Lapsen Maailma 06/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kestävä kehitys ”Äiti joi viikonloput ja lomat” 2-vuotiaan jalka kasvaa jopa kolme numeroa vuodessa! Päiväkodissa voi oppia hyveitä Metsoleirillä vihitään erätaitoihin LM 6-7/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 6–7 • 2017 LM6-7_kansi.indd 1 15.5.2017 14.19
Äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,9 $ / vrk) elävien %-osuus 1999 2012 10 % 50 % 5 % 20 % 30 % 40 % 60 % 3 % 7 % 6 % 43 % EI KÖYHYYTTÄ Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Etelä-Aasiasta ei tietoja saatavilla LM 6–7/2017 s.2 2 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s2.indd 2 15.5.2017 14.21. TAVOITE Lähde: YK:n kestävän kehityksen indikaattorit ja Maailmanpankin tilastot 10 % 50 % 20 % 30 % 40 % 60 % 70 % 70 % 41 % 28 % 18 % 11 % 2 % Uusiutuvan energian %-osuus kulutuksesta 2000 2012 PUHDASTA ENERGIAA KAIKILLE 50 % 30 % 40 % 60 % 80 % 70 % 90 % 77 % 42 % 92 % 75 % Perusopetuksen suorittaneiden %-osuus 2000 2014 HYVÄ KOULUTUS 10 % 5 % 20 % 30 % 10 % 8 % 7 % 19 % 16 % Aliravittujen %-osuus väestöstä 2000 2015 EI NÄLKÄÄ Euroopasta ja Keski-Aasiasta ei ole kyseistä tietoa saatavilla. Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Maailma vuonna 2030 Saavuttaako ihmiskunta kestävän kehityksen tavoitteet ensi vuosikymmenen lopussa. Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka Eurooppa ja Keski-Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia Saharan eteläpuolinen Afrikka Etelä-Aasia LUKUOHJE: Kuvioista näet, mihin suuntaan on menty 15 vuodessa
Saimme myös ihan pienestä pitäen ansaita taskurahaa pieniä askareita vastaan. Lapsi auttaa myös meitä aikuisia kehittymään. Ja ennen kaikkea: miten ne vaikuttavat yksittäisen ihmisen arkeen. UUSIA TAITOJA OPETTELEVA taapero on sitkeydessä ylivertainen. Kiitos äidin kekseliäisyyden kesäpäivämme täyttyivät monenlaisesta puuhasta. Pidin erityisesti marjojen keräämisestä: vadelmalitralla tienasi markan. Pääsimme osalliseksi myös Helsingin kaupungin ilmaisesta puistoruokailusta, josta helsinkiläislapset ovat saaneet nauttia jo 75 vuoden ajan. ”Pistäkää ensi kerralla pullaa katiskaan!” (s. Pukemaan opettelu vaatii kärsivällisyyttä – erityisesti aikuiselta. Periksiantamattomuus on suurinta kyselykauden aikana, kun lapsen tiedontarve on valtava. Vanhempana oleminen vaatii paitsi rakkautta myös sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. LAPSUUDEN KESISSÄ PARASTA olivat loputtomat vapauden hetket: leikit, uiminen, pyöräily, meren rannassa oleilu – ja myöhemmin pino kirjoja. Miten taata lapselle hyvän kesän eväät, kun oma kesäloma on paljon lyhyempi kuin lapsen. Mitä. Valitettavasti näyttää siltä, että uudistuksessa valittu malli ei täytä soten tavoitteita. Yhden vanhemman perheessä pulmat ovat vielä moninaisemmat. Hän valmisti esimerkiksi aarrekarttoja, joiden monien vihjeiden avulla haimme aarretta, joka oli yleensä jotain pientä herkullista syötävää kuten hedelmiä tai keksejä. KESÄ TARJOAA MAHDOLLISUUDEN yhdessäoloon ja rutiineista poikkeamiseen, mutta se voi stressatakin. Kuka. Kävelemään oppiminen vaatii monta kupsahdusta ja kolhua, mutta mikään ei lannista pientä kulkijaa. Tärkeintä on, että saisimme viettää aikaa läheistemme kanssa. Miten tavoitteet saavutetaan. Mitä sillä tavoitellaan. Hyvä puutarhuri löytää kullekin kasville sopivan maaperän sekä sopivat lannoitteet ja kasvukumppanit. Monestihan olisi helpompaa tehdä itse kuin antaa lapsen opetella omaan tahtiin. LM 6-7/2017 s.3 ALISON GOPNIK KUVAA kirjassaan ”Puuseppä vai puutarhuri. Lapsi on suunnattoman kiinnostunut maailmasta ja kanssakulkijoistaan. Miksi. Jonkinlaiseen maaliin tai vähintään osatavoitteiseen saatetaan olla pääsemässä tämän vuoden aikana. Nähtäväksi jää, missä määrin uudistus näkyy meidän jokaisen arjessa vuonna 2019. – Vanhemmuuden suorittamisesta onnellisen lapsuuden tukemiseen”, että vanhempana oleminen on kuin puutarhan hoitamista. Hyvältä ei tunnu sekään, että vanhemmat venyttävät lapsen loma-aikaa joustamalla yhdessäolosta. Kuka tekee mitäkin. Nyt tulisikin sitkeästi ja periksiantamatta kysyä vielä uudelleen, miksi uudistus tehdään. 36) LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 3 LM6-7_s3.indd 3 17.5.2017 9.57. Kutsutaan siis mukaan kesäretkille myös niitä, joilla ei ole mahdollisuutta viettää aikaa oman perheensä kanssa! Kunpa me kaikki voisimme kesällä rentoutua, palautua, oppia ja innostua sekä uudesta että vanhasta. Vastapainoksi koin myös pitkästymistä, kun ystävät olivat kuka missäkin, eikä pienemmistä sisaruksista riittänyt seuraa. Kesän kynnyksellä valmistui sotepalvelujen valinnanvapauslainsäädäntö. Oma lapseni olisi mieluusti kulkenut t-paidassa ja kumisaappaissa ympäri vuoden. Olen pitkin matkaa todennut, että valinnanvapaus on äärimmäisen hyvä ja pääkirjoitus SITKEYTTÄ JA PERIKSIANTAMATTOMUUTTA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja toivottu lähtökohta. Tavoitteena on muokata maaperää, joka antaa monille erilaisille kasveille tilaisuuden loistaa. MYÖS SOTE-UUDISTUKSEN valmistelijoilta on vaadittu sitkeyttä ja periksiantamattomuutta
Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo Ulkoasu Merja Hyvönen Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Julkaisuja toteutettiin mm. 36) 4 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s4-5.indd 4 17.5.2017 11.36. Vuosikatsaus siirtyi verkkoon Keskusliiton vuosikatsaus löytyy nyt vain verkkoversiona os. Kansainvälisessä työssä keskiössä oli EU-tason vaikuttamistyö. Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Linnunpönttöjen tekokisan voitti Emmi-Orvokki Hälikkä (edessä), jonka joukkueeseen kuuluivat Vilma Ala-Krekola (vas.), Anni Okka ja Siiri Ala-Krekola. 76. Monet tehtävistä liittyivät sote-uudistukseen sekä lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaan. LM 6-7/2017 s.4-5 KESÄ–HEINÄKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Arvi. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Vuonna 2016 keskusliiton palveluksessa oli keskimäärin 27 henkilöä. Keskusliitto myös l evittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. http://vuosikatsaus.lskl.fi/. Vuosi 2016 täyttyi erityisesti vaikuttamisja kehittämistyöstä, mutta myös kokouksista, yhteistyön koordinoinnista, tiedon tuottamisesta, viestinnästä ja koulutuksista. (s. Vuosikatsauksesta löytyvät liiton keskeiset toiminnan ja talouden tunnusluvut sekä katsaus viime vuoden keskeisimpiin tapahtumiin ja toimintoihin. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. lastensuojelusta ja somesta, yksityisyyden suojasta digitaalisessa mediassa, lapsen tarpeen huomioimisesta sijaishuoltopaikan valinnassa sekä jälkihuoltotyöstä. Työyhteisön kehittämisen tavoitteeksi asetettiin olla Maailman Ihanin Työpaikka
55) Kuuleeko oikeuslaitos lapsia. 6. 10. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 5 LM6-7_s4-5.indd 5 19.5.2017 11.29. 10. 9. • 1. (s. 5. 5. 7. 2. 9. 6. 7. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 10. 10. 9. 6. 9. 1. 2. 4. 4. 2. 9. 10. 6. 7. osa: Jonne Hämäläinen Sari Havas ja Kuutti Huhtala näyttelevät Varjottomassa mielessä. 9. • 1. 3. 8. 8. 7. 4. 2. 3. 6. 2. 3. 7. 2. 10. 4. 8. 7. 2. 9. 10. 8. 8. 10. 7. 7. 3. 7. (s. 1. 4. 4. 2. 3. 9. 8. 6. 5. • 1. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 3. 5. 8. 10. 8. 6. 3. 2. 3. 3. 6. 8. 10. 3. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 1. 2. 7. 1. 7. 3. • 1. 6. 6. 6. 4. 18 Neljän lapsen isä Sami Jylhä ymmärtää digimaailmaan vetäytyviä nuorukaisia KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ KEHITYSTÄ 28 Tietokonepeleistäkin voi oppia paljon luonnosta 36 Metso-leirillä vihitään erätaitoihin 40 Liiketoiminnassa tulee ottaa huomioon myös lasten oikeudet 42 Hepolan koululla tutustuttiin tulevaisuuden ruokatuotantoon PAINAVAA ASIAA 30 Miten sijaishuoltopaikoissa oikein asutaan. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 6. 4. 10. 1. 7. 4. 24) 1. 10. 8. 8. 3. 7. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 9. 10. 8. 7. 9. 8. 4. • 1. 9. LM 6-7/2017 s.4-5 TULLAAN TUTUIKSI! 12 Suad Arifin tytär syntyi pakomatkalla Kurdistanista. 4. 3. 4. 9. 2. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 7. 6. • 1. • HELSINKI TURKU JYVÄSKYLÄ 1. 5. 4. 2. 9. TERVEYS 56 Liikunta on luustolle tärkeämpää kuin ravitsemus 58 Lapsi kasvaa usein liian pienissä kengissä PALSTAT 2 Infografiikka: Maailma vuonna 2030 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Lapset tuomioistuimissa 62 Palvelukortti 63 Lapset juttusilla: Alessia ja Ida pohtivat saunomista 66 Kesäkirjoja 68 Lukijapostia 68 Juha Veltin sarjakuva 69 Anni Kytömäen kolumni 70 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 23. 10. 3. 2. 9. • LAPPEENRANTA KAARINA KEMI TAMPERE KOUVOLA Mm. 1. 5. 7. 8. Nyt Dareen on taekwondon Suomen mestari. 1. 6. 4. 34 Suomessa suurin osa huostaanotoista tapahtuu lapsen ja vanhempien suostumuksella 52 Lapsuus alkoholismin varjossa 60 Työkaluja lapsibudjetointiin 64 Ella-sovellus auttaa löytämään kavereita KASVATUS 46 Hyveitä voi opettaa jo päiväkodissa 50 Valitako painotettu opetus vai yleisluokka. 9. 3. 3. 2. 4. 5. 2. 6. 2. 5. 8. 6. 1. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5
Mitä iäkkäämpi ja monisairaampi potilas on, sitä vaikeampia ovat taudin muodot, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta. tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . THL:n suositus perustuu siihen, että alle 5-vuotiaan sairastuminen TBE:hen on harvinaista. pohdittiin taannoin sukulaisperheessä, jossa punkki puri viime kesänä sekä lasta että isää. 20 cm:n korkeudelta. Havainnot TBE:stä sijoittuvat pääosin tietyille riskialueille, sanoo tutkija Jani Sormunen. lehdoissa, joissa on tiheä aluskasvillisuus. THL suosittelee, että TBE-rokotus annettaisiin vasta yli 3-vuotiaille lapsille. Saatavilla on myrkyttömiä eteerisiä öljyjä, joita suositellaan pienemmille lapsille. Jos liikutte luonnossa puutiaisaivotulehduksen (TBE) riskialueilla, myös lapset kannattaa rokottaa sitä vastaan, ohjeistaa markkinointija viestintäpäällikkö Carolina Lockmer Pfizerilta. sivuilla mm. . • kiinnittyy mieluiten hiuspohjaan, korvien taakse, nivusiin ja polvitaipeisiin eli alueille, joissa iho on ohut. PUNKKISYYNI SUOJAA LAPSIA 4 faktaa Punkki • viihtyy parhaiten metsäisillä ja kosteilla alueilla, esim. . – Borreliaa kantavia punkkeja löytyy jo ympäri Suomea, pitkälti kaikkialta sieltä, mistä punkkejakin. • nousee maaperästä ruohonkortta pitkin apajille ja tarttuu eturaajoillaan kortta viistävään kulkijaan n. – Tehkää edelleen metsäretkiä, mutta pukekaa lapsille ylle pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet ja pitäkää punkkisyyni 1–2 kertaa päivässä. Katso, kuinka punkki irrotetaan oikein: . – Lisäksi lapsilla sekä borrelioosi että TBE ovat jonkin verran lievempiä. Markkinoilla on myös punkkikarkotteita. 9 Kestävää kehitystä 10 Kela & jälkihuoltonuoret 11 Älylaitteet ST O CK SN A P Riskialueita ovat Ahvenanmaa, Turun ja Kotkan saaristo, Etelä-Karjala, Kokkola sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seudut. www.punkkiklinikka.fi/video 6 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s6-11.indd 6 17.5.2017 12.28. Punkeista on löytynyt myös hyvin harvinaista, toisintokuumetta aiheuttavaa bakteeria. TBE:ltä voi suojautua rokotteella. LM 6-7/2017 s.6-11 – Uskaltaako lasten kanssa enää mennä marjametsään. Punkit lähtevät liikkeelle heti, kun lämpötila nousee päivällä yli viiden asteen. • kannattaa poistaa ihosta mahdollisimman pian kapeakärkisillä pinseteillä tai punkkipihdeillä vetämällä suoraan ihosta poispäin. Rokotevalmistajien mukaan rokotteen voi antaa jo 1-vuotiaalle. Pietikäinen ei käyttäisi karkotteita alle 3-vuotiaille lapsille. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan 17 % punkeista kantaa borreliabakteeria ja 1,6 % TBE-virusta
Näyttely on avoinna Näyttelykeskus WeeGeellä Espoossa 3.3.2019 asti. email.liikenneturva.fi/t/r-l-yulkuddyihdyidudli-c/ Mahdottoman Magiaa LINNANMÄELLÄ Linnanmäen huvipuistoa pyörittävän Lasten Päivän Säätiön tavoitteena on luovuttaa tänä vuonna 4,5 miljoonan euron avustus suomalaiselle lastensuojelutyölle. LM 6-7/2017 s.6-11 Varjoon, suojaan Lasten ulkoiluja leikkialueilla tulisi olla tarpeeksi varjopaikkoja, jotta lasten ohut iho ei palaisi auringossa. Lastensuojelutyötä voi tukea huvittelemalla vaikkapa Linnanmäen uutuuslaite Magiassa, joka pyörittää kävijöitä vinhaa vauhtia myötäja vastapäivään. ” Jutta Urpilainen äitiydestä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo muistuttaa, että vähän viritettyä, laitettua tai tuunattua mopoa ei ole: mopo on aina joko laillinen tai laiton. Yksi video näyttää havainnollisesti, kuinka paljon eroa on pysähtymismatkassa, jos alla on laillinen, 45 km/h kulkeva mopo verrattuna laittomaan, 60 km/h kulkevaan mopoon. urheiluseuroja huomioimaan varjon tarve, kun ne suunnittelevat ja rakentavat ulkotiloja lapsille. KI RS I A LA ST A LO LI N N A N M Ä KI ” Se, että olen koko ajan huolissani, on minulle uusi asia. Se olisi jälleen ennätyksellisen suuri summa. ST O CK SN A P M O ST PH O TO S Mopojen virittäminen on edelleen yleistä Liikenneturvan uudet videot antavat vanhemmille vinkkejä siitä, mistä tietää, että mopo on viritetty ja keinoja asiaan puuttumiseksi. Älä unohda 100 laulua -yhteislauluja sunnuntaisin 4.6., 2.7. Pienille huvittelijoille on tarjolla 4D-tekniikkaa hyödyntävä elokuvauutuus Ice Age – Ihan pähkinöissä 4D. Viime vuonna rippikoulun kävi 86 % ikäluokasta. . Lelumuseo Hevosenkengän erikoisnäyttely Tupaantuliaiset – kotileikkejä ja leikkikoteja esittelee nimensä mukaisesti leikkejä ja sitä, kuinka ne heijastavat omaa aikaansa. Syyskuussa on vuorossa toista kertaa vietettävä iik!week ja lokakuussa Valokarnevaali. Kuvassa nuken jääkaappi 1960–70-luvulta. Säteilyturvakeskus kehottaa yhdessä muiden pohjoismaisten säteilyviranomaisten kanssa kuntia, kaupunkisuunnittelijoita ja esim. Näyttelyssä pääsee myös leikkimään etsimällä eläinten koloja, remontoimalla taloa tai pesemällä pyykkiä. Lasten ihon omat suojamekanismit eivät myöskään ole vielä täysin kehittyneet. – Varjoon hakeutuminen vähentää UV-säteilyaltistusta jopa puolella, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä. ja 6.8.! LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 7 LM6-7_s6-11.indd 7 17.5.2017 12.28
arvoja ja johtajuutta sekä annetaan toimintamalleja ajanhallinnan haasteisiin ja työkaluja oman isyyden tarkasteluun. www.pelastakaalapset.fi/isyys/ 8 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s6-11.indd 8 17.5.2017 12.28. Julkaisussa pohditaan mm. ” – Tällaisia nämä ruuhkavuodet ovat. Mutta kuinka olet itse käytännössä yhdistänyt elämäsi erilaiset roolit. Muista seurata Lapsen Maailma -lehden verkkosivuilta blogia Lapselliset miehet, jonka yhtenä kirjoittajana Linjama toimii. yön yli kestävällä linturetkellä. Linjama on toimittanut Muuttuva isyys -julkaisun, joka tarjoaa tietoa ja tuoreita näkökulmia perheen ja työn yhteensovittamiseen erityisesti yrittäjänä työskenteleville tai yrittäjämäistä silppuja pätkätyötä tekeville isille. asti Linnankatu 72, 20100 Turku I 02 267 9511 I www.forum-marinum.fi MA TKALLA CH IIFF IN & SALLY JONE SIN KANSSA Sally_seutusanomat_105x148mm.indd 1 6.4.2017 8:40:50 LM 6-7/2017 s.6-11 tieto TULVA CO LO U RB O X ISÄ, MITEN YHDISTÄT PERHEEN JA TYÖN. ” Jos ihminen on itsensä työnantaja, suunnittelun ja rajanvedon kysymykset nousevat erityisen tärkeiksi. – Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen on vaikea tehtävä, jossa en voi väittää onnistuneeni kovin hyvin. Toki lapset ovat mukana monessa: tyttäret osallistuvat kurpitsaprojektiin, ja poikien kanssa on käyty tänä keväänä mm. Julkaisu auttaa myös näkemään aikuisen ruuhkavuodet lapsen silmin. Esimerkiksi Sadan kurpitsan -projekti, jossa aiomme Joensuun kasvitieteellisen puutarhan Botanian kanssa kasvattaa sataa erilaista kurpitsalajiketta. Monta ääntä soi samaan aikaan, ja vain nero saa ne kuulostamaan hyvältä, kiteyttää Topi Linjama, kun häneltä kysyy, kuinka hän on onnistunut yhdistämään työn ja perhe-elämän viiden lapsen isänä, Pelastakaa Lasten isätyöntekijänä ja freelancer-toimittajana. Lasten huippusuosittu meriseikkailu 27.8. – Toivoisin, että voisin olla enemmän kunkin lapsen kanssa kahdestaan. Teen 80 %:sta työaikaa, mutta sen lisäksi on paljon muita hommia. Ehkä siihen tarjoutuu heinäkuussa mahdollisuus.
” Talviurheilijoiden ilmastoliike Protect Our Winters:ssä mukana oleva lumilautailija Siv Knudsen Nuorten luonto -lehdessä. Haluaisitko, että kotikunnassasi tehtäisiin päätöksiä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. . . Nyt Suomessa kierrätetään 34 % jätteistä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 9 LM6-7_s6-11.indd 9 17.5.2017 12.28. LM 6-7/2017 s.6-11 CO LO U RB O X Ruokahävikkiä pienentämään Teitkö liian paljon sapuskaa kerralla tai kaipaatko ruoka-annosta lähistöltä. Netistä löytyy maksuton mobiiliaineisto, joka tutustuttaa YK:ssa asetettuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niiden lisäksi tarvitaan iPad ja pelin ohjelma. Se opettaa, kuinka omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää valitsemalla kestävämpiä energiamuotoja, elintarvikkeita ja matkustustapoja. www.preorderthefuture.fi>EduCycle Kohti KESTÄVÄÄ KUNTAA . Rehusen kirja Tiedeleikkejä pikkututkijoille (PS-kustannus) tutustuttaa tutkivaan oppimiseen itse tekemällä ja kokeilemalla. funzi.mobi/go/kestavakunta Treenaa kierrätystä Jätteiden energiakäyttö ja kierrätys ovat korvanneet kaatopaikat: lähes puolet jätteistä poltetaan kahdeksassa jätevoimalassa. H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Rahaa päihdeäitien hoitoon – On valtavan hienoa, että jatkuva epävarmuus loppuu, raha vihdoin löytyi ja toimintaan saatiin jatkuvuutta, iloitsee Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Me olemme heidät sinne äänestäneet, ja silloin heidän on myös kuunneltava meitä. Kyllä, vastaa lastentarhanopettaja Kirsi Rehunen. Ilmainen sovellus on saatavilla iPhone-puhelimiin ja tabletteihin. Miltä näyttivät lasten pihaleikit ja vaatetus vuonna 1950. Katso video sovelluksesta os. Mutta suomalaisten kierrätystaidoissa on yhä parantamisen varaa: kolmasosa sekajätteestä kuuluisi oikeasti biojätteeseen. youtu.be/-WeTzA6sauE EU-direktiivin mukaan 50 % jätteistä pitäisi kierrättää vuoteen 2020 mennessä. PELASTAISITKO MAAILMAN. . www.roskamestari.fi/roskapeli Luonto lähelle tutkimalla Voisivatko tutkiva oppiminen ja erilaiset tiedeleikit vahvistaa lapsen luontosuhdetta. Aikuinen ei kerro vastauksia, vaan kuuntelee lasta ja antaa tälle mahdollisuuden olla omatoiminen, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Tavoitteena on löytää tasapaino ihmisen tarpeiden ja ympäristön hyvinvoinnin välille. Kurkkaa ajankuvaa Helsinkikuvia.fi -palvelussa, jossa Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut jo noin 45 000 valokuvaa kaupunkilaisten arjesta 1860-luvulta nykypäivään. Treenaa lajittelua pelaamalla mobiilija digipeli Roskapeliä os. ” Kansanedustajille voi lähettää sähköpostia ja vaatia heiltä ilmastotekoja. Voit kartuttaa SPR:n katastrofirahastoa myymällä tai ostamalla ruokaa NeighbourFood-sovelluksen kautta. Särkelän mukaan seuraava iso ponnistus on löytää pysyvä ratkaisu toiminnalle vaativana sosiaalipalveluna sote-uudistuksessa. Hallitus osoitti kehysriihessä rahoituksen päihdeongelmaisten odottavien äitien ympärivuorokautiseen ensikotikuntoutukseen vuosiksi 2018–19. EduCycle on Nesteen kehittämä, lisättyä todellisuutta hyödyntävä ympäristöpeli koululaisille. Laudan ja nappulat voi tulostaa tavallisella tulostimella. Sen tuotosta 70 % menee SPR:lle ja loput järjestelmän ylläpitokuluihin.
Muidenkin työnantajien työntekijät ovat kyselleet, voisivatko hekin tuoda muksuja hoitoon, kertoo henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Joensuun kaupungilta. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi kuvaa ilmiötä termillä rakenteellinen välinpitämättömyys. Lapsuuden sosioekonomiset olosuhteet vaikuttavat myös aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Kesähoito järjestetään päiväleiritoimintana Joensuussa ja siitä vastaavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Paasikivi on toiminut perhepäivähoitajana kolme vuotta Länsi-Tampereella. pesapuu.fi/uutiset/2017/04/26/ kannanotto Yksityistä hoitopaikkaa voi hakea milloin vain Paikkaa yksityiseen perhepäivähoitoon voi hakea ympäri vuoden. ja ånni yhdessä -keskustelumallit. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy reaaliaikainen Hoitopaikkavälitys, josta löytyvät hoitajien ilmoittamat vapaat paikat. Maahanmuuttajavanhemmille on vaativa paikka puhua lastensa kanssa päihteistä, joista heillä itsellään ei ole omakohtaista kokemusta. Lisää toimista lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi os. Lempiäisen mukaan jatkossa harkitaan, olisiko toimintaa mahdollista laajentaa, sillä tarvetta selkeästi olisi. ” Taloyhtiönsä pihalla pihapelit pystyyn pistänyt Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson Turun Sanomissa. Hoitoon on tulossa 26 lasta. . Sille on ominaista runsas huolestunut puhe lapsista, joka ei kuitenkaan konkretisoidu poliittisiksi päätöksiksi resursseja jaettaessa. Ikähaarukka oli seitsemästä seitsemäänkymmeneen, ja ensi kertaa saimme tietää toistemme nimet. Hän pitää perhepäivähoidon parhaana puolena pientä ryhmää, jossa jokainen lapsi kohdataan yksilönä. ST O CK SN A P ST O CK SN A P KESÄHOITOA KOULULAISILLE Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tarjoavat tänä vuonna työntekijöidensä kouluikäisille lapsille hoitoa kesäkuun ajaksi. Avoimeen ja eri kulttuurien erityispiirteitä huomioon ottavaan päihdekeskusteluun auttavat ånni-hankkeessa luodut Juteltaisko. . . Aiemmin heille järjestetystä jälkihuollon ja toimeentulotuen kokonaisuudesta ovat vastanneet kunnat. Eivätkö päättäjät ymmärrä huono-osaisten arkea ja todellisuutta. tehdään usein ruokaa yhdessä, leivotaan ja siivotaan. – Vaikka lähipäiväkoti olisi täynnä, voit olla onnekas ja saada hoitopaikan vaikka jo seuraavaksi päiväksi perhepäivähoidosta, sanoo Pirkanmaan Yksityiset Perhepäivähoitajat ry:n puheenjohtaja Vilma Paasikivi. – Hoitopaikkaa voi hakea vaikka kuinka aikaisin. – Lisäksi kuntien sosiaalitoimen pitäisi paljon napakammin pitää huolta jälkihuoltonuoristaan, sanoo Pesäpuun toiminnanjohtaja Jari Ketola. Nuoret ovat Pesäpuu ry:n vertaisja kokemusasiantuntijatoiminnan yhteydessä tuoneet esiin, että Kela on vaatinut joiltakin jälkihuollossa olevilta nuorilta opintolainan nostoa, jotta he saisivat toimeentulotukea. www.ånni.fi CO LO U RB O X Köyhyys ei tarkoita henkilökohtaista epäonnistumista Reilu 10 % lapsista elää pienituloisissa perheissä, ja köyhyys on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. – Vanhempien tulee osata puhua asioista, joista ei heidän kotimaassaan voitu puhua. Pitää myös hyväksyä, että on suomalainen, ja sitten osata myös uuden kielen käsitteet, kuten juuri päihteet, sanoo äiti ja Pasilan asukastalon ohjaaja Khadijo Warsame. Pesäpuu toivoo kannanotossaan mm. Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on aiheuttanut häiriöitä lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten rahatilanteisiin ja arjen sujumiseen. www.pirkanmaanypph.com/ hoitopaikkavalitys 45 % suomalaista käy lastensa kanssa teatterissa. 10 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s6-11.indd 10 17.5.2017 12.29. selkiyttämistä ja yhdenmukaistamista jälkihuollon etuuksien ja Kelan toimeentulotuen maksukäytänteisiin sekä sitä, että nuorille tiedotettaisiin niistä selkeästi. www.lskl.fi > Ehkäisevä työ > Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä pontevammin KAISU MUURONEN ” Siinä sitten yhdessä mietittiin Tervapadan sääntöjä, ja lapset opettivat aikuisia. Puhutaanko päihteistä. LM 6-7/2017 s.6-11 tieto TULVA Jälkihuoltonuoret pulassa . . Perheen tulee ottaa yhteyttä suoraan hoitajaan. Lisäksi on ollut epäselvyyksiä nuorten itsenäistymisvarojen vaikutuksesta toimeentulotuen määrään. Kodinomaisessa hoidossa mm. Hoitajalla saattaa olla käytössä oma henkilökohtainen jonotuslista, jolloin hän voi olla yhteydessä suoraan vanhempiin, kun paikka vapautuu. – Kesähoidosta tuli kiittävää ja innostunutta palautetta myös sellaisilta työntekijöiltämme, jotka eivät lapsilleen edes hoitoa tarvinneet. Köyhyyden vaikutuksia vähätellään, vaikka tiedetään, että köyhyys kuormittaa arkea ja lisää syrjäytymisriskiä
” LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 11 LM6-7_s6-11.indd 11 19.5.2017 11.33. n ÄLYLAITTEET PALVELEMAAN HYVÄÄ ” Kännykät eivät kuulu ruokailuhetkiin. Hän työskentelee myös Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) lastenpsykiatrian ylilääkärinä. Vanhemmat voisivat erilaisten netissä olevien harjoitustehtävien ja opetusvideoiden avulla oppia selviämään hankalista kasvatustilanteista, ja lisäksi terapeuttimme antaisivat viikoittain keskustelutukea. Mikä esimerkiksi on haitallista älylaitteiden käyttöä. Millä tavalla uutta teknologiaa voidaan käyttää parantamaan lasten ja perheiden hyvinvointia. Samoin käy, jos syö television ääressä. Toisaalta uutta teknologiaa voitaisiin käyttää edistämään perheiden hyvinvointia ja lasten mielenterveyttä. Älylaitteista on hyötyä pienen lapsen kehitykselle silloin, kun aikuinen käyttää niitä yhdessä hänen kanssaan, sanoo Tampereen yliopiston tuore lastenpsykiatrian tohtori Kaija Puura. Villein toiveeni on, että rakentaisimme yhdessä pelinkehittäjien kanssa oikeasti hoidollisia ja vuorovaikutusta lisääviä pelejä. Tämä johtuu siitä, että tunnettu mielihyvä vähenee ja lapsi keskittyy vain syömiseen. Mitkään laitteet eivät ole sinänsä hyvästä tai pahasta, mutta on tiedostettava, että vanhempien ja lasten yleisesti käyttämät älylaitteet saattavat olla haitaksi lapsen kehitykselle. Yhdessä syöminen on lapsille valtavan tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jonka aikana on tilaisuus keskustella yhdessä päivän tapahtumista. Joidenkin tutkimusten mukaan yhteinen ateria – tai sen puute – on yksi tekijä, joka erottaa yhteiskunnassa hyvin selviävät lapset niistä, joilla ei mene yhtä hyvin. Olemme kehittämässä TAYS:n lastenpsykiatriassa pienten lasten vanhemmille etähoitopaketteja. LM 6-7/2017 s.6-11 LA U RA VE SA . Suunnittelemme myös etäkonsultaatiopalvelun tuottamista neuvoloille ja sellaisen kännykkäsovelluksen kehittämistä, josta vanhemmat voisivat tarvittaessa hankkia itselleen neuvoja. Meidän pitää opetella elämään niiden kanssa niin, ettei niistä koidu haittaa lasten kehitykselle tai vanhemmuudelle. Lapset myös syövät enemmän kuin normaalisti, jos ruokailuun ei liity keskustelemisen ja yhdessä olon hauskuutta. Miten älylaitteisiin tulisi suhtautua. Meidän pitäisi todella lakata käyttämästä älylaitteita ruokapöydässä
LM 6–7/2017 s.12-23 12 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 12 17.5.2017 12.48
teksti ja kuvat SANNI SAARINEN ›› LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 13 LM6-7_s12-23.indd 13 17.5.2017 12.48. Äiti taisteli tiensä Kurdistanin sodan keskeltä Suomeen, ja pakomatkalla syntynyt tytär on taekwondon Suomen mestari. LM 6–7/2017 s.12-23 Suad ja Dareen Arif ovat lempeitä taistelijoita
– Elimme vaatimatonta elämää yhdessä huoneessa. Lähellä Afganistanin rajaa heidän oli ylitettävä jalan vuolaana virtaava joki. Maan irakilaisyhteisö auttoi pakolaisia tarjoamalla hanttihommia. Hän on tyttärestään ylpeä: onhan tämä voittanut lajissaan jo yhdeksän Suomen mestaruutta ja edustaa Suomea maajoukkueessa. Kun Dareen kilpailee, hänellä on kannustusjoukkoja Irakissa, Kurdistanissa ja Suomessa. – Olin arabinaisena syrjitty kurdien keskuudessa. – Oikeaa työtä maahanmuuttajan on vaikea saada. – Koko Suomi tuntui unelta, ja olin varma, että meidät palautetaan pian. Toukokuinen Hämeenlinna oli vehreä ja valoisa, rauhallinen ja poikkesi kaikesta Suadin kokemasta. LM 6–7/2017 s.12-23 T urkulainen Dareen Arif, 19, rakastaa kesää. Arifit tiesivät tarvitsevansa YK:lta pakolaisstatuksen saadakseen turvallisen elämän perheelleen. En osannut moneen viikkoon asettua. – Rakastan taekwondoa enkä kyllästy harjoitteluun ikinä! Äiti Suad Arif, 47, kuuntelee hymyillen. Hän herää varhain treenatakseen, syö terveellisesti voidakseen hyvin ja menee ajoissa nukkumaan jaksaakseen treenata lisää seuraavana päivänä. Jos otteeni olisi irronnut, virta olisi vienyt meidät. Kaksi nuorinta lasta on syntynyt Suomessa. Heidän välillään vallitsee sanaton yhteisymmärrys. Elämä oli iloista ja huoletonta. Talvi oli kylmä eikä suojaa ollut, ruoka oli vähissä ja muutaman kuukauden ikäinen esikoistytär Kajeen sairastui. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat olivat pitkät, ja arki asettui. – Osa ihmisistä oli niin paniikissa, että hyppäsi vuoren rinteeltä alas. Turvasatama Pakistanissa Pakistanissa perhe sai pakolaisstatuksen, laillisen oleskeluluvan ja pakolaisille suunnatun taloudellisen avustuksen. Suomi – kuin unta vain Suomeen saapumisen muistot huvittavat Suadia nyt. Aikeena oli palata muutaman kuukauden jälkeen, mutta matkan aikana Irakin ja vahvempaa autonomiaa tavoittelevan Kurdistanin välit kärjistyivät. – Vesi ylsi kaulaan saakka. Yhteisöstä löytyi myös lääkäri, kun Dareen syntyi. Perheen kolmas lapsi, Islamabad, syntyi. Hän näyttää kännykästä valokuvia taitavasti tehdyistä laukuista, tyynyistä ja kylpytakeista. Pelkäsin Irakin sotilaiden löytävän minut, leimaavan petturiksi ja kostavan perheelleni Bagdadissa, Suad kertoo. Dareenin suurin tavoite ovat Tokion olympialaiset vuonna 2020. – Minulla on 12 sisarusta, ja koko suku asui lähekkäin. Iranin rajan tutumassa pakolaisperheet joutuivat Irakin armeijan tulituksen kohteiksi, ja Suad näki ihmisten kuolevan ympärillään. Pitkä pakomatka Suad on kotoisin Irakin pääkaupungista Bagdadista. Matka vuorten yli Kurdistanista Iraniin tehtiin jalan. Dareen kuuntelee vaiteliaana. Perheen pakomatka Kurdistanista Suomeen kesti viisi vuotta. Silloin elämä kiertyy taekwondon ympärille ja kaikella hänen tekemisellään on tarkoitus ja päämäärä. Raha riitti vain yksinkertaiseen ruokaan, mutta olin onnellinen. Henkemme oli hiuskarvan varassa, mutta selvisimme. Dareenin ensimmäiset lapsuusmuistot liittyvät Pakistaniin: hän sai naapurista elämänsä ensimmäisen kaverin ja alakerrassa asuva rikas perhe tarjosi herkullisia pikkuleipiä. Kun äiti ei löydä sanoja suomeksi, tytär tulkkaa arabiasta. Paluu Bagdadiin kävi mahdottomaksi, mutta Kurdistaniinkaan he eivät voineet jäädä. Kun Arifit kolmen ja puolen vuoden jälkeen pääsivät kiintiöpakolaisina Suomeen, päätös herätti vanhemmissa ristiriitaisia tunteita. Pakistanilaiset olivat ystävällisiä, ja muista pakolaisperheistä tuli ystäviä. Vihdoin meillä oli oma paikka eikä minun tarvinnut pelätä, Suad kertoo. Pakistanista oli tullut koti, ja ystävien hyvästely oli haikeaa. Puristin Dareenia sylissäni ja pidin toisella kädellä kiinni huterasta köydestä. Myös se matka oli vaarallinen. Me pelastuimme kuin ihmeen kaupalla piiloutumalla Iranin puolella olevaan vajaan. Pakomatkan kauhut eivät unohtuneet, mutta painuivat taka-alalle. Suad on opiskellut suomea, käynyt kursseilla ja tehnyt lukemattomia työharjoitteluja. Hiukan yli parikymppisenä Suad tapasi Taha Mohammed Arifin. Nyt Suomi on ollut perheen koti jo 16 vuotta, eikä Suad enää osaisi kuvitella elämäänsä muualla. En silti halua jäädä kotiin: olin jo Irakissa aktiivinen, sillä isä kannusti meitä opiskelemaan, vaikka monet naiset ovat Irakissa kotiäitejä. Lapsuuden ja nuoruuden kaupunki oli kaunis ja elämä siellä hyvää. Koti oli aina täynnä elämää. Järjestöllä ei ollut Iranissa edustustoa, ja perhe matkusti Afganistanin kautta Pakistaniin. Iranissa perhe eli laittomina siirtolaisina kaksi vuotta, ja pelko karkotuksesta oli alituinen. Työnsaannin vaikeudesta huolimatta Suad ei kek”JOS OTTEENI KÖYDESTÄ OLISI IRRONNUT, VIRTA OLISI VIENYT MEIDÄT.” 14 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 14 17.5.2017 12.48. Nyt hän on työkokeilussa ompelijana Työkeskuksessa Turussa. Pian häiden jälkeen tuore pari lähti tutustumaan Mohammedin kotiseutuun Kurdistaniin Pohjois-Irakissa. Seuraavista vuosista hän ei vieläkään pysty puhumaan kuivin silmin. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Toisaalta vuosia kestänyt epätietoisuus päättyi
Suad ” Suomalaisia kannustettiin lukioon, mutta meitä maahanmuuttajataustaisia ammattikouluun. Hän kiittelee saaneensa kurssija työharjoittelukavereiltaan apua arjen asioiden hoidossa. Lauste oli monikulttuurinen alue, jossa maahanmuuttajat sijoitettiin kaupungin vuokra-asuntoihin. Hän on lapsesta asti tuntenut olevansa erilainen ja joukkoon kuulumaton. Koulussa oli enemmän muualta tulleita kuin kantasuomalaisia. Dareen ›› LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 15 LM6-7_s12-23.indd 15 17.5.2017 12.48. LM 6–7/2017 s.12-23 si pahaa sanottavaa Suomesta – päinvastoin. Hämeenlinnassa 2000-luvun alussa tummaa naista nimiteltiin kaupassa, mutta enää Suad ei koe kohdanneensa rasismia. Tyttären kokemus Suomesta on toisenlainen. Monikulttuurinen lapsuus Perhe muutti Turun Lausteen lähiöön ennen Dareenin kouluikää. – Suomalaisia kannustettiin yläasteella lukioon, mutta meitä maahanmuuttajataustaisia ammattikouluun. Kun suomalainen myöhästyi, se ei ollut iso juttu, mutta jos maahanmuuttaja myöhästyi, hän sai valistusta täsmällisyydestä. ” Osa ihmisistä oli niin paniikissa, että hyppäsi vuoren rinteeltä alas. Rasismi on ilmennyt huuteluna ja solvaamisena, mutta ennen kaikkea ulkopuolelle sulkemisena. Sitä ovat tehneet opettajatkin
Vaikka olisin 50-vuotias, en voisi käyttäytyä epäkunnioittavasti vanhempiani kohtaan. Päivittäiset rukoushetket olivat muillekin itsestään selviä. LM 6–7/2017 s.12-23 Alueella oli levoton maine, ja poliisi pyöri paikalla usein. Laji näytti uskomattoman kauniilSUAD JA DAREEN VIETTÄVÄT PALJON AIKAA YHDESSÄ. Tuntui helpottavalta, kun omia arvoja ja tapoja ei tarvinnut selittää, Dareen kertoo. Naapurustossa oli lapsia Irakista ja Afganistanista, Kosovosta ja Somaliasta. Mutta suurin ero on suhteessa omiin vanhempiin. Dareenilla ei ole kiire muuttaa asumaan yksin. Kun suomalaiset aloittivat teini-iässä railakkaan yöelämän, Lausteella Dareenin kotiin jääminen ei herättänyt ihmetystä. He viettävät paljon aikaa yhdessä: käyvät ostoksilla ja kahvilassa, katsovat elokuvia, laittavat ruokaa ja keskustelevat kaikesta. Jengitappelut olivat yleisiä. Suomalaiset nuoret kapinoivat näkyvästi vanhempiaan vastaan, mutta Dareenista jo ajatus on mahdoton. Dareen muistaa silti ennen kaikkea yhteisöllisyyden. Vaikken peitä hiuksia, peittävä pukeutuminen on tärkeää. Kun oma perhe vietti muslimien pyhää paastokuukautta Ramadania ja sen päättävää suurta Eid-al Fitr -juhlaa, samoin teki koko naapurusto. – Kulttuurissamme vanhempien kunnioitus on tärkeää. Muualta tulleiden kanssa oli helpompi löytää sama taajuus: suomalaisia maahanmuuttajanuorten raisu huumori ja vahva elekieli tuntuivat ihmetyttävän. ” Ihminen on tärkeä eikä hänen kansalaisuutensa. – Suurin osa asukkaista oli muslimeja. Maahanmuuttajuus yhdisti eritaustaisia ihmisiä. Äidin ja tyttären suhde on läheinen. Hän tutustui liikuntapäivänä koulussa taekwondoon. Lausteella Dareen tunsi kuuluvansa joukkoon. – Maine on muslimitytöille tärkeä. Me emme käy baareissa tai käytä alkoholia. Päämääränä olympialaiset Kun Dareen oli 12-vuotias, hänen elämänsä muuttui kerta heitolla. Dareen 16 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 16 17.5.2017 12.48. Ulkoleikeissä viihtynyt tyttö löysi pihasta aina liudan leikkikavereita
Suomen pakolaispolitiikkaa Suadin on vaikea ymmärtää. Kun häneltä maailmalla kysytään kotimaata, hän kertoo epäröimättä olevansa suomalainen. Kun on itse kokenut sodan, on helppo samaistua henkensä uhalla pakenevien tilanteeseen. ku ka SUAD JA DAREEN VIETTÄVÄT PALJON AIKAA YHDESSÄ. Dareenin polttoaine on kunnianhimo. Silloin on kehon ohella osattava hallita mieltä. Taekwondo on kansainvälistä: vain matkustamalla voi kehittyä lajissa. RENTOUTUU rauhoittumalla kotona. – Monikulttuurisuus on minulle luontevaa. HAAVEILEE hyvästä tulevaisuudesta lapsilleen. PARAS PAIKKA: Turun Budokwain taekwondosali. Ne ovat tuoneet ystäviä eri puolilta maailmaa. – Ei kukaan lähde kotimaastaan syyttä suotta, vaan lähtijöillä on painava syy. ” Isä kannusti opiskelemaan, vaikka monet naiset ovat Irakissa kotiäitejä. Muistot pinnassa Nykyinen pakolaistilanne on nostanut Suadin omat muistot pintaan. Dareen on harjoitellut vuosia kahdesti päivässä. n Dareen Arif SYNTYI 4.7.1997 Iranissa. Urheilijan elämä on kurinalaista. Suad itse ei ole palannut kotimaahansa lähtönsä jälkeen, eikä usko koskaan palaavansa. HAAVEILEE osallistumisesta olympialaisiin ja lomamatkasta Rio de Janeiroon. VOITTANUT 5 aikuisten ja 4 juniorien SM-kultaa. He ottivat hänet heti omakseen, ja Dareen tunsi tulleensa kotiin. Vanhemmat kannustivat: isä oli edennyt judossa pitkälle Kurdistanissa ja ymmärsi lajin päälle. Ihminen on tärkeä eikä hänen kansalaisuutensa. – En ole koskaan tavannut taekwondopiireissä rasisteja, eikä rasisti edes voisi harrastaa lajia. Aloittaessaan Turun Budokwai -joukkueessa Dareen oli ainoa maahanmuuttaja. SUOSIKKIRUOKA: irakilainen dolma eli kasvislihariisipata ja suomalainen kasvissosekeitto. RENTOUTUU ompelemalla ja leipomalla. Suad LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 17 LM6-7_s12-23.indd 17 17.5.2017 12.48. Hän ei kuitenkaan koe kansalaisuutta itseään määrittäväksi tai edes tärkeäksi asiaksi. PARAS PAIKKA: luonto Irakissa ja Suomessa – etenkin kesän vehreyden aikaan. Silti hän solahti ensi kertaa elämässään vaivatta osaksi suomalaista yhteisöä. – Kun kokeilin taekwondoa, kehoni yllätti. Kirkkain tavoite on Tokion olympialaiset vuonna 2020. Hän on toinen nainen kuin lähtiessään, eikä tunnista uutiskuvista vanhaa kotimaataan. Kilpailuluokka määrittyy painon mukaan, joten sitä on tarkkailtava jatkuvasti ja syömistä mietittävä. En ollut edes kuvitellut pystyväni sellaisiin potkuihin... Kilpailut jännittävät, mutta ovat myös parasta taekwondossa. Laji yhdistää kielija kulttuurirajoista riippumatta. Hän tahtoo kehittyä ja olla lajinsa paras. Suomessa perhe on kasvanut vailla sukua, mutta Kurdistanissa Dareenia odottivat kymmenet serkut, tädit ja sedät. Jännitys on kova! SUOSIKKIRUOKA: irakilainen dolma eli kasvislihariisipata sekä suomalainen lohi ja silakat. Suad sanoo paluun olevan kuolemantuomio, ja siskonpojan kohtalo saa hänet epätoivoiseksi: öisin on vaikea nukkua, eikä arkeen oikein voi keskittyä. Kesällä Dareen kisaa jälleen Suomen mestaruudesta. Dareen oli lahjakas ja taipumaton harjoittelija. ku ka Suad Arif SYNTYI 15.7.1969 Irakissa. SUOSIKKIELOKUVA: amerikkalaiset romanttiset elokuvat. Nyt hän matkustaa ympäri Eurooppaa kilpailuissa ja leireillä. PARAS TAEKWONDOMUISTO: Tyttären kilpailut Turussa, koska pääsee silloin katsomaan. Hän eteni lajissa nopeasti ja suoritti vyökokeen toisensa jälkeen. PARAS TAEKWONDOMUISTO: tämän kevään kahden kuukauden Euroopan kilpailumatka. Kaksi vuotta maahan tulon jälkeen hän sai kielteisen turvapaikkapäätöksen ja odottaa nyt karkotusta. Matka juurille oli hänelle tärkeä. Dareen matkusti Irakin turvallisimpaan osaan Kurdistaniin muutama vuosi sitten isänsä ja isosiskonsa kanssa. – Kaipaan perhettäni, mutta Irak on sodan ja terroristijärjestöjen tuhoama. LM 6–7/2017 s.12-23 ta: harrastajien liikkeiden voima ja sulavuus lumosivat nuoren tytön. SUOSIKKIELOKUVA: nyrkkeilyn maailmanmestarista kertova intialainen elokuva Mary Kom. Pakolaisille on annettava turvaa ja mahdollisuus rakentaa uusi elämä. Jos Dareenia joskus laiskottaa, hän ajattelee olympialaisia ja löytää taas motivaation. Yksi pakolaisaallon mukana Suomeen tulleista on Suadin siskonpoika. – Ilman tavoitteita en jaksaisi treenata
TUIJA SILJAMÄKI kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 18 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 18 17.5.2017 12.48. Siinä sivussa hän luotsaa heitä yhteiskunnan jäseniksi ja isiksi. Neljän lapsen isä kuuntelee näiden pelimiesten kanssa hip hopia ja antaa heidän opastaa itseään tietokonepelaamisen saloihin. Yhtään toivotonta tapausta hän ei ole tavannut. LM 6–7/2017 s.12-23 Sami Jylhä ymmärtää digimaailmaan vetäytyviä nuoria miehiä
LM 6–7/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 19 LM6-7_s12-23.indd 19 17.5.2017 12.48
Alue henkii 1970-luvun lähiötä, sosialismia ja urheilullisuutta. 20 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 20 17.5.2017 12.48. LM 6–7/2017 s.12-23 ”NETISSÄ ON PALJON NUORIA MIEHIÄ, JOILLA EI OLE MAHDOLLISUUTTA JUTELLA KENENKÄÄN KANSSA KASVOTUSTEN.” Samin työpiste sijaitsee Jyväskylän Viitaniemessä, tasakattoisessa rakennuksessa, jonka vieressä kohoaa Alvar Aallon suunnittelema tornitalo ja aukeaa Jaroslavlin aukio. Täältä löytyvät Jyväskylän parhaat lenkkipolut ja uimaranta
Hän on joskus itsekin miettinyt, miksi valitsi kasvatusalan, sillä suvussa tai ystävissä ei ollut esimerkkejä. Naistenpäivän kunniaksi Sami Jylhä pyysi nuoriaan nimeämään kaksi naista, jotka ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Miksi toista pidetään arvokkaampana. – Pojilla on paljon puhumattomia asioita, muttei oikeaa foorumia. ›› ” Mitä tapahtuisi, jos edes murto-osa kännykkäajasta käytettäisiin jonkun muun taidon kehittämiseen. Hän on ottanut nuoret mukaan pelilaitteiden päivittämiseen ja peliesittelyiden tekemiseen. Elämä menee viihteelle Yksi Jyvälän huoneista on täynnä mustia pelikoneita. Kuvitellaan, ettei nainen osaa pelata, vaikka tutkimusten mukaan he pelaavat melkein yhtä paljon miehet, tosin eri pelejä. – Vaivautuneisuus helpottaa, kun muutkin ovat avoimia. Kommentit saattavat olla vähätteleviä ja seksistisiä. – Ne olivat hetkiä, joita en olisi mistään hinnasta jättänyt väliin. Jyvälän toimitilaan, Oivan olohuoneeseen, nuoret tulevat pienryhmään kokkailemaan, kuuntelemaan musiikkia ja pelaamaan yhdessä. LM 6–7/2017 s.12-23 K olmivuotiaat kaksoset istuivat rattaissa, kun Sami Jylhä tarpoi Petäjäveden keskustaa kohti. ”Miten äänet voi tulla tuolta?” kaksoset ihmettelivät. Menettääkö Suomi nuoret miehet. Tai sitten se oli silkkaa uteliaisuutta. Syntyi vaivautunut hiljaisuus: joku mainitsi äitinsä, siinä kaikki. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 21 LM6-7_s12-23.indd 21 17.5.2017 12.48. Monella on takanaan koulukiusaamista tai lapsuuden traumaattisia tapahtumia, joista on syntynyt sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja nuori on eristäytynyt kotiin. Moni meille itsestään selvä asia voi olla näille nuorille ylivoimaista. – Heillä ei ole ollut myönteisiä kokemuksia naisista edes varhaislapsuudessa. Reilu vuosi sitten Jylhä aloitti työn 16–29-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan ohjaajana. Kummatkin ovat harrastuksia. Poikien puhumattomat asiat Sami Jylhä on työskennellyt koko aikuisikänsä kasvattajana: ensin päiväkodissa ja perhepäivähoitajana, sitten iltapäivätoiminnan ohjaajana ja junnuvalmentajana. Joku ei uskalla käydä yksin edes kaupassa, toisella menee toistakymmentä tuntia päivässä pelaamiseen. – Viihdehommaan menee iso osa nuorten päivästä. Työ ei ole kuntoutusta eikä terapiaa, vaikka parhaassa tapauksessa vaikutus on sama. Se oli monelle ensimmäinen kerta pitkään aikaan pois Jyväskylästä. – Omakin poika on innostunut pelaamisesta. Mutta kun lähdettiin puhumaan yhteiskunnasta ja moraalista, se kiinnostikin yllättävän paljon. Jylhä kuvaa olevansa kuuntelija ja rinnalla kulkija. Jos pelaa viisi tuntia päivässä jalkapalloa, sitä kiitellään, mutta jos pelaa koneella saman ajan, sitä pidetään sairautena. Sitten he järjestivät keskenään pelitapahtuman, mikä oli myös iso harppaus. Koneiden ääressä istuminen sotii aktiivisen jalkapallojuniorivalmentajan arvomaailmaa vastaan, mutta työ nuorten kanssa olisi mahdotonta, ellei hän arvostaisi heidän tekemisiään. Kunnallisvaalien alla nämä nuoret miehet perustivat oman puolueen ja laativat puolueohjelman, jossa kannattivat muun muassa ennaltaehkäiseviä sosiaalija mielenterveyspalveluja ja luonnosta huolenpitoa. Taustalla häämötti radiomasto. – Lähtökohta oli, että ei kiinnosta. Nettikeskustelijoissa on paljon tällaisia nuoria miehiä, joilla ei ole mahdollisuutta jutella kenenkään kanssa kasvotusten. – Vielä vuosi sitten kukaan heistä tuskin olisi tullut retkelle, mutta kävimme juuri Tampereella Pelimuseossa. – Käydään läpi jopa pelaamisen ergonomiaa ja tunteita. Mutta oikeissa vaaleissa juuri kukaan heistä ei äänestänyt. ”Voiko kirkot olla mustia?” ”Voiko talot toimia bensalla?” Jylhä ajatteli, että kiva, kun on aikaa vastata näihin kysymyksiin. Sitä aikaa ei takaisin saa. – Ehkä kasvatusala valitsikin minut. Ei ollut muuta, ei ketään, jonka kanssa tehdä asioita. Paljon pelaaville pojille on oma ryhmänsä, jossa ei niinkään pelata. Kohtuulliset raamit pitää silti Jylhänkin mielestä olla ja niitä Jyvälässä etsitään. Niinpä ryhmissä puhutaan musiikista – ja kun vauhtiin päästään, myös tunteista, naisista ja seksuaalisuudesta. Hän katselee vaikkapa hip hop -videoita nuoren seurana tai käy hänen kanssaan suutarilla korjauttamassa kenkiä. Ryhmäläisiään Jylhä kuvailee älykkäiksi ja miettiväisiksi nuoriksi, joilla on vaikeuksia arjenhallinnassa. He olivat ajautuneet tilanteeseen, jossa elämä pyöri kotona ja netissä. Mutta ennen kaikkea keskustellaan. Vaikkapa sitä, miten suhtautua naispelaajaan. Samaa Jylhä sanoo nyt vuosia myöhemmin niille nuorille isille, jotka ”joutuvat” olemaan kotona pienten lasten kanssa opiskelujen tai työttömyyden vuoksi. Olen miettinyt, mitä tapahtuisi, jos edes murto-osa kännykkäajasta käytettäisiin jonkun muun taidon kehittämiseen. – Joku ei ole löytänyt opiskelupaikkaa tai opiskelut ovat keskeytyneet. Sami Jylhä ei ole juuri perehtynyt tietokonepelaamiseen, mutta siitä on työssä etua. Lapsi kehittyy huimaa vauhtia varhaislapsuudessa: jokainen ikävuosi on hieno ja arvokas. Jos yhteys jää luomatta, on sitä myöhemmin vaikea luoda
Työkokeilut ja muut tukiyritykset olivat hänestä liian uuvuttavia. Digi-isät ja vauva-arki Jos ja kun näistä nuorista miehistä tulee isiä, samat ongelmat ajankäytön ja viihdepelaamisen kanssa seuraavat vauva-arkeen. Nyt nuori on hakenut opiskelemaan, pelaaminen on selkeämmissä raameissa ja vuorokausirytmi normalisoitunut. Jyvälään perustettiin vuoden alussa ryhmä nuorille isille, mutta se on nyt tauolla. Muistan elävästi sen onnellisuuden ja leijuvan olon. Toisen lapsen kriisi Sami Jylhä sai kuulla tulevansa isäksi aurinkoisena alkukesän päivänä ollessaan 29-vuotias. Sama tunne on ollut jokaisen lapsen kohdalla. Tällaista nuorta saatetaan pitää menetettynä, osalla on diagnoosikin, mutta Jylhä ei ole tavannut yhtään toivotonta tapausta. Ei ehkä huomaa, milloin olisi hyvä mennä nukkumaan, ja äkkiä käy niin, että lapsi oppii nurinkurisen päivärytmin. Näitä työkaluja neljän lapsen entisellä koti-isällä ja perhepäivähoitajalla olisi tarjota. LM 6–7/2017 s.12-23 – Nuoren osaamista on ehkä vähätelty ja harrastusta pidetty tyhmänä. Hänelle on tärkeää huomata, että joku arvostaa sitä. Kun se onnistuu, kaikenlaista voi alkaa tapahtua. Jylhä kertoo nuoresta miehestä, joka pelasi 12 tuntia päivässä. – Ryhmään tullessaan nuori voi olla sitä mieltä, että tukien varassa on hyvä jäädä kotiin. Ne, jotka ovat käyneet, ovat olleet kiinnostuneita lapsen kasvusta ja vanhemmuudesta. – On vaikea sovittaa yhteen nuoruutta ja isyyttä. Verrataan ehkä omaan isään, mutta maailma on muuttunut ja sen myötä myös isyyden vaatimukset. Kenen kanssa sitä jakaisi. – Olin moikkaamassa Keravalla vanhoja kavereitani, kun tuleva vaimoni soitti. – Moni sanoi, että olisi kiva tulla, mutta ei taaskaan keritty. Pikkuhiljaa tähän tulee säröjä: aletaan miettiä opiskelutai työkokeilupaikkaa ja nähdään valoa tulevaisuudessa. Siinä on kertynyt erilaisia verkostoja. Mutta löytyykö siihen työkaluja. Nuoret isät ovat kiinnostuneita vanhemmuudesta ja haluavat kehittyä. Sitten nuorukainen otettiin mukaan hyötypelaamishankkeeseen, ja Jylhä pyysi hänen apuaan pelien ja laitteiden asentamisessa. Viimeisimpänä tuli vielä kaksoset! ”ON VAIKEA SOVITTAA YHTEEN NUORUUTTA JA ISYYTTÄ.” ” Ihan sama, mitä lapsilla on päällä, kunhan pysyvät hengissä! 22 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s12-23.indd 22 17.5.2017 12.48. – Hän sai työstään hyvän rahallisen korvauksen, vaikkei hänelle ollut tullut mieleenkään, että joku voisi arvostaa hänen tekemäänsä työtä. Sami Jylhä on vakuuttunut siitä, että nuoret isät hyötyisivät vertaistuesta, sillä heillä on lähipiirissään vain vähän kohtalotovereita. Näin pienestä murusesta voi kasvaa lumipallo, joka lähtee vyörymään. Hän tietää, miten palikat pidetään tasapainossa – silloinkin, kun kotona telmii yhtä aikaa neljä taaperoa ja kaksi pientä koululaista. Suurin työ on saada nuori lähtemään ulos kotiovesta. Entä jos ne vaiheet ovatkin jääneet välistä. – Jos yksikin näistä nuorista saadaan työelämään, on se merkittävää yhteiskunnan kannalta. – Isäksi tuleminen on niin iso asia, että sitä voi olla vaikea hahmottaa. Kolmikymppisenä isäksi tullut on ehtinyt opiskella ammatin, olla työelämässä ja ehkä kotikin on hankittu. Se oli käänteentekevää
– Tulkitaan, että me ei tulla toimeen, vaikka oikea syy on se, ettei pari keksi ratkaisua uuteen tilanteeseen. Jylhä huomasi, että kun lapsia syntyy lisää, vaatimuksia älyää jo madaltaa: ei tarvitse olla superisä – riittää, että on vanhempi. Useamman lapsen kanssa arki on pakko järjestää kaikkia tyydyttävällä tavalla. Puutteelliset vuorovaikutustaidot johtavat siihen, että tiuskitaan ja tapellaan asioista, joita kumpikaan ei osaa sen sijaan, että myönnettäisiin se ja alettaisiin tehdä yhdessä. OHJANNUT nuorten isien ryhmää Jyväskylän kaupungin nuoriso-ohjaaja Seppo Pohjolaisen kanssa. KOULUTUKSELTAAN yo-päivähoitaja. – Mitä enemmän jää tulkinnanvaraa ja ääneen lausumattomia toiveita, sitä enemmän syntyy epävarmuutta ja -tietoisuutta. Netti pullistelee perhe-elämään kyllästyneitä isiä, joiden odotukset omasta osaamisesta ovat epärealistia. ASUU Petäjävedellä. ku ka ” Hienointa isyydessä ovat yhdessä lasten kanssa koetut asiat. Mummo leipoi ja pappa katseli telkkaria. – Meillä vieraili artisteja ja kuunneltiin paljon musiikkia. Vasta silloin on 24 tuntia vuorokaudessa vanhemman roolissa, eikä kukaan jaksa olla isä tai äiti koko ajan. Opiskeluaikoina opiskelukaveri muutti Jylhille viikoksi. – Jos yhtä lasta piti viedä lääkäriin, toisen meistä piti jäädä muiden lasten kanssa. Jylhä on nuoria ohjatessaan huomannut, että lapsuudenkodeista periytyy paljon tapoja, joita viedään eteenpäin. Jylhä ei tiedä tilastoista, mutta epäilee, että usein juuri toisen lapsen jälkeen pariskunnat eroavat. Jylhän mukaan taustalla voi olla oma olettamus, että kaikki pitäisi osata heti. Kun Sami oli lapsi, musiikkituottajaisä oli paljon pois kotoa. Kun menee muutama vuosi, alkavat harrastukset ja lääkärikäynnit ja kuljetukset sinne tänne. PERHE: opettajavaimo Hanna-Maria ja lapset Akseli, 17, Linnea, 14, sekä kaksoset Liina-Maija ja Martti, 10. TYKKÄÄ pelata nuorten kanssa lautapelejä Love Letter ja Tsuro: ”Niissä ei ole liikaa sääntöjä, eivätkä ne kestä kovin kauan.” TOIVOO Suomen nuorille miehille ja isille rohkeutta keskustella sekä tervettä itsetuntoa. Isovanhemmat pelastavat kriisiltä Isovanhemmat voivat estää orastavan kriisin, mutta he asuvat usein kaukana. Ja kun näkee, miten tasapainoisia ja iloisia ihmisiä heistä on tullut. Koulussa pitäisi opetella vuorovaikutustaitoja lukemisen ja laskemisen rinnalla, sillä ne kantavat koko loppuelämän. Omasta tuttavapiiristäni näin, että väsymistä tulee juuri siinä vaiheessa. Mummolassa oli aina kiva käydä, mutta ei siellä hirveästi juteltu. Tehtiin vain arkiaskareita. – Ihan sama, mitä lapsilla on päällä, kunhan pysyvät hengissä! Jylhä nauraa. Sellaisia ovat keskustelukulttuuri tai suhtautuminen koulunkäyntiin. – Ihan perusjuttu: yksivuotias menee päiväunille, mutta kolmivuotias sisarus ei menekään. – Kumpikin yritti pitää kiinni saavutetuista eduista. – Näitä tapoja on hyvä aina ravistella. LM 6–7/2017 s.12-23 Vanhemmuuteen saa vielä jonkin verran ohjausta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, mutta Jylhän mielestä opastusta tarvittaisiin vielä enemmän toisen lapsen jälkeen, sillä vasta siitä alkaa kunnon hullunmylly. Jylhä alkoi pelata vanhimpien lasten kanssa jalkapalloa ja loi näin harrastuksesta perhe-elämää tukevan pilarin. – Yhtäkkiä huomasin, ettei aikaa olekaan. Välillä hänen työnsä tuli kotiin. Niin Sami Jylhänkin perheessä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 23 LM6-7_s12-23.indd 23 17.5.2017 12.48. – Hienointa isyydessä ovat pienet hetket, yhdessä lasten kanssa koetut asiat. VALMENTAA juniorijalkapallojoukkuetta JYPKissä ja FC Vaajakoskessa. TYÖSKENTELEE Jyvälän Setlementti ry:n Oivaja Ilona -toiminnassa 16–29-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan ohjaajana. Käytiin yhdessä Paul McCartneyn keikalla Olympiastadionilla kesällä 2004. Jylhänkin perheessä se oli isohko kriisi. Yhteinen intohimo isän kanssa on aina ollut Beatlesin musiikki. Kävimme kivisen tien ennen kuin opimme keskustelemaan ongelmista heti ja asettamaan parisuhteen etusijalle. n Sami Jylhä SYNTYI Helsingissä vuonna 1971. Parasta palautetta isyydestä on nähdä lasten löytävän tulevaisuudensuuntansa. Vasta silloin Sami huomasi, ettei hänen omassa perheessään oikeastaan ollut totuttu keskustelemaan paljon. – Se periytyi vanhempieni vanhemmilta. Että on ihan tumpelo isä, jos ei osaakaan. Ei tule vanhemmalle tauon paikkoja. Siksi toisen lapsen jälkeen tarvittaisiin perheneuvolaa, parisuhdeneuvontaa tai vanhemmuusryhmiä erityisen kipeästi. Hän oli utelias ja kyseli kaikenlaista. Se heijastuu parisuhteeseen. Sittemmin Jylhän vanhemmat muuttivat Jyväskylään ollakseen lähempänä lapsenlapsiaan
Suomalainen lasta koskeva lainsäädäntö on perinteisesti ollut avointa ja harkinnalle tilaa jättävää ja sillä on tavoiteltu lapsen edun mukaista lopputulosta, Toivonen kirjoittaa. LM 6–7/2017 s.24-33 S uomen lastensuojelulaki on Virve-Maria Toivosen väitöskirjasta päätellen suurin piirtein sellainen kuin sen pitääkin olla. Lapset huomioon tuomioistuimissa 24 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s24-33.indd 24 17.5.2017 13.33. Oikeuslaitos on ANTTI VANAS kuvat MOSTPHOTOS ja STOCKSNAP tutkittua tietoa Laki toimii mutta soveltaminen ontuu, sanoo lastensuojelusta väitellyt Virve-Maria Toivonen. Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, ennen kaikkea YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset, tulevat täytetyiksi. Oikeuslaitos on aikuisia varten tehty, mikä näkyy sekä tiloissa että asiakirjojen muotoiluissa. Vika ei ole laissa vaan sen soveltamistavoissa ja -olosuhteissa. Alle 12-vuotiaiden ääni ei kuulu, vaikka lain mukaan sen pitäisi kuulua. Lasta koskeva käytännön päätöksenteko ei kuitenkaan ole aina läpinäkyvää, mikä heikentää lapsen oikeusturvaa
Alenevan syntyvyyden lisäksi näitä maita yhdistää huoli työn ja perheen yhteensovittamisesta ja lapsiperheiden heikentyneestä asemasta taloudellisen taantuman vuoksi. Suomen lastensuojelussa ei ole toistaiseksi käytössä sovinnon hakuun perustuvia menettelyjä, vaikka EU:n suunnalta tulevat paineet sovittelun kehittämiseen lasta koskevissa asioissa ovat kovenemassa. Syiden selvittämiseksi pitäisi tutkia tarkemmin nuorten aikuisten perheen perustamiseen liittyviä ajatuksia ja odotuksia. Myöskään oikeuden tuottamia asiakirjoja ei ole kirjoitettu lapsen ymmärrettävään muotoon. Tutkijatohtori Eija Sevon pitää Suomen tilannetta mielenkiintoisena: vakaammasta taloustilanteesta ja vertailumaita paremmista etuuksista huolimatta syntyvyys laskee täälläkin. Miten taataan se, että monimutkaisessa tilanteessa sovintoon pyritään nimenomaan lapsen etu edellä. ”Elämme sivilisaatiossa, jossa ei haluta tehdä omia lapsia ja joka sulkee ovensa maahanmuuttajilta. Jyväskylän yliopistossa järjestetyn työpajan keskeinen työskentelymenetelmä oli kansainvälinen vertailu. rakennettu aikuisia varten. Riitaisassa tilanteessa asian ratkaisijaksi tarvitaan tuomioistuin. Peli auttaa vanhempia myös löytämään keinoja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Tieteen työpaja TRIAD (Transition to parenthood in a crossnational perspective: global challenges, future solutions) järjestettiin Jyväskylän yliopistossa 24.–27.4. Suomen Kulttuurirahaston rahoittama kaksivuotinen kansainvälinen tieteen työpaja kokoontui huhtikuussa toista kertaa pohtimaan tekijöitä, jotka helpottavat tai hankaloittavat perheen perustamista. . Tämän lisäksi kaiken ikäisillä lapsilla on lakiin kirjattu oikeus kertoa mielipiteensä ja tulla myös huomioon otetuiksi. Yksi keino olisi perustaa tätä tarkoitusta varten ulkopuolinen sovittelutoimisto, mutta sosiaalitoimi saattaisi pitää ulkopuolista sovittelijaa tunkeilijana tontillaan. Mukana oli perhetutkijoita Suomesta, Australiasta, Japanista, Portugalista ja Isosta-Britanniasta. Sovinnon hierontaan voivat osallistua isä, äiti, lapsi ja sosiaalitoimi. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos sai tilaisuuden esitellä kehitteillä olevaa digitaalista oppimispeliään, jonka tarkoituksena on tukea vanhemmuuden alkutaivalta. Tätä voi kutsua itsemurhaksi”, tuumi paavi Franciscus huhtikuussa pitämässään puheessa. Esim. Kuvioon kuuluvat usein myös toimijoiden välille ajan mittaan syntyneet liittolaisuudet. Syntyvyys on edelleen laskussa myös Suomessa. Silti siihenkin liittyy Toivosen mukaan riskejä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 25 LM6-7_s24-33.indd 25 17.5.2017 13.33. Työpajassa ideoitiin myös uudenlaisia tutkimusperustaisia palveluja nykyperheille. Sovintoratkaisu ratkaisee riidan ja lähentää osapuolia. Peli valmistuu ensi vuonna. Se on kovaa puhetta katoliselta kirkonmieheltä. Toivosen mukaan ulkopuolisen sovittelijan ja sosiaalitoimen roolit eivät kuitenkaan menisi päällekkäin, sillä sosiaaliviranomaisen toiminta ei perustu sovitteluun vaan viranomaisvallan käyttöön. LM 6–7/2017 s.24-33 ›› MISTÄ LAPSIPULA JOHTUU. Alle 12-vuotiaat ovat kuitenkin lähes äänettömiä lastensuojelun asiakirjoissa. Oikeuden päätös ei silti lopeta lapsen ympärille syntynyttä konfliktia. . Virve-Maria Toivonen: Lapsen oikeudet ja oikeusturva – Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa. Se näkyy tiloissa, jotka eivät aina sovi lapsen kuulemiseen. Oppimispeli BabyTrail tarjoaa ensimmäistä lastaan odottaville tutkimustiedon lisäksi tehtäviä, jotka kannustavat omannäköisen vanhemmuuden löytämiseen ja vanhempien keskinäiseen yhteistyöhön. Kehitteillä oppimispeli tuoreille vanhemmille. 12 vuotta täyttäneellä on oikeus tulla kuulluksi sekä sosiaalitoimessa että tuomioistuimessa omassa lastensuojeluasiassaan. Portugalissa taantuma on aiheuttanut sen, että lapsen saamisen koetaan vaarantavan työmarkkina-aseman ja toimeentulon. Helsingin yliopisto 2017
Lapsia haukuttiin saksalaisten äpäriksi, ja moni heistä päätyi adoptoitavaksi tai lastenkotiin. Hän ei halua Konyn lapsia kotiinsa”, kertoo tutkimukseen osallistunut ugandalaisnuori. Puhujina: Kaari Utrio, Mika Aaltonen, Tommi Laitio, Tuomas Pöysti, Juho Saari, Elina Hirvonen, Linnea Karlsson ja monia muita. Koulutuspolitiikka tarjoaa perhepolitiikkaa tehokkaammat keinot koulutuksen tasa-arvon edistämiseen; esim. Child abuse & neglect, maaliskuu 2017. Tutkijat varoittavatkin avustusjärjestöjä supistamasta tai lopettamasta tukiohjelmiaan sen oletuksen varassa, että sotatoimien päättyminen vähentää automaattisesti avun tarvetta alueella. Kun heitä pyydettiin piirtämään kuvia itsestään ja perheestään vapautuksen jälkeen, kuvat kertoivat tutkijoiden hämmästykseksi pikemminkin surusta kuin iloista. taloudelliset ja kulttuuriset resurssit kulkevat perheissä usein käsi kädessä, mikä vahvistaa perheiden välisiä eroja. Tutkimusten mukaan erityisesti äidin matala koulutus näkyy sekä poikien että tyttöjen koulutustasossa. Tuoreen tutkimuskirjan mukaan sukulaiset, erityisesti sedät ja tädit, voivat paikata vanhempien puuttuvia resursseja. Tutkimuksen tekoaikaan 12–19-vuotiaat nuoret olivat syntyneet Ugandan sisällissodan aikana kaapatuille ja raiskatuille naisille. Puoli vuosisataa jatkunut kehitys kohti koulutuksen tasa-arvoa on siis ilmeisesti katkennut. Tutkijat havaitsivat, että ydinperheen sisällä yksittäisen resurssin puutetta on vaikea korvata toisella. Professori Jani Erolan ja erikoistutkija Elina KilpiJakosen toimittamassa teoksessa pureudutaan mm. ”Kotona meitä kolmea vankeudessa syntynyttä lasta vihataan. oppivelvollisuuden pituus vaikuttaa asiaan paljon. 26 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s24-33.indd 26 17.5.2017 13.34. Tilannetta voi verrata saksalaisten sotilaiden ja suomalaisnaisten jälkeläisten kohtaloon toisen maailmansodan jälkeen. Lasten koulutustaso ei kuitenkaan riipu pelkästään vanhempien koulutustasosta. Esim. Jani Erola ja Elina Kilpi-Jakonen (toim.): Social Inequality Across the Generations. siihen, mitkä tekijät eri maissa edesauttavat lasten kouluttautumista. LM 6–7/2017 s.24-33 tutkittua tietoa SEDILTÄ JA TÄDEILTÄ TUKEA PERHEEN RESURSSIPULAAN Koulutus periytyy: matalasti koulutettujen perheiden lapset kouluttautuvat selvästi muita harvemmin korkea-asteelle. . Jotta tuki olisi tehokasta, sen pitäisi Erolan mukaan olla nykyistä tarkemmin kohdennettua. Myös yhteiskunnan tukea tarvitaan. When war is better than peace: The post-conflict realities of children born of wartime rape in northern Uganda. . #ylisukupolvien Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Uudet puhujavahvistukset: kansanedustaja Annika Saarikko ja juontajaksi Ronja Salmi! Teemoina: ylisukupolvinen hyvinvointi, digitalisaatio, johtaminen, lapsuuden historia & tulevaisuus, trauma sekä lapsen kehitys. Sodan päätyttyä lapset syyllistettiin syntyperästään: heidät leimattiin kapinallisten lapsiksi. Akateemisen koulutuksen periytyvyys näyttää viime vuosina myös voimistuneen. Sodan ja vankeuden aikana lapset kokivat paljon pelkoa, nälkää ja väkivaltaa. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.-27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki • Innostavia luentoja • Alaseminaareja • Vierailukohteita • Työpajoja • Suuri näyttelyalue • Kokemuskirjasto • Speaker’s Corner • Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhla Ilmoittaudu osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Laajennetun perheen – sedät ja tädit mukaan lukien – vahvat resurssit voivat korvata sen, mikä vanhemmilta puuttuu. The Role of Compensation and Multiplication in Resource Accumulation. Setäni hakkaa meitä ja uhkaa tappaa meidät. SOTAA JULMEMPI RAUHA Luulisi, että sota on pahinta mitä lapsen kohdalle voi osua. Jotkut tutkimukseen osallistuneista nuorista ehtivät elää LRA:n vankeina seitsemän vuotta, toiset vain muutaman kuukauden. Kaikkien hyvinvointia tasaisesti lisäävillä toimilla ei professorin mielestä voida korjata tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Lapsia syyllistetään omasta syntyperästään. Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijoiden haastattelemien ugandalaisten lasten ja nuorten ja elämää rauhan tulo ei kuitenkaan parantanut; yhdenlainen paha vain muuttui toisenlaiseksi pahaksi. Edward Elgar Publishing 2017. Naisia piti vankinaan ja hyväksikäytti paikallisen sissipäällikkö Joseph Konyn johtama kapinallisryhmä Lord’s Resistance Army (LRA) vuosina 1986–2007. Vankeudessa kaikki olivat silti samassa veneessä: perhesuhteet olivat kiinteät, ja turvaa saattoi hakea sisaruksista ja ikätovereista. Toisaalta vanhempainvapaisiin liittyvillä järjestelyillä voidaan edistää samaan aikaan sekä sukupuolten että sukupolvien välistä tasa-arvoa
Raskaudenaikaisesta täysraittiudesta kieltäytyvät ovat keskimääräistä vanhempia, työssä käyviä ja raskausajan ulkopuolella tupakoivia naisia. #ylisukupolvien Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Uudet puhujavahvistukset: kansanedustaja Annika Saarikko ja juontajaksi Ronja Salmi! Teemoina: ylisukupolvinen hyvinvointi, digitalisaatio, johtaminen, lapsuuden historia & tulevaisuus, trauma sekä lapsen kehitys. Tutkimus tehtiin norjalaisten ja ruotsalaisten . Niistä suomalaisnaisista, jotka ilmoittivat käyttävänsä raskaana ollessaan alkoholijuomia, 80 % nautti koko raskausaikana vain 1–2 alkoholiannosta. Norjalaisnaiset raitteimpia odotusaikana. Noin 40 % raskausajan täysraittiudesta kieltäytyvistä eurooppalaisnaisista nautti useamman kuin yhden alkoholiannoksen kuukaudessa. KORKKI RAOLLAAN RASKAANAKIN LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 27 LM6-7_s24-33.indd 27 17.5.2017 13.34. Alkoholinkäytön lisäksi kyselykaavakkeella pyrittiin selvittämään vastaajan sosiaalinen asema ja tupakointitavat. yliopistojen yhteistyönä. Norwegian Institute of Public Health, huhtikuu 2017. Puhujina: Kaari Utrio, Mika Aaltonen, Tommi Laitio, Tuomas Pöysti, Juho Saari, Elina Hirvonen, Linnea Karlsson ja monia muita. Norwegian women drink least while pregnant, British women drink most. Tärkeää ei ole vain se, suljetaanko korkki kokonaan vai ei, vaan myös se, kuinka paljon korkki jää raolleen, jollei sitä suljeta kokonaan. Näin siitä huolimatta, ettei raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ole voitu määritellä selkeää riskirajaa, vaan suosituksena on täysraittius. Yllättävää kyllä, he ovat myös keskimääräistä koulutetumpia. LM 6–7/2017 s.24-33 Keskimäärin 16 % eurooppalaisista naisista käyttää ainakin jonkin verran alkoholia, vaikka tietääkin olevansa raskaana. Yleisintä korkin sulkeminen kokonaan on Norjassa, jossa niin tekee 96 % lasta odottavista naisista, ja harvinaisinta Britanniassa, jossa vastaava luku on 72 %. Suunnilleen yhtä vähän joivat norjalaiset, puolalaiset ja yllättäen myös ranskalaiset ja venäläiset naiset. Tulokset perustuvat vuosina 2011–12 anonyymina toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi lähes 8 000 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä naista 11 Euroopan maasta, mukana myös Suomi. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 26.-27.9.2017 Finlandia-talo, Helsinki • Innostavia luentoja • Alaseminaareja • Vierailukohteita • Työpajoja • Suuri näyttelyalue • Kokemuskirjasto • Speaker’s Corner • Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhla Ilmoittaudu osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Eniten juovat italialaiset: 8 %:lla raskaana alkoholia käyttävistä italialaisnaisista kulutus oli enemmän kuin 1–2 annosta viikossa
Mack on tallentanut matkaansa YouTubeen ja kerännyt sillä paljon rahaa sairastuneiden lasten hyväksi. pelinäyttämönä Lapset oppivat yhä enemmän asioita tietokonepeleistä. Hylätyistä taloista muodostuu tummia slummialueita kaupungin katukuvaan. Peliä mainostetaan kertomalla, ettei pelaaja vain rakenna kaupunkia, vaan puhaltaa sen myös henkiin. Tuolloin asukkaat usein muuttavat pois ja kaupungin verotulot pienenevät. Testasimme opettavaisia pelejä raadin kanssa, joka koostui neljästä 11–13-vuotiaasta lapsesta. Kaupunkinsa voi kasvattaa eläväiseksi suurkaupungiksi – tai pitää sen pienenä ja idyllisenä. Vuonna 2014 hän oli kolmen vuoden aikana kävellyt pelissä yhteensä 180 tuntia ja yli 700 virtuaalikilometriä. Pelistä selvisi hyvin, kuinka kaupunkiympäristö toimii. Markkinoilla on paljon pelejä, joiden avulla voi oppia ympäristöasioista. Vanhemmat pelaajat saivat pelistä enemmän irti, mutta peli opetti kaikille, että kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa. Pelaaja voi säädellä kaupunkinsa toimintaa ja esimerkiksi keinoja, joilla kaupunkiin tuotetaan energiaa. LUONTO 28 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s24-33.indd 28 17.5.2017 13.34. Lapsiraati piti pelistä, mutta sen opettavaisuus jakoi hieman mielipiteitä. Kaupungissa on muutenkin oltava myös tietty määrä hyvätuloisia asukkaita ja riittävästi tuloja, jotta ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin on varaa. Pelit valikoituivat pitkälti sen mukaan, mitä lapset itse olivat kokeneet opettavaisiksi ja samalla hyviksi. Valittavia arvoja ovat talous, rikollisuus, saasteet, kaupunkilaisten hyvinvointi sekä lukuisat muut. Tässä lapsiraadin kokemuksia! JOHANNA PAKARINEN kuva MOSTPHOTOS Lapset saattavat oppia pelaamalla jopa tehokkaammin kuin luokkahuoneessa . Peli on säilyttänyt suosionsa sukupolvelta toiselle. Lapset ymmärsivät saamansa opetuksen käytännön arvon, kun he pääsivät soveltamaan peleissä oppimaansa tietoa. Peli asettaa kuitenkin todellisen maailman kaltaisia rajoitteita. Eli pelaaja määrittelee itse, mikä hänelle on pelissä tärkeää, ja toimii sen mukaisesti. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Kurt J. Pelaaja voi myös asettaa tavoitteekseen kerätä mahdollisimman paljon rahaa välittämättä kestävästä kehityksestä, luonnosta tai asukkaiden viihtyvyydestä. Peliä onkin kritisoitu siitä, että sen sosiaaliset arvot nojaavat liikaa amerikkalaiseen tai länsimaiseen kasvuajattelutapaan. Mack on kävelyttänyt hahmoaan Minecraft-pelis sä vuosia, jotta löytäisi kohdan, jossa Minecraftin pelimaailma loppuu. Viime vuosina markkinoille on tullut konsepteja rikkovia pelejä, kuten Pokemon Go, joka vie lapset oikeasti ulos. Mitä kauemmin pelaaja kaupunkia rakensi, sitä enemmän hän oppi ja sai ahaa-elämyksiä. Se jäljittelee oikean kaupungin toimintaa, joten tehdyillä ratkaisuilla on syynsä ja seurauksensa. Joka vaihtoehdolla on omat riskinsä ja viehätyksensä. Kaupunkiin tulisi myös rakentaa joukkoliikennettä. Mikäli kaupunki käyttää liikaa hiilivoimaa, osoittavat kaupungin asukkaat mieltään. Kaupungin menestys riippuu sijoituksista ja talouskasvusta. Kaupunkinsa voi suunnitella ja rakentaa myös kestävän kehityksen ehdoilla. LM 6–7/2017 s.24-33 tietokonepelit A ikoinaan tutkimusmatkailijat purjehtivat maailman ääriin löytääkseen kohdan, jossa maailma loppuu. Hän ymmärsi, että matka Minecraft-maailman laidalle tulisi viemään kauan, sillä sen on kerrottu olevan 20 000 virtuaalikilometrin päässä. Se on innostanut monia käyttäjiään liikkumaan. Nykyään etsitään virtuaalitodellisuuden rajoja. Pelissä pitää rakentaa vesijohtoverkosto ja huolehtia siitä, että kaupunkilaisilla on tarpeeksi vihreitä alueita ja paikkoja virkistäytymiseen. Rakennetaan kestävän kehityksen kaupunki! Verkosta pystyy lataamaan ilmaiseksi SimCity Build It -pelin, joka on SimCityn uudempi versio. Maailma on muuttunut ajoista, jolloin kävelyn ei voinut kuvitellakaan tarkoittavan pelimaailmassa kävelyä. Vaikka ne eivät pystykään korvaamaan luontokokemusta, voi niiden kautta oppia paljon luonnosta ja kestävästä kehityksestä. Tanskalaistutkimuksen mukaan lapset saattavat oppia pelien avulla jopa tehokkaammin kuin luokkahuoneessa. SimCity ei etene ennalta sovitun juonen mukaisesti, mikä tekee siitä erityisen herkullisen alustan ekologiselle leikittelylle. Esimerkiksi aurinkopaneelien rakentaminen ei onnistu, jos on määrittänyt pelimaailmansa vuoden sellaiseksi, jolloin aurinkopaneeleita ei vielä ollut keksitty
Pelissä voi myös tutkia ympäristöä tai kasvistoja. Aavikoille on hänen mukaansa silti kuitenkin vaikeaa rakentaa taloja ja saada maaperää asutetuksi. Erityisesti lasten kysymyksiin vastaamiseen olisi hyvä löytää enemmän ja parempia tapoja. Asutetaan planeettoja! Endless Space oli suosittu lapsiraatilaisten keskuudessa. Raatilaiset kertoivat pelin opettaneen heille strategista ajattelua. Pelaaja pääsee kaivamaan ja etsimään mineraaleja selviytyäkseen. Pelissä edetään tarinan mukaan: haaksirikkoutuneen pelaajan tulee selvitä veden alla ja etsiä tarpeellisia välineitä. Tutustuttuani Endless Spaceen tuli pian selväksi, että juoni voi olla paljon monimutkaisempi ja monitasoisempi kuin mitä osasin ajatellakaan. Vedessä elää myös hirviöitä, jotka yrittävät saalistaa pelaajaa. Kauniissa avaruusmaisemissa pelaaminen vaikuttaa paikoin vierailulta planetaarioon: maisemat muuttuvat pelin edetessä ja tähdistöjen kehittyessä. Ilmastonmuutoksen myötä ihmiset kaipaavat yhä enemmän tietoa sitä, kuinka tilanteeseen on tultu ja mitä olisi tehtävissä. Tulevaisuudessa luonto ei ole vain taustanäkymä tai kehys pelin juonelle. Subnauticassa kiehtoi liikkuminen vedenalaisen maailman oloisissa maisemissa, jonne ei pääse kovin usein kurkistamaan. n Lapset saattavat oppia pelaamalla jopa tehokkaammin kuin luokkahuoneessa . LM 6–7/2017 s.24-33 Kaivetaan mineraaleja merenpohjasta! Subnautica-pelissä sukelletaan merenalaiseen maailmaan ja kaivetaan mineraaleja. Pelaaja saa säädellä vaikkapa sitä, kuinka paljon hänen omilla planeetoillaan panostetaan tutkimustyöhön, kehittämiseen tai puolustusmenoihin. Lapset uskoivat ymmärtävänsä myös verotusta paremmin. Pelintekijät tuskin pyrkivät tarkoin simuloimaan vedenalaista maailmaa, mutta pelihahmon mukana vedenalaiseen maailmaan pystyi eläytymään hyvin. Yksi raatilainen kertoi hyötyneensä pelistä koulun kokeissa ja kertoi pelistä puhuessaan myös magnesiumin ominaisuuksista ja tulenherkkyydestä! Peli vaikuttikin lisäävän raatilaisten innostusta luonnontieteisiin heitä viihdyttävällä tavalla. Pelaaja kokee, että on mukana päättämässä ekologisista asioista ja vaikuttamassa näin pelissä esitettyyn luontoon. Peli sijoittuu meriplaneetalle, joka on suurimmaksi osaksi vettä, mutta löytyy sieltä kaksi pientä saartakin. Ei riitä, että valloittaa planeettoja, niiden toimintoja pitää vahvistaa, jottei menetä niitä. Mikäli videopeleillä pystytään opettamaan jotakin ympäröivästä luonnosta ja saadaan meidät ajattelemaan esimerkiksi lajien säilymisen merkityksellisyyttä, on niiden asema tulevaisuuden luonnonsuojelun kannalta erittäin tärkeä. Luonnon äänistä ja pelin luontografiikasta saattaa tulla jopa jonkin pelin itsetarkoitus ja houkutin, jonka vuoksi peliä aletaan pelata. Ennen peleissä juonet olivat pelkistetympiä ja tekniikka asetti niille paljon rajoitteita. Samalla hänen pitää huolehtia ruoan-ja vedensaannista, hapesta ja siitä, ettei kuole vaikkapa haavasta leviävään tulehdukseen. Tuolloin luonto ei ole vain taustanäkymä tai kehys pelin juonelle. Tulevaisuudessa pelien uskotaan simuloivan luontokokemusta entistä paremmin. Eräs lapsista mainitsi oppineensa, että mitä tahansa voi tehdä, jos yrittää tarpeeksi. Siinä pyritään valloittamaan ja asuttamaan planeettoja. Tulevaisuuden luonnonsuojelua Pelit voivat opettaa ymmärtämään monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia maailmasta ja yhteiskunnasta. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 29 LM6-7_s24-33.indd 29 17.5.2017 13.34. Lapsiraadista peli opetti hyvin mineraaleista ja alkuaineista
Mietimme, tuliko tästä liiankin neutraali, mutta lapsi olikin innoissaan, kun näki tulevan huoneensa. Tosin vielä kukaan ei ole pyytänytkään saada maalata seinää värilliseksi. Tästä huoneesta tulee pian 11-vuotiaan tytön koti. – Kun keittiöön tuli uudet verhot, yksi yökötteli ja toinen sanoi, ihanat. Merilinnassa sisustuksen perusperiaate on, että yhteisistä tiloista päättävät aikuiset, ja lapset saavat sisustaa omaa huonettaan. – Valkoinen on käytännössä helppo valinta. – Huoneen laittaminen uudelle lapselle on arpapeliä. Oman näköinen huone Sijaishuoltopaikassakin oma huone saa olla lapsen itsensä näköinen. Musta, harmaa ja valkoinen ovat hänen suosikkivärejään, kertoo vastaava ohjaaja Marjukka Paajolahti-Halme turkulaisesta pienryhmäkoti Merilinnasta. LM 6–7/2017 s.24-33 sijaishuolto H armaat verhot, harmaat matot, valkoisella päiväpeitteellä pehmopupu odottamassa. Talon ikä näkyy sisustuksessa: hirsiseinä ja vanhat pieniruutuiset ikkunat on jätetty näkyviin yhteisellä käytävällä. Jos lapset saisivat päättää, meillä roikkuisi keittiössä seitsemän erilaista verhoa, Paajolahti-Halme nauraa. ELINA TEERIJOKI kuvat PASI LEINO ›› 30 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s24-33.indd 30 17.5.2017 13.34. Keittiö ja lasten huoneet ovat modernin valkoiset. Lapsen Maailma vieraili katsomassa, miten sijaishuollossa asutaan. Vanhassa kansakoulussa asuu seitsemän kouluikäistä lasta
LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 31 LM6-7_s24-33.indd 31 17.5.2017 13.34. Seinätekstiili on Maija Louekarin Marimekolle suunnittelema Isosatakieli (2004). LM 6–7/2017 s.24-33 Pienryhmäkoti Merilinnassa vanha hirsiseinä kertoo talon iästä. Tekstiilit vaihdetaan vuodenajan mukaan
Verhot ja lakanat lapset saavat itse valita tekstiilivarastosta. 32 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s24-33.indd 32 17.5.2017 13.34. – Täytyy olla itse valittua, että syntyy tunne omasta paikasta, Marjukka Paajolahti-Halme sanoo. Ihan millä tahansa ei kuitenkaan saa sisustaa. Synttärijuhliin koristeluineen ja juhla-aterioineen Merilinnassa taas satsataan jopa enemmän kuin monessa kodissa. Jos jotain särkyy, paikat korjataan heti. THL:n Lastensuojelun käsikirjassa mainitaan, että sijaishuoltopaikkaan siirtyvällä lapsella tulee olla mahdollisuus sisustaa huoneestaan mieleinen. Tyynen lisäksi talossa asuu viisi teini-ikäistä lasta, viisi burmankissaa sekä Kaija ja Markus Wikström. Samanlaista täällä on kuin vapaa-ajan asunnollammekin. Merilinnan olohuoneeseen, entiseen koulun juhlasaliin, katetaan myös juhlavat jouluja pääsiäisateriat. Muutamat turvallisuusasiat on kuitenkin järjestetty toisin kuin tavallisessa kodissa: veitset ja sakset ovat lukkojen takana, ja jääkaappihuone on lukittu. Merilinnassa sisustamiseen annetaan niin paljon vapautta kuin se käytännössä onnistuu. Kaarinan SOS-lapsikylän Ensio-talos sa oven lasin läpi kurkkii innokas koira: labradorinnoutaja Tyyne saapuu tervehtimään vieraita ensimmäisenä. Aikuistuvan nuoren tummasävyiset julisteet viittaavat musiikkimakuun, pikkuautoharrastajan lattialla on kaksi suurta liikennemattoa. Kodin pitää olla sellainen, jossa itse viihtyy, Kaija Wikström kertoo vaaleassa ruokailunurkkauksessa. Huoneisiin saa helposti ilmettä julisteilla ja sisustustarroilla. LM 6–7/2017 s.24-33 Tunne omasta paikasta on tärkeä Sijaishuoltopaikkojen sisustusta säädellään lähinnä tilankäytön puolesta. Ikkunoilla on suuria viherkasveja, ja kissat asettuvat mielellään ikkunalaudoille tarkkailemaan maailman menoa. Sillä kotina Merilinnasta puhutaan, niin on päätetty. LASTEN, AIKUISTEN JA ELÄINTEN KOTI Kun sijaishuoltopaikka on hoitavan aikuisenkin koti, kuvaan astuu aikuisen sisustusmaku – ja joskus myös lauma eläimiä. Niin ikään väkivaltaa ihannoivat ja pornokuvat ovat kiellettyjä, Paajolahti-Halme kertoo. Jos mieluisia ei löydy tai jokin tietty huonekalu on toiveissa, saatetaan tehdä reissu Ikeaan. Lapsikylän talot ovat pohjaratkaisultaan samanlaisia, mutta sisustukseen ei johto puutu. Ohjeena on, että kodista tulee pitää huolta, jotta se pysyy viihtyisänä. Kun he muuttivat taloon, edessä oli myös sisustuksen muokkaaminen omaa makua vastaavaksi. ” Jokainen kissa on valinnut lapsista oman kaverin, jonka huoneessa nukkuu. Kissat ovat hyvin sosiaalisia: jokainen niistä on valinnut lapsista itselleen oman kaverin, jonka huoneessa nukkuu, Wikströmit kertovat. Kaija Wikström on työskennellyt lapsikylävanhempana vuodesta 2013, Markus käy muualla töissä. Käsistään kätevät saattavat itsekin nikkaroida tai ommella jotain. Tosin pienetkin remontit, kuten seinien maalaukset, teetetään kiinteistöhuollon kautta, vaikka omat sormet syyhyäisivät päästä kunnostamaan paikkoja. Eräs lapsi rakensi koulun puutöissä huoneeseensa valaisimen. Kolhut ja rikkinäisyys houkuttelevat välinpitämättömyyteen. – Vaikka tämä olisi vain meidän koti, tämä olisi aika saman näköinen. Pitkäaikaisessa asumisessa tilojen on oltava kodinomaisia. Valviran jo päättyneen lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelman (2012–2014) mukaan jokaisella lapsella tulisi olla oma, vähintään 12 neliömetrin kokoinen huone. – Eläimet ovat rakkaita koko kylälle, ei vain meidän lapsillemme. – Meillä ei kuivanarkata, eli ei saa olla kannabisjulisteita tai kaljatölkkikokoelmia. Sisustusvalinnat kertovat lasten mieltymyksistä
Tila toimi aiemmin suljettuna vastaanotto-osastona. – Kun nämä lapset aikuistuvat, tulee pieniä tilalle ja lelut valtaavat taas alaa, Wikströmit miettivät. Niillä on oma tarina, kertoo Saarela. LM 6–7/2017 s.24-33 Runsaat viherkasvit ja sohvaryhmä keinutuoleineen toivottavat tervetulleeksi Turun kaupungin Mäntymäen perhekeskuksen tehostetun kotiinpäin tehtävän työn osastolle. Intervallijaksolle Mäntymäkeen tulevien perheiden lapsista on yleensä hauska valita huone värin perusteella. Seinillä on pari aiempien lapsiasukkaiden tekemää maalausta muistona talon menneisyydestä. Intervallijakso aloittaa kolmikuukautisen työn, joka jatkuu tiiviinä perheen ollessa myös omassa kodissaan. Lasten huoneet ovat täälläkin asukkaidensa näköisiä. Budjetti oli pieni, joten sisustusta ideoivat ja toteuttivat ne työryhmän jäsenet, joilla on silmää. Koti ja huoneet ovat muuttuneet, kun lapset ovat kasvaneet. Yhdestä huoneesta rakennettiin rentoutumispaikka, jonka suureen riippumattoon mahtuu useampikin vaikkapa iltasadulle. Yhdellä Wikströmien lapsista on liikuntarajoite, minkä vuoksi hänen huoneessaan ja kulkureitillä sinne ei ole mattoja. Huovat, tyynyt ja kasvit tuovat tilaan edullisesti elävyyttä. Osastolla käy viikon intervallijaksoilla perheitä, joiden taustalla on jo lastensuojelun avohuollon toimia. Seinällä on koivumetsää esittävä tapetti. Tilaa on paljon, sillä intervallijaksolla on yleensä yksi perhe kerrallaan. Mutta kun talossa on viisi teiniä ja vierailevat kaverit päälle, osa joutuu silti istumaan lattialla. Peruskalustus on kaikilla melko samanlainen. Sinivihreät sävyt tekevät Mäntymäen perhekeskuksen rentoutumishuoneesta hämyisän ja rauhallisen. – Osa tauluista on kaupungin taidekokoelmasta ja niillä on täällä määrätyt paikat, mutta nämä lasten tekemät ovat tärkeimpiä. Ympäristö on haluttu pitää mahdollisimman kodinomaisena, osastovastaava Marjut Saarela sanoo. – Täällä perheet saavat levätä ja keskittyä työskentelyn intensiiviseen aloitukseen. RIIPPUMATTO RENTOUTTAA Sohva täyttyy teineistä Olohuoneruokailutilan ytimessä on suuri sohvaryhmä, jota aluksi epäiltiin liiankin suureksi. Toista viehättää runsaus ja pinkki, kolmas on maalannut itselleen suuren taulun graffitityyliin. Pitkät keppihevosrivistöt ja muut lelut on siivottu talteen leluhuoneeseen. Yhdessä nukkuvat perheet haluavat usein pysyä samassa makuuhuoneessa, ja sänkyjä saa siirrellä. Se on lapsista hauskaa. n ” Huovat, tyynyt ja kasvit tuovat tilaan edullisesti elävyyttä. Siihen ei tehty suuria muutoksia: huoneet saivat kukin vain erivärisen tehosteseinän ja ovista poistettiin lukitus. Lapset eivät saa asentaa huoneisiinsa lukkoja eikä päihderekvisiitta ole sallittua; näihin asioihin on joskus jouduttu puuttumaan. Näin pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja arjen sujuvuutta sekä estää huostaanottoja. Ahtaasti asuville se on helpotus: jokainen voi halutessaan valita oman huoneen. Perusajatus on tutkia koko perheen dynamiikkaa, vaikka vain joku lapsista oireilisi. Japaninspanieli Mini oli kuvauspäivänä vierailulla perhekeskuksessa. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 33 LM6-7_s24-33.indd 33 17.5.2017 13.34. Yksi on askeetikko, joka ei huoli verhoja tai päiväpeittoja
Hän huomauttaa, että termit tahdonvastainen ja suostumukseen perustuva liittyvät vain hetkeen, jolloin vanhempia ja lasta kuullaan huostaanotosta. Ylipäätään huostaanotto tarkoittaa eri maissa eri asioita, vanhempien oikeuksiin puututaan eri tavoin. ANU VALLINKOSKI kuva PASI LEINO 34 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s34-41.indd 34 17.5.2017 13.46. Vahva ja heikko suostumus Valtaosa Suomessa tehdyistä huostaanotoista perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuulemisessa huostaanottoa vastustanut vanhempi voikin jälkikäteen tulla siihen tulokseen, että päätös oli ainoa oikea. Vertailu on siis aika hankalaa, sosiaalityön professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta sanoo. Huostaanotto tarkoittaa samaa riippumatta siitä, onko perhe suostunut siihen vapaaehtoisesti vai onko se ollut tahdonvastainen. Vuonna 2015 huostassa olleista lapsista alle 20 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle tahdonvastaisesti. HuostaanVapaaehtoisesti HUOSTAAN Suomessa valtaosa huostaanotoista perustuu lapsen ja vanhempien suostumukseen. Huostaanotto merkitsee aina sitä, että lapsi muuttaa pois kotoa, ja vanhemmuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet kapenevat. Jos yksikin vastustaa, ratkaisun tekee hallinto-oikeus. LM 6–7/2017 s.34-41 sijaishuolto V apaaehtoinen eli suostumukseen perustuva huostaanotto – siinä käytäntö, jota ei juuri tunneta muualla kuin Suomessa. Suomen tavan hyödyistä ja haitoista ei ole varmuutta, sillä tutkimusta aiheesta ei ole juuri tehty. Tämän jälkeen mielipiteet voivat muuttua. Mieli voi muuttua myös toiseen suuntaan. – Missään muussa tuntemassani maassa ei sälytetä sosiaalityöntekijöille näin suurta päätöstä, vaan ratkaisun tekee yleensä aina tuomioistuin. Muissa maissa asianosaisten mielipide ei yleensä vaikuta siihen, miten päätös tehdään. Kun perhe kannattaa huostaanottoa, sosiaalitoimen johtava viranhaltija tekee asiasta päätöksen. Vapaaehtoisessa huostaanotossa sekä lapsen huoltajat että 12-vuotias tai tätä vanhempi lapsi suostuvat huostaanottoon sillä hetkellä, kun sosiaalityöntekijä kuulee heitä asiasta
n ” Joskus vanhemmat ja lapsi eivät ymmärrä, mihin he suostuvat puoltaessaan huostaanottoa. Päätöksen valmisteluun osallistuu aina hänen lisäkseen useita eri alojen ammattilaisia. Tutkimusta tästäkään tosin ei ole. Tarja Pösön mukaan toistaiseksi ei ole tutkittu, miksi niin suuri osa huostaanotoista on vapaaehtoisia. – Vahvasta suostumuksesta on kyse, kun sekä vanhemmat että lapsi ajattelevat, että huostaanotto on oikea ratkaisu ja että se auttaa ja tukee heitä. – Molemmissa tavoissa on varmasti hyviä ja huonoja puolia. – Kyse on myös lojaalisuudesta. Joskus vanhemmat ja lapsi eivät välttämättä täysin ymmärrä, mihin he suostuvat puoltaessaan huostaanottoa. Pösö arvelee, että suostumusten määrää lisää se, että perhe on usein ollut pitkään lastensuojelun kanssa tekemisissä. Heikosta suostumuksesta voi puhua, kun pyrkimyksenä on vain välttää oikeudenkäynti. Myös suostumuksen pitävyys vaihtelee. Uskon, että kaikki nämä näkyvät myös vapaaehtoisissa huostaanotoissa. Syitä voi vain arvailla. Kotisaaren mukaan suostumukseen perustuvien ja tahdonvastaisten huostaanottojen taustalla on samanlaisia huolia. On esimerkiksi hyvä, jos vanhemmat tukevat lasta kiinnittymään sijoitusperheeseen. Nyt emme tunne niitä riittävästi, Tarja Pösö väittää. Huostaanottoa toivova teini voi myös kokea pettävänsä vanhempansa, Pösö kertoo. Se voi olla vahva tai heikko. Taustalla samat ongelmat Suomessa ei ole juuri tehty selvityksiä vapaaehtoisista huostaanotoista, vaan tutkimus on keskittynyt hallinto-oikeuden tekemiin päätöksiin. LM 6–7/2017 s.34-41 ” Huostaanotto tarkoittaa eri maissa eri asioita. – Meillä lastensuojelutyötä tehdään asiakaslähtöisesti. Perheet ovat työhömme pääsääntöisesti tyytyväisiä, hän arvelee. Tarja Pösö ei usko, että huostaanoton syissä olisi suuria eroja sen mukaan, miten perhe on asiaan suhtautunut kuulemisissa. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 35 LM6-7_s34-41.indd 35 17.5.2017 13.46. – Lain mukaan vanhemmille ja lapsille pitää tarjota riittävästi tietoa päätöksen tueksi. Ratkaisu on iso myös sosiaalityöntekijälle, sillä huostaanotto rajoittaa suuresti vanhemman oikeuksia. Huostaanotto ei yleensä tule yllätyksenä, vaan perhe on saanut jo aiemmin tukitoimia. Nyt ei siis tiedetä esimerkiksi sitä, vaikuttaako vapaaehtoisuus tai vastustus siihen, miten huostaanotto sujuu. Nyt odotusaika voi olla pääkaupunkiseudulla yli puoli vuotta. Tosin alustavaa tutkimusnäyttöä on siitä, ettei eroja sijaishuollon aikana ole. Lojaalius puntarissa Professorin mukaan monille perheille päättäminen huostaanoton vastustamisesta tai hyväksymisestä on iso juttu. Pösön mukaan huostaanotoista päättämisen tapa on otettu Suomessa liiaksi itsestäänselvyytenä. Olen kuullut, miten vanhemmat pitävät huostaanottoa valmistelun aikaan perusteltuna, mutta vastustavat sitä silti kuulemisessa. Se nostaa pintaan monenlaisia tuntemuksia: syyllisyyttä, pettymystä, menettämisen pelkoa. Voi kuitenkin kysyä, miten paljon perhe pystyy ottamaan tietoa vastaan, jos oma elämäntilanne on hyvin sekava. Ilman sitä suostumus on tyhjä. Toisaalta jos kaikki päätökset siirrettäisiin hallinto-oikeuksiin, pitäisi käsittelyä nopeuttaa, Tuuli Kotisaari pohtii. Huostaanoton tarvetta arvioidaan aina samalla tavalla. Huolellisesta valmistelusta huolimatta ison päätöksen tekeminen tuntuu Kotisaaresta joskus hurjalta. Kun teini-ikäisen huostaanottoa aletaan valmistella, ovat ongelmat todennäköisesti jatkuneet jo pitkään ja monenlaisia tukitoimia on jo kokeiltu. Aina ei voi olla täysin varma, mikä olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto. Myös työntekijöiden tukirakenteiden pitäisi olla kunnossa. – Juuri päätöksen vakavuuden vuoksi sosiaalityöntekijöiden pitäisi olla erittäin päteviä, kokeneita ja osaavia. Vapaaehtoisuuden suuri määrä osoittaa myös, että perheet tuntuvat luottavan lastensuojelun työntekijöiden ammattitaitoon. ottojen vastustus on noussut vuosien mittaan muutamia prosenttiyksikköjä. Teini-ikäisten huostaanotoissa on jonkin verran enemmän vapaaehtoisuutta kuin nuorempien lasten. Näin siksi, etteivät he halua antaa lapselleen sellaista viestiä, että he tahtovat antaa hänet pois. Hän penääkin tutkimusta ja keskustelua siitä, pitäisikö meidän säilyttää nykyjärjestelmä vai siirtyä käytäntöön, jossa ratkaisun tekee aina oikeus. Johtavana sosiaalityöntekijänä Kotisaari on se virkamies, joka tekee ratkaisun suostumukseen perustuvista huostaanotoista. Perheen suhtautuminen ei perusteiden punnintaan vaikuta. – Nyt vanhemmat joutuvat miettimään suostumustaan. LUOTTAMUS SELITTÄÄ VAPAAEHTOISUUTTA Vantaan kaupungilla johtavana sosiaalityöntekijänä työskentelevällä Tuuli Kotisaarella on selitys siihen, miksi huostaanotoista valtaosa on Suomessa vapaaehtoisia. – Toki itse huostaanotto ja sijoitus onnistuvat yleensä paremmin, jos perhe ja viranomaiset tekevät yhteistyötä. – Hallinto-oikeuden tekemien päätösten taustalla on hyvin vakavia ongelmia perheessä: väkivaltaa, päihteitä ja mielenterveysongelmia. Se on rankka päätös, vaikka vanhempi ymmärtäisikin, että huostaanotto olisi lapselle paras ratkaisu. Minusta heidän ei pitäisi joutua päättämään siitä, haluavatko he antaa lapsensa huostaan vai eivät. Huostaanotto on se viimeinen keino. He eivät halua, että lapsi kokisi, että äiti ja isä hylkäävät hänet. Kotisaari kertoo miettineensä, olisiko parempi, että päätöksen huostaanotosta tekisi aina tuomioistuin
SIRPA PALOKARI kuvat MARJA SEPPÄLÄ 36 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s34-41.indd 36 17.5.2017 13.46. Lisäksi kalastetaan, ammutaan ja paijataan pyyntikoiria. LM 6–7/2017 s.34-41 harrastus Vihkimys erätaitoihin Huippusuositulla Metso-leirillä saa rakentaa katiskan, linnunpöntön ja minkkiloukun
Ei mitään! – Pistäkää ensi kerralla pullaa katiskaan! Seuraavassa pyydyksessä käy kova sätkintä. – Se oli jännittävää! Tutkintokoe oli vaikea, kysymyksiä oli 60, ja vain kahdeksan sai olla väärin. Hirven matkimista on hyvä opetella, sillä se on oiva apu metsästyksessä. Sätkiikö. ›› Emmi-Orvokki Hälikkä opettelee aseen käsittelyä tietokoneeseen liitetyllä laseraseella opastajanaan Jarmo Muikku. Maiskuttelemalla – vähän kuin moiskauttelisi rakastetun poskelle suukkoja. Leiri sijaitsee paikassa, jossa erätaitoja on kelpo opetella: Kymenlaakson Jaalan syvillä takamailla, tuuheiden metsien ja kalaisien vesien äärellä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 37 LM6-7_s34-41.indd 37 17.5.2017 13.46. Viisipäiväisellä leirillä tutustutaan keskeisiin erätaitoihin ja opiskellaan muun muassa ensi-aputaitoja. Kaikille leiriläisille metsästys ei ole tuttua. Jo edelliskesän leirillä tutkinnon suorittivat Vilma ja Siiri Ala-Krekola sekä Anni Okka. – Plussaa tulee sille, joka tietää, mitä kaloja nämä ovat! – No nehän on sorvaajia – siis sorvia! Oppia ja elämyksiä Metso-leirillä viihtyy 66 nuorta, joista tyttöjä 14. jossa on pikkuisia majoitusmökkejä. LM 6–7/2017 s.34-41 K ieli laitetaan kitalakeen ja kurkusta päästetään tällainen ääni: quu, quu, quu…. Rantaviivan tuntumassa killuu useita katiskamerkkejä, sillä jokaisella mökkikunnalla on oma katiska. Luonnossa liikkuminen ja selviytyminen on kiinnostavaa ja samalla tulee kuntoa. Nuoria ohjaavat useat asiantuntijat: suunnistajat, Jaalan VPK:n edustajat, ampumaharrastajat ja vapaa-ajan kalastajat. – Haluan oppia metsästysasioita, sillä vanhemmatkin metsästävät: äiti ampuu lintuja, isä hirviä ja peuroja. Aurantolan kartanon vanhan tallin hämärässä ravintolasalissa kymmenet korvaparit ovat höröllään, sillä Ekin juttuja kuunnellaan mielellään. Ulkona aurinko loimottaa ja hyönteiset surraavat helteen noustessa kohti keskipäivää. Ryhmä 1 aloittaa: koukkupäinen naru viskataan veteen ja katiska kiskotaan ylös. Noin puolet leiriläisistä osallistuu metsästäjätutkintoon tähtääviin luentoihin. Mikael Barkman luonnehtii itseään ja perhettään ”eräjormailijoiksi”: – Olemme tehneet vaellusretkiä Repovedellä ja Latvian Jurmalassa. Leiriläiset malttavat istua teoriatunnin aloillaan, vaikka jalat jo vippaavat kohti rantaa. Kirkkonummelaisen Jenni Malmströmin mielestä ne ovat todella kiinnostavia. Entä miten kettua houkutellaan. Itse rakennetut katiskat heitettiin illalla veteen ja pian on niiden kokemisen aika. Kotona olen yöpynyt pakkasella takapihalla trukkilavan päällä. Metso-leirin johtaja Erkki ”Eki” Pentinniemi venyttää käsillä molempia poskiaan ja mylvii antaumuksella. Kapea kannas liittää mantereen Karijärven saareen, ” Kotona olen yöpynyt pakkasella takapihalla trukkilavan päällä
Ja kun tietoa karttuu, muuttuu luonto yhä kiehtovammaksi kaveriksi. Tytöt mökkinsä parvella unikavereineen: Jenni Kaukoranta (vas.), Vilma Ala-Krekola, Anni Okka, Siiri Jukanen, Emmi-Orvokki Hälikkä, Unna Muikku, Siiri Ala-Krekola ja Kerttu Kuitto. Veikka Virta (vas.) ja Pyry Malinen ovat tyytyväisiä joukkueensa saaliiseen. Leiriläiset saivat juomakupeiksi kuksat, jotka merkittiin omistajansa nimikirjaimilla. Leiriläiset oppivat yhtä sun toista luonnon kiertokulusta ja ravintoketjusta. Kivaa hommaa! Tomi Kuusela, Veeti Tolonen, Mikael Barkman ja Atte Martikainen selvittävät. Tavoitteena on rakentaa sata linnunpönttöä, jotka merkitään Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Kilpaillaan joukkueina, kuka tekee eniten. ERÄLEIRI TARJOAA TEKEMISTÄ JA UUSIA YSTÄVIÄ. – Teemme linnunpönttöjä. Nyt syntyy kymmenkunta pöllönpönttöä, jotka kuljetetaan taimikoille. Kun pöllön saa pesimään taimikonlaitaan, syö se alueelta myyrät, jotka muuten söisivät puuntaimet. 38 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s34-41.indd 38 17.5.2017 13.46. Pönttöjä nikkaroimassa Tomi Kuusela (vas.), Veeti Tolonen, Mikael Barkman ja Atte Martikainen. LM 6–7/2017 s.34-41 Sata linnunpönttöä Mökkisaaresta kantautuu mantereelle vasaroiden armotonta pauketta ja sahojen taukoamatonta kahinaa. Raakalautapinon takaa löytyy poikaporukka
– Ne on myös ihanan kilttejä ja niitä saa halia! tytöt hihkuvat. • SUURIN OSA leireistä järjestetään kesällä, mutta joskus myös talvilomien aikaan. Paikalle saapuu koiria omistajineen esittelemään taitojaan. Leirit tarjoavat myös vastapainoa tietotekniikan parissa puuhailulle. n Juttu tehtiin viime kesänä. Kiia Kataja ampui eilen kaksi vasaa – tosin ne olivat animaatiovasoja ja osumat syntyivät laseraseella. Hän on Kymen piirin toiminnanjohtaja ja – tietenkin – metsästäjä. Miksi eläimiä ammutaan. – Laserilla oli kivaa ampua, ja huomenna saamme kokeilla piekkarilla, hän kertoo. Ne ovat osa kampanjaa, joka käsittelee luonnon monimuotoisuutta ja vieraspetojen poistamisen merkitystä. Leirejä on järjestetty vuodesta 1997 noin kymmenen vuodessa. • LEIRIT on tarkoitettu pääosin 10–16-vuotiaille metsästysasioista kiinnostuneille. Metsästäjätutkintoon hän ei osallistu, koska ei usko tarvitsevansa sitä. Ainakin yksi leiri on ruotsinkielinen. Emmi-Orvokilla on kotona puussa maja ja siellä kiikarit, joilla hän tiirailee siivekkäitä ystäviään. Katoksen ympärillä pyörii väkeä jo hyvissä ajoin ennen leirikokkien korvia hivelevää Syömään!-kutsua. Tytöt tirskuvat: he kieltäytyivät 10 euron palkkiosta, jonka pojat olisivat maksaneet tiskipalvelusta. Leirin alussa jokainen osallistuja sai ikioman kuksan, ja ruoka nautitaan luontoa kunnioittaen oikeilta lautasilta. Yksi annettiin Ekille, pönttörivistön takana ylpeinä seisovat tytöt kertovat. – Nuorelle on annettava haasteita! On tärkeää, että hän saa itse suunnitella ja tehdä vaikkapa linnunpöntön, Eki toteaa ja huomauttaa, ettei toiminta luonnossa ole pelkkää ampumista tai bailailua. Kuusankoskelle hän perusti aikoinaan nuorten työpajan, jossa valmistettiin muun muassa riistakatoksia. Kinkkukiusaus katoaa padoista alta aikayksikön, ja sitten kipaistaan kartanon päärakennukseen jätskin ostoon. Aitoa leirielämää Eräleirin puuhakkaat, ulkoilmassa vietetyt päivät takaavat makoisat unet ja kovan ruokahalun. Luonto hoitaa ja kasvattaa Eki Pentinniemi on leirin Grand Old Man. Silloin selviää, mihin kaikkeen metsästyskoirat, spanielit ja noutajat pystyvät. Tallinvintiltä löytyvä metsästyssimulaattori on useimmista lapsista kiehtova vekotin – puhumattakaan leiripäivästä, jolloin ampumaradalla käydään treenaamassa ampumista ja aseenkäsittelyä. MITÄ, MISSÄ, MILLOIN. Hän on työskennellyt aiemmin 12 vuotta ongelmanuorten kanssa ja nähnyt luonnon hoitavan vaikutuksen. – Viemme pöntöt kotiin ja laitamme pihalinnuille. – Nuoret arvostavat järkevää tekemistä. Siitä kertoo se, että leirien osallistujamäärä on kasvanut joka vuosi. Hänen saldonsa on jo viisi. Alaan vihkiytymättömille tiedoksi, että piekkari on pienoiskivääri. Erätaitoja oppiessa saa kokemuksen selviytymisestä, mitä myöten itseluottamus kasvaa. Mutta ensin tiskit! Poikapoppoo talsii alistuneesti likaisten lautastensa kanssa pesupaikalle. – Minusta ei tule metsästäjää, vaan laskuvarjojääkäri. Erkki oli mukana perustamassa ainutlaatuista Voikkaan Luontoja eräkeskusta, jossa yhteistyötä tekevät erä-, metsästysja kalastusalan järjestöt. Ensin käyn armeijan. Erätaitojen opettaminen ja nuorisotyö ovat hänellä verissä: hän on ollut mukana jokaisella Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin järjestämällä 42 Metso-leirillä. Nuoret tietävät, että esimerkiksi minkki on muualta Suomeen tuotu vieraslaji, joka tuhoaa vesilintujen pesiä. • METSO-LEIRIT ovat eräja riista-aiheisia nuorisoleirejä, joita Suomen Metsästäjäliiton piirit järjestävät eri puolilla Suomea. Pienten ruokahuilien jälkeen on tiedossa leirin suosituin iltapäiväohjelma. 500 lasta ja nuorta. . Siellä tarjotaan oppia ja elämyksiä koululaisille sekä päivähoitolapsille. – Minkit tekevät tuhoa ja hävitystä ja siksi niitä pitää pyydystää, selvittää minkkiloukkuja nikkaroiva poikaporukka. Viikon aikana valmistuu peräti 70 loukkua. Leirillä valotetaan myös metsästyksen etiikkaa ja syitä siihen, miksi tiettyjä lajeja metsästetään. Hän nauttii leiristä, koska tekemistä on koko ajan ja saa paljon uusia kavereita. LM 6–7/2017 s.34-41 Leirin tehokkaimmaksi pönttöporukaksi osoittautuu Vilma ja Siiri Ala-Krekolan, Anni Okkan ja Emmi-Orvokki Hälikän joukkue. Niihin osallistuu vuosittain n. – Olen tehnyt nämä pikkulinnuille. Mukaan sopivat niin metsästyskortin jo suorittaneet kuin suorittamattomatkin. – Esimerkiksi Saksassa vaikeimpia huumenuoria on siirretty hoitoon maaseudulle haasteelliseen ympäristöön ja näin saatu hyviä tuloksia aikaan. www.metsastajaliitto.fi/metsoleirit LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 39 LM6-7_s34-41.indd 39 17.5.2017 13.46. Emmi-Orvokkia on alettu kutsua leirin pönttömestariksi
Myös yritysvastuuverkosto FIBS:in verkkosivuilla muistutetaan, että vastuullisuus edistää yritysten innovatiivisuutta ja turvaa näin liiketoiminnan edellytykset pitkällä tähtäyksellä. – Olemme tottuneet liittämään ihmisoikeuskysymykset kansainvälisiin tekstiilitehtaisiin. Yritysten ympäristöön liittyvistä vastuista on puhuttu jo jonkin aikaa. Vähintään osa tuotannosta tehdään jossain muualla. Nykyään huomiota kiinnitetään myös sosiaaliseen vastuuseen. 40 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s34-41.indd 40 17.5.2017 13.46. Unicef onkin lähtenyt kouluttamaan yrityksiä huomioimaan lapset toiminnassaan. FIBS on tehnyt yhteistyötä Unicefin kanssa UNICEF ON kouluttanut muualla maailmassa jo jonkin aikaa yrityksiä lasten oikeuksien huomioimiseen, ja Suomen Unicef aloitti koulutuksen muutama vuosi sitten. Huomion kohdistaminen lasten oikeuksiin liiketoiminnassa on sen sijaan yritysmaailmassa uusi asia. Oikeita kysymyksiä, vaikeita vastauksia Unicef on ryhtynyt kouluttamaan yrityksiä, jotta ne ottaisivat liiketoiminnassaan huomioon lasten oikeudet. LM 6–7/2017 s.34-41 sosiaalinen vastuu K un turistiryhmä pääsee vierailemaan aasialaiseen orpokotiin, voi se tuntua erinomaiselta tilaisuudelta tutustua paikallisiin oloihin ja antaa köyhille rahaa. MARIANNA LAIHO ” Unicef tekee yhteistyötä kauppatieteen opiskelijoiden kanssa, joista monet ovat tulevaisuuden yritysjohtajia. – Monet heistä ovat tulevaisuuden yritysjohtajia, Leino muistuttaa. Asioita on pohdittu esimerkiksi lentoyhtiöiden, hotelliketjujen ja matkatoimistojen kanssa. – Kansainvälisellä firmalla saattaa olla jopa isompi liikevaihto kuin pienellä ja köyhällä valtiolla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n verkkosivuilla muistutetaan, että yrityksen toiminnalla on seurauksia erilaisille ihmisryhmille ja yhteisöille sekä paikallisille asukkaille. Yhteistyötä tehdään myös yliopistojen kanssa, varsinkin kauppatieteen opiskelijoiden kanssa. Lapsia ei kuitenkaan mainita erikseen. Ja vaikka orpoja olisivatkin, töllistelevät turistikierrokset eivät ole heille välttämättä hyväksi. Edellisiä vakavampia lieveilmiöitä matkailualalla ovat seksiturismi ja ihmiskauppa. Koulutuksia ja tietoiskuja lasten oikeuksista tarjotaan muillekin yrityksille. Tosiasiassa lapset eivät välttämättä edes ole orpoja, vaan esittävät annettua roolia. Aihetta pohditaan myös konkreettisesti ryhmätöiden avulla. Samanlaisia ongelmia liittyy matkailijaryhmien vierailuihin paikallisissa kouluissa, joissa oppituntien jatkuvat keskeytykset haittaavat oppimista. Näin siksi, että valtionyhtiöt voi nähdä edelläkävijöinä, Irene Leino sanoo. Yksittäisissä yrityksissä lapsiin liittyvää pohdintaa saattaa kuitenkin olla, EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä sanoo. HARVALLA YRITYKSELLÄ suunnittelu, raaka-aineet, tuotanto ja kuluttajat ovat enää vain yhdessä maassa. – Kun lähdimme liikkeelle, valitsimme erityiskohteeksi yritykset, joissa Suomen valtio toimii omistajana kokonaan tai osittain. Koulutus sisältää erilaisten asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheesta sekä edelläkävijäyritysten esimerkkejä omista hyvistä toimintamalleistaan. Yrityksistä on tullut merkittäviä toimijoita, joiden on kannettava vastuuta tekemisistään – myös silloin, kun toiminta tapahtuu muualla kuin kotimaassa, Leino muistuttaa. – Hyvän lainsäädännön vuoksi Suomessa ei tarvitse olla huolissaan lapsityövoimasta, mutta suomalaisyrityksillä on kytköksiä maihin, joissa asiat eivät ole niin hyvin, Unicefin yritysvastuukysymysten asiantuntija Irene Leino sanoo. Unicefin ja FIBS:in järjestämään koulutukseen osallistui 37 henkeä 24 yrityksestä Finnairilta, Metsosta, Fortumilta, Outotecistä, VR:ltä, Nesteeltä ja Postista. Samantapaisia ongelmia liittyy kuitenkin mihin tahansa tuotteeseen joko suoraan tai monimutkaisten kytkösten kautta. – Puhumme ihmisoikeuksista yleisellä tasolla
Laki mahdollistaa ympäristöja sosiaalisen vastuun huomioimisen, muttei edellytä sitä. – Edelleen kilpailutuksissa on mahdollista kiinnittää huomio vain hintaan ja teknisiin seikkoihin. yhteen maahan rekisteröity tehdas saattaa saastuttaa pohjaveden toisessa maassa, mistä seuraa terveyshaittoja etenkin lapsille. Erityisesti digitaalisten palveluiden kohdalla on syytä olla tarkkana! . Parlamentti on myös suositellut, että EU:n kauppasopimuksiin kirjataan pakkoja lapsityövoiman torjuminen. Esim. www.youtube.com/watch?v=D_ RKWtc0dBQ Lasten oikeuksista tulisi huolehtia yrityksissä kolmella tasolla: työpaikalla, markkinoinnissa ja yhteiskunnallisella tasolla. Liian usein koulutukseen tulee yrityksistä viestintäväkeä, jolla ei ole kuitenkaan yrityksissä päätäntävaltaa. Päätöslauselmassa mainitaan erikseen lapset yhtenä haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä. Yritysten tulisi ottaa myös tästä vastuu. HYVINVOINTIA MONELTA SUUNNALTA LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 41 LM6-7_s34-41.indd 41 17.5.2017 13.46. Suomessa uusi hankintalaki hyväksyttiin viime vuoden lopussa. Katso aiheesta mainio video, jossa muistutetaan yritysten vastuusta myös silloin, kun ne markkinoivat tuotteitaan lapsille. – Valtion tulisi näyttää mallia ja todella vaatia omissa hankinnoissaan sosiaalisen vastuun huomioimista. n ” Valtion tulisi näyttää mallia ja huomioida hankinnoissaan sosiaalinen vastuu. Hyvinvoinnin kannalta oleellista on myös vanhempien palkan suuruus sekä äitiysloman pituus. Opiskelin Kauppakorkeakoulussa kymmenisen vuotta sitten. Nyt sille löytyy koulutuksessa jo kokonaisia opetusohjelmia. Painavin kysymys on se, miten yritykset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Leino pohtiikin, pitäisikö turisteja siis kehottaa olla ostamatta lapsilta. 12 €/6 € tai Museokortti Alaverstaanraitti 5, Tampere www.postimuseo.fi Näyttely Postimuseossa Vapriikissa 9.6.–29.10.2017 Lapsille hauskaa tekemistä ja toiminnallista seikkailua! LM 6–7/2017 s.34-41 Usein yrityksissä toivotaan hokkus pokkus -vastausta siihen, miten lasten kaltoin kohtelun voi välttää tai miten liikekumppanin epäilyttävän kytkennän voi tunnistaa. Kun ajatteleekin kaikkia niitä lapsia, jotka työskentelevät kaivoksissa ja tehtaissa valmistamassa meille länsimaille halpoja hyödykkeitä, herää turhauttava kysymys: Ovatko kaupalliset yritykset tosissaan halukkaita pohtimaan lasten oikeuksia. EU HUOMIOI LAPSET Lasten oikeuksiin yritysmaailmassa on kiinnitetty huomiota myös Euroopan parlamentin mietinnöissä. Toiseksi lapselle osoitetun tuotteen on oltava turvallinen ja terveellinen, eikä lapsia voi käyttää mainonnassa miten tahansa. MYÖS VALTIOT käyvät kauppaa yli rajojen. – Vastuunkanto toteutuu kuitenkin vain, mikäli yrityksen johto ja hallitus sitoutuvat asiaan. EU mahdollistaa hankintadirektiivissään, että julkisissa hankinnoissa voidaan huomioida sekä ympäristöettä sosiaalinen vastuu. Koska sosiaalista vastuuta ei vaadita, suuria muutoksia nykyisiin käytäntöihin tuskin tulee, Irene Leino harmittelee. Alle 15-vuotiaita lapsia ei saa käyttää työvoimana muussa kuin kevyessä työssä tietyin ehdoin. – Olen positiivisella mielellä. Kysymys on kuitenkin monimutkaisista asioista, jotka eivät ole helposti ratkaistavissa. Tärkeintä on, että yritykset ovat ongelmista tietoisia ja yrittävät etsiä niihin ratkaisuja. EP hyväksyi viime lokakuussa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Esimerkiksi jos turisti ostaa kadulla lapselta matkamuiston, ei ole varmaa, kenelle rahat menevät. Silloin ei puhuttu sanallakaan opetuksessa yritysten yhteiskuntavastuusta
Täällä ei tehdä Pelkokerroin-ohjelmaa, vaan tutustutaan tulevaisuuden ruuantuotantoon. SUSANNA CHAZALMARTIN kuvat JYRKI NIKKILÄ 42 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s42-51.indd 42 17.5.2017 14.45. Mutta miten käy, kun madoista kokataan ruokaa. LM 6–7/2017 s.42-51 kestävä kehitys Ötökkäfarmi luokan nurkassa Kemin Hepolan koululla on kasvatettu syksystä asti jauhomatoja, torakoita ja sirkkoja
LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 43 LM6-7_s42-51.indd 43 17.5.2017 14.45. – Ope hei, saanko minäkin tulla tunnille. Hän silittelee hellästi niiden kiiltäväpintaista kuorta ja jutustelee: – Tule tänne, tule, tule! Peukalon reunaan jää pieni jälki hyönteisen koukkumaisista jaloista, kun Vilma nappaa torakan. Moni saattaa inhota sitä sen epämiellyttävästä ulkonäön vuoksi, eikä sen viehtymys likaisiin ja kosteisiin paikkoihin ainakaan paranna sen mainetta. Alun perin Tuulan tarkoituksena oli kasvattaa oppilaidensa kanssa hyönteisistä tulevaisuuden ruokaa ja opettaa samalla uutta näkökulmaa ruokateemaan. Fysiikan ja matematiikan opettaja Tuula kantaa pöydälle muovisia laatikoita yhdessä oppilaiden kanssa. Monialainen opintokokonaisuus, jossa on tutustuttu ruokateemaan kemian, kotitalouden, historian ja maantieteen näkökulmasta, on huipentumassa tänään jauhomatojen kokkaukseen. Laatikon kyljessä lukeekin ”Madagaskarin sihisevä torakka”. Kotitalousopettaja Matleena järjestelee keittiöluokan perällä juuri kaupasta ostettuja vihanneksia valmiiksi yläasteen oppilaille, joiden lukujärjestyksessä on nyt kotitaloutta. Kohta molemmat ötökät lepäävät Vilman kämmenellä rauhallisina ja hiljaisina. Hän siirtää ilmarei’illä varustetun kannen syrjään ja alkaa houkutella sihiseviä torakoita kädelleen. Ylimääräisille lupaa ei silti helly. Seiskaluokkalainen Vilma ei torakoiden kyseenalaisesta maineesta välitä. Pliis! Käsillä on eittämättä lukuvuoden mieleenpainuvin oppitunti. Nyt niissä on suurin piirtein yhtä paljon proteiinia kuin sianlihassa, sekä paljon hyvälaatuisia rasvoja, rautaa, sinkkiä sekä kalsiumia. LM 6–7/2017 s.42-51 ›› K otitalousluokan ovenraosta kurkistaa pää. – Näitä ei kyllä tänään syödä, Vilma sanoo päättäväisesti ja suojaa toisella kädellä lemmikkejään. Kun koululla päätettiin syksyllä ottaa uuden monialaisen opintokokonaisuuden teemaksi ruoka, hän Jauhomadot ovat kasvaneet pulleiksi jauhoja, kaurahiutaleita ja kurkkua syömällä. Ensin innostuivat oppilaat Ympäristöasiat ovat aina olleet Tuulan sydäntä lähellä. Hän ei osannut arvata, että osa oppilaista kiintyisi hyönteisiin niin, että niiden hoitovuoroja jonotettaisiin. Yhdessä laatikoista kaksi pienen nyrkin kokoista mustaa torakkaa heiluttelee kiukkuisina tuntosarviaan ja sihisee
Tuula halusi tutustuttaa oppilaat paitsi hyönteisten metamorfoosiin munista aikuisiksi myös ympäristökysymyksiin, kuten proteiinintuotannon hiilijalanjälkeen ja eettisyyteen. Oppilaat ovat etsineet ja kirjanneet hoito-ohjeet, sekä suunnitelleet reseptit. Aada ja Vilma seuraavat Tuula-opettajan ilmettä, kun hän syö elämänsä ensimmäistä matoateriaa. Useimmat oppilaista ottivat hyönteisprojektin heti innolla vastaan, mutta etenkin joidenkin opettajien ensireaktio oli ällötys. ” Kumman tappaisit ennemmin: lehmän vai madon. Hän oli ehdottanut jo edellisvuonna hyönteisten kasvatusta ruuaksi, mutta vastaanotto ei ollut suotuisa. OSA OPPILAISTA KIINTYI HYÖNTEISIIN NIIN, ETTÄ JONOTTI NIIDEN HOITOVUOROJA. Koska hyönteiset eivät vielä kuulu EU:n hyväksymiin elintarvikkeisiin, niitä päätettiin kasvattaa kolme sukupolvea. LM 6–7/2017 s.42-51 päätti tilaisuutensa tulleen. Hyönteisistä saatavaan proteiinikiloon tarvitaan vettä vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi naudan kasvatukseen. Halusin kuitenkin, että oppilaat ajattelevat mielessään hyönteisiä potentiaalina ateriana. Näin pyrittiin varmistumaan siitä, että yksilöt olisivat varmasti puhtaita. Hyönteisprojektissa kaikki on ollut oppilaslähtöistä. Rehtorilla oli tosin yksi ehto: hyönteiset eivät saa karata laatikoistaan – kuten sirkkojen kanssa oli joskus aiemmin käynyt. Tällä kertaa myös rehtori ja kotitalousopettaja innostuivat ajatuksesta. Tuula päätti silti heti, että hyönteisiin suhtauduttaisiin puhtaasti elintarvikkeina: – Tämähän on tulevaisuuden ala! Maapallo ei kestä kiihtyvää lihansyöntiä, ja on pakko kehittää uusia proteiinimuotoja. Viidakkotunnelmaa opettajanhuoneessa Tuula kävi ostamassa hyönteiset eläinkaupasta, jossa niitä myydään matelijoiden ja hämähäkkien ravinnoksi. Mukaan tarttui pussillinen jauhomatoja, muutama heinäsirkka sekä kaksi torakkaa, joilla pääsi hyvin alkuun hyönteisfarmin pystyttämisessä. 44 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s42-51.indd 44 17.5.2017 14.45. Monen oppilaan ötökkäkammo helpotti projektin aikana. – Eikä hyönteisten syöminen toki ollut tässä se pääasia, vaan koko prosessi
Onhan näitä sentään lähes vuosi kasvatettu tätä hetkeä varten. Kokattavat toukat päätyvät naposteluherkuksi illanistujaispöytään yhdessä vihannestikkujen ja mangolla höystetyn dippikastikkeen kera. Niistä on tullut vähän sellaisia koulun yhteisiä lemmikkejä. Ajatelkaa, kuinka helppo ja halpa tapa tuottaa proteiinia, Tuula toteaa tyytyväisenä. – Kuten näette, nämä ovat lisääntyneet todella tehokkaasti. – Lähdin ihan avoimin mielin mukaan. Pulleimmat ovat reilun sentin mittaisia – sellaisia, joita joskus voi löytää kotoakin vanhasta jauhopaketista. Joku nuori ennakkoluuloton yrittäjän alku voisi lähteä jalostamaan näistä nyhtökauran tai härkiksen kaltaista tuotetta. Seiskaluokkalaisella Siirillä on vastaus valmiina: – Kumman tappaisit ennemmin: lehmän joka pitää teurastaa vai tuollaisen madon, jonka saa hengiltä sormien välissä puristamalla. Kasiluokkalaiselle Aadalle hyönteisten kasvatuksen ympäristöystävällisyys tuli yllätyksenä. Irvistääkö se. Matoja Kallen kanssa noukkineet Noomi ja Jenni eivät ole muuttaneet ruokailutottumuksiaan projektin ansiosta, mutta myöntävät miettivänsä proteiinintuotannon tulevaisuutta nyt uudella tavalla. – Tässä voisi olla hyvä bisnesidea jollekulle tulevaisuuden tekijälle. Sirkkojen siritys tuo opettajanhuoneeseen mukavan viidakkomaisen tunnelman, Tuula kuvaa. Ajattelin heti, että voisin myös maistaa hyönteisiä, jos ne kokataan ruuaksi, Kalle juttelee samalla, kun tunnustelee sormenpäillään muovilaatikon pohjalla jauhossa luikertelevia matoja. Osa oppilaista kauhistuu. – Nämähän ovat oikeastaan aika hyviä! Näihin tulee himo samalla tavalla kuin vaikkapa popcorniin. Suomen Kemissä vastaanotto ei ole yhtä varaukseton. Kotitalousopettaja poimii ensimmäisen madon sormiinsa ja pistää sen varovasti suuhunsa. Suurinta osaa oppilaista kiinnostaa kuitenkin tietää, miltä friteeratut madot maistuvat. Hän haukkaa pienen palan matoa ja syö sen sitten kokonaan. – Oksettaa pelkkä ajatuskin... Lihaisimmat päätyvät siivilään odottelemaan. – Tätä minä olen odottanut, nyt niitä ei ainakaan enää ole! joku luokan tytöistä huudahtaa. Tuleeko oksennus. Nekin oppilaat ja opettajat, jotka alussa vierastivat ajatusta, tottuivat pian sirkkojen siritykseen ja torakoiden sihinään. Valmistustavaksi on päätetty friteeraus. Tätä köksäntuntia varten oppilaat ovat saaneet tehtäväksi etsiä reseptejä, joita maailmalla käytetään matojen kokkaukseen. Viikonloppuisin ja loma-aikoina oppilaat ovat vuorollaan ottaneet hyönteiset kotihoitoon. Ilmekään ei värähdä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 45 LM6-7_s42-51.indd 45 17.5.2017 14.45. Ehkä ne menevät vielä jonain päivänä osana tavallista ruokavaliota. LM 6–7/2017 s.42-51 Hyönteisten kasvatusta varten kouluun hankittiin muovisia terraarioita, joita on säilytetty kemian luokan takahuoneessa ja opettajanhuoneessa. Kohta ne ovat kuolleita Kun riittävä määrä matoja on noukittu, täytyy päättää, miten ne päästetään hengiltä. – Aika jännä tunne. – Ikävä ajatella, että ne ovat nyt eläviä, mutta kohta kuolleita, joku sanoo arasti. Jollain tavalla se lehmäkin on tapettu ennen pihviksi päätymistään. Seassa on sadoittain pieniä munia, joista osasta toukat ovat jo kuoriutuneet. Tulevaisuuden nyhtökauraa. Samanlaisia myydään naposteltavaksi Aasiassa lasipurkeissa ja katukeittiöissä. Jos ainoa kontakti syötävään lihaan on vakuumipaketti marketin hyllyllä, tällaisia asioita ei välttämättä osaa ajatella. Torakat sen sijaan saavat elää: Tuula on luvannut antaa ne parille ysiluokkalaiselle kesähoitoon kiitokseksi ansiokkaasta asiaan perehtymisestä. Oppilaat seuraavat uteliaina vierestä. Kalle napsii tottunein ottein madot emolaatikosta ja siirtää ne matolaatikkoon. Kaivattua vaihtelua Lemmikkejä tai ei, tänään jauhomadoista tehdään ruokaa. – Osa porukasta voi nyt pilkkoa vihannekset ja valmistaa dippikastikkeen, loput keräävät pulleimmat toukat friteerausta varten, köksänopettaja Matleena ohjeistaa. Karenilaistaustaiset oppilaat ovat kertoneet oman kotimaansa Burman hyönteisten syönnistä, ja muillakin oppilailla on omia kokemuksia Aasian-lomamatkoiltaan. Projektin viimeisenä opetuksena Tuula heittääkin ilmoille vinkin. Menestys olisi taattu! n ” Näihin tulee himo samalla tavalla kuin vaikkapa popcorniin. Häntä hyönteiset eivät ole missään vaiheessa ällöttäneet – päinvastoin, matojen seuraaminen ja hoitaminen on tuonut mukavaa vaihtelua opiskeluun. – Syömään! pöydän kattaneet Siiri ja Freja huutavat, kun pilkotut vihannekset ja friteeratut madot nostetaan pöytään. Ei tunnu yhtään, että söisi lihaa, Tuula ihmettelee. Toisessa laatikossa vilisee jauhokuoriaisia. – Nykyään he käyvät katsomassa, mitä torakoille ja jauhomadoille kuuluu ja ovatko ne kasvaneet. Erottelu tehdään pari kertaa viikossa, jotta pysytään kärryillä siitä, kuinka mones sukupolvi on menossa. – Ajattelin ryöppäystä kiehuvassa vedessä, Tuula ehdottaa. Hän toivoo silti, ettei hyönteisten syönti yleisty vielä hänen elinaikanaan. – Jos niitä kerran tulevaisuudessa joutuu kuitenkin syömään. 27 vuotta kasvissyöjänä ollut Tuulakin on valmis maistamaan. Nämä ovat yllättävän neutraaleja. – Uskon, että tulevaisuudessa hyönteisiä syödään yhä enemmän, eikä se minua mitenkään erityisesti kauhistuta, Jenni sanoo. Mutta Matleenan kulmat nousevat hämmästyksestä. Tuula myöntää, että osaltaan hyönteisprojektin tarkoituksena on ollut lisätä oppilaiden tietoisuutta ruuantuotannon eettisyydestä. Ysiluokkalaista Kallea ei tarvitse kahdesti kehottaa. Ne oppilaat, jotka halusivat maistaa matoja omalla vastuullaan, olivat yllättyneitä siitä, miten vähän niiden syönti lopulta ällötti. Kuolleet madot on pyöritelty kananmunassa ja kookoshiutaleissa ja friteerattu sen jälkeen öljyssä. Oppilaat ovat huuhdelleet madot raikkaassa vedessä ja kipanneet ne sitten hetkeksi kiehuvaan veteen. Kun jauhoja hieman ravistelee huomaa, että matoja on satoja
46 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s42-51.indd 46 17.5.2017 14.45. LM 6–7/2017 s.42-51 varhaiskasvatus HYVEET tulevat takaisin LEENA RAIVIO kuvat MIKKO KAUPPINEN Lasten kasvattaminen helpottuu, kun väännät ruuvia päässäsi toiseen suuntaan: etsi sitä, mistä voit kehua lasta. Näin opettaa eetikko Antti Kylliäinen
– Kyllä luovuttiin, viimeistään 1970-luvulla. Eikö hyveistä luovuttu jo ajat sitten. Eivät hyveet tosin ole täysin kadonneet. elänyttä kreikkalaista filosofi Aristotelesta. Aristoteleen oppien kanssa sillä ei ollut enää mitään tekemistä, Kylliäinen muistelee kuin olisi itse ollut tätä rappiota todistamassa. Mikäpä muu kuin hyveellinen elämä! Sitä Aristoteles piti tavoittelemisen arvoisena, koska hänestä se johti ihmisen korkeimpaan päämäärään, onnellisuuteen. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 47 LM6-7_s42-51.indd 47 17.5.2017 14.45. Mutta johdonmukainen hyveisiin kasvattaminen on ollut hukassa jo useamman vuosikymmenen. Sana kuulostaa juhlalliselta ja ylevältä. Mutta niiden rappio alkoi jo 1700-luvulla, ja viktoriaanisella ajalla hyveellisyys tarkoitti lähinnä naisen siveellisyyttä. Mitä ne olivatkaan. Klassisia aristoteelisia hyveitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, rohkeus, rehellisyys ja ystävällisyys. ›› Päiväkodissa on kivaa, kun kaikki kannustavat toisiaan. Tällä hetkellä hyveitä todella opetellaan 226 suomalaisessa päiväkodissa 54 paikkakunnalla. Sen Kylliäinen haluaa nyt palauttaa. Hän on teologian maisteri, joka hurahti Aristoteleen ajatteluun jo 1980-luvun lopussa. Mutta hyveet. Ja vanhanaikaiselta. Maikki, Ronja ja August näyttävät mallia. Hyvekasvatuksen puuhamies on eetikko ja kouluttaja Antti Kylliäinen, Aristoteleen uskollinen ihailija. Edelleen osataan elää ihmisiksi. LM 6–7/2017 s.42-51 M ikä yhdistää suomalaisia päiväkotilapsia ja 300-luvulla eaa
Tämä on niin simppeliä kuin olla voi! Lapset tuntevat omissa nahoissaan, miten reilu ja ystävällinen ihminen toimii, mikä tuottaa hyvää mieltä. Paras kiitos, jonka Antti Kylliäinen on saanut, tuli muutamalta lastentarhanopettajalta. Hän alkoi luennoida niistä työpaikoilla ja sai innostuneen vastaanoton. He olivat riemuissaan, kun heillä oli lopultakin sekä sanat että lupa puhua siitä, mistä kasvatuksessa pohjimmiltaan on kysymys. – Lapset rakastavat periaatteita. Antti Kylliäinen ajattelee, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan hyvää haluava olento. – Tämän on niitä harvoja asioita, joissa hän oli väärässä. Tehokkaampaa on kiinnittää systemaattisesti huomiota siihen, kun joku toimii oikein. Kylliäistä hämmästyttää se, miten helppoa hyveiden opettaminen on. Uskon kuitenkin, että juuri hyvä on se, mikä meitä elämässä motivoi. EI PUHUTA SIITÄ, MITÄ EI SAA TEHDÄ, VAAN SIITÄ, MITÄ KANNATTAA TEHDÄ. Vanhemmille kerrottiin projektista, keskusteltiin ja valittiin yhdessä henkilökunnan kanssa kolme hyvettä, joita alettiin harjoitella päiväkodissa ja kotona. Projektin nimeksi tuli Hyveet elämässä. 48 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s42-51.indd 48 17.5.2017 14.45. Hyveitä ei yksinkertaisesti ole olemassa ilman tekoja. He imevät ne nopeasti itseensä ja tarttuvat hyveisiin kuin hullu puuroon. – Mutta jos oikeudenmukaisuus ei toteudu, koko systeemi kaatuu. Jätin näiden ammattilaisten tehtäväksi miettiä, miten hyveitä pikkulapsille käytännössä opetetaan. – Esimerkiksi ystävällisyys on hyveeni vain siinä tapauksessa, että olen ystävällinen. Aristoteles oli sitä mieltä, että vain lapsia kannattaa kasvattaa. Nyt hyveet näkyvät askartelussa, piirustuksissa, leikeissä, näytelmissä, sirkuksessa ja ties missä. Hyvekasvatus on levinnyt moniin päiväkoteihin eri puolilla Suomea. LM 6–7/2017 s.42-51 Hänen omat suosikkihyveensä ovat oikeudenmukaisuus ja hyväntahtoisuus. Sama pätee aikuisiinkin. Se oli tavattoman hauskaa! Pilotissa Antti Kylliäinen selosti ensin päiväkodin henkilökunnalle, mistä hyvekasvatuksessa on kyse. Itse en olisi sitä ikinä keksinyt. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että aikuinen sanoo vaikkapa näin: ”Kylläpä olit reilu, kun annoit toisen autosi kaverille”. Ydinajatus on, että kasvatuksessa vahvistetaan niitä asioita, jotka sopivat samaan kuvaan hyveiden kanssa. Jos hyveitä ei opi lapsena, aikuisena on turha enää yrittää. Aikuinenkin oppii, Kylliäinen kuittaa. Kylliäinen innostui hyveistä, koska ne eivät jää pelkäksi puheeksi. Jos nämä kaksi toimivat, ollaan jo pitkällä. – Suomen päiväkodeissa on huipputaitava henkilökunta. Kaksi ja puoli vuotta sitten hän kehitti mallin, jonka avulla hyveitä voi opettaa myös kouluissa ja päiväkodeissa. Kehuminen painuu mieleen Hyveiden taikajuomapataan pudonnut Antti Kylliäinen halusi jakaa Aristoteleen oppeja muillekin. – En tiennyt onnistuisiko se, mutta halusin yrittää. Hän listasi 40 hyvettä, joista henkilökunta sai valita 20 suosikkiaan. Alkuaikoina Kylliäinen ehti pitää 40 vanhempainiltaa, mutta nyt projektin käynnistämisessä auttaa verkkosovellus. Tarjouduin vetämään projektin ilmaiseksi pilottihankkeena. Kulttuurien väliset erot ovat paljon pienempiä kuin ajattelemme. Päiväkoti Pakila lähti mukaan, ja homma alkoi parissa viikossa toimia ihan käsittämättömän hyvin. On mahdotonta ajatella, että ihmiskunta olisi koskaan päässyt tähän pisteeseen, ellei hyvä olisi vahvempi todellisuus kuin mikään muu. Tällä menetelmällä voisi saman tien muuttaa koko maailman. Reiluus painuu sekä auton antajan että muiden kuulijoiden mieleen, samoin kuin kehuminen. Nämä hyveet pääsivät jatkoon, eli vanhempainiltaan, jonka hän seuraavaksi juonsi. Ei puhuta siitä, mitä ei saa tehdä, vaan siitä, mitä kannattaa tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Lapset rakastavat periaatteita Päiväkotien henkilökunta on ottanut hyvekasvatuksen omakseen. – Toki kiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos jatkuvasti hoetaan, että ei saa kiusata, juuri se kiusaaminen jää kaikumaan korvissa. Sitä tavoitellaan. Otin yhteyttä muutamaan helsinkiläiseen päiväkotiin ja kouluun
Kerran viikossa pöntöstä nostetaan yksi kirje, joka luetaan ääneen. Huipulla pelotti vähän.” Maikki: ”Kun ekan kerran menin äidin ja iskän kanssa uimahalliin, pelkäsin, että tipun veteen. Puhutaan siitä, mihin pyritään. Myöhemmin leikitään jotain erityiskivaa. Se sanoi, että hienosti meni, Ronja!” August: ”Pelotti mennä hissiin, kun siitä ei nähnyt ulos. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 49 LM6-7_s42-51.indd 49 17.5.2017 14.45. – Empatia ja sosiaaliset taidot ovat elämän tärkeimpiä taitoja. Kun purkki tuli täyteen, pidettiin juhlat ja lapset saivat kunniakirjat. Nostin sen ylös ja halasin.” Ronja: ”Kun Katariina tippui keinusta ja itki, mä lohdutin sitä.” Kaius: ”Leikittiin hippaa ja August kaatui. n PÄIVÄKODISSA HARJOITELLAAN ELÄMÄN TÄRKEIMPIÄ TAITOJA Lasten suusta Miten 5-vuotiaat kuvaavat hyveitä. Mä nostin sen ylös, ja August sanoi kiitos.” ROHKEUS Ronja: ”Kun ekan kerran menin luistelemaan, pelotti, että kaadun polvilleni. Kysyimme sitä päiväkoti Virkkulan lapsilta. Kirjeet olivat niin liikuttavia, että mietimme, kuka niitä pystyy itkemättä lukemaan, kertoo Virkkulan varajohtaja Tuija Huovinen. Mutta mummu auttoi. He saattavat joskus itsekin kehaista, että tein ystävän teon. Siihen suuntaan pyrimme lapsia kannustamaan, Huovinen sanoo. Kannustamme lapsia ja nappaamme heidät kiinni hyvän teossa. Mutta menin.” Kaius: ”Uskalsin kiivetä kiipeilytelineen huipulle! Otin muista mallia. Ne olivat Virkkulaan valittuja hyveitä. Opin kärrynpyörän ja käsilläseisonnan. Pysyin hyvin pinnalla.” Ida: ”Uskalsin mennä telinevoikkaan, kun sain kaverin mukaan. Sitä oli helppo lähteä vielä kehittämään, kun perheetkin tulivat mukaan. Siinä voi kaatua sivuttain. Viime syksynä päiväkodissa oli iso lasipurkki, johon lapset saivat laittaa helmen tehtyään ystävän teon. Täytyy pitää koko ajan kiinni ja kiivetä eteenpäin. Valokuvanäyttely rohkeudesta osoittaa, että 5-vuotiaille rohkeus näyttäytyy usein jonkin fyysisen tempun uskaltamisena. Ja uskallan ilman patjaa ja mattoa.” KANNUSTAVUUS Ronja: ”Aina kun Ida tulee päiväkotiin, me Maikin kanssa kannustetaan sitä rappusilla.” August: ”Kannustin HJK:ta jalkapallomatsissa.” Maikki: ”Kun tehdään jumpassa liikkeitä, vaikka karhukävelyä, niin jos joku on hidas, kaikki kannustaa sitä.” REILUUS August: ”Ei jätetä kaveria ulkopuolelle leikissä.” Ida: ”On reilua, että vuorotellaan, jos on joku hieno tavara. Vaikka nukke, jonka silmät liikkuu...” ” Juuri hyvä on se, mikä meitä elämässä motivoi. Otin kellukkeet ja pelkäsin, että ne aukenevat, mutta ei ne auenneet. LM 6–7/2017 s.42-51 Helsinkiläisessä päiväkoti Virkkulassa on linnunpönttö, johon Muusa Mustarastas on kantanut kirjeen jokaiselle lapselle. – Pyysimme syksyllä vanhempia kirjoittamaan lapselleen ja kertomaan, miten ystävällinen, rohkea, reilu ja kannustava hän on. Hyvekasvatus on aika lähellä sitä, miten Virkkulassa on ennenkin toimittu. Kotona opin niin, että menee ilman äitiä ja isää. Tämä on yksi esimerkki määrätietoisesta hyvekasvatuksesta, jossa kiinnitetään huomiota juuri puheeseen. Kirjeet on lähettänyt isä, äiti tai vaikka mummu. Heitä oli helppo motivoida. YSTÄVÄLLISYYS August: ”Kun Kaiuksen otsa kopahti oveen, mä menin lohduttamaan.” Ida: ”Joku oli tönäissyt kaveria ja se itki. – Tilanteiden sanoittaminen auttaa lapsia nimeämään ja tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Kirjeen saaja saa istua kunniapaikalla koko päivän. Hyveet ovat esillä päivittäin puheessa ja teoissa. Sanomme vaikka: huomasitko, miten ystäväsi ilahtui sanoistasi. Ne hän on hakenut lasten kotoa
Valintamahdollisuudet ovat kärjistäneet koulujen ja oppimistulosten eroja. Vanhempien koulutus, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma ohjaa lasten kouluttautumista. – On tärkeää selvittää, mitä lapsi itse tahtoo ja erottaa, mikä on lapsen ja mikä vanhemman tahto. Tämä luonnollisesti edistää oppimista ja parantaa oppilaiden viihtymistä. Kannattaa pohtia, mistä koulun maine on muodostunut. Laadukas ja korkea koulutustaso takaa turvallisen tulevaisuuden, työelämässä menestymisen ja hyvän yhteiskunnallisen aseman. Se avartaa, poistaa mahdollisia ennakkoluuloja ja oikaisee vääriä käsityksiä. Koulut alkoivat profiloitua ja osa kouluista erikoistui esimerkiksi kieliin, liikuntaan, luonnontieteisiin tai taideaineisiin. – Vanhemmat perustelevatkin painotetun luokan valintaa juuri oppilaiden motivaatiolla ja työrauhalla, vahvistaa Silmäri-Salo. Päästääkseen painotetulle luokalle oppilaan pitää pyrkiä ja pärjätä soveltuvuuskokeissa, joissa punnitaan motivaatiota ja taitoja. – Lapsen osaaminen, taidot ja kiinnostus ovat tärkein lähtökohta koulun valinnalle, kertoo Käpylän koulun rehtori Sirpa Kopsa Helsingistä. – Koulun maine voi olla toista kuin todellisuus, muistuttaa Sirpa Kopsa Käpylän koulusta. Osaan painotetuista luokista pääsee pelkällä ilmoituksella ja osassa katsotaan kouluarvosanoja, mutta pääsykoe on yleisin tapa. Heidän tulee tutustua vaihtoehtoihin ja vertailla niiden hyviä ja huonoja puolia mieluiten yhdessä lapsen kanssa. Tutkimusten perusteella lapsen hyvinvointi on useimmille vanhemmille tärkeämpi asia kuin kova kilpailu ja sitä kautta menestys. Innostunut luokka voi tehostaa kaikkien oppimistuloksia – ja vaikuttaa opetukseenkin. Useimmissa kouluissa painotetun aineen opiskelijat sijoitetaan samaan luokkaan. LM 6–7/2017 s.42-51 koulu V anhemmat haluavat lapsilleen parasta, myös koulutuksessa. – Perhekulttuuri vaikuttaa vahvasti koulun valintaan, toteaa kouluvalinnoista väitellyt opettaja Sari Silmäri-Salo Turun ammattikorkeakoulusta. Toki vaikkapa musiikkipainotteisia kouluja on ollut aiemminkin. Kun käy koulussa, näkee ja kuulee sellaista, mitä muuten ei saisi tietää. He ovat yleensä hyvin motivoituneita ja innokkaita opiskelijoita, jolloin työrauha on hyvä. Joskus vanhempien tavoitteet ja toiveet lapsensa koulutusurasta voivat olla epärealistisia. Eikä parane unohtaa, että vanhemmat Painotettuun opetukseen vai Erikoisluokkien ja painotettua opetusta tarjoavien koulujen suosio on lisääntynyt. Koulun valinta niille, joille se on mahdollista, ei ole vain valintaa, vaan jopa stressin aihe. Osaaminen ja oppiminen voivat kumuloitua. Kouluvalinta edellyttää vanhemmilta osaamista ja aktiivisuutta. Tarkoituksena oli motivoida ja tukea jokaisessa lapsessa olevaa lahjakkuutta, ja parantaa näin kaikkien oppimismahdollisuuksia. Tutustu kouluihin Lähialueen kouluihin kannattaa tutustua kunnolla. Samassa koulussa voi olla hyvinkin erilaisia luokkia. PAULA POSTI kuva STOCKSNAP yleisluokalle. Yhdessä aineessa pärjääminen edistää usein oppimista muissakin aineissa. – Parasta olisi valita koulu vasta, kun lapsi itse osaa sanoa, mitä haluaa, tarkentaa Kopsa. 50 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s42-51.indd 50 17.5.2017 14.45. Toisaalta menestymisen taso voi olla joillekin oppilaille liian rankka ja aiheuttaa huonommuuden tunteita. Vuosituhannen vaihteessa isoissa kaupungeissa alettiin tarjota entistä enemmän valintavaihtoehtoja. Kunnioita lapsen tahtoa Jos lapsella on motivaatiota ja intohimoa jonkin oppiaineen perusteelliseen opiskeluun, sitä kannattaa tukea. Tätä niin sanottua painotettua oppiainetta opiskellaan painotetuilla luokilla muutama viikkotunti enemmän kuin yleisluokilla. Kahdeksan keskiarvon oppilas voi olla luokan heikoin painotetussa luokassa, kun hän tavallisessa luokassa olisi hyvää keskitasoa
– Kouluihin tarvitaan yhteistyötä opettajien, nuorisoja perhetyöntekijöiden kesken. Hän ei ehkä tunne toisia vanhempia, koulun lähipiiriä tai lapsensa uusia koulukavereita – tai ainakin tutustuminen on työläämpää kuin lähellä asuviin. Jaksaako lapsi. Sosioekonomisesti korkeassa asemassa olevat valitsevat kouluja ahkerimmin, etenkin äitien koulutustaso vaikuttaa. Perhetyöntekijöitä kouluihin! Helsingin ja Turun yliopistoissa tehdyissä kouluvalintoja koskevissa tutkimuksissa todetaan, että vanhemmat luottavat edelleenkin kaikille yhteiseen peruskouluun ja tuovat esille huolensa koulujen eriarvoistumisesta. n Kouluvalinnassa vaikuttaa etenkin äitien koulutustaso. Aiheuttavatko uudet asiat liikaa stressiä ja turvattomuutta. Jos koulu sijaitsee kovin kaukana kotoa, saattaa vanhemmasta olla hankalaa osallistua koulun toimintaan tai vanhempainiltoihin. Pelkkä oppilashuoltohenkilöstön lisääminen ei auta. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 51 LM6-7_s42-51.indd 51 17.5.2017 14.45. Kun valinnanmahdollisuuksia tarjotaan, niitä myös käytetään. Parhaimmillaan mahdollisuuksien tasa-arvo on sekä inhimillistä että taloudellista. Jos lapsi siirtyy oman asuinalueensa ulkopuolella sijaitsevaan kouluun, tutut kaverit ja lähiyhteisö jäävät. Entä jaksavatko vanhemmat olla lapsensa tukena. Sijoittuminen painotettuun opetukseen on vähäisempää heikoimmista sosiaalisista taustoista tulevilla lapsilla, vaikka oppimistulokset olisivat samanarvoisia. Jaksaako lapsi kulkea päivittäin pitkiä koulumatkoja. Myös opetusja kulttuuriministeriön raportissa Tulevaisuuden peruskoulu otetaan kantaa siihen, että perusopetuksen tulee olla julkista, maksutonta ja oppilaita valikoimatonta. Koulunkäyntiavustajien sijasta pitää olla perhetyöntekijöitä, jotka auttavat oppilaita koulussa ja kotona. Yhteistyötä voi ja kannattaakin tehdä koulun henkilökunnan ja naapureiden kanssa. Tutkimusten mukaan kouluvalinnassa vanhemmat pitävät hyvän opiskeluilmapiirin lisäksi tärkeänä kaveripiiriä, sitä millainen tausta oppilailla on. LM 6–7/2017 s.42-51 voivat vaikuttaa lähikoulunsa toimintaan, vaikkapa siihen, mitä valinnaisaineita on tarjolla ja millaisia tapahtumia järjestetään. Tuleeko päivistä liian pitkiä. Ja tuloksellisinta olisi tasoittaa lasten oppimisedellytyksiä jo varhaiskasvatuksessa. – Vanhempien puheet ja teot ovat kuitenkin ristiriidassa. – Valinnanvapaus on syventänyt sosioekonomisen taustan mukaista jakoa ja lisännyt lukuisin tavoin lasten ja perheiden välistä epätasa-arvoa, toteaa yksi kirjan kirjoittajista, tutkija Piia Seppänen Turun yliopistosta. Koulun maine voi olla toista kuin todellisuus. Kaveripiiri vaikuttaa vahvasti teini-iässä, jossa asenteet ja tavat siirtyvät vertaisryhmässä. Tämä tukee lasten kehitystä ja lisää sosiaalista luottamusta. Eniten niitä käyttävät he, joilla on eniten pärjäämiskykyä ja osaamista. Pärjääkö lapsi ilman entisiä kavereitaan. Yli yhdeksän keskiarvolla menee painotettuun opetukseen korkean sosiaaliluokan lapsista puolet ja alimman sosiaaliluokan lapsista vain kolmasosa, selviää Lohkoutuva peruskoulu -kirjasta. Yhdenkään lapsen lahjakkuus ei saisi jäädä käyttämättä, olipa hänen ihonvärinsä, vanhempiensa osaaminen ja varakkuus mitä tahansa. Osana selvitystä järjestettiin valtakunnallinen verkkokysely, jonka vastauksista kävi ilmi, että perusopetuksen tulee olla avointa, tasa-arvoista ja kaikille mahdollista oppilaan lähtökohdista riippumatta. – Mikään painotusluokka ei takaa, että oppilas pärjäisi toisten kanssa tai pysyisi erossa esimerkiksi päihteistä, sanoo Sirpa Kopsa. Dosentti Matti Rimpelän mielestä tasa-arvo on ymmärretty väärin. Miten hän sopeutuu uusiin asioihin, paikkoihin ja ihmisiin. Vaikka tavallista tai lähikoulua kannatetaan, omalle lapselle valitaan jokin muu koulu, sanoo tutkija Sari Silmäri-Salo
Tunne omasta arvottomuudesta seuraa aikuisuuteen ja vaikuttaa omaan vanhemmuuteen. Asiantuntijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä hakea apua: itselleen voi rakentaa onnellisen elämän. LM 6–7/2017 s.52-59 päihteet varjossa Lapsuus alkoholismin varjossa jättää ihmiseen ison jäljen. SANNI SAARINEN kuvat LIISA HUIMA ” Monet jouluaatot äiti makasi sängyssä ja itki kurjaa elämäänsä.” Joonas VIINAN 52 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s52-59.indd 52 18.5.2017 7.29
– Lapsella tulisi olla edes yksi luotettava aikuinen, joka voi olla opettaja, valmentaja tai sukulainen. Isosisko oli Joonaksen tuki. Hän kävi töissä, toi ruokaa kotiin ja punasi huulet ulos lähtiessään. Koulusta oli kiire kotiin valvomaan äitiä, joka oli alkanut juoda pari vuotta aiemmin avioeron jälkeen. Nyt Joonas on 34-vuotias kahden lapsen isä. Äiti joi viikonloput ja lomat Joonaksen äiti vaikutti ihan tavalliselta perheenäidiltä. Kotona hän kaatoi äidin viinat viemäriin, mutta tämä osti uutta tilalle. Roolit voivat silloin vaihtua, ja lapsesta tulla vastuunkantaja. Alkoholin käytön haittoja lapsen elämässä ei voi arvioida vain kulutetun määrän kautta. – Kaikki viikonloput ja lomat menivät piloille ja vihasin niitä. Kuudessa prosentissa lapsiperheitä jompikumpi vanhemmista on hakenut hoitoa vakavaan päihdeongelmaan. Joonas piti äitinsä alkoholismia omana epäonnistumisenaan ja teki kaikkensa salatakseen sen muilta. Elämä on mallillaan, mutta isyys on nostanut mieleen muistoja lapsuudesta ja paljon huonoa oloa. – Kun lapsen tarpeet ohitetaan toistuvasti, hän alkaa pitää itseään, tarpeitaan ja ajatuksiaan merkityksettöminä. Kun Joonas muutti opiskelemaan omilleen, ristiriitaiset tunteet seurasivat mukana. LM 6–7/2017 s.52-59 ›› K un Joonas oli ala-asteen viimeisellä luokalla, hän lakkasi tapaamasta kavereitaan. Usein hän saa kiitosta huolehtiessaan kodista tai sisaristaan, mutta oppii näin olevansa arvokas vain tekojensa kautta. Kodin ulkopuolinen elämä, kuten harrastukset tai sukulaiset ja ystävät, voivat tuoda lapsen elämään kotoa puuttuvaa turvaa ja ennakoitavuutta. Hän tunsi vihaavansa äitiään ja LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 53 LM6-7_s52-59.indd 53 18.5.2017 7.29. Helpoimmin ilman apua jäävät lapset, joiden vanhempien alkoholin käyttö ei näy ulospäin. Monet jouluaatot äiti makasi sängyssä ja itki kurjaa elämäänsä. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö tuo lapsen elämään epävarmuutta: kotiin voi saapua juopporemmejä, vanhemmat kadota yön selkään tai heistä saattaa tulla humalassa arvaamattomia, jolloin yhteiset sopimukset unohtuvat. Pulloon hän tarttui kotona. Syntyy tunne omasta arvottomuudesta. Lapsen on vaikea muodostaa luottamuksellista suhdetta juovaan vanhempaan. Elämän ennakoitavuus ja turvallisuus ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. – Äiti syytti muita huonosta elämästään ja juomisestaan, eikä ottanut vastuuta teoistaan. On tärkeämpää miettiä, miten alkoholi vaikuttaa lapsen ja koko perheen arkeen. Hän on käynyt terapiassa kaksi vuotta. Aivan yksin jäänyt ihminen menettää elämänhalunsa helpommin ja tunne elämän mielekkyydestä katoaa. – Vasta nyt osaan erottaa äidin alkoholismin itsestäni ja olen oppinut hyväksymään itseni. Liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa myös taloudellisia vaikeuksia ja riitoja. Myös ystävät, sisaret ja lemmikit ovat lapselle tuki, Barck listaa. – Alkoholistin elämä pyörii alkoholin ympärillä, ja lapsen tarpeet jäävät usein huomioimatta, sanoo Suomen Mielenterveysseuran psykologi Marika Ketola, joka on työskennellyt alkoholistikodeissa kasvaneiden nuorten aikuisten kanssa. Olen arvoton Suomalaisista aikuisista 23 prosenttia on kärsinyt alkoholin liiallisesta käytöstä lapsuuskodissaan. – Olin äidistä huolissani, mutta häpesin häntä ja sitä kautta itseäni. Humalassa äidistä tuli synkkä ja katkera. Kun sisko muutti opiskelujen vuoksi muualle, Joonas jäi yksin. – Lapsi aistii perheen tunnelmaa ja luovii tilanteissa välttääkseen riidat, sanoo A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck
Vanhemmuus sysää ihmisissä poikkeuksetta liikkeelle voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Joonas on miettinyt paljon isyyttään ja nyt tärkeintä on olla turvallinen isä omille lapsille. Moni alkoholistin lapsi vannoo, ettei koskaan juo. Vaikka asiat ovat hyvin, jokin uhka tuntuu leijuvan elämän yllä. Jos omat vanhemmat yhä juovat tai välit ovat huonot, myös konkreettinen apu vauvan kanssa puuttuu. Joonas VERTAISRYHMISTÄ ON LAPSELLE USEIN APUA. – En pystynyt vuosiin puhumaan äidistä tai nuoruudestani kenellekään. Toisaalta hän kaipasi lapsuuden lempeää äitiä ja rakasti tätä yhä. Samalla Joonas on oppinut ymmärtämään itseään. Kaiken lisäksi moni alkoholin varjossa kasvanut vaatii itseltään hyvin paljon. Silti heillä on muita suurempi todennäköisyys alkoholisoitua. ” En pystynyt vuosiin puhumaan äidistä tai nuoruudestani. Yllätyksistä hän ei pidä vieläkään. 54 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s52-59.indd 54 18.5.2017 7.29. Osa peittelee kaikkea kielteistä ja luo elämälle yltiöpositiiviset kulissit. Kun ei ole itse saanut huolenpitoa, voi olla vaikea tarjota sitä lapselleen. Se oli tärkeää, sillä kotona isä käyttäytyi humalassa tyrannin lailla, pahoinpiteli vaimoaan ja nöyryytti lapsiaan. Arto petti puolisoaan ja unohti olla isä pojalleen. – Alkoholisti on itsekäs, vain halu juoda merkitsee. Isänsä kaltaiseksi Arto ei halunnut tulla, mutta alkoholi alkoi hallita hänen elämäänsä nopeasti. Tärkeintä on ollut kyky antaa itselle anteeksi. Hänen iässään Arto ja Arton poika aloittivat juomisen. Jos lapsena kokee olevansa näkyvä vain tekojen kautta, tarve hakea muiden hyväksyntää jatkuu aikuisena. Peruskoulu jäi kesken, työsuhteet katkesivat lyhyeen ja rahat kuluivat juomiseen. Suurin toivo on Petterissä, Arton 13vuotiaassa pojanpojassa. Pisimmillään Arto oli humalassa puolitoista vuotta. – Ihmisen voi olla vaikea vastaanottaa rakkautta ja ihmissuhteet haastavat, Laura Barck sanoo. – Vaikka juomisen rinnalle tuli masennusta, luulin olevani tilanteen herra. Hän lakkasi vihdoin vähättelemästä omia ongelmiaan ja haki apua. Ei enää neljänteen polveen Arto, 60, kasvoi teinistä aikuiseksi vasta 14 vuotta sitten, jolloin hän lopetti juomisen. Moni peittää sisäistä tyhjyyttään ylisuorittamalla. Hukassa vanhemmuudessa Lapsuuden kodin liiallisen alkoholin käytön jättämät jäljet seuraavat aikuisuuteen monin tavoin. – Kun hyvän vanhemmuuden malli puuttuu, on oman vanhemmuuden kanssa hukassa. Kielteiset tunteet ja kyvyttömyys auttaa saivat Joonaksen tuntemaan syyllisyyttä. – Sen jälkeen olen voinut olla ihminen ihmiselle ja olen opetellut ottamaan vastuuta elämästä. Hän joutui psykiatriseen sairaalaan deliriumin vuoksi ja tiesi kuolevansa, jos jatkaisi juomista. Arton oma poika toipuu alkoholismista ja huumeriippuvuudesta paraikaa vankilassa, jossa Arto käy häntä tapaamassa ja koettaa antaa rakkautta kaikkien menetettyjen vuosien edestä. Pari vuotta sitten äiti joutui deliriumin vuoksi sairaalaan. Jatkuva epävarmuus on tuonut Joonakselle tarpeen kontrolloida kaikkea, mikä aiheutti nuorena syömishäiriön. Kun on nuoresta asti ollut alati huolissaan, elämään on vaikea luottaa. Kun tulee lapsena ohitetuksi, on vaikea aikuisenakaan uskoa olevansa arvokas sellaisena kuin on. LM 6–7/2017 s.52-59 halusi katkaista välit. Vasta terapiassa olen vapautunut häpeästä. Arto jäi koukkuun 13-vuotiaana: alkoholin avulla ujo poika uskalsi lähestyä tyttöjä ja olla kova jätkä. Varastomiehenä oli helppo ottaa ”tasoittavia” pitkin päivää ilman että se herätti huomiota. Oma minuus ja todelliset tarpeet jäävät itselle vieraiksi. – Kotoa opitut haitalliset toimintamallit, kuten negatiivisten tunteiden käsittely juomalla, siirtyvät helposti omaan aikuisuuteen, ellei niitä tiedosta ja ryhdy tietoisesti muuttamaan. Vaikka vanhemmuudesta on haaveillut, oma lapsi saattaakin herättää negatiivisia tunteita. Kielteiset tunteet herättävät kauhua ja ahdistusta. Se tarkoittaa välillä etäisyyden pitoa edelleen juovaan äitiin. Raitistumiseen Arto on saanut korvaamatonta tukea AA:sta, ja vaimo on yhä rinnalla. Se oli shokki: Joonas ei aavistanut hänen olevan niin huonossa kunnossa
Usein minäkuvan ongelmat ovat kuitenkin syvällä ja vaativat myös terapiaa. – Ihmisen on myös uskottava olevansa avun arvoinen. Aina voi toipua Monen alkoholin varjossa kasvaneen on vaikea hakea apua tai edes tunnistaa avuntarvettaan, sillä juovan vanhemman tapa väheksyä ongelmaa siirtyy lapselle. Työskentelymuotona on draamatarina, ja siinä vuorottelevat videoidut tarinan pätkät sekä niiden väleihin suunnitellut tehtävät. Työskentelyn kautta nuoret tutustuvat poikaan ja auttavat häntä vaikeassa elämäntilanteessa. Titte Neuvosen suunnittelema, käsikirjoittama ja ohjaama materiaali lisää tietoa mielenterveysja päihdeongelmista ja vähentää niihin liittyviä ennakkoluuloja. – Lapsi joutuu suremaan sitä, ettei koskaan saanut, eikä ehkä koskaan saa, hyvää vanhempaa. Se antaa tukea ja rohkeutta sellaisille nuorille, joita päähenkilön kaltainen tilanne koskettaa henkilökohtaisesti. Varjoton mieli on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja A-klinikkasäätiön tuottama ja jatkoa alakouluille suunnatulle Mieletön Mahdollisuus -draamakokonaisuudelle. Monen on esimerkiksi vaikea uskoa, ettei ole velvollinen vastaamaan humalaisen vanhemman öisiin puhelinsoittoihin tai päästämään tätä päihtyneenä omaan kotiin. Hän voi silti vapautua katkeruudesta ja vihasta ja rakentaa hyvän elämän. – Moni hakee apua muihin oireisiin kuten masennukseen tai ahdistukseen, jolloin vasta paljastuu vanhempien alkoholismi, kuvaa Marika Ketola. Se opastaa mistä ja miten apua voi saada ja miten kaveria voi auttaa. – Rakkaudettomuuden ketju on siirtynyt isältä minulle ja minulta pojalle, mutta vaimo on aina osannut rakastaa. Arto LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 55 LM6-7_s52-59.indd 55 18.5.2017 7.29. Jo tunteiden nimeäminen vie niiltä voimaa ja auttaa itsen ymmärtämistä. Ehkä ketju nyt katkeaa. Niissä voi miettiä omia rajoja suhteessa juoviin vanhempiin ja oikeutusta omiin tunteisiin. n Joonaksen, Arton ja Petterin nimet on muutettu. Prosessi voi olla kivulias, koska samalla joutuu myöntämään, ettei vanhempi ehkä koskaan raitistu. Tärkeintä toipumisessa on myöntää, ettei ole vastuussa vanhemman juomisesta eikä kyvykäs pelastamaan tätä. Päähenkilö on yläkouluikäinen poika (Kuutti Huhtala), jonka äiti (Sari Havas) masentuu ja alkoholisoituu. www.lasinenlapsuus.fi ” Rakkaudettomuuden ketju on siirtynyt isältä minulle ja minulta pojalle. – Omanarvontuntoa on rakennettava tietoisesti: on uskottava siihen, että on kunnioitettu ja hyväksytty. LM 6–7/2017 s.52-59 AUTA KAVERIA! Varjoton mieli -draamakokonaisuus tarjoaa apua ja nuorten kanssa toimiville aikuisille kodin mielenterveysja päihdeongelmien käsittelyssä. www.varjotonmieli.fi Petteri tuntuu toisenlaiselta: hänessä on vielä lapsenomaisuutta ja viattomuutta. Ketola vertaakin toipumisprosessia surutyöhön. Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi (THL 2016) . ANU JÄMSÉN . Koska vanhempien liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa usein samankaltaisia tilanteita ja tunteita, vertaisryhmistä on lapselle usein apua.
Kouluikäiset lapset voivat myös kokeilla voimaharjoituksia pienillä painoilla. Sen tulee sisältää tärähdyksiä, ja lapsen tulisi kannatella omaa painoaan maan vetovoimaa vastaan. 56 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s52-59.indd 56 18.5.2017 7.29. Ne voivat koostua erilaisista ulkoleikeistä: kirkonrotasta, mailatai pallopeleistä, vauhdikkaista kisailuista ja hyppynaruleikeistä. Lyhyen liikunnan aikana lapsi saisi hengästyä ja pidempikestoisissa leikeissä jopa hikoilla. Tämänkaltaiset kampanjat ovat istuttaneet monen suomalaisen mieleen ajatuksen siitä, että maidon juominen ja siitä saatava kalsium ja D-vitamiini ovat ainoa oikea tapa vahvistaa luustoa. Vauhtia ja luuliikuntalajeja UKK-instituutin mukaan lapsen tulisi harrastaa riittävän kuormittavaa hyppyjä ja vauhtia sisältävää luuliikuntaa. Useimmiten lapsi pääsee kuormittamaan luustoaan päiväkodin tai koulun jumppahetkissä sekä liikuntatunneilla ja liikuntaharrastuksissa. Jos pelkäät lapsen turvallisuuden puolesta liikaa, saattaa se johtaa vauhdikkaan liikunnan vähenemiseen. LiiVauhdilla vahvat luut ELINA KÄRKKÄINEN ja IIDA TYNKKYNEN kuvitus MARIA VILJA Järjestäkää pihaolympialaiset! Liikunta on jopa tärkeämpi osa luuston kehittymistä kuin ravitsemus. Kun autat lasta löytämään mieleisen liikuntamuodon, esimerkiksi tanssin, jonkin palloilulajin tai vaikkapa yleisurheilun, kannustat häntä myös liikunnalliseen elämäntapaan. Anna lapsen liikkua lapselle luontaisella tavalla Luustoa saadaan rasitettua ja voimistettua tehokkaimmin nopeilla suunnanmuutoksilla ja hypyillä. Liikunta on oikeastaan yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi osa luuston kehittymistä kuin ravitsemus. Lapsena opittu liikunnallinen elämäntapa ja rakennettu vahva luusto ehkäisevät osteoporoosia aikuisena sekä ikääntyessä – se on siis tärkeä investointi tulevaisuuteen. Luustoa kuormittavia pelejä ja leikkejä tulisi harrastaa viikossa kolmesti noin tunti kerrallaan. Aina ne eivät riitä, vaan liikuntaa tulisi harrastaa myös kotona perheenjäsenten ja kavereiden kanssa. Pelkällä maidolla ei kuitenkaan saa vahvaa ja kimmoisaa luustoa, vaan myös liikuntaa ja monipuolista ruokavaliota tarvitaan. LM 6–7/2017 s.52-59 terveys K un saavut päiväkodin tai koulun ruokalaan, saattaa silmääsi osua juliste, jossa suomalainen urheilija kannustaa juomaan maitoa. Tässä vinkkejä lapsen luustoterveyden vahvistamiseen. Vahva luusto rakennetaan lapsuudessa. Anna lapsen liikkua hänelle luontevalla tavalla: villitkin leikit ja levoton juoksentelu tukevat luuston terveyttä – kunhan turvallinen leikkiympäristö on muutoin taattu. Parhaiten luusto vahvistuu, kun liikkuminen on lapsesta mielekästä ja hän haluaa toteuttaa sitä oma-aloitteisesti
D-vitamiinilisä on suositeltavaa koko perheelle. Muutkin lisäravinteet voivat olla tarpeen, jos lapsen ruokavalio on rajoittunut. Toimi roolimallina Vanhempien television katselu ja fyysisen aktiivisuuden määrä ovat yhteydessä lasten ruutuaikaan ja liikunnan harrastamiseen. D-vitamiinin saantia edistää auringossa oleilu, joten keväällä tulisi täydentää vitamiinivarastoja myös ulkoilemalla. Lapset ottavat mallia vanhemmistaan: saat lapsen harrastamaan luuliikuntaa liikkumalla lapsen kanssa esimerkiksi osallistumalla pihapeleihin. Järjestäkää vaikkapa koko perheen pihaolympialaiset, jotka koostuvat vauhdikkaista lajeista, kuten juoksemisesta, hyppimisestä ja pallopeleistä. Kalsiumia ja D-vitamiinia saa esimerkiksi maitotuotteista. Onkin tärkeää, että vanhemmat kannustavat esimerkeillään lasta liikunnan harrastamiseen ja hyviin ravintotottumuksiin. Vaikka vanhempi ei täysin terveellisesti eläisikään, voi hän omia tapojaan parantamalla edistää lapsensa terveyttä. Leikkimielisyyttä kisoihin saatte keksimällä kisoille teeman tai pukeutumalla hauskasti. n Levoton juoksentelukin tukee luuston terveyttä. Älä kuitenkaan stressaa, vaan ota terveelliset elämäntavat haltuun osana arkielämää! Joskus pitää viettää vapaapäiviä liikunnasta, eikä tarkkaa ruokavaliota tarvitse noudattaa joka aterialla, jos perusasiat ovat kunnossa. Uusia lajeja voi löytää myös yhteisillä ulkoiluhetkillä. Luustoa tukevaa hyppyja lihasvoimaharjoittelua voi harrastaa esimerkiksi trampoliinilla omalla kotipihalla, tai perheen kanssa voi viettää laatuaikaa seikkailuja liikuntapuistoissa. Tarjoa lapselle esimerkiksi tutun ruoan kanssa uusia makuja ja kehu maistamisesta tai asettele välipala hauskasti lautaselle. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 57 LM6-7_s52-59.indd 57 18.5.2017 7.29. Liikunnasta voi tehdä elämäntavan – mutta siitä ei tarvitse tehdä tylsää! Erilaisten luustoa vahvistavien liikuntamuotojen kokeilemisesta voi tehdä hauskaa ja innostavaa käyttämällä hieman mielikuvitusta. Kannusta monipuoliseen ruokavalioon Monipuolinen kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä ruokavalio tukee luuston vahvistumista. Yhteinen lapsi-vanhempi-jumppa ja koko perheen voimin kokattu monipuolinen ateria ovat hyviä keinoja tukea lasta kohti hyviä valintoja ja kuin huomaamatta tukea tämän luuston vahvistumista. Pieni lapsi voi kokea uudet värit, hajut ja maut epämiellyttävänä, joten lapsen ruokamieltymyksiä voisi koettaa lisätä pienillä muutoksilla. Terveellisten elämäntapojen noudattamisen voi ottaa projektina, joka auttaa koko perhettä. LM 6–7/2017 s.52-59 kunta ei siis saa olla pakkopullaa, vaan siinä tulisi kokea onnistumisen tunteita ja pieniä haasteitakin
Lapsen jalkaterä kasvaa sykäyksittäin, joten kenkien sopivuus pitää tarkistaa säännöllisesti. Jalkaterapeutit vaativat 17 millimetrin kasvunvaraa kasvuikäisten kenkiin. LM 6–7/2017 s.52-59 kasvu U seimmat lapset käyttävät vääränkokoisia kenkiä, sanovat keskieurooppalaiset tutkimukset. HANNU KASKINEN kuvitus MARIA VILJA 58 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s52-59.indd 58 18.5.2017 7.30. Yleensä koko on liian pieni, mutta joskus kenkä on liian iso. Uuden kengän valitsijan pitää tietää jalkaterän pituus ja leveys sekä lapsen kasvuvaihe. Illalla lapsen jalka on keskimäärin kolme milliä pidempi ja päkiä sentin leLapsen kengissä Lapsi kasvaa liian usein liian pienissä kengissä. – Netissä pienten lasten vanhempien keskustelupalstoilla näkee järjettömiä käsityksiä, hän kommentoi. Jalkaterapian emeritalehtori Riitta Saarikoski muistuttaa, että oikean kenkäkoon valinta kuuluu huoltajalle
Jalkaterän pitää saada kiertyä joka puolelle vapaasti, ja varpailla pitää olla tilaa. – Netti ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä kenkäkokoja ei ole standardisoitu. Kenkävalmistajien mittausjärjestelmät ovat vertailukelvottomia. Jos jalassa on synnynnäinen vika, hoitoa pitää kysyä hyvältä ortopediltä eli jalkalääkäriltä. kk 3–6 1 mm joka 4. Kaksivuotiaan jalka kasvaa jopa 20 milliä eli noin kolme numeroa vuodessa. Yli puolessa tutkituista kengistä sisäpituus oli yli sentin lyhyempi suhteessa kengän numeroon. Suomessa on isoja pienikokoisten kenkiin erikoistunut vain muutama liike. Väärin, väärin, väärin. 15-vuotiaalle pojanpojalleen 50-numeroiset luistimet koulun liikuntatunnille. Hyvä kenkä on mahdollisimman ohutpohjainen, taipuisa ja vääntyvä. Suomessa kenkien leveyden voi todeta vain kokeilemalla eri valmistajien kenkiä. Piirretty malli leikataan ja rullataan kengän sisään kantapäästä kohti kärkeä. Havinen kertoo, että yhdistykseen liittyvä saa jäsenetuna ostopaikkalistan. Yhdistys tuli tarpeeseen, sillä Havinen sai alkuaikoina puhelinsoittoja lähes yötä päivää. Kun Havinen jäi eläkkeelle vuonna 1995, hän perusti Pienija Isokenkäiset -yhdistyksen: – Jalan pituus voi olla toimintarajoite. kk Hyvä kenkä on ohutpohjainen, taipuisa ja vääntyvä. Koska jalka kasvaa ainakin murrosikään asti, ja pienen lapsen jalka erityisen hurjasti, jo jalkaterän pituuskasvu tyrmää kengän kestävyysperustelun. Jos paperi rypistyy kärjestä, kenkä on liian pieni. Ja huonojahan kengät yleensä ovat: Saarikoskesta sekä aikuisten että lasten kengistä noin 90 prosenttia on huonoja. Saarikosken mukaan ”kaupantäti ei osaa arvioida lattajalkaisuutta” eli kasvava lapsi ei tarvitse kenkiinsä tukia: esimerkiksi jalkakaaren korotuslappu estää jalkaterän lihasten työn. Jalka-asiantuntijoiden mukaan oikeankokoisen kengän saa piirtämällä lapsen jalkapohjan ääriviivat ja lisäämällä pisimmän varpaan eteen 12–17 milliä. kk 6–10 alle 1 mm joka 5. – Terveen pikkulapsen hyvä kasvu vaatii, että kenkä taipuu kärjestä. www.tallsmall.fi PITUUSKASVU JA MITTAUSTARVE Ikävuosi Jalkaterän kasvu / kk Mittaustarve 1–3 1,5 mm joka 3. Noin kymmenvuotiaalla parin sentin korko kengässä vastaa aikuisella viiden sentin korkoa. Peruspohjalliset Saarikoski hyväksyy, sillä ne lisäävät kengän kestävyyttä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 59 LM6-7_s52-59.indd 59 18.5.2017 7.30. Huonokin kenkä kestää pari, kolme kuukautta. Vilkkaan lapsen kanssa mittaus ei aina onnistu. Jalan koko pitää siis mitata illalla. – Parasta olisi vahvistaa kehoa. Jalkakoko muuttuu jopa kahden kuukauden välein. Suomalaisten jalkaterät ovat pidentyneet. . Ääriviivat piirretään paperille kohtisuorasti, kun lapsi seisoo normaalisti. n . Monen tutkimuksen mukaan jopa 90 prosentissa lasten kengistä sisäpituus ei vastaa kokonumeroa. Mitattavaa jalkaa pitää painaa, koska varpaiden kosketus kipristyttää lapsen varpaita. Jos käyttökengän sisävuori tai sukka on kulunut tai jalkaterässä on hankauma, kenkä on liian kapea. Sisäpituudesta mitattuna lapsen käyttämä kenkä saattoi olla jopa viisi numeroa liian pieni. Asiantuntijat korostavat, että lapsen uusiin kenkiin on aina varattava 17 milliä kasvuja käyntivaraa. Kun netti yleistyi 2000-luvulla, kyselyt vähenivät. Käytössä olevissa kengissä riittää 12 millin vara. Kengän pitää vääntyä Väärän kenkäkoon lisäksi Riitta Saarikoski sanoo perusongelmaksi vanhempien vanhentuneet käsitykset. Yleensä vanhempi vaatii, että lapsen kengän on oltava kestävä, paksupohjainen ja jäykkä. Tytöillä jalkaterä on viimeistään 12-vuotiaana 90 prosenttia sen lopullisesta pituudesta, pojilla viimeistään 14-vuotiaana 85 prosenttia jalkaterän täydestä pituudesta. Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen: Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen (www.terveyskirjasto.fi) 12-VUOTIAAN KENGÄNKOKO VOI OLLA 46 Maiju Havinen oli opettajana ja äitinä huomannut, että kaupat eivät tarjoa isoimpiin jalkoihin sopivia kenkiä. Jalkaterä kasvaa täyteen mittaansa aiemmin kuin kehon muut osat. Maiju Havinen toimi 20 vuotta perustamansa yhdistyksen puheenjohtajana, nyt hän vastaa yhdistyksen auttavan puhelimeen. Kun kärjessä on reilu sentti tyhjää, kasvunvara on sopiva. – Kuulin kertomuksia lasten itsetunto-ongelmista, kun äidit kysyivät luistimia 12-vuotiaalle tyttärelleen, jonka jalkakoko on 46. Vähemmistöjen nettikaupoista tulee kannattamattomia, kun kaupat joutuvat maksamaan lähetyskulut palautuspaketeista. Yksi kengän kokonumero vastaa siis 6,67:ää millimetriä. Lapsen kengissä tärkein mitattava on sisäpituus. Aikuisia jäljittelevä kenkämuotikaan ei ole hyväksi. Näin mittaat Paina seisovan lapsen kengän kärjestä peukalolla ja toisella kädellä jalkapöydän päältä. LM 6–7/2017 s.52-59 veämpi kuin aamulla. Hän itse löysi helposti esim. Silloin kannattaa pyytää kenkäkaupan myyjää mittaamaan lapsen jalkaterät +12-mittalaitteella. Yhteiskunta on tehty keskimittaisille. Jalat voivat hyvin, kun kävelee kesäisin mahdollisimman paljon paljain jaloin
THL kehittää myös raportointia, jotta useissa rekistereissä hajallaan oleva Työkaluja lapsibudjetointiin Kuntien ja maakuntien lapsibudjetoinnin tueksi tuotetaan parhaillaan uutta tietoa ja työkaluja. Vanhempien rekrytointi tapahtuu laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Tietoa kerätään lasten vanhemmilta, neuvolan terveydenhoitajalta ja rekistereistä. Nelivuotiaat ovat vuorossa ensi vuonna. Tämä onnistuu vain, jos käytössä on tietoa ja työkaluja, joiden avulla tulkita lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvia kustannuksia kuntien, maakuntien ja valtion talousarvioissa. Uutta terveystietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa osana LAPE-hanketta (Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma) uutta tietoa budjetoinnin tueksi. Kouluterveyskysely laajenee: se on tehty tänä keväänä ensimmäistä kertaa 4.–5.-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Tämän vuoden loka–marraskuussa kerätään ensimmäistä kertaa tietoja nelikuisista lapsista. ULLA OJALA kuva STOSKSNAP 60 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s60-65.indd 60 18.5.2017 7.39. LM 6–7/2017 s.60-65 talous L apsibudjetointi tarkoittaa sitä, että talousarviota tarkastellaan lapsen oikeuksien näkökulmasta. THL on myös kehittämässä tiedonkeruumenetelmää, jolla kerätään tietoa nelikuisten ja nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista. – Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei tällä hetkellä ole olemassa kattavaa ja säännöllistä seurantatietoa, sanoo erikoistutkija Maaret Vuorenmaa THL:stä
Projektipäällikkö Kati Honkanen THL:stä seuraa tarkasti meneillään olevia Sitran maakuntapilotteja ja esimerkiksi liikennevalojen pohjalta tehtävää kehitystyötä kolmen maakunnan alueella. Pekuri toivoo, että liikennevaloajattelulla voitaisiin seurata myös toiminnan vaikuttavuutta. Perustulokset ovat maksuttomasti saatavilla THL:n sähköisen raportointijärjestelmän kautta. Punaisiin palveluihin on kuulunut sairaalakoulu. n ” Asioita olisi tärkeää pohtia myös palveluiden käyttäjien kanssa. Heikki Lukkarisen mielestä liikennevaloajattelu ja sen myötä käsitys kustannusten vaikuttavuudesta on mahdollista sisällyttää palvelupaketteihin. ” Varsinais-Suomen sotepalveluissa on 27 lähdejärjestelmää, jotka eivät kommunikoi keskenään. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan LAPE-työn muutosagentit ovat jo olleet koolla liikennevalojaottelun tiimoilta. Liikennevalomalli. – Palvelupaketeista on lapsibudjetoinnin kannalta se hyöty, että maakuntavaltuustojen poliittiset päättäjät saavat sitä kautta kokonaiskuvaa ja näkemystä palveluista, palveluiden käyttäjistä ja heihin kohdistuvista kustannuksista, kuvaa Lukkarinen. Esimerkiksi Oulun kaupunki on jaotellut elämänkaarimallisessa budjetoinnissa palvelut vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin. Myös kyselytietojen raportointia kehitetään. Aiemmin ei ole ollut saatavilla asiakasryhmittäin tuotettua tietoa, jossa rahoituskanavien ja palveluntuottajien tiedot olisi yhdistetty toisiinsa. Tällä hetkellä niistä ei saa mitään kokonaiskuvaa siitä, kuinka monta asiakasta on ollut esimerkiksi aikuissosiaalityössä tai lapsipotilaana sairaalassa, ja miten raha on kulkenut, kuvailee vanhempi neuvonantaja Heikki Lukkarinen Sitrasta. – Raportointia kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa siten, että oppilaitokset, kunnat ja maakunnat voivat hyödyntää tuloksia paremmin palveluiden ja toiminnan kehittämisessä, sanoo erikoistutkija Nina Halme THL:stä. LM 6–7/2017 s.60-65 tieto olisi helpommin hyödynnettävissä. Keltaiset kustannukset ovat sellaisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita, joissa lapsella on todettu erityisen tai tehostetun tuen tarve. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 61 LM6-7_s60-65.indd 61 18.5.2017 7.39. – Esimerkiksi Varsinais-Suomen sosiaalija terveyspalveluissa on käytössä 27 erilaista lähdejärjestelmää, jotka eivät kommunikoi keskenään. Näin esimerkiksi sosiaalihuollon palveluissa ja neuvoloissa kirjattava tieto saataisiin hyödynnettyä siten, ettei se jäisi vain asiakasrekistereihin. Palvelupaketit antavat aiempaa täsmällisempää tietoa sote-palveluiden käytöstä ja niiden kustannuksista. Kuntien ja maakuntien lapsibudjetoinnin tueksi tuotetaan parhaillaan uutta tietoa ja työkaluja. Niistä yksi on lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti. On pohdittu, tulisiko palvelupaketteihin sisältyä niin sanottu liikennevaloajattelu. Palvelupaketit, joita on kaikkiaan 21, toimivat jatkossa maakuntien budjettiraportoinnin ja seurannan työkaluina. Mutta asioita olisi jo nyt tärkeää pohtia myös kunnissa palveluiden käyttäjien kanssa, muistuttaa Honkanen. Tällä hetkellä tilastotietoa on kuntien lapsibudjetoinnin tueksi saatavilla esimerkiksi Sotkanet.fi:stä, Hyvinvointikompassista ja TEAviisarista. – Muutaman vuoden seurantajakson jälkeen nähtäisiin, onko esimerkiksi punaisten palveluiden käyttö vähentynyt ja vihreiden lisääntynyt, josta voi päätellä, että tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Tämän vuoden alusta viisi maakuntaa on alkanut testata paketteja, ja Lukkarisen mukaan toiveissa on saada loputkin maakunnat työhön mukaan syksyllä. Palvelupaketteja on pilotoitu kahden viime vuoden aikana muutamissa kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä. Kunnat pyrkivät siirtämään painopistettä erityispalveluista varhaisempiin palveluihin. Näin palvelupakettikokonaisuudesta voitaisiin seurata, menevätkö kunnassa tehdyt satsaukset lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluihin vai vankemman tuen palveluihin. – Haluamme tutkailla, voisiko palvelupakettiajatuksen ja lapsibudjetoinnin yhdistää ja olisiko liikennevaloajattelu sovellettavissa tähän kokonaisuuteen, sanoo Kanta-Hämeen LAPE-muutosagentti Jari Pekuri. Mutta pitää myös miettiä, kuinka ottaa huomioon lasten saama palvelu aikuisten palveluissa sekä kolmas sektori ja kirkko. Vihreät ovat peruspalveluita, kuten varhaiskasvatus ja perusopetus. – Kun saamme pikkuhiljaa kootusti kokemuksia eri tahoilta, on aika järjestää yhteisiä keskustelutilaisuuksia asian tiimoilta. Apua palvelupaketeista Sosiaalija terveysministeriö sekä Sitra ovat kehittäneet palvelupaketteja, jotka tuottavat tietoa sosiaalija terveydenhuollon toiminnasta ja taloudesta
Kestotilaus (3 kk) 29 e . SOSTEtalk!-tapahtuma on ammattilaiset ja päättäjät yhdistävä kohtaamispaikka kaikille, jotka edistävät ihmisten hyvää elämää. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. 3 kk . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. tilaat lehden . 12 kk . Its el le ni . La hj ak si . 6 kk . Uusi oppimistila tarjoaa koulutusta, työkaluja ja ajatuksia! Tutustu SOSTEtalk!-tapahtuman ryhmähintoihin. O pi sk el ija til au ks en a . 6 kk . SOSTETALK!-TAPAHTUMAAN VOI TULLA KOKO TYÖYHTEISÖN VOIMIN Tapahtuma tarjoaa päättäjille, johdolle ja työntekijöille ajankohtaista tietoa ja uusi verkostoja. Onko sinulla tai taustayhteisölläsi kerrottavaa osallistujille. Tavoita osallistuja tehokkaasti varaamalla näyttelytai viestintäpaketti. Irt isa no n til au ks en i pä ät ty m ää n m ak se tu n ja ks on lo pp uu n Ti la uk se n m ak sa ja / Va nh a os oi te Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin La hj at ila uk se n sa aj a / U us i os oi te / 20 17 al ka en Su ku ni m i Et un im i Ja ke lu os oi te Po st in um er o Po st ito im ip ai kk a Pu he lin O pi sk el ija til au s: op pi la ito ks en ni m i Pä iv äy s ja al le ki rjo itu s Tilaajapalvelu (03) 4246 2222 ma–pe 8–16 tai faxi (03) 4246 5341 tai tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . M ää rä ai ka ist ila uk se na . La hj at ila uk se na . Ohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille: • Hyvinvointi-investoinnit ja hyvinvoinnin rakentuminen paikallistaloudessa • Hyvinvoivat ihmiset – hyvinvoiva yhteiskunta • Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat. 6 kk . 12 kk . Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5002333 00003 Vastauslähetys M ik äl i ol et jo til aa ja , ki rjo ita tä hä n as ia ka sn um er os i ta ka ka nn en os oi te tie do ist a ta i la sk us ta Ti la an La ps en M aa ilm an al ka en / 20 17 . Määräaikainen (12 kk) 83 e . Ke st ot ila uk se na . Kustantaja ww.lskl.fi L A P S E N M A A I L M A N P A L V E L U K O R T T I 62 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s60-65.indd 62 18.5.2017 7.39. Määräaikainen (6 kk) 56 e . 12 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Hyödynnä ennakkovaraajan etu ja varaa paikkasi nyt! SOSTEtalk! – Hyvinvointikeskustelun kärjessä @soste10 www.soste.fi www.sostetalk.fi #sostetalk Ota suunnaksi Oulu ja SOSTEtalk! LM 6–7/2017 s.60-65 . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 47 e . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Kestotilaus (12 kk) 72 e . Monipuolinen koulutusja seminaaritapahtuma tarjoaa ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia sosiaalija terveysalan sisältöjä ja yhteiskunnallisia teemoja. Tilaushinnat . Opiskelijatilaus (12 kk) 55,50 e Postituslisät ulkomaille . Eurooppaan 12 kk 30 e
Idakin käyttää saippuaa, mutta sitä on mennyt joskus myös hänen silmiinsä, mikä ei ollut mukavaa. TYTÖT KÄYVÄT Espoon Matinkylän päiväkodin Tähdet-eskariryhmässä. MOLEMMAT OSAAVAT heittää kiukaalle vettä. – Silloin mennään alaportaalle istumaan tai kyykytään lattialle. Sekasaunoistakaan tytöt eivät pidä. – Me vaan ollaan, ei ne meitä häiritse, Ida sanoo. Hän käy myös uimakoulua. Niinpä saunakutsuja ei ole kumpikaan havitellut. huom.: Esikoulussa pelataan vain opetuksellista Ekapeliä.) Alessia ja Ida ovat hyvät ystävykset. Uusi oppimistila tarjoaa koulutusta, työkaluja ja ajatuksia! Tutustu SOSTEtalk!-tapahtuman ryhmähintoihin. – Saunatonttu! Se asuu siellä. – Se asetetaan lauteille, jos ne ovat liian kuumat. Mökillä Alessia saunoo miltei joka päivä, Ida kotona aina torstaisin. Tytöillä on myös shampoota. Sen näkee sitten, kun koulu alkaa. Alessia: ”Saunominen ei laihduta eikä lihota, mutta pidentää partaa.” A lessia, 6, ja Ida, 7, ovat elämänsä aikana saunoneet jo monet kerrat. – Mulle hankitaan myös pian uimakoulu, Alessia tietää. Laudeliinakin kuuluu saunavarusteisiin. – Se on tehty koivunoksista ja sillä lätkitään mahaa ja selkää. Ja myös Elsasaippuaa, sain sen syntymäpäivälahjaksi. – Ei todellakaan! Ida vahvistaa. Meillähän on vain kaksi kylpyäkin, Ida ihmettelee. – Se on liian tylsää ja typerää. Heidän mielestään saunominen perheen kesken on parasta. Silloin ei ainakaan tarvitse kyyristellä lattialla. Kesäisin Alessia käyttää vihtaa. Tavoita osallistuja tehokkaasti varaamalla näyttelytai viestintäpaketti. Ehkä koulussakin perehdytään saunaasioihin. Kumpaakin odottaa elokuussa koulutie. – Välillä voi käydä vessassa ja sitten taas jatkaa, tytöt jakavat kokemuksiaan. Se melkein kuin paukkuu... – Käytän Muumi-saippuaa. Pitkäkään saunominen ei sotke aineenvaihduntaa. Monipuolinen koulutusja seminaaritapahtuma tarjoaa ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia sosiaalija terveysalan sisältöjä ja yhteiskunnallisia teemoja. Hyödynnä ennakkovaraajan etu ja varaa paikkasi nyt! SOSTEtalk! – Hyvinvointikeskustelun kärjessä @soste10 www.soste.fi www.sostetalk.fi #sostetalk Ota suunnaksi Oulu ja SOSTEtalk! LM 6–7/2017 s.60-65 Ida: ”Minä juon saunassa yleensä pillimehua.” ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA kuva LIISA HUIMA lapset juttusilla PITKÄÄN SAUNOMISESTA TULEE RYPPYJÄ SORMENPÄIHIN, MUTTA SE EI NÄITÄ TYTTÖJÄ HAITTAA. – Joskus, kun heitetään monta kertaa, kiukaasta kuuluu ääniä. – Kouluksi mä olen toivonut Tähtiniityn koulua, Alessia kertoo. Alessian veli Kian ja Idan veli Iiro ovatkin kovia löylymiehiä. He pitävät kuumista löylyistä, mutta joskus valjumpikin sauna kelpaa. – Sillä voi pestä joka puolen, paitsi ei silmiä. Sauna lämmitetään löylyillä, Alessia kertoo. Osaahan meidän pikkuveikatkin, vaikka ne on vasta neljä. Hän on tehnyt saman havainnon. – Siellä ei ole jääkaappia eikä pöytää. Ryppyihin tytöt suhtautuvat rennosti. Alessia saunoo pääasiassa mökin saunassa ja Ida kotona. – Mulla on joskus sitä mukana saunassakin, Alessia paljastaa. Ohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille: • Hyvinvointi-investoinnit ja hyvinvoinnin rakentuminen paikallistaloudessa • Hyvinvoivat ihmiset – hyvinvoiva yhteiskunta • Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat. Sillä on punainen hiippalakki ja parta. Pelkkää löylyissä istumista ei saunominen kuitenkaan ole. n LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 63 LM6-7_s60-65.indd 63 19.5.2017 12.29. Ida nyökyttelee. SAUNOMINEN on hauskaa. – Se on vähän semmonen, niin kuin pitkä matto. – Jos meidän saunaan alkaisi tulla joitain miehiä, minä heittäisin heidät pihalle, Alessia uhoaa. – Eikä silmiä tarvitse pestä, koska ne pysyvät puhtaina muutenkin, Ida sanoo. Onko sinulla tai taustayhteisölläsi kerrottavaa osallistujille. – Päiväkodissa me aina pelataan tabletilla meidän lempipeliä. – Eikä ikkunoita! Mutta ovi onneksi on. Pohdimme vielä yhdessä, kuka saunaa eniten tarvitsee. – Se ei laihduta eikä lihota, mutta pidentää partaa, Alessia on huomannut. – Ja hetken kuluttua rypyt kyllä häviävät, Alessia on huomannut. – Eikä saunassa sitten muita mattoja olekaan! tytöt muistelevat. (Toim. Mutta miksi saunominen on niin suosittua. LÖYLYKILPAILUISTA Alessia on kuullut, mutta ei aio sellaisiin osallistua. – Olisipa hassua pitää synttärit saunassa. – Voin saunoa vaikka kuinka kauan, mutta sitten kyllä sormet tulevat ryppyisiksi. – Minä juon yleensä pillimehua, Ida muistaa. Siten on helpompi istua. Siellä on kiuas, jossa on kiviä. Liian kuumassa on kuitenkin vaikea olla. Ida tuumii. Sauna on muutenkin vähän erilainen paikka. Sauna lämmitetään löylyillä Kansallinen saunapäivä 10.6. SOSTEtalk!-tapahtuma on ammattilaiset ja päättäjät yhdistävä kohtaamispaikka kaikille, jotka edistävät ihmisten hyvää elämää. – Mökin sauna on aika lähellä rantaa, vain pari askelta edellä. – Miksi ei osattais. – Ehkä se on terveellistä. SOSTETALK!-TAPAHTUMAAN VOI TULLA KOKO TYÖYHTEISÖN VOIMIN Tapahtuma tarjoaa päättäjille, johdolle ja työntekijöille ajankohtaista tietoa ja uusi verkostoja. – Välillä suihkutetaan. SAUNASSA EI SYÖDÄ, mutta sen jälkeen Alessia nauttii viiliä
Yksinkertaista – ja ilmaista Ajan hengen mukaisesti tulee apuun kuitenkin älysovellus! Pari vuotta sitten Heikkilät tuumasivat asiaa ohjelmistoja koodausalalla toimivien tuttujensa kanssa ja ajatus sovelluksesta alkoi hahmottua. – Tässä on mahdollisuus aivan uudenlaisen lapsiperheverkoston luomiseen. Vanhempi voi ladata profiiliin oman kuvansa ja kertoa, miltä alueelta lapselle etsitään kaveria. Nyt älypuhelinsovellus Ella on pilottivaiheessa. He olivat aina ulkoilleet eri aikaan. HEIDI HORILA kuva PASI LEINO 64 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s60-65.indd 64 18.5.2017 7.39. – Sovellus voi siis saattaa myös vanhempia toistensa seuraan. Jo nyt vanhemmat saattavat Ellan kautta sopia vaikkapa vuoroista, jolloin lapset ovat jommassakummassa perheessä leikkimässä. Myös kuntien raja-alueilla saattaa asua lähekkäin perheitä, joiden lapset käyvät eri koulua. Vasta kun perhe muutti Naantaliin, alkoivat kaverihommat luistaa. Mukaan varhaiskasvatukseen Tämän vuoden ajan Ellaa pilotoidaan. Ella toimii yksinkertaisuudessaan näin: Älypuhelimeen ladataan ilmainen sovellus ja luodaan sinne profiili. Ikähaarukka kannattaa mainita, mutta muuta ei tarvita – ellei sitten halua kertoa jotain vaikkapa lapsen mielenkiinnon kohteista. Jätimme jopa Etsitään kaveria -lappuja ja yhteystietoja lähialueen taloihin, mutta ei tepsinyt, kertoo Pia Heikkilä. Nyt 11vuotiaan pojan sosiaalinen elämä on vilkasta. Ella on myös tarkoitettu ihan kaikille, ei vain yksinäisille lapsille. – Palveluun kirjaudutaan Facebooktunnuksin, joten lapset eivät voi itse luoda profiilia tai kirjautua. Heikkilät alkoivat pohtia omakohtaisen kokemuksensa kautta, miten kavereiden löytämistä lapsille lähialueilta voisi helpottaa. Kun sopivalta tuntuva kaveriehdokas löytyy, lähetetään kaveripyyntö. Toimintaperiaatteeltaan se on täysin globaali, joten jatkossa suunnataan mahdollisesti kansainvälisille markkinoille. Pia kertoo tuttavastaan, joka oli kotikadullaan puolisen vuotta työntänyt päivittäin vauvanrattaita ennen kuin huomasi, että samalla kadulla asui toinen äiti saman ikäisen lapsen kanssa. LM 6–7/2017 s.60-65 some K errostalossa Turun keskustassa ei ollut vilkkaalle pojallemme seuraa. Kehotamme sellaisiakin perheitä, joissa ei välttämättä koeta yksinäisyyttä, kokeilemaan Ellaa. Suunnitteilla on laajentaa ja kehittää palvelua jatkossa. – Aikuisetkin voivat löytää tämän kautta uusia sosiaalisia kontakteja. Pia kertoo muutenkin aina olleensa hyvin ratkaisukeskeinen: – Jos näen ongelman, alan miettiä siihen heti ratkaisua. Nykyään jopa yksi viidestä lapsesta kokee ajoittain yksinäisyyttä ja heistä noin puolet jää yksinäisiksi. Turun yliopisto on mukana seuraamassa sovelluksen vaikutuksia. Meillä Suomessa sukukaan ei ole niin merkittävässä asemassa kuin vaikka Keski-Euroopassa, joten perheet ovat aika yksin, ja yksinäisyys periytyy. Älylaitteetkin vievät lapsiltakin nykyään paljon aikaa. Ei vain yksinäisille Vaikka sovellus toimii samalla periaatteella kuin aikuisille suunnattu Tinder, Pia Heikkilä varoo rinnastamasta niitä. Keväällä valmistuneessa kyselytutkimuksessa yli sata varhaiskasvattajaa pohtii, miten tukea lapsia kaveritaitojen oppimisessa. Näin joku kaveria kaipaava voi löytää sovellusta käyttävän vanhemman lapsesta kaverin. – Ainahan on ollut yksinäisyyttä, mutta nykyään ei välttämättä olla niin paljon ulkosalla, josta löytyisi oman ikäistä seuraa, eivätkä alle kouluikäiset itsekseen paljon ulkona liikukaan. Kyselystä kävi ilmi, että keskustelut, empatiataitojen herätteleminen ja mukaauttaa saamaan kavereita Ella Kun Pia ja Timo Heikkilä huomasivat, että heidän 5-vuotiaan poikansa oli vaikea löytää kavereita, syntyi ajatus kaverinhakusovelluksesta. Ella auttaa löytämään lähellä asuvia lapsia kuntarajojen ylikin. Ellaa eivät voi käyttää lapset itse, eikä sovelluksessa anneta tykkäyksiä tai hylätä
Myös lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä viranomaisia on informoitu Ellan pariin ohjaamisesta, ja sen käyttäjämääriä seurataan. Liedon kunnan sivistyspalveluiden toimialajohtaja Laila Mäkelä on innoissaan Ellan käyttöönotosta. Vanhemmille tehdään vuoden aikana kyselytutkimus lasten yksinäisyyden kokemuksesta ja kaverisuhteista. www.ella.fi Pia ja Timo Heikkilän Lilalla (oik.) on kaverina Ella. ” Lapsi ei voi itse luoda profiilia, vaan sen tekee vanhempi. Usein nämä kolme asiaa nivoutuvat yhteen, ja yksinäisyys johtaa usein syrjäytymiseen. n . Kunnista mukaan ovat lähteneet Lieto ja Uusikaupunki. Mutta se, miten tuloksia hyödynnetään arjessa, onkin toinen kysymys. Ella tuottaa myös kaveritaitomateriaalia varhaiskasvattajille. Ella viedään jo neuvoloihin, varhaiskasvatukseen sekä kouluun, ja vanhemmille tiedotetaan sovelluksesta esimerkiksi Wilma-viestein. LM 6–7/2017 s.60-65 na leikkiminen olivat suosituimmat keinot kaveritaitojen tukemiseen ja kehittämiseen. – Lähdimme mukaan, sillä tässä on konkreettiset aineistot ja tavoitteet sekä helppokäyttöinen mobiilipalvelu, kertoo Mäkelä. Ella tekee tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, toteaa Mäkelä. Hänen mielestään Suomessa kyllä tutkitaan ja toteutetaan erilaisia seurantoja riittämiin, satsataan hankkeisiin ja tehdään kouluterveyskyselyjä. Lasten ja nuorten osalta pitää tarttua erityisesti kiusaamiseen, nuorisotyöttömyyteen ja yksinäisyyteen. – Tuntuu, että elämme aikaa, jossa yhteisöllisyyttä pitää oikein etsiä. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 65 LM6-7_s60-65.indd 65 18.5.2017 7.39
Repliikeissä näpäytetään välillä viisikkomaiselle perinteelle: ”Me ei olla missään seikkailukirjassa.” Kirjailija onnistuu lopulta yllättävän tehokkaasti ujuttamaan nykymaailman tarinaan, kun arvoitukseen liitetään pakolaisongelma. Varpaita naurattaa.” Savolaisen kuvitus on sopivan selväpiirteistä, mutta silti ilmeikästä. Pitkän tovin vaikuttaa siltä, että moderni maailma hipaisee vain keveästi serkkuja. Vierailu Vakoilumuseossa! 66 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s66-70.indd 66 19.5.2017 11.27. Pikkiriikkisiin tilanteisiin Katajavuori on saanut luontevasti mahtumaan kirjallista ilmavuutta: ”Hiekka on pehmeää. Etsivätoimisto Mysteeri aktivoi lukijaa aivan konkreettisesti: mukana on aarteidenetsintäseikkailua ja salapoliisitehtäviä. Ulla Lempinen) takakannessa kerrotaan, että sarja on kirjailijan kunnianosoitus Enid Blytonin Viisikkokirjoille. Alakoulua käyvät etsivät pääsevät hyväntuulisessa dekkarissa tietysti rikollisen jäljille, ja Himalajan viidakoihinkin he johtolankoja seuratessaan joutuvat. Kirjassa irtaannutaankin Blytonin ahtaasta ja vainoharhaisesta maailmankuvasta. Tärkeintä ovat Pulmun kokemukset kulkuvälineissä ja matkalla. Kuvitukseen kätkeytyy myös yksityiskohtia ja yllätyksiä. LM 6–7/2017 s.66-70 Ikuisia lapsia Pienille koululaisille tarkoitetussa Anna ja Elvis ja vaahtokarkkivakooja -kirjassa (kuv. Kirjassa vieraillaan Tampereella ja juostaan tutuissa turistikohteissa, joihin mukavaa vaihtelua tuo Vakoilumuseossa pistäytyminen. Maria Kuutti luottaa suoranuottiseen tilannehuumoriin ja leveään ilmaisuun. Nykyaikaan he linkittyvät esim. Anna haluaa isona kirjailijaksi, silloin hän arvelee voivansa jatkaa leikkimistä vielä aikuisenakin. Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen pahvisivuisessa katselukirjassa Pulmu reissaa matkustetaan etelään. Ja kirjan loppuun on tietysti koottu herkullisia ruokaohjeita. LASTENKIRJOISSA KESÄ MERKITSEE RETKIÄ JA JÄNNITYSTÄ. REISSUILLA OPITAAN MYÖS KULTTUURIHISTORIAA. Pakolaisongelman asiallisella taustoittamisella Mazetti herättää myötätuntoa. etsivätoimiston kiehtovalla välineistöllä. haaveilemalla tv:n kokkiohjelmaan pääsystä ja manailemalla tyylikkäästi englanniksi. Lastendekkari Jutta Tynkkysen Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri -lastendekkarissa roisto himoitsee Monte Cristallon kreivin kuuluisaa safiiria. Varsinaisessa tarinassa tunnelmaa kohotetaan mm. Esikuvallisuus onkin aivan ilmeinen: ruotsalaisetsivät jäävät yksin luotsisaarelle, jonka metsään tuntuu kätkeytyvän salaisuuksia. Ei ole näkymättömän musteen voittanutta! Kolkoissa luolastoissa möyriminen kuuluu sekin kirjallisuudenlajin perinteisiin. Pulmu lähtee etelään Taaperokirjojen maailma on entistä avarampi, eikä niissä enää pysytellä pihapiirin rajoissa. Lukemisen ja leikkimisen korostaminen on kirjan painavinta antia. Pikkutytön äänellä kerrotussa tarinassa ei herkutella verbaalisilla vivahteilla, vaikka päähenkilö Anna kertookin pitävänsä sanoilla leikkimisestä. Katri Kirkkopelto) on samanlaista pirteää meuhkaamista kuin neljässä aiemmassakin osassa. Uutta ja vanhaa Katarina Mazettin Seikkailuserkut-dekkarisarjan aloitusosan Varjoja ja vakoojia (suom. Nöpökuonoisen Pulmun voi kuvitella yhtä hyvin koiraksi kuin ihmiseksi, eikä määrittelyllä ole väliä. Kesäkirjat vievät matkaan ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat pi irr os ki rja st a M IS SÄ O LE T, PR IN SS I H U RM A LA . Jännitys ei jää vain museokierroksen varaan, sillä Annan seurue saa kintereilleen naamiaisasuisen kummajaisen. Seikkailuserkut joutuvat seuraamaan läheltä Algeriasta paenneiden lasten kohtaloa
Köyhyys ja pakolaisuus koetaan edelleen kiusallisina kysymyksinä. Kieli on nykyaikaista; nämä prinsessat eivät halua ”missata” prinssejään. Vaimea yhteiskunnallisuus voi hyvinkin olla suomalaisen lastenja nuortenkirjallisuuden erityispiirre, mutta selitys voi olla sekin, ettei meillä enää suosita realistista kirjatyyppiä. Kirjassa on aavistus ihmettä, mutta vielä enemmän hevostilan arkea, pohjoismaista maaseutua – ja ystävyyttä. Nyt on kiire, Putti! -kirjassa (suom. Kuvakirjaikäinen lukija saa myös käsityksen lastenja nuortenkirjallisuuden pelimerkeistä: realismia tai satua, sankari tekee aina raskaan matkan ja palaa voittajana kotiin. Moderni kosiomatka Ranskalaisten Sylvie Misslinin ja Amandine Piun kuvakirjassa Missä olet, prinssi Hurmala. Mirkka Hynninen) poni pystyy pienuutensa turvin keplottelemaan itsensä aitauksen alitse hakemaan apua ähkyä potevalle hevoskaverilleen. Kuuluuhan yhteiskunta myös lapsille. n Sankariponin matka Ruotsalaisen Ingrid Flygaren ponikuvakirjoissa skotlanninponi Putti on tallin pienin, mutta onnistuu silti olemaan muille avuksi. Fantasia ja monenlaiset kauhukuvitelmat korvaavat pian oman maailmamme. Suomessakin normeja koetellaan, mutta vähäisemmin ja varovaisemmin. Rauna Sirola) lukija pääsee valitsemaan seikkailun suunnan ja sakeuden. Lapsi ei ehkä jokaista yksityiskohtaa ymmärrä, mutta sitäkin paremmin tarinan suuren ajatuksen elämänilosta ja aktiivisuudesta. LM 6–7/2017 s.66-70 Fillarilla sirkukseen Ilon ja voimien löytämisestä kertoo Reetta Niemelän sepittämä ja Salla Savolaisen jännittävällä puupiirrostekniikalla kuvittama Siiran sirkusmatka. Kirjoissa rikotaan normeja: lapsille kerrotaan mm. Valitsipa lukija minkä tarinapolun tahansa, luvassa on seikkailun henkeä: lepakoita, karmivia hovimestareita, linnoja ja luolia. Prinsessaystävykset kyllästyvät odottelemaan prinssiä ja lähtevät vaaroja uhmaavalle matkalle etsimään sopivaa prinssiä. Keittiön kokkikuninkaat paljastuvat kirjan mukaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin satujen perinteiset prinssit. Julkaisumäärän kaventuminen pakottaa miettimään, mistä aiheista lapsille ja nuorille meillä kirjoitetaan. Modernia on sekin, että etsintäretken päätteeksi neitokaiset pääsevät mässäilemään linnan keittiöön. Siira palaa sirkusseikkailunsa jälkeen omaan tupaansa ja pingottaa narun omia temppujaan varten: ”Naru ulottuu kylän päästä päähän.” Syvät metsäiset värit kuljettavat kirjassa tunnelmasta toiseen, ja lopussa lukijan on helppo eläytyä virkistyvän Siiran riemuun elämän avautumisesta. Joskus sietäisi miettiä, miksi lastenja nuortenkirjoissa ahmitaan ja herkutellaan entistä villimmin! Äreä rouva Jäärä Normeja rikkomassa Ruotsalaiset raportoivat lastenja nuortenkirjojen kiihtyvästä julkaisutahdista ja kasvavasta myynnistä. Prinssejä on monenlaisia kuten onnellisia loppujakin, sadussa muistutetaan. Hän suhaisee kunnostamallaan polkupyörällä Ötökkämetsän läpi sirkukseen, eikä piittaa äreästä rouva Jäärästä, joka syyttelee sirkukseen menijöitä tapainturmelijoiksi, työnvieroksujiksi ja immigranteiksi. Kaikki materiaali on ilmaista Klikkaa sisään ja ihastu! Ammattilaisille ja perheille Uusi sivusto avattu! Emma & Elias Hillokellari www.emmaelias.fi 9. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 67 LM6-7_s66-70.indd 67 18.5.2017 8.06. Kaikessa pitää olla ihmeen tuntua. Öiseen aikaan arka Siira näkee sirkuksen mainosjulisteen ja päättää uskaltautua matkaan. köyhistä, pakolaisista ja transsukupuolisista ihmisistä. (suom
• Ehkä niistä vois tehdä legoja. näin lapset vastasivat: • Se on ruokaa, semmoista märkää, joka voi maatua. Mm. • Niitä voisi käyttää vanhoilla miehillä. Suomella on näet vielä matkaa siihen, että EU:n edellyttämä 50 prosentin kierrätystavoite saavutetaan. • Niillä voi katsoa vaikka lastenohjelmia. • Puhelimilla voi leikkiä tai laittaa ne seinälle koristeeksi. • Se, minne laitetaan ruoat, joita ei jaksa syödä. • Hajoavaa. päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyskeskus, perhepäivähoitaja) tilaamalla sille lehden vuosikerran. Yritys saa hyvän mielen lisäksi myös Arjen lastensuojeluteko -kunniakirjan. • Palauttaa myymälään. • Menee eri astiaan. • Lehtikasa. • Kierrättää naapuriin. Entä miten vanhoja käyttämättä jääneitä puhelimia voisi hyödyntää. • Laittaa laatikkoon piiloon ja heittää pois. Maksamme kaikista julkaistuista viesteistä 20 euron palkkion, joten liitä mukaan osoite, sotu ja tilinumero! LAPSET KIERRÄTYKSESTÄ Kysyimme lehden Facebook-sivuilla lasten käsityksiä siitä, mitä on biojäte – se kun ei näköjään ole selvää meille aikuisillekaan. • Lahjoittamalla päiväkodin lasten leikkikäyttöön. • Sama kuin komposti. • Kyllä vaari korjaa... 68 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s66-70.indd 68 18.5.2017 8.06. • Sellaista, mitä ei voi enää syödä. • Kerätään niistä osat ja käytetään jonkin uuden tekemiseen! • Vaikka panee niihin uusia pelejä ja videoita. • Se, mikä koiran pyllystä tulee. LM 6–7/2017 s.66-70 ARJEN LASTENSUOJELUTEKO Lapsen Maailma on aloittanut sponsorimyynnin. • Ehjiä osia voi käyttää uusiin puhelimiin. Mikäli kiinnostuit asiasta, ota yhteys os. • Korjataan ne! • Voisi laittaa vierekkäin ja tehdä niistä television! • Uuden puhelimen tai tabletin, miksei vaikka auton. lapsen_maailma@foxmedia.fi lukijapostia LÄHETÄ VIESTISI OSOITTEELLA Lapsen Maailma, Postia lukijoilta, Armfeltintie 1, 00150 Helsinki tai lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Toimitus lyhentää jutut tarvittaessa. Siinä yritys voi tukea sopivaksi katsomaansa tahoa (esim. Kesän tuplanumeron painoon mennessä mukaan ennättivät Lounaskahvila Katariina Vaajakoskelta sekä Lighthouse Invest Oy ja Maarakennus Joona Oy Jyväskylästä. • Niistä voisi tehdä lampun. • Jotain elävää
Ruumiimme ja mielemme tarpeet kumpuavat satojen tuhansien vuosien takaa, ja siksi tehokkuutemme ei kasva, vaikka vallanpitäjä miten tarkkaan hiotuin minuuttimäärin pidentäisi työpäiviä. Vanhoja tavaroita käytiin läpi ja lajiteltiin ennenkin, mutta ”konmarittamisen” myötä toimenpiteestä on tullut oppisuunta. n Omaa aikaa ilman oppisuuntia TARKOITTAA HARVOIN TOIMETTOM UUTTA VAPAA-AJAL LA. Metsän voi tätä nykyä myös suojella käypää korvausta vastaan. Heidän työnsä inhimillinen arvo on mittaamaton. Ihmiskunnassa on aina ollut niitä, jotka ovat tehneet vain sen verran työtä kuin on tarpeen, nauttineet pienistä asioista ja jättäneet valloitusretket ja aarteenetsinnät innokkaammille. KESKUSTELIN ERÄÄN toimittajan kanssa hyvän elämän perusteista. ”Entä jos ei voi valita työaikojaan. OSA-AIKATY Ö TAI TYÖTTÖMYY S Anni Kytömäki on kirjailija ja metsänkulkija, jonka kotona asuu kolme eri-ikäistä mieshenkilöä. Jos puutarhanhoito ei tuota iloa, puutarhaa ei ole pakko olla. Ja vaikka ei pesisi ikkunoita neljään vuoteen. Ennen he saivat rauhassa olla mitä olivat, nykyään he viettävät ”hidasta elämää”. Mitä enemmän kukkaniittyjä tai sammalta puutarhassa on, sitä vähemmän tarvitaan ruohonleikkurin pärinää ja sadattelua, kun laite ei toimi. Miten hän saisi enemmän aikaa itselleen?” Reaaliaikaisessa keskustelussa en ole ikinä parhaimmillani, joten vastaus syntyi vasta tätä kolumnia kirjoittaessani. Tällöin on jäänyt yleensä huomaamatta se, että osa-aikatyö tai työttömyys harvoin tarkoittaa toimettomuutta vapaa-ajalla. VAIKKA TARKOITUS ON HYVÄ, termit karkottavat luotaan niitä, jotka vieroksuvat muotioikkuja ja oppeja. LM 6–7/2017 s.66-70 kolumni ANNI KYTÖMÄKI EI PIDÄ SELLAISISTA MUOTITERMEISTÄ KUIN DOWNSHIFTAAMINEN, LEPPOISTAMINEN TAI KONMARITTAMINEN. 1800-LUVULTA PERIYTYVÄ säännöllinen työrytmi on evoluution kannalta tuore ilmiö. JOS OLET PERINYT metsätilan, jonka ”hoitamiseen” eri tahot patistavat, älä stressaa. Termi rakentaa asialle raamit, joiden takaa on vaikea tavoittaa sitä, mistä todella on kyse. Jos nurmikko sammaloituu, ei kannata tuhlata rahaa ja aikaa sammalen poistoon. Metsissä ja niityillä kasvaa kerrostaloasukkaillekin syötävää ilman kitkemistä, lannoitusta ja kastelua. Spektaakkelimaisen ratkaisun sijaan listaan niksejä, jotka todistettavasti ovat tuottaneet huojennusta eri ihmisille: ELÄMÄ JATKUU, vaikka kotia ei imuroisi joka viikko. Mikään ei ole mukavampaa kuin astella paljain jaloin sammalella (nurmikoilta tuttu laji on muuten niittyliekosammal, yksi Suomen 661 lehtisammallajista). Liian usein oivalliset asiat latistetaan ismeiksi, joita toistellaan, kunnes suurin osa yleisöstä on kurkkuaan myöten täynnä. PUUTARHAAN VOI JÄTTÄÄ kolkkia oman onnensa nojaan – niistä pitävät kasvit, linnut ja perhosetkin. En pidä muotitermeistä – en edes sellaisista, jotka pitävät sisällään hyviä ajatuksia raatamisen ja kulutuksen vähentämisestä ja hyvinvoinnin lisäämisestä. Syntyy väärinkäsityksiä: Suomessakin talouselämän edustajat ovat jo kritisoineet downshiftausta itsekkääksi ja laiskotteluksi. LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 69 LM6-7_s66-70.indd 69 18.5.2017 8.06. JOSKUS TULEVAISUUTTA rakennetaan parhaiten silloin, kun ei tehdä mitään. Ja vaikka ei tekisi aterioita itse alusta loppuun. Emme tuota ideoita ja pysy virkeinä käskemällä. HAVAHDUIN AJATUKSISTANI toimittajan uuteen kysymykseen. Erityisen tärkeäksi nostin mahdollisuuden valita, milloin tekee töitä. Mietteitäni havainnollistaakseni olin lausua ääneen sellaisia käsitteitä kuin ”downshiftaus” ja ”leppoistaminen”, mutta pysyin hiljaa. Tuttavapiirissäni on lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole kokopäivätyössä mutta hoitavat jatkuvasti lapsia ja vanhuksia ja uurastavat erilaisissa järjestöissä. Esimerkiksi yksinhuoltaja, joka ei pysty tekemään lyhyttä viikkoa. Parhaassa tapauksessa näin säästyy myös isolta asuntolainalta. MUOTITERMEILLÄ MUTKISTETAAN yksinkertaisia käytäntöjä
Häntä kiehtovat lajissa sen monet mahdollisuudet. Hänen seuransa ei ole mikään virallinen, mutta paikkakuntalaiset kutsuvat sitä Kansolan pojiksi. www.samiparkkinen.com muotokuva Jonne Hämäläinen 70 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s66-70.indd 70 18.5.2017 8.06. Mieleenpainuvimpia tapahtumia ovat mopomiitit: kokoonnutaan muutamien satojen kaksipyöräisten harrastajien kanssa suljetulle alueelle ja törttöillään luvan kanssa. ” Nuijamaalainen 15-vuotias Jonne on harrastanut mopoilua ja mopotuningia ”koko pienen ikänsä”. Otetaan miehestä mittaa, siinä kuka keulii parhaiten! Näytetään omia taitoja muille. kuva SAMI PARKKINEN . LM 6–7/2017 s.66-70 ” Mopoilun parissa on sattunut ja tapahtunut vaikka minkälaista
LM 6–7/2017 s.71 LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 l 71 LM6-7_s71.indd 71 15.5.2017 14.25
Ruu an hiili jala njäl ki Kem in Hep olan kou lull a kok atti in ruo kaa mad oist a. Niih in voi tull a sam anla inen him o kui n vaik kap a pop corn iin. Ties itkö , että hyö ntei sist ä saat ava an pro teiin ikil oon tarv itaa n vett ä vain mur to-o sa siitä , mit ä esim . nau dan kas vatu kse en. s. LM 6-7/2017 s.72 www.lapsenmaailma.fi HELPOSTI LUETTAVAA PAINAVAA ASIAA. 42 72 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM6-7_s72.indd 72 15.5.2017 14.26