Sisarusroolit voivat katkeroittaa Ensiaputaitoja eskarissa Nuoret & velka LM 4/2018 s.1 LM4_s1-2_Kansi.indd 1 19.3.2018 15.16. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 4 | 2018 Apua ajoissa Rokotus – järjen vai tunteen asia
Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat. ! LM 4/2018 s.2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 15.3.2018 12.25. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki 25.–26.9. LOGOMO, TURKU Teemana: TASAVERTAINEN ARKI Juontajana: JANI TOIVOLA Puhujina: Sixten Korkman, Janna Rantala, Andy Bilson, Minna Arve, Leena Suurpää, Anna Moring, Aulikki Kananoja ja monia muita! Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Alaseminaareja Vierailukohteita Suuri näyttelyalue Speaker’s Corner Tekstit: Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Alaseminaareja Vierailukohteita Suuri näyttelyalue Speaker’s Corner Juontajana Jani Toivola Puhujina: Sixten Korkman Minna Arve Leena Suurpää Anna Moring Janna Rantala ja monia muita! #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Ja tuo ilmoittautumisteksti muutetaan muotoon: Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat
Tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa myös siitä, miten lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan lisätä. Tästä oppimisen mallista olen minäkin saanut hyötyä. Voisimme ottaa siitä oppia. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 4/2018 s3 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 3 LM4_s3_PK.indd 3 20.3.2018 8.10. Tässä suhteessa puolisoani onnisti: teoriaoppi puhallettiin koulussa eloon opettajan johdolla tehdyillä luontoretkillä, mitä toki oman kodin kiinnostuskin tuki. Keväthuumassakin aivoja kannattaa suojata kypärällä. Sen sijaan tarvitaan tutkimustietoa ja analyyttisyyttä sekä kriittistä suhtautumista tietoon ja tietolähteisiin. Some on myös murtanut perinteisiä tiedon tuottamisen auktoriteetteja, ja medialukutaito on entistä tärkeämpää ei vain lapsille, vaan ennen kaikkea aikuisille. Heinon mielestä sitä tehdään ”mutu-tuntumalla”, eikä esimerkiksi kunnissa ole arvioitu lapsiasioiden vaikuttavuutta tutkimukselliseen näyttöön ja indikaattoreihin perustuen. Voisimme ottaa siitä oppia. Mikään uudistamistai muutostyö ei saisi perustua mutuun. Sosiaalinen media on muuttanut tiedonhakutottumuksia ja toisaalta sekoittanut tiedon ja toiminnan areenoita. Nyt tekee mieli hypätä pyörän selkään. Lähdetään me aikuisetkin mukaan tähän kypärätemppuun! n ” Muuttolinnut lepuuttavat aivojaan pikanokosilla. Tietoa saa, vaikkei sitä aktiivisesti etsisikään. Voi vain ihmetellä lintujen kykyä tehdä pitkiä muuttomatkoja ja suunnistaa ilmiömäisesti vaistojensa avulla. Aivojen lepuuttamiseen tuntuu olevan entistä enemmän tarvetta, sillä päälle vyöryvä tietotulva on melkoinen. Todellinen kevään merkki on mustarastaiden kevätkonsertti ja nyt jo toistamiseen pihamäntyymme pesää rakentava palokärki. Hän on tutkinut lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia. Koska talvella oli alkuvuodesta kylmiä jaksoja, panin lauhojen ilmojen mukanaan tuomat ensimmäiset töyhtöhyypät ja joutsenet merkille. Näin siksi, ettei päädyttäisi tutkimusprofessori Tarja Heinon kuvaamaan tilanteeseen. Olen oppinut linnuista enemmän vasta aikuisena, sillä koulussa, luokkahuoneen seinien sisäpuolella, saatu oppi ei mennyt perille. pääkirjoitus Kevään tuloa seuratessa mieltä ilahduttaa erityisesti muuttolintujen paluu. Nuoret ovat ryhmä, jolta sen käyttö tahtoo unohtua. Ilmansuunnatkin konkretisoituvat vasta siellä. Nuorille tärkeät roolimallit – eli muut nuoret ja heidän ihailemansa somepersoonat – kannustavat Aivovammaliiton Tee kypärätemppu -hankkeessa täyttämään kadut värikkäillä ja erilaisilla fillaristeilla. Luonto – sen hajut, äänet, värit, muodot – on opittava luonnossa. Luonto-ohjelmaa kuunnellessani opin, että muuttolinnut lepuuttavat aivojaan pikanokosilla. Meidän tulisi ymmärtää, milloin ja miksi tietoon tulee suhtautua kriittisesti. On iso kysymys, haemmeko tietoa muodostaaksemme käsityksen jostain asiasta vai haemmeko sitä vain tukemaan omaa näkemystämme. Ja tietty pyöräilykypärä päässä..
28 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma. vuosikerta KANSI Lukas Nundan ja Olivia Oseniuksen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! Irakista paennut Zahra on odottanut turvapaikkapäätöstä miehensä ja kahden lapsensa kanssa jo 14 kuukautta. s. Tapasimme hänet Turun Kaikkien naisten talolla, turvapaikanhakijoiden päiväkeskuksessa. 77. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LM 4/2018 s.4-5 4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s4-5_Sislu.indd 4 20.3.2018 11.47
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta. Periaate on yksinkertainen: kun mediat sääntelevät toimintaansa itse, viranomaisilla ei ole tarvetta puuttua niiden toimintaan. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Liitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta sekä viestinnällä että koulutuksilla. Vaikka neuvostoon kuuluminen on vapaaehtoista, siihen kuuluvat lähes kaikki suomalaiset lehdet sekä tvja radiokanavat. VASTUULLISTA JOURNALISMIA Lapsen Maailma on vastuullinen media, joka noudattaa Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. Pohjimmiltaan Journalistin ohjeet ovat lukijan oikeuksia. 18 LM 4/2017 s. osa: Veera Aunila l Mm. > https://vastuullistajournalismia.fi/ HUHTIKUU | 4 | 2018 Yksinhuoltajaisän tytär Tiina Elovaara eteni eduskuntaan. Jos virheitä sattuu, virheet korjataan asianmukaisesti. s.46 Markus Åkerlundista kasvoi vastuunkantaja. Jos näin ei käy, kuka tahansa voi tehdä kantelun JSN:lle. Jyväskylä l l Helsinki l Pieksämäki l Kaarina l Tampere LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Median itsesääntelyelin JSN valvoo, että media toimii eettisesti ja puolustaa sananvapautta. Kiitos vastuullisuuden Suomi on ollut vuodesta toiseen lehdistönvapauden kärkimaita. Vastuullisen journalismin merkki takaa, että Sinä saat lukijana totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. s. 12 Kansanedustaja Tiina Elovaara turvautui 16-vuotiaana sosiaalitoimiston apuun 18 Yläasteelta potkut saanut Markus Åkerlund kiinnostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 22 Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen tietää, että tulevaisuudessa opitaan yhdessä toisten kanssa ASIAA 28 Reportaasi Turun Kaikkien naisten talosta 34 Alkoholin käyttö raskauden aikana on vaarallista 38 SPR opettaa ensiaputaitoja jo eskari-ikäisille 42 Sumu-ryhmä jalkautuu kouluihin, joita on kohdannut vakava kriisi 44 Miten estää nuorten velkaantuminen. 12 Syntymäjärjestys ei vaikuta sisarusrooleihin perheessä. s. Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. SAAMMEKO ESITELLÄ. 4-5 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 5 LM4_s4-5_Sislu.indd 5 22.3.2018 9.15. 46 Sisarusroolijako voi kahlita ja katkeroittaa 48 Punaorpojen kohtalo PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 25 Tutkittua tietoa: Miksi rokotuksia tarvitaan. 37 Infografiikka: FASD 51 Palvelukortti 52 Kuukauden kirjat: Marjatta Kurenniemen juhlavuosi 53 Anni Kytömäen kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 32. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa
Hänen mukaansa toimistossa hoidetaan vuosittain kymmeniä lapsen asumiseen, tapaamiseen, huoltoon ja elatukseen liittyviä oikeudellisia toimeksiantoja, joissa isovanhemmasta vieraannuttaminen nousee esille. Lapsenlapsella ei ole mitään suoraan lakiin perustuvaa oikeutta isovanhempaansa eikä isovanhemmalla lapsenlapseensa. – Asia tulee usein vastaan siten, että kun lasta vieraannutetaan vanhemmastaan, hänet eristetään myös sen puolen suvusta, sanoo Häkkänen-Nyholm. Muutosta tilanteeseen odotettiin uuden lapsenhuoltolain myötä, mutta parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä nimetään ainoastaan esim. | 7 LAPSIKÄSITYS | 9 KUORMITUS | 11 MAGIAA 7 ”Joissakin tapauksissa lapsen vanhempi on mennyt jopa niin pitkälle, että hän on esittänyt vaatimuksen: ’Et näe lapsenlastasi, jos et testamenttaa…’ PSYJURIDICAN BLOGISSA 11.3.2013 ISOVANHEMPAANSA Kun lapsi ei saa tavata LM 4/2018 s.6-11 6 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s6-11_Tulva.indd 6 22.3.2018 9.18. Tällöin välit yleensä katkeavat myös isovanhempiin, vaikka heidän ei voi havaita vaikuttavan mitenkään haitallisesti lapseen. Suomen Isovanhemmat ry:ssä vaikuttava opetusneuvos Pekka Leinonen oli mukana työryhmässä, joka laati hallituksen esityksen pohjana olevan työryhmämietinnön. – Ei se mennyt läpi. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kesään mennessä. Ilmiön yleisyydestä ei ole olemassa tutkimustietoa. samassa taloudessa asunut isovanhempi sellaiseksi erityisen läheiseksi henkilöksi, joka voisi saada tapaamisoikeuden lapseen. Tyypillinen tapausesimerkki on hänen mukaansa sellainen, jossa vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla ja toinen vanhempi alkaa väittää, etteivät lapset enää halua mennä toisen vanhemman luokse. Suomalaiseksi perhekäsitykseksi jäi valitettavasti edelleen äiti, isä ja lapset. Hän yritti puhua sen puolesta, että isovanhemmat olisi yleisesti ottaen laissa selkeästi mainittu henkilöinä, joiden suhdetta lapsenlapsiin tulee vaalia läheisinä ihmissuhteina. – Näihin tilanteisiin liittyvälle henkiselle tuskalle ja kivulle pitäisi tehdä jotain, mutta lapsenhuoltolakikaan ei tuo tähän parannusta. Häneen otti työryhmätyöskentelyn aikana yhteyttä 33 lapsenlapsistaan vieraannutettua isovanhempaa. Isovanhemmat eivät siihen kuulu, sanoo Leinonen. > Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään 25.4. Psykologija lakiasiaintoimisto PsyJuridicassa työskentelevä oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm tuntee tilanteen arjen tasolla. KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva M O ST PH O TO S SIVUILLA MM. Julkisuudessa törmää silloin tällöin tilanteisiin, joissa lapsenlapsi on vieraannutettu isovanhemmastaan
Viestinnän opiskelija Anna Jaakonaho pohtii Mediakasvatusseuran blogissa keinoja FOMOn ehkäisemiseen. Pulkkisen kokoama aineisto lapsikäsityksestämme tarjoaa pohjaa keskustelun ja pohdinnan tueksi. 6-11 ›› LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 7 LM4_s6-11_Tulva.indd 7 20.3.2018 10.06. KA N SA LL IS M U SE O LM 4/2018 s. APUA, JÄÄN ULKOPUOLELLE! Oletko aktiivinen somen käyttäjä, joka pelkää jäävänsä jostain tärkeästä paitsi, jollei päivystä koko ajan somekanavissa. M O ST PH O TO S LAPSI ON ENSISIJAISESTI LAPSI . maailman ensimmäistä Barbieta vuodelta 1959. Pohjoismaissa kaikista synnyttäjistä vajaat 2 % ON ALLE 20-VUOTIAITA. LAPSISTRATEGIAN AIKA Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila lähettää vuosikertomuksessaan vakavan viestin eduskunnalle. Vuosikertomus puhuu myös rakenteellisesta välinpitämättömyydestä: aineellisen vaurauden tavoittelu, suorituskeskisyys ja väestön ikääntyminen siirtävät poliittisen mielenkiinnon pois lasten asioista. Kurttila vetoaa eduskuntaan, että se määrittäisi keskeiset Suomen lapsipolitiikan tavoitteet ja konkreettiset mittarit niiden seurannalle. Yksi ratkaisu on sopia hiljaisuusajoista esim. > www.mediakasvatus.fi ”Vanhempia huolestuttaa nuorten pelaaminen, mutta omalle kännykän käytölleen he saattavat olla sokeita.” MLL:N UUSI PUHEENJOHTAJA MIRJAM KALLAND LAPSEMME-LEHDESSÄ. Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä eri alojen ammattilaisten tulisi nähdä lapsi muunakin kuin oppilaana, potilaana, lastensuojeluasiakkaana tai maahanmuuttajana. Kansallismuseossa 27.4. Rehtori Ville Laivamaa sanoo alkaneensa nähdä lapsen aivan eri tavalla lapsena, kun koulu rakennettiin päiväkodin kylkeen vuonna 2012. Juuri näistä syistä tarvitaan lapsistrategiaa, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. somen keskusteluryhmän jäsenten kesken. ”Näyttely on elämys historian, mielikuvitusmaailman, muodon ja pop-kulttuurin ystäville”, luonnehtii näyttelypäällikkö Minerva Keltanen. avautuvassa Barbie-näyttelyssä voi tutkailla mm. Jos vastaat ”kyllä”, saatat olla FOMOn kourissa: fear of missing out. Lappeenrantalaisessa Lappeen päiväkotikoulussa toimii nimensä mukaisesti sekä päiväkoti että alakoulu. Hänen mukaansa Suomi elää hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikaa: emme riittävästi onnistu nostamaan heikossa asemassa olevia lapsia hyvinvoinnin, lahjakkuuden ja sosiaalisen nousun kärryille. – Alisuoriutuminen ja rakenteellinen välinpitämättömyys kiertyvät sirpaleiseen ja lyhytjännitteiseen lapsipolitiikkaan, jossa lapsen etu jää herkästi taka-alalle. Jokaisen lapsen ja nuoren näkemistä ensisijaisesti lapsena, nuorena ja ihmisenä yksilöllisine iloineen, toiveineen, huolineen ja tarpeineen peräänkuulutetaan myös professori Lea Pulkkisen toimittamassa julkaisussa Kohti yhteistä lapsikäsitystä. Tavallisin käytäntö on iltahiljaisuus, jonka jälkeen keskustelun tulisi tauota iltarauhan takaamiseksi
TURVALLISESTI lastensuojelulaitoksessa M O ST PH O TO S Sijaishuollon keskeinen tehtävä on tarjota turvallinen ja väkivallaton kasvuympäristö sen piirissä oleville lapsille ja nuorille. ART tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Mietippä omaan työyhteisöön. Hän nostaa oppaasta esille Aggression Replacement Training -ryhmäharjoitusmenetelmän aggressiivisesti käyttäytyville nuorille. Taistelee turvallisen ympäristön rakentamista vastaan.” KOKEMUSASIANTUNTIJANUORI POHTI TURVALLISUUTTA SIJAISHUOLLOSSA VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ALASEMINAARISSA 2017. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemaan oppaaseen Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa on koottu tietoa väkivallasta ja väkivaltatyön keinoista eli väkivaltakokemusten tunnistamisesta ja käsittelystä sekä aggressiivisen tai väkivaltaisen käyttäytymisen hallinnan keinoista. Sijaishuollon tulisi olla turvallinen ympäristö myös työntekijöille. Aina tässä ei onnistuta, vaan lapsi saattaa joutua kokemaan väkivaltaa sijaishuollon aikana niin vertaiskuin aikuissuhteissa. Näin mahdollistetaan sekä turvallinen että lapsen perusja ihmisoikeuksia kunnioittava sijaishuolto, sanoo oppaan toinen toimittaja, erityisasiantuntija Susanna Hoikkala. Oppaassa kuvattavien menetelmien tavoitteena on toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Työntekijöiden taitoja vahvistetaan tunnistamaan käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja käsittelemään lapsen käyttäytymistä rakentavalla tavalla. Pykimys on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. – Turvallisuuden rakentaminen on tärkeää. ”Joukkorangaistusmuodoissa ihmetyttää, että miksi nuoret pitää usuttaa toistensa kimppuun. > www.lskl.fi>Verkkokauppa LM 4/2018 s.6-11 8 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s6-11_Tulva.indd 8 20.3.2018 10.06
Äänestyskopissa hän ei kuitenkaan siihen pysty.” LAPSIOIKEUDEN ASIANTUNTIJA MERIKE HELANDER LAPSIASIAVALTUUTETUN TOIMISTOSTA YLIOPISTO-LEHDESSÄ. – Apteekin henkilökunta ei näe, onko lapsi muiden kuin vanhempiensa hoidossa. Vanhemmat saavat tutkimusmateriaalin ja voivat antaa suostumuksensa tutkimukseen lapsen 4-vuotistarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa lokakuuhun saakka. Resepti löytyi Omakanta-palvelusta, jossa huoltaja voi asioida lapsensa puolesta. Suomessa tehtiin viime vuonna 787 ITSEMURHAA. Väärinkäytösten estämiseksi voi tarvittaessa pyytää lääkäriä merkitsemään reseptiin, kuka lääkkeet noutaa, vinkkaa Mantila. Selvityshenkilö Aulikki Kananoja ei puolla lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärän lakisääteistä mitoittamista lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämistä koskevassa väliarviossaan. 6-11 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 9 ›› LM4_s6-11_Tulva.indd 9 20.3.2018 10.06. Yle Areenasta vielä huhtikuun ajan löytyvä 6-osainen sarja alkaa, kun nuorta naista syytetään korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevan isänsä pahoinpitelystä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen arvioi monen lastensuojelun asiantuntijan pettyvän tämän vuoksi raporttiin. Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden lopussa. Työntekijöillä on tärkeää olla myös tietoa biologisten vanhempien elämäntilanteesta. ”18 vuoden äänestysikäraja on ristiriitainen. NORDIC NOIR Jos olet kiinnostunut pohjoismaisista rikostarinoista, naisten ja lasten asemasta sekä ylisukupolvisesta vähäosaisuuden kierteestä, kannattaa katsoa islantilainen draamasarja Vangit. Helsingin kaupungin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Ritva Mantila toteaa yleisellä tasolla, että huoltajuus säilyy vanhemmalla, vaikka lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan. MITÄ TEIDÄN PERHEELLE KUULUU. Kannatan kuitenkin systeemistä ajattelua eli on tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalityöntekijät eivät jää yksin tekemään asioita, vaan tukena on tiimi. Heinonen pitää yhdessä tekemisen ajatusta ja sijaispankkia Kananojan raportissa kannatettavina asioina. M O ST PH O TO S LM 4/2018 s. Hänen mukaansa väärinkäytöksiä ehkäistään parhaiten, kun biologiset vanhemmat ovat mukana yhteistyössä, mm. SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN . LÄÄKKEET VÄÄRIIN SUIHIN Sijaishuollossa työskentelevä lukijamme törmäsi tapaukseen, jossa sijoitetun lapsen biologinen vanhempi haki apteekista lapselle määrättyjä, vahvoja lääkkeitä ja käytti ne itse. Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksessa kerätään tietoa pienten lasten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä palveluiden käytöstä ja palvelukokemuksista. Hyvää on myös työn jatkovaiheessa harkittavaksi tuleva tiimikohtaisen kriisirajan asettaminen lainsäädäntöä alemmin ohjein, jotta valvontaviranomaisella on perusteet puuttua kohtuuttomiin tilanteisiin. Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen arvioi, että mainitunlaiset väärinkäytökset ovat yksittäistapauksia. – Lastensuojelua on kuitenkin vaikea ajatella pelastettavan yhdellä mallilla, vaikka se olisi kuinka hyvä tahansa. Vastaaminen kannattaa, sillä LTH-tuloksia hyödynnetään lapsiperheille suunnattavien palveluiden kehittämisessä ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten työn tukena. Näin pääsy lapsen Omakantaan on mahdollinen. Kaikilta 4-vuotiaiden lasten vanhemmilta halutaan tänä vuonna kysyä, mitä heidän perheelleen kuuluu. Nyt 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa ja kykenee ymmärtämään tekojensa seuraukset. Tietoa kerätään myös lastenneuvolan terveydenhoitajilta ja rekistereistä. asiakassuunnitelmaneuvotteluissa
