosta. – Tunnistin taas lapseni. Eräässä perheneuvottelussa Maria Peura huomasi ilmapiirin olevan valoisampi kuin ennen. Keskusteluryhmästä tuli iso tuki. Onneksi en tiennyt, mitä tuleman piti, sillä muuten en olisi pystynyt nukkumaan. Hän tekisi ysiluokan loppuun, jotta voisi aloittaa lukion ja lähteä opiskelemaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 13 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 13 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 13 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. – Siihen päivään asti olin saanut pidettyä itseni suurin piirtein kasassa, mutta nyt huoli löi lävitseni ja kaikki muu elämä lakkasi. Kaiken aikaa hän toimi myös perheen siltana viranomaismaailmaan. Hän alkoi etsiä poikaansa. Olin koko ajan yhteydessä henkilökuntaan. Joitakin viikkoja myöhemmin puhelin soi. Jo puhelun aikana tunne vaihtui kauhuun, miten lapsen käy. Ainoa, millä oli merkitystä, oli Ismaelin selviytyminen. Menin eteenpäin jollain ihmeen voimalla. Peura kirjoitti Ismaelin laitokseen monikymmensivuisia selvityksiä, joissa hän pyrki kertomaan poikansa taustoista mahdollisimman seikkaperäisesti. Kun laitosaikaa oli kulunut seitsemän kuukautta , tapahtui käänne parempaan. – Olen monesti miettinyt niitä vanhempia, joiden lapsi lähtee moneksi kuukaudeksi hatkaan. Toinen selviytymiskeino oli kirjoittaminen. – Olin ollut Ismaelin asioiden tiimoilta yhteydessä monen eri ammattilaisen kanssa, mutta kukaan ei ollut ennen kysynyt tällä tavalla jaksamisestani. Peura tunsi, että niin kauan, kun Ismael ei olisi turvassa, hän ei voisi syödä tai nukkua. Hän oli yhteydessä poliisiin. Myötätuntoni on näiden vanhempien ja lasten luona. Hän kirjoitti kymmeniä ja kymmeniä viestejä pojalleen, muttei saanut vastausta. – Kun ensimmäinen ryhmässä alkoi puhua lapsestaan, aloin itkeä saman tien. Tukihenkilöstä tuli Ismaelin luotettu ihminen, ja myös perhe sai apua. Puhuin koko ajan sensuroimatta kaikille, mitä perheessämme tapahtui
Aloin kirjoittaa vastauksia kaunokirjalliseen muotoon. Mutta myöhemmin olen puhunut ääneen laitoksen ongelmista ja tuonut esille nuorten kokemaa vääryyttä. Hän piti läpi huostaanoton Ismaelin puolia. – Mistä kaikki johtuu. Tajusin, että olin niin tottunut siihen, että aina oli ongelmia, etten osannut ajatella muuta vaihtoehtoa. Minä kerron aikanaan oman tarinani.” Maaliskuussa helsinkiläisessä Q-teatterissa sai ensi-iltansa Ismael Peuran käsikirjoittama ja ohjaama Männistön koti – Yksi pelastui. Laitoksen mielestä Ismaelin sijoitusta olisi pitänyt jatkaa, mutta sosiaalityöntekijä sanoi, että poika kannattaa kotiuttaa mahdollisimman pian. Se on minun tarinani. – Tuli voimakas tarve jäsentää ajanjaksoa, joka oli alkanut Ismaelin syntymästä. Vaikka Peura kiittää lastensuojelua, hän haluaa tuoda esiin myös sen, ettei kannata tiukan yksityisen laitoksen toimintaa. Hän halusi kysyä tältä kuraattorin yhteystietoja, koska halusi valmistaa kuraattoria tuleviin ongelmiin. Kirjoitusprosessi oli Peuralle paitsi matka lapsen ja vanhemman välisen suhteen äärelle myös oman syyllisyyden tunteen äärelle. Opettajan vastaus yllätti äidin. Maria Peura aloitti tuolloin intensiivisen psykodynaamisen terapian, joka sai hänet kiinnostumaan omasta äitiyden matkastaan. Jo varhaisessa vaiheessa kirjoitusprosessia Peura kertoi pojalleen kirjoittavansa huostaanotosta. Äiti on pojastaan ylpeä. – Se oli hyvä herätys. – Meitä kohdeltiin ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen hyvin. Tämä on sinun tarinasi. Poikani tarpeet ymmärrettiin. – Hän kulki poikani rinnalla kasiluokalta aikuisuuteen. Silloin minulla ei ollut varaa sanoa muuta, olin heidän armoillaan. Hän sanoi, että palataan asiaan vasta, jos ongelmia tulisi. Arvostan satsausta, joka meihin tehtiin. Ismael luki käsikirjoituksen: ”Ei minulla ole tähän mitään muutostoiveita. – Ilman sosiaalityöntekijämme periksiantamattomuutta tilanne olisi voinut päättyä toisin. Kaikkein kiitollisin Maria on Ismaelin tukihenkilöstä. Onneksi nykyään osaan tunnistaa terveen syyllisyyden rajat. Vanhempainillassa Maria meni jututtamaan poikansa opettajaa. – Kun poikani vielä eli laitoksessa ja kertoi minulle ohjaajien toiminnasta, sanoin hänelle, että yritä vain noudattaa sääntöjä, niin pääset kotiin. Näytelmä on myös Ismaelin opinnäytetyö, joka kertoo kolmen nuoren selviytymiskamppailusta suomalaisesta lastensuojelulaitoksesta. Esikoinen oli löytänyt oman paikkansa. Siellä oli käytössä epäeettisiä toimintatapoja: nuoria saatettiin esimerkiksi provosoida ja laittaa sitten eristykseen. – Jos perheessä on huonovointisuutta, lapsi kokee usein, että se on hänen vikansa. Toukokuussa Ismael muutti pysyvästi takaisin kotiin. Halusin ottaa haltuun myös katastrofaalisia vuosia ja kirjoittaa sellaisesta, mistä en ollut aiemmin pystynyt oikein edes puhumaan. Hän opiskeli ja teki omaa taiteellista työtään. Mikä kaikki lopulta vaikuttaa meihin. Maria Peura sanoo kantavansa sydämessään yhä suurta lämpöä lastensuojelua kohtaan. Ismael suoritti lukion kolmessa vuodessa ja pääsi myöhemmin opiskelemaan Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle. Esikoinen-romaanin ensimmäinen käsikirjoitusversio syntyi, kun sijoitusvuodesta oli kulunut viisi vuotta. Näitä pohdimme terapiassa. Seuraavana syksynä Ismael aloitti opiskelun lukiossa kotinsa lähellä. LINTSI 1/1 tamaan sopimuksia, kotilomia alettiin pidentää asteittain. n Maaliskuussa Q-teatterissa sai ensi-iltansa Ismael Peuran käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka kertoo kolmesta nuoresta lastensuojelulaitoksessa. Poika sanoi, että tukihenkilö oli se ihminen, jolta hän sai avun. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, voi käydä niin, että hän syyttää koko ajan itseään. Siinä pohditaan esimerkiksi traumojen ja väkivallan siirtymistä eteenpäin. Äiti on pojastaan ylpeä. Päätin muuttaa asennettani ja alkaa luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 14 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 14 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Asian kertominen ei jännittänyt, koska Ismaelilla meni hyvin elämässään. Kirjan yksi teema on ylisukupolvisuus. Tukihenkilö oli se ihminen, jolta poikani sai avun. Opettajan ennustus osui oikeaan: ongelmia ei enää tullut
Huvittelemalla hyvää lastensuojelutyölle Riemukkaita hetkiä linnanmäellä! LM3_s10-15_MariaPeura.indd 15 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 15 15.4.2024 7.36 15.4.2024 7.36
1 500 ulkomailla syntynyttä, ulkomaalaistaustaista naista sai lapsen Helsingissä. Myös Irakista, Virosta, Nepalista ja Bangladeshista kotoisin oleville syntyi lukumääräisesti paljon lapsia. Määrä lisääntyi edellisvuodesta 33 % ja kymmenen vuoden takaisesta 322 %. VERKKOARTIKKELI Mitä on kokemusasiantuntijuus. Millaisia eettisiä kysymyksiä kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyy. ADHD Huimaa KASVUA Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi syntymäkodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. näihin kysymyksiin pureutuu Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema interaktiivinen artikkeli, jossa kokemusasiantuntijuutta tarkastellaan pintaa syvemmältä. CO LO U RB O X 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. > Lue artikkeli liiton verkkosivuilta! NIMIPALVELU KÄRJESSÄ Maria ja Juhani Kaikkien aikojen suosituin tytön etunimi Suomessa on Maria ja pojan Juhani. Nyt voit tarkistaa Digija väestöviraston uudistuneesta Nimipalvelusta väestötietojärjestelmään tallennettujen etuja sukunimien määriä. Lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleet, henkilöt. Vauvojen äideillä oli 34 eri syntymämaata. Mm. Vauvojen äidit olivat syntyneet hieman yli 100 maassa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoina. Sen mukaan tuolloin n. Mikä on tilanne nyt. ADHD -diagnoosin saaneet lapset ovat sen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa. Lukumääräisesti eniten lapsia syntyi ulkomaalaistaustaisista äideistä Somaliasta kotoisin oleville ja toiseksi eniten entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän alueella syntyneille. Erikoistutkija Netta Mäki Helsingin kaupungin tutkimusyksiköstä kaivaa esille tilaston vuodelta 2022. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA TILASTO Hyvää ÄITIENPÄIVÄÄ! Kun missä tahansa näkee äitejä lapsineen, huomaa muutoksen: kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt. Mäen mukaan vuoden 2022 lukua ei voi verrata syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana kerättyihin tietoihin, sillä vuoden 2022 tilastosta lähes 50 syntymämaata oli sellaisia, että vain yksi tai kaksi sieltä lähtöisin olevaa naista sai vuoden aikana lapsen. Näin ollen on sattumaa, olisiko syntymä osunut kolmen kuukauden seurantajaksolle. Tämä havaittiin jo aiemmin helsinkiläisvauvoja koskeneessa tutkimuksessa, jossa kerättiin syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana tiedot kaikista lapsen saaneista äideistä. Viime vuoden lopussa Kelan vammaistukea sai ADHD:n vuoksi miltei 11 000 lasta. Marioita on ollut vuodesta 1899 lähtien yhteensä miltei 392 000 ja Juhaneita runsaat 357 000. Miten ammattilaiset näkevät kokemusasiantuntijuuden
Suosituksen laatineella keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Hokkilalla on omakohtaista kokemusta asiasta. Lue Lapsen Maailma -lehden verkkosivuilta juttu äitinsä omaishoitajana toimineesta Kirsistä! Espanjan naisten jalkapallomaajoukkueen kapteeni, puolustaja Ivana Andrés (vas.) ja hyökkääjä Alba Redondo puhuivat Euroopan parlamentin jäsenille Strasbourgissa Kansainvälisenä naistenpäivänä. VINKKEJÄ Jo pienikin LAPSI HUOMAA päihtyneet Kohta kaupunkien kaduilla juhlitaan vappua – joskus varsin ”iloisissakin merkeissä”. Näkyvästä päihteiden käytöstä kannattaa puhua lapsen kanssa, kirjoittaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n projektipäällikkö Heini Kärkkäinen blogissaan. Niissä perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli tullut säännöllinen osa arkea: jopa 77 % perheistä kertoi lukevansa nyt vähintään kerran päivässä. Asia, joka on pieni, onkin siinä hetkessä suuri.” KUVATAITEILIJA LAURA POHJONEN MARI VAINION KIRJOITTAMASSA KIRJASSA ANTAUDU HILJAISUUDELLE . tällaisia suosituksia annetaan Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa politiikkasuosituksessa. POLITIIKKASUOSITUS LAPSI TARVITSEE TUKEA vanhemman sairastaessa Lainsäädännön tulee velvoittaa ammattilaisia tukemaan lasta vahvemmin vanhemman sairastaessa. KIRJAKASSI Lukeminen LISÄÄNTYI Lukulahja lapselle -kirjakassin neuvolasta saaneista perheistä 63 % lukee aiempaa enemmän. Vaikuttavuuskyselyyn vastanneista perheistä 27 % kertoi aloittaneensa ääneen lukemisen lapselle kassin saatuaan. Järjestön aiheesta julkaisemat Kaupunki kuuluu kaikille -oppitunnit ja opetusmateriaalit 1.–3.-luokkalaisille ovat ladattavissa maksutta verkosta. 82 % SUOMESSA ASUVISTA ON TODISTANUT RASISMIA. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 17 ›› LM3_s16-19_Tulva.indd 17 LM3_s16-19_Tulva.indd 17 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. vinkkejä siitä, miten lapsen kanssa voi keskustella päihdeilmiöstä ja turvallisesta liikkumisesta. He painottivat, että tytöille tulee antaa roolimalleja: ”Seuraava [espanjalaisen jalkapalloilun supertähti] Alexia Putellas odottaa tuolla jossain, että hänelle annetaan tilaisuus. Pidetään huolta siitä, että hän sen myös saa.” ”Lapsi hallitsee aikuista paremmin olemisen ja ihmettelevän pysähtymisen. Blogista saa mm. Moni aikuinen voi ajatella, ettei päihteiden käytöstä tarvitse puhua vielä pienille lapsille, mutta Kärkkäisen mukaan avoin keskustelu auttaa lasta tunnistamaan ja välttämään turvattomia tilanteita. Tarvitaan kansallinen ohjeistus luomaan selkeät toimintamallit. Kirjakasseja on jaettu valtakunnallisesti Suomen neuvoloissa kaikille vuosina 2019–21 syntyneille lapsille. Mm
