Lapsen Maailma 04/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MA AIL MA KORTENIEMEN PERINNETILAN KUMMILAPSET | LUONNOSSA OPPII PAREMMIN LAPSI KÄRSII PÄIVÄKODIN TUTUSTUMISRAJOITUKSISTA | EKOLOGISET VALINNAT OSANA PERHEARKEA | KAUPPIAS KITKEE KIUSAAMISTA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee LM4_s1-2_Kansi.indd 1 LM4_s1-2_Kansi.indd 1 7.5.2021 13.51 7.5.2021 13.51
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 5/2013. ! LM4_s1-2_Kansi.indd 2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 7.5.2021 13.51 7.5.2021 13.51
Kerää talteen koko sarja! M AI JA M U SS AA RI ›› LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 3 LM4_s3-4_Sislu.indd 3 LM4_s3-4_Sislu.indd 3 11.5.2021 12.22 11.5.2021 12.22. TOUKOKUU | 4 | 2021 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU & KIUSAAMINEN 6 Julia Korkman opettaa, miten lasta kuullaan rikostapauksissa oikein 56 Ville Kestilä julisti K-kauppansa kiusaamisvapaaksi alueeksi Näet tässä uhanalaisen pikkuapolloperhosen, jota suojelubiologit eivät onnistuneet juttumatkallamme löytämään. 32 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.60 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa toukokuussa 2013. s. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla
50 vee l Oulu l Tervakoski Kirjapalstalla maailmankartta laajentuu. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80. Mitä Sinä pidät uudesta sivustostamme. 28 Tutkittua tietoa: Luonnossa oppii paremmin 59 Ristikon ratkaisu 60 Palvelukortti 61 Ristikko 65 Atte Ahokkaan kolumni: Tärkeä luontomme 66 Kuukauden kirjat: Kansainvälisyyskasvatus kunniaan! l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Sivuilla kuuluu myös lapsen ja nuoren ääni. LAPSEN MAAILMAN VERKKOSIVUSTO UUDISTUI Oletko jo tutustunut lehtemme uuteen, raikkaaseen verkkosivustoon. 66 4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s3-4_Sislu.indd 4 LM4_s3-4_Sislu.indd 4 11.5.2021 12.22 11.5.2021 12.22. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Niiden visuaalinen ilme on uudistettu ja lukijakokemus on aiempaa inhimillisempi. Julkaisemme sivuillamme osan lehtemme artikkeleista, mutta myös sisältöä, jota et muualta löydä! Sivuilta löytyy tuttuun tapaan asiantuntevia artikkeleita perheen, kasvun, lastensuojelun ja terveyden teemojen ympäriltä. 80. vuosikerta. l Helsinki Espoo l Korppoo l Tammela l Riihikoski l l Jyväskylä l Lohja Heikkonen-Helsto-perheessä ollaan kasvissyöjiä. Blogimme ja podcastimme tarjoavat uusia ja kiinnostavia näkökulmia lapsiin, kasvamiseen, lastensuojeluun ja vanhemmuuteen. Tutustu ja anna palautetta! > www.lapsenmaailma.fi LM 10/2011 s. 2 / Lapsen Maailm a 10 / 2011 LM 10/2011 s. vuosikerta KANSI Sisarukset Selman (vas.) ja Saimin kuvasi kanteen Vilja Tamminen. KOULU & VARHAISKASVATUS 24 Korteniemen perinnetila on Karhuryhmän päiväkodin kummi 40 Osa oppilaista loisti etäopetuksessa 46 Korona saattoi tehdä päiväkodin aloittamisen vaikeaksi LUONTO & YMPÄRISTÖ 32 Anton Lehtinen ja Jessica Rapp työskentelevät kesällä suojelubiologeina 38 Näin saat lapsen innostumaan luonnosta! 50 Heikkonen-Helsto-perheen ekommat valinnat PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Mitä sharenting tarkoittaa. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Uudet verkkosivut ovat käyttäjälleen aiempaa selkeämmät ja teknisesti saavutettavammat. s. Lapsen Maailma 10 / 2011 / 3 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TERVEYS 12 ”Se, että minulla oli syöpä, ei vaikuta jokapäiväiseen elämääni”, sanoo Verna Remes, 12. s
Ennen seuraavaa kouluja päiväkotisyksyä on kuitenkin aika nauttia kesästä. Nyt on aika huolehtia siitä, että poikkeusajan jättämät jäljet ovat mahdollisimman lyhyet. Jos kunnat eivät vielä ole ottaneet vakiintuneeseen käyttöön lapsivaikutusten arviointia, on korkea aika tehdä se nyt. Toivotaan siltä mahdollisuuksia ulkoiluun, leikkiin ja yhdessäoloon! Sekin on hienoa, että niin moni lapsi ja nuori pääsee taas viettämään leirikesää! PS. pääkirjoitus Poikkeusaika tulee jättämään jäljet ihan jokaiseen meistä, hyvässä tai pahassa. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla vahvistetaan päättäjien ymmärrystä siitä, miten jokainen päätös vaikuttaa konkreettisesti lasten ja perheiden arkeen. Talouden tasapainoa ei saa missään nimessä hakea leikkauksilla, jotka kohdistuisivat lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Lasten ja nuorten näkemyksiä kannattaa kuulla, kun tehdään heitä koskevia ratkaisuja. Kuntavaalipäivä on sunnuntai 13.6., ja ennakkoon voi äänestää 26.5.–8.6. Sen mahdollistamiseksi löytyy monia hyväksi koettuja menetelmiä. Miten lasten yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä. Jotta lasten asiat eivät jäisi vaaleissa taka-alalle, jokaisen meistä tulee huolehtia siitä, että ääni menee lasten asioita esiin nostavalle ja niitä aktiivisesti edistävälle ehdokkaalle. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 5 LM4_s5_PK.indd 5 LM4_s5_PK.indd 5 12.5.2021 7.39 12.5.2021 7.39. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA palveluita. Tässä hetkessä tehtävät pienet säästöt voivat kasvaa vuosien saatossa isoiksi kulueriksi, mutta vuosien saatossa isoilta tuntuvat investoinnit voivat tuoda suuriakin säästöjä. Mikään yksittäinen keino ei tietenkään asiaa ratkaise, mutta hyvään alkuun päästäisiin huolehtimalla tasavertaisista harrastusmahdollisuuksista. Asuinpaikastaan riippumatta jokaisen perheen on voitava luottaa lähikoulujen ja -päiväkotien laadukkaisiin palveluihin sekä terveelliseen, turvalliseen ja sisäilmaltaan puhtaaseen oppimisympäristöön. Kannattaa kokeilla osallistavaa budjetointia siten, että lapset pääsevät vaikuttamaan omaa elinympäristöään koskeviin valintoihin. Lapsivaikutuksia kannattaa tarkastella pitkällä aikajanalla. Sote-uudistuksen jälkeenkin kuntiin jää lasten ja perheiden kannalta keskeisiä Jokaisen meistä tulee huolehtia siitä, että ääni kuntavaaleissa menee lasten asioita esiin nostavalle ja niitä aktiivisesti edistävälle ehdokkaalle. Tätä edistetään parhaillaan Harrastamisen Suomen mallilla, jonka tavoite on mahdollistaa jokaiselle peruskoululaiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Silloin lapsi voisi harrastaa myös silloin, kun vanhemmat eivät voi huolehtia hänen kuljettamisestaan harrastuksiin. Siksi on tärkeää kääntää katse kuntavaaleihin, jotka kolkuttavat ovella, poikkeuksellisesti keskellä kesää. On aika aktivoida kaikki keinot, joilla haitalliset päätökset voidaan välttää ja torjua näin koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset. Nämä ovat vain osa niistä tärkeistä lasten ja perheiden asioista, joita päättäjät saavat vaalien jälkeen pöydilleen. Onneksi lasten osallistumisen tärkeys ymmärretään jo monin paikoin
Varsinkaan oikeusprosessissa haastattelija ei saa johdatella eikä esitellä omia ennakkokäsityksiään. 6 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 6 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 6 14.5.2021 14.09 14.5.2021 14.09. lastensuojelu Kuullaan LASTA Julia Korkman kehottaa kuuntelemaan niin lapsia kuin aikuisia aidosti
Kuullaan LASTA Jos lapsi joutuu oikeuden kuultavaksi, häntä varmaankin kuulustellaan pätevästi, sillä kuulustelija on todennäköisesti saanut oppinsa oikeuspsykologi Julia Korkmanilta. HANNU KASKINEN | KUVAT JANI LAUKKANEN LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 7 ›› LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 7 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 7 12.5.2021 7.41 12.5.2021 7.41
8 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 8 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 8 12.5.2021 7.41 12.5.2021 7.41. Valtava parannus on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Parhaillaan Korkman tutkii turvapaikanhakijoiden kuulemista, lasten kuulemista oikeusprosesseissa sekä raiskausten uhrien rikosilmoituksia ja niiden tekemättä jättämisiä. Se on tarkoitettu esimerkiksi poliiseille, tuomareille, psykologeille ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Käytäntöä ja tiedettä Kun Julia Korkman valmistui psykologian tohtoriksi vuonna 2006, hän päätti yhdistää psykologin ja psykologian tutkijan työt. Korona tyhjensi keikkakalenterin, mutta Korkman toivoo jazzja laulelmakeikkailun jatkuvan. Vaikeuksia ehkäistäisiin tukemalla lapsiperheitä ajoissa. Lapsi on vanhempiensa armoilla. Kodinperintönä laulaminen Julia Korkmanin oma lapsuus oli turvallinen, kaukana rankkuudesta. Korkman sanoo tutkimusten todistavan, että entisen puolison mustamaalaaminen lasten kuullen on lasten psyykkiselle hyvinvoinnille jopa vakavampi isku kuin yksittäinen lyönti. Hän myös kouluttaa viranomaisia ja oikeustulkkeja kuulustelemaan lapsia. Opiskellessaan psykologiaa Åbo Akademissa Korkman opiskeli myös klassista laulua ja harkitsi ammattilaulajan uraa. Esimerkiksi päiväkodin työntekijän pitää ilmoittaa väkivaltaepäilystä lastensuojelun lisäksi myös poliisille, ellei kyseessä ole lievä vaan perusmuotoiIkäisistäni joka kolmas on saanut piiskaa. Medioissa on kerrottu paljon Vilja Eerikan ja Koskelan tragedioista. Pienet päiväkotija alakouluryhmät ovat tärkeitä etenkin niille lapsille, joilla on heikot kotiolot. Kotoa tuli virikkeitä myös toiseen ammattivaihtoehtoon, sillä perheessä kuunneltiin musiikkia ja musisoitiin runsaasti yhdessä. Viime vuodet hän on ollut tutkimusvapaalla psykologin työstä HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä. Hänestä lievien rikkomusten oikeuskäsittely ei usein tuo lapsille eikä heidän perheilleen juuri mitään hyvää. Viime aikoina Korkman on laulanut ranskalaista jazzia Laura Airolan ja Aki Haurun kanssa. heinäkuuta Taalintehtaalla Kemiönsaaressa. Korkman tähdentää, että lapset ansaitsevat turvalliset kotiolot. Lapsen kehitystä vahingoittaa etenkin se, jos on toimittava ristiriitaisesti, riitelevien vanhempien mieliksi. Äiti menehtyi syöpään vuonna 2012. Siihen syyttäjä tai poliisi ottaa yhteyttä, kun epäilee, että lapsi on joutunut rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Perheiden tukeminen ei tule edes kovin kalliiksi. Vangeista valtaosa on elänyt väkivaltauhan alla. Enää pari prosenttia lapsista ilmoittaa saaneensa piiskaa kotona. Niitä ei kuitenkaan ole kaikilla, ja oikeussaleissa nähdään seurauksia turvattomasta lapsuudesta. – Suomessa on maailman matalin ilmoittamiskynnys lapsiin suuntautuneessa väkivallassa. J ulia Korkman on erikoistunut todistajanpsykologiaan ja erityisesti lasten kertomusten luotettavuuden arvioimiseen epäillyissä rikostapauksissa. Isä Sixten Korkman on tunnettu taloustieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Myös Korkman ahdistuu. Nämä ovat Korkmanin mukaan hirveitä tilanteita lapselle. Tarkoitus on esiintyä esimerkiksi Baltic Jazzissa 9.– 11. Huoltoriidassa hämmentynyt lapsi pohtii, että isä suuttuu, jos sanon näin, ja äiti suuttuu, jos sanon toisin. Toisaalta hän tietää, että avioeroista vain pienenpieni osa äityy vuosia kestäviksi huoltoriidoiksi. Korkmania innostaa työssään Åbo Akademissa etenkin oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus. Korkman kertoo laulaneensa aina. – Pahimmat tapaukset jäävät ihmisten mieliin paremmin kuin tylsät tilastot siitä, kuinka väkivalta, nuorisorikollisuus ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet jo vuosikymmeniä. Silti ne ovat poikkeuksia, sillä lasten ja nuorten kokema ja heidän tekemänsä väkivalta on Suomessa vähentynyt. Hän levytti ja konsertoi muun muassa kirjailija, poliitikko, jazzpianisti Claes Anderssonin kanssa. Äiti Marit Korkman toimi Lastenlinnan sairaalassa neuropsykologina, mikä sai tyttären kiinnostumaan alasta. – Ikäisistäni joka kolmas on saanut piiskaa ja kahta kolmesta on tukistettu. Suomessa lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin vuonna 1984, mikä osaltaan selittänee lasten ja nuorten kohentunutta hyvinvointia. Päiväkotien ja koulujen luotettavat aikuiset tekevät tärkeää, ehkäisevää lastensuojelutyötä. Harjoittelupaikka Genevessä YK:n lapsen oikeuksien komitean sihteeristössä varmisti, että hän haluaa toimia psykologina lasten hyväksi. Musiikki jäi intohimoiseksi harrastukseksi. – Väkivallan ehkäisy on helpompaa kuin oppia pois väkivallan käyttämisestä. Liian herkästi oikeuteen Julia Korkman arvioi, että apua tarvitsevien perheiden ongelmista tehdään liian helposti rikosilmoituksia
LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 9 ›› LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 9 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 9 12.5.2021 7.41 12.5.2021 7.41. Niinpä hän tekee jazzja laulelmakeikkoja. Nuorena hän opiskeli klassista laulua, mutta aika ei enää riitä treenaamiseen. Korona-aikana Korkman on opiskellut soittamaan alttosaksofonia
Lapsi, joka osaa pienenä valehdella, pärjää yleensä myöhemmin sosiaalisesti. Tämä on väärin. Tulee kysyä avoimia kysymyksiä, joiden vastauksista haastattelija tekee jatkokysymyksiä. JULIA KORKMAN ASUU Helsingissä kolmen lapsensa kanssa. Etenkin pienet lapset ovat helposti johdateltavissa. Ei saa johdatella Julia Korkmanista niin lapsia kuin aikuisia pitää oikeusprosessissa haastatella johdattelematta. Aina pitää selvittää, mitä lapsi tarkoittaa, kun hän puhuu vaikkapa lyömisestä. – Jos vanhempi hakee vaikkapa psykologilta apua uupumukseensa ja sanoo lyöneensä lastaan, psykologin on tehtävä vanhemmasta rikosilmoitus, vaikka pitäisi sitä huonona ratkaisuna. – Lasten kanssa työtä tekevät kertovat lasten sanoneen jonkun lyöneen tai nussineen. Vaikka pikkulapsi kykenee jo muistamaan, on sattumanvaraista, mitä hän pystyy palauttamaan sanallisesti mieleensä. Usein lapsi myöntää, ettei voinut sanoa, kun vanhempi oli kieltänyt. He haluavat toimia sen mukaan, mitä arvelevat aikuisen haluavan. – Jos lapsi sanoo, että isä löi mua, spontaanisti moni kysyisi, että löikö se päähän vai mihin. Tuntemani poliisit ovatkin tyytyväisiä, kun he tietävät voivansa pyytää psykologeilta virka-apua. Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä iso osa liittyy digitaaliseen maailmaan. Siksi lasten ja nuorten oikeudessa kuulemisten haastattelurunkoon kehitetään versio myös nettitapahtumista. Lapsen sanat voivat yllättää Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa poliisi kuulustelee kaikenikäisiä lapsia. Onneksi on myös hyviä yhteistyömalleja. Korkmanista lakia tulkitaan liian usein siten, että ihan kaikesta on tehtävä rikosilmoitus. Valehtelu sinällään on Korkmanin mukaan sosiaalisesti tärkeä taito. TUTKIMUSVAPAALLA HUS:n oikeuspsykologian yksiköstä, jossa työskennellyt vuodesta 2006. Pienetkin lapset osaavat valehdella, mutta he jäävät helposti kiinni. Hänen mukaansa tutkijoita puhututtaa, voiko lapsia kuulla todistaLasta ei kuormita haastattelu raskaistakaan rikoksista. – Runko auttaa suunnittelemaan haastattelua esitietojen perusteella. Jo alussa on tärkeää miettiä, mitä kaikkia selityksiä voi olla epäilyn takana, jotta ei vahingossa ohjata kertomusta liikaa. 10 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 10 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 10 12.5.2021 7.41 12.5.2021 7.41. Siinä viisastuu, kun kysyy lapselta, mitä hän tarkoittaa sillä sanalla. – Meillä on erinomaisesti koulutetut poliisit, mutta autistisen viisivuotiaan lapsen haastattelu on vaikeaa siihen erikoistuneelle psykologillekin. Korkman toimii monissa kansainvälisissä tutkijaja asiantuntijajärjestöissä. Jos viestit kulkevat, lastensuojelu voi kuulla perhettä varhain – ilman oikeusprosessia. Korkman sanoo, että esimerkiksi lyödäja pussata-sanojen sekä alastomuuteen liittyvien sanojen merkitys vaihtelee suuresti lapsilla ja erityisesti eri kulttuureissa. Hän myös kouluttaa oikeustulkkeja, jotka avustavat lapsirikostutkinnassa. On vain kehotettava kertomaan siitä lyömisestä mahdollisimman paljon. Kuka. Suomessa psykologit haastattelevat lapsia oikeuspsykiatrian yksiköissä ja poliisit kuulevat vanhempia lapsia, ja haastattelut videoidaan aina. Lapsi voi väittää naama suklaassa, ettei syönyt suklaata, vaan koira söi sen. VÄITTELI vuonna 2006 lasten kuulemisesta, kun lapsen epäillään joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Suomessa käytetään lasten kuulemisissa aina haastattelurunkoa, joka tutkitusti auttaa haastattelijaa miettimään vaihtoehtoja. – Alle nelivuotiaan tapahtumakuvauksista yleensä korkeintaan tilanteessa mukana ollut äiti tai isä saa oikean käsityksen. – On tärkeää, että osaa muokata puhettaan ympäristön toiveiden tai tarpeiden mukaisesti. – Aluksi lapsi sanoo äidin lyöneen, mutta korjaa seuraavalla kerralla, että ei äiti lyönytkään – minulle tuli vain kasvukipuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Barnahus-hankkeessa pyritään selkiyttämään juuri tätä yhteistyötä. TOIMII oikeuspsykologian kouluttajana, asiantuntijana ja tutkijana sekä Åbo Akademin oikeuspsykologian tutkimusryhmän toisena johtavana tutkijana sekä monien tutkijaja asiantuntijajärjestöjen johdossa. Korkman on nähnyt monia haastatteluja, joissa lapsi pyrkii tuottamaan kertomusta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Julia Korkman on toiminut asiantuntijana monissa merkittävissä oikeustapauksissa Suomessa ja Ruotsissa. nen pahoinpitelyepäily. Haastattelijan on tiedostettava omat ennakkokäsityksensä, jotta osaa välttää niiden esittelyn. ON oikeuspsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. Pientä valehtelua kutsutaan usein kohteliaisuudeksi, Korkman naurahtaa. Tämä voi ilmetä lapsen kertomuksista joskus selvästi. On kuunneltava aidosti. Joissakin kunnissa lastensuojelu, terveydenhuolto ja poliisi kokoontuvat selvittelemään, jos jostakin lapsesta kuulee kerrottavan epämääräistä huolta. Tuskin kukaan päiväkodin työntekijä silti tietää, mitä tarkoittaa rikoslaissa mainittu perusmuotoinen pahoinpitely. Korkman suree, että perheiden mahdollisuus saada apua riippuu asuinkunnasta, sillä käytännöt vaihtelevat
Korkman itse ei muista, minkämerkkisessä autossa hän on istunut, mutta kuulemansa musiikin hän muistaa varmasti. Korkman kuitenkin sanoo kuulleensa tällaisessa tapauksessa, että lasta harmitti vain se, että isä ei pyytänyt anteeksi. Vaikeuksia ehkäistäisiin tukemalla lapsiperheitä ajoissa. Lapsi voi muistaa auton takaikkunasta vaikkapa Mikki Hiiri -tarran, jota aikuinen tuskin muistaisi. Muistaminen on paljolti ikään ja kiinnostukseen sidottua. Jos lapsi kertoo isänsä lyöneen häntä, aikuinen päättelee lapsen kovasti vahingoittuneen siitä. Tällaiset menevät minulta ja kai muiltakin keski-ikäisiltä täysin ohi. – Ei pidä arvata, miltä lapsesta on tuntunut tai sitä, mikä lapsen mielestä on ollut pahinta. Pitää kysyä lapselta itseltään, sillä hän tietää oman kokemuksensa parhaiten. – Helsinkiläiset poliisit sanovat, että Kallion hipsterit muistavat tarkasti ihmisten vaatemerkit. Sillä tarralla voi olla iso merkitys rikostutkinnassa. Lasta ei kuormita hyvin tehty haastattelu – siitä voi olla ennemmin hyötyä kuin haittaa. Lapset voivat painaa mieleensä eri havaintoja kuin aikuiset. – Näissäkin tilanteissa lasta voi kuulla, kunhan otetaan huomioon lapsen kehitys. jina, kun tutkitaan esimerkiksi rikoksia ihmisyyttä vastaan. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 11 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 11 LM4_s6-11_Juulia Korkman.indd 11 14.5.2021 14.10 14.5.2021 14.10. Oikeudenmukaisuusasiat ovat pienille lapsille hyvin tärkeitä, ehkä jopa tärkeämpiä kuin aikuisille. n Korkmanista apua tarvitsevien perheiden ongelmia ratkotaan liian usein oikeudessa. On siis oltava reiluja. Muistamista tutkinut Korkman tietää, että kaikki ihmiset muistavat vaihtelevasti vaikkapa muiden ihmisten tuntomerkkejä