puutteellisen resursoinnin vuoksi. – Niissä talousasiat olivat aina vahvasti esillä. VAIHTOEHTOINEN RAPORTTI Lastensuojelun Keskusliitossa kootaan parhaillaan kansalaisjärjestöjen yhteistä raporttia YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Se on luettavissa verkossa. Suomen valtio työstää ja toimittaa komitealle oman raporttinsa. Hyvä esimerkki lapsivaikutusten arvioinnin puuttumisesta on tuore työttömien aktiivimalli. > Lue juttu nuorten velkaantumisesta (s. – Ongelmana on usein lakien toimeenpano ja riittämätön lapsivaikutusten arviointi, sanoo asiantuntija Reetta Kallio keskusliitosta. > www.lapsenoikeudet.fi ILMAISEKSI FESTAREILLE! Kaikukortti-toimintamalli on saanut kansallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon. Minua turhautti, etten ymmärtänyt kaikkea ja se motivoi hankkimaan taloudesta enemmän tietoa. Miten talousguruksi tullaan. etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimistoissa, mielenterveyspalveluissa ja päihdetyössä. Kaikukorttia on käytetty parin vuoden ajan Espoossa ja Kainuussa, ja sitä jaetaan mm. – Pitkäjänteisellä yhteiskunnallisista asioista kiinnostumisella ja medioiden seuraamisella, vastaa Tuomikoski. Myös ryhmässä toimiminen ja pettymysten käsittelyja sietokyky paranivat ja aggressiivinen käytös väheni. YouTubesta monilta laadukkailta talousvalistuskanavilta. maailman lapsi ELÄÄ SODAN VAIKUTUSALUEELLA. TALOUS KIINNOSTI JO ALAKOULULAISENA Vuoden 2018 talousguruksi on valittu Tuukka Tuomikoski Kastellin lukiosta Oulusta. Kallion mukaan lakien täytäntöönpano ei välttämättä täytä valmisteluvaiheessa asetettuja tavoitteita esim. ICEHEARTS RULES! Tutkimustulokset osoittavat, että Icehearts-toiminnalla tavoitetaan ja kyetään tukemaan lapsia, joilla on perhetilanteensa tai taustansa vuoksi selvä tarve varhaiseen tukeen. Raportti Jääsydämet kertoo Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja arvioi toiminnan vaikuttavuutta. Kaikukortilla vähävaraiset voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin, esim. Kansalaisjärjestöjen raporttia kutsutaan vaihtoehtoiseksi raportiksi ja sen tarkoitus on tarjota täydentävää tietoa lapsen oikeuksien tilasta Suomessa. M O ST PH O TO S FI N AN SS IA LA LM 4/2018 s.6-11 10 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s6-11_Tulva.indd 10 20.3.2018 10.06. Icehearts-kasvattajat arvioivat, että noin kolmella lapsella neljästä käyttäytyminen muuttui myönteisesti vuoden aikana ja lapsista tuli rohkeampia ja avoimempia. Joka 6. Hän kiinnostui talousasioista jo alakouluikäisenä, jolloin hän alkoi katsoa aktiivisesti tv-uutisia. Talousgurun mukaan innostavaa taloussisältöä löytyy esim. 44)! ”Haastetta on ilmankin, ettei nuorten kotoa löydy rahaa koulutarvikkeisiin.” RÄP-YHTYE ATOMIROTAN SOLISTI MIKKO SARJANEN PELASTAKAA LAPSET -LEHDESSÄ. festivaaleille, teatteriin, kansalaisopistoon tai museoihin
LI IS A H U IM A Taikuuden lumoa 1890-luvun Helsingissä ”Kirjasarjaa kirjoittaessa on hauskaa uppoutua historiantutkimuksiin, joissa kerrotaan, miten tavalliset ihmiset ovat eläneet toisessa ajassa.” . Se oli selkeästi ajanjakso vanhan ja uuden välissä, nopean kehityksen ja muutoksen aikaa, jolloin rakennettiin rautateitä ja lennätin kuljetti viestejä nopeasti pitkien matkojen päähän – kuin internet tänään. Yksi lapsuuteni tärkeimmistä muistoista liittyy kööpenhaminalaiseen sirkukseen, jossa kävin vanhempieni kanssa, kun olin 9-vuotias. Miten päädyit kirjoittamaan juuri tälle ikäryhmälle. Nuoret muuttivat maalta kaupunkiin töihin. Aikuislukija huomaa suorastaan ahmivansa romaania, mutta Taikurin ja taskuvarkaan varsinainen kohderyhmä ovat 12–15-vuotiaat nuoret. Olisitko itse halunnut olla taikuri. Tuon ikäisten kirjoihin on mahdollista kirjoittaa suuria tunteita, mielettömiä seikkailuja ja paljon huumoria. Kun esiintyjät tulivat kumartamaan lopuksi yleisölle, tajusin heidän olevan ihmisiä, jotka menevät arkisiin puuhiinsa riisuttuaan paljettipuvut pois. Olen hyvin pitkälle kirjoittanut huvittaakseni itseäni ja itselleni ominaisella tavalla. Silloin, samoin kuin nyt, oli vaikea ennustaa, mihin lapset ja nuoret päätyvät elämässään. Tällainen on Anniina Mikaman esikoisromaani Taikuri ja taskuvaras (WSOY 2018), joka on trilogian ensimmäinen osa. Graafikkona ja kuvittajana työskentelevä Mikama avustaa säännöllisesti Lapsen Maailmaa. n > Lukuviikkoa vietetään 16.–22.4. Pyörin nuorena paljon harrastajateatteriporukoissa, joten teatterin kulissien takainen maailma on tullut tutuksi ja siitä on hauska kirjoittaa. Viet kirjasarjassa lukijan taikateatterin kulisseihin ja näytät, miten taikatemput rakennetaan näyttämölle. LM 4/2018 s. Eläydyin täysillä esitykseen ja luulin olevani aivan toisessa maailmassa. Onko nykylasten työpaikkana Mars. Tähän numeroon hän on toteuttanut infografiikan ja kuvittanut FASD-lapsista kertovan jutun. Olisin halunnut lukea tällaisen kirjan nuorena ja toisaalta samat asiat kiinnostavat minua vieläkin. Se oli toisaalta tosi musertavaa, mutta myös mahtava oivallus: minäkin voisin tehdä tuollaista tai jotakin muuta yhtä ällistyttävää! Löydät yhtymäkohtia 1800-luvun lopun ja tämän päivän nuorten elämästä. Kun kirjan kohderyhmä osuu lasten ja aikuisten välimaastoon, se antaa paljon liikkumavaraa. Millaisia. 6-11 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 11 LM4_s6-11_Tulva.indd 11 20.3.2018 10.06. Kirjan tapahtumapaikka on Helsingin Siltasaaressa 1890-luvulla yleisöä lumoava Ihmeiden Teatteri, joka olisi voinut oikeastikin olla olemassa. Romanttinen, historiallinen seikkailu, jossa on mukana huumoria, jännitystä ja magiaa. Olin lapsi, joka olisi halunnut karata sirkuksen matkaan! Siisteintä olisi ollut toimia taikurina, mutta todennäköisesti minusta olisi tullut pelle
Varsinkaan en halunnut kenenkään luulevan, että hankin poliittista kannatusta kertomalla vaikeuksistani. – Kun pääsin bussilla kotilähiöstä keskustaan Tampereen NMKY:n koripallotreeneihin, maailma avartui, kun pelaajia oli kaikista piireistä. Avoimuutta puoltaa se, että asiat eivät kohene, jos vaikeudet piilotetaan. Hän on kiitollinen isosiskolleen myös koripalloon innostamisesta. Nyt hän arvostaa kaikkia, jotka uskaltavat puhua vaikkapa omasta tai läheistensä päihdeongelmista, koska puhuminen on tuskallista. Elovaara pääsi ensiksi ammattikorkeakouluun, sitten yliopistoon. Kun mediat kiinnostuivat uudesta, nuoresta kansanedustajanaisesta, hän antoi haastattelun Aamulehdelle. Itse hän päätti puhua lähtökohdistaan, koska se antaa uskottavan perustelun sille, että hyvinvointivaltio toimii. Elovaara on lukenut tutkimuksia siitä, miksi joku syrjäytyy, vaikka toinen samoissa oloissa kasvanut pärjää. Tiina pelasi koripalloa kuusivuotiaasta lukioikäiseksi ja muistelee olleensa maajoukkueringissä 15-vuotiaana. Lastensuojellusta LASTEN SUOJELIJAKSI LM 4/2018 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 12 20.3.2018 10.36. Jutussa kerrottiin asiallisesti, että eliittiin kivunnut Elovaara voisi yhtä lailla olla syrjäytynyt nuori. – Näitä murskaavia hetkiä tulee, mutta silloinkin on uskottava itseensä. – Arkailin kertoa taustoistani, kun kertomani väistämättä vaikuttaa läheisiini. Ilman heitä hän ei olisi kasvatustieteiden ylioppilas. Monen vanhemmat tukivat kaikessa: kuljettivat ja laittoivat evästä pelireissuille. Sosiaalitoimisto maksoi lukiokirjani. Isosisko oli ja pysyy Tiinan esikuvana. Seurasin sitä haikeana. Tärkeä isosisko Kun Tiina Elovaara oli 9-vuotias, hänen äitinsä menehtyi syöpään, mikä oli shokki koko perheelle. Viime eduskuntavaalien alla hän viittasi taustaansa mainoksessa, jossa sanoi haluavansa auttaa heikkoja, koska on itse saanut apua. Ylimpiin oppilaitoksiin päädytään tyypillisesti akateemisista perheistä. Biologinen sisar on Tiinaa kymmenen vuotta vanhempi. Hän tunsi, että klikkiotsikointi ei kunnioita ihmisen kipua. Elovaara tsemppasi selvittääkseen sekä koulun että urheilun kunnialla, kun yksinhuoltajaisä kamppaili alkoholiongelman kanssa. Juttua seuranneisiin iltapäivälehtien juttuihin Elovaara pettyi. Hän on kauppatieteiden maisteri, joka nuorena oli SM-tason jalkapalloilija. – On todettu, että lapsi tai nuori jaksaa yrittää, jos hänellä on edes yksi aikuinen, joka osaa tukea. Tämän elämässä kannattelijan ei tarvitse olla edes perheenjäsen, hän voi olla naapuri tai valmentaja. T amperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara arvostaa viranomaisia, hyvistä syistä. Järjestelmän epäkohdista huolimatta yksinhuoltajaisän tytär voi edetä vaikka eduskuntaan. Elovaara kohtasikin sosiaalityöntekijän, joka arveli, ettei tämän ehkä kannata yrittää yliopistoon, kun tulee heikoista oloista. Isosisko toimi esikuvana myös yliopisto-opiskelussa. HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA K un omat siipeni alkoivat kantaa 16-vuotiaana, sosiaalitoimisto järjesti minulle soluasunnon ja maksoi lukiokirjat, Tiina Elovaara, 31, kertoo. Elovaaralla on kaksi isosiskoa. Vanhinta siskoaan, joka on koko ikänsä asunut Jyväskylässä oman äitinsä kasvattamana, Tiina tapaa nykyisin usein. Elovaara sanoo olleensa onnekas, kun sai tukea niin isosiskoltaan, naapureiltaan, koripallovalmentajalta kuin viranomaisilta – paitsi siltä yhdeltä sosiaalityöntekijältä
LM 4/2018 s. 12-17 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 13 ›› LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 13 20.3.2018 10.36. Tiina Elovaara kuvattiin Tampereella Hiedanrannan tehdasmiljöössä, jota rakennetaan uudeksi kaupunginosaksi
Aloite lähti viime vuoden lopulla opetusministeriön työryhmään. Hän kertoo saaneensa monia stipendejä reilusta kaveruudesta sekä koripallojoukkueessa että koulussa. Hän käy Kaukajärven koulussa ja Kalevan lukiossa kertomassa polustaan politiikassa. Elovaara esittää lastensuojeluun kokemusasiantuntijan kaltaista apua lapsen huoltajan ja viranomaisen väliin. Korkeakouluopiskelijana Elovaara kokosi itseään keskusteluavulla, jota sai Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä. Kiitos viranomaisille Tiina Elovaara kiittää asiansa osaavia viranomaisia. – Jos vanhemmat eivät anna esimerkkiä, että ongelmat voi ratkaista, tai vastustavat kaikkia viranomaisia, ongelmista tulee vyyhti. Opettaja pystyy tukemaan Moni köyhän perheen lapsi joutuu koulukiusatuksi, mutta siltä Tiina Elovaara säästyi. Siellä lähiönuori näki 1990-luvun ongelmat: työttömyyden, alkoholismin, koulukiusaamisen. Erityisen lämpimästi hän muistaa ala-asteen opettajaa, joka soitti Tiinan kotiin, ja lopulta tyttö pääsi luokkaretkelle. Hän ei unohda poliitikkominäänsä, vaan huomauttaa ”onneksi hallituksen esittäneen, että joka lapselle pyritään turvaamaan harrastus”. Sosiaalityöntekijä tekee maailman tärkeintä työtä, jos puolustaa lasten oikeuksia ja suojelee lapsia. Se stipendi tsemppasi. – Kun aktivoiduin, perussuomalaiset edusti kansanomaista, valtapuolueita ravistelevaa porukkaa. Nyt Elovaaraa huolettaa sosiaalityön heikko arvostus, joka pohjaa hänen mukaansa paljolti siihen, että alaa pidetään naisten juttuna. LM 4/2018 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 14 20.3.2018 10.36. Hän teki vuonna 2016 lakialoitteen, joka pyrkii vähentämään koulukiusaamista. Vaikka Elovaara muistelee kouluaikaansa lempeästi, hän muistuttaa samaan hengenvetoon, että myös huonot koulukokemukset on tunnistettava. Välittäjä tukisi huoltajaa viranomaisten kanssa asioimisessa ja jakaisi tietoa käytännön asioista. Silloiset hallituspuolueet olivat antaneet näyttönsä, jotka oli helppo torjua. Parikymppisenä hän havahtui siihen, että ilman politiikkaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy eivät etene, ja luki monen puolueen nettisivut. – On arvokasta, jos opettaja ymmärtää ja haluaa ratkaista lapselle ikävän tilanteen. Näin viranomaisen ei tarvitsisi ottaa kaikkea kantaakseen. Yhteys kouluihin on säilynyt. Aloitteessa ehdotetaan peruskoululakiin lisäystä, jonka mukaan vakavassa tapauksessa koulukiusaajan on vaihdettava koulua, ei siis koulukiusatun. – Lastensuojelussa on villiä länttä, kun toimijoita on paljon, eikä valvonta riitä kaikkeen. Tutun opettajan pyynnöstä hän välitti hiljakkoin viestiä ylemmille virkamiehille, jotta eräs oppilas saisi apua erityiseen ongelmaansa. Nämä kansalaishuolet hän esitteli sosiaalija terveysministeriön virkamiehille. Jos aika ylittyisi, rehtori tai muu asiasta vastaava toimija saisi rangaistuksen. Kun hän lukiolaisena kertoi kouluterveydenhuollossa kuormituksistaan, kouluterveydenhoitaja ohjasi hänet nuorisoneuvolaan, josta hänet ohjattiin edelleen pysyvään keskusteluapuun. – Halusin kai luoda yhteishenkeä ja pitää kaikkia samanarvoisina. Tarvitaan siis ammattitaitoa. Aloite keräsi muutamassa tunnissa yli 15 000 Facebook-tykkäystä, ja sen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Siksikin hän haluaa puhua viranomaisten onnistumisista. Mitä useampia sosiaalisia verkkoja, sitä parempi. Hän tietää, että moni nuori kohtaa ongelmia, jotka vain ammattilainen pystyy ratkaisemaan, ja kannustaakin nuoria hakemaan apua ilman häpeää. Elovaara sanoo kouluissa olleensa keskinkertainen, keskiarvo oli vähän yli kasin. Myös Tiinan isä osallistui perussuomalaisena politiikkaan lyhyesti, jyrkemmin painotuksin kuin tyttärensä. Elovaara työstää lakialoitetta sosiaalityöntekijöiden osaamisen määrittelemisestä. Niiden perusteella hän olisi voinut valita lähes minkä tahansa, mutta vain perussuomalaisten piirin puheenjohtaja lähestyi Elovaaraa, joka hankki puolueen jäsenkirjan. Arvostan kovasti sosiaalityöntekijöitä, mutta he ovat kuormitettuja. Vahvoja aineita olivat liikunta, kuvaamataito, äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi. – Sain viedä sinne murheeni ja käsitellä taustani. Itä-Tampereelta eduskuntaan Tiina Elovaaran sielunmaisema on Tampereen Kaukajärvi. Lasten vanhemmilta Elovaara toivoo lasten viemistä harrastuksiin. Ilmaiseksi. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Elovaara sai nollabudjetilla 448 ääntä. Hän painottaa, että kukaan ei selviä yksin. Elovaara keräsi kansalaisilta lastensuojelusta epäkohtia, joista tiivisti 70 tapausta. Elovaara laatinee myös lakialoitteen, joka velvoittaisi koulun ratkaisemaan koulukiusaamistapauksen vaikkapa kahdessa kuukaudessa. Hän sai Aamulehti-stipendin, joka annetaan jokaisen pirkanmaalaisen yläkoulun yhdelle yhdeksäsluokkalaiselle, joka on osoittanut poikkeuksellista luotettavuutta, suvaitsevaisuutta ja rohkeutta. Hänellä on kouluista vain hyviä kokemuksia. Tiina Elovaara pitää uransa huipennuksena sitä, kun pääsi kolmannella yrittämällä vuonna 2015 Järjestelmän epäkohdista huolimatta yksinhuoltajaisän tytär voi edetä vaikka eduskuntaan
LM 4/2018 s. Sosiaalityöntekijä tekee maailman tärkeintä työtä, jos puolustaa lasten oikeuksia ja suojelee lapsia. 12-17 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 15 ›› LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 15 20.3.2018 10.36. Jos nuori tuntee, että viranomainen ei ole hänen puolellaan, Tiina Elovaara kannustaa nuorta sisukkaasti etsimään paremman
Vaikka järjestelmää on helppo kritisoida, etsivä saa yleensä apua. Tiina Elovaaran viesti on, ettei kukaan selviä yksin. Minua on aina vastustettu, sillä olen nuori, nainen ja edellisessä ryhmässä liberaali konservatiivien joukossa. LM 4/2018 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 16 22.3.2018 9.35
