KAUSTISELLA VIETETÄÄN LASTEN MUSIIKKIJUHLAA | MITEN KOHDATA SUREVA NUORI. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2024 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 1 ›› LM4_s1-2_Kansi.indd 1 LM4_s1-2_Kansi.indd 1 22.5.2024 12.34 22.5.2024 12.34. KUN VAUVA SAAPUU VASTAANOTTOPERHEESEEN… | EKA TYÖPAIKKA VOI PELOTTAA YHÄ USEAMPI LAPSI ON YLIPAINOINEN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Silloin meidän on yhdessä huolehdittava pienistä mehiläisystävistämme, jotka saavat aikaan vehreyttä, ruokaa ja biologista monimuotoisuutta. Lue lisää siitä, miten voit auttaa mehiläisiä sivuilta libero.fi Perusta mehiläishotelli Perusta mehiläisten juomapaikka Anna kukkien kukkia 2 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 21.5.2024 15.04 21.5.2024 15.04. Tärkeimpien pikkupörriäistemme hyväksi Me Liberolla haluamme, että lapset saavat kasvaa maapallolla, jossa on monenlaisia kasveja ja eläimiä
Tämä vauva on yksi heistä. YMPÄRISTÖ 36 Montako uutta vaatetta vuodessa voi ostaa. n > l KESÄKUU | 4 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. VUOSIKERTA! SU SA N N A KE KK O N EN LASTENSUOJELU 6 Vastaanottoperhe huolehtii lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta 46 Ukrainasta on pakkosiirretty Venäjälle 20 000 lasta KASVU & KOULU 18 Aivoterveys 24 Eka työpaikka saattaa pelottaa 30 Lapsi rakentaa maailmankatsomustaan kysymällä vaikeita 38 Moni menetyksen kokenut nuori jää yksin surussaan 42 TikTok vai TV – mistä nuoret seuraavat uutisia. ›› LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 3 LM4_s3-4_Sislu.indd 3 LM4_s3-4_Sislu.indd 3 23.5.2024 14.21 23.5.2024 14.21. 6 Anniina Salakan perheeseen on sijoitettu yli 20 pikkulasta viiden vuoden aikana. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Lapsen etu ei aina toteudu terveydenhuollossa 28 Tutkittua tietoa: Kiireelliset sijoitukset voivat aiheuttaa kriisin keskelle uuden kriisin 48 Palvelusivu 49 Atte Ahokkaan kolumni: ”Hoivataan rauhan siemeniä” 50 Kuukauden kirjat: Pakolaisuudesta ja maahanmuutosta kirjoitetaan nyt paljon Lihavoitu = kannessa s. TERVEYS 34 Lapsen ylipainon hoito poikkeaa aikuisen painonhallinnasta HARRASTUS 10 Kaustisen kansanmusiikkifestivaali on kasvanut myös suureksi lasten tanssija musiikkijuhlaksi
Lapsi ei useinkaan kaipaa kallista lomamatkaa tai uutuuttaan kiiltävää polkupyörää, vaan yhteistä tekemistä ja sitä, että saa rauhassa kertoa omista kuulumisistaan ja tunteistaan. Ja kuitenkin osallisuuden tunne on keskeisen tärkeä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. vuosikerta. Tulos on samansuuntainen muiden tänä vuonna valmistuneiden tutkimusten kanssa. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksen perusteella lapset kokevat maailman aiempaa turvattomammaksi. LAPSI TARVITSEE TURVAA Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen kyselyn (2024) perusteella lasten ja nuorten ajatukset lasten tilanteesta Suomessa ovat selvästi aiempaa kielteisempiä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa paitsi suurilla, rakenteellisilla ratkaisuilla, myös pienillä arjen teoilla. 18 M AR A LE PP Ä 4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s3-4_Sislu.indd 4 LM4_s3-4_Sislu.indd 4 27.5.2024 11.50 27.5.2024 11.50. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta KANSI Ottoset kansantanssiryhmää kuvasi kanteen Krista Järvelä / Kaustinen Folk Music Festival. 24 Nuorten polkua työelämään voi tasoittaa yksinkertaisilla keinoilla Arabian peruskoulussa saa käyttää laskinta, mutta puhelinta vain opettajan luvalla. s. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. > Lue lisää: www.lskl.fi/perheille s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. 83. Tiesitkö, että 49 % lapsista ja nuorista on sitä mieltä, että lasten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä koskevissa asioissa. Kesäloma tarjoaa meille mahdollisuuden tarjota lähellämme eläville lapsille aikaa ja turvallista läsnäoloa
Kaikkiin kokonaisturvallisuuteen vaikuttaviin asioihin ei suhtauduta samalla vakavuudella , vaikka tiedetään, että väestön hyvinvointi, terveys ja sisäinen turvallisuus ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Vaikka esimerkiksi radikalisoitumiseen ei ole löydettävissä yhtä kattavaa selitystä, on todettu, että sen taustalta voi löytyä syrjäytymistä, kokemusta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja pettymystä demokratiaan. Myös kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 5 LM4_s5_PK.indd 5 LM4_s5_PK.indd 5 23.5.2024 10.49 23.5.2024 10.49. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Elämme aikaa, jossa lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella – ja perustellaankin – turvallisuudella. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea on määritellyt kokonaisturvallisuuden suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalliksi, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Ihmisten väliset verkostot ja omaehtoinen toiminta, joka usein kanavoituu kansalaisjärjestöjen toiminnaksi, rakentavat turvallisuutta. Vapaa, autonominen kansalaisyhteiskunta vahvistaa luottamusta, jonka varaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden on mahdollista rakentua. Maamme hallitus kohdistaa sosiaaliturvaan ja sosiaalihuollon palveluihin sekä kansalaisjärjestöjen rahoitukseen leikkauksia, jotka pahimmillaan pudottavat pohjan kansalliselta turvallisuudelta. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on todennut ymmärtävänsä turvallisuuden rakenteellisena, sosiaalisena ja kokemuksellisena ilmiönä. TÄTÄKÖ HALUAMME. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista on syytä olla huolissaan. On kuitenkin muistettava, ettei yhteiskunnan turvallisuus ole pelkkää ulkoja turvallisuuspolitiikkaa , vaan se koostuu lukuisista eri asioista. Tätäkö haluamme. Yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lasten ja nuorten palveluista – varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, harrastusmahdollisuuksista, nuorisotyöstä sekä sosiaalija terveyspalveluista – pidetään hyvää huolta. On selvää, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuus on pidettävä keskiössä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Pitää myös huolehtia siitä, että lapsi tai nuori voi elää ympäristössä, jossa hän kokee olevansa osa itselleen tärkeää yhteisöä ja jossa hänet nähdään, kuullaan ja kohdataan omana itsenään
Helsingin kaupungin lastensuojelun vastaanottoperheenä toimivaan perheeseen on reilun viiden vuoden ajan sijoitettu yli 20 vauvaa ja taaperoa. SATU LITHOVIUS | KUVAT SUSANNA KEKKONEN H elsinkiläisen Anniina Salakan sylissä istuu nappisilmäinen vauva, joka tavoittelee 7-vuotiaan Emman pitelemää ilmapalloa. Pitkäaikainen haave Vastaanottoperheenä toimiminen oli Anniina Salakan haave jo parikymppisenä. Välillä meitä varataan etukäteen, jos on tieto, että sijoitus saattaa tulla, Salakka kertoo. Se heräsi uudelleen eloon, kun lastentarhaopettajana työskennellyt Salakka jutteli lastensuojelutyötä tekevän ystävänsä kanssa. Emma on Salakan ja hänen puolisonsa tytär ja vauva perheeseen kiireellisesti sijoitettu lapsi. . Lasten vuorovaikutus on sisarellista, mutta aivan tavallisesta sisarussuhteesta ei ole kysymys. Ystävä totesi, että ryhtykää vastaanottoperheeksi. Otimme selvää toiminnasta ja kävimme infotilaisuudessakin, mutta sitten Emma ilmoitti tulostaan. 6 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 6 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 6 27.5.2024 10.46 27.5.2024 10.46. Pari tuntia on melko tavallinen aika. Vastaanottoperhe huolehtii lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta, jonka vanhemmat eivät esimerkiksi päihteiden käytön, akuutin mielenterveysongelman tai onnettomuuden vuoksi pysty huolehtimaan lapsestaan. Sijoitukset tapahtuvat usein äkillisesti: Salakan perheeseen uusi lapsi on saapunut nopeimmillaan 40 minuutissa siitä, kun tieto sijoituksesta on tullut. . lastensuojelu Lähdön hetki on TUNTEIKAS Anniina Salakan perheeseen on sijoitettu viiden vuoden aikana yli 20 pikkulasta. Vauva voi saapua perhehoitajan syliin puolen tunnin varoitusajalla
Lähdön hetki on TUNTEIKAS Anniina Salakan kotoa löytyy kattava varasto erikokoisia vauvanvaatteita. Myös vauvatavaraa on tullut hankittua vuosien varrella: sitteri, rattaat, amme, vauvapesä, erikokoisia vaippoja ja tuttipulloja. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 7 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 7 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 7 27.5.2024 11.36 27.5.2024 11.36
Ensimmäisen viikon ajan asiat ovat yleensä varsin auki. . Salakka toivoo, että perhehoitajilla olisi enemmän etuja, kuten työterveyshuolto, oikeus palkattomaan vapaaseen ja pidemmät lomat. Uni saattaa jäädä välillä vähiin. Asia tuli ajankohtaiseksi Emman täyttäessä vuoden. Salakka ei halunnut laittaa lasta päiväkotiin, ja perhehoitajan työ alkoi houkutella. Ensimmäinen sijoitus oli sovittu seuraavalle maanantaille, mutta Salakoille muutti jo perjantaina pariviikkoinen vauva. Salakasta tuli perhehoitaja, mutta hänen puolisonsa jatkoi työskentelyä kodin ulkopuolella. Onneksi sitten alkoikin taaperokausi, ja heidän kanssaan nukutaan yleensä ihan hyvin. Olen aina voinut puhua sosiaaliohjaajalle, jos on ollut jotain sydämellä. Se on aika jännä kombo. . Lepoa sijoitusten välissä Sijoitusten välillä vastaanottoperhe saa levätä. Lapset sopeutuvat perheeseen yleensä hyvin. Meillä on arjen näkökulma tilanteeseen. Toisten kanssa olen tosi paljon tekemisissä, kun toisista ei kuulu mitään. . Siinä kohtaa alkoi tuntua, että jos en nyt saa nukkua, en tiedä mitä psyykelleni tapahtuu. 8 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 8 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 8 23.5.2024 14.27 23.5.2024 14.27. . Jos hyvin käy, saan joskus päiväunetkin! Yhteistyötä vanhempien kanssa Perhehoitajan työhön kuuluu työnohjaus kerran kuukaudessa, ja hänellä on oma sosiaaliohjaaja, jonka kanssa soitellaan sijoituksen aikana viikoittain. . Yleensä vapaita on kuitenkin vähän. Päivitämme lapsen kuulumiset, ja siinä samalla voin purkaa tuntojani. Perhehoitaja tekee yhteistyötä myös sijoitetun lapsen vanhempien kanssa. Perushoiva voi olla lapselle todella korjaavaa silloin, kun siinä tapahtuu positiivista vuorovaikutusta. . Hoivaa ja univajetta Perheeseen sijoitetaan vain alle 2-vuotiaita lapsia, sillä koti on pienehkö, ja vanhemmille lapsille pitäisi olla oma huone. Yhteistyön määrää riippuu vanhempien aktiivisuudesta. . Tunteikas lähdön hetki Kun sijoitettu lapsi lähtee, Emmaan iskee haikeus. Kun yksi hiukan kasvoi ja sai kiinni unirytmistä, hän lähti, ja perheeseen tuli uusi vauva. Sanon aina, että työn paras puoli on vapaus ja huonoin sitovuus. Isommat vauvat ja taaperot saattavat aluksi hieman pidätellä tunteitaan, mutta uskaltavat pian jo itkeä ja nauraa. Heidän suhdettaan on ihana seurata”, Anniina Salakka iloitsee. Anniina Salakka tekee usein tuolloin jonkin isomman siivousprojektin. Eräänä vuonna Salakoilla oli jatkuvasti alle viiden kuukauden ikäisiä vauvoja. Kotihiirenä tykkään, kun voin tehdä töitä kotona. Vapautta tuo se, että työhön pystyy vaikuttamaan. Suren ainakin silloin, kun tosi kivat vauvat lähtevät, Emma sanoo. . . . Tuntui mukavalta, kun eräs sosiaalityöntekijä kysyi vähän aikaa sitten, mitä minä ajattelen asioista. Yritän ottaa rauhallisesti ja latautua. Kun sijoitus on meneillään, aikataulut ja tekemiset ovat omissa käsissä. Palautumiseen kuuluu myös puuhailua kotona, kävelyjä ja kirjojen lukemista. ”Tykkään hoitaa ja leikkiä niiden kanssa.” ”Vaikka Emma on ainokaisemme, hän saa runsaasti sisaruuden kokemuksia sijoitettujen lasten kanssa. Aika tiivisti sitä on jumissa työn kanssa. Tähän me perhehoitajat yritämme vaikuttaa. On ihanaa, kun perjantaina iltapäiväneljältä tietää, että tulee vapaa viikonloppu. Valmennuksen, sosiaaliohjaajien kotikäyntien ja erilaisten selvitysten jälkeen sopimukset viimein allekirjoitettiin. Kiireelliset sijoitukset tehdään aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan. Yleensä lapset tukeutuvat minuun aika nopeasti. Sijoitukset ovat kestäneet parista päivästä hieman alle puoleen vuoteen. Jos sijoitus on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, kestosta voidaan sopia lapsen vanhempien kanssa. Salakka toivoo, että sosiaalityöntekijät kuuntelisivat useammin perhehoitajan näkemystä lapsen tilanteesta, vuorovaikutuksesta vanhempiensa kanssa ja vanhempien sitoutumisesta lapseen. Sijoitusten tahti on ollut kova paria poikkeusta lukuun ottamatta. 7-vuotiaasta Emma Salakasta on kivaa, kun kotona on pikkuisia. . Lähtöpäivä on yleensä tiedossa hyvisTyön vaihtuvuus pitää mielenkiinnon yllä. . Anniina Salakka kertoo vievänsä lasta tapaamisiin lähtökohtaisesti kahdesti viikossa. Toivoisin perhehoitajan aseman parantamista. Se on sellaista välitöntä hoivaa. Voi käydä lounaalla ystävän kanssa tai museossa. Arki tasaantuu, ja sitten tuntuu kuin lapsi olisi ollut meillä jo pidempään. Selvissä huostaanottotapauksissa tiedän heti, että kyseessä on ainakin 3?4 kuukauden sijoitus. Voi itse päättää, mitä lapsen kanssa puuhaa. Puuhailen Emman kanssa ja käymme vaikkapa uimassa. . Usean kuukauden sijoitus on pitkä aika 7-vuotiaan elämässä. Anniina Salakasta vauvoista ja pienistä taaperoista huolehtiminen on omalla tavallaan yksinkertaista. Lisäksi vanhemmat voivat olla yhteydessä puhelimitse. Anniina Salakka osaa suhtautua lähtöihin rationaalisesti. Tuntui ihmeelliseltä, kun kaivoin vauvan kopastaan ja mietin, että tällainen pieni ihminen tuli nyt tänne
Toki lähdön hetki on tunteikas varsinkin silloin, jos lapsi menee sijaisperheeseen. Olen nopeasti kyllästyvää sorttia, joten työn vaihtuvuus pitää mielenkiinnon yllä. Se tuo elämään sisältöä. . Se on odottanut lasta pitkään, joten tilanne on todella liikuttava. Sijaisperhekin ehtii tulla tutuksi ennen lapsen lähtöä. Jos kemiat natsaavat, joidenkin kanssa yhteys pysyy. Tällöin perhehoitajan tulee olla tavoitettavissa yötä päivää sijoituksen varalta. . Vastaanottoperhetoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä oman hyvinvointialueensa lastensuojeluun. Hiljattain saimme kutsun yhden meillä olleen lapsen synttäreille. Yhden aikuisen tulee olla kokopäiväisesti kotona sijoitettavan lapsen kanssa. . Kaikki sijaisperheiksi haluavat käyvät puolivuotisen PRIDE-valmennuksen, ja vastaanottoperheet vielä lyhyen lisävalmennuksen. Sijaisvanhemmat käyvät tapaamassa lasta, ja Salakka kyläilee lapsen kanssa tämän tulevassa kodissa. Alusta asti olen ajatellut, että jospa katsotaan seuraavat pari vuotta. . Nyt vuosia on mennyt yli viisi. . n LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 9 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 9 LM4_s6-9_VastaanottoPerhe.indd 9 23.5.2024 14.27 23.5.2024 14.27. Valmennuksen aikana perhe voi pohtia, minkä ikäisiä lapsia olisi valmis vastaanottamaan. MERKITYKSELLINEN LASTENSUOJELUN TEHTÄVÄ Helsingissä toimii tällä hetkellä noin 30 vastaanottoperhettä. Salakka ei silti usko tekevänsä perhehoitajan työtä eläkeikään asti. Edellytyksenä on, että perheen elämäntilanne on vakaa sekä ihmissuhteet ja talous kunnossa. Ei tarvitse olla alan ammattilainen, mutta jonkinlaista ymmärrystä ja kokemusta lapsista pitäisi olla. . Johtava sosiaalityöntekijä Anu Turri Helsingin perhehoidosta kertoo, että vastaanottoperheeksi sopivat kaikenlaiset perhemuodot: yhden ja kahden vanhemman perheet, pariskunnat ja lapsettomat sinkut. Kriisitilanteesta tuleva lapsi tarvitsee paljon syliä, mikä voi koitua haasteeksi, jos oma lapsi on kovin pieni. Jos perheessä on biologinen lapsi, tämän tulee olla vähintään 3-vuotias. Työ ja elämäntapa Anniina Salakan mukaan perhehoitajan työ antaa ja ottaa paljon. Työtä tehdään toimeksiantosopimuksella. Usein yhteys kuitenkin hiipuu ajan myötä. Kyseessä on todella merkityksellinen lastensuojelun tehtävä. Hän ajattelee sitä ensisijaisesti työnä, vaikka se on kokonaisvaltaisuudessaan elämäntapa. Ehkä katson taas seuraavat pari vuotta, hän nauraa. Jos toiminta yhtään kiinnostaa, kerromme mielellämme lisää, Anu Turri sanoo. sä ajoin, joten hän käy tulevan eron mielessään läpi etukäteen. Päivystysviikkojen määrä ja tiheys riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein perheessä on sijoituspaikkoja vapaana. . Päivystyksen aikana lapsi voi saapua perheeseen vaikka keskellä yötä, Turri kertoo. Virka-aikaan tapahtuvan peruspäivystyksen lisäksi vastaanottoperheet päivystävät viikon kerrallaan ympäri vuorokauden