terveys Joskus vapaa-ajallakin Verna perheineen käy koulun pihalla keinumassa ja kiipeilemässä. 12 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 12 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 12 12.5.2021 7.43 12.5.2021 7.43. Vauhtia antamassa Pekka-isä
Kaikkiaan 11 leikkausta ja 12 vuotta myöhemmin Verna ja hänen isänsä kertovat, mitä perheelle nyt kuuluu. ”Olen kai ihan normaali, vaikka en näytä siltä” Verna Remeksellä todettiin fibrosarkoomasyöpä, ja hänet leikattiin ensimmäisen kerran jo viiden päivän ikäisenä. PEKKA REMES | KUVAT PASI LEINO LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 13 ›› LM4_s12-16_VernaRemes.indd 13 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 13 12.5.2021 7.43 12.5.2021 7.43
14 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 14 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 14 14.5.2021 14.11 14.5.2021 14.11. Nyt riittää, kun sanoo: se oli kuin usean vuoden tiukka koronaeristys. Syövän sytostaattihoitojen takia Vernan vastustus kyky oli alentunut niin, että tavallinen flunssakin oli si ollut vaarallinen. Verna aloitti kitaran soiton syksyllä 2020. Käsidesipullot ja käsienpesut muodostuivat per heemme rutiineiksi, samoin kuin turvavälit muihin ihmisiin. Kun meiltä vuosikymmen sitten kysyttiin, millais ta on elää lapsisyöpäperheenä, oli vaikea löytää hyviä ja kuvaavia esimerkkejä. Suurimmalle osalle suomalaisis ta rajoitukset olivat uusi tilanne, mutta perheellem me se oli paluuta vuosiin 2008–2013, jolloin elimme eristyksissä Vernatyttäremme syöpähoitojen takia. Esikoinen kävi esikoulussa, mutta jäi aina kotiin, jos esikoulussa oli flunssaa tai vatsatautia. Opimme elämään eristyksissä. V yötä kupeesi, valmistaudu tulevaan, sillä tämä on sinulle jo tuttua. Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun Suomen hallitus kertoi korona rajoituksista maaliskuussa 2020. Vernasta on kerrottu Lapsen maailma lehden nume roissa 8/2010 ja 8/2012. Sitä ennen hän soitti ukulelea. Toi nen meistä aikuisista toimi omaishoitajana, toinen kävi töissä
Ennen kun soitin kitaraa, soitin ukulelea. Hoitojen jälkivaikutukset ovat tuttuja meidänkin perheessämme. n ”Älä tuijota minua!” ”Se, että minulla oli syöpä, ei oikeastaan vaikuta minun jokapäiväiseen elämääni. Mi nulla on koulussa erityislupa siirtyä pienempään, ääni eristettyyn tilaan esimerkiksi kuvaamataidon ja mati kan tunneilla. Mitä lapsisyöpäpotilaan rankka hoito tarkoittaa käytännössä. Pe laan myös Team Fortress 2 peliä isoveljeni Villen kans sa.” VERNA REMES Verna on hoitojen jälkeisessä vaiheessa. Esimerkiksi, jos joku luokassa tiputtelee kynäänsä, tuntuu että tulisin hulluksi. Minua häiritsevät myös syömisen äänet. Varjoainetta varten joudutaan laittamaan kanyyli, mut ta verisuoneni ovat tukossa, koska minuun on tökätty niin monta piikkiä, etten edes pysty laskemaan. Sitä, että sairauden ja hoidon vaiku tukset jatkuvat vielä vuosia hoitojen päättymisen jäl keen. Kun kirjoitan tätä keväällä 2021, käyn kuudetta luokkaa . Lapset voivat olla aistiyliherkkiä niin, että heidän haju ja makuaistinsa on herkistynyt. Silloin minä tui jotan yhtä syyttävästi takaisin! Magneettikuvaukset ovat ärsyttäviä ja väsyttäviä. Jos lapsi ei pysty syö mään kouluruokaa, kyse ei ole nirsoilusta, vaan siitä, että ruoan suutuntuma tai sen maku ei sovi lapselle. Koulu on ihan ookoota, mutta siellä on liikaa ihmisiä. Välillä minua saatetaan tosin tuijottaa, koska en näytä ”normaalilta”. Infektioherkkyysjakson jälkeen perheet siirtyvät kohti normaalia elämää, lapset palaavat kouluun ja vanhemmat omaishoitojaksolta työelämään. Kun lapset ovat kouluiässä, on kou lun antama – tai an tamatta jättämä – tuki ratkaisevaa. Lapsilla saattoi olla väsymystä, kipu ja, masentuneisuutta, kouluvaikeuksia, hampaisiin tai pituuskasvuun liittyviä ongelmia tai heitä ehkä kiu sattiin. Millaisena tulevaisuutensa näkee lapsi, jonka vahvin tuntemus on tunne erilaisuudesta ja syvin lapsuus muisto sairaalan hoitohuoneesta, sytostaateista ja pa hoinvoinnista. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 15 ›› LM4_s12-16_VernaRemes.indd 15 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 15 12.5.2021 7.43 12.5.2021 7.43. Julius Strangepork. Infektioherkkyysajan jälkeen lapsi voi osallistua ta vallisiin kerhoihin, harrastuksiin ja seuratoimintaan. Joskus luen ihan kirjoja, välillä taas nettisarjakuvia Webtoonsovelluksesta. Lempikir joihini kuuluvat Just Peachy, Mourukatit, Ahistunu Pupu, Nannasarjakuvat sekä Kepler 62 sarja. Meillä kotona on Possuksi kutsuttu cor nish rex rotuinen kissa, jonka oikea nimi on Dr. Tykkään myös lukea. Toiveena tavallinen arkipäivä Usein meiltä kysytään, joko tyttärenne on parantu nut. Itse koneessa makaaminen on myös ärsyttävää, kos ka siinä pitää olla pitkään liikkumatta ja hiljaa samaan aikaan, kun se kone pitää kovaa ääntä. Koulun pitäisi valmistaa lapsia kohti tulevaisuutta. En käytä peruukkia, koska en häpeä sitä, että minul la ei ole päälaella hiuksia. Soitan harrastuksenani kitaraa ja olen soittanut sitä kohta vuoden. En muista hirveästi kipua, mutta muistan sitä jonkin verran. Lempipeleihini kuuluvat Portal ja Portal 2. Olen pelannut molemmat useamman kerran läpi. Lapsen kuulokin voi olla herkistynyt niin, että luo kan hälinä häiritsee. Se yllätti, että samanlaisia ongelmia on niin monella lapsella ja niin mo nessa perheessä. Siinäs vaan ma kaan – ja oho! Jalka vahingossa nousi ylös, joten kuva joudutaan ottamaan uudestaan! Jee! En muista syöpähoitojen ajalta sairaalasta paljoa, mutta muistan sieltä ison nukkekodin, sen kun katsoin dvdeitä ja lautapelien pelaamisen. Asia ei ollut aikai semmin tullut näin laajasti esille. Verna käy tällä hetkellä mag neettikuvakontrollissa kerran vuodessa. Vastaamme, että hän on hoitojen jälkeisessä vai heessa. Vietän aika ison osan vapaa-ajastani läppärilläni pelaamalla. Kivut jaloissa eivät tee liikuntatunneista mukavia. Varjo aine tuntuu kylmältä ja sen maku tulee aina mystisesti suuhun, vaikka sitä laitetaan käteen. Tavallisesti media kuvaa syöpähoitoja sanalla rank ka, jonka synonyymejä ovat vaativa, kova ja ankara. Koulun tärkeä tuki Kevättalvella 2021 syöpälapsiperheiden keskusteluis sa nousi esiin, että monella lapsella on hoitojen jäl keisiä vaivoja. Monet äänet ovat erittäin häiritseviä. VarsinaisSuomessa syöpälapsiperheet osallistu vat aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lap sisyöpäpotilasperheiden kerhon Sykerön toimintaan, mutta hoitojen jälkeen kerhossa käydään harvemmin. Pidän paljon eläimistä, erityisesti kissoista, koiris ta ja lehmistä. Olen siis 12vuotias. Tykkään välillä kuvata ja editoida videoita sekä tehdä jonkin sorttista animaatiota. Kun varsinaiset hoidot päättyvät, jatkuvat kontrol likäynnit sairaalassa
Vernan luokanopettaja pysyi samana, vaik ka koulu vaihtuikin. Mikko Dufva, tulevaisuusasiantuntija, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Ira Leppänen, People Advisor, Silja Kosola, nuorisolääketieteen dosentti, Annika Saarikko, tiedeja kulttuuriministeri ja Tuuli Kotisaari, johtava sosiaalityöntekijä. Lapsena saadut syöpähoidot vaikuttavat terveyteen vielä vuosia myöhemmin. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.-6.10.2021 Jyväskylän Paviljongilla ja webinaarina Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. Fyysisten toimintojen haittoja on huomatta vasti enemmän, samoin yleiseen aktiivisuuteen liittyviä haittoja. Step on osa Tyksin erityisvastuualueen Syöpäkeskuksen toimintaa. Hoitoina Vernan takaraivon luuosa poistettiin ja kor vattiin biolasisiirrännäisellä. Syksyllä 2011 huomattiin, että syöpä oli levinnyt ihoon ja ihonalaiseen kudokseen. Yhtenäiskouluun sijoitettiin kolmen ala koulun oppilaat, ja luokat muodostettiin uudestaan. Vernalle on tehty 11 leikkausta Vernalla todettiin synnynnäinen fibrosarkoomasyöpä lo kakuussa 2008. Myöhäisseurantapoliklinikan toiminnan piiriin kuu luu, jos on sairastanut syövän lapsena tai nuorena tai jos on saanut hoidoksi kantasolusiirron syövän tai muun va kavan sairauden vuoksi. Vernalle aloi tettiin sytostaattihoidot. Syöpä uusi vielä kerran kesällä 2011. Koko syöpäkasvainta ei saatu poistettua. En simmäisen kerran hänet leikattiin viiden päivän ikäisenä. Verna sai sytostaattihoitoa kevättalveen 2012 saakka. Stepissä henkilökunta auttaa nuorta ai kuista saamaan asianmukaista myöhäisvaikutusten seu rantaa ja hoitoa, psykososiaalista tukea sekä tietoa ter veyden edistämiseen liittyvistä asioista. Syöpähoitojen myöhäisvaikutuksia seurataan Nykyään lähes 80 prosenttia lapsena ja nuorena syöpään sairastuneista paranee syövästään. Lisäksi koulun henkilökunnalle kerrottiin asiasta. Kuitenkin vain kol mannes heistä selviää ilman mitään fyysisiä tai psyko fyysisiä myöhäisvaikutuksia, joita voi ilmetä vasta vuo sien tai vuosikymmenten kuluttua syöpädiagnoosista. Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteesta www.lastensuojelupaivat.fi Alaseminaareissa ajankohtaisia teemoja mm. Kyseessä on myöhäisseuranta lapse na ja nuorena syövän sairastaneille nuorille aikuisille. Vernaa ei ole kiusattu muista poikkeavan ulkonäkön sä tähden. Myös ikääntymisen myötä ilmaantuvat sairaudet näyttävät tulevan nuorena syövän sairastaneille var hemmin kuin ikätovereille. Päälavan aiheina mm. Seuraavassa leikkauksessa siirrettiin ja poistettiin ihoa, ja päälaen iho korvattiin reidestä otetulla siirteel lä. Tyksin erityisvastuualueen myöhäis seurantaprojekti aloitettiin syksyllä 2014. Kodin ja koulun toimiva yhteistyö onkin ensiarvoisen tärkeää lapsisyöpäpotilaan koulupo lulla. Sen kohtee na olivat lasten ja nuortenklinikalla hoidetut erityisvas tuualueen syöpäpotilaat. keskustelua lastensuojelun visiosta, tunteet muutoksessa, laadukas johtaminen ja keskustelua erityisen huonosti voivista nuorista. Myöhäisvaikutuksiin on alettu kiinnittää huomio ta viime vuosina. Kasvain oli niskassa luupinnan päällä. Syövän seurauksena Vernalle on tehty yhteensä 11 leikkausta. Toiminnan piiriin kuuluu myös, jos on jo päättänyt syöpään liittyvän seurannan lasten ja nuorten klinikalla. Syöpäsolu ja oli jäänyt kallon luuhun. Tuolloin eristyksessä elettiin pääsään töisesti vielä vuosi sytostaattihoitojen päättymisestä. Esikoulun hän kävi normaalisti, ja alakoulua aluksi pie nessä kyläkoulussa. Toinen leikkaus oli seuraavan vuoden toukokuussa. lapsen kohtaama väkivalta, vaikuttava johtaminen, lastensuojelun laatu ja valvonta, sateenkaarinuoret lastensuojelussa, lasten ja nuorten verkkoauttaminen sekä traumaan liittyvät mielenterveysongelmat sijaishuollossa. Sa malla se oli muuntunut pahanlaatuisen hermotuppituu morin suuntaan. Syöpä uusiutui keväällä 2011. Hoitoina leikkaus ja sy tostaatit. Verna meni perhepäivähoitoon keväällä 2013, mutta yhteisiin jumppa ja lauluhetkiin muiden perhepäivähoi toryhmien kanssa hän sai osallistua vasta syksyllä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) toimii Step, joka tulee sanoista selviytyjien terveys ja elämän laatu paremmaksi. T erv et ulo a ! 16 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 16 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 16 12.5.2021 7.43 12.5.2021 7.43. Sytostaattihoitojen jälkeen infektioherk kyysaika jatkui. Syövän sairastaneilla on havaittu terveysongelmia se kä mielenterveysongelmia enemmän kuin heidän sisa ruksillaan. Uuden edessä Pääsaliesityksiä, alaseminaareja, näyttelyalue ja kokemuskirjasto. Puhumassa mm. Kyläkoulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin noin 400 oppilaan uuteen yhtenäiskouluun syksyllä 2019. PEKKA REMES Vernan elämää seurattiin Lapsen Maailma -lehdessä kymmenkunta vuotta sitten. Uu dessa luokassa Verna kertoi syövästä muille oppilaille
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.-6.10.2021 Jyväskylän Paviljongilla ja webinaarina Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. Uuden edessä Pääsaliesityksiä, alaseminaareja, näyttelyalue ja kokemuskirjasto. Puhumassa mm. Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteesta www.lastensuojelupaivat.fi Alaseminaareissa ajankohtaisia teemoja mm. Mikko Dufva, tulevaisuusasiantuntija, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Ira Leppänen, People Advisor, Silja Kosola, nuorisolääketieteen dosentti, Annika Saarikko, tiedeja kulttuuriministeri ja Tuuli Kotisaari, johtava sosiaalityöntekijä. keskustelua lastensuojelun visiosta, tunteet muutoksessa, laadukas johtaminen ja keskustelua erityisen huonosti voivista nuorista. T erv et ulo a ! LM4_s12-16_VernaRemes.indd 17 LM4_s12-16_VernaRemes.indd 17 12.5.2021 7.43 12.5.2021 7.43. Päälavan aiheina mm. lapsen kohtaama väkivalta, vaikuttava johtaminen, lastensuojelun laatu ja valvonta, sateenkaarinuoret lastensuojelussa, lasten ja nuorten verkkoauttaminen sekä traumaan liittyvät mielenterveysongelmat sijaishuollossa
Tuttava kyseli, enkö voisi jakaa someen valokuvia lapsenlapsestamme. Tämä metsästää talvisin meren jäällä koiravaljakon kanssa, mutta merijää ohenee vuosi vuodelta ja metsästysmatkat tulevat yhä vaarallisemmiksi. Mutta miksi emme. Tätä selvittää toimittaja, 5-vuotiaan lapsen äiti Niina Mäkeläinen Yle Areenasta löytyvässä 8-osaisessa Äiti, kuolevatko jääkarhut. -podcastissa. TI IN A IT KO N EN 18 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s18-23_Tulva.indd 18 LM4_s18-23_Tulva.indd 18 12.5.2021 10.03 12.5.2021 10.03. Kuinka puhua ilmastonmuutoksesta ja ekokatastrofista lapsen kanssa. Verken 4-osaisessa Tapaus ilmastonmuutos -podcastissa tutkitaan teknologian vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon sekä ihmisiin ja etsitään vastausta kysymykseen, miten nuorisotyöntekijät voisivat kertoa näistä asioista nuorille. Hans haluaisi isona tulla metsästäjäksi, kuten isänsä Ilannguaq. Törmäsin äskettäin mielenkiintoiseen uuteen jenkkitermiin sharenting, joka tulee sanoista sharing ja parenting. Minusta kaikkein tärkein perustelu on lapsen yksityisyys ja kasvurauha, jota pitää kunnioittaa. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Kun kierrän luennoimassa lapsivaikutusten arvioinnista, on monessa kunnassa usein paikalla koko kunnanvaltuusto.” MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON JOHTAVA ASIANTUNTIJA ESA IIVONEN TALENTIA-LEHDESSÄ. > www.verke.org/blogit/ sharenting-ilmion-vuoksi-lapsetja-nuoret-ovat-somessa-monestijo-ennen-omaa-harkintaansa/ ULLA OJALA PODCASTI MIKSI LUNTA EI TULE. Lapsi ehtii halutessaan someen sitten, kun ymmärtää täysin digiviidakon lait. Yksi esillä olevista taiteilija Tiina Itkosen kuvista esittää grönlantilaista 4-vuotiasta Hansia, joka asuu perheensä kanssa Siorapalukissa, maailman pohjoisimmassa alkuperäisväestön asuttamassa kylässä. Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkijana työskentelevän Saara-Maija Kallion mukaan sharenting-ilmiö on paradoksaalinen sikäli, että vanhemmat, joiden kuuluisi suojella lapsia verkon vaaroilta, jakavat somessa heidän tietojaan ja henkilötietojaan – myös tunnistettavat valokuvat kuuluvat henkilötietojen piiriin. Kieltäydyin ja perustelin napakasti: olemme sopineet lapsen perheen kanssa, ettemme jaa hänen kuviaan somessa. Termi tarkoittaa vanhempien tapaa jakaa lapsistaan valokuvia, videoita ja tietoa somessa. KYLILLÄ KUULTUA I JÄTTÄISITKÖ LAPSESI MUITTA MUTKITTA VIIDAKKOON. Osa sharenting-ilmiön uhista on jo tiedossa: lasten kuvia on koodattu ja linkitetty pedofiilisivustoille ja identiteettivarkauksia tapahtuu yhä enemmän. Arktikumin tiedekeskuksessa Rovaniemellä on nähtävillä 30.1.2022 asti Piniartoq – Metsästäjä -valokuvanäyttely, joka kertoo inuiittien perinteisestä metsästyskulttuurista ja ilmastonmuutoksesta
60-sivuinen lehti on suunnattu tutkijoille, asiantuntijoille ja päättäjille. UUSI LEHTII TIETOPAKETTI AMMATTILAISILLE Ensimmäinen numero Itlan julkaisemasta Kasvun tuki -verkkolehdestä on ilmestynyt. Pohjoismaista on mukana kaksi ruotsalaista nuorta: Alva ja Ristin. LUKULAHJA LAPSELLE -KIRJAKASSEJA ON NEUVOLOISTA SAATAVILLA 9 KIELELLÄ. Turun yliopistossa kehitetty Voimaperheet – Huolet hallintaan -menetelmä, maahanmuuttajataustaiset lapset terveydenhuollossa, nuorisolähtöiseen ajatteluun ja palvelumuotoiluun perustuva digitaalinen Zekki-palvelu ja lasten traumaperäisten oireiden ehkäisy ja hoito silloin, kun lapseen on kohdistunut lähisuhdeväkivaltaa. KUNTAVAALIT UURNILLE VARUSKUNNISSA. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä, n. YMPÄRISTÖI VINKKEJÄ LAPSIPERHEILLE Lahtelaisille tutuin runsain yksityiskohdin kuvitettu Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirja (Merkityskirjat) kertoo, kuinka Lahdessa kunnostettiin pahasti saastunut Vesijärvi. Lapsille suunnattu Helgan ja Hugon ilmastoilahdus -podcast alkaa syyskuussa 2021. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on kerännyt lasten kokemuksia korona-ajasta. Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten koronakokemuksia -teos kertoo poikkeuksellisesta ajasta mm. Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää lakimuutosta tarpeellisena jo nuorten äänestysaktiivisuudenkin kannalta: vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan. ILMASTOI NUORET NEUVONANTAJINA Child Rights International Network (CRIN) on ottanut työhönsä mukaan 14 nuorta ilmastoneuvonantajaa. Avausnumerossa tutkija, ammattilainen ja päättäjä keskustelevat Kiva koulu -ohjelmasta. Lehti pyrkii lisäämään myös tiedon kulkua ja keskustelua eri tutkimusalojen ja toimijoiden välillä. He ovat 9–14-vuotiaita eri puolilta maailmaa tulevia lapsia ja nuoria, jotka ovat olleet aktiivisia ilmastoasioissa. Vaikka tapahtumapaikkana on Lahti, antaa lastenkirjailija Terhi Kankaan ja kuvittajagraafikko Anna Aallon teos paljon arkisia vinkkejä ympäristöystävälliseen elämäntapaan perheille asuinpaikasta riippumatta. tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita kouluissa. Hänen mukaansa tulos ennakoi lastensuojelun tarpeen lisääntyvän huomattavasti, jos tilanteeseen ei pystytä puuttumaan tehostamalla lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita esim. Se pyrkii edistämään tutkimusperustaista päätöksentekoa ja näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Siinä julkaistaan tutkimusartikkeleita ja näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä varhaisen tuen menetelmistä. Ensimmäisen numeron aiheita ovat mm. Hallitus kiirehtii lakimuutosta, joka antaa varusmiehille mahdollisuuden äänestää kuntavaaleissa myös varuskunnissa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 19 ›› ›› LM4_s18-23_Tulva.indd 19 LM4_s18-23_Tulva.indd 19 12.5.2021 10.03 12.5.2021 10.03. Samaan aikaan ne arvioivat koulutoimen ja oppilashuollon tekemien lastensuojeluilmoitusten lisääntyneen ja palveluiden saamisen koulusta muuttuneen vaikeammaksi, sanoo erityisasiantuntija Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta. – Huolestuttavinta on, että kunnat arvioivat lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyneen huomattavasti enemmän kuin viime syksynä. lasten piirrosten kautta. Ainakin Varsinais-Suomi aikoo vastata juuri tähän huutoon: maakunnassa on tarkoitus kouluttaa yli 300 opiskeluhuollon ammattilaista yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuviin menetelmiin lukuvuonna 2021–2022. KUNTAKYSELY I MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT NYT! Perheiden vaikeudet ja lastensuojelun asiakkaiden tuen tarve ovat lisääntyneet koronapandemian takia, selviää Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n teettämästä kuntakyselystä