Arvokysymyksissä pitää pystyä toimimaan omantunnon mukaisesti. 12-17 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 17 LM4_s12-17_TiinaElovaara.indd 17 20.3.2018 10.36. Emme olisi voineet jatkaa puolueessa, joka ei edusta arvojamme. AVOLIITOSSA vakuutuskonsultti Jarno Jokisen kanssa. 99 % puolueelle Karuimpana poliittisena kokemuksenaan Tiina Elovaara pitää perussuomalaisten antamaa huomautusta vuoden 2017 alussa, kun hän äänesti puoluettaan vastaan. Tosin näistä samoista syistä minua myös kannatetaan. Elovaara ei veikkaa, kuinka käy ensi vuoden eduskuntavaaleissa, mutta myöntää, että lähes varattoman puolueen asema on tukala. Sinisillä on 19 kansanedustajaa. Hän puuskahtaa, että kovaan ytimeen yltämiseen on naisilla yhä katto. ASUU Tampereella ja Helsingissä. – Maailmalle pääsy lähiöstä kuuluu urani huippuhetkiin. Toisaalta millainen ihminen tekee kaikessa kompromisseja. Samalla hän arvostaa puoluettaan siitä, että hänet valittiin ulkoasiainvaliokuntaan Pekka Haaviston, Pertti Salolaisen, Erkki Tuomiojan ja Matti Vanhasen kaltaisten konkarien joukkoon. Elovaaran mukaan sukupuolittuneisuus ja rakenteet jylläävät yhä Suomen politiikan huipulla. Siitä Elovaara puoluetovereineen saa jatkuvasti vihapostia, minkä hän ymmärtää, vaikka häntä hämmentää varsinkin sosiaalisen median armottomuus. eduskuntaan muutaman tonnin vaalibudjetilla. – Perussuomalaisena keskustelin muiden puolueiden liberaalien kanssa ja esittelin heidän näkemyksiään perussuomalaisille. – Puolueet ovat hetkittäin jopa uskonnollisia yhteisöjä. Elovaara pitää selvänä, ettei tällainen ajattelu miellytä poliitikkoja. Politiikassa tämä tarkoittaa puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Suomessa on laiminlyöty ulkopoliitikkojen kasvattaminen. Vaikka hän ei ensi vuonna tulisi valituksi eduskuntaan, hän uskoo silti vaikuttavansa yhteiskunnallisesti, esimerkiksi järjestötöissä tai yhteisöpedagogiikassa. Kun Elovaara aloitti politiikassa reilut kymmenen vuotta sitten, kukaan ei uskonut, että perussuomalaiset kasvaa isoksi hallituspuolueeksi. Ulkopolitiikan osaajat ovat jo noin 70-vuotiaita miehiä. n Maailmalle pääsy lähiöstä kuuluu urani huippuhetkiin. – Vaikkapa köyhyyden ratkaiseminen edellyttää sitä, että joka puolueessa olisi korkeissa asemissa minun ja vihreiden Maria Ohisalon kaltaisia, jotka pitävät juuri sitä ykkösasiana. Vuonna 2007 perussuomalaisia kannatti jokseenkin yhtä harva kuin nyt sinisiä eli muutama prosentti. Puolue vaati, että saman sukupuolen edustajat eivät voisi avioitua keskenään. – Me jokainen vastaamme lopulta omalletunnollemme. Viime kesäkuussa Tiina Elovaara tunsi, että hänen poliittinen kotinsa vietiin, kun puoluekokous valitsi koko perussuomalaisten puheenjohtajiston maahanmuuton vastustajista. Maahanmuuton ongelmista ei keskusteltu ennen kuin perussuomalaiset kasvoi isoksi. HAAVEILEE oikeudenmukaisesta maailmasta ja metsässä olemisesta. Hän toivoo pystyvänsä kehittämään ja nuorentamaan omaa, konservatiivista sinisten viiteryhmäänsä, mutta etsivänsä ratkaisuja henkilönä. Politiikassa hän pitää tärkeimpänä sitä, että mukana olisi rohkeita ihmisiä, jotka eivät hirttäydy puolueensa ideologiaan. SUUTTUU epäoikeudenmukaisuudesta. Monella puolueideologia menee kaiken edellä. Sittemmin hän ja muut perussuomalaisista eronneet kansanedustajat perustivat uuden puolueen. Tuolloin kuitenkin politikointi oli tasaista verrattuna viimekesäiseen puolueen hajoamiseen. LM 4/2018 s. – Minua on aina vastustettu, sillä olen nuori, nainen ja edellisessä ryhmässä liberaali konservatiivien joukossa. TIINA ELOVAARA SYNTYI 11.12.1986 Tampereella. – Emme voi alkaa sooloilla. Elovaara ei usko puolueisiin vaan ihmisiin. Useimmissa asioissa on pystyttävä tekemään kompromissi. RENTOUTUU koripalloa pelaten. Hän sanoo takavuosina vaatineensa puoluejohdolta tiukempaa linjaa puolueen jyrkkään siipeen, turhaan. Silti Elovaara pitää politiikkaa joukkuepelinä. OPISKELEE Tampereen yliopistossa pääaineena aikuiskasvatus: perusja aineopinnot valmiita, pro gradusta ei tietoa. TOIMII sinisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja Sininen tulevaisuus -puolueen toisena varapuheenjohtajana; Tampereen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2008, Tampereen kaupunginhallituksessa vuosina 2012–2016. Kaikilla toivottavasti on jokin perälauta. Kuka. Silti minulla oli molempien ryhmien luottamus. Opiskeli aiemmin liiketaloutta Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Elovaara päättelee, että ryhmässä kuin ryhmässä äänekkäimmät jylläävät. – Kyseessä ei ollut vain populistipuolueen johtamisongelma, vaan aitojen epäkohtien esille tuomisesta. TULI KANSANEDUSTAJAKSI vuonna 2015 perussuomalaisena 4 107 äänellä. Hän sanoo noudattavansa ryhmäkuria ja nyt hallituksen politiikkaa 99-prosenttisesti. Elovaara pitää silloisen puolueensa vaatimusta epäreiluna, sillä yleensä puolueet antavat jäsentensä äänestää omantuntonsa mukaisesti varsinkin sukupuoliasioissa
22-vuotiaana hän toimii asukasyhdistyksen puheenjohtajana ja haluaa vaikuttaa nuorten asemaan työelämässä. Yläkouluikäisenä Markus Åkerlund joi alkoholia oppitunneilla ja sai potkut koulusta. HANNA MOILANEN I | KUVAT PAULA MYÖHÄNEN Hölmöilevästä teinistä tuli VASTUUNKANTAJA LM 4/2018 s.18-21 18 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s18-21_MarkusÅkerlund.indd 18 22.3.2018 12.20
Urheilu jäi. Koti on asutun näköinen. Kuusivuotiaana matka jatkui Kuopioon äidin luo, kun vanhemmat erosivat. Kaljaa ja viinaa oli aina saatavilla. – Olin työtön, rahaton ja koditon. Vapaa-ajallaan Markus saattaa ottaa silloin tällöin olutta tai pyörähtää kapakassa, mutta sen enempää hän ei enää juo. Kaveriporukan täysi-ikäiset ostivat juomia nuoremmille. Jos muu ei auttanut, viinaa varastettiin. Me otettiin omia ja toistemme lääkkeitä ristiin ja mentiin yhä enemmän sekaisin. Alkoholia kului reippaasti niin kuin oli kulunut 14-vuotiaasta asti. Opettajien mitta oli tullut täyteen nuoresta, joka joi alkoholia oppitunneilla, riehui ja mölysi tai lähti kesken kaiken omille teilleen. Kaljaa oli aina saatavilla Markus Åkerlund syntyi Joensuussa, josta muutti taaperoikäisenä Varkauteen. Sosiaalihuollon merkintöjä oli kertynyt pitkä lista. Ryyppääminen oli niin paljon jännempää. Taskussa on jo ennestään autoasentajan paperit. Pieneen yksiöön mahtuu kaikki tarvittava. Tutkinto valmistuu kevään kuluessa. 19 -vuotiaana Markus Åkerlund nukkui pihalla tai kavereiden sohvilla. Yhdeksänvuotiaana Markus palasi asumaan Varkauteen isälleen. Markus ehti käydä muutaman kuukauden yhdeksättä luokkaa, kunnes hänet erotettiin koulusta. Vanhempien kommentit olivat Markukselle yhdentekeviä. – Tyttöystävä muistuttelee siivoamisesta, mutta se on vähän taas jäänyt. Markus meni porukan mukana. Yläkoulussa kaveripiiri alkoi juoda ja hölmöillä. Kaupungilta löytyi alkoholisteja, jotka hakivat nuorille pulloja parin euron korvausta vastaan. 18-21 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 19 ›› LM4_s18-21_MarkusÅkerlund.indd 19 22.3.2018 10.13. Markus toimii esimerkiksi oman kaupunginosansa Naarajärven asukasyhdistyksen puheenjohtajana sekä Pieksämäen kulttuurija vapaa-aikalautakunnan jäsenenä. Ryyppäämisen sijaan päivät täyttyvät erilaisista kokouksista ja niihin valmistautumisesta. Aloin yhä useammin miettiä, tätäkö elämältä haluan. Aamuisin puhelin saattaa herättää parikymmentä kertaa, ennen kuin Markus selviää ylös. Kokonaan poikaa ei kuitenkaan unohdettu. Sähköasentajaopinnot alkavat vartin yli kahdeksan Etelä-Savon ammattiopistossa. Sohvalla voi lojua iltaisin pelaamassa jääkiekkopeliä Xboxilla tai lukemassa netistä yhteiskunnallisia tekstejä. Siellä on keittiö, alkovi ja parveke. Kasvu hölmöilevästi teinistä vastuunkantajaksi on ollut valtava. Kun Makke oli 15-vuotias, hänet vietiin lastenkotiin naapurikaupungin puolelle poliisin ja sosiaalityöntekijän voimin. Suuri osa niistä oli tullut poliisilta, joka oli puhalluttanut nuoria kaupungilla. Hän sai käydä tekemässä kokeet valvotusti Varkauden kirjastossa ja sai päättötodistuksen samaan aikaan kuin luokkakaveritkin. Vilkas ja energinen poika oli tottunut purkamaan ylimääräisen virtansa urheiluun. Markus Åkerlund hurauttaa Fiatillaan kouluun ja tyttöystävän luo: ”Tämä ei ole mikään olohuone tai mukavuussukkula, vaan oikea auto!” LM 4/2018 s. Kolme vuotta myöhemmin Markus avaa oven kotonaan Pieksämäellä. Lastenkodista muuton jälkeen saatu kämppä oli mennyt alta vuokrarästien takia
Kirjaston lukusalin yhteydessä on pieni kahvila. Parhaansa tekeminen ja ahkeruus ei kuitenkaan tuonut mitään pysyvämpää. Markuksen elämässä keskeinen ankkuri oli työ. Palkasta lähti päältä suoraan siivu aiempien hölmöilyjen kattamiseen. Toisaalta jaksoittain tulleet työt tarkoittivat sitä, että työttömyyskorvausten hakemisessa oli omat pulmansa, odotusja käsittelyaikansa. Vaikka alkoholia kului liikaa, työt Markus pyrki aina hoitamaan säntillisesti. Ei minuun olisi kaikissa puolueissa uskottu. Yhteiskunnalliset asiat olivat kiinnostaneet Markusta jo aiemminkin, mutta hän ei ollut tiennyt nuorisovaltuustosta tai muista vaikuttamisen tavoista. – Kun katsoin vähän koealuetta ennen koetta, niin se meni läpi. Sähköalalla voisi jatkaa opintoja insinööriksi esimerkiksi Mikkelissä. tekijän kanssa. Vuokran maksu jäi. – Mulle sanottiin, että saat pullaa, jos lähdet toimintaan mukaan. Mullekin olisi varmasti tullut vastarinta ja olisin sanonut, ettei tarvii enää tulla. Tulee hyvä mieli, kun joku on epäillyt, ettei minusta tule mitään ja sitten olen päässyt näyttämään. Markus kertoo, miten hän googlasi kaverinsa kanssa psykoosin oireita ja näytteli niitä. Tätä Markus painottaa vahvasti. Hän alkaa punnita sanojaan hieman tarkemmin. Huumeisiin en onneksi koskaan sekaantunut. Loput rahat menivät juomiseen. Hän pääsi lastenkodin jälkeen autokorjaamoon tasoittamaan pätkittäin ruuhkahuippuja. Olen käynyt molemmat tutLASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 5.-6.6.2018 TAIDETEHDAS, PORVOO Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. – Ammattikoulupohjalta voi olla vaikeaa päästä lukemaan yhteiskuntatieteitä. Välillä tulee hyvä mieli, kun joku on epäillyt, ettei minusta tule mitään ja sitten olen päässyt näyttämään. Miten yhteiskuntaa voi muuttaa. – Ei pidä heti alkaa vaatia liikoja, vaan pikkuhiljaa takoa järkeä. Hänen kanssaan pystyi puhumaan kaikista mahdollisista asioista. Minähän lähdin, Markus nauraa. Vanhat kaverit eivät ilahtuneet ajatuksesta, että Markus alkaa juoda vähemmän. – Oli silti pelastus, että jouduin aina välillä kokoamaan itseni töihin. Puhujina mm.: Katri Saarikivi Mirjam Kalland Taina Laajasalo Tuomas Kurttila LM 4/2018 s.18-21 20 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s18-21_MarkusA?kerlund.indd 20 20.3.2018 11.28. Nuorisotilaan saa tulla hengailemaan. Lastensuojelun työntekijä uskoi Markukseen Oma elämä voi näyttää jälkeenpäin selkeältä tarinalta. Kun puhe kääntyy yhteisten asioiden hoitamiseen, Markuksen ryhti suoristuu. Esimerkiksi asukasyhdistyksen puheenjohtajuuteen kiteytyvä yhteisön luottamus on tuntunut hyvältä. Silti jokaisen elämässä on risteyksiä, jossa erilainen käänne olisi johtanut toisenlaiseen tulokseen. Jyväskylässä voisi opiskella valtio-oppia ja oppia sen myötä lisää politiikasta ja yhteiskunnasta. Sen ohjelmassa oli Markuksen näkökulmasta vähiten huonoja ajatuksia. Merkityksellinen käännekohta oli myös se, että Markus tuli hyvin juttuun lastensuojelun jälkihuollon työnVirastojen käytävät ovat tulleet Markukselle tutuiksi nuorisovaltuustossa, paikallispolitiikassa ja asukasyhdistyksen asioissa. – Hän oli isossa osassa mäkättämässä ja potkimassa minua persiille. Lastenkodissa riehuminen jatkui. Nuorisovaltuustoon Markus päätyi vahingossa parikymppisenä. Hän oli pyörimässä Pieksämäen kulttuurikeskuksessa, johon on koottu laajasti erilaisia palveluja. Tukena ollut työntekijä ymmärsi, ettei muutos tapahdu hetkessä ja pysyi rinnalla. Omaa, yhden jäsenen puoluettakaan ei oikein voinut perustaa. Vasemmistoliitto nousi lopulta ykköseksi. – Porukka on mukava ja ilmapiiri kannustava. Elämä on tässä Vaikka Markus viihtyy hyvin reilun 18 000 asukkaan Pieksämäellä, hän näkee silti oman tulevaisuutensa jossain muualla. – Mulla on myös vihamiehiä. Suuri merkitys oli myös sillä, että paikallistasolla ei pienessä ryhmässä tarvinnut sitoutua ryhmäpäätöksiin, vaan oma ajattelun vapaus säilyi. Mikään niistä ei tuntunut aukottomasti omalta. Esimerkiksi mitä olisi pitänyt tehdä toisin, että itse en olisi ajautunut sivuraiteelle. Työntekijä otti aktiivisesti yhteyttä, muttei painostanut liikaa. Se herätti ärtymyksen koko yhteiskuntaa kohtaan. – Aloin miettiä, miten yhteiskuntaa voisi muuttaa. En ole koskaan ollut tyhmä, eikä oppimisessa ole ollut vaikeuksia. Yhteiskunnallinen herääminen johti siihen, että Markus alkoi käydä läpi eri puolueiden ohjelmia. Eikä muita kavereita varsinaisesti ollut. – Me otettiin omia ja toistemme lääkkeitä ristiin ja mentiin yhä enemmän sekaisin. Vaikka halu muutokseen alkoi kypsyä nuoren Markuksen mielessä, ei hänestä silti tullut hetkessä kunnon kansalaista. Hän onnistui saamaan useita eri lääkityksiä. En uponnut ihan pohjalle. Lauseet ovat täydellisiä ja harkittuja
Välit vanhempiin ovat hyvät. Oman kokemukseni valossa ongelmiin ajautuneen nuoren kanssa työskentelevän kannattaisi itsekin olla suhteellisen nuori. Ja osa on tehnyt itsemurhan. Unelmat ovat höttöä, josta ei saa otetta ja joka ei ole realistista tämänhetkisen kokemuksen valossa. Nuorille voisi harkita valmistumisen jälkeen esim. Nykyinen tukien leikkausmalli ei toimi. LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 5.-6.6.2018 TAIDETEHDAS, PORVOO Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Markus piipahtaa välillä Varkaudessa isän ja pikkusiskojen luona tai Kuopiossa äidillä. l. Mitään ei ole jäänyt hampaankoloon. l. Kun Markukselta kysyy hänen unelmistaan, hän on pitkään hiljaa. l. – Moni niistä kavereista on aika pahassa jamassa tällä hetkellä: vankilakierteessä tai huumeiden käyttäjä. Olen tottunut siihen, että jos olen jostain unelmoinut, se on aina lyttääntynyt. kinnot aika työpainotteisesti, eli paljon ei ole koulun penkkiä kulutettu. l. kaksi vuotta kestävää oppisopimustyylistä jaksoa, jossa palkkakin voi olla oppisopimustasoa. Elämässä olisi voinut käydä myös toisin. – Haluaisin tehdä työtä, josta oikeasti tykkään ja johon ei tarvitse mennä hampaat irvessä joka aamu. – Oikeastaan en unelmoi tai haaveile. Elämän käänteet ovat silti jättäneet jälkensä. Puhujina mm.: Katri Saarikivi Mirjam Kalland Taina Laajasalo Tuomas Kurttila LM 4/2018 s. Ne on mahdollista saavuttaa. 18-21 LM4_s18-21_MarkusA?kerlund.indd 21 20.3.2018 11.28. n OIKEA TAPA Markus Åkerlund antaa vinkkejä nuorten aktivointiin. Työttömien aktiivimallia pitäisi kehittää siihen suuntaan, että omaehtoisesta aktiivisuudesta voisi saada pienen korotuksen työttömyystukiin. Kuten vaikka se, että hänestä tulisi joskus pääministeri, joka pystyisi muuttamaan yhteiskuntaa piirun verran reilummaksi niille nuorille, joilla ei ole työtä ja joiden eväät tavalliseen elämään ovat jääneet heikoiksi. Työllistymisen merkitys on nuorille todella suuri. Kohtaamisiin kannattaa käyttää aikaa ja niissä pitää nähdä vaivaa saman aaltopituuden löytämiseen, minkä jälkeen kaikki on helpompaa. Kohtaamisissa pitäisi kannustaa enemmän kuin syyllistää. Kaikenlainen toiminnallinen tekeminen on nuorille hyväksi. Silloin on helpommin edes jotain yhteistä juteltavaa ja tekemistä. Tavoitteista on helpompaa puhua. Kun on mielekästä tekemistä, ei ajaudu niin helposti hölmöilemään. l. Yläkouluaikaisten kavereiden miettiminen muistuttaa siitä, että Markus on ollut onnekas. Haluan myös, että omassa elämässä on rauhaa ja vakautta
