Lapsen Maailma 05/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 5 | 2019 MA AIL MA VIVECA NYBLOM, 12, LAHJOITTI HIUKSENSA | PÄIVÄKOTI TAKLASI RUOKAHÄVIKIN PUUHASIVUILLA FILLARINKATSASTUSKORTTI! | YKSINHUOLTAJAÄITI SAI VELAT ANTEEKSI | PERHE-ELÄMÄÄ HUSKYLAUMAN JA TURISTIEN EHDOILLA VAPPU TAIPALE: ”POIKIEN ROOLI ON KOVIN KAPEA” LM 4/2019 s.1-2 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 10.4.2019 12:14:12
V ALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 2019 ® Ketju kannattelee Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat. #lastensuojelupäivät2019 Lastensuojelun Keskusliitto @LastensuojeluKL 1.–2.10. Tampere-talo Puhujina: Hussein al-Taee Peter Franzén Cath Larkins Petri Paju Juho Saari Elin Hultman Tarja Pösö Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Digikylä Alaseminaareja Vierailukohteita Laaja näyttelyalue Posterinäyttely Juontaja: Rosa Kettumäki LM 4/2019 s.1-2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 10.4.2019 12:14:26
Pazilaiti Simayijiang, 20, nousi barrikadeille uiguurien oikeuksien puolesta, masentui ja jättäytyi pois eduskuntavaaleista. 3-4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 3 ›› LM5_s3-4_SisL.indd 3 16.4.2019 14:05:17. 12 SAAMMEKO ESITELLÄ. 12 Suomalainen Pazilaiti Simayijiang kärsii uiguurien tilanteesta 18 Minna Wallgrenin ja Lauri Sassalin perheessä lasten leikkikavereina pelmuaa huskylauma 38 Vappu Taipaleella on seitsemän lastenlasta 24 Mitä yhteistä löytyy itäugandalaisen Jacklinen, 17, ja Kilpisjärvellä asuvan Ida-Sofian, 15, elämästä. OIVA ÄITIENPÄIVÄLAHJA! S.47 TOUKOKUU | 5 | 2019 SISÄLTÖ LM 5/2019 s. s
> www.lskl.fi Teemu Almén aloittaa Näe minut! -sarjan. Lahti . Seuraavalla viisivuotiskaudella EU:n on otettava isoja askelia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, päätösten lapsivaikutusten arvioimiseksi, perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä turvapaikkaa hakevien lasten suojelemiseksi. 47 Palvelukortti 50 Näe minut! Teemu Almén on vapaaehtoisesti lapseton vegaani bodari UUSI SARJA! 53 Elina Hirvosen kolumni 54 Kuukauden kirjat: Metsä tuoksuu ja soi LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Sievi . Kilpisjärvi Naantali . Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. lapsimyönteistä ehdokasta! Lastensuojelun Keskusliiton EUvaaliohjelman löydät os. 50 Äiti selätti velkakierteen. s. TILAA LAPSEN MAAILMA! S.47 LM 5/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s3-4_SisL.indd 4 16.4.2019 14:11:07. s. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . 78. 48 Huskyjen kanssa on kiva leikkiä! s. Kokkola . vuosikerta KANSI Aaron Heefferin, 7, kuvasi kanteen Sami Parkkinen. 18 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. He voivat viedä eteenpäin Suomen tavoitteita investoida lapsiin ajoissa ja rakentaa siten hyvää tulevaisuutta koko Euroopalle. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Äänestä siis EU-vaaleissa 26.5. . Posio . Suomalaiset europarlamenttiedustajat voivat vaikuttaa moniin asioihin EU-tasolla. väkivallan tai ihmiskaupan uhriksi. Helsinki . EU-vaalit ovat merkittävä vaikuttamisen paikka lasten hyvinvointia ajatellen. LAPSEN OIKEUKSISTA TULEE HUOLEHTIA KAIKKIALLA Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet suojelemaan lasten oikeuksia. Silti jopa neljäsosa EU:n alueella asuvista lapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskin alla. EU:n turvapaikkapolitiikassa on puutteita, jotka ovat moninkertaistaneet liikkeellä olevien lasten riskin joutua esim. MIELENKIINTOISTA! 30 Korpilahden luontoja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä 43 Kolme äitiä ja kolme tapaa opiskella 48 Äiti selvisi velkakierteestä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Päihdeongelmien hoito raskausaikana kannattaa 10 Hyvä kiertoon: Viveca myi hiuksensa 28 Lapset asialla: Fillarit alle! 34 Tutkittua tietoa: Mikä muutti sukupuolinormeja
Mikäli et syystä tai toisesta pääse luontoon, ota seurantaan livekamerat, jotka tuovat luonnon lähelle! Minun suosikkini on Yle luonnon Lintulaudan juhlijat -livekamera. Mutta taidan kyllä sittenkin olla pikemminkin punarinnan kaltainen satunnaisvieras. Miljoonat lapset ovat tahtomattaan joutuneet osaksi EU:n muuttoliikennettä. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 5/2019 s. EU:n tasolla lasten hyvinvointia voidaan lisätä huolehtimalla siitä, että perheille tarjotaan tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Kalenteria ei kannatakaan tuijottaa jääräpäisesti , eikä etukäteen tehdyissä suunnitelmissa tarvitse roikkua viimeiseen asti. Hyvä alku tasa-arvoisemman lapsuuden puolesta EU:ssa on lapsitakuu, jonka mukaan jokaisella haavoittuvassa asemassa olevalla lapsella on pääsy maksuttomaan perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kunnolliseen asumiseen ja ravintoon. Tarvitsemme ehdottomasti parempaa EU-tasoista yhteistyötä, jotta pystymme yhtenäisellä politiikalla tukemaan lapsia jo heidän lähtömaissaan. kalenterissa lukee EU-vaalit, vaikka tuntuu, että edellisistä vaaleista on juuri selvitty. Sellainen Eurooppa nostaa lasten asiat EU-politiikan keskiöön. Vai olenko sittenkin hömötiaisen tai kuusitiaisen kaltainen VIP-vieras. 26.5. Miksi meidän pitäisi aktivoitua ja äänestää myös EU-vaaleissa. Ne eivät valitettavasti ole kaikille lapsille kuuluvia itsestäänselvyyksiä, vieläkään. 5 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 5 LM5_s5_PK.indd 5 16.4.2019 14:08:05. pääkirjoitus Toukokuu on parasta lintujen muuttoaikaa. Koska parhaimmillaan yhtenäinen ja vakaa Eurooppa investoi lasten tulevaisuuteen ja huolehtii lapsen oikeuksien toteutumista kaikissa tilanteissa. Joskus on viisaampaa korjata kurssia ennen kuin rysähtää. ” Mikäli olosuhteet pakottavat lapset muuttamaan, meidän tulee huolehtia heidän turvallisuudestaan ja siitä, että he säilyttävät uskonsa tulevaisuuteen. Huono-osaisuuden ja osattomuuden kierre on katkaistava. Kärjistyneimmillään se voi johtaa radikalisoitumiseen. Myös kahlaajat ja hyönteissyöjälinnut saapuvat useimmiten juuri tässä kuussa, vaikka poukkoileva kevätsää voikin saada ne tekemään vaistonvaraisia muutoksia muuttosuunnitelmiinsa. Sitä seuraamalla olen voinut samaistua kaikkiin juhliin osallistuvaan bilehile-sinitiaiseen ja hämmennystä aiheuttavaan isoegoiseen talitinttiin. Pitää myös toimia määrätietoisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja huolehtia siitä, että myös EU-tasolla päätösten lapsivaikutusta arvioidaan ja seurataan systemaattisesti. Se tarjoaa mainion mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan ilmaisia kevätkonsertteja. Mikäli olosuhteet pakottavat lapset muuttamaan, meidän tulee huolehtia heidän turvallisuudestaan ja siitä, että he säilyttävät uskonsa tulevaisuuteen
Särkelästä se olisi viisasta kohdentaa toisin: – Valtionapu tulisi määritellä nimenomaan odottavien tai juuri synnyttäneiden vauvaperheiden ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Pidä kiinni® -kuntoutuksessa onkin tarjolla paitsi päihdekuntoutusta myös varhaisen vuorovaikutuksen tukea ja vertaistukea. Vuosille 2018–19 valtionapu osoitettiin yleisesti päihdeäitien kuntoutukseen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA V uosittain 3 600–6 000 lasta on vaarassa vaurioitua sikiövaiheessa äitien päihteiden käytön seurauksena. M O ST PH O TO S Päihdekierteestä HYVÄÄN VAUVAARKEEN LM 5/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s6-9_Tulva.indd 6 15.4.2019 8:40:09. Näkemys perustuu tutkimustietoon, jonka mukaan raskausja vauva-aikana vanhemmat ovat usein erityisen motivoituneita jättämään päihteet ja opettelemaan uuden, lapselle ja itselleen turvallisen elämäntavan. äidin päihdehaitoista, raskauskomplikaatioista ja syrjäytymisestä. Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä auttaa vuosittain n. – Lisäksi päihdeongelmainen vauvaperhe tarvitsee alusta alkaen paljon tukea vauvan tarpeiden tulkitsemiseen ja niihin vastaamiseen. Liiton yhdistyksillä olisi valmius tähän, enää puuttuu rahoitus. Äiti ja vauva tarvitsevat tiiviin, 8–12 kuukauden kuntoutusjakson, sillä elämä ei muutu nopeammin. Lapsen sijoittaminen 18-vuotiaaksi asti maksaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Pidä kiinni® -kuntoutuksessa olleista äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Tampereella päihdeongelmaiset raskaana olevat naiset ja pienten lasten perheet saavat hoitoa Päiväperho-yksikössä. Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän mukaan Suomeen tarvittaisiin muutama kuntouttava ympärivuorokautinen yksikkö lisää mm. Hoitoa tarjoaa seitsemän ensikotiyksikköä ja yhdeksän avopalveluyksikköä. Lastenpsykiatrin arvion mukaan ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat vuoden iässä normaalilla tasolla ja lähtökohtiinsa nähden huomattavan terveitä. Muita hoitamatta jättämisen kustannuksia syntyy mm. 250 päihdeongelmaista vauvaperhettä. Äidin ja vauvan ensikotikuntoutus maksaa vuodessa 180 000 euroa. Pidä kiinni® -ensikotitoiminta rahoitetaan valtionavustuksella ja kuntien kuntoutujille myöntämillä maksusitoumuksilla. Keskija Kaakkois-Suomeen. Päihdeongelmaisten raskaana olevien äitien ja vauvaperheiden hoitaminen kannattaa, sillä se on inhimillistä ja taloudellisesti kannattava investointi. Jos vanhempaa ei kuntouteta yhdessä vauvan kanssa, päädytään usein huostaanottoon. Muissa tilanteissa yleiset päihdepalvelut pystyvät auttamaan
Jos tie vie vauvan kanssa Satakuntaan, kannattaa poiketa Porin taidemuseossa. asti avoinna Ryömi, konti – viesti vauvuudesta, joka on kontattava tilateos ja erityisesti pikkuisille ja heidän perheilleen suunnattu elämyksellinen kokonaisuus. Näin ohjeistavat nuoret eroavia vanhempiaan Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry:n julkaisemassa Välikädessä-kirjassa. ”Meillä on kyvykkyyttä hoitaa ja ottaa kantaa asioihin ja vaikuttaa. LEIKKIMÄÄN! Olen ottanut tavakseni kysyä aina tavatessani 5-vuotiaan sukulaistytön: ”Mitä olet leikkinyt tänään?” Kun lapsi kertoo päiväkodin kotileikistä tai pihapyöräilystä kavereidensa kanssa, hän avaa minulle samalla koko maailmansa – kunhan kuuntelen tarkasti. Valmistaudu ryömimään näyttelytilaan vauvaoven kautta ja antaudu leikille! 75 % isistä KÄYTTÄÄ VANHEMPAINVAPAATA. 2. Päivän tapahtumakalenteri os. Kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä isän olisi usein taloudellisesti kannattavaa käyttää maksimimäärä isyysvapaata. LM 5/2019 s. Finassimaailma-blogiin asiasta kirjoittanut Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kiinnostui tekemään laskelmat, koska on itse jäämässä perhevapaalle 4,5 kuukaudeksi. Paremmin toimeentulevat korostavat lapsiperheköyhyyden syinä elämänhallintaa ja omia valintoja. M O ST PH O TO S OMA KOKEMUS NIUKKUUDESTA VAIKUTTAA Eri toimeentuloluokissa olevat ihmiset painottavat eri tavoin syitä, joista ajattelevat lapsiperheköyhyyden johtuvan. Haluan tietää eron syyn. Jos äidin palkka on 2 900 €/kk ja isän 3 500 €/kk, voi perheelle vuodessa käteen jäävä rahamäärä olla 2 500 € suurempi, jos isä käyttää maksimäärän isyysvapaata verratPÄ IV I SE TÄ LÄ tuna siihen, ettei isyysvapaata pidetä lainkaan. 6-9 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 7 LM5_s6-9_Tulva.indd 7 15.4.2019 8:40:18. Suomalaisten näkemyksiä eriarvoisuudesta sekä yhteiskunnan avusta ja jakolinjoista. Siellä on 25.8. > www.leikkipaiva.fi ULLA OJALA EROVANHEMMAT HUOM! 1. 4. Tämä käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton selvityksestä Elinkustannukset vai elämänhallinta. Ainoo mikä puuttuu, on luottamus aikuisilta meihin nuoriin.” VAASAN NUORISOVALTUUSTON JÄSEN INKERI PÖLLÄNEN VAIKUTTAMISESTA YOUTUBE-VIDEOLLA. Heikommin toimeentulevat painottavat yhteiskunnallisia syitä, kuten riittämättömiä tukia ja syrjiviä rakenteita. Minua pitää kuulla asumisjärjestelyihin liittyen. 3. > www.lskl.fi JÄISITKÖ SITTENKIN ISYYSVAPAALLE. Älä anna lupauksia, joita et voi pitää. Kertokaa monta kertaa, ettei ero muu ta rakkauttanne minuun. 5. Leikin oma teemaviikko alkaa 6.5., ja valtakunnallista Leikkipäivää vietetään 11.5. Sopikaa riitanne, etten joudu välikäteen
Timo Kalevi Forssin ja Aiju Salmisen Mitä on punk. Hukkuneet (S&S 2019) koostuu Anna Aution valokuvista ja Taina Tervosen tekstistä. Kuka tahansa saattaa perustaa bändin tai pienlehden. AN N A AU TI O MAAILMASSA KUOLEE VUOSITTAIN yli 2 milj. Sen ideologiaan kuuluu kapina turhia sääntöjä vastaan tee se itse -periaatteella. Tämä perusajatus toimii nasevasti lastenkirjan aiheena: lapsi koetetaan saada toimimaan omaehtoisesti. AN N EG RE T H IL SE /L EH TI KU VA LM 5/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s6-9_Tulva.indd 8 15.4.2019 8:40:24. – Toivon mukaan tämä vaikuttaa myös rikoksentekijöihin, jotka mahdollisesti pyrkivät painostamaan läheisiään. Riittää, että olet kasvattaja: aikuinen, joka on läsnä, joka on kiinnostunut nuorten asioista ja joka on valmis ottamaan asioista selvää.” Mediakasvatusseuran oppaassa käsitellään mm. -tietokirja (Umpihanki 2018) on suunnattu 5–12-vuotiaille. Se kuuluu nimettömälle vainajalle, joka hukkui lähes 800 muun Välimerta ylittäneen kanssa huhtikuussa 2015 kalastaja-aluksen haaksirikkouduttua Libyan rannikolle. lasta synnytyksen tai ensimmäisen elinviikon aikana. pelija seksuaalikasvatusta sekä vaikuttamisen kysymyksiä. LISÄSUOJAA PERHEVÄKIVALLAN UHRILLE Korkein oikeus (KKO) on murtanut ennakkopäätöksessään (KKO:2019:17) perheväkivallan uhrin vaitiolo-oikeuden eli oikeuden kieltäytyä todistamasta pahoinpitelystä syytettyä entistä avopuolisoaan vastaan. > www.mediakasvatus.fi 30 000 HUKKUNUTTA Minigrip-pussissa on kolmeen osaan hajonnut Nokian kännykkä ja muovikääre, jonka piti suojata puhelinta merivedeltä. – Ratkaisu on perheja lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneiden ja potentiaalisten uhrien suojelun kannalta tärkeä, sanoo valtionsyyttäjä Anu Mantila. Jokainen menehtynyt oli jonkun äiti tai isä, lapsi, sisko tai veli. GRETA ON PUNK Moni suomalaispunkkari lähestyy jo eläkeikää. Asianomistajaa voi helpottaa myös tietoisuus siitä, että läheisen teko voi johtaa tuomioon ilman hänen myötävaikutustaankin ja ilman, että hänen tarvitsisi joutua konfliktiin häntä painostavan läheisen kanssa. Hänen lapsillaan ja lapsenlapsillaan ei ehkä ole aavistustakaan, mitä se punk oikein oli/on. Siitä selviää, mitä vuonna 1977 päivänvalon nähnyt punkrock on. Se perustuu haastatteluihin, jotka kertovat pakolaiskriisistä niiden 30 000 hukkuneen kautta, jotka eivät koskaan päässeet perille. ANU JÄMSÉN MEDIAKASVATUSTA Z-SUKUPOLVELLE Uuden, kasvattajille suunnatun Medianuoruus-oppaan kirjoittajat hälventävät aikuisten huolta: ”Älä stressaa liikaa sitä, oletko mediakasvattaja. Kirja sai huhtikuussa Punni-palkinnon, joka jaetaan kotimaiselle lastentai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta. ”Opiskelijoiden ahdistus on aina ollut samanlaista, mutta kannabismyönteisyys on lisääntynyt huolestuttavasti parin vuoden aikana.” KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN PALVELUOHJAAJA SANNA TUOMINEN TEHY-LEHDESSÄ. Kaikki saavat piirtää, laulaa, soittaa, tanssia, kirjoittaa tai ilmaista muuten itseään. Ratkaisun viesti on Mantilan mukaan se, että vaitiolo-oikeuden käyttäminen ei automaattisesti merkitse syytteiden hylkäämistä ja asianomistajan jäämistä vaille tarvitsemaansa suojaa. Punk on hauskaa! Teoksessa esitellään myös 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jolle on esitetty Nobelin rauhanpalkintoa