”Oravien kivittäminen lienee laskettava lähinnä poikien metsästysviestin tilille, mutta myös lintujen poikasia saatetaan surmata.” ”Rakkaus kukkiin on luonteenomaista jokaiselle terveesti kehittyneelle naissukupuolen edustajalle, mutta tämä viehättävä luonteenpiirre voi koitua suorastaan kohtalokkaaksi tuon rakkauden kohteelle.” Hän vetoaakin lopussa vanhempiin ja kasvattajiin: ”Opettakaamme nuorisomme kunnioittamaan luontomme koskemattomuutta, jos haluamme kasvattaa heistä eetillisesti kehittyneitä sivistyskansan jäseniä!” ANU JÄMSÉN 20 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s18-23_Tulva.indd 20 LM4_s18-23_Tulva.indd 20 14.5.2021 13.39 14.5.2021 13.39. mennessä vaalikoneeseen oli vastannut runsaat 6 500 ehdokasta kaikkiaan 293 kunnasta eli jokaisesta Manner-Suomen kunnasta. Mutta joskus se saattaa ilmetä ikävällä tavalla. SK YFO TO M Ö LL ER /H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O LEHTII ”LUONNONSUOJELU EETILLISENÄ KASVATUSTEKIJÄNÄ” ”Opettakaamme nuorisomme rakastamaan luontoa”, kirjoittaa Helsingin yliopiston kasvitieteen apulaisprofessori Niilo Söyrinki kesäkuussa 1950 Lapsen Maailman edeltäjässä, Lapsi ja nuoriso -lehdessä. Kaikki kolme ovat kokemusasiantuntijoita Osallisuuden ajan kehittäjäryhmässä. 30.4. NUORTEN VAALIKONEI ETSI EHDOKKAASI! Nuori, ehdit vielä ennen kunnallisvaaleja käydä tutustumassa oman kuntasi ehdokkaisiin Nuorten vaalikoneessa. 1960-luvun alku. Brunbergin suukkoja ja Afrikan tähteä. Matkustajia vuoristoradassa Linnanmäen huvipuistossa. Vuonna 1951 alettiin valmistaa myös mm. MERKKIPÄIVIÄI ONNEA 70-VUOTIAILLE! Linnanmäen suosituin laite, Vuoristorata täyttää heinäkuussa kunnioitettavat 70 vuotta. PODCASTI NUORET PUHUVAT LASTENSUOJELUSTA ”Mut on otettu tosissaan ja mua on kuunneltu ja otettu mun mielipiteet huomioon. 6-osaisen podcastin lisäksi julkaistaan Instagram Live -lähetyksiä, joissa ammattilainen keskustelee kahden Osallisuuden ajan nuoren kanssa kunkin jakson sisällöstä. ovatko samaa vai eri mieltä väittämästä ”Mielenterveyspalveluihin hakeutuneen nuoren on saatava apua viikon sisällä.” He arvioivat myös, minkä tulisi olla ensisijainen keino koulukiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemisessä. Hän on huolissaan suomalaisten raakuudesta ja välinpitämättömyydestä jopa toisen ihmisen henkeä kohtaan ja sivuaa myös koulukiusaamista. Vaikka vuosikymmen toi tullessaan sellaiset suuren maailman unelmat kuin Elviksen ja James Deanin, suurin osa suomalaisista eli maalla kovan työn täyttämää elämää. On myös joustettu asioissa ja on luotettu muhun.” Näin kuvailee Maya, joka keskustelee Osallisuus lastensuojelussa -podcastin ensimmäisessä jaksossa Ainon ja Amandan kanssa siitä, millainen on hyvä työntekijä lastensuojelussa. Ehdokkaat vastaavat mm. Vaalikone on nuorisoalan yhteinen ponnistus, jonka ehdokkaille tehdyt kysymykset on laadittu avoimissa työpajoissa. ”Jotakuta voidaan loputtomasti härnätä epäonnistuneen nimen tai erikoisen vaatekappaleen takia ja tuottaa näin hänelle paljon surua ja kärsimystä.” Lapsille ja nuorille tuleekin antaa suunnitelmallista eetillistä (nykyään käytettäisiin termiä eettinen) kasvatusta, mihin oivan tilaisuuden tarjoaa kotiseudun luonto, joka ”kiinnostaa kaikkia lapsia”
l Kasvata ruokaa, esim. Lapset ja nuoret ovat osallistuneet kevään aikana kaupunkisuunnitteluun Jyväskylän Huhtasuon alueella. l Kieltäydy muovipillistä ja kertakäyttöaterimista. Pupuhuhdassa Kangasvuoren päiväkotikoulun lapset ideoivat maaliskuussa puistoon jätettävän Pupumuori-patsaan ympäristöä kirjoittamalla tarinoita, piirtämällä, kuvaamalla tai tekemällä pienoismalleja. Esim. > digifinland.fi/toimintamme/sahkoinen-perhekeskus-projekti/ LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 21 ›› ›› LM4_s18-23_Tulva.indd 21 LM4_s18-23_Tulva.indd 21 12.5.2021 10.03 12.5.2021 10.03. l Käytä mikromuovitonta kosmetiikkaa. JOKA 10 :NNELLÄ LAPSELLA EI OLE ISOVANHEMPIA. Lastensuojelun Keskusliitto sekä Nuoren Oikeudet Ja Asema sijaishuollossa (NOJA) -hanke ovat julkaisseet oppaan Kaikkein tärkeimmät asiat – Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa. l Kerää hedelmät ja paistopistetuotteet kestopussiin. HIILINIELUI YLI 95 HEHTAARIA UUTTA METSÄÄ Sadat nuoret istuttavat kesätöinään Suomeen reilut 190 000 kuusenja männyntainta. RI IK KA KA AK KU RI VA AR A PERHEKESKUSI SÄHKÖISIÄ PALVELUITA Kangasalan kaupunki on koonnut lasten, nuorten ja perheiden palveluita nettiin sähköiseksi perhekeskukseksi. OPAS MITKÄ OVAT OMAT OIKEUDET SIJAISHUOLLOSSA. Käyttäjälähtöisesti suunnitellulle sivustolle tulevan ei tarvitse ennakkoon tietää, mitä tai minkä tahon tuottamia palveluita on tarjolla, vaan sivuston palvelut on jaoteltu ikäryhmittäin tai elämäntilanteen mukaan. 4H:n Taimiteko-toiminta ulottuu 12 kunnan alueelle. ”Hyvä ja toimiva lapsipolitiikka on parasta eläkepolitiikkaa.” ITLAN TIEDEASIANTUNTIJA MARKO MERIKUKKA TIIMI-LEHDESSÄ. Nämä puut sitovat 55 vuoden aikana n. Se kertoo, millainen oikeuksia koskeva tieto on nuorelle sijoituksen aikana keskeistä ja tarjoaa vinkkejä ja keinoja siihen, miten oikeuksia voi käsitellä aikuisten ja nuorten kesken. KIERTOTALOUSI MUOVITON HEINÄKUU Osallistutaan kesällä Euroopan kuluttajakeskusten lanseeraamaan uudenvuodenlupaukseen: pidetään muoviton heinäkuu! Muovin täydellinen vältteleminen on vaikeaa, ellei nykymaailmassa jo mahdotonta. tällaisia käytännön vinkkiä, joilla muovin kulutusta voi vähentää: l Osta karkkipussin sijaan irtokarkkeja. Uusi sivusto ei ole ainoa laatuaan, sillä esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupungit ovat koostaneet lapsiperheiden tietoa ja tukea sähköisen perhekeskuksen muotoon. yrttejä, itse. l Vähennä autoilua. Konkreettinen-sivustolta löytyy mm. Kehitteillä on myös valtakunnallinen asiointiportaali ja tietopankki, josta löytyy kootusti perheiden, lasten ja nuorten asiointiin liittyvää ajankohtaista tietoa, yhteisiä kansallisia sähköisiä palveluita ja ohjausta alueellisiin palveluihin. Sivusto täydentyy edelleen. eroauttamiseen löytyy oma sähköinen apuaeroon.fi-sivustonsa. Myös mm. 45 miljoonaa kiloa hiilidioksidia
Julkaisuissa lasten parissa työskentelevät ammattilaiset käsittelevät lapsilähtöistä työskentelyä konkreettisin esimerkein ja pohtivat lasten osallisuutta eri näkökulmista. VAIN 2 LASTA 5 :STÄ SYÖ PÄIVITTÄIN MARJOJA, HEDELMIÄ JA KASVIKSIA. ”Kun olemme käyneet läpi antiikin klassikoita, opiskelijat ovat joskus todenneet, ettei Salatuissa elämissä ole keksitty mitään uutta.” OPETTAJA-KIRJAILIJA MINNA RYTISALO OPETTAJA-LEHDESSÄ. > 5rightsfoundation.com/ Lapsen piirros Pienten lasten turvallinen osallisuus -kirjasta. Piirtäjä kertoo olevansa turvassa kotona. Lounaan jälkeen hän ei halua mennä enää jatkamaan kesken jäänyttä leikkiä sen lähelle. Sovellus perustuu kolmikon kehittämään Nyytti-menetelmään, joka on ollut HUSin ensisijainen hoitomuoto jo 20 vuoden ajan synnytystä pelkääville. Kun kysyn asiasta, lapsi kertoo linnun pelottavan häntä – niin moni tavallinenkin asia saattaa pelottaa juuri tuon ikäistä. Tavoitteena on saada menetelmä kaikkien raskaana olevien saataville. OSALLISUUSI KAKSI JULKAISUA AMMATTILAISTEN TYÖN TUEKSI Kesken leikin 2,5-vuotias alkaa tuijottaa ikkunalaudalla olevaa lasilintua. Se antaa konkreettisia työkaluja oman mielen vahvistamiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen. – Pienten lasten osallisuus vaatii riittävästi aikaa ja resursseja. Lisäksi on harjoitus, joka voi olla esim. MOBIILISOVELLUSI TUKEA VANHEMMUUSTAITOIHIN Lohjan sekä Vihdin ja Karkkilan alueen ensisynnyttäjillä on pilottikäytössä mobiiliapplikaatio, joka vahvistaa vanhemmuustaitoja ja suhdetta lapseen jo raskausaikana. Pilottikäytössä olevassa sovelluksessa on aineistoa ensimmäisestä ultraäänitutkimuksesta rakenneultraan ulottuvalle jaksolle eli noin 12 viikoksi. mindfulness-tyyppinen, rentoutumisharjoitus tai eläytymisja mielikuvaharjoitus, sanoo Airo. Aivan pienetkin lapset osaavat kertoa kokemastaan, kun aikuinen pysähtyy lapsen äärelle, katsoo, kuuntelee, kyselee ja ottaa hänet huomioon. Aikuisen tulisi kyetä myös heittäytymään: kun lapsi ehdottaa jotakin, hänen ideaansa kannattaa kuunnella, vaikkei kaikkea aina voikaan toteuttaa lapsen ajatuksen mukaisesti. Kun siirrämme yhteistuumin linnun kaappiin, leikki pääsee jatkumaan. – Kannattaa myös ottaa huomioon, että lapset ja heidän ilmaisutapansa ovat erilaisia. VERKKOJULKAISUI LAPSEN OIKEUDET DIGIMAAILMASSA ”Me tiedämme suurimman osan oikeuksistamme todellisessa elämässä, mutta emme juurikaan keskustele oikeuksistamme digitaalisessa maailmassa.” Näin sanoo 17-vuotias marokkolaistyttö koosteessa, jonka YK:n lapsen oikeuksien komitea on laatinut lapsia ja nuoria varten lapsen oikeuksista digitaalisessa ympäristössä. Jotta lapsi lähtee yhteiseen työskentelyyn ja avaa omia kokemuksiaan, se edellyttää luottamusta, ja luottamus rakentuu vasta ajan kanssa. Helppolukuinen ja havainnollinen verkkojulkaisu on hyvä kertaus aikuisellekin. 22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s18-23_Tulva.indd 22 LM4_s18-23_Tulva.indd 22 12.5.2021 10.03 12.5.2021 10.03. Jokaisen lapsen pitää antaa löytää oma tapansa olla aikuisen kanssa tai ryhmässä. Neuvoloiden kautta käyttöön saatava Preg Mind on suomalainen sovellus, joka perustuu tutkittuun tietoon, vahvaan näyttöön ja vuosien kliiniseen kokemukseen. – Jokaiselle raskausviikolle on oma, kyseiseen ajankohtaan liittyvä teemansa, josta sovelluksessa on pieni tieto-osio. Sovelluksen takana ovat Psykoterapiapalvelu Tunnetilassa työskentelevät psykologit, psykoterapeutit Riikka Airo ja Maiju Tokola sekä psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttajapsykoterapeutti Nina Torkler. Pilottikokeilussa olevilta kätilöiltä saadun palautteen perusteella sovellusta kehitetään edelleen. Tästä tematiikasta on ilmestynyt kaksi julkaisua: Lastensuojelun Keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -verkkojulkaisu ja Pelastakaa Lapset ry:n Kohti lapsennäköistä osallisuutta -teos. Harjoitukset ohjaavat raskaana olevan pohtimaan ja prosessoimaan sitä suurta muutosta, joka raskausaikana tapahtuu. Silloin lapsi kokee turvallista osallisuutta. Toimintaa voi suunnitella etukäteen, mutta tulee huomioida lapsilähtöinen eteneminen, sanoo osallisuusasiantuntija Mari Väistö Lastensuojelun Keskusliitosta
– Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimivaa ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, ja STEA on kansalaisyhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta avainasemassa, sanoo Heinonen. KL AU S W EL P/ W EL P O Y SELVITYS LISÄÄ LÄHIJOHTAMISKOULUTUSTA LASTENSUOJELUUN Lastensuojelun lähijohtaminen on vaativaa ja moniulotteista viranomaisasiantuntijatyön johtamista, joka vaatii hyviä ihmisten johtamisen taitoja. Kokonaisuudessaan heidät tulisi huomioida paremmin osana koko organisaation toimintaa, sanoo selvityksen toinen tekijä, erityisasiantuntija Annukka Paasivirta. Tim Cainin teos käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ahdistusta lasten ja nuorten näkökulmasta ja sen sanat pohjautuvat Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa 23.9.2019 pitämään puheeseen. Lastensuojelun Keskusliiton uusi selvitys Lastensuojelun mahdollistajat – Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä tuo näkyväksi, että johtamiseen tulisi panostaa enemmän. Hän aloittaa tehtävässä syyskuussa. Videolla esiintyvät mm. NIMITYSI HANNA HEINONEN JOHTAJAKSI STEAAN Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ja Lapsen Maailma -lehden päätoimittaja Hanna Heinonen on nimitetty Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) johtajaksi. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 23 LM4_s18-23_Tulva.indd 23 LM4_s18-23_Tulva.indd 23 12.5.2021 10.03 12.5.2021 10.03. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. vee Lapsija nuorisokuoro Tapiolan kuoro on julkaissut ilmastonmuutosaiheisen musiikkivideon. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia, jotka kohdistuvat sosiaalija terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. – Lähijohtajien tulisi saada riittävästi koulutuksellista tukea. Paasivirran mukaan kansallisella tasolla tulisi luoda lastensuojelun lähijohtamisja kehittämisohjelma. ”Tämä hanke on pyyteettömän kaunis”, sanoo Korpela. Selvityksen perusteella lastensuojelun lähijohtajien saama koulutus tehtäväänsä ei ole tällä hetkellä systemaattista ja tehtävässä aloitetaan usein ilman johtamiskokemusta tai -koulutusta. näyttelijät Tommi Korpela ja Laura Birn
24 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 24 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 24 12.5.2021 7.45 12.5.2021 7.45. varhaiskasvatus Korteniemen KUMMILAPSET Päiväkoti halusi tutustua vanhaan elämänmuotoon, joten se pyysi perinnetilaa kummikseen. Saippua on valmistettu siansuolirasvasta. MIINA LEPPÄNEN | KUVAT VILJA TAMMINEN Varpulta sujuu pesulaudalla pyykkääminen heti savusaunan jälkeen
Asiakasneuvoja Paula (vas.) ja tilan emäntä Outileena perehdyttävät perinneleikkeihin. . . Korissa on tilan lampaiden tummaa ja vaaleaa rasvaista villaa. . Entisinä aikoina heikkohampaiselle keitettiin perunasoppaa, jossa leipä peh mitettiin. Mun iskä tai pappa on ampunut jä niksen. Lapset tekevät havaintojaan. Vähän sattuu hampaaseen. Outileena har jaa karstalla lasten etuhiuksia malliksi. . Pyssy! Maaseudulla melkein joka talossa oli kin ase, jota tarvittiin metsojen, teerien, jänisten ja hirvien metsästykseen. Ensin annetaan vanhimmalle nais vieraalle, hän selvittää vanhanajan ta pakulttuuria. . Outileena neuvoo, että palasen voi laittaa poskeen ja imeskellä kuin kark kia. Leipä on rap sakkaa, hapankorppumaista. Tuvassa päiväkodin aikuiset muistut tavat lapsia ”museokäsistä”, koska ym pärillä on vanhoja tavaroita, mutta sel laisia ei Korteniemessä tarvitakaan. Hämähäkin verkko! . Tilaa hoidetaan entis ajan menetelmin. Meillä on pehmeämpää, joku lapsis ta kommentoi. Tähän maailmaan Karhuryhmän Ilvekset ja Karhut tepastelivat viime elo kuussa. Korteniemessä päiväko ti halusi tarjota lapsille mahdollisuu den nähdä ja tehdä tilan töitä ja tutus tua eläimiin. Tämä ei ole museo, täällä saa koskea, sanoo talossa 22 vuotta emäntänä hääri nyt Outileena Uotila. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 25 ›› LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 25 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 25 12.5.2021 7.45 12.5.2021 7.45. Lapiossa on nokea, mutta päiväkodin aikuinen kertoo sen olevan ”puhdasta luonnon likaa”. Ou tileena pyytää lapsia olemaan ihan hil jaa ja katselemaan ympärilleen. Karhuryhmä on liikkeessä usein, ja reissuja tehdään lähiluonnosta kansal lispuistoihin. Leipä on tehty tilan omasta rukiista, joka kasvaa pellolla. Leipää leivottiin muutaman kerran vuodessa iso erä. Ruis leikataan viikatteella, kui vatetaan kuhilailla ja puidaan riihessä varstoilla. Ruis on sotasaaliina saatua Aunuslajiketta, joka kuuluu Kor teniemen geenipankkiin. Kasvimaalla ja pelloil la viljellään vanhoja, kotimaisia kasvila jikkeita. . Leivinuuniin tarvitaan pitkiä puita, reiän tekemiseen lehmän sarvi ja leipälapio liikutteluun. Se sijaitsee Liesjärven kansallispuiston alueella. Nyt hän haluaa tarjota vieraille leipää ja nousee penkille ottaakseen katossa roikkuvasta vartaasta reikäleivän. Vanhan metsänvartijan tilalla pääsee tutustumaan ammoiseen elämänmuo toon, joka on säilynyt 110 vuoden takai sessa asussaan. Noki on puhdasta luonnon likaa. Ei kuu lu kännykän piipityksiä, musiikin jum putusta tai edes puhetta. H ämeenlinnalainen Karhuryhmän päiväkoti peruut taa menneisyyteen. . Hirsisen päärakennuksen ikkunoita koristavat tulipunakukkaiset palsamit ja salissa mustanmerenruusut, joita molempia on vanhastaan Korteniemes sä pidetty. Karstojen välissä villasta karstataan hahtuvia kehruuta varten. Tarkoitus oli tulla jo keväällä yökylään asti, mutta silloin korona siir si suunnitelmia. Perinnetila on elävä muinais muisto, joka muistuttaa myös kestäväs tä elämäntavasta. Pihapiiriin vievää kärrypolkua reu nustaa riukuaita, ja aitauksissa käysken telee lampaita, kanoja, kukko, tipuja ja lehmiä, jotka kaikki ovat kotosuomalai sia alkuperäisrotuja. Kesäai kaan se onnistuu parhaiten Tammelassa, kantahämäläisellä Korteniemen perinnetilalla. Rukki seisoo tuvan ikkunan alla, sillä siinä näkee parhaiten työskennellä. Lapset saa vat tuoksutella ja tunnustella sitä sor missaan. Se on likainen! lapset huomaavat
Tilalla on myös kummikoulu, Riihivalkaman koulu Tammelasta, jonka kaikki luokat käyvät joka vuosi perinnetilal la. Tärkeää on pyöräyttää rukin pyörää oikeaan suuntaan, ettei lanka mene solmuun, Outileena näyttää. Tarkoituksena on säilyt tää vanha kulttuuriympäristö, maa tiaiskasvit ja eläimet elinvoimai sina ja siirtää perinteiset työtavat vanhoilta mestareilta uusille taitajil le. Mää oon astunut jo moneen lam paankakkaan. . 26 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 26 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 26 12.5.2021 7.45 12.5.2021 7.45. Heti aamusta lapset kantoivat vettä järvestä pataan, jonka alle tehtiin tu let. Me taas saamme tänne talkoolaisia, Outi leena kertoo. . Korteniemen rakennukset . Tila tuottaa pellavaa, villaa, ruis ta, heinää ja kerppuja eläimille sekä juureksia. Sen pihapiiristä lähtevät Ahonnokan luontopolku sekä Punatulkun ja Pohjantikan rengasreitit. Isoimmat alakoululaiset tutustuvat kansanperin teeseen ja metsään. Siinä lämmitettiin pyykinpesuve det. Kesäisin tilan töihin voi tutustua näytöksissä ja talkoissa. > www.luontoon.fi/korteniemi Mää oon astunut jo moneen lampaankakkaan. Iltapäivällä oli tiedossa kivoin osuus, kun siansuolirasvasta tehdyllä saippual la sai pestä pyyhkeitä pyykkilaudalla ja mattoa pitkällä penkillä. Outileena kutsuu lampaita, mutta ne vastaavat vasta, kun näkevät emäntän sä. Pienet tutustuvat paikkoihin ja pese vät pyykkiä, kolmoset istuttavat peru noita keväällä ja nostavat ne syksyllä ol lessaan jo nelosia. Lap set silittelevät mielellään pieniä ja isoja eläimiä, jotka on nimetty värityksensä mukaan Oreoksi, Dominoksi, Kahviksi ja Sokeriksi. Perunoista saatetaan tehdä vaikkapa perunajauhoa. Metsänvartija valvoi kruunun metsiä, avusti metsänhoitajia, val voi hakkuita ja hävitti petoeläimiä. Lapset seuraavat, miten jalka pide tään polkimessa, miten hahtuvaa veny tetään ja pyöritetään. Kehrääminen näyttää helpolta ja helppoa se onkin, mutta yleensä lapset ovat taitavimpia. Tuvassa odottavat myös kangaspuut, joissa valmistuu pellava kangasta. Vuoden 1909 jälkeen vartija vastaisi kaikista metsänhoitotöistä. tupa, eläinsuoja, riihi ja savusauna . Ajatus on, että vierailulla lapset te kisivät aina jotakin työtä ja oppivat. Veden lämmetessä lapset askarteli vat vanhoista pikkuperunoista ja tikuis ta eläimiä. Kuumana keskipäivän hetkenä eläi met ovat hakeutuneet katveeseen. Myöhemmin oppilaat tuovat tänne perheenjäseniään. Ilona antaa yhdelle lam paalle pusun. . Riihessähän se vilja kuivataan… n PERINNETILA Korteniemi on ollut Metsähallituksen omistuksessa jo vuodesta 1878, ja siellä eli sama metsänvartijasuku aina 1990luvulle asti. Silloin he saavat toi mia opettajina ja esitellä juttuja, joihin ovat täällä tutustuneet, Outileena sum maa. ovat suojeltuja. Lisätulo ja tuli metsästyksestä, kalastukses ta, tervanpoltosta ja järvimalmista. Eemil tekee vanhoista perunoista eläimiä käpylehmätyyliin. Matto huuh deltiin paloruiskulla. Tila kuuluu Liesjärven kansallispuistoon, jonka vaihtelevissa järvi maisemissa ja vanhoissa metsis sä polveilee vieläkin metsänvarti jan reittejä. Työstä sai palkkaa, mutta elämiseen tarvittiin myös tilan sato. Halukkaat saavat polkea rukkia ja pyörittää myllyllä pa vuista kahvia. Lampaita ei meinaa löytyä mistään , mutta rantaniittyä kävellessä osutaan sattumiin. Pekko (vas.) ja Oscar antavat lampaille syötävää. Riiheen ei ehditty, mutta se tehdään ensi kerralla, kun on tarkoitus leipoa.