Kielien vuoksi hän jäi kaksi kertaa luokalleenkin. Jotkut ovat, sanoo Hakkarainen, mutta useimmat hyödyntävät sitä lähinnä viihteelliseen vapaa-ajanviettoon. – Ylemmissä yhteiskuntaluokissa ajatellaan, että koska joku on synnynnäisesti älykäs, hän on päässyt saavutettuun asemaan. Kaksikymppisenä Hakkarainen valmistui sorvariksi ja työskenteli Nokian kaapelitehtaalla Helsingissä neljä vuotta. Hakkarainen romuttaa ajatuksen älykkyydestä ihmisen myötäsyntyisenä ominaisuutena. Niitä hän lukee mennen tullen sujuvasti, kuten professorin tietysti kuuluukin. Hakkaraisen mielestä nykykoulu on vanhakantaisesti organisoitunut ja liian opettajajohtoinen – edelleen, vaikka paljon muutoksia on tehtykin. Maailma menee vauhdilla eteenpäin, vaikka kukaan ei tällä hetkellä tarkalleen tiedä, millaisessa työelämässä nykykoululaiset tulevat toiminaan. Keksimisen tulisi olla osa kouluosaamista. Kun uskoo, että oppii, OPPII Kai Hakkarainen ei oppinut vieraita kieliä, ei sitten millään. Mutta eivätkö juuri nuoret ole taitavia digiosaamisessa. LM 4/2018 s.22-24 22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s22-24_KaiHakkarainen.indd 22 22.3.2018 10.35. Hänen teesinsä kuuluu: luovaa tekemistä teknologiaa hyödyntäen. Hän suuntasi lukion sijasta ammattikouluun, jossa englannin tai ruotsin kielestä ei ollut niin väliä. Hakkaraisen mielestä oppilaiden pitääkin päästä tekemään enemmän itse. Hakkaraista hymyilyttää, kun hän muistelee nuoruuttaan, jolloin uskoi vakaasti, ettei pysty oppimaan vieraita kieliä. Niinpä hän aloitti iltalukion. Siellä pitäisi opettaa hyödyntämään teknologista osaamista, ettei koulu jää muusta yhteiskunnasta jälkeen. Tutkimusten mukaan koulu ei sytytä nuoria. Tieto ja osaaminen kasautuvat, jolloin myös ymmärrys ja haasteet lisääntyvät. Koulutetuilla vanhemmilla on kykyä ja varaa satsata lastensa kehittämiseen, esimerkiksi harrastusten ja kielimatkojen avulla. Kun ihminen inspiroituu, hän haluaa ottaa asiasta selvää. Niitä on myös pöydillä, ja lähes kaikki ovat englanninkielisiä. Oppimisen imu jäi päälle, ja hän alkoi miettiä, uskaltautuisiko pyrkimään yliopistoon. Huone on lattiasta kattoon täynnä kirjoja. – Monet ruumiillisen työn tekijät tekevät muutakin vaativaa, kirjoittavat ammattiosastonsa historiikkeja tai organisoivat isoja tapahtumia, Hakkarainen muistuttaa. MARIANNA LAIHO | KUVAT LIISA HUIMA K ai Hakkarainen, 61, avaa työhuoneensa oven kasvatustieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa. Siellä hän on nyt tutkimassa, miten koulusta voisi tehdä oppilaille nykyistä innostavamman. Tekemällä oppii Kai Hakkarainen toivoisi, että koulu kehittyisi aktiiviseksi ja kokeilevaksi. Hän jäi luokallekin pari kertaa. Jokainen on jossain hyvä Myötäsyntyisen ominaisuuden sijaan Kai Hakkarainen puhuu kasvavasta älykkyydestä. Köyhillä isillä ja äideillä energia menee toimeentulon ajattelemiseen. Nyt tämä kasvatustieteen professori miettii, miten jokaisen lapsen osaaminen saataisiin esiin. – Vielä radikaalimpia muutoksia pitäisi tehdä. Hän viihtyi, mutta halusi entisenä yhteiskunta-aktivistina tietää maailmasta enemmän. Tosiasiassa siihen vaikuttaa enemmän luokkaan liittyvä kulttuurinen ja taloudellinen pääoma, joka kannattelee varakkaita eteenpäin
Keksimisen tulisi olla osa kouluosaamista, ehdottaa Kai Hakkarainen. Tulevaisuudessa opitaan yhdessä toisten kanssa, toisilta oppien. LM 4/2018 s. 22-25 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 23 ›› LM4_s22-24_KaiHakkarainen.indd 23 20.3.2018 11.55
Kehu lasta ponnistelusta ja yrittämisestä. Kukapa ei tuntisi pelkoa, ettei ehkä sittenkään osaa mitään erityisemmin. Englantia oli kuitenkin pakko lukea, ja pikkuhiljaa kielitaito karttui. Hakkarainen tähdentää, että vaikka ihmisellä olisi oppimisvaikeuksia, hän on silti jossain asiassa hyvä ja voi antaa panoksensa yhteiseen lopputulokseen. – Kun englanniksi puhuminen jo kulki, sillä kielellä kirjoittaminen oli vielä kovan työn takana. LM 4/2018 s.22-24 24 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s22-24_KaiHakkarainen.indd 24 20.3.2018 11.55. Kun olin tuhat sivua kirjoittanut, se alkoi sujua sutjakkaasti. Mieleen jäi myös reiällinen eteisen matto, jonka alla oli hiekkaa keräävä astia. – Se voi luoda eriarvoisuutta. Hakkarainen uskoo, että jos pannaan tukku kuuden ällän ylioppilaita yhteen ja toiseen ryhmään saman verran toistensa kanssa erilaisista taustoista tulevia alemman koulutuksen osaajia, jälkimmäisessä ryhmässä syntyy persoonallisempia ideoita. Itsensä ylittäjät Kai Hakkarainen suosittelee kehumaan lasta ponnistelusta ja yrittämisestä. Osaamista on se, että tekee mielekkäitä asioita. n Kai Hakkarainen kuvattiin Helsingin yliopiston Kaisa-talossa sijaitsevassa pääkirjastossa. Se ei tarkoita lopullista totuutta itsestä, vaan syttymistä jollekin aiheelle. Ei väliä, jos menee väärin tai epäonnistuu, aina voi ottaa opikseen ja lähteä taas eteenpäin. Se on kaikkien etu. Jos kehuu lasta aina älykkyydestä tai erityistaidosta, hän saattaa heittää hanskat tiskiin, kun työ ei sujukaan. Tulosta ei tulisi myöskään arvostella vain lopputuloksen ja yksilösuorituksen mukaan, vaan tekemisen prosessin kautta. Jos uskoo, että oppii, oppii. Olen itse sellainen. Tulevaisuudessa opitaan yhdessä toisten kanssa, toisilta oppien. Hän muistelee taannoisia Keksintömessuja, joissa oppilailla oli hauskoja ideoita. On keksittävä keinot, miten se tehdään. Ammennetaan yhteisöstä! Pitääkö tulevaisuudessa siis kaikkien keksiä tai luoda uutta. Jokaisen on saatava tuntea olevansa merkityksellinen yhteisössä. Hakkarainen sanoo, ettei nopea oppija tuota välttämättä parasta tulosta tai pääse pisimmälle. – Erilaisuus on saatava voimavaraksi. Hakkaraisesta on siksi hyvä, että koulussa on valinnaisia aineita, mutta valinnaisuudessa ei saa mennä liian pitkälle. Tulokset ovat lupaavia: niin pojat kuin tytöt ja myös erityisoppilaat ovat olleet innostuneita, Kai Hakkarainen vakuuttaa. Hidas ja perusteellinen saattaa hyvinkin mennä sitkeydellään kauas. Heikompiosaiset nuoret saattavat valita pelkästään helpoimpia aineita, vaikka ne eivät heitä sytyttäisikään. Totta totisesti Hakkarainen ylitti itsensä, erityisesti vieraan kielen kanssa. Haluavatko kaikki sitä. Oppimisessa on iso merkitys sillä, mitä ihminen ajattelee kyvyistään. Jälkimmäisessä monien alojen osaaminen ja käytännön kokemus lyövät kättä. – Sitä ei tiedä, ennen kuin tutkitaan. Tietoa pitää kehitellä ja soveltaa käytännössä. Pelkkä kirjatietous ei riitä. Yliopistoon päästyään hän – omien sanojensa mukaan – keplotteli aluksi kurssien kanssa. – Kaikkien ei tarvitse olla hyviä koodaajia, kun jokaisella on osaamisalueensa. Väitöskirjansa hän teki Torontossa Kanadassa. – Tarvitsemme itsensä ylittämisen asiantuntijoita. Niin kuin hän itse. Hän valitsi etupäässä niitä, joissa sai lukea suomenkielisiä opuksia. – Koulussa opitaan ja osaamista arvioidaan tällä hetkellä liian yksilökeskeisesti. En toki kaikissa asioissa, mutta ainakin oppimisessa. Siitä syystä oman mielenkiinnon kohteen löytäminen on tärkeää. Näin eteinen pysyi puhtaana. – Ensimmäinen ryhmä menee liikaa samaan suuntaan ja ammentaa oppia lähinnä kirjoista. Koulutetuilla vanhemmilla on hyvät edellytykset ”markkinoida” vaativampia aineita jälkikasvulleen. Luovuus on yhteisössä. Sellainen oli esimerkiksi geelikampa, jossa kammasta tuli geeliä automaattisesti hiuksia kammattaessa
tutkittua tietoa Kulkutautien kauhuntäyteistä historiaa vähänkään tunteva voi vain ihmetellä, mistä netin keskustelupalstoilla rehottavassa rokotevastaisuudessa oikein on kyse. ROKOTTEISTA järjellä ja tunteella Y ksi rokotekritiikin kuumimmista kohteista on MPR-kolmoisrokote, joka suojaa tuhkaja vihurirokolta sekä sikotaudilta. Äitipuhe-blogin kirjoittaja Sanna muistuttaa MPR-rokotteen ja autismin alun perin yhdistäneen tutkimuksen kohtalosta: vuonna 1998 julkaistusta tutkimuksesta löydettiin ensin vakavia puutteita, ja lopulta se paljastui petokseksi. Sanna toivoo, että rokotuspäätöksiä tehtäisiin enemmän tutkitun tiedon kuin epämääräisiin huhuihin perustuvan pelon pohjalta. Vastoin tutkimustietoa sen väitetään aiheuttavan autismia. Omaan perheeLM 4/2018 s. Luvuista voi päätellä, että suomalaiset vanhemmat osaavat rokotusaisoissa jättää huhut omaan arvoonsa. Rokotepelko puhuttaa myös Lapsen maailman blogiosastolla. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua: MPR-rokotteen kattavuus laski Isossa-Britanniassa pahimmillaan 80 %:iin, kun sen pitäisi WHO:n suositusten mukaan olla yli 95 %. Tutkija menetti lääkärinoikeutensa, ja tutkimuksen julkaissut tiedelehti The Lancet oikaisi juttunsa. MPR-rokotteen sai yli 94 % lapsista, mihin olisi hyvä saada yksi prosenttiyksikkö lisää. THL:n tuoreen tiedotteen mukaan vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus on Suomessa yleensä ottaen varsin hyvä. 25-27 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 25 ›› LM4_s25-27_Tutkitut.indd 25 22.3.2018 10.15. ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Oikeassa oloa olennaisempi kysymys koskee vastuualueita. Lapsen Maailman blogisivu palauttaa uskon siihen, että rokotteista voidaan käydä myös asiallista nettikeskustelua. Samaa toivoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puoli miljoonaa lasta käsittänyt tanskalaistutkimus, jossa rokotetuilta ja rokottamattomilta lapsilta löytyi autismia yhtä usein. Autistien äiti vastaa Sannan blogikirjoitukseen kertomalla kahdesta autistisesta lapsestaan. Tärkeintä on se, että some tuo lastenja koulukodeissa asuvien nuorten elämään kipeästi kaivattua johonkin kuulumisen tunnetta. THL lyö nettisivullaan pöytään selvät rätingit: MPR-rokote ei aiheuta autismia ja sillä siisti. Siksi hän kirjoittaa: ”Meillä pojat eivät ole saaneet tehostetta, heiltä on tutkittu vasta-aineet ja vielä on riittävä teho ekasta rokotteesta. Oman tiedotuslinjan pehmentäminen ja inhimillistäminen voisi olla yksi tällainen keino. Nuoret pitivät yhteyttä lähinnä ystäviin ja usein myös syntymäkotiin sekä aikaisempiin sijoituspaikkoihin. jo opittuja sanoja alkoi kadota. Some auttoi myös petaamaan laitossijoituksen jälkeistä elämää. Riskit on helppo nähdä: some voi toimia sijoituksen päämääriä vastaan mahdollistamalla kiinteän yhteydenpidon myös niihin ihmisiin ja piireihin, joista nuori on haluttu lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa erottaa. Kolme vuotta myöhemmin syntyneelle pikkuveljelle MPR-rokote annettiin myöhästetysti vasta 2-vuotiaana. Ennen rokotusta oireita ei ollut. Kumpi on oikeassa, Autistien äiti vai THL. seen kohdistuva onnettomuus sen sijaan panee väkisinkin miettimään, onko kaikki juuri niin kuin väitetään – puhumattakaan, jos salama iskee samaan paikkaan kahdesti. The British Journal of Social Work, helmikuu 2018. ”Oman kokemuksen perusteella en voi minä eikä meidän neurologikaan suoraan poissulkea rokotteen vaikutusta”, äiti toteaa. Tutun someyhteisön tarjoama sosiaalinen pääoma tasoitti erityisesti sijoituspaikan vaihdosten nuoren elämään tuomaa epävarmuutta. Ammattiauttajien tehtävänä ei ole estää tai rajoittaa nuorten somen käyttöä, vaan mennä mukaan ja auttaa nuoria oppimaan erehdyksistään. Heidän tekemänsä tutkimus kertoo somen olevan sijoitetulle nuorelle pikemminkin resurssi kuin riskitekijä. Englantilaisen Itä-Anglian yliopiston tutkijat ovat asiasta toista mieltä. Tutkijat eivät vähättele sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä. Autistien äiti taas vastaa ensi sijassa omien lastensa hyvinvoinnista. > lapsenmaailma.fi/kategoria/blogit/aitipuhe Some luo tärkeää johonkin kuulumisen tunnetta. Vaikka sijoituspaikka vaihtuu, SOMEKAVERIT PYSYVÄT Onko sosiaalinen media kodin ulkopuolelle sijoitetulle nuorelle hyödyksi vai haitaksi. Tällä tasolla se on taatusti oikeassa, eikä soraääniä tai mustia joutsenia suvaita. MUSTA JOUTSEN EI NÄY TILASTOISSA Autistien äiti kieltää olevansa rokotevastainen. Tarkempaan syyniin pääsivät kymmenen nuoren jokapäiväiset somekäytännöt. Niillä ei kuitenkaan voi perustella somen käyttökieltoa muuten kuin esim. Oireet alkoivat äidin mukaan heti: yöllisiä itkukohtauksia seurasivat autismin oireet, onneksi lievempinä kuin vanhemmalla veljellä. Rokotusta tai ei, autismin ensimmäiset oireet ilmaantuvat 12–18 kuukauden iässä, eli samaan aikaan, jolloin rokotusohjelman mukainen MPR-rokote annetaan. Tiedepuheessa tällaista kohtalokasta, mutta harvinaisuutensa vuoksi tilastoja ja tutkimustietoa pakenevaa tapahtumaa kutsutaan mustaksi joutseneksi. Apua tarjoavien organisaatioiden seuraaminen ja niistä tykkääminen oli kuitenkin tilanteen leimaavuuden vuoksi nuorille vaikeaa. > Simon Hammond ym.: Social Media, Social Capital and Adolescents Living in State Care: A Multi-Perspective and Multi-Method Qualitative Study. Lisäksi muistutetaan, ettei samanaikaisuus merkitse tässä tapauksessa syy-seuraus-yhteyttä. Psyykkisestä tai fyysisestä eristyneisyydestä, masennuksesta ja arvottomuuden tunteesta kärsivät nuoret saivat somekavereiltaan emotionaalista tukea. Väitteen tueksi esitetään vakuuttavaa tutkimustietoa, mm. Yölliset itkukohtaukset alkoivat heti, ja niitä kesti monta viikkoa. Sitten alkoi ilmaantua autismin oireita: mm. Autistien äiti arvelee lastensa autismin voivan johtua rokotteiden ja muiden ympäristötekijöiden sekä perintötekijöiden harvinaisesta yhteisvaikutuksesta. mielenterveysongelmiin liittyvissä ääritapauksissa. Kirjoitus etenee loogisesti, eikä siinä ole jälkeäkään rokotevastaisuutta usein leimaavasta hurmahenkisyydestä. LM 4/2018 s.25-27 26 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s25-27_Tutkitut.indd 26 22.3.2018 7.43. Pojista vanhempi sai MPR-rokotteen 1,5-vuotiaana. THL vastaa koko maan rokotuspolitiikasta. Oikeassa oloa olennaisempi kysymys koskee vastuualueita. Meille ei turhia tai ylimääräisiä rokotteita oteta.” THL käynnisti viime vuonna tutkimuksen, jolla se pyrkii tunnistamaan rokoteasenteisiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittämään uusia keinoja hyvän rokotekattavuuden ylläpitämiseksi. Tutkijat havainnoivat nuorten sometusta seitsemän kuukauden ajan neljässä laitoksessa
Tutkimusryhmäläisten täytettyä 18 vuotta 55:lle oli kehittynyt psykoottinen häiriö. n Lapsella ei ole pakopaikkaa, jos häntä kiusataan kotona ja koulussa. Omassa kodissa tapahtuva kiusaaminen tai toiminnan ulkopuolelle sulkeminen voivat johtaa sosiaaliseen vetäytymiseen ja itsesyytöksiin sekä edelleen vakaviin mielenterveysongelmiin. Jos sisarusten kiusaamiseen liittyi myös koulukiusaaminen, psykoosiriski nelinkertaistui. Some luo tärkeää johonkin kuulumisen tunnetta. Mitä useammin lapsi oli tekemisissä sisaruskiusaamisen kanssa joko kiusaajana, kiusattuna tai molempina, sitä suurempi oli häiriön todennäköisyys. Jos kiusaaminen jatkuu vielä koulussakin, lapselle ei jää lainkaan pakopaikkaa. Warwickin yliopiston professori Dieter Wolken mukaan sisarusten välisen kiusaamiseen ei ole tähän saakka kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Tutkituista lapsista 664 oli kiusaamisen uhreja, 486 kiusaajia ja 771 molempia. Psychological Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta ei voi vetää varmaa johtopäätöstä, että myöhempi psykoottisuus seuraisi nimenomaan lapsena koetusta kiusaamisesta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tämän tyyppisen kiusaamisen seuraukset nousevat esiin kaikessa vakavuudessaan. Ryhmään kuuluvien mielenterveyttä tutkittiin standardoidulla menetelmällä heidän täytettyään 18 vuotta. LM 4/2018 s. Mitä yleisempää kiusaaminen oli, siitä suurempi oli myös sairastumisriski, olipa kyse sitten uhrista tai kiusaajasta. 25-27 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 27 LM4_s25-27_Tutkitut.indd 27 22.3.2018 10.15. 3 600 lasta täytti kiusaamista koskevan kyselykaavakkeen 12-vuotiaana. SISARUSKIUSAAMINEN triplaa psykoosiriskin Sisarusten välinen kiusaaminen lapsena kolminkertaistaa skitsofreniaan ja muihin psykoosisairauksiin sairastumisen riskin nuorena aikuisena, kertoo Warwickin yliopiston tutkimus. Psychological Medicine, online-julkaisu helmikuu 2018. Sisarukset viettävät paljon aikaa yhdessä samaan tilaan suljettuna. Tarkkaan kontrolloidusta tutkimusasetelmasta huolimatta jäljelle jää tutkijoiden mukaan mahdollisuus, että lapsuusiän sosiaaliset ongelmat ovat pikemminkin psykoosin varhaisia merkkejä kuin sen syy. > Slava Dantchev ym.: Sibling bullying in middle childhood and psychotic disorder at 18 years: a prospective cohort study
Kun saan halauksen Elizabelleltä tai Minnalta, murheet lähtevät. Naisten mielessä pyörii sama kysymys: mitä meille tapahtuu. – Jos on paha olo, tulen tänne. – Hoidan lapsia, jotta Zahra saa vähän omaa aikaa ja pääsee myös oppitunnille. Minna nyökyttelee: – Toivon, että pystymme myös luomaan uskoa tulevaisuuteen. Kuin siskot KESKENÄÄN Kaikkien naisten talo Turussa tarjoaa erilaisen iltapäivän naisille, jotka odottavat tietoa oleskeluluvasta tai turvapaikasta Suomesta. Muuten pysyttelemme lähinnä kotona. Niin ikään Irakista paennut Feryal, 49, on samoilla linjoilla: täällä voi olla kuin perheen kesken. Irakilainen Zahra, 22, astuu sisään kantaen turvakaukalossa kuukauden ikäistä vauvaansa. Tämä on kuin toinen koti , kuvailevat naiset talon merkitystä. Eikös vain, Minna. Kaikki odottavat turvapaikkapäätöstä. Hän esittää Hämä-hämä-häkin Virpin avustuksella. Juuri kielituntia asiakkaat erityisesti odottavat. Hän asui perheineen kymmenen vuotta pakolaisena Syyriassa, mutta kun siellä alkoi olla levotonta, perhe LM 4/2018 s.28-33 28 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 28 20.3.2018 12.49. Bagdadista lastensa kanssa paennut Shaymaa, 38, on tullut vain piipahtamaan matkallaan opintoihinsa ammatti-instituuttiin. Välillä käymme ruokakaupassa – ja odotamme, että tulisi maanantai. – Mutta kyllä me myös nauretaan ja välillä tanssitaan. Berevan, 22, käy talolla äitinsä Ameerahin kanssa. Virpi, 47, on SPR:n tukihenkilö, joka tapaa Zahraa ja tämän lapsia kahdesti viikossa Kaikkien naisten talolla. Monen perheen ensimmäinen hakemus on palannut hylättynä ja nyt ne odottavat tietoja uusintahakemuksesta. Ameerah on tuonut leipomaansa siemenleipää yhteiseen pöytään. – Tulemme tänne joka maanantai ja tiistai, kun on suomen tunti. KAISA PASTILA | KUVAT SUVI ELO I loinen puheensorina täyttää aulan. Tomaattikeitto alkaa olla valmista. – Ollaan kuin siskoja, irakilainen Ameerah, 49, huikkaa sohvalta. Kielen opiskelu katkaisee huolen hetkeksi. Kaikki kerääntyvät ihastelemaan ja lepertelemään pienelle. Kun keskittyy uuden oppimiseen, saa ajatukset hetkeksi pois ahdistavasta todellisuudesta. Koska paikka on pyhitetty naisille, voi ottaa rennosti. Isosisko, kohta 2-vuotias kiharapää, tulee mustasukkaiseksi ja päättää ottaa estradin haltuunsa. On alkamassa Kaikkien naisten talon tiistaikerho, jossa opiskellaan suomea. Osa naisista on laskenut päähuivinsa olkapäilleen, ja huivin voi halutessaan myös riisua. Faten, 51, sanoo ja heläyttää korkean naurun. reportaasi Odottaminen on kamalaa. Hän tutustui talon työntekijöihin Minna Saundersiin, 39, ja Elizabelle Laineeseen, 45, aikoinaan hätämajoitusyksikössä syksyllä 2015. Yleisö taputtaa ihastuneesti, mikä saa pikkutytön pyörähtelemään. Saan taukoa odottamiseen
