Miltä kuulostaa: 10 000 euron ylimääräinen lapsilisä. Synnytyksen jälkeinen masennus on pitkä putki, jonka päässä ei näy valoa Lydia, 99, on Terijoen tyttöjä Lapsilta vaaditaan suurempaa yhteiskunnallista aktiivisuutta kuin aikuisilta Sukulaissijoitus toimii LM 4/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 4 • 2017 LM4_kansi.indd 1 14.3.2017 14.27. Anna ääni lapselle! Kylä työllisti lähes kaikki nuorensa Janari, 14, harrastaa orkideoita Mihin oheishuoltaja sitoutuu
PUISTO KOULU KOTIKUNTA MUSEO TEATTERI KIRJASTO KAUKALO URHEILUKENTTÄ PÄIVÄKOTI LAPSEN ARKI KUNTA PÄÄTTÄÄ Valtaosa kunnan palveluista koskee lapsia ja nuoria: katso, ketä äänestät! @AaniLapselle #äänilapselle lskl. /aanilapselle LM 4/2017 s.2 2 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s2.indd 2 14.3.2017 14.30
Hallitus tullee käsittelemään uudistuksen tarvetta puoliväliriihessään huhtikuussa. Pahimmillaan malli voi katkaista palveluketjuja ja heikentää palvelujen yhteensovittamista niissä perheissä, jotka ovat monenlaisten palveluiden ja tuen tarpeessa. ISOJEN UUDISTUSTEN VALMISTELUTYÖSSÄ kiire kannattaisi kesyttää. Huolellinen asian valmistelu ja puntarointi monesta näkökulmasta käsin kääntyisi lopulta lasten ja perheiden parhaaksi. Ja kiire näyttää vain lisääntyvän, kun asiasta käynnistyy julkinen keskustelu. Johtaako tämä nopeuden ja tehokkuuden ihannointi kiireen sävyttämään arkeen. Siinä suurin huoleni kohdistuu valinnanvapausmalliin, joka tarjoaa hyvinkin erilaisia mahdollisuuksia erityyppisille perheille. Ensimmäinen askel voisi olla kiireestä puhumisen lopettaminen, vauhdin hiljentäminen ja tietoisempi läsnäolo kanssakulkijoille. Mutta kiire oli silloinkin kaikilla ja kaikessa. Työikäisten suomalaisten arvioidaan viettävän eri medioiden parissa vuorokaudessa keskimäärin 7,5 tuntia. Syntyykö vielä ylimääräistä kiirettä, kun medioiden parissa vietetyn ajan lisäksi pitäisi liikkua, syödä terveellisesti, levätä ja hoitaa monenlaisia työtehtäviä. Hyvässä asemassa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen valinnanvapaus voi tuoda lisää mahdollisuuksia. 26) LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 3 LM4_s3.indd 3 16.3.2017 10.27. pääkirjoitus KESYTETÄÄN KIIRE Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja PERHEVAPAAUUDISTUKSESSAKAAN ei parane hötkyillä. Lastensuojelun Keskusliiton peräänkuuluttama pitkäjänteinen lapsija perhepolitiikka toteutuisi, jos uudistusten lähtökohtana olisivat lapsen yksilölliset tarpeet, perheiden moninaiset ja joskus nopeastikin vaihtuvat tilanteet sekä vanhempainvapaan kustannusten tasaaminen molempien vanhempien kesken. Sote-uudistus käy hyvästä esimerkistä. KIRJOITIN OMAN YLIOPPILASAINEENI monia vuosia sitten aiheesta Kiire, kiire, kiire. (s. Ennen oman näkemyksen selkiytymistä joudun perehtymään asioihin moneen kertaan ja tutustumaan asiantuntijoiden näkemyksiin. Tämäkin tärkeä uudistus vaatisi huolellista valmistelua, mutta nyt esillä olevat mallit rakentuvat pahimmillaan pelkästään työelämälähtöisesti. Poliitikot alkavat olla asiasta herttaisen yksimielisiä: investointi varhaiskasvatukseen on paras mahdollinen satsaus kansakunnan tulevaisuuteen. Ehkäpä meidän kannattaisi miettiä, miten omalla kohdallamme kesyttäisimme kiireen askel kerrallaan. Nykyaikana niin hyvässä kuin pahassa valttia on nopeus – ei niinkään harkinta, analyyttisyys tai menneestä oppiminen. Paras malli löytyy huolellisen lapsivaikutusten arvioinnin avulla. LM 4/2017 s.3 VIIME KUUKAUSINA ja vuosina on ollut erityisen vaikea pysyä selvillä politiikkojen puheista, päätöksistä ja suunnanmuutoksista. Totesin siinä varsin lyhyellä kokemuksellani, että useimmiten ei ole kiire minnekään ja että päädymme osittain itse aiheutetusti tilanteeseen, jossa kiire tappaa ilon ja kyvyn ajatella itsenäisesti. OMAN ARKENSA KIIRETTÄ voi kesyttää monin keinoin. Vaikka maailma on muuttunut, näyttää kiire pysyvän ja vievän pahimmillaan ojasta allikkoon
Maailman ihanin työpaikka Lastensuojelun Keskusliiton tavoitteena on olla maailman ihanin työpaikka. Perheystävällisyys tarkoittaa keskusliitossa erityisesti sitä, että työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet otetaan huomioon työpaikan käytännöissä ja joustomahdollisuuksissa. Lue lisää: . (s. Keskusliitossa on laadittu yhdessä visio siitä, millainen työyhteisön tulisi olla, jotta se olisi ihanin mahdollinen työpaikka työntekijöilleen: innostava, kannustava, hauska, joustava, osaava, avoin ja oikeudenmukainen. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. tiedot sivulta 66. 63) Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. vuosikerta Greta Martikainen ja Petrus Aalto Helsingin Rööperin päiväkodin esikouluryhmästä pohtivat kuntapoliitikon uraa. www.lskl.fi/keskusliitto/ perheystavallinen-tyopaikka . 76. Kts. Osana työyhteisön kehittämistä Keskusliitto on mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. LM 4/2017 s.4-5 HUHTIKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Teppo. Perheystävällisyys on kaikkien etu: • lapsen, jonka vanhemmat voivat hyvin ja jotka voivat joustavasti jäädä kotiin tarvittaessa • työntekijän, joka jaksaa paremmin ja kokee työnsä mielekkääksi • työnantajan, jonka työntekijät sitoutuvat tehtäviinsä, sairastavat vähemmän ja tekevät työnsä innokkaammin. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. www.parassyy.fi 4 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s4-5.indd 4 20.3.2017 10.13. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa
6. 6. 6. 4. 8. • 1. 3. 5. 1. 10. 10. 10. 8. 9. 2. 3. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 3. 9. 4. 8. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 6. 8. 42 Mihin oheishuoltaja sitoutuu. 9. 10. (s. 7. • 1. 4. 1. 3. 3. 10. 6. 2. Klovnit Mike (vas.) ja Zin kannustavat äänestämään. 7. 9. 2. 8. 8. • HELSINKI JYVÄSKYLÄ TAMPERE 1. 6) Eteläafrikkalainen mehiläinen surisee afrikaansiksi. 5. 5. 3. 6. 10. 2. 1. 4. 54) 1. 9. 9. 2. 6. 2. 4. 7. 45 Sukulaissijoitus toimii! 54 Eläimet puhuvat kielillä PALSTAT 2 Infografiikka: Valtaosa kunnan palveluista koskee lapsia ja nuoria 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden 28 Maailman lapsia: sudanilainen Lojien menetti äitinsä 60 Kuukauden kirjat: Klassikot 62 Lukijapostia 63 Lapset juttusilla: Greta ja Petrus 64 Palvelukortti 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Heikki Hiilamon kolumni 67 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 21. 6. 10. 9. 2. 7. 8. 3. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 7. 7. 2. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 3. 7. 4. 7. (s. 4. 7. 2. 1. • 1. 9. 8. 8. 1. 5. 9. 2. osa: Teppo Heiskanen Mm. 5. 3. 4. 10. 4. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 3. 9. 7. • IITTI LESTIJÄRVI LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 5 LM4_s4-5.indd 5 20.3.2017 14.05. 6. 10. LM 4/2017 s.4-5 KUUKAUDEN HENKILÖT 12 Erika Hast selätti synnytyksen jälkeisen masennuksen 18 Lydia von Koch-Haaksalo täyttää heinäkuussa 100 vuotta 30 Niklas Huopalaisen rankoissa elämänvaiheissa on auttanut ruoka 52 Orkideat veivät Janari Rahun mukanaan KYLISSÄ JA KAUPUNGEISSA 34 Lestijärvellä maksetaan hulppeaa ”lapsilisää” 48 Espanjassa lastenhoitajat ovat yleensä maahanmuuttajia tai siirtolaisia 56 Iitin Vuolenkoskella lähes kaikki nuoret ovat työllistyneet kylän oman työpalvelun kautta PAINAVAA ASIAA 40 Lasten osallisuus: Miksi aikuiset sanelevat, millaisista asioista lapset saavat päättää. 6
Näytelmän ydin on ihmisen kaipuu parempaan elämään. Jos jotkut ovat miettineet yhteiskunnallista vaikuttamista näin kuntavaalien alla, niin juuri Vasama ja Ruuskanen. He yrittävät punnita oman äänensä antamista tästä näkökulmasta, vaikka äänestäjä ei voikaan olla aivan varma siitä, kuinka poliittinen koneisto sitä käyttää. 7 KaupunkiJamboree 7 Venäjä 11 Vertaistuki TE RO A H O N EN K U N TAVA A L I T olla yhteinen, vaikka äänestäisimme eri puolueita, sanoo Timo Ruuskanen alias Zin. Päähenkilöt, Riika ja Topi Romppanen käyvät vetämässä punaisen viivan vaalilippuun haaveillen jatkossa heillekin liikenevän ”ruokaa, juomaa, vaatteita ja nautinnoita”. Se on paitsi ihmisen perusoikeus, myös perusvelvollisuus. He ovat nimittäin parhaillaan Suomen-kiertueella Ilmari Kiannon Punainen viiva -näytelmällä, jonka aikana klovnikaksikko vie katsojan sanan, haitarin ja kitaran voimalla sadan vuoden taakse Kainuun korpeen ensimmäisten eduskuntavaalien kynnykselle. – Minusta olisi tärkeää, että ihmiset jaksaisivat haaveilla ja ajatella, että me voimme jotenkin vaikuttaa yhteiskunnallisesti, tehdä asioista parempia ja pyrkiä niitä kohti. 6 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s6-11.indd 6 16.3.2017 12.22. LM 4/2017 s.6-11 – Äänestäminen on keskeinen keino osallistua ja vaikuttaa. He toivovat poliitikkojen katsovan asioita pidemmällä tähtäimellä kuin päivänpolttavien kysymysten kautta. Kaikkien kyllä kannattaa mennä äänestämään! sanoo teatteriklovneriaan erikoistuneen Red Nose Companyn näyttelijä Tuukka Vasama alias Mike. sivuilla mm. Näytelmä muistuttaakin, että se mistä haaveilemme nyt, saattaa olla todellisuutta HAAVEISTA TOTTA. Se pyrkimys voi tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Vaikkapa sitä, millainen olisi sinun unelmiesi Suomi sadan vuoden kuluttua. Toivon ihmisten ajattelevan, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on oleellista, sillä kaikkien on tärkeää yrittää tehdä tästä maailmasta parempi. Taiteensa kautta klovnikaksikko haluaa saada ihmiset kysymään ja ajattelemaan. sadan vuoden päästä. – Ajattelen samansuuntaisesti. Zin (vas.) ja Mike. . Nykypolitiikan lyhytjännitteisyys harmittaa Ruuskasta ja Vasamaa. Ettemme olisi vain tuuliajolla, vaan voimme toivoa asioita tapahtuviksi, sanoo Ruuskanen.
Taide&kulttuuri-laakso tarjoaa taide-elämyksiä ympäri kaupunkia ja Yhteiskunta&kansainvälisyys-laakso antaa puheenvuoron lapsille ja nuorille. LM 4/2017 s.6-11 Vuonna 2014 kansainvälisen adoption kautta Suomeen tuli 142 lasta, vuonna 2016 enää 58 . Väkivallalla on taipumus uusiutua ja lapseen kohdistuva väkivalta jättää syvät jäljet, sanoo Kuokkanen. Laitteilla maksamista voi hallita myös rajoituksilla ja estoilla. – Valitettavasti kyseinen lakimuutos vie asiaa monta askelta taaksepäin. . Venäjä otti askeleen taaksepäin . Niinistö haluaa, että Suomessa kaikki pidetään mukana, ja jos jotakuta kiusataan, hänet otetaan takaisin porukkaan ja kannustetaan eteenpäin. kaupunkijamboree.fi M AT TI PO RR E / TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N KA N SL IA ” Kätilöinä meillä on aidosti mahdollisuus muuttaa maailmaa, yksi nainen ja perhe kerrallaan. Ilmoittautua voi os. Osallistujat pääsevät seikkailemaan neljään ohjelmalaaksoon: Tiede&ympäristö-laaksossa tutkitaan eri tieteenalojen asiantuntijoiden johdolla luonnontieteen ja historian ilmiöitä ja Liike&hyvinvointi-laaksossa kokeillaan erilaisia liikuntalajeja. Hämeenlinna kutsuu kylään . VÄLTÄ YLLÄTTÄVÄT PELILASKUT Mobiililaitteita ja pelikonsoleita käytetään nykyään myös maksamiseen, ja useat lasten käyttämät ilmaisetkin pelit sisältävät maksullisia lisäominaisuuksia. ” Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Kätilölehdessä. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 7 LM4_s6-11.indd 7 16.3.2017 12.22. Hämeenlinnan kaupunki kutsuu kylään kaikki suomalaislapset 31.7.–3.8. Aiemmin fyysinen pahoinpitely oli Venäjällä rikos. Ei-toivottuja peliostoja on tapahtunut useissa lapsiperheissä. Toistuvasta läheisen pahoinpitelystä joutuu edelleen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tammikuussa Venäjän duuma hyväksyi kuitenkin lakimuutoksen, jolla lievä perheväkivalta siirrettiin rikoslaista hallinnolliseksi rikkomukseksi. Silloin järjestetään KaupunkiJamboree, joka on 10–18-vuotiaille suunnattu voittoa tavoittelematon lasten ja nuorten tapahtuma. . Kilpailuja kuluttajavirasto on julkaissut verkossa lyhytanimaation Yllättävät pelilaskut voi välttää, joka ohjeistaa vanhempia tutustumaan peleihin etukäteen: kun tuntee pelin idean, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet, yllätysmaksujen riski vähenee. www.lskl.fi > Blogi ST O CK SN A P ST O CK SN A P CO LO U RB O X Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käynnisti yhdessä Diandran ja Robinin kanssa #kannustusryhmäkampanjan kiusaamisen suitsimiseksi maaliskuussa Helsingin Mellunmäen Me-talolla. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkasen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että ensikertalainen saa pahoinpitelystä pääsääntöisesti sakkorangaistuksen
– Perheentalossa on huomioitu erityislapset ja -perheet sekä monikulttuuriset perheet. Toimintaa ja tutustumista -illoissa on aluksi ohjattua toimintaa ja lopuksi vanhempien vapaata seurustelua. Perheentalo toimii 20 yhteistyökumppanin voimin ja sen toiminta on hyvin verkostomaista. LM 4/2017 s.6-11 tieto TULVA Kuopioon on avautunut uusi matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille perheille. Ensimmäisten toimintaviikkojen aikana käytössä on ollut lapsia aktivoivia palautevälineitä, kuten tunnepalloja. Niiden naamojen avulla voi ilmaista harmitusta ja naurua, hymyä ja hämmästystä. Lapset saavat valita myös kirjallisista palautelomakkeista hymynaaman tai surunaaman. A N N I JÄ Ä SK EL Ä IN EN KUOPION PERHETALO 8 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s6-11.indd 8 16.3.2017 12.22. Taustalla on ajatus terveysasioiden opettamisesta ja lääkäripelon vähentämisestä. siten, että tilat ovat esteettömät ja niissä käytetään paljon kuvallista ohjeistusta, kertoo projektikoordinaattori Maarit Mykkänen Savon Vammaisasuntosäätiön Lastu-projektista. Perheentalon toiminnassa korostuu lasten ääni: toimintaan osallistuvilta lapsilta kysytään kokemuksia ja mielipiteitä. Perheentalolla on pidetty myös perheraatia, jossa yhteistyökumppaneina toimivat opiskelijat kyselivät perheiltä ja lapsilta toiminnallisen tekemisen kautta mielipiteitä Perheentalon toiminnasta. Tukiviitotut satuhetket ovat alkaneet sekä Perheentalolla että kirjastoissa. Vanhempi voi kirjoittaa lomakkeeseen oman palautteensa. Tämä näkyy mm. Esim. iltaja viikonloppuaukioloa toivotaan enemmän, ja toukokuussa käynnistämmekin lauantaitoiminnan. Lapset voivat viedä Nalleneuvolaan terveydenhuollon opiskelijoiden tutkittaviksi nallejaan ja nukkiaan tai kertoa vaikka omista vaivoistaan. – Palautteessa on ollut pääasiassa hymynaamoja, mutta kehitysehdotuksiakin on tullut. Hallinnollisesti toiminnasta vastaavat Savon Vammaisasuntosäätiö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sekä Pelastakaa Lapset. Kauppakeskus Apajan tiloissa toimiva Kuopion Perheentalo tarjoaa avointa leikkitoimintaa ja MLL pitää siellä perhekahvilaa
LM 4/2017 s.6-11 Järjestöt korostavat yhteistyötä Järjestöt ovat huolissaan sosiaalija terveysjärjestöjen asemasta soteja maakuntauudistuksessa. ”On tärkeää, että on koti” Kun sijaisperheissä asuvilta lapsilta kysyttiin, mikä on kodin merkitys, he vastasivat: On tärkeää, että kotona • saa ruokaa tarpeeksi • on vaatteita • on lämmintä • ei satuteta ketään • saa nukkua rauhassa • on hauskaa ja voi olla iloinen • ei tarvitse olla yksin. Uskonto ja lapsen etu voivat olla ristiriidassa Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on jättänyt opetusja kulttuuriministeriölle aloitteen, joka toteutuessaan antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua siihen, miten lapsen oikeudet toteutuvat uskonnollisissa yhteisöissä. Kasvaminen tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä voi johtaa mielenterveysongelmiin ja perheenjäsenten välien katkeamiseen. Uskontojen uhrien tuki UUT ry on koonnut lasten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia ilmiöitä uskonyhteisöissä. ” Vanajan avovankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen naisvankien asemasta Haaste-lehdessä. Lastensuojelun Keskusliitto, katsovat, että maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamiseksi sote-järjestämislakiin tarvitaan kirjaus yhteistyövelvoitteesta järjestöjen kanssa. Toiminnanjohtaja Joni Valkilan mukaan joissakin uskonyhteisöissä lapset altistuvat voimakkaille peloille. maailmanloppua, helvettiin joutumista tai perheestään eroon joutumista. Nuorista 83 % suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, mutta maailman tulevaisuuteen vain 25 % . – Hanke pyrkii ohjaamaan vanhempaa, jotta hän löytäisi omat voimavaransa ja nauttisi vanhemmuudesta sen iloineen, murheineen ja kaikkine sävyineen, kuvaa dosentti Nina Sajaniemi. JU U SO PA RT TI ST O CK SN A P LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 9 LM4_s6-11.indd 9 20.3.2017 10.18. Lue Valkilan Lapsen Maailmassa (2/2015) julkaistu koskettava haastattelu lehden verkkosivuilta! . www.uskontojenuhrientuki.fi > Tietoa > Selvitystyöt M O ST PH O TO S Yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoilla pikkupotilaat voivat hieraista silmiään, kun klovnitohtorit astuvat huoneeseen: sairaalaklovnit ovat saaneet ihkauudet asut 15-vuotisen toimintansa kunniaksi. Järjestöjen mukaan on myös välttämätöntä, että matalan kynnyksen tukimuodoille ja avopalveluille turvataan maakuntien toiminta-avustukset rahapelituottojen rinnalla. Myös aikuisten poikkeava käytös hurmoshenkisissä tilaisuuksissa voi pelottaa. – Elokuville asetetaan ikärajoja, mutta kukaan ei valvo uskonyhteisöjen pelottavia saarnoja, sanoo Valkila. Kilpailu ratkeaa loppuvuodesta 2017. Helsinki Challenge -tiedekilpailun semifinaalissa on mukana kehitteillä oleva Parental Box -nettipalvelu, joka haluaa pelastaa jokaisen lapsiperheen uupumasta ja parisuhteen nuupahtamasta henkisellä äitiyspakkauksellaan. Yleisöä toiminnalla on vuositasolla noin 44 000 henkeä. LAPE-muutosohjelman ohjausryhmän järjestöjäsenet, mm. Sijaislasten ajatuksia kodista koottiin Yhdessä koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -kiertueella. Lapset saattavat pelätä mm. HENKINEN ÄITIYSPAKKAUS Kaipaatko perinteisen äitiyspakkauksen rinnalle aineettomampaa tukea. Ajatukset esitettiin maaliskuussa Tampereella pidetyssä Näkyvissä?!-seminaarissa. ” Harvoin lapset jäävät siviiliin huolehtivan puolison kanssa vaan joutuvat lastensuojelun toimenpiteisiin
– Mediakasvatus on yksi Mastolan painopisteistä, museopedagogi Ulla Aaltio kertoo. kouluterveydenhoitajille ja kuraattoreille. Laita ittes likoon -dokumentit kertovat kolme tarinaa unelmien toteuttamisesta. Entä jos vanhemmat juovat liikaa tai ovat eroamassa. INA RUOKOLAINEN Jatkuuko menestystarina. He olivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomen ulkopuolella. Filmi esitetään päättäjille mm. Filmi soveltuu hyvin myös esim. Remontoitu museo aukesi helmikuun lopussa yhä toiminnallisempana. LM 4/2017 s.6-11 tieto TULVA Dokumentteja lapsille Yle Areenasta löytyy laaja kokonaisuus lapsille ja nuorille suunnattuja lyhytdokumentteja. Tässä Keski-Aasiassa esiintyvässä ilmiössä aikuiset miehet käyttävät alaikäisiä poikia seksuaalisesti hyväkseen. www.lastensivut.fi Ihmiskaupan uhreina myös lapsia Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin Suomessa viime vuonna 21 uutta alaikäistä asiakasta. Joukossa on sekä seksuaaliselle että työvoiman hyväksikäytölle altistuneita. Lahden Radiomäki on oikea paikka valtakunnalliselle museolle, joka esittelee radion, tv:n ja sähköisen viestinnän historiaa. Vedenneito kertoo luonnossa liikkumisesta 360-kameralla toteutetun luontomaisemakäyttöliittymän avulla. 1935 rakennetulla suurasemalla näkee yhä vanhoja lähettimiä. Mitä lastenohjelmia tuli ennen Pikku Kakkosta. 1927 rakennetut mastot muistuttavat Eiffel-tornia. Miten toimii puhelin, jonka numerolevyä pitää pyörittää. Alle 3-vuotiaiden lasten vakavista tapaturmista 70 % tapahtuu kotona. Näin kysyy Itlan tuottama Lasten Suomi sata vuotta -filmi, joka esittää suomalaisen lapsuuden historian käänteitä itsenäisyyden aikana. This is me -dokumentissa etsitään keinoja nuorten tyttöjen itsetunnon kohottamiseen. Filmi löytyy Itlan YouTube-kanavalta suomeksi ja ruotsiksi. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kokouksessa huhtikuussa, SuomiAreenalla Porissa heinäkuussa ja Hämeenlinnan juhlaseminaarissa Lapsen oikeuksien päivänä marraskuussa. IT LA /L A ST EN SU O M I SA TA VU O TT A IN A RU O KO LA IN EN ST O CK SN A P 10 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s6-11.indd 10 16.3.2017 12.22. Chromakey-studiossa saa tuntumaa oikeaan ohjelmantekoon, kun esiintyjä voidaan teknisesti sijoittaa Lahden Suurmäen nokalle. Jatkuuko suomalaisen lapsuuden menestystarina. ” En suostunut [sikiö]seulontaan, sillä liikuntavammani on luonteeltaan sellainen, ettei se periydy, eikä minua olisi haitannut yhtään, vaikka lapseni olisikin ollut jollain tavoin vammainen. . ” Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen Kynnys-lehdessä. Interaktiivinen Dinnertime 360 tutustuttaa Suomessa asuvien, eri kulttuureista tulevien perheiden ruokakulttuuriin ja sitä kautta heidän tarinoihinsa nyky-Suomessa. koulujen vanhempainiltojen käyttöön. OMAT SIVUT LAPSILLE Mihin lapsi voi ottaa yhteyttä, jos häntä kiusataan koulussa. omasta hevosesta unelmoiva koruntekijä Arvi Martikainen, 11. Näköiskappale maston huipusta on yksi niistä esineistä, joita uusitussa museossa saa kokeilla. Bacha Bazi -ilmiön kohteeksi. Sivusto toimii myös välineenä lapsen oikeuksien opettamisessa, ja sieltä löytyy paljon sisältöä myös esim. Ohjelmantekoon Mastolaan Haluatko kiivetä 150 metriä korkeaan Lahden radiomastoon. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on julkaissut alakouluikäisille suunnatun verkkosivuston, jossa kerrotaan lapsen oikeuksista erilaisten hahmojen kautta. Siihen ei irtoa lupaa, mutta ”huipulle” pääsee Radioja tv-museo Mastolassa. Mukana on mm. Ilman huoltajaa kotimaastaan pakenevat alaikäiset ovat altistuneet myös ihmissalakuljettajien hyväksikäytölle. Sivuilta löytyy myös vinkkejä huoliin ja ongelmiin sekä tietoa palveluista, joihin lapsi tai nuori voi ottaa yhteyttä. Auttamisjärjestelmään on tullut useita poikia, jotka ovat joutuneet ns
Varsinkin, jos lapsi on pieni ja hän on vastikään saanut autismidiagnoosin, vanhemmat voivat olla hyvin hämmentyneitä. Erityisesti autistisille lapsille järjestettyihin tilaisuuksiin on helppo mennä, kun ei tarvitse miettiä, mitä muut ihmiset ajattelevat, kun kaikki ovat samassa tilanteessa. Mutta sitten, kun suuri hätä iskee ja voimat ovat lopussa, apua ei välttämättä saa saman tien. Jos tuntuu, että tarvitsette apua, pyytäkää sitä heti! Sen saaminen saattaa kuitenkin kestää. Jos lapsi vaikkapa nukkuu huonosti ja vanhempi valvoo öisin, aluksi voi tuntua, että kyllä tästä selvitään. 26. Vanhempia auttaa, kun kuvailen omien lasteni kehitystä ja meidän elämäämme, joka on tavallista ja iloista. Esimerkiksi Espoossa on kerran kuussa autistisille lapsille varattu HopLopvuoro ja pääkaupunkiseudulta löytyy myös temppujumppia, erityismuskaria ja uimavuoroja. Vertaisosaajiin saa yhteyden Autismija Aspergerliiton nettisivuilla olevan lomakkeen kautta. . Millaisiin pulmiin perheet kaipaavat eniten tukea. Diagnoosi itsessään kun ei kerro mitään siitä, kuinka lapsi vuosien varrella kehittyy. Millaisia vapaa-ajanharrastuksia pääkaupunkiseudulla on tarjolla autistisille lapsille. Omista kokemuksista on hyötyä, kun vantaalainen Pia, 36, tapaa autismidiagnoosin saaneiden lasten vanhempia Arjessa alkuun -vertaisosaajana. Lue autismitutkimuksesta s. www.autismiliitto.fi > Toimintaa ja tukea > Vertaistuki PS. Niinpä olen antanut vanhemmille arjen käytännön vinkkejä, tietoa tuista ja vertaistukea. Myös Helsingissä on vertaistapaamisia. VERTAISOSAAJA ANTAA TUKEA JA TIETOA LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 11 LM4_s6-11.indd 11 16.3.2017 12.22. Kuopus Nina, 2,5, sen sijaan hämmästyttää vanhempiaan kehittymällä oppikirjoista tuttua tahtia. Kannattaa siis ennakoida. LM 4/2017 s.6-11 LI IS A H U IM A . Vantaalla pidetään kerran kuussa Äitien ilta -vertaistukitapaaminen. Meiltä vertaisosaajilta saa tukea silloin, kun autismin kirjon diagnoosi on vielä tuore. Hänen omilla pojillaan, Tuomolla, 8, ja Leolla, 6, on autismin kirjoon kuuluvia diagnooseja. Mikä on paras neuvosi autistisen lapsen vanhemmille
LM 4/2017 s.12-23 12 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 12 16.3.2017 13.28
MINNA HOTOKKA kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 13 LM4_s12-23.indd 13 16.3.2017 13.28. ”Synnytyksen jälkeinen masennus on kuin pitkä putki, jonka päässä ei ole valoa.” Pitkän taistelun jälkeen valo palasi. LM 4/2017 s.12-23 ›› Erika Hast on teatteriohjaaja ja äiti, joka halusi tappaa itsensä
30. 14 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 14 16.3.2017 13.28. raskausviikolla Erika joutui pahoinpidellyksi hääjuhlassa, jossa päihtynyt mies ärsyyntyi hänen raskaudestaan. Erika oli vaikuttunut siitä, että Canth oli uskaltanut tarttua aikansa suureen tabuun. Hän luki kirjailijan vuonna 1895 kirjoittamaa näytelmää Tampereen yliopiston pääsykoetta varten. Tämä näytelmä minun pitää ohjata, kunhan minulla on aiheesta omaa sanottavaa, päätti Erika. ”TAJUSIN, ETTEI PÄÄ PYSY MUKANA KIVUSSA.” ” Kysyin mieheltäni, voidaanko jättää vauva sairaalaan. Anna Liisa kertoo nuoresta naisesta, joka surmaa synnyttämänsä aviottoman lapsen. Hyökkäys aiheutti posttraumaattisen stressireaktion, joka kesti koko Erikan loppuraskauden. Aika perheen perustamiselle oli otollinen: molemmat olivat valmistuneet ammattiin, ja naimisiinkin oli ehditty. Hän ei arvannut, miten tuskallisen tien joutuisi kulkemaan ennen kuin olisi niin pitkällä. LM 4/2017 s.12-23 M inna Canth oli kyllä kova mimmi, ajatteli parikymppinen Erika Hast. KYMMENEN VUOTTA MYÖHEMMIN Jyväskylässä asuva Erika ja hänen miehensä alkoivat odottaa vauvaa
Tuoreet vanhemmat eivät löytäneet sanoja, joilla olisivat kertoneet tilanteesta läheisilleen. Erikalla oli vakava synnytyksen jälkeinen masennus. Läheiset eivät tienneet, miten voisivat olla avuksi. Pian monitorin ruudulla alkoi vilkkua varoituskolmio. Hän kuvailee, että oli kuin kuplassa uima-altaan syvässä päässä. Viivakoodit menevät sekaisin, eikä mistään ota selvää, mitä missäkin laatikossa oli. Mahollisimman isolla kivulla.” Kun perheeseen tuli vieraita, Erika kokosi itsensä. Eihän hän mitään lasta ollut synnyttänyt. Erika vajosi päivä päivältä yhä syvemmälle pimeyteen. Psykologi arvioi, että kyse on hormonien heittelystä, ei masennuksesta. Kun lapsen yksikuukautisneuvola koitti, Erika ei enää ottanut kontaktia keneenkään. Erika pohti, voisiko koskettaa pienokaista. Äitiyden ensimmäiset päivät täyttyivät kyynelistä. Hänen kehonsa kuitenkin luuli, että raskaus jatkui edelleen. Värit katosi, maut katosi, mie en saanu syötyä, ruoka oli ku olis pahavia ollu suusa.” Pahinta olivat itsetuhoiset ajatukset, jotka pyörivät mielessä joka päivä. TUOREEN ISÄN OLI PAKKO jäädä pois töistä, jotta hän voisi huolehtia vauvasta. Yksi kätilöistä ihmetteli hänen vointiaan, mutta muut taputtelivat olalle ja lohduttivat: kaikki johtuu vain hormoneista, kyllä se menee ohi. Henkilökunta onnitteli terveestä poikavauvasta. Pariskunta pääsi neuvolasta suoraan psykiatriseen päivystykseen. Kätilö vei Erikan toimistotilana käytettävään valmisteluhuoneeseen ja sulki oven perässään. Neljäntenä päivänä synnytyksestä Erikalta katosi makuaisti ja hän lakkasi syömästä. Heti kun ovi vieraiden jäljessä sulkeutui, hän romahti lattialle itkemään. Mies joutui seuraamaan avuttomana vierestä, kuinka vaimo katosi henkisesti näkyvistä. Miksi en kykene olemaan sellainen kuin pitäisi, hän mietti. Erikan oli vaikea ymmärtää, mitä oli tapahtunut ja minkä takia. Sitten tulee maanjäristys, joka pudottaa kaiken lattialle. Mie halusin kuolla semmosella tavalla, joka satuttais kaikista eniten. Napanuora oli kiertynyt lapsen kaulan ympärille, ja hän oli nyt toipumassa vastasyntyneiden teho-osastolla. Kupla, jonka vanki hän oli tuntenut olevansa, oli puhjennut. Kun neuvolan terveydenhoitajakaan ei ottanut Erikan oireilua vakavasti, aviomies korotti äänensä. Mie halusin paeta, mie halusin kuolla. Erika ei osannut kaivata lastaan. Yövuorossa oli kokematon kätilö, joka kielsi synnyttäjää soittamasta miehelleen. – Ensin kaikki tavarat ovat hyllyillään omissa laatikoissaan. Erika ymmärsi, mitä sanat merkitsivät: vauva oli syntynyt. Kun poika tuotiin hänen luokseen, hän torjui tämän. Synnytyssaliin pääsemistä pitäisi kuulemma odottaa, koska kaikki salit olivat varattuja. Erika kysyi mieheltään kotiutumispäivänä. ”Joka aamu mie heräsin ja mie olin viallinen. Sairastuneen korvissa sanat kuulostivat hirvittäviltä. Kyllä minä varmaan voin, hän päätti ja ojensi kätensä. Olin niin huonossa kunnossa, että pyysin miestäni tappamaan minut. Synnytyssalissa Erika sai epiduraalipuudutuksen, jonka yhteydessä vauvan päähän laitettiin elintoimintoja mittaava anturi. Hän vertaa mieltään suuren tavaratalon varastoon. ”Ja iltasin se aina tuli. Psykiatri oli ensimmäinen, joka tajusi, mistä on kyse. – Pieni vauva sylissä on aika vaikea sanoa kenellekään, että anteeksi, haluaisin tappaa itseni. Mie touhusin vain kaiket päivät. Hyvin äkkiä tajusin, ettei pää pysy perässä siinä kivussa. – Lopulta joku havahtui siihen, että olin siellä, ja sain soitettua mieheni paikalle. Erikasta tuntui siltä kuin hän olisi herännyt. Sellainen tulee ihmisestä, jos hänestä imetään kaikki ilo pois. Erikan mieleen on jäänyt päivä, jolloin hän pötkötteli sängyssä ja katseli lastaan, jonka mies oli tuonut hänen viereensä. Voidaanko jättää vauva sairaalaan. Onneksi lääkitys taittoi jo muutamassa päivässä ahdistukselta pahimman terän. – Pystyin näkemään, mitä pinnalla tapahtuu, ja kuulin ääniä, mutta se kaikki oli jossain tavoittamattomissa. Mie en uskaltanut surra, mie en uskaltanut olla ilonen. Tavalliselle psykiatriselle osastolle Erika ei halunnut, koska sinne ei saanut ottaa vauvaa mukaan. – Supistukset olivat pitkiä ja ne tulivat muutaman sekunnin välein. Erika virui siellä useita tunteja sietämättömissä kivuissa. Mie olin kuin tyhyjä kuori. Erika ei päässyt sairaalahoitoon, koska kaupungissa oli synnytysmasennusta sairastaville äideille vain yksi vuodepaikka. SYNNYTYSMASENNUS OLI TEHNYT ennen niin järjestelmällisestä Erikasta ihmisen, joka ei pystynyt ajattelemaan loogisesti. HÄDÄSTÄÄN ERIKA YRITTI kertoa psykologille, joka oli hoitanut häntä pahoinpitelyn jälkeen. ›› LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 15 LM4_s12-23.indd 15 16.3.2017 13.28. He kehottivat Erikaa piristymään ja yrittivät lohduttaa sanomalla, että tämä on lapselleen paras äiti. Siivosin, leivoin, mutta silti mie upposin, upposin koko ajan syvemälle. Mie halusin vaan juosta pimiäsä tielle ja maata siellä oottamassa autoa tai rekkaa tai ketä tahansa ku tulis ja ajais ylitte ja lopettais kaiken. Lääkäri luki verinäytteen tulokset ja tokaisi: hätäsektio! JO HERÄÄMÖSSÄ ERIKA TIESI, ettei kaikki ole kunnossa. Keinotekoisesti käynnistetty synnytys, joka päättyi ikään kuin väärällä tavalla, oli sotkenut kehoni ja mieleni täysin. LM 4/2017 s.12-23 Huono tuuri jatkui synnytyksessä, joka piti käynnistää lääkkeellisesti. – Siinä oli kammottava ristiriita, jota en osannut selittää kenellekään
Lopulta hän makasi pitkiä aikoja keittiön lattialla itkemässä. Yhtäkkiä muisto omasta traumaattisesta synnytyskokemuksesta puski pintaan ja Erika sai paniikkikohtauksen. Muutaman kuukauden kuluttua onni vaihtui suruun, kun Erikan äiti kuoli yllättäen. LM 4/2017 s.12-23 VÄHITELLEN LÖYTYI ILO arkisista asioista. ÄIDIN KUOLEMA, työssäkäynnin yhdistäminen kahden vaippaikäisen hoitamiseen ja kodin iso remontti olivat koetelleet Erikan jaksamista jo kuukausia. Puolen vuoden kuluttua synnytyksestä Erika palasi töihin ja otti vauvan mukaansa. – Vasta silloin sain rehellisen anteeksipyynnön sairaalalta. – Taiteilijana tunnen, että minulla on tarve tehdä työtä. Kun Erika marraskuussa 2012 meni synnyttämään tytärtään, kokemus oli aivan erilainen kuin ensimmäisellä kerralla. Miestä huolestutti, uusisiko masennus, mutta Erika oli valmis ottamaan riskin. ” Vaatii rohkeutta, että äiti osaa sanoa, jos hän tarvitsee apua. Erika alkoi hoivata poikaansa ja ottaa hänestä valokuvia. Sitten tuli kevät, ja Erikan terveys romahti. Hän tuli raskaaksi saman tien. Erika Hastilla on kaksi lasta: 6-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. Erikan päässä tavaratalon varasto oli jälleen kaaoksessa. – En masentunut! Kun pääsin osastolle, halusin nähdä vauvan, ja se oli ihanaa. Kätilö ymmärsi Erikan pelot ja sai järjestettyä hänelle sektion. Näytti siltä, että perhearki pääsisi asettumaan uomiinsa. Terveydenhuollon ammattilaiset seurasivat odottajan vointia herkeämättä. Erika ei voinut kuin toivoa, ettei vauva kärsisi hänen stressistään. SYNNYTYSPELKOPOLIKLINIKALLA Erika ilmoitti, että haluaa käydä aiemman synnytyksensä perinpohjaisesti läpi. Puolivälissä raskautta Erika katsoi televisiodokumenttia synnytyksistä, jotka sujuivat hyvin. 16 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 16 16.3.2017 13.28. Vaikeimpina hetkinään Erika ajatteli, että tappaa itsensä, kunhan lapset kasvavat vähän isommiksi. Erika otti lääkkeensä ja kävi säännöllisesti psykiatrisen sairaanhoitajan juttusilla. Kun vauvavuosi läheni loppuaan, Erika alkoi haaveilla toisesta lapsesta. – Osa masennuksessa hyllyiltä pudonneista tavaroista oli ollut jo paikoillaan, mutta silloin ne tulivat lopullisesti alas, ja hyllytkin kaatuivat. Teatteri oli pakopaikka, jossa ahkeroiminen vei ajatukset pois sairaudesta. Se oli siellä tavaratalon hyllyssä omassa laatikossaan. ” Sairaala myönsi, että synnytykseni oli hoidettu huonosti. Se tarve ei missään vaiheessa poistunut minusta. Lääkäri diagnosoi loppuunpalamisen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Puoliso tarkkaili Erikan vointia huolestuneena, mutta mitään hälyttävää ei ilmennyt. He myönsivät, että synnytykseni oli hoidettu huonosti. Hän tajusi, ettei pysty synnyttämään
Myös kaksisuuntainen mielialahäiriö on ahkeran liikunnan ja oikean ruokavalion ansiosta niin hyvässä tasapainossa, ettei lääkitystä tarvita. – Riittävä äitiys on hyvää äitiyttä. – Minua helpottaa se, että äiti-lapsisuhteelle voi tehdä jotain joka päivä. Terveydenhuollon ammattilaisten pitää hänen mukaansa terästäytyä ja lopettaa hormoneista hokeminen. Erika päätti tehdä klassikosta tulkinnan, joka puhuttelee nykyajan katsojaa. BURN OUTIN JÄLKEEN Erikalle valkeni, mitä hän haluaa ammatillisesti. Kaikki muu on plussaa. Teatterissa täytyy tehdä omalla persoonalla töitä: ei voi olla erillistä työja siviiliminää. KOULUTUKSELTAAN FM ja teatteriohjaaja. Siitä selviää ja ilo palaa, mutta se vaatii hoitoa. Terapia oli raskas kokemus, mutta se auttoi saamaan pään takaisin toimintakykyiseksi. LM 4/2017 s.12-23 Erika Hast SYNTYI 1979 Kemissä. Se vapautti minua taiteilijana ihan hirvittävästi. Näyttelijöitä ohjatessaan Erika pystyy näkemään samaan aikaan kymmeniä vaihtoehtoja, mikä on samaan aikaan sekä hyödyllistä että kuormittavaa. ERIKA ON MUREHTINUT, miten hänen sairautensa on vaikuttanut hänen ja esikoisen suhteeseen. Se on kuin pitkä putki, jonka päässä ei ole valoa. Tärkeintä on oma jaksaminen ja järjissään pysyminen. Ohjaaja tiedostaa, että vakavat sairaudet ovat muuttaneet hänen persoonaansa. Eivät ne samaan järjestykseen menneet, ja suurin osa heitettiin roskiin. On hienoa, jos lapsensa kanssa jaksaa touhuta aamusta iltaan, mutta pakko ei ole. ”Se on niin lähellä oikeaa elämää.” MOTTO: Epäonnistu, epäonnistu uudelleen, epäonnistu paremmin. Hän halusi puhua kielellä, jolla pääsee läpi synnytysmasennuksen torjunnasta. n Kursivoidut sitaatit ovat Erika Hastin omia kokemuksia, jotka hän kirjoitti Minna Canthin Anna Liisa -näytelmään päähenkilön monologeiksi. Opiskelee työn ohessa liiketaloutta ja johtamista Jyväskylän ammattikorkeakoulussa: ”Haluan joskus johtaa ammattiteatteria”. Erikasta on huolestuttavaa, ettei synnytyksen jälkeistä masennusta välttämättä vieläkään osata mieltää sairaudeksi. TAITEELLISTA VAPAUTUNEISUUTTA Erika tarvitsi tarttuessaan Minna Canthin Anna Liisaan. HARRASTAA kuntosalilla käymistä. Myös työhön liittyvät pelot ja estot ovat kaikonneet. Hän toivoo myös, että naiset osaisivat luopua oman äitiytensä pisteyttämisestä. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 17 LM4_s12-23.indd 17 16.3.2017 13.28. ”Siellä hoidan päätäni. Parisuhde on kestänyt, lapset ovat selvinneet ja hän voi tehdä rakastamaansa työtä. Burn outin jälkeen minulla ei enää ollut voimia pelätä. – Synnytyksen jälkeinen masennus on sellaista pimeyttä, mitä harva joutuu itsessään katsomaan. PERHE: aviomies sekä 6-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. – Aikaisemmin olin vähän arka sosiaalisissa tilanteissa. Ainoat rajat ovat pääni sisällä, ja niitä en tarvitse. Hänen jyväskyläläiselle Huoneteatterille ohjaamassaan versiossa Anna Liisa sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hänen voinnistaan ei voi neuvolassa koskaan kysyä liikaa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on aiheuttanut sen, etteivät aivot pysähdy hetkeksikään. Toivon, että lapseni antaa minulle anteeksi sen, etten ole täydellinen äiti. Jos kotiin lähtiessä surettaa, tangossa on ollut liian vähän rautaa.” HAAVEILEE taiteellisesta vapaudesta, jossa ei tarvitsisi koko ajan miettiä rahaa. Tajusin, mitä kaikkea voin tehdä näyttämöllä. – En ollut enää valmis kompromisseihin tai puolikkaisiin asioihin. Sairastuneen läheisille Erika Hast toivoo rohkeutta reagoida hälytysmerkkeihin. Erikalle oli tärkeää kirjoittaa Canthin tekstin lomaan omia kokemuksiaan. – Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, jolla on alku, keskikohta ja loppu. ”Näin sanoi irlantilainen kirjailija Samuel Beckett. Kipeän teeman ajattomuus ilmenee henkilöhahmoissa, jotka näyttävät tulevan eri aikakausilta – kuka 1800-luvulta, kuka nykypäivästä. Erika haluaa valaa uskoa niihin, jotka kamppailevat sairautensa kanssa. – Vaatii rohkeutta, että äiti osaa sanoa, jos hän tarvitsee apua. AMMATILLINEN RAKKAUS on absurdi teatteri. Jos aina onnistuu, ei opi.” ku ka Kun Erika sai toimivan lääkityksen ja pääsi psykoterapiaan, hänen vointinsa alkoi hiljalleen kohentua. – Olkaa mieluummin väärässä kuin hiljaa. Hän uskoo, että jos asiasta puhuttaisiin enemmän, äidit saisivat helpommin apua ja sairauteen liittyvä häpeä lientyisi. – Se oli ensimmäinen kerta, kun tavaroita ruvettiin laittamaan järjestelmällisesti takaisin hyllyille. Synnytysmasennusta on vaikea kuvata, jos ei ole itse sitä kokenut. Aika monesta puuttuu vieläkin nimilaput, mutta nyt laatikot ovat järjestyksessä. Mustien vuosien jälkeen Erikasta tuntuu vihdoin siltä, että elämässä on kaikki hyvin. Erika sijoitti tapahtumat omiin lapsuudenmaisemiinsa Länsi-Lapin Tervolaan
LM 4/2017 s.12-23 Suomi 1917 EEVA MEHTO kuvat EEVA MEHTO JA MUSEOVIRASTO Tyttö Terijoelta 18 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 18 20.3.2017 10.27
Terijoen merikylpylän kasino 1930-luvulla. Kodin arvot, henkinen perintö ja koulutus antoivat hyvät eväät elämälle, joka on kestänyt jo lähes sata vuotta. LM 4/2017 s.12-23 Lydia Von Koch-Haaksalo eli onnellisen lapsuuden suurperheessä Terijoella. ›› ANTTI PULLINEN, KARJALAN LIITON KOKOELMA, MUSEOVIRASTO LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 19 LM4_s12-23.indd 19 20.3.2017 10.27
Kielitaitoinen isä auttoi pakolaisia, ja äiti hoiti lapsia. Isä kuuli, että Kannaksella asui vallankumousta paenneita köyhiä venäläisemigrantteja, ja perhe muutti Terijoelle. Tytöt tekivät äidin apuna taloustöitä, pojat pilkkoivat ja kantoivat talon lämmitykseen tarvittavat puut, tekivät lumitöitä ja muita ulkohommia. Sukkahousuja ei ollut vielä keksitty! – Pienet lapset eivät aina ylettäneet pyyheliinaan ja kiskoivat renksut poikki. Sairaanhoitaja tuli kymmenien kilometrien päästä Viipurista asumaan von Kochien kotiin, jotta voisi vaihtaa äidille kylmiä kääreitä. – Siihen maailmanaikaan pojat kulkivat polvihousuissa rippikouluikään ja käyttivät tyttöjen lailla pitkiä sukkia sekä sukkanauhaliivejä. Perhe asui Terijoen Käkösenpäässä. Lydiasta tuli sairaanhoitaja. Vuonna 1929 kuvattuja uimareita Terijoen merikylpylässä. Lapset kotitöihin! Arki toimi hyvin: jokaisella oli oma tehtävänsä. Ukrainasta kotoisin oleva isä, Konstantin Von Koch palveli tuolloin Venäjän keisarillisen laivaston amiraalin adjutanttina ja miinalaivan komentajana Itämerellä. 20 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 20 16.3.2017 13.29. Kun Venäjän vallankumous alkoi, Konstantin erosi laivastosta, ja perhe eli joitain vuosia pakolaisena Suomessa ja Virossa. Lydia kuvaa, kuinka äiti, tämän ystävät ja perheen tytöt parsivat verannalla vaatteita, korjasivat katkenneita pyyheliinojen renksuja ja ompelivat sukkanauhaliivien nappeja. Lydia oli silloin 7-vuotias. Aina toimenpiteen ajan Lydia piteli äitinsä jalkoja ylhäällä. Hoitaja totesi, että tytöllä on hoitavat kädet, eikä muuta tarvittu. Perunat keitettiin aina kuorittuina, sillä ruokahetki olisi ollut liian vaikea, jos perunat olisi pitänyt kuoria pikkulapsille vasta pöydässä. MERI OLI KESÄLLÄ TYYNI, VESI LÄMMINTÄ JA RANNAT TÄYNNÄ AURINGON PALVOJIA. Siksi minulla on edelleenkin kaksi renksua pyyheliinoissani! Lydian on vaikea ymmärtää, ettei lapsia enää opeteta kotitöihin, ja vielä ihmetellään vanhempien raskasta arkea. LM 4/2017 s.12-23 L ydia Beatrice Von Kochin tulevaisuus sinetöityi, kun hän oli 11-vuotias. – Meillä kaikki lapset petasivat heti aamulla sänkynsä ja auttoivat kotitöissä. Äiti, Nadezda, sai kumpaankin jalkaansa veritulpan synnytettyään kahdeksannen lapsensa ja makasi sängyssä kotona lähes kaksi kuukautta ajoittain kovassa kuumeessa. Lydia syntyi 19.7.1917 Maarianhaminassa kymmenlapsisen perheen toisena lapsena
Joka syksy pihaan tuotiin kuorma-autolla 10 kuutiota halkoja. Kesälomilla lapset istuttivat taimia, kitkivät kasvimaita ja haravoivat, kunnes ruokatauolla heittäytyivät pihamaalle levitetyille huoville syömään. – Vanhoja vaatteita saatiin Ruotsista, ja ompelija korjasi niistä sopivia. Oi sitä tunnelmaa ja kesän ihanuutta! Kananpojat umpioitiin Perhe kasvatti kanoja, kalkkunoita ja porsasta, joka teurastettiin jouluksi. He keräsivät myös käpyjä polttoaineeksi, kun samovaarilla keitettiin teetä. Lydian äiti lajitteli vaatteet ja jakoi ne tarvitseville kyläläisille. Näin saatiin aikaan valmiita ilmatiiviitä säilykkeitä. – Suomalaiset saivat usein talonmiehen paikan huviloissa: mies hoiti remonttityöt, vaimo siivoukset ja perheen lapset pienempiä askareita. Terijokiset talot olivat varsin omavaraisia. Talonmiesperheellä oli huvilan vieressä oma talo, ja näin koko perhe oli työllistetty. – Muistan yhden vanhan tädin, joka kulki ja myi talosta taloon kantaen kalansaaliistaan pään päällä olevassa korissa. Marttaliiton neuvoja kävi opettamassa Nadezda-äidille säilöntää. Vaatteet tulivat puulaatikoissa, jotka oli hienosti sisustettu paperilla, ja vaatteet oli kauniisti silitetty ja prässätty. – Jos jossain talossa vain oli jokin hätä, äiti meni heti auttamaan. Vanhat, kaksija kolmikerroksiset huvilat lasikuisteineen, -verantoineen, torneineen ja pitsikoristeineen alkoivat ränsistyä, mutta kertoivat edelleen menneen maailman loistosta ja loivat ainutlaatuista runollista tunnelmaa. Lydian äiti ja isä: Nadezda Fursejeff ja Konstantin Von Koch. Lydia von Koch-Haaksalo kuulee huonosti ja käyttää kuulolaitetta, johon on yhdistetty mikrofoni keskustelukumppania varten. Kannaksella ei ollut suuria peltoja, sillä alue oli aluksi pääosin huvila-aluetta, mutta rantaa oli niin paljon, että ammattikalastajille riitti työtä. ” Pojat kulkivat polvihousuissa rippikouluikään ja käyttivät sukkanauhaliivejä. LM 4/2017 s.12-23 Isossa perheessä tarvittiin melkoinen määrä perunoita... Lämmitys hoidettiin silloinkin edelleen puilla. Vallankumouksen jälkeen vain pienessä osassa loistohuviloita asui enää entisiä omistajia. Perhe sai kerran suuresta kanalasta valtaisan määrän kukonpoikia, jotka säilöttiin reksaamalla: lihat keitettiin, niistä irrotettiin suurimmat luut ja ne umpioitiin. Terijoesta muodostui nopeasti rikkaiden ja ylhäisten pietarilaisten lomanviettopaikka. Von Kochin perheen hirsitalon jokaisessa huoneessa oli pystyuuni, jotka isä lämmitti. Niiden suurista pihoista saatiin monenlaista satoa: keittiöpuutarhasta saatiin vihannekset ja juurekset, hedelmätarhasta omenat ja marjat. Kannaksen Riviera Alun perin Kannaksella asui vain muutamia kalastajia, mutta aava saareton meri hiekkarantoineen sekä rehevät puistot ja puutarhat houkuttivat jo keisarinvallan aikaan sinne kesävieraita. ›› A N TT I JO KI N EN , M AT KA IL U N ED IS TÄ M IS KE SK U KS EN KO KO EL M A , M U SE O VI RA ST O LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 21 LM4_s12-23.indd 21 16.3.2017 13.29. Öljylamput valaisivat huoneet, kunnes 1930-luvulla taloon saatiin sähkö. Itse tuotettiin usein myös jauhot, maito, voi, munat ja lihat. Kaupassa käytiin vain harvoin
Muistan, että Mokka oli ahkera munija, joku toinen taas hyvä hautoja. Yhteiskoulun jälkeen Lydia muutti Viipuriin sairaanhoitajaopistoon, jonka oppilaskodissa asui lähes parisataa oppilasta täysihoidossa. Lydian muistoissa meri oli kesällä tyyni, vesi lämmintä ja rannat täynnä auringon palvojia. Meillä oli myös syvä kaivo, josta saatiin pumppaamalla vesi sisälle. – Meillä oli sisävessa ja puhelin, jotka olivat ylellisyyksiä sen maailmanajan Kannaksella. Äiti oli sopraano, isä tenori ja minä altto. Meidän perheenjäsenistä sai helposti kaksoiskvartetin, sillä kaikki osasivat laulaa. Pikkuveljen pumppuvirsi Päivä alkoi aina sillä, että isä laittoi keittiön hellaan tulen ja puurokattilan lämpiämään. Vasta sen jälkeen hän kiipesi yläkertaan herättämään vanhimmat lapset kouluun. Kesällä ne kaivettiin tarpeen mukaan esille pitämään elintarvikkeet kylmänä. Kenraaliluutnantti Magnus Haaksalo. – Talvella luisteltiin meren jäällä, muttei meillä oikeita luistimia ollut. Lapset lauloivat kuorossa, kävivät partiossa ja urheilivat. Joka ilta äiti kävi hyvästelemässä kanat, heitti niille jyviä ja sammutti valot. Tanssimassa ei saatu käydä ja kello 10 piti olla sängyssä. He eivät osanneet suomea ja elivät ilman palkkaa ja eläkettä. Harjoitusten jälkeen juotiin keittiössä teetä ja syötiin voileipiä, joita valmistivat lapsista ne, jotka eivät laulaneet. Perheen vanhin tytär Julia halusi opiskella tuomariksi, sillä hän oli isän ja äidin puheista ymmärtänyt, että ympärillä eli paljon ihmisiä, joita kohdeltiin väärin vain sen takia, että he olivat köyhiä ja syrjäytyneitä emigrantteja. Äiti nukkui tai hoiti vauvoja. Sisävessa vei tietysti paljon vettä suurperheessä. MuLydia tarvitsee vain nukahtamislääkettä: ”Kun aivoni eivät muuten osaa olla jouten”. Talvella lomailijat olivat poissa, meri jäässä ja paikallinen väki sai seurata jäiden sahaamista ja valtavien lohkareiden nostamista jäälle. Vain asiakkaat olivat vaihtuneet: 1920-luvulla suomalaiset ostivat ja vuokrasivat alueen kesähuviloita. Sotilaskotisisarena ympäri Suomea Kesällä 1939 Terijoella riehuivat voimakkaat ukonilmat ja kaksi huvilaa paloi salaman iskusta perustukKirkonkylä täyshoitoloineen ja ravintoloineen toimi huvielämän keskuksena. ”KERRAN PÄIVÄSSÄ MIETIN, PITÄISIKÖ HAKEUTUA JOHONKIN LAITOKSEEN.” Lydia valmistui sairaanhoitajaksi Vierumäellä 1941. Kaikki soittivat, mutta se ei oikein innostanut ketään perheen lapsista. – Opistossa vallitsi tiukka kuri. Pikkuveljeni Cyrilin hommana oli veden pumppaaminen. – Joka torstai meillä pidettiin kotona lauluharjoitukset. Kaikki perheen lapset koulutettiin. Aina kun hän pumppasi, hän morkkasi muita veden haaskuusta. – Cyrilin jatkuvaa valitusta kutsuttiin pumppuvirreksi ja Cyriliä vesivahdiksi. – Päivällä äiti valmisti ruoat ja hoiti kanat, joilla oli kaikilla omat nimet. Terijoella asui myös paljon venäläisiä pakolaisia, jotka yrittivät tulla toimeen uudessa poliittisessa ja taloudellisessa järjestelmässä. ” Kun luistimia ei ollut, kenkiin sidottiin laudanpätkät ja niillä mentiin! 22 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s12-23.indd 22 20.3.2017 10.22. LM 4/2017 s.12-23 siikinopettaja säesti pianolla. Koko opiskelun ajan työskenneltiin Lääninsairaalassa. Laudanpätkät vaan sidottiin kenkiin ja niillä mentiin, Lydia muistelee. Ensin kaikki kävivät Terijoen yhteiskoulua, jotkut tekivät sen jälkeen elämäntyönsä opettajina, toiset sairaanhoitajina. Pari metriä pitkät ja metrin paksuiset jääkuutiot nostettiin hevosten avulla ylös ja kuljetettiin varastoihin, joissa ne peiteltiin huolellisesti sahanpuruilla. Kotona kävi myös pianonsoitonopettaja
Kerroin, että olen hyvä tiskikone, kun olin jo lapsesta toiminut 11-jäsenisen perheen tiskikoneena, Lydia nauraa. Ruokansa hän valmistaa itse. – Valmistan suuremman erän kerrallaan ja pakastan osan pienissä annosrasioissa. Illalla otan aina seuraavan päivän ruoan sulamaan ja lämmitän, kun tulee nälkä. Väkiluku kasvoi roimasti, kun vapaaehtoisia kaikkialta Suomesta saapui rakentamaan Kannaksen puolustuslinjoja. – Meillä oli Veikkolassa omenapuita ja kurtturuusuja. – Päivystin, hoidin kirjastoa, tarjoilin ruokaa ja keitin sotilaspojille kahvia. 30.11.1939 Kronstadtin linnakkeilta ja laivoista avattiin tykistötuli Terijoelle ja samaan aikaan alkoivat ilmapommitukset Kannaksella. Lydia muutti Magnuksen työn mukana ympäri Suomea ja työskenteli vapaaehtoisena sotilaskodeissa. – Kerran päivässä mietin, pitäisikö hakeutua johonkin laitokseen, mutta sitten totean, että mitä minä siellä tekisin, Lydia virnistää ja kehaisee, että kaikki hampaat ovat vielä omia. siaan myöten. Veikkolassa Haaksalot asuivat yhdeksän vuotta. Keräsin syksyisin ruusujen kiulut, poistin siemenet ja keitin herkullista hilloa. Sota oli syttynyt. Hän seuraa edelleen tiiviisti maailmanmenoa: lukee joka päivä Helsingin Sanomat ja katselee televisiota. Sodan loputtua Lydia työskenteli Suomenlinnassa, jossa tutustui komeaan nuoreen upseeriin. Lydia ei tarvitse kotihoitoa, vain siivooja käy kahden viikon välein. Tein hilloa myös pihlajanmarjoista, puolukoista ja omenista koko helsinkiläistyneelle suvullemme. Kun kenraaliksi ylennetty Magnus Haaksalo jäi eläkkeelle, pariskunta muutti Veikkolaan. Lydia muutti Helsinkiin ja on siitä asti asunut yksin. Toinen oli suklaanruskea Villa Nostra, jossa oli 30 huonetta, torneja, sakaroita, verantoja ja parvekkeita. Omia lapsia Lydia ei koskaan halunnut, sillä sai lastenhoidosta tarpeekseen lapsuudessa. Sitten Magnus kuoli syöpään. n ”KERRAN PÄIVÄSSÄ MIETIN, PITÄISIKÖ HAKEUTUA JOHONKIN LAITOKSEEN.” KARJALAN LIITON KOKOELMA, MUSEOVIRASTO LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 23 LM4_s12-23.indd 23 16.3.2017 13.29. Siihen asti oli asuttu aina kasarmeilla. Hän kuvaa nykyelämäänsä aika pitkäveteiseksi, mutta yksinäistä se ei ole: alakerrassa asuva kanttori ja sisarenpoika käyvät vierailuilla usein. Lydia valmistui sairaanhoitajaksi Vierumäellä ja työskenteli lähes viisi vuotta sotasairaaloissa ympäri Suomea. LM 4/2017 s.12-23 1930-luvulla otetussa kuvassa Viipurin läänin maaherra Arvo Manner jututtaa Kuokkalan tyttöjä Terijoella. Siitäkin on jo 28 vuotta. Viereisessä talossa asuva kummityttö käy kaupassa ja tulee apuun tarvittaessa. Magnus Haaksalosta tuli hänen miehensä. Lapin leirialueella sanoin hoitavani tiskit
Mielenterveyden häiriöt lisäävät lasten poissaoloja koulusta, haittaavat kognitiivista kehitystä ja heikentävät itsetuntoa. Näin laskien peräti joka neljäs brittilapsi elää köyhyydessä, ja määrän uskotaan kasvavan 50 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden mukaan köyhyyden negatiiviset vaikutukset välittyvät lapsiin usein juuri äidin kautta. The Lancet Public Health, verkkojulkaisu 15.2.2017. Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden Köyhyys syö lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksia heikentämällä äidin ja lapsen mielenterveyttä. Lancet Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niin lasten kuin äitienkin mielenterveyttä syö nimenomaan köyhyys, ei työttömyys sinänsä. Ei uskota, että lapsia auttaisi perheen pelastaminen köyhyydeltä esim. Havainto on tärkeä, sillä työssä käyvien köyhien määrä kasvaa. Kaikki tämä takaa, että köyhyyttä ja sen negatiivisia psyykkisiä vaikutuksia uusintava ketju jatkuu tuleviin sukupolviin. Liverpoolin yliopistossa tehty tutkimus haastaa poliitikkojen näkemyksen. Työttömyys, uskoo Ison-Britannian hallitus – mistä tietenkin seuraa, että vanhemmat pitää saada töihin palkalla millä hyvänsä. Suhteellisesti köyhinä pidettiin perheitä, joiden tulot olivat maan kotitalouksien keskituloista 60 % tai alle. LM 4/2017 s.24-33 K umpi koettelee lapsen mielenterveyttä enemmän, perheen köyhyys vai vanhempien työttömyys. Köyhyyteen ajautuminen nosti lasten mielenterveysriskiä 40 %:lla, ja äitien 44 %:lla. Työ ei siis auta, jollei se vähennä köyhyyttä ja työtätekevien köyhien määrää, joka kasvaa kaikkialla länsimaissa. Tutkimuksen aineistona oli kansallisesti kattava otos lapsiperheitä, joiden vuonna 2000 syntyneiden lasten kehitystä seurattiin vuoteen 2012. The effect of a transition into poverty on child and maternal mental health: a longitudinal analysis of the UK Millennium Cohort Study. ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja STOCKSNAP tutkittua tietoa . 24 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s24-33.indd 24 16.3.2017 13.48. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle pudonneiden perheiden lapsilla on muita enemmän sosiaalisia, emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia riippumatta siitä, liittyikö perheen köyhyyteen työttömyyttä vai ei. Syyllinen on nimenomaan köyhyys – ei esimerkiksi perhettä koetteleva työttömyys. Mielenterveyden häiriöistä kärsii tällä hetkellä noin joka kahdeksas 10–15-vuotias Isossa-Britanniassa asuva lapsi. Seuratuista 6 063 perheestä 844 eli 14 % päätyi tarkastelujaksolla köyhyysrajan alapuolelle. sosiaalietuuksia parantamalla
Pelien vahvuus on Tuomas Karin väitöksen mukaan huvin ja hyödyn yhdistämisessä: liikunta tulee pelaamisen sivutuotteena. Digitaalisia liikuntapelejä pelataan useammin yhdessä muiden kanssa kuin yksin. Monelle pelaamisen tärkein syy on hauskuuden ohella se, että kaveritkin pelaavat. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei pelaamiseen vaikuta, mutta ympäristön esimerkki sitäkin enemmän. tylsään kuntopyörään tai soutulaitteeseen on suuri. Valitettavasti pelkkä pelaaminen ei pitkällä tähtäimellä riitä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että esikoiset saavat osakseen muita lapsia . Vuonna 2001 tulokset olivat jo kääntyneet päinvastaisiksi, eli iäkkäiden synnyttäjien lapset pärjäsivät testeissä muita paremmin. Jyväskylän yliopisto 2017. Liikuntapeleistä tunnetuimpia lienevät mobiilipeli Pokémon GO ja tanssipelit. Jos fyysiseen kuntoon halutaan selkeitä parannuksia, tarvitaan muitakin liikuntamuotoja. International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa tätä muutosta selvitetään. IÄKKÄÄT ÄIDIT SAAVAT KYVYKKÄITÄ LAPSIA LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 25 LM4_s24-33.indd 25 16.3.2017 13.48. Erot hävisivät kautta linjan, kun tuloksista vähennettiin äidin sosio-ekonomisen aseman vaikutus. Pelejä ohjataan liikuttamalla koko kroppaa. Tulosten merkitystä lisää se, että iäkkäiden synnyttäjien määrä on kasvanut rikkaissa teollisuusmaissa voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Tuomas Kari: Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects. The reversing association between advanced maternal age and child cognitive ability: evidence from three UK birth cohorts. Kari korostaa liikuntapelien suunnittelua huvi edellä: pelaamisen tulee olla kivaa, pelkkä terveyshyöty ei motivoi. International Journal of Epidemiology, verkkojulkaisu 8.2.2017. Pelin viehätys voi koukuttaa liikuntaa inhoavankin liikkumaan. 25–29-vuotiaille äideille vuosina 1958 ja 1970 syntyneet lapset menestyivät testeissä paremmin kuin samoina vuosina 35–39-vuotiaille naisille syntyneet. enemmän vanhempien huomiota ja huolenpitoa. Pelaaminen helpottaa tutustumista uusiin ihmisiin: fyysisen hyvinvoinnin ohella liikuntapeli voi siis edistää myös sosiaalista hyvinvointia. . Synnytysiän ja lapsen kyvykkyyden välinen suhde on kääntynyt muutamassa vuosikymmenessä ylösalaisin, kertoo London School of Economicsin ja The Max Planck Institute for Demographic Research -tutkimuslaitoksen yhteistutkimus. LM 4/2017 s.24-33 ›› Lapsentekoa lykänneet naiset ovat usein pitkälle koulutettuja, menestyviä ja tupakoimattomia. Käänne johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että lapsenteon myöhemmälle iälle lykänneet naiset ovat usein pitkälle koulutettuja, menestyviä ja tupakoimattomia. Pelaaja liikkuu, muttei välttämättä koe harrastavansa liikuntaa; ero esim. Iäkkäille äideille syntyneet lapset pärjäävät nykyään kognitiivista lahjakkuutta mittavissa testeissä keskimäärin nuorten äitien lapsia paremmin. Liikuntapelaamisen tuomista terveyshyödyistä saatu palaute rohkaisee kuitenkin jatkamaan pelaamista. Asiaan vaikuttaa sekin, että iäkkäät synnyttäjät ovat usein ensisynnyttäjiä, ja esikoiset menestyvät testeissä yleensä muita lapsia paremmin. DIGIPELIT LIIKUTTAVAT OLEMATTA ”LIIKUNTAA” Digitaalisissa liikuntapeleissä liike ulottuu muihin vartalon osiin kuin näppäimistöllä tai peliohjaimen vivuilla vilistäviin sormiin. Aikaisemmin suhde oli juuri päinvastainen. Miehet ja naiset pelaavat liikuntapelejä yhtä yleisesti, mutta nuoremmat ikäluokat vanhempia enemmän. Nämä tekijät eivät leimanneet iäkkäitä synnyttäjiä vielä muutama vuosikymmen sitten. Tulos viittaa siihen, että myöhäinen äitiys on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana yhteiskunnan vähäosaisten ominaisuudesta sen hyväosaisia leimaavaksi piirteeksi
Kovimmilla ovat lapset, jotka tarvitsevat paljon tukea tullakseen kuulluiksi ja päästäkseen osaksi ryhmää. Korhosen väitöksen kantavana ideana oli tuoda autismitutkimukseen vahvuuksien näkökulmaa tutkimalla autismin kirjoon kuuluvien lasten suoriutumista heidän omalla vahvuusalueellaan. Tutkimukseen osallistui neljä autismin kirjoon kuuluvaa lasta, iät 9, 11, 12 ja 14 vuotta. Yhteisessä ilossa moni unohtaa, että investointipuheen takana piilee aina vaatimus tulosvastuusta. Paanasen tutkimassa kaupungissa päiväkodinjohtajat olivat vastuussa mm. siksi, että autismiin liittyy usein mielenkiinto tietotekniikkaa kohtaan. Itä-Suomen yliopisto 2017. Suomi seuraa tässä kansainvälisiä virtauksia: tulosperusteiset ohjaustyökalut eivät ole tähän saakka kuuluneet meikäläiseen päivähoitoon. Arviointia varten peliin lisättiin virtuaalinen hahmo, jonka katseen perusteella lasten tuli löytää se laatikko, johon hahmo katsoi. Tutkimusvälineenä toiminut tietokonepelikin kehitettiin lapsille ennestään tutun ja mieluisan pelin pohjalle. Varhaiskasvattajien henkilökohtaisesta suoriutumisesta kertovia mittareita ei vielä käytetä. Myös autismin perussyy on tuntematon. Kaksi keskittyi oikeita valintoja tehdessään pelihahmon silmiin yhtä pitkään kuin verrokkiryhmän ei-autistiset lapset. Tulosajattelu kiristää myös lapsiin kohdistuvia vaatimuksia. TULOSVASTUU HIIPII VARHAISKASVATUKSEEN 26 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s24-33.indd 26 16.3.2017 13.48. Vain yksi tutkituista teki huomattavan paljon virheitä yrittäessään löytää virtuaalihahmon katseen kohdetta. Tasa-arvoon ja inkluusioon eli kaikkien osallistamiseen tähtäävä toiminta saa Paanasen mukaan väistyä erityisesti silloin, kun päiväkodissa aletaan korostaa lasten yksilöllisiä oikeuksia ja tulevaisuuteen valmistautumista. siitä, että päiväkodeille asetettu 92,5 %:n käyttöastevaatimus toteutui. LM 4/2017 s.24-33 tutkittua tietoa AUTISMITUTKIMUSTA VAHVUUKSIEN POHJALTA Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, johon liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen ja erityisesti katsekontaktin puutteita. Lapsilta vaaditaan entistä enemmän odottamista, reippautta, nopeutta ja itsesäätelyä. Vesa Korhonen analysoi väitöstutkimuksessaan autismin kirjoon kuuluvien lasten silmiin katsomista tietokonepelin avulla. Tietokonepelit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia myös vahvaa tukea tarvitsevien ja vähän puhuvien autististen lasten tutkimiseen. >Maiju Paananen: Imaginaries of Early Childhood Education: Societal roles of early childhood education in an era of accountability. Syitä katseiden vaihdon vaikeudelle ei täysin tunneta. Poliitikot alkavat olla asiasta herttaisen yksimielisiä, eikä elinkeinoelämäkään väitä vastaan: investointi varhaiskasvatukseen on paras mahdollinen satsaus kansakunnan tulevaisuuteen. Toimiiko tulosajattelu päiväkodeissa. Mittareina toimivat virheiden määrä ja silmänliikkeiden aika. . Peli toimi tutkimusvälineenä hyvin, sillä lapset pelasivat sitä systemaattisesti, eivät sattumanvaraisesti. väkodin työntekijöille maksettiin palkanlisä. Vesa Korhonen: High support need and minimally verbal children with autism – exploration of technology-based research methodology and the case of attending to eyes. Paanasen tulokset osoittavat senkin, että osa lastentarhanopettajista pyrkii rakentamaan vaihtoehtoisia ohjausjärjestelmiä, jotka puskuroivat kiristyvien vaatimusten seurauksia. Helsingin yliopisto 2017. Korhonen päätyi tietokoneistettuun tutkimusmenetelmään mm. Kunnat kokoavat kuitenkin suuria määriä päiväkotien toimintaa koskevaa tilastotietoa tehokkuusmittausten perustaksi. Jos tehokkuuteen liittyvät määrälliset ja vanhempien tyytyväisyydestä kertovat laadulliset tavoitteet täyttyivät, kaikille kyseisen päi. Lasten suoriutumista pelissä ja heidän keskittymistään silmiin analysoitiin yksilötasolla. Maiju Paanasen väitöstutkimus kertoo varhaiskasvatuksen tehokkuusmittareiden olevan yleistymässä ainakin suurissa kaupungeissa
LM 4/2017 s.24-33 LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 27 LM4_s24-33.indd 27 16.3.2017 13.48
LM 4/2017 s.24-33 ANU JÄMSÉN kuva AFP / LEHTIKUVA maailman lapsia Isovanhempien huostaan 28 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s24-33.indd 28 16.3.2017 13.48
Hän katosi 30. LM 4/2017 s.24-33 Lojienin äiti Aya Yousef, 22, kuoli taistelussa viime tammikuussa, kun tyttö oli vasta neljän kuukauden ikäinen. Aya opiskeli lääketiedettä Khartoumin yliopistossa Sudanissa. elokuuta 2015 ravintolasta vain pari tuntia sen jälkeen, kun oli suorittanut loppukokeensa. Isovanhempien huostaan SUDAN LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 29 LM4_s24-33.indd 29 16.3.2017 13.48. Nyt Lojienista huolehtivat hänen isoäitinsä Manal Fadlallah ja isoisänsä Alithi Yousef. Kaksi kuukautta myöhemmin hän ilmoitti vanhemmilleen liittyneensä Isisin riveihin libyalaisessa Sirten kaupungissa
Otin huudoista itseeni ja söin pokkana palaneen keiton.” miehen tiellä pitää Joskus elämä heittelee, tietää Niklas Huopalainen , 21. Nälkäiset perheenjäsenet suuttuivat, mikä ei tuntunut kivalta, vahinkohan se oli. Hänen rankoista elämänvaiheistaan löytyy yllättävä punainen lanka, joka on pitänyt palasia koossa ja auttaa jaksamaan. Porkkanat ja perunat raakoina kuutioina pannulle ja hetken kuluttua perään paprika ja herkkusienet. Pistetään loraus pyttikseenkin, noin! Sekoitellaan, ettei pala pohjaan... Muistan, kun tein 13-vuotiaana pinaattikeittoa. Jäin heti koukkuun ja tungen sitä nykyään joka ruokaan. MARIANNA LAIHO kuvat LAURA VESA ›› Ruoka 30 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s24-33.indd 30 16.3.2017 13.48. LM 4/2017 s.24-33 jokapäiväinen leipä ” Tästä tulee tämmöstä halppispyttipannua lounaaksi tyyliin kerää, mitä jääkaapista löytyy. Katselin julkkiskokki Gordon Ramseyn tv-sarjaa, jossa hän teki ruokamatkoja Aasiaan, ja sain siitä idean ostaa osterikastiketta. En osannut laittaa ruokaa ja niinhän siinä kävi, että keitto paloi pohjaan
LM 4/2017 s.24-33 LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 31 LM4_s24-33.indd 31 16.3.2017 13.48
Kala on aika kallista. Sisko teki erinomaista fetapinaattilasagnea ja sairaan hyvää kanakastiketta. Minä syön kanaa, mutten paljoakaan punaista lihaa. Tykkään jouluruoista.” ”LAITAN RUOKAA lähes päivittäin, musta on siistii tehdä hyvää ruokaa. Tosin äitipuolen miesystävä ei ollut mikään ruoanlaittaja. Ihan parasta on syöminen, hyvän ruoan syöminen.” ”RAVINTOLASSA KÄYMINEN on kallista. Muita arkiruokiamme ovat perunamuusi ja soijanakit. Asuin hetken hänen silloisen miehensä kanssa, kun sossut miettivät, voivatko he antaa huoltajuuteni siskolle. Kaikissa kodeissani oli yksi yhteinen piirre. Hernerouhe ja makaroni ovat halpoja, niistä voi tehdä mössön paistinpannulla. Joskus vieläkin, kun käyn hoitamassa hänen koiraansa, hän on jättänyt mulle sitä hyvää kanakastiketta jääkaappiin.” ”VANHEMMAT EROSIVAT, kun olin pieni. Ja haaveillaan sellaisesta, mitä saadaan harvoin, esimerkiksi vuohenjuustosta. En tee ruokaa terveys edellä, enkä tiedä paljoakaan vitamiineista. Omien vaiheilujeni vuoksi asuin muutaman kuukauden perhetukikeskuksessa. Veganismi parantaa maapallon tilaa, ja eläimillä menee paremmin. Etsin välillä reseptejä netistä ja mietin, miten niitä voisi soveltaa. Viime viikolla teinkin sämpylöitä. Jälkikäteen yhdessä syömistä ja ruoka-aikoja on oppinut arvostamaan. Viikonloppuna teemme usein pizzaa. Söimme aika lailla eineksiä, mutta hänkin osasi tehdä suosikkiruokaani perunamuusia. Mutta joskus käydään pizzalla ja viime aikoina on oltu muutama kerta intialaisessa ravintolassa. Aikuiset tekivät kunnon ruokaa, ja joka päivä syötiin yhdessä pöydän ääressä. Isän kuollessa olin jotain kahdeksan, jolloin jäin äitipuoleni luokse. Olin silloin 16-vuotias. Ekologisista syistä ihmisten ei pitäisi syödä punaista lihaa, ainakaan joka aterialla. Ruoka on maailman paras puheenaihe, hän sanoi. Tai kaikkein parasta on tehdä toisen kanssa yhdessä, ainakin tyttöystäväni Sallan. Hän laittoi siihen aina teelusikallisen sokeria, mikä tuntui kummalliselta. Opin laittamaan ruokaa koulun kotitaloustunneilla ja varsinkin siskoltani. Mieleen ovat jääneet erityisesti lapsuuden joulut. Multa ne ei oikein suju. ”IHAN PARASTA ON SYÖMINEN, HYVÄN RUOAN SYÖMINEN.” 32 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s24-33.indd 32 16.3.2017 13.48. Myös perhekodissa syötiin monta kertaa päivässä ja siellä oli hyvät safkat. Salla on kalakasvissyöjä, joten valmistamme enimmäkseen kasvisruokia. Joudumme ostamaan halpoja raaka-aineita, koska rahat ovat usein lopussa. Pelkään, että tulee joku yllätys, vaikka sähkölasku, enkä uskalla laittaa rahaa ravintolaan. Salla osaa tehdä linsseistä ja pavuista keittoja. Leipää voisi opetella tekemään. Luultavasti syömme kuitenkin aika terveellisesti. Joskus siinä hurahtaa useampi tunti. Kavereiden kanssa ei saanut lähteä ennen kuin oli syöty. Jäin silloin isälle. Kesäisin mennään joskus lähipuistoon piknikille patongit ja salaatit mukana. Kun muutin takaisin äitipuoleni luokse, hän kuoli aika pian syöpään. Tosin ei tämäkään ole yksiselitteistä, esimerkiksi avokadon viljely vie hirveästi vettä ja vedestä on maailmassa pulaa.” ”ME PUHUTAAN aika paljon ruoasta Sallan kanssa: suunnitellaan mitä tehdään, käydään kaupassa, valmistetaan ruoka, syödään ja kehutaan tekemisiämme. Kysyin kerran Sallalta, puhunko ruoasta liikaa. Se otti silloin päähän, koska harvan kaverin kotona oli ruoka-ajat. Olimme läheisiä. Yhdessä syötiin vähintään kerran päivässä. Rahat todella laitettiin ruokaan, eikä esimerkiksi vaatteisiin tai juomiseen. Neljä vuotta vanhempi siskoni, Jenny, sai huoltajuuteni, kun olin 16-vuotias. Meillä oli taloudellisesti tiukkaa, mutta hän sai Kelalta minusta tukia. LM 4/2017 s.24-33 ”NYKYÄÄN JOTKUT KEHUVAT ruokiani
Se kuulostaa biisissä paremmalta.” n MITÄ TULEE MIELEEN. Teen parhaillaan biisiä nälästä ja rahojen loppumisesta. Pariskunta oli tottunut syömään aina paljon porkkanoita. Tässä nuoret ovat eriarvoisessa asemassa, esimerkiksi mulla ei ole ketään, joka tukisi taloudellisesti. Teen sen biiseihin sanat. Nuorempana dyykkasin. Hulluinta on, että hyvää ruokaa heitetään kaupoista ja ravintoloista roskiin. En ole tainnut ostaa itse koskaan.” Simpukat ”Niistä tehtiin jotain koulussa. Teen makaronilaatikon hernerouheesta.” Sushi ”Noloa sanoa, mutta en ole syönyt. Löytyi välillä roskiksesta dyykatessa.” Jos rahaa olisi enemmän, kokeilisin burger-paikkoja. Porkkanat yhdistivät heitä vielä kuoleman jälkeenkin. Nyt olen laiskistunut lähtemään, ja moni paikka on aidattukin.” ”KUN MUUTIN 18-vuotiaana omilleni, elämä meni välillä aika huonosti. Yksi bändeistäni, Mielialahäiriö, hajosi jokin aika sitten, mutta olen menossa tekemään nauhoituksia Diströi-bändin kanssa. Tällä hetkellä olen työttömänä. Siinä oli oma viehätyksensä, kun koskaan ei tiennyt, mitä roskiksista löytyi. Ehkä pitäisi vielä opiskella jotain, mutta en tiedä, millä rahalla. Se pitäisi ehdottomasti kierrättää. Mulla on kaverin kanssa myös duo, Duo Röyhkeys. Olen mukana parissa harrastajateatteriryhmässä, kummassakin on harjoitukset meneillään. Enää en ole päiviä syömättä. Koin varsinaisen valaistumisen, kun tajusin, että hyvä ruoka ja säännölliset ruoka-ajat parantavat oloa. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 33 LM4_s24-33.indd 33 16.3.2017 13.48. Kylläisenä menee paremmin, vaikka elämässä olisi vaikeuksiakin. LM 4/2017 s.24-33 Makaronilaatikko ”En ole tainnut ostaa koskaan jauhelihaa. Monet vanhemmat auttavat lapsiaan rahallisesti opiskeluaikana. Jo opiskelun alussa tajusin, että olisi pitänyt mennä kokkipuolelle. Valmispurkit halpoja.” Härkis ja nyhtökaura ”Kalliita. Kallista, joten ei tule ostettua. Noihin aikoihin en syönyt varmaan koskaan vihanneksia, eikä leivän päällä ollut mitään. Niinpä leski istutti puolisonsa haudalle porkkanamaan. Leipään liittyy maamme historiaa ja leivässä on symboliikkaa. Kuten perunassakin.” ”ERÄÄLTÄ SUKULAISELTANI kuoli puoliso. Suunta puuttui ja päihteitä kului. Jonain päivänä teen siitä biisin. Halvemmalla pääsee, kun ostaa härkäpapuja, keittää ne ja tekee niistä ruokaa.” Linssikeitto ”Salla osaa tehdä hyvää.” Graavi lohi ”Helvetin hyvää. Voin aika huonosti. Hallitus vähentää opiskelijoiden tukia. Ei mitään Hesejä ja McDonald’seja, vaan ravintoloiden burgereita. Haluaisin kyllä maistaa, mutta maksaa liikaa.” Pizza ”Ihan mahtavaa, niin peruspizza kuin itse tehtykin.” Kiinalainen ruoka ”Tosi hyvää.” Mustamakkara ”Hyvää. En kuitenkaan vaatinut vaihtoa tarpeeksi pontevasti. Olin yksinäinen, enkä jaksanut tehdä ruokaa. Huonotuulisuus ja ahdistus vähenevät. Tämä on tapahtunut jo ennen mun syntymää. Ahdistuneena ei ole nälkä, tai näläntunnetta ei huomaa ja syöminen unohtuu. ” Kaikissa kodeissa oli yhteinen piirre: aikuiset tekivät kunnon ruokaa. Kertosäkeessä lauletaan, että leipää, leipää. En muista, miltä maistuivat.” Hernekeitto ”Ok. Hyvä ruoka, parempi mieli, kuten sanotaan.” ”KÄVIN AMMATTIOPISTON tarjoilija-linjan. Muutan porkkanamaan perunamaaksi
LM 4/2017 s.34-41 lapsiystävällinen kunta Kerttu ja sen kaverit 34 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s34-41.indd 34 16.3.2017 14.21
LM 4/2017 s.34-41 ›› Kymppitonnin vauvaraha sitoutti lapsiperheitä ja käänsi Lestijärven väkiluvun kasvuun. Nyt muikkupitäjässä pohditaan päiväkodin laajentamista. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 35 LM4_s34-41.indd 35 16.3.2017 14.21. JANNE AROLA kuvat PETRI BLOMQVIST Kerttu (vas.) on ainut Lestijärvellä vuonna 2012 syntynyt lapsi. Hänen jälkeensä ovat syntyneet muun muassa päiväkotikaverit Jadessa, Matias, Valtteri ja Artturi
Päiväkoti käy pieneksi Tuossa Kerttu nyt istuu punaisen pöydän ääressä päiväkotikavereidensa kanssa. Sitten arvuutellaan, mitä peliä Kerttu haluaisi pelata. – Ja muutenkin, miten tuetaan perheiden hyvinvointia ja mitä palveluita voitaisiin tarjota vähän paremmin ja laajemmin kuin naapurikunnissa. 3–5-vuotiaiden ryhmän lapsilla on menossa lehtileikki. Se on 19 enemmän kuin vuotta aiemmin. Oppilaita on jokaisella luokalla kymmenkunta. Aurinko paistaa sisään kirkkaasti ja valaisee kuvia. – Ensimmäisenä näki positiivisen tekemisen hengen. Että pienenä kuntana ei ole jääty voivottelemaan, vaan mietitään keinoja, miten kuntaa saataisiin kehitettyä, hän sanoo. – Kauneudenhoitaja, Kerttu vastaa. Alakoulussa on yhdysluokkia, mutta niissäkin lukuaineita opetetaan pienemmissä ryhmissä. Yhdessä mies ja nainen istuvat sohvalla ja pelaavat konsolilla. 36 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s34-41.indd 36 16.3.2017 14.21. – Mikä susta tulee isona. ›› ” Lapsia on syntynyt vuosittain yli kymmenen. Kiviniemi kirjoittaa paperiin: ”Haluaisin isona kauneudenhoitajaksi”. Hallinnon ja virkamiesten kanssa keskustellessa muotoutui ajatus vauvarahasta, jota kunta voisi maksaa valtion lapsilisän päälle. He leikkaavat aikakauslehdistä kuvia paikoista tai tilanteista, joissa haluaisivat olla. Tekemisen meininkiä Päiväkodin toisessa siivessä työskentelee Lestijärven päivähoidon ohjaaja Kirsi Salonen. Piti luoda riittävät kannusteet, joilla lapsiperheet saataisiin sitoutumaan kuntaan. Hän on valinnut kolme kuvaa. – Kuka sun mielestä on paras laulaja. – Pelkästään koulun tai päiväkodin takia ei tänne varmaan kukaan muuta, LAPSESTA MAKSETAAN 1 000 EUROA 10 VUODEN AJAN. – Äiti, vastaa Kerttu. Viime vuosina kuntaan on kuitenkin joka vuosi muuttanut enemmän lapsia kuin lähtenyt. LM 4/2017 s.34-41 V uonna 2012 keskipohjalaiseen Lestijärven kuntaan syntyi vain yksi lapsi, Kerttu. On kaunis mutta kylmä helmikuun päivä, ja siksi päiväkoti Kissankellossa ollaan sisällä. Arvattiin, että seinät loppuvat oikeasti kesken, sanoo päiväkodissa vuodesta 2002 työskennellyt Anna-Liisa Kiviniemi tiloja esitellessään. Kiviniemi kysyy. Käy myös selväksi, ettei hän erityisemmin pidä Robinista, Cheekistä tai Tuure Kilpeläisestä. – Meillä on ollut isot ryhmät ja sitten tuli romahdus, niin kuin monessa muussa pienessä kunnassa. Tänä vuonna isona työnä on miettiä, miten kunnan ja päiväkodin rakenteet kestävät kasvavan lapsimäärän. Kertun jälkeen syntyneitä lapsia on hoidossa 14. Väen vähetessä mielialat synkistyvät ja vähätkin palvelut ovat vaakalaudalla. Toisessa Katri Helena laulaa. Vauvarahaa maksettaisiin lapsista, jotka ovat kunnan kirjoilla kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Kertun syntymää seuranneena vuonna 2013 lapsia syntyi peräti 14. Ruokailuhuoneen seinällä on kaikkien päiväkodissa olevien lasten nimet ja syntymäajat. Kiviniemi kysyy vielä. Kokemusta Lestijärvestä ei liiemmin ollut, mutta ensivaikutelma oli hyvä. – Vauvarahan vaikutuksen huomaa. Koulun ryhmäkoot ovat pieniä Lestijärven sivistystoimen johtajana ja peruskoulun rehtorina kahdeksan vuotta toiminut Tarja Mäkelä on seurannut läheltä kunnan lapsiluvun kehitystä. Tilanne oli lähes katastrofaalinen alle tuhannen asukkaan kunnassa, jonka ongelmat ovat pienille maaseutupitäjille tuttuja: väestö ikääntyy, eikä työpaikkoja juuri ole. Paikalla on kahdeksan lasta, joista neljä on nuorempia kuin Kerttu. Lokakuussa 2012 valtuusto teki kauaskantoisen päätöksen ja hyväksyi vauvarahan säännöt. Hän asuu naapurikunta Toholammilla 30 kilometrin päässä ja aloitti työssään viime syyskuussa. Lestin koulun valttina ovat pienet ryhmäkoot. Lestijärveltä lähdetään synnyttämään rannikolle, reilun sadan kilometrin päähän Kokkolaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Tänään kunnan keskuskeittiö on toimittanut lapsille perunoita ja lihamureketta. Isona kauneudenhoitajaksi Kerttu käy lehtileikkeitään läpi Kiviniemen kanssa. Vastedes syntyneistä lapsista maksettaisiin tuhat euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Kunnes alkuvuonna 2012 Lestijärven kunnanjohtajaksi tullut Esko Ahonen sai kunnan toimistosihteerin Jarmo Kannisen kanssa kunnanhallitukselta toimeksiannon. He ovat Iisa, Jadessa, Artturi, Valtteri, Matias, Nooa, Sisu, Markus, Aada, Ani, Nooa, Jadessa, Johanna ja Usva. – Frozenia mä oon joskus pelannut, Kerttu sanoo. Laulaja vai kauneudenhoitaja. Yhdestä lapsesta voisi saada jopa 10 000 euroa. Kerttu seisoo pöydän päässä punaisessa kukkamekossaan. Ennakkolaskelman mukaan Lestijärvellä asui viime vuoden lopussa 817 ihmistä. Ahtauden näkee esimerkiksi siitä, että alle 3-vuotiaiden ryhmän lapsia on nukutettava osin leikkitilojen puolella. Lapsiperheitä on myös muuttanut kuntaan, ja väkiluku on kääntynyt nousuun. Leikin jälkeen on ruokailun aika. Pakkasta on viitisentoista astetta, eikä tälle päivälle kaavailtu hiihtäminen taida onnistua. Lestijärvelle on neljän viime vuoden aikana syntynyt 42 lasta, siis keskimäärin yli kymmenen vuodessa. Kolmas on kuvakollaasi kasvojen ehostamisesta
LM 4/2017 s.34-41 2-vuotias hymypoika Nooa on päiväkodin pienimpien ryhmässä. 3–5-vuotiaiden ryhmä jonottaa lounaalle pienten puolelle. Usva, 1, on Lestijärven päiväkodin nuorin lapsi. Sisarukset Jadessa ja Julianna menossa päiväunille. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 37 LM4_s34-41.indd 37 16.3.2017 14.22
” Syntyvyyden nousu on puhaltanut kuntaan positiivista virettä. Paikalla ovat myös äiti Susanna ja isä Toni. Se kertoo siitä, että kunta pitää lapsiperheitä arvossa. Peruskoulun kolmatta luokkaa käyvä Ninni, 10, on vielä koulussa muutaman sadan metrin päässä. – Ja jos asialle ei tehdä mitään, niin koulut lähtevät, Toni lisää. Hän on Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja. Eipä ainakaan tarvitse enää miettiä, riittääkö kouluun jatkossa oppilaita. Lestin lapset lainaavat paljon kuvakirjoja: Mauri Kunnasta, Mimmi Lehmää, Muumeja sekä Miina ja Manu -kirjoja. Lauri (vas.) ja Eetu ovat uteliaita vesseleitä. Ei lapsirahan suuruutta voi väheksyäkään. Tukiverkko on lähellä, sillä viereisessä talossa asuu päiväkodissa työskentelevä Anna-Liisa Kiviniemi, Susannan äiti. Lehtileikissä lapset leikkasivat kuvia paikoista tai tilanteista, joissa haluaisivat olla. 38 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s34-41.indd 38 16.3.2017 14.22. On ihan selvää, että kun on paljon ikääntyviä ihmisiä, tarvitaan myös lapsia. Legot, autot ja junarata on levitetty lattialle Aaronin, 2, ja Elsan, 5, leikkejä varten. Ja kun työpaikkoja kunnassa ei liiemmin ole, moni jää sille tielleen. Nuoret taas intoilevat fantasiasta, esimerkiksi Soturikissat-sarjasta. Kuorikosket saavat kunnan lapsirahaa Aaronista, mutta sanovat sen lopulta olevan aika pieni summa suhteutettuna lapsiperheen vuotuisiin kustannuksiin. LM 4/2017 s.34-41 mutta moni sanoo, että on iso plussa, kun oppilaisiin pystytään satsaamaan, Mäkelä sanoo. – Lapsiraha on kädenojennus lapsiperheille. Lisäksi naapurustosta löytyy kaikille lapsille kavereita. Kauppa on vain kivenheiton päässä, samoin monet liikuntamahdollisuudet ja järvi. Kuorikosket ovat paljasjalkaisia lestijärvisiä, mutta tekivät Susannan opiskelujen vuoksi syrjähypyn Jyväskylään vuonna 2008. Kuorikosketkin lähtivät, mutta palasivat pian. Yksi ongelmista on kuitenkin se, että peruskoulun jälkeen nuorten on joka tapauksessa lähdettävä muualle opiskelemaan. Jos perheellä olisi vaikkapa kolme Lestijärvellä vuoden 2012 jälkeen syntynyttä lasta, joka vuoden tammikuussa tiRAHA ON TUONUT KUNNALLE IMAGOETUA. Syntyvyyden nousu on hänen mukaansa puhaltanut kuntaan muutenkin positiivista virettä. Ihanteellista lapsiperheelle Kuorikoskien olohuoneessa on avattuna ruskea salkku, joka on täynnä leikkikaluja. Anna-Liisa Kiviniemi kyselee Kertulta, mikä tästä tulee isona. Kirjastokin on, tosin pieni ja auki vain neljänä päivänä viikossa. Kunnanjohtaja Esko Ahonen sanoo, että lapsirahaan uppoavat summat ovat pieniä verrattuna kunnan saamaan positiiviseen näkyvyyteen. – Mutta lapsiraha voi olla yksi syy siihen, miksi nuoria pareja ja perheitä on muuttanut juuri tänne, sanoo Susanna, joka oli mukana tekemässä päätöstä lapsirahan jatkosta. He palasivat alkuvuonna 2010 ja ryhtyivät remontoimaan Susannan mummon perintötaloa lattiasta kattoon
Jos ja kun töitä riittää, Kuorikosket eivät enää aio lähteä Lestijärveltä mihinkään. Sen tavoite kun on ennen kaikkea luoda imagoa lapsiperheet huomioon ottavasta kunnasta. Kylällä on rauhallista, eikä tarvitse miettiä, voiko ekaluokkalaista laittaa menemään yksinään kouluun. Kuntaliiton vuonna 2012 tekemässä selvityksessä 66 kuntaa antoi perheelle lahjan vauvan syntymästä. Nyt tilanne on se, että kunnassa ei ole riittävästi lapsiperheille sopivia vuokra-asuntoja. – Onko kaikki hyvin. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 39 LM4_s34-41.indd 39 16.3.2017 14.22. Lehtileikissä lapset leikkasivat kuvia paikoista tai tilanteista, joissa haluaisivat olla. Mutta ryhtyykö joku tekemään lapsia rahasta tai palkinnon saadakseen. Mutta vielä ei siitä sen enempää... – Jos olisimme tyytyneet siihen, ettei tehdä mitään, olisimme sukeltaneet. Sillä pieni keskipohjalaispaikkakunta nousisi todennäköisesti jälleen valtakunnan julkisuuteen. Kuntaliitto ei ole tutkinut vauvalahjoja vuoden 2012 selvityksen jälkeen, mutta erityisasiantuntija Jarkko Lahtisen mukaan niiden antaminen on sittemmin vähentynyt selvästi. LM 4/2017 s.34-41 lille napsahtaisi 3 000 euroa ylimääräistä – vähän kuin hieman myöhässä saapuva tuntuva veronpalautus. Tummaan pukuun ja kravattiin pukeutunut Ahonen kättelee paikalla olevat lapset ja kyselee kuulumiset. Lestijärvi on saanut lapsirahan ansiosta kokoonsa nähden poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Siihen asti hän on hoitovapaalla Aaronin, 2, ja Elsan, 5, kanssa. Ahonen heittää kuitenkin täkyn. Ei vauvarahan vaikutusta Lestijärven syntyvyyden ja väkiluvun kasvuun voi silti väheksyä. Vaikka lapsiraha ei yksinään ratkaise kunnan tulevaisuutta, Ahonen pitää sitä merkittävänä päätöksenä. Sitä paitsi viiden vuoden aikana vain yksi lapsirahaa saanut perhe on muuttanut pois ja tulijoita on ollut moninkertaisesti. Kun Kerttu ja iso osa muista lapsista on jo haettu kotiin, paikalle ennättää myös kunnan nokkamies Esko Ahonen, entinen Keskustan kansanedustaja. Susanna Kuorikoski palaa toimintaterapeutin työhönsä kesällä. Tänä vuonna lapsirahaa maksetaan 42 lapselle eli yhteensä 42 000 euroa. – Jos lapsi tekee kolttosia, se kantautuu meidänkin korviimme jotain kautta. Lapsirahasta on uutisoitu jopa kansainvälisissä medioissa, ja Ahonen kävi muun muassa Ylen Lisääntymisillassa kertomassa siitä. Tulevaisuus on avoin, ja siitä päättää seuraava valtuusto. Nyt ihmiset ovat sitoutuneet tänne. Valtuusto on päättänyt, että lapsirahaa maksetaan vielä ainakin tämän vuoden ajan. Seuraavaksi ilmainen päivähoito. n ” Vain yksi lapsirahaa saanut perhe on muuttanut pois. Hän sanoo, että vuoden sisällä Lestijärvi julkistaa jonkin uuden avauksen. Kunnat ovat palkinneet lapsia esimerkiksi kastemaljoilla, lampaantaljoilla, kukilla, kelloilla ja omenapuun taimilla. Tuskin. Susanna palaa kesällä hoitovapaansa jälkeen toimintaterapeutin työhönsä Soite-kuntayhtymään ja Toni painaa hommia kunnan suurimman työllistäjän, lähdevesijuomia valmistavan Finn Springin elintarviketyöntekijänä. Panostus kannatti Lestijärvi ei ole ainut kunta, joka palkitsee syntyvistä lapsista, mutta sen maksama 10 000 euroa on ylivoimaisesti suurin. Teillä on uudet ikkunat, Ahonen sanoo viitaten jokin aika sitten uusittuihin päiväkodin ruutuihin ja karmeihin. Kun lasten perhetaustat ja iät on käyty läpi, Ahonen istahtaa. Mitä pidemmälle päivä etenee, sitä seesteisemmäksi tunnelma päiväkodissa muuttuu. Myös muiden lapsista pidetään huolta, Susanna kuvaa. Hän on miettinyt tuntikausia auton ratissa istuessaan, että se voisi olla esimerkiksi ilmainen päivähoito. Lasten kannalta Lestijärvi on perheen mielestä ihanteellinen. Päivä on ollut vilkas: kokousten lisäksi Ylen aluetoimitus on piipahtanut kuntavaalikierroksella tekemässä haastatteluja. Ahonen kertoo, että lapsiraha on tuonut kunnalle niin paljon julkisuutta ja luonut positiivista imagoa, että se kannattaa. Myös päiväkodin ja koulun tilojen mahdollisesta remontoinnista tai laajennuksesta pitäisi tehdä päätöksiä
Nuorisovaltuustot ja lasten parlamentit ovat uudempia tulokkaita. Ja voih, alakoulun oppilaskunnan hallituksen vaaleihin ei ilmaantunut kuin yksi vapaaehtoinen ehdokas. artiklassa tähdennetään lapsen näkemysten kunnioittamista ja oikeutta olla vaikuttamassa itseään koskeviin päätöksiin. Erilaiset aikuisten järjestämät osallistumishankkeet ja aktivoinnit merkitsisivät lapsille ja nuorille ylimääräistä hommaa, johon ei kaikilla yksinkertaisesti ole aikaa. On koulu, läksyt, harrastukset, kaverit, perhe, matkat ja muut. Varjovaaleja on kouluissa järjestetty jo vuosikymmeniä. Kylläpä nuori polvi on passiivista! Tällaista puhetta kuulee aikuisten suusta aivan liikaa, sanoo lasten ja nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta Tampereen yliopistoon väitöskirjaa tekevä Elina Stenvall. LM 4/2017 s.34-41 osallisuus T aas kävi näin. Yksi varsin todennäköinen syy on ajanpuute. – Olen haastatellut tutkimustani varten 129:ää viidesja yhdeksäsluokkalaista Helsingistä ja Tampereelta. Ajateltiin, että hankkeet opettavat lapsille yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tarvittavia taitoja ja lapsista kasvaa näin aktiivisia aikuiskansalaisia. Koulujen oppilaskunnat hallituksineen ovat tuttuja jo nykyisten koululaisten isovanhemmille. Samanlaisia taitoja opitaan vaikkapa oppilaskunnan hallituksessa. Osallistumattomuudelle löytyy monia muita selityksiä, Stenvall kertoo. Aikuisistakin vain osa viettää vapaa-aikaansa yhteiskunnallisissa riennoissa, Stenvall kummastelee. Neuvottelua oppii kotonakin Suomessa lasten yhteiskunnallisella osallistumisella on pitkät perinteet. – Hän vaikutti, osallistui, ilmaisi ja perusteli mielipiteensä, joutui nielemään pettymyksensä ja aloittamaan neuvottelut alusta ennen kuin sai vakuutettua vanhempansa. ANU VALLINKOSKI kuva MIKKO KAUPPINEN Miksi aikuiset sanelevat, millaisista asioista lapset saavat päättää. – Lapsille on nyt tarjolla todella paljon erilaisia vaikuttamishankkeita. Näyttääkin siltä, että olemme nyt vaatimassa lapsilta suurempaa aktiivisuutta kuin aikuisilta. Hän kertoo esimerkin tutkimuksessa mukana olleesta tytöstä, joka neuvotteli pitkään vanhempiensa kanssa harrastuksen lopettamisesta. 40 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s34-41.indd 40 16.3.2017 14.22. Haastatteluista ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että yhteiset asiat eivät kiinnostaisi lapsia. – Kunnolla lasten osallistaminen pääsi vauhtiin 2000-luvulla. Pelkona on ollut, että toiminnan ulkopuolelle jäävät eivät tarvittavia taitoja opi, Stenvall kertoo. Stenvall vertaa lasten osallistumista aikuisten yhteiskunnalliseen toimintaan. Pontimena lasten ja nuorten yhteiskunnalliselle aktivoinnille on ollut YK:n lapsenoikeuksien sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Itämerta pelastamaan Kun lasten ja nuorten valtuustot tai neuvostot saavat päättää tai lausua mielipiteensä, on kyse yleensä jostain oletetusPienet kansalaiset Oppilaskunnat, nuorisovaltuustot ja monenmoiset osallistamishankkeet koettavat kasvattaa lapsista aktiivisia kansalaisia, mutta vain harva piltti innostuu. Hän kehottaakin leimaamisen sijaan miettimään, miksi hienot hankkeet eivät ole houkuttaneet. Hänen mukaansa lasten vaikuttamistaidot harjaantuvat kuitenkin myös aivan tavallisessa arjessa. Järjestimme yläkoululaisille hienon osallistamishankkeen, mutta paikalle saapui vain pari nuorta. Sopimuksen 12. – Valtaosalla lapsista ja nuorista arki on jo täynnä. Tuolloin ruvettiin innokkaasti järjestämään lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita. Jokainen voi miettiä, miten paljon itse käyttää aikaa luottamustoimien hoitamiseen, järjestötyöhön ja muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Halu vaikuttaa itseä koskeviin asioihin on ollut Lehdelle kimmoke hakeutua luottamustehtäviin. Aihetta ei ole tutkittu. – Usein me aikuiset ajattelemme, että tällaisista asioista lapset ovat kiinnostuneita. Lisäksi hän on kunnostautunut ilmasto-aiheisessa valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa. – Äidin ja isän kanssa tulee puhuttua aika paljon päivän polttavista aiheista, Lotta Lehti kertoo. Kouluissa, leikkipuistoissa ja nuorisotaloilla lapsilta ja nuorilta kysytään jatkuvasti, mitä mieltä olet tästä tai tuosta. Mietin näitä asioita kuitenkin päivittäin. LM 4/2017 s.34-41 ti lasten omaan elämänpiiriin kuuluvasta asiasta. Mielipidekirjoitus on vain yksi esimerkki yhdeksäsluokkalaisen Lehden tavoista osallistua. Haastatteluissa nousivat esiin muun muassa Itämeren tilanne, Kiinan ilmansaasteet ja Venäjän yhteiskunnalliset ongelmat, Stenvall kertoo. Tilanne turhauttaa myös opiskelijaa itseään.” Näin alkaa nurmijärveläisen 15-vuotiaan Lotta Lehden mielipidekirjoitus, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa jokin aika sitten. Toistaiseksi ei tiedetä, onko vaikuttamishankkeilla onnistuttu muokkaamaan lapsista innokkaasti uurnilla käyviä äänestäjiä. Aikeissa on ehdottaa varjovaalien järjestämistä omassa koulussa. Ne ovat tavallaan aikuispäättäjien linkki lasten maailmaan. Kun nuori täyttää 18, viranomaisten kiinnostus loppuu. Kevään mittaan hän aikoo seurata myös kuntavaaleja. Hieman karrikoiden sanoen jäljelle jää vain mahdollisuus äänestää tai asettua itse ehdolle. Mallin aktiiviseen osallistumiseen Lehti on imenyt kotoa. Stenvallin mukaan monelle nuorelle täysi-ikäisyys ja aikuiskansalaisuus voi olla pettymys. Vaikuttamismahdollisuuksia suorastaan tarjotaan. Tähän tulisi etsiä toimiva ratkaisu, sillä ’turha’ koulutus maksaa valtiolle esimerkiksi työttömyyskorvauksina. Päättäjien pitäisi kuitenkin muistaa, että esimerkiksi oppilaskunta ei ole yh” Suomessa työttömyys on suuri ongelma. Linkki lasten maailmaan Lasten osallistumisen paikat kuten nuorisovaltuustot ja oppilaskuntien hallitukset ovat syntyneet kaikki aikuisten aloitteesta ja niiden esikuvat on poimittu aikuisten maailmasta. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 41 LM4_s34-41.indd 41 16.3.2017 14.22. Ne ovat väline, jonka avulla poliitikot ja virkamiehet saavat tietää, mitä mieltä lapset ovat itseään koskevista asioista. Hyvässä lykyssä kirjoitus saattoi herätellä vaikkapa lapsia ja vanhempia keskustelemaan aiheesta keskenään. Pohdimme, että kouluissa voisi nykyistä paremmin ohjata oppilaita niille aloille, joilla riittää töitä, Lehti perustelee. Voisiko aikuisille tarjota jotain vastaavaa. Kun kaikille olisi selvää, että lasten neuvostoilla ja valtuustoilla on tällaista valtaa, ne voisivat olla houkuttelevampia. Koulun oppilaskunta voi esimerkiksi valita, pystytetäänkö koulun pihalle keinu vai kiipeilyteline. Vajaan vuoden ajan hän on johtanut puhetta koulunsa oppilaskunnassa. Kukaan ei enää petaa valmiiksi osallistumisen paikkoja. Moni haastatelluista koululaisista olisi ollut innokas tekemään työtä isojenkin pulmien ratkaisemiseksi, jos vain joku järjestäisi siihen mahdollisuuden. Hän toivoo, että teksti olisi sattunut teini-ikäisten lasten vanhempien, opettajien ja opetussuunnitelmasta päättävien silmiin. Stenvallin mukaan lasten päättävien elimien asema onkin hieman epäselvä. – Ehkä meidän pitäisikin ottaa mallia lapsille järjestetyistä osallistumismahdollisuuksista. Aikuiset myös yleensä sanelevat sen, millaisista asioista lapset saavat päättää. Varsin monet haluaisivat kuitenkin vaikuttaa aivan eri kokoluokan asioihin. – Olin miettinyt asiaa kavereiden kanssa. Monille aloille koulutetaan joko liikaa tai liian vähän opiskelijoita. Elina Stenvall jää miettimään. – Pikemminkin pitäisi korostaa lasten valtuustojen ja oppilaskuntien merkitystä päätöksentekijöinä. Harva oli valmis tarttumaan omin päin toimeen. Moni aikuinen ajattelee, että niiden ensisijainen tehtävä on opettaa lapsille päätöksentekoa ja antaa kokemusta vaikuttamisesta. Koko perhe seuraa tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua uutisista, ajankohtaisohjelmista ja lehdistä. n ”MIETIN NÄITÄ JOKA PÄIVÄ” tä kuin kaikki koulun oppilaat. – Tämä on minulle tavallaan harrastus
LM 4/2017 s.42-51 sijaishuolto Mihin oheishuoltaja sitoutuu. 42 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s42-51.indd 42 16.3.2017 14.34
Tässäkin tapauksessa palkkionmaksukäytännöt voivat vaihdella suuresti kunnasta riippuen. Mummi on saattanut hakea lapsen vanhempien kanssa käräjäoikeudelta oikeutta toimia oheishuoltajana. Ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia mummille kuuluu kunnan myötävaikutuksella syntyneessä, huostaanoton vaihtoehtona tehdyssä oheishuoltajuudessa tai sukulaissijaisvanhempana. Isovanhempien keinot ja voimat alkoivat olla vähissä. Jos kunta tulkitsee oheishuoltajuuden yksityiseksi sijoitukseksi, josta on sovittu asianosaisten kesken, se ei ole velvollinen maksamaan mummille minkäänlaisia hoitopalkkioita tai kulukorvauksia. . Silloin alkoi olla tiukkaa taloudellisestikin. Jos oheishuoltajuus on syntynyt kunnan lastensuojelun myötävaikutuksella läheisverkoston kartoituksen perusteella ja vaihtoehtona huostaanotolle, saa mummi hoitopalkkion. Martta ja Harri hoitivat tyttärentytärtään usein tämän yksinhuoltajaäidin päihdeongelman vuoksi. Usein pelko lapsen menettämisestä aiheuttaa sen, ettei apua haeta ajoissa, vaan uuvutaan. Jos se myönnetään, hän saattaa joutua hoitamaan lapsenlapsensa täysi-ikäiseksi saakka oman taloutensa ja terveytensä kustannuksella täysin ilman ulkopuolista tukea ja apua – ellei ole oheishuoltajuuteen suostuessaan ymmärtänyt, mihin sitoutuu. Se katsoi, että oheishuoltajuus oli kunnan myötävaikutuksella syntynyt ja huostaanoton sijaan tehty ratkaisu. Sieltä käsin järjestyi myös koulunkäynti. Isovanhemman kannattaa selvittää tarkkaan oikeutensa ja velvollisuutensa, ennen kuin sitoutuu lapsenlapsensa kasvattamiseen. LM 4/2017 s.42-51 ›› K orkeinta oikeutta myöten on ratkottavana tapauksia, joissa isovanhempi tai muu sukulainen on huostaanottoa pelätessään ottanut huolehtiakseen lapsesta, kun tämän vanhemmat eivät ole jaksaneet tai voineet hoitaa häntä. Martta ja Harri eivät enää juuri voineet osallistua tytön elämää koskeviin ratkaisuihin. On usein veteen piirretty viiva, tulkitaanko sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta myötävaikuttamiseksi. Viime heinäkuussa voimaantullut perhehoitolain uudistus selkiyttää tilannetta: sen mukaan oheishuoltajalle on maksettava lain mukaiset hoitopalkkiot ja kulukorvaukset. Kunnan lastensuojelu löysi tytölle paikan ammatillisesta perhekodista, jossa alettiin hoitaa päihdeongelmaa. Lahtisen mukaan se on hyvin toimiessaan lapsen kannalta inhimillisempi ja kevyempi ratkaisu kuin huostaanotto. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 43 LM4_s42-51.indd 43 16.3.2017 14.34. Teini-iässä tyttö alkoi käyttää päihteitä. Näitä ratkotaan sitten oikeudessa, Lahtinen sanoo. . Se onkin tarpeen, sillä poika on menossa yläasteelle, mikä aiheuttaa paljon lisäkustannuksia. Lopulta kunnan lastensuojelu päätyi tytön huostaanottoon, ja tyttö sijoitettiin isovanhempiensa luo. Martasta ja Harrista tuli sukulaissijaisvanhempia. Mihin oheishuoltaja sitoutuu. Helena kävi töissä, joten hänellä ei ollut taloudellisesti mitään hätää, ja saihan hän myös pojan elatusavun. Mummista voi siis tulla lapsen sukulaissijaisvanhempi, jos se nähdään lapselle parhaaksi ratkaisuksi. Niinpä he hakivat tytön oheishuoltajuutta, ettei lapsi kokonaan luisuisi pois heidän elämästään. IITA KETTUNEN kuva RIITTA VEIJOLA / LEHTIKUVA ” Jos huolehtii lapsesta, niin lapsi näkee hyviä unia. Kunta maksaa nyt Helenalle myös kulukorvauksia. Kun poika meni kouluun, Helenan terveys alkoi reistailla ja pojan hoitaminen työn ohessa kävi raskaaksi. Tarkoitus oli, että poika asuisi Helenan luona, kunnes äiti saisi asiansa kuntoon. Helena haki kunnalta hoitopalkkiota ja kulukorvauksia vedoten siihen, että hänen piti alun perin hoitaa lasta vain väliaikaisesti. Tärkeä läheisverkoston kartoitus Sijoitettujen lasten edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n projektipäällikkö Pia Lahtinen tietää useita kiistanalaisia tilanteita, joissa isovanhemmalle on kunnan sosiaalityöntekijän neuvosta haettu oheishuoltajuutta. Koulunkäynti takkusi, ja hän saattoi olla joskus yönkin poissa ilmoittamatta siitä. Vaihtoehtojen viidakko Helena haki oheishuoltajuutta, kun kunnan sosiaalitoimi oli väläyttänyt kaksivuotiaan tyttärenpojan huostaanoton mahdollisuutta. Helena alkoi vaatia palkkioita oikeusteitse. Jos siitä löytyy lapselle läheinen henkilö, voidaan huostaanoton sijasta päätyä oheishuoltajuuteen. Lapselle on tärkeää, että vaikka hän asuu mummin luona, joka hoitaa hänen asioitaan, hänen elämässään ovat edelleen mukana vanhemmat. Lapsi voi päästä huostaanottopäätöksenkin jälkeen asumaan mummin luokse, sillä kunta on velvollinen tekemään huostaanoton, jos sen edellytykset täyttyvät. Kunta ilmoitti, ettei Helena ollut oikeutettu niihin, koska hänen oheishuoltajuutensa oli yksityinen sijoitus. Nyt he ovat samanaikaisesti tytön oheishuoltajia ja sukulaissijaisvanhempia. Mutta kumpi ratkaisu on lapsen kannalta parempi: päästä asumaan mummin luo huostaanoton kautta vai huoltajuusjärjestelyin. Helena jäi osa-aikaiselle eläkkeelle ja sitten kokonaan pois töistä. Tällöin kunta tulkitsee sen yksityiseksi sijoitukseksi ja kieltäytyy maksamasta hoitopalkkiota, kuten Helenan tapauksessa kävi. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan kunta joutui maksamaan Helenalle taannehtivasti hoitopalkkiot. Ennen kuin lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle aletaan suunnitella, kunnan sosiaalitoimen on kartoitettava lapsen läheisverkosto
On tärkeää, että oheishuoltaja ja vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen asioiden hoidosta. sukulaisen luona. Oheishuoltajuuden ja huostaanoton lisäksi tarvitaan muitakin vaihtoehtoja, Pia Lahtinen painottaa. • SUKULAISJA LÄHEISSIJOITUS: Lapsen läheisverkosto on kartoitettava ennen lapsen huostaanottoa ja sijoittamista koskevaa päätöstä. Hänellä on huoltajan oikeudet, muttei elatusvelvollisuutta lapseen. ” Mummi auttaa ja antaa herkkuja. Tällöin kyse ei ole lapsen huostaanottoon liittyvästä sijoituksesta tai muutoinkaan sijoituksesta, johon sosiaalitoimi olisi myötävaikuttanut. ” Sijaisvanhemmat on niinku mun toiset äiti ja isä. Sijaisvanhemmat saavat paljon tukea Usein läheisverkostokartoitus tehdään vasta, kun mietitään lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. . Lastensuojelulain mukaan ilmoituksen on velvollinen tekemään lapsen huoltaja ja henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Helenan, Martan ja Harrin nimet on muutettu. Isovanhemmat voivat olla siis yhtä aikaa lapsen oheishuoltajia ja sijaisvanhempia, kuten Harrin ja Martan tapauksessa. Oheishuoltajat kokevatkin Lahtisen mukaan asemansa vapaammaksi kuin sijaisvanhemmat – mutta tällöin sosiaalitoimen tietoon ei välttämättä tule, jos huoltaja alkaa uupua. Sillä tavoin myös huolehditaan, ettei isovanhempi joudu oheishuoltajana taloudellisiin vaikeuksiin. Koska sosiaalitoimen kuuluu arvioida säännöllisesti, onko sijoitus lapsen edun mukainen, isovanhemmat saattavat kokea, että heitä valvotaan ja heidän elämäänsä puututaan. Heidän tulee puolestaan osallistua koulutuksiin, valmennukseen ja työnohjausryhmiin. Heillä ei ole kuitenkaan erityistä oikeutta saada lasta luokseen asumaan, vaan sijoituspaikan valinnan lähtökohtana on lapsen tarve. . LM 4/2017 s.42-51 Sukula issijoitus toimii TERMIT HALTUUN • OHEISHUOLTAJA on lapselle läheinen aikuinen henkilö, joka on käräjäoikeudessa suostumuksensa perusteella hakemuksesta määrätty toimimaan lapsen huoltajana hänen varsinaisten huoltajiensa lisäksi. Tästä tehdään elatussopimus. Jälkihuoltoon kuuluu esimerkiksi itsenäisyysvarat, jotka nuori saa täyttäessään 18 tai viimeistään 21 vuotta. ” Ei se ole sen sijaiskoti. 44 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s42-51.indd 44 16.3.2017 14.34. Se kannattaa tehdä jo alkuvaiheessa, ettei synny epäselvyyksiä, jos sosiaalityöntekijät vaihtuvat. Tällaisella ratkaisulla voi pysytellä nuoren elämässä mukana, vaikka hän olisikin välillä toisessa sijaishuoltopaikassa. Se on nyt sen oikea koti. Oheishuoltajalla tulee olla allekirjoitusoikeus, sillä huoltajan allekirjoitusta tarvitaan monissa koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Lapselta voisi jo palvelutarpeen arvioinnissa kysellä hänelle tärkeistä ihmisistä. Kunnalla on huostaan otetun lapsen jälkihuoltovelvoite, mitä taas ei ole oheishuoltajuusratkaisussa. . Kunnalla on velvollisuus tukea sijaisvanhempia myös kasvatustehtävässä. . Se on aina lapsen edun mukaista. Kun aletaan miettiä lastensuojelutoimia, on aina pysähdyttävä miettimään yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa, mikä ratkaisu olisi juuri sillä hetkellä kaikkein paras ja lapsen edun mukainen. On lapsen edun mukaista, etteivät sijaisvanhemmat väsy, Lahtinen sanoo. . Lapsi sijoitetaan paikkaan, joka kokonaisharkinnan perusteella vastaa parhaiten hänen tarpeisiinsa. Oheishuoltajuuden alkaessa isovanhemman tulee huolehtia siitä, että huoltajuudesta, palkkioista ja kulukorvauksista tehdään kunnan kanssa selkeä sopimus. Hänet voidaan sijoittaa sukulaisen tai muun läheisen luo. . Jos lapsi otetaan huostaan, on kunnan sosiaalitoimi joiltakin osin vastuussa lapsesta, jolloin sijaisvanhemmat joutuvat olemaan tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Yksityisesti sijoitetusta lapsesta tulee ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joka pitää rekisteriä kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista. Lahtinen muistuttaa, ettei oheishuoltajalla ole lapsen elatusvelvollisuutta, vaan vanhemmat maksavat hänelle elatusapua. Joillakin voi olla kahdet vanhemmat. Sitaatit ovat Pesäpuu ry:n Lähemmäshankkeessa kokemusasiantuntijalapsilta kerättyjä kuvauksia lastensuojelusta. Oheishuoltajaa ja hänen luonaan asuvaa lasta ei kontrolloida samalla tavoin, eikä oheishuoltajan luona asuvalle lapselle tarvitse tehdä asiakassuunnitelmaa tai palvelutarpeen arviointia. Niillä häntä tuetaan oman elämän alkuun. • YKSITYINEN SIJOITUS tarkoittaa tilannetta, jossa lapsen huoltaja sopii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta muun yksityishenkilön, esim. Pia Lahtinen kertoo kuitenkin kuulleensa lapsilta ja nuorilta, että heidän tukenaan ja apunaan olevia läheisiä ihmisiä olisi hyvä kartoittaa jo ennen huostaanottovaihetta
Sukulaissijaiskotina toimiva mummola taikka tädin tai enon koti oli saattanut olla kuin toinen koti jo ennen huostaanottoa. Lastensuojelulaissakin korostetaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin ja biologiseen sukuun. Siellä lapsilla oli mahdollisuus leikkiä ja harrastaa heille tärkeitä asioita. Näin pyritään vahvistamaan lapsen kokemusta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. KATI KALLINEN kuvat LEHTIKUVA N ykyään kartoitetaan aina sukulaisja lähiverkosto, kun harkitaan lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Sukulaissijaiskoti oli monella tapaa miellyttävä. Sukulaissijoituksen etuna lasten näkökulmasta oli, että he olivat saaneet asua samassa sijaiskodissa sijoituksestaan lähtien. LM 4/2017 s.42-51 Sukula issijoitus toimii Sukulaisille sijoitettuja lapsia ei ole juuri tutkittu Suomessa. Miia, 9: – Annin ja Hennan. – Että aikuiset huolehtii joskus lapsista. Sukulaissijaiskodit myös sijaitsivat usein samalla paikkakunnalla kuin lasten entiset kodit. He täyttivät tutkimuksessa myös verkostokarttana toimivan omenapuun, jossa määrittelivät heille tärkeimpiä perhesuhteita. – Oliko niillä sama juttu. Lapset kokivat kuuluvansa sijaiskotiin ja he pitivät sitä kotinaan haastatteluhetkellä. – Onko se hyvä vai huono juttu. Nyt on aika kuulla heidän ajatuksiaan sukulaissijoituksista. Lapset olivat vierailleet sukulaissijaiskodissa useasti ennen huostaanottoaan. Etuna oli ensinnäkin se, että sijaiskoti ja -perhe olivat entuudestaan tuttuja. Haastattelija: – Mitä ajattelet, jos olisit joutunut sellaiseen paikkaan, missä ei ole sukulaisia. Lapset kuvaisivat haastatteluissaan sukulaissijoituksen etuja. – Ei ne koskaan menny sukulaisille. Tutkimuksessa edettiin täysin lasten ehdoilla, eikä heitä voi tutkimuksen perusteella tunnistaa. Tuttu ja turvallinen koti Haastatellut lapset kokivat sukulaissijoituksen pääasiassa erittäin myönteiseksi kokemukseksi. ›› LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 45 LM4_s42-51.indd 45 16.3.2017 14.34. – Tunnetko muita sijoitettuja lapsia. Tämä artikkeli perustuu YTT Kati Kallisen tutkimukseen, jossa hän haastatteli neljäätoista sukulaisilleen sijoitettua 8–12-vuotiasta lasta. – No en mä ainakaan uskaltaisi puhua niille samalla lailla kuin näille. – Miksi se on hyvä juttu. Tutkimuksen aihe ja kohderyhmä ovat ymmärrettävästi arkaluontoisia. – Miltä olisi tuntunut, jos et olisi tullut sukulaisille. Kaapo, 10: – Se ois vielä ollut vähän rankempi paikka. He mainitsivat yhtenä tärkeimpänä myönteisenä asiana lemmikit, niiden hoitamisen ja niiden kanssa leikkimisen. Elsa, 8: – Se oli ainut kerta, kun mä sain muuttaa. Lisäksi lapset kuvasivat arkeaan sijaisperheessä täyttämällä päiväkirjaa viikon ajan. – Onko täällä enemmän sääntöjä kuin siellä entisessä kodissa. Sitä varten Kallinen hankki tutkimusluvat lapsilta, lasta sijoittaneelta taholta, lapsen biologisilta vanhemmilta ja sijaisvanhemmilta. Sanni, 10: – No tää on paljon parempi, kun täällä ei tapella. Elias, 8: – Joo. Lapset toivat esiin sukulaissijaiskodin turvallisuutta ja vertasivat sitä kokemuksiinsa entisestä kodistaan. – Miten ajattelisit tätä kotia ja entistä kotia, mikä on niiden välinen ero. – Hyvä
Puhujina: Rosa Meriläinen, Esa Iivonen, Katarina Fagerström, Marketta Raivio ja monta muuta innostavaa puhujaa. Teemoina: Vaikuttava yhteistyö, lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, Hackney-malli, perhekeskustoiminta, lastensuojelun rooli sosiaalisessa mediassa #yhes Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Haluamme nostaa esiin kunnissa tehtävää lastensuojelun kehittämistyötä ja hyviä käytäntöjä sekä muistuttaa edistävän ja ehkäisevän työn tärkeydestä. – Joo, kunhan se ei ryyppäis. – 31.5.2017. Elsa: – Kaikki kysyy, että miks ne ei pystyny pitää, niin mä vastaan, emmä tiiä. Sukulaissijaiskoti saattoi myös tuntua aluksi vieraalta, eikä sopeutuminen tapahtunut hetkessä. Ilari, 11: – Silloin oisin varmaan lukiossa, asuisin varmaan vieläkin täällä, en tiiä. Sukulaiskodissa asuminen herätti myös kysymyksiä kodin ulkopuolella. Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Osa heistä saattoi nimetä joskus sijaisvanhemman vanhemmakseen, mutta suurimmalla osalla tilanne oli itsestään selvä: vain biologisia vanhempia saattoi kutsua äidiksi ja isäksi. Elias: – Että pääsisin äidin luo ja se huolehtis meistä. Lue lisää www.lskl.fi ja ilmianna hyvä ehdokas! Vastausaikaa on 27.3. Miisa, 11: – Että saa mennä kattoo äitiä ja iskää. Tuntematon tulevaisuus Lapsilla oli myös epävarma tunne tulevaisuudestaan. Leena: – Mä toivoisin, että mä asuisin mun äitin ja isän luona, mutta me asutaan kummiski täällä. Venla, 11: – Jotkut aina kysyy, että miks sää asut siellä, niin sit joutuu selittään, se ärsyttää. Lapset, joilla oli sisaruksia eri perheissä, ikävöivät heitä ja toivovat yhteydenpidon lisääntyvän. Ilmianna paras kunnallinen lastensuojeluteko! Palkinnon myöntää Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. n ” Mä toivoisin, että mä asuisin mun äitin ja isän luona, mutta me asutaan kummiski täällä. Sukulaissijoitus ei siten poistanut epätietoisuutta herättävää kokemusta huostaanotosta ja sijoituksesta. Lapsen näkökulmasta sukulaiskoti sisältää merkittäviä etuja kuten tunteen pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Lapset kokivat kielteisesti ulkopuolelta tulleet kysymykset tilanteestaan, eivätkä halunneet puhua asiasta muiden kuin parhaiden ystäviensä kanssa. Lapset kuitenkin kuvailivat sijaisäitejään ja suhdettaan heihin hyvin myönteisesti. – No siellä iskän luona. Miia: – Mä olin sillei, että tää ei oo mun koti. Vain neljän lapsen molemmat biologiset vanhemmat olivat selkeästi mukana heidän elämässään. Suurin osa toivoi, etteivät he enää tulevaisuudessa asuisi sijaiskodissa. Palkinnon saaja julkistetaan 26.9.2017 Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä®. – No surulliselta. Leena, 11: – Osa tietää, miks mä täällä asun, että mä oon täällä ihan sijaislapsena, eikä ne siitä piittaa. Miia: – No, ajallaan sitten. Maija, 11: – Minä ja sisko ei olla koskaan erottu toisistamme. Tietoa tarvitaan lisää. – Miltä tuntuisi, jos ette olisi siskon kanssa päässeet samaan perheeseen. Arvokasta tietoa Lasten myönteiset näkemykset osoittavat sukulaissijoituksen toimivan. Kaapo: – Muistan, että meille sanottiin, että me tullaan vaan yökylään, mut sit se olikin, jäikin vähän pitemmäks aikaa. – Kuka on sinulle tärkein ihminen. – Voisitko asua siellä joskus. Haastateltavista kahdeksan asui samassa sukulaissijaisperheessä kaikkien biologisten sisarustensa kanssa. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa, mutta ehdokkaiksi käyvät vain kunnat. Etsimme asiakaslähtöisiä toimintamalleja, jotka ottavat entistä paremmin asiakkaana olevan perheen tarpeet huomioon. Myös sijaisisät olivat mukana lasten elämässä, ja lapset kertoivat heistä myönteiseen sävyyn. Anni, 8: – Muuttaisin äitin ja iskän luo. – Mikä on parasta elämässä. Suurin epävarmuus koski sitä, missä he asuisivat tulevaisuudessa. Miia: – Päästäis äitin luo... Elsa: – Jos sillä iällä sais muuttaa, niin mä kyllä muuttaisin äidin asuinpaikkakunnalle… Mä toivoisin, että mulla ois siinä niiden vieressä talo ja mä muuttaisin siihen. Sisarukset olivat lapsille tärkeitä ja he olivat tyytyväisiä, jos olivat päässeet asumaan samaan sijaisperheeseen. Miia: – Se on sillei huolehtivainen, että ei saa mennä ilman kypärää polkupyörällä, sit se huolehtii meistä sillei hyvin. Miten se sitten muuttui. Venla: – Että äiti ois elossa ja iskä raitis ja me voitais asua siellä kotona. – Millaista elämäsi olisi viiden vuoden kuluttua. Tai joskus mä sanon, että hiljaa, mä en kerro. LM 4/2017 s.42-51 Ulkopuolisten utelut Ristiriitaisia kokemuksia sukulaissijoituksesta aiheutti epätietoisuus sijoituksen varsinaisesta ajankohdasta. Lapset tunsivat olonsa turvalliseksi sukulaissijaiskodissa, mutta heillä oli myös epätietoisuuden, vierauden ja epävarmuuden kokemuksia. Äidin ja sisarusten merkitys Huostaanotto ja sijoitus ei ollut poistanut biologisen perheen merkitystä lapsille. Lapset ymmärsivät kuitenkin, että kotiin paluuseen liittyi ehtoja. Lapset eivät pääsääntöisesti kutsuneet sijaisvanhempia vanhemmikseen. Kaapo: – Et mä oisin siellä äitin tai isin luona, että mä joskus vielä pääsisin sinne. Viidellä lapsella oli yksi tai useampi sisarus samassa perheessä mutta myös eri perheessä. Venla: – Sekin on ihan kiva, ainakin se osaa hauskuttaa, se osaa kaikkia temppuja. Elias: – Äiti. Juuri lapsilla on kyky tuottaa arvokasta tietoa lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseksi. He eivät olleet varmoja, missä kodissa asuisivat tulevaisuudessa. – Missä asuisit, jos et täällä. Tutkimus osoittaa, että sijoitettuja lapsia on mahdollista tutkia haastattelemalla sekä hyödyntämällä verkostokarttoja ja päiväkirjoja. Äiti ei pystynyt huolehtimaan… ja meiät tuotiin tänne yökylään ja sitten se jäi sille. RI IT TA VE IJ O LA / LE H TI KU VA 46 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s42-51.indd 46 16.3.2017 14.34. – Niin aluksi... Lapset olivat saattaneet saada tilanteesta erilaista tietoa eri tahoilta, ja lopullinen sijoituspäivä saattoi tulla yllätyksenä. Lapset olivat enemmän tekemisissä biologisen äitinsä kuin isänsä kanssa
Palkinnon saaja julkistetaan 26.9.2017 Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä®. Puhujina: Rosa Meriläinen, Esa Iivonen, Katarina Fagerström, Marketta Raivio ja monta muuta innostavaa puhujaa. Lue lisää www.lskl.fi ja ilmianna hyvä ehdokas! Vastausaikaa on 27.3. Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Teemoina: Vaikuttava yhteistyö, lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, Hackney-malli, perhekeskustoiminta, lastensuojelun rooli sosiaalisessa mediassa #yhes Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Haluamme nostaa esiin kunnissa tehtävää lastensuojelun kehittämistyötä ja hyviä käytäntöjä sekä muistuttaa edistävän ja ehkäisevän työn tärkeydestä. Ilmianna paras kunnallinen lastensuojeluteko! Palkinnon myöntää Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. – 31.5.2017. Etsimme asiakaslähtöisiä toimintamalleja, jotka ottavat entistä paremmin asiakkaana olevan perheen tarpeet huomioon. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa, mutta ehdokkaiksi käyvät vain kunnat. LM 4/2017 s.42-51 LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 47 LM4_s42-51.indd 47 16.3.2017 14.34
– Kiinnyn usein hoitamiini lapsiin. Miguel on oikea enkeli, sanoo Nimfa Soria, 31. Vanhemmat ehtivät työpäivinä kotiin vasta iltapala-aikaan. Perheja työelämän yhdistäminen on Espanjassa vaikeaa. LM 4/2017 s.42-51 siirtolaisuus S ade rummuttaa hulppean huoneiston ikkunaa. Kohta puolitoistavuotias Miguel Zubizarreta Blanco kipuaa ikkunalaudalle ja tutkii uteliaana maailmaa lasin takana: vastapäisen talon torneja ja seinämaalauksia, loputonta ihmisvilinää kadulla ja räystäällä keikkuvaa pulua. Espanjassa työpäivät ovat pitkiä ja monet perheet palkkaavat lapsille kotiin hoitajan. valtameren takaa teksti ja kuvat SANNI SAARINEN ›› Lastenhoitaja 48 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s42-51.indd 48 16.3.2017 14.34. Paraguaysta kotoisin oleva Soria hoitaa Miguelia aamukahdeksasta iltaseitsemään viitenä päivänä viikossa. Osa hoitaa vanhuksia, mutta lastenhoitajia tarvitaan vanhempien työpäivien venyessä yli 12-tuntisiksi. Joustamattomat työajat, pitkä lounastauko ja vaativa työkulttuuri tekevät työpäivistä pitkiä. Espanjalaisissa kotitalouksissa työskentelee lähes 700 000 siirtolaisnaista. Lastenhoitajat ovat poikkeuksetta maahanmuuttajia tai siirtolaisia, joilla on usein omia lapsia kotimaassaan
Kun Sorian oma lapsi syntyy, hänen on etsittävä uusi työ. LM 4/2017 s.42-51 Paraguaylainen Nimfa Soria hoitaa Miguel Zubizarreta Blancoa Madridin keskustan tuntumassa ylemmän keskiluokan asuinalueella. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 49 LM4_s42-51.indd 49 16.3.2017 14.34
Viideltä kiinni menevä päiväkoti ei poista hoitajan tarvetta. Heille työ Atlantin toisella laidalla on ainoa keino nostaa lapsensa köyhyydestä ja taata heille koulutus. Suurin osa naisista saapuu Espanjaan ilman oleskeluja työlupaa. Lastenhoitajia palkkaa kotiin yleensä ylempi keskiluokka, sillä yksityinen hoitaja tulee kalliimmaksi kuin paikka päiväkodissa. Päiväkotien pihassa monia espanjalaislapsia odottavatkin isovanhemmat. – Työajan lyhentyessä palkka laskee, mutta työmäärä pysyy ennallaan, eikä osa-aikatyö ole uran kannalta viisas ratkaisu, henkilöstöhallinnossa työskentelevä Blanco pohtii. Hintana on vuosien poissaolo lasten elämästä. Juuri espanjan kieli tekee eteläamerikkalaisista naisista suosittuja hoitajia. Se on jokaisen lapsen oikeus, ja siksi Miguelkin aloittaa päiväkodin alle kaksivuotiaana. Arkisin työ nielee kaiken ajan. Monet kotitalouksissa työskentelevistä naisista ovat itsekin pienten lasten äitejä. Blanco ehtii kotiin vasta seitsemäksi ja konsulttiyrityksessä työskentelevä puoliso Jon Zubizarreta, 33, kahdeksaksi. Marta Blanco ja Jon Zubizarreta ehtivät viettää aikaa perheen kesken vain viikonloppuisin. Maa houkuttelee tulijoita Etelä-Amerikasta yhteisen kielen ja Pohjois-Afrikasta maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. He tulevat tänne ansaitakseen rahaa, ja varmuus työstä kotitalouksissa lisää yksin tulevien naisten määrää, kertoo Isabel Cobian siirtolaisten ja maahanmuuttajien aseman parantamiseksi työskentelevästä Pueblos Unidos -järjestöstä. – Suurin osa tulijoista on köyhistä oloista ilman koulutusta. Blanco ja Zubizarreta aikovat pitää hoitajan myös päiväkodin alettua: hän helpottaa koko perheen arkea siivoamalla, pyykkäämällä ja laittamalla ruokaa. Työpäivä kestää aamusta iltaan ja vapaapäiviä on viikossa vain yksi. He työskentelevät mielellään sisäkköinä, sillä kaikki vanhustenhoitajat ja osa lastenhoitajista asuu työnantajan kodissa. Laki velvoittaa työantajaa myöntymään pienen lapsen vanhempien lyhennettyyn työviikkoon. Työ tarjoaa kuitenkin ruuan ja asunnon, jota on vaikea saada ilman oleskelulupaa, ja pieni palkka säästyy kokonaiÄITIYSLOMA KESTÄÄ VAIN 14 VIIKKOA JA ISYYSLOMA KUUKAUDEN. – Tahdoimme espanjankielisen hoitajan, jolla on hyvät suositukset. Yhdistämällä vuosilomia vanhempainvapaaseen vauvan kanssa kotona oloa voi hieman pitkittää. Omaa aikaa sisäköillä ei juuri ole. – Miguel oli meistä viisikuisena liian pieni päiväkotiin. Hoitajan palkkaaminen oli itsestään selvää, sanoo pojan äiti Marta Blanco, 33. Osa espanjalaisnaisista tekeekin osa-aikatyötä lapsen synnyttyä. Omat lapset valtameren takana Espanjaan saapuu enemmän maahanmuuttajia ja siirtolaisia kuin useimpiin EU-maihin. 50 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s42-51.indd 50 16.3.2017 14.34. Päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta arvostetaan Espanjassa ja sitä pidetään lapsen kehityksen kannalta tärkeänä. Väestöstä yli 13 prosenttia eli runsaat kuusi miljoonaa ihmistä on syntynyt ulkomailla. LM 4/2017 s.42-51 Äitiysloma kestää vain 14 viikkoa ja isyysloma kuukauden, mutta harva espanjalaisisä jää vauvan kanssa kaksin kotiin
Nyt hän on työtön iässä, jossa työtä on vaikea löytää: lastenhoitajien odotetaan olevan nuoria ja vanhustenhoitajien fyysisesti vahvoja. Tärkeintä on ansaita rahaa kotiin lähetettäväksi, Cobian sanoo. Suurin murhe hänellä on tyttärestään, jonka kanssa hän tuli yhdessä Espanjaan töihin. Kotimaassa odottaa outo ” Työ kaukana kotoa on monen naisen ainoa keino nostaa omat lapsensa köyhyydestä. – Välitämme työtarjouksia, mutta vain, jos työehdot täyttyvät. Tänne tullaan tutkimaan työilmoituksia, hakemaan neuvoa lakiasioissa ja kyselemään kursseista. – Olen kuullut tapauksista, joissa sisäköille maksetaan vain 500 euroa kuussa. Siitä on nyt yhdeksän vuotta, enkä ole ollut päivääkään työttömänä. – Esikoiseni syntyy muutaman kuukauden kuluttua. Useimmat sisäköt etsivät päivätyön saatuaan oleskeluluvan. LM 4/2017 s.42-51 suudessaan kotiin lähetettäväksi. Uusi elämä Espanjassa Nimfa Soria saa valmiiksi kasvissosekeiton ja nostaa Miguelin syöttötuoliin. Monet järjestöt korostavat, että naisten tulisi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. – Yksinhuoltajana elämä oli taloudellisesti vielä tiukempaa, ja hän joutui palaamaan tänne. Toisaalta hän tutustui leikkipuistoissa asuinalueen muihin lastenhoitajiin. Nykyisin laki velvoittaa työnantajaa maksamaan kodeissa työskentelevien naisten eläkettä kerryttävät sosiaalimaksut, mutta laki tuli voimaan vasta vuonna 2012, eikä vaikuta nyt eläkeiässä olevien asemaan. Sisäkön minimipalkka on 896 euroa kuukaudessa ja lastenhoitajien 764 euroa. – Jos työtä ei löydy, palaan Boliviaan. Järjestöjä tarvitaan muutenkin: ne ovat haavoittuvaisessa asemassa oleville naisille tärkeä turvaverkko. Nyt suku huolehtii tyttäreni lapsista. Tytär ei koskaan toipunut perheen hajoamisesta, Ramos kertoo. elämä: puoliso ja lapset ovat saattaneet käydä vuosien aikana vieraiksi ja omaa paikkaa on vaikea löytää. – Mies löysi toisen naisen ja elätti häntä tyttäreni rahoilla. Nyt hän joutuu palaamaan kotimaahansa. Niin teki myös Soria. Soria ei usko enää palaavansa kotimaahansa, mutta edessä on uuden työn etsintä. Samassa elämäntilanteessa olevista naisista tuli ystäviä, joiden kanssa käytiin sunnuntaisin joukolla kaupungilla. – Sisäköille muodostuu harvoin omaa elämää, mutta se on heille toissijaista. Vaikeuksiakin on ollut. Tytär jätti perheensä, alle kouluikäiset lapset, kotimaahan ja aikoi palata parissa vuodessa. Ehkä he ovat mustasukkaisia, sillä pienet lapset kiintyvät meihin kuin äiteihinsä. Tahdon hakea hänet päiväkodista iltapäivällä itse enkä hoitaa muiden lapsia, Soria sanoo silittäen hellästi vatsaansa. Ramos on työskennellyt 12 vuotta lastenja vanhustenhoitajana. n Bolivialainen Eleuteria Ramos on työskennellyt tyttärensä kanssa Espanjassa 12 vuotta. Paluu ei houkuttele Ramosia: Madridista on tullut koti, joka on paljon Bolivian pääkaupunki La Pazia turvallisempi. Tänään paikalla on myös Boliviasta kotoisin oleva Eleuteria Ramos, 59, jonka olemus on lannistunut, mutta katseessa on vielä valoa. Soria työskenteli ensimmäiset vuodet sisäkkönä ja sitten lastenhoitajana. Oleskeluluvan saa, kun voi osoittaa olleensa kolme vuotta laittomasti maassa, jolloin viranomaiset katsovat ihmisen jo juurtuneen maahaan. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 51 LM4_s42-51.indd 51 16.3.2017 14.34. Tyhjän päällä eläkeiässä Aamupäivisin Pueblos Unidosin toimisto kuhisee väkeä kuin muurahaiskeko. Soria on ollut onnekas työnantajien suhteen: monet ovat kohdelleet häntä kuin perheenjäsentä. Hoitajilla on myös oikeus kuukauden palkalliseen lomaan, sanoo Pueblos Unidosin Iván Lendrino. Sosiaalimaksujen kierto on edelleen yleistä, ja arviolta kolmannes kodeissa työskentelevistä naisista on vailla sosiaaliturvaa. – Sain työtä lastenhoitajana kaksi päivää Espanjaan tuloni jälkeen. Ero perheestä ja suljettu elämä Espanjassa on psyykkisesti raskasta. Kotikaupungissa perheellä on kuitenkin talo, ja Ramos suunnittelee myyvänsä käsitöitä kadulla. Tarina ei ole harvinainen, sillä kotitalouksissa työskentelevien naisten oleskelu venyy usein. Työ monilapsisessa perheessä oli raskasta, eikä työpäivään juuri mahtunut hengähdystaukoja. Onnellisiakin loppuja on: osa naisista tuo oleskeluluvan saatuaan koko perheensä Espanjaan. – Vanhemmat syyttävät meitä hoitajia lastensa käytösongelmista. Hän juttelee pojalle lempeästi ja saa tämän nauramaan. Olen tyhjän päällä: en saa eläkettä täältä enkä Boliviasta