Lapsen perspektiivistä aarnimetsää ei tarvitse aina olla saatavilla. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 27 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 27 LM4_s24-27_KortenimenPerinnetila.indd 27 14.5.2021 14.12 14.5.2021 14.12. IHAN PIHALLA Karhuryhmän päiväkodin lapset ja aikuiset viettävät paljon aikaa ulkona ympäri vuoden sääoloista riippumatta. Luonnosta ei tehdä lapsille riesaa eivätkä he kerää siitä tietopankkia. Tarkoitus on hankkia tietoa, taitoja ja osallistua. Päiväkoti sijaitsee rakennetussa ympäristössä, joten oma lähimetsä on lapsille tutuin linkki luontoon. . Lapset oppivat, että olemme kaikki erilaisia. Päiväkodissa ajatellaan, että jos osaa arvostaa itseään, kunnioittaa myös ympäristöään. Karhuryhmässä halutaan vahvistaa lapsen itsetuntoa ja minäkäsitystä: tällaisena olen riittävä ja pärjään. Asiat eivät juurru itsestään, Joonas Rinta-Harri selvittää. > www.karhuryhma.fi Outileena pitää kiinni, kun Aliisa pyörittää kolme kierrosta kahvimyllyä. Mitä lapsena oppii arvostamaan, sen näkee aikuisenakin tärkeänä. Tärkeää on kaverin kunnioittaminen, sillä häneltä saa apua ja tukea. Meidän jälkeemme jää ympäristö ja maapallo, ja haluamme näyttää, että omilla teoilla voi vaikuttaa. Joonas tuo päiväkodille pyytämäänsä riistaa ja kertoo, mistä eläimestä se on peräisin. Asioita opetellaan omaan tahtiin, ja lapsilla on omanlaisiaan tavoitteita. Meillä saa kokeilla ja tehdä, sääntöjä on mahdollisimman vähän. Ilona ja Ruben kokeilevat karstaamista. Päiväkodissa eletään luonnon kiertokulun mukaan. Kuorimaveitsen voi antaa 2-vuotiaalle, ja 6-vuotias käyttää jo sujuvasti puukkoa. Lapset otetaan myös mukaan välipalan tai ruoan tekoon. Kukin lapsi luo ja vahvistaa omaa luontosuhdettaan. Lapsen oma harkintakyky ja järjenkäyttö kehittyvät, kun häneen luotetaan, luontokasvattaja Joonas Rinta-Harri Karhuryhmän päiväkodista kertoo. Päiväkodissa lapset voivat käyttää työkaluja. Yksi tasapainoilee kivellä, toinen kiipeää puuhun. Joku harjoittelee tuota ja toinen toista, kaikki ovat hyviä jossakin, Joonas kertoo. . . Yhdellä on tarve nimetä asioita, toista se ei kiinnosta ollenkaan. Vanhemmat tuovat lapsensa yhteen paikkaan ja hakevat ehkä toisesta
Luonto on oppimisympäristönä myös kaikin puolin luokkahuonetta rauhallisempi. Luontosuhde kehittyy ulkona oppiessa entistä vahvemmaksi, ja samalla kehittyy elintärkeä ympäristöstä huolehtimisen taito. Tutkijat esittävät pitkän listan syitä, miksi oppiminen sujuu luonnossa paremmin kuin sisällä. MUTTA JOS LEMPIPAIKKASI ON KAUPUNGIN TERASSIKAHVILA, SUOSI SITÄKIN. Amerikkalaistutkijat kävivät läpi joukon tutkimusjulkaisuja, joissa selvitettiin ulkona oppimisen vaikutuksia oppimiskokemukseen ja tuloksiin. Opiskelu luonnon helmassa tekee oppijoista kiinnostuneempia, osallistuvampia ja fyysisesti aktiivisempia. L uontokoulut pyrkivät luontokiinnostuksen herättämiseen ja vastuullisen elämäntavan edistämiseen. tarkkailijoiden halusta nähdä tulokset parempina kuin ne oikeasti ovat. Tässä jutussa lähteenä on käytetty tutkija Anna Haukan ko. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA M O ST PH O TO S T akaisin luontoon! komensi valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau aikoinaan. Converging Evidence of a Cause-and-Effect Relationship julkaistiin Frontiers of Psychology -lehdessä. Tutkijat väittävät, että oppiminen tehostuu aiheesta, oppijoista, ohjaajista, pedagogiikasta, paikoista ja oppimisen mittareista riippumatta. Luonnossa oppiminen tuo korostetusti esiin sekä yhteistyön että itsemääräämisen merkityksen ja mahdollisuudet. Paremmat oppimistuloksetkin johtuvat nimenomaan luontoympäristöstä – eivät esim. artikkelista kirjoittamaa suomenkielistä tiivistelmää, joka löytyy Suomen luontoja ympäristökoulujen liiton sivuilta. siitä, että vain tietynlaiset, muutenkin parempia tuloksia saavat opettajat tai oppilaitokset päätyisivät soveltamaan luonnossa oppimista. Luonnossa oppii paremmin Kannon nokassa oppija on kiinnostuneempi, osallistuvampi ja fyysisesti aktiivisempi. Tutkimusartikkeli Do Experiences With Nature Promote Learning. Nämä seikat ovat vahvasti mukana myös suomalaisten opetussuunnitelmien laaja-alaisissa oppimaan oppimisen taidoissa. Haukka on työskennellyt luontokasvattajana espoolaisessa Haltian luontokoulussa. 28 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 28 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 28 14.5.2021 14.31 14.5.2021 14.31. Monet oppimiseen liittyvä taidot, kuten pitkäjänteisyys, sinnikkyys, sosiaalisuus ja oman toiminnan säätelyn tehokkuus, kehittyvät erityisen hyvin ulkona oppiessa. USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnon helmassa annettava opetus on selvästi tehokkaampaa kuin perinteinen opetus sisätiloissa. Näin on ollut asian laita eräissä aiemmissa luonto-opetusta koskevissa tutkimuksissa. Niissä annettava opetus tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa niiden opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Luontoympäristö parantaa huomiokykyä, keskittymistä ja itsesäätelyä sekä vähentää stressiä. NÄIN KESÄN KORVALLA ON HYVÄ PALATA TAKAISIN LUONTOON! SIELLÄ LAPSET OPPIVAT PAREMMIN KUIN SISÄTILOISSA JA AIKUISET ELPYVÄT. Kyse ei ole pelkästään luontoon luonnostaan sopivista oppiaineista, kuten biologiasta tai maantiedosta. Mikä parasta, ulkona oppimisen akateemiset hyödyt ovat todellisia, eli ne eivät johdu esim. Tämän päivän opettajien kannattaisi ehkä ottaa ohjeesta onkeensa
Elpymispuheessa hyväksytään kierre, jossa elvytään vain, jotta voitaisiin palata stressaavaan tilanteeseen, jossa elpymisen tarve syntyi. Hän puhuu tapahtumahorisontista: mielipaikassa paikka ja tekeminen yhdistyvät mielentilaan. Mielipaikka yhdistetään yleensä stressistä elpymiseen. Siksi se tarjoaa paljon paikkoja eheyttäville kokemuksille. Hautausmaat ovat surun, muistelun ja eheytymisen paikkoja. Anu Bessonin väitös In Defence of Cities – Aesthetics of Engagement in Everyday Environments tarkastettiin viime vuonna Jyväskylän yliopistossa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 29 ›› LM4_s28-31_Tutkitut.indd 29 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 29 12.5.2021 9.32 12.5.2021 9.32. Besson tarkastelee taidekasvatuksen väitöskirjassaan ihmisten ympäristömieltymyksiä sosiaalisesta mediasta, lifestyle-mediasta, alan tutkimuskirjallisuudesta ja kyselytutkimuksesta koostuvan aineiston varassa. Hänen mukaansa paikkaa – oli se sitten maaseudulla tai kaupungissa – olennaisempaa on se, mitä siellä tehdään. Onko mielipaikkasi järvenselkä vai rautatieasema. Luonto ei kuitenkaan kutsu kaikkia, ja moni kokee sen jopa stressaavaksi. Mielipaikka voi olla helteinen järvenselkä uistelun harrastajalle, rantabulevardin terassikahvila hälinän ystävälle tai koko taivas purjelentäjälle. On paljon eheyttäviä asioita, joita voi tehdä vain kaupungissa, väittää tutkija Anu Besson. Kävely sotien ja muiden vaikeiden tapahtumien muistopaikoilla tukee eheytymistä, sillä se auttaa näkemään oman elämän tapahtumat laajemmassa aikaperspektiivissä. Myös suru ja muut negatiiviset tuntemukset voivat olla eheyttäviä. Uutiskuvat koronaviruksen autioittamista metropoleista alleviivaavat Bessonin mukaan sitä, mikä kaupungissa on olennaista: toiset ihmiset ja yhdessäolo. Eheytyminen on kasvamista ihmisenä. Näin käsitys mielipaikoista laajenee ja syvenee: kyse ei ole enää vain kauneudesta ja miellyttävyydestä. Tutkimus kyseenalaistaa käsityksen, että tarvitsemme rentoutuaksemme tai latautuaksemme nimenomaan luontoa. M O ST PH O TO S Mökillä elpyy – kaupungissa eheytyy P erinteinen mökkimaisema saunoineen ja rantakoivuineen on yhä suomalaisten mielipaikka numero yksi. Perille pääsyä tärkeämpää on matkustamiseen liittyvä mielentila lähtöineen ja saapumisineen: ihmisiä vilisevät satamat, lentokentät ja rautatieasemat. Bessonin mukaan viherympäristöillä on kiistämätön hyvinvointia tukeva merkitys, mutta kaupunkia ja luontoa ei silti tulisi asettaa vastakkain. Samalla ne ovat kaupunkiluonnon keitaita. Moni nuoruudessaan interreilaamiseen ihastunut kaipaa vanhempanakin lomamatkaltaan matkaa sinänsä. Kaupunki kertoo joka rakennuksellaan ja kadunkulmallaan ihmisten elämästä iloineen ja suruineen ennen ja nyt. Kaupungissa kaikki on ihmisen tekemää. Hautausmaat, puistot ja muut viheralueet ovat kuitenkin vain yksi hyvä syy lähteä kaupungille. Moottoripyöräilijän mielipaikka voi olla maalaistie koko pituudeltaan mutkineen, näkymineen ja tuoksuineen. Besson puhuu mieluummin eheytymisestä; elpyminen on hänen mielestään ensiapua
Tavoitteena on selvittää, millaiset oppilaiden vuorovaikutuskeinot edesauttavat onnistuneiden tilanteiden muodostumista. Autismikirjon huomioiminen opetusta järjestettäessä voi hyödyttää näitäkin lapsia. A utismikirjon lapset opiskelevat yhä useammin yhdessä muiden lasten kanssa yleisopetuksen luokissa. Vertaisvuorovaikutukseen osallistuminen ei kuitenkaan ole heille aina helppoa. Yleisopetukseen osallistuvilla autismikirjon lapsilla on havaittu olevan muita lapsia vähemmän ystävyyssuhteita. Kyselytutkimuksella selvitetään autismikirjon henkilöiden, heidän läheistensä ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten ja tutkijoiden käsityksiä siitä, millä sanoilla autismikirjosta tulisi puhua, ja mitä autismikirjoon liittyen olisi tärkeää tutkia. He myös arvioivat ystävyyssuhteidensa laadun heikommaksi ja kokevat muita lapsia enemmän yksinäisyyttä, torjuntaa ja kiusaamista. Autismikirjon henkilöiden määrä näyttäisi olevan kasvussa, mutta kasvu voi johtua ainakin osittain siitä, että autismikirjon piirteet tunnistetaan nykyisin entistä herkemmin. Tutkimuksessa selvitetään myös ihmisten näkemyksiä siitä, millä sanoilla autismikirjosta tulisi puhua. Hankkeessa keskitytään tunnistamaan ja kuvaamaan erityisesti onnistuneita vertaisvuorovaikutustilanteita autismikirjon lasten ja heidän luokkatoveriensa välillä. Samalla kerätään autismikirjon aikuisten kokemuksia kouluajoista, opiskelusta ja työelämästä sekä niihin liittyvästä vuorovaikutuksesta. Tällaista kartoitusta ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Itä-Suomen yliopiston monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan parhaillaan autismikirjon lasten vuorovaikutusta inklusiivisissa eli kaikille yhteisissä yleisopetuksen luokissa. Autismikirjon aikuisilta kerätty tieto puolestaan auttaa tunnistamaan laajemmin onnistuneeseen vuorovaikutukseen liittyvä tekijöitä, jotka ovat tärkeitä eri elämänvaiheissa esim. koulussa, opinnoissa ja työelämässä. ”Tämän takia teemme yhteistyötä aikuisten autismikirjon kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä osallistamme tutkimukseen osallistuvat lapset pyytämällä heitä kertomaan omia näkemyksiään vertaisvuorovaikutustilanteista kerätyistä videotallenteista”, Kärnä sanoo hankkeesta kertovassa tiedotteessa. Autismikirjon lapset jäävät usein yksin yleisopetuksessa Autismikirjon piirteet tunnistetaan entistä herkemmin. Monilla tukea tarvitsevilla lapsilla voi myös olla autismikirjon piirteitä, vaikkei heillä olisikaan varsinaista autismidiagnoosia. M O ST PH O TO S 30 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 30 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 30 12.5.2021 9.32 12.5.2021 9.32. Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Eija Kärnän mukaan hankkeessa on tärkeää, että tutkimus on autismikirjon henkilöitä kunnioittavaa ja heille merkityksellistä
Vampyyrisarjat eivät ole pelkkää viihdettä Vampyyrit saavat fanit samastumaan syrjinnän kohteisiin. Fanit kokevat myös saavansa voimaa arkeensa naispuolisista sankareista, jotka murtavat pitkää miehistä sankariperinnettä. Fanit kertoivat, että sarjat tuntuivat kodilta ja niiden hahmot ystäviltä. Näin sarjojen hahmot ja maailmat koetaan tietyssä mielessä todellisina – ja niistä myös keskustellaan toisten fanien kanssa kuin ne olisivat todellisia – vaikka fanit ovat toki täysin tietoisia hahmojen fiktiivisestä luonteesta. Kumpiakin saatettiin ikävöidä, jos sarjasta oli syystä tai toisesta jäänyt osia väliin. Minja Blomin tuoreen väitöksen mukaan fanit voivat käyttää vampyyreistä kertovaa televisiosarjaa uskonnollisen kertomuksen tapaan. Fanitoimintaa ja uskontoa yhdistävät myös yhteisöllisyys, toisten kanssa jaetut kokemukset ja tunne siirtymisestä arjen ulkopuolelle. CO LO U RB O X I hmiset ovat aina kaivanneet elämäänsä elämää suurempia merkityksiä. Myytti tarkoittaa yhteisön tärkeäksi kokemaa kertomusta, jolla ilmaistaan ja välitetään näkemyksiä siitä, millainen on todellisuus, mikä on hyvää ja pahaa ja miten ihmisten pitäisi elää. Aineistona olivat keskustelut internetin fanifoorumeilla. Blomin mukaan vampyyrisarjat ovat faneilleen tällaisia myyttejä: niiden koetaan kertovan metaforien kautta jotain olennaista todellisuudesta ja hyvästä elämästä. Ilman niitä olo tuntuu ontolta: on kuin lukisi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samaa Ikea-kaapiston kokoamisohjetta pääsemättä koskaan kokeilemaan onneaan oikean koloavaimen ja levyläjän kanssa. Hän tutki myyttejä ja yhteisöllisiä rituaaleja vampyyrisarjojen Buffy vampyyrintappaja, Vampyyripäiväkirjat ja True Blood faniudessa. Fanius muutti elämäni – Myytit ja yhteisölliset fanirituaalit televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa tarkastettiin Helsingin yliopistossa huhtikuussa. Vampyyrisarjojen katseluun liittyy rituaalisia tapoja, joilla turvataan rauhallinen katseluhetki ja arjesta irtautumisen kokemus: puoliso voi vahtia katselun ajan lapsia, muut laitteet suljetaan, ja sarjaa katsotaan ehkä yhdessä ystävän kanssa. Katsomisen fanirituaalit luovat siis todellista yhteenkuuluvuuden tunnetta fiktiivisten hahmojen kanssa ja samalla kokemuksen osallisuudesta fiktiiviseen maailmaan. Hahmojen kanssa jaettu yhteisöllisyys on Blomin mukaan aivan yhtä totta kuin yhteys muihinkin kuviteltuihin yhteisöihin – vaikkapa kirkkoon. Sarjat koskettavat faneja tunteiden tasolla. Kirkon menetettyä merkitystään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin on alettu etsiä mm. Ihmisyhteisön ulkopuolelle suljetut vampyyrit ovat faneille keino samastua syrjinnän kohteisiin ja pohtia vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 31 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 31 LM4_s28-31_Tutkitut.indd 31 12.5.2021 9.32 12.5.2021 9.32. Populaarikulttuurin merkitys voi siis olla paljon syvempi kuin viihteestä puhuminen antaa ymmärtää. populaarikulttuurista
luonto DARWININ JALANJÄLJISSÄ Suojelubiologin työtä tehdään luonnon ehdoilla. Kesätyö voi vahvistaa oman alan urahaaveita tai näyttää uuden suunnan. Kesken työpäivän voi törmätä hirveen, tuntea karhunlaukan vahvan tuoksun tai havaita uhanalaisen pikkuapolloperhosen. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN 32 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 32 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 32 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11
”Biodiversiteetin kato ja ilmastonmuutos saavat joskus olon toivottomaksi. Jessica Rapp (vas.) ja Anton Lehtinen ovat ulkoilmaihmisiä. DARWININ JALANJÄLJISSÄ LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 33 ›› LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 33 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 33 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11. Biologian opintojen myötä tietoisuus ympäristöasioista kasvaa ja ekologiset arvot vahvistuvat. Merkityksellinen kesätyö saariston upeissa maisemissa on ilo. Suojelubiologina saan tehdä tärkeää työtä”, Lehtinen sanoo
34 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 34 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 34 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11
Suojelubiologeista harvinaisen perhosen näkeminen on aina hieno hetki. – Nautin luonnossa liikkumisesta. Eväät pakataan mukaan Turusta. Kuvassa nurmitädyke. He koluavat kymmeniä saaria ja tutkivat, missä ja millaisissa elinoloissa pikkuapolloperhosta esiintyy. Anton Lehtinen, Maija Mussaari ja Jessica Rapp hyppäävät maihin. Biologit tekevät töitä vuodenaikojen rytmissä ja sään ehdoilla. Nyt on luvassa poutaa, ja saarilla viivytään kolme vuorokautta. Pikkuapolloperhonen lentää vain auringonpaisteessa ja silloin biologien työpäivät venyvät kymmentuntisiksi. Viimeksi sen esiintymistä kartoitettiin 20 vuotta sitten. – Pikkuapolloperhonen on diiva perhoseksi! Jos sataa, se piiloutuu, sanoo Mussaari hellästi. On aika tarkistaa, miten sillä nyt menee, Mussaari sanoo. Kesäkuun kolmikko kartoittaa pikkuapolloperhosta Saaristomeren kansallispuistossa. Vapaata pidetään, kun palataan kaupunkiin. Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vene tömähtää aution saaren kiviseen kylkeen, ja meri kimaltaa kilvan auringon kanssa. En voi kuvitella hienompaa työtä, sanoo Lehtinen. Suomen luonnon köyhtymisen suurin suora syy on elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. Yöt ollaan saariston majoituspalveluissa, Metsähallituksen autiotuvissa ja harvemmin teltassa. Selvittämällä eliölajien esiintyvyyttä ja elinympäristöjen muutoksia, luodaan pohja suojelutoimille. Hän ja Rapp opiskelevat biologiaa yliopistossa ja ovat kesätöissä Metsähallituksen Rannikon Luontopalveluissa. Pitkien ajoja venematkojen vuoksi tänne ei tulla Turusta asti vain päiväksi. Suojelubiologin työssä on jotain ikiaikaista. Lajien kartoitus on suojelubiologin perustyötä. T urun saaristossa Korppoossa päivä on kaunis kuin vastaluotu maailma. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 35 ›› LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 35 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 35 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11. Perhosen lentokausi kestää vain kolme viikkoa ja kartoitus on tehtävä silloin. Se on jalkatyötä, jota ei voi tehdä kone tai teknologia. Vuonna 2001 pikkuapolloperhosta esiintyi 53 niittylaikulla ja nyt enää 27:llä. Heitä ei houkuttele tänne saariston kesä, vaan saarilla elävä pikkuapolloperhonen. Mussaari työskentelee siellä suojelubiologina. Kartoitus on osa saariston elinympäristöjen kunnostamiseen keskittyvää Rannikko Life -hanketta. Työtä tehdään luonnon ehdoilla. – Pikkuapolloperhonen on uhanalainen laji