Se on kiinni päätöksistä, jotka odotuttavat itseään. Faten on ollut säilössä kahdesti. Kaikkien naisten talo muuntuu tarvittaessa myös kauneussalongiksi. – Kulttuurisista syistä monen musliminaisen voi olla vaikea osallistua tapahtumiin, jossa paikalla on miehiä. NAISTEN YHTEISÖ Idea Kaikkien naisten talosta lähti liikkeelle Turussa vapaaehtoisvoimin pyöritetystä Naistenkahvilasta, joka kokoontui kerran viikossa. Valvon joka yö kolmeen, kun olen niin huolissani, miten meidän käy. LM 4/2018 s. Odottaminen on kamalaa. Moni on elänyt jännityksessä syksystä 2015. Vähitellen sana kiiri ja naiset alkoivat löytää paikalle itse. – En halua vain istua vastaanottokeskuksessa tekemättä mitään. Siksi tarvitaan erillistä ohjelmaa. Kaikkien naisten talo aloitti toimintansa viime syksynä. Paineet vain kovenevat. Miksi meitä kohdellaan kuin rikollisia. Täällä heillä on yhteisö, johon kiinnittyä. Talo on avoinna viisi tuntia joka arkipäivä. joutui lähtemään Eurooppaan: – Emme voi palata Irakiin. Faten kertoo, että hänellä oli leipomoyritys Karjaalla, josta perhe siirrettiin Turun Pansioon. Parempi on tulla tänne. Moni on kuullut perheistä, jotka poliisi on hakenut kotoa ja vienyt säilöönottokeskukseen odottamaan palautuslentoa. Päiväkeskus tukee myös paperittomia naisia perheineen. – Alussa haimme naisia omilla autoillamme Pansion vastaanottokeskuksesta kahvilaan ja kasvatimme hitaasti luottamusta, projektipäällikkö Minna Saun ders kuvaa. Naisille ojennetaan nenäliinapaketti. – Kävijöillämme on kova halu kiinnittyä yhteiskuntaan, mutta heidän ei anneta tehdä sitä. Berevan ottaa itkevää äitiään kädestä. Huoli tulevaisuudesta yhdistää ruokailijoita. Naisilla on tarve yhteisöön. Suurin osa kävijöistä on hakenut Suomesta turvapaikkaa, mutta joukossa on myös muilla tavoin oleskeluoikeutensa kanssa vaikeuksissa olevia. Mieheni tapetaan siellä. Toukokuussa nainen oli kävelemässä kohti Faten kiittää Minnaa: ”Pelastit meidät säilöstä”. Suomen valkonauhaliiton hankkeeseen on palkattu kolme työntekijää. Minnalta kysytään. Suosio osoitti pelkästään naisille suunnatulle toiminnalle olevan tarvetta. – Toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle: ryhmät ovat suosittuja, ja vapaaehtoisia on löytynyt. Kaikkien naisten talo kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan, jota STEA rahoittaa. Azra (takana oik.) pääsee Ameerahin kulmakarvakäsittelyyn. 28-33 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 29 ›› LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 29 20.3.2018 12.49. Kun koko tulevaisuus riippuu turvapaikkapäätöksestä, pelkoa kielteisestä päätöksestä on vaikea unohtaa hetkeksikään
Toivon, että saisimme jäädä Turkuun. Kiitolliset oppilaat pakkaavat opettajalleen usein leipomiaan herkkuja kotiin viemisiksi. Feryal odottaa jatkoa oleskeluluvalle. Tunnen, että teen jotain hyödyllistä, että pystyn oikeasti auttamaan. Aviomies sairastaa diabetesta, joten Faten oli huolissaan miehen voinnista. Haluaisin vain itkeä, mutten voi. Hän on vakava, vaikka on saanut aamulla neuvolassa hyviä uutisia: vauva on kasvanut hienosti ja voi hyvin. Zahran vastasyntynyt kulkee sylistä syliin, tässä Fatenin hellässä hoivassa. Faten ja Minna saivat puhua vain putkan ovipuhelimen kautta. Soitin hänelle poliisiautosta. Hän löysi Kaikkien Naisten Talolle entisen oppilaansa kutsusta ja tekee vapaaehtoistyötä kahtena päivänä viikossa. Sinikka harmittelee, ettei hänellä ole oppilaiden kanssa yhteistä kieltä, mikä luo haasteita. Nykyään hän voi toimia muiden naisten arabian kielen tulkkina. Nyt Faten odottaa miehineen uutta päätöstä. Feryal, seitsemän lapsen äiti, pystyy eläytymään Zahran tunteisiin. Sinikka kehuu kieliryhmäänsä motivoituneeksi. Taululle on kirjoitettu viikonpäivät . Pelko on pidettävä sisällä, eikä sitä voi näyttää lapsille. LM 4/2018 s.28-33 30 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 30 20.3.2018 12.49. Nyt on meneillään valitusprosessi. – Toivon, että äiti oppisi lukemaan, koska vain silloin pääsee opiskelemaan suomea virallisille kursseille. Sairaan miehen lisäksi huolehdin aikuisesta pojastani, joka sai aivoverenvuodon Suomessa. Ryhmässä on myös afgaaniäiti, joka on ollut lastensa kanssa Suomessa vasta muutaman kuukauden. Toivon, että äiti oppisi lukemaan. – Valehtelisin, jos sanoisin, että kaikki on hyvin. Zahran mies on parturi-kampaaja. Haluan, että lapset keskittyvät kouluun ja opiskeluun. Hän kehuu ryhmäänsä motivoituneeksi: oppilaat tulevat tunnille mielellään ja viihtyvät hyvin. – Kuunnelkaa: sun-nun-tai. Mutta onneksi on Berevan! Tullessaan Sinikan oppiin hän puhui tuskin lainkaan suomea, vaikka oli ollut maassa jo pari vuotta. Että lapset saisivat tehdä jotain sellaista, mitä heidän vanhempansa eivät saaneet eli käydä koulua ja opiskella. Kuinka monta u-kirjainta. Tytär käy koulua, joten hän osaa luultavasti jo jonkin verran suomea. – Minna tuli tapaamaan minua. Minua pelottaa ihan kauheasti. – Minun pitää pysyä vahvana. Kun kysyin, missä mieheni on, minulle naureskeltiin. Se ei saa vaikuttaa heihin. – Pyysin vettä, mutten saanut. Vaikka hänellä on työpaikka Turussa, perheen turvapaikkahakemus on hylätty. Ennen eläkkeelle jäämistä Sinikka ehti opettaa suomea teineille 37 vuotta. Elokuussa selvisi, että heidän hakemuksensa oli hylätty uudestaan ja taas heidät vietiin putkaan odottamaan siirtoa säilöön. Ameerahin leipoma leipä laitetaan tarjolle. Suomessa hänellä on mukanaan kolme lasta. He saivat palata Pansioon. Virpi tuo sen Zahralle, joka vetäytyy imettämään. Vauva itkee nälkäänsä. Pitää pysyä vahvana. – Pelkään lasteni puolesta. – Silitin Fatenin kättä lasin läpi. Hän luulee keksineensä keinon, miten nopeuttaa farsinkielisen afgaaniäidin opiskelua: – Kirjoitin suomeksi kirjeen perheen 12-vuotiaalle tyttärelle. vastaanottokeskusta yhdessä miehensä kanssa, kun poliisiauto ajoi yhtäkkiä heidän eteensä. – Meidät viittilöitiin autoon selittämättä sen tarkemmin. Pyysin, että hän harjoittelisi äidin kanssa kotona. Edellinen myönnettiin inhimillisistä syistä: Feryal sairastaa syöpää. Pariskunta vietiin ensin Turun poliisiaseman putkaan kumpikin omiin selleihinsä. Perhe on odottanut päätöstä 14 kuukautta. Kuka muu heistä pitäisi huolta. – Äitinä on pidettävä yllä maskia. Lukutaidottomille on tarjolla vain vähän kursseja, kertoo Sinikka. – Ahdistaa. – Naiset toistelevat, miten kiitollisia he ovat. Sitten pariskunta vietiin Metsälän säilöönottoyksikköön, josta heidät vapautettiin kahden viikon päästä uuden turvapaikkahakemuksen turvin. Suomi on ensimmäinen kieli, jota hän opettelee lukemaan ja kirjoittamaan. Meille sanotaan, että Irak on turvallinen, menkää sinne takaisin, mutta se ei ole totta. Kun ei ollut yhteistä kieltä, en voinut edes vakuutella, että kaikki päättyy vielä hyvin, Minna muistelee. Oli tosi avuton olo. Sinikka Vahalahti, 63, kysyy luokan edessä. – Onneksi pystyimme lakimiehen avustuksella purkamaan säilöönoton, jonka oikeus totesi olevan väärin perustein tehty
Zahralla (vas.) on kuukauden ikäinen vauva ja kaksivuotias tytär. Feryal odottaa, saako hän jatkoa vuodeksi myönnetylle oleskeluluvalleen. Brasilialaisen Emilianan toi Suomeen miehen työ. Kahden koululaisen äiti auttaa talolla hoitamalla lapsia äitien kielitunnin ajan. LM 4/2018 s. Berevan voi jo nykyään toimia suomentulkkina esimerkiksi Ameerah-äidilleen. 28-33 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 31 ›› LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 31 22.3.2018 7.54
OIKEUSAVUSTAJAN PALKKIO Turvapaikan hakijoita oikeudessa avustaville lakimiehille maksetaan nykyään könttäsumma. – Uudistus ei huomioi tapausten eroja: jotkin ovat monimutkaisempia ja vaativat enemmän työtä. kidutuksen tai muun väkivallan uhrit – ovat oikeutettuja oikeusavustajaan jo tässä vaiheessa: – Haavoittuvassa asemassa olevien tunnistaminen on kuitenkin puutteellista. Erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta muistuttaa, että haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat – esim. Pahimmillaan kielteinen päätös johtuu huonosta valmistelusta. Juristi Azra Heldic, 36, on nähnyt, miten tilanne on muuttunut Suomessa. – Jos valtio panostaisi alkuvaiheeseen, vältyttäisiin pitkiltä prosesseilta. Nyt lakimiehillä ei välttämättä ole mahdollisuutta ottaa työläitä tapauksia, koska ne täytyy tehdä osittain hyväntekeväisyytenä. PakkoIlmi tekee työharjoittelua Kaikkien naisten talolla. VALITUSAIKA Valitusaikaa on lyhennetty kuukaudesta kolmeen viikkoon. Minnakin on huolissaan jaksamisesta: – Suomen kiristynyt ilmapiiri näkyy ihmisten mielialassa. Turvapaikkaakaan ei myönnetä aina enää edes inhimillisistä syistä esimerkiksi sairaalle. OIKEUDELLINEN NEUVONTA Myös oikeudellinen neuvonta on heikompaa kuin ennen. Kun puhutteluun ei enää saa avustajaa, moni toivoo tuekseen edes vapaaehtoista, joka joutuu näin paikkaamaan valtion jättämää aukkoa, kertoo projektipäällikkö Minna Saun ders Turun Kaikkien naisten talosta. Stressi kaksinkertaistuu, jos turvapaikan hakija kantaa huolta myös lapsistaan. Hän kertoo Minnalle, Berevanille, Ameerahille ja Emilianalle tulevasta näyttökokeestaan. TILANNE ON HEIKENTYNYT Turvapaikan hakijoiden oikeusturvaa on kavennettu vuoden 2015 jälkeen. Aiemmin palkkio määräytyi työtuntien mukaan. – Turvapaikanhakijat eivät saa riittävästi tietoa oikeuksistaan vastaanottokeskuksissa, eikä hakijoita aina ohjata lainkaan oikeusavun piiriin, Taina Martiskainen huomauttaa. Muutos asettaa turvapaikanhakijat eriarvoiseen asemaan lain edessä muuhun väestöön verrattuna, sanoo Saunders. Talossa ohjaajana työskentelevästä Azrasta on kohtuutonta, että ihmiset, jotka muutenkin elävät vaikeaa elämänvaihetta, ovat alkaneet kokea olonsa turvattomaksi, koska pelkäävät käännytyksiä: – Näen, miten turvattomuudesta syntyvä stressi tekee ihmisen sairaaksi. Valtion maksama palkkio ei riitä kattamaan työhön kuluneita tunteja, kuvaa Minna Saunders. – Kymmenen vuotta sitten oli helpompi saada oleskelulupa kuin nykyään. TURVAPAIKKAPUHUTTELU Aiemmin turvapaikanhakija sai maahanmuuttoviranomaisen ensimmäiseen haastatteluun mukaan itse valitsemansa avustajan. LM 4/2018 s.28-33 32 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 32 20.3.2018 12.49. Nyt 99 prosenttia tapauksista päättyy surullisesti. Nyt oikeusapua on leikattu: avustajan saa vain erityisen painavista syistä ja silloinkin vain oikeusaputoimistosta, mikä rajaa yksityisen puolen pakolaisjuridiikan asiantuntijat pois. Puhutteluun saavat avustajan kyllä ilman huoltajaa tulleet alaikäiset lapset. – Tämä voi johtaa siihen, ettei valitusta ehditä tehdä niin huolellisesti. Tarjolla on myös vähemmän päteviä avustajia, muistuttaa Martiskainen. – Alkuhaastattelu on kaikkein tärkein, koska siinä pitäisi saada selvitettyä kansainvälisen suojelun tarve. – Tämä vaikuttaa suoraan hakijan mahdollisuuksiin saada asiantuntevaa oikeudellista apua
Lapset saisivat käydä koulua ja opiskella. Suomessa lähimmät ihmiseni ovat ne, jotka ovat auttaneet minua. ”Lähdin kahden lapseni kanssa pakoon Bagdadista vuonna 2015. Kaipaan luokan eteen, sillä olen aina rakastanut opettajan työtä. Miksi ihmeessä. Näytän päällepäin vahvalta, mutta sisältä en ole. Erityisesti lasten takia toivoisin, että Suomessa tehtäisiin inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa. Ainoa asia, joka saa minut jaksamaan eteenpäin, on lapset. LM 4/2018 s. Yksi kerrallaan opiskelijat alkavat tehdä lähtöä. Ihmiset elävät jatkuvan pelon vallassa: milloin on heidän vuoronsa. Minna kritisoi myös pitkiä odotusaikoja. Olemme käyneet hänen kanssaan perheneuvolassa. Ensin asuimme hätämajoituskeskuksessa, sitten Pansion vastaanottokeskuksessa. Koulussa hän on kuulemma syrjäänvetäytyvä ja hiljainen, vaikka tykkää koulunkäynnistä, erityisesti matematiikasta. Olen huolissani kahdeksanvuotiaasta kuopuksesta. Itkin kolme kuukautta yötä päivää. Olen menettänyt paljon, esimerkiksi monia rakkaita ihmisiä. Lapset näkivät, kun isä uhattiin tappaa, ja poika kärsii tästä yhä. On kauheaa jättää kotimaansa, mutta en tehnyt lähtöpäätöstä kevein syin. Vaikka olen nyt paremmassa kunnossa, en pysty vieläkään nukkumaan ilman lääkkeitä. Minulla on kova ikävä äitiä. Yhdeksänvuotias esikoinen näki unen, että saimme oleskeluluvan. Miksi jopa työperäisen oleskeluluvan saaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Kun kohtaamme kotona, syleilen heitä kuin emme olisi tavanneet viikkoon, vaikka olemme olleet erossa vain neljä tuntia. – He näyttävät kaikin tavoin, että haluaisivat tulla osaksi tätä yhteiskuntaa, mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta. Mieheni oli hallituksen mustalla listalla, ja meitä uhkailtiin. Perhe on ollut Suomessa melkein kolme vuotta. Yöt ovat pahimpia. Irakiin palaaminen on mahdoton ajatus. Romahdanko. Ystävien avulla löysin meille vuokra-asunnon Turusta. Hän elää Turkissa ja on hyvin sairas. Nyt tytär ja poika ovat koulussa. A nnetaan irakilaisen matematiikan opettaja Shaymaan, 38, kertoa tarinansa. Tulimme Euroopan läpi Ruotsiin ja edelleen Turkuun. Nykyinen ei ole sellaista. – Moi, moi! Nähdään ensi maanantaina! Huomenna on kurdinaisten vuoro saada suomen opetusta. Sitä ennen Minna käy poliisiasemalla erään asiakasperheen kanssa. – He saavat kuulla päätöksen ja pyysivät, että tulisin mukaan. Päätin, että lapset pitää saada turvaan, sillä miehen oli helpompi piiloutua yksin. Siinä ajassa ehtii jo juurtua: on löytynyt kouluja työkavereita, ystäviä. Pelkään, mitä hallinto-oikeus päättää tekemästämme valituksesta. Eniten Minna on huolissaan koventuneen ilmapiirin vaikutuksesta lapsiin. 28-33 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 33 LM4_s28-33_Turun_Kaikkien_Naisten_Talo.indd 33 20.3.2018 12.49. Kun saimme viime kerralla kielteisen päätöksen, romahdin. Olemme odottaneet päätöstä jo puolitoista vuotta. – On tärkeää, että joku menee mukaan poliisiasemalle ja on heidän puolellaan, Minna sanoo. Poika pelkää ja haluaa öisin tulla nukkumaan viereeni. Teen osa-aikaisesti cateringja siivouskeikkoja. Se oli haaveammattini jo pikkutyttönä. Ainut perheenjäsen, johon minulla on enää kontakti, on äitini. Olin helpottunut, kun pääsimme perille, mutta tuntuu pahalta olla niin kaukana perheenjäsenistä. Toivon, että saisimme jäädä tänne pysyvästi. Koen heidät melkein siskoiksi. n Shaymaa on kahden lapsen yksinhuoltaja. Jos turvapaikkapäätös on kielteinen, vanhemmilla on pahimmassa tapauksessa vain seitsemän päivää aikaa tehdä valitus. Minna ottaa esimerkiksi Zahran perheen, jossa isä elättää perheensä. Joka kerta, kun lähetän lapset kouluun, pelkään, että heille tapahtuu jotain. Mitä tapahtuu, jos päätös on taas kielteinen. – Jos vanhemmat ovat lopussa, miten se heijastuu lapsiin. Olen sanonut asianajajalleni, että mieluummin kuolen täällä kuin palaan sinne.” ”Mieluummin kuolen Suomessa kuin palaan Irakiin” käännytyksiä tapahtuu nyt enemmän kuin aikaisemmin. Kun olen erossa heistä, minulla on heitä valtava ikävä. Suomen tunti loppuu. Nyt tänne ankkuroituneita ihmisiä ollaan käännyttämässä pois. Jos vanhemmat ovat lopussa, miten se heijastuu lapsiin. Hän kysyi aamulla, onko se totta. Lääkäri määräsi masennusja unilääkkeitä. He tekivät vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa, ja meistä on tullut ystäviä. Matka oli vaikea. Opiskelen myös suomea ammatti-instituutissa. He ovat oppineet suomea ja viihtyvät täällä hyvin. Bussi, joka kulkee Pansion vastaanottokeskukseen, lähtee kulman takaa. En pysty ajattelemaan asiaa. Pelko ei jätä hetkeksikään. Joka aamu olen kiitollinen, että on uusi päivä ja pääsen töihin, opiskelemaan tai Kaikkien naisten talolle unohtamaan hetkeksi murheeni. – Ihmiset ovat odottaneet vuosia ja heitä on kotoutettu. Olen huonossa kunnossa, kun en tiedä, mitä meille tapahtuu. Asiakasperhe on kuulemma kauhuissaan, myös sen lapset. Haaveilen, että saisin palata omaan ammattiini. Yksi ystävä järjesti meille asunnon, toinen tarjosi töitä