Pelkästään roskien kerääminen on loputon tie. Ajatus on, että yläkoululaiset opiskelisivat ilmasto-oppia alakoulun ympäristöopin jatkoksi. Näitä tapaamisia kutsutaan kotilomiksi. He käyvät sovitusti tapaamassa sijaishuoltopaikan ulkopuolella perhettään, sukulaisiaan ja ystäviään. – Arkea ja juhlaa voidaan viettää molemmissa paikoissa. Nyt sen opetus on pirstoutunut pieniin osiin useissa oppiaineissa, minkä vuoksi oppilaan on vaikea saada ilmastonmuutoksesta selkeää kokonaiskuvaa. Nuorisokodit ja lastenkodit ovat kodinomaisia eivätkä tunnu laitoksilta. Kotiloma on Pesäpuun kehittämispäällikkö Johanna Barkmanin mielestä aikuislähtöinen termi, jossa nuorten yksilölliset kotiin liittyvät tunteet ja ajatukset eivät tule huomioiduiksi. Yksi miniroskis ennaltaehkäisee vuositasolla satoja, ellei tuhansia myrkyllisiä tupakantumppeja joutumasta lasten ja eläinten suuhun, sanoo Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen. Kotiviikonloppu kuvaa paremmin sen tarkoitusta ilman sanaan liittyviä jännitteitä. S ijaishuollossa olevilla lapsilla ja nuorilla on oikeus tavata läheisiään ja muita heille tärkeitä ihmisiä. – Nuoret kokevat pääasiassa sijaishuoltopaikan kodikseen, ja sille on syynsä. Se korostaa, että koti on jossain muualla. N -SANA M O ST PH O TO S TUMPIT MINIROSKIKSIIN Roska päivässä -liikkeen miniroskistyöpajoissa tuunataan roskaamista ennaltaehkäiseviä, taskuun mahtuvia miniroskiksia diabeetikkojen koeliuskapurkeista. Se alleviivaa, että arki suoritetaan jossain muualla kuin kotona ja sen jälkeen päästään kotiin viikonlopuksi lomille. Poikkeuksiakin löytyy, sanoo Barkman. Kotiloma-termi synnyttää jännitettä, toiseutta ja ulkopuolisuutta nuoren arkeen. KOTILOMA VS. KOTIVIIKONLOPPU Kansalaisaloite.fi-palvelussa julkaistussa aloitteessa ehdotetaan ilmasto-oppia uudeksi oppiaineeksi peruskouluun. 60 % helmikuiseen Suomitutka-tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että koulussa tulisi käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita monipuolisemmin. Nuorilla voi olla mm. Käsitteet eivät saa väheksyä nuoren biologista kotia vain lomailupaikkana vaan tasavertaisena kotina, jossa lapsella on tärkeitä ihmissuhteita. LM 5/2019 s. Ilmasto-oppia KOULUIHIN. Hanketta perustellaan sillä, että ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö, jota tulisi käsitellä opetuksessa yhtenä kokonaisuutena. Nuorten Agenda2030-ryhmä katsoo, että ilmastokasvatus pitäisi kytkeä opetussuunnitelmaan koskemaan kaikkia aineita ja luokka-asteita. omat persoonalliset huoneet, joiden sisustukseen he saavat vaikuttaa. 6-9 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 9 LM5_s6-9_Tulva.indd 9 15.4.2019 8:40:29. Uuden aineen sisältö pitäisi rakentaa niin, ettei se lamaannuttaisi oppilaita, vaan innostaisi heitä perehtymään ilmiöön ja osallistumaan aktiivisesti sen hillitsemiseen. Aikaa kannattaa aloitetta on syyskuulle. . Perhehoito on kodinomaista jo lähtökodiltaan. – Olemme ainoa roskatoimija, joka myös ennaltaehkäisee roskaamista toimivin keinoin
LAURA RANTANEN | KUVAT SUVI ELO LM 5/2019 s.10-11 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s10-11_HK_ViivinHiukset.indd 10 16.4.2019 14:17:09. hyvä kiertoon VIVECAN TUKKA LÄHTI ENGLANTIIN Viveca Nyblom, 12, leikkautti hiuksensa lahjoittaakseen lapsille, jotka ovat sairauden takia menettäneet omansa. Hän toivoo, että muutkin tekisivät samoin
Ensimmäisen kerran Viveca törmäsi hiuslahjoitukseen vuosia sitten, kun hän luki lehdestä jutun hiuksensa hyväntekeväisyyteen lahjoittaneesta tytöstä. Puoli vuotta hän on tosissaan ajatellut, että nyt hiukset ovat lähdössä. > www.littleprincesses.org.uk K ello on kahdeksan lauantaiaamuna, kun Viveca Nyblom, 12, istuu jännittyneenä kampaamotuoliin naantalilaisessa Aito-kam paamossa. Tahdoin kasvattaa tosi pitkät hiukset ja pitää ne sellaisina koko elämäni. Ne, joilla ei ole sairauden takia hiuksia lainkaan, tarvitsevat hiuksia enemmän kuin minä. Koska se on kevyempi, se sopii erityisen hyvin juuri lapsille. Isossa-Britanniassa tätä mahdollisuutta ei ole. Peruukin teettäminen luonnonhiuksista on kallista, sillä se sidotaan käsin. Suomesta ei vielä löydy tahoa , joka valmistuttaisi luonnonhiuksista peruukkeja sairastuneille lapsille ja nuorille, mutta sellaiselle voisi olla tarvetta, tuumaa Viveca. – Kohta lähtee! Viveca huudahtaa, kun kampaaja Ronja Oudenhoven alkaa palmikoida hänen hiuksiaan kolmelle letille. – Silloin mietin, että hieno teko, mutta ajattelin, etten ikinä voisi luopua hiuksistani. – Yhteen peruukkiin tarvitaan noin kuuden ihmisen hiukset, Vivecan äiti Niina Nyblom sanoo. Viveca luuli, että lahjoitettavat hiukset on leikattava tyvestä asti, eikä ajatus kaljusta innostanut hiuksiaan rakastanuttaVivecaa. Toivon, että joku muu lapsi lukisi tämän jutun, ja tekisi saman kuin minä. 10-11 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 11 LM5_s10-11_HK_ViivinHiukset.indd 11 16.4.2019 14:17:48. – Juttu jäi kuitenkin mieleen ja aloin hiljalleen ajatella, että haluan tehdä saman. – Jos minulta lähtisivät sairauden takia hiukset, niin varmana tahtoisin uudet. – Koko ajatus hiusten leikkaamisesta lähti siitä lehtijutusta. Koska Suomesta tai Pohjoismaista ei löytynyt tahoa, joka keräisi hiuslahjoituksia peruukkeja varten, Viveca valitsi kohteeksi brittiläisen Little Princess Trust -yhdistyksen. Näin yhä useampi sairas lapsi saisi uudet hiukset. LM 5/2019 s. Peruukit eivät maksa sairaiden lasten perheille mitään. Aidoista hiuksista tehty peruukki kestää käytössä paremmin kuin keinokuituinen. Suomalaiset käyttävät enimmäkseen keinokuituperuukkeja. – Kun Viveca kertoi tahtovansa lahjoittaa hiuksensa hyväntekeväisyyteen, annoin heti luvan. Maksusitoumuksen suuruus vaihtelee eri puolilla Suomea. En tiedä, olisinko leikkauttanut niitä ilman mahdollisuutta lahjoittaa. Yksi syy puutteeseen saattaa olla se, että Suomessa peruukkia tarvitsevat potilaat saavat sairaanhoitopiiriltä maksusitoumuksen sen ostoon. Siellä hiuksista valmistetaan peruukkeja hyväntekeväisyyteen. . Tylsää, etten koskaan saa tietää, kenelle hiukseni menevät, mutta ainakin tiedän niiden menevän lapselle. En tunne ketään lasta, jolta on lähtenyt hiukset, mutta olen katsonut YouTube-videoita lapsista, jotka ovat saaneet peruukin. Päätös siitä, ostaako kalliimman aitoperuukin vai edullisemman keinokuituisen, jää sairastuneelle itselleen. Seuraavaksi letit pakataan muovipusseihin, ja Viveca aikoo viedä ne itse postilaatikkoon. Viikko sitten hän sanoi haluavansa varata kampaamoajan heti. Viveca Nyblom lähti kampaamosta polkkatukkaisena. Toivon, että joku muu lapsi lukisi tämän jutun, ja tekisi samoin kuin minä. – Olen miettinyt sitä, että jollain muulla lapsella on pian minun hiuksiani päässä. Hänen hiuksensa ulottuvat vielä pitkälle yli tuolin selkänojan. Niitä anotaan yhdistyksen nettisivujen kautta ja lahjoitetaan brittiläisille ja irlantilaisille lapsille ja nuorille. Siksi myös Little Princess Trust teettää käsityöt Aasiassa. Hiukset lepäävät irti leikattuina palmikkoina kampaamon pöydällä. Viikon päästä letit ovat jo Isossa-Britanniassa, josta matkaavat Aasiaan. He itkivät ilosta, kun saivat pitkästä aikaa hiukset, Viveca kertoo. HAASTE Oletko miettinyt, mitä hyvää Sinä voisit tehdä lasten ja nuorten auttamiseksi. Hiuksethan kasvavat takaisin. Vivecaa naurattaa – onhan hänellä aina ollut pitkät hiukset
vaikuttaminen Suomalainen Pazilaiti Simayijiang nousi barrikadeille uiguurien oikeuksien puolesta. ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT JANI LAUKKANEN ”Mulla on tosi vahvoja paikkakokemuksia. Kiasmassa käyn unohtamassa kuka mä oon, Oodin avajaispäivä ja rakennuksen portaiden näkeminen oli mulle tunteikas hetki.” LM 5/2019 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 12 15.4.2019 8:46:34
Oli turhauttavaa, kun ei voinutkaan jatkaa enää täysillä eteenpäin valitsemallaan tiellä. Tein oikean ratkaisun, kun jättäydyin pois vaaleista. Aloin tuntea fyysistä kipua, mutten pystynyt paikantamaan, missä se sijaitsee. Ennemmin silti niin kuin että joutuisin toistuvasti miettimään hätänumeroon soittamista, Simayijiang puntaroi. Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, pitävät kohtelua keskitysleirimäisenä kurinpitotoimena, jopa kulttuurisena kansanmurhana. Tänä keväänä ”Passulla” oli vakaa tarkoitus lähteä ehdolle eduskuntavaaleihin, mutta... 12-17 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 13 ›› LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 13 15.4.2019 8:46:45. – Huonommat päivät ovat vähentyneet. Kesällä 2017 alkoivat jokapäiväiset paniikkikohtaukset. Politiikasta jättäytymisen lisäksi hänen on ollut pakko pitää itsensä uutispimennossa oman kansansa eli uiguurien tilanteesta. LM 5/2019 s. Hän lähti jo kahdeksannella luokalla mukaan koulunsa oppilaskunnan ja myöhemmin Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Sopivaan terapiaan pääsy ja oikeanlaisten lääkkeiden löytäminen julkisella puolella ei ole ollut helppoa, mutta nyt paranemisprosessi on toivottavasti alkanut. Hän on ehtinyt toimia myös Helsingin kunnallispolitiikassa, Feministisessä puolueessa ja verkostossa, joka ennaltaehkäisee väkivaltaista radikalismia. Viime vuoden lopussa Simayijiangilla todettiin vaikea masennus. Ehdokkuudesta luopuminen oli raskas päätös: aktivismi ja politiikka olivat olleet osa Simayijiangin elämää teini-ikäisestä ja niiden pohjalle hän oli rakentanut identiteettinsä. Kiinan hallitus on ilmaissut kouluttavansa uudelleen vähemmistöjä, pääasiassa uiguurimuslimeja, mutta myös esimerkiksi kazakkeja ja falun gong -filosofiaa seuraavia ihmisiä. Ärsyttää, että samalla kun lääke ottaa äärimmäisen pahan olon pois, se vie myös ilon, joten olo on vähän turta. Y lioppilas Pazilaiti Simayijiang, 20, kuuluu Kiinan islaminuskoiseen uiguurivähemmistöön. Hän on osallistunut erilaisiin kokoontumisiin Tukholmassa, Brysselissä, Oslossa ja Münchenissa sekä mielenosoituksiin New Yorkissa. – Kun kuulee hädästä, joka omalla perheellä tai kansalla on jossain muualla, iskee tuska, epätoivo ja avuton olo, kun ei voi tehdä mitään tilanteen edistämiseksi
Viime aikoina Kinopalatsin ympäristöstä on tullut Pazilaiti Simayijiangille tärkeä. LM 5/2019 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 14 15.4.2019 8:46:51
Oli sateinen toukokuun yö vuonna 2006 , kun 7-vuotias Simayijiang saapui äitinsä ja pikkusiskonsa kanssa Suomeen. Simayijiang suhtautuu masennukseensa kuin pitkittyneeseen kausi-influenssaan. Simayijiangin mukaan huivi tuntuu olevan kuin lupa siihen, että häntä saisi kohdella miten tahansa. Helsinkiläisen alakoulun opettajan paidassa näkyi hikiläikkiä, hän niisti kovaa ja laittoi vielä nenäliinan hihaansa – tavatonta! Pazilaiti vilkuili luokassa ympärilleen ja mietti, miksei kukaan sano mitään. Monia helsinkiläisiä huivipäinen nainen kuitenkin ärsyttää. Mutta sitten kyynistyin ja aloin sanoa, että he kuolevat kumminkin. Simayijiang kuvailee kestämätöntä ristiriitaansa. Hän toivoi, että saisimme paremmat mahdollisuudet. No, romanttinen vastaus on, että kiinalaiset läheiseni haluaisivat, että puhun. Hän ymmärsi, että hänellekin voisi tapahtua samanlaisia asioita. Hän vietti siellä kolme kuukautta. Viime syksynä YK:n ihmisoikeuspaneeli arvioi, että Kiina on lähettänyt internointileireille miljoona uiguuria ja että se on lisäksi pakottanut kaksi miljoonaa uiguuria ”indoktrinoinnin poliittisille leireille”. Ruuan välityksellä tieto monelle suomalaiselle vieraasta kansasta leviää. Hän julkaisi Instagram-tilillään videon saatuaan masennusdiagnoosin. – Kelasin sitäkin, että ihmiset tykkäävät minusta liittyen siihen, mitä teen. Mutta onko parempi, että puhun ääneen asioista – vai että ne ihmiset kuolevat vain hiljaisuudessa. – Joka päivä tunnen yhä varmemmin, että tein oikean ratkaisun. Toisinaan uiguurit ovat järjestäneet rauhanomaisia mielenosoituksia. Makasin vain himassa ja haahuilin. En osannut varauksettomasti ajatella heidän jäävän elämääni, jos luovun ehdokkuudesta. Simayijiang vietti jonkin aikaa ikään kuin välitilassa, vaikka sai perheeltään ja puolueeltaan tukea toipumiseen. – Multa on kysytty usein, että mitä jos mun sukulaisille tapahtuu jotain Kiinassa, kun puhun Suomessa asioista. Hän on käynyt terapiassa vuoden verran ja oli vuodenvaihteessa myös sairauslomalla. Kyse on siis itseilmaisusta ja uskonnonvapaudesta. 12-17 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 15 ›› LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 15 15.4.2019 8:46:56. Sairastumiseen vaikuttivat myös ennakkoluulot. Kun Simayijiang mietti yläkouluikäisenä jatkoa, opinto-ohjaaja suositteli lahjakkaalle ja lukemisesta pitävälle oppilaalle lähihoitajaksi kouluttautumista, vaikka tämä halusi nimenomaan lukioon lukuaineiden pariin. Samaan aikaan äitiä itketti keittiössä: hän ei tiennyt, mitä ruokaa ja miten olisi valmistanut suomalaisista aineksista. Sängylleen käpertyneestä tytöstä, joka pelkäsi ja suri, kasvoi kuitenkin voimakastahtoinen aktivisti. – Se oli se pohja. He eivät ole järjestäytyneet, mihin on Simayijiangin mukaan syynä pelko. Simayijiang muistaa synnyinmaastaan vahvat lettipäiset isoäitinsä, joilta hän peri feminisminsä. Uiguuriasutus keskittyy Luoteis-Kiinan Xinjiangiin, jossa elää 11 miljoonaa uiguuria. Vaikka Helsinki ei suinkaan aina näytä parhaita On syljetty päälle, vedetty huivia päästä ja huoriteltu. – Uiguurien sisäisissä tasa-arvoasioissa on ongelmia, muttei niin paljon kuin patriarkaalisessa kulttuurissa voisi olettaa. Isä oli tullut tänne jo vuotta aiemmin. Simayijiang oli Kiinassa viimeksi vuonna 2013. 10-vuotiaana Simayijiang näki uutiskuvan kuolleesta ihmisestä, joka näytti ihan samanlaiselta kuin hän itsekin. Hiukset peittävän huivin tai hijabin käyttö on käyttäjälleen erityisen arvokas mahdollisuus silloin, jos se on aiemmin kielletty vangitsemisen uhalla. – Isä ei halunnut lastensa kasvavan B-luokan kansalaisina Kiinassa. Kontrasti uiguurin oikeuksien välillä Suomessa ja Kiinassa on tosi iso, enkä olisi voinut antaa itselleni anteeksi, jollen olisi noussut barrikadeille. Silti terapeutti kysyi ensitapaamisessamme, ovatko nämä asiat oikeasti tapahtuneet vaiko vain mielikuvitukseni tuotetta. Kesäkuussa isä ja Pazilaiti seurasivat jo televisiosta jalkapallon MM-kisoja uudessa kodissa. Sehän on ihan kauheasti sanottu. Kiinalaisessa koulussa kuri oli ollut tiukkaa ja opettajat huoliteltuja. LM 5/2019 s. – Mun on aina pitänyt tiedostaa, että miljoonat ihmiset kärsivät ja tässä mä oon, vaikka jaamme saman kansalaisuuden. Sukupuolten tasa-arvo on kuitenkin aika hyvällä mallilla avioliitossa. Uiguurit kokoontuvat Helsingissä uskonnollisiin ja kulttuurisiin juhliinsa sekä pop up -ravintolapäiviin, joissa tarjoillaan nomadi-, tiibetiläisja kiinalaisvaikutteista ruokaa, kuten höyrytettyjä vehnätaikinanyyttejä tai riisiannoksia. Rasismiakin Simayijiang on kokenut: – On syljetty päälle, vedetty huivia päästä ja huoriteltu. Suomessa asuu 200–300 uiguuria valtaosin pääkaupunkiseudulla
LM 5/2019 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 16 16.4.2019 14:31:03. Kun ”Passuun” otettiin yhteyttä kirjan tiimoilta, hän huudahti Oh my god! – esiintyväthän samassa teoksessa myös mm. Sairauslomansa jälkeen Simayijiang aloitti aivan uudenlaisissa töissä. puoliaan, on se silti Simayijiangin toinen kotikaupunki, jossa hän on kasvanut omaksi itsekseen. Tulostin liput, annoin ne heille ja sanoin, ettei kannata mennä huonoon kauhuleffaan, kun tarKuka. – Jos on yksin kotona, on tosissaan yksin, mutta yöllä kaupungissa ei ole yksinäinen olo, koska silloin on kaupungin kanssa. Kuuluu Youth Against Violent Extremism (YAVE) -verkostoon, joka tekee yhteistyötä sisäministeriön kanssa ja pyrkii ennaltaehkäisemään väkivaltaista radikalismia. He halusivat vaihtaa näytöstä. Öinen kaupunki ei pelota Simayijiangia. YKSI PÄÄHENKILÖ teoksessa Sankaritarinoita tytöille (Into, 2018). MUUTTI 7-vuotiaana nykyiseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin, jossa myös hänen äitinsä, isänsä ja neljä pikkusisarusta asuvat. – Olen synnynnäinen asiakaspalvelija, ja useina päivinä lempihommani onkin kassalla. Hän käsittelee isoja asioita kävelemällä yksin pitkin Helsingin katuja. Mutta mä annan Helsingille juuri sen verran kuin pystyn ja Helsinki antaa mulle saman, se on juuri 50–50. – Kysyin heiltä, peruuttaisitteko tosiaan satasen lipputilauksen vain siksi, että elokuvan pääosassa on nainen. AKTIIVINEN: Helsingin kulttuurija vapaaaikalautakunnan nuorisojaoston jäsen ja Feministisen puolueen toinen varapuheenjohtaja. Hän rakastaa meren jäällä kävelyä ja vain harhailua teillä. Hän on nykyään Finnkinon elokuvateatterityöntekijä, mikä pitää sisällään vaihtelevia tehtäviä. Nykyisessä tehtävässäänkin Simayijiang on tosin vähän politikoinut. Ryhmä nuoria poikia oli tulossa katsomaan Captain Marvelia, kun yksi heistä tajusi, että elokuvan pääosassa onkin nainen. PAIKAT, HAJUT, TUOKSUT ja sitä kautta tunnemuistot ovat Pazilaitille erittäin tärkeitä. Simayijiang halusi aiemmin opiskella juristiksi, jotta hän olisi voinut paremmin edistää oman kansansa ihmisoikeuksia. Kinopalatsin ympäristöstä sekä irtokarkkien, popcornin ja homehtuneen betonin hajun yhdistelmästä on tullut minulle tärkeä asia. Toistaiseksi hän on joutunut jättämään haaveet yliopisto-opinnoista, mutta tulevaisuudessa saattaisi kiinnostaa myös lapsuuden haave biologian opettajan ammatista. Uiguurit kutsuvat autonomista aluettaan ItäTurkestaniksi. jolla on parempikin. ON kansallisuudeltaan Kiinan vähemmistöryhmään kuuluva uiguuri. Kaikista maailman paikoista juuri Helsinki on lopulta se paikka, joka saa Simayijiangin hengittämään vapautuneesti. PAZILAITI ”PASSU” SIMAYIJIANG SYNTYI Atushissa, Kiinan Xinjiangissa vuonna 1998. VALITTIIN Kauppalehti Option (1/2019) artikkelissa niiden 35 nuoren suomalaisen vaikuttajan joukkoon, jotka muuttavat maailmaa. Pyysin heitä antamaan palautetta jälkeenpäin suoraan minulle, jos he eivät olisi pitäneet näkemästään. Minna Canth, Koko Hubara ja Alma. – Jos miettii parisuhteita, niin usein käy niin, että jompikumpi osapuolista päätyy antamaan suhteelle enemmän ja toinen vähemmän