Pikkuapolloperhosen lisäksi kolmikko kartoittaa mesikasviesiintymiä. Kesätyö Metsähallituksessa on Rappista onnen potku, joka on vahvistanut hänen kutsumustaan: suojelubiologia on ehdottomasti oma juttu. Työn fyysisyys on yllättänyt: päivässä liikutaan tuntikausia vaihtelevassa maastossa. Päätösten pohja on ruohonjuuritason työssä kuten pikkuruisen perhosen laskennassa. Silti hän haki ja pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan solubiologiaa ja genetiikkaa. Perhoset käyttävät mesikasveja ravintonaan: jos kukat katoavat, häviävät perhosten elinmahdollisuudet. – Tein ensimmäisen työharjoittelun viime vuonna ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä. Jessica Rapp ja Anton Lehtinen sukeltavat kainaloihin asti ulottuvaan heinikkoon . Kuvassa Rapp tarkastelee metsäkurjenpolvea. – Työssä havahduin siihen, miten luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. – Työ on tärkeää minulle, yhteiskunnalle ja globaalisti. En ollut tiennyt suojelubiologin työstä ennen. Mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä on iso asia. 36 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 36 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 36 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11. Opintojen myötä ympäristötietoisuus on kasvanut. Se vaikuttaa myös elämäntapoihin: Rapp on kasvissyöjä ja pyrkii elämään ekologisesti. Biologia kiinnosti, mutta hän ei tuntenut alan työllisyysmahdollisuuksia. Ala löytyi sattumalta. Työ valaa uskoa pienten asioiden merkityksellisyyteen. Kauris seuraa hievahtamatta heidän kulkuaan metsän laidasta. Suojelupäätöksiä ei voi tehdä vain yhtä lajia vaan kokonaisuutta ajatellen, pohtii Rapp. Biologin yliopistoopintoihin kuuluu lajintuntemusopintoja. Rapp harrastaa lenkkeilyä, kuntosalia ja ulkoilua. Peruskunnon on oltava hyvä. Se oli käänteentekevä kokemus. Maastossa tietoja testataan käytännössä. Lukion jälkeen Rapp ei tiennyt, mitä haluaa. Nuoret ovat nostaneet sukat lahkeiden päälle pitämään punkit loitolla. Luonnonsuojelu on iso ja abstrakti sana. – Aluksi heinikot hirvittivät, mutta nyt olen tottunut. Hienostelu ei sovi tähän työhön, Rapp sanoo. Jessica Rapp opiskeli prässätyistä kasvinäytteistä 300 erilaista putkilokasvia
Silloin hän korostaa monialaisuuden merkitystä. Merikotka liitää taivaan kannella. Pääsyy pikkuapolloperhosen hälyttävään tilaan on sen elinympäristöjen katoaminen. Vielä kaksi vuotta sitten Mussaari näki luonnonsuojelun tulevaisuuden toivottomana: resursseja ei ollut. Nyt eteen tulee vieraampi kasvi, josta Lehtinen nappaa kuvan. Sanna Marinin hallituksen aikana suunnanmuutos on ollut radikaali: luonnon monimuotoisuuden suojeluun panostetaan. – Luonnon monimuotoisuuden pääoman kasvatus on ensisijaisen tärkeää. Luonnossa on mahdoton hallita kaikkea ja yllätystekijöitä ilmestyy alati. – Kun pitkän päivän jälkeen ihailee auringonlaskua tai sateen jälkeen saapuu tyyneen poukamaan, se tuntuu upealta. Kartoitus osoitti, ettei se ole vain uhanalainen vaan jo kiireellistä suojelua vaativa laji. Viime kesän Lehtinen kartoitti kalakantoja Ahvenanmaalla. Käytännön suojelutyössä tarvitaan monia taitoja puiden sahaamisesta projektin hallintaan. Anton Lehtiselle biologian opinnot olivat itsestään selvä valinta. Maastossa näkee, mitä suojelubiologin työ on käytännössä. Kiireellisen suojelun tarve tuo uusia toimia pikkuapolloperhosen pelastamiseksi. Nokkonen, heinä ja vadelma ovat valtalajeja, mutta myös leinikkiä, puna-apilaa ja koiranputkia näkyy paljon. Matka jatkuu paljaiden kallioiden yli ohi käppyrämäntyjen. Haarapääskyt tekevät kieppejä ilmassa. Kuvan perhonen jää opiskelijoilta tunnistamatta, mutta kasvi on puna-ailakki. Metsähallituksen hankkeiden lisäksi esimerkiksi ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa tehdään tärkeää työtä. Pikkuapolloperhosen valkeiden siipien lehahduksia ei täällä näy. Ja mikä parasta: illan tullen kokee tehneensä jotain merkittävää. n Osana luonnonsuojelutoimia hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään lajien mahdollisuuksia sopeutua siihen. Hänen innostuksensa tarttui ja vaikutti valintoihini. – Lapsena tutkin mökillä ötököitä, harrastin partiota ja käyn vaeltamassa kansallispuistoissa. – Kaikkea ei tarvitse töihin tullessa osata. Eniten vaikuttaa niittyjen ja ketojen umpeen kasvaminen. Hän on ollut luontoihminen aina. Uuden kesän kynnyksellä haluan kuulla kartoituksen tulokset. Hirvi jäi kallion laelle mylvähtelemään. Opintojen alussa häntä kiinnosti ennen kaikkea meri, mutta nyt kiinnostus on laajentunut merenpinnan yläpuolelle. Mussaaren olo on pitkästä aikaa toiveikas, sillä myös yleinen luonnonsuojelumyönteisyys on vahvistunut kymmenessä vuodessa. Tänä kesänä Lehtinen ei ehdi vaeltamaan, mutta se ei haittaa: tässä työssä voi nauttia luonnosta samalla tavalla kuin vapaalla. Kesätyö on hieno mahdollisuus oppia kokeneemmilta biologeilta. Opettelin armeijassa ajamaan venettä ja olin kaksi kesää töissä ravintolan venekuskina Espoossa. Mussaari käy yliopistoissa kertomassa suojelubiologin työstä. – Tähän työhön haettiin ihmistä, jolla on biologin taitojen lisäksi venekuskin pätevyys. Nyt tuntuu hienolta: työ oli tärkeää. Siihen on sopeuduttava. Lehtinen ja Rapp ovat saaneet paljon vastuuta. Nyt tullaan niityn päähän. Ilmastonmuutos vaikuttaa, eikä perhonen ehdi sopeutua muutoksiin. Yliopisto antaa perustan, mutta työ opitaan tekemällä. Pikkuapolloperhonen ei voi yhtä hyvin. Tämä on toinen kesä oman alan töissä. Maija Mussaari kertoo suojelubiologin viettävän maastossa neljä kuukautta vuodesta toukokuusta elokuuhun. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 37 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 37 LM4_s32-37_SaaristonBiologit.indd 37 12.5.2021 8.11 12.5.2021 8.11. Merellisestä osaamisesta on etua. Parin perehdytyspäivän jälkeen he ovat tehneet kartoitusta itsenäisesti. Tänä keväänä biologeiksi valmistuvat Anton Lehtinen ja Jessica Rapp ovat Metsähallituksella töissä myös tänä kesänä. Lehtinen ja Rapp kirjaavat havainnot ylös. Kaikkeen ei voi varautua. Perhosen määrä on suojelutoimista huolimatta pudonnut puoleen edelliskartoituksen jälkeen, kertoo aiheesta pro gradu -tutkimuksensa tehnyt Rapp: – Viime kesänä turhautti, kun näimme niin vähän perhosia. Kulttuurihistorian opinnot tuovat ymmärrystä perinnemaisemista, maatalousalan opinnot tietoa karjasta ja laidunmaiden vaikutuksista. Biologeille kuuluu hyvää. – Yläasteen ja lukion biologian opettajani Tom Ahlström on sydämeltään biologi. Saari on käyty läpi, ja on aika jatkaa matkaa. Linnunruoho, karhunlaukka ja verikurjenpolvi ovat harvinaisempia. Maija Mussaarikin työskentelee maastossa. Yksin kartoittaessaan Lehtinen törmäsi kerran aggressiivisesti vasaansa vartioivaan hirveen. Kun resursseja on, voimme tehdä paljon. Kesä loppuu aikanaan, tulee syksy ja sitten lunta. Lehtinen opiskelee Åbo Akademissa merija ympäristöbiologiaa. Toivoa on. Nyt he ovat hajaantuneet Mussaaren kanssa eri suuntiin suurella saarella. Loppuvuosi tehdään maastohavaintoihin perustuvaa asiantuntijatyötä: uhanalaislajiarviointeja, raportointeja ja luonnonhoitosuunnitelmia. Pikkuapolloperhonen ei voi hyvin. Biologit palaavat toimistoilleen, ja pikkuapolloperhonen talvehtii toukkana piilossa kylmältä. Erilaisista osaamisista kannattaa mainita kesätyöhakemuksessa. – Pidän ulkotyöstä. Majesteettinen eläin teki vaikutuksen, ja Lehtinen palasi tulosuuntaansa. Tänä kesänä Saaristomeren kansallispuistoon luodaan lisää niittyjä, jotta perhonen pelastuisi
Kauempana koivussa laulaa mustarastas ja tiaisia. – Tuo on sirittäjä! bongaa eskarilainen. Istumme metsässä kaatuneella puunrungolla, minä ja kolme lastani, ja yritämme tunnistaa jokaisen kuulemamme laulun. Lue jutusta, kuinka vahvistaa lapsen luontosuhdetta ja miten innostaa lasta liikkumaan luonnossa. On se aika vuodesta, jolloin puut ovat täynnä linnunlaulua. ANNA FERRANTE CO LO U RB O X 38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s38-39_Luontosuhde.indd 38 LM4_s38-39_Luontosuhde.indd 38 12.5.2021 8.13 12.5.2021 8.13. Linnunlaulubongaus on yksi hauskimpia tapoja saada lapset kiinnostumaan luonnosta ja vahvistaa heidän luontosuhdettaan. Lapsilla on synnynnäinen kiinnostus luontoon, mutta nykyaikana se häviää helposti tableteille ja tietokoneille. Alkuun pääsee lauKuinka syntyy lapsen LUONTOSUHDE. ympäristö J uuri nyt ei tarvitse mennä konserttiin nauttiakseen laulusta. Viereen lentää lurittelemaan punarinta. Se ei ole helppoa. Ja oikeassa hän on: sirittävästä laulusta ei voi erehtyä. Vaahterassa kurnuttaa sepelkyyhky, tuomessa tirskuttaa varpunen
Liian pieni tai pitkiin kävelyihin tottumaton lapsi menettää takuulla kiinnostuksensa luontoon, jos luontopolku osoittautuu kovin pitkäksi tai raskaaksi. Luonto on ajaton ja kiireetön ympäristö. Tuuli kuulostaa kivalta, lapset toteavat. Hyvä luontosuhde voi syntyä yhtä hyvin molemmilla tavoilla. Hänestä voi olla hauskempaa pysähtyä polun viereen, syödä eväitä tai katsella kiinnostavaa ympäristöä. l Kuuntele lapsen toiveita herkällä korvalla: toinen kaipaa luonnossakin enemmän vauhtia ja aktiviteettia, toinen rauhallista tekemistä. Jos luontosuhde uhkaa jäädä ohueksi, luontoympäristö voi tuntua lapsesta vieraalta tai jopa pelottavalta. Uskon, että rakkaus luontoon on lapsissa jo syntymän hetkellä, mutta kun lapsi kasvaa, rakkautta täytyy tukea ja vahvistaa. Tuo on hyvä esimerkki siitä, miten luonto tarjoa pohdittavaa ja ravintoa mielikuvitukselle. Turhat ärsytykset saattavat metsäpoluilla hyvinkin kadota ja koko perhe alkaa voida paremmin. Vie lapsi luontoon, kerro luonnosta, lukekaa luontokirjoja eli näytä itse aikuisena hyvää esimerkkiä. Verenpaine, syke ja hengitystiheys laskee, stressihormonien määrä vähenee, mie liala nousee ja olo virkistyy, Löf luettelee. Jo pienellä lapsella on synnynnäinen kiinnostus luontoon. Ekoja ympäristöpsykologisen ajattelun mukaan tätä kutsutaan elpymiseksi. Rentoutunut perhe riitelee vähemmän Lapsen luontosuhteen tukeminen ei vaadi ihmetemppuja. – Kauniilta, ekaluokkalainen kuvaa. l Anna lapselle mahdollisuus päättää, mitä luonnossa tehdään. Kun lapsi havainnoi luontoa yhdessä aikuisen tai koko perheen kanssa, tilanteessa yhdistyvät kokemuksellisuus eli toiminta, osallisuus eli yhteisö ja moniaistillisuus eli luonnon kokeminen kaikilla aisteilla. Luontosuhdetta voi kehittää keskustelemalla lapsen kanssa luonnon kiertokulusta, kierrätyksestä, ylikuluttamisen haitallisuudesta, siis siitä, että jokaisella eliöllä on tällä maapallolla oma tärkeä paikkansa, Leena Löf sanoo. – Jännältä, sanoo eskarilainen. Pelkkä siellä oleilu riittää, suorituksia ei tarvita. – Elpymisen teorian mukaan luonnossa oleminen aktivoi sellaisia hermoston alueita, jotka eivät rakennetussa ympäristössä aktivoidu. Ei tarvitse lähteä viikkokausien erämaavaelluksille, sillä pistäytyminen omassa lähimetsässäkin riittää – vaikka niitä lintuja bongailemassa. Se on metsien sylissä syntyvää ikiaikaista ääntä, tuhansien puiden latvoissa etenevää tuulta. Luonnossa liikkumisen ei tarvitse edes olla jokapäiväistä tai jatkuvaa. Lapsen näkökulmasta ei välttämättä ole tärkeää, kierretäänkö luontopolku vai ei. l Ensimmäisistä luontokokemuksista kannattaa tehdä mahdollisimman myönteisiä ja ottaa retki leikin kannalta, jolloin harrastusta on mukava jatkaa. Luonto tarjoaa moniaistillisen kokemuksen Lapsi kokee ympäristöään kaikilla aisteillaan, niin luontoakin. Metsä on ollut kotimme, ja kaikki sen äänet muistuttavat paikasta, jossa olemme olleet kotonamme, tunteneet sen yhtä hyvin kuin taskumme, jotka entisaikaan ompelimme taljoihin luuneulalla. – Ehkä tuuli tuo viestiä menneisyydestä, neljäsluokkalainen keksii. – Luonnon keskellä kauniissa ympäristössä saatu elämys on usein niin voimakas, että se aiheuttaa myönteisiä tunteita, jotka heijastuvat koko perheen kommunikointiin, sanoo Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green. Miltä näyttää, tuoksuu, tuntuu, kuulostaa… Niin teemme mekin juuri nyt tässä keväisen metsän siimeksessä, olemme hipihiljaa, neljävuotias kuopuskin. Ehkä tuuli todella muistuttaa meitä siitä, mitä joskus olemme olleet ja johon meidät on tänäkin päivänä luotu olemaan eli osaksi luontoa, mutta emme vain enää muista NÄIN SAAT LAPSEN INNOSTUMAAN LUONNOSTA l Mitä nuorempi lapsi on, sitä helpommin luonnossa liikkuminen muodostuu osaksi perheen vapaa-aikaa. Ja mikä parasta, lintubongausta voi harrastaa missä vain, kotipihalla, kaupungin keskustoissa, niityillä, metsissä ja rannoilla. l Anna lapselle kokemusrauha, vaikka olisitkin jo kyllästynyt seisoskelemaan saman puun juurella muurahaispesää tuijottamassa. Jatkamme pohdintaa. n LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 39 LM4_s38-39_Luontosuhde.indd 39 LM4_s38-39_Luontosuhde.indd 39 12.5.2021 8.13 12.5.2021 8.13. Alamme miettiä yhdessä, miksi tuulen humina on niin mukavaa ja jännää kuultavaa. Yleinen virhe on, että aikuinen päättää lapsen puolesta, kuinka luontoa koetaan ja mitä siellä tehdään. sitä. Metsässä he touhuavat antaumuksella ja löytävät sieltä loppumattomasti tekemistä. Rentoutunut lapsi kiukkuaa vähemmän ja rentoutunut perhe riitelee vähemmän. Parhaimmat keskustelut käydään tunnetusti usein laavulla nuotion ääressä tai kuohuvaa jokea katsellessa. l Tarjoa luontokokemus lapsen ikätason mukaan ja tue hänen vahvuuksiaan. Näiden aistiharjoitteiden kanssa syntyy kuin itsestään kokemuksia, joiden kautta lapsi pääsee vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Yksinkertaisimmillaan luontoon tutustuminen on sitä, että istutaan kivelle ja aletaan havainnoida. – Vuosikymmenienja satojen aikana olemme siirtyneet yhä enemmän kaupunkiympäristöön, mutta meillä on kaikilla geeneissä se, että pohjimmiltaan luonto on tuttu, muistuttaa kasvatustieteiden maisteri, luontoja ympäristöneuvoja Leena Löf. Useimmat rakastavat luontoa, eikä esimerkiksi sadesää estä heitä viihtymästä ulkona. Kuunnellaan ja haistellaan tuulta, silitetään sammalta ja otetaan käteen kivi tai käpy ja mietitään, miltä se näyttää ja tuntuu. lavalla lintukirjalla tai klikkaamalla verkon lintusivustoille. Lisäksi luontoretket ovat erinomainen perheen yhteinen harrastus. Luonnossa oleilun hyödyt ovat kiistattomat: stressitaso laskee, kun moniaistillinen kokemus rentouttaa kehoa ja mieltä, kaupunkiympäristön liiat ärsykkeet jäävät taakse. Pakatkaa reppuun hyvää evästä ja ottakaa mukaan ehkä myös lapsen kaveri. – Tärkeintä on, että luontokokemus on positiivinen. Linnunlaulun lisäksi korviimme kantautuu aluksi hentoa mutta nopeasti voimistuvaa huminaa. – Mutta me ei vain ymmärretä sitä, koska ei asuta enää luonnossa
koulu Osa oppilaista LOISTI etäopetuksessa Etäopetuksesta hyötyneiden lasten vanhemmat toivovat siitä uutta tukimuotoa. Viranomainen suhtautuu ajatukseen varauksella, sillä koulu on tärkeä sosiaalisten taitojen harjoittelupaikka. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI 40 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 40 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 40 14.5.2021 12.16 14.5.2021 12.16
LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 41 ›› LM4_s40-45_Etaopetus.indd 41 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 41 12.5.2021 8.14 12.5.2021 8.14
42 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 42 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 42 14.5.2021 14.14 14.5.2021 14.14
Vastauksia kertyi noin 1 150 eri puolilta Suomea. Sen mukaan etäopetus vaikutti kielteisesti etenkin kielivähemmistöön kuuluvien tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimiseen. Myös Rafaelilla on diagnosoitu ADHD ja lisäksi uhmakkuushäiriö. Joidenkin erityisen tuen piirissä olevien lasten ja nuorten perheissä on herättänyt närää se, että erityistä tukea saavat oppilaat on rajattu etäopetuksen ulkopuolelle. Sandberg tähdentää, että vastaukset olivat hyvin kaksijakoisia. – Ero lähikoulun aikaan oli ihan selvä. – Hyötyjissä oli monenlaisia oppilaita: aistiyliherkkiä, neuropsykiatrisen diagnoosin saaneita, häiriöherkkiä, sosiaalisia tilanteita pelkääviä, koulukiusattuja… Moni oli erityisen tuen piirissä. Juuri nyt koulutyö sujuu tavallista rauhallisemmin. Erityisen tuen oppilaat lähikouluun Etäopetus on paikoitellen jatkunut toisella asteella ja yläkouluissa myöhemminkin. Myös jyväskyläläinen 9-luokkalainen Rafael Falck kertoo viimekeväisen etäkoulun sujuneen lähikoulua paremmin. Jotkut vanhemmat kertoivat, miten oma lapsi sai etäkoulun aikaan Wilmaan ensimmäisen kerran positiivista palautetta. Etäopetuksen hyödyiksi listattiin muun muassa parempi työrauha, sillä osa oppilaista kokee tavallisen kouluympäristön kuormittavaksi. Jos sairastuisin, pojat pitäisi sijoittaa kodin ulkopuolelle. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 43 ›› LM4_s40-45_Etaopetus.indd 43 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 43 12.5.2021 8.15 12.5.2021 8.15. Pääkaupunkiseudun lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat ovat olleet etäopetuksessa joulukuusta pitkälle kevääseen. Opettajat nostivat esiin myös ne oppilaat, jotka tavallisesti kopioivat muilta, eivätkä tee itse, erityispedagogi Erja Sandberg listaa. Eemu on kotona etäkoulussa pikkuveljensä kanssa, ja äiti auttaa poikia kotona. Kun aiemmin Wilma-merkinnät olivat negatiivisen harmaita, niin etäopetuksen aikaan tuli pelkkää positiivista palautetta opettajilta, Johanna kertoo. Koulutehtävät tulevat valmiiksi, eivätkä läksyt unohdu kuten aiemmin. Kolmasluokkalainen Eemu Vaahtera käy kotonaan etäkoulua, jossa opiskelu sujuu hyvin. – Meillä ei ole tukiverkkoja. Poika on välillä tunneilla motorisesti niin levoton, että hakkaa päätään pulpettiin, kuvailee lohjalainen Anniina Saarela 9-vuotiaan poikansa tavallista koulupäivää. Rafael sai tehtävät tehtyä ja alkoi lukea kokeisiinkin. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tutki kevään etäopetusjakson vaikutuksia. – Etenkin erityistä tukea tarvitsevissa oli sekä niitä, joille etäkoulu tuntui sopivan, ja niitä, joille se ei sopinut lainkaan. Rajaus pohjaa perusopetuslain väliaikaiseen muutokseen, joka on voimassa kevätlukukauden loppuun asti. Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon etäopetuksen negatiivisista puolista, se on ollut joillekin oppilaille hyvä tapa opiskella. Hän teki keväällä 2020 opettajille, rehtoreille ja huoltajille suunnatun kyselyn etäopetuksesta. Paikoin myös alakoululaiset ovat opiskelleet etänä korona-altistumisten ja karanteenien vuoksi. – Mielialakin kohosi, ja Rafael oli iloisempi, äiti Johanna Falck muistelee. Esimerkiksi: jos oppilaalla oli vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, oli kotona vielä vaikeampi saada tehtäviä alulle kuin koulussa, Sandberg sanoo. – Täällä Jyväskylässäkin oli uhkana, että yläkoulut menisivät etäopetukseen kevätlukukaudella. Meille tuli aika selvä viesti, että erityisen Ero lähikoulun aikaan oli ihan selvä. E emun ensimmäiset 15 minuuttia koulussa sujuvat yleensä hyvin, mutta sitten keskittyminen hajoaa. Parhaimmissa tapauksissa etäkoulu on saanut aiemmin heikosti koulussa pärjänneen oppilaan loistamaan. Eemu Vaahteralla on diagnosoitu ADHD, autismi ja uhmakkuushäiriö. Falckit ja Saarela-Vaahteran perhe eivät ole kokemuksineen yksin. Anniina sopi poikien etäopetuksesta koulun kanssa, sillä yksinhuoltajana hän ei halua sairastua koronaan. Rusettimarsu Töbö on Eemun pikkuveljen silmäterä. ”Helpompi keskittyä” Ketkä sitten ovat hyötyneet etäopetuksesta. Lähikoulusta hän kaipaa eniten kavereita. Arvosanat nousivat kahdella numerolla
– Meillä Helsingissä on joitakin erityisen tuen oppilaita etäopetuksessa. Pohdimme jo, vaadimmeko erityisen tuen päätöstä purettavaksi. Erityisen tuen oppilas voi olla etäopetuksessa esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi. Elli piti huolta siitä, että Rafael sai etäkoulun aikaan ulkoliikuntaa. 44 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 44 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 44 14.5.2021 14.15 14.5.2021 14.15. Lähiopetuksessa oleva erityisen tuen oppilas osallistuu käytännössä samoille oppitunneille kuin etäopetuksessa olevat luokkatoverinsa. Yhdeksäsluokkalainen Rafael Falck on hakenut yhteishaussa muun muassa kasvatusja ohjausalalle sekä lukioon. Rehtori ja huoltaja keskustelevat, mikä on lapsen edun mukaista, kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo. tuen oppilasta ei saa siirtää etäkouluun. – Muuna kuin lähiopetuksena toteutettava opetus sisältää riskin, että näiden lasten oikeus perusopetukseen ei toteutuisi täysimääräisesti, hallitussihteeri Kirsi Lamberg opetusja kulttuuriministeriöstä perustelee sähköpostitse. Etäjaksoa ei lopulta tullut, Johanna Falck selittää. Väliaikainen lakimuutos ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan kouluilla on edelleen harkintavaltaa siihen, miten yksittäisten oppilaiden opetus järjestetään. Hän on oppitunneilla koulun tiloissa, jossa hänellä on tukenaan opettaja. Rajaamalla erityisen tuen piirissä olevat oppilaat etäopetuksen ulkopuolelle hallitus on halunnut turvata haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten asemaa. Jos muu luokka on etäopetuksessa ja erityisen tuen piirissä olevan oppilaan huoltaja hakee lapsen siirtämistä etäopetukseen, päättää rehtori asiasta. Hän toivoo, että voisi toisella asteella opiskella myös etänä: ”Niin opiskelen kuin käsketään”
Molempien tutkimusten mukaan etäopetus oli keväällä 2020 hyvin kirjavaa. – Kirjekurssimalli oli monissa kouluissa se ensimmäinen ratkaisu. Se, että kaikki etenevät samaan keskivertoon tahtiin, on aika harvoille sopiva tapa. – Jatkossa pitäisi jo peruskoulussa olla mahdollisuus kokoaikaiseen tai osittaiseen etäopetukseen niille oppilaille, jotka siitä hyötyvät. Toistaiseksi meillä on kuitenkin aika lyhyt kokemus etäopetuksesta. Marjo Kyllönen suhtautuu varauksellisesti etäopetukseen mahdollisena tukimuotona: – Lain mukaan perusopetus on lähtökohtaisesti lähiopetusta. Etäkoulussa kaikki tämä jää pois, mikä voi olla jopa vaarallista lapsen kehityksen kannalta. Esimerkiksi taitoja taideaineet ja matematiikka voivat olla hankalia etäopetuksessa, Koski sanoo. Kyllösen mukaan nyt on olennaista selvittää, mitkä etäopetuksen käytännöt ovat hyödyttäneet oppilaita. – Etäopetusjaksojen aikana monet opettajat ovat saaneet uusia välineitä, joiden avulla opetusta voi yksilöllistää entistä paremmin. Millaista on hyvä etäopetus. Minua vähän yllättikin, että tehtävien lähettämistä oli niin paljon. – Täytyy muistaa myös, ettei koulu ole vain akateemisten taitojen harjoittelua, vaan myös sosiaalisten ja tunnetaitojen oppimista. Pasi Koski, Juuso Repo ja Erja Sandberg uskovat, että etäopetus säilyy jossain muodossa tulevaisuudessa. Monelle opettajalle etäopetus oli täysin uusi juttu, Salmivallin tutkimusryhmässä mukana ollut tohtorikoulutettava Juuso Repo sanoo. Kaksi Turun yliopistossa tehtyä kyselytutkimusta selvitti oppilaiden, opettajien ja huoltajien kokemuksia kevään 2020 etäopetusjaksosta. Sen pitäisi tukimuotona olla oppimisen kannalta tarkoituksenmukainen. Jo nyt on käytössä koulupäivien lyhentäminen, mutta se ei aja asiaansa, kun korvaavaa opetusta ei ole tarjolla, Johanna Falck sanoo. Käytännöt vaihtelivat kouluittain ja luokittain. Kirsi Lamberg muistuttaa, että etäopetuksen vakiinnuttaminen tukitoimeksi vaatisi lakimuutosta. Lähikoulussa saisi harjoitella muiden kanssa olemista. Psykologian professori Christina Salmivallin vetämään kyselytutkimukseen vastasi puolestaan lähes 50 000 peruskoululaista. Tutkijat ovat vanhempien kanssa samoilla linjoilla. Repo ja Koski nimeävät hyvän etäopetuksen tunnusmerkeiksi vuorovaikutteisuuden. Osa oppiaineista sopii etäopetukseen huonommin kuin muut. Jo ennen koronaa kouluissa on käytetty etäyhteyksiä esimerkiksi harvoin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetuksessa. Oppia hyvistä kokemuksista Marjo Kyllönen myöntää, että osa oppilaista on hyötynyt etäopetuksesta. Osalle oppilaista etäopetus tarkoitti yksinomaan itsenäistä tehtävien tekemistä, toisille myös etäoppitunteja. Liikuntakasvatuksen professori Pasi Kosken luotsaamaan kyselyyn vastasi 1 300 oppilasta, 650 opettajaa ja 1 400 huoltajaa. Toisaalta monille niistä, joille koulunkäynti on ollut normaalioloissa hankalaa, se on ollut vielä vaikeampaa etäopetuksessa. Ainakaan toistaiseksi ministeriö ei ole tällaista muutosta valmistelemassa. Uusi tukimuoto. Repo tähdentää, ettei etäopetus saa olla säästökeino. Osa vanhemmista on toivonut etäopetuksesta uudenlaista tukimuotoa, jota voitaisiin hyödyntää vielä koronapandemian jälkeenkin. Kun opettajat ja oppilaat olivat säännöllisesti kasvokkain etäyhteydessä, kokemukset koulusta ja oppimisesta olivat myönteisempiä kuin ilman yhteyttä. Varsinaista etäopetusta on kuitenkin järjestetty vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi sairaalaopetuksessa. n Hyvä etäopetus on vuorovaikutteista. Ryhmässä oleminen on tärkeä osa oman identiteetin muovautumista. – Kehittämishalusta kertoo jo se, että saimme tutkimukseemme mukaan heti yli 400 koulua, Repo sanoo. Myös Anniina Saarela toivoo osittaisen etäopetuksen säilyvän jatkossakin: – Sosiaalisten taitojen kehittymisen ja kaverisuhteiden vuoksi en pidä kokoaikaista etäopetusta kauhean hyvänä. Hyvistä kokemuksista pitää ottaa oppia ja tuoda etäopetuksen hyviä puolia lähiopetukseen. Yksisuuntaisia video-oppitunteja oli melkein kaikilla. Tutkijat arvioivat, että koulut ovat ottaneet opiksi kevään 2020 kokemuksista ja kehittäneet etäopetusta. Oppilaan ei ole tarvinnut matkata omasta koulusta toiseen kouluun vaikkapa kiinan tunnille. Myös Kirsi Lambergista etäopetuksen hyväksi havaittuja työskentelytapoja ja digitaalisia ratkaisuja kannattaa hyödyntää jatkossakin. – Vaihtoehto voisi olla vaikkapa yksi etäpäivä viikossa tai lähikoulupäivien lyhentäminen ja osan tuntien pitäminen etänä. Joukko kansanedustajia on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jonka tarkoitus on mahdollistaa nykyistä laajempi etäyhteyksien ja etäopetuksen hyödyntäminen. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 45 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 45 LM4_s40-45_Etaopetus.indd 45 12.5.2021 8.15 12.5.2021 8.15
varhaiskasvatus Päiväkotiin lähes KYLMILTÄÄN M O ST PH O TO S 46 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 46 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 46 12.5.2021 8.16 12.5.2021 8.16
Koronan aikaansaamista tutustumisrajoituksista päiväkodeissa kärsii eniten lapsi. MIINA LEPPÄNEN LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 47 ›› LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 47 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 47 12.5.2021 8.16 12.5.2021 8.16. Päiväkotiin lähes KYLMILTÄÄN Viranomaisten ohjeita tulkitaan eri tavoin eri puolilla Suomea, joten linjaukset voivat poiketa toisistaan
Tällaisessa tutustelussa moni tärkeä asia jää kokematta. Päiväkodin arkea voi päästä seuraamaan etukäteen, kunhan hygieniasta ja väljyydestä huolehditaan. 48 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 48 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 48 12.5.2021 8.16 12.5.2021 8.16. – Olemme olleet valmiit joustamaan tästä, jos perheen kanssa käydyssä keskustelussa on tullut esille huoli turvallisesta hoidon aloituksesta, mutta näitä tilanteita ei ole juuri tullut. ”Tutustumista, esimerkiksi päiväkodin johtajan ja henkilöstön esittelyjä, voidaan tehdä myös esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä tai paperisella tiedotteella”, viranomaiset, esimerkiksi Oulun ja Espoon kaupungit sekä Työterveyslaitos ehdottavat. Tällöin lapsi voi vanhempiensa kanssa totutella päiväkodin tiloihin, leikkikaluihin ja mahdollisesti joihinkin työntekijöihin sisätiloissa, mutta muut ryhmän lapset eivät tule tutuiksi. Pienelle lapselle tilanne oli shokkihoitoa. Niin kävi Iidalle, joka ei saanut vanhempaa mukaansa hoitopäiviensä alkuun, jolloin tutustumisvaihe jäi käytännössä pois. Etäyhteydet toimivat varmasti aikuisten kanssa, mutta entäpä aivan pienillä lapsilla. Lapset sopeutuneet hyvin Oulun kaupungin sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että varhaiskasvatuksessa aloittaneet uudet lapset ovat käyneet ulkona tutustumassa tulevan ryhmän aikuisiin ja lapsiin niin monta kertaa kuin perhe on katsonut tarpeelliseksi. Päiväkodeissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja ministeriöiden koronaohjeistuksia myös tutustumisissa. Sopiikin kysyä, onko ohjeistuksen tulkinta liian kireä. Paperinenkin tiedote toimii varsin huonosti yksivuotiaalle… Kylmään veteen Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen hänelle on hyvä järjestää 1–2 viikon tutustumisaika, linjaa Opetushallitus. Päiväkodin rutiinit, ruokailut ja nukkumiset jäävät harjoittelematta. Vanhemmat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkodin sisätiloihin, kun päiväkoti on muuten suljettu tai muu lapsiryhmä on ulkoilemassa”, kaupungin sivuilla kerrotaan. M O ST PH O TO S Pienelle lapselle tilanne voi olla shokki. Puolitoistavuotias Iida aloitti oululaisessa päiväkodissa maaliskuun alussa. Yksiköiden ovella on käsidesiä tarjolla, ja tutustumaan saa tulla vain terveenä. Riittävää perehtymisaikaa ei tule, vaan lapsi ikään kuin heitetään kylmään veteen. Oulun kaupungissa ohjeistusta on tulkittu huomattavan tiukasti. Yksivuotiaan etäyhteys Ohjeistus otettiin käyttöön elokuussa 2020, ja reunaehdot olivat toisen korona-aallon mukaiset. Kun pieni lapsi lähtee hoitoon, hän tarvitsee siirtymäajan. – Päiväkodeissa on varmasti yritetty joustaa yksilölliset tilanteet huomioiden, mutta yksikkökohtaisia eroja ja tilanteita näin suuressa kaupungissa varmasti on. Iida itki ja oli pakokauhuinen, vaikka hoitopäivät olivat alkuun lyhyitä, vain 3-tuntisia. Tällä hetkellä sellaista ei käytännössä ole, sillä päiväkotiin tutustuminen on ollut rajoitusten vuoksi hyvin monimutkaista. Tänä aikana lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat tutustua lapsiryhmän toimintaan, aikuisiin ja toisiin lapsiin. Tutustumisia alettiin porrastaa, jotta väkimäärä pysyy pienenä. Ulkoa ryhmään. Ohjeet ovat yhtenäiset, mutta niiden tulkinnassa on paikkakuntakohtaista vaihtelua. Pihalla yksivuotias ei hahmota lapsijoukosta omaa hoitoryhmää tai hoitajia. Viranomaisten ohjeistuksen mukaan tutustumiset hoidetaan ulkona. ”Toteutamme tutustumiset pääosin ulkotiloissa. Itkuisena hän sekoitti koko ryhmän toimintaa. Käytännössä ohjeistus tarkoittaa, että lapsen vanhempi tai muu tuttu aikuinen ei voi tulla sisätiloihin lapsen mukaan lapsiryhmään, koska ulkopuolisia aikuisia ei nyt oteta sisätiloihin edes maskit kasvoillaan. Penttilän mukaan henkilökunta on kokenut olonsa turvalliseksi, kun sisätiloissa on noudatettu koronaohjeistuksia. Lapset ovat sopeutuneet yllättävän hyvin erilaiseen tilanteeseen, ja perheet ovat ymmärtäneet tilanteen oikein hyvin, emmekä ole saaneet negatiivista palautetta. Vaikka lapset säästyvätkin usein itse koronalta, heidän elämäänsä rajaavat sen torjuntatoimet. Viranomaiset ohjeistavat myös etäyhteyksien hyödyntämiseen. K oronasta näyttävät kärsivän eniten haavoittuvimmassa asemassa olevat: ne, joilla on erityissairaus sekä kaikkein vanhimmat ja nuorimmat. Iida ja hänen isänsä kävivät hoitoa edeltävänä viikkona kahdesti päiväkodin pihalla ulkoiluaikaan leikkimässä ja kerran sisällä, kun muut lapset olivat ulkona ja yksi työntekijä oli paikalla
Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyysja hygieniatekijät huomioiden.” Näin linjataan Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa. – Osa heistä on ilmaissut tyytymättömyyttä siihen, että ei ole voinut vapaasti tutustua sisätiloihin eikä tutustumista muutoinkaan järjestää tavanomaisella tavalla. Aikuisella on mahdollisuus tulla lapsen mukaan sisätiloihin tarvittaessa. Samaan aikaan he altistavat itsensä taudille. Joudumme nyt tasapainoilemaan myös tartuntariskin kanssa ja sovittamaan erilaisia etuja, näkökulmia ja ohjeita yhteen, Virpi Mattila sanoo. Henkilökunta tekee työtä kovan paineen alla koettaen järjestää lapsille mahdollisimman hyvää arkea. – Päiväkotien erilaiset tilanteet, fyysiset ja muut olosuhteet, lasten yksilölliset tarpeet kuten ikä sekä huoltajien aikataulut vaihtelevat, joten tilanneja yksikkökohtaisia eroja varmasti on, Mattila sanoo. Koko maan tilanne Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja THL:n Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hanke julkaisi huhtikuun lopussa raportin, jossa esiteltiin varhaiskasvatuspalveluissa tapahtuneita muutoksia ja toimintaa korona-aikana. Lapsen hakijana on mieluiten aina yksi henkilö, ja kuhunkin ryhmään tullaan ulko-oven kautta. Painotus niiden tulkinnasta on aavistuksen Oulua väljempi. 57,1 prosenttia vastaajista kertoi, että päiväkodin tiloihin pääsy oli rajoitettu vain päiväkodin henkilökuntaan ja lapsiin. Päiväkodin alueella eivät saisi oleskella kuin lapset ja varhaiskasvatuksen työntekijät. Vastakkain ovat koronan välttäminen ja pienen lapsen inhimillinen kohtelu. Tulkinnan varaa on, ja kullekin yksikölle on annettu vapaus määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Koronan jaloissa. Myös Espoossa huoltajilta on tullut palautetta rajoitetusta tutustumisesta. M O ST PH O TO S Hoitajat ovat kahden tulen välissä. ”Poikkeuksena ovat toimintaan tutustuvat lapset ja perheet. Siihen suhtauduttiin päiväkodissa suopeasti, ja yksi hoitaja on erikseen ottanut kontaktia Iidaan. Koronaa on torjuttava, mutta lapset eivät saa jäädä torjuntatoimien jalkoihin. Hoitajat ovat kahden tulen välissä. Siitä huolimatta vanhemmat toivovat asioiden suunnittelemista etukäteen, ei jälkikäteen paikkaillen. Yhdessä neuvotellen Espoossa tilanne on hiukan erilainen, vaikka toki myös siellä noudatetaan viranomaisten ohjeita. Rutiinit tutuiksi Iidan ensimmäisen hoitoviikon jälkeen oli talviloma, ja hoidon jatkuttua vanhemmat pyysivät lisätutustumisaikaa. – Varmasti pääsee sisällekin, jos vierailu voidaan järjestää riittävän väljästi ja turvallisesti. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 49 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 49 LM4_s46-49_Pa?iva?kodinaloitus.indd 49 14.5.2021 14.16 14.5.2021 14.16. Jos tutustumisjaksoa ei ole, yhteys pätkii jo heti alkuunsa. Se on helpottanut perheen tilannetta, sillä joustoa löytyy. – Tavoitteena on toteuttaa lapsen etua ensisijaisena mahdollisimman hyvin myös tässä poikkeavassa tilanteessa. Kuten Opetusministeriö linjaa, riittävän pitkä tutustumisjakso luo perustan luottamukselle ja hyvälle yhteistyölle kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Inhimillisyys ja korona Tartuntoja täytyy välttää kaikin keinoin, joten päiväkodeissa kaihdetaan turhia fyysisiä kontakteja. Raportin pohjana olleeseen kyselyyn oli vastannut 727 varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöä lähes 200 kunnasta. n Iidan nimi on muutettu. Jos lapsi ehtii tutustua hoitajiinsa ennakkoon ja kokee toistoja tuloja lähtörituaaleista, kynnys hoidon aloittamiseen madaltuu. Ohjeistuksen tulkinnassa on otettava huomioon myös lapsen etu, joka ei näytä toteutuvan ihanteellisesti. Onko niin, että tällä erää ei ole paras mahdollinen aika aloittaa päivähoidossa. – Tutustumisjärjestelyistä sovitaan lapsikohtaisesti huoltajien kanssa, Espoon kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila selvittää
ympäristö MARGINAALISTA tuli valtavirtaa Nea Helston ja Mikko Heikkosen mielestä arjessa kannattaa tehdä järkevän kokoisia ekologisia valintoja. HANNA MOILANEN | KUVAT JANI LAUKKANEN 50 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 50 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 50 12.5.2021 8.17 12.5.2021 8.17. Vaikkei aina yltäisikään omien ihanteidensa tasolle, ei se mitätöi onnistumisia
Luka oli tuolloin 3ja Unna 1-vuotias. Tapasimme Mikko Heikkosen ja Nea Helston perheen edellisen kerran syyskuussa 2011. Aika on arvokkaampaa kuin raha. Nea Helsto tekee tarkoituksella vajaata työviikkoa jooganopettajana, jotta ehtii viettää aikaa yhdessä Unnan ja Lukan kanssa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 51 ›› LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 51 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 51 12.5.2021 8.17 12.5.2021 8.17
Kun viikon ruoat suunnitellaan tarkasti, heräteostoksia ei tule. Se saastuttaa nyt 85 prosenttia vähemmän kuin ennen. Nea asui nuorempana Australiassa ja oppi siellä, ettei vessaa tarvitse välttämättä vetää joka käynnin jälkeen. Vielä siitä ei ole näkynyt merkkejä. Ovatko he kasvaneet vanhempiensa arvoihin vai alkavatko jossain kohtaa kapinoida niitä vastaan. – Australiassa sanottiin ’If it is yellow, let it mellow, if it is brown, flush it down’. Mikko työskentelee erityisopettajana, ja Nea opettaa joogaa. Siitä on tullut luksusta, joka myy, Nea sanoo. Myös perheen lapset Luka, 13, ja Unna, 10, ovat olleet kasvissyöjiä vauvasta asti. Nykyisin Nea ja Mikko kokevat, että monet muut tekevät radikaalimpia ympäristövalintoja kuin he itse. Koti on edelleen Helsingissä, Maunulassa, mutta kerrostalosta on muutettu 1950-luvulla rakennettuun rivitaloon. Pienet, ekologiset valinnat ovat edelleen osa perheen arkea. NEA VUONNA 2011 Unna (vas.) on ollut kasvissyöjä vauvasta asti ja Nea ja Mikko omista nuoruusvuosistaan lähtien. Arkiset työmatkat sujuvat yleensä polkupyörällä ja julkisen liikenteen avulla. Tämä toimii meillä hyvin. Luontoja museoretkiä Luka ja Unna käyvät partiossa, jossa opitaan luonnossa liikkumisen taitoja. Nuorempana ajattelin, etten hanki lapsia. Kierrättäminen ja luonnonmukaiset tuotteet ovat niin itsestään selvä osa elämää, ettei sitä tule enää ajateltua. 52 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 52 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 52 12.5.2021 8.17 12.5.2021 8.17. Perhe käy ruokaostoksilla kerran viikossa, mikä vähentää kauppamatkoja, mutta on myös taloudellinen ratkaisu. – Hippikauppa, jossa kävin täyttämässä pesuainepulloja vuosia sitten, on nyt iso maanlaajuinen ketju, ja luonnonkosmetiikan vaihtoehtoihin hukkuu. Myös vettä säästyy kuin huomaamatta. Välillä Nea ja Mikko miettivät, millaisia valintoja heidän lapsensa tekevät myöhemmin. Omassakin tuttavapiirissä on ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi lennä lainkaan, Nea pohtii. Perheessä on auto, jota tarvitaan lähinnä Mikon musiikkiharrastusten ja Lappeenrannan-sukulaismatkojen vuoksi. Mikko on vegaani, ja Nea on ollut kasvissyöjä jo melkein 30 vuotta. N ea Helston, 42, ja Mikko Heikkosen, 43, arvot ja elämäntapa ovat muuttuneet vain vähän kymmenen viime vuoden aikana. Kauppaan kerran viikossa Moni asia on pysynyt perheen elämässä samana kuin ennen, mutta muutoksiakin on tullut. Autosta tehtiin pari vuotta sitten etanolilla kulkeva. Lisäosan asentaminen maksoi muutaman satasen. – En koe, että olisimme enää mikään esimerkkiperhe ekologisissa valinnoissa. Myös kulttuuriin on tutustuttu yhdessä. Mutta sitten kun on tulossa vieraita, täytyy muistaa käydä vetämässä vessa, Nea nauraa. Unnan suosikki on Espoon modernin taiteen museo Emma ja suosikkiluonnonpuisto Repoveden kansallispuisto. Ekologisista arvoista on tullut vahvemmin valtavirtaa ilmastouutisoinnin ja -keskustelun myötä. Kymmenen vuotta sitten perhe oli sitoutunut vaipattomuuteen, jonka myötä 3 000 kiloa vaippajätettä jäi syntymättä. Perhe on myös retkeillyt paljon lähiluonnossa varsinkin lasten ollessa pieniä. Maailma ympärillä on kuitenkin muuttunut
LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 53 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 53 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 53 12.5.2021 8.17 12.5.2021 8.17. Mikko Heikkonen tarttuu auton rattiin lähinnä musiikkikuvioiden sekä mökkija sukulaismatkojen vuoksi. Auto kulkee etanolilla ja saastuttaa vähemmän kuin ennen
Järkevän kokoisia valintoja Perinteisesti arvoihin suhtaudutaan nuorena intohimoisesti. Se ei mitätöi hyviä juttuja. n Seuraava sukupolvi on meitä viisaampi. Kun ikää tulee lisää, arvot ikään kuin sulavat ja jäävät enemmän taustalle. Ajamme silloin kuitenkin hyvin päästöttömästi, ja mökkiä lämmitetään maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla, Mikko uskoo. Eikä kannata ottaa stressiä, jos ei pysty elämään ihanteidensa mukaisesti kaikkialla ja koko ajan. Viime syksynä perheeseen tuli kaksi löytökissaa: Pilkku ja Mayhem. Vanhemmat ovat iloisia lapsensa oma-aloitteisesta aktiivisuudesta, mutta ovat samalla tarkkoja siitä, etteivät sälytä ympäristöpaineita lastensa hartioille. Luka oli lukenut, että huonelämpötilan laskeminen säästää energiaa ja sulkenut lämpöpatterit. – En halua viestittää lapsille, että ekologiset valinnat olisivat paremmuuden mittari. – Jos miettisimme asumista tiukasti ympäristöja ilmastonäkökulmista, asuisimme kaksiossa, Mikko sanoo. Opettajana työskennellessään hän on huomannut, että kestävä kehitys ja ilmastoasiat ovat nykyisin vahvasti opetussuunnitelmassa mukana. 42 €) 38092_Linnanmaki_LapsenMaailma_210x297.indd 1 38092_Linnanmaki_LapsenMaailma_210x297.indd 1 26.4.2021 10.43 26.4.2021 10.43 54 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 54 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 54 14.5.2021 14.17 14.5.2021 14.17. – Lapsille ei tarvitse selittää näitä asioita samalla tavalla kuin joskus omanikäisille. Siellä tehdään jo nyt isoja muutoksia. Olen myös ollut yllättynyt siitä, miten aktiivinen ja tiedostava hiljainen massa meillä on ikäjanan vanhemmassa päässä. 17.5.-24.10.2 1. Mikon ja Nean mukaan ympäristöja ilmastoasioita voi huomioida niillä elämän osa-alueilla, joissa se tuntuu luonnolliselta. Hetken ihmettelyn jälkeen asia selvisi. – Kymmenen vuoden päästä meillä on luultavasti kesätalo 100 kilometrin päässä ja voivottelemme, miten ajamme autolla sinne ja takaisin. – Julkinen keskustelu on välillä sellaista, että ilmastoasiat ovat ihan huuhaata tai sitten mikään ei riitä, Mikko sanoo. KUKA EKA KILJUMASSA. Hän liittyi hiljattain Vasemmistoliiton jäseneksi. Kissojen hiekkana käytetään suomalaista puupellettiä, ja ruoaksi tarjotaan suomalaista täysraakaravintoa. Jokin aika sitten kotona alkoi tuntua viileältä. Nea ja Mikko kokevat, että he ovat tehneet aina omasta näkökulmastaan järkevän kokoisia valintoja. Asunto on aika tilava: lapsilla on omat huoneet ja kummallakin vanhemmalla työhuoneet. Etu voimassa osassa Prismoja, Sokoksia ja S-markette ja sekä Pk-seudun Sokosja Radisson Blu -hotelleiss a majoitukse n yhteydess ä. En usko, että lentäminen itsessään vähenee oleellisesti, Mikko pohtii. Siihen, etteivät Mikko ja Nea kutsu itseään enää kovin ekologisiksi, löytyy muitakin syitä. Puhdasta hupia kesäkuusta alkaen! *Vihreä hinta vain S-Etukortil la. Ei kerrytä bonusta. linnanmak i.fi RANNEKE 39 €* (NORM. Eikä ihanteita pitäisi tuoda esiin syyllistäen tai kireiden tunteiden kautta, Nea pohtii. Perhe on etsinyt kultaista keskitietä, jossa otetaan huomioon ilmastoasioita, mutta huomioidaan myös kissalle tyypillinen elämä. Se sai Nean miettimään lemmikkien hiilijalanjälkeä. Luka on osallistunut Greta Thunbergin aloittamaan nuorten koululakkoliikkeeseen ja ollut aktiivisesti järjestämässä Fridays for Future -mielenosoituksia. – Toivon, että jatkossa löydetään ratkaisuja, ettei päästöjä synny enää niin paljon kuten autoiluunkin on löydetty. – En ole koskaan ollut mikään lipunheiluttaja tai käynyt tekemässä liharekkaiskuja, Mikko sanoo. Lentäminen ei ole heille ylpeilyn aihe. MIKKO VUONNA 2011 Mikolle ja Nealle järkevän kokoiset ympäristövalinnat ovat mukavuustekijöitä, jotka vahvistavat elämän laatua. Lentäminen tuskin vähenee Vuosien aikana perhe on viettänyt aikaa Intiassa Nean joogaopettajauran vuoksi ja asunut kuukauden kerrallaan Mysoressa, Etelä-Intiassa
42 €) 38092_Linnanmaki_LapsenMaailma_210x297.indd 1 38092_Linnanmaki_LapsenMaailma_210x297.indd 1 26.4.2021 10.43 26.4.2021 10.43 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 55 LM4_s50-54_EkommatValinnat.indd 55 12.5.2021 8.17 12.5.2021 8.17. Etu voimassa osassa Prismoja, Sokoksia ja S-markette ja sekä Pk-seudun Sokosja Radisson Blu -hotelleiss a majoitukse n yhteydess ä. Puhdasta hupia kesäkuusta alkaen! *Vihreä hinta vain S-Etukortil la. linnanmak i.fi RANNEKE 39 €* (NORM. 17.5.-24.10.2 1. Ei kerrytä bonusta. KUKA EKA KILJUMASSA
kasvatus Kauppias kitkee KIUSAAMISTA 56 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 56 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 56 12.5.2021 8.19 12.5.2021 8.19
Kassanhoitajamme Eve Holopainen otti hänet kontolleen ja vei tärisevän pojan takahuoneeseen suojaan. – Kun olin lapsi, muistan hyvin, miten naapurin tätikin kasvatti. – Se on se tyyppi, joka puhuu kiusaamisesta ja sen kauppaan voi mennä, jos pelkää, kasiluokkalainen poika sanoo. Hänestä jokaisen aikuisen pitää puuttua kiusaamiseen. – Aikuisten tehtävä on mennä tilanteisiin! Harvemmin aikuinen joutuu henkeään kaupittelemaan, jos puuttuu kiusaamiseen, hän puuskahtaa. Kauppiaana Kestilä kokee vahvaa vastuuta yhteisönsä hyvinvoinnista. Hän julisti vaimonsa Natalia Kestilän kanssa heidän kauppansa kiusaamisvapaaksi alueeksi ja levitti asiasta tietoa sosiaalisessa mediassa. Kestilä on myös huomannut, että vastuu lapsista ja nuorista ulkoistetaan helposti opettajille, kuraattoreille ja psykologeille. Kestilälle alkoi oitis sadella kutsuja lukuisiin yhdistyksiin leijonista paikalliseen mieskuoroon. – Kiusattu poika juoksi hädissään kauppaan. Kestilä on kiva nuorille, muttei mielistele. Täällä aloittaessaan kauppiaspari yllättyi: jähmeäksi leimatun hämäläiskunnan väki osoittautui eloisaksi ja avoimeksi. Yhteisöllinen vastuu Ville Kestilä ymmärtää, että opettajien resurssit kiusaamisen ehkäisemisessä ovat rajalliset, koska se tapahtuu usein netissä. Välitunneilla oppilasporukoita valuu kaupalle pikkuostoksille ja livahtavatpa jotkut kaupan päätyyn salatupakalle. Miska Lusa (vas.), Niklas Waldén, Ville Kestilä ja Aaron Durchman heittäytyivät juttusille kouluja työpäivän lomassa. – Teimme tästä virallisen jutun. Siksi kaikkien aikuisten olisi puututtava kiusaamiseen. Sormea en voi mennä heristämään, tämä on enemmänkin ennaltaehkäisevää työtä. SIRPA PALOKARI | KUVAT VILJA TAMMINEN K auppias Ville Kestilän mitta tuli täyteen, kun hän jälleen eräänä työpäivänään joutui todistamaan seuraavaa. – Toivon ja uskon, että nuorison ja minun välit on kunnossa. Me puutumme asiaan heti. Hän on ollut kauppiaana neljätoista vuotta, joista neljä Tervakoskella. Siellä Kestilän tuntevat kaikki. Tervakoskelainen kauppias Ville Kestilä julisti kauppansa kiusaamisvapaaksi alueeksi. Nyt nuoret tietävät, että täällä saa olla turvassa, jos kiusataan. Kauppa vastaan nuoriso olisi kelju asetelma, jossa häviäisivät kaikki. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 57 ›› LM4_s56-59_K-kauppias.indd 57 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 57 12.5.2021 8.19 12.5.2021 8.19. K-market Tervapataa vastapäätä sijaitsee Tervakosken yläaste ja lukio. Kestilälle ei ole uutta, että lapset ja nuoret nahistelevat keskenään, mutta häpäisy ja nöyryyttäminen ylittää hänen rajansa. Poika saatettiin takaovesta pakoon kiusaajiaan
Tapeltiin sitä ennenkin Kiusaaminen on tuttua Ville Kestilälle omiltakin kouluajoilta. Ysiluokkalainen Miska Tirkkonen suorittaa kaupassa parhaillaan TET-harjoittelua. – Päädyin tappelemaan kiusaajia vastaan ja seuraavana keväänä opettaja sanoi, että ”hyvä poika muuten, mutta kova tappelemaan”. 2 2 1 3 1 . Tirkkosen mielestä koulukiusaaminen saisi vähentyä, ja opettajien pitäisi ottaa kaikki huomioon. – Palautetta tulee ihan älyttömästi! En olisi uskonut, millaiselle laukalle tämä lähti. Kaupassa piipahtavat kasiluokkalaiset Aaron Durch man, Miska Lusa ja Niklas Valdén pitävät kiusaamisvapaata kauppaa hyvänä ideana. – Voisiko olla, että lasten sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet jatkuvan kännykän ja netin käytön takia. – Työntekijät puuttuvat välittömästi, jos jotain kiusataan. Koulukiusaamisen mallit ovat tuttuja työpaikoillakin, joissa kiusaaminen tapahtuu vain hienovaraisemmin. Kestilästä on järkyttävää, millaiset jäljet koulussa alkanut kiusaaminen voi jättää loppuelämäksi. – Voisiko olla, että ihmiselle rakentuu itsestään sellainen käsitys, että häntä voi kiusata. Omilta kouluajoiltaan Kestilälle on jäänyt päällimmäiseksi mieleen reilun pelin henki. n K-market Tervapadassa on jatkuvasti nuoria harjoittelussa tai määräaikaistöissä. – Eräs kertoi minulle, että hänen kiusaamisensa oli alkanut alakoulussa ja jatkunut vielä työelämässäkin. Koohon voi mennä turvaan, jos kiusataan. Hänestä, kuten muistakin alueen nuorista, kauppa on keskustan turvapaikka. 58 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 ›› LM4_s56-59_K-kauppias.indd 58 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 58 12.5.2021 8.19 12.5.2021 8.19. Ulkona oltiin paljon, ja toisten kanssa opittiin olemaan. Hommia löytyy sekä harjoittelijoille että määräaikaisille työntekijöille. Elävissä ryhmissä ei ehkä kiusata kuten netissä, hän pohtii. Tänä keväänä siellä teki TET-harjoittelua Miska Tirkkonen: ”Halusin tänne henkilökunnan takia, tiesin, että se on mukavaa”. Pojat saattavat heittäytyä myös juttusille kauppiaan kanssa. 1 8 . – Kun olin ala-asteella edellisessä koulussa, siellä oli kiusaamista, johon ei puututtu. – Joskus sekin tulee juttelemaan ja kyselee kuulumisia. – Se vaikuttaa ostarilla olemiseen, sillä kaupan henkilökunta näkee sinne ikkunasta ja tulee väliin, jos jotain tapahtuu, Lusa sanoo. 1 . 2 2 1 – Minulle sopii olla vuorovaikutuksessa kyläläisten kanssa, tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Palaute kannustaa Kun Kestilä julkaisi kaupan nettisivuilla tiedon kiusaamisvapaasta kaupastaan, viesti levisi kulovalkean tavoin kouluihin, kauppoihin ja vanhempainyhdistyksiin ympäri maata. 2 2 2 1 7 . 1 1 . Kun Jonna Tervomaa voitti Syksyn Sävelen kappaleella Kappas vain Minttu sekä Ville, Villeä alettiin kiusata. Paras palaute on, kun kauppias näkee nuorten kokevan olonsa turvalliseksi. Yhteys nuoriin Kestilä pitää kunnia-asiana, että kaupassa on koko ajan nuoria myös töissä. – Koulun pihalla tukistetaan ja vedetään nekkuun, ja Facebookissa aikuiset tekevät samaa omilla tavoillaan. Koulut ja paperitehdas tuovat vilkkautta kaupankäyntiin. Kesällä asiakasmäärä lisääntyy huimasti, kun lapsiperheet saapuvat Puuhamaahan ja kesäasukkaat mökeilleen. Kestilä saa myös henkilökohtaisia viestejä, joissa ihmiset kertovat kokemuksistaan. Mininepsy – Ratkaisukeskeinen työote asiakkaan kohtaamisessa www.phkesa.fi Nuorisoterapeutti/valmentaja 20 op 1 3 . – En tuntenut ketään etukäteen, mutta tiesin, että täällä on kivaa porukkaa, Tirkkonen sanoo. Nokkapokallekin ajauduttiin, mutta jo seuraavalla välitunnilla sovittiin ja oltiin taas kavereita. – Tässä ostarilla on kivempi olla, kun tietää, että voi mennä Koohon turvaan, sanoo kaupan päädyn porukassa välituntia viettävä kasiluokkalainen tyttö. 1 2
– Aikuisen ei kannata mennä konflikteihin periaatteella tuo on oikeassa ja tuo väärässä, Turkka sanoo. Aseman Lapsissa kiusaamisen vähentämiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Turkan mukaan heidät jätetään ulkopuolelle edelleen liian usein. Puuttuminen on helpompaa, jos aikuinen tuntee nuoruuteen liittyviä piirteitä. N V A U V A E R I K A L T I S H A V U A L O I S D I A T L A P S I O N N I E I K Ä K I N A N O T I P A N A K O L A L I P A I S U O T S A E E P P U S U M U K A L L O P U I S T A T U S E T U U S A K A T S U A T U O K A R V O T A S U K K I K A R T I O U T I H K U T O U K I P A L E R U N E T U U P A T A I I T I L T I S V A I K U T T A A K I I R A N O L J O E T T A I T O A N N A A I N A K A A N P A R T I O O L O T I N A R I O T I S T U K A A N I T U T I N A KUNNIOITUS luo yhteyden ”ON TOSI MAKEETA, ETTÄ KAUPPIAAT OVAT ALKANEET PUUTTUA KIUSAAMISEEN.” A seman Lasten tiimipäällikkö Heikki Turkka on huomannut, että aikuiset ovat hieman aktivoituneet kiusaamiseen puuttumisessa. Järjestö on luonut K-0-mallin, jossa vakavia ja pitkittyneitä kiusaamistapauksia ratkotaan aikuisten yhteistyöllä. – Kaljan näpistyksestä kiinni jäänyt nuori on saatettu esimerkiksi pakottaa näpistämään valta-asemaa käyttävän käskystä. Työmuotona käytetään mm. Syrjäytyminen on keskeisin syy kiusaamiseen. Aikuisten tiedetään sulkeneen silmänsä kiusaamiselta ja pitkäänkin jatkuneelta väkivallalta. katusovittelua ja erilaisia koulutuksia yhteisöille ja ammattilaisille. Väliintulo luo nuorille turvaa ja näyttää suuntaa. Kiusaajan historiassa on usein asioita, joihin hän tarvitsee tukea. Ongelmatilanteet kannattaa kohdata vailla vahvoja tunnereaktioita. – Arvostava, kunnioittava kohtaaminen auttaa luottamuksen rakentamisessa, ja vain tätä kautta nuoren kanssa pääsee puheisiin. – Nuoriso on pelottanut aikuisia jo kivikaudesta lähtien, hän naurahtaa. Järjestöllä on mm. Aikuiset eivät usein ole perillä kiusaavien tai häiriköivien nuorten taustoista ja heidän keskinäisistä valta-asemistaan. Heikki Turkka ei väsy ihmettelemään, miten ihminen jo 25-vuotiaana unohtaa, mitä nuoruus on. Tapauksille on aina myös seuranta. Konfliktien takaa voi löytyä monitahoisia juurisyitä. Hän muistuttaa, että kiusaaja hakee hyväksyntää kiusaamisellaan. K-0-toimintaa on Helsingissä, Järvenpäässä, Lohjalla ja Rovaniemellä. – Selvityksessämme 67 pitkittyneessä kiusaamistapauksessa vain 19:ssä oli tehty vanhempien kanssa yhteistyötä. Kaikki aikuiset ovat velvollisia puuttumaan kiusaamiseen ja väkivaltaan – ovatpa he sitten ammattikasvattajia, kauppiaita tai naapurintätejä. sovittelua. – Kun aikuinen menee väliin, hän antaa mallin, että tämä on väärin. Aseman Lasten K-0-kouluttajan voi saada konsultiksi eri puolille maata. K-0-koordinaattoria pyydetään apuun, kun tapauksia ei saada selvitettyä koulun ja kodin yhteistyöllä. Konfliktien ratkaisussa korostuu vanhempien rooli. Liekö syynä välinpitämättömyys, epävarmuus, jopa pelko. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 59 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 59 LM4_s56-59_K-kauppias.indd 59 12.5.2021 8.19 12.5.2021 8.19. – On tosi makeeta, että esimerkiksi kauppiaat ovat alkaneet puuttua. Lisäksi tuetaan perheitä ja ohjataan heitä tarvittaviin palveluihin sekä ryhmäytetään luokkia. Aikuiselle on hyödyksi kysyä itseltään, mitä tunteita nuoren käyttäytyminen hänessä herättää. Heikki Turkan ja Julia Saarholmin kirja Lasten ja Nuorten konfliktit – Opas haastavien ristiriitojen ratkaisemiseen (PS-Kustannus) näki päivänvalon tänä keväänä. K-0-koordinaattori on puolueeton, yhteisön ulkopuolinen konsultti, joka toimii väliaikaisena tukena paikallisten työntekijöiden rinnalla. Nuorten konflikteihin liittyy kuitenkin aina erityispiirteitä, joista olisi hyvä tietää
12 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Lahjatilauksena . vee . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Itselleni . Kesto 3 kk 29,50 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. MA AIL MA TANJA POUTIA INEN-R INNE: ”KANN USTETA AN LAPSIA LIIKKU MAAN !” LÄKSYA PUA PAPERI TTOMI LLE LAPSIL LE | KUN VANHE MPI VAATII LIIKAA … NUORE T & KORON A | ONKO LASTEN SUOJEL UN TIETOT URVA RIITTÄV Ä. 3 kk . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Kestotilauksena . vee LM4_s60_Palvelusivu.indd 60 LM4_s60_Palvelusivu.indd 60 12.5.2021 8.21 12.5.2021 8.21. tilaat lehden . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Digi 12 kk 55,00 . Määräaikaistilauksena . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . 12 kk . Lahjaksi . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA KORTENIEM EN PERINNETILA N KUMMILAP SET | LUONNOSSA OPPII PAREMMIN LAPSI KÄRSII PÄIVÄKODIN TUTUSTUM ISRAJOITUK SISTA | EKOLOGISET VALINNAT OSANA PERHEARKE A | KAUPPIAS KITKEE KIUSAAMIST A LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 4 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Opiskelijatilauksena . 6 kk . 12 kk . Eurooppaan 12 kk 30 e . 6 kk . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Määräaikainen 12 kk 79,00 . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Kesto 6kk 46,00 . 6 kk . TEE TILAUS os. vee MA AIL MA KIELELLISEN KEHITYKSEN HERKKYYSKAUSI ALKAA PUOLEN VUODEN IÄSSÄ: MANDI, SAIMI JA FIONA OVAT HARRASTANEET VIERAITA KIELIÄ JO KAUAN TURUN PIISPA MARI LEPPÄNEN ON 30 LAPSEN TÄTI | MITEN KIUKKU SELÄTETÄÄN. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Kesto 12kk 69,00 . LUKIOSTA SELVIÄÄ HENGISSÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 2 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikainen 6 kk 56,00 . 12 kk
LL.. LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 61 LM4_s61_Ristikko.indd 61 LM4_s61_Ristikko.indd 61 12.5.2021 8.23 12.5.2021 8.23. ????????-BBEERRG G K KO OEETTTTA A V VA ARRTTEEN N O OPPEETTEELLTTU UJJA A TTA ALLO OA A V VA ARR-TTEEN N TTYYRR-K KÄ ÄTTÄ Ä A APPIIN NA A V VÄ ÄLLIITT-TTÄ ÄÄ Ä BBIIIISSII PPO OH HJJA A-RRIISS-TTIIK KK KO O ""IISS"" O OSSIITTTTA AM MIISSEETT LLA AIITTEE N NU URRIIN N IIH HA AN N PPEERRÄ ÄLLLLÄ Ä FFIIIILLIIK K-SSEETT IISSO O-N NO OK K-K KA AIIN NEEN N SSEEIIN NEE N NIIIILLII TTA ASSA AIISSIIA A JJA A H HEEIIN NÄ ÄIISSIIÄ Ä SSIILLLLÄ Ä TTA A-V VA ALLLLA A H HA ARR-RRA ASS-TTU USS A ABBRREEU U H HIISSSSII-A ALLA ALL-LLA A V VA APPIISSEEM MIISSTTA A EEII EED DEESS Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 59 . RISTIKKO H HEERRK K-K KÄ Ä M MO ON NII IITTÄ ÄV VA ALL-LLA ASSSSA A ""TTEEN NA A-V VA A"" H HA AA AV VEE-K KU UV VII-TTEELLM MA A -------SSIIIITTÄ Ä!! PPIIK KK KU U-PPO OIIK KIIA A TTO OIIV VO O-V VA ATT Ä ÄÄ ÄN NIIÄ Ä JJU USSSSII TTA AII U URRSSU ULLA A PPU UO O-PPO OLLO O SSYYYYH HYY M MA AN N-D DEELLIIN N K KU UV VIIA A TTU UU URRII K KU UK KK KU UU U H HU U-PPA AIILLU U JJU UO OM MA A K KIIRR-JJEEEE-SSEEEEN N IISSYYYYSS-RRA AH HA A IID DEEA A K KÄ ÄRRSSII-H HA ARR-??????????-V VA AA A-K KO OU ULLU U-LLA AIISSEEN N V VEERRBBII K KÄ ÄÄ ÄN N-TTÖ Ö-PPU UO OLLIIA A K KO ORR-V VA AN N K KÄ ÄRRK KII TTU URRTTII-A AIIN NEEN N ++TT N NU UO O-TTIIO O U USSV VA A V VIILLU UN N SSEEU U-RRA AU USS RRYYPPIISS-TTEELLTTYY PPIIM MEETTÄ Ä Laadinta: Jyrki Takala K KÄ ÄRRSSII-N NEEIITTÄ Ä H HA ARR-JJO OJJA A V VA AA A-LLIITT LLA APP-SSEELLLLEE TTÄ ÄRRK KEEÄ Ä --U U YYLLPPPPÖ Ö++TT LLA AII-TTO OK K-SSEESSSSA A YYLLIIM MÄ ÄÄ Ä-RRÄ ÄIISSIIÄ Ä SSA ATTEEIITTA A JJ.