Kohdussa oleva sikiö ei pysty suodattamaan alkoholia, eikä sikiön maksa polta sitä, toteaa Kehitysvammaliiton FASD-koordinaattori Sari Somer. Mutta eivätkö valistuneet äidit ja moderni neuvolajärjestelmä tiedä tätä. FASD – Nykyään tiedetään, ettei turvarajaa ole. Alkoholinkäytön arkipäiväistyessä riskit ovat kasvaneet: ne koskettavat siis muitakin kuin päihdeongelmaisia äitejä. SIRPA PALOKARI | KUVITUS ANNIINA MIKAMA Voihan sitä lasillisen aina ottaa, mitä suotta niuhottamaan!” ajattelee yhä moni raskaana olevan äidin alkoholinkäytöstä. Siksi tietoa on jaettava huomattavasti enemmän sekä äideille että ammattilaisille, sanoo Kehitysvammaliiton FASD-osaamisverkoston kouluttaja Jonna Salomaa. Tutkimukset kertovat muuta: juominen on riski raskauden kaikissa vaiheissa. Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600–3 000 lasta, jotka ovat vammautuneet raskauden aikana äidin alkoholinkäytön takia. – Nykyisin on paljon vähemmän täysraittiita naisia kuin ennen. Saatuaan tiedon raskaudesta moni äiti saattaa ahdistuneena pohtia, LM 4/2018 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s34-37_FASD+Infog.indd 34 22.3.2018 7.41. Naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut 40 vuodessa. – Yksikään äiti ei halua tarkoituksella vahingoittaa lastaan. SYYLLISYYS EI AUTA... Alkoholi on vaarallisin päihde raskaana olevalle, koska se vaikuttaa suoraan keskushermostoon. Eivät, sillä alkoholinkäyttöön liittyvät tabut, äitimyytti sekä alkoholimyönteisyys hidastavat viestin kulkua. TURVARAJAA ei ole ALKOHOLI VOI VAURIOITTAA SIKIÖTÄ RASKAUDEN KAIKISSA VAIHEISSA. Sikiöaikainen alkoholille altistuminen on suurin yksittäinen syy lapsen kehitysvammaisuudelle. Tieto siitä, ettei alkoholi vaikuttaisi sikiöön raskauden alkuvaiheessa, on aikansa elänyt. Eikä siitä ole kauaa, kun tällaista viestiä annettiin myös terveydenhuollossa. Neuvoloissakaan äitien alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ei ole itsestäänselvyys
Salomaa ja Somer kannustavatkin äitejä pohtimaan suhdettaan alkoholiin jo raskautta suunniteltaessa. Näin Mikko Haapanen, 36, kysyisi äidiltään, jos tämä olisi vielä vastaamassa. – Kun palasin harjaantumiskouluun, koulunkäynti oli helpompaa. Päihdeongelmaisten äitien FASD-lapsista monet elävät sijoitettuina tavallisiin perheisiin. Vuosi sitten solmitut kihlat morsiamen kanssa merkitsevät uutta askelta elämässä. FASD:sta Haapanen puhuu avoimesti ja toivoo, että muutkin uskaltaisivat puhua. Sen lisäksi tulen vaihtamaan työpaikkaa: menen töihin päiväkotiin. – Luulen, että hänellä oli syyllinen olo, eikä hän sen takia halunnut pitää meihin yhteyttä. – On tavallista, ettei oireille ole löytynyt selitystä tai niitä on tulkittu väärin, esimerkiksi ADHD:ksi. Toisinaan tulee pohdittua omaa elämäntaivalta ja äitiä, jonka kuolemasta ei ole kauaa. Sitä ennen oli tapahtunut paljon. Diagnoosin saaminen on edelleen vaikeaa, ja siksi moni kulkee oireiden kanssa läpi elämänsä palvelukohteesta toiseen. Toisaalta, eivät sielläkään opettaja ja rehtori ymmärtäneet minua. Tutkimustiedon valossa vaihtoehtoja ei ole: jos olen raskaana, en juo. Koulun Mikko aloitti harjaantumiskoulussa, kokeili välissä mukautettua peruskoulua, mutta palasi takaisin harjaantumiskouluun. Hän on töissä vanhusten keskuksen keittiössä, jossa häntä tukee työvalmentaja. Noilta ajoilta Haapanen muistaa jatkuvan väsymyksen ja kiukkuisen olon. Mikko sai lääkäriltä FASD-diagnoosin 15-vuotiaana. Tykkäsin matikasta ja liikunnasta. – Olin kolmevuotias, kun pääsin sijaisperheeseen, josta tuli minulle koti. miten paljon tuli juotua raskauden alkuaikoina, ja miten se kenties on vaikuttanut tulevaan lapseen. Haastavin vaihe on nuoruus, jolloin elämään tulee paljon muutoksia, valintoja ja vastuita, ja ympäristö vaatii heiltä samaa kuin muiltakin. Diagnoosin saaminen on tärkeää, jotta ihmistä voidaan auttaa oikealla tavalla, Jonna Salomaa toteaa. – Muutamme kihlattuni kanssa yhteen asumaan, todennäköisesti lähelle kotiani. ... Somer ja Salomaa toivovat lisää ennaltaehkäisevää työtä raskauden aikaisen alkoholinkäytön välttämiseksi. – Ja jos alkoholia on käyttänyt, syyllistyminen ei elämää helpota, vaan parasta on hyväksyä, että näin on tapahtunut, ja miettiä, miten toimia tästä eteenpäin. Mikko Haapanen asuu vielä kotonaan, muttei enää kauaa. Alkoholinkäytöstä raskauden aikana hänellä on selkeä mielipide. ÄITI, MIKSI SÄ JOIT. Yksi keskeinen tavoite on, että kaikki oireista kärsivät saavat diagnoosin ja riittävästi tukea elämäänsä. Nykyisin Haapanen voi sanoa itseään tyytyväiseksi mieheksi. Joskus poliisi palautti minut karkureissuilta. 34-37 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 35 ›› LM4_s34-37_FASD+Infog.indd 35 20.3.2018 12.54. Lisäksi hän on suorittanut kokemuskouluttajakoulutuksen. Heidän ongelmansa tulevat esiin yleensä oppimisvaikeuksina koulussa. – Karkailin aika paljon, kerrankin ajoin polkupyörällä Vantaalta Helsinkiin. Hänen hyvinvointiaan ja reipasta asennettaan on tukenut Kehitysvammaliiton vertaistukiryhmä. – Useimmat FASD-lapset kehittyvät viiveellä. Koulussa selviytyminen otti koville. LI IS A H U IM A LM 4/2018 s. Yksikään äiti ei halua tarkoituksella vahingoittaa lastaan. FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) on yhteiskäsite alkoholin aiheuttamille sikiövaurioille, joihin kuuluvat sikiön alkoholioireyhtymä FAS, osittainen sikiön alkoholioireyhtymä PFAS, alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio ARND sekä alkoholin aiheuttama epämuodostuma ARBD. Kotini on hyvä ja olen saanut sieltä paljon tukea. – Nuoret voisivat ajatella, mitä se aiheuttaa! Toivoisin myös, että pullojen etiketteihin tulisi varoitukset. Minulla on myös isosisko, jonka kanssa on kivat välit. Vapaa-aikoinaan hän pyöräilee maastopyörällä metsissä, käy lenkeillä ja uimassa. Asiasta kannattaa aina puhua neuvolassa, Salomaa toteaa. MUTTA DIAGNOOSI HELPOTTAA ELÄMÄÄ Kehitysvammaliitto on työskennellyt alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista vammautuneiden FASD-ihmisten ja heidän perheidensä kanssa 2000-luvulta lähtien
Ilmoitus ei tarkoita, että lapsi huostaanotetaan, mutta se mahdollistaa lapselle ja äidille synnytyksen jälkeisen tuen. Hyvän tuen edellytys on Janina Niittymäen mielestä tiivis yhteistyö erilaisten palvelutahojen ja ammattilaisten välillä. Tässä kuussa pidettävässä ammattilaisille suunnatussa koulutuspäivässä pohditaan, miten FASD-henkilöitä ja alkoholia raskausaikana käyttäviä äitejä tulisi kohdata. Sekin on onnistumista, jos päästää irti, ja antaa lapsensa pois. Kun äiti kertoo käyttävänsä päihteitä, hänen kanssaan aletaan miettiä, miten sen saisi lopetettua, tai ainakin vähennettyä käyttöä. Päihdetietoutta on kenties esitteessä, jota ei välttämättä tule luettua – etenkään, jos elämäntilanne on vaikea. Mutta tärkeintä on, että ammattilaisilla on riittävästi tietoa, jotta raskaana olevat äidit ja FASD-lasten perheet saavat tarvittavaa tukea, Jonna Salomaa ja Sari Somer painottavat. Päihdeongelmaisille odottajille tarkoitettuja vastaanottoja on nykyisin kaikissa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Parasta ennaltaehkäisyä raskaudenaikaiselle päihteidenkäytölle on kouluissa annettava terveysja seksuaalikasvatus, jota on vähennetty uusissa opetussuunnitelmissa. Tärkeintä on ensitieto. – Päihdeasioissa puskaradion on todettu toimivan erittäin hyvin. Osalla heistä on kehitysvammadiagnoosi, muttei läheskään kaikilla. n > www.kehitysvammaliitto.fi Mitä, sillähän on jo kädet ja jalat!” Sijaisperheet ovat arjen sankareita ja tämän aihepiirin osaajia. On tärkeää käydä läpi omaa suhtautumista päihteisiin, raskauteen, äitiyteen ja naiseuteen, Niittymäki pohtii. Hän kannustaa äitejä puhumaan asioista myös läheisilleen ja pyytämään apua. Siksi on puhuttava. – Sijaisperheet ovat arjen sankareita ja tämän aihepiirin osaajia. Diagnoosin ja oikeanlaisen tuen saaminen edellyttää, että sosiaali-, terveysja opetusalan henkilöstöllä on riittävästi tietoa FASD:sta. Ultraäänitutkimuksia tehdessään hän on huomannut, että nuorilta vanhemmilta puuttuu perustietoja sikiön kehityksestä. – Suomessa on loistava neuvolajärjestelmä, jolla puuttua päihteidenkäyttöön, kunhan tietoisuutta ja uskallusta puuttumiseen saadaan lisättyä. – On oltava itsensä kanssa sinut ja tiedostettava myös oma menneisyytensä. Niittymäestä suomalaisen järjestelmän suuri etu on vapaaehtoisuus ja pakkotoimien puuttuminen. "Ethän sä käytä?" on hedelmätön kysymys. Äiti voidaan ohjata esimerkiksi päihdehoitoon ja syntymättömästä lapsesta voidaan tehdä lastensuojeluilmoitus. Kun raskaana oleva äiti menee ensimmäisen kerran neuvolaan, hän saa valtavasti tietoa ja materiaalia odotuksesta. LM 4/2018 s.34-37 36 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s34-37_FASD+Infog.indd 36 20.3.2018 12.54. Myös arjen ongelmakohtien ja tukiverkoston selvittäminen on tärkeää. Arkuus voi liittyä vaikkapa työntekijän omiin asenteisiin. Tuen tarjoaminen kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle, jonka kautta haetaan paikka esimerkiksi päihdehoitoon tai ensikotiin. Yhä luullaan, että FASD-ihmisillä on aina ongelmia älyllisessä kehityksessä tai esimerkiksi poikkeavia kasvonpiirteitä. TUKEA ÄIDILLE – Syyllistäminen on unohdettava, Madonna-äitiä ei ole, toteaa Kotkan keskussairaalan äitiyspoliklinikan kätilö Janina Niittymäki. Myös vääristä uskomuksista pitäisi päästä eroon. – He saattavat käydä normaalisti työssä, mutta kärsivät esimerkiksi impulsiivisuudesta, väsymyksestä, heillä on ongelmia keskittymiskyvyssä tai vaikkapa rahankäytössä, Sari Somer kuvaa. Hän on tehnyt pitkään töitä päihteitä käyttävien äitien sekä neuvoloiden kanssa. Niittymäki harmittelee sitä kovasti. Myös kokemuskouluttajia on koulutettu. Niittymäki käy luennoimassa ja kouluttamassa neuvoloiden työntekijöitä. Syyt, miksi asiaan ei neuvoloissa aina puututa, ovat moninaiset. Hän tietää, että puuttuminen ja puheeksi ottaminen on vaikeaa. Moni äiti on kertonut olleensa helpottunut, kun häneltä on kysytty asiasta suoraan. – Päihteistä on kysyttävä suoraan, jotta äidillä on mahdollisuus vastata suoraan. – ”Mitä, sillähän on jo kädet ja jalat!” moni hämmästelee! Nykynuoret eivät välttämättä tajua, että heidän sisällään kasvaa niinkin valmis ihminen. Kehitysvammaliitto ja Perhehoitoliitto ovat yhteistyössä kouluttaneet perhehoitajia FASD-mentoreiksi tukemaan niitä perheitä, joihin sijoitetaan FASD-lapsi. TUKEA TARJOLLA Kehitysvammaliitossa on luotu FASD Suomi -verkosto, jolla parannetaan FASD-ihmisten asemaa, jaetaan tietoa, luodaan kontakteja ja annetaan koulutusta. 2000-luvun alussa hän oli perustamassa HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) -vastaanottoa. – Teemme paljon yhteistyötä nuorten kanssa: teimme heidän kanssaan muun muassa ammattilaisille suunnatun videon. Lisäksi koulutetaan ohjaajia FASD-nuorten vertaisryhmiin. Raskaana oleville, päihteitä käyttäville äideille Janina Niittymäen viesti on lempeä: – Jokainen äiti onnistuu omalla tavallaan. Nyrkkisääntö on suoruus ja avoimuus
ARBD-diagnoosissa lapsella on jokin tai joitakin elinepämuodostumia sekä oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet. Elinten muodostuminen alkaa, ensimmäisinä aivot ja sydän. kolmannes 2. oppimisen häiriöinä. 1. raskausviikolla. Aivokurkiainen mahdollistaa tiedonkulun aivopuoliskojen välillä. 34-37 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 37 LM4_s34-37_FASD+Infog.indd 37 20.3.2018 12.54. Ulkonäkö kehittyy lopulliseen muotoonsa. Hippokampus kerää, seuloo ja säilöö uutta tietoa ja havaintoja ympäristöstä. Lä ht ee t: Ke hit ys va m m ali ito n ve rk ko siv ut , ve rn er i.n et , Su vi Va ar la (to im .): Al ko ho lin va ur io itt am at , Ti ina Hu ttu ja Ki rs i He ikk ine n: Pä ä ed ell ä. Alkoholinkäyttö voi vaurioittaa sikiön näköä, kuuloa, keskushermostoa tai kasvua. kolmannes Keskushermoston ja keuhkojen kehittyminen jatkuu. LM 4/2018 s. Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa elinepämuodostumia ja keskushermostovaurioita. Alkoholinkäyttö voi vaikuttaa sikiön ulkonäköön, keskushermostoon ja kasvuun. Vauriot voivat ilmetä aivojen kasvun häiriöinä tai rakennepoikkeamina, mutta myös monimuotoisena oppimiskyvyn tai käyttäytymisen häiriöinä ilman tutkimuksin havaittavia poikkeamia tai kasvuhäiriöitä. raskausviikolla. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Raskausaika ja alkoholi Etanolin vaikutuksille erityisen herkät aivoalueet: FASD on kattotermi alkoholin aiheuttamille sikiövaurioiden laajalle kirjolle Neokorteksi vastaa aistitiedon ja motorisen alueen välisestä analysoinnista. Päihteistä juuri alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita, eikä sen nauttiminen ole turvallista missään vaiheessa raskautta. kolmannes 3. Osittaisessa FAS-diagnoosissa eivät täyty kaikki FAS-diagnoosin kriteerit, mutta alkoholialtistuksen vaikutukset näkyvät lapsen kasvonpiirteissä. Kädet, jalat ja silmät alkavat kehittyä 6. FAS-lapsella (Fetaalialkoholisyndrooma) on selkeä kasvun hidastuma, oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet sekä aivojen kasvuhäiriöitä tai rakennepoikkeama. Alkoholialtistuksen aiheuttaman keskushermoston vaurion (ARND) saaneelle lapselle jää pysyviä keskushermoston toimintahäiriöitä. Silmien, keskushermoston, keuhkojen ja ulkoisten sukupuolielimien kehittyminen jatkuu. Jos odotat, et ota Suomessa syntyy joka vuosi 600–3 000 lasta, jolla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Pikkuaivot auttavat koordinoimaan liikkeitä ja säätävät asentoa ja tasapainoa. Kuulo kehittyy, ja kasvonpiirteet alkavat muodostua 13. Lisäksi eriasteisia keskushermoston häiriöitä, jotka ilmenevät mm
Hei, mä oon MUUMIO! Haavan sitominen onnistuu hätätilanteessa pieneltäkin lapselta. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset opettavat Kaarinassa ensiaputaitoja eskari-ikäisille. ELINA TEERIJOKI | KUVAT PASI LEINO varhaiskasvatus LM 4/2018 s.38-41 38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s38-41_SPRAuttajakurssi.indd 38 20.3.2018 13.45
P äiväkoti-ikäinen lapsi ei ole liian pieni opettelemaan auttamisen perustaitoja. Se on järjestön Suomi100-hanke, jossa kansalaisten auttamistaitoja kohennetaan lyhytkursseilla. Sivonen kysyy, kuinka moni on jo käynyt 112-koulutuksessa – ja melkein kaikkien kädet nousevat. Elena asettelee kiristyssidettä Eerikan olkavarteen. LM 4/2018 s. Paikalla on kolme vierasta Suomen Punaisen Ristin Kaarinan–Piikkiön osastosta: vapaaehtoiset Riikka Sivonen, Lea Leiwo ja Ritva Wahlroos. Jo pieni lapsi voi oppia hätänumeron. Sitominen jännitti osaa lapsista, vaikka oikeaa haavaa ei ollutkaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen hallitsisi ensiavun alkeet. Kouluyhdyshenkilönä toimiva Leiwo kertoo, että työn taustalla on SPR:n lanseeraama auttajakurssi. SPR:n vapaaehtoinen Riikka Sivonen käy usein päiväkodeissa ja kouluissa. 38-41 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 39 ›› LM4_s38-41_SPRAuttajakurssi.indd 39 20.3.2018 13.45. Onnia ja Intoa naurattaakin käden paketoiminen. Kaarinalaislasten tietotaso on hyvä, sillä SPR on vetänyt koululaisille ja päiväkotia käyville auttajakursseja jo vuoden ajan, ja vapaaehtoiset ovat vierailleet lähes kaikissa alueen päiväkodeissa. Kiinnostuksen aistii selvästi, kun joukko kaarinalaisia Auranlaakson koulun esikoululaisia istuu kuulemaan ensiapuasiaa
Kurssilla tutustuttiin sidetarpeisiin. – Kuinka monella on oma puhelin. Kaarinan–Piikkiön osasto kehitti ajatusta eteenpäin, ja niin syntyi koululaiskurssin rinnalle miniauttajakurssi. Noin puolet ryhmästä saa kotitehtäväkseen opetella kotiosoitteensa ulkoa. Monella Auranlaakson eskarilaisella oli tarinoita tilanteista, joissa ensiapua oli tarvittu. HÄTÄNUMERO MUISTIIN Jo pieni lapsi voi oppia hätänumeron ja ymmärtää, missä tilanteessa on tärkeää pyytää apua. Lauri (vas.), Topias, Kerttu ja Olivia harjoittelevat haavan sitomista Ritva Wahlroosin johdolla. – Mennä ulos ja hakea vaikka naapurista apua! joku tietää. LM 4/2018 s.38-41 40 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s38-41_SPRAuttajakurssi.indd 40 20.3.2018 13.45. Tulipalot ovat aika harvinaisia, mutta ajatus niistä herättää lapsissa huolta ja keskustelua. Riikka Sivonen kysyy, ja yli puolet ryhmästä nostaa kätensä pystyyn. Ja niin, muistavatko kaikki oman kotiosoitteensa. Jos olet kiinnostunut auttajakurssista, ota yhteys oman paikkakuntasi osastoon! > rednet.punainenristi.fi Kotitehtävänä pitää opetella kotiosoite ulkoa. Ja hätäkeskukseen soittaessa pitää malttaa vastata kysymyksiin. Jos KURSSILLE. Miten pitää toimia, jos palovaroitin alkaa soida, kun on yksin kotona. Nykylapsethan saavat yleensä oman puhelimen viimeistään kouluun mennessään. – Pienten lasten kanssa on tärkeintä keskustella ensiapuun liittyvistä asioista ja vastata heidän kysymyksiinsä, Leiwo ja Sivonen sanovat. Mitä jos tulipalo syttyy alakerrassa ja on itse yläkerrassa. Auttajakursseja järjestävät SPR:n vapaaehtoiset ympäri Suomen. Viikon kohderyhmänä ovat lapsiperheet, ja järjestö kannustaa vanhempia ja lapsia opettelemaan auttamistaitoja yhdessä. Valmista lapsille suunnattua kurssipakettia ei ole, mutta auttajakurssin materiaaleista voi muokata myös lapsille sopivan kokonaisuuden. 3.–9.5.2018 vietetään Punaisen Ristin viikkoa, jolloin monet osastot järjestävät kaikille avoimia auttajakursseja. Sivonen kehottaa asentamaan aikuisen kanssa puhelimeen 112-sovelluksen, jonka avulla soittajan sijainti välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Sivonen johtaa keskustelua kysymysten avulla. Esikouluikäisiä ohjeistetaan aina ensin kertomaan aikuiselle, mitä on tapahtunut