Se tunnistaa ja hälyttää paikallisesti nousevista somehaasteista tekstiviestitse. TEATTERI LASTENSUOJELUN PIIRISSÄ olevan nuoren tarina Mieletön tarina on käsikirjoitettu ja ohjattu interaktiivinen teatteritapahtuma, joka kertoo lastensuojelun piirissä elävän nuoren tarinan. vaarallisetsomehaasteet.fi-sivustolta saa myös tietoa mm. Sosiaalija terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Susanna Hoikkalan mukaan valmisteluryhmä laatii ensimmäiseksi ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista alaikäisten nuorten integroidun ja suljetun kuntoutuspalvelun perustamiseksi. Pekkarisen mukaan tällainen lapsi tarvitsee pysyvyyttä, tiedon siitä, ettei häntä olla lähettämässä muualle. VERKKO Vaaralliset somehaasteet Netistä löytyy palvelu, joka varoittaa vaarallisista somehaasteista. Oireet uhkaavat lapsen omaa kasvua ja kehitystä sekä vanhempien, sisarusten, koulutoverien tai täysin ulkopuolisten ihmisten turvallisuutta. Tarina pohjautuu nuorten ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksiin, joita on kerätty viime syksyn aikana työpajoissa eri puolilla Suomea. CO LO U RB O X 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. HYBRIDIYKSIKKÖ APUA väkivaltaisille lapsille Näyttää siltä, että monella eri taholla on sitouduttu perustamaan hybridiyksiköitä vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten auttamiseksi. 66 %:lla 15–87-VUOTIAISTA NAISISTA ON LAPSIA. Yhteistä näille lapsille on se, ettei heitä kyetä hoitamaan kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Yleisö pääsee osallistumaan aktiivisesti tapahtumien kulkuun ja auttaa ratkomaan ammattinäyttelijöiden esittämien roolihenkilöiden eteen tulevia haasteita. Vakavasti väkivaltaisella tai itsetuhoisella käytöksellä oireilevien lasten taustat vaihtelevat. Seuraavat näytökset ovat Seinäjoella 29.5., Rovaniemellä 21.8. Pääministeri Petteri Orpo piti Pekkarisen kannanottoa painavana. ja Helsingissä 18.11. Osallistuminen on maksutonta. Säädösmuutosehdotukset on tarkoitus laatia elokuun loppuun mennessä. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmisteilla on lastensuojelulainsäädännön muutosehdotuksia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt palvelun, sillä lapsi tai nuori voi törmätä verkossa, somessa ja peleissä haitallisiin tai jopa hengenvaarallisiin somehaasteisiin. Mieletön tarina on osa sosiaalialan palveluyritys Humanan Mieletön tulevaisuus -sarjaa. siitä, miten lasta ja nuorta voi suojata näiltä vaaroilta. Yksiköiden tulee olla moniammatillisia siten, että niissä yhdistyy lääketieteen, psykologian, sosiaalityön ja erityispedagogiikan osaaminen. Tarpeen niiden perustamisesta toi esille lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa huhtikuun alussa
Jollet voi päättää omista asioistasi, miten voisit päättää toisten asioista. ilmastonmuutokseen ja luontokadon torjuntaan tarttuminen, perheväkivallan ehkäisy ja lasten turvallisuuden parantaminen verkossa. Miapetra Kumpula-Natri (SDP, EU-parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä) pitäytyisi 18 ikävuodessa. 26–29 juttu lastensuojelulain synnystä! ”Voisiko ’bilehuume’ ja ’luksushuume’ -sanojen tilalla käyttää sanaa ’kokaiini’ ilman turhia etuliitteitä. 38–39! > Lapsen Maailman verkkosivuilla toimittaja Tuija Siljamäki pohtii Sydänjuurilla-blogissaan, miksi nuorten kannattaa äänestää EUvaaleissa. KANNANOTTO 8 tapaa VAHVISTAA lapsen oikeuksia Lapsija perhejärjestöt, ml. Bileja luksustermit antavat turhan vaarattoman kuvan käytöstä.” THL:N ASIANTUNTIJA INARI VISKARI LINKEDINISSÄ . l Yläkouluikäisten vastaava osuus on 38–45 %. IKÄRAJA Muista ÄÄNESTÄÄ! Karkeasti ottaen puolet nykyisin Suomea edustavista 14 europarlamentaarikosta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 ikävuoteen ja puolet vastustaa sitä. Ehdokkuudessa on kuitenkin edelleen säilytettävä täysi-ikäisyyden vaatimus. – Varovainen kyllä myös kansallisiin ja EU-vaaleihin, voisihan sitä ainakin kokeilla. – Valta ja vastuu kulkevat käsikkäin. > PS Lue toimittaja Hannu Kaskisen juttu nuorten äänestysaktiivisuudesta s. Lastensuojelun keskusliitto, esittävät EU-vaalien alla toimia, joilla vahvistetaan lapsen oikeuksia EU:ssa. l Ei-sijoitetuista lapsista ja teini-ikäisistä 14–21 % raportoi vastaavista kokemuksista. Tieto käy ilmi sosiaalija terveysministeriön julkaisusta Traumaja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille. > PS Lue s. JULKAISU VÄKIVALTA sijaishuoltopaikoissa Sijoitetut lapset kokevat muita lapsia enemmän lähes kaikkia väkivallan muotoja. EU-VAALIT 9.6.2024 AT AK AN /I ST O CK /L AS TE N SU O JE LU N KE SK U SL IIT TO LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. l Alakouluikäisistä sijoitetuista lapsista 26–30 % raportoi kokeneensa fyysistä uhkaa, pahoinpitelyjä tai niillä uhkaamisia viimeisen vuoden aikana. Elsi Katainen (kesk., Renew Europe -ryhmä) katsoo, että ainakin kuntaja seurakuntavaaleissa äänestysikää voisi laskea 16 ikävuoteen. Ensimmäisenä mainitaan lapsiköyhyyteen puuttuminen, sitten mm. Julkaisun toisessa osassa eritellään turvallisen sijaishuollon elementtejä, keinoja vahvistaa sitä sekä traumatietoista konfliktin käsittelyä sijaishuollossa
kasvu Muskarin punainen lanka on POSITIIVISUUS 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 20 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 20 11.4.2024 10.04 11.4.2024 10.04
Kaikki lapset eivät puhu, mutta muskarille on oma viittoma. Musiikki on mahtava väline, sillä sen kautta kaikille syntyy tunne osaamisesta. TEKSTI JA KUVAT KATI VALJUS LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 21 ›› LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 21 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 21 11.4.2024 10.04 11.4.2024 10.04. Muskarin punainen lanka on POSITIIVISUUS Sienna Savela innostuu soutamaan, vaikka vene hiukan keikkuukin. Liikkuvasta laulurepustaan tutut Mari ja Timo Rautio vetävät Oulussa erityisperheiden muskaria jo kymmenettä vuotta
Sen kanssa kaikille tulee osaamisen tunne. 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 22 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 22 10.4.2024 17.18 10.4.2024 17.18. Sama pätee puheeseen. Hän on toiminut musiikin ohjaajana kehitysvammaisille ja nähnyt musiikin voiman työssään monet kerrat. – Viikon kohokohta, vahvistaa Iida-Maria Savela, jonka tytär Sienna, 3, osoittautuu Liikkuvan laulurepun tosifaniksi. Erityisperheiden muskarissa leikitään niin kuin missä tahansa muskarissa, mutta siinä huomioidaan myös osallistujien fyysisiä haasteita. Laulut voivat auttaa perheitä kotonakin. Eipä tosiaan, sillä äänen tuottaminen on jopa toivottavaa. Kypäräkin löytyy, mikä on tärkeää, sillä pian ajellaan villillä pyörällä. – Musiikki on mahtava väline. – Lapsi voi olla hiljainen, mutta alkaakin äännellä muskarissa. – Emme voi ollenkaan paljastaa etukäteen, milloin muskariin lähdetään. Käynnissä on kymmenes muskarivuosi. Tänään muskariin saapuu seitsemän perhettä. Hampaidenpesulaulu auttaa arjessa Oulun seudun omaishoitajat ry:n vastaava perhetoiminnan kehittäjä Salla Jämsén on saanut perheiltä paljon kiitosta muskareista. Kerran teimme sen virheen, ja Sienna odotti ovella lähtöä monta tuntia. Kuten vaikkapa juuri siinä laulussa, jossa ajellaan kuoppaista tietä rikkinäisellä pyörällä. Savelan perheessä katsotaan usein Liikkuvan laulurepun laululeikkejä YouTubesta. Toimintaa järjestää Oulun seudun omaishoitajat ry:n Erityisperheiden asialla -tiimi ja se saa rahoituksensa Oulun kaupungilta. Timo ja Mari Rautiolla on pitkä kokemus erityisperheiden musiikkitoiminnasta. Sienna ei puhu, mutta hän on kehitellyt ikioman viittoman muskarille. Kirpparilta löytynyt upea Super Marion Luigi -asu sopii kuin nakutettu perhemuskariin. Täällä ei tarvitse olla ”nätisti”, eikä haittaa, jos lähtee ääntä. – Musiikilla pääsee kiinni vaikeastikin vammaiseen ihmiseen. Nanni Luukkonen syttyy marakassin soitosta isänsä Markuksen sylissä. – Työskentelen itse päiväkodissa, joten saan täältä myös hyviä ideoita omaan työhön, Savela kertoo. Se on sielun kieli. – Musiikkileikki voi parantaa kehonhallintaa. – Perheet saavat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat, ja kaikki toiminta tehdään niiden ehdoilla, Mari Rautio painottaa. – Moni kokee, että juuri erityisryhmä on tärkeä, sillä niitä on nykyään enää vähän. Kunhan lähtee ääntä ja on kova meininki, niin jee! Timo Rautio innostuu. M aisa Niemelällä, 5, on syytä paukutella henkseleitään. Jostakin voi olla haastavaa vaikkapa kallistua vasemmalle, Timo Rautio havainnollistaa. Mari ja Timo Raution Liikkuva Laulureppu -muskari on erityisperheiden hitti. Lapset ovat eri-ikäisiä, ja moni perhe on käynyt muskarissa jo vuosia
– Pystymme varhaisessa vaiheessa tukemaan vanhempien ja vauvan vuorovaikutussuhdetta ja tunnesiteitä sekä ohjaamaan perheitä tuen piiriin. Aivan liian pian on loppulaulun aika. – Jokaisella lapsella on oikeus harrastaa haluamaansa asiaa. Kun on oikein ikävää kaivan laulun sieltä kun on synkkää ja pimeää laulu lämmittää mieltä. SPECIAL BABY -KAHVILA Muskarin lisäksi Oulun seudun omaishoitajat ry järjestää erityisperheille musaryhmää ja bändiä. Jokainen lapsi on mukana omalla tavallaan. n Kun kaikki laulut on laulettu ne pieneen reppuun pakkaan ja repun täydeltä lauluja selkääni nakkaan. Anne-äidin sylissä istuva Nuutin sisko Neea, 10, saa ihailua lauluäänestään. Vanhemmille on tärkeää, että oma lapsi saa positiivista palautetta. – Monen erityisvauvan äidin on ollut vaikeaa osallistua perinteiseen vauvakahvilaan, jossa oman lapsen erityisyys tulee näkyväksi ehkä kipeälläkin tavalla. He eivät kuule sitä liikaa. Lilli Luukkonen, 3, käy silittämässä silkkiapinaa, mutta singahtaa pian äitinsä Heidin syliin. Rautioille punainen lanka tekemisessä on positiivisuus. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 23 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 23 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 23 10.4.2024 17.18 10.4.2024 17.18. – Sitä ei ole koskaan liikaa. Se, että perheet saadaan jo vauva-aikana mukaan järjestötoimintaan, on tärkeää. Suosittu toiminnan muoto on myös Special Baby -toiminta erityisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Silkkiapina ihastuttaa Lilli Luukkosta. Sekä vanhemmat että muskariohjaajat ovat pistäneet merkille, että Nuutti on koko ajan yhä enemmän lauluissa mukana. Special Baby -kahvilassa on tilaa niin vauva-arjelle kuin vertaistuellekin. Lapset tietävät hetkessä, mikä laulu on kyseessä, kun esine pussista putkahtaa. Perhe on käynyt muskarissa kuusi vuotta. Nuutti Ristikari, 7, ei osaa puhua, mutta odottaa vanhempiensa mukaan muskaria aina innoissaan. Special baby -kahvilassa näkyy monenlaista erityisyyttä. Rummutus sujuu värikkäällä jogurttipurkkirummulla Jarmo-isän sylissä. – Vertaistuki on todella tärkeää alussa, kun mielessä ei ole mitään muuta kuin kysymyksiä. Mari Rautio kaivaa pussistaan pensseleitä ja pehmeitä palloja, joita vanhemmat voivat rauhoittavasti pyöritellä lasten iholla tai vaatteilla. Jokainen omalla tavallaan Mari Rautio kaivaa yksi kerrallaan kuvitteellisesta laulurepustaan tavaroita, joista sitten porukalla lauletaan ja leikitään. Moni musiikin ilon löytänyt lapsi siirtyy myöhemmin perhemuskarista musaryhmään ja bändiin, vastaava perhetoiminnan kehittäjä Salla Jämsén kertoo. – Joskus on helpompi pukea, kun lauletaan samalla. Sienna tanssahtelee eturivissä ja on heti vapaaehtoinen, kun Mari huhuilee itselleen kaveria soutamaan pientä paattia. Sisko Nanni, 5, viihtyy enimmäkseen isänsä Markuksen sylissä, mutta innostuu välillä jorailemaan ja soittamaan marakassia. Olen kuullut, että joillakin perheillä on käytössä vaikkapa erityinen hampaidenpesulaulu, Mari Rautio kertoo. Valot sammutetaan, ja tilaan laskeutuu toden totta rauha, kun Mari laulaa Laulureppu-laulua Timon säestäessä
Pitkän tekstin sijaan kirjoitetaan mieluummin diaesitys, romaanin sijaan katsotaan elokuva ja kirjoittamisen sijaan otetaan kuva kaverin muistiinpanoista. Leea Lakan väitös Takarivin tekstikäytänteet tarkistettiin Helsingin yliopistossa maaliskuussa. Myös tutut rutiinit vähentävät oppilaiden vastarintaa ja tarvetta kuluttaa pakkopääomaa. Läppä on suhtautumisen, toiminnan ja puheen vire, joka mahdollistaa työskentelyn etäisyyttä pitäen ja estää todellisen tehtäviin paneutumisen. Takarivin työskentelyä leimaa Lakan mukaan tinkimätön johdonmukaisuus. Lakka tarkkaili takarivin edesottamuksia kokonaisen lukuvuoden ajan kahden koulun ysiluokissa. ANTTI VANAS Takarivi kaipaa LÄMMINTÄ PAKKOA CO LO U RB O X Suostuttelu ja kiinnostuksen herättely ei pure. ylävinjetti TIETOA tutkittua PÄÄOMASTA ON KYSE SEKÄ LUOKAN TAKARIVIN JA OPETTAJAN VÄLISESSÄ KANSSAKÄYMISESSÄ ETTÄ NIISSÄ YRITYKSISSÄ, JOIDEN TULISI OTTAA HUOMIOON LAPSEN OIKEUDET LIIKETOIMINNASSAAN. Tärkeimpänä havaintonaan pakkopääomasta Lakka pitää sitä, että oppilaat hyväksyvät sen. ikävuoteen venytetty oppivelvollisuus lisää kysymyksen merkitystä. Pakkopääoma hupenee, jos oppilaat haastavat opettajaa toistuvasti, ja opettaja vastaa haasteeseen toistuvasti pakottamalla. Oppilaita näissä luokissa oli yhteensä n. Sitä on eniten opettajilla, jotka ovat vaativia mutta reiluja, ja joiden suhde oppilaisiin on myös lämmin. Yhteinen etu vaatii, että kaikki tekevät mahdollisimman vähän. Runsaimmillaan pääoma säilyy, kun oppilaiden kanssa väännetään vain valikoiduista ja perustelluista asioista. Kouluun mennessään tutkija oli alun alkaen kiinnostunut lukutaidon heikkenemisestä, mutta lopulta tutkimus tarkentui nimenomaan luokan takariviin. 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s24-25_Tutkitut.indd 24 LM3_s24-25_Tutkitut.indd 24 11.4.2024 10.09 11.4.2024 10.09. Läppä läpäisee takarivin koko toiminnan, joten opettajan on otettava siihen jokin kanta. 40, joista takariviksi kutsuttuun joukkoon kuului yhdeksän. Lakkaa lukiessa tulee kiusaus levittää luottamuskysymys vieläkin laajemmaksi: Tuleeko ylipäätään oppilaiden nauttia koulun luottamusta – vai pitäisikö pikemminkin koulun nauttia oppilaiden luottamusta. Tällöin purnaaminen on kuitenkin melko kevyttä ja muodollista, purnausta purnaamisen vuoksi. Viime kädessä takarivi merkitsee etäisyyttä siihen elämäntapaan, jota koulu tavoittelee, pohtii aiheesta hienon väitöskirjan tehnyt Lakka. Oppilaat toki purnaavat silloinkin, kun opettajalla on runsaasti pakkopääomaa. L uokan takarivi on mahdollisimman etäällä opettajasta ja Leea Lakan mukaan koulun päämääristä yleensäkin. Suostuttelu ja kiinnostuksen herättely eivät läppään pure. Oppilaat sallivat riman nostamisen korkeammalle ja he myös yltävät parempiin suorituksiin, mutta vain sillä ehdolla, että suoritusten vaatija on heidän luottamuksensa arvoinen. Ysiluokan takarivissä keskinäinen kontrolli on tiukkaa mutta käänteistä koulun virallisille pyrkimyksille. Pääomaa syö sekin, että opettaja vastaa haasteisiin luopumalla omista tavoitteistaan. Tähän pystyäkseen opettajalla pitää olla jotain, jota Lakka kutsuu pakkopääomaksi. Lakka nimeää takarivin työskentelymoodin läpäksi. Tarvitaan pakkoa – ei tiukkoja rangaistuksia vaan napakkaa, työskentelyä edellyttävää otetta opetukseen. Jos yksi ryhtyisi lukemaan, muidenkin olisi siihen ryhdyttävä, ja sitä muut eivät missään nimessä halua. 18
