MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2024 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 1 ›› LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 16.7.2024 12.09 16.7.2024 12.09. ADHD-SKEITTILEIRILLÄ HARJOITELLAAN TUNTEITA | TEKOÄLY NUORTEN NÄKÖKULMASTA | AIKUINEN, ÄLÄ ROMANTISOI LASTEN KAVERISUHTEITA! | 15-VUOTIAS ANTON LUKEE ROMAANIN PÄIVÄSSÄ | ALVIINA ALAMETSÄ SELVISI KOULUSURMASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Huvittelemalla hyvää lastensuojelutyölle Riemukkaita hetkiä linnanmäellä! 2 LAPSEN MAAILMA 4 | 2024 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 16.7.2024 12.01 16.7.2024 12.01
VUOSIKERTA! KR IS TA LU O M A KASVU 6 Alviina Alametsä kannattaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen 20 Tervajoen koulun oppilaat osallistuivat patikkareitin suunnitteluun 26 Ystävyyssuhteiden seksualisointi lisää tyttöjen ja poikien välisten suhteiden jännitteitä 28 Tekoälyä tulee kehittää vastuullisesti myös lasten ja nuorten näkökulmasta 42 Pyörätuoli on vain yksi Aamu-tytön ominaisuuksista vauhdikkaassa kuvakirjassa HARRASTUS 10 Jalkapallo voi muuttaa monen syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren elämän suuntaa 44 Ysiluokkalainen Anton Ollikainen saattaa ahmaista kokonaisen romaanin päivässä TERVEYS 32 Akaalla homekoulun tilalle nousi Joutsenmerkki-rakennus! 36 ADHD-skeittileirillä harjoitellaan rullalaudan lisäksi hallitsemaan tunteita PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Isien on yhä helpompi käyttää perhevapaita 24 Tutkittua tietoa: Lääkkeet jyräävät ADHD:n hoidossa 48 Palvelusivu 49 Päivi Alasalmen kolumni: On tärkeää kokea osallisuutta 50 Kuukauden kirjat: Kivoja retkiä kirjastoon! Lihavoitu = kannessa s. ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 18.7.2024 11.11 18.7.2024 11.11. 20 Tervajoen koulun oppilaat Eveliina Hemminki (vas.) ja Emilia Huhtakallio ovat lähteneet Vähässäkyrössä sijaitsevalle patikkareitille. Heidän luokkansa osallistui sen suunnitteluun. n > l ELOKUU | 5 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83
Siitä löytyy myös alan työpaikkailmoituksia. vuosikerta KANSI Ellin (vas.) ja Inkan kuvasi kanteen Jani Laukkanen. Liitto toimittaa myös Lapsen Maailma -lehden ja Perheet keskiöön! -toiminnan uutiskirjeitä sekä SOILA-hankkeen verkostokirjettä. TILAA UUTISKIRJE! Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu koostaa kolmea suosittua uutiskirjettä, joiden avulla pysyy vaivattomasti ajan tasalla lastensuojelukentän tapahtumista. Kirjeitä voi tilata liiton verkkosivuilta, josta löytyy myös 20 tuoreinta kirjettä! > www.lskl.fi s. 44 TI IU KA IT AL O 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 18.7.2024 14.07 18.7.2024 14.07. Postia kentältä -kirjeeseen kerätään uutisia lastensuojelun kentältä, Lastensuojelun Keskusliitosta ja sen jäsenyhteisöistä. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Nyt sillä on yli 1 000 nimikettä! s. 28 Aikuisten tulee varmistaa, että lapset osaavat käyttää tekoälytuotteita eettisesti. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia -kirje kertoo kaikille avoimen lapsitiedon erikoiskirjaston uutuuksista ja muistuttaa, että se auttaa kaikissa lapsitietoon liittyvissä tiedonhakutarpeissa. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Uutisia maailmalta – Kansainvälistä lastensuojelua -kirje keskittyy kansainvälisiin lasten asemaa ja oikeuksia koskeviin uutisiin, tapahtumiin ja julkaisuihin. 83. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Anton Ollikainen on tehnyt listan kirjoista, jotka haluaa lukea
Lasten osallisuuden toteutuminen on erityisen tärkeää arjen ympäristöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Ymmärrys lapsen oikeuksista ei siis saa typistyä lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseen, vaan myös muiden oikeuksien on toteuduttava. Ei riitä, että tunnistamme osallisuuden näkökulmasta katveeseen jääviä lapsia tai lapsiryhmiä. Heidän tulee myös saada vaikuttaa. Lasten ja nuorten osallisuuden täytyy olla johtotähtenä myös silloin, kun suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan palveluita. Se ei kuitenkaan voi typistyä edustukselliseen osallistumiseen, kuten oppilaskuntatoimintaan tai nuorisovaltuustoihin, vaan se on nähtävä lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti laajasti kaikkien lasten oikeutena. Lasten ja nuorten on koettava, että he ovat merkityksellisiä ja kuuluvat yhteisöön. Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta yhteiskunnassamme on edelleen paljon lapsia, joiden ääni ei pääse kuuluviin ja jotka tarvitsevat erityistä tukea osallisuuden toteutumiseksi. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei osallisuus voi toteutua pelkästään aikuisten antamissa raameissa, vaan lasten ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle täytyy olla tilaa ja aikaa. Lasten ja nuorten osallisuus kuuluu kaikille, ja aikuisten tehtävä on tukea sitä. Meidän on myös toimittava aktiivisesti, jotta myös nämä lapset saavat ajatuksensa ja näkemyksensä esiin. Nyt alkava lukuvuosi on jälleen oivallinen paikka tarkastella lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista. Ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Vaikka lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää, on muistettava, että se on vain yksi osa lapsen oikeuksia. Voisiko tästä tulla osallisuuden teemavuosi teidän päiväkodissanne tai koulussanne. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Voisiko tästä tulla osallisuuden teemavuosi teidän päiväkodissanne tai koulussanne. Sopimukseen sitoutuneiden valtioiden on taattava, että lapsi, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, saa ilmaista ne vapaasti. Pienetkin osallisuuden kokemukseen vaikuttavat teot voivat olla todella merkityksellisiä niin lasten ja nuorten kuin palveluiden kehittäjienkin näkökulmasta. Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen peruspilareista . Suomessa lasten ja nuorten osallisuuden merkitys on tunnistettu jo pitkään ja sen edistämiseksi on tehty määrätietoisesti töitä. Lasten ja nuorten kokemusäänen ottaminen mukaan prosesseihin voi avata silmiä aivan uudenlaisille toimintatavoille. Lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen on luotu lukuisia työkaluja , toimintamalleja, ohjeita ja oppaita. OIKEUS OSALLISUUTEEN LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 18.7.2024 11.16 18.7.2024 11.16. Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla tunnetaan ”osallisuusartiklana”, vaikka siinä ei käytetäkään osallistumisen tai osallisuuden käsitteitä
kasvu Uhri kasvoi VAIKUTTAJAKSI ”Olen iloinen siitä, että olen saanut tehdä merkityksellistä työtä”, sanoo EU-parlamentin kesällä jättänyt Alviina Alametsä. 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 6 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 6 19.7.2024 9.26 19.7.2024 9.26. Hän nousi eduskuntaan varasijalta, kun Maria Ohisalo valittiin EUparlamenttiin. Hän jatkaa Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja nyt myös kansanedustajana. Alametsä kuvattiin Helsingin päärautatieasemalla, sillä hänestä juniin ja raiteisiin täytyy panostaa
Pian laukauksia kuului seinän takaa. Kesken yhteiskuntaopin tunnin hänen luokkaansa juoksi lukiolaisia, joiden järkyttyneistä kasvoista, kyynelistä ja veritahroista selvisi, että oli tosi kyseessä. Ennen Jokelan koulukeskuksen tragediaa hän harrasti teatteria, tanssia ja taidetta. Oppilaat telkesivät oven, sammuttivat valot ja odottivat hiljaa. Jokelan kouluampuminen vuoden 2007 lopulla vaikutti syvästi Alviina Alametsän elämänvalintoihin. Nuorena poliitikkona hän on tarttunut isoihin ongelmiin pelotta ja saanut läpi monia sekä lasten että nuorten hyvinvointia parantavia uudistuksia. Hänen kanssaan Alviina sai pukeutua prinsessamekkoon ja käydä kalassa. Lopulta tuli poliisi, joka ohjasi oppilaat ulos rakennuksesta. Monet tapahtumia todistaneet traumatisoituivat vakavasti. He selvisivät, mutta painajainen jatkui. ›› Uhri kasvoi VAIKUTTAJAKSI LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 7 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 7 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 7 19.7.2024 9.26 19.7.2024 9.26. Yhdeksän oli kuollut – myös ampuja itse – ja 12 loukkaantunut. Hänellä ei ollut arjessa läsnä olevaa isää, mutta onneksi ukki, joka antoi piirustusvälineet ja nyrkkeilyhanskat. Nuo tapahtumat olivat vedenjakaja Alametsän elämässä: oli aika ennen marraskuuta 2007 ja aika sen jälkeen. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LIISA HUIMA A lviina Alametsä, 31, oli Jokelan koulusurman aikaan 15-vuotias yhdeksäsluokkalainen. Sitten ampuja yritti murtautua sisään luokkaan
Toivoisin median nostavan nuoria ehdokkaita esiin. – Eräs lukiolainen kertoi kouluvierailulla, miten heillä on ollut ensiapukursseja, mutta ei koskaan mielen ensiapukurssia. Se on hälytysvalotolppa ja sovellus, jonka kautta voi ilmaista, jos huomaa kiusaamistai kouluväkivaltatilanteen. Alametsä toimi nuorten meppien koalitiossa, joka vaati muun muassa mahdollisuutta vanhempainvapaaseen EU-parlamentista toistaiseksi tuloksetta. Oli hienoa huomata, miten paljon meitä samoin ajattelevia on ympäri Eurooppaa. Kiusaamisvilkku otettiin Alametsän aloitteesta käyttöön joillakin Helsingin kouluista. Vuonna 2020 Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Kirjassa Alametsä kertoo, että häntä kiusattiin koulussa, muun muassa sateenkaarinuorena seurustelun vuoksi: ”Kun menin aamulla kouluun, tiesin, että tänäänkin joku huutelee lesboa, nauraa selkäni takana tai katselee oudosti.” Herkkään ja empaattiseen nuoreen marraskuu 2007 viilsi syvän henkisen haavan. Kriisiapu epäonnistui, eikä media auttanut asiaa, kun se onki tietoja järkyttyneiltä silminnäkijöiltä ja omaisilta. Viha ampujaa kohtaan oli voimakas, ja Alametsä näki pitkään painajaisia pakoon juoksemisesta. Hän toivoo, että nuoria kutsuttaisiin enemmän vierailulle parlamenttiin ja pidettäisiin heihin yhteyttä vaikkapa sosiaalisen median kautta. Nuorille voisi olla joku helpompi väylä. Meppien keski-ikä oli viime kaudella 49,5 vuotta. Olisi hyödyllistä, jos osaisi auttaa siinä tilanteessa. Hänelle oli käynyt useamman kerran niin, että kaveri sai paniikkikohtauksen bileissä tai läheisellä oli masennusta. Idean Mieppiin Alametsä sai, kun hänen ystävänsä olisi tarvinnut pikaisesti keskusteluapua, muttei saanut. Alametsän aloitteesta Helsinkiin perustettiin Mieppi-klinikoita, yli 13-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteitä. Vihreät kuuluu parlamentissa Euroopan Vapaa allianssi -ryhmään (EFA). EU-komissio otti tänä keväänä käyttöön Youth Checkin, mikä tarkoittaa, että päätösten vaikutukset nuoriin tulisi aina arvioida etukäteen. Myös heidän pääsyään parlamenttiin tulisi helpottaa esimerkiksi rahoittamalla heidän kampanjoitaan. Kaupunginvaltuutettuna Alametsä on edistänyt seksuaalikasvatuksen ja mielenterveystaitojen lisäämistä Helsingin kouluissa. Poliittiset päättäjät vierailivat koululla ja nuorisotalolla lupailemassa kaikenlaista. Hänestä on tärkeää, että parlamenttiin saadaan myös nuoria jäseniä, ja nuorten pitäisi ylipäätään päästä vaikuttamaan EU:n toimintaan helpommin, vaikkapa kansalaisaloitejärjestelmän kautta. Ajatukset valvottivat öisin Alametsää. Alametsä pettyi aikuisten toimintaan. Perhe oli turhaan yrittänyt saada hänelle apua. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 8 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 8 18.7.2024 12.16 18.7.2024 12.16. – Oli käänteentekevä hetki huomata, ettei voi luottaa siihen, että aikuiset tekevät parhaita mahdollisia ratkaisuja. Olisiko häntä voitu auttaa löytämään elämälle suunta ja tarkoitus. Kun olen kertonut, millaista mielenterveSateenkaarinuorten oikeuksien vahvistaminen parantaa nuorten hyvinvointia. Ne tarjoavat maksutonta lyhytterapiaa jopa saman tien, ilman diagnoosia tai kuukausien jonotusta. Alametsä kirjoitti yhdessä rap-artisti Linda-Maria Roineen kanssa kouluväkivaltaa käsittelevän kirjan Koulumuistelmat (Johnny Kniga 2022). – Olin äärettömän surullinen kuultuani koko tarinan. Hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon maailmanpolitiikan tutkimusta, työskenteli ylioppilaskunnassa ja pyrki eduskuntaan vain 22-vuotiaana. Sitä varten hän haastatteli koulun entisiä oppilaita ja opettajia, tutkijoita ja psykologeja sekä tapasi ampujan vanhempia. – Moni esimerkiksi itsetuhoisista ajatuksista kärsinyt on kertonut saaneensa Miepistä avun. Alametsän mukaan aikuiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet, millaista tukea olisi tarvittu. Sen myötä Alviina Alametsä nousi Suomen nuorimpana varasijalta Euroopan parlamenttiin Vihreiden listoilta. – Näinä aikoina eurooppalainen yhteistyö tuntuu erityisen tärkeältä, eikä vähiten ilmastokriisin torjunnan ja metsien suojelun vuoksi. Siihen liittyy myös ilmastokriisin hoitaminen. Alametsä kannattaa äänestysikärajan laskemista Suomessakin 16 ikävuoteen, kuten Saksassa, Maltalla ja Itävallassa on jo tehty. Perhe oli joutunut kohtaamaan paljon tuskaa ja syyttelyä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Tieto toi ymmärrystä, muttei muuttanut sitä tosiasiaa, että ampuja toimi julmasti ja väärin. Kävi ilmi, että ampuja oli kärsinyt lähes koko kouluajan yksinäisyydestä ja hänellä oli ollut vakavia psyykkisiä oireita. Olisiko hänen yksinäisyytensä voitu estää. Jo neljäkin kertaa lyhytterapiaa on tutkitusti tehokas vaikkapa masennusoireissa. – On Euroopan kohtalonkysymys, miten se pystyy turvaamaan nuorten opiskelun, toimeentulon ja mielenterveyden hoidon – ylipäätään heidän tulevaisuutensa. Hänellä oli lääkitys, mutta terapiaa hän ei ollut saanut. Helsingin kaupunginvaltuutetuksi hänet valittiin vuonna 2017. – Monissa Euroopan maissa mielenterveysasiat ovat edelleen tabu. – Tällä hetkellä aloitteen saaminen europarlamentin käsittelyyn vaatii ison kampanjan. Alametsä alkoi kirjoittaa tositapahtumiin pohjaavaa kirjaa tapahtumista lukion viimeisellä luokalla. Olisiko tragedia voitu välttää, jos nuorimies olisi päässyt terapiaan, eikä olisi saanut asetta käsiinsä. Alviina Alametsä on pitänyt esillä myös ihmisoikeuksia ja mielenterveyskysymyksiä
Muualta Euroopasta Suomeen Alametsä toisi vaikkapa Ison-Britannian nuorten perustulokokeilun. Niin kuitenkin tapahtui Kauhajoen koulukeskuksessa vajaan vuoden päästä. – Tapahtuma tuli lähelle ja palautti mieleen kokemani hetket. Hän vaikutti erityisesti ulkoasiainvaliokunnassa ja turvallisuusvaliokunnan koordinaattorina. Ja esimerkiksi Pariisissa on lisätty avointa katutilaa, puita sekä puistoja, mikä sekin on mielenterveyspolitiikkaa, koska ne ovat nuorille tärkeitä paikkoja. – Näytänkö huonoa esimerkkiä nuorille ja naisille, kun en pyri koko ajan korkeammalle. – Se edistäisi yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia. Alametsä oli Helsingin Sanomien maaliskuisen selvityksen mukaan toiseksi aktiivisin suomalaismeppi Heidi Hautalan jälkeen. n Nuorten perustulokokeilu edistäisi mielenterveyttä. Kun välillä haluan keskittyä perheeseen ja läheisiin. Olen ymmärtänyt, että kriisiapu on kehittynyt, mutta tietoa sen toimivuudesta saadaan vain nuorilta itseltään. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 9 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 9 LM5_s6-9_Alviina Alametsä.indd 9 18.7.2024 12.16 18.7.2024 12.16. Jokelan tragedian jälkeen poliittiset päättäjät vannoivat, ettei sama saisi koskaan toistua. Toivon, että Viertolan koulun lapset ja nuoret saavat parempaa tukea kuin mitä itse sain. Alametsä oli yksi meppien mielenterveyskoalition puheenjohtajista ja mukana järjestämässä parlamentin täysistuntokeskustelua nuorten mielenterveydestä. ystyötä Suomessa tehdään, joku on saattanut tulla kiittelemään puheenvuorosta, mutta sanonut, ettei hänen maassaan tarvita mielenterveyspalveluita, koska siellä ei ole mielenterveysongelmia. Alviina Alametsä aikoo tulevaisuudessa keskittyä muun muassa puutarhanhoitoon ja ajan viettämiseen iäkkään mumminsa kanssa. Ystävieni mielestä juuri se on hyvän esimerkin näyttämistä, että kuuntelee omaa intuitiotaan. Viimeisimpänä huhtikuussa Vantaalla kuoli luoteihin 12-vuotias poika ja kaksi samanikäistä tyttöä loukkaantui, heistä toinen vakavasti. Ampuja oli itsekin vasta 12-vuotias. Ampuja surmasi 10 ihmistä ja itsensä. Se on juuri päinvastoin! Sateenkaarinuorten oikeuksien vahvistaminen parantaa nuorten hyvinvointia: silloin kukin saa olla juuri sellainen kuin on. – Juuri ne asiat, joita pitää heikkouksinaan, voivatkin kääntyä vahvuuksiksi. Alviina Alametsä haluaa valaa nuoriin toivoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen. Päätös olla pyrkimättä toiselle kaudelle oli vaikea, ja hän on kantanut siitä syyllisyyttä. – Yhden keskustelijan mielestä nuorten mielenterveysongelmat johtuvat sateenkaarinuorista, jotka aiheuttavat liikaa hämmennystä. Helsingin Tuomiokirkon portaat ovat Alametsälle tuttu mielenosoituspaikka
Kuusi kertaa Veikkausliigan parhaaksi erotuomariksi valittu Al-Emara uskoo, että jalkapallolla voidaan muuttaa monen syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren elämän suunta. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan säätiössä kehitetyn datatyökalun avulla, jota käyttää jo 50 suomalaista urheiluseuraa. VENLA SEURI | KUVAT PÄIVI RISTELL harrastus 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 10 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 10 18.7.2024 11.29 18.7.2024 11.29. JALKAPALLO tavoittaa, yhdistää ja kasvattaa Mohammad Al-Emara valmentaa Mesäätiön pyörittämässä jalkapalloseura FC Meltsissä Helsingin Mellunmäessä
What’s your name. Kesällä 2023 Euroopan jalkapalloliitto Uefan lastensäätiö Uefa Foundation for Children palkitsi sen vaikuttavasta jalkapallotoiminnasta. FC Meltsin B-juniorit treenaavat Jakomäessä, noin viiden kilometrin päässä seuransa kotipaikasta Mellunmäestä. Al-Emaran omat juuret ovat Irakissa. – Jalkapallo kuuluu kaikille, Al-Emara linjaa. Ok, you’re Mohammad and I’m Mohammad, then there are two Mohammads in the team, Al-Emara naurahtaa kätellessään uutta pelaajaa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 11 ›› LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 11 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 11 18.7.2024 11.29 18.7.2024 11.29. Meltsin B-junioreiden oma tai vanhempien synnyinmaa on hänen laskujensa mukaan kahdeksassa maassa. Mohammad. M aanantaisin Mohammad Al-Emara suuntaa Itä-Helsinkiin, jossa hän valmentaa FC Meltsin B-junioreiden eli alle 17-vuotiaiden joukkuetta. Seura on poikkeuksellinen, sillä siinä pelaaminen on harrastajille ilmaista. Koulussa, lähikaupassa tai oman kodin pihalla. Li pallossa taustallaan Abdirisaaq. Olo oli usein turvaton, sillä ihmiset tuijottivat. – Tervetuloa, mikä sun nimi on. Tänään treeneihin on tullut kaverin mukana uusi pelaaja, joka on ollut Suomessa vasta kuukauden. Hän syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa vuonna 1992 ja muutti sieltä kaksivuotiaana perheensä kanssa Kuopioon. You don’t speak Finnish at all. Maahanmuuttajataustainen perhe oli Kuopiossa harvinainen näky
Myös hänen 6ja 12-vuotiaat lapsensa pelaavat futista. Al-Emaran mukaan jalkapallo on parhaimmillaan laji, jossa oppii ryhmätaitoja, muiden huomioon ottamista ja kunnioittamista. Mohammad Al-Emara sai kipinän jalkapalloon lapsuudessa isältään. Minh (vas.) ja Yonis pelaavat seuran B-junnuissa. 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 12 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 12 18.7.2024 11.30 18.7.2024 11.30
Se oli Suomessa ennennäkemätöntä, eikä sääntökirjastakaan löytynyt rasismiin puuttumiselle protokollaa. Samaa turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä Al-Emara haluaa luoda myös FC Meltsissä. Melviota on alusKentällä sain olla samalla viivalla muiden kanssa. Futishullun isän innoittamana, hän sanoo. Kun Al-Emara oli 11-vuotias, perhe muutti Turkuun. Samaan aikaan hän oli tulossa isäksi. Noin 10 000 asukkaan lähiössä Meltsi tarjoaa jalkapallon lisäksi tekemistä kokkailusta taiteeseen, läksykerhoihin ja vauva-aamuihin. Seuran toimintaa pyörittää Me-säätiö, joka tekee työtä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden parantamiseksi sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi datan avulla. Hänen esimerkistään puuttuminen rasismiin on nykyään osa erotuomareiden koulutusta, ja rasismin kitkemiseen on sitoutunut koko lajiyhteisö. Päätös pelin keskeyttämiseen oli harkittu. Hyvinvointivaikutusta voidaan mitata Sitä, kuinka hyvin Meltsi tehtävässään onnistuu, mitataan säätiön kehittämän Melvio-datatyökalun avulla. Tai pukukoppiin, kuten hän sen itse muotoilee. Hänelle tärkein niistä on jalkapallo, joka näyttää saavuttavan nekin nuoret, jotka eivät ole omaa paikkaansa muualta löytäneet. Hän eteni tuomarina nopeasti, ja opinnot jäivät. Al-Emara osti vanhemmilleen kukkia ja kiitti heitä patistuksesta koulunkäyntiin silloinkin, kun olisi mieluummin vain potkinut palloa. Säätiö pyörittää Mellunmäessä Lasten ja perheiden talo Meltsiä. – Jalkapallon tilalle syntyi tyhjiö, jota ei täyttänyt mikään muu. Opintojen ohessa Al-Emara osallistui erotuomarikurssille. Kaikki sen joukkueet pelaavat Suomen Palloliiton sarjoissa. Jossain vaiheessa arvioitiin, että Meltsi – joko jalkapalloseura tai talo – on tavoittanut puolet Mellunmäen alueen lapsista. Nyt oli tullut aika jättää viheriö taakse ja panostaa tietotekniikan opintoihin Turun ammattikorkeakoulussa. Säätiön perustivat vuonna 2015 Supercell-yrittä jät Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. Elämä ilman jalkapalloa oli kuitenkin vaikeaa, paljon vaikeampaa kuin hän oli kuvitellut. – Ulossulkemisen kokemus lapsuudessa on vaikuttanut joihinkin omiin tuttuihini niin vahvasti, etteivät he ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa. – Rasistinen huutelu aiheuttaa levottomuutta ja turvattomuutta kentällä ja valitettavasti käytösmallit katsomossa siirtyvät vanhemmilta lapsille. Hänestä kaikilla ihmisillä on tarve kuulua johonkin porukkaan. Sieltä on peräisin myös jalkapalloseura ja sen nimi. Melviossa osallistujat kertovat itse taustoistaan ja siitä, miten toiminta on vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa ja elämäänsä. Se sai alkunsa oivalluksesta, ettei lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevilla kolmannen sektorin toimijoilla ole luotettavia työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseen. En halunnut olla se tuomari, joka ummistaa silmät ja korvat. Al-Emarasta alettiin puhua jalkapallopiireissä ja urheilumediassa, kun hän puuttui rasistiseen huuteluun jalkapallokatsomossa ja passitti Valkeakoskella joukkueet pukukoppiin kesken Ykkösliigan pelin heinäkuussa 2018. Tai eivät välttämättä ole enää edes elossa. Lähikouluista on kerrottu, että levottomuus on vähentynyt ja turvallisuus parantunut. – Kentällä sain olla vapaa, toteuttaa itseäni ja olla samalla viivalla muiden kanssa. Siellä hän alkoi pelata tavoitteellisesti ja oli FC Interin riveissä voittamassa A-nuorten eli alle 20-vuotiaiden Suomen mestaruutta vuonna 2011. Tavoite on, että toimintaan osallistuminen lisää yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia sekä paikallisyhteisössä että toimintaan osallistuvien lasten, nuorten ja perheiden elämässä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 13 ›› LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 13 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 13 18.7.2024 11.30 18.7.2024 11.30. Sitten mielekkäät tulevaisuuden mahdollisuudet jalkapallossa tuntuivat loppuvan. Säätiö kohtaa vuosittain noin 3 500 ihmistä ja sen toimintaan on osallistuttu 23 000 kertaa. Paikallisvaikutusta Itä-Helsingin lähiössä FC Meltsissä on 140 pelaajaa, ja tulijoita olisi jonoksi asti. Vuonna 2018 Al-Emara äänestettiin Veikkausliigan vuoden erotuomariksi ensimmäistä kertaa. – Meillä on ollut yhteiskuntana kuvitelma, että Suomessa kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Jos nuorella ei ole mahdollisuutta turvalliseen pukukoppiin, pukukoppi viedään kaduille, hän sanoo. Al-Emaran mukaan esimerkiksi katurikollisuudesta puhumisen sijaan Suomessa pitäisi alkaa nähdä keinoja ja ratkaisuja. Eri arvioiden mukaan Suomessa on kuitenkin 45 000–130 000 lasta ja nuorta, joilla on korkeampi riski jäädä syrjään, sanoo Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola. Jalkapalloyhteisö kannattelee Jalkapallon Mohammad Al-Emara löysi jo viisivuotiaana
Luku on merkittävästi korkeampi kuin tyypillisessä suomalaisessa urheiluseurassa. Katsomon käytösmallit siirtyvät vanhemmilta lapsille. – Huomasimme, että jalkapallo on toimintamuoto, jolla saadaan mukaan myös haastavammista lähtökohdista tulevia lapsia ja nuoria. domacare.fi VALITSE TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI ARKI Arjen suunnittelussa ja seurannassa Turvallisessa viestinnässä Tiedolla johtamisessa Prosessien selkeyttämisessä ta saakka tarjottu myös muille toimijoille, ja se on käytössä 80 organisaatiolla, joista 50 on urheiluseuroja ja loput sote-puolen toimijoita. FC Meltsi on onnistunut vaikuttamaan myös pelaajien hyvinvointiin. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 14 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 14 18.7.2024 11.30 18.7.2024 11.30. Melvion mittaristo perustuu sosioekonomisiin taustatekijöihin ja ajatukseen ylisukupolvisesta syrjäytymisestä sekä syrjäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Se on meille iso onnistuminen ja yksi syy siihen, miksi seuran toimintaa on kasvatettu, Toivola sanoo. Noin 65 prosentilla FC Meltsin pelaajista yksi tai useampi riskitekijä toteutuu. – Urheiluseurat mittaavat toimintaansa jo systemaattisesti, mutta heillä puuttui tieto arvioida toimintansa sosiaalista vaikuttavuutta, sanoo Tiina-Maija Toivola. Vierellä joukkuekaverit Li, Ahmed ja Minh. Syrjäytymisvaaraa on erityisesti sellaisilla lapsilla ja nuorilla, jotka tulevat perheistä, joissa on pienituloisuutta, vanhemmilla matala koulutustaso, yksinhuoltajuutta tai pitkäaikaistyöttömyyttä. Emmanuel (vas.) on pelannut FC Meltsissä kolme vuotta. Melvio-kyselyt tehdään puolivuosittain, ja viime mittauksessa 86 prosenttia pelaajista koki, että jalkapallon pelaaminen vaikuttaa hyvinvointiin positiivisesti
– Monilla perheillä ei ole siihen enää varaa, eikä niin saisi olla. Seuran toiminnassa palkitsevin palaute pelaajien vanhemmilta on ollut se, ettei lasta tai nuorta nähdä vain jalkapalloilijana vaan kokonaisuutena, johon kuuluu futiksen lisäksi koti, koulu ja ystävät. Se syö kuitenkin sisältä. Sellaista kuilua ei saa syntyä, että meillä on täällä tosi hyvinvoivia lapsia ja nuoria ja tosi paljon tosi huonosti voivia nuoria ja lapsia, Mohammad Al-Emara kiteyttää. On vaikea ja raskas tie pärjätä yksin ilman turvallisia aikuisia ympärillä. Mohammad Al-Emara kertoo, että yleensä ne ovat ihan samanlaisia kuin jos aikuinen olisi säännöt laatinut: ei kiusata, ei jätetä ketään ulkopuolelle, ei kiroilla, tullaan ajoissa treeneihin, kunnioitetaan kaikkia. – Moni nuori haluaa ajatella, ettei mikään asia vaikuta häneen, että ’mä olen vahva’. Al-Emara kokee onnistuneensa työssään, jos pelaaja voi puhua hänelle tai jollekin muulle seuran aikuiselle elämässä vastaan tulevista haasteista. Tavoitteena on luoda konsepteja ja tarjota työkaluja, joita voidaan hyödyntää eriarvoistumisen torjumiseen yhteistyössä esimerkiksi kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa. n Kun pelaajat tekevät säännöt itse, he kokevat, että ’tämä on meidän juttu’. – Kun pelaajat tekevät säännöt itse, he kokevat, että ’tämä on meidän juttu’, ei aikuisten sanelemaa. domacare.fi VALITSE TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI ARKI Arjen suunnittelussa ja seurannassa Turvallisessa viestinnässä Tiedolla johtamisessa Prosessien selkeyttämisessä Maksutonta harrastustoimintaa – myös tavoitteellisesti Jokaisen kauden alussa FC Meltsin joukkueiden pelaajat luovat itse säännöt joukkueelleen. – Nuorten usko tulevaisuuteen on tällä hetkellä muutenkin heikko. Pitkään jalkapallo oli laji, jonka kustannukset pysyivät maltillisina. LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 15 LM5_s10-15_FCMeltsi ja EL-Amran.indd 15 18.7.2024 14.10 18.7.2024 14.10. Viime vuosina laji on Al-Emaran mukaan keskiluokkaistunut ja kustannukset ovat nousseet. Me-säätiön tavoitteena ei ole enää kasvattaa FC Meltsin tai Meltsi-talon toimintaa
Molemmissa perheissä saattaa olla lapsi, joka on sen tasoinen omaishoidettava, että omaishoito edellyttää jatkuvaa valvomista öisin. Toisessa kaupungissa omaishoitajalle voidaan myöntää korotettu omaishoidon tuki vapaapäivineen, mutta toisessa asuva perhe voi olla oikeutettu vain alimpaan hoitotukeen ilman vapaita. Esihenkilöt suhtautuivat isien perhevapaisiin pääosin myönteisesti. Kriteerit voivat periaatteessa elää vuosittain, kun budjettia määritellään, sanoo Koponen. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUA ISILLE yhä helpommin perhevapaita Tuttavaperheen isä olisi viime vuosikymmenellä todella halunnut hoitaa lapsiaan kotona, mutta silloin lainsäädäntö oli erilainen, eikä hänen työnantajansa suhtautunut kovin myönteisesti perhevapaiden käyttöön. Vain 4 % oli saanut kuulla työnantajalta kielteisiä kommentteja. – Omaishoidon tukitoimet, palkkio tai esim. Tuore Kelan ja THL:n tutkimus Perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen muuttuvassa työelämässä kertoo toista: isät kokevat entistä harvemmin työhön liittyvät tekijät esteeksi jäädä perhevapaille. Näin on, koska kriteerit ja budjetti on määritelty alueilla eri tavoin. vapaiden saaminen ei ole Suomessa subjektiivinen oikeus, todelliseen tarpeeseen perustuva tukimuoto. Lahjoituksen takana ovat Reima ja Lappset sekä Hartwallin perheen vetämä Joy of Play -hanke. – Tämä asettaa omaishoitajat alueellisesti ja inhimillisesti eriarvoiseen asemaan, mutta myös asemaan, jossa tuen myöntämisen edellytykset voivat muuttua määräajoin. Käytännön tasolla tämä voi näkyä niin, että esim. RE IM A 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 LM5_s16-19_Tulva.indd 16 18.7.2024 11.49 18.7.2024 11.49. omaishoitajien palkkioihin ja tukitoimiin liittyviä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kanteluratkaisuissaan toteamia sopimusrikkomuksia. Kolmasosa isistä kertoi, että esihenkilö oli kannustanut käyttämään perhevapaita. Jospa tämän isän poika pääsisi halutessaan hoitamaan kotona omia lapsiaan sydämensä kyllyydestä! ULLA OJALA OMAISHOITO Perheet ERIARVOISESSA ASEMASSA Suomi ei ole korjannut mm. Tuet riippuvat ensisijaisesti siitä, onko hyvinvointialue varannut rahaa tarpeeksi, ja minkälaisiksi alueen viranhaltijat ovat itse ennalta määritelleet ne kriteerit, joilla omaishoitoa myönnetään. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainaan leikkipuiston tuomaan iloa ja toivoa kiovalaislapsille. Erityislapsiperheiden etuja ajavan Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Noora Koponen tietää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Toukokuussa Shuliavkan puistoon avatun leikkipuiston avajaispuheissa korostui lapsen oikeus lapsuuteen sodasta huolimatta ja se, että aikuisten tehtävä on tehdä kaikkensa tämän eteen. kahdessa eri kaupungissa asuvat perheet ovat eriarvoisessa asemassa
– Yhteisissä leikkipuiston ruokaloruhetkissä ikäpolvet yhdistyivät mukavasti yhteen, ja yhteistä toimintaa olisi varmasti syntynyt enemmänkin, pidemmällä ajanjaksolla. Heinäkuisessa blogissa kokemusasiantuntija Alina kuvaa, miten arkea rytmittävät rutiinit jäävät lastensuojelussakin kesällä tauolle, eikä se ole aina ja kaikille levon hetki. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan heitä koskevat tiedot ovat kuitenkin niin puutteellisia, ettei heidän oikeuksiensa toteutumista voi arvioida. Linnanmäki on sitoutunut noudattamaan kestävän matkailun periaatteita, jotka koostuvat sosiokulttuurisesta sekä taloudellisesta ja ympäristöön liittyvästä kestävyydestä. Sosiaaliohjaaja Kaisu Häggqvist Syystien seniorikeskuksesta pitää kokeilua hyvin onnistuneena. Blogisarjaa julkaistaan Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivulla. LINNANMÄKI Kestävää HUVITTELUA Linnanmäen huvipuistolle on myönnetty Sustainable Travel Finland -merkki osoituksena pitkäjänteisestä työstä kestävän matkailun eteen. KA IS U H ÄG G Q VI ST LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 17 ›› LM5_s16-19_Tulva.indd 17 LM5_s16-19_Tulva.indd 17 18.7.2024 11.49 18.7.2024 11.49. Minulla oli yksinäinen ja ulkopuolinen olo.” KIINTIÖPAKOLAISENA 9-VUOTIAANA VUONNA 2005 SUOMEEN TULLUT ROJIN BIRZOI MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. oppilaiden saamasta tuesta sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien määrästä. ”Olin kuvitellut, että elämä palautuisi hyväksi, mutta [suomalaisessa] koulussa olimme erilaisia ja meitä kiusattiin. Tästä kokeilusta on hyvä lähteä eteenpäin, sanoo Häggqvist. 63 % YLÄKOULULAISISTA USKOO SAAVUTTAVANSA UNELMANSA. Tiedot puuttuvat esim. Lapset ja seniorit pääsivät kokeilemaan yhdessä myös mölkynheittoa. Merkin myöntää Visit Finland. PUISTORUOKAILU Lapset ja seniorit YHDESSÄ Helsingin kaupunki tarjosi kesäkuussa puistoruokailua lasten lisäksi myös ikääntyneille palvelukeskuksen asiakkaille leikkipuisto Traktorissa Malmilla ja leikkipuisto Kiikussa Kontulassa. BLOGI VANHEMPIEN kokemuksia lastensuojelusta Pikkujuttuja-blogisarjassa nostetaan esiin vanhempien kokemusta lastensuojelusta. Pekkarisen mielestä ammatillisen koulutuksen tietopohja on välttämätöntä laittaa kuntoon. TIETOPOHJA Ammattikoululaiset KATVEESSA Ammattiin opiskelee Suomessa yli 110 000 opiskelijaa, joista suurin osa on alaikäisiä
mahdollisuus kuvata näkemyksiään turvattomuudesta piirtämällä. TERMIT Se, miten perheitä nimetään työehtosopimuksissa, KAIPAA HIOMISTA Ottolapsen sijaan tulisi puhua adoptiolapsesta ja kasvattilapsen sijaan tilanteen mukaan esim. vanhempien ero, maahanmuuttajatausta, vähemmistöasema, erilaiset toimintarajoitteet ja lastensuojelun tarve. lahjasoluhoidoilla syntyneet lapset eivät ole aina sukua ydinperhevanhemmalleen. Nyt hän on kirjoittanut omakohtaisen talousoppaan Hyvä paha raha – Opi hallitsemaan omaa talouttasi (Otava 2024), jonka avulla hän haluaa auttaa muita nuoria välttämään saman kohtalon. Kutsuvierassarjan voiton nappasi SPR:n Porin vastaanottokeskuksen joukkue. synnyttäneestä vanhemmasta, juridisesta vanhemmasta tai huoltajasta. Opacicin tarinan lisäksi kirja tarjoaa konkreettisia neuvoja ja harjoituksia. Lisäksi lapsille tehtiin verkkokysely, jossa heitä pyydettiin kertomaan mikä tuo heille turvaa, mikä heitä pelottaa, mikä auttaa pelkoon ja mitä aikuisten pitäisi tehdä. Kampanjaviikolla lasten näkemyksiä tuodaan esiin mm. Lapsilta opittua -hankkeessa 0–12-vuotiaat ja haavoittavassa asemassa olevat lapset sekä vantaalainen pienluokka kertoivat turvattomuuden, väkivallan ja kiusaamisen kokemuksistaan sekä ratkaisuehdotuksiaan. KAMPANJA TURVALLISEMPI huominen lapsille Lapset ovat olleet tiiviisti mukana Pelastakaa Lapset ry:n 2.9. sijoitetusta lapsesta, tukiperheessä elävästä lapsesta tai bonuslapsesta. Kisojen kolmessa sarjassa kilpaili yli 40 osallistujaa paitsi Suomesta myös mm. Töissä nähtiin kaikkea perinteisistä käpylehmistä aina avaruuteen lentämisestä haaveileviin ammuihin ja hyvin lypsäviin sonnipoikiin. alkavassa vaikuttamiskampanjassa. Lapsilla oli esim. Näin esitetään Monimuotoiset perheet -verkoston selvityksessä, jossa on tarkasteltu suurimpien alojen työehtosopimuksia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Näistä lasten vastauksista kootaan kannanotto ja kirje aikuisille. Mukana olleiden lasten haavoittavien elämäntilanteiden taustalla oli mm. Myös biologinen vanhempi -termi on hankala, sillä esim. Ne julkaistaan verkossa ja lähetetään päättäjille. Perhesarjan voittolehmä syntyi Rinnekodin joukkueelta. Lasten viestejä ja ratkaisuehdotuksia turvattomuuteen liittyen viedään päättäjille, medialle ja kaikille aikuisille. Ukrainasta ja Kiinasta. Merikarvialaisen Koivuniemen Herran Farmin järjestämissä kisoissa lasten sarjan voittaja oli 7-vuotias kiinalainen Justin. 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 LM5_s16-19_Tulva.indd 18 18.7.2024 11.49 18.7.2024 11.49. somepäivityksissä ja webinaarissa 6.9. Selvitys löysi työehtosopimuksista koko joukon sanoja, jotka erilaisissa perhetilanteissa elävät voivat kokea vanhanaikaisiksi, poissulkeviksi tai loukkaaviksi. Sen sijaan tulisi puhua esim. KO IV U N IE M EN H ER RA Olympiamitalien lisäksi on tänä kesänä jaettu palkintoja myös käpylehmien rakentelemisen MM-kisoissa. KIRJA Talousopas NUORILLE Saana Opacic menetti luottotietonsa 19-vuotiaana
asti Suomen valokuvataiteen museossa nähtävillä olevat kuvat kertovat suhteen kipukohdista ja kehittymisestä 16 vuoden ajalta. Lue s. Niistä osa voi olla pysyviä, kuten liikkumiskyvyn heikkeneminen. SUOMESSA ON 89 000 ALAIKÄISTÄ, JOIDEN BIOLOGISELLA VANHEMMALLA ON TAI ON OLLUT VAKAVA PÄIHDEONGELMA. 44 juttu superlukija-Anton Ollikaisesta, 15. Sen kasvu näkyy katukuvassa tyhjinä ilokaasusäiliöinä paikoissa, joissa nuoret viettävät aikaa. He haluavat tuoda esille lastenja nuortenkirjallisuuden yhteiskunnallisen merkityksen ja muistuttaa, että lasten lukemaan innostaminen on kaikkien aikuisten yhteinen asia. sateenkaarihistoria.fi-verkkosivulla. Paras keino tähän on, kun aikuiset nuoren ympärillä tekevät yhteistyötä ja yhdessä löytävät nuorelle tervettä tekemistä. Lue s. ILOKAASU VAARA VAANII Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes ja HUSin Myrkytystietokeskus varoittavat, että ilokaasun toistuva ja pitkäaikainen käyttö päihtymistarkoituksessa voi aiheuttaa vakavia neurologisia oireita. 6 juttu aikuistuneesta sateenkaarinuori Alviina Alametsästä, joka oli viime kaudella yksi nuorimpia europarlamentaarikkoja. 8.9. SATEENKAARIKANSA TUNNUSTUS historian esille tuomisesta Sateenkaarihistorian ystävät ry sai kesäkuussa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. 20 000 euron palkintosummalla yhdistys jatkaa sateenkaarihistorian saavutettavuuden ja tunnettuuden lisäämistä mm. He mm. Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi kesäkuun alussa politiikkasuosituksen Miten alle 3-vuotiaiden lasten korkeatasoinen varhaiskasvatus varmistetaan. vaativat, että kirjojen arvonlisäveroon suunniteltu korotus pitää perua. Tämä edellyttää toimia niin kansallisella kuin kuntatasolla. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 LM5_s16-19_Tulva.indd 19 18.7.2024 11.49 18.7.2024 11.49. Taiteen tai urheilun saralta on yksi jos toinenkin löytänyt pelastuksensa!” VANHEMPI KONSTAAPELI MICHELA SÖDERSTRÖM HELSINGIN POLIISILAITOKSELTA SUOMIAREENASSA. Käyttö on lisääntynyt etenkin nuorten keskuudessa. LASTENKIRJALLISUUS KIRJOJEN ALV-korotus peruttava! Lastenja nuortenkirjallisuuden parissa työskentelevät ammattilaiset ovat huolissaan lastenja nuortenkirjojen arvostuksesta jo toteutuneiden ja suunniteltujen säästötoimien puristuksessa. Siksi kirjallisuuden tulee olla kaikkien lasten ja nuorten saatavilla ja lukutaitotyöhön tulee kohdistaa pitkäjänteisiä toimia ja rahoitusta. Jonni Sippolan valokuvateos Tarja, Berndt ja minä käsittelee taiteilijan ja hänen vanhempiensa välistä yhteistä kasvutarinaa Sippolan transprosessin aikana. POLITIIKKASUOSITUS KORKEATASOISTA varhaiskasvatusta myös pienimmille Mitä pienempi lapsi on, sitä merkittävämpää on henkilöstön pysyvyys ja sujuva yhteistyö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Palkintolautakunnan perusteluiden mukaan oman historian esille tuominen on erityisen tärkeää yhteisöille, joita koskevan tiedon puute on seurausta niihin kohdistuneista ennakkoluuloista ja syrjinnästä. ”Jokainen nuori tarvitsee turvallisen ja terveellisen yhteisön ja ympäristön, jossa kasvaa ja kehittyä
Reitillä voi vierailla myös Palolammin lintutornissa. Parkkeerattuaan pyöränsä koululaiset suuntaavat reitille. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 20 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 20 18.7.2024 11.58 18.7.2024 11.58. Tervajoen koulun viis-kuutoset ovat osallistuneet reitin toteuttamiseen. Hän muistaa piirtäneensä ainakin supikoiran. Viime metreillä voimia tarvittiin vielä pienen vastamäen selättämiseen ja sitten käännyttiin hiekkaiselle aukealle, patikkareitin lähtöpaikalle. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA K esäisenä aamuna Tervajoen koulun 5.–6. Muurahaiset piipertävät vikkelästi, ja niiden iso keko komeileekin polun varrella! Pian ohitetaan Vainionperän lähde, josta vielä 1980-luvulla haettiin vettä, jos vesijohto yllättäen katkesi. Kerttuja, murkkuja ja oravia Patikkamatka alkaa lehtomaisesta metsästä, joten kerttujen viserrys on lähes taukoamatonta. Oppilaat ovat nimenneet patikan polut Muurahais-, Laavuja Näkinpoluiksi. Oppilaiden lisäksi tauluja on kuvittanut myös laihialainen Serafia Somppi ja vähäkyröläinen Mari Alanen. kasvu Patikka vie ELÄMYKSIIN Lasten patikkareitti johdattaa Vaasan Vähässäkyrössä metsäseikkailulle. Matkan varrella olevien 12 eläinaiheisen opastaulun tarkoitus on saada kulkijat pysähtymään ja tutustumaan alueen kasvillisuuteen ja eläinkuntaan. Lasten patikkareitti valmistui loppukeväällä 2023 Hyyriän ja Ojaniemen kylien alueille. luokka on polkenut pyörillään kahdeksan kilometrin matkan Hyyriäntielle eväät repussa ja hyvä mieli matkassa. Yhdysluokka osallistui jo 3.–4. – Kyllä siinä jonkun aikaa meni ennen kuin valmista tuli, tuumaa viidesluokkalainen Iida Suomivirta. Aamupäivän valo pilkehtii puitten runkojen välistä, metsätähdet ja käenkaalit hohtavat valkoisina. Reitti on 2,1 kilometrin mittainen ja muistuttaa isoa Y-kirjainta. luokalla ollessaan sen opastaulujen suunnitteluun, kuvittamiseen, satujen ja tietotekstien kirjoittamiseen. Päämääränä kangastelee Palanusenkallion laavu, missä nautitaan eväät
LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 21 ›› LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 21 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 21 18.7.2024 11.58 18.7.2024 11.58. Patikkareitillä näkyy oppilaitten oma kädenjälki muun muassa opastauluissa. luokan aikaisin matkaan. Keskustelu käy vilkkaana, mutta luontoakin ehditään havainnoida, etenkin polulla vaeltavia muurahaisia. Aamun kirkas aurinko on siivittänyt Tervajoen koulun 5.–6
Kävyillä oravat täyttävät pian talvivaraston.” Patikoija voi auttaa oravaa heittämällä käpyjä sen varastoon, puusta rakennettuun laatikkoon. He kertovat sepitelleensä opastauluihin satuja ja erilaisia tietoja metsän eläimistä. Heinäsirkat soittavat tahdin tanssille. Taustalla ohjaaja Pamela Berg sekä yhdysluokan sijaisja tuntiopettaja, Vähänkyrön aluepalveluiden kehittämissuunnittelija Helena Alanen. – Reitille tarvittaisiin vielä trampoliini, huomauttaa joku pojista laavun perältä. ”Kukkasetkin laulavat onnea oravalle. Oppilaitten mielestä patikkareitti on ihan kiva, vaikka monikaan ei sano patikointia juuri harrastavansa. Luokanvalvoja Reetta Kanniainen kertoo, että avajaisissa saatiin kartutettua mukavasti luokan retkirahakassaa. – Purkin kyljessä on punkki! huudahtaa joku pian. Anni, Iina ja Nelli sanovat harrastavansa cheerleadingiä West Coast Vikings Cheerleaders -seurasLaulurastaiden viserrys siivittää menoa. Pyörämatka on kuluttanut voimia. – Mä esitin varista, Koski sanoo. Pöydän ääressä auringon syleilyssä istuvat kuudesluokkalainen Anni Samppala ja viidesluokkalaiset Iina Koski, Nelli Sanjama ja Iida Kallio. Pyramidi polulla Sää suosii retkeläisiä. Viuhaa viikset, heiluu häntä, työtä paljon on. Kun päästään laavulle, otetaan eväät esiin. – Reitti on helppokulkuinen ja mahdollistaa seikkailun myös perheen pienimpien kanssa, kertoo Vähänkyrön aluepalveluiden kehittämissuunnittelija Helena Alanen, joka toimi myös Tervajoen koulun viis-kuutosten sijaisja tuntiopettajana vuosina 2022–2024. Käenkaali eli kansanomaisesti ketunleipä viihtyy patikkareitin alkupuolen lehtomaisessa metsässä. Joku oli kettu, joku karhu, jänis tai orava. Sinappipurkki asetetaan pöydälle. Opastaulujen sisältö on suunniteltu vuodenaikojen mukaan, ja toisinaan niiden tarinat kerrotaan eläinten suulla. Toisen opastaulun äärellä voi perehtyä eri eläinten jalanjälkiin, tutustua muurahaisten valtakuntaan ja myös lepakkojen ja siilien talvihorrostamiseen. Niinpä hiilloksella tirisevät makkarat vaihtuvat kylmäversioon. Välillä kehotetaan hiippailemaan hiljaa, ettei herätetä nukkuvaa karhua. – Tauluissa on QR-koodeja, joiden kautta tekstejä voi lukea tai kuunnella, Koski selvittää. Koululta on saatu myös aimo lasti makkaroita, mutta koko seutukunnalla on tänään metsäpalovaroitus. Iina Koski (vas.), Anni Samppala sylissään Jutta Mänty, Nelli Sanjama, Iida Kallio, Emilia Huhtakallio, Eveliina Hemminki ja luokanvalvojansa Reetta Kanniainen ovat ryhmittyneet grillille, jonka käytön esti metsäpalovaroitus. Tytöt muistelevat myös vuosi sitten elokuussa pidettyjä avajaisia, jolloin he eläinhahmoiksi pukeutuneina toimivat matkaoppaina. Kallio muistaa kirjoittaneensa sadun siilistä ja töyhtöhyypästä. 22 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 22 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 22 18.7.2024 11.58 18.7.2024 11.58
He kertovat patikkareitin avajaisissa esiintyneensä eläinhahmoina ja tehneensä halukkaille kasvomaalauksia. – Menin vain tästä ohi, tuosta irtosi pieni kivenpalanen ja sieltä paljastui tosi monta pientä leppäkerttua. Opastaulut on pystytetty talkoovoimin, ja Hannu Holm on valmistanut kaikki matkan varren rakennelmat. poikajoukko huutaa kaverilleen. Kato näitä valkoisia pohjia! Jos lähtee patikoimaan, kannattaa ottaa kumpparit jalkaan. Kohtalokas kenkävalinta Nämä patikoijat tietävät, miten toimia ja pakkaavat kaikki roskansa aterian jälkeen reppuun. Iida Kallio ei pyramidin tekoon osallistu. sa Vaasassa. Tytöt kerääntyvät levittämään iholleen aurinkorasvaa. Reitin alkuvaiheen suunnittelutyöt on toteutettu aiemmin hanketyöntekijänä toimineen Helena Alasen johdolla Kyrönmaan Leader Yhyres -yhdistyksen EU-tuella Patikkareitit kuntoon ja Matkailupalvelut maaliin -kehittämishankkeiden aikana. – Oon pienestä asti käynyt paapan kanssa suunnistamassa, en pelkästään luonnon takia. Nyt ollaan valmiita ympäristön tutkimiseen. Linnuista tunnen tutuimmat, talitintin, västäräkin ja pääskysen. Yksi palkintokin on jo tullut. Eväitten syönnin jälkeen tytöt näyttävätkin oppimaansa ja tekevät pyramidin polun leveimmälle kohdalle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 23 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 23 LM5_s20-23_Patikkareitti.indd 23 18.7.2024 11.58 18.7.2024 11.58. Aurinko on jo kääntynyt keskipäivään. – Ruisleipä, Elmeri sanoo hymyillen. Eksymisen vaaraa ei kuitenkaan ole, sillä reitti on merkitty hyvin. Kesäinen tuuli viuhuu, mutta aurinko kuumottaa. – Musta tuntuu, että osa meistä on jo eksynyt, tuumaa yksi pojista pälyillen ympärilleen. Iida Suomivirtakin on kiipeillyt kallioilla. – Mä harrastan futista. – Patikoiminen ei mitenkään kyllä ole mun lempparia, hän tuumaa. Juho kumartuu tarkemmin kohti kallion lämmintä kylkeä. ”Tutki, näe, haista, maista, kokeile, matki, heitä, hyppää, kiipeä, ihmettele!” kannustetaan reitin lähtöpaikalla. Patikoijat lähtevät kohti pyöriään. On vaan tosi mukavaa, kun saa etsiä rasteja. Talkoilla ja EU-tuella Pohjanmaalla kun ollaan, patikkareitti on valmistunut useiden kymmenien vapaaehtoisten yhteistyöllä. Juho ei myönnä olevansa metsässä kulkija. Vastausta ei kuulu, mutta porukka lähtee ottamaan asiasta selvää. – Hei, mä löysin leppäkerttujen pesän! kuudesluokkalainen Juho Huhtakallio hihkaisee. n Patikka tarjoaa yhteisiä, mukavia hetkiä koko perheelle. – Välillä olen ajellut poluilla pyörällä, joskus kavereittenkin kanssa. Sellaisia terveisiä lähetän kaikille. Laulurastaiden viserrys siivittää matkaajien menoa muurahaispolulla. Anni Samppala (vas.), Iina Koski ja Nelli Sanjama ovat nostaneet Emilia Huhtakallion kohti korkeuksia. Kuutosluokkaa käyvä Elmeri Kamila kertoo liikkuvansa paljon luonnossa. – Onko siellä hienot näkymät. Edessä on vielä kahdeksan kilometriä polkemista koululle. – Kengät ovat nyt ihan likaiset
Oireita saatetaan hoitaa yksipuolisesti ja liian usein lääkkeillä. Ruotsissa ja Norjassa. Peräti joka viidennellä loppuvuodesta syntyneellä eteläja pohjoissavolai24 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s24-25_Tutkitut.indd 24 LM5_s24-25_Tutkitut.indd 24 18.7.2024 14.11 18.7.2024 14.11. Kelan tutkijat tarkastelivat 10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käyttöä rekisteritietojen perusteella. Myös diagnostiset kriteerit ovat nykyään hieman aiempaa väljemmät. Vielä vuonna 2015 vastaava luku oli alle 4 000. Reseptimäärien suuret alueelliset erot eivät nekään ole Suomen erikoisuus. Selitykseksi on tarjottu mm. Kelan rekisteristä näkyvät kaikki sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset. Eniten ADHD-lääkkeitä käyttävät juuri 10–12-vuotiaat pojat. Norjalainen tutkimus osoittaa, että diagnoosija lääkemäärien alueellinen vaihtelu on selvästi suurempaa kuin lasten ADHD-oireilun alueellinen vaihtelu. Väestötasolla lääkkeiden yleisyys on jo ylittänyt 10 %:n rajan. ANTTI VANAS M O ST PH O TO S Lääkkeet jyräävät ADHD:N HOIDOSSA Eniten lääkitään 10–12-vuotiaita poikia. sella sekä pohjoiskarjalaisella 10–12-vuotiaalla pojalla vähintäänkin kokeiltiin ADHD-lääkehoitoa vuonna 2023. ylävinjetti TIETOA tutkittua 10–12-VUOTIAAT POJAT KÄYTTÄVÄT ADHD-LÄÄKKEITÄ KOLMINKERTAISESTI VERRATTUNA KAHDEKSAN VUODEN TAKAISEEN TILANTEESEEN. älypuhelinten käytön lisääntymistä ja kouluympäristön muutoksia. Mahdollista on tutkijoiden mukaan sekin, että ADHD:hen liittyvät toimintakyvyn haitat ovat oikeasti yleistyneet. Ruotsissa tuorein arvio poikien ADHD:n esiintyvyydestä on 10,5 %, ja lääkkeitä käyttää 7,7 %. Yksi syy tähän voi olla, että vuodesta 2017 lähtien lasten ADHD-diagnoosit ja hoito on toteutettu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Sama eriytyminen näkyy esim. Suomessakin poikien lääkehoidon yleisyys ylittää selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä. Jos se jotakuta lohduttaa, niin muissa Pohjoismaissa ei mene sen paremmin. Naapurimaissa tehdyt havainnot viittaavat Kelan tutkijoiden mukaan siihen, että alueelliset erot diagnoosien ja reseptien yleisyydessä eivät Suomessakaan selity pelkästään ADHD:n esiintyvyyden eroilla. Tästä voi päätellä, että alueelliset erot voivat johtua erilaisista hoitokäytännöistä. Heillä lääkkeiden käyttö on lähes kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa. RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN VOI EDISTÄÄ ADHD:N ENTISTÄ VARHAISEMPAA HAVAITSEMISTA, MIKÄ AUTTAISI ALOITTAMAAN TUKITOIMET ENTISTÄ AIKAISEMMIN. Tutkijat valittelevatkin sitä, ettei käytettävissä ole tarkkaa kotimaista tutkimustietoa lääkehoidon aloittavien poikien toimintakyvystä ja psykososiaalisten tukitoimien toteutumisesta – tai toteutumatta jäämisestä – osana ADHD-oireiden hoitoa. Alueelliset erot ovat suuret: Itä-Suomessa ja Lapissa lääkkeitä syö jo 15 % 10–12-vuotiaista pojista, kertoo Kelan toukokuussa julkaisema tutkimusblogi. Lääkkeiden käyttö on yleisempää loppuvuodesta kuin alkuvuodesta syntyneillä. Islantilaisista pojista 18 % käytti ADHD-lääkkeitä vuonna 2022. Viime vuonna yli 11 000 tämän ikäryhmän poikaa sai korvauksia vähintään yhdestä ADHD-lääkeostosta. P oikien ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa yleistymistään, eikä tasaantumisen merkkejä näy
Tutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja niiden välillä, joilla todettiin ADHD. Nuoret, joilla diagnosoitiin ADHD, olivat muita nuoria useammin elämyshakuisia ja vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä. Parantamisen varaa tällä alueella riittää: ADHD:n väitetään olevan milloin ylitai alija milloin muuten vain väärin diagnosoitu. Muistakin raskaudenaikaisista ja varhaislapsuuden riskitekijöistä on saatu viitteitä, mutta tutkimustietoa asiasta on vähän, ja sekin vähä on osittain ristiriitaista. Jallow tutki, liittyvätkö äidin raskauden aikainen tulehdus ja stressi tai imetyksen kesto ADHD-riskiin lapsuusja nuoruusiässä. Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow kantaa kortensa kekoon tuoreella väitöstutkimuksellaan. Tiedotteessa väitös esitellään yhdeksi ensimmäisistä ja tähän asti edustavimmista ADHD:n varhaisten riskitekijöiden tutkimuksista. Riskitekijöiden tunnistaminen voi edistää ADHD:n entistä varhaisempaa havaitsemista, mikä taas auttaisi aloittamaan tukitoimet entistä aikaisemmin ja kohdistamaan ne entistä tarkemmin. Äidin raskauden aikainen stressi ja alle kuusi kuukautta kestänyt osittainen imetys puolestaan liittyivät suurempaan ADHD-oireiden riskiin 16-vuotiaana. n > l Riskitekijöiden tunnistaminen olisi tärkeää. Tutkimusten vaatimatonta määrää ja laatua sopii ihmetellä. Väestöpohjaisen väitöksen tutkimusaineistona toimi vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortti: 9 479 raskaana olevasta naista ja heidän 9 432 elävänä syntynyttä lastaan. Väitös Early risk factors for ADHD – A Northern Finland Birth Cohort 1986 study tarkastettiin Oulun yliopistossa toukokuussa. Lapsen persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Jallowin mukaan tutkimuksen tärkein anti liittyy ennaltaehkäisyyn. Tunnettuja ulkoisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Hän selvitti myös ADHD:n yhteyttä lapsen omaan persoonallisuuteen ja psykiatrisiin oheissairauksiin. Varhaiset riskit ADHD:n takana M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 25 LM5_s24-25_Tutkitut.indd 25 LM5_s24-25_Tutkitut.indd 25 18.7.2024 14.11 18.7.2024 14.11. Tutkimus voi helpottaa myös ADHD:n diagnostisia haasteita. Tulokset paljastavat useita varhaiskehitykseen liittyviä tekijöitä, jotka liittyvät lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuusja nuoruusiässä. A DHD:n syyt ovat ensisijaisesti perinnöllisiä, mutta myös ympäristö vaikuttaa sen oirekuvaan ja puhkeamiseen. Ei-toivotulla raskaudella ja alle kolme kuukautta kestäneellä täysimetyksellä oli yhteys yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana. Aiheen luulisi inspiroivan tutkijoitakin, sillä sekä ADHD-diagnoosien määrä että oireita vähentävien lääkkeiden käyttö ovat räjähtämässä käsiin. Riskitekijöiden tunnistaminen saattaisi tuoda uusia ja entistä tarkempia työkaluja ADHD:n diagnostiikkaan
Lapsi tarkkailee jatkuvasti ympäristöään ja imee itseensä tietoa ja vaikutteita. SATU LITHOVIUS D osentti Tuija Huuki muistaa iltapäivälehden uutisoinnin, kun presidentti Sauli Niinistö sai pojan. – Jos tyttöjen ja poikien välisiin suhteisiin jatkuvasti liitetään ajatus teerenpelistä ja vispilänkaupasta, lapsi oppii, että niin sen täytyy olla. Se myös ylläpitää sukupuolten välisiä rajoittavia ja epätasa-arvoisia suhteita. Ystävyyssuhteiden romantisointi ja seksualisointi lisää tyttöjen ja poikien välisten suhteiden jännitteitä ja estää sukupuolten välisten ei-romanttisten ystävyyssuhteiden kehittymistä. Tuija Huukin mukaan kannamme lapsuudessa opittuja taakkoja vielä aikuisuudessakin. CO LO U RB O X 26 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_S26-27_KaverisuhteidenRomantisointi.indd 26 LM5_S26-27_KaverisuhteidenRomantisointi.indd 26 22.7.2024 11.12 22.7.2024 11.12. – Yksittäinen sutkautus ei tee hallaa, mutta kun samanlaista viestiä tulee joka suunnalta toistuvasti, se saa lapsen ajattelemaan, että sukupuolten välisessä kanssakäymisessä olisi aina oltava romanttinen lataus. Kauaskantoiset seuraukset Sillä, että aikuinen ikään kuin lisää omat oletuksensa lasten väliseen suhteeseen, vaikka ne ovat kaukana lapsen käsityksistä, on monenlaisia haittavaikutuksia. Huuki on akatemiatutkija kasvatustieteiden tiedekunnassa Oulun yliopistossa ja kasvatustieteellisen sukupuolentutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Se lisää jännitteitä ja estää ystävyyssuhteiden syntymistä. Kun hänelle syötetään pienin elein ja lukemattomien toistojen kautta tiettyä ajatusta, lapsi omaksuu sen pikkuhiljaa. Tai miksei toista voi pyytää baarissa tanssimaan ihan vain tanssin takia, ilman romanttisia oletuksia. Seurusteluviittaukset on syytä unohtaa. Lapset olivat vasta tuntien ikäisiä. – Synnytyslaitoksella yhtä aikaa olleen tyttövauvan isoäiti lausui lehdessä, että siinäpä olisi morsmaikku presidentin pojalle. – Aikuisina mietimme, miksemme voi mennä baariin olettamatta, että olemme siellä tarjolla. – Nämä ovat niin sanotusti massiivisia virtauksia, joita ihmiset eivät ylläpidä tahallaan. kasvu Tytöt ja pojat haluavat olla PELKKIÄ KAVEREITA Aikuinen, älä romantisoi tyttöjen ja poikien kaverisuhteita. Asian ympärillä vain vallitsee suuri tietämättömyys. Se voi alkaa hyvinkin varhain – jopa ennen syntymää. Noloa ja nöyryyttävää Ystävyyssuhteiden romantisoinnista kärsivät eniten lapset itse. Termi tarkoittaa, että tytön ja pojan väliseen suhteeseen lisätään tarpeettomasti romanttinen leima. Huuki on tutkimuksissaan havainnut, että lapset kokevat ulkoapäin tulevan romantisoinnin nöyryyttävänä ja nolona. Hyvää tarkoittava, päällisin puolin harmiton lausahdus on osa ilmiötä, jota kutsutaan lasten ystävyyssuhteiden romantisoinniksi
Hän ei täysin ymmärrä ja tiedosta niitä – kuten eivät aikuisetkaan. Tuija Huukin mukaan on korkea aika lakata yhdistämästä kiusaaminen ja väkivalta rakkauteen. Samalla vanhempi neuvoo, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia, jotta ne olisivat kaikille turvallisia. – Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, eikä lapselle pidä missään nimessä opettaa, että toista saa vetää tukasta, koska tykkää hänestä. – Seurusteluviittaukset on syytä unohtaa. – Niinhän sen pitäisi ollakin, jotta pystyisimme kaikenikäisinä sukupuolten rajat ylittävään kommunikointiin, kanssakäymiseen ja yhteistyöhön. Tekisin myös lapset tietoiseksi asiasta ja kertoisin, että ’nyt kun kaveeraatte keskenänne, saatatte kohdata tällaisia puheita’. – Paineet voivat olla niin suuria, ettei lapsi pysty niitä hallitsemaan. – Sellaisia asioita me pystymme muuttamaan. Lasten kanssa voi yhdessä miettiä, miten vastata kommentteihin. Se oli hirvittävän nöyryyttävää lapsille. Jos kaltoinkohtelu muuttuu osaksi lapsen identiteettiä, seurauksena voi olla todella toksinen kierre. – Sitä pitäisi opettaa yhtä systemaattisesti kuin matematiikkaa ja äidinkieltä. Seksualisointia tekevät aikuiset ja myös toiset lapset, jotka ovat samojen asenteiden armoilla. Lasta ei pidä syyllistää, jos hän kaikesta huolimatta kokee painetta katkaista ystävyyssuhteen ulkopuolisten suhtautumisen takia. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 27 LM5_S26-27_KaverisuhteidenRomantisointi.indd 27 LM5_S26-27_KaverisuhteidenRomantisointi.indd 27 18.7.2024 12.23 18.7.2024 12.23. Tärkeämpää on ymmärtää, että mukana on paljon opittua ja kulttuurisidonnaista. Vanha rakkaudesta se hevonenkin potkii -sanonta antaa ymmärtää, että kiusaaminen, häirintä ja väkivaltakin olisivat vain tapoja osoittaa tykkäämistä. Me voimme tehdä toisin, jos panostamme siihen. Se tarkoittaa, että aluksi pahalta tuntunut kohtelu ei pian enää tunnu miltään. Näin yhteys lapseen pysyy todennäköisemmin avoimena, ja lapsi tulee myöhemminkin kertomaan asioistaan ja kysymään neuvoja. – Olen sanonut, että ’älkää alistuko’, vaan tuokaa esille, että ’me ollaan kavereita, ei muuta’. Työskennellessään 5.-luokkalaisten kanssa hän näki tilanteen, jossa tyttö ja poika istuivat koulun käytävällä välitunnilla matematiikan kokeesta keskustellen. Tukea kaverisuhteille Aikuiset voivat tukea sukupuolten välisiä ystävyyssuhteita vaalimalla niitä kaikin keinoin. – Työpajoissamme lapset sanovat, että ’kunpa muut antaisivat meidän olla vain kavereita’. Tutkijana Huuki on lakannut kysymästä, mistä johtuu, että lasten ystävyyssuhteisiin pyritään herkästi liittämään romanttisia piirteitä. Lapsille pitäisikin opettaa jo varhain, että tykkäämisen kohteella on oikeus määrittää, miten tykkääminen osoitetaan. Jos lapsi kertoo päivän aikana tulleesta pahasta mielestä, tilanne tulee käydä läpi lapsentasoisesti ja miettiä yhdessä, miten toimitaan jatkossa. Kaikki alkaa suhdekasvatuksesta Vanhempi voi aloittaa suhdekasvatuksen jo parivuotiaan kanssa kysymällä hoitopäivän jälkeen, miten päivä sujui ja oliko lapsella kaveria. – Lapsi alkaa kokea, että ansaitsee tulla kohdelluksi huonosti. Se on ehdottomasti lasten toive. n Aikuisen tulee ottaa lapsen tunteet vakavasti. Kun yhteys on kunnossa, lapsi saattaa tulla kertomaan siitäkin, kun on ihastunut johonkuhun. – Toinen lapsi kertoi, miten nololta tuntui, kun hänen äitinsä yritti parittaa lasta tämän kaverin kanssa. Lapsi oppii luottamaan siihen, että aikuinen on turvallinen rinnalla kulkija, jonka kanssa voi ratkoa tilanteita yhdessä. Jos aikuiset laittavat kiusaamisen tai häirinnän tykkäämisen piikkiin, lapsi alkaa tutkimusten mukaan ikään kuin sisäistää kokemaansa väkivaltaa. Omia lapsiaan Huuki on neuvonut laittamaan puheille stopin. Huukista on mahtavaa, jos tytöt ja pojat ovat niin sanotusti ”vain kavereita” keskenään. Silloin aikuisen kannattaa pitää kieli keskellä suuta ja suhtautua asiaan luonnollisesti tekemättä siitä liian suurta numeroa. Teini-iässä jotkut lapset voivat alkaa etsiytyä itseään huomattavasti vanhempien miesten seuraan ja joutua hyväksikäytön uhreiksi. Väkivalta ei ole rakkautta Myös ihastumiseen liittyvää satuttamista romantisoidaan. Lapset ovat kertoneet Huukille, että he toivoisivat voivansa olla kavereita keskenään sukupuoleen katsomatta, pelata jalkapalloa ja touhuta kaikenlaista, mutta se tuntuu vaikealta ulkopuolisten kommenttien ja kiusaamisen vuoksi. – Usein tyttöjen ja poikien tasaveroiset suhteet katkeavat juuri näiden asenteiden vuoksi. – Opettaja pyyhälsi ohi ja sanoi kepeästi, että ’no niin kyyhkyläiset, tunti alkaa’. Meillä on esimerkkejä aikakausista ja kulttuureista, jolloin ihmiset ovat toimineet täysin eri tavalla, joten sen täytyy olla mahdollista. – Kun aikuinen ottaa lapsen tunteet vakavasti, eivät ne ole myöhemminkään tabu, josta ei voi puhua, Tuija Huuki sanoo
kasvu 28 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 28 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 28 18.7.2024 14.22 18.7.2024 14.22
TUIJA SILJAMÄKI A merikkalaisissa kouluissa on levinnyt epidemia, jossa tekoälyn syväväärennöstyökalujen avulla ”riisutaan” luokkatovereita ja levitetään heistä väärennettyjä alastonkuvia ja -videoita sosiaalisessa mediassa. Heillä on oikeus luoda omaa sisältöä verkkoon, mutta myös oikeus olla siellä turvassa. Se on myös vakava esimerkki siitä, miten tekoälytyökalut voidaan valjastaa ikäviin, loukkaaviin ja haitallisiin tarkoitusperiin. – Kehityksen vauhti vain kiihtyy, emmekä ole vielä nähneet läheskään kaikkea, mitä on kehitteillä. Rahjan mukaan isoin vastuu kuuluu kuitenkin lainsäätäjille ja teknologiayrityksille itselleen. MLL puhuu ”sinisen valon sukupolvesta”, jonka mediakasvattamisessa vanhemmilla on yhä suurempi haaste. – Se on musertavaa ja häpäisevää, vaikkei kyse olekaan aidosta kuvasta tai videosta, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja. Algoritmit määräävät, mitä videoita lapset katsovat, mitä uutisia he näkevät ja millaista sisältöä kuluttavat. Uhkana kaninkolot Sosiaalinen media hallitsee isoa osaa lapsen ja nuoren arjesta ja vertaissuhteista. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapset ja nuoret osaavat käyttää työkaluja eettisesti. Avointen työkalujen myötä teko äly on tullut hyvin nopeasti myös lasten saataville. – Tekoäly seuraa tarkkaan ihmisten käyttäytymistä alustalla, vie yhä syvemmälle yksipuoliseen Sinisen valon sukupolvi tarvitsee apua! M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 29 ›› LM5_s28-31_Tekoäly.indd 29 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 29 22.7.2024 12.49 22.7.2024 12.49. Tekoäly antaa työkaluja ideointiin ja luovuuteen, ja lapsilla on oikeus osallistua ja ilmaista itseään. TEKOÄLY – ystävä vai vihollinen. Tekoäly-ystävät, syväväärennetyt videot ja manipuloivat algoritmit ovat nykylasten arkea
Kun Liisa putoaa kaninkoloon, todellisuus vääristyy kummalliseksi. Mikä on totta, mikä manipuloitua. Ei ole helppoa aikuisenkaan huomata, miten se tapahtuu – saati lapsen, joka ei vielä osaa hahmottaa erilaisten näkökulmien, mielipiteiden ja kokemusten kirjoa. Se tapahtuu vaikkapa TikTokissa nopeasti. – Tekoäly voi tuottaa vinoutuneita tai syrjiviä näkökulmia korostavia sisältöjä ja tarjota niitä normeina. Aikuisenkin on vaikea erottaa syväväärennettyjä videoita todellisista. Se voi johtaa ääriajatteluun, jossa harmaan sävyt unohtuvat. Missä määrin lapsi On tärkeää selvittää, mitä lapsi itse ajattelee tekoälystä. syötteeseen ja pahimmillaan vääristää kuvaa maailmasta. Näin lapsi alkaa jakaa itsestään yhä enemmän tietoa, jota voidaan käyttää hänen profilointiinsa ja kohdennettuun mainontaan. Rauna Rahjan mukaan uhkana ovat algoritmien ja tekoälyn tuottamat ”kaninkolot”, joita esiintyy Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa -lastenromaanissa vuodelta 1865. M O ST PH O TO S 30 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 30 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 30 22.7.2024 10.49 22.7.2024 10.49. – Syväväärennökset haastavat medialukutaitoamme. Ääriliikkeet käyttävät hyväkseen väärän tiedon levittämistä ja syväväärennettyjä videoita värvätäkseen lisää seuraajia. MyAI vastaa kysymyksiin niin todentuntuisesti ja empaattisesti, että lapsi voi alkaa pitää sitä oikeana ystävänään. Voiko tekoälyystävään luottaa. – Se tuntee lapsen verkostot ja mieltymykset ja voi keskustella tämän kanssa sen pohjalta, mitä lapsi on palvelussa tehnyt. MyAI, tuo Snapchatin teko älyystävä, on kuin tavallinen hakukone, mutta se on kehitetty luomaan käyttäjäänsä tunnesuhde. Mihin voi luottaa
Siksi amerikkalaisvanhemmat ovat vaatineet sille 18 vuoden ikärajaa. Siinä tekoälyjärjestelmät ja -mallit saavat riskiluokituksen ja osa niistä kielletään kokonaan. Lisäksi laittoman sisällön tuottaminen olisi estettävä. MyAI voi myös antaa harhaanjohtavia tietoja kuten tekoäly muutenkin. Lapsi ja nuori vasta harjoittelee, miten kommunikoida toisten kanssa. Tehdyissä testeissä se tuntui ”unohtavan” nopeasti, että keskustelee alaikäisen kanssa. Sen takana on Avoin yhteiskunta ry. Jos siihen ei saa opastusta, riski ulkopuolelle jäämiseen kasvaa. Pelissä voi kokeilla, tunnistaako aidon kuvan tekoälyn luomien kuvien joukosta. Mitä vanhemmat pelkäävät. Tulevaisuudessa digimediataidot ovat tärkeitä koulutuksessa ja työelämässä mutta myös arjessa. IT-tradenomi Eemil Nero selvitti Pelastakaa Lapset ry:n tilaamassa lopputyössään vanhempien näkemyksiä tekoälystä ja sen vaikutuksista lapsiin. – Esimerkiksi opiskeluja työpaikkojen valintaprosessien tulisi olla huolellisesti suunniteltuja, jotta tekoäly toimii oikeudenmukaisesti ja reilusti. Toivottavasti sellaiset, joilla voidaan luoda parempaa digitaalista maailmaa. – Millaiset eväät ja eettiset ohjeistukset annamme heille. Erityisesti heitä huolettivat riskit lasten yksityisyydelle ja turvallisuudelle. Rahjasta EU:n tekoälysäädös on hyvä avaus. Euroopan unionin tekoälysäädös on maailman ensimmäinen yritys suitsia tekoälyä. Rauna Rahja pitää päätöstä merkittävänä. – Kukaan ei synny automaattisesti taitavaksi, muttei kaikilla perheillä ole samanlaisia resursseja tai voimavaroja auttaa lapsia digimaailmassa luovimiseen. Siksi koululla on tärkeä rooli, sanoo Rauna Rahja. Oman kriittisen harkinnan harjoittelu on entistä tärkeämpää. Rahja on huomannut vanhempien kiinnittävän koko ajan enemmän huomiota sovellusten ja alustojen turvallisuuteen. – Kun vuorovaikutuskin alkaa olla digitaalista, miten ilmaista itseään. On tärkeää, että tekoälysovellusten kehittäjät ajattelevat vastuullisesti lasten näkökulmasta. Faktabaarin ilmainen AI-to-hittipeli on loistava keskustelunavaaja, kun haluaa jutella nuoren kanssa tekoälystä. Pysyyköhän lainsäädäntö myös yksittäisten ihmisten tuottaman sisällön perässä. Hän toivookin, että vastuulliset teknologiayritykset erottuvat edukseen. Kuluttajille on kerrottava, milloin sisältö on tekoälyn tuottama. Jokaisella on oikeus osata toimia tässä teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Rahja muistuttaa, että lapset ja nuoret luovat tulevaisuuden digitaaliset ympäristöt ja työkalut. – On tärkeää, että kodeissa ja kouluissa kysytään, mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat tekoälystä ja millaisia kokemuksia heillä siitä on. Iso osa heistä oli huolissaan tekoälystä ja sen vaikutuksista lastensa hyvinvointiin, oikeuksiin ja koulumenestykseen. Tekoälyn tuottamaan sisältöön merkintä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin raportin mukaan jopa 90 prosenttia median sisällöstä tulee olemaan tekoälyn luomaa vuoteen 2026 mennessä. n TEKOÄLYOPAS KASVATTAJILLE Faktabaari on tänä vuonna 10 vuotta täyttävä riippumaton faktantarkistuspalvelu ja kriittisen medialukutaidon puolestapuhuja. Sisältöä tuottavan generatiivisen tekoälyn, kuten ChatGPT:n, tulee noudattaa EU:n avoimuusvaatimuksia. Miten se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja millaisia ihanteita se tarjoaa. Faktabaari tarjoaa verkossa ilmaiseksi yli 75-sivuisen Digitaalinen informaatiolukutaito: Tekoälyoppaan. Kyselytutkimukseen vastasi 832 vanhempaa syyskuussa 2023. – Teknologioita kehittävät yritykset tarvitsevat raamit, ja lasten suojelemisen täytyy olla ehdotonta. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 31 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 31 LM5_s28-31_Tekoäly.indd 31 22.7.2024 10.49 22.7.2024 10.49. Rahja toivoo, että julkishallinnon lapsiin ja perheisiin liittyvässä päätöksenteossa tekoälyä hyödynnettäisiin vastuullisesti, eettisesti ja läpinäkyvästi. Pidetään kaikki lapset mukana! Digitaalisesta osaamisesta on tullut nykymaailmassa niin tärkeää, että se vaikuttaa jo lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen. – Tekoälyn avulla voidaan luoda upeita juttuja, mutta läpinäkyvyys on tärkeää. pystyy erottamaan, mitkä ovat hänen omia ajatuksiaan ja mitkä tekoälysovellusten tarjoamia näkökulmia. Perheet tarvitsevat apua mediakasvatukseen. – Koska vanhemmat suhtautuvat jo valmiiksi epäluuloisesti tekoälyyn, he tarvitsevat enemmän tietoa siitä, mitä tekoälyn uhat ovat ja miten niihin voi varautua. Miten luotettavaa tietoa se välittää
Rehtori Jenni Ristimäki ja luokanopettaja Teppo Vanhatalo ovat silmin nähden tyytyväisiä uuteen koulurakennukseen. terveys 32 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 32 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 32 18.7.2024 13.50 18.7.2024 13.50. Uudessa Viialan yhtenäiskoulussa on perinteiset luokkahuoneet, mutta myös moderneja ratkaisuja, kuten mahdollisuus yhdistää ruokala, esiintymislava ja musiikkiluokka yhdeksi tilaksi
ANU VALLINKOSKI | KUVAT RIINA PEUHU V iialan yhtenäiskoululla vieraat ottaa vastaan iloisesti hymyilevä uusi rehtori Jenni Ristimäki. Hän pääsi aloittamaan rehtoripestinsä kirjaimellisesti puhtaassa koulussa, kun keltatiilinen jykevä uudisrakennus vihittiin käyttöön elokuussa 2023. Lapsen Maailma julkaisi syyskuussa 2018 jutun Akaan homekouluongelmasta ja osin evakossa eläneestä Viialan yhtenäiskoulusta. Mitä kuuluu, Viialan yhtenäiskoulu. Tunnelma on nyt aivan toinen kuin edellisellä Viialan visiitillä toukokuussa 2018, jolloin osa oppilaista opiskeli sisäilmaongelmaisessa yläkoulurakennuksessa ja loput oli siroteltu seitsemään paikkaan väistötiloihin, osa naapurikunnan puolelle. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 33 ›› LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 33 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 33 18.7.2024 13.50 18.7.2024 13.50. Juttu on luettavissa lehden verkkosivuilla. Millä mallilla asiat ovat yhtenäiskoulussa nyt, kun reilu viisi vuotta on vierähtänyt
Oireet olivat samankaltaisia kuin ennen mikrobivaurioiden vuoksi tehtyä remonttia. Tänä syksynä kaikki Viialan 850 peruskoululaista opiskelee väistötiloissa. Nyt Akaa joutuu pohtimaan, tehdäkö uusi vähintään neljä miljoonaa euroa maksava remontti vai rakentaako kokonaan uusi koulu. – Yhteensä remontit maksaisivat noin 16 miljoonaa euroa, Salonen laskee. Nuorisotoimi valtaa pääaulan ja sen viereiset tilat iltakuuden jälkeen. Uunit ja pesukoneet näyttävät aivan präniköiltä. Noin viidenneksessä Suomen kouluista on kosteustai homevaurioita, arvioi Työterveyslaitos muutama vuosi sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään raportissa. – Ilman homehistoriaa poliitikot olisivat varmaan tyytyneet vaatimattomampaan ratkaisuun. Silloin aika tässä koulussa pysähtyi. Elokuussa saamme uudenkarheat väistötilat kaikille oppilaille ainakin kolmeksi vuodeksi, Saija Montonen kertoo. Opettajainhuone jouduttiin jättämään kiireellä. Oppilasmäärä on ylittänyt kaikki ennusteet. Nenästä vuoti verta, päätä särki. Uutuuttaan hohtava keittiö seisoo nyt käyttämättömänä. Uusi koulu on tuonut kylälle uutta elämää. Kierros jatkuu. Nyt meidän koulumme on Pirkanmaan ensimmäinen Joutsenmerkki-koulu. Tehdyt korjaukset olivat olleet riittämättömiä: esimerkiksi ulkoseiniin oli jäänyt vaurioituneita eristeitä. Rakennus ehti olla remontin jälkeen käytössä reilun vuoden ennen kuin se tyhjennettiin jälleen. – Ennen peruskorjausta ei tehty riittävää kuntokartoitusta, joten ei ymmärretty, mitä kaikkea pitäisi tehdä. Pahiten home on koetellut Akaan Viialaa, jonka jokainen koulurakennus on käyttökiellossa. Ja mikä tulee olemaan kylän kahden muun koulurakennuksen kohtalo. Illalla käytäville kantautuu luokista musiikkiopiston oppilaiden harjoitusten ääniä. Meillä on ongelma, ISO ONGELMA Syksyllä 2017 selvisi, että parakitkin olivat homeessa. – Osa opettajista ei ilmeisesti halunnut ottaa homemukia mukaansa. Osa oppilaista ja opettajista oli alkanut oireilla. Tutkimuksissa selvisi, että kaikkea mikrobikasvustoa ei ollut saatu pois. Lapsen Maailma vieraili Akaassa viime toukokuussa. Kalliissa peruskorjauksessa vuonna 2015 osa sisäilmaongelmia aiheuttavista vioista jäi korjaamatta. Teknisen työn luokasta pääsee kätevästi tekstiilityön puolelle hakemaan kangasta vaikkapa puisen leikkiveneen purjeeksi. Sen kahdeksasta koulusta kolme on tyhjennetty mikrobivaurioiden vuoksi, ja neljän sisäilmaongelmaepäilyjä tutkitaan parhaillaan. Kaupunginvaltuusto on pitänyt kokouksiaan ruokalassa. Myös käsityöluokat tekevät vaikutuksen. Yksi suljetuista rakennuksista on Montosen esittelemä Keskustan koulu. UUDET VÄISTÖTILAT Pirkanmaalainen 17 000 asukkaan Akaan kaupunki on yksi niistä kunnista, joka on tullut surullisen kuuluisaksi homekouluistaan. Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esittelee 1950-luvulla rakennettua Keskustan koulua, joka oli alakoululaisten käytössä vielä alkuvuonna 2017 reilu vuosi laajan peruskorjauksen valmistumisen jälkeen. LM 9/2018 s.34-37 LM 9/2018 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 35 ›› 34 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 34 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 34 18.7.2024 14.18 18.7.2024 14.18. Olo oli ärtynyt. Tiskipöydälle on jäänyt avattu keksipaketti. Sisäilmakysymykset huomioitiin suunnittelussa, rakentamisessa ja materiaaleissa, apulaisrehtori Kimmo Metsberg kertoo. Oppilasmäärä on ylittänyt kaikki ennusteet. Osa kävi koulua naapurikunnassa Lempäälässä. – Syksyllä 2017 tilanne oli kaoottisin, kun selvisi, että parakitkin olivat homeessa. Teräs kiiltää. Se nousi aivan vanhan yläkoulurakennuksen viereen. Rehtorin mukaan tilanne on kuitenkin syyslukukauden alkaessa huomattavasti parempi kuin viime lukuvuonna, jolloin osa oppilaista oli sisäilmaongelmaisessa Hirvialhon koulussa ja loput oli siroteltu peräti seitsemään paikkaan. Keskustan koulun vuonna 2015 valmistunut peruskorjaus maksoi 7,5 miljoonaa euroa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on esittänyt, että jopa 70 prosentissa kouluista on kosteusvaurioita. Väsytti. REMONTTI VAI UUDISRAKENNUS. Nykyisen koulun rakentaminen alkoi syksyllä 2021. Opettajahuoneen seinällä roikkuu siisteissä riveissä nimikoituja muumimukeja. Pirkanmaalainen Akaa on saanut julkisuutta homeisten koulujen kaupunkina. Lähtö oli aika kiireinen, Montonen palaa muistoissa kevätlukukauteen 2017. Iltaisinkin koululla on elämää. Silloin osa lapsista ulkoili muutaman koulupäivän ajan, kun ei ollut mitään paikkaa, minne mennä. Eli vain yksi kouluista on tiettävästi terve. Suuri satsaus Reilun 16 000 asukkaan Akaalle satsaus uuteen kouluun on ollut iso. Viime toukokuussa Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esitteli sisäilmaongelmien vuoksi hylättyä koulurakennusta. Yläkoulua ei enää ole, sen paikalla on alakoululaisten piha keinuineen ja kiipeilytelineineen. Viime syksyn Avoimien ovien -päivässä kyläläisiä kävi jatkuvana virtana tutustumassa uusiin tiloihin. – Siellä oli paljon pieniä lapsia vanhempineen katsomassa tulevaa koulua, Ristimäki kertoo. Vain yksi Akaan kouluista on tiettävästi terve. Ongelmat on vihdoin tunnustettu ja niihin etsitään ratkaisua. Elämää kylälle Viialan kylälle uusi koulu on ollut merkkitapaus. Homekoulujen vuoksi paikkakunnalta poismuuttaneiden lapsiperheiden tilalle on tullut uusia. Syyslukukauden 2018 alkaessa tilanne parani, kun oppilaille valmistui väliaikainen parakkikoulu. ANU VALLINKOSKI | KUVAT VILJA TAMMINEN K eittiö hohtaa uutuuttaan. reportaasi Tyhjillään olevan Keskustan koulun kohtalo on epäselvä. Seinälle kirjatut ohjeet puutyötä varten on päivätty 2.2.2017. Hinta kohosi kaikkiaan noin 25 miljoonaan euroon. Niiden suunnittelussa on otettu viimeisin opetussuunnitelma huomioon. Sohvat, pöydät ja tuolit on kuitenkin viety pois. Remontin edetessä löytyi lisää vaurioita, mutta kunta ei suostunut urakoitsijan esittämiin lisäkorjauksiin, Akaan kiinteistöpäällikkö Henri Salonen myöntää avoimesti. Arvioidun 650 oppilaan sijaan koulussa on nyt 750 lasta ja nuorta. Edessä on joko uusi vähintään neljän miljoonan euron remontti tai uuden koulun rakentaminen
Tahtoa löytyi myös koulun henkilökunnalta. – Yhteensä remontit maksaisivat noin 16 miljoonaa euroa, Salonen laskee. Eli vain yksi kouluista on tiettävästi terve. Rakennus ehti olla remontin jälkeen käytössä reilun vuoden ennen kuin se tyhjennettiin jälleen. Myös käsityöluokat tekevät vaikutuksen. Remontin edetessä löytyi lisää vaurioita, mutta kunta ei suostunut urakoitsijan esittämiin lisäkorjauksiin, Akaan kiinteistöpäällikkö Henri Salonen myöntää avoimesti. – Ennen peruskorjausta ei tehty riittävää kuntokartoitusta, joten ei ymmärretty, mitä kaikkea pitäisi tehdä. Teknisen työn luokasta pääsee kätevästi tekstiilityön puolelle hakemaan kangasta vaikkapa puisen leikkiveneen purjeeksi. Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esittelee 1950-luvulla rakennettua Keskustan koulua, joka oli alakoululaisten käytössä vielä alkuvuonna 2017 reilu vuosi laajan peruskorjauksen valmistumisen jälkeen. Kalliissa peruskorjauksessa vuonna 2015 osa sisäilmaongelmia aiheuttavista vioista jäi korjaamatta. Nyt Akaa joutuu pohtimaan, tehdäkö uusi vähintään neljä miljoonaa euroa maksava remontti vai rakentaako kokonaan uusi koulu. UUDET VÄISTÖTILAT Pirkanmaalainen 17 000 asukkaan Akaan kaupunki on yksi niistä kunnista, joka on tullut surullisen kuuluisaksi homekouluistaan. Silloin aika tässä koulussa pysähtyi. Väsytti. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on esittänyt, että jopa 70 prosentissa kouluista on kosteusvaurioita. Osa kävi koulua naapurikunnassa Lempäälässä. Sen kahdeksasta koulusta kolme on tyhjennetty mikrobivaurioiden vuoksi, ja neljän sisäilmaongelmaepäilyjä tutkitaan parhaillaan. Pahiten home on koetellut Akaan Viialaa, jonka jokainen koulurakennus on käyttökiellossa. Viime toukokuussa Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esitteli sisäilmaongelmien vuoksi hylättyä koulurakennusta. Ei siellä ollut oikein mitään, yhdeksäsluokkalainen Iivari Niemi tiivistää. Etenkin Metsberg ja luokanopettaja Teppo Vanhatalo tekivät ison työn osallistuessaan suunnitteluun ja viedessään eteenpäin henkilökunnan ääntä. Ja mikä tulee olemaan kylän kahden muun koulurakennuksen kohtalo. Tehdyt korjaukset olivat olleet riittämättömiä: esimerkiksi ulkoseiniin oli jäänyt vaurioituneita eristeitä. Toiveista läpi menivät esimerkiksi kolmionmuotoiset pulpetit, aulatilojen sohvat ja pingispöytä. – Kyllä tänne on mukavampi aamulla tulla kuin parakkikouluun. Yksi suljetuista rakennuksista on Montosen esittelemä Keskustan koulu. Noin viidenneksessä Suomen kouluista on kosteustai homevaurioita, arvioi Työterveyslaitos muutama vuosi sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään raportissa. Tutkimuksissa selvisi, että kaikkea mikrobikasvustoa ei ollut saatu pois. reportaasi Tyhjillään olevan Keskustan koulun kohtalo on epäselvä. Tiskipöydälle on jäänyt avattu keksipaketti. Elokuussa saamme uudenkarheat väistötilat kaikille oppilaille ainakin kolmeksi vuodeksi, Saija Montonen kertoo. He pääsivät ideoimaan värimaailmaa ja sisustusta. Uunit ja pesukoneet näyttävät aivan präniköiltä. Vanhatalo säästi kaupungille kymmeniä tuhansia euroja suunnittelemalla teknisen työn luokkien sisustuksen, asentamalla omin käsin hyllyt ja työkaluseinät sekä laittamalla laitteet ja koneet käyttökuntoon. REMONTTI VAI UUDISRAKENNUS. – Syksyllä 2017 tilanne oli kaoottisin, kun selvisi, että parakitkin olivat homeessa. Edessä on joko uusi vähintään neljän miljoonan euron remontti tai uuden koulun rakentaminen. Opettajahuoneen seinällä roikkuu siisteissä riveissä nimikoituja muumimukeja. Tänä syksynä kaikki Viialan 850 peruskoululaista opiskelee väistötiloissa. Niiden suunnittelussa on otettu viimeisin opetussuunnitelma huomioon. Keskustan koulun vuonna 2015 valmistunut peruskorjaus maksoi 7,5 miljoonaa euroa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT VILJA TAMMINEN K eittiö hohtaa uutuuttaan. Oireet olivat samankaltaisia kuin ennen mikrobivaurioiden vuoksi tehtyä remonttia. Opettajainhuone jouduttiin jättämään kiireellä. ”Kouluun on mukava tulla” Myös oppilaat saivat vaikuttaa uuteen kouluunsa. Lähtö oli aika kiireinen, Montonen palaa muistoissa kevätlukukauteen 2017. Kierros jatkuu. Nenästä vuoti verta, päätä särki. Syntyi Pirkanmaan ensimmäinen Joutsenmerkki-koulu! Pirkanmaalainen Akaa on saanut julkisuutta homeisten koulujen kaupunkina. – Osa opettajista ei ilmeisesti halunnut ottaa homemukia mukaansa. Lapsen Maailma vieraili Akaassa viime toukokuussa. Osa oppilaista ja opettajista oli alkanut oireilla. Olo oli ärtynyt. n Riina Jaakkola (vas.), Joanna Saarinen, Fanny Gratschew ja Sanni Mäkinen iloitsevat uudesta koulusta. Seinälle kirjatut ohjeet puutyötä varten on päivätty 2.2.2017. Vain yksi Akaan kouluista on tiettävästi terve. Uutuuttaan hohtava keittiö seisoo nyt käyttämättömänä. Silloin osa lapsista ulkoili muutaman koulupäivän ajan, kun ei ollut mitään paikkaa, minne mennä. Rehtorin mukaan tilanne on kuitenkin syyslukukauden alkaessa huomattavasti parempi kuin viime lukuvuonna, jolloin osa oppilaista oli sisäilmaongelmaisessa Hirvialhon koulussa ja loput oli siroteltu peräti seitsemään paikkaan. Teräs kiiltää. Meillä on ongelma, ISO ONGELMA Syksyllä 2017 selvisi, että parakitkin olivat homeessa. LM 9/2018 s.34-37 LM 9/2018 s.34-37 34 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 35 ›› LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 35 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 35 LM5_s32-35_Mitäkuuluu Viialan Yhteiskoulu.indd 35 18.7.2024 13.50 18.7.2024 13.50. Ongelmat on vihdoin tunnustettu ja niihin etsitään ratkaisua. Sohvat, pöydät ja tuolit on kuitenkin viety pois. Se oli niin ankea
Kello on vähän yli kymmenen, on torstaiaamu. Elli on harrastanut paljon muutakin, mutta usein hän on kokenut ryhmän paineen liian isoksi. Täällä asiat saa tehdä omaan tahtiin, ja koko porukka – kolme ohjaajaa mukaan lukien – ymmärtää erilaisuutta. Kunpa vain kaikkien harrastusten ohjaajat tutustuisivat nepsypiirteisiin! ADHD-oireinen ”Täällä ei tarvitse yrittää olla muita parempi” KANSI 36 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 36 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 36 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44. Ympärillä avautuu helsinkiläinen Eläintarhan skeittiparkki, jossa on meneillään Helride Collectiven järjestämä viisipäiväinen ADHD-skeittileiri. On liian rankkaa yrittää koko ajan olla parempi kuin muut, hän sanoo. Jokaisella yhdeksällä osallistujalla on ADHD-oireita tai -diagnoosi. Sosiaalisen median nepsyryhmissä osa vanhemmista tuskailee, että lapsen on harrastusryhmässä vaikea kuunnella ohjeita ja odottaa vuoroaan. – Mun elämään kuuluu virheiden tekeminen. – Kun annetaan ohjeita, mieleni katoaa muualle. Kannustavassa porukassa molemmat taidot kehittyvät melkein vahingossa. Tämä on hänen aamupalansa. terveys ADHD-skeittileirillä lapset harjoittelevat rullalaudan lisäksi hallitsemaan tunteita. Ohjeita voi olla vaikea kuunnella – Luota ittees, Joonas, 14, kannustaa, kun leirin 8-vuotias kuopus Inka valmistautuu rullaamaan kaarta alas. Sitten on vaikea pysyä perässä siinä, mitä tapahtuu. Seurauksena on huono palaute ja mukiloitu itsetunto. Hänen juomassaan on mustikkaa ja energiaa. Ohjaaja Siv Knudsen vetää hänen kanssaan ylävitoset. Koulukaan ei ole maistunut. Fia harrastaa kuitenkin paljon, koska kaipaa tekemistä. – Skeittileiri on syy nousta sängystä. Se sopii Ellille, joka kuvaa itseään ”todella ylivilkkaaksi, impulsiiviseksi ja helposti tylsistyväksi”. Se sujuu hienosti, sillä Inkalla riittää rohkeutta kokeilla. LAURA PÖRSTI | KUVAT JANI LAUKKANEN E lli, 14, napsii kananugetteja suoraan paketista. – Hyvä Inka! Harrastamisen pitäisi olla kivaa, mutta monen ADHD-lapsen kokemus on päinvastainen. Fia, 15, tietää, millaista se voi olla
Ohjaaja Siv Knudsenista on tullut hänelle tärkeä aikuinen. Isommat leiriläiset ovat pienempiä kohtaan kuin isosisaruksia. Elli on leirillä jo toista kertaa. Juuri Knudsen perusti ADHD-skeittieirit kaksi vuotta sitten. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 37 ›› LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 37 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 37 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44. Elli auttaa leirin kuopusta Inkaa harjoittelussa Eläintarhan skeittiparkissa
He tietävät, että leiripäivien pitää olla rakenteeltaan selkeitä ja annettujen ohjeiden ytimekkäitä. Kesäkuun loppuun asti ADHD-skeittikoululla oli rahoitus opetusja kulttuuriministeriöstä, ja keväällä se sai Tukilinja-säätiön Vuoden toimija -apurahan. Siinä ei ole tiukkoja sääntöjä, ja tilanteet vaihtuvat nopeasti. Kaikkia ei yritetä laittaa samaan muottiin. Siksi Fia on tullut tänne jo toista kertaa Turusta saakka. – Rullalautailun ympärillä oli jo valmiiksi yhteisö, johon kuuluu tsemppaaminen, Knudsen lisää. Ylävitoset! Siv Knudsen vastaa Helride Collectivella skeittikouluista ja -leireistä. – Jos välillä haluaa käydä juoksentelemassa tai tekemässä muuta, niin saa tehdä. Ei tarvitse esittää parempaa kuin on, vaan saa olla oma itsensä. Negatiivista palautetta ei anneta, vaikka rajoista pidetään kiinni. Eläintarhan skeittiparkilta leiriläiset lautailevat bussipysäkille, josta matkataan kohti Munkkiniemeä. Lajissa tarvitaan yhtä lailla luovuutta ja kehoa ja siihen tulee helposti hyperfokus, jota ADHD-ihmisen supervoimaksikin kutsutaan. Hän ja leirin kaksi muuta ohjaajaa ovat kaikki saaneet sosiaalialan koulutuksen, ja ADHD-liitto on tarjonnut heille lisäkoulutusta. Leiriläiset retkeilevät joka päivä jossain päin Helsinkiä. Skeittileirillä ei oleteta, kilpailla eikä kiirehditä. Negatiivista palautetta ei anneta – Oli hieno kaatuminen, ohjaaja kehaisee Oivaa, 10, joka makaa selällään betonilla. Seuraava yritys menee jo kaatumatta. – Lähtöön viisi minuuttia! Knudsen kailottaa ja nostaa viisi sormea pystyyn. – Täällä on rennompi ja tiiviimpi yhteisö kuin muualla. 38 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 38 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 38 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44. – Kannattaa yrittää heti uudestaan, ettei tule pelkoa kokeilla, ohjaaja lisää ja tarjoutuu auttamaan. Se on iso juttu. Lisää tukijoita kuitenkin tarvittaisiin, sillä tällaisen leirin onnistumisen avain on se, että ryhmä on pieni ja ohjaajia on monta. tarvitsee selkeitä ohjeita ja aikaa sisäistää ne, Fia muistuttaa. – Ei voi kiirehtiä ja olettaa asioita. Hän perusti ADHD-skeittileirit ja lukukausien aikana toimivat ADHD-skeittikoulut kaksi vuotta sitten tajutessaan, että rullalautailu sopii ADHDihmisille loistavasti. Tänään he suuntaavat Munkinpuiston skeittipaikalle, mikä oli Fian toive. Lisäksi hän on Suomen Rullalautaliiton puheenjohtaja
LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 39 ›› LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 39 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 39 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44. Osa skeittaustaitoa on osata kaatua mahdollisimman turvallisesti. FIA , 15. Mun elämään kuuluu virheiden tekeminen