KANSI 10 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 10 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 10 23.5.2024 14.39 23.5.2024 14.39. – Tätä viikkoa odotamme aina pitkään, on ihanaa päästä tänne! Oman soiton lisäksi on mukava kuunnella muita, kierrellä myyntikojuissa ja leikkiä vaikka piilosta juhla-alueen sokkeloissa. Välillä joku ohikulkija pysähtyy kuuntelemaan tarkasti soittavia pelimanneja. – Kivoin esiintymispaikka on ollut Lastenteltta. – Tämä on turvallinen ympäristö lapsille, ja ohjelmaa on hyvin tarjolla. Lapsemme olivat jo mukana, kun eivät itse vielä soittaneetkaan, kertoo Siljan isä Saku Suuriniemi. Minttu Airola ja Silja Suuriniemi löysivät oman esiintymispaikan puun varjosta, kun oman yhtyeen keikkojen väliin jäi taukoa. – Lapset pääsevät osallistumaan, mikä on hienoa. Kangasalan Pikkupelimannit kuuluu Kaustisen vakiovieraisiin, ja 5–6-vuotiaina viulunsoiton aloittaneet Airola ja Suuriniemikin ovat ehtineet esiintyä festivaaleilla jo muutamana kesänä. – Oman majapaikan edessä saimme seurata tänä aamuna slovakialaisen ryhmän harjoituksia. Viikon yleisömääräksi laskettiin 48 000 henkeä. Siitä käsin käydään leikkikentällä, Lastenteltalla, katsomassa ohjelmia ja sitten palataan taas levähtämään. Vapaus soittaa puskasoittoa on tosi kiva perinne: lapsilla on tilaisuus soittaa ihan itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Paksun puun juurelta oman pienen reviirinsä on vallannut viulistipari Minttu Airola, 10, ja Silja Suuriniemi, 11. – Ja isossa porukassa he oppivat vanhemmilta pelimanneilta, että vaikka mokaa, niin eipä mitään, jatketaan vaan, ja koko ajan on iloinen fiilis. harrastus ”Ihanaa päästä TÄNNE!” Kaustisen kansanmusiikkifestivaali on kasvanut myös suureksi lasten musiikkija tanssijuhlaksi. Tunnelma on kannustava, ja esiintymistä tuetaan. Sellaisesta on hyötyä vaikkapa koulussa. Yleisössä lapset olivat innolla mukana viimeisessä kappaleessa rytmimunilla, jatkaa Airola. Heillä on taukoa yhtyeensä Kangasalan Pikkupelimannien keikkojen välillä, ja nyt on hyvää aikaa musisoida vähän vapaammin. MATTI SIIPPAINEN | KUVA MATTI SIIPPAINEN A urinkoisella nurmikkorinteellä sekoittuvat kaikista suunnista kuuluvat sävelet. Kokoonpanot voivat syntyä hetkessä. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla oli vuonna 2023 ennätysmäärä esiintyjiä: viikon aikana yli 5 000! Joukkoon mahtui useita satoja lasten soitto-, lauluja tanssiryhmien jäseniä, joten Kaustista suurempaa lasten kulttuurifestivaalia ei taida Suomen kesässä olla. Tykkään kuunnella ulkomaalaisia soittajia ja katsoa erilaisia tanssityylejä, Suuriniemi kertoo. Mintun äiti Annina Airola pitää arvokkaana kokemuksena, että lapset esiintyvät juhlilla suuren yleisön edessä. Puskasoitto tarkoittaa spontaania musisointia ohjelmien ulkopuolella, milloin nurmikolla pensaiden juuressa, milloin kahvilan nurkassa. Vaikka olisi soittajana vasta alussa, pääsee kokemaan yhdessä soittamisen riemua. Puskasoittoa Viltti nurmikolla – ja tietysti eväskori – on monen lapsiperheen tukikohtana festivaalipäivien aikana. Lastenteltalta kiirii iskeviä rytmejä, nuotiopaikalla viritellään haitareita, päälavan suuren katoksen alla pauhaa jo iltaa varten harjoitteleva orkesteri
Ehkä jännittäisi, jos olisi yksin, mutta meitä on iso porukka”, kertovat Silja Suuriniemi (vas.) ja Minttu Airola. PUMU HUOM KUVA NÄYTTÄÄ HARMAALTA > SÄVYT LÄMPIMÄMMIKSI JA IHON SÄVYT MYÖS LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 11 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 11 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 11 23.5.2024 14.39 23.5.2024 14.39. ”Esiintyminen ei jännitä
– Kun saamme uuden kappaleen, ja kun ihan aluksi näytetään sen nuotit, niin tuntuu, että voi apua! Ensin se vaikuttaa tosi vaikealta, mutta opettaja soittaa ensin ja sen jälkeen harjoittelemme tahti kerrallaan, Airola selvittää. Isotalosta pelimannikulttuurissa on hienoa, että on bändejä, joissa lapset ja aikuiset tekevät yhdessä musiikkia. Lapset pääsevät esiintymään teltassa, ja iltaisin vapaalle lavalle saa tulla lennosta. Vapaalla lavalla on esiintynyt myös freestyleräppääjiä. – Ennen sitä treenataan ja sen jälkeen on flow päällä, että jee! Ensi kesänä taas Kaustiselle! Lava on vapaa Kaustisella on lapsille suunnattua ohjelmaa useilla esiintymislavoilla pääareenaa myöten, mutta ydinpaikkana on pysynyt Lastenteltta. – Sitten on mukavaa ja helppoa, kun sen kappaleen osaa ja esitämme sitä. Ei ainoastaan sanallisesti vaan myös kehollisesti, Söderström sanoo. – Tämä on tietääksemme ainoa kesän festivaali, jossa on oma lastenpaikka ja siellä ohjelmaa koko viikon joka päivä aamusta alkaen. – Koko festivaali on ilmapiiriltään lapsiystävällinen: tapahtuman sydämessä ovat yhtä lailla viisivuotiaat kuin ysivitoset. Tradilinnut on pyörittänyt hauskoissa asuissaan telttaa jo yli 20 vuotta. Jokainen esiintyjä palkitaan diplomilla. – Me aikuiset unohdumme jäämään passiivisiksi, vaikka voisimme paljon rohkeammin näyttää tunteitamme konserteissa ja elämässä ylipäänsä. Esiinnymme myös itse, kertovat lastenmusiikin ja pedagogiikan parissa työskentelevät Saga Söderström ja Veera Isotalo. KUVA KRISTA JÄRVELÄ / KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL Vapaan soiton lavalla voi aistia festarien tulevaisuutta. n Juttu tehtiin heinäkuussa 2023. – On ollut laulajia, monen instrumentin soittajia, tanssijoita, freestyleräppääjiä ja vitsinkertojiakin, Söderström kertoo. Sen päälle pitää harjoitella kotona, vaikkei aina jaksaisikaan. Fifty-fifty, he tuumivat pienen harkinnan jälkeen, kun kysyn, kumpiko maistuu enemmän, kansanmusiikki vai klassinen musiikki. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi viime vuonna Kaustisen Näppäreille lastenkulttuurin valtionpalkinnon. KUVA SUSANNA SALOKANGAS / KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL Ottoset on Kaustisen nuorisoseuran kansantanssija -musiikkiryhmä, johon kuuluvat myös MiniOttoset, PikkuOttoset ja JunioriOttoset. Mikä soittamisessa on vaikeaa. Annina Airolasta festivaali toimii hyvänä motivaattorina. Talvitreenejä Talvikautena Minttu Airolalla ja Silja Suuriniemellä on pelimanniharjoituksia ja tunteja musiikkiopistossa kahdesti viikossa. Me Tradilinnut olemme kaikissa ohjelmissa mukana osallistamassa ja pitämässä tunnelmaa yllä. Aikuiset voisivat ottaa mallia siitä, miten lapset heittäytyvät koko kehollaan ja sielullaan musiikkiin. KUVA RISTO SAVOLAINEN / KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL Kaustisen suuri päälava käy ahtaaksi eri puolilta Suomea saapuneiden Näppäripelimannien yhteisesiintymisessä. KUVA KRISTA JÄRVELÄ / KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL 12 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 12 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 12 23.5.2024 14.39 23.5.2024 14.39
Teeman nimi on Kylässä, millä tuodaan esiin sitä, kuinka kylissä, kaupunginosissa tai muissa mikroympäristöissä toimitaan ruohonjuuritasolla elävän kulttuuriperinnön hyväksi. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja on siitä asti kuulunut Euroopan keskeisimpiin kansanmusiikkitapahtumiin. JUHLAT JATKUVAT Tänä vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 8.–14.7. Finland Festivals on nimennyt Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2024 festivaaliksi. ”Kaustinen on paikka, jonne ihmisiä kutsutaan kylään joka vuosi jakamaan omia perinteitään – olkoon se musiikkia, saunomista tai käsitöitä”, kertoo ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki festivaalin verkkosivuilla. Vuoden maakuntateema tulee keskipohjalaiselta Kaustiselta katsottuna läheltä, sillä vuorossa on Etelä-Pohjanmaa. > kaustinen.net/ LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 13 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 13 LM4_s10-13_Kaustinen.indd 13 23.5.2024 14.39 23.5.2024 14.39
l Yö ei ole minkäänlaisten akkujen latausaikaa. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUA ASU TURVALLISESTI ensiasunnossa! Kun oma nuoremme muutti ensiasuntoonsa, alkoi sen katosta valua eräänä aamuna vettä: yläkerran samanikäinen naapuri oli sammunut pikkutunneilla suihkuun viemärin päälle… Ensiasuntoon muuttavaa voi vaania myös tulipalo. l Älä lataa akkuja eteisessä poistumistien lähellä eli reitin kämpästä ulos pitää olla vapaa. PA U LI VE N TO , SA K Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen tarjoaa matalan kynnyksen luottamuksellista apua kesätyöntekijöille, heidän läheisilleen ja työnantajilleen. maastossa, rakennuksissa ja roskiksissa. Vanhemmat tai koulu voivat opettaa paloturvallisuutta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön maksuttomien Palojärkija NouHätä!-materiaalien avulla. siksi, että muuton aikana liedelle kulkeutuneet tavarat ovat syttyneet palamaan keittolevyn mentyä vahingossa päälle. Tai asukas on saattanut nukahtaa kesken yöllisen makkaraperunakokkauksen. ”Jokainen ihminen kaipaa turvaa ja myötämielisyyttä, erityisesti kehitysja kasvuvaiheessa olevat lapset.” PROFESSORI MIRJAM KALLAND YLIOPISTO-LEHDESSÄ. ULLA OJALA PALOTURVALLISUUS 112 TUTUKSI! Maastopalovaroitus on ollut jo laajalti voimassa. Lapset ja nuoret tulisikin saada ymmärtämään tulen vaarallisuus, ja heitä pitäisi opettaa käyttämään tulta oikein. Myös mahdolliset mielenterveysongelmat heijastuvat turvallisuuteen: kun voimavarat eivät riitä, tapahtuu helposti laiminlyöntejä, jotka heijastuvat myös turvallisuuteen. l Liedellä ja sen lähellä ei saa olla mitään syttyvää. 14 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s14-17_Tulva.indd 14 LM4_s14-17_Tulva.indd 14 27.5.2024 11.42 27.5.2024 11.42. l Vahdi aina elävää tulta. Vuonna 2022 syttyi yli 250 tulipaloa lasten ja nuorten tulenkäytön seurauksena mm. Rohkaisua saatetaan tarvita, sillä lapset eivät ole yhtä tottuneita käyttämään puhelinta kuin vanhempansa. l Siistimpi kämppä on paloturvallisempi kämppä. Opiskelija-asunnoissa on alkanut palaa mm. Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä kertoi alkukeväästä, että erityisesti nuoret soittavat hätänumeroon liian harvoin tai liian myöhään. Lasta kannattaa kannustaa soittamaan hätänumeroon heti, jos hän näkee tulipalon alun. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on listannut paloturvallisuudesta: l Valvomaton ruuanlaitto on pahin paloriski. Sekin on hyvä tiedostaa, että tulipalon sytyttänyt lapsi voi olla korvausvastuussa, vaikkei olisikaan vielä rikosvastuussa
NUORET INFOA kesäduunarille Saako työnantaja perua lupaamansa kesätyöpaikan. SUOMALAISISTA SATEENKAARIPERHEISTÄ 58 % ON PELÄNNYT ONGELMIA MATKUSTAESSAAN ULKOMAILLE. 0800 179 279 tai WhatsAppissa 040 747 1571. NUORET Syrjäkylien ÄÄNI ”Jos ois enemmän porukkaa” toistui toiveena, kun STOP! Tässä seison enkä muuta voi. Muutaman asukkaan sivukylillä, maalaistaajamissa ja kuntaliitoskaupunkien reunakylissä lasten ja nuorten elämää leimaavat pitkät välimatkat sekä julkisen liikenteen, ohjaajien ja harrastustilojen puute. PÄÄTÖS Nuorten kanne HYLÄTTIIN Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on hylännyt portugalilaisnuorten kanteen, jossa vaadittiin yli 30 Euroopan maan, mukaan lukien Suomi, täyttämään kansainväliset velvoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa. > Lue s. Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan hallitus aikoo viedä eduskuntaan syksyllä lain, joka mahdollistaisi nykyistä tiukemman puuttumisen puhelimiin koulutunneilla. > Lue aiheesta myös blogi ”Älylaitteet ovat koko elämä” os. Hankkeen takana ovat Mieli ry, Tunne ry ja Nyyti ry. Se palvelee 31.8. Jopa 75 % nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 % ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu. PA U LI VE N TO , SA K AIVOTERVEYS KÄNNYKÄT KIELTOON. Nuorten valitus jätettiin tutkimatta, sillä suuren jaoston mukaan se olisi voinut kohdistua vain Portugalin valtioon. > Lue juttu nuorista työelämässä s. 18 juttu Arabian peruskoulusta, jossa Kansallinen aivoterveysohjelma tekee tutkimusta kännykän käytön rajoittamisen vaikutuksista! Lastensuojelun Keskusliitto on mukana ohjelmassa edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia aivoterveyden näkökulmasta. Millainen työaika voi olla alle 18-vuotiaalla. Tiedot ilmenevät Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen kyselystä. Mikä on nollatuntisopimus. -tutkimushankkeessa juteltiin nuorten kanssa joukkuepeleistä. asti puh. 24! MIELENTERVEYS Uhkakuvat KUORMITTAVAT Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen ja sodat kuormittavat nuorten mielenterveyttä. www.lskl.fi CO LO U RB O X CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 15 ›› LM4_s14-17_Tulva.indd 15 LM4_s14-17_Tulva.indd 15 23.5.2024 14.42 23.5.2024 14.42. Nuorten mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset loukkaavat heidän Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamaa oikeuttaan elämään. PS. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen (ps.) kertoi kannattavansa matkapuhelimien kieltämistä kouluissa, kun Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli lasten suojelemisesta verkkoväkivallalta. Jos mielessäsi pyörii mitä tahansa kesätyöntekijän työsopimukseen, palkkaan, työvuoroihin tai koeaikaan liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteiseen Kesäduunari-infoon. Hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia ylläpitää liikunnallista elämäntapaa ja osallistua mielekkääseen liikkumiseen vertaisten kanssa, ja sen loppuraportti on luettavissa verkossa