Selvityksen painavimmassa osassa analysoidaan yritysten pyrkimyksiä turvata lapsen oikeudet tuotteiden globaaleissa toimitusketjuissa. työntekijöiden perheenjäseninä, tuotteiden ja palveluiden kuluttajina ja tulevaisuuden työntekijöinä. Kymmenkohtaisessa luettelossa mainitaan mm. Yhdellä pörssiyrityksellä ei ollut lainkaan ihmisoikeuksiin tai lasten oikeuksiin liittyviä vaatimuksia toimittajilleen. CO LO U RB O X Tutkituista pörssiyrityksistä alle neljäsosa kunnioittaa lapsen oikeuksia kaikissa toiminnoissaan. kolmannen osapuolen tarkastuksin ja Marimekon oman henkilökunnan tarkastuskäynnein. Sidos konkretisoituu mm. n > l Elisa on edistänyt suomalaisten lasten digitaalisia taitoja jo kymmenen vuoden ajan Elisa Digikouluissaan. Alussa painopiste oli koodauksen perusteissa, mutta vuodesta 2022 lähtien yritys on panostanut myös digitaaliseen turvallisuuteen. Sääntöjen noudattamista valvotaan mm. Raportti on tältä osin melko masentavaa luettavaa. lapsityövoimasta kieltäytyminen, tuotteiden ja palvelujen – ml. Periaatteet on kirjattu Unicefin, YK:n ja Pelastakaa Lapset -järjestön yhteiseen kansainväliseen aloitteeseen ja löytyvät verkosta. Lapsen oikeuksia tulee kunnioittaa myös ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä asioissa. Työkaluja lapsivaikutusten arviointiin kyllä löytyy. YRITYKSET eivät näe lasta LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 25 LM3_s24-25_Tutkitut.indd 25 LM3_s24-25_Tutkitut.indd 25 11.4.2024 10.09 11.4.2024 10.09. digitaaliset palvelut – turvallisuuden varmistaminen sekä lapsen oikeuksia edistävä ja kunnioittava markkinointi. Siellä he kuitenkin ovat, esim. Yli kymmenen vuotta sitten laaditut liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet auttavat yrityksiä tunnistamaan alueita, joilla ne voivat ehkäistä liiketoimintansa haittoja lapsille ja luoda pysyviä parannuksia lasten elämään. Helmikuussa julkaistusta Suomen Unicefin selvityksestä käy ilmi, että valtaosa yrityksistä ei ymmärrä toimintansa vaikutuksia lapsiin tai ota huomioon lapsen oikeuksia liiketoiminnassaan. Tavoitteena on lisätä teknologia-alan ja yhteiskunnan ymmärrystä lapsista verkkokansalaisina. Elisan digioppia on saanut jo yli 2 000 suomalaislasta, jotka ovat iältään 10–12-vuotiaita. Asteikon valoisassa päässä paistattelee Marimekko. kieltävät lapsityövoiman, tarjoavat erityissuojelua nuorille työntekijöille sekä varmistavat syrjimättömyyden ja turvallisuuden työntekijän raskauden aikana. Tutkituista 52 suomalaisesta pörssiyrityksestä vain alle neljäsosa sitoutui kunnioittamaan täysin lapsen oikeuksia kaikissa toiminnoissaan. Yhtiön hyvelista on pitkä: Marimekon toimittajilleen asettamat säännöt mm. Tutkituista yrityksistä vain yksi – Telia – nimeää lapset nimenomaisesti sidosryhmäkseen. Telian lasten neuvontapaneelien työssä: paneelit tekevät yhteistyötä lastenoikeusjärjestöjen ja koulujen kanssa seitsemässä maassa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Vain runsas kymmenesosa tutkituista yrityksistä vaatii toimittajien kunnioittavan lapsen oikeuksia ja perheystävällisiä käytäntöjä osana toimitussopimusta. Raportti Child Lens on ESG: A Study of Nasdaq Helsinki Companies on verkossa vapaasti luettavissa. L apset ovat vahvasti läsnä yritysten arjessa, vaikka heitä näkeekin harvemmin juoksentelemassa toimistoissa ja tehdashalleissa
Yksi niistä oli vuonna 1931 tapahtunut 9-vuotiaan Elias Vehkalammen väkivaltainen kuolema. lastensuojelu Lastensuojelulain SURULLINEN TAUSTA Suomen ensimmäisen lastensuojelulain taustalla on varsin surullisia kohtaloita, jotka osoittivat erityisen lastensuojelulain tarpeellisuuden. 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 26 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 26 11.4.2024 10.13 11.4.2024 10.13. JENNI JOKELA YK SI TY IS A RK IS TO , SU KU A RK IS TO , VE H KA LA M PI . Elias Vehkalampi kuvassa vasemmalla
pidetyt yleisölle avoimet tilaisuudet järjestettiin yleensä kunnantalossa, johon köyhäinhoidon alaiset lapset, vanhukset ja sairaat tuotiin yleisön eteen arvosteltaviksi ja huudettaviksi. PoElias näki nälkää, eikä saanut käydä koulua. Viattomien lasten päivänä eli 28.12. 1900-luvun alkuvuosikymmenten epävakaat yhteiskunnalliset olosuhteet, sodat ja pitkittynyt pulaja lama-aika, vaikuttivat kuitenkin siihen, ettei lakia säädetty. Hänet oli pahoinpidelty, ja hänen kurkkuunsa oli tungettu mädäntynyt linnunraato. Julmasta ja raa’asta teosta tuomittiin sijaisperheen täysi-ikäinen poika, mutta tapauksessa oli kyse myös vakavista viranomaisten lakimääräisten velvollisuuksien laiminlyönneistä. Ennen sitä lastensuojelu oli pitkään lähinnä muutamien köyhäinhoidollisten säännösten varassa, kun muissa Pohjoismaissa lastensuojelulait oli säädetty vuosikymmeniä aiemmin. Kunnan viranomaiset järjestivät vuosittain tilaisuuden, jossa he huutokauppasivat elatusta vailla olevan ihmisen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaativalle kuntalaiselle vuodeksi kerrallaan. Yhteiskunnan apua tarvitsevien turvattomien, köyhien ja orvoksi jääneiden lasten heikko oikeudellinen asema ja lastensuojelulain tarve tunnistettiin jo vuonna 1897, jolloin Suomessa lausuttiin ensimmäistä kertaa yleisen ja yhtenäisen lastensuojelulain tarpeesta säätyvaltiopäivillä. Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki lopetti näiden jo kauan kritisoitujen ja nöyryyttävinä pidettyjen huutokauppojen pitämisen, mutta rahaa vastaan sijoittamista käytettiin vanhan tavan mukaisesti vielä pitkään sen jälkeenkin. S uomessa on ollut voimassa erityinen lastensuojelulaki vuodesta 1937. Elias huutokaupattiin Vuonna 1931 Elias Vehkalampi, 9, löydettiin kuolleena sijaiskotinsa lähellä virtaavan joen uomasta Perhossa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 27 ›› LM3_S26-29_LSLain synty.indd 27 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 27 11.4.2024 10.13 11.4.2024 10.13. Ennen ensimmäisen lastensuojelulain voimaantuloa alaikäisten sijaishuolto järjestettiin pitkään käytäntönä olleella elätehoidolla, jota kutsuttiin huutolaisjärjestelmäksi. Orvoksi jäänyt 8-vuotias Elias Vehkalampi päätyi vuonna 1930 osaksi huutolaisjärjestelmää
Elias joutui tekemään päivittäin talon töitä, eikä hänellä ollut oppivelvollisuudestaan huolimatta mahdollisuutta käydä koulua. Lisäksi viranomainen oli laiminlyönyt tarkastusvelvollisuutensa, sillä sijaisperheeseen ei ollut tehty ainuttakaan lain tarkoittamaa tarkastuskäyntiä. Eliaksen sijaisperhe oli lyhyen ajan sisällä vaihtunut ilman hyväksyttävää syytä. Köyhäinhoitolautakunta sai kuitenkin edullisemman tarjouksen: toinen perhe vaati Eliaksen huolenpidosta vain 800 markkaa. Eliaksen kohtalo levitti tietoisuutta turvattomien lasten heikosta asemasta. Elias Vehkalammen tapauksessa ilmeni lukuisia viranomaisten lakimääräisten velvollisuuksien laiminlyöntejä, joista köyhäinhoitolautakunnan jäsenet tuomittiin virkavirheistä sakkorangaistuksiin. Sijaishoidosta päätettäessä viranomaisten piti huolehtia siitä, että lapsi saisi olla sijoitettuna samaan kotiin mahdollisimman pitkään, mieluiten koko alaikäisyyden ajan. Laissa säädetyt tarkastukset laiminlyötiin Tuolloin voimassa olleen köyhäinhoitolain mukaan kuntien köyhäinhoitolautakunnat vastasivat turvattomiksi jääneiden lasten tarpeenmukaisesta hoidosta ja elatuksesta. Lisäksi hän kulki rääsyisissä vaatteissa, kärsi nälkää ja kävi pyytämässä ruokaa naapurustosta. Näitä olivat esimerkiksi lapsen koulunkäynnistä huolehtiminen sekä lapsen hyvä ja hellä kohtelu. 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 28 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 28 11.4.2024 10.13 11.4.2024 10.13. jan huollosta vastasi köyhäinhoitolain mukaisesti hänen asuinkuntansa köyhäinhoitolautakunta, joka sijoitti hänet vieraaseen perheeseen 1 000 markan vuosikorvausta vastaan. Elias sijoitettiin tähän perheeseen, jossa hän ei ehtinyt olla ennen tappamistaan kuin hiukan yli puoli vuotta. Sijoituksista tuli tehdä kirjallinen hoitosopimus, jossa sovittiin sijaisperheen velvollisuuksista. Köyhäinhoitolautakunnan tuli valvoa, että sijaisperhe täyttää lain ja tehdyn sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Siellä Eliaksesta pidettiin huolta kuin omasta lapsesta, ja perhe pyysi pojasta kunnalta samaa maksua myös seuraavana vuonna. Lautakunnan tuli tarkastaa yksityishoitoon sijoitettujen lasten olosuhteet vähintään neljästi vuodessa ja laatia käynnistään kirjallinen raportti. Lautakunta oli myös tarttunut alhaisimpaan hoitomaksutarjoukseen, vaikka Eliaksen hoito oli todistetusti hyvää edellisessä perheessä. Lain mukaan köyhäinhoitolautakunnan oli hankittava lapselle kunnollinen ja hyväksi todettu sijaiskoti, jossa lapsen tuli saada muun ohella riittävästi ruokaa ja vaatteita
Mutta se levitti samalla tietoisuutta turvattomien lasten heikosta asemasta. Eliaksen kohtalon myötä sanomalehdet toivat koko kansan tietoisuuteen lukuisia muitakin turvattomien lasten surullisia kohtaloita ja heihin kohdistuvia rikoksia. Se on luettavissa verkossa. Eliaksen tapaus tuli tutuksi koko Suomelle ja sai tunteikkaan sekä surun että vihansekaisen vastaanoton. Varsinkin viranomaisten räikeät laiminlyönnit kuohuttivat kansalaisia, ja tapahtumat linkitettiin ennen kaikkea maamme lastensuojelun puutteellisuuteen. Vuoden 1936 lastensuojelulailla puututtiin juuri niihin epäkohtiin, joita turvattomien lasten huollossa Eliaksen kohtalon myötä ilmeni. Eliaksen kohtalo päätyi myös arkkiveisuksi Aikalaiset pitivät Elias Vehkalammen tapausta äärettömän julmana, ja tapahtumista kirjoitettiin runsaasti ja maanlaajuisesti. Philibertin tuhosta (Kirja-myynti 1931) julkaistu Perhon poika -arkkiveisu loppuu säkeisiin: > Artikkeli perustuu vuonna 2022 Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tekemääni pro gradu -tutkielmaan ”Köyhänkin lapsi on ihminen”: Huutolaislapsen tappo ja lastensuojelulain synty 1930-luvun Suomessa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 29 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 29 LM3_S26-29_LSLain synty.indd 29 16.4.2024 9.21 16.4.2024 9.21. Tapaukset toivat julki merkittäviä puutteita lastensuojelujärjestelmässä, ja ne päätyivät lopulta eduskuntatasoiseksi keskusteluksi ja osaksi lastensuojelulain esitöitä. Laissa säädettiin erityisesti yksityishoitoon sijoitettujen lasten olosuhteiden tarkastamisvelvollisuudesta, selvennettiin kuntien viranomaisten tehtäviä lasten suojelemiseksi ja säädettiin kunnan viranomaistoiminnan valvonnasta. Traagisuudestaan huolimatta Elias Vehkalammen kohtalo oli kansallisen lastensuojelujärjestelmän mullistanut tapahtuma, joka toimii edelleen tämänpäiväisen sääntelyn perustana. Teoksessa 3 laulua: Tattarisuon salaisuus, Perhon poika ja Laulu Hl. Yhden köyhän lapsen taru tässä kerrotaan/ paljon heitä samoin kulkee, harvoin mainitaan./ Vasta kun on henki mennyt eikä auttaa voi,/ autettais kun myöhä on kun kuolinkellot soi.// Pieni mies on levon saanut, tuskat laantuneet,/ elon varjot jatkuneet ja sitten himmenneet./ Kun vain muisto Perhon pojan muita auttaa vois,/ turhaan silloin elämä ei nuori mennyt ois
