Lapsen Maailma 05/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MA AIL MA OTTAVIO ROSA JA JOHANNA JUVONEN VIIHTYVÄT TOINILAN TAIDETILALLA | NUUSKA KOUKUTTAA | MITEN TEILLÄ PUHUTAAN RUUASTA. | HARRASTUKSENA VILLI LÄNSI NUORET UUPUVAT JA SE ON AIKUISTEN VIKA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. LAPSEN MAAILMA 4 | 2022 1 ›› LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 19.7.2022 11.27 19.7.2022 11.27
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 4.–5.10.2022 Lahden Sibeliustalolla Kirsi Peltonen Mona Moisala Elina Pekkarinen Johanna Laisaari Rajkumar Sabanadesan Maaret Kallio Pääpuhujina mm. Juontajana Fanny Fröman Muuta upeaa: Näyttelyalue Kokemusklubi Hyvin sanottu -kahvila Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteesta www.lastensuojelupaivat.fi 2 LAPSEN MAAILMA 4 | 2022 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 18.7.2022 12.56 18.7.2022 12.56
n > l ELOKUU | 5 | 2022 MA AIL MA LEHDEN TUOTTO KÄYTETÄÄN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAAN! KR IS TI IN A KO N TO N IE M I ›› Lihavoitu = kannessa s. 20 Petäjävetisen Toinilan taidetilan ympäristötaidepolku pitenee vuosi vuodelta. HARRASTUKSET 6 Miranda, 14, ja Rosalina, 8, Tuomilehdon sekä heidän äitinsä Anita Pajalan harrastus on villi länsi 36 Lapsen peliriippuvuudesta voi syntyä suuria taloudellisia menetyksiä 38 Topi Alho, 12, laulaa Ilmajoen Musiikkijuhlien kuorossa oopperaa 42 Martta Petrelius, 16, on hyönteiskuiskaaja KASVU & KOULU 12 Lemmikki tarjoaa mahdollisuuden kokea erilaisia tunteita 44 Lukio on monelle nuorelle liian vaativa PERHE 20 Toinilan taidetilalla yhdistyy hienolla tavalla perhe ja työ 24 Rantamäen perheessä toteutetaan ruokarauhaa 32 Räsäsillä tyttäret toimivat usein vanhempiensa silminä LASTENSUOJELU 30 Lapsi ei aina hahmota, mitä seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa TERVEYS 46 Nuuska aiheuttaa helposti riippuvuutta PALSTAT 5 Pääkirjoitus 11 Ristikko 16 Tietotulva: Mitä tehdä, jos joku pyytää alastonkuvia. 19 Ristikon ratkaisu 28 Tutkittua tietoa: Suomessa opitaan pyöräilemään varhain 48 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: ”Me ihmiset olemme Suomenmaalla vieraslaji!” 50 Kuukauden kirjat: Realistinen nuortenkirja tekee paluun ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 20.7.2022 11.29 20.7.2022 11.29. Kyläläiset voivat tuoda sinne myös kotona tekemäänsä taidetta
Sieltä voit ladata myös suurimman osan julkaisuistamme käyttöösi maksutta. 81. Löydät tiedon järjestämistämme koulutuksista ja webinaareista sivustoltamme. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Helsinkiin lasten ja perheiden parissa työskenteleviä johtajia kehittämään yhdessä osaamistaan. 24 Vilma ja Väinö Rantamäen ruokailuhetket koetetaan rauhoittaa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tänä vuonna Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® keräävät Lahteen yli tuhat lasten kanssa työskentelevää ammattilaista 5.–6.10. l Helsinki l Kiukainen Ruotsinpyhtää l l Seinäjoki l Ilmajoki l Joensuu KOULUTUKSILLA PAREMPAA LASTENSUOJELUA Yksi Lastensuojelun Keskusliiton keskeisistä tehtävistä on lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittäminen. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Järjestämme vuosittain useita koulutustilaisuuksia lastensuojelun ammattilaisille. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. > www.lskl.fi > www.lastensuojelupaivat.fi JU SS I PA RT AN EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN SUOMESSA, FORSSASSA! s. Unelmien johtaja – lastensuojelun johtamispäivät puolestaan kokosivat 8.–9.6. vuosikerta KANSI Ottavio Rosan ja Johanna Juvosen kuvasi kanteen Kristiina Kontoniemi. vuosikerta. l Petäjävesi 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 20.7.2022 11.29 20.7.2022 11.29. Lastensuojelu on yhteiskunnan keskeinen palvelutehtävä: lapset ja perheet ansaitsevat parasta mahdollista palvelua. Tuotamme tietoa ja julkaisemme sekä oppaita että selvityksiä ammattilaisten tietopohjan ja lastensuojelun laadun parantamiseksi
Elokuussa Wilmaan ilmestyvä lukujärjestys ja harrastusten aikataulut laittavat perheiden kalenteripalapelin paloja paikoilleen. Perheiden muistilaput, jääkaapin ovet, sähköpostit ja WhatsApp-ryhmät täyttyvät muistettavista ja hoidettavista asioista. Ihanaa arkea! LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 22.7.2022 6.30 22.7.2022 6.30. Joskus tärkeintä on pysähtyä lapsen tai nuoren ajatusten, ilon, jännityksen tai pelon äärelle ja annettava kaikki mahdollinen aika sille. Jossakin perheessä on edessä ensimmäinen päiväkotitai koulupäivä, jollakulla alkaa uusi harrastus ja joku saa uusia kavereita aiemmin tuttuun ryhmään. Ja ennen kuin huomaammekaan, ollaan pitkällä syyskuussa. Oman lapsen äärellä saattaa myös tuntea riittämättömyyttä, kun ei löydä keinoja helpottaa uusien asioiden kohtaamista ja niihin sopeutumista. Myös meitä vanhempia saattaa jännittää, miten uudet asiat sujuvat.” Tervetuloa, arki! Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Myös meitä vanhempia saattaa jännittää, miten uudet asiat sujuvat: otetaanko lapsi mukaan porukkaan ja saako hän kavereita, onko vastassa tuttuja opettajia, ohjaajia ja valmentajia vai onko edessä uusiin aikuisiin tutustuminen. Aikataulujen lisäksi on muistettava nimikoida vaatteet, päällystää kirjat, täyttää oikeat lomakkeet ja osallistua niin koulun kuin harrastusryhmienkin vanhempainiltoihin. Retkien ja reissujen, vaihtuvien rytmien ja aikataulujen sijaan tuntuu helpottavalta ajatella, että seuraavat viikot, kuukaudet tai jopa koko lukuvuosi kuluu suurin piirtein samalla lukujärjestyksellä ja rutiineilla. Ihana arki voi välillä olla silkkaa kaaosta ja kamaluutta. pääkirjoitus Lapsiperheen kesän jälkeen tuntuu mukavalta toivottaa arki tervetulleeksi. Supertärkeiden asioiden ja tapaamisten joukosta on välillä valittava kaikista tärkeimmät ja keskityttävä niihin. Kutkuttava on myös ajatus siitä, että elokuu on uusien alkujen aikaa. Joku vaihtaa koulua ja jollakin on edessä ensimmäinen kouluja opiskeluvuosien jälkeinen syksy. Uudet alut, rutiinit ja aikataulut vaativat lapsilta ja nuorilta paljon. Uudet rutiinit, aikataulut ja ihmiset ovat jo tuttuja ja elämme keskellä tavallista arkea. Osalle se on helppoa, mutta joillekin kaikki uusi on pelottavaa ja jännittävää. Joskus saattaa tuntua, että vuorokauden tunnit eivät riitä kaiken tärkeän hoitamiseen ja jokaiseen vanhempaintapaamiseen osallistumiseen. Minuuttiaikataulujen, to do -listojen ja sopeutumishaasteiden keskellä voisi olla hyvä, jos joku välillä muistuttaisi niin meitä vanhempia kuin opettajia, ohjaajia ja valmentajiakin siitä, että kaikkeen ei tarvitse venyä. Uuteen ryhmään, oppiaineisiin, opiskelutahtiin ja aikuisiin sopeutuminen vaatii aikaa
Tarunhohtoiseen villiin länteen hurahtaneet harrastajat elävöittävät leirillä historiaa. Elävän tulen ympärille on syntynyt pienen telttakylän keskus. Mirandan kanssa leirille on lähtenyt myös pikkusisko Rosalina, 8, ja äiti Anita Pajala. Lierihattuiset miehet kulkevat vanhanaikaisissa alusvaatteissaan aamupuuhissaan. Pitkiin hameisiin pukeutuneet naiset keittävät noen mustaamilla pannuilla kahvia ja paistavat tummanpuhuvilla valurantapannuilla pekonia ja munia aamupalaksi. Kotiin jäivät isoveljet Henry ja Benjamin. Hetkeksi VILLIIN LÄNTEEN 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 6 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 6 25.7.2022 6.47 25.7.2022 6.47. Näkymä voisi olla 1800-luvun Pohjois-Amerikasta lännen preerialle matkalla olevien uudisraivaajien leiristä. Uudisraivaajien lisäksi kylässä voi törmätä turkiskauppiaaseen, metsästäjään tai liittovaltion virkamieheen. harrastus Siskokset Miranda ja Rosalina Tuomilehto tuovat palan entisaikain uudisraivaajien Amerikkaa Loviisan Ruotsinpyhtäälle. Käynnissä on parhaillaan Classic Old Western Society of Finlandin eli tuttavallisemmin Cowsin leiri Rootsinpyhtään Rendezvous. Liittohallitus sääti vuonna 1862 kuuluisan Homestead Actin, joka lupasi jokaiselle Yhdysvaltain kansalaiselle tai sellaiseksi aikovalle 64 hehtaaria ilmaista maata, jos uudisasukas raivaa maansa pelloiksi ja viljelee niitä viiden vuoden ajan. Parasta on iltanuotio 1800-luvun loppupuolella Yhdysvalloissa nähtiin ennen näkemätön rynnistys länteen. Lapset leikkivät kukilla ja heinillä. Kaikkiaan leiriläisiä on parisenkymmentä. Aurinko polttaa kuumasti, mutta telttojen keskellä savuaa pieni nuotio. Miranda on nuoresta iästään huolimatta kokenut leirinkävijä. Ensimmäisellä lännenleirillään hän oli neliviikkoisena vauvana. – Me olemme uudisraivaajia matkalla mahdollisuuksien länteen, Forssasta leirille tullut Miranda Tuomilehto, 14, kertoo. Amerikassa ja menneisyydessä emme kuitenkaan ole, vaan Suomessa Ruotsinpyhtäällä 2020-luvulla. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO H einikkoiselle metsäaukiolle on pystytetty kymmenkunta valkoista telttaa hieman epämääräiseen muodostelmaan. Kaikki tekeminen täällä on kuin hidastettua
Kolmikko heittäytyy villin lännen tunnelmiin Ruotsinpyhtäällä Classic Old Western Society of Finlandin leirillä. ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 7 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 7 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 7 25.7.2022 6.47 25.7.2022 6.47. n > l Rosalina, 8, ja Miranda Tuomilehto, 14, sekä heidän äitinsä Anita Pajala harrastavat historian elävöittämistä
Hän pukeutuu helteelläkin korsettiin ja pitkään villahameeseen. Maria Viljamaalle muoti ja vaatetus ovat tärkeä osa villin lännen harrastusta. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 8 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 8 20.7.2022 11.45 20.7.2022 11.45
Muutaman päivän leirillä ei tarvitse elävöittää uudisraivaajien vastoinkäymisiä. – Itikat! kolmikko huutaa yhteen ääneen. Ulkoilmaelämä saa ruuankin maistumaan paremmalta. Vesi pitää kantaa ja tiskit tiskata käsin. – Mun mielestä on parasta, kun pääsee silittämään Hertta-koiraa, Rosalina huikkaa. Miranda ja Rosalina ovat ehtineet löytää uusia kavereita. Leirillä on järjestetty kirveenheittokisatkin. Metallisia vateja tiskausta ja peseytymistä varten, astioita, kauhoja ja kapustoja sekä vanhoja työkaluja teltan pystyttämistä varten. Ruuanlaitto ja tiskaaminen kestää kauan, koska vesi pitää kantaa ja kaikki pitää valmistaa nuotiolla. Arki oli kuitenkin karua. Anitasta parasta leirillä on verkkaisuus ja ystävien tapaaminen. He ovat viettäneet keskenäänkin enemmän aikaa kuin kotioloissa. Äidin ja tytärten asut on koottu monista eri lähteistä. Yksinkertaisuus on Mirandan mukaan mukavaa vaihtelua mutta vain muutaman päivän ajan. Kuivuus ja myrskyt verottivat satoja, ja taudit niittivät väkeä. – Kiireisen arjen vastapainoksi kaikki tekeminen täällä on kuin hidastettua. Monia leiriläisistä Pajala-Tuomilehtojen perhe näkee vain Ruotsinpyhtään rendezvous’ssa kerran vuodessa. Jo matka oli rankka, ja perillä tulokkaat asuivat pitkään väliaikaisissa asumuksissa. – Parasta täällä on kuitenkin ilta. Leirillä mukana kulkevien esineiden pitää olla sellaisia, että ne olisivat voineet olla uudisraivaajien vankkuriseurueen matkassa 1800-luvulla. Anita kertoo pakanneensa ja valmistelleensa leiriä varten viikon ajan joka päivä töiden jälkeen. Nukkuminen teltassa yhdessä siskon ja äidin kanssa on elämys sekin. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 9 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 9 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 9 20.7.2022 11.45 20.7.2022 11.45. Arkiset askareet ovat hitaita ja työläitä. Entä mikä on ikävintä. Se, kun kaikki kokoontuvat iltanuotiolle juttelemaan ja käärivät ylleen paksumpaa takkia. Mirandakin pitää kirpputoreilla silmät auki sen varalta, että löytyisi vaikkapa leirille sopivia vaatteita tai kenkiä. Tavarat ovat tärkeämpiä kuin äkkiseltään osaa kuvitellakaan, sillä niiden avulla saa rakennettua leirikodin ja sytytettyä leirihengen, Anita kertoo. Televisiota ja tietokoneita ei matkassa ole, ja kännykät unohtuvat. – Olen kerännyt tavaraa vuosien ajan. Kun yhden aterian on saanut tehtyä ja jäljet siivottua, täytyy melkein alkaa valmistella seuraavaa ruokaa, Anita naurahtaa. Tavarat ovat tärkeä osa harrastusta. Moni tarttui tilaisuuteen ja lähti rakentamaan uutta parempaa elämää länteen. Ruotsinpyhtäällä harrastajat ovat poimineet rusinat pullasta. Kahden vuoden koronatauon jäljiltä kaikki piti pestä ja kuivata. Päivät ovat kuluneet yhdessä oleillessa, jutellessa, korttia pelatessa ja uidessa. Teltan pitkät tukipuut eivät autoon mahtuisi, joten reissuun pitää lähteä peräkärryn kanssa. Usein jollain on soitin mukana, ja saa kuunnella musisointia, Miranda selittää. Tavaroiden avulla tunnelmaan Perheen teltan edustalla on melkoinen määrä tavaraa, kaikki 1800-luvun henkeen sopivia. Osa on ostettu kaupasta tai kirppputorilta, osa on saatu muilta leiriläisiltä ja osa tehty itse. Perässä seurasivat karjatilalliset ja cowboyt sekä kullankaivajat. Edellisenä päivänä tytöt kiersivät viereisellä Ström forsin ruukilla pidetyillä bluegrass-festivaaleilla, kuuntelivat musiikkia ja seurasivat tapahtuman vilinää. Yritän sovittaa kaiken ajan henkeen
”Tämä on mukavaa muutaman päivän ajan” Entä viekö autenttisuuteen pyrkivä leiri lasten ja nuorten ajatukset keskelle historiallista preeriaa. Yksityiskohdat asuista esineisiin imitoivat entisaikaa. Miranda hymähtää: lännenmaailman keskellä kasvaneelle historialliset viitteet ovat jonkinlainen itsestäänselvyys, joihin ei oikein kiinnitä huomiotakaan. Aika pian kaipaa suihkua ja omaa kotia kaikilla mukavuuksilla, Miranda napauttaa. Emme ole hirveän paneutuneita uudisraivaajien ja villin lännen historiaan. – Vaikka harrastamme tällaista, tuntuu, etten ole hirveästi oppinut mitään entisaikain Amerikasta. Benjamin Viljamaan, 8, asu jäljittelee 1800-luvun keskiluokkaisen perheen vesan vaatetusta. Yksi on intohimoinen historiaharrastaja, toinen kiinnostunut 1800-luvun muodista, kolmas janoaa yhteisöllisyyttä. Seuraan äidin ruuanlaittoa, joten sitäkin varmaan osaisin tehdä, Miranda sanoo. Pienen mietinnän jälkeen löytyy jotain, mitä leiri on opettanut historiasta. l Elävöittää voi jotain yksittäistä historiallista tapahtumaa tai tiettyä aikakautta. l Liveroolipelaaminen eli larppaus on eri asia kuin historian elävöittäminen. l Suomessa historian elävöittäjät ovat villin lännen rakentamisen lisäksi palanneet esimerkiksi viikinkien päiviin, keskiaikaan, 1600-luvulle hakkapeliittojen maailmaan ja Viaporin tanssiaisiin 1700-luvulle. – Tämä on mukavaa muutaman päivän ajan, muttei missään nimessä kauempaa. Täällä ollessa olen kyllä harjaantunut tulen tekemisessä. Esim. Nuotio palaa kuumallakin, sillä ruoka valmistetaan avotulella. – Uudisraivaajien elämä on ollut aika yksinkertaista ja karua. Lapsille rendezvous on myös isän perintöä. 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 10 LM5_s6-10 Länkkäriharrastaja.indd 10 20.7.2022 11.46 20.7.2022 11.46. Lasten edesmennyt isä Reno tutustutti hänet villin lännen maailmaan. Anita löysi lännenharrastuksen 2000-luvun alussa. n > cows.fi/ HISTORIAA ELÄVÖITTÄMÄÄN l Historian elävöittäjät koettavat rakentaa jonkin menneen aikakauden ympäristön mahdollisimman todenmukaisena. Lännenharrastajilla on hyvin erilaisia syitä pystyttää telttansa heinäiselle metsäaukiolle vuosi toisensa jälkeen. – Me olemme täällä seuran perässä. Larppauksessa osallistujat ovat pelaajia, joille on kirjoitettu oma hahmo. Samoin arkiset puuhat ja tapahtumat koetetaan tehdä niin kuin silloin ennen. Historian elävöittämisessä ei ole kyse pelistä. Yhdysvalloissa on tapana elävöittää Amerikan sisällissodan taisteluja. Ei ole suihkua eikä vessaa, Miranda sanoo. – Nyt olemme käyneet leireillä ilman häntä seitsemän vuoden ajan. Cowsin verkkosivuilta löytyy runsaasti materiaalia vaikkapa seuran tapaamisiin sopivasta vaatetuksesta. Entä haluaisivatko Miranda ja Rosalina elää oikean villin lännen aikaan. Vastaus on selvä ei. Uudisraivaajien elämä on ollut karua. Meillä ei ole mitään roolinimiä tai hahmoja, vaan olemme täällä ihan vain omina itsenämme, Anita sanoo. On pitänyt tulla vähällä toimeen ja kaikki arkisetkin puuhat ovat olleet kauhean työläitä
RISTIKKO SSU UK KU U-LLA AIISSIIA A K KA AM MEERRA ASSSSA A PPEELL-LLO OLLLLEE M MYYYYTT-TTII H HA ARR-JJO OJJA A SSA ARR-V VEETTO ON N V VA AN NH HEEM M-PPA AIIN NRRA AH HA A SSA ATTU UTT-TTA AV VIIA A M MIIN NIISSTTEE-RRIIV VA ALLIIO O-K KU UN NTTA A PPIIIIRR-RREETT-TTYYJJÄ Ä SSA AD DU UN N A AIIK KA A LLA APPSSEELLLLA A K KO OU ULLU UTTU UK KSSEEEEN N TTU UTTK KIIM MA ALLLLA A K KEERRTTYYV VÄ ÄÄ Ä PPEETTEERR PPA AU ULL LLÄ ÄH HEESS V VO OII YYM MPPÄ ÄRRIISSTTÖ Ö-YYSSTTÄ ÄV VÄ ÄLLLLIISSIIÄ Ä TTU UO OTTTTEEIITTA A PPA A-TTU UN N K KEERRA A JJU ULLK KII EEIIV VÄ ÄTT M MU UIID DEEN N TTA APPA A-N NIIN NEEN N PPA ASS-TTIILLLLII TTU UO OH HII-A ASSTTIIO OIITTA A LLA APP-SSEELLLLEE TTÄ ÄRRK KEEÄ Ä O OPPEE-RRA AA ATT-TTO ORRII N NIIIIN N K KU UIIN N SSO O-JJO OTTTTA A-M MIIN NEEN N K KU UU USS-TTO ON NEEN N Laadinta: Jyrki Takala H HA AJJU UTT PPIIIIRR-RREETT-TTYYJJÄ Ä SSA AD DU UN N A AIIK KA A V VIIIIM MEEIISS-TTEELLLLÄ Ä LLA APP-SSEELLLLEE K KO OU U-LLU USS-SSA A K KA A-SSA ATTTTU U LLA AIITTU U-M MEEN N TTEEK KO OA A U ULLK KO O-N NÄ ÄK KÖ Ö O OH HJJA AA AJJA A D DA AV VIID D TTIILLIILLTTÄ Ä PPA AU ULL SSO O-JJO OTTTTA A-M MIIN NEEN N K KU UU USS-TTO ON NEEN N K KEEN NK KÄ Ä-M MEERRK KK KII LLIIN NTTU UJJA A K KA A-PPA AK KK KA A TTU UU URRII TTO OIIV VA A-N NEEN N -------------H HIILLLLSS Ä ÄLLLLÖ ÖTT-TTÄ ÄÄ Ä RREEN N-G GA ASS-M MA AIIN NEEN N LLEEII-JJO ON NA A LLU UPPIIN N LLEEN NSSII V VA AH HA A-SSIIIIV VIILLLLÄ Ä K KIIM MA ALL-TTEELLEEV VA ATT O OTTSSIILLLLA A O OPPIITT-TTU UJJA A EELLG G N NIIEEM MII-M MA AA A K KU UV VIIA A A AIIN NA A-K KIIN N SSEELLII-TTYYSS-SSA AN NA A EELLIIN N-PPIIIIRRII ---------V VIILLLLA A TTÄ ÄRR-K KEEÄ Ä PPÄ ÄÄ ÄTTTTÄ ÄÄ Ä PPA AIIN NIIM MA ATTSSIIN N | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 19 . LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 11 LM5_s11_Ristikko.indd 11 LM5_s11_Ristikko.indd 11 20.7.2022 11.51 20.7.2022 11.51
ANU VALLINKOSKI | KUVAT LIISA HUIMA 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 12 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 12 20.7.2022 12.01 20.7.2022 12.01. kasvu LEMMIKKI tekee hyvää Nelijalkainen kaveri tukee lapsen kehitystä monin tavoin. Lemmikiltä saa läheisyyttä, ja se voi opettaa sosiaalisia taitoja sekä vastuullisuutta
Pekka ja Heta kertovat päätyneensä hankkimaan koiran paljolti juuri lasten vuoksi. – Elmo huomaa myös, jos on surullinen. Vilpun ja isosisko Aunin, 11, arkiaamut alkavat nykyisin aina samalla tavalla. Agility-radalta tai kissanäyttelystä voi löytää samanhenkistä seuraa. Elmo tulee herättämään nuolemalla lasten kasvoja, ja unihiekat karisevat silmistä saman tien. Yksinäiselle lapselle lemmikki voi olla tärkeä ystävä. Jos vanhemmat ovat töissä, tuo koira iltapäivän yksinäisiin hetkiin seuraa ja turvallisuuden tunnetta. – Eläin ei tuomitse eikä arvostele, vaan ottaa vastaan lapsen tai nuoren tunteen. Lemmikki lisää huoltajiensa hyvinvointia monin tavoin. Se tulee nuolemaan naamaa. Tunteiden käsittely voi sekin olla lemmikin avulla helpompaa kuin ihmisten kanssa. Lämpimän ja pehmeän eläimen halailu antaa läheisyyden kokemuksia, eläinavusteista terapiaa tekevä psykologi Riikka Lamminen sanoo. Toisaalta sen kautta voi tutustua uusiin ihmisiin. Etenkin koirat voivat olla hyvinkin huolehtivia. Tunteita ja mielihyvähormonia Maailmalla lemmikkien vaikutusta omistajiensa hyvinvointiin on tutkittu paljon. Vanhemmat Pekka Räty ja Heta Ängeslevä nyökyttelevät vieressä: sekarotuisesta Elmo-koirasta on tullut helsinkiläiselle lapsiperheelle reilussa vuodessa hyvin tärkeä. Kummallakin on itsellään lämpimiä muistoja omista lapsuuden lemmikeistä, koirista ja kissoista. Ja jos on jostain paha mieli, tulee parempi olo, kun rapsuttaa ja halaa Elmoa, Auni sanoo. ”Etenkin murrosiän myrskyissä oma koira toi lohtua”, Heta muistelee. Saman kokemuksen he halusivat suoda myös lapsilleen Aunille ja Vilpulle. Lasten tullessa koulusta kotiin Elmo toivottaa iloisena eteisessä tulijat tervetulleiksi. Jos oli murheita, koira toi lohtua. ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 13 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 13 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 13 20.7.2022 12.01 20.7.2022 12.01. KehitPekka Rädyllä ja Heta Ängeslevällä on molemmilla ollut lemmikkejä lapsena ja nuorena. E i Elmo ole kaveri vaan perheenjäsen. – Etenkin teini-iässä oma koira oli minulle tärkeä. Tiede vahvistaa Räty-Ängeslevän perheen havainnot. – Lemmikin koskettaminen tai vain sen katselu saa ihmisen kehon tuottamaan mielihyvähormoni oksitosiinia. Vähän kuin adoptoitu lapsi, Vilppu Ängeslevä, 9, tiivistää. Tai jos oli kränää vanhempien kanssa, saattoi mennä koiran kanssa ulos lenkille ja samalla tuulettaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan, Heta muistelee. Eläin voi suoda lapselle myös kokemuksia siitä, millaiselta tuntuu, kun on joku, josta pitää huolta. Lapsi voi saada itsekin huolehdituksi tulemisen kokemuksia
Usein eläin yhdistää perhettä. – Lemmikkien kautta saa myös hyvää tekeviä bakteereja, jotka voivat vähentää allergioita. Riikka Lammisen mukaan yhteinen projekti yhdistää jo ennen kuin lemmikki on edes tullut uuteen kotiinsa. Kissan tai koiran hassuista toilailuista pitää kertoa muillekin perheenjäsenille. Usein Elmo on mukana koko perheen riennoissa, luontoretkillä tai uimareissuilla. Kalojen tai vaikkapa hämähäkin seuraaminen voi olla antoisaa. Miten pitää kunnioittaa eläintä. Kun oppii tulkitsemaan eläintä, voi rohkaistua miettimään asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Lisää vastustuskykyä Hyvinvointivaikutukset eivät ole vain henkisiä, vaan eläimet voivat tehdä hyvää myös fyysiselle terveydelle. Auni kertookin Elmon kanssa vietetyn vuoden opettaneen, että koiran omistaminen ei ole aina helppoa. Heta Ängeslevä kertoo, miten yhteiset lenkkihetket Elmon kanssa ovat saattaneet Aunia ja Vilppua yhteen. Samat opit voi viedä ihmissuhteisiinkin, Lamminen sanoo. – Jo se tekee yhteishengelle hyvää, että perhe miettii lemmikin hankkimista. Lammisen mukaan myös negatiivisten tunteiden ja pettymysten kohtaaminen on lapselle tärkeää. Koira on yliveto Entä onko hyvinvointivaikutuksen kannalta väliä, millainen lemmikki perheessä on. Etsii tietoa yhdessä, oppii uusia asioita, pohtii, mikä eläin perheelle sopisi ja miten kukin voisi pitää siitä huolta. Sekä Riikka Lamminen että Outi Vainio ajattelevat, että mikä tahansa lemmikki voi tuoda omistajalleen iloa. Usein lemmikki yhdistää perhettä. Lemmikki on monessa asiassa myös hyvä opettaja, vahvistaa Riikka Lamminen. Eläin on hyvä opettaja – Miten pitää huolta toisesta elollisesta olennosta. Esimerkiksi lampaita ei voi lähestyä liian nopeasti ja levottomasti. – Koira on tässä aivan yliveto. Se tarvitsee paljon huomiota ja huolenpitoa. Tällaisia asioita toivon Aunin ja Vilpun oppivan Elmon kanssa, Pekka Räty sanoo. Eläimiä voi hyödyntää mm. Jos sille pitää antaa ruokaa tiettyyn aikaan, täytyy ehkä siirtää jotain omaa menoa. Moni lapsi innostuu askartelemaan marsulle temppurataa tai tekemään koiralle vaatteita. Tutkimusten mukaan maatalojen lapsilla on vähemmän allergioita kuin kaupunkilaislapsilla ja koiratalouksien lapsilla vähemmän kuin niillä lapsilla, joilla ei ole koiraa, eläinlääketieteen emeritaprofessor i Outi Vainio sanoo. Sylissä kehräävä kissa laskee ihmisen sykettä ja verenpainetta. Kalalta ei samanlaista lämpöä saa. Eläin voi opettaa lapselle ja nuorelle vastuullisuutta ja saa siirtämään välillä omia tarpeitaan syrjään. Samaan hengenvetoon Lamminen painottaa, että viime kädessä lemmikki on kuitenkin aina aikuisen vastuulla. Lamminen tähdentää, että terapiasta tutut menetelmät ovat hyödyksi aivan kaikille – myös niille lapsille, joilla ei ole mitään erityistä diagnoosia. Toisaalta huolikin voi yhdistää. Lenkit koiran kanssa liikuttavat omistajaakin. – Heillä on kuitenkin ikäeroa ja molemmilla omat kaverinsa. Hyvinvoinnin kannalta merkitystä on myös sillä, voiko eläimeltä saada läheisyyttä. Elmo on molemmille yhteinen mielenkiinnon kohde, ja molemmat haluavat huolehtia siitä. Miten käyttäytyä eläinten kanssa. Usein lemmikille on helpompi purkaa tuntojaan kuin vaikkapa omille vanhemmille, Lamminen sanoo. Empatiakyky ja sosiaaliset taidot voivat nekin kehittyä eläimen seurassa. Esimerkiksi lemmikin sairaus saa kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Ikävät asiat kuuluvat elämään siinä missä hyvätkin. Terapiassa eläinten kanssa tekeminen on vain tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa. Välillisesti rakas lemmikki voi opettaa myös kädentaitoja. Ihmisen kanssa kommunikointi on koiralle vuosituhansien aikana kehittynyt erikoistaito, Vainio sanoo. Hänen mukaansa on näyttöä myös siitä, että lemmikin läheisyys nopeuttaa fyysisestä sairaudesta toipumista. Karvainen perheenjäsen tarjoaa myös mahdollisuuden kokea erilaisia tunteita. Koko perheen juttu Lemmikki ei vaikuta vain lapsiin ja nuoriin vaan koko perheeseen. Iloa, kiintymystä, rakkautta, huolta ja suruakin. autismin kirjon tai ADHD-diagnoosin saaneiden, sosiaalisia tilanteita pelkäävien tai ahdistuneiden ja masentuneiden lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kissa on helppo ottaa syliin ja monesti se vastaa hyväilyyn puskemalla tai nuolemalla. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 14 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 14 20.7.2022 12.01 20.7.2022 12.01. Jos teen näin, niin miltähän tuosta toisesta tuntuu. Selvää kuitenkin on, että ihmisen on helpompi luoda yhteys kehittyneisiin eläimiin, joilla on pitkä historia ihmisen kanssa. – Eläinavusteisessa terapiassa opettelemme lasten ja nuorten kanssa tunnistamaan omia tunteita tai korjaamaan sosiaalisia hankaluuksia aiheuttavaa käytöstä. Kissan hiekkalaatikko pitää siivota, vaikkei hommasta nauttisikaan. tyneemmät eläimet kuten kissat, koirat ja hevoset voivat myös peilata ihmisen tunteita ja vastata niihin
Elmo-koira tuli helsinkiläisten Auni ja Vilppu Ängeslevän perheeseen reilu vuosi sitten. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 15 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 15 LM5_s12-15_Lemmikkiperhe.indd 15 20.7.2022 12.01 20.7.2022 12.01. On huomattu, että omistajansa kanssa leikkivä koira erittää mielihyvähormonia aivan kuin ihminenkin. Voisiko hän lenkkeilyttää naapurin koiraa tai käydä kotieläintilalla. Samoin läheisyys ja hyväilevä kosketus tuottavat silmin nähden mielihyvää myös lemmikeille. Hän tähdentää, että eläimet ovat tuntevia olentoja samaan tapaan kuin ihminen. Vainio uskoo, että kissat ja koirat tuntevat kiintymystä omistajiaan kohtaan. Jääkö lapsi jostain paitsi, jos kotona ei ole lemmikkiä. Etenkin pitkään ihmisen matkassa kulkeneet kehittyneet eläimet kuten kissa ja koira saavat ystävyydestä ihmisen kanssa muutakin kuin ruokaa ja suojaa. Näyttöä pitää etsiä muilla keinoilla. – Koirilta on mitattu oksitosiinipitoisuuksia. Se on kiistaton todiste siitä, että koirakin tykkää, eläinlääketieteen emeritaprofessori Outi Vainio sanoo. Lammisen mukaan ilman lemmikkiäkin pärjää. Joskus allergia torppaa lemmikkihaaveet. Nelijalkainen voi olla iloinen, surullinen, pelokas… – Nykykäsityksen mukaan ensin kehittyvät tunteet ja vasta sitten äly. Koirat ymmärtävät, jos toinen koira on vaikkapa vihainen. Tunteet ja niiden lukutaito ovat eläimillekin tärkeä selviytymiskeino. Eläinten kokemuksista ja tuntemuksista on hankala saada objektiivista tietoa, sillä eläimeltä ei voi kysyä. – Jos lapsi kovasti toivoo lemmikkiä, mutta eläintä ei jostain syystä kuitenkaan voi hankkia, niin miettisin, miten lapselle voisi tarjota eläinkokemuksen. Kaikki lapset eivät edes halua kotieläintä. n TUNNE ON MOLEMMINPUOLINEN Ihmisen ja lemmikin suhde ei ole yksipuolinen. Auni oli toivonut koiraa jo pitkään
M IT RO H ÄR KÖ N EN 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 20.7.2022 12.27 20.7.2022 12.27. Hope ry antoi harrastustukea viime vuonna runsaalle 2 300 lapselle. Yli 13-vuotiaille kohdennettu peli vastaa moniin kysymyksiin. Tuttava vinkkasi, että poliisilla on Pirkanmaalla tutkinnassa kaksi poikkeuksellisen laajaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalirikosvyyhtiä, ja tutkinnan aloittamista odottaa kaksi muuta kokonaisuutta. 30–31 myös juttu seksuaaliväkivallasta somessa! ULLA OJALA Yläkouluissa kiertää tulevan lukuvuoden Ruusu Haarlan Unga Teaternille käsikirjoittama ja ohjaama monologi Seksiesitys – Opettavainen komedia seksuaalisuuden historiasta. Lastensuojelun Keskusliiton ja Hope ry:n selvityksestä Kuljeta, kannusta ja konkurssi – Lasten harrastamisen kustannukset ja Hopen harrastustuki käy ilmi, että perheille mieluisimpia lasten harrastusten tukemisen tapoja ovat tuki kansalaisjärjestöjen ja diakoniatyön kautta sekä maksuttoman harrastustoiminnan liittäminen koulupäivien yhteyteen. KYLILLÄ KUULTUA MITÄ TEHDÄ,, JOS JOKU PYYTÄÄ ALASTONKUVIA. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KANSALAISJÄRJESTÖ HARRASTUSTUKI TULEE TARPEESEEN Suomalaislapsista noin 90 % harrastaa jotakin. Jotkin harrastukset ovat vielä kukkarolle kohtuullisia, kuten partio, 4H ja taiteen perusopetus. Ilmiöstä huolestuneet vanhemmat ja nuoret voivat saada tukea asian käsittelemiseen MLL:n Nuortennetistä. Alastonkuvia Siru-ulottuvuudessa -pelin teemana on itse tuotettu seksuaalinen materiaali. Tapauksia yhdistää se, että epäillyt ovat lähestyneet alaikäisiä uhrejaan somen yksityisviesteillä esim. Samalla etenkin urheiluharrasten kustannukset ovat nousseet: jääkiekkoa pelaavan harrastus on saattanut maksaa perheelle 50 000 euroa lapsen teini-ikään mennessä. Mitä tehdä, jos joku pyytää alastonkuvia. Lue s. Mitä on suostumuksellisuus. Mitä pitää ottaa huomioon, jos harkitsee kuvan jakamista. Instagramissa ja Snapchatissa. Näyttämöllä esiintyy Marika Parkkomäki. Tutustumisen arvoinen on myös THL:n Barnahus-hankkeen julkaisu Sanoilla on merkitystä – termikäsikirja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sanoittamiseen. ”Kovin paljoa emme sodasta tunneilla puhu, mutta joidenkin [ukrainalais]oppilaiden kotona taisteluja seurataan tiiviisti.” YLÖJÄRVELÄISKOULUN ERITYISLUOKANOPETTAJA TARU ANTTILA OPETTAJA-LEHDESSÄ. Mitä tehdä, jos kuva leviää verkossa. Esim
YLI EROLAPSELLA ON KAKSI KOTIA. 13–28-vuotiaille tarkoitetut biisipajat ovat Tiedonjulkistamisen kulttuuritehtaan, Genelec Oy:n, Taideyliopiston sekä mm. Pajoja järjestetään syksyllä ainakin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Jyväskylässä, Multialla ja Joensuussa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 17 ›› LM5_s16-19_Tulva.indd 17 LM5_s16-19_Tulva.indd 17 20.7.2022 12.27 20.7.2022 12.27. HUVIPUISTO ILO YLTÄÄ SAIRAALAANKIN Tiettävästi maailman ensimmäinen sairaalahuvipuisto avattiin Tampereen yliopistollisen sairaalan pääaulan yhteyteen toukokuussa. Lastentarhamuseossa on koko syksyn ajan esillä hanketta esittelevä näyttely. Hanke linkittyy Ebeneser-talon suunnittelija, arkkitehti Wivi Lönnin syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Pihaa käyttävät Lastentarhamuseo, Keski-Helsingin musiikkiopisto ja päiväkoti Ebeneser. Toimintaan voi osallistua myös etäyhteyksin. Myös osa opetuksesta on saamenkielistä. Lapset saavat käyttää niitä leikeissään, ja välillä päiväkodin henkilökunta palauttaa materiaaleja takaisin polulle. OSALLISUUS LAPSET SUUNNITTELIVAT PIHAN Ebeneser-talon pihamaasta Helsingissä on tavoitteena luoda Wivin puistikko -hankkeen aikana toiminnallinen, aistivoimainen luontoympäristö. 100 000 MUSIIKKI BIISI TULILLE Jos haluat päästä tekemään biisejä yhdessä muiden kanssa maksutta ja ammattilaisten ohjauksessa, kurkkaa netistä G SongLabin tarjoamia mahdollisuuksia. paikallisten musiikkiopistojen yhteistyötä. Pihalle rakennettiin lasten toiveiden pohjalta fröbeliläinen aistipolku, johon tuotiin mm. Toiminnalliset ja taiteelliset menetelmät olivat toimivia: lapset osoittivat omalla toiminnallaan, miten he haluavat liikkua ja leikkiä, missä ja minkälaista tilaa tarvitsevat ja mikä vetää puoleensa ja mikä ei. Oulun yliopisto aloittaa siksi joulukuussa koulutukset Inarissa. Marraskuussa Lapsen oikeuksien viikolla julkaistaan hanketta esittelevä, ympäristöteemainen podcast museon kanavissa. erilaisia kiviä, sammalta, käpyjä ja hiekkaa. Osa toiveista on jo toteutettu, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Hanna Pielikko. – Onnistuimme mielestämme hyvin saamaan pienten, 1–5-vuotiaiden ääntä kuuluviin. H AN N A PI EL IK KO Lapset pääsivät testaamaan aistipolkua Wivin puistikko kukkii -tapahtumassa toukokuussa. Särkänniemen ideoima ja toteuttama huvipuisto on Taysin lasten ja nuorten sairaalan potilaille ja heidän läheisilleen suunnattu elämysympäristö, joka tuo iloa elämänvaiheisiin, joissa lapsi ei voi lähteä sairaalan ulkopuolelle. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota saamelaisen kasvatuksen ja perinteisen tiedon sekä kielen oppimisen pedagogisiin menetelmiin. Erityisesti päiväkodin lapsia on osallistettu ympäristösuunnittelussa. KOULUTUS LISÄBUUSTIA SAAMELAISUUTEEN Varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on kova pula saamelaisessa varhaiskasvatuksessa
Nuoret muistelivat pitäneensä kaikista toiminnassa tehdyistä tehtävistä. Myös vertaisuus oli tärkeää. Jahnukainen kävi kevään aikana tapaamassa perhehoitajia ja entisiä salapoliiseja, jotka ovat jo aikuistumassa. RUOKA ÄLÄ RUOKI HUKKAA! Voisiko teidän perheessänne vähentää ruokahävikkiä torniolaisen Kivirannan koulun ekaluokkalaisten ideoimalla konstilla. Kun perhe voi hyvin, pystyy työntekijä toimimaan tuottavasti työpaikalla.” DNA:N TOIMITUSJOHTAJA JUSSI TOLVANEN SUOMIAREENALLA NÄIN TEHDÄÄN KAIKKIEN LASTEN SUOMI! -PANEELISSA. Helsingissä. Perhehoitajien mukaan lastensuojelusta puhuminen on lapsille tärkeää. > www.maajakotitalousnaiset. Hän keräsi muistoja ja kokemuksia, joita pääsee kuulemaan Salapoliisi Mäyrä 10 vuotta -juhlaseminaarissa, joka pidetään 15.9. Sovelluskaupoista ilmaiseksi ladattavassa sovelluksessa seikkailee hyvä vatsabakteeri, joka rakastaa kasviksia ja saa niistä supervoimia. Näin kaikki jääkaapilla kävijät osaavat valita tuotteet, jotka pitää käyttää ensimmäiseksi. fi/hankkeet/ala-ruoki-hukkaa SUOMALAINEN HEITTÄÄ RUOKAA POIS VUODESSA. Jotkut muistivat hyvinkin konkreettisia oivalluksia: esim. tietotulva SOVELLUS KASVIKSIA LAUTASELLE Saisiko leikki-ikäiset innostumaan kasvisten syönnistä leikin ja pelillisyyden kautta. Pitää joustaa silloin, kun perheessä on hankalia tilanteita. Koulussa on laminoitu Vanhenemassa-kortteja, joita laitetaan jääkaapissa olevien ruoka-aineiden päälle tai lähelle. Tätä voi kokeilla ruokakasvatusyritys Vennerin luoman Vegimi-sovelluksen avulla. Sen jälkeen maaperä näistä asioista keskustelemiseksi on ollut otollisempi. 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 21.7.2022 8.54 21.7.2022 8.54. – He totesivat myös oppineensa salapoliiseina lastensuojeluun liittyvistä asioista ja saaneensa työkaluja vaikeimpienkin asioiden läpikäymiseen. – Tämä kertoo siitä, että ryhmätoiminta on osattu rakentaa lapsille kiinnostavaksi. – Sekä entisillä salapoliiseilla että perhehoitajilla, joiden sijaisperheistä on osallistunut lapsia toimintaan, on myönteiset muistot toiminnasta, sanoo asiantuntija Johannes Jahnukainen Lastensuojelun Keskusliitosta. 20-25 KG ”Työnantajilla on iso rooli perheystävällisyydessä. Viime talven aikana joukko alaja yläkoululaisia kehitti opettajiensa johdolla erilaisia monistettavia ja helposti käyttöön otettavia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi kodeissa. Perhehoitajat muistelivat, ettei lapsia tarvinnut erikseen motivoida lähtemään Salapoliisikerhoon. CO LO U RB O X LASTENSUOJELU SALAPOLIISI MÄYRÄ ON AUTTANUT LAPSIA JO 10 VUOTTA Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminta on lunastanut 10 vuoden aikana paikkansa toimintamuotona, jossa 6–10-vuotiaat sijoitetut lapset pääsevät kehittämään lastensuojelua aikuisten rinnalla. jollakulla avautuivat silmät sen suhteen, ettei sosiaalityöntekijä olekaan paha ihminen. Salapoliisina toimiminen Mäyrän apuna on lapsista todella kivaa
– Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiksi taloyhtiöiden leikkipaikan turvallisuutta – kuten välineiden turva-alustoja ja keinujen laakereita – tulee seurata ja ylläpitää koko sen elinkaaren ajan. Suuresta osasta onnettomuuksia tieto ei kulkeudu Tukesiin saakka, sanoo ylitarkastaja Arttu Mäkinen. Etunimet on annettu työmaalla työskentelevien mukaan. Kirja on ilmestynyt ukrainaksi jo vuonna 2016! O TA VA KR U U N U SI LL AT -R AI TI O TI E Tässäpä vinkkiä muillekin työmaille. LAHJOITUKSIA UKRAINALAISLASTEN ILOKSI Moni lastenkirjailija ja kustantamo on toimittanut ukrainaksi käännettyjä kirjoja sotaa Suomeen paenneille ukrainalaislapsille. Aidan takaa voi katsella ja kuunnella mm. Lasten Keskus toimitti 500 kuvakirjailija Katri Kirkkopellon Molli-kirjaa kirjastoille eri puolille Suomea. TURVALLISUUS LEIKKIPAIKKA TALOYHTIÖN VASTUULLA Taloyhtiö vastaa pihallaan sijaitsevien leikkipaikkojen turvallisuudesta, joten yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on syytä olla selvillä leikkivälineiden kunnosta. Kruunusiltojen työmaan alkuun on pystytetty kyltti, joka kysyy: Löydätkö työmaaltamme nämä koneet. – Turvallisuusja kemikaaliviraston tietoon tulee vuosittain muutamia taloyhtiöiden leikkipaikkoja koskevia onnettomuusilmoituksia. E N O T S I A T T A R U U L L A S U A T O M A T I R A K S I S U N U T I I I T A H N E T I I T O L U T V A L I K I K A A V I O T H A R I T U S I L T A I I N A U P O T A I N I K E P U B I E H A K A E T O A E T A N A I Ä L U O N N O N R J O P E T U S N S I M B A A I T U U T I I A H I E T N O T T O K R I M V L O O K A R M A S E D E S E T U S I V U R E V I I R I H A T T U A S T O N T A L I N U O T I T S E L Ä T Y S Moni pieni poika ja tyttö ilahtuu Helsingin Merihaassa. Millaista on digivanhemmuus tai somesta rakentuva ystävyys. Tuuri pohtii älylaitteiden mukanaan tuomaa mullistusta omien kokemustensa ja aihetta käsittelevän kirjallisuuden avulla. Kaisa Kaivinkonetta, Pete Betoniautoa ja Riku Ruoppauslauttaa. Mauri Kunnas lahjoitti 500 Robin Hood -teostaan sekä Aino Havukainen ja Sami Toivonen 500 Veeran keittiöpuuhat -kirjaansa vastaanottokeskuksille yhteistyössä Otavan kanssa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 21.7.2022 8.54 21.7.2022 8.54. Toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuurin kirja Aikakone – ihmissuhteet digimaailmassa (S&S) on hengästyttävä kertomus yhdestä päivästä digilaitteiden kuormittamassa arjessa. Kirjailija Timo Parvela ja Tammi ovat lahjoittaneet 1 500 Ella-kirjaa kirjastoille ja Ukraina-keskuksille. KIRJA AIKA KONEITA Miksi digilaitteet viettelevät meidät aina uudestaan, jopa ohi kanssaihmisten. Hänen mukaansa leikkikentillä tapahtuvat läheltä piti tai onnettomuustilanteet johtuvat tyypillisesti putoamisista, kiinnijuuttumisista tai välineiden väärinkäytöstä
Polkua esittelee Ottavio vanhempiensa Biagio Rosan ja Johanna Juvosen kanssa. Vuodenaikojen vaihtelu painaa niihin oman leimansa. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 20 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 20 20.7.2022 12.38 20.7.2022 12.38. perhe Jokaisella ympäristötaidepolun teoksella on oma nimensä ja tarinansa
Hulluus voi olla myös luovuuden lähde. Olihan veli hänen idolinsa. Juvonen tykästyi Rosan silmiin, joista paistoi hyväsydämisyys. Juvosen isä on taidemaalari, mutta itse hän halusi välttää epävarmaa taiteilijaelämää. Pian kuitenkin kävi selväksi, että taideala oli ainoa, jota hän pystyisi auttavalla italiallaan opiskelemaan. Rosan lukion jälkeen he löivät pensselinsä yhteen ja muuttivat Urbinoon, renessanssitaiteilija Raffaellon syntymäkaupunkiin opiskelemaan kuvataideakatemiassa. Juvosta taas ei voinut vähempää kiinnostaa monta vuotta nuorempi lukiolaispoika, mutta Rosa ei pakeista säikähtänyt. Miksei siis hänkin. TAIDETILAN VALTAAJAT Taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa pelastivat rapistuvan puutalon keskisuomalaisen pikkukunnan keskustassa – ja tavallaan talo pelasti heidät. Rosa oli 18-vuotias ja kävi viimeistä vuottaan taidelukiota, kun hänen huomionsa nauliutui kauniiseen suomalaisnaiseen piazzan taidekuppilassa. Pian hän huomasi, että heillä oli hyvä olla toistensa kanssa. Johanna Juvonen päätyi lukion jälkeen sattuman kautta au pairiksi Italiaan. KANSI ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 21 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 21 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 21 20.7.2022 12.38 20.7.2022 12.38. Rosan kymmenisen vuotta vanhempi isoveli teki taidetta. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI B iagio Rosa kasvoi Keski-Italiassa, L´Aquilan kaupungissa, joka tunnetaan upeasta keskiaikaisesta keskustastaan. Piikomaan hän ei aikonut loppuiäksi jäädä eikä Suomeen palata, joten hän päätti hakea opiskelemaan. Italiassa kun nuorten miesten on lähdettävä ”mamman” pastapatojen äärestä toiselle paikkakunnalle, jos mielii itsenäistyä. Hän rakasti skeittaamista ja lumilautailua, mutta koulu sujui huonosti, varsinkin matematiikka
Johanna Juvosen ja Biagio Rosan sydämiä särki aina, kun he kulkivat sen ohi. Johanna Juvonen sai useita keskenmenoja, ja haave vanhemmuudesta mureni. Mielessä myllertäviä tunteitaan hän purki taiteeseen. Petäjäveden kunta antoi talon pariskunnan käyttöön. Parille vinkattiin, että talossa voisi pitää taidepajoja. Ottavio syntyi, kun pariskunta ei enää uskaltanut haaveilla lapsista. Toisilla ei ollut koteja, mutta Suomessa taloja oli varaa jättää jopa rapistumaan. Säröt ja epätäydellisyys kuitenkin viehättävät pariskuntaa: hulluus voi olla myös luovuuden lähde. Ihmisen hylkäämä kiehtoo heitä, ja maalausten, veistosten sekä installaatioiden materiaaleina he hyödyntävät niin kierrätysromua kuin luonnonaineksiakin. – Käsittelemme ahdistusta, mutta emme halua, että katsoja ahdistuu. Ei tarvinnut jäädä itkemään. Reilut kymmenen vuotta sitten kylän keskustassa rapistui vihreä puutalo, entinen kauppa. Suomessa oli työrauha, kun sosiaalinen elämä oli niukempaa. Erityisen tervetulleita olisivat lapset ja nuoret. – Yhdessä kaikkein hulluimpia, nauraa Rosa. Taide on keino käsitellä tunteita, joista on vaikea päästä yli, kuvaa Juvonen. Pariskunta tekee kaiken yhdessä: ideoi, maalaa ja ripustaa näyttelyt. Kummat ovatkaan hullumpia: suomalaiset vai italialaiset. Suomeen muutosta alkoi murheellinen ajanjakso . Sitten sortui Biagio Rosan kotikaupunki. Tapahtui ihme, jollaista Italiassa ei kuulemma voisi ikinä tapahtua. Taidetila Toinila toimii Petäjäveden kunnan omistamassa suojellussa puutalossa. Heidän taiteensa kumpuaa ahdistuksesta, mutta aina siinä itää toivon siemen. Nimi juontaa juurensa Toini-rouvaan, joka piti talossa paperija karkkikauppaa 1950-luvulta lähtien. Kyläläiset ovat perinteisesti kutsuneet taloa Toinilaksi. ”Incubo” on italiaa ja tarkoittaa painajaista. Rauhallinen noin sadantuhannen asukkaan kaupunki tuhoutui yhdessä Italian pahimmista maanjäristyksistä huhtikuussa 2009. Talot voivat järkkyä perustuksiltaan, ja samoin voi käydä ihmiselle. Toinilan taidetilalla työskentely oli Juvoselle terapiaa lapsettomuuteen. – Molemmissa omat hulluutensa. Lapset ja nuoret ovat erityisen tervetulleita. Yli kolmesataa ihmistä kuoli ja 65 000 jäi kodittomaksi. Melko pian maanjäristyksen jälkeen pariskunta koosti Hullu talo ja Incubo-näyttelyt. Saatamme käsitellä painajaisia katutaiteen värein. Rosaa piinasi syyllisyys: hän oli Jyväskylässä turvassa ja rakensi omaa elämäänsä, kun lapsuudenperheen elämä oli romahtanut. Myös lapsirakkaalle Rosalle Toinila oli pelastus. Maanjäristys oli varoitellut tulostaan ennakkojäristyksillä. Yhdessä he ovat alusta saakka pitäneet myös taidepajoja muun muassa pienessä keskisuomalaiskylässä, Petäjävedellä. – Meillä oli heti yhteinen kieli lasten kanssa: taide. – Lasten nauru ja heidän onnistumisen ilonsa auttoivat minua kestämään oman suruni ja saivat hyvälle tuulelle. Biagion kautta huomaan suomalaisten ihanat outoudet, sanoo Juvonen. He opettivat minut puhumaan suomea. Ensimmäisessä työpajassa vuonna 2011 maalattiin kiviä. L'Aquilan tuho jäi kummittelemaan varsinkin Rosan taiteeseen pitkäksi aikaa. Koti, jonka pitäisi olla turvapaikka, muuttui maanjäristyksessä loukoksi, painajaiseksi. Valmistuttuaan he päättivät muuttaa Jyväskylään, sillä Juvosella oli ikävä omaa sukuaan ja ystäviään. Sinä yönä voimakas järistys romahdutti veljen talon kivikasaksi, eli päätös pelasti todennäköisesti hänen henkensä. Talo voi sortua ympäriltä, mutta hauras muna jäädä ehjäksi. Hän ajatteli: jos en saa omaa lasta, voin ainakin opettaa muiden lapsia. Pariskunta ”valtasi” Toinilan taidetilaksi ja päätti tehdä paikasta kaikkien petäjävetisten yhteisen tilan, jossa kyläläiset voisivat tehdä taidetta ja tutustua taiteeseen. 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 22 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 22 20.7.2022 12.38 20.7.2022 12.38. Sanan toinen merkitys on ”kuution sisällä”. Lapset tajusivat välittömästi, mitä tarkoitin, eikä heillä ollut ennakkoluuloja. Rosan veljeä pelotti ja hän meni vanhempiensa luo nukkumaan
Minulle taide oli nuorena pelastus, vain sitä kautta pystyin ilmaisemaan itseäni kunnolla ja vahvistamaan identiteettiäni, sanoo Rosa. Suomalaiset kun syttyvät hitaasti. Ympäristötaidepolku pitenee vuosi vuodelta. Toinila antoi tilaisuuden tutustua monen ikäisiin suomalaisiin. – Lapset ja nuoret voivat käsitellä tunteitaan, rakenPariskunta kutsuu Violaansa "koronavauvaksi". Ja kun toiminta on ilmaista, kuka tahansa voi osallistua. Eräskin isä innostui taiteilemaan tuulikelloja kierrätysromuista. Hän markkinoi, auttaa rahoituksen järjestämisessä ja yrittää kaikin tavoin pitää huolta, että toiminta vain monipuolistuu. – Talvet ovat liian pitkiä, mutta kaikkeen tottuu, sanoo Rosa. Lähes kolmen vuoden poikkeustilan jälkeen oli vihdoin tilaisuus esitellä uusi perheenjäsen Italian-suvulle. Juuri sitä olemme hakeneet: että saisimme edes yhden lapsen tai nuoren kiinnostumaan taiteesta ja luovuudestaan, sanoo Juvonen. Viime keväänä kaupunkiin palasi myös taiteilijapari ihmeenomaisesti kasvaneen perheensä kanssa. Kotoutuminen oli siihen saakka ollut Rosalle työlästä. Työpajoja oikein odotetaan. Monet joutuivat asumaan telttakylässä vuosia. – Olin aina ajatellut, ettei elämä ole siitä kiinni, onko lapsia vai ei. Polulle voi tuoda myös kotona tekemäänsä taidetta. – Olemme ainakin jotenkin vaikuttaneet yhden nuoren elämään. Johanna Juvonen tuli raskaaksi. Italialaisille ruokahetket ovat pyhiä, ja ne halutaan aina jakaa läheisten ja ystävien kanssa. taa maailmankuvaansa ja kuvittaa uskomatonta mielensisäistä maailmaansa muillekin. – Vaikkei osaa lukea tai puhua, voi silti kuulua joukkoon. Kului yli kymmenen vuotta ennen kuin asukkaat pääsivät palaamaan kotikaupunkiinsa. Pitkäjänteisyys kehittyy, kun tekee omaa juttuaan päivästä toiseen, kunnes se on valmis, sanoo Juvonen. Kaikkea ei voi pukea sanoiksi, mutta voi ilmaista taiteen keinoin. Nyt kolmivuotias Ottavio viilettää tottuneesti Toinilan ympäristötaidepolulla: – Tässä on mun sauna, tässä hirviöauto. Nuoria on ollut vaikeampi tavoittaa, mutta nyt yhteistyö koulun kuvaamataidon opettajan kanssa tuottaa hedelmää. – Tämä on uniikki paikka, ja on ollut ilo seurata, miten laajalle ympäristökuntiinkin vaikutukset säteilevät, sanoo Petäjäveden kulttuurituottaja Olli Koponen, joka on alusta saakka pitänyt Toinilan puolta. Sitten tapahtui toinen ihme. Oli uskomaton tunne, kun vihdoin saimme Ottavion, sanoo Juvonen. Kyläläiset ovat heittäytyneet taidetilan toimintaan ennakkoluulottomasti, tuoneet taaperonsa istumaan räsymatoille ja nikkaroimaan. Pojan syntymä oli onnen täyttymys. Juvonen nostaa pojan kurkistamaan: poikaset ovat jo lähteneet. n LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 23 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 23 LM5_s20-23_ToinilanTaidetila.indd 23 25.7.2022 9.33 25.7.2022 9.33. Kylään ei mennä noin vain. Lisäksi se on tuonut nykytaidetta myös lasten ja lapsiperheiden ulottuville: tilan galleria on esitellyt myös ammattitaiteilijoiden töitä vuodesta 2016 pariskunnan kuratoimana. Neiti Näkymättömästä näkyy vain korkokengät ja silitysrauta. Keväällä Toinilan gallerian hirsiseinillä nähtiin yläkoululaisten taidetta. Perhe näkee työssään taiteen hyvinvointivaikutuksia: identiteetin muotoutumisen, itseilmaisun ja joukkoon kuulumisen tunteen. He kutsuvat Violaansa ”koronavauvaksi”. Pienellä kylällä ei ole liikaa harrastusmahdollisuuksia. Pöllö Pööperöinen majailee seinässä, ja sen pään taakse on lintu pesinyt. Pariskunta sai viime vuonna Lastenkulttuurin valtionpalkinnon. Kesällä taidetilan seinillä vuoropuhelivat Ottavion räiskyvän ekspressiiviset väri-iloittelumaalaukset Tiia Tammen, 18, taidokkaiden maisemien, kukkien ja eläinhahmojen kanssa. Se tuntui hienolta. L'Aquilassa korjattiin ensimmäisenä kirkot ja julkiset rakennukset ja vasta sitten asuintalot. Tammi on käynyt Toinilan taidepajoissa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Perusteluissa kehuttiin, miten Toinilan taidetilasta on tullut virkeä tapahtumapaikka, joka palvelee lähiseudun päiväkoteja ja kouluja. Mutta lapsettomuutta kesti monta vuotta ja keskenmenoja oli useita. – Kun nuoret näkevät omaa taidettaan esillä, he tulevat helpommin mukaan, Juvonen uskoo
EMMA RYHÄNEN | KUVAT JUSSI PARTANEN 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 24 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 24 20.7.2022 12.45 20.7.2022 12.45. Vähintään yhtä tärkeä on miettiä, miten ruokaillaan. perhe RUOKARAUHAA Kansallisen Syödään yhdessä -ruokasuosituksen mukaan vanhempi päättää milloin ja mitä syödään, ja lapsi päättää paljonko hän syö. Kuinka se onnistuu Rantamäen perheessä Kiukaisissa
Kaksi vuotta aiemmin perheeseen oli syntynyt esikoinen. Mikään ruoka ei ole pelkästään terveellinen tai epäterveellinen, vaan kyse on aina kokonaisuudesta. Anna Rantamäki kiisti asian, mutta puolison kysymys jäi mietityttämään. Martikainen kannustaa vanhempia pohtimaan omaa ruokasuhdettaan ja sitä, miten se välittyy lapselle. Jo ennen Annan hoitoon hakeutumista syömiseen liittyvä pohdinta oli ollut perheessä ajankohtaista. Vihreät ruuat auttavat suojelemaan pöpöiltä, keltaiset parantamaan haavoja ja oranssit näkemään pimeässä. Se on ehdottomasti terveysteko myös lapsen kannalta. Kun Vilma vauvavuoden loppupuolella tarttui lusikkaan ja alkoi syödä itse, Rantamäki rupesi miettimään suhtautumistaan lapsen ruokailuun. Pian keskustelut psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa alkoivat ja jatkuivat myöhemmin Kelan tukemassa terapiassa. Lapsi oppii vanhemman mallin kautta Nokian kaupungin ravitsemusterapeutti Hilla Martikainen näkee työssään, kuinka suuri merkitys vanhemman ruokasuhteella on lapseen. Anna päätti miehensä Sakun kanssa, että sellaista ei heillä tule olemaan. Ruokasuhteella tarkoitetaan sitä, miten ihminen ruokaan ja syömiseen suhtautuu. Ruuan monipuolisuutta voi käsitellä lapsen kanssa puhumalla väreistä. Nykyaikana ruokaa arvotetaan ja jaetaan sallittuihin ja kiellettyihin, mikä voi tuoda häiriöitä ruokasuhteeseen. – On tärkeä tiedostaa, jos oma suhde ruokaan on ongelmallinen, ja isompiin ongelmiin on hyvä hakea tukea. E ntä jos sulla on ahmimishäiriö. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 25 ›› LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 25 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 25 20.7.2022 12.45 20.7.2022 12.45. Erityisesti kielteistä puhetta omasta tai muiden kehosta ja syömisestä tulisi karttaa. Siihen aikaan julkisessa keskustelussa puhuttiin paljon pakkosyöttämisestä ja lapsuuden huonoista ruokakokemuksista. Rantamäki soitti terveyskeskukseen. Hän oli kipuillut syömisensä kanssa pitkään
– On inhimillistä, että lapsen ruokailu nostattaa Kirpaisee, kun tekee ruokaa, eikä se kelpaakaan. Muutoksien keskellä päätös lasten ruokarauhasta on pysynyt. Jos herkkuihin suhtaudutaan kielteisesti, lapset haluavat niitä vain enemmän, eivätkä opi kohtuullisuutta. Mutta yhtä tärkeää on olla joustava ja salliva, Martikainen sanoo. Sen sijaan voi kertoa, että maidosta saa voimaa kasvuun. Esimerkiksi monipuolisuutta voi käsitellä puhumalla väreistä. Kuusivuotiaalla Vilmalla on nyt kaksivuotias pikkuveli Väinö. Ruokarauha rakoili hiukan, kun Väinö alkoi sormiruokailla ja kakoi. Perheessä panostetaan erityisesti ruokahetkien myönteiseen ja rauhalliseen ilmapiiriin. 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 26 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 26 22.7.2022 6.31 22.7.2022 6.31. – Hyvään syömiseen kuuluu, että syödään riittävästi terveellistä ja monipuolista ruokaa. “Jos et syö tätä, niin sitten...” -keskustelut voivat tuntua lapsesta painostavilta ja synnyttää pelkoa. Anna (vas.), Vilma, Saku ja Väinö Rantamäki kävivät kesällä välillä piknikillä pihallaan. Lasta on suojeltava liian tietoperäiseltä puheelta. Sydänliitto ylläpitää Neuvokas perhe -verkkopalvelua, josta vanhempi voi saada tarvitsemiaan neuvoja ja vinkkejä. Ei kannata sanoa, että maitoa tulee juoda, jotta luut eivät mene poikki. Myönteisen ilmapiirin kautta on turvallista tutustua ruokaan Viiden vuoden aikana Rantamäen perheessä on tapahtunut paljon muutoksia: muutto toiselle paikkakunnalle, Annan terapian päättyminen ja toisen lapsen syntymä. Vihreät ruuat auttavat suojelemaan pöpöiltä, keltaiset parantamaan haavoja ja oranssit näkemään pimeässä. Jonkin aikaa ruokahetkiä varjosti hänen pelleilynsä, mutta kun veljen sormiruokailu alkoi sujua, tilanne rauhoittui. Vanhempien on hyvä miettiä, miten ruuasta ja terveellisyydestä kotona puhutaan. Erilaiset muutokset ja vaiheet ovatkin tavallisia lapsiperheissä ja herättävät kysymyksiä. Väinö kakoi usein syödessään, ja Vilma muuttui levottomaksi. Palvelun lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto korostaa myönteisen ilmapiirin tärkeyttä. Se oli luonnollista, sillä pienellä lapsella kakomisrefleksi syntyy jo silloin, kun ruoka on suun etuosassa
– Väinö on tällainen nautiskelija ruokapöydässä. Sanoittamisen kautta voi lähteä tutkimaan, mikä ruuassa on sellaista, mistä lapsi ei pidä. Se taitaa olla epäkiitollisinta hommaa vanhemmuudessa. Kysyn usein, miltä massussa tuntuu. Jos ei ole nälkä, hän käy vain kääntymässä ruokapöydässä ja lähtee pois, Rantamäki kertoo. – Jos maistat niitä erikseen, niin sitten sä ehkä tiedät. Lapset ovat erilaisia, ja jokaisen yksilöllisyys tulee huomioida ruokakasvatuksessa. Hänen olisi tärkeä tietää, ettei kaikesta tarvitsekaan oppia tykkäämään. Tärkeintä on kuitenkin olla syyllistämättä lasta. Kuusisto kannustaa vanhempia armollisuuteen. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 27 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 27 LM5_s24-27_Ruokarauha.indd 27 22.7.2022 6.32 22.7.2022 6.32. Vaikka vanhempi yrittää salata tunteitaan, lapsi aistii herkästi, jos ruokahetki ei ole mukava. Vatsa sopivasti täynnä on kiva jatkaa iltaa höpötellen. Anna kyselee, mikä ruuassa on sellaista, mistä Vilma ei tykkää, mutta tämä ei osaa vastata. Rantamäestä tuntuu, ettei syömättömyys aina johdu kylläisyydestä. Ehkä et tykkää sämpylästä. Vanhemmuus on maratonmatka, jossa kokonaisuus ratkaisee. vanhemmissa suuria tunteita, kuten surua tai ärtymystä. Hän saattaa pelätä epäonnistumista tai sitä, ettei täytä odotuksia. – Jos hermot menevät, sitä voi pahoitella lapsille. Lopuksi Väinö ottaa vielä ison kulauksen vettä, joka meneekin väärään kurkkuun. Aina tulee onneksi uusia aterioita, joissa voi onnistua paremmin. Pikkuhiljaa lapsi uskaltaa ehkä ottaa lautaselleen jotain uutta – tai jaksaa istua pöydässä hienosti. Nautiskelija saa muut nauramaan Rantamäkien keittiössä valmistaudutaan ruokailuun. Ehkä hän söi edellisellä kerralla normaalia enemmän ja on kylläinen. Vaikka lapsi ei söisi, tilanteeseen tulee suhtautua neutraalisti. Vaikka raja suostuttelun ja tuputtamisen välillä on joskus vaikea hahmottaa, tärkeintä on, että ilmapiiri pysyy myönteisenä. Kun lapsen syöminen huolestuttaa, apua on saatavilla terveydenhuollon, neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta. Syömättömyys on tuttua monissa perheissä Ruoka ei aina ole lapsesta hyvää. Tuntuuko siltä, että jaksat nukkua yön yli. Useimmat lapset kaipaavat vanhemmalta kannustusta tai suostuttelua ennen kuin rohkaistuvat syömään. Muuten käy niin, että Väinökin lopettaa syömisen. – Kirpaisee, kun tekee ruokaa, eikä se kelpaakaan. Haasteet voi kääntää taidoiksi, joita opiskella. Mutta vain silloin kun on nälkä. Mutta apua on haettava, jos lapsi kieltäytyy toistuvasti syömästä ja jättää aterioita väliin. Kun Vilma oli pieni, Anna Rantamäki luotti tämän kykyyn syödä tarpeeksi. Tänään päivälliseksi on ranskalaisia, hampurilaisia, kurkkua ja tomaattia. Lapsi voi silti jäädä ruokapöytään juttelemaan muiden kanssa. – Kaikenlaisesta pakottamisesta tulisi päästä eroon. Ei ole vaarallista, jos lapsi jättää välistä yksittäisen aterian. Tomaatti on tänään erityisen hyvää! Kohta kokonainen iso tomaatti on hävinnyt pienen pojan suuhun. Vilma muuttuu mietteliääksi ja kertoo, ettei oikein pidä ruuasta. Silloin voi käydä niin, ettei lapsi halua syödä lainkaan. Väinö istuu syöttötuolissa pöydän ääressä ja odottaa annostaan. Hän kokee helposti olevansa vastuussa vanhemman tunteista, eikä se edistä tervettä ruokasuhdetta. Väinö maistelee kaikkea vuorotellen ja jatkaa syömistä vielä, kun Vilma nousee jo leikkimään. Nykyään tyttö saapuu välillä ruokapöytään vain ilmoittamaan, ettei syö mitään. Tutkimuksien mukaan mikään pakottaminen ei edistä tervettä ruokasuhdetta, päinvastoin, Anne Kuusisto sanoo. Lapsen ei ole pakko maistaa, eikä lautasta ole pakko syödä tyhjäksi. n Kaikesta ruuasta ei tarvitse pitää. Lapsi maistelee vain sellaisia ruokia, jotka ovat tulleet tutuiksi. Sitten hän nostaa ruuat pöydän äärelle ja rauhoittuu itsekin syömään lasten kanssa. – Eniten kannustan syömään iltapalalla. Ennakkoluuloinen suhtautuminen uusiin ruokiin on tavallista. Köhiminen jatkuu hymysuin, ja Väinö katsoo, kuinka saa muut nauramaan. Vilma maistelee ruokia erikseen ja sanoo, ettei pidä sämpylästä. Vanhemmalle lapsen syömättömyys on vaikeaa, mutta Rantamäki muistuttaa itseään, ettei lapsi kup sahda täyden jääkaapin viereen. Anna kysyy Vilmalta, onko ranskalaisia sopivasti. Hän saattaa vierastaa sen suutuntumaa, ulkonäköä tai tuoksua. Yskiminen oli niin kivaa, että pojalle jää pitkäksi aikaa päälle virkayskä. Jos ruoka ei maistu, Vilma saa poistua toiseen huoneeseen leikkimään. Eivät aikuisetkaan pidä kaikista ruuista. Yleensä Rantamäki pyytää Vilmaa maistamaan ruokaa, mutta pakko ei ole. Tai majoneesista tai pihvistä. Tärkeintä onkin, että uudenlaista ruokaa on tarjolla toistuvasti ja että lapsi näkee vanhemman syövän sitä. Se, söikö lapsi kaikkea ja paljonko, ei kerro siitä, kuinka onnistunut ruokailuhetki oli. Hän syö siis pihvin, ranskalaisia ja vihanneksia. Entä jos lapsi ei syö
Using a Continuous Measure of Genderdness to Assess Sex Differences in Personality, Values, Cognitive Ability, School Grades, and Educational Track ilmestyi huhtikuussa European Journal of Personality -julkaisussa. Tutkimus tuo uutta faktasisältöä keskusteluun koulutuksen sukupuolittumisesta ja siitä, mitä pidetään sukupuolille tyypillisenä ja epätyypillisenä. Lisäksi hankittiin tiedot peruskoulun päättötodistuksesta, yläkoulun valinnaisista aineista ja toisen asteen hausta. 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM5_s28-29_Tutkitut.indd 28 25.7.2022 9.36 25.7.2022 9.36. Sen jälkeen tulivat arvot, valinnaiset aineet, kognitiiviset taidot ja toisen asteen hakuvalinnat. Muilla alueilla sukupuolen ennustevoima oli 60–70 %. Kaksi satunnaisesti valittua poikaa oli siis kauempana toisistaan näiden alueiden poikatai tyttömäisyyden suhteen kuin kaksi satunnaisesti valittua tyttöä. Tytöt ja pojat kulkevat peruskoulussa keskimäärin aivan eri polkuja. Ero oli Suomessa suurempi kuin missään muussa tutkimuksen yli 70 maasta. Selvästi suurin sukupuolien välinen ero oli päästötodistuksen arvosanoissa. Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei tutkimuksen mukaan ole, ja jos onkin, niin hyvin vähän. Koko joukolle tehtiin yhdeksän testiä sisältävä kognitiivinen testipatteri. ylävinjetti M O ST PH O TO S POJAT EIVÄT OLE LÄPIKOTAISIN POIKIA – eivätkä tytöt tyttöjä TIETOA tutkittua VAIKKA SUOMALAISTYTÖT SAATTAVAT OLLA 15-VUOTIAINA LUONNONTIETEIDEN OSAAJINA PUOLI VUOTTA POIKIA EDELLÄ, OPPIVAT HE PYÖRÄILEMÄÄN SUUNNILLEEN SAMAN IKÄISINÄ KUIN POJAT ELI 4,8-VUOTIAINA. ANTTI VANAS H okema ”pojat on poikia” ei ole tarkoittanut enää aikoihin mitään hyvää. Mielenkiintoista kyllä, pojilla oli tyttöjä enemmän vaihtelua arvojen, kognitiivisten taitojen ja arvosanojen poikatai tyttömäisyydessä. Siinä kehiteltiin myös menetelmiä feminiinisyys-maskuliinisuus-painotusten laskemiseen ja niiden integroimiseen sukupuolieroihin. Artikkeli Is There a g-factor of Genderdness. Arvosanojen perustella vaikuttaa siltä, että keskimääräinen tyttö ja keskimääräinen poika kulkevat peruskoulussa aivan eri polkuja, tutkijat toteavat tutkimustiedotteessa. Esim. Otoksena oli yli 4 000 peruskoulua lopettelevaa nuorta suuresta suomalaisesta kaupungista. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen kriteereillä pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä lähinnä vain koulunkäynnin suhteen. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten nuorten tyttöja poikamaisuutta persoonallisuuden, arvojen, arvosanojen, kognitiivisten taitojen ja toisen asteen opiskeluvalintojen avulla. Pelkästään peruskoulun päättöarvosanojen perusteella nuoren sukupuolen voi ennustaa oikein 77,5 %:n tarkkuudella. Viimeinen naula sanonnan arkkuun lyötiin vuoden 2015 Pisa-tulosten myötä: suomalaiset tytöt olivat luonnontieteiden osaajina puoli vuotta poikia edellä – mukaan lukien poikien vahvuutena pidetty matematiikka. Arvosanojen jälkeen sukupuoli näkyi vahvimmin persoonallisuudessa. Arvaus tuottaisi 50 %:n osumatarkkuuden. arvosanojen perusteella poikamaiset pojat tai tyttömäiset tytöt eivät olleet keskimääräistä poikamaisempia tai tyttömäisempiä jollakin muulla alueella, kuten vaikkapa persoonallisuuden suhteen
n > l S uomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain. Tutkimusartikkeli Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison ilmestyi Frontiers in Public Health -julkaisussa huhtikuussa. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi oman lapsensa taidot. Suomessa ja Hollannissa PYÖRÄILYTAITO OPITAAN VARHAIN M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Fillaroimaan opitaan yhä nuorempana. Jatkossa olisi tutkijoiden mukaan tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Hollannissa taito opitaan keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Pyöräilyn opettelun mahdollisuudet ja varhaisen oppimisen tuomat hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräilyä arvostetaan ja sen edistämiseen panostetaan kunnolla yhdyskuntaja liikennesuunnittelussa. Suomesta mukana oli yli 900 pyöräilijää. Tutkijaryhmä olettaa, että taidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan asemaan yhteiskunnassa. Yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopistosta pitävät pyöräilytaitoa perustavanlaatuisena lapsuudessa opittavana motorisena taitona, jolla on elinikäinen käyttöarvo. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä pätee myös fillarointiin: kymmenen maan vertailussa vain hollantilaiset oppivat ajamaan pyörällä suomalaisia nuorempina. Tutkimukseen osallistuneet olivat sellaisia täysi-ikäisiä, jotka osaavat pyöräillä. Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ole muuttunut juuri lainkaan viime sukupolvien aikana, vaan se on pysytellyt reilussa neljässä ikävuodessa. Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilemään opitaan selvästi nuorempana kuin muissa tutkimuksen maissa. Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut vuosikymmenten mittaan. Oppimisiän mukainen maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa. 1960ja 70-luvuilla syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli 6,2 ikävuotta, 80ja 90-luvuilla syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000-luvulla syntyneillä enää 5,2 ikävuotta. Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä 29 maassa. Nopeinta oppimisiän varhaistuminen on ollut maissa, joissa oppimisikä oli lähtökohtaisesti myöhäisin. Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa pyöräilytaitoisia ovat vasta keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaat. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 29 LM5_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM5_s28-29_Tutkitut.indd 29 20.7.2022 13.22 20.7.2022 13.22. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja yhdeksän ulkomaisen yliopiston toteuttamassa kyselytutkimuksessa pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä vaihteli neljän ja seitsemän ikävuoden välillä
Rikostutkijoiden kannattaa etsiä todistajia myös lapsen kaveripiiristä Lahtisen tuoreen väitöskirjan mukaan suurin osa lapsista kertoo kyllä väkivallan kokemuksistaan jollekulle, mutta vain alle puolet puhuu niistä aikuiselle. Siksi siitä ei puhuta vanhemmille tai viranomaisille. Toinen Lahtisen tutkimuksessa löytynyt tärkeä syy lasten vaikenemiseen oli se, ettei aikuiselle puhumisesta uskottu olevan mitään hyötyä. Parikymppisen miehen uhriksi joutuneiden, pääosin alakouluikäisten lasten määrä oli edellisten kuukausien mittaan kasvanut kasvamistaan, ja huhtikuussa heitä oli jo yli kaksisataa. Todistajia H A N N A L A H T I N E N 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s30-31_Seksuaalinen väkivalta.indd 30 LM5_s30-31_Seksuaalinen väkivalta.indd 30 20.7.2022 13.06 20.7.2022 13.06. lastensuojelu HOUKUTTELU SOMESSA ei soita lapsen hätäkelloja Tieto lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ei tavoita aikuisia, koska lapset eivät pidä tapauksia kertomisen arvoisina, sanoo oikeuspsykologiaa opettava Hanna Lahtinen. Hyväksikäytetyistä lapsista vain muutama kertoi kokemastaan kenellekään ja vielä harvempi jollekulle aikuiselle. Yleisin syy siihen, että lapsi pitää fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kokemukset omana tietonaan on se, ettei hän pidä asiaa kertomisen arvoisena. ANTTI VANAS P oikkeuksellinen lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäily laajenee jälleen”, otsikoi Yle huhtikuun lopussa. Tällä hetkellä viranomaisten tietoon tulee näistä tapauksista vain jäävuoren huippu, sanoo Itä-Suomen yliopistossa oikeuspsykologiaa opettava yliopistonlehtori Hanna Lahtine n. – Rikostutkijoiden on hyvä tietää, että näistä asioista puhutaan ensiksi kavereille. – Tämän päivän häirinnän ja seksuaalirikosten yleisin kanava on älypuhelimen sovellus. Häirintä somessa on niin tavallista, etteivät lapset aina ymmärrä sen olevan väärin. – Mitä useampi lapsi saadaan kertomaan aikuiselle lievistäkin fyysisen tai seksuaaliväkivallan kokemuksista, sitä aikaisemmin tekijät jäävät kiinni. Tekijän jäljille päästiin vasta erään vanhemman lapsensa puhelimesta löytämän keskustelun perusteella. Jos ja kun seksuaalivakivallasta jollekin puhuttiin, kuulija oli useimmiten lapsen kaveri. Mies houkutteli lapsia seksuaalisiin tekoihin TikTokissa ja Snapchatissa
– Lapsen on helpompi hahmottaa oudolta tuntunut teko vakavaksi, jos tekijä on selvästi eri ikäluokkaa kuin oma kaveripiiri, erimerkiksi yli kolmekymppinen. Voi olla niinkin, että uusi väkivallanteko hautautuu muiden vastaavien tapahtumien joukkoon. – Lasten someseikkailuista huolestuneiden vanhempien kannattaa käydä lasten kanssa Loisto setlementin ylläpitämillä Sua varten Somessa -sivulla, joilla levitetään tietoa epäasiallisista nettikeskusteluista ja puututaan niihin. HOUKUTTELU SOMESSA ei soita lapsen hätäkelloja kannattaa etsiä myös lapsen kaveripiiristä. Suurin osa tutkimuksen lapsista koki, että kuulija oli kuunnellut ja ymmärtänyt heitä. Puhe aikuisten tietoon tulevasta jäävuoren huipusta ei siis ole liioittelua. – Ysiluokkalaiset ovat jo siinä iässä, että mieltä askarruttavaista asioista puhutaan yleensäkin mieluummin kavereille kuin aikuisille. Mutta ensin heidät täytyy löytää. Paras paikka madaltaa kertomisen kynnystä on Lahtisen mielestä koulu, sillä se tavoittaa kaikki lapset. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 31 LM5_s30-31_Seksuaalinen väkivalta.indd 31 LM5_s30-31_Seksuaalinen väkivalta.indd 31 20.7.2022 13.06 20.7.2022 13.06. Kiinnostuneisuus kertoo, että yhteys lapsen ja aikuisen välillä toimii, mikä tietysti helpottaa asioista kertomista. – Lapsi ei aina hahmota, mitä seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa. Tutkimuksen tekijät olivat varmistaneet monin tavoin, että vastaajien henkilöllisyys pysyi salassa. Vanhemman ei tarvitse selvitä näistä keskusteluista omin eväin, vaan tueksi löytyy yllin kyllin hyvää materiaalia. Pelastakaa Lapset ry, Rikosuhripäivystys ja Suojellaan Lapsia ry. Kolmannes lapsista ei kertonut asiasta kenellekään. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 11 000 peruskoulun 6.ja 9.-luokkalaista. Väkivaltakokemuksista kerrottiin aikuiselle sitä epätodennäköisemmin, mitä enemmän niitä oli koettu. – Kokemusten kasautuminen kertoo siitä, ettei aikuiselle puhumisesta ole ollut aikaisemmin mitään hyötyä, ja lapsi on ottanut tästä opikseen. – Jos vanhemmat tietävät, kenen kanssa lapsi on vapaa-aikanaan tekemisissä, he ovat todennäköisesti yleensäkin kiinnostuneita lapsen tekemisistä. 6.-luokkalaiset kertovat kokemastaan aikuiselle useammin kuin 9.-luokkalaiset. Sitä ovat tuottaneet muun muassa sellaiset kolmannen sektorin järjestöt kuin Lastensuojelun Keskusliitto. Houkuttelija on yleensä aikuinen. Kertominen johti poliisille tai lastensuojeluun tehtyyn ilmoitukseen vain noin neljässä tapauksessa sadasta. Vain noin seitsemän prosenttia seksuaaliväkivaltaa kokeneista oli kertonut kokemastaan poliisille. Paljon hyvää materiaalia vanhemmille Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat seksuaalisia tekoja ja mitkä eivät. Fyysistä väkivaltaa kokeneista näin oli tehnyt kolmisen prosenttia. Paras paikka kertoa asiasta on koulu Pelastakaa Lapset ry:n viime vuonna julkaiseman Grooming lasten silmin -tutkimus tukee Hanna Lahtisen väitöstutkimuksen havaintoja. Vanhemman kannattaa olla kiinnostunut lapsensa tekemisistä Hanna Lahtisen väitös perustuu Poliisiammattikorkeakoulun tekemän Lapsiuhritutkimuksen vuoden 2013 aineistoon. Kyselyyn vastanneista groomingia kokeneista lapsista yli puolet kertoi kokemuksistaan jollekulle, heistä yli 90 prosenttia ystävälleen. Pari prosenttia koki tulleensa syyllistetyksi tapahtuneesta, ja kolmessa tapauksessa sadasta lasta ei uskottu. Teko koettiin vakavaksi ja siitä kerrottiin useammin aikuiselle, jos tekijä oli huomattavasti teon kohdetta vanhempi. – Ylimalkainen namusedistä varoittelu ei riitä, vaan omien rajojen suojelusta on puhuttava tarkasti. Lapsista ja nuorista näistä asioista ei puhuta koulussa tarpeeksi. – Lapselle on hyvä kertoa, että juuri hän voi olla se, joka auttaa pysäyttämään rikoksentekijän, ja että myös seksuaalirikosten tekijöitä voidaan auttaa. Vastanneista 2,4 prosenttia oli kokenut seksuaaliväkivaltaa ja 4,1 prosenttia fyysistä väkivaltaa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun näyttö on pääosin kertomusten varassa. Kun viranomaisiksi lasketaan poliisien lisäksi opettajat, koulukuraattorit ja sosiaalityöntekijät, viranomaiselle väkivallan kokemuksistaan kertoneiden osuus nousee 12 prosenttiin. Kysely tehtiin kouluilla, ja kysymyksiin vastattiin anonyymisti tietokoneella. Siksi hyväksikäytöstä ja väkivallasta ei kysytty suoraan vaan monilla kysymyksillä, joiden vastaukset yhdistettiin, Lahtinen selittää. n Häirintä somessa on niin tavallista, etteivät lapset aina ymmärrä sen olevan väärin. Heidän on myös ymmärrettävä, miksi on niin tärkeää kertoa teoista luotettavalle aikuiselle. Moni lapsi ja nuori ymmärtää joutuneensa seksuaalisen teon kohteeksi vasta, kun asia tulee puheeksi koulussa esimerkiksi seksuaalikasvatuksen yhteydessä. Seuravaksi yleisin kuulija oli äiti, jolle uskoutui noin viidennes. Pahoinpitelyn paljastumista aikuiselle ennusti vahvimmin lapsen nuori ikä, naissukupuoli, aiempien väkivaltakokemusten puuttuminen – ja se, että vanhemmat tiesivät, kenen kanssa lapsi vapaa-aikaansa viettää. Groomingilla tarkoitetaan netissä tapahtuvaa lapsen tai nuoren houkuttelua seksuaalisiin tekoihin
O n keskiviikkoiltapäivä Seinäjoen Kasperin kaupunginosassa. Nyt yhteistä taivalta on takana 17 vuotta. Viivi, 16, on tullut juuri koiranulkoilutuslenkiltä, ja Mimmu, 11, loikoilee sohvalla. Jossain vaiheessa Mervi päätti, että nyt riittää. Pian leikkauksen jälkeen hän sai tietää sokeutuvansa pysyvästi. Labradorinnoutaja Basso huokaisee syvään omalla paikallaan eteisessä, ranskanbulldoggi Nasu tassuttelee hiljakseen tapahtumien kulkua seuraten. Perunan hän on rakentanut yhdessä Esan kanssa mökillä, ja Diina tilattiin Saksasta. Laserleikkaus tehtiin heti, ja näön piti palautua kahdessa kuukaudessa. Myös Mervi Räsänen, 43, on palannut hiljattain töistä kotiin. Kolme niistä romahti diagnoosin kuultuani, mutta yksi pysyi pystyssä ja niillä henkisillä voimavaroilla jatkoin eteenpäin. Mervillä nousivat silmänpaineet. Menevän ja urheilullisen Esan näkökyky alkoi sumentua parikymppisenä. Lasten syntyminen oli ihme, koska kummallekin vanhemmista oli tahollaan sanottu, ettei lapsia tulisi. Monia asioita piti opetella uudestaan. Kaikkia naurattaa. Vietetään tavallista arkea ihan kuin missä tahansa perheessä sillä poikkeuksella, että Viivin ja Mimmun vanhemmat eivät ole koskaan nähneet toisiaan tai lapsiaan. 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s32-35_Räsäset.indd 32 LM5_s32-35_Räsäset.indd 32 20.7.2022 13.29 20.7.2022 13.29. He sokeutuivat nuorina aikuisina. Tutkimuksissa havaittiin silmänpohjamuutoksia, mahdollisesti sokeuteen johtavia uudissuonia. Koska sairautta hoidettiin ensiksi kovan päänsäryn vuoksi migreeninä, silmähermo ehti vaurioitua. Kihlautuminen jäi välistä, kun avioiduttiin vauhdilla. Vanhemmat sairastuivat diabetekseen jo lapsina. – Rakkaus on sokea. Haussa vapaa-ajan avustaja Mimmun huoneessa seisoo kaksi isohkoa puuhevosta. – Aluksi se oli raskasta. – Sanoin, että jos te kuoritte perunat ja miltei pureskelettekin ne valmiiksi, miten minä ikinä selviän itsenäisesti eteenpäin. Eikä katkeroituminen olisi mitään auttanut. Läheiset tahtoivat olla avuksi, liikaakin. Opiskelut ja autokoulukin olivat kesken. Käy hän ratsastamassa ihan oikeillakin hevosilla. Mervi ja Esa tapasivat aikoinaan Arlainstituutissa, näkövammaisten ammattikoulussa Espoossa. Esa työskentelee hierojana omassa Komiat käret -yrityksessään Ilmajoella, ja sosionomiksi opiskellut Mervi toimii Pohjanmaan Näkövammaiset ry:n toiminnanohjaajana. Meillä ei ollut ulkonäköpaineita. Lasten syntymä oli ihme Viivi syntyi vuonna 2006 ja Mimmu neljä vuotta myöhemmin. Viivi on Seinäjoen lyseon ysiluokkalainen ja Mimmu käy Lintuviidan koulun viidettä luokkaa. – Minulla oli muutaman kivitalon kokoinen itsetunto. Meillä ei ollut ulkonäköpaineita, Esa sanoo. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Rakkaus on sokea. Esa Räsänen, 44, touhuilee keittiössä työpäivänsä jälkeen. perhe Hyvä MEININKI Esa ja Mervi Räsäsen perheessä on aina luotettu siihen, että yhdessä selvitään ja elämä kantaa. Huumori yhdistää perhettä. Ensin kaikki kaverit kaikkosivat, mutta kun he huomasivat, että sokeudesta huolimatta olin ihan sama Mervi kuin ennenkin, he palasivat. Kävi päinvastoin: Esan maailma alkoi tummua. Mimmu asettaa usein satulan hevosen selkään ja laukkaa mielikuvituksen siivin vinhaa vauhtia
›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 33 LM5_s32-35_Räsäset.indd 33 LM5_s32-35_Räsäset.indd 33 20.7.2022 13.29 20.7.2022 13.29. Esa työskenteli ennen sokeutumistaan kirvesmiehenä. Hän korjailee Mimmun kanssa rakentamaansa puuhevosta
– Omat lapseni haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä, Mervi sanoo. Ruuanlaitossakin mennään tatsilla, eivätkä kaikki kurkunviipaleet ole samankokoisia. Tällä hetkellä haussa on vapaa-ajan avustaja, jonka kanssa voisi lähteä iltalenkille, teatteriin tai konserttiin. Minulla oli ajokortti neljä vuotta ennen sokeutumista, Esa sanoo. – Ei sokeitten maailma ole pimeä, vaan mielikuvissamme näemme varjoja, valoja ja värejä, Esa lisää. Silloin kaupassa käynnit ja muut hoidettavat asiat jäävät tyttöjen avun varaan. Mervi on hyvä kuuntelija, Viivin kaverit kertovat hänelle murheitaan ja poika-asioitaan. Hän juo pannullisen kahvia ja kuuntelee äänikirjaa ennen lähtöään töihin, jonne hän matkaa taksilla. Hätäilin, ettei Mimmu voi sitä itsekseen viedä, mutta niin hän lähti tottuneesti taluttamaan hevosta. – Vaikka avustaja ajaa autoamme, minä hoidan ja Mervi (vas.), Esa, Mimmu ja Viivi Räsänen puuhaavat paljon yhdessä, ja heillä tyttärien kaveritkin ovat kuin kotonaan. Kun vanhemmat kokkaavat, ruoka maustetaan käden kautta, muuten hulahtaa liikaa suolaa tai pippuria. – Toki vietämme vapaa-aikaa ystävienkin seurassa. Kuvailin tutussa paikassa ikkunaverhoja ihaniksi marjapuuronpunaisiksi ja sitten joku sanoi, että ne ovat sinapinkeltaiset. Koska emme voi viestittää katseella, koskettelemme ja halailemme paljon. Se voisi olla vähän latistavaa, koska olen luonut niistä omat mielikuvani, Mervi pohtii. Mervi lähtee toimistolleen perheen autolla avustajan ajamana, ja tytöt heräilevät kouluun omaan tahtiinsa. Perhe satsaa hyvään ilmapiiriin ja yhdessäoloon. 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s32-35_Räsäset.indd 34 LM5_s32-35_Räsäset.indd 34 25.7.2022 6.54 25.7.2022 6.54. Tyttäret toimivat usein vanhempiensa silmiKoska emme voi viestittää katseella, halailemme paljon. Esimerkiksi väreistä syntyy sokealle omat mielikuvat. Kotityöt jaetaan fiilispohjalla Arkiaamuisin Esa herää tuntia aiemmin kuin muut. – On iskä ajanut sokeanakin autoa, pienen matkaa, Viivi huomauttaa. ”Sulla on tosi kiva mutsi”, on Viiville kommentoitukin. – Jos yksi aisti puuttuu, muut vahvistuvat. Kun roskikset täyttyvät, mietitään, kuka niitä on kuskannut viimeksi. – Äiti, kaikki tapahtuu netissä. Tytötkin leipovat, laittavat ruokaa ja siivoavat, ja Viivi hoitaa omat pyykkinsä. En ole ihan varma, haluaisinko nähdä oikeat värit. – Kerran olin mukana tallilla ja ohjaaja pyysi Mimmua taluttamaan hepan ulos. pidän sen kunnossa, ei siinä silmiä tarvita. Jos en pääse sinne, jään kaikesta paitsi, Viivi sanoo. Se oli uusi juttu vain minulle, Mervi kertoo. Tyttöjen kaverit ovat Räsäsillä kuin kotonaan. – Meininki on positiivinen. Joskus Mervi istuttaa heidätkin ruokapöytään ja komentaa syömään. Iltaisin ja viikonloppuisin ollaan omin päin, koska työja koulupäivien jälkeen hyväkin avustaja tuntuu kolmannelta pyörältä. Hassuttelemme lasten kanssa. Vanhemmat eivät myöskään näe lasten edistymistä harrastuksissa tai heidän tekemiään kortteja ja käsitöitä. Tosin kassalla saattaa lasku olla odotettua isompi, koska tyttäret laittavat joskus kärryyn omia ostoksiaan, joita äidin tai isän silmät eivät näe. Kaikista on hauskaa väitellä milloin mistäkin, esimerkiksi mopoauton hankkimisesta, energiajuomien terveellisyydestä tai siitä, miten paljon lasten nettiaikaa pitää rajoittaa. Käyn kaverini kanssa Rytmikorjaamo-klubilla kuuntelemassa vähän raskaampaa musiikkia ja SJK:n peleissä, Esa kertoo. Kotityöt jaetaan fiilispohjalta. Olin hämmentynyt. – Poikia en kyllä uskalla enää tuoda, koska äiti tenttaa ne kaikki, Viivi hymyilee. Perheessä käy avustaja kolmena päivänä viikossa. Vanhempien silminä Pienempänä Mimmu suri sitä, että koko perhe ei voinut mennä yhdessä pyöräretkelle
Hän aikoo suorittaa ensihoitaja-ylioppilas-kaksoistutkinnon tähtäimenään sydänlääkärin ammatti. Tai sitten vain istutaan kaikki yhdessä rappusilla lintujen laulaessa ja kesätuulen humistessa. Siitä tuli lähiseudulle tuttu näky. Mervi ja Esa parakeilaavat. – Katson aika paljon sairaalasarjoja, Grayn anatomia on paras. Vajaan vuoden ikäinen oli saanut tiskikoneen luukun auki ja istui sen päällä tyytyväisenä imeskellen hedelmäveistä. Esa, joka työskenteli ennen sokeutumistaan kirvesmiehenä, rakentelee yhtä sun toista, joskus yhdessä Mervinkin kanssa. Mökillä Ilmajoen Pojanluomalla rentoudutaan. Tulossa on vähintään hopeaa! – Esan sarjassa on kaksi osallistujaa, Mervi tarkentaa. Arki rullaa omaan tahtiinsa, eikä Esan mukaan kovia paikkoja ole kuin asiakkaiden hartioissa. Niin tapahtui Viivin ensimmäisenä jouluna. Yleensä varoittava merkki oli se, jos tuli aivan hiljaista. Myös rintareppu ja rinkka olivat paljon käytössä. Viivi käy kuntosalilla. Viivi tahtoo ensin työn, aviomiehen ja ison talon. Yhdessä on käyty avustajan tuella Lontoossa, Pariisissa, Roomassa, Tallinnassa ja Turkissa. – Haaveilen myös siitä, että olisin Suomen ensimmäinen sokea kunnanjohtaja jossakin pienessä kunnassa, Mervi paljastaa. Ruokakaupassa joku kysyi, että minnekäs te olette vauvan jättäneet. Mervillä ja Esalla on aina ollut suuri luottamus toinen toisiinsa ja yhdessä selviytymiseen. Mimmu tekee agilityratoja Nasulle. On tullut puhuvia älypuhelimia ja tietokoneita. Suomen ensimmäinen sokea kunnanjohtaja Näkövammaisten apuvälineet ovat kehittyneet hurjasti 20 vuodessa. Varsinkin tyttöjen syntyessä perheen pärjäämistä epäiltiin. Sinne kuljettiin komeana kulkueena: Mervi käveli opaskoiran kanssa edellä pitäen kiinni Esasta, joka veti vaunuja perässään. ”Hetkinen, Mervi, minne se vauva jäikään?” Esa velmuili ja avasi sitten takkinsa. Mervillä on jo monta pokaalia kaapin päällä, ja Esallakin yksi. kysyttiin. Pyysimme nopeasti naapuria apuun tarkistamaan tilanteen. – Haluan, että tulevilla lapsillani on toisiaan rakastavat vanhemmat, ettei heidän tarvitse rampata avioerovanhempien väliä. – Kyllä vaistot pelaavat. Toiselle Turkin-matkalle pari vuotta sitten mentiin ilman avustajaa, koska haluttiin testata, miten hyvin pärjätään perheen kesken. Mervi ja Esa käyttävät kännykällään WhatsAppia ja Facebookia, tiskikonettakin voi ohjata kännykällä. Onneksi tytön huulessa oli vain pieni nirhauma. Se voimaannuttaa. Mitali tulossa! Mimmun lisäksi muutkin perheessä liikkuvat. Mervi haluaa olla heikommassa asemassa olevien puolella. Vasta sitten on lasten aika. Tulevana viikonloppuna pariskunta on lähdössä SM-kisoihin. Opiskelukin on näppärämpää kuin entisaikoina. Avoimuus ja ulospäinsuuntautuneisuus auttavat, ja asenne ratkaisee. – Nyt on varma mitali tulossa. Myös Viivillä on selvät sävelet. Entäpä sitten, kun vauva alkaa ryömiä ja kontata. nä, varsinkin perheen yhteisillä matkoilla. – Ihan hyvin se meni, selvittiin hengissä kotiin, Esa kuittaa. Tai kuunnellaan äänikirjoja, Mervi rakkausdraamaa ja Esa scifiä ja fantasiaa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 35 LM5_s32-35_Räsäset.indd 35 LM5_s32-35_Räsäset.indd 35 20.7.2022 13.30 20.7.2022 13.30. Esasta Mervi onkin ikuinen opiskelija: tällä hetkellä hän suunnittelee alueja kuntapolitiikan opintoja yliopistossa. Räsästen silloisesta kodista oli matkaa ruokakauppaan 300 metriä. Esa on suunnitellut ja rakentanut kaverinsa kanssa suuntakaiteen, jonka avulla saa askelluksen kohdalleen keilaradalla. Tuuletin heti, kun näin ratajärjestyksen. Minne se vauva jäi. Siksi hän toimii Seinäjoen kaupungin elinvoimalautakunnassa ja vammaisneuvostossa. n Perheeseen kuuluvat myös labradorinnoutaja Basso ja ranskanbulldoggi Nasu. Kerran Esa asetti Viivin rintareppuun paksun untuvatakkinsa alle
harrastukset Kun peli KOUKUTTAA Mikromaksaminen mobiilitai tietokonepeleissä ei ole niin vaaratonta miltä tuntuu – varsinkaan alaikäisille. TEEMU SILVASTI M O ST PH O TO S 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s36-37_PeliKoukuttaa.indd 36 LM5_s36-37_PeliKoukuttaa.indd 36 25.7.2022 6.58 25.7.2022 6.58. Asiasta on huolestunut myös hyvinkääläinen perheenisä
Otetaan esimerkiksi vaikkapa hyvin sekoitettu normaali korttipakka, josta halutaan nostaa pataässä. Itsessään ne eivät välttämättä muodosta ongelmaa, mutta jos mikromaksun maksuvaihtoehdoksi tarjotaan niin kutsuttuja lootboxeja eli saalislaatikoita, ne voivat olla vaarallisia. Helsingin Sanomat kirjoitti kesäkuussa, että norjalaisen kuluttajien edunvalvontaelimen Forbrukerrådetin laatimassa raportissa todettiin, että lootboxit manipuloivat pelaajia käyttämään peliin suuria määriä rahaa: ”Raportin mukaan kyseessä on eräänlainen uhkapelaamisen muoto, koska palvelun ostaja ei etukäteen tiedä, saako rahoilleen lainkaan vastinetta.” Monet kuluttajajärjestöt ovatkin vaatineet, että lootboxeja täytyy säännellä. Koska pakassa on 52 korttia, joista halutaan nostaa yksi, on tapahtuman todennäköisyys 1:52. Myös kännyköillä pelattavissa suosituissa Candy Crushissa ja teini-ikäisille suunnatussa Star Wars: Battlefront II:ssa on saalislaatikoita. Suomessa hyvin suosituissa NHLja FIFA-peleissä mikromaksut ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Näin pyritään estämään rahapeleihin liittyviä ongelmia – vaikkapa sitä, ettei tarjota pelejä, joissa ei voi lainkaan voittaa. Tällaisia ostoksia kutsutaan yleisesti mikromaksuiksi. Yksi rahapelien ongelmista on peliriippuvuus, joka on vaikeammin hallittavissa. Esimerkiksi monet urheilupelit sisältävät saalislaatikoita. – Rahapelien ja saalislaatikoiden tehtävä on pelintekijän kannalta koukuttaa pelaaja jahtaamaan lisää rahavoittoja tai saalislaatikoita ja uskon molempien vaikuttavan aivoihin samankaltaisilla mekanismeilla. Mutta jos niitä on mahdollista ostaa oikealla rahalla, eivät sellaiset rahankeräyskoukut kuulu lapsille sallittuihin peleihin, toteaa hyvinkääläinen perheenisä Teemu. Peliriippuvuuden syntymiseen vaikuttavat monet, usein yksilölliset syyt, joten sen torjuntaan on hankala kohdistaa ennaltaehkäiseviä toimia. Hänen perheessään ollaan erityisen valppaana, koska kyseessä on lasten etu. Se voi olla hyvinkin tuhoisa siitä kärsivälle ja siihen sairastuu moni. Useat videoja mobiilipelit sisältävät näet pelinsisäisiä kauppoja, joista voi ostaa virtuaalisia hyödykkeitä oikeaa rahaa vastaan. Rahapeleistä arpajaisissa saatetaan usein luvata, että ”jokainen arpa voittaa”, mikä lisää intoa osallistua. Pahimmassa tapauksessa perheelle voi syntyä suuria taloudellisia menetyksiä ja lapselle vakava peliriippuvuus. – Saalislaatikoiden tehtävä on koukuttaa pelaajaa mahdollisuudella ansaita suuria palkintoja , mitä en sinänsä pidä uhkana. Saalislaatikon voi rinnastaa arpajaisiin: jokainen laatikko ”voittaa”, mutta siihen kytketty virtuaalitavara ei useinkaan ole niin arvokas kuin mainostetut harvinaisuudet. Jotkut lapset ovat onnistuneet pääsemään käsiksi mikromaksukauppoihin ja käyttämään niihin suuria summia. Niihin on vain harvoin asetettu ikäraja, joten myös lapset altistuvat ilmiölle. Vaikka jokainen arpa voittaa, päävoitto jää haaveeksi lähes kaikille. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 37 LM5_s36-37_PeliKoukuttaa.indd 37 LM5_s36-37_PeliKoukuttaa.indd 37 20.7.2022 13.38 20.7.2022 13.38. He sallivat peleissään saalislaatikot, eivätkä estä lasten pääsyä niihin. Osasyynä voidaan tietysti pitää vanhempien huolimattomuutta, mutta vastuu on myös pelikaupan (ja sen saalislaatikoiden) omistajilla. Tästä syystä rahapeleihin on asetettu Suomessa 18 vuoden ikäraja, johon on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana syntynyt porsaanrakoja. ”Erityisesti manipuloivat ja addiktoivat ostomekanismit täytyy poistaa. Niitä eivät silti koske rahapelien ikärajat. n Lapselle voi syntyä vakava peliriippuvuus ja perheelle suuria taloudellisia menetyksiä. T odennäköisyydet pyörivät taustalla ja luovat aina pohjan kaikelle sille, mitä pelissä tapahtuu – on kyse sitten yksinkertaisesta kolikonheitosta tai hyvinkin monimutkaisesta tietokonepelistä. Jos sääntely ei ratkaise ongelmia, pitäisi lootboxien kieltämistä harkita,” HS kertoi. Jos korttipakka on esimerkiksi juuri avattu ja sekoittamaton, todennäköisyys nostaa pataässä pakan päältä on nolla, koska normaalipakan ensimmäinen kortti ei ole pataässä. Lapsethan ovat vaikutuksille alttiita, joten olen huolissani ylipäätään lootboxeista lapsille sallituissa peleissä. Vaihtamalla ehtoja todennäköisyys muuttuu. Teemun esimerkkiä noudattaen olisi hyvä, että Suomessakin havahduttaisiin tähän ilmiöön isommassa mittakaavassa. Saalislaatikoita voi pitää rahapeleinä, vaikkei niistä voikaan voittaa rahaa. Kun pelaaja avaa laatikon, hänelle tarjotaan rahapeliautomaattien äänimaisemaa ja visuaalista maailmaa, mikä lisää koukuttavuutta. Idea kuitenkin sama kuin oikean kortin nostamisessa pakasta: joukossa on vain yksi isompi voitto ja loput ovat melko arvottomia. Virtuaaliesineiden voittojen todennäköisyyksistä ei yleensä julkaista tietoa, ja pelintekijät voivat halutessaan muuttaa niitä jokaisen päivityksen yhteydessä. Todennäköisyys-käsitteellä kuvataan numeerisesti, kuinka mahdollinen jokin tapahtuma on. He saattavat löytää oikeat nappulat saalislaatikoiden ostamiseen. Rahapelejä säännellään lakisääteisesti, ja niistä on tehty pelaajille suhteellisen reiluja esimerkiksi kertomalla etukäteen pelissä esiintyvät todennäköisyydet ja pelaamisen riskit
Topi Alhon lempikohtaus oli vauhdikas Työväentalon iltamat. harrastus 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 38 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 38 21.7.2022 9.04 21.7.2022 9.04. Lapsija nuorisokuoro lauloi Hiljaiset perivät maan -oopperan neljässä kohtauksessa
Lapsija nuorisokuorossa on 22 laulajaa, jotka tutustuivat toisiinsa harjoituksissa helposti. – Menimme kaverini Kertun kanssa koelauluun ja läpäisimme sen. Bensakin on niin kallista, Alho tuumaa. Seinäjoelta kuoroon kuuluu seitsemän nuorta laulajaa, joiden kuljetukset vanhempien kyytiryhmä hoiti kahdella autolla. – Se loppui kävijöiden vähyyteen. – Silloin ei tarvinnut samojen tyyppien olla koko ajan tien päällä. Ei Alho ensimmäistä kertaa ollut pappia kyydissä: hän lauloi jo yhdeksänvuotiaana Seinäjoen kansalaisopiston kuorossa. Topi Alho kehuu kuoronjohtaja Marjut Vuorentoa, joka on mukava ihminen ja osaa asiansa, koska on johtanut lapsija nuorisokuoroa monta vuotta. Hänen äitinsä oli nähnyt ilmoituksen, että kuoro kaipasi uusia laulajia. Topi Alhon mielestä yhdessä tekeminen isolla joukolla on mahtavaa. Mielessä on pyörinyt laulajan ura. Kaikilla esiintyjillä oli valtava innostus päästä lavalle. Kahtena peräkkäisenä kesänä esitykset oli peruttu, joten monilta oli loppunut motivaatio. Varsin tiuhaksi tahti muodostui vasta kuukautta ennen h-hetkeä, jolloin treenattiin joka päivä ooppera-areenalla. n > l Oopperakuorolainen S einäjokinen alttolaulaja Topi Alho, 12, aloitti Ilmajoen Musiikkijuhlien lapsija nuorisokuorossa vuosi sitten. Ainut vapaa viikonloppu oli koulujen päättyessä. Talven mittaan Alho kävi harjoituksissa Ilmajoella parinkymmenen kilometrin päässä kerran viikossa. –Tietty, kun joka viikko oltiin samojen naamojen kanssa. Kertunkin oli hänen äitinsä innostanut liikkeelle. Siitä lähti matka kohti tämän kesän musiikkijuhlia. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA JA JUSSI NIUKKALA/ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 39 ›› LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 39 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 39 21.7.2022 9.04 21.7.2022 9.04. Se on myös paras palkinto
Ei kuria tarvinnut koko ajan pitää mielessä. – He olivat oikein mukavaa sakkia, Taneli Mäkelä sun muut. Se oli todella hiostava asu, mutta onneksi vain yhtenä päivänä satoi. – Ehkä meillä oli pari vähän lörömpää kertaa, koska sairaudet hiukan häiritsivät. Paras palkinto on kuitenkin se, että saa olla mukana. Oli jännä seurata heidän toimintaansa. – Väliajalla söimme leipiä. – Tietty kuri oli kaikessa, mutta kyllä me hyvin pärjäsimme. Ooppera kesti melkein kolme tuntia, keskellä oli 40 minuutin väliaika. Kuoronjohtaja kertoi, jos joku oli mennyt oikein hyvin tai jos jossakin kohdin oli hiukan parantamisen varaa. Jukka Linkolan säveltämässä ja Tuomas Parkkisen kirjoittamassa ja ohjaamassa oopperassa oli kaikkiaan 14 kohtausta, joista neljässä lapsija nuorisokuoro lauloi. Suurten tähtien kanssa esiintyminen oli huippua. Ruokapalkalla me hommaa teimme. Joka päivä puettiin ensin roolivaatteet, minkä jälkeen riennettiin koululuokkaan äänenavaukseen. Alho piti myös tänä kesänä esitetystä oopperasta Hiljaiset perivät maan, jonka aiheesta hän oli kalastellut tietoja netistä etukäteen. Mikrofoni piti kiinnittää aluspaidan päälle. Aina yritettiin edellisestä esityksestä parantaa. Mäkelä näytteli oopperassa itseään Vihtori Kosolaa. Yleisössä oli paljon tuttuja, mutta framilla piti olla kurinalainen, eikä yleisöä saanut katsoa, ellei siihen ollut annettu lupaa. – Kumartamisen tuli sujua samaan tahtiin, ja sitten piti lähteä muutaman sekunnin kuluttua tietyssä järjestyksessä pois. Palaute esityksestä tuli yleensä seuraavana päivänä. Poliittinen juonittelija Minna Craucher (Mari Palo, ylh. Yhdessä esityksessä kiilasimme orkesterin edelle. Riitti, kun hoiti hyvin oman osuutensa ja muut hoitivat omansa. Sadepäivinä alusja päällyspaidan väliin piti pukea kertakäyttösadetakki. vas), talonpoika-aktivisti ja Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola (Taneli Mäkelä), pirullinen rovasti (Nicholas Söderlund) ja kommunisteja vihaava rehtori Hilja Riipinen (Essi Luttinen) seuraavat lehteriltä, kun nimismiehen tytär Regina (Sanna Iljin) ja entinen punavanki Olavi (Ville Rusanen) vihitään. Avajaisviikonloppuna oopperaa esitettiin iltaisin , mutta koko seuraavan viikon esitykset olivat jo yhdeltä iltapäivällä. KU VA JU SS I N IU KK AL A 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 40 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 40 20.7.2022 13.53 20.7.2022 13.53. Roolivaatteissa tuli kuuma, vaikkei alkukesästä vielä helteitä ollutkaan. Vähän kyllä paimensimme toisiamme. Esityksen jälkeiset loppuaploditkin tuntuivat mukavilta. – Ensin olin kujalla, mutta sitten pääsin jyvälle. Joskus, jos näytös meni oikein hyvin, kuoronjohtaja osti meille jätskit. Aina yritimme kuitenkin edellisestä kerrasta parantaa. Lapuan liikkeestä kertova ooppera on mielestäni synkkä, surullinen – ja iloinen. – Sen lisäksi oli pienempiä osuuksia, joissa olimme ikään kuin taustahahmoina. Pyysimme nimmareita ja otimme selfieitä heidän kanssaan, Topi Alho kertoo. Esityksen jälkeinen tunne oli upea – varsinkin, kun sai ottaa kuumat roolivaatteet ja kengät pois
Ehkä pyörällä polkiessa voi vähän lauleskella… n Laulajapojat Topi Alho (vas.) ja Konsta Ikola poseeraavat Ilmajoen Musiikkijuhlien ooppera-areenan miljöössä. Ensi kesänä Ilmajoella on vuorossa ooppera Armi Ratiasta, joka ei aiheena innosta Alhoa niin paljon kuin Lapuan liike. Voihan olla, että laulan aikuiskuoroon asti niin kuin monet ovat tehneet. – Tai niin kauan kuin jaksan ja halua riittää… Se riippuu tietysti myös siitä, kuinka ääni kehittyy. Tai ehkä lopetan vasta, kun muutan jollekin toiselle paikkakunnalle. Vähän on mielessä pyörinyt myös oopperalaulajan ura. Alkukesästä hän oli Taito Etelä-Pohjanmaan Velholeirillä, jossa värjättiin paitoja keittämällä. Jopa niin, että hän innostui pari vuotta sitten kirjoittamaan kirjeen kuningatar Elisabet II:lle. Vastaus siihen tipahti postilaatikkoon jo kuukauden kuluttua kuningattaren hovineiti Susan Husseyn allekirjoittamana. Hänestä on kuitenkin hienoa olla siinäkin mukana, koska yhdessä tekeminen isolla joukolla on niin mahtavaa. Mieluisin aine on kuvaamataito ja myös historia kiinnostaa. Sen jälkeen oli mukava mennä kotiin. Haastattelumme jälkeiseksi iltapäiväksi Topi Alholla ei ole suurempia suunnitelmia: – Voin mennä Sahalammelle uimaan ja sen jälkeen saatan käydä mummalla. Alhon mummu oli käynyt oopperassa ennenkin, mutta mummalle kerta oli ensimmäinen kuten Alhollekin. Alho opiskelee kolmatta vuotta ranskaa ja englantikin on hanskassa. KU VA JU SS I N IU KK AL A LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 41 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 41 LM5_s38-41_IlmajoenLaulajapoika.indd 41 20.7.2022 13.53 20.7.2022 13.53. Elokuussa Topi Alho menee Kivistön koulun kuudennelle luokalle. – Haluamme nähdä Sanna Iljinin Mozartin Taikahuilussa. Syksyksi suunnitellaan reissua Kansallisoopperaan Helsinkiin. Esityksen jälkeen tuntui upealta – varsinkin kun sai riisua roolivaatteet ja nakata kengät pois. Iljin esitti Hiljaiset perivät maan -oopperassa nimismiehen tytärtä. Kuorolaulun lisäksi Alho harrastaa partiota Tasangon Talvikkien lippukunnassa, joka osallistui heinäkuussa Kajo Finn jamboreelle eli partiolaisten suurleirille Hämeenlinnassa. Syyskuussa alkavat myös harjoitukset uutta oopperaa varten, sillä Alho aikoo jatkaa kuorossa ainakin ensi vuoteen
Mutta harrastuksessa käytetyt myrkyt mietityttävät. – Minun kovakuoriaiskokoelmastani Martta otti ne, joista piti, kertoo äiti Mari Levy. Upea siniritariyökkönen Lapsena Martta juoksi haavin kanssa perhosten perässä ja keräsi muurahaisia purkkeihin. Petrelius on harrastanut hyönteisiä niin kauan kuin muistaa. Muutama eksoottinen perhonen on saatu Botanian perhospuutarhasta Joensuusta. Sisältä löytyy idänhepokatti, toukohärkä, sarvikuonokas, jokin kiitäjäinen ja muita ötököitä. 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s42-43_Hyönteisharrastaja.indd 42 LM5_s42-43_Hyönteisharrastaja.indd 42 20.7.2022 14.44 20.7.2022 14.44. Nykyisinkin harrastuksessa on spontaaniutta. Olisin jo pienenä halunnut napata sen ja lopulta onnistuin! Nappaamisesta puhuminen kuvaa hyvin Petreliuksen harrastusta, jossa on metsästyksen kaltaista jännitystä. Hän leikkasi päärynästä palasia ja katseli, kun perhoset kävivät niillä syömässä. – Siniritariyökkönen on lempiperhoseni. Biologiperheessä hyönteisten keräämistä on pohdittu erilaisista näkökulmista. Näytehyönteisten kerääminen ei liiemmin vaikuta hyönteisten määrään, ja tietoa hyönteispopulaatioiden levinneisyydestä on vaikea saada hyönteisiä pyydystämättä. Tämä lähes kymmensenttinen perhonen on Suomen suurin yökkönen, jota voi nähdä loppukesän öinä. – Silloin kun huvittaa, menen etsimään perhosia. Viime vuosien hienoin löytö on siniritariyökkönen, jonka Petrelius sai pyydystettyä Liperissä heinäkuussa 2020. – Siihen on varmaan vaikuttanut se, että vanhempani ovat biologeja. Osa hyönteisistä on huonokuntoisia, mutta laatikolla on tunnearvoa: se on Petreliuksen ensimmäinen hyönteiskokoelma, jota hän alkoi koota viisivuotiaana. Hyönteisistä osa on Petreliuksen keräämiä ja osa isän hyönteiskokoelmasta. TOPI LINJAMA | KUVAT MATTI SIIPPAINEN JA TOPI LINJAMA M artta Petrelius, 16, käy hakemassa huoneestaan pienen laatikon, jonka kannessa lukee lapsen huteralla käsialalla ”Martta nötökatt” (eli ”Martan ötökät”). harrastus ”Luonto on kaunis” Martta Petrelius on harrastanut hyönteisiä niin kauan kuin muistaa
Luonto on kaunis. Minulla on aina haavi ja purkki mukana. > otokkatieto.fi Vapaudenpuistossa Joensuun torin vieressä on tehty iso remontti ja kaadettu lähes kaikki puut. l Makea syöttineste ja ylikypsät hedelmät houkuttelevat perhosia ja mesipistiäisiä. Haluaisin tehdä politiikkaa ja päästä vaikuttamaan. l Hämärän aikaan liikkeellä on muita lajeja, joita voit nähdä tehokkaan otsalampun valossa. Se on nyt aikamoinen erämaa hyönteisnäkökulmasta, toteaa Martta Petrelius. Petrelius on istuttanut suurille kiitäjille pihalle tupakkaa ja kasvattanut niitä toukasta aikuiseksi. Harrastuksensa kautta Martta Petrelius on huomannut lajiston vähentyneen. Siinä työssä pystyn kertomaan oppilaille, miten tärkeää luonnon monimuotoisuus on. Hänen lempiperhosensa on siniritariyökkönen. – Parhaimmillaan olen pelastanut lasten uima-altaasta viisi kimalaista, jotka otin kädelle kuivumaan, Petrelius kertoo. Petrelius käytti aiemmin myrkkyä, mutta nyt hän laittaa hyönteisen pakasteeseen pariksi tunniksi ja selvittää sen jälkeen määritysoppaista, mistä hyönteisestä on kyse. Kasvattaminen on yksinkertaista. Kun syreeni kukkii, hän käy etsimässä pensaasta kiitäjiä. l Varjoissa elämää on vielä enemmän: kukkaravukki, skorpionikorentoja, kaskaita, perhosentoukkia, kovakuoriaisia. Hyönteiskuiskaaja Mari Levy kutsuu tytärtään hyönteiskuiskaajaksi: – Muut lähtevät karkuun, kun jossain on mehiläinen, mutta Martta ottaa sen kädelle, eikä se ikinä pistä häntä. Voit myös tehdä muovipurkeista maahan kuoppapyydyksiä. – Mummo kauhistelee, että mitä täällä jääkaapissa on, Petrelius naurahtaa. Lampulla voit myös valaista lakanan. Missä Petrelius kulkeekin, siellä hänen katseensa etsii perhosia. Kotelon sisällä on pieni perhonen, jonka siivet ovat supussa. – Toukkaa syötetään terraariossa. Se huolestuttaa nuorta, jonka koko elämä ja persoonallisuus rakentuvat luonnon ympärille. Ensin huomaat päiväperhoset ja kimalaiset. NÄIN PÄÄSET ALKUUN l Helpointa on, kun pysähdyt niityn reunaan tarkkailemaan sen elämää. Monimuotoisuuden väheneminen huolettaa Perhonen voi elää kotelossa kaksikin vuotta. Martta alkoi koota ensimmäistä hyönteiskokoelmaansa 5-vuotiaana. Voisin aloittaa opettajana. Tämän tietää moni meistä – emmekä rohkene pitää niitä kädessä. Vinkkejä antoi hyönteisharrastaja Tapio Kujala. l Aktiiviseen pyyntiin voit käyttää kenttähaavia, karistusvarjoa ja hyönteisseulaa. Sitten se laitetaan jääkaappiin, että se tajuaa alkaa koteloitua. – Käyn oppaita läpi niin kauan, että tuntomerkit täsmäävät. – Perhoset ovat tosi esteettisiä ja kauniita, ja niitä on kiva katsella. – Haluaisin tehdä politiikkaa ja päästä vaikuttamaan. Kimalainen pistää vain puolustaessaan itseään tai pesäänsä. l Hetken kuluttua liikettä alkaa näkyä kaikkialla: kukkakärpäsiä, mehiläisiä, kukkajääriä, muurahaisia ja hämähäkkejä. Nytkin voipaketin takaa löytyy purkki, jossa on – kenties – horsmakiitäjän kotelo. Loppukesällä hän katselee, josko maitohorsmista löytyisi horsmakiitäjän toukkia. n LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 43 LM5_s42-43_Hyönteisharrastaja.indd 43 LM5_s42-43_Hyönteisharrastaja.indd 43 20.7.2022 14.44 20.7.2022 14.44. – Kun näen hyönteisen, ensimmäinen ajatus on, että se pitää napata
Tuntuu hurjalta, miten kovilla he ovat nykyisessä järjestelmässä ja miten he joutuvat pyristelemään kasvaessaan aikuisiksi. 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s44-45_UupuneetNuoret.indd 44 LM5_s44-45_UupuneetNuoret.indd 44 21.7.2022 8.09 21.7.2022 8.09. Kaikkia haastateltuja yhdisti kokemus uupumisesta. Työssäni seuraan nuorten elämää läheltä. Opinto-ohjaaja kaipaa lukioon lisää yhteisöllisyyttä ja oppimisen iloa ilman tavoitteita. koulu NUORET UUPUVAT ja se on aikuisten vika Nykyisellään lukio on monille liian vaativa ja suorituskeskeinen. ANU VALLINKOSKI M eidän aikuisten voi olla vaikea hahmottaa, miten ahtaalla nuoret nykyään ovat. Hän on työskennellyt 12 vuotta opinto-ohjaajana Tampereen yhteiskoulussa. Halusin näyttää tätä maailmaa aikuisille. Uupuneet nuoret pärjääjät -kirjaansa (Bazar 2022) varten Huhta haastatteli ennen koronapandemiaa 35 lukiolaista, joista osa yhä opiskeli, osa oli jo valmistunut ja osa keskeyttänyt lukion. Näin Liisa Huhta perustelee sitä, miksi hän kirjoitti kirjan lukiolaisten uupumisesta. – Nuorten uupuminen ei ole pandemian synnyttämä ilmiö, vaan jo vuosien ajan iso osa nuorista on ollut väsyneitä
Iso taustalla vaikuttava syypää on koko yhteiskunnan suorituskeskeisyys. Tyttöihin kohdistuu enemmän suorituspaineita ja vaatimuksia pärjäämisestä, kun pojat ovat poikia -ajattelu suojaa poikia suorittamiselta. Väsyneissä on koulussa menestyviä nuoria sekä nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia. Lukio-opiskelu on valmistautumista yo-kirjoitusten mahdollisimman hyvään suoritukseen, ei niinkään uteliasta uusiin asioihin tutustumista ja oppimisen iloa. Liisa Huhta syyttää nuorten uupumuksesta 1990-luvun luokatonta lukiota, ylioppilastutkintoa ja muutaman vuoden takaista korkeakouluvalintauudistusta. He eivät juo, polta ja käyttävät kannabistakin maltillisesti – ja voivat silti huonosti. n Jaksamisongelmat eivät katso taustaa. – Syy ei kuitenkaan ole nuorissa, vaan yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja järjestelmässä. Jatkuvasti tavoitettavissa oleminen eli online-tila näkyy levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina – väsymisenä. Lukio on rikki, ja sen korjaaminen on aikuisten vastuulla. Nykylukiossa on paljon sellaista, joka saa nuoret uupumaan. Liisa Huhdan mukaan entistä useammin puheeksi nousee myös ahdistus: tekemistä on liikaa tai opinnot takkuavat. – Aikuiset ovat vastuussa koulutuspoliittisista päätöksistä ja siitä tavasta, jolla nuorille puhutaan tulevaisuudesta. Liisa Huhta antaa huutia myös sosiaaliselle medialle. Opettajat ovat vastuussa siitä, miten kukin tulee luokassa nähdyksi ja kuulluksi. Luokattomaan lukioon kuuluu myös oman lukujärjestyksen rakentaminen, vaikka monia lukiolaisia valintojen tekeminen ahdistaa. Luokaton lukio hajotti etenkin suurissa lukioissa perinteiset luokat, ja opetusryhmät vaihtuvat aineissa seitsemän viikon välein. Nykyään kovin moni matkustaa kouluun kaukaa. Esimerkiksi yliopistoon historiaa opiskelemaan hakeva saa enemmän pisteitä pitkän matematiikan kuin historian laudaturista. Jos puurtaa väkisin ainetta, joka ei kiinnosta tai johon ei ole edellytyksiä, menestyskin jää heikoksi. Nuoren pitää saada opiskella aineita, jotka kiinnostavat, jolloin hän menestyy ja saa hyviä pisteitä. Etenkin suurissa kaupungeissa lukioiden keskiarvorajat ovat nousseet korkealle, kun kasvukeskusten lukiopaikoista kisaavat enenevässä määrin myös naapurikuntien nuoret. Tavallista on, että nuori syyttää uupumisesta itseään. Nuoret ovat syyttömiä, Liisa Huhta päättää. – Ei tytöille ole olemassa sellaista yhteiskunnallista viestiä, että ota ihan rennosti vaan, se kuuluu sun sukupuoleen, Huhta sanoo. Nykynuoret ovat hirveän kunnollisia. Huhdasta valintauudistuksen pisteytys on epäonnistunut, mutta epäonnistunut on myös uudistuksesta viestiminen. Korkeaa arvosanaa Huhdalta ei saa myöskään korkeakouluvalintauudistus, joka painottaa ylioppilastutkintotodistusta. Jaksamisongelmat eivät katso taustaa. – Oppitunnin alussa pyydän opiskelijoita laittamaan puhelimet reppuun ja hehkutan, miten heillä on loistava tilaisuus olla 75 minuuttia rauhassa. Työelämästä ja aikuisten maailmasta pärjäämisen eetos on vähitellen valunut aina vain nuoremmille ikäpolville. Naapurikunnista tullaan Tampereelle, ja kasin keskiarvolla lähilukiosta rannalle jääneet tamperelaiset matkaavat Ylöjärvelle, Nokialle, Pirkkalaan ja Lempäälään. – Tampereen lukiolaisista 40 prosenttia tulee kaupungin ulkopuolelta. – Se, ettei ole pysyvää luokkaa eli kiinteää yhteisöä, aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Paineet ovat valuneet viime vuosina myös yläkoulun puolelle , on Huhta huomannut yhdeksäsluokkalaisen vanhempana. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 45 LM5_s44-45_UupuneetNuoret.indd 45 LM5_s44-45_UupuneetNuoret.indd 45 21.7.2022 8.09 21.7.2022 8.09. Ja vanhemmat ovat vastuussa siitä, että nuorella on sopivasti tukea – ei liikaa eikä liian vähän. Aikuiset ovat kauhistelleet pisteytystä ja sitä, miten kaikkien pitäisi nyt lukea pitkää matematiikkaa. Lukiolainen ajattelee, että hänessä itsessään on jotain vikaa, kun opiskelu tuntuu liian raskaalta. Kokematon nuori on erityisen altis tehokkuuspuheelle. Opintojen suunnittelu, kiinnostuksen kohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat, mm. – Ei se niin mene. Juuri nuoruudessa ihmisellä on suuri tarve kuulua laumaan. Keskusteluissa toistuvat myös väsymys, uupumus, masennus, paniikkioireet ja syömishäiriö. Julkisuudessa uudistus on saanut paljon kritiikkiä arvosanojen pisteytyksestä. – Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna lukiolaisilla on nyt selvästi enemmän diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. näistä aiheista lukiolaiset juttelevat opinto-ohjaajan kanssa. Kouluterveyskyselyjen mukaan tytöt uupuvat helpommin kuin pojat. Ylioppilastutkinnon painoarvo jatko-opintoihin haettaessa on kasvanut. Nyt nuoren pitää alati luoda itsensä uudelleen jatkuvasti vaihtuvissa ryhmissä. Joukosta on myös helpompi pudota, eivätkä muut kurssilaiset välttämättä huomaa yhden puuttuvan. Toimittajat ovat vastuussa siitä, miten uutisoivat aiheesta
Nuuska sisältää tuholaisja kasvinsuojelumyrkkyjä. Päivittäin nuuskaa käyttävät altistuvat erilaisille syöpävaarallisille aineille keskimäärin 6 tuntia päivässä. terveys Nuuskaaminen SEIS! Puolustusvoimissa suitsitaan nuuskan käyttöä tietoa lisäämällä, ryhmätoiminnalla ja varusmiesten kanssa työskentelevän kantahenkilökunnan esimerkillä. Nuuska sisältää lähes 30 syöpää aiheuttavaa ainetta, mm. Hän puhuu mieluummin kaikkien nikotiinituotteiden haitallisuudesta sen sijaan, että erittelisi nuuskan, tupakan ja nikotiinipussien haittoja. Nuuskan sisältämä nikotiini heikentää ihmisen suorituskykyä monella tavalla, ei paranna sitä, sanoo Pääesikunnan terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson, joka on mukana Irti Nuuskasta -hankkeessa. Toisin kuin nuuskaa, nikotiinipusseja voi ostaa kaupoista ja kioskeista annostuksella, jossa on nikotiinia 2 ja 4 mg/g. Suomessa käytetään usein vahvaa tai hyvin vahvaa nuuskaa, jonka nikotiinimäärä on yli 20 mg/g. Muutama vuosi sitten markkinoille tuli nikotiinipusseja, jotka ovat nikotiinin korvaustuotteita. ULLA OJALA 35 prosenttia varusmiehistä käyttää nuuskaa, heistä 17 prosenttia päivittäin. Nämä ovat lukemia, joista lääkäri on huolissaan. – Olisi hassua pohtia, että otanko syanidia enemmän tai vähemmän, Danielsson kärjistää. Tupakointi on vielä nuuskaamista vaarallisempaa siksi, että palamisprosessissa syntyy lisää syöpää aiheuttavia aineita – näitä on savukkeissa noin 70. raskasmetalleja sekä tuholaisja kasvinsuojelumyrkkyjä. 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s46-47_Nuuska.indd 46 LM5_s46-47_Nuuska.indd 46 21.7.2022 7.19 21.7.2022 7.19. – Kyllä huolestuttaa. Pääesikunnan päällikkölääkäri on huolissaan kaikista nikotiinia sisältävistä tuotteista, sillä nikotiini on äärimmäisen koukuttava aine
l Filhan tj0nuuskalle Instagram-sivustolta löytyy mm. Keuhkoterveysjärjestö Filha ry vastaa vuonna 2019 alkaneesta STEAn r ahoittamasta Irti nuuskasta -hankkeesta. telijan terveyttä ja suoristuskykyä halutaan tukea monipuolisesti. – Sormea ei haluta heristellä, vaan varuskunnissa varusmiehille annetaan aiheesta tietoa, jotta jokainen voi itse pohtia, kannattaako käyttöä aloittaa tai pitäisikö se lopettaa. Varusmiehistä suuri osa haluaa lopettaa. Varusmiestoimikunnat ovat motivoineet varusmiehiä nikotiinittomaan elämään esimerkiksi järjestämällä tupien välisiä kilpailuja. Armeijan sisäisessä kulttuurissa ja asenteissa on tapahtunut muutos: taisNIKOTIINI l supistaa verisuonistoa ja heikentää mikroverenkiertoa, jonka seurauksena esim. – Tupa, jossa on eniten nuuskaamisen lopettaneita, voittaa vaikkapa pitsaa, sanoo varusmiestoimikuntien pääsihteeri, alikersantti Konsta Nupponen. vertaistuellisia lopettamistarinoita. Muita yhteistyökumppaneita ovat Sotilaskotiliitto, Sotilasurheiluliitto ja Varusmiesliitto. Tiiviissä yhteistyössä ovat mukana Puolustusvoimat, erityisesti varusmiestoimikunnat. omaa nikotiiniriippuvuuttaan ja rahanmenoa. Kantahenkilökuntaa kannustetaan luopumaan tupakoimisesta ja nuuskaamisesta tukemalla myös rahallisesti nikotiinikorvaustuotteiden hankkimista. n Moni kuitenkin tilaa verkosta laittomasti vahvempia nikotiinipusseja. Keskustelu tupakkaja nikotiinituotteiden haitoista ja käyttämättömyyden hyödyistä tulisi aloittaa varhain. Myös vanhempien ja harrastuksissa toimivien aikuisten sekä muulla tavoin lasten ja nuorten kanssa lähellä olevien olisi tärkeää viestittää omalla käytöksellään, että on parempi ilman nikotiinituotteita. Varuskunnissa johdon ja varusmieskouluttajien asenne ja esimerkki vaikuttavat. APUA LOPETTAMISEEN l Filhan Lopetanyt.fi-sivustolta löytyvillä laskureilla ja testeillä voi hahmottaa esim. paleltumisvammoista paraneminen hidastuu l kuormittaa sydänja verenkiertoelimistöä l h eikentää vastustuskykyä. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 47 LM5_s46-47_Nuuska.indd 47 LM5_s46-47_Nuuska.indd 47 21.7.2022 7.19 21.7.2022 7.19. Tuomme esimerkiksi esille, että varusmiesikäisillä nikotiiniriippuvuus on useimmilla vielä alullaan ja lopettaminen siksi helpompaa. Varusmiesten ja kantahenkilökunnan terveydestä huolehtivat terveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu ottamaan tupakointi ja nuuskaaminen puheeksi sekä ohjaamaan käytön lopettamisessa. Puheeksi otetaan myös rahanmeno, sanoo projektivastaava Anelma Lammi Filhasta. Varuskunnan ympäristö on tehty nikotiinittomuuteen kannustavaksi esimerkiksi vähentämällä tupakointipaikkoja ja siirtämällä ne vähemmän houkutteleviin paikkoihin. l Puolustusvoimat on julkaissut YouTube-kanavallaan Irti nikotiinituotteista -videon. Tässä kouluterveydenhuolto on tärkeässä roolissa. Nikotiinituotteista puhuminen tulisi Maria Danielssonin mielestä integroida varusmieskoulutuksen runkoon, mutta myös reserviläisten ja kadettien koulutusohjelmiin. NUUSKA AIHEUTTAA l pahan hajun hengitykseen l suun limakalvojen syöpymistä l hampaiden vihlontaa l säännöllisesti käytettynä lisääntyneen riskin sairastua suuja suolistosyöpiin l runsaasti käytettynä esim. keskittymiskyvyn heikkenemistä tai ärtyisää oloa, kun nikotiinipitoisuus laskee kehossa
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 6 kk . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Kesto 6kk 46,00 . 12 kk . 12 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 21.7.2022 8.15 21.7.2022 8.15. TEE TILAUS os. Lahjatilauksena . Digi 12 kk 55,00 . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 . Itselleni . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . MA AIL MA LUKUM UMMI INNOS TAA KIRJOJE N PARIIN | TOIMII KO 2-VUOT INEN ESKARI KOKEIL U. 12 kk . 6 kk . Kesto 12kk 69,00 . | MIELENKIINTOISIA KESÄTYÖPAIKKOJA MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikainen 6 kk 56,00 . Opiskelijatilauksena . NUORT EN RATKA ISUJA MIELEN TERVEY SKRIISI IN | ASUINY MPÄRIS TÖ VAIKUT TAA LAPSEN PAINO ON LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 3 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Lahjaksi . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . 3 kk . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Eurooppaan 12 kk 30 e . DASHA POPIK, 11, TÄHTÄÄ AMMATTILAISEKSI | KONSTAAPELI DANIEL: ”NUORIIN SATSAAMINEN ON SIJOITUS” | 10 KYSYMYSTÄ LUKIVAIKEUDESTA | TARVITAANKO JOKAISEEN LUOKKAAN SATEENKAARILIPPU. 6 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). MA AIL MA OTTAVIO ROSA JA JOHANNA JUVONEN VIIHTYVÄT TOINILAN TAIDETILALL A | NUUSKA KOUKUTTA A | MITEN TEILLÄ PUHUTAAN RUUASTA. Kestotilauksena . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 12 kk . Kesto 3 kk 29,50 . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikaistilauksena . tilaat lehden . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . | HARRASTU KSENA VILLI LÄNSI NUORET UUPUVAT JA SE ON AIKUISTEN VIKA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 5 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON
Parisataa sutta (laji, joka ei ole tappanut tai vahingoittanut ihmistä Suomessa sitten vuoden 1882) nostattaa hillittömän murhanhimon meissä. Luontokadon torjuntaan on tartuttava yhteiskunnallisella tasolla , mutta jokainen meistäkin voi kantaa kortensa kekoon esimerkiksi istuttamalla pölyttäjäystävällisiä kukkia, pystyttämällä hyönteishotelleja tai keräämällä vieraslajeja luonnosta niitä nähdessään. Niiden mukana voi levitä ihmisellekin vaarallisia uusia tauteja, tai ne voivat aiheuttaa pahoja tuhoja metsille ja viljelykasveille. kolumni Hyttyset, kastemadot, limasienet ja mikrobit ovat yhtä lailla luontokappaleita, joilla on oma tärkeä tehtävänsä saimaannorpan ja liito-oravan rinnalla. Vieraslajit voivat aiheuttaa suoraa haittaa myös ihmiselle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 49 LM5_s49_Kolumni_AA.indd 49 LM5_s49_Kolumni_AA.indd 49 21.7.2022 8.21 21.7.2022 8.21. Suomessa on ainutlaatuinen ja kaunis luonto. Luonnossa kaikella on paikkansa, sillä toimivat ekosysteemit tarvitsevat monimuotoisen ja hyvin voivan eliöstön. Jopa 11,9 prosenttia niistä määriteltiin uhanalaiseksi. 58 prosenttia suomalaisista on havainnut luontokadon merkkejä lähiympäristössään , kertoo Ylen tekemä kysely. Elämme kuudetta massasukupuuttoaaltoa, ja ilmastokriisi, vieraslajit ja ihmistoiminta järkyttävät niin globaalilla kuin paikallisella tasolla ekosysteemiemme toimintakykyä. Lupiini, kurtturuusu, kanadanmajava ja minkki ovat vieraslajeja, jotka syrjäyttävät ja tappavat alkuperäislajeja köyhdyttäen luonnon monimuotoisuutta. Harva vastustaa luonnonsuojelua periaatteellisella tasolla , mutta se ei useinkaan näy tarpeeksi toimissamme. Itse asiassa me ihmiset olemme täällä Suomenmaalla vieraslaji! Tilaa kyllä riittää rakentaa sellaista luontosuhdetta, jossa elämme harmoniassa osana elonkehää. Me suomalaiset tykkäämme puhua erityisestä luontosuhteestamme. Nyt on aika kehittää ajatteluamme ja laajentaa ymmärrystämme luonnosta. Lupiinit palvelevat parhaimmillaan kukkamaljakossa, jolloin siemenet saadaan pois tienpientareille leviämästä. Vuonna 2019 julkaistiin Suomen lajien Punainen lista, jossa arvioitiin yli 22 000 lajin uhanalaisuutta Suomessa. Avohakkaamme metsiämme säälittä ja käytämme mökkeillessämme myrkkyjä, jotka päätyvät hyttysten lisäksi tappamaan paljon muutakin luonnossa. ”ASENNE TUNTUU OLEVAN, ETTÄ LUONTO ON IHAN KIVA, KUNHAN SE EI HÄIRITSE ELÄMÄÄMME MITENKÄÄN.” On aika ymmärtää suomalaisen luonnon arvo Atte Ahokas on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä. Luonto kun ei ole resurssi tai vihollinen vaan elämänehto. Ikimetsistä, soilta ja Lapin tuntureilta löytyy upeita, monimutkaisia elämän verkostoja. Aivan liian usein asenne tuntuu olevan, että luonto on ihan kiva, kunhan se ei häiritse elämäämme mitenkään. Miten tämä luontosuhde sitten näkyy käytännössä
YLLÄTYSTEN KESÄ Tuula Kallioniemi, joka välillä keskittyi lastenkirjoihin, on viime vuosina palannut realistisen nuortenkirjallisuuden pariin. Meresmaan Khimaira (Myllylahti) esittelee hyvin suosituksi tulleen säeromaanin mahdollisuuksia. SAMALLA ESITELLÄÄN UUSIA AIHEITA POLYAMORIASTA ALKAEN. POLYAMORIA TULEE NUORTENKIRJAAN J. S. Ainakin Minna Levolan kirja Ujo elämäni (Karisto) viittaa siihen. Teiniraskauteen liittyvistä teemoista kirjoitetaan nykyisin harvoin, joten Kallioniemen kirja tuo tärkeää monipuolisuutta tuoreen nuortenkirjallisuuden aihevalikoimaan. Sara haluaa rusikoida ”sellaisia tabuja / joiden olemassaolosta / ei aiemmin ollut mitään hajua”. Muutamia kielivirheitä tekstistä olisi kernaasti saanut karsia, muutoin kirja on tasapainoista luettavaa. U jous on hyvä varhaisnuortenkirjojen aihe, sillä kaikenlaiset nuoret kuuluvat kirjallisuuteen. Khimaira ammentaa vertauskuvia ja voimaa Kreikan mytologiasta. Säkeisiin puettu nuortenkirja johdattelee sisuksiinsa joutuisasti ja keveästi assosioiden. ”Ujon pitää reipastua mutta reippaan ei pidä ujostua”, ihmettelee kuudesluokkalainen Linda opettajansa politiikkaa. Pitkän uransa aikana hän on ehtinyt kirjoissaan moneen kertaan tutkia, mihin kaikkeen realistinen kirjallisuus voi lonkeronsa ulottaa. Tasapainoiseen loppuratkaisuun kiirehditään ehkä turhan ripeästi, mutta siitä huolimatta luonteva esitystapa ilahduttaa. TUOREET TEEMAT PIRISTÄVÄT! TEKSTI ISMO LOIVAMAA KU VI TU S KA IS A PA AT SO N AN N I KA VE RI N KE SY TT ÄJ Ä PU N AI SE LL A M AT O LL A -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T M AR I AH O KO IV U Teiniraskauden teema 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 18.7.2022 13.18 18.7.2022 13.18. Ujoutta käsitellään nyt hienovaraisesti ja rohkaisevasti. Säeromaani on lukijaystävällisyydessään etäistä sukua selkokirjalle. tulevaisuuden suunnittelu, ystävyyssuhteet ja raskauden pelko. Huolta aiheuttavat mm. REALISTINEN NUORTENKIRJA tekee paluun! KUUKAUDEN REALISMI EHTI JO VÄLILLÄ TUKEHTUA MUUN TARJONNAN ALLE, MUTTA NYT VARSINKIN HIUKAN PIENEMMÄT KUSTANTAMOT USKOVAT NUORTENKIRJAN VOIMAAN. Aihe on tarpeellinen, sillä kouluissakaan ei aina oikein osata suhtautua ujoihin oppilaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Perheen arkea sekoittaa pikkutarkan Amerikan-tädin majoittuminen Lindan huoneeseen. Niitä tarvitaan, kun parikymppinen Sara työstää hissuksiin isosiskonsa kuolemaa. Tutkijatädin vierailu jatkaa tyttökirjallisuuden ikiaikaista teemaa kotimaassa pistäytyvästä sukulaisesta, joka edustaa jännittävällä tavalla vierautta ja eksotiikkaa. Nuorta lukijaa ei kuormiteta liiallisella psykologisella pohdiskelulla eikä liioin painavilla huolilla, vaan juoneen sisältyy runsaasti arjen asioita, ei vähiten kotipiirin pieniä huvittavuuksia. Ellan minä-kerrontaa on helppo seurata. ylävinjetti kirjat Ellan elämän valoisiksi asioiksi vahvistuvat kuvataide ja luottamukselliseksi muodostuva suhde isoäitiin. Työkaluja ja sanoja hän tarvitsee myös venäläisen äitinsä, äkkipikaisen Kuningattaren tyynnyttämiseen. Mopoautolla mun prinssini saapuu (Otava) on pienoisromaani peruskoulun päättävästä Ellasta ja hänen yllätysten kesästään
Tarvitaan leffa ja hyväntekeväisyysnäytös Hakaniemi, Pasila, Vuosaari… LAPSEN MAAILMA 5 | 2022 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 18.7.2022 13.17 18.7.2022 13.17. Joku nuorista jopa reagoi herkällä korvalla kuulemaansa kieleen. Valoa hän tarvitseekin, sillä poikaystävä on jättänyt, ja elämä vieraassa kaupungissa tuntuu ankealta. Eikä minipossu ole yhtään hullumpi lisämauste sarjassa… Vaikka ainekset ovat sydämellisiä, ei kirja jumitu pelkäksi kotikertomukseksi. ”Miksi ylipäätään on niin hiton vaikea asettua omaan elämään ja olla siinä kuin kotonaan?” hän ihmettelee. Onnellisia asioita tapahtuu paljon, muttei kirjassa sentään taikasauvaa heilutella. Päähenkilöiden elämässä on tapahtunut menetyksiä ja raskaita muutoksia, jotka pakottavat Leon ja Isran pakomatkalle päämäärättömästi kauas pois. Hitsi vieköön”. Mari Ahokoivu) jatkaa hauskasti sarjaa, jossa perhe on eläväinen ja energinen. Uutiskuvat Brasilian hirmumyrskystä saavat Annin toimimaan: tarvitaan elokuva ja hyväntekeväisyysnäytös. MUSIIKKI SITOO JA EROTTAA Musiikkiharrastus kannattelee Satu Heimosen Soinnut solmussa -kirjaa (Mäkelä). Juonta kannattelee Annin ja kavereiden elokuvahanke. Elokuvan tekeminen on antoisa ja vaativa projekti, joka kysyy myös ihmissuhdetaitoja. MENESTYS, HITSI VIEKÖÖN! Lastenromaanien ja varhaisnuorten kirjojen maaperä on usein lämmin ja kannustava. Menneisyyden tilalle he löytävät matkansa ja toinen toisensa. Kirjan kieli ei ole pingottuneen tyylikästä, mutta herkästi vaistoavaa se on. Siinä missä Kallioniemen kirjassa ei-toivotun raskauden teema tuntuu tärkeältä, Meresmaan romaanissa kajotaan polyamoriaan, joka on nuortenkirjallisuudessa varsin uusi aihe Sara tavoittelee tilannetta, jossa hänellä itsellään on ”hallinta, valta ja vastuu”. Tasapainoilu kannattaa, ja lopussa tuntuu hyvältä: ”He olivat tehneet tämän yhdessä, ja siitä oli tullut menestys. Pinnan alla muhii niin paljon muutakin kuin musiikki. Musiikki sitoo teosta, mutta yhteinen harrastus ei välttämättä yhdistä kirjan nuoria. Mieliala ja maisema liittyvät vahvasti yhteen myös Veera Salmen Kaunis ilma kuolla -romaanissa (Otava). Keskustelulla ja pohdiskelulla päästään tarinassa pitkälle. Lukija saa hyvän tarkkailupaikan sekä musiikkielämään että nuorten yksityiseen maailmaan. MUSTUUTTA VASTAAN Laura Suomelan Minä vastaan marraskuu -kirjassa (Karisto) opiskelijakämppään Tampereelle muuttava 17-vuotias Emmi päättää, että tällä kertaa hän ei anna marraskuun tyrmätä itseään, vaan tahtoo taikoa pimeyden keskelle iloa ja valoa. Salmi on kirjoittanut Hakaniemestä ja Pasilasta, nyt vuorossa on Vuosaari. Kaisa Paatson kirja Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla (Tammi, kuv. Määrätietoinen marraskuun murtaminen tuottaa tulosta. Hienoa, että lähiöt alkavat olla luonteva osa nuortenkirjallisuuden kaupunkikuvaa! Khimairan tabujen joukkoon voi lukea sekä homoseksuaalisuuden että polyamorian. Hyväntekeväisyyden ajatus vilahtaa siellä täällä juonessa, mikä osoittautuu tärkeäksi. Ne löytyvät sen jälkeen, kun äkkipikainen äiti ymmärtää katua sitä, että karkotti tyttärensä kotoa. Lähiöstä välittyy mielialojen ja kokemusten mukaan ailahteleva kuva. Emmi tutustuu talon asukkaisiin ja vähän kerrassaan elämänilo hiipii lähemmäs. ”Kanjonissa oli niin ahdistavaa, että metrotkin hikoili”, Isra ajattelee. Toisena hetkenä metron kanjoni tuntuu hänestä kauniilta: ”Mä rakastan Vuosaarta, vaik jotkut sanoo, että se on pelkkä Rat Valley, ja oonhan mäkin täällä rottia nähny”. Tärkeintä kuitenkin on, että nuortenkirjoissa kerrotaan monenlaisista nuorista ja eläydytään kielen mahdollisuuksiin. Näkökulma leijuu nuoresta toiseen ja pian paljastuu henkilökohtaisten tunteiden verkosto. Nuoriso-orkesterin soittajat tähtäävät musiikkileirille Itävaltaan, mutta matkakertomuksesta ei suinkaan ole kyse. Lopussa silti tuntuu kuin ”marraskuu moiskauttelisi poskilleni märkiä suukkoja”
Reilusti riemua Linnanmäellä. Vietä vuoden veikein päivä! Lintsillä huvitellaan 23.10.2022 asti! LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 18.7.2022 13.17 18.7.2022 13.17