LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 6-7 | 2018 Vihdoinkin loma! Hiphopin keinoin kiusaamista vastaan Koko perhe reilaamaan! Näin tuet lapsen empatiataitoja Mobiilipeli voi vaarantaa tietoturvaa Tuutikki Tolosen Mörkövahti matkaa Hollywoodiin
Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat.fi #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki 25.–26.9. LOGOMO, TURKU Teemana: TASAVERTAINEN ARKI Juontajana: JANI TOIVOLA Puhujina: Sixten Korkman, Janna Rantala, Andy Bilson, David Tobis, Minna Arve, Leena Suurpää, Anna Moring, Aulikki Kananoja ja monia muita! Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Alaseminaareja Vierailukohteita Suuri näyttelyalue Brella-verkostoitumistyökalu
Välillä nurmikko pisteli tai pienten varpaiden alle osui kiviä ja käpyjä, mutta pieni ihminen eteni pelottomasti uutta kokien. Mitä lapsen pitää harrastaa. Lapset ja nuoret keskustelivat mahdollisuuksistaan tehdä vaikuttamistyötä. Äidit eivät mene riittävän ajoissa töihin, eivätkä isät käytä tarpeeksi perhevapaita... He kertoivat Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa, että aikuiset ajattelevat tietävänsä paljon heidän asioistaan ja elämästään. Lapset muistuttivat, että he kyllä osaavat käyttäytyä hyvin kokouksissa ja muissakin tilanteissa. Kesä voi vahvistaa voimia, lisätä innostusta ja hyvinvointia tai palauttaa voimia, jos alkuvuosi on niitä jo liikaa kuluttanut. Milloin lapsi tulee laittaa päivähoitoon. Lapset ja vanhemmat uuvutetaan liialla harrastamisella tai toisaalta lapset istuvat kotona pelaten liikaa, jolloin käsiin kiinni kasvaneet kännykät rapauttavat kunnon ja ajattelun ennen aikojaan... Ympäristölainsäädäntö ja verotuskäytännöt ovatkin Pantzarin mukaan keskeisiä tekijöitä muutoksen aikaansaamisessa. Kerta toisensa jälkeen hämmennyn ja ilahdun siitä, miten ajattelevia, tiedostavia, osaavia ja ennakkoluulottomia nykyvanhemmat ja -lapset ovat. Voi sitä syyllistämisen määrää, jota nykyvanhemmat saavat kestää. Kun lasten näkemyksiä pyydetään, niitä pitää myös hyödyntää, sillä näennäisestä kuuntelemisesta ei hyödy kukaan. Lapset ja nuoret muistuttivat myös, että aikuiset voisivat oppia heiltä: vaikkapa jotain kohteliaasta käyttäytymisestä. Lapsenlapseni tallusteli ensimmäistä kertaa elämässään paljain jaloin ulkona ihmetellen ja jalkojaan nostellen. Professori Mika Pantzar totesi hiljattain, että käsitys vihreästä kuluttajasta ilmaston pelastajana on myytti. Hitaasti eteneminen ei ole ollenkaan huono asia, vaan tarjoaa mahdollisuuden nähdä asioita toisin ja keskittyä monien hajanaisten rönsyjen sijaan yhteen asiaan kerrallaan. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 3. Eduskuntakeskusteluissa huutelu, toisten päälle puhuminen tai puheenvuoron keskeyttäminen kuitataan toteamalla, että se on lapsellista käytöstä. Vanhemmuus on vaativien valintojen tekemistä. Millaiset varhaiskasvatuspalvelut sopivat juuri meidän lapselle. Tärkeää on sen sijaan muuttaa yhteiskuntaa siten, että ympäristötietoiset valinnat ovat mahdollisia ja helppoja. Siinäpä hyvä ohjenuora meille kaikille! Koetaan tänä kesänä jotain uutta isosti tai pienesti, sillä pienetkin asiat voivat osoittautua ihmeiksi. Mitä on terveellinen ruoka. Perheissä kierrätetään liian vähän, lomaillakin pitäisi ekologisesti ja muovia tulisi kaikin mahdollisin tavoin välttää... Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa. pääkirjoitus Millaista on nykypäivän vanhemmuus. Rentouttavaa lomaa meille kaikille! ” Miksi eduskuntakeskusteluissa huutelu kuitataan toteamalla, että se on lapsellista käytöstä. Millaisia ovat nykypäivän lapset. Miten valitsemme lapselle koulun. Paljon ymmärrystä jää puuttumaan, jos lapset ja nuoret eivät itse ole mukana keskusteluissa, vaan tulevat ohipuhutuiksi tai ylikävellyiksi. Yksilön valinnat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ovat toki tärkeitä, mutta syyllistämällä yksilöä hänen valinnoistaan, ei olla kovin rakentavalla tiellä
s. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. vuosikerta KANSI Arvi Parkkisen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. Miina Unelius kommunikoi tyttärensä Tilda Hurmeen kanssa puheella ja tukiviittomilla. 52 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@ bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 77
Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi 22 lapsija perhejärjestön yhteistä vaikuttamiskampanjaa, jossa on mukana myös vapaaehtoisia kansalaisia Ääni lapselle -agentteina. tyttöfutis 26 Tutkittua tietoa: Mobiilipeli voi vaarantaa lapsen tietoturvaa 34 Infograafi: Pyhäpäivät näkyvät syntyvyydessä 61 Palvelukortti 64 Kuukauden kirjat: Iloista ja onnellista lukemista lomalle 65 Johanna Korhosen kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 34. 12 Tuutikki Tolosen mörköt valloittavat Hollywoodin 18 Arja Tiili taistelee kiusaamista vastaan hiphopin keinoin 24 Veera Perälä, 17, jahtaa MM-mitalia 32 Niklas Ansamaa, 17, opettaa koodausta kohta Ruandassa 58 Päivi Honkatukia MIELENKIINTOISTA... s. 30 Päiväkoti-ikäinen lapsi on luonnostaan tutkija ja kielenoppija, muistuttaa tutkija Jenni Vartiainen 36 Aivotutkija Katri Saarikiven vinkkejä empatiataitojen opettamiseen lapsille 40 Monikulttuuriset perheleirit tarjoavat irtiottoa arjesta 44 Interrailille voi lähteä koko perheen voimin 48 Jordanialainen inklusiivinen esikoulu otti mallia Suomesta 52 Miksi ihmeessä lahtelainen äitiporukka tatuoi käsiinsä 213-koodin. kolumni 34. s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 44 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 5. SAAMMEKO ESITELLÄ. Sivulta 10 voit lukea, miten Sinäkin voit ilmoittautua mukaan yhteiseen vaikuttamistyöhön lapsen puolesta! Lue lisää: > www.lskl.fi/aanilapselle KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! KESÄ–HEINÄKUU | 6-7 | 2018 Tuutikki Tolonen kirjoitti Mörkövahdin. ANNA ÄÄNI LAPSELLE Maakuntavaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018, ja vuodesta 2020 alkaen maakunnat järjestävät koko sosiaalija terveyspalvelujen kokonaisuuden alueillaan. 12 Miten Veera Perälä pärjää MM-kisoissa. 24 Koko perheen interrail. Meidän mielestämme lapsista huolehtiminen on paras mahdollinen investointi jokaisen maakunnan tulevaisuuteen. Lapsija perhejärjestöt haluavat yhdessä varmistaa, että maakunnissa osataan ennakoida ja tunnistaa lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja reagoida niihin. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 56 Puhu nuorelle terveydestä oikealla tavalla! 60 Ranska korottaa lasten seksuaalista suojaikärajaa 62 Jyväskyläläisessä päiväkodissa naperot silitellään päiväunille PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. Liitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta sekä viestinnällä että koulutuksilla. osa: Silja Hongisto Mm. Tampere Virrat Helsinki Jyväskylä Lahti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille
Kisadisko järjestetään Kauppatorin kupeessa Allas Seapoolilla, jossa tilan oma järjestyksenvalvonta vastaa turvallisuudesta. Pääviesti on: kiusaamisesta kannustamiseen. SIVUILLA MM. pelattavaan turnaukseen on ilmoittautunut yli 1 300 kilpa-, harrasteja haastejoukkuetta eri puolilta maailmaa. 9.–14.7. Helsinki Cupissa kaikenlaista epäasiallista käytöstä torjutaan monin keinoin. Kisaja turvallisuusorganisaatio ovat valmiudessa reagoimaan tuomareiden raportteihin. Vielä viime vuonna nuorimmat tytöt eli 7–9-vuotiaat pelasivat poikien sarjoissa, mutta nyt nuorimmatkin tytöt pelaavat keskenään. | 7 NUORTEN SILMIN | 8 KESÄRETKI | 11 E-URHEILU 7 Jalkapallon Helsinki Cup on tänä vuonna suurempi kuin koskaan. Urheilu tuo lasten ja nuorten elämään iloa, yhteisöllisyyttä ja elämänikäisiä hienoja muistoja, mutta kääntöpuolelta voi löytyä myös seksuaalista häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa. – Käymme heidän kanssaan oman kävijäprofiilimme läpi ennen tapahtumaa. Jättikokoiset kannustusryhmäkehykset kiertävät turnauksessa, ja lasten ilon ja yhteisöllisyyden viesti on vahvasti läsnä. Tapahtumalla on kokenut ammattilainen turvallisuuspäällikkönä, ja turnauksen järjestyksenvalvontaa on lisätty viime vuosina, joskin ilkivallan ja näpistelyn takia. > www.etoleyksin.fi 6 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. Guatemalasta ja Meksikosta. Turnauspäällikkö Mikko Haimilan mukaan mielenkiintoisia joukkueita on tulossa mm. Perinteikkään junioriturnauksen kasvu painottuu erityisesti tyttöihin: kun viime vuonna turnaukseen osallistui 52 tyttöjoukkuetta, niitä on mukana nyt 176 kappaletta. Palvelu tarjoaa puhelimessa ja chatissa tukea, apua ja neuvontaa urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. – Heillä on tätä kautta käytössään ajantasaisin Palloliiton materiaali ja ohjeistus häiriökäyttäytymisen ehkäisyyn ja raportointiin. Kaikki turnauksen erotuomarit ovat erotuomarikerhojen kouluttamia virallisia tuomareita tai pelinohjaajia. Valtaosa majoittuvista joukkueista yöpyy hotelleissa, mutta koulumajoituksessa tyttöja poikajoukkueet majoitetaan eri kouluihin. KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva H E LS IN K I C U P Ennätysmäärä TYTTÖJÄ futaa ET OLE YKSIN! Et ole yksin on Väestöliiton uusi valtakunnallinen palvelu, joka pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään epäasiallista käytöstä ja häirintää urheilussa. – Mutta tämän myötä on enemmän silmäpareja puuttumassa myös häirintään, sanoo Haimila. Helsinki Cup tekee yhteistyötä myös presidentti Sauli Niinistön perustaman #kannustusryhmän kanssa
Lintsi on julkaissut myös esteettömyysoppaan, jonka avulla löytyvät esteettömät kulut ja hissit eri kohteisiin. Suomessa ei kuitenkaan diagnosoida alle 13-vuotiaiden sukupuoliristiriitaa, vaikka lasten ja nuorten tiedetään hyötyvän hoidosta, Seta huomauttaa. Mukana on mm. Lastensuojelua pyritään lähestymään monipuolisesti asiakkaiden, työntekijöiden ja koko palvelujärjestelmän näkökulmasta, mutta keskeisintä on saada lasten ja perheiden ääni kuuluviin. Siitä voi käydä ottamassa selvää Espoon kaupunginmuseon Aulassa, jossa on 2.9. Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa vuosina 2018–2019 julkaisukokonaisuuden, jossa selvitetään, miten lastensuojelu tällä hetkellä toimii. Uusimmassa kouluterveyskyselyssä ainakin 5,6 %:lla 9.-luokkalaisista on sukupuolen moninaisuuden kokemuksia. M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 7 ››. > www.lskl.fi ANU JÄMSÉN ESTEETTÖMÄMPI LINTSI Pyörätuolilla liikkuvien iloksi Linnanmäen Propelli-laitetta on uudistettu vaunulla, johon asiakas voi nousta omalla pyörätuolillaan. Lastensuojelun Keskusliitto oli vuonna 1957 perustamassa huvipuistoa, joka lahjoitti viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. K A U K L A H D E N N U O R IS O TA LO N D IG IK E R H O Lapsiperheitä on 39 % KAIKISTA SUOMALAISPERHEISTÄ. lyhytelokuva, kuvataidetta, pienoismalleja ja keramiikkaa. Keskusliitto haluaa julkaisujen avulla lisätä lasten ja perheiden parissa työtään tekevien ammattilaisten ja päättäjien ymmärrystä lastensuojelun nykytilasta, mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. ”Erityisesti perheelliset tekevät asiantuntijatyötä kahdessa vuorossa. Miltä vuoden 1918 sisällissota näyttää nykynuorten silmin. Yksilöllistä tukea tarvitsevan asiakkaan avustaja saa maksuttoman avustajarannekkeen, jolla pääsee laitteisiin ja kohteisiin avustettavan kanssa. Huvittelemalla hyvää! TRANSLAPSIA LAIMINLYÖDÄÄN Translasten ja intersukupuolisten lasten oikeuksia ja hyvinvointia laiminlyödään Suomessa vakavasti, todetaan Setan teettämässä Moninaiset lapsemme -raportissa. Ensimmäinen osa Lastensuojelun uudistukset – liian pieniä tekoja on luettavissa PDF-muodossa os. – Tämä on ollut todella hedelmällistä. saakka esillä espoolaisnuorten Suomi 1918 -työpajan tuotoksia. MITÄ OIKEIN KUULUU LASTENSUOJELULLE. Nuoret pääsevät kertomaan näkemyksensä historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuudesta. Iltavuoro alkaa, kun lapset on saatu nukkumaan.” HANKENIN KAUPPATIETEIDEN APULAISPROFESSORI CHARLOTTA NIEMISTÖ IMAGESSA. VUOSI 1918 NUORTEN SILMIN . Espoon kaupunginmuseo ja Espoon nuorisopalvelut ovat tehneet usean vuoden ajan yhteistyöprojekteja. Kaupunginmuseo taas saa lapsia ja nuoria asiakaskuntaansa ja pääsee ravistelemaan sitä vanhanaikaista käsitystä, että museo olisi pölyinen paikka, jossa on lasivitriineissä vanhoja tavaroita, sanoo nuorisonohjaaja Hanna-Leena Strang-Kilpelä Espoon kaupungin nuorisopalveluista. Vaunun takaosa laskeutuu alas rampiksi, ja laitteen kyydissä pääsee vauhtiin polkemalla käsillään
Nuorisotutkimusverkoston julkaisema raportti Kohtaamisia retkillä – osallisuus ja yhteisöllisyys lastenkotien retkitoiminnassa antaa käytännön eväitä retkien järjestämiseen ja niiden toimintakulttuurin kehittämiseen. Nuoria voi ottaa mukaan myös päivittäisraporttien kirjaamiseen. Tutkija Jenni Moisio osallistui osaan retkistä. Retken yhteinen purkutilaisuus on hyvä järjestää heti lastenkodille palattua. Moision mukaan lapset nuoret kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun viimeistään silloin, kun päätetään retkikohde. Retkellä on helppoa KUUNNELLA LASTA M O S T P H O T O S . Oletko töissä lastenkodissa ja haluat kehittää toimintaa lapsia ja nuoria osallistaen ja kuunnellen. Pelastakaa Lasten kahdessa erityislastenkodissa retkeiltiin viime vuonna tavallista enemmän osana laajempaa Lastenlinnan säätiön rahoittamaa harrastusja retkihanketta. Jos kirjaamisen pystyy retkellä tekemään kiireettömästi, se on oivallinen tilaisuus kuunnella, mitä nuorilla on sanottavanaan itseään koskevista asioista. Sen lisäksi mm.: Nuorille voi kirjoittaa pakkauslistan, josta löytyvät tiedot tarvittavista vaatteista ja varusteista, jotta he voivat pakata tavarat itsenäisesti. Hän on laatinut kehittämisehdotuksia siitä näkökulmasta, että kohtaaminen ja vuorovaikutus olisivat retkillä mahdollisimman mutkattomia. > www.nuorisotutkimusseura.fi ”Retkikertomuksesta voi myös tehdä nuoria osallistavan käytännön niin, että aikuisten näkökulman rinnalla kulkee nuorten oma retkikertomus.” JENNI MOISIO 8 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. Retkipäivä saa ainutlaatuisen aloituksen, jos lähtöaamuna on mahdollisuus järjestää nuorten toiveiden mukainen ja runsas aamupala. Myös nuorille kannattaa jakaa vastuuta yhteisistä askareista, kuten puiden pilkkomisesta ja saunan lämmittämisestä. Lastenkotien retket tarjoavat yhdenlaisen tilan puhumiselle, kertomiselle ja erilaisten äänten kuuntelemiselle. Retken jälkeen tehdään kirjallinen retkikertomus, joka vetää yhteen tapahtumat ja toimii seuraavan retken kehittämisen pohjana