Ainoa asia, jota Simayijiang tällä hetkellä pelkää, on hänen oma mielensä tai mielikuvituksensa. Väkivaltaista terrorismia ehkäisevässä ryhmässä Simayijiang on pysähtynyt miettimään ajatuksia, joita hän on oppinut: – Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija. Iso merkitys viihtymiselle on myös työporukalla, jossa kukoistaa hyvä yhteishenki ja huumorintaju. Mutta jollekulle toiselle sanoisin, ettei ottaisi kaikkea pahaa itseensä ja hilloaisi sitä. Simayijiang tietää, että Suomessa on hyvin paljon toisistaan poikkeavia paikkakuntia: – Esimerkiksi Lapualla en törmännyt yhteenkään rodullistettuun. LM 5/2019 s. Itselle pitäisi olla armollinen. Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija ”Passun” työ leffateatterissa pitää sisällään kaikkea muuta paitsi tekniikkaa. Olisin toivonut, että maailmankuvani olisi jo aiemmin perustunut tällaiselle ajattelulle. Ja että kertoisi perheelleen tai muille omasta pahasta olostaan. Onkin helpompaa olla helsinkiläinen kuin kokonaisvaltaisesti suomalainen. – Nuoremmalle itselleni minulla ei olisi mitään sanottavaa, koska en olisi varmaankaan kuunnellut vanhempaa mua. . Toista ihmistä ei pitäisi koettaa ratkaista ennalta hänen tarkoitusperiään selvittämättä. 12-17 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 17 LM5_s12-17PazilaitiSimayijang.indd 17 16.4.2019 14:31:16. Ahdistavimpina hetkinään hän soittaakin jollekulle läheiselleen, ettei vajoaisi liian syvälle
perhe LAPISTA lumoutuneet Minna Wallgren hullaantui pohjoisen luonnosta jo ensisilmäyksellä. Hän muutti jälkikasvuineen Posiolle, jossa lasten leikkikavereina on lauma huskyja. ANITRA RÖNKKÖ | KUVAT OTTO PONTO LM 5/2019 s.18-23 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 18 11.4.2019 14:08:04
18-23 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 19 ›› LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 19 11.4.2019 14:08:30. Minnan ja Laurin huskytila on pieni, missä on omat etunsa. LM 5/2019 s. Hän muutti jälkikasvuineen Posiolle, jossa lasten leikkikavereina on lauma huskyja. Jokainen koira tunnetaan nimeltä, eikä reen eteen pakoteta, jos koira ei ole halukas lähtemään. LAPISTA lumoutuneet Minna Wallgren hullaantui pohjoisen luonnosta jo ensisilmäyksellä. ANITRA RÖNKKÖ | KUVAT OTTO PONTO Eturivissä Saana ja Jussi, takana Ronja sekä Minna Wallgren sylissään Viljo ja vierellään Lauri Sassali
Jäisessä katseessa ei kuitenkaan ole mitään pelättävää. Kesällä tupasvillat huojuvat valkoisina täplinä pitkospuiden vieressä. Asiat muuttuvat täysin, kun avaa portin erään omakotitalon pihalle. Pihan toisella puolella tarhassa on lisää koiria, mutta ne ovat kaiketi niin tottuneita vieraisiin, etteivät juuri riehaannu. Ilma on raikasta hengittää. P osiolla sijaitseva Jaksamon kylä näyttää olevan melko rauhallinen paikka. Siitä lähtien hän vietti kaiken vapaa-aikansa Lapissa ja muutti kokonaan Tampereen läheltä Pälkäneeltä Posiolle muutama vuosi sitten. Minna ja Lauri pyörittävät huskytilaa, johon turistit tulevat pääosin muualta kuin Suomesta. Lapissa on helppo tulla kuuluisan hulluuden iskemäksi. Lumisade alkaa sakeutua ja laskeutuu hiljalleen taloa ympäröivälle jängälle. Muutamia taloja siellä täällä. Ei kuulu tien jyly eikä välky neonvalo. Se nyt kuitenkin on heräämisen merkki, ja Lauri Sassali, 36, lähtee hakemaan viisikuista Viljoa päiväunilta. Itkuhälyttimestä kuuluu epämääräistä ääntelyä, ei varsinaisesti itkua. Niin kävi myös Minna Wallgrenille, 41, jonka pohjoinen lumosi jo ensireissusta. Talvisin täällä näkee huikean sinistä taivasta, joka sekoittuu vaaleanpunaiseen taivaanrantaan. Sisällä Minna kuorii Viljolta talvihaalarin. Ei kuulu tien jyly eikä välky neonvalo. Kaikkien kerroksien alta kuoriutuu vauva, joka alkaa hymyillä leveästi meille tuntemattomillekin. LM 5/2019 s.18-23 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 20 11.4.2019 14:08:43. Vastaan tulee kaikenlaisia tyyppejä, enimmäkseen sellaisia, joilla on pistävän sininen katse. Liikettä ei näy. Se, että kodissa on vieraita kasvoja, ei ole Viljolle uutta. Jos jatkettaisiin vielä siitä eteenpäin, päästäisiin Riisitunturin kansallispuiston rinteille. ”Välillä on silti rankkaa”, Minna kertoo. Tunturi on Lapin kuvatuimpia sokerihuurrettuine havupuineen. Matkailijoille ei ole erillisiä pukeutumistiloja, joViljo on tyytyväinen lapsi, mikä auttaa yrittäjyyden ja vauva-arjen yhdistämisessä. Posio tunnetaan myös Korouoman kanjonista, jossa kallioiden vesivanat muuttuvat pakkasella massiivisiksi jääputouksiksi. Poika on nukkunut lampaantaljalla, lämpöpussilla ja äitiyspakkauksen makuupussilla vuoratuissa rattaissa mukavasti, vaikka ulkona paukkuu pakkanen. Huskyja ne vain ovat ja tulevat tervehtimään vieraita hännät heiluen. Kaikkea kehystää pieninä timantteina säihkyvä lumi. Kansainvälinen olohuone Grääh
Hän siivoaa tarhaa ja auttaa purkamaan koirat valjakoista. LM 5/2019 s. Ronja on tullut työharjoitteluun Posiolle. 18-23 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 21 ›› LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 21 16.4.2019 14:37:54. ”Koirat ovat ainutlaatuinen asia lapsille”, äiti-Minna sanoo
Uusia harrastuksiakin on tullut – ja mennyt. Jussi kulki mukana kantorepussa. Luonto on ihmiselle parasta mahdollista terapiaa. Minnan lapset ovat saaneet äidiltään tietoutta ja taitoa pikkuhiljaa. Kunpa vain huomaisimme sen ja uskaltaisimme luottaa luonnon parantavaan voimaan. – Luonto merkitsee minulle rauhaa. Ronjalla oli sellainenkin vaihe, että ”ei mitään luontokokemuksia kiitos”, mutta kun teinivuodet jäivät taakse, luonto alkoi kiinnostaa taas, Minna kertoo. He tietävät myös, kuinka tärkeää on olla roskaamatta luontoa. – Nämä ovat pieniä asioita, mutta niistä on tullut itsestään selvyyksiä. Minnasta tuntuu, että Lapissa lasten suhde luontoon on parantunut entisestään. Lauri oli täydellinen yhdistelmä Koulutukseen liittyvän harjoittelun yhteydessä Minna tapasi Laurin, joka toimi eräoppaana, ja jolla oli kaiken lisäksi lauma huskyja. – Muistan, kun olin viisi ja oltiin Riisitunturilla autiotuvassa yötä. Että rapsuttelee ja juttelee niille. Parhaimmillaan kotiin saapuu viikoittain kymmeniä vieraita eri puolilta Eurooppaa. Talossa asuvat tällä hetkellä Minnan, Laurin ja Viljon lisäksi Minnan lapset Ronja, 19, Saana, 12, ja Jussi, 9 sekä tilan työntekijä Jarkko, joka toimii oppaana. Parasta terapiaa Pihasta lähtee reitti, jota pitkin koirat lähtevät laukkomaan valjaissaan kohti kairaa. Elämän polut eivät ole olleet suorimmat mahdolliset, Minna kuvailee. – Se vaatii sitä, että viitsii olla koirien kanssa, tekee muutakin kuin käy siivoamassa kakat tai ruokkimassa. Huoneesta kuuluu välillä kauhea puheen papatus, Minna nauraa. Nyt hän on saapunut Posiolle työharjoitteluun hoitamaan koiria. Minnan tytär Iiris, 17, asuu Tampereella. Avioeron jälkeen Minna kouluttautui eräoppaaksi, koska halusi viedä ihmisiä metsän äärelle. Tykky on saman ikäinen, mutta siinä missä suoveljeksillä on harmaat rinkulat silmien ympärillä, Tykky ei tahdo erottua hangesta, niin valkoinen sen turkki on. Alkuun Minna kulki Laurin ja koirien luona Posiolla muutaman viikon välein ja lapset jäivät etelään. Niitä pihalla riittääkin: tarhassa asustelee vaihtelevasti reilut 80 koiraa. Molemmilla on uusia kavereita, mutta Jussilla ympäristönvaihdos on vaikuttanut ruutuajan lisääntymiseen. Vaikka kuinka yrittäisi saada auktoriteettia koiriin, ei se kaikilta onnistu, Lauri kertoo. – Kauniit kesäpäivät kuuluvat parhaimpiin lapsuusmuistoihin. Silloin poljimme kavereiden kanssa useamman kilometrin matkan lähimmälle uimarannalle, kyläkaupan kautta tietenkin. Elämä koirien kanssa on etuoikeus Ronja opiskelee eläintenhoitajaksi Lappian ammattiopistossa Louen maaseutuyrittäjyyskeskuksessa. Hän sai Ronjan ja Iiriksen parikymppisenä ja myöhemmin vielä Saanan ja Jussin. Huomaa, kuinka ne kuuntelevat ja tottelevat. Minnan lapset ovat pienestä pitäen kulkeneet mukana retkillä, vaikka se vaatiikin lisähermoja ja reitin pilkkomista osiin houkutuspalkintojen avulla. Aapa, Jänkä, Räme, Korpi ja Neva ovat seitsenkuisia veijareita. Kaukana ei metsä ole ollut Minnan aikaisemmassa elämässäkään. Ulkona, oli se sitten metsässä, rannalla, jängällä tai tunturissa, olen onnellisimmillani. – Välillä on tuntunut siltä, että vaatiiko jo liikojakin. Ne eivät vielä pääse rekiajeluille kuten vanhemmat ja kokeneet. Muistan edelleen, miltä tuntui lämmin tuuli kasvoilla, ja kuinka nenään kantautui ojan pientareella kasvavien kukkien tuoksu. Jussi on harrastanut sählyä ja Saana telinevoimistelua, mutta ne ovat toistaiseksi jääneet. ten he vetävät pilkkihaalarit päälleen perheen olohuoneessa ja lähtevät sieltä valjakkoretkelle. Oli kuitenkin edettävä riittävän hitaasti, jotta Saana ja Jussi saivat aikaa käsitellä asiaa. Täydellinen yhdistelmä pisti Minnan valmistelemaan uutta elämänvaihetta. Perhe reissasi myös Norjassa, jossa Saana huiputti seitsemänvuotiaana Galdhøpiggenin, Pohjois-Euroopan korkeimman huipun. Isommat lapset Ronja ja Iiris opiskelivat jo omilla tahoillaan. Kun heräsin aamulla, piha oli ihan täynnä ihmisiä, Ronja muistelee nauraen. Siitä voi kiittää koiria: Elämän polut eivät ole olleet suorimmat mahdolliset. Kun ei ole kavereita käymässä ja tylsyys iskee, tulee helposti hakeuduttua esimeriksi Fortniten pariin. Muutto Posiolle oli etenkin lapsille iso muutos kavereiden takia, mutta vähitellen oma paikka on löytynyt. Joistakin siihen on ja joistakin ei. Se on niin tärkeää heille. – Ruutuaika on ongelma, mutta toisaalta on hauskaakin, että Jussi pelaa kavereidensa kanssa verkossa. Se on ihan mahtava juttu nykymaailmassa, jossa kuuleman mukaan on sellaisiakin lapsia, jotka eivät ole koskaan nähneet lehmiä, saati sitten poroja, joita me näemme täällä lähes jokaisella kauppareissulla. Hän on hämäläisen maaseudun kasvatti, joka ei ole koskaan asunut kerrostalossa eikä oikeastaan kaupungissakaan. Hän on kertonut lapsille kasveista ja eläinten jäljistä ja opettanut, kuinka nuotio tehdään. 6-vuotiaana Karhunkierrokselle Luontosuhde on jotain sellaista, mitä ei oikein voi työntää valmiina pakettina lapselle. Kuljettavaa tulee kymmeniä kilometrejä. Saana oli vain kuuden vanha, kun perhe käveli kaksitoista kilometriä pitkän pienen Karhunkierroksen. Nyt molemmat käyvät käsityökerhossa. Alusta asti oli selvää, että pesueen uusi koti tulisi olemaan Lapissa. LM 5/2019 s.18-23 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 22 11.4.2019 14:09:06. Koirat ovat ottaneet Ronjan yhdeksi johtajakseen
Pihan kotaan, jossa ruokitaan turisteja, pitää sytyttää tuli. Lauri herää viideltä ja lukee sähköpostit. Joskus Saana lähtee oman valjakkonsa kanssa ajelulle ja syntymäpäiväjuhlissaan hän ajelutti kavereitaan jängällä. Koirat haukkuvat nähdessään matkailijoiden pilkkihaalarit: ne tietävät, että kohta päästään juoksemaan. – Koirat opettavat lapsille taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan elämässään. Sen jälkeen on siivottava tarha ja valmisteltava valjakot ajoon. Kun turistikausi on ohi, lapset huokaisevat helpotuksesta. Iltapäivällä Saana ja Jussi jäävät usein viettämään aikaa 4H-yhdistyk sen nuorisotilaan. Koska Minna ei voi Viljon takia lähteä valjakoiden mukaan, hän valmistelee sisällä ruokaa. Keväällä lapset huokaisevat helpotuksesta, kun turistikausi on ohi. Aikamoista säpinää! Yrittäjäperheessä lapsilta kysytään epäsäännöllisen aikataulun sietoa. Monen monituista kertaa olen sanonut lapsille, että menen käymään kodalla, jossa sitten saattaakin vierähtää tunti tai kaksi, Minna sanoo. . – Tässä on sitä touhua ja tekemistä. LM 5/2019 s. Lapset oppivat paljon eläinten ruokinnasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta, ilman että itse varsinaisesti edes osallistuvat koirien hoitoon, Minna sanoo. Koti on taas heidän. He joutuvat eläimiä käsitellessään pohtimaan vastuuntuntoa, luotettavuutta, huolenpitoa ja lempeyttä. Ihmisiä tulee ja menee. Saanan Pihka oli pentuna arka. Nyt se leikkii reippaasti muiden kanssa ja nukkuu joskus Saanan vieressä. Pari tuntia ennen asiakkaiden tuloa koirat saavat lihalientä. Koulumatkan pituus on 30 kilometriä Päivät Jaksamon kylässä ovat omanlaisiaan. Hän antaa turisteille myös opastusta reen ohjaamisessa. 18-23 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 23 LM5_s18-23_HuskyPerhePosiolla.indd 23 11.4.2019 14:09:21. –Elämä koirien kanssa on etuoikeus, jota moni ei pääse kokemaan. Saanalla on oma koira, Pihka, joka nukkuu samassa sängyssä, ellei sille tule liian kuuma. Lapset lähtevät noin 30 kilometrin päähän kouluun Posion keskustaan. Sisällä Viljo yrittää nukkua, mutta pian olohuoneeseen pelmahtaa vieraita, jotka ihastelevat häntä kovaan ääneen
Perheessä on viisi aikuista ja 10 lasta. Päivän työt odottavat Jacklinea ennen kuin lämpötila kohoaa yli 30 asteeseen. Kuivan kauden jälkeen ruoka on vähissä muutenkin. On vielä hämärää, mutta Jackline kiirehtii laittamaan tulta padan alle. nuoruus A urinko nousee päiväntasaajalla Ugandassa helmikuun alussa hiukan ennen seitsemää. NAPAPIIRILTÄ päiväntasaajalle Kaksi teinityttöä, kaksi erilaista maailmaa. Aurinko nousee puoli kymmeneltä, ja lukemat mittarissa näyttävät 25 pakkasastetta, kun Ida-Sofia Karlsen kömpii aamiaispöytään ennen koulua. Hän joutui kuitenkin palaamaan kotiin, sillä ei enää löytänyt lapsensa isää. – Syön pari kertaa päivässä kassavavelliä, joka valmistetaan maniokista tai papuja ja vihanneksia. Ja on haettava vettä: kasteluja peseytymisvesi löytyy melko läheltä lammikosta, josta myös eläimet käyvät juomassa. – Rakastuin poikaan, joka huolehti minusta. Kun perheelle selvisi, että Jackline on raskaana , isä ajoi tytön pois kotoa. Hänellä on unelma: hän haluaa leipoa ja opiskella catering-alaa. Jackline on kuitenkin sinnikäs. TARJA KOLJONEN | KUVAT SARA PIHLAJA LM 5/2019 s.24-27 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_S24-27_Uganda.indd 24 16.4.2019 14:53:30. Vesi on ruskeaa ja sen pinnalla kelluu kuolleita hyönteisiä. Jacklinestä tuli omassa perheessään eräänlainen hylkiö, sillä isä ja äitipuoli eivät halua hänen tuhlaavan ja syövän perheen yhteistä ruokaa. Ida-Sofia elää tavallista nuoren suomalaistytön elämää iloineen ja suruineen. Niin käy usein, jos sadekausikin on ollut kuiva. Juomavesi haetaan muutaman kilometrin päästä kylän yhteiseltä kaivolta. – Äidin kanssa on opeteltu myös pyykinpesua. Tulee veriripulia, Jackline kertoo. Hän osti minulle lahjoja, vaatteita ja kenkiä. Mutta kun tulin raskaaksi, hän lähti karkuun. Hänellä ei ole poikaystävää, eikä hän sellaista vielä haluakaan. Hän tekee siskojensa kanssa luutia, joita he myyvät 200 shillingillä (0,3 sentillä) torilla. Jacklinen isä ja äitipuoli nukkuvat muutaman pienimmän lapsen kanssa vielä pienemmässä huoneessa, ja perheen kouluikäiset pojat jakavat pihalla olevan savimajan. Catering-alaa opiskeleekin jo moni nuori tyttö. Opiskelu voi toteutua, sillä World Vision järjestää alueella ammatillisen koulutuksen kursseja. – Joskus juomme kasteluvettä, mutta siitä sairastuu. Myös Idan elämään kuuluu kotitöitä: hänen pitää imuroida ja siivota oma huoneensa. Reilun metrin levyiseen huoneeseen ruokomatolle jäävät vielä nukkumaan hänen 10 kuukauden ikäinen tyttärensä Mercy sekä siskonsa Margret Apio, 20, ja sisarpuolensa Barbra Auma, 18, oman 1,5-vuotiaan lapsensa kanssa. Jos kaivovesi loppuu, syntyy riitoja. Ei-toivottu raskaus johtaa usein nuoret äidit noidankehään: koulu keskeytyy, eikä toimeentulon edellytyksiä löydy ilman koulutusta. Kaamos on päättynyt muutama viikko sitten Kilpisjärvellä Enontekiön kunnassa. Hän on onnellinen tyttärestään ja haluaa tarjota myös tälle koulutuksen ja toivoa tulevaisuuteen. En enää odota häntä takaisin, Jackline kertoo Mercy sylissään. Joskus saamme kalaa markkinoilta, mutta se on harvinaista. Jacklinen, 17, ja Ida-Sofian, 15, elämässä ei tunnu olevan mitään samanlaista. He muuttavat työharjoitteluun ja töihin kaupunkien hotelleihin ja jättävät usein lapsensa kotikylään isovanhempien hoidettavaksi. Jackline haaveilee kuitenkin itsenäisestä elämästä pienen Mercyn kanssa. – Kun Mercy on isompi, voin ehkä jättää hänet siskoilleni hoidettavaksi ja osallistua kurssille, Jackline haaveilee
