Lapsen Maailma 05/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 15.7.2020 13.57 15.7.2020 13.57. Koska lapse. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2020 MERIHEIMO-PURJEHDUS ANTAA ELÄMÄLLE SUUNTAA | 14-VUOTIAS SANDRA ELI KAKSI VUOTTA SAKKENA | LASTEN #METOO-KAMPANJA | VASTUULLISET LASTEN VAATTEET KUN NUORI MUUTTAA OMAAN KOTIIN | MITEN LEIRIKESÄ ONNISTUI. ova
SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 14.7.2020 13.22 14.7.2020 13.22
s. HEINÄKUU | 5 | 2020 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 22 Lasten #metoo-kampanja 39 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni: Perhetyö ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 6 Marja, Eeva ja Elli Kassari ovat metsänomistajia kolmessa polvessa 12 Vastuulliset lastenvaatteet kiinnostavat vanhempia 28 Mikä on sopiva ikä muuttaa omilleen. Elli Kassari, 10, on äitinsä Eevan tapaan metsänomistaja kuten myös Eevan äiti Marja. 6 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.33 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 16.7.2020 6.50 16.7.2020 6.50
Lapsen oikeuksien viikon teemana onkin tänä vuonna oikeus tulevaisuuteen. s. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jota vietetään 16.–22.11.2020. Lapsen oikeuksien viikon järjestää vuosittain lapsen oikeuksien viestintäverkosto. s. Sen tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. 79. Viikko tarjoaa kouluihin, varhaiskasvatukseen ja vapaaajan tapahtumiin sopivaa valmista materiaalia, tuntisuunnitelmia ja toimintamalleja. Teema kumpusi lasten ja nuorten omista ajatuksista ja siitä huolesta, jota he kantavat ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. 12 Viittomakielinen muusikko Juha-Miguel Peltomaa haluaa auttaa aistivammaisia nuoria löytämään elämänpolkunsa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 58 l Tervajoki 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 16.7.2020 6.50 16.7.2020 6.50. Tule mukaan ja lue lisää: > www.lapsenoikeuksienviikko.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 24 30 Eka oma kämppä 44 Lähdimme lepakkoretkelle! 48 Ilmastosparraaja Saimi Kunnas, 17, pohtii, millainen asumismuoto olisi hyväksi pallollemme KASVU 24 Viittomakielisen Juha-Miguel Peltomaan portti ulkomaailmaan löytyi musiikista 34 Meriheimo-purjehdus auttaa nuorta, joka kaipaa muutosta elämäänsä 58 Sandra,14, eli kaksi vuotta Sakkena HARRASTUS 50 Matilda, 15 ja Eeli, 13, NiemiKorpi työskentelevät 4H-yrityksessään vesitornin kahvilassa 54 Enni, 13, ja Aini, 9, Nordberg käyvät lavatansseissa 56 Henri Jokinen, 16, ei panisi hanttiin, jos hänestä tulisi iskelmätähti 62 Leiritoimintaa koronan aikaan PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Äidin mielenterveys vaikuttaa sikiöön 40 Tutkittua tietoa: Tukiperhetoiminnasta kysyttiin ensimmäistä kertaa lapsilta itseltään 33 Palvelukortti 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Kuukauden kirjat: Luonto & ympäristö Sukupuoliidentiteettitutkimuksiin hakeutuu yhä enemmän alaikäisiä biologisia tyttöjä. 62 Tuottavatko lastenvaatteet iloa vai maailmantuskaa. Tänä vuonna teemaviikko pyrkii vahvistamaan lasten ja nuorten uskoa paremman maailman rakentamiseen ja omaan tulevaisuuteensa. l Kouvola l Sysmä l Jyväskylä l Lieto l Liperi Turku l Mouhijärvi l Orimattila l LEIRIKESÄ ONNISTUI! S. LAPSELLA ON OIKEUS TULEVAISUUTEEN Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus unelmoida ja rakentaa itselleen oman näköistä tulevaisuutta. vuosikerta KANSI Sanni Saarinen kuvasi Meriheimo-purjehtija Jasmin Haltilahden (oik.) ja Suomen Nuorisopurjehtijoiden vapaaehtoisen gastin Henna Ruuskasen. s
Meidän tulee huolehtia siitä, että he saavat tietoa ikätasoisesti ja että heidän mielipidettään kysytään – ja kuunnellaan. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA yhteisöön, jossa ketään ei jätetä huomiotta. Keskellä poikkeuksellisia aikoja kansallisen lapsistrategian valmistelua on jatkettu , mikä on todella ilahduttavaa. Vain siten luomme pohjaa pitkäjänteisille ratkaisuille. Meistä jokaisen on pitänyt tavalla tai toisella oppia sietämään epävarmuutta. pääkirjoitus Kulunut vuosi on opettanut elämään hetkessä ja suunnitelmia joustavasti muuttaen. Yksi keskeinen valmisteilla oleva uudistus on oppivelvollisuusiän nostaminen. Lasten ja nuorten mahdollisuus saada ajan tasaista tietoa heille sopivalla tavalla on poikkeustilanteessa entistäkin tärkeämpää. Moni on joutunut luopumaan itseään virkistävistä asioista: sukulaisten ja ystävien tapaamisesta, kirjastoista, museoista, musiikkitilaisuuksista, matkoista ja harrastuksista. Hiljalleen myös sosiaaliset kontaktit aktivoituivat. Koulun ja varhaiskasvatuksen merkitys arjen hyvinvoinnin rakentajana on ilmeinen . Onneksi kesätoimintojen ja -leirien avautuminen tarjosi monelle perheelle ilon hetkiä ja mahdollisuuden hengähtää arjesta. Lapsen oikeuksien komitean mukaan tärkein yksittäinen poliittinen investointi, jonka valtiot voivat tehdä nuorten välittömän ja pitkäaikaisen kehityksen turvaamiseksi, on taata oikeus yleiseen, laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen. Vain näin voidaan auttaa esimerkiksi terveyspulmista tai motivaatio-ongelmista kärsiviä nuoria selviytymään toisen asteen opinnoistaan. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 16.7.2020 7.11 16.7.2020 7.11. Kukaan Suomessa asuva lapsi ei ansaitse niitä ennakkoluuloja, joita monet heistä vielä tänäkin päivänä kohtaavat. Kesän jälkeiseen arkeen palaaminen näyttää tosin hyvin toisenlaiselta kuin vuosi sitten, mutta poikkeustilanne on opettanut arvostamaan monia itsestään selvyyksiä. Oppivelvollisuusiän nosto vain teknisenä ja irrallisena muutoksena ei tuo toivottua tulosta. Olisi kuultava se kaikkein hiljaisinkin ääni, jotta jokainen lapsi ja nuori voi kokea kuuluvansa Oppivelvollisuusiän nosto vain teknisenä ja irrallisena muutoksena ei tuo toivottua tulosta. Tarvitaan myös oikeanlaisia tukitoimia riittävän varhaisessa vaiheessa. Suomi näyttäytyi monelle aivan uudessa valossa vetovoimaisena ja monipuolisena lomakohteena – tosin ilman perinteisiä massoja kokoavia kesätapahtumia. Lapsistrategia on erinomainen väline sen varmistamiseen, ettemme tee lapsia ja perheitä koskevia haitallisia päätöksiä. Parhaimmillaan se kasvattaa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää ja kohdentuu kaikkiin niihin nuoriin, joiden koulupolku on katkeamassa peruskouluun
ympäristö Rakas metsämme 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 6 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 6 20.7.2020 14.03 20.7.2020 14.03
Marjan lapsuuden koti ja perheen kesämökki sijaitsee lähellä metsätilaa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 7 ›› LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 7 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 7 20.7.2020 14.03 20.7.2020 14.03. Marja, Eeva ja Elli Kassari ovat metsänomistajia kolmessa polvessa. SIRPA PALOKARI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Marja, Eeva ja Elli Kassari ovat metsäntyttöjä. Taimikon vieressä seisoo jykevä taikametsä. Eevan työmaa on kymmenvuotias kuusitaimikko. Viimeisen kilometrin peittää tukuissa ruoho. Sen päällä ajopelit keinuvat kuin sudenkorennot tuulessa. Marja, Eeva ja Eevan 10-vuotias Elli-tytär omistavat metsäpalstan kimpassa. Eeva Kassarin äidin Marja Kassarin juurevalle kotiseudulle saavuttaessa vesistöä alkavat sävyttää jykevät sysmäläishongikot. Metsänhoidossa on tiiviisti mukana myös Eevan puoliso ja Ellin isä Matias Teittinen, mutta tänään palstalle lähdettiin naisporukassa. Metsä antaa – ja vaatii Metsätien kääntöpaikalle viritellään pienet retkituolit, mummu istahtaa alas ja katsahtaa ympärilleen ikään kuin sanoen: ”Terve metsä, taas tultiin!” Eeva kaivaa auton takakontista raivaussahan ja kypärän, Elli jo mennä viilettää kuusikossa. Satavuotinen kuusikko on metsänhoitokielellä ”hakkuukypsä”. Maisematieltä puikahdetaan pienelle hiekkatielle, jota mennä pöllytetään reipas tovi. K un Kassarin perhe lähtee kotoaan Lahdesta mökille ja metsäsavotoille, heidän tiensä kulkee halki suomalaisen paratiisimaiseman. Sen naavaiset, viisaat kasvot ovat nähneet kaikkien kolmen naisen syntymät. Raivattavaa on paljon, sillä kuusille on luotava jo pieninä hyvät kasvupuitteet. Asikkalan kirkonkylän jälkeen pieni seututie halkoo kahdeksankilometrisen Pulkkilanharjun, jota ympäröi kimaltava Päijänne. Heille metsä merkitsee kaikkea: elämää, jatkuvuutta, nöyryyttä luonnon keskellä
Elli viihtyy raivaussavotoilla, sillä hän keksii siellä helposti kivaa tekemistä itselleen. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 8 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 8 16.7.2020 7.17 16.7.2020 7.17
Kun vanhemmat lähtivät näyttämään palstoja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalle, pieni Eeva kipitti aina porukan jatkeena. Ehkä yritän säästää lohkon kuviosta ja turvata tutut sienipaikkamme, ainakin tuon valtavan kuusen, Eeva pohdiskelee. – Muistan 60-luvun lopulta pelottavan metsäpalon, jota sammutimme kantamalla ämpäreillä vettä läheisestä järvestä. Välillä voi herkutella ketunleivillä. – Lapsuudenkodissani metsiä hoidettiin koko ajan: hakattiin, istutettiin ja tehtiin polttopuita. Marja muistaa elävästi retken, jolloin istuskeli yksikseen korkealla metsäkalliolla ja yhtäkkiä korviin alkoi lipua urkumusiikkia. Mutta metsä on myös hurja ja yllätyksellinen. – Ellikin on ollut mukana metsää istuttamassa ja Äiti sanoi, ettei metsään saa koskea hänen elinaikanaan. Metsissä lapsuuden luovuus sai kukkia leikkeineen, majoineen ja käpyeläimineen. Olen kiitollinen, että kummitäti ymmärsi, että lapsi on tuotava metsään hyvällä fiiliksellä ja eväiden kanssa, ei pakottamalla. – Eräs kotitilan vanha rakennus kunnostettiin hiljattain, eikä siitä tarvinnut vaihtaa kuin muutama hirsi. Ja kun tekee itse metsätyöt, saa hyvän fyysisen kunnon ja säästää rahaa. Muutama vuosi sitten metsänveto kasvoi niin suureksi, että hän lähti työnsä ohella opiskelemaan alaa. Kassarit käyttävät metsänhoidossa usein paikallisen metsänhoitoyhdistyksen palveluja, mutta tekemistä riittää myös omalle väelle. Eeva tekee työkseen graafista suunnittelua ja istuu arjet näyttöpäätteen edessä. Tuttujen metsin hongista rakennettiin kotitalokin. Muistan kun isäni sanoi, että ”kuulkaas lapset, teidän on tiedettävä, missä tilan rajat kulkevat”, ja sitten rämmittiin ryteikköjä isän perässä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 9 ›› LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 9 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 9 16.7.2020 7.17 16.7.2020 7.17. Hän valmistui vuoden vaihteessa ammattiopisto Samiedusta metsätalousyrittäjäksi. Elli loihti lehdistä ja tikuista purjeveneet. Marjalla on väkevä suhde esivanhempiensa kasvattamiin metsiin, mutta hän on aina nähnyt myös niiden arkisen, taloudellisen puolen. Nuoruudessa metsässä aherrettiin porukalla marjassa ja sienessä, mutta metsä antoi tilaa myös hiljentymiselle. – Metsässä syke laskee, eikä sähköposti huuda. – Heidän kanssaan kuljin marjassa, sienessä ja retkillä. Oman metsän puut antoivat leivän, turvan ja kestävän arjen. Vahvistaa ja luo uutta Eevaan metsäsuhteen juurrutti äiti ja tämän sisko. Kyllä tekee minullekin tiukkaa ajatella, että se hakattaisiin. Joku kyläläinen lienee kantanut urkunsa pihalle ja antoi maisemalle konsertin. – Äiti sanoi, ettei metsään saa koskea hänen elinaikanaan. Metsään hän pakenee kiirettä ja stressiä
– Joissain tapauksissa avohakkuu voi olla perusteltua, mutta se on vain yksi vaihtoehto uudistushakkuille, ei välttämätön, hän toteaa. Kotiin palattuaan hän kiittää metsää hyvästä mielestä ja syvistä unista. Työtä tehdään vuosikymmenten jänteellä, ja tulokset korjaa lähinnä jälkipolvi. Vähän pitää vielä kasvaa, että sahahihnat saadaan tiukalle. Ja tietenkin metsänantimista voi tehdä yhdessä ruokaa. Metsäretkillä perheelle on syntynyt kiva vakioleikki. Kun mätäs tyhjeni, hän konttasi seuraavalle. l Aloittakaa lyhyillä retkillä, ettei kukaan väsy tai kyllästy. En kylläkään itse syö sieniä. Katsoo tulevaan Tiedä vaikka Eevan graafikonammatti vaihtuisi joskus päätoimiseksi metsätalousyrittäjyydeksi. Metsässä syke laskee, eikä sähköposti huuda. l Mukaan voi ottaa opaskirjan ja bongata sekä kasveja että lintuja, miksei opetella suunnistamaankin. Toivon mukaan hän innostuu aikuisena hoitamaan metsäomaisuuttaan vastuullisesti metsä edellä ja luontoa kunnioittaen. 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 10 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 10 16.7.2020 7.17 16.7.2020 7.17. Suosikkeja ovat muun muassa Roni Back ja Beata Rodaksen Paqpa, peleistä ykkönen on Minecraft. Uudistaa ja korjaa Marja muistelee aikoja, jolloin ei ollut tietoakaan järeistä koneista, joilla metsä nykyisin riivitään nopeasti tyhjäksi. Viikossa pyritään pitämään myös yksi ruuduton päivä, äiti huomauttaa. – Emme ole vielä yöpyneet metsässä, mutta se on varmaan edessä, hän tuumaa. Metsä on tullut ystäväksi myös partioharrastuksen kautta. Toki on myös hienoja ”suoritettavia” metsälajeja kuten suunnistaminen, polkujuoksu, geokätköily, maastopyöräily. Hän livahtaa metsään, ropsii satavuotiaan kuusen alaoksilta tukon naavaa ja tekee siitä itselleen viikset ja muhkean napanöyhdän. Elliä mummun ja äidin puheet hymyilyttävät. Leikissä Elli huutaa ”maa on laavaa – yksi, kaksi, kolme!” Kolmosella jokaisen pitää olla irti maasta ja hypätä puunoksalle, kannon, kiven tai juuren päälle. Jo vaippaiässä hän istuskeli sammalikossa ja noukki pienillä sormilla mustikoita suuhunsa. Häntä viehättää metsänhoitotyön ominaislaatuisuus. Äidin ja mummun unelmana on, että Ellin sydämeen juurtuu elämänmittainen kiintymys luontoon ja metsänhoitoon. Ja kenties hän vie metsään myös puolisonsa ja jälkikasvunsa… Marja muistaa isovanhempiensa vanhan viisauden ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta. Hoivaa ja kasvattaa Elli laukkaa kivien ja kantojen yli kuin metsän keijuratsu. – Tunnen ainakin kantarellin, suppilovahveron ja torvisienen. l Ottakaa kaikki aistit käyttöön. Elli on kekseliäs metsässä leikkijä. Toki Elli elää myös toisenlaisessa, nelosluokkalaisen tytön maailmassa, johon kuuluvat tubettajien seuraaminen ja pelaaminen. Elli on samoillut metsissä koko elämänsä. n KASSARIN NAISTEN METSÄVINKIT l Valitkaa kaunis tai muuten kiehtova tai yllätyksellinen kohde. l Metsä on täynnä aarteita, joista voi kotona tehdä koruja ja leluja. – Onneksi metsänhoitoon on tullut vaihtoehtoja, ja talousmetsiäkin voi hoitaa pehmeämmin. Syksyisin Elli lähtee mielellään sieneen vanhempiensa kanssa. Hänen nuoruudessaan metsästä poimittiin vain jykevimmät tukkipuut, jotka kuljetettiin pois hevospelillä. Keppihevoset jäivät mökille, mutta ei hätää, niille Elli on rakentanut mukavan pilttuun männynoksista. Hän pitää tärkeänä, että metsiä vaalitaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja monimuotoisen luonnon ylläpitämiseksi – niin kuin myös pienen, stressaantuneen ihmisen rauhoittamiseksi. Etsin metsästä syötävää – maitohorsmaa, vuohenputkia, suolaheinää, voikukan kukintoja, kuusenkerkkiä… Pahin nälkä lähti, hän nauraa. Eeva puurtaa joskus raivaustöissä tuntikausia. Ihastelkaa näkemäänne, kuulostelkaa metsän salaperäisiä ääniä, nauttikaa maan ja puiden kosketuksesta, kasvien tuoksuista ja mauista… l Metsäretkestä voi tehdä kotona piirustuksen, siitä voi kirjoittaa tarinan, luoda tanssin tai näytelmän. – Arkisin ruutuaikaa on tunti päivässä, viikonloppuisin kaksi. Perhe viettää paljon vapaa-aikaa metsissä vaellellen ja maastopyöräillen. l Ottakaa makoisat eväät mukaan! Ensin toiminta, sitten evästely. l Luonnossa olo ei ole suorittamista. Yhtenä päivänä kävimme katkomassa kaksihaaraisia, jotka olivat syntyneet, kun hirvet olivat talvella kalunneet taimia. l Jos lapset otetaan mukaan metsänhoitotöihin, valitkaa helppo ja turvallinen kohde, jossa maasto on selkeää ja puusto pientä ja tasaista. – Maata ei koskaan enää tule lisää. l Pysähdelkää, tutkikaa ja seikkailkaa. Taannoin poikettiin Evolla, jossa Elli vanhempiensa ihmeeksi jaksoi kulkea jo melkoisen matkan. Elli testaa äidin raivaussahaa. l Keksikää leikkejä, tehkää leluja, luokaa taidetta, etsikää keijujen koloja ja harjoitelkaa ääneti kulkemista. – Kerran unohdin eväät kotiin, mutta päätin raivata tankillisen loppuun. Modernina metsätalousyrittäjänä Eeva näkee metsässä rahan lisäksi myös sen lukemattomat muut merkitykset. Aikuisten rupatellessa hän taikoo lehdistä ja tikuista somat purjeveneet, käy välillä kaappaamassa suuhunsa kourallisen ketunleipiä. taimikoita heinäämässä
LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 11 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 11 LM5_s6-11_3PolvenMetsanomistajat.indd 11 16.7.2020 7.17 16.7.2020 7.17
– Iidalle vaatteet ostettiin marketeista, enkä miettinyt asiaa sen enempää. Lähellekään. Ulkovaatteita ostamme uutena, koska haluamme niiden pysyvän kuivina ja lämpiminä säässä kuin säässä. Seitsemän lapsen isä suosii kirpputoreja ja ostaa marketeista vain teknisiä ulkovaatteita. ympäristö H aapalaisen perheessä Liperissä asuu viisi 5–13-vuotiasta lasta. OUTI JUURIKAINEN | KUVA RIIKKA HURRI Vastuullinen vaate hankitaan tarpeeseen. Nyt vaatteista suurin osa hankitaan kirppareilta ja vain pieni osa uutena. 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 12 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 12 16.7.2020 7.45 16.7.2020 7.45. Vastuulliset lastenvaatteet astuivat Mikan elämään, kun hänen vaimonsa Laura aloitti työt Nosh-vaatemerkin edustajana. Parantumatonta sairautta sairastanut Liinu nukkui pois kaksivuotiaana muutamia vuosia sitten. Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksen kyselyssä vaatemerkki Papu teki näkyväksi tuotantonsa taustat. Mikalla vaatteisiin liittyvät ajatukset ja arvot ovat muuttuneet iän, tiedon lisääntymisen ja vaimon ammatin myötä. Toisaalta päävastuu hankinnoista on Lauralla, eivätkä lastenvaatteet ole Mikan omien kavereiden kanssa ykköspuheenaihe. Vastuulliset lastenvaatteet kiinnostavat vanhempia, vaikka niiden vastuullisuuslupausta ei aina perustella. Mika Haapalaisen, 45, esikoinen Iida, 19, on jo omillaan
Haapalaisen perheessä lastenvaatteet kiertävät sisarukselta toiselle. Tuottavatko lastenvaatteet ILOA VAI MAAILMANTUSKAA. Selin kameraan kiipeilee Sanni. Laura-äidin edessä tikkailla Unna ja yläpuolella Rasmus. Mika-isän edessä Joonas ja Niklas. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 13 ›› LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 13 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 13 16.7.2020 7.45 16.7.2020 7.45
Onko vaatteista luomupuuvillaa yksi vai 99 prosenttia. – Haluamme kannustaa yrityksiä kertomaan vastuullisuudesta täsmällisesti ja avoimesti. Huvin vuoksi tai turhaan ostettu vaate ei ole vastuullinen, vaikka olisi tuotettu vastuullisesti. Vaatetta on vastuullista käyttää mahdollisimman kauan ja huoltaa mahdollisimman hyvin. Vastuullisuuden lisäksi leikkisyys ja klassiset piirteet kuuluvat yrityksen brändiin. Kampanja auttoi Papua esittelemään konkreettisemmin arvoja, joiden pohjalle Anna Kurkela yrityksensä kahdeksan vuotta sitten perusti. Materiaaleissa suositaan esimerkiksi luomupuuvillaa. Esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa puuvillanviljelijät työskentelevät erittäin hauraassa asemassa ilman sosiaaliturvaa, ja monissa maissa tehtaat pyörivät fossiilisilla polttoaineilla, joten vastuullisuuteen ei riitä, että vaate on ommeltu Suomessa. Pöhinästä päätellen merkkien suosion voisi kuvitella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. – On otettava huomioon ympäristö, ilmasto ja ihmisoikeudet. Toisaalta suomalaisten lastenvaatemerkkienkin tuotannossa tai ainakin viestinnässä on kehitettävää. Ennen työuraansa hän teki vuosia vapaaehtoistyötä samassa järjestössä. Toisaalta tuntui väärältä olla tekemättä mitään, koska niin asiat eivät koskaan muutu. Hyvää omaatuntoa ei voi ostaa viemällä huonokuntoisen kertakäyttövaatteen kierrätykseen, koska se on roskaa sielläkin. Eetin kevään 2019 Ränkkää brändi -kampanjassa yritysten verkkosivuilta etsittiin konkretiaa vastuullisuudesta. Usein vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Euroopassa. – Kotimaisten merkkien vaatteissa voi olla esimerkiksi kasvavilla lapsilla käyttöikää pidentäviä käännettäviä lahkeita tai hihoja. – Niissä ei erityisesti painoteta vaatteiden vastuullisuutta, Lumme toteaa. Suosittujen merkkien ympärille on syntynyt myös kirpputoriryhmiä, joissa arvokkaan vaatteen jälleenmyyntiarvo pysyy hyvänä. Jos vaate tuotetaan korkean riskin maissa, on valmistajan tuotava näkyväksi ihmisoikeuksien valvonta. Ilmastonäkökulmasta vastuullisinta onkin ostaa kierrätetty vaate. Uutena vai kierrätettynä. Myös erilaiset puupohjaiset muuntokuidut ja kierrätetyt tekstiiliraaka-aineet vähentävät ympäristön kulututusta. Selvitysten perusteella suomalaisten suosituimmat vaatteiden ostopaikat ovat K-Citymarket, H&M, Prisma, Tokmanni ja Zalando. Maija Lumme toimii vastuullisuusasiantuntijana Eettisen kaupan puolesta ry:ssä eli Eetissä. On vastuullisempaa ostaa yksi kestävä vaate kuin monta lähes kertakäyttöistä, vaikkei kallis hinta automaattisesti tarkoitakaan vastuullisuutta. Toisaalta ongelmia on ollut myös osassa Euroopan maita, joten kaikki täällä tuotettukaan ei ole automaattisesti vastuullista, Lumme sanoo. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 14 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 14 16.7.2020 7.45 16.7.2020 7.45. Vastuullinen ja leikkisä Papu Eetin viime vuoden ränkkäyksessä parhaat pisteet keräsi Papu, joka tekee vaatteita lapsille ja aikuisille. Uudet merkit markkinoilla Kotimaisten lastenvaatemerkkien ympärillä on ollut kuhinaa viimeisten vuosien ajan. Kestävyys ja ympäristö Suurperheen isä miettii ensimmäisenä vastuullisuuden kriteerinä kestävyyttä. – Ihmisoikeuksien osalta olennaista on, että työntekijä saa työstään elämiseen riittävän palkan. Lasteni syntymä ja halu pukea heidät kauniisiin ja vastuullisiin vaatteisiin vauhditti yrityksen perustamista. Jokainen suomalainen tuottaa 13 kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Tämän vuoden ränkkäyskampanjan tulokset selviävät syksyn aikana, mutta moni merkki on petraamassa. Papun perustamisaikaan kotimaisten merkPapu on yksi vastuullisen lastenvaatetuotannon pioneereista Suomessa. Mikä tekee vaatteesta vastuullisen. Vastuullisuutta on myös katsottava kaikissa tuotannon vaiheessa ja vaatteen koko elinkaaren ajalta. Olisi tuntunut väärältä mennä suunnittelijaksi yritykseen, jossa tuotetaan kertakäyttömuotia tai jossa tehdään halpatuotantoa. Ennen perustamista piti vähän tuskailla… – Opiskelin vaatesuunnittelua ja mietin, haluanko ja voinko tehdä töitä alalla tulevaisuudessa. Ilmastonäkökulma liittyy Maija Lumpeen mukaan koko tuotantoon, mutta erityisen paljon vaatteiden hankintaan ja käyttöön. – Vastuullinen vaate hankitaan tarpeeseen. – Vastuullisuuteen kuuluu myös se, ettei valmistuksessa käytetä lapsityövoimaa ja että tekijälle jää sellainen palkka, jolla hän tulee toimeen. Hankintapäätöstä punnitessa on hyvä miettiä laatua. Moni yritys jätti syystä tai toisesta avaamatta vastuullisuustietojaan tarkemmin kyselyistä huolimatta. Uusia kotimaisia brändejä on Noshin tapaan tullut markkinoille viime vuosina vauhdilla. Vastuullisuusponnisteluja ei voi tehdä salassa, ja sekä onnistumisista että pulmista tulee kertoa rehellisesti. Valitako ekologisin vai pitkäikäisin materiaali. Raaka-aineissa vastuullisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kierrätetty puuvilla, luomupuuvilla ja reilun kaupan puuvilla
Vähävarainen perhe voi hankkia vaatteensa marketista tuntematta syyllisyyttä, vaikka suosittelenkin kirpputoria kaikille tuloluokasta riippumatta. 9ja 13-vuotiaiden lasten äiti Anna Kurkela ymmärtää sen. – Vaatteita ostetaan vain tarpeen mukaan, sanoo Mika Haapalainen. n Kerro yrityksille ja päättäjille, että haluat vastuullisempaa tuotantoa! RI IK KA KA N TI N KO SK I/ PA PU LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 15 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 15 LM5_s12-15_VastuullisetVaatteet.indd 15 16.7.2020 7.45 16.7.2020 7.45. Haapalaisen suurperheessä Liperissä vaatekustannuksia pitävät kurissa kirppariostokset ja vaatteiden kierrättäminen sisarukselta toiselle. Hutiostoksiakin tulee toisinaan tehtyä, mutta yksi periaate pysyy. Yritys saattaa joutua esimerkiksi valitsemaan, ostaako sertifioidun tuotteen Kiinasta vai sertifioimattoman Euroopasta – tai valitseeko ekologisimman vai pitkäikäisimmän materiaalin. Toisaalta moni saattaa ostaa halpoja vaatteita enemmän kuin tarvitsee. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki vaatteet tuotetaan vastuullisesti. Kurkela kertoo, että yrityksessä uskotaan tyyliin ja klassisiin piirteisiin enemmän kuin alati vaihtuvaan muotiin. Välillä uusiakin vaatteita kuitenkin tarvitaan sinne kirpputorien kiertoon. Mikä vastuullisuudessa on vaikeinta. – Kenenkään yksittäisen kuluttajan ei tarvitse kantaa koko maailmaa hartioillaan. – On totta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa vastuullisesti tuotettuja vaatteita ainakaan uutena. kien buumi oli vasta alkamassa, ja yritys kasvoi vauhdilla. Eetin Maija Lumpeen mielestä viime kädessä vastuu tuotannosta on yrityksillä ja lakien säätäjillä. On parempi, että ne on tuotettu vastuullisesti. – Vaikeinta on valintojen tekeminen, koska yleensä ei ole valittavissa absoluuttisesti vastuullisinta vaihtoehtoa. Vaatteet tuotetaan Euroopassa luotettavien yhteistyökumppaneiden tehtailla. Me kaikki voimme myös vaikuttaa kertomalla yrityksille ja päättäjille, että haluamme vastuullisempaa tuotantoa. Vastuu vastuullisuudesta Vaatteiden tuottaminen vastuullisesti maksaa, eikä kaikilla perheillä ole varaa ostaa vastuullisia vaihtoehtoja
Vastaajista 42 % nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista oli vähemmän. vanhempien menetyksestä johtuvan avuntarpeen tunnistamisen ja avun tarjoamisen kannalta. l Auta lasta muodostamaan oma tarina. yläkoululaisista 28 % kertoi olevansa helpottunut, ettei nähnyt luokkakavereitaan. l Kerro, miten toimimalla lapsi voi omalta osaltaan auttaa kriisitilanteessa. Vinkit antaa Käpy – Lapsikuolemaperheet ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki Lastensuojelun Keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjassa. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA OSALLISUUSI LASTEN HUOLET & TUNTEET Näin voit käsitellä huolia ja tunteita lasten kanssa: l Kannusta lasta esittämään kysymyksiä. Mutta opetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyksiä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. Siihen vastasi lähes 50 000 1.–9.-luokkalaista yli 400 koulusta. l Puhu totta lapselle. Siihen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä. Eikö etäopetusta voisi siis tarvittaessa antaa pysyvästikin. Oppilaista vajaa 6 % kertoi joutuneensa säännöllisesti kiusatuksi ennen etäopiskelua. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsisi itse opiskelun ajan ja paikan. Kuvassa punavarpunen (Carpodacus erythrinus). Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston Invest Psykologian tekemästä verkkokyselystä, joka lähetettiin kaikille Suomen KiVa-kouluille. 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s16-21_Tulva.indd 16 LM5_s16-21_Tulva.indd 16 16.7.2020 9.11 16.7.2020 9.11. Näin tieto kuolleena syntyneistä saadaan väestörekisteriin ja osaksi lapsen vanhempien tietoja. KIUSAAMINENI ETÄOPETUS AUTTOI Vaikka monella koululaisella ja opiskelijalla oli koronakevään etäopetusaikana ikävä luokkatovereita, esim. Pikkuotuksia sammakoista lintuihin voi käydä ihailemassa Suomen valokuvataiteen museossa 13.9. Jatkossa myös kuolleena syntyneille lapsille tulisi myöntää henkilötunnus ja syntymätodistus, esittävät Monimuotoiset perheet -verkosto ja Käpy – Lapsikuolemaperheet. Tällä olisi merkitystä mm. asti. l Auta lasta keräämään muistoja. Opetushallituksen verkkosivulta löytyy vastaus, jonka mukaan oppivelvollisuusikäisten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Sanna Kanniston Ihmettelyn taito on värikäs ja maaginen koko perheen näyttely, joka nostaa esiin pieniä ja vähäpätöisinä pidettyjä eläimiä ja muistuttaa niiden merkityksellisestä roolista ekosysteemissä. > www.lskl.fi/blogi HENKILÖTUNNUSI MYÖS KUOLLEENA SYNTYNEILLE
Johannes (Niklas Kouzmitchev) yrittää mm. paeta polkuautollaan suljetusta kaupungista. SUOMALAISNUORET VIETTÄVÄT AIKAA yksin 4 tuntia päivässä . Äidin mielenterveys voi vaikuttaa lapsen kehittyvään elimistöön ja keskushermostoon monien fysiologisten ketjujen kautta. ”On eettisesti ongelmallista ja väärin, jos pääasiallinen muoto on purkaa aggressioita ilmastolakkoilevaan 17-vuotiaaseen koululaiseen.” KIRJAILIJA PANU PIHKALA KIRJASTO-LEHDESSÄ. ELI TUNNIN ENEMMÄN KUIN ESIM. Moni tekijä voi suojata lapsen psyykkistä hyvinvointia, sanoo Luoma. ELOKUVAI IDÄN JA LÄNNEN VÄLISSÄ Elokuva Näkemiin Neuvostoliitto tarjoaa katsojalle nuoren Johanneksen kasvutarinan lämpimällä nostalgialla, huumorilla ja tutuilla neuvostoiskelmillä ryyditettynä. Pesäpuu sai Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastolta apurahan YoungArt2Us-taideprojektin toteuttamiseen. Kehittämiskumppanina on Aspa-säätiön 4You-hanke. Itä-Suomen yliopiston lastenpsykiatrian professori Ilona Luoma on tarkastellut mm. EL EN LO TM AN © EX IT FI LM 20 19 LASTENSUOJELUI HERÄTTELYÄ LUOVUUTEEN Neljän jyväskyläläisen nuorisoja lastenkodin lapset ja nuoret pääsevät syksyllä toteuttamaan itseään taiteen keinoin. RASKAUSI ÄIDIN MIELENTERVEYS VAIKUTTAA SIKIÖÖN Mielenterveys alkaa rakentua jo ennen syntymää. äidin kokemien masennusoireiden yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn sekä käytöksen ja tunne-elämän oireisiin. Ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten luovuuden herätteleminen ja rohkaisu luovaan ilmaisuun. Oman kiinnostavan piirteensä elokuvaan antaa tiettävästi ensimmäistä kertaa valkokankaalla kuultava inkerinsuomi. Äidin masennukseen voi liittyä esim. – Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapselle tulee väistämättä oireita. ESPANJASSA. Yhtenä aineistona on vuonna 1989 alkanut tamperelainen seurantatutkimus, jossa on havaittu, että äidin raskaudenaikaiset masennusja ahdistusoireet lisäävät lapsen riskiä käytösoireiluun kouluiässä. – Päätämme yhdessä lasten ja nuorten kanssa konkreettiset työtavat, mutta ajatuksena on musisoida, maalata, valokuvata tai kirjoittaa heidän toiveidensa mukaan, sanoo kehittämispäällikkö Riikka Huusko Pesäpuusta. stressihormoni kortisolin kohonneita pitoisuuksia, jotka voivat vaikuttaa lapsen stressinsäätelyn kehittymiseen. Ympärillä velloo lisäksi 1980ja 1990-luvun taitteen mureneva Neuvosto-Viro. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 17 ›› LM5_s16-21_Tulva.indd 17 LM5_s16-21_Tulva.indd 17 16.7.2020 9.11 16.7.2020 9.11. Hänen tiensä aikuisuuteen ei ole helpoimmasta päästä voimakastahtoisen isoäidin ja Suomessa töissä käyvän äidin puristuksessa. Tätä taustaa vasten olisi ensiarvoisen tärkeää, että raskaana olevat pääsisivät tarvittaessa helposti mielenterveyspalveluiden piiriin. Viime vuosina on yhä enemmän kiinnostuttu äidin raskaudenaikaisen hyvinvoinnin vaikutuksista. – Jo luomisprosessi on tärkeä – ei vain lopputulos. Elokuva perustuu inkerinsuomalaisen ohjaaja Lauri Randlan omiin lapsuudenkokemuksiin
Hän on mukana ensimmäistä kesää. Ella Suojanen tykkää käydä marjassa ja sienessä yhdessä perheen kanssa. Suojanen tilasi 4H:sta havaintoruutujen merkitsemiseen tarvittavat tarvikkeet, nurkkatolpat ja kyltin, jossa pyydetään ystävällisesti poimimaan marjoja ainoastaan havaintoruudun ulkopuolelta. Suojanen on pyörähtänyt kesän ajan pari kertaa viikossa skootterillaan muutaman kilometrin päässä kotoa sijaitsevalla metsäpalstalla tarkastamassa puolukkatilannetta. Keskimääräistä enemmän kukkia havaittiin mm. Silloin tarkentuvat myös satonäkymät. Kukat oli laskettu juhannukseen mennessä 145 koeruudusta. KYLILLÄ KUULTUAI PUOLUKKA POIKINEEN Tuttavaperheen tuttavaperheessä tiedettiin jo hyvissä ajoin, että lähimetsään oli tulossa hyvä mustikkasato. Luken ja 4H:n yhteistyön tuloksena tutkijoilla on käytössään yli 30 000 marjasatohavaintoa. Kukinta on ollut pääsääntöisesti runsasta tai erittäin runsasta. Vierailusta julkaistaan kaikkiaan yhdeksän YouTube-videota, jotka löytyvät ilmastosankarit-hakusanalla. U LL A O JA LA N IIN A G RÖ N H O LM / M IC RO PO LI S Milja (oik.), Venny ja Anni tapasivat presidentti Tarja Halosen. Sitten vain numeroidut pikkutolpat metsään ja odottamaan pölyttäjien työn jälkeä! Suojasen ruudukoissa oli kussakin satakunta kukkaa. Iin ilmastosankarit Milja, Venny ja Anni kävivät 4.10.2019 keskustelemassa presidentti Tarja Halosen kanssa ilmastosta ja ilmastomuutoksen torjumisesta. Pitkäkestoinen helle ja kuivuus voivat muuttaa tilannetta merkittävästi, Peltola muistuttaa. Maskulainen Ella Suojanen, 15, on yksi marjahavainnoitsijoista. Samaa työtä on ympäri Suomea tehnyt noin 150 nuorta, jotka lähettävät tietonsa kukkien, raakileiden ja marjojen määrästä Luonnonvarakeskuksen nettitietokantaan. Puolukka on Luken erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan kukkinut runsaana erityisesti Satakunnan ja Itä-Suomen alueella. – Pölytyksen laajempi onnistuminen selviää kuitenkin vasta raakileiden laskennan yhteydessä. Varsinais-Suomen, itäisen Uudenmaan ja Savon alueella. Kun sopivan tuntuinen metsikkö oli löytynyt, Maskun-Ruskon-Vahdon 4H-yhdistyksen kerhokoordinaattori Saija Ojansuu sopi asiasta metsänomistajan kanssa. Heidän tyttärensä on tehnyt marjasatoseurantaa viideltä neliön kokoiselta havaintoalueelta. 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s16-21_Tulva.indd 18 LM5_s16-21_Tulva.indd 18 20.7.2020 11.54 20.7.2020 11.54. YMPÄRISTÖI IIN ILMASTOSANKARIT Pieni Iin kunta Oulun pohjoispuolella on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä, kierrättämään ja välttämään jätteiden syntyä sekä käyttämään yhteisiä resursseja maapallon kantokyvyn rajoissa. Puolukan ja mustikan lisäksi havaintoja tehdään suomuuraimen sadosta. Hän kävi äitinsä kanssa aluksi kartoittamassa paikkoja. Niiden perusteella ennustetaan tulevan sadon suuruus, mutta datasta voidaan arvioida myös laajemmin metsäluonnon tilaa ja sen kehitystä. Juhannukseen mennessä mustikan kukat oli laskettu 300 koeruudusta. – Työ vaikutti helpolta ja kivalta tavalta tienata taskurahaa
> 19tiko.projects.tamk.fi/#/ LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 19 LM5_s16-21_Tulva.indd 19 LM5_s16-21_Tulva.indd 19 16.7.2020 9.11 16.7.2020 9.11. Julkinen liikenne ja mielenterveyspalvelut ovat riittämättömimpiä nuorille suunnattuja palveluita. l Pohtikaa, mitä kauneusihanteet ovat ja miten ne syntyvät. Selvityksen mukaan kriisin toinen opetus koskee opetusta: jatkossa lähija etäopetus eivät ole joko–tai. Jotta välimatkat eivät olisi esteenä, raportissa ehdotetaan mm. KORONAI ERITYISPERHEET SUURIMMAN AVUN TARPEESSA Matkalla ulos koronakriisistä olisi keskeistä tarjota apua niille, joilta muuttunut arki vei eniten jokapäiväistä tukea. MOBIILISTI YMPÄRISTÖPELEJÄ Haluatko perehtyä pelien kautta ruuan tuotantoon, ruokahävikkiin, jätteisiin ja jätevesiin. kyseenalaistamaan kuvaa ihanteellisesta ulkomuodosta sosiaalisessa mediassa. LASTENSUOJELUILMOITUSTEN MÄÄRÄ ON KAKSINKERTAISTUNUT 10 VUODESSA. Kolmantena selvitys nostaa esiin perheiden kiireettömyyden ja yhteisen ajan. KEHONKUVAI ”OLET HYVÄ KAVERI” Miten opettaja pystyy antamaan mediakasvatusta, joka ohjaa nuoret mm. Isoissa kaupungeissa julkinen liikenne keskusta-alueilla toimii, mutta reuna-alueilla usein huonommin. Koronatestauksia olisi syytä kohdentaa ensimmäisten joukossa näihin ryhmiin, jotta turvallinen lomittaminen ja kuntoutus olisi mahdollista. l Selvittäkää, millaisia tekniikoita voidaan hyödyntää kuvien muokkaamiseen. NUORTEN PERUSPALVELUTI MISSÄ BUSSI. Pelit Google Play -linkkeineen löytyvät os. Terveyskasvatuksen opiskelija Anni Peltola antaa vinkkejä: l Keskustelkaa, mitä nuoret ajattelevat kauniista virheettömistä kuvista sosiaalisessa mediassa. digitaalisten palveluiden kehittämistä ja kuntien järjestämiä harrastuskyytejä pitkämatkalaisille. Tähän tulokseen tulivat Aluehallintovirastot laatimassaan peruspalveluiden arviointiraportissa. Julkinen liikenne nähdään valtakunnallisesti riittämättömänä, haja-asutusalueilla jopa hyvinvointiin vaikuttaen. ”Mitä mahdollisuuksia köyhillä on saada vaikkapa lähitai luomuruokaa. Ne ovat kenties olleet koko ajan ulottuvilla, mutta vasta kriisi pakotti tarttumaan niihin. l Pohtikaa, millaisia negatiivisia vaikutuksia luokkakavereihin vertailulla on. Tampereen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn opiskelijat ovat laatineet 18 mobiilipeliä, joiden kautta voi hauskasti pureutua myös typen ja fosforin kiertoon sekä kierrätykseen. Voisiko sosiaalitoimella olla yhteistyömaatila?” SOSIAALITYÖN YLIOPISTOLEHTORI JA DOSENTTI SATU RANTA-TYRKKÖ TALENTIA-LEHDESSÄ. Lastensuojelun Keskusliiton Paikoiltaan siirretty arki -selvityksen mukaan vaikein tilanne oli perheissä, joissa on erityistä tukea ja apua tarvitseva lapsi tai useampi. l Nostakaa pareittain toisistanne esiin jokin myönteinen ominaisuus, joka ei liity ulkonäköön tai pukeutumiseen
Hanke tuottaa uutta tietoa nuorten omista kaupunkiyhteisöistä monen eliölajin yhteisöinä sekä siitä, kuinka nuoret parhaiten oppivat kestävästä yhteiselosta ja kykenevät kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s16-21_Tulva.indd 20 LM5_s16-21_Tulva.indd 20 20.7.2020 12.17 20.7.2020 12.17. Äiti vei asian oikeuteen, jossa isoäiti määrättiin poistamaan kaikki valokuvat somesta kymmenen päivän kuluessa. LAPSISTRATEGIA LAPSIA EI ENÄÄ OHITETA Suomessa rakennetaan parhaillaan Kansallista lapsistrategiaa. Tämän jälkeen hänelle voitaisiin määrätä 50 euron sakko jokaista päivää kohti, jonka kuvat ovat somealustoilla. ”Yhdellä lapsista ei ole yhtä parasta kaveria, joten kun muut perheet rajaavat lastensa kaverit yhteen ’koronakaveriin’, ei lapsemme ole kenellekään se ykkösvalinta.” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON PAIKOILTAAN SIIRRETTY ARKI -KYSELYYN VASTANNUT VANHEMPI. – Lasten ja nuorten kannalta ne tarkoittavat, ettei heidän kokemuksiaan ohiteta päätöksenteossa, vaan niihin oikeasti paneudutaan ja ne otetaan huomioon eri ratkaisuvaihtoehtoja punnittaessa. > julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242 JU SS I ES KO LA KAUPUNKIYHTEISÖI NUORET POHTIMAAN TOISIA ELIÖLAJEJA 13–15-vuotiaita oululaisnuoria pääsee ensi vuonna mukaan CitiRats-hankkeeseen, joka yhdistää luonnontieteitä, ihmistieteitä, yhteiskuntatieteitä ja taidetta. SOMEI HANKALA ISOÄITI Alankomaissa isoäiti on hävinnyt oikeustaistelun, joka koski hänen sosiaalisessa mediassa julkaisemiaan kuvia lapsenlapsistaan. Naisfutiksen nousua kuvastaa hyvin se, että Helsinki Cupiin osallistui tänä vuonna ennätysmäärä tyttöjoukkueita: viheriöllä viiletti 200 mimmiporukkaa. ilmastolain valmistelussa hyödynnetty lasten ja nuorten osallistuminen tulisi siten valtavirraksi myös muissa hankkeissa, sanoo Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari. Hänen mukaansa toinen, jo pohjustettu strategian osa on lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi, joilla vaikutetaan päätöksentekoon ja talousarvioon aina valtionhallinnosta kuntiin. – Hankkeen monitieteisyys kumpuaa ihmis-eläintutkimuksessa jo pitkään tehdyistä havainnoista siitä, kuinka yhteiselo toisten lajien kanssa on lähtökohtaisesti moniulotteinen ja monimutkainenkin ilmiö – tai kietouma ilmiöitä, joiden tutkimiseksi tarvitaan useamman kuin yhden tieteenalan ponnistuksia yhtä aikaa, sanoo hanketta johtava Pauliina Rautio Oulun yliopistosta . Lasten äiti oli pyytänyt isoäitiä poistamaan kyseiset kuvat, mutta tuloksetta. Johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja erityisasiantuntija Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta ovat kirjoittaneet selvityksen lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Esim. Se löytyy os. heitä koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. Kaikkiaan mukana oli 1 113 joukkuetta. Joka 3:s ihminen MAAILMASSA ELÄÄ ILMAN PUHDASTA JUOMAVETTÄ. – Lähes varmaa on, että strategiassa tullaan painottamaan lasten ja nuorten osallisuutta, eli toteutuessaan strategia varmistaa, että lapsia ja nuoria kuullaan mm
Kaikkien vanhempien lasten määräaikaistarkastukset ja kontrollit oli peruttu miltei elokuun loppuun asti. KÄSITYÖTI KORONALLEJA KERRAKSEEN! Heti, kun netissä julkaistiin tieto Taitoliiton KoroNalle-tempauksesta, Sarina Pulkka alkoi penkoa yhdessä 5-vuotiaan tyttärensä kanssa jämäkangaslaatikkoa. THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola patistaa kuntia osoittamaan mahdollisimman pian lasten, nuorten ja perheiden palveluihin riittävät resurssit, jotta päästään purkamaan palvelujen vähentämisestä johtuvaa ruuhkaa ja paikkaamaan palveluvajetta. Koronapandemia aiheutti muutoksia edelleen heinäkuussa esim. Myös esim. Nallen kankaat valittiin yhdessä, ja tytär piirsi suunnitelman sen kasvoista paperille. TERVEYSI RAJUJA SUPISTUKSIA Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on supistettu rajusti koronakriisin aikana: l äitiysja lastenneuvolan käyntimäärä laski kevään aikana 10–40 % l etäopetuksen aikana kouluterveydenhuollon käyntejä oli 60–80 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot käyvät ilmi THL:n kouluterveydenhuollon verkostolle ja perhekeskusverkostolle kevään aikana tehdyistä tiedonkeruista. Aikoja varattiin vain raskaana oleville naisille ja alle 1,5-vuotiaille lapsille. Määräaikaan mennessä tuli kaikkiaan 380 ehdotusta siitä, miten 450 000 euroa käytettäisiin lasten ja nuorten hyvinvointia tukemaan. > www.taito.fi OSALLISTUVA BUDJETOINTII TOIVEISSA KEPPIHEVOSPUISTO Pieniä skeittipaikkoja eri puolille kaupunkia, nuorten vaihtuva sähköinen kuvataidenäyttely, keppihevospuisto ja leikkipuistoruokailun aloittaminen. tällaisia ideoita, kun se käynnisti ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin kokeilunsa. Tampereen kaupunki sai mm. Tämän jälkeen hän käänsi ja täytti jalat, kädet ja korvat ylijäämälangalla sitä mukaa kun äiti ompeli. Osa neuvoloista oli kokonaan suljettu, eikä 4-vuotiaiden tarkastuksia tehty. leikki-ikäisten terveystarkastuksia on peruttu. Rokotukset on hoidettu. Espoo ja Oulu ovat supistaneet lastenneuvolapalveluitaan. Sarinan, tyttären sekä kymmenien muiden taiteilemia nalleja voi ihailla netissä os. Mm. > mun.tampere.fi M O ST PH O TO S SA RI N A PU LK KA LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 21 LM5_s16-21_Tulva.indd 21 LM5_s16-21_Tulva.indd 21 16.7.2020 9.11 16.7.2020 9.11. Monet ideoista olivat lasten ja nuorten itsensä kehittämiä. neuvolatoimintaan Turussa. Prosessi etenee ideoiden jalostamisella, minkä jälkeen kaikki 12 vuotta täyttäneet tamperelaiset pääsevät äänestämään siitä, mitkä toteutetaan. Lopuksi Sarina kirjaili nallelle kasvot tyttären suunnitelman mukaan ja lisäsi vatsaan tekstin