Päällisin puolin rohkeimmilla lapsilla on usein suuri kynnys ottaa hoivaa vastaan, mutta tärkeintä on, että välineet ja sitomisen periaatteet tulevat tutuiksi. Ritva Wahlroos pukee ylleen SPR:n vapaaehtoisen liivin ja esittelee sen lapsille. Ja kiusaamisesta pitää kertoa tutulle aikuiselle eikä poliisille. Entäpä jos maassa makaa ihminen, joka ei vastaa, kun hänelle koettaa puhua. Eläinaihe ei kuulunut varsinaisesti suunnitelmiin, mutta se on ihan hyvä ja tarpeellinen ensiapuun liittyvä asia. LM 4/2018 s. Osalle sidetarpeiden kanssa touhuaminen on tuttua aiemmalta auttajakurssilta, joten asia sujuu vanhan kertauksena. Toisessa ryhmässä keskustelu on edennyt palovammoihin, käärmeenpuremiin ja ampiaisenpistoihin. Lea Leiwo pyytää vapaaehtoisen sidottavaksi, ja toiset lapset kerääntyvät uteliaina ympärille. Vertavuotava ohjataan lattialle istumaan, ettei hän kaadu, jos alkaakin huimata. – Tämän jälkeen leikitään pari päivää sitomista ja hoitamista, hän ennakoi. Sekin on ihan oikea syy soittaa hätäkeskukseen – samoin kuin se, jos pikkusisaruksella menee vaikkapa lego kurkkuun, eikä hän saa henkeä. – Ajatellaan, että leipää leikatessa on käteen tullut haava, joka vuotaa paljon verta, Riikka Sivonen johdattaa. 38-41 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 41 LM4_s38-41_SPRAuttajakurssi.indd 41 20.3.2018 13.45. Lähes sama lapsiryhmä osallistui miniauttajakurssille jo edellisenä vuonna päiväkodissa, mutta kertaamisesta syntyy jatkumo, joka toivon mukaan saa tiedot tarttumaan lapsen mieleen. niin huonosti käy, pitää soittaa 112:een ja kuunnella hätäkeskuksen neuvoja, Sivonen opastaa. Lopulta lähes kaikki rohkaistuvat kokeilemaan sitomista. n Jääpussi on tosi hyvä hoito. Koskaan ei voi täysin ennustaa, mihin keskustelu lasten kanssa johtaa, Riikka Sivonen muistuttaa. Muutama heistä tietääkin jo, että sellaisen liivin kantajalta voi mennä kysymään apua. Mutta jos koira karkaa pihasta, ei hätäkeskukseen kuulu soittaa. – Jääpussi on tosi hyvä hoito, jos joku on satuttanut itsensä. MATERIAALIT TUTUIKSI KAIKILLE Toisia lapsia sitominen ja hoidetuksi tuleminen, edes leikisti, jännittää niin, etteivät he halua tehdä sitä. – Sitominen ei ole mikään kauneuskilpailu, vaan tärkeää on tehdä tiukka paketti, joka lopettaa verenvuodon. Sitä ei saa panna suoraan iholle, vaan väliin pitää laittaa kangas, Leiwo kertoo korvat tarkkana kuunteleville lapsille. Pienimpien lasten kanssa sidotaan usein nalleja ja nukkeja. – Hei mä oon muumio! hihkaisee joku. – Eläimet tulivat puheeksi erään lapsen ampiaisallergian takia. TIUKKA PAKETTI KÄTEEN Johdannon jälkeen päästään taitojen harjoittelemiseen. Esikouluryhmän opettaja Tarja Savioja seuraa vierestä kurssinvetäjien työtä. Lapset saavat palkinnoksi diplomin. Lapset jaetaan kahteen ryhmään, ja aletaan harjoitella vamman sitomista. Joku rohkenee jo kieputtaa siderullaa auki ja keriä sen takaisin siistiksi paketiksi. Sitten hänen tulisi ottaa siteen päästä napakka ote, ja auttaja käärii siteen haavan päälle tiukasti. Mutta miniauttajakurssilla he saavat seurata, miten toiset toimivat
Sururyhmiä ja Sumu-ryhmiä Vakituisesti kokoontuvat sururyhmät ovat seurakuntien perustoimintaa, jossa voidaan käsitellä kuoleman aiheuttamia kriisejä pitkällä aikavälillä. Monialaisuudelle on Tikkasen mukaan selkeä tarve, koska kriisi saattaa kriisityö Toisen asteen oppilaat eivät viihdy enää kiinteissä kaveripiireissä. Lasten ja nuorten kuolemantapausten käsittely vaatii seurakunnan nuorisotyön työalasihteerin Petri Grönholmin ja oppilaitospappi Johanna Tikkasen mielestä tiiviistä, nopeaa ja moniammatillista otetta. Moniammatillinen ryhmä lähtee kriisin kohdanneeseen kouluun parhaimmassa tapauksessa tunnissa. Ryhmässä on tällä hetkellä kymmenen jäsentä ja koulujen yhdyshenkilöitä. Mukana surussa Jyväskylässä käynnistettiin vuoden alussa ryhmä, joka jalkautuu kouluihin vakavien kriisien jälkeen. Ryhmän nimi muodostuu sanoista surussa mukana. Hän on huomannut uudenlaisia haasteita toisen asteen oppilaitoksissa: – Oppilaat eivät viihdy enää kiinteissä kaveripiireissä. Sumu-ryhmä tapaa ensin rehtorin, jonka kanssa pohditaan erityyppisiä toimintamalleja. Mukaan on tulossa myös työntekijöitä kunnalliselta puolelta ja kiinnostusta on ollut sairaanhoitopiirissäkin. – Jään perheen luo pidemmäksi aikaa, jos se niin haluaa, pappi Johanna Tikkanen kertoo. TEKSTI JA KUVAT ESA LINNA J yväskylän seurakunnan nuorisotyö käynnisti vuoden alussa Sumu-ryhmän, joka jalkautuu kouluihin, joita on kohdannut vakava kriisi. Ja sitten voidaan avata kirkon ovet, pitää suruhartaus tai käydä onnettomuuspaikalla ja perheiden luona. Sumu-ryhmiä sen sijaan tarvitaan heti kriisin sattuessa. Vain yhdessä ja verkostomaisesti toimimalla voimme kartoittaa, millaisia porukoita ja ryhmiä kulloinenkin kriisi koskettaa. Sellainen voi olla kuolemantapaus, läheltä piti -tilanne, aseellisen väkivallan tai vakavan väkivaltaisen uhan kohteeksi joutuminen tai kouluyhteisön jäsenen tekemä itsemurha. Jyväskylän seurakunnan nuorisotyöntekijä Petri Grönholm menetti lapsuudessaan monta ystävää ja haluaa nyt auttaa muita surun käsittelemisessä. Sitten kohdataan nuoret. – Isommissa kriiseissä meillä on nyt lupa siirtää muut työt alta pois, eli voimme olla nopeasti juuri siellä, missä meitä eniten tarvitaan, Grönholm valaisee. Sen voi kutsua apuun alakoulusta toisen asteen oppilaitoksiin. LM 4/2018 s.42-43 42 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s42-43_Sururyhma?.indd 42 20.3.2018 14.04
Koulusurmat mietityttävät Floridan helmikuiset kouluampumiset nostivat jälleen äkilliset ja järkyttävät tapahtumat sekä nuorten että aikuisten puheenaiheiksi. Omassa lapsuudessani ei ollut kunnolla apua surun käsittelemiseen. Grönholm on kartoittanut muualla toimivien kriisiryhmien toimintatapoja. MITÄ JOKELASTA JA KAUHAJOESTA OPITTIIN. Seinäjoella alaja yläkoulujen sekä lukioiden oppilaiden psykososiaalisen tuen organisoinnista vastaa monialainen yhteistyöryhmä, johon kuuluu seurakunnan työntekijöitä, koulukuraattoreita, psykologi sekä työntekijöitä opiskelijaterveydenhuollosta ja kunnallisesta nuorisotyöstä. – Kriisityö ei ole koskaan lähtökohtaisesti hengellistä tai ei-hengellistä. Kauhajoella ja Jokelassa omaisviestinnän suunnitelmat puuttuivat, eikä laajoihin tukitoimenpiteisiinkään ollut valmiita toimintamalleja. – Vanhemmiltakaan en saanut apua, joten jouduin itse työstämään suruni. Grönholm on kohdannut katupäivystystoiminta Saappaassa kaverinsa menettäneitä nuoria, joiden ajatukset vahvistivat hänen omia kokemuksiaan. Kuunteleminenhan tässä on kaikkein tärkeintä, Petri Grönholm valottaa. Kotimaan kymmenen vuoden takaiset tragediat mietityttävät myös Sumu-ryhmää, joka on ottanut toimintaa suunnitellessaan huomioon myös kaikkein ikävimmät mahdollisuudet. Väitöskirjassa keskitytään sisäisen kriisiviestinnän rooliin ensimmäisten tuntien ja päivien aikana. VTM, KTM Maarit Pedakin tuoreessa väitöskirjassa Kompleksinen yhteisökriisi – Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa käsitellään koulusurmien viranomaisyhteistyötä kuntahallinnon näkökulmasta. Seinäjoella puolestaan on suhteessa enemmän ammattikuntaa seurakunnan ulkopuolelta. Näin, koska kaikilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus surra ja saada ammattilaisapua, jos kuolema tulee lähipiiriin. Hän tapasi nuoria, joiden mukaan surutyö on jäänyt joissakin kouluissa viiden minuutin hiljaisuuteen. Väitöksen mukaan yhteiskunnassa pitäisikin keskittyä johtovastuun ottamiseen ja työnjaon selkiyttämiseen kaikissa kriisitilanteissa. – Meiltä on toivottu Sumu-ryhmätoiminnan levittämistä myös muualle Suomeen. – Opettajatkaan eivät voi pysyä täysin ulkopuolisena, koska kuolemantapaukset saattavat koskea koko luokkaa opettaja mukaanluettuna. n Kouluampumiset puhututtavat nuoria aina. – Menetin itse lapsena monta kaveria. > Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa Heldassa. – Jos kuolemantapaus koskettaa esimerkiksi islaminuskoista nuorta, otamme yhteyttä islaminuskoiseen työntekijään, joka voi työstää surutyössä uskonnollista puolta. – Me starttasimme Jyväskylässä isommassa mittakaavassa suuremmalla työntekijämäärällä, jolloin tavoitamme suuremman määrän oppilaita. – Kouluampumiset puhututtavat nuoria aina, kun niistä kuulee mediassa, tai vaikkapa silloin, kun uhkauksia tulee esille. Hän kertoo, että vaikutteita on otettu Seinäjoelta, jossa huomattiin, että kriisitilanteissa tarvitaan aikuisia, jotka jalkautuvat kouluihin. LM 4/2018 s. Jyväskylässä on äkillisten kriisien osalta ollut onneksi hiljaisempaa viime aikoina, Petri Grönholm ja Johanna Tikkanen kertovat. Vakaumusta ei kysytä Sumu-ryhmä ei välitä, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu – jos ylipäätään mihinkään. Lähdemme auttamaan ihmisiä epänormaaleissa tilanteissa, jolloin ei kysytä, mikä on kunkin aatemaailma, Tikkanen jatkaa. Näin isoissa asioissa viranomaiset kantavat suuremman vastuun ja me toimimme sitten heidän ohjeidensa mukaan. Olemme toki olleet yhteyksissä Kauhajoen ja Jokelan kriisityöntekijöihin, jotka ovat kertoneet asiantuntevasti, kuinka tällaisista asioista on opittu, Petri Grönholm muotoilee. Usein tilanteet imaisevat aikuisetkin niin vahvasti mukaansa, että tarvitaan ulkopuolelta tulevaa ihmistä. Lähtökohtana lapsuuden suru Alkusysäys Sumu-toimintaan lähti Petri Grönholmin lapsuudesta. 42-43 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 43 LM4_s42-43_Sururyhma?.indd 43 20.3.2018 14.04. Minua kuunneltiin vain, jos kysyin. Se, miten minut kohdattiin, on jäänyt elämään tähän päivään asti. Jyväskylän Sumu-ryhmän toimintamallia pyritään laajentamaan muuallekin. koskettaa koulujen henkilökuntaakin
Mitä nopeammin nuori saadaan avun piiriin, sen parempi. Velkaantuneiden nuorten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. MARIANNA LAIHO | KUVA MOSTPHOTOS talous Kerro nuorelle VELKANEUVONNASTA LM 4/2018 s.44-45 44 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s44-45_VelkaantuneetNuoret.indd 44 20.3.2018 14.09. Monen velka alkaa kertyä jo alaikäisenä
Osalla heistä saattaa olla oppimisvaikeuksia, mistä syntyy vaikeuksia hallita taloutta. Nuori kuitenkin vasta harjoittelee itsenäistä elämää. Myös pikavippejä saa edelleen helposti. Esimerkiksi velan vanhenemissääntöjä tulisi pohtia uudelleen. 44-45 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 45 LM4_s44-45_VelkaantuneetNuoret.indd 45 20.3.2018 14.09. – Peruskoulun loppumisen ja täysi-ikäisyyden kuilu on noin kolmen vuoden mittainen. Mutta millä keinoin nuoret tavoitetaan. Ikävintä on se, että velkaantumisella on kauaskantoiset seuraukset nuoren elämässä. Pikavippejä ei ole säännelty riittävästi. Naiset taas kuluttavat paljon rahaa meikkeihin ja vaatteisiin, tutkija Karoliina Majamaa Helsingin yliopistosta kuvaa. Velkaantumisessa ei ole kuitenkaan kyse yksittäisten nuorten halusta saada hieno tietokone tai merkkivaatteita. Myös opintoja muut tuet ovat pieniä. Tänä aikana nuoren talousosaamista pitäisi vahvistaa. Ongelmia on myös niillä kotoa pois muuttavilla nuorilla, jotka eivät saa vanhemmiltaan tukea. Myös nuoret uskovat, että kaikesta pitäisi selvitä yksin, Eliisa Kylkilahti sanoo. Ajattelemattomuus, spontaanius ja hätäratkaisut ovat osa nuoruutta. Karoliina Majamaan mukaan velkaantuminen alkaa joillain jo alaikäisenä ja voimistuu täysi-ikäisyyden myötä, kun kulutus lisääntyy. Miehet ottavat myös naisia enemmän riskejä. Julkinen puoli tarjoaa nuorille kuitenkin lainaja velkaneuvontaa. Miksei niitä voisi laittaa äitiyspakkaukseenkin. Jossain vaiheessa perittävä summa kasvaa kuitenkin niin isoksi, että sitä on vaikea enää salata. Jotta nuori uskaltaa kertoa tilanteestaan, hänen pitää voida luottaa aikuisiin. E niten velkaongelmia on peruskoulun varaan jääneillä nuorilla, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa. Mediassa voi tehdä velkaongelmaa näkyväksi, mutta on löydettävä myös nuorten omat kanavat. Eniten velkatuomioita on 25–34-vuotiailla miehillä. – Tällöin syntyy helposti uusia ja yllättäviä menoja, joita nuori ei ole osannut ottaa huomioon, tutkija Eliisa Kylkilahti Helsingin yliopistosta sanoo. Nykyistä käytäntöä tulisi Eliisa Kylkilahden mielestä muuttaa, jotta velkaantumisen vaikutukset eivät ulottuisi niin kauas tulevaisuuteen kuin nykyään. – Myös velkajärjestely voisi olla nykyistä tapauskohtaisempaa. Nuoren luottamusta yhteiskuntaan ei kannata viedä – ei edes silloin, vaikka olisi itse kokenut, ettei ole tullut autetuksi. Olisiko tubettajista avuksi. n LM 4/2018 s. Jos nuori saa julkiselta puolelta vuokra-asunnon, hän voisi samalla saada esitteen tai oppaan talousja velkaneuvonnasta. Majamaan mukaan nuoren oma aktiivisuus velkaselvityksessä on ensisijaisen tärkeää. Velkaantumista aiheuttavat työllisyysongelmat ja työmarkkinoihin liittyvät muutokset. Mitä nopeammin velkaantuminen tulee ilmi, sen helpompi siitä on selvitä. Esimerkiksi hanttihommia ei juuri ole tai ne keskittyvät Koulussa tulisi opettaa rahan hallintaa ja valistaa velkaneuvonnasta. Esitteitä voisi jakaa myös neuvolassa. – Suomalaisessa yhteiskunnassa on voimakas pärjäämisen eetos. Velan vanhenemissääntöjä tulisi pohtia uudelleen. Visa laulaa, vaikka tili olisi mennyt jo luotolle. Osa nuorista pyrkii tiettyyn kulutustasoon , oli rahaa tai ei, ja tämä koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia, Kylkilahti sanoo. – Parasta ennaltaehkäisyä on tietenkin puhua rahasta ja kulutuskäyttäytymisestä kotona mahdollisimman varhain, jotta lapsi oppii säätelemään rahan käyttöä ja ostohalujaan, Majamaa sanoo. – Miesten suurempaa velkaantumista selitetään heidän kiinnostuksellaan teknologiaan, joka on kallista. Tutkimuksista myös tiedetään, että velkaongelmat siirtyvät herkästi sukupolvelta toiselle. Tosiasia myös on, että rahan hallinta nykypäivänä on haasteellista, sillä virtuaalinen kuluttaminen on helppoa. Osatai pätkätöistä saatetaan maksaa niin vähän, että palkalla on vaikea maksaa korkeita vuokria. Myös sosiaalitoimistoissa tulisi aina kysyä nuoren veloista. Apua ja neuvoja saa myös esimerkiksi nuorisojärjestöiltä, auttavista puhelimista ja Mun talous -verkostosta. Myös lapsen syntyessä tulot yleensä pienenevät mutta menot kasvavat. Jotkut vanhemmat auttavat nuoria tasoittamalla velkamäärää, mutta kaikilla tätä turvaverkkoa ei ole. Velkoja voi peitellä jonkin aikaa ottamalla uutta lainaa, jolla maksaa edellisiä pois. Siksi yhteiskunnan pitäisi tavoittaa nämä nuoret ja saada heidät neuvonnan piiriin. – Pikavippejä ei ole selvästikään säännelty riittävästi, Kylkilahti sanoo. – Tätä mietitään viranomaisten parissa parhaillaan kuumeisesti, Karoliina Majamaa sanoo. Edes kesätöitä ei ole tarjolla kuin osalle nuorista. Muita velkaantumistekijöitä ovat työttömyys ja sairastuminen, jolloin olosuhteet huonontuvat usein yllättäen. Majamaa pohtii. Maksuhäiriömerkinnän vuoksi ei saa esimerkiksi luottokorttia, ja jopa puhelinliittymän hankkimisesta ja asunnon vuokraamisesta tulee hankala yhtälö. – Velkaantumisongelmaa ei saisi sysätä vain nuorten niskoille, heidän taakakseen. pääkaupunkiseudulle. – Avainasemassa on koulu, jossa tulisi opettaa rahan hallintaa ja valistaa velkaneuvonnasta. Taustalla on isoja yhteiskunnallisia tekijöitä
Samoin vaikuttavat muiden sisarusten temperamentit. Hieman vaatimattomammin pärjännyt alkaakin pisisarussuhteet LM 4/2018 s.46-47 46 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s46-47_Sisarusroolit.indd 46 20.3.2018 14.13. Lapsi ei välttämättä hahmota, millainen hän on tai mitä hän osaa. Esimerkiksi lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa hänen asemaansa perheessä enemmän kuin se, onko hän esikoinen vai kuopus. Hän lukee perhesuhteiden selittämisen stereotyyppisillä rooleilla samaan kategoriaan horoskooppien kanssa. Sisarusten suhteisiin ja rooleihin paneutunut psykologi, PsT Hanna Svennevig ei tätä ihmettele. Perheen molemmat lapset voivat esimerkiksi suoriutua koulussa erinomaisesti, mutta toinen lapsista on saanut pari kertaa useammin kympin kokeesta. Joku on se perheen välkky, toinen urheilullinen, kolmas tyhmä ja laiska. Myös se, millaisessa elämäntilanteessa vanhemmat ovat lapsen syntyessä, voi vaikuttaa sisarusten keskinäisiin rooleihin. Perheen välkyt ja tyhmät Lapset rakentavat perheessä itse itselleen roolia ja minäkuvaa. Vanhempien taloudelliset vaikeudet ja stressi ovat saattaneet heijastua yhden sisaruksen varhaisiin vuosiin, mutta eivät enää toisen, jonka syntyessä vanhemmat ovat jo voineet voittaa vaikeutensa. Viisaat vanhemmat voivat teoillaan ja sanoillaan purkaa muodostumassa olevia rooleja. Se ei pidä paikkaansa. – On kauhean yksinkertaistavaa ajatella, että syntymäjärjestys vaikuttaisi siihen, että lapsesta kasvaisi tietynlainen. – Rauhallisen ainoan lapsen rooli muodostuu erilaiseksi kuin rauhallisen lapsen, jolla on hyvin nopeatemperamenttinen sisarus, joka itkee helposti ja jännittää kaikkea. Kaikki eivät havaitse näitä stereotyyppisiä sisarusrooleja lähipiirissään, omassa lapsuudenperheessään tai edes omissa lapsissaan. ANU VALLINKOSKI | KUVITUS JENNY LUCANDER V astuuta kantava ja muista huolehtiva esikoinen, diplomaattinen ja muiden välissä luoviva keskimmäinen sekä maskottimainen, hemmoteltu ikuinen vauva eli kuopus. Sisarukset kyllä omaksuvat perheessä erilaisia rooleja, mutta niiden synty on mutkikas prosessi, hän sanoo. – Lapset rakentavat kuvaa itsestään vertaamalla itseään muihin, ja mikäpä olisi luontevampi vertailukohde kuin oma sisarus. ROOLIJAKO voi kahlita ja katkeroittaa Pahimmillaan lapsuudessa syntyneet roolit voivat kapeuttaa elämää ja rikkoa sisarusten välit aikuisiällä. Joskus rakentunut kuva ei vastaa lainkaan todellisuutta. Kuopus voi olla vastuunkantaja siinä missä esikoinenkin
