Lapsen Maailma 05/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MA AIL MA RICHART NYMAN EI ANNA RASISMIN ESTÄÄ HAAVEITAAN | NÄIN LIEVITÄT LAPSEN ILMASTOAHDISTUSTA | KUN EROKIISTA KÄRJISTYY… | ÄLÄ PUHU SÄÄSTÄMISESTÄ, JOS TÖRSÄÄT! | 7 LAPSEN ÄITI MUUTTI PESUEINEEN MAALLE LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 20.7.2021 11.30 20.7.2021 11.30
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 8/2013 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 19.7.2021 13.02 19.7.2021 13.02
Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. ELOKUU | 5 | 2021 SISÄLTÖ LUONTO & YMPÄRISTÖ 6 Mistä syntyy lapsuuden kesien taika. Aidatulla, koiraystävällisellä pihalla on paljon pieniä rakennuksia ja 4 000 neliötä tilaa temmeltää. 12 Pikkulapsikin voi murehtia jääkarhujen kohtaloa Sari Heiskanen ja Mirma viihtyvät Elimäellä, jossa noin 200-neliöisen talon vuokra on 850 euroa. s. 24 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.64 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen maailmassa elokuussa 2013. Kerää talteen koko sarja! LI N D A VA RO M A LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 26.7.2021 7.25 26.7.2021 7.25
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 58 vee Kuukauden kirjoissa luvassa jännitystä! Yökoulu ja karmiva luokkaretki -kirjan kuvitti Kati Närhi. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 80. vuosikerta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LASTENSUOJELU 14 Joonatan Nsukami kehittää jälkihuoltoa kokemusasiantuntijoiden avulla 52 Veera Salmi kirjoitti nuortenromaanin sijoitetusta pojasta PERHE 24 Seitsemän lapsen äiti päätti muuttaa maalle – eikä ole katunut 38 Kun erokiista kärjistyy… 42 16-vuotiaana äidiksi tullut Jenna Nieminen nauttii Danielin kehityksen seuraamisesta 58 Koululaishuumori kiinnostaa edelleen KASVU & KASVATUS 34 Raha on monissa perheissä edelleen tabu 46 Romanilapset elävät kahden kulttuurin jännitteessä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Starttaa kävelevä koulubussi! 30 Tutkittua tietoa: Maahanmuuttajaoppilaat ovat opettajiensa ilon aihe 64 Palvelukortti 65 Päivi Alasalmen kolumni: Kerää lastesi aforismit talteen! 66 Kuukauden kirjat: Mitä lastendekkarille kuuluu. Muut Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt ovat Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija Turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Parasta Lapsille sekä Pelastakaa Lapset. LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ RAHOITTAA LASTENSUOJELUJÄRJESTÖJÄ Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuiston perusti vuonna 1950 kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta KANSI Richart Nymanin ja ori Wille Folkin kuvasi kanteen Susanna Kekkonen. kaikille avointa lapsitiedon kirjastoamme. 66 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 21.7.2021 9.45 21.7.2021 9.45. l Helsinki Kustavi l Tampere l Kirkkonummi l l Kuopio l Elimäki Antikvariaattikauppias Lauri Viljanen tietää, että 1980-luku oli koululaishuumorin huippuaikaa. Huvittelemalla Linnanmäellä kuka tahansa voi siten tukea lastensuojelun hyväksi tehtävää työtä Suomessa! Lue lisää: > www.lskl.fi > www.linnanmaki.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80. s. Vuonna 1957 nämä järjestöt perustivat Lasten Päivän Säätiön, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää huvipuistoa sekä kerätä varoja järjestöjen lastensuojelutyöhön. Lastensuojelun Keskusliitto oli niistä yksi. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Järjestely on mahdollistanut Lastensuojelun Keskusliiton lastensuojelua koskevaa asiantuntijaja vaikuttamistyötä ja tiedontuottamista sekä auttanut ylläpitämään mm. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla
Se on hauskaa, vaikka vaatiikin aikaa, keskittymistä sekä palautetta. Näinhän se on: koulupsykologit pystyisivät tarjoamaan juuri niitä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joiden tarve on ilmeinen. Palveluja on kehitetty ja tuen painopistettä siirretty mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen, mutta ne ovat silti perustasolla pirstaleisia. Mielenterveyspalveluissa on suuria ongelmia, eikä merkittävä joukko lapsia ja nuoria saa kaipaamaansa apua. Toivottavasti jokainen lapsi voisi aloittaa syksynsä innostuneessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Kun nuorelta kysyy, millaista tukea hän arkeensa toivoo , kuulostaa ratkaisu yksinkertaiselta. Kun puututaan varhain ja matalalla kynnyksellä, tulevat autetuiksi myös he, jotka tarvitsevat vankempaa tukea. Me voisimme pitää hyvää huolta ihan jokaisesta lapsesta ja nuoresta, mutta olemme silti jatkuvasti tilanteessa, jossa he putoavat palvelujen ulkopuolelle. Samalla hän ymmärtää, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa vuorovaikutustapaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on polarisoitunut: osa voi entistä paremmin, kun toisessa ääripäässä pahoinvointi kasaantuu. Tuetaan ja autetaan siellä, missä nuoret elävät arkeaan, eikä etsitä toista tai kolmatta tahoa, jonka luo nuori lähetetään. Eikö kuulostakin yksinkertaiselta. Koulussa tulisi päästä tapaamaan koulupsykologeja silloin kun siltä tuntuu. Riittävän intensiivistä varhaista tukea ei aina saa, ja palvelujen tarjonta riippuu alueellisista ratkaisuista. Siirtyessäni kesän jälkeen kohti uusia haasteita, haluan kiittää lämpimästi kaikkia teitä lukijoita yhteistyöstä ja tuestanne lastensuojelutyölle. Polarisoituminen ei saisi estää lapsen kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Matalan kynnyksen auttamisessa on hyvä muistaa järjestöt . Yhteisöllisyys vahvistuu, kun jokainen lapsi kokee kuuluvansa ryhmään ja tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Sote-uudistus kuljettaa koulupsykologit ja -kuraattorit organisatorisesti uusille hyvinvointialueille, mutta on tärkeää, että koulupsykologit ja muu oppilashuollon henkilöstö ovat läsnä koulun arjessa. Teiltä saatu palaute on ollut arvokasta ja se on auttanut tekemään entistä parempaa lehteä. Tuetaan ja autetaan siellä, missä nuoret elävät arkeaan, eikä etsitä toista tai kolmatta tahoa, jonka luo nuori lähetetään. Vain vuorovaikutuksessa lapsi oppii, miten ryhmässä tulee toimia ja miten palkitsevaa siihen kuuluminen on. pääkirjoitus Kesän jälkeen on innostavaa oppia uutta. PS. Kaikista ei ole helppoa olla osa ryhmää – varsinkaan, jos ei ole päässyt harjoittelemaan sosiaalisia tilanteita. Muistakaamme, että lapsi, joka ei syystä tai toisesta saa kotoa riittävää tukea kasvulleen, kaipaa erityistä huomiota. Se madaltaa kynnystä hakea apua. Perustason palveluita, kuten vaikkapa lastenneuvolan sekä oppilasja opiskeluhuollon palveluita, tulisi olla tarjolla helposti ja nopeasti jonottamatta. Hieno tunnustus suomalaisten järjestöjen tekemälle työlle saatiin kesällä, kun Euroopan parlamentti myönsi Euroopan kansalaisen palkinnon MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja sen valtakunnallisen Kriisipuhelimen 800 vapaaehtoiselle! Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee järjestöjä, jotka auttavat rakentamaan hyvinvointia ja oman elämän merkityksellisyyttä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 21.7.2021 9.54 21.7.2021 9.54
Seurasimme kolmen lapsen kesäpäivää. kasvu Lapsuuden KESÄ Lapsuuskesien taika syntyy pienestä: jäätelön tahmaamista suupielistä, heinämiekkailusta metsässä ja sukelluksista kimaltelevaan järveen. Tärkeintä on leikki ja aika, jota on loputtomasti. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 6 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 6 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Nyt sukelletaan keijuina metsän siimekseen, sitten taiotaan heinistä miekat ja loihditaan kallion laen mäntyjen katveeseen linna. KUIN KEIJUT… Espoossa asuva Kanerva Martin (vas.), 5, ja kirkkonummelainen Aada Ringborg, 6, retkeilevät paljon. He viihtyvät luonnossa, jossa ideat leikkeihin eivät ehdy koskaan. Tänään tytöt ovat retkellä Kirkkonummella Linlon ulkoilualueella äitiensä kanssa. Lapsuuden KESÄ LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 7 ›› LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 7 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 7 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Kesässä ihanaa on lämpö ja ohuet vaatteet, pehmeä hiekka kakkuja varten ja polkupyöräily, ulkona olo ja auringonpaiste, itse poimitut mustikat ja kauniin väriset vadelmat, paljaat varpaat ja se, ettei aamuisin ole kiire päiväkotiin tai muuallekaan. Kesällä otetaan rennosti. Kanervasta on erityisen hauska hypätä laiturilta uimarenkaan kanssa, Aadasta kivointa on sukeltelu – kunhan muistaa pitää nenästä kiinni! Vedessä viihdytään tuntikausia, eikä kylmyyskään aja tyttöjä maalle. KUKA HEITTÄÄ KAUIMMAS. ”Kesällä saa tehdä mitä huvittaa!” Lomareissut kuuluvat kesään, mutta kiireettömät päivät lähiluonnossa tai kotipihan kahluualtaassa ovat yhtä mukavia. Kesän alkaessa he pysyivät pinnalla, mutta päivittäisen pulikoinnin myötä uimataito on parantunut roimasti. VIELÄ KERRAN! Aadan ja Kanervan mielestä kesän paras juttu on leikkimisen lisäksi uiminen. Tytöt ovat harjoitelleet uimista uimahallissa. Kaiku toistaa kysymyksen. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 8 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 8 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Kesä on Aadan ja Kanervan suosikkivuodenaika
Sitä voi tehdä melkein missä vain: kotipihalla, isovanhempien mökillä ja luontoretkillä. Sisälle ei tarvitse mennä edes syömään. Uni painaa Aadan ja Kanervan silmiä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 9 ›› LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 9 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 9 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Melasta tipahtavat vesipisarat muodostavat renkaita veteen. Grillaten saa tytöistä maukkainta kesäruokaa. Nyt grillikatoksessa kypsyvät makkarat, porkkanapihvit ja juustovoileivät ja tytöt tutkivat odotellessa metsästä löytynyttä matoa. HIPIHILJAA Aadan äiti, Sanna Ringborg meloo intiaanikanoottia kotia kohti. Kanerva on jopa nukkunut kesällä ulkona – teltassa. ULKONA KAIKEN AIKAA Aada asuu rivitalossa ja livahtaa usein pihaan muun perheen vielä nukkuessa. Makuupussissa on jännittävä kuunnella yön ääniä. Kanootissa ollaan hetki ihan hiljaa. Pimeää ei tule kunnolla lainkaan. Rauha laskeutuu saariston iltaan. Pitkän päivän leikit, loikat ja vauhti, aurinko, uinti ja seikkailut tuntuvat kehossa
Kesä tuoksuu ihanalle. 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 10 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 10 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Aada varmistaa, että kodissa on kaikki kuten pitääkin: pehmeä sammalvuode, kylliksi maittavaa ruokaa sekä havuja ja kanervan kukkia kaunistamassa ja ilahduttamassa madon mieltä. SADONKORJUUN AIKAA Felix Lamoureux’n 5, kesäparatiisi on oma piha Kustavin Käsityökylässä, jonka toimitusjohtaja on Felixin äiti Essi Vuontisjärvi. n KOTI MADOLLE Aada ja Kanerva löytävät metsästä karvaisen madon ja tekevät sille kodin puun juureen. Felix on istuttanut isänsä Stefanin kanssa tomaatteja ja pihan perälle perunaa, joiden kasvua on ollut mielenkiintoista seurata. Koska kesä on yrittäjävanhemmille kiireistä aikaa, Felix on päiväkodissa muutaman päivän viikossa. Turistikautena käy kuhina. Käsityöläiset, kesätyöntekijät, serkut ja tädit asuvat pihapiirissä, myös isovanhemmat ja ystävät vierailevat usein. Pihassa on pupuja ja lampaita, polkuautorata ja leikkipuisto. Pikkuveli Max, 1, on Felixistä hyvää seuraa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 11 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 11 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 11 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Keinu on Felixin suosikki. Hauskinta on kastelu: silloin saa suihkuttaa letkulla vettä perunamaalle. Kesän ykkösjuttu on kasvimaa. KERRAN PÄIVÄSSÄ Felix nappaa Käsityökylän kahvilasta joka päivä kesän maistuvimman herkun eli jäätelön. Hänen kanssaan Felix juoksee, hyppii (varovasti) trampoliinilla ja leikkii. Välillä on kastunut myös isä ja pikkuveli! Nyt on sadonkorjuun aika: Felix nostaa perunaa ystäväperheen isoisän Peter Gustavsonin kanssa. Ennen kotiin lähtöä tytöt toivottavat madolle hyvää kesän jatkoa. Siellä mukavinta ovat mielikuvitusleikit zombieina tai autoilla parhaan kaverin kanssa
Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia 15–29-vuotiaista koki turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Resilienssin vahvistaminen, tunneja vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot sekä turvallisten yhteisöjen luominen auttavat kohtaamaan tulossa olevia muutoksia. ilmasto Kun ilmastokriisi AHDISTAA Pienikin lapsi voi murehtia jääkarhujen kohtaloa tai maailman tuhoutumista. – Masentuminen, lamaantuminen ja tunteiden suohon uppoaminen ovat ympäristökriisin vahingollisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitoa vaativa sairaus siitä voi puhjeta, ellei lapsi tai nuori pääse käsittelemään vaikeita tunteitaan terveillä tavoilla aikuisten kanssa. Tunteet muutosvoimana Myös vanhemmat kokevat huolta, surua, ahdistusta ja pelkoa ympäristön puolesta. Puhumme paljon uhkaavista katastrofeista, mutta puhummeko riittävästi tunteista, joita ilmastokriisi herättää. Asiantuntijoiden mielestä ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksia ei ole otettu riittävän vakavasti. Tulevaisuus tuntuu epävarmalta. – Se on ymmärrettävää. Ympäristökriisi voi ahdistaa niin paljon, että ajatus lapsen hankkimisesta hirvittää. – Ympäristökriisin herättämistä tunteista on yllättävän vaikea puhua. – Tunteet viestivät meille, mikä on tärkeää, ja liikuttavat meitä tärkeiden asioiden suuntaan. Voi olla vaikeaa löytää sanoja kuvaamaan epämääräisiä, hankalia oloja. Ne ovat tunnetaitoja, jotka vahvistavat resilienssiä eli selviytymiskykyä. Isot tunteet myllertävät mielessä: pelottaa tai ahdistaa. Ympäristöahdistus ei ole mielenterveydellinen ongelma, vaan luonnollinen reaktio globaaliin uhkaan. Mieli ry, Nyyti ry ja Tunne ry kampanjoivat yhdessä lasten ja nuorten ympäristöahdistuksen lievittämiseksi muun muassa järjestämällä keskustelumahdollisuuksia yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille turvallisissa keskusteluryhmissä. He saattavat pelätä ympäristöasioista puhumista, koska eivät halua lisätä lasten ja nuorten ahdistusta. Kampanjan ydinviesti on: puhutaan ympäristötunteista. Siksi mielenterveysjärjestöt julistivat maaliskuussa 2021 ympäristöhätätilan. Kuitenkin juuri tunteista puhuminen huojentaa mieltä. TUIJA SILJAMÄKI Y li puolet nuorista kertoi kokevansa huolta ja surua ympäristön puolesta usein tai jatkuvasti Nyyti ry:n kyselyssä keväällä 2019. Vanhemmat tai kasvattajat voivat auttaa lapsia tunnistamaan, hyväksymään ja nimeämään tunteita ja pääsemään tasapainoon vaikeiden tunteiden kanssa. Elina Marttinen näkee yhtäläisyyksiä koronapandemian ja ilmastokriisin välillä. Vanhempien tehtävä on tukea ja viestiä, että voimme vielä vaikuttaa tulevaisuuteen yhdessä. – Olisi tärkeää selvittää, miten lapset kokevat ilmastokriisin. Ympäristöahdistus voi näyttäytyä myös vaikeutena puhua tulevaisuudesta. Molemmissa tunteiden herättäjä on ympäristöuhka. n > www.ympäristöahdistus.fi 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 12 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 12 26.7.2021 6.23 26.7.2021 6.23. Nuori voi myös tuntea katkeruutta ja ajatella ”boomerien” eli suurten ikäluokkien pilanneen maailman. Erityisesti lasten ja teini-ikäisten kokemasta ympäristöahdistuksesta puhutaan aivan liian vähän, sanoo psykologi Elina Marttinen Nyyti ry:stä
Vaikuttakaa sopivasti Ympäristöjärjestöt kampanjoivat voimakkaasti, jotta ihmiset heräisivät toimimaan. Myös säännölliset arjen rytmit ankkuroivat perheen kiinni tähän hetkeen ja tekevät arjesta hallittavamman. Se on ajatuksia herättävä mutta käytännöllinen 16-sivuinen aineisto varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajille ja kasvattajille. Kiinnittäkää yhdessä huomiota näihin positiivisiin uutisiin, pitäkää toivoa yllä. Pitäkää yhdessä vapaapäiviä uutisista ja sosiaalisesta mediasta, niin ympäristöaktivistitkin tekevät! Lähtekää mieluummin luontoon liikkumaan. Se on hyvä asia, mutta liika aktiivisuus voi johtaa myös uupumiseen. Pääasia on, että teette jotakin ja löydätte tasapainon ilmastotekojen ja oman jaksamisenne välillä. Tulevaisuudessa luonto on kärsinyt ja ihmiset asuvat suurissa kaupungeissa saasteiden keskellä. Ihmiset ovat luopuneet toivosta pelastaa maapallo ja ajattelevat vain omaa parastaan. Mari Ahokoivun ja L aura Ertimon teos Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu. Kun mieli on tyyntynyt, voitte palata aiheeseen ja miettiä, kuinka paljon kaikkea jo nyt tehdään ilmastokriisin torjumiseksi. Stressinsäätely vahvistaa resilienssiä. Sitaatti lapsiasiavaltuutetun raportista Maapallon tulevaisuus ja lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimisto julkaisi syksyllä 2020 raportin Maapallon tulevaisuus ja lasten oikeudet , joka käsittelee lasten ilmastohuolia. Vähennä stressiä lisääviä asioita, kuten kiirettä. Lentoliikenne on kasvanut ja pikamuoti vallannut vaateteollisuuden. Se vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ja antaa vinkkejä siitä, kuinka voi vaikuttaa. Siinä on myös harjoituksia ahdistuksen lievittämiseksi. Ikäsuositus 7+. Kaikki ei ole tuhoutumassa huomenna. Yhdessä selvitään! 3. Näyttäisi siltä, että ihmiskunta pystyy halutessaan toimimaan elämää suojelevasti: tekemään nopeita päätöksiä maailmanlaajuisesti. (Into, 2019 ) on ensimmäinen suomalainen lapsille suunnattu kuvatietokirja ilmastonmuutoksesta. Uupuminen voi näkyä myös kyynistymisenä: Mitä hyötyä on tehdä kaikkensa, kun muut tekevät niin vähän eikä mikään muutu. Kierrättämisellä ja muilla ilmastoteoilla voitte oikeasti myös vaikuttaa. VU O SA AR I, JA AK KO KE M PP AI N EN /U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 13 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 13 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 13 21.7.2021 10.46 21.7.2021 10.46. Etsikää toivon tuojia Pelottavia uutisia tulvii joka tuutista. Tutkimuksista tiedetään, että jos lapsi saa ylläpitää yhteyttä luontoon, se vähentää stressiä ja saa hänet valitsemaan kestävämmän elämäntavan myöhemmin elämässään. Se luo turvallisuudentunnetta. Koen, että vielä tällä hetkellä maapallolla on hyvä elää, ja ihmiset yrittävät pelastaa ja auttaa maapalloa sekä luontoa. Jos mieli lähtee laukkaamaan kohti katastrofia, ajatus tulee suunnata nykyhetkeen: miltä juuri nyt tuntuu. 1. Lisää yhteistä aikaa. Pienetkin teot kuitenkin helpottavat ahdistusta. Vanhemmat voivat tukea lasten stressinsäätelyä rauhoittamalla arkea ja juttelemalla ympäristökriisin herättämistä tunteista ja ajatuksista lastensa kanssa. Ottakaa selvää Verkosta löytyy Pieni opas ympäristöahdistukseen – tietopaketti opettajille ja kasvattajille pdf-muodossa. 9.-LUOKKALAINEN TYTTÖ Apua! Tässä psykologi Elina Marttisen vinkit ympäristöahdistuksen lievittämiseen. Tämä Elina Pekkarisen ja Terhi Tuukkasen toimittama yli 200-sivuinen teos on tärkeä, sillä lasten ja nuorten käsityksiä maapallon tulevaisuudesta ei ole juuri tutkittu. Esimerkiksi tunnettu ilmastovaikuttaja ja Lapsen Maailman kolumnisti Atte Ahokas kertoi uupuneensa ja pitäneensä tauon kaikesta vaikuttamisesta (LM 8/20). Kiinnittyminen siihen rauhoittaa. Vähentäkää stressiä Kuuntele, ole läsnä. Pandemiakriisin hoidosta voi jopa ammentaa toivoa. 4. 2
lastensuojelu KOKEMUSASIANTUNTIJAT KEHIIN! Joonatan Nsukamille jälkihuollon laatu on kaikki kaikessa. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 14 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 14 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. "Hyvän tulevaisuuden takaaminen nuorille pitäisi olla aina etusijalla"
Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa, johon sijaishuollon piirissä olleet, 18 vuotta täyttäneet ovat oikeutettuja. – Minulla on 16 vuoden kokemus lastensuojelusta ja jälkihuollosta, ja olen nähnyt vuosien varrella paljon. Tämä ajatus on vahvasti Nsukamin maaliskuussa käynnistämän yrityksen, Jälkiturvan, taustalla. – Jos todistaa jotakin vääryyttä, siihen pitää puuttua. Haluan olla auttamassa kehitystä eteenpäin ja tekemään palveluista parempia. Asioita on muutettava tavalla tai toisella, sanoo Nsukami, 22. ULLA OJALA | KUVAT LIISA HUIMA S ipoolaisen alakoulun opettaja teki lähtemättömän vaikutuksen 7-vuotiaaseen Joonatan Nsukamiin. J älkiturva tarjoaa jälkihuollon luentoja koulutuspalveluita. Opettaja selitti, että hiljaiset hyväksyjät ja sivustakatsojatkin ovat osallisia. Nsukami toivoo saavansa yhteistyökumppaneikseen muun muassa kuntien ja kaupunkien jälkihuollosta vastaavia ja pääsevänsä antamaan kokemusasiantuntijana vertaistukea jälkiLAPSEN MAAILMA 5 | 2021 15 ›› LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 15 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 15 26.7.2021 6.48 26.7.2021 6.48. KOKEMUSASIANTUNTIJAT KEHIIN! Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa ja tarjoaa kokemusasiantuntijoiden tukea itsenäistä elämää aloittaville nuorille. Opettaja otti koko luokan puhutteluun kiusaamisen takia, vaikka tiesi, etteivät kaikki oppilaat olleet siihen osallistuneet
Nähdessään kauppakeskuksissa pelkästään tummaihoisia siivoojia, hän mietti, onko se hänenkin tulevaisuutensa. Nsukami mietti myös, millaista on olla ulkomaalaistaustaisena Suomessa. – Mielessä pyöri, minkälaista itsenäistyminen kokonaisuudessaan tulee olemaan. Tiedän, että myös useita muita sijaiskodista lähteviä nuoria mietityttää ja pelottaa moni asia ja olo tuntuu epävarmalta. Vaikka muutin sieltä pois neljä vuotta sitten, olemme edelleen tosi tiivis porukka ja vietämme yhdessä synttäreitä ja grillijuhlia. Pystynkö hoitamaan kaikki omat asiani ollessani niistä yksin vastuussa. huollon piirissä oleville nuorille. S e, että jälkihuolto pyrkii turvaamaan toimeentulon ja asumisen, ei Nsukamista riitä. Monilla on ongelmia rahankäytössä ja työpaikkaa on vaikea löytää. Itseään tsemppaamalla hän kuitenkin hankki itsenäisesti asunnon ja opiskelupaikan sekä valmistui merkonomiksi hyvin arvosanoin. Nsukami on nähnyt myös päihdeongelmia ja asunnottomuutta. Silti hänkin oli maassa ja tunsi itsensä jonkin aikaa yksinäiseksi muutettuaan pois Ilolan turvista. Nuorta, jolla on mielenterveys ongelmia, pitäisi tukea hänelle sopivalla tavalla. Omahoitaja saa kiitosta, samoin kuin työntekijät, jotka kuljettivat lapsia harrastuksiin ja tukivat Nsukamia tämän harrastaessa SM-tasolla kilpajuoksua. Elämä oli kotoisaa ja rauhallista. – Kaikki lapset ja nuoret pitävät toisiaan sisaruksinaan. Nsukami tietää, että toiset nuoret pystyvät hoitamaan omia asioitaan enemmän, toiset vähemmän. 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 16 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 16 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. Vai onko olemassa muita teitä. Hänen kokemuksensa mukaan tuen pitäisi olla paljon kokonaisvaltaisempaa ja siihen tulisi sisältyä vertaistukea, jota työnsä puolesta lastensuojelussa toimivat sosiaalityöntekijät eivät pysty antamaan. Ilman hyvää kielitaitoa on vaikea työllistyä. – Tällaisissa tilanteissa nuori voi kokea, että jälkihuolto on pettänyt heidät. Kaikkien voimavarat eivät ole samanlaiset. Pitäisi miettiä, kuinka auttaa jälkihuollossa olevaa nuorta, joka ei puhu hyvin suomea. Neuvotteluita yhteistyökuvioista on aloitettu keväällä ja niitä jatketaan syksyllä. 12 asuinvuoden aikana Ilolasta ehti kertyä paljon hyviä muistoja. Kun on tottunut asumaan paikassa, jossa on aina paljon muita ihmisiä paikalla, miten yksin asuminen sujuu. Kokemusasiantuntijat voisivat antaa nuorille myös näkökulmaa erilaisiin asioihin. Hänet sijoitettiin muutamaksi viikoksi espoolaiseen yksin maahan tulleiden lasten ryhmäkotiin, josta matka jatkui edelleen Sipoossa sijaitsevaan Monikulttuuriseen perhekoti Ilolaan. Isoveli valvoo -palvelu on tarkoitettu erityisesti pojille. Espoon jälkihuolto olisi hankkinut nuorelle miehelle asunnon Espoosta, mutta kulkeminen Espoosta Helsinkiin juoksutreeneihin ja opiskeleSosiaalityöntekijä ei pysty antamaan vertaistukea. J oonatan Nsukami sanoo aina olleensa päämäärätietoinen, ja hänellä on ollut unelmia ja tavoitteita. Nsukamin mielestä jälkihuollossa pitäisi hyvin tarkkaan räätälöidä palvelut kullekin nuorelle sopiviksi. Nsukamia mietitytti Sipoosta muuttamisen jälkeen esimerkiksi se, missä hänen kannattaisi asua. Yksi Jälkiturvassa kehitetty palvelu on Kokemusasiantuntijarinki, jossa jälkihuollossa olevat tai kohta sen piiriin tulevat nuoret voivat keskustella kokemusasiantuntijan kanssa mistä aiheesta tahansa. Hän olisi itse kipeästi kaivannut vertaistukea tehdessään muuttoa Ilolasta. Itsenäistyvä nuori tarvitsisi tukea myös tunnetason pulmiin. – Monella Ilolassa asuvalla on perhettä, minulla ei ole Suomessa ketään. Entä, kun tyttötai poikaystävä jättää. Y ritys perustuu vahvasti Nsukamin omaan historiaan ja kokemuksiin lastensuojelusta ja jälkihuollosta. Ilolassa asuvat, täysi-ikää lähestyvät nuoret olivat yksi kimmoke Jälkiturvan perustamiseen: he alkoivat kysellä kaikkea mahdollista omilleen muuttaneelta Joonatanilta, joka vastaili parhaansa mukaan. Nsukami on vakuuttunut, että kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen antaisi aikuistuvalle nuorelle paremmat valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. – Olen huomannut, että pojat tarvitsevat tilaisuuden kysellä ja jutella ilman, että paikalla on liian paljon väkeä. Nsukami on kuullut monen jälkihuollossa olleen nuoren kokevan, ettei ole saanut riittävästi eväitä elämään. Kesäkausi on kulunut paljolti suunnittelussa. Nsukami toivoo, että palvelun ostava kaupunki tai kunta päätyisi järjestämään Kokemusasiantuntijaringin kerran–pari kuukaudessa. Miten torjua yksinäisyyttä. Nsukami tuli Kongosta Suomeen 6-vuotiaana
Muistot ja kokemukset voivat olla kipeitä. "Haluan muistuttaa siitä, että tällaiset uskomukset ovat vääriä". Niinpä hän hankki omatoimisesti asunnon vuokramarkkinoilta Helsingistä. Hyvin elämässään eteenpäin päässeet nuoret aikuiset voisivat olla myös esimerkkeinä nuoremmille: jokaisella voi olla unelmia ja niitä on mahdollista tavoitella. Joonatan Nsukami tuntee laajan joukon sijaishuollossa olleita nuoria aikuisia, esimerkiksi vasta äidiksi tulleen nuoren naisen, jonka kanssa äitiyteen tai isyyteen liittyviä kysymyksiä pohtiva itsenäistyvä nuori saattaisi haluta keskustella. Nsukami tunsi jossakin vaiheessa vihaa siksi, ettei asunut tavallisessa perheessä omien perheenjäsentensä kanssa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 17 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 17 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 17 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. I tsenäistyvä nuori saattaa alkaa miettiä omaa taustaansa siinä vaiheessa, kun on perustamassa perhettä. Hänellä oli myös tunne, ettei kukaan pysty samaistumaan hänen tilanteeseensa eikä ymmärrä häntä. Joonatan ei ole koskaan pitänyt siitä, kuinka paljon lastenkodissa asuvista nuorista puhutaan ikävässä sävyssä. – Minulla on tiedossa laaja kokemusasiantuntijaverkosto, josta löytyy monenlaisia samaistumiskohteita. n > www.jalkiturva.com Itsenäistyvä nuori tarvitsee tukea myös tunnepulmiin. Olemme jo käyneet kertomassa kokemuksistamme erilaisissa kokoonpanoissa. Näissäkin mietteissä kokemusasiantuntijat voisivat olla avuksi. maan olisi tehnyt arjen palapelistä ylivoimaisen
VALTERI-KOULU YLPEÄSTI ERITYISIÄ! – Sen sijaan, että erityistarve nähdään heikkoutena tai peiteltävänä juttuna, se nähdään arvokkaana, huomionarvoisena asiana. ”Osalla yläkoululaisista ei ole aavistustakaan, mitä ruoka maksaa kaupassa. Oppilaat saattavat veikata, että 50 euroa riittäisi täysipainoiseen ruokaan kuukaudessa, osalla budjetti meni aivan överiksi.” KOTITALOUSOPETTAJA LEENA KAISTINEN LEPPÄVAARAN KOULUSTA ESPOOSTA RUOKAVISAN TIEDOTTEESSA. Pihapeliviikon, jonka aikana salibandyseurat ympäri Suomea järjestävät erilaisia pelitapahtumia, joihin voi vapaasti osallistua. asti Kansallismuseossa esillä olevissa kuvissa poika kasvaa vauvasta 8-vuotiaaksi ja isä oivaltaa, kuinka aikuinen näkee lapsen maailman herkästi keskeneräisenä, mutta lapselle se on koko ajan valmis. Pelaaminen voi yksinkertaisimmillaan olla sitä, että menee ulos ja käyttää mielikuvitusta. Pekkarinen huomasi, että Valterin oppilaat olivat hyvin tietoisia erityistarpeistaan ja sinut niiden kanssa. Viikon aikana korostetaan perheiden ja kaveriporukoiden yhdessä tekemistä ja pihan lasten kokoamista yhteen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA Vain joka 4:s KUNTA TARJOAA OPPILAILLE MAKSUTTOMAN VÄLIPALAN KOULUPÄIVÄN VENYESSÄ. He osaavat myös vaatia hyvää kohtelua ja ymmärtävät, että se on heidän oikeutensa ja siihen kohdistuva pilkka tai syrjintä ovat väärin. SA M I PA RK KI N EN 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s18-23_Tulva.indd 18 LM5_s18-23_Tulva.indd 18 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. NIMIKKOVIIKKO KAIKKI PIHALLE PELAAMAAN! Suomen Salibandyliitto järjestää 30.8.–5.9. Toivoisin, että meillä olisi kaikkialla sellaista ilmapiiriä, että kaikenlainen moninaisuus nähtäisiin arvokkaana eikä rasitteena, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen tavattuaan Valteri-koulu Onervassa kaksi yläkoulun oppilaista koottua ryhmää. Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimisja ohjauskeskus, joka tarjoaa palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. 5.9. Lapsen maailma on täynnä vapautta, iloa ja leikkiä, todistaa Sami Parkkisen valokuvista koottu näyttely Isä ja poika. I wish this day would never end (2017)
Maailman ihanin tyttö -projektin tekijän Miina Savolaisen ohjaamat kuvaajat ovat kohtaamistyön ammattilaisia, kuten lastensuojelutyöntekijöitä, erityisopettajia ja pappeja. toukokuuta. – Sovimme yhdessä reitin ja periaatteet, miten ohjaamme lapsia liikenteessä. Kävelevä koulubussi käynnistyi helposti kahden perheen kesken. Lapset kokivat matkat kivoina yhteisinä hetkinä, ja vanhemmat tutustuivat toisiinsa ja lapsiin. Ääneen pääsee Iceheartsvanhempia, -nuoria, -kasvattajia, virkahenkilöitä ja tukijoita, jotka sanoittavat todeksi ne lasten ja nuorten hyvän elämän kannalta tärkeät tunteet, jotka eivät aina ole mitattavissa. Tällaisen kimppakyydin ilman autoa järjestivät Liikenneturvan koulutuspäällikkönä työskentelevä Satu Tuomikoski naapurustossa asuvan Anna Helemaa-Hollon kanssa. Näyttelyssä on esillä voimaannuttavan valokuvan jatko-opiskelijoiden ottamia herkkiä henkilökuvia, kuten alla oleva Ulla Syngelmän otos. > voikorakkauttamitata. > www.lanufestarit.fi ICEHEARTS ONNEA 25-VUOTIAALLE! Icehearts juhlii 25-vuotista taivaltaan 2.9. sarjakuvan tekemiseen. Tuomikoski huomasi, kuinka hankalaa lasten on nähdä kadun varteen pysäköityjen autojen takaa lähestyviä ajoneuvoja. – Me pyysimme, että lapsemme pääsevät samaan ryhmään, jotta heillä olisi samanlaiset lukujärjestykset. LUKEMINEN HAUSKAA TEHTÄVÄÄ Lasten ja nuorten virtuaa linen kirjallisuusfestivaa li (LANU!) järjestettiin 5.– 8. He ovat opiskelleet neljä vuotta menetelmän työotetta. Tapahtuma on katsottavissa os. Lahtelainen serkku muistaa kuulleensa paikkakunnalla järjestetystä kävelevästä koulubussista. asti Lempeä katse -näyttely. Totesimme, että tuollaiselle matkalle emme ekaluokkalaisiamme halua laittaa itsenäisesti kulkemaan, sanoo Tuomikoski. Tapahtuma esitteli yli 70 kotimaista lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjaa sekä sarjakuvaa, ja sen kestoa pidennettiin useilta opettajilta tulleiden pyyntöjen takia kuukaudella. Siinä lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Lapset oppivat ymmärtämään hyvin nopeasti tärkeimmät seikat liikenteessä. Festarien YouTube-videoille kertyi yhteensä 9 405 katselukertaa! Vaikka ne eivät enää olekaan nähtävillä, löytyy LANU!n verkkosivuilta paljon hauskoja tehtäviä esim. klo 15 virtuaalisessa juhlagaalassa, joka lähetetään kotikatsomoihin uudelta Urheilumuseolta Olympia stadionilta Arto Nybergin luotsaamana. KYLILLÄ KUULTUA KOULULAISILLE KIMPPAKYYTI ILMAN AUTOA Koulut alkavat tuota pikaa, ja monen pikkuoppilaan koulutie kaupungissa kulkee vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. – Asumme Lahden keskustan tuntumassa, ja ekaluokkalaisten koulumatkalla oli kahdeksan vilkasliikenteistä tieylitystä, joissa vain yhdessä oli liikennevalot. Tuomikoski vinkkaa vanhemmille, että kävelevää koulubussia olisi hyvä alkaa suunnitella jo keväällä kouluun tutustumispäivänä. Myös autoilijoiden on vaikea nähdä lapsia pysäköityjen autojen takaa. Tuomikosken mukaan vaikeinta lapsille on hahmottaa autojen nopeutta eli sitä, milloin on turvallista lähteä ylittämään katua. Sovimme vuorot viikoittain samalla, kun vaihdoimme muutenkin kuulumiset. Keväällä on myös aikaa etsiä lähistön perheitä, jotka voisivat tulla mukaan, ja kesällä ehtii suunnitella reitin ja harjoitella sitä yhdessä. Opettelimme myös, missä kohtaa pitää odottaa, että auto on ensin mennyt. – Tätä harjoittelimme jokaisessa risteyksessä katsomalla, missä kohtaa auton pitäisi olla, jotta vielä voi lähteä kadun yli. Kävelevää koulubussia jatkettiin koko ensimmäisen luokan ajan. – Yhdessä sovimme, että puhelimet ja muut laitteet pysyvät repussa matkan ajan. Välillä lasten oli myös hankala keskittyä liikenteeseen, kun oli kaikkea muuta kiinnostavaa. Sovimme myös, missä tapaamme ja mihin aikaan kävelevä kimppakyyti starttaa päivittäin. icehearts.fi Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa on esillä 19.9. U LL A SY N G EL M Ä LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 19 ›› ›› LM5_s18-23_Tulva.indd 19 LM5_s18-23_Tulva.indd 19 27.7.2021 9.26 27.7.2021 9.26. Juhlavuoden teemana on koskettavasti Voiko rakkaut ta mitata
LA ST EN SU O JE LU N KE SK U SL IIT TO ”Kokeilevampi kulttuuri eri roolien, työtehtävien ja vastuiden osalta olisi paikallaan.” TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUSPROFESSORI JARI HAKANEN PERHE-ELÄMÄN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISESTA JOURNALISTI-LEHDESSÄ. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s18-23_Tulva.indd 20 LM5_s18-23_Tulva.indd 20 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. PETRI PAJU VALINTA ULLA SIIMES LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJAKSI Lastensuojelun Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Ulla Siimes, 45. Voin suositella erityisesti niille, jotka eivät koskaan ole miettineet tällaisen kuplan olevan edes olemassa. Hän on työskennellyt toiminnanjohtajana Suomen Vanhempainliitossa vuodesta 2014 alkaen ja sitä ennen kehittämispäällikkönä ja järjestöasiamiehenä opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä. Kuvaus on tehty sopivalta etäisyydeltä fanittamatta tai tuomitsematta liiaksi ketään tai mitään. Yhdysvallat on niitä harvoja länsimaita, joissa ei ole tähän asti maksettu lapsilisiä. Se on kirja nuorten elämästä, ei jääkiekosta – sisältäen toksista maskuliinisuutta ihan huomattavasti. A nna-Liisa Ojala kuvaa nuorten kiekkoilijoiden arkea ja juhlaa tutkimuksessaan Kaukaloissa kasvaneet. Kun 16-vuotias (poika) on harrastanut siihen asti tosissaan jääkiekkoa, harrastukselle on kertynyt hintaa noin 50 000 euroa. Ja siitä kilpailu vasta alkaa. Uudet Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet helpottavat kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamista ja yhdenmukaistavat käytäntöjä. KOKEMUSASIANTUNTIJAT EETTISET OHJEET Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään yhä enemmän lastensuojelussa. Ohjeet löytyvät verkosta. Biden ja demokraatit aikovat esittää syksyllä neljän vuoden lisärahoitusta lapsilisäohjelmaan. LAPSILISÄ YHDYSVALLAT VIHDOIN MUKAAN Presidentti Joe Bidenin läpi ajama tukiohjelma takaa vuodeksi täysimääräisen lapsilisän kymmenille miljoonille yhdysvaltalaisille perheille, jotka tienaavat vuodessa alle 150 000 dollaria eli reilut 127 000 euroa. TUTKIMUS MIKÄ SAA NUOREN MIEHEN KIEKKOILEMAAN. Mikä saa nuoret miehet syömään 5 000 kcal päivässä, uhraamaan kaiken energian, ajan ja huomion sekä monesti myös koulun ja terveyden epätodennäköisen ammattilaisunelman takia. Tutkimus on saatavissa lainaan hyvin varustelluista kirjastoista, kuten Lastensuojelun Keskusliiton kaikille avoimesta lapsitiedon kirjastosta. Hakijoita keskusliiton toiminnanjohtajan tehtävään oli 39. Se on lähellä yhden lapsen yhdeksänvuotisen peruskoulutuksen hintaa. Ulla Siimeksestä tulee myös Lapsen Maailman päätoimittaja. Alle 6-vuotiaista maksetaan enimmillään 3 600 dollaria eli reilut 3 000 euroa vuodessa. Kuukaudessa tilille siis kilahtaa 300 dollaria. Ne on tarkoitettu tueksi ja kannustukseksi sellaisen tilaisuuden valmisteluun, jossa on mukana kokemusasiantuntija
Roso myös työllistää nuoria: kesäkuussa alkoi 3D-piirrostyöpaja, jota ohjaa 20-vuotias alaa opiskellut nuori videotutoriaalien ja chatin kautta. Luonnonperintösäätiö ja August Ludwig Hartwallin säätiö ovat aloittaneet keräyksen, jossa hankitaan varoja Lasten metsän perustamiseksi ja suojelemiseksi. Harjoitustyöt postataan Discordin kautta. Lapsen on tärkeää kokea voivansa tulla turvallisesti kertomaan vanhemmalle silloinkin, kun pelkää tehneensä jotakin väärää tai noloa. 4 Verkon turvallinen käyttö tulee ottaa puheeksi viimeistään silloin, kun lapsi alkaa käyttää älylaitteita. – Tavoitteena on, että ihmiset löytäisivät meidän toimintamme kautta omia vahvuuksiaan. Esim., että puhelimeen pitää aina vastata, kun perheenjäsen soittaa. 3 Ennen laitteen luovuttamista lapselle on hyvä sopia yhdessä säännöistä. Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa. Älypuhelinten turva-asetuksia säätämällä voit vaikuttaa esim. Keräykseen voi osallistua esim. Syksyllä on alkamassa räppisekä laulajaja lauluntekijätyöpaja. 2 Kannattaa kysellä ennen ostopäätöstä myyjiltä, mitkä laitteet kestävät parhaiten käyttöä. KÄNNYKKÄ VIISI VINKKIÄ Pelastakaa Lapset ry ja Telia ovat laatineet viisi vinkkiä ensipuhelimen ostajalle: 1 Kannattaa miettiä, tarvitseeko lapsi älypuhelimen ominaisuuksia. Roso on yhdistelmä luovaa yhteisöä, keskustelufoorumia ja verkkomediaa. käytettävissä olevan ruutuajan määrään ja lapselle näkyviin sisältöihin. Lisätietoja: > sampo.riskila@kukunori.fi KERÄYS RETKELLE LASTEN METSÄÄN. Roso-tuotanto on yksi Kukunori ry:n hankkeista, jonka kohderyhmänä ovat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsbergin mukaan Lasten metsäksi etsitään pohjoisesta Suomesta komeaa luonnonaluetta, jonne olisi helpot kulkuyhteydet, jotta lapsiryhmät ja perheet pääsisivät tutustumaan metsään helposti. 5 Turva-asetukset kannattaa pistää kohdalleen. Työpajoissa syntyneiden tuotantojen näyteikkuna, galleria ja esiintymislava on muutaman kerran vuodessa ilmestyvä Roso-lehti. LU O N N O N PE RI N TÖ SÄ ÄT IÖ Taavetti ja sarvipöllönpoikanen kuvattuina Muhoksella. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 21 ›› ›› LM5_s18-23_Tulva.indd 21 LM5_s18-23_Tulva.indd 21 23.7.2021 12.40 23.7.2021 12.40. On hyvä sopia, miten toimitaan, jos lapsi törmää netissä hämmentävään sisältöön tai oudolta tuntuviin pyyntöihin tai kiusaamiseen. 6-VUOTIAISTA LAPSISTA JO 60 % :LLA ON OMA PUHELIN. Nuorella, joka ei ole jaksanut innostua koulunkäynnistä, saattaa riittää keskittymiskykyä seurata usean tunnin mittaista miksaussessiota. Jämäkkä suojakuori ja panssarilasi sekä laitteen taakse kiinnitettävä popsocket parantavat kestävyyttä. On tärkeää keskustella myös, millaisia kuvia ja tietoja lapsi itsestään tai ystävistään jakaa verkossa ja kenelle. Voisiko ensimmäinen puhelin olla perinteinen näppäinpuhelin. LUOVAA TOIMINTAA LÖYDÄ OMAT VAHVUUTESI – Roso-tuotanto täytti kesällä vuoden, ja nyt meidän koneistomme on valmis ottamaan enemmänkin osallistujia virtuaalisiin, valtakunnallisiin työpajoihin, sanoo ohjaaja Riitta Huttunen Roso-tuotannosta
Voiks seuraa mua instagramissa?" ”Entä jos he [poliitikot] vain unohtavat meidät saatuaan äänemme?” ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA ÄÄNESTÄNYT AFGANISTANILAISPAKOLAINEN BEHRUZ, 19, YHTEISET LAPSEMME -LEHDESSÄ. NUORISTA 75 % USKOO, ETTÄ SOMEN AVULLA VOI VAIKUTTAA YHTEISKUNNALLISIIN ASIOIHIN. Maskussa on siis hyvä syy odottaa lapsija perhepolitiikalta vahvoja tuloksia, sillä viisi valtuutettua muodostaa mukavan 14,3 % osuuden 35 valtuutetun joukosta. Minusta tuntuu, että sosiaalityöntekijä välittää minusta. Lasten oman vaikuttamiskampanjan vastauksista on koottu kirja Että olisi mahdollisimman hyvä olla lapsien, joka löytyy verkosta. Toiseksi eniten Ääni lapselle -ehdokkaita oli Askolassa (10,8 %) ja kolmanneksi Turussa (10,2 %). Se tarkoittaa, että mä oon tärkeä. Voin kysyä omista asioista, jotka mietityttää. Puolueissa ja kunnissa ympäri Suomen on nyt laaja edustus lasten, nuorten ja perheiden asioita ajavia valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä, sillä Ääni lapselle -ehdokkaiksi sitoutui kesäkuun kuntavaaleissa lähes tuhat kuntavaaliehdokasta! Ääni lapselle -ehdokkaita oli kunnan ehdokasmäärään suhteutettuna eniten Maskussa (14,0 %), jossa he myös menestyivät. Olisiko oman kunnan mukaan saaminen kyseiseen malliin sopiva ensihaaste valituille ehdokkaille. Tällä monipuolisella joukolla voi saada Helsingissä jo näkyvää edistystä lapsen oikeuksien toteutumisessa tulevalla valtuustokaudella. Helsingin valtuustoon pääsi seitsemän Ääni lapselle -ehdokasta, jotka muodostavat 8,2 % osuuden valtuutetuista. SONJA FALK LASTENSUOJELU 120 SYYTÄ KUUNNELLA LASTA Pesäpuu ry kysyi 3–12-vuotiailta lastensuojelun avotai sijaishuollossa asiakkaina olevilta lapsilta ”Miksi lastensuojelun työntekijän on tärkeää tavata ja kuunnella lapsia?” Lapset saivat vastata kirjoittamalla tai piirtämällä vastauspostikorttiin, joita sai tilata Pesäpuusta. Kun mun asiat kirjoitetaan ylös, se tuntuu tärkeältä. Näistä kaupungeista vain Turku ja Helsinki ovat Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavia kuntia. Auttanut minua, että elämä on ’parempaa’ esim. Sit tiedetään mitä lapsi haluaa kertoa. Lasten vastaukset ovat viisaita ja tyhjentäviä – asiantuntijatkaan eivät osaisi vastata paremmin: ”Sit tietää mitä sille lapselle on tapahtunut. Jos ne ei kuuntelis, ne ei tuntis meitä.” (7 v) ”Että työntekijä kuulee lapsen mielipiteen, niin lapsi voi vaikuttaa asioihin.” (11 v) ”Voi auttaa, jos jokin asia huonosti. Yhdessä Pesäpuulle lähetetyssä kortissa lukee: "On tärkeää että lastensuojelun työntekijä tapaa lasta, jotta lapsi saa kertoa, jos hänellä on jotain huolia tai haluaa kertoa jotain ja ilmaista mielipiteitään. KUNTAVAALIT VOITTIVATKO LAPSET. Valitut ovat Mahad Ahmed ja Pilvi Torsti (SDP), Emma Kari (Vihr.), Petra Malin ja Sami Muttilainen (Vas.), Terhi Peltokorpi (Kesk.) sekä Mirita Saxberg (Kok.). Turun lisäksi muita suuria kaupunkeja, joissa oli paljon lapsiystävällisiä ehdokkaita, olivat Helsinki (8,8 %), Kuopio (6,1 %) ja Espoo (5,1 %). Kortteja palautui runsaat 120 kappaletta. harrastuksilla.” (9 v) ”Koska se on kivaa ja sama työntekijä on nähnyt myös äidin.” (7 v) Pesäpuun kehittämispäälliköiden Susanna Kalliolan ja Sari-Anne Paason mukaan lasten omalla vaikuttamiskampanjalla ja julkaisulla on haluttu antaa lapsille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja osallistua vaikuttamistyöhön laadukkaan ja heidän tarpeisiinsa vastaavan lastensuojelutyön puolesta. 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s18-23_Tulva.indd 22 LM5_s18-23_Tulva.indd 22 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. Kuntavaaleissa hallituspuolueet pääsääntöisesti menettivät ja oppositiopuolueet kasvattivat kannatustaan, mutta voittivatko lapset. Heistä peräti viisi pääsi myös valtuustoon asti: Minna Helin (Vihr.), Susanna Lehtojärvi, Heidi Rantala ja Hanna-Kaisa Savela (Kok.) sekä Jani Rokka (SDP). Sen näyttävät seuraavat neljä vuotta, mutta siihen on hyvät mahdollisuudet
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. OPAS KOOTTUA TIETOA CP-VAMMASTA Jos lapsellasi on cp-vamma ja tarvitset tietoa ja tukea arkeesi, sitä löytyy CP-liiton nettisivuilta. Aloitteen aineiston kokoamiseen teki lastenneurologian erikoislääkäri Helena Mäenpää. Tuomioistuimelle on toimitettu oikeudellisia argumentteja siitä, että kansainvälinen oikeus kieltää valtioita loukkaamasta ihmisoikeuksia omien rajojensa ulkopuolella. vee ILMASTO IHMISOIKEUSJÄRJESTÖT NUORTEN TUKENA Viime syksynä ryhmä portugalilaisia lapsia ja nuoria haastoi 33 eurooppalaista valtiota – myös Suomen – tuomioistuimeen ilmastotoimien laiminlyömisestä ja heidän ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta. > cp-liitto.fi/arkisujuu ja cp-liitto.fi/oppaat LAINSÄÄDÄNTÖ RIKOSTAUSTA SELVILLE Työnantajan on nyt mahdollista selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa, enintään kolme kuukautta kestävissä työtehtävissä. Sivuväliintulossa pyritään osoittamaan, ettei oikeus tunne valtioiden rajoja ja korostetaan lasten erityistä suojeluntarvetta. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 23 LM5_s18-23_Tulva.indd 23 LM5_s18-23_Tulva.indd 23 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. NUORISTA 75 % USKOO, ETTÄ SOMEN AVULLA VOI VAIKUTTAA YHTEISKUNNALLISIIN ASIOIHIN. Laajan, asiantuntijoiden kirjoittaman oppaan aiheet vaihtelevat hahmotushäiriöistä hengitykseen, oppimisesta oikeanlaiseen asentohoitoon, spastisuudesta seisomatelineeseen ja syömisen haasteisiin. Aiemmin työnantajat eivät voineet selvittää työnhakijoiden rikostaustaa, jos työskentely lasten kanssa kesti yhden vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tarve oppaaseen on noussut lastenneurologian poliklinikoilla asioineilta perheiltä. Nyt ihmisoikeusjärjestöt ja tutkijoiden yhteenliittymä ovat lähteneet tukemaan nuoria ja jättäneet sivuväliintulon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävään tapaukseen
REIJA YPYÄ | KUVAT LINDA VAROMA Sari Heiskanen rohkaisee muitakin kokeilemaan rohkeasti maalla asumista. perhe SARIN KLAANI Sari Heiskanen, 44, muutti seitsemän lapsensa kanssa Tuusulasta Elimäelle, koska halusi enemmän tilaa perheelle ja sen eläimille. Toki lapset kaipaavat vanhasta asuinpaikasta välillä helppoutta, kun kirjastoon, uimahalliin ja kavereille saattoi mennä koulun jälkeen ilman äidin kuskausta. Mutta nyt kesäpäivä Elimäellä maistuu. 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 24 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 24 23.7.2021 12.41 23.7.2021 12.41
Nämä mietelauseet sopivat hyvin Sarin spontaaniin elämänasenteeseen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 25 ›› LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 25 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 25 21.7.2021 11.23 21.7.2021 11.23. SARIN KLAANI Lapsista oli hauskaa muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään
Ensin piti selvittää, missä Elimäki on! Tämä kuvaa hyvin Sarin elämänasennetta: hän tarttuu intuitiivisesti hetkeen. Sari huomasi netissä kivan vuokratalon Metsä-Uodin kylästä Elimäellä, ja perhe ajoi katsomaan sitä. Mirma, 6, Oscar, 8, Weera, 13, Irina, 14, ja Ronja, 17, ovat koululaisia. – Olimme isompien lasten kanssa haaveilleet maalle muutosta pitkään, sillä olemme urbaaneja eläimiä rakastavia luonnonlapsia. Hän muutti perheineen lokakuussa 2019 maalle ja hoitaa kotihoidontuella Aarretta ja Siiriä, 5. Ominaisuudesta on kuulemma ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. A arre Kalenius, 2, juoksee ilosta kiljahdellen paljain varpain vaippasillaan boheemin oloisella pihamaalla, jossa on monenlaista lelua. 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 26 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 26 26.7.2021 6.52 26.7.2021 6.52. – Aarre saa kulkea täällä vapaasti, hän on selkeä ulkolapsi ja leikkii usein yksinkin aidatulla pihalla. Hän nappaa potkupyörän ja suhaa sillä hiekkalaatikolle, sieltä isosiskojen luo trampoliinille ja takaisin äidin luo puun varjoon. Tätä ei olisi voinut tehdä vanhassa kodissa. Myöhemmin joukkoon liittyivät kilpikonnat Kilpi ja Konna sekä kissat Maija, Minni ja Manu. Aarre on siinä iässä, että oppii ja oivaltaa koko ajan uusia asioita, Sari Heiskanen, 44, kertoo. Taloon muuttivat myös saksanpaimenkoirat Sepi ja Ara, unkarinwizslat Armi ja Assi sekä kanit Paavo ja Amanda. Olen kiinnostunut omavaraisuudesta, ja vihannesten kasvattaminen kotipihalla kiehtoo
Samansuuruista vuokraa perhe maksoi puolet pienemmästä pihattomasta kodistaan Tuusulassa. Olohuoneessa on ihanat vanhat hirsiseinät, ja talossa on pari pönttöuunia. Weera rapsuttaa Araa. Lapsista oli hauskaa muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään. – Pihassa on Astrid Lindgrenin kirjojen tunnelmaa, se on kaukana sliipatusta. Minun ei ole ikinä tarvinnut miettiä, saavatko sakset olla pöydällä. Noin 200-neliöisen talon vuokra on 850 euroa. Koululaiset tulevat iltapäivällä kotiin taksilla ja linja-autolla. Aidatulla, koiraystävällisellä pihalla on paljon pieniä rakennuksia ja ympärillä 4 000 neliötä tilaa temmeltää ja hengittää. Metsä-Uodista on noin 15 kilometriä Elimäen kirkonkylälle, josta löytyvät kaikki palvelut. Trampoliinilla on kivaa porukassa, tuumaavat Aarre (vas.), Oscar, Siiri ja Mirma. Hän ei puutu kaikkiin riidanpoikasiin, vaan lapset selvittelevät ne itse. – Elämään on tullut ihmeellisiä ja kiinnostavia ihmisiä, koska olen avoin ja höpöttävä ventovieraidenkin kanssa niin kaupan kassalla kuin kierrätyskeskuksessakin. Perheessä tuumattiin, että lapsia tulee, jos on tullakseen. Kun Ronja ja Irina olivat syntyneet, ajattelin perheen olevan koossa. Muut pitää ottaa huomioon, eikä toisia saa satuttaa. Aika pian löysin myös paikallisen harrastajateatterin, ja aloimme viritellä kesäksi koko perheen seikkailunäytelmää. Isossa porukassa lapset ottavat aika automaattisesti vastuuta myös toisistaan, ja pienet kysyvät apua isoilta, jos en ole lähellä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 27 ›› LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 27 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 27 21.7.2021 11.23 21.7.2021 11.23. Kyllä! Eikä taustalla ole uskonnollista vakaumusta. Nuorimmat harrastajat ovat kolmivuotiaita, mutta Sarin omat lapset ovat tulleet teatteritreeOn elämäni paras juttu, että saan olla äiti seitsemälle erilaiselle tyypille. Päätös muutosta oli helppo: kuin talo olisi odottanut Sarin klaania saapuvaksi. – Kukin lapsista on omannäköisensä ja jokaisen omaa juttua tuen ja kannustan. Lapset saavat olla aika vapaasti, vaikka perussäännöt perheessä on. ”Talomme on ihana Huvikumpu!” perhe toteaa. Teatteri on puoli elämää Tuusula kutsuu Saria useamman kerran viikossa, sillä hän vetää siellä sisartensa kanssa Teatteri Sisar -teatterikoulua lapsille. Koulun ja päiväkodin pihalla olen tutustunut moniin kivoihin tyyppeihin. – Minut yllätti täällä positiivisesti kiireettömyys ja ihmisten mutkattomuus ja avuliaisuus. Moni voisi luulla, etten seuraa lapsia, mutta minulla on kuudes aisti, jolla huomaan tulevan tilanteen. Äitiys on hienoa Sari Heiskanen kertoo, että perheen lapsimäärää kummastellaan vain harvoin, mutta sitä kysellään, onko kaikilla tosiaan sama isä. Sari käsikirjoittaa, ohjaa ja näyttelee. Kolmas lapsi oli Sarin mukaan isoin muutos, kun kaksi kättä ei enää riittänyt, mutta sen jälkeen on ollut helppoa. – Neljännen jälkeen rulla alkoi pyöriä omillaan, ja tulevat lapset liittyivät luontevasti joukkoon. Sähköpatterit sai silloin säätää pienemmälle. Sari kertoo, ettei hermostu helpolla. Sariäidin vieressä ovat Siiri, Oscar ja Sepi-koira. Hän ei saa teatteritoiminnasta mitään ansiota, vaan se on puhdas harrastus. Tuolilla seisoo Aarre, jonka vieressä Mirma ja takana Irina. Sari vie lapset aamulla kouluun ja päiväkotiin. – Pienemmille en etukäteen latele kieltoja, vaan hoidan asiat hetkessä. – On elämäni paras juttu, että saan olla äiti seitsemälle erilaiselle tyypille. Onneksi perhe viihtyy kotonakin hyvin, ja elävä tuli oli talvella ihanaa. Punainen vuonna 1940 rakennettu talo nököttää peltojen keskellä. Taloudessa on hämmästyttävän rauhallista. Sitten Weera toivotettiin jengiin mukaan. Koska talvi oli leuto, pönttöuunien lämmittäminen kerran päivässä riitti. Mutta sitten tuli korona
Nyt kun Aarre hipsuttelee luokseni treeneissä, hän aistii tilanteen erityisyyden ja on hiljaa. Sari on ollut kotiäiti yhdeksän viime vuotta, mutta lastentarhanopettajan virka Tuusulassa odottaa. 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 28 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 28 21.7.2021 11.23 21.7.2021 11.23. Myös kaupassa käydään silloin kaksin. He pääsevät moniin paikkoihin ja oppivat kärsivällisyyttä, tilannetajua ja sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa. Hän ei välitä kokkailusta, ja listalla pyörivät samat ruuat. Irina on perheen keittiövastaava ja saattaa innostua vaikkapa leipomaan piirakkaa. Hän rakensi koronan aikaan pihalle keppareille aidatun kentän esteineen ja piti pikkuväelle ratsastustunteja. Joku toi liukumäen, pikkuväki pulikoi ja isommat makoilivat riippukeinussa. Mirmasta, joka aloitti eskarin, oli jännittävää tulla yksin taksilla kotiin. – Hän etsi itse asunnon ja maksoi vuokravakuuden säästöillään. – Oscar on ainoa, joka valittaa välillä tekemisen puutetta, koska Tuusulassa hän skuuttasi ja ajoi minipyörillä. Yksinhuoltajan arkea Sari erosi lastensa isästä virallisesti kaksi vuotta sitten. Tuusulassa saatoin käydä kaupassa monta kertaa päivässä. i?????! linnanmäki.fi 37485_Linnanmaki_Kesa21_Lapsen_Maailma_A4_0628.indd 1 37485_Linnanmaki_Kesa21_Lapsen_Maailma_A4_0628.indd 1 30.6.2021 13.06 30.6.2021 13.06 neihin jo noin kuukauden ikäisinä ja kulkeneet sylistä syliin. Mutta meillä oli kiva ruokahetki ennen pihasaunaan menoa. Trampoliinikaan ei noussut pihalle ennen kuin koko poppoo tuli kantamaan osia ja ihmettelemään sen kasaamista. Helleviikolla perhe alkoi täyttää puhallettavaa uima-allasta, mutta kaivoveden paine riitti sen täyttämiseen vain kahluualtaaksi. On niin paljon lapsia, joilla asiat eivät ole hyvin. – He ovat hirveän hienosti siellä, pieni Aarrekin. Ruokatalous on Sarin mielestä rasittavin osa ison perheen elämää. Porukka on aina liikkunut niin paljon, että lapsilla on hyvä nälänsietokyky. Mirma rakastaa kepparilla ratsastamista. Olen niin ylpeä hänestä! Lapset ovat tottuneet siihen, että kaikkea puuhaillaan yhdessä. Lapset kulkevat Sarin mukana lähes kaikkialle. – Toivoisin tulevaisuudessa työskenteleväni lastensuojelukentällä. Haluaisin ottaa sijaislapsiakin, mutta pitää odottaa, että omat kasvavat. Lapsille teatteri on normaalia elämää. ?S?s?I t???. Vaikka huoneita on nyt enemmän, pikkuväki pakkautuu yhteen leikkimään – tai riitelemään. Laatikoita ja kiusauksia syödään paljon, perunaa ja nakkikastiketta on usein listalla. Hän hankki myös työpaikan, jotta saa vuokran maksettua. Tämä saa silloin päättää, mitä kokkaa äidin kanssa muille. – Pärjään hyvin, mutta kaikki menee mikä tuleekin. Mikä ihana, kiireetön päivä! n Juttu tehtiin viime kesänä. Sari saa kuukaudessa noin 3 000 euroa erilaisia tukia: lapsilisät sekä kotihoidon-, elatusja asumistuet. – Koirat tunkivat altaaseen, ja siinä vaiheessa lapset keksivät aloittaa vesisodan. Se on tottunut siihen, että ympärillä on paljon ihmisiä. Silloin tällöin jokaisella lapsella on lempiruokapäivä. Näin ison perheen jokainen lapsi saa erityishuomiota. Isot tytöt tykkäävät häärätä keittiössä, ja silloin tarjolla voi olla jotain erikoisempaa. – Hyvin voidessaan hän saa nähdä lapsiaan niin paljon kuin haluaa. Kukaan ei kilahda, jos lounas ei ole pöydässä tasan kello 11. Haluaisin ottaa sijaislapsiakin, mutta pitää odottaa, että omat kasvavat. Täällä maalla olen oppinut suunnittelemaan ja ostan pakastimeen raaka-aineita. Pikkuväki pesiytyy yhteen Sari kutsuu Oscaria, Siiriä, Mirmaa ja Aarretta pikkuväeksi. Weera rakastaa eläimiä ja harrastaa keppihevosia. – Vanhempainyhdistyksen kokouksessa he näkivät, millä tavalla asioihin voi vaikuttaa. Kun hän alkoi kontata, isommilla sisaruksille oli hänen vahtivuorojaan. – Käyn kaupassa pari kertaa viikossa. Kun se ei jaksa siivota huonetta, se siirtyy leikkimään seuraavaan! Siiristä oli hauskaa olla Sarin ja Aarren kanssa kotona. Ronja käy lukiota Helsingissä, mutta tulee viikonloppuisin kotiin. – Eilen söimme perunoita ja kastiketta vasta iltakahdeksalta. Mietin laiskasti, että pitäisikö leikata pala nurmikkoa. Täällä ei ole asfalttia, mutta trampoliini on kaikkien suosikki
i?????! linnanmäki.fi 37485_Linnanmaki_Kesa21_Lapsen_Maailma_A4_0628.indd 1 37485_Linnanmaki_Kesa21_Lapsen_Maailma_A4_0628.indd 1 30.6.2021 13.06 30.6.2021 13.06 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 29 LM5_s24-29_SarinKlaani.indd 29 21.7.2021 11.23 21.7.2021 11.23. ?S?s?I t???
Maahanmuuttajalasten koulunkäynnistä puhutaan yleensä vaikeuksien kautta. Toinen suuri ilonaihe oli kouluyhteisön kulttuuri nen ja kielellinen moninaisuus. Opettajien vastaukset kertovat kaiken kaikkiaan hyvin positiivisesta asenteesta maahanmuuttajataus taisten lasten ja nuorten opettamiseen. Tilanteeseen tympäänty neet suomalaistutkijat päättivät ottaa uuden suunnan ja selvittää, mitkä asiat näiden oppi laiden opetuksessa tuottavat opetta jille nimenomaan iloa. Erikoistutkija Jenni Alisaaren mu kaan tutkimuksella haluttiin puuttua sävyyn, jolla moninaisissa kouluissa työskentelystä usein puhutaan. ”Minua ilahduttaa se, että koen työllä olevan mer kitystä, että oppilaat oppivat ja kokevat iloa, että voin auttaa heitä saavuttamaan jotain ja se, kuinka paljon olen itse oppinut itsestäni, suomalai suudesta, ihmisyydestä, monista muis ta kulttuureista”, luettelee eräs tutki muksen opettajista ilon aiheitaan. Kolmanneksi eniten mainintoja sai oma ammatilli nen tai henkilökohtainen oppiminen kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten oppilaiden opetustilanteissa. OPPILAIDEN RIEMU OPPIA, KULTTUURINEN MONINAISUUS JA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN TUOTTAVAT ILOA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN OPETTAJILLE. Kaikkiaan 588 opettajaa vastasi kysymykseen. Suunta on väärä ja vaarallinen, mutta kukaan ei tunnu mahtavan asialle mitään. Po larisoituneen ja uhkakuvia tarjoavan keskustelun tilalle tarvitaan puheta poja, jotka edistävät arvostavampaa asennetta moninaisuutta kohtaan. Tutkijat suosittelevat, että opetta jaopiskelijoille tarjottaisiin lisää mah dollisuuksia opetusharjoitteluun kult tuurisesti ja kielellisesti moninaisissa kouluissa. Tutkimuksessa peruskoulun opettajilta kysyttiin, mitkä kolme asiaa ilahduttavat heitä maahanmuutta jataustaisten oppilaiden opetuksessa. Opettajat, joilla oli eniten kokemusta maa han muuttajataustaisten kanssa työskentelystä tai jotka työskentelivät kouluissa, joissa näitä oppilaita on pal jon, mainitsivat useimmin ilonaiheikseen juuri oppi laat. U utiset Helsingin koulujen eriytymisestä ovat vuo si vuodelta masentavampaa luettavaa. Tutkimusartikkeli The Joys of Teaching: Working with Language Learners in Finnish Classrooms julkais tiin huhtikuussa Scandinavian Journal of Educational Research lehdessä. Tuloksista voi päätellä, että mitä tu tumpaa työ monikielisten oppilaiden parissa tuleval le opettajalle on, sitä luultavammin hän pitää sitä mie lenkiintoisena ja palkitsevana tulevaisuuden työmah dollisuutena. 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 30 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 30 21.7.2021 11.40 21.7.2021 11.40. Suurimmaksi ilonaiheekseen opettajat nimesivät oppilaansa ja hei dän motivaationsa sekä oppimissaavutuksensa. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA AL EX IS BR O W N /U N SP LA SH Maahanmuuttaja oppilaat ovat ilon aihe opettajilleen Uhkakuvien tilalle tarvitaan arvostavaa asennetta. Tutkimus toteutettiin osana Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lip pulaivahanketta INVESTiä, joka keskittyy yhteiskun nallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvoin tivaltion uudistamiseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus hei kommin menestyvissä kouluissa kasvaa kantasuo malaisten perheiden siirtäessä lapsiaan pois lähikou luista
LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 31 ›› LM5_s30-33_Tutkitut.indd 31 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 31 21.7.2021 11.40 21.7.2021 11.40. Lääkärija neuvolakäyntejä arasteltiin, koska pelättiin, että tuen sijaan käynnistä jää käteen vain lisää epäilyksiä ja epävarmuutta omasta selviytymisestä. Väitöksen kolmanteen osatutkimukseen Lappeteläinen haastatteli viittä lasten syntymän jälkeen vammautunutta äitiä. Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys. Lapsen ei kuitenkaan haluttu olevan ainoa elämässä kiinni pitävä asia. Yksi tutkimuksessa mukana olleista naisista kuvailee tunteitaan näin: ”Mä olin jopa sille kummitädille mustasukkanen siitä, että hän sai olla mun lasten kanssa ja hoitaa niitä. Vammaisten naisten äitiyttä tutkineen Anita Lappeteläisen mukaan heidät on helpompi nähdä puolisoistaan, sosiaalipalveluista ja jopa omista lapsistaan riippuvaisina hoivan vastaanottajina kuin hoivan antajina. M O ST PH O TO S Vammaisen naisen äitiys on vaikea asia läheisillekin T yö muuttuu, perhe muuttuu ja isyys muuttuu – mutta äitiys pysyy. Kun en mä voinu pitää sylissä enkä mitään.” Äitiys kiskoi onnettomuudessa vakavasti vammautuneen naisen takaisin elämään. Täytyyhän mun haluta elää ittenikin takia.” Lappeteläisen väitös Fyysisesti vammaisten naisten kertomukset äitiydestä: äitiysidentiteetin rakentumisen jännitteitä tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa huhtikuussa. Lasten syntymän jälkeen onnettomuudessa tai sairauden seurauksena vammautuneet äidit pelkäsivät erityisesti tunnesuhteen katkeamista: tuleeko lasten hoitajasta omaa äitiä tärkeämpi pitkien hoitojaksojen aikana. Moni heistä salasi raskautensa lähisukulaisiltaankin. ”Toisaalta se on lapselle kauheen suuri taakka, jos lapsi on vaan se, joka pitää mut elämässä kiinni. … Sitten kauheesti mä yritin hälle, kun hän oli pieni, niin lauleskella niitä lauluja, että mä olisin jotenkin saanu sen yhteyden saman mikä oli. Lappeteläisen väitöstutkimuksen aineistona olivat kuudentoista fyysisesti vammaisen äidin haastattelut. Vamma vaikeutti näiden naisten elämää siinä määrin, että he kaikki olivat työkyvyttömyyseläkkeellä. Oman äidin tai sisarusten nuiva suhtautuminen sai vammaisen naisen tuntemaan itsensä sukupuolettomaksi. Fyysisesti vammaisia naisia on vaikea sovittaa äitiyden ankaraan muottiin. Äitiyttä ei pidetä enää naisen elämän ainoana tai edes päätarkoituksena, mutta jos nainen päättää äidiksi ryhtyä, vaatimukset ovat kovat. Myös ammattilaisilla on kielteisiä asenteita. Ensimmäisen ja toisen osatutkimuksen yhdestätoista äidistä viidellä fyysinen vamma oli niin lievä, että se vaikutti jokapäiväiseen elämään vain vähän. Lääkäreiden ja terveydenhoitajien kielteiset asenteet olivat yleinen aihe naisten kertomuksissa. Eräs äiti kertoi, kuinka neuvolakontrollissa oletettiin ilman muuta, että hänen kohdallaan on kyse vahinkoraskaudesta, ja että hän tuli hakemaan raskaudenkeskeytystä. Kuudella vamma vaikeutti liikkumista merkittävästi. Tutkija yllättyi erityisesti läheisten kielteisten asenteiden yleisyydestä ja voimakkuudesta: vanhempien voi olla hyvin vaikea nähdä vammaista tytärtään äitinä
Äitiyden saavuttaminen saattoi olla yksinäistä ja armotonta kamppailua. Lehto selvitti kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan, miten tahatonta lapsettomuutta kokeneet ja hedelmöityshoitoja läpikäyneet naiset rakentavat äitiyttään. Äidin identiteetin rakentaminen ei ollut suoraviivaista: äitiysidentiteetti kuvattiin joko viivästyneeksi, murtuneeksi tai kahtia jakautuneeksi. Useimmat tutkimukseen osallistuneista olivat liittäneet äitiyteen suuria ja idealisoitujakin odotuksia, jotka lapsettomuus rikkoi. Todellisuudessa tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka viidettä suomalaista naista. Siru Lehdon mielestä alhaiseen syntyvyyteen liittyvä huolipuhe kuulostaa harmittavan usein siltä, että kaikki ihmiset voisivat valita vapaasti, ryhtyvätkö vanhemmaksi vai eivät. Suuri osa naisista kertoi suorittavansa äitiyttään ja vaativansa itseltään vanhempana paljon. Tutkimus osoitti, ettei lapsettomuuden kokemus pääty välttämättä lapsen syntymään. Siitä kerrottiin esim. Äidiksi tulon matkasta löydettiin toki myös paljon hyvää. Yhteiskunnalla on siis erittäin hyvä syy olla kiinnostunut niistä kansalaisista, jotka edelleen lapsia haluavat – sekä myös niistä, jotka eivät pysty siihen ilman lääketieteen apua. Suurin osa tutkimuksen naisista tunsi jääneensä ilman varsinaista psykososiaalista tukea. Narratiivinen tutkimus äitiyden rakentumisesta tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen jälkeen tarkastettiin syyskuussa 2020 Jyväskylän yliopistossa. Lapsettomuus koskettaa joka viidettä naista. Kertomuksista piirtyi poikkeavaksi koettu ja muilta kätketty äidiksi tulon matka. Lehdon väitöskirja Pitkä matka äidiksi. Tukea tarvitaan hedelmöityshoitojen ja raskauden aikana ja vielä lapsen syntymän jälkeenkin. Lehto pitääkin ensiarvoisen tärkeänä sitä, että tukea tarvitsevat naiset tunnistetaan terveydenhuollossa ja että heidät ohjataan psyykkisen tuen ammattilaisen luo. Tutkimuksen aineistona olivat 33:n aiemmin tahattomasti lapsettoman naisen kertomukset äidiksi tulosta. Tulevat äidit eivät kyenneet käyttämään raskausaikaa vanhemmuuteen valmistautumiseen, vaan aika kului lapsen menettämistä pelätessä. Jotkut kertoivat selviytyneensä puolisolta, vertaisilta tai ammattilaisilta saamansa tuen varassa. kasvuja oppimiskokemuksena. Lapsettomuuden kokemus ei aina pääty lapsen syntymään N AT H AN D U M LA O /U N SP LA SH S yntyvyys on Suomessa maailman matalimpia, ja ilman maahanmuuton vetoapua maan väkiluku vähenisi. 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 32 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 32 21.7.2021 11.40 21.7.2021 11.40. Monet tutkimuksen naisista kuvasivat surun jatkuvan, vaikka olivatkin saaneet lapsen. Tulokset osoittavat Lehdon mukaan kuitenkin selkeästi, että lapsettomuuteen saatu tuki oli naisten tarpeisiin nähden riittämätöntä. Psykososiaalinen tuki näyttää jäävän lisääntymisteknologian jalkoihin. Lapsettomuus ja hedelmöityshoidot lisäsivät äitiyden haavoittuvuutta
Siellä lähtötaso on kuitenkin ollut selvästi pidemmällä kansakunnan yhtenäisyyden korostamisen puolella, ja kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin Suomessa. Suomessa kriittisten ajattelutaitojen opetus on monipuolistunut sitten 1980-luvun. Suomisen mukaan tilanne kertoo paljon siitä vaikeasta tasapainoilusta yksilön ja yhteisön intressien välillä, jota kiinalaisessa yhteiskunnassa on käyty viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhdysvalloissa opiskelijoille tarjotaan joko perusmuotoisia historian kursseja tai syvemmälle meneviä Advanced Placement (AP) -kursseja. Toisaalta Yhdysvalloissa – samoin kuin Suomessa – historianopettajille on annettu paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten kriittisten ajattelutaitojen opettamista lähestytään. Kansakunnan yhtenäisyyden lujittaminen on saanut väistyä, ja koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi on noussut aktiivisen ja tiedostavan kansalaisuuden edistäminen. Suomisen väitöstutkimuksen keskiössä on historiapolitiikan käsite. Kiinassa kriittisten ajattelutaitojen käsittely painottuu valinnaisiin kursseihin. Suomessa ja Kiinassa lukiotason opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, mutta Yhdysvalloissa kehitys on Olli Suomisen mukaan jämähtänyt 1980-luvun jälkeen paikoilleen. Nykyiset vaihtoehtoja ja valinnaisuutta korostavat koulutusjärjestelmät tarjoavat hyvin erilaisia lähtökohtia kriittisten ajattelutaitojen opettamiseen. AP-kurssien opetus ei kuitenkaan eroa kriittisten ajattelutaitojen osalta perusmuotoisista kursseista. Erot opettajien välillä saattavat olla suuria saman koulun sisälläkin. Olli Suomisen väitöskirja Identifying History in Servitude: A Comparative Study on the Teaching of Critical Historical Thinking in Finland, the United States and China tarkastettiin Turun yliopistossa huhtikuussa. Suomessa nämä taidot on nostettu ainakin opetussuunnitelmien ja oppikirjojen tasolla kaikille pakollisten lukio-opintojen keskiöön. Vastaava kehityskaari on nähtävissä Kiinassakin. Suomisen mukaan tämän historian käyttötavan ymmärtäminen on yksi kriittisen ajattelun perustaidoista. M O ST PH O TO S K riittisten ajattelutaitojen opetuksessa on merkittäviä eroja Suomen, Yhdysvaltojen ja Kiinan koulutusjärjestelmien välillä. Historian ja kriittisten ajattelutaitojen opettaminen halutaan siis rajata vain niiden ulottuville, jotka todennäköisesti jatkavat humanistisilla aloilla lukion jälkeenkin. Yhdysvalloissa kriittisten ajattelutaitojen opetus kuului jossain määrin opetussuunnitelmaan jo 1980-luvulla, mutta asiassa ei ole sen jälkeen edistytty. Maassa maan tavalla kriittisten ajattelutaitojen opetuksessakin Suomessa tavoitteena tiedostava kansalainen. n LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 33 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 33 LM5_s30-33_Tutkitut.indd 33 21.7.2021 11.40 21.7.2021 11.40. Historiapolitiikka tarkoittaa poliittisia päämääriä palvelevaa historian muokkaamista. Perusmuotoiset kurssit suorittavat saavat tyytyä selvästi vähempään
kasvatus Massii, hynää, RAHAA Talouskasvatus kuuluu perheille siinä missä hyvien tapojen opettaminenkin. ANU VALLINKOSKI M O ST PH O TO S 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 34 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 34 21.7.2021 11.51 21.7.2021 11.51. Monissa perheissä raha on kuitenkin tabu
– On tärkeä taito oppia luopumaan haluamastaan ja viivyttämään ostamisesta ja saamisesta tulevaa tyydytystä. Jos vanhempi tekee toisin kuin opettaa, lapsi omaksuu ja muistaa oppien sijaan ne teot. Kulutuskulttuuriamme voi hänen mukaansa edelleen kuvailla rationaaliseksi ja vaatimattomaksikin. Se edellyttää vielä suunnitelmallisempaa budjetointia, Nordlund vinkkaa. Ihan pakko saada! Tonnin laukku ja kahden takki – mediaa seuraava voisi kuvitella nuorten kelpuuttavan ylleen vain kalliita merkkituotteita. Toiseksi arvomaailman pitäisi olla terve – ihmisen arvo ei riipu rahasta ja materiasta eikä ihmissuhteita luoda kuluttamalla. Lapsesta tulee kuluttaja samaan aikaan, kun hän oppii puhumaan. Kotoa saadut opit ja asenteet ovat kuitenkin merkityksellisempiä. Viikkorahaa vai palkkio kotitöistä. Jo kaksivuotias tunnistaa tuotemerkkejä ja ymmärtää, mitä ostaminen on. Ensinnä pitäisi oppia sovittamaan yhteen tulot ja menot eli suunnittelemaan oma taloutensa niin, ettei elä yli varojensa. Sen avulla voi myös konkreettisesti katsoa, miten parin euron karkkiostoksista voikin kasvaa aika iso summa, Nordlund sanoo. Monet pankit tarjoavat jo alakouluikäisille pankkikortteja. Rahalla voi tehdä hyvää ja pahaa Talouskasvatusta ei voi aloittaa liian aikaisin. Teinien vanhemmiltaan saamat summat ovat jo suurempia. Rahan rajallisuutta ja erilaisten tavaroiden arvoa voi konkretisoida näinkin yksinkertaisesti. Ja niin suuri osa vanhemmista tekeekin. Monissa perheissä raha on kuitenkin tabu. Joissakin perheissä lapsi saa viikkorahan sijaan palkkioita tehdyistä kotitöistä tai hyvistä arvosanoista. Säästämisestä puhuva mutta samalla itse törsäävä vanhempi antaa lapselle ristiriitaisia viestejä. Sekä Nordlund että Wilska ovat viikkorahan kannalla. Lapsi on saanut ostoksille pari euroa: – Yhdessä olemme miettineet, mihin rahat riittävät. – Itse ansaittu raha on lapsille ja nuorille arvokkaampaa kuin ilman vastiketta saatu viikkoraha tai lahjaksi saatu raha, Wilska huomauttaa. Muita lasten ja nuorten tulolähteitä voivat olla sukulaisilta saadut lahjat tai työnteko. Nordlundin mukaan kortti voi olla hyvä talouskasvatuksen väline, mutta vain, jos sen mukana on verkkopankkisovellus, josta voi seurata tilitapahtumia. – Viikkoraha opettaa lasta suunnittelemaan rahankäyttöään. Yleensä lapset pitävät säästämisestä kuin luonnostaan, sanoo kulutustutkija ja professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta. Nykyisin peruskoululaiset paneutuvat rahaan, kuluttamiseen ja oman talouden pitoon jo alakoulussa. Tuo on liian kallis, mutta tuon voisit ostaa. Massii, hynää, RAHAA Talouskasvatus kuuluu perheille siinä missä hyvien tapojen opettaminenkin. Pienelle lapselle Nordlund antaisi kauppareissuille mukaan nimenomaan käteistä. Wilskan mukaan suomalaiset kasvattavat lapsensa järkeviksi kuluttajiksi, yleisesti ottaen. Toisaalta ylimääräisistä kotitöistä, vaikkapa vanhempien paitojen silittämisestä, voisi maksaakin, Wilska pohtii. Kun tätä harjoittelee pienestä pitäen, on sitten myöhemminkin helpompi vältellä harkitsemattomia ostoksia, talousvalmentaja ja Lapset ja raha -blogia pitävä Nina Nordlund sanoo. Todellisuudessa nuorissa on monenlaisia kuluttajia: osa ei haluaisi kuluttaa lainkaan ja hankkii kaiken mahdollisen käytettynä, Terhi-Anna Wilska sanoo. – Jos maksaa oman huoneen siivoamisesta, vaarana on, ettei lapsi tee mitään ilman maksua. Ja nimenomaan se esimerkki. Tavallisesti se on alle 10 euroa. Kolmanneksi pitäisi ymmärtää, että omalla rahankäytöllä voi olla niin hyviä kuin huonoja vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle tai muille ihmisille. Kuluttaminen ja raha ovat väistämätön osa jokaisen elämää, joten talouskasvatus kuuluu kodeille samalla tavalla kuin vaikkapa hyvien tapojen opettaminen. – Tilitapahtumia seuraamalla voi pitää kirjaa tuloista ja menoista. Jos aikuinen aina maksaa kortilla lapsen puolesta, jää raha lapselle kovin abstraktiksi. Kuuluu kilahdus, ja lapsen kasvoille nousee tyytyväinen hymy. ANU VALLINKOSKI P ieni käsi sujauttaa kiiltävän kolikon säästöpossuun. Wilskan mukaan lasten pitäisi oppia rahasta ennen muuta kolme asiaa. Teineille maksaisin kuukausirahaa. Hänen mielestään kotitöiden pitäisi kuulua kaikille perheenjäsenille, ja koulussa parhaansa tekeminen on lapsen velvollisuus. Verkkopankkiin jää jälki jokaisesta ostoksesta, joten lapsi voi yksin tai yhdessä vanhemman kanssa seurata, minne rahat kuluivat. – Oikeasti vain vähemmistö ostaa huikean hintaisia vaatteita, vaikka ilmiö on saanut somen kautta paljon näkyvyyttä. Jo 14-vuotias saa huoltajan luvalla tehdä kevyttä työtä, mikäli se ei haittaa hänen terveyttään, kehitystään tai koulunkäyntiään. Taaperolle on turha puhua osakkeista, mutta hyvinkin pienelle voi opettaa, ettei kaikkea haluamaansa voi saada. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 35 ›› LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 35 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 35 21.7.2021 11.51 21.7.2021 11.51. Nina Nordlund on johdattanut omat lapsensa ostamisen maailmaan jo alle kouluikäisinä. Alakoululaisista noin puolet saa viikkorahaa. – Piirre vain vahvistuu, jos aikuiset kannustavat laittamaan rahaa sivuun, Wilska sanoo. – Kodin esimerkki vaikuttaa todella paljon. Karkkia ei osteta joka kauppareissulla, vaan ehkä kerran viikossa. Wilska kritisoi kotitöistä ja arvosanoista maksamista. Älä puhu säästämisestä, jos törsäät
Kaveripiirissä vasta muutamalla on sellainen. M O ST PH O TO S 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 36 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 36 21.7.2021 11.51 21.7.2021 11.51. Vanhemmat maksavat kalliimmat hankinnat kuten vaatteet. Viimeistään koulussa lapset havahtuvat siihen, että toiset ovat rikkaampia ja toiset köyhempiä. Ei sijoittamisessa mitään pahaa ole. – Joissakin perheissä rahasta puhumista pidetään kovin sopimattomana. Siitä pitäisi päästä irti. – Myös jotkut nuoret ovat innostuneet. Helsingissä asuva viidesluokkalainen kertoo kuluttavansa 20 euron kuukausirahansa tavallisesti juuri herkkuihin ja pieniin tavaroihin. Teen ne hommat, mitkä äiti ja isä käskee, Melvas kertoo. Melvas on harjoitellut myös säästämistä. Entä pitäisikö vanhempien hankkia lapselle rahastotai osakesäästötili. Lapsenkin pitää tietää perheen taloudellisesta tilanteesta. Hän kertoo pysyvänsä hyvin kärryillä siitä, miten paljon tilillä on rahaa. n Herkkuja ja pieniä aarteita – Sormuksia H&M:stä, jätskiä, cokista itselle ja isoveljelle, amppeli kasville, Martta Melvas, 11, listaa kolmen viikon ostoksiaan. Jälkikäteen voi vielä miettiä, toiko ostos onnea, Wilska pohtii. Vähitellen säästämistavoitetta voi kasvattaa. Vanhempien maksama kuukausiraha on Melvaksen pääasiallinen tulolähde. Isä ja äiti maksoivat osan. – Kotitöistä en saa erikseen rahaa. Sijoittaminen on tavallaan vastakkainen ilmiö ökykuluttamiselle. Ajatteleeko nuori hankinnan tekevän hänet onnellisemmaksi. On enemmän asioita, jotka on pakko saada, koska kavereillakin on. Korkoa korolle Järkevä kuluttaminen vaatii harjoitusta mutta niin säästäminenkin. Perheiden sijoitusinto on kasvanut. En vain ostanut oikeastaan mitään, Melvas selittää. Säästäminen ei ollut vaikeaa. Onpa koululainen jo tehnyt palkkatöitäkin mainoskuvauksissa mallina. Wilskan mukaan perheiden sijoitusinto on viime vuosina kasvanut, koska entistä useammalla on siihen varaa. Toisaalta myös epävarmuus tulevasta on lisännyt kiinnostusta sijoittaa. Ei kuitenkaan niin, että kaadettaisiin vaikeudet lasten niskaan. Kaikilla ei ole varaa sijoittaa edes sitä kymmentä euroa kuussa. Lahjarahat ja kuvauksista tulleen palkkion vanhemmat ovat tallettaneet tyttärensä säästötilille. Kortin käyttökin on hänestä helppoa. Sijoittamalla voi varautua lapsiperheen kasvaviin menoihin. – Teinit ovat jo niin fiksuja, että heille voi puhua myös sijoittamisesta ja korkoa korolle -ilmiöstä. – Toissa vuoden jouluna aloin säästää puhelinta varten. Toisaalta varakkaiden vanhempien vastuu on opettaa lapsilleen, ettei raha tee kenestäkään parempaa, Wilska summaa. Oma pankkikortti hänellä on ollut muutaman kuukauden ajan. Käyttötilinsä saldoa Melvas seuraa yhdessä isänsä kanssa. Jos viikkorahaa säästää muutaman viikon ajan, voi esimerkiksi ostaa pienen lelun, josta on haaveillut. Rahaa hän saa myös isovanhemmiltaan joulutai synttärilahjaksi. Pienilläkin summilla voi sijoittaa, Nordlund rohkaisee. Yläkouluikäisenä ostosten määrä kasvaa. Jos vain mahdollista, kannattaa raha laittaa poikimaan. – Nuoren kanssa voi ennen ostopäätöstä keskustella, miksi jokin asia on pakko saada. Kesäloman lopulla sain ostettua sen. Jos tuote on yhä pakko saada, voi nuorta pyytää maksamaan osan hinnasta itse. Teini kuluttaa enemmän kuin taapero, Nina Nordlund sanoo. Yläkouluikäiselle Nordlund puhuisi jo säästämisestä varautumisena tulevaisuuden tarpeisiin. – Aluksi tavoitteet kannattaa asettaa matalalle, sillä pienen lapsen pitkäjänteisyys ei kauaksi kanna. Nordlundin mukaan alakouluikäistä voi kannustaa säästämään asettamalla pieniä tavoitteita. Sehän on järkevää rahankäyttöä, Wilska sanoo. – Onhan se järkevää, jos siihen on varaa
Myös tupakka mahtui kymmenen eniten rahaa nielevän kohteen joukkoon! ”Nuoriso on taloudellisessa mielessä kypsempää kuin ennen” Vuonna 1968 Sirkka Kouki kirjoitti, että lapsilla ja nuorilla on rahaa käytössään enemmän kuin ennen, mikä kieli perhe-elämän demokratisoitumisesta. Niiden mukaan 15 prosenttia lapsista sai säännöllistä palkkaa eli viikkorahaa. Siitä johtuen vastuu kasvaa, tehtävät monipuolistuvat ja mahdollisuus rahan käyttöön lisääntyy.” Myös vanhempien kiire lisäsi lasten varoja: ”Vanhemmilla ei ole lapsilleen aikaa. Tehdäkseen jotakin, rauhoittaakseen omaa mieltään he antavat rahaa, mutta eivät ennätä tutkia, onko runsas rahan saanti lapsille hyödyksi vai vahingoksi.” > Lapsi ja nuoriso 12/1957, 4/1962, 12/1963 ja 5/1968. Vastauksia saatiin peräti 7 000. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 37 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 37 LM5_s34-37_Lapset ja Raha.indd 37 21.7.2021 11.51 21.7.2021 11.51. Vanhempien piti hänen mukaansa suitsia jo pikkulasten tuhlaavaisuutta: ”Meidän on pystyttävä ajattelemaan lapsemme parasta pitempijännitteisesti siitäkin huolimatta, että mielipiteemme täten joutuu ristiriitaan lapsen oman tahdon kanssa. Ja lapsen paras on varmasti aivan muuta kuin alituista makeisten syöntiä, joka on aivan yhtä turmiollista hänen rahankäyttötottumuksilleen kuin hampailleenkin.” Juttu opasti vanhempia myös johdattamaan teini-ikäisiä kirjanpidon saloihin: ”Tässä yhteydessä voi keskustella hänen kanssaan siitä, mitkä ostokset ovat olleet paikallaan, mitkä tarpeettomia. ”Lapsilla ja nuorisolla on enemmän sanomista perheen asioihin kuin aikaisemmin. Jutun mukaan ostosten tekeminen on lapsista hauskaa: ”Tämä on yksi niistä elämänaloista, joilla he haluavat vähitellen tulla ’aikuisiksi’, ja sen vuoksi heille tuottaa tyydytystä kokea ostamiseen liittyvä itsenäisyyden ja vapauden tunne.” Lapsen uskottiin oppivan taitavaksi rahankäyttäjäksi, jos hänen vain antaa käyttää rahaa. ”Mitkä ostokset ovat paikallaan?” Lasten rahankäyttö on aihe, josta on kirjoitettu läpi vuosikymmenten. Myös Lapsen Maailman edeltäjässä eli Lapsi ja nuoriso -lehdessä on puhuttu rahasta. ”Kun lasten annetaan jo pienestä pitäen käydä kaupoissa ostoksilla, he oppivat luonnostaan valitsemaan ja laskemaan rahansa oikein.” ”Ei kai lapsen ole syytä saada jokaisesta astiankuivauksesta rahaa?” Lapsista ja rahasta vuonna 1962 kirjoittanut Annikki Ukkonen tähdensi, että lasta pitää kasvattaa myös taloudenpitoon. Eniten lapset kuluttivat rahaa makeisiin ja elokuviin. ”Olisiko ostajainneuvonta jo lapsille tarpeen?” Vuonna 1957 Anitra Karsten kirjoitti Lapsi ja nuoriso -lehdessä, että kansainvälisten tutkimusten mukaan lasten on havaittu ostavan paljon enemmän kuin mitä on kuviteltu. Jos tämä ei tapahdu määräävässä sävyssä ylhäältä alaspäin, se on omiaan lähentämään lapsen ja vanhempien suhdetta, samalla kun se antaa lapsille tottumusta rahojen käytössä.” ”Maalla lapsille annetaan vähemmän rahaa kuin kaupungeissa” Vuonna 1963 Tauno Vasamies raportoi lehdessä Suomen Kansan Ryhtiliikkeen tekemästä kyselytutkimuksesta. 54 prosenttia lapsista sai rahaa pyynnöstä ja tarpeen vaatiessa. Kysely lähetettiin 68 kansaja 44 oppikouluun, joista se välitettiin 9 500 vanhemmalle
perhe 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 38 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 38 21.7.2021 11.58 21.7.2021 11.58
Pulmana on myös, että tukitoimiin osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista. Osassa eroja kehittyy vakavia ristiriitoja, joihin saattaa sisältyä henkistä tai fyysistä väkivaltaa, väkivallan uhkaa, vieraannuttamista, vainoa sekä lapsikaappauksen tai perhesurman riski. MIKÄ NEUVOKSI KÄRJISTYNEISSÄ EROKIISTOISSA. – Lastensuojelu suojelee lasta ja tarjoaa lapselle ja hänen perheelleen tukitoimia, kuten perhetyötä, sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän tapaamisia tai perhekuntoutusta, sanoo Mattila. Eroihin liittyvät erimielisyydet ovat hankala paikka lastensuojelun työntekijöille. Lastensuojelulla ei kuitenkaan ole toimivaltuuksia tilanteissa, joissa on kyse pelkästään vanhempien välisestä riidasta, josta ei herää lastensuojelullista huolta. Vuonna 2016 kirjattiin 1 694 kärjistynyttä erotilannetta. Hän on törmännyt tilanteisiin, joissa eroon liittyvien erimielisyyksien osapuolet odottavat lastensuojelulta toimia. Maailmalla on kehitetty toimivia malleja tilanteiden ratkaisemiseksi. Espoon kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattilasta esimerkiksi vieraannuttaminen tunnistetaan, mutta siihen on lastensuojelussa vaikea puuttua. Suurin osa vanhemmista kykenee ottamaan huomioon lapsen edun ja sopimaan lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sulassa sovussa. Kolmonen katsoo myös, ettei vieraannuttamista tällä hetkellä riittävästi tunnisteta eikä vakavassakaan tilanteessa puututa tilanteeseen, jossa vanhempi estää toista vanhempaa tapaamasta lasta. Lasten Oikeudet ry:n puheenjohtajan Petri Kolmosen mukaan vieraannuttaminen liittyy noin 75–80 prosenttiin vaikeista ja pitkittyneistä erotilanteista. Hänen mukaansa ongelmana on, että lastensuojelu pyrkii auttamaan lasta, mutta vanhempien tavoitteena on aika usein hakea taistelutilanteessa näyttöä toista vanhempaa vastaan. ULLA OJALA | KUVITUS MARIA VILJA V uosittain noin 30 000 suomalaislasta kokee vanhempiensa eron. Kolmosen mukaan OTT Anja Hannuniemi havaitsi tutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli 103 pitkittynyttä huoltajuusriitaa, että kaikkiin tapauksiin liittyi vieraannuttamista. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 39 ›› LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 39 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 39 23.7.2021 12.43 23.7.2021 12.43
Sekä Kolmonen että Mattila lähtisivät mielellään pilotoimaan vaikkapa Espoossa kokeilua, jossa saataisiin kokemuksia moniammatillisen asiantuntijatiimin käytöstä. Kolmosesta vakavia erimielisyyksiä saataisiin paremmin ratkottua, jos lastensuojelun asenneilmasto muuttuisi sellaiseksi, ettei äitiä lähdettäisi automaattisesti uskomaan. Brasiliassa on käytössä seitsenportainen malli vieraannuttamisen lopettamiseksi. Selvityksellä on kuitenkin varsin suuri merkitys tuomioistuimen ratkaisun kannalta. Tilanne saattaa kuitenkin olla se, että toinen vanhempi on ennättänyt vieraannuttaa lapsen toisesta vanhemmasta niin perusteellisesti, ettei lapsi suostu lähtemään tämän luokse, vaan pelkää. Hänen mukaansa äidit tekevät isistä suuret määrät perättömiä lastensuojeluilmoituksia. – Vieraannuttaminen on lasta kohtaan sellaista henkistä väkivaltaa, joka vaarantaa vakavasti hänen terveytensä. Espoossa tulee viikoittain noin 40–90 lastensuojeluilmoitusta, ja ilmoituksia ottaa vastaan neljä työntekijää. Noin puolet ilmoituksista on uusia, ja ihmiset, joita ilmoitus koskee, on tavattava seitsemän vuorokauden kuluessa. Hän katsoo myös, että lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden kiireelliseen sijoittamiseen, sillä hänen näkemyksensä mukaan vieraannuttajan kanssa asuva lapsi on lastensuojelulain edellyttämässä välittömässä vaarassa. Muu lähiverkosto haluaa yleensä pysytellä kiistan ulkopuolella. Niiden kehittämisestä Lapsija perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) vastaa sosiaalija terveysministeriö sote-valmistelun osana. Myös Petri Kolmonen näkisi OT:t erittäin hyödyllisinä. Ainoa pakkokeino on lapsen sijoittaminen, sanoo Mattila. Siksi toivon, että olisi olemassa jokin erillinen, suurempi yksikkö, josta saisi moniammatillista asiantuntija-apua. – Jos jokin tapauksista on vaikea, se vie aikaa paljon. Siinä vaiheessa, kun eroon liittyvät erimielisyydet ovat käräjäoikeuden käsiteltävinä, oikeus pyytää lapsen kotikunnan sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen vanhempien ja lapsen tilanteesta. Kolmonen perää sitä, että isät nähtäisiin tasavertaisina toimijoina myös peruspalveluissa, kuten neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa. – Jos vanhemmat eivät halua osallistua esimerkiksi perhekuntoutukseen, siitä ei tule mitään seuraamuksia, ja tilanne jatkuu samanlaisena. Mattila näkisi mielellään Osaamisja tukikeskukset (OT) -keskukset toiminnassa. Maailmalla on kehitetty malleja vaikeiden ja pitkittyneiden erotilanteiden ratkaisemiseksi. Kolmanneksi hän vaatii puuttumaan henkiseen väkivaltaan nykyistä nopeammin ja voimakkaammin. Mattila toivoo, että OT:ssä olisi käytettävissä moniammatillinen tiimi, josta löytyy muun muassa psykiatrista, lääketieteellistä, oikeustieteellistä ja lastensuojelullista osaamista, ja joka tukisi esimerkiksi nykyistä yksityiskohtaisemman olosuhdeselvityksen tekemisessä. Ensin vieraannuttavan vanhemman kanssa käydään vakava keskustelu siitä, mitä hänen käytökBelgiassa ja Brasiliassa vieraannuttavaa vanhempaa voidaan sakottaa. Siitä Riina Mattila ja Petri Kolmonen ovat yhtä mieltä. Epäselvissä tapauksissa lastensuojelu on Kolmosen mielestä velvollinen hakemaan psykiatrista apua kunnalta. 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 40 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 40 21.7.2021 11.58 21.7.2021 11.58. Tällä hetkellä olosuhdeselvityksen laatimistavasta, selvityksen sisällöstä tai sen luonteesta ei ole säännöksiä lapsenhuoltolaissa tai -asetuksessa, vaan selvitykset vaihtelevat kuntakohtaisesti. Petri Kolmosestakin pakko osallistua tukitoimiin tulisi sisällyttää keinovalikoimaan. Silloin järjestelmä on tiukoilla. Kolmosen mielestä lapsi olisi välittömästi sijoitettava turvalliselle lähiomaiselle. Mattilan mukaan vaikeita huoltoriitoja ei ole Espoossa määrällisesti paljon, mutta ne ovat vaikeimpia työtehtäviä ja vievät paljon aikaa. Tavoitteena on, että viisi keskusta eri puolilla Suomea muodostaa vahvan tukiverkon lapsille, nuorille ja perheille erityisen vaativissa tilanteissa yhdessä perusja erityistason palveluiden kanssa. Psykiatrisiin arvioihin taas on valitettavan pitkät jonot. Riina Mattilan mukaan Espoon lastensuojelu on tämän kaltaisissa tapauksissa käynyt läpi lähiverkostoa sijoituspaikan löytämiseksi lapselle. Nykyisillä keinoilla ei pystytä selvittämään tehokkaasti eroihin liittyviä erimielisyyksiä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Mattila huomauttaa, että isien tulee olla itsekin aktiivisia ja kiinnostuneita lapsen päivähoidon ja koulun asioista. Toiseksi Kolmonen toivoo, että kirjaukset tehtäisiin asiakkaan kanssa yhdessä ja siten, että asiakas saisi ne kirjallisina hyväksyttäväkseen
Seuraava askel on psykologisen arvion tekeminen vieraannuttajasta. Myös Ensija turvakotien liiton Turvassa-hanke korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi vaikeassa erotilanteessa. Tanskassa vaikeat huoltajuuskiistat on luokiteltu kolmeen kategoriaan. Sitten arvioidaan yksinja yhteishuoltajuutta. Huoltokiistojen keskelläkin vuoroasumisen nähdään palvelevan parhaiten lapsen etua monissa maissa sekä laajassa tutkimusaineistossa, kertoo Petri Kolmonen. n Arkansasissa vain näyttö lapseen kohdistettavasta laiminlyönnistä tai väkivallasta estää vuoroasumisen. Hän näkisi mielellään täysi-ikäisyyttä lähestyvien kokemusasiantuntijaryhmän, jossa esimerkiksi vieraannuttamisen kohteeksi joutuneet lapset voisivat antaa vertaistukea toisilleen ja keskustella siitä, miten he ovat kokeneet vieraannuttamisen, mitä heille on kerrottu, mitä he ovat uskoneet ja miksi. Viimeinen keino on mitätöidä vieraannuttajavanhemman huoltajuus. Kolmosesta erokiistan jälkeen pitäisi olla tarjolla terapiaa, jossa vieraannutettu lapsi ja toinen vanhempi voisivat jälleen löytää toisensa. Seuraavaksi vieraannuttajaa sakotetaan. Jos toinen vanhempi Belgiassa estää lasta tapaamasta toista vanhempaa, ulosottomies tai sosiaalityöntekijä tulee hakemaan lapsen tapaamiseen ja estäjä saa tuntuvat sakot. Riina Mattila haluaisi, että eroristiriitojen keskellä eläneiden lasten ja nuorten ääni tulisi entistä paremmin kuuluviin. – Tärkeä huomio on myös se, että lapsen lisääntynyt aika isän luona ei vähentänyt äidin merkitystä lapselle, sanoo Kolmonen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 41 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 41 LM5_s38-41_Huoltoriidat.indd 41 21.7.2021 11.58 21.7.2021 11.58. Ensisijainen vuoroasumislaki on astunut viimeisimpänä voimaan Yhdysvaltojen Arkansasissa. Tämän jälkeen tehdään määräys lapsen asuinpaikasta, jonka ulkopuolelle häntä ei saa viedä, jos on uhka lapsikaappauksesta. Sakkorangaistus kovenee, jos vanhempi toimii näin toistuvasti. Vaikein tilanne käynnistää moniammatillisen tiimin toiminnan. Hankkeessa kehitetään muun muassa työmalleja ja -käytäntöjä, joiden avulla voidaan selvittää lapsen toiveita, pelkoja ja mielipiteitä silloin, kun vanhempien ero on kärjistynyt konfliktiksi. Hänen mukaansa Suomessa tehdään ratkaisu huollosta tutkimustiedon vastaisesti usein riitaperusteisesti, vaikka tutkimustiedon mukaan lapselle on tärkeintä säilyttää läheinen suhde molempiin vanhempiin. Siellä katsotaan, että ainoastaan näyttö lapseen kohdistettavasta laiminlyönnistä tai väkivallasta estää vuoroasumisen. Jos tämä ei auta, muutetaan asumisjärjestelyt toisen vanhemman hyväksi. Lasta tulee kuulla vaikeassa erotilanteessa. sensä aiheuttaa lapselle
– Maailma ei ole tässä asiassa mitenkään muuttunut. Hän kertoo saaneensa koulussa muilta tytöiltä pahoja katseita, vaikka vauvavatsa ei vielä kevätlukukaudella näkynytkään. Äidille kertomista Jenna sen sijaan jännitti, vaikka arvelikin, ettei äiti suuttuisi. Aivan kaikki eivät yhtä mutkattomasti Jennan raskauteen suhtautuneet. Jennalle itselleen oli alusta lähtien selvää, että hänestä tulee äiti. Viidessä kuukaudessa tuleva äiti teki kaikki kevätlukukauden ja aiemmalta ajalta rästiin jääneet tehtävät ja suoritti peruskoulun kunnialla loppuun. Ensimmäisenä Jenna soitti parhaalle ystävälleen. Ja sama uudestaan. Pari viikkoa ennen laskettua aikaa Jenna järjesteli uudessa kodissa äidiltään ja muilta sukulaisiltaan saamiaan huonekaluja, liinavaatteita ja astioita paikoilleen. Ja tulevaisuudessa kaikki on yhä mahdollista. V iime vuosina Suomessa on ollut vuosittain reilu tuhat alle 20-vuotiasta synnyttäjää. Jenna päristää huuliaan, Daniel hymyilee takaisin ja sätkii vimmatusti jaloillaan ja käsillään. Rohkeutta kertomiseen Jenna haki koulusta kasvatusohjaajaltaan, joka kutsui äidin koululle keskustelemaan. Ennen raskaaksi tulemista Jenna oli kiinnostunut kaikesta muusta kuin opiskelusta. Uuteen osoitteeseen hän muutti yksin, sillä seurustelu vauvan isän kanssa oli päättynyt. Seuraavaksi kuva positiivisesta testistä lähti poikaystävälle. Silloinkin, kun itse odotin Jennaa, oli niitä, jotka paheksuivat ja niitä, jotka uskoivat, kannustivat ja tukivat, Suvi sanoo. Yksin uuteen kotiin – Halusin saada maailman valmiiksi, Jenna kuvailee raskausuutisen vaikutusta itseensä. – En ole katunut, vaikka joskus mietinkin, millaista elämä olisi, jos olisin valinnut toisin, Jenna kertoo. Halusin aloittaa oman elämän vauvan kanssa. Tyytyväinen TEINIÄITI 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 42 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 42 21.7.2021 12.07 21.7.2021 12.07. – No enhän minä uutista osannut mitenkään negatiivisesti ottaa. Tsemppi näkyi etenkin koulussa. Olisin voinut jäädä äidin ja hänen miesystävänsä luokse asumaan, mutta en halunnut. Olihan äiti itsekin tullut raskaaksi 15-vuotiaana. Samaa maailman valmiiksi tekemistä oli muutto omaan kotiin Tampereelle. Tamperelaisen kerrostalokaksion olohuoneen lattialla puolivuotiaan Danielin kanssa hassutteleva Jenna Nieminen, 16, on yksi heistä. perhe 16-vuotiaana äidiksi tullut Jenna Nieminen ei kadu. Parasta juuri nyt on oman lapsen kehityksen seuraaminen. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO Suvista tuli mummi 32-vuotiaana. Vieressä Jennan äiti ja tuore mummi, Suvi Nieminen, 32, nyökkää hyväksyvästi. Viime vuoden tammikuussa yhdeksättä luokkaa Hämeenkyrössä käyneen Jennan raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa. Oikeastaan olisin ollut vähän pettynyt, jos sitä toista viivaa ei olisi tullut, Jenna muistelee. Äidillä ja pojalla selvästi synkkaa. Olin jotain tällaista uumoillutkin, Suvi kertoo. – Istuin siinä pöntöllä ihan hiljaa. Menin vähän lukkoon mutta positiivisella tavalla. Kolme pienempää sisarustani olisivat pitäneet liikaa hulinaa. – Oma koti ja oma rauha on minulle tärkeää. Hänellä oli rästissä tehtäviä vielä kahdeksannelta luokaltakin
LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 43 ›› LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 43 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 43 21.7.2021 12.07 21.7.2021 12.07. Jenna Niemisen päivät ovat korona-aikaan kuluneet Danielin kanssa paljolti kahden. Erilaiset äiti-lapsikerhot ovat olleet tauolla, mutta vertaistukea on löytynyt somesta
Jenna kertoo huomanneensa, että äidiksi tuleminen on muuttanut häntä. – Olihan se vaikuttavaa ja hienoa, että sai olla lapsensa tukena ja nähdä lapsenlapsensa syntymän. – Somen äitiryhmissä olen tavannut kaksi minua muutaman vuoden vanhempaa äitiä, joilla on suunnilleen Danielin ikäiset tyttövauvat. Vertaillaan lasten kehitystä ja kasvua ja kerrotaan omastakin elämästämme. Tuli semmoinen tosi voimaantunut olo, että hei mä tein sen, Jenna kuvailee. Erilaiset vauvaryhmät ja perhekerhot ovat olleet Tampereellakin koronan vuoksi tauolla, joten Jenna on etsinyt vertaistukea sosiaalisesta mediasta. Tampereella oli myös valmiina tukijoukkoja. 16-vuotias on itsenäisesti hoitanut asioinnin Kelan ja neuvolan kanssa. Arki Danielin kanssa on ollut helppoa. Vaikka Jenna asuu Danielin kanssa kaksin, hän ei tunne olevansa vauvan kanssa yksin. Uusi poikaystävä tukee myös, Jenna kertoo. Suvi on ylpeä siitä, miten Jenna on vauva-arjesta selvinnyt. – Iskä tarjoutuu itse avuksi ja poikkeaa vähän väliä ihan muuten vain. Kuulumisten vaihdon lomassa Jenna kyselee usein lapsenhoitoneuvoja ja Suvi pyytää lähettämään kuvia Danielista. Olen aina halunnut nuorena äidiksi. Suvi oli Jennan tukena synnytyksessä. Olen tyytyväinen siihen, mitä minulla on nyt. 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 44 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 44 21.7.2021 12.07 21.7.2021 12.07. Juuri nyt en keksi mitään hienompaa kuin oman lapsen kehityksen seuraaminen. Daniel on äidin mielestä myös herkkä ja myötätuntoinen. – En oikeastaan kaipaa siitä entisestä teinitytön elämästä mitään. Jenna juttelee äitinsä Suvi Niemisen kanssa puhelimessa lähes päivittäin. Vasta sitten mietin itseäni. Synnytyksestä tuli voimaantunut olo. ”En kaipaa vanhasta mitään” – Synnyttämään voisin mennä vaikka heti uudestaan. – Ehkä sen huomaa siitä, että kun teen jotain, mietin aina ensin, miten se vaikuttaa Danieliin. – Minulla oli silloin aikoinaan tukena Jennan isä, enkä ollut samalla tavalla omillani kuin Jenna. Entä millainen kaveri sieltä sitten tuli. Jennan isä asuu paikkakunnalla ja täti kivenheiton päässä. Se oli niin hauskaa ja paljon helpompaa kuin etukäteen osasin kuvitella. Syntymä on aina vaikuttava, saati sitten oman lapsenlapsen, Suvi sanoo. Jenna kuvailee Danielia iloiseksi pieneksi pojaksi, joka on vähään tyytyväinen. Puolivuotiaana Daniel osaa istua tuettuna, kierähtää ympäri ja liikkuakin hieman. Jenna sanoo. Me puhutaan kaikesta. Aika meni hujauksessa, vaikka olin synnärillä 19 tuntia. Tätikin käy meillä usein. Päiväunet ja yöt Daniel nukkuu rauhallisesti. Päivät hujahtavat leikkiessä, lastenohjelmia katsellessa, syödessä ja ulkoillessa. Mitähän Daniel oppii ja millainen luonne hänellä on. Äidin kanssa soittelen oikeastaan joka päivä. Vuokrasopimuksenkin hän hoiti itse
– Kaverit huomauttelevat huumorilla, että sitä tai tätä seuraa, kun tulee mummoikään, Suvi nauraa. – Haluaisin auttaa siinä elämän alussa. Danielkin olisi jo isompi ja omatoimisempi, Jenna maalailee. n Jennan mielestä parasta arjessa Danielin kanssa on vauvan kehityksen seuraaminen. Tulevaisuudessa Jenna aikoo hakea opiskelemaan lähihoitajaksi ja jatkaa vielä kätilöopintoihin. Mummolassa vieraillessaan Daniel on kaikkien huomion keskipisteenä. Silloinhan minulla on vielä elämä edessä ja voin tehdä ihan mitä haluan! Suvista on vähän hassua mieltää itsensä mummiksi 32-vuotiaana. Minusta nuoria äitejä ei voi arvostella, jos ei ole tätä itse kokenut, eikä tiedä meidän elämästämme mitään. Miten poika oppii uusia asioita ja miten luonteenpiirteet tulevat esiin. – Mutta lisää lapsia haluan vasta sitten, kun minulla on ammatti ja vakituinen työ. Kun olen 40, kuopukseni on 13. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 45 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 45 LM5_s42-45_NuoriA?iti.indd 45 21.7.2021 12.07 21.7.2021 12.07. Suvi huomauttaa, että hän voi oman kokemuksensa perusteella sanoa, että nuorena äidiksi tuleminen ei pilaa elämää: – Olen saanut kaikki lapseni alle 30-vuotiaana, ja opiskelin lähihoitajaksi aikuisena. Oma elämä ei lopu äitiyteen Ennakkoluulot teiniäideistä ärsyttävät Jennaa, vaikka kukaan ei ole hänelle tuomitsevaan sävyyn suoraan puhunutkaan. Perhe, vakituinen työ ja omakotitalo Perhe, lisää lapsia, sopivan kokoinen omakotitalo ja oma piha – tällaisista asioista Jenna nyt haaveilee. Enot ja täti leikittävät ja hassuttavat siskonpoikaansa. Huumoria on riittänyt myös Danielin sekä enojen ja tädin ikäerosta: Suvin nelivuotias kuopus ilmoittaa välillä tomerasti olevansa Danielin täti. – Kyllä sen kuitenkin joskus huomaa
kasvu KAHDEN KULTTUURIN JÄNNITTEESSÄ 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 46 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 46 21.7.2021 12.12 21.7.2021 12.12
Silloin siitä tehdään ihme ja kumma. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 47 ›› LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 47 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 47 26.7.2021 6.57 26.7.2021 6.57. Jospa romanikulttuuri voisi olla osa arkea”, toivoo Inga Angersaari. PIA TIUSANEN | KUVAT SUSANNA KEKKONEN ”Romanikulttuuri merkitsee minulle todella paljon. ”Jos päiväkotiryhmässä on romanilapsi, hänen kulttuurinsa otetaan huomioon lähinnä lastenoikeuksien päivänä. Se on aina ollut lähellä sydäntäni”, sanoo Richart Nyman, joka on oppinut romanikieltä isovanhemmiltaan
Romanit ovat myös aiempaa tietoisempia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen mahdollisuuksista. – Kasvaminen sosiaalisesti taitavaksi ja juuriltaan vahvaksi on tärkeä kasvatuksellinen ajatus. Perheet ymmärtävät koulutuksen tärkeyden lastensa tulevaisuudessa. 48 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 48 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 48 23.7.2021 12.46 23.7.2021 12.46. Jos se häviää, suomalaisuudestakin häviää jotain arvokasta. Kieli on oleellinen osa sitä. Kieli uhkaa kuolla Helena Valentin kertoo, että yhteisöllisessä romanikulttuurissa sosiaalisuutta pidetään pääomana, joka avaa ovia tulevaisuuteen. Heiltä voisi kysyä mielipidettä ja heidän kanssaan voisi keskustella mistä tahansa. Entä Pikku Kakkosessa ilman, että ohjelman aihe on liittynyt romanikulttuuriin. Valentin toivoo, että romanit nähtäisiin koululaisina, opiskelijoina, vanhempina, työntekijöinä ja naapureina – eli kaikkia väestöryhmiä yhdistävien roolien kautta. Tietojemme mukaan yhdessäkään Suomen kunnassa ei opeteta romanikieltä romanilapsille edes kielikylpymenetelmällä. Vuonna 2011 tehdyn Richart treenaa 3-vuotiasta lämminverioriaan Wille Folkia Vermossa. – Kielemme on kuolemassa. Suomen romaniväestöstä noin 30 prosenttia arvioi puhuvansa romanikieltä hyvin. kysyy Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija Helena Valentin. Tuttu romanitaustainen lähihoitaja, lastenhoitaja tai sosionomi toisi varhaiskasvatuksen lähemmäksi romaniperheitä. Hän huomauttaa, että jokainen romaniperhe noudattaa kulttuuria kuitenkin yksilöllisesti. M illoin olemme nähneet romanilapsen mainoksessa juoksemassa tai pelaamassa muiden lasten kanssa. Hän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Tuumasta töihin – sujuvat koulutuspolut toisella asteella -hankkeen projektipäällikkö Inga Angersaari ovat syntyneet romanikulttuuriin ja ymmärtävät sen haasteet. Inga Angersaari painottaa, että romanilapset tarvitsevat vahvaa tukea romani-identiteetin säilyttämiseksi. Olisi hienoa saada jo varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen romanikielen opetusta pelien, laulujen ja lorujen kautta
Aiemmin ongelmia toi koulunkäynnin laiminlyönti: – Romanikulttuuri ei kieltänyt käymästä koulua, mutta sen tarpeellisuutta ei ymmärretty. Yhden rasistiseksi kokemansa tilanteen Nyman muistaa erityisen selvästi. Ongelmat eivät johdu kulttuurista vaan nuorten valinnoista. Tämä paljastui vuonna 2009 julkaistusta Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvityksestä, joka käsitteli romanilasten ja -nuorten hyvinvointia ja heidän oikeuksiensa toteutumista Suomessa. – Leikin leikkipyssyllä pihallamme. Suurin ongelma on puute pätevistä ja halukkaista opettajista, sillä virallista romanikielen opettajakoulutusta ei ole. Angersaari on huomannut, kuinka vaikea romaninuoren on saada työharjoittelupaikka yläkoulun TET-jaksolla ja toisen asteen opinnoissa. V antaalainen Richart Nyman, 15, on pukeutunut perinteisiin romanivaatteisiin jo muutaman kuukauden ajan, eikä kukaan ole kuittaillut hänelle niistä. Inga Angersaari painottaa asian kääntöpuolta: kiusaaminen romaniuden takia on todellisuudessa hyvin syvää. Kiusaaminen liian normaalia Romanilasten ja -nuorten kynnys sanoa tulleensa kiusatuksi on melko korkea. Romanit joutuvat lapsesta asti sukkuloimaan kahden ryhmän jännitteessä, mikä edellyttää hyvää itsetuntoa. – Kun olin päiväkodissa töissä, monet pienet tytöt ja pojat tulivat nypläämään hamettani ja silittelemään pitsejä. Siitä alkoi syrjäytyminen, jonka seuraukset eivät ole romanikulttuurisia vaan yhteiskunnallisia. Blomerus toteaa, ettei yhteiskunta ennen ymmärtänyt tai kohdannut erilaisuutta siten kuin se kohtaa ja kuulee vähemmistöjä nykyisin. Hän voi todeta, että kiusaajat saattaisivat joutua Somaliassa itse kiusatuiksi. Koulussa hän ei ole muutenkaan kokenut ennakkoluuloja etnisen taustansa takia, mutta muualla jonkin verran. selvityksen mukaan romanikielen opetusta sai peruskoulussa lähes 20 prosenttia romanioppilaista. Blomeruksen mielestä yhteiskunta mahdollistaa romaneille jo kaiken, eivätkä he tarvitse erityiskohtelua kulttuurinsa takia. Romaniäiti ei voi tehdä samoin. ”Olen mitä olen, enkä muuta halua olla” LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 49 ›› LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 49 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 49 21.7.2021 12.12 21.7.2021 12.12. – Jos jotakuta kiusataan rumista jaloista, hänellä voi olla kuitenkin kauniit hiukset. Joku naapureista soitti poliisit, joille näytimme heti, että kyseessä oli leikkiase. Silti poliisit seisottivat meitä pyssy esillä viitisen minuuttia ja käskyttivät pitämään kädet ylhäällä näkyvillä. Hän ei kokenut sitä kiusaamiseksi, koska se ei ole kohdistunut häneen itseensä vaan romaniuteen. Hänen on vaikea valmistaa lastaan kohtaamaan väistämättömiä ennakkoluuloja. Hän toivoo, että oppilaitokset auttaisivat romaniopiskelijoita harjoittelupaikan saannissa, koska ne tuntevat hyvin alueensa työnantajat. n ”ROMANIT EIVÄT TARVITSE ERITYISKOHTELUA” Romano Missio ry:n Päiväkummun lastenkodin vs. – Romaniäiti on yksin: hän ei saa tukea mediasta, yhteiskunnasta tai koulusta, vaikka koulujen täytyisi olla huoltajien kasvatuskumppaneita. Angersaari korostaa muutenkin opettajan asenteen merkitystä. Tarvitsemme kipeästi romanitaustaisia perhetyöntekijöitä ja opinto-ohjaajia. Jos lasta nimitellään mustalaiseksi tai manneksi, hän ei voi korvata sitä mitenkään, sillä kiusaaminen kohdistuu hänen olemassaoloonsa. Opettajan asenne merkitsee paljon Inga Angersaari kertoo, että romaniäitiä seurataan melko usein kaupassa, koska hänen epäillään varastavan. Selvitykseen haastateltu romanilapsi saattoi ensin sanoa, ettei häntä ole kiusattu, mutta jatkaa, että häntä on nimitelty romanitaustansa takia. – Jos et tule kuulluksi etkä ymmärretyksi, luottamusta ei synny. Se vaikuttaa hänen itsetuntoonsa ja maailmankuvansa rakentumiseen. Nykyisin romaninuorten ongelmat ovat aivan samoja kuin muillakin. Suurimmassa osassa Suomea romanikielen opetusta ei ole saatavilla perusopetustasolla. Tuossa tilanteessa äiti saattaa olla jännittynyt. Jos heillä olisi romanipukuisia nukkeja, he oppisivat pitämään romaniutta normaalina. Paikalla olivat myös tätini mies ja 2ja 4-vuotiaat serkkuni. johtaja Tuula Blomerus toteaa, että romaniperheiden ongelmat ovat vaihdelleet eri aikakausina. Hän toivoo päiväkoteihin romanitaustaisia työntekijöitä, jotta heistä tulisi osa tavallista arkea. Jos vaikkapa somalilasta kiusataan, hänen äitinsä voi näyttää hänelle kartalta maan, jossa asuu samannäköisiä ihmisiä kuin he ovat. – Lapsi ei elä tyhjiössä, vaan lukee äidin ja ympäristön käytöstä. Tarvitsemme kipeästi romanitaustaisia perhetyöntekijöitä ja opinto-ohjaajia. Siitä on pari vuotta. – Se, ettei pääse edes harjoitteluun, lamauttaa kenet tahansa, ja usko työpaikan saamiseen tulevaisuudessa voi tuntua mahdottomalta
Tuohon aikaan oli melko tavatonta, että romanityttö jatkaisi opintojaan niin pitkälle. Richart tietää, että etninen tausta ja romanille tyypillinen nimi ovat vaikeuttaneet romaneiden työllistymistä. Kun hän vaihtoi toiseen kouluun, kiusaaminen alkoi. Kukaan ei tullut auttamaan niissä tilanteissa. Joskus se on piilosyrjintää, joskus julkista. Nymanista on varttunut itsetunnoltaan vahva. Hän muistaa lapsuutensa suojattuna ja turvallisena. Angersaari työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulun hanketyössä projektipäällikkönä. 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 50 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 50 21.7.2021 12.12 21.7.2021 12.12. – Opiskelin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon sosiaalipolitiikasta ja -työstä. Parhaat koulukaverit olivat tarkkailuluokan oppilaita, joiden maineen takia Inga välttyi aluksi kiusaamiselta. E rilaisuuteni paljastui minulle vasta koulussa, kuopiolainen Inga Angersaari, 53, kertoo. Hän harjoittaa Vermossa omaa hevostaan ja tähtää isoihin lähtöihin jo ensi vuonna. Tyttö ei vastannut, mutta ukki jatkoi: ”Muista aina, että jos sinua kiusataan, sellaiset ihmiset toimivat tyhmästi. – Äidinkielen opettaja pyysi minua pitämään esitelmän romaneista. Ei esitelmä varmaan kummoinen ollut, mutta aistin kuulijoista vilpittömän halun oppia. He eivät näe sitä hyvää, mikä sinussa on.” – Pääsin kiusaajien yläpuolelle ajattelemalla kuten ukki neuvoi. – Älkää kuunnelko, vaan nostakaa päänne ylpeinä pystyyn ja menkää eteenpäin! ”Erilaisuuteni paljastui minulle vasta koulussa”, muistelee Inga Angersaari. Perheeseen kuuluu aviomies, kolme aikuista lasta sekä kaksi lapsenlasta. – Vuosia myöhemmin kysyin ammatinvalintapsykologilta, kannattaisiko minun mennä yliopistoon. Sauman palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka hyötyvät kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Lastensuojelun ammattilaisille tarjoamme työympäristön, jossa laatu, vastuu ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä tekoja. Jo vuoden kuluttua luvassa ovat uudet tuulet, sillä tavoitteena ovat hevosalan opinnot Kaustisilla Keski-Pohjanmaalla. Ajan unelmaani takaa. Hän käy mielellään seurakunnan tilaisuuksissa ja on kaikkiruokainen lukija. Hänen mielestään ei, koska en pystyisi elättämään itseäni opintojen aikana. Hän päätti viime keväänä peruskoulun kahdeksannen luokan. Tästä hän antaa tunnustuksen perheelleen, joka on aina tukenut häntä. psykiatrian, päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden alueilla. Lähivuosina Sauma lastensuojelusta muodostuu alan merkittävä toimija valtakunnallisesti. Perhe on opettanut Richartia kysymään mahdolliselta kiusaajalta, onko tällä kaikki hyvin ja miksi tämä purkaa vihaansa häneen. Ei pidä heti kaatua. Hän tiesi, etteivät romanit pääse töihin opiskelujen ajaksi. Lue lisää: www.saumalastensuojelu.fi Sauma Lasten Maailma 210x297mm.indd 1 Sauma Lasten Maailma 210x297mm.indd 1 22.6.2021 15:19 22.6.2021 15:19 Nyman on ollut myös paikalla, kun romaneille ei ole avattu bensiinisäiliöitä huoltoasemalla. Kymmenen kotiäitivuoden aikana hän suoritti esiopettajan pätevyyden, kirjoitti satukirjan lastensa kanssa ja osallistui erilaisiin luottamustoimiin. Richart kannustaa romaninuoria rohkeuteen mahdollisen rasismin edessä. Perheellään hän tarkoittaa yhtä lailla vanhempiaan ja sisaruksiaan kuin isovanhempiaan, tätejään, enojaan ja muuta sukua. Lukion jälkeen kukaan ei silti ehdottanut yliopistoa. Haluan kengittäjäksi, ravivalmentajaksi ja ohjastajaksi. Ja jos kaatuukin, on noustava ylös. Uudessa koulussa romanius oli myönteinen asia. – Asuinalueeni on monikulttuurista, mutta silti täällä on syrjintää. Suunnittelen viipyväni Kaustisilla pari vuotta ja lähteväni sen jälkeen vaihto-oppilaaksi Italiaan. Sauma lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun palveluihin, joissa yhdistyy vahva osaaminen lastensuojelun ja mm. Näin pystymme tarjoamaan monipuolisia ja vaikuttavia palveluita lapsille, joiden kuntoutustarpeeseen ei vastata muualla. Vapaa-ajallaan hän nauttii järvimaisemista kävellen ja rukoillen. Minä en välitä siitä, vaan suljen korvani. IN G A AN G ER SA AR EN AL BU M I Ukin neuvot kantoivat Terveystalon omistaman Sauma lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten osallisuus. – Jos syrjintä estäisi haaveeni, etsisin toisen suunnitelman ja alkaisin työstää sitä. Hän muistaa kahdeksannelta luokalta tilanteen, joka saa vieläkin herkistymään. Sen jälkeen pääsin sote-opettajaksi toiselle asteelle ja suoritin samalla opettajan pedagogiset opinnot ja näyttömestaritutkinnon. Minulla on selkeä suunnitelma. Richart Nyman harrastaa hevostallilla käymistä. Kiusaajat eivät näe sitä hyvää, mikä sinussa on. – Ajan jo unelmaani takaa. Lopulta kuitenkin päätin, etten mene enää kouluun. Omasta mielestään Inga Angersaari ei ollut erityisen hyvä oppilas, mutta koulun hyvä ilmapiiri sai hänet innostumaan opiskelusta. Sitä hän pitää epäreiluna, koska hän liputtaa kaikkien ihmisten samanarvoisuuden puolesta. – Mietin monta kertaa, mikä minussa on vikana, kun minua kiusataan eikä oteta mukaan peleihin ja leikkeihin. Toisten aktiivisten naisten kannustamana hän uskaltautui viimein yliopistoon. Inga vaihtoi jälleen koulua, nyt kiusaamisen takia. Ingan ukki kysyi kerran, kiusataanko tätä koulussa. Inga opiskeli sosiaalikasvattajaksi ja työskenteli päiväkodeissa, lastensuojelussa ja peruskoulussa. Richart uumoilee, että rasismi vähenee tulevina vuosina kansainvälistymisen myötä. Olen mitä olen, enkä muuta halua olla. Sitä tulivat kuuntelemaan myös koulumme opettajat
Sauman palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka hyötyvät kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Sauma lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun palveluihin, joissa yhdistyy vahva osaaminen lastensuojelun ja mm. Lue lisää: www.saumalastensuojelu.fi Sauma Lasten Maailma 210x297mm.indd 1 Sauma Lasten Maailma 210x297mm.indd 1 22.6.2021 15:19 22.6.2021 15:19 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 51 LM5_s46-51_Romaninuoret.indd 51 21.7.2021 12.12 21.7.2021 12.12. Lähivuosina Sauma lastensuojelusta muodostuu alan merkittävä toimija valtakunnallisesti. psykiatrian, päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden alueilla. Näin pystymme tarjoamaan monipuolisia ja vaikuttavia palveluita lapsille, joiden kuntoutustarpeeseen ei vastata muualla. Lastensuojelun ammattilaisille tarjoamme työympäristön, jossa laatu, vastuu ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä tekoja. Terveystalon omistaman Sauma lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten osallisuus
lastensuojelu ”NUORTEN KOHTAAMINEN ON MEIDÄN JOKAISEN VASTUULLA” Yksinäinen rämpiminen nuorena voi olla kohtalokasta. Kirjailijan ehdotus on, että meistä jokainen voisi antaa kohtaamisia tapaamilleen nuorille. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN 52 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s52-57_VeeraSalmi.indd 52 LM5_s52-57_VeeraSalmi.indd 52 23.7.2021 12.47 23.7.2021 12.47. Siitä kertoo Veera Salmen teos Kaunis ilma kuolla
Mutta siitä huolimatta, että minut oli opetettu toistelemaan niitä, se ei auttanut pahaan oloon.” > Lainaus Veera Salmen kirjasta Kaunis ilma kuolla (Otava 2020) ”Se, että kuuntelee nuoria, on jo jotain, mutta haluan rohkaista kaikkia myös tarttumaan toimeen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 53 ›› LM5_s52-57_VeeraSalmi 53 LM5_s52-57_VeeraSalmi 53 21.7.2021 12.25 21.7.2021 12.25. ”M inua oli koulutettu vuosikausia sopimaan tämän maailman kanssa yhteen. Nuoret tarvitsisivat myös sellaisia aikuisia, jotka lähtevät viemään heidän asioitaan eteenpäin, sanoo sijoitetusta pojasta nuortenromaanin kirjoittanut Veera Salmi. Minua oli opetettu katsomaan silmiin, ja kättelemään, minua oli opetettu käsittelemään ja nimeämään tunteitani, purkamaan vihaani esimerkiksi juoksemalla, vaikka sitä olisi ollut mukavampi purkaa tavaroita hajottamalla, minua oli opetettu hymyilemään silloinkin, kun minua ei hymyilyttänyt, minua oli opetettu toistelemaan tietynlaisia asioita, positiivisia, hyvää huomenta, hyvää yötä, kiitos, päivää, hauska tutustua, hienoa, olipa mukava tavata
Nelihenkinen perhe asuu Kalliossa, joka on myös Salmen syntymäkaupunginosa. Päiväkodissa, joka oli ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen, hän alkoi aktiivisesti kirjoittaa ylös kuulemiaan tarinoita ja lasten keskusteluita ja ajatuksia. Perjantaisin kirjailija saattaa 10-vuotiasta tytärKukaan koulussa ei alkanut selvittää, mikä oli poissaolojeni ja arvosanojen laskun takana. Veera Salmen nuortenromaani Kaunis ilma kuolla kertoo ysiluokkalaisesta Leosta, jolla ei mene hyvin. Jos elettäisiin ihannemaailmassa, nuoret saisivat pitkäaikaisia auttamissuhteita, kuuluu Salmen visio. Salmen oma tarina päättyi vuoden etsikkoajan jälkeen onnellisesti. Syntyi legendaarinen, kaikkien lasten rakastama Puluboin ja Ponin kirja (Otava 2014), tarina pulusta, joka ei osaa sanoa ärrää. Koulussa tämä näkyi poissaoloina ja huonoina kurssinumeroina. 54 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s52-57_VeeraSalmi 54 LM5_s52-57_VeeraSalmi 54 21.7.2021 12.25 21.7.2021 12.25. Lastenkirjoista reviiri on laajentunut nuorten ja aikuisten kirjoihin. Vasta silloin heidän asioihinsa päästäisiin puuttumaan. Työharjoitteluissa hänelle alkoi valjeta, miten paljon häntä kiinnostavat ihmiset ja heidän tarinansa. Meidän opiskelijoista tulee lääkäreitä ja lakimiehiä”. Yksin jäämisestä Veera Salmella on henkilökohtaista kokemusta nuoruudestaan. Vähitellen muistiinpanoista ja mielikuvituksesta alkoi muovautua esikoiskirja. Hän otti yhteyttä myös vanhempiini. – Viihdyn Kalliossa. Ei ihme, että pojan motivaatio on sammunut. Leo on menettänyt lapsena molemmat vanhempansa ja ollut siitä lähtien hukassa elämässään. Lähihoitajakoulun jälkeen Salmi jatkoi sosionomiopintoihin. Kirjailija sanoo ymmärtävänsä, etteivät opettajien resurssit riitä ottamaan vastuuta oppilaan elämäntilanteesta, mutta jollakulla pitäisi koulussa olla kokonaiskuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Minulle sanottiin vain: ”Sinä et kuulu tänne. – Kunpa joku olisi ottanut pojasta kopin. Kirjailijan työhuone sijaitsee omassa olohuoneessa. Moni taho on yrittänyt auttaa Leoa mutta tuloksetta. Leon kaltainen nuori tarvitsisi jonkun, joka pysyisi hänen rinnallaan, Salmi pohtii. Kaunis ilma kuolla -romaania kirjoittaessaan Salmi sanoo pohtineensa monta kertaa vanhoja tapahtumia: miten suuri merkitys työkaverin väliintulolla oli oman tulevaisuuden kannalta ja mitä olisi voinut tapahtua ilman sitä. Keväällä näki päivänvalon Puluboin tähtimietteellinen kirja. Kirjassa tapahtumat eskaloituvat: Leo ja hänen ystävänsä Isra lähtevät pakomatkalle, joka ei pääty onnellisesti. Väliintulon jälkeen Salmi aloitti lähihoitajakoulussa, ja elämä palasi pikkuhiljaa raiteilleen. Ja miten reagoi lukio. Nautin elämänkirjosta ympärillämme. Kaikki vanhemmat haluavat uskoa aina parasta omista nuoristaan – niin minunkin vanhempani. Veera Salmi ehti työskennellä 15 vuotta lapsiperhepalveluissa, ja nyt on menossa seitsemäs vuosi täysipäiväisenä kirjailijana. Puluboi-sarja on kasvanut kuudella osalla. Minulla on ihanat vanhemmat, mutta heillä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä puuhailin. Salmi pääsi tutustumaan yhteiskuntaan monelta kantilta: hän työskenteli sairaaloissa, päihdelaitoksissa, kouluissa, vanhainkodeissa… Jokaisessa työpaikassa hän otti tavakseen kysyä ihmisiltä heidän elämänkulustaan. – Kukaan ei ottanut koppia minusta. – Halusin Leon kautta tehdä näkyväksi, miten pirstaleinen apu ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus vaikuttavat nuoriin, joita yritetään auttaa, kirjailija kertoo keväisenä perjantaina omassa olohuoneessaan Helsingin Kalliossa. Salmelle suositeltiin, että hän vaihtaisi opinahjoa. – Työkaverini oli yhteydessä auttamistyötä tekevään yksikköön. Jos illalla kadulla tapaa juhlaporukoita, aamulla samalla kadulla on hiljaista ja rouvat ulkoiluttavat puudeleitaan. 16-vuotiaana hän oli juuri päässyt hyvällä keskiarvolla sisään arvostettuun helsinkiläiseen lukioon, kun oma elämä meni sekaisin. Vanhemmillani ei ollut aavistustakaan siitä, mitä puuhailin. Missä tahansa nuori tuleekin pyytämään apua, on jokaisen vastuulla ottaa avunpyyntö vastaan. Käänteentekeväksi tapahtumaksi muodostui ulkopuolisen aikuisen väliintulo. Kukaan ei alkanut selvittää, mikä oli poissaolojen ja arvosanojen laskun takana tai miksi hyvä oppilas yhtäkkiä romahti. Salmi oli mennyt töihin huoltoyhtiöön jätettyään lukion kesken, ja työkaveri, joka oli seurannut tytön elämää vähän etäämmältä, otti asiakseen etsiä hänelle apua. Hän asuu jo viidennessä sijaisperheessään. Salmelle tuli ongelmia kavereiden ja päihteiden kanssa. – Nykyään ajattelen niin, että meidän kaikkien aikuisten vastuulla on kuulla nuoria. Tarvittaisiin joku, joka pystyisi ottamaan vastaan kaikki ne vaiheet, jotka pitkän kriisin, vanhempien menetyksen, läpikäymiseen liittyvät. Kaikki kohtaamiset ovat tärkeitä. Salmi sanoo, että hän kokee sympatiaa Leoa kohtaan: miten raskasta voi olla, että joutuu aina aloittamaan alusta elämäntarinansa kertomisen eikä kukaan vie ikinä omia asioita ikään kuin loppuun asti
”Yksinäisen kirjailijan työn rinnalla on tärkeää kohdata ihmisiä. Käytän mielelläni sosiaalityön ammattitaitoani vaikkapa vapaaehtoistyössä, vaikkei siellä tutkintoja tarvitakaan, vaan kaikki osaaminen on arvokasta.” LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 55 ›› LM5_s52-57_VeeraSalmi 55 LM5_s52-57_VeeraSalmi 55 21.7.2021 12.25 21.7.2021 12.25. Veera Salmi aloitti hiljattain vapaaehtoistyön SOS-Lapsikylän Apuuchatissa, jossa hän vastailee alakoululaisten kysymyksiin
– Missä ikinä liikunkin, minulla on tapana kuunnella, mitä ihmiset puhuvat. Teen niin, vaikken aina haluaisikaan. Salmi kertoo esimerkin omasta elämästään. Mikko Dufva, tulevaisuusasiantuntija, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Ira Leppänen, People Advisor, Silja Kosola, nuorisolääketieteen dosentti, Venla Bernelius, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto ja Kaarlo Simojoki, toimitusjohtaja. – Monet nuoret kokevat, ettei heitä oteta tosissaan, vaan heidät leimataan esimerkiksi sen takia, että heillä on jokin tietty tausta, kuten lastensuojeluhistoriaa. Niin tarkasti hän osaa kuvata nuorison maailmaa. Havainnoin, minkälaisista asioista he puhuivat ja millä tavalla he esittivät asiat. – Nuorilla on usein korkea kynnys hakea apua. Joka kerta Salmi päättää, että ensi kerralla hän kuuntelee sen kovaäänisen jutun, joka lapsella on kerrottavanaan. Haluaisinkin sanoa heille, että rohkeasti vaan! Kaikki aikuiset ovat joskus olleet itse nuoria… Aika monella on kykyä ymmärtää, kunhan vaan uskaltautuu kontaktiin. Te voitte tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.” Vaikka asia olisi vaikea, sen kanssa on hyvä tulla esiin. 56 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s52-57_VeeraSalmi.indd 56 LM5_s52-57_VeeraSalmi.indd 56 26.7.2021 7.35 26.7.2021 7.35. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.-6.10.2021 Jyväskylän Paviljongilla ja webinaarina Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. T erv et ulo a ! tään balettitunnille pitkin Helsinginkatua, joka on ehkä kaupunginosan eläväisin katu. lapsen kohtaama väkivalta, vaikuttava johtaminen, lastensuojelun laatu ja valvonta, sateenkaarinuoret lastensuojelussa, lasten ja nuorten verkkoauttaminen sekä traumaan liittyvät mielenterveysongelmat sijaishuollossa. – Nuoret ovat haastava ryhmä: he ovat kovaäänisiä, puhuvat mitä sattuu, haluavat kaikkea, soitattavat musiikkia kovalla, kiroilevat…Meidän aikuisten on helppoa tavallaan pitää nuoria etäällä: ”Okei, nyt riittää! Älä puhu tästä asiasta enää enempää.” Vanhempina sorrumme samaan. Toukokuussa ilmestyi nuortenkirja, säeromaani Olin niinku aurinko paistais (Otava). Sitä paitsi tuo elämänvaihe, jolloin voi olla noin mielettömissä energioissa, ei kestä kauan. Veera Salmi sanoo halunneensa tuoda kirjalla näkyväksi lasten tapaa ajatella ja toimia haastavissa tilanteissa. Valitettavasti mielenkiintoisia, puolipäiväisiä työtehtäviä on vain hyvin harvoin tarjolla. Tutkimuksissakin on tullut ilmi, että maahanmuuttajataustaisia nuoria ohjataan lähihoitajatai LVI-asentajaopintoihin sen sijaan, että heitä kannustettaisiin akateemiselle uralle. Puhumassa mm. Joskus syynä sille, etteivät aikuiset jaksa kuunnella, voi olla nuorten hengästyttävä tapa ilmaista asioita, arvelee Salmi. Aikuiset eivät pysähdy kuulemaan, mitkä ovat nuoren resurssit tai mitkä ovat hänen omat toiveensa. Ainakin hän yrittäisi olla leimaamisen yläpuolella. Analysoin ihan lyhyitäkin keskusteluita ja yritän arvailla, mitä on tapahtunut. Kaunis ilma kuolla -romaania varten hän matkusti monena päivänä Vuosaareen, itäisimpään Helsinkiin. Vaikka tilanne on kestämätön isoveljelle, hän ei myönnä kenellekään ulkopuoliselle aikuiselle tarvitsevansa apua. Veera Salmi vaihtaisi mielellään pois osan kirjailijan työn yksinäisyydestä ja tekisi 50-prosenttista viikkoa esimerkiksi koulukuraattorina. Siellä hän vietti aikaa istuen ostarilla ja metroasemalla ja salakuunnellen nuoria. Silloin Salmi aina höristää korviaan: nyt on mahdollisuus kuulla hyviä tarinanpätkiä. Hänen energiansa on jotain niin suurta, etten voi kuvitellakaan sitä hitailla keski-ikäisillä aivoillani. Se kertoo 15-vuotiaasta pojasta, jonka äiti sairastuu. Nuorilla on niin valtavasti energiaa, että se saa meidät aikuiset usein vetäytymään kohtaamisissa. Haavetyössään hän haluaisi olla sellainen ammattilainen, joka oikeasti kohtaa nuoret. Salakuuntelu on tärkeä osa työskentelytapaa. Päälavan aiheina mm. Leimaamisilmiöstä hän kirjoitti myös Leon tarinaan. Jälkikäteen oma nihkeys ja lannistava asenne harmittavat – varsinkin kun ne kerrat, kun teini raottaa ovea omaan maailmaansa, ovat muutenkin harvassa. Kun 17-vuotias esikoinen tulee välillä kesken kaiken yllättäen sisään äidin työhuoneeseen ja alkaa kertoa innokkaasti jotain ideaansa, Salmi saattaa reagoida sanomalla: ”Rauhoitu nyt”. Ettei hän sano: ”Vähän hiljempaa!”, vaan: ”Kerro nyt kaikki tästä asiasta. Toisaalta hän halusi tuoda esiin sen, kuinka vaikeaa nuoren auttaminen toisinaan on. n On ihanaa, että nuorilla on energiaa. – Käytin tosi paljon aikaa nuorten puhetapojen tarkkailuun. Koetetaan me vanhemmat jaksaa sitä. – On ihanaa, että nuorilla on energiaa, jos he innostuvat jostain. Sen sijaan, että opo peesaisi poikaa tai kuuntelisi häntä, hän sanoo, etteivät Leon numerot riitä moiseen. Isran osuudet kirjassa on kirjoitettu Vuosaaren nuorisoslangilla, englannin ja suomen sekoituksella. keskustelua lastensuojelun visiosta, tunteet muutoksessa, laadukas johtaminen ja keskustelua erityisen huonosti voivista nuorista. Mä haluan tietää”. Uuden edessä Pääsaliesityksiä, alaseminaareja, näyttelyalue ja kokemuskirjasto. – Hän on kuin hirvi, kun hän astuu sisään. Kirjassa on kohtaus, jossa Leo kertoo koulunsa opolle huikean tulevaisuudenhaaveensa: hän haluaa tiedemieheksi ja kehittää uuden kaukoputken. Salmea on kutsuttu myös nuorikuiskaajaksi. Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteesta www.lastensuojelupaivat.fi Alaseminaareissa ajankohtaisia teemoja mm. Teini joutuu yhtäkkiä ottamaan vastuun pikkusiskostaan. Kirjailijan viesti nuorille on, että kannattaa puhua aikuisille: ”Teidät halutaan kyllä nähdä. Kirjojaan varten Salmi lähtee usein vakoiluretkille vähän kauemmaksikin kuin naapurikaduille
Uuden edessä Pääsaliesityksiä, alaseminaareja, näyttelyalue ja kokemuskirjasto. T erv et ulo a ! LM5_s52-57_VeeraSalmi 57 LM5_s52-57_VeeraSalmi 57 21.7.2021 12.25 21.7.2021 12.25. Päälavan aiheina mm. Puhumassa mm. lapsen kohtaama väkivalta, vaikuttava johtaminen, lastensuojelun laatu ja valvonta, sateenkaarinuoret lastensuojelussa, lasten ja nuorten verkkoauttaminen sekä traumaan liittyvät mielenterveysongelmat sijaishuollossa. Mikko Dufva, tulevaisuusasiantuntija, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Ira Leppänen, People Advisor, Silja Kosola, nuorisolääketieteen dosentti, Venla Bernelius, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto ja Kaarlo Simojoki, toimitusjohtaja. Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteesta www.lastensuojelupaivat.fi Alaseminaareissa ajankohtaisia teemoja mm. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.-6.10.2021 Jyväskylän Paviljongilla ja webinaarina Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. keskustelua lastensuojelun visiosta, tunteet muutoksessa, laadukas johtaminen ja keskustelua erityisen huonosti voivista nuorista
kirjallisuus HUONOJEN VITSIEN JUHLAA 11-vuotiaat Inna ja Antti lueskelevat koululaisten vitsikirjoja helsinkiläisessä antikvariaatti Oranssissa Planeetassa. 58 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 58 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 58 21.7.2021 12.51 21.7.2021 12.51
EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT LIISA HUIMA LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 59 ›› LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 59 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 59 23.7.2021 12.49 23.7.2021 12.49. HUONOJEN VITSIEN JUHLAA Vaikka tyyli pysyy samana vuosikymmenestä toiseen, koululaishuumori osaa myös muuntua ajan mukana niin sisällön kuin välineidensäkin puolesta
Perinteisen kirjan tilalle on tullut internet ja tietotekniikka monine mahdollisuuksineen. Vitsejä sinkoaa ilmoille toinen toisensa jälkeen, usein lähes vakavalla naamalla. Kuten: Mikä on punainen ja liikkuu ylös ja alas. Huumorin ydin on kuitenkin säilynyt Kaksi ampiaista istui opettajanpöydän päällä. Toisen lopettaessa toinen saattaa naurahtaa lakonisesti, mutta useimmiten pieni nyökkäys hymynkareen kera riittää, minkä jälkeen kuulija ottaa taas vuoron. Omassa tutkimustyössäni olen selvitellyt muiden ihmisryhmien, esimerkiksi poliisien huumoria, jossa jonkinasteinen älykkyyden toivomus on selvästi yleisempi. K un yksitoistavuotiaat Inna ja Otto pääsevät vauhtiin, ilonpitoa ei pysäytä mikään. 1980-luvulta lähtien vitsikirjat alkoivat kiertää kädestä käteen ja niitä luettiin repaleille asti. – Hän ei enää nähnyt lukea.*) 60 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 60 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 60 21.7.2021 12.51 21.7.2021 12.51. On vaikea analysoida, missä piilee puujalkavitsin ydin, sillä puujalkavitsejähän nämä ovat, nämä meille kaikille kouluajoilta tutut älynväläykset. Tänä päivänä myös välineet ovat muuttuneet. Ollaan kansanperinteen ytimessä: vitsinkerrontasessio käy kiivaana, eikä tässä leikissä ole tarkoituskaan esiintyä fiksuna. Eikä pidä unohtaa myöskään klassikkoa, vuosittain ilmestyvää humoristista Kevätpör riäinen-lehteä. – Erikoista on myös se, ettei vitseille välttämättä kuulukaan nauraa. Tomaatti hississä. Naurattaako. – Se, että vitsit valtasivat niin tärkeän sijan, johtuu suurelta osin siitä, että 1980-luvulla alettiin julkaista erityisiä koululaisten vitsikirjoja. Vitsin kertoja saattaa kyllä nauraa kovastikin omille jutuilleen, mutta se kuuluu koreografiaan. Miten koululaishuumori poikkeaa poliisihuumorista. Toinen ampiainen toiselle: – Miten olisi pienet pistokokeet?*) Mistä Darth Vader tiesi, että oli tulossa vanhaksi. Motto voisi kuulua: Mitä huonompi juttu, sitä parempi. Koululaishuumorissa sen sijaan tyhmyys on valttia. Hieman aikuisempana koululaisvitsit jalostuvat vaikkapa Fingerpori-sarjakuvasta tutuiksi oivalluksiksi. Näin vitsit vähitellen sivuuttivat muita koululaishuumorin perinteisiä osia, kuten tilannehuumorin ja 'keppostelun' eli käytännön pilat. No niinpä tietysti. Huumorintutkija, psykologi Paavo Kerkkäsen mukaan koululaisvitseissä on hyvin usein kyse sanaleikeistä. – Leimallista koululaishuumorille on myös se, että rima pidetään tarkoituksellisesti hyvin matalalla. Kerkkäsen mukaan varsinainen koululaishuumori on kuitenkin pelkkää vitsienkerrontaa laajempi ilmiö, vaikka se nykyisellään onkin tiivistynyt juuri vitsien ympärille
Kuten kaikessa kansanperinteessä, myös koululaishuumorissa elää ympäröivä maailma vahvasti, toteaa Kerkkänen. – Suosikkilajini liikkuu jossain mustan huumorin ja kaksimielisyyksien väliin jäävällä laajalla harmaalla alueella. Se on siirtynyt enemmänkin verkkoon meemien ja giffien muotoon. – Erityisesti meemeihin aiheet napataan nopeasti. – Alan ehdottomat klassikkokirjat ovat Kilon poliisi ja Ujo piimä. Usein vitseillä on tietty kiinteä muoto, kuten kaikkien tuntema Oli ker ran suomalainen, ruotsalainen ja venäläi nen -formaatti, johon sijoitetaan erilaisia humoristisia ja ajankohtaisia tapahtumia. Hänen mukaansa tyttöjen ja poikien huumorissa on pientä eroa, mutta se ei näy määrässä, sillä: – Kyllä sitä meiltäkin tulee! hän vakuuttaa. – Menneinä vuosikymmeninä nuoret reppuselkäiset asiakkaat olivat paljon yleisempiä kuin nykyään: koulun jälkeen saatettiin tulla plaraamaan sarjakuvahyllyjä ja etsimään uusia taskukirjoja. n *) Nostot kirjasta Tulistuva tubettaja – Parhaat koululaisvitsit 2020, Gummerus 2020. Viljasen mukaan Kilon poliisia kysytään Oranssista Planeetasta edelleen. Miksi laihialainen kieltäytyi elinsiirrosta. Koululaisten huumoriperinne on hyvissä käsissä ja vaikka se valitsee uusia kanavia, se ei osoita häviämisen merkkejä. Muutos tapahtui, kun uusien sarjakuvalehtien hinnat kioskeilla nousivat reilusti. Otto kartoittaa oman huumorinsa lajia tavalla, johon moni aikuinenkaan ei kykenisi. – Koululaiset ovat myös nopeita nappaamaan ajankohtaisia aiheita huumoriinsa. – Tosin kysyjät eivät ole koululaisia vaan nelikymppisiä miehiä, mistä voisi päätellä, että kirjan nykysuosio johtuu nostalgiasyistä. samana. – Hän ei halunnut maksaa.*) Aleksis Kivi päätti järjestää kannibaaliystävilleen kaikkien aikojen pidot. Sekä Iina että Otto kertovat, että parhaat vitsit yllättävät yleensä nimenomaan huonoudellaan. Pari vuotta sitten Viljanen sai ostettua eräästä kellarista laatikollisen Kilon poliiseja, ja ne menivät kaupaksi saman tien. Usein käy niin, ettei itse vitsin sisällölle naureta, mutta sen huonous saattaa kirvoittaa esiin makeat hohotukset. Näin tosiaan on. Inna kertoo suosivansa paljon myös tilannehuumoria. Puujalat kolisevat niin pojilla kuin tytöilläkin Mikä nuoria sitten naurattaa tänä päivänä. Tämä on vaikuttanut jonkin verran myös divareiden asiakaskuntaan. Nuorilla ei enää ollut varaa ostaa niitä, mikä vaikutti paitsi uusien, myös jo luettujen sarjakuvalehtien menekkiin. Esimerkiksi menneen kevään GameStop-uutisointi aiheutti suoranaisen meemien virran, kertoo Otto. – Yleisesti ottaen vitsikirjojen menekki on hiipunut, mutta kyllähän koululaishuumori elää edelleen. Gummerus-kustantamo on kerännyt koululaisvitsejä aivan viime vuosiin asti. Kulta-aika 1980-luvulla Antikvariaattikauppias Lauri Viljanen Antikvariaatti Oranssista Planeetasta Helsingistä toteaa Kerkkäsen tapaan, että 1980-luku oli koululaishuumorin huippuaikaa. Onko huumorin sisällössä tapahtunut muutoksia. Mitä hän tarjosi vierailleen. Eivät he umpiossa elä. – Veljestä seitsemään tapaan.*) LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 61 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 61 LM5_s58-61_Koululaishuumoria.indd 61 21.7.2021 12.51 21.7.2021 12.51. Kaksimielisyyksien kanssa pitää toki olla varovainen, koska kaikki eivät niitä halua kuulla, mutta Otto voi vaihtaa tämän lajin vitsejä enonsa kanssa ilman paheksunnan pelkoa. Inna ei jää jutunkertomisessa yhtään jälkeen Ottoa. Vitsikirjoja julkaistiin joka vuosi uusilla hassuilla nimillä: oli esimerkiksi Haisunäätä mikro aaltouunissa ja useita muita vastaavia. Tietotekniikka tarjoaa niin paljon enemmän visuaalisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia, että tämä on ymmärrettävää
ILMOITUS Pilke-päiväkoti 62 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s62-63_ADV_PKPilke.indd 62 LM5_s62-63_ADV_PKPilke.indd 62 21.7.2021 13.07 21.7.2021 13.07. M itä päiväkodilta ja laadukkaalta varhaiskasvatukselta voi odottaa. Tarpeet vaihtelevat perheittäin. Mikä sinun perheellesi on tärkeintä päiväkodin valinnassa: päiväkodin koko, läheinen sijainti, jokin painotus vai päiväkodin ”fiilis”. Laki määrittelee varhaiskasvatuksen sisällön, puitteet ja henkilökuntavaatimukset Suomessa kaikkea varhaiskasvatustoimintaa ohjaa varhaiskasvatuslaki. Se sisältää varhaiskasvatussuunnitelman, jonka pohjalta kunnat luovat varhaiskasvatussuunnitelmansa. Kun lapselle haetaan paikkaa varhaiskasvatukseen, perhe ei aina osaa ennakoida, mitä kaikkea päiväkodin tarjoamat puitteet ja varhaiskasvatus oikeastaan pitävät sisällään – ja mitä niiden tulee sisältää. VARHAISKASVATUKSEN LAATU JA PÄIVÄKOTIEN TURVALLISUUS Mitä päiväkodilta voi ja pitää voida odottaa. Lain mukaan jokaiselle lapselle luodaan vielä oma, henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Elo-syyskuussa eletään monessa perheessä jännittäviä hetkiä lapsen aloittaessa päiväkotitaipaleensa. Pilkkeellä kannustamme tutkimaan ja tutustumaan eri vaihtoehtoihin, jotta jokainen perhe löytää itselleen sopivan ratkaisun
Turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista päiväkodeissa. Yksityisiä ja kunnallisia päiväkoteja koskevat täysin samat vaatimukset Suomessa toimii satoja yksityisiä päiväkoteja, joissa hoidetaan ja kasvatetaan kymmeniä tuhansia lapsia päivittäin. Päiväkodeissa tehdään myös omavalvontasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain, ja lasten huoltajat voivat tutustua siihen omassa päiväkodissaan. Kaikki Suomessa työskentelevät varhaiskasvatusalan ammattilaiset koulutetaan samojen opetussuunnitelmien mukaisesti ja samoissa oppilaitoksissa. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kuuluu se, että sitä valvotaan ja arvioidaan säännöllisesti. Valtakunnalliset ohjeistukset kattavat kaiken oleellisen: sen, millaista itse varhaiskasvatuksen on oltava, minkälaisissa tiloissa sitä voi järjestää, minkälaiset henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat, ja miten turvallisuusasiat huomioidaan. Tuodessaan lapsensa päiväkotiin perhe voi odottaa tiettyjen valtakunnallisten, lakisääteisten vaatimusten täyttyvän. Huolehdimme turvallisuusasioiden ajantasaisuudesta päivittämällä turvallisuussuunnitelmia, pitämällä poistumisharjoituksia ja varmistamalla turvakävelyiksi kutsuttavilla kierroksilla, että kaikilla työntekijöillä on ajantasainen tieto turvallisuuteen liittyvistä asioista. säännöllisesti tarkastettuja, valvottuja tiloja, turvallisia leikkivälineitä ja -materiaaleja, yhteisesti sovittuja sääntöjä sekä kasvattajien aitoa vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Jokainen 180 päiväkodistamme on paikallinen ja omanlainen, osa paikallista ympäristöä ja aktiivinen osa omaa yhteisöään, mutta silti aina tuttu ja turvallinen Pilke. Tunnemme oman lähialueen ”vaaranpaikat”, ja retket suunnitellaan turvallisuus edellä. Tervetuloa tutustumaan lähimpään Pilke-päiväkotiin! ILMOITUS Innovatiivista yksityistä varhaiskasvatusta ympäri Suomen >pilkepaivakodit.fi Pilkepäiväkoti Pikkukarhu LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 63 LM5_s62-63_ADV_PKPilke.indd 63 LM5_s62-63_ADV_PKPilke.indd 63 21.7.2021 13.07 21.7.2021 13.07. Tarkkaa työtä ohjeistusten seuraaminen vaatiikin, mutta käytännön arjessa kuvio on selkeä. Tarkistamme pihaja ulkoilualueet aina ennen kuin lapsia päästetään pihalle: porttien on oltava kiinni ja pihan muutenkin siistissä kunnossa. Pilke-päiväkotien arjessa hyvän päivän puitteet näkyvät monin tavoin. Varhaiskasvatuksen tavoitteet, ohjeistukset ja toiminnan laadun mittarit, kuten henkilöstömitoitus ja kelpoisuusvaatimukset, ovat kaikille päiväkodeille samoja niin yksityisellä kuin kunnallisellakin alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta tekee valvonta-, ohjausja auditointikäyntejä kaikissa päiväkodeissa. Luomme hyvän päivän puitteet tarjoamalla lapselle mahdollisuuden oppia, ihmetellä, kysellä, leikkiä ja kasvaa turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Arviointi kohdistuu mm. Valtakunnallinen, kunnallinen ja lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma… Kuulostaako osin monimutkaiselta. Kuntien rooli on varmistaa, että valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellyt asiat toteutuvat omassa kunnassa. Paikallisuus ja yhteisöllisyys tekevät jokaisesta päiväkodista omanlaisen Pilke-päiväkodit tekevät hyvän päivän yli 10 000 lapselle: olemme osa tavallisten suomalaisten perheiden arkea kaikkialla Suomessa. Meille on tärkeää, että henkilökunnalla on aikaa kohdata lapsi ja perheet sekä aidosti että yksilöllisesti. Päiväkodeissamme laadukas, aktiiviseen oppimiseen perustuva varhaiskasvatus kohtaa leikin riemun ja oivaltamisen ilon. Pilkkeellä se tarkoittaa mm. Painotteisuudesta riippumatta kaikissa Pilke-päiväkodeissa on sama pilkemäinen tapa toimia: lapselle tarjotaan hyvä päivä aktiiviseen oppimiseen perustuvan ja laadukkaan varhaiskasvatuksen parissa syliä tai turvaa unohtamatta. varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, oppimisympäristöihin, henkilöstön työhyvinvointiin sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Yksityiset toimijat ovat olleet tärkeä osa suomalaista varhaiskasvatusta aina sen alkuvaiheista 1800-luvulta alkaen
ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . Opiskelijatilauksena . 3 kk . vee LM5_s64_Palvelusivu.indd 64 LM5_s64_Palvelusivu.indd 64 21.7.2021 13.09 21.7.2021 13.09. 6 kk . Määräaikainen 6 kk 56,00 . Itselleni . 12 kk . 12 kk . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Eurooppaan 12 kk 30 e . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA RICHART NYMAN EI ANNA RASISMIN ESTÄÄ HAAVEITAA N | NÄIN LIEVITÄT LAPSEN ILMASTOAH DISTUSTA | KUN EROKIISTA KÄRJISTYY… | ÄLÄ PUHU SÄÄSTÄMISE STÄ, JOS TÖRSÄÄT! | 7 LAPSEN ÄITI MUUTTI PESUEINEEN MAALLE LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 5 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. TEE TILAUS os. 12 kk . Kesto 3 kk 29,50 . LUKIOS TA SELVIÄ Ä HENGIS SÄ LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 3 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kestotilauksena . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). 12 kk . Määräaikaistilauksena . vee MA AIL MA KORTENIEMEN PERINNETILAN KUMMILAPSET | LUONNOSSA OPPII PAREMMIN LAPSI KÄRSII PÄIVÄKODIN TUTUSTUMISRAJOITUKSISTA | EKOLOGISET VALINNAT OSANA PERHEARKEA | KAUPPIAS KITKEE KIUSAAMISTA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA KIELELL ISEN KEHITY KSEN HERKK YYSKAU SI ALKAA PUOLE N VUODE N IÄSSÄ: MAND I, SAIMI JA FIONA OVAT HARRA STANE ET VIERAI TA KIELIÄ JO KAUAN TURUN PIISPA MARI LEPPÄN EN ON 30 LAPSEN TÄTI | MITEN KIUKKU SELÄTE TÄÄN. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. vee . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Digi 12 kk 55,00 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lahjatilauksena . Lahjaksi . Kesto 6kk 46,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kesto 12kk 69,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. tilaat lehden . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 6 kk
Onko sulla Tiaraa. Äiti on hyvä työssään, siinähän se lukee suoraan silmien edessä selkeillä tekstauskirjaimilla. Jalkineita minulla on monenlaisia. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Tässä voisi olla uusi yritys: ”Hei! Minulla ei ole tiaraa, vaikka haluaisin kyllä sellaisen. Ja kyllä, hänellä on hiuksillaan tiara. Onneksi sentään olen tallettanut nämä laput, ja piirroksen yksisarvisesta, jolla röyhelöpukuinen pikkuprinsessa ratsastaa. Nokkelana tyttönä hän yritti tavoittaa Hammaskeijun toista kautta. Jos on, niin kenelleköhän tämä menee?” Liikutus hyökyi ylitseni . Mitähän tuo nainen sanoisi tai tekisi?) Lasteni antamat kirjelappuset piristävät arkeani edelleen. Mulla heiluu toinenkin hammas. Yrityksistään huolimatta hän ei koskaan jaksanut valvoa niin pitkään, että olisi saanut Hammaskeijun rysän päältä kiinni, vaan joka yö ihme tapahtui ja hammas vaihtui kolikkoon hänen sitä näkemättä. Tietokoneeni etupaneeliin on kiinnitetty keltainen viestilappu, johon tyttäreni on kirjoittanut: ”Äiti on hyvä työssään!” Hymynaaman kera se lause tuo minulle iloisen mielen aina, kun ryhdyn töihini. Voi tuota suloista aikaa, kun lapset olivat noin pieniä ja heidän kysymyksensä noin herttaisia! Miten paljon tuota loputonta kysymystulvaa ja rajatonta maailman ihmettelyä on minulta unohtunut, kun kysymyksistä ei ole jäänyt kirjallisia todisteita. Ne olivat täynnä Hammaskeijun saaliita, euron tai kahden euron hintaisia kappaleelta. Samassa laatikossa oli tyttäreni kirje Hammaskeijulle . Joskus ne lähtivät kevyestä nykäisystä, joskus taas heiluivat pitkään ja tuottivat ilkeää kipua. Onko niin. Tämänhetkiset lempikenkäni ovat punaiset ja niissä on matala korko. kolumni LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 65 LM5_s65_Kolumni_PA.indd 65 LM5_s65_Kolumni_PA.indd 65 21.7.2021 13.11 21.7.2021 13.11. Teidän vanhat hampaanne eivät mene vauvoille, vaan teidän äitinne säilyttää ne ja katselee niitä sitten, kun te olette isoja.” (Haluaisinpa nähdä senkin äidin ilmeen, jonka vauvalle joku tiaraan, valkoiseen mekkoon ja lasikenkiin pukeutunut satuolento yrittää tyrkyttää toisen lapsen entisiä maitohampaita. Se heilui jo valmiiksi. ”Hei Hammaskeiju! Yritin päivällä tunkea hampaani läpi hernettä ja ylähammas oli tämä. ”KUNPA OLISIN KIRJOITTANUT VIHKOON VAIKKAPA KUINKA VÄSYNEENÄ LASTENI AFORISMIT TALTEEN.” Onko sulla tiaraa. Etsin askartelutarvikelaatikosta paperiliimaa ja silmiini osui kaksi keltaista Kinder-munasta saatua muovirasiaa. En tunne epävarmuutta siitä, osaanko kirjoittaa vai en. Ja minkälaiset kengät sulla on. Kuivauskaapin ovessa on teipillä kiinni poikani kirjoittama kirje, joka kaikessa lyhyydessään ja ytimekkyydessään kuuluu näin: ”Rakastan sua!" Aina kun avaan kaapin oven, se muistuttaa minua siitä, miksi jaksan tehdä ruokaa ja pestä astioita joka päivä. Mitäpä sitä kyseenalaistamaan! Kunpa olisin hankkinut paksun vihon ja kirjoittanut siihen vaikkapa kuinka väsyneenä lasteni aforismit talteen. Äitini on sanonut, että hampaat menevät vauvoille. Avasin purkit ja ihmettelin, kuinka pikkuruisia lasteni maitohampaat olivatkaan olleet. Hammaskeiju vastasi, mutta se kirje ei ole säilynyt. Suurin osa tokaisuista unohtuu siinä hassujen sattumusten ja uskomattomien elämänviisauksien virrassa, joita lapset lohkaisevat tuosta vain
Kun vanhukset testaavat poikia, pahat henget pääsevät valloilleen. Ja sehän sopii, kun kerrotaan muutenkin avaruusseikkailussa teknisistä vimpaimista. Moderniin tapaan tarina johdattelee seuraavan osan syövereihin, jättää kesken – ja pakottaa odottelemaan seuraavaa osaa. SE, MIKÄ KOTOISUUDESSA MENETETÄÄN, VOITETAAN HUUMORISSA JA TOIMINNALLISUUDESSA. Visan avaruuskokemukset sieppaavat lukijan matkaansa. Jälkimmäistä laatua edustavat nuorten tuokiot ikiomassa päämajassa, joka sijaitsee matkustajakodin tornihuoneessa. Viime vuosina avaruusseikkailut ovat alkaneet kiinnostaa uudestaan. Åsa Larssonin ja Ingela Korsellin Loitsusauva (Otava, kuv. Kännykkä kurottautuu aina vain lähemmäs lastenkirjaa. Koulukiusaamisen väkivaltaisuuttakin kuvataan peittelemättä. Arttu Unkarin ja kuvittaja Kai Vaalion lastenkirja Isämies ja paha pikkuveli (Otava) on absurdilla tavalla hurja ja koominen seikkailu. Tapahtumat kerrotaan yksinomaan ripeiden repliikkien varassa, ja kohtausten alussa miehistön tunnelma ilmaistaan symbolikuvalla. Sarjan tekee erikoiseksi jo se, että tavallisen tai kännykän taskulampun avulla kirjan sivuille saa syntymään uusia, salamyhkäisiä kuvia. Hautausmaan arvoituksessa (Otava, suom. Avaruusasema Kaguaanin miehistön tehtävä on toimittaa rahtia Kuuasemalle, minkä jälkeen tehdään vielä yllätysmatka Marsiin. Onhan siinä pakollinen kaupunkia kiusaava varkauksienkin sarja, mutta vähintään yhtä mielenkiintoinen on hullu perhekuvaus. Avaruuden rajalla (Opike, kuv. Juoni on keskittynyt eikä sivuhenkilöitä sinkoile, joten seikkailu sopii sekä helpotettua kirjallisuutta tarvitseville että nihkeästi kirjoihin suhtautuville. Tietoa, tarinaa ja jännittäviä kuvia yhdistelevä kirja on persoonallisella tavalla helppolukuinen. KARMIVIA HETKIÄ Veljekset Alrik ja Viggo törmäävät pienessä ruotsalaiskaupungissa vanhuksiin, jotka etsivät maagiselle tehtävälleen jatkajia. Larsson ei ole leppoisten pikkukaupunkitarinoiden tunnelmoija sen enempää aikuisten dekkareissa kuin nuortenkirjoissakaan. Kirja vie kaikessa nykyaikaisuudessaankin ajatukset nostalgisesti 1970-luvun taitteen lastenkulttuuriin: silloin avaruus näkyi niin piirretyissä filmeissä, sarjakuvissa kuin aapisissakin. 2000-luvun nuortenkirjallisuuden väittämiin kuuluu se, että opettajat eivät kykene vastuullisuuteen. Antti Kosonen) kertoo kaukaisesta tulevaisuudesta ja Visa-pojasta, joka pääsee tutkijaisänsä kanssa perehtymään tuntemattomaan avaruusalukseen Maan yläpuolella. Kirjan karua ilmapiiriä vahvistaa synkkä sarjakuvamainen kuvitus. LASTEN SALAPOLIISIKIRJOJEN KANSSA SUOSIOSTA KILPAILEE NYT MAAGISUUS, RAILAKKUUS JA KAUHU. ”Kirja pitäisi pestä saippualla.” 66 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 66 19.7.2021 13.12 19.7.2021 13.12. ”Kamalaa kiroilua! Tämä kirja pitäisi pestä saippualla.” Satu Leisko tempaisee selkokirjallisuuden scifin korkeuksiin ja onnistuu kokeilussaan. Kirjassa hellyttää Eduard Uspenskin Fedja-sedän muistuma, ja tietysti sinne tänne sijoitetun mummon hurskastelevat kommentit ilahduttavat. Nuoret kun lukevat mieluummin aikuisten kovaRinna ja Sami Saramäki jatkavat kuvakirjaseikkailujaan Ylös avaruuteen -teoksessa (WSOY). Samanlaisella liukkaudella siirrytään osasta toiseen norjalaisen Jörn Lier Horstin nuortendekkarisarjassa Clue. KUUKAUDEN KIRJAT Seikkailuja ja salaisuuksia ISMO LOIVAMAA VIISIKKOMAISEN LASTENDEKKARIN PERINNE ALKAA HIIPUA, MUTTA ONNEKSI ILOISIA, SOPIVASTI MODERNEJA POIKKEUKSIA ILMESTYY. Sirpa Alkunen) aloittaa kymmenosaisen Pax-sarjan. TYTTÖJEN SALAISUUSKIRJA Jo muutama vuosi sitten kirjallisuustoimittaja Lotta Olsson ihmetteli kronikassaan Dagens Nyheterissä, onko tullut aika heittää hyvästit nuortenkirjalle. Isämiestä kohteliaampaa aikuista ei taida tuoreesta lastenkirjallisuudesta löytyä, vaikka valinnanvaraa piisaa. Sävy on välillä rujon realistinen, välillä hiukan pehmeämpi. ”Aika sykkii ja pimeys vaeltaa sisään”, kirjassa toistetaan. Henrik Jonsson, suom. Päivi Kivelä) nuorten etsiväryhmä löytää auki kaivettuja hautoja, ja seikkailun aikana pienen paikkakunnan vanhat salaisuudet paljastuvat
Jens Lapiduksen ja kuvittaja Gustaf Lordin Museokeikka (Karisto, suom. Hiljan tapahtunut oppilaan selittämätön kuolema koskettaa myös uutta oppilasta, amerikkalaista Audreya. Lastenja nuortendekkareissa hyödynnetään nykyisin sarjakuvaa, mutta Apassit-sarjan upeaa ja uhkeaa kuvitusta voi jo kuvailla elokuvamaiseksi. Kati Närhi) vie koululaiset opettajaneiti Kammosen johdolla Transilvaniaan, jossa kreivi Dracula majoittaa heidät linnaansa. Operaatio pronssipatsas (Otava, suom. KU VI TU S YÖ KO U LU JA KA RM IV A LU O KK AR ET KI -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T KA TI N ÄR H I. Ja mikä on Bulevardin kulmilla liikkuva nelikätinen rautamies. Norjalaisen Jörn Lier Horstin ja kuvittaja Hans Jorgen Sandnesin etsiväkaksikko Tilda ja Oliver operoivat idyllisessä Virtakylän pikkukaupungissa. n ISÄNTÄNÄ KREIVI DRACULA Paula Noronen kirjoittaa alakouluikäisten koulukomiikkaa Yökoulu-sarjassaan. Sanna Manninen) jatkaa leppoisten arvoitusten sarjaa. Lapset järjestävät ruokaa kadulla kerjäävälle naiselle. Salaseura ei ole nuortenkirjallisuutta älykkäimmillään, eikä siinä ole sen enempää brittiläisyyden kuin nuorten identiteetin keskittynyttä pohdintaa, mutta pahuksen helppo ja viihdyttävä se on. Amerikkalaiskanadalaisen työpari Zoe Suggin ja Amy McCullochin The Magpie Society: salaseura (WSOY, suom. Keksintöjä tekevä Joonatan on yksinäinen poika, mutta kirjan alussa hän ystävystyy mutkattoman Zashan kanssa. Olsson on varmasti oikeassa murehtiessaan perinteisen nuortenkirjan haipumista, mutta samalla on pakko myöntää, että nämä modernit, usein englantilaiset tai amerikkalaiset hyvin kevyet lukuromaanit ovat usein hemaisevasti kirjoitettuja. Tytöt ovat löytäneet chicklitin Jojo Moyesin tapaan tai nuorten aikuisten viihdekirjat. Rautamiehen arvoituksessa (Karisto, kuv. Parhaimmillaan tarinassa on iskevää kielellistä nokkeluutta. Kirja on hyväntuulinen ja ystävällinen. Hyvä, että lastenkirjassa uskalletaan kertoa köyhyydestä! Museokeikasta huomaa ruotsalaisen lastendekkarin pitkän ja lämpöisen perinteen vaikutuksen. Henkilötyypittely on tosin heppoista, niinpä rouva Happonen on juuri niin kälväkkä akka kuin kuvitella saattaa eli ”ryppyiset kasvot, terävä nenä ja iso leuka, harmaat hiukset ja syylä poskessa”… VANHAN HELSINGIN LUMO Tapani Baggen Apassit-lastenkirjasarja kertoo jännittäviä arvoituksia selvittävästä nuorten salaseurasta vuoden 1910 Helsingissä. LÄMMIN PERINNE Maailmankuulut ruotsalaiset ja norjalaiset dekkarin ja trillerin taitajat kirjoittavat mielellään myös lastendekkareita. He pelastavat omituisen taideteoksen varkaiden kynsistä. Lukija pääsee aistimaan vaikkapa Kaivopuiston, Kaivohuoneen, Kämpin ja Kampin atmosfääriä. pintaisia dekkareita. Pahuksen viihdyttävää! Halleyn komeetta lähestyy… LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 67 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 67 19.7.2021 13.41 19.7.2021 13.41. Kirjailija hallitsee historian ilmiöt vakuuttavasti, ja ajankuvaa ryydittävät ihmeelliset seikkailut ja keksinnöt. Inka Parpola) raivaa näkyviin englantilaisen hienostokoulun karmivia salaisuuksia. Lapidus onnistuu yhdistelemään oikeita tunteita, nykytaiteen kevyttä parodiaa, roimaa huumoria ja yhteiskunnallisuutta. Nuoret huomaavat, miten vaarallista on, jos tieteen saavutukset joutuvat vääriin käsiin. Yökoulu ja karmiva luokkaretki (Tammi, kuv. Bagge kirjoittaa luontevasti yhtä hyvin tieteestä ja sotilastiedustelusta kuin kasvavan kaupungin hienouksista. Säde Loponen) aloittaa Tillilän liiga -lastendekkarisarjan. Suomessa rajoja ei yhtä kerkeästi ylitetä. Carlos da Cruz) kaupunkilaisia kuohuttaa maapalloa lähestyvä Halleyn komeetta. Kauhukuuluisuudet ihmissudesta alkaen osoittautuvat väsähtäneiksi nöösyköiksi, yökoululaiset ovat pettyneitä ja he puuttuvat asiaan, jotta kauhukarnevaaliin saadaan verevämpää puhtia
ILMO 1/1 Ähtäri Zoo Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri 030 62150 sales@ahtarizoo.fi Ähtäri Zoon Ähtäri Zoon Tee retki luontoon! Tee retki luontoon! KESÄ KESÄ ahtariz oo.fi Katso Katso kesätarj ous! kesätarj ous! ahtari_zoo_lapsen_maailma_2_210x267.indd 1 ahtari_zoo_lapsen_maailma_2_210x267.indd 1 14.7.2021 11.24 14.7.2021 11.24 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM5_s66-68_KK+TakaK.indd 68 19.7.2021 13.13 19.7.2021 13.13