Lapsuudessa koetut ahdistavat tapahtumat eivät jätä Emiä rauhaan ja saavat hänet voimaan pahoin. Lavasteena toimii suuri, projisointikankaasta valmistettu kupoli, jolle Kristiina Laineen videoanimaatiot heijastetaan. Käteen sattui Enna Airikin teos Korppipäinen mies. LASTEN #METOO -kampanja Hyväksikäyttötilanne ei ole koskaan lapsen tai nuoren syy. seksuaalinen hyväksikäyttö P ari vuotta sitten teatteritaiteilija Kati Keskihannu tutki kirjastossa lastenkirjahyllyä, johon oli koottu teoksia vaikeista aiheista. – Me aikuisetkin tarvitsemme koulutusta siihen, kuinka tunnistaa ja puuttua seksuaalirikosepäilyihin. – Kirjan kuvitus oli kiehtovan kaunis, mutta ymmärrettyäni, että teos käsitteli lapsen hyväksikäyttöä, torjuin sen liian vaikeana. Miten menneisyyden haavat voivat tulla näkyviksi ja hoidetuiksi, teos kysyy. Keskihannun sittemmin teatterisooloksi käsikirjoittaman tarinan keskiössä on teini-ikäinen Emi, joka yrittää ymmärtää pirstaleista muistiaan. Kampanja pyrkii murtamaan salaisuudet taiteen ja terapia-alan ammattilaisten yhteistyönä. Siitä tehty näyttämösoolo yhdistää perinteiseen teatterikerrontaan nukketeatteria ja tanssivideota. Lasten #metoo -kampanja muistuttaa siitä, että vastuu on aikuisten – myös niiden, jotka eivät ole paikalla. Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi johtua monenlaisesta ylisukupolvisesta osattomuudesta, rakkauden nälästä. ELINA NISKANEN | KUVA MARCUS LINDÉN 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_S22-23_Korppipa?inenMies.indd 22 LM5_S22-23_Korppipa?inenMies.indd 22 16.7.2020 13.16 16.7.2020 13.16. Esityksen on ohjannut nukketeatteritaiteilija Merja Pöyhönen ja säveltänyt Henri Kivistö. Kati Keskihannu toivoo, että teos tavoittaa myös mahdollisimman monia lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Siksi esityksen kohderyhmää ovat lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä moniammatillinen verkosto sekä hyväksikäytön uhrien läheiset. Airikin kirjan kuvitusta mukailevan näyttämömaailman puvustuksineen on tehnyt Tytti Nieminen ja korppinuken Maija Westerholm. Kirja ei jättänyt minua rauhaan, ja palasin selailemaan sitä yhä uudelleen. Ennaltaehkäisevää työtä Esitys on suunnattu yläkouluikäisille, ja sen on suunniteltu kiertävän ympäri Suomea
Tällaiselle nuorelle on tärkeää kertoa, ettei hän silti ole hirviö. Haluaisimme tueksemme yrityskummeja, mutta niitä on vaikeaa saada mukaan. Keskihannun mielestä mikään teos ei saa tehdä väkivaltaa katsojalleen, vaan sen täytyy aina tuoda lohtua. Myös Emin tarina päättyy toivoon. Aiheen ja esityksen herättämien tunteiden ja ajatusten jatkotyöstöön järjestetään tarvittaessa työpaja, jonka ohjaavat yhteistyössä terapia-alan ammattilaiset ja taiteilijat. Esitystä työstäessään Keskihannu sai valtavasti yhteydenottoja ja tarinoita erilaisista hyväksikäyttökokemuksista. – Teemme ennaltaehkäisevää ja stigmoja purkavaa työtä. > lapsenmaailma.fi Teatterissa voi käsitellä turvallisesti vaikeita tunteita. – Kerron vaikkapa, miten omaa oloa voi vakauttaa esityksen aikana, jos kokee ahdistusta tai jos vireystila nousee sietämättömäksi. Aihe on niin vaikea, että ehkä yritykset tukevat mieluummin helpompia tahoja. Keskihannu aloittaakin esityksen roolitta, turvallisena aikuisena. Uskon, että Lasten #metoo voi tavoittaa sellaisen ihmisen, joka on tipahtanut läpi monista verkoista. – On tärkeää, että tarinat tulevat kuulluiksi ja että uhri saa myötätuntoa sekä lohtua. Jokaista esitystä seuraa lyhyt keskustelu, jossa on läsnä terapia-alan ammattilainen, ja jossa tarjotaan tietoa saatavilla olevasta avusta. Kun tilanne sallii, se lähtee koulukiertueelle. Teatteri on paikka, jossa voi käsitellä turvallisesti vaikeita tunteita. Vaikka Korppipäinen mies kertoo Emin tarinan, on kampanjassa haluttu kiinnittää huomiota myös tekijään: tutkimusten mukaan lapsista seksuaalisesti kiinnostunut havaitsee ja tiedostaa vahingollisen piirteen itsessään jo ennen tuloaan täysi-ikäiseksi. Kati Keskihannu on kokenut rahoituksen isoksi haasteeksi. Tällä hetkellä Lasten #metoo -kampanja toteutuu Suomen kulttuurirahaston tuella. Kati Keskihannu tulkitsee teiniikäistä Emiä. Teos pohjaa laajaan tutkimustietoon, haastattelumateriaaliin sekä Enna Airikin lastenkirjaan Korppipäinen mies. – Kun lähelle yhtäkkiä tulee joku, joka antaa huomiota, se voi olla uhrille kuin huumetta. Kymmenen vuoden ”hoitotakuu” Ilman koronaepidemiaa Korppipäinen mies olisi lennellyt yläkouluihin jo keväällä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 23 LM5_S22-23_Korppipa?inenMies.indd 23 LM5_S22-23_Korppipa?inenMies.indd 23 16.7.2020 13.16 16.7.2020 13.16. Lue Kati Keskihannun lapsen kuolemaa käsittelevästä esityksestä Kirjeitä Kuolemalle, joka löytyy Lapsen Maailman verkkosivuilta os. n PS. Se, mitä näyttämöllä tapahtuu, ei ole siinä hetkessä totta, vaikka teoksesta heräävät tunteet ovatkin aitoja. – Olemme luvanneet pitää esityksen ohjelmistossa ainakin kymmenen vuotta. Viestimme, että kaikista asioista voi puhua. Teatteri tukee toipumista Traumasensitiivisessä teatterissa tiedostetaan katsojan ja kokijan mahdollinen trauma, johon suhtaudutaan hyväksyvästi ja antamalla lempeästi tukea. – Se oli iso helpotus, mutta todellisuudessa tuki riittää vain vuodeksi. Tekijä on usein lapselle tai nuorelle tuttu luottamuksen voittanut aikuinen. – Teos viestii, että nyt ollaan tässä hetkessä, jossa on mahdollisuus hyvään
kasvu Nähdä, tuntea MUSIIKKI Tuntemattomasta syystä lapsena kuuroutunut JuhaMiguel Peltomaa haluaa esimerkillään kannustaa lapsia ja nuoria seuraamaan intohimoaan. 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 24 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 24 16.7.2020 9.24 16.7.2020 9.24
Oli murheellista menettää tuttuja ääniä, kuten puiden lehtien kahina, linnun laulu ja paistinpannun tirinä. Musiikki ja rytmit vetivät häntä vastustamattomasti puoleensa jo taaperona. Koko perhe on musikaalinen, ja kodissa on aina ollut erityinen musiikkihuone soittimineen ja äänitysmahdollisuuksineen. Viittomakieliselle Juha-Miguel Peltomaalle musiikki on portti ulkomaailmaan. Niinpä vanhemmat ostivat hänelle lelukaupan rumpusetin. – Minusta tuli avoimempi, pääsin ulos sisäisestä häkistäni. Sisäkorvaistute ei tuo kuuloa täysin takaisin, mutta Juhan elämässä se muutti silti kaiken. Teini-iän kynnyksellä Juha sai sisäkorvaistutteen. Visual Voicessa Suomen ensimmäinen viittomakielinen näyttelijä Silva Belghiti (vas.) ja laulaja Laura Vaarala kertovat laulun tarinan myös viittomakielellä. Musiikki korvasi kaverit. Kuulolaitteesta huolimatta kuulon heikkeneminen alkoi haitata kaverisuhteita koulun ulkopuolella. – Muistan vieläkin, miten ilostuin. Aivot muuttavat sähköiset impulssit ääneksi. Aloin pelätä ja vetäytyä omiin oloihini. Oli raastavaa tietää, että niitä ääniä on olemassa, kun ne olivat vielä tuoreessa muistissa. Juha kävi viittomakielistä erityiskoulua. Kahdeksanvuotiaana Juha alkoi viettää lähes kaiken vapaa-aikansa siellä. Vastaanottimesta lähtee sisäkorvan simpukkaan kulkeva elektrodiketju, jonka avulla kuulohermoa stimuloidaan sähköisesti. Hänen yhtyeensä Visual Voice kaataa raja-aitoja: musiikki kuuluu muillekin kuin kuuleville! TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Visual Voice -yhtye esiintyi viime vuoden joulukuussa Oodi-kirjastossa. Niiden häviäminen muistutti, ettei kuuleminen ole itsestäänselvyys. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 25 ›› LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 25 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 25 16.7.2020 9.24 16.7.2020 9.24. Sain rohkeuden puhua, kun ei tarvinnut koko ajan kysellä: ”Mitä sanoitkaan?” Tuli rennompi olo, ja uskalsin tutustua uusiin ihmisiin. Viisivuotiaana hän sai Yamaha-sähkörummut. – Se tuntui musertavalta. – Kun tutut äänet alkavat kadota, syntyy tyhjyyden tunne. Nautin laulamisesta ja rummuttamisesta suunnattomasti. Etenevä kuulosairaus huomattiin noin kolmivuotiaana, ja Juha sai kuulolaitteen. Oli murheellista alkaa menettää tuttuja ääniä, kuten puiden lehtien kahina, linnun laulu ja paistinpannun tirinä. J uha oli vuoden vanha, kun hänet adoptoitiin Kolumbiasta Suomeen. Se on muuten kuin perinteinen kuulokoje, mutta siihen sisältyy johdon päässä oleva euron kolikon kokoinen magneettinen lähetinkela, joka asetetaan ihon alle asennettua vastaanotinta vasten. Hänen oli vaikea pysyä leikeissä ja keskusteluissa mukana. Yhtye on tämän vuoden keikkatauolla
Suomen viittomakielinen yhteisö on pieni, tiivis ja yhteisöllinen. "Viittomakielisessä kulttuurissa ollaan toista lähellä, esimerkiksi varsin uusiakin tuttavuuksia saatetaan halata lyhyenkin kohtaamisen jälkeen, mutta korona-arjessa niin ei ole voinut tehdä. Matkalla he tapasivat monia heistä aivan pienenä huolehtineita ihmisiä. Juha vieraili Kolumbiassa 14-vuotiaana adoptiosisarensa kanssa heidän entisessä kotikaupungissaan Calissa. Akustisessa kitarassa on kaikukoppa, josta heijastuvan äänen värähtelyn voin tun tea, varsinkin bassoäänet. Juhan koko perhe osaa viittoa, ja hänen pitkäaikaisimmat ystävänsä ovat viittomakielisiä. Ilmasto on siellä kesäinen ympäri vuoden. Uidessaan, saunoessaan ja nukkumaan mennessään Juha poistaa sisäkorvaistutteen, sillä hänestä on mukava nukkua hiljaisuudessa. Viittomakielisessä yhteisössä kosketus on tavallinen tapa kiinnittää toisen huomio. Tuntui heti kotoisalta. – Sisäkorvaistutteen saaminen saattaa olla identiteettikriisi. On vaikea kuvailla yksittäistä tuoksua, mutta se on sekoitus ruokaa ja kasvillisuutta. Sisäkorvaistutteen saaminen saattaa olla identiteettikriisi. Musiikkimme on elektropoppia, ja toistaiseksi olemme soittaneet covereita, mutta ehkä jatkossa myös omaa musiikkia. Jos on ollut pienenä normaalikuuloinen ja sitten lähes kuuroutunut, niin kuka on. Minulle kuulon takaisin saaminen toi yhden portin lisää, kun pystyin lisäksi kommunikoimaan sujuvasti puheella ja kuulemaan paremmin. – Palaset loksahtivat paikoilleen. – Olen tottunut koputtamaan ihmisiä olkapäälle, kun minulla on asiaa. Visual Voice -yhtye sai alkunsa kahden naisen halusta visualisoida musiikkia. Viittomakieltä taitava, kuuleva laulaja Laura Vaarala laulaa sekä viittoo ja Silva Belghiti, joka valmistui hiljattain Teatterikorkeakoulusta Suomen ensimmäisenä kuurona näyttelijänä, kuvittaa musiikkia viittomillaan. Musiikin tekemisessä Juha hyödyntää muun muassa auditiivista muistiaan ja tuntoaistiaan. – Tapaaminen sijaisäitini kanssa oli meille molemmille tunteikas. Aamuisin hänet herättää tyynyn alle laitetun herätyskellon tärinä. Tuoksut muistin vahvasti. Sisäkorvaistutteen välittämä ääni on Juhan mukaan aavistuksen sähköisempi kuin normaaliääni, mutta aivot tottuvat siihen nopeasti. Kuulin hänen muistojaan minusta. Hän on silti huomannut, että viittomakielinen kulttuuri asuu hänessä syvällä. He pyysivät Juhaa yhtyeeseen soittamaan sähkörumpuja ja tuottamaan musiikkia. Cali on Kolumbian kolmanneksi suurin miljoonakaupunki, ja sitä kutsutaan maailman salsapääkaupungiksi. He ovat minulle tärkeitä, vaikka kaukana asuvatkin. Muistan jo ajalta ennen kuulon heikentymistä, miltä sävel kuulostaa ja yhdistän sen sisäkorvaistutteen kautta kuulemaani. Toivon, että musiikkimme inspiroi rikkomaan rajoja, esimerkiksi ymmärtämään, ettei musiikki ole vain kuulon kautta aistittavaa. – Sävellän korvakuulolta. Nykyisin Juha sukkuloi sujuvasti kuulevien ja viittomakielisten yhteisön välillä, onhan hän kaksikielinen. Siksi sävellän akustisella kitaralla. Videopuhelut eri paikkakunnalla asuvien ystävien kanssa kevensivät poikkeuksellista kevättä", sanoo Juha. Toisessa korvassaan hän käyttää perinteistä kuulolaitetta. – Ajattelen sijaisäitiäni ja biologisia vanhempiani erityisesti jouluisin. 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 26 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 26 16.7.2020 9.24 16.7.2020 9.24
HARRASTAA musiikin lisäksi juoksemista musiikin säestyksellä. Jos samoissa bileissä on kuulevia ja viittomakielisiä, voitte whatsappata samassa ryhmässä. Juha aloitti viime syksynä toimintaterapeutin opinnot. LEMPIBÄNDI oli lapsena Kiss, nykyisin musiikkimaku on laaja. – Ei ainakaan helposti, Juha naurahtaa. Hän on muun muassa säveltänyt ja sovittanut tunnusmusiikin Ylen uuteen viittomakieliseen ajankohtaisohjelmaan Mikaela & Thomas. HAAVEILEE, että saa inspiroida ihmisiä musiikin ja taiteen kautta. Viittomakieli on visuaalisesti vahvaa, mutta käsien ”huitominen” ei tarkoita aggressiivisuutta. – Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisten on tärkeää auttaa toisiaan. Haluan tehdä töitä lasten ja nuorten ja viittomakielisten parissa. 4. Myös hyvä, tarttuva rytmi on tärkeä. 3. – Musta on mielettömän huippua, että myös Suomen viittomakieliselle yhteisölle tarjotaan yhä enemmän ohjelmia omalla äidinkielellään. ASUU Jyväskylässä. JUHA-MIGUEL PELTOMAA SYNTYI Calissa Kolumbiassa vuonna 1997. Lisäksi viittomakielisten ystävieni vertaistuki on ollut korvaamatonta. > https://ihmisoikeusliitto.fi/viittomakieliset-nuoret/ Kuka. Ei haittaa, vaikket osaa viittomia eikä keskustelukumppanisi puhua. – Meillä saattaa olla erilaiset kokemukset, elämänhistoria tai ihonväri, mutta kunpa voisimme vain kohdata toisemme ihmisinä. Auttaisin mielelläni aistivammaisia nuoria löytämään elämänpolkunsa. Sillä välin Juha tekee omaa musiikkia. Toivon yhä useampien ihmisten uskaltavan näyttää, että erilaisista aistija liikuntavammoista huolimatta voin tehdä monia asioita. OPISKELEE toimintaterapeutiksi, aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja. Elleivät eleet riitä, voit käyttää kynää ja paperia tai kännykkää. Kysy rohkeasti. 2. ÄLÄ JÄÄDY! Tällaisia vinkkejä viittomakieliset nuoret antavat kommunikointiin: 1. n ”Pidän itseäni täysin suomalaisena ja kutsun adoptiovanhempiani isäksi ja äidiksi.” LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 27 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 27 LM5_s24-27_JuhaMiquelPeltomaa.indd 27 16.7.2020 9.24 16.7.2020 9.24. Miten kasvetaan niin vahvaksi, etteivät muiden mielipiteet vaikuta. – Mulla on ollut huippuperhe ja läheiset, jotka ovat valaneet muhun uskoa vaikeimpina hetkinä. Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja, tuumaa Juha. Nyt yhtye on keikkatauolla ainakin loppuvuoteen. Kun tekee musiikkia huonokuuloisille tai kuuroille, on tärkeintä ottaa huomioon bassoäänet ja tuntoaistikokemus. PERHE: adoptiosisar, äiti, isä ja amerikankääpiöterrieri. Tällä alalla pääsen auttamaan
n Nuoret muuttavat vanhempiensa luota, koska haluavat itsenäistyä. Heillä on sopimuksen mukaan oikeus esimerkiksi erityiseen suojeluun ja huolenpitoon siinä missä nuoremmillakin. Etenkin erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten näkökulmasta alueen koulutustarjonta voi olla vähäistä tai jopa olematonta. Oppilaitosverkosto on harventunut niin, ettei opintojen suorittaminen kotona asuen ole mahdollista kaikille. Jokainen meistä tarvitsee toisia ihmisiä, kuka milläkin tapaa. He korostivat kuitenkin, että sopiva ikä on yksilöllinen ja riippuu elämäntilanteesta, esimerkiksi opinnoista tai työpaikan saannista. 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s28-29_Infog_Asumiselvitys.indd 28 LM5_s28-29_Infog_Asumiselvitys.indd 28 16.7.2020 9.27 16.7.2020 9.27. Toisinaan käy niin, että kun jossain nuoria koskevassa asiassa vetoaa lapsen oikeuksiin, joku väittää, etteivät 16–17-vuotiaat enää mitään lapsia ole. Koronakeväänä moni yksin asuva koki ahdistavana sen, ettei toisia ihmisiä voinut tavata. asuminen LAPSI, NUORI, AIKUINEN. IRA CUSTÓDIO YK :n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat, siis myös täysi-ikäisyyttä jo lähestyvät nuoret. Nuoret oppivat itsenäisen asumisen edellyttämiä taitoja vähitellen niin kotona, koulussa kuin erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa. Erilaisten arjen taitojen lisäksi jokaisella nuorella (ja aikuisellakin!) pitäisi olla joku, jonka kanssa voi keskustella omasta elämästään ja miettiä valintojaan. julkaistava selvitys piirtää aiheesta ilahduttavan kuvan, mutta nostaa esiin myös huolenaiheita. Jotta nuorille tarjottava tuki ja palvelut vastaisivat tarpeita, on tärkeää kerätä päätöksenteon tueksi tietoa nuorten kokemuksista. Väite on totta – ja virheellinen. On myös oleellista, että nuoret pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen. Tämä näkyy myös siinä, että nuoret muuttavat vanhempiensa luota eurooppalaisittain varsin varhain. Itse asiassa yhteiskuntamme jopa edellyttää tätä: jo 15–16-vuotiaana nuoret tekevät toisen asteen koulutuksen osalta niin suuria ja merkittäviä valintoja, että voi kysyä, edellytetäänkö nuorilta liian varhain liian paljon. Meillä pitkään kotona asuvaa nuorta miestä saatetaan kutsua pilkallisesti peräkammarin pojaksi. Useimmiten vanhempien luota muuttamisessa on kyse nuoren halusta itsenäistyä. Jokaisella nuorella on oikeus voimavaraistavaan kasvuympäristöön, joka antaa mahdollisuuden levittää siivet ja löytää omannäköinen polku kohti aikuisuutta. Vanhempien luota muuttaminen tai täysi-ikäistyminen ei tarkoita tuen tarpeen loppumista niidenkään nuorten osalta, joiden kasvuolosuhteet ovat hyvät ja perheen tuki vahva. Se näkyy esimerkiksi erilaisten itsenäistymisen tukea tarjoavien järjestöjen työssä sekä lastensuojelun jälkihuollossa. Lastensuojelun Keskusliiton 4.8. Keskusliiton kyselyssä 60 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että toinen aste pitäisi voida suorittaa ilman, että sitä varten tarvitsee muuttaa vanhempien luota. Osalle nuorista yksinäisyys ja tukiverkostojen puute oli kuitenkin arkea jo ennen epidemiaa. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan kovasti itsenäisyyttä ja pärjäämistä. Samaan aikaan on tietysti totta, että nuori ymmärtää asioita eri tavalla kuin pieni lapsi ja kykenee itsenäisesti moneen. Kyselyyn vastanneiden mielestä sopiva ikä muuttaa vanhempien luota on 18 vuotta. Kaikki nuoret eivät saa kasvaessaan riittäviä eväitä itsenäiseen elämään. He tuntevat oman arkensa parhaiten. Lastensuojelun Keskusliitto selvitti 16-vuotiaiden nuorten mielipiteitä itsenäisestä asumisesta. Osa nuorista joutuu kuitenkin muuttamaan jo toisen asteen opintojen vuoksi, jos mielii opiskella. Silti nuoret eivät laajalti haasta kulttuurista odotusta varhaisesta itsenäistymisestä
LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 29 LM5_s28-29_Infog_Asumiselvitys.indd 29 LM5_s28-29_Infog_Asumiselvitys.indd 29 16.7.2020 9.27 16.7.2020 9.27. itäsuomalaisista nuorista. Siinä ei pitäisi kiirehtiä.” ”Jos kokee olevansa valmis muuttamaan pois se on okei, mutta kotona asumisen ei pitäisi olla noloa.” TOINEN ASTE 53 % 17 % Lähteet: Lastensuojelun Keskusliiton Ensiaskel tulevaisuuteen -selvitys, Nuorisobarometri 2015 sekä Eurostatin tilastot. Erityisesti lastensuojelun asiakkuus on yhteydessä keskimääräistä varhaisempaan muuttoikään. 34 % Lapsuudenkodin vaikeudet varhaistavat muuttoikää. % AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN vain 10 kilometrin päähän pääsi vain 62 Aluehallintoviraston selvityksen (2016) mukaan toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on heikointa Itäja PohjoisSuomessa. Pois kotoa Lastensuojelun Keskusliiton selvitys Ensiaskel tulevaisuuteen – 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta julkaistaan 4.8.2020. TYYPILLISIMMIN 53 % nuorista on sitä mieltä, että oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 vuoteen on hyvä ajatus. nuorista on sitä mieltä, että toinen aste pitäisi voida suorittaa ilman, että sen takia täytyy muuttaa kotoa. Gra?ikka: Anniina Mikama sopiva ikä muuttaa vanhempien luota on MUUTTOIKÄ on Suomessa nuoret muuttavat vanhempien kotoa 18tai 19-vuotiaana; 20-vuotiaista enää 34 % asuu vanhempien luona. ”Se, milloin on tarpeeksi kypsä itsenäiseen asumiseen, on yksilöllistä. 18 VUOTTA NUORTEN MIELESTÄ KESKIMÄÄRÄINEN MUUTTOIKÄ 21,8 VUOTTA 26 VUOTTA KOKO EUROOPAN KESKIARVO ON N. 17 % on eri mieltä. 60 % 73 % ITÄ-SUOMESSA VAIN pääsi lukioon alle 10 kilometrin päähän
APUA ahdinkoon Vuokrarästit meinasivat viedä asunnon Mialta ja Jonilta. – Kolmantena vuonna kertyi paljon poissaoloja erilaisten ongelmien vuoksi, ja lopulta jätin koulun kesken. NINA SALONEN TO A H EF TI BA /U N SP LA SH 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 30 LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 30 16.7.2020 9.33 16.7.2020 9.33. Täytin Kelan lomakkeita ja hain tukea. Mialla oli univaikeuksia. Opintojen keskeytyminen nosti huolen Mian opettajissa. Hän pyöritteli mielessään kauhukuvia. Ensimmäiset asumiseen liittyvät ongelmat alkoivat, kun molemmilta loppui koulu. – Olin ymmärtänyt, että tililleni tulleet toimeentulotuet olivat jääneet yli vuokrasta, ja luulin vuokran menneen suoraan vuokranantajalle. Kodistakaan he eivät olleet kyenneet huolehtimaan vuokrasopimuksen edellyttämällä tavalla. Koulusta otettiin yhteyttä etsivää nuorisotyötä tekevään Marju Puhalaiseen. Ainoastaan pikkusisko oli saanut kuulla Mian suuresta huolesta: isosta summasta vuokrarästejä. Joni valmistui, mutta Mialta opiskelut jäivät kesken. Vielä muutama kuukausi sitten asiat olivat toisin. Olin myös kadottanut vuokranmaksulapun. Molemmat opiskelivat, ja opintotuki auttoi kuluissa. asuminen T änään Mian äänessä kuulee iloa. Joni jättäisi hänet, ja asunto lähtisi molemmilta alta. Kaikille oli yllätys, millaisia haasteita nuorille oli syntynyt niin elämässä kuin asumisessa. Lopulta vuokrarästejä oli 2 000 euroa, ja olin umpikujassa. Mia ja Joni olivat 19-vuotiaita , kun he kuusi vuotta sitten muuttivat yhteiseen vuokra-asuntoon Orimattilassa. Joni ihmetteli mikä minulle tuli. Edes Joni ei tiennyt maksamattomista vuokrista, vaikka asunto on yhteinen. Kun sain tiedon, että hakemus oli hylätty, romahdin täysin. – Mietin, miten voisin hoitaa asian salaa
Tai sitten en avannut ovea. Tilanne oli kuitenkin ajautunut umpikujaan. Kun kotiin tuli ulkopuolisia, se tuntui ikävältä arvostelulta. Kun meille soitettiin, kerroin olleeni nukkumassa. Nuoripari joutui silti asioimaan aika ajoin Kelassa. Myöhemmin he pyysivät anteeksi sanojaan, muistelee Mia. Hälytyskelloja tarvitaan, jotta nuoret saavat mahdollisimman nopeasti apua. Koska vuokLAPSEN MAAILMA 5 | 2020 31 ›› LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 31 LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 31 16.7.2020 9.33 16.7.2020 9.33. Tilanne voi tuntua niin toivottomalta, ettei apua uskota löytyvän. Valehtelemisesta jäi paha mieli, muistelee Mia. Ongelmiin joutuneet kokevat usein niin suurta häpeää, etteivät kykene hakemaan apua ja sinnittelevät viimeiseen asti yksin. Sarastuksen työntekijät käyvät apuna tarpeen mukaan. Aluksi Joni ja Mia hoitivat kotia vain tarkastuskäyntejä varten. Puhalaiselle on tuttua, että avun tarve on yleensä suurimmillaan silloin, kun nuorten elämässä tapahtuu muutoksia. – Aamulla yhdeksän aikaan kerron kuulumiset ja miten sujuu. – Työtoimintaan voi osallistua kahdesta neljään päivään viikossa ja se oikeuttaa työmarkkinatukeen. Koulun yhteydenoton jälkeen Puhalaisen lisäksi apuun tulivat terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Marju Puhalaisen mielestä kuntouttava työtoiminta on nuorille parempi vaihtoehto kuin pelkkä perustoimeentulotuki. – Meistä ei tuntunut, että olisimme tarvinneet apua, ja Joni hermostui. Pajassa lähdettiin hakemaan uutta rytmiä Mian arkeen, koska hän ei pystynyt käymään pajalla sovitusti. Pari työntekijää sanoi asioista meille aika tylysti. Koronatilanteen vuoksi on sovittu, että he soittavat Mialle päivittäin. – Kun tiesin, että pärjäämistämme tullaan katsomaan, en ollut kotona. Mia ja Joni olivat sitä mieltä, ettei kenenkään olisi kuulunut tulla arvostelemaan heitä. – Oli hienoa, että koulusta otettiin yhteyttä. Lomakkeiden täyttäminen netissä oli tuntunut hankalalta, eikä se aina onnistunutkaan. Pian siirryin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmään. – Suhtautumista kotikäynteihin helpotti, kun huomasimme, että saimme tarpeellista opastusta ja hoidimme kotia itseämme varten. Mia koetti huolehtia myös laskujen maksamisesta . – Kun kävin pajatoiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa, koetin petrata ja petrata. Kodinhoitoon ei riittänyt energiaa, ja oman hygieniankin kanssa oli niin ja näin. Asuntoon liittyvät velat ja häätö vaikeuttavat uuden asunnon saantia. Opintojen päätyttyä Joni onnistui saamaan erilaisia pätkätöitä. Välillä menin eteenpäin, välillä tuli reilusti takapakkia. Koska Mia tarvitsi tukea elämänhallintaan, hänet ohjattiin nuorisotyön pajatoimintaan. Mian tueksi tuli myös Orimattilassa toimiva Sarastus, joka tarjoaa päihdeja mielenterveyskuntoutujille itsenäistä asumista tukevia palveluja
– Etsivä työ tulee yleensä mukaan koulun, terveydenhuollon, sosiaalityön tai TE-toimiston kautta. Kun asia oli käsitelty uudelleen, hoitotuki tuli takautuvasti. Vaikka Joni oli järkyttynyt, hän ei jättänyt minua ja Marju tuli avuksi. Ongelmien kanssa painivia Mia neuvoo: – Pitää puhua, etsiä apua ja ottaa rohkeasti yhteyttä. n Nuorten nimet on muutettu. Kun oli pakko kertoa kaikki, ahdistus helpotti. Joni seuraa raha-asioita, ja nyt hoidamme niitä yhdessä. – Kaikkein vaikeinta oli kertoa totuus Jonille. Puhalaisen mielestä olisi hienoa, jos vuokrasopimukseen voitaisiin tarvittaessa kirjata tukihenkilön nimi. Joskus Mia hermostuu, sillä olen hänen mielestään liian tarkka, sanoo Joni. Toiminta on kohdennettu nuorille, joilla ei ole tukiverkostoa tai jotka eivät ole muun vastaavan lakisääteisen tuen piirissä. Pahimmillaan asioiden hoitamattomuus johtaa häätöön. – Koetamme täyttää lomakkeet yhdessä Marjun tai Sarastuksen henkilökunnan kanssa, jotta kaikki menisi kerralla oikein. Näin ongelmiin voisi päästä nopeasti käsiksi. Asuntoon liittyvät velat ja häätö vaikeuttavat uuden asunnon saantia. On ilahduttavaa, että suorat yhteydenotot nuorilta ovat lisääntyneet. – Olen pyytänyt, että Mia tuo aina kuitin, kun on käynyt ostoksilla. Häätö väistyi viime tipassa. Mia ja Joni saivat kaksi kuukautta aikaa hoitaa rästivuokrat, mutta suurin osa vuokravelasta tuli hoitaa viikon sisällä. > vamlas.fi/opiskelija-asunnot/ M O ST PH O TO S Olisi hienoa, jos vuokrasopimukseen voitaisiin tarvittaessa kirjata tukihenkilön nimi. Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat tavallisia aikuisia, jotka auttavat nuoria itsenäistymisessä. Esim. > www.pelastakaalapset.fi Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen alla toimiva Kotipolku tukee 18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten itsenäistymistä ja asumista pääkaupunkiseudulla. Häätöuhka pysyi voimassa, koska vuokranantaja halusi varmistaa vuokrarästien maksuaikataulun pitävän. Nuorisoasuntoliiton sivuille on koottu paljon asiaa nuorelle, joka pohtii muuttamista omilleen. Kun Marju tiesi asiasta, en voinut enää väistellä sitä. Asumistuki olisi aina hyvä kirjata maksettavaksi suoraan vuokranantajan tilille. Puhalainen on tehnyt etsivää nuorisotyötä kahdeksan vuotta ja tietää, että joskus hankalilta tuntuvat asiat koetetaan mieluummin väistää kuin kohdata. Vaikeudet ovat lujittaneet suhdetta, sillä vaikeista seikoista on nyt entistä helpompi puhua. Palvelut järjestetään aina räätälöidysti asiakkaan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. – Ongelmiin joutunut saattaa jättää postit avaamatta, mutta vastuuta ei pääse pakoon. Puolitosissani olen sanonut, että jos kuittia ei tule, pamahtaa ovi ja häivyn. Silloin vuokranantajalla olisi aina joku, jonka puoleen kääntyä tarvittaessa. > tukenasi.fi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö tarjoaa asumispalvelua peruskoulun käyneille nuorille, jotka jatkavat opintojaan ja joilla on vammaispalvelulain mukainen oikeus palveluasumiseen. Opas omaan kotiin löytyy verkosta arabiaksi, englanniksi, suomeksi ja venäjäksi. > www.punainenristi.fi/kotipolku Turun Kaupunkilähetyksen TUAS – Nuorten tuetun asumisen toiminta pyrkii tukemaan 18–25-vuotiaita itsenäistymisvaiheessa olevia sekä yksin asumista ja elämistä opettelevia nuoria. 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 32 LM5_S30-33_EkaKa?mppa?.indd 32 16.7.2020 9.33 16.7.2020 9.33. > www.nuortenystavat.fi Pelastakaa Lasten Itsenäistymisen tuki ja tuettu asuminen -palvelu on tarkoitettu 16–25-vuotiaille nuorille, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista asumispalvelua vaan tiivistä tukea pärjätäkseen itsenäisesti omassa kodissa. Mia tunsi olonsa häätöuhan alla epätoivoiseksi. Nyt Mian ja Jonin asumistuki menee suoraan vuokranantajalle , mikä takaa, ettei isoja summia jää rästiin. Ja kaikki nämä mahdollisimman pian. > nal.fi Nuorten Ystävien erityisryhmien asumispalvelut tukevat kokonaisvaltaisesti lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja tarjoavat mahdollisuuden kasvaa yksilöllisesti. Sivuilla on myös testi, josta selviää, onko valmis muuttamaan yksin asumaan. OMAAN KOTIIN. – Joni ja Mia eivät olisi selvinneet ilman apua. Haimme oikaisua Mian hakemalle tuelle, sillä hylkäävässä päätöksessä oli asiavirheitä. rarästejä oli usean kuukauden edestä, vuokranantaja oli ehtinyt ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön
12 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. ova. Kestotilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Lahjatilauksena . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 5 | 2020 MERIHEIMO -PURJEHDUS ANTAA ELÄMÄLLE SUUNTAA | 14-VUOTIAS SANDRA ELI KAKSI VUOTTA SAKKENA | LASTEN #METOO-KA MPANJA | VASTUULLIS ET LASTEN VAATTEET KUN NUORI MUUTTAA OMAAN KOTIIN | MITEN LEIRIKESÄ ONNISTUI. TEE TILAUS os. Lahjaksi . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Digi 12 kk 49,00 . ova. 3 kk . 12 kk . tilaat lehden . Opiskelijatilauksena . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Koska lapse. 6 kk . ALKOHOLI, KANNABIS, NUUSKA – NUORTEN MIELESTÄ VALISTUS EI OLE ONNISTUNUT Koska lapse. MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N LEHTI 2 | 2020 VILMA VÄHÄM AA & LUCY KAUTT O: ”LASTE NSUOJE LUILMO ITUS EI OLE MAAIL MANLO PPU!” | MIKSI AIKUIS ET EIVÄT LEIKI. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! Tilaushinnat . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM 3/2020 s.1 Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . 6 kk . 12 kk . Kesto 12kk 69,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kesto 6kk 45,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Kesto 3 kk 29,50 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s LM5_s33_Palvelusivu.indd 33 LM5_s33_Palvelusivu.indd 33 16.7.2020 9.55 16.7.2020 9.55. ova. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikainen 6 kk 55,00 . Määräaikaistilauksena . Itselleni . ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LM 1/2020 s.1 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2020 PEPPI SUOMINEN ELÄÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ | KIITOS GEENITESTIN: SERKUKSET LÖYSIVÄT TOISENSA! | LASTENSUOJELUN KARU ARKI: TAPPOUHKAUKSIA TYÖSSÄ | VAIKUTTAAKO VANHEMMAN KOULUTUS TAI PALKKA SIIHEN, KUOLEEKO LAPSI SYÖPÄÄN. Eurooppaan 12 kk 30 e . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. palvelukortti . | KUN ÄITI JOUTUU VANKIL AAN… LAPSI VOI TARVIT A MIELIK UVITUS KAVER EITA | SEVVA L NUR KÄRSI JO 10-VUO TIAANA KUNNI AVÄKIV ALLAST A Koska lapse. 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa
Kaikki osallistuvat purjelaivan arkeen osana miehistöä, sillä jokaisen panosta tarvitaan, sanoo Meriheimo-hankkeen projektipäällikkö Heini Kaasalainen Y-Säätiöstä. Meriheimo-purjehdukset on suunnattu 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka ovat elämässään käännekohdassa ja kaipaavat tukea siitä selviytymiseen. Vaahtopäät puskevat keulaa vasten, ja valtavat purjeet humisevat. Matkat toteutetaan sail training -periaatteella eli aiempaa purjehduskokemusta ei tarvita ja harvalla sitä onkaan. Mereltä saattaa palata aivan eri ihminen kuin sinne lähti. Hänen lisäkseen mukana on Meriheimon ohjaaja Aleksej Fedotov, ja jokaisessa ryhmässä on vertaisohjaaja eli edelliskesänä purjehduksella mukana ollut nuori. Tuuli Aurajoen suulla on navakka ja yltää 15 metriin sekunnissa. Ilma on jännityksestä ja odotuksesta sakea. 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 34 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 34 16.7.2020 10.18 16.7.2020 10.18. Niiden kääntöön tarvitaan monta käsiparia. MERI koulii elämään Meriheimo-purjehdukset on räätälöity nuorille aikuisille, jotka kaipaavat muutosta elämäänsä. – En ole ikinä purjehtinut, odotan mielenkiinnolla ison purjelaivan toimintaan tutustumista, kuvaa odotuksistaan yksi nuori. Vierustoveri on mukana matkalla jo toista kertaa: – Tuntuu kuin olisin palannut kotiin! Kaikki hyvät muistot odottivat täällä. Purjehtijat on jaettu kolmeen neljän hengen ryhmään, ja kuunarilla noudatetaan ikiaikaista merenkulun vahtivuorojärjestystä. – Tämä ei ole lomamatka. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN Kukaan ei ole asiakas, vaan kaikki ovat purjehtijoita. Mukana on myös kaksi gastia eli Suomen Nuorisopurjehtijoiden vapaaehtoista purjehduksen taitajaa. Viikon aikana purjehditaan välillä myös yöllä ja silloinkin noudatetaan vahtivuoroja. He vastaavat turvallisuudesta ja opettavat nuoria. Purjehdus-, keittiöja lepovuorot vaihtuvat neljän tunnin välein. Nelihenkinen miehistö on merenkulun ammattilaisia. – Vastuun kääntöpuolena saa tunteen omasta merkityksellisyydestä ja osaamisesta. kasvu K esän kahdeksas Meriheimo-purjehdus on lähdössä liikkeelle elokuisesta Turusta. Täällä jokainen on tärkeä, Kaasalainen kuvaa. Nuorille maksuttomat purjehdukset ovat Y-Säätiön ja Suomen Purjelaivasäätiön yhteistyöhanke. Kuunari Helenan kannella kapteeni Timo Tammiala kertaa turvallisuusohjeet. He oppivat purjehdustaitoja mutta ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista, toisten huomioon ottamista ja vastuun kantoa
LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 35 ›› LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 35 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 35 16.7.2020 10.18 16.7.2020 10.18. Rauli Saresoja on ollut mukana Meriheimopurjehduksilla myös kansainvälisillä vesillä. Purjehdukset ovat rohkaisseet osallistumaan ja avartaneet käsitystä siitä, mitä elämä voi parhaimmillaan olla. MERI koulii elämään Lepovuorolla on aikaa nauttia maisemista ja jutustella kanssapurjehtijoiden kanssa
Parhaimmillaan matka muuttaa nuoren ihmisen elämän suunnan. Kuuden hengen hytit ovat ahtaita ja punkat kapeat. He eivät lannistu helpolla ja löytävät ongelmatilanteissa luovia ratkaisuja. Arjen rutiinit hoituvat neljän tunnin vahtivuorojärjestelmällä. – Täällä olemme tasa-arvoisia: kukaan ei ole asiakas, vaan kaikki ovat purjehtijoita, korostaa Aleksej Fedotov. Kokkausvuorossa oleva Tari ei ole ennen ollut merillä, mutta halu kokea uutta sai lähtemään mukaan. 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 36 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 36 16.7.2020 10.19 16.7.2020 10.19. Joku itsenäistyy tukiasunnosta, joku vanhempien luota, kun toisilla ei ole elämässä lainkaan tukiverkkoja. – Yhdessäolo on tiivistä, ja roolit tippuvat. Jokainen tarttuu vuorollaan ruoriin ja ohjaa liki 40-metristä alusta läpi tyrskyjen. Merenkäynti pistää keittiön keinumaan, mutta pasta-ateria valmistuu ajallaan. Purjehtimaan lähtevän ei tarvitse tietää lajista mitään, sillä matkalla oppii kaiken köysien korjauksesta navigointiin ja merikarttojen luvusta purjeiden nostoon. Arki kuunarilla ei ole helppoa ja saattaa jännittää ensikertalaista. Joku tulee merisairaaksi ja toista vaivaa koti-ikävä. Erilaisten ihmisten rinnakkaiselo rikastuttaa. Jokaiselle tulee vastaan myös huonoja hetkiä, mutta silloin jeesataan puolin ja toisin, Koverskoi sanoo. Mantereella tärkeänä pidetyt asiat opiskelutai työpaikasta menettävät merellä merkityksensä, sillä yhteishenki syntyy yhdessä tekemisen ja jaetun matkan kautta. Heidän osallistumismotivaatiotaan on selvitetty hakulomakkeissa ja ennakkohaastatteluissa, sillä akuutin kriisin keskellä merelle ei voi lähteä. Laivalla omaa tarinaansa ei tarvitse jakaa, ellei halua. Erimielisyyksiä syntyy, mutta väsyneenäkin on jaksettava neuvotella muiden kanssa. – Purjehtiessa oppii yhteistyötaitoja. Kannella tutkitaan merikarttoja, navigoidaan ja opetellaan solmujen tekoa. Purjehduksilla pääsee ylittämään itsensä ja tekemään mahdottomana pitämiään asioita, Kaasalainen kuvailee. – Monella osallistujalla on huono minäkuva. Purjehduksille osallistuvien nuorten elämäntarinat ja -tilanteet poikkeavat toisistaan. Suihkuun ei pääse, ja vessa on epämukava. Moni nuorista kokee ylittäneensä itsensä, ja punapipoinen perämies Jarkko Sarmaala kiittelekin heitä hyvästä työstä päivän päätteeksi. Saaret lipuvat ohi, ja tuttu arki mantereella jää taakse. Fedotov on huomannut vaikeuksien kanavoituneen monen nuoren kohdalla voimavaraksi. Syvimmän vaikutuksen teki teeskentelemätön ilmapiiri ja yhteishenki. Osa osallistujista on mielenterveystai päihdekuntoutujia, osalta puuttuu työtai opiskelupaikka, jotkut ovat aloittamassa uusia opintoja. Edelliskesän purjehdukselta mieleen jäi purjehdus tyynessä yössä ja mastoon kapuaminen korkeanpaikan kammosta huolimatta. – Täällä on tilaa olla kokonainen ja vastoinkäymiset lähentävät, uskoo Koverskoi. Elämänhallintaa tukevat ja minäkuvaa voimauttavat vaikutukset syntyvät matkalla yhdessä tekemisen kautta. Heini Kaasalaisesta yhdistävä tekijä on jokaisen nuoren elämässä läsnä oleva murros ja halu työstää sitä. – Tahdoin seikkailun ja sain enemmän! nauraa tottunein ottein vinssiin tarttuva vertaisohjaaja Katja Koverskoi, 21. Meriheimo-purjehduksiin liittyykin oleellisesti seikkailupedagogiikka: kun arkea elää normaaliolojen ulkopuolella, sen roolit murtuvat, mikä tarjoaa hienon tilaisuuden oppia itsestään uutta. Aikatauluista on pidettävä kiinni, eikä voi tehdä vain, mitä itseä huvittaa. Parhaimmillaan matka muuttaa nuoren ihmisen elämän suunnan, sanoo paljon nuoria opettanut Tammiala
Sen pelossa ei kannata jättää asioita tekemättä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 37 ›› LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 37 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 37 16.7.2020 10.19 16.7.2020 10.19. Meriheimolaiset pitävät yhtä myös mantereella. Koverskoi oli vuosi sitten mukana ilman työja opiskelupaikkaa oleville nuorille suunnatussa Sveps-työpajassa ja opiskelee nyt yhteiskuntatieteitä. erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Hänen elämänsä on ollut myrskyisää. – Tämä on kuin sielunhoitoa. Iltaohjelma määrittyy kohdesataman mahdollisuuksien mukaan: majakkasaarella tutustutaan majakkaan, luonnonsatamissa pelataan ryhmäpelejä, mutta täällä odottaa vierasvenesataman sauna. Meri ja upeat maisemat elähdyttävät. Koverskoi tarttuu köysiin: on aika kääntää purjeet! Illalla kuunari Helena lipuu Nauvon satamaan. Vielä keväällä hänestä tuntui, että kesästä tulee toimeton. – En ole juuri matkustanut, ja ajatuskin komealla purjelaivalla matkustamisesta tuntui saavuttamattomalta. Talvella käytiin vaeltamassa, kiipeilemässä ja avannossa. Kuuntele ja laula mukana Youtubesta löytyvää Meidän meri -laulua, joka tukee kampanjaa. Hänet otettiin lapsena huostaan äidin alkoholismin vuoksi, ja päihteet ovat värittäneet hänenkin elämäänsä. MEIDÄN MERI Moomin Characters on yhteistyössä John Nurmisen Säätiön kanssa rakentanut Muumien 75-vuotisjuhlavuoden ajan kestävän #meidänmeri-kampanjan. > https://itameripaiva.fi/ Jasmin Haltilahti (vas.) ja Katja Koverskoi nauttivat iltauinnista Nauvon vierasvenesatamassa. Nyt kaksi purjehdusta on tuonut toivottua sisältöä kesään. Sen on sanoittanut Hannele Huovi ja sen ovat säveltäneet Matti Kallio ja Soili Perkiö. Osallistua voi monella tavalla. Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina eli tänä vuonna 27.8. Pitkälti yli puolet Helenalla purjehtineista nuorista osallistui toimintaan myös maissa. Tuntuu kuin olisin lomalla omasta elämästä ja huolista, miettii ilta-auringon kajossa Janne Rosenlund, 30. Nyt hän on ollut kuivilla puolitoista vuotta, mikä on kasvattanut uskoa itseen. Työ lastensuojelun kokemusasiantuntijana ja työkokeilu alkaisivat vasta syksyllä. – Epäilen helposti itseäni, mutta täällä opin, ettei haittaa, vaikka välillä epäonnistuu. Mutta täällä sitä ollaan! Maailmassa on mahdollisuuksia myös minulle, Rosenlund kuvaa. Sen avulla levitetään tietoa keinoista, joilla voi auttaa Itämerta, ja kerätään varoja työhön, jonka tarkoituksena on puhdistaa ja suojella Itämerta sekä sen ainutlaatuista perintöä. Myös maailmankuva laajenee. Laivan arki saa ajatukset irti itsestä, ja purjehtiessa eletään kirjaimellisesti hetkessä
Nautin täällä olosta joka hetki. Itseluottamus kasvoi. Tällaista rauhaa ei kaupungista löydä. Ensimmäinen nuorisopurjehdus lähti matkaan 11.7.1992 Uudestakaupungista ja osallistui Cutty Sark Tall Ships Racen kilpailuosuudelle Ruotsin Karlskronasta Kotkaan. Löysin purjehduksilta aivan uudenlaisen olemisen tavan, lääketieteen opinnoista haaveileva nuori mies pohtii. Yhdeltätoista kuunariin laskeutuu hiljaisuus, mutta punkissa hohtavat kännyköiden näytöt ja kannella jutellaan vielä kauan. – Täällä on rennompi tunnelma kuin odotin. Ne ovatkin tärkeitä, ettei matkaan joudu aivan vieraiden kanssa. Sen pituus on 38,7, leveys 6,6 ja syväys 3 metriä. Hyvin suunnitelmallinen ihminen on joutunut myöntämään, että merellä ja luonnossa elämää ei voi hallita. Aluksen kummi, tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto nimesi sen Helenaksi. l Suomen Nuorisopurjehtijat ry järjestää sail training -periaatteella purjehduksia edullisesti. 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 38 LM5_s34-38_MeriHeimo.indd 38 20.7.2020 12.21 20.7.2020 12.21. l Purjehdukset kestävät 3–10 vuorokautta. Hän purjehtii ensimmäistä kertaa elämässään, mutta tuntee jo oppineensa uutta. Iltapalaksi kaivetaan esiin voileipiä ja suklaakeksejä. Saresoja on ollut mukana useammalla purjehduksella, mutta kertoo oppivansa aina uutta itsestään: – Olen ujo. Purjehduksilla rohkaistuin menemään mukaan ja kokeilemaan uutta. Kansi täyttyy riemun kiljahduksista ja hypyissä tuntuu vapaus. l Meriheimo-purjehdukset suoritetaan kuunari Helenalla, joka laskettiin vesille Uudessakaupungissa 8.5.1992. Aluksen mastot ovat 25,8 ja 30,3 metrin korkuisia. l Kesällä 2020 kaikki purjehdukset peruttiin koronatilanteen vuoksi. Jo ensimmäisen purjehdus juurrutti elämään selkeämmän rytmin ja pääasiassa eineksillä elänyt mies innostui kokkaamaan. Hankkeen jatko on vielä epävarma ja riippuu rahoituksesta. n Juttu tehtiin elokuussa 2019. Introvertti pärjää Saresojan mielestä purjehduksella hienosti. – Haen syksyllä vertaisohjaajakoulutukseen, sillä haluan mukaan myös ensi vuonna. Hankkeen jatko on vielä epävarma ja riippuu rahoituksesta. Suurin osa niistä tehdään Itämerellä, mutta joskus suunnataan kauemmas. Seikkailua on jäljellä vielä monta päivää. Kuka tahansa voi liittyä jäseneksi. l Meriheimo – nuorten oma väylä! on Y-Säätiön ja Suomen Purjelaivasäätiön yhteinen STEA-rahoitteinen kolmivuotinen (2018–2020) hanke. Kuunari Helena on käynyt rakkaaksi Meriheimopurjehduksille osallistuneille ja Suomen Nuorisopurjehtijoiden vapaaehtoisille. Keskustelu katkeaa, sillä nyt pääsee uimaan! Kuunari kelluu merellä ja halukkaat hyppivät keulasta mereen. – Täällä oppii olemaan spontaani ja improvisoimaan. Uinnin jälkeen matka jatkuu. Merellinen nuorisotyö tukee vahvasti nuorten sosiaalisten taitojen kehitystä ja tarjoaa elämyksiä. Maissa voi ottaa omaa aikaa ja käydä vaikka kävelyllä. Ja kansikin on kuurattava… Ennen lähtöä pidetään aamupalaveri. Ihmiset ovat aivan mahtavia ja vapaa-aikaakin on, sanoo Jasmin Haltilahti, 20, kuunarin seilatessa lempeässä myötätuulessa kohti Kustavia. Täysi kuu kapuaa taivaalle, luo merelle sillan. Laiva on pieni, mutta sitä ympäröi avara meri, jonka kanssa kasvokkain mieli saa tilaa. > https://ysaatio.fi Löysin purjehduksilta uudenlaisen olemisen tavan. Haltilahti toipuu tiukassa tahdissa suoritetun lukion ja vaikeiden kotiolojen aiheuttamasta burn outista. Siitä pidetään huolta yhdessä talkoilla myös maissa. KIINNOSTUITKO. Kapteeni käy läpi päivän reittiä ja ohjaajat kiittelevät nuoria edellispäivän purjehduksesta: toimintaa ja tuulta riitti, mutta yhteistyöllä selvittiin. Toisaalta ryhmähenki voimaannuttaa. Nuoret tutustuivat toisiinsa jo ennen purjehdusta pidetyissä ennakkotapaamisissa. – Railakas meininki tarttuu! Maissakin on helpompi puhua ventovieraille. l Helenaan mahtuu nelihenkisen miehistön lisäksi 24 oppilasta. Aamupalavuoron nuoret kömpivät seitsemältä puuron ja kahvin keittoon . l Suomen Purjelaivasäätiö on tehnyt 30 vuotta nuorisotyötä sail training -periaatteella eri yhteistyökumppanien kanssa. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toimiva alueellinen hanke tähtää 18–30-vuotiaiden elämänhallinnan sekä asumisja työelämätaitojen vahvistamiseen. Syksyllä alkavat molekyylibiotieteiden opinnot ja uusi elämä soluasunnossa. Hänen seuranaan auringossa on Rauli Saresoja, 25
Olemme tätä kirjoittaessa työskennelleet lastensuojelun kanssa joitakin kuukausia. Arviojakson päätteeksi Oy Perhetyöyritys Ab tekee suosituksen asiakkaalleen eli lastensuojelulle omasta työstään eli perhetyöstä. Lastensuojelukentän yrityksille tulisi asettaa seuranta ja viitekehys, ja puolueettoman tahon pitäisi arvioida perhetyön tarve. Perhetyö on yksi esimerkki niistä lastensuojelun outouksista, jotka eivät täysin kestä lähempää tarkastelua. Lopulta yritys suositteli omaa työtään eli perhetyötä ilman lain vaatimaa konkretiaa. Se siis suositteli omaa työtään, muttei kysyttäessä osannut perustella miksi. LA STENSUOJEL U ER ITY ISLAPSIPERH E Kolumnin kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Perheen saadessa valita itselleen sopivan tukimuodon, säästetään sekä rahaa että resursseja, kun apu on oikeanlaista. Yritys mainostaa, että sen toiminta on dialogista – ei ollut – ja läpinäkyvää – ei ollut. Olemme joutuneet kertomaan tarinamme aina uudelleen. Arviojakson aikana yritys tulee perheen kotiin noin kymmeneksi tunniksi viikossa neljän–viiden viikon ajan. Kaikkien lastensuojelun tahojen tulisi perehtyä lakeihin ja asiakkaan oikeuksiin. Pelkästään viime vuoden aikana osallistuimme vähintään sadan eri tahon palaveriin. Yrityksestä kirjaimellisesti valehdeltiin ja kirjauksia vääristeltiin, jotta tulos tyydyttäisi tiiminvetäjää. Yrityksestä tulee useita ihmisiä tarkkailemaan noin 40 tunniksi, kuinka perhe hoitaa arkeaan. Me jouduimme perhetyöyrityksen kanssa jonkinlaiseen kummalliseen ulottuvuuteen, jossa yritys katsoi, ettei sen tarvitse noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä eli lakeja. Perhetyöyrityksen työntekijä ei varsinaisesti auta arjessa, vaan istuu pöydän päässä ja katsoo. välittämisen ja työn laadun. Ihminen, joka on joutunut käymään läpi suunnilleen samanlaisen myllyn kuin me, kuvasi: ”Perheessämme oli kaikki hyvin ennen sitä kaikkea ’auttamista’”. 2. aluehallintoviraston asiantuntijoilta ja sosiaaliasiamieheltä. valmennusta, perheterapiaa, tukea tai konkreettista kotiapua palvelusetelimallilla. Osakeyhtiö on osa isompaa hoivakonsernia, joka kertoo arvoikseen mm. Palveluvalikoiman tulisi olla laajempi, esim. Samaistumme tähän 100-prosenttisesti. Valitettavasti. Kyseinen yritys suosittaa perhetyötä 70 prosentille asiakkaistaan, siis liki kolmelle neljästä perheestä. Työntekijät kertoivat tulospaineistaan: kuukaudessa piti tehdä tietty määrä tunteja. Perhetyöyrityksellä on taloudellinen intressi nähdä perhetyölle tarvetta. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon. Konkreettiset ehdotuksemme: 1. Se aika on vienyt voimiamme sen sijaan että olisi lisännyt niitä. Tänä aikana perhe laittaa käytännössä muun elämän tauolle. Perhetyöntekijöiden kanssa syntyi useita mukavia kohtaamisia, joissa yhdessä todettiin, ettei perhetyö ole meille oikea tuen muoto. Aluksi lastensuojelu eli asiakas tilaa yksityiseltä Oy Perhetyöyritys Ab:lta perhetyöarvion. Suurimmaksi osaksi perhetyö tarkoittaa sitä, että yritys tarkkailee arkea ja raportoi siitä. Selvisi, että yritys teki arviojakson aikana kolumni karkeita virheitä, jotka rikkoivat räikeästi paitsi meidän oikeuksiamme asiakkaina myös hyvää hallintotapaa ja Suomen lakia. Koko ajan tavoitteena oli saada apua. Yrityksen raportissa kerrottiin, että perheessämme ilmapiiri, rajat ja rakkaus olivat kunnossa. Yrityksen toiminta tuntui meistä omituiselta ja kysyimme siitä näkemystä mm. Oli hyvin hämmentävää huomata, että kohtelumme muuttui yrityksen edustajien motiivien mukaan. 3. Perhetyö – lastensuojelukoneen ainoa tukimuoto LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 39 LM5_s39_LS_Kolumni.indd 39 LM5_s39_LS_Kolumni.indd 39 20.7.2020 12.24 20.7.2020 12.24. Mutta koska lastensuojelukone ilmeisesti lähtökohtaisesti epäili sanomaamme, jouduimme kuluttamaan liki 40 tuntia ajastamme, jotta asiasta saatiin varmuus. Näin olimme kertoneet alusta saakka
Lasten kuvaukset suhteesta tukiperheen aikuisiin olivat yleensä lämpimiä ja positiivisia. Mutta sekin ärsytti, jos sovittu tukiperheeseen meno ei jostain syystä toteutunutkaan. Mitä pidempään tukiperhesuhde kestää, sitä moninaisempia ja syvempiä tunteita lapset siihen liittävät. Jostakin syystä lasten kokemuksia ja näkemyksiä tukiperhetoiminnasta ei kuitenkaan ole tätä ennen tutkittu. Lapset ymmärsivät tilanteen niin, että vanhemman tai vanhempien piti saada tilaa ja aikaa levätä tai hoitaa rauhassa asioitaan. Tiina Lehto-Lundén kysyi asiaa lapsilta itseltään. Vanhemmille – usein yksinhuoltajavanhemmalle – kerran kuukaudessa toistuva tukiperheviikonloppu tarjoaa tuiki tarpeellisen hengähdystauon. Sukulaisilta tukiperheen aikuiset eivät kuitenkaan tuntuneet, ja vain kaksi tutkimukseen osallistuneista lapsista piti heitä kavereina tai ystävinä. Tukiperheessä lapsi tutustuu uusiin ja erilaisiin ihmisiin, oppii uusia asioita ja näkee uudenlaisia mielenkiinnon kohteita. Se tuo kuitenkin lapsen elämään kodinomaisia elementtejä, joista voi ajan kuluessa tulla niin tärkeitä, että niitä voi verrata oman kodin merkitykseen. silloin, kun lapsi joutui sen takia peruuttamaan suunnitelmansa viettää aikaa kavereidensa kanssa kotona. Kenelläkään lapsista ei ollut negatiivisia kokemuksia tukiperheen omista lapsista. T ukiperhetoiminta on lastensuojelun palvelu, jolla pyritään vahvistamaan perheen läheisverkostoa tilapäisesti. Toisinaan tukiperheeseen lähtö harmitti. Osa lapsista arvosti erityisesti tukiperheen kodin maalaisympäristöä, ja tukiperheen lemmikkieläimet olivat heille tärkeitä. Kyse on siis sekä lasten että aikuisten auttamisesta. Lehto-Lundénin mukaan tukiperhe ei merkitse lapselle toista kotia. Väitös Lapsi tukiperheessä – Eksistentialistis-fenomenologinen tutkimus lasten kokemuksista tarkastettiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa. Hänen tuoreessa väitöstutkimuksessaan yksitoista lasta kertoo tukiperhekokemuksistaan haastattelujen lisäksi valokuvin, videoin ja piirroksin. Harmittavaa se oli esim. Näin luultavasti olikin, sillä lapset selvästi odottivat toistensa tapaamista. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Tukiperheeseen kiinnytään, mutta toista kotia siitä ei tule M O ST PH O TO S Lapset mainitsivat käyntien syiksi vanhempiensa tarpeet, eivät omiaan. TUKIPERHETOIMINNASTA KYSYTTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA LAPSILTA ITSELTÄÄN. Yksikään lapsista ei maininnut käyntien syyksi omia tarpeitaan. Lasten puheissa tukiperheessä käymisen syyt liittyivät poikkeuksetta näiden vanhempien tarpeisiin. Mitä vanhempi lapsi, sitä tavallisempaa oli, että hän olisi halunnut käydä tukiperheessä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Iän myötä omat kaverit ja harrastukset alkoivat mennä tukiperheen ohi. Lähes kaikki kertoivat tukiperheen mahdollistaneen tekemistä ja toimintaa, jollaista he eivät olleet kotona koskaan kokeneet. Lastensuojelutoimeksi se on kevyt ja sellaisena hyvin suosittu – niin suosittu, että tukiperheisiin pääsyä saa jonottaa. 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 40 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 40 16.7.2020 11.18 16.7.2020 11.18. Osa kuvaili heitä parhaiksi ystävikseen, ja he kokivat olevansa itse tärkeitä tukiperheen lapsille
TUKIPERHETOIMINNASTA KYSYTTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA LAPSILTA ITSELTÄÄN. Vuosina 1918–1925 Suomessa aloitti toimintansa noin 150 lastenkotia. 1960ja 1970-lukujen taitteessa Tapauslaitoksen kasvatustoimintaan haettiin uutta suuntaa Mielenkiintoista lastensuojelun historiaa. punaorpojen ja punaleskien huomaan jääneiden lasten kasvatukseen liittyvät asiat. Ne korvattiin lähinnä liikkumista rajoittavilla rangaistuksilla. Lasten yksilöllinen tarkkailu oli vakiintunut osaksi laitoksen arkea. Väitös Historiallinen tapaustutkimus lastensuojelulaitoksen rajoittamisja kurinpitokäytännöistä 1950–2000 tarkastettiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa. Ratkaistaviksi tulivat mm. Hoikkala puhuu 1950-luvun suuresta murroksesta, jonka aikana Tapauslaitoksessa siirryttiin ulkokohtaisesta massakasvatuksesta kohti yksilöllisempää lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän tarkkailua. Nyt he pääsivät mukaan myös heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Koska se on luonteeltaan tapaustutkimus, sen kohteena oleva laitos saa työnimekseen Tapauslaitos. Kasvatuslaitoksista vastasi valtio, kuntien asiaksi jäi huolehtia laiminlyötyjen ja ”siveellisessä suhteessa huonosti hoidettujen” lasten huollosta perhehoidossa ja lastenkodeissa. laitosdemokratian pohjalta. Kännyköiden yleistyessä työntekijät joutuivat miettimään sosiaalisten suhteiden kontrollikeinot uusiksi. Sotien jälkeen lastensuojelulaitoksen käytännöt alkoivat muuttua rangaistuspainotteisista tarkkailua ja huolenpitoa korostavaan suuntaan. Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat yhdessä lastensuojelulaitoksessa tuotetut tekstit 1920-luvulta 2000-luvun vaihteeseen. Pahantapaisille tarkoitetun kasvatuslaitosjärjestelmän perusta luotiin 1800-luvun lopussa. Ruumiilliset rangaistukset, kuten piiskaaminen ja hiusten leikkuulla rankaiseminen, kiellettiin vuosina 1952 ja 1954. Piiskasta ja parturoinnista tarkkailuun ja vierihoitoon M O ST PH O TO S H istoriallisia kiintopisteitä kaipaava voi merkata Suomen lastensuojelulaitoksen alun vaikkapa vuoteen 1852. Laitoksen todellista nimeä tai sijaintipaikkaa Hoikkala ei kerro. Susanna Hoikkalan sosiaalityön väitös sisältää mielenkiintoista tietoa suomalaisen lastensuojelun historiasta 1800-luvulta lähtien, vaikka tutkimuksen varsinaisena aiheena ovatkin lastensuojelulaitosten rajoittamisja kurinpitokäytännöt ja niiden muuttuminen 1950-luvulta 2000-luvulle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 41 ›› LM5_s40-43_Tutkitut.indd 41 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 41 20.7.2020 12.49 20.7.2020 12.49. Kysymys lasten yhteiskunnallisesta huollosta kuumeni itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosina. Arkea pyrittiin hallitsemaan huumetestein, vierihoidolla ja eristämisillä. 1990-luvulla lama horjutti hyvinvointivaltiota, ja Tapauslaitoksessa elettiin turbulenttia aikaa. Käyttöön otettiin mm. Tuolloin säädetty köyhäinhoitoasetus jakoi suuriruhtinaskunnan ”ongelmalapset” susiin ja lampaisiin, pahantapaisiin ja turvattomiin. lapsikohtainen tarkkailuvihko, johon työntekijät velvoitettiin säännöllisesti kirjaamaan ”kaikki, mitä erikoista jokaisesta pojasta voi sanoa”
Mitä prinsessoille tapahtuu, kun Frozenin kieli vaihtuu. Löydökset auttavat tutkijan mukaan ymmärtämään, miten musiikki, kuvat ja kieli muodostavat kääntämisessä erottamattoman kokonaisuuden. Kaikkien ominaisuuksien tulee toimia samanaikaisesti. Frozenin hollantilaisen version lauluissa on Reusin mukaan suurin piirtein samanlaiset loppusoinnut, rytmi ja laulettavuus kuin alkuperäisessä. Reus arvioi erojen voivan vaikuttaa siihen, miten lapset elokuvan tulkitsevat. Reus vertailee tutkimuksessaan elokuvan musiikillisia, visuaalisia ja kielellisiä elementtejä kuten loppusointuja, laulettavuutta, huulten liikkeitä ja sanojen merkityksiä saadakseen selville, miten hollanniksi dubattu versio eroaa alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta. Lumikki tosin sai ensimmäisen suomenkielisen versionsa vasta vuonna 1962 eli 24 vuotta Suomen ensi-iltansa jälkeen, ja silloinkin elokuvan lauluista esitettiin vuonna 1938 äänitetyt ruotsinkieliset versiot. Myös huulten liikkeet ovat lähes samat, mikä on vaatinut joidenkin sanojen merkitysten muuttamista käännöksessä. Suurta elokuvayleisöä kääntäjien ammatilliset ongelmat tuskin kiinnostavat. Hollanninkielisessä elokuvassa Elsa esitetään kylmempänä pahiksena, ja Anna esiintyy joissakin lauluissa hieman vähemmän itsevarmana. Myös joitakin elokuvan teemoja on käännöksessä yksinkertaistettu. D isney-elokuvat ovat lumonneet lapsia ja aikuisiakin ympäri maailmaa jo yli 80 vuoden ajan, ja musiikki on ollut alusta lähtien niiden tärkeä osa. Hollantilainen kääntämisen tutkija Tim Reus selvittää väitöskirjassaan, miten vuonna 2013 ensi-iltansa saaneen Disney-hitin Frozen – huurteinen seikkailu laulut muuttuvat, kun ne käännetään kielestä toiseen. Väitös Musical, visual and verbal aspects of animated film song dubbing: Testing the triangle of aspects model on Disney’s Frozen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa helmikuussa. Tekstin ohella elokuvan laulujen kääntäjän pitäisi kiinnittää huomiota monenlaisiin musiikillisiin ja visuaalisiin elementteihin. Kääntäjän tulee varmistaa, että uusi sanoitus sopii yhteen sekä laulun rytmin että valkokankaalla nähtävien suun liikkeiden kanssa. Prinsessojen Elsa ja Anna hollantilaiset versiot eroavat vain hieman alkuperäisistä englanninkielisistä versioistaan. Kaikki pitkät Disney-klassikot vuonna 1937 ensiesitetystä Lumikki ja seitsemän kääpiötä -animaatioelokuvasta lähtien on myös käännetty ja dubattu kymmenille eri kielille. Reusin mukaan tutkimus tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa kääntäjien, kirjoittajien ja elokuvasäveltäjien koulutuksen tarpeisiin. 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 42 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 42 16.7.2020 11.18 16.7.2020 11.18. M O ST PH O TO S Lumikin ensi-ilta oli Suomessa jo vuonna 1938
Näitä oletuksia ei ole kuitenkaan vahvistettu kokeellisesti. Seuraavaksi pitäisi Sauciucin mukaan selvittää tarkemmin, missä iässä matkiminen alkaa vaikuttaa vauvaan, ja mitä matkimisen tunnistaminen vauvalle tarkkaan ottaen merkitsee. n > Katso YouTubesta hauska ja asiaa havainnollistava Babies know when you imitate them – and like it -video! LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 43 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 43 LM5_s40-43_Tutkitut.indd 43 16.7.2020 11.19 16.7.2020 11.19. Viimeksi mainittu toimintatapa on vanhemmille tyypillisin: lapsen tekemisiä ei yleensä matkita, vaan aikuinen pyrkii toimillaan tyydyttämään tarpeen, jota lapsi näyttää liikkeillään ilmaisevan. Nyt tehdyt havainnot täyttävät tätä aukkoa. Tutkijat huomasivat, että lapsen hymyn ja huomion sai osakseen varmimmin ja pisimmäksi aikaa hänen liikkeitään peilaamalla. He matkivat kaikkea lapsen tekemää peilikuvana ja käänteisesti peilaten. Toisaalta leikkiä jatkamalla vauvat testasivat tutkijoita. Kun vauva taputti pöytää ja tutkija teki saman perässä, vauva taputti pöytää uudestaan useita kertoja ja seurasi tarkoin tutkijan palautetta. Kun vauvaa matkitaan, hän lähtee leikkiin mukaan innolla M O ST PH O TO S P uolivuotiaat vauvat havaitsevat, kun aikuiset matkivat heitä, ja se riemastuttaa heitä kovasti. Matkiminen kiinnosti, ja vauva jatkoi leikkiä siinäkin tapauksessa, että tutkija jätti tunteet pois pelistä pitämällä kasvot peruslukemilla. Asia näytti olevan uusi koetta seuranneille äideillekin, jotka seurasivat vaikuttuneina ja ihmeissään pienten lastensa intoa osallistua matkimisleikkiin tuntemattoman aikuisen kanssa. Lapsi palkitsee matkijan pisimmillä hymyillä. Tulokset osoittavat, että puolivuotias vauva huomaa, kun häntä matkitaan, ja asian huomaaminen vaikuttaa positiivisesti vauvan ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Tukijat siis tekivät testejä vauvoilla. Matkimista kokeiltiin ilmeiden kanssa ja ilmeettömänä, ja lapsen liikkeisiin reagoitiin tekemällä jotain muuta kuin lapsi teki. Koetilanteessa tutkijat leikkivät puolivuotiaiden lasten kanssa monella tavalla. Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että lapset katsovat pitempään ihmisiä, jotka matkivat heitä, ja hymyilevät heille pitempään. Tutkijat ovat jo kauan olettaneet lapsen oppivan kulttuurisia normeja ja vuorovaikutustaitoja matkimisen kautta, ja että jaettu toiminta poikii jaettuja tunteita ja pyrkimyksiä. Kuvio viittaa Sauciucin mukaan siihen, että vauvat olivat tietoisia oman käyttäytymisensä ja leikkiin osallistuneen aikuisen käyttäytymisen välisestä vastaavuudesta. Tutkimuksen Imitation recognition and its prosocial effects in 6-month old infants julkaisi verkkolehti PLOS One toukokuussa. Tutkimuksen pääkirjoittaja Gabriela-Alina Sauciucin mukaan jäljittely on tehokas tapa kiinnittää vauvan huomio ja sitouttaa hänet yhteiseen tekemiseen
Mukaan tarvitaan vain hieman kärsivällisyyttä sekä tarkat silmät ja korvat. ympäristö SIIVEKKÄIDEN kesäinen näytös Lepakoihin voi törmätä ympäri Suomen, jos on oikeaan aikaan liikkeellä. HEIDI HORILA | KUVAT SUVI ELO 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 44 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 44 20.7.2020 12.04 20.7.2020 12.04
Vesisiippa painaa vain muutaman gramman. L iedon Nautelankosken vanhassa myllyssä elää runsas vesisiippayhdyskunta. Detektori eli ultraääni-ilmaisin muuntaa lepakoiden äänet ihmiskorvalle kuultaviksi. Nautelankoski rantoineen on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, joka on osa Naturaohjelmaa. Myllyn vintillä asustaa ainakin parinsadan yksilön lisääntymisyhdyskunta, ja sieltä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti, biologi Thomas Lilley käy nappaamassa osaaviin käsiinsä yhden: – Tällä yksilöllä ei näy enää ruskeaa täplää, joka on vesisiipoille tunnusomainen, ja häviää lepakon ollessa noin neljävuotias. Arvioisin, että tämä naaras on 4–10-vuotias. Miten pitkään poikaset elävät emonsa kanssa. Vieressä seuraavat tarkkana Auran yläkoulun oppilaat Venla Karppinen ja Katariina Marttila, jotka ovat lähteneet kesäkuisena iltana lepakkoretkelle. Kun oma tutkimus lepakoiden valkokuonosyndrooman paLepakoita tapaa, kun tietää, mistä etsiä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 45 ›› LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 45 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 45 20.7.2020 12.04 20.7.2020 12.04. Tytöiltä sateleekin kysymyksiä. Lilley, joka asuu itsekin osan viikosta Aurassa, on tehnyt yhteistyötä Auran koulun biologianryhmien kanssa jo vuosia. Kuinka kauan lepakot horrostavat. – Poikaset syntyvät juhannuksen tienoilla ja pysyvät emonsa ja yhdyskunnan kanssa ensimmäisen talven yli, joka on ratkaiseva lepakon eloonjäännin kannalta, selittää Lilley. Katariina Marttila (vas.) ja Venla Karppinen odottelevat kesäyössä siivekkäiden ilmestymistä. Kaksikko on ollut luonnontieteen valinnaisella linjalla, johon kuuluu muun muassa lepakkoihin tutustuminen
Lepakkotutkijoita Suomessa on vain kourallinen. Auringonlaskun jälkeen liikkuvia siipiveikkoja saattaa nähdä myös kaupunkien keskustoissa, esimerkiksi puistoalueilla, jossa ne saalistavat. 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 46 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 46 20.7.2020 12.04 20.7.2020 12.04. Lentävät jyrsijät pitävät tuhohyönteiskantoja kurissa. Niin saadaan arvokasta tietoa lepakoiden liikkeistä ja reviireistä, Lilley kertoo. – Detektori tallentaa ja muuntaa lepakoiden kaikuluotauksessa käyttämät ultraäänet ihmiskorvan kuultavaksi. Paras ja varmin tapa bongata lepakko on hakeutua vesistöjen äärelle loppukesästä tai alkusyksystä. Tutkija näyttää myllyn puisen rakennuksen seinässä nököttävää tiedusteluaukkoa. Toistaiseksi. Ne horrostavat suuren ajan vuodesta, ja ovat liikkeessä vain lyhyen kesäkauden ajan. Myös koululaisia on osallistettu Lukio laiset lepakkotutkijoina -hankkeeseen, jossa on kerätty lepakoiden ääniaineistoa lepakkodetektorien avulla. rissa pitää tutkijan pitkälti työpöydän ääressä, ovat retket ja aika lepakoiden ja niistä kiinnostuneiden ihmisten kanssa virkistävää vaihtelua. Laji lisääntyy hitaasti, eikä lepakoiden talvehtimistapoja ja muuttokäyttäytymistä tunneta tarkkaan. – Lepakoita kyllä tapaa, kun vain tietää, mistä etsiä. Thomas Lilley on ollut mukana vetämässä Luonnontieteellisen museon, Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön ja Liedon museon Lepakot tieteen ja taiteen siivin -suurhanketta, jossa näyttelyiden, työpajojen ja esitysten avulla halutaan jakaa lepakkotietoa ja houkutella ihmisiä tarkkailemaan lepakoita omilla asuinalueillaan. Mainettaan parempia Pieni vesisiippa pitää äkäistä, säksättävää ääntä, kun sitä esitellään varovasti sitä kummasteleville ihmisille. Kaikki tieto tarvitaan Vaikka Suomessa on tavattu kolmeatoista lepakkolajia, tiedetään tästä jyrsijöiden jälkeen toiseksi suurimmasta nisäkäslahkosta vielä verrattain vähän. Vesistöjen liepeillä törmää varmimmin vesisiippaan. – Tuosta aukosta lepakot ensin kurkkivat, ja tuolta alempaa muurinkivien välistä ne sitten lähtevät illalla saalistusretkelle. Lentävä nisäkäs näyttää vähän jyrsijämäiseltä, ja sen ohuet varpaat, joita on muuten viisi kuten sormiakin, ovat erikoistuneet napsimaan surviaisentoukkia vedenpinnalta. Pohjanlepakko on yleisin laji Suomessa, ja sen levinneisyys kattaa lähes koko maan
Sellaisia kohtaa misia ei ole oikeastaan tiedossa, että lepakko purisi tavallista ihmistä. – Vau, menipä tuokin läheltä! Lilley in nostuu. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 47 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 47 LM5_s44-47_Lepakkoretki.indd 47 16.7.2020 11.37 16.7.2020 11.37. Öinen odotus palkitaan Kesäkuun valoisassa illassa saa tuta, et tä lepakot tosiaan ovat yöeläimiä. Suomessa esiintyvät siivekkäät nisäk käät kyllä kantavat joitain tauteja, mut ta tartunnan saaminen meillä on erit täin harvinaista. Kovin pitkälle kotikolostaan niiden ei tarvitse lähteä, sillä ravinnoksi kelpaavat lähes kaikki alueella elävät hyönteiset. Retki on selvästi ollut antoisa myös Karppiselle ja Marttilalle. – Odotin, että ehkä saatamme jonkin lepakon jostain kaukaa nähdä. Lopulta se löytää tien takaisin vintille. Lepakot ovat hyvin sosiaalisia eläimiä, ja naaraat ja poikaset elävät tiiviissä yh dyskunnissa. Ylipäätään lepakoihin kannattaisi Lilleyn mukaan suhtautua kuin mihin tahansa eläimiin, jotka kuuluvat eko systeemiimme. Kun Lilley vapauttaa urhean vesisii pan takaisin myllyyn, lentelee se ensin alakerrassa etsiessään lajitovereitaan. – Ilman ihmistä ei olisi niin paljon lepa koita. Lepakon pieni koko yllättääkin Ven la Karppisen ja Katariina Marttilan, jot ka tarkkailevat tätä anatomialtaan eri koi sta nisäkästä keskittyneen kiinnos tuneina: – Onpa hienoa, että pääsee näkemään lepakon näin läheltä. Sinne kosken mut kaan hän asettuu odottamaan lepakoi ta, jotka saapuvat kohta päivän – tai pi kemminkin yön – pääaterialleen. Esimerkiksi Suomessa ne horrostavat enimmäkseen ihmisen aikaansaamissa rakennuksissa, kuten kellareissa tai tämän myllyn kaltaisissa asumattomissa paikoissa. Mutta sitten alkaa suhahdella! Päidemme yli liitää yhtäkkiä siipipari, toinen ja kolmaskin. – Ne eivät ole kiinnostuneita ihmi sistä, ja taudithan leviävät enimmäk seen pureman kautta. Lilleyllä on hanskat kädessään, sillä lepakoita tulee aina käsitellä kädet suo jattuina. Thomas Lilley kertoo, että vesisiipat painavat yleensä vain muutamia gram moja, vaikka näyttävät lentäessään siipi väliltään yllättävän kookkailta. n Katariina ja Venla ihastelevat Thomas Lilleyn esittelemää vesisiippanaarasta: ”Onpa sillä pienet sormet ja varpaat!” Thomas käy säännöllisin väliajoin tutkailemassa vesisiippayhdyskunnan liikkeitä Nautelankosken myllyllä. Tavallinen ihminen ei yleensä lepakon kanssa näin lähikosketuk siin pääsekään, ja jos kohtaa loukkaan tuneen eläimen, siihen ei saa paljain käsin koskea. Ne pitävät esimerkik si tuhohyönteiskantoja kurissa ja ovat tropiikissa tärkeitä pölyttäjiä. – Meillä tutkijoilla on tietysti tarvitta vat rokotukset rabiesta ja jäykkäkouris tusta vastaan kunnossa. Ilman ihmistä ei olisi niin paljon lepakoita. Mutta että niitä olikin näin monta ja että ne lentelevät näin läheltä! iloitsee Karp pinen. Lepakot kiertävät nopeaa ympyrän muotoista rinkiä saalistaessaan. Lepakot voivat myös laulaa toisilleen. Valoa riittää pitkään, mutta siivekkäitä ei vielä keskiyön lähestyessä näy eikä kuulu. Vesisiippojen nopea, omalaatuinen siivenliike aivan silmien edessä ja kor vien juuressa on vangitseva kokemus. Lepakot kärsivät vieläkin mainees taan verenhimoisina taudinlevittäjinä. Lepakoista on ihmi sille hyötyäkin. Muu taman kymmenen metrin päästä myl lystä kosken varressa on Thomas Lil leyn vakiopaikka. Niiden ääntely on vilkas ta, ja ihminenkin voi kuulla lepakoiden keskustelua, kuten niiden toisilleen vies timiä varoitusääniä. Venla Karppinen ja Katariina Marttila ovat saaneet käyttöönsä detektorin, jol la voi kuunnella lepakoiden ääniä
– Paras keino saada ihmiset muuttamaan käyttäytymistään on tehdä ilmastoystävällisestä vaihtoehdosta helppoa ja halpaa. 48 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s48-49_SaimiKunnas.indd 48 LM5_s48-49_SaimiKunnas.indd 48 16.7.2020 11.46 16.7.2020 11.46. Osa meistä käy ilmastomarsseilla ja syö kasvisruokaa, osa on passiivisempia. Jos ei ole julkista liikennettä tai se on kalliimpaa kuin oman auton käyttö, se ei sovi kaikille. Tulevaisuudessa hän haluaa olla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joilla voidaan puuttua ilmastonmuutokseen. Joka tapauksessa meillä on enemmän tietoa ilmastonmuutoksesta kuin vanhemmilla – ja vähemmän jämähtäneitä ajatuksia. Siellä kuulee harvoin ilmastonmuutosta kyseenalaistavia mielipiteitä. Oli siis luontevaa kiinnostua ilmastoasioista. Hän on retkeillyt luonnossa pienestä pitäen viikonloppuisin, ja perheen kaapit pursuavat kuivattuja sieniä. Ilmastotekoja ei pitäisi sälyttää yksin yksilöiden vastuulle, mutta kyllä se jotakin kertoo, yrittääkö edes tehdä jotakin, kuten syödä kasvisruokaa kerran viikossa”, sanoo Saimi Kunnas. Ilmastosparraaja Saimi Kunnas,17, löytää kotikaupungistaan Jyväskylästä paljon ilonaiheita mutta myös kehitettävää. Keski-Suomen Liiton ilmastosparraajaksi Saimia pyydettiin TET-harjoittelun jälkeen viime syksynä. – En ole kuullut yhdenkään nuoren sanovan, ettei Suomen tarvitse tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastosparraaja levittää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sitä hillitsevistä keinoista keskisuomalaiskunnissa. Yläkoulussa Saimin luokka järjesti tempauksen rakentamalla koulun pihan täyteen lumiukkoja, jotka pitelivät ilmastonmuutostoimiin herätteleviä kylttejä. – En koe ilmastoahdistusta, mutta joskus aikuisten, varsinkin päättäjien, passiivisuus ärsyttää. ilmasto TÄÄLLÄ NUORI ASUISI Millainen asumismuoto olisi hyväksi pallollemme. Ihmiset suuttuvat herkästi, kun siitä puhuu. Meillä lukiossa ei tarvitse erikseen ilmoittaa olevansa kasvissyöjä, sillä kasvisruokaa on tarjolla kaikille. TUIJA SILJAMÄKI | KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN S aimi Kunnaksen kotona on puhuttu luonnonsuojelusta aina. Saimi opiskelee Jyväskylän Lyseon lukion kansainvälisellä IB-linjalla. Ilmastokeskustelussa Saimia häiritsee ”Ilmastonmuutos liittyy kaikkeen ympärillämme ja on siksi monimutkainen asia. He ovat huolissaan meidän ahdistuksestamme, mutta se ei tunnu muuttuvan teoiksi
– Ei ole mitään järkeä, että muovijätteen joutuu kuskaamaan autolla kaukana sijaitsevalle kierrätyspisteelle. Saimin mielestä se on hyvä juttu, vaikka metsä on ihan vieressä. – Vaikka kaupunkiviljelyllä ei ole hiilijalanjäljen kannalta vielä kovin isoa merkitystä, pienilläkin teoilla on merkitystä, kun niitä tekee riittävän moni. – Olen erityisen innoissani pyöräbaanoista, joita Jyväskyläänkin on nyt tulossa. Ei tarvitse lähteä autolla luontoon. Saimin perhe asui seitsemän vuotta sitten vuoden Skotlannissa pienessä kylässä lähellä Stirlingiä. Hän muistelee kaiholla paikan upeaa luontoa: nummet ja metsät olivat sadunomaisia. Ylitämme Tourujoen sillan, jonka alta alkaa luonnonsuojelualue. Keskustasta sinne pääsee kävellen vartissa. Entisen paperitehtaan alueelle rakennettua upouutta asuinaluetta ylistetään tulevaisuuden asumismuotona. Leikkikenttää reunustaa oksista ja pölleistä koottu aita: hyönteishotellikompleksi. Pyörällä tai bussilla pääsee joka paikkaan. – Hienoa, että tämä kaistale metsää on säilytetty. Jyväskylässä kaukolämpö tulee turpeenpoltosta, mikä ei ole ilmaston kannalta hyvä. Löytyy sentään kaksi aurinkokennopenkkiä, joissa voi vaikkapa ladata kännykkänsä. Autotie tulee toisesta suunnasta, jossa tulijaa tervehtii luonnollisen kokoinen, kierrätetyistä autonrenkaista valmistettu norsupatsas. Kevyen liikenteen väylä kulkee metsän laitaa uusille kerrostaloille. Nyt perhe asuu Jyväskylän keskustassa lähellä palveluita. Talojen vieressä on kompostoreja ja viljelylaatikoita, joita reunustaa herukkapensaiden rivi. Kerrostalot nököttävät viehättävän eriparisina kumpujen lomassa, eivät yksitoikkoisen samanlaisina kuten tasaisella asfalttikentällä peruslähiössä. Linnuilla ja oravilla on hyvät olot. Usein asiat, jotka ovat hyväksi ihmisille, ovat hyväksi myös ilmastolle, niin kuin pyöräileminen ja käveleminen. Kouluun ja lempikauppaan eli kirppiksille pääsee kävellen. Tykkään kävellä täällä. – Metsät ovat tosin hätää kärsimässä, sillä nummilla laiduntavat lampaat syövät kaikki puuntaimet. Pienilläkin teoilla on merkitystä, kun niitä tekee riittävän moni. Lapset oppivat, että hyönteisetkin tarvitsevat asuinpaikkoja. Alueella on myös syväkeräysastiat bio-, pahvi-, paperi-, lasija sekajätteelle muttei muoville. Ilmaston kannalta ihanteellinen asuinpaikka on sellainen, jossa kaupat ja työmahdollisuudet ovat niin lähellä, ettei ole pakko autoilla päivittäin. J yväskylässäkin puhutaan jo keskustan kuihtumisesta, sillä isot kauppakeskukset kaupungin laitamilla imevät autoilevaa väkeä. Isoja parkkipaikkoja ei näy. Saimi olisi toivonut näkevänsä niitä talojen katoilla. Tähän loppuu autojen hurina ja alkaa linnunlaulu. Eipä ainakaan kesäisin tarvitse kantaa kaupasta yrttejä ja salaattia. n > Lue Saimin ilmastoblogia os.: keskisuomi.info/ilmasto2030/ ajankohtaista/ liika keskittyminen yksilön valintoihin. Missä ovat suunnitelmissa mainostetut aurinkopaneelit. K ritisoitavaakin löytyy. Suunta on joka tapauksessa hyvä: täällä Saimi Kunnas viihtyisi. – Kirppiksiltä on kätevä ostaa erityisesti juhlavaatteet, joita tulee käytettyä vain pari kertaa vuodessa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 49 LM5_s48-49_SaimiKunnas.indd 49 LM5_s48-49_SaimiKunnas.indd 49 16.7.2020 11.46 16.7.2020 11.46. Se harmittaa Saimia. – Syömiseen ja liikkumiseen voi vaikuttaa paljonkin, mutta energiassa on vähemmän vaihtoehtoja. Saimi haluaisi asua paikassa, jossa on otettu huomioon luontoarvot ja ilmastonmuutos, niin kuin Kankaan kaupunginosassa Jyväskylässä. Tarvitaan isompia ratkaisuja, kuten siirtymistä uusiutuvaan energiaan
50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 50 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 50 16.7.2020 12.12 16.7.2020 12.12. Joskus hän pyöräyttää keksejäkin. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Jo toista kesää Eeli häärää paistinlastan varressa. Eeli tykkää kesätyöstään ja tekee kaikkea, mitä tarvitaan. Lettutaikinaa kuluu neljä litraa päivässä. harrastus Kesätöissä kotona Matilda ja Eeli Niemi-Korpi oppivat jo viime kesänä palvelemaan asiakkaita ratamestarintalon pihapiirissä
LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 51 ›› LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 51 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 51 16.7.2020 12.12 16.7.2020 12.12
– Tämä on oivallinen tapa työllistää nuoria, jotka eivät ikänsä vuoksi vielä saa kunnaltakaan kesätöitä, kertoo Eeva-äiti kantaessaan pöytään täytettyjä sämpylöitä. Hänellä oli edellisenä vuonna yrityksessä vielä suuri rooli. – Siinä oli paikkakuntalaisia, tuttuja ja sukulaisia, mutta kävijöitä tuli kauempaakin, Seinäjoelta ja Vaasasta. Niemi-Korvet tekivät talossa ison remontin. Lettutaikinaa kului päivittäin nelisen litraa. – Alkuperäinen ajatus kesäkahvilasta syntyi kaksi vuotta sitten, kun osallistuimme Yhyres-yhdistyksen Avoimet Markit -tapahtumaan. Lilja ehdottaa Eelin sylissä olevan pikkupupun nimeksi Ruusua. Äiti heräsi usein aikaisin ja alusti päivittäin munkkitai pullataikinan, Matilda kuvailee. Nyt sen terassilla kääntelee lastalla muurinpohjalettuja Eeli. Punaiset maitokärryt nojaavat kuistinpieleen, jonka ohitse kulkee polku vanhan vesitornin kesäkahvilaan. Sellaista se pitää 4H-yrityksessä ollakin, että nuoret itse hoitavat homman. Teimme leipomuksia etukäteen raakapakasteiksi. Kohta Tervajoen aseman kello kilkattaa ja ohitse suhahtaa Vaasasta kohti Seinäjokea kulkeva juna. Silloin pidimme kahvilaa päivän, ja vierailijat kyselivät ihastuneina, aiommeko jatkaa. Se aiheutti aikamoisen ryntäyksen. Isonkyrön yläkoulun kasiluokalle menevälle Eelille köksä on tuttua koulusta ja hänellä on Matildan tavoin jauhopeukalo: – Leivoin Daim-keksejä ja paistoin munkkeja. Kaikki kahvilassa tarjottava on itse leivottua ja tuoretta. Kahvi höyryää koristeellisessa kupissa, ja kesäinen kukkakimppu tuoksuu maljakossa. Eivätkä he ole ensimmäistä kertaa asialla, sillä viime kesänä kahvila oli auki kaksi viikkoa. Eeva ja Antti Niemi-Korpi ostivat ratamestarin talon 15 vuotta sitte n Antin vanhemmilta, jotka olivat hankkineet sen pari vuotta aiemmin, kun VR alkoi myydä rakennuksiaan yksityisille. Meistä tehtiin paikallislehtiin kaksi juttua, jotka ilmestyivät kolmen päivän välein. Matildan sylissä Ruusun isä Dumle. Korkeat männyt huojuvat tuulessa. A urinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Vuosi sitten kohdalle osui vain yksi sadepäivä, ja kävijöitä oli päivittäin 70–250. Pian muurinpohjalettu saa päälleen kuohkean kermavaahtokokkareen ja hillokeon. Terassin toisella puolella Matilda kattaa kahvipöytää. Kaikkiaan 1 500 vierailijaa kävi hörppäämässä kupposellisen kuumaa lisukkeineen. Tein kaikkea, mitä tarvitsi. Matilda, 15 ja Eeli, 13, Niemi-Korpi ovat pomoja uudessa 4H-yrityksessään. Päätimme sitten käyttää mahdollisuuden hyväksi, Matilda kertoo. Pikkuveljet Aato s, 9, ja Niilo, 12, toimivat juoksupoikina ja vastaavat ainaKaikki tarjottava on itse leivottua ja tuoretta. 52 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 52 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 52 16.7.2020 12.13 16.7.2020 12.13. Täällä voi nauttia kahvinsa historiallisessa miljöössä, yli 90 vuotta vanhan punatiilisen vesitornin terassilla. Vasta sen ja pihassa olleen varastorakennuksen purkamisen jälkeen kaunis vesitorni tontin laidalla pääsi oikeuksiinsa. Kullankeltainen taikina levittäytyy pannulle sihisten ja pilkuttuu nopeasti kauniin ruskeaksi. – Tänä vuonna yritän opetella himmailemista
– Ehkä parasta työssä on sen näkeminen, että ihmiset tykkäävät ja ovat tyytyväisiä, Matilda ja Eeli tuumivat. Alakerrassa voi olla vain yksi pöytä, ja terassille ne on sijoitettu turvavälien päähän toisistaan. Tiedustelen Liljalta, aikooko hän esitellä pupujaan kahvilan kävijöille. Kahvilan pito saattaa jatkua myös ensi kesänä. Nyt torni on saanut uudet portaat keskikerrokseen. Vaikka Matilda nauttiikin kahvilan emäntänä toimimisesta, ei hän sitä ihan elämänuranaan ajattele. Kun kahvila sulkeutuu iltaseitsemän jälkeen, työpäivä ei lopu vielä siihen. Liljakin on kantanut kortensa kekoon ja lisännyt alueen viihtyisyyttä. Yli 90-vuotias vesitorni ympäristöineen luo kesäkahvilalle upean miljöön. – No, jos hoidon kaverit tulevat, niin he saavat käydä pupuja tervehtimässä. Ennen yrityksen aloittamista nuorilla oli jonkin verran paperitöitä ja toiminnan loputtua heidän täytyy tehdä jälkiraportti. Kahvilanpito on kesätyönä mukavaa, mutta ammatiksi asti Matilda ei sitä ajattele. – Viime kesänä myös sukulaiset valjastettiin avuksi. Eeva-äiti pyrkii tänä kesänä olemaan vain taustatukena. Äsken yksi pikkupupu tärisi. – Paitsi että torniin ei voi mennä, kun sieltä voi pudota, Lilja varoittaa. Hän miettii asiaa hetken. – Sitä luultiin ensin tytöksi, mutta se olikin poika, tarkentaa Eeli lettupannun äärestä. Vesitornin alakerta ja terassi pitää siivota, ja astiat pitää viedä pois ja tiskata. Neljän pennun syntyminen oli yllättävä ja iloinen perhetapahtuma juuri lasten kevätjuhlapäivänä. kin nurmikon leikkuusta ja joistakin muista juoksevista töistä. Mietin, että olikohan sen kylmä tai sitten se ehkä vähän pelkäsi. Joesta pumpattu vesi ohjattiin ylös, ja talvisin torni pidettiin lämpimänä valtavan pönttömuurin avulla. Serkkumme Klaara ja Alvar huhkivat mukana. Pihapiiristä löytyy trampoliini ja tikkataulu. Kahvitella voi myös terassia ympäröivällä valtavalla nurmikkoalueella. – Tätini on kokki ja hän on kertonut työn olevan aika raskasta. Ylimpään kerrokseen johtavat kapeat tikapuut, mutta siellä eivät edes Matilda ja Eeli ole käyneet. Matilda hoitaa kahvilan kassan. Marianne on mun ja Dumle Matildan. Ehkä Aada ja Veera... Riippumatossakin voi lekotella tai vetäytyä puitten rauhaisaan katveeseen kivijalkakivistä tehdyille istumapaikoille. Tänä kesänä lisätyötä aiheuttaa korona: itsepalvelu ei toimi, ja kaikki ojennetaan asiakkaille myyntipöydän takaa. Dumle oli ensin tyttö, mutta nyt se on poika, selostaa kuopus Lilja, 4. Kaiken muun hyvän lisäksi kahvila antaa nuorille aikamoisen kokemuksen asiakaspalvelusta. Vesitorni toimi aikoinaan höyryveturien vedenottamona. – Meillä on pupuja! Kaksi omaa ja neljä pentua. – Olen tehnyt linnunpöntön maitopurkista, mutta ne eivät tulleet sinne, Lilja harmittelee lusikoidessaan pöydän ääressä mustaviinimarjarahkaa. Sitten uikkarit päälle, pyyhe kainaloon ja rentoutumaan! n LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 53 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 53 LM5_s50-53_VesitorninKaffila.indd 53 20.7.2020 12.11 20.7.2020 12.11. Menen yläkoulun jälkeen lukioon ja mietin sitten tulevaa
Taustalla Ennin äiti Piia ja pikkusisko Aini. harrastus ”KUN TANSSII, kaikki on mahdollista” Elmo Nieminen tanssittaa Enni Nordbergiä Tirvan tanssilavalla. 54 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s54-55_Lavatanssit.indd 54 LM5_s54-55_Lavatanssit.indd 54 16.7.2020 12.16 16.7.2020 12.16
Kouvolan Tirvan lava on sisaruksille hyvin tuttu suven sunnuntaitansseistaan. Humalaisia ei näe lainkaan. Ennin puheet heikoista tanssitaidoista alkavat kuulostaa vähättelyltä. L eveässä joenuomassa vesi virtaa verkkaan. Punaisen kellohameen helma heilahtaa. Suosikkiyhtyeitä ja -artisteja ovat esimerkiksi Sinitaivas, Hurma, Saija Tuupanen ja Reetta & Lumo. Tanssijana hän haluaa kehittyä vielä paremmaksi. Piia tanssittaa Ainia. Kaupungeissa nuoret innostuvat ensin menevistä jenkkitansseista kuten fuskusta ja bugista, ja myöhemmin tie voi viedä perinteisiin lavatansseihin. Viime vuosina nuorten määrä perinteisissä tansseissa on hänen mukaansa kasvanut selvästi: – Maalla nuoret ovat imeneet lavatanssikulttuurin vanhempiensa kautta. En vielä hirveän hyvin osaa, mutta jos viejä osaa, opin perusaskeleet aika nopeasti, Enni kertoo. Mutta miten kauan Enni haluaa vielä käydä lavoilla äidin ja Elmon kanssa. Tanssissa Enniä kiehtoo jatkuva kehittyminen. – Kaverit ovat hyvin suvaitsevaisia. Enni kertoo soittolistallaan olevan kaikenlaista musiikkia, myös tätä lavoilta tuttua. Viitanen uskoo, että nuoria vetää lavoille sosiaalisuus, musiikki ja hauska tapa liikkua terveellisesti. On hauska oppia aina vain enemmän ja taitojen kasvaessa pystyy ilmaisemaan itseään yhä vain paremmin. Enni kuitenkin vakuuttaa, että hän ja pari tansseissa käyvää luokkatoveria eivät ole yläkoulussa mitään kummajaisia. Taitojaan hän on hionut vuoden verran kilpatanssitunneilla. Alaikäisille harrastus on myös halpa, ainakin Tirvassa. – Äiti ja Elmo ovat tanssilattialla ihan koko ajan. Ehkä sitten joskus ajamme kaukaisillekin lavoille, Enni suunnittelee. Myös musiikki tempaa mukaansa. He ovat käyneet äitinsä Piia Nordbergin ja tämän miesystävän Elmo Niemisen kanssa tansseissa jo kolmen vuoden ajan. Hän askeltaa liukkaalla lattialla kuin vanha tekijä. Tuntuu, että onnistuu, ja kaikki on mahdollista, Enni kuvailee. Tavoitteena on oppia tanssimaan ainakin auttavasti mahdollisimman montaa tanssilajia. Lapset pääsevät tansseihin ilmaiseksi sisään. Ne kiinnostavat yhä useampaa teiniä. ”KUN TANSSII, kaikki on mahdollista” Yläasteikäinen Enni Nordberg harrastaa lavatansseja. – Jos on taitava viejä ja tanssi on aika helppo, siitä tulee semmoinen vapauttava tunne. Valkorunkoiset koivut kaartuvat rannassa veden partaalle. Enni istuu seinänvieruspenkillä kavereidensa kanssa ja katselee tanssijoiden menoa. – Tangosta osaan perusaskeleet. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 55 LM5_s54-55_Lavatanssit.indd 55 LM5_s54-55_Lavatanssit.indd 55 16.7.2020 12.16 16.7.2020 12.16. Ehkä kohta taas on niiden aika. Täällä on tosi hyvä henki ja kiva tunnelma, Piia kuvaa. Jossain vaiheessa saatan alkaa kulkea täällä kavereiden kanssa. Tämä on harrastus muiden joukossa. Rannalla Enni, 13, ja Aini, 9, Nordberg tapailevat tanssiaskelia. – Ihmiset tulevat tänne tanssimaan ihan tosissaan. Fuskua, valssia, jiveä… Esiintymislavalla vuoden 2014 tangokuningas Teemu Roivainen laulaa voimakkaasti eläytyen: ”Hopeinen kuu luo merelle siltaa…” Tanssilattialla pyörähtelee monen ikäisiä pareja. Hänen mukaansa esiintyvä artisti vaikuttaa paljon siihen, minkä ikäistä väkeä lavalla kulloinkin käy. n Juttu tehtiin elokuussa 2019. Paremmin hallussa ovat foksi, fusku, valssi, jive, bugga ja cha cha. Ennin äiti Piia huomauttaa, että mielikuvat eläkeläisten kansoittamista lavoista tai hieman liikaa nauttineista tanssijoista eivät ole tätä päivää. Semmoinen, joka tanssii itsensä hikeen, juo litratolkulla vettä, nappaa kahviosta hyppysellisen suolaa suuhunsa ja kuljettaa mukanaan vaihtopaitaa, Enni naurahtaa. Tango vaihtuu rumbaksi, ja Elmo hakee Ennin tanssiin. Etenkin Hurma, Läpivalaisu ja Reetta & Lumo vetävät lavoille nuoria. Lavalta korviin kantautuvat tangon sävelet. En kuitenkaan nyhvää koko ajan heidän kanssaan. ANU VALLINKOSKI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ Lapsille sopivaa Äkkiseltään lavatanssit eivät kuulosta nuorison hittiharrastukselta. – Ehkä olen jonain päivänä äidin kaltainen himotanssija. Siskoksille lava on muutakin kuin tanssia: siellä tapaa kavereita, voi istuskella, jutella ja pelata vaikka korttia. Minä käyn välillä pyörähtämässä joko kavereiden, äidin, Ainin, Elmon tai jonkun muun tutun aikuisen kanssa, Enni kertoo. Suomen lavatanssiyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Viitanen vahvistaa, että lavat vetävät myös teinejä. – Ei minua haittaa tulla tänne heidän kanssaan. Ei kukaan ole minulle lavatansseissa käymistä ihmetellyt, Enni sanoo. Elävä musiikki ja tanssi ovat kuitenkin ne tärkeimmät. Tämä on oikein hyvähenkinen paikka myös lapsille, mitä kaikki aikuistapahtumat eivät suinkaan ole. Kahviossa saa herkutella makkaralla, mehulla ja pullalla
HANNU KASKINEN | KUVA LAURA VESA 56 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s56-57_HenriJokinen.indd 56 LM5_s56-57_HenriJokinen.indd 56 16.7.2020 12.19 16.7.2020 12.19. Henriä siis kuullaan vielä pitkään. harrastus Nuori mies JA ÄÄNI ”Ääni kehittyy, mitä enemmän laulaa”, iskelmälaulaja Henri Jokinen,16, tietää. Hänellä on jo nyt mahtava ääni ja intoa treenaamiseen
Hän on selvitellyt ikäpoikkeuslupaa. Sekin riittää, jos osittain pystyn elättämään itseni laulamalla. Hän esiintyy puvussa. En tykkää vain oleskella. – Mettästys on aina ollut meillä pääharrastus, joka sukupolvella. Henri mainitsee jatkavansa perinteitä sikäli, että hän alkoi noin viisitoistakesäisenä yrittäjäksi, samoin kuin isä ja isoisä aiemmin. Aina puku päällä Koulunsa jouluja kevätjuhlissa Henri Jokinen on luonnollisesti esiintynyt. Tämä ei ole liiaksi maaseutua, ja täältä pääsee nopeasti Tampereelle ja Nokialle. Lavakeikassa on kaksi tai kolme 45 minuutin settiä. Henristä keikkapalkat ovat riittäviä. Jo pienenä Henri mieltyi iskelmään. n Jos iskelmätähdeksi päätyisin, olisihan se hienoa. Pysytään siis asiassa. Laulajaa kysytään yleensä perjantaiksi ja lauantaiksi. Aina pitää olla kauluspaita. Laulunopettaja on lähikylässä asuva Ingrid Suoniemi, jonka osaavuutta Henri kehuu. Oman kylän Tanssikrouvi on Henrille tärkeä paikka. Tämä neljän miehen orkesteri on perustettu jo vuonna 1998. Jos jokin suunnitelma murskaantuu, sitten pitää kehitellä uusia. – Jos iskelmätähdeksi päätyisin, olisihan se hienoa. Henri rentoutuu metsästämällä. Siellä esiintyneistä Kyösti Mäkimattila & Varjokuva kolahtivat Henriin. – Häijää on hyvä paikka asua. Henri itse mieltää äänensä likimain bassoksi mutta ennemmin baritoniksi. – En koskaan mene lavalle farkuissa ja t-paidassa. Tänä kesänä hän rakensi mökkiä. Tanssilavojen tunnelma viehättää Henriä, sillä niillä käy pääosin harrastajatanssijoita. Kun ensi huhtikuussa tulee 17 vuotta täyteen, tangotähti pääsee ehkä itse ajamaan keikkamatkansa autolla. Humalaiset ovat jossain muualla. Tämän vuoden kesäksi Henri oli myynyt noin 30 keikkaa, mutta koronapandemia vei ne kaikki. Esikuvia ovat Kari Tapio, Reijo Taipale ja Topi Sorsakoski. Toistaiseksi Henrin sykähdyttävin keikkakokemus on viimevuotinen suora televisiolähetys Seinäjoen tangomarkkinoiden katulavalta. – Aloin heti miettiä töitä, kun selvisi, ettei tänä kesänä keikkailla. Suomussalmella kävimme kerran karhujahdissa. Rock – Chris Rea ja suomirokki, kuten Popeda ja Eppu Normaali – on hänelle iskelmän jälkeen mieluisinta musiikkia. – Oli hienoa voittaa, vaan en missään kohtaa pitänyt voittoa varmana. Henri uskoo opintojen sujuvan, kun hän ei aiemminkaan ole koulupäivinä keikkaillut. Vahva ääni voisi sopia heviin, mutta raskas rock ei Henriä miellytä. Henri hoitaa itse kirjanpitonsa, mutta isä auttaa tarpeen mukaan, sillä hän on Häijään Nesteen kauppias. Jo vähän aiemmin hän oli aloittanut viikoittaiset laulutunnit, kun äänenmurros ei enää haitannut. Edelliskesinä Henri on ahertanut traktorija kaivuritöissä sekä ruohonleikkaajana. Tanssikrouvissa Henri myös treenaa laulua – kotinsa lisäksi – kun tanssipaikkaan on omat avaimet. Henri ei ehtinyt nähdä heitä esiintymässä, mutta miesten esittämä musiikki elää. Henri laulaa joko yksin tai tanssipaikan oman bändin solistina. Henri aloitti jo noin kymmenvuotiaana kesätyöt huoltoaseman apukäsinä sekä sisäettä ulkotöissä. Tangomarkkinamenestys tuplasi keikat, joita viime vuonna kertyi noin 80. Edellispäivänä hän oli voittanut 14–17-vuotiaiden Tangonuori-tittelin. KATSO VIDEO! Miten upeasti Henri Jokinen tulkitseekaan Kari Tapion sanoittaman ja Veikko Samulin säveltämän Valoon päin -iskelmän vuodelta 1999! > lapsenmaailma.fi LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 57 LM5_s56-57_HenriJokinen.indd 57 LM5_s56-57_HenriJokinen.indd 57 20.7.2020 12.51 20.7.2020 12.51. Jo Henrin isoisä perusti Häijääseen huoltoaseman, joka paloi. Hän kertoo äänensä entisestään madaltuneen viime vuoden kesällä ja syksyllä, mutta tämän vuoden keväällä ääni taas nousi ja kirkastui. Keikoille traktorilla Perheestä löytyy kuski, jos keikka on kaukana Häijäästä, mutta lähiseudun keikoille Henri Jokinen ajaa traktorilla. – Itsekin saatan joskus ryhtyä maanviljelijäksi. Henrillä on ollut vuoden verran oma, lähinnä keikkamyyntiä varten perustettu yritys: HJ Music Oy. Setä on keväisin myös maanviljelijä, ja kaikki isovanhemmat ovat maanviljelijäperheistä. Iskelmä on ykkönen Jokisen suku ei kuulemma ole musikaalinen, mutta musiikkia on nuoren miehen kodissa kuunneltu paljon. Henrille on karttunut esiintymiskokemusta niin konserteista, tanssilavoilta, häistä, hautajaisista kuin ristiäisistä. Kesän alussa tiedossa oli kymmenkunta keikkaa syksylle. S astamalan Mouhijärvellä, Häijään taajamassa asuva Henri Jokinen kertoo laulaneensa pienestä pitäen mutta julkisesti vasta pari vuotta sitten. Useimmin taustabändinä on ollut Tanssiorkesteri Veikko Nieminen – kyllä, nimi on Tapani Kansan biisistä. Ympäri Suomea mettästellään: Kuusamossa ja Pohjanmaalla käydään syksyllä. Peruskoulun päättötodistuksessa musiikki oli kymppi. Yrittäjyyttä suvussa Laulamisen lisäksi Henri Jokista innostaa kaupallinen ala. Henri on ampunut myös hirviä, peuroja ja kauriita, jotka aiheuttavat monia liikenneonnettomuuksia. Hän käy veljensä, isänsä ja setänsä sekä suomenajokoirien kanssa jänismetsällä. Henri asuu vanhempiensa, isosiskonsa, isoveljensä ja pikkusiskonsa kanssa. – Monet ovat vihjaisseet, että äänialani voisi sopia oopperaan. Keväällä hän sai peruskoulun päättötodistuksen, ja opiskelu jatkuu Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa. Oopperaa hän ei tyrmää. Seurustelukysymyksen nuori mies kiertää. Nyt Henrin isä ja setä omistavat isohkon huoltoaseman puoliksi
Sandra toivoo, ettei hänen kertomustaan tulkita kritiikiksi transihmisiä kohtaan. Hän päätti ryhtyä elämään Sakkena. Ajattelin, että hoidan asian itse. Myös moni hänen ystävistään on käynyt läpi saman prosessin kuin Sandra ja luopunut transidentiteetistään. Sitten mäkin aloin viillellä itseäni. Mulla on ollut traumoja ja sitä kautta pelkoja feminiinisyyteen liittyen. Aluksi en puhunut asiasta muille, mutta lähetin vinkkejä, että olen identifioitunut pojaksi. Sitä kesti yli vuoden, enkä oikein jaksanut käydä sinä aikana koulussakaan. Aloin kokeilla, millaista olisi sittenkin olla tyttö. Tunteistani en kuitenkaan osannut puhua psykologille, kuten en Transtukipisteessäkään, joten lopetin molemmissa käynnit. Aloin kyseenalaistaa identiteettiäni ja ajattelin, etten ehkä olekaan poika vaan muunsukupuolinen. Hän tuki mua ja sanoi, että mä olen mä, ja just hyvä sellaisena kuin oon, ja että me hankitaan mulle apua mun pahaan oloon. Usein tuntemattomat luulivatkin, että olen poika, ja siitä tuli hyvä ja rohkaistunut olo. Sen paljastuttua kerroin äidilleni, että oon oikeesti poika. Kävin myös Setan Transtukipisteessä, jossa he halusivat tukea transitiotani, mikä tuntui silloin hyvältä ja oikealta. Aloin käydä uudestaan psykologin luona, josta olen saanut apua pahaan oloon. Jos prosessini pojaksi olisi jatkunut, olisin ehdotSandra,14, eli KAKSI VUOTTA SAKKENA Pari kolme vuotta sitten törmättyään transilmiöön Sandra alkoi epäillä, että hän on poika. Siellä ymmärretään myös tätä transkuviota. Pyysin, että kaverini kutsuvat mua Sakeksi. Lukkiuduin kotona omaan huoneeseeni ja aloin elää omassa pienessä kuplassani, johon kuuluivat vain netin transkaverit. Heiltä sain tukea ja vahvistusta poikana olemiselle, mutta samalla me myös vahvistettiin toistemme dysforiaa ja kehovihaa, vaikkei sitä silloin tietysti tajunnut. SIRPA PALOKARI | KUVITUS MARIA VILJA 58 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 58 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 58 20.7.2020 12.13 20.7.2020 12.13. Hän haluaa kertoa elämänvaiheistaan, joiden kautta päätyi takaisin tytöksi. Noihin aikoihin sain netistä uusia kavereita, myös muita kuin transnuoria. Äiti vei mut lääkäriin ja pääsin juttelemaan psykologille. Olen myös tajunnut, ettei pojaksi voi niin vaan yksinkertaisesti muuttua. Kun aloin muuttua Sakeksi, aloin käyttää miesten vaatteita, hupparia ja löysiä farkkuja, ettei kehoni näkyisi. Oli helpottavaa, kun pystyin puhumaan hänelle. ”Koen tärkeäksi puhua kokemuksestani, koska jollekin muullekin on voinut käydä kuten mulle. Kaikki transkaverit, joihin tutustuin somessa, voivat psyykkisesti huonosti ja me puhuttiin paljon siitä ja meidän kehovihasta ja itsetuhoisuudesta. teini-ikä S andran ystäväpiirissä on edelleen monta trans nuorta. Niistä on pitänyt päästä yli, jotta olen voinut hyväksyä mun sukupuolen. Se oli helpottava ajatus. Ajan myötä mun ajatukset alkoi pikkuhiljaa muuttua. Tein yksin pieniä kokeita: saatoin mennä esimerkiksi ulos kymmeneksi minuutiksi hame päällä. Nykyään ajattelen, että olisin tarvinnut ihan toisenlaista apua, enkä vaan vahvistusta sille, että mä oon trans
Enää en ajattele olevani poika, mutta en myöskään ajattele, millainen nainen musta tulee. Äiti ei varmaan siihen olisi suostunut, mutta olisin tehnyt sen silti heti, kun mahdollista. Enemmänkin ajattelen, millainen ihminen musta tulee.” n LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 59 ›› LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 59 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 59 20.7.2020 12.13 20.7.2020 12.13. Nyt ajattelen, että hyvä kun prosessi ei edennyt enkä aloittanut hormonihoitoja. tomasti halunnut hormonihoitoa ja leikkauttaa ainakin rinnat pois. Sakkena ollessani ajattelin koko ajan, mitä pojat tekevät, miltä ne näyttävät, suurin piirtein, että miten hengittävät… Nyt olen tajunnut, ettei sukupuoli-identiteetti muuta sitä, mitä olen. Mielestäni kannattaa odottaa aikuisuuteen, että asiasta on ihan varma, ennen kuin aloittaa. Ja ettei sukupuoli ole mikään rooli, jonka mukaan pitää käyttäytyä tietyllä tavalla
Kun Sandran käytös muutama vuosi sitten muuttui, avarakatseinen äiti suhtautui asiaan ennakkoluulottomasti. Hän tuki lapsensa transitiotoiveita eli ulkoisia muutoksia poikuutta kohti. Eräs oli se, ettei hän ollut osannut erotella kehon sukupuolta sukupuolirooleista. Transkuplaan sukeltaminen toi yhä lisää psyykkistä pahoinvointia ja vihaa omaa kehoa kohtaan. – Murrosiässä nopeasti muuttunut keho herätti Sandrassa ahdistusta, epävarmuutta ja vierauden tunnetta omaa kehoa kohtaan. 60 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 60 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 60 16.7.2020 12.29 16.7.2020 12.29. Nuoren kanssa kannattaa myös jutella siitä, millaisia ajatuksia tällä on sukupuolisuudesta. Muita samojen ongelmien kanssa kamppailevia vanhempia Tiina kehottaa ottamaan selvää asian monista näkökulmista. Tiinasta nuorten kehoristiriidasta ja identiteettiongelmista on alettava puhua monipuolisesti ja kiihkottomasti ilman, että oitis lähdetään kohti transdiagnoosia. – Olin kauhuissani, kun näin, miten hän alkoi syrjäytyä! Koulunkäynti ja koko elämä vaikeutui ja sosiaalinen ja psyykkinen oireilu oli jatkuvaa. Myös peloista ja huolista kannattaa puhua rohkeasti, elämänja kuolemankysymyksiä sivuuttamatta. Hän on tyytyväinen kehoonsa ja tyttöyteensä, koulu sujuu, ystäväpiiri on palannut ja laajentunut. Ja jos lapsi voi huonosti, hänelle on haettava apua. – Nuorten elämään on tullut hirveällä voimalla stereotyyppisiä käsityksiä, esimerkiksi tytöt eivät välttämättä ymmärrä, mitä eroa on naiseudella ja naisellisuudella. – Olisi aiheellista luopua translapsitai transnuori-sanojen käytöstä ja puhua sukupuolidysforiasta eli sukupuoleen ja kehoon liittyvästä ahdistuksesta ja ristiriidasta, ja miettiä, miten sitä voitaan parhaiten hoitaa, hän toteaa. Pari vuotta kestänyt Sakke-vaihe oli pimeä kausi lapseni elämässä, kaikki ilo katosi hänestä. Samalla identiteetti alkoi selkiytyä ajan ja luonnollisen kehityksen myötä. – Pikkuhiljaa hän alkoi ymmärtää, mitä syitä dysforian takana on. Peloista kannattaa puhua Tiina toivoo, että lapsille ja nuorille annetaan hyvissä ajoin tietoa, mitä keholle ja mielelle tapahtuu murrosiässä ja mistä kaikesta dysforiassa voi olla kysymys. Mitä enemmän hän alkoi muuttua Sakeksi, sitä enemmän pahoinvointi lisääntyi. Poikana eläminen oli Sandralla kokoaikainen rooli, ja samalla piti pelätä paljastumista tytöksi. Nuorten sukupuolikipuilu on myös ajan ilmiö, ja nuoret ovat hyvin alttiita vaikutteille teini-iän herkässä kehitysvaiheessa, identiteetin ollessa vielä hyvin keskeneräinen. Normaali elämä vaikeutui, entiset ystävät ja harrastukset jäivät, koulunkäynti kärsi, suihkussa käyminen muuttui vaikeaksi, ja hän sitoi rintansa binderillä (kompressiovaatteella, jolla rinnat litistetään). SANDRAN ÄITI: ”Kehoristiriidan syistä on puhuttava avoimesti” Sandran äiti Tiina on sitä mieltä, ettei lasten ja nuorten transsukupuolisuutta pitäisi tukea aktiivisesti ilman, että ensin selvitetään taustalla olevia syitä siihen, miksi nuorta ahdistaa oma keho ja sukupuoli. Hän on taas oma itsensä omassa syntymäkehossaan, vaikka hän kaksi vuotta sitten kuvitteli, että ainoa vaihtoehto itsemurhalle ovat sosiaalisen transition lisäksi hormonit ja sukupuolenkorjausleikkaukset. Hänen mielestään transsukupuolisuus tarjoaa nuorelle yhden selityksen psyykkiseen pahoinvointiin. Tiina sanoo, ettei heti ymmärtänyt, miten vakavasta asiasta oli kyse. Mutta nuoren keho-oireilun ja identiteettiongelmien takana vaikuttavat monet syyt kuten taustat, traumat, mielenterveysongelmat, mustavalkoinen ajattelu ja jäykät käsitykset miehenä tai naisena olemisesta. Netistä ja somesta hän löysi selityksen ja ratkaisun pahaan oloon: hän oli syntynyt väärään kehoon, oli oikeasti poika. Sandran koko elämä alkoi pyöriä kehodysforian ympärillä. – Ymmärrän, että transitio voi olla perusteltua joidenkin aikuisten kohdalla. ”Selitys psyykkiseen pahoinvointiin” Sandran ja äidin välit olivat aina olleet avoimet ja lämpimät, mutta Sakke oli sulkeutunut, eikä halunnut keskustella asioista. – Nyt Sandra on toipunut ja muuttanut mieltään transition suhteen. – Esimerkiksi binderin hankintaa pidän nyt jälkikäteen virheenä, sillä sen käyttö syvensi ja vahvisti kehoon kohdistuvaa vihaa entisestään. Sandra alkoi saada psykiatrista hoitoa ahdistukseen ja pahaan oloon. Nuorta on hyvä kannustaa pohtimaan, millainen ihminen ja persoona hän on, eikä ajatella identiteettiä vain sukupuolen kautta
Kaltiala kertoo, että tutkimuksiin tullessaan joillain nuorilla on kova kiire saada hormonihoidot pian käyntiin. Kaltialasta sukupuolenkorjaukseen ei ylipäätään kannata laittaa liikaa toivoa. Transsukupuolisille ihmisille sukupuoli-identiteetin ja oman kehon välinen ristiriita saattaa aiheuttaa kärsimystä ja siksi heille on tarjolla lääketieteellistä apua sukupuolenkorjaukseen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 61 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 61 LM5_s58-61_Tytto?VaiPoika.indd 61 16.7.2020 12.29 16.7.2020 12.29. Ja korjaushoidon jälkeen ongelmia on hoidettava joka tapauksessa. SUKUPUOLENKORJAUS EI RATKAISE MIELEN ONGELMIA S ukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuu yhä enemmän alaikäisiä, biologisia tyttöjä, jotka haluavat pojaksi. Asian avoin käsittely auttaa myös transnuoria. Meille tulee tutkittavia, joiden kohdalla kaikki näyttää selkeältä, ja on hyvä, että prosessiin lähdetään, sanoo Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala. Kaltiala kannustaakin aikuisia juttelemaan lasten kanssa nuoruusiän identiteettiin liittyvistä asioista avoimesti ja hyvissä ajoin. Transprosessissa hormonihoidot voidaan aloittaa jo alle 18-vuotiaalle mutta leikkaushoidot vasta täysi-ikäiselle. Sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Tampereen ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa. Kaltiala näkee sukupuoleen keskittymisen yhtenä ajan ilmiönä, johon nuori kanavoi ajatuksiaan ja toiveitaan. Ainakin puolet tutkimuksiin tulevista alaikäisistä ohjataan hoitoon muualle, eivätkä he jatka sukupuolenkorjausprosessia. Nettiryhmistä nuoret saavat paitsi tärkeää tukea elämälleen myös vahvistusta epärealistisille toiveilleen. Vasta sen jälkeen voidaan paneutua sukupuoleen. – Kulttuuri on ollut aiemmin kenties sallivampi, ja poikamaiset tytöt ovat saaneet rauhassa olla sellaisia kuin ovat. Silloin sukupuolen korjaaminen ei auta, vaan tarvitaan hoitoa ja tukea, sanoo nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltiala. He tarvitsevat selkeästi muunlaista hoitoa ja tukea, Kaltiala kertoo. Nuoruusiän kriisien ja psyykkisten ongelmien yhteydestä sukupuolenvaihdostoiveisiin pitää Kaltialan mielestä puhua avoimesti ja kiihkottomasti ilman, että keskustelu leimataan transfobiseksi. Nuorten psykiatriaan panostettava Nuorisopsykiatrina Riittakerttu Kaltialan keskeisin toive on, että lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien alihoitamiseen saadaan yhteiskunnassa pikainen korjaus. Jos hoitoihin lähdetään väärässä järjestyksessä, voidaan aiheuttaa huomattavaa vahinkoa. – He saattavat ajatella, että nuoren ongelmat ratkeavat sukupuolta korjaamalla. Vuodesta 2011 tutkimuksia on tehty myös alaikäisille. Vastuuta aikuisille Kaltiala on myös huomannut, että nuorten ympärillä on nykyisin aikuisia, jopa ammattilaisia, jotka kritiikittömästi vailla syvempää tietoa nuoresta ryhtyvät tukemaan tämän toiveita. Yli puolet ohjataan muualle Asiantuntijat ovat ison kysymyksen edessä ratkaistessaan, aloitetaanko nuorelle transhoidot kesken nuoruusiän kehitystä. – Ensin on hoidettava asiat, jotka eivät suju elämässä. Tämä häslinki haittaa paljon niitä nuoria, joille korjaushoitojen aloittamista jo alaikäisenä voi pitää perusteltuna. Aikuisen ei tarvitse osallistua siihen. – Osalle nuorista asia on uniikki ja tärkeä, ja heidän on päästävä hoitoon. – Tämä häslinki haittaa paljon niitä nuoria, joille korjaushoitojen aloittamista jo alaikäisenä voi pitää perusteltuna. – Sukupuolisuus on vain osa nuoruutta, ei se aja kaiken edelle. Tutkimukset toteutetaan psykiatrin johtamassa moniammatillisessa työryhmässä. Vaarana on, että toiveet sukupuolen korjaamisesta liittyvät esimerkiksi identiteetin etsintään, traumoihin tai psyykkisiin ongelmiin. – Jos nuorella on isoja vaikeuksia, sukupuolen korjaaminen ei ole ratkaisu. – Nuorella saattaa olla jopa romantisoitunut ajatus siitä, että hän on syntynyt väärään kehoon. Silloin nuori tulee myöhemmin katumapäälle. Lähetteiden määrä on kasvanut selvästi: tutkimuksiin on hakeutunut jo yli 750 alaikäistä. Hoito on porrastettava ja priorisoinnista uskallettava puhua, jotta lapset ja nuoret voidaan ohjata heitä parhaiten palveleviin hoitopaikkoihin. Nuorelle on annettava aikaa etsiä identiteettiään – ja se hänen on tehtävä itse. Kun nuori saa olla rauhassa sukupuoleltaan sellainen, miksi hän itsensä kokee, ratkaisua sukupuolen korjaamisesta ei tarvitse heti miettiä. Riittakerttu Kaltiala peräänkuuluttaa kasvurauhaa. Paikalle saatetaan tulla taisteluhengessä, ja kysymyksiin on varustauduttu ”oikeilla” vastauksilla hoitojen saannin varmistamiseksi. Sukupuolittuneita asenteitakin voisi höllentää. Osalla heistä on kasvamiseen tai psyykeen liittyviä ongelmia. Tutkittavien joukossa on nykyään paljon nuoria, joiden tilanne on monimutkainen. Äidit ja isät ovat tilanteesta hämillään: he saattavat pelätä, että jos lapsen sukupuolenkorjausta ei lähdetä tukemaan, lapsi tekee itsemurhan tai hänet huostaanotetaan. Heistä noin 90 prosenttia on biologisia 14–16-vuotiaita tyttöjä, jotka haluavat korjata sukupuolensa pojaksi. – Meille hakeutuu nuoria, joilla on vaikeita kehitykseen liittyviä häiriöitä sekä psyykkisiä ja psykososiaalisia ongelmia. Transsukupuolisella henkilöllä on selkeä ja vakaa käsitys siitä, ettei hän kuuluu sukupuoleen, johon hänet on syntyessään määritelty
harrastus Sittenkin leirille! 62 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 62 LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 62 16.7.2020 12.35 16.7.2020 12.35
Useita samanaikaisia leirejä varten Leirikesä rakensi kokonaan uusia harmaavesiputkistoja, tilasi lisää vessoja ja pystytti uusia ruuanlaittoja tiskauspisteitä. Pohjolan mukaan huoltajat eivät juuri kyselleet leirien varotoimenpiteistä etukäteen. Hän arvioi, että vaikean kevään jälkeen leirit olivat ehkä odotetumpia kuin koskaan aiemmin. Koulujen lomien ja aikuisten töiden yhteensovittaminen oli monesti hankalampaa kuin aiemmin, sillä osa vanhemmista piti vuosilomansa jo keväällä, jottei joutuisi lomautetuksi. Harvat saamamme tiedustelut liittyivät hyvin käytännöllisiin asioihin, esimerkiksi siihen, saako lapsi apua teltan kokoamisessa. M akuupussi, hammasharja, kumisaappaat, uikkarit ja kasa vaihtovaatteita – tuhannet lapset pääsivät tänäkin vuonna pakkaamaan kesäleirivarusteensa, vaikka koronaepidemia mullistikin maailmaa. Tarjolla oli myös koronaoloihin kehitetty Verkkoseikkailu-etäleiri. Niillä oltiin tavallista enemmän ulkona ja huolehdittiin sekä turvaväleistä että käsihygieniasta. – Valtion koronatuet suuntautuivat enemmän yrityksille kuin järjestöille, joten emme juuri lisärahaa saaneet. – Tavallisesti järjestämme 100–200 lapsen Yön yli -leirejä. Yhdistys lisäsi tiedotusta, ja moni huoltaja sai apua päivitetystä leirikirjeestä ja Leirikesän verkkosivuilta – Perheillä oli ehkä niin paljon muutakin mietittävää, ettei kyselyitä juuri tullut. AU TU M N M O TT RO D EH EA VE R/ U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 63 ›› LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 63 LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 63 20.7.2020 12.31 20.7.2020 12.31. Poikkeusaika vaati lukuisia erityisjärjestelyitä. Myös STEA tukee toimintaa, Pohjola kertoo. – Aika kalkkiviivoille mentiin ennen kuin selvisi, että voimme järjestää kaikki leirit. Uutta viime kesän yöleireillä oli myös se, että lapset saivat halutessaan ottaa mukaan yöpymistä varten oman telttansa. Myös ohjaajia piti palkata lisää. Vanhempien lomautukset näkyivät avustusten hakumäärissä. Varotoimien suunnittelussa Leirikesä hyödynsi muun muassa päiväkotien ja koulujen käytäntöjä ja kokemuksia. Etäopiskelu, etätyö, kotityöt ja jatkuva neljän seinän sisällä oleminen olivat verottaneet niin lasten kuin aikuisten jaksamista. Aikuisille hetken hengähdys oli tarpeen, ja lapset janosivat kaveriseuraa ja kivaa puuhaa. Näinkin saatiin lähikontakteja vältettyä. Myös aluehallintovirastojen ohjeet olivat hyvä ohjenuora. Poikkeusjärjestelyt lisäsivät kustannuksia, mutta Leirikesä ei saanut paljoakaan lisäavustuksia. Kyllä sai! Pohjola kuvailee. Erityisen rankka poikkeustilanne oli perheissä, joilla oli jo entuudestaan vaikeuksia. Järjestimme valtavilla leirialueilla useita pieniä leirejä samaan aikaan, mutta pidimme kunkin leirin väen toisistaan erillään. Raskaan koronakevään jälkeen lasten kesäleirit tarjosivat kaivattuja kavereita ja tervetullutta virkistystä. Vaikka tilanne näytti keväällä hankalalta, koko ajan oli selvää, että jollain konstilla leirit pitää järjestää. Leiriläisten määrä oli lähes sama kuin aiempina vuosina, eikä peruutuksia tullut juuri tavallista enempää. Taloudellisin, sosiaalisin tai terveydellisin perustein voi saada tukea maksuihin myös kunnilta. Leirien jakaminen osiin merkitsi lisätyötä ja -kustannuksia. Eri leirien henkilökuntakaan ei toisiaan tavannut, Anna-Kaisa Pohjola kertoo. – Meillä on hyvin erisuuruisia leirimaksuja. Yhdistyksen perheille myöntämille leirimaksujen alennuksille sen sijaan oli kysyntää. Olimme kuitenkin tehneet kevään mittaan suunnitelmia erilaisten skenaarioiden varalle. Päiväleireillä muutokset olivat pienempiä. Leirikesä myöntää normaalisti avustuksia muutaman tuhannen euron edestä, mutta viime kesänä niihin kului noin 15 000 euroa. Yhdistyksen perheiltä saamien viestien perusteella viime kevät oli raskas myös monessa varsin tavallisessa perheessä. Meillä oli suunnitelma myös tilanteeseen, jossa yli kymmenen hengen kokoontumiset olisi yhä kielletty, Leirikesä ry:n toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Pohjola kertoo. Uudellamaalla toimivan yhdistyksen päiväleireille ja pisimmillään viikon mittaisille yön yli -leireille osallistui kesä-elokuussa noin 4 000 lasta. – Perheiltä tuli kannustavaa viestiä, että etsikää keinot, joilla leirit saadaan pidettyä, Anna-Kaisa Pohjola kertoo. Nyt rajasimme leirien koon 50 henkeen. Helsingin kaupunki tosin myönsi erikseen tukea etäleirin kehittämiseen, Anna-Kaisa Pohjola sanoo. Tuossa luvussa olivat mukana myös leirien aikuiset. ANU VALLINKOSKI Lapsi sai halutessaan ottaa mukaan oman telttansa. – Moni perhe tarvitsi iloa ja riemua jaksamisensa tueksi
> www.leiri.fi Erilaisia lasten päiväja yön yli -leirejä järjestävät myös lukuisat muut yhdistykset, kunnat ja yritykset. 1950-luvulla Helsingin Partiopoikapiiri alkoi järjestää kesäleirejä mm. – Leirien aikuisilla oli nyt entistä paremmin mahdollisuus kohdata lapset, sillä yöleireillä ryhmäkoot olivat pienempiä ja aikuisia oli enemmän. Toiminta laajeni vuosien mittaan, ja tytöt pääsivät mukaan 1970-luvulla. Pohjolan mukaan Leirikesän henkilökuntaa ei etukäteen kuitenkaan koulutettu kohtaamaan lasten mahdollisesti entistä syvempiä vaikeuksia. – Varauduimme etäleirillä mahdollisiin tiukkoihin rajoituksiin sekä siihen, että riskiryhmiin kuuluvat tai karanteenissa olevat lapset eivät olisi päässeet leirille. > www.kesaleiri.fi/jarjestot/ Vaikean kevään jälkeen leirit olivat odotetumpia kuin koskaan aiemmin. Nykyisin yhdistyksen taustalla vaikuttavat Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry sekä Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion Muistosäätiö. Yhdistyksen juuret juontavat partioliikkeeseen. AN N A SA M O YL O VA /U N SP LA SH 64 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 64 LM5_s62-64_Osallisuus_Leiritoiminta.indd 64 16.7.2020 12.35 16.7.2020 12.35. Verkkoseikkailussa etäyhteyden päässä oleva ohjaaja tarjosi leiriläisille ohjelmaa ja puuhaa aamuyhdeksästä iltapäiväkolmeen. Toisaalta yleensä suurin haaste leireillä ovat ristiriidat lasten kesken. yksinhuoltajien poikalapsille. – Ajatuksena oli, ettei lapsi istunut ja tuijottanut koko ajan ruutua, vaikka älylaite olikin yhteydenpitoväline. Talvikauden yöleirit pidetään Kiljavan leirikeskuksessa Leirikesä ry on Lastensuojelun Keskusliiton jäsen. Ohjelmassa oli esimerkiksi yhteistä kokkailua, oman lempilelun esittelyä muille leiriläisille, leikkejä pihalla ja juttelua muiden lasten kanssa etäyhteyden avulla. n KIINNOSTUITKO. Etäleiri järjestettiin kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona. Pohjola tähdentää, että henkilökunta osaa ottaa leirillä mahdollisesti esiin nousevat ongelmat puheeksi lasten huoltajien ja tarvittaessa ammattilaistenkin kanssa. Yhdistyksellä on leirikeskukset Kiljavalla Hyvinkäällä ja Kesärinteessä Tuusulassa. Leirikesä ry perustettiin jatkamaan toimintaa vuonna 1981. Arvioimme, että pitkän eristyksen jälkeen kavereiden kaipuu olisi niin suuri, että riitojakin olisi vähemmän. Keväällä moni asiantuntija arvioi perheiden ongelmien kärjistyneen pitkän etäopetuskauden aikana. Koronavirus innoitti luomaan etäleirin. Ohjaaja oli koko ajan tavoitettavissa ruudun takana
Suomessa samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet elää virallisessa suhteessa jo liki kahden vuosikymmenen ajan. LAPSEN MAAILMA 5 | 2019 65 LM5_s65_Kolumni_HH.indd 65 LM5_s65_Kolumni_HH.indd 65 16.7.2020 13.01 16.7.2020 13.01. Tilastoinnin puutteiden vuoksi osa miesparien lapsista voi tosin jäädä tilastoimatta. Samasta sukupuolten välisestä erosta kertoo se, että eri sukupuolta olevien parien naiset tekevät miehiä useammin aloitteen avioerosta. Tilastot Belgiasta, Hollannista, Isosta-Britanniasta, Norjasta ja Ruotsista kertovat samaa tarinaa: naisparit eroavat selvästi miespareja useammin. Mainituista lakimuutoksista käytiin ainakaan kiivasta keskustelua, eikä keskustelu ole vieläkään täysin vaimentunut. Muissakin maissa on havaittu naisparien solmivan selvästi miespareja useammin rekisteröityjä parisuhteita tai avioliittoja. Viime vuonna vajaa kaksi prosenttia kaikista solmituista avioliitoista oli samaa sukupuolta olevien parien liittoja. Lisääkö lasten saaminen eroriskiä naispareilla suhteessa miespareihin. Naisja miesparit poikkeavat siinä, että naispareilla on yhtä usein lapsia kuin eri sukupuolta olevilla pareilla. Eduskunta hyväksyi lain rekisteröidystä parisuhteesta syyskuussa 2001, ja laki tuli voimaan maaliskuussa 2002. Naisten odotukset parisuhteelta voivat olla suurempia ja jos ne eivät toteudu, suhde päättyy eroon. Samaa sukupuolta olevien parien erolukuja ei voi suoraan verrata eri sukupuolta oleviin pareihin, koska esimerkiksi avioliittolain muutoksen jälkeen tilastoja on saatavissa vain vajaalta kolmelta vuodelta. Naisparit eroavat lähes 1,4 kertaa useammin kuin miesparit. Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi maaliskuusta 2017 lähtien. Ennakkoluulojen ja syrjinnän voisi kuitenkin olettaa kohdistuvan yhtä lailla naiskuin miespareihinkin. Lapset tekevät arjesta haastavampaa ja ainakin tilapäisesti laskevat tyytyväisyyttä parisuhteiseen. Miespareista vain prosentilla on lapsia. Samaa sukupuolta oleviin pareihin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää (esimerkiksi kirkkohäät eivät ole edelleenkään mahdollisia), minkä vuoksi ne saavat vähemmän tukea kuin eri sukupuolta olevat parit. Paljon vähemmän on keskusteltu saman sukupuolisten parisuhteiden kestävyydestä. Vähän ennen sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa eduskunta käsitteli ja hylkäsi kansalaisaloitteen avioliittolain muutoksen kumoamiseksi. Tämä voi olla yksi selitys sille, että naisparit päätyvät miespareja useammin eroon. Jos näin on, matkaa erilaisten parien tasa-arvoon on vielä kulkematta. Vuoden 2019 loppuun mennessä joka viides miesparin rekisteröity parisuhde tai avioliitto oli päättynyt eroon. Hätä samaa sukupuolta olevien parien uhasta perinteiselle avioliitolle tuntuu vähintäänkin liioitellulta. Eri sukupuolta olevilla pareilla lasten saaminen lujittaa parisuhdetta. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. HEIKKI HIILAMO POHTII, LISÄÄKÖ LASTEN SAAMINEN ERORISKIÄ NAISPAREILLA SUHTEESSA MIESPAREIHIN. Miksi naisparit eroavat. kolumni Kiinnostavaa on huomattava ero naisja miesparien erotilastoissa . Naispareilla vastaava luku oli 27 prosenttia. Eri sukupuolta olevilla pareilla lapsia saaneiden eroriski on kuitenkin pienempi kuin lapsettomien. Syynä voi olla osin se, että aiheesta ovat aivan erityisesti huolissaan ne tahot, joiden mielestä samaa sukupuolta oleville pareille ei pitäisi antaa minkäänlaista lain suojaa. Vuosina 2002–2019 keskimäärin noin 120 miesparia ja noin 190 naisparia on solminut rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton. Avioliittolain muutos hyväksyttiin joulukuussa 2014
Ilmastonmuutosta ja ympäristönsuo jelua käsitellään houkuttelevalla ja väis tämättä myös yksinkertaistavalla tavalla. Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (Tammi, kuv. Teos on pamfletti maisella tavalla polee minen, niinpä monta tärkeää näkökulmaa jätetään katveeseen. KUUKAUDEN KIRJAT Lastenkirjojen vihreä vallankumous Gretasta on tehty jo monta kirjaa Kun kaikki ei mene ihan putkeen… Taas sorrutaan ulkoisten ominaisuuksien pilkkaamiseen ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 66 20.7.2020 12.34 20.7.2020 12.34. LAPSET ASIALLA Timo Parvelan Ellakirjoissa on usein oltu hyvän asian puolella, puolustettu vaikka lähikoulua ja paperisia oppikirjoja. Kaikki ei tietenkään mene ihan putkeen humoristisessa lastenkirjassa, ja entiseen tapaan Ellakirjassa herkutellaan väärin ymmärryksillä sekä lapsen ajattelutavan vuolaudella. Lupaavaa on se, että Gre tan tarina on kirjastoissa hyvin lainattu! Gretakirja vetoaa asenteisiin ja tun teisiin, ja juuri siksi se on lapsiystäväl listä luettavaa. Italialaisen Valentina Camerinin Gretan tarina (Into, kuv. Marjo Lemponen). Lapset terhentyvät myös Grethe Rottböllin ja Anna-Karin Garhamnin Luontopartio pelastaa eläimiä kirjassa (Otava, suom. Tuulia-Maaria Rauta). Thunbergin Aspergerin syndroomasta kerrotaan ymmärtäväisesti ja hienosti. Greta on an saitusti kirjan sankari – vain hän voi auttaa. Toiminnal lisuus, kielileikit ja Ellan hassut, tutut luokkaka verit takaavat sen, ettei kirja käy painavasta teemasta huolimatta ankeaksi. Mervi Lindman) käynnistyy koulun vanhan pihakuusen suojeluyrityksestä, ja ennen pitkää lapset rientävät tekemään hienoja ympäristötekoja. Gretan tarinassa mietityttää myös, uskaltaako kirjailija kyllin selvästi kajota nuorten omiin kulutustottumuksiin ja digitaalisuuden aiheuttamaan ympäristö kuormaan. JÄTTILÄISET METSÄN KIMPUSSA Pienille lapsille Greta Thunbergista ker rotaan Z oë Tuckerin ja Zoe Persicon kuva kirjassa Rohkea tyttö ja jättiläiset (Lasten Keskus, suom. Jätit nimittäin ryhtyvät neuvottelemaan metsän lasten kanssa, ja yhdessä he muotoilevat tulevaisuutta paljon parem maksi. Opettaja nimittäin in nostaa lapsia luonnonsuojeluun, sillä hän on ”pikkuisen huolissaan maapallosta”. Leena ja Onni perustavat luontopartion apua tarvitseville eläimille. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, vaikka ote on välillä mustavalkoinen. LASTEN LUONTOKIRJOISSA ON KYMMENESSÄ VUODESSA TAPAHTUNUT ISO LOIKKA: PERINTEISTEN KASVI JA ELÄINKIRJOJEN RINNALLA JULKAISTAAN NYT TAAJAAN ILMASTONMUUTOKSESTA KERTOVIA KIRJOJA. Valoisalla tavalla tarina näyttää esi merkkiä niin vaikuttamisesta kuin vai kutuksistakin. He nikkaroivat lepakkopönttöjä, rakentavat mehiläisille asuntoja ja kuljettelevat sammakkoja turvallisille seuduille. LAPSI OTETAAN PIENESTÄ PITÄEN MUKAAN ILMASTOTAISTELUUN, JA ESIKUVAKSI LASTENKIRJOISSA NOSTETAAN GRETA THUNBERG. Ympäristökirjoissa pyritään ai na hyvään ja sorrutaan usein vaikenemaan kiusallisista asioista. Ympäristökeskustelu henkilöityy niin vah vasti Greta Thunbergiin, ettei ihmetytä, miten monta kirjaa hänestä on jo lapsille kirjoitettu. Kauniisti kuvitettukin kirja on! Näin tärkeästä kirjasta on lähes noloa sanoa jotain epäilevää, mutta ainakin se häiritsee, että jäteistä kirjoitetaan melko ronskisti: ”Nuo ääliömäiset köntykset...” On tietenkin perusteltua käyttää rons kia kieltä ympäristötuholaisista, mutta on vaarallista, miten helposti lastenkirjoissa nykyään sorrutaan ulkoisten ominaisuuk sien pilkkaamiseen. Kirjailija te kee pesäeron hyvien ja pahojen, lasten ja aikuisten välillä. Taru Nyström) on help polukuinen johdatus viime vuosien keskei simpään ilmiöön. Ainoastaan tappa jaetana ei saa heiltä armoa. Kirjoittaja jättää hienotunteisesti mainit sematta, että köyhällä ihmisellä ei aina oikein ole mahdollisuutta ympäristöystä vällisiin vaihtoehtoihin – ei edes sähköau toon, josta kirjassa paljon puhutaan. Viesti olisi tullut ta rinassa selväksi ilman näitä köntysmäisiä luonnehdintojakin. Pieni Greta keksii uhmakkaan idean: mitä jos jäteille panisikin hanttiin. Veronica Carratello, suom. Jättiläiset tuhota rouskuttavat vehkeil lään vähän kerrassaan metsää, rakentavat tehtaita ja taloja, aina vain suurempia
EI KAIVINKONEILLE! 1970-luvulla lastenja nuortenkirjoissa puhuttiin saastumisesta ja kaupunkien kulttuurimaisemien suojelusta. Nyt tuntuu kuitenkin jo vanhentuneelta ja liian optimistiselta se, että teos tyytyy suosittelemaan matkustamisen aiheuttamien päästöjen korvaamista ostamalla päästövähennyksiä. Arjen ekotekojen listalla kirjassa ei ole kovinkaan tiukkoja ohjeita tietokoneiden ja matkapuhelimien varalle. Puuhakas ja hauska lastenkirja kannustaa lapsilukijoita eläinten puolestapuhujiksi. Tarja Rouhiainen). (Tammi, suom. Niin pitkälle tekijä ei tohdi mennä, että kehottaisi pitämään vempaimia mahdollisimman monta vuotta ilman ajatustakaan uusista hankinnoista. Digitaalisuus on niin tärkeä asia, että se vaatisi oman ympäristökirjansa. Klassikkokirjassa taistellaan puiston puolesta, ja tärkeä rooli on tietysti varattu lapsille. PIKKU ÖTÖKÄT Raskaiden ilmastoasioiden ja kulkutautien piinamina aikoina tekee hyvää lueskella perinteistä luontokirjaa. Miten asenteet ovat muuttuneet. Lehtinen kirjoittaa intohimoista, asialle omistautunutta tietotekstiä, jossa pirskahtelee huumori. Pihojen ja kukkaniittyjen kauniit ja kummalliset ötökät tarjoavat mielenkiintoista tutkittavaa koreissa, suurissa lähikuvissa. Luteet herkistävät kirjailijan Digitaalisuus vaatisi oman ympäristökirjansa Klassikon uusintapainos on ajankohtainen LAPSEN MAAILMA 5 | 2020 67 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 67 14.7.2020 13.30 14.7.2020 13.30. Ruotsalaiset – totta vie – osaavat lämpimän kertomistavan! MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ. Lähitulevaisuuden ympäristökirjoissa suositellaan epäilemättä matkustamisen vähentämistä. Litteät, haisevat luteet saavat hänet herkistymään: ”kiinnostavia pikku otuksia”. Kirjassa vedotaan: ”Kaikkien kortteleiden lapset, koirat ja kissat – yhtykää!" Viesti kävi aikanaan niin selväksi, että Vihreän vallankumouksen mallia on toistettu monet kerrat lastenkirjallisuudessa. Sellainen on Silva Lehtisen Mikä ötökkä. Krohnin sisarusten kirjassa loppuratkaisu onkin kannustava: ehkä pysäköintitalo ei sittenkään ole niin tärkeä, kaupunginjohtaja arvelee. Ilmastonmuutoksesta ja luonnon kiertokulusta kerrotaan, mutta ennen muuta kirja on innostava eläinkirja, mukava yhdistelmä lastenkertomusta ja tietokirjaa. Ja miten käy hyttysen koteloille. Se on vuodelta 2008 ja edelleen käyttökelpoinen perusteos. (Avain), josta on ilmestynyt uudistettu laitos. Myös teksteissä on jännittäviä ja hurjia, kauniita ja hehkuvia yksityiskohtia. Mitä on tapahtunut reilussa kymmenessä vuodessa. Ilmastonmuutos on äärimmäisen tärkeä asia, se kaikkein suurin ongelma, kuten Gretan tarinassa sanotaan, mutta silti olisi onnellista, jos lastenkirjoissa jaksettaisiin käsitellä myös mm. Sen voi tarkistaa Glenn Murphyn kirjasta Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä. kaupunkien tiivistämistä, purkamista ja rakentamista sekä maisemien ja talojen suojelua... Inari ja Leena Krohnin Vihreästä vallankumouksesta (Tammi) ilmestyy syyskuussa uusintapainos kirjan 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Aihe on monimutkainen, jokapäiväinen – ja vähän kiusallinenkin. Kirja on järkevästi jäsennelty: se alkaa ilmastonmuutoksen syiden selvittelyllä ja päättyy kertomaan, millaisia ilmastotekoja kirjan lukijakin voi tehdä. Niistä ”kuoriutuu iloksemme uusi sukupolvi hyttysiä”! Ritariperhosen, leppäkertun ja piippopaksupään seurassa viihtyy ja pysyy kesäisellä mielellä. Hiukan lohduttomalta tuntuu se, ettei Vihreä vallankumous ole menettänyt ajankohtaisuuttaan puolessa vuosisadassa
ja 30.9.2020 Lahden Sibeliustalo Lastensuojelun Keskusliitto @LastensuojeluKL #lastensuojelupäivät2020 VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT® Tapahtuma järjestetään Sibeliustalolla ja myös verkkoseminaarina. Juontajana Perttu Pölönen Puhujina mm. Lisätietoa www.lastensuojelupaivat.fi LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 68 14.7.2020 13.25 14.7.2020 13.25. Minna Huotilainen, Janna Rantala, Elina Pekkarinen ja paljon muita 29.9