Hatkaavia lapsia ja nuoria on vuosittain 1 000–1 500, sillä samat hen kilöt voivat hatkata toistuvasti. Arviolta 7–15 pro senttia nuorista hatkaa jossain vaiheessa sijoitusta. Jokaiselle koh deryhmälle on tarjolla tietoa siitä, mitä on hyvä tietää en nen hatkaa, sen aikana ja hat kan jälkeen. Lapset tai nuoret hatkaavat eli ovat kadoksissa lastensuojelun sijaishuollosta vuosittain 3 000– 5 000 kertaa. Nuorille kerro taan muun muassa siitä, mi ten voi toimia turvallisem min hatkan aikana. Vapautta, pitää hatkata, elää nuoruusvuosia. Jos vaan laitoksen ovi aukeaa, mä juok sen hatkaamaan.” Näin kirjoittaa nimimerk ki Enkeli omiin kokemuksiinsa pohjautuvassa ”En oo enää mitään” tarinassa, joka on luetta vissa lastensuojelun kehittämis yksikkö Pesäpuu ry: n maalis kuussa julkaisemalla hatkassa. Hatkaamista VOIDAAN EHKÄISTÄ Lapsen tarvetta hatkata eli lähteä sijaishuoltopaikasta omille teilleen pystytään vähentämään. ULLA OJALA On käsittämätöntä, että yhteiskunnan vastuulleen ottamia lapsia parveilee kadulla. Lapsiasiavaltuutettu julkaisi vuoden alussa Hatkassa lapsen silmin selvityksen, jon ka aineistona on Pesäpuun keräämä kyselyaineisto hatkanneilta lapsilta, heidän läheisiltään ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta. Hatkassa.fisivusto tarjoaa tietoa, apua ja tukea nuoril le, heidän läheisilleen ja am mattilaisille. Se tiedetään, että viime vuosien aikana hatkat ovat lisääntyneet ja ne kestävät entistä pidempään. kasvu H uoneessa, ovet lukossa, tääl ei mua ar vosteta. fi sivustolla. Se vaatii lapsen sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja viranomaiskäytäntöjen uudistamista. Lapsen pitää myös ymmärtää sijoituksensa perusteet. Koska kaikki, kaik ki frenditkin ovat kaupungilla iltaisin. LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s30-31_Hatka.indd 30 LM3_s30-31_Hatka.indd 30 15.4.2024 11.29 15.4.2024 11.29. Hatkaamista ei tilastoida systemaattisesti, joten tarkkoja lukuja ei ole saatavilla
Nuori voi kokea ne jollakin tavalla nöyryyttävinä tai häpeällisinä asioina, sanoo Pesäpuun kehittämispäällikkö Onni Westlund. Viime syksystä alkaen on kokeiltu paluuhaastattelun mallia, jonka on Yhdysvalloissa todettu muun muassa ennaltaehkäisevän toistuvia hatkoja. Se oli yksi kyselyn päälöydöksistä. Hänen mukaansa on myös kestämätöntä, että näiden lasten ympärillä pyörii aikuisia ihmisiä, jotka riistävät, pahoinpitelevät, myyvät ja raiskaavat lapsia. PESÄPUUN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ONNI WESTLUND CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 31 LM3_s30-31_Hatka.indd 31 LM3_s30-31_Hatka.indd 31 11.4.2024 14.28 11.4.2024 14.28. Sosiaaliset suhteet ovat merkittävin vastaajien esille tuoma syy hatkaamiselle. – Voitaisiinko sijaishuoltopaikasta vaikkapa kuljettaa nuorta useamman kerran viikossa tapaamaan ystäviään. – Saattaa vaatia tosi pitkät lupaprosessit ja neuvottelut, jos sijaishuollossa oleva nuori haluaisi päästä vaikkapa yökylään ystävän luo. n Järjestelmä välittää viestiä, ettei kukaan välttämättä etsi lapsia heidän ollessaan hatkassa. Sosiaalija terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjeita ja viranomaiskäytäntöjä tulee päivittää lapsen hyvinvoinnille muodostuvan riskin näkökulmasta. Suositukset peräänkuuluttavat alaikäisille laadukkaita ja riittäviä päihdeja mielenterveyspalveluja. Ehdotusten, joilla voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista, tulee valmistua vuoden loppuun mennessä. Hatkan aikana 80 prosenttia lapsista oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita. – Valitettavasti järjestelmä välittää viestiä, että kukaan ei välttämättä etsi lapsia heidän ollessaan hatkassa. Selvityksessä suositellaan, että sijaishuoltopaikan ulkopuolisten vertaissuhteiden ylläpitämistä tulee tukea, jotta lapsi ei koe hatkaamisen olevan ainoa keinoa tavata ystäviään. Outi Kekkosen koostamassa selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta. Se olisi parempi ratkaisu kuin hatkaaminen, joka avaa oven positiivisten kokemusten lisäksi kielteisille ja haavoittaville asioille, miettii Westlund. Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvää lastensuojelulain kokonaisuudistusta viedään jo eteenpäin. Sijaishuoltopaikasta hatkannut lapsi on kyselyaineiston perusteella korostuneessa riskissä joutua ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. – On käsittämätöntä, että yhteiskunnan vastuulleen ja huolenpitonsa piiriin ottamia lapsia parveilee kadulla, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa. Suosituksen mukaan lapsi tulee kohdata sensitiivisesti löytymisen ja sijaishuoltopaikkaan paluun jälkeen. Tällä hetkellä esimerkiksi sijaishuoltopaikan työntekijällä ei ole oikeutta ottaa kiinni löytämäänsä, hatkannutta lasta. Mutta kaikkein suurin epäkohta on se, että me yhteiskuntana olemme avuttomia tämän kaiken äärellä. Yksi niistä puuttuu nimimerkki Enkelin kuvailemaan ongelmaan: laitoksessa asuvalla lapsella on verrattain vähän mahdollisuuksia laitoksen ulkopuolisten vertaissuhteiden ylläpitämiseen. Kyselyaineisto osoitti, että hatkan aikana lapsi saattaa joutua väkivallan ja muiden rikosten uhreiksi. Sosiaalija terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Susanna Hoikkalan mukaan valmisteluryhmä laatii parhaillaan muutosehdotuksia lastensuojelulainsäädäntöön. Niinpä lapselle tulee suositusten mukaan selittää ymmärrettävästi lastensuojelun toimenpiteiden perusteet ja tavoitteet. – On myös väärin, että nämä lapset syyllistyvät rikoksiin, uhkaavat muiden ihmisten turvallisuutta. Näistä kertominen on välttämätöntä myös lapsen oikeusturvan toteutumisen kannalta. Tämä edellyttää ohjeita ja koulutusta lastensuojelun avoja sijaishuollossa. Hän on saattanut kokea hatkan aikana erilaisia kielteisiä asioita. Ammattilaisilla tulee olla riittävää osaamista, jotta he tunnistavat hatkan aikaiset kokemukset ja toimintakäytännöt niiden työstämiseen. Onni Westlund nostaa esiin, että suuri joukko kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki, ettei heistä välitetä. Lastensuojelun työntekijöiden tulee tunnistaa ihmiskaupan tunnuspiirteet ja ottaa asia puheeksi lapsen kanssa. Lapsen etsimiseen liittyvä viranomaisohjeistus on vaikeaselkoinen ja perustuu ajatukseen, ettei hatkannut lapsi ole välittömässä vaarassa vaan pakoileva henkilö. – Kyse on kuitenkin lapsista, jotka ovat suuressa riskissä, sanoo Elina Pekkarinen. Hatkaamisen toistuminen ja huostaanoton vastustaminen ovat yhteydessä toisiinsa. Päihteet olivat kytköksissä myös muihin kielteisiin kokemuksiin. Hän voi myös itse syyllistyä rikoksiin. Ohjelmassa esitetään, että hatkaamiseen liittyen viranomaiset velvoitetaan aktiiviseen yhteistyöhön, sekä varmistetaan riittävä toimivalta ja keinovalikoima, jotta sijoitettu tai huostaanotettu kadonnut lapsi löydetään nopeasti ja saadaan palautettua sijaishuoltopaikkaan
Soitin ambulanssin usein itse, mutta niin tekivät myös vanhempani, kun olin ensin kertonut heille hädästäni. Laatikainen järkyttyi tajutessaan, millaista hänen elämänsä oli ollut. – Mietin usein sitä, kuinka monia läheltä piti -tilanteita tapahtui, ja miten välinpitämättömästi niihin suhtauduin. K aksi ja puoli vuotta sitten Emilia Laatikainen joi päivittäin olutta ja viiniä. Sain ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti vertaistukea ja olin aivan haltioissani. RIITTA AHONEN | KUVA LINNEA LAATIKAINEN Alkoholiriippuvuuden SELÄTYS Emilia Laatikainen voitti kirjallaan SarjakuvaFinlandian. Laatikainen rakasti myös lukemista ja eläimiä. 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 terveys LM3_s32-33_EmiliaLaatikainen.indd 32 LM3_s32-33_EmiliaLaatikainen.indd 32 16.4.2024 6.51 16.4.2024 6.51. Ihmiset tuntuivat puhuvan minun asioistani, ja sitä kautta syntyi oma halu olla siellä ja koettaa toipua. – Olen tosi kiitollinen vanhemmille, että he jaksoivat taistella minulle kuntoutuspaikan. Viimeisenä ryyppypäivänä lokakuussa 2021 tölkkejä meni jo 22. Hän joi ensimmäisen kerran alkoholia – kaksi tölkillistä olutta – 17-vuotiaana. Päihde-elämän realiteetit menneisyydestä nousivat pintaan. En tiedä vieläkään, mistä se lähti. Lajiksi valikoitui seitsenottelu, jonka monipuolisuus houkutti. – Sitten minua alettiin siellä urheilun piirissä kiusata: minut jätettiin ulkopuolelle ja minusta puhuttiin kaikenlaisia juttuja. – Kuntouksessa tajusin, että se oli juuri oikea paikka. Emilia Laatikainen aloitti kymmenvuotiaana yleisurheilun . Silloin tunsin vain, että kaikki inhoavat minua. Kukaan ei enää puhunut minulle, vaan käänsivät katseen. Kun kiusaamiseen yritettiin puuttua, ko141 Emilia Laatikaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani sai alkunsa päihdekuntoutusjaksolla. Se kertoo paljon silloisesta mielentilastani. Hän omistaa kirjansa jokaiselle vielä kärsivälle addiktille. En tiedä, missä muuten olisin nyt, koska olin silloin jo ihan luovuttanut
Päihdekuntoutuksessa vierähti 2,5 kuukautta. Toukokuussa tuli päätös ensimmäisestä, minkä jälkeen hän alkoi tehdä täyspäiväisesti sarjakuvaromaania. Ryhmissä käy ihmisiä, jotka ovat olleet raittiina jopa kymmeniä vuosia. Aluksi se vaati nöyrtymistä. Laatikainen pääsi kuntoutuksesta tammikuussa 2022 ja haki apurahaa. – Mulla oli kantava ajatus, että olisin itse halunnut lukea tällaisia tarinoita. n Olisin itse halunnut lukea tällaisia tarinoita. Tuntui lohdulliselta, ettei hän ollut enää yksin asioidensa kanssa. – Avun vastaanottaminen on ollut minulle tosi olennainen juttu ja kantaa edelleenkin. – Sain tsemppiä, että havainnollistan hyvin asioita, joita muutkin käyvät läpi. Hän meni liikuntayläasteelle ja myöhemmin urheilulukioon, jonka aikana kilpaurheilu kuitenkin jäi. ko seura puheenjohtajaa myöten liittyi mukaan kiusaamiseen. – Luin aivan hirveästi kirjoja, opiskelin ja treenasin. Toiset kuntoutettavat kannustivat ja olivat sitä mieltä, että kuvat pitäisi saada julkistettua jotenkin. Viimein olo alkoi helpottua. – Se on minulle arjen keskellä tärkeä maadoittumispaikka. Voittajasta päättänyt kirjailija Roman Schatz totesi, että Laatikaisen romaanin todellinen ansio on siinä, että se voi tarjota konkreettista apua muillekin nuorille ja myös vähemmän nuorille, jotka vielä taistelevat riippuvuutensa ja sen tuoman ahdistuksen ja häpeän kanssa. Se antaa luottoa siihen, että ehkä mullakin on mahdollisuus siihen. – Raitistumisen alku vaati kärsivällisyyttä ja asioiden hyväksymistä. Vaikka Laatikaisella on runsaasti ihmisiä elämässään ja perhe on tosi läheinen, vertaistuella on aivan oma merkityksensä. Se satuttaa vieläkin. – Olen saanut viestejä, että monet ovat samaistuneet kirjassa kertomiini asioihin. Laatikainen oli pitkään ajatellut, että hänen pitää pärjätä yksin – ja että hän myös pärjää. Kun kirjaa tehdessäni käsittelin haastavaa tilannettani ja siitä eteenpäin pääsemistä, niin se kyllä selvitti asioita ja tuki kuntoutumistani. Ilman sitä en ehkä olisi ryhtynyt kirjoittamaan elämästäni ja alkoholismista toipumisestani. Kuntoutuksen aikana Emilia Laatikainen alkoi kirjoittaa päiväkirjaa ja piirtää kuvia tunteistaan. Aika yksin meni koko kouluaika. Oli tärkeää opetella kuuntelemaan muita ja ottaa vastaan tukea. 141 141 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 33 LM3_s32-33_EmiliaLaatikainen.indd 33 LM3_s32-33_EmiliaLaatikainen.indd 33 11.4.2024 14.30 11.4.2024 14.30. Vetäydyin kaikista porukoista, enkä uskaltanut luoda uusia ihmissuhteita. Laatikainen toivoo, että vertaistuki toimii myös kirjan välityksellä. Ryhmistä olen saanut ystäviä, ihmisiä, joihin tiedän voivani luottaa. ”Ei ois susta uskonu” (Suuri Kurpitsa) ilmestyi marraskuussa 2023 ja on saanut Laatikaisen mukaan häkellyttävän määrän palautetta. Laatikainen vetäytyi omiin oloihinsa, keskittyi koulunkäyntiin ja treenaamiseen. Rohkeutta antoi myös se, että olin juuri tehnyt hirveän suuren työn häpeän selättämisessä. Emilia Laatikaisen teos voitti Sarjakuva-Finlandia -tunnustuspalkinnon Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa. Vasta raittiuden myötä Laatikainen ymmärsi, kuinka paljon kiusaaminen vaikutti häneen. Nykyään Laatikainen käy vertaistukiryhmissä 3–4 kertaa viikossa. – Vertaistuki on pelastanut minun elämäni. Sekin antoi voimaa kuntoutumiseen. Rauhoitun miettimään, mikä on sen päivän meininki ja fiilis. Hän suoritti taiteen maisterin ja luokanopettajan opinnot viidessä vuodessa ja työskentelee koordinaattorina Oulun Sarjakuvakeskuksessa. Apua piti opetella ottamaan vastaan. Sen avulla pystyn ylläpitämään myös muita ihmissuhteita. Halusin hakata päätä seinään uudestaan ja uudestaan, mutta pikkuhiljaa tajusin, ettei siinä ehkä ollutkaan järkeä. Kun tuli oma halu päästä pois päihteistä, piti laittaa raittius ihan ykkösasiaksi elämässä
koulu Tamperelaiseen Sammon kouluun hankittujen taideteosten avulla lapset pääsevät tutkimaan, miten ihminen voisi toimia vastuullisemmin suojellakseen ympäristöään ja muita lajeja, jotta ne eivät kuolisi sukupuuttoon. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA Kannetaan vastuuta KAIKKIEN hyvinvoinnista Janne Hokkasen teos Viimeinen korpimaa kuvaa sekä kuollutta että rehevää, elävää luontoa. Salli Aaltojärvi on samaa mieltä kuin muut siitä, että luonnon tulisi säilyä vihreänä. KANSI 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 34 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 34 16.4.2024 7.00 16.4.2024 7.00
Siinä näkyy muun muassa Madagaskarilla elänyt kolmimetrinen isonorsulintu sekä samalla saarella eläneitä dodoja. Kolmosluokan oppilaat kuuntelevat tarkkaavaisesti, kun Hokkanen kertoo teoksestaan, johon hän on maalannut monia nyt jo sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Ihminen tappoikin dodot sukupuuttoon noin 170 vuodessa. Ihminen metsästi sen sukupuuttoon vain 27 vuodessa. Stellerinmerilehmä eli pienillä saarilla Beringinmerellä Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä vuoteen 1768 asti. – Ihmisen mukana dodojen elinympäristöön tuli kissaeläimiä, koiria ja rottia, jotka söivät dodojen munia, Hokkanen kertoo. Länsi-Afrikan mustasarvikuono todettiin sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 2011, koska sitä metsästettiin sarvien takia. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 35 ›› LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 35 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 35 16.4.2024 7.00 16.4.2024 7.00. Ne olivat kesyjä ja lentokyvyttömiä, eivätkä niitä uhanneet saarella mitkään pedot. S ammon koulun käytävän seinää peittää taitelija Janne Hokkasen viisi metriä leveä, kolmeosainen teos Viimeinen korpimaa, joka kuvaa luonnon monimuotoisuutta: ympäristön ja ihmisen yhteyttä. – Siksi olen kuvannut sen tässä ilman sarvea, Hokkanen kertoo
Servo muistuttaa, että luonto on monimuotoinen. Kerttu Suodenjoen mielestä eläinten turhat kuolemat voisi välttää perustamalla niille suoja-alueita, joilla voisi yrittää panostaa myös siihen, ettei siellä roskattaisi luontoa. Oili Kolarin mielestä saastuttamista voisi vähentää kulkemalla enemmän polkupyörällä. – Jos esimerkiksi hiiri menee maahan heitettyyn muovipulloon, se voi kuolla sinne, Pesonen sanoo. – Kaadettujen puiden tilalle voisi esimerkiksi istuttaa uusia puita. Hänestä ihminen voisi tehdä muutenkin paljon enemmän luonnon hyväksi. Suoja-alueita eläimille Oppilaat tutkivat teosta tarkkaan ja ihmettelevät oudon näköisiä eläimiä. Sitä ei kannattaisi roskata, jotta se pysyisi vehreänä, eikä muuttuisi harmaaksi. Suomessakin kuolee eläimiä, koska täällä roskataan niin paljon. – Luontokin kokee hyväksi, että siellä käydään, jos ei roskata, sanoo Elsi Murto, jonka mielestä koulussa voisi puhua vielä enemmän siitä, millaisia seurauksia ympäristön saastuttamisella ja tuhoamisella on. Vasemmalla taiteilija Janne Hokkanen. – Aiemmin käytettiin vain vuosi yhtä ja samaa kirjaa, joka sitten heitettiin roskiin. Kerttu Suodenjoki taas muistuttaa, että sienestäminen tekee hyvää luonnolle. 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 36 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 36 16.4.2024 7.00 16.4.2024 7.00. Nuoret voivat vaikuttaa Oppilaat ovat yksimielisiä siitä, että ympäristön hyvinvoinnista voisi koulussakin huolehtia paremmin. Peppi Pesosen mielestä Sanna Kauppisen teoksessa on kauniisti kuvattu luontoa ja ihmistä yhdessä. – Ja muovihan ei edes maadu, joten ne samat roskat ovat siellä ikuisuuden, Jasir Servo lisää. – Siksikin siitä pitäisi puhua, koska me olemme vielä nuoria, ja me voisimme vaikuttaa tekemällä asian eteen enemmän, Jasir Servo huomauttaa. Lapset arvostavat rehellisyyttä Luokanopettaja Sara Komulainen kiittelee, että kouluun toteutettujen teosten teema on luonnon monimuotoisuus, koska sitä käsitellään ympäristöopissa. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelSammon koulussa on esillä myös taiteilija Sanna Kauppisen Kirjawassa kammarissa, Kehän kultaisen sisällä, Sisällä Salon sinisen -teos, josta Nyayesh Haidari löytää tutun näköisiä lintuja. – Ihminen olisi voinut tehdä vähän testejä, että missä ympäristössä jokin eläin pystyisi elämään, ja sitten olisi voinut perustaa suojelualueen tai muuta. Servon mielestä ihmiset ovat toimineet tähän asti todella huonosti, sillä monet lajit voisivat elää vieläkin, jos ihminen olisi yrittänyt sopeuttaa niitä paremmin ympäristöönsä. Peppi Pesosen mielestä on todella harmillista, että niin moni eläinlaji on kuollut sukupuuttoon. Jasir Servon mielestä edistystä on se, että englannin tekstikirjoja kierrätetään. – Kaikki eivät aina edes kuuntele, ja moni aikuinenkin on unohtanut, jos niille on lapsena kerrottu siitä. Hän muistaa, että esimerkiksi Australiassa kuolee hirveästi eläimiä, koska siellä on paljon metsäpaloja
He alkavat pohtia, mitä ne ongelmat ovat ja kuinka niihin voi vaikuttaa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 37 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 37 LM3_s34-37_Ekososiaalinen oppi.indd 37 11.4.2024 10.19 11.4.2024 10.19. – Niitä teemoja nousee esiin myös uutisissa ja lasten kulttuurissa sekä lastenja nuortenkirjoissa, joten lapset puhuvat niistä paljon itsekin. n Janne Hokkasen Alkulähde-teos käsittää kolme suurta mehiläisvahasta tehtyä veistosta, jotka kuvaavat harmaalepän käpyjä. Komulaisen mielestä yksikään lapsi ei ole liian pieni kuulemaan totuutta, ja lapset miettivät itsekin näitä asioita. man arvoperustaksi nostettu ekososiaalinen sivistys tarkoittaa muun muassa vastuun kantamista luonnon monimuotoisuudesta. Teokset on kiinnitetty tukevasti ruokalan seinään ja kestävät Hokkasen mukaan noin sata vuotta eli kauemmin kuin koulurakennus. Se saa miettimään, kuinka pidetään huolta koulurakennuksesta, luonnosta ja toisista ihmisistä. Projektipäällikkö Roosa Ritola Tampereen kaupungin perusopetuksen hallinnosta suunnittelee esim. Koulun on Komulaisen mielestä oltava ennen kaikkea lasten koulu, jossa he voivat harjoitella vastuullisuutta ja kohtuullisuutta, ja rakentaa näin itse koulukulttuuria. Koska kaikki opettajat eivät jaa samoja arvoja, Ritolan tehtävänä on rohkaista opettajia löytämään omat tapansa tuoda teema osaksi omaa opetusta. Koulussa on uskallettava esittää myös lohduttomia kuvia sukupuuttoon kuolleista eläinlajeista ja tuhotusta luonnosta. – Rehellinen puhe herättää lapsissa uteliaisuuden. Ritola korostaa, että parasta vastalääkettä meitä uhkaaviin luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja mielenterveyshaasteisiin on nojata vahvemmin itsensä sekä toisten ja ympäristön tuntemiseen ja pitää niistä huolta. toimia, jotka vahvistavat ekososiaalisen sivistyksen arvopohjaa perusopetuksessa. TAITEEN PROSENTTIPERIAATE Sammon koulun taideteokset on hankittu Tampereen julkisen taiteen prosenttiperiaatteella. He arvostavat avoimuutta, ja pahinta olisi jättää lapsi yksin ajatustensa kanssa. Se tarkoittaa mm. l Prosenttiperiaatetta noudatetaan tällä hetkellä 79 kunnassa. Enää ”vanha sivistys” riitä, koska nykylapset tarvitsevat vahvempaa kestävyysosaamista muuttuvassa maailmassa. l Prosenttiperiaate koskee kaikkea rakentamista talonrakentamisesta ympäristörakentamiseen ja uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Se tarkoittaa, että tietty prosenttiosuus rakentamisbudjetista käytetään taiteen hankintaan rakennuskohteessa. Komulainen muistuttaa, että suomalainen koulutus on aina perustunut sivistyksen ideologiaan. toisten ihmisten huomioimista, kykyä erottaa halut ja tarpeet toisistaan sekä tietoisuutta valintojemme vaikutuksesta ympäristöömme. l Tarkoituksena on, että vähintään yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen. Ekososiaalisesti sivistynyt koulu tukee ihmisten ja luonnon hyvinvointia. EKOSOSIAALINEN SIVISTYS Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatus on vaalia ihmisarvon loukkaamattomuutta ja ekosysteemien monimuotoisuutta. – Olemme puhuneet paljon myös lasten oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista sekä siitä, kuinka tärkeää on lasten oma aktiivisuus. – On tärkeää, että nostamme ekososiaalisen sivistyksen teemaksi, jota ei ohiteta yhdenkään lapsen kohdalla. Yleensä se on 0,5–2 %. Ekososiaalinen sivistys lävistää Komulaisen mukaan koko Sammon koulun toiminnan
Kiilakoskesta peruskoulussa opetetaan hyvin, miten päätöksenteko toimii. Presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia selvästi vaaleista eniten, vaikka esimerkiksi Euroopan unionilla on suomalaisiin selvästi laajemmin valtaa kuin presidentillä. Opetusmenetelmänä pitäisi ehdottomasti suosia väittelyä. Elämänvalintojaan miettivillä 15–20-vuotiailla yhteiskunnalliset ajatukset eivät ole valmiita. Iso osa kokee vaikuttavansa ostopäätöksillä ja somekeskusteluissa. – Mutta koska yhteiskuntaoppi on tietokeskeistä, osallistumisen opettaminen voi unohtua. Vähiten äänestävät vähiten kouluttautuneet, joilla on vain vähän kouluttautuneet vanhemmat. Yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttää nuorilta tietoa ja kykyä ymmärtää tietoa. Tällöin nuori kokisi vaikuttavansa tehokkaammin esimerkiksi kulutus– ja liikennevalinnoillaan kuin vaaleissa äänestämällä. Nuorisobarometrejä laatinut Kiilakoski sanoo tutkimusten osoittavan, että esimerkiksi kasvisruokavalio ja lentämisen välttäminen ovat nousussa. Ei pelkkä äänestäminen Sanotaan, että perinteinen puoluepolitiikka on varsinkin nuorilla muuttumassa identiteettipolitiikaksi. Silja Porkkala pitää olennaisena ongelmana yhteiskunnallisen osallistumisen eriytymistä, mutta kouluissa mediaja demokratiakasvatus tasaa näitä sosioekonomisia eroja. Se olisi osallistavaa demokratiaa, joka opettaisi, miten erimielisyyksiä ratkotaan rauhallisesti. Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta taustoittaa, että kaikissa länsimaissa alle 20-vuotiaat äänestävät laiskimmin. Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. Toivoa Suomen demokratialla silti on. Jos koti ei pysty tukemaan nuoria tarpeeksi, entäpä koulu. Hyvä koulutus ennakoi varmaa äänestämistä. Nuorilla on Kiilakosken mukaan vain vähän alhaalta ylöspäin suuntaavia vaikuttamisen keinoja. Kiilakoskesta nuorten äänestämisprosentti nousisi, jos ammatillisessa koulutuksessa satsattaisiin yleisaineisiin. kasvu Nuoret, vaalien ALISUORIUTUJAT Nuoret eivät yleensä usko voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan. N uorten osallisuuden asiantuntija Silja Porkkala Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssista kiteyttää, että nuoret ovat aliedustettuina kaikissa rakenteissa niin äänestäjinä, ehdokkaina kuin edustajina. Kiilakoski täsmentää, että hän ei halua koulujen puoluepolitisoimista. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Hyvä aihe, hyvä kanava, hyvä kieli Vanhenevassa Suomessa ei Kiilakosken mukaan ymmärretä tarpeeksi nuorten elämää. 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s38-39_Äänestäminen.indd 38 LM3_s38-39_Äänestäminen.indd 38 11.4.2024 14.49 11.4.2024 14.49. Porkkala kertoo, että aktiivisimmat nuoret ahertavat yhteiskunnallisesti laajasti, toisaalta osa nuorista putoaa kyydistä. Alle 24-vuotiaiden äänestysprosentti on noussut kolmissa viime eduskuntavaaleissa sekä viime EUja kuntavaaleissa. Porkkalastakin nuorten osallistuminen on monimuotoista. | Oma väylä 16–29 v. Sitran tammikuussa julkaistussa selvityksessä 20–30-vuotiaista vain hieman yli puolet kertoi äänestäneensä viime vuosina, kun yli kolmekymppisistä vastaava osuus oli 75 prosenttia. Hän painottaa, että koulutkaan eivät riitä ratkaisuksi, vaan vaikuttamisen pitäisi näkyä arjessa. Kiilakosken mukaan media silti liioittelee kehityksen nopeutta: Vuonna 2022 julkaistussa Nuorisobarometrissä valtaosa ei ollut luopunut itselleen tärkeästä asiasta yleisen hyvän vuoksi. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla Kodin ja koulun vaikutus Tomi Kiilakoski sanoo, että nuori kiinnostuu yhteiskunnallisista asioista todennäköisimmin, jos kodissa puhutaan politiikasta. Niitä ovat lähinnä nuorisolakiin perustuvat nuorisovaltuustot ja perusopetuslakiin sisältyvät oppilaskunnat. – Koko ajan olemme kansalaisia, meidän pitäisi osallistua ja keskustella. HANNU KASKINEN Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin
Kiilakoski toivoo äänestysikärajan laskevan 16 vuoteen. Hänen mukaansa se viisaus, että nuorten valinnat tänään ovat koko kansan valintoja huomenna, pitää aika hyvin paikkansa. Hän toimii viestinnän vapaaehtoisena SPR:n Turvataloissa. n LM3_s38-39_Äänestäminen.indd 39 LM3_s38-39_Äänestäminen.indd 39 11.4.2024 14.49 11.4.2024 14.49. Aineisto koostui 1 835 verkkokyselyvastauksesta ja viidestätoista 20–30-vuotiaan haastattelusta. Nuoret sanovat tuplasti useammin kuin muut, että yhteiskunnallinen osallistuminen on monimutkaista ja vaatii liikaa vastuunkantoa. Niissä hän aloitti tekemällä palkkatöitä vaikuttajaviestijänä 2021, jolloin hän teki itsenäistyville nuorille somesisältöjä. – Viime eduskuntavaalien alla perussuomalaiset oli monissa mittauksissa nuorten suosituin puolue, vaikka nuorten ja perussuomalaisten arvot eivät juuri kohdanneet. Se voisi lisätä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden äänestämisintoa, joka on selvästi alempi kuin korkeakouluista valmistuneilla. | Oma väylä 16–29 v. Nuorempana hän toimi Oriveden nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Nuorella voi olla monia asioita, jotka tuntuvat tärkeämmiltä kuin äänestämään lähteminen. Mäkelä sopii myös järjestöaktiiviesimerkiksi. Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen Palvelumme lapsille ja nuorille: Fysioterapia | Puheterapia | Toimintaterapia | Psykologipalvelu | Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Neuropsykiatrisen diagnoosin kuntoutukset : LAKU-perhekuntoutus 5–15 v. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. – Politiikan ymmärtäminen vaatii, että ottaa asioista itse selvää. – Äänestysiän lasku vaatisi yhteiskunnallisen kasvatuksen uudistamisen ja hyvät kampanjat, joilla nuoret vakuutettaisiin äänestämisen tarpeellisuudesta. Samaa mieltä on sosionomiksi Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Aino Mäkelä, 23. Puolueet keskittyvät nuorten houkuttelussa yleensä yhteen asiaan, tyypillisesti kanavaan: Ollako TikTokissa vai Snapchatissa. – Jotta nuori innostuu hankkimaan tietoa, aiheen pitää kiinnostaa: aiheesta pitää kertoa nuorten käyttämillä kanavilla ja tiedon pitää olla ymmärrettävää. Ikärajan laskeminen voisi lisätä äänestysintoa. Sitran selvitys kertoo, että vaikeaselkoisuudesta huolimatta nuoret ovat muita halukkaampia äänestämään vaaleissa tai toimimaan esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tai harrastusseuroissa. Sopeutumisvalmennuskurssit: Epilepsia | Diabetes | Kielelliset erityisvaikeudet | Nepsy-oireet | Syöpä | Luustoja rakennepoikkeamat | Kehitysvammat | Aineenvaihduntasairaudet ja sukukromosomipoikkeavuudet | Ääreishermoja lihassairaudet • 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa • Yli 100 paikkakunnalla Nuoret: ”Vaikeaa, vaikka kiinnostaa” Sitran Demokratia osaksi arkea -selvitys kertoo suomalaisten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Kun elämäntilanteesi vaatii asiantuntevaa ja perheiden arkea ymmärtävää tukea, voit turvallisin mielin nojata meihin. Mäkelä tosin itse kantaa vastuuta kotikaupunkinsa, Oriveden, kaupunginvaltuustossa sosiaalidemokraattina. Myös äänestämisessä. – Jos nuori ei äänestä ensimmäisissä vaaleissaan, se uhkaa jäädä tavaksi. Perussuomalaiset osaavat politikoida nuorten kanavilla ja nuorten kielellä, Kiilakoski arvioi
Tavarapaljous kerääntyy helposti lastenhuoneen lattialle ja kulkeutuu muuallekin asuntoon. Tavarataidot liittyvät myös rahataitoihin ja kuluttamiseen. CO LO U RB O X 40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s40-41_LastenTavarataidot.indd 40 LM3_s40-41_LastenTavarataidot.indd 40 11.4.2024 10.32 11.4.2024 10.32. Mutta moni tahtoo myös lapsen oppivan tavarataitoja, sitä, miten päästää irti tavaroista ja oppia luopumaan niistä. Järjestys kantaa aikuisuuteen Mitä muuta tavarataidot sitten ovat kuin karsimista ja luopumista. ANU VALLINKOSKI Tavarataidot ovat paljon muutakin kuin luopumista. Harva lapsi on itse tavarakasaansa kartuttanut. – Lapsena opittu järjestämisen taito kantaa aikuisuuteen. kasvu Nykylapsi tarvitsee TAVARATAITOJA Tavarapaljouden hallitseminen ja hillitseminen on taito, joka ei suju kaikilta aikuisiltakaan. Moni lastenhuone pullistelee erilaisia nukkeja, junaratoja, pikkuautoja, leikkiruokia, rakennussarjoja… Eikä lapsi edes tunnu leikkivän kaikilla nukeillaan. E i liene liioittelua sanoa, että suomalaislapsilla on nyt tavaraa enemmän kuin koskaan aiemmin. Isommille lapsille symbolien tilalla voi olla tekstiä. Ensimmäisenä Sanna Koskinen mainitsee järjestämisen taidon. Lasta voi ohjata pienestä pitäen harkitsevaan ostamiseen. Voiko vaatteen pestä pesukoneessa tai irvistävätkö saumat jo kaupassa. Lastenhuoneessakin leikki ja arki on sujuvampaa, kun kaikelle on oma mietitty paikkansa. Leluja ja vaatteita siunaantuu paitsi tarpeeseen ostettuna myös lahjoina, tuliaisina, alelöytöinä tai naapurin lapsilta. Leikki ei lähde edes kunnolla lentoon, kun huomio jo kiinnittyy toiseen leluun ja sitten kolmanteen. Lapsiperheiden kanssa työskennellyt ammattijärjestäjä Sanna Koskinen tähdentää, että tavarataidot ovat paljon muutakin kuin luopumista. Etenkin koulutai teini-ikäistä lasta kannattaa kannustaa miettimään, tarvitseeko hän todellakin uutta paitaa tai kosmetiikkaa. – Tavarasta luopuminen on rankkaa ja kuormittavaa monille aikuisillekin, saati sitten lapsille. Jo pientä lasta voi opettaa kunnioittamaan tavaroita ja huolehtimaan niistä. Järjestelmällisyydestä on apua myös opinnoissa ja työelämässä, kun arki rullaa ja kuormitus kevenee. Sotkusta sikiää toraa ja stressiä. Laatikoiden kylkeen teipatut kuvasymbolit auttavat pientä lasta laittamaan nuket yhteen laatikkoon ja leikkiruuat toiseen. Olennaista on, että aikuisen on omaksuttava taidot itse ennen kuin hän voi opettaa niitä lapselle tai edellyttää, että lapsi taitaa ne. Samoin on hyvä oppia tarkastelemaan tuotteen laatua ja huollettavuutta. Moni tavaraan tuskastunut vanhempi etsii verkosta neuvoja tavarakaaoksen kesyttämiseen, joku kutsuu apuun ammattijärjestäjän
Taito sekin, kertoo Koskinen. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 41 LM3_s40-41_LastenTavarataidot.indd 41 LM3_s40-41_LastenTavarataidot.indd 41 11.4.2024 10.32 11.4.2024 10.32. Joku on valmis mihin vain saadakseen tavarakasaa pienemmäksi. Tavaran kunnioittaminen on myös taito tai oikeammin asenne, jonka voi siirtää jälkikasvulleen. Olennaista on, että tavaramäärä on perheelle sopiva. Sanna Koskisen mukaan parasta on karsia lapsen kanssa yhteisymmärryksessä. Jo teini-ikäinen on kypsä ymmärtämään, miten vaatteet oikein pesemällä voi säästää silkkaa rahaa. Joku ajattelee, että lapsilla on oikeus päättää omista tavaroistaan. Etenkin pienet lapset ovat hyvin kiintyneitä tavaraan. Lapsilla on oikeus rakkaimpiin leluihinsa. Helpointa on luopua rikkinäisistä esineistä, joita ei voi enää korjata. – Kun arvostukset menevät ristiin, vanhemman on aika joustaa. Lapsi saattaa olla auliisti luopumassa isän perintönallesta tai äidin isolla rahalla ostamasta puulelusta, ja vanhempien karsastama kirpparilta ostettu muovinen He-Man-ukkeli saattaa olla sen sijaan se rakkaista rakkain lelu. l Hyvä tapa on miettiä yhdessä, minkä useista samanlaisista leluista voisi laittaa kiertoon. – Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten. Aina se ei onnistu. Esimerkiksi neuropsykiatrinen häiriö voi tehdä tavaran vähentämisestä yhdessä mahdotonta. l Koululainen voi motivoitua siitä, että saa pitää kirpputorilla tai nettikirppiksellä myydyistä tavaroista saatavat rahat. Koskisesta liiallinen virikkeiden määrä ei tee hyvää lapsen keskittymiskyvylle ja leikille. Perintönallen paikka ei ehkä ole lastenhuoneessa vaan aikuisten makuuhuoneessa tai muistojen laatikossa. Jos luopuminen on raskasta aikuiselle, se on sitä lapsellekin. Huoltamalla, korjaamalla ja korjauttamalla voi pidentää tavaroiden käyttöikää. l Koko lastenhuoneen tavaramäärää ei kannata perata kerralla, sillä lapsi jaksaa yleensä keskittyä vain lyhyen aikaa. Ylipäätään Koskinen painottaa, että tavaran karsiminen tai vähien tavaroiden kanssa eläminen ei ole mikään kaikille sopiva tavoite. l Karsiminen kannattaa aloittaa niistä vähemmän rakkaista esineistä ja leluista, joilla lapsi ei ole leikkinyt pitkään aikaan. Yhdessä vai salaa. Joskus vanhemman pitää nyrjäyttää omaa ajatteluaan. – Kaikkien lelujen ei tarvitse olla saatavilla samaan aikaan, vaan osan voi laittaa sivuun. n MITEN MOTIVOIDA LASTA VÄHENTÄMÄÄN TAVARAA. Voisiko 50 pikkuauton joukosta laittaa osan pois. Suutari tekee kuluneille kengille ihmeitä. Pienen tauon jälkeen junarata saattaa tuntua ihan uudelta ja jännältä, Sanna Koskinen vinkkaa. Hänen mukaansa ei ole väärin, että lapsella on paljon leluja. Legojen ollessa leikissä junarata voi odottaa varastossa. Moni vanhempi saattaakin pohtia, kannattaisiko tavaroita karsia salaa, mikä jakaa mielipiteitä. Hyväkuntoisia leluja tai pieneksi käyneitä vaatteita voi lahjoittaa tuttaville tai hyväntekeväisyyteen. Pehmolelujen karsimista ehdottava vanhempi saa herkästi vastaukseksi tiukan kiellon. Omaa jaksamistakin pitää miettiä. – Minä olen laittanut teini-ikäisen lapseni reklamoimaan nettikauppaan ennen aikojaan hajonneista kengistä. Sukkien parsiminen ja housujen paikkaaminen onnistuu monelta kotikonstein. Jos niitä ei kaipaa vaikkapa kuukauden kuluessa, niiden kohtaloa voi miettiä taas uudestaan. l Tavarasta luopuminen voi olla helpompaa, kun lapsi tietää, että se menee jollekin, joka tarvitsee lelua tai vaatetta. l Jos luopuminen on hankalaa, voi tavarat laittaa koeajaksi varastoon
perhe Esikuva ja PERINTEEN JATKAJA Pentti ja Oskari Tuominen löysivät pläkkitöiden äärellä nopeasti yhteisen kielen. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Pläkkiseppä Oskari Tuominen nauttii pikkutarkasta tekemisestä. Ala-asteella tekstiilityö aiheutti miltei verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta teknisessä työssä hän sai loistaa. 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 42 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 42 11.4.2024 10.37 11.4.2024 10.37. Oskarilla on jo laaja tuotevalikoima: tässä syntyy tilaustyönä F-35-hävittäjän muotti
Tuomisen suvulla onkin pläkkitöissä pitkät perinteet. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Pläkkyrimestari Pentti Tuominen unelmoi pitkään ahkerasta ja kädentaitoisesta oppipojasta. Eräänä päivänä sellainen astui pajan ovesta sisään. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 43 ›› LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 43 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 43 16.4.2024 6.47 16.4.2024 6.47. Esikuva ja PERINTEEN JATKAJA Pentti ja Oskari Tuominen löysivät pläkkitöiden äärellä nopeasti yhteisen kielen. Pentin vanhin sisko oli yksi Suomen harvoista naispläkkyreistä
Osa on ollut aivan kädettömiä, mutta Oskarilla on hämmästyttävä kädentaito, Pentti sanoo madaltaen ääntään, ettei oppipoika liikaa ylpistyisi. Hänen isänsä oli ollut samanikäisenä Pentin opissa. – Pidän juuri tällaisesta muotoilusta, jossa on paljon taivuttelua ja kaartamista, melkein täysin pihtihommaa. Pentti oppi pläkkityöt jo lapsuudessaan. Oskari asettaa peltisoiron lasilevyn alla olevan mallipaperin kohdalle. Huoli oli turha. Jo ala-asteen teknisessä työssä Oskari sai loistaa. Yrityksessään, jonka hän perusti vuonna 1981, hän on tehnyt hommia perinteisen käsityön menetelmin apunaan käsin veivattavat satavuotiaat koneet. – Kun Pentti soittaa mulle kesken päivän, kaverit lähettävät hänelle terveisiä. Toisinaan Pentti hakee Oskarin autolla koulusta, jossa kaveritkin tietävät hänet. Oskarin ensimmäinen tehtävä oli Suomi-piparkakkumuotti, ja homma alkoi sujua jo ensimmäisenä päivänä. Vuosien mittaan on syntynyt parisataatuhatta piparkakkumuottia, joiden malleissa vain mielikuvitus on rajana. Pelkästään koiraroduista löytyy 120 erilaista muottia. Eläkeläiseltä tuotteita syntyy harrastuksenomaisesti edelleen. Nopeasti löytyi yhteinen kieli. Pentti on pläkkyri kolmannessa polvessa ja Oskari viidennessä. V ähässäkyrössä Tuomisen pläkkiverstaassa ahertavat Suomen ainoa pläkkyrimestari Pentti Tuominen, 80, ja hänen oppipoikansa Oskari Tuominen, 16, joka on Suomen nuorin pläkkyri eli läkkiseppä. Se on juuri sitä mallia, josta Suomi teki hiljattain kaupat. Tuomisen pläkkyrisuvun historia on 150-vuotias. Tosin häntäkin aluksi hiukan jännitti. Innostus lajiin oli syttynyt, ja yhteistyö jatkui yhdeksännen luokan ajan. Viiden päivän mittainen TET-jakso sujahti nopeasti. – Otan peukalolla ja etusormella taitekohdan… Pentti Tuominen sai pläkkyrimestarin arvon vuonna 1992 Kulttuurikeskus Stundarsin käsityöläiskillalta ja vuonna 2008 pläkkyrimestarin kunnia-arvon Mestarikiltaneuvostolta. Pajassa syntyy monenlaisia tuotteita. – Aluksi en tiennyt pläkkihommista mitään, Oskari kertoo. Kädentaidot kulkevat Tuomisen suvussa geeneissä. 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 44 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 44 11.4.2024 10.37 11.4.2024 10.37. Ei mestaria tarvinnut pitkään houkutella. Heidän tiensä yhtyivät puolitoista vuotta sitten Oskarin yhdeksännen luokan TET-jakson myötä. Oskari on aloittamassa tilaustyönä F35-hävittäjän muottia. Pentti on Oskarin isoisän veli. Sulavat muodot ovat haasteellisempia, Oskari kuvailee. – Faija soitti ensin Pentille ja suostutteli häntä, Oskari kertoo. – Tuumasin ittekseni, että kyllä mä moitin kovaa, jos Oskari puhuu sillä lailla, että en ymmärrä, Pentti tunnustaa. – Mulla on vuosikymmenten mittaan ollut kaikenlaisia kurssilaisia. Sama jatkuu edelleen, kun hän käy Kyrönmaan lukiota Isossakyrössä, vaikka välillä päivät ovatkin pitkiä. Mallin hän on itse piirtänyt. Oikeastaan riitti, että istuttiin saman pöydän ääreen. Pentti innostuu, jos joku pläkkihommista kiinnostuu. Koulun jälkeen Oskari tuli pajalle muutamaksi tunniksi ahertamaan
Siinä mitan ei tarvitse olla niin tarkka, Pentti sanoo. Tapaturmilta on vältytty, mutta kerran vahinko oli lähellä, kun Pentti pikkupoikana työskenteli veljensä kanssa heittoprässin ääressä. Pentti kertoo tarinoitaan ja välillä pohditaan politiikkaa.– Naisista emme puhu. – Jos fyrryssä on laakeri puoli milliä väärässä kohtaa, siipipyörä vemppaa. Vaikuttaa siltä, että ne erottavat 64 vuotta ovat pelkkää plussaa. Yhteisten iltapäivien aikana puhutaan kaikenlaista. Se on helpottanut työskentelyä, ja tuotevalikoima on laajentunut muoteista kynttilälyhtyihin, tuikkualustoihin, vateihin ja tarjottimiin. Satsi on putki, joka määrittää litran mitan tarkasti. Taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 2017. Mestarin mukaan kynnet ja sormenpäät toimivat mittana. Syntymäpäivälahjaksi Pentti lahjoitti Oskarille teräsrunkoisen veivattavan C-prässin. Oskari on perustanut kotinsa autotalliin verstaan, jossa hän valmistaa omia tuotteitaan. – Olin minäkin vuoden keskikoulussa, mutta sitten kylläännyyn. Se juuri Oskariakin pläkkyrin töissä kiehtoo. Hän teki kaiken käsin ja paukutti taitteet puuvasaralla, joka ei tee peltiin lommoja. Työ vaatii aikamoista keskittymistä. Oikean käden etusormi oli vaarassa mennä poikki, mutta pehmeä läkkipelti taipui, kun luu tuli vastaan. Pohja juotetaan ja lopuksi litran mitan korva kiinnitetään pystysauman päälle. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 45 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 45 LM3_s42-45_Pläkkyri.indd 45 11.4.2024 10.37 11.4.2024 10.37. – Katselen nyt maailmaa vähän eri tavalla. Oskari esittelee tuotteitaan Instagramissa. Yhtenä viikonloppuna Oskari kehitteli paperille viisi uutta pläkkiesinettä. Esipolvet kävivät kauppaamassa pläkkiesineitä hevoskärryillä pitäjästä toiseen, ja Penttikin ajoi pari miljoonaa kilometriä autollaan ympäri Suomea markkinoilla ja työnäytöksissä. – Nuan justihin moon opettanu. – Yksi kaverini rakastaa matikkaa niin paljon, että hänen elämänsä on miltei pelkkiä yhtälöitä. Pitää saada ensin vakaa asiakaskunta. – Äiti kietoi trasun sormen ympäri, ja lähdin heti Oronmäkeen laskettelemaan. Pentti onkin Oskarin esikuva. Fyrryssä siipipyörä pyörii putkeen puhallettaessa. Pentti nyökyttelee vieressä. Sirkkelisaksilla leikataan pyöreä pohja, joka laitetaan paikoilleen sikkikoneella. Olen enemmän tekijä, Pentti tuumaa. Viime kesän tapaan hän havittelee kesätöihin Vähänkyrön Pläkkyrimuseoon. n > Katso Lapsen Maailman verkkosivuilta videolta, kuinka mestari valmistaa pystykorvaja oppipoika kuusimuotin os. – Oskari vähän joustaa mun kanssa, Pentti arvelee. Hän esitteli tuotteitaan televisiossa vuonna 2005 Pauligin kahvimainoksessa oman alansa mestarina. Oman verstaan toiminta on koulun takia sivutoimista ja keskittyy viikonloppuihin. Lukion jälkeen Oskari aikoo armeijaan. Ikä on tullut mulle esteeksi, Pentti sanoo ja silmissä pilkahtaa. Suojakäsineitä ei läkkipellin taivuttelussa käytetä. ”Pläkkityö on tinkimätön työkaveri, joka ei salli millinkään heittoa”, hän kiteytti siinä. Tehdäkseen asiaansa tunnetuksi Oskari on kaupannut tuotteitaan myös opettajilleen. Tinakolvin lämpötilan pitää olla 400–500 astetta, jotta saumasta tulee kestävä. Jos tehdään vaikkapa litran mittaa, pläkkipellin pala asetetaan ensin koneeseen, jolla väärätään eli keritään pelti lieriöksi. Hänen taidoistaan kertovat lukuisat kunniakirjat pajan seinällä. https://lapsenmaailma.fi/ Oskari tavoittelee vakaata asiakaskuntaa. Molemmin puolin. Siinä saa haastaa itseään. Se, että Oskari jatkaa suvun perinteitä, on Pentille iso ilo. Juotosvaiheessa pelti asetetaan satsin päälle. Sama tehdään myös mitan alareunaan. Kumpikin oppii toiselta – työstä ja elämästä. Suupallet eli käänne, joka tekee reunasta kestävän, valmistetaan heittoprässillä. Aluksi hän sai Pentiltä palkkansa peltisoiroina, koska ei kotioloissa voinut niitä tuottaa. Tein hänelle Pii-merkistä muotin. Välillä pläkkyrin pitää liikkua koneiden ääressä. Miesten huumori on samanlaista, eikä erimielisyyksiä ole tullut. Oskari tekee myös fyrryjä eli Vähänkyrön perinneleluja. – Mulla on aina ollut tavoitteena, että jo toisena päivänä oppipoika tekisi pienen korttelin eli peltimukin. Pentillä on ”paappapuhelin”, jolla soittaa ja johon vastaa, mutta tekstareita hän ei lue. Siksi Vähänkyrön lempinimi onkin paikallismurteella fyrrykyröö. Liitoskohtaan laitetaan syyrää eli suolahapon johdannaista, jonka avulla tina tarttuu hyvin kiinni. Mietin, että millainen tuo tai tuo olisi pläkistä tehtynä. – Eihän se elätä. Taas jatketaan töitä. Kesällä käytiin yhdessä markkinoilla, ja Oskari piti työnäytöksiä. Paikkakunta on perinteisesti tunnettu pläkkyreistään ja heidän tekemistään fyrryistä. – Tuollaiset meriitit kun saisi itsekin
kasvu SODASTA SADUTTAMALLA Gazan sota koskettaa palestiinalaislapsia ja -nuoria myös pakolaisleireissä. Suomalaisten psykologien aloite Viime vuoden lokakuussa Hamas-järjestö hyökkäsi Gazan kaistaleelta Israeliin, joka vastasi iskuun pommittamalla Gazaa. Kuvittelin itseni Gazaan ja mietin, mitä tapahtuisi”, Rana al-Hajj Hassan, 13, kertoi sadutuksessa. Sadutus antaa puheenvuoron lapselle tai nuorelle: sen kautta voidaan nähdä maailmaa lapsen ja nuoren näkökulmasta. Menetelmän kehitti 1980-luvulla psykologi, VTT Monika Riihelä ja sitä on kehittänyt KT, dosentti Liisa Karlsson. Kun näin tuhon, lapsia tapettavan ja talojen romahtavan, tunteeni olivat hyvin sekavat. Se rohkaisee itseilmaisuun, ja kuulluksi tuleminen vahvistaa lasten ja nuorten itseluottamusta. Jutun lainaukset ovat poimintoja noista sadutuksista. Tapahtumat tuntuvat läheisiltä palestiinalaislasten ja -nuorten keskuudessa Israelin naapurimaa Libanonissakin. Heidän mietteitään kuultiin saduttamalla viime vuoden lopulla. HANNA HIRVONEN | KUVA JAMAL ABU SALEH S adutuksessa aikuinen kehottaa lasta tai nuorta kertomaan tarinan, kuuntelee sen ja kirjoittaa kerrotun muistiin sellaisenaan. Jotkin lasten lausumat saattavat järkyttää herkimpiä lukijoitamme. Libanoniin sadutuksen veivät Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestön psykologit. ”Joka päivä osallistuimme mielenosoituksiin Gazan puolesta ja kannoimme Palestiinan lippua. Samalla he osallistuvat innolla mielenosoituksiin ja toivovat pääsevänsä Palestiinaan. He pelkäävät sukulaistensa puolesta ja sitä, että sota leviää. Saduttaa voi myös esimerkiksi ystävysten kesken, jolloin toinen on kertoja ja toinen on kuuntelija ja kirjoittaja. Sen yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin (BAS) työntekijät saduttivat lapsia ja nuoria palestiinalaisleireissä viime vuoden lopulla. 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s46-47_GazanSota.indd 46 LM3_s46-47_GazanSota.indd 46 11.4.2024 14.18 11.4.2024 14.18. Menetelmän Libanonin pakolaisleireille veivät suomalaiset psykologit. Sen jälkeen aikuinen lukee tarinan lapselle, joka voi halutessaan vielä muuttaa sitä. Jotkut, jotka kuolivat ja loukkaantuivat, olivat vauvoja. Sadutukseen tarvitaan vain kirjoitusvälineet, kertoja ja kuuntelija, joten sitä voi tehdä monenlaisissa paikoissa
He ovat niiden palestiinalaispakolaisten jälkeläisiä, jotka karkotettiin Palestiinasta vuonna 1948, kun Israelin valtio perustettiin sinne. Haaveena sodan loppuminen Sadutuksissa lapset kertoivat toivovansa voittoa. Leireissä toivotaan palestiinalaisten vapautumista eli sitä, että Israel lopettaisi palestiinalaisalueiden miehityksen ja saarron ja että Palestiinan pakolaisten paluuoikeus tunnustettaisiin. ”Leirin asukkaat soittivat iloisia lauluja ja kerääntyivät aukiolle kantaen Palestiinan lippuja. Joskus lapsia huoletti se, etteivät he pystyneet tekemään juuri mitään auttaakseen gazalaisia. Aisha Salimin, 10, serkku ja tämän tytär asuvat Gazassa. He osallistuivat kuitenkin innolla mielenosoituksiin ja osoittivat tukeaan laulaen tai piirroksin. ”Muutaman päivän kuluttua miehitys alkoi tehdä joukkomurhia ihmisiämme vastaan Palestiinassa, ja se oli tuskallista. ”Jos he pommittavat leiriä, lähden ja pakenen Beirutiin tai Tripoliin”, pohti Ahmed Mohammed Khalil, 10. ”Israel alkoi iskeä koteihin Gazassa, jossa elävistä lapsista tuli kuolleita. Sadutettujen lasten ilo liittyy osittain siihen, että palestiinalaisten asia nousi esille maailmalla. Siksi monien ensimmäiset tunteet olivat iloa ja ylpeyttä. Heistä se tarkoittaisi sitä, että he saisivat asua Palestiinassa. Amal al-Hamandi osallistui sadutustuokioon Bourj el-Barajnehin palestiinalaisleirissä, Libanonin pääkaupunki Beirutissa. Samaan aikaan olin peloissani siitä, että edessä saattaisi olla sota”, Tala al-Ahmad, 13, kertoi. Kymmenet tuhannet ihmiset Etelä-Libanonissa ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Lapset ja nuoret ovat nähneet pommitettuja koteja, katuja, kouluja, sairaaloita ja moskeijoita sekä loukkaantuneita ja kuolleita ihmisiä. Tämä näkymä, jota emme olleet nähneet pitkään aikaan, täytti minut ylpeydellä. Israel on miehittänyt palestiinalaisalueisiin kuuluvaa Gazan kaistaletta vuodesta 1967 ja saartanut sitä muurilla vuodesta 2007. ”Tapahtumat Gazassa ovat kuin aaltoja, ja Gazassa kuolee aalloittain ihmisiä, eikä kukaan maailmassa näytä välittävän. Kaikkialla maassa pelätään, että sota leviää. Emme anna heidän ottaa maatamme, joten siksi on sota”, kuvasi Sarah Haitham Qassem, 12. Kirjoitimme Palestiinasta englanniksi ja laitoimme maalauksia kouluni seinälle”, kertoi Mahmoud Badr Badr, 10. Miksei maailma liiku?” ihmetteli Hamza Mohammed Abdel Aal, 10. Lapsista ja nuorista näyttää välillä siltä, ettei maailmalla välitetä palestiinalaisista. lokakuuta hurraavien ihmisten ääniin: ”Tarkistin puhelimen nähdäkseni, jos Palestiinassa olisi operaatio, ja hymy ilmestyi kasvoilleni. Kamal al-Ali, 15, heräsi 7. ”Jotkut, jotka kuolivat ja loukkaantuivat, olivat vauvoja”, Naya Abu Younis, 6, kuvasi. On hyvä muistaa, ettei leireissä toivota israelilaisten tuhoamista. Toiset olivat kauhuissaan, koska he eivät kannata Hamas-järjestön aseellista vastarintaa. Hymy katosi kasvoiltani ja haava avautui sydämessäni”, Kamal al-Ali jatkoi. ”Tämä on maamme, ja he haluavat ottaa sen meiltä. Kun Israel vastasi Hamasin hyökkäykseen, tunteet vaihtuivat nopeasti suruksi ja peloksi. Kun uutinen Hamasin hyökkäyksestä Israeliin saavutti palestiinalaiset Libanonissa, moni heistä koki, että vihdoin joku puolusti heitä. Aloin laulaa iskulauseita kotona. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 47 LM3_s46-47_GazanSota.indd 47 LM3_s46-47_GazanSota.indd 47 11.4.2024 14.18 11.4.2024 14.18. Moni mainitsi, että voi auttaa vain rukoilemalla. Hän halusi piirtää kuvan kertomansa yhteyteen. Israelin joukkojen ja Hamasia tukevan libanonilaisen Hizbollah-järjestön välillä on ollut taisteluita Libanonissa. ”Menimme koulusta marssimaan ja teimme Palestiinaa tukevia maalauksia. Huoli heistä on Salimin perheessä suuri. Sukulaisille soitetaan, jos se vain on mahdollista: ”En voi mennä Gazaan auttamaan heitä fyysisesti, mutta viestini saavuttaa heidät, ja kerron heille, että olemme kanssanne, Gazan rohkeat ihmiset.” Ilosta suruksi Sadutuksiin osallistuneet lapset ja nuoret ovat syntyneet Libanonissa pakolaisiksi. Uutisten seurantaa ja aktivismia Leireissä seurataan Gazan tilannetta tarkasti televisiosta ja sosiaalisesta mediasta. Lapset itkivät siskojensa, veljiensä, tätiensä ja sukulaistensa puolesta”, kertoi Aziza Fadi al-Haj, 14. n Palestiinalaisena lapsena toivon, että ihmiset Gazassa voivat elää, ja että sota loppuu. Onnellisuuteni oli sanoin kuvaamatonta, ja minusta tuntui kuin Palestiina vapautettaisiin.” Ihmiset lähtivät kaduille muissakin leireissä. ”Palestiinalaisena lapsena toivon, että ihmiset Gazassa voivat elää, ja että sota loppuu”, Ayaat Omar Abdullah, 10, kertoi
Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. Printti 12kk 69,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Printti 6 kk 48,00 . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Printti 6 kk 58,00 . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Printti 3 kk 29,50 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s48_Palvelusivu.indd 48 LM3_s48_Palvelusivu.indd 48 11.4.2024 14.33 11.4.2024 14.33. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. palvelusivu KERTTU HENTTUL ASTA ON MUKAVAA ASUA SAARISTO SSA | OPI LAPSIKUIS KAAJAKSI ! NUORET & HUUMEET – VINKKEJÄ VANHEM MILLE | JÄNNITTE ITÄ LUOKASS A MIKÄ LAPSIA NAURATT AA. Eurooppaan 12 kk 45 e . Digi 12 kk 55,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Printti 12 kk 79,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 2 | 2024 JASIR SERVOSTA IHMINEN EI OLE ONNISTUNUT SUOJELEMAAN LUONTOA NÄIN OPETAT TAVARAPALJOUDE N HALLITSEMISTA LAPSELLE! | VIERAILIMME ERITYISPERHEIDEN MUSKARISSA | HATKAAMISTA VOIDAAN EHKÄISTÄ KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . | NELJÄN SUKUPOLV EN KOTI ESITTELYS SÄ LUKEMISE EN INNOSTAV IA KIRJOJA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 1 | 2024 METTE RAUTIO JA AMANDA HONKAL A KÄYVÄT 125-VUOT IASTA KOULUA LAPSET TURVAKO DISSA | MILLAINE N ON ISÄNEUVO LA. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Digi 12 kk 59,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Digi 6 kk 35,00