Tänä kesänä viisipäiväiset päiväleirit maksoivat 165 euroa. Markukselle se on juuri nyt vaikeaa. Knudsen kysyy, mitä siitä olisi seurannut. Lapset kehuvat Knudsenin argumentointia. Hän on hypännyt laudalle ja rullaa sinisiä kumpareita alas. 40 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 40 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 40 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44. Itsehillinnän oppitunti Munkkiniemessä ilmenee ongelma. Leiriläiset ovat tulleet bussilla tätä varten. Puiston työntekijä ilmoittaa, että rullalautailu on kielletty. – Jospa puolikas alue skeittaajille, vaikka vain kymmeneksi minuutiksi. Hän on yllättynyt myönteisesti energisten lasten touhuista. – Mä olisin iskenyt sitä skeittilaudalla päähän, Elli ilmoittaa. – Ne olis kutsuneet poliisit, Elli vastaa. ELLI, 14. Niinpä. On keksittävä jotakin muuta kivaa. – Meitä kaikkia harmittaa, mutta ainoa, mihin voimme nyt vaikuttaa, on oma mielialamme, hän muistuttaa. Silti ikävä käänne koettelee kaikkia. Skeittileirillä harjoitellaan myös tunnetaitoja, itsehillintää ja ryhmässä toimimista. Lukukausien aikana järjestetään skeittikouluja ja annetaan yksityistunteja. Markus, 10, sanoo näyttäneensä puiston työntekijälle nimetöntä sormea. Elli korottaa ääntään: – Tämä paikka on skeittipaikaksi merkitty! Ennen kuin lasten impulsiivisuus eskaloituu, ohjaajat opastavat heidät puiston reunalle syömään eväitä. Mutta puistomies pysyy tiukkana. Lasten nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Kun annetaan ohjeita, mieleni katoaa muualle. Ilmoittautua voi Helride Collectiven verkkosivuilla. Siv Knudsen neuvottelee. Ryhmä neuvottelee hetken ja päättää suunnata kohti Redin skeittihallia Kalasatamassa. Knudsen pysäyttää tilanteen määrätietoisesti. Hodarit, karjalanpiirakat ja donitsit katoavat nopeasti. Nuoriso-ohjaaja Sami Kärnä ohjaa ADHDskeittileiriä ensimmäistä kertaa. n SKEITTIKOULUJA KAIKILLE Helride Collective järjestää skeittikouluja ja -leirejä Helsingissä niin ADHD-oireisille kuin muillekin. Kuka sun esihenkilö on. Skeittipaikka on osa leikkipuistoa, ja se on otettu vesileikkijöiden käyttöön
n > l LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 41 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 41 LM5_s36-41_ADHD_Skeittileiri.indd 41 19.7.2024 6.44 19.7.2024 6.44
kirja AAMU kelaa, kiipeää ja konttaa Vauhdikas Aamu on päähenkilö tuoreessa lastenkirjassa, jossa pyörätuoli on vain yksi hänen ominaisuuksistaan. INA RUOKOLAINEN | KUVITUS KARIN NIEMI 42 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s42-43_AamuKuvakirja.indd 42 LM5_s42-43_AamuKuvakirja.indd 42 22.7.2024 12.52 22.7.2024 12.52
Kirjailija on halunnut katsoa henkilöitään samaan tapaan kuin päiväkoti-ikäiset lapset, joilla ei vielä ole ennakkoluuloja. LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 43 LM5_s42-43_AamuKuvakirja.indd 43 LM5_s42-43_AamuKuvakirja.indd 43 22.7.2024 10.53 22.7.2024 10.53. Leikkisän Torstin hoitaja Samir on mahdollisesti maahanmuuttaja. Hänen parhaat kaverinsa, kaksoset Paju ja Pieta, kulkevat rinnalla ja tietävät, ettei pyörätuoliin saa koskea ilman lupaa. Tässä on oma pyörätuolini. Muut lapset suhtautuvat pyörätuolilla liikkuviin ihmisiin pääosin uteliaasti ja kiinnostuneesti, eivät mitenkään kielteisesti. Meillä on lähipiirissä myös hyvin rakas transnainen. Aamu kelaa, kiipeää ja konttaa, koska ei pysty kävelemään. En lähtenyt kirjoittamaan mitään opettavaista tarinaa vaan halusin ainoastaan pohtia, miten eri lailla ihmiset reagoivat tilanteisiin, kertoo Uusi-Viitala. Kuvitukseen pätee kuitenkin sama kuin muissakin töissä: hahmojen luonteenpiirteiden, ilmeiden ja eleiden pitää olla sopusoinnussa tekstin kanssa. Setelille löytyy oikea omistaja (anteeksi juonipaljastus!), ja samalla lapset tutustuvat puiston läheisessä vanhusten palvelukodissa asuvaan harmaapartaiseen Torstiin, jolla on tapana karata leikkimään karuselliin. Löytyi lahtelainen Karin Niemi, jonka aiempi kansitaide oli puhutellut kirjailijaa. Aamulle on kirjailijan lapselta lainattu pyörätuolin ohella vauhdikas olemus. – Yksi vammattoman lapsen äiti kertoi, että lapselle ei saanut viikkoon lukea mitään muuta kirjaa kuin Aamua. n Minä olen ihan niin kuin sinä tai kuka tahansa muu. Teoksen kirjoittaja, vaasalainen Saija Uusi-Viitala heräsi asiaan pyörätuolia käyttävän lapsen äitinä sekä kirjastossa työskentelevänä satutätinä ja kirjavinkkarina. He eivät pohdi erilaisuutta vaan hyväksyvät ihmisiä eri lähtökohdista. – Pikkuisen jännitti, mutta onneksi sain Saijalta videoita ja kuvia, joissa hänen lapsensa liikkuu pyörätuolilla. Kirjastotyönsä puolesta Uusi-Viitala on päässyt seuraamaan, miten hyvin kirja on lähtenyt lainaan kirjastoista. Hän etsi erilaisten pyörätuolien ja niiden käyttäjien kuvia ja pohti, miten paljon esineitä voi kuvituksessa pelkistää. Alkoi tiivis taustatyö. – Lapseni kysyi äskettäin, voitaisiinko lähteä Intiaan, sillä hänen ystävänsä päiväkodissa on kotoisin Intiasta ja oli äskettäin päässyt käymään siellä. Hyvää palautetta on tullut myös lukijoilta, niin apuvälineitä käyttävien lasten kuin vammattomienkin perheistä. Kirjaa on myös lähetetty koulutuskäyttöön järjestöihin. – Rahan mukana tarinaan tulivat vähän vahingossa mukaan myös omatunto ja moraali. Kun lupa on saatu, vauhti matkalla kohti leikkipuistoa kasvaa. Kun teksti oli syntynyt, kirjailija alkoi etsiä kuvittajaa, joka löytäisi hahmojen ja tarinan hengen. Lisäksi pystyin kysymään häneltä apua esimerkiksi siinä vaiheessa, kun piti osata piirtää lapsen jalat oikeaan asentoon keinussa, Niemi kertoo. Niemi on jopa aikanaan tehnyt opinnäytetyönsä Lahden Muotoiluinstituuttiin voimaannuttavista piirroshahmoista. ”Minä olen ihan niin kuin sinä tai kuka tahansa muu. Halusin alun perinkin, että keskeistä kirjassa ovat vauhti ja alakouluikäisten lasten arki. Liikun sillä paikasta toiseen”, Aamu esittelee itsensä kirjan alussa. Kuvituksella on kirjassa suuri merkitys. Niihin molemmat tekijät ovat tyytyväisiä. Uusi-Viitala on luonut teokseen muitakin henkilöitä, jotka nostavat esiin erilaisuuden hyväksymistä. Päähenkilö voi myös kulkea tai seistä polviensa varassa mutta ei kävellä. Työ on ensimmäinen, jossa Niemen piti piirtää pyörätuolilla liikkuvia ihmisiä. Kaksosista Pajun sukupuolta ei ole määritelty, joten lukija voi päättää sen. Teos aloittaa Aamu-kirjojen sarjan. – Olisin halunnut näyttää lapselleni hänen kaltaistaan henkilöä jostain kirjasta, kun hän oli saamassa pyörätuolin. Seikkailu tiivistyy siinä vaiheessa, kun Pieta löytää karusellin vierestä setelin, jonka omistajasta syntyy kiistaa. Kirjassa ei kuitenkaan puhuta diagnooseista, eikä alleviivata muutenkaan erilaisuutta. Torstillakin on käytössään pyörätuoli, joten tarinaan saadaan vielä yksi kilpa-ajelu ja tietysti myös onnellinen loppu. E sija alakoululaisille suunnattu seikkailu Aamu ja salaperäinen seteli (Myllylahti 2024) paikkaa tilannetta, jossa lastenkirjoissa ei ole löytynyt samastuttavia henkilöhahmoja apuvälineitä käyttäville lapsilukijoille. Lastenja nuortenkirjoissa on kuitenkin tosi vähän apuvälineitä käyttäviä lapsia ainakaan päähenkilöinä
Se on englanninkielinen käännös alun perin ranskankielisestä La Nausée-teoksesta, joka on suomennettu nimellä Inho. – Anton on sillä tavalla tavallinen teini, että keskustelut äidin kanssa eivät ole viime aikoina olleet kauhean vuolaita, Typpö naurahtaa. Uutta luettavaa Ollikainen löytää TikTokin kirjallisuustileiltä ja perinteisesti kirjastossa tai kirjakaupassa kirjojen takakansia silmäilemällä. harrastus LUKEMISEN ILOSTA! Ysiluokkalainen Anton Ollikainen saattaa ahmaista kokonaisen romaanin päivässä. ANU VALLINKOSKI | KUVAT TIIU KAITALO E spoolaisen Anton Ollikaisen, 15, huone ei äkkiseltään vaikuta aivan tavalliselta teini-ikäisen pesältä. Se on paljon verrattuna ikätovereihin. Takavuosina fantasia vei mukanaan. Lukeminen ei ole Ollikaisen ainoa harrastus. Lukulistalla on niin klassikoita, romantiikkaa kuin omaelämäkertojakin. Nyt sillä on yli tuhat nimikettä. Nyt en oikein enää jaksa tutustua uuteen fantasiasarjaan, opetella uusia paikannimiä ja taikakeinoja. 44 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 44 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 44 19.7.2024 7.07 19.7.2024 7.07. Sen mukaan jonkin kirjan viimeisen puolen vuoden aikana oli lukenut 86 prosenttia 13–16-vuotiaista vastaajista. Tutkimuksessa oli mukana vain sellainen lukeminen, joka ei liittynyt koulutyöhön. Yhden pinon päällä nököttää kirja, jota hän parhaillaan lukee eli Jean-Paul Sartren Nausea. Ollikainen kirjapinoineen olisi siis ollut poikkeus jo seitsemän vuotta sitten. Ollikainen pitää listaa kirjoista, jotka hän haluaa vielä joskus lukea. Usein hän tarttuu myös äitinsä Annamari Typön suosittelemiin kirjoihin. Puhelimellakin vierähtää tovi jos toinenkin. Tytöistä 17 prosenttia oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa edeltävän puolen vuoden aikana ja pojista 4 prosenttia. Lukuinnon arvioinnissa mutua parempia mittareita ei tällä hetkellä juuri ole. Huippuvuosina hänen hyppysissään on kulunut noin 70 kirjaa. Lukemisessa häntä kiehtoo eläytyminen toisenlaisiin maailmoihin, visiitti vieraiden ihmisten elämään. Koko yläkoulun aikaiset lukukokemukset saattavat siis jäädä kymmeneen tai vieläkin harvempaan kaunokirjaan. Sieltä Ollikainen on napannut mukaansa esimerkiksi Jane Austenia ja Franz Kafkan Oikeusjutun. Moni niistä on löytynyt äidin ja isän kirjahyllyistä olohuoneesta. Etenkin eniten lukevissa erot tyttöjen ja poikien välillä olivat suuria. – Fantasiaa tuli vähän yliannostuskin. Molemmat odottavat vielä lukemista. Julkisen keskustelun ja Ollikaisen mututuntuman perusteella varsin moni yläkoululainen lukee vain ne kirjat, jotka on pakko lukea koulun äidinkielen tunneille. Aikaa vievät myös hihop-tanssi ja israelilaisen taitelulaji Krav Magan harjoitukset. Pari sivua bussissa, kymmenen metrossa Anton Ollikainen kertoo olevansa lukijana helppo viihdytettävä: hän uppoutuu niin nuortenkuin aikuistenkin kirjoihin. Tilastokeskuksen tuorein tutkimus yläkouluikäisten lukemisesta on vuodelta 2017, jolloin Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tiedot kerättiin haastattelututkimuksen avulla. Vaikka äidin ja pojan lukuhistoriassa on osin samoja kirjoja, he eivät pidä keskenään kirjallisuuspiiriä tai analysoi yhdessä lukemaansa. – Näissä kasoissa on löytöjä kirjastohuoneen hyllyistä, täällä on lahjaksi saatuja kirjoja, nämä ovat sekalaisia pinoja, Ollikainen selittää. Kaikkiaan Ollikainen lukee vuodessa kymmeniä kirjoja. Sitä nimittäin hallitsevat kirjat. Täpötäysiä kirjahyllyjä on kaksi, ja myös lattialla ovenpielessä ja sängyn vieressä kasvaa kirjapinoja. Vähintään kymmenen kirjaa lukeneita oli 11 prosenttia
LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 45 ›› LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 45 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 45 22.7.2024 13.13 22.7.2024 13.13. Anton Ollikainen lukee myös äitinsä Annamari Typön suosittelemia teoksia. He eivät silti analysoi lukemaansa yhdessä
Aina kirjojen ympäröimä Anton Ollikainen on elänyt kirjojen ympäröimänä aina. Ollikainen kertoo englannin taitonsa ja sanavarastonsa kehittyneen huimasti englanninkielisiä kirjoja lukemalla. Noin puolet hänen lukemistaan kirjoista on englanninkielisiä. Välitunneillakin yleensä istun ja luen. Hyvä kirja herättää tunteita. Tuntuu järkevämmältä käyttää se aika kirjan lukemiseen kuin puhelimen tuijottamiseen. Vanhemmat lukivat hänelle ääneen jo silloin, kun hän oli vasta pieni vauva. Se voi piristää, koskettaa, tuoda lohtua tai antaa oivalluksia. Onpa kaunokirjallisuudesta ollut ihan konkreettistakin hyötyä. Nykyisin ihmetystä voi pikemmin herättää se, jos Ollikainen lukee samaa kirjaa poikkeuksellisen kauan, viikon tai useamman. Välillä joku nappaa hänen kirjansa ja tarkistaa, mitä hän lukee juuri silloin. Äänikirjoja Ollikainen ei juuri kuuntele. Koulukaverit ovat jo tottuneet Ollikaisen hurjaan lukutahtiin. Kaverit ovat tottuneet Antonin hurjaan lukutahtiin. Anton Ollikaisen huonetta hallitsevat kirjat, joiden pinoilla on tietty järjestys. – Luen yleensä bussissa ja metrossa, kun olen matkalla jonnekin. – Lukiessa voi tarkastella ihmisiä ja tilanteita, joihin en omassa elämässäni törmää. Hyppy toiseen maailmaan Samaan aikaan kun monen yläkoululaisen arjessa kirjat häviävät ruudulle, näkee Ollikainen kaunokirjallisuuden mahdollisuutena hypätä aivan toisenlaiseen maailmaan, vaikkapa 1960-luvun Yhdysvaltoihin tai antiikin Kreikkaan. 46 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 46 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 46 22.7.2024 13.13 22.7.2024 13.13. Saan vierailla jonkun ihan vieraan ihmisen elämässä. Eläytyminenkin on helpompaa. Hänen mielestään teksti on helpompi sisäistää lukemalla kuin kuuntelemalla. Pilkkaa hän ei ole koskaan lukemisestaan joutunut kuulemaan
– Tosin kyllä siinä täytyy olla myös jotain sisäsyntyistä. Lukemisen ilo pitää löytää itse. Älä tuputa lukemista! Lukemisen väheneminen tuntuu huolettavan nyt kaikkia: vanhempia, opettajia, viranomaisia ja päättäjiä. Tarina kulkee lapsuudesta aina Troijan sotaan ja kuolemaan saakka. Sitä yksinkertaisesti rakastin. Minusta kirja oli samaistuttava. Ne oman lapsuuden ja nuoruuden suosikit Viisikoista Sinuhe egyptiläiseen eivät välttämättä puhuttele nykyteiniä. Lisäksi Typpö kannustaa vanhempia seuraamaan, millaista lastenja nuortenkirjallisuutta nyt julkaistaan. Valitettavasti media seuraa kovin vähän nuortenkirjallisuutta. l Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi Woodsonin omaelämäkerrallinen säeromaani kertoo tummaihoisten elämästä 1960-luvun Yhdysvalloissa. Ihana on muunsukupuolinen, mutta hänen konservatiivinen äitinsä ei tiedä lapsensa sukupuolesta mitään. Stoner on ollut myyntimenestys ja se on käännetty useille kielille. Hän tekee töitä kirjoittajana, kääntäjänä sekä sanataideja kirjallisuusterapiaohjaajana. Ollikainen arvelee, että se, kun kirjoja on ollut jatkuvasti helposti kotona saatavilla, on innostanut lukemaan. Millä konstilla Typpö ja Ollikainen koettaisivat houkutella suomalaisnuoria kirjojen ääreen. Hyvin outo ja kiinnostava kirja. Iltasatuhetki jatkui aina 11-vuotiaaksi asti, kunnes Ollikainen tokaisi, että nyt riittää. n LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 47 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 47 LM5_s44-47_SuperLukijaAnton.indd 47 22.7.2024 13.48 22.7.2024 13.48. Sukulaiset ja tuttavat taas haluaisivat, että hän tavoittelisi jotain parempaa. Kirja on hyvin kaunis ja helppolukuinen. Myös lukevien vanhempien esimerkki on saanut tarttumaan kirjaan. Ihana on yksinkertaisesti järkyttävän ihana. Asiaa lienee auttanut myös se, että Typpö on kirjallisuuden ammattilainen. l Madeline Miller: Akhilleen laulu Antiikin Kreikkaan sijoittuva kirja kertoo sankari Akhilleen ja hänen ystävänsä Patroklosin elämästä ja rakkaudesta. l John Williams: Stoner Stoner on aikuisille suunnattu kirja, ja kertoo päähenkilön elämästä syntymästä kuolemaan. Kun äiti ja isä, niin kyllä sitten minäkin. Äiti arvelee, että juuri iltasatujen lukeminen, kirjavinkkailu ja tapa ostella hövelisti toivekirjoja ovat syitä siihen, miksi pojasta on kasvanut niin innokas lukija. Aiheita runoihinsa tyttö ammentaa niin ihastuksestaan kuin arjestaan ankaran uskonnollisen äidin kanssa. Yhteisillä lukuhetkillä tutuksi ovat käyneet niin Astrid Lindgrenin sadut kuin Harry Potterit, Tarzanit, Huckleberry Finnin seikkailut sekä Fedja-setä. Kannattaa olla itse aktiivinen ja poimia sieltä vinkkejä omalle nuorelle. – Meillä julkaistaan vuosittain valtavasti laadukasta lastenja nuortenkirjallisuutta. Niin usein olen keskustellut toisten vanhempien kanssa, jotka ovat yhtä lailla lukeneet iltasatuja ja kannustaneet lukemaan, mutta siltikään lapsi ei kovin usein kirjaan tartu, Annamari Typpö pohtii. Kirjan koko idea on, että yliopistonopettajana työskentelevän päähenkilön elämä on hyvin mitäänsanomatonta. – Ensimmäinen itse lukemani kirja, jonka muistan, on Mervi Kosken Hirviökäsikirja. Molemmat mainitsevat heti esimerkin voiman. Kirja on hyvin surullinen. Viime aikoina olemme saaneet lukea otsikoita siitä, miten suomalaisnuorten lukutaito on kansainvälisten PISA-testien perusteella suorastaan romahtanut. ANTONIN KIRJAVINKIT l Elizabeth Acevedo: Runoilija X New Yorkin Harlemiin sijoittuva runon tapaan säkeisiin jaettu romaani kertoo nuoresta Xiomara Batista, joka purkaa tunteitaan runoihinsa. l Dess Terentjeva: Ihana Tamperelaisen kirjailijan palkittu säeromaani seuraa ysiluokkalaista Liljaa ja hänen ihastustaan, jota Lilja kutsuu Ihanaksi. Luin tämän nuortenkirjan päivässä. Nuortenkirja on koskettava ja kauniisti kirjoitettu. Ollikainen neuvoo olemaan tuputtamatta: – Mitä enemmän lukemista tyrkyttää, sitä vähemmän lukeminen kiinnostaa. Lukemaan Ollikainen oppi 5-vuotiaana. Eikä lukutaidon heikkeneminen ole vain Suomen murhe, sama trendi näkyy kaikkialla länsimaissa. l Sayaka Murata: Lähikaupan nainen Japanilainen romaani kertoo lähikaupassa työskentelevästä naisesta, joka on onnellinen ja kokee todella kuuluvansa lähikauppaan. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä
Printti 6 kk 58,00 . MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Printti 12kk 69,00 . Printti 12 kk 79,00 . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . Printti 3 kk 29,50 . https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 LM5_s48_Palvelusivu.indd 48 19.7.2024 7.28 19.7.2024 7.28. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 3 | 2024 KAUSTISE LLA VIETETÄÄ N LASTEN MUSIIKKI JUHLAA | MITEN KOHDATA SUREVA NUORI. Digi 12 kk 55,00 . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 4 | 2024 ADHD-SKEITTILEIRILLÄ HARJOITELLAAN TUNTEITA | TEKOÄLY NUORTEN NÄKÖKULMASTA | AIKUINEN, ÄLÄ ROMANTISOI LASTEN KAVERISUHTEITA! | 15-VUOTIAS ANTON LUKEE ROMAANIN PÄIVÄSSÄ | ALVIINA ALAMETSÄ SELVISI KOULUSURMASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Printti 6 kk 48,00 . Digi 12 kk 59,00 . Digi 6 kk 35,00 . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os. KUN VAUVA SAAPUU VASTAAN OTTOPER HEESEEN… | EKA TYÖPAIKK A VOI PELOTTAA YHÄ USEAMPI LAPSI ON YLIPAINO INEN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Eurooppaan 12 kk 45 e . palvelusivu JASIR SERVOSTA IHMINEN EI OLE ONNISTUN UT SUOJELEM AAN LUONTOA NÄIN OPETAT TAVARAPA LJOUDEN HALLITSEM ISTA LAPSELLE ! | VIERAILIM ME ERITYISPE RHEIDEN MUSKARI SSA | HATKAAM ISTA VOIDAAN EHKÄISTÄ KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON
Hän valehtelee uusille luokkatovereilleen kodistaan saadakseen suosiota, mutta valheella on lyhyet jäljet. Lapsuudessani ja nuoruudessani elämän suurinta rikkautta olivat koulukavereiden lisäksi sisarukset, serkut, ukit, mummit ja kummit, koko laaja suku. Koko aikuisikäni etätyötä tehneenä tunnustan kaipaavani kultaista 1900-lukua. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Lasten kilpavarustelu älypuhelimilla ja muilla digilaitteilla tuntuu kuitenkin saavuttaneen huippunsa. Kirjastoon, metsään ja puistoon voi mennä ilmaiseksi, muttei siellä välttämättä tapaa ketään, jonka kanssa ryhtyä rupattelemaan. Me tarvitsemme yhä toisen katsetta ja ystävällistä hymyä, tervehdystä tai lohdun sanoja, joskus halausta ja pään silitystä aivan kuten pienet lapsetkin. Ulkopuolisuuden tunne voi heijastua työttömien tai työkyvyttömien lapsiin, jos he eivät voi osallistua urheiluseurojen tai muiden harrastusryhmien toimintaan. Työttömät ja työkyvyttömät tuntevat jääneensä syrjään maailman menosta enemmän kuin vireät vanhuuseläkkeen nauttijat tai etätyötä tekevät. Ulkomailla ihastellaan demokraattista yhteiskuntaamme. Jako katosi tosi-tv:n myötä. Seuraajien määrä kertoo ihmisten kiinnostuksesta, mutta voiko osallisuutta ostaa sponsoroiduilla somepäivityksillä. Ja mikä parasta, halit ja hymyt eivät maksa kenellekään mitään. On vaikea ryhtyä harrastamaan mitään yhteisöllistä lajia, kun kaikki maksaa. Ajankohtainen tv-sarja Sori siitä, joka perustuu Katariina Romppaisen käsikirjoitukseen, tuo riipaisevasti näkyviin yhteiskunnallisen eriarvoisuuden nuorten elämässä. Aikuisen osallisuuden kokemukseen vaikuttaa vahvasti, onko hän työelämässä vai ei. Meitä samanikäisiä serkuksia oli äidin puolen mummolassa kymmenkunta. Kun kokoonnuimme sinne kesälomalla, saimme uida, ravustaa ja onkia ihan omin päin. Sarja näkyy edelleen Yle Areenassa. Vanhemmat ovat ymmärtäneet, etteivät alakoululaiset tarvitse vielä kännykkää, vaan että sen käyttö on suorastaan tuhoisaa lapsen monipuoliselle henkiselle kehitykselle. Rikkaaksi riitti tekemään se, että talo oli pienen kunnan hienoin. Tuovatko sometykkäykset tekijälleen aitoa yhteisöllisyyttä. Kun olin lapsi, ihmiset jaettiin rikkaisiin ja tavallisiin. Tasa-arvoisuuden pitää pysyä tavoitteenamme edelleen, sillä se takaa yhteiskuntarauhan. Pelasimme hiekkatiellä nelimaalia ja sänkipellolla potkupalloa. Kotipaikkakunnallani meitä lyhyen tienpätkän varrella asuvia, lähes samanikäisiä lapsia oli toistakymmentä. Tietenkin jouduimme välillä kitkemään kasvimaita ja loputtomia naurispeltoja, mutta heinätöissä oli mukavaa urakoida ja kuunnella aikuisten juttuja. Lapselle ei saisi kuitenkaan puhua liikaa rahasta – eikä varsinkaan sen jatkuvasta puutteesta. Varattoman perheen lapsi ottaa selfieitä unelmatalossa, jossa hän ei asu, vaan jota hänen äitinsä siivoaa. Julkimon ei tarvinnut olla rikas, kunhan sai naamansa televisioon. Ilmaista OSALLISUUTTA LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 49 LM5_s49_Kolumni_PA_.indd 49 LM5_s49_Kolumni_PA_.indd 49 19.7.2024 7.15 19.7.2024 7.15. kolumni Me tarvitsemme yhä toisen katsetta ja ystävällistä hymyä, tervehdystä tai lohdun sanoja. Vaikka perheet ovat pienentyneet, eivätkä ihmiset enää kyläile naapureidensa luona kuten aikoinaan, läsnäolon kaipuu ei ole kadonnut mihinkään. Ihmisistä tuli joko julkkuja tai taviksia. Pian kuka tahansa saattoi ryhtyä tubettajaksi tai sosiaalisen median vaikuttajaksi. Amerikkalaiset tv-sarjat ja sosiaalinen media vääristävät todellisuutta, mutta lapset eivät sitä välttämättä käsitä. Suurin osa kunnan asukkaista oli tavallisia, eikä vähävaraiseksi halunnut leimautua kukaan. Suuret perheet ja hyvin ryhmäytyneet koululuokat loivat osallisuuden tunteen kaikille jäsenilleen
1970 -luvun lopussa julkaistu lasten tietokirja Millaista on kirjastossa. Läheisyys, ystävyys ja lukeminen tuntuvat niissä kuuluvan yhteen. Pirkko Talvio). KIRJAILIJAT RAKASTAVAT PERSOONALLISIA KIRJASTOJA – VAIKKAPA SAARESSA TAI VANHAN TAMMEN UUMENISSA. Siellä käydään Bo Carpelanin lastenromaanissa Anders kaupungissa (Otava 1978, suom. ylävinjetti ”Hyppiminen, hihkuminen sekä hersyvä huumori olivat kirjastossa erityisen kiellettyjä.” Kotona keiju sentään saa innostua kirjoista sydämensä pohjasta. KIRJOISSA PUOLUSTETAAN SINNIKKÄÄSTI LÄHIKIRJASTOJA. Entisaikojen kirjastomaailma häivähtää myös Cristal Snow'n ilkikurisilla riveillä tuoreessa satukirjassa Tarinoita Tuulenpesän metsästä (Tammi 2023, kuv. Ihastuttavan karmivalta kuulostaa Penni Pähkinäsydämen ja terävänenäisen kirjastonhoitaja Venla Pippurin kohtaaminen: kirjastonhoitaja varoittaa napsauttavansa piinaavan porttikiellon hankalalle lapsiasiakkaalleen: 50 LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 50 16.7.2024 12.20 16.7.2024 12.20. Kati Vuorento). SE NÄYTETÄÄN ILOISENA, LEIKKISÄNÄ JA HOUKUTTELEVANA PAIKKANA. Lapsilukija saa ällistellä kummallisia levynkuuntelupoteroita, lainauskameroita ja kortistolaatikoita. ”Täällä voisi istua vuosikausia ja vain katsella kuvia ja unohtaa kaiken ympärillä olevan!” Apulaiskirjastonjohtajana Carpelan tiesi mistä kirjoitti: hän sai työskennellä Rikhardinkadulla vuosikymmenten ajan! KUUKAUDEN Kivoja retkiä KIRJASTOON kirjat KU VI TU S TA RI N O IT A TU U LE N PE SÄ N M ET SÄ ST ÄKI RJ AS TA , JO N KA O N KU VI TT AN U T KA TI VU O RE N TO . ISMO LOIVAMAA Maija Larmolan ja kuvittaja Leena Lumpeen Jenkkikassin (SKS 1998) etuja takakansi tavoittavat keskittyneen tunnelman 1950-luvun Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta, kun lapset lukevat pyöreän pöydän äärellä lastenlehtiä, Enid Blytonia, Kirsi Kunnasta ja satuja. KIRJASTO ON VAHVASTI NÄKYVILLÄ UUSISSA LASTENKIRJOISSA. (Valistus) on hauska dokumentti kirjastojen muuttumisesta. Aikakautensa hengessä 70-luvun lapsille laadittiin tietokirjoja huumoria vältellen ja pieniä pedagogisia kysymyksiä sirotellen. Marja Peltosen kirjoittama ja Seppo Malisen valokuvaama kirja on aikamatka lähes virastomaisen kalsealta näyttävään rakennukseen, jonka arkkitehtuuri ei juuri ilahduta. KUVAKIRJAIKÄISET MUKAAN! Nykyaikaisissa kuvakirjoissa on itsestään selvää, että taaperoikäisillekin kerrotaan kirjaston iloista. Kepeä kirjastoparodia ja intohimoinen kirjarakkaus sävyttävät tarinaa. Suomalaisessa lasten kaunokirjallisuudessa on yksi ylittämätön kirjasto: Rikhardinkadun kirjastorakennus Helsingissä
Jari Paananen). Maria Kuutti ja kuvittaja Saara Söderlund tutustuttavat hauskalla tavalla kirjastoon kuvakirjassa Onni ja Aada kirKepparien esterata Kirjasto on lasten oikeus Hallituksen kulttuuripolitiikka ei hemmottele kirjastoja LAPSEN MAAILMA 5 | 2024 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 51 16.7.2024 12.04 16.7.2024 12.04. Jugi kaipaa mantereelta eniten kirjastoa, joka oli auki joka päivä aamusta iltaan. VILLI KIRJAKUVITELMA Nuori rohkelikko jatkaa seikkailujaan lastenkirjassa Lauri Luu ja kirjaston muumio (Haamu 2022). Kirjan lopussa on mutkattomia vihjeitä aikuisille siitä, miten lapsia voi innostaa lukemiseen. Lähipalveluja lasten näkökulmasta käsitellään myös Tuula Kallioniemen ja Timo Parvelan suosikkisarjoissa. Kauhukirjailija Marko Hautalan kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Brocin kuvittama sarja sijoittuu kovasti Rikhardinkadun kirjastoa muistuttavaan uljaaseen rakennukseen. Palvelujen keskittämistä ei niin vain hyväksytä. SAARESSA NAUTITAAN KIRJOISTA Jukka-Pekka Palviaisen lastenromaani Jugi ja öinen viheltelijä (Myllylahti 2023) kertoo sisaruksista Jugi ja Irri, jotka muuttavat mantereelta Majakkasaareen. Ratkaisu löytyy karhun runsaasta kotikirjastosta. Henkan äiti kutsuu kirjaston vastustajia tuhon ja pinnallisuuden paijaajiksi. Seikkailun alussa historian henkilöt yksi toisensa perään ponkaisevat omaan maailmaamme onnettoman huonon maailmanhistorian sivuilta. Palviainen kirjoittaa kirjastoista ja lukemisesta hauskasti ja elämyksellisesti. TAISTELU LÄHIKIRJASTON PUOLESTA Lähikirjaston – ja lähikoulun – puolustamisesta on tullut tärkeä aihe lastenkirjoissa. Lauri Luu ratkaisee faaraon pulmat, ja lukija saa nauttia vähän absurdista huumorista. Lastenkirjoissa lähipalvelut nähdään lasten oikeuksina, helposti saavutettavina palveluina. Kun kirjaston sulkemisella uhkaillaan, lapset puuttuvat asiaan. Lopulta Aadakin uskoo, että kirjastossa on hauskaa eikä siellä suhista pahantuulisesti. Lasten vanhemmat pitävät pientä hotellia ja ovat kirjojen ystävinä teettäneet sinne mukavan kirjaston asiakkailleen. Siellä Jugilla on tapana istuskella yömyöhään. Jari Paananen) kotiseututunne on vahva, niin kuin yhä useammin lastenja nuortenkirjoissa. Kirjallisuus pilkahtaa hauskasti myös nimissä: Laurin koira on nimeltään Lukulamppu, papukaija on Einar Allan Pöö ja metrinmittainen liskonlötkäle Histamiini. Ikiaikainen käsitys saa kyytiä, kun kirjastonhoitaja Sami kierrättää lapsia kirjastossa ja panee heidät leikkimään. Lopussa löytyy sopu, ja leppynyt karhu lainaa kirjojaan ystävyksille. Lastendekkarissa lapset seuraavat huolestuneina, kun lahtelaista lähikirjastoa uhkaa lopettaminen. Pienen seikkailun ja miellyttävän miljöön ohella lukija pulahtaa vaivihkaa myös kirjojen maailmaan. Kalle Veirton lastenkirjassa Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja kätketty lipas (Karisto 2011, kuv. ”Kirjoja on mukava lukea yksinkin, mutta vielä mukavampi yhdessä!” Yksi karhun kirja-aarteista on muuten itsensä T. Vauhtia aiheuttaa karkeisiin virheisiin tuskastunut faarao, joka haluaa muistuttaa todellisista ansioistaan. S. Tuula Purasen ja kuvittaja Kristian Huitulan Miina ja Manu kirjastossa -teosta (Satukustannus 2014) löytyy vielä kirjastoista. Lopulta faaraokin palaa kiltisti historian kirjaan. n > l jastossa (Karisto 2022). Harmi vain, että ystävykset tunkeutuvat karhun tunnelmalliseen tammimajaan ilman lupaa. Saaren oma vapaaehtoiskirjasto palvelee vain silloin, kun kirjastonhoitaja Gretalla on aikaa avata ovet. Päiväkoti menee kirjastoon, ja Onni on innoissaan, mutta Aadaa kiukuttaa, sillä hänen mielestään kirjastossa ”vain suhistaan, jos juttelee toiselle”. Selkokielisessä kuvakirjassa kissalapset Miina ja Manu löytävät niityltä sarven ja ampaisevat tohkeissaan kirjastoon selvittämään, olisiko se peräti mammutin syöksyhammas. Kirjoista ja kirjastosta kertovia selkokirjoja tarvitaan paljon lisää – siitä huolimatta, että hallituksen kulttuuripolitiikka ei hemmottele sen enempää kirjastoja kuin erityisryhmille tärkeää selkokirjallisuutta. Nopeliuksen kirjoittama! Nokkela oivallus suomentaja Rintamäeltä. Vaikka upea löytö osoittautuu lehmän sarveksi, kissalapset haluavat pian uudestaan seikkailemaan kirjastoon. Raija Rintamäki) kirjoja rakastavat metsän eläimet joutuvat ilta toisensa jälkeen lukemaan samaa nuhjaantunutta satukirjaa. Greta on äksyilevä ja määräilevä tyyppi, mutta on hänellä silmää lapsiasiakkaille: tornimaiseen kirjastotaloon on rakennettu keppihevosten hoitonurkkaus ja esterata. ”Etelä-Lahden mestarietsivät” pelastavat lähikirjastoa niin ikään teoksessa Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja Kirjastokarju (Karisto 2019, kuv. ”Ihmeellistä, miten monenlaisia asioita kirjastossa voi tehdä”, he huomaavat. Poppy Bishopin ja Alison Edgsonin Karhun kirjastossa (Mäkelä 2017, suom
Muuta upeaa: Ilmoittaudu mukaan nyt! Mielenkiintoisia alaseminaareja Kokemusklubi Näyttelyalue Willemijn Helmich Jenni Jokela Elina Pekkarinen Tapio Räty Saku Tuominen Katri Vataja Juontajina TikTok-Sossut LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM4_s50-52_KK+TakaK.indd 52 12.7.2024 12.02 12.7.2024 12.02 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM5_s50-52_KK+TakaK.indd 52 16.7.2024 12.04 16.7.2024 12.04. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 8.-9.10.2024 Tampere-talolla! www.lastensuojelupaivat.fi Puhujina mm