Toisaalta nuorempi voi myös alkaa kantaa kaunaa ja katkeroitua: hänen mielestään isommalle sisarukselle kaikki on ollut aina helpompaa kuin hänelle. 46-47 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 47 LM4_s46-47_Sisarusroolit.indd 47 20.3.2018 14.13. Tiukkojen roolien vuoksi sisarusten välit voivat myös tulehtua aikuisiällä. Vanhemmat on tuomittu tässä epäonnistumaan, Svennevig naurahtaa. Avuksi voi ottaa vaikka tukkimiehen kirjanpidon. (Minerva 2006) LM 4/2018 s. Lasten oikeudentaju ei ole vielä kehittynyt. – Kehu menee henkilöön ja moite tekoon. tää itseään tyhmänä, Svennevig kertoo. Vanhempi voi vaikkapa edellyttää, että yksi sisarus osallistuu kotitöiden tekemiseen enemmän kuin muut. Poliisi ja tuomari Vanhemmat ovat Svennevigin mukaan paljon vartijoina siinä, etteivät sisarukset omaksu haitallisia rooleja. Lapsi ei siis ole koskaan tyhmä, Vanhempien ei pitäisi vertailla lapsia lainkaan. Vanhemmat saattavat suosia yhtä lasta ja sorsia toista. Silloin voi sanoa, että ”huomaatko, että kun valmistauduit, tuli hyvä numero”. Kun kehuu yhtä ihanaksi, on hyvä lausua samat sanat toisellekin. Kehumisessakin kannattaa olla tarkkana. Hyvinkin älykäs ihminen voi mieltää itsensä perheen tyhmimmäksi ja jättää sen takia hakematta vaikkapa lukioon tai yliopistoon, vaikka rahkeet riittäisivät. – Töiden ja huomion jakamisessa pitäisi olla mahdollisimman tasapuolinen. Vanhemmat voivat myös pönkittää vahingollisia sisarusrooleja harkitsemattomilla sanoillaan ja teoillaan. Nuorempi sisarus voi kimpaantua ja vimmoissaan kuroa isompaansa kiinni. Sitä voi käyttää todistusaineistona tilanteissa, joissa lapset motkottavat siitä, että vanhemmat ovat epäreiluja tai että "aina minä teen kaiken” ja "toi ei koskaan”. Aikuisen pitää tarvittaessa puuttua lasten vuorovaikutukseen. Eivät lapset mieti, mikä olisi oikeudenmukaista, vaan mikä on parasta minulle. Tutkittua tietoa -palstalla (s. Vanhempien ei pitäisi vertailla lapsia lainkaan. Yksi tuntee jatkuvasti alistuvansa, kun määräämään tottunut sisarus jyrää vuodesta toiseen. 27) esitellään Warwickin yliopiston tutkimusta sisarusten välisestä kiusaamisesta. Parhaiten vanhemmat hoitavat leiviskänsä, kun suoriutuvat kunnialla perheen poliisin ja tuomarin tehtävistä. Pitää opettaa, miten neuvotellaan, mikä on oikein, mikä väärin, milloin ja miten pyydetään anteeksi… – Ilman poliisia ja tuomaria tulee anar kia. – Lapsia ei saa jättää keskenään selvittelemään välejään. Psykologin mukaan pitäisi kehua ihmistä, ei hänen taitojaan. Kehussa tulee näkyväksi, että lapsen ominaisuus ei ole kielitaito, vaan menestys liittyy tehtyyn työhön. Hetkinen, eikö vaikkapa hyvistä koulunumeroista siis saisi kehua, jotteivät muut sisarukset ala rakentaa vinoutunutta minäkäsitystä itsestään. Sellaiseen pitää heti puuttua. Epätasaisen jaon pelossa ei kuitenkaan saisi jättää kehumatta. Kahlitsevat roolit Onko rooleista sitten haittaa. Kun pienempi sisarus vertaa itseään jo iän vuoksi taidollisesti etevämpään isompaan sisarukseen, voi vaikutus olla kahtalainen. Aina kun kehuu toista, niin toinen lapsi automaattisesti ajattelee, että hän jäi ilman. Svennevigin mukaan lapset suorastaan imevät vanhempiensa heistä lausumia luonnehdintoja. – Totta kai silloin saa ja pitää kehua. Usein kotitöissä auttaminen lankeaa tytöille. Hän kehottaakin vanhempia välttämään lasten ominaisuuksien arviointia ja vertailua. Siinä on se viisasten kivi. n > Pia Kaulio & Hanna Svennevig: Sisaruus – Rakkautta, vihaa, kateutta. Lapsen Maailman toukokuun numerossa kerromme erityislasten sisarsuhteista! vaan hän on voinut tehdä tyhmästi. – Lapset vertailevat ihan omatoimisesti toisiaan. Perheissä näkee myös suoranaista epäreilua kohtelua. Hanna Svennevigin mukaan roolit voivat pahimmillaan kapeuttaa elämää ja luoda koko loppuelämän pituisia ristiriitoja sisarusten välille. Siinä vahvin vie voiton. ”Oletpa sinä ihana” on parempi kehu kuin ”oletpa sinä taitava laulamaan”. Mitä siitä, jos yksi mieltää itsensä perheen pelleksi ja toinen älyköksi. – Jos ihmisen minäkuva on hirveän kapea, jää paljon potentiaalia käyttämättä. Onko siinä vääränlaista vallankäyttöä. Jos tulee toraa, kannattaa seurata lasten vuorovaikutusta. Kehut pitäisi jakaa lasten kesken millilleen tasan niin kuin jäätelöpala. Sortaako joku muita
SU O M AL AI SE N KI RJ AL LI SU U D EN SE U RA N AR KI ST O LM 4/2018 s.48-49 48 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s48-51_Punaorvot.indd 48 22.3.2018 8.05. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja valtio halusivat auttamalla estää punaorpojen katkeroitumista ja kaunaa. Valtio heräsi syksyllä 1918 sotaorpojen valtavaan määrään ja kurjiin elinoloihin. ANU VALLINKOSKI Punaorvoista kunnon kansalaisia 1918 Punaorpoja Joensuun Juhanalan orpokodissa vuonna 1918 tai 1919
Monet näkivät nälkää ja kulkivat ilman kenkiä. Valtaosa orvoista tuli punaisista perheistä. Punaisten orpolasten elinolot olivat heti sodan jälkeen karut. Historiantutkija ja yliopistonlehtori Mervi Kaarninen Tampereen yliopistosta on käsitellyt punaorpoja ja heidän kohtaloitaan kirjassaan Punaorvot 1918 (Minerva Kustannus 2017). Pappien heti sodan jälkeen tekemän selvityksen mukaan punaorpoja oli noin 12 500 ja valkoisia noin tuhat. Heidän pelättiin ruokkivan lasten katkeruutta. He olivat synnyttäneet ja kasvattaneet ”kapinoitsijat.” – Moni katsoi, että punalesket olivat huonoja äitejä ja kasvattajia. Porvaritaustaiset aktiivit alkoivat puuhata avustuskeräyksiä ja suunnitella vastaanottokeskuksia orvoille. Pian myös valtio tuli mukaan, Kaarninen kertoo. – Varsin nopeasti yksittäiset hyväntekijät heräsivät hätään. Puhuttiin jopa susinartuista. Tarkoitus oli paitsi helpottaa lasten ankaraa elämää myös kitkeä katkeruutta. Etenkin monilapsisten isättömien perheiden tilanne oli tukala. 48-49 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 49 ›› LM4_s48-51_Punaorvot.indd 49 22.3.2018 8.05. Voittajat pelkäsivät, että lasten jättäminen oman onnensa nojaan vain lisäisi kaunaa ja loisi tilaa ”sosialismin siemenille”. Vähitellen äänenpainot alkoivat lientyä, ja äiteihin alettiin luottaa, Kaarninen kertoo. Syksyllä 1918 ja vuonna 1919 porvarilehdistössä kirjoitettiin katkerasti punaisista naisista. S isällissota ja sitä seurannut vankileirien kurjuus veivät isän, äidin tai pahimmillaan molemmat noin 14 150:ltä alle 15-vuotiaalta lapselta. Kitkerimmät kirjoittajat syyttivät punaisten perheiden äitejä koko sodasta. LM 4/2018 s
KURENNIEMI TOI AURINKOA JA HUUMORIA SUOMALAISEEN SATUROMAANIIN. Marjatta Kurenniemi (1918–2004) luki lapsena Topeliuksen satua Punainen tupa, jossa ystävykset löytävät rahaa ja ryhtyvät unelmoimaan omasta talosta. Elämästä nauttiminen ja topeliaaninen ihmisten auttaminen mahtuvat samaan tarinaan! Modernia tässä lapsuudenkuvauksessa on se, että vanhemmista välittyy kaunistelematon kuva. Kurenniemi kehittelee sarjassa vastuun ja vapauden teemaa. Maija Karma) käynnistyi vuonna 1966, mutta sen juuret ovat hyvinkin Topeliuksessa saakka. Kirstin pikkusisko ”elää salaperäistä elämäänsä puutarhan sopukoissa ja rannalla”, ja ajan oloon koko perhe hurmaantuu luonnon läheisyydestä. Annelin isä ja äiti asuvat erillään, ja Onnelin perheessä on niin paljon lapsia, että vanhemmat tuskin huomaavat yhden tyttärensä puuttumista. Onneli ja Anneli ostavat löytörahoillaan Ruusukujalta talon, jossa kaikki oli ”sanoin kuvaamattoman sievää ja kodikasta”. MAASEUDUN IHANUUS Kesälintu (WSOY) on Kurenniemen ainoa varsinainen tyttökirja. Sadun loppu jäi kalvamaan Kurenniemeä ja niinpä hän päätti antaa tytöille uuden mahdollisuuden. Tohtori Rainnan helsinkiläisperhe pakenee kesäksi asuntopulan kynsistä maaseudulta vuokraamaansa Kesälintu-huvilaan, joka on ”jonkinlainen merkillisen muodoton talorumilus täynnä ulokkeita, torneja, kaari-ikkunoita ja kaikenlaisia mielikuvituksellisia mutkia ja lisäkkeitä”. tä ja tunnelmallisesta kirjasta toivoisi uusintapainosta, sillä pikkuprinsessat ja runotytöt kaipaisivat rinnalleen suomalaista juurevuutta. Hiukan sovinnaisesti äiti luopuu kirjastovirastaan perheen hyväksi ja ryhtyy puuhakkaaksi kotiäidiksi. Parhaimmisto julkaistaan yksissä kansissa toukokuussa ilmestyvässä Toivoisin että asuisin kuussa -antologiassa (WSOY, toim. Aurinkoinen satumaailma ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat PI IR RO S ki rja st a O nn el i ja An ne li ja sa la pe rä in en m uu ka la in en . Perheen isotyttö Kirsti suhtautuu aluksi erityisen nihkeästi maaseudun antimiin nyrpistellen sinutteleville (!?) maalaispojille. TäyteläisesNYT VIETETÄÄN MARJATTA KURENNIEMEN JUHLAVUOTTA. Satu ja realismi yhtyvät persoonallisella tavalla. Tyttöjen apuna onnellisessa elämänmuutoksessa on salaperäinen rouva Ruusupuu, jolle muiden auttaminen on ”pieni harrastus”. Kurenniemen satumaailmassa ilahduttaa usein absurdi huumori, jossa kaikki on mahdollista. LASTEN OMA MAAILMA Kurenniemi ei jättänyt lasten vapauden ja leikin pohtimista vain Onneli ja Anneli -sarjaan, vaan kehitteli yllätyksiä myös saduissa ja runoissa. TAIPUU MONEKSI... Lapset voivat nauttia kuvan ja sanan erilaisista tulkinnoista, valita sen, mihin haluavat syventyä. Tekijä hoksaa, mihin pikku tilpehööriä voi käyttää: napista syntyy tarjoiluvati ja korkista kattila. Sanna Mander). Marjatta Kurenniemellä tuskin olisi mitään tuotteistamista vastaan, niin hauska on Maria Malmströmin Onnelin ja Annelin nukkekotikirja (WSOY), jossa on runsaasti nukkekotitarpeiden askarteluohjeita. UUSI LAPSIPOLVI TUNTEE ONNELIN JA ANNELIN NIIN ELOKUVISTA KUIN KIRJOISTA, MUTTA MYÖS MONET KIRJAILIJAN SADUT JA RUNOT MUISTETAAN. Kurenniemi oli ensimmäisten joukossa kirjoittamassa kiireisistä vanhemmista, joilla ei riitä aikaa lapsilleen. Tyttöset antavat kuitenkin rahat köyhille ja hautaavat talohaaveensa. Ismo Loivamaa, kuv. Edellinen valikoima, Pilvipaimen, ilmestyi vuonna 1976. LM 4/2018 s.52 52 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s52_KK.indd 52 22.3.2018 8.07. n > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os. Niin tietysti käy, että kesän jälkeen perhe asettuu pysyvästi rakkaaksi käyneeseen Kesälintuunsa. Sydämellisessä, rakkaudentäyteisessä maailmassa vanhempia ei kuitenkaan syyllistetä, vaan sarjan mittaan saavutetaan kaunis sopu. Kurenniemi pehmentääkin kirjaa miltei maagisella luontosuhteellaan. Mutta ei tyttöjenkään yltäkylläinen onni merkitse muiden unohtamista, vaan he auttavat vaikeuksissa olevia. Tiukan paikan tullen pikkupoika perustaa kodin vaikka lehmän vatsaan – ja muistaa laittaa kukat ikkunalaudalle! Myöhäisemmissä saduissa on mausteena jännittävää legendamaisuutta. Nuorisokuvauksesta kun on kyse, myös viihdekulttuuri näyttäytyy: lapset keräilevät filmitähti Romy Schneiderin kuvia, lukevat Pecos Bill -sarjakuvia ja Radiokuuntelija-lehden horoskooppeja. Kulttuurit ja aikakaudet yhdistyvät myös sarjan uusissa painoksissa: Karman lämpimät kuvat ja Saara Cantellin ohjaamien elokuvien kuvaliitteet on pakattu yksiin kansiin. Finlandiaja Rudolf Koivu -palkitun Manderin huumori ja iloisuus sopivat Kurenniemen aarteistoon. www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat Onneli ja Anneli -lastenkirjasarja (WSOY, kuv
Niistä tulee osa toisia elämiä. Lähetin hänelle ensin yhden metsäkuvan ja sitten lisää, koska hän kertoi saavansa niistä voimaa. Muisto alkuperäisestä omistajasta siirtyy eteenpäin niin kauan kuin muistamme kertoa hänestä. Lopullinen surusanoma Hannan kohdalla saapui maaliskuun alussa. Kirjahyllyn valikoima oli osin tuttu, osin yllättävä: en ollut huomannut, että sukulaiseni oli lukenut Mielensäpahoittajaa ja B. Tunsin oloni avuttomammaksi kuin milloinkaan. Niiden avulla tapasin sukulaiseni uudelleen. Nuoruusvuosien kirjeet ja muut kirjoitukset alleviivasivat, miten vähän ihmisluonto muuttuu 70–80 vuodessa: toivotukset, tokaisut ja muut henkilökohtaiset sanankäyttötavat olivat aivan tuttuja, vaikka olin tuntenut kirjoittajat – veljen ja sisaren – vasta heidän myöhemmällä iällään. Hän kertoi saaneensa kirjoistani voimia ja tukea sairautensa aikana. Touhukkaan tytön, haaveellisen nuoren, salaa surullisen aikuisen – ihmisen, jota kirjeiden, korttien ja lahjaesineiden perusteella oli pitänyt loistotyyppinä ainakin kymmenen kertaa suurempi joukko kuin olin aavistanut. kolumni LM 4/2018 s. Sain toisen surusanoman kesken sukulaisen asunnon tyhjentämisen: tiedon kuolemasta, joka tapahtuisi pian. Kuulin Hannasta pian uudelleen. Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Nyt minulla ei ollut mitään valtaa tapahtumien kulkuun. Niitä tutkiessa kokee jännitystä ja oivalluksia, surua ja iloa. Hänen ystävänsä olivat käynnistäneet muistometsäkampanjan, keräyksen metsän suojelemiseksi. ANNI KYTÖMÄKI POHTII, KUINKA MUISTOT KUOLLEISTA SIIRTYVÄT ETEENPÄIN. Keittiönpöytä muistutti moninaisista kahvihetkistä, olkipukit yhteisistä jouluvalmisteluista. En tiedä, onko maailmassa koskaan syntynyt kauniimpaa ajatusta. Kun metsä aikanaan onnistutaan hankkimaan ja suojellaan pysyvästi, muisto hänen elämästään ei jää ihmismielen varaan. Vaatteet, kengät ja laukut toivat mieleen entisaikojen juhlia ja kesäpäiviä mökillä. Vastaan tulee yksityiskohtia, jotka voivat olla kuohuttavia, hellyttäviä tai pelottavia – tai luoda vahvan tunteen siitä, että mitään pelättävää ei ole. Hän lähti metsäänsä, tai jonnekin sitä odottamaan. 53 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 53 LM4_s53_Kolumni_AK.indd 53 20.3.2018 14.54. Hautauduin yhä syvemmälle menneisyyteen. Ahkeran opiskelijan, jonka käsiala oli jo alaluokilla parempi kuin omani kuunaan. Hanna kirjoitti: ”Keräyksen kautta suojeltavassa metsässä poikani ja muut läheiset saavat paikan, jossa kulkea ja muistella minua. Rakas sukulaiseni kuoli syksyllä 89-vuotiaana. Metsä humisee hamaan ikuisuuteen. Virtasta, Christietä ja Coelhoa. Kohtasin myös ihmisen , joka oli jäänyt minulle vieraaksi. Rakkaan ihmisen asunnossa ja suojellussa ikimetsässä on pohjimmiltaan jotain samaa. Meistä jää jälkiä: esineitä ja muistoja. Pitkin talvea kävin hänen asunnossaan läpi elämän jälkiä. Hannan viimeisinä viikkoina vaihdoimme viestejä harvakseltaan. Murheen keskellä pilkahti silti myös iloa, sillä muistometsäkampanja pääsi esiin valtakunnanmediaa myöten. He voivat tuntea minut suhisevana tuulena kasvoillaan, nähdä naavana puiden oksilla ja kuulla lintujen lauluna”. Olin tullut tietoiseksi Hannan olemassaolosta romaanieni, itse keksimieni tarinoiden, kautta. Minulle välitettiin terveiset lukijalta, Hanna-nimiseltä nuorelta äidiltä, joka vastikään oli siirtynyt sairaanhoidosta saattohoitoon. Palaute vavahdutti minua . Sinnikkään tallettajan, joka oli koonnut leikekokoelmaan pienimmätkin tiedonannot, joita sanomalehdissä oli tuttavista julkaistu. Mielikuvitusmaailmassa kirjailija oppii luovimaan suurtenkin surujen keskellä, mutta todellisuuden viiltovoima säilyy ennallaan. Mitä meistä jää. Sukulaiseni asunto on nyt tyhjennetty ja myyty, muistoja kantavat esineet jaettu läheisten koteihin
Viikonloppuisin on usein kilpailuja. Hiihtotreenit eivät ole pelkästään hiihtämistä: kesäisin meillä on melontaa, rullahiihtoa ja juoksua. Hiihtoleirit on myös kivoja. Äiti on harrastuksessa mukana ja voitelee sukseni. Veera ei vielä tiedä, haluaako hän tosissaan kilpailla, mutta hiihtämistä hän aikoo jatkaa läpi elämän. Hän myös suunnistaa ja pelaa tennistä. Veeran idoli on Krista Pärmäkoski. Se on kivaa säällä kuin säällä. Oli jännää matkustaa ensimmäistä kertaa lentokoneessa ilman vanhempia. Hän harjoittelee kaksi kertaa viikossa ja käy salitreeneissä kerran viikossa. Veera Aunila Kilpailu ei ole minulle tärkeintä hiihtämisessä vaan hyvä mieli ja ystävät. Pidän ulkona olemisesta. Vaikeinta hiihtämisessä on tekniikka, helpoimpia ovat alamäet. Veera Aunila, 12, on harrastanut hiihtoa kaksi vuotta helsinkiläisessä Pakilan Vedossa. Tänä talvena käytiin Levillä viikon leirillä. > www.pakilanveto.fi/ KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva LM 4/2018 s.54-55 54 LAPSEN MAAILMA 4 | 2018 LM4_s54-55_MK_.indd 54 22.3.2018 8.12. Ennen hiihtoa Veera harrasti taitoluistelua, mutta se on jäänyt
LM 4/2018 s.56 LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON KUUKA USIJUL KAISU | 4 | 2018 Apua ajoissa Rokotus – järjen vai tunteen asia. Sisarusr oolit voivat katkero ittaa Ensiapu taitoja eskariss a Nuoret & velka LM 4/2018 s.1 LM4_s1_K ansi.indd 1 15.3.2018 10.52 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! TOUKOKUUN NUMERON TEEMA ON ERILAISET PERHEET. LM4_s55-56_Takakansi.indd 56 19.3.2018 15.23. Lapset juttusilla -palstalla pohditaan Äitienpäivän (13.5.) yhteyttä Maailman leivontapäivään (17.5.)