LM 5/2019 s. 24-27 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 25 ›› LM5_S24-27_Uganda.indd 25 10.4.2019 14:48:11. Ida-Sofian ja Jacklinen elämät tuntuivat erilaisilta, kunnes paljastui, että molemmat pitävät leipomisesta
– Keskityn opiskeluun. Äiti Elina Rousu-Karlsen kertoo, että Ida-Sofia halusi jo pienenä auttaa kehitysmaiden lapsia. Yli puolet maan 41,5 miljoonasta asukkaasta on alle 15-vuotiaita. Jopa 8-vuotias raskaana Tororon alueella, johon Nabuyogan kyläkin kuuluu, tilanne on koko Ugandaa lohduttomampi. TEINIRASKAUDET J ackline , 17, on yksi Ugandan miljoonista teiniäideistä. Ida-Sofia aloittaa muutaman vuoden kuluttua lukion, joka sijaitsee 170 kilometrin päässä Hetassa. Se tarkoittaa kotoa pois muuttamista kouluviikoiksi. > Juttu tehtiin World Visionin matkalla viime keväänä. Esimerkiksi terveysasemalla he kuulevat usein kunniansa. Joka neljäs ugandalaisäiti on alle 18-vuotias ja 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisimmät kuolinsyyt liittyvät synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin – siitäkin huolimatta, että laki kieltää seksin ja avioliitot alle 18-vuotiailta. Nuorin tyttärensä avuksi synnytykseen tullut isoäiti oli 25-vuotias. – Naimisissa olevat odottavat äidit menevät neuvolaan lapsen isän kanssa. – Mutta teiniäitiys olisi varmasti helpompaa Suomessa kuin Ugandassa. Poika ja tyttö tapaavat, ja asiat johtavat toiseen. . Maaseudun tytöt on helppo houkutella seksiin lahjoilla ja tavaroilla, Andrew Oboth kuvaa. Ida-Sofiasta olisi tosi outoa olla teiniäiti. Hän piileskelee joko sukunsa luona tai karkaa lähimpään kaupunkiin, esimerkiksi Ugandan ja Kenian rajalla sijaitsevaan Busiaan. Nuorin Busian kaupungin sairaalaan tyttärensä avuksi synnytykseen tullut isoäiti oli vain 25-vuotias. Joskus terveydenhoitajat ovat niin tylyjä yksinäisille nuorille äideille, etteivät he mene terveysasemalle toista kertaa, World Visionin ohjelmavastaava Betty Alunqat kertoo. LM 5/2019 s.24-27 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_S24-27_Uganda.indd 26 10.4.2019 14:48:11. Kaksikielisessä perheessä on neljä lasta, joista Ida-Sofia on vanhin. Haluaisin yläasteen jälkeen lukioon ja sitten yliopistoon. Moni tyttö ei käy neuvolassa, vaikka nimenomaan nuoret äidit tarvitsisivat tukea. – Idalla on Ugandassa kummilapsi, saman ikäinen Oliver-tyttö. Hyvin nuorten lasten raskauksissa kyse on usein lapsiavioliitosta tai raiskauksesta. Siksi kummien maksamilla lahjoitussummilla tuetaan juuri lasten koulunkäyntiä. Kirurgin ammatti ehkä kiinnostaisi. Olen aika tyytyväinen elämääni, minulla on hyvä tukiverkosto ja hyviä ystäviä. – Joskus rakastutaan, joskus pojat käyttävät tyttöjä hyväkseen. Välimatkat Suomen Lapissa ovat pitkiä: Idan lähin ystävä asuu 50 kilometrin päässä Norjan puolella. Ugandan väkiluku kasvaakin huimaa vauhtia. Kun kuivuutta on kestänyt pari vuotta ja ruoka loppuu, perheen tytöt ovat käypää kauppatavaraa. Olisi turvaverkkoa ympärillä, ja perhe kuitenkin tukisi. Ida-Sofia matkusti äitinsä kanssa World Visionin kummimatkalle Ugandaan tapaamaan Oliveria ja tutustui samalla reissulla Jacklineen. Poikia ei saada vastuuseen Jacklinen tarinassa kyse ei ollut lapsiavioliitosta, mutta se on silti hyvin tyypillinen. Hän on vienyt meidät tapaamaan Jacklinea ja hänen perhettään. Väestöstä 85 prosenttia asuu maaseudulla, jossa perinnelait ja vääristyneet käsitykset edesauttavat teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja. – Yritämme saada poikia vastuuseen, mutta käytännössä se on mahdotonta, Oboth sanoo. Kummilapsen hankinta oli pitkään mielessä ja lopulta päätimme Idan kanssa, että Oliverista tulisi hänen kummilapsensa, mutta minä maksaisin kummimaksut. Laki voi sanoa mitä tahansa, mutta se ei ole levinnyt käytännön tasolle kyliin, Kirewan elinkeino-ohjelman päällikkö Andrew Oboth kertoo. Päiväkoti ja koulu sijaitsevat lähellä kotia, mutta lääkäriin, pankkiin ja poliisiin on jo 200 kilometriä matkaa. – Nuorin tietoomme tullut raskaana oleva lapsi on ollut kahdeksanvuotias, World Visionin paikallisohjelman päällikkö Joseph Ecidu kertoo. Lapset toimivat edelleen valistajina omissa yhteisöissään ja omille vanhemmilleen. Kilpisjärven kylä sijaitsee kolmen valtakunnan rajalla ja on suosittu turistikohde. 58 prosenttia alueen äideistä on saanut ensimmäisen lapsensa alle 18-vuotiaana. – Käyn peruskoulua ja tykkään historiasta, matikasta ja kielistä. Hän halusi kummilapseksi oman ikäisensä lapsen, jotta voisi pitää häneen yhteyttä. Ida-Sofia näki Nabuyogan koulussa esityksen, jossa lapset kertoivat draaman keinoin, ettei alaikäisenä pidä mennä naimisiin tai tulla äidiksi. Kehitysmaissa vanhempien on joskus vaikea ymmärtää, miksi tyttöjen olisi parempi olla koulussa kuin naimisissa. Ugandassa nuoria yksinhuoltajaäitejä ei katsota hyvällä. Pienessä kyläkoulussa opiskelee 15 lasta, joista kolme yläasteella. Silloin ei voisi tavata kavereita. Maaseudulla naiset synnyttävät keskimäärin 7,2 lasta, kun koko maan luku on 5,5. Lapset ja nuoret aikuistuvat liian aikaisin. Tykkään olla yksin aika usein. Elämä rajakaupungissa ei ole kuitenkaan helppoa, sillä töitä ei ole, ja moni sortuu huumeisiin. Kun tyttö tulee raskaaksi, poika piiloutuu tai karkaa muualle. – Teiniäitiys on suurin ongelma varsinkin maaseudulla, jossa synnyttäjien keski-ikä on vain 15–16 vuotta
Jackline pääsi opiskelemaan cateringalaa sisäoppilaitokseen, jonne Mercyn voi ottaa mukaan. 24-27 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 27 LM5_S24-27_Uganda.indd 27 10.4.2019 14:48:14. LM 5/2019 s
Teksti ja kuvat Minä tykkään kyllä siitäkin, että ajaessa kuulee luonnon äänet ja tuntee tuulen! Ota tästä talteen pyörän katsastuskortti ja tuunausvinkit, niin pyöräily on tänä kesänä entistäkin hauskempaa! Kuvioita voi tehdä myös heijastinteipillä. Kyllä pärisee! Anniina Mikama Näy pimeässä Pyöräilyssä parasta on, että pääsee niin nopeasti paikasta toiseen! 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM 5/2019 s.28-29 LM5_s28-29_LA_Pyo ra ily.indd 28 10.4.2019 16:28:47. Solmi useita (silkki)nauhoja kuminauhaan tai vaikka hiuslenkkiin. Tärkeintä on silti, että pyörässäsi on kunnollinen LAMPPU! Maalaa pyörääsi koristekuvioita pimeässä hohtavalla maalilla. Juomapullon uusi elämä Leikkaa pahvisesta maitotai mehutölkistä suorakaiteen muotoinen pala. Kiinnitä ohjaustankoon pari tonttulakin kulkusta ja voit niitä lempeästi heläytellen ilmoittaa ohitusaikeistasi. Kiinnitä se pyykkipojilla pyörän runkoon niin, että pyörän pinnat osuvat siihen juuri ja juuri. Vastaantulijatkin ilahtuvat nähdessään, kuinka upeasti huiskut hulmuavat! Käytä vanhaa juomapulloa pikkuesineiden kuljettamiseen, kun pyöräilet. Huiskut pyöränsarviin Klassinen räpätti Lempeä äänimerkki Onko soittokellossasi liian kova ääni. Pelästyvätkö muut pyöräilijät sitä niin, että ajavat ojaan. Kiedo huiskut kiinni pyöränsarvien kädensijoihin
Yhdistä oikea kuva ja teksti. 28-29 LM5_s28-29_LA_Pyo ra ily.indd 29 10.4.2019 16:28:48. LUE LISÄÄ: www.pyoraliitto.fi www.poljin.fi LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 29 LM 5/2019 s. Nämä on hyvä tuntea
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI LM 5/2019 s.30-33 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s30-33_KorpilahdenPK.indd 30 16.4.2019 15:13:13. Luonto kiittää, kun samalla vähennetään ruokahävikkiä. varhaiskasvatus Hauska tutustua, PAPRIKA! Korpilahden luontoja liikuntapäiväkodissa ruualla saa leikkiä ja hyväksytään lapsen luontainen tapa tutkia ja oppia
– Sileältä. Opettaja halkaisee veitsellä jokaisen lapsen paprikan, ja sitten vain sieraimet sisukseen! – Punainen kohta haisee hyvältä, mutta siemenet ei, huomauttaa Leevi, 4. Tyttö pudistaa päätään. Tunnustelua seuraa nenitse suoritettava tutkimus. Muista, että helposti pilaantuvat maitoja lihatuotteet kuormittavat ilmastoa eniten. Jade, 4, venyttelee kokkimyssynsä kuminauhaa hämmentyneen näköisenä. os. . – Se on jännä sana: pap-pap-paprika. Aika monen. Lapsista paprika tuntuu rapealta, ja varsinkin oranssi maistuu makealta ja herkulliselta. Sitä voi tutkia erikseen tai maistella yhdessä paprikan kanssa. Jade ei koske paprikaan, mutta nuolaisee basilikanlehteä ja saa siitä vuolaat kehut. Opettaja osoittaa seinältä hymynaamaa. Hän tietää jo, että kun siemenen laittaa multaan, sieltä kasvaa uusi paprika. LM 5/2019 s. – Tiedättekös, mikä tämä on. Mutta tämä vihannes tulee jääkaapista. Leevin mielestä siemenet näyttävät jääkiekoilta. – Kun puree basilikaa, suun kautta tulee tuoksua nenään, kuvaa opettaja. Suurin osa lapsista maistaa silti mielellään ja lopulta syökin kasviksia – kunhan on ensin tutustunut niihin läpikotaisin. 30-33 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 31 ›› LM5_s30-33_KorpilahdenPK.indd 31 16.4.2019 15:13:51. – Paprika! tietää Touko, 4. Keskustellaan väreistä, ja opettaja taikoo esiin vielä keltaisen, oranssin ja vihreän paprikan. > www.saasyoda.fi/ Noin pienistä siemenistä kasvaa iso pensas, ihmettelee Touko, 4. Keskisuomalaisessa Korpilahden päiväkodin keittiössä neljä tutkijaa on asettautunut paikoilleen leikkuulautojensa ääreen. Se on punainen ja sillä on basilikakorvat ja vihreä kärsä. Opettaja kertoo vihanneksista, jotka kasvavat maan päällä. Säilytä nopeimmin pilaantuvat ruuat jääkaapissa etualalla. Tässä vaiheessa voidaan jo maistaa paprikaa. Pakkomaistamisestahan voi syntyä suorastaan inho ruokaa kohtaan. Ei ole pakko maistaa. Opettaja esittelee paprikalle kaverin, ihanantuoksuisen basilikan. V arhaiskasvatuksen opettaja Aila Naalisvaara madaltaa ääntään ja valmistautuu esittelemään jotain jännittävää. Ruokakasvatushetki toimii parhaimmillaan juuri näin. Opettaja myhäilee tyytyväisenä: tässähän tulee melkein lounaan salaattiannos syötyä. – Etkö halua maistaa. Hän rouskuttelee malliksi itsekin. Miltä paprikan pureskelu kuulostaa. Ei tarvitsekaan: opettaja näyttää, miten paprikanpalasta voi vain käyttää suussa, eikä ole pakko puraista. Lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Opettaja jakaa suurennuslasit, sillä sisus näyttää jännittävältä. Siitä voisi tehdä vaikka laulun, sanoo opettaja. . Opettaja leikkaa jokaiselle pikkusiivun. Opettele käyttämään jäännösruoka hyödyksi, reseptejä mm. Lopulta arvioidaan kasviksen tuottama makuelämys. Näin he näkevät, mistä kasvikset ruokapöytään tulevat. Opettaja jakaa jokaiselle kangaspussin . Pöydän ympäriltä kuuluu tyytyväinen mumina ja rouske. Paprikat ja basilikat katoavat parempiin suihin. Sehän tiedetään, että juurekset puolestaan kasvavat maan sisällä. Ruokakasvatuksen yhtenä tavoitteena on myös oppia ilmaisemaan itseään ja mieltymyksiään. Siinä on myös kuoppia, analysoi Onni, 5. Paprikahan se siellä piileskelee. Kylmältä. Sisältöä ei saa vielä kurkistella, vaan pitää miettiä, miltä se tuntuu. KOTONA . Kurkista ennen kauppareissua jääkaappiin ja pakasteeseen ja tee vasta sitten ostoslista. Pyöreältä. Tunnustelua seuraa nenitse suoritettava tutkimus. Pian lapset pääsevät itse kylvämään basilikaa ja muita yrttejä sekä versoja. Leevi uskaltaa puraista vihreääkin ja kertoo sen maistuvan suklaalta. Näin vältät turhia ostoksia. – Kenen mielestä paprika maistui niin hyvältä, että hymyilytti. Uskaltaako joku puraista. Korpilahden päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Aila Naalisvaaran mielestä ruokakasvatuksen pitää olla lapsista hauskaa
Aikuiset kun arvioivat usein lasten jaksaman annoksen liian suureksi. Elina Pekkarinen, Johanna Matikka, Tanja Äärelä & Soili Poijula! LM 5/2019 s.30-33 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s30-33_KorpilahdenPK.indd 32 16.4.2019 15:14:22. Salaattiainekset – tomaatit, kurkut, salaatinlehdet, maissit, paprikat – laitetaan jatkossa esiin erillisinä. Kasviksista saa vitamiineja, ja niiden syöminen lisää elimistön hyvää mikrobistoa ja suojaa näin meitä sairauksilta. Biojätteen määrää pyritään vähentämään paitsi rohkaisemalla lapsia popsimaan kasviksia myös seuraamalla ruokahävikkiä. Leikkuulaudoilta noukitaan talteen paprikapalat, jotka kelpaavat vielä toisen ryhmän tutkittaviksi. Kun lapset saavat annostella ruuan mieltymystensä mukaan, he oppivat myös arvioimaan määrän, jonka syövät. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on ekoteko – mutta vain silloin, kun ne oikeasti myös syödään. Eniten roskiin päätyy juuri vihanneksia. Se olisi hyväksi niin maapallolle kuin terveydellekin. Korpilahden päiväkoti on yksi kahdestatoista Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkodista, joissa tutkitaan multaja kasvisaltistuksen terveysvaikutuksia. Hävikin määrään vaikuttaa myös ruuan esillepano ja annostelu. Ruokalassa ylijääneen ruuan määrää tarkkailemalla selviää, mitkä ruuat ovat lasten mieleen ja mitä vasta opetellaan syömään. Jokainen suomalainen kippaa roskiin ruokaa vuodessa lähes 25 kiloa, mikä tekee nelihenkisessä perheessä jo 100 kiloa. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus Puhujina mm. Aila Naalisvaara on perehtynyt aistilähtöiseen ruokakasvatukseen ja ollut laatimassa Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen ruokakasvatusopasta. Siksi myös Korpilahden päiväkodin ruokalista muuttui vuoden alusta kalakasvispainotteiseksi. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aistilähtöinen ruokakasvatus lisää lasten halua syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Onni, 5, haluaa seuraavalla kerralla tutkia omenaa, vaikka paprika maistuikin hyvältä. Jade, 4, tutkii paprikaa mielellään aluksi turvallisen etäisyyden päästä. . Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat suomalaisia syömään enemmän kasviksia. Kasvikset lisäävät elimistön hyvää mikrobistoa. Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Näin lapset voivat poimia lautaselle mieleisensä. – Aistilähtöinen ruokakasvatus toimii, koska siinä hyödynnetään lapsen luontaista tapaa oppia leikkimällä, tutkimalla ja vahvasti aistimalla. Iloiset ruokahetket voivat muokata lasten ruokamieltymyksiä terveellisiksi, ja varhaislapsuudessa opitut ruokatottumukset kantavat pitkälle aikuisuuteen. Yhteisistä kivoista hetkistä syntyy iloinen suhde ruokaan. Ruokahävikki ei ole pikkupulma, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan koko maailmassa noin kolmasosa ruuasta päätyy roskiin. Vanhempien palaute on ollut myönteistä: moni haluaa kasvisruokavinkkejä myös kotiin. Ruuan heittäminen roskiin tarkoittaa turhia päästöjä, sillä ruuantuotanto aiheuttaa yli viidenneksen kulutuksen ilmastopäästöistä ja puolet Itämerta kuormittavista päästöistä. Tilattavat ruokamäärät seuraavalle kerralle lasketaan sen mukaan. Opettajaa harmittaa, että näinkin paljon jäi yli, mutta tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen pitkällä tähtäimellä eli kaikkien paprikoiden päätyminen lasten suihin. Lapset kippaavat jatkotutkimuksiin kelpaamattoman aineksen biojätteeseen
Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Hauskannäköinen ruoka houkuttaa maistamaan. Alkuperää voi tutkia yhdessä lapsen kanssa myös verkosta, esim. Elina Pekkarinen, Johanna Matikka, Tanja Äärelä & Soili Poijula! LM 5/2019 s. > www.ruokatieto.fi Rauhoita ateriahetki ruokapuheelle. Lapsia kiinnostaa, mistä ruoka tulee. Kasvisten menekkiä lisäämällä pyritään vähentämään ruokahävikkiä. 4–5-vuotiailla on loistava mielikuvitus ja he kiinnittävät huomiota ruuan ulkonäköön. . . Lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan ruokaa nähdessään, miten paljon vaivaa sen hankkiminen ja valmistaminen vaatii. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus Puhujina mm. . Silloin värikkäät pikkupalat kasviksista sujahtavat suuhun tuosta vain. Sormiruokailu on tuhannen taalan paikka saada lapset syömään kasviksia. 30-33 LM5_s30-33_KorpilahdenPK.indd 33 16.4.2019 15:14:45. Ota lapsi mukaan laatimaan ostoslistaa ja kauppaan. . . os. Hedelmäja vihannesosastolla riittää ihmeteltävää joka aistille. . Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon: pienikin osaa jo kattaa pöytää tai pestä vihanneksia. On hauskaa keskustella siitä, miltä ruoka näyttää, tuntuu, kuulostaa, tuoksuu ja maistuu. Korpilahden päiväkodissa seurataan ruokahävikin perusteella lasten lempiruokia. . Esittele uusi kasvis tai hedelmä vanhan, tutun ruuan ohella . VINKKI, VINKKI! Hyödynnä lapsen tapaa oppia. Ota lapsi mukaan myös marjatai sienimetsään tai kalaan. 1-vuotiaasta on luonnollista tutkia käsillä ja suulla
