Lapsen Maailma 05/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kasvata kannustaen Älykodit yleistyvät Tubekansan suosikki Tuure Boelius Kun nuori tahtoo pitää välivuoden Eeva Soivion veli katosi laivamatkalla Kuinka kidutettuja lapsia autetaan. Kohta mieskin voi tulla raskaaksi LM 5/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 5 • 2017 Vaikka pinna meinaisi palaa LM5_kansi.indd 1 13.4.2017 11.31
bloggariilmo_a4.indd 1 12.4.2017 16.38 LM 5/2017 s. Blogin kirjoittaja, Annuska, on valokuvaaja ja yhteisötaiteilija. Kielitaidottomana housemanagerina Miia yrittää auttaa lapsiaan sopeutumaan suureen muutokseen ja kansainväliseen koulumaailmaan. Blogi näyttää, kuinka lapset elävässä elämässä rakastavat ja kuluttavat kirjallisuutta. Entä minkälainen on koulumaailma suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Siinä kerrotaan perheestä uudenlaisessa ympäristössä sekä katsotaan maailmaa kahden pienen lapsen silmin ja tartutaan ajoittain myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. LÖYDÄ UUDET BLOGISUOSIKKISI Kurkista osoitteessa lapsenmaailma.fi/blogit lapsenmaailma.fi/blogit ONE GLASS OF MILK, PLEASE on arjen ajatuksia ja tunteita sekä pieniä suuria hetkiä jakava blogi työn perässä Suomesta Kaliforniaan muuttaneen perheen elämästä. Tekstit tarkastelevat lukemisen ja kirjallisuuden monimuotoisia ilmiöitä. Blogin kirjoittaja Miia toimii päivätyössään Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajana, mutta elämä heitti koko perheen seikkailuun miljoonakaupunkiin. KIIKKUVA KIRJAPYLLY on lastenkirjallisuusblogi täynnä toimintaa. Välillä kirjoilla kuorrutetaan lastenhuoneen lattia tai niistä kasataan joulukuusi. 2 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s2.indd 2 13.4.2017 11.33. SHANGHAI DAILY -blogissa kuvataan suomalaisperheen arkea Kiinan Shanghaissa. Kuinka sujuu arki uudessa maassa. Innostuneeseen nelikkoon kuuluvat vanhempien lisäksi teini-ikäiset lapset. UUSI KOTI ULKOMAILLA -blogissa seurataan Johannan ja 11-vuotiaan Akun vaiheita Englannissa, jonne he muuttivat Johannan journalismiopintojen vuoksi
pääkirjoitus ONKO MEILLÄ VARAA HUKATA YHTÄÄN LASTA. KAMPPAILU SAATTAA JATKUA vuodesta toiseen. Hetki omaa aikaa jumpassa palautti voimat ja hymyn kasvoille. Sitä voi synnyttää monenlainen kiire, kuormitus sekä arjen epävarmuus tai -mukavuus liian suurien odotusten äärellä. LM 5/2017 s.3 ÄÄRIMMILLEEN VIRITETTY ARKI on pitemmän päälle haitallista ihan kaikille meille. Minulle niitä syntyi parin pienen lapsen kanssa äitiyslomalla, kun mies opiskeli viikot toisella paikkakunnalla. Perjantait olivat juhlapäiviä! Odottelin eteisessä lasten kanssa miestä kotiin, jotta pääsin heti oven avauduttua livahtamaan ulos. Millaisia tunteita se herätti, millaista toimintaa se aktivoi. Lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavat päätökset tulee saada osaksi kaupunkien budjetointia. Milloin jonkun muun epäoikeudenmukainen kohtelu osui silmiisi tai korviisi. Heidän näkemyksistään löytyy viisautta. YHTEISKUNNALLE EI VOI tällä hetkellä antaa kovinkaan hyvää arvosanaa taistelusta lapsiperheköyhyyttä vastaan. Miten pääsit siitä yli. Tuolloin se jättää jäljet myös perheen lapsiin, jotka joutuvat säikkymään ylitai ohikatsovia, jopa tuomitsevia arjen kohtaamisia. Tällaiset lapsuuden kokemukset synnyttävät vastuunkantajia ja huolehtijoita, kenties arjesta pakenijoita ja vetäytyjiä – mutta onneksi myös selviytyjiä: tulevaisuuden rakentajia ja tekijöitä. 28) LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 3 LM5_s3.indd 3 19.4.2017 10.03. Nämä lähes 500 lapsen ja nuoren näkemykset lähetetään ensi syksynä YK:n lapsen oikeuksien komitealle osana Suomen raportointia. ”Lapset ovat viattomia, jos vanhemmilla on pienet tulot tai jos vanhemmat ovat työttömiä.” ”Jos jompikumpi vanhemmista joutuu yhtäkkiä työttömäksi, ei se tee hyvää lapselle, että hän joutuu sen takia lopettamaan harrastuksensa, ja sitä kautta lakkaa tapaamasta suurta osaa ystävistään.” Näin kertoivat 10–17-vuotiaat verkkokyselyssä, jonka Lastensuojelun Keskusliitto toteutti ennen eduskuntavaaleja kaksi vuotta sitten. LAPSILLA JA NUORILLA on selkeä käsitys siitä, miten yhdenvertaisuutta edistetään. Milloin muuten itse koit viimeksi epäoikeudenmukaisuutta. Joku kamppailee selviytyäkseen jokapäiväisestä arjesta tai jopa puolustaakseen ihmisoikeuksiaan. Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Lapsiperheköyhyys, johon liittyy paljon osattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, on yleistynyt myös työssäkäyvien, pienituloisten vanhempien perheissä. Pahimmillaan äärimmilleen viritetyssä arjessa painitaan paljon isompien asioiden kanssa. On tärkeää kannustaa lasta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista eteenpäin muuttamalla toimintatapoja, sillä epäoikeudenmukaisuutta rakennamme me aikuiset ja yhteiskunta. (s. Tiedämme, että köyhissä perheissä vailla taloudellisten resurssien tuomia mahdollisuuksia jäävät lapset ajautuvat helpommin kaveriporukan ulkopuolelle ja altistuvat kiusaamiselle
Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 18) Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. vuosikerta Lauri Valola on karttataiteilija, jonka näyttely nähtiin hiihdon MM-kisojen aikaan osana Lahti Design Weekiä. Emma & Elias -ohjelma on vuosien varrella tarjonnut mukana olleille järjestöille hanketukea, koulutusta, konsultointia ja viestinnän tukea. Verkostossa on ollut mukana aktiivisesti 75 toimijaa 54 järjestöstä ja yhdistyksestä. 76. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Sen puitteissa on toteutettu selvityksiä ja järjestetty seminaareja. Kts. . Emma & Elias lähenee päätöstään Lastensuojelun Keskusliitto on koordinoinut vuosina 2012–2017 STEAn rahoittaman Emma & Elias -ohjelman toimintaa. Nyt ohjelman lähetessä päätöstään Emma & Elias on uudistanut verkkosivujaan ja ”hillonnut” sinne verkostossa syntyneitä hyviä käytäntöjä. tiedot sivulta 66. LM 5/2017 s.4-5 TOUKOKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Iida. www.emmaelias.fi Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! 4 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s4-5.indd 4 19.4.2017 10.08. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Hillokellarista löytyy toimintamalleja, oppaita, raportteja ja materiaaleja ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden käyttöön. Sen tavoitteena on ollut löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja perheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. (s. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen
1. 2. 5. 9. 2. 3. 4. 34) 1. 7. 10. 6. 2. 4. 8. 6. 6. 4. 9. 3. 4. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 5. 44 Näin Suomessa autetaan kidutettuja lapsia 48 Kiinnostus käden töihin nousussa KURKISTA TULEVAISUUTEEN! 52 Äitiys muuttuu 56 Älykodit yleistyvät PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Kasvatus ei saa kaventua yhdeksi totuudeksi 27 Infografiikka: Lapsiystävällinen kunta 32 Maailman lapsia: Ebba Åkerlund kuoli Tukholman-iskussa 60 Kuukauden kirjat: Luvassa seikkailua! 64 Lukijapostia 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Johanna Korhosen kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 22. 10. 9. 5. 2. 10. 4. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. • 1. • 1. 7. 6. • HELSINKI TURKU JOENSUU 1. 10. 8. 1. 5. 3. 3. 2. 3. 4. 10. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 7. 2. • 1. 3. 6. 4. 8. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 7. 2. 4. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 2. 8. • 1. 7. 2. 8. 2. 8. 3. 7. (s. 7. 5. 4. 9. 8. 8. 6. 10. 3. 10. (s. 9. 7. 2. 8. 9. 10. 7. Salli Alanko kohtaa työssään Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Helsingin Diakonissalaitoksella myös lapsia ja perheitä. 9. • 1. 8. 1. 6. 6. 6. 10. 9. 1. osa: Iida Wasenius Mm. 6. 6. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. 10. 2. 9. 9. 3. 3. 9. 10. 5. 4. 1. 7. 8. 4. 4. 1. 3. 6. 7. 44) Lapsi osoittaa käytöksellään tunteita. 2. • KIRKKONUMMI HÄMEENLINNA NOORMARKKU LAHTI LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 5 LM5_s4-5.indd 5 19.4.2017 10.08. 7. 4. 6. LM 5/2017 s.4-5 SAAMMEKO ESITELLÄ. 3. 9. 12 Eeva Soivion veli katosi laivamatkalla 27 vuotta sitten 18 Valolan perheessä äiti-Mariannea ja poika-Lauria yhdistää taide 40 Tubetähti Tuure Boelius tahtoo olla esikuva 62 Maria Kuutti yhdistää äidin ja kirjailijan hommat ASIAN YTIMESSÄ 28 Mitä lapsibudjetointi tarkoittaa. 3. 1. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 7. 7. 2. 9. 10. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 34 Kasvata kannustaen! 42 Kannattaako välivuosi. 5. 3
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Heinonen mainitsee vantaalaisen vanhempainyhdistys Vanvaryn, joka sai peräti viidestä puolueesta kaikkiaan kuusi edustajaa valtuustoon. sivuilla mm. 9 Yösomettaminen 10 Elokuva erosta 11 Rosa Meriläinen ST O CK SN A P VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS ÄÄNESTÄJILLE TÄRKEITÄ singistä, Inka Hopsu Espoosta ja AnnaKaisa Heinämäki Tampereelta ovat allekirjoittaneet Huoneentaulun, jonka kautta joukko lasten ja nuorten järjestöjä kannusti kuntavaaliehdokkaita ryhtymään lasten ja nuorten valtuutetuiksi. Kokoomus piti paikkansa maan suurimpana puolueena (20,7 %), ja eniten ääniä menetti Perussuomalaiset: viime kuntavaalien kannatus, 12,3 % suli 8,8 %:iin. Yhdistyksen jäsenet kuuluvat sisäilmatyöryhmään, joka vaatii homekoulujen kunnostamista ja ajaa uuden hirsikoulun rakentamista huonolle sisäilmalle altistuneille lapsille. Lasten näkökulmasta on todella tärkeää, että on asioita, jotka yhdistävät yli puoluerajojen. LM 5/2017 s.6-11 Kuntavaalien suurimmaksi voittajaksi nousi Vihreä Liitto 12,3 %:n ääniosuudella. Jyväskylässä ja Nokialla se sai äänienemmistön. – Vihreiden hyvästä menestyksestä voisi päätellä, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyvät teemat ovat olleet äänestäjille tärkeitä – nehän olivat vaaleissa vihreiden kärkiteemoja, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Oulun valtuutetuista runsaat 22 % on opetusja kasvatusalan edustajia, Rovaniemellä miltei 22 % ja Porissa lähes 19 %. Jyväskylässä vihreiden kantavina teemoina olivat subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja laadukas päivähoito. . Viime kuntavaaleissa vihreitä kannatti 8,5 % äänestäjistä. – Siitä voi päätellä, että on ehkä kuitenkin pystytty tekemään eroa valtakunnallisen ja kunnallisen tason politiikan välille. Myös resurssiopettajia toivottiin, mikä mahdollistaisi edes tilapäisesti pienempiä luokkakokoja. – Siellä päättäjiin kohdistuivat todella isot odotukset myös sen suhteen, että saataisiin terveet koulutilat. 6 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017. Kolmen suurimman kaupungin vihreiden ääniharavat Anni Sinnemäki Heltieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Heinonen on ilahtunut siitä, että valtuustoihin valittiin runsaasti opetusja kasvatusalan ammattilaisia. Etelä-Suomen Sanomissa julkaistun yhteenvedon mukaan esim.
Ateriakastikkeita valmistavan Dolmion kyselyyn vastanneista suomalaisista 51 % katsoo, että älypuhelimet, tabletit ja televisiot häiritsevät illallista. rautio#!/vizhome/Kuntavaalit2017/ Kuntavaalit2017 JUTTUKAVERIKSI nettimummo Monet lapset ovat yksin kotona koulupäivän jälkeen. Heistä 1 472 tuli valituksi kunnanvaltuustoon. 31 %:ssa perheistä lapset toimivat samoin. ERKKA RAUTIO . vietetään leikkipäivää! ST O CK SN A P M O ST PH O TO S Millainen on Houtskärin kansallispuku. muruset.fi Lelut esiin: 15.5. Tampereella lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2015 miltei 4 500 lasta ja nuorta, mutta viime vuonna enää vajaat 2 000. Mistä moinen pudotus, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen Tampereen kaupungilta. . Suhteellisesti eniten allekirjoittaneita löytyy varsinaissuomalaisesta Liedon kunnasta. Erityisesti vanhempien on vaikea pitää näppinsä erossa laitteista: heistä 48 % tekstaa, katsoo nettilähetyksiä tai tarkistaa meilejään ruokailun aikana. public.tableau.com/profile/erkka. Lastensuojelun palveluun siirrytään, jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä. SU O M EN KA N SA LL IS PU KU KE SK U S, A N N EL I H EM M IL Ä -N U RM I ST O CK SN A P LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 7 LM5_s6-7UUSI.indd 7 19.4.2017 12.47. Murusiksi nimettyjä nettimummoja ja -vaareja löytyy virtuaalihotelli Habbon Nettimummola -huoneesta ja chatista os. Esillä on 50 kansallispukua ja joukko kansallispukuisia nukkeja, joista yksi pariskunta on puettu Ina Nordbergin valmistamaan saaristolaispukuun. kouluun liittyvistä asioista, harrastuksista ja historiasta, mutta myös vaikeammista teemoista, kuten yksinäisyyden ja epätoivon kokemuksista, sanoo verkkopedagogi Piia Aspegren EHYT ry:stä. Ennakkomaistiaisia lastensuojelun tilasta THL on julkaissut ennakkotietoja vuoden 2016 lastensuojelutilastoista. ” Itse nuoruus ei ole muuttunut sitten oman nuoruuteni, mutta verkkomaailma luo tarpeen olla koko ajan läsnä. Vanhemmat eivät osaa pitää näppejään erossa kännyköistä Miltei joka toisessa suomalaisessa lapsiperheessä käytetään illallisen aikana joko älypuhelinta tai tablettia taikka katsotaan televisiota. Perhepalvelujen moniammatillisessa tiimissä otetaan vastaan ilmoitukset, tehdään palvelutarpeen arviointi ja niiden perusteella pyritään löytämään oikea palvelu. LM 5/2017 s.6-11 TARKISTA kuntasi tilanne! Kuntavaalien yhteydessä lähes 5 000 ehdokasta 259 kunnasta allekirjoitti lasten ja nuorten valtuutetun Huoneentaulun. – Keskusteluja on käyty laidasta laitaan esim. Eläkeliitto ja EHYT ry ovat kouluttaneet avuksi juttelunnälkään verkkoisovanhempia, joiden kanssa voi chattailla. – Palvelemme nyt asiakkaita perhepalveluissa lastensuojelun sijaan. Silti joka kolmannessa suomalaisperheessä ei ole sääntöjä laitteiden käyttämisestä illallispöydässä. Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelun koostamasta tulospalvelusta voit tarkastaa, ketkä kuntasi valtuutetuista ovat allekirjoittaneet Huoneentaulun ja näin sitoutuneet kunnioittamaan lapsen oikeuksia päätöksiä tehdessään. Se selviää vierailemalla Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 20.5. aukeavassa Suomalainen kansallispuku -näyttelyssä. ” Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana Mieli-lehdessä
– Työntekijät ovat voimakkaasti sitoutuneet tähän, sillä me itse tunnistimme uudistamisen tarpeen ja teimme kehittämistyön. Mutta jos kaikille sopii, voimme tavata heidät jopa samana päivänä. – Tapaamme lapsen ja hänen huoltajansa viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä. ” Espoossa on otettu käyttöön uusi lastensuojelun ensiarvioinnin ja päivystyksen malli, jonka ovat kehittäneet Espoon keskuksen lastensuojelun ammattilaiset. Sen perusteella tehdään ratkaisu palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta tai ohjataan perhe muihin palveluihin. Mattilan mukaan työtapa auttaa myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisessä. Jos arviointi aloitetaan, työntekijät jatkavat työskentelyä perheen kanssa. – He kuulevat Ahma-tiimissä, miten päätökset syntyvät ja kuinka kokeneet sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat toimivat. Jos lapsi ei ole lastensuojelun asiakas, tiimi sopii, ketkä sen jäsenistä lähtevät selvittämään lapsen ja perheen tilannetta ja järjestää ensiarviointitapaamisen. Työkäytännön ytimessä on viikoittain vaihtuva tiimi, joka ottaa vastaan kaikki lastensuojeluilmoitukset, yhteydenotot ja hakemukset. Ahma-toimintamallin avulla lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään aikataulussa, asiakkaat ovat kokeneet saavansa tarvitsemansa avun nopeasti ja työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut. 8 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s8UUSI.indd 8 21.4.2017 13.14. Tapaamisessa käydään läpi yhteydenoton syyt ja perheen tilanne. Ahma-toimintamalli sai maaliskuussa kansallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon. LM 5/2017 s.6-11 tieto TULVA ST O CK SN A P AHMA-TIIMI ANTAA APUA NOPEASTI ” Toimintamalli sopii kaikkiin yksiköihin, ja asiakkaat saavat avun välittömästi. Sen kolme sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaaja käsittelevät yhdessä ilmoitukset ja muut yhteydenotot sekä tarkistavat lapsen taustatiedot. Uusi työmalli on otettu innostuneesti vastaan. Myös lastensuojeluilmoituksen tekijä ja mahdolliset yhteistyökumppanit voivat osallistua ensiarviotapaamiseen, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila. Samalla heille voi esittää kysymyksiä
www.lskl.fi TYÖPAJOJA tuhannelle Lasten ja nuorten säätiö ja Moomin Characters aloittavat yhteistyön Espoossa 24.5. ST O CK SN A P Stoppi yösometukselle. A N U LE PP Ä N EN Kun nuoret punnitsevat koulutusalaansa, tuleva palkka on vasta 3. Hevoset Kaivarissa -päivänä pääsee tutustumaan mm. Lapsiasiavaltuutettujen tehtävänä olisi turvata lapsen oikeuksia maakuntien ja kuntien palveluissa ja päätöksenteossa. Apua löytyy julkaisusta Opas vanhemmalle – Sinulle, jonka läheinen on pidätettynä tai vankilassa. Voikukkalapset ry:n julkaisema Näin tuet vankien lapsia -opaslehtinen puolestaan antaa kouluille vinkkejä siitä, kuinka tukea lapsia ja nuoria, joiden vanhempi tai läheinen on vankilassa. Ilmianna paras teko! Missä kunnassa on tehty parasta mahdollista lastensuojelun kehittämistyötä. että nuorilla ei yleisesti olisi puhelimia öisin käytössä. hurmuriori Esuun, jota voi jo maistiaisiksi ihailla YouTubessa. ” SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi Telma-lehdessä. Heidät on kutsuttu mukaan kouluista, joissa omaa uraansa menestyksekkäästi tehneitä aikuisia on vieraillut vuoden aikana. Yösomettaminen on kuitenkin jaksamisen kannalta ongelma. Moomin Charactersin omistama kustantamo Förlaget järjestää tuolloin työpajoja tuhannelle yläasteikäiselle nuorelle. . Asia ei siis ole uusi. Kriminaalihuollon tukisäätiön tuottamasta oppaasta selviää mm., miten vankeus vaikuttaa lapsiin ja mitkä ovat rikosprosessin vaiheet. . Ilmianna paras kunnallinen lastensuojeluteko 31.5. SONJA PERTTULA . . Nuori2017-tapahtumassa eniten ajatuksia lähti hyrräämään, kun nuoriso-ohjaaja kertoi omien nuortensa viettävän aktiivisimmin aikaa WhatsAppissa klo 23–01. valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Some ja nuoret 2016 -kyselytutkimukseen vastanneiden nuorten mukaan tärkein syy sosiaalisen median käyttöön on keskusteleminen tuttujen kanssa. koko perheen Suomi 100 -tapahtuma, jonka pääosassa ovat hevoset poneista ratsuihin ja ravureihin. LM 5/2017 s.6-11 M O ST PH O TO S TUE VANKIEN LAPSIA Suomessa arvioidaan olevan jopa 10 000 lasta ja nuorta, joiden vanhempi on vankilassa. mennessä os. Ehkä silloin ymmärtää paremmin, minkälainen hätä ihmisillä on, kun he eivät saa perheitään kokoon. Itse roikuin jo 90-luvun lopulla yöt Jyrkin chatissa, kun kaikki muutkin olivat siellä. www.ebrand.fi/somejanuoret2016 Helsingin Kaivopuistossa on tarjolla 20.–21.5. www.nuori.fi ” Olisi hyvä miettiä, miten itse selviäisi ilman lähimpiään. Voisiko tällaisia yleisiä käytäntöjä olla vielä. Esim. Miten vastata heidän kysymyksiinsä vankeudesta. Soteja maakuntauudistuksen myötä varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajanpalvelut jäävät kuntien järjestettäviksi. Jos vanhemmat ottavat nuorelta puhelimen pois yöksi, on se hänestä sosiaalinen itsemurha. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö palkitsevat parhaan lastensuojeluteon, ja palkinnon saaja julkistetaan 26.9. RO SE TT A H O PI AV U O RI Lapsiasiavaltuutettuja maakuntiin Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat tehneet valtioneuvostolle aloitteen maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen perustamisesta. Maakuntien vastuulle puolestaan kuuluvat mm. Ennen perheissä oli kaikenlaisia yleisiä ja yhteisiä tapoja, kuten ruoka-ajat tai lauantaisauna. järjestettävässä Unelmafoorumissa. äitiysja lastenneuvolat, terveydenhuollon palvelut, perheja kasvatusneuvonta, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Syksyllä yhteistyö jatkuu luovuutta ja elämäntaitoja edistävillä taidetyöpajoilla. WhatsApp on nuorten käytetyin ja tärkein somepalvelu. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 9 LM5_s6-11.indd 9 19.4.2017 10.01. sijalla päätöksenteossa
Kouvolassa otetaan ensi syksynä käyttöön päiväkotibussi, joka siirtyy tarpeen mukaan sinne, missä on tilapäisesti pulaa hoitopaikoista. Koskettavassa ja realistisessa elokuvassa lapset tulevat erityisen hyvin näkyviksi. Että joku muukin aikuinen kuin kaikkein läheisin jakaa heidän arkeaan ja on kiinnostunut heistä. Haussa on paras omaa arkea helpottava innovaatio. Haluamme rohkaista kaikkia elämään omannäköistä arkea, sanoo Perheystävällisesti töissä -hankkeen koordinaattori Katja Varjos. ” Oikomattomilla, haisevilla ja suuhun mätänevillä hampailla on huono mennä pussaamaan ja hakeutua työelämään. Siitä löytyvät keittiöja wc-tilat, paikat päiväunille ja mahdollisuus vaatteiden säilytykseen ja kuivaukseen. ” Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari Helsingin uutisissa. www.paneparemmaksi.fi tieto TULVA Järjestöjen aarteet esiin Lapsija perhejärjestöjen tuottamia oppaita ja menetelmiä on nyt koottu yhdelle sivustolle. Väestöliitossa heräsikin kysymys: onko miehillä tilaa hoitaa arkea ja vanhemmuutta omannäköisesti. Suomalaisten solmimista avioliitoista joka toinen päättyy eroon. Huhtikuussa ensi-iltansa saaneessa elokuvassa kolme ex-paria kertoo suhteensa käännekohdista ja siitä, miten he muistavat tapahtumat eron ympärillä, usein toisistaan poikkeavasti. – Joku korjaa kurahousut roudarinteipillä. – Teettämämme kyselyn mukaan joka neljäs mies ei koe voivansa olla oma itsensä parisuhteessa, sanoo hankepäällikkö Lassi Köppä. – He ovat viisaita, ja heidän kanssaan on lähes aina helpompi tehdä töitä kuin aikuisten. Väestöliitosta ja Suomalaisesta Eroseminaarista. Koin elokuvaa tehdessäni myös, että lapset pitivät siitä, että tulevat nähdyiksi. – Haluamme kutsua miehiä ottamaan vahvemman roolin parisuhteensa tai perheensä jäsenenä. Tiedon siitä, että heitä rakastetaan. Vanhempien ero vaikuttaa lapsen elämään pitkälle aikuisuuteen, esimerkiksi tuleviin suhteisiin, muttei välttämättä huonolla tavalla. Tiedon siitä, miten asiat rullaavat eteenpäin. Kilpailuaikaa on toukokuun loppuun asti. Kampanjan taustalla on huoli miesten onnellisuudesta. safarimatka.fi Äidiksi tullaan keskimäärin vajaan 29 vuoden iässä, isäksi 31 -vuotiaana. Näin ajatellaan ajatushautomo Demos Helsingissä, joka järjestää kaksi kertaa vuodessa 15–20-vuotiaille tarkoitetun ilmaisen Safari-leirin. – Lapset ansaitsevat tiedon siitä, että syy ei ole heidän. Seuraava leiri järjestetään 12.–16.6., ja leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. . . Joku toinen käyttää vatkainta monipuolisesti eri askareissa. Tahdoin nähdä, mitä on tilastojen ja arkisten kauhistelujen takana, sanoo Joka toinen pari -elokuvan ohjaaja Mia Halme, erolapsi itsekin. Jokaisella on oikeus olla vanhempi omalla tavallaan, sanoo Varjos. Voi olla, että eroperheen lapsi oppii vaikkapa paremmaksi kuuntelijaksi. – Halusin tarttua ilmiöön, joka näkyi kaikkialla ympärilläni. Tarjolla on materiaaleja ammattilaisille ja perheille: satuhierontaa, sarjakuvakone, kasvatusvideoita... LM 5/2017 s.6-11 ISÄT KEKSIMÄÄN Väestöliitto on julistanut #paneparemmaksi-keksintökilpailun miehille. ST O CK SN A P SA H A D O K O Y KO U VO LA N VA RH A IS KA SV AT U S LA U RA M EN D EL IN 10 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s6-11.indd 10 19.4.2017 10.02. www.emmaelias.fi. Ohjaaja taustahaastatteli asiantuntijoita mm. Halmeen mielestä lapset ansaitsevat eron keskellä enemmän kuin lausahduksen ”lapset sopeutuvat kyllä”. Heillä on yhteinen menneisyys ja lasten vuoksi myös yhteinen nykyisyys. KAISA PASTILA . Leireillä nuoret etsivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin pulmiin yhdessä yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Safarille! Maailman monimutkaisimmat ongelmat tarvitsevat nuoria ja nokkelia ratkaisijoita. EROSTA lasten silmin . Halmeen mielestä lasten suoruus ja herkkyys on todella kiinnostavaa
Mikä olisi juuri nyt radikaalia toimintaa liittyen lapsiin ja lapsiperheisiin. Ennaltaehkäisyn pohja on mielestäni periaatteessa kunnossa, mutta käytännössä resursseja on liian vähän. Millainen äiti ja äitipuoli olet. Nuorten omatoimisuuteen luottaminen ei lämmitä niitä, joilla on vaikeuksia löytää toivo – ja sitä myötä keskittymiskyky opintoihin. Millaisia tunteita ja ajatuksia lastensuojelu Sinussa herättää. Lastensuojelun kesäpäivillä Kotkassa. Tästä ei ilman lisärahaa selvitä. Pääsääntöisesti kaikki vanhemmat kokevat saaneensa sitä kautta todella hyvää apua. LEMPEYS ON RADIKAALIA! Lastensuojelun kesäpäivät pidetään Kotkassa 6.–7.6.2017. Meriläinen puhuu aiheesta 6.6. Lastensuojelu on paikoin pahasti aliresursoitua, eikä se oikein koskaan löydä tietään politiikan keskiöön. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 11 LM5_s6-11.indd 11 19.4.2017 10.02. Eriarvoisuuteen ei osata puuttua, kun järjestelmä on luotu menestyjien ehdoilla. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin osalta ajankohtaisinta on puolustaa jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Pyrin olemaan vanhempi, joka hyväksyy lapsen persoonallisuuden sellaisenaan ja sallii kaikenlaiset tunteet. LM 5/2017 s.6-11 PE KK A H O LM ST RÖ M , O TA VA M ED IA /L EH TI KU VA . En juurikaan kasvata, mutta esimerkilläni näytän aktiivista elämäntapaa, johon kuuluu taideja liikuntaharrastusten lisäksi yhteiskunnallinen osallistuminen. Toisaalta pyrin kuuntelemaan lasta silmiin katsoen. Minulla on paljon ystäviä, jotka ovat olleet tai ovat edelleen lastensuojelun palveluiden piirissä. Suurin uudistustarve liittyy yläkouluun ja toiseen asteeseen: nyt järjestelmä onnistuu hukkaamaan nuoria koulupudokkaita tavalla, jonka kohtalokkuus kertautuu. Lempeys on kirjailija, ex-kansanedustaja Rosa Meriläisen mielestä radikaalia, siis se, että opettelee pois tuomitsemisesta, paheksumisesta ja toisten ihmisten vikojen päivittelystä. Esimerkiksi yksi ystäväperheeni tuskin olisi kyennyt omin voimin saattamaan päihdeongelmaista erityisnuortaan hengissä aikuisuuteen ilman lastensuojelun ammattilaisten apua. Kun lapsi saa riittävästi huomiota, on kiukuttelun tarvekin pienempi. Ihan riittävän radikaalilta tuntuu jo sekin, että puolustamme julkista neuvolajärjestelmää, joka on kaikin tavoin suomalaisena sosiaalisena innovaationa menestystarina. Tekojen tasolla tämä näkyy siinä, etten rähjää ja huuda, vaikka lapsi olisi rasittava
LM 5/2017 s.12-23 12 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 12 19.4.2017 11.58
Nyt hän nousee teatterin lavalle kertoakseen Juhan tarinan muillekin. SANNI SALONEN kuvat UZI VARON LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 13 LM5_s12-23.indd 13 19.4.2017 11.58. LM 5/2017 s.12-23 ›› Veljen katoaminen teki näyttelijä Eeva Soiviosta surullisen klovnin
Juha katosi yöllä jonnekin, ei tullut meidän kanssa laivasta ulos. Mitään lopullista varmuutta nuorenmiehen koh” Juha ei ollut itsetuhoinen, joten harkittuun itsemurhaan en usko. Iltapäivällä äiti tulee töistä raahaten painavia kauppakasseja. Poika inttää niin kauan, että lopulta äiti antaa periksi. Sunnuntaina elokuun 6. Eevan suosikkiohjelma oli Muppet Show ja lempileikki lauluesitykset, joissa hän tulkitsi koko levyllisen suosikkihittejä play backina. LM 5/2017 s.12-23 Ä lkää lähtekö. Viimeinen muistikuva Juhasta oli, että hän poistui hytistä aamuyön tunteina haukkaamaan raitista ilmaa. Oven takana seisovat Juhan kaverit, joilla on mukanaan veljen reppu. Kaikkein ihanin artisti oli Meiju Suvas, joka oli Eevan mielestä kaunein nainen maailmassa. Kauppakassit rämähtävät lattialle, ja äiti lyyhistyy niiden mukana. Kun sairaanhoitajaäiti lähtee aamuauringon sarastaessa töihinsä, tytöt jäävät vielä nukkumaan. Hän nappasi tuolin, meni seisomaan sen päälle ja aloitti: ”Taivaalta paistaa kuu, se lehmän paskaan heijastuu.” Juha oli hauskuuttaja kuten Eevakin, mutta iän karttuessa hänellä oli hankaluuksia löytää omaa paikkaansa. Voisitko pyytää Juhaa soittamaan, kun se tulee kotiin. Tai oli, koska yksi heistä on kuollut – tai kadonnut. Molemmat ovat vaitonaisia ja vaivaantuneita. Jos äiti oli kotona, hän juoksi joukon häntänä ja yritti laittaa riehuntaa aisoihin. Eeva oli yksi jätkistä, ja välit veljiin olivat lämpimät.Usein kerrostaloasuntoa kierrettiin jahtausletkassa, jonka kärjessä vipelsi Eeva, hänen perässään Juha ja kolmantena Mika. Eeva tulee äitiään vastaan eteiseen ja kertoo, ettei veli ole vielä palannut. Myös Juha nautti esiintymisestä. Poikien isä oli kuollut vakavaan sairauteen, kun Juha oli muutaman kuukauden ikäinen. Eevan oma isä muutti Ruotsiin tytön ollessa 3-vuotias, ja äiti jäi yksin lasten kanssa. – Äiti tiesi heti tuona elokuisena maanantaina, ettei enää koskaan näkisi poikaansa, nyt 41-vuotias Eeva Soivio muistelee kolmenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Armoton meri Seinäjokisen yksinhuoltajan tytär, jolla on neljä veljeä, kaksi äidin ja kaksi isän puolelta. Parikymppinen isoveli Mika kävi läpi laivan jokaisen sopukan yhdessä henkilökunnan kanssa, ja Juhan seurassa olleet nuoret kertoivat illan ja yön tapahtumista kaiken, minkä suinkin muistivat. Lähistöllä asuvat isovanhemmat majoittivat vinttiinsä usein liudan lapsenlapsia ja ennen nukkumaan menoa Juha viihdytti koko porukkaa omalla runonlausunnallaan. Menkää sitten, mutta olkaa varovaisia. päivä vuonna 1989 kolme 17-vuotiasta kaverusta suuntaa Vaasasta Sundsvalliin M/S Fennialla, joka on tunnettu nuorison remakoista ja viinanhuuruisista bilereissuista. Perheen lapset nauttivat esiintymisestä. 14 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 14 19.4.2017 11.58. Juha ei tule enää koskaan kotiin. Täysikäisyyden kynnyksellä Juha kiinnostui autoista ja hankki itselleen autonrämän kunnostettavaksi. Nuoruus, vapaus, hulluus ja kesäloman viimeiset päivät – niiden siivittämänä on tarkoitus viettää ikimuistoinen reissu hyvässä porukassa. Äidin ja kolmen lapsen perhe eli varsin tavallista yksinhuoltajaperheen arkea, jossa riitti ääntä ja elämää. Aamupäivällä soi ovikello. Totta kai. Äiti teki katoamisilmoituksen, minkä jälkeen Vaasan rikospoliisi aloitti tutkimukset. Sairaanhoitajana työskennellyt äiti oli vuorotöiden takia paljon pois kotoa, joten lapset viettivät pitkiä aikoja keskenään. Koulunkäynti tökki, eikä mielekästä harrastusta meinannut millään löytyä. Ikkunalaudalla on vieraillut koko kevään ja kesän pikkulintu, mikä vanhan kansan uskomuksen mukaan ennustaa kuolemaa. Yksi jätkistä Eeva Soivio syntyi vuonna 1976 perheeseen, johon kuuluivat äiti, isä ja kaksi isoveljeä: viisi vuotta vanhempi Juha ja kahdeksan vuotta vanhempi Mika. Juha suuntaa kavereineen laivalle, ja pikkusiskolle, 13-vuotiaalle Eevalle, tulee ystävä yökylään. Näin Eeva Soivio esittelee lapsuusperheensä silloin, kun hän puntaroi, ettei tieto vie keskustelusta kohtuuttomasti tilaa. Sen hän aikoi laittaa kuntoon ennen kuin syksyllä ajaisi kortin. Kolmen nuorenmiehen laivareissu on kauan odotettu ja suunniteltu, mutta Juha Soivion äiti aavistaa, että jotain pahaa on tulossa
Meren kuohut ovat armottomat, Eeva miettii. Kymmenen vuotta katoamisestaan henkilö voidaan julistaa kuolleeksi, vaikka ruumista ei olisikaan löytynyt. Ehkä hän taituroi laivan kannella, ehkä hän horjahti yli laidan humalapäissään. Kodissa vallitsi piinaava hiljaisuus, vaikka väkeä vieraili paljon. talosta ei pari vuotta kestäneissä tutkimuksissa saatu. Asiasta sai kotona avoimesti puhua, mutta eihän 13-vuotiaalla ole vielä keinoja käsitellä sellaisia asioita – kun ei niitä oikein ole aikuisellakaan. Juhan rippipappi puhui muutaman sanan, kun ei pystynyt liikutukseltaan muuhun. ›› LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 15 LM5_s12-23.indd 15 21.4.2017 14.34. Yksin Eeva ei silti jäänyt. – Kovin vähän tuntui muuttuneen siitä hetkestä, kun Juhan reppu tuotiin eteiseen – ikään kuin koko kymmenen vuotta olisi pyyhkiytynyt pois. Hänen kohtalokseen koitui alkoholi, nuoruuden uho, ehkä näyttämisen halu, mutta myös huono tuuri. Eeva Soivio muistelee istuneensa huoneessaan pitkiä aikoja katsellen ikkunasta pihamaalla kuljeskelevia ihmisiä, heidän tulemisiaan ja menemisiään. Piinaavan hiljainen odotus Veljen katoamista seurasivat surun, epätietoisuuden ja odotuksen verhoamat vuodet. Ihmiset itkivät valtoimenaan äitiä lukuun ottamatta; ehkä hän oli jo oman menetyksensä käsitellyt ja antoi nyt vuoron toisten surulle. Mika-veljen asunnossa pidettiin vuonna 2000 muistotilaisuus, jossa olivat paikalla kaikkein lähimmät henkilöt. Isoveli Mika otti Eevan erityiseen suojelukseensa ja kantoi niinä hetkinä, kun äidistä ei siihen ollut. Juhallekin tällaiset ”hautajaiset” järjestettiin. Kaverit eivät osanneet suhtautua asiaan, eikä kukaan oikein uskaltanut jutella siitä Eevan kanssa. – Juha ei ollut itsetuhoinen, joten harkittuun itsemurhaan en usko. LM 5/2017 s.12-23 – Äiti oli surun murtama ja tiedostin, etten voi aiheuttaa hänelle lisää murheita. ” 13-vuotiaalla ei ole keinoja käsitellä asiaa – kun niitä ei ole aikuisellakaan. Poliisipöytäkirjoja lukiessa piirtyy kuitenkin kuva nuortenmiesten synkeistä keskusteluista, joissa puhutaan myös kuolemasta. Pikkuhiljaa aikakin teki tehtävänsä, ja iän karttuessa myös ystävät oppivat suhtautumaan asiaan luonnollisemmin. Joka kerta, kun puhelin pärähti, heräsi toive, että veljen kohtalo lopulta ratkeaa. Veljen katoamisen myötä Eeva kadotti hetkeksi myös äitinsä ja joutui kasvamaan isommaksi kuin oli. Joku jopa uskalsi toisinaan kysyä, mitä Eevalle kuuluu
LM 5/2017 s.12-23 – Seurasin tapahtumaa nuoren taideopiskelijan silmin: se oli kuin eriskummallinen näytelmä. Vaikka kouluun pääsy vaati sinnikkyyttä, mistään nuoruuden haaveammatista ei ollut kyse. En kyllä tiedä, olisinko päätynyt tähän ammattiin ilman Juhan katoamista. Niiden myötä oma ammattihaave vahvistui. ” Turun saaristosta löytyi muutama vuosi sitten kallo. Eevalla ei ollut ennen tätä juurikaan kosketusta teatteriin, mutta ala-asteella hän oli päässyt kurkistamaan Seinäjoen kaupunginteatterin takahuoneeseen useita kertoja, kun hänen kaverinsa äiti oli siellä näyttelijänä. Ei olisi ruumista, ei oikeita hautajaisia, vaan pelkästään hahmoton suru, jolle ei ole lakitai päätepistettä. 16 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 16 19.4.2017 11.58. Vasta silloin hän tajusi, kuinka valtavan surun läpi hänen äitinsä on taistellut. Viihdyttäjän rooli vie teatteriin Eeva Soivio hyväksyttiin Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle Helsinkiin vuonna 1998 neljännellä yrittämällä. – Lapsen kuolema on musertava asia, mutta millaiselta tuntuisi, jos lasta ei vaan yhtäkkiä enää olisi. Miten valtavan paljon tunnetta mahtuikaan niin pieneen tilaan, Eeva muistelee vieläkin hämillään. Vaikka kokemus oli vaikuttava, mitään varsinaista teatterikipinää se ei sytyttänyt. En usko, että selviäisin tuollaisessa tilanteessa. – Olen aina ollut klovni ja pyrkinyt siihen, että saisin ihmiset hyvälle tuulelle. Pysyin kannassani siitäkin huolimatta, että sisäänpääsyprosentit olivat todella pienet. Veljen kohtalo muuttui uudella tavalla ajankohtaiseksi, kun Eeva Soivio sai lapsen seitsemän vuotta sitten. Sanotaanhan, että kaikilla klovneilla on takanaan suuria suruja, niin on myös minulla. Pyrkimisten välissä Eeva kävi Lahden kansanopiston näyttelijälinjan ja työskenteli Seinäjoen kaupunginteatterissa. Jonkun toisen tarina. Totesin, että vau, onko tuollainenkin olemassa, ja päätin valita sen. SUOMESSA ON KADONNUT 20 VIIME VUODEN AIKANA NOIN 400 IHMISTÄ. Näytellessä voin toteuttaa viihdyttäjän roolia. – Opinto-ohjaajan juttusilla luin koulutuspaikkoja esittelevää vihkosta ja bongasin Teatterikorkeakoulun
Uskon, että esitys voi luoda toivoa, vaikka menetys ei samanlainen olisikaan. Juhan kohtalo ei selviä koskaan. Hänelle vastattiin, että ei. Hän sanoo olevansa luonteeltaan peruspositiivinen hetkessä eläjä, mikä saattaa olla kaikuja nuoruudessa koetusta menetyksestä. PERHE: eronnut, poika Olavi, 7. LM 5/2017 s.12-23 – Ainut, mikä oikeasti auttaa, on aika. n Viimeisen vuoden aikana veljen katoaminen on mietityttänyt Eevaa erityisen paljon. Sen myötä suru ja ikävä helpottavat, ja ikuisen mysteerin kanssa oppii elämään. Usein Eeva miettii, millaiset hänen ja Juhan välit olisivat nyt. – Turun saaristosta löytyi muutama vuosi sitten kallo, minkä jälkeen äiti otti yhteyttä rikospoliisiin ja varmisteli, otetaanko tutkimuksissa huomioon myös Juhan katoaminen. Syntyi novelliteksti, jota hän vilautti ohjaaja Lauri Maijalalle. Luotan elämään ja siihen, että se kantaa. Eeva vie tarinaa eteenpäin kertojana, minkä lisäksi muina ääninä kuullaan nauhoitettuja todistajanlausuntoja ja Juhaan liittyviä muistelmia. – En suunnittele tulevaisuutta kovin pitkälle, koska kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä. He lähtivät yhdessä työstämään aihetta perheen muistojen, todistajanlausuntojen ja Eevan kirjoittaman novellin pohjalta. Sitä lähdin selvittämään, ikään kuin ottamaan oman elämäntarinani takaisin itselleni. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 17 LM5_s12-23.indd 17 19.4.2017 11.58. Lopputulos Mustarastas – eli kadonnut veli on monologi, jonka Eeva esittää KOMissa huhti–toukokuussa. – Onko tämä tosiaan tapahtunut minulle ja meille. Mitä, jos sittenkin Juha näkee ja kuulee ja tuleekin takaisin. Kriisiapua perhe ei aikanaan saanut, eikä Eeva tunne ketään kohtalotoveria. Tulevaisuus ei kuitenkaan pelota, enkä koe olevani erityisen huolehtivainen tai murehtivainen vanhempi. Monologi lainasi nimensä Johanna Iivanaisen laulusta Mustarastas laulaa, jonka sanoissa piirtyy kuva elokuisesta illasta, meren kuohuista ja menetyksestä. MOTTO: Elämä on tässä ja nyt. Ikuinen mysteeri Eeva Soivio sanoo harkinneensa pitkään, onko hänellä lupa tuoda perheensä tarina näyttämölle. Eeva Susanna Soivio SYNTYI ja vietti lapsuutensa Seinäjoella. Ajan saatossa asiasta tuli puhuttua niin moneen kertaan, että se oli alkanut tuntua kuin jonkun toisen kertomukselta. Tämä innostui tarinasta ja ehdotti, että se tuotaisiin myös teatteriyleisön nähtäväksi. Millä oikeudella hän esittelee omaa suruaan ja asettaa sen toisten ihmisten nähtäväksi. saakka. VELJEN KATOAMISESTA kertova omaelämäkerrallinen monologi Mustarastas KOM-teatterin Aulanäyttämöllä 18.5. Ja koska aina on olemassa ihan minimaalisen pieni mahdollisuus, että Juha onkin jossain elossa, Eeva tarttuu välillä ajatukseen tämän paluusta. Näin vanhoihin juttuihin ei kuulemma enää palata. Pidemmäksi aikaa kateisiin jää vuosittain 15–20 henkilöä. Suomessa on kadonnut 20 viime vuoden aikana noin 400 ihmistä. Eeva sanoo hätkähtävänsä aina, kun näkee jossain jutun kadonneesta. TYÖSKENTELEE näyttelijänä KOM-teatterissa Helsingissä. ” Ainut, mikä auttaa, on aika. Viime vuonna Eeva jäi virkavapaalle KOM-teatterista ja alkoi tutkia kaikkia tapaukseen liittyviä papereita. – Ajattelen niin, että kun jaan tämän asian muiden kanssa, voin ehkä lohduttaa jotakuta, joka on joutunut kohtaamaan vastaavaa surua. Kappale on Eevalle erityisen rakas, koska se toi hänelle useasti lohtua, kun hän perehtyi veljensä katoamiseen liittyviin asiakirjoihin. Ilmestyy vaikka Mustarastas-esityksen yleisöön. Nykyään kadonneiden omaisille järjestetään myös vertaistukiryhmiä, jossa menetystä voi käydä läpi yhdessä muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Vasta, kun äiti hyväksyi asian ja kannusti tarttumaan aiheeseen, Eeva alkoi työstää tarinaa. Mitään kultaista avainta tai vinkkiä toipumiseen Eevalla ei ole. ku ka ” Turun saaristosta löytyi muutama vuosi sitten kallo. Esittelytekstissä näytelmän todetaan olevan ”esitys siskosta ja veljestä, äidistä ja tyttärestä sekä pienestä linnusta, joka lensi kerta toisensa jälkeen ikkunalaudalle laulamaan”. ASUU Helsingissä. Veljen katoaminen on muovannut Eevan persoonaa vahvasti, eikä hän pysty erittelemään, millaista elämä olisi ollut, jos hänen perheensä ei olisi kokenut tätä tragediaa. TOIVOO tulevilta vuosilta terveyttä ja onnea – ja pojalleen terveen itsetunnon. Vaikka asia harmitti äitiä, se oli samalla merkki siitä, että miettimisen voi lopettaa
LM 5/2017 s.12-23 Lauri (vas.), Ahti, Marianne ja Tuomo Valola ovat tottuneet siihen, että työt tulevat kotiin. Isommat pojat tienaavat myös itse rahaa. 18 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 18 19.4.2017 11.58
LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 19 LM5_s12-23.indd 19 19.4.2017 11.58. tyynyliinoihin ja tarjottimiin. LM 5/2017 s.12-23 Lahtelainen Marianne Valola on suunnittelutöissään usein pohtinut sitä, mistä ihminen on kotoisin. Hänen poikansa Laurin maailmankartat auttavat ihmisiä löytämään perille. INA RUOKOLAINEN kuvat JUHA TANHUA ›› Maailmankartta on Laurin tunnetuin kuosi, jota on painettu mm
Hänen esikoisensa Lauri syntyi heti, kun Marianne oli valmistunut muotoilijaksi. Vapaan aikana hän edistää omaa muotoiluprojektiaan ja ottaa isomman vastuun kahden vanhemman pojan harrastuksista ja pienimmän hoidosta. Marianne LAURI SOITTAA TUUBAA JA TUOMO TRUMPETTIA. Haavetta maatalousammatista toteutan aina keväisin sahaamalla ison määrän lämmityspuita. Hän pyrki ja pääsi Lahden Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan muotija vaatetussuunnittelua. Marianne voisi yhtä hyvin istua tietokoneen ääressä mallintamassa, kahvilassa palaverissa tai autossa matkalla asiakkaan luo toiselle puolelle Suomea. Hilda opettikin tytön sekä virkkaamaan että neulomaan. Osa projekteista on syntynyt omista kiinnostuksen alueista, osa silkasta tarpeesta. Olen myynyt kenkiä, ruokaa, lannoitteita ja siivonnut rappuja ja ravintoloita. – Tykkäsin kyllä lapsenakin piirtää, mutta en ole koskaan ollut valmis pysymään vain yhdellä alalla. Mutta juuri tänään on luontevinta tehdä töitä kotona. Välillä hän katselee ikkunasta Radiomäen maisemaa, jossa Suomen ensimmäiset radiomastot ovat kohonneet jo vuodesta 1927. Todellisuudessa ompelutyöt ovat vain pieni osa muotoilijan työtä. Siksi hypin muotoilijanakin rajojen yli. Koko huone on täynnä kankaita, luonnoksia ja erilaisia materiaaleja, joista syntyy jotain uutta. Kiitän jokaisesta työtilaisuudesta. LM 5/2017 s.12-23 M arianne Valola istuu pöydän ääressä ja päärmää hameen helmaa. – En tietenkään ollut valmis leikkaamaan itsestäni pois muotoilijaa. – Teen parhaani niissä olosuhteissa, jotka ovat käytettävissä. 20 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 20 19.4.2017 11.58. – ALOITIN TYÖNTEON 15-vuotiaana keskellä 1990-luvun lamaa. Pöydällä odottaa viimeistelyä myös nippu avainnauhoja. Oulussa varttunut tyttö haaveili maatalouslomittajan ammatista, kunnes kuvataidelukio ja välivuosi sen jälkeen saivat hänet pohtimaan tulevaisuutta uudestaan. ” Haavetta maatalousammatista toteutan aina keväisin sahaamalla ison määrän lämmityspuita. Käsityöt ovat kuuluneet Mariannen elämään aina, sillä hänen äitinsä oli kätevä käsistään ja etenkin isoäiti osaava ja kekseliäs kraatari. Uteliaisuus ja yritteliäisyys ovat vieneet hänet niin ryhmäliikuntaohjaajaksi kuin juontajaksi erilaisiin tilaisuuksiin ja tv-ohjelmiin. Tällä hetkellä Jonne onkin vuorotteluvapaalla työpaikastaan. Samalla lailla joustavasti Marianne on suhtautunut työntekoon ja rooliinsa perheellisenä ja perheettömänä, ennen opintoja ja ammattilaisena. Olemmekin puolisoni Jonnen kanssa aina koettaneet löytää tapoja jakaa elatusja lastenhoitovastuuta ja samalla itsensä kehittämisen iloa
Väliin mahtuivat myös keiju-, hirviökeijuja prinsessavaihe, jolloin piirustuksista tehtiin ensimmäiset painoseulat ja -kankaat silloiselle Laurin keijupalvelulle. Viidentoista vuoden aikana siitä on valmistettu lakanoita, vaatteita, laukkuja ja muistikirjan kansia, joita voi esitellä ilolla ilman häpeää. Pöydällä viimeistelyä odottavat Naisten Päivä -avainnauhat ovat menossa kätilöille, joiden kanssa yhteistyötä Marianne pitää erityisen suurena kunniana. Kuosista onkin kasvanut ilmiö, joka kantaa paljon enemmän merkityksiä kuin alkuperäinen halu muuttaa ruma sana kauniiksi kankaaksi. Mitään näköispiirroksia ne eivät silti ole, vaikka niissä on aina myös kuvatun alueen oikeita kohteita. Kun Marianne valmistui vuonna 2002, hän sai palkinnon innovatiivisimmasta opinnäytetyöstä. – Yleensä kartoissani on muutama järvi, joki, rakennuksia, palveluita, junaratoja ja lentokenttiä sekä tosi paljon tieliikennettä. Lauri tunnetaan karttataiteilijana, jonka näyttely nähtiin mm. Olen aina tykännyt liikennevälineistä, mutta en piirrä niitä niin kuin Tuomo. Palkittujen vaatteiden rinnalle hän teki pari paitaa ja yhden laukun kokeiluna syntyneestä Naisten Päivä -kankaasta. Vuoden kahden ikäisenä poika rakensi risteyksiä ensin palikoista ja sitten legoista. V-sanan käyttöön kyllästyneenä Marianne oli suunnitellut kauniin tulkinnan kirkkovenekuviosta, joka siis wc-piirustuksissa on synonyymi naisen sukuelimelle. – Messuvieraat kävelivät hienon vaatemallistoni ohi ja kysyivät Naisten päivä -tuotteiden kohdalla, mikä tämä kuosi on. Lauri piirtää yksityiskohtaiset karttansa mieluiten tusseilla, joita hän hankkii taiteilijatarvikekaupasta. Joskus mukana on mukana meidän prinssi, Ahti, joka nyt nukkuu päiväunia. Uran paras vahinko oli syntynyt. Huomasin, että siinä täytyy olla jotain. Lauri itse ei muista tarkkaan kaikkia vaiheita, mutta tietää, miksi kartat ovat tärkeitä: niiden avulla löytää perille. – Olen jo monta kertaa ajatellut jättää Naisten Päivän taakseni, mutta jotenkin se aina pitää pintansa. Laurin karttavaihe alkoi jo ennen piirustustaitoa, Marianne kertoo. – Joskus piirrän yläkerrassa ihan rauhassa, joskus alakerrassa täydessä möykässä. Mietin mieluummin, missä ne autot voi kulkea, Lauri kuvailee. Suurin toivein hän vei vaatemallistonsa silloiseen alan ykköstapahtumaan, Vateva-messuille. Ensimmäiset identiteettituotteet olivat syntyneet. Nelivuotiaana hän siirtyi kynään. hiihdon MM-kisojen aikaan osana Lahti Design Weekiä. Laurin kartat ovat pääosin tussipiirustuksia, joissa on paljon yksityiskohtia. Tekohetkellä ne saattavat syntyä hyvinkin spontaanisti muutaman perusasian ympärille. Kankaaseen kiedottuina ovat poseeranneet myös upeasti ikääntyneet naiset kuten Vappu Taipale, kun Marianne halusi korostaa pitkään eläneiden naisten kauneutta. LM 5/2017 s.12-23 KESKEN TYÖPÄIVÄN isommat pojat, Lauri ja Tuomo, tulevat kotiin koulusta. ›› LAURI SOITTAA TUUBAA JA TUOMO TRUMPETTIA. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 21 LM5_s12-23.indd 21 19.4.2017 11.58
Eivätkä ideat tähän lopu, sillä ensi kesäksi Lauri havittelee läheistä rantakioskia hoitaakseen. Olen myös sitä mieltä, että olisi suuri häpeä, jos en voisi käyttää taitojani tulojen hankkimiseen, Lauri tuumaa. video 22 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s12-23.indd 22 21.4.2017 13.17. LM 5/2017 s.12-23 11-vuotiaana Lauri muotoili toistaiseksi kuuluisimman työnsä, Maailmankartta-kuosin, josta on tehty esimerkiksi tyynyliinoja. – Tykkään uurastaa ja kysellä ihmisten mielipiteitä tapahtumissa. – Tykkäsin nähdä karttaisia unia, joten äiti ehdotti tällaista käyttöä. Heistäkin tuntuu olevan hienoa käydä rilluttelemassa vaikkapa Linnanmäellä itse hankituilla rahoilla, Marianne kertoo. Esimerkiksi käyvät Mariannen muotoilemat heijastimet, jotka maksavat 5–7 euroa, mikä ei ole paha hinta. www.lapsenmaailma.fi ” Olisi suuri häpeä, jos en voisi käyttää taitojani tulojen hankkimiseen. Hyvin itsenäisesti hän hoitaa myös bisnespuolta, johon kuuluu niin myyntiä messutapahtumissa kuin painamiseen liittyvien asioiden selvittelyä. – Meillä ei ole viikkorahakäytäntöä, vaan olemme kannustaneet lapsia itse tarttumaan toimeen ja tienaamaan. Yrittäjyys liittyy myös Laurin tulevaisuuden pohdintoihin. . Pieni ”kioskin poika” oli usein mukana ja osallistui tehokkaasti myymiseen. Marianne on suunnitellut usealle kaupungille nimikkoheijastimet, joiden kuva-aiheet on saatu asukkailta. ÄITI JA ISÄ SAAVAT kyllä auttaa ja ehdottaa, mutta ideansa Lauri on kehittänyt itse. – En yleensä tee vahvoja suunnitelmia, mutta tällä hetkellä haluaisin ryhtyä sellaiseksi yrittäjäksi, joka työllistää tätä maata. Lauri SUOMESSA KANNATTAA VALMISTAA TUOTTEITA. MARIANNE KUUNTELEE Laurin ajatuksia kiinnostuneena, sillä hänellekin on tärkeää edistää sitä, että tasokas muotoilu ja tuotekehitys säilyttäisivät valmistusta kotimaassa. Haluan teettää tekstiileitä tai jotain muuta, joka kestää ja on tehty Suomessa. – Meillä on helposti sellainen mielikuva, ettei SuoTRUMPETTI & TUUBA KATSO Lapsen Maailman verkkosivuilta video siitä, kuinka Lauri ja Tuomo musisoivat! He tulkitsevat hienosti Joe Hisaishin säveltämän kappaleen Hayao Miyazakin ohjaamaan elokuvaan Laputa – Linna taivaalla. Jos sopimus syntyy, äidillä on valmiina hygieniapassi ja tarvittavat perustiedot. Suunnittelutöiden lisäksi Lauri käy Tuomon kanssa soittokeikoilla esittämässä vaskimusiikkia. Ääneen pääsee myös pikkuveli Ahti, joka matkii ansiokkaasti käkeä. Pikkuveli löysi ensin trumpetin, mikä innosti Lauriakin kokeilemaan vaskipuhallinta – tietenkin isompaa ja möreämpää tuubaa. Hän piti kesän samaa kioskia, kun Lauri oli reilun vuoden vanha. Jo alle kouluikäisenä hän vei kotipihalle kyltin ja järjesti piirustustensa myyntinäyttelyn
Yksi oivalluksista oli muotoilla Karkauspäivän hame. LM 5/2017 s.12-23 laisten puoleen ja kysyi heille tärkeitä ja rakkaita asioita. – Kansallispuku on upea kokonaisuus, jota käytetään elämän suurissa juhlissa. – Lauri tässä jo kerran lupasi, että hän ottaa minut jossain vaiheessa töihin firmaansa. Marianne SUOMESSA KANNATTAA VALMISTAA TUOTTEITA. Toivon mukaan heijastimet kelpaavat myös lapsille – ainakin niille eskarilaisille ja alakoulun oppilaille, joille Hollolan kunta lahjoitti oman kunnan heijastimen. EHTII harrastaa vain lenkkeilyä yksin tai puolison kanssa, mutta haluaisi opetella soittamaan alttoviulua. Hollolassa kohteeksi valikoitui keskiaikainen kivikirkko, Oulussa kuuluisa Toripolliisi-patsas. Minun kokemukseni mukaan yhteistyö pelaa, kun tuote on hyvin muotoiltu, eikä kukaan heittäydy kohtuuttoman ahneeksi. – Tajusin, että heijastimen pitää olla niin hieno ja lahtelaisille niin tärkeä identiteetin kannalta, että he kaikki haluaisivat sitä pitää. KOULUTUKSELTAAN muotoilija YAMK. LIIKUNNALLISENA IHMISENÄ Marianne Valola lenkkeilee ja pyöräilee, usein pimeään aikaan, jolloin heijastimen käyttö on todella tärkeää. – Lahti-heijastimen kohdalla päätin yksin tärkeimmän asian, vaikka esittelinkin suunnitelmaa monelle. ku ka ” Lapsia ei voi kasvattaa muuhun kuin siihen, mitä he sisäsyntyisesti ovat. Martta-liiton Marttaraita, Tasa-arvon raita demarinaisille ja Jumalan kämmenellä -kangas, joiden kaikkien takaa löytyy perusteellinen arvotutkimus. PERHE: puoliso muotoilija Jonne Valola, lapset Lauri, 14, Tuomo, 11 ja Ahti, 2. Nyt näyttää siltä, että kankaalle löytyisi taas valmistaja kotimaasta. Muita Mariannen suunnittelemia identiteettikankaita ovat mm. En ollenkaan epäile, etteikö jossain vaiheessa niin tapahtuisi. Hollolassa ja Oulussa tein laajemman tutkimuksen kyselemällä asukkailta rakkaimpia asioita. Siinä kohtaa Marianne kääntyi lahteMarianne Valola SYNTYNYT 1978 Oulussa. ASUNUT Lahdessa 1990-luvun lopusta asti. n . Ne näkyvät väreissä ja vaikkapa sahalaitakuviona. Kansallispuku on niin vahva asia, että se kestää myös vähän taivuttelua ja haastamista. Olen ideoinut uusia vaatteita ja asusteita, jotta ihmisten on mukava pitää perinnettä mukana arjessaan. http://valolat.com/ messa kannalta valmistuttaa mitään. Ensimmäiset radiomastoja kuvaavat Lahti-heijasti met valmistuivat pari vuotta sitten joulun alla, ja ensimmäinen erä myytiin hetkessä loppuun. Marianne uskoo myös fiksuihin lapsiin ja nuoriin, jotka keksivät vielä parempia ideoita. PARAIKAA koululainen ja karttataiteilija. Syntyi idea Lahen Raidasta, kansallispukutyyppisestä kankaasta. Halusin tuoda kansallispuvut arkeen. Lahen Raitaa saa myös lapasina ja sukkina, joita neulovat Lahden Missiokaupan vapaaehtoiset lähimmäistyön hyväksi. Siksi haluamme tukea heitä siinä, mistä he tykkäävät ja missä he ovat hyviä. ku ka Lauri Valola SYNTYNYT 2003 Lahdessa. Vuodessa on kuitenkin 363 päivää, jolloin useimmat eivät pue sitä päälle, jotkut eivät koskaan. Mutta onko asiaa kunnolla tutkittu ja selvitetty. Marianne Valola alkoi tosissaan pohtia ihmisten juuria ja identiteettiä, kun hän teki yhteistyötä kansallispukutalo Helmi Vuorelma Oy:n kanssa. Haluaa suunnitella tuotteita, jotka auttavat ihmisiä olemaan ylpeitä kotiseudustaan. Se on kansallispukukankaasta valmistettu kevyempi ja lyhyempi hame arkikäyttöön. HALUAA koulun jälkeen opiskella yliopistossa ja sen jälkeen ehkä perustaa yrityksen. – Olemme Jonnen kanssa pohtineet, ettei lapsia voi kasvattaa muuhun kuin siihen, mitä he sisäsyntyisesti ovat. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 23 LM5_s12-23.indd 23 19.4.2017 11.58. Ja niitähän kertyi. – Vastauksissa korostuivat Vesijärven aallot, Viipurin perintö, harjumaastot, vehmas luonto, jääkiekkojoukkue Pelicans, lumiset ladut ja puusepän perintö. Projektin aikana Marianne alkoi pohtia, miten saisi kehitettyä identiteettivaatteen kotikaupungilleen Lahdelle, joka kansallispukujen syntyaikaan oli vain pieni kylä Hollolassa. Vihreäsävyistä kangasta kudottiin aikansa Vuorelmalla, joka valitettavasti meni konkurssiin. Se kannusti Mariannea etsimään myös muiden kuntien identiteettiä, joiden perusteella niille voisi luoda omat heijastimet. HARRASTAA piirtämisen lisäksi squashia, tuubansoittoa ja keikkailua veljen kanssa. – En missään vaiheessa ole halunnut kiistää kansallispuvun arvoa. Marianne ideoi kansallispukukankaista uusia tuotteita sekä tavan käyttää kansallispuvun osia muiden vaatteiden kanssa. Kolmen pojan äitinä Marianne on huomannut, miten erilaisia samankin perheen lapset ovat. Pienellä yksikköhinnalla pärjää, jos tuotteita menee paljon kaupaksi
sen keinoin. Samankaltainen poiskytkentä havaittiin niillä omaan yritykseen liittyvää kuvaa katsovilla miehillä, jotka olivat itse arvioineet suhteensa yritykseen hyvin läheiseksi. Tutkimukseen osallistui 42 suomalaismiestä, joista 21 isän ja yhtä monta yrittäjän roolissa. Tuloksista selviää Halkon mukaan sekin, että vähemmän itseensä luottavat isät ja miesyrittäjät saattavat olla muita herkempiä sekä vanhemmuuteen että yrittäjyyteen liittyvien uhkien ja riskien suhteen. LM 5/2017 s.24-33 ”N e ovat kaikki rakkaita minulle, niin kuin omia lapsiani”, vastasi Jean Sibelius toimittajan kysyessä, mikä oma sävellys oli hänelle tärkein. Vanhan jenkkiauton entisöintiin vuosikausia käyttänyt harrastaja voi verrata työnsä loistavaa lopputulosta omaan lapseen, samoin yrittäjä yritystään. omaa lastaan. Helsingin yliopiston tutkijan Marja-Liisa Halkon johtama monitieteinen tutkimus osoitti, että ainakin yrittäjän rakkaudessa yritykseensä on samoja piirteitä kuin vanhemman rakkaudessa lapseensa. Yrittäjille näytettiin kuvia, mm. Isät katsoivat kuvia lapsistaan ja muista heille tutuista lapsista. logoja, heidän yrityksestään ja jostain toisesta heille tutusta yrityksestä. Oman lapsen kuvien katselu deaktivoi teoreettiseen ajatteluun tai muiden ihmisten ymmärtämiseen liittyviä aivoalueita. Marja-Liisa Halko ym.: Entrepreneurial and parental love – are they the same. Monitieteinen suomalaistutkimus kertoo, että ainakin yrittäjän tunneside omaan yritykseen voi muistuttaa vanhemman suhdetta lapseen. Onko kyse liioittelevasta kielikuvasta vai vanhemman ja lapsen suhdetta oikeasti muistuttavasta tunnesiteestä. Tutkimuksessa mitattiin suomalaisten isien ja kasvuyrittäjien aivotoimintoja toiminnallisen magneettikuvaukANTTI VANAS kuvat COLOURBOX ja STOCKSNAP tutkittua tietoa . Liioittelua vai aitoja tunteita. Human Brain Mapping, verkkojulkaisu maaliskuu 2017. Isiltä saadut tulokset muistuttivat aiempia, lähinnä äideillä tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksia. 24 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s24-33.indd 24 19.4.2017 12.50. Mitä kaikkea ihminen voi rakastaa kuin Taiteilijat puhuvat usein teoksistaan omina lapsinaan, ja moni väittää suhtautuvansa talon kissaan kuin perheenjäseneen
Tältä pohjalta hän pohtii oman aikamme pedagogiikan arvoja ja ongelmia. Myös alaikäisille määrätyille joukkoliikenteen tarkastusmaksuille pitäisi miettiä rakentavampia vaihtoehtoja. Pikaluottoyritysten toimintaa valvovilla kuluttaja-asiamiehellä ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole oikeutta määrätä yrityksille seuraamusmaksuja. . Tampereen yliopisto 2017. Jyrki Kaarttinen tarkastelee väitöskirjansa artikkeleissa Natsi-Saksan kasvatuksen olemusta, opetussuunnitelmia, ruumiinkasvatusta, opettajuutta, naiskasvatusta, apukoulupedagogiikkaa ja nuorisokasvatusta. Heidän on kannettava vastuunsa siitä, ettei pedagogiikka pääse kaventumaan yhdeksi ainoaksi totuudeksi kuten Natsi-Saksassa kävi. Marja-Leena Niemi (toim.): Nuoret ja velka – Akatemiahankkeen tutkimuskoosteita. Tukea ne saavat elinkeinoelämän vaikuttajilta, jotka vastustavat alan tiukempaa sääntelyä ja kovempien valvontakeinojen käyttöönottoa. Mopokortti hyllylle sakon sijaan. Kansallissosialismi näki ihmiselämän rotujen välisenä taisteluna, jossa vain arjalaisella, terveellä ja voimakkaalla ihmisaineksella – siis hyödyllisillä ihmisillä – oli elämisen oikeus. Yhtymäkohtia valitettavasti löytyy. Lapin yliopisto 2017. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 25 LM5_s24-33.indd 25 21.4.2017 14.36. Suomen Akatemian rahoittamien Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimusten tekijät ehdottavatkin, että mopoiluun liittyvissä tapauksissa alettaisiin sakkojen sijaan painottaa mopoiluun itseensä liittyviä rangaistuksia: mopon kilpien poistoa, mopokortin hyllyttämistä tai ajokortin suorittamisen lykkäämistä. Vanha soturimentaliteetti on palannut: ihmisen arvo määräytyy ensi sijassa sen perusteella, kuinka hyödyllinen hän on yhteiskunnalle. SAKOT JA PIKAVIPIT TÄRVELEVÄT TALOUDEN Inhimillisiä arvoja korostava kasvatus on hautautumassa taloususkon alle. Yleisimmät ulosoton syyt 15– 17-vuotiailla suomalaisnuorilla ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja mopoiluun liittyvistä rikkomuksista saadut sakot. Pikkurikkeen kuittaamiseksi määrätty rangaistus voi paisua kohtuuttoman suureksi, mikä pahimmillaan vaikuttaa koko loppuelämään. Kaarttisen mielestä kasvattajien on aika vilkaista historiaan ja havahtua huomaamaan, mitä on tapahtumassa. Sekavan rakennelman piti koossa biologiaan perustunut rasistinen rotuoppi, jolla kansallissosialistit oikeuttivat valloitussodat sekä ihmisten alistamisen ja tuhoamisen. LM 5/2017 s.24-33 ›› KASVATUS EI SAA PERUSTUA HYÖTYYN Natsi-Saksassa harjoitettu pedagogiikka ammensi juurensa Saksan yhteiskuntahistorian ja siihen nivoutuneen kasvatuksen synkästä yhdistelmästä. 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisimmät syyt ovat pikavipit ja muut kertaluotot. . Kuluttaja-asiamiehen keinoarsenaaliin, erityisesti seuraamusmaksujen määräämisvaltuuksiin, on kuitenkin luvassa lähivuosina vahvistusta, jos oikeusministeriön helmikuussa julkaisemassa muistiossa esitetyt lakimuutokset toteutuvat. Yhä useampi kasvatustieteilijä tuntuu pitävän itsestäänselvyytenä sitä, että kasvatuksen viimekätinen päämäärä on taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. Riittävää pelotevaikutusta ei näillä eväillä saada aikaan. Perimmäisistä inhimillisistä arvoista lähtevä puhe on Kaarttisen mukaan hautautunut nykyään kaikkialle tunkeutuneen talousja teknologiaihannoinnin alle. säätämällä vipeille korkokatto ja niitä kauppaaville yrityksille rekisteröintivelvollisuus. Pikavippiyhtiöt lykkäävät vaadittujen muutosten toteuttamista niin pitkälle kuin vain voivat. Keskeisiä aineksia tässä sopassa olivat äärimmäinen kansallismielisyys, maailmanvallan tavoittelu, sotilaallisuuden ihailu, erilaisuuden torjuminen ja juutalaisvastaisuus. Pikavippejä on vuosien mittaan pyritty suitsimaan mm. Ongelmana ovat vippifirmojen kyky ja halu kiertää säädöksiä sekä valvontakeinojen heiveröisyys, kertovat tutkijat Anssi Keinänen ja Niko Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta. Tällaista mahdollisuutta ei ole myöskään markkinaoikeudella, jonne kuluttaja-asiamies voi asian viedä. Jyrki Kaarttinen: Kansallissosialistinen kasvatus – politiikkaa vai pedagogiikkaa
Asenne lukemiseen kehittyy jo varhain, tuumivat Holopainen ja Laukkanen tutkimusartikkelissaan. Ohjelmaan tällä vuosituhannella lisätyt rokotteet ovatkin Salon mukaan käyneet läpi huolellisen tieteellisen ja taloudellisen arvioinnin. Toteuttakaa iltakoulu Iltakoulu pohtii kunnan nykytilannetta vertailutiedon valossa ja ennakoi tulevaa budjettia. Salo tarkastelee väitöskirjassaan uusien rokotusohjelmien kustannuksia ja hyötyjä koskevia arviointeja. Yllättävänä voinee pitää havaintoa, että lastenkirjojen määrä liittyi nimenomaan isän koulutustasoon. Seuratkaa tuloksia Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin tilasta ja varojen kohdentamisesta sekä seurata tavoitteiden toteutumista. Kasvatus 1/2017. Kootkaa myös valtakunnallista vertailutietoa. www.itla.. 6–36 kuukauden ikäisten lasten influenssarokotukset otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2007. Valitkaa vastuuhenkilö Vastuuhenkilö kutsuu iltakoulun koolle sekä esittää ja tulkitsee kohdassa 1 kootut tiedot. Leena Holopainen ja Saara Laukkanen: Kodin kielellisen ympäristön yhteys lapsen lukutaitoon ensimmäisellä luokalla. Tytöillä yhteys oli heikompi ja heikkeni ensimmäisen luokan loppua kohti. @AaniLapselle, #äänilapselle www.lskl.?/aanilapselle Budjettineuvotteluiden iltakoulu varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen kunnassa Organisoikaa etukäteen Virkamiehet kokoavat tietoa kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, heille suunnatuista palveluista ja siitä, kuinka suuri osuus kunnan määrärahoista kohdistuu näihin palveluihin. Aiemmista tutkimuksista poiketen sukupuoli ei vaikuttanut lukutaidon tasoon. Vanhemmat kantavat siis suuren vastuun tässäkin asiassa: ei ole yhdentekevää, millaisia varhaisia kokemuksia lapsi lukemisesta ja kirjoista saa. Kotitehtävien ohjaaminen liittyi lapsen lukutaitoon siten, että mitä heikompi lukutaito oli, sitä useammin vanhemmat lastaan ohjasivat – ja päinvastoin. . Pohtikaa säännöllisin väliajoin, onko tässä onnistuttu vai tarvitaanko korjaavia liikkeitä. Keskustelun lisäksi on asetettava tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Rokotukset näitä tauteja vastaan lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla. Pojilla yhteys oli kohtalainen koko ensimmäisen luokan ajan. Väitökseen sisältyviä tutkimuksia käytettiin päätöksenteon tukena, kun rokotteita harkittiin liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuosina 2001–2011. MIKÄ ILTAKOULU. Heini Salo: Economic evaluations in adopting new vaccines in the Finnish national vaccination programme. 2 TOISTETAAN VUOSITTAIN 1 3 4 Lähde: Kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta -opas (www.itla.?). Iltakoulu järjestetään yhteisenä tilaisuutena kuntalaisille, viranhaltijoille ja päättäjille. Opas on tuotettu osana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelmaa. Tyttöjen HPV-rokotusohjelma ei Salon mukaan korvaa täysin seulontaa, mutta rokotettujen seulontaa voidaan vähentää ja rokottamattomien järkeistää. Lasten influenssarokotus vähentää myös rokottamattomien lasten sairastumista, mutta rokote on kannattava ilman tätä epäsuoraa vaikutustakin. Tytöt olivat kuitenkin poikia aktiivisempia lukijoita ja kirjoittajia, minkä tutkijat uskovat näkyvän tyttöjen parempana lukutaitona ylemmillä luokilla. HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty Suomessa sekä väestöpohjaisella seulontaohjelmalla että sen ulkopuolella otetuilla irtosolueli Papa-kokeilla. Vanhemmat siis seuraavat lapsen lukutaidon kehittymistä ja mukauttavat kotitehtävissä ohjaamisen määrän lapsen lukutaidon tasoon sopivaksi. Oppilaiden lukutaitoa arvioitiin lukuvuoden aikana kolme kertaa, ja vanhemmat vastasivat kyselyyn lukuvuoden lopussa. Iltakoulu pilotoitiin Imatralla, Hämeenlinnassa ja Utajärvellä/Oulunkaaressa vuosina 2014–2015. Heini Salon väitöstutkimuksen mukaan lasten influenssarokotus ja tyttöjen HPV-rokotus säästävät terveydenhuollon kustannuksia, ja myös pneumokokkirokotusohjelman hyödyt ovat kohtuulliset suhteessa kustannuksiin. 3_LS_Keskusliitto_Infografiikka_Cmyk.pdf 1 2.3.2017 10.51 LM 5/2017 s.24-33 tutkittua tietoa Influenssavirus, aivokalvontulehdusta aiheuttava pneumokokkibakteeri ja kohdunkaulan syövälle altistava papilloomavirus (HPV) aiheuttavat merkittävän osan suomalaisten kantamasta tautitaakasta. Lue lapselle! LASTEN INFLUENSSAROKOTUS KANNATTAA 26 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s24-33.indd 26 19.4.2017 12.50. . Helsingin yliopisto 2017. Arvioinnissa selvitetään, seuraako rokotuksista kansanterveydellisesti merkittävää taudin vähenemistä, ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilöille että väestölle ja ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden. Iltakouluun on hyvä kutsua myös lapsia ja nuoria. Artikkeli perustuu seurantatutkimukseen, johon osallistui 324 ensimmäisen luokan oppilasta. Budjettineuvottelujen iltakoulu on toimintamalli, jossa kuntalaiset ja viranhaltijat yhdessä suunnittelevat keinot ja tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamiseksi. Holopainen ja Laukkanen tarkastelevat Kasvatus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan kodin kielellisen ympäristön yhteyttä lapsen lukutaitoon ensimmäisellä luokalla. KIRJAHYLLYN SISÄLTÖ NÄKYY LAPSEN LUKUTAIDOSSA Kodin kielellinen ympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon ensimmäisellä luokalla. Lisätietoa iltakoulusta löytyy Kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta -oppaasta. Uuden ja kalliin rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan ei ole aina tehokkain tapa käyttää niukkoja yhteisiä varoja. Tärkeä osa tätä ympäristöä ovat lastenkirjat: mitä enemmän niitä kotoa löytyi, sitä paremmin professori Leena Holopaisen ja erityisluokanopettaja Saara Laukkasen tutkimat lapset lukivat. Eniten lastenkirjoja löytyi korkeasti koulutettujen isien kodeista
Iltakouluun on hyvä kutsua myös lapsia ja nuoria. Keskustelun lisäksi on asetettava tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Opas on tuotettu osana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelmaa. Lisätietoa iltakoulusta löytyy Kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta -oppaasta. Iltakoulu pilotoitiin Imatralla, Hämeenlinnassa ja Utajärvellä/Oulunkaaressa vuosina 2014–2015. 3_LS_Keskusliitto_Infografiikka_Cmyk.pdf 1 2.3.2017 10.51 LM 5/2017 s.24-33 LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 27 LM5_s24-33.indd 27 19.4.2017 12.50. Seuratkaa tuloksia Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin tilasta ja varojen kohdentamisesta sekä seurata tavoitteiden toteutumista. Pohtikaa säännöllisin väliajoin, onko tässä onnistuttu vai tarvitaanko korjaavia liikkeitä. Toteuttakaa iltakoulu Iltakoulu pohtii kunnan nykytilannetta vertailutiedon valossa ja ennakoi tulevaa budjettia. Kootkaa myös valtakunnallista vertailutietoa. www.itla.. Iltakoulu järjestetään yhteisenä tilaisuutena kuntalaisille, viranhaltijoille ja päättäjille. Valitkaa vastuuhenkilö Vastuuhenkilö kutsuu iltakoulun koolle sekä esittää ja tulkitsee kohdassa 1 kootut tiedot. Budjettineuvottelujen iltakoulu on toimintamalli, jossa kuntalaiset ja viranhaltijat yhdessä suunnittelevat keinot ja tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamiseksi. MIKÄ ILTAKOULU. 2 TOISTETAAN VUOSITTAIN 1 3 4 Lähde: Kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta -opas (www.itla.?). @AaniLapselle, #äänilapselle www.lskl.?/aanilapselle Budjettineuvotteluiden iltakoulu varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen kunnassa Organisoikaa etukäteen Virkamiehet kokoavat tietoa kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, heille suunnatuista palveluista ja siitä, kuinka suuri osuus kunnan määrärahoista kohdistuu näihin palveluihin
kysyi Arnkil aluksi. Sen avulla voidaan seurata lapsen oikeuksien toteutumista kunnan budjetoinnissa. Keskustelemassa kävivät lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, neljä nuorta, kaksi nuorten huoltajaa sekä kymmenkunta kaupungin henkilöstön ja järjestöjen edustajaa. Monet lasten ja nuorten lautakunnalle kuuluneet asiat saivat kiitosta: sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjauksissa on edetty, vaikka edelleenkin noin 1 200 lasta on evakossa. Nuoria ei edelleenkään kuunnella tarpeeksi, eivätkä kaupungin työntekijät saa heihin aina kunnolla kontaktia. Missä lasten ja nuorten asioista vastannut lautakunta on onnistunut toimissaan. Hämeenlinnassa on nelikon mukaan paljon syrjäytettyjä nuoria, joiden luokse pitäisi mennä juttelemaan ja saada heidät muiden pariin. Osallistujat kertoivat näkemyksensä siitä, millä tolalla on lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämä kaupungissa. Työtä on edessä, evästi iltakoulun koolle kutsunut kaupungin tilaajajohtaja Markku Rimpelä. Iltakoulu voidaan toteuttaa monella tavalla. Hämeenlinnassa keskustelua johdatellut psykologian lisensiaatti Robert Arnkil kutsui yleisön eteen osallistujaryhmän kerrallaan. Hämeenlinnalaiset iltakouluun osallistujat olivat saaneet tietopaketin etukäteen tutustuttavakseen. Lastensuojelun kustannukset ovat lähteneet laskuun perhetyöhön satsaamalla. Se voi olla esimerkiksi kuntalaisille, viranhaltijoille ja poliittisille päättäjille järjestetty budjettineuvottelujen iltakoulu hämeenlinnalaiseen tapaan. Neuvoja saivat myös kuntavaalien myötä valittavat uudet päättäjät ja organisaatiouudistuksessa myllääntyvä virkamieskoneisto. Kun Arnkil tiedusteli, mistä nuoret nyt saavat tietoa, vastattiin: puskaradio. LM 5/2017 s.24-33 talous L apsibudjetointi ei tarkoita erillisen lasten talousarvion tekemistä, vaan talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelua kokonaisuutena. Nuoret kokemusasiantuntijat Juuso Koskimies, Jesse Norring, Siiri Westerberg ja Saara Fors kaipasivat nuorille lisää kokoontumispaikkoja ja matalan kynnyksen ikärajattomia tapahtumia. Missä olisi parantamisen varaa. Lasten ja nuorten lautakunnan ohjenuoranaan pitämä Lasten ja nuorten hyvä päivä -visio sai kiitosta, samoin varhaiskasvatuksen Satakieli-pedagogiikka. – Pitää siis järjestää lisää puskia! kehotti Arnkil. ›› 28 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s24-33.indd 28 19.4.2017 12.50. Kaivattiin myös lisää tietoa kaupungin nuorille järjestämistä tapahtumista ja työpajoista. Yleisöstä ehdotettiin, että kaupunki palkkaisi nuoria informanteiksi, puskajusseiksi siis! Evästyksiä iltakoulusta Lapsibudjetointi mainitaan jo juhlapuheissa, mutta mitä se on käytännössä. ULLA OJALA kuvat VILJA TAMMINEN ” Koulujen sisäilmaongelmien korjauksissa on edetty. MILLAISIA RUUSUJA JA RISUJA keskustelijat antavat lautakunnan työlle. Tilaisuus noudatti Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) kehittämää Budjettineuvottelujen iltakoulu -toimintamallia. Hämeenlinna oli vuosina 2014–15 yksi kolmesta pilottikunnasta, joissa testattiin toimintamallia. Hämeenlinnan kaupunki kokosi joukon nuoria, vanhempia, poliittisia päättäjiä, kaupungin virkamiehiä ja järjestöjen edustajia budjettineuvotteluiden iltakouluun. Päiväkotipaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, ja kunnan tilojen monikäyttöisyyttä on pystytty lisäämään. – Keskeistä on löytää asiat, joissa olemme onnistuneet tai joita haluamme parantaa. Mallissa lähdetään liikkeelle kunnan virkamiesten kokoamasta tietopaketista, joka kertoo lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, heille suunnatuista palveluista ja siitä, kuinka suuri osuus kunnan rahoista käytetään näihin palveluihin
LM 5/2017 s.24-33 Vivian Mäkitalo (vas.) ja Piia Ylöstalo pitävät hyvänä ajatuksena sitä, että Hämeenlinnan kaupunki ilmoittaisi nuorille suunnatuista tapahtumista Kauppakeskus Goodmanin sähköisillä mainostauluilla. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 29 LM5_s24-33.indd 29 19.4.2017 12.50
. Työkaluja kehitetään parhaillaan eri tahoilla. MITEN KUNTA VOI SEURATA lapsen oikeuksien toteutumista budjetoinnissaan. ” Avointa, suunnitelmallista ja lapsilähtöistä työskentelyä pyritään vahvistamaan. Lapsen Maailman seuraavassa numerossa kerrotaan niistä. Näitä tietoja verrataan sitten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia koskeviin tietoihin. Se ohjasi tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti lasten hyväksi tehtäviä toimia ja niihin käytettyjä veroeuroja. 30 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s24-33.indd 30 19.4.2017 12.50. Moniääninen keskustelu lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottavista palveluista ja hyvinvoinnin tilasta herätteli ainakin Hämeenlinnassa yhdessä tekemisen kipinää. Armin Kellomäki (vas.) ja Irene Vuollet osallistuivat lapsibudjetoinnin iltakouluun lastenja nuorten lautakunnan nuorisojäseninä. Ryhmäkeskustelujen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja kysellä. – Pyritään vahvistamaan avointa, suunnitelmallista ja lapsilähtöistä työskentelyä, Petra Kouvonen kiteyttää. – Muutostyössä tulee saada aikaan aidosti eri vaihtoehtoja punnitsevaa keskustelua siitä, miten lapsen oikeudet toteutuvat paikallistasolla, sanoo Kouvonen. Toisaalta ne voivat toteutua, jos nuoren tai perheen voimavarat vahvistuvat jonkin palvelun avulla. Tällä käytännönläheisellä työkalulla kunta voi siirtyä johtamaan budjetointiaan väestölähtöisesti sektoriajattelun sijaan. Väestölähtöiseen seurantaan siirtyminen edellyttää uuden omaksumista ja siirtymistä pois vanhasta toimintakulttuurista, sanoo ITLAn ohjelmajohtaja Petra Kouvonen. Olennaista on pyrkiä toimintakulttuuriin, jossa kansalaisia, myös nuoria, laajasti kuullen arvioidaan, turvaako nykyinen resursointi lapsen oikeuksien toteutumisen. 27! NUORIA EI EDELLEENKÄÄN KUUNNELLA TARPEEKSI. Lopuksi Markku Rimpelän yhteenvedon jälkeen tuleva toimialajohtaja Päivi Raukko avasi tulevaa. Tiivistetty versio ITLAn mallista löytyy tämän lehden sivulta s. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa turvaamaan lapsille oikeuden yhteiskunnan voimavaroihin, ja uuden kuntalain tavoitteena on väestölähtöinen hyvinvointijohtaminen. Lautakunnan puheenjohtajiston mukaan palveluverkon tulevaisuus on edelleen veitsenterällä, kun pitää pohtia, kuinka rahat riittävät. ITLA ON TUOTTANUT yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen yksikön kanssa oppaan budjettineuvotteluiden iltakoulusta. Se arvioi myös, ettei kaupunginhallitus ole aina kunnioittanut lasten ja nuorten lautakunnan tekemiä päätöksiä tai linjauksia. Lähtökohdaksi otetaan se, toteutuuko lapsen oikeus – sen sijaan, että keskiössä olisi palvelun saatavuus. Kunnassa tulisi koota säännöllisesti tietopaketti, jonka pohjalta analysoidaan, kuinka paljon lasten ja lapsiperheiden palveluihin on investoitu tiettynä aikana. Se ei vielä itsessään takaa lapsen oikeuksien toteutumista. LM 5/2017 s.24-33 Juuso Koskimies kysyi, voisivatko kaupungin tiedotteet näkyä kauppakeskus Goodmanin sähköisillä mainostauluilla. Käytännön työkaluja lapsibudjetoinnin toteuttamiseksi on ollut tähän asti tarjolla vähän. Lisäksi laki velvoittaa kuntia luomaan asukkailleen, myös lapsille ja nuorille, monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia kesäkuun alusta lähtien. Seurannassa voidaan käyttää apuna kunnan itse tuottamaa tietoa sekä valtakunnallisesti tai muissa vertailukunnissa tuotettua informaatiota. Välillä katsottiin nuorten kuvaamia videoita, joilla toiset nuoret kertoivat näkemyksiään esimerkiksi koulusta tai harrastusmahdollisuuksista. – Opas on tärkeä työkalu muutoksessa
Maakuntauudistuksen myötä noin neljännes näistä palveluista siirtyy maakunnan järjestettäväksi, ja lasten palvelut hajautuvat sivistysja hyvinvointilautakunnan sekä sosiaalija terveyslautakunnan vastuulle. Voisiko maakuntahallinto tehdä kunnan kanssa sopimuksen, että kun kunta saa perhetyötä tekemällä aikaan säästöjä, niin maakunta sitoutuu ostamaan säästötuotoilla kunnalta lisää näitä palveluita. n . Rimpelä kertoo esimerkin: Kunta satsaa varoja avoimeen perhetyöhön, joka ei ole maakuntien hoitamaa sote-palvelua, vaan kuntien harteille jäävää hyvinvoinnin edistämistä. NÄIN HÄMEENLINNASSA Hämeenlinnan kaupunki on jo vuosien ajan kehittänyt keinoja, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavat päätökset saataisiin osaksi kaupungin budjetointiprosessia. Kunnan palvelut on järjestetty elämänkaariajattelun pohjalta: esim. Vielä hetken aikaa tilaajajohtajan tittelillä työskentelevä Markku Rimpelä tallensi kahden muun henkilön kanssa iltakoulun keskustelua. Jos esim. Nuorisojäsenenä lautakunnassa istuva Irene Vuollet toi budjettineuvottelujen iltakoulussa esille onnistumisena sen, että nuoret näkyvät Hämeenlinnan päätöksenteossa paremmin kaikkialla – varsinkin nuoria itseään koskevissa päätöksissä. Vuodesta 2011 lähtien on toteutettu myös lapsivaikutusten arviointia. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 31 LM5_s24-33.indd 31 21.4.2017 13.22. Osallisuuden toimintasuunnitelma hyväksytään vuosittain lasten ja nuorten lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Tilaisuus oli nähtävänä suorana myös netissä. Minäkin istuin uuden lukion arkkitehtityöryhmässä, sanoo Vuollet. Nuoria on mukana myös vaikuttajaraadeissa, joissa voi vaikuttaa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. 0–29-vuotiaiden kaikki palvelut erikoissairaanhoitoa ja suun terveydenhoitoa lukuun ottamatta ovat olleet yhden ja saman lautakunnan eli lasten ja nuorten lautakunnan alaisuudessa. Pienempiä lapsiin ja nuoriin vaikuttavia asioita päätettäessä käytössä on ohituskaista eli tarkistuslista pikaisempaa arviointia varten. Hämeenlinnassa tämä tarkoittaisi suurta muutosta. Muutoin säästetyt eurot menevät maakunnan kukkaroon ja kunta kurjistuu. LM 5/2017 s.24-33 Jos Juha Sipilän hallituksen suunnitelmat käyvät toteen, uusi maakuntahallinto aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. luokille ja toisen asteen opiskelijoille on keskeinen osallisuuden foorumi. – Mitä näille säästöille tapahtuu. koulu aiotaan lakkauttaa, asian lapsivaikutuksia tarkastellaan 16 kysymyksen kautta. Vaikuta – älä valita eli V-päivä 8. – Lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla helposti käytettävissä. kahdella nuorella on läsnäoloja puheoikeus lasten ja nuorten lautakunnan kokouksissa. Perheet saavat perhetyön kautta ajoissa tarvitsemaansa apua. Lastensuojelutoimenpiteiden tarve siis vähenee ja kunta säästää maakuntahallinnon rahoja, koska lastensuojelun kustannukset pysyvät alhaisempina. Hämeenlinna on laatinut lapsille ja nuorille Vaikuttamisen polun, jonka Osallisuusopas löytyy verkosta. Nuorten huippukokouksessa päätetään 30 000 euron määrärahan jakamisesta V-päivänä syntyneisiin aloitteisiin. Meidän pitäisi ymmärtää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarve kokonaisuutena, sanoo Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Markku Rimpelä. Arviointia tehdään yhdessä lasten ja perheiden kanssa: tietoa levitetään Wilma-verkon kautta, ja nuorten osallisuuskoordinaattori järjestää kuulemistilaisuuksia. sosiaalija terveyspalveluista vastaisi kuntien sijaan 18 maakuntaa. Rimpelän mukaan myös maakunnalliset ja koko valtakunnan budjetti pitäisi laatia lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin kautta. – Tämän vuoksi lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi on oleellinen osa kuntien toimintaa myös jatkossa. Tässä kohtaa olisi aivan äärimmäisen tärkeää nähdä kustannusmuutokset, joita erilaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan. Siitä lähtien esim. www.osallisuusopas.fi KUINKA KÄY, KUN MAAKUNTAHALLINTO ALOITTAA. Hän on kehittämässä lapsibudjetointia Lapsija perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). Kaupungilla on käytössään työkalu, jonka avulla arvioidaan kaikki suuremmat päätökset. Tämä on tärkeää, sillä kunnat tarvitsevat maakunnan kanssa yhteisen ymmärryksen keskeisistä tavoitteista, johtamisesta, resursseista ja tiedonhallinnasta. – Kun tehtiin päätös lukioiden sijoittumisesta ja uuden rakentamisesta, nuoret saivat vaikuttaa. Esim
LM 5/2017 s.24-33 ANU JÄMSÉN kuva JONATHAN NACKSTRAND / AFP / LEHTIKUVA maailman lapsia 32 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s24-33.indd 32 19.4.2017 12.50
Tuo 11-vuotias tyttö oli puhunut äitinsä kanssa puhelimessa juuri ennen iskua. Ehkä hän kertoi, mitä oli saanut läksyksi. Nyt tytön luokassa Campus Manillan koulussa on yksi oppilas vähemmän. Pelkäsin olla yksin mummolassa, kun taivaalla näkyi revontulia ja pakkanen paukkui. Koulun rehtori Maija Möller Grimakova kertoi Dagens Nyheterissä: ”Lapset koulussamme ovat surullisia ja levottomia. Mitä niihin voi vastata. Olin tosi iloinen, kun äiti soitti: koti-ikävä kasvaa suureksi viikon aikana. Hiihdin Ounasvaaralla, kävin useaan kertaan uimahallissa ja kirjastossa päivittäin. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 33 LM5_s24-33.indd 33 19.4.2017 12.51. LM 5/2017 s.24-33 Niin paljon kysymyksiä RUOTSI Yksi Tukholman terrori-iskussa perjantaina 7. Uskon, että hänkin on esittänyt kysymyksiä. He esittävät kysymyksiä, joihin me yritämme vastata.” Kuvan poika on saapunut Sergelin torille sunnuntaina kaksi päivää iskun jälkeen. Kun kuulin siitä, etsin käsiini pienen matkapäiväkirjan, jota pidin, kun kävin 10-vuotiaana hiihtolomalla Rovaniemellä isovanhempiani tapaamassa. huhtikuuta kuolleista oli 11-vuotias Ebba Åkerlund, joka oli matkalla koulusta kotiin. Ehkä äiti muistutti, että tytön pitäisi mennä suoraan kotiin. Luin Välskärin kertomuksia, sarjakuvalehtiä ja leikin toimistoa tai hovia
Osta mulle karkkia!” Jo valmiiksi väsynyt ja ärtynyt aikuinen tiuskaisee: ”Nyt mennään!” Hän retuuttaa lapsen kädestä mukaansa. Ennakointi auttaa Keisala kouluttaa ammattilaisia kannustavaan kasvatukseen. Pieni puhkeaa itkuun. Lapsi ohitetaan täysin. Lapsi löytää karkkihyllyn: ”Haluan karkkia. – Lapsi pysähtyi oman tarpeensa ja tahtonsa kanssa, mutta vanhempi ei reagoinut lapsen viestiin eikä pysähtynyt hänen äärelleen. Näin stressihormoni ei muutu myrkyksi lapsen kehossa. Vanhempi yrittää haalia nopeasti kasaan illallistarvikkeita. Hän on kolmen lapsen äiti ja koulutukseltaan erityispedagogi. Jos äiti tai isä olisi toiminut kannustavan kasvatuksen periaatteiden mukaan, hän olisi suhtautunut lapseen empaattisesti: ”Tiedän, että haluat karkkia ja sua harmittaa, mutta tänään ei ole karkkien vuoro. Harmittaa pienen puolesta, sanoo Ensija turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala. Hän ei tule kuulluksi, nähdyksi tai kohdatuksi. Mennään kotiin laittamaan ruokaa. Kyllä me tästä selvitään.” Älä ohita mua! Kannustava kasvattaja kohtaa lapsen tunteet ja auttaa häntä niiden säätelyssä. LM 5/2017 s.34-43 kasvatus P äiväkotipäivän jälkeen viideltä vanhempi ja lapsi ovat kaupassa. KAISA PASTILA kuvitus MIRA MALLIUS 34 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s34-43.indd 34 19.4.2017 13.01. – Tyypillinen näky
– Minulla on erilainen suhde jokaiseen lapseeni. Sitä pidettiin kielteisenä, vaikka sehän on vain tarvitsemista. Aikuinen tuntee itsensä ja lapsensa niin hyvin, ettei ajaudu näin kuormittavaan tilanteeseen. . Vaikka lapsen vanhemmat ovat olleet lähellä, he eivät ole olleet saatavilla tunteen tasolla. – Sanottiin esimerkiksi, että lapset hakevat huomiota. Autan sinua sen kanssa, ja sitten jatkamme eteenpäin”. Lapsi ei hae huomiota, vaan yhteyttä meihin. Pohjana neurotieteet Kannustava kasvatus perustuu uusimpaan neurotieteelliseen tutkimukseen. Viesti pienelle on: ”Tunteesi on totta ja tärkeä. Tullaan lauantaina sitten isommille ostoksille, jolloin voidaan ostaa myös herkkuja.” Yksinpärjäämisen eetos Kannustava kasvatus perustuu siihen, että lapsen tunne huomataan ja nimetään. Tule syliin, niin mennään kassalle.” Tai hän olisi voinut sanoa: ”Mä tiedän, miltä susta tuntuu. – Ruoka on ollut kyllä pöydässä kello viisi ja arjen rakenteet ovat olleet kohdillaan, mutta lapsi ei ole saanut tarvita vanhempiaan. Mutta kyllä me tästä selvitään.” Tai sitten kauppakriisiä ei olisi koskaan tullut. Jokainen heistä on kaivannut omanlaistaan säätelytukea eri kohdissa, erivahvuisesti ja eri lailla, sanoo Satu Keisala. Satu Keisala (toim.): Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa – Tunnista, puutu & auta. Jos kaupassa on kuitenkin käytävä, lapselle tulee selittää tarkasti etukäteen: ”Nyt mennään hakemaan vain nopeasti ruokaa. Hän on oppinut jo pienestä pärjäämään yksin ja sisäistänyt Ei tarvitse auttaa -elämänasenteen. Vanhemman pitää olla herkkänä ja tuntea paitsi itsensä myös lapsensa. – Aikuisen kannattaa käyttää rauhoittamiseen useita aistikanavia: kosketusta, silityksiä, lempeää katsetta ja pehmeää ääntä. Pieni lapsi ei itse rauhoita itseään, sillä hänellä ei ole keinoja siihen. Suomalaisessa kasvatuskulttuurissa on ollut tapana vältellä kiintymyksen osoittamista. – Jos lapsi altistuu pitkäaikaisesti ja voimakkaasti stressille vaikkapa tilanteessa, jossa aikuinen jatkuvasti ohittaa lapsen tai arvostelee häntä, vaikuttaa se lapsen aivojen kehitykseen. Lapselle luodaan turvaa ja saatellaan hänet takaisin omalle sietoalueelleen: ”Sulla ei ole mitään hätää! Kyllä tästä selvitään!” Kun aikuinen auttaa aktiivisesti lasta löytämään rauhoittumiskeinoja, lapsen omat säätelykeinot vahvistuvat vähitellen. Niistä syntyy pohja ihmisen hyvälle kehitykselle koko elämän ajalle. Jos lapsi olisi yhä vain vaatinut karkkia ja vaikka vetänyt itsensä äksäksi lattialle, vanhempi olisi jatkanut lempeää jutusteluaan ehkä samalla lasta silittäen: ”Tiedän, että sulla on nyt kova paikka, mutta ei se mitään. Mullakin on kova nälkä. Eri lapsilla toimivat eri jutut. Hän tarvitsee tehtävään säätelevän ja turvallisen aikuisen. Tutkimusten mukaan lapset tarvitsevat turvallisia, lämpimiä ja myönteisiä ihmissuhteita ja laadukasta vuorovaikutusta. 2000-luvulla on pystytty kuvantamaan, mitä stressihormoni tekee lapsen aivoille ja keholle. LM 5/2017 s.34-43 ›› – Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, Keisala lohduttaa. – Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on haastavaa myös aikuiselle – erityisesti, jos on syntynyt siihen sukupolveen, jonka tunteita ei ole tuettu. ” Lapsi ei hae huomiota, vaan yhteyttä meihin. Lapset tarvitsevat aikuisia, mikä on ihan luonnollista. ” Kyllä me tästä selvitään! LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 35 LM5_s34-43.indd 35 19.4.2017 13.01. – Kannustavassa kasvatuksessa keskeistä on ennakointi. Välttelevän kiintymyksen mallissa elämä ei ole ihan turvatonta: lapsi kyllä tietää, mitä tapahtuu ja mitä hän voi odottaa, mutta silti jää vaille henkistä tukea ja lämmintä läheisyyttä. Jos pieni lapsi jää toistuvasti yksin vahvan stressikokemuksensa kanssa, muokkaa se merkittävästi aivoja ja kehoa ja määrittää sitä kautta lapsen elämänmittaisia toimintamahdollisuuksia. Ensija turvakotien liitto 2016
Mitä olet piirtänyt tähän?” Yleensä lapsi tietää, saako kehuja aiheesta. Sanoita lapsen tunne ja suhtaudu siihen empaattisesti. Onkohan sulla kova nälkä?” Älä jää kuitenkaan jumiin jätskipyyntöön, vaan auta lasta eteenpäin: ”Nyt syödään puuroa, ja viikonloppuna on sitten herkkujen aika. ”Voi että, sun tekee mieli jätskiä. ”Haluaa jäskiä”, hän sanoo. Jos näennäiskehut lasta usein, vesittää se hetkiä, jolloin lapsi voisi tulla kehutuksi oikeasti. Ei ole tulossa mitään kivoja juttuja.” Pysähdy empaattisesti ja uteliaasti lapsen äärelle: ”Ai, susta tuntuu tolta. LM 5/2017 s.34-43 Kaksivuotias kieltäytyy aamupalasta. Et voi tietää, mitä lapsi on ajatellut työtä tehdessään. Lapsi luettelee: ”Koulussa on tyhmää. 36 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s34-43.indd 36 19.4.2017 13.01. Kuusivuotias tietää jo, mitä tahtoo. Haluaisitko pukea sen kivan dinopaidan päälle?” Tärkeintä on, ettet torppaa lapsen tunnetta tai arvota sitä huonoksi esimerkiksi teeskentelemällä, ettet kuule lapsen jäätelöpyyntöä. Onko kaikkien muka pakko opetella luistelua. Neuvolassa on kuitenkin sanottu, että lapsen pitäisi opetella luistelua. 6-vuotias ei halua lähteä luistelemaan. Hankaliin tilanteisiin antaa tässä apua Ensija turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala. Lopulta kärsivällisyytesi loppuu: ”Hyvä on! Ei sitten mennä luistelemaan.” Miksi pitäisi lähteä luistelemaan. Kukaties hän innostuu lajista vasta koulussa, kun koko luokka menee jäälle. Vai onko kyse vain hetkellisestä turhautumisesta: harmittaako lasta esimerkiksi se, että pelit on siltä illalta pelattu. Elämä on tyhmää. Mene lapsen luo ja yritä saada selville, mikä viesti hänellä on. Kohta lähdetään päiväkotiin. Näin pieni lapsi ei osaa vielä säädellä tunteitaan. Jos hän pyytää jäätelöä, hän saattaa itse asiassa olla väsynyt, kaivata syliä tai hakea muuten yhteyttä sinuun. Mikä olisi tosi kivaa?” Jos lapsi hetken päästä alkaa itse keksiä iloa tuottavia ratkaisuja, vahvista niitä: ”Hei, huomaatkos, nythän me löydettiinkin pari kivaa juttua!” Auta vanhempaa mäessä! Jos haluat muuttua kannustavaksi kasvattajaksi, pääset pitkälle jo yhdellä säännöllä: suhtaudu lapseesi empaattisesti. Kehut työtä, koska toivot, että kehuminen motivoisi lasta seuraavalla kerralla piirtämään keskittyneemmin. Lapsi tuo päiväkodista kotiin piirustuksen, joka on tehty hutaisten. Kysy lapselta: ”Kerro mulle vähän tästä. Onko kavereiden kanssa tullut riitaa. Oletko ennakoinut luistelemaan lähtöä, kertonut lapselle jo viikkoa ennen, että lauantaina on sitten luvassa se hauska luisteluretki, ja luonut hänelle näin odotuksia. Luisteluun pakottaminen olisi huono idea. Suhteeseenne tulisi särö, joka pitäisi paikata myöhemmin. Palkkioiden lupaaminen on sallittua. Jos kokeilet luisteluideaa uudestaan, ole lapsentahtinen ja empaattinen. Kielteinen tunne kun aiheuttaa niin kurjan olon. Autat lasta kuitenkin parhaiten, jos tunteen mitätöimisen sijasta autat lasta itseään löytämään kivoja asioita: ”Mistä nauttisit. Usein sorrumme vanhempina siihen, että haluamme muuttaa lapsen tunteen äkkiä takaisin hyväksi. ” Palkkioiden lupaaminen on sallittua. Se, että piirustus olisi hutaisu, on oma tulkintasi. Hänellä itsellään pitää olla motivaatio luisteluun. Onko koulussa sattunut jotain. Tuntuuko jonkin aineen opiskelu vaikealta. ”Saat luistelun jälkeen jäätelön”, houkuttelet, mutta lapsi pysyy kannassaan. Mikä tuottaisi sulle iloa. Lapsen kehitystä tukee erityisesti sellainen kannustus, jossa lapsi kokee tulleensa aidosti nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi – ja saaneensa siitä palautteen. Pahinta olisi, että luistelu värittyisi lapsen mielessä ikäväksi asiaksi ehkä vuosiksi eteenpäin. Kerro vähän: onko jotain sattunut?” Sinun pitää selvittää, mikä lapsen todellinen viesti on
Tämä saa sinut raivostumaan: ”Huomaatko, miten paha mieli isoisälle tuli.” Lapsi alkaa itkeä. Pohdi myös, millainen suhde sinulla on vanhemmuuteen. Anna Joelin syödä rauhassa.” Olet selvästi stressaantunut. Voit palata tilanteeseen lapsen kanssa myöhemmin ja pyytää anteeksi. Yritä lisätä näitä asioita arkeenne. Ala tietoisesti lisätä myönteistä tunnepuhetta arkisissa tilanteissa: ”Tuntuupa hyvältä, kun…”, ”Olet ihana” tai ”Kylläpä sulla on ihanat, kauniit kasvot.” Idea on löytää tunteita sekä oppia jäsentämään ja sanoittamaan niitä. Miten reagoit niissä. Mitkä ovat omat kehittymisen kohteesi. Suhtaudu uteliaasti ja empaattisesti lapsen käytökseen. 3 Tule tietoiseksi omista kasvattajistasi. Onko jokin asia saanut sinut pohtimaan kasvattajuuttasi viime aikoina. Mieti, mikä tuottaa sinulle iloa yhteisissä tekemisissä lapsen kanssa. Kieltojen sijaan aivot kaipaavat suoria ohjeita, esimerkiksi ”Juo maitoa nätisti” tai ”Laita hunaja pöydälle.” Uhkailu toimii vain, jos televisio tosiaan laitetaan kiinni, mikäli lapsi jatkaa syömistä vitkuttaen. Kun hän näki sinut, hän päästi irti sen vaikean tunteen, esimerkiksi ikävän, jota hän oli joutunut kokemaan risteilyllä. 4 Tuo esille myönteiset tunteet. Kun he palaavat, kysyt: ”Miten reissu meni?” Lapsi vastaa, että reissu oli ihan tyhmä. Olet niin suuttunut, ettet pysty ottamaan vastaan lapsen tunnetta tai lohduttamaan tätä. Onko se saanut sinut esimerkiksi kokemaan syyllisyyttä. 1 Sinulla on oltava tarve ja halu muuttua. ›› LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 37 LM5_s34-43.indd 37 21.4.2017 14.39. Varo maitolasia! Nyt, josset syö, otan auton sinulta pois ja telkkari menee kyllä kiinni. MITEN LÖYDÄT ITSESTÄSI KANNUSTAVAN KASVATTAJAN. Jos se tuntuu puurtamiselta, voisitko ajatella, että vanhemmuus on pääosin ihan kivaa. Yhteys välillenne pitää palauttaa takaisin. Entä mitkä ovat vahvuutesi vanhempana. 5 Keksi kivaa tekemistä yhdessä lapsen kanssa. Syyllisyyttä ei kannata pelästyä, vaan sen äärelle voi pysähtyä ja miettiä: tässä tilanteessa on jotain, joka aiheuttaa minussa tätä vaikeaa tunnetta. Mikä on sinulle ominaista. LM 5/2017 s.34-43 Sanot aamiaispöydässä: ”Ei saa kurluttaa maidolla. Älä, Joel, sotke sillä hunajalla. Jos olisit sanonut: ”Voi että minua hävettää, että käyttäydyit noin”, olisit manipuloinut lasta. Aikuinen voi olla opettaja, naapuri, oma vanhempi, valmentaja, sukulainen… Mitä voisit ottaa tästä kohtaamisesta voimavaraksesi omaan muutokseesi. Tämänkaltainen syyllistäminen – eli se, että pyrit tuottamaan lapsessa syyllisyyttä, jotta hän ymmärtäisi käyttäytyä toivomallasi tavalla – on täysin kiellettyä ja erittäin vahingollista suhteellenne. Mitähän hän haluaa sinulle kertoa. Lapsi osoittaa tunteita käytöksellään. 2 Mieti, mitä haastavissa tilanteissa tapahtuu. Palauta mieleen jokin kohtaaminen. Ines, älä nouse pöydälle! Kukaan ei saa nousta pöydälle! Ava, älä häiritse veljeäsi. Useinhan me emme toteuta uhkauksia, vaan jatkamme niillä kiristämistä liian pitkään, mikä hämmentää lapsia. Ei auta, että rajaat vaihtoehtoja, koska silloin lapsi on edelleen ihmeissään, mitä hänen pitäisi tehdä. Jotta pystyt muuttamaan toimintatapojasi, sinun pitää haluta muutosta. Olisitko voinut heittää kommentin huumoriksi. Mitähän lapsesi oikein mahtoi kertoa. Se, että syyllistit lasta, ei ollut ehkä paras mahdollinen ratkaisu. Mikähän se on. Hyvä, nyt sinulla on motivaatio! Lähde sitten tutkimaan, mitä sinulle haastavissa kasvatustilanteissa tapahtuu. 5-vuotias on ollut mummun ja vaarin kanssa risteilyllä. Mikähän viesti lapsen käytöksen takana on. Muistele omasta lapsuudestasi joku aikuinen, joka on kohdannut sinut tosi hyvin. Voisiko herätys olla varttia aikaisemmin, jotta ruokapöydässä ei tulisi niin kiire. On tärkeää, että jokin asia vanhemmuudessa tuottaa sinulle iloa tai nautintoa
2 Olen oivaltanut ennakoinnin toimivuuden. LM 5/2017 s.34-43 Sari, 47, 8-vuotias poika ja tyttö 1 Selittää lapsille, että erilaisia muotivillityksiä menee ja tulee, mutta kaikkia leluja, pelejä tai laitteita ei tarvitse saada – ei vaikka luokkakaverilla ne olisi. Tänään oli minun vuoroni herätä kello viisi pikkumiehen kanssa, mutta hän olisikin halunnut vaimoni nousevan ylös. KANNUSTA MINUT VAHVAKSI! -hanke kuuluu STEAn rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan ja sen käytännön järjestelyistä vastaa Ensija turvakotien liitto. Näin he vastasivat: 38 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s34-43.indd 38 21.4.2017 14.40. Olemme alkaneet harjoitella myös tunteiden nimeämistä. Kun on lelujen oston aika, neuvottelemme etukäteen, mistä hintaluokasta voi valita. Ennakointia mietimme myös. lapsen sanallinen loukkaaminen, näkymättömäksi tekeminen, hylkäämisellä pelottelu tai hyväksynnällä kiristäminen. Kuinka monta tuntia YouTubea voi katsoa päivässä. n MITEN TEILLÄ. Kirja pyrkii siihen, että oppisimme tunnistamaan kasvatuksessa käytettävän väkivallan ja laiminlyönnin. Sama kaava on toistunut jo parin kuukauden ajan. 2 Aion kokeilla aamuissamme sitä, että autan kaksivuotiasta määrätietoisemmin yli pettymyksestä. Tunteiden sanoittamista aion tehdä tästä eteenpäin tietoisemmin kuin ennen. Seurasi vartti itkua ja mielipahaa. Kysyimme kolmelta vanhemmalta: 1. Saara, 38, 5-, 8ja 11-vuotiaat tytöt 1 Teini-iän tuomat uudet kysymykset: Voiko sisävaatteissa mennä talvipakkaseen. Voisiko kannustavasta kasvatuksesta olla apua. Olisikohan pienelle selkeämpää, että sama ihminen heräisi hänen kanssaan joka aamu. Näin kaupassa ei tarvitse käydä neuvotteluja. Henkistä laiminlyöntiä on myös se, ettei vanhempi ole lapsen saatavilla tunnetasolla tai että hän on välinpitämätön lapsen tarpeita kohtaan. Olli, 34, 2,5-vuotias poika 1 Se, että poika on tällä hetkellä niin vahvasti äidin perään. APUA TARJOLLA KASVATAKANNUSTAEN.FI-sivustolta löytyy pääasiassa ammattilaisille suunnattu virtuaalikirja, mutta siihen voivat tutustua kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikä on haastavinta kasvattamisessa juuri nyt. Poika tunnistaa jo surun ja ilon. 2. 2 Meidän perheessä on aina näytetty tunteita ja halailtu paljon. Koetamme myös tehdä kivoja asioita yhdessä. Vanhempi asettaa rajat, ja se on se, mistä lapsen turva syntyy. Ajattelen silti, että vanhemman tärkein tehtävä on tuottaa lapselleen pettymyksiä. Toinen lapsista on kova haluamaan kaupasta milloin mitäkin, siksi sovimme aina etukäteen, mitä tällä kertaa ostetaan. HENKISTÄ VÄKIVALTAA on esim. Miksei saa käyttää Snapchatiä. KIRJASSA ESITELLÄÄN myös kannustavan kasvatuksen menetelmiä esimerkiksi videoiden avulla. Kohdistan hänen huomionsa esimerkiksi junarataan tai telkkariin
LM 5/2017 s.34-43 LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 39 LM5_s34-43.indd 39 19.4.2017 13.01. UUSI LASTEN JA PERHEIDEN SIVUSTO Emma & Elias Hillokellari www.emmaelias.fi Kaikki materiaali on ilmaista Klikkaa sisään ja ihastu! Ammattilaisille ja perheille AMMATTILAISILLE – Näin tuet sijoitetun lapsen koulunkäyntiä – Monimuotoisten perheiden kohtaaminen – Kuinka järjestää lapsiperheiden luontotapahtuma – Koulu voi tukea vankien lapsia KIVAA PUUHAA KOKO PERHEELLE – Skillikorttien kanssa harjoittelet motorisia perustaitoja – Satuhierontaa – Sherborne-liikuntaa – Tunnekasvatusvideoita Emma & Elias on STEAn rahoittama ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima avustusohjelma (2012–2017). Ohjelma kokoaa yhteen järjestöjen hankkeita ja toimintoja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. VANHEMMILLE – Tee äidin tai isän voimavaratesti – Opas: Näin autat lasta motoriikan haasteissa – Kahden kulttuurin parisuhteet – Mindfulness-harjoituksia LAPSILLE – Tee ikioma sarjakuva tietokoneella – Lataa Oma päivä -mobiilipeli 9
SANNI SALONEN kuva PASI LEINO 40 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s34-43.indd 40 19.4.2017 13.01. LM 5/2017 s.34-43 nuorena Suomessa Esikuva muille Teini-ikäinen Tuure Boelius on tubekansan suosikki, joka haluaa esimerkillään hälventää homouteen liittyviä ennakkoluuloja. Nuoren Touko Laaksosen rooli Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalissa on hänelle kuin lottovoitto
Koulussa kaikki tuijottivat, vaikka kukaan ei sanonut mitään. Olen vain oma itseni, ihan tavallinen Tuure, hän miettii. Se, mitä hän oppi, on varovaisuutta ja itsesuojeluvaistoa: nyt hän pyytää kaikki lehtijutut luettavaksi ennen julkaisua ja varoo paljastamasta omasta yksityiselämästään liikoja. n ” Tuurella on jo levytyssopimuskin. – Normiarjessa saan olla rauhassa, mutta silloin näin ilmeistä, että juttuja on luettu ja mielipiteitä muodostettu. Tälläkin kertaa keskustelu tallentuu videolle, joka julkaistaan Tuuren omalla YouTube-kanavalla. Onneksi myös opettajat ovat suhtautuneet nuorukaisen harrastuksiin pääsääntöisesti hyvin. Sinä sanot, minä teen -haasteessa Tuure ottaa koppia seuraajiensa lähettämistä tehtävistä: omituisen puhelinsoiton lisäksi viisiminuuttisella videolla nähdään muun muassa, kun hän syö sitruunaa selällään maaten ja yrittää laittaa päänsä jalan alle. Kun Tuure saa peruskoulun päätökseen, edessä on muutto omilleen Helsinkiin ja siirtyminen täyspäiväiseksi tubettajaksi. Yleensä kaikki hyvin tehty näyttää ulkopuolisesta helpolta, Tuure miettii. Ei siis ihan jokaisen 16-vuotiaan elämää. Iso merkitys on myös kotiväellä, vanhemmilla ja vuotta nuoremmalla siskolla, jotka ovat varauksettomasti kannustaneet häntä. Mitä enemmän lapsille puhutaan avoimesti seksuaalisuudesta ja annetaan tähän liittyvää kasvatusta, on jokaisen helpompi hengittää. Tätä virhettä monet mediat toistivat, vaikka asian olisi voinut helposti tarkistaa. – Perustava virhe tapahtui, kun iäkseni ilmoitettiin 15, vaikka olin valinnan aikaan jo ylittänyt suojaikärajan eli 16 vuotta. VUODEN HOMO -tittelistä Tuure sanoo olevansa otettu ja kantavansa sitä ylpeänä, sillä seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat hänelle tärkeä asia. LAHJAKAS NUORIMIES on tullut viimeisen puolen aikana tunnetuksi paitsi taidoistaan myös seksuaalisesta suuntautumisestaan. Jälkeenpäin hän miettiikin, että parin viikon aikana hän sai raskaan oppitunnin ihmisten asenteista, mediasta ja aikuisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustajan Jari Ronkaisen johdattamana somekansa älähti, että valinta loukkaa lapsen koskemattomuuden suojaa. – Olen erittäin iloinen, jos voin persoonallani hälventää homouteen liittyviä ennakkoluuloja ja olla esikuvana jollekin seksuaali-identiteettiään etsivälle nuorelle, hän muotoilee. Rautaa on taottava, kun se on kuuma, Tuure Boelius sanoo. Tuurella on ollut oma kanava nyt puolentoista vuoden ajan, ja sillä on tällä hetkellä lähes 100 000 seuraajaa. helmikuuta: ”Tänään yhteydenottoja kansalaisilta ja eduskunnasta Vuoden homo -palkinnon myöntämisestä 16-vuotiaalle. Ja valkoiset marmorilattiat – ne olisivat ”todella mageet”. Esillä olosta nautin ja sen parista toivon löytäväni itseni myös tulevaisuudessa. – En kuvittele, että tubettamisesta tulee elämänura, mutta se on ponnahduslauta muihin esiintyvän artistin hommiin: laulajaksi, näyttelijäksi tai juontajaksi. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kirjoitti Facebook-päivityksessä 6. LM 5/2017 s.34-43 Ä iti, mä oon raskaana! – Niin varmaan, mitä asiaa. – En minä tiedä, mistä se johtuu. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 41 LM5_s34-43.indd 41 19.4.2017 13.02. – Tämä kaikki on vaatinut aikaa ja vaivaa, mikään asia ei ole tupsahtanut taivaalta lahjana. Viime marraskuussa Tuure kertoi omalla YouTube-videollaan olevansa homoseksuaali, minkä jälkimainingeissa QX-lehti valitsi hänet Vuoden homoksi helmikuun alussa järjestetyssä gaalassa. – Peruskoulun viimeinen vuosi on tietysti iso juttu, mutta niin on tämäkin. Tanssia, musiikkia ja teatteria harrastava Tuure nähdään suositun tubekanavan lisäksi tänä keväänä Turun kaupunginteatterin lavalla Tom of Finland -musikaalissa ja myöhemmin tänä vuonna häneltä kuullaan myös musiikkia: levytyssopimus Kaiku Entertainmentin kanssa on jo takataskussa. Se ei ollut kiva tunne. Jos nyt ensin eläisi pitkän nuoruuden, niin sitten nelikymppisenä voisi viettää tasaista arkea elämänsä miehen ja koirien kanssa jossain pääkaupunkiseudulla. JOS TOTTA PUHUTAAN, kovin tavallinen tämä nuorimies ei ole. Tästä syystä myös rooli Tom of Finland -musikaalin nuorena Touko Laaksosena oli Tuurelle kuin lottovoitto. – Mitään seksuaalista tekoahan ei edes ollut. Itse asiassa koko suojaikärajakeskustelu oli Tuuren mielestä täysin turha. Lapsen yksityisyyttä täytyy aina kunnioittaa – tässä lasta on suojeltava. Rooli on kaksoismiehitetty, joten poissaoloja hillitsee se, että Tuuren esitykset painottuvat loppuviikkoon. Tai oikeastaan siitä, millä tavalla asiaa on puitu julkisuudessa. Siitä, millaista elämää Tuure aikuisena haluaisi viettää, hänellä ei ole vielä aavistustakaan. Ja aikuinen – kohtaa omat pelkosi ennen kuin kohtaat lapsen.” Kohun keskiössä Tuure sai huomata joutuneensa tikun nokkaan. Vaikka kotoa muutto tapahtuu varsin varhain, sillekin poika on saanut vanhempiensa hyväksynnän. Iloisen ja avoimen nuorenmiehen edesottamuksille on selvästi tilausta. Itse hän on suosiostaan melko ymmällään. Turun kaupunginteatterin lavalle nouseminen on niin iso asia, että koulukin on saanut jäädä kakkossijalle. Sain palkinnon, koska kerroin avoimesti omasta seksuaalisesta suuntautumisestani. Mutta lapsella on myös täysi oikeus ilmaista itseään – tähän lasta on kannustettava. Porilaisen Tuure Boeliuksen, 16, äiti on saanut tottua siihen, että oman pojan aivoitukset eivät aina ole ihan tavallisimmasta päästä
PAULA POSTI Välivuosi opettaa aikuisen arkea. – Jatko-opintojen ja tulevaisuuden ajattelu tuntui ahdistavalta, joten ei tehnyt mieli käyttää kallisarvoista aikaa stressaavien asioiden parissa. Helsingin ja Jyväskylän yliopiston professori Katariina Salmela-Aro muistuttaa, että välivuosi voi palauttaa nuoren voimia, jolloin innostus opiskeluun kasvaa. Osa voi valita välivuoden uupumuksen vuoksi. Suurin osa lukiolaisista ei tiedä, minne haluaisi pyrkiä. LM 5/2017 s.34-43 opinnot V ain pieni osa lukion viimeisellä luokalla olevista tietää, mitä he haluavat opiskella ja millaiseen ammattiin valmistua. Valintaa ei helpota kiire, stressi ylioppilaskirjoituksista, ympäriltä tuleva painostus ja ristiriitaiset viestit. Osa abiturienteista siirtääkin pyrkimistä vuodella, koska pääsykokeisiin valmistautumiseen ja mahdollisten ennakkotehtävien tekemiseen ei riitä aikaa. Sellaista ei aiemmin ole tarvinnut edes ajatella, kuvaa Rae. – Nuorten resurssit ovat hyvin erilaisia. 42 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s34-43.indd 42 19.4.2017 13.02. – Välivuosi on eräänlainen hakuaika, jonka kuluessa suunnitelmat selkiintyvät, nuori aikuistuu ja itsenäistyy. Lukioaikana tulevaisuuden suunnittelu ei tunnu yhtä ajankohtaiselta kuin ylioppilaskirjoitukset. kysyy Wrede-Jäntti. – Vaikka välivuosi on pikemminkin demonisoitu, moni valitsee sen, jotta saa aikaa ajatella ja tutustua eri vaihtoehtoihin. Se, ettei tiedä, mitä haluaa, voi pelottaa. Kouluarvosanoja voi korottaa ja pääsykoekirjoihin tutustumalla voi selventää, mitkä asiat kiinnostavat eniten. Jos palkallisia töitä ei löydy eikä ulkomaille uskalla lähteä, voi kokeilla vapaaehtoistöitä. Nuori voi olla välivuoden aikana hyvinkin aktiivinen, mutta yhteiskunnassa nuoren tekemisiä ei välttämättä lasketa toimeliaisuudeksi, vaan häntä voidaan pitää syrjäytymisvaarassa olevana. Kaikenlaiset työkokemukset ovat arvokkaita ja edistävät oman alan löytymistä. Olipa välivuosi olosuhteiden tuoma tai valittu opintojen vuoksi, sen käyttö kannattaa suunnitella. Ympäriltä tuleva painostus voi johtaa vastareaktioon. Kannattaako välivuosi. Välivuonna on aikaa matkustella – tai hankkiutua vaikka au pairiksi! Kokemukset ulkomailla rikastuttavat näkemyksiä ja vahvistavat kielitaitoa sekä uskoa omaan pärjäämiskykyyn. – VÄLIVUOSI OPETTAA aikuisen arkea. – Välivuosi opettaa todella paljon, se opettaa myös tuntemaan itseään ja on ehdottomasti kokeilemisen arvoista aikaa, toteaa Rae. Ne riippuvat asuinpaikasta, perheolosuhteista, vanhempien koulutuksesta ja osaamisesta, taloudellista tilanteesta sekä nuoren omasta persoonallisuudesta, sanoo nuorisotutkija Matilda Wrede-Jäntti. Yli puolet tuoreista ylioppilaista viettää välivuotta, joten jonkinlainen välivuosiopas voisi olla tarpeen. Sitä vain toivoi, että kaikenlainen tyrkyttäminen ja kyseleminen loppuisi niin opojen kuin sukulaistenkin suunnalta, kuvaa opiskelija Peppi Rae Helsingistä. Se vaatii aikaa ja aikuisten läsnäoloa, mutta missä ovat ne yhteiskunnan olohuoneet, joissa nuorilla olisi mahdollisuus keskustella ja joissa aikuiset oikeasti kuuntelevat nuoria. Avoimet yliopistot ja aikuisopistot tarjoavat opintomahdollisuuksia. Työelämässä oppii, miten aikuiset toimivat keskenään ja miten toimivat työterveys, verottaja ja muut viranomaiset. Vaikka suunta olisi selvä, opintie ei aina aukene, vaan opiskelija joutuu tahtomattaan välivuodelle
Siksi on päätetty, että osa opiskelupaikoista tulee varata uusille ylioppilaille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa eikä tutkintoa. Koulu-uupumusta tutkineen Salmela-Aron mielestä opiskelun joustavuutta tulee lisätä ilman että lukio muutettaisiin nelivuotiseksi: – Ympäristön tulisi tarjota opiskelijalle nykyistä enemmän mahdollisuuksia tunnistaa omia vahvuuksiaan, ja itsearvostusta tulisi tukea, jotta opiskelijan ajatus omasta pystyvyydestä vahvistuisi. Opinto-ohjausta olisi myös lisättävä. – Valtionvarainministeriössä on laskettu, että jos työntekijöiden ura pitenisi yhdellä vuodella, sen ansiosta säästyttäisiin kahden miljardin euron suuruisilta palveluiden leikkauksilta tai verojen korotuksilta, kertoo korkeakoulutuksen asiantuntija Marita Aho Elinkeinoelämän keskusliitosta. SUOMALAISET korkeakouluopiskelijat ovat aika iäkkäitä, jopa puolet uusista opiskelijoista on 23-vuotiaita aloittaessaan yliopisto-opinnot. Yliopistot saavat itse päättää kiintiöiden suuruudesta. Nuoria ei saisi jättää yksin tekemään päätöstä siitä, minne pyrkiä eikä tulevaisuutta saisi suunnitella yhden kortin varaan. Nykyään korkeakoulut ovat kuitenkin yhdistäneet kandidaattiopintoja entistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja erikoistuminen tapahtuu vasta myöhäisemmässä vaiheessa. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 43 LM5_s34-43.indd 43 19.4.2017 13.02. Lahjakkaita, täydellisyyteen pyrkiviä suorittajia uhkaa ympäriltä ja omista vaatimuksista tulevat paineet ja uupumus, joka pahimmillaan voi johtaa masennukseen ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Työelämä on jo pitkään edellyttänyt elinikäistä oppimista ja valmiutta jopa alan vaihtamiseen, mutta jaksavatko nuoret. Osa on vaarassa syrjäytyä osattomuuden tai osaamattomuuden vuoksi. n Ympäriltä tuleva painostus voi johtaa vastareaktioon. Toisaalta tehokas keskittyminen vain oman alan opintoihin ja nopea valmistuminen putkitutkinnon kautta voi johtaa kapea-alaisuuteen, mikä aliarvioi yleissivistyksen merkitystä. – Nuoriin pitää luoda uskoa tulevaan kaikista haasteista huolimatta, muistuttaa Salmela-Aro. Monet välivuodet ja hidas opiskelutahti tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Etenkin jo lukioaikana opiskeluun kyynistyneiden nuorten negatiivinen ajattelu voi laajentua muillekin alueille tai koko yhteiskuntaa kohtaan. asti Linnankatu 72, 20100 Turku I 02 267 9511 I www.forum-marinum.fi MA TKALLA CH IIFF IN & SALLY JONE SIN KANSSA Sally_seutusanomat_105x148mm.indd 1 6.4.2017 8:40:50 LM 5/2017 s.34-43 – Sitä vastoin useat välivuodet voivat olla riski ja ennustaa syrjäytymisen kierrettä. Vain 30 prosenttia tuoreista ylioppilaista saa ensiyrityksellä korkeakoulupaikan. Voitaisiinko tiedon jakamisen tahtia vähentää ja sosioemotionaalista tukea lisätä, jos lukio-opinnot kestäisivät kauemmin, esimerkiksi neljä vuotta. – Nykyisin ajatellaan liian lyhytnäköisesti, että nuoren tulee valita nopeasti ja pysyä valitsemallaan opiskelualalla, sanoo Katariina Salmela-Aro. Oppiminen tulee olemaan elinikäistä. Kannustavaa ja itsetuntoa rakentavaa palautetta pitäisi saada päivittäin. Lasten huippusuosittu meriseikkailu 27.8. Nuoren asenteen pitäisi olla sellainen, että hän on valmis kokeilemaan uutta, sillä maailma tulee muuttumaan: syntyy uusia koulutuksia ja ammatteja. Muut paikat menevät ”toiskertalaisille”
Tässä huoneessa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen hoitotiimi kohtaa pakolaisperheitä, joiden lapset ovat sodan tai väkivaltaisten kokemusten vaurioittamia. Kidutettu lapsi toipuu Sota-alueilta saapuu Suomeen lapsia, jotka ovat kokeneet rajua väkivaltaa, myös kidutusta, ja nähneet läheltä kuolemaa. Ikkunalaudalla istuu nallerivistö. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Helsingissä on erikoistuttu auttamaan lapsiuhreja. Kolmannes on traumatisoitunut Kidutettujen kuntoutuskeskusta Helsingin Mäkelänkadulla ylläpitää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi paikalla on terapiatyössä kouliintunut tulkki. Projektia vetäneen Sirkku Suikkasen johtopäätös oli, että arviolta kolmasosa Suomeen 2000-luvun alussa tulleista pakolaisja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista oireili psyykkisesti tai oli traumatisoituneita. Usein on helpompi ensin piirtää kuva kuin puhua. Jos nuori on yli 18-vuotias, hän tulee terapiaan yksin. Tietoja kyseltiin alaikäisyksiköiden ja vastaanottokeskusten työntekijöiltä, alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden edustajilta, kiintiöpakolaisyksiköiden työntekijöiltä, koulujen oppilashuollosta, lastenja nuorisopsykiatrian yksiköistä ja perheneuvoloista sekä lastensuojelujärjestöiltä. Sen lasten ja nuorten toiminta on erikoistunut sotaa paenneiden, väkivallan traumatisoimien lapsiuhrien hoitoon ainoana Suomessa. Kun sanoja alkaa tulla, ei ole harvinaista, että tulkkikin tarvitsee nenäliinaa ja itkee yhdessä perheen kanssa. Joukossa on paljon lapsia. Vuoden 2010 jälkeen turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen vuosittain 3 000–5 600, ja vuonna 2015 yli 32 000. Hirvittäviä kokemuksia ei saa pois, mutta niistä puhuminen helpottaa ja avaa mahdollisuuden uuteen elämään. Projektirahoituksella pyörivä toiminta alkoi vuonna 2010, jolloin arvioitiin ensi kertaa sodan traumatisoimien ja kidutettujen alle 24-vuotiaiden määrää ja heidän hoidon tarvettaan Suomessa. LM 5/2017 s.44-51 pakolaiskysymys K äytävä on myöhään iltapäivällä tyhjä. Pieni lapsi voi näyttää leikin keinoin, mitä tapahtui. Perhettä pyydetään kertomaan tarinansa. ULLA WILLBERG kuvat LIISA HUIMA 44 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s44-51.indd 44 19.4.2017 13.13. Vielä ei tiedetä, kuinka moni heistä jää Suomeen. Huoneessa on pyöreällä pöydällä värikyniä ja tusseja lasipurkeissa. Nojatuolit ja pieni sohva on aseteltu rinkiin pehmeän nukkamaton ympärille. Pelkästään vuosina 2015–16 Suomeen tuli lähes 6 000 alle 13-vuotiasta turvapaikanhakijaa ja 14–17-vuotiaitakin yli 3 700. Usein se tekee sen yhdessä, mutta joskus se valitsee jonkun jäsenistään kertojaksi
Monissa maissa kidutetaan myös alaikäisiä. He ovat järjestön arvion mukaan leireillä kaikkein huonoimmassa asemassa: he eivät voi palata kotimaahansa eivätkä myöskään jäädä maahan, johon ovat paenneet. Oli itse piilossa. – Suomessa ei ole hoitomallia ja vakiintuneita menetelmiä, joilla hoidettaisiin kidutettuja ja sotaa kokeneita lapsia. Kiintiöpakolaiset valitsee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Tämä tieto oli uutta tietoa. – Raiskauksia, pahoinpitelyjä, vangitsemisia... Kiintiöpakolaiset ovat kotoisin etenkin Syyriasta, Kongosta, Afganistanista, Sudanista ja Myanmarista. Viime vuonna kaikki 749 olivat syyrialaisia, joista yli 300 oli alle 13-vuotiaita. Kiintiöpakolaisten surkea asema Lasten ja nuorten toimintaa rahoittaa EU:n turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahasto AMIF ensi vuoden loppuun asti. ” Kertoo nähneensä, kun perhe tapettiin. Se voi olla vaikeaa, jos vanhemmatkin ovat kidutuksen vammauttamia, Neste kuvaa. Tai lapsi on uhattu tappaa. Henkinen kidutus voi joskus olla rankempaa kuin fyysinen, Hakasaari kertoo. Me kehitämme niitä ja levitämme osaamista koko maahan. Painajaisia, itsetuhoisuutta Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hoitotiimiin kuuluvat lastenpsykiatri Susanna Norja, psykiatrinen sairaanhoitaja Marjo Neste, perheterapeutti Katja Hakasaari ja lastenpsykoterapeutti Ann-Christin Qvarnström-Obrey. Nyt tiedetään, että myös lasta pitää hoitaa. Mutta aina näin ei käy. – Ennen ajateltiin, että lapset toipuvat, kunhan vanhemmat toipuvat. Lapsen ensimmäinen hymy Hoitomalli on muotoutumassa. Trauma lievittyy turvallisen arjen, koulun ja harrastusten myötä, nykyinen projektipäällikkö Salli Alanko sanoo. Alaikäisen hoitoon osallistuu koko perhe, sillä vanhemmat voivat tietämättään ruokkia lapsensa pelkoja. Jos lapsi on vaurioitunut vakavasti, hän tarvitsee hoitoa. – On tärkeää, että vanhemmat tukevat lapsensa harrastuksia ja kannustavat häntä liikkumaan, vaikka suojeleminen tuntuisi tärkeämmältä. Suora tuki kohdistetaan kiintiöpakolaisina tulleille perheille ja heitä ottaneille kunnille. Monilla heistä on terveysongelmia. Tarve on suuri, Alanko toteaa. – Hoidon piiriin on ensimmäisen puolen vuoden aikana tullut pääkaupunkiseudulta kymmenkunta perhettä, Norja kertoo. Tutustuminen sitouttaa perheen, ja terapia jatkuu kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuskeskuksen ikkunoista Helsingin vilkkaalla Mäkelänkadulla näkyy taivas. Kiintiöpakolaisia on otettu 2010-luvulla vuosittain noin 600–700 – paitsi vuosina 2014–15, jolloin määrä nostettiin yli tuhanteen. Se, että tuottaa toiselle kovaa kipua tai henkistä kärsimystä pelotellakseen, pakottaakseen tai rangaistakseen, on YK:n yleissopimuksen mukaan kidutusta. Sota-alueilta tulleet lapset kertovat eniten läheisiin kohdistuneista väkivallasta ja sotaväkivallasta, mutta myös itsensä kohdistuneesta väkivallasta. LM 5/2017 s.44-51 ›› – Usein avuksi riittää, että pääsee turvalliseen maahan. – Heillä on oikeus jäädä Suomeen, joten heidän auttamisensa on ensi sijalla, Alanko kertoo. Kokee voimakasta syyllisyyttä: hänen olisi pitänyt jotakin tehdä, vaikka oli silloin vasta noin 10-vuotias. Univaikeuksia, painajaisia, yökastelua, hyperventilointia, takertumista, pelokkuutta, alakuloisuutta, ahdistuneisuutta, masennusta, levottomuutta, ylivilkkautta, aggressiivisuutta, tavaroiden rikkomista, ja itsetuhoisuutta – muun muassa näin vakavasti traumatisoitunut lapsi oireilee. On havaittu hyväksi, että ensin mennään perheen kotiin. Tulkilla on tärkeä rooli, sillä hän toimii myös kulttuurioppaana. – Tarjoamme Helsingin alueen pakolaislapsille maksutonta terapiaa, mutta konsultoimme ja koulutamme perusterveydenhuollon ja psykiatrian työntekijöitä kunnissa koko maassa. ” LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 45 LM5_s44-51.indd 45 21.4.2017 13.40. – Oireet ovat hyvin moninaisia, ja eri-ikäiset lapset oireilevat eri tavoin, Norja toteaa. Hoitoon pääsee lääkärin, kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin lähetteellä ja se on maksutonta
Hän toivoo, että tieto hoitomenetelmistä poistaa sota-alueilta tulleiden hoitamiseen liittyviä pelkoja. – Ne ovat suojaavia tekijöitä, jotka auttavat hyväksymään perheen kohtalon sellaisena kuin se on, Neste sanoo. Vanhemmat aloittavat tarinan omasta syntymästään. Sinä aikana hakattu köysillä, aamuherätys kylmällä vedellä, nälkää, janoa, vangittuna olemista. – Meillä on pitkä kokemus tulkkivälitteisestä terapiatyöstä. . Mikä ei tule yhteisesti jaetuksi, jää taakkana painamaan mieltä. Paras hetki on lapsen ensimmäinen hymy, Neste kuvaa. – Usein lasten hallitsemattomat oireet helpottavat, kun he pääsevät puhumaan tapahtuneesta. – Raskaimmalta tuntuu, kun vainoa paenneet perheet kertovat kokeneensa väkivaltaa Suomessa julkisilla paikoilla. Tärkeintä on puhuminen. Radikalisoitumisen vaara Lapsen oireilu vaikeuttaa koko perheen kotoutumista. Hyviä tuloksia on mahdollista saada, Neste, Hakasaari ja Norja rohkaisevat. Toipuminen on alkanut, kun lapsi suostuu ottamaan vastaan lohdutusta. Se on erilaista, hitaampaa, mutta ei vaadi erityistaitoja. www.hdl.fi Hoitomenetelmänä käytetään aikajanatyöskentelyä, johon on tuotu uusia elementtejä kuten piirtämistä. Yhä on pulaa kunnista, jotka ottavat hätätapausperheitä eli kiintiöpakolaisia, TOIPUMINEN ON ALKANUT, KUN LAPSI SUOSTUU OTTAMAAN VASTAAN LOHDUTUSTA. Se on jotenkin niin kohtuutonta. • PERUSTETTIIN vuonna 1993 ja on osa 150 vuotta täyttävän Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaa. – On tärkeää, että perusterveydenhuollossa, neuvoloissa ja myös koulujen oppilashuollossa opitaan tunnistamaan nämä lapset ja auttamaan heitä, Salli Alanko toteaa. Kidnapattu lapsisotilaaksi kuoleman uhalla. Jos ongelma kroonistuu, lapsi on syrjäytymisvaarassa, mistä voi seurata päihdeongelma, väkivaltaista rikollista käytöstä tai jopa radikalisoitumista. LM 5/2017 s.44-51 KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS • HOITAA ja kuntouttaa kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita sekä konsultoi ja kouluttaa. • PERUSTAA toimintansa Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hoidosta. Herännyt tapetun ihmisen vierestä. ” Oli juossut pakoon kranaatin iskettyä kotiin ja joutunut perheestään eroon useiksi vuosiksi. Hyvä esimerkki on kiintiöpakolaisia vastaanottava Kuusamo, jonka kanssa aloitimme koulutusyhteistyön, Alanko mainitsee. ” 46 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s44-51.indd 46 19.4.2017 13.13. Asennemuutosta onkin jo tapahtunut. Tulkin välityksellä työskentelyä on pidetty jopa mahdottomana. Elänyt katulapsena, myynyt khatia, asunut kaatopaikalla. Aikajanalle visualisoidaan piirroksin myös kaikki hyvät asiat ja muistot. • KERÄÄ tietopankkia traumatisoituneiden pakolaisja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten hoidosta. – Lasten tilanteeseen on selvästi herätty. Pakolaisja turvapaikanhakijalasten on ollut vaikea päästä psykiatriseen hoitoon, ja hoito on kunnissa koettu vaikeaksi
Luettavissa myös verkossa os. Alanko kertoo, että uusi selvitys kiintiöpakolaislasten tilanteesta julkaistaan syksyllä seminaarissa, jossa kerrotaan myös kokemuksia hoitomenetelmistä. Suomeen tulon jälkeen traumaattiset kokemukset palautuvat toistuvasti mieleen ja tunkeutuvat myös uniin, minkä takia poika ei uskalla nukahtaa. https://www.hdl.fi/images/ KITU_lapset_ja_nuoret_-projektin_ loppuarvioinrtiraportti.pdf ” 4-vuotias tyttö oli nähnyt, kun isä surmattiin kotona. ” ” Poika oli ollut vangittuna ja joutunut kidutetuksi vankilassa. LUE LISÄÄ! • Sirkku Suikkanen: Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakijaja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. . Keskuksen tiloissa on paljon pehmoeläimiä, jotka auttavat tunteiden sanoituksessa. Tyttö, joka on nyt 8-vuotias, ei halua päästää äitiä pois näkyvistään. Helsingin Diakonissalaitos 2010. Helsingin Diakonissalaitos 2012. Äiti joutuu pitämään tytärtään sylissä joka ilta, jotta tämä nukahtaisi. • Elina Hakkarainen, Rea Laakso, Ann-Chtistin Qvarnström-Obrey ja Riitta Vehviläinen: ”Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on.” KITU lapset ja nuoret hankkeen loppuarviointiraportti. NET on lyhyt, 10 käynnin terapiamuoto, johon lapsi tulee yksin, ja sitä voidaan hyödyntää osana hoitosuhdetta. – On puuttunut uskallusta auttaa. Toivon, että se lisääntyy nyt, kun tukea on tarjolla. Yksikkö kokeilee narratiivisen altistusterapian (Narrative Exposure Therapy eli NET) soveltuvuutta 9–17-vuotiaiden sotatraumoihin. ” LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 47 LM5_s44-51.indd 47 21.4.2017 13.43. LM 5/2017 s.44-51 jotka tarvitsevat kiireellistä sijoittamista. n Sitaatit on poimittu Kidutettujen kuntoutuskeskuksen tietopankista. Äiti, tyttö ja isommat sisarukset lähtivät pakoon toiseen maahan, josta saapuivat parin vuoden päästä Suomeen. Diakonissalaitoksen lasten ja nuorten työryhmä on mukana myös Suomen Akatemian tutkijatohtori Kirsi Peltosen tutkimushankkeessa. Näkee unta, että sotilaat tulevat yöllä tappamaan, eikä hän voi juosta pakoon, koska tietää, että aikuiset sotilaat saisivat hänet helposti kiinni. He pääsevät Suomeen vasta, kun jokin kunta suostuu ottamaan heidät vastaan. Suomi ottaa noin sata hätätapausta vuosittain. Varsinaiset materiaalit ja koulutukset valmistuvat ensi kevääksi kaikkien hyödynnettäviksi
48 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s44-51.indd 48 21.4.2017 14.42. LM 5/2017 s.44-51 harrastus Mehullakin VOI VÄRJÄTÄ Vastapainona ruutuajalle lasten käsityökurssit kasvattavat suosiotaan. kuvakudoksia. MERJA LAAKSO kuvat JOHANNA LEHTINEN Aino Leveälahti on käynyt kursseilla jo useita vuosia ja oppinut tekemään mm
LM 5/2017 s.44-51 Sanni Tenho ripottelee lumen päälle värijauheita, ja alla oleva valkoinen kangas saa yllätyksellisen uuden värin. ›› LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 49 LM5_s44-51.indd 49 19.4.2017 13.13
Lapsi suorittaa 500 tunnin opinnot yleensä noin kuudessa vuodessa. – Tällaisilla lapsilla on mielettömän hyvät lähtökohdat mille tahansa alalle. Paikkakunnasta ja oppimäärästä riippuen opetusta voidaan tarjota jopa 500– 1 300 tuntia. He tekevät aluksi saman työn, jotta kaikki oppivat työtavat. Nuorimmista saksien käyttö on selvästi hankalaa, mutta koska paloja tarvittiin paljon, homma alkoi sujua ennen kuin koko nauharulla on paloiteltu. Päivi Storberg seuraa, kun Amanda Huhtanen ja Lara Grönstrand naulaavat pujottelukuvioita liitutauluun. Nuorimmat osallistujista ovat vain 7-vuotiaita. Korkean taso takaa se, että valtaosa lasten ja nuorten kursseista kuuluu käsityön taiteen perusopetukseen, jolle on laadittu valtakunnallinen opetussuunnitelma. Ohjaaja Maarit Vesanen täyttää ilmapalloja ja auttaa tyttöjä teippaamaan kananmunakennoista leikatut jalat ja kuonon kiinni palloon. Opinnot antavat laajat valmiudet erilaisille kädentaidoille ja kaikenlaiset käsityömateriaalit tulevat hyvin tutuiksi. Seuraavaksi leikataan kipsinauhaa pieniksi palasiksi. Storberg ohjaa sekä lapsia että aikuisia. – Lapset kaipaavat konkreettista tekemistä, kun ruutuaika vie niin suuren osan päivästä kotona ja koulussa. Nuorimpien ryhmässä vuoden ensimmäinen työ on säästöpossu – tai paremminkin säästöeläin, sillä moni halusi tehdä mieluummin koiran, kanin tai kissan. Suomessa on aina ollut vahva itsetekemisen perinne, mutta nyt käsillä tekeminen kiinnostaa yhä useampia. Taitoyhdistysten lasten ja nuorten käsityönopetus on tarkasti suunniteltua. Teini-ikäiset osaavat jo suuren määrä tekniikoita ja he päättävät itse, mitä haluavat tehdä. Kädentaitoja arvostetaan, ja käsityö on harrastuksena suositumpi kuin aikoihin. Emma Lindfors, 8, Lara Grönstrand, 8, ja Viivi Pirhonen, 7, pohtivat ison pöydän ympärillä, että käsitöiden tekeminen on mukavan rauhallista puuhaa. MONEN KERHOLAISEN MUMMI ON KÄYNYT SAMAA KERHOA. Päivi Storberg on ohjannut käsityöharrastajia Uotilla lähes10 vuoden ajan. Hauskaa on myös se, että lapset ilmaisevat onnistumisensa niin avoimesti. He harrastavat myös liikuntaa, mutta käsitöiden teossa on oma hohtonsa. Iltapäivisin toimii kuusi ryhmää tekemässä monenlaisia töitä. IDYLLISESSÄ 200 vuotta vanhassa Uotihirsitalossa Noormarkussa sijaitsee yksi Taito Satakunnan kuudesta toimipaikasta. Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen kertoo, että kasvanut kiinnostus kädentaitoihin saattaa olla vastareaktio digielämälle. He oppivat suuren määrän tekniikoita, osaavat hahmottaa kolmiulotteisesti ja ovat hyviä ongelmanratkaisussa. – Lasten kurssien suosio on kasvanut tasaisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että käsityöharrastus antaa mielihyvää ja rentouttaa. Käsityökurssilla opittuja taitoja pystyy hyödyntämään kaikilla aloilla, uskoo Hyytiäinen. LM 5/2017 s.44-51 K äsitöiden suosio on kasvussa. – Lasten kanssa työskennellessä on ihanaa se, että pääsee näkemään heidän nopean edistymisensä. 50 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s44-51.indd 50 19.4.2017 13.13. Harrastajien onneksi Suomessa on ainutlaatuinen, koko maan kattava järjestö, joka tarjoaa käsityökouluja, kursseja, työpajoja, näyttelyjä, materiaaleja ja monenlaisia käsityöideoita
– Ensin laitoin laatikon pohjalle valkoisen puuvillakankaan palan, sitten hain ämpärillä lunta pihalta kankaan päälle. Tammikuussa Aada Rontti, 13, virkkasi valkoharmaata mattoa. Viivi kertoo, että kotona tykättiin tosi paljon hänen kurssilla tekemistään joululahjoista, etenkin kynttilöistä. Koska Uotin käsityökeskus on toiminut useita vuosikymmeniä, moni heistä on oppinut käsityötaitonsa samassa paikassa. Ennen tunnin päättymistä työpöydät siivotaan vielä porukalla. Laralla on paljon harrastuksia – etenkin urheilua mutta myös musiikkia. Kaikki saavat edetä juuri siihen tahtiin kuin parhaiten sopii. Käsityökulttuuri elää ajassa, ja hyvin koulutettujen ohjaajien avustuksella taitokeskuksissa syntyy kekseliäitä ja nykyaikaisia käsitöitä. Samalla kangastilkut värjäytyvät, jokainen erilaiseksi. Yllättäviä ja korkeatasoisia hakemuksia tuli yli 40. • Palkinnon sai nurmolainen puukkojen valmistaja Mikael Peltoketo, 16. Lumen päälle ripottelin värjäysjauheita. Heta Siivonen kankaanpainohommissa. Ison pöydän ympärillä vallitsee positiivinen tunnelma. Täällä on mukavan rauhallista, ja töitä saa tehdä omaan tahtiin. Eräs kurssin käynyt poika jatkaa mattojen kudontaa omalla ajallaan ja hänellä on parhaillaankin varaus yksiin kangaspuihin. Sanni Tenho, 16, on ollut ryhmässä kauimmin ja saanut käsityön taiteen perusopintoihin vaadittavat 500 tuntia täyteen. • Taitoliitto haluaa nostaa käsillä tekemisen arvostusta entisestään antamalla nuorille positiivisia esikuvia. – Täällä on kuitenkin mukavinta, kun ei tarvi hosua. Juuri nyt käsityökursseilla ei ole yhtään poikaa, vaikka yleensä heitä on mukana pari. n ” Lapset ilmaisevat onnistumisensa avoimesti. Aada Rontti kutoo pitkää poppanaliinaa. LM 5/2017 s.44-51 Kaikilla on käsityötunteja myös koulussa, mutta kurssilla tehdään toisenlaisia töitä. www.taito.fi TAITO JUNIOR -PALKINTO 2017 • Taitoliitto ja LähiTapiola perustivat nuorille taitajille suunnatun kädentaitojen palkinnon, joka jaettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa. Värjäys kiinnostaa myös Emmi Hanhikangasta, 13, ja Aada Rannetta, 13, jotka leikkaavat valkoisesta huovasta sisätossujen kokoisia paloja, jotka värjätään mehujauheella ennen huovutusta. TEINI-IKÄISTEN ryhmä kokoontuu myös kerran viikossa. Joudun tekemään tämän aika monta kertaa, sillä teen tilkuista ison lattiatyynyn ja tilkkuja pitää olla paljon. PITÄÄKÖ OLLA huolissaan käsityöperinteen hiipumisesta Suomessa. Palkintosumma on 1 000 euroa, jolla saa jo aika lailla vaikkapa käsityötarpeita. Kaikilla on jo valtava tietomäärä monien erilaisten käsitöiden teosta. Monenlaisia tekniikoita on opittu, ja nyt tehdään sellaista mikä on mieluisinta. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 51 LM5_s44-51.indd 51 21.4.2017 14.45. Olin samaa mieltä. Monia kerholaisia on vastassa mummi. – Kotona juteltiin joululomalla kevään harrastuksista, ja äiti sanoi, että käsityökurssia jatketaan ehdottomasti. Nyt hän kutoo poppanaa kangaspuilla. Hiukan koulustakin puhutaan, vaikka tytöt ovat kahdesta eri koulusta ja kolmelta eri luokalta. – No ei todellakaan! Käsityötaito ei häviä mihinkään, ja käsitöiden arvostus on nousussa, vastaava neuvoja Päivi Storberg vakuuttaa. Paraikaa hän opettelee uudenlaista värjäystekniikkaa. . Porukan nuorin on kova laulamaan, ja työn lomassa kuulemme monta vanhaa iskelmää live-esityksenä: – Oo, kesän lapsi mä oon! Ihan kaikki eivät ehdi saada työtä valmiiksi puolessatoista tunnissa, mutta homma jatkuu ensi viikolla. Nyt sitten odottelen, että lumi sulaa
Muuttaako se äitiyttä ja äitiyden määritelmiä. LM 5/2017 s.52-59 vanhemmuus Äitiyden tulevaisuus Lääketiede mahdollistaa yhä uusia lisääntymismenetelmiä. Onko äitiys biologiaa. Tuovatko tulevaisuuden lisääntymisteknologiat tasa-arvoa jopa sukupuolten välille. TUIJA SILJAMÄKI kuva COLOURBOX 52 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s52-59.indd 52 19.4.2017 13.26
Väitöskirjaa Helsingin yliopistossa valmisteleva Kaisa Kivipuro tutkii hedelmällisessä iässä olevien naisten tahatonta kohduttomuutta ja sitä, millaisessa roolissa lisääntymisteknologiat ovat heidän arjessaan. – Tapoja, joiden avulla lapsi tulee äidille, on tälläkin hetkellä paljon: on uusperheitä, adoptioperheitä ja toiset tulevat äidiksi hedelmöityshoitojen kautta. Perhetutkijana Kivipuro pitää äitiyden ytimenä sosiaalista äitiyttä, jolloin se, miten lapsi on saanut alkunsa, ei ole äitiyden kannalta tärkeintä. Se tarkoittaa, että lapsella voi olla kolme geneettistä vanhempaa: mitokondrioluovuttaja sekä lapsen synnyttänyt äiti ja isä, jolta sukusolu on saatu. Suomessa on vakiintunut oikeudellinen tapa määritellä äidiksi se, joka on synnyttänyt lapsen. Kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta. Osa Kivipuron haastattelemista kohduttomista naisista on käynyt sijaissynnytyshoidossa ulkomailla. – He kokevat, että sijaissynnytys pitäisi sallia, jotta heillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada geneettisesti oma lapsi. – Esimerkiksi alkion sukupuolen saa valita vain, jos lapsen sukupuoleen liittyy periytyvä vakava sairaus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhemmat voisivat tilata vaikkapa musikaalisen ja sinisilmäisen vauvan. – Kovin moni ei pidä sitä realistisena vaihtoehtona, koska siihen sisältyy raskaita kirurgisia operaatioita ja niiden myötä vakavia komplikaation riskejä sekä hylkimisreaktioita. Todellista tasa-arvoa olisi vasta se, kun lapsia voisivat kasvattaa kehossaan nekin, joilla ei ole kohtua omasta takaa – kuten miehet, sanoo tämä Göteborgin yliopiston professori ja Sahlgrenska Universitetssjukhusetin ylilääkäri. – Voiko mitokondrioluovuttajaa kutsua äidiksi. Suomessa saa käyttää luovutettuja sukusoluja, ja synnyttävä nainen katsotaan aina äidiksi, vaikka synnyttäisi geneettisesti eri alkuperää olevan lapsen. Hänellä ei esimerkiksi ole velvollisuutta antaa lasta adoptioon, jonka avulla geneettiset vanhemmat saisivat juridisen oikeuden lapseen. Vaihtoehtoja kohduttomalle. Kohtu on sijaissynnyttäjän ruumiissa ja tämä kasvuympäristö vaikuttaa tulevaan lapseen ihan niin kuin ympäristö vaikuttaa meihin syntymän jälkeenkin, muistuttaa Kaisa Kivipuro. Kuka oikein on äiti. On niiden vastaista ajaa vanhempien ehkä turhamaisiakin toiveita lapsen suhteen. Epigenetiikka tutkii sitä, miten ympäristö, vaikkapa ilmansaasteet, lisäaineet tai ravinto vaikuttavat geeniemme toimintaan. On opittu tunnistamaan hyvälaatuinen alkio ulkonäön perusteella, ja esimerkiksi osa vakavista perinnöllisistä sairauksista osataan selvittää. Kivipuron mukaan tahaton kohduttomuus on jäänyt vähälle huomiolle terveyspalveluissa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Myös alkiodiagnostiikka kehittyy koko ajan. Me olemme sitoutuneet biolääketieteen sopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Kohduttomia hedelmällisessä iässä olevia naisia on kuitenkin tälläkin hetkellä Suomessa satoja. Tällä hetkellä kohduttomat voivat Suomessa tulla äidiksi esimerkiksi adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta. Design-vauvoja. – Vanhempien geenien mahdollistamissa rajoissa kohdun kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mitkä ominaisuudet lapsessa puhkeavat ja mitkä sammuvat: miten vaikkapa joku geeneissä piilevä sairaus puhkeaa tai ei puhkea. Nainen voi olla kohduton synnynnäisesti tai hän on voinut menettää kohdun joko sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Toisaalta meillä on adoptiolainsäädäntö, joka on tapa siirtää juridinen äitiys lapsen adoptoivalle naiselle. ” Hedelmällisessä iässä olevia kohduttomia naisia on Suomessa satoja. Suomessa ei saa tehdä design-vauvoja. Siten myös sijaissynnyttäjä, joka kantaa kohdussaan isän ja äidin sukusoluista hedelmöityshoidolla alkunsa saanutta sikiötä, katsotaan lapsen äidiksi. Munasolun mitokondrioluovutukset sallittiin Isossa-Britanniassa vuonna 2015. Hedelmöityshoitolaki määrittelee, mitä tutkimuksia alkiolle saa tehdä. – Jos sijaissynnytys sallittaisiin, lakiin pitäisi tehdä uusia kirjauksia äitiydestä. Synnytys voi tapahtua vain sektiolla, sillä siirtokohtu ei kestä alatiesynnytystä. – Sijaissynnyttäjä ei ole uuni, johon vanhempien sukusolut siirretään kasvamaan. – Kohduttomuus vaikuttaa naisten elämään, naiseuteen, seksuaalisuuteen ja kokonaisvaltaisesti siihen, millainen mahdollisuus heillä on perustaa perhe. Mielestäni ei, vaikka tulevalla lapsella onkin pieni määrä hänen perimäänsä. Sosiaalinen äiti on se, joka elää äitiyttä lapsen kanssa ja on hänen kanssaan vuorovaikutuksellisessa kiintymyssuhteessa. LM 5/2017 s.52-59 ›› ” O tan tämän ensimmäisen raskauden, sitten luovutan kohtuni sinulle, niin sinä voit ottaa seuraavan raskauden”, visioi ruotsalainen kohdunsiirtopioneeri Mats Brännström ranskalaisdokumentissa lisääntymislääketieteen tulevaisuudennäkymiä. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 53 LM5_s52-59.indd 53 19.4.2017 13.26. Parhaillaan tutkitaan, kuinka kasvuympäristö vaikuttaa sikiöön. Kohdunsiirtoihin kohduttomat suhtautuvat varauksella. Lisäksi siirtokohtu täytyy poistaa viimeistään toisen synnytyksen jälkeen. Kuka saa olla äiti. Oma ongelmansa on se, että tällä hetkellä käytännössä hedelmöityshoitolääkärit päättävät siitä, kuka hedelmöityshoitoja voi saada. – He toivovat saavansa selkeän ohjeistuksen, koska haluavat toimia lainsäädännön puitteissa ja oikein, eivätkä leikkiä jumalaa, joka päättää kuka saa hoitoja ja kuka ei. Jopa se, jos lapsi hedelmöitetään maljalla, voi vaikuttaa lapsen ominaisuuksiin, vaikka alkio sen jälkeen istutetaankin äitinsä kohtuun. Äitiyden ydin on kotona ja arjessa, jokapäiväisessä elämässä lapsen kanssa. Sijaissynnytys on – toistaiseksi – näiden naisten ainoa realistinen mahdollisuus saada omia geenejä kantava lapsi, mutta laki ei salli sitä Suomessa. Geneettinen äiti on se, jonka sukusolusta lapsi saa alkunsa
12 kk . Olisiko se todellista tasa-arvoa. – Sosiaaliset roolit seuraavat siitä huolimatta, kuka lapsen on synnyttänyt. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). – Jos jokin asia kielletään meillä, ihmi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin välttämättä tapahtuisi. 12 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kaisa Kivipuro pitää tärkeänä punnita, ovatko kaikki science fictioniltakin vaikuttavat teknologiat välttämättömiä. Eurooppaan 12 kk 30 e . 12 kk . Talentia -lehti Luotettava ja laadukas Talentia-lehti kertoo, mitä sosiaalialalla tapahtuu. tilaat lehden . set saattavat lähteä hakemaan hoitoa ulkomailta, jolloin syntyvän lapsen ja vanhempien hyvinvointia ei voida turvata samalla tavoin kuin Suomessa. Kestotilaus (3 kk) 29 e . – Se, että ihmisillä on kova tarve saada käyttää erilaisia keinoja tulla vanhemmaksi, kertoo kuinka tärkeänä äitiyttä ja vanhemmuutta pidetään. • TIESITKÖ. 09 3158 6005 tai talentia-lehti.fi/tilaus LM-210x148.indd 1 10/04/17 13:05 LM 5/2017 s.52-59 Keinolla millä hyvänsä. La hj ak si . Oman lapsen saamiseksi ollaan valmiita lähtemään todella rankkoihinkin projekteihin. Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I • MITOKONDRIOLUOVUTUS Naisen munasolun mitokondrioiden välityksellä kulkevan perinnöllisen sairauden ehkäisemiseksi äidin munasolun mitokondriot korvataan luovuttajan munasolun mitokondrioilla. Heti toisen maailmansodan jälkeen, 1940-luvun loppupuolella syntyi kaksinkertainen määrä vauvoja joka vuosi. Lapsen perimästä pieni osa tulee luovuttajalta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 54 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s52-59.indd 54 19.4.2017 13.26. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. ” Lehden avulla päivitän tietoni ajan tasalle.” www.talentia-lehti.fi Talentialehdet ” Paljon hyvää luettavaa ja asiaa.” Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Tilaa! 55 euroa / vuosi puh. Viime vuonna syntyi 52 645 vauvaa. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Mutta on mietittävä myös sitä, mitä seuraa, jos niitä ei sallita. Silloin äitiyttä ei voisikaan enää määritellä synnyttämisen tai vanhemman sukupuolen perusteella. Kestotilaus (12 kk) 72 e . Esimerkiksi Yhdysvalloissa jotkin työnantajat tarjoavat avainhenkilöilleen tätä mahdollisuutta. Ke st ot ila uk se na . Its el le ni . Kaisa Kivipuro suhtautuu tutkijana näihin tulevaisuudenvisioihin kiihkottomasti. Lisääntymisteknologia tuo yhä uusia mahdollisuuksia tulla äidiksi. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Mats Brännströmin mukaan kohdun siirtäminen miehelle ja miehen raskaus olisivat jo teknisesti mahdollisia. M ää rä ai ka ist ila uk se na . Viime sijassa lainsäädäntö määrittelee sen, mikä on mahdollista ja millä kriteereillä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . Tilaushinnat . Ei ole mahdollista Suomessa. 3 kk . Tutkija ei usko, että mikään uusi lisääntymisteknologia on mullistamassa vanhempana olemisen ydintä. Kestotilaus (6 kk) 47 e . 6 kk . 12 kk . 6 kk . Siksi nainen kantaa usein suuremman hoivavastuun – myös adoptiolapsesta. Määräaikainen (12 kk) 83 e . Mitokondriot vaikuttavat solun aineenvaihduntaan ja vauriot niissä aiheuttavat vakavia sairauksia. Hänestä tutkijoiden pitää nostaa keskusteluun oleellisia ja eettisesti vakavia kysymyksiä sekä tuoda esiin näkökohtia, jotka parantavat ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. 6 kk . Laboratorioissa yritetään jo kasvattaa keinokohtua. Kivipuron mielestä on neuvoteltava laajasti eri ryhmien, kuten tahattomasti lapsettomien, kanssa siitä, millaiset lisääntymisteknologiat sallitaan. Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . n ” Kohdun siirtäminen miehelle ja miehen raskaus olisivat jo teknisesti mahdollisia. – On totta, että jälkeläisten saaminen on tällä hetkellä naisten varassa, sillä he joutuvat tekemään ruumiillisen työn lapsen saattamiseksi maailmaan. Munasolujen pakastamisen avulla äidiksi tulon ajankohtaa voi jo siirtää. La hj at ila uk se na . O pi sk el ija til au ks en a . Kivipuron mukaan äitiys on tietyllä tavalla latautunut ja monella naisella on äitiyden rooleihin liittyvä ajatus siitä, millaista äitiys on. – Keskustelua ei saa käydä pelkästään vaikkapa hedelmöityshoitolääkärien, lastensuojelujärjestöjen ja tiettyjen alojen tutkijoiden välillä. Toisaalta esimerkiksi lapsen adoptoivalla pariskunnallakin on mahdollisuus jakaa vanhemmuuden vastuu tasan. Cambridgen yliopistossa ihmisalkio on saatu kiinnittymään keinotekoisesti viljeltyihin soluihin, mikä on askel kohti keinokohtua. Määräaikainen (6 kk) 56 e . Se on vähiten koko rauhanajan Suomessa
” Lehden avulla päivitän tietoni ajan tasalle.” www.talentia-lehti.fi Talentialehdet ” Paljon hyvää luettavaa ja asiaa.” Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Tilaa! 55 euroa / vuosi puh. Talentia -lehti Luotettava ja laadukas Talentia-lehti kertoo, mitä sosiaalialalla tapahtuu. 09 3158 6005 tai talentia-lehti.fi/tilaus LM-210x148.indd 1 10/04/17 13:05 LM 5/2017 s.52-59 LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 55 LM5_s52-59.indd 55 19.4.2017 13.26
56 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s52-59.indd 56 21.4.2017 14.46. Kerttu seuraa vieressä. Parhaimmillaan älylaitteet tekevät asumisesta entistä mukavampaa ja huolettomampaa. ANU VALLINKOSKI kuvat TIIU KAITALO Heli Tapanainen seuraa kännykästä aktiivisuusrannekkeensa keräämää tietoa. LM 5/2017 s.52-59 asuminen ÄLYÄ kotiin Teknologiaa pullistelevat älykodit ovat vielä harvassa, mutta vähitellen internetiin yhteydessä olevat laitteet ovat alkaneet yleistyä. Pahin riski ovat asunnon tietoturva-aukkoja hyödyntävät hakkerit
– Erilaisia sovelluksia, laitteita ja palveluita kehitetään koko ajan. – Reilu vuosi sitten hankin laitteet, jotka mittaavat säätä sekä sisälämpötilaa, melutasoa, ilmankosteutta ja ilman hiilidioksidipitoisuutta. Onhan se toki kiva katsoa heti aamulla puhelimesta, millaiseen säähän pitää varautua, että pitääkö kuopuksellemme Kertulle, 5, pakata kurahousut päiväkotiin, Heli naurahtaa. Tapanaisetkin vasta haaveilevat uusista nettiin liitetyistä kodinkoneista: televisiosta ja älytermostaateista. Aivan näin teknisesti ei ala kotiinsa älylaitteita hankkineen kirkkonummelaisen nelihenkisen Tapanaisen perheen päivä – ainakaan vielä. Muutaman vuosikymmenen kuluessa älykkäät kodit voivat olla arkipäivää. ›› LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 57 LM5_s52-59.indd 57 19.4.2017 13.26. Heli-äiti, 43, puolestaan seuraa aktiivisuusrannekkeensa keräämää tilastoa tietokoneeltaan. Vanhempien puhelimet piippaavat yhtä aikaa sähköpostiviestistä: jääkaappi on inventoinut sisältönsä ja laatinut ostoslistan. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana siinä, millaisia toimintoja kodeissa tulevaisuudessa on, Tarkoma pohtii. LM 5/2017 s.52-59 A rkiaamuun heräävän perheen vanhempia odottaa keittiössä tuore kahvi. Vuosien saatossa visiot ovat voineet olla villejäkin. Näistä laitteista ei ole ollut meille taloudellista hyötyä. Älykodeista ja -taloista on puhuttu jo 1990-luvulta lähtien. Kodin verkossa olevat laitteet keräävät tietoa asukkaiden tottumuksista tai vaikkapa kodin lämpötilasta. Puhutaan niin sanotusta esineiden internetistä. – Minusta on hyvä olla mukana kehityksessä ensimmäisten joukossa. Se lähettää myös hälytyksen, jos kotona liikkuu joku tuntematon ihminen. – Pitää vielä odotella hintojen tippumista. En esimerkiksi ymmärrä, mitä hyötyä on siitä, että pyykinpesukone on yhteydessä nettiin. Kouluun kiiruhtavat lapset tarkistavat päivän ohjelman keittiön seinältä digitaalisesta kalenterista. Älykkäät kodinkoneet ovat vielä harvassa. Eihän sitä voi kuitenkaan jättää yksin kotiin pyörimään, hän tuumaa. Kuopuksen jalkapallotreenit on näemmä peruttu. Tyypillisimpiä niistä lienevät televisiot, pyykinpesukoneet, äänentoistojärjestelmät ja vaikkapa itkuhälyttimet. – Kukaan ei ole määritellyt, miten paljon älykodissa pitäisi olla tällaisia laitteita. Professorin mukaan älykkyyden leviämistä hidastaa myös se, että kaikki laitteet ja järjestelmät eivät toimi yhdessä. Ja olihan näitä pakko hankkia, kun Saksassa asuvalla veljelläkin on, Mika perustelee pilke silmäkulmassa. Kameran avulla voimme seurata netistä vaikkapa sitä, koska Juuso tulee koulusta kotiin. – Tämä on oikeastaan Mikan ja Juuson harrastus. Parhaimmillaan älykodin laitteet voivat keskustella keskenään. Elokuvaa katsellessa valot himmenevät, ääni voimistuu ja ilmanvaihdon teho vähenee kuin itsestään. Nykyiset laitteemme maksoivat vain muutaman satasen, Mika kertoo. Toistaiseksi älyä eli tietotekniikkaa on liitetty eniten kodin lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmiin, valaistukseen ja valvontaan. Heliä mietityttää älylaitteiden hyödyllisyys. Esimerkiksi älyvalaistuksen, -television, -ilmanvaihdon ja -äänentoiston voi säätää toimimaan yhdessä. Asukas puolestaan voi säädellä ja antaa komentoja laitteille älypuhelimella tai tietokoneella. Vuonna 1979 valmistuneessa omakotitalossa on toistaiseksi älyä valaistuksen ohjauksessa, kulunvalvonnassa sekä sisäja ulkoilman mittalaitteissa. Hän arvelee silti, että kymmenen vuoden päästä kodeissa on teknologiaa jo huomattavasti enemmän kuin nyt. Kaikkia laitteita voi kontrolloida ja seurata puhelimella tai läppärillä, perheen isä Mika, 45, sanoo. Vähimmäisvaatimus lienee se, että asunnossa on laitteita, jotka ovat yhteydessä internetiin. Pyörivää ja valoa vaihtavaa robottia voi ohjata kännykällä. Ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää siitä, mikä tekee kodista älykkään. Juuso on hyvin kiinnostunut älylaitteista. Älykkäät kodinkoneet ovat vielä varsin tyyriitä, joten kaikkien ulottuvilla näppärä älykoti ei toistaiseksi ole. – Älystä pitäisi tulla jotain lisäarvoa. Mikä tekee älykodin. Lisäksi perheen Juusopojalla, 12, on leluja, jotka voi kytkeä nettiin. Valmentaja on sairastunut, ja hänen lähettämänsä viesti on päivittynyt automaattisesti kalenteriin. Yksin tietokone ja älypuhelin eivät kodista vielä älykästä tee, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta sanoo. Raja tavallisen kodin ja älykodin välillä on häilyvä
Asukas voi mitata itseään: älyvaaka voi välittää aamupunnituksen tuloksen vaivattomasti kännykkäsovelluksen kokoamaan tilastoon. Esimerkiksi älytelevisio tietää, miten paljon ja millaisia ohjelmia asukkaat katsovat. – Kodin suunnittelussa pitää toki ottaa huomioon, ketkä siellä asuvat ja ketkä laitteita käyttävät. Myös Juuson huoneessa on kamera. Taaperonkin pitää pystyä jotakin laitetta käyttämään, jos näin on tarkoitus. – Teknologia muuttuu niin nopeasti, ettei ole oikein järkeä upottaa sitä rakenteisiin, vaan se tuodaan siihen päälle. Pikkusisko Kerttu ei ole vielä mittalaitteista kiinnostunut. Lapsiperheelle räätälöityä älykkyyttä Sasu Tarkoma uskoo, ettei hyvin pitkällekään viety älykoti olisi lapsille ja nuorille liian vaikea käyttää. Ehkä vielä joskus wc-istuin analysoi myös tuotoksemme ja antaa kaupan päälle ravintosuosituksia. Tekoälyn pitäisi kyetä tunnistamaan, kuka laitetta yrittää käyttää, Tarkoma miettii. Poika halusi sen sinne itse. He pystyisivät rakentamaan kustakin asukkaasta hyvin tarkan profiilin. Märkätiloihin asennetut anturit voivat mitata rakenteiden kosteutta, toiset sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Tarkoman mukaan olennaisin ero on mukavuus. Mainostajat taas hyödyntäisivät tietoja mielellään kohdennetussa markkinoinnissa. Teknologiaa voi siis hyvin tuoda vanhaankin rakennukseen, hän vakuuttaa. Lisäksi on mahdollisuus mitata mitä erilaisimpia asioita. Hän on perehtynyt niihin yhdessä isän kanssa. Esimerkiksi sairauskuluvakuutuksia myöntävät yritykset voivat olla kiinnostuneita siitä, miten paljon lojumme sohvalla. Laite voi olla jo parissa vuodessa vanhentunut. Jokin aika sitten kohistiin siitä, miten LG keräsi valmistamiensa televisioiden kautta tietoja asiakkaidensa tv:n katselutottumuksista. Monet älylaitteet keräävät käyttäjistään paljon tietoa. Tommi Tossavainen tähdentääkin, että lapsen ja nuoren kanssa pitää käydä huolella läpi laitteiden käyttöä: Juuso on itse koonnut Legorobotin, jonka voi yhdistää nettiin. Laitteiden luomalla turvallisuudella on myös kääntöpuoli. Robotin ohjaaminen onnistuu kännykällä, tietää Mika-isäkin. 58 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s52-59.indd 58 21.4.2017 14.48. Myös kerrostalokoti voi olla älykäs, ja Tapanaisten tapaan vanhaankin asuntoon voi rakentaa älykkään järjestelmän. Kaikelle kerätylle tiedolle löytyy ottajia. LM 5/2017 s.52-59 Mittaamista, viihtyvyyttä ja turvaa Monien mielikuvissa älykoti on uljas uusi omakotitalo, jonka rakennuskustannuksissa ei ole pihistelty. KODINKONE VOI TENTATA LAPSELTA VAIKKAPA KERTOTAULUA. Rosvojen työ vaikeutuu, kun hälytysjärjestelmät toimivat ja valvontakamerat tallentavat kuvaa, Tarkoma pohtii. Kotia vaihtaessa älylaitteet kannattaa ottaa mukaan, jolloin laitteiden keräämät tiedot asukkaiden tottumuksista seuraavat uuteen kotiin. Toisaalta moniin laitteisiin on varmasti paikallaan tehdä jonkinlaisia estoja, jottei lapsi pääse käsiksi esimerkiksi vaarallisiin laitteisiin. Miten elämä älykodissa poikkeaa perinteisessä kodissa asumisesta. Älykodissa ympäristö mukautuu enemmän. Sasu Tarkoman mukaan mielikuva on liian suppea. Ei tietoa vääriin käsiin Paitsi tietoturvaa älykodin asukkaan kannattaa miettiä myös yksityisyydensuojaa. Kun tällaisia tietoa kerääviä laitteita on paljon, muodostuu käyttäjästä varsin tarkka profiili, suunnittelija Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisen kulttuurin instituutista varoittelee. Asukkaiden pitää pystyä luottamaan siihen, että nettiin yhteydessä olevat laitteet ovat turvassa hakkereilta. – Äly voi tuoda myös turvaa. – Pitäisikin olla tarkkana, minne ja kenelle luovuttaa laitteiden keräämiä tietoja. Tapanaisten Juuso on sinut kodin älylaitteiden kanssa. Esimerkiksi kodin lämpötilaa ja valaistusta pystyy säätelemään hyvin varustellussa älytalossa helpommin kuin tavallisessa asunnossa
Älypesukone pyykkää moitteetta samalla, kun se lähettää urakalla roskapostia maailmalle. Jos kyttää liikaa, voi rikkoa luottamuksen. Älypesukoneessakin on ohjelmistot ja käyttöjärjestelmä. Parhaimmillaan älykodin toistensa kanssa keskustelevat laitteet voisivat yhdessä muodostaa lapselle jonkinlaisen älykkään leikkipaikan tai oppimisympäristön kotiin: kodinkoneet voisivat tentata käyttäjältään vaikkapa kertotaulua. – Pahin vaihtoehto on se, että joku murtautuu suojattoman laitteen kautta kotiverkkoon ja sitä kautta tietokoneeseen. On kuitenkin mukava saada kuittaus puhelimeen, että poika on kotona, Mika Tapanainen hymyilee. Videokuvaa tai ääntä lähettävien laitteiden – kuten itkuhälyttimien, valvontakameroiden ja joidenkin lelujen – kautta hakkerit voivat päästä myös katsomaan ja kuuntelemaan, mitä kodissa tapahtuu. Lapsellakin on oikeus omaan yksityisyyteensä kodissaan. Tavallista on, ettei älykodin asukas itse huomaa, vaikka hänen laitteensa olisi kaapattu. Silloin se tuottaa liikennettä nettisivustolle, jonka toiminnan hakkeri haluaa jumittaa. Lintulan mukaan kaappaukset paljastuvat asukkaalle yleensä vasta, kun operaattori on häneen yhteydessä haitallista liikennettä aiheuttavasta laitteesta. Valvontaa ja luottamusta Älykotien yleistyessä lisääntyy myös kotien valvonta. Olennaista on myös selittää, ettei älykodin avainta eli älypuhelinta tai tablettia saa antaa kenellekään ulkopuoliselle. Suoraan nettiin yhteydessä olevat laitteet ovat suojattomampia. Kaikki valmistajat eivät vielä ole miettineet tietoturvaa. – Emme kyllä ole Juusoa katselleet. Vanhemmat voivat kurkistaa työpäivän lomassa valvontakameran lähettämästä kuvasta, mitä koulusta tulleet lapset kotona puuhaavat. On hyvä käydä yhdessä lapsen kanssa läpi, mitä tehdä, jos laite ei toimi. Entistä useammalla on kotonaan valvontakameroita ja kulunvalvontaa, jotka ovat yhteydessä internetiin. Ja samalla tavalla kuin puhelin, sillä pitää olla salasana ja sen ohjelmistoja pitää päivittää, tietoturva-asiantuntija Markus Lintula Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta sanoo. Tommi Tossavaisen mukaan vanhempien on syytä keskustella tällaisesta valvonnasta lasten kanssa. Jokaisen älylaitteen oletussalasana pitäisi vaihtaa ja asentaa aina uudet päivitykset. Hyvä uutinen on se, että murroilta voi suojautua. Siinä sulkee helposti oven keskustelulta, Tossavainen summaa. Juuso kuitenkin tietää, että äiti ja isä saattavat katsella kännykkänsä ruudulta, mitä hän kotona koulupäivän jälkeen puuhailee. – Ovi pitäisi pystyä laittamaan kiinni silloin, kun siihen on tarvetta ilman, että vanhempi älypuhelimellaan katsoo, että mitä se nyt mököttää siellä omassa huoneessaan. Pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei seuraamisessa lipsu lapsen yksityisyyden loukkaamisen puolelle. – Valitettavasti kaikkia älylaitteita ei edes voi päivittää tai päivitys on hankala tehdä. Hakkerit etsivät netissä jatkuvasti turvattomia kohteita, joihin murtautua. Yleensä he käyttävät haltuunsa saamiaan laitteita roskapostin lähettämiseen. Älylaitetta ostavan kannattaakin kysellä myyjältä, millä tolalla laitteen tietoturva-asiat ovat. – Monet ihmiset eivät ymmärrä, että esimerkiksi älypesukone ja -televisio ovat samaan tapaan tietokoneita kuin vaikkapa älypuhelin. Perhe voisi luoda yhdessä säännöt siitä, miten kameroiden kuvaa voi käyttää. Suomessa hakkerit ovat kaapanneet muun muassa maalämpöpumppuja ja kitaran viritinvahvistimen. Onko vika heikossa nettiyhteydessä, toimivatko sähköt. LM 5/2017 s.52-59 Mitä enemmän kodeissa hurisee internetiin yhteydessä olevia älykkäitä laitteita, sitä enemmän hakkereilla on mahdollisuuksia käyttää hyväkseen kotien tietoturva-aukkoja. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 59 LM5_s52-59.indd 59 19.4.2017 13.26. – Niin kauan kuin kuvauksesta on sovittu yhdessä lapsen kanssa ja lapsi tietää, että vanhemmat voivat häntä katsella, se on ok. Silloin murtautuja voi tehdä tietokoneella kaikkea, mitä sillä muutoinkin tehdään: voi vaikkapa varastaa identiteetin ja salasanat. ” Pitää olla tarkkana, minne luovuttaa laitteiden keräämiä tietoja. Mitä vanhempi lapsi on, sen tärkeämpää yksityisyys on. Turvallisinta on kytkeä laitteet internetiin asianmukaisesti suojatun kotireitittimen kautta. Turvallisiakin vaihtoehtoja on, Markus Lintula vinkkaa. Vielä tätäkin tavallisempaa on, että kaapattu laite on mukana palvelunestohyökkäyksessä. Tapanaiset eivät ole käyneet kameroista suurta periaatekeskustelua. Maailmalla on nähty myös tapauksia, joissa itkuhälyttimiin on hyökätty. Ihanteellista olisi, jos laite päivittäisi itse itsensä. n Itkuhälyttimiinkin on jo hyökätty! TIETOTURVA KUNTOON – Suomessa lapset ovat paljon yksin kotona
Karua realismia on myös ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat KUNNON SEIKKAILU TEKEE PALUUTA, JA MODERNEJA ETSIVÄTOIMISTOSARJOJAKIN JULKAISTAAN. Kieliasu olisi vaatinut vielä viimeistelyä, mutta jännitys, nuorten ystävyys ja tunnelman eksoottisuus viehättävät. Saman sanan toisteleminen tylsistyttää muuten elävää kerrontaa. LASTEN JA NUORTEN SEIKKAILUKIRJOISSA MATKUSTETAAN, PYYDYSTETÄÄN RIKOLLISIA JA PÄRJÄILLÄÄN ILMAN VANHEMPIEN SEURAA. Emeliinalla on ihmeellisiä taitoja, hän pystyy mm. Ysiluokkalaisten matkasta tulee hullunkurinen seikkailu, ja lukija saa nauttia tästä suomalaisesta road moviesta. Kirja välittää pieniä aavistuksia todellisesta historiankulusta. Viltsusta kertoo paljon se, että kirjailijan ammatti sijoittuu kärkipäähän hänen ammattihaaveiden listallaan. Hän kirjoittaa ripeälukuisia ja humoristisia nuortenkirjoja, joita pojatkin lukevat mielellään. Tekisin maailmasta minkälaisen haluaisin”, Viltsu suunnittelee. Marttisen kirjassa on persoonallisuuksia, iloa ja pientä jännitystä. Kallioniemi on pienen tauon jälkeen vapautuneen huumorin äärellä, vaikka kirjassa pirskahtelee synkkiäkin sävyjä. Uskottavuutta ei parane kaiken aikaa miettiä. ”Olisi kuin Jumala, joka loi ihmisen maan tomusta. Vaikutelma syntyy siitä, että kaikki tuntevat toisensa ja tahtovat enimmäkseen pelkkää hyvää. Historialliseen romaaniin mahtuu kestävää viisautta, kuten Viljan kommentti ystävälleen: ”Tietäminen on aina parempaa kuin tietämättömyys”. Kirjan avoin loppu jättää pohdittavaksi, tuleeko Ekusta ja IiroMatista lukumiehiä. Ei Sisiliaa ilman mafiaa, Artturi huomaa. Nuorten lomaviikosta koituu muhkea selviytymisseikkailu. leijuttamaan esineitä, ja kykyä tarvitaan tarinasikermän aikana. Poika saa pian ystäviä, ja yhtä nopeasti paikalle lehahtavat myös vaarat ja viholliset. Rehevää ja vetävää Antti Halmeen dekkarisarjan aloitusosassa Mafiakesä nuoret vertaavat runsaita syöminkejään Viisikko-sarjaan. Seikkailua ilmassa Pieniä aavistuksia todellisesta historiasta Ei Sisiliaa ilman mafiaa... Lipasti kirjoittaa pehmeän kaunista kieltä, joka sulavuudessaan luo ajattomuuden illuusion. Huumori ja moderni henkilökuvaus tuoreuttavat muuten perinteistä kesäseikkailua ja rikostarinaa. Se opitaan, että ”ihmisellä ovat asiat hyvin silloin, kun häntä naurattaa”. Tai mähän olisin vielä parempi, en tarttisi tomua, loisin tyypit tyhjästä. Veirto iskee nohevaa tarinaa, jossa käsitellään myös lukemista vinkeän epäsovinnaisesta näkökulmasta. Tällä kertaa isän naisystävä tosin osoittautuu matkan aikana ihan siedettäväksi. Samat sanat voisi sanoa yhtä hyvin Veirto itse. Kylässä lapset näkevät viikinkien ryöstämiä ihmisiä, joita käytetään kaivosorjina. Nuoret miehet ovat saaneet vihiä sopivan ohuesta ja hauskasta kirjasta, mutta kun sitä ei tahdo millään löytyä, lähtevät he jäljittämään kadonnutta kirjailijaa. Mummo on hörhöilevä yrttikuningatar, joka keksii häipyä matkoihinsa ja jättää nuoret selviämään omin neuvoin. Kännykät ja muut vimpaimet rouva takavarikoi huolellisesti. Totunnaisinta antia on kelmin pyydystäminen. Poikien mieleen ”Halusin kirjoittaa reippaasti ja hauskasti, niin että se on samaan aikaan törkeää ja toiveikasta.” Ajatuksen tiivistää kirjailija, jonka kaksi peruskoulun päättävää poikaa tapaavat Kalle Veirron nuortenromaanissa Ohut hauska kirja. LM 5/2017 s.60-66 tuhoisa kulkutauti. Viikinkiaika ei tunnu hänen hyppysissään teennäiseltä eikä liioin jyhkeältä. Kirjailijan kun ei tarvitse lähteä paarustamaan töihin kesken aamu-unien... Ajaton viikinkiseikkailu Roope Lipasti päättää viikinkiaikaisen seikkailutrilogiansa Karhuriimulla, jossa Vilja ja hänen ystävänsä Egil ja Pekko joutuvat kaivoskylään. Enid Blyton tulee tosiaan mieleen, mutta Viisikon voi kyllä vaihtaa kerrontatavaltaan runsaampaan Seikkailusarjaan. 60 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s60-66.indd 60 21.4.2017 14.50. 16-vuotias Artturi pääsee meritutkijaisänsä mukana Sisiliaan, jossa tietysti alkaa tapahtua huikeita. Totta ja taikaa Tittamari Marttisen kirjassa Emeliina ja laulavan koiran tapaus (kuvittanut Lotta Kauppi) on tuntuva annos vanhanaikaisen lastenromaanin lämpöä ja viehättävyyttä, vaikka tapahtumat nykyhetken Helsinkiin sijoittuvatkin. Lukijan on helppo eläytyä lasten lujaan ystävyyteen. Taikuus tuo kirjaan ilmavuutta ja arvoituksellisuutta. Kaupin kuvituksessa on samaa heleyttä ja värikkyyttä. Ekkua ja Iiro-Matiasta kauhistuttaa äidinkielenopettajan uhkaus: jokaisen on luettava kokonainen kirja. Halme kirjoittaa rehevällä tyylillä vetävää seikkailua ja lomaparatiisin kuvausta. Villi viikko pöpelikössä Tuula Kallioniemen varhaisnuorille suunnattu romaani Villi viikko johdattelee Viltsun ja pari muuta nuorta mummon mökille. Kiperien tilanteiden ja vahvojen juonenkäänteiden rinnalla Karhuriimussa on rauhallista tunteiden kuvailua sekä monipuolista inhimillisyyden korostamista. Emeliinan seurassa riittää hyvää mieltä ja seikkailua, arkea ja leijailua, niinpä tuntuu turhalta, että henkilöiden kerrotaan tuhkatiheään ”naurahtelevan”. Kirjassa on modernin nuortenkirjan kliseitä kuolleesta äidistä vastenmieliseen äitipuoleen
Kaverukset ryhtyvät selvittämään muinaisen kuningas Faravidin testamentin arvoitusta. Pienten koululaisten kristillinen Lastenmaa-lehti pitelee silloin tällöin kirjallisuuden puolia. Hupaisan ylevä tunnelma sopii lapsille, jotka haluavat lukea vanhojen tarinoiden ja mielikuvituksellisten retkien ryydittämää seikkailua. Rudolf Koivu ja Kirsi Kunnas esiteltiin siinä tovi sitten. Helppolukuisuus toimii! Kirsi Kunnas pikkutyttönä Kirjavinkkaus sujuu jo. Siitä käynnistyy eriskummallinen matka sukelluslabradori Tufunuksen ja tämän ystävän Maroksen kanssa. Seikkailusisarukset Tagli ja Telle perustavat malliltaan hyvin nykyaikaisen etsivätoimiston. Tagli ja Telle ovat vielä luonteiltaan niin erilaisia sisaruksia, että mielenkiintoista seurattavaa riittää myös henkilökemian puolella. Kirja toteuttaa alakouluikäisen lapsen unelman ihmeellisestä elämän käänteestä ja seikkailua pursuavasta kesälomasta. Aikoinaan aihepiiri oli näkyvästi esillä mm. ISMO LOIVAMAA Tieteestä niin, että lapsikin ymmärtää Maaliskuussa Suomessa näki päivänvalon uusi lehti. Junioriem, jota on julkaistu Latviassa jo seitsemän vuotta. Huomion vie tietysti elämäkerrallisuus, mutta se lienee paras tapa tutustua kirjailijaan. JunioriTieto on suunnattu 6–12-vuotiaille uteliaille ja oppimishaluisille lapsille. Parhaimmillaan se on hyvinkin stand up -komiikan veroista yleisön kohtaamista ja uteliaisuuden herättämistä. www.junioritieto.fi LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 61 LM5_s60-66.indd 61 19.4.2017 13.43. Sarjan helppolukuisuus toimii, kuvia on paljon ja teksti on repliikkipainotteista. lastenlehdissä, mutta ei enää nykyään. Hän muistuttaa, että Lukukeskuksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan lapset lukevat edelleen mieluummin paperilta kuin ruudulta. nykyajan samaani, ja koirakorkeakoulusta valmistuneen Tufunuksen johtama retkikunta turvautuu niin aikakoneeseen kuin DNA-tutkimuksiin. Lasten oman kirjallisuuslehti Vinskin kuivahtaminen on vakava tappio. Ensimmäisen numeron pääteemana ovat robotit. Tai että Venäjällä on rakennettu suuren runoilija Puškinin kunniaksi robotti, joka osoittaa tunteitaan. Kirjassa möyritään tunneleissa, tutustutaan sirkussaaren outouksiin ja nautitaan kauppakeskuksen antimista öiseen aikaan. Lapsille kirjoista ja kirjailijoista kirjoittamista meillä sen sijaan vasta harjoitellaan. Kirjan kertoja – ehkä pikkupoika, ei sillä ole niin väliä – saa vahingossa postia, jonka hän juoksuttaa oikeaan osoitteeseen. Olisin itsekin lapsena riemuinnut, jos olisin saanut vastaukset kaikkiin kysymyksiini! kertoo lehden päätoimittaja Annika Suna. LM 5/2017 s.60-66 Moderni etsivätoimisto Paula Norosen humoristinen Tagli ja Telle – Tehtävä Sirkussaarella (kuvittanut Oili Kokkonen) aloittaa uuden lasten dekkarisarjan. Ihmislapsi ja koirat tulevat hyvin juttuun keskenään, ja asetelma tuo lempeää väljyyttä ja koomisuutta. Lehden esikuva on Ilustr?t. Tutkimusmatkalla tavataan mm. En tiennyt, että Isossa-Britanniassa on kehitetty jo kokonaan robotisoitu teatteriseurue. Noronen ei ole maalailija eikä hienostunut tyylinikkari, mutta omaperäinen huumori ja hauska juonittelu ovat hänen vahvuuksiaan. ANU JÄMSÉN . Huikentelevainen matka Heikki Lehikoisen lastenkirja Kuningas Faravidin testamentti (kuvittanut Emmi Jormalainen) aloittaa humoristisen Sukelluslabradori Tufunus tutkii -sarjan. Etsivät kokoontuvat kauppakeskuksen uumenissa, mikä on ihan kelpo jatke lastendekkarien tutuille puutarhamajoille ja asuntovaunuille. Sitä käytetään apuvälineenä kouluopetuksessa ja se pyrkii edistämään lukuharrastusta myös koulun ulkopuolella. Jormalaisen piirroskuvitus höystää hauskasti lastenkirjaa, jossa vietetään aikaa kellarissa sijaitsevassa innovaatioverstaassa. – Lehti houkuttelee esittämään yhä uusia kysymyksiä ja oppimaan lisää. Jos pienet arkiset yksityiskohdat ja kouluvuosien hassuudet jäävät mieleen, saattaa niistä kasvaa kiinnostus kulttuurihistoriaan
Perhe on tärkeä, ja arvomaailmani saisi heijastua enemmän arkisiin valintoihini. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.-27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki Teemoina: ylisukupolvinen hyvinvointi, digitalisaatio, johtaminen, lapsuuden historia & tulevaisuus, trauma sekä lapsen kehitys. Innostuin niin, että suoritin luovan kirjoittamisen perusopinnot avoimessa yliopistossa. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa Anna ja Elvis ystävystyvät. Luen yli sata kirjaa vuodessa: vakavampia romaaneja mutta myös kevyttä hömppää. Silti aika ei riitä kaikkeen. Maria vieraili usein hänen työpaikallaan. – Antti-Jussi on aktiivinen isä, ja työkuvioiden yhteensovittaminen on ollut helpompaa kuin voisi luulla. Olen tällä hetkellä kahdessa unelma-ammatissani! JO LAPSENA Maria nautti kirjoittamisesta. • Innostavia luentoja • Alaseminaareja • Vierailukohteita • Työpajoja • Suuri näyttelyalue • Kokemuskirjasto • Speaker’s Corner • Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhla Ilmoittaudu osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Kuntosalilta löytyi puolisokin, äidinkielen opettaja hänkin. Päähenkilö Anna muistuttaakin Mariaa. Maria ihailee Anni Polvan ammatillista otetta: inspiraatiota on turha jäädä odottelemaan. – Vaihtelen tärkeysjärjestystäni. – Pikkutytöstä aloin pitää päiväkirjaa ja haaveilin, että oma nimi olisi kirjan kannessa. Vihreä omakotitalo sijaitsee Ketunkolontiellä, jonka varrella asuu myös suuri osa Marian lapsuudenperheestä. – Mummo on mielikuvitukseni tuotetta. – Pidän työstäni ja saan usein nauraa oppilaiden kanssa. Viikonloput hän pyrkii pitämään vapaina: silloin pelataan lautapelejä ja tavataan ystäviä. Maria opiskeli Helsingissä, mutta palasi Kangasniemelle ja viimeisteli maisterin opintonsa Jyväskylässä. Kirjoittaminen on työtä siinä kuin mikä tahansa muukin. Olen myös lainannut joitakin sutkautuksia lapsiltani. Tiina-kirjat olivat suosikkejani. Se on sarjan viides osa. Kaksi vuotta sitten Maria näki tiedon Perhe on paras -kirjoituskilpailusta ja päätti kokeilla, osaisiko kirjoittaa lastenkirjan. Hän peri rakkauden kirjallisuuteen äidiltään, joka toimi kirjastovirkailijana. Kustannustoimittajani Sirja Kunelius on ollut minulle iso apu. – Juonta kehittelen kirjoittaessani. Kirjoittaminen on sivutyö. – Yliopistossa valitsin pääaineeksi yleisen kirjallisuustieteen. Hän voitti tuon Kariston kilpailun. Kuntoilu on kuulunut hänen elämäänsä aina. Hän on osa-aikainen äidinkielenopettaja yläkoulussa. – Toivon löytäväni paremman tasapainon työn ja vapaa-ajan välille. MARIALLE JA HÄNEN VIIDELLE sisarukselleen luettiin paljon. Marialla on miehensä kanssa vahva tiimi. – Tarinoitten kirjoittaminen alkoi vasta, kun olin hoitovapaalla kuusi vuotta. Pysyvään henkilögalleriaan kuuluvat Annan vanhemmat, kaksi veljeä ja energinen, zumbaava mummo. Maria Kuutin tuorein kirja Anna ja Elvis ja vaahtokarkkivakooja (Karisto, kuvittanut Katri Kirkkopelto) julkaistiin tammikuussa. Maria koettaa muistaa, ettei kaikessa tarvitse tähdätä täydellisyyteen. Silti perhe on paras. – Kustantamon toiveesta ensimmäiset osat ilmestyivät puolen vuoden välein, eli en juuri ehtinyt potea rimakauhua tai valkoisen paperin kammoa. Topi on sanonut olevansa äitinsä ammatista ylpeä, mutta Rauha suhtautuu siihen hieman kiukkuisesti, koska kirjailijan työ on alkanut niin vauhdikkaasti. Jo ekaluokkalaisena Maria halusi opettajaksi. Isältään, joka tekee edelleen töitä valaisinpylväsfirmassa, Maria oppi intohimoisen suhtautumisen työhön: se ei ole välttämätön paha, vaan ammatikseen voi tehdä jotain, mitä rakastaa. Mariasta on hyvä, että lapset rajoittavat työintoa. Puhujina: Kaari Utrio, Mika Aaltonen, Tommi Laitio, Tuomas Pöysti, Juho Saari, Elina Hirvonen, Linnea Karlsson ja monia muita. Maria siteeraa kolleegaansa Anneli Kantoa, joka on todennut, että lastenkirjat ovat ilokirjoja. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuva ARTO PELLINEN 62 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s60-66.indd 62 19.4.2017 13.43. Perheessä arvostettiin nokkelaa sanankäyttöä eikä väittelyitäkään pelätty. Nuorena kirjoittaminen oli suunnaton ilo, mutta edelleenkin aika mukavaa puuhaa. – Haluan välittää lukijoille uskoa tulevaisuuteen. Ensimmäistä kirjaa kirjoittaessaan Marialla oli apunaan lapsuuden päiväkirjat. Lukemisen kipinä ei ole sammunut. #ylisukupolvien Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät LM 5/2017 s.60-66 M aria Kuutti asuu Kangasniemellä vihreässä omakotitalossa puolisonsa Antti-Jussi Kuutin ja kahden lapsensa, Topin, 8 ja Rauhan, 5, kanssa. – Muistan vieläkin sen ilon ja innon, kun sain valita itselleni luettavaa. Äiti kirjailijana Maria Kuutti kasvoi kirjojen keskellä, mutta vasta kotiäitiys siivitti hänen kynänsä lentoon. Antti-Jussi oikolukee Marian käsikirjoituksia moneen kertaan ja antaa palautetta. Aikuisiällä hän laati vuosikausia pelkästään opiskeluihin liittyviä asiatekstejä. Nykyään Maria lukee lapsilleen omia tekstejään. Hyödynnän toki lapsuuteni kokemuksia: kuuden lapsen perheessä sattui ja tapahtui. Kun muut opettelivat kirjaimia, Maria kirjoitti omia tarinoitaan. Jos teen tänään pidemmän työpäivän, omistaudun huomenna enemmän perheelle. n ” Olen lainannut sutkautuksia lapsiltani. Humorististen käänteiden lisäksi olen pohtinut aina jotain vakavampaakin teemaa, kuten rehellisyyttä, aikuisten some-riippuvuutta tai ystävyyden vaikeuksia. – Luen käsikirjoituksia Topille ja näen heti, jos jokin kohta on vaikea ymmärtää tai tylsä. KIRJAN TEKEMINEN KESTÄÄ puolisen vuotta
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.-27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki Teemoina: ylisukupolvinen hyvinvointi, digitalisaatio, johtaminen, lapsuuden historia & tulevaisuus, trauma sekä lapsen kehitys. Puhujina: Kaari Utrio, Mika Aaltonen, Tommi Laitio, Tuomas Pöysti, Juho Saari, Elina Hirvonen, Linnea Karlsson ja monia muita. #ylisukupolvien Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät LM 5/2017 s.60-66 LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 63 LM5_s60-66.indd 63 19.4.2017 13.43. • Innostavia luentoja • Alaseminaareja • Vierailukohteita • Työpajoja • Suuri näyttelyalue • Kokemuskirjasto • Speaker’s Corner • Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhla Ilmoittaudu osoitteessa www.lastensuojelupaivat
Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! TÄRKEÄ AIHE Suomessa arviolta joka neljäs alaikäinen lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveystai päihdeongelma. Osallistu kirjapalkinnon arvontaan lehden verkkosivulla! . LM 5/2017 s.60-66 VANHEMPIEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Ihmettelen, miksi ette huolestu lapsista, jotka joutuvat katsomaan vanhempiensa päihteiden käyttöä sekä huolestuttavaa käytöstä. Lapsia, joiden ruokana on karkit tai jokin muu vastaava epäterveellinen, koska äidillä ja isällä on ensimmäisenä huolena kalja, viina ja tupakka sekä muut päihteet tai juhliminen. 60-vuotias Arto pääsi puolestaan irti alkoholista vasta 14 vuotta sitten ja koettaa nyt tukea poikansa raitistumista. Toimitus ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Helmikuun lehdestä parhaaksi äänestettiin Kaisa Pastilan kirjoittama Ota käyttöön suvun lahjat -juttu, joka kertoi Aikamatkallahankkeesta. Jutussa esitellään myös Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi -teos sekä kerrotaan vastikään lanseeratusta Varjoton mieli -draamakokonaisuudesta. Maaliskuun suosituin juttu oli Ihana kombo, joka kertoi teini-ikäisinä vanhemmiksi tulleista Laura ja Jussi Kukkosesta sekä heidän perheestään. Maire lukijapostia LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. He joutuvat joka päivä sietämään viinahöyryisten vanhempiensa sekavaa käytöstä. Siinä haastatellaan Joonasta, 34-vuotiasta kahden lapsen isää, joka kärsi alakouluikäisestä asti äitinsä alkoholismista. Mikä on tämän lehden paras juttu. Lapsen Maailman kesän tuplanumeroon on tulossa laaja juttu Mairen ehdottamasta aiheesta. Voisitte haastatella, miltä niistä lapsista tuntuu, joille huudetaan joka päivä kotona tai joita jopa otetaan mukaan kaljabaareihin. Jutun oli kirjoittanut Outi Juurikainen ja kuvannut Johanna Kokkola. Se on kehitetty avuksi kodin mielenterveysja päihdeongelmien käsittelyyn nuorille sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille. www.lapsenmaailma.fi 64 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s60-66.indd 64 19.4.2017 13.43
”IKÄÄNTYNEEN PARAS PAIKKA on oma koti.” Aivan, tietysti... ”Lapsen paras paikka on oma koti.” Aivan, tietysti... Kolumni sai minut ajattelemaan, että vielä sanontaakin vaarallisempi on hokema. ”JOKA VITSAA SÄÄSTÄÄ, se vihaa lastaan.” Tämä Raamatun Sananlaskujen kirjasta hokemaksi edistynyt vihapuheenpätkä on oikeuttanut lasten pahoinpitelyä tuhansien vuosien ajan. paitsi jos koti on väkivallan tai hyväksikäytön näyttämö tai epävarmuuden ja rakkaudettomuuden loputon kuilu. HOKEMAN TUNNISTAMINEN voi olla vaikeaa, mutta hokemalta voi silti suojautua. ”Jokainen ihminen syntyy maailmaan tasa-arvoisena” on hokema, jonka minäkin olin kuullut niin monta kertaa, että olin sen jotenkin omaksunut. LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 65 LM5_s60-66.indd 65 19.4.2017 13.43. ”Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa.” Aivan, tietysti… paitsi jos vanhempi on pettänyt lapsen luottamuksen liian monta kertaa ja lapsella on selkeä tahtotila, että hän ei halua tätä oikeuttaan käyttää. Se kuitenkin jatkaa elämäänsä niin monissa aikuisaivoissa, että moni lapsi kärsii sen takia kulissien takana edelleen. Kunnes sitten norjalainen kirjailija Karl Ove Knausgård osoitti, että olen täydellisen väärässä. Että näinhän se on. Hokeman tekee erityisen pirulliseksi se, että sitä on vaikea tunnistaa. Oleellista on, että hokema ohjaa ajattelua ja toimintaa ja vaikuttaa siihen; hokemalla perustellaan asiaa, jota ei viitsitä tai osata ajatella itse. Näin kirjoitti Knausgård ja pakotti minut myöntämään, että olin kaikki nämä vuodet ollut hakoteillä. Pakko oli kompata Knausgårdia: vauvat syntyvät maassa ja maailmassa täysin eriarvoisina, mutta hyvässä lykyssä, kuten pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, rakenteet vauvojen, lasten ja perheiden ympärillä voivat antaa kurjiinkin oloihin syntyneelle vauvalle mahdollisuuden hyvään elämään ja yhdenvertaiseen osallisuuteen hyväosaisina syntyneiden kanssa. ”JOKAINEN IHMINEN SYNTYY maailmaan tasa-arvoisena.” Näin sanotaan. ”ME EMME SYNNY tasa-arvoisina, elämisen edellytyksemme eivät tee elämästämme eriarvoista, vaan päinvastoin me synnymme eriarvoisina ja elämisen edellytyksemme tekevät elämästämme tasa-arvoista.” Jos ovat tehdäkseen. Mutta kun elämisen edellytykset ympärillä ovat kullakin mitä ovat, syntyy eriarvoisuutta. Hokemista viis, faktat ovat nämä. Hokema on olevinaan jonkinlainen viisauden kiteytymä, palanen sukupolvien ja lukuisien ihmisaivojen jalostamaa ymmärrystä, mutta se voi olla myös kaikkea muuta. Hokema voi syntyä sanonnasta, mutta se voi kiteytyä uudemmastakin ajatuksesta. paitsi jos koti on yksinäisyyden ja arvottomuuden pesä, heitteillejätön tapahtumapaikka tai muistisairaan surmanloukko. n Hokema estää näkemästä OMA KOTI, JOS SE ON VÄKIVALLAN NÄYTTÄMÖ. KIRJAILIJA ANNI KYTÖMÄKI kirjoitti Lapsen Maailman maaliskuun numerossa sananlaskuista. LM 5/2017 s.60-66 kolumni JOHANNA KORHONEN KIRJOITTAA, ETTÄ RAAMATUSTA HOKEMAKSI EDISTYNYT VIHAPUHEENPÄTKÄ ON OIKEUTTANUT LASTEN PAHOINPITELYÄ TUHANSIEN VUOSIEN AJAN. Missä kulkee raja järkevän, yleisesti hyväksytyn ajatuksen ja ajattelua sumentavan hokeman välillä. Joskus on pakottauduttava näkemään myös sellaista, mitä ei haluaisi nähdä. Suomessa tämä hokema on tunnistettu, teurastettu ja laissa rikolliseksi julistettu vasta nykysukupolvien elinaikana. ONKO LAPSEN PARAS PAIKKA Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Paras keino on näkeminen: tosiasioiden kirkas toteaminen
Tässä voi rikkoa myös perinteitä: olemme esiintyneet farkutkin jalassa! Kuvassa päälläni on karjalainen feresi. Se järjestää kansantanssitaiteen perusopetusta ja kansanmusiikin opetusta painopistealueenaan karjalainen kansantanssi ja -musiikki. Kansantanssi on kansainvälistä ja näin pääsee tutustumaan toisiin kulttuureihin. Motora tuottaa myös tanssiproduktioita uudistaen ja kehittäen kansantanssia. LM 5/2017 s.60-66 . www.samiparkkinen.com muotokuva Iida Wasenius 66 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s60-66.indd 66 19.4.2017 13.43. www.motora.fi ” Minulla on sisäinen halu tanssia ja esiintyä. kuva SAMI PARKKINEN . Olennainen osa toimintaa on esiintyminen ja tanssitapahtumiin osallistuminen. Sen toiminnassa on mukana noin 200 lasta, nuorta ja aikuista. ” 3-vuotiaasta kansantanssia harrastanut Iida, 14, tanssii joensuulaisessa Motoran nuorisoseurassa. Kansantanssissa kiehtovat myös puvut ja musiikin rytmisyys
LM 5/2017 s.67 LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 l 67 LM5_s67.indd 67 13.4.2017 11.43
s. LM 5/2017 s.68 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAHJAKSI ÄIDILLE. Äitiys tulevaisuudessa Kohdun siirtäminen miehelle ja miehen raskaus olisivat jo teknisesti mahdollisia. Silloin äitiyttä ei voisi enää määritellä synnyttämisen tai vanhemman sukupuolen perusteella. Olisiko se todellista tasa-arvoa. 52 68 l LAPSEN MAAILMA 5 l 2017 LM5_s68.indd 68 13.4.2017 11.46