Lapsen Maailma 05/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2023 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 1 ›› LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 18.7.2023 12.44 18.7.2023 12.44. ylävinjetti ROY LEHTINEN TOTUTTELEE SAUNOMAAN | VAUVOJEN PERIMÄ VOITAISIIN LUKEA JO SYNNYTYSLAITOKSELLA | PERHEENYHDISTÄMISPROSESSI ON HIDAS JA RASKAS TEKOÄLYN KÄYTTÖ KOULUSSA | MITÄ NUORTEN OIKEUSEDUSTAJA TEKEE
2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 17.7.2023 13.09 17.7.2023 13.09
TERVEYS 40 Pelit voivat myös tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä 44 Vauvojen perimä voitaisiin lukea jo synnytyslaitoksella PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Pitäisikö koulukiusaamisesta tehdä rikosilmoitus. VUOSIKERTA! KR IS TA LU O M A ›› HARRASTUS & LUONTO 6 Tutustuimme luontoharrastaja Matias Parveen 36 Aino Kaskioja kaitsee lammaskatrasta OSALLISUUS SEKÄ LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 20 Mä oon kuitenki lapsi -esityksessä ääneen pääsevät tosielämän lapset 24 Liikenteellä on suuri merkitys lasten jokapäiväiselle turvallisuudelle PERHE 10 Nämä vauvat pitävät saunomisesta! 32 Perheenyhdistämisprosessi on lapselle liian hidas ja epävarma KASVU & KOULU 42 Tekoälyn käyttö koulussa 46 Mitä nuorten oikeusedustaja oikein tekee. 50 Kuukauden kirjat: Maaseutu lastenja nuortenkirjallisuudesta Lihavoitu = kannessa s. 30 Tutkittua tietoa: Lastensuojelun jälkihuollon palvelut jäävät usein käyttämättä 48 Palvelukortti 49 Heikki Hiilamon kolumni: Onko muumeja oikeasti olemassa. 6 Matias Parven, 8, kotikoivussa lauloi kesällä kirjosieppo. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 19.7.2023 12.45 19.7.2023 12.45. Hän on bongannut palokärjen, muita tikkoja, talitinttejä ja joutseniakin. n > l ELOKUU | 5 | 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82
LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Todellisuudessa perheitä pyritään auttamaan niin, että lapsi voisi asua omassa kodissaan turvassa. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. Syksyllä Lastensuojelun Keskusliitto julkaisee myös sijaishuollon työkirjan sekä oppaan lastensuojelusta viestimiseen. vuosikerta KANSI Roy ja Lasse Lehtisen kuvasi kanteen Linda Varoma. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. l Loviisa 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 19.7.2023 12.45 19.7.2023 12.45. 24 Jutun ilmestyessä jo 8-luokkalaiset Nella Nordfors (vas.), Oona Sirkelä ja Olivia Främling kuvattiin Vantaalla Korson rautatieasemalla, jossa he pohtivat turvallisuutta. LASTENSUOJELULLA TURVAA PERHEILLE Lastensuojelun Keskusliitto kehittää toiminnallaan lastensuojelun laatua mm. Kesäkuussa 2023 julkaistu Näkökulmia sijaishuoltoon -julkaisu tarkastelee hyvää sijaishuoltoa eri puolilta. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. > www.lskl.fi/julkaisut > www.lastensuojelu.info l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. vuosikerta. Hyvä sijaishuolto on sellaista, joka tuo lapselle turvaa ja huomioi koko perheen hyvinvoinnin. l Helsinki l Ylistaro Vantaa l s. Lastensuojeluun liittyy toisinaan ennakkoluuloja sekä pelkoa, että lapsi otetaan pois vanhemmiltaan. 82. Jos lapsi ei kuitenkaan ole turvassa kotonaan tai on vaarassa vahingoittaa itseään, hänestä huolehditaan lastensuojelun sijaishuollon avulla kodin ulkopuolella. kouluttamalla, tekemällä kannanottoja ja tuottamalla tietoa
Meitä ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Saamme tehdä paljon vaikuttamistyötä, jotta haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Monien hallitusohjelmaan kirjattujen toimien vaikutukset lapsiin ja perheisiin voivat olla hyvin kielteisiä. Paluu päiväkotija kouluarkeen on joskus uuvuttavaa, mutta arjen rutiinit voivat tuntua kesän jälkeen myös helpottavilta. Kuluneen kesän aikana olemme saaneet seurata hallituksen ensiaskeleita . Sellaisessa yhteiskunnassa jokainen voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Meidän aikuisten täytyy rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen on arvokas omana itsenään. Hyvään, turvalliseen kasvuun ja kehitykseen tarvitaan vakaat yhteiskunnalliset olosuhteet. Lisäksi sopimustekstissä todetaan, että sopimusvaltiot kunnioittavat ja takaavat sopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Hallitusohjelma on luotu ja julkistettu, ja hallituksen työskentely on käynnistynyt. Siksi jo se, että ihmisoikeuksista täytyy käydä keskustelua hallituksen sisällä, kertoo, että meitä ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Lasten ja perheiden kannalta tämä vaatii viisaita päätöksiä ja vahvaa tahtoa. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sanotaankaan. Yhteiskunnassamme käytävä keskustelu arvoista vaikuttaa varsin paljon myös lapsiin. Hallituksen ja sen ministereiden suhtautumisesta syrjintään ja rasismiin on käyty julkista keskustelua. Puheiden lisäksi sen täytyy näkyä teoissa. On selvää, että Lastensuojelun Keskusliitto sitoutuu näihin kirjauksiin. PS. Sen johdantotekstissä viitataan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeuksien yleissopimuksiin. Kohun keskellä annetuissa ulostuloissaan hallitus on todennut sen työskentelevän tasa-arvon ja syrjimättömyyden eteen ja että hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja kaikenlaisesta ääriajattelusta. Iloa ja tsemppiä jokaiselle lapselle ja perheelle syksyn alkuun! Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus KASVURAUHAA LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 19.7.2023 12.47 19.7.2023 12.47. Sopimus on juridisesti sitova ja keskusliiton toiminnan kivijalka. Jos yhteiskunnallinen keskustelu ajautuu raiteille, joilla lapsen oikeuksia kyseenalaistetaan tai joilla jokainen lapsi ei ole arvokas omana itsenään, voimme vain haaveilla siitä, että lapset – tulevaisuuden aikuiset – kasvavat ja voivat hyvin. Hallituksen alkutaival ei lupaa kovin hyvää lapsille ja lapsiperheille. Pitäisi olla itsestään selvää, että myös Suomi valtiona ja sen hallitus on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri näkyy ja kuuluu myös lapsille
Teltassa voi nukahtaa tuulen humistessa ja aamuauringon säteet herättävät aikaisin. LUONNONYSTÄVÄ lakeuksilta Teltanpaikka sijaitsee kotitalon takana. Tuluksille on tänä kesänä ollut hieman vähemmän käyttöä metsäpalovaroituksen vuoksi, mutta yöretki on elämys ilman nuotiotakin. harrastus 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 6 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 6 19.7.2023 12.49 19.7.2023 12.49
Matias kertoo pitävänsä sekä eläimistä että kasveista, siis kaikesta, mitä luontoon kuuluu. Hän osoittaa paikkaa, jossa keväisin kasvaa paljon sinivuokkoja. – Se piti tosi kovaa meteliä, Ella kertoo. Matias pomppii parhaillaan trampoliinilla, ja Ella lukee varjossa kirjaa. Eikä näe onneksi käärmeitäkään mutta muurahaisia ja muita ötököitä piisaa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 7 ›› LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 7 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 7 19.7.2023 12.49 19.7.2023 12.49. On lämmin kesäpäivä Ylistaron Pampunmäessä, Seinäjoella. Sisarukset ovat nimenneet ne Mauriksi ja Vesaksi Radio Playn Lasten sadut -podcastien mukaan. Siilejä ei talon lähistöllä helposti näe, niitä pitää lähteä oikein etsimään. Puiden siimeksessä olevassa talossa asuu luonnon ystävä ja tarkkailija Matias Parvi, 8, siskonsa Ellan, 11 sekä vanhempiensa Elina ja Olavi Parvin kanssa. Ne ovat Minna Kivelän ja Paula Norosen käsikirjoittamia ja näyttelemiä äänisatuja lapsille. Matias heittää vielä pari bäkkäriä, sillä hän on hiljattain oppinut takaperinvoltin, ja laskeutuu sitten maan tasalle. Yöretkille hän suuntaa talon taakse telttaan, useimmiten Ellan kanssa. – Palokärki ja muita tikkoja, talitinttejä. Viimeksi, kun he valmistautuivat siellä nukkumaan, alkoi kuulua käen kukuntaa. Perheen kanssa Matias kertoo tehneensä päivän mittaisia makkaranpaistoretkiä kauemmas laavulle. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA KUVAT KRISTA LUOMA K orkeat männyt ja vehreät koivut huojuttelevat oksiaan lempeässä tuulessa. Matias Parvi tarkkailee luontoa, retkeilee ja sytyttää nuotion tuluksilla. Olen nähnyt myös pupuja loikkimassa tuossa metsässä, Matias selvittää. He lähtevät vikkelästi johdattamaan meitä kivikkoista polkua ylöspäin kohti rakentamaansa majaa. – Kerran talvella ollessani pulkkamäessä huomasin pellolla hirven. Alamme keskustella hänen näkemistään eläimistä. Joskus joutseniakin. Matias hakee jalkoihinsa mukavat lipokkaat ja Ella etsii kumpparinsa. Talon takametsässä oravat hyppelevät usein oksalta toiselle
Kohtaaminen Peltsin kanssa Matias Parvi ei tee havaintojaan vain ympärillä olevasta luonnosta vaan seuraa innokkaasti myös aiheeseen liittyviä ohjelmia. Itse tehty makkaratikku Kanervat ja jäkälät rahisevat askelten alla. Pian pääsemme kallionkupeeseen kyhättyyn majaan, joka on myös oiva retkipaikka. Hän istahtaa kivelle ja alkaa malliksi vuolla puunkalikkaa. – Puista tämä rakennettiin ja nytten sitä on vähän uusittu, Matias Parvi sanoo ja alkaa asetella kuivahtanutta männynoksaa parempaan asentoon. Matias näyttää kiipeilypuunsa, josta hän kerran melkein tipahti oksan katkettua. Paappa Martti Parvi on käynyt puutyökurssin, jonka oppeja hän on pojanpoikansa kanssa askarrellessaan soveltanut. Onneksi Ilmajoelta, parinkymmenen kilometrin päästä, löytyy hengenheimolainen. Kevättalvella Matias tapasi toimittaja Mikko Peltolan Ylistaron kirjastossa, jossa tämä kertoi luontomatkoistaan Luonto lainassa -tapahtumassa. Olemme myös yhdessä rakentaneet majan ja vielä laavun. Mun kaverit tykkäävät olla ulkona, mutta eivät he luontoretkistä niin välitä. Matias on tehnyt muun muassa makkaratikun, joka on luontoretkeläiselle tarpeen. Säitten vaihtelevuus on tullut majalla retkeileville tutuksi. Peltsille sai esittää kysymyksiä, ja Matiaksella olikin niitä paljon. Pelkäsikö hän karhua, jonka näki Venäjällä ja Makkaratikun lisäksi Matias Parvi on askarrellut oravan, karhun ja hyppyrin pikkuautorataan. Paapan lahjoittama puukko on kädentaitajalle tärkeä työväline. Avara luonto ja Peltsin toinen luonto ovat parhaita. Hyvin näyttää sujuvan. – Kerran kun tulin tänne kaverini kanssa, alkoi heti sataa. Ella tulee toisinaan mukaan, mutta usein silläkin on tärkeämpää tekemistä. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 8 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 8 19.7.2023 12.49 19.7.2023 12.49. – Kysyin, mitä eläimiä hän on matkoillaan tavannut. Laskeudumme kalliolta takaisin pihapiiriin ja Matias noutaa sisältä paapan lahjoittaman puukon. – Paappa on sellainen hyväkuntoinen seitsemänkymppinen
Elina-äidin kertoman mukaan Matias oli vasta nelivuotias sanoessaan ”sä tuut sitten kattomaan, kun mä esiinnyn lavalla”! Vielä on kesää jäljellä ja ennen koulun alkua ehtii nauttia uimisesta ja jäätelöstä – Matiaksen mielestä loman parhaista asioista. Ylistarossa asuva mumma, Riitta Luikku, on kuljettanut Matiasta Isossakyrössä uimakoulussa. Sisarukset tietävät, että roskat eivät kuulu luontoon. Niillä hän sytyttää nuotion tai tulen pihapiirissä olevaan grillipaikkaan. Ehkäpä pian alkaa myös vedenalaisten luonnonihmeiden tarkkailu... n Öiset telttaretket suuntautuvat takapihalle. Kirjastosta voi lainata roskapihtejä ja tienvarsilta onkin yhdessä kerätty sinne kuulumatonta. Laitoimme ne kivelle ja kohta lokit popsivat niitä tyytyväisinä. – Iskän kanssa saimme kerran kolme keskikokoista ahventa. Matiaksen mukaan lähti jotakin uutta myös kotiin päin. Kesän mittaan onkin ollut mukava syödä itse kasvattamaansa ruokaa. Halusin tietää myös, miten vaikea oli saada tuluksilla tuli syttymään. Ehkä joskus lavalla Lomalla Ella Parvi on osallistunut Jyrkän kesäteatterin Pekka Töpöhäntä -esitykseen. Kiikarit ovat luontoretkeilijällä tarkassa tallessa. Viime kesänä he myivät lelujaan peräkonttikirppiksellä, jossa kauppa kävi hyvin. Niinpä hän käy toisinaan äitinsä puhelimesta tarkistamassa linnun sen laulun perusteella Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla. Treeneissä hän käy Seinäjoella hyvien kavereittensa Joosuan ja Laurin kanssa. Kaloja Matias kertoo narranneensa Paakkarinpuistossa Kyrönjoen rannassa. Matias Parven puhelimessa toimii netti, mutta vielä hänellä on tiukat rajoitukset sovellusten lataamisessa. Tunnistetaan lintujen ääniä Kodin ympärillä soi jatkuva lintujen konsertti. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 9 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 9 LM5_s6-9_MatiasParvi.indd 9 19.7.2023 12.49 19.7.2023 12.49. Matiaksellekin tulukset ovat tuttuja. Viime äitienpäivänä Ilmajoen mummolassa Matias ja Ella pääsivät Martti-paapan ja Tellu-mumman eli Tellervo Aaltosen kanssa perunan istutukseen. Elokuussa alkaa toinen luokka Kirja-Matin koulussa, jonne on matkaa neljä kilometriä. Tarpeen tullessa ne voi heti napata silmille. Luontoharrastuksen lisäksi Matiaksella on muutakin elämää: hän painii ja pelaa jalkapalloa. oliko hänellä mitään aseita mukana. Usein vanhemmat kuljettavat sisarukset sinne. Kotona on kasvatettu myös porkkanoita ja herneitä, mutta viime vuosina on keskitytty mansikoihin. Kotimetsässä niillä voi seurata oravia eli Mauria ja Vesaa tai pihakoivujen moninaisia visertäjiä. – Klapikasan päällä ja pyöräkatoksessa on linnun pesä. Hän on tutustunut myös muihin käytännöllisiin asioihin, ja omavaraisuuskin on tullut hieman tutuksi. Sen mukaan kotikoivussa visertää juuri nyt kirjosieppo. Uida Matias jo toki osasi, mutta nyt hän sukeltaa peräti kymmenen metriä. Se iskää vähän harmittaa, Ella huomauttaa. Matias on hetken hiljaa ja tuumii sitten vähän kuin itsekseen: – Koulu oli aika paljon erilaista kuin mitä ajattelin, mutta ihan kivaa se on. – Ella on hyvä myös englannissa, Matias kehuu. Kierrätystäkin on harrastettu. – Traktorin perässä oli kone, ja me tiputtelimme Ellan kanssa perunoita putkeen. Matiaskin oli viime kesänä lastennäytelmäleirillä, ja ohjaaja Jaana Jokinen on siitä lähtien houkutellut häntä näytelmäharrastuksen pariin. Hyvällä säällä he polkevat kouluun pyörällä, sillä molemmille mieluisin oppiaine on liikunta. – Ehkä minä ensi kesänä siihen osallistunkin
Iltasaunan jälkeen unikin tulee hyvin. SAUNAAN, IHANAA! Vauvatkin nauttivat saunomisesta, kun heidät totutellaan siihen pikkuhiljaa. REIJA YPYÄ | KUVAT LINDA VAROMA perhe KANSI 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 10 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 10 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55
Jasmin rakastaa saunomista J asmin Littman, 4 kk, käy joka viikonloppu saunassa. Mökille on kotoa vain 12 kilometriä. Yksi kaksi kolme, nyt sukelletaan. Se on kätevä ja vettä kestävä apuväline niin saunassa kuin uimahallissa vauvauinnissa. Kesällä saunotaan melkein joka ilta, sillä silloin käytännössä asutaan mökillä. Vettä kuluu kymmenen litraa yhtä saunojaa kohti. Kenellekään ei jää epäselväksi, että hän taitaa tykätä saunomisesta. Peseytyminen on helppoa, kun kaivosta ohjataan pumpulla vesi lämmitysboileriin ja siitä suihkuun. Jokaiselle pitää olla saunajuoma, ja Jasminille se on äidinmaito. Kun aikuiset peseytyvät tai käyvät meressä uimassa, voi Jasminin laittaa vaahtomuoviseen sitteriin istumaan. Hän hihkuu, kiljuu, taputtaa käsiään, polskii ja roiskii vettä. Jasmin on ihan pienestä pitäen ollut perheen kanssa haalean lämpimässä saunassa. Jos me vanhemmat emme ala lämmittää saunaa, lapset menevät itse hommiin. Pesuvesi lämmitetään isossa 14 litran vedenkeittimessä, koska kiukaassa ei ole vesisäiliötä. Hän on pieni vesipeto, joka polskii riemuissaan vedessä saunan lattialla olevassa ammeessaan. – Saunominen on perheellemme tosi tärkeä yhteinen tapahtuma, jota isommat sisarukset Casper, 12, ja Vanessa, 10, odottavat innoissaan. Näin hän tietää, että seuraavaksi tulee vettä päälle. – Sanomme aina samat lauseet, kun kastelemme Jasminin päätä. Mutta perhe saunoo mökillä talvisinkin. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 11 ›› LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 11 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 11 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55. Loviisalaisperhe käy joka viikonloppu mökillään meren rannalla saunomassa, sillä sen rivitalon sauna toimii varastona. – Jasmin on ollut jo monta kertaa saunassa. – Silloin tuomme pesuveden kotoa kolmessa 20 litran kanisterissa, sillä suolaista merivettä ei voi käyttää peseytymiseen. Jo kuukauden ikäisenä otin hänet pieneksi hetkeksi mukaan haalean lämpimään saunaan peseytymään, kertoo hänen äitinsä Nina Vilpponen. Saunan jälkeen uni maittaa puhtaissa lakanoissa