Musta väri on hyvin harvinainen kasveilla, joten tämä orkidea on hyvin arvostettu. – Oli tosi kivaa, kun sain huoltaa ja hoitaa kasveja. – Olen joutunut oudoille poluille. – Phragmipedium Fritz Schomburg -hybridillä on kukkiessaan näyttävä purppuranpinkki tai pinkki kukka, sillä sen toinen vanhempi on juuri tämä perulainen harvinaisuus. Käytän kasteluun sadevettä, jonka haen pihan tynnyreistä. Perhoskämmekkä on nykyisin yleisin kaupoissa myytävä orkidea. Orkideaharrastajalle keskuslämmitys voi olla ongelma, ja kerrostalossa voi myös olla liian ahdasta. Tuoksut vaihtelevat valtavasti. Jotkin lajit voivat taas tuoksua vaikkapa lakritsalta, suklaalta tai hedelmäpirtelöltä. Kasteluveden on oltava oikean lämpöistä, joten pakkasella hakkaan jäätä tynnyristä ja sulatan sen huoneen lämmössä. Hieman alle 20 astetta on useimmille orkideoille sopiva lämpötila, mutta tärkeintä on yöja päivälämpötilan vaihtelu. – Orkideat ovat hienoja, kun ne ovat niin erilaisia. Orkidea-addiktion lisäksi suurin unelmani olisi näytellä elokuvissa. Talvella ne eivät saisi olla pohjoisella ikkunalla kuten kesällä – paitsi venuksenkenkä, joka viihtyy varjossa. – Asuisin mielelläni jonkin aikaa vaikka Australiassa tai Singaporessa. LM 4/2017 s.52-59 harrastus P eruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvää Janari Rahua, 13, kiinnostivat jo aiemminkin erilaiset huonekasvit, kaktukset ja lihansyöjäkasvit, mutta orkideojen myötä avautui ovi aivan uuteen maailmaan, johon hän on uppoutunut perusteellisesti. Valkoisia alba-muotoja hän välttelee. Perhoskämmekät voivat kukkia monta kuukautta, samoin kuin vandat ja venuksenkengät. Erityisesti Janaria miellyttävät värikkäät, suurikukkaiset orkideat. Virolaissyntyinen Janari asuu perheensä kanssa Helsingissä vanhassa puutalossa, mistä on hyötyä orkideojen kasvatuksessa. Niitä ei kannata siirtää tai häiritä silloin, kun ne ovat tulossa kukintavaiheeseen. Laskemme, että niitä on lähes seitsemänkymmentä! Kovan luokan harrastajilla voi olla kotonaan jopa satoja eri lajeja ja hybridejä. Huokoisen rakenteensa ansiosta se imee ja varastoi vettä suuria määriä. Lakun, saippuan ja raadon hajua Kun Janarilta kysyy, kuinka paljon hänellä on orkideoja kotonaan, ei hän osaa heti vastata. Silloin hän huuhtoo orkideat hanavedellä lavuaarissa. Phragmipedium kovachii löytyi vuonna 2001 Amazonin viidakosta Perusta, missä on tehty muitakin sensaatiomaisia löytöjä parinkymmenen viime vuoden aikana. Hybridejä eli risteymiä arvioitiin muutama vuosi sitten olevan yli 150 000, mutta uusia rekisteröidään pelkästään yhden kuukauden aikana satoja. Jokin orkidea voi haista raadolta. Janari Rahu toivoo, että pääsisi jossain vaiheessa matkustamaan ulkomaille, missä voisi tehdä retkiä luontoon. Olisi kyllä jo liikaa perheelle, jos kasvattaisin sen tuoksuista orkideaa! Tähtikämmekkä taas tuoksuu saippualta tai joltain kemikaalilta kylpyhuoneessa. Kahdeksannella luokalla Janari pääsi TET-harjoitteluun Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. – Erikoisempia lajeja olen tilannut Orkideayhdistyksen kautta, joka tekee kerran vuodessa yhteistilauksen kahdelle saksalaiselle tarhalle. Hän liittyi Suomen Orkideayhdistykseen pari vuotta sitten. Kukka on oikeasti tummanpunainen, mutta se on niin tumma, että näyttää mustalta. Orkideoja riittää joka lähtöön: niitä on yksivärisiä ja kaksivärisiä, täplikkäitä, raidallisia ja kirjavia, pieniä ja suuria, näyttäviä ja varsin vaatimattomia. Jos joku kysyy minulta jotain orkideoista, koen vaikeaksi vastata kysymyksiin yhdellä lauseella, nauraa Janari. – Juuri nyt olen aikeissa hankkia Fredclarkeara After Dark -nimisen Catasetum-orkidean, joka näyttää sysimustalta. Muutoin hän suihkuttelee sumutinpullolla kasvejaan monta kertaa päivässä. Janarin mielestä kasveilla on tuntoaisti. Sen jälkeen kasvit veivät nuoren miehen mukanaan. – Orkideat viihtyvät viileissä puutaloissa. Niiden kasveja on voinut sitten hankkia näyttelystä. Viikonloppuisin Janari käyttää kasvien hoitamiseen aikaa pari tuntia. RIITTA SAARINEN kuva SUSA JUNNOLA 52 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s52-59.indd 52 16.3.2017 14.49. Niitä edustavat Cattleya-suvun lajit. – Orkideat tarvitsevat kaksitoista tuntia auringonvaloa vuorokaudessa. – Minulle orkidean tuoksu sekä kukkien väri ja muoto ovat tärkeitä. Tähän kasviin liittyy myös yksi Janarin erikoisuuksista, jonka hän hankki Suomen Orkideayhdistyksen näyttelyyn osallistuneelta ecuadorilaiselta tarhalta. Seurassa, jossa on noin 800 jäsentä, toimii aika vähän nuoria, mutta miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon. Tämän orkidean violetilla kukalla on kokoa toistakymmentä senttiä. Vettä pihan tynnyreistä Huoneenlämmön lisäksi orkideoille on tärkeää oikeanlainen kastelu, kosteus ja valo, eivätkä ne pidä äkillisistä muutoksista. Orkideoihin kuuluu yli 800 sukua ja noin 25 000 lajia. Joka toinen vuosi yhdistys järjestää laajan näyttelyn, johon on osallistunut orkideatarhoja Taiwanilta ja Ecuadorista saakka. n Orkidea -addiktio Janari Rahun innostus orkideoihin sai alkunsa äidin ostamasta perhoskämmekästä. Siitä kuten puikkokämmekästäkin on helppo aloittaa ja ne ovat edullisia. – Melkein kaikki kasvini ovat Seramis-savirouheessa, jota voi käyttää mullan sijasta. Lajeja katoaa luonnosta koko ajan, mutta on orkideoja, joita ei ole vielä edes löydetty. Siivosin myös lehtiä pois ja tein kaikkea muutakin kasveihin liittyvää
LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 53 LM4_s52-59.indd 53 16.3.2017 14.49. LM 4/2017 s.52-59 Kasveja pitää suihkutella monta kertaa päivässä
LM 4/2017 s.52-59 ihmeellinen luonto N orjan kielessä pöllö huhuilee lähes samalla tavalla kuin suomalaismetsissä: uhu-uhuuhu. Kanaalin vastarannalla kanan mies herättää aamuisin varsin monimutkaisella tavalla cock-a-doodle-doo. Gallian kukko kiekuu cocorico. Kielisukulaismaassamme Unkarissa lintujen laulu vaikuttaa tutulta, sillä siellä ne sanovat csip csirip. Thaimaassa kukot kiekuvat ake-e-akeake. Algeriassa arabian kielellä kanat sanovat reippaasti cout-cout. Intian niemimaan itäosassa linnut kajauttavat bengaliksi cooho-koohoo ja Aasiassa korean kielellä jännittävästi ji-jibae-bae. Ruotsin kielessä niiden lauluun saadaan sopimaan meille harvinainen x-kirjain: krax-krax. Tämähän on selvää pässinlihaa, mutta miten eläimet puhuvat muualla maailmassa. Sen sijaan ruotsalainen pöllö sanookin hoho-hoho-hoho – ihan kuin jotain hassunhauskaa olisi tekeillä. Mitä idemmäs mennään, sitä pehmeämmäksi ääntely muuttuu. Suomeksi linnut visertävät ti-ti-tyy tai tsirp tsirp. Turkissa ne sanovat lähes samalla tavalla gut-gut-gudak, vaikka lisäävätkin kaakatukseensa suomen kielessä hiukan harvinaisemman d:n. Norjassa on tarjolla parikin vaihtoehtoa: kvirrevitt tai pip-pip, joka kyllä kuulostaa ihan pikkulintujen piiperrykseltä. Eri puolilla maailmaa niiden ääntely vaikuttaa olevan hyvin samankaltaista, kovien konsonanttien korahtelua. Suomen kielen ilmaus ”kukko kiekuu” on hilpeä, sillä se on suoraan kuin kukon suusta: kuk-ko-kie-kuu. Vikkelien kananpoikien piipitys vaikuttaisi olevan kaikkialla hyvin samankuuloista – paitsi Perussa, jossa ne ketsuan kielellä lausuvat tojtoqeyay. Asiaa on selvittänyt alivaltiosihteeri Jyrki Liikka . Itänaapurissa venäläiskollega ääntelee terävämmin sova uhaet, sova uhaet. Englannin kieli taitaa olla ainoa, jonka mukaan pöllöt huhuilevat tu-woo, tu-woo. Italian kielessä kiekuminen saattaa jonkun korvaan kuulostaa hassulta kikattelulta, sanoohan se chicchirichi. Portugalilainen kukko luottaa vain yhteen vokaaliin, o:hon: cocorococo. Jos mennään kauas eteläisen Tyynenmeren Pääsiäissaarelle, siellä rapanuin kielellä kanaset virkkovat kóko kóko. Entäpä sitten muut siivekkäät. JYRKI LIIKKA kuvitus ANNIINA MIKAMA kielillä 54 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s52-59.indd 54 16.3.2017 14.49. Turkinkielinen varis sanoo gaaak-gaak, thain kielellä gaa-gaa, indonesiaksi gagak ja koreaksi kka-ak-kka-ak. Jos menemme etelämmäksi Algeriaan, Pohjois-Afrikkaan, kuulemme lintujen laulavan arabian kielellä twit-twit: lienevätkö jo Twitterissä. Ranskassa nuo mustanpuhuvat linnut lurittavat croa-croa ja espanjaksi cruaaac-cruaaac. Jos matkustamme kauemmas itään, kuulisimme korealaisen pöllön sanovan buung-buung ja sen thaimaalaisen virkaveljen hokevan hook-hook, hook-hook. Meikäläiset kanat kaakattavat jämäkästi kot-kot. Voisi luulla, että kaikkialla maailmassa kananpojat ymmärtävät hyvin toisiaan, sillä niin paljon niiden ääntelyissä on samoja aineksia: albaniaksi ne sanovat ciuEläimet puhuvat Tutussa Pöllörock-lastenlaulussa pöllö istuu puussa, eikä sano mää-mää-mää, vaan uu-uhuu, u-huu, u-huu. KORPPIEN JA VARISTEN raakkumista ei ehkä laulamiseksi voi kutsua. Kiinassa niiden kielellinen ilmaisu näyttäisi olevan kaikkein tiiveintä: gougou
PS. MEHILÄISET SURISEVA t kutakuinkin samalla tavalla albanian, tanskan, englannin, heprean ja puolan kielessä: buzzbuzz. Unkariksi mirrit naukuvat nyávogás. Samassa laulussa japanilaiset käet kukkuisivat kakkou-kakkou, turkiksi gugukguguk ja koreaksi ppu-kkook-ppu-kkook. Sillä kielellä lampaat määkisivät viisussa mieh-mieh, portugaliksi meee-meee, sloveniaksi bee-bee ja vietnamiksi be-hehehe. Ketsuan kielellä, jota puhutaan Perussa, vuohet sanovat jap’apeyay. Unkarin kielessä aksenttimerkki a:n päällä tarkoittaa sitä, että se äännetään pitkänä: aa. Indonesiassa kananpojat piipittävät cip-cip ja Thaimaassa jiap-jiap. Siat röhkivät suomalaiskarsinoissa röhröh ja unkariksi röf-röf-röf. KISSAT NAUKUVAT, maukuvat tai miukuvat lähes kaikkialla maailmassa, vain kirjoitusasu vaihtelee. Muissakaan kielissä eivät pörriäisten kielessä ärrät surise, sillä bengaliksi ne ääntelevät bhonbhon, japaniksi bunbun ja koreaksi boong-boong tai wing-wing. Etelä-Afrikassa ne surisevat afrikaansiksi zoem-zoem. Hindin kielellä, jota puhutaan Intiassa, hauvat haukkuvat bho-bho! Bengaliksi tuo lupsakka hännänheiluttaja räkyttää ghaue-ghaue, japaniksi wan-wan tai kyan-kyan ja thain kielellä houanghouang! LEHMIEN KIELI tuntuu sisältävän aika lailla vokaalivoittoista pyöreyttä meillä ja muualla. Intian niemimaan itäosissa bengalin kielellä lehmä ammuu hamba. Paras nelijalkainen ystävämme koira sanoo suomeksi hau-hau tai vuh. Iloisen poikkeuksen tekee jälleen nahuatli, jolla lehmät virkkovat choka. Viroksi mehiläiset sanovat summ-summ. n Ketsuankieliset kananpojat sanovat tojtoqeyay! LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 55 LM4_s52-59.indd 55 16.3.2017 14.49. Espanjan kielellä, Etelä-Amerikan Chilessä elefantit töräyttelevät prraaahhh-prraaahhh ja thain kielellä hiukan tiiviimmin pran-pran. Indonesian kielellä nuo vastustamattomat karvakasat sanovat ngeong ja malesian kielellä veikeästi ngiau. Englannin dog haukkuu terävästi aef, yap tai yip. Vaikka norsu ei luontaisesti kuulu Suomen luontoon, kajauttaa se ainakin sarjakuvissa suomeksi rööt tai prööt. Tunnin mittainen virallinen jäähyväisohjelma lähetetään Radio Suomessa 29.4. Etelä-Amerikan Meksikossa kissat naukuvat nahuatlin kielellä yllättävästi tlatzomia. Venäläinen vuohi, joka sanoo mee, ymmärtää varmaan hyvin ukrainalaista ystäväänsä, joka toteaa me-me. Jutun kirjoittaja, tamperelainen alivaltiosihteeri Jyrki Liikka toivoo, etteivät eläintieteilijä lukisi tätä tekstiä kuin se kuuluisa piru Raamattua. Sammakot kurnuttavat afrikaansiksi kwaak-kwaak ja viroksi krooks-krooks, Brasiliassa mundurukun kielellä korekorekore, mutta Argentiinan espanjan kielellä ne toteavat lyhyesti berp. Norjaksi vuohet määkivät mae. LM 4/2017 s.52-59 ciu, kreikaksi ko-ko-ko, unkariksi csipcsip, slovenian kielellä c?iv-c?iv ja turkiksi cik-cik. Albanian kielellä ne huutavat hunk-hunk ja japaniksi buubuu, boo-boo-boo. Vuodesta 1990 Ylen kanavilla kuulunut Alivaltiosihteeri-ohjelma lopetetaan. MUTTA TAKAISIN Pöllörockiin! Mandariinikiina on maailman puhutuin kieli. Koreaksi tuttu märehtijä sanoo ummuuuu, hollanniksi boeh ja unkarin kielellä napakasti bú
LM 4/2017 s.52-59 hyvä käytäntö kantaa nuoria Vuolenkoskella lähes kaikki kylän nuoret ovat työllistyneet kylän oman Ari&Mari työpalvelun kautta. SIRPA PALOKARI kuvat MARJA SEPPÄLÄ Työ 56 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s52-59.indd 56 16.3.2017 14.49
LM 4/2017 s.52-59 ›› Katariina Hyytiäinen (vas.) ja Lasse Nikkilä työskentelevät usein työparina. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 57 LM4_s52-59.indd 57 16.3.2017 14.49
– Useimmat työn tarjoajat ovat yksityisiä, mutta myös yrityksiä on alkanut tulla mukaan. – Olen tehnyt remonttia ja paltannut terassia, haravoinut, raivannut rantaheinää ja kerran tein tosi ison ikkunanpesuhomman. Ari&Mari tarjoaa nuorille paitsi oikeaa työtä ja omanarvontuntoa myös työehtosopimusten mukaisen 8–12 euron tuntipalkan. LM 4/2017 s.52-59 K un päivä on valjennut Iitin Vuolenkoskella, Lasse Nikkilä, 16, starttaa traktorin ja hurruuttaa Pitkäojantietä naapuriin. Mieluisimpia ovat olleet halkohommat. Vuolenkoskelaiset rakensivat kylärantaan porukalla jääsaunan, joka on osa kylän Suomi 100 vuotta -tempausta. Jos hiiriä on loukuissa, viritän ne uudelleen. Sinne perustettiin muun muassa Suomen ensimmäinen kyläläisten omistama elinkeinoja kehitysyhtiö, jonka tuotoilla kylää kehitetään. Lassen työnantaja on Omakylä Vuolenkoski Oy:n yhteydessä toimiva Ari&Mari. Hän iloitsee, miten hyvin työpalvelu lähti rullaamaan. Palvelu pyörähti sukkelasti käyntiin: nyt asiakkaat pyytävät työntekijää sähköpostitse vetäjiltä, jotka puolestaan laittavat työn tarjolle Arin&Marin Facebook-ryhmään. Se, että Vuolenkoski on selättänyt valtakunnan synkät nuorisotyöttömyysluvut, ei ole ihme. Kylä on kuuluisa ennakkoluulottomista tempauksistaan. Työhön sopivimmat ja nopeimmat bongaavat pestit. TÄRKEINTÄ, ETTÄ NUORI ON AKTIIVINEN. Vilkkaan kyläkoulun takana, somassa vanhassa hirsitalossa asuva Merja Kokkonen on yksi Arin&Marin vetäjistä. Muutama vuosi sitten Vuolenkoski valittiinkin vuoden kyläksi – ja onpa sieltä löytynyt virallinen kylähullukin. – Tärkeintä on katsoa, että vedet pelittää, eikä ole tullut hiirivaurioita. 58 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s52-59.indd 58 20.3.2017 14.09. Lasselle on kertynyt jo viisi vakiintunutta toimeksiantajaa. Ari&Mari järjesti ensin koulutuksen, jossa nuoret saivat perustietoja työelämästä ja pääsivät esittämään taitojaan ja toiveitaan. Lasse tekee talon ulkopuolella yleissilmäyksen: katsoo, että paikat ovat kunnossa, eikä kutsumattomia vieraita ole käynyt. Kylän reilusta paristakymmenestä 14–19-vuotiaasta lähes kaikki ovat saaneet töitä. V uolenkoskella on 490 asukasta, mutta kesäisin sen väkimäärä moninkertaistuu, kun mökkiläiset asettuvat Konniveden rannoille. – Klapeja olen käynyt pinoamassa aika paljon ja tehnyt niitä koneellakin. Mustila, näyttävä puutalo seisoo metsänlaidassa orpona, sillä sen isäntä on talven Meksikossa. – Olen täällä nyt jo toista talvea talkkarina, Lasse kertoo. Se hoitaa myös nuorten ja tilaajien lakisääteiset paperiasiat. Yhdessä tekemisen meininki ja palvelut ovat houkutelleet alueelle uusia lapsiperheitä. Tekemistä löytyy, kunhan työt ja tekijät laitetaan kohtaamaan. Kylän reippaat aikuiset päättivät, että heidän kylällään nuorten ei tarvitse lojua toimettomina. Yöllä on sadellut lunta, joten Lasse työntää auratraktorilla pihan puhtaaksi, lakaisee portaat ja tarkastaa sisällä talon kriittiset kohteet kuten vesipisteet ja -pumpun
Lasse punnitsee tilannetta, kipaisee sitten aitalta korillisen koivuhalkoja ja ryhtyy lämmittämään Mustilan tuvan isoa kiviuunia. Katariina Hyytiäinen hoitaa lumityöt. – Tykkään tosi paljon työnteosta, ja tilauksia on ollut hyvin. Varmasti he työllistävät nuoria jatkossakin, Merja uskoo. Hän kävelee suoraan kammariin ja tutkii ikkunankarmit. Talonmiehenhommiin kuuluu lämmitys kovilla pakkasilla. Kun puut ovat palaneet, hän sulkee pellit ja painelee traktorilla kotiin läksyjensä äärelle. Hän on itsekin yrittäjä ja tietää, mitä rekrytoinnissa odotetaan. Lasse tietää jo tässä vaiheessa, että hän on Nikkilän tilan tuleva isäntä. Katariina on tehnyt myös siivoushommia. Arin&Marin kirjanpidosta ja palkanlaskennasta vastaavalla Merja Kokkosella on käsissään mieluisa homma. n ” Kunta on selättänyt valtakunnan synkät nuorisotyöttömyysluvut. Sitä ennen hän vielä lähettää talonisännälle WhatsApp-viestin Mexico Cityyn: ”Homma ok”. – Työn tarjoajia oli viime vuonna 25 ja heidän palautteensa on ollut todella hyvää. LM 4/2017 s.52-59 K atariina Hyytiäinen, 17, saapuu Lassen isännöimälle talolle. Ja onhan kokemuksesta jotain hyötyä tulevaa ammattianikin ajatellen. L asse Nikkilä käy ensimmäistä vuotta lukiota Lahden yhteiskoulussa. – Aika isoihin saappaisiinhan sitä tuli hypättyä, mutta koska olen käsin tekevästä perheestä, maalaaminen tuntui luontevalta. – Olen saanut monipuolisia töitä. Sisustusremontointi on hänelle uutta, mutta koska toimeksiantaja oli ennakkoluuloton, hän rohkeni tarttua tehtävään. Saatan silti hakea vielä muualtakin kesätöitä. Kahden kesäasukkaan talot hän kuurasi lattiasta kattoon. Hyvin on maali pitänyt! – Raaputimme ja maalasimme Lassen kanssa työparina ikkunanpokat, verannan lattian ja olohuoneen seinät sekä katon. – Tärkeintä ei ole se, millaista työtä nuori on tehnyt, vaan se, että hän on ollut aktiivinen ja ollut jossain töissä. Peltoja metsätöitä hän tekee kotitilallaan jatkuvasti, mutta mahtuu väliin palkkatöitäkin. Työt ovat helpottaneet opiskelijan rahatilannetta. – Voi sanoa, että minulla on ollut tuuria, työt ovat olleet aika hyväpalkkaisia. Hän soittaa viulua, käy tunneilla Heinolan musiikkiopistossa ja konsertoi aina, kun tilaisuus tulee. Eräs kesäasukas tilasi Kouvolassa asuvien vanhempiensa muuton: pakkasin ja kannoin tavarat muuttokuormaan. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 59 LM4_s52-59.indd 59 16.3.2017 14.49. Säätiedostus lupaa Vuolenkoskelle ensi yöksi kovia pakkaslukemia. Hän on kättentaitaja, joka on tehnyt työpalvelulle mainoskyltit sekä joulukortit. Lisäksi pesimme ja maalasimme olohuoneen takan, Katariina esittelee. Hän kokoaa yhteen nuorten edellisvuoden aikana tekemät työt ja kirjoittaa heille työtodistukset. – Joo, tämä on paitsi kivaa myös tienistit ovat hyvät! Lasse kehuu. Entä talkkarinhommat, lyövätkö ne leiville. Kouvolassa koruja pienesineartesaaniksi opiskeleva Katariina käy usein kotikylällään työkeikoilla
Tekijäpari tasapainottelee alkuperäisen hengen ja vauhdikkuuden välillä, ja viimeistään loppuriveillä peliin vedetään muumimaista filosofiaa. ASKARTELUJA ELOKUVAKIRJOINA. Kirjailija tosin itse lankeaa yhteen ennakkoluuloon: lihavuutta hän ei hyvällä silmällä katsele. NOSTALGIA LÄMMITTÄÄ KEVÄTTÄ. ISMO LOIVAMAA kuva COLOURBOX kuukauden kirjat KLASSIKOT TUOVAT KIRJATARJONTAAN ILOA, LÄMPÖÄ JA VIISAUTTA. Kärjistetysti tarina opettaa inhimillisyyttä. 1950-luvulla kirjoitetussa Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (tekijän kuvittama, suomentaneet MarjaLiisa Alanko ja Eila Kivikk’aho) luritellaan mennen tullen ja kehitellään mehukasta draamaa. Jos joku hamelnilainen oikein innostuu käyttämään hienostelevaa kieltä, kertoja oitis kommentoi tilannetta: ”Tuo sana oli niin hieno, että se asuu omassa kartanossaan”. Esim. Sivertsensin ohjaama animaatioelokuva Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä saa Suomen ensi-iltansa 7.4.2017. Nykypäivän lukijalle kirja on armollista luettavaa. Liikkuvuus sallii inhimillisyyden periaatteiden ennakkoluulottoman pohdiskelun. kuvakirjat Viesti Nuuskamuikkuselta sekä Muumilaakson rallikisat on julkaistu kaikkiaan jo kolmena eri laitoksena. LM 4/2017 s.60-66 Eläimet sulassa sovussa Lea Pennasen saturomaanissa Pikku siili (kuvittanut Maija Karma) on reipas ripaus 1970-luvun yhteiskunnallisuutta. Rasmus A. Vanhan satuperinteen pinttymiä Egner uskaltautui pöllyttämään: Hyppelihiirelle ei käy kurjasti, vaikka hän ei viitsikään kerätä ruokavarastoa. Vuonna 1979 ilmestyneessä kirjassa metsän eläimet kauhistelevat, miten ihmiset tuhoavat elämää: ”Sellaisia ihmiset ovat. Sydämellinen Hyppelihiiri Norjalainen Thorbjörn Egner oli sormenpäitään myöten musiikkija teatterimies. Jos rottalauma Hamelnin kaupunkia terrorisoikin, eläimellisiksi osoittautuvat myös kaupungin omahyväiset ja ilkeät ihmiset. Satusikermän päähenkilö on patalaiska mutta vastustamattoman sydämellinen Hyppelihiiri. Pyöreän ja kammottavan Pulla-Penan posketkin ”olivat niin ruusunpunaiset ja pullavat, että voin vain kiinnijäämisen pelosta olla survaisematta niihin haarukkaa”. Rallikisan päätteeksi Muumipeikko toteaa, että ”hauskinta oli se, kun autoimme toisiamme, niin että kaikki pääsivät mukaan!” Kun muumien suosio pysyy näin vankkana, uskaltaa jo kovalla äänellä ihmetellä, miksei Suomessa ole laadittu vielä ensimmäistäkään muumi-ilmiöstä ja Janssonista kertovaa lasten tietokirjaa! Brittihuumoria Viimeistään Roald Dahl opetti meidät nauttimaan vipsahtaneesta huumorista. Suomalaisesta luonnosta ja metsästä ammentavat sadut saisivat useammin kuulua myös nykykirjailijoiden ohjelmistoon. Modernissa lastenkirjallisuudessa hekumoidaan ahnaasti ulkonäön huvittavuuksilla. ”Maailmamme on ihana ja kaunis – ja meidän!” hahmotellaan kirjassa. Aina asiat jotenkin hoituvat. Klassikot piristävät pi irr os ki rja st a H A M EL N IN PI LL IP IIP A RI Armollista luettavaa 60 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s60-66.indd 60 16.3.2017 15.36. Tapani Bagge toki kirjoittaa ihailtavan kaunista kieltä, eikä Tuomas Mäkelän kuvitus ärsytä kohtuuttomasti Tove Janssonin käsialaan tottunutta. Poliittinen allegoria satu ei kuitenkaan ole, vaikka Eläinten Metsässä halutaankin yhdessä vaikuttaa epäkohtiin. Sitä taitoa tarvitaan, kun uskaltautuu brittiläisen Russell Brandin Hamelnin pillipiiparin (kuvittanut Chris Riddell, suomentanut Tuomas Nevanlinna) vietäväksi. Pennasen temmeltävässä tahdissa rientävä satu on ajaton ja lämminsävyinen, ja Karman hellyttävä kuvitus vielä vahvistaa klassisuutta. Mukeja, vateja, vaatteita, tilpehööriä – ja kirjoja! Kysymystä ei voi kiertää, kun perehtyy kevään muumikirjojen kasaan. Rottalaumaa pillillään marssittavan miehen tarina näyttää, miten vanha tarina kuohkeutuu rohkeaksi ja ajankohtaiseksi. Julmia ja tyhmiä.” Pikku siili hortoilee Eläinten Metsään, jossa se saa nauttia ystävyydestä – mitä nyt Kettu Keikura aiheuttaa murheita, kunnes kirjan lopussa sekin oppii elämään sulassa sovussa. PS. NYKYLAPSELLE NE TULEVAT TUTUIKSI MYÖS TUOREELLA TAVALLA, ESIM. Russell Brand osoittautuu kieleväksi kirjailijaksi, ja Tuomas Nevanlinna on ilmiselvästi herkutellut suomennosta tehdessään. Modernia on jo se, että pillipiipari ei sen tarkemmin sukupuoltaan määrittele. Muumitulva jatkuu Voiko muumeja olla liikaa. Modernia väljyyttä on myös se, että metsän eläimet ovat parahultaisesti ihmisen ja eläimen välimuotoja
Vaikka kirjassa äkseeraa kireä orpokodin johtajatar Minna Pinna, voiton vievät ystävälliset aikuiset ja mahdollisimman itsenäiset lapset. Onneli ja Anneli olivat innokkaita kodinlaittajia, ja nukkekotiin asettautuva Vaaksanheimon pikkiriikkinen perhe ymmärsi niin ikään kodikkuuden päälle. Uutuuksien ja klassikoiden tasapainoinen rinnakkaiselo pitää kirjallisuutta elossa. Onneli, Anneli ja orpolapset on nyt ilmestynyt elokuvakirjana Onneli, Anneli ja Salaperäinen muukalainen (kuvittanut Maija Karma), johon alkuperäistarinan lisäksi sisältyy runsas valokuvaliite. Ja niinpä vain paljastuu, että nallen keljut viholliset ovat tunkeneet verkkoon häntä solvaavaa materiaalia. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan parhaat ideat elävät sen maailmassa. Vastuu kirjakulttuurista kuuluu kaikille! Maailman vahvin nalle netin valeuutisten kimpussa Helmikuun Bamse -sarjakuvalehdessä kauhistellaan ja itketään netissä levinnyttä kauheaa tietoa, jonka mukaan maailman vahvin nalle ei enää voimaannukaan jymyhunajasta! Vanha viisas kilpikonna osaa rauhoitella tässäkin tilanteessa: tuliko tarkistettua lähde. Kestävintä on kuitenkin Kurenniemen inhimillinen ja rento suhtautuminen lapsiin. LM 4/2017 s.60-66 Itsenäisiä lapsia Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -sarja on kuulunut suomalaiseen lapsuuteen jo yli 50 vuotta. Bamsessa otetaan muutenkin rohkeasti kantaa ja tehdään uusia avauksia. n LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 61 LM4_s60-66.indd 61 16.3.2017 15.36. Kirjallisuuden loistokkuus sumenee ja samalla heikentyy uuden sukupolven kirjallisuushistoriallinen perspektiivi. Lähdekritiikkiä käsittelevä tarina sai alkunsa Bamsen toimituksen tehdessä yhteistyötä koululaisten sekä verkkotutkijoiden kanssa. Vaaksanheimon mittakaavaan sovelletut nukkekodin tarpeiden askarteluohjeet elävöittävät kekseliäästi Kurenniemen satumaailmaa. Lastenkirjat ja sadut saavat usein pidemmän elämän. Ruotsissa opettajat aikovat käyttää tarinaa opetusmateriaalina koulussa. Malmström on oikea velho löytämään arkisille kapineille ihmeellistä käyttöä. Nukkekotileikki saa vaivihkaa kirjallista hehkua, kun ryhdytään nypertämään Vaaksanheimojen pienoismaailmaa. Se vetää hyvinkin vertoja ulkomaalaisille esikuvilleen. Vaaksanheimojen nukkekoti Lastenkirjojen tuotteistaminen tuntuu joskus kiusalliselta, mutta Maria Malmströmin Onnelin ja Annelin nukkekotikirja -askartelukirja ei onneksi kuulu tähän sameaan joukkoon. Onneli ja Anneli -klassikoissa sitä tehtiin jo vuosikymmeniä sitten. Lukijalle tarjoutuu hauska mahdollisuus vertailla erilaisia tulkintoja. Ruotsissa jo 7.2. Viime vuosina näytelmäja elokuvaversiot ovat hienokseltaan tuoneet sarjaa lähemmäs omaa aikaamme. Historiaton brändi Osa suurista kustantamoista on alkanut viime vuosina aktiivisesti ohentaa kirjakulttuuria. Esim. Silti nuortenkirjallisuuden puolelta voi löytyä todellisia aarteita, esim. Kun realistinen nuortenkirjallisuus elää hiukan nääntyneessä tilassa, säihkettä ja piristystä voisi hakea kultaisilta vuosilta. Murheellista on sekin, ettei kannen suunnittelijan nimeä enää välttämättä kerrota – juuri nyt, kun kuvittajien ja kansitaiteen asemaa oli saatu kohennettua. Tuoreimmista klassikoista Rauha S. Marjatta Kurenniemen ainoaksi tyttökirjaksi jäänyt Kesälintu. Napit muuttuvat tarjoiluvadeiksi, korkista tulee kattila ja vessapaperirullan hylsystä kampauspöytä. Nykyään on vaivatonta antaa kustantajille palautetta ja kysellä kirjojen identiteetin perään. Financial Times ja Buzzfeed tarttuivat aiheeseen. Virtasen Selja-sarja on vielä 2000-luvullakin löytänyt uuden lukijapolven, mutta muutoin kustantajat nostavat kovin arasti esiin vanhoja nuortenromaaneja. Tuoreessa lastenkirjallisuudessa sisustetaan ja kurkistellaan erilaisiin koteihin. Anni Swanin tyttökirjoista otetaan myös silloin tällöin uusintapainoksia. kirjan painokseen ja painamiseen liittyviä perustietoja ilmoitetaan kitsaasti. ilmestynyt numero herätti kansainvälistä kiinnostusta: mm. Kekseliäitä askarteluohjeita Orpoja aikuisia Lisää klassikoita Mary Marckin tyttökirjoja on luettu ja painettu 1920-luvulta lähtien: Eeva-kirjat ovat sakeanaan suloista ajankuvaa. Orpoudestakin kirjailijalla on omaperäistä sanottavaa: ”Orpoja aikuisia on maailmassa hyvin paljon, paljon enemmän kuin orpoja lapsia.” Alun perin vuonna 1971 ilmestynyt teos osoittaa, miten vapautunutta ja älyllisesti kriittistä 70-luvun satukirjallisuus parhaimmillaan oli. Kirjasta tehdään näin historiaton brändi ja unohdetaan, miten tärkeää – jopa houkuttelevaa – on tietää, että klassikosta on julkaistu jo kymmeniä painoksia
Tällaisia vastauksia saimme: ”Jos haluaa vaikuttaa, on ääni annettava.” ”Vuoden ikäisen vastaus oli kuin vitseissä poliitikon: ihan selvää vastauksesta ei saanut ...” ”Puolitoistavuotias jutteli omaa vauvakieltään ja sanoi väliin ’kakka’." ’”3,5-vuotias tyttö tuumi, että ’joskus sattuu ihmeellisiä asioita, mutta joka päivä ei voi äänestää’ .” ”Just 5-vuotta täyttänyt tyttö katsoi hölmistyneenä. Käy lehden verkkoja FB-sivuilla ja osallistu kilpailuihin! 62 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s60-66.indd 62 20.3.2017 14.20. Lapsen mielestä pitää äänestää, koska voi.” ”Että olisi ääntä!” ”8 vuotias: ’Varmaan siks ett maailma ois järjestyksessä’”. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! Tilaa nyt Lapsen Maailma! Kestotilaus vain 72 e/vuosi. Ja siksikin pitää äänestää, jotta voi sit harmitella päättäjien pöhlöjä ratkaisuja, kun he ei toimikaan niin kuin ovat ennen vaaleja luvanneet. Nämä olivat äidin mielipiteitä. Mutta saatiin hyvä keskustelu aikaan!” ”Kakkosluokkalainen tuumasi: ’Jotta muutkin kuin yksi pääsee vaikuttamaan asiaan’.” ’”Koska ihmiset tarvitsee presidentin johtaan tätä maata ja eduskunnassa aikuiset päättää tärkeitä asioita’, sanoi 8-vuotias tyttö.” ”Minusta on kysymys, ja minun tulevaisuudesta!” ”5-vuotias: ’Koska sitten joku voittaa!’” ”’Siksi että joku voi päättää asioista’. Ja koska äänestäminen ei ole itsestäänselvyys, vaan oikeus! Okei, okei. Ei voi valittaa, jos jättää äänestämättä.” ”5-vuotiaan vastaus kuului ’En mä tiiä’. Meillä äänestellään usein. Tarkemmat tiedot www.lapsenmaailma.fi LAPSET KERTOVAT, MIKSI PITÄÄ ÄÄNESTÄÄ Pyysimme Facebookissa Lapsen Maailman lukijoita kysymään lapsiltaan, miksi kuntavaaleissa pitää äänestää. ’Äiti, mulla on nyt kiire’, hän sanoi ja vaihtoi nukelle vaipan.” ”Yksikin ääni voi ratkaista ison tai pienen asian. 8-vuotias tyttö.” ”’Emmätiiä’, sanoi 6-vuotias Onneli ja Anneli -fani." ”Vastaus oli, että niin saadaan paras : )” ”Jotta vain yksi ei voisi päättää kaikista asioista.” ”Äänestys on eri jännää : ).” ”Koska fiksut tytöt äänestää!” ”Missä niitä ääniä säilytetään?” ”Koska täytyy!” ”Että pääsee avaamaan suun ” ”Koska äiti ja isiki äänestää ” ”Koska se on vaan tehtävä.” ”Koska se on oikein!” ”Siksi, että mikään ei koskaan muutu, ellei äänestä. ”Muuten ei tapahdu mitää :–)” ”Pääsee koppiin!” “Jokainen ääni on paras.” ”Meidän neiti on pienestä asti puhunut, että joku taas äänestelee. ” ”10-vuotiaan pojan mielestä pitää äänestää, jotta saataisiin sellainen ihminen valtaan tai sellaiset asiat toteutumaan, joita itse haluaisi.” ”Sen takia, että tulis kaikkien äänet käyttöön.” ”Koska on kivaa olla äänessä !” “Jotta joku ajaa meidän asioita eteenpäin...” ”Jotta kaikki kuulee sun asian.” Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin kirjapalkinto. afganistanilaiset arabit kongolaiset kurdit myanmarilaiset somalialaiset sudanilaiset vietnamilaiset Kesälukioseuran kurssit pakolaislapsille ja -nuorille Lisätietoja ja hakuohjeet: kesalukioseura.fi LM 4/2017 s.60-66 lukijapostia LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. Äänestely on kovaäänistä ääntelyä. Jos vain pieni osuus kansasta äänestää, saavat päätäntävallan marginaalisen ryhmän edustajat
Harjoittelin kovasti, helppoahan se sitten oli, Petrus kertoo. Lisään vettä myllyyn! Kerron, että kuntapoliitikko saa kokouspalkkioitakin. – Voisi olla puisto, missä saisi juosta. Semmoinen juoksuleikkipuisto, Greta innostuu. Ne ovat mauttomia ja kovia. – Mä katson joskus uutisia, mutten ole ikinä kiinnostunut niihin, Petrus toteaa. – Ainakin pikkuveljeni Aarnen, 3, kanssa. Uusi kampaamo tarvittaisiin. – Harrastan piirtämistä, joogaa ja leikkimistä, Greta lisää. Kampaamossa hoidetaan tukkaa. – Mä olen myös hyvä kuuntelija, Greta huomauttaa. Jos on, niin olen kyllä siellä käynyt ja minua rokotettiin. – Tuleeko meistä sellaisia. Vähemmän retiisejä päiväkotiin! Muista äänestää 9.4.! G reta Martikainen, 6, ja Petrus Aalto, 6, Helsingin Rööperin päiväkodin esikouluryhmästä eivät oikein muista, mitä kuntavaalit tarkoittavat. Gretakin on rokotettu neuvolassa. Kun ystävykset kuulevat videosta, jonka ehdokkaat saavat tehdä vaalikoneeseen, asia saa hulvattoman kannatuksen. MOLEMMAT LAPSET asuvat kerrostalossa, jossa on hissi. Alamme yhdessä pohtia, mihin asioihin heidän kotikaupungissaan tarvittaisiin muutoksia. – Ja mä osaan laulaa, Petrus lisää. Molemmat aloittavat koulunkäynnin ensi syksynä Snellussa. – Voisin kyllä suostua tuohon, jos se ei ole mitään tylsää. – Ehkä niitä läksyjä ei niin tarvitse lisätä, Petrus vähän epäröi. – Onko terveyskeskus sama kuin neuvola. Sen sijaan raitiovaunuja ja busseja voisi olla enemmän, koska ihmisiä on niin paljon. Kouluun Greta ehdottaa uusia läksyjä. – Vaikka mä kyllä pääasiassa kävelen, kun se meidän auto on pikkasen kauempana. Tämän päiväkodin pihalle tarvittaisiin trampoliini ja uima-allas, uimakoululainen Petrus tuumii. Se olisi hyvä pitää mielessä myös kuntapolitiikassa. TOPPUUTTELEN HIUKAN ja kerron, että osallistuakseen he joutuvat odottamaan vielä joitakin vuosia. Olen oppinut myös just ajamaan pyörällä. – Mulla oli muuten nolla rautahammasta, kun menin eka kerran hammaslääkäriin, Petrus muistaa. – Vau! Montako rahaa siitä saa. – Se vähän nipisti. Voisi tarjota niiden tilalla vaikka jäätelöä, Greta ehdottaa. – KAUPUNGISSA VOISI OLLA enemmän ruohoa ja sellaisia puistoja, joissa on paljon kukkia, Petrus keksii. – Kun aloitan koulun, menen sitten siellä terveydenhoitajalle, Greta on päättänyt. Hyvä asia on, että Helsingissä on Linnanmäki. Silloin menen kerrossänkyyn, koska sinne ei Aarne pääse. Siitä huolimatta tulee joskus erimielisyyksiä. – Hissiä ei tarvitse enää tehdä. Haastateltavat kuulevat, että kuntavaaleissa valitaan sellaisia henkilöitä, jotka saavat päättää kaupungin asioista. Voisiko saada myös pokaalin. – Voisi myös rakentaa hurjempia kiipeilytelineitä. TERVEYSKESKUSPALVELUT eivät ole niin tuttuja. – Leikkipuistoissa voisi myös olla erikseen pikkulasten ja isompien puoli. Greta innostuu. Asuntoja täällä on joka tapauksessa tarpeeksi. – En pidä asvaltista, hiekassa on paljon mukavampi kävellä. – Mutta siellä tarjottavissa jäätelöissä saisi olla enemmän makuja, Greta huomauttaa. Niin, että isommat lapset saisivat rauhassa kiipeillä telineillä omalla puolellaan, Greta keksii. – Uusi vuoristorata pitäisi kyllä rakentaa, Petrus lisää. – Kyllä tuo Piko, meidän ope sitä selitti, mutta olen vähän unohtanut, Petrus miettii. Sain sieltä polkkatukan, Greta sanoo heilauttaen hiuksiaan. n Greta: ”Leikkipuistoissa voisi olla erikseen pikkulasten ja isompien puoli.” Petrus: ”Päiväkodin pihalle tarvittaisiin trampoliini ja uima-allas.” LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 63 LM4_s60-66.indd 63 16.3.2017 15.36. – Voisin kertoa ainakin, että olen hyvä piirtämään, Greta sanoo. Mutta jos riita menee oikein pahaksi, pitää pyytää anteeksi, Greta kertoo. – Ehkä siihen, että päiväkodissa ei tarjottaisi niin paljon retiisejä. LM 4/2017 s.60-66 ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuva LIISA HUIMA lapset juttusilla KUNTAPOLIITIKON URA KUULOSTAA MIELENKIINTOISELTA – VARSINKIN, JOS SIITÄ SAISI POKAALIN
12 kk . LM 4/2017 s.60-66 . Kestotilaus (3 kk) 29 e . Eurooppaan 12 kk 30 e . O pi sk el ija til au ks en a . Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Määräaikainen (6 kk) 56 e . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 47 e . Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . 6 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Tilaushinnat . M ää rä ai ka ist ila uk se na . Its el le ni . 12 kk . 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kestotilaus (12 kk) 72 e . 6 kk . 3 kk . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I 64 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s60-66.indd 64 16.3.2017 15.36. Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . La hj at ila uk se na . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. tilaat lehden . Määräaikainen (12 kk) 83 e . 12 kk . Ke st ot ila uk se na . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. La hj ak si
Lääkäreitä turhat käynnit eivät rasita – päinvastoin: he saavat palkkionsa pienemmällä vaivalla. Keskukset voivat siirtää erikoissairaanhoitoa ja paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita maakunnan palvelulaitokseen, mutta korvatulehduspotilaita ei tähän ryhmään kuulu. n Korvatulehdus ja sote-uudistus TERVEYSPAL VELUISTA, JOS USKOVAT SAAVANSA PAREMPAA PALVELUA. Lasten ja vanhempien kärsimysten sekä suorien sairaanhoitokustannusten lisäksi korvatulehdukset aiheuttavat poissaoloja päiväkodista, koulusta ja työpaikoilta. Tämä on paitsi liiketaloudellisesti järkevää myös yhteiskunnallisesti kannattavaa, koska se vähentää ylihoitoa ja säästäisi varoja sellaisten sairauksien hoitoon, joita tuottavat enemmän terveyshyötyä. Kaikissa tapauksissa lääkärikäynti ei ehkä ole tarpeenkaan, mutta vakuutus antaa mahdollisuuden käydä tarkistuttamassa asia varmuuden vuoksi. Ehdotetun valinnanvapausmallin perusteella kaikki vanhemmat voisivat valita, vievätkö korvia valittavan ja kuumeilevan lapsensa yksityislääkärille vai terveyskeskukseen eli sote-kielellä yksityisen yrityksen tai maakunnan pyörittämään sote-keskukseen. Uudistuksen onnistumisen kynnyskysymys on lopulta kuitenkin, miten nyt yksityisiä terveyspalveluita käyttävät reagoivat siihen. Tiedämme, että ihmiset ovat valmiita maksamaan paljonkin terveyspalveluista, jos uskovat niin saavansa parempaa palvelua. LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE pääsyn helpottaminen on yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista. MUTTA TYYDYMMEKÖ ME lapsivakuutuksen ottaneet tähän ja luovumme vakuutuksistamme. LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 65 LM4_s60-66.indd 65 16.3.2017 15.36. Yli kaksi kolmannesta kaksivuotiaista on ainakin kerran saanut taudin, joka tietää pahimmillaan pitkää lääkärikierrettä. Muussa tapauksessa on vaarana julkisen terveydenhuollon alasajon kierre: parempituloisten vakuutukset yleistyvät, veronmaksuhalukkuus vähenee, julkiset palvelut heikkenevät ja yksityisiä vakuutuksia otetaan taas enemmän. Sote-keskuksen edun mukaista onkin ohjauksen, neuvonnan, jonottamisen ja poliklinikkamaksujen avulla hillitä korvatulehduskäyntejä – eli käyttää samoja keinoja kuin nykyisissä terveyskeskuksissa. Korvatulehdukset lienevät yksi tärkeimmistä syistä siihen, että nykyisin noin puolella lapsista on sairauskuluvakuutus. Sellaiseksi luen lasten korvatulehdusten hoidon. Toisaalta he joutuisivat ehkä jonottamaan vieläkin pidempään, jos toisilla ei olisi vakuutuksia. KORVATULEHDUS on lapsiperheen vitsaus: Suomessa todetaan vuosittain puoli miljoonaa äkillistä korvatulehdusta. Keskuksille parhaita asiakkaita ovat ne, jotka eivät käytä lainkaan palveluita tai käyttävät niitä mahdollisimman vähän. Muut pienet korvatulehduspotilaat ovat terveyskeskusten jonojen armoilla. MIKÄ VALINNANVAPAUSMALLI tahansa tuleekaan valituksi, tärkeää on se, että nyt yksityisiä vakuutuksia ottaneiden palvelut paranevat – ainakin symbolisesti tärkeillä alueilla. LM 4/2017 s.60-66 kolumni HEIKKI HIILAMO POHTII SOTE-UUDISTUKSEN VALINNANVAPAUSMALLEJA. SOTE-KESKUS saa korvauksen maakunnalta keskukseen listautuneiden asiakkaiden määrän perusteella. Vakuutetut lapset pääsevät ilman jonoja helposti ja nopeasti lääkäriin. Omavastuun se toki maksaa. ONKO SOTE-UUDISTUKSESTA odotettavissa apua korvatulehduskierteisiin. Tuskinpa ainakaan sote-uudistuksen alkuvaiheessa, kun uuden mallin onnistuminen on epävarmaa. IHMISET OVAT VALMIITA MAKSAMAA N Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä, joka työskentelee vierailevana professorina VID Specialized Universityssä Oslossa
kuva SAMI PARKKINEN . Pilkkiminen on koko perheen yhteinen harrastus. Kerran osallistuin kilpailuihin ja voitin ilman saalista! Pilkkiessä istun vain alas ja katson metsään: se rauhoittaa. Mökkilammella on erityisen hyvä pilkkiä. Tämä kuva on otettu Pielisjoella Joensuussa. www.samiparkkinen.com muotokuva Teppo Heiskanen 66 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s60-66.indd 66 16.3.2017 15.36. ” Teppo Heiskanen, 6, harrastaa pilkkimistä, mistä hän on saanut lempinimensäkin: Kala-Teppo. LM 4/2017 s.60-66 ” Olen käynyt pilkillä 3-vuotiaasta asti
LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 l 67 LM4_s67.indd 67 15.3.2017 9.58
Lehti, joka menee pintaa syvemmälle! Ensi kuussa aiheina mm. Synnytyks en jälkeinen masennu s on pitkä putki, jonka päässä ei näy valoa Lydia, 99, on Terijoen tyttöjä Lapsilta vaaditaan suurempa a yhteiskun nallista aktiivisuu tta kuin aikuisilta Sukulaiss ijoitus toimii LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N KUUKA USIJUL KAISU • 4 • 2017 Itsellesi tai lahjaksi – vaikkapa äidille. LM 4/2017 s.68 Anna ääni lapselle! Kylä työllisti lähes kaikki nuorensa Janari, 14, harrastaa orkideoit a Mihin oheishuol taja sitoutuu. www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA. • Miksi Suomessa valtaosa lapsen huostaanotoista perustuu perheen suostumukseen. Miltä kuulostaa : 10 000 euron ylimääräi nen lapsilisä. • Opi kannustavaksi kasvattajaksi! • Esittelyssä älykäs koti 68 l LAPSEN MAAILMA 4 l 2017 LM4_s68.indd 68 14.3.2017 15.08