Tarjolla olevaa tukea voitaisiin kuitenkin vahvistaa peruspalveluissa, ja sektoreiden välisiä yhteistyön malleja tulisi kehittää, jolloin ei välttämättä syntyisi tarvetta korjaaviin palveluihin. M AR KU S W EN N ÄK O SK I 16 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s14-17_Tulva.indd 16 LM4_s14-17_Tulva.indd 16 23.5.2024 14.42 23.5.2024 14.42. Tyypillistä on, että puutteet peruspalveluissa ja ehkäisevissä palveluissa heijastuvat lastensuojeluun. – Yhteishuoltajavanhempien tulee toimia yhteisymmärryksessä eli yhden vanhemman suostumus ei riitä esim. Mistä näin suuret luvut kertovat, erityisasiantuntija Anna Tiili Lastensuojelun Keskusliitosta. terveydenhuollolla, ei ole oikeutta tehdä lääketieteellisiä toimenpiteitä ilman vanhempien suostumusta. Tämä näkyy useissa eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksissä, sanoo erityisasiantuntija Lucia Hakala Lastensuojelun Keskusliitosta. Ikärajaa ei ole, vaan arvion tekee aina terveydenhuollon ammattilainen. – Myös ammattilaisten tietoisuus on lisääntynyt sen suhteen, että heidän on lain mukaan tehtävä lastensuojeluilmoitus, mikä on myös hyvä asia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsen Vida Amoah piti puheen Euroopan nuorisoviikon päätapahtumassa Brysselissä. Puhe, jonka hän piti Euroopan parlamentissa, käsitteli mm. Tämä voi kuitenkin olla ristiriidassa lapsen edun kanssa. Viime vuonna heistä tehtiin lähes 31 000 lastensuojeluilmoitusta, kun luku kolme vuotta aiemmin oli 21 000. Tapahtumaan oli kutsuttu 20 nuorta ympäri Eurooppaa. Kyse on todella lähes 31 000 nuoresta. Laki ei auta huoltajien erimielisyystilanteiden ratkaisemisessa. Jos kotona ei ole yhtään mietitty asiaa, niin olis hienoa, jos työantaja heittäisi vinkin, et pitäiskö sun jäädä.” KOLMEN LAPSEN ISÄ HENRY AALTO FAIJAPODI-PODCASTISSA. Lapsella on kuitenkin oikeus kuulla ja keskustella hoitoonsa liittyvistä asioista sekä oikeus osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon, kun hän on siihen riittävän kypsä. Vanhemmilla on vahva oikeus päättää oman lapsensa asioista terveydenhuollossa. – Käytännössä nykyinen tilanne on se, että hoitoa vastustava huoltaja voi aina estää hoidon, jos lapsen henki tai terveys ei ole vaarassa. Kun lapsi on vielä liian nuori ilmaisemaan oman mielipiteensä, lapsen edun toteutuminen on käytännössä vanhempien vastuulla. Tiilin mukaan on erityisen tärkeää, että eri tasoilla tehdään yhteistyötä: perheiden moninaiset elämäntilanteet edellyttävät monialaista tukea. TERVEYDENHUOLTO LAPSEN ETU ei aina toteudu Terveydenhuollossa nähdään ajoittain ristiriitatilanteita, joissa vanhemmat ovat erimielisiä lapsen hoidosta joko toistensa tai lapsen kanssa. Mikäli lapsi tai nuori ei kykene päätöksentekoon, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Rokotukset eivät kuulu näihin toimenpiteisiin. Eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut tästä puutteesta lainsäädännössä. – Oletus on, että vanhemmat toimivat lapsen edun mukaisesti, mutta se ei aina pidä paikkansa. rokotuksen antamiseksi, vaan kummankin tulee siihen suostua. – Emme kykene auttamaan lapsia ja perheitä riittävällä tavalla ja oikea-aikaisesti. THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsellin mukaan näistä nuorista tehtiin yhteensä vieläkin enemmän ilmoituksia, mutta tämä lukumäärä ei ole tiedossa. TILASTO RAJUA KASVUA lastensuojeluilmoituksissa Joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. Tähän poikkeuksena on, ettei huoltaja saa kieltää lapsen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa hoitoa. ”Työnantaja voisi kannustaa isiä perhevapaille. nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Julkisella vallalla, esim
LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 17 LM4_s14-17_Tulva.indd 17 LM4_s14-17_Tulva.indd 17 23.5.2024 14.42 23.5.2024 14.42. Jos mielessäsi pyörii näitä kysymyksiä, tietoa asiasta löytyy Neuvokas perhe -verkkosivustolta, jonka materiaali on terveydenhuollon ammattilaisten laatimaa. CHAT Apua VAUVAPERHEILLE Vanhempia kuormittavat yksinäisyys, uupumus, univaikeudet ja erilaiset mielenterveyden haasteet, kertoo Ensija turvakotien liiton tekemä selvitys. Espoon kaupunginkirjasto on perustanut viiteen aluekirjastoonsa nuortenosastoja, joissa työskentelee myös nuorisotyöntekijöitä. Monelle nuorelle kirjasto toimii koulun jälkeisenä iltapäiväkerhona, toisena kotina tai harrastamispaikkana. Sen kautta saa yhteyden myös unipulmiin erikoistuneisiin perhetyöntekijöihin. Apua vauvaperheen jaksamiseen löytyy liiton Vauvaperhe-chatista ma–pe klo 12–18. Kuvassa Lotta Lähteenmäen suunnittelema Repo-kirjastokärry ja Maria Tuhkasen Pupu-tuoli. Miten tukea hänen itsetuntoaan. Toimintaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Miten jutella lapsen kanssa ylipainosta. CO LO U RB O X SU O M EN KI RJ AS TO PA LV EL U O Y Pikkulapsia voi houkutella kirjojen pariin myös kalusteilla, minkä todistavat LABammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin ja Kirjastopalvelun yhteistyönä syntyneet lasten kirjastokalusteiden mallikappaleet. PALKINTO Nuorisotyöntekijöitä KIRJASTOISSA Espoon kaupunginkirjasto on saanut 20 000 euron suuruisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon, jonka perusteena on lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen. Se on osa Suomen Sydänliiton toimintaa. YLIPAINO NEUVOKAS perhe Mistä tiedän, onko lapseni ylipainoinen. 34! 12,5 % EUROOPPALAISTEN EROPERHEIDEN LAPSISTA ASUU YHTÄ PALJON MOLEMPIEN VANHEMPIEN KANSSA. > Lue juttu lapsen ylipainosta s
ANU VALLINKOSKI | KUVAT MARA LEPPÄ Kännykät esiin VAIN OPETTAJAN LUVALLA Arabian peruskoulun 7B-luokan pojat Otso Pitkänen (vas.), Konsta Martikainen, Patrik Jaema ja Otso Räsänen (takana) ovat opiskelleet keskittyneesti koko fysiikan tunnin. Tunneilla kännykän saa ottaa esiin vain opettajan luvalla. 18 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 18 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 18 27.5.2024 11.31 27.5.2024 11.31. Kansallinen aivoterveysohjelma tekee koulussa tutkimusta kännykän käytön rajoittamisen vaikutuksista. Puhelimet ovat pysyneet visusti repussa. ylävinjetti kasvu Arabian peruskoulussa on selvät yhteiset puhelinsäännöt
Toisin on kahdeksasja yhdeksäsluokkalaisten, jotka ehtivät elää toisenlaisten käytäntöjen mukaan vuoden tai kaksi. Kerran on pitänyt kutsua rehtori paikalle. Pilotissa on mukana myös Lastensuojelun Keskusliitto. Professori Nina Sajaniemen luento unen, liikunnan ja ihmissuhteiden merkityksestä sekä älylaitteiden vaikutuksesta. – Säännöt ovat yksiselitteiset niin oppilaille kuin opettajillekin. Tätä on pilotti alkuvuoteen mennessä tarkoittanut. Keskittyminen on parantunut Rautaisannos tietoa aivoterveydestä opettajille, pilotissa mukana oleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kun merkintöjä on kertynyt riittävästi, seuraa kasvatuskeskustelu luokanohjaajan, oppilaan ja huoltajien kesken. Koulu otti lukuvuoden alussa käyttöön tiukat puhelinsäännöt: kännykkää ei saa oppitunnilla ottaa esiin kuin opettajan luvalla. ›› LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 19 ›› LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 19 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 19 27.5.2024 11.31 27.5.2024 11.31. Koulu on mukana Kansallisen aivoterveys ohjelman pilottikokeilussa ja tutkimuksessa, jonka tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten kännykän käytön rajoittaminen oppituntien aikana vaikuttaa oppimiseen ja luokan ilmapiiriin. Puhelimet pysyvät koko kaksoistunnin ajan visusti repussa. Työpajoja valikoiduille oppilaille. Hämäläinen kertoo, että vanhempien oppilaiden kanssa hän on joutunut ajoittain vääntämään kännyköistä. Etenkin seiskat ovat omaksuneet käytännön tosi hyvin, Hämäläinen kiittelee. Uusien sääntöjen lisäksi Arabiassa on tapahtunut muutakin. Jos puhelin eksyy käteen, se pitää viedä opettajalle puhelinparkkiin. 7B-luokan oppilaiden kynät sauhuavat vihkomuistiinpanoja tehdessä. Ja jokaisesta luvattomasta puhelimen vilkaisusta lähtee huoltajille Wilma-viesti. A amuisella fysiikan oppitunnilla helsinkiläisessä Arabian peruskoulussa aiheena on lämpöoppi. Aiemminkaan puhelinta ei saanut tunnilla käyttää ilman lupaa, mutta käytännössä eri opettajat reagoivat kännykän kurkisteluun hiukan eri tavoin. Jos oppilas ei tottele, opettaja kutsuu paikalle rehtorin. Yläkoulun kuopuksille solahtaminen uuteen käytäntöön on ollut helppoa, koska he eivät muusta tiedä. Opettaja Tytti Hämäläinen selittää ja kirjoittaa liitutaululle lämpölaajenemisen laskukaavaa. Toinen oli tiukempi kuin toinen
Se oli kaksikon mukaan vanhan kertausta. Älylaitteilla on paikkansa – Nyt saatte ottaa puhelimet esiin, 7 B -luokan luokanohjaaja ja käsityönopettaja Pilvi Ahtinen sanoo kuuluvasti hieman häliseville teineille. Repussa piilossa oleva puhelin ei houkuttele kumpaakaan heistä kesken oppituntien. 20 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 20 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 20 23.5.2024 14.50 23.5.2024 14.50. Ne äänet ja valo vetäisivät minuakin puoleensa. Se ei onnistuisi, jos olisi vain tunti tai pari aikaa, Saksola sanoo. Jonkinlaisen jäljen luento on kuitenkin jättänyt, sillä pienen pohdinnan jälkeen Saksola kertoo muuttaneensa joitakin tapojaan sen innostamana. – Mä en tykkäisi tiukasta ruutuajasta. Kokeiluissa mukana olevat Roosa Ahonen, 13, ja Mathilda Saksola, 13, ovat osallistuneet yhdelle luennolle. Lyhyen opastuksen jälkeen seiskaluokkalaiset alkavat täyttää pilottiin liittyvää kyselyä hyvinvoinnista – toiset koulusta saadulla tietokoneella, toiset kännyköillään. Vanhemmat ovat rajoittaneet Ahosen puhelimen käyttöä: asettaneet ruutuajan ja kieltäneet TikTokin ja Snapchatin. Ahonen kertoo käyttävänsä puhelinta päivittäin tunnista kahteen musiikin kuunteluun, googlettamiseen, Wilmaan ja kavereiden kanssa viestittelyyn. Voin käyttää sen ajan johonkin muuhun, Roosa Ahonen kertoo. Tyttöjen ruutuajat kuulostavat teini-ikäisille varsin maltillisilta. – Joskus on harmittanut ja tuntunut siltä, että jään jostain paitsi, kun en pääse kaikkiin kavereiden keskusteluihin. Laitan kännykän äänettömälle, kun teen läksyjä. – Olen mennyt aiemmin nukkumaan ja koettanut vähentää puhelimella oloa. Uskon kuitenkin, etten itse omaa puhelintani tunnilla katsoisi, vaikka säännöt olisivat löysemmät, Mathilda Saksola arvioi. Aiemmin unohtelin tavaroita ja asioita. Parhaat kaverukset, 7B-luokan Mathilda Saksola (vas.) ja Roosa Ahonen ajattelevat, että perinteisille ja digikirjoille on paikkansa. Saksolalta vierähtää 3–4 tuntia sosiaalisessa mediassa, TikTokissa ja kavereiden kanssa Snapchatis sa viestitellen ja jutellen. Juttelen paljon ulkomailla asuvien kavereideni kanssa. Mulle ei tule houkutusta kurkkia puhelinta, kun ei ole mitään, mitä katsoa. Koulun puhelinsäännöistä kaksikko on yhtä mieltä: on hyvä, että rajat ovat selvät. Päälle tulevat vielä hetket tietokoneen ääressä oppitunneilla. Saksolalla rajoitteita ei ole. Perinteisiä kirjoja on mukavampi lukea kuin digikirjoja, mutta joissakin oppiaineissa esimerkiksi koneelle kirjoitetut muistiinpanot toimivat. – Varmaan häiritsisi, jos joku toinen oppilas katsoisi puhelimelta jotain. Mutta ymmärrän, että on tästä hyötyäkin. Nyt unohtelu on vähentynyt ja jaksan keskittyä ja opiskella enemmän. On hyvä, että rajat on koulussa selvät. Luokkakavereiden keskinäinen viestittely sujuu Whats Appissa
Fysiikan opettaja Tytti Hämäläinen pitää koko koulun yhteisiä puhelinsääntöjä hyvinä. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 21 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 21 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 21 23.5.2024 14.50 23.5.2024 14.50. Sävelet ovat selvät kaikille
Laite – kumpi määrää. LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 22 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 22 23.5.2024 14.50 23.5.2024 14.50. Saatko haasteen aikana pistemerkintöjä kaikkiin palleroihin. sekä 5.–9. Olemme kaikki erilaisia ruudun käyttäjiä! EN PELAA PUHELIMELLA TÄNÄÄN KOLME PÄIVÄÄ ILMAN PLEIKKARIA KOLME PÄIVÄÄ ILMAN LEMPPARIPELIÄNI EN PELAA TIETOKONEELLA TÄNÄÄN MENEN ASKARTELEMAAN! EN KATSO TÄNÄÄN VIDEOITA PUHELIMELTA VIIKKO ILMAN PELAAMISTA LAITTEILLA MENEN ULOS TUNNIKSI LAITAN PUHELIMEN POIS JA LUEN KIRJAA LEIKIN ENEMMÄN! NYT ON TYLSÄÄ, MUTTA EN MENE RUUDUN ÄÄREEN PYYDÄN KAVERIA/ PERHEENJÄSENTÄ LEIKKIMÄÄN TÄNÄÄN OLEN ILMAN (voit valita jonkun ruudulta katsottavan tai ruudulla tehtävän jutun) LUEN KIRJAA PYYDÄN VANHEMPAA LAITTAMAAN PUHELIMEN POIS JA TEKEMÄÄN JOTAIN KANSSANI AIVOTERVEYS Joukko Arabian peruskoulun vapaaehtoisia 5. luokkien oppilaita suunnitteli yhdessä Aivo liiton ja Lastensuojelun Keskuslii ton työntekijöiden kanssa haasteita Minä vs. Oppilaat esimerkiksi kuvaavat luvan kanssa töitään kännykällä. Minä vs. ja 7. Laite – kumpi mää rää. -kampanjaan, joka toteutettiin maaliskuussa. Haastelomakkeet tehtiin 1.–4. Luokanohjaaja ja käsityönopettaja Pilvi Ahtisen tunneilla kännykät ovat välillä käytössä. luokan oppilaille ja vielä opettajille ja perheille omansa. Valitse alla olevista palleroista tehtäviä itsellesi ruutuajan vähentämiseksi. Kun palleron sisällä oleva tehtävä on tehty, voit piirtää palleron sisälle tähden tai muun haluamasi kuvion merkitsemään pistettä. Huomaatko, että jotkut tehtävistä on sinulle helppoja ja toiselle vaikeita
Missään täyspannassa älylaitteet eivät siis Arabiassakaan ole. Muistiinpanot he kirjaavat joissain oppiaineissa digija joissain paperivihkoon. Opettajat sanovat, että käsin kirjoittaminen auttaa muistamaan, Roosa Ahonen sanoo. > Lue lisää Kansallisesta aivoterveysohjelmasta Lapsen Maailman verkkosivuilta os. Jos ei olisi paperivihkoja, varmaan unohtaisin, miten kirjoitetaan. PS. Hyvinvoivat aivot oppivat, ratkaisevat, keksivät ja luovat uutta. Ideoinnin ja kehittelyn tuoksinassa puhelin alkaa poltella erään oppilaan kädessä, ja sormi klikkaa sovelluksen auki. Vähitellen tietokoneille syntyy kehitysidea jos toinenkin. Mathilda Saksola huomauttaa, että digivihkoon saa helposti lisättyä kuvia ja muokattua tekstifontteja. Tietokoneilla oppilaat tekevät digitaalista suunnittelua, piirtävät esimerkiksi 3d-malleja. https://lapsenmaailma.fi/ EHDOTA LASTENSUOJELUN ARJEN SANKAREITA! Lastensuojelussa tehdään joka päivä vaikuttavaa, luovaa ja pitkäjänteistä työtä lasten suojelemiseksi. asti. Aivan kaikkea emme huomaa, Ahtinen sanoo. Ehdotuksia voi antaa kuka tahansa 14.6. Perinteinen vihko toimii matematiikassa ja fysiikassa, jossa tarvitaan paljon erikoismerkkejä. Haussa on tiimi, joka on onnistunut erityisen hyvin lastensuojelun keskeisimmässä tehtävässä: lasten suojelussa. – On ihan hyvä, että on kahdenlaisia vihkoja. Ahtinen kertoo, että hänen käsityötunneillaan tietokoneet ja kännykät ovat käytössä silloin tällöin. Lue lisää osoitteesta: www.lskl.fi LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 23 LM4_s18-23_Aivoterveys.indd 23 27.5.2024 11.27 27.5.2024 11.27. Sen suuruus on 1 000 euroa. Hassu video pitää näyttää vieruskaverillekin, kun opettaja ei huomaa. Oppilaat ovat ottaneet edellisviikolla kuvia Helsingin kaupunginmuseosta. Nyt on tarkoitus miettiä, miten museon näyttelystä saisi vielä paremman. – Eihän sitä ruudulta lukemaansa muista, Saksola sanoo. Palkinto jaetaan Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Tampereella. Ne levittävät hyvää ympärilleen. Digikirjoille kumpikaan ei lämpene. – Ihan varmasti joku eksyy välillä Snappiin, mutta selvästi harvemmin kuin ennen. Kuvat toimivat ideoinnin tukena. Katson vain vähän Iltapäivän muotoilun tunnilla kännykät ovat taas luvalla käytössä. Voittajan valitsee THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Kännyköillä he kuvaavat töitään oppimispäiväkirjaansa varten. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö haluavat palkita sen arjen luovia ratkaisijoita. Lukuaineissa oppilailla on käytössään painetut kirjat
Nuorten polkua työelämään voi tasoittaa yksinkertaisilla keinoilla. ANU VALLINKOSKI PELOTTA DUUNIIN M O ST PH O TO S kasvu 24 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 24 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 24 23.5.2024 14.58 23.5.2024 14.58. Pärjäänkö, riitänkö, osaanko, kysyy moni. Monesta nuoresta työelämä on pelottava mörkö
Pelot voivat kummuta niin negatiivisesta työelämäuutisoinnista, vanhempien ikävistä kertomuksista kuin omista tai kavereiden kokemuksista. Ikävästi sujunut Työelämään tutustumisjakso eli TET-harjoittelu tai ahdistava kokemus kesätyöpaikasta voi jäädä kummittelemaan mieleen. Jaksanko, kestääkö terveyteni?” Tällaisia pelkoja ja kysymyksiä nuorilla on nyt paljon, tietää erityisasiantuntija Reija Paananen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. – Se, mikä nelikymppisen mielestä on normaalia työelämää, voi 18-vuotiaasta tuntua ylivoimaiselta. Osa näin ajattelevista nuorista ei rohkene hakea työtä lainkaan. Siihen ei Paanasen mukaan ole yksiselitteistä vastausta. Työkaverin tiuskaisu saa etsimään vikaa itsestä, Paananen huomauttaa. Uuvuttavaa ja liian vaativaa, yksinäistä ja hierarkkista. Mutta vastaako ikävä mielikuva totuutta. – Toki monessa tapauksessa huoli omasta pärjäämisestä on ihan perusteltuakin. Jäänkö yksin. Negatiivisen puheen suuri merkitys ”Onko työ minulle liian hektistä ja vaativaa. Osa hakee ja aloittaakin työt, mutta lannistuu ja lopettaa työnteon lyhyen kokeilun jälkeen. Ruusa Hentilä huomauttaa, että pelkojen taustalla voi olla myös sosiaalisen tartunnan ilmiö. ”T yöpaikka, jossa otettaisiin kaikki mukaan porukkaan ja kohdeltaisiin työkavereita tasavertaisesti ja kunnioittavasti ikään ja taustaan katsomatta. Ongelma, joka on keski-ikäisen silmissä pieni, voi nuoresta tuntua ylitsepääsemättömältä. Nuori ei ole saanut työssä tarvitsemaansa tukea. Hentilä työskentelee asiantuntijana Väestöliiton Hyvinvoinnissa ja on mukana Mielihyvin duunissa -hankkeessa, joka pyrkii helpottamaan nuorten siirtymää työelämään. Jännittäminen työuraa aloitellessa on aivan normaalia. Itse työ tuntuisi merkitykselliseltä ja tärkeältä.” Näin työuraansa aloittelevat nuoret kuvailevat unelmiensa työpaikkaa terapeutti Ruusa Hentilän mukaan. Hän on tutkinut nuorten hyvinvointia ja siirtymää työelämään. Toisaalta nuorilla on vain vähän omakohtaista kokemusta työelämästä, ja mielikuva voi olla harhaanjohtavan yksipuolinen. Epävarmuutta lietsovat myös epärealistisen vaativat työpaikkailmoitukset. Työpaikka, jossa perehdytettäisiin kunnolla ja jossa jokaisella olisi oma selvä roolinsa ja tehtävänsä. Sosiaalisessa mediassakin leviää kauhutarinoita työelämästä. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 25 ›› LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 25 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 25 23.5.2024 14.58 23.5.2024 14.58. – Minusta unelma on varsin kohtuullinen, ei ollenkaan liikaa vaadittu. Uskallanko kysyä, jos en osaa. Harvoinpa media kirjoittaa työelämän positiivisista ilmiöistä, tai vanhemmat kehuvat kotiin tullessaan työpäivän olleen mukava. Samaan aikaan moni ala kipuilee työvoimapulan kanssa. Suomessa on suuri joukko nuoria, joiden mielestä hyppy työelämään on vaikea, pelottava, jopa ylivoimainen. Nuorilla resilienssi eli kyky selviytyä vastoinkäymisistä ei ole vielä kehittynyt. Verrattain yksinkertaiseenkin työtehtävään pitäisi usein hallita monenmoisia taitoja, olla sosiaalinen, kielitaitoinen ja monipuolisesti kokenut. Kovin monen nuoren mielikuvissa tosimaailman työelämä ei vastaa unelmaa, vaan on jotain aivan päinvastaista. Kun kaverit ja somen vaikuttajat kertovat työuupumuksestaan ja ahdistuksestaan, voi huomata itsessäänkin samanlaisia tuntemuksia
Paananen kaipaisi oppilaitoksiin opinto-ohjaajien rinnalle jonkinlaisia elämänohjaajia, jotka auttaisivat arkisten pulmien ratkomisessa: pankkiasioiden hoitamisessa tai vaikkapa nettiyhteyden hankkimisessa. – Työnantajan olisi hyvä miettiä, miten työpaikalla pitäisi toimia, jotta nuoren juurtuminen työelämään onnistuisi hyvin, Ruusa Hentilä sanoo. Saako nuori riittävästi tukea. Koulutusta työnantajille Siirtymä opinnoista työelämään on tärkeä nivelkohta, johon työnantajan pitäisi satsata. Miten työpaikalla puhutaan työkavereista ja asiakkaista. – Tällaisille koulutuksille tuntuu olevan tarvetta. M O ST PH O TO S 26 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 26 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 26 27.5.2024 12.04 27.5.2024 12.04. Onko työpaikalla kirjoittamattomia sääntöjä, jotka pitäisi tehdä näkyviksi. Koulutuksissa opitaan kohtaamaan myös nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia tai jokin neuropsykologinen häiriö sekä nuoria, jotka ovat kuntoutumassa vaikkapa masennuksesta. Kenelläpä eivät kämmenet hieman hikoilisi ensimmäisenä työpäivänä. Mielihyvin duunissa -hanke tarjoaa koulutuksia ja työpajoja sosiaalija terveysalan sekä majoitusja ravintola-alan työnantajille. Onko perehdytys kunnossa. Kehitteillä on myös tutor-toimintamalli. Miten virheet ja onnistumiset otetaan puheeksi. Olennaista on, että kaikki tuntevat työpaikan olevan turvallinen niin henkisesti kuin fyysisesti. – Pelolta pitää katkoa siivet ja polkua koulusta työelämään tasoittaa. Siinä tehtävään koulutettu nuori työntekijä kulkisi töihin tulevan nuoren rinnalla ensihetket ja olisi tarvittaessa tukena myöhemminkin. – Yhteiskuntamme vaatii nykyisin enemmän osaamista ja toisenlaisia taitoja kuin 30 vuotta sitten. Kun arki on kunnossa, on enemmän energiaa keskittyä vaikkapa työnhakuun. Itsetunnon vahvistaminen ja omien vahvuuksien hahmottaminen tekee hyvää jokaiselle. Nuoren pitää aika itsenäisesti selviytyä monenlaisista arkisista asioista, mikä voi olla monelle iso stressin aihe, Paananen sanoo. Opojen rinnalle elämänohjaajia Jännittäminen työuraa aloitellessa on aivan normaalia. Pelkojen hälventäminen pitäisi aloittaa jo opiskeluaikana. Monella työnantajalla on aito huoli siitä, mitä he tekevät väärin, kun nuoret eivät jaksa työssä, Hentilä kertoo. Pelko sen sijaan ei kuulu asiaan. Konstit tähän ovat aika yksinkertaisia, Reija Paananen sanoo. Miten virheistä ja onnistumisista työpaikalla puhutaan. Testi on käytössä esimerkiksi monissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kursseilla esihenkilöt pääsevät pohtimaan, millainen heidän työpaikkansa on nuorelle uraansa aloittelevalle työntekijälle. Diakonia-ammattikorkeakoulu on kehittänyt nuorille suunnatun Zekki-verkkotestin, jolla voi selvittää, millaiset asiat tuovat nuorelle elämässä voimaa ja millaisissa asioissa hän saattaa tarvita tukea
Meillä myös kaikki moikkaavat. Työ voi olla vaikkapa kasvomaalausten tekemistä lapsille kauppakeskuksen perhetapahtumassa tai kiertelyä messuilla piirroshahmoksi pukeutuneena. Toinen hankkeesta tarttunut oppi on kehujen merkityksen ymmärtäminen. Tapahtumatyö voi olla aika raskasta, projektijohtaja Teemu Koho kertoo. Reija Paananen tähdentää, että turvallisen työpaikan rakentaminen on ensisijaisesti johtamiskysymys, mutta omalta osaltaan siihen voi vaikuttaa jokainen työyhteisön jäsen. – Välillä itsellä on semmoinen olo, että pitääkö aina kehua, jos työ on tehty niin kuin on sovittu. Palaute on heille hirveän tärkeää. Lisäksi erilaisiin tehtäviin on räätälöityjä koulutuksia. Yrityksessä työskentelee paljon nuoria keikkatyöläisiä. Nuoret kaipaavat palautetta työstään Tapahtumatuotantoyhtiö Kids Factory on yksi niistä n. n > https://mielihyvinduunissa.fi/ LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 27 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 27 LM4_s24-27_Nuoret Duunissa.indd 27 27.5.2024 12.04 27.5.2024 12.04. Avainasemassa ovat ne aikuiset, jotka kohtaavat nuoria TET-harjoittelussa, ensimmäisissä kesätöissä ja siinä ihka ekassa varsinaisessa duunipaikassa. Mutta nuorten maailmassa pitää. Perehdytykseen yritys on jo satsannut. 160 työnantajasta, joka on osallistunut Mielihyvin duunissa -hankkeen työnantajille suunnattuihin koulutuksiin. Ja suhtautuuko nuoriinkin tulokkaisiin ystävällisesti ja kunnioittavasti. – Halusimme koulutukseen osallistumalla selvittää, olemmeko ymmärtäneet syvällisesti, miten työpaikan psykologinen turvallisuus syntyy ja teemmekö tarpeeksi palautumisen eteen. Jokainen keikalle tuleva saa ohjeistuksen tehtäväänsä, ja tapahtumissa työntekijöiden tukena on aina esihenkilö. Kukin voi valita, esittääkö kritiikkiä tiuskimalla vai rakentavasti. Uudet työntekijät käyvät läpi verkkokoulutuksen tapahtumatyöntekijän työstä ja turvallisuudesta. Vaikka uuden työntekijän perehdytys on raskaskin prosessi, saimme vahvistuksen, että siihen kannattaa satsata. – Mielihyvin duunissa alleviivasi perehdytyksen ja ohjauksen merkitystä. Vastaisuudessa aiomme lisätä koulutusta entisestään, Koho sanoo
Väitös Pelkistettyä todellisuutta – kiireellinen sijoitus ja asiakasprosessin johtaminen tarkastettiin Turun yliopistossa huhtikuussa. Perheelle tuttu vastuusosiaalityöntekijä saattaa ilmaantua paikalle vasta prosessin puolivälissä. Lähde tarkastelee väitöskirjassaan kiireellisen lastensuojelun tyypillisiä asiakastilanteita ja niissä muodostuvia asiakasprosesseja. ylävinjetti TIETOA tutkittua KIIREELLISET SIJOITUKSET OVAT ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA USEIN SEKAVIA JA VOIVAT AIHEUTTAA KRIISIN KESKELLE UUDEN KRIISIN. Järjestelmä on kehittynyt sallivan individualismin suuntaan. Perheen ongelmat ovat voineet muuttaa muotoaan vuosien kuluessa; esim. Lastensuojelun uudistamisen kannalta keskeinen kysymys on, halutaanko lisätä samaa vai tehdä jotakin toisin. Silloinkaan hän ei aina ota ohjia käsiinsä, vaan sopeuttaa toimintansa jo tehtyyn päätökseen. Lastensuojelun ammattilaiset ovat jo valmiiksi puolustusasemissa, ja itsekritiikki on vähissä. Kehitys ei myöskään vastaa lastensuojelulle asetettuja ehkäisevää työotetta korostavia tavoitteita. Pakkokeinojen käytön voimakas kasvu tekee lastensuojelusta poikkeuksen Suomen sosiaalija terveysjärjestelmässä. Suomeen rantautunut brittiläistyylinen syyllistämiskulttuuri tekee Lähteen mukaan lastensuojelun toimintakulttuurista entistä sumeampaa ja vaikeasti hallittavaa. Aineistoja on kaksi: asiakirja-aineisto 190 asiakastapauksesta ja 20 ammatillisen toimijan teemahaastattelu. Anssi Lähde korostaa väitöskirjassaan, että kiireellinen sijoitus on pakkokeino. Lähteen mielestä muutosehdotusten pitäisi tulla sisältäpäin. Sijoituksen taustalla on keskimäärin neljän vuoden asiakkuus lastensuojelussa. Lähde pitää kiireellisten sijoitusten korostunutta asemaa avohuoltopainotteisen lastensuojelumallin kääntöpuolena. Toisena tutkimuskohteena on asiakasprosessin toteutuminen ja sen johtaminen ammatillisten toimijoiden kokemana. Toimenpiteen luonne tulee Lähteen mukaan paremmin ymmärretyksi, kun sitä ei yritetä piilottaa tuen ja kontrollin väliseen harmaaseen maastoon. ANTTI VANAS Lastensuojelu PUOLUSTUSASEMISSA Muutosehdotusten pitäisi tulla alan sisältä. ÄLYPUHELIMESTA LUOPUMINEN EI SEKÄÄN YLEENSÄ SUJU KIVUTTA: MONI TUTTU ARKINEN TOIMI MUUTTUU HANKALAMMAKSI. vanhemman päihdeja mielenterveysongelmien taakka on saattanut siirtyä vähitellen lapsen taakaksi. K iireellinen sijoitus on lastensuojelujärjestelmän hätäjarru, joka otetaan käyttöön pitkään jatkuneen tilanteen pysäyttämiseksi. Kiireelliset sijoitukset painottuvat pitkiin asiakkuuksiin ja teini-ikäisiin. Sijoitus aiheuttaa kriisin keskelle uuden kriisin, jota vastaanottoyksiköt työstävät parhaansa mukaan. päätös sijoituksesta tehdään viikonloppuna, ja sen tekee perheelle vieras sosiaalipäivystys. Tutkimuspaikkakuntia on kaksi. Sallivuuden hintana tahdonvastaisia toimenpiteitä tarvitaan entistä enemmän. Sijoitusten määrä on kymmenkertaistunut 1990-luvulta. Koska sijoitukset ovat kiireellisiä, ne muokkaantuvat asiakkaan näkökulmasta välillä sekaviksi. Sitä käytetään tilanteen pysäyttämiseen lapsen terveyden ja kehityksen ollessa välittömästi uhattuna. Usein M O ST PH O TO S 28 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM4_s28-29_Tutkitut.indd 28 23.5.2024 15.15 23.5.2024 15.15
Puhelimella tehdyt nettiostokset jäivät tekemättä. Tutkimusta varten haastateltiin kolmeatoista kaikesta älystä riisutun tyhmäpuhelimen (dumbphone) käyttäjää ja kahta tällaisen puhelimen kehittäjää. n > l M O ST PH O TO S Tyhmäpuhelimia piti tilata Afrikasta. Niitä jouduttiin tilaamaan Afrikasta asti. Elämää ILMAN ÄLYPUHELINTA LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 29 LM4_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM4_s28-29_Tutkitut.indd 29 23.5.2024 15.15 23.5.2024 15.15. lapsen uimaharjoituksia saattoi nähdä uudella tavalla, kun niitä ei katsellut ruudun läpi näppäinsormi valmiina. Kaksivaiheinen tunnistautuminen vaatii puhelinsovelluksen, joten sekään ei onnistunut. Koronan leviämistä seurattiin sovellusten avulla, ja ajanvaraukset rokotuksiin teh tiin netissä. Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, miksi ihmiset päätyvät valintaan, joka tekee heidän arjestaan monin tavoin työläämmän, rajatumman ja joissakin tapauksissa myös riskialttiimman. Entä ne hyödyt. Somen riemuista ja rasituksista on kirjoitettu niin paljon, että aloitetaan kameran puuttumisesta. Ilman kaksivaiheista tunnistautumista ei pääse nettipankkiin eikä Omakannan ja Omaveron kaltai siin julkisiin palveluihin. Tutkimukseen osallistunut äiti kertoi kamerattomuuden mahdollistamasta ”puhtaasta kokemuksesta” vanhempi–lapsi-suhteessa. Niitäkin löydettiin runsain mitoin, olivathan tutkitut luopuneet älypuhelimen käytöstä tietoisesti ja vapaaehtoisesti. Äiti uskoi myös opettavansa lapselleen näin entistä terveempiä digitapoja. Osa tyhmäpuhelimen käyttäjistä päätyi käyttämään erillisiä laitteita, jotka korvasivat yksittäisiä älypuhelimen toimintoja. Tutkimus Swapping 5G for 3G: Motivations, Experiences, and Implications of Contemporary Dumbphone Adoption julkaistiin Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction -lehdessä huhtikuussa. Älypuhelimesta luopumiseen löytyy paljon hyviä syitä, mutta helppoa se ei ole. Älypuhelimesta luopuakseen ei toki tarvitse luopua puhelimesta. Esim. Älypuhelimen puuttuminen aiheutti ymmärrettävästi haastateltujen arkeen monenlaista hankausta. Jotkut turvautuivat tarpeen tullen perheenjäsenten tai tuttavien älypuhelimiin. Älyttömiksi kustomoidut uudet puhelimet ovat usein kalliita, ja vanhoja, valmiiksi älyvapaita perinteisiä puhelimia ei välttämättä enää ihan läheltä löydy. Tyhmäpuhelimella tarkoitetaan laitetta, johon ei voi asentaa selainta tai sovelluksia, eikä siinä ole yleensä kameraakaan Vaikeudet alkoivat jo puhelinten hankinnasta. Ruutuun uppoutumisen sijaan voi vaikkapa jutella toisten koiranulkoiluttajien kanssa. Y ksi haluaa vaalia keskittymiskykyään, toinen kaipaa lisää laatuaikaa lasten kanssa, kolmas kavahtaa verkkovalvontaa ja neljännellä painavat uskontoon liittyvät syyt. Kodin ulko-oven lukkokin saattaa nykyään aueta puhelinsovelluksella. Toinen haastateltu huomasi, että koiran ulkoiluttamisesta irtoaa uudenlaisia elämyksiä ilman älypuhelinta. Osa laitteista oli peräisin ajalta ennen älypuhelimia, osa oli älytoiminnoista riisuttuja uusia malleja
kasvu PÄÄSEEKÖ hyttynen taivaaseen. CO LO U RB O X 30 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 30 LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 30 23.5.2024 12.15 23.5.2024 12.15