Hän pitää sitruunan, eukalyptuksen ja koivun tuoksuista. – Liamilla ja Auroralla on molemmilla omat ammeet, mutta he tykkäävät istua myös lattialla suihkun alla. – Liam ei haluaisi saunasta millään pois. Isosisko Aurora, 4, viihtyy hänkin saunassa, muttei nauti löy lyistä. Liam ei osaa vielä puhua, mutta tekee elehtien ja ääntelemällä selväksi, että haluaa saunaan. – Se on varmaan lapsista hiukan jännittäväkin paikka, sellainen vähän hämärä. Hänen sisarestaan Aurorastakin on mukavaa napsauttaa kiuas päälle. Usein joudun kanta maan hänet pois, mutta toisinaan neuvottelemme ja pääsemme pois ilman itkua, nauraa Liamin äiti Roosa Ovaska. Aurora antaa yllättä vän hyvin pestä hiuksensa, jotka letitän aina märkinä. ylävinjetti Löylykauhan valtias I nnokkaasta saunamies Liam Dancelista, 11 kk, on hauskinta pau kuttaa löylykauhaa seinään ja auttaa äitiä heittämään löylyä. Lapset ovat käyneet Roosan kanssa saunassa parikuisesta läh tien. – Mutta sauna rentouttaa niin lapsia kuin ai kuisia. Usein hän imetti vauvaa alalauteella oman saunomisensa päätteeksi ja pesi sen jälkeen vauvan. Roosa ei pidä itseään minään himosaunojana, eikä löylyihin tarvitse päästä joka viikko. – Aurora innostuu löylyvedestä, kun saa valita sinne tuoksu tippoja. Kun lapset oppivat istumaan, he saivat istua vedessä pesuvadissa lauteilla. Hänestä on vain kiva istua lämmössä ja pestä barbejaan va dissa. Vantaalaisrivitalon yläkerrassa on sauna ja pieni parveke, mut ta kesällä on mukava vilvoitella saunan jälkeen pihalla terassikei nussa. Saunomassa käydään usein myös mummilassa Vihdissä, jossa on perinteinen puulämmitteinen sauna. Illasta lasten kanssa tulee aina rauhalli nen, kun he jäävät saunan jälkeen jotenkin ren toutuneeseen olotilaan. Unelmieni saunahetki olisi rauhallinen ilta mökillä järven rannalla. Liam on kova saunamies, joka suihkussa käydessäkin haluaisi laittaa saunan päälle. 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 12 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 12 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55
n > l ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 13 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 13 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 13 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55
Mutta ei hän poiskaan halunnut, joten kyllä hänestä vielä kelpo saunoja kasvaa. Näin uskoo isä Lasse Lehtinen. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 14 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 14 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55. ylävinjetti Roy oli ensimmäisellä saunomiskerrallaan jännittyneen ja hämmästyneen tuntuinen
Loviisalaisella perheellä on pieni kahdeksan vuotta sitten rakennettu pihasauna, joka kasattiin hirsistä kuin legotalo. Lämpöä oli noin 60 astetta, ja parit pienet löylytkin heitet tiin, eikä Roy niitä säikähtänyt. Vauvasta tu lee tosi liukas vedessä, ja tuki vapauttaa aikuisen molemmat kädet pesemiseen ja vauvan kanssa leikkimiseen, Linda kuvaa. R oy Lehtinen, 6 kk, kävi tänään ensimmäistä kertaa saunas sa ja oli uudesta kokemuksesta hämmentyneen jännitty nyt, vaikka tuttu kylvettäjä ja amme toivat turvaa. Lapsena saunoin paljon mökillä isäni kanssa. Vaikka oli lämmin kesäpäivä, olo saattoi tuntua saunan jälkeen viileältä. Kesällä perhe saunoo kerran viikossa, yleensä sunnuntai sin. – Hän vain tuijotti isoilla silmillään, eikä hiffannut, mistä oli kyse. – Amme oli lattialla, ja vauva siinä rennosti kylpytuessa. Roylle syntyy siis pikkusisarus, joten saunaporukka kasvaa. n LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 15 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 15 LM5_s10-15_Saunavauvat.indd 15 19.7.2023 12.55 19.7.2023 12.55. n > l Miksi minut on tuotu tänne. Myös mieheni on aina saunonut paljon ja ottaa kovia löylyjä. – Olen aina tykännyt saunomisesta. Las ten saunominen painottuu kesään, mutta Royn sisarukset Ina r i, 10, ja Okko, 7, eivät ole viime aikoina välittäneet saunasta, vaikka pienempänä kävivät mielellään. Vielä isän sylissä vilvoitellessakin Roy oli hiukan jännittynyt. Kylvyssä hän jokeltelee ja liikkuu enemmän, muttei pols kinut saunassa lainkaan. Os tin tuen kirppikseltä: se on kätevä ja turvallinen. Pidän lempeistä löylyistä – varsinkin nyt, kun olen raskaana. Muutama vuosi sitten saunan terassia laajennettiin, ja sii nä vie tetään paljon aikaa kesällä, koska aurinko paistaa siihen iltapäivällä. Löylytila on vain neljä neliötä ja se toimii myös pesutilana. Royn äiti Linda Varoma kertoo, ettei poika vaikuttanut kau heasti nauttivan, muttei halunnut poiskaan
Niinpä poliisilaitokset eivät myöskään kykene tilastoimaan tapauksia, eikä tarkkaa tietoa kiusaamisesta tehtyjen rikosilmoitusten määristä ole. Koulukiusaaminen ei poliisin mukaan useinkaan johda rikosilmoitusta pidemmälle, sillä alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, eikä heitä voi siis tuomita. Kiitos ruuasta -teema kysyy, saako ruoka ansaitsemansa arvostuksen ja mitä kukin ansaitsee syödä. Helsingin Keskustakirjasto Oodissa 7.–13.8. ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA NÄYTTELYI Nuoret ja RUOKA Nuoret itse ovat oman arkisen ruokaympäristönsä parhaita asiantuntijoita. 6.-luokkalaisen tytön äiti teki Imatralla rikosilmoituksen tyttärensä koko luokasta. KOULUI Pohjoismaista OPETUSTA Helsingin Käpylässä Yhtenäiskoulun tiloissa aloittaa ensi vuoden elokuussa toimintansa pohjoismainen koulu. Koulukiusaamisesta saatetaan tehdä rikosilmoitus poliisille. Näyttely käsittelee myös kasvisja hävikkiruokaa, ruokaa ja jaksamista sekä ruokahetkien jakamista. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUAI RIKOSILMOITUS kiusaamisesta. ”Se on ihan nerokas tapa, koska kottikärryissä on vaan yksi rengas, joten niitä voi työntää metsässä ja kallioilla.” VUODEN MÖKKILÄISEKSI VALITTU KIRSIKKA SIMBERG YLELLÄ. KUN SIMBERG OLI PIENI, ISOÄITI VEI HÄNET KOTTIKÄRRYISSÄ METSÄRETKILLE. esillä oleva Pöytä on katettu -näyttely nostaa esille viisi teemaa nuorista ja ruuasta. Kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla pahoinpitely, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai laiton uhkaus. Kouluun voivat hakea kaikki helsinkiläiset oppilaat riippumatta äidinkielestä tai kotiosoitteesta. Pitäisikö tehdä rikosilmoitus vai ei, pähkäilee tuttavaperheen isä, jonka poikaa kiusataan koulussa. Keväällä esim. Keväällä tehty Kouluterveyskysely kertoo, että koulussa vähintään viikoittain kiusaamista kokeneiden oppilaiden osuus on kasvanut: kiusaamisen kohteeksi joutui 8.–9.-luokkalaisista pojista 8,6 ja tytöistä 7,5 %. CO LO U RB O X 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 19.7.2023 13.00 19.7.2023 13.00. Puolet opetuksesta annetaan ruotsiksi ja puolet suomeksi. Sen opetuksessa painotetaan pohjoismaista yhteistyötä ja kulttuuria sekä pohjoismaisia kieliä. Esim. Ongelmana on, ettei termiä koulukiusaaminen löydy rikoslaista. Poliisi kuitenkin korostaa, että vaikkei rikosprosessi etenisi, asioita on tärkeää käsitellä
Tutustu myös Pesäpuun julkaisemaan kirjaan Elämänmittaisella matkalla – Elämäntarinakirja lastensuojelun sijaishuollossa kasvaneille. PS. Ääneen ovat päässeet niin lastensuojelutyötä tekevät kuin kokemusasiantuntijanuoret. Myös pandemia-aika seurauksineen on ollut erityisesti osalle lapsista ja nuorista raskas. Tytöt raportoivat kokeneensa henkistä, fyysistä ja digitaalista väkivaltaa sekä erityisesti seksuaaliväkivaltaa yleisemmin kuin pojat. KYSELYTUTKIMUS I SEURUSTELUVÄKIVALTA yllättävän yleistä Nuoret kohtaavat ensimmäisessä seurustelusuhteessaan hyvin yleisesti digitaalista väkivaltaa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 17 ›› ›› LM5_s16-19_Tulva.indd 17 LM5_s16-19_Tulva.indd 17 19.7.2023 13.00 19.7.2023 13.00. Lapsi tai nuori, jos haluat saada kirjavinkkejä tai katsella vinkkivideoita, klikkaa itsesi os. lukemo.fi/oma-aani. Anu Isotalon toimittaja Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -tutkimus löytyy verkosta. Toisaalta lastensuojelu on kuitenkin viimesijainen keino suojata lapsi eli määrän kasvu voi kertoa muun palvelujärjestelmän pettämisestä. Samalta Lastenkirjallisuusinstituutin ylläpitämältä sivustolta löytyy myös upeaa fanitaidetta, mm. 15-vuotiaan Apilan teos Elina Pitkäkankaan fantasiaromaanista Sang (WSOY), jolla hän voitti kirjallisuusaiheisen Oma ääni -kilpailun. Julkaisu tarjoaa ajateltavaa ja pohdintatehtäviä sijaishuollossa työskenteleville ammattilaisille ja sen järjestämisvastuussa oleville. Vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylönen Lastensuojelun Keskusliitosta arvioi, että ilmoitusten määrän kasvuun vaikuttavat todennäköisesti useammat syyt. Kumppanin painostamalla tai pakottamalla tekemään seksuaaliväkivaltaa oli kokenut 25 % ja fyysistä väkivaltaa 16 % vastaajista. Vastaajina oli runsaat 1 200 peruskoulun 9.-luokkalaista, lukiolaista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta eri puolilta Suomea. Jos katsot tarkkaan, voit nähdä talon katon varjoissa lymyävän tumman hahmon, ehkäpä Kong Dawein. Erilaisia digitaalisen väkivallan muotoja kertoi kokeneensa 49 % Tampereen yliopiston kyselytutkimukseen vastanneista. – Positiivinen näkökulma on se, että eri lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot ovat enenevässä määrin tietoisia ilmoitusvelvollisuudestaan. Toiseksi yleisintä oli henkinen väkivalta, jota ilmoitti kokeneensa 43 % vastaajista. SIJAISHUOLTOI AJATELTAVAA ammattilaisille Lasten ja nuorten näkökulmasta sijaishuollon laatu on ennen kaikkea turvallisuutta ja pysyvyyttä. TILASTOI LÄHES 100 000 lastensuojeluilmoitusta Viime vuonna lastensuojeluilmoitus tehtiin 98 634 lapsesta eli 9,1 prosentista lapsia. Tämä ja monta muuta lähestymistapaa sijaishuollon arkeen löytyy Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisusta Näkökulmia sijaishuoltoon. Miksi miltei joka kymmenennestä lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus. 18–29-VUOTIAISTA 77 % ASUU VUOKRALLA
neliosainen verkkoluentosarja, joka keskittyy uneen ja rauhoittumiseen lapsiperhearjessa. tuiki tarpeellisia korotuksia lapsilisiin, ovat järjestöt ja lapsiasiavaltuutettu esittäneet huolensa siitä, että lapsiköyhyys tulee kasvamaan. 16.6. CO LO U RB O X 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 19.7.2023 13.00 19.7.2023 13.00. Nyt myös tutkimus paljastaa, miten hyödyllistä se on. Laulaminen voi tukea myös äitien hyvinvointia sekä äidin ja vauvan välistä suhdetta. Apua löytyy Ensija turvakotien liiton Kun vauva nukkuu huonosti -julkaisusta. Yhdessä työolojen heikennysten kanssa leikkaukset tekevät lapsiperheiden elämästä myös epävarmempaa. VAUVAN UNII Jo pienet keinot VOIVAT AUTTAA Vauvaperheen unipulmiin kannattaa tarttua ajoissa, sillä pitkään jatkuva valvominen voi altistaa vanhemman mielenterveysongelmille ja vauvan laiminlyönnille. Vaikka mukana on myös esim. Sydänliitolla alkaa 31.10. tietotulva HALLITUSOHJELMAI LEIKKAUSTEN VAIKUTUKSET lapsiperheiden toimeentuloon huolettavat YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle julkaistiin 2.6. Yksi niistä on välttää sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat köyhyysriskissä oleviin lapsiin. Rooliasu puree lapsiin, sillä saa heti huomion.” MUONIOLAINEN KIRJASTOVIRKAILIJA VERTTI BARKHOLM KIRJASTOLEHDESSÄ. Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen väitöstyön mukaan laulaminen voi edistää keskosvauvojen kuuloaivokuoren kehitystä. Tämä on syytä tehdä huolellisesti. asumistukeen ja työttömyysturvan lapsikorotuksiin. Komitea kiinnittää huomiota myös palvelujen resursointiin ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen. Tarvittaessa on myös luovuttava sellaisista ratkaisuista, jotka heikentävät jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien perheiden toimeentuloa. IRA CUSTÓDIO TUTKIMUSI LAULA vauvalle! Kautta ihmiskunnan historian vauvoille on laulettu tuutulauluja. ”Tykkään käyttää draaman keinoja kirjavinkkauksessa. Helsingin yliopiston laajassa Lukivauva-seurantatutkimuksessa havaittiin, että laulujen kuuleminen ensimmäisen puolen elinvuoden aikana voi tehostaa lapsen kielen kehitystä. Kun leikkauksia on useita, on äärimmäisen tärkeää, että yksittäisten päätösten vaikutusten arvioinnin lisäksi arvioidaan päätösten yhteisvaikutuksia. julkaistu Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää leikkauksia mm. Pääministeri Orpo lupasi Ylen A-studion kesäkuisessa keskustelussa, että sosiaaliturvaa koskevien päätösten vaikutukset arvioidaan ja huolehditaan, ettei kohtuuttomia tilanteita synny
Myös järjestöjen osaaminen ja palvelut ovat kiinteä osa perhekeskuksia. LAPSENLAPSEN MATKA ISOÄIDIN LUO ON KESKIMÄÄRIN 78 km H EL SI N G IN KA U PU N KI LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 19.7.2023 13.00 19.7.2023 13.00. Lapset voivat osallistua myös muihin vapaa-ajan toimintoihin, kuten koululaisten kerhotoimintaan tai Harrastamisen Suomen mallin mukaiseen toimintaan, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta. Oulussa laskua oli 2,5 %. Helsingissä ja Turussa kasvua oli runsaat 6 %, Vantaalla 4,5 % ja Tampereella 4 %. – Kuntien järjestämä aamuja iltapäivätoiminta ei ole ainoa vaihtoehto. Perhekeskuksen tehtävänä on vastata perheiden tarpeisiin yhteensovittamalla eri toimijoiden tuki ja palvelut. mitä varhaiselle vuorovaikutukselle tapahtuu älylaiteajassa. Koko maassa kuntien järjestämän aamuja iltapäivätoiminnan suosio on ollut kasvussa, kun verrataan viime syksyn ja edellissyksyn lukemia toisiinsa. FESTIVAALITI Perheille OMA ALUEENSA Mahtoiko Ilosaarirockissa näkyä paljonkin iloisenvihreitä kuulosuojaimia. Espoossa aloitti aamuja iltapäivätoiminnan viime syksynä sen sijaan miltei 8 % vähemmän lapsia kuin edellissyksynä. Perhekarsina oli sijoitettu kauas aidatusta anniskelualueesta. Toiminnan piirissä oli toissasyksynä n. 58 800 lasta ja viime syksynä n. Työkalua voidaan hyödyntää, vaikkei perhekeskustoiminta alueella olisi vielä vakiintunutta. Kasvua on vajaat 2 %. Heille oli rajattu aivan oma alueensa esiintymisteltan ulkoreunalle. PODCASTI Nuoret ja taaperot DIGIMAAILMASSA Riidelläänkö teillä peliajasta. Sen avulla voidaan arvioida järjestöyhteistyön nykytilaa, tuoda näkyväksi vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä asettaa tavoitteet. Toimintaa järjestetään myös 3.–9.-luokkalaisille erityisen tuen oppilaille. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä, paha digi -podcastissa mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru keskustelee asiantuntijavieraiden kanssa mediamaailmasta lasten, nuorten ja vanhempien näkökulmasta. Huolestuttavatko netin vaarat. Tyypillisesti ekaluokkalaiset kaipaavat eniten aamuja iltapäivätoimintaa, jonka jälkeen tarve vähenee toisen luokan aikana. Pienenä digiajassa -podcastissa pohditaan mm. Joensuussa heinäkuun puolivälissä järjestetylle festivaalille saapui nimittäin suuri määrä alaikäisiä Käärijä-faneja perheineen. Aamuja iltapäivätoiminnan tarve kasvoi miltei kaikissa suurissa kaupungeissa syksystä 2021 syksyyn 2022 verrattuna. Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön! -toiminta tarjoaa alueiden perhekeskuskehittäjien käyttöön Järjestöt osana perhekeskuksia -arviointityökalun. 59 800 lasta. KOULU I Iltapäivätoiminnalle ON KYSYNTÄÄ Helsingin kaupungin järjestämään koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan tuli tänä vuonna hakemuksia ennätysmäärä, 9 300 kappaletta. Koulutyönsä aloittaa tällä viikolla yhteensä 11 100 helsinkiläistä ekaja tokaluokkalaista. PERHEKESKUKSETI Tarjolla TYÖKALU Hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan rakenteita perhekeskustoiminnan vakiinnuttamiseksi
Taiteilijan mukaan lasten näkökulma ei julkisessa keskustelussa näy, vaikka heillä olisi paljon sanottavaa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT ROOSA OKSAHARJU JA NORA RINNE 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 20 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 20 19.7.2023 14.41 19.7.2023 14.41. osallisuus Lapsen puhetta – SELLAISENAAN Nora Rinteen teatteriesityksessä ääneen pääsevät todellisen elämän lapset
LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 21 ›› LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 21 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 21 20.7.2023 16.41 20.7.2023 16.41. Hän halusi antaa taiteen keinoilla tilaa lasten äänelle. Saana (vas.) ja Silvi näyttelivät Mä oon kuitenki lapsi -esityksessä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Torilla, Studio 4:n edustalla. Katsojat kuuntelivat esiintyjien puhetta kuulokkeista, joiden avulla esiintyjien ääni voitiin tuoda hyvin lähelle ja säilyttää puheen intiimiys. Toukokuussa ensi-iltansa saanut teatteria ja performanssia yhdistävä Mä oon kuitenki lapsi -esitys on osa tv-sarja Salatuista elämistäkin tutun Nora Rinteen taiteellista väitöstutkimusta. Tyttö toivoo äidin voivan hyvin ja haaveilee Titanic-legosetistä sekä legosuunnittelijan urasta. Lasten ääni on jäänyt vaimeaksi osin hyvin ymmärrettävästä syystä. Samalla tavalla ääneen pääsevät nuoret transtytöt ja -pojat, Ukrainan sotaa seuraava poika, jalkapalloa pelaava köyhän perheen lapsi ja isänsä hylkäämä tyttö. Sitä ei kerro kuitenkaan tyttö itse, vaan samanikäinen näyttelijä Astrid Lahti. Lahti toistaa korvanapeista kuulemaansa ikätoverinsa jutustelua sanasta sanaan sävyineen ja taukoineen. Lapsia koetetaan monesti suojella sulkemalla heidät ulkopuolelle. Taiteessakaan lapsi ei yleensä esiinny lapsena itsenään, vaan aikuisten esityksenä lapsesta, symbolisena hahmona – uhrina tai totuuden sanojana, esitystaiteilija ja näyttelijä Rinne sanoo. T eatterikorkeakoulun aulan lavalla 10-vuotias tyttö kertoo harrastuksestaan ja äitinsä parantumattomasta rintasyövästä, joka on levinnyt aivoihin. – Lasten ääni ei juuri kuulu yhteiskunnassa, vaikka heillä on paljon ajatuksia ja kokemuksia asioista, jotka julkisuudessa puhuttavat. Yksittäistä lasta ei voi nostaa julkisuudessa vaikkapa lapsiperheköyhyyden tai sukupuolten moninaisuuden mannekiiniksi. Tytön tarina on tosi
– Sukupuolen kysymyksissä aikuiset voivat sanoa vähän hassusti, kun lapsi yrittää aiheesta puhua. – Haastattelut kestivät tunnista kahteen. Esityksensä teemoja Nora Rinne ammensi niin ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta kuin lapsilta itseltään. Aikuisten mielestä lasten ei pitäisi kantaa huolta rahasta. Millaisista asioista lapset tietävät paljon, mutta eivät pääse kertomaan omista näkemyksistään. Että jollain minun ikäiselläni on näin hurjia tarinoita… Miten ne huolet ja haaveet on niin isoja. Mikä on vähän väärin, koska niinku se on aika todennäköstä, että kuolee. – Tuossa vaiheessa olisi ollut mahdollista muuttaa esitystä ja poistaa repliikkejä. Lasten ja lapsuuden ajatellaan olevan usein jossain aikuisten yhteiskunnan ulkopuolella, Rinne pohtii. Teemoja rajaavien ryhmäkeskusteluiden jälkeen Rinne etsi 10–13-vuotiaita lapsia, jotka kertoivat omasta elämästään ja ajatuksistaan. Lapsilla kuitenkin on sanottavaa, ja heitä pitäisi kuulla. Mut mulle se tuntuu epätodennäköiseltä, koska hän on nyt selvinnyt jo näin kauan. Mietin, miten noinkin pieni asia kuin sukupuoli ”Mulla ei ole edes päässä se, et mamma kuolis, paljon ollenkaan, koska mulla on semmoinen olo, että se tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että hän kuolis. Huolet ja haaveet ovat isoja – Oli vähän outoa esittää toista saman ikäistä tyttöä, joka on ihan oikeasti olemassa. Esille nousi muun muassa sukupuolten moninaisuus. Miksi hän kuolisi nyt?” 10-VUOTIAS TYTTÖ Työryhmä kokoontui aina yhteen ennen esitystä: ohjaaja Nora Rinne (selin), äänisuunnittelija Markus Heino (oik.), ympärillä esiintyjät ja taustalla mustissa asuissa tekniset avustajat Anzelm ja Aale. Millaisissa asioissa aikuisten ja lasten ajatukset eivät kohtaa. Joillakin lapsilla oli selvästi kova tarve päästä kertomaan, heillä oli palo sanoa. – Aikuisten silmissä lapset ovat monesti niitä toisia. Lapsia koetetaan monesti suojella sulkemalla heidät ulkopuolelle, kun puhe kääntyy yhteiskunnallisiin ongelmiin, niin sanottuihin aikuisten asioihin. Läheisen aikuisen läsnäolo olisi saattanut muuttaa haastattelun luonnetta: lapsi olisi voinut alkaa miettiä, mitä vanhempi ajattelee. Samanlaisia mietteitä on 13-vuotiasta transtyttöä esittäneellä Siiri Rämöllä, 13. Minä voin murehtia vaikkapa koetta, johon en ole ehtinyt lukea kunnolla, Astrid Lahti pohtii esittämänsä tytön elämästä. Editoin haastatteluita esitystä varten, mutta en tehnyt niihin mitään omia lisäyksiä. 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 22 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 22 19.7.2023 13.03 19.7.2023 13.03. Heitä löytyi muun muassa hyväntekeväisyysjärjestö Hopen sekä Translasten ja -nuorten perheet -yhdistyksen kautta. – Tiesin kyllä, että on olemassa paljon transnuoria, mutta en ollut koskaan kuullut noin yksityiskohtaisesti, millaista elämä silloin voi olla. Toisaalta köyhyydestä lapset tietävät paljon, mutta aikuiset koettavat suojella ja vaientaa lasten puheen. Moni kokee, että aikuiset ovat jo niin tottuneet omiin näkemyksiinsä, että niitä on vaikea muuttaa. Vanhemmat saivat halutessaan seurata haastatteluja lasin takaa, mutta eivät kuulleet keskustelua. Kukaan ei kuitenkaan halunnut muuttaa mitään, Rinne sanoo. Mikä lapsia mietityttää. Keväällä 2022 hän tapasi yhtä alakoulun kuudetta luokkaa, jonka jutustelua seuraamalla koetti selvittää, mitä lapset miettivät. Ennakkonäytöksessä haastatellut lapset ja heidän vanhempansa kuulivat ensimmäisen kerran, mitä Rinne poimi keskusteluista esitykseen
LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 23 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 23 LM5_s20-23_LastenÄäniEsitys.indd 23 19.7.2023 13.03 19.7.2023 13.03. Kun lapsi tulkitsee ikätoverinsa sanoja, näkee miten hän näyttelijänä ymmärtää. n > Sitaatit ovat Mä oon kuitenki lapsi -esityksestä. Mut on.” 13-VUOTIAS TYTTÖ Maija ja Tyyne Esityksen tekstit perustuivat 10–13-vuotiaiden lasten haastatteluihin, joissa nousi esiin vaikeitakin aiheita, esimerkiksi vakavaa sairautta ja vähävaraisuutta. Hän huomauttaa, miten taide luo aina välimatkan, jonka päästä on mahdollista tarkastella ja pohtia kipeitäkin asioita rauhassa. Felix Emelie Saana Silvi ja Iivo ”Välillä mä ajattelen sukupuolta asiana, joka periaattees pilas mun elämän. Näyttelijät eivät ole tavanneet esittämiään lapsia tai nuoria. Tämän työn mittaan olen koettanut itsekin harjoitella pysähtymistä ja kuuntelemista. – Jos lapsi kertoo huolistaan, me aikuiset helposti keskeytämme hänen puheensa ja ryntäämme reagoimaan, etsimään ratkaisuja. Teemoja tulkitsivat samanikäiset lapsinäyttelijät, joita kuvissa. Esityksessä vähävaraisen perheen lapsi kertoo, ettei Linnanmäen reissun jääminen harmita – siihenhän on jo niin tottunut. Nora Rinne kertoo yllättyneensä lasten tunneälystä. Se on semmoista ruumiillista tietoa, joka tuntuu, Nora Rinne pohtii. Hän tähdentää, että haluaa kunnioittaa elämästään kertovaa transtyttöä esittämällä ja tulkitsemalla tämän tarinan mahdollisimman oikein. Esitystä rakentaessaan Rinne oivalsi, miten tärkeää kuunteleminen on. voi tehdä elämästä niin vaikeaa. Kosk jos ei olis mitään sukupuolta, joka olis periaattees mahdotonta, ni eihän mul olis mitään tämmösii niin kun transihmisten ongelmii. Se ei kerro tuhansien lasten näkemyksistä, kuten vaikkapa laaja kyselytutkimus. Kuuntelemisen tärkeys Miten taide nostaa esiin lasten ajatuksia. – Meidän esityksemme antaa hetkeksi äänen seitsemälle lapselle. Lasta itseään hänen oma elämänsä ei välttämättä hirvitä, vaikka ulkopuolinen näkisikin siinä monia ongelmia. He ovat vain kuulleet heidän äänensä. Näyttelijät pohtivat yhdessä myös ratkaisuja. Ikätovereiden kokemukset puhuttivat nuoria näyttelijöitä harjoituksissa. – Kuuntelemalla pääsee aika lähelle. Tyttö, jota esitän, sanoo sukupuolen pilanneen hänen elämänsä, Rämö sanoo. Muun muassa sitä, miten Lahden esittämälle tytölle voisi kerätä rahaa kallista legolaivaa varten. Todellisessa elämässä katsojalle tulisi tarve puuttua lapsen tilanteeseen. He ymmärsivät ikätoveriensa tunteita ja ajatuksia vain muutaman kerran äänityksiä kuunneltuaan. Emme malta kuunnella, mitä lapsi asiasta ajattelee. Jos teksti olisi ollut vain paperilla, olisi sitä ollut paljon vaikeampi tulkita, Rämö sanoo
Tässä sitä astelevat Olivia Främling (vas.), Nella Nordfors ja Oona Sirkelä. lasten ja nuorten ääni VAARAN PAIKAT Lapset ja nuoret toivovat, että autoilijat ajaisivat taajamissa hiljempaa – erityisesti suojateitä lähestyessään. 24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 24 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 24 20.7.2023 16.47 20.7.2023 16.47
Silloin siellä alkaa näkyä enemmän humalaisia ihmisiä, Främling kertoo. – Minustakaan juna-aseman lähellä ei kannata hengata iltaisin, koska vastaan voi tulla minkälaista jengiä tahansa, Sirkelä sanoo. Seitsemäsluokkalaiset Olivia Främling, Nella Nordfors ja Oona Sirkelä esittelevät niitä kotikaupunginosansa kulmia, joissa kannattaa olla tarkkana. – Iltaseitsemän jälkeen en juuri liiku keskustassa. Kävelemme kohti Korson keskustaa kolmen Ruusuvuoren koulun oppilaan johdolla. PEKKA KARPPINEN | KUVAT LIISA HUIMA O n toukokuinen maanantai-iltapäivä vantaalaisessa lähiössä. Katukuvassa liikkuu kaikenikäisiä ihmisiä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 25 ›› LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 25 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 25 20.7.2023 16.47 20.7.2023 16.47. Useimmiten uhka tulee toisten nuorten taholta. Koivut vihertävät ujosti, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Liikenteellä on suuri merkitys jokapäiväiselle turvallisuudelle niin lasten ja nuorten oman kertoman kuin tilastojenkin valossa. VAARAN PAIKAT Isot joukkoliikenneasemat ja niihin kytkeytyvät kauppakeskukset ovat riskialttiita ympäristöjä lapsille ja nuorille. Uhat ja vaarat eivät tule ensimmäisenä mieleen, mutta niistä on nyt puhe
26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 26 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 26 19.7.2023 12.21 19.7.2023 12.21. Lähijuna-asemat ovat nuorille helposti saavutettavia kokoontumispaikkoja, joihin kasautuu myös turvallisuusriskejä
Tänä päivänä herjaaminen ja uhkailu voivat jatkua verkossa 24/7. – Minun lapsuudessani kiusaaminen tapahtui koulun pihalla, ja sinne se yleensä myös jäi. Myös lähimetsät ja koulun tuntumassa sijaitseva Ankkapuisto ovat mukavia oleskelupaikkoja, varsinkin kesällä. Nuoret liikkuvat paljon, ja asemilla kohdataan. Turvalliset tilat On urbaanissa ympäristössämme Petri Haapasen mukaan turvallisiakin vapaa-ajanviettopaikkoja nuorisolle, nimittäin nuorisotilat ja liikuntapaikat. Oona Sirkelän mieleen on jäänyt ikävä kohtaaminen vuosien takaa, kun hän oli illalla kävelyllä ystävänsä kanssa. Siksi näistä asioista pitäisi keskustella kotona. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, kun tuntematon aikuinen houkuttelee lähtemään mukaansa rahaa tai päihteitä tarjoamalla. Nuorisotiloissa näkee muita nuoria, mutta ympärillä on myös turvallisia aikuisia. Liikuntapaikat tarjoavat puitteet positiiviselle toiminnalle ja järkevälle tekemiselle. Nuori ei aina osaa varoa itselleen vaarallisia ihmisiä tai tilanteita, koska häneltä puuttuu vielä elämänkokemusta. Nuorelle on raskasta, ettei kiusaamista pääse mihinkään karkuun. Sovittu tapaaminen saattaa päättyä pahoinpitelyyn tai ryöstöön. – Tyhmyyksiä tehdään monesti päähänpistona, tylsyyden torjumiseksi. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 27 ›› LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 27 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 27 19.7.2023 12.21 19.7.2023 12.21. Ei kannata olla sinisilmäinen Olivia Främlingiä seurattiin pienempänä kotimatkalla koulupäivän jälkeen. Nykynuori voi kokea turvattomuutta myös sosiaalisen median ryhmissä ja muilla digitaalisilla alustoilla. – Joskus on kiva käydä hakemassa lähikaupasta jätskit ja mennä sitten viereiseen leikkipuistoon keinumaan. – Radan toisella puolella olevalla aukiolla on yleensä tyhmää porukkaa ja känniläisiä. Takaamme tuli mies, joka huusi niille, että älkää puhuko tuommoisia pienille tytöille. – Nämä rikokset kohdistuvat lähes poikkeuksetta toisiin, samanikäisiin nuoriin; joskus ryöstäjät tai pahoinpitelijät ovat vuoden, kaksi uhrejaan vanhempia. – On hyvä luottaa ihmisiin, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla. Poliisina 18 vuotta työskennellyt Haapanen valmentaa nykyisessä työssään vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa turvallisuuskysymyksissä ja tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin nuorisotoimen kanssa. – Se säikäytti minut tosi huolella, ja vanhemmat ilmoittivat tapauksesta poliisille. Pahoinpitelijät olivat kuvanneet tekoaan. Minusta on parempi, ettei kulje yksin ja että yrittää pysyä rauhallisena, vaikka näkisikin jotain vähän pelottavaa. Lähiöravintolan nurkalla notkuu henkilöitä, jotka aikuisenkin tekee mieli kiertää vähän kauempaa. – Juna vie ja juna tuo. Turvallisuusasiantuntija Petri Haapanen varoittaa lapsia ja nuoria lyöttäytymästä tuntemattomien ihmisten seuraan. – Meitä vastaan tuli kaksi humalaista miestä, jotka sanoivat meille jotain. Asetelma on monesti sellainen, että uhreista yritetään saada yliote määrällisellä ylivoimalla. Sukellamme junaradan alittavaan, jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettuun tunneliin. Nuorten tekemässä ryöstörikollisuudessa on havaittu viime vuosina hälyttävää kasvua Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueella, johon Vantaakin kuuluu. Usein ryöstörikokseen liittyy väkivallalla uhkaaminen tai pahoinpitely. Olivia Främling, Nella Nordfors ja Oona Sirkelä tuntevat olonsa turvalliseksi tutussa ympäristössä kodin ja kavereiden lähellä. Meille hän sanoi, että ei hätää. Jos minulla olisi omia lapsia, kehottaisin heitä pysymään poissa juna-asemilta iltaisin ja viikonloppuisin. Sinne ei tarvitsisi mennä edes päivällä, Nordfors kommentoi. Jos minulla olisi omia lapsia, kehottaisin heitä pysymään poissa junaasemilta iltaisin ja viikonloppuisin. Humalaisten aikuistenkin kanssa nuorille voi syntyä pientä kränää mutta harvoin mitään vakavampaa. Hän kertoo Helsingissä sattuneesta tapauksesta, jossa nuori oli mennyt tuntemattomien nuorten mukaan ja joutunut pahoinpidellyksi. Vertaisrikollisuutta Turvallisuusasiantuntijana Vantaan kaupunkiturvallisuustiimissä työskentelevä Petri Haapanen vahvistaa, että isot juna-asemat kauppakeskuksineen ovat ongelmallisia paikkoja lasten ja nuorten turvallisuuden kannalta. Ihmiset ovat tuollaisia, kun he juovat
Lapset toivovat, että aikuiset ajaisivat hiljempaa ja huomioisivat suojatiet paremmin, suunnittelija Laura Väinölä Liikenneturvasta kertoo koululaiskyselyn tuloksista. Rutila toivoo vanhemmilta tienkäyttäjiltä ymmärrystä vasta-alkajia kohtaan. Nella Nordforsin mieleen on jäänyt useampikin läheltä piti -tilanne liikenteessä. Vuosina 2020–22 Suomessa on vuosittain kuollut liikenneonnettomuuksissa noin 40 ja loukkaantunut 1 200 nuorta. 15 vuotta täyttäneillä riskejä lisäävät moottoroidut ajoneuvot, joilla liikutaan itsenäisemmin ja kauempana kotoa. Oona Sirkelä kertoo, että suojatielle astuessa saattaa iskeä epävarmuus siitä, antaako merkitty ylityspaikka oikeasti suojaa. Näin on käynyt kaksi kertaa. Liikenteellä on suuri merkitys lasten ja nuorten jokapäiväiselle turvallisuudelle niin heidän oman kertomansa kuin tilastojenkin valossa. Noviisina liikenteessä Lapsi on lapsi myös liikenteessä. "Tässä kohtaa tulee monesti vähän jännä olo", Oona Sirkelä kertoo lähestyessään Korson keskustaa. – Lasten mielestä aikuiset eivät keskity ajamiseen riittävästi, vaan käyttävät esimerkiksi puhelinta ajaessaan. Liikenne pelottaa. – Nuoret tietävät itsekin, etteivät osaa vielä kauLasten mielestä aikuiset eivät keskity ajamiseen riittävästi, vaan käyttävät esimerkiksi puhelinta ajaessaan. Yleensä kävelen puoliväliin ja juoksen loppumatkan, jos alkaa ahdistaa. Kannattaa mieluummin valita reitti, jolla on mahdollisimman vähän tienylityksiä tai risteyksiä, Laura Väinölä vinkkaa. 7–12-vuotiaiden suomalaislasten ikäryhmässä liikenneonnettomuuksissa menehtyi vuosina 2020–22 keskimäärin yksi ja loukkaantui 120 lasta vuosittain. – Luvut ovat huomattavan korkeita, vaikka pitemmän aikavälin tarkastelussa nuortenkin liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan merkittävästi. Liikenne pelottaa Halu mennä on kova, vaikka omat taidot ovat vielä puutteelliset. Kun olen päässyt keskelle suojatietä, jolla ei ole ollut suojakoroketta, on yhtäkkiä molemmista suunnista tullut auto ihan täysiä. Liikenneonnettomuudet ovat maailmanlaajuisesti yleisin lasten ja nuorten kuolinsyy, Suomessakin yksi yleisimmistä. – Varmistan moneen kertaan, ettei kummastakaan suunnasta tule ketään, joka ei ole ihan hereillä. Viime vuosina hyvä kehitys on valitettavasti pysähtynyt, joten tekoja tarvitaan, toteaa suunnittelija Hanna Rutila, joka on Laura Väinölän kollega Liikenneturvasta. Eniten onnettomuuksia tapahtui pyöräillessä, toiseksi eniten auton kyydissä ollessa ja kolmanneksi kävellessä. 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 28 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 28 20.7.2023 17.02 20.7.2023 17.02. Kun siirrytään ikäryhmään 15–24-vuotiaat, kuva synkkenee. Vaaranpaikkoina pienille pyöräilijöille näyttäytyivät erityisesti risteykset, jalankulkijoille risteykset ja tienylitykset. Tilastoissa näkyvät vain poliisin tietoon tulleet onnettomuudet; pyörällä tai mopolla kaatumiset jäävät usein dokumentoimatta. Ja kerran sähköpotkulautailija oli ajaa ylitseni. – Lyhin koulureitti ei välttämättä ole paras. Oli muutamista senteistä kiinni, että olisin jäänyt jommankumman auton alle. Aikuiset voivat omalla liikennekäyttäytymisellään tehdä paljon lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi. Yleinen kuolinsyy Tilastot todistavat karulla tavalla liikenteen vaaroista. Taito liikkua turvallisesti kehittyy pikkuhiljaa, ja lapsen huomio kiinnittyy ajoneuvojen sijasta helposti vaikkapa hauskannäköiseen koiraan – tai ensimmäiseen omaan puhelimeen. Puiden ja pensaiden, pysäköityjen autojen tai lumipenkkojen aiheuttamat näkemäesteet ovat lapselle turvallisuusriski: hän ei näe muita tienkäyttäjiä, eivätkä muut häntä
Kavereiden asenteiden ja toimintatapojen lisäksi tärkeää on myös vanhempien ja muiden aikuisten näyttämä esimerkki. Siksi aikuisten tulisi käyttää itsekin turvavarusteita, noudattaa nopeusrajoituksia ja toimia liikenteessä muutenkin esimerkillisesti. Jos sanat ovat ristiriidassa tekojen kanssa, varoitukset kaikuvat kuuroille korville. Tutkimuksen johtopäätös oli, että on tärkeää selvittää lasten näkemyksiä turvallisuudesta eri tilanteissa ja ympäristöissä. Ja liikennevaloja tarvittaisiin lisää! n LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 29 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 29 LM5_s24-29_Turvallisuus.indd 29 20.7.2023 17.02 20.7.2023 17.02. asuinympäristöjä ja lapsille tärkeitä paikkoja, kuten päiväkodin tai koulun piha-alueita, valaistusta, leikkipuistoja ja muita vapaa-ajan paikkoja. Turvallisuutta koettiin lähiympäristön ihmisten ja arkisten rutiinien avulla, ja pelottaviksi asioiksi nousivat pimeys, mielikuvitushahmot ja liikenne. TAVALLINEN TURVALLINEN ARKI – JA PELOTTAVA LIIKENNE Lastensuojelun Keskusliiton Turvallisuus on… Lasten ja nuorten ajatuksia turvallisuudesta -julkaisuun on koottu katkelmia lasten ja nuorten kirjoituksista. > www.lapsiasia.fi hean hyvin, ja liikennesäännötkin ovat heille uusia. Nuorille tulisi suoda turvallinen kokemus siitä, että liikenteessä voi silti toimia ja harjoitella turvallisesti. – Toivoisin autoilijoiden miettivän edes vähän ja ajavan rauhallisemmin, koska täällä on paljon lapsia liikenteessä. Tuorein tutkimus perustuu 404 lapsen puhelinhaastatteluun, jonka teema oli turvallisuus. Se on vuodesta 2016 lähtien vuorovuosittain toteutettu, 6–7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja. Olivia Främling sanoo, että Korsossa ylinopeudet ovat yleisiä. > www.lskl.fi Tutustu myös lapsiasiavaltuutetun julkaisuun Lapsibarometri 2022. Lapsille ja nuorille turvallisuus on ennen kaikkea tavallista arkea, vaarojen ja pelon puutetta. Kaveriporukassa jokainen voi osaltaan vahvistaa turvallisen liikennekäyttäytymisen kulttuuria, joka ei yllytä riskinottoon eikä jaa sosiaalisen median kaahailuvideoita. Maailmanpolitiikan tapahtumilla oli yllättävän vähän vaikutusta lasten ajatuksiin. Turvallisuutta heikentävät kiusaaminen, syrjintä, pelottavat tai humalaiset aikuiset, riidat sekä liikenteessä kaahailijat. Nuoret voivat lisätä omaa turvallisuuttaan käyttäytymällä itse viisaasti liikenteessä, ja valtaosa heistä tekeekin näin. Lasten näkemysten selvittäminen on osa lapsivaikutusten arviointia, joka tulisi toteuttaa aina päätöksiä tehtäessä ja suunniteltaessa esim. Tutkimusten mukaan vanhempien asenteet liikenneturvallisuutta kohtaan periytyvät
Enemmistö eli 66 % tutkijoiden riskikäyttäytyjiksi luokittelemista nuorista kuitenkin käytti jälkihuollon palveluja suunnitellusti. Yli puolet nuorista oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle kerran ja joka neljäs kaksi kertaa. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan käyttämättä jäävät useimmin sosiaaliohjaajan, opinto-ohjaajan ja psykiatrisen avohuollon palvelut. Ongelma on, että moni nuori jättää saatavilla olevat jälkihuollon tukipalvelut käyttämättä. Riskikäyttäytyjistä kolmella neljäsosalla oli takanaan peruskoulututkinto ja joka kymmenennellä ammattikoulututkinto. Tutkijat analysoivat lähes 700:n Suomessa asuvan nuoren sähköisiä dokumentteja, jotka sisälsivät tietoa heidän lastensuojelutaustastaan, terveydestään ja palveluistaan. Viimeinen kohta viittaa Petäjän mukaan ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle. CO LO U RB O X LASTENSUOJELUN JÄLKIHUOLLON PALVELUT jäävät usein käyttämättä 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s30-31_Tutkitut.indd 30 LM5_s30-31_Tutkitut.indd 30 19.7.2023 12.06 19.7.2023 12.06. Tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Ulla-Kaarina Petäjä kertoo riskikäyttäytymisen olevan yhteydessä nuoren päivärytmin ja opiskelun ongelmiin sekä siihen, että nuoren oma lapsi on lastensuojelun asiakas. TIETOA tutkittua JOS KOULULÄÄKÄRINTARKASTUKSET KOHDENNETTAISIIN NIIHIN OPPILAISIIN, JOISTA VANHEMMILLA TAI KOULUN AMMATTILAISILLA ON ENNESTÄÄN HUOLI, HUOMATTAISIINKO MYÖS RISKIKÄYTTÄYTYVÄT LAPSET NYKYISTÄ PAREMMIN. Yli puolella se tarkoitti alkoholin ja huumeiden käyttöä ja lähes puolella rahan käytön ongelmia. Tutkimukseen osallistuneet olivat 17–22-vuotiaita. Kolme neljästä nuoresta oli ollut sijoitettuna lastensuojelulaitokseen ja viidennes sijaisperheeseen. Lähes 90 %:lla tutkimuksessa mukana olleista tunnistettiin yksi tai useampi riskikäyttäytymisen muoto. Tutkimus The multifaceted nature of risk behaviour among adolescents – A document analysis of patient and aftercare service providers' records julkaistiin toukokuussa Journal of Advanced Nursing -lehdessä. Tai sitten palvelut eivät ole riittävän yksilöllisiä vastatakseen nuoren tarpeita. Riskikäyttäytyjien enemmistöllä oli ongelmia opintojen kanssa ja neljännes kärsi oppimisvaikeuksista. Heistä 40 % oli opiskelijoita, kolmannes työttömiä ja alle 15 % töissä tai asevelvollisuutta suorittamassa. Tutkijat arvelevat palvelujen käyttämättä jättämisen johtuvan yksinkertaisesti siitä, etteivät kaikki nuoret tunne niitä tarvitsevansa. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä ongelmista yleisimpiä olivat vaikeus ilmaista tunteita, eristyneisyys ja impulsiivisuus. ANTTI VANAS Enemmistöllä ongelmia opinnoissa. Yleisimmät nuoren vanhempiin liittyvät sijoittamisen syyt olivat vanhemmuuden ongelmat, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Viidesosa nuorista kertoi yksinäisyydestä, ja viidenneksellä esiintyi itsetuhoista käytöstä. Riskikäyttäytymisen eri muodoilla oli taipumus kasautua samoille nuorille. Nuoreen itseensä liittyvät sijoituksen syyt olivat paljolti samat kuin vanhemmilla koulunkäyntiin liittyvillä vaikeuksilla lisättynä. Enemmistö oli kokenut myös hätäsijoituksen. Riskikäyttäytyneistä noin 7 %:lla oli omia lapsia. ylävinjetti L astensuojelun jälkihuolto tukee nuorta itsenäiseen elämään huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä
Lääketieteen lisensiaatti Kirsi Nikander esittää väitöskirjassaan, että lääkärintarkastukset kohdennettaisiin niihin oppilaisiin, joista vanhemmilla tai koulun ammattilaisilla on ennestään huolta. www.lapsenmaailma.fi Kirsi Nikanderin väitös Routine general health checks by school physicians in primary schools – needs and benefits tarkastettiin Helsingin yliopistossa toukokuussa. Suurimmat huolenaiheet olivat lapsen kasvu tai jokin fyysinen oire tai molemmat, lapsen tunneelämä sekä keskittymisen haasteet. Tämän jälkeen he arvioivat tarkastuksen hyödyllisyyttä ennalta annettujen kriteereiden mukaan. Havainto on tärkeä sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta. Mukana oli tuhatkunta lasta vanhempineen, yli sata opettajaa, 31 kouluterveydenhoitajaa ja 14 koululääkäriä. Merkittävää huolta kohdistui noin puoleen lapsista. sisältöä tuntematta. Näin esim. Tutkimukseen osallistuneet lääkärit tarkastivat oppilaat tavalliseen tapaan, kyselylomakkeiden Teknologia auttaa löytämään riskilapset. Koululääkäri tarkastaa koululaisen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Tähän ryhmään päätyivät myös tapaukset, joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi koitunut merkittävää haittaa. Näin vapautettaisiin koululääkärin resursseja todellisten terveysongelmien hoitoon. Teknologia mahdollistaisi tarkemman kohdentamisen: jo neuvolakäyntien perusteella olisi mahdollista luoda algoritmi, joka auttaisi ohjaamaan tulevien vuosien tarkastukset riskissä oleville lapsille ja nuorille. siitä, onko kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa tullut esiin lääkärin ammattitaitoa vaativia ongelmia. syömishäiriöistä ja mielenterveyden häiriöistä kärsiville oppilaille olisi varaa tarjota useampia lääkärikäyntejä. Sähköinen ennakkokysely voisi karsia pois ne oppilaat, joille riittää terveydenhoitajan vastaanottokäynti. Ajatus kaikille tehtävistä tarkastuksista on Kosolan mielestä muutenkin aikansa elänyt. Tulos: lääkärit arvioivat vain n. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 31 LM5_s30-31_Tutkitut.indd 31 LM5_s30-31_Tutkitut.indd 31 19.7.2023 12.06 19.7.2023 12.06. Vuosina 2017–2018 tehtyyn tutkimukseen osallistui parikymmentä peruskoulua neljältä eteläsuomalaiselta paikkakunnalta. n KOULULÄÄKÄRINTARKASTUKSET pitäisi kohdentaa tarkemmin S uomen koululaisista pidetään hyvää – ehkä liiankin hyvää – huolta. Vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien lapsista kokemaa huolta kartoitettiin kyselylomakkein. Nikander ei ole ainoa koululääkärintarkastusten tarkoituksenmukaisuuta arvostellut tutkija. Laki vaatii tarkastamaan kaikki oppilaat riippumatta esim. Todellisia avun tarvitsijoita puolestaan pompotetaan luukulta toiselle, eikä kukaan ota heistä kunnolla kiinni. Kosolan haastattelu löytyy os. Kosolan mukaan velvoite tarkastaa kaikki oppilaat syö resursseja niiltä, jotka terveystarkastusta todella tarvitsisivat. Nuorisolääketieteen dosentti, koululääkärinä pitkään toiminut Silja Kosola pohti asiaa Lapsen Maailmalle pari vuotta sitten antamassaan haastattelussa. 40 % lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi. Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan, luokiteltiin kategoriaan ”ei hyötyä”
Kun haluaa saada arjen sujumaan ja voida hyvin, oman perheen läsnäoloa ei korvaa mikään . HANNA HIRVONEN 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 32 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 32 19.7.2023 11.55 19.7.2023 11.55. perhe IKUINEN IKÄVÄ Heidar sai veljensä Suomeen perheenyhdistämisen kautta, mutta Mitra on odottanut perhettään jo seitsemän vuotta
Asuimme monta vuotta yhdessä, ja nyt olemme koko ajan yhteyksissä. Se on mun veli, omaa vertani, perheenjäsen, aina ykkönen! Se on mun veli, omaa vertani, perheenjäsen, aina ykkönen! CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 33 ›› LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 33 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 33 19.7.2023 11.55 19.7.2023 11.55. Oleskeluluvan odotusaika tuntui pitkältä. – Yhteinen elämä lähti sujumaan hyvin, vaikka olimme molemmat muuttuneet. He harrastavat jalkapalloa, futsalia, kuntosalilla käyntiä ja uimista. Panahi on syntynyt Afganistanissa, mutta perhe muutti Iraniin, kun hän oli pieni. Panahi on neuvonut veljeään kaikenlaisissa asioissa Suomessa. Veljekset puhuvat kotona daria, mutta toisinaan jutellaan suomeksi, jotta velikin oppii kielen mahdollisimman hyvin, tai sitten harjoitellaan englantia. – Parhaisiin kavereihini tutustuin noina ekoina päivinä. Suomeen hän saapui yksin 13-vuotiaana vuonna 2015 ja haki turvapaikkaa. – Oli ihanaa saada veli vihdoin Suomeen. Oleskeluluvan saatuaan hän asui perheryhmäkodissa, jonka ohjaajista tuli hänelle vähän kuin vanhempia. – Päätös vaikutti koko elämään: koulunkäyntikin huonontui, kun olin niin huolissani. Panahilla oli Suomessa edustaja, joka hoiti perheenyhdistämisprosessiin kuuluvat paperiasiat. – Yhdessä saamme asiat rullaamaan. Panahilla on koko ajan ollut läheisiä ystäviä ja hän kokee muutenkin saaneensa Suomessa apua ja tukea. Hän oli tietysti paljon isompi kuin viimeksi tavatessamme. Kun Heidar Panahi sai tietää veljen pääsevän Suomeen, hän etsi heille yhteisen asunnon. IKUINEN IKÄVÄ H eidar Panahi, 21, sai veljensä Suomeen perheenyhdistämisen kautta kaksi vuotta sitten. Koska osa tuttavien perheenjäsenistä sai sinä aikana kielteisiä päätöksiä oleskelulupahakemuksiin, huoli veljen kohtalosta oli jatkuvaa. Turkissa ollut veli löysi veljensä Facebookin kautta ja otti yhteyttä. Ennen jälleennäkemistä veljekset elivät erossa nelisen vuotta. Silti elämä tuntuu paljon paremmalta, kun sitä saa elää veljen kanssa
Aiemmin perheenkokoaja pystyi tekemään hakemuksen perheensä puolesta Suomessa. – Näin on aikaa itselle ja omille onnistumisille. – Se voi olla maalaamista, jalkapallopelien viheltämistä, juontamista, tulkkaamista… Toivon, että pärjäisin tässä yhteiskunnassa taloudellisesti hyvin ja ehkä, että menisin naimisiin ja perustaisin perheen. On edustajasta kiinni, osaako hän auttaa – ja ryhtyykö hän siihen. Päätöksen perheenyhdistämisestä tekee Maahanmuuttovirasto, ja se perustuu ulkomaalaislakiin. Hakija jättää hakemuksen Suomen edustustoon, jollaista ei välttämättä ole hakijan kotimaassa. – Tulkittiin, että heillä on mahdollisuus asua hyvin Teheranissa, että heillä on rahaa, vaikka suurin osa siitä oli lainaa. Hänestä on hauskaa kokeilla erilaisia asioita ja etsiä omaa polkuaan. Myös ulkomaalaislain mukaan lasta koskevassa viranomaispäätöksessä lapsen etuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomessa minulla on ollut ohjaajia ja edustaja, mutta sukulaiset ovat tukemisessa parempia. Panahilla ja hänen veljellään ei ole tietoa muista perheenjäsenistä. Pelkästään perhesidehakemuksen jättäminen maksaa useita satoja euroja, ja perhe oli maksanut maksut ajallaan. He muuttivat sitä varten Afganistanista Iranin Teheraniin, jossa heillä on mahdollisuus asioida Suomen suurlähetystössä. Lapsen etua ei silti huomioida riittävästi perheenyhdistämispäätöksissä. Lapset kokevat yksinäisyyttä ja ikävää. Veljet puhuvat heistä välillä, mutta ovat yhdessä päättäneet keskittyä arkeen ja tulevaisuuteensa Suomessa, ei suremiseen. – Mietimme välillä, missä he ovat ja mitä heille on tapahtunut. Osa heistä on lapsia, jotka ovat tulleet Suomeen yksin. Perheenyhdistämistä hakevalla syntyy kuluja matkoista edustustoon, majoituksista, ehkä passin ja viisumin hankinnasta sekä tulkin ja kääntäjän palkkioista. Se on niin kallista, ettei moni edes lähde yrittämään perheenyhdistämistä. Toisinaan olot voivat olla niin sekasortoisia ja matka niin vaarallinen, ettei hakemusta pääse laittamaan vireille. Mutta jos veljet ja siskot ovat yhdessä, apua ja tukea saa joka tilanteessa. Hakemuksen jättäminenkin maksaa satoja euroja. – Lapset asuvat äidin ja isän kanssa täysi-ikäisinäkin. Perhesiteen varmistamiseksi Suomessa asuva perheenkokoaja ja ulkomailla asuvat perheenjäsenet haastatellaan. Hakemus tulee täyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Suomessa asuvaa perheenjäsentä kutsutaan perheenkokoajaksi. Vaikka he menisivät naimisiin, äiti ja isä saattavat asua heidän kanssaan. Iranissa syntynyt Mitra on elänyt osan lapsuudestaan Afganistanissa, joka on perheen kotimaa. Kielteisen päätöksen yleinen perustelu on, että perheen epäillään yrittävän kiertää maahantulosäännöksiä tietoisesti: epäillään, että lapsi on lähetetty matkaan, jotta muutkin saavat oleskeluluvat. Yleensä perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys on, että hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Silloin pitää matkustaa toiseen maahan, jossa pitää oleskella laillisesti. Välillä heidän toimintakuntonsa saattaa romahtaa. – En tiedä, kauanko vielä pärjään tai milloin en enää jaksa, annan periksi ja mitä sitten tapahtuu. Mutta keskitymme siihen, mitä meillä on tällä hetkellä. Sen mukaan lapsen edun tulee olla ensisijainen, kun tehdään lasta koskevia päätöksiä. Mitra, 21, ei ole nähnyt vanhempiaan, veljeään ja kahta siskoaan seitsemään vuoteen. Nyt hänellä on pysyvä oleskelulupa. Hänkin saapui Suomeen yksin 13-vuotiaana vuonna 2015 ja haki turvapaikkaa. Mitran mukaan päätöstä perusteltiin siten, että perhettä pidettiin liian varakkaana. Suomeen perheenyhdistämisen kautta pyrkivien perheiden määrä romahti 2010-luvulla, kun ulkomailla olevan perheenjäsenen piti alkaa itse jättää hakemus Suomen edustustoon. Varsinaisen hakemuksen tekeminen perheen puolesta ei kuulu edustajan tehtäviin, vaikka lapsi ja perhe tarvitsisivat siihen apua. Vain noin puolet yksin tulleista kansainvälistä suojelua saaneista lapsista saa perheenjäseniään Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Vanhempien on vaikea päästää lastaan matkalle, josta tämä ei koskaan palaa. Ison osan yksin viettämistään vuosista hän on yrittänyt saada heidät Suomeen perheenyhdistämisen kautta, mutta ei ole onnistunut siinä. Alaikäinen perheenkokoaja voi saada edustajaltaan apua perheenyhdistämisessä. Emme voi elää koko elämäämme menneisyydessä. Peruskoulun jälkeen Panahi opiskeli ammattikoulussa pintakäsittelyalaa ja sai töitä maalarina. Täten lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Isovanhemmista lapsenlapsiin koetetaan olla yhdessä, Heidar Panahi kuvaa. Afganistanilainen perhe on perinteisesti iso ja tiivis. Odottaminen koettelee lasten hyvinvointia ja aiheuttaa stressiä, masennusta ja unettomuutta. Prosessi on lapselle liian hidas ja epävarma Perheenyhdistäminen on prosessi, jossa henkilö, jonka perheenjäsenellä on oleskelulupa Suomessa, hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Perheenjäsenet hakivat oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella vuonna 2018. 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 34 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 34 19.7.2023 11.55 19.7.2023 11.55. Hakemuksen käsittely kesti vuoden, ja Maahanmuuttoviraston päätös oli kielteinen. Suomessa hän on tottunut itsenäiseen elämään. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä
Mitran perheen elämää Afganistanissa varjosti uhka, että isä otettaisiin kiinni, koska hän oli poliisi. WhatsApp–puhelut pätkivät. Edustaja käyttää lapsen asioissa merkittävää valtaa. Edustajan roolia lapsen edun valvojana selkiytetään” . Jatkuva huoli perheestä tekee keskittymisestä vaikeaa. Kun Mitra kuuli nuorista, jotka olivat lähdössä maasta, hän puhui asiasta vanhempiensa kanssa. Hänen pitäisi valvoa lapsen etua riippumattomasti ja taata lapsen oikeus osallistua. Mitra on valittanut Maahanmuuttoviraston päätöksestä, ensin hallinto-oikeuteen. Hän kertoo, että Teheranissa asuvia ihmisiä piinaa työttömyys, kova köyhyys ja levottomuudet. Ollessaan alaikäinen Mitra asui Suomessa perheryhmäkodissa. Valituksen vuoksi perheen piti asioida Suomen suurlähetystössä Teheranissa uudelleen. – Haluan auttaa heitä, mutta jos he pääsisivät tänne, voisin itsekin hyvin. Mitran mielestä heistä ei ollut juuri apua, jälkimmäisestä ennemminkin haittaa. Harrastuksia Mitra ei ole jaksanut aloittaa, ja jos hän saa nukuttua, unet ovat painajaisia. – Mietin, että mitä jos perheelle tapahtuu jotain pahaa. On aika uusia järjestelmä Kun lapsi hakee turvaa toisesta maasta yksin, hän on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion erityisessä suojeluksessa. Ainoalta ratkaisulta tuntuu se, että perhe pääsisi turvaan. Edustajan tulisi osata toimia yhteistyössä lukuisten lapsen ympärillä toimivien ammattilaisten kanssa. Oleskelulupien hakemisesta Suomeen on ollut heille vain haittaa, koska he ovat velkaantuneet sen takia. l Edustajan rooli lapsen edun valvojana on selkiytettävä. Kolmannen valituksen hän teki juristin avulla YK:n lapsen oikeuksien komiteaan vuonna 2021, mutta sen käsittely voi viedä vuosia. n Mitran nimi on hänen toivomuksestaan tekstissä muutettu. Kotoa töihin ja töistä kotiin – näin varastossa työskentelevän Mitran arki kulkee. – Vanhempien on vaikea päästää lastaan matkalle, josta tämä ei koskaan palaa. Liikkeellä oli terroristiryhmittymiä, jotka etsivät juuri poliiseja ja opettajia. – Kun maan kansa on nälkäinen, maahanmuuttajille ei anneta arvoa eikä armoa. Tutustu toukokuussa julkaistuun Ilman huoltajaa tulleiden edustajajärjestelmä: Katsaus nykytilaan ja kehittämisehdotukset -raporttiin verkossa Tuoreeseen Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajajärjestelmä uudistetaan. Äiti, isä ja sisarukset ovat Mitran mielessä koko ajan. Välillä Mitra on tavannut psykologeja. – Se auttaa hetkellisesti, mutta sen jälkeen tulee tuska. Esimerkiksi rahan lähettäminen ei poista turvatonta oloa. Mitran toinen valitus meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – Edustaja ohjeisti hakemaan Suomen kansalaisuutta vuotta myöhemmin kuin se olisi ollut mahdollista. Kun perhe ei saanut maksettua tarvittavia maksuja ajallaan, sitä pidettiin liian köyhänä tulemaan Suomeen. – Viime aikoina on ollut vaikeaa pitää yhteyttä, koska Iranissa on levottomuuksia ja valtio vaikeuttaa netin käyttöä. l Lasten oikeutta tietoon, osallisuuteen ja oikeusturvaan on vahvistettava. Työ on fyysisesti raskasta, mutta sopii hänelle, koska ”siinä ei tarvitse hirveästi miettiä”. En edes muista, milloin olisin ollut miettimättä sitä. Siinä suositellaan, että l Edustajajärjestelmälle on osoitettava koordinaatiotaho, jonka tulee olla riippumaton maahanmuuttohallinnosta, eurooppalaisten suositusten mukaisesti. – Lukio ja kirjoitukset menivät sen takia huonosti. Mitra haaveili suorittavansa asepalveluksen yhtä aikaa suomalaisten ystäviensä kanssa, mutta se ei vaikuta nyt mahdolliselta, koska hänellä ei ole vielä kansalaisuutta. On ollut todella raskasta olla seitsemän vuotta ilman perhettä. Kansallinen lapsistrategia tilasi Lastensuojelun Keskusliitolta selvityksen ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä. Vanhempien on vaikea päästää lastaan matkalle, josta tämä ei koskaan palaa. Ohjaajista ei tullut hänelle kovin läheisiä, ja hänellä ehti olla kaksi edustajaa. Olen jo aikuinen, mutta toivon, että minulla olisi perhe vieressä. Mitran vanhemmat ovat huolissaan sekä pojastaan että itsestään. Nykyään hän soittaa vanhemmilleen kerran parissa viikossa. Koska lapsen huoltaja ei ole käyttämässä lapsen puhevaltaa tätä koskevissa asioissa, käräjäoikeus määrää hänelle Suomessa edustajan. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 35 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 35 LM5_s32-35_PerheenYhdistäminen.indd 35 19.7.2023 11.55 19.7.2023 11.55
harrastus Ainon KETTERÄ KATRAS Lammas on lauhkea mutta yllättävän ovela eläin. Nyt katraassa on 18 lammasta, joista 11 karitsoita. Kärsivällisyys ja ongelmanratkaisu ovat Kaskiojan mielestä lampurin tärkeimmät ominaisuudet. Se nauttii silityksistä, ja sen huulilla voi melkein nähdä hymyn. Vihtiläisen Kaskiojan perheen ajatuksena oli alun perin ottaa neljä lammasta kesän ajaksi. Lampaat oppivat temppuja ja suurin osa rakastaa paijailua sekä huomiota. Jos nämä vikkelät ruohonleikkurit karkaavat, on kyettävä nopeasti miettimään, miten ne saadaan kiinni. Sen tietää parikymmenpäisen katraan kaitsija Aino Kaskioja. Sen sijaa laumaan ostettiin Rudolf-pässi. 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 36 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 36 19.7.2023 13.37 19.7.2023 13.37. Koiramainen kaveri, jota kiinnostaa agility Aino Kaskioja on huomannut, että villava lemmikki voi olla lähes koiran kaltainen. TEKSTI JA KUVAT NINA SALONEN A ikansa pihlajanlehtiä maisteltuaan hivuttautuu Mama-uuhi Aino Kaskiojan, 15, syliin. Lampaat osoittautuivat pian niin mukaviksi lemmikeiksi, ettei niistä raaskittukaan luopua kesän jälkeen. Tai mieluummin yhtä ajatusta edellä niistä. Kaskioja käykin laumansa kanssa metsässä samoilemassa. Kärsivällisyys on tarpeen, koska lampaat eivät aina toimi kuin ihmisen ajatus. Kun eräs tuttumme oli myymässä kuutta lammastaan, ne muuttivatkin kaikki meille! En alun perin ollut ajatuksesta innostunut, mutta kun kuulin, että meille muuttaa pari lammasta ja neljä karitsaa, alkoi mielenkiinto nousta. – Äiti oli pitkään halunnut kesälampaita. – Jokapäiväinen hengailu on asia mitä teen eniten niiden kanssa ja välillä pientä agilityakin harrastellaan. – Ne eivät odota turhia, joten liikkeissä pitää olla nopea
LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 37 ›› LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 37 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 37 19.7.2023 13.37 19.7.2023 13.37
. Yllättäviin menoihinkin on pystyttävä varautumaan, jos eläin esim. . . On otettava huomioon, että eläinten pidosta aiheutuu kuluja. Ruokaa ja puhdasta vettä täytyy olla riittävästi koko laumalle. sairastuu. Katraassa on oltava ainakin kolme yksilöä, koska lammas on laumaeläin. Lampaat tarvitsevat laitumella puuston muodostaman tai rakennetun sääsuojan. Aitojen tulee olla lampaille soveltuvia ja turvallisia. . 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 38 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 38 19.7.2023 13.37 19.7.2023 13.37. . Eläinten kunto on tarkastettava vähintään kerran vuorokaudessa. Lampaiden ostajan tai vuokraajan tulee rekisteröityä lampaiden pitäjäksi kuntansa maaseututoimessa. . KESÄLAMPURIN MUISTILISTA
Yllätyksiä varmasti tulee, mutta niistäkin oppii. Kekseliäimmät ja omatoimisimmat saattavat kepposillaan aiheuttaa aika paljon päänvaivaa. n Kekseliäimmät ja omatoimisimmat ruohonleikkurit saattavat kepposillaan aiheuttaa lampurille päänvaivaa. Toiset määkivät kovaan ääneen saadakseen enemmän rapsutuksia, kun taas toiset vain hiippailevat lähelle kinuamaan hellyyttä. Sorkat on vuoltava säännöllisesti, etteivät ne kasva liian pitkiksi, ja villat on kerittävä vähintään kerran vuodessa. Silloin on maltettava odottaa hetki, ja lähestyä eläintä hetken päästä rauhallisemmin – tai vaihtoehtoisesti kiertää se kauempaa, ettei se hätäänny. Ja poliisejakin jopa hieman nauratti. Nuolukivi on tärkeä suolan ja hivenaineiden lähde. – Juomaveden vaihdan päivittäin ja vielä illalla tarkistan. – On näissä myös eroja. Eläimet tarvitsevat myös lajitovereita eli oman lauman. – Lampaat ovat yllättävän ovelia. Seuraavaksi iskä päivitti WhatsAppin perheryhmään, että poliisit ajavat edellä ja lampaat kulkevat keskellä, kun iskä ajaa traktorilla perässä. – Koulua oli vielä jäljellä 20 minuuttia, ja bussikin lähti vasta 50 minuutin päästä, joten en päässyt kotiin. Käytös määräytyy suurelta osin sen mukaan missä ja miten lammas on kasvatettu. Siellä riittää oksia ja havuja, jotka ovat tärkeä osa lampaiden ruokavaliota. On myös niitä, jotka viihtyvät mieluiten omissa oloissaan. Hän mietti, kuinka pitkälle lampaat olivat oikein pötkineet, ja olikohan niillä kaikki hyvin. Hyvä lampuri on valpas Silloin kun katras ei ole kesälaitumella tuoretta heinää syömässä, Aino Kaskioja ruokkii lemmikkinsä kolme kertaa päivässä heinällä. Lampurin on oltava aina valppaana. Arka Latte ei ikinä ole ollut hirveän ihmisläheinen, vaikka sen sisko Tirppa on oikein ihmisrakas ja touhuisa. Poliisisaattueessa kotiin Viime kesänä katras karkaili melko paljon, vaikka niiden aitausta korotettiin. Varmistuttuaan ettei vaaraa ole, uuhet useimmiten rauhoittuvat ja tulevat tekemään tuttavuutta. Arka Latte ja touhukas Tirppa Lampaat ovat laumaeläimiä ja käyttäytyvät katraana yhtenäisesti. Jalkaa napakasti polkeva lammas puolustaa yleensä reviiriään. ettei vesi ole loppunut. Kun ensimmäiset kaksi uuhta karitsoineen tulivat perheeseen, vietti Aino Kaskioja paljon aikaa karitsoiden kanssa. Jos eläin ei syö tai juo ollenkaan, on se yleensä hälyttävä merkki, johon pitää reagoida. Seuraavalla kerralla mieleen hiipi pieni harmitus. Ihan aluksi ajattelin, että ne ovat hieman tyhmiä, mutta olin väärässä. Havut häätävät jossain määrin myös sisäloisia. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 39 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 39 LM5_s36-39_AinoKaskioja.indd 39 19.7.2023 13.37 19.7.2023 13.37. Siksi niistä tuli hyvin kesyjä. Ihan aluksi kannattaa kuitenkin kerätä perustietoa, lukea alan kirjallisuutta ja tutustua lajiin yleisesti. Kaskiojien lampaat asuvat metsätarhassa ison osan vuodesta. Kesälläkin lauma tarvitsee sääsuojan huonojen kelien ja sateen varalta. Lisäksi katras saa kauraa sekä lisäravinteita. Talvisin iskä hoitaa lampaat aamulla, minä päivällä ja äiti illalla. Aino Kaskioja huomasi, että kyllä lammas keinot keksii, jos ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella. Kun lauma ensimmäisen kerran karkasi, Kaskioja huolestui. – Lampaiden elekieli voi ainakin aluksi olla vähän haastavaa tulkita. Elekieltä Aino Kaskiojan mielestä lampaiden kanssa voi pärjätä loistavasti, vaikkei olisi ennen niitä edes nähnyt. – Meidän lampaat ei juuri varoittele, mutta emät saattavat polkaista etujalkaansa vieraille ihmisille. – Onneksi karkurit lopulta saatiin takaisin aitaukseen. Tämän vuoden keväällä syntyneissä on jo selviä luonneeroja. – Talveksi otamme lampaat latoon, mutta minun kanssani ne pääsevät myös ulkoilemaan. Lampaat eivät poliisien ja isän suunnitelmaa suinkaan totelleet, vaan päättivät oikaista omatoimisesti samaa polkua, joka oli ne aiemminkin ohjannut takaisin kotiin. Muuten lampaiden hoito on melko yksinkertaista. Eläinten luonteissa ja käytöksessä on kuitenkin eroja. Kerran kun Kaskioja oli koulussa, hänen isänsä soitti, että lampaat olivat taas karanneet ja saaneet vielä poliisitkin peräänsä. Usein ne kuopivat kerjätessään jotakin tai määkivät halutessaan vaikkapa ruokaa tai ulos
Pelien avulla voi myös harjoitella sosiaalisia taitoja. Riimulehdon tarina -mobiilipeli on tarkoitettu 1.–3.-luokkalaisille, ja siinä seikkaillaan Riimulehdon taikamaailmassa. Lapsissa on yksilöllisiä eroja, jotka ratkaisevat, missä iässä on sopivaa käyttää mitäkin versiota. Kolmella kielellä Jo ennen Riimulehtoa oli kehitetty 4.–6.-luokkalaisille suunnattu Magis – Velhola -peli. terveys KAIKKI PELIIN! Jokainen meistä hyötyisi hyvinvointitaidoista, joita voi nykyään opetella myös pelaamalla. . . Sovellukset opettavat esimerkiksi, miten suhtautua toisten lasten kriittisiin kommentteihin tai kiusaamiseen. Se on tutkimustiedon valossa mahdollista. Sovellusten avulla opitaan tärkeitä asioita itsestä: pyritään selkeyttämään itselle tärkeitä asioita ja sitä, miten vaikuttaa omalla toiminnallaan hyvinvointiinsa. MIINA LEPPÄNEN | KUVAT MAGIS N yt kaikki lapset saavat pelata! Jyväskylän yliopistossa on kehitelty hyvinvointitaitopelejä lapsille ja nuorille yhdessä Mieli Pohjanmaan mielenterveys ry:n kanssa. Pelissä harjoitellaan taitoja, joita tarvitaan psykologisen hyvinvoinnin edistämisessä. Peli ei lähde liikkeelle ongelmista, vaan siihen on tehty olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta yleisiä hyvinvointiharjoituksia. Kehityskulkuihin pyritään vaikuttamaan ajoissa, jottei ongelmia tulisikaan. Pelien avulla voi oppia monenlaisia hyvinvointitaitoja. Nämä harjoiteltavat hyvinvointitaidot ovat yleisiä, eivätkä riipu siitä, onko lapsella kohonneita masennustai ahdistusoireita tai huono motivaatio koulussa, sanoo kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Raimo Lappalainen Jyväskylän yliopistosta. 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s40-41_MielenterveysSovellukset.indd 40 LM5_s40-41_MielenterveysSovellukset.indd 40 19.7.2023 14.01 19.7.2023 14.01. Riimulehdossa ääninäyttelijät lukevat tehtävänannot, joten lukutaidotonkin pystyy sitä pelaamaan, sanoo Raimo Lappalainen. Miten käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan. Peli sopii siis kaikille ja antaa lisätaitoja myös niille, joilla ei ole hyvinvoinnin tai käyttäytymisen ongelmia. Pelit voivat tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä ongelmia. Sovelluksilla pyritään lisäämään toisten lasten huomioonottamista ja empatiataitoja, Lappalainen sanoo. Mikä on hyvä tapa toimia, kun ahdistuu, mieliala laskee tai kokee muita epämiellyttäviä tunteita. Uusin niistä julkistettiin huhtikuun lopussa: Magis . Ne antavat välineitä, joilla selvitä kiusaamistilanteista. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia pelejä voi pelata myös englanniksi. . Pelistä hyötyvät myös lapset, joilla ei ole psykologisia tai hyvinvoinnin pulmia.
Kun pelataan opettajan johdolla, tilanne on kontrolloitu ja ympäristö turvallinen. Kun kaikille opetetaan näitä taitoja, huomio ei keskity niihin muutamaan oppilaaseen, joiden taitopuutteet näkyvät esimerkiksi häiritsevänä käytöksenä. Jyväskylän yliopiston pelit soveltuvat myös niille, joiden on vaikeaa säädellä pelaamistaan. . LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 41 LM5_s40-41_MielenterveysSovellukset.indd 41 LM5_s40-41_MielenterveysSovellukset.indd 41 19.7.2023 14.01 19.7.2023 14.01. Opettajan johdolla Pelisovellukset tekevät opiskelusta mielenkiintoista. Sen tavoitteena on tarjota kouluille tunneja hyvinvointitaitojen opetusmateriaaleja, jotka perustuvat tutkimukseen ja noudattavat opetussuunnitelman tavoitteita. Siinä on yhteinen ongelma, jossa tarvitaan muiden apua, joten se opettaa myös yhteistyötä, sanoo Raimo Lappalainen. . Hänen mukaansa pelit antavat vaihtoehtoja hyvinvointitaitojen opettamiseen. Peli toimiikin oikeastaan johdantona, jonka avulla opettaja voi jatkaa harjoittelua luokassa. Viiden viikon pituisella digitaalisella ohjelmalla voidaan tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia. Peli ei lähde liikkeelle ongelmista. Erityisesti ne lapset, joilla on taitopuutteita psykologisissa valmiuksissa, ovat hyötyneet pelistä. Tarkoitus on nimenomaan opettaa taitoja, joilla voitaisiin ehkäistä peliongelmia. . Kompassi nuorille 13–17-vuotiaille kehitetty Nuorten Kompassi ei ole peli vaan hyvinvointimobiiliohjelma. Tutkimuksissa on havaittu, että hyvinvointidigisovellukset, joissa on peliominaisuuksia, voivat vähentää masennusja ahdistusoireita ja lisätä motivaatiota koulumenestykseen, Raimo Lappalainen sanoo. Peli opettaa yhteistä ongelmanratkaisua. . Paras tapa käyttää peliä on se, että opettaja peluuttaa koko luokkaa, minkä jälkeen opettaja syventää tietoja ja taitoja keskusteluttamalla ja lisätehtävillä. Kun lapsia kutsuttiin luokkiin pelaamaan, he keskittyivät ja pelasivat. Näin pyritään vaikuttamaan koko yhteisöön. Samalla kun taitoharjoittelu vaikuttaa mielialaan, se voi auttaa myös ahdistukseen ja muihin ongelmiin. Mielenkiinto säilyi, koska kyse on seikkailupelistä, jonka sisälle on rakennettu taitoharjoittelua. Maksuttomat pelit voi ladata sovelluskaupasta tai niitä voi käyttää verkossa. n Tältä näyttää 4.–6.-luokkalaisille suunnattu Magis – Velhola -mobiilipeli. Sitä varten on tehty materiaalia opettajille ja lisätehtäviä. Voidaanko pelejä käyttää kohdennetusti vaikkapa masennuksen hoitoon. Molemmat pelit kuuluvat Hyvä olla -hankekokonaisuuteen. . Se lisää paineensietokykyä ja psykologista joustavuutta etenkin stressioireilusta ja mielialan laskusta oireilevilla nuorilla. STEAn ja Suomen Akatemian rahoittama ilmainen ohjelma löytyy verkosta. Sitä on kehitetty ja tutkittu Jyväskylässä vuodesta 2017 professori Raimo Lappalaisen ja apulaisprofessori Noona Kiurun tutkimusryhmissä. Sadat lapset ovat testanneet pelejä, ja palaute on ollut kiittävää
Tekoälyksi ChatGPT on kuitenkin vielä kovin vajavainen. Ei vielä kovin paljon hyötyä Kun yhdeksännen luokan englannin läksyissä piti kirjoittaa luettelo maista, joissa äidinkieli on englanti, listan sai näppärästi tehtyä ChatGPT:n avulla. Onni ei vielä viime kouluvuonna löytänyt ChatGPT: stä paljonkaan hyötyä, mutta kehitys menee eteenpäin. ANSSI KOSKINEN C hatGPT on tietokonesovellus, joka vastaa mihin tahansa kysymykseen kirjoittamalla sujuvia ja pitkiäkin vastauksia. – Sen olen huomannut, että ChatGPT:hen kannattaa syöttää kysymykset englanniksi. Jotkut opettajat ovat asiaan vihkiytyneitä ja opettavat, mutta tuskin monikaan ChatGPT:tä ajattelee tai käyttää. Kaikkien käytössä on ilmainen ChatGPT-3.5, mutta maksullinen versio ChatGPT-4 on jo huiman paljon etevämpi. Sovellukseen on syötetty valtavat määrät netin tekstimassaa, jonka perusteella se osaa ennustaa, mitkä sanat yleensä esiintyvät yhdessä. Mitä tapahtuisi, jos tulevaisuudessa opetuksessa jätettäisiin vähemmälle ne asiat, joita voidaan tehdä sujuvasti tekoälysovellusten avulla. Koulussa opettajat eivät ole vielä käsitelleet ChatGPT:tä tai tekoälyn mahdollisuuksia. ChatGPT ei ole ainoa chatbot-sovellus, joka vastaa käyttäjän kysymyksiin, mutta se on tunnetuin. 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s42-43_ChatGBT.indd 42 LM5_s42-43_ChatGBT.indd 42 19.7.2023 14.03 19.7.2023 14.03. Sen kohdalla puheet tekoälyn esiinmarssista ovat taas nousseet pinnalle. Onnin mukaan muutama hänen kavereistaan on käyttänyt sovellusta, muttei se vielä yleistä ole. Sitä piti tietenkin kokeilla. Hakukoneenakin Onni käyttää edelleen Googlea. Siitä tosin ei ole takeita, että vastaus olisi aina oikein. Se oli ryhmätyö, ei kotitehtävä. Silloin tulee laajempi ja parempi vastaus. – Opetussuunnitelma määrittelee laveasti teknologiaosaamiseen ja digitaitoihin liittyvät sisällöt, joten käytäntö on kouluissa hyvin vaihtelevaa. Koulussa Onni on kokeillut ChatGPT:tä muutaman kerran kavereidensa kanssa harjoitustöissä. koulu Kouluissa ei ole välttämättä vielä noteerattu tekoälyä juuri mitenkään, vaikka se tulee mullistamaan kaiken opiskelun ja työnteon. Ja sitten on sellaisia ohjelmia, joilla vastausta voi muuttaa niin, ettei tekoälyn käyttöä huomata, Onni kertoo. Tekoäly tulee muuttamaan oppimista Nykyiset peruskoululaiset tulevat olemaan koko elämänsä tekemisissä erilaisten tekoälysovellusten kanssa, mutta on opettajasta kiinni, huomioiko hän tekoälysovelluksia opetuksessa millään tavalla, sanoo Jyväskylän Normaalikoulun fysiikan ja kemian lehtori Hannu Moilanen. Näin teki Keski-Suomessa asuva Onni. – On sellaisia ohjelmia, joilla opettajat voivat katsoa, onko tekoäly tehnyt tehtävät. Hän kuuli ChatGPT:stä ensimmäisen kerran viime talvena, kun tieto uudesta sovelluksesta tuli vastaan TikTokissa. Mutta varmasti jotkut ovat käyttäneet. – mainio apulainen vai katala oikotie. – Tehtäväksi annettiin harjoituspuhe. Tekoälyn kaltaisia piirto-ohjelmiakin Onni on kokeillut, mutta todennut ne leluiksi. – Jos kavereiden kanssa on puhuttu ja ope on kuullut, niin hän on sanonut, ettei sitä voi suoraan käyttää. Hänellä ei ole ollut tarvetta lähteä tekoälyn tekstien piilotteluun. Tekoälysovellukset ja koulu ovat vielä hieman hippasilla keskenään. Jos sille tekee kysymyksen, tekstiä pitää muokata itse. Kovin paljon ChatGPT:stä ei vielä ole Onnin mukaan hyötyä
n On opettajasta kiinni, huomioiko hän tekoälysovelluksia opetuksessaan. – Kukaan ei arvioi sitä, mitä ChatGPT tuottaa. Tulossa on iso murros, ja koulu laahaa jälkijunassa. – Oppilaita voisi tekoälyn avulla auttaa tulemaan tietoisiksi siitä, mitä he jo osaavat. Tämä auttaisi oppilaita suuntaamaan omia tavoitteitaan ja työskentelyään paremmin. Tekoäly voisi helpottaa resurssipulaa, jolloin opettajalla jäisi enemmän aikaa sellaisiin töihin, joissa tarvitaan oppilaan ja opettajan vuorovaikutusta, Lämsä sanoo. – Opetushallituksessa on pohdittu, että olisi tärkeää, että kaikki lapset saavat ikätasonsa mukaista opetusta tekoälystä. – Joka näin tekee, voi olla varma, että tulevaisuudessa kone tekee hänen työnsä. – Näitä on helppo arvioida, kun virheet on helppo löytää. Lähtökohtaisesti tekoälyn käyttöä pidetään hyvänä, se on tulevaisuuden taito. Oppilaat haluavat oppia esimerkiksi mekaanista laskemista, että pärjäisivät ylioppilaskirjoituksissa. Kotiläksyjen tekoa ei voi valvoa, mutta niiden kanssa on aikaisemminkin ollut sama ongelma, Francke toteaa. Digitaaliset taidot kuuluvat kouluissa opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. – Parhaat ideat tulevat usein metsälenkillä, kun mukana ei ole laitteita. Jos oppilas tottuu siihen, että tekoäly tekee kaiken työn eikä ajattele itse kriittisesti, hän ei ikinä opi oleellisia taitoja. Moilanen kehottaa ajattelemaan hieman pidemmälle. Se pystyy myös auttamaan opettajaa arvioinnissa ja tuntien suunnittelussa, ja sen avulla voi laatia esimerkiksi yksilöllisempiä tehtäviä. Oppilaan oma pohdinta on tärkeintä Opetushallituksen toive on, että ChatGPT:tä ja muita uusia tekoälysovelluksia opetellaan käyttämään kouluissa, opetusneuvos Laura Francke sanoo. Silloin omaan muistiin ei kerry mitään. Koulut voivat halutessaan kieltää sovelluksen käytön koulussa, missä sitä voi valvoa. Kaikki maailman tieto on nopeasti saatavissa valmiina tekstikappaleina, mutta Moilasen mielestä koneiden varaan ei pidä heittäytyä. ChatGPT:kin on jo lyhyessä ajassa kehittynyt huimasti. Matematiikan läksyt on aiemminkin voinut tehdä vaikkapa laskimella, vaikka tehtävä olisi tarkoitettu päässä laskettavaksi. Silloin ei ole koneiden varassa, vaan yhdistelee omaan päähänsä talletettuja juttuja. – Koko arvioinnin ja tehtävänannon pitäisi uudistua. Franckekin kaipaa sitä, että vastaisuudessa opettajat antaisivat tehtäviä, joissa oppimista tapahtuu oppilaan oman pohdinnan kautta. Voisi olla suullisia keskusteluja ja paneeleita, joissa oikeasti näkee, osaako oppilas myös ajatella. Arviointia ja tehtävänantoa pitää uudistaa Hannu Moilanen uskoo, että opettajan rooli tulee tehtävänannossa korostumaan. Lämsä keskittyy tutkimuksessaan oppimiseen ja tekoälyavusteisiin teknologioihin. Koulussa keskitytään nykyään asioihin, jotka työelämässä tehdään jo eri teknologioilla. Oppilailla on varmasti suuri houkutus käyttää ChatGPT: tä ja antaa sen tehdä kotiläksyjä. Oppilaat voivat niiden avulla viilata tuotoksiaan tai ottaa sen yhdeksi työryhmän jäseneksi – aivan kuten Onnikin teki kavereineen keskisuomalaisen yläkoulun tunnilla. Moilanen on varma, että tekoäly tulee muuttamaan oppimista. Sen vastaukset perustuvat vain laskennallisiin malleihin. Hän löytää ChatGPT:stä ja tekoälystä paljonkin hyödyllisiä puolia niin oppilaille kuin opettajillekin. Pitää olla muitakin tapoja kuin vain se, osaako oppilas tuottaa tekstiä. Nyt ChatGPT toimii Moilasen mukaan hyvin tiedonhaussa. – Ryhmätyöskentelyssä oppilaita voisi tekoälyn avustuksella hoksauttaa ja auttaa, jos työskentelyssä ilmenee pattitilanteita, joista ryhmä ei pääse omin avuin eteenpäin. – Aiemmin ajateltiin, että tietoa varastoidaan päähän, josta se sitten siirretään esseetai koepaperille. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 43 LM5_s42-43_ChatGBT.indd 43 LM5_s42-43_ChatGBT.indd 43 19.7.2023 14.03 19.7.2023 14.03. Nyt koulussa käytetään eniten aikaa tekstin tuottamiseen ja korjaamiseen, kielten opiskeluun sekä matematiikan tai fysiikan kaavojen mekaaniseen ratkaisuun. – Koulun tärkeä tehtävä on kertoa, että oppiminen on se, miksi koulussa ollaan. – Tänä päivänä koulun aloittavista 65 prosenttia tulee päätymään ammatteihin, joita ei vielä ole keksitty, Moilanen siteeraa lukemaansa arviota. Tekoälystä on apua myös opettajalle Oulun yliopiston tutkijatohtori Joni Lämsän mielestä on tärkeää, että oppilaat oppivat suhtautumaan ChatGPT:n tuotoksiin kriittisesti. Oppilastyössä lähteet pitää merkitä, vaikka ChatGPT ei niitä anna, Laura Francke sanoo. Entistä vahvemmin tullaan kyseenalaistamaan, onko siinä mitään mieltä. Jos tulevaisuudessa jätetään vähemmälle ne asiat, joita voidaan tehdä sujuvasti tekoälysovellusten avulla, kouluissa vapautuu paljon aikaa muuhun. – Jos oppilas käyttää ChatGPT:tä, hän voisi tarkistaa sen antaman vastauksen paikkansapitävyyden ja jatkaa omaa henkilökohtaista pohdintaa aiheesta. ChatGPT:n avulla voi saada tietoa, mutta omaa reflektiota ei pysty sen kautta tuomaan näkyväksi. Myös Pisa-tutkimuksessa mitataan hyvin kapea-alaista oppimista. Näin mä toivon, sanoo Hannu Moilanen. – Toivottavasti vapautuvalla ajalla opiskellaan liikuntaa, musiikkia, draamaa, taiteita ja käsitöitä. Oppilaan pitää ymmärtää reflektoida oman kokemusmaailmansa kautta
Voi pohtia, lisääkö tieCO LO U RB O X 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s44-45_Genomi.indd 44 LM5_s44-45_Genomi.indd 44 19.7.2023 14.05 19.7.2023 14.05. – Teknisesti koko genomin sekvensointi olisi mahdollista jo nyt. Esimerkiksi rytmihäiriösyndrooman varhainen diagnoosi ja hoito voi pelastaa lapsen tai nuoren ennenaikaiselta kuolemalta. Toisessa vaakakupissa painavat hurjat kustannukset ja lukuisat eettiset kysymykset. Maailmalla toimeen on jo tartuttu. Toisaalta tätä tutkitaan kuumeisesti ympäri maailmaa, genetiikkaan paneutunut Perola sanoo. Sairauksia päästäisiin hoitamaan ja riskejä ennaltaehkäisemään. Paljon tarvitaan tutkimusta, ennen kuin kysymykseen löytyy vastaus. Hanke edellyttäisi laajaa julkista keskustelua, eettisten kysymysten pohdintaa, terveystaloudellisia laskelmia, koulutusta ja muutoksia lainsäädäntöön. Miksi perimästä on kiinnostuttu. Testien hinnatkin ovat laskeneet huimasti, ja muutaman vuoden sisään ne romahtavat, kun patentit laukeavat. ANU VALLINKOSKI M itä jos jokaisen suomalaisvauvan koko genomi eli perimä luettaisiin jo synnytyslaitoksella. Mutta… Monia painavia muttia on kuitenkin punnittava ennen kuin suomalaisvauvojen perimää voitaisiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin tallentaa. Kustannusten puolestakin tämä voisi siis toteutua. Mitä vauvojen geeneistä sitten etsittäisiin. Mitä poikkeamista kerrottaisiin. Jokaisella meistä on hieman alle 20 000 geeniä, ja kaikilla meillä on geeneissämme myös lukuisia mutaatioita eli variaatioita. Terveydenhuolto on kiinnostunut niistä perimän poikkeamista, jotka aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia tai lisäävät riskiä sairastua. Joidenkin vakavien perinnöllisten sairauksien kohdalla tämä pitääkin paikkansa. – En osaa sanoa, olisiko tästä enemmän hyötyä vai haittaa. Kaikki niistä eivät kuitenkaan vaikuta terveyteemme mitenkään. Toistaiseksi kysymys on pelkkää jossittelua, mutta jollain aikavälillä visio saattaa hyvinkin käydä toteen, uskoo tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lta. Isossa-Britanniassa on juuri käynnistymässä julkisrahoitteinen pilottihanke 100 000 brittivauvan perimän selvittämiseksi. ylävinjetti terveys Pitäisikö perimä lukea jo synnytyssairaalassa. Toisaalta vakavat lapsuudessa puhkeavat perinnölliset sairaudet ovat erittäin harvinaisia, eikä niihin usein ole olemassa parantavaa hoitoa. Äkkiseltään voisi ajatella, että sitä parempi, mitä aiemmin sairaudet ja riskit löytyvät. Vastaavia hankkeita tehtäneen pian muissakin maissa. Vauvojen koko perimän selvittäminen voisi aikaistaa sairausdiagnooseja ja jopa pelastaa ennenaikaisilta kuolemilta
Suomessa syntyy vuosittain noin 45 000–50 000 vauvaa. Monet perimän aiheuttamat riskit käyvät ajankohtaisiksi vasta aikuisuudessa, jolloin tietoa alttiudesta voisi hyödyntää esimerkiksi erilaisten seulontojen kohdentamisessa. Tällainen farmakogeneettinen tieto voisi hyödyttää jo lapsia, sillä tällä hetkellä joitakin lääkkeitä ei anneta lapsille mahdollisten haitallisten sivuvaikutusten pelossa. Kustannukset olisivat valtavat. Sen sijaan yksivuotias ei hyödy tiedosta, että kantaa rintasyövälle altistavia geenejä. Hän pohtiikin, voisiko tuloksista kertoa tipoittain sen mukaan, mikä kulloinkin on ajankohtaista. Geenitestaus linkittyy vahvasti myös käyttäytymistieteeseen. Elintavat kuntoon vai rilluttelemaan. Punnitaan ja harkitaan huolella, Räikkä sanoo. Kertovatko ne jotain meidän ominaisuuksistamme. Milloin niistä kerrottaisiin huoltajille ja lapselle. Oma lukunsa ovat mahdolliset väärät tulokset. n Alkavatko vanhemmat shoppailla geenitestejä lapsilleen. Tiedon annostelukaan tosin ei olisi läpihuutojuttu. Vauvojen jaottelu geenien perusteella on toistaiseksi kaukaista dystopiaa, mutta geenitestaukseen tai sen tekemättä jättämiseen liittyy todennäköisempiäkin uhkakuvia. Muut löydökset kerrottaisiin testatulle vasta hänen tultuaan täysi-ikäiseksi. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 45 LM5_s44-45_Genomi.indd 45 LM5_s44-45_Genomi.indd 45 19.7.2023 14.05 19.7.2023 14.05. Miten tällaiset tiedot vaikuttaisivat vanhempien ja vauvan suhteeseen, kasvatukseen, identiteettiin. – Toisaalta ihmiset voivat itse levittää omia tietojaan, hän huomauttaa. Pitäisikö perimä lukea jo synnytyssairaalassa. – Pitäisi tarkkaan miettiä, mitä kerrotaan ja milloin. Kerran saatua tietoa omasta tai lapsen perimästä ei saa pyyhkäistyä pois. Tässä herää monenlaisia kysymyksiä itsemääräämisoikeudesta, käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä Turun yliopistosta huomauttaa. Samoin ammattilaisen pitäisi avata vanhemmille testin tulokset. Räikän mukaan lainsäädäntö voisi estää tietojen epäeettistä käyttöä. Jos testattujen lasten hoito tehostuisi, terveydellinen eriarvoisuus lisääntyisi entisestään, Markus Perola huomauttaa. Ikävät löydökset voivat vaikuttaa lapsen ja vanhemman suhteeseen. On hyvä, että kokeillaan pienellä porukalla. Sitä ei toistaiseksi tiedä kukaan. Perinnöllisten sairauksien ja riskien lisäksi geenitieto on kiinnostavaa myös lääkehoitojen kannalta. Mikä olisi kulujen ja säästöjen suhde. Perimään paneutuneita ammattilaisia tarvittaisiin lisää huikea määrä. Markus Perolan mukaan genomin selvittämisestä pitäisikin käydä kunnon kasvokkainen keskustelu jokaisen vauvan vanhempien kanssa. – Voi myös miettiä, mitä geeneistä tulevaisuudessa selviää. Ja mahdollisten löydösten perusteella vauvoja pitäisi lähettää jatkotutkimuksiin, ehkä hoitoonkin. to lapsen perinnöllisestä parantumattomasta sairaudesta perheen elämänlaatua. Voidaanko tietojamme hyödyntää opiskelijavalinnoissa tai työpaikkarekrytoinnissa. Vaikkapa matemaattisista kyvyistä. Lapsen geenit kertovat aina myös vanhempien terveydestä ja sairastumisalttiudesta. Kohonnut syöpäriski saa yhden korjaamaan elintapojaan. Testin tulkitsija voi erehtyä ja kertoa haitallista geenimuunnosta kantavalle, ettei riskiä ole. Tai vakuutuskorvauspäätöksissä. Keskusteluja pitäisi järjestää siis joka vuosi jopa 100 000. Tavallista alhaisempi riski taas voi ruokkia hällä väliä -asennetta. Tieto kohonneesta riskistä voi näet saada ihmiset käyttäytymään kovin eri tavoin. Etenkin vastasyntyneen vanhemmat ovat uupuneita ja herkässä tilassa, Markus Perola huomauttaa. – Ihmiset kokevat omistavansa omat tietonsa, ja vanhemmat voivat ajatella, että kaikki lapsen tiedot kuuluvat heille. Toisaalta yhteiskunnan varoja voisi säästyä tehokkaammin kohdennetun hoidon ja ennenaikaisten kuolemien vähentymisen vuoksi. Mietittävää ja tutkittavaa siis riittää. Aletaanko vauvoja jaotella A-, Bja C-ryhmiin. Perola puhuu geenineuvojista (genetic counselors), jollaista ammattikuntaa ei Suomessa vielä virallisesti ole. Joskus selityksen saaminen oudoille oireille huojentaa, joskus se lisää murheen määrää. Pitäisikö heitäkin ohjata jatkotutkimuksiin, jos lapsen geeneistä paljastuu jotain ikävää. Geenineuvojille töitä Geenitieto on muuttumatonta ja samalla lopullista. – Vanhempien pitäisi ymmärtää, mitä perimän selvittämisestä voi seurata. Näin he voisivat päättää, ryhtyvätkö he puuhaan vai eivät. Sekä Markus Perola että Juha Räikkä seuraavat Ison-Britannian kokeilua kiinnostuneina. Juha Räikkä Turun yliopistosta pohtii. Perimä voi näet vaikuttaa siihen, millaisia sivuvaikutuksia jokin lääke aiheuttaa tai millainen annostus on sopiva. Kaupallisia toimijoita on jo nyt. Toistaiseksi laajamittainen vauvojen perimän selvittäminen olisi hyppy tuntemattomaan. – Jos testit osoittautuvat hyödyllisiksi, varakkaat vanhemmat alkavat ennen pitkää shoppailla niitä lapsilleen. Entä vanhemmat. Geenitieto, jos mikä, on hyvin henkilökohtaista, ja sen tietoturvan suhteen pitäisi olla äärimmäisen tarkka. Huoltajat saisivat tietää sairauksista ja riskeistä, jotka voivat vaikuttaa jo lapsuudessa. – En kieltäisi tällaisia hankkeita eettisesti mahdottomina. Toisen se saa lamaantumaan ja luovuttamaan
Hän valvoo lapsen edun toteutumista rikosprosessissa, joka yltää kuulustelusta käräjäoikeuteen, joskus jopa hovioikeuteen asti. Palveluita pitäisi saada oikea-aikaisesti. HANNU KASKINEN A nkkuri-toiminta tähtää nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn ja rikoskierteen katkaisemiseen ennen rikosoikeudellisen iän alkamista eli ennen 15-vuotissyntymäpäivää. – Jo koulussa pitäisi kertoa lapsille ymmärrettävästi rikosoikeudellisesta vastuusta ja korvausvastuusta. Hän istuu käräjäoikeudessa lähes joka viikko ja arvostaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden nuorten päiviä, jotka järjestetään joka kuukausi. kasvu OIKEUSEDUSTAJA ankkuroi ajoissa Ankkuri-toiminnassa viranomaiset selvittelevät alle 15-vuotiaiden lainvastaisia tekoja. 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s46-47_OikeusEdustaja.indd 46 LM5_s46-47_OikeusEdustaja.indd 46 19.7.2023 14.11 19.7.2023 14.11. Jos asiaa on jo selvitelty esimerkiksi koulussa, nuori voi kokea taakaksi, kun asiaa selvitetään monessa paikassa, vaikka tarkoitus on saada nuorelle oikea-aikaista tukea, sanoo Mari Viljasjärvi. Ankkuri-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen: jos nuori tai huoltajat eivät siihen halua osallistua, toiminta ei etene. Ankkurissa tavataan lapsia, jotka ovat näpistelleet tai muuten oireilleet. – On aina hyvä merkki, jos huoltajat ovat kiinnostuneita lapsestaan. Yksi vakava hölmöily voi estää nuorelta pääsyn vaikkapa hänen haaveilemaansa poliisikouluun. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaaliohjaaja Mari Viljasjärvi toimii nuorten oikeusedustajana Vantaan pääpoliisiasemalla. Monet tutkimukset osoittavat, että yksikin turvallinen aikuinen – vaikkapa opettaja, sosiaalityöntekijä tai sukulainen – voi ratkaisevasti parantaa nuoren elämää. Se voi tehota Viljasjärven mukaan paremmin kuin oikeudessa annettu seuraamus. Mielenterveysongelmista kärsivä ei voi odottaa kuukausia hoitoon pääsyä. – Joskus ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti lastensuojeluun ja poliisiin. Jos he myös ottavat avun vastaan, sekin on hyvää vanhemmuutta. Esimerkiksi lieviin pahoinpitelyihin Viljasjärvi suosittaa vapaaehtoista sovittelua. Nuorten asioihin erikoistuneet syyttäjät ja puheenjohtajat suosivat kasvatuksellista otetta: loppulausunnon antaja puhuttaa nuoren tiukasti. Tärkeintä on ottaa opikseen. Oikeudessa joka viikko Ankkuri-tapaamisessa täytetään suostumuslomake, koska tietoja tarvitsevat monen alan ammattilaiset. – Nuoret voivat yleensä hyvin, vaikka kasvuprosessiin kuuluu myös hölmöilyjä ja kokeiluja kaveriporukassa. Hän pitää tärkeänä, että väkivaltaa käyttänyt nuori kohtaisi kasvokkain ihmisen, jolle on aiheuttanut vahinkoa. Itä-Uudenmaan poliisin Ankkuriin kuuluvat hyvinvointialueen sosiaalitoimen edustaja, ennalta estävän toiminnan poliisi, erityisnuorisotyöntekijä ja terveydenhoitaja. Tapaamisissa pyritään ehkäisemään rikoksia, vastuutetaan alaikäistä ja tuetaan perhettä. Silloin käsitellään vain alaikäisten asioita. – Varsinkin ensimmäistä kertaa törttöilleen nuoren tilanne olisi viisainta hoitaa ilman raskasta viranomaisverkkoa. Jotta nuori ei päätyisi tekemään rikoksia, Viljasjärvi korostaa varhaisen vaikuttamisen tarpeellisuutta
Tuomioistuimessa pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta, jos rikoksesta on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta. – Kerromme asiakkaille, että rikollisten maailma on ennemmin sairauksia, velkojen perintää, väkivaltaa, itsensä myymistä ja muuta ikävää. Siksi myös alaikäistä koskeva rikosprosessi voi yhä kestää yli vuoden, erityisasiantuntija Katja Repo oikeusministeriöstä kommentoi. Hän korjaisi ongelman lisäämällä poliisin rahoitusta. Jos moneen rikokseen syyllistynyt tuomitaan vain pahimmasta ja muut teot annetaan anteeksi, voi se suunnata joitakin nuoria rikollisuuteen. Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen (2021) mukaan vuosina 2014–2019 rikosprosessi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä piteni 19 kuukaudesta yli 23 kuukauteen. Viime vuosina etenkin nuorten tekemät väkivaltaiset ryöstöt ovat yleistyneet. – Useimmiten esitutkinta ja syyteharkinta vievät rikosprosessista eniten aikaa, lisäksi rikosasioiden luonne vaihtelee. – Jos laki sallisi laajemman yhteistyön lastensuojeluasioissa, lapsi saisi aiemmin apua, kun tietojenvaihto onnistuisi. Viitenä oikeusedustajavuotenani asian käsittely on kestänyt usein yli vuoden, mikä on varsinkin nuorelle kohtuutonta. Yhä yli vuoden rikosprosessi Esitutkintaa ja rikosprosessia koskeva lainsäädäntö edellyttää, että rikosasia on käsiteltävä kiireellisesti (ilman tarkkaa kestoa), jos rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias. n M O ST PH O TO S Jos laki sallisi laajemman yhteistyön lastensuojeluasioissa, lapsi saisi aiemmin apua. Viljasjärvestä rikosprosessit ovat usein myös liian hitaita. Annetaan kuva paljosta rahasta ja muusta kivasta. Rikosten mainostamisen riskeistä Viljasjärvi päätyy myös lainsäädäntöön kritisoimalla tuomioiden niputtamista. Rikosasia on 1.10.2023 alkaen käsiteltävä kiireellisesti myös, jos esimerkiksi seksuaalitai väkivaltarikoksen uhri on alle 18-vuotias. Terveisiä lainsäätäjille Lainsäädäntö pyrkii suojaamaan alaikäisiä, mutta Mari Viljasjärveä askarruttaa tiedonkulun yksisuuntaisuus. – Esitutkinnan kesto vaikuttaa siihen, miten nopeasti asia on käräjäoikeudessa. Viljasjärvi arvioi, että näitä selittävät ainakin televisiosarjat ja podcastit, joissa ihannoidaan rikollisten elämää. Tällöinkin pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta. Sosiaalitoimi ei voi ilman osapuolten suostumusta antaa lapsen tietoja esimerkiksi koululle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 47 LM5_s46-47_OikeusEdustaja.indd 47 LM5_s46-47_OikeusEdustaja.indd 47 19.7.2023 14.11 19.7.2023 14.11
Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Itselleni . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Eurooppaan 12 kk 30 e . Lahjaksi . TEE TILAUS os. peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . 6 kk . 12 kk . Kesto 6kk 46,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2023 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Määräaikaistilauksena . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Kestotilauksena . 12 kk . | LEIKKI ON LAPSEL LE TERAPIA A KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEI NTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. . Määräaikainen 6 kk 56,00 . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 9–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lahjatilauksena . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2023 . MA AIL MA LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON LEHTI 3 | 2023 MISKA SUHONEN HARRASTAA RATSASTUSJOUSIAMMUNTAA | NUORTEN INTIIMIT ULKONÄKÖPAINEET | KIRJAILIJA JOONATAN TOLA: ”KANNAN HANKALAN LAPSUUDEN JÄLKIÄ LOPUN ELÄMÄÄNI” | MILTÄ NÄYTTÄÄ NYKYVAUVOJEN TULEVAISUUS. 12 kk . 6 kk . Kesto 12kk 69,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Kesto 3 kk 29,50 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Digi 12 kk 59,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2023 ylävinjetti ROY LEHTINEN TOTUTTELEE SAUNOMAA N | VAUVOJEN PERIMÄ VOITAISIIN LUKEA JO SYNNYTYSLA ITOKSELLA | PERHEENYH DISTÄMISPR OSESSI ON HIDAS JA RASKAS TEKOÄLYN KÄYTTÖ KOULUSSA | MITÄ NUORTEN OIKEUSEDU STAJA TEKEE. 12 kk . tilaat lehden . KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 5 | 2023 LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 19.7.2023 14.13 19.7.2023 14.13. 3 kk . SULO SARREN KOTINA ON PAKETT IAUTO – JA PIHANA KOKO MAAIL MA! RIINA TANSKA NEN: ”TYTTÖ YS EI KATOA VANHA STAKAA N IHMISE STÄ” | MIKSI NUORI KOKEIL EE SOKERI DEITTAI LUA. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Opiskelijatilauksena
13:12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 49 LM5_s49_Kolumni_HH.indd 49 LM5_s49_Kolumni_HH.indd 49 19.7.2023 14.14 19.7.2023 14.14. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Jännitys kohosi huippuun, kun astelimme lapsiperheiden laumassa sillan yli saareen. Viisivuotias lapsenlapseni haluaa vihdoin vastauksen mieltään polttavaan kysymykseen: onko muumeja oikeasti olemassa. Muumimamma on hoivaava, lempeä ja kärsivällinen hahmo, joka on aina valmis auttamaan muita ja tarjoamaan tukea ja lohtua. Lapsi tarttui minua kädestä ja vei lähelle Muumimammaa. Muumilaakson tarinat tuntuvat tosilta, koska ne käsittelevät ihmiselämän perustavia tunteita tavalla, joihin lasten ja myös aikuisten on helppo samaistua: surua ja pettymystä, pelkoa ja epävarmuutta, seikkailunhalua ja uteliaisuutta, iloa ja onnellisuutta sekä ennen muuta rakkautta ja ystävyyttä. Lapsi otti askeleen eteenpäin, ja Muumimamma sulki hänet syliinsä. ”Tosi paljon”, hän vastasi. ”MUUMIT PUHUTTELEVAT ERITYISESTI NIITÄ LAPSIA, JOTKA KOKEVAT TAVALLA TAI TOISELLA POIKKEAVANSA JOUKOSTA. Kasvukipujen ja hämmennyksen kanssa kamppaileville lapsille Muumilaakso edustaa toivoa ja vakautta. kolumni Mestarillisten lastenkirjailijoiden tavoin Tove Jansson käsittelee myös moraalia: ystävistä on aina pidettävä huolta ja jokainen on arvokas omana itsenään. Yksikään olento ei saa jäädä näkymättömäksi! Muumit puhuttelevat erityisesti niitä lapsia, jotka kokevat tavalla tai toisella poikkeavansa joukosta. ”Oikeat” muumit olivat juuri sellaisia kuin niiden saattoi olettaa olevan kirjojen ja tv-ohjelmien perusteella. ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.”*) Yhteistä aikaa ei tuntunut löytyvän, vaikka olimme jo pitkään puhuneet Muumimaailmaan menemisestä. Se palkitsi ainakin isoisän pitkän odotuksen: tunnit autossa, kuumuuden, ruuhkan – ja hämmästyttävän kalliit pääsyliput. Pääsimme porteista sisään ja muutaman mutkan jälkeen rinteen notkossa häämötti Muumitalo. Automatkalla Naantaliin lapsi kysyi vartin välein, paljonko matkaa on vielä jäljellä. Voin vain kuvitella, millaisia ajatuksia lukemattomia muumikertomuksia kokeneen pienen ihmisen mielessä käy ja millaiseksi kohtaaminen ”oikeiden” muumien kanssa muodostuu. Kotiovella kysyin lapselta: ”No, ovatko muumit oikeasti olemassa?” Yllätyksekseni hän pudisti päätään ”Mutta muumithan halasivat sinua!” ”Niin, mutta ne eivät puhuneet mitään.” *) 1Kor. Kyyneliä pidätellen en voinut lakata ottamasta kuvia lapsia halailevista muumeista. Muumipeikko on utelias, seikkailunhaluinen ja avoin uusille kokemuksille, mutta myös empaattinen ja huolehtivainen toisia kohtaan. Lapsi oli lakannut melkein puhumasta. Ne ottivat kyselemättä lapset suureen pehmeään syliinsä ja halasivat pitkään. Lopulta eräänä heinäkuun tiistaiaamuna pääsimme lähtemään. Olin jotenkin onnistunut väistämään Muumimaailman, vaikka olin kyllä omia lapsiani vienyt muumijumppaan (saan edelleen korvamadon jumpan tunnusmusiikista) ja pyörittänyt muumien seikkailuja VHSkaseteilla, kunnes kuva meni sumeaksi. Asettaessani häntä turvaistuimeen kysyin jännittääkö. SYVEMMÄLLÄ TASOLLA TARINAT LUOVAT USKOA JA LUOTTAMUSTA ELÄMÄÄN.” Onko muumeja oikeasti olemassa. Hetki oli liikuttava. Haaveileva Muumipappa on tunteellinen ja välittää perheestään – kuten myös Niiskuneiti, joka on ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan. Matkalla Muumimaailman olemme elämää suurempien kysymysten äärellä. Syvemmällä tasolla tarinat luovat uskoa ja luottamusta elämään. Ulkoisten ja sisäisten myrskyjen heittelemät muumit selviävät aina vaikeuksistaan ja rauha palaa Muumilaaksoon. Minullekin kokemus oli uusi
Valoisaksi kirjan tekee se, että kyläläiset ryhtyvät puuhaamaan kyläkoululle uutta elämää. Kylän koulu lopetetaan ja siinä hötäkässä muutkin kunnalliset palvelut keskitetään kirkonkylälle. Hänen tulkinnoissaan ei ole pyhäpäivän ja kansanlaulun rikkumatonta idylliä, vaan pikemminkin ne ovat koomisia tulkintoja 2000-luvun melko realistisesta maaseudusta. Köyhyyden ongelmat eivät Porthania kiinnostaneet. Maatilan lähettyvillä on suloisten vanhojen neitien asuttama kartano, mutta kylästä löytyy myös ”oman maan roskaväkeä” ja työväkeä, joka kirjailijan mukaan vaatii suhteettomia palkkoja. Yhteisöllisyydellä korvataan koettuja menetyksiä. Kaupunki tarjoaa houkutuksia mutta maaseutu edustaa pyhyyttä. Nuortenkirjoissa edetään varovaisesti maaseudun ahdingosta arkiseen iloon. Harmillisen vähän maalaisympäristöstä S uomalaisen lastenja nuortenkirjallisuuden juuret ovat syvällä mahtavien maalaistilojen mullissa. Isä on vakuuttunut, että ”maalla ja kehitysalueella” lapset varttuisivat vain työttömiksi sekatyöläisiksi ”niin kuin muutkin kyläläiset ja muuttaisivat lopulta Ruotsiin toisen luokan kansalaisiksi”. Varhaiset nuortenkirjamme olivat ujostelemattoman yläluokkaisia, valkoisia ja korskean agraareja. Kuivasta kommentista huolimatta nuoret tuntuvat jopa viihtyvän kotiseudullaan, kunhan vain aktiivisuutta piisaa, sillä he eivät suostu muumioitumaan Matkahuollon nurkkapöytään. ylävinjetti Vuonna 1980 ilmestyneessä Meidän kylän Tuikku -kirjassa (Tammi) Lappalainen on ehtinyt hiukan toipua syrjäkylien autioitumisen aiheuttamasta tuskasta. AHDINGOSTA AKTIIVISUUTEEN Pientilojen ahdinko näkyi 1970-luvun nuortenkirjallisuudessa, kun maaseudun romanttisuus riisuttiin rujoksi realismiksi. Poikkeuksiin lukeutuu Tuija Lehtinen, jonka laajaan tuotantoon mahtuu muutamia maalaiskuvauksia. Lilli Porthanin vuonna 1920 julkaistu Mansikkamäen pojat (Kirja) kertoo kylän suurimmasta ja varakkaimmasta talosta, jonka ”muhkea asuinrakennus katsoo ihanalta koivikkokummultaan kauas ympärilleen”. Nuortenkirjallisuudessa on käynyt toisella tapaa: maaseutu on miltei kokonaan hävinnyt. Ines Lappalaisen Vastamäen Saara -sarjassa (Tammi) pellot pannaan pakettiin ja perhe muuttaa kaupunkiin. Romanttisen viihteen ja tv-sarjojen ”maalaiskomedioissa” on 1980-luvulta lähtien huomattu maaseudun kiehtovuus – ja eksoottisuus. Tarvitsee vain muuttaa maalle, kääriä hihat ja iloita uudesta elämäntavasta. ”Kuka tällaista rumaa maalaistolloa viitsii vilkaista”, hän tuskittelee. Lappalainen näyttää sarjassaan maaltamuuton inhimilliset seuraukset. Porthanin kirjassa visiteerataan Helsingissä asti, ja silloin nautitaan Kaivopuiston maisemista, uusista leluista ja kuvakirjoista, limonadista ja Fazerin ihanista herkuista. KUUKAUDEN KU VI TU S EL LA JA KA VE RI T PA PA N AV AN AS SA -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T AN N I N YK ÄN EN . Lehtisen maalaiskylissä on sekä ongelmia että toiveikkuutta. Poika nimeltä Iines -kirjan (Otava) nuoret katsovat kaihoisasti linja-auton perävaloja, jonka ”nokka osoitti kohti etelää”. Mansikkamäessä perinteitä vaalii pehtori, isä ja jumala -kolmiyhteys, jota lapset eivät hevin uhmaa. ISMO LOIVAMAA Syrjäkylien autioitumisen tuskaa kirjat 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 19.7.2023 13.56 19.7.2023 13.56. Saaralla on vaikeuksia solahtaa kaupunkikoulun arkeen. Hän ei romantisoi maaseutua, mutta näyttää sen valoisat puolet nuorten näkökulmasta. MAALLA on mukavaa TAAPEROIKÄISILLE TEHDÄÄN VÄRIKKÄITÄ JA SULOISIA KATSELUKIRJOJA MAATILOJEN ELÄIMISTÄ JATKUVASTI, MUTTA LASTENJA NUORTEN KAUNOKIRJALLISUUDESTA MAASEUTU ON HAIPUMASSA
Niissä voisi pöyhiä maatalouteen väistämättömästi liittyviä kiusallisiakin teemoja. Kirjassa sujutetaan yhteen rajusti henkilökohtaisuutta ja filosofiaa. Lastenkirjallisuuden maalaiskuvauksiin kuuluu saumattomasti myös Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarja (Tammi). Valokuvia ja piirroskuvitusta yhdistelevä Maatilojen eläimet (Story House Egmont, suom. Wickströmin teos tuo mieleen Tommy Tabermannin runon, jossa barrikadeille noustaan surusta. suositella niillekin, joita tekniikka kiehtoo enemmän kuin kirjat. Kirjojen suosituin tapahtumapaikka taitaa nykyään olla Tampere ja heti kintereillä pienet taajamat maaseudun ja kaupungin välillä. Suomalainen lapsi oppii käännöskirjasta, että maatilan eläimiin kuuluvat mm. Biologiaa opiskeleva Kirsi ajautuu aktivistinuorten joukkoon ja joutuu pian tuskallisesti miettimään, miten turkistarhurin tyttären pitäisi suhtautua aktivismiin. Kuvitus on houkuttelevan raikasta ja lämmintä. Käännetyissä lasten tietokirjoissa onkin toisinaan tuntuvaa vierautta. Lukija vakuuttuu tiedon omaksumisen tarpeellisuudesta, vaikka asiat ovat käytännössä ristiriitaisia, mistä kärsii myös päähenkilö. Jii Roikonen) käynnistyy maisemakuvauksella: ”Koulun eteläpuoleisista ikkunoista näkyy järvi, pohjoisen puoleisista ikkunoista taas näkyy maantie ja muutamia taloja”. Ne eivät taida olla ihan jokapäiväisiä eläimiä suomalaisilla maatiloilla. Camilla Reidin ja Nicola Slaterin taaperokirjassa Emppu ja maatilan eläimet (Otava, suom. Kirjoissa ei möyhitä maakuitenkin kirjoitetaan. Opettajakin on ikäloppu.” Tällaisten kyläja lähikoulujen puolesta oppilaat ovat valmiita taistelemaan. n Maataloudesta pitäisi tehdä monipuolisia tietokirjoja Nuortenkirjoissa pohdiskellaan oikeutta ekoterrorismiin LAPSEN MAAILMA 5 | 2023 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 17.7.2023 13.01 17.7.2023 13.01. On hieno keksintö panna pohjalaisen maatilan tyttö punnitsemaan lojaalisuuden ja idealismin kiusallisia rajoja. ANARKISMIA JA IDEALISMIA Mika Wickströmin Vastakarvaan (WSOY) oli 2000-luvun alussa niitä kirjoja, jotka täräyttivät käyntiin ekokritiikin sekä eläinten oikeuksien ja vegaanisuuden pohtimisen nuorten aikuisten kirjallisuudessa. Filosofisesta painolastista huolimatta kirja on lähes trillerimäinen kertomus ajankohtaisesta aiheesta ja nuorten ehdottomuudesta. Visa Vilkunan kirjoittama ja valokuvaama Maatilan vuosi (Alfamer) piristää jo kotimaisuudellaan. Kouluikäisille tarkoitetussa tietokuvakirjassa maatilan työt esitetään vuodenkierron mukaan, ja lopuksi kerrotaan vielä karjanhoidosta. Tutussa ja turvallisessa pienoismaailmassa lapset liikkuvat jokseenkin vapaasti. ”Sen portaat narisevat, ikkunat louskuvat ja se täyttää kohta sata vuotta. Moderni maatalous on niin monimutkainen ilmiö, että siitä toivoisi söpöjen ensikirjojen rinnalle suomalaisia tietokirjoja lapsille ja varhaisnuorille. Onko hän valmis iskemään oman perheensä turkistarhaan. OMAN KYLÄN KOULU Maaseutumaiseen ympäristöön perehdytään hupaisasti suosituissa lastenkirjasarjoissa. Lastenkirjallisuuteen maalaismainen kotiseutu tuo lämmintä hehkua. Anni Nykänen) mukaan hirveän vanha. ankka, aasi, kalkkuna ja hanhi. Lehmät, lampaat ja töpselinenäiset siat esiintyvät vuosittain hämmästyttävän monissa kuvakirjoissa. Eettiset kysymykset, ympäristö ja ravinto kun kiinnostavat nuoria muutenkin. Timo Parvelan Ella ja kaverit -sarjassa koulu on sympaattinen vaikkakin Ella ja kaverit papanavanassa -osan (Tammi, kuv. Viime vuosina lähiötkin ovat päässeet kirjallisuuteen. Parikymppisen Kirsin ekologinen herääminen on innostunutta ja surullista. Kallioniemen ja Parvelan sarjoissa häivähtää kevyttä kapinallisuutta ja aikalaiskritiikkiä. Karhupoika Emppu pääsee Ison Karhun seurassa retkelle maatilalle, jossa juottaa tuttipullosta karitsaa ja ihmettelee unista äitiemakkoa. Parinkymmenen vuoden ajan Tuula Kallioniemi kertoi Reuhurinteen alakoulusta, jossa kaikki oppilaat mahtuvat yhteen luokkahuoneeseen. Kirjasta saa asiapitoisen käsityksen nykyaikaisesta maataloudesta luonnonsuojelua unohtamatta. Alma Jylhä) julkaistaan ensisanoja opettavassa kartonkisivuisessa sarjassa. Kaahailua ja kepposia (Otava, kuv. ELÄINTILAN ARKEA Maatilan söpöt eläimet eivät taida koskaan kadota kuvakirjoista ihan riippumatta siitä, miten harvinaisiksi maatilat käyvät. Mukana on kurottajaa, käärijää ja kultivaattoria – niinpä kirjaa voi tiloilla, mutta tyttöjen kotipiiri vaikuttaa hyvin heleältä ja idylliseltä kirkonkylältä. Anne Luukkanen) tarinaa vahvistetaan muodikkailla ääninapeilla, joita painelemalla voi kuunnella eläinten ääniä
Lisätietoa lskl.fi/soila LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 17.7.2023 13.01 17.7.2023 13.01. Lastensuojelun Keskusliitto on SOILA-koordinaatiohankkeen osatoteuttaja. Tule mukaan luomaan TURVAVERKKOJA NUORTEN TULEVAISUUTEEN SOILA eli Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke tukee sosiaalisten innovaatioiden syntymistä sekä lastensuojelun palveluiden uudistamista koko Suomessa. Kehittämishankehaut ovat avoinna 2.10.2023 asti