Samalla lapset auttavat aikuisia ymmärtämään, mikä heille on tärkeää. Koko perheelle sopiva näyttely esittelee 4.10 asti hirmuliskoja, jotka elivät miljoonia vuosia sitten planeettamme vesissä. Kunnat ja muut organisaatiot syöttävät tietonsa palveluun omien aikataulujensa mukaan, joten sisältö päivittyy ja laajenee jatkuvasti. Avoimella adoptiolla pitäisi kuitenkin olla vahvempi rooli sijaishuoltojärjestelmässä, katsovat Lastensuojelun Keskusliiton, Adoptioperheet ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n ja Tampereen yliopiston tekemään kartoitukseen vastanneet lapsija perhepalveluissa työskentelevät sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Oletko viettänyt lapsuutesi tai osan siitä sijaishuollossa vuosina 1950–1990. OLITKO LAPSENA SIJOITETTUNA. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti. Suomessa äideistä alle 20-vuotiaina lapsen saa 3,4 % ROMANIASSA 14,2 %. Haastattelut tehdään elo–syyskuussa mahdollisimman lähellä kertojan asuinpaikkaa tai puhelimitse. Halutessaan haastattelukysymyksiin voi tutustua etukäteen. Onko perheessäsi kriisi ja tarvitset apua. He auttavat satuhahmo Mäyrää tätä mietityttävissä kysymyksissä ja tuovat samalla esiin omia näkemyksiään mm. Täällä kukkaan puhkeavat oppilaat, jotka ovat käteviä käsistään.” LUOKANOPETTAJA, BIOLOGIAN JA MAANTIEDON OPETTAJA PEKKA MÄNNISTÖ OPETTAJA-LEHDESSÄ. LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 9 ››. Salapoliisit ovat 6–10-vuotiaita lapsia, jotka osallistuvat lastensuojelun kehittämiseen leikin ja muiden toiminnallisten menetelmien avulla. Haastattelijat ovat ammattitutkijoita, jotka noudattavat tiukkaa tutkimusetiikkaa. Salapoliisitoimintaa järjestää Pesäpuu ry. Ilmoittautumiset 23.7. ONNEA SALAPOLIISEILLE! Salapoliisit saivat Lapsuudentutkimuksen seuran myöntämän Vuoden lapsuusteko 2018 -tunnustuspalkinnon. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä suomi.fi-palvelusta voit etsiä tietoa siitä, mitä tukea omalla paikkakunnallasi on tarjolla. Haastatteluja kerätään osana laajempaa tutkimushanketta sijaishuollossa vietetyn lapsuuden vaikutuksista. Adoptiolaissa mainittu avoin adoptio on yksi sijaishuollon perhehoidon vaihtoehto. > www.ahhaa.ee/mita-on-tekeilla A H H A A S C IE N C E C E N T R E AJATUKSIA AVOIMESTA ADOPTIOSTA Avointa adoptiota ei nähdä todellisena vaihtoehtona lastensuojelussa, sillä siitä ei tiedetä eikä lastensuojelulaki tuo sitä esille vaihtoehtona. MISTÄ TUKEA. Vastaajat kertoivat kohtaavansa tilanteita, joissa ajattelevat adoption olevan lapsen edun mukaista, mutta ottavat adoption harvoin puheeksi vanhempien kanssa. Merihirviöt-näyttely on vallannut Viron Tartossa sijaitsevan Tiedekeskus AHHAAn. Kaipaatko tukea esim. Haastatteluissa keskustellaan koko elämänkaaresta kertojan omin sanoin; niin onnellisista kuin varjoisista lapsuudenmuistoista. siitä, mitä turvallinen arki on ja mitä lastensuojelu voi tehdä, kun pelottaa. Haastateltaviksi toivotaan erityisesti niitä henkilöitä, jotka eivät osallistuneet vuosina 2014–16 selvitykseen lastensuojelun menneisyydestä, sillä kyseinen aineisto on jo tutkimushankkeen käytössä. alkaen hankkeen vastuulliselle tutkijalle Kirsi-Maria Hytöselle Jyväskylän yliopistosta. vanhemmuudessa tai haluatko tietää, mistä saa oikeudellista apua avioerotilanteessa. Avoimessa adoptiossa lapsen ja biologisten vanhempien yhteydenpito voi jatkua käräjäoikeuden päätöksellä. > kirsi-m.hytonen@jyu.fi tai 040 805 3479 ”Kasvihuoneessa ei tarvitse osata englantia tai jakolaskuja
Kirja piirtää myös kuvaa siitä, miten vaikea lastensuojelun arjessa on punnita toimenpiteiden tarvetta, kun faktat ovat ohuet, mutta silti on kiusaus tehdä ratkaisuja ennustusten ja ennakointien varassa. Seurakunta tilasi puuveistoksen taiteilija Eine Rautasaarelta yhden toiveen kera: hahmon tuli olla nuori tyttö muistutuksena siitä, että nuorikin voi olla haavoittuvassa tilanteessa ja tuen tarpeessa. Romaanissa sosiaalityöntekijä on se, joka kuulee ja kohtaa omankin jaksamisen kustannuksella. Se jättää lähtemättömän jäljen myös työntekijään. ikävuoteen mennessä verrattuna nuoriin, joita hoidettiin kotona. Helsingin yliopiston, THL:n ja Kelan tutkimuksessa seurattiin vuonna 1987 syntyneitä nuoria, jotka olivat olleet kotihoidossa kotihoidon tuen sisaruskorotuksen turvin 5ja 6-vuotiaina ja niitä nuoria, jotka osallistuivat päivähoitoon ennen kouluun menoa. Sitä, miten koskaan ei tiedä, millaisia ihmisiä ja asioita työpäivän aikana tulee kohdatuksi. Onneksi kääntöpuolella ovat valon pilkahdukset ja selviämiset niin asiakkailla kuin työntekijöilläkin. Yhdessä voimme varmistaa, että tulevissa maakuntavaaleissa valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lapsen edusta. lapsen oikeuksien turvaamisesta päätöksenteon eri tasoilla. > www.lyyti.fi/reg/annaaanilapselle ”Kehittävä lelu on aikamoinen paradoksi, sillä jokainen lelu tai leikki kehittää leikkijäänsä jollain tavoin. PÄIVÄKOTI PETRAA KOULUMENESTYSTÄ Ennen ensimmäistä kouluvuottaan päivähoidossa olleet saivat paremman peruskoulun päättötodistuksen kuin kotihoidossa olleet: keskiarvo oli 0,2 arvosanaa korkeampi. Ne sisältävät tietoa mm. Opettaa tästä maailmasta, toisista leikkijöistä – ja itsestä.” LELUTUTKIJA JA TURUN YLIOPISTON TUTKIJATOHTORI KATRIINA HELJAKKA TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI AVIISISSA. E S K O JÄ M S Ä /K IR K K O JA K A U P U N K I M O S T P H O T O S 10 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. Vaivaistyttö pitelee kolehtilipasta, jonne voi tehdä lahjoituksen seurakunnan diakoniatyölle. Vuonna 1917 lapsia syntyi 81 046, VIIME VUONNA 50 321. TODENMAKUISTA ARKEA Sisko Koskiniemen romaani Kääntöpuolella lapsuus (Myllylahti) kuvaa todentuntuisesti lastensuojelun ja erityisesti päivystystyön arkea. Ääni lapselle -agenteille lähetetään tiiviitä vaikuttamispaketteja vaalien edellä. Lisäksi päivähoitoon osallistuneista nuorista useampi suoritti toisen asteen tutkinnon 25. Lastensuojelun arki on toisinaan karu, kuten romaani kuvaa. Kampanjassa on mukana iso joukko lapsija perhejärjestöjä. HANNA HEINONEN LAHJOITA VAIVAISTYTÖLLE Vaivaisukkoihin ja -eukkoihin voi törmätä kesäisen Suomen kirkoissa, mutta helsinkiläisestä Meilahden kirkosta löytyy jotakin, mitä ei muualla ole: vaivaistyttö. Ääni lapselle -agentiksi voi nyt ilmoittautua os. ÄÄNI LAPSELLE MAAKUNTAVAALEISSA Ilmoittaudu Ääni lapselle -agentiksi ja välitä tietoa myös eteenpäin
Tanskalaisen Astralis-kilpapelijoukkueen urheilupsykologina toimiva Mia Stellberg haluaa nostaa esille pelimaailman positiiviset puolet: tietokoneella pelattavat pelit antavat paljon eväitä elämään ja e-urheilusta voi tulla monelle jopa ammatti. Suomesta ei vielä löydy montaa esportilla itseään täysin elättävää ammattilaista, mutta laji on nousussa. E-URHEILUSTA voi olla ammatiksi ”Ammattipelaajat ovat 16–30-vuotiaita. Pelaajat noudattavat ravinto-ohjelmia ja käyvät salilla. Jopa kurinalaisempaa kuin muut ammattiurheilijat. Useissa ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella esportiin liittyviä tutkintoja. Milloin on syytä olla huolissaan oman nuorensa pelaamisesta. Se kehittää strategista ajattelua ja loogista päättelykykyä, opettaa englantia sekä käden ja silmän yhteispeliä ja kasvattaa pettymyksen sietokykyä. Jos nuori kykenee pelaamisen lisäksi hoitamaan koulun ja muut velvoitteet hyvin ja jos hänellä on aikaa elää muutakin elämää, esim. Jos nuoren pelaaminen mietityttää vanhempia, heidän kannattaa mennä mukaan pelimaailmaan. Pelaaminen on yhteisöllistä, ja moni poika löytää sieltä ystäviä. koodaajia, sijoittajia ja sisällöntuottajia. Mutta jos nuori kompostoituu huoneeseensa, koulu unohtuu ja mummin 80-vuotisjuhlatkin jäävät väliin, kyse saattaa olla peliriippuvuudesta. omat fysioja toimintaterapeutit sekä hierojat. > www.assembly.org/summer18 MIA STELLBERG LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 11. tavata ystäviään, ei pelaaminen ole mikään ongelma. Seuraava peliturvaus Assembly Summer 2018 järjestetään 2.–5.8.2018. Millaista elämää ammattipelaajat viettävät. Joukkueessa on viisi henkeä, ja yhden pelaajan taustalle tarvitaan viisi muuta ihmistä, mm. Ammatikseen pelaavat treenaavat seitsemän tuntia päivässä ja heille kertyy jopa 200 matkapäivää vuodessa. Millaisia positiivisia puolia näet esportissa. 20-vuotiaan reaktiokyky sekä silmän ja käden yhteistyö ovat paremmat kuin 30-vuotiaalla.” . Myös pelituolit tehdään mittatilaustyönä. Useat peleistä ovat joukkuepelejä. Maailmalla esport on ollut jo pitkään suosittua ja siitä on muodostunut varteenotettava nuorten miesten urheilulaji. Hyvillä joukkueilla on mm. Lajin parista löytyy huippupalkkaisia ammattilaisia, jotka tienaavat miljoonasta dollarista ylöspäin vuodessa. Mikä on elektronisen urheilun tila Suomessa
Mörkövahdin tuotantoyhtiö Scott Free Production on palkittu useilla Oscareilla ja se on tuottanut sellaisia hittielokuvia kuin Top Gun, Blade Runner ja Gladiaattori. Mutta mikähän Mörkövahdissa oli juuri se juttu, joka herätti kiinnostuksen. Kirjailija oli aikanaan tehnyt sopimuksen kahdesta kirjasta: aikataulu oli tiukahko, koska teosten oli tarkoitus ilmestyä peräkkäisinä vuosina. Sopimus valkokangasversiosta allekirjoitettiin agentin välityksellä syksyllä 2016. Vuonna 2016 julkaistua jatko-osaa, Mörköreittiä, oli huomattavasti vaikeampi työstää. – Ehkä sellainen maailmanlaajuinen toive, että olisipa joku mielikuvitusystävä – joku, joka auttaisi aina ja jonka kanssa suhde olisi aivan erityislaatuinen. Siellä odotti myönteinen vastaus kustantajalta. Teksti jäi silti lepäämään tietokoneeseen kokonaiseksi vuodeksi. Sama aihe viehättää Lassiessa, Totorossa ja Maija Poppasessa, pitkän linjan lastenja nuortenkirjailija arvelee. – Odotan mielenkiinnolla, millaisena esimerkiksi tarinan tapahtumapaikka on kuvattu, koska itse paikansin kertomukseni alkukesän Helsinkiin, Tolonen kertoo. Riskinotto kannatti. Tuutikki Tolonen ei osannut kirjoittaessaan arvata, että Mörkövahti-teoksesta tulisi HOLLYWOOD-SATU Malttamattomille kerrottakoon, että sarjaan on tulossa kolmas osa! ANNA PESONEN-SMITH | KUVAT EEVA ANUNDI 12 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Tolonen oli ollut epävarma koko ideasta, sillä hän oli alkujaan sopinut kustantajan kanssa ihan toisenlaisesta kirjasta. Alettuaan kirjoittaa Mörkövahtia hän oli tempautunut kuitenkin niin vahvasti tarinansa valtaan, että se vei häntä eikä päinvastoin. Paluureitillä matkalaiset poikkesivat Savonlinnan-ystävillään, joiden luona Tolonen tarkisti sähköpostinsa. Hollywood-tuotantoon kuluu keskimäärin kahdesta viiteen vuotta. – Tekstiä tuli ulos monta sivua kerrallaan. Uuden asunnon alakerrassa Tolosella oli erillinen työhuone, jonne hän siirtyi herättyään. Jatko-osaan heittäytymistä vaikeutti seMörkövahdin tuotantoyhtiö on palkittu useilla Oscar-palkinnoilla. Lumipallo lähti pyörimään, kun kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck innostui mörkösarjan esikoisesta ja sai kirjailijalta luvan lähestyä amerikkalaisia elokuvantekijöitä. Loman aikana kirjasta syntyi jo puolet. Paketti lähti kustantamoon ja Tolonen perheineen kesälomalle Suomussalmen-mökille, missä ei ole sähköä tai nettiä. Hän inspiroitui taas aiheesta ja kirjoitti helmi–kesäkuun aikana tarinan loppuun. Kirjoitin saadakseni selville, mitä tarinassa tapahtuu seuraavaksi. H ollywood-elokuvien tekeminen on pitkäpiimäistä puuhaa. Sen tietää Tuutikki Tolonen, 43, jonka vuonna 2015 julkaistun Mörkövahti-teoksen oikeudet on myyty Yhdysvaltojen kuuluisaan filmikaupunkiin. Hän myöntää jännittävänsä lopputulosta. Tolonen on kuullut, että suunnitteilla olisi näytelty elokuva, jossa olisi ehkä mukana animaatiohahmoja. Kun perhe oli lähdössä lomalle, Tolonen tulosti sivut mukaan. Kirja sai alkunsa muuttorumban keskellä joululomalla, jolloin Tolosen mies ja kaksi lasta nukkuivat aina aamuisin myöhään
LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 13 ››. ”Lukija kokee samoja tunteita, joita kirjailija tuntee kirjoittaessaan. Kirjoitin saadakseni selville, mitä tarinassa tapahtuu seuraavaksi. Innoton kirjoittaminen luo innottomuutta ja ilo viljelee intoa”, Tuutikki Tolonen toteaa
14 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. ”En koe iltaisin lukevani vain lapsille, vaan että luemme yhdessä, koska luen joka tapauksessa paljon lastenkirjoja yksinkin”, Tuutikki Tolonen sanoo. Kuvassa mukana tytär Aili Arias, jonka mielikuvitusystävä Puhuva kylpytakki päätyi Mörkövahtiin
Maalla asuvilla lapsilla ei ole välttämättä niin kiireistä, ettei lukemaan ehtisi, mutta kaupungissa voi olla. Uutta, kahdenkeskistä tapaamista epäröinyt Tolonen sai treffeihin kannustusta brasilialaiselta, maailmoja syleilevältä ystävältään. He myös erittelevät, minkä asioiden olisi vähintäänkin pakko jatkua seuraavassa teoksessa. Tuutikki on alkujaan kaverilta saatu lempinimi, jonka Tolonen virallisti 20-vuotiaana. Rajuimmassa kritiikissä joku olisi halunnut repiä sivut irti koko kirjasta. Tolonen opiskeli Oulun yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä ja lähti vaihto-oppilaaksi Argentiinaan vuonna 1999, sillä espanjankieli ja eteläamerikkalaisten kirjailijoiden tuotanto vetivät häntä puoleensa. Tolonen toivoisi, ettei häntä huolestuttaisi lasten lukuharrastuksen väheneminen, mutta kyllä hän on hiukan huolissaan. – En odottanut niin suurta raivoa, mutta olen sinut asian kanssa. Hänestä kielen sujuva käyttö lähtee lukemisesta, ja kirjoittaminen tulee sen jälkeen. Loppu on historiaa. Halusin täyttää kirjasta tykänneiden lukijoiden odotukset ja pohdin samalla, tuliko kielteisiin kommentteihin vastata esimerkiksi tekemällä jatko-osasta hieman lyhyempi. – Luin sanakirjan kanssa puolittaisesti, mutta Siperia opettaa. Tunsin edelleen vetoa kulttuuriin ja kieleen. Tolonen tapasi aviomiehensä klassisesti iltariennoissa, joihin oli lähtenyt amerikkalaisen asuinkaverinsa seuraksi. Tolosen mukaan juuri lasten, hänen kirjojensa ensisijaisen kohderyhmän, tapaaminen kasvokkain ylläpitää uskoa siihen, että kirjoittamisessa on järkeä. Kokonaisuudessaan kirjailijan virallinen nimi kuuluu Arja Helena Tuutikki Tolonen de Arias, joka muistuttaa Peppi Pitkätossun nimeä: Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär. Ystävä ei olisi antanut anteeksi tilaisuuden väliin jättämistä – olkoonkin, että Arias oli kipeä. – Sain siitä paljon sekä hyvää että kritisoivaa palautetta, josta oli välillä vaikea irrottautua. Tolonen muistuttaa, että lukemisessa täytyy oppia sietämään sitä, ettei kaikki tule itselle kerralla ja heti. kin, että Mörkövahdista oli tullut yhtäkkinen menestys. Lapset ehdottavat mehukkaita juonenkäänteitä. Silloin kirkastui, että lopputuloksesta tulee huokumaan, jos työtä on tehnyt innottomasti. Argentiinassa luettiinkin joka kurssilla kirja viikoittain, eli kaikkineen teoksia kahlattiin läpi kolmen–neljän viikkotahtia. Voi olla, että olin ainoita, jotka todella lukivat ne kaikki kirjat. Jälkimmäinen on Tolosen mukaan kiehkuraista ja dramaattista ja Suomi Maalla asuvilla lapsilla ei ole välttämättä niin kiireistä, ettei lukemaan ehtisi, mutta kaupungissa voi olla. Nimen argentiinalaiseen osuuteen liittyy oma tarinansa. Hänen oma perheensä on kaksikielinen ja puhuu sekä suomea että espanjaa. Se on nykyihmiselle vaikeaa. – Piti vain etsiä enemmän kirjoittamisen ja tarinan perusiloa! Kakkososassa auttoi kustannustoimittaja Sanna Uimonen, joka toimi ”järjen äänenä”. Arias huomasi Tolosen täpötäydessä illanviettopaikassa ja pyysi yhteystietoja. Muutoin kirjailijaa kannustaa suurilukuinen joukko nuoria lukijoita, jotka tulevat kertomaan rohkeasti suoraan, mitä mieltä ovat olleet kirjoista ja siitäkin, pitäisikö sarjan jatkua. Tolosen koko nimi ei mahdu esimerkiksi pankkikortteihin, joihin etunimeksi on joskus valikoitunut pelkkä ”de”. – Lukeminen vaatii ponnisteluja ja on hidasta. Kirjailija kirjoitti ja poisti osuuksia, kirjoitti ja poisti taas. Hän erikoistui ”mahtipontisesti” Latinalaisen Amerikan kirjallisuuteen ja ajatteli, että hänen täytyy pystyä lukemaan kirjoja niiden alkuperäiskielellä. ”Varsinkin pienten lasten kautta on koko ajan yhteydessä johonkin ihmeelliseen taikamaailmaan, jossa toden ja kuvitteellisen raja sekoittuu kaiken aikaa”, Tuutikki Tolonen kuvaa. – Argentiinalaiset perhetarinat ovat helposti taianomaisia, koska niihin sisältyy usein vähintäänkin ripaus maagista realismia, Tuutikki Tolonen kuvaa. Hänen olisi oikeastaan pitänyt opiskella, mutta kämppis sai hänet muuttamaan mielensä. Vilustunut ja kuumeinen Cristian Arias oli saapunut samaan kuppilaan juhlimaan ystävänsä läksiäisiä. Ja sitten menin naimisiin argentiinalaisen miehen kanssa... LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 15 ››
Tosin Hollannissa oli oma kuvittajakin, eikä mörkö ollut enää pullea, vaan hoikka ja pelottava, Tolonen kertoo. Jos ruutuajan karsiminen on aikuiselle vaikeaa, niin on se sitä varmasti lapsellekin. Marjaniemen merenranta ja vehreä eteläsuomalainen luonto ovat karuhkosta pohjoissuomalaisesta ympäristöstä tulevalle kirjailijalle ainainen ihmetyksen aihe. Ja kyllä, Tolonen paljastaa kirjoittavansa kolmatta osaa. TUUTIKKI TOLONEN DE ARIAS Syntyi Suomussalmella vuonna 1975. Kirjailijan mukaan se voi olla hyvä asia monille perheille. Seuraavaksi kirja on ilmestymässä saksaksi. Tolonen de Arias -perheen lapset käyvät isänsä kanssa Argentiinassa ”kielikylpylomilla”. Julkaissut teokset Joulusatuja: 24 satua joulun odotukseen, Mörkövahti, Mörköreitti ja Auttamistoimisto Luna sekä 2005–2013 yhdeksän kirjaa ja kolme näytelmäkäsikirjoitusta yhdessä Eppu Nuotion kanssa. Sanataidekoulun lapsille ja nuorille Tolonen perusti Oulussa opiskelukaverinsa Outi-Maria Takkisen eli Tiitin kanssa. Toisaalta luovalla kirjoittamisella on paikkansa lasten ja nuorten elämässä aivan itsenäisenä harrastuksenaan. Toisinaan hänen oma nimensäkin on muuttunut vaikkapa Tolonenaksi, kuten tapahtui latvialaisessa käännöksessä. Palkinnot: Lastenkulttuurin valtionpalkinto vuonna 2001 Outi-Maria Takkisen kanssa, Mörkövahti palkittiin Arvid Lydecken -palkinnolla vuonna 2016 ja oli ehdolla Anni Swan -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Opettaminen antaa ajantasaista tietoa siitä, millaisia lapsia Helsingissä asuu, mikä heitä kiinnostaa ja miten heitä voi innostaa. Lapset kummastelevat sähkötöntä ja netiöntä ympäristöä hetken, mutta sitten hekin mukautuvat uuteen tapaan. Auttamistoimisto Luna -sarjasta ilmestyy kesällä toinen osa. 16 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Ilman järven rannalla sijaitsevaa hirsitaloa kirjailijan yhteys Suomussalmeen olisi voinut katketa. Cristianin Argentiina on taas umpipaikallinen Villa Elisan pikkukaupunki. Tolonen on opettanut Annantalolla sanataiteen päiväryhmiä jo 15 vuotta. Kaukaisin maa, johon käännösoikeudet on myyty, on Vietnam. Se tieto on Toloselle hyvin arvokasta. – Paitsi joskus lasten kavereille ja silloinkin niin dramaattisen kovaa ja käskevästi vaikkapa vain pyytäessään lapsen kavereita syömään kanssamme, että he alkoivat pienempinä itkeä. Opetusmäärä on nykyään vähäinen, mutta kerrat ovat sitäkin tärkeämpiä vuorovaikutuksen takia. Mörkövahdin käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan. – Oma Argentiinani on Buenos Airesin kaupunki, joka on eteläamerikkalainen versio Pariisista tai New Yorkista. Helsingissäkin Tolonen hakeutuu päivittäin luonnonhelmaan, joka löytyy lopulta kaupungissakin ihan vierestä. – Meidän perheessä älylaitteiden käyttöä rajoitetaan, joten aikaa vapautuu muulle tekemiselle. Opettaa sanataidetta ja on tehnyt kouluvierailuja ympäri Suomen, viimeisimpänä Porvoossa, Lohjalla, Oulussa, Iissä ja Kolarissa. Jo pelkkä matka Helsingistä mökille on niin pitkä, että siirtymä tuntuu kuin muutolta toiseen todellisuuteen. Viettää joka kesä aikaa Suomussalmen hirsimökillään ja kunnostaa perheineen taloa pikkuhiljaa. Pasi Pitkäsen kuvituksen perusteella teoksen tunnistaa kuitenkin samaksi. Asuu Helsingissä. Pelottavuutta saattoi korostaa se, että aviomies on kaksi metriä pitkä. Jotkut kääntäjät ovat olleet Toloseen yhteydessä ja kysyneet suositusta, jos heidän oma kielensä on kaksijakoinen sukupuolen suhteen. Sen voi ajatella tukevan kouluissa opetettavaa äidinkielen ainetta. Suomeksi mörkösarjan olento on sukupuoleton. Mutta ääneen lukeminen on Tolosen ja lasten yhteinen harrastus. Tolonen lukee Ailille, 9, ja Leonardolle, 11, edelleen suomeksi ääneen päivittäin. Aviomies ihmettelee toisinaan, eivätkö lapset voisi lukea itse. Vaikka käännösten kohdalla nousee esiin kulttuurisidonnaisia seikkoja, tarinan universaalius yhdistää. Rajoitukset ovat vanhemman vastuulla. Kuka. puolestaan lineaarista. Perhe: aviomies, 9ja 11-vuotiaat lapset sekä koira. Sanataide on luovaa kirjoittamista, joka voi lähteä liikkeelle mahdollisimman vapaasta olotilasta ja kielellä leikittelystä. Harva se viikko Tolonen saa nähdä teoksensa uudella kielellä. Ihailee Roald Dahlin eriskummallisia henkilöitä, Astrid Lindgrenin kertomisen tapaa, Eva Ibbotsonin koukuttavaa juonenjuoksutusta, Maria Gripen mystisiä tunnelmia, Tove Janssonin kielen kirkkautta ja Sari Peltoniemen mieleenpainuvia tarinoita. Kesällä Tuutikki Tolonen palaa taas synnyinpaikkakunnalleen, josta peri isänsä isovanhempien entisen kodin 11 vuotta sitten. Se osti oikeudet ensimmäisten joukossa, mutta on haudutellut käännöstä pitkään. Toiminta uursi uutta uraa koko Suomeen. Suomalaisen lukijajoukon lisäksi Ranskastakin on kyselty, eikö mörkösarjaan voisi tulla vielä jatkoa. Meidän perheessä älylaitteiden käyttöä rajoitetaan, joten aikaa vapautuu muulle tekemiselle. Lasten ja mörkön ystävyys on niin lähellä totta, että sen voisi melkein ajatella arkeen. Kaksikielisyys on erittäin merkityksellinen ja rikastuttava asia hänen elämässään. Tuolloin yksi lapsi saa laatuaikaa isän puolen suvun parissa ja toinen keskittyy sillä aikaa Helsingissä kotijuttuihin äidin ja Lissun, perheen pitkäkarvaisen collien kanssa. Amerikkalainen kustantaja puolestaan halusi vaihtaa valoisat kesäyöt pimeiksi öiksi. – Erikielisten kirjapakettien saaminen kotiovelle on ihan käsittämätöntä. Nokialla työskentelevä aviomies ei puhu suomea. Kiehtovia voivat olla myös kirjan tapahtumat, jotka häilyvät todellisuuden ja kuvitteellisen rajalla. Tolonen ja Takkinen muuttivat Helsinkiin, missä he olivat jo aiemmin tehneet keikkatöitä, ja jatkoivat sanataidetoimintaa muun muassa Annantalolla 2000-luvun alussa
LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 17. ”Kirjoittamisen kannalta on välttämätöntä, etten kuulu tiiviisti ja järjestelmällisesti toimivaan työyhteisöön”, sanoo Tuutikki Tolonen, joka järjestää päivittäin ajatuksensa kävelyillä oman mörkövahtinsa, perheen Lissucollien seurassa
TANSSI SE POIS Tanssija-koreografi Arja Tiilillä on suuri tavoite. ANITRA RÖNKKÖ | KUVAT VANESSA RIKI 18 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Hän haluaa kitkeä kiusaamisen Suomen kouluista
Työpajoissa opitaan breakdancen perusliikkeitä, keksitään porukoille nimet ja kokeillaan, miten tanssillinen mittelö toimii käytännössä. Koululaisille on toki järjestetty taidetyöpajoja aiemminkin, mutta taistelu hiphopin keinoin koulukiusaamista vastaan on Suomessa jotain ainutlaatuista. Taistelu hiphopin keinoin koulukiusaamista vastaan on ainutlaatuista. Idea on kierrättää hiphop-kulttuurin lähettiläitä suomalaiskouluissa pitämässä työpajoja, joissa nähdään, kuinka tanssissa voi selvitellä välejä ilman väkivaltaa. Ohjaajien lisäksi Break the Fightissa on mukana Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine ja joukko tutkimusavustajia, jotka selvittävät, miten hyvin hanke onnistuu koulukiusaamisen torjunnassa. Tykkäykset somessa eivät riitä”, Break the Fight -hankkeen vetäjä Arja Tiili sanoo. Kun mukaan sekoitetaan vielä battle ja pose, päässä pyörii kuin breakdancessa konsanaan. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 19 ››. Käytännössä kyse on ryhmästä, jossa on katutaiteilijoita beatboksaajasta tanssijoihin. Puheessa vilahtavat sulavasti myös hankkeet, konseptit ja mallinnukset. Opetuksen jälkeen koululaiset istuvat rinkiin ja keskustelevat yhdessä Break the Fightin ohjaajan kanssa muun muassa siitä, mitä kiusaaminen on ja mitä sille voisi tehdä. Siksi, jotta pysytään mukana matkassa, tehdään selväksi heti alkuun, mistä on kyse. Intohimon kohteena on Break the Fight, Tiilin vuonna 2014 alkuun polkaisema hanke. ”Olen jo pitkään halunnut tehdä jotain sellaista, joka oikeasti vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. On vankilatyöpajaa, nuorten yhdessä tekemää esitystä, katutaiteilijaa nuokkarilla. A rja Tiili on vauhdissa. Mukana on myös räppäri Mercedes Bentso. Tanssitiimien välinen battle on breakdancen peruselementtejä, jossa toinen ryhmä tanssii toisen suohon, mutta silti erotaan kavereina. Ideoita sinkoilee sinne tänne innostuneen puheen ja naurun lomassa
Elämä oli balettia aamusta iltaan, treenejä kuutena päivänä viikossa. Piruetit pyörivät nekin kokopunaisissa kärkitossuissa. Siitä tulee lämmin ja hyväksytty olo. Kotona estradilla Katseet näyttämöllä ovat kiinnittyneitä Arjaan. Nej niiailulle Vuonna 1989 Arja Tiili pääsi Tukholman kuninkaalliseen balettikouluun. – Tanssiopistolla olin hyväksytty ja taitava. Kerroin vanhemmille, jotka soittivat koululle. Kodin kulissit – Arja, tuu ikkunaan! Huuto kajahteli usein kerrostalon pihalla, jolla lapset leikkivät aamusta iltaan. Häpesin sitä, että meidän perheessä ei puhuttu asioista. Periaatteessa asiat olivat hyvin, mutta kotona oli huolia. Arjan kavereilla oli avaimet kauloissa ja niillä mentiin sisään kotiovesta vasta sitten, kun nälkä voitti kirkonrotan ja muut leikit. Todellisen stopin teki vasta jonkinlainen ahaa-elämys kiusaajien päässä. Baletti alkoi näyttäytyä satumaailmana, jossa naiset olivat pikkutyttöjä ja miehet pikkupoikia, joilla ei ollut sananvaltaa koreografioiden tekemiHäpesin sitä, että meidän perheessä ei puhuttu asioista. Oli vain olettamuksia. Se oli mieletön kohotus itsetunnolle! Tanssissa tunteet pystyi tuomaan esille kehon kautta, kun niille ei muuten löytynyt sanoja. Ehkä pukeuduin erikoisesti, minulla oli kausi, jolloin pidin maihareita, knallihattua ja pinssejä. Kahdeksanvuotiaalla Arjalla oli hyvä kaveri, Satu, joka oli muuttanut muualta. Arja ei ehtinyt käymään kuin muutamalla tunnilla, mutta jotain jäi kytemään tulevaisuutta varten. Läpsimistä ruokajonossa Samoihin aikoihin, kun Arja aloitteli tanssiuraansa, koulussa tapahtui ikäviä asioita. Yhdessä niissä opetti Suomen ensimmäiseksi tituleerattu katutanssien opettaja, Charles Salter, jonka tunneilla harjoiteltiin breakdanceakin. 20 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Vai haistoivatko kiusaajat herkän pisteen, häpeän omasta perheestä. Kotona tunteilla ei ollut nimiä eikä taustoja. Vanhemmat olivat naimisissa, mutta eivät tehneet asioita yhdessä. Välillä Arja hätkähdyttää punaisessa puvussa, jossa on kultaiset lieskat. Olimme kuitenkin jo 17-vuotiaita. Koska Tiili tuli suoraan balettikoulun toiselle luokalle, jotkin tavat tulivat yllätyksenä. – Ystäväni niiasivat hameet päällään koulun rehtorille, Gösta Svalbergille. Liekki-niminen esitys jää lähtemättömästi katsojien mieleen räiskyvyydellään. Joskus menin salille, laitoin musiikin täysille ja tanssin ahdistuksen pois. Arja koki syyllisyyttä vanhempiensa viileistä väleistä ja mietti, olisiko äiti voinut erota isästä. Luokissa oleskeltiin tanssitrikoissa ja balettitutuissa. Yksi tytöistä tuli kysymään, mikä Arjan veljen nimi oli, oliko se Fämä. Välillä Arja on Ofelia, joka menettää järkensä ja hukkuu lopulta jokeen. – Ymmärrän, että neljän lapsen yksinhuoltajana äidillä olisi voinut olla vaikeaa. Pääsy 12-vuotiaana Helsingin tanssiopiston vapaaoppilasluokalle oli varsinainen jättipotti. Puhuminen ei ollut kuitenkaan ainoa tapa näyttää tunteita. Mutta häntä ei pelkästään katsota, hänet todella nähdään. Kyllä, ja Fämä tulee antamaan teille turpiin, Arja vastasi. Taustalla soi orkesterin soittamana haikea musiikki. Minua se nauratti. – Tuntemuksia tai ajatuksia ei kyselty. Kiusaaminen alkoi jossain viidennen ja kuudennen luokan välimaastossa. Joka tapauksessa pari vuotta vanhemmat tytöt ottivat Arjan silmätikukseen, huorittelivat ja läpsivät ruokajonossa. Arja oli aiemmin harrastanut telinevoimistelua, rytmistä kilpavoimistelua ja jazztanssia, mutta nyt opetus keskittyi balettiin. Arja ei voinut ymmärtää, mistä vaikkapa isän kiukunpuuska tuli. – En tiedä, mistä se alkoi. Itä-Helsingin Myllypurossa elettiin niin kuin muuallakin. Helsingin tanssiopistolla opetus oli ollut tasavertaisempaa kuin ruotsalaisessa eliittikoulussa, jossa vallitsi tiukka hierarkia. Tytöt juoksivat käsi kädessä poikia karkuun, pitkäjalkainen Satu edellä ja Arja perässä. Kiusaaminen vähentyi hetkeksi. Jos Break the Fight olisi puu, sen juuria pitäisi lähteä seurailemaan 1980-luvun Itä-Helsinkiin, Arja Tiilin lapsuuden kotikulmille. Vaikka isä laittoi aamuisin puuroa ja osoitti sillä tavalla välittävänsä, mitään ei sanottu ääneen. Kehitys oli hämmästyttävän nopeaa, sillä jo muutaman vuoden päästä hän pääsi mukaan kansainväliseen Prix de Lausannen balettikilpailuun. Arja löysi siihen toisenlaisen keinon. Kerran yksi tytöistä löi Arjaa niin kovaa päähän, että hän lensi iskun voimasta taaksepäin. Ajattelin, että minä en keski-ikäisille miehille niiaile. – Silloin tajusin, että tämä menee ihan hulluksi. Ilmeisesti uhkaus ja isoveljen olemassaolo tehosivat, sillä kiusaajat vaihtoivat kohteekseen melkein lennosta Arjan luokalla olleen pojan. Sadusta Arja oli aarre, sillä muuten uudessa koulussa olisi voinut olla yksinäistä. Opetukseen kuului muun muassa äidinkieltä eli tässä tapauksessa ruotsia, englantia ja duettojen pas de deux -treenejä. Oliko syynä Arjan kauneus, vaaleat hiukset ja isot, siniset silmät. 1980-luvun lopussa vapaaoppilasluokka harjoitteli Helsingin Kasarmitorin kellaritiloissa, jossa oli monta tanssisalia
BREAK THE FIGHT Käynnistetty 2014 Koululaisille suunnattu työpajojen sarja, jossa käsitellään koulukiusaamista Työpajoihin on osallistunut 6 000 nuorta ympäri Suomen Järjestää myös ammattitanssiesityksiä, jotka kertovat uskalluksesta olla oma itsensä > www.breakthefight.net Tanssissa tunteet pystyi tuomaan esille kehon kautta. Arja Tiili on treenannut ammattitanssijana päämäärätietoisesti vuosia. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 21 ››. Sama sitkeys näkyy tekemisessä edelleen: jos johonkin uskoo, sitä ei jätetä kesken
– Breakdancessa voi ilmaista, että tässä on mun rajat, älä tuu. Älä ylitä rajaa Arja Tiili ei ole tanssinut sitten lapsensa Pinkan syntymän vuonna 2011. Myllypurolainen Petri tunnetaan myös nimellä b-boy Hypnotic, tanssija, jota Arja kutsuu kunnioittavasti breikkipiirien grand old dadiksi. Siksi työpajoissa voidaan kuulla asioita, joita oppitunnilla ei kehdata sanoa ääneen. Mutta voiko breikki olla se juttu, jos on ujo ja arka, eikä pidä esillä olosta. Sen sijaan hän on koreografina tuottanut monia teoksia oman tanssiryhmänsä, Arja Tiili Dance Companyn kautta. Mercedes Bentson Break the Fightille tekemässä tunnusräpissä on hiuksia nostattava tunnelma. 22 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Koreografina hänelle on ominaista erilaisten tanssityylien rohkea sekoittelu ja kantaaottavuus. Erilaisten tanssilajien liitos juonsi yhteistyöstä lapsuudenkaveri Petri Kanervan kanssa, joka oli 1980-luvulla jatkanut siitä, mihin Arja katutanssitunnit jätti. Näytöksen yhtenä elementtinä olivat muistot koulukiusaamisesta. Että on hyvä viedä väkivallatonta, kiusaamisen vastaista sanomaa kouluun. sessä. Kaikki liikkeet ovat ok, ei tarvitse olla uhoa uhkuva, vaan voi olla esimerkiksi todella feminiininen. Tiilin mukaan tanssin avulla voi opetella jämäkkyyttä. Ideana on improvisaatio ja oma tyyli. Ajatuksena, että löydä oma juttusi, mikä tahansa, vaikka breikki. Break the Fight onkin saanut hyvää palautetta juuri työpajojen vetäjistä, jotka saavat nuorten kunnioitusta, melkeinpä fanitusta osakseen. Arjan Tiilin mieleen on jäänyt tyttö, joka sai kerrotuksi kiusaamisesta äidilleen vasta, kun tytön käsi oli katkennut kiusaamisen seurauksena. Myllypurossa Helsingissä järjestettiin vuonna 2016 pidempi Break the Fight -kurssi, jonka päätteeksi Myllypuron 6b-luokka teki esityksen, jossa oli mukana breakdancea, räppiä, graffiteja ja beatboksausta. Viimeinen koulupäivä kertoo siitä, mitä kiusaaminen on pahimmillaan. Tiiliä korpesivat myös jo tanssiopistolla esitetyt painoon liittyvät kommentit kuten se, että hänellä olisi Samantha-tyyppinen vartalo, toisin sanoen liikaa kiloja. Osana kokonaisuutta Break the Fight -ryhmä järjestää myös ammattitanssiesityksiä, joissa käsitellään koulukiusaamista. Niin Mersu, kuten räppäriä kutsutaan, kuin myös muut ryhmän ohjaajat ovat kokeneet kiusattuna olemisen. Joku tunnustaa olevansa kiusaaja, joku kiusattu. Arja valmistui balettikoulusta vuonna 1991, mutta jatkoi uraansa nykytanssin puolella koreografi Patrick Kingin tanssiryhmässä. Pian esityksen jälkeen Arjan tanssiryhmä kutsuttiin Itä-Helsinkiin Laakavuoren ala-asteelle pitämään työpajaa, jonka aiheeksi muodostui – kuinka ollakaan – koulukiusaaminen. Viime vuonna Kouvolassa ja Kuopiossa järjestettiin esityksen yhteydesAjattelin, että minä en keski-ikäisille miehille niiaile. Vaikka hän oli elämänsä kunnossa, olisi silti pitänyt laihduttaa. Fanitetut ohjaajat Mä istun yksin ruokalassa En oo puoleen vuoteen syöny oman luokan kanssa Puol vuotta sitten lopetti myös puhumisen Kattokaa sitä, se näyttää niin surulliselt Mut tää ei oo suruu, tää on puhdasta vihaa Joka on kasvanu mussa jo ala-asteen pihalt Olin kaikille kiltti, mikä meni vikaan. Aluksi työpajaan osallistuminen saattaa ujostuttaa koululaisia, mutta sitten tanssi vie mennessään. – Silloin aloin miettiä tätä konseptia. Niinpä 2000-luvun alussa teoksissa alettiin nähdä nykytanssin lisäksi breakdancea ja räppiä. Varsinaisen perustan Break the Fight -hankkeelle loi vuonna 2011 yhdessä taiteilija Teemu Mäen kanssa tehty Kaikki vaikuttaa, jonka punaisena lankana oli käsitellä vallan ja riiston eri muotoja. Nimetkin ilmaisevat tyyliä, esimerkiksi b-boy Gustin nimi tulee siitä, että hän on vikkelä kuin tuulenpuuska. Ohjaajat edustavat erilaisia aikuisia kuin opettajat
ARJA TIILI Syntyi 1972 Helsingissä. Eikö koulussa voitaisi opetella taiteen avulla myös tunnetaitoja. Aikoo seuraavaksi hankkia vihdoin ajokortin ja matkailla enemmän kotimaassa. Break the Fight järjestää myös omia tapahtumia. Yksittäisen ihmisen kokemuksesta voi kuitenkin syntyä itseä suurempaa. Myllypuron koululaisten esitys nähtiin kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä rasismin vastaisen päivän tapahtumassa. Näin on myös tapahtunut, sillä kouvolalainen yläkoulu on ottanut sometunnin käyttöönsä. Kouvolan tilaisuudessa ehdotettiin kouluun somen käytössääntöihin keskittyvää oppituntia kerran kuussa. Olisi hyvä, että ohjaajat saisivat kuukausipalkkaa epävarman tulon sijaan, sillä tällä hetkellä Break The Fight pyörii Suomen kulttuurirahaston hankerahoituksen turvin. Töissä Arja Tiili Dance Companyssa, joka tekee ja tuottaa tanssiesityksiä. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 23. – Koululaitos on kuitenkin se, jossa opetetaan ihmisille elämän ensiaskelia. Kolikon kääntöpuolena tarvittaisiin pitkäjänteistä työtä, jonka tutkimukset ovat osoittaneet parhaaksi keinoksi kiusaamisen torjunnassa. Vaikka sitä yritti sulkea mielestään pois, ajatteli silti, että miksi minä, onko minussa jotain vikaa. Jotain muuta kuin pelkkiä peukunnostoja somessa. Aluksi hän kertoi omista kokemuksistaan työpajoissa, mutta nyt hänestä on parempi, että keskustelun vetää nuorempi ohjaaja ”eikä mikään täti.” – Itsetunto on tässä iässä jo ihan hyvä, mutta kiusaamisesta jäi tosi pitkälle epävarma olo. Eikö siellä voitaisi opetella taiteen avulla myös tunnetaitoja. tain, jolla on väliä. Ei ole siis epäilystäkään, etteikö breikkaava ryhmä olisi saanut hyvää keskustelua aikaiseksi. Kun jo päiväkodeissa ja kouluissa opittaisiin käsittelemään tunteita ja olemaan empaattisia, olisi helpompi toimia myös isommilla areenoilla. – Kouluilla ja nuorisotaloilla voisi olla Break the Fight -ohjaaja, joka muutaman kerran viikossa vetää breikkitai graffitipajan. Harrastaa salilla käyntiä, uintia ja hot joogaa. Tällä hetkellä ensisijainen on Break the Fight -hanke. > Juttuun on haastateltu myös erikoistutkija Sofia Lainetta Nuorisotutkimusverkostosta sekä Arja Tiilin lapsuudenystävä Satu Kanervaa. Sellainen olisi koulu, jossa ei kiusattaisi. Arja Tiili haluaisikin juurruttaa hankkeen valtakunnalliseksi kuntien opetusja nuorisotoimiin. Että oppilas ymmärtäisi itseään, toiveitaan ja pelkojaan. Ammatiltaan koreografi, taiteellinen ja tuotannollinen johtaja. Opiskeli Tukholman kuninkaallisessa balettikoulussa ja Teatterikorkeakoulun koreografilinjalla. Tiilillä on unelma tehdä joKuka. Pelkkä vieraileva työpajatyöskentely ei riitä. Tässä lapset breikkaavat Roni "Gildroc" Lehmuksen johdolla Ison Omenan kauppakeskuksessa Espoossa. sä keskustelu, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä ja ehdotuksia kuntapäättäjille. Haaveena kiusaamaton koulu Arja Tiili ei ole tavannut kiusaajiaan sitten kouluvuosien, eikä tiedä, mitä heille kuuluu. Ehkä jopa niillä valtioiden välisillä leikkikentillä. Hän voisi olla se turvallinen aikuinen, sellainen, joka keskustelee ja oleskelee nuorien kanssa
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVA MIKKO LEHTIMÄKI 24 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Kynäkin hänellä lentää. MEIRÄN LIKKA kirijoottaa ja juaksoo Nurmolainen Veera Perälä, 17, on vikkelä kintuistaan
LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 25. Se tietysti teettää vähän enemmän töitä. Veeralla on ollut 12-vuotiaasta valmentajana Mikko Kuivinen, jonka kanssa vuorovaikutus pelaa. – Luen tekstin äidille aina ennen julkaisemista. Nyt kilpailuja on käytynä runsaasti ja palkintojakin on monta kaapillista. Näin hän kuvaa asiaa voittotekstissään: ”Joku lehtimiäs siltä oli kerran kysyny, notta mitä varte se justihin nelijääsataa juaksoo. Tällä haavaa urheiluun kuluu noin kaksi tuntia päivässä. Psykologian ja viestinnän opinnoista unelmoiva Veera aikoo lukion jälkeen pitää välivuoden ja satsata täysillä juoksemiseen. – Isä on kova innostamaan, hän se bongasi sen kirjoituskilpailunkin. – Meillä oli kavereitten kanssa mielikuvitusaasit, joiden kanssa laukattiin pitkin sänkipeltoa veren maku suussa. Kaiken, millä on vähänkin merkitystä, haluan tehdä hyvin. – Viime kesänä en tehnyt yhtään ennätystä. Aikuisissa haluan pärjätä ainakin Euroopan tasolla. – Lontoon MM-kisoista kaksi finalistia oli kanssani samalla viivalla. Olen hieman perfektionisti. – Teen sitä treeneissä, radalla, kisoissa. – Mutta ei elämä pelkkää koulua ja juoksemista ole, kyllä siihen mahtuu muutakin. Hiukan pitää suojella itseään, eikä kesken kilpailukauden saa paljastaa liikaa. Varmaan jokainen, joka urheilee täysillä, unelmoi MM-kisoista ja olympialaisista. Pienenä Veera harrasti voimistelua, mutta aloitti aika pian sen rinnalla yleisurheilun. Tunnepuoli on merkityksellinen, sitä käydään paljon yhdessä läpi. Isä, joka nuorena oli harrastanut maastojuoksuja, sanoi ”seuraavaksi sitten piirinmestaruuskisoihin”. Kun Veera voitti SM-kultaa, hän tanssi äitinsä kanssa hotellin sängyllä laulaen Queenin We Will Rock You. Niin kauan kuin urheilu kantaa, mennään sen ehdoilla. Kun piti vastata opiskelusta, urheilusta ja kaikesta itse, oli liikaa tekemistä. Hän sai myös 400 metrin aidoissa SM-pronssia, vaikkei ollut lajia juuri treenannut. Siinä hän kuvailee fiktion värittämänä kilpailumatkaansa Ruotsi-otteluun Tukholmaan. Mielestäni kannattaa olla nuori niin kauan kuin pystyy. – On pakko vetää täysillä, niin kuin vähän säikähtäneenä juoksisi karhua pakoon. Mutta ei väliä, kun itse tiedän, että olen mennyt eteenpäin. On kuitenkin hieno tunne, kun saa itsestään kaiken irti. Tavoitteet ja unelmat ovat eri asia. Seinäjoen Urheilijoita edustava Veera on 400 metrin Suomen mestari. – Selvisin siitä, mutta jouluna halusin muuttaa takaisin kotiin. Eikä se tahtia haitannut, vaikka pelto välillä kynnettiin. – Se oli ensimmäinen ja ainut kerta, kun kirjoitin murretta. – Heti helpotti! Veera on blogannut urheilu-urastaan jo useamman vuoden, ja hänellä on kuukaudessa noin 7 000 lukijaa. Toisinaan käy niin, ettei Veera julkaisekaan ihan koko tekstiä. Kovina harjoitusjaksoina Veera harjoittelee jatkuvasti kroppansa äärirajoilla. ”Starionilla oli yhtä lakiaa kun kotona lakeurella. Kun juoksee neljääsataa, saa mennä tosi kovaa. Samaa tekevien on helppo ymmärtää toisiaan, kun kaikkea ei tarvitse rautalangasta piirtää. Täyttä laukkaa sänkipellolla Veeraa kiehtoo vauhti. Sitten kun istun koneen ääreen, teksti on usein melkein valmis ja tarvitsee vain kirjoittaa. – Kisojen takia joudun olemaan aika paljon pois koulusta. Se on myös aika hapottava matka, jonka jälkeen oksettaa, pyörryttää ja päätä särkee. Toukokuussa alkaa varsinainen kilpailukausi. Se oli niin tuttua ja turvallista, vaikkakin aivan erilaasta. Blogi syntyy pala palalta päässä. Flunssa pitää välttää, ja unija ruokarytmi ovat tärkeitä. Mitähän Tampereella heinäkuussa kuullaan. Jos en olisi juoksija, olisin varmaan näyttelijä! Nyt koko perhe elää täysillä Veeran urheilu-uraa. Sen jäläkehen oli ollu Ilikan etusivulla komia kuva ja otsikkona Se tuntuu niin pahalta, että pakkohan sitä on juasta.” Jo lapsena Veera oli kova menijä. – Lapsena kirjoitin paljon runoja. Hän on vähän kuin henkinen valmentajani. Oli vaan tyhyjä rata, maharollisuus juasta niin lujaa ku kintuusta lähtöö ja pakko voittaa”. Pettymyksensä hän on jo purkanut Longdistance Sprinter -blogiinsa. Kaiken, millä on vähänkin merkitystä, haluan tehdä hyvin. Tein monia ”tietokirjoja”, joiden aiheina olivat aina kanit. Lapsena harrastin teatteria pari vuotta. V eera Perälä on juuri saapunut ensimmäisistä aikuisten sisähallimestaruuskisoista Ruotsista. Yhdessä mennään läpi voitot ja tappiot. Perheenä läpi voitot ja tappiot Nurmon lukiossa toista luokkaa käyvä Veera vietti ensimmäisen luokan syksyn Kuortaneen urheilulukiossa. Näin kulkevat käsi kädessä kaksi tärkeää asiaa: juokseminen on intohimo ja kirjoittaminen ”osa luantoa”, niin kuin Etelä-Pohjanmaalla sanotaan. ”Ei silloo väliä mitä muut ajatteloo ku vaan itte tiätää notton paras.” Kesken kilpailukauden ei saa paljastaa liikaa Veera oppi neljävuotiaana lukemaan ja pian sen jälkeen kirjoittamaan. Myös urheilu on tuonut paljon ystäviä. Ainakin kerran viikossa Veera käy Kuortaneella harjoittelemassa, koska se on ainut paikka lähistöllä, jossa on 200 metriä pitkä sisärata. Veeran ystävät suhtautuvat hänen urheilu-uraansa kannustavasti. Viime syksynä hän voitti Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n nuorille suunnatun kirjoituskilpailun tekstillään Meirän likka. – Hänelle voi sanoa, jos väsyttää. Se tuntui silloin todella isolta jutulta. Pikkuveli on myös hengessä mukana. Toimitin myös omaa lehteä, jota jaoin naapureittenkin postilaatikoihin. Minulla ei ole aikuiseksi kiirettä. – Muistan, kun ensimmäisen kerran voitin koulujen väliset. Joskus kauhea olo kestää viisi minuuttia, joskus kauemmin. Hän pärjäsi koulun kisoissa. Palkinto, Anneli Jäätteenmäen lahjoittama tutustumismatka Euroopan parlamenttiin Brysseliin, on vielä lunastamatta. Kisa meni kuulemma huonosti, mutta kokemusta karttui. Blogeissaan Veera pyrkii olemaan niin rehellinen ja avoin kuin suinkin pystyy. Veera tähtää heinäkuussa nuorten MM-kisoihin, jotka järjestetään Tampereella
Noin 5 % tutkituista appseista keräsi laitteelta lapsen yhteysja sijaintitietoja – eli sovellus tiesi, missä lapsi laitteineen oli. Mobiilipelit voivat vaarantaa LAPSEN TIETOTURVAN T uhannet lasten suosimat mobiilipelit keräävät käyttäjistään tietoa ja välittävät sitä eteenpäin tavalla, joka saattaa rikkoa ainakin Yhdysvaltain tietosuojasäädöksiä, kertoo Kalifornian yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus. Mistä tiedetään, että Hyväksyn-nappia todella napautti huoltaja, eikä lapsi itse. Ja selvisihän se: yksikään testattu sovellus ei vaatinut todennettavissa olevaa huoltajan suostumusta. 73 % sovelluksista välitti keräämäänsä luottamuksellista dataa verkon yli. sellaiset mobiilipelien tuottajat kuin Disney ja Gameloft sekä Android-käyttöjärjestelmän kehittäjä Google ovat tulosten julkistamisen jälkeen ilmoittaneet kunnioittavansa lasten tietosuojaa ja tarkistavansa omia käytäntöjään. tutkittua tietoa ANTTI VANAS | KUVAT COLOURBOX JA MOSTPHOTOS Suurin osa suomalaista vanhemmista osaa jo varoa lasten kuvien lataamista someen. siitä, että lasten tietoja kerätään ja välitetään eteenpäin käytännössä lapsen oman suostumuksen varassa niissäkin tapauksissa, joissa COPPA-säädökset edellyttävät huoltajan suostumusta. Mutta moniko tulee ajatelleeksi, että mobiilipeliä näpräävän lapsen sijaintija yhteystiedot virtaavat tietoverkkoon. Kyse on mm. Reilusti yli puolet lähes 6 000 tutkitusta mobiilisovelluksesta toimi tutkijoiden mukaan ilmeisesti vastoin alle 13-vuotiaiden lasten turvaksi säädettyjä COPPA-tietosuojamääräyksiä (Children’s Online Privacy Protection Act). Tutkittuja sovelluksia oli ladattu kutakin keskimäärin 750 000 kertaa. Tukittavina olivat Android-laitteissa toimivat, Google Play Storesta ladattavat pelit ja muut lapsille suunnatut sovellukset. Mm. Tutkimuksesta tiedotti uutispalvelu AlphaGalileo huhtikuussa. Ei mistään. Tietosuojakäytäntöjä on alettu jo tarkistaa. 26 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Eikä kukaan tiedä, kenen käsiin ne siellä päätyvät... Jos automaatti selvisi vanhemman suostumusta edellyttävästä latausvaiheesta, pääteltiin myös lapsen siitä selviävän. Niistä suuri osa ei huolehtinut tiedonsiirron asianmukaisesta salaamisesta. > IMDEA Networks Institute: Thousands of mobile apps for children might be violating their privacy. Tutkijat testasivat sovelluksia automaattisesti
Vanhemmat näyttävät tärkeää esimerkkiä. Mainostajat satsaavat lapsiin todella paljon. Tutkijat toivovat vastaavia säädöksiä myös Australiaan. Kaikki ei kuitenkaan ollut hyvin: kouluviihtyvyys oli niin matalalla tasolla, että YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Suomea kiinnittämään enemmän huomiota oppilaiden hyvinvointiin. Pitäisikö ROSKARUUAN mainontaa rajoittaa. Mutta mikä maaseutuympäristöissä tarkkaan ottaen on niin virkistävää – jos siinä nyt ylipäätään on jotain virkistävää. Häyrinen määrittelee virkistymisen tunnetilaksi, joka syntyy hyvää oloa tuottavan toiminnan kautta. Ranskassa roskaruokamainosten yhteydessä pitää esittää terveellisistä ruuista kertovaa tietoa. Markkinatuomioistuin piti sopimattomana mm. > The University of Adelaide: Kids hit hard by junk food advertising: new research. Joidenkin tutkimusten mukaan mainonnan vaikutus lasten ruokailutottumuksiin on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna vaikkapa vanhempien esimerkkiin. Nykyään rajoitukset koskevat myös sosiaalista mediaa ja YouTuben kaltaisia suoratoistopalveluja. hampurilaisaterian markkinointia niin, että mainoksessa esiteltiin pääasiassa ateriaan sisältyvää lelua itse aterian jäädessä toissijaiseen asemaan. Itä-Suomen yliopisto 2018. Lapsille suunnattua mainontaa on jo rajoitettu esimerkiksi Kanadan Quebecissa ja Norjassa. Tuumasta toimeen: väitöstutkimuksen kohteeksi valikoitui 32 pienen kyläkoulun ja kirkonkylän koulun 9–12-vuotiasta oppilasta. Ongelman ratkaisemiseksi kouluhallinnon edustajat, opettajat ja tutkijat löivät viisaat päänsä yhteen. Oppilaiden vireystilat vaihtelivat lukuvuoden aikana molemmissa kouluissa. Alimmillaan vireystasojen keskiarvo oli joulukuussa ennen joululoman alkua ja korkeimmillaan toukokuussa kesälomaa odotellessa. Kyläkoulun oppilaat kertoivat, että luovat leikit luonnontilaisessa koulun pihan osassa virkistivät heitä erityisesti. Roskaruokamainosten tiheys on lasten parhaaseen katseluaikaan 2,3-kertainen muihin ruokamainoksiin verrattuna. Toiminta poistaa sekä stressiä että jännittyneisyyttä ja palauttaa luovuuden. Lasta ei suojella mainostajien metkuilta erikseen, vaan suojana on sama kuluttajansuojalaki kuin kaikilla muillakin. Britanniassa paljon suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien mainontaa on rajoitettu lastenohjelmien yhteydessä jo yli kymmenen vuoden ajan. Oppilaiden kokemuksia kahdessa maaseutukouluympäristössä. Maalaiskoulun pihaa ja läheistä luontoympäristöä voidaan käyttää monipuolisesti opetukseen ja virkistymiseen. Roskaruokaa mainostetaan Australiassa eniten silloin, kun lasten tiedetään olevan tv:n äärellä. Molemmilla kouluilla oppilaat suhtautuivat luontoon yleensä positiivisesti. Suomessa linja on huomattavasti lepsumpi. Epäterveellinen ruokavalio on tutkijoiden mukaan Australian suurin terveysriski. > Lea Häyrinen: Virkistyminen koulupäivän aikana. Oppilaat kokivat välitunneilla pelattavat pelit, koulutunneilla tapahtuvan liikunnan sekä liikuntaja luontopainotteiset retket voimia antaviksi sekä kyläkoulussa että kirkonkylän koulussa. Tutkimuksessa selvitetään, miten kahden maaseutukoulun oppilaat kokevat virkistyvänsä koulupäivän aikana, ja miten näiden koulujen ympäristöt vaikuttavat oppilaiden virkistymisen kokemuksiin. Häyrinen kertoo havainneensa työssään maaseutukoulun opettajana ja erityisopettajana, että koulun ympäristöillä näyttäisi olevan erityinen vaikutus oppilaiden hyvinvointiin. LUONNON LÄHEISYYS pitää oppilaat virkeinä 2000-luvun alussa Suomessa iloittiin erinomaisista PISA-tuloksista. Tutkijoiden havainnoiman, eteläisessä Australiassa sijaitsevan kaupallisen tv-yhtiön lähetyksiä seuraavat lapset näkevät 80 minuutin päivittäisellä tv:n katselulla joka vuosi 800 roskaruokamainosta. WHO pitää mainontaa tärkeänä tienviittana sille, millaisesta ruuasta lapset oppivat pitämään. Yksi asia jäi kuitenkin vaille huomiota, kirjoittaa Lea Häyrinen väitöksessään: se miten oppilaat kokevat itse oman kouluympäristönsä. On siinä, väittää Häyrinen. Eniten mainostettiin snackseja, hampurilaisia ja muita pikaruokia sekä sokeroituja juomia. Adelaiden yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapset altistuvat kaksi kertaa useammin epäterveellisen kuin terveellisen ruuan mainonnalle. LAPSEN MAAILMA 6–7 2018 27 ››. Lain toteutumista valvoo kuluttaja-asiamies ja riidat ratkaistaan markkinatuomioistuimessa. Tutkimuksesta kertoi uutispalvelu AlphaGalielo huhtikuussa
Valtaosan mielestä paras tapa toipua erosta on tunteiden käsittely puhuen. He haluavat edelleen käydä tärkeät keskustelut mieluiten kasvokkain ja kahden kesken, sanoo Väestöliiton asiantuntija Anne Pelander. ”Riitely kertoo, että kaksi ihmistä välittää toisistaan ja haluaa selvittää jonkin asian, että myöhemmin olisi helpompaa”, arvioi kyselyyn vastannut Leo. Lähes jokainen Väestöliiton kyselyyn vastannut halusi kuulla myös suhteen päättymisestä kahden kesken. Riitelemistä ei edes koeta negatiivisena asiana: nuorten mielestä riitely kuuluu myös onnelliseen suhteeseen ja voi parantaa sitä. Seksi kuuluu kahden kolmasosan mukaan seurusteluun, mutta liki 90 %:n mielestä ehdottomasti vasta sitten, kun molemmat osapuolet ovat siihen valmiita. Pettämisen näkee eron perusteeksi lähes 90 % nuorista. Väkivalta on 93 %:lle vastaajista syy päättää seurustelu. He arvottavat luottamuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi seurustelusuhteessa. Kysely toteutettiin verkossa tämän vuoden helmija maaliskuussa. Iskuläpän heittäminen, julkinen some-kommentointi tai ihastumisesta kertominen kaveriporukan kuullen nähdään huonoina tapoina lähestyä toista ihmistä. Ehkä perisuomalainen yksin selviytymisen pakko ei ole periytynyt nuorten sukupolvelle, ja se on hyvä asia, pohtii nuorten asiantuntija Samuli Hietala Väestöliitosta. Nuoret eivät pelkää riitoja. – Digiaika ei näy nuorten tavoissa aloittaa tai purkaa seurustelusuhde. Riitoja ei pelätä, ja erosta toivutaan keskustelemalla. Kyselyyn vastasi lähes tuhat 15–20-vuotiasta nuorta, joista valtaosa tyttöjä. Tulokset kertovat, että nuorten odotukset liittyen seurustelusuhteeseen aloittamiseen, päättämiseen ja hyvän suhteen sisältöön pohjautuvat kunnioitukseen ja hyvään käytökseen. 28 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. – Suurin osa nuorista uskoi keskustelun ja ystävän avun auttavan vaikeassa tilanteessa. Moni luotti myös ystävän apuun ja ajan kulumiseen erotuskan parantajana. > Kyselyn tulokset ovat luettavissa os. www.vaestoliitto.fi SEURUSTELU ei ole siirtynyt digiaikaan Nuoret haluavat kertoa ihastumisesta kasvokkain tai yksityisviestissä
ma–pe klo 10–19 la–su klo 10–18 Heureka Oivaltamisen iloa! Universumin väri on kosminen maitokahvi. Pidennetyt aukioloajat 4.6.– 12.8. 0400 498 800 info@rushfinland.fi RUSH VANTAA MUUNTOTIE 3 01510 VANTAA PUH. 0400 498 821 rushfinland.fi MA PE 11 20 LA 10 20 SU 10 16 KESÄKAUSARIT MYYNNISSÄ NYT VERKOSSA JA TOIMIPISTEISSÄ! RUSH VANTAA MUUNTOTIE 3 01510 VANTAA KESÄN AUKIOLOAJAT 4.6.-12.8.. RUSH HELSINKI VALIMOTIE 25 00380 HELSINKI PUH
LABORATORIO leikkipuistossa Päiväkoti-ikäinen lapsi on luonnostaan tutkija ja kielenoppija. oppiminen ANTTI VANAS | KUVA STOCKSNAP 30 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Kielikylpypäiväkoteja meillä jo on, mutta tutkija Jenni Vartiaisen mielestä lapsia tulisi ohjata myös luonnontieteiden maailmaan
– Kun lapsi kertoo havainnoistaan, aikuisen pitäisi olla asiasta yhtä kiinnostunut ja innoissaan kuin lapsen ensimmäisestä pääjalkaispiirroksesta. Pikkukarusellissa voi tutkia liikemäärän säilymistä kokeilemalla, miten karusellin vauhti kiihtyy, kun kyydissäolijat nojautuvat kohti pyörimisen keskipistettä. Vartiaisen mukaan jaottelu on epäselvä ja aikansa elänyt. – Kielikylpypäiväkoteja meillä jo on, ja luontaisen kiinnostuksen ikäkausi kannattaisi hyödyntää myös luonnontieteiden oppimisessa. Vartiainen väitteli pari vuotta sitten kasvatustieteen tohtoriksi aiheenaan alle kouluikäisten leikillinen luonnontiedekasvatus. – Miten keinulauta saadaan tasapainoon, vaikka sen eri päissä olevat lapset ovat selvästi eripainoisia. Sitten vedetään sormella noroja pöydän reunalle, jolloin vesi alkaa tippua lattialle. Samaan ikävaiheeseen osuu lapsen kyky oppia uusi kieli vaivatta ja uskomattoman nopeasti. – Sokerin sulamispiste on 185 astetta. Ja mihin se katosi. Siksi että maapallo pyörii. Paljon puhuttu matikkapääkin on osoittautunut myytiksi. Kyselyiässä – tarkemmin sanoen yleisen kiinnostuksen ikävaiheessa – lapsi on äärimmäisen kiinnostunut ympäristön ilmiöstä ja siitä, miten kaikki toimii. (PSkustannus 2018) Vanhemmat ja varhaiskasvattajat ovat lasten tiedekasvattajina avainasemassa. MIKSI TULEE ILTA. Ja siinä se taas on: sateenkaari! – Selitykset valon eri aallonpituuksien taittumisesta väliaineessa eivät sano mitään parasta kyselykauttaan elävälle lapselle. Tyttökin kaipaa kokemuksia siitä, että hän osaa luonnontieteisiin kuuluvia asioita ja on hyvä niissä. Siksi että... Siksi että aurinko laskee. – Miksi-kysymyksiä esittäessään lapsi ei aina hae selitystä juuri siihen kysyttyyn asiaan, vaan hän kutsuu aikuisen tutustumaan kanssaan ilmiöön laajemmin. Pelkkien temppujen avulla ei myöskään synny pysyvää mielenkiintoa. Lapsi katsoo pisaran putoamista ja seuraa tarkasti mitä tapahtuu, kun se osuu johonkin. Tämän tarkemmin ikäkautta ei Jenni Vartiaisen mukaan kannata rajata, sillä lapset kehittyvät eri tahtiin. Yön ja päivän vaihtelusta puhuttaessa aikuisen kannattaa jossakin vaiheessa vaihtaa selitykset havaintoesitykseen ja ottaa avuksi vaikkapa karttapallo ja pöytälamppu. Maapallon pyörimisen suhde kellonaikaan havainnollistuu, kun tökätään maahan keppi pystyyn ja piirretään sen ympärille asteikko, eli tehdään aurinkokello. Ensimmäiset tykkäävät kirjoista ja taiteesta, jälkimmäiset tietokoneista ja luonnontieteistä. Miksi maapallo pyörii. Sama sateenkaarihavainto kolmessa yhteydessä opettaa kuitenkin paljon sekä sateenkaaresta että luonnontieteille ominaisesta tavasta tutkia asioita, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkija Jenni Vartiainen. Äskettäin ilmestynyt kirja Mistä syntyy tuulen voima tarjoaa vanhemmille ja varhaiskasvattajille tutkittua tietoa lapsen tiedekasvatuksen merkityksestä ja sen toteuttamisesta leikin avulla. Koulun alun jälkeen kysely vähenee, joten vanhemmat ja varhaiskasvattajat ovat lasten tiedekasvattajina avainasemassa. – Temput eivät kutenkaan riitä. Etikka ja sooda reagoivat, hiilidioksidia syntyy ja pallo pullistuu – ja lapset ovat riemuissaan. Sitten tehdään koe: mennään yhdessä ulos kesäiseen auringonpaisteeseen ja suhautetaan sumutepullolla ilmoille suunnaton määrä pieniä vesipisaroita. Tutkiva prosessi on lapsella sama kuin oikealla tutkijalla. Yleisen kiinnostuksen vaihe kestää parivuotiaasta kouluikään. Ilmapallonpuhallin on varma hitti: kaadetaan pullon pohjalle etikkaa ja ujutetaan ilmapallon sisään suppilon avulla ruokasoodaa. Miksi tulee ilta. Lapsi havaitsee levyn pinnassa saman ilmiön kuin äsken ulkona ja alkaa taas innoissaan luetella sateenkaaren värejä. TYTTÖ KIINNOSTUU SIINÄ MISSÄ POIKAKIN Aikuinen päätyy itseään ja ystäviään havainnoimalla helposti siihen tulokseen, että ihmiset jakaantuvat kielellisesti ja matemaattisesti suuntautuneisiin. > Jenni Vartiainen: Mistä syntyy tuulen voima. Kun vesilasi kaatuu, pöydälle ilmaantunutta lammikkoa läpsytellään kädellä. S ateenkaari! Punaista, keltaista, vihreää, sinistä, violettia… Mistä se tuli. Sitä voi tutkia tekemällä kinuskia. Jenni Vartiainen uskoo, että varhaisella tiedekasvatuksella voidaan lisätä naisopiskelijoiden määrää luonnonja insinööritieteissä. – Sitten asiasta kerrotaan kavereille, jotka myös läpsyttelevät, vetävät noroja ja seuraavat pisaroiden putoamista. Sateenkaaren synty tai linnun kyky lentää kiinnostavat tyttöjä ja poikia aivan yhtä paljon. Esimerkiksi sokeri ei sula kuumaan mehuun vaan liukenee siihen. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 31. Ne sopivat Vartiaisen mukaan hyvin useimmille temperamenttityypille. Kaikki alkaa kysymyksestä ”jos teen näin, niin mitä tapahtuu”. – Kuka tahansa oppii matematiikkaa, kunhan lähestymistapa valitaan oppijan, ei opettajan tai oppianeen ehdoilla. Lapsen ymmärrys asiasta ei kehity, jollei temppujen taustalla vaikuttavaa tiedettä avata. Sitten kiinnitetään ilmapallo tiiviisti pullon suulle ja nostetaan sitä niin, että sooda valuu pulloon etikan sekaan. – Sukupuolikaan ei ole rajoite. Synnynnäisistä ominaisuuksista oppimiseen vaikuttaa erityisesti yksilön temperamentti ja tiedekasvatukselle keskeiset toimintatavat eli itse tekeminen ja tekemällä oppiminen. Kun kyselyikäinen innostuu, kysymyksiä tulee sarjassa. TEMPUISTA TIETEESEEN Kesäinen leikkipuisto on Jenni Vartiaisen mukaan erinomainen paikka kokeiden tekemiseen. Ylen Pikku Kakkosen aktiiviseuraajille Vartiainen on tullut tutuksi luonnontieteen ilmiöitä tekemällä opettavasta Tiedonjyvä-ohjelmasarjasta. Tärkeää on sekin, että ilmiöistä kerrotaan lapselle alusta lähtien niiden oikeilla nimillä. Tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien. – Tiedettä koskevat asenteet alkavat kehittyä hyvin varhain. Aikuinen ojentaa kyselevälle lapselle cd-levyn ja pyytää kertomaan, mitä sen pinnassa näkyy. Näin havainnot vahvistetaan. Miksi aurinko laskee
KOODAUS AUTTAA ymmärtämään maailmaa nuori yrittäjä 32 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018
Niklas perusti Nitomani Schoolin, jossa koodausta opetetaan videotutoriaaleihin perustuvassa suomenkielisessä oppimisympäristössä. Siinä yritys pääsi mentorin avustuksella kehittämään osaamistaan ja oppimaan kommunikointi-, bisnesja pedagogiikkataitoja. Opiskelijoiden ikähaarukka vaihtelee viidesluokkalaisista ammattikorkeakoululaisiin, ja yhteistyötä on tehty muun muassa Tiedekeskus Heurekan kanssa. Sienikirjan tapaan hän halusi auttaa taidoillaan muita. Kun Pelastakaa Lapset ry ja Suomen evankelisluterilainen kirkko rahoittivat Niklakselle tietokoneen ja Suomalainen Ruokakulttuurirahasto myönsi SieYrittäjänä saan luoda, ratkaista ongelmia ja toteuttaa suuriakin suunnitelmia. Syntyi Sienikirja-sovellus. Niklas testasi sen demoversiota tutuillaan, ja kaikkien mielestä sovellus kannatti julkaista. Samalla hän opiskelee datanomiksi ja elää todeksi lapsuuden koodaushaaveitaan. SUOMENKIELINEN KOODAUSKOULU Menestys pelikoodaajana maistui, mutta Niklas haaveili jostain vielä suuremmasta. Ensin mainittu oli pari viikkoa hitti Filippiineillä ja Brasiliassa, ja tiimityönä toteutettua Astro Speederiäkin ladattiin paljon. YRITTÄJYYS AVAA OVIA Viime vuonna Nitomani valittiin yrityskiihdyttämö xEdun neljä kuukautta kestäneeseen ohjelmaan. Kun nettisivustot kertoivat koodaajien hyvistä palkoista ja työmahdollisuuksista, Niklas innostui. – Roviolla ymmärsin, miten tärkeää on pysyä perillä nykyajan koodikielestä. LAPSEN MAAILMA 6–7 2018 33. Kouluilla Nitomani School toteuttaa kahdeksan tai 20 tunnin opetusjakson. Kun sellaista ei suomeksi löytynyt, hän päätti koodata sovelluksen itse. – Yrittäjänä saan luoda, ratkaista ongelmia ja toteuttaa suuriakin suunnitelmia. Lopulta peli unohtui monimutkaisen julkaisuprosessin takia Niklaksen kotikoneelle, mutta palo koodaamiseen jäi. Ensin Niklas pohti uuden viestisovelluksen kehittämistä, mutta lopullinen yritysidea hioutui TET-harjoittelussa pelinkehittäjäyhtiö Roviolla. Lopulta päädyin opettelemaan koodausta YouTube-videoista. Hän päätti opetella koodaamaan oman pelin. – Osallistujista oikein huokuu innostus, kun he pääsevät koodaamaan ja kokeilemaan visuaalisuutta värien ja materiaalien avulla. Taitavana koodaajana Niklas on saanut työtarjouksia jopa bussissa. Netin kautta löysimme sieniasiantuntijan, joka innostui projektista ja toimitti meille tietoa ja kuvia. Nitomani School järjestää myös yrityskoulutuksia. Hän pelasi tuolloin paljon tietokoneella ja selvitteli äitinsä vinkistä, mitä muuta koneella voisi tehdä. nikirjalle 1 000 euron palkinnon, syntyi Niklaksen johtama perheyritys, Nitomani Oy. On hienoa auttaa nyt muita jahtaamaan omaa intohimoaan. Koodaus auttaa ymmärtämään digitalisoituvaa maailmaa, ja siksi se pitäisi saada peruskoulun opetussuunnitelmaan. – Olen päässyt näin pitkälle ympäristön tuen ansiosta. Nyt opetuskokonaisuuksia on takana jo kymmeniä. Jo 14-vuotiaana hän julkaisi Sienikirja-sovelluksen, jota on ladattu jo 10 000 kertaa. Lapset ja nuoret haluavat usein koodata omia pelejä. Toinen isompi hanke liittyy naisten koodauskoulutukseen. Seuraavaksi Nitomani School on lähdössä kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin kanssa Ruandaan opettamaan koodausta lapsille ja nuorille. SIENIÄ JA SOVELLUKSIA Niklaksen perheessä sienestetään paljon, ja 13-vuotiaana Niklas yritti etsiä hyvää sienisovellusta kännykälle. Tarinallisessa pelissä paineltiin nappeja ja edettiin kohti 100 euron palkintoa. – Se oli cool, mutta sai latauksia vasta, kun teimme sille markkinointikampanjan, jossa laskuvarjohyppääjät pelasivat hypätessään Astro Speederiä läppäreillä. PIRITTA PORTHAN | KUVA LIISA HUIMA K oodaus”, 12-vuotias Niklas Ansamaa kirjoitti Googlen hakukenttään. – Koulutuksissamme tehdään ensin askel askeleelta Flappy Bee -sovellus, sen jälkeen lisätään luovuutta ja lopuksi oman sovelluksen voi julkaista. Sitä ladattiin 10 000 kertaa. Ensin opetellaan koodauksen perusteet, minkä jälkeen keskitytään designin kautta robotiikkaan ja tekoälyyn. – 1970-luvulla ohjelmointialalla työskenteli yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin alan työntekijöistä oli jo 90 prosenttia miehiä! Naisia kiinnostaa usein koulutuksissamme koodata elämää helpottavia hyötysovelluksia. Aloin kehitellä mielessäni paikkaa, jossa opetettaisiin koodausta. – Tieto oli netissä hajallaan ja englanniksi. Niklas Ansamaa, 17, johtaa oman yrityksensä 13-henkistä tiimiä ja opettaa pian koodaamista Ruandassa. Niklas jatkoi koodaamista. Niklas pitää yrityksensä vision selkeänä, sekä edustaa ja johtaa sen 13-henkistä tiimiä. Olihan se aika coolia, kun 13-vuotias teki sienikirjaa, Niklas hymyilee. Videoiden ohjeita seuraamalla Niklas koodasi ensimmäisen sovelluksensa, Satasen pelin. Ensimmäinen julkaisuyritys kaatui sovelluksesta löytyneisiin virheisiin, mutta muiden koodaajien vinkkien avulla Niklas sai lopulta julki Sienikirjansa. 15-vuotiaana hän oli julkaisut jo kahdeksan sovellusta, kuten pelit Nitomani Tiles ja Astro Speeder. – Yrittäjyys ei sovi kaikille, mutta se avaa ovia ja antaa ymmärrystä, Niklas pohtii. – Luimme varmaan kaikki Suomen sienikirjat ja luonnostelimme sovellusta koko perheen voimin
Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu / Grafiikka Anniina Mikama / Lähde: Tilastokeskus POJAT 821 821 Syntyneet: Suosituin vuodenpäivä syntyä: Heinäkuu Suosituin kuukausi syntyä: 30 438 Keskimäärin vuodessa: 2 536 Keskimäärin kuukaudessa: 83 Keskimäärin päivässä: Kuukauden suosituin päivä Pyhäpäivät näkyvät suomalaisten lasten syntyvyydessä kahdella tavalla. 34 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Suomalaiset näyttäisivät tosiaan tähtäävän kesävauvoihin, kun taas loka-tammikuun aikana syntyy keskimäärin vähemmän lapsia. Syntyvyys on laskenut tarkastelujakson aikana merkittävästi. Pyhäpäivä näkyy syntyvyydessä Suomessa syntyi vuosina 1990–2016 yhteensä 1 608 410 lasta. Vuonna 1990 lapsia syntyi reilut 65 000, kun taas vuonna 2016 enää hieman alle 53 000 lasta. Pyhinä syntyy keskimäärin huomattavasti vähemmän lapsia, mikä johtunee suunniteltujen sektioiden ajoittamisesta arkipäiville. Infografiikka näyttää, paljonko poikia ja tyttöjä syntyi eri vuodenja viikonpäivinä näiden 27 vuoden aikana. 24.9. Vuoden 1997 hiljaisimpana päivänä syntyi 85 lasta ja kiireisimpänä päivänä 258 lasta eli kolminkertaisesti enemmän. Vuoden vilkkaimmat päivät synnytyslaitoksilla koetaan 9 kuukautta joulun ja uudenvuoden pyhien jälkeen. 7 lapsella 10 000:sta syntymäpäivä on karkauspäivänä. Syntyvyys vaihtelee vuoden aikanakin paljon
10. 7. 20. 12. 4. 6. 16. 17. 14. 9. 27. 11. 21. PÄIVÄ KUUKAUSI Syntyneet (lkm) Alle 1900 1900–1999 2000–2099 2100–2199 2200–2299 2300– Kuukauden suosituin päivä 786 589 Syntyneet: TYTÖT Suosituin vuodenpäivä syntyä: Heinäkuu Suosituin kuukausi syntyä: 29 133 Keskimäärin vuodessa: 2 428 Keskimäärin kuukaudessa: 80 Keskimäärin päivässä: Haluatko selvittää, montako lasta syntyi samana päivänä kuin sinä, lapsesi, lapsenlapsesi tai muu tuttu. 13. 22. 18. 28. 29. 23. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 35. Lapsen Maailman verkkosivuilta löytyvän visualisoinnin avulla voit tutustua infografiikan tietoihin tarkemmin www.lapsenmaailma.fi 30.9. 25. 19. 1. 31. 24. 8. 26. 15. 5. 30. 2. 3
Ovatko EMPATIATAIDOT rapistumassa. kasvu 36 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018
Hänen taitonsa ymmärtää ja ajaVerkossa on helppo unohtaa empaattisuus. Eniten empatiataitoihin vaikuttaa se, millainen vuorovaikutus perheessä on. – On totta, että empatia estyy netissä. Tämä tukee hänen kykyään samastua ja asettua toisen asemaan. Aivotutkija Katri Saarikiven mielestä vakavaan huoleen ei ole aihetta. Ilmeet ja äänensävyt auttavat meitä ymmärtämään toisen viestiä ja hänen tunnetilaansa. Aikuinen voi myös sanoittaa: ”Ai nyt sua harmittaa” tai ”Voi kun sä olet iloinen”. Ollaanko meillä ylipäätään kiinnostuneita muista ihmisistä tai toisten ajatuksista. Vanhempi voi kysyä itseltään: Pääseekö empatia meillä esiin. Jo vauvalla on valmiudet empatiaan. Lapsi oppii, että hänen hymyynsä vastataan ja hänestä ollaan kiinnostuneita. Tai keskustelukumppani saattaa olla täysin tuntematon, mikä tekee samastumisen vaikeaksi. Parivuotiaana lapsi alkaa harjoitella ajattelun taitoja. – Omien ajatusten ajattelu ja omien tunteiden tarkastelun kyky on sama kuin kyky ajatella toisten ajatuksia ja ajatella toisten tunteita. Pohditaanko meillä kotona ääneen, miksi joku ajattelee niin kuin ajattelee. Tekstipohjainen viestintä aiheuttaa helposti myös väärinymmärryksiä. Se ei mene niin, että lapset laitetaan jollekin empatiakurssille, vaan empatiataidot ovat koko perheen juttu. Ensimmäiset askeleet otetaan varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Siksi lapsillekin kannattaa muistuttaa, miten tärkeää toisten huomioiminen on myös kirjoitetussa viestinnässä. – Tutkimusten mukaan varhainen vuorovaikutus ennustaa sitä, millaisiksi lapsen empatiataidot kehittyvät. Toiselle on helpompi olla ikävä, kun hänen reaktioitaan ei näe. Nettivuorovaikutuksessa on helppo unohtaa, miten viestit vaikuttavat vastaanottajaan. Jos lapsi pystyy reflektoimaan, mitä ajattelee ja tuntee, ja keskustelemaan siitä, hän saattaa olla taitavampi miettimään myös sitä, mitä toinen ajattelee tai miltä jokin asia tästä tuntuisi. Kun äiti tai isä reagoi sensitiivisesti lapsen tunteisiin, tämän empatiataidot kehittyvät suotuisasti. Sitten ovat vielä somekuplat, jotka vääristävät maailmankuvaa luomalla vaikutelman, että kaikki ajattelevat samalla tavalla kuin somettaja itse – ja taas empatia estyy. Silti olisi hyvä tiedostaa, miten eri tavoin vuorovaikutus toimii verkossa verrattuna nokikkain tapaamiseen. KAISA PASTILA | KUVAT MOSTPHOTOS Teini-iässä empatiataitoihin saattaa tulla hetkellinen taantuma. Empatia toimii voimakkaammin silloin, kun ollaan kasvotusten. – Empatian kehittymiseen vaikuttaa se, onko kotona empatiaa tukeva kulttuuri. V anhempia piinaa yhteinen huoli: muuttuvatko lapset epäempaattisiksi, kun he viettävät suurimman osan päivästään somessa ja netissä. Aikuinen reagoi lapsen ilmeisiin ja eleisiin ja on kiinnostunut asioista, joita lapsi osoittelee. Jos vanhemmat puhuvat ajatuksiaan ääneen ja sanoittavat mielensisältöjään, lapsen ajattelu ja kyky tunnistaa omia mielentilojaan kehittyy. LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 37 ››
Jos aikuisetkin jäävät koukkuun peleihin, mikseivät lapset?” Silja: ”On hyvä asettaa rajoja pelaamiseen. On myös hyvä altistua erilaisille ihmisille ja ajatusmalleille.” 5. 38 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. Opeta lapselle, että internet on totta. Ole kiinnostunut lapsesta ja hänen jutuistaan. Auta lasta ymmärtämään, että viestit voi ymmärtää myös väärin. Katri: ”Ei voi olettaa, että lapsi pystyisi säätelemään omaa pelaamistaan. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, kiitä, että hän tuli kertomaan asiasta. Katri: ”Joskus kuulee puhuttavan, että on netti ja on tosielämä. irtautumaan koukuttavasta pelistä ja käsittelemään pettymystä. Asia pitää selvittää ensi tilassa, ja sen selvittämiseen tarvitaan myös aikuisia. Maailmalta tiedetään surullisia tapauksia, joissa pitkään jatkunut nettikiusaaminen on ajanut nuoria itsemurhaan.” 3. Myös ystäväpiirillä on merkitystä empatian kehittymisessä. Katri: ”Ainoa tapa kehittää kehonkielen lukutaitoa on altistua kehonkielelle ja tilanteille, joissa ollaan kasvotusten. Tarkkaile, millainen keskustelukulttuuri lapsesi ystäväporukassa on. Silja: ”Usein lapsi, jota kiusataan netissä, tulee kiusatuksi myös muuten. Se on ainut tapa pysyä kärryillä siitä, mitä lapsen elämässä on meneillään. Tällöin lapsi tarvitsee varmasti apua pelimaailmasta irtautumiseen ja hänen peliaikaansa pitää rajoittaa.” 6. Netti ei ole muusta elämästä irrallinen paikka. Jopa emojit voi tulkita väärin. Innostuminen on empatiaa.” Silja Martikainen: ”Ei voi olettaa, että elämä olisi pelkkää läsnäoloa, vanhemman ja lapsen laatuaikaa, mutta kannattaa silti varmistaa, että arjessa olisi hetkiä, jolloin lapsi voi kertoa sinulle asioistaan.” 2. Auta nuorta valitsemaan sellaisia verkkokeskustelupalstoja, joissa on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Katri: ”Jos kirjoitan ensimmäistä kertaa tuntemattomalle ihmiselle, yritän muokata viestini mahdollisimman yksiselitteiseksi.” 8. Toiset lapset ovat ylivirittäytyvämpiä kuin toiset, jolloin pelaaminen vaikuttaa heihin voimakkaasti. kielteistä palautetta, ei kannata ajatella, ettei palaute tuntuisi toisesta miltään. > Asiantuntijoina kuullut aivotutkija Katri Saarikivi ja tutkijatohtori, lastenpsykologi Silja Martikainen Helsingin yliopistosta ovat mukana kehittämishankkeessa, jossa valmistellaan materiaalipankkia empatiataidoista opettajien ja kasvattajien käyttöön. Näin tuet lapsen empatiataitoja 1. Mikä sai hänet käyttäytymään noin?” 4. Voitte pohtia yhdessä ääneen: Miksihän toinen sanoi noin. Auta häntä esim. Mutta kun se netti on tosielämää. Saarikivi puhuu empatian kehityksestä ja digitaalisesta maailmasta Lastensuojelun Keskusliiton järjestämillä Lasten suojelun kesäpäivillä Porvoossa 5.6. Tue lasta tunteidensäätelyssä ja toiminnanohjauksessa. Pohditaanko teillä kotona ääneen, miksi joku ajattelee niin kuin ajattelee. Tehkää asioita yhdessä. Rohkaise häntä puhumaan kaverisuhteistaan myös kotona.” Katri: ”Kun lapselle tulee riitaa jonkun kanssa, kannattaa hyödyntää empatiaa. Katri Saarikivi: ”Vanhemman kannattaa innostua siitä, mistä lapsi on innostunut. Netin vaikutukset koetaan tosielämässä. Vaikka netissä on helppo antaa esim. Pääsevätkö empatiataidot kehittymään vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa. Kirjoitetut viestit kannattaa muotoilla niin, ettei vastaanottaja voi ymmärtää niitä väärin. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, vanhemman kannattaa selvittää, mitä lapsen arjessa muuten tapahtuu.” 7. Silja: ”Tue lapsesi ystävyyssuhteita. Jos lapsi tapaa kavereitaan pelkästään netissä, tilanne ei ole vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta ideaali. Tarkkaile lapsesi reaktioita. Asiat, jotka sanotaan netissä, vaikuttavat toiseen ihan samalla tavalla kuin aina muutenkin
vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Mitä enemmän yhteisössä on myötätuntoa, sitä laadukkaampaan ongelmanratkaisuun se kykenee. – En väitä, että toisen asemaan eläytyminen olisi helppoa, mutta se ei silti tarkoita, ettei siihen pitäisi ryhtyä, Saarikivi kannustaa. harpa.is Registration and all information www.nbk2018.is www.soste.fi www.mssoste.fi Monipuolinen koulutusja verkostoitumisristeily tarjoaa ajankohtaista, laadukasta ja monipuolista ohjelmaa järjestöjä, hyvinvointia ja yhteiskuntaa koskevista aiheista, kohtaamisia ja verkostoitumista sekä tietysti ripaus viihdettä ja virkistäytymistä. Safety for children: New thinking – New approaches Precongress The 20 th Anniversary of Barnahus Iceland NBK 2018 Opening plenary Prof. 5 – 7 SEPT 2018 THE NORDIC CONGRESS ON CHILD WELFARE How can we contribute to equality in child protection and ensure quality. Jos halutaan ratkaista ongelmia, pitää yrittää selvittää, miten hankala tyyppi on päätynyt omaan ajatusmalliinsa. Hyödynnä ennakkovaraajan etu ja varaa paikkasi nyt! Ihmisiltä menee helposti sekaisin hyväksyminen ja ymmärtäminen. Eileen Munro Interesting keynote speakers from the Nordic Country’s Parallel Sessions in English and Scandinavian Congress Party with the Whales of Iceland MEETING VENUE IS HARPA CONFERENCE AND CONSERT CENTRE Reykjavik Iceland www. – Vain empatian kautta voi ymmärtää muita ihmisiä, ja ymmärrystä tarvitaan siihen, että pystytään ratkaisemaan asiat yhdessä. Ainakin maailman ongelmien ratkaisemiseen, Katri Saarikivi sanoo. Miksi hän toimii niin kuin toimii. Siksi Saarikiven hälytyskellot alkavat soida, jos joku kirjoittaa esimerkiksi Facebook-viestissään: ”Tällaista ei kuulukaan ymmärtää” tai ”Tällaista en edes halua ymmärtää”. Ymmärtäminen on kuitenkin ainoa tie asioiden muuttamiseen. Teini-iässä empatiataitoihin saattaa tulla hetkellinen taantuma, koska aivoilla on niin paljon muuta tekemistä, mutta periaatteessa ajattelun taidot kehittyvät varhaiseen aikuisuuteen saakka. – Empatiataidot, kuten kaikki metakognitiiviset taidot, kypsyvät samaa vauhtia kuin aivojen etuotsalohkot. Täytyy rohjeta asettua hänen asemaansa ja miettiä, miltä hänestä tuntuu. Mihin empatiaa sitten tarvitaan. tella omia ja toisten ajatuksia kehittyvät huomattavasti 2–4-vuotiaana. Empatia ennustaa kollektiivista älykkyyttä. Silloin alkavat olla katastrofin ainekset käsillä. – Jos ymmärtää esimerkiksi rasistia, se ei tarkoita, että ajattelisi, että rasisti toimii oikein. – Somen kuplautuminen johtaa helposti Me vastaan te -tyyppisiin asetelmiin, joissa ei edes yritetä ymmärtää vastapuolta. Saarikivi epäilee, että ihmisiltä menee helposti sekaisin hyväksyminen ja ymmärtäminen
Leirillä on ohjelmaa aamusta iltaan niin lapsille kuin aikuisille. Näin se pyrkii tukemaan lapsiperheiden arjessa jaksamista. Monikulttuurisella leirillä suomalaiset kesäperinteet käyvät tutuiksi muualta muuttaneille. Parasta Lapsille on järjestänyt monikulttuurista perhetoimintaa yli 20 vuoden ajan. Kesän aikana pidetään yhdeksän monikulttuurista perheleiriä. – Tämä on ihana päivä! hihkuu Hayaad Jamal, 7, pitkät letit viuhuen. Monelle kaupungissa asuvalle lapselle metsä on uusi kokemus. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN Irtiottoa arjesta M atoja pujotetaan ongenkoukkuihin, pelastusliivejä sujautetaan ylle ja soutuveneisiin jonotetaan kilpaa. Viikon ajan 11 perhettä viettää kesää keskellä kauneinta luontoa. – Leireille on tarvetta: hakemuksia tulee aina paljon enemmän kuin leireille mahtuu, sanoo järjestön perhetoiminnan kehittäjä Eija Rieppola. Hayder (vas.), Shucayab, Muhamed, Hamza, Ahmed, Mika, Ynis, Rayaan, Vilma ja Jasminella kuuntelevat iltaretkellä metsän ääniä. Lomakeskus Pukkilassa Virroilla on käynnissä Parasta Lapsille -järjestön monikulttuurinen perheleiri. Perheet ovat leireillä arjen velvollisuuksista vapaat ja voivat keskittyä yhdessäoloon, mikä virkistää ja tuo iloa pitkään. perheleiri 40 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Lasten ollessa ongella tai metsäretkellä vanhemmat saavat hetken omaa aikaa. Muutama ihminen pulahtaa järveen, jonka tumma vesi kimaltelee pisaroina ilmassa. Perheiden juuret yltävät Somaliasta Irakiin, Syyriasta Georgiaan ja Helsinkiin
Mika Kangas nappaa metsäkävelyllä Rayaan Arabin olkapäilleen. Leirit ovat aitoja kohtaamispaikkoja yli kansallisrajojen. ›› LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 41. Leirin ohjaajat ovat vapaehtoisia
Ennen leirille tuloa Koljoset viettivät kaksi viikkoa mökillä, mutta tytär pitkästyy ilman leikkikavereita. Lapset yhtyvät tanssiin. Omaa aikaa ei ole oikeastaan koskaan. Koljoset ovat olleet perheleirillä kerran ennenkin. Täällä syödään yksinkertaista, mutta herkullista kotiruokaa: jauhelihakeittoa, kanaviilokkia ja kasvisrisottoa. – Uumoilin leirin olevan naisten ja lasten juttu, mutta vaimo puhui ympäri. Shucayab Arab (vas.), Ynis Al-Mulla ja Hassan AlMulla nauttivat uusista kokemuksista. – Valmiiseen pöytään istuminen on ilo, huokaa somalialainen Safi Muse, 38. Kielimuuri vaikeuttaa syvällisiä keskusteluja, mutta keino kommunikointiin löytyy aina. Tärkeintä on luoda ohjelmaa, johon kaikki voivat osallistua yhdessä. Kotona Helsingissä Safi vie lapset usein puistoon ja pakkaa eväät mukaan. Täällä on seuraa ja äiti saa hetken omaa aikaa. – Panostamme kaikkien mahdollisuuteen olla yhdessä, joten iltapäivän ohjelma suunnitellaan aina koko perheelle, Heini sanoo. Esimerkiksi seikkailuradalla perheet ovat joukkueita, ja soutamaan voi lähteä koko perheen voimin. 42 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. – Leiri on minulle henkireikä. Tunsin huolten tippuvan jo junassa, sanoo Vilman äiti Marika Koljonen. Hakemuksissa korostuu perheiden pienituloisuus ja verkostojen puute. Onkiminen ja uiminen on poikien mieleen. – En ollut soutanut ennen ja se on hauskaa! Kotona saunomme usein, mutta ulkosaunaan ja uimaan olin päässyt vain kerran ennen, Shucayab kertoo. – Lapsilla on koko ajan hauskaa puuhaa ja itsekin nautin. Monilla niistä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia yhteiseen lomanviettoon, tai perheissä koetaan yksinäisyyttä. – Nämä ovat aitoja kohtaamispaikkoja yli kansallisrajojen, Eija painottaa: – Täällä on hyvin erilaisia perheitä erilaisista kulttuureista. Leirille osallistuu 20 aikuista, joista yhdeksän isää, ja mukana on myös yhden vanhemman perheitä. Aamupäivällä on aikuisille omaa ja lapsille omaa ikäryhmittäin suunniteltua ohjelmaa. – En tiennyt Vilman olevan noin rohkea. Leirillä on niin pakolaistaustaisia kuin muista syistä Suomeen muuttaneita perheitä sekä kantasuomalaisia ja kahdenkulttuurin perheitä. Kun arjen huolet eivät paina, aikuisetkin ovat vapaita heittäytymään leikkiin ja hullutteluun. Hän on kotiäiti, ja ruuan valmistaminen kuusilapsiselle perheelle on aina iso urakka. Rannasta siirrytään leirikeskukseen välipalalle. Musiikin raikuessa naiset riisuvat huivit ja antautuvat tanssille pitkät hiukset hulmuten. Leirillä äiti keskittyy lapsiin. Kansallisuutta hakemuksissa ei kysytä. Valmiiseen pöytään istuminen on ilo. Perheen isä Arab Ahmed ajaa taksia. Leirit ovat STEA:n tukemia, ja hakijat valitaan sosiaalisten, taloudellisten ja tervey dellisten syiden perusteella. Monikulttuurisella leirillä tutustuu ihmisiin, joihin ei arjessa muuten tutustuisi. Levänneenä jaksaa keskittyä tyttären juttuihin paremmin. – Kun tein aamukävelyllä kukkaseppeleen, kaikki naiset halusivat oppia tekemään samanlaisen, Marika kertoo. Tilanne on molemmille uusi ja tuo esiin uusia puolia. Ja täällähän on mahtavaa! nauraa Ahmed. Leirin johtaja Heini Karvosen mielestä suurin haaste ohjelman teossa on osallistujien suuri ikähaitari: leirit on tarkoitettu perheille, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia. Hän tekee tuttavuuksia arkailematta, kuvaa äiti ylpeänä. Se oli suunnattu yhden vanhemman perheille, ja siellä saatu vertaistuki oli Marikasta tärkeää. Kesällä nautitaan ulkoilusta kaupungissa, mutta maalla voi tehdä eri asioita kuin siellä. Tänään aikuisten ollessa metsäkävelyllä lapsille oli järjestetty pallopelejä, saappaanheittoa, ja pienimmät puuhasivat leikkimökissä. Myös moni lapsi voi nähdä leirillä vanhempansa uudessa valossa. Täällä on hyvä tunnelma. Jasminella Kangas ja Henriika Lassinharju auttavat perheet soutamaan. Hän on yksinhuoltaja, ja arjen tukiverkko on ohut. Monen aikuisen osallistujan on vaikea löytää arjesta omaa aikaa, ja he voivat livahtaa hetkeksi omaan rauhaan kesken ohjelman. Hän myöntää, ettei ajatus leiristä heti innostanut. Vanhimmat eli Shucri, 13, Shucayab, 12 ja Muhamed, 9, painelevat omia menojaan, mutta Rayaan, 7, Maryama, 5, ja Ridwaan, 1,5, tarvitsevat vanhempiaan enemmän. Vilma Koljonen, 6, katselee hetken uteliaana ja alkaa sitten tapailla tanssiaskelia. Leirillä jokaisella perheellä on oma huone ja he saavat viisi ateriaa päivässä. Naisille ja miehille on omat saunavuorot, ja miesten saunoessa naiset tanssivat. Kaikki ohjelma on vapaehtoista. Leirillä vanhempi ja lapsi irtautuvat yhdessä tutusta arjesta
Juttu tehtiin viime kesänä. – Kun lapset ovat onnellisia, minäkin olen onnellinen. Perheen kolme poikaa Ynis, 9, Ali, 8, ja Hassan, 7, ovat jalkapallon pauloissa, mutta nauttivat eniten leirillä uimisesta. Osa lapsista kipaisee lyhyelle metsäretkelle ohjaaja Mika Kankaan matkassa. Koulu toimiikin täällä paremmin kuin Irakissa, Jalal kehuu. Yhden vanhemman perheiden liitto ja Pienperheliitto sekä seurakunnat. Aikuiset vetävät sadetakit niskaan ja suuntaavat kävelylle. Leiri vie tuttuuden äärelle, mutta johdattaa myös uusiin kokemuksiin. Suomessa perhe tuntee vähän ihmisiä. Syksyllä vanhemmat palaavat kielikurssille ja pojat kouluun. Perhe pakeni sotaa Bagdadista kolme vuotta sitten. Jalal ja Zainab ovat kiitollisia turvasta ja haluavat rakentaa uuden elämän Suomeen. He tapasivat vasta eilen, mutta ovat jo ystävystyneet ja syventyvät vilkkaaseen keskusteluun. Jalalin vaimo Zainab Ynis istahtaa kentän laidalle seuraamaan peliä. Niiden ohjelma suunnitellaan koko perheen tarpeita silmällä pitäen. Abdi ja Fatima nauttivat leikistä ilta-auringossa. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry järjestää urheilupainotteisia perheleirejä. Hän vahtii samalla rannassa pyöriviä lapsia. Jamal Muhummedin perheelle leiri on ensimmäinen kosketus suomalaisiin kesäperinteisiin luonnon helmassa. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 43. Kaksi irakilaisnaista istahtaa Zainabin viereen. Irakilainen Jalal al-Mulla nappaa jalkapallon kainaloon ja houkuttelee liudan miehiä ja poikia mukaansa kentälle. Leirillä vanhemmat nauttivat kauniista luonnosta. Luonto-Liitto järjestää perheleirejä luonnosta kiinnostuneille perheille. Ensimmäiset kaksi vuotta kuluivat vastaanottokeskuksessa, mutta oma koti löytyi vuosi sitten Tampereelta, kun perhe sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Irakissa suuri suku piti tiiviisti yhtä ja lomat sekä viikonloput oltiin aina yhdessä. Nautin ihmisen kanssa olemisesta, Zainab ilahtuu. Viisihenkinen perhe tuli Somaliasta Vantaalle seitsemän vuotta sitten. Leirin johtajaa lukuun ottamatta kaikki ohjaajat ovat vapaaehtoisia. KIINNOSTUITKO. Kalenteri käteen: hakuajat monelle leirille alkavat jo alkuvuodesta. Rayaan Arab löysi iltaretkellä mustikoita. – En tiennytkään sateessa kävelyn olevan näin virkistävää, nauraa Safi. – Kaipaan seuraa, ja täällä on helppo tutustua muihin. Diabetesliitto, Allergiaja astmaliitto sekä Reumaliitto järjestävät leirejä pitkäaikaissairaiden lasten perheille. – Pojat viihtyvät koulussa ja osaavat suomea hyvin. – Sain itse lapsuuden leireiltä paljon ja nyt saan tarjota samaa iloa muille. Osa leireistä suunnitellaan tietylle kohderyhmälle, jolloin korostuu vanhempien vertaistuen tärkeys. Osa miehistä soutaa järven selällä Saad Mejbelin onkiessa laiturilla. Osa leireistä rakentuu tietyn teeman ympärille. Elokuun illassa sirittävät sirkat. Perheleirejä yhden vanhemman perheille järjestävät mm. He eivät vielä tunne Suomea kylliksi löytääkseen vastaavia kesäviettopaikkoja itsekseen. Täällä on helppo tutustua muihin. Jamal Muhummed istuu hiekkalaatikolla lastensa kanssa, eikä kiirettä ole mihinkään. Ilta tekee tuloaan: taivaanrannassa punertaa jo. – Kalastin jo Irakissa, mutta Suomessa saan siihen harvoin mahdollisuuden, Saad sanoo. Leirin ohjelma ei ole kiveen hakattu, vaan muovautuu osallistujien kiinnostuksen mukaan. Retkeltä palataan sormet ja suut mustikassa. Leirillä syntyy nopeasti vahva yhteisöllisyys: vaikka jokainen on vastuussa omista lapsistaan, aikuiset pitävät silmällä muidenkin lapsia ja isommat auttavat pienempiä. Seuraava aamu valkenee sateisena, ja lapset suuntaavat pallohallille. Aika lähiössä tulee etenkin kesällä usein pitkäksi ja siksi leiri tuo tervetullutta vaihtelua. Tuntuu hyvältä nähdä heidän ilonsa, Zainab sanoo. Monikulttuurisia perheleirejä järjestävät Parasta Lapselle -järjestön lisäksi monet seurakunnat, kunnat ja kaupungit. Monet tahot järjestävät kesäisin perheleirejä. Tämä on vastapainoa työlleni asuntovuokrauksessa, Mika kuvaa. Aina se ei ole helppoa. Järvimaisema ja metsän hiljaisuus tyynnyttävät
44 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. HEIDI HORILA | KUVAT KOSKINEN-PELTONEN PERHEEN ALBUMI interrail Perhe ihastui viimeksi Alppeihin ja tänä kesänä on aikomus valloittaa Mont Blancin maisemat. SIKIN SOKIN Euroopassa Lasten kanssa reilaaminen onnistuu mainiosti, kun suunnittelee matkan hyvin
– Emme omista autoa ja kuljemme kaikki matkat arjessakin julkisilla, pyörällä tai kävellen, Ilja kertoo. Lähetin kirjeenä liput junayhtiölle viime kesäkuun alussa. Kokemuksesta viisastuneina vanhemmat ovat huomanneet, että reittiä ja siirtymiä ei kannata suunnitella liian tiukoiksi. ”On hauskaa leikkiä, että olisi vähän kuin paikallinen, asioida lähiruokakaupoissa ja viipyillä puistoissa”, Ilja Peltonen kertoo. Hän on näyttelijä ja teatteritaiteen tohtori ja työllistyy muun muassa ArtsEqual-hankkeessa tällä hetkellä. Perheen paikkalippuihin on kulunut matkaa kohden muutama satanen. Varasin uuden, ja minulle neuvottiin, kuinka saada rahat takaisin väärästä lipusta. Euroopassa moniin juniin vaaditaan erikseen paikkaliput, jotka kannattaa varata etukäteen. Antaa Ilja Peltosen kertoa: “Itävallan ÖBB:n palveluvauhti sietää tulla huomioiduksi. Silloin ei ole vielä liian kuuma, eivätkä Keskija Etelä-Euroopan lomakaudet alkaneet. Ensimmäinen, testaushengessä tehty parin viikon matka junalla taitettiin Kööpenhaminaan ja Berliiniin vuonna 2014, jolloin perheen lapset olivat 4ja 6-vuotiaita. A nu Koskisen ja Ilja Peltosen perhe on lähdössä tänä kesänä jo neljättä kertaa Interrail-matkalle. Puhelimen kautta tehty ja monta kertaa varmistettu yöjunavaraus osoittautui lipussa päivää liian aikaiseksi. Kätevintä on keskittää, varata ja ostaa kaikki matkan liput saman maan junayhtiöltä. Anu oli Tukholmassa työmatkalla ja perheen oli tarkoitus kohdata siellä. JOUSTOA AIKATAULUIHIN Kaikki matkustuspäivät ja majoitukset suunnitellaan ja varataan tässä perheessä etukäteen. Tarkasta suunnittelusta huolimatta voi matkaan tulla mutkia. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 45 ››. Se on voimassa kuukauden ajan. MUTKA MATKASSA Asiointi Itävallan junayhtiön kanssa ei mennyt ihan putkeen. – Soittelin Saksan päähän aika monia kertoja ja odotin joka aamu postinkantajaa tulisilla hiilillä. Kesällä 2016 perhe saapui yömyöhään Ruotsista Tanskan kautta Hampuriin, josta oli aamulla tarkoitus jatkaa Frankfurtin kautta Pariisiin. Aikuisten kakkosluokan Interrail Global Pass, joka kelpaa kaikissa interrail-maissa, maksaa matkustuspäivien määrästä riippuen 300–400 euroa. Ennen kesän 2016 matkaa saatiin jännityksellä odotella junalippuja, jotka lähetettiin postitse Deutsche Bahnilta. Molemmat voivat lomailla kesäkuussa, joka onkin heidän mielestään paras aika suunnata Eurooppaan. Teen myös työmatkat Eurooppaan aina mahdollisuuksien mukaan junalla, kertoo Anu. – Käpylän postissa ei ole mitään palvelupistettä, mutta menin sinne heiluttamaan henkkareita ja sain liput! nauraa Ilja. Nyt sähköinenkin varaus on DB:lla mahdollinen, mutta taannoin lippujen tulo kesti jostain syystä paljon kauemmin kuin piti. Seikkailut saksalaisen junayhtiön kanssa saavat vanhemmat nauraen huokaamaan syvään. Ilja työskentelee näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa. Tärkeintä eivät ole suuret ja ihmeelliset kohteet, vaan arkinen oleskelu. – Olisimme tosin voineet olla itse vähän aiemmin varausten kanssa liikkeellä, Ilja virnistää. Junamatkailu kiehtoo ei vain seikkailullisen luonteensa takia, vaan myös vastuullisen matkailun ja ilmastokysymysten kautta. Kuljemme kaikki matkat arjessakin julkisilla, pyörällä tai kävellen. – Jos siirtymä on tunnin mittainen, emme yleensä varaa paikkalippuja, mutta pidemmille matkoille aina, Anu toteaa. Lopulta sain jäljitettyä, että liput olivat tulleet Käpylän postin lajittelukeskukseen samana päivänä kuin meidän piti lasten kanssa lähteä laivalla matkaan. – Minulla on reilikokemusta nuoremmalta iältä, ja olemme tykänneet matkustaa muutenkin. HUOLELLISTA SUUNNITTELUA JA JÄNNIÄ HETKIÄ Matkustusmuotona reilaaminen on kohtuullisen edullista, sillä alle 12-vuotiaat matkustavat ilmaiseksi. Lyhyiden unien jälkeen perhe hyppäsi aamulla väärään junaan ja suunnitelmat menivät uusiksi. Marraskuussa sain ilmoituksen, että ovat käsitelleet asian, ja rahat sain tilille maaliskuussa.” Koskisen ja Peltosen perhe nauttii paikallisten tapojen ja kulttuurin omaksumisesta
Pidempi viipyminen Fuengirolassa, Espanjassa. – Jäimme Kölnissä junasta pois ja päätimme, että nyt otetaan hotelli ja levätään päivä ennen kuin jatketaan yöjunalla, muistelee Anu. – Jaksamisella on rajansa, ja täytyy päästä myös asettumaan vähän pidemmäksi aikaa. Myös erilaiset tiedetai tekniikkamuseot ovat mukavia kohteita lasten kanssa. Kannattaa olla herkkänä tilanteille, joita tulee vastaan. Yöpymispaikat valitaan hinnan, sijainnin ja matkailusivujen käyttäjäarvioiden mukaan. – Lasten suosikkipaikat ovat aina niitä, joissa pääsee uimaan. Tällöin valitaan mahdollisuuksien mukaan perhehytti. – Joustaa täytyy puolin ja toisin, kaikille pitää olla jotakin kivaa. Joskus saattaa löytää itsensä esimerkiksi amsterdamilaisesta sisäleikkipuistosta maan alta pahvinen kahvimuki kädessään... (v) = pelkkä junanvaihto HELSINKI PARIISI GENEVE ZÜRICH BARCELONA MADRID MALAGA GRANADA FUENGIROLA TUKHOLMA HAMPURI FRANKFURT KÖLN LYON KÖÖPENHAMINA Reittiä ja siirtymiä ei kannata suunnitella liian tiukoiksi. Viime vuonna se oli Gardajärvi Pohjois-Italiassa, edellisvuonna eteläinen Espanja. Nopeita yhden yön pysähdyksiä tehdään kaupungeissa reitin varrella, mutta matkalla on aina jokin pääkohde, jossa ollaan pidempään. ”Lapset kyselevät jo, koska ollaan lähdössä”, Ilja Peltonen kertoo.. Meillä se on yleensä sellainen reilun viikon mittainen stoppi, ja kulloisestakin kohteesta voi halutessaan tehdä päiväretkiä muualle, Ilja kuvaa. Vesi ja luonto ylipäätään sekä monenlaiset puistot jäävät lasten mieleen, Ilja kertoo. Vaikka junamatkoilla onkin ollut tiettyjä toivekohteita, kuten vaikkapa Legoland, ovat pienemmät ja arkisemmat asiat ehkä niitä tärkeimpiä. Me aikuiset olemme vuorotellen käyneet esimerkiksi teatterissa, Anu vinkkaa. Tänä kesänä perhe suuntaa Lontooseen ja Etelä-Ranskaan sekä jälleen Alpeille. Kannattaa myös jakautua vaikka kahteen porukkaan ja tehdä vähän erilaisia juttuja. Anu ja Ilja kuitenkin muistuttavat, että isot kaupungit eivät välttämättä ole niitä, jonne lapset halajavat, ja lapsia kiinnostavat eri asiat kuin aikuisia. Perhe matkustaa enimmäkseen päivisin, mutta öitäkin on tullut junissa vietettyä. Joskus on tavattu eri puolilla Eurooppaa asuvia tuttavia. Paikallisten ruokakauppojen valikoimia on hauska tutkia, ja yöpymispaikkoina REITTI 2016 Laiva Hgistä Tukholmaan (v) Kööpenhamina (v) Hampuri (v) piti mennä Frankfurtiin, päädyttiin Kölniin (väärä juna) Pariisi Barcelona (v) Madrid (v) Malaga (v) Fuengirola käynti Granada Malaga (v) Madrid (v) Barcelona Lyon (v) Geneve (v) Zürich Hampuri (v) Tukholma. KAIKILLE JOTAKIN Perhe on nähnyt kolmisen viikkoa kestävillä matkoillaan lukuisia pienempiä ja isompia kaupunkeja, rantakohteita sekä päätähuimaavia alppimaisemia
Siinä myös säästää, kun ei joka päivä syö ulkona, Anu toteaa. Ne kannattaa varata jonkin eurooppalaisen junayhtiön, esim. Anu ja Ilja suosivat hotellien lisäksi myös huoneistoja. Alle 12-vuotiaat matkustavat aikuisen seurassa ilmaiseksi. – Aasian suuntaan voisi lähteä junalla, Yhdysvaltoihin rahtilaivalla. > www.vr.fi/cs/vr/ fi/interrail > https://rail.cc/fi/ ensimmainen-interrail > www.interrail.eu Kun matkustaa lasten kanssa, ihmiset ovat yleensä ystävällisiä ja auttavaisia. Paikkalippujen hinnan lisäksi veloitetaan kuitenkin varausmaksu 8 euroa / juna riippumatta siitä, kuinka monta lippua varaa. Paikkaliput maksavat junasta riippuen muutamasta eurosta muutamiin kymppeihin. – Joidenkin rutiinien – kuten iltasadun lukeminen pehmolelut kainalossa – ylläpito on matkallakin tosi tärkeä juttu. Pitkillä matkoilla on lupa pelata kännyköillä ja katsella ohjelmia. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 47. Taskuvarkaille tällainen perhe on varmaan helpoin kohde. (v) = pelkkä junanvaihto GARDAJÄRVI VENETSIA BERN KIEL HELSINKI ROOMA MILANO SPIEZ INTERLAKEN BERLIINI MALMÖ TUKHOLMA HAMPURI MÜNCEN GÖTEBORG INTERRAIL Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: Global Pass tai Interrail One Country Pass, joissa on erilaisia matkustusluokkia ja voimassaoloaikoja. Ei lentäminenkään kokonaan poissuljettu ole, jos kauemmas mielii, mutta pitkälle pääsee ilmankin. MUISTA SAIRAANHOITOKORTTI! Iljan ja Anun mielestä lasten kanssa reissussa pärjää, kun ottaa riittävän rennon asenteen, eikä vaadi lapsilta samaa kuin kotiarjessa. Moniin eurooppalaisiin juniin vaaditaan paikkalippu. Ilman korttia se olisi ollut paljon monimutkaisempaa, kiittelee Ilja. REITTI 2017 Laiva Hgistä Tukholmaan (v) Göteborg laiva Kiel (v) Hampuri (v) München Gardajärvi käynti Rooma käynