LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 5 | 2018 Erilaiset perheet Äiti näkee punaista... Erityisen siskot ja veljet Lapsi & etävanhemmuus Oma poliisi rikollisille nuorille Kun Mesi Kissaniitystä tulee virallisesti poika, vain henkilötunnuksen kirjain vaihtuu.
LOGOMO, TURKU Teemana: TASAVERTAINEN ARKI Juontajana: JANI TOIVOLA Puhujina: Sixten Korkman, Janna Rantala, Andy Bilson, David Tobis, Minna Arve, Leena Suurpää, Anna Moring, Aulikki Kananoja ja monia muita! Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Alaseminaareja Vierailukohteita Suuri näyttelyalue Brella-verkostoitumistyökalu. Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat.fi #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki 25.–26.9
Asiantuntijat ovat ottaneet kantaa puoleen ja toiseen. Kun asiaa hoksattiin kysyä yläkoululaisilta, tulos olikin päinvastainen: nuoret halusivat koulun alkavan mieluummin kahdeksalta kuin yhdeksältä. Perheiden valmiudet tehdä valintoja ja ratkaisuja poikkeavat toisistaan. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 3. Uudistuksen tarvetta kiistää tuskin kukaan, mutta nyt mietitään sen toteuttamistapaa ja esimerkiksi valinnanvapausmallia. Varsinkin me aikuiset luulemme usein tietävämme paremmin kuin lapset. Sote-maratonin viimeisillä metreillä saattavat iskeä maitohapot. Lapset uskovat, että me aikuiset teemme mahdollisimman hyviä ratkaisuja heidän tulevaisuutensa puolesta. Hyvä esimerkki oli keskustelu koulujen alkamisajankohdasta. Kokemusasiantuntijat osuvat sanoillaan suoraan sydämeen, heidän eletyn elämänsä ja asiakkuutensa jäljet välittyvät vahvoina ja aitoina. Vaikuttavin puheenvuoro kuultiin nuorilta kokemusasiantuntijoilta, jotka auttoivat näkemään, mitä lasten ja nuorten näkökulmasta tapahtuu, kun lastensuojelun työntekijä kuormittuu. Mitä enemmän ikää tai kokemusta karttuu , sitä vähemmän tunnen kiusausta neuvoa ja tietää muiden puolesta. Onkin huolehdittava, että kaikilla perheillä olisi riittävästi tietoa asioista – ja vähintään tietoa siitä, mistä tietoa saa. Ehkä huomaamattamme. Todennäköisesti olisin tehnyt valinnan jonkun ystäväni suosituksen perusteella tietämättä mitään sen neuvolan palvelun laadusta tai vaikuttavuudesta. Silloin lapsi ei tule kuulluksi ja kohdatuksi: hän jää työntekijälle etäiseksi, vieraaksi tai vain tekstiksi asiakirjoihin. Neuvola jää uudistuksen myötä maakunnan liikelaitoksien vastuulle, jolloin neuvolapalvelua voi saada asiakassetelillä myös yksityiseltä puolelta. Kollega opetti minut huomaamaan, kuinka luokittelevasti, sivuuttavasti ja joskus myös epäkunnioittavasti me asiantuntijat toisinaan puhumme lapsista, nuorista ja lapsiperheistä. Lastensuojelun työntekijöiden työolosuhteista ja työn kuormittavuudesta on kevään aikana keskusteltu paljon. Perheiden yksilölliset tilanteet määrittävät parhaat ratkaisut, joten standardiratkaisuihin turvaaminen on vaarallista – erityisesti, kun lapsiperheiden arjen ja elämän variaatioiden kirjo kasvaa jatkuvasti. Jo pidempään aikuiset olivat pohtineet, että koulujen alkamisajankohtaa tulisi myöhäistää. Lapsimyönteisten päätöksien toteuttamiseksi on jo hyviä keinoja, mutta ne jäävät valitettavan usein käyttämättä. Uskon silti, että lapsen kannalta parhaat ratkaisut tekevät he, jotka parhaiten lapset tuntevat eli vanhemmat ja lapset itse. Pahimmillaan nuoret joutuvat varomaan työntekijän kuorman lisäämistä, eivätkä tuo esiin niitä asioita, joissa tarvitsisivat kipeästi tukea. pääkirjoitus Kuinka usein sitä luuleekaan tietävänsä paremmin kuin muut... Vain systemaattinen lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa auttaa meitä rakentamaan entistä lapsiystävällisempää yhteiskuntaa. Lapset luottavat meihin aikuisiin tiettyyn pisteeseen asti lähes rajattomasti, eikä tätä luottamusta saa käyttää väärin arjessa päätöksenteosta puhumattakaan. Tarjoan toki mielelläni tukea ratkaisujen tueksi ja saatan kertoa, mikä minulla on toiminut. ” Olisinko osannut valita oikean neuvolan esikoista odottaessani. Olisinko minä osannut valita oikeanlaisen neuvolan ensimmäistä lasta odottaessani. Erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta huolettaa, synnytetäänkö uusia raja-aitoja, mikä voi heikentää hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja sitä, että tuen tarpeisiin reagoitaisiin jo perustason palveluissa
44 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@ bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Elias kiipesi Ruuneperin selkään, kun Vaunukankaan päiväkodissa Tuusulassa matkattiin vuoteen 1918. vuosikerta KANSI Mesi Kissaniityn kuvasi kanteen Sami Parkkinen. 77. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. s
24 Mistä apua väkivaltaiselle äidille. Huhtikuun kehysriihessä Suomen hallitus päättikin aloittaa strategian valmistelun! > www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/ KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! TOUKOKUU | 5 | 2018 Sinikka Karhunen sai ensimmäisen lapsensa Sissin 41-vuotiaana. lapsistrategian toteutumisen puolesta. 12 Petra PoutanenHurmeen ja Juha Hurmeen paras taideteos on Touko. Liitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta sekä viestinnällä että koulutuksilla. näillä kunnilla mme meroa ssä. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 43 Palvelukortti 50 Lapset juttusilla: Juuso ja Sampsa opastavat leipomisen saloihin 52 Kuukauden kirjat: Kurkistellaan monenlaisiin koteihin! 53 Heikki Hiilamon kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 33. s. 42 Lapsi ei tahdo erota 44 Vaunukankaan päiväkodissa sukellettiin historiaan 48 Erityislapsen sisarukset eivät näe arjessaan mitään ihmeellistä PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. s. Keskusliitto antoi viime vuonna 30 lausuntoa ja kuusi kannanottoa, ja asiantuntijamme vierailivat ahkerasti valiokuntien kuulemisissa puhumassa lapsen edun toteutumisen puolesta. Pidämme olennaisena, että lapsivaikutusten arviointi toteutetaan säännönmukaisesti kaikissa lapsia ja perheitä koskevissa ratkaisuissa. 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 5. VAIKUTAMME MONELLA TASOLLA Lastensuojelun Keskusliitto edistää kaikella toiminnallaan lasten hyvinvointia ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. osa: Henri Kössö Mm. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. TULLAAN TUTUIKSI! 12 Mesi Kissaniitty on matkalla omaksi itsekseen 18 Nina Niemisestä tuli nelikymppisenä mummi ja Sinikka Karhusesta äiti 28 Touko päihitti Poutanen-Hurmeen perheessä Finlandia-palkinnon 34 Turkkilaismuslimi Bahar ja armenialaiskristitty Ilyas perustivat kodin Kouvolaan MIELENKIINTOISTA... Vaikutimme aktiivisesti mm. nuorten rikollisten oma poliisi 39 Tutkittua tietoa: Miksi kaikilla ei ole koulussa kivaa. Sen yksi keskeinen tehtävä on vaikuttaa lapsen oikeuksien puolesta myös poliittisessa päätöksenteossa. 18 13-vuotias Mesi Kissaniitty tukee myös muita transnuoria s. Tampere Espoo Tuusula Helsinki Varpaisjärvi Kouvola Padasjoki LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille
Sovitus ja uusi alku ovat mahdollisia, ja yhteys toisiin ihmisiin tärkeä. Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön, Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtion koulukotien yhteisessä projektissa tutkitaan myös teatterityöpajoihin osallistumisen vaikutuksia nuorten tunneilmaisuun ja tunteiden käsittelyyn. Ensi-illan jälkeen esitys lähti kiertueelle valtion koulukoteihin ympäri Suomen. Osana hanketta Kiertuenäyttämön näyttelijät Elina Reinikka, Antti Lang ja Matti Onnismaa tarjosivat Vuorelassa vaikuttavan tulkinnan Dostojevskin klassikkoteoksesta Rikos ja rangaistus. – Lastensuojelussa kaivataan uusia ja ennakkoluulottomia avauksia, sillä nuorilta ei puutu innokkuutta ja luovuutta, vaan pikemminkin meiltä välineitä niiden esiin tuomiseen, sanoo Känkänen. 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. > kansallisteatteri.fi/blogi/teatteri-tulee-koulukotiin/ KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva T U O M O M A N N IN E N ”Työpajatyöskentely vahvisti, että 150-vuotiaan kirjaklassikon kysymyksenasettelut ovat ajankohtaisia tämän päivän nuorille.” JOHANNA FREUNDLICH Teatteri tuli KOULUKOTIIN Antti Lang vimmaisena Raskolnikovina ja Elina Reinikka herkkänä Sonjana. Näytelmä korostaa, ettei mikään ole peruuttamatonta, eikä koskaan ole myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa. | 7 SISÄILMA | 9 SATEENKAARIPERHEET| 10 KESÄTYÖT 7 – Mulle jäi ilmaisutyöpajasta tosi hyvä fiilis. Olgan nimi on muutettu. Tutkijoiden mukaan on ollut oleellista, että kaksi Vuorelan työntekijää sitoutui ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Freundlichin ja näyttelijä Elina Reinikan vetämään työpajatyöskentelyyn. Näytelmää esitetään Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä 19.–26.5. Pystyin heittäytymään mukaan ja se vapautti mua kerta kerralta ja vähensi stressiä, kuvailee Olga. Olga tiivisti monen nuoren ajatukset kommenttiin: – Tosi hyvä. Hän on yksi kahdeksasta Vuorelan koulukodin nuoresta, jotka ovat kevään aikana osallistuneet Rikos ja rangaistus -teatterihankkeen työpajajaksoon. Nuoret seurasivat puolitoista tuntia kestänyttä ensi-iltaesitystä keskittyneesti. THL:n tutkijoiden Päivi Känkäsen ja Marko Mannisen mukaan on tärkeää saada tutkimusnäyttöä siitä, millä työmenetelmillä parhaiten tuettaisiin lastensuojelun piirissä olevia lapsia ja nuoria. SIVUILLA MM
Yhdellä videoista pohditaan, olisiko tällainen kasvatuksellinen ote syynä myös siihen, että japanilaislapset eivät juuri ole ylipainoisia. > www.facebook.com>Japan’s school lunches ”Joku voi ajatella, että valkoinen mies tulee ja riistää. Esillä on myös valokuvia ja dokumentaarinen lyhytelokuva tunnehankkeista, joita Kopperi on toteuttanut lasten ja vanhusten kanssa. M O S T P H O T O S KOULULOUNAS JAPANILAISITTAIN Jos Facebookista löytyviä videoita on uskominen, Japanissa koululounas on tiivis osa kasvatusta. Se suosittelee, että alaja yläkoululaiset vastaavat itse sisäilmakyselyihin. Jos on sata köyhää poikaa ja kahdelle avautuu ovi, se on kaksi enemmän kuin nolla.” JALKAPALLONKYKYJEN ETSIJÄ MARKO SARANLINNA KEHITYS-LEHDESSÄ. Lastensuojelun Keskusliitto on puhunut sen puolesta, että käytössä olisi valtakunnallinen sijaishuoltopaikkarekisteri ainakin lastensuojelulaitoksista ja ammatillisista perhekodeista. Kun oppilaat vastaavat itse, kyselyjen säännöllinen tekeminen helpottuu, ja sitä kautta koulujen sisäilmatilannetta voidaan mutkattomammin kartoittaa ja seurata. ALAKOULULAINEN TIETÄÄ . Alakoululaiset pystyvät kertomaan sisäilman laadusta ja oireilustaan yhtä hyvin kuin vanhemmat, selviää THL:n tekemästä tutkimuksesta. perustiedot sijaishuoltopaikasta ja tarjottavasta palvelusta. Lapset ja nuoret eivät ainoastaan syö lounasta, vaan osallistuvat sen valmistamiseen, tarjoilevat ruokaa toisilleen, siivoavat ruokalassa ja keittiössä sekä kasvattavat osan raaka-aineistakin itse. Itse en koe niin. Rekisteristä tulisi löytyä mm. ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 7. – Olisi hienoa, jos Ruotsin tapaan myös valvontakäynneistä laadittavat raportit saataisiin julkisiksi, sanoo erityisasiantuntija Susanna Hoikkala keskusliitosta. asti heittäytymään kuvataiteilija Anna-Lea Kopperin Tunnetila-näyttelyssä valkoisiin vanupilviin ja linnunlauluun. A N N A -L E A K O P P E R I Seinäjoen taidehallissa pääsee 10.6. KESKITETTYÄ TIETOA SIJAISHUOLTOPAIKOISTA Tällä hetkellä mistään ei ole saatavissa keskitetysti tietoa sijaishuoltopaikoista. Ruokalistoja myös tutkaillaan terveellisyyden ja kulttuuriperinnön näkökulmasta. Vuonna 2017 koulun aloittaneista lapsista 65 % TYÖSKENTELEE AIKUISINA AMMATEISSA, JOITA EI VIELÄ OLE
PALJON ON TEHTÄVISSÄ Kuinka voi edistää seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvien vanhempien perheissä elävien lasten hyvinvointia. Vanhemmilla vaikuttaa kuitenkin olevan keskimääräistä etäisemmät suhteet omiin ja puolison vanhempiin kuin valtaväestön aikuisilla. Vanhemmat ovat neuvoneet nuoria esim. Sateenkaariperheiden lasten vahvuudet ja haavoittuvuudet -tutkimushankkeessa laadittiin lista toimenpide-ehdotuksista: Suojelemalla lasta kiusaamiselta ja loukkaavilta kommenteilta. – Monet vanhemmat olivat vastanneet pitkästi kysymykseen, joka koski sitä, kuinka he ovat opastaneet lastaan kiusaamisen varalta. > Sateenkaariperheiden vanhemmat – Kokemuksia lasten hyvinvoinnista, perhesuhteista ja tuen saamisesta on luettavissa verkossa PDF-muodossa. Antamalla apua ja tukea lapselle häntä pohdituttaviin elämäntilanteisiin. Puolet vanhemmista arvioi lapsensa kuulleen loukkaavaa puhetta perheestään. – Minulle oli suurin yllätys, että isovanhemmista joka neljäs suhtautuu kielteisesti tai erittäin kielteisesti siihen perheeseen, jossa hänen lapsenlapsensa elää. Yli neljä viidesosaa sateenkaariperheiden vanhemmista on pelännyt lapsensa tulevan kiusatuksi. Vanhemmat kuvasivat myös kasvattaneensa lapsensa avoimeksi ja tiedostavaksi, jotta hän on valmis kohtaamaan erilaisia näkemyksiä. Osa isovanhemmista on katkaissut suhteet perheeseen kokonaan, sanoo tutkija Kia Aarnio. Tukemalla vanhempia. informoimaan niitä, joilla on sateenkaariperheistä väärää tietoa tai ennakkoluuloja. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Tiedot käyvät ilmi Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n yhteishankkeena tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksia tuen saannista, perhesuhteista ja heidän lastensa psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Osa on opastanut ohittamaan loukkaukset olankohautuksella. Lisäämällä tietoa sateenkaariperheistä. Ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavat olevan suurin rasite sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnille. SATEENKAARIVANHEMMAT arvioivat lastensa voivan hyvin C O LO U R B O X . Edistämällä yhteiskunnan yhdenvertaisuutta. Kyselyyn vastasi 80 vanhempaa 103 lapsesta. Enemmistö seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista vanhemmista saa tukea ja valtaosa heidän lapsistaan voi hyvin
Taiteen harrastamisella on todettu olevan tärkeä tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä. Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n järjestämä viikko keskittyy tunnekasvatukseen ja -taitoihin. Nykyisellään tietynlainen hyväosaisuuden kehä ympäröi useita niistä perheistä, joiden lapset osallistuvat lastenkulttuuri keskusten toimintaan. Siksi olisi suositeltavaa, että julkisesti tuetuilla taideoppilaitoksilla – kuten esim. Esim. musiikkiopistoilla – olisi mahdollisuus järjestää toimintaa yhteistyössä koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa tai hyödyntäen koulun ja varhaiskasvatuksen tiloja. LINJA ON KIRISTYNYT Lapsija perhejärjestöt vaativat kannanotossaan, että Maahanmuuttovirasto luopuu käytännöstä myöntää ilman huoltajaa tulleille nuorille oleskelulupia vain vuodeksi kerrallaan. > Lue juttu aiheesta naiset ja väkivalta s. 24! ”Haluamme tehdä konfliktinratkaisusta kansalaistaidon. > kiintymysvanhemmuus.fi LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 9 ››. – Jatkolupakäytännön muutos kertoo yleisesti kiristyneestä linjasta. Opetamme nuorille metodeja, joita käytämme itsekin työssämme.” CMI:N TOIMINNANJOHTAJA TUIJA TALVITIE KAUPPALEHTI OPTIOSSA. KURITTAMINEN EI OLE KADONNUT 25 % THL:n Kouluterveyskyselyyn 2017 osallistuneista 8.–9.-luokkalaisista kertoo vanhempiensa harjoittaneen henkistä väkivaltaa, kuten puhumattomuutta, haukkumista, esineiden heittämistä tai uhkaamista lyömisellä tai piiskaamisella. VAIN HYVÄOSAISTEN LAPSET HARRASTAVAT. Kannanotossa huomautetaan, että lyhyet jatkoluvat tai kielteiset päätökset ovat Maahanmuuttoviraston uusi laintulkinta, joka on tehty ilman lakimuutosta ja voidaan ilman sellaista myös korjata. Luvassa on myös verkkoluento, jossa jaetaan käytännön vinkkejä tunnekasvatukseen. Tämä tarkoittaa 1–2 lasta koululuokkaa kohti. M O S T P H O T O S W A R R E N W O N G /U N S P LA S H LEMPEÄÄ KASVATUSTA Valtakunnallista lempeän kasvatuksen viikkoa vietetään ensimmäistä kertaa 5.–13.5. Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin ylipäätään poliittista linjausta siitä, millä perusteilla oikeus suojeluun pitää myöntää. Nuoret saavat näitä ”heikompia” lupia ja niitäkin katsotaan sillä silmällä, että saataisiinko nuori pois maasta jollakin syyllä hänen täysi-ikäistyttyään, sanoo erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta. Järjestöjen mukaan ilman huoltajaa tulleiden jatkolupakäytäntöä tulee muuttaa niin, että se tukee kotoutumista. Fyysinen väkivalta on harvinaisempaa: 4.–5.-luokan oppilaista 5 % vastasi vanhemman lyöneen, ravistelleen, tönineen, tukistaneen tai potkaisseen. Alle 40 -vuotiaat KIERRÄTTÄVÄT SUOMESSA LAISKIMMIN. Rovaniemen perhekahvila vie osallistujat ulos leikkimään tunneaiheisia leikkejä. Paikallisia tapahtumia järjestetään perhekahviloissa. Oppilaitokset ja harrastustoimijat voisivat soveltaa etsivän nuorisotyön mallia tavoittaakseen uusia kohderyhmiä, ehdotetaan Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa -tutkimuksessa
Hän ei saa myöskään mitään tukia, vaan pariskunta elää Kaarelan tuloilla. Näytä esimerkkiä. Anna sopivasti vastuuta ja luota. ”Yritän puhua myönteisesti lapsista, olla iloinen kun valtava päiväkotiryhmä pelmahtaa aamulla bussiin ja käyttäytyy aavistuksen epäkoordinoidusti.” TELAN TOIMITUSJOHTAJA SUVI-ANNE SIIMES TALOUSELÄMÄ-LEHDESSÄ. Ylläpidä turvallista tunnelmaa. Anne Kaarela on yksi panelisteista Familia ry:n Oikeus perhe-elämään -seminaarissa 15.5., jolloin vietetään Kansainvälistä perheiden päivää. Mutta jäimme kaipaamaan sitä, että ohjelmassa olisi kiinnitetty enemmän huomiota esim. vammaisten lasten osallisuuden edistäminen nostetaan ohjelmassa esiin useassa kohdassa. Pariskunta teki hylkäävästä päätöksestä valituksen, joka käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa. lasten henkilökohtaisen avun toteutumisen haasteisiin. Blueprint Geneticsin markkinointijohtaja Sofia Frisk kertoi yritysvierailulle tulleille mibiläisille syksyllä 2016, miten työ startupissa sopii ruuhkavuosiin. Nyt todistajat pääsevät mukaan vasta, jos pariskunnalle myönnetään oikeus suulliseen kuulemiseen hallinto-oikeudessa. Varaa aikaa perehdytykseen. ammatillisia kontakteja, mentoria, äiti-lapsitoimintaa perhevapaiden aikana tai vertaistukea työn ja perheen yhteensovittamiseen. Lakimies Tanja Salisma Kehitysvammaisten tukiliitosta pitää toimintaohjelmaa monella tavoin hyvänä. Verkon kohtaamispaikalta voi etsiä esim. Kaarelan mukaan nykyistä parempi käytäntö olisi, että Maahanmuuttovirasto tapaisi pariskunnan yhdessä jo kuulemisessa ja paikalle saisi tuoda todistajia. O LL I H Ä K Ä M IE S VERKOSTA VERTAISTUKEA Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävä Mothers in Business -verkosto on lanseerannut MiBit-palvelun, joka auttaa urahenkisiä äitejä löytämään tarvitsemiaan kontakteja. – Millä ihmeen tavalla voimme todistaa liittomme aitouden, jollei se välittynyt antamastamme kirjallisesta selvityksestä ja kolme tuntia kestäneen kuulemisen aikana. Luo nuorelle hyviä muistoja. VIISI VINKKIÄ KESÄTYÖNANTAJALLE . kysyy Kaarela. Kaarela huomauttaa, että tilanne tuntuu ihmisarvoa loukkaavalta ja on monella tavalla – myös taloudellisesti – raskas: koska miehellä ei ole oleskelulupaa, hän ei saa käydä töissä. – Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä täytyy toteuttaa aktiivisesti. Vinkkejä työnantajille kokosi Suomen Mielenterveysseuran lasten ja nuorten tiimi, jossa parhaillaan kehitetään nuorten mielenterveyden edistämistä yhteistyössä S-ryhmän ja työeläkeyhtiö Elon kanssa. M O S T P H O T O S 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. ”KUMMALLA PUOLELLA SÄNKYÄ NUKUT?” Näin kysyttiin Anne Kaarelalta ja hänen aviomieheltään viime syyskuussa Maahanmuuttoviraston kuulemisessa, jossa viranomaiset arvioivat avioparin suhteen aitoutta. Vammaissopimuksen toimintaohjelma yhdessä tulevan lapsistrategian kanssa auttaa turvaamaan kattavasti vammaisten lasten oikeuksien toteutumista, katsoo erityisasiantuntija Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta. Hyvä kesätyönantaja, oletko tullut ajatelleeksi, että huolehtiessasi hyvin kesätyöntekijästä teet parasta mahdollista mielenterveystyötä. Algerialaissyntyinen mies oli hakemassa oleskelulupaa, mutta se evättiin: viranomaiset pitävät liittoa lumeliittona. Vähintään neljä lasta synnyttäneiden äitien OSUUS EU:SSA ON SUURIN SUOMESSA: 10 %. – Vammaiset lapset ja mm. VAMMAISSOPIMUS ON HYVÄ ALKU Suomi on saanut kansallisen toimintaohjelman, jolla toimeenpannaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta
Alakouluikäiset syyllistyvät myös näpistyksiin. Yleisesti ottaen Helsingissä alaikäisten tekemiä ryöstöjä tapahtuu enemmän kuin muualla maassa: viime vuonna oli ryöstöstä epäiltynä noin 350 alaikäistä, joista Helsingissä reilut sata. Rikosnimikkeellä ei siis ole väliä, vaan jutut vaihtelevat lievistä rikoksista vakaviin. Tulitikkuleikeistä. Nyt pureudumme rikokseen johtaneisiin syihin. Nuorisoryhmä tutkii rikosilmoitukset, joissa yksikin rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias. Helsingissä yleisin alaikäisen tekemä rikos on näpistys, ja näitä on jutuista kymmenkunta. OmaPoliisi-toimintamallin myötä jutut keskittyvät lapsen tilanteen jo ennestään tuntevalle tutkijalle. Nuorten syrjäytymiskehitykseen pyritään näin puuttumaan varhain ja moniammatillisin keinoin. Mikä on uuden nuorisoryhmän toimintatapa. Millaisia tapauksia ryhmä on jo tutkinut. H E L S IN G IN P O L II S IL A IT O S Nuoren rikoskierre SEIS! Viime vuonna Helsingissä epäiltiin ryöstöstä reilua sataa ala-ikäistä. Lisäksi koulukiusaamistapauksissa alakoululaista saatetaan epäillä esimerkiksi pahoinpitelystä. Tavoitteena on myös estää rikoksia ennalta ja puuttua yksittäisten nuorten rikoskierteisiin. Ryhmälle on tullut reilut sata rikosilmoitusta. Jos lapsi tai nuori tehtailee rikoksia, hän saa ”oman poliisin”, joka kartoittaa lapsen tilanteen eri viranomaisilta ja tutkii jatkossa kaikki lapsen rikosepäilyt. Muita yleisiä rikosnimikkeitä ovat pahoinpitely, vahingonteko ja huumausaineen käyttörikos. Miten toiminta poikkeaa aiemmasta. Helsingin poliisi perusti maaliskuussa uuden ryhmän, joka keskittyy alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyihin rikoksiin. – Visiona on, että pystymme katkaisemaan lasten ja nuorten rikoskierteitä ja vähentämään sitä kautta alaikäisten rikoksista epäiltyjen määrää Helsingin alueella, sanovat tutkinnanjohtaja Marko Forss ja ryhmänjohtaja Jutta Antikainen. Aiempaan verrattuna ryhmän on tarkoitus tutkia tapaukset esitutkintalain mukaan kiireellisesti. Nuorin rikoksesta epäilty on ollut 8-vuotias. Nyt työmme keskiössä on asiakas. Mistä oli kysymys. Vakavimpia ovat törkeä ryöstö, raiskaus ja tuhotyö. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 11. Aiemmin juttuja on voinut olla tutkittavana eri ryhmissä ja painopisteenä on ollut vain yksittäisen rikosjutun tutkinta sen sijaan, että olisi hahmotettu lapsen tilanne kokonaisvaltaisesti ja pyritty katkaisemaan rikoskierre. On tärkeää, että esitutkinnan aikana nuori tulee kuulluksi ja kohdatuksi
Nyt hän on. Jälkeenpäin vanhemmat ovat miettineet, että olisihan se pitänyt arvata, ainahan Mesi oli vahvasti suuntautunut poikien touhuihin. OLISIHAN SE PITÄNYT NÄHDÄ! Kun vanhemmat Milla ja Timo lukivat Mesin kirjeen, he tuumasivat: yhtä rakas, olkoon tyttö tai poika. 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Hänellä on kivat ja turvalliset vanhemmat, joten hän luotti, että he hyväksyvät asian, ja päätti kertoa heille asiasta. – Silloin ajattelin, että olenpa ollut sokea ja hölmö. En ollut kuullutkaan, että lapsissakin on transsukupuolisia. Mesi on itse aina tavallaan tiennyt olevansa poika. Siis kerrottu, ettei Mesi ole tyttö. Ja sitten hän sanoi ihan vakavissaan, että ”näen sut poikana”. Jos ei lähipiirissä ole yhtään transsukupuolista, asia ei kosketa, Milla pohtii. – Mesin ensimmäinen kysymys oli ”voidaanko nyt mennä ostamaan niitä boxereita”, Milla muistelee huvittuneena. – Ajattelin ensin, että eihän se nyt iso yllätys ollut, kunhan lapseni on terve, Timo sanoo. SIRPA PALOKARI | KUVAT SAMI PARKKINEN H elsinkiläinen koululainen Mesi Kissaniitty, 13, on lahjakas piirtäjä, joka nauttii pyöräilystä ja lumilautailusta. Sitten ajattelin, että enää en jaksa, hän muistelee. – Muuten, hänellekin on kerrottu, Mesi mainitsee. Vaikka ystävän ”kaapistaulostulotuki” oli mahtavaa, Mesi ajatteli, että astuu lopullisesti näkyville vasta, kun on asiasta itse sataprosenttisen varma. MATKALLA omaksi itsekseen Kun nuori kokee olevansa eri sukupuolta kuin hänen kehonsa, eteen nousee monta kysymystä. Tämä vilkas ja ulospäin suuntautunut kaveri rakastaa myös musiikkia. Eräänä tavallisena päivänä hyvä ystävä sanoi ääneen lauseen, joka avarsi Mesin maailmaa. – Kun menin uuteen kouluun, päätin, että alan olla siellä tosi naisellinen, muttei se onnistunut. Mesi Kissaniitty ja hänen perheensä kaipasivat tukea elämän murrosvaiheessa. Eräs hänen suosikeistaan on räppäri Paleface, jonka keikoilla hän on käynyt lukuisia kertoja, ja jonka kanssa hän heittäytyy usein juttusille. Milla ryhtyi etsimään ahnaasti tietoa netistä transsukupuolisuudesta. Mesi oli tuolloin 11-vuotias ja kantoi harteillaan valtavaa salaisuutta. Vaille hämmennystä Mesin ilmoitus ei heitä silti jättänyt. – Silti jännitti niin paljon, etten saanut sanottua face to face, vaan kirjoitin heille kirjeen. – Hän oli joskus kiusoitellen sanonut, että olen poika. Onhan Mesi itse aina tavallaan tiennyt olevansa poika, mutta muut ovat pitäneet häntä tyttönä
LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 13 ›› Mesi on Mesi: sukupuoli ei häntä määritä.
14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 Mesi haluaa tukea myös muita transnuoria selviytymään elämässään eteenpäin.
Mesin isovanhempien on ollut hankalaa hyväksyä, ettei lapsenlapsen sukupuoli olekaan se, mihin he olivat tottuneet. isä tai äiti, voi millään tavalla vaikuttaa. Perhettä jännitti, miten asia selitettäisiin isovanhemmille. Sukupuoleton ihminen ei samastu mihinkään sukupuoleen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 15 ›› Timo ja Milla Kissaniitylle Mesi on aina saanut olla oman mittaisensa.. Sukupuoli-identiteetti ei ole sama asia kuin seksuaalinen suuntautuminen, jossa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa. Innoissaan hän kysyi, että ”voidaanko jo seuraavalla tunnilla kertoa luokkakavereille”. . Se tarkoittaa voimakasta vieraudentunnetta omaa kehoa kohtaan. Vanhemmat varasivat ajan Setan Transtukipisteeseen, jossa annetaan tukea transihmisille, intersukupuolisille sekä sukupuoltaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Jopa kasvatusammattilaisten, kuten opettajien, voi olla vaikea suhtautua. pukeutumalla. . Tukipisteen kautta he löysivät vertaistoimintaa: lasten, varhaisnuorten ja vanhempien yhteisiä tapaamisia. Transvestiitti on mies tai nainen, joka eläytyy kumpaankin sukupuoleen. Demokraattiseen tapaansa kolmikko päätti vetää asiasta pitkää tikkua. Milla sai pisimmän tikun ja kertoi. epätyypilliset ulkoiset tai sisäiset sukuelimet. Steiner-koulua käyvää Mesiä on onnistanut, sillä hänen opettajaansa tieto ei hämmentänyt. – Kun opettaja kuuli, hän sanoi heti, että on ”meillä ollut sinunlaisia ennenkin”. . Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa sukupuolta määrittävät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. MITEN MUUT SUHTAUTUVAT. Hänellä on tarve ilmentää ajoittain sekä miehistä että naisellista puolta itsessään esim. Joissain perheissä asia on koettu jopa niin hankalaksi, että uhkana on ollut välirikko isovanhempien kanssa. Hän oli jopa ollut huolestunut, että emmekö me tajua sitä, Milla kertoo. Hän voi myös kokea itsensä sukupuolettomaksi, elää mieheyden ja naiseuden rajalla tai niiden ulkopuolella. KAIPUU OMAA KEHOON Kissaniityt odottavat, että Mesin sukupuolen vahvistamiseen liittyvä prosessi pääsisi pian käyntiin, sillä Mesin murrosikä on alkanut. . Transsukupuolinen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta, mutta kaikki transsukupuoliset eivät koe sitä tarpeelliseksi. – Oli olennaista saada heti asiantuntijalta neuvoja ja tietoa siitä, mistä on kyse ja miten esimerkiksi hoitojen kanssa edetään, Milla sanoo. Mesi tietää, että monet transnuoret kohtaavat ennakkoluuloja, jopa kiusaamista. Yleensä puhutaan homo-, bija heteroseksuaalisuudesta. Ryhmissä he ovat voineet muun muassa pohtia, miten asia vaikuttaa lähiomaisiin ja ystäviin. – Kun kerroin siskolleni, hän sanoi nähneensä jo aikoja sitten, että Mesi taitaa olla poika. Perhettä jännitti, miten asia selitettäisiin isovanhemmille, ja kuka sen tekisi. Lapsen kokemaan sukupuoli-identiteettiin ei toinen henkilö, esim. – Ihan ensimmäiseksi pitäisi saada oikea diagnoosi, Mesi toteaa. Hormonihoidot auttaisivat mielenhallinnassa, sillä itselleen väärässä sukupuolessa on hankala elää. . – Oli hänellä tyttöjenkin juttuja, kuten nukkekoti, mutta se oli täynnä Star Wars -ukkeleita, Timo naurahtaa. TIESITKÖ. . Toisaalta lapsille ja nuorille kaverin sukupuoli-identiteetti ei tunnu olevan niin lukkoon lyöty asia kuin aikuisille. Lapsella on esim. Kun oma keho ei vastaa sukupuoli-identiteettiä, voi syntyä kehodysforia eli kehoristiriita. Muunsukupuolisen ihmisen sukupuoli on yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Sukupuoli-identiteettiä ei pysty muuttamaan yrittämällä. Transsukupuolinen henkilö kokee, ettei hänen sukupuolensa vastaa hänen syntymäsukupuoltaan
SATEENKAARIIHMISIÄ PERHEHOITAJIKSI Sateenkaariperheet ry on aloittanut kaksivuotisen Väriä perhehoitoon -hankkeen, jonka toivotaan luovan lisää perhehoitopaikkoja huostaan otetuille lapsille sekä lisäävän sateenkaari-ihmisten määrää perhehoitajina. Samaan aikaan kun perhehoitajista on koko maassa pulaa, yli puolet sateenkaari-ihmisistä toivoo voivansa toimia sijaisvanhempina. He kysyivät, haluanko mennä poikien ryhmään. Tutkimusjakso voi kestää vuosikausia, ja sen jälkeen hän toivoo saavansa päätöksen hormonihoitojen ja sukupuolenkorjausleikkausten aloittamisesta. HIDAS PROSESSI Parhaillaan Mesi jonottaa aikaa sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle eli trans-polille. Helpotusta toi Kirkkonummella järjestetty Pride-leiri, jossa oli ihana tavata muita, samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Lopulta vertaistuki auttoi, Mesi kuvailee. Hanke madaltaa ennakkoluuloja ja jakaa tietoa sijoittaville tahoille. – Äiti kertoi leirin ohjaajille, että olen poika, ja ohjaajat päättivät, etteivät puhu asiasta muille sen enempää. 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 Mesi nauttii taiteentekemisestä ja musiikista.. Yhdysvalloissa 3 % sijaisperheistä on sateenkaariperheitä. > www.sateenkaariperheet.fi Lasta kannattaa tukea tässä ja nyt ja sellaisena kuin hän itse itsensä kokee. Kävin poikien kanssa jopa saunassa ja uimassa uimapaita päällä, eikä kukaan kysellyt mitään! Se oli kiva vahvistus asialle, jonka jo tiesin. – Viime keväänä ja kesällä oli vaikeaa, sillä kärsin kehodysforiasta, enkä voinut esimerkiksi käydä suihkussa. Etenkin miespareilla ja itsellisillä miehillä on harvoin mahdollisuus hoitaa ja kasvattaa lasta, sillä adoptio on heille vaikeaa ja sijaissynnytys on kielletty. Sateenkaari-ihmisellä ei ole lainsäädännöllistä estettä perhehoitajana toimimiselle. – Myös Pride-kulkueeseen osallistuminen Helsingissä ja Turussa oli voimauttavaa. Suomessa sateenkaari-ihmisiä on perhehoitajina vain satunnaisesti. Hieno kokemus oli myös kesäleiri, jolla Mesi sai vahvistusta identiteetilleen. Kuntien ja muiden sijoitukseen liittyvien tahojen asenteet saattavat olla esteenä lapsen sijoittamiselle sateenkaariperheeseen