Iso osa lapsista on huolissaan ja peloissaan. Onko papalla haudassa kylmä. Siitä tuli hänen seuraavan tutkimuksensa ydinkysymys. Eräänä päivänä koulusta tullessaan lapsi pakkasi valmiuskassin sänkynsä viereen. Arniika Kuusiston tutkimusryhmä selvittää nyt varhaiskasvatusikäisten eksistentiaalista resilienssiä samalla menetelmällä kuin arvojakin tutkittiin: heidänkin annetaan kerätä tablettitietokoneilleen materiaalia ja heitä haastatellaan. Moni lapsi vastasi myös, että se, että hän on olemassa, on tärkeää. Hänestä ei voi tulla, kun ei usko Jumalaan. TUIJA SILJAMÄKI H elsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutki vuosina 2016–18 lasten arvoja. Monethan menettivät läheisiään, kuten isovanhempia. Varsinkin teini-ikäisiltä Kuusisto kuulee lakonisiakin kommentteja: mitä järkeä on tavoitella opiskelupaikkaa, kun maailma palaa. Myös hyvä ja paha herättävät kysymyksiä. Usein lapsi havahtuu elämän ja kuoleman suuriin kysymyksiin, kun joku läheinen kuolee tai hän näkee kuolleen eläimen vaikkapa päiväkodin metsäretkellä. Se tarkoittaa merkityksen löytämistä olemassaololleen ja selviytymiskykyä vaikeuksien keskellä. Kuusiston perhe asui Ruotsissa Ukrainan sodan syttyessä. Osa tutkimusaineiston lapsista kertoikin muuttuvansa kuoleman jälkeen zombiksi kuten Minecraftissa. Se tuli lähelle perheen arkea, sillä kuopuksen opettajan vaimo oli ukrainalainen. Mitä järkeä, kun maailma palaa. Hän kysyi lapsilta, mikä on heille tärkeää ja miksi. Lapset poimivat aineksia maailmankatsomuksiinsa lukuisista lähteistä: saduista, Disneyn elokuvista, Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta ja vaikkapa suositusta Minecraft-videopelistä. Tutkimusaineisto on oikea lasten aarteiden runsaudensarvi! On kuvia pinkeistä jalkapallotossuista, liukumäestä, omista huoneista, kymmenittäin lemmikkivideoita sekä äänitallenteita lempimusiikista. Pandemiakriisi toi lapsille sairastumisen ja kuoleman pelkoa. – Lasten kysymykset ovat oivaltavia, kuten pääsevätkö hyttynen ja muurahainenkin taivaaseen. Kuusisto vaikuttui, miten hienosti kuusivuotias sanoitti eksistentiaalista ahdistustaan. Eräs lapsi pohti, ovatko rosvot syntyneet rosvovauvoina. Lapset pohtivat elämän tarkoitusta ja rakentavat maailmankatsomustaan kysymällä hankalia, perustavanlaatuisia kysymyksiä. Katsomuksen avulla selitämme maailmaa: johtuuko hyvä onni tähtien asennosta, onko se karmaa vai Jumalan tahto. Mihin avaruus loppuu. Ovatko jotkut siis tuhmia jo syntyessään. – Aika usein lapsilla ja nuorilla on hybridisiä maailmankatsomuksia, erilaisia yhdistelmiä uskonnollista ja ei-uskonnollista. Arvot kertovat, miten asioiden kuuluisi olla, millainen maailma olisi hyvä. Hän halusi myös heti selOvatko rosvot tuhmia jo syntyessään. Lapsi selitti äitinsä tuntevan Jumalaan uskovia ihmisiä, joista tulee kuoleman jälkeen enkeleitä. Elämän ja kuoleman kysymykset Kuusiston mukaan arvot ja maailmankatsomus auttavat kokemaan elämän merkityksellisenä. Lapset saivat viikoksi käyttöönsä tablettitietokoneet, joilla he tallensivat itselleen tärkeitä asioita. – Eksistentiaalinen resilienssi on valitettavan ajankohtaista pandemiaja ilmastokriisin sekä sotien vuoksi. Miksi olen olemassa. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 31 ›› LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 31 LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 31 23.5.2024 12.15 23.5.2024 12.15. Eräs kuusivuotias kuitenkin sanoi, ettei oikeasti haluaisi edes olla olemassa, koska kun ihminen kuolee, hän vain maatuu. Syksystä 2023 lähtien Kuusisto on tutkinut lasten eksistentiaalista resilienssiä
Jos osa lapsista suljetaan ulkopuolelle, se johtaa ääritapauksessa jengiytymiseen, katuväkivaltaan, jopa radikalisoitumiseen. Joihinkin yhteyksiin suomenkieliseksi sanaksi sopisi henkinen kestävyys tai kolmiosainen ilmaus mielen sinnikkyys, joustavuus ja palautumiskyky. Myös tieteeseen voi turvautua. Radikalisaation siemen Rasismi, vihapuhe ja koventuneet asenteet uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Tässä ei valita voittajaa. Kielitoimiston sanakirjassa. Ja kun kaikki tekevät jotakin, sillä on oikeasti merkitystä. Helposti tulee kiusaus sanoa, että on kiire. Erilaisista näkökulmista tulee puhua kunnioittavasti ja pitää yhtä arvokkaina. – Osa uskoo jälleensyntymiseen, enkeleihin ja sateenkaarisiltoihin, osa ei. – Teot luovat merkityksen ja hallinnan tunnetta sekä toivoa. Kuusisto lähtisi siitä, mitä vanhempi itse ajattelee. Siksi lasten pienet, suuret kysymykset nousevat myös yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi. Hänen pitää saada kokea itsensä arvokkaana. – Kuitenkin tiedetään, miten kalliiksi syrjäytyminen ja pahoinvointi tulevat. – On tärkeää, ettei lasten isoja elämänkysymyksiä sivuuteta, vaikka ne tuntuisivat kuinka vaikeilta. Sen sijaan lasten kaverisuhteiden tukeminen vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta universumissa. Arniika Kuusisto on huolissaan hyvinvoinnin yhä jyrkemmästä jakautumisesta perheiden välillä. Resilienssi on termi, joka on siirtynyt erikoisalojen kielenkäytöstä myös yleiskieleen, joten se esiintyy hakusanana esim. Sen Kielikello-lehden verkkoartikkelissa ehdotetaan resilienssin suomennokseksi esim. Päiväkodin aikuinen pohti mielessään laulamisen kieltämistä, koska vieressä haalaria puki lapsi, jonka uskontoperinne oli toinen. Tapahtuipa eräässä päiväkodissa niin, että kolmivuotias alkoi laulaa Jumalan kämmenellä -virttä. Huvittelemalla hyvää lastensuojelutyölle Riemukkaita hetkiä linnanmäellä! 32 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 32 LM4_s30-33_EksistentiaalinenResilienssi.indd 32 23.5.2024 12.15 23.5.2024 12.15. Ilmaisunvapaus ei tietenkään koske rasistisia mielipiteitä, ja kiusaamiseen pitää puuttua aina, Kuusisto painottaa. Aikuisen pitää huolehtia, etteivät hänen ennakkoluulonsa välity lapselle. Näinä vaikeina aikoina Kuusisto pyrkisi ennen kaikkea herättämään lapsissa toivoa, sillä se vahvistaa eksistentiaalista resilienssiä – samoin kuin vaikkapa toistemme auttaminen ja ilahduttaminen. MIKÄ IHMEEN RESILIENSSI. – Nämä käytännön valmistelut rauhoittivat hänen mieltään, vaikka tietenkin vakuutimme, ettei meillä ole akuuttia hätää Ruotsissa. vittää väestösuojien sijainnit ja varata riittävästi säilykkeitä varmuusvarastoon. Myös ilmastoahdistusta voi tutkimusten mukaan lievittää käytännön teoilla. Jos kasvatusalan ammattilainen tuo oman katsomuksensa voimakkaasti esiin, se voi sulkea toisin ajattelevia lapsia ryhmän ulkopuolelle. Katsomukset käsikkäin Suomalaislapset kasvavat moninaisten maailmankatsomusten ja uskontojen keskellä, joten erilaisten katsomusten kohtaamisilta ei voi välttyä. Kuusiston mukaan olisikin hyvä jutella lasten kanssa siitä, millaisilla tavoilla erilaisissa katsomusja kansanperinteissä ajatellaan. – Jos maatuminen ahdistaa lasta, voi toivoa herättää kertomalla kauniisti elämän kiertokulusta: miten mullasta nousee kukkia, jotka ruokkivat perhosia. Varhaiskasvatukseen ja perheiden tukemiseen satsaaminen olisi paljon halvempaa ja tehokkaampaa kuin ongelmien paikkaaminen. sanoja kriisinkestävyys tai sietoisuus, selviytymistai palautumiskyky, häiriönsietokyky, pärjääminen ja muutosjoustavuus. – Lapset ovat taitavia ajattelijoita, monesti paljon viisaampiakin kuin me aikuiset. Aina on hyvä kysyä lapselta, mitä hän ajattelee. – Oman paikan löytäminen niin ryhmässä kuin maailmassakin on tärkeää. n Mitä kukat tekevät talvisin. Aikuisten pitää tukea lapsia, jotka uhkaavat jäädä ulkopuolelle. Toivoa lapsille Miten vastata lasten kysymyksiin, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. – Jos kolmivuotias ei saa laulaa virttä, siitä on ilmaisunvapaus kaukana! Joskus lapsella voi olla kotoa saatu vahva katsomuksellinen identiteetti
ANU VALLINKOSKI S uomalaislapset ovat painavampia kuin koskaan ennen. Lääkäri ei puhuisi painosta lapsen kanssa, vaan koettaisi saada lapsen tekemään, lähtemään uimaan ja vaihtamaan herkut terveellisempiin. Vanhemmat myös kuljettavat lapsiaan enemmän kuin ennen, ja pelaaminen ja some pitävät lapsia aloillaan, lastenlääkäri Nina Kaseva sanoo. 2–16-vuotiaista pojista useampi kuin joka neljäs on ylipainoinen tai lihava ja tytöistä lähes joka viides. Kehitys on hätkähdyttävä. Lihavia pojista on noin joka kymmenes, tytöistä vajaa puolet tästä. – Paljon kaloreita sisältäviä herkkuja ja naposteltavia on tarjolla enemmän ja helpommin kuin koskaan. Ylipainoisten lasten osuus on kolminkertaistunut verrattuna heidän vanhempiinsa lapsina. Jos lapsi ottaa asian itse esiin, puhe kannattaa kääntää hyvinvointiin ja terveyteen. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja istuminen lisääntynyt. Maaseudun lapset ovat keskimäärin painavampia kuin terveys ”Äiti, oonko mä LÄSKI?” CO LO U RB O X 34 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s34-35_Lapsen Ylipaino.indd 34 LM4_s34-35_Lapsen Ylipaino.indd 34 23.5.2024 12.26 23.5.2024 12.26. Yhä useammalla lapsella on ylipainoa. Lasten painossa on myös alueellisia eroja
Jos lapsella on perinnöllistä alttiutta, verenpaine voi kohota jo lapsena. Jos lapsi ei pidä parsakaalista, mutta tykkää herneistä, kannattaa laittaa tarjolle herneitä. Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen pitäisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia, kouluikäisen vähintään tunti. Muutokset kannattaa tehdä lapselle mahdollisimman helpoiksi ja houkutteleviksi. Masennus ja ylipaino liittyvät vahvasti yhteen. – Yleensä tavoitteena on, että lapsen paino pysyy ennallaan tai karttuu maltillisesti. Kerralla kannattaa muuttaa yhtä tai korkeintaan kolmea painoon vaikuttavaa tapaa. Yksin lapsi ei pysty elintapoja muuttamaan. On kuitenkin joitain asioita, joista Kaseva vanhempana huolestuisi. Jos lapsi kertoo kavereiden nimittelevän häntä läskiksi tai lihavaksi, pitää asiaa käsitellä kuten mitä tahansa kiusaamista eli ottaa yhteyttä kouluun, päiväkotiin tai toisten lasten vanhempiin. – Jos aikuiset tai lapsi eivät ole valmiita muutokseen, kannattaa aiheeseen palata myöhemmin uudestaan. Rasvamaksan kehittyminen ei katso ikää. Vanhemman on helpompi vaikuttaa taaperon kuin teini-ikäisen elintapoihin. Ammattilaiset osaavat arvioida tilannetta ja ohjata tarvittaessa. Lapset tarttuvat herkästi kaikenlaiseen erilaisuuteen. Hän painottaakin aikuisten vastuuta. Yhtä pysäkkiä aiemmin bussista nouseminen lisää sekin askelia. Lapsi ei ole tieten tahtoen lihava – Syy painon nousuun ei ole lapsissa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 35 LM4_s34-35_Lapsen Ylipaino.indd 35 LM4_s34-35_Lapsen Ylipaino.indd 35 23.5.2024 12.26 23.5.2024 12.26. Puoli tuntia tai tunti aiempaa enemmän unta lisää jaksamista ja vähentää nälän tunnetta ja naposteluhalua. – Ylipaino voi vaikuttaa myös mielialaan. Usein lapsen tai nuoren syömishäiriö saa alkunsa jostain hyvin pienestä, vaikkapa arvostelevista sanoista. Eroa saattaa selittää vähäisempi liikunta: maalla liikuntaharrastukset ja kaverit voivat olla matkojen päässä. Yksikään lapsi ei halua tieten tahtoen olla ylipainoinen, Nina Kaseva sanoo. Näin lapsi hoikistuu, kun kasvaa pituutta, Nina Kaseva kertoo. Pieni konkreettinen muutos voi olla vaikkapa vaalean leivän vaihtaminen ruisleipään tai kevytmaidon vaihtaminen rasvattomaan. Untakaan ei pidä unohtaa. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, korkea verenpaine tai erilaiset syövät, puhkeavat yleensä vasta aikuisiällä mutta poikkeuksiakin on. – Kääntäisin asetelman niin, että jos vanhemmat huolestuvat, heidän kannattaa olla yhteydessä vaikkapa neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Jos lapsen kunto on kovin huono, pitää liikuntaa lisätä varoen. Kaseva on paneutunut lasten paino-ongelmien ja syömishäiriöiden hoitoon. Liiallinen vauhti johtaa helposti epäonnistumiseen. Kaseva painottaakin, ettei vanhempana ottaisi aihetta esille lapsen kanssa, vaan lähtisi muuttamaan arkea ja muokkaamaan vähitellen koko perheen elintapoja. Elintaparemontti ei saa olla kovin äkkinäinen ja mittava vaan ennemminkin vähittäinen. Ylipainoinen lapsi on normaalipainoista lasta todennäköisemmin ylipainoinen tai lihava myös aikuisena. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi on aikuisen vastuu. Olennaista painonhallinnassa on nimenomaan ruokatottumusten muuttaminen, mutta liikunnalla, istumisen vähentämisellä ja riittävällä unella on myös merkitystä. kaupungissa asuvat lapset. Valitettavasti ylipaino altistaa myös kiusaamiselle. Ei laihdutuskuureja lapsille Lasten ylipainon hoito poikkeaa aikuisten painonhallinnasta. Liikunnan lisäämisessä vanhemmat voivat tehdä paljon. Yhdessä voi tehdä asioita, joista lapset pitävät. Perheen aikuisten pitää sitoutua muutokseen ja toteuttaa sitä myös itse. Hän on kirjoittanut teoksen Kun lapsi on lihava – Lastenlääkärin opas vanhemmille (Duodecim 2022). Jääkaapin ja ruokakomeron sisällöstä päättävät perheen aikuiset, jotka voivat vaikuttaa myös lapsen ruutuaikaan. – Jos lapsi itse nostaa ylipainon esiin, aihetta voi käsitellä terveyden tai hyvinvoinnin kautta – ei liikapainosta puhumalla. Jos lapsi on ylipainoinen, yleensä ainakin toinen vanhempikin on ylipainoinen. Aivan keskeistä lapsen ylipainon hoidossa on vanhempien esimerkki. Koulumatkoillakaan hiki ei nouse pintaan, jos reissu taittuu taksissa tai koulubussissa. – Muutokset ja edistyminen voivat tuntua hitailta, mutta tuloksia tulee väistämättä, jos ruokailutottumuksia vähitellen muuttaa paremmiksi ja lisää liikuntaa edes vähän, Nina Kaseva kannustaa. Toisaalta muutosta ei kannata lykätä pitkään, sillä mitä aiemmin ylipainoon puuttuu, sitä helpompaa painonhallinta on. Ylipaino on hyvin herkkä asia. Jos paino haittaa lapsen liikkumista eikä hän pysy ikätovereidensa vauhdissa ja jää syrjään, on syytä huoleen. Milloin lapsen pyöreydestä pitäisi huolestua. Varomattomat sanat voivat johtaa toiseen ääripäähän. Esimerkiksi laihduttaminen ei kuulu hoitoon kuin aivan äärimmäisissä tapauksissa, joissa lapsen lihavuus on sairaalloista tai aiheuttaa muita sairauksia. n Varomattomat sanat voivat aiheuttaa paljon vahinkoa. Kasevasta lasten ylipainolla on väliä, koska on hyvin tavallista, että liikapaino jatkaa kasvuaan. Moni lapsi lähtee mielellään uimahalliin tai pulkkamäkeen. Tavallisesti lapsen ylipainon taustalla ovat koko perheen elintavat. Koulusta kotiin tulevalle lapselle voi tehdä terveellisen välipalan jääkaappiin odottamaan
LAURA PÖRSTI J okainen lastenvaatteiden kierrätyspalstoilla joskus vieraillut vanhempi tietää, mikä on kauppatakki. ympäristö Nykylapsi kulkee puhtaammissa ja teknisemmissä vaatteissa kuin vanhempansa lapsuudessaan, vaikka planeettamme kiittäisi väljemmästä lastenvaatenormista. Se on sellainen takki, jota ei ole juuri käytetty eikä siksi ole ehtinyt kulua. Hän on toinen maaliskuussa ilmestyneen Planetaarinen vaatekaappi -kirjan (Gummerus 2024) kirjoittajista. – Kauppatakki on hyvä esimerkki siitä, että nykyään meillä on varaa omistaa vaatteita, jotka ovat vähällä käytöllä. On syntynyt normi, että lapsellakin on valtavasti vaatteita, sanoo tietokirjailija ja kahden lapsen äiti Aku Varamäki. M O ST PH O TO S Maailma muuttuu LAPSEN VAATE KERRALLAAN 36 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s36-37_LastenVaatteet.indd 36 LM4_s36-37_LastenVaatteet.indd 36 23.5.2024 12.31 23.5.2024 12.31. Lisäksi voi ostaa käytettyä, Varamäki sanoo. Laskukaava perustuu vaatteiden painoon, joten lapsen kiintiöön vaatteita mahtuu enemmän. Kirjaa tehdessään Varamäki ja Sissi Penttilä laskivat, kuinka monta uutta vaatetta ihminen voisi ostaa vuodessa pysyäkseen maapallon kannalta kestävän kulutuksen rajoissa. Montako uutta vaatetta vuodessa voi ostaa. – Koululaisen kohdalla puhutaan noin kymmenestä tai viidestätoista uudesta vaatteesta vuodessa, vauvalla vähän suuremmasta määrästä. Vastaukseksi tuli aikuisten vaatteiden osalta noin seitsemän
Esimerkiksi UV-suojaukseen vaikuttavat vaatteen materiaali, väri ja kudoksen tiheys. – Kirjaan haastattelemamme ammattijärjestäjä Ilana Aalto pohti, miten vanhemmuuden nykynormi vaatii suojelemaan lasta tavaroilla: hän ei saa kärsiä kylmästä eikä kuumasta eikä kastua. Ylempi keskiluokka luo normin Lastenvaatteet ovat monelle herkkä kohta, koska viestimme niillä tiedostamattamme monenlaista. Planeettamme Maan kannalta uusia vaatteita kannattaa ostaa harkiten ja niiden elinkaarta pidentää niin paljon kuin suinkin mahdollista. Kaukana ovat ne ajat, kun oli ihan tavallista ulkoilla talvella märissä villalapasissa, Aku Varamäki toteaa. – Hyvätuloiset, hyvinvoivat vanhemmat ovat sitä porukkaa, joka luo lastenvaatenormia esimerkiksi äitibloggareiden lisäksi. Persoonallisesti paikattu vaatekin voi tuottaa iloa. Kulutuksella ilmennettiin perheen statusta, Aku Varamäki selittää. Jos vaatekaapin vuosittainen täydennys olisi tätä luokkaa, planeetan lisäksi myös kodit säästyisivät hukkumasta vaatekasoihin. Vaatteilla liitytään ryhmiin. Varamäestä voisimme opetella sietämään likaa nykyistä paremmin, jottei vaatteista tulisi jätettä ennen aikojaan. – Teollistumisen aikakautena miehet menivät kodin ulkopuolelle töihin ja naiset ottivat vastuun perheen rahavarojen käytöstä. Mainokset antavat vaikutelman, että lapsistaan välittävä vanhempi optimoi kaikki lasten varusteet niin, ettei mikään ole koskaan huonosti tai raskasta. Yhdet pyrkivät sukupuolineutraaleihin asuihin, toiset ostavat kirkkaita hahmopaitoja. Hyvätuloisten suosimassa Espoon Tapiolassa asuva Varamäki on huomannut, että siellä lapset on usein puettu ajankohtaisiin väreihin, kotimaisiin vaatemerkkeihin ja siisteihin kuorivaatteisiin. Annamari Vänskän teos Muodikas lapsuus (Gaudeamus 2012) kertoo, että yläluokkaiset suosivat jo 1700-luvulla hillittyjä pastellisävyjä. Miksi emme turvaisi lasten kuraleikkejä parhaan vesipilarilukeman haalarilla ja ihoa upouudella UV-suojapuvulla. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 37 LM4_s36-37_LastenVaatteet.indd 37 LM4_s36-37_LastenVaatteet.indd 37 23.5.2024 12.31 23.5.2024 12.31. Se kuitenkin vaatii nykyisten lastenvaatenormien kriittistä tarkastelua. Enkö muka halua huolehtia siitä. n Lapsenvaatteen likaantumisesta pitäisi oikeastaan olla ylpeä. Tämä heijastaa ihanteita siisteydestä ja hallitusta elämästä, jossa lapsista välitetään. Luokalla ja omalla kulttuuripiirillä on edelleen tekemistä sen kanssa, miten vanhemmat lapsensa pukevat. Nykypäivään tultaessa puhtauden määritelmä on kuitenkin entisestään kiristynyt: siinä missä vielä 1960-luvulla lapset saattoivat viettää koko kouluviikon samoissa vetimissä, nykyään vaatteet heitetään monessa perheessä pyykkikoriin rutiininomaisesti päivän päätteeksi. Tosiasiassa harva vanhempi tuntee faktoja teknisten lupausten takana. Ainakin voi tietoisesti antaa itselleen armoa ja yrittää ottaa etäisyyttä sosiaalisiin paineisiin. Näytetään, että vaatteita voi huoltaa Lapsen likaiset ja rikkinäiset vaatteet ovat aina olleet huono-osaisuuden merkki. Niissä isketään lasteni jalkojen hyvinvointiin. – Mitä heikompi oma asema on esimerkiksi sosioekonomisesti, sitä isompi on paine turvata lapsen asema laumassa oikeanlaisilla vaatteilla. Mainospuheet vetoavat hyvään vanhemmuuteen Normien vastustaminen ei ole helppoa. Varamäki muistuttaa, että normien muuttamisessa avainasemassa ovat ne perheet, joilla on varaa valita. – Sen sijaan, että ryntäämme aina ostamaan uutta, lapsillekin pitäisi näyttää, miten vaatteita korjataan ja huolletaan. Muutama vuosi sitten Varamäki huomasi tuntevansa häpeää oman tyttärensä vaaleanpunaisesta toppatakista, jonka hihansuut olivat pinttyneen likaiset. Hän ymmärtää varautumisen tarpeen mutta kehottaa miettimään sen hintaa. Normaalivaatteiden tarjoama suoja siis vaihtelee paljon mutta se voi olla yhtä hyvä kuin UV-suojavaatteissakin, kertoo Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Lasse Ylianttila. Omaan sosiaalisen median uutisvirtaani on viime vuosina uinut mainoksia lasten paljasjalkakengistä. – Vaatteen likaantumisesta pitäisi oikeastaan olla ylpeä: lapsi on saanut rauhassa elää elämäänsä se päällään. – Kyse on siitäkin, että vaatetyö työllistää äitejä tosi paljon. Vaatteiden elinkaaren pidentäminen on nimittäin iso askel tiellämme kestävämpiin kulutustottumuksiin. Hän jäi miettimään, mistä se kertoi. Mitä sitten pitäisi tehdä. Miesten osuus siitä on Tilastokeskuksen mukaan vuodesta toiseen olematonta
Hänellä voi olla myös ahdistusta, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, ruokahaluttomuutta, unettomuutta, ja voimakkaat mielikuvat saattavat piinata. Mieli on turta, toiminta mekaanista, ja tapahtunutta on vaikea käsittää. – Lapsi voi syyttää itseään ja kamppailla monien miksi-kysymysten kanssa. Hänen siihenastisen elämänsä tärkeimmät ja mitä hauskimmat miehet olivat äkkiä poissa. Pian tapahtuneen jälkeen Kurkinen itki ja puhui paljon. kasvu Nuoren SUURI SURU Liian moni traumaattisen menetyksen kokenut nuori jää yksin surunsa kanssa. Nuori ei halua surra yksin. Itsemurhakuolemaankin liittyy vaikeita, suuria tunteita ja voimakkaita mielikuvia. Veljekset olivat eläneet alkoholinhuuruista elämää jo vuosia, joten Kurkinen oli osannut pelätä maksan pettämistä tai hankeen sammumista. Läheisen väkivaltainen kuolema voi rikkoa perusturvallisuudentunteen. Heti tapahtuneen jälkeen ihminen on tavallisesti sokkitilassa. 38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 38 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 38 23.5.2024 12.36 23.5.2024 12.36. TUIJA SILJAMÄKI L äheisen menettäminen henkirikoksen tai itsemurhan vuoksi on melkein akuutti traumaattinen kriisi, valtava järkytys, kertoo Nuori suru -hankkeen asiantuntija Virpi Ropponen. Millaista apua hän tarvitsisi. Meiju Kurkinen menetti isänsä ja setänsä henkirikoksen uhreina ollessaan 17-vuotias. Hänen tunteensa vyöryivät laidasta laitaan: oli epäuskoa, vihaa, syyllisyyttä, kostonhalua. Miten kohdata sureva nuori. Tuntui epäreilulta, että isältä ja sedältä riistettiin mahdollisuus edes yrittää korjata elämänsä suuntaa. Henkirikos oli kuitenkin järkytys. Hän on työskennellyt vuosia sosiaalityöntekijänä sosiaalija kriisipäivystyksessä. – Jos nuori on löytänyt itsemurhan tehneen vanhempansa tai kuullut tapahtumista, hän voi alkaa miettiä, millaisia olivat läheisen viimeiset hetket ja ajatukset. Onko suru erilaista, jos menetys on tapahtunut henkirikoksen tai itsemurhan kautta
CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 39 ›› LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 39 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 39 27.5.2024 11.49 27.5.2024 11.49
Koulussa voi olla uhmakasta käytöstä, poissaoloja tai toisaalta vimmattua suorittamista. Meiju Kurkinen alkoi paeta juomiseen, nettimaailmaan, ahmimiseen ja irtosuhteisiin. – Suruun ei myönnetä sairauslomaa. Jonakin päivänä voit tuntea jopa kiitollisuutta, että sait juuri tämän elämän, koska se on kaikesta vaikeudesta huolimatta opettanut paljon”, sanoisi Meiju Kurkinen nuorelle itselleen. Sänkyyn ei voinut jäädä itkemään, vaikka se houkutteli. – Rutiinit luovat jatkuvuutta ja turvaa elämälle. HAAVEILE ”Lupaan, että jonakin päivänä voit puhua kokemuksestasi kenelle vain, koska sinulla ei ole mitään hävettävää. Juominen tuntui liian hyvältä, sen hän tajusi itsekin. Psykoterapia auttoi sanoittamaan tunteita ja ymmärtämään, ettei hän olisi voinut tehdä mitään estääkseen isänsä ja setänsä kuoleman. Hän voi kuitenkin alkaa suojella vanhempiaan omalta surultaan, ottaa vastuunkantajan ja huolehtijan roolia. 40 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 40 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 40 23.5.2024 12.36 23.5.2024 12.36. Kysymykset – miksi minulle kävi näin, mitä olen tehnyt väärin – pyörivät mielessä. Nuori voi joutua kohtaamaan lööpit ja mediamyllytyksen yhä uudelleen. Tätä tunnetta oli miltei ylivoimaista käsitellä. Lisäksi heräsi tunne, jota Kurkinen ei tohtinut sanoa ääneen. Meiju Kurkinen hakeutui psykoterapiaan 24-vuotiaana. Silloin on tärkeää löytää turvallinen aikuinen, joka uskaltaa kuunnella myötätuntoisesti. Tuen avulla hän pääsi pahimman järkytyksen yli. Ropponen on havainnut, että musiikin kuuntelu tai soittaminen on monille nuorille valtava voimavara, varsinkin alkuvaiheen järkytyksessä. Epäterveelliset selviytymiskeinot jäivät aikuistuessa pois, kun hän oppi, mikä tuo kestävää hyvinvointia. Enää ei tarvinnut kantaa huolta siitä, mitä isälle ja sedälle sattuu. Nuori voi myös paeta arkeen tai harrastuksiin välttääkseen vaikeita tunteita ja niistä puhumista sekä olla ylireipas. Voi kysyä tarvitaanko esimerkiksi ruokaa, kävelyseuraa tai läksyapua, rohkaisee Virpi Ropponen. Myös lukion ”ihana” opettaja kyseli kuulumisia ja osasi tsempata. Pidä kiinni unelmistasi, haaveile. – Sallin itseni elää, iloita, nauraa ja haaveilla. Toipumista edistää myös tiedon hankkiminen surusta tai ihmismielestä sekä taidelähtöiset menetelmät kuten kirjoittaminen, piirtäminen, tanssiminen ja musiikki, kertoo Virpi Ropponen. Vasta vuosia myöhemmin hän vihdoin hyväksyi, ettei isä tule takaisin ja pystyi suremaan sitä aidosti. Tärkeimpiä olivat kuitenkin alle kouluikäiset sisarukset ja lukiokaverit, jotka pitivät kiinni arjessa ja elämässä. On tavallista, ettei itku tule traumaattisen menetyksen jälkeen. Se oli helpotus. – Joku voi ajatella, että sureva haluaa surra yksin, mutta se ei pidä paikkaansa. Hän oli kiinni häpeässä ja syyllisyydessä ja ajatteli olevansa viallinen. Nuoren tärkeimpiä tukijoita ovat oma perhe, läheiset ja kaverit. Terveydenhuollon apu voi olla tarpeen, jos surevalla on vielä noin puolen vuoden jälkeen voimakkaita pelkotiloja, mielikuvia, painajaisia, unettomuutta tai muita arkea haittaavia oireita. Lisäksi tiedetään, että vanhemman tai sisaruksen itsemurha lisää nuoren riskiä itsetuhoisuuteen, masennukseen ja ahdistuneisuuteen vielä vuosia tapahtuneen jälkeen. Musiikki nostaa tunteet pintaan. Hän oli paheksunut isänsä alkoholinkäyttöä ja käytti itse nyt samaa lääkettä! Onnekseen Kurkinen sai ensimmäisen vuoden ajan käydä perheneuvolassa juttelemassa. Surevan oikeusturvan kannalta on tärkeää saada tarvittaessa oikea diagnoosi, sanoo Virpi Ropponen. Käsittelemätön suru voi patoutua ja aiheuttaa oireita vielä vuosien jälkeen. Suru on pikemminkin luonnollinen reaktio menetykseen kuin sairaus, vaikka se tuo valtavan tuskan, kivun ja toimintakyvyttömyyden. Siihen on lupa, vaikka läheinen on kuollut. Surusta toipumisessa häntä auttoivat eniten puhuminen, liikunta ja kirjoittaminen. Virpi Ropposen mukaan ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra, jokaisen suru on yksilöllinen. Konkreettisen tuen tarjoaminen on hyvä tapa. Alkuvaiheessa nuoren on tärkeä saada tukea akuutista kriisityöstä tai nuorisoasemilta. Saat myötätuntoa ja tukea yllättäviltäkin tahoilta sitten, kun olet siihen valmis. Henkirikosmenetyksessä läheisiä kuormittaa oikeusprosessi ja mahdollinen mediajulkisuus. Meiju Kurkinen on nykyisin 37-vuotias sosiaaliohjaaja ja toimii vapaaehtoistyöntekijänä Nuori suru -hankkeessa, muun muassa kirjoitusryhmien ohjaajana. Arkirutiineihin suositellaan palaamaan voimavarojen mukaan. Lapsi voi syyttää itseään. – Nuoren suru voi näkyä myös niin paljon myöhemmin, ettei sitä osata yhdistää enää menetykseen. Lääketieteellinen diagnoosi voi olla esimerkiksi masennus, ahdistus, unettomuus tai traumaperäinen stressihäiriö. Nuorta ei kuitenkaan pidä painostaa puhumaan
Vertaistukiryhmien teemoina voivat olla vaikkapa tunteet tai muistot kuolleesta läheisestä. n ”VERTAISTUKI ON KULLANARVOISTA MENETYKSEN KOKENEILLE” Surunauha ry:ssä ja Huoma ry:ssä huomattiin, että henkirikostai itsemurhamenetyksen kokeneet nuoret jäivät liian usein vaille tukea. Silloin hän kerää kiviä taskuihinsa ja kävelee metsään erään tietyn kannon luo, jonka laittelee mieleisekseen muistopaikaksi. Silloin voi sanoa, ettei tiedä, mitä voi sanoa. – Tiedetään, että vertaistuki on traumaattisissa menetyksissä tärkeää myös nuorille. Ympärivuorokautinen Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Ruuhkavuosien keskellä näitä tilanteita tulee usein. Ei pidä pelätä menehtyneen muistelemista ja tapahtuneesta puhumista, jos nuori sitä haluaa, kannustaa Ropponen. Sen tuotoksia jaetaan pienryhmässä Discord-alustalla, jossa niistä voidaan keskustella. Nuori suru tarjoaa myös mm. kirjoitusryhmiä. Monesti ihmiset eivät tiedä, mitä sanoa. Menetyksestä seuraavina kuukausina ja vuosina seuraavat vaikeat merkkipaalut: kuolinpäivä, juhlapyhät, isäntai äitienpäivä. Nuoren pitää antaa surra omaan tahtiinsa. Hopeareunusta menetykselle ei pidä maalailla, muttei sitä pidä kauhistellakaan. – Voi olla, että alkuun muistetaankin tukea, muttei suru siihen lopu. – Jos on jokin hankala tilanne, kuvittelen hänet viereeni ja mitä hän sanoisi. Meiju Kurkinen on samaa mieltä. Ei tarvitse huolestua, jos nuori näyttää voivan ”liian hyvin”. – Lohduttamiseen ei ole taikasanoja, jokaisen on löydettävä siihen oma, aito tyylinsä. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 41 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 41 LM4_s38-41_Nuoren Suru.indd 41 27.5.2024 11.13 27.5.2024 11.13. Hän on minun salainen tsemppaajani. Työpajoissa hyödynnetään taideterapeuttisia ja kehollisia menetelmiä. Jos haluat keskustella tilanteestasi, soita Surunauhan numeroon 044 977 9428 (ark. 9–15). Jos toinen nuori kertoo käyneensä ammattiavun piirissä juttelemassa, voi se rohkaista muitakin samaan, sanoo hankkeen asiantuntija Virpi Ropponen. Tärkeintä on olla läsnä. Siinä hän pitää hiljaisen hetken. Alustalla on myös vapaaehtoisten ja ammattilaisten moderoimia chatteja ja keskusteluja, joihin voivat osallistua myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta pääse vertaistukiryhmiin. Järjestöjen yhteishanke Nuori suru järjestää 16–23-vuotiaille nuorille ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Myös Mieli ry järjestää useita erilaisia vertaistukiryhmiä ja vertaistukiviikonloppuja itsemurhan tehneiden läheisille. Joskus hän sytyttää kynttilän ja katselee isän kuvia kiitollisena kaikista hyvistä hetkistä hänen kanssaan. Kurkinen muistelee isäänsä hänen syntymäja kuolinpäivänään sekä isänpäivänä ja juhlapyhinä. Jos hän haluaa höpötellä kavereidensa kanssa normaaleja nuorten juttuja, se on vain hyvä
Tutkijaa passiivinen kolmannes huolettaa. ANU VALLINKOSKI M O ST PH O TO S 42 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 42 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 42 23.5.2024 12.56 23.5.2024 12.56. Suomalaisnuoret ovat kansainvälisesti vertaillen aktiivisia uutisten kuluttajia. Silti noin kolmannes heistä seuraa ajankohtaisia tapahtumia vain vähän tai ei ollenkaan. kasvu UUTISET TikTokista vai televisiosta
Heitä on 15–19-vuotiaista suomalaisnuorista noin 16 prosenttia. Ja juuri TikTokin kaltaisella väärääkin tietoa tursuavalla alustalla medialukutaito joutuu jatkuvasti koetteelle aivan eri tavalla kuin vaikkapa perinteisiä tv-uutisia katsoessa. Usein vähän uutisia seuraavien nuorten medialukutaitokin on kehno. – Suurkuluttajat ja keskitien kulkijat seuraavat somen lisäksi erilaisista digikanavista sanomalehtiä, iltapäivälehtiä, Yleä ja ehkä MTV:täkin, Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Sormanen selittää. Jos katsojan tietämys ja taidot ovat puutteellisia, voi valheellinen video mennä täydestä. Silti niin tutkija Sormanen kuin uutisjournalisti Rantanen ovat sitä mieltä, että perinteisten mediatalojen kuuluu olla TikTokissa. Sen tiedot ympäröivästä maailmasta ja yhteiskunnallisista asioista jää kovin keveäksi. He myös luottavat mediaan enemmän kuin monien muiden maiden nuoret. MTV:n sosiaalisen median toimittaja Jessica Helaskoski on yksi niistä ammattilaisista, jotka räätälöivät uutisvideoita nimenomaan nuorille katsojille. Some sisäänheittäjänä. Maailmankuva avartuu väistämättä, ja mustavalkoiseenkin ajatteluun tulee harmaan sävyjä, Rantanen sanoo. Perinteisistä Ylen puoli yhdeksän uutisista tuttu toimittaja Jussi-Pekka Rantanen on hänkin huolissaan siitä nuorten joukosta, jonka ainoa uutislähde on algoritmien ohjaama sosiaalinen media. Keskimäärin tilille putkahtaa video päivässä, ja katselukertoja lyhyet uutispätkät keräävät sadoista tuhansista jopa miljoonaan. Joskus Instagramissa tulee vastaan myös ulkomaisen median uutisia, Kosonen selventää. TikTokin varjopuolet kuten koukuttavuus, kuplautuminen, negatiivisten mallien tarjoaminen ja tietoturvan häilyvyys ovat puhuttaneet julkisuudessa. Kolmannes nuorista ei seuraa uutisia juuri lainkaan. Tutkija Niina Sormanen lisää huolilistaan aivan tavallisen lukutaidonkin. – Somesta on vaikeaa ellei mahdotonta saada tasapainoista kokonaiskuvaa maailman tilasta. Passiivisimmat nuoret eivät näet saa harjoitusta uutistekstien lukemiseen. Aiheen pitää olla ajankohtainen, Olen perinyt tämän mallin vanhemmiltani.” KAUKAJÄRVEN YLÄKOULUN OPPILAS SAARA KOSONEN LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 43 ›› LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 43 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 43 23.5.2024 12.56 23.5.2024 12.56. – Synkät ajat ovat vaikuttaneet nuorten uutisten kuluttamiseen kahtalaisesti. Kahteen muuhun ryhmään kuuluvat nuoret taas voivat etsiä ajankohtaisia aiheita somesta tietoisestikin. Osa on halunnut vältellä ikäviä uutisia, toisaalta osa on sukeltanut tiedonjanossaan entistä syvemmälle uutisten maailmaan, Niina Sormanen selittää. Häntä huolettaa etenkin kuplautuminen ja mielipiteiden kärjistyminen. Videoiden uutiskriteerit ovat samat kuin perinteisissäkin uutisissa. Heidän on vaikea erottaa luotettavaa tietoa humpuukista. Passiivisin ryhmä lähinnä törmää uutisvideoihin sattumalta TikTokissa. Kaikki kolme ryhmää ammentavat uutisia sosiaalisesta mediasta. Mielipiteiden kärjistymisen lisäksi Rantasta huolettaa yhteisen tietopohjan ja yleissivistyksen mureneminen. Osalle TikTok on ainoa uutislähde Niin nuorten kuin aikuisten silmille uutiset ovat vyöryttäneet viime aikoina kriisejä toisensa perään. K un tamperelainen yhdeksäsluokkalainen Saara Kosonen, 15, näprää puhelintaan, hän ei todennäköisesti pelaa vaan lukee tai katsoo uutisia. Ruudulla voi pyöriä vaikkapa Yle Mixin uutisvideo YouTubessa tai MTV:n uutispätkä TikTokissa. – Ilman mediatalojen tuottamaa sisältöä passiivisimmat nuoret eivät välttämättä näkisi luotettavia uutisia lainkaan, Sormanen perustelee. Kansainvälisessä vertailussa pohjoismaiset nuoret erottuvat keskimääräistä aktiivisempina uutisten seuraajina. Some kun tarjoaa sisältöä, joka kiinnostaa käyttäjää jo valmiiksi ja mielipiteitä, jotka hän jo jakaa. Uutisten kuluttajina suomalaisnuoret vertautuvat pohjoismaisiin ikätovereihinsa. Nuorten uutisten kulutusta tutkineen Niina Sormasen luomassa luokittelussa Kosonen kuuluisi tiedostavien ja tiedonjanoisten uutisten suurkuluttajien joukkoon. Lisäksi Kosonen seuraa päivittäin Aamulehden digiversiota sekä Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivuja tai mobiilisovelluksia. Sen sijaan esimerkiksi tv-uutisia katsoessa vastaan tulee aiheita, joiden pariin ei muuten eksyisi ja kuulee näkemyksiä, joita ei muuten kuulisi. Sekä passiivisten että uutisia suurkuluttavien nuorten osuudet näyttävät kasvaneen. Hän on huolissaan kolmanneksesta, joka seuraa uutisia vain vähän jos ollenkaan. Globaalia pandemiaa ja kuvia ruumiskonteista, sotaa Ukrainassa ja Gazassa. – Seuraan TikTokissa ja Instagramissa Ylen ja MTV:n tilejä. Ylellä ja MTV:llä on useita TikTok-tilejä, ja Helsingin Sanomat on TikTokissa. Hän tekee päivän aikana kahden kollegansa kanssa sisältöä mtvuutiset-TikTok-tilille. Ainakin kerran viikossa Kosonen katsoo myös perinteiset televisiouutiset. Hieman vähemmän, mutta kuitenkin säännöllisesti uutisia seuraavia nuoria on 40 prosenttia
Perinteisistä Kymmenen uutisista MTV:n nuorille suunnatut uutisvideot eroavat paitsi aihevalinnoiltaan myös kieleltään. Vanhempien esimerkistä Saara Kosonen alkoi seurata uutisia toden teolla kahdeksannella luokalla, kun hän tuli valituksi Tampereen nuorisovaltuustoon. Kun olen ehdottanut, että katsottaisiinko yhdessä uutisia, niin ihan hyvin he ovat jaksaneet katsoa. Näin he ehkä jatkossakin seuraavat meidän mediaamme. Tällä menetelmällä vaikeat termit karsiutuvat käsikirjoituksesta ja toimittajatkin ovat ehkä nuorille samaistuttavampia kuin perinteiset uutistenlukijat. Jos uutisaihe ei suoranaisesti liity nuorten elämään, koetamme löytää sellaisen kulman, joka koskisi heitä tai olisi muuten kiinnostava. Tavoitteena on, että toimittaja puhuisi katsojille kuin kavereilleen. Teineistäkin pitäisi ottaa koppia. Uutisten seuraaminen oli tuttua jo kotoa. Parhaimmillaan nopeasti leikatut lyhyet uutispätkät voivat olla sisäänheittäjiä syvällisemmän uutissisällön pariin. Niina Sormasen mukaan vanhempien esimerkillä on ratkaiseva vaikutus siihen, millaisia uutisten kuluttajia lapsista kasvaa. Jussi-Pekka Rantasen 18ja 13-vuotiaat lapset ovat saaneet vanhemmiltaan lempeää ohjausta uutisten maailmaan. Ehkäpä heidän tulee vähän luonnostaankin katsottua, kun isä on töissä. TAMPEREEN YLIOPISTON TUTKIJA NIINA SORMANEN Monesti tartumme aiheisiin, jotka puhuttavat nuoria somessa. Pohdimme myös, millaisista aiheista nuorten olisi hyvä tietää. Tutkimus tukee Kososen arkielämän havaintoa. MTV:N SOSIAALISEN MEDIAN TOIMITTAJA JESSICA HELASKOSKI M O ST PH O TO S 44 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 44 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 44 23.5.2024 12.56 23.5.2024 12.56. Ajattelen, että olen ikään kuin perinyt tämän mallin heiltä. – Vanhempani seuraavat aktiivisesti uutisia, ja meillä keskustellaan paljon ajankohtaisista aiheista. Valtuustossa ympärillä oli yhtäkkiä ikätovereita, jotka puhuivat innokkaasti politiikasta ja yhteiskunnallisista aiheista. – Yritämme koko ajan lisätä vuorovaikutusta katsojien kanssa, luoda heihin suhdetta ja rakentaa luottamusta. Kouluopetus ja mediakasvatuskampanjat ovat tärkeitä nekin, mutta kuitenkin toissijaisia vanhempien vaikutukseen nähden. yhteiskunnallisesti merkittävä tai muutoin kiinnostava. Tyhjästä Kososen ei tarvinnut tuolloinkaan aloittaa. Kiinnostava video voi houkutella kaivamaan lisää tietoa aiheesta. – Monesti tartumme aiheisiin, jotka puhuttavat nuoria somessa. – En usko pakottamiseen
Miten nuoret saisi seuraamaan uutisia. – Se on hyvä kysymys, johon saamme vastauksen vasta vuosien päästä, Niina Sormanen sanoo. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa juuri teineille tehtyä uutissisältöä. Nuoriso – taas kerran pilalla. Etenkin silloin, kun maailmalla tai kotimaassa tapahtuu jotain suurta ja poikkeuksellista, nuoret janoavat tietoa kaikenlaisista kanavista, myös lineaarisesta tv:stä. – Maailma muuttuu, ja uutismedia muuttuu. Lapsena alulle pantu tottumus voi kantaa aikuisuuteen. Nuoriso on herättänyt huolta vanhemmissa polvissa aina. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten Uutiset, Apu Juniori ja Yle Mix tarjoavat lapsille ja varhaisnuorille ajankohtaista katsottavaa ja luettavaa. Heistäkin pitäisi ottaa koppia. Hän tähdentää, että nykynuorten lähtökohdat ovat erilaiset kuin heidän vanhempiensa. Me teemme uutisia kaikenikäisille suomalaisille. Jussi-Pekka Rantanen uskoo, että perinteiset luotettavat tv-uutiset puhuttelevat nuoriakin katsojia. KUVA SEBASTIAN LOHJA MTV:n sosiaalisen median toimittaja Jessica Helaskoski räätälöi uutisvideoita erityisesti nuorille katsojille. Saako vuosien vieriminen ja varttuminen nykypäivän passiiviset teinit seuraamaan uutisia aktiivisesti. KUVA MTV/ONNI OJALA Onnistuessamme puhuttelemme niin 15kuin 90-vuotiasta. Lehtitalot ja tv-yhtiöt houkuttelevat lapsia ja nuoria heille räätälöidyillä sisällöillä. Ylen tv-uutisia ohjaa ajatus siitä, että uutisten kielen ja termistön pitäisi avautua peruskoulun käyneelle. KUVA ALEKSI SORMANEN Tamperelainen Saara Kosonen, 15, seuraa aktiivisesti uutisia. n ”Uutiset ovat kuin yhteiskunnallista liimaa, joka pitää meitä suomalaisia yhdessä. Hänkin kuitenkin uskoo, että jokin muuttuu uutisten kuluttamisessa pysyvästi. Saara Kososen kaltaiselle uutisten suurkuluttajalle maistuvat myös pitkät uutistekstit ja perinteiset tv-uutiset. ”Se on myös hyvin voimakas poliittinen kanava”, tutkija Niina Sormanen Jyväskylän yliopistosta sanoo. Kosonen istuu Tampereen nuorisovaltuustossa ja on Kaukajärven yläkoulun oppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. – Meidän pitää olla silloin valmiina vastaamaan siihen tarpeeseen kaikilla alustoilla. Nykyteinien vanhemmatkin saattoivat olla aikoinaan omien vanhempiensa silmissä valitettavan innottomia uutisten seuraajia. YLE UUTISTEN UUTISJUONTAJA JUSSI-PEKKA RANTANEN LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 45 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 45 LM4_s42-45_Nuoret ja Uutiset.indd 45 23.5.2024 12.56 23.5.2024 12.56. Kun onnistumme, puhuttelemme niin 15kuin 90-vuotiasta. Niiden kautta meillä on yhteisiä puheenaiheita ja elämme samaa todellisuutta”, Ylen uutistoimittaja JussiPekka Rantanen uskoo. – Lapsuuden ja aikuisuuden väliin jääville teineille ei juurikaan ole tarjontaa. Tämä kysymys pohdituttaa paitsi vanhempia myös tutkijoita ja mediataloja. Hän on innostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ero perinteiseen tv:hen ja uutisteksteihin on suuri. KUVA ANNE HÄMÄLÄINEN / YLE TikTok on nuorten keskuudessa merkittävä uutislähde. Sormanen kiittelee lapsille tehtyä uutistarjontaa. En usko, että nykyiset nuoret lukevat enää koskaan uutisiaan paperisesta lehdestä. Nyt nuoret ovat ehdollistuneet sosiaalisen median visuaaliseen logiikkaan: videot ovat lyhyitä, leikkaukset nopeita ja tekstiä on hyvin vähän
Esimerkiksi Venäjän lapsiasiavaltuutettu Maria Lvova-Belova on kertonut uutisissa, että Venäjä pelastaa lapsia sodan jaloista. On epäinhimillistä, miten Venäjä käyttää lapsia osana sodankäyntiään”, sanoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Monet kaapatuista lapsista ovat orpoja: heidät on otettu mukaan esimerkiksi lastenkodeista. Näin kaapatuille lapsille on tehty. Maaliskuun puoliväliin mennessä 388 lasta on päässyt palaamaan kotimaahansa Ukrainaan. – Venäjän adoptiolaki mahdollistaa sen, että lapsen nimi vaihdetaan ja että hänelle voidaan kirjoittaa uusi venäläinen syntymätodistus. Mutta mukana on myös lapsia, joilla on vanhemmat tai sukulaisia. Heiltä on viety ukrainalainen identiteetti ja heitä yritetään venäläistää. Heidät on siirretty Venäjälle, Valko-Venäjälle tai Venäjän valtaamille alueille Ukrainassa. Venäjä on tehnyt systemaattista lasten pakkosiirtoa pois Ukrainasta koko sodan ajan. Se vastaa kovaa palkkaa esimerkiksi Siperiassa. päivä Euroopan parlamentin istuntoa Strasbourgissa seurasivat erityiset vieraat: ukrainalainen äiti Natalia ja hänen tyttärensä Valeria. – Lapsesta saa 400 euroa. Hänet kidnapattiin Venäjälle, mutta hän pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan takaisin Ukrainaan. M O ST PH O TO S 46 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s46-47_Ukraina.indd 46 LM4_s46-47_Ukraina.indd 46 27.5.2024 11.15 27.5.2024 11.15. Venäläisperhe saa ukrainalaislapsen adoptoimisesta 400 euron palkkion. Kansalaisjärjestöiltä saatujen tietojen mukaan venäläisille perheille maksetaan suuria summia ukrainalaislasten adoptiosta. – Jonkinlaista ymmärrystä pitäisi saada tavallisille Venäjän kansalaisille. Se ei ole ilon ja ylpeyden aihe, että kidnapataan ukrainalaisia lapsia. Venäläiset kuvaavat itsensä sankareiksi, sanoo Kumpula-Natri. Vammautuneen lapsen adoptoinnista saa 1 000 euroa. KAISA PASTILA M aaliskuun 13. Kun vanhempainoikeudet on poistettu, lapsilla on hyvin vähäiset mahdollisuudet tavata biologisia vanhempia. lastensuojelu ”Ukrainan lapsia ei saa unohtaa” ”Jo lähes 20 000 lasta on pakkosiirretty Ukrainasta Venäjälle. Kansalaisjärjestöjen sinnikkään työn ansiosta osa kaapatuista lapsista on pystytty pelastamaan. Uusi nimi ja syntymätodistus Ukrainan presidentin neuvonantajan, lasten oikeuksien ja kotiuttamisen edustaja Daria Herasymchukin mukaan vähintään 19 500 ukrainalaista lasta on kaapattu Venäjälle. Lapsia vastaanottaville perheille kerrotaan, että kyse on lasten auttamisesta. – Venäjän oma tarina menee niin, että heidän ansiostaan lapset pääsevät kouluun ja huolehtivaan perheeseen ”pois ukrainalaisten natsien jaloista”. – Suomessa Ukrainan sota on ollut hyvin esillä ja kaikkien mielen päällä ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta Venäjälle kaapatuista lapsista meillä on puhuttu liian vähän, sanoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) – Se, että Venäjä käyttää lapsia osana sodankäyntiään, on hävytöntä ja epäinhimillistä. – On rikos raaimmasta päästä, että Venäjä on repinyt nämä lapset juuriltaan. Tytär on yksi niistä lapsista, jotka ovat joutuneet Venäjän sodankäynnin pelinappuloiksi
Pidätysmääräysten syynä olivat lapsikaappaukset, jotka määritellään sotarikoksiksi. – Tällä hetkellä keskitytään sotarikosten dokumentointiin. Muuten asian kanssa eläminen kävisi mahdottomaksi”. Ryhmä on parlamentin sisäinen yhteistyöverkosto, joka järjestää tilaisuuksia ja koordinoi lapsiin liittyvää politiikkaa. Muun muassa OFF:n kautta on järjestetty pelastettujen lasten kuulemisia. Hän on järjestänyt ministeritapaamisia ukrainalaisille ja tehnyt työtä sen eteen, että lasten asia pysyy esillä kansainvälisillä foorumeilla. Parlamentissa on käyty keskustelua Ukrainan lapsista, ja viimeksi aihe oli esillä maaliskuun täysistunnossa Strasbourgissa. Meidän pitää nähdä, mistä kaikesta sodassa on kysymys. EU on myös tukenut kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaa 10 miljoonalla eurolla. Hän toivoo, että EU tukisi hanketta rahallisesti. Jo aikaisemmin oli tiedossa, että ihmisten piti hakea Venäjän passia, jotta heidän lapsensa saattoi jatkaa koulussa. Ukrainalaislapsia on tuotu Haagiin tapaamaan ICC:n asiantuntijoita ja kertomaan oman tarinansa. Keskuksissa he saisivat myös ammattiapua henkisistä vammoista toipumiseen. – Viime viikkoina on tullut uutta tietoa Itä-Ukrainasta, jossa venäläistäminen on edennyt hurjaa vauhtia. Kumpula-Natri pyrkii edistämään lasten asiaa myös kansalaisjärjestötyönsä kautta. Kansalaisjärjestöpuolella tehdään paljon työtä sen eteen, jotta saadaan todisteita siitä, mitä Venäjä on tehnyt lapsille. – Pelastetut lapset tarvitsevat paikan, johon palata, jotta he eivät joudu kadulle. Uusimman tiedon mukaan Venäjän passi vaaditaan, jos haluaa mennä lääkäriin. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 47 LM4_s46-47_Ukraina.indd 47 LM4_s46-47_Ukraina.indd 47 23.5.2024 13.41 23.5.2024 13.41. – Saimme ensikäden tietoa Ukrainasta, ja parlamentin jäsenten tietoisuus lasten pakkosiirroista lisääntyi. Hollannista käsin toimiva OFF vieraili viime syksynä parlamentissa. Kouluun ja lääkäriin Venäjän passilla Miapetra Kumpula-Natrin mukaan lasten pakkokaappaukset ovat osoitus siitä, miten totaalista sotaa Venäjä käy. Listalla on esimerkiksi rahoittajia ja ihmisiä, jotka ovat olleet mukana organisoimassa lasten pakkosiirtoja, pakkoadoptioita sekä venäläistämistoimia. Myös valloitettujen alueiden voimakas venäläistäminen kertoo Venäjän halusta tuhota Ukraina. Jo maaliskuussa 2023 kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi pidätysmääräykset Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja lapsiasiavaltuutettu Lvova-Belovasta. Meidän pitää auttaa miljoonia ukrainalaisia lapsia pääsemään yli sotatraumasta ja saamaan kiinni taas normaalista elämästä ja elämään lapsuuttaan. Yhtenä konkreettisena näyttönä tästä Venäjä tuhoaa kansallisaarteita. – Meidän pitää ymmärtää Ukrainan sodasta muutakin kuin se, missä rintamalinja menee. Tähän mennessä on käynyt selväksi, että kaikki EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet lasten auttamiseen. Lapsissa on Ukrainan tulevaisuus. Toipumisen tielle Miapetra Kumpula-Natri on ehdottanut Euroopan parlamentissa toipumiskeskusten perustamista Ukrainaan. – Aktivoiduimme muutaman kollegani kanssa ja löysimme Orphans Feeding Foundation -kansalaisjärjestön, joka pelastaa lapsia Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ukrainaa ei pystytä uudelleenrakentamaan ilman heitä. Venäläissotilaat ovat hävittäneet esimerkiksi museoiden kokoelmia. Lapsiin investointi on investointi Ukrainan tulevaisuuteen, Euroopan tulevaisuuteen ja turvallisempaan maailmaan.” n Väistyvä europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatri sanoo ukrainalaisten lasten pakkosiirron olleen yksi rankimmista asioista työpöydällään: ”Yritän ajatella lasten tilanteesta pikemminkin ammattimaisesti kuin pohtimalla, millaisessa tilanteessa kukin lapsi henkilönä on. Ukrainan lasten toipumisen nosti esille myös komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica omassa puheenvuorossaan Strasbourgissa: ”Tarvitsemme vahvempia keinoja, kello tikittää. Venäjä ei kuitenkaan tunnusta ICC:tä. Sanktioita pakkosiirtojen organisoijille EU voi vaikuttaa lasten tilanteeseen Kumpula-Natrin mukaan parhaiten sanktioiden kautta. Hän sanoo, että Venäjä pyrkii koko kansan tuhoamiseen: Ukrainaa yritetään pyyhkiä pois maailmankartalta. – EU tekee työtä sen eteen, että saadaan aikaiseksi tuomioistuin, jossa Venäjä voidaan tuomita sotarikoksistaan. Suomalaismeppi päätti ottaa Ukrainan lasten asian esille Euroopan parlamentin Lapsen puolesta -ryhmässä. Lapsia pelastava kansalaisjärjestö parlamentissa Miapetra Kumpula-Natri kuuli Venäjän lapsikaappauksista ensimmäistä kertaa syksyllä 2022, kun YK otti asiaan kantaa. – Lisää sanktioita on tulossa. Meidän pitää saada lapset takaisin Ukrainaan. Jo 37 henkilöä on asetettu henkilökohtaiselle pakotelistalle lapsikaappausten perusteella. Hän toimii OFF:n hyväntahdon lähettiläänä. Komissio tutkii jatkuvasti todisteita, joita muun muassa kansalaisjärjestöt ovat heille toimittaneet
https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s48_Palvelusivu.indd 48 LM4_s48_Palvelusivu.indd 48 23.5.2024 13.47 23.5.2024 13.47. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. KUN VAUVA SAAPUU VASTAANOTTOPERHEESEEN… | EKA TYÖPAIKKA VOI PELOTTAA YHÄ USEAMPI LAPSI ON YLIPAINOINEN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Eurooppaan 12 kk 45 e . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 3 | 2024 KAUSTISELLA VIETETÄÄN LASTEN MUSIIKKIJUHLAA | MITEN KOHDATA SUREVA NUORI. palvelusivu METTE RAUTIO JA AMANDA HONKAL A KÄYVÄT 125-VUOT IASTA KOULUA LAPSET TURVAKO DISSA | MILLAINE N ON ISÄNEUVO LA. Printti 12kk 69,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Printti 6 kk 48,00 . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Printti 12 kk 79,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 2 | 2024 JASIR SERVOSTA IHMINEN EI OLE ONNISTUN UT SUOJELEM AAN LUONTOA NÄIN OPETAT TAVARAPA LJOUDEN HALLITSEM ISTA LAPSELLE ! | VIERAILIM ME ERITYISPE RHEIDEN MUSKARI SSA | HATKAAM ISTA VOIDAAN EHKÄISTÄ KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 6 kk 35,00 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Digi 12 kk 55,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Printti 3 kk 29,50 . Printti 6 kk 58,00 . Digi 12 kk 59,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . | NELJÄN SUKUPOLV EN KOTI ESITTELYS SÄ LUKEMISE EN INNOSTAV IA KIRJOJA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON
Militarismi, sisäänpäin kääntyvä kansallismielisyys ja empatiakyvyttömyys toisia kohtaan luovat maailman, jossa rauhaa ei voida koskaan saavuttaa. Monet kansainväliset organisaatiot ja verkosto auttavat hädänalaisia. kolumni Jos emme pidä kiinni siitä, mikä on todella tärkeää eli ihmiset, rakkaus ja elämä, kulkeudumme synkälle polulle. Se ei ole aina helppo valinta, mutta mitä vaikeampia aikoja elämme, sitä tärkeämmäksi tulee välittää ja rakastaa toisiamme. Rakennetaan siis rauhaa – ei muureja, rajoja ja jakolinjoja. Panostuksemme ei kuitenkaan ole yksiselitteinen . Suomalainen rauhantyö on ilmastotoimissa jarruttamista, kun kaikkien tulevien sukupolvien tulevaisuus on vaakalaudalla. Rauhan, turvallisen elämän ja vakauden tulee olla maailmanlaajuinen projekti. Suomessa pidetään rauhantyön ajatuksesta. On sanomattakin selvää, ettei maailmanrauhaa saavuteta hetkessä tai yksipuolisesti armeijoita lakkauttamalla. Yhdenkään lapsen ei tule menettää kotiaan, kuolla tai traumatisoitua riippumatta siitä, sattuuko hän syntymään Suomessa, Gazassa tai Kongossa. Euroopan unioni on kiistatta tuonut rauhaa jäsenmaiden välille. Suomalainen rauhantyö on linnake-Euroopan rakentamista, kun tuhannet hukkuvat Välimereen. Nämä ovat kuitenkin vasta siemeniä, jotka tarvitsevat hoivaa voidakseen kasvaa. Meissä kaikissa on potentiaalia tehdä hyvää. Jotta he voivat leikkiä, iloita ja kuvitella, kasvaa turvallisesti aikuisiksi, he tarvitsevat rauhaa elää ja olla lapsia. Suomalainen rauhantyö on katseen kääntämistä pois, kun Israel pommittaa Gazaa maan tasalle. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 49 LM4_s49_Kolumni_AA_.indd 49 LM4_s49_Kolumni_AA_.indd 49 23.5.2024 14.04 23.5.2024 14.04. HOIVATAAN rauhan siemeniä Rauha on yksi tärkeimmistä asioista, jonka voimme antaa lapsille. Yhdenkään lapsen ei tule menettää kotiaan, kuolla tai traumatisoitua riippumatta siitä, sattuuko hän syntymään Suomessa, Gazassa tai Kongossa. Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Diktatuureja, raakoja hyökkäyssotia ja kansanmurhia tulee vastustaa kiivaasti. Tästä on historiassa liikaakin esimerkkejä. Rauha ei synny vain valtioiden välisissä neuvottelupöydissä ja kansainvälisten diplomaattien käsissä. Martti Ahtisaari ja Euroopan Unioni nostetaan usein esiin merkittävinä rauhantyön saavutuksina. Tämän ei pitäisi olla radikaali ajatus vaan itsestäänselvyys. Se on konkreettista työtä, jossa autetaan hätää kärsiviä ja ojennetaan käsi sitä tarvitseville. Se tarkoittaa kaikkien ihmisten jakamattomien ja universaalien ihmisoikeuksien tunnustamista. Meidän täytyy luoda toisenlainen maailma. Onneksi löytyy myös positiivisia signaaleja
Nuoret pitävät Tiaisen trillerimäisestä käsittelytavasta. Kotoutumisen teema häilähtää kirjassa monella tapaa. MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA Nuortenkirjoissa maahanmuutto ja pakolaisuus ovat vahvasti läsnä. 2000-luvun suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on palattu sotamuistoihin. Aateveljet-selkoromaanissa (Avain 2020) Tiainen tutkii, miltä väkivalta ja rasismi näyttävät perheessä, jossa veljeksistä toinen solahtaa syvälle jengielämään. PAKOLAISUUDESTA JA RAUHASTA KIRJOITETAAN NYT PALJON, JA VIELÄPÄ MONESTA NÄKÖKULMASTA. Nuortenkirjoissa ei ole ihan yleistä, että muuttamisen teemaa tarkastellaan myös aikuisten kokemuksena. Riina Katajavuori ja kuvittaja Salla Savolainen esittelevät Suomeen asettuneita perheitä ja heidän kotejaan kirjassa Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Pekon perhe on muuttanut Lapista Pohjois-Karjalan tietämille, ja työtön äiti löytää uuden uran maahanmuuttajien koulunkäyntiavustajana. Kansainvälinen adoptio ja maailman myllerrykset koskettavat idyllistä puutaloaluetta, kun Sara saa naapurikseen iranilaisen tytön. Muuton pakollisuus ja uusiin oloihin asettuminen kannattelevat kirjoja. Maarit Malmbergin ja kuvittaja Jouni Koposen Aapeli ja evakkomatka (Minerva 2011) kertoo pojasta, joka saa kuulla naapurin Reinon evakkotaipaleesta ja vähän myös sotakokemuksista. Se, mikä ennen näyttäytyi tehokkaana viihteenä, tuntuu nyt tärkeältä ja liikuttavalta. Kotiseudun jättämisestä ja uusiin oloihin sopeutumisesta välittyy lapsentajuinen kuva. Esko-Pekka Tiitisen Neljän tuulen paidassa (Aula & Co 2016) velloo ainakin kaksi todellisuutta: päähenkilö Pekko ihastuu Libanonista tulleeseen Damlaan, mutta samanaikaisesti pääkallojengi kylvää pikkukaupungissa pelkoa ja pahaa mieltä rasismillaan. Mitä perheenjäsenet voivat tehdä. EvakKUUKAUDEN Arvokkaasti PAKOLAISISTA Monenlaista kotoutumista kirjat LASTENJA NUORTENKIRJAT AUTTAVAT YMMÄRTÄMÄÄN SEKASORTOISTA MAAILMAA. Omaelämäkerrallisessa sarjassa perhe joutuu luonnon armoille, eikä uudisraivaajien sinnikkyys lopulta riitä. Kirjailija osoittaa, että patoutuneiden tunteiden purkaminen on tärkeää. ylävinjetti Tiitinen kirjoittaa sentimentaalisesti nuortensa elämästä, välillä hiukan filosofoimalla ja runoilemalla, mutta realistinen ydin pitää pintansa. Ystävyys on luontevaa vain, kun ei alinomaa tarvitse pinnistellä. Taran isä ja isoveli tuntuvat aina pääsevän hänen jäljilleen. KURDITYTTÖ HENGENVAARASSA Marja-Leena Tiainen kirjoittaa nuorille selkokirjoja maahanmuuttajista. 9-vuotias Sara ystävystyy tytön kanssa, mutta lopulta vimmastuu, kun aikuisten mielestä tulokkaalle pitää aina olla ystävällinen. Villin lännen 1800-luvun raivaajista kertovat klassikkokirjat kuljettavat kodista toiseen, metsästä kaupunkiin. 50 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 50 21.5.2024 16.19 21.5.2024 16.19. Ei ollut mitään tekemistä, ei edes koulua.”. VAIKEISTA ASIOISTAKIN USKALLETAAN PUHUA, KUTEN RASISMISTA JA KUNNIAVÄKIVALLASTA. Tekijöillä on silmää hauskoille, lapsilukijoita kiinnostaville yksityiskohdille. Tyttö lukitussa huoneessa (Avain 2019) osoittaa, miten pitkälle vanhempien kunniaväkivalta voi karata. Meillä herättiin vasta myöhemmin ruotsalaisten lastenkirjojen voimakkaaseen kansainvälisyyteen. Sen jälkeen teema pääsi vuosikymmeniksi lähes unohtumaan. Aikuislukija voi ihmetellä vaikkapa maahanmuuttopolitiikan kummallisuuksia. A ili Konttisen sotalapsikuvaus Inkeri palasi Ruotsista (WSOY 1947) aloitti kunniakkaasti vaikean aiheen työstämisen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Kurdityttö Tara joutuu hengenvaaraan, eikä lopulta edes turvatalosta ole apua. Syyrialaisperhe virui vastaanottokeskuksessa kuukausitolkulla toimettomana: ”Asuimme ja odotimme. Innostavimpia käännösvalintoja oli Gunnel Beckmanin Tyttö vailla nimeä (WSOY 1971, suom. Laura Ingalls Wilderin muistelmat julkaistiin vuosina 1932–1943 Pieni talo preerialla -lastenkirjasarjana, joka on nyt uudella tavalla merkityksellinen. Kirja puhuu mutkattoman kotouttamisen puolesta. Aila Meriluoto). Maahanmuuttajanaisten tukikeskus ja sosiaaliviranomaiset yrittävät parhaansa, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi jää pakeneminen Suomesta. ISMO LOIVAMAA kotarinat syventävät oman historiamme tuntemusta ja auttavat ymmärtämään nykypäivän pakolaisten asemaa
Pitääkö lemmikeistä luopua. Mitä pakolaisten laukkuihin on pakattu. Jos kouluikäisten yhteiskunnallinen tietämys on ohentunut, lähihistoriaan sijoittuva kaunokirjallisuus voi hyvinkin herättää myötätuntoa ja uteliaisuutta. n JUUTALAISTEN KOHTALO SUOMESSA Leena Walleniuksen nuortenromaani Rosalien laulu (Otava 1999) on järkyttävä kertomus itävaltalaisen juutalaistytön pakenemisesta Suomeen toisen maailmansodan aikana. Näinä surullisina aikoina, kun pakolaisista puhutaan Suomessa taakkana ja keksitään muita tylyjä termejä, lastenkirjat ovat entistäkin tärkeämpiä jo pelkästään ystävällisen ja kohteliaan kielen takia. LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 51 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 51 22.5.2024 9.41 22.5.2024 9.41. Nina Ladenin ja Melissa Castrillónin Rakkaus on lempivärini (Mäkelä 2024, suom. Kirja käsittelee pakolaisten kokemuksia. Ihan kelpo sanoma tänäänkin! Katri Tapolan ja kuvittaja Sayed Mohammad Munirin Päivänvarjotyttö (Enostone 2022) kertoo pikkutytöstä ja yhtäkkiä syttyvästä sodasta. Koristeellinen, tyylitelty kuvitus poikkeaa nykyisen kuvitustaiteen valtavirrasta. PITÄÄKÖ PAKOLAISEN LUOPUA LEMMIKISTÄÄN. Ankeuden vasta pa inoksi siitä välittyy tuokiokuvia vanhasta Helsingistä. Raija Rintamäki) tarjoaa elämyksellistä asennekasvatusta. Teemat ovat ajattomia: toivo, hoiva ja ymmärrys. YSTÄVYYS EDISTYY, JOS SITÄ EDISTETÄÄN Essi Kummun kirjoittama ja Liisa Kallion kuvittama pieni lastenkertomus Rauhan alkuja (Tammi 2024) pohtii rauhan ja sovun mahdollisuuksia Ukrainasta Suomeen muuttaneen Zofian näkökulmasta. Katie Daynesin ja Ashe de Sousan laatima ja ukrainalaisen Oksana Drachkovskan kuvittama Pakolaisuus (Tammi 2024, suom. Hyvä, että rauhankasvatus palaa suomalaiseen lastenkirjallisuuteen. Vaikka raketit täyttävät taivaan, on tytön elämässä rahtunen toivoa: ”Minä pelkään ja olen turvassa yhtä aikaa.”. Sari Kumpulainen) on johdonmukaisesti jäsennelty perusteos, jossa tieto kätkeytyy luukkujen taa. Suomenja darinkieliseen kuvakirjaan olisi toivonut tekijäparin yhteistyöstä kertovaa jälkisanaa. Kirjasta toivoisi uutta painosta, sillä neljännesvuosisadan aikana käsityksemme pakolaisuudesta on monin tavoin muuttunut. Runomuotoinen kuvakertomus tähdentää jokaisen päivän ainutkertaisuutta. Kirja ei ole ahdistavaa luettavaa, vaikka asiat ovat painavia. ”Yhdenvertaisuus on ovi, josta mahtuu jokainen.” Uutta painosta toivotaan! KU VI TU S KY SY JA KU RK IS TA ! -S AR JA N PA KO LA IS U U SKI RJ AS TA , JO N KA O N KU VI TT AN U T O KS AN A D RA CH KO VS KA . Zofialla ja koulukaveri Alisalla on ryppyjä ystävyydessä, ja samoja kysymyksiä Zofia joutuu miettimään isommassakin mittakaavassa. Pienille lapsille tarkoitetussa Kysy ja kurkista! -sarjassa on vuorossa pakolaisongelma. Nuorelle lukijalle saattaa tulla yllätyksenä, että Suomestakin palautettiin juutalaispakolaisia Saksaan. Viimeisellä aukeamalla on rivikaupalla toinen toisistaan käsistä piteleviä ihmisiä kuin hellämielisenä silmäniskuna 1970-luvun lastenkirjoille, joissa lapset seisoivat vieri vieressä solidaarisuutta osoittaen
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 8.-9.10.2024 Tampere-talolla! www.lastensuojelupaivat.fi Puhujina mm. Muuta upeaa: Ilmoittaudu mukaan nyt! Mielenkiintoisia alaseminaareja Kokemusklubi Näyttelyalue Willemijn Helmich Jenni Jokela Elina Pekkarinen Tapio Räty Saku Tuominen Katri Vataja Juontajina TikTok-Sossut LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 52 21.5.2024 16.59 21.5.2024 16.59