Vuonna 2010 syntyi noin 56 000 lasta ja viime vuonna alle 40 000. Suurin osa lapsista kärsi materiaalisesta puutteesta. Ylipäätään yhteiskunnan resursseista ohjautuu pienempi osa lapsille, nuorille ja perheille. Lapsiperheiden ääni kuuluu julkisuudessa ennen muuta ikävinä uutisina, joista tuoreimpana Vantaan koulusurma. Järjestöt jakoivat konkreettista apua ja tukea hoitaen monia tehtäviä, jotka sittemmin ovat siirtyneet julkisen vallan vastuulle. Kun lapsiväestö vähenee ja resurssikilpailu kiristyy , tarvittaisiin vahvempaa ja yhtenäisempää ääntä. Tulevaisuudessa kehitys voimistaa itse itseään, kun yhä pienemmät ikäluokat tulevat lastensaamisikään. Joka kymmenes lapsi kuoli vauvana. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ne kuitenkin työskentelevät liian irrallaan. Tämän seurauksena järjestöjen tehtäväksi on tullut puolustaa julkisia palveluita ja tulonsiirtoja. Lasten määrän ja osuuden raju pudotus tarkoittaa sitä, että kaikkia lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia – esimerkiksi kätilöitä, lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, peruskoulun opettajia, lastenlääkäreitä, koulukuraattoreita – tarvitaan jatkossa selvästi vähemmän. Pohjoismaat ovat – ainakin jossain määrin valitettavasti – edelläkävijöitä myös lähes kaikkia länsimaita koettelevassa uudessa väestömurroksessa, missä syntyvyys laskee selvästi aikaisemmin tunnettua alemmalle tasolle. JÄRJESTÖJEN ääni ei kuulu LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 49 LM3_s49_Kolumni_HH_.indd 49 LM3_s49_Kolumni_HH_.indd 49 11.4.2024 14.36 11.4.2024 14.36. Jotain vastaavaa kaivataan myös lasten, nuorten ja perheiden monenkirjavalla järjestökentällä. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. kolumni Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi työskentelevät järjestöt toimivat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa liian irrallaan. Suomi on järjestöjen ja erityisesti lasten, nuorten sekä perheiden järjestöjen luvattu maa. Suomessa syntyvyyden romahdus alkoi vuonna 2010 ja on pientä korona-ajan poikkeusta lukuun ottamatta jatkunut edelleen, eikä käännettä ole nykytiedon varassa oletettavissa. Päihdejärjestöjen ääni vahvistui, kun kolme suurta päihdejärjestöä yhdistyivät ja muodostivat Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n vuonna 2011. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi työskentelevillä järjestöillä on kullakin omat tärkeät tehtävänsä . Tarve järjestöille ja niiden työlle oli huutava . Heidän tarpeensa uhkaavat jäädä suurempien ja kovaäänisempien väestöryhmien jalkoihin. Näin tapahtui esimerkiksi viime vuonna, kun hallitus päätti poistaa työttömyysturvan lapsikorotukset. Ensimmäisenä perustettiin Barnavårdsföreningen (1893), sitten Mannerheimin lastensuojeluliitto (1920), Pelastakaa lapset (1922), Lastensuojelun Keskusliitto (1937) ja Väestöliitto (1941). Pohjoismaat näyttävät maailmalle suuntaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Toisin kuin uutisvirtaa ja some-keskustelua seuraamalla voisi päätellä: suomalaiset ja pohjoismaalaiset lapset voivat nyt keskimäärin paremmin kuin minkään toisen alueen lapset. Tämä lisäsi selvästi lapsiperheiden köyhyyttä. Erinomaisen lapsiasianvaltuutetun ja muiden alan asiantuntijoiden näkökulmat pääsevät esille vastauksina yksittäisiin tragedioihin, mutta suuremmissa päätöksissä ne usein sivuutetaan. Järjestöjen ääni on hajanainen. Lasten osuus väestöstä alkoi ikääntymisen vuoksi pienentyä kuitenkin jo aikaisemmin
Sellainen kirja on Tuula Kallioniemen Toivoton tapaus. Hannamarin äiti katoaa omiin maailmoihinsa ja isä lähtee työn perässä muualle. NYKYÄÄN VAIKEUKSIA JAETAAN JA APUAKIN SAA. Äitien mielenterveysongelmista kertovat nuortenkirjat korostavat asioiden jakamisen tärkeyttä. MIELENTERVEYDEN ONGELMAT NÄKYVÄT VAHVASTI NUORTENKIRJOISSA. Riitta Jalosen Enkeliyöt (Tammi, 1990) on siinä mielessä karumpaa luettavaa, että perheen ainoa lapsi sulkee tuskallisella tavalla henkisesti sairaan äidin yksityiseksi salaisuudeksi. Alkuasetelma osoittautuu petolliseksi, ja pikkuhiljaa nuoret joutuvat miettimään, miksi heidät oikeastaan on kutsuttu saarelle, ja kuka on pelottavien yllätysten takana. Englantilaisen Jacqueline Wilsonin Tatuoitu äiti (Otava 1999, suom. PÄÄOSASSA ÄIDIN MIELENTERVEYS Ongelmalliset äidit nousivat vahvasti näkyviin 1990-luvun nuortenkirjallisuudessa. Onnellisiin asioihin kuuluu se, että sisarukset säilyttävät äitiinsä sekä puhevälit että solidaarisuuden. Vanhentuneinta ja ontointa Wickströmin kirjassa on rispaantunut kuva perheen suomenruotsalaisuudesta. Silloin tiirailtiin kriittisesti instituutiota, olipa se sitten koulu, armeija, työpaikka tai sairaala. Hän haluaa aikuisena jonnekin kauas, ”vaikka Ruotsiin asti. Yksilöä ei unohdettu, mutta ihminen nähtiin rakenteiden rattaissa, vähän kuin uhrin asemassa. Romaanin päähenkilö on nuori Johan, mutta kirja avautuu myös äidin sairauskertomuksena. Psykiatrisen sairaalan nuoriso-osaston potilaista, terapiamuodoista ja ilmapiiristä kertova KUUKAUDEN Nuortenkirja tukee MIELENTERVEYTTÄ Nuoret tekevät tosi-tv:tä kirjat KU VI TU S KI RJ AS TA CH AR LI EN JO U LU , JO N KA O N KI RJ O IT TA N U T JA KU VI TT AN U T AL IC E O SE M AN I. Teennäinen ja tunteita kaihteleva äiti kaipaa lopulta itselleen kuuntelijaa, puhekumppania, terapeuttia, ”jonkun joka ymmärtää”. Intomielisellä 1970-luvulla näkökulma vaihtui. Perheitä kurittavasta talouslamasta ei kirjoitettu niin paljon kuin voisi kuvitella, vaan kirjailijat kiinnostuivat henkisesti oireilevista äideistä ja lasten tuntemasta hädästä ja häpeästä. Sydämeen sattuu, kun lukee tytön kotihuolista. Paranemiseen se silti uskoo. M ielenterveyden ongelmat kuuluvat nuortenkirjallisuuden raskaisiin aiheisiin. Tabuja rikkovaa on sekin, että lastenkoti, johon Hannamari joutuu, ei osoittaudu musertavaksi kokemukseksi. Kliseiset raamit eivät kuitenkaan pilaa kertomuksen psykologista viestiä: kylmyys ja lapsiin kohdistuva kohtuuton kunnianhimo on vaarallinen yhdistelmä. IRTI KATKERUUDESTA Kirsti Kurosen nuortenromaani Seelanti (Karisto) on houkuttelevan ajankohtainen: julkisuudesta unelmoivat nuoret kokoontuvat autiolle saarelle tehdäkseen tosi-tv-ohjelmaa. Terhi Leskinen, 2001) on toista maata: siinä 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 9.4.2024 15.20 9.4.2024 15.20. Mika Wickströmin varhaistuotantoon kuuluva nuortenkirja Sebastian (WSOY, 1996) keskittyy ylioppilaskirjoituksiin kuumeisesti valmistautuvaan Johaniin, joka luhistuu kylmäkiskoisen perheen paineissa. Sirpa Kähkösen Lukittu lähde (Otava, 1994) paljastaa, millaisia selviytymiskeinoja sisarussarja omaksuu selviytyäkseen alkoholisoituneen ja poukkoilevasti käyttäytyvän äidin kanssa. Siellä eivät ihmiset ainakaan tiedä, että äiti on erilainen”. ONGELMAT KOSKETTAVAT KOKO PERHETTÄ, JA SURULLISIMMILLAAN NUORI EI PYSTY NIISTÄ PUHUMAAN. Niistä on uskallettu kirjoittaa 1960-luvulta saakka, mitä ennen ongelmia käsiteltiin häivytetysti ja häveliäästi – mieluiten tyystin vaikenemalla. Kaarina Helakisan nuortenromaanin Lumikki Valkosen (Otava, 1992) päähenkilö Miljaa kiukuttaa, kun hänelle ei kunnolla kerrota henkisesti sairastuneen äidin tilanteesta, hyvä kun mainitaan edes ”sijoituspaikka”. Mutta sen hän tietää, että hänen oma elämänsä ”oli uutta ja omituista, paskamaisen yksinäistäkin”. (Otava, 1978). Pojan oma persoonallisuus katoaa, ja hän alkaa käydä tuhoisia keskusteluja mielikuvitusystävänsä Sebastianin kanssa, jonka äänen kuulee vain hän. Rohkeimpia ja varhaisimpia teeman tulkintoja on Margareta Keskitalon Tyttö Kuunarilaiturilla (WSOY, 1968). Sairaalloisen julman opettajan käytöksellekin kehiteltiin jos jonkinlaisia pehmentäviä selityksiä. KUKA MINÄ OLEN. Keskitalo uskalsi kirjoittaa niin köyhyydestä kuin henkisestä sairastumisesta. ISMO LOIVAMAA teos on dokumentaarinen ja tummasävyinen. KIRJOISSA KIPINÖI MYÖS TERVETTÄ KRITIIKKIÄ. ylävinjetti äidin vakava sairastuminen ja sairaalaan joutuminen käynnistää hyvien käänteiden sarjan
Johanna Auranheimo) kertoo ystävyyden voimasta ja lujasta lojaalisuudesta. Charlien vanhemmat eivät ymmärrä toipumisen raskautta eivätkä liioin mielenterveysongelmia. Valoisalta kirjassa tuntuu jo se, että tyttö tuntuu pääsevän eroon itsensä viiltelystä ja jaksaa ainakin parhaimpina hetkinä ajatella tulevaisuutta ja työn tekoa. Pinkku Pinskun kirja! Eroon viiltelystä Apua syömishäiriöön terveysohjaajan sekä työkkärin virkailijan, jonka äänestä ei yhtään tykkää. n > l Pienimuotoinen kirja esittelee erilaisia suhtautumistapoja hiukan kärjistetysti, mutta toiveikkuus säilyy sittenkin vahvimpana tunteena Charlien tarinassa. Hän luottaa siihen, että sairaalassa saadaan hoitoa, toivutaan ja opitaan pärjäämään syömishäiriön kanssa. Auroran luhistuminen kuvataan vaihe vaiheelta tehokkaasti. Aurora pyrkii täydellisyyteen niin koulussa kuin ulkoasuaan viimeistelevänä somevaikuttajana. Nostetta hän hakee lääkkeistä. Syömishäiriön takia osastohoidossa ollut Charlie altistuu jouluna sukulaisten kömpelöiden kysymysten ja asenteiden kohteeksi. Kirjassa kysytään, millaisia seurauksia pahoilla teoilla ja kiusaamisella on, ja miten niiden aiheuttamista raatelujäljistä pääsee eroon. Päähenkilö pyristelee ilman ystävyyden tukea, mieli täpösen täynnä raskaita muistoja. Trendikkäänä influensserina itseään pitävän tytön tarinassa on kiinnostava yhteiskunnallinen pohjavire. TOIPUMISEN VAIKEUS Kurosen kirjan päähenkilö pyristelee ilman ystävyyden tukea, mutta englantilaisen kirjailijakuvittaja Alice Osemanin pienoisromaani Charlien joulu (Tammi, suom. Vauraat vanhemmat eivät jaksa tyttärensä hyvinvoinnista kiinnostua. APUA ON TARJOLLA ”Miksi minusta tuli jotain, mitä toisista ei?” parikymppinen Tuulikki ihmettelee Emma Sofianna Söderholmin nuortenromaanissa Toisinaan valo hiipuu (Otava). Ainakin hän haluaisi olla ”kaunis ja kokonainen”. Tämän armahtavan ajatuksen varassa epävakaa tyttö uskaltautuu suunnittelemaan tulevaisuutta. Kirjan jännittävä juoni ei tähtää moraaliopetukseen, mutta yhden tärkeän neuvon se antaa: ”Tärkeintä on se, mitä tekee seuraavaksi”. Nuorukaisen vankin ja läheisin tukija on poikaystävä Nick. Perusteltua kritiikkiä tosin tälläkin kertaa kuullaan. Terapiajakso on päättynyt, ja seuraavaksi sitä voi saada vasta vuosien päästä. Kirja kommentoi viiltävästi somekulttuurin hurjimpia ilmiöitä. Anne kokee, että kurjat kokemukset oikeuttavat muhkeaan kostoon, mutta epäröinnin hetkellä hän ei enää tiedä mihin pyrkii kostollaan. Kirjan aikana Tuulikki tapaa terapeutin, ammatinvalintapsykologin, Psykologinen trilleri tarkentuu katkeroituneen ja kostonhalussa kiehuvan Annen lähikuvaksi. Terhi Rannelan ketjuuntuvista tarinoista koostuvassa Vaarallisessa kelissä (Otava) välähtää sitä vastoin melko apea kuva sosiaalityöstä – tai pikemminkin sen puutteellisista resursseista. Ihan kuin se olisi maailman kamalin asia”. Kirjassa asennoidutaan lähes myötämielisesti moniin auttamistavoista, mikä ei suinkaan ole tavallista nuortenkirjallisuudessa. ”Kukaan niistä ei muistanut ikinä mitään, joskus lunttasivat nimenkin papereista. Tuulikki on päässyt asumaan omilleen, mutta kovin vakaalta ja onnelliselta elämä ei tunnu. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 9.4.2024 15.19 9.4.2024 15.19. Harhainen ja kunnianhimoinen tyttö manipuloi ja venkoilee, ja loppunäytös on kamalaa luettavaa. Sitäkin tyttö miettii, miksei hän ole sellainen, jollaista hänestä toivottiin. Charlien pikkusiskokin kärsii kireästä ilmapiiristä: ”Vihaan sitä, miten ihmiset reagoivat, kun he kuulevat, että Charlie oli muutaman viikon osastopotilaana. Varsinkin sosiaalityö näytetään yleensä puhdittomana ja leipääntyneenä. Häkää raivostutti kertoa joka kerta uudestaan samat asiat.” LIIAN KUNNIANHIMOINEN TYTTÖ Pinja Sanaksenahon ja Sari Luhtasen nuortenromaani Aurora (Otava) vie lukijan piinallisen lähelle tytön harhaista maailmaa. Vähän syvemmin olisi vanhemmista voinut kirjoittaa, sillä nyt heilahdetaan nuortenkirjallisuuden kliseiden puolelle. Niiden avulla Charlie selviää ongelmistaan
Save the Date! Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 8.-9.10.2024 Tampere-talolla! Lisää tietoa päivistä www.lastensuojelupaivat.fi LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 10.4.2024 10.15 10.4.2024 10.15