Perhesuhdekeskukseen voivat ottaa yhteyttä kaikki, joita asia koskettaa, myös vaikkapa isovanhemmat, sisarukset ja kummit. Näin hän voi silottaa muidenkin tietä kohti omaa itseään. Lapsen kannalta se on haitallista, sillä hän kokee herkästi, että syy on hänen, Väisänen sanoo. Väisänen korostaa, että hämmennys on luonnollista ja jokaisella on oikeus tunteisiinsa, myös kielteisiin. Ei siis nimi, eikä persoona. Eräs peruste verkkaiselle etenemiselle on taata, että henkilö on varma sukupuoli-identiteetistään. – Tuki on erityisen tärkeää, jos nuorella ei ole turvaa omista vanhemmistaan, Väisänen muistuttaa. Mesi kuuluu alan pioneereihin ja hänestä on tullut transaktivistiksi, joka haluaa antaa kasvot transnuorille. Vanhemmat saattavat hämmentyä kuullessaan, että lapsen sukupuoli-identiteetti onkin toinen kuin he ovat ajatelleet. Kun hänestä aikanaan tulee virallisesti poika, vain henkilötunnuksen kirjain vaihtuu. Perhesuhdekeskus järjestää kevään aikana matalankynnyksen infotilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi tulla anonyymina saamaan tietoa. Lisäksi se kouluttaa eri alojen ammattilaisia ja järjestöjen edustajia kohtaamaan sateenkaari-ihmisiä. Kun ihminen tulee kuulluksi tunteineen esimerkiksi ammattilaisen kanssa keskustellessaan, hänen on myös helpompi sopeutua tilanteeseen. Vanhemmilla saattaa olla asiasta eriäviä näkemyksiä, mistä voi kummuta isompia ongelmia. – Kokemuksemme mukaan läheiset haluavat tukea nuorta. Avoimuus onkin tärkeää, sillä se suojaa ja vahvistaa lapsen tervettä kasvua. Sain vahvistuksen, että olen täyspäinen, Mesi kertoo. Usein jo tieto helpottaa oloa ja hälventää ennakkoluuloja. Kun nuori ei tule kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään, hän ei ehkä jaksakaan ja saattaa katkaista perhesiteet kokonaan, Nevala toteaa. Kun Mesistä ja toisesta transnuoresta tehtiin dokumentti Ylen Perjantai-ohjelmaan, palautetta alkoi virrata. Keskuksen projektipäällikkö Sanna Nevala ja perhetyöntekijä, perheja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen kannustavat perheitä ottamaan yhteyttä. AKTIVISTI AUTTAA MUITA Transja muunsukupuolisia ihmisiä on ollut aina, mutta vasta viime vuosina asia on tullut näkyvämmäksi. – On hyvin tavallista, että vanhemmat suhtautuvat keskenään tilanteeseen eri tavoin ja alkavat riidellä. Perhe on vauhdittanut prosessia teettämällä välttämättömiä tutkimuksia. Milla ja Timo sanovat Mesin kautta havahtuneensa monimuotoisempaan ja suvaitsevampaan elämään ja huomanneet, kuinka sukupuolittuneessa ja rajoittuneessa yhteiskunnassa me elämme. Mesi vastailee nykyisin tukea tarvitsevien nuorten viesteihin. Hiljattain hän matkusti junalla, jossa joku aikuinen huomasi hänen takissaan trans-pinssin ja tuli iloisesti sanomaan ”ai, säkin oot trans”. Minusta tämä on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen asia: kysytään ihmiseltä itseltään, mitä sukupuolta hän on. > www.perhesuhdekeskus.fi > www.transtukipiste.fi Kissaniityt pitävät prosessia suututtavan hitaana. – On harmillista, että terveydenhuolto toimii portinvartijana ihmisen sukupuolisuudelle. – Toiveena on, että tulevaisuudessa koko palvelujärjestelmä kykenisi tukemaan sateenkaari-ihmisiä heidän kysymyksissään, Nevala sanoo. Läheistensä kanssa kipuileva sateenkaarinuori voi ottaa myös itse yhteyttä keskukseen. Tukipiste palvelee sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä ja keskus seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvissä asioissa. – Kaikki uuden asian herättämät tunteet ovat sallittuja, mutta tunteita tulee ilmaista niin, ettei lapsi tai nuori vahingoitu. – Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa. Millan ja Timo viesti perheille on yksinkertainen: – Lasta kannattaa tukea tässä ja nyt ja sellaisena kuin hän itse itsensä kokee. Apua Perhesuhdekeskuksesta Sateenkaariperheet ry:n yhteyteen vuosi sitten perustetussa Perhesuhdekeskuksessa annetaan tukea sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 17 Timo, Mesi, Milla ja sylissä Suni-kissa.. Myös arjessa sattuu mukavia kohtaamisia. Sain psykologilta vahvistuksen, että olen täyspäinen. Keskus tekee yhteistyötä Seta ry:n Transtukipisteen kanssa. Peruskoulun jälkeen Mesi suunnittelee hakevansa taidepainotteiseen lukioon. Koko perheen saama tuki on tärkeää, sillä sen avulla kriisitilanteesta päästään eteenpäin jopa aiempaa vahvempana. – Esimerkiksi psykologilta olen jo saanut lausunnon. > Katso Yle Areenasta Mesistä kertova Perjantaidokkari BTW, mä en oo tyttö. He ottavat yhteyttä meihin saadakseen neuvoja, kuinka tukea parhaiten, Väisänen sanoo. Tämä voisi olla pelkkä ilmoitusasia, Timo pohtii. Mesi on Mesi
18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. ÄIDIKSI JA MUMMIKSI saman ikäisinä Nina Nieminen lukee lapsenlapsilleen Aaron (vas.) ja Eelis Ahoselle samoja kirjoja, joita hän aiemmin luki omille tytöilleen
Sinikka Karhunen kokee, että ikä on tuonut hänelle levollisuutta ja uskallusta olla äiti Urholle ja Sissille omalla tavallaan. HANNA MOILANEN | KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA PETRI JAUHIAINEN LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 19 ››. Nina Niemisestä tuli mummi 38-vuotiaana. Sinikka Karhunen, 45, elää hektistä pikkulapsiperheen arkea 4ja 2-vuotiaiden lastensa kanssa. Naisen elämänpolku voi nykyisin kaartua ja rytmittyä monella tavalla
Lapsi sai sitkeytensä vuoksi nimekseen Sissi. Yksinhuoltajaäidin kanssa eletty lapsuus jätti jälkeensä tunteen, että yksin hän ei ainakaan lähtisi lapsia hankkimaan. – Ehkä se on sitä äidin rakkautta, kun katsoo lasta rinnoillaan ja näkee hänet läpikotaisin kauniina ja ihanana, Sinikka pohtii. Kun sopivaa kumppania ei tullut vastaan, perheen perustaminen siirtyi. Silti tilanne oli lopulta mitä luonnollisin: Sissin syntymän jälkeen Sinikan mielen täytti vahva sekoitus rakkautta, menettämisen pelkoa ja halua suojella. S inikka Karhunen oli lähes 41-vuotias, kun hänen ensimmäinen lapsensa syntyi kahden keskenmenon jälkeen. Hän ajatteli nuorena, että lapset kannattaisi saada suhteellisen varhain. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Rakkaus roihahti Se oli tavallinen ilta Maaningan Kasinolla. Kipinät väreilivät ilmassa välittömästi. Samalla hän tiedosti, ettei lapsia välttämättä niin vain tehdä. Lavatansseja harrastava Sinikka päätyi illan kuluessa pyörähtelemään varpaisjärveläisen Risto Mähösen kanssa. Juuri vähän aiemmin Sinikka oli alkanut varovasti tapailla erästä miestä. Hän iloitsee myös siitä, että nykyisin mahdollisuudet hyvään vanhemmuuteen ovat paremmat kuin aiemmilla sukupolvilla. Sinikka Karhunen kertoo nähneensä maailmaa ja elämää nuorempana niin paljon, että nyt tuntuu hyvältä keskittyä lasten kasvattamiseen. Takana oli kymmeniä treffejä useiden vuosien aikana. Sinikka ei muista koskaan poteneensa vauvakuumetta, eikä koe olevansa hoivaajatyyppi. – Huokaisin ystävälleni pois lähtiessämme, että miten tässä voikin käydä näin
Mielipiteemme eivät ole ihan yhtenevät. Sissi viedään parina päivänä viikossa perhepäivähoitoon. Julkisessa keskustelussa äitiyteen ei ole enää yhtä oikeaa mallia eikä vahvoja rooliodotuksia. Ikä tuo mukanaan myös omat haasteensa. Sinikka kokee myös ehtineensä kokea ja nähdä niin paljon, että nyt on hyvä olla kotona ja nauttia arjesta. Molemmat lapset käyvät myös seurakunnan kerhossa kerran viikossa tapaamassa muita lapsia. Myös valvomisesta palautuu nuorempana paremmin. Uskallan paremmin olla sellainen kuin olen. Yli nelikymppisenä äidiksi tulossa on ollut Sinikan mukaan monia hyviä puolia. Keskustelua pitäisi käydä enemmän siitä, että lapsia pitäisi olla oikeus saada silloin, kun on sen aika. Iltapäivällä roolit vaihtuvat: Sinikka suuntaa lypsylle, ja Risto jää tupahommiin lasten kanssa. – Jos minulla oli ollut jotain arkuutta lapsia kohtaan, se hälveni. Tutkija Venla Berg Väestöliitosta vastasi kysymykseen, kuinka vapaita naiset ovat tänä päivänä tekemään perhe-elämäänsä koskevia ratkaisuja. Sinikka ja Risto alkoivat seurustella helmikuussa 2012, minkä jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Ristolle lapsien tulo oli päivänselvää. – En olisi ollut henkisesti valmis äidiksi parikymppisenä, olin niin raakile. Fyysisesti hedelmällisin aika on keskimäärin 20–24-vuoden välillä. Niin kuitenkin kävi. Miten työnantajat voisivat tulla enemmän vastaan niin, että ihmiset pystyisivät paremmin sovittamaan yhteen vanhemmuuden ja työuran?” Lapsia pitäisi olla oikeus saada silloin, kun on sen aika. Pariskunta meni naimisiin ilman isompia juhlallisuuksia ennen Urhon syntymää. Sinikka jää yleensä nukkumaan vähän pidempään ja huolehtimaan lasten aamutoimista. Minulle tosin ikä on tuonut tässäkin kohtaa levollisuutta. Aamuisin Risto lähtee navetalle. Sitten kun alkaa tunnustella suhdetta, törmääkin sattumalta maanviljelijään, joka tekee saman tien vaikutuksen. Erityisesti nuoret naiset pohtivat paljon, mihin työja opiskelu-uran vaiheeseen lapsi mahtuu, ja miten lapsen saa hoidettua niin, että kaikki menisi hyvin. Raskaus on aina elimistölle rasite, josta toipuminen on nuorempana nopeampaa. Mitä vanhemmaksi lasten saamista lykkää, sitä epätodennäköisemmäksi se muuttuu. Venäjän ja englannin tulkiksi opiskellut Sinikka ei osannut ajatella, että saa jokin päivä elantonsa lypsämällä lehmiä. Sissi syntyi alkuvuodesta 2014 ja Urho loppuvuodesta 2015. Sinikka kokee, että jokainen saa nykyisin olla äiti omalla tyylillään. Esimerkiksi taloudellinen vakaus on aivan toisella pohjalla kuin parikymppisenä. Toinen naisen vapautta rajoittava asia on biologia. Keväällä Sinikka muutti asumaan Varpaisjärvelle Riston kotitilalle. Naisen vapaus. ”Uusimman Perhebarometrin mukaan käsitykset perhe-elämästä ovat nuorten keskuudessa yllättävänkin kaavamaisia. Naiset ajattelevat automaattisesti, että lapsen tulo aiheuttaa useiden vuosien katkoksen työuraan. Uran pitäisi joustaa, koska hedelmällisyys ei jousta. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 21 ››. Tutkimuksissa on huomattu, että ihmisillä on epärealistisia käsityksiä raskauden onnistumisesta vanhemmalla iällä. Ehdin kasvaa omaksi itsekseni Pikkulapsiperheen arki on täynnä hulinaa. Sen sijaan henkilökohtaisemmissa suhteissa moni saa edelleen kokea painetta tietynlaiseen äitiyteen. Nyt ehdin kasvaa ensin omaksi itsekseni. – Esimerkiksi minun äidilläni on selkeä kuva, millainen äidin kuuluu olla. – Se on jännä, miten ensin on pitkään yksin, eikä löydä ketään
22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Takana keskellä ovat Ninan nuorimmat tyttäret Adalmiina (vas.) ja Iida Nieminen. Kun tulee nuorena mummiksi, ehtii seurata lapsenlasten elämää pitkälle aikuisuuteen. Tytär Jenna Ahonen (vas.) tulee usein käymään poikien kanssa. Nina Niemiselle lapset ja lapsenlapset ovat olleet elämän suuria lahjoja. Eelis Ahonen istuu Nina-mummin sylissä ja toinen lapsenlapsi Aaron hänen vieressään
Mutta ne ovat olleet hyviä asioita... Minusta saattaa tulla jopa isoisomummi! Kesärakkaus on kestänyt Nina oli itsekin nuori, juuri 18 vuotta täyttänyt tullessaan äidiksi. – Aiemmin ajattelin, etten voi rakastaa ketään niin paljon, kuin rakastin omia tyttöjäni. Nuorena äidiksi ja mummiksi Padasjoella asuva Nina Nieminen oli 38-vuotias, kun sai ensimmäisen lapsenlapsensa Eeliksen. Sairaanhoitajan töitä kyseisen talven tehnyt Nina muistaa vieläkin hämmästyksen työkaverien silmissä, kun hän kertoi uutisen työpaikallaan. Elämän ei tarvitse olla valmis ennen äidiksi tuloa Myöhemmin Nina opiskeli lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi. Kokkolassa nuoruutensa asunut Nina lähti 17-vuotiaana poimimaan mansikoita Hämeeseen Padasjoelle. Poikien perhe asuu puolen tunnin ajomatkan päässä. Nina kokee, että isovanhemmuuteen on nykyisin monenlaisia malleja ja vapauksia rakentaa roolista omannäköisensä. Parhaillaan menossa on Vaahteramäen Eemeli. Raskaana olevalle voi jäädä mieleen suru: eikö häntä voida onnitella lapsesta siinä missä ketä tahansa muutakin. Nauran välillä, että parhaimmat ystävät on tullut tehtyä ihan itse. – Ihmisistä näki, miten he alkoivat laskea vuosia mielessään. – Sain myös siskolta paljon tukea äitinä oloon ja vanhemmuuteen. – Yleisesti ajatellaan niin, että pitäisi olla talot, autot ja ammatit valmiina ennen kuin voi tulla äidiksi. Esimerkiksi luonnossa on mukavaa liikkua ja ihmetellä yhdessä luonnon ilmiöitä. He tulevat usein käymään joko vanhempiensa kanssa ja toisiaan yksinkin yökylään. Toivoisin meiltä kaikilta enemmän huomaavaisuutta ja toisen ihmisen asemaan asettumista.” Enää ei ole yhtä oikeaa ikää tai tapaa tulla äidiksi. Jaoimme saman elämäntilanteen, vaikka hän on minua kahdeksan vuotta vanhempi. Tilanne helpotti, kun he ottivat vuorostaan vetovastuun mansikkatilasta. – On ihanaa, kun saan olla mukana lastenlasteni elämässä pitkälle aikuisuuteen. Myös rahaa on käytettävissä aiempaa enemmän. Lähes automaattisesti hän alkoi puhua itsestään äitinä myös tyttärensä Jennan lapselle. Moni isovanhemmista on vielä työelämässä, matkustelee, opiskelee tai perustaa uuden parisuhteen. Minun elämässäni asiat ovat vain tapahtuneet. Lopulta moni kysyi, että minkä ikäinen olen, Nina nauraa. Mutta rakkaus lapsenlapsia kohtaan on jotain niin syvää, että herkistyn nytkin, kun sitä ajattelen. Olin hämmentynyt, mutta samalla iloinen ja onnellinen. Yhteensä Niemisillä on viisi tyttöä, joista vanhin on 27ja nuorin 14-vuotias. Huomaavaisuutta kohtaamisiin Kysyimme perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaalta Väestöliitosta, miten äitiyteen ja isoäitiyteen nykyisin suhtaudutaan. Syyskuussa nuoret menivät kihloihin, ja pian Nina huomasi olevansa raskaana. Hän oli mennyt puolta vuotta aiemmin naimisiin alaikäisenä oikeusministeriön poikkeusluvalla. harrastusten parissa joku voi kehottaa lasta pyytämään apua mummoltaan, vaikka kyseessä olisi lapsen äiti. Vastaavasti nelikymppinen pari on saattanut saada lapsen hyvin pian suhteen alkamisen jälkeen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 23. Silloin Nina etsii esiin kirjat, joita hän on aikanaan lukenut omille tytöilleen. Myös isovanhemmat ovat keskenään erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Arjessa voi tulla vastaan kiusallisia tilanteita. Alkuun Nina ei osannut puhua itsestään mummina. Nuorin hänen omista lapsistaan oli siihen aikaan vasta 6-vuotias. Ninan äiti saattoi tulla Pohjanmaalta käymään viikoksi tai kahdeksi kerrallaan, ja Taavin vanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla. Esim. Olemme myös matkustelleet paljon lasten kanssa ja luottaneet siihen, että kaikki järjestyy. – Elin 16-vuotiaana nuoruuden niin täysillä, etten ole jäänyt kaipaamaan mitään. Aiempina vuosina Nina saattoi tehdä talvet sairaanhoitajan töitä, mutta nykyisin hän työskentelee tilalla ympäri vuoden. Myös meillä ammattilaisilla voi olla omia ennakkoluuloja ja käsityksiä siitä, mikä on oikea aika vanhemmuuteen. Iäkkäämpänä lapsia saavalta kysytään usein, onko hän ajatellut lääketieteellisiä riskejä. Nina haluaa antaa lapsenlapsilleen aikaa ja kiireetöntä yhdessäoloa. Ehkä saan nähdä jonain päivänä myös heidän lapsiaan. Enää ei ole yhtä oikeaa ikää tai tapaa tulla äidiksi. Luotin niin paljon elämään. En halunnut tehdä suunnitelmia sen pidemmälle, Nina muistelee. Tukiverkostot olivat vahvasti läsnä nuorenparin elämässä. Sen jälkeen hän palasi Padasjoelle ensin hetkeksi Taavin lapsuuskotiin ja pian yhteiseen kotiin kunnan rivitalokaksioon. ”Vanhemmuus on monipuolistunut. Mansikkaurakan jälkeen Nina ehti olla kotona kaksi viikkoa. Äitiys on Ninan kokemuksen valossa tiukemmin määritettyä. – Minulla on hyvät välit tyttöjen kanssa. Nuorelta vaikuttava pari on kuitenkin voinut olla yhdessä jo useita vuosia ennen ensimmäistä lastaan. Ensimmäiset yhteiset vuodet Nina ja Taavi elivät kädestä suuhun, kun rahasta oli tiukkaa koko ajan. Ehkä lähipiiri pelkäsi enemmän, miten me pärjäämme ja miten parisuhde kestää. Toki olen myös äiti ja tuon tilanteisiin myös sen näkökulman. Nyt Nina on 45-, Eelis 7ja hänen pikkuveljensä Aaron 5-vuotias. Tällaiset tilanteet voivat olla hämmentäviä tai jopa loukkaavia. Perheeseen syntyi lisää lapsia. Kesän edetessä mansikkatilan poika, Ninaa kuusi vuotta vanhempi Taavi, alkoi pyöriä poimijoiden mansikkamökissä kavereidensa kanssa. – Sanoin Taaville, että katsotaan tämä kesä. – En kokenut pelkoa raskaudesta tai äitiydestä. Hyvin nuoren äidin kohdalla oletetaan helposti, että lapsi on vahinko