LM 5/2019 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s34-36_Tutkitut.indd 34 11.4.2019 14:47:11. 1960-luvun loppu muutti käsitykset siitä, millainen tytön ja pojan pitää olla. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Vaurastuminen ja nuorisolehti muuttivat SUKUPUOLINORMEJA CO N ST AN TI N G RÜ N BE RG 19 70 / H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O 1970-luvun alussa helsinkiläisnuoriso kokoontui elokuvateatteri Bio-Bion portaille Mannerheimintiellä. Unisexiin pukeutuneet pojat alkoivat panna suihketta kainaloon, ja Suosikki-lehti kertoi, mitä seuraavaksi pitää tehdä
Frisk analysoi Suosikin sisältöjen pohjalta myös seurustelua ja seksuaalisuutta koskevia normeja. Vaurastuminen ja kulutuksen kasvu muokkasivat tuolloin voimakkaasti ihmisten arkea. Suosikin sivuilla julkaistuissa mainoksissa luonnollisuus ei kuitenkaan tarkoittanut prosessoimatonta luonnontilaa, vaan ruumis tuli luonnollistaa mainosten uutuustuotteilla. Pyörähdyssymmetriaa sovellettiin mm. Esim. Sosiaalisuuden vaatimukset taas muuttuvat ajan mukana. Tutkimukseen osallistuneet lapset hyödynsivät piirroksissaan spontaanisti molempia symmetrioita ja niiden yhdistelmiä. Deodorantti yleistyi suomalaisten nuorten miesten käytössä vasta 1970-luvulla, jolloin sekä miehiin että deodoranttiin liittyvät mielikuvat muuttuivat. Aikakauden ihanteeksi asettui luonnollisuus. Tila tytön seksuaalisuudelle löydettiin turvallisen parisuhteen sisältä. Yleensähän geometriseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen liittyviä taitoja on totuttu pitämään poikien vahvana alueena. Uudet tuotteet, peseytymismahdollisuuksien paraneminen ja vaurastuminen vaikuttivat siihen, millaisiksi nuoren naiseuden ja mieheyden normit muotoutuivat. Aineistonaan Frisk käytti lähinnä nuortenlehti Suosikkia juttuineen ja mainoksineen. Piirrokset tehtiin kymmenessä minuutissa, eikä tehtävänantoon kuulunut symmetriaan liittyvää opastusta. Yllättävämpänä voi pitää tulosta, että tytöt käyttivät monimutkaisia symmetrioita poikia useammin. Kuten odottaa saattaa, piirrosten symmetriset rakenteet olivat sitä monimutkaisempia, mitä pitemmälle piirtäjä oli ehtinyt opinpolullaan edetä. Pyrähdyssymmetrinen kuvio taas näyttää täsmälleen samalta aina tietyn matkan pyörähdettyään. Nuorten lukijoiden elinolot, kuvat seurustelevista pareista, unisexmuoti, kertakäyttöiset kuukautissuojat, deodorantit, hiusrasvat ja finnivoiteet yhdistyvät tutkijan analyysissa sukupuolta koskevien normien muuttumiseen modernisoituvassa Suomessa. SYMMETRIA on lapselle tuttu juttu Lasten piirroksissaan käyttämät värit ja muodot kertovat silkasta näkemisen ja tekemisen ilosta. Tutkimuksen aineistona olleet 116 piirrosta olivat 65 tytön ja 41 pojan käsialaa. Tämä tieto on tärkeää esija alakoululaisille tarkoitettuja opetusmenetelmiä suunniteltaessa. Matleena Frisk kytkee väitöksessään intiimiin elämään kuuluvien käytäntöjen muuttumisen osaksi 1960-luvun modernisaatiomurrosta. Se ilmestyi vuosina 1961–2012 ja sen levikki oli parhaimmillaan yli 150 000. Friskin talousja sosiaalihistorian väitöskirja ”Naiseni on oma itsensä” – Rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973 tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Symmetry-tiedelehdessä. Ihmistä, kasveja ja muuta luontoa esittävissä piirroksissa käytettiin usein hyväksi sekä peiliettä pyrähdyssymmetriaa. Muutokseen vaikuttivat elintason nousu, nuorisokulttuuri ja mainonta. Esim. deodorantti miellettiin vielä 1960-luvulla siinä määrin naiselliseksi tuotteeksi, että miehet eivät siihen koskeneet. Lisäksi ne paljastavat lapsen kehitysvaiheen ja siihen liittyvän tavan hahmottaa maailmaa. Baskimaan yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että lapset osaavat jo useita vuosia ennen kouluikää hyödyntää piirroksissaan symmetriaksi kutsuttua tasokuvion geometrista ominaisuutta. Taito hallussa jo leikkiikäisillä. Piirtäjät olivat 4–7-vuotiaita. hygieniatuotteita käytetään pikemminkin sosiaalisista syistä kuin terveyden tai hygienian vuoksi. M onia ns. Gummeruksen Suuri sivistyssanakirja määrittelee symmetrian tasasuhtaisuudeksi. aurinkoa ja siitä lähteviä valonsäteitä piirrettäessä. Peilisymmetrinen kuvio voidaan taittaa tiettyä linjaa pitkin kahtia niin, että puoliskot osuvat tarkalleen kohdakkain. 60-luvulle ja 70-luvun alkuun ajoittuu myös sukupuolia ja seksuaalisuutta koskevien käsitysten nopea käänne. Lehti esitti 60-luvun lopulta lähtien suhtautuvansa seksuaalisuuteen modernisti ja moralisoimatta, mutta kysymys tytön maineesta oli yhä herkkä asia. kuusikulmainen mutteri näyttää samalta aina pyrähdettyään ympyrän kuudesosan eli 60 astetta. 60-luku toi finnivoiteet ja kertakäyttöiset kuukautissuojat. M O ST PH O TO S LM 5/201 s.34-37 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 35 ›› LM5_s34-36_Tutkitut.indd 35 11.4.2019 14:47:16
Italiassa ja Suomessa viestittely on kuitenkin siirtynyt osittain Whats Appiin ja Facebookiin, jotka mahdollistavat yhteydenpidon useampaan perheenjäseneen kerralla. Samalla pidettiin luonnollisena, että nuoret auttavat vanhempiaan digipuuhissa silloin, kun nämä apua tarvitsivat. Italian hallitus hyväksyi toissa vuonna asetuksen, jonka perusteella vanhempia voidaan sakottaa, mikäli heidän lapsensa eivät ole saaneet tiettyjä rokotuksia ennen päivähoidon tai esikoulun aloittamista. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tiedetään tavanneen tunnettuja rokotusten vastustajia ja osoittaneen sympatiaa heidän ajatuksilleen. Tutkijat vertasivat 24 EU-valtion vuoden 2014 eurovaalien tuloksia Vaccine Confidence -projektista seuraavana vuonna saatuihin tuloksiin. Populistit ovat suosittuja myös Ranskassa ja Kreikassa, jotka erottuvat muista Euroopan maista myös rokotevastaisuudellaan. Kaikissa kolmessa maassa etenkin perheiden nuorimmat korostivat saaneensa vanhemmiltaan opastusta älypuhelimen tai tietokoneen käyttöä opetellessaan. Maissa, joissa populistisiksi luokiteltujen puolueiden ääniosuus oli suuri, myös rokotuksia turhina, tehottomina tai niitä vaarallisina pitävien ihmisten osuus oli suuri. Tutkimusartikkeli Populist politics and vaccine hesitancy in Western Europe: an analysis of national-level data julkaistiin European Publich Health -lehdessä helmikuussa. M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S LM 5/2019 s.34-37 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s34-36_Tutkitut.indd 36 11.4.2019 16:22:05. Sloveniassa lähisukulaiset auttavat toisiaan säännöllisemmin laitteiden ja sovellusten käyttöön liittyvissä asioissa ja teknologiahankinnoissa, koska he asuvat yleensä lähellä toisiaan. Taipale kuvaa kirjassaan Intergenerational Connections in Digital Families, kuinka perheiden arki digitalisoituu Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa. Teknologiaa tai ei, kyse on Taipaleen mukaan perinteisistä perheen sisäisistä auttamisja hoivasuhteista. Teos tiivistää Suomen Akatemian rahoittaman Sukupolvien väliset suhteet laajakaistayhteiskunnassa -projektin keskeiset tulokset vuosilta 2013–2018. Kyseiseen projektiin kuuluvassa tutkimuksessa kysyttiin 67 maan yli 65 000 kansalaiselta mielipidettä rokotteiden tärkeydestä, tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Samasta syystä perheiden tarve teknologiavälitteiselle viestinnälle on pienempi kuin Suomessa. Syynä tiukkaan linjaan oli tuhkarokkotapausten kominkertaistuminen paljolti siksi, että lasten rokottaminen oli vähentynyt. Hän murtaa tuoreessa kirjassaan myyttiä siitä, että digiavun kulkusuunta olisi aina nuorilta vanhemmille. Samalla hiipuu usko muihinkin virallisiin totuuksiin, lääketiede mukaan lukien. Selvimmin kytkös näkyi Italiassa, jossa populistipuolueet saivat noin 45 %:n kannatuksen, ja lähes viidennes kyselyyn osallistuneista piti rokotuksia tehottomina ja vielä suurempi osa epäili niiden turvallisuutta. Italiassa vanhemmat saavat sakot, ellei lasta rokoteta. DIGIPUUHISTA tuli osa perhe-elämää Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa on yhä enemmän perheitä ja sukuja, joissa kolme peräkkäistä sukupolvea häärää päivittäin tietokoneiden, älypuhelinten ja muiden digilaitteiden parissa. ROKOTEVASTAISUUS leviää siellä missä populismikin Populismi brexiteineen ja trumpeineen kasvaa globalisaation koettelemien kansankerrosten syvästä epäluottamuksesta poliittista eliittiä kohtaan. . Populistipuolueiden kannattajien epäluottamus kohdistuu sekä rokoteohjelmista vastaaviin asiantuntijoihin että rokotteita tuottaviin yrityksiin. Poliittinen populismi kytkeytyy vahvasti rokotevastaisuuteen, kertoo lontoolaisen Queen Mary yliopiston tuore tutkimus. Suomessa perheiden arkinen digiviestintä perustuu yhä lyhyisiin viesteihin ja puheluihin. Laitteiden hankinnasta, sovellusten asentamisesta ja ylläpidosta on tullut uusi perheiden ajankäyttöä määrittävä tekijä, väittää akatemiatutkija Sakari Taipale Jyväskylän yliopistosta. Kolme sukupolvea auttaa toisiaan
Ilmoitamme arvonnan voittajalle asiasta henkilökohtaisesti. Osallistu ja voita! KERRO MIELIPITEESI! VOITA 200 € LAHJAKORTTI! Arvomme kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken 200 €:n arvoisen S-ryhmän lahjakortin, joka käy maksuvälineenä yli 1 500 S-ryhmän toimipaikassa kautta maan.*) Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin. Osallistu Lapsen Maailman lukijakyselyyn ja voita S-ryhmän 200 €:n lahjakortti! Löydät lukijakyselyn os. Sokoksissa ja Prismoissa, ruokakaupoissa kuten S-marketeissa, Alepoissa ja Saleissa sekä Sokos Hotelleissa ja Radisson Blu -hotelleissa. bit.ly/lukijakysely2019 Vastaa viimeistään 31.5.2019 mennessä. LM 5/201 s37 LM5_s37_LukijaKyselyIlmo.indd 37 15.4.2019 8:59:33. MA AIL MA *) Lahjakortilla voi maksaa useimmissa S-ryhmän toimipaikoissa: tavarataloissa, esim. Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton tärkeä viestintäkanava. Miten kehittäisit sitä. Lahjakortit käyvät maksuksi myös ABC-liikennemyymälöissä sekä Kodin Terroissa. Mitä mieltä Sinä olet lehdestä. Meitä kiinnostaa juuri Sinun mielipiteesi. Oletko tyytyväinen sen aiheisiin
Olin varttunut tytöstä naiseksi, saanut kuukautiset, synnyttänyt, ollut äiti, kahlannut vaihdevuodet. Lehtien sivuilla julkkisvanhemmat kertovat usein, miten lapsen syntymä mullisti elämän. Pienen lapsen varttumisen seuraaminen on moninkertaisen mumman mukaan aina vaan fantastista. Sitä ei voi toivoa, ei määrätä, ei koskaan pyytää. ANU VALLINKOSKI | KUVAT MIKKO KAUPPINEN LM 5/2019 s.38-42 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s38-42_VappuTaipale.indd 38 16.4.2019 15:22:57. Taipaleen mukaan isovanhemmaksi tuleminen se vasta mullistus onkin. Ihmeellinen ihminen – ihmeellisempi kuin mikään teknologia. Näin neljän lapsen äiti, seitsemän lapsenlapsen mumma, lastenpsykiatri ja entinen ministeri Vappu Taipale, 79, kuvailee isovanhemmuutta. – Viisikymppisenä kuvittelin kokeneeni kaiken, minkä nainen voi kokea. Uusi ihminen oli tullut elämääni ilman minun ansiotani, kuin lahja. Jokaiseen lapsenlapseen on luja Valtakunnan ISOÄITI Vappu Taipale on viime vuosina puhunut paljon vanhuuden ja isovanhemmuuden arvosta. Lastenpsykiatri on pitkän uransa aikana puurtanut myös lasten oikeuksien, päivähoidon ja rauhan puolesta. Se on ihan kuin uusi avaruus avautuisi. Mutta isovanhemmuus oli jotain aivan uutta. suku S e on lahja
"Vaikka millainen sote joskus tulisi, meillä isovanhemmilla on jotain, mitä kunnat eivät voi kilpailuttaa eivätkä ostaa”, muistuttaa Vappu Taipale. Lastenpsykiatri on pitkän uransa aikana puurtanut myös lasten oikeuksien, päivähoidon ja rauhan puolesta. Vappu Taipale on viime vuosina puhunut paljon vanhuuden ja isovanhemmuuden arvosta. ANU VALLINKOSKI | KUVAT MIKKO KAUPPINEN LM 5/2019 s. 38-42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 39 ›› LM5_s38-42_VappuTaipale.indd 39 16.4.2019 15:23:04
– Tuota termiä ei ollut vielä silloin, kun itse olin En ole koskaan oikein ymmärtänyt joidenkin leimaamista erilaisiksi. Vanha valokuva kuitenkin paljasti, millaisia resupekkoja olimme siinä raunioisilla pihaportailla, Taipale naurahtaa. Ilman isovanhempia tämä maa olisi paljon köyhempi, Taipale sanoo lempeällä äänellä. Sota oli tehnyt Vapusta isättömän ja Vapun äidistä nuoren lesken, jonka piti elättää pieni perheensä. He saattoivat sokeutua tai halvaantua ilman fysiologista syytä. Taipale toivookin, että aivan kaikki lapset ymmärtäisivät oman ainutlaatuisuutensa ja osaisivat iloita siitä. Eniten aikuisten riidoista joutuvat kärsimään lapset. – Meillä vanhoilla on hirveästi sosiaalista pääomaa ja annettavaa. Erilaisuuteen suhtaudutaan entistä avarakatseisemmin. Sitä pidetään usein itsestään selvänä ja arkipäiväisenä: kaikillahan on isovanhemmat. Meillä on kiinnostusta, aikaa, hellyyttä, huolenpitoa, rakkautta. Leikimme aina ulkona. Kansainvälinen apu toi helpotusta. Vappu Taipale löytää kuitenkin erilaisuuden suvaitsemisesta myös ongelmia. – Vaikka erilaisuuden ymmärtäminen on tässäkin kasvanut, ovat perinteiset sukupuoliroolit jotenkin kummallisesti samalla vahvistuneet. Mehän olemme kaikki erilaisia keskenämme. Pohjolaan laivattiin lapsille laardia, maitopulveria ja 50 000 paria kenkiä. Vaikka millainen sote joskus tulisi, meillä on jotain, mitä kunnat eivät voi kilpailuttaa eivätkä ostaa. Sotien jälkeen Suomi oli köyhä maa. Ne erilaiset, poikkeavat lapset olivat viranomaistenkin kielessä pahantapaisia, ilkeitä, hysteerisiä. Tyttöjä ja poikia erotellaan yhä vaatteilla ja leluilla. Ovathan ihmiset ja tilanteet erilaisia. Köyhän Suomen resuiset lapset Ensimmäinen toukokuuta 1940 vaasalaiseen Puustisten perheeseen syntyi esikoinen, joka sai synnyinpäivänsä mukaan nimekseen Vappu. Etenkin poikien rooli on kovin kapea. Tavaralla taas ei ole mitään mittaa, määrää eikä arvoa. Taipaleen mukaan kaikissa lapsissa on valmius rakastavaan vuorovaikutukseen, ihana elämän uteliaisuus ja kyky esittää loputtomasti kysymyksiä, kun kieli antaa myöden kysyä. Minua tuo tavaramäärä suorastaan pelottaa. Kun on lähellä mutta samalla etäällä, saattaa katsoa lasta hieman eri tavalla kuin vanhempi. Suuret perheet olivat tavallisia, ja lapset oppivat varhain ottamaan vastuuta ja katsomaan pienempiensä perään. – Kun piti olla kiltti ja pitää kaikki sisällään, lapset oirehtivat kovin eri tavoin kuin nykyisin. Isovanhemmilla on mitä antaa Viime vuosina Vappu Taipale on pitänyt esillä vanhuuden ja isovanhempien merkitystä. Mutta vaikka maailma on erilainen, ovat lapset pohjimmiltaan aina ja kaikkialla samanlaisia. – Lapsuudesta muistan puutalon, huussin pihan perällä ja valtavat lapsilaumat kaikkialla. Niukkuutta en muista lainkaan. Päivähoidon soturi Ruuhkavuodet – se on Vappu Taipaleen mielestä hyvä termi kuvaamaan lapsiperheiden hektisimpiä hetkiä, jolloin kaikki kaatuu päälle. Yhtenä esimerkkinä Taipale mainitsee ne isovanhemmat, jotka eivät saa tavata lapsenlapsiaan. Leluina oli pieniä matonriekaleita ja nukkeja. Hän tähdentää, ettei isovanhemmuudesta voi kertoa vain yhtä tarinaa. Äiti työskenteli sairaanhoitajana ja myöhemmin Tiklas Oy:n tehtaan päiväkodin johtajana. Kuka haluaa olla se erilainen lapsi, jota ne muut keskenään samanlaiset ymmärtävät. – Nykypäivän lasten maailma on totaalisen erilainen. Suomi oli vasta perustetun Unicefin ensimmäisiä avustuskohteita. Talvella hiihdettiin. Nykymaailmassa ei ole hysteriaa, mutta on autismia sekä keskittymisen ja toiminnanohjauksen häiriöitä… Maailma on erilainen. Monet lapset olivat laihan ravinnon kaventamia ja kulkivat kouluun ilman kenkiä. Lapsilla oli pelkoja, neurooseja ja hysteriaa. Isovanhempi ei ole joka sekunti vastuussa, kuten vanhempien on oltava. LM 5/2019 s.38-42 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s38-42_VappuTaipale.indd 40 11.4.2019 15:09:23. yhteys mutta myös etäisyyttä. Tytöistä, pojista ja muunsukupuolisista käytyä keskustelua Taipale on seurannut kiinnostuneena. Jos ennen lasten odotettiin olevan kilttejä, niin nyt lasten rooli on laajentunut. Vappu oli paljon sukulaisten ja isovanhempien hoteissa. Hän näkee siinä ristiriitoja. Kaikki ovat mummoja ja vaareja omilla tavoillaan. Hänen mukaansa isovanhemmuuden arvoa ei Suomessa aina huomata. Perheet ovat pieniä, jolloin lapset ovat aikuisten huomion keskipisteinä. Mummous ja vaarius ovat Taipaleen mukaan jääneet tieteessäkin huomiotta, vaikka tutkittavaa tässäkin elämänvaiheessa riittäisi monellekin tieteenalalle. Kaikki erilaisia Sodan jälkeen syntyneiden lasten odotettiin olevan kilttejä, huomaamattomia, hyväkäytöksisiä. Isovanhemmuuteen voi liittyä myös kipeitä tunteita. – En ole koskaan oikein ymmärtänyt joidenkin leimaamista erilaisiksi. Edelleen pojan pitäisi olla vähän karski. Yksin ei kuitenkaan tarvinnut olla: luokat pullistelivat lapsia, samoin pihapiirit ja kodit. Pienen tytön isä kaatui samana vuonna rintamalla näkemättä koskaan ainoaa lastaan
Moni perhe ratkaisi lastenhoidon pulmat niin, että äiti jäi kotiin hoitamaan lasta. Nykyinen tavaran määrä hirvittää joskus Vappu Taipaletta: ”Olen yrittänyt olla semmoinen kovasydäminen mumma, etten koskaan osta mitään rihkamaa. Vaikka työn tahti olisi ollut ennen hitaampi, kyllä Taipaleen sukupolven vanhemmillakin pulmia riitti. 38-42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 41 ›› LM5_s38-42_VappuTaipale.indd 41 11.4.2019 15:09:35. KASVAMISESTA Vappu Taipale tarkastelee lapsuutta, lastenpsykiatriaa, politiikkaa, omaa uraansa ja elämäänsä mielenkiintoisesti ja koskettavasti tuoreessa kirjassaan Rakas lapsi – Muistoja ja ymmärrystä kasvamisesta (Into 2018). Nuori koti-ikävää poteva lastenlikka saattoi ilmoittaa päivän varoitusajalla lähtevänsä kotiin. Kirjoja, jos jotakin.” LM 5/2019 s. Ensin apuna olivat sukulaiset, sitten sukulaisten tuttavat ja lopulta hoitajia piti etsiä sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuteen laitetuilla ilmoituksilla. Työ ja perhe piti jotenkin sovittaa yhteen, vaikka äitiysloma oli kolmen kuukauden pituinen ja päivähoito lapsen kengissä. Tunnistan silti arjen ruuhkaisuuden oikein hyvin, vaikkakin luulen, että työelämä oli ennen leppoisampaa kuin nyt. nuori työssäkäyvä vanhempi. Taipale kuvailee, miten hänen perheensä taiteili jatkuvasti vaihtuvien lastenhoitajien kanssa. Taipaleet tekivät toisin. Kirjaa lukiessa huomaa, miten etenkin lasten maailma on kaikista ikävistä uutisista huolimatta kulkenut kuitenkin parempaa kohti
Riittävän hyvä Entä millainen äiti ja mumma lapsuuden ja lasten asiantuntija on ollut omille jälkeläisilleen. Yhteiset tavoitteet elämälle Monissa perheissä alkoi 1960-luvulla aivan uudenlainen keskustelu: puhuttiin naisten ja miesten rooleista ja siitä, kenen kuului tehdä minkäkinlaisia kotitöitä ja miten paljon. Kuka. – Kaikki muu oli huonoa ja lapselle jotenkin kelvotonta. Se piti hetken. KIRJOITTI vuonna 1971 ensimmäisen suomenkielisen lastenpsykiatriaa käsitelleen oppikirjan Lastenpsykiatria Eero Valanteen kanssa. Vappu Taipale naurahtaa. Hän paneutui aiheeseen lastenpsykiatrina ja edisti sitä hartiavoimin päättäjänä, sosiaaliministerinä. Lopulta hän muotoilee vastauksen vienosti hymyillen. Ja ne tavoitteet, ne ovat heitä itseään suurempia: rauha, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Julkisuudessa vastapuoli kuvasi lastentarhoja usein koviksi laitoksiksi ja tähdensi äitien kasvatusvastuuta. sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Stakesin pääjohtajana sekä sosiaalija terveysministerinä. ”Jos sinä teet tuon, niin minä teen tuon.” Se oli minusta vähän absurdia, Taipale naurahtaa. Sotaleikit olivat juoksemista, jännitystä ja paukuttelua, Taipale naurahtaa nyt. VALMISTUI lääketieteen lisensiaatiksi 1966 ja väitteli tohtoriksi 1980. VAPPU TAIPALE SYNTYI 1940 Vaasassa. SAI professorin arvon vuonna 1990. TYÖSKENTELI mm. Julkinen kaikille avoin päivähoito saikin Taipaleesta omistautuneen puolestapuhujan. Lopulta vuonna 1985 subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta säädettiin lailla. Vuodesta 1996 oikeus on koskenut kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Sopimuksen oli tarkoitus lopettaa sotalelujen valmistus, maahantuonti ja kauppa Suomessa kokonaan. Pitkän liiton salaisuus on pariskunnan mukaan se, että heillä on yhteiset tavoitteet elämälle. Parhaiten Taipaleelle on jäänyt mieleen LSKL:n, Lasten Päivän Säätiön ja Leluja Askarteluyrittäjät ry:n allekirjoittama Sotalelujen vastainen sopimus. Myös politiikassa jakolinja oli tiukka ja peli oli kovaa. Itse kaivoin kaiken mahdollisen päivähoitotutkimuksen esiin 1960-luvun lopulta 1980-luvun alkuun ja perustelin sillä lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Neljän lapsen äiti ja seitsemän 7–21-vuotiaan lapsenlapsen isoäiti. 1970–1980-luvuilla vastakkain olivat päivähoito ja kotihoidontuki. – Kyllä mekin Ilkan kanssa työnjaosta torailimme, vaikka emme kirjaa pitäneetkään kotitöistä kuten jotkut tekivät. Taipale on huolissaan sotapeleistä, joissa tehdään sotarikoksia. . PYSSY MATKALAUKUSSA Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) ja Vappu Taipaleen tiet ovat ristenneet usein. Vappu ja Ilkka Taipale ovat olleet naimisissa 54 vuotta. Ammutaan vankeja ja haavoittuneita, kidutetaan, tuhotaan siviilejä… Kansainvälinen Punainen Risti neuvottelee ja tekee yhteistyötä tietokoneja video pelivalmistajien kanssa, jotta taistelupelitkin kunnioittaisivat sodan humanitäärisiä sääntöjä. – Vuonna 1985 naiivisti ajattelin, että taisto on ohi ja ettei omien lapsieni tarvitse enää koskaan murehtia lastenhoitoa. – Näin jälkikäteen tuo hieman huvittaa. Kun Taipale aloitteli uraansa lastenpsykiatrina, alan auktoriteetit puhuivat perhemallista, joka perustui kotiäitiyteen ja isien työssäkäyntiin. AMMATILTAAN lastenpsykiatri. Sittemmin hän kertoo jääneensä itsekin lentokentän turvatarkastuksessa kiinni, kun kuljetti lastenlastensa vesipyssyä matkalaukussa. Asiaa pitäisi kysyä hänen lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan. Voi kuinka väärässä olinkaan! Sama asia nousee keskusteluun yhä uudestaan ja uudestaan. Keskustelun pani alulle vuonna 1966 perustettu feministinen Yhdistys 9. LM 5/2019 s.38-42 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s38-42_VappuTaipale.indd 42 11.4.2019 15:09:37. Torat eivät kasvaneet ylitsepääsemättömiksi. AKTIIVISESTI MUKANA monissa kansainvälisissä rauhanjärjestöissä. NAIMISISSA lääkäri ja poliitikko Ilkka Taipaleen kanssa. Rauhanaktivisti Taipale oli yksi sopimuksen takapiruista. Nyt sotaleikkien todellisuus on aivan toista kuin 1980-luvulla. Olen koettanut olla riittävän hyvä. Edeltävästä sukupolvesta tällainen neuvonpito ja roolien kyseenalaistaminen oli ennenkuulumatonta. Lopulta jokaisen vanhemman pitää itse punnita, mikä on hänestä oikea ratkaisu, Taipale huokaa. Maailma oli silloin vielä niin viaton. – Olen yrittänyt tehdä parhaani, vaikka välillä kaikki onkin mennyt pieleen
Jenna Sipiläinen-Ersta halusi opiskelupaikan läheltä kotia. Äärirajoilla tässä mennään. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN perhe O nneksi meillä on toimiva tukiverkosto! Kummankin vanhemmat asuvat Kokkolassa, Jenna Sipiläinen-Ersta, 33, huokaa. LM 5/2019 s. Olen kuitenkin positiivinen ajattelija, ja positiivisen kautta pyrimme elämään arkea. Kun puin hänelle yövaatteita päälle, samalla puheltiin, miten hänen päivänsä oli sujunut. "En pystyisi olemaan pitkiä aikoja erossa perheestäni. Miehen kanssa puhumme usein tilanteestamme ja tsemppaamme toisiamme: ”Kyllä me tästä selvitään”. – Toisinaan tunnen itseni väsyneeksi. Joka ilta kyselen kaikilta lapsilta, mitä he ovat tehneet." ÄIDIT koulunpenkillä Opiskelevien äitien arki on täynnä elämää riippumatta siitä, mikä vaihe perheissä on meneillään. Eilen, kun tulin kotiin, pienin Ida oli jo käynyt suihkussa. Puoliso Veli-Matti Ersta työskentelee valomiehenä Kokkolan kaupunginteatterissa, ja perheessä on kolme lasta. Hän opiskelee luokanopettajaksi Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksessa. 43-47 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 43 ›› LM5_s43-47_OpiskelevatA idit.indd 43 11.4.2019 10:22:15
– Olen ikäni pelannut jääkiekkoa ja jalkapalloa ja siitä jäi hyvä kaveriporukka, joka pitää yhteyttä vieläkin. Yleisurheilukoulu loppuu vasta iltakahdeksalta. Työn ohessa hän opiskelee sosionomiksi Ylivieskan Centriassa – ei tosin omasta halustaan vaan Valviran velvoituksesta. – Näissä hommissa ei saa toimia, jos ei ole sosionomin pätevyyttä. Ida sai kasvaa rauhassa isommaksi. Meitä on siinä kolme, ja kaikilla on kolme lasta, joten ymmärrämme hyvin toisiamme. Jokaiselle on henkilökohtaisesti räätälöity opiskelu riippuen aikaisemmista opinnoista. – Meillä on tiivis opiskelupaketti. Teemme paljon hommia pienryhmässä. Haastattelua edeltäneenä päivänä hän tuli kotiin vasta iltakuudelta, jolloin lapset olivat jo yleisurheilukoulussa. – Kun kaksi työtoveria jäi äitiyslomalle, sain heidänkin asiakkaansa. Ida, 3, harrastaa sitä isoveli Jooan, 7, mukana. Työ oli iltapainotteista. – Jäljestäpäin on tuntunut paremmalta, ettei heti tärpännyt. – Se tuntui houkuttelevalta, koska onnistuisi Kokkolassa, enkä halunnut olla erossa perheestäni. Opiskelua on takana puolitoista vuotta ja vielä saman verran edessäpäin. Hän siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa. Susannan perheeseen kuuluu puoliso Veli-Matti Jämsä ja kaksi jo kotoa lähtenyttä tytärtä. Silloin tuntui, etten ole koskaan kotona. Omaa aikaa Jennalla ei juuri ole. Aiemmin aktiivisella yhdistysihmisellä ei ole nyt aikaa harrastuksille. Teen kuitenkin täysiä työpäiviä koko ajan. Kerran viikossa Jenna tekee iltakeikan kuntosalilla ja valmentaa myös Nean jalkapallojoukkuetta. – Vellusta on iso apu. Työnantaja lupasi kymmenen palkallista päivää opiskelua varten. – Opiskelu on kuitenkin monimuoto-opiskelua ja suoritan mahdollisimman paljon etänä. Mies kannustaa minua ja ihmettelee, miten jaksan kaiken tämän. APUA ELÄMÄNKOKEMUKSESTA S usanna Jämsä, 49, työskentelee kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana Kokkolassa. – Enpä tiedä, osaisinko nauttia, jos tulisi jokin hetki omin päin. Vielä ensimmäisellä kerralla opiskelupaikan ovi ei auennut, sillä työkokemus ei riittänyt soveltuvuuskokeeseen. Hän kiittää miestään. Nyt perhe ja opiskelu ovat tärkeintä. Meillä on kirjoittamaton sääntö, että Vellu hoitaa aamuhommat, koska hänen ei tarvitse olla teatterilla heti kahdeksalta. Nea, 10, käy baletissa, jalkapallossa ja tanssii. Siinä ei auttanut edes 16 vuoden työkokemus. Välillä Jenna joutuu olemaan pitkän päivän poissa kotoa. Miehen kanssa tsemppaamme toisiamme: kyllä me tästä selvitään. Minä huolehdin lapsista iltaisin ja menen usein heidän kanssaan yhtä aikaa nukkumaan. Tämä pelaa myös jalkapalloa ja jääkiekkoa. Nyt asumme kerrostalossa keskellä kaupunkia. – Muistutan aina itselleni, että asiakkaat ovat aikuisia ihmisiä ja vastaavat itse omasta elämästään. Työtään Susanna tekee suurella sydämellä. – Kun tytöt muuttivat pois, koira kuoli ja myytiin omakotitalo. Jenna alkoi miettiä, mitä muuta voisi tehdä, ja tuttavaopettaja ehdotti opettajaksi opiskelemista. Susanna on opiskellut aikaisemminkin. Itselle pitäisi osata olla armollisempi. Työhön sisältyy kuitenkin onnistumisen kokemuksia ja paljon pieniä iloja. Luokanopettajan opinnot Jenna aloitti tammikuussa. Tyttäret kävivät aikanaan englanninkielisen kielikylpykoulun, joten heiltä Susanna saa tarvitessaan kieliasioissa apua. Ikä on tuonut opiskeluun omat haasteensa, ja Susannalla todettiin myös välilevyn pullistuma. – Itselle pitäisi osata olla armollisempi. Vilkkaasta arjesta huolimatta Jenna kokee, että arki on nyt parempaa kuin aiemmin. Jos Jenna on kuskina, hän ottaa toisinaan oppikirjat mukaan ja tekee tehtäviä lasten harrastusten aikana. Ehkä alkaisin heti siivota. – Kun tyttäret olivat uhmaiässä, opiskelin yhteisöpedagogiksi, ja kun he olivat murrosiässä, suoritin ammatillisen opettajan opinnot. Opettajien kanssa on ollut mielenkiintoisia keskusteluja, ja kaikkea voi peilata oman elämänkokemuksen kautta. Toisinaan hänellä on univaikeuksia, koska alitajunta työskentelee öisin. Yhden kesän Jenna mietti asiaa. – Ajattelen silti, että saan eniten opinnoista irti juuri tällä ikää. Ennen ensi-iltoja Vellulla on neljän viikon ajan kaksiosaisia päiviä, jotka kestävät iltakymmeneen. – Haluan, etteivät lapset kulje harrastuksissa omin päin, vaan heidät kuljetetaan. Aluksi häntä huolestutti, miten paljon hän jaksaa ajaa Kokkolan ja Ylivieskan väliä. Hän alkoi tehdä sijaisuuksia kouluissa ja suoritti kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opintoja avoimessa yliopistossa odottaessaan Idaa. LM 5/2019 s.43-47 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s43-47_OpiskelevatA idit.indd 44 16.4.2019 15:29:36. Susanna kertoo, että uupuu työstä enemmän kuin nuorempana ja tarvitsee siitä palautumiseen enemmän aikaa. Hän oli opiskellut restonomiksi, mutta työskenteli liikunnallisena ihmisenä kuntosalilla
LM 5/2019 s. Susanna Jämsällä on työpaikallaan sähköpöytä, joka on hänelle suuri ilon aihe. Etäopinnot sujuvat kotioloissa tavallisen pöydän ääressä. 43-47 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 45 ›› LM5_s43-47_OpiskelevatA idit.indd 45 16.4.2019 15:29:55
– Pikkulapsivaiheessa unelmatyö olisi päiväkodissa säännöllisen työajan vuoksi. – Tässä on jo murkkuja perusuhmaa. ”Saan tietoa sellaisista asioista, joista muualta en saa.” * AitienpaivaK_2019.indd 1 9.4.2019 14.53 LM 5/2019 s.43-47 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s43-47_OpiskelevatA idit.indd 46 11.4.2019 10:23:01. Opiskelu ei ole perhettä haitannut. – Työharjoittelu siirtyy nyt myöhemmäksi. Kun jäin äitiyslomalle ehdin jo miettiä, miten saan päivät kulumaan", hän naurahtaa. Välillä tuntuu, että jokaisella jotakin, Emma naurahtaa. Perhe asuu Sievissä, ja Emma opiskelee Keski-Pohjanmaan kansanopistossa Kälviällä kasvatusalan perustutkintoa nuorisoja yhteisöohjaajalinjalla. – Heti kun olen toipunut synnytyksestä, aloitan taas liikunnan. Teoria toimii mutta käytäntö tökkii. Omia virkistyshetkiä ei nyt juuri ole. Suuri ilo on kuitenkin se, että lapset ovat vielä pieniä ja lähellä. Kun tein vuorotyötä marketissa, hän oli vasta eskarilainen. "En tiedä oikein itsekään, mistä saan energiaa kaikkeen. – Hän ei juuri puutu tekemisiini. Hän on viimeisillään raskaana, haastattelupäivänä synnytyksen käynnistämiseen oli runsas viikko. Deadlinet ja kirjalliset työt kotona ovat haasteellisia, ja lapset todella tuovat opiskeluun oman lisämausteensa. Emmaa innoittaa uuden oppiminen. – Osaan aikatauluttaa ja suunnitella, mutta osaisinpa myös toteuttaa. Se on suurin henkireikä arjessa. – Elämä on täyttä. Emma haluaa tehdä tulevaisuudessa töitä lasten ja nuorten parissa. – Tosin Jasmiinaa on tympinyt, kun kotona ei ole ketään, kun hän tulee koulusta. UUDEN OPPIMINEN INNOITTAA E mma Länsipäällä, 30, on ollut kiireinen päivä: lasten hakemista päiväkodista, neuvolassa käyntiä ja autokaupassa kulkemista koko pesueen kanssa. Ennalta ehkäisevän ja korjaavan nuorisotyön aika tulee, kun lapset kasvavat. Emma Länsipää on tottunut täyteen elämään. Pakettiin kuuluu myös lapsija perhetyö, joten hän valmistuu aikanaan myös lastenhoitajaksi. Ennen Emma harrasti aktiivisesti liikuntaa, sählyä ja kahvakuulaa, mutta nyt harrastukset ovat olleet tauolla. Joni suhtautuu opiskeluun hyvin ja kannustaa puolisoaan. Emma ja Joni Länsipään uusperheeseen kuuluu Emman tytär Jasmiina, 10, Jonin poika Konsta, 9, sekä yhteiset lapset Katariina, 7, ja Elsa, 3. Nyt sen ongelman osaltaan ratkaisee kuukauden ikäinen kuopus. Minulla on aina hyviä selityksiä, kun olen myöhässä joka paikasta. Vauvan kanssa käyn jäljellä olevat lähiopetustunnit. Tilaa Lapsen Maailma äitienpäivälahjaksi! Tee tilaus osoitteessa: www.lapsenmaailma.fi tai ottamalla yhteys tilaajapalveluun: (03) 4246 2222 (ma-pe 8–16) tilaajapalvelu@lskl.fi 6 KK tilaus 49,50€ 12 KK tilaus 76€ VIISAAT ÄIDIT JA ISOÄIDIT ansaitsevat laadukasta luettavaa! MA AIL MA ”Lehden jutut käynnistävät minussa aina jotakin uutta luovaa...” * ”Mielenkiintoisia ja luotettavia juttuja, jotka koskettavat arkeani vanhempana.” * * Vastaus lukijakyselyymme.
peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 6 kk . Määräaikainen (12 kk) 88 e . LM 4/2019 s.1-2 Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . 12 kk . tilaat lehden . Lahjaksi . 6 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 43-47 LM5_s43-47_OpiskelevatA idit.indd 47 11.4.2019 10:23:04. Lahjatilauksena . 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Itselleni . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . ”Saan tietoa sellaisista asioista, joista muualta en saa.” * AitienpaivaK_2019.indd 1 9.4.2019 14.53 LM 5/2019 s. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . 6 kk . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Kestotilauksena . Määräaikaistilauksena . Eurooppaan 12 kk 30 e . palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . Kestotilaus (12 kk) 76 e . Kustantaja www.lskl.fi Tilaa Lapsen Maailma äitienpäivälahjaksi! Tee tilaus osoitteessa: www.lapsenmaailma.fi tai ottamalla yhteys tilaajapalveluun: (03) 4246 2222 (ma-pe 8–16) tilaajapalvelu@lskl.fi 6 KK tilaus 49,50€ 12 KK tilaus 76€ VIISAAT ÄIDIT JA ISOÄIDIT ansaitsevat laadukasta luettavaa! MA AIL MA ”Lehden jutut käynnistävät minussa aina jotakin uutta luovaa...” * ”Mielenkiintoisia ja luotettavia juttuja, jotka koskettavat arkeani vanhempana.” * * Vastaus lukijakyselyymme. 3 kk . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . TEINIKULUTUKSEN HULLUT VUODET | TAIDE PARANTAA LM 3/2019 s.1-2 LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 4 | 2019 MA AIL MA PATRIK VILKAM AA, 2,5, ON VEGAAN I | NEO KINNUN EN, 8, HARRAS TAA METSÄS TYSTÄ AINOKA ISUUDES TA NÄYTTÄ Ä OLEVAN LAPSELL E PELKÄS TÄÄN HYÖTYÄ TUTUSTU MAKEIS TEN MAAILM ANHIST ORIAAN ! | OPETUS ROBOTT I ELIAKSE N KANSSA VOI PUHUA KIELILLÄ | PÄRJÄÄ KÖ LUOMU MIES POHJAN MAALL A. 12 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 3 | 2019 MA AIL MA JAMILAN SYNTYMÄ OLI YUSUF MOHAMEDIN ELÄMÄN ONNELLISIN ASIA OSALLISUUS KIINNOSTAA LAPSIA | APUA ESKARISTRESSIIN | RATKOTAANKO NUORTEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖITÄ LIIAN HERKÄSTI PSYKIATRIALLA. Opiskelijatilauksena
Tanja oli huolehtija ja pärjääjä jo lap suudessa. Koska läheisriippuvainen äiti ei halunnut olla yksin kotona, Tanja piti hänelle seuraa ja kantoi vastuuta pienestä pitäen. Tämä jäi sairauslomalle palaamatta enää töihin. Hän rupesi seurustelemaan ja muutti yhteen miehen kanssa ja pääsi heti valmistumisen jälkeen töihin lääkefirmaan. Tanja muutti miehensä kanssa paikkakunnalle, jossa ei tuntenut ketään. talous K oti on viihtyisä ja siisti. 40-vuotiaan kolmen lapsen äidin elämä näyttää ulospäin hyvin tavalliselta. Ongelmat alkoivat kasautua, kun lapsen isältä loppuivat työt. He ostivat paritalon puolikkaan, ja esikoinen syntyi vuonna 2004. Vain kolme viikkoa siitä hän hyppäsi uuteen suhteeseen ja alkoi pian odottaa lasta. Tanja hoiti esikoistaan kotona, kunnes tämä oli VELAT anteeksi LM 5/2019 s.48-49 48 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_S48-49_A idinVelkakierre.indd 48 11.4.2019 11:31:45. Kuuden vuoden seurustelun jälkeen Tanja erosi. Kemikaalit aiheuttivat päänsärkyä, ja työpaikan ilmapiiri oli huono. Alkuun työ tuntui mielenkiintoiselta, mutta se oli kovin rutiininomaista. Tunteista ei puhuttu, ja Tanja koki, ettei hänellä ollut mitään arvoa. Perheessä isä saneli ehdot, muu perhe alistui hiljaa. – Mies halusi lapsia ja koska olin kiltti, en ajatellut asiaa sen enempää. Kutsutaan häntä vaikkapa Tanjaksi. Kun Tanja lähti opiskelemaan, hän muutti pois kotoa. Paritalo myytiin, ja perhe palasi kotikonnuille, josta perhe osti remontoitavan mummonmökin. – Olin hyvin onneton ja jäin nuoremman veljen varjoon
– Jouduin ottamaan kulutusluottoja elämiseen, sillä asuntolainan lyhennykset ja laskut painoivat päälle. Haastateltavan nimi on muutettu. Harhainen Tanja yritti karata psyki atrisesta sairaalasta ja joutui eristykseen. Lääkitys aloitettiin, ja kahden kuukauden päästä Tanja pääsi kotiin. kaksivuotias. Koen, että ne on annettu minulle anteeksi. Osaan puolustaa itseäni, eivätkä toiset holhoa minua. Miksi velkaannuit noin pahoin. Annoin velkojen paisua kiltteyttäni, kun koetin hoitaa kaiken viimeiseen asti itse. Hän kävi laskupinoja läpi seurakunnan työntekijän kanssa. Tanja ehdotti talon myymistä, mutta mies ei suostunut. Tanjalle oli kertynyt velkaa 60 000 euroa, eivätkä rahat riittäneet laskujen maksuun. Isä hoiti lapsia, kun Tanja opiskeli iltaisin. Sitten ajattelin, että heidän olisi hyvä tavata isäänsä, otin yhteyttä lastensuojeluun ja pyysin apua. Tanjalla on suuri halu tulla terveeksi. – Ennen minulla ei ollut rajoja, enkä sanonut vastaan. – Millään ei ollut mitään väliä. – Minulla oli tapana myötäillä muita, mutta nyt on samantekevää, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Tanja alkoi opiskella ammattikorkeakoulussa mielessään ammatinvaihdos. Ei ollut energiaa, ei aikaa, eikä osaamista raha-asioissa. Pian voin aloittaa puhtaalta pöydältä. . En saanut apua mistään, enkä nukkunut öisin, ja psykoosi ja paniikkikohtaukset pamahtivat päälle. Työtkin jatkuivat ensin täysipäiväisesti ja sitten osa-aikaisesti. Velkajärjestelyn myötä luottotiedot menivät. Lisäksi työ voisi uuvuttaa, eikä Tanja halua ottaa riskiä. Velkaa kertyi, eikä remontti edennyt. Sitten uuvuin ja jouduin kahdeksi kuukaudeksi sairaalahoitoon. Nyt otan etäisyyttä stressaaviin ja ahdistaviin ihmissuhteisiin. Tanja palasi töihin, jossa jaksoi olla vuoden. Lopulta paikalle tulivat poliisi ja ambulanssi. Se oli liikaa. Kun toinen lapsi oli neljän kuukauden ikäinen, Tanja joutui sairaalahoitoon. Pienien tulojensa takia Tanja pääsi 0-ohjelmaan, joka kestää viisi vuotta. Sairaalasta kotiuduttuaan Tanja järjesti salaa itselleen ja lapsilleen toisen asunnon. Tanja on toistaiseksi työkyvyttömyys eläkkeellä. PIIA KIMPPA | KUVITUS ELINA JOHANNA AHONEN kautta. Lisäksi oli lyhennettävä opintolainaa. – Uuvuin totaalisesti. LM 5/2019 s. Miestä ei näkynyt, hän huiteli missä huiteli. Rahan kanssa on tiukkaa, mutta mikä parasta, hän ei pääse enää velkaantumaan. – Sain puolet tutkinnosta suoritettua. – Huolehdin lapista yksin kahden vuoden ajan. Tanja on katsellut osa-aikaisia töitä, mutta jos hän saisi lisää tuloja, ne menisivät velkojen maksuun. Toinen lapsi syntyi vuonna 2008 ja Tanjasta tuntui, että hän kävi ylikierroksilla. Tanja oli vuoden verran äitiysja hoitovapaalla ja palasi taas töihin, jossa hänelle tarjottiin pätkätöitä. Tämä on minun elämäni, ja haluan kohdata tunteeni. Osaan sanoa ei. Sillä välin lasten isä oli perustanut toiminimen, ottanut lainaa ja ostanut auton. Rahankäyttö ei ollut Tanjan eikä hä nen miehensä vahvuuksia. Shoppailusta tai kuluttamisesta Tanja ei ollut riippuvainen, mutta pienistä kuluista kertyi lopulta iso menoerä. – Hän kertoi minulle velkajärjestelystä, ja pääsin lopulta sen piiriin. – Tein kaiken yksin kotona: siivosin, hoidin pihaa, tein ruokaa, maksoin laskut, hoidin lapset. Entiseen kotiin tuli vesivahinko, jota vakuutus ei korvannut. Kaikki koettu purkautui vihaisena ja aggressiivisena käytöksenä. Lapset asuivat vuoroviikoin Tanjalla ja hänen ex-miehellään. – Olen saanut vahvuutta terapian Suorittajaäidin taloudellinen ahdinko johti velkajärjestelyn kautta parempaan elämään. 48-49 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 49 LM5_S48-49_A idinVelkakierre.indd 49 11.4.2019 11:31:49. Remontti lankesi Tanjan maksettavaksi, ja lopulta asunto myytiin. Tanja ei enää palannut töihin. – On todellinen ihme, että velat järjestyivät
näe minut! TEEMU ALMÉN, 44, , on stereotypioiden romuttaja. SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ LM 5/2019 s.2-3 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s50-52_NM_TeemuAlmen.indd 50 16.4.2019 15:32:18
O len kotoisin EteläPohjamaalta Vimpelistä. LM 5/2019 s. Äitini on lestadiolaisperheestä ja vanhin kahdestatoista lapsesta. Hän lähti nuorena paikkakunnalta opiskelemaan sairaanhoitajaksi. 2-3 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 51 ›› LM5_s50-52_NM_TeemuAlmen.indd 51 16.4.2019 15:32:23
Yllätyksekseni mitään ei tullut! Olen huomannut, että salilla 50–70-vuotiaat peruslihansyöjämiehetkin ovat alkaneet heräillä ja tulevat juttelemaan kanssani. Kun olin A-studion Kuplat-ohjelmassa keskustelemassa sikatilallisen kanssa ja asiani sai julkisuutta, moni varmaan ajatteli, ’oho, ai se on tommonen’. SARJAN IDEA Näe minut! -sarjassa ihmiset kuvauttavat itsensä sellaisina kuin haluavat tulla nähdyiksi ja kertovat, mitä haluavat muiden itsestään tietävän. Mutta aina se palkitsee. Ajattelen, etten tee tätä itselleni, vaan kaikille, myös sun lapsillesi. 52 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM 5/2019 s.50-52 LM5_s50-52_NM_TeemuAlmen.indd 52 16.4.2019 15:34:14. En saarnaa enkä tuputa, mutta jos kysytään, juttua riittää. Nautin laajasti musiikista ja kuljen tuolla pitkin poikin melkein aina kuulokkeet korvilla. Maapallon takia. Voimautumisen edellytyksenä ovat mm. Yläasteen ja lukion aikana soitin bändissä hevimetallia. Se on elämäntapani ja maailmankatsomukseni. Olen huono haaveilija , sillä en ikinä suunnittele elämääni eteenpäin. Tietenkin saan kertoa usein, miten bodauksen ja veganismin voi yhdistää. Mulle on luonteenomaista ajatella, että ihminen voi muuttua koko elämänsä ajan. Minunkin piti kasvaa 35-vuotiaaksi tajutakseni, miten porukoitteni ero vaikutti minuun ja käyttäytymiseeni. Käytän Instagramissa hashtagia #kylänvirallinenvegaani. Odotin, että kun ihmiset saa tietää, miten radikaaleja ajatukseni ovat, siitä tulee haloo, ja vihapostia alkaa sataa. Salilla huhkin ja rääkkään itseäni ja sen jälkeen olo on aina parempi kuin ennen treeniä. Hima ei ollut uskonnollinen, ja meillä oli vain kaksi lasta. Käytiin paljon tapahtumissa ja mielenosoituksissa, ja kaikki oli tosi jännää ja siistiä. Mulla on vieläkin hyviä kavereita niiltä ajoilta, ja musiikki on edelleen tärkeä osa elämääni. On tärkeää osoittaa, ettei herkkyyttä ja pehmeyttä arvioida ihmisen ulkonäön perusteella. Kehonrakennus on mulle sekä fyysistä että psyykkistä terapiaa. Ja se on välttämätöntä. Vuosiin 2014–2015 saakka olin kaikille vaan se ’tatskaliikkeen äijä’. Sarjaan osallistuvat löydettiin Lapsen Maailman Facebook-sivujen kautta alkukeväästä. Kun aloitin kasvissyönnin, henki oli, ettei ’teillä ole oikeutta nirsoilla ruuan kanssa’. Mua luullaan esimerkiksi bikeriksi ja kysytään, ’mikä pyörä sulla on’. Haastateltavia lähestytään voimauttavan valokuvauksen metodilla, joka on Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä. Hienoa, kun saa rikottua stereotypioita. Minun on oltava minä.” . Katsovat ja ajattelevat, että ’ei saakeli, ei toi voi olla tollanen, kun se on syöny yli kaksikymmentä vuotta pelkkiä kasviksia’. Iso ja vaikea asia pienentyy oikean kokoiseksi, vaikkei sitä treenin aikana työstäisi lainkaan. Olen filosofinen, tykkään puhua paljon ja funtsia. Menetelmää käytetään yleensä terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen joko perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Tajusin, että asioihin voi vaikuttaa! Vimpelissä olin marginaalissa musiikin, pitkän tukan ja pillifarkkujen takia. Elämäni käänteen paikannan vuoteen 1996. Ja kun fyysinen maailma avartui, avartui myös mieli. oikeus määritellä itsensä ja purkaa valta-asetelmia sekä vastavuoroisuus. Joka päivä ei salille huvita mennä, ja joskus on pakotettava itsensä. Tämä kaikki tulee selkärangasta. Elämäni keskiössä on kehonrakennus, jota olen harrastanut yli kymmenen vuotta. Tää on mun juttu, eikä tarvitse etukäteen miettiä, miten asiastani kerron. Lahteen muutin opiskelemaan parikymppisenä silloisen avovaimoni kanssa. Aikataulu ja viikkorytmi pyörivät sen mukaan. Mulla on oma firma, pyöritän tatuointija lävistysstudiota, jossa toimin lävistäjänä ja studiomanagerina. Moni muutos vaatii paljon aikaa. Pian huomasin, että opiskelupaikassanikin olin erilainen, taas marginaalissa. Kasvissyönti kyllä kiinnostaa ihmisiä nykyään tosi paljon. Se on jonkun salitutun keksimä nimi, mutta kertoo paljon elämästäni 3–4 viime vuoden ajalta. Kaupunki tuntui isolta ja avaralta Vimpelin jälkeen. Tässä ideaa on sovellettu lehtityöhön, jolloin valokuvaaja ja toimittaja ovat pyrkineet toteuttamaan henkilön toiveet mahdollisimman tarkkaan. Olen luonteeltani empaattinen, enkä halua syödä mitään eläinkunnan tuotteita. Aloin käydä Antifan (Suomen antifasistisen komitean) kokouksissa, ja kaveripiiriin tuli myös muidenkin vaihtoehtoliikkeiden kuten Oikeutta Eläimille -järjestön tyyppejä. Mulle on tärkeää, että olen itseni kanssa rehellinen. Nykyisin vegaanina on helppo elää, sopivaa ruokaakin on tarjolla kaikkialla. Kaverit on kiitelleet, etten paheksu heidän lihansyöntiään, kun menemme yhdessä ravintolaan. Kun vanhenee, itsestään oppii koko ajan lisää. Ja vielä useammin ajatellaan, ettei bodarilla ja vegaanilla voi olla mitään yhteistä. Silloin tuli valot päälle! Jätin lihat veks, ryhdyin vegetaristiksi ja aika pian vegaaniksi. Myöhemmin Lahdessa mukaan tuli hardcoreja punkpiirejä. Kasvissyönnistä ajatellaan vieläkin , ettei se ole mitenkään miehekästä. Olen vapaaehtoisesti lapseton, ja toimin täällä omalla tavallani elämän jatkumiseksi. Maalla en ollut poliittisesti millään tavalla aktiivinen, mutta kaupunkiin muutettuani kiinnostuin järjestötoiminnasta. Kun elämässäni oli paljon stressiä eron ja työn takia, sali oli paikka, missä sain hoitaa päätäni. Tapaan usein ihmisiä, jotka tekevät vääriä tulkintoja ulkonäköni perusteella