Tiimityötä Sauma Lastensuojelun yksiköiden palvelut on tarkoitettu psyykkisesti tai päihteillä oireileville lapsille, joiden kuntoutustarpeeseen ei vastata muualla, ja joilla on tarve moniammatillisen työryhmän kuntoutukseen. – Sauman toiminnan tarkoituksena on pystyä vastaamaan nuorten tarpeisiin kokonaisvaltaisesti. Tarkoitus on löytää uusia, tutkittuun tietoon perustuvia toimintamalleja lastensuojelun sijaishuollon erityisja vaativan tason hoitoon, Pekola sanoo. Tukeutumalla Terveystalon olemassa olevaan osaamiseen Sauma yhdistää lastensuojelun ja terveydenhuollon palvelut vahvasti saman katon alle. Tässä voimme onnistua ainoastaan, jos tarjoamme nuorille parasta apua, perheille parasta tukea ja työntekijöille parhaat edellytykset onnistua ja kehittyä työssään. auma Lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun palveluihin, joissa yhdistyy lastensuojelun ja terveydenhuollon osaaminen. vastaavana ohjaajana, yksikönjohtajana ja lastensuojelupalveluiden toiminnanjohtajana, Pekola kertoo. Terveystalon lastensuojelupalveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten aito osallisuus. Sen jälkeen olen toiminut eri organisaatioissa mm. Terveystalossa lastensuojelupalveluista vastaa aluejohtaja Tarmo Pekola. Terveystalon entuudestaan vahva osaaminen mm. ”Haluamme töihin alan parhaat ammattilaiset” S ILMOITUS 62 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s62-63_ADV_SaumaTerveystalo.indd 1 LM4_s62-63_ADV_SaumaTerveystalo.indd 1 11.5.2021 12.52 11.5.2021 12.52. Heidän saamisensa Sauma Lastensuojeluun töihin edellyttää vakuuttavaa sitoutumista siihen, että haluamme olla alan suunnannäyttäjiä. – Aloitin urani lastensuojelussa harjoittelijana vuonna 1999, josta jatkoin vakituisena ohjaajana. Lähivuosina Sauma Lastensuojelusta muodostuu merkittävä toimija lastensuojeluun. Työskentely tapahtuu aina yhdessä perheen kanssa ajatuksella, että merkittävä osa kuntoutuksen vaikuttavuudesta syntyy yhteistyöstä. päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden osalta mahdollistaa jatkossa monipuolisten palveluiden tarjoamisen valtakunnallisesti. – Onnistuaksemme nuorten tukemisessa parhaalla mahdollisella tavalla tarvitsemme alan parhaat ammattilaiset. Saumassa jokainen lapsi kohdataan arvokkaana yksilönä, jolla on omat vahvuutensa ja voimavaransa. Sauma Lastensuojelun toiminnassa laatu ja yritysvastuu ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä kantavia arvoja. – Sauma Lastensuojelusta on tarkoitus tulla yksi alan keskeisistä toimijoista
Yksikköön sijoitetuilla lapsilla voi olla esimerkiksi laaja-alaisia päihdeongelmia, psyykkisiä ongelmia tai vaativaa traumataustaa. Sitä ennen ehdin työskennellä mm. – Meille on tärkeää, että yksikössä on kodinomainen tunnelma. – Olen työskennellyt 19 vuotta lastensuojelun parissa ohjaajana, vastaavana ohjaajana ja yksikönjohtajana. Lapsen ja perheen hoitoprosessia suunnittelee ja ohjaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat myös yksiköiden työryhmässä työskentelevät lapsitai nuorisopsykiatri ja psykologi. Maaliskuussa Keltaisen Kartanon Kuntoutus Oy, Nuorten Sutelan toiminta siirtyi osaksi Terveystalon Sauma Lastensuojelua. Sisätilojen lisäksi olemme panostaneet Tuusulassa viihtyisään piha-alueeseen, Salo kertoo. – Sauma Kodit Tuusula on 6-paikkainen vaativan tason lastensuojeluyksikkö. ILMOITUS LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 63 Aluejohtaja Tarmo Pekola vastaa Terveystalossa lastensuojelupalveluista. Kirsi Salo toimii Sauma Lastensuojelun palvelupäällikkönä. psykiatrisessa sairaalassa sekä koulumaailmassa, Salo kertoo. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti yli 12-vuotiaita, joilla voi olla voimakasta psyykkistä oireilua, masennusta, syömishäiriöitä, pakko-oireita tai itsetuhoisuutta. Moniammatillinen tiimi mahdollistaa laadukkaan ja yksilökeskeisen hoidon myös haastavissa tilanteissa. Viihtyisissä yhteisissä tiloissa harjoitellaan arjen taitoja esimerkiksi ruoanlaiton ja yhteisten elokuvailtojen merkeissä. – Jokaiselle lapselle nimetään perheen oma työntekijätiimi: omaohjaajat, perhetyöntekijä ja erityistyöntekijä. Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää Sauman toiminnasta tai tarjoamistamme työmahdollisuuksista. Kodinomainen tunnelma Tarmo Pekolan kanssa lastensuojelua Terveystalossa vetää Sauma Lastensuojelun palvelupäällikkö Kirsi Salo, jolla on myös monipuolista kokemusta lastensuojelualalta. Toiminnan päämääränä on nuoren itsensä kokema hyvä elämänlaatu ja kuntoutuminen sekä laitoshoidon tarpeen lyheneminen ja/tai lapsen kevyempien palveluiden piiriin siirtyminen. Hoidon keskeisin työmenetelmä omaohjaajatyöskentely on terapeuttinen ja kannatteleva, mikä tukee lapsen psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta, Salo jatkaa. Työskentely perustuu terapeuttiseen laitoskasvatukseen, jossa yhdistyy terapeuttinen ja sosiaalipedagoginen orientaatio, Salo kertoo. Sauma Kotien hoidollisuus perustuu yksiköissä tarjottavaan arjen kuntoutukseen ja kasvatukseen sekä vahvaan terveydenhuollon psykiatriseen osaamiseen turvallisessa kasvuympäristössä. Jokaisella lapsella on oma huone, jonka hän saa sisustaa mielensä mukaan turvallisuus luonnollisesti huomioiden. – Nuorten Sutela on toiminut yli 15 vuoden ajan nuorten vaativan päihdekuntouksen alalla, ja se on alan edelläkävijöitä kuntoutusmallien kehittämisessä, Salo toteaa. Yksiköissä tehdäänkin tiivistä yhteistyötä lapsen muun verkoston, kuten perheen ja koulun, mutta myös erikoissairaanhoidon kanssa. Etelä-Savossa kahdessa yksikössä toimiva Nuorten Sutela on keskittynyt erityistason laitospalveluihin nuorille. Toiminnassa tuetaan nuoren kasvua ja kehitystä, koulunkäyntiä, hänen vahvuuksiaan ja itsetuntoaan sekä osallisuuttaan. Ole yhteydessä! www.saumalastensuojelu.fi tai tarmo.pekola@terveystalo.com, 044 494 0008 LM4_s62-63_ADV_SaumaTerveystalo.indd 2 LM4_s62-63_ADV_SaumaTerveystalo.indd 2 11.5.2021 12.52 11.5.2021 12.52. Ensimmäisenä kokonaan uutena yksikkönä aukesi toukokuussa Sauma Kodit Tuusula. Tuusulassa, kuten kaikissa tulevissakin Sauma Lastensuojelun yksiköissä, perushoitoon kuuluvat terveellinen ruoka, vuorokausirytmi ja aikuisen läsnäolo
Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, eivät ainoastaan palveluiden käyttäjiä. Lähetämme mukaan ilmoittautuneille tutkimustietoa ja tilastoja lapsen edun toteutumisesta kunnissa, hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista käytännöistä sekä valmista vaikuttamismateriaalia, jota voi käyttää itse haluamallaan tavalla. Tätä tavoittelemme: lue lisää osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle muista äänestää 13.6.2021! 64 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_64-65_Kolumni_AA.indd 64 LM4_64-65_Kolumni_AA.indd 64 11.5.2021 12.41 11.5.2021 12.41. Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. Keskeisimmät edellytykset onnistumiselle ovat riittävä ja koulutettu henkilökunta sekä sopivan kokoiset lapsiryhmät. Juuri nyt se on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset torjua. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vaadi sinulta mitään, vaikka lähtisitkin mukaan. Jokaisen perheen jokaisessa kunnassa tulisi voida luottaa siihen, että lähikoulun tai -päiväkodin palvelut ovat laadukkaita. Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana lähes 40 lapsija perhejärjestöä, vapaaehtoisia kansalaisia sekä kuntavaaliehdokkaita. kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Haluatko sinäkin varmistaa, että tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä. äänestä lasten puolesta kuntavaaleissa 13.6.2021! LASTEN YHDENVERTAISUUS VARMISTETAAN KUNNAN VALINNOILLA. Lasten osallistamiseen on monia hyväksi havaittuja menetelmiä. Kunta, joka lisää päämäärätietoisesti lasten yhdenvertaisuutta, on hyvä paikka kasvaa.Tällainen kunta tarjoaa lapsille tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, huolehtii kouluruuan laadusta ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet. Yhdessä me rakennamme lapsille parempaa tulevaisuutta. Heidän mielipiteellään on merkitystä ja sitä tulee kuunnella. jotka huolehtivat lasten edusta koko vaalikauden ajan
Heidän mielipiteellään on merkitystä ja sitä tulee kuunnella. Meidän on oltava valmiina oppimaan ja muuttamaan nykyistä ajatteluamme. äänestä lasten puolesta kuntavaaleissa 13.6.2021! LASTEN YHDENVERTAISUUS VARMISTETAAN KUNNAN VALINNOILLA. Niillä kaikilla on oikeus olla olemassa. Meillä on mitä moninaisimpia ekosysteemejä, ihmeellisiä kasveja ja pitkälle erikoistuneita eläinlajeja. Tätä tavoittelemme: lue lisää osoitteessa: www.lskl.fi/aanilapselle muista äänestää 13.6.2021! LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 65 LM4_64-65_Kolumni_AA.indd 65 LM4_64-65_Kolumni_AA.indd 65 14.5.2021 13.41 14.5.2021 13.41. Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita, eivät ainoastaan palveluiden käyttäjiä. Miten suojata ihmiset alati lisääntyviltä hengenvaarallisen tukahduttavilta hellejaksoilta. Jokaisen perheen jokaisessa kunnassa tulisi voida luottaa siihen, että lähikoulun tai -päiväkodin palvelut ovat laadukkaita. Käytännössä kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. Kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vaadi sinulta mitään, vaikka lähtisitkin mukaan. Olemme luoneet yhteiskuntia, jotka perustuvat luonnonvarojen ylikuluttamiseen, fossiilisiin energianlähteisiin ja jatkuvaan kasvuun. Lähetämme mukaan ilmoittautuneille tutkimustietoa ja tilastoja lapsen edun toteutumisesta kunnissa, hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista käytännöistä sekä valmista vaikuttamismateriaalia, jota voi käyttää itse haluamallaan tavalla. Mitä tehdä, kun satojen miljoonien ihmisten vedensaanti on uhattuna vuoristojen jäätiköiden sulamisen seurauksena. Ihmiskunta on surutta vallannut koko planeetan itselleen ja nostanut itsensä kaiken muun elollisen yläpuolelle. Totta kai yksittäisen ihmisen päästämättä jäänyt hiilidioksidikilo tai ostamatta jäänyt pikamuotivaate on positiivinen asia, mutta emme voi tehokkaasti korjata nykyisiä ongelmia sysäämällä ne yksittäisten ihmisten hartioille. Aikuisten velvollisuus on antaa lasten kulkea luonnossa, metsissä, soilla ja jokien äärellä, nähdä luonnollisen maailman kauneus ja ymmärtää osansa elonkehässä. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista. Ekologinen elämä on usein kalliimpaa kuin luonnolle haitallinen elämä. Samaan aikaan, kun yhteiskuntajärjestyksemme perustuu luonnon riistolle ja fossiilisten luonnonvarojen kuluttamiselle, monet tahot haluavat sysätä vastuun ympäristöongelmien korjaamisesta yksilöille. kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista Haluatko sinäkin varmistaa, että tulevissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä. Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana lähes 40 lapsija perhejärjestöä, vapaaehtoisia kansalaisia sekä kuntavaaliehdokkaita. Juuri nyt se on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset, negatiiviset vaikutukset torjua. Yhdessä me rakennamme lapsille parempaa tulevaisuutta. Kunta, joka lisää päämäärätietoisesti lasten yhdenvertaisuutta, on hyvä paikka kasvaa.Tällainen kunta tarjoaa lapsille tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa, huolehtii kouluruuan laadusta ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet. Uskon, että pahimmat kriisit voidaan välttää ja suurimmat uhat väistää, mutta se edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnallisella tasolla. Vielä on aikaa, vielä on toivoa, että tulevat sukupolvet pääsevät elämään harmoniassa kauniin ja monimuotoisen luonnon kanssa – ei hallitsemassa tai riistämässä sitä, vaan osana sitä. jotka huolehtivat lasten edusta koko vaalikauden ajan. Maailman luonto on ällistyttävän monimuotoinen ja kaunis. Lasten on tärkeää oppia kehitystasonsa mukaan maailmaamme uhkaavista kriiseistä, mutta yhtä tärkeää on, että he oppivat kaikesta siitä, mikä nyt on uhattuna. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia heitä tulee kuunnella! Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää. Lasten osallistamiseen on monia hyväksi havaittuja menetelmiä. Meidän on hylättävä ihmiskeskeinen maailmankäsityksemme ja otettava paikkamme osana luontoa, ei sen yläpuolella. Kriisitietoisuus ilmaston ja elinympäristöjen tilasta on onneksi lisääntynyt niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa viime vuosina. Ihmiskuntaa ei ole tuomittu elämään ylikuumentuneella ja luonnoltaan köyhällä pallolla. ”AIKUISTEN VELVOLLISUUS ON ANTAA LASTEN KULKEA LUONNOSSA, METSISSÄ, SOILLA JA JOKIEN ÄÄRELLÄ, NÄHDÄ LUONNOLLISEN MAAILMAN KAUNEUS JA YMMÄRTÄÄ OSANSA ELONKEHÄSSÄ.” Tärkeä luontomme Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä. kolumni Jos luonnonsuojelun perusteeksi ei riitä luonnon itseisarvo, niin entä edes ihmisten turvallisuus ja mahdollisuus hyvään elämään. Bruttokansantuotteen kasvun prosenttiosuuksia ja pörssikäyriä tuijotetaan suuremmalla innolla kuin inhimillistä hyvinvointia puhumattakaan muun lajisten, eläinten tai ekosysteemien hyvinvoinnista. Keskeisimmät edellytykset onnistumiselle ovat riittävä ja koulutettu henkilökunta sekä sopivan kokoiset lapsiryhmät. Ihmiset ovat uskotelleet itselleen, että meillä on oikeus tuhota, tappaa ja riistää muuta elonkehää. Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa päättäjien ymmärrystä siitä, mitä päätös tulee tarkoittamaan lasten ja perheiden arjessa. Ilmastokriisi ja luontokato eivät korjaannu pelkillä innovaatioilla ja tiekartoilla. Miten käy ruoantuotannon, jos pölyttäjäpopulaatiot romahtavat. Ihmisen toiminta on muuttanut maapalloa niin paljon ilmastonmuutoksen, kuudennen massasukupuuttoaallon, saasteiden ja jätteiden muodossa, että on ehdotettu kokonaan uuden geologisen aikakauden, antroposeenin, nimeämistä kuvaamaan teollisen vallankumouksen alun jälkeistä aikaa
KUKA SIITÄ PUHUU. KUIVUUTTA PAKOON Tuula Korolaisen ja kuvittaja Meria Palinin lastenkirja Sara ja kadonneet sateet (Karisto) on konkreettinen kertomus pitkään jatkuvasta kuivuudesta ja kaupunkiin pakenemisesta. SE KATOSI JUURI SILLOIN, KUN SITÄ OLISI POLTTAVIMMIN TARVITTU. KUUKAUDEN KIRJAT Maailmankartta laajenee KI RJ AN PE PP I PI TK ÄT O SS U ET EL ÄM ER EL LÄ KU VI TT I IN G RI D VA N G N YM AN . Lastenkirjallisuudella jos millä on tärkeä tehtävä pinttymien poistamisessa. Miksi Keniassakin vieraillut tv-ohjelma alleviivasi eroavaisuuksia yhtäläisyyksien kustannuksella. TUOREESSA LASTENKIRJALLISUUDESSA NÄKYY JO MUUTOKSEN MERKKEJÄ. 66 LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 66 14.5.2021 12.20 14.5.2021 12.20. Valokuvaaja ja tietokirjailija Martti Lintunen on tehnyt vuosikymmeniä kirjoja lasten elämästä eri puolilla maailmaa. Helppolukuinen kirja etenee teemoittain, niinpä esim. Lintusen upeat valokuvat ja tekstiosuudet eivät keskity vain masentaviin asioihin, vaan mukana on paljon iloa, leikkiä ja toiveikasta arkea. ISMO LOIVAMAA MINNE ON UNOHTUNUT KANSAINVÄLISYYSKASVATUS. Viime syksynä Afrikassa työskentelevä journalisti Liselott Lindström kirjoitti Hufvudstadsbladetiin kriittisen analyysin hiljan nähdystä Ylen Nenäpäivä-ohjelmasta. koulunkäynti, terveydenhoito ja tasa-arvokysymykset hahmottuvat rauhallisesti ja helppotajuisesti. Kehitysmaat näkyvät niukasti suomalaisessa julkisuudessa ja lastenkirjallisuudessa, joten Lintusen kirjan seurassa avautuu uusia näköaloja – oikeastaan uusi manner. ”Onneksi maailmassa on iloa ja rakkauttakin”, toteaa Lintunen, jonka ajankohtaiseen kirjaan on ehtinyt mukaan koronakin. Vaikka vanhoista stereotypioista on jo onnistuttu luopumaankin, vanhat ennakkoluulot avuttomista afrikkalaisista jylläävät edelleen. NYT MUISTETAAN AFRIKKAKIN. Muuttuvassa maailmassa on paljon hyvääkin: myös kehitysmaissa on menty eteenpäin. Nyt on vuorossa Puolen maailman lapset (Pieni Karhu), jossa hän selkokielellä kertoo kehitysmaiden lapsista
Kirjassa palautetaan mieliin Lindgrenin oma näkemys: hän kertoi katuvansa 1940-luvun tyhmyyksiään. Lähetyslääkäristä kertova sarja tuli Suomessa tutuksi vuodesta 1962 alkaen niin kirjoina, tv-sarjana kuin sarjakuvanakin. Tittamari Marttisen ja valokuvaaja Matti Rauvalan Afrikan kiehtovat eläimet (Avain) ei lupaile turhia: se on runsas ja jännittävä katselmus. Viidakkosairaalassa autetaan ja pelastetaan mutta puhutaan myös kristinuskosta. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, kun nokkela koulutyttö keksii kysyä: ”Luuletko ehkä, ettet itse ole alkuasukas?” Asiaan tietysti kuuluu, että Etelä-Afrikasta kotoisin oleva tyttö sulattaa kaikkien sydämet. Lapsilukijan on helppo oivaltaa, että ilmastonmuutos koskettaa muuallakin kuin Afrikassa. Valokuvat tekevät pakostakin vaikutuksen, ja olisi ollut hauska lukea kuvaajan työstä ja seikkailuista Afrikan maailmassa! Marttinen tavoittaa teksteissään sekä olennaisuudet että hauskat yksityiskohdat. Lindgrenin alkuperäisten sanojen kirjaimellinen kunnioittaminen voi olla aikuisille nostalgista, mutta kirjailijan suvaitsevaisten ajatusten siirtäminen on lapsen puolella olemista. Siitä huolimatta, että Viidakkotohtori-sarja edustaa modernia lähetystyötä, ei Paul Whiten kirjailijanura juurikaan näy englanninkielisen lastenkirjallisuuden hakuteoksissa. VÄKEVÄ VIIDAKKOTOHTORI Australialainen Paul White kirjoitti 1950-luvulla koko joukon Tanganjikaan sijoittuvia Viidakkotohtori-kirjoja. Ihan hyvää kosmopoliittisuutta 1930-luvulla! PIPPI IGEN! Suomalaiset kelpuuttivat lauhkeasti Peppi Pitkätossun uuden suomennoksen muutama vuosi sitten. Arvid Lydeckenin 1910-luvulla kirjoittamat runot mustasta Pepestä ovat auttamattomasti vanhentuneita. Lasten pienistä puheenvuoroista välittyy kuulumisia maailman eri kolkilta. Mielenkiintoinen tuttavuus on norjalaisen Ranka Knudsenin 1937 suomennettu Sara kuulee opettajalta, että kaupungissa riittää vettä ja ruokaa, ja lähtee äitinsä kanssa rasittavalle vaellukselle. Uskonnollisuus saattaa häivähtää hiukan asenteellisena, mutta ennen muuta kuitenkin hyväntahtoisena voimatekijänä. Teoksessa Viidakkotohtori ja pyörremyrsky (Ristin Voitto, suom. Kolmisenkymmentä eläintä takaa jo monipuolisen tarinavaraston. Tarinan onnellisessa loppuratkaisussa kuivettunut Sara saa apua pakolaisleirillä, joten lukija oppii aavistuksen leirinkin toiminnasta. tyttökirja Afrikan Jessie (Otava, suomentajaa ei mainita). Suomessa on vielä ratkaisematta vähintään yhtä kiperä kysymys: miten saisimme lisää lastenkirjoja kehitysmaista, pakolaisuudesta, rauhasta ja kotiuttamisesta. Näistä tositarinoista löytyy elämän ankaruutta mutta myös onnellisia mahdollisuuksia. Toimittaja Nathan Hamelberg tulkitsee Ruotsissa käydyn kiivaan keskustelun Astrid Lindgrenin kirjainten ja hengen väliseksi kamppailuksi, jossa jälkimmäinen vei voiton. Niiden joukkoon voi surutta lukea Pepin isän kolonialistisen huseeraamisen Etelämeren saarellaan. Ihminenkin on omalla tavallaan mukana näissä teksteissä: siellä täällä mainitaan, että ihmisten vaikutuksesta eläinten elinolosuhteet kapenevat. ”Afrikka on jännittävä, rikas, kaunis ja mielenkiintoinen maanosa”, kirjailija toteaa. Matkan koettelemuksista kertoo se, että ”jopa korkeat termiittikeot näyttivät hylätyiltä ja kuolleilta”. AFRIKAN RASAVILLI Vanhaa lastenkirjallisuutta tonkimalla toki löytää vaikka millä mitalla sopimattomuuksia. Ja juuri siksi hän painottaa positiivisia asioita. Kirjallisuudenhistoriat tuppaavat pursuamaan ennakkoluuloja. Suomalainen lastenja nuortenkirjallisuus on vasta alussa maailman löytämisessä. Ruotsalaisessa Pippiperspektiv-kirjassa kommentoidaan n-sanan korvaamisen vaiheita. Afrikan Rasavilliksi kutsuttu orpotyttö Jessie palaa isänsä sukujuurille Norjaan, ja alussa luokkahuoneessa vilahtaa alkuasukas-sanakin. Piristäviä löytöjäkin voi tehdä. Ritva Lehtola) on sarjalle tyypillistä toiminnallisuutta: nyt taistellaan punatautiepidemiaa vastaan ja koetaan myös hurja pyörremyrsky. Vuonna 2005 ilmestynyt valokuvin kuvitettu tietokirja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin Zimbabwessa. n joka luuli olevansa puhveli (Tammi). Yksi valoa tuova asia on kummilapsitoiminta. Edelleen käyttökelpoinen teos kertoo villieläinten lisäksi koululaisista. Pienten muutosten myötä vältetään ihmisten leimaamista ja alistamista. VIERAISILLA ZIMBABWESSA Afrikan eläimiä esittelee myös Raili Mikkanen tarinoivassa kirjassaan Elefantti Modernia lähetystyötä Lindgren katui 1940-luvun hölmöilyjään LAPSEN MAAILMA 4 | 2021 67 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 67 7.5.2021 13.53 7.5.2021 13.53. Eläimistä kertoessaan Mikkanen korostaa Afrikan nykytilannetta: kirjassa vieraillaan eläinpuistoissa ja orpoeläintarhassa. VÄRIKÄSTÄ JA JÄNNITTÄVÄÄ Afrikan eläimet ovat tietysti lastenkirjallisuuden suosituimpia aiheita, mikä ei ole ihme, sillä niin paljon ihmeteltävää ne tarjoavat. Siinä vaihtui uuden ruotsalaisen käytännön mukaan neekerikuningasisä hottentottien kuninkaaksi. Kirjassa puhutaan luontevasti ilmastonmuutoksesta, ja lisää asiatietoa löytyy sen lopusta
Luova tauko leikkipaikassa ja taas jaksaa. kutsun. Keilaa. Suuntaa hiekkarannalle, ui ja minigolfaa. Rapsuttele Farmilla eläimiä. ahtarizoo.fi Tee retki luontoon, kuuntele metsän ääniä, tunnista eläimet. Pidä tauko. Paista makkaraa, nauti eväitä ja juo kuppi kuumaa. Kuuletko luonnon Kuuletko luonnon kutsun. Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri 030 62150 sales@ahtarizoo.fi ahtari_zoo_lapsen_maailma_210x267.indd 1 ahtari_zoo_lapsen_maailma_210x267.indd 1 5.5.2021 14.04 5.5.2021 14.04 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM4_s66-68_KK+TakaK.indd 68 7.5.2021 13.53 7.5.2021 13.53