KUN ÄITI näkee punaista Se, että äiti vahingoittaisi omaa lastaan, on useimmista meille sietämätön ajatus. Niin myös Johannalle, joka pelästyi omia, esikoiseensa kohdistuneita raivon tunteitaan ja haki apua. ULLA OJALA | KUVA MOSTPHOTOS vanhemmuus 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018
Ja samaan aikaan kädet oli – Olin siinä vaiheessa kaikin tavoin jo niin kuormittunut, että minut olisi pitänyt viedä varmaankin kuukaudeksi toipumaan Nauru-saarille. Tuli aivan nurkkaan ajettu olo. – Minulle tahtominen oli ollut lapsena kiellettyä, ja sitten oma lapsi ihan koko kropallaan sataprosenttisesti tahtoi kaikkea. – Kaikki ihmiset eivät pidä lapsille huutamista tai rumasti puhumista väkivaltana, mutta minä pidän. Hänen selityksensä oli, että vaistoni ovat herkistyneet vauvalle ja esikoinen ärsyttää. Ensimmäisen puhelun aikana Johannan yhteysja taustatiedot kirjattiin. – Käsiksi en käynyt, mutta omat tunteet pelottivat ja niistä nousi kova syyllisyys: kuinka omaa lasta kohtaan voi tuntea näin. V oisiko äitienpäivän julistaa valtakunnalliseksi vapaapäiväksi kaikille äideille?” kysyy Johanna. Ryhmätyöskentelyn aikana Johanna oppi paljon omasta sisäisestä pikkutytöstään, jonka oli täytynyt olla kiltti ja helppo lapsi ja elää muita varten. Jos aikuinen ei ole saanut lapsena oltäynnä vauvaa, joka vaatii tiheää imettämistä ja valvotti yöt. – Terveydenhoitaja sanoi, että tiukoilla oleminen kuuluu vauva-aikaan. Oli huojentavaa huomata, etten ole yksin ja ainoa. Oli kuin kivi olisi pudonnut sydämeltä. Kun kysyin lääkäriltä, että entäs jos tirvaisen lasta jokin kerta, hän ei edes katsonut minua, vaan naputteli tietoja päätteelle. Perhetyöntekijä tuli kotiin välillä pariksi tunniksi lasten kanssa, mutta siitä ei ollut juuri apua tunnepuoleen. Tämän jälkeen häneen otti yhteyttä Maria Akatemian Demeter-työntekijä, joka sopi kolmesta kartoittavasta keskustelukäynnistä. Johanna kertoi tuntemuksistaan miehelleen, mutta jäi ilman vastakaikua. Erään kerran neuvolassa oli vakituisen terveydenhoitajan sijainen. Äiti ymmärsi järjen tasolla, että esikoinen eli itsenäistymisvaihetta ja harjoitteli omaa tahtoaan, mutta tunteiden tasolla lapsi herätti hänessä raivoa. Tai tässä yhteydessä hän käyttää sanaa kakara. Itkin puhelimessa, että pelkään vetäväni omaa lastani turpaan. Minulla ei ollut mitä antaa esikoiselle. Johannan teki mieli irvistää tahtoaan osoittavalle kakaralle kuin eläin. Ensimmäinen ryhmätapaaminen jännitti Johannaa todella paljon, sillä hänen kuvitelmansa muista ryhmäläisistä olivat hurjia: hän pelkäsi tapaavansa pelkkiä väkivaltarikoksista tuomittuja vankilamimmejä. Johannassa heräsi halu käsitellä omia tunteitaan. – Kun aloin itkien kertoa tuntemuksistani, tämä konkaritäti tiesi heti, että tarvitsen apua. Hänen esikoisensa oli uhmaiässä, kun kuopus syntyi. Niitä seurasivat 15 ryhmäkäyntiä ja seurantakäynti. Työssä on erikoistuttu naisen henkisen ja fyysisen väkivallan dynamiikkaan. Lapsuudessa konflikteja piti välttää, eikä itseään saanut puolustaa. Googlaamalla sanat ”nainen väkivalta” löytyi Maria Akatemia ja sen Avoin linja, jonne Johanna uskaltautui soittamaan. Johannasta tuntui, että hän olisi voinut heittää esikoisen seinään. – Lähdin kärryttelemään kuopuksen kanssa räntäsateeseen, sillä en halunnut mieheni tai esikoisen kuulevan puhelua. Minulle oli iso juttu, että avunpyyntöön vastattiin, kun sitä oli hädin tuskin uskaltanut toiseen kertaan sanoa ääneen. Linjan toisessa päässä sanottiin, että olet soittanut oikeaan paikkaan. Raivon tunteet olivat voimakkaita: hän huusi välillä esikoiselle niin, että kurkku oli kipeänä. Esikoinen tahtoi ja vaati, pontevasti. Hän alkoi saman tien soitella ja järjesti meille perhetyöntekijän käymään. Nurkasta ihminen huutaa, sanoo Johanna. Teki mieli irvistää lapselle kuin eläin. Johanna oppi, että kun lapsi ei suostu pukeutumaan aamukiireessä siihen tahtiin kuin aikuinen haluaisi ja äidin pinna palaa, tilanteessa eivät keskustelekaan lapsi ja aikuinen, vaan kaksi lasta: oikea lapsi ja aikuisen pikkutyttö. Tunteista oli kuulemma vielä pitkä matka tekoihin. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 25 ››. – Mutta sainkin tutustua ryhmässä ihaniin, itsestään ja läheisistään vastuuta kantaviin naisiin, jotka halusivat oikeasti tehdä töitä itsensä kanssa. Kun Johanna puhui asiasta neuvolassa terveydenhoitajalle ja lääkärille ensimmäistä kertaa, hän tunsi jäävänsä asian kanssa yksin. Maksuton Demeter-työ tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä henkistä tai fyysistä väkivaltaa
Naiset kuvailevat reagoivansa johonkin lapsen aktiviteettiin hallitsemattomalla raivonpurkauksella ja tuntevansa itsensä tilanteessa avuttomiksi, riittämättömiksi ja keinottomiksi. Nämä asiat ovat juuri niin vakavia kuin miltä ihmisestä tuntuu. Minä olisin halunnut puhua aikuisten kesken aivan muista asioista, vaikka päivän politiikasta tai Sannin uusimmasta levystä. Minun pitää paijata itseäni ja sanoa, ettei sun tartte ja kyllä sä saat puolustaa itseäsi. Jos mieleni tekee irvistellä, teen sen yksin vaikka vessassa ja palaan tilanteeseen, kun naamaa ei enää kiristä. – Maria Akatemia on ensimmäinen ja ainoa paikka, jossa koen tulleeni tämän asian kanssa perin pohjin nähdyksi ja kuulluksi. 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Tyypillinen väkivaltaisuuteensa apua hakeva on ruuhkavuosiaan elävä, alle kouluikäisten lasten äiti, joka pelkää tekevänsä jotakin lapselleen tai puolisolleen. Aikuisena tämä kipu saattaa tulla esille sitten hyvin rajuina reaktioina. Johannasta tuntuu myös, että äitien keskuudessa haetaan glooriaa valittamalla arjen raskautta: ”kuuteen vuoteen en ole kampaajalla käynyt”. Tai viettää äitienpäivää ihan niin kuin itse tahtoo... > www.mariaakatemia.fi Oli huojentavaa huomata, etten ole yksin ja ainoa. Avainasemassa on itsetuntemustyöskentely: raivon tunteet eivät ole vain vellovaa harmaata massaa, vaan niihin on jokin järjellinen syy, jota voi käsitellä ja josta voi vapautua. Ei riitä, että me naiset itse sallimme itsellemme taukoja, vaan asenteiden pitäisi muuttua yhteiskunnallisella tasolla. – Mielestäni lapsen on tärkeääkin nähdä, että myös aikuinen kiukustuu, mutta samalla hallitsee ja kantaa kiukkunsa. Johanna muistuttaa, että tunteita saa olla ja äiditkin saavat ärsyyntyä. Kaipaan aikaan, josta monet oman äitini ikäiset naiset kertovat: aikuiset olivat saatavilla, mutta lapset eivät olleet kaiken toiminnan keski piste – toisin kuin nykyään. – Avuttomiksi nimenomaan omien tunteidensa kanssa: miksi maitolasin kaatumisesta seuraa näin vahva tunne ja mitä sen kanssa teen. KUKA HAKEE APUA. Johanna on muuttunut äitinä , sillä hän ei enää pelkää omia tunteitaan. Itsetuntemustyöskentelyn myötä sytytyslankani on pidentynyt. Johannan nimi on muutettu. – Tajusin, että oman sisäisen pikkutyttöni pitää saada korjaavia kokemuksia, ja minun tehtäväni aikuisena on tarjota hänelle niitä. Johanna on alkanut Demeter-työskentelyn ja terapian myötä ottaa aikaa itselleen reilulla kädellä. Itkin puhelimessa, että pelkään vetäväni omaa lastani turpaan. Siihen kietoutuu Johannan mielestä äitimyytti: äiti on olemassa vain lapsia varten. – Esimerkiksi perhekerhossa puhuttiin koko ajan vain lapsista. Voi ajatella, että minua ei olisi saanut kohdella sillä tavoin lapsena. Naisen väkivallasta on vaikea puhua . Voisiko äitienpäivän julistaa valtakunnalliseksi vapaapäiväksi kaikille äideille. – Ruuhkavuodet ovat kuormituskohta, jossa omat, käsittelemättömät asiat aktivoituvat vanhemmaksi tullessa, sanoo ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Hanna Kommeri Maria Akatemiasta. Nainen on lapsena ollut hiljainen vastuunkantaja tai muuten näkymätön, eikä ole tullut kohdatuksi omien tunteidensa kanssa. Viime vuonna Avoimeen linjaan soittaneista runsaat 70 prosenttia oli heitä. Mutta nyt kannan vastuun siitä, mitä teen itselleni ja koko lähipiirilleni. la kiukkunsa kanssa esillä ja kokonainen, ei aggression hallinnan työkaluja ole päässyt kehittymään. Jokainen tulee nähdyksi sen tarinan kanssa, jota hän ei ole välttämättä kertonut koskaan aikaisemmin. Vieläkin välillä raivostuttaa, mutta enää raivo ei leimahda, vaan pystyn käyttäytymään tilanteissa niin, että ärtymys näyttäytyy lapsille hallittuna, turvallisena tunteena. Työskentelymenetelmänä ovat naisten pikkutyttötarinat, kasvutarinat, joihin käytetään runsaasti aikaa. Ryhmän muut jäsenet ja nainen itse voivat miettiä, mitä haluaisivat nyt sanoa tälle pikkutytölle. – Ei tarvitse jäädä uhrispiraaliin. – Ymmärrän, mistä tunteet kumpuavat, jolloin ne tuntuvat siedettävämmiltä. Johanna uskoo, ettei hän tule koskaan valmiiksi, vaan työskentely jatkuu läpi elämän Demeter-työstä saaduilla, sopivilla työkaluilla. Ryhmässä käsitellään monipuolisesti tunteita, joita väkivaltaisten tunteiden ja tekojen taustalla on, eli häpeää, syyllisyyttä, pelkoa. Kukaan ei saa tulla sitä vähättelemään. Kasvaminen oman elämänsä vaikuttajanaiseksi on tärkeä tehtävä, kuvaa Kommeri. Kun ryhmätapaamiset olivat ohitse, Johanna tunsi vasta päässeensä asiasta jyvälle asiasta ja jatkoi terapeuttisia keskusteluja omalla kustannuksellaan. – Näkymättömyys voi olla yksi haavoittuneisuuden muoto. – Voisiko olla sallittua, että nainen edes hetkeksi saisi suorastaan unohtaa omat lapsensa ja roolinsa vastuunkantajana ja antautua nauttimaan hetkestä omaa sisäistä pikkutyttöään hellitellen. Johannan mielestä jokainen päivä on äitienpäivä, ja äitinä oleminen on niin kokonaisvaltaista ja kuormittavaa, että siitä on hyvä välillä ottaa taukoa ja viettää omaa aikaa ilman lapsia
perhevapaiden käyttö on lisääntynyt. Väkivallaton kasvatus ei ole vain tämän päivän lasten suojelua, vaan myös tulevien sukupolvien, sanoo Sauli Hyvärinen. Jakakaa kasvatusvastuu! Naiset käyttävät sekä fyysistä että henkistä kuritusväkivaltaa lapsiinsa enemmän kuin miehet. Samalla ajanjaksolla miesten lastensa kanssa viettämä aika ja esim. Miesten suurempi kasvatusvastuu näyttää siis vähentävän miesten kurittavia kasvatuskäytäntöjä. – Perheissä, joissa kasvatusvastuu jakautuu tasaisesti, ennen kaikkea äidin kuormitus vähenee ja hän kykenee kasvattamaan lapsia näiden oikeuksia kunnioittaen. > Selvitys Piiskasta jäähypenkkiin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017 on luettavissa verkossa PDF-muodossa. Vuonna 2017 näin kertoi tehneensä enää 5 % miehistä, mutta naisista yhä 12 %. Selvityksestä löytyy myös ristiriita: naiset suhtautuvat miehiä kielteisemmin kaikkeen kuritusväkivaltaan, mutta käyttävät sitä kuitenkin enemmän. Keskusliitto tutki viime vuonna suomalaisten kasvatusasenteita ja kuritusväkivallan käyttöä. Selvityksen mukaan niistä lapsiperheiden vanhemmista, joita oli itseään kuritettu lapsuudessa, 55 % oli kurittanut omaa lastaan fyysisesti. Vanhemmista, joilla ei ollut lapsuuden kurituskokemuksia, 35 % oli käyttänyt kuritusväkivaltaa omia lapsiaan kohtaan. Selvitys paljasti mielenkiintoisen seikan: miesten kurittavat käytännöt ovat vähentyneet selkeästi enemmän kuin naisten. – Tulos vahvistaa, että väkivallan kierteen katkaisu on tärkeää. LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 5.-6.6.2018 TAIDETEHDAS, PORVOO Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat.fi Puhujina mm.: Katri Saarikivi Mirjam Kalland Taina Laajasalo Tuomas Kurttila. Tilanne on maailmanlaajuisesti sama. Vuonna 2007 lastaan oli läimäyttänyt miehistä 15 % ja naisista 16 %. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että naiset viettävät enemmän aikaa lasten kanssa, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton johtava asiantuntija Sauli Hyvärinen. Tämäkin kertoo Hyvärisen mukaan siitä, että naiset viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Hyvärinen katsoo, etteivät naiset ole miehiä taipuvaisempia käyttämään väkivaltaa, vaan kyse on kasvatuskuormituksen jakautumisesta
Outoa oli myös se, että vatsa vei kaiken huomion niissäkin tilanteissa, joissa hän yritti olla pääroolissa. Kun kaksiviikkoinen Touko oli seurannut äitinsä sylissä Lemminkäisen viimeisiä musiikin harjoituksia, kommentoi äiti Facebookissa: ”Tänään päivänvalon näkee Lemminkäinen Kansallisteatterissa. Tässä kodissa puhutaan paljon, ja kaikkea pohdintaa siivittää lämmin huumori. Vain kahtena päivänä Touko jäi mummin hoiviin. Sen myötä on selvinnyt, että meillä on vauva, jolle on turha laulaa tuutulauluja; se tarvitsee nukahtaakseen patarummut.” Petra sävelsi ja ohjasi Lemminkäisen musiikkia sekä omaa Tellus-kuoroaan ja keikkaili bändiensä kanssa ihan raskauden viime metreille. Raskauden aikana Petra kertoo ihmetelleensä, kuinka keho muuttui joka viikko, ja sitä oli vaikea tunnistaa omakseen. Työntöjen välissä sovittiin, että tämän jälkeen Petran työnnöt on työnnetty, ja Juha saa lopun elämäänsä tehdä lumityöt. Petran ja Juhan suhteesta aistii syvän välittämisen ja keskinäisen kunnioituksen. Äiti Petra Poutanen-Hurme, 33, sävelsi ja harjoitti näytelmän lauluosuudet. . meidän perhe Kakka-Kaalepin ja Rupsu-Ruupertin KAVERIT 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Niinpä Touko tottui jo kohdussa hyvin runsaaseen äänimaailmaan, eikä ollut Lemminkäisen metakasta moksiskaan, pikemminkin päinvastoin. Taiteilijapariskunta Poutanen-Hurmeen esikoinen Touko syntyi keskelle Suomen Kansallisteatterin Lemminkäisen harjoituksia. Teatterilaisten mielestä vauva toi harjoituksiin ihan omanlaistaan lempeä ja lämpöä. IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA A rvostelijoiden ylistämä näytelmä on Toukon isän, Juha Hurmeen, 58, käsikirjoittama ja ohjaama. Juha oli mukana synnytyksessä. Vauvan synnyttyä helpotti sikäli, että nyt saan olla minä, ja huomio kiinnittyy oikeaan kohteeseen, Petra sanoo nauraen
PETRA Vanhempien mielestä Toukolla riittää tehtävää, jotta maapallo pysyisi asuttavana ja elettävänä. Touko tarvitsee nukahtaakseen patarummut. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 29 ››
Petra ja kollegansa Tellu Turkka ovat säveltäneet teoksen, jota esitetään syksystä lähtien useassa kaupungissa. Esikoistytär syntyi 29 vuotta sitten. Ruumiinmullat on kuolemanpelolla leikittelevä kolmen naisen yhtye, jossa on mukana Petran ja Tellun lisäksi Hanna Rajakangas. Petra kokee olevansa hyvin onnekas saadessaan synnyttää ja kasvattaa lapsensa Suomessa, ja Touko pääsee aikanaan korkeasti ammattitaitoiseen päivähoitoon. Hän uskoo, että uhkakuvissa on paljon perspektiiviharhaa, ja siksi kaikki näyttää olevan niin lähellä ja räjähtämäisillään. Se valmistelee Susinartut-kuoroteosta, joka perustuu naisten Suomen sisällissodan aikana kirjoittamiin runoihin ja lauluihin. Mutta maailma ympärillä on muuttunut 30 vuodessa. Maapallo tarvitsee uusia asukkaita Touko on Juhan toinen lapsi. Yhteistyöstä avioliittoon Lain mukaan äiti voi tehdä töitä sunnuntaisin menettämättä äitiyspäivärahaa. Suuri osa Petran tuloista kun muodostuu tällä hetkellä sävellysten tekijänoikeuskorvauksista. Tämä sopii Petralle hienosti, sillä hänen johtamansa naiskuoro Tellus harjoittelee sunnuntaisin. Kuusiviikkoisen pojan vanhemmilla on oltava perusteltua ja mietittyä toivoa, se on meidän perheemme lähtökohta, Juha sanoo. Petra on iloinen, että saa äitiyspäivärahaa ja voi tehdä samalla musiikkia. Hänen mielestään on kuitenkin väärin, ettei Kela huomioi alle neljän kuukauden apurahoja eikä tekijänoikeuskorvauksia äitiyspäivärahan suuruutta määritellessään. Juhan mielestä aika piankin, sillä päiväkodissa lapsi oppii olemaan ihmisten maailmassa. Koska ihmiset ovat tehneet maailman, he voivat myös vaikuttaa siihen, että maapallo pysyy asuttavana ja elettävänä. Juha ei ole mielestään juuri muuttunut noista ajoista, mitä nyt tullut ehkä vähän viisaammaksi. Lisäksi Petra esiintyy solistina omassa multi-instrumentaaliesityksessään. Paperitehdasperspektiivistä on helppo kutsua lapsentekotalkoisiin, vaikka koko ajan on yhä enemmän freelancereita ja epätyypillisiä työsuhteita, joita ei huomioida tukia laskettaessa, Petra huomauttaa. UTU soittaa eräänlaista taidepoppia, joka sekoittaa genrejä. Molemmat lapset ovat herättäneet samanlaisia syviä tuntoja: . Touko köllii äitinsä sylissä tyytyväisenä ja päräyttää isänsä näkemyksen vahvistukseksi raikuvan pierun. Hän säveltää paljon teatterija elokuvamusiikkia sekä musiikkia kokoonpanoille, joissa myös esiintyy. Hän ei ollut ennen kuullut duosta ja pani huvittuneena merkille sen nimen. . Poika on paras teoksemme. Ja toki tänne tarvitaan silloin tällöin muutamia uusiakin ihmisiä. Siitä alkoi yhteistyö, joka pikkuhiljaa syveni seurusteluksi ja avioliitoksi. Nähtyään esityksen hän oli vaikuttunut sen taidokkuudesta ja kutsui naiset tekemään musiikkia suunnitteilla olevaan Europaeus-näytelmään, jonka hän kirjoitti ja ohjasi Kansallisteatterille. . Hurme on vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa verta. Kun duo Hurme esiintyi vuonna 2011 Kalevalaseuran satavuotisjuhlassa, piti Juha Hurme siellä esitelmän. Petralla ja Hannalla on myös duo nimeltä Hurme, joka perustettiin paljon ennen kuin Petra ja Juha tutustuivat. Monista ongelmista huolimatta Juha näkee maailman lapsellekin mahdollisena elää. Petra on koulutukseltaan kanteleen soiton opettaja ja musiikin maisteri. JUHA ”Nykyturbulenssi tuottaa uhkakuvia maapallon tulevaisuudesta, vaikka tämä on ihmisten maailma ja korjattavissa.” 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Ihan mahtavaa, että meillä on kuusiviikkoinen aivan itsestään selvä perheenjäsen! Nyt on aivan mahdotonta ajatella meitä ilman tuota lasta, joka on tärkein ja kivoin asia
Perhe asuu Tampereen Pispalassa puutalon kivijalassa, jossa toimi viitisenkymmentä vuotta sitten ruokakauppa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 31 ››
Vaikeakulkuisista maastoista huolimatta esitys on vetänyt joka vuosi yli kolmesataa katsojaa. Lemminkäisenkin käsikirjoituksen ensimmäiset runkopuut olivat laulut, jotka Petra sävelsi. Sometukseen liittyy Juhan mukaan hyvin paljon kielellistä leikkiä ja luovaa kielenkäyttöä. . Petra tekee siihen musiikin. On hyväksyttävä, että ajat muuttuvat ja että tekniikka vie somen ja pelien kautta yhä enemmän symboleihin ja kuvalliseen ilmaisuun. Vaikka olemme tehneet paljon yhteistyötä, on Touko paras teoksemme, jossa tiivistyy kaikki osaamisemme, Juha sanoo. Kesällä Juha toimii Volter Kilpi -kirjallisuusviikon taiteellisen johtajana Kustavissa ja osallistuu Hailuodon teatterifestivaaliin. Suomessa on luettu vasta noin 140 vuotta, ja muun muassa koko kalevalainen runoaarre on lukuja kirjoitustaidottomien ihmisten tekemää. Koska hän luottaa vaimoonsa saumattomasti, energiaa ja aikaa vapautuu omaan työhön. Mutta jos somettajille lyödään eteen Vänrikki Stoolin tarinat, eivät he ymmärrä siitä yhtään mitään. Hän on hyväksynyt myös sen, että kirjallisuuden arvostus ei välttämättä kestä ikuisesti: kirjallinen kulttuuri on ehkä antamassa sijaa jollekin muulle. Juha ja Petra eivät ole huolissaan suomalaisten lasten lukutaidosta. . Juhan mielestä Petra on hänen näytelmiensä ”supersäveltäjä”, jonka kanssa on ihana ja helppo tehdä yhteistyötä. Juha muistuttaa, että aikoinaan Beatlesiakin pidettiin maailmanlopun enteenä. Lapsi vaikuttaa Juhan mielestä elämään hyvällä tavalla. Hän uskoo lapsen kasvattavan vanhempiaan. PETRA Vanha talo henkii juurevaa kodikkuutta. Juha muistuttaa, että kaunokirjallisuus sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on hyvin lyhyt ilmiö. Juha kirjoittaa tällä hetkellä kolmea kirjaa. Kun pieni lapsi tulee maailmaan, on vanhempien muutettava tapojaan, ja heidät on helppo motivoida siihen. Juha kertoo esimerkiksi olevansa ”järkyttävän addiktoitunut” eräelämään, mutta luopui jo aikaa sitten sovitusta kymmenen päivän maaliskuisesta hiihtovaelluksesta kivutta ja on huippuonnellinen, kun saa viettää sen ajan poikansa kanssa. . Eivät nuoret ole menettäneet kirjallisuutta, mutta aikuiset eivät pysy heidän kehityksessään mukana, mikä on ollut maailman meininki tuhat vuotta. Uskottiin, että “porukka pilaa musiikin, eivätkä nuoret lue, kun kuuntelevat vain sitä”. Nyt vasta ymmärretään, kuinka valtavan luovaa aikaa 1960-luku oli. Syksyllä hän ohjaa suomenruotsalaiselle ryhmälle Peter Weissin näytelmän ja valmistaa talvella KOM-teatterin kanssa näytelmän Aleksis Kivestä ja Kaarlo Bergbomista. Sometus on luovaa Lapin erämaahan Juha pääsee kesällä esityksensä Operaatio Paulaharjun myötä. Tänä vuonna esitys on Haltilla kilometrin korkeudessa. 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Juha ei aio pitää virallisesti vanhempainvapaata, mutta pystyy järjestelemään työnsä siten, että voi olla mahdollisimman paljon pojan kanssa. Samoihin aikoihin julLastenkulttuuriin ei voi koskaan panostaa liikaa. Jo viitenä vuonna hän on dramatisoinut näytelmiksi Samuli Paulaharjun novelleja, jotka esitetään aina syvällä Lapin erämaissa ja joiden tekemiseen näyttelijät osallistuvat ilman palkkaa
Säveltäjänä Petra on jo keksinyt, että pienen lapsen olisi helppo omaksua säveltapailun alkeet esimerkiksi tekemällä solmisaatioita, jossa kämmenen tai sormien eri asennoilla käydään läpi koko sävelasteikko. Kulttuuri ja sivistys eivät Juhan mielestä välttämättä palaudu aina painettuun tekstiin, vaan siihen, mikä kulloinkin kiinnostaa. Juhan mielestä laulut pitäisi ehdottomasti tallentaa. Tehdäänkin äitiyslomalla iso hittilevy kakasta! Tehdään äitiyslomalla iso hittilevy kakasta! JUHA Touko on onnenpoika: vanhemmilla on joustavat työajat. Ja koska kakkabisnes on niin suurta, äänitteet myisivätkin kenties hyvin. . Niin tyhmänä hän ei pidä itseään, että luulee sen riittävän Toukolle, vaikka se hänelle itselleen riittäisikin. Lastenkulttuuriin ei voi Petran mielestä panostaa koskaan liikaa. Juha kertoo ihailevansa, kuinka nerokkaita rallatuksia Petra on tehnyt vauvalle vaikkapa vaipan vaihdosta tai imetyksestä. Hän kertoo havahtuneensa vasta oman lapsen myötä siihen, kuinka paljon lapsille on Suomessa tarjolla laadukasta teatteria, kirjallisuutta ja musiikkia. Näin lapsi kuulee äänteitä ja sävelkorkeuksia, ja loruttelu on rytminsäkin vuoksi hyvä kielelliselle kehitykselle. Juhasta Petra on ollut supermamma alusta lähtien ilman mitään kursseja.. Lapset ovat hyvin alttiita sävelkorkeuksille. Mutta ehkäpä silloin löytyykin jokin kiva peli, jossa “katsellaan puita väärii” tai leikitään muuten vaan Lauria… Petra muistuttaa, että lasten lukutaidottomuus liittyy myös perheiden eriarvoistumiseen: toisilla lapsilla on vahvempi vanhempien tuki ja paremmat lähtökohdat kuin toisilla. Me valitamme huumevieroituksen kalleutta, muttemme ymmärrä, että ne rahat olisi kannattanut sijoittaa aikanaan nuorten harrastuksiin ja kouluun. Kun lapsen kanssa lörpötellään, lorutellaan ja lauleskellaan, hän oppii myös, etteivät laulaminen ja lukeminen ole mitään korkeakulttuuria, vaan ihan luonnollinen osa arkea ja olemista. Se, jos mikä on kielen luovaa käyttöä ja myös kykyä tulkita viestejä ja valmentautumista sanojen maailmaan. Jos nuoria kiinnostaa tietokoneiden ja pelien maailmaan liittyvä kommunikaatio, tulisi pyrkiä sen kultivoimiseen ja siihen, että niissä olisi kiinnostavaa sisältöä, koska sieltä voi nousta sivistys. . Repertuaarista löytyy myös kakkateemaisia lauluja kuten Rupsu-Ruupertti ja Kakka-Kaaleppi. Rallata ja höpötä lapselle Juha ei aio lyödä Seitsemää veljestä Toukon käteen. . . Vaihtoehtoja löytyy ihan kaikille, ja ne on helppo tehdä lapsille kiinnostavaksi. Pienen lapsen kanssa on esimerkiksi hauska aloittaa kieleen tutustuminen höpöttelemällä ja loruttelemalla niitä näitä. Siksi on erittäin tyhmää leikata koulutuksesta, joka sivistämisen lisäksi ehkäisee isompien ongelmien syntymistä. Laulaminen ja musiikki stimuloivat mielikuvitusta. Tulevaisuudessa kulttuuri ja sivistys tapahtuvat entistä enemmän pelitiloissa ja virtuaalitodellisuuksissa, joissa vaihdellaan kirjallisia viestejä salamannopeasti omalla slangilla. Miksi emme syöttäisi sinne tiettyä järjestelmää jo valmiiksi. kisuuteen nousi myös “turmiollinen” Bob Dylan, jolle annettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 2016
Vahvaa ja värikästä PERHE-ELÄMÄÄ Turkkilaismuslimi Baharin ja armenialaiskristitty Ilyasin arki Kouvolassa on lapsikeskeistä ja välillä kiivaastikin keskustelevaa. HANNELE NIEMI | KUVAT SILVI KAARAKAINEN meidän perhe 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018
Molempien kodeissa puhuttiin turkkia, Zengileillä yhtenä useista kielistä. Lapsia äidin ja isän tarinat huvittavat. syntyi vuonna 1989 Etelä-Turkin Adanassa kahdeksanlapsisen kurdiperheen kuopukseksi. Vuonna 1994 Ilyas tuli perheensä mukana Suomeen, kävi koulunsa Valkealassa ja aloitti työt perheen Kouvolaan perustamassa ravintolassa. Elämämme tasapaino järkkyi, kun isän sydän petti, ja äiti joutui pitämään perheen koossa. Sulhon tosimiehuus testataan ärjysti maustetulla kahvilla, mutta siitäkin Ilyas selviytyi irvistämättä. Viiden kuukauden päästä Istanbulissa vietettiin häitä, joihin oli kutsuttu 450 vierasta. – Teimme hulluina töitä, ja maksoimme palkoillamme perheen velkoja. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 35 ››. Bahar lähti 11-vuotiaana Adanan kodista töihin Istanbuliin vuotta vanhemman siskon kanssa. Bahar ja Ilyas Zengilin taustoissa on itämaisten kulttuurien samankaltaisuuksia: esimerkiksi tytön kättä mennään pyytämään vanhempien kanssa, ja sulhoa testataan äreästi maustetulla kahvilla. Bahar omaksui varhain vahvan naisen mallin. Kaakkois-Turkin vanhoilla armenialaisalueilla, Batmanin maakunnassa vuonna 1986 syntynyt Ilyas Zengil on 11 sisaruksen sarjan nuorimmasta päästä. Paikalla oli morsiamen koko suku ja sulhasen äiti, isä, kolme siskoa ja pikkuveli, jotka ehtivät Suomesta juhlaan mukaan. H änen kanssaan et mene naimisiin! parahti Bahar Güne?in äiti kuultuaan tyttären rakastuneen kristittyyn armenialaismieheen, Ilyas Zengiliin. Esimerkiksi tytön kättä mennään pyytämään yhdessä vanhempien kanssa. Bahar Güne. Vaikka Bahar on muslimi ja Ilyas kristitty, on heidän taustoissaan myös itämaisen kulttuurin tuomia yhtäläisyyksiä. Edellisvuonna Turkkiin lomalle matkannut Ilyas oli piipahtanut sukulaisensa tekstiilialan yrityksessä, jossa Bahar työskenteli. – Ilmoitin tahtovani oman elämän, ja perhe tiesi tahtoni vahvaksi, naurahtaa nykyinen Bahar Zengil Kouvolassa, jonne muutti alkuvuodesta 2011 Istanbulista. Usein itketti, mutta ”Tärkeintä on tukea lapsia näiden unelmissa”, sanoo Bahar Zengil, jolle vahvan naisen malli siirtyi äidiltä. – Turkissa lasten on tapana aloittaa työt jo pieninä, mutta onhan 11-vuotias vielä täysi lapsi. Se oli kovaa elämää. Perheen kaikkien lasten piti osallistua perheen elättämiseen, sillä rakennusalalla työskennellyt isä sairastui vakavasti 50-vuotiaana. Kesäkuun kymmenentenä, Baharin syntymäpäivänä, Ilyas jo kosi mielitiettyään satapäisen ravintolayleisön pidättäessä henkeään. Nuoripari ei nähnyt eri uskonnoissa ongelmaa, ja Bahar piti päänsä. Arman (vas.), Ömür ja AzoMert pitävät vanhempansa vauhdissa. Tämän äiti puolestaan haki kirkosta neuvoa, jonka saikin papin saarnasta: kristityn ja muslimin liitto ei ole synti
Ilyas eli täysin toisenlaista lapsuutta Suomessa, missä moni asia on hänen mukaansa tehty lapsille jo turhankin helpoksi. – Toki meillä on Baharin kanssa ongelmia, kelläpä ei olisi. Lapsille ei haluta antaa valmiina unelmia, ammattihaaveita eikä elämänkatsomusta, joten heitä ei ole kastettu mihinkään uskontoon. Baharin päätyö on nyt kotona lasten kanssa. Ilyas houkutteli Baharia Suomeen, mutta lupasi, että tämä voi palata Turkkiin, jos ei viihdy. Toivon heidän pysyvän terveinä, perustavan perheen, opiskelevan ja saavan hyvän ammatin. Mitä ikinä haluavatkin, tuen heitä. Helppoa ei ole sekään, etten ole ollut kodin ulkopuolella töissä yli kuuteen vuoteen, Bahar huokaisee. Baharilla on vieläkin ikävä perhettään Turkissa, missä hän käy lasten kanssa pari kertaa vuodessa. Turkissa lasten on tapana aloittaa työt jo pieninä. Hän toivoi myös tulevan vaimonsa lopettavan työt, mikä kieltämättä kiehtoi kymmenen vuotta töitä paiskinutta nuorta naista. – Ilyas on lähes kaikki päivät töissä. – Ilyas tahtoisi minut töihin ravintolaansa, mutta minusta puolisojen ei ole hyvä olla samassa työpaikassa. Etenkin alussa oli vaikeaa, kun en osannut yhtään suomea. oli pakko vain koota itsensä ja jaksaa. 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Lasten kasvatuksessa ollaan kuitenkin pitkälti samoilla linjoilla. Ja opiskella lisää, kenties toteuttaa pitkäaikainen haave asianajajan ammatista. Ilyasin viimeisimmästä Turkin-vierailusta on jo nelisen vuotta. Hän haluaa oppia kunnolla suomea, opiskella myöhemmin lisää ja ehkä perustaa oman hyvinvointialan yrityksen. Ömür, 6, Azo-Mert, 4, ja Arman, 3, puhuvat sekä turkkia että suomea, jonka opinnot Bahar aloitti viime vuonna. Päätavoite nyt on oppia hyvin suomen kieli, ehkä myös englanti. – Kaverit naureskelevat, että olen vaimon hameen alla. – Parikymppisenä sisälläni asui vielä 10-vuotias tyttö, mutta pääni oli 40-vuotiaan naisen. Taustansa Bahar kertoi Ilyasille heti heidän tavattuaan jättäen tälle valinnan: vieläkö tahdot minut. – Nyt tärkeintä ovat lapset. Minulla on omat unelmani. Vuodet Suomessa eivät ole olleet helppoja, vaikka Zengilin perhe otti miniän lämpimästi vastaan. Bahar työskenteli Turkissa myös kosmetologina. Työ Kouvolan Angela-ravintolassa vie aikaa – etenkin nyt kun vastuu siirtyi kokonaan Ilyasille isoveli Mahsumin siirryttyä yrittäjäksi Jaalaan. Aiemmin ei ollut aikaa eikä voimiakaan. Ömür tahtoo poliisiksi ja AzoMert Spidermaniksi. Sen alan yrityksestä hän haaveilee Suomessakin. Näistä asioista on perheessä puhuttu ennenkin. Toisaalta rasismi nosti julmaa päätään 1990-luvulla, ja perheen joukosta erottuvia lapsia kiusattiin. Vastaan, että parempi yhden kuin kymmenen hameen alla. – Käymme pitkiä ja kiivaita keskusteluja, ja yleensä minä olen se häviäjä, Ilyas hymähtää. Meillä ne usein johtuvat eroista taustoissa, uskonnoissa, kielessäkin. Suomessa Bahar on synnyttänyt kolme lasta
Ilyaskin autteli Zengilin perheravintolassa jo pienenä poikana, mutta vapaaehtoisesti ja pikkutuokioita kerrallaan. Kuopus Arman osallistuu innolla yhteisiin leipomuksiin, joita Ilyasisä vie usein ravintolaansa tarjolle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 37 ››. Isosisko Ömür näyttää vauhdin mallia
– Joka sunnuntai teemme ja syömme yhdessä aamupalan – siitä ei tingitä. Joulukuussa 2016 perhe muutti omaan taloon Kouvolan uudelle asuinalueelle Lehtomäkeen. – Lapsi kyllä osaa ja ymmärtää vaikka mitä, Ilyas vakuuttaa ja kehottaa Baharia kertomaan esimerkin tämän omasta lapsuudesta. – Kerran Ömür kysyi, mikä on tuo ääni, kun kirkonkellot soivat. 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. – Pikkutyttönä kiipesin korkealle pihamme viikunapuuhun. Kiireinen ja kuormitettu yrittäjä koettaa antaa kaiken vapaa-aikansa perheelleen. Lapset saavat katsoa televisiota korkeintaan puoli tuntia päivässä. – Ömür opastaa jo: ”Isä, et saa tappaa muurahaista!” Ilyas kertoo ylpeänä. – Vanhemmat tekevät monia asioita lastensa puolesta, kun voisivat vain luottaa ja antaa näiden uskaltaa. Minä olen meillä se tiukempi tapaus. Joskus se viedään ulos terassille, jolloin katsominen saa erityisen merkityksen. Kummallakaan ei ollut päätösvaltaa oman uskontonsa suhteen. – Ei ole terveellistä tuijottaa tuntikausia ruutua. Että ei saa tappaa, eikä tehdä pahaa pienimmillekään, vaan kunnioittaa kaikkia eläviä olentoja. – Emme pakota lapsia mihinkään, mutta ei heitä pakanoiksikaan kasvateta, Ilyas täsmentää. – Perheiden kanssa pidämme aika paljon yhteyttä, Suomessa lähes päivittäin, ja Turkkiinkin usein älypuhelimilla. Kaikki kolme ovat pienestä pitäen osallistuneet ruuanlaittoon ja leipomiseen. Tärkeämpää on leikki ja yhdessä tekeminen. – Tahdon lasten tutustuvan kaikkiin uskontoihin ja saavan lopulta päättää itse, jatkaa Bahar. Siten oppii ottamaan vastuuta. Ilyasin huumoriin Bahar ihastuikin. Perhe on käynyt myös moskeijassa. Tai siis: – Vaimo tahtoi uuden talon, Ilyas virnistää. ”Tule alas, putoat!” äiti huusi. Vapaapäivinäni syömme yhdessä, ja vähintään kerran viikossa leikitään piilosta. Ilyas on lyhyt, mutta hauska ja iloinen. Perheen televisio on syrjässä olohuoneen nurkassa ja harvoin auki. – Unelmamieheni piti olla pitkä. ”Kaverit naureskelevat, että olen vaimon hameen alla”, paljastaa Ilyas. Ja tahdomme heidän ymmärtävän, että uskontoa tärkeämpää on auttaa toisia ja pyrkiä hyvään. Zengilin suku tapaa toisiaan yleensä ravintolassa, sillä moni perheenjäsen on töissä joko Kouvolan tai Mikkelin Angela-ravintoloissa. Tosinaan Ilyas vie lasten leipomuksia maistiaisiksi Angelaan. ”En tule, en putoa!” vastasin. Emme pakota lapsia mihinkään, mutta ei heitä pakanoiksikaan kasvateta. Piiloja piisaakin uuden kotitalon ympäristössä, missä lapset saavat vilistää varsin vapaasti. Menimme yhdessä luterilaiseen kirkkoon, kertoo ortodoksiksi kastettu Ilyas. Kukkasiakaan ei pidä repiä huvikseen. Suomalaislapsia suojellaan Zengilien mielestä jo liikaakin. ”Hyvä on”, sanoi äiti, joka ei tahtonut rikkoa luottamustani: ”Et putoa, jos et halua.” Zengileistä lasten pitäisi olla aktiivisia, kiipeillä ja juosta. Sekä Baharilla että Ilyasilla ja heidän lapsillaan on lukuisia serkkuja ympäri maailmaa. Etsittyään puoli vuotta aktiivisesti asuntoa Bahar ja Ilyas päättivät rakentaa oman. – Minulla on kai sata jo Istanbulissa! Ilyas nauraa. – Sen haluamme omille lapsillemme antaa
Peräti 13 % barometriin osallistuneista kertoi lapsuudenperheensä olleen tekemisissä lastensuojelun sosiaalityön kanssa haastatellun ollessa peruskouluikäinen. Muilla nuorilla vastaava osuus oli 16 %. > Elina Pekkarinen: Lastensuojelun tarve kytkeytyy kielteisiin oppimiskokemuksiin. tutkittua tietoa ANTTI VANAS | KUVAT COLOURBOX JA MOSTPHOTOS Lastensuojelutoimiin ryhdyttäessä koulunkäynnin vaikeudet kuuluvat lähes aina kuvioon. Kahdella kolmasosalla vuonna 2014 sijoitetuista 401 lapsesta oli koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, ja teini-ikäisistä sijoitetuista koulunkäynti tökki jopa 88 %:lla. Yllättävämpää on, että osalla lastensuojelun avohuollon piiriin päätyneistä lapsista ja nuorista ei koulun takkuamisen lisäksi muita vaikeuksia olekaan. Artikkeli sisältyy julkaisuun Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017. Kokemus kouluyhteisön jäsenyydestä tai sen puuttumisesta liittyi Pekkarisen mukaan vahvasti kiusatuksi tulemiseen. Vuoden 2017 Nuorisobarometri setvii nuorten arvoja ja asenteita erityisesti osaamisen ja koulutuksen suhteen. Osalla lastensuojelun avohuollon piirissä olevista lapsista ja nuorista vaikeudet liittyvät pelkästään huonosti sujuvaan koulunkäyntiin, vaikka koulun pitäisi olla juuri se paikka, jossa vaikeuksiin ajautunutta lasta tuetaan, ja josta hän voi tarvittaessa ammentaa täydennystä kodin vaatimattomiin sosiaalisen pääomaan varantoihin. Koulukiusaamisen tiedetään liittyvän myös jo aloitetun koulutuksen keskeyttämiseen ja lyhyempään koulutusuraan. Lastensuojelun tarve ja kouluvaikeudet kytkeytyvät toisiinsa. THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan lastensuojelusyistä sijoitetut 8.–9.-luokkalaiset kokivat muita useammin koulukiusaamista ja väkivaltaa. Lastensuojelun kanssa tekemisissä olleista lähes joka neljäs kertoi jääneensä vaille yhteisöllisyyden kokemusta. Koulu ei ole kaikille YHTÄ KIVA K oulunkäynnin ongelmat eivät ole sinänsä riittävä syy huostaanottoon, mutta hyvin usein ne ovat osa sijaishuollon tarpeeseen johtavaa ongelmavyyhteä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 39 ››. Kun osallistujilta kysyttiin, kokivatko he peruskouluaikana olevansa kouluyhteisön jäseniä, 15 % vastasi kieltävästi. Sitä varten haastateltiin lähes kahta tuhatta 15–29-vuotiasta suomalaisnuorta. Jo barometrin väite ”koulunkäynti oli mukavaa” repi vastaajaryhmien välille selkeän kuilun: yli neljännes lastensuojelun kanssa tekemisistä olleista vastaajista oli väitteestä täysin tai jokseenkin eri mieltä. Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen käsittelee kouluviihtyvyyden ja lastensuojelun tarpeen yhteyttä viimeisimpään Nuorisobarometriin kirjoittamassaan artikkelissa. Pekkarisen mukaan barometrin tulokset osoittavat kautta linjan, että lastensuojelun tarve, kielteiset koulukokemukset ja heikko luottamus toisiin ihmisiin kytkeytyvät toisiinsa. Koulun sosiaalinen ympäristö ei ole kaikille yhtä avoin tai ystävällinen
Kyseisten typen ja hapen yhdisteiden tiedetään dieselmoottoreiden hiukkaspäätöihin yhdistyneenä lisäävän hengityselinsairauksien ohella myös sydäntautikuolleisuutta. Toisaalta lastensuojeluasiakkuus ei saa olla este palvelujen saamiselle. Ne ovat ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka tulee kunnille monin verroin korjaavaa lastensuojelua halvemmaksi. Tutkimuksessa käytettiin mallia, joka yhdistää eri liikennemuotojen aiheuttamien päästöjen alueellisen leviämisen sairaustapausten esiintymiseen kaupungissa. Yksi syy yksinhuoltajien huonoon työllistymiseen ovat riittämättömät lapsiperheiden palvelut, väittää Yhden vanhemman perheiden liitto tiedotteessaan. Vuosi sitten tehtyyn kyselyyn vastasi noin sata yksinhuoltajavanhempaa. Liikenteen likaaman ilman aiheuttamien terveyshaittojen torjunnasta tulee tehokasta vasta sitten, kun se kohdistuu erikseen jokaiseen tapahtumaketjun lenkkiin: autoihin ja niiden käyttämiin polttoaineisiin, liikennemääriin, päästöjen leviämiseen ja niille altistumiseen. 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. YVPL vaatii kaikille lapsiperheille avoimia ja leimaamattomia tukipalveluja, joiden kehittämistyössä tulee kuunnella palvelujen käyttäjiä. Tukea tarvitseville vanhemmille tulee myös olla tarjolla riittävästi tukiperheitä, joihin lapset voivat mennä viikonlopuiksi tai loma-aikoinaan. Lapsen tai vanhemman sairastuessa perheen pitää saada ympärivuorokautista kotipalvelua ilman perhettä leimaavaa lastensuojeluasiakkuutta. autojen tyhjäkäyntikielto koulujen läheisyydessä ja kävelyreittien siirtäminen kauemmas ajoteistä, ovat tutkijoiden mukaan tarpeellisia mutta eivät riittäviä. Tutkimuksen kohteena olleessa pohjoisenglantilaisessa Bradfordin kaupungissa hengitysilman saasteet saattavat olla syynä jopa 38 %:iin kaikista sairastumisista. Bradfordissa jo käyttöön otetut rajoitukset, esim. Lastensuojelun sijoitusta on sen sijaan ehdotettu”, kuvailee liiton asiakaskyselyyn vastannut yksinhuoltaja tilannettaan. ”Sairauteni vuoksi tuskin pysyin pystyssä, vaikeuksia laittaa ruokaa tai vaihtaa vaippa 2ja 5-vuotiaille, mutta kotipalvelua en saanut, koska tarttuva sairaus. Hallussa oli siis koko tapahtumaketju pakoputken suulta lapsen keuhkoihin. Dieselmoottoreiden päästöt aiheuttavat LAPSUUSIÄN ASTMAA Pitäisikö dieselautot karkottaa kaupunkien keskustoista. Leedsin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että merkittävä osa lapsuusiän astmaan sairastumisista johtuu liikenteen aiheuttamista typen oksidien päästöistä. > Yhden vanhemman perheiden liitto tiedotti toiminnastaan ja vaatimuksistaan kansainvälisenä yksinhuoltajapäivänä 21.3. Uusimman tutkimustiedon mukaan molemmat olisivat kunniamaininnan arvoisia terveystekoja. Yli puolet heistä ei edes tiennyt, että yhden vanhemman perheillä on sairastapauksissa subjektiivinen oikeus kuntien kotipalveluun, jonka maksu on tulosidonnainen. Vielä 25 vuotta sitten yksinhuoltajaäidit olivat muuta väestöä yleisemmin mukana työelämässä. Riittävät kotipalvelut estävät yksinhuoltajavanhemman uupumusta. Liikenteen päästöjen piikkiin menee tutkijoiden mukaan suunnilleen neljännes kaikista kaupungissa todetuista lapsuusiän astmoista. AlphaGalileo, maaliskuu 2018. > Up to 38% of all annual childhood asthma cases in Bradford may be caused by air pollution. Nykyään yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on kaksi kertaa keskimääräistä korkeampi. PERHEPALVELUJEN PUUTTEET haittaavat työllistymistä Suomessa on 120 000 yhden vanhemman perhettä, joista viidennes pienituloisia. Typen oksideja tupruttavat ilmoille erityisesti dieselillä käyvät ajoneuvot. Kuntien ja tulevien maakuntien tulee noudattaa lapsiperheiden palvelutarjontaa sääteleviä lakeja, ja lain rikkomukset pitää sanktioida. Tiesitkö, että sairastuneella yksinhuoltajalla on oikeus kotipalveluun. Entä kannattaisiko ihmisiä kannustaa muutaman sadan euron tukisummalla vaihtamaan autoilu sähköavusteiseen polkupyöräilyyn, kuten ministeri Anne Berner taannoin ehdotti
Tällä hetkellä 7 %:lla norjalaisista 15–17-vuotiaista tytöistä on diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö, ja 18–20-vuotiailla luku on 9 %. Heillä häiriöt alkavat kuitenkin jo ennen puberteettia. ADHD:n, autismin ja Touretten syndrooman riski on pojilla suurempi kuin tytöillä. Teinipojat osaavat väistää itseensä kohdistuvat paineet – niin ulkonäköön liittyvät kuin muutkin – teinityttöjä vikkelämmin, mikä saattaa osaltaan pienentää poikien mielenterveysriskiä. Oslon Metropolitan-yliopiston tutkija Anders Bakken uskoo psyykkisten häiriöiden määrän kasvun olevan aitoa, mutta varoittaa sekoittamasta ohimeneviä mielialaongelmia vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Pojilla ei havaittu vastaavaa psyykkisten häiriöiden lisääntymistä – mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö pojatkin niistä kärsisi. Toisaalta pojat joutuvat tyttöjä useammin tekemisiin väkivallan ja rikosten kanssa. Tytöt ottavat asiat raskaasti – JA AHDISTUVAT Ammattiapua mielenterveysoireisiin hakevien tyttöjen ja nuorten naisten määrä on kasvanut Norjassa viidessä vuodessa 40 %:lla, ja depressiolääkkeiden käyttö on kaksikertaistunut, kertoo Norwegian Institute of Public Health -tutkimuslaitoksen tuore raportti. Aivan varmoja ei olla siitäkään, onko häiriöiden esiintyvyyden kasvu todellista vai kertovatko luvut avoimuuden lisääntymisestä ja seurannan tarkentumisesta. > Body-image pressure, school and worries make more girls mentally ill. Tytöt ottavat Bakkenin mukaan asiat poikia raskaammin niin koulussa kuin perheja ystäväpiirissäkin. KILDEN, maaliskuu 2018. Häiriöt muuttuvat silti harvoin pitkäkestoisiksi sairauksiksi. koulunkäynti kärsii siitä jonkin verran. Ohimenevät mielialaongelmat ovat eri asia kuin vakavat mielenterveyden häiriöt. Esim. Raportin julkaisseen tutkimuslaitoksen osastonjohtajan Anne Reneflotin mukaan tyttöjen henkisten häiriöiden lisääntymisen syytä ei tiedetä. Häiriöistä yleisimpiä ovat ahdistuneisuus, depressio, syömishäiriöt sekä kouluun tai perhe-elämään liittyvät sopeutumisvaikeudet. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 41. Joka neljäs teini-iän keskivaihetta elävä tyttö potee unettomuutta, ahdistuneisuutta tai stressiä siinä määrin, että esim
Toisaalta pelkäsin vuosia jatkuvaa huoltotaistelua, jonka keskellä lapsi olisi kärsinyt. Uudessakaupungissa asuva Riitta on valmis panostamaan tapaamisten eteen. 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Anneli teki töitä seitsemän päivää viikossa, ja työajat painottuivat iltaan. – Ajattelin, että tytön on parempi kasvaa säännöllistä päivätyötä tekevän vanhemman luona. – Tuossa tilanteessa joku olisi saattanut häpeillä, mutta minä en osannut. Tapaamiskäytäntöjen monimuotoisuus palvelee kaikkia osapuolia. Esimerkiksi Yhden vanhemman perheiden liiton loppuvuoden teemoihin kuului Tapaa lastasi jouluna -suositus. – Selitys antaa heille vastauksia mieltä kaihertaviin kysymyksiin ja auttaa ymmärtämään asiaa, hän uskoo. Useimmat vanhemmat haluavat, että lasten ja etävanhempien tapaamiset toteutuvat. Mutta heti kun hän näki minut, koko hänen olemuksensa valaistui. Riitta varoo panettelemasta pojille heidän isäänsä, eikä riidaton erokaan asettanut sellaiseen paineita. – Ajan kerran kuukaudessa lapset parinsadan kilometrin päähän, mistä he jatkavat junalla samanlaisen matkan isänsä luo, hän kuvaa. Nyt hän muistelee tuota isän ja tyttären viimeiseksi jäänyttä keskusteluhetkeä haikeana. LIISA TAPANEN vanhemmuus R eilu vuosi sitten Tiiaa, 27, jännitti, tuleeko hänen etävanhempansa sovittuun joulutapaamiseen. Myös turkulainen Kirsti haluaa , että hänen peruskouluiässä olevat lapsensa tuntevat isänsä. He asuivat eri paikkakunnilla ja tapasivat yleensä siellä. Mutta tällä kertaa hän tuli ja tapansa mukaan otti ensitöikseen minut karhumaiseen halaukseensa. Eron jälkeen Riitan ex-mies piti lasten tapaamisessa vuoden tauon. Parisuhteeseen ei ollut kuulunut alkoholia tai väkivaltaa, ex-miehen hiljainen mielenosoitus liittyi Riitan mielestä omaisuuden jakamiseen. Se oli rankkaa ja jätti minuun jälkensä. – Voidakseni tietää kuka olen, minun on tiedettävä, mistä tulen, hän tiivistää. Sittemmin mies halusi itse tavata poikiaan. Ehkä iskän alkoholismi ei ole koskaan ollut kovin ÄLÄ SOLVAA LAPSEN KUULLEN Tutkimusten mukaan suurin osa lähivanhemmista toivoo, että lasten ja heidän etävanhempiensa tapaamiset toteutuvat. Aseman kuppila oli Tiiasta tapaamispaikkana isälle kätevä: siellä oli helppo yhdistää edullinen lounas tyttärelle ja lasillinen olutta isälle. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, kahden murrosikäisen pojan äiti perustelee. Annelista asetelma toimii. Näin siitäkin huolimatta, että miehen juominen säätelee tapaamisia. Monet haluaisivat tapaamisia useamminkin. Kirstikin puhuu lapsilleen alkoholismista sairautena. – Jo kaukaa näin huojuvan isän keskittyvästä katseesta, että pystyssä pysyminen vei hänen kaiken energiansa. Tiiaa hymyilyttää muisto siitä, kuinka suureellisesti juopunut isä teki kuppilan väelle selväksi, että liikkeellä todellakin ovat isä ja tytär. Lapsi ei halua erota Aikuisten eron rajaaminen vain aikuisten väliseksi suojaa lapsen suhdetta kotoa pois muuttavaan vanhempaan ja hänen sukuunsa. – Nyt hän on lapsille tärkeä ja turvallinen aikuinen. Hänen omat sukulaisensa asuvat kaukana, joten asetelma kuormittaa. Kuopion rautatieasemaan on ankkuroitunut paljon hänen isäänsä liittyviä muistoja. – Kasvoin itse eroperheessä ja kuulin molempien sukujen tahoilta isän ja äidin haukkumista. – Välillä iskä oli täysin viinan vietävissä, kuin olisi kadonnut maailmasta. – Onneksi olemme saaneet tueksemme sijaisperheen, Kirsti iloitsee. Lahdessa ravintola-alan yrittäjänä eronsa aikana toiminut Anneli vaihtoi lähivanhemmasta etävanhemmaksi ex-miehen sitä vaatiessa. Siinä se välittyi, iskän rakkaus, hän summaa vakavana vasta aluillaan olevan surutyönsä keskeltä. Tiia ei vaihtaisi pois mahdollisuutta tutustua isäänsä. Tiian isä menehtyi viime elokuussa. Eron jälkeen miehen sukulaiset syyllistivät Kirstin ja hylkäsivät lapset. Kolmivuorotyötä tekevän yksinhuoltajaäidin turvaverkostot ovat vähissä. – Tuolloin kolmevuotias poikamme, isin poika, reagoi niin voimakkaasti, että tarvitsi ammattiapua. Ennenaikaisen kuoleman aiheutti pari vuosikymmentä jatkunut rankka juominen, joka väritti myös viimeistä tapaamista. Jo silloin päätin, etten ota suvuistani mallia
Mutta kun asumme samassa kaupungissa, joka toinen viikonloppu toistuva tapaaminen on ollut helppo toteuttaa. LASTENSU OJELUN KESKUSLIIT ON KUUKAUSIJ ULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUKA USIJU LKAISU • 11 • 2017 Erityisla psen vanhem mat parisuh dekurss illa Norsutk in tarvitse vat mumm oa Opettele erottam aan vihreät ja punaise t ajatukse t! Raskau spahoinv ointi vei sairaala an Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Pahimmassa tapauksessa riitoihin osallistuvat molempien suvut. Tiia kiittää lähipiiriään siitä, ettei sellainen kuulunut hänen arkeensa. Surullisena Tiia toteaa, että hänellä olisi ollut vielä paljon puhuttavaa isänsä kanssa. ”Tiesin, että olen tärkein” Joskus ero jättää vanhempien välille riitoja ja katkeruutta, jotka myrkyttävät myös lasten ja etävanhemman välit. – Ehkä minua on auttanut sekin, etten ole elänyt iskän viinanhuuruisessa vaikutuspiirissä ja suhde lähivanhempaani on terve. – Toki on jäänyt jälkiä, ja ehkä jollain tasolla joudun siivoilemaan niitä kauankin. > Henkilöiden nimet on muutettu.. Viikonlopputapaamisista jäi aina tunne, että touhut keskeytyivät. Pääkaupunkiseudulla asuvan Sepon isyyteen tuli uusia ulottuvuuksia sen jälkeen, kun hän siirtyi etävanhemmasta vuoroviikkovanhemmaksi. Murrosikää lähestyvän tyttären äiti väsyi, joten asioiden uudelleen järjestelyn kannalla olivat myös lastensuojeluviranomaiset. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksest a bisnestä. – Muutin yksiöstä kaksioon, sillä tuon ikäinen tyttö tarvitsee jo oman huoneen. – Hän opetti minut liikkumaan luonnossa, me sienestimme ja marjastimme paljon. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. suuri osa identiteettiäni. Siellä isä jaksoi paneutua tyttäreensä. mies ihmettelee. – Minua aina muistutettiin, että iskä rakastaa minua ja että todennäköisesti olen tärkein ihminen hänen elämässään. Täysin lommoitta ei Tiia silti usko selvinneensä isäsuhteestaan. Mutta toisaalta: mikäpä lähisuhde ei jättäisi jälkiä – niin hyvässä kuin pahassa. Tytärkin on tilanteeseen tyytyväinen, onnellinen isä myhäilee. – Nyt ehdin olla tytölle isänä. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Tiialle tarjottiin pienestä pitäen välineitä alkoholismin ja sen tuomien pettymysten kohtaamiseen. Mistä sellaisen pääkaupunkiseudulla löytää. Noin vuosi sitten tapahtunut muutos oli hänelle pitkäaikaisten toiveiden täyttymys. Sitten hän lähti pois kesken kaiken. Esimerkiksi asumistuen ja toimeentulotuen myöntäjien silmissä vuosi sitten työttömäksi jäänyt Seppo on edelleen lastaan tapaava, yksin asuva vanhempi. Kela on nyt käskenyt etsimään halvemman asunnon. Alkoholismi selitettiin tunne-elämän sairaudeksi, joten ymmärsin, ettei siitä kärsivä pysty parempaan. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. – Hiljaa mielessäni aina odotin, että saisin tilaisuuden selvittää asioita hänen kanssaan. – Alkuun tyttären pois muutto oli vaikea pala, ikävä oli kova. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! Hänellä on hyvä suhde nyt jo aikuistuvaan tyttäreen, joka voi hyvin, ja vanhemmat ovat aina saaneet neuvoteltua asiat sopuisasti. Muu yhteiskunta ei sitten tahdokaan mukautua muutoksiin, Seppo harmittelee. Pienenä Tiia tapasi isäänsä mummolassa, missä kukaan ei juonut
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA varhaiskasvatus Valmiina matkaan! Elias asettuu Ruuneperin selkään kuskiksi, kun Väinö R. istuu jo mukavasti reessä. 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Elettiinpä ENNENKIN Vaunukankaan päiväkodissa Tuusulassa lapset saivat tutustua entisajan elämään muun muassa saunassa, navetassa ja rekiretkellä
Ruuneperi-hepo odottaakin reen eteen valjastettuna matkaan lähtöä. Pian lyödään löylyä kiukaalle ja hikoillaan lauteilla. Taustalla Elias tutkii, mitä ottaisi mukaansa pyykkinarulta. Kahvi maistuu pojillekin. Pian hän hymyilee ja nyökyttelee päätään musiikin mukaan: – Täältä kuuluu Kulkuset! Neilikoita on valmistettu hyvin aiheeseen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 45 ››. Matkalla tarvitaan paljon tavaraa. Kotinurkkauksessa ruisleivät kuivuvat orressaan. Jo jumppasalin oven avauksesta tulvahtaa vastaan mennyt maailma. Posliinikupit on katettu pöytään, ja pannusta kaadetaan kahvia. Välillä kuivataan pyyhkeisiin, ja sitten taas uusiin löylyihin! Suvi, 5, ja Milla, 4, keskittyvät kahvinkeittoon. On hämärää, vähän kuin öljylamppujen aikaan. Kello mittaa aikaa lipaston päällä, laskukone odottaa laskijaa, kahvimylly jauhajaa ja kuparipannu kahvinkeittäjää. Väinö R:n kapsäkki on jo täynnä. Jutellaan mukavia kuten tilanteeseen sopii. Menoa ei haittaa, vaikka crocsien nokat osoittavat vähän eri suuntiin. Selänpesuharjat viuhuvat. ilahtuu kuullessaan tutun Kulkuset-laulun. Väinö R. Pojatkin tulevat kahvittelemaan: Elias asettelee sokeripihdeillä palasia kuppiin. – Täällä on paljon muitakin kavereita, hän huomauttaa ja viipottaa jo kohti saunan lauteita. P ääsimme Neilikoitten eli 3–5-vuotiaitten ryhmän mukaan kokemaan elämyksiä Ennen vanhaan -näyttelyyn. Väinö R., 3, juoksee laittamaan kuulokkeet päähänsä. Ainakin Väinö on päässyt nopeasti sukeltamaan menneen maailman tunnelmiin, sillä hän ilmoittaa iäkseen ”noin 50 vuotta”. Saunassa hehkuu puilla lämmitetty kiuas, lehmä seisoo navetassaan, tallin seinällä roikkuu valjaita ja kuolaimia. Vertti seuraa, millaisia kuvia Miro nappaa. Saunassa lämpöä hohkaa puilla lämmitettävä kiuas
Mitäs te naputtelette. Perustavana ajatuksena oli uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman näkemys yhteisöllisyydestä, lasten osallisuudesta sekä laaja-alaisesta oppimisesta. Ompelukoneen ympärille kerääntyy enemmänkin poikia. – Tuolla alla on kumihansikas, joka on täytetty pumpulilla. – Missä tässä kamerassa on se, mistä voi katsoa, millainen kuva tuli. Heti navettaan! Idea näyttelyyn lähti viriämään viime vuoden Suomi 100 -teemasta, kun lasten kanssa keskusteltiin siitä, millaista elämä oli vuonna 1918. Miro, 5, nappaa filmikameran ja alkaa kuvata. Se on vähän hankalaa, kun ne tarttuvat vaatteisiin. 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. – Katos, ennen vanhaan ruokaa tehtiin näin, hän esittelee keittokirjaa. Yhtäkkiä Milla muistaa, että lehmä on lypsämättä. – Pitää vetää kunnolla, että jotakin tulee. Voi miltei tuntea kesätuulen leyhyttelyn... Eino, 5, katsoo vähän ihmeissään. – No nauloja, hän vastaa. – En ole koskaan aikaisemmin ollut navetassa! Patrickia kiinnostaa näyttelyssä moni muukin asia, esimerkiksi ompelukone. Ennen vanhaan -näyttelyn moniaistillisessa työpajatyöskentelyssä yhdistyvätkin monenlaiset sisällöt: leikki, käsityöt, kulttuuri, musiikki ja ympäristö. Patrick nyppii heiniä lahkeistaan. Ahkeraa naputusta Eräästä nurkkauksesta kuuluu ahkera naputus, kun pojat naulaavat. – Lehmät syövät heinää. Kahvin juonnin jälkeen Milla kiirehtii navettaan lypsämään. Väinö K., 4, on siirtynyt keittiön puolelle. Välillä soitetaan lankapuhelimella, joka tuntuu lapsista aika kummalliselta. – Ei ennen vanhaan ollut moottorisahoja, tietää Sami ja paukuttaa tomerasti puukalikkaa. Ennen vanhaan ei ollut moottorisahoja. Muut nyökyttelevät ja posliinit kilisevät. – Aion neuloa housut, hän sanoo pyörittäen ompelukoneen pyörää ja vilkaisee poljinta. Hän huitaisee lehmän selässä olevan nahan sivuun ja selittää tekniikkaa. Suville saavissa seisova pyykkilauta on tuttu juttu, hän on sitä mökillä käyttänyt: – Olen pessyt sillä leikkimökin ikkunaverhot. Suvi, Milla ja Lenna, 4, keräävät pyykkiä narulta. Kuivuneet pyykit kerätään pois ja uudet nostetaan narulle näppärästi pyykkipojilla. Tekniikka selvillä Patrick, joka ilmoittaa iäkseen ”ainakin viisi”, lypsää lehmää. – Ennen vanhaan ei ollut mitään apteekkeja, Suvi huomauttaa. – Onkohan siellä kaasu. – Tämä on kaikkien yhteinen työmaa, toteaa yksi pojista ja naputtelu jatkuu hyvässä hengessä. Täältä selästä kaadetaan vettä, ja kun lypsää, niin vesi tulee sieltä alta, ihan niin kuin oikealta lehmältäkin
– Kahta samanlaista päivää ei ole, sanoo Satu Vanamo, Neilikoiden ryhmäavustaja, joka on istutettu löylyihin. Reellä matkataan monenlaisin kokoonpanoin: välillä Miro tarttuu ohjaksiin ja Vertti, 4, istuu kyydissä. Yhden kokonaisen viikonlopun opettajat ja lastenhoitajat rakensivat mennyttä maailmaa. Tuttua puuhaa Suvi sukii varmoin ottein hevosen selkää. Poikajoukko on alkanut valmistella rekiretkeä. Väinö ja Elias kasaavat kyytiin matkalaukkuja. Sen vuoksi vanha maailma jumppasalissa sai jatkua aiottua pidempään. – Olin yhdessä tapahtumassa ja sain harjata siellä hevosta. Huomaa, että hän on tehnyt sitä ennenkin. Myös vanhemmat ja isovanhemmat pääsivät tutustumaan näyttelyyn, joka kiinnostikin laajasti. Katonrajassa ruisleivät kuivuvat orressaan. Kotinurkkauksessa on päiväunien aika, asialla Suvi. Suvi kertoo kokemuksistaan pyykkilaudan käytöstä: hän on pessyt sillä mökillä leikkimökin ikkunaverhot. Patrick seuraa, kun Elias asettelee sokeripihdeillä sokeria kuppiin. Voi melkein kuulla kavioiden kopseen... – Saat kananmunia ja lettuja! Hienoja elämyksiä ovat saaneet tässä projektissa myös päiväkodin työntekijät — tosin lasten kanssa elämyksellisyyttä piisaa muutenkin. – Tämä antaa erinomaisen havainnointi-ikkunan siihen, miten lapset toimivat ja reagoivat, lastenhoitaja Sari Kokkonen iloitsee. Henkilökunta on kiitollinen tuusulalaisten myymälöiden lahjoituksista. – Syömään! huutaa Suvi lastentarhanopettaja Suvi Sahlbergille. LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 47. Herätyskello raksuttaa lipaston päällä. Suvi tutustuu kahvimyllyn tekniikkaan
Valitettavan usein sisarukset saavat osakseen ”Voi sinua raukkaa! On sinulla kovaa!” -tyyppisiä kommentteja. Anna lapselle omaa aikaasi – Jokainen lapsi tarvitsee kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa. Siinä känistään ja painitaan. Se on todennäköisesti lasten elämän pisin ihmissuhde. – Näille lapsille heidän perheensä arki on se ainoa arki, jonka he tuntevat. 3. S alla Jämsén, 37, työskentelee erityisperheiden kanssa vastaavana perhetyön kehittäjänä Oulussa toimivassa omaishoitajayhdistyksessä. Jos aika ei riitä tähän – jos vanhemman pitää olla esimerkiksi sairaalassa pitkiä aikoja sisaruksen kanssa – lapselle kannattaa järjestää muita aikuiskontakteja. Lasta voivat ahdistaa tämänkaltaiset kommentit. Se on heille sitä normaalia. Kuuntelevaksi korvaksi voi kysyä isovanhempaa tai jotain muuta tuttua aikuista. Lapsi voi huolestua tai pelätä. – Eräs tyttö kertoi, miten hänen opettajansa toi koulussa esille, että tällä on kehitysvammainen veli. – Erityislasten sisarukset ovat kasvaneet omaan arkeensa. Hän voi tuntea kateutta siskon tai veljen ratErityislapsen siskot ja veljet 48 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. – Tilaisuuksia aikuisen kanssa juttelemiseen on hyvä olla siltä varalta, että lapsella sattuu olemaan jotain sydämellään. Muista, että kyse on tavallisesta perhearjesta Jämsén neuvoo kaikkia erityislasten sisaruksia kohtaavia: muista, että sisarus elää ihan tavallista perhearkea. Hän ohjaa esimerkiksi lapsijoogaa ja koko perheen satuhierontaa. Lapsen uskottu voi olla myös päiväkodin opettaja tai vaikkapa tukihenkilötoiminnan kautta löytynyt aikuiskaveri. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. 1. – Sanon aina vanhemmille, että sisarusten välistä suhdetta kannattaa vaalia. 2. – Olisi tärkeää, ettei kukaan lähtisi määrittelemään ulkopuolelta, että kotona olisi erityisen haastavaa. Siksi onkin erityisen satuttavaa, jos sisarukset kuulevat, että joku puhuu heidän sisarussuhteestaan väheksyvään sävyyn. Erityislasten vanhempia Jämsén ohjaa vahvistamaan sisarusten välistä vuorovaikutusta. Oma sisko tai veli on tärkein ihminen heti vanhempien jälkeen, eikä erityisyys liity siihen. Älä aliarvioi erityistä sisaruussuhdetta – Sisarussuhde on aina lapselle tärkeä. Opettaja varmaan tarkoitti hyvää, mutta tyttö ei ymmärtänyt, miten veli liittyi hänen koulunkäyntiinsä ja miksi opettaja halusi tuoda veljen esille. Neuvot sopivat yhtä lailla erityisperheen läheisille ja tutuille kuin ammattilaistenkin käyttöön. He eivät halua kuulla ulkopuolisilta, että siinä olisi mitään ihmeellistä. Sisarukset toivovat, ettei erityisestä siskosta tai veljestä tehtäisi numeroa. – Se on ihan samaa sisaruutta, jota muissakin perheissä on. Lapsi on elänyt mahdollisesti koko elämänsä erityisen sisaruksen kanssa, joten sisko tai veli on hänestä aivan tavallinen. Hän kokee, ettei hänen perheensä ole riittävä. Sisko tai veli on välillä sisarussuhteet Erityislasten sisarukset ovat kasvaneet omaan arkeensa. KAISA PASTILA | KUVITUS JENNY LUCANDER se, jota inhotaan, ja välillä hän on maailman rakkain. Kysyimme, miten hän neuvoo kohtaamaan erityislasten sisaruksia
Että he saisivat esimerkiksi harrastaa niin, ettei erityisyydestä tehtäisi isoa numeroa, sanoo erityisperhetyöntekijä Salla Jämsén Oulun seudun omaishoitajista. Että jokainen tulisi näkyväksi perheessä. TUKEA KOTIIN – Erityisperheillä on vain yksi toive: että heidän perheensä kohdattaisiin kuin mikä tahansa perhe. Oulun seudun omaishoitajat ry:n hanke kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan, jota STEA rahoittaa. Siinä perheet pääsevät mukaan työskentelyyn, joka tapahtuu kotona. 4. Hänestä voi tuntua epäreilulta, että veljen tai siskon ympärillä pörrää koko ajan ihania aikuisia ja terapeutteja ja että hän saa niin paljon kaikkien huomiota. Vastaa kysymyksiin rehellisesti Usein jo aika pienet lapset pohtivat esimerkiksi sitä, miten erityissisarus pärjää sitten, kun vanhempia ei enää ole. – Erityisperheiden vanhemmat näkevät valtavasti vaivaa sen eteen, että he jakaisivat oman aikansa lastensa kesken tasan. Vanhemmat saattavat olla niin kuormittuneita, että heidän elämänsä on kapeutunut arjesta selviämiseen, eivätkä he jaksa miettiä hoitopäivän tai työviikon jälkeen ryhmiin lähtemistä, sanoo Jämsénin työpari Tiia Ikonen. 5. Jos sisarus alkaa oireilla, siihen kannattaa puuttua heti. – On perheitä, joissa lapsella on esimerkiksi neuropsykiatrinen häiriö tai sen piirteitä, mutta lapsen hoidon ja tuen tarve ei oikeuta palveluihin tai omaishoidontukeen. ”Ihanaa, kun tänne sai tulla eikä tarvinnut miettiä, uskaltaako tulla.” ”Ihanaa, kun tänne pystyi tulemaan koko perheellä, eikä tarvinnut miettiä, kehtaako tulla tai jaksaako.” Silti vieläkin löytyy perheitä, joilla ei ole voimavaroja lähteä edes erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille räätälöityihin tapahtumiin tai harrastusryhmiin, koska vanhemmat eivät yksinkertaisesti jaksa lähteä ulos kotoa ihmisten ilmoille. Näin sisarusta päästään heti tukemaan oikealla tavalla. Tehtävä on haastava, koska jaettavaa aikaa arjen keskellä on vähän. Jos lapselle ei vastata kysymyksiin, vaarana on, että lapsi alkaa luoda omia mielikuvia ja pelätä pahinta. – Vanhemmat osaavat ehkä odottaa sitä, mutta esimerkiksi koulussa tai päiväkodissa, jossa lapsi on käyttäytynyt aina mallikkaasti, sisaruksen muuttunut käytös voi tulla yllätyksenä, kuvaa Jämsén. Samalla vahvistetaan perheen perheenä olemista ja sisäistä vuorovaikutusta. Tänä vuonna mukaan mahtuu viisi perhettä, ja kolmen vuoden aikana tukea saa 12–20 perhettä. Jos meidän yhdistyksessä järjestetään perhetapahtuma, vanhemmat kiittelevät. sastusterapiasta, apuvälineistä tai jopa lääkkeistä. – Vanhemmat yllättyivät iloisesti, että jo satuiän ohittanut poika itse toivoi pääsevänsä satuhierontaan isän kanssa. Heitä oli ihana seurata. – Olen sanonut vanhemmille, että he olisivat tuntosarvet herkkinä ja miettisivätkin, kuka lapsista kaipaa juuri sillä hetkellä eniten aikaa äidin tai isän kanssa. Ryhmään osallistuivat myös äiti ja tytär, jonka pikkuveli oli vaikeasti vammainen. Heille pitää vastata kysymykseen avoimesti mutta ikäkauteen sopivasti. – On tärkeää selvittää nopeasti, kuinka vakava tilanne on, miten syvä oire on ja miten siihen pitäisi puuttua. Sallan ryhmään ilmoittautuivat esimerkiksi isä ja poika, joka oli erityislapsen isoveli. Sairaudesta pitää kertoa tavalla, jonka hänen ikäisensä ymmärtää, Salla Jämsén muistuttaa. – Tavoitteena on, että työskentelyn aikana jokaiselta perheenjäseneltä löydettäisiin vahvuuksia, jotka saataisiin käyttöön. > Lue Lapsen Maailman verkkosivuilta huhtikuussa julkaistu juttu sisarusrooleista! www.lapsenmaailma.fi LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 49. Jämsén pyysi satuhierontaryhmässään, että vanhemmat toisivat tunnille sen lapsen, joka kipeimmin tarvitsee omaa aikaa vanhempansa kanssa, eivätkä automaattisesti erityislasta. Kun erityislapsen asia ei viekään enää niin isoa osuutta perheen elämästä, sisaruksen tunteet saavat tilaa. – Sisarukselta ei saa pimittää tietoa siitä, mikä veljeä tai siskoa vaivaa. Perheet aktivoituvat hakeutumaan järjestöjen, julkisen ja yksityisen tuen piiriin, kun niiden voimavaroja vahvistetaan ja arjenhallinnan keinoja lisätään. Ikonen ja Jämsén tapaavat vanhempia ja lapsia, joiden kanssa yhdessä kartoitetaan ja arvioidaan perheen tilannetta ja voimavaroja. ERITYISTÄ ENERGIAA Erityistä energiaa -hanke tukee erityislapsiperheitä Oulussa ja sen lähiympäristössä. Ota sisarusten oireilu tosissaan Sisarukset saattavat alkaa oireilla siinä vaiheessa, kun kaikki on hyvin ja arki rullaa perheessä mukavasti. Nyt näille väliinputoajaperheille on luotu oma tukikanava: erityisperhetyö. – Valitettavan monella perheellä on huonoja kokemuksia ihmisten ennakkoluuloisesta suhtautumisesta erityislapsiin. – Äiti ja tytär tankkasivat läheisyyttä koko satuhierontatunnin ajan: halailivat ja pusuttelivat. Tilannehan ei ole pysyvä
LIIKUIMME SULAVASTI PIPAREISTA CHILIMAKKAROIHIN, JA OPIN SENKIN, MITEN AMERIKKALAISET KAKUT POIKKEAVAT KIINALAISISTA. Olenkin ajatellut aikuisena ryhtyä sushikokiksi . lapset juttusilla ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA ”Kääretorttu on kääritty taikina, jossa on hilloa.” ”Isä on tehnyt lihapullia. Ne oli ihan-sikahirveitä.” ”Mun serkku on myös Sisu olematta Sisujäänmurtaja.” Juuso Sampsa ”Olen kuullut myös taikinapuusta tai -pensaasta. Kun sen lehtiä murskaa, siitä tulee taikinaa.” ”Amerikkalaiset syövät pääasiassa kanaa. ”Levää kierretään ja sitten sisälle laitetaan täytettä. ” ”Keliakia on sellainen allergia! Silloin ei voi syödä kaikkea.” JUUSON JA SAMPSAN KANSSA OLI ILO JUTELLA. Ehkä he syövät sitten jotakin kanasoijakakkua?” 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Se näyttää tosi hienolta
Kaulinta tarvitaan taikinan kaulimiseen, niin että siitä tulee littana. – Joskus joku kakku voi palaa pohjaan ja silloin menee pinna, Juuso on huomannut. Sellainen ei syö paljon pullaa, vain joitain pillereitä. – Mummo Ankka eli Aku Ankan äiti on myös hyvä leipomaan, Sampsa kertoo. – Sen tekemiseen tarvitaan kananmunia ja maitoa ja hiivaa. – Mä tykkään Mikki Hiiri -tarinoista, koska silloin saa aina jännittää. Kun kakku palaa pohjaan, MENEE PINNA LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 51. Isä vain ani harvoin, mutta kyllä hänkin osaa, Sampsa tuumaa. Kirkkonummelaisen Köpaksen päiväkodin Metsätontut -ryhmään kuuluvat pojat tietävät, ettei kaikkialla maailmassa syödä samanlaisia leipomuksia. Ehkä he syövät sitten jotakin kanasoijakakkua. Tiedemies ei syö pullaa, vain joitakin pillereitä. He syövät myös vehnäkakkuja, luettelee Sampsa. – Ja kala... Mun pikkuveli Konsta on sitä tuonut. Niissä on myös Musta Pekka ja poliisimestari Sisu. Pojat mietiskelevät hetken keliakia-sanaa. Se on sellainen täytekakku, joka koristellaan sörsseleillä ja kaikilla ihmejutuilla, Sampsa tietää. Se on myös yhden hassutussotilaan nimi, joka haluaa vaan laiskotella. – Mutta meidän koiran nimi on Masi. Meidän Masi on samanlainen. Olenkin ajatellut aikuisena ryhtyä sushikokiksi. Me ollaan lähes kaksoset: vaikka ollaankin eri-ikäiset, niin ollaan samannäköiset, Sampsa kertoo. ja maailman leivontapäivää 17.5. Kiinalaiset syövät sellaisia kakkuja, jotka on koristeltu kukilla. Mutta isä on tehnyt lihapullia. Juuso on huomannut, että kun oikein paljon leipoo, taikina tarttuu käsiin: – Sitten laitetaan vettä ja puhdistetaan sillä kunnolla. – Äiti tulee viideltä töistä kotiin ja alkaa heti leipoa. Juuso on valmistanut sämpylöitä. Juuso on leiponut äidin kanssa, Sampsa myös isän. No tämän nyt tietävät lapsetkin – tässä tapauksessa Juuso ja Sampsa. Kokin työstä Juuso on oppinut myös television kokkikilpailuohjelmista. – Sämpylä on leiväntapainen juttu: sairaan paksu ja tosi hyvää. Ne oli ihan-sika-hirveitä, Juuso kertoo. Äitienpäivää vietetään 13.5. – En ole tehnyt kakkua äidille enkä laula, mutta äiti ja isä laulavat, Sampsa kertoo. – Soija on parasta ruokaa, tuumaa Sampsa. Sampsan isä osaa kuulemma tehdä hyviä makkaroita ja laittaa niihin chiliä. Hiiva voi pöllästellä tosi paljon, kun se laitetaan taikinaan eikä maistu juuri miltään. Jos sairastaa keliakiaa, ei voi syödä vehnää. Olen kuullut myös taikinapuusta tai -pensaasta. Kun sen lehtiä murskaa, siitä tulee taikinaa, Sampsa selittää. – Mullekin on tapahtunut syntymäpäivänä niin! Silloin olen syönyt sängyssä piirakkaa. Minusta tulee tiedemies. Hän on valmistautunut haastatteluun huolella ja kammannut hiuksiaan koko aamun. Hän on hiukan pahoillaan, kun ei ole vielä päässyt someen: – En voi saada vielä facebookia, kun olen vasta kuusi. Jos muut koirat leikkivät, se vain makailee sängyn alla, Sampsa paljastaa. – Äidille tuuaan aina aamupala sänkyyn. – Tiedän leipomisesta tosi paljon, mutta en silti aio leipuriksi. – Ainakin pipareita ja joululimppua. Äitienpäiväksi pojat eivät ole leiponeet , vaan tehneet kortin. – Kakkuvuoka on tarpeellinen, sillä leikataan kakku. – Keliakia on sellainen allergia! keksii Juuso. Se kuulostaa tutulta, mutta mikä se onkaan. Taikina nousee, jos se on liian kauan uunissa, Sampsa kuvaa. Mutta sushin tekemisessä Juuson isä on mestari: – Levää kierretään ja sitten sisälle laitetaan täytettä. – Taikinanjuuresta olen kuullut , mutta en enää muista, mikä se on. – Silloin ei voi syödä kaikkea. Sellaista olemme tehneet mun isoveljen Joan kanssa, Juuso muistaa. Molemmat pojat pitävät pullasta. – Venäjällä kakut ovat aivan erilaisia. Amerikkalaiset syövät pääasiassa kanaa. Laskiaispullissa on paljon kermaa ja hilloa. sanoo Juuso ja asettelee samalla tukkansa. – Mun serkku on myös Sisu olematta Sisu-jäänmurtaja! muistaa Juuso. En kyllä enää muista, miten se limppu tehtiin, koska olin silloin noin 4-vuotias, Sampsa pahoittelee. Se näyttää tosi hienolta. Yleensä hän on 23-vuotias. J uuso Harmaa, 7, ja Sampsa Luokomaa, 6, ovat leiponeet monenlaista. Yleensä hän on iältään joku 23-vuotias, Sampsa arvioi. Pojat ovat lukeneet Aku Ankkoja, vaikkakin ne ovatkin heidän mielestään sikavanhoja. – Yleensä se on äiti, joka leipoo. Jos joku menee naimisiin, syödään hääkakkua. – Kääretorttu on kääritty taikina, jossa on hilloa
Tällaisia kysymyksiä pyöritellään harvemmin suomalaisessa lastenkirjallisuudessa, mutta Helsingin Kallioon ja Hakaniemeen sijoittuvassa sarjassa on luontevaa käsitellä sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä. Maaseutu näkyy oikeastaan enää vain pienten lasten loputtomissa maatilakirjoissa. Toivottavasti eri kulttuuritaustoista kirjoitettaisiin joskus nuorten tietokirja, jossa taustoihin ja kulttuurien välisiin hankaliin törmäyksiin voisi juurevammin pureutua! > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os.www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat AIKUISET EIVÄT PIITTAA LAPSISTA Veera Salmen suositun sarjan uutuudessa Puluboin ja Ponin komerokirja (Otava, kuvittanut Emmi Jormalainen) Poni-tytön läheinen koulutoveri muuttaa Helsingistä Hankoon. Kurkistellaan KOTEIHIN! ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat K U V IT U S ki rj as ta Ta lo ku lm an ta ka n a. Monen muunkin kotimaisen lastenkirjailijan väite kuuluukin: aikuiset eivät piittaa ainakaan muiden lapsista, ja ammattiauttajat ovat ihan yhtä avuttomia. MUUTOT JA RESUAMISET KAHDEN KODIN VÄLILLÄ KUULUVAT LASTENKIRJALLISUUDEN ARKEEN. Muut hahmot muistuttavat lastenrunouden hassuja vänkyräisiä: on pitkää ja pätkää sekä vaaleanpunaisia tätejä ja laiskottelua rakastavia kukkamiehiä... Ja persoonallisuuksia, totta vieköön, löytyy niin kuin tämän aihepiirin lastenkirjoissa on ollut tapana jo ainakin ruotsalaisen Ingrid Skoten Tornitalon Mikosta (1969) alkaen. Tämä antaa pelottavan kuvan vastuullisesta aikuisuudesta. Ala-Harja tosin antaa huonon arvosanan suomalaisten siviilirohkeudesta: tummaihoiselle Felix-pojalle huudetaan aamubussissa, ettei hän ole mikään oikea suomalainen. Surun kouristamana Poni ihmettelee lapsen näkökulmasta, miten aikuiset voivat tehdä mitään niin repivää: ”Ei toisten kotia saa muuttaa vaan tyhmän työpaikan takia toiseen kaupunkiin”. Kahden maan Ebba (Otava, kuvittanut Marika Maijala) ei lähtökohdastaan huolimatta ole ankeaa luettavaa. Kirjassa ei pelkästään tuskitella kaverin muuttoa, vaan kysymys kasvaa vaivihkaa suorastaan yhteiskunnalliseksi. Tuore lastenkirjallisuus kurkkii koteihin, madaltaa kynnystä ja kasvattaa ymmärrystä. Olipa kotien tausta mikä tahansa, kirjat eivät ole niissä fyysisesti läsnä, mutta kirjailijana Katajavuori nostaa kirjallisuuden merkityksen näkyviin aina, kun se on mahdollista. Pari vuotta sitten ilmestynyt Katri Vuorisen ja Tiina Eskolan kirjoittama Meidän perhe (Pieni Karhu, valokuvat Martti Lintunen) on samoilla jäljillä, vaikka perheiden lajitelma on erilainen. 52 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Tämän enempää kurjuuksiin ei takerruta. KIERRETÄÄN KOTEJA! Riina Katajavuoren ja kuvittaja Salla Savolaisen tietokuvakirja Mennään jo naapuriin (Tammi) alkaa olla hyvin yleistä lastenkirjatyyppiä, jossa vieraillaan kodeissa ja perehdytään sen ilmiöihin aina kukkavaaseista alkaen. Työryhmä esittelee mm. Ja mikä pahinta: ”Kukaan muukaan bussissa ei sanonut mitään, kaikki vaan räpläsi kännykkää tai käänsi kasvot bussin ikkunaan”. sateenkaarija monilapsisia perheitä. Kirjassa pohditaan muutoinkin aikuisten vallanpitoa: Ponin mielestä aikuiset määräävät maailmaa ihan miten sattuu. Felix pelästyy, eikä saa vastattua huutelevalle naiselle. Kerrostalosta on tullut tuoreen kotimaisen lastenkirjallisuuden kantapaikka, ja samalla maantiedekin on kallistunut urbaaneihin lähiöihin päin. Irakilainen 11-vuotias Ahmed kertoo, ettei kotimaassa ollut turvallista. Tyttö ei liikkuvaisesta elämänmuodostaan kärsi, vaan suhtautuu jokseenkin maltillisesti sekä vanhempiensa eroon että jatkuvaan matkusteluun Helsingin ja Berliinin välillä. Uusmuotoisista perhemalleista ja persoonallisista perhetilanteista on hyvää vauhtia tulossa luonnollinen osa lastenkirjallisuutta, eikä enää parane puhua ongelmakirjallisuudesta. Riikka Ala-Harjan lastenromaani syventää muuttamisen teemaa kuljettamalla neljäsluokkalaista Ebbaa ristiin rastiin kahden maan ja kahden kodin väliä. Jenni Erkintalon ja Réka Királyn kuvakirjassa Talo kulman takana (Etana Editions) muuttamista käsitellään niin ikään realismia rikastaen: komeaan keltaiseen kaupunkitaloon, jossa isoäiti jo asuu, muuttaa Eppu, joka tutustuu uuden kotirappunsa ihmisiin. Mitä kiivaammaksi kaupungistuminen käy, sitä enemmän julkaistaan herttaisia kuvatietokirjoja maatilojen eläimistä. Tällä kertaa käydään 18 kodissa pääkaupunkiseudulla mukaan lukien maahanmuuttajien vastaanottokeskus. Ponin mummo nimittäin auttaa asunnottomia, ja Ponikin joutuu miettimään, mitä sanalla tarkoitetaan ja miksi ihmiset joutuvat asunnottomiksi. Lapsuuden ilot ovat onnellisesti läsnä: Adamia esimerkiksi ilahduttaa leikkikoira, joka osaa röyhtäillä. Ja syyrialaisessa kodissa kuullaan, että perhe lähti, kun sota alkoi. Lapset lukevat Koirien Kalevalaa, voimaa antavaa Peppi Pitkätossua, Lasten Raamattua tai kokoavat Tatu ja Patu -palapeliä. Teoksessa on kuvia ja kertomuksia kotien esineistä, kalustuksista ja tietysti ruokakulttuurista. Kerrostalo näyttäytyy värikkäänä ja valoisana paikkana, mitä nyt neljännen kerroksen herra Mörö Kölli on yksinäisyyttään visusti varjeleva mörriäinen
Yksi opiskelijani kaatui työkeikalla ja mursi ranteensa. Monet keräävät rahaa myös lentolippuihin eli siihen, että voisivat matkustaa kerran kahden vuoden aikana kotimaahansa tapaamaan perhettään ja keräämään aineistoa maisteritutkielmaansa. Tämä tapahtuu tiliotteella, jonka on osoitettava vähintään 10 000 euroa vastaavaa summaa. Käytännössä tämä on karsinut köyhien maiden opiskelijat lähes kokonaan. Kaksi opiskelijaa tuli aamupäivän graduseminaariin suoraan yötöistä. Yliopiston opettajana tiedän, miten paljon opiskelevat nuoret näkevät vaivaa tutkintojaan varten. Opiskelijat elättävät itsensä tekemällä Norjassa niitä töitä, jotka eivät kelpaa muille. Opimme paljon toisiltamme. Oslon ohjelman opiskelijat tulevat Afrikan ja Aasian köyhistä maista. kolumni LAPSEN MAAILMA 5 | 2018 53. Maisteritutkinto Norjasta on suuri haave ja ylpeyden aihe. Motiiviksi hän kertoi sen, ettei hänen oma äitinsä osaa lukea. Iloitsen jokaisesta valmistuneesta opiskelijasta, joka haluaa palata omaan maahansa rakentaakseen sen hyvinvointia. HEIKKI HIILAMO TIETÄÄ, ETTÄ KORKEAT LUKUKAUSIMAKSUT OVAT KARSINEET KÖYHIEN MAIDEN OPISKELIJAT HELSINGIN YLIOPISTOSTA. Toisaalta en enää moralisoi niitä, jotka haluavat jäädä töihin Norjaan tai muualle Eurooppaan. Tunteja on kuitenkin vaikea laskea, kun esimerkiksi lehdenjako on urakkatyötä. Opiskelijat elävät yleensä erittäin säästeliäästi, pihistävät jopa ruuasta, koska heidän on lähetettävä rahaa puolisoilleen, lapsilleen tai vanhemmilleen kotimaihinsa. Viime talvena Oslossa riitti lunta, pakkasta ja viimaa. Silti odotamme heidän opiskelevan täyspäiväisesti. Rahat haalitaan usein perheenjäseniltä, sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta niin, että iso summa vain välähtää tilillä tiliotteen tulostushetkellä. Kaksinkertaisen työn maisterit Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Eräs naisopiskelija halusi tutkia gradussaan, miksi Ghanassa teini-ikäiset tytöt keskeyttävät koulun. Keskustelu pohjoismaisista sukupuolten välisen tasa-arvon ihanteista sai jännittävän käänteen, kun eteläafrikkalaiset opiskelijat kertoivat, että heidän maassaan miehillä voi olla laillisesti useita vaimoja – mutta naisilla ei ole mahdollisuutta useisiin miehiin. Sen lisäksi hän jakoi aamuöisin lehtiä. Ugandalainen ja ghanalainen opiskelijani olivat myös lehdenjakajia. Vuosi vierailevana professorina norjalaisen yliopiston kansainvälisessä maisteriohjelmassa antoi kuitenkin uuden näkökulman aiheeseen. He ovat totisesti ansainneet paikkansa. Opiskelijani Intiasta teki yövuoroja hotellin vastaanottovirkailijana. Voi vain kuvitella, miten rankkaa päiväntasaajan maista tuleville opiskelijoille on jakaa talvella lehtiä oslolaisiin rivija omakotitaloihin. Vaikeassa säässä työhön voi mennä kaksi kertaa tavallista pidempi aika. Tämä on erinomaista kehitysyhteistyötä! Valitettavasti Suomessa tämä mahdollisuus on käymässä yhä harvinaisemmaksi: Helsingin yliopistossa EU:n ulkopuolisten maisteriopiskelijoiden on maksettava 13 000 – 8 000 euron lukukausimaksuja. Norjassa opiskelu on ilmaista, mutta sisäänpääsyn ehtona heidän on todistettava kykenevänsä vastaamaan elinkustannuksistaan. Maisteritutkinto maailman rikkaammasta maasta on kaksinkertaisen työn takana. Maahanmuuttovirasto tarkkailee, etteivät opiskelijat työskentele enempää kuin sallitut 20 tuntia viikossa
Oman tuolin hankintaan on mahdollista saada tukea. Hänen seurallaan Tapiolan Hongalla on muutamia tuoleja, joita saa lainata, jotta pääsee kokeilemaan lajia. > www.tapiolanhonka.fi > www.vammaisurheilu.fi KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva 54 LAPSEN MAAILMA 5 | 2018. Henri Kössö Olen ollut liikuntarajoitteinen syntymästä saakka. Lajissa käytetään erikoisvalmisteisia pyörätuoleja, joiden avulla nopeat käännökset onnistuvat. Pystyn kyllä kävelemään keppien avulla ja pyrinkin tekemään sitä usein, jotta lihakset vahvistuisivat. Toivoisin, että mukaan tulisi lisää nuoria pelaajia. Henri harrastaa myös uintia, lumilautailua ja tietokoneella pelaamista. Henri Kössö, 12, on harrastanut pyörätuolikoripalloa kolme ja puoli vuotta. Henrin tuoli maksoi 5 000 euroa. Hänen idoleitaan pyörätuolikoripallossa ovat Leo-Pekka Tähti ja Mina Mojtahedi. Kaikki otetaan mukaan, ja ollaan samalla viivalla. Meidän joukkue on mukana SM-sarjassa ja me on käyty ulkomaillakin pelaamassa, viimeksi Lundissa, josta saatiin kultamitalit. Yhteishenki on tärkeää: kaikki kannustavat toisiaan. Hän pääsi käymään Suomen maajoukkueen harjoitusleirillä, sai mennä mukaan pelaamaan ja keräsi kaiken kukkuraksi kaikkien pelaajien nimmarit! Siitä lähti suuri innostus lajiin. Tällä hetkellä meidän joukkue koostuu aikuisista ja nuorista. Parasta tässä lajissa on vauhdikkuus, korien tekeminen ja pelikaverit. Sitä varten pitää vielä harjoitella paljon, kasvaa pituutta ja syödä paljon kaurapuuroa. Haaveenani on joskus pelata maajoukkueessa. Ensimmäisen kerran hän kokeili lajia liikuntatunnilla
Erityi sen siskot ja veljet Lapsi & etävanhe mmuu s Oma poliisi rikolli sille nuoril le Kun Mesi Kissaniit ystä tulee virallises ti poika, vain henkilötu nnuksen kirjain vaihtuu. * Monikulttuurinen kesäleiri .. LM 5/2018 s.1 icmyk indd 1 16.4.2 018 11.34 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! SUUNNATAAN LOMALLE! Mm. näitä aiheita kesän tuplanumerossa: * Lapsiperheen interrail * Voiko alle 1-vuotias oppia potalle päivässä. LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U | 5 | 2018 Erilaiset perheet E Äiti näkee punai sta..