”Nykyvanhemmilta on vanhemmuus hukassa.” ”Vältä näitä virheitä lapsesi kanssa.” ”Monet tekevät tämän kohtalokkaan virheen lasten kasvattamisessa.” Tällaisia otsikoita vanhemmuudesta on paljon. Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi paremmin kuin yhdenkään aikaisemman sukupolven lapset. Ja suurin osa nykyisistä vanhemmista kohtelee lapsiaan paremmin ja lempeämmin kuin yksikään aiempi sukupolvi. En haluaisi lukea enää ainoatakaan artikkelia siitä, miten nykyvanhemmat tekevät tämän tai tuon yksittäisen asian väärin. Ja joka kerta niitä lukiessani suututtaa. kolumni LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 53 LM 5/2019 s.53 LM5_s53_Kolumni_EH.indd 53 16.4.2019 15:39:06. Nykyvanhemmat eivät ansaitse jatkuvaa syyllistämistä vaan aplodit! Yleinen huolipuhe kääntää katseen väärään suuntaan sivuuttamalla ne lapset ja perheet, joiden elämässä on todellisia ongelmia. Kaipaan sen sijaan syvällistä ymmärrystä ja sitkeää keskustelua niistä todellisuuksista, joissa huonosti voivat lapset ja perheet elävät. Toisin kuin useimmissa OECDmaissa, lapsiköyhyys kasvaa Suomessa yhä. Ja todellista painetta päätöksentekoon rakenteiden muuttamiseksi niin, että huonosti voivat lapset ja perheet eivät jää yksin. Tämän sukupolven vanhemmat eivät kasvata lapsiaan kurittamalla vaan kuuntelemalla, mikä on historiallinen, huikea muutos parempaan. Todellista painetta Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Suomessa sijoitetaan enemmän lapsia kodin ulkopuolelle kuin missään muussa Pohjoismaassa. Isät ovat lastensa elämässä läsnä enemmän kuin koskaan ennen, vanhemmat arvostavat lastensa mielipiteitä, tuntevat heidät, keskustelevat heidän kanssaan tunteista ja haluavat viettää heidän kanssaan aikaa. Niiden ongelmien mittakaava on kaukana siitä, että äiti viettäisi liikaa aikaa kännykällä. Loputon puhe vanhemmuuden ongelmista on sekä kohtuutonta että väärin. Lapsiköyhyys kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1995 vuoteen 2007 . ELINA HIRVOSESTA NYKYVANHEMMAT EIVÄT ANSAITSE JATKUVAA SYYLLISTÄMISTÄ VAAN APLODIT. Nyt Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja 150 000 köyhää lasta. Näiden todellisten, yksittäisten lasten ongelmat koskettavat pitkällä tähtäimellä koko yhteiskuntaa. Tilastot kertovat aiheesta esimerkiksi näin: Viime vuosikymmeninä kuritusväkivalta on vähentynyt, ja sekä lasten että nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet. Suurin osa lapsista syö terveellisemmin, kokee vähemmän väkivaltaa ja joutuu harvemmin tapaturmiin kuin yhdenkään aiemman sukupolven lapset. Ja ratkaisuksi tarvitaan jotain muuta kuin kymmenen vinkkiä asiantuntijalta. Monet niistä ovat päässeet syntymään siksi, että huonosti voivat lapset ja perheet on aivan liian helppo ohittaa sekä julkisessa keskustelussa että päätöksenteossa. Tutkimusten mukaan lasten huostaanotot ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä vanhempien toimeentulovaikeuksiin
Anna kavereineen solahtaa kasvien salaisuuksiin ja samalla metsä tulee uudella, tietoisemmalla tavalla tutuksi. Kirjallisuudentutkija Soili Saukkoriipi kiteyttää osuvasti kirjan luontosuhteen: ”Pessi ja Illusia hyödyntää perinnäistä eläinsatua biologisesti täsmällisempään suuntaan”. Pelliccionin herkän hillitty kuvitustyyli virittää lukijankin oikeaan tunnelmaan. Kesäisten tunnelmien kirja on myös Kaija Pakkasen lastenromaani Tapahtui kesäsaaressa (Otava, kuv. Hiiret, lepakot ja mäyrät ovat itsepäisiä naapureita, joista kuitenkin kerrotaan hellästi. Ja kun syksy koittaa, tulee haikea mieli. KOTIKYLÄN LAPSIA Johanna Hulkon Geoetsivät-nuortensarjassa ollaan geokätköilyn merkeissä ehtimiseen luonnossa, mutta yhtä mielenkiintoista on nuorten lämmin sitoutuminen kotiseutuunsa Nokiaan. on kiehtovia yllätyksiä ja kummallisuuksia kasveista ja niiden voimasta. Pessi ja Illusia aloitti kotimaisen lastenkirjallisuuden kulttuuriloikat: se nähtiin jo varhain balettina ja elokuvana. LUONNON KAUNEUDESTA PUHUMINEN EI UJOSTUTA LAPSIA, NIIN MUTKATON ON KOTIMAISEN LASTENKIRJALLISUUDEN LUONTOSUHDE. Erilaisista elämänkäsityksistä ammentava saturomaani taitaa tosin nykyisin viehättää enemmän aikuisia kuin lapsia. Annaa ”melkein sattui kaikki se kauneus”, ja lopussa metsä suorastaan lukee lapsille iltasatua. VAHVA LUONNONTUNNE EI KATOA SUOMALAISESTA LASTENKIRJALLISUUDESTA. Maija Karma). Lapset puolustavat sarjan mittaan tuttuja kulttuurimaisemia, ja nyt Geoetsivät ja Linnavuoren lurjus -kirjassa (Karisto, kuv. Pakkasen luonnontuntemus on niin vahvaa, että tarinoiden käänteet miellyttävät aikuistakin lukijaa. LUONNOSTA HAETAAN EDELLEEN RAUHAA, JA PIKKULAPSET VIEDÄÄN SUKUPOLVESTA TOISEEN SATUMETSÄÄN. Tärkeintä kuitenkin on se, että lapset aistivat ahnaasti luonnontunnetta. Satumetsä on aina jännittävä ja ihmeellinen, osoittaa Pia Perkiö tuoreimmassa runokirjassaan Siilin satupuu (Tammi, kuv. Suomalaisen luontosadun ikiklassikko on Yrjö Kokon Pessi ja Illusia (WSOY) vuodelta 1944. Sadun leikkisyys ja kotoinen luonto elävät Siilin satupuussa. Kokko toi luontosatuun myös melankolisuutta ja maailman repaleisuutta. Pia Sakki). Niemelä yhdistelee tarinaa ja tietoa elämyksiä unohtamatta. Siilikin muuttaa sadesäällä satupuiden alle: ”Siellä riittää satuja / ja onnea ja aikaa”. hyppykilpailuun valmentautuva sammakko, hämähäkkiompelijat ja saniaisten takana viihtyvä ujo orava. Jari Paananen) he osoittavat mieltään lähikirjaston lopettamista vastaan. Kuvat ovat tulvillaan lämpöä ja hauskuutta ja niin runotkin. Satupuu on sellainen, joka koko ajan ”keksii kukkimalla”. KUUKAUDEN KIRJAT Satumetsän siimeksessä KU VI TU S KI RJ AS TA PE SS I JA IL LU SI A, YR JÖ KO KO N LY H EN TÄ M Ä LA ST EN PA IN O S, KU VI TT AN U T AL EK SA N D ER LI N D EB ER G ISMO LOIVAMAA Metsä tuoksuu ja soi LM 5/2019 s.54-56 54 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 LM5_s54-56_KK+Takasivu.indd 54 10.4.2019 14:10:00. Runoissa ei tyydytä pelkkään iloiseen rällättelyyn, vaan kerrotaan tunteista ja luonteista. Kesän alussa kolmilapsinen perhe muuttaa kesäsaareen ja entisaikaiseen tapaan isä on se, joka työltään pääsee vain piipahtelemaan saarella. Harvemmin lastenkirjallisuudessa enää kuvataan näin kiinteää ja tunteenomaista suhdetta kotipaikkaan. Kerrotaan, että Walt Disney ihastui satuun ja olisi halunnut tehdä siitä piirroselokuvan, mutta siihen höykytykseen ei Kokko suostunut. Kokoelmassa tavataan mm. Vuonna 1990 ilmestyneessä kirjassa tarinoidaan eläinten ja saarelaisten välillä yllättävästä yhteiselämästä. KAUNEUS MELKEIN SATTUU Luontoagentit seikkailevat ja tutustuvat luontoon Reetta Niemelän kirjoittamassa ja Sanna Pelliccionin kuvittamassa kirjassa Nähdään majalla, kasviagentit (Sammakko), jossa lapset saavat naapurin papparaisilta tehtäväkseen etsiä metsän salaisin paikka. Niistä välittyy toimelias ja kannustava kuva satumetsän asukeista, ja syvyyttä tulee saduista. Täysverinen luontoihminen oli Karmakin, sen huomaa mustavalkoisistakin kuvista. He eivät tyydy pääkirjaston palveluihin, varsinkin Tässä kokoelmassa metsä tuoksuu ja soi, mutta ennen kaikkea se tarjoaa turvaa ja läheisyyttä. Pienissä tietolaatikoissa Satukirjallisuudessa on perinteisesti kuljettu satumetsään, välillä sen pelottaviin uumeniin, välillä valoisampiin kohtiin
Kirja täydentää muuten niin niuk kaa lasten kirjallisuustietoa. Tommi Järvinen) edustaa val tavirtaa jo suun nattoman suurella formaatillaan. Siitä huolimatta tämän kevään uutuus Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset (Tammi) ilahduttaa. Sarja on yhteiskunnallisesti poikke uksellisen valpas ta kirjallisuutta. Taidelukiota käy vän Ilonan naa purinpoika Vert ti on ihmisiä kart televa, mutta Ilona onnistuu luomaan yh teyden. Ehkä meillä ei ole mitään kiinankellosam makon, värjärinuolimyrkkysammakon ja piikkipirun veroista. Minna Canthista aloitetaan ja Armi Ratiaan päädytään. Kir jailija näyttää us kottavasti, miten paljon lapsille kotiseutu merkitsee, ja miten paljon siitä saa turval lisuuden tunnetta. Pienin viittein kirja opet taa hyväksymään erilaisia elämäntapoja sa malla kun se ruokkii yleissivistystä. Kirjailijoista mukana ovat Minna Canth, Aino Kallas, Fredrika Runeberg, Anni Swan ja runonlaulaja Mateli Kuivalatar. Huotarinen on valinnut paljas tavia hetkiä taiteilijoiden nuoruusvuosilta. Sanna Uimonen). Muurahaispesä (Tammi, suom. Geoetsivien juurista löytyy vä hän eräkirjallisuuttakin. Kirjan ensimmäinen lause saa mieliku vituksen hyrräämään: ”Muurahaisilla, kuten mehiläisilläkin, on oma yhteiskunta”. Ilona pääsee ir ti ennakkoluuloista ja uskaltaa tehdä omia ratkaisuja. Canthin elämään ja ajatuk siin niin hyvin, että pystyy kirjoittamaan eläytyvää ja hengittävää tekstiä. Kirkasvärinen kirja tuntuu kotoiselta, vaikka tekijät ovatkin tšekkejä. Kansainvälisen luontokirjallisuuden sympaattisimpia on Petra Bartikovan ja Magdalena Takacovan pahvisivuinen Yhteiskunnallisesti valpasta Kurkataan muurhaispesään! Yksilöllisyyttä kunnioittaen LM 5/2019 s.54-56 LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 55 LM5_s54-56_KK+Takasivu.indd 55 10.4.2019 14:07:56. SUPERNAISIA Suomessa juututaan helposti yhteen kirjaideaan, ja niin on ehkä pikkuhiljaa käymässä vahvojen tyttöjen ja supernais ten antologioille. kun sekin toimii väliaikaistiloissa huolto asemalla: ”Geoetsivät tiesivät taannoises ta kouluremontista, että siinä vaiheessa, kun aikuiset alkoivat puhua väistötiloista, kaikki toivo oli jo menetetty”. Supernaisten ansiot esitellään helppota juisesti ja inhimillisesti. Nykyiselle nuortenkirjallisuudelle eri tyisen pakollista on äidin kuolema, tällä kertaa se osuu sivuhenkilön perheeseen. Tom Jacksonin ja Mat Edwardsin Mahtava kirja matelijoista ja sammakkoeläimistä (Tactic Publishing, suom. Kirja opettaa elämäntarinoiden avulla arvostamaan tärkeitä asioita: Tove Janssonin itseluottamusta, Minna Canthin sinnik kyyttä, Armi Ratian villiä mielikuvitusta ja Tarja Halosen iloista mieltä... Vilja-Tuulia Huotarisen kokoelma Heistä tuli taiteilijoita (WSOY, kuv. Toimittaja Heikki Haapavaara toteaa Kauppalehden kolumnissaan (23.1.), että eräkirjan lajityyppi ei enää kiinnosta nuo ria. Kursiivilla painetuissa osuuksis sa poika kertoo oman näkökulmansa. Romaanissa replikoidaan niin iskevästi ja nokkelasti että se tuntuu jo kirjallisel ta. Kirjan vankkaa ydintä on jaksamisen, yrittämisen ja avaramielisyyden korosta minen. Moderni lasten ja nuortenkirjallisuus kuitenkin yhdistelee luonnontunnetta, seikkailua ja kotiseutu rakkautta. Kohtaukset ovat nopeita välähdyksiä, jois sa jännitys säilyy. Tästä on lyhyt matka satuun! ROHKEAA YSTÄVYYTTÄ Jukka-Pekka Palviaisen nuortenromaani Opeta minut lentämään (Karisto) ei an na valmiita vastauk sia eikä esitä sairas kertomuksia, mutta monenlaisia lähtö kohtia ja persoonal lisuuksia kirjaan silti sisältyy. Pehmeyttä kirjoi hin tulee luonnos ta ja historiallises ta maisemasta. . Riikka Sormunen) sisältää 12 muotoku vaa suomalaisis ta naistaiteilijois ta, mutta yhtä hyvin voisi puhua tuokio kuvista. Elämäntarinoissa kunnioitetaan nais ten yksilöllisyyttä: sekin tyynesti tode taan, että 2000luvun alussa kuollut tähtitie teilijä Liisa Oterma oli julkisuutta karttele va ujo ihminen, joka ei pitänyt valokuvi en ottamisesta. Selailija voi antautua inhaan ja ih meelliseen viidakkotunnelmaan... Telkkarisarjoissakin luontoa maiste taan extrememielessä. Ty tön lähestyminen vaatii rohkeutta ja jopa epäsovinnaisuutta, ja juuri siksi kirja kos kettaa inhimillisyydellään. Hienoa tietysti, et tä lapsi pääsee avartamaan maailmanku vaa ja nautiskelemaan kummallisuuksista. He pitäy tyvät rennolla tavalla asiatiedossa: niinpä he kertovat muurahaisten pilvenpiirtäjis tä, herkuista ja aurinkokylvyistä. Kirjan anti ei ulotu PohjoisEurooppaan. Ku vaaukeamat ovat kieltämättä ko meita – ja ihanan kamalia. Lappalainen on pa neutunut esim. "Siellä vieraillaan, ei enää asetuta elämään ihan rauhassa", Haapavaara kirjoittaa. Kansallisteatterissa vierail lessaan tytöt tapaavat Tarja Halosen, jonka kanssa pääsevät jutustelemaan. Elina Lappalaisen kir joittama ja Ilona Partasen kek seliäästi kuvit tama lastenkir ja on tarkoitet tu kuvakirjaikäi sille tai pienille koululaisille. Sen päähenkilötytöt innostuvat keräämään supernaisten ihmevoima kiviä rannekoruihinsa, ja samalla lukijalle kin selviää vaikuttajanaisten elämäntyöt ja voiman lähteet. Osa kir jan sivuista on leikattu muu rahaispesän muotoon, ja kun niihin vie lä on näverret ty luolia ja on kaloita, on pienen lapsen hauska tiirailla muurahaispesän sisuksiin. KOTOISIA JA KAUKAISIA ELÄIMIÄ Lasten tietokirjallisuudessa pätee edel leen kaksi faktaa: luonto on ylittämätön aihepiiri, ja markkinoita hallitsee kään nösmateriaali
Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/raportit Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. tavoitedataa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Raporteissa on mahdollista hyödyntää mm. Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhteen lomakkeeseen ja annat järjestelmän ohjata tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kuukausiraportit vaivatta tavoitteilla täydennettyinä RAPORTIT DomaCare mahdollistaa asiakaskohtaisten kuukausiraporttien tekemisen helpommin kuin millään toisella järjestelmällä. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot LM5_s54-56_KK+Takasivu.indd 56 10.4.2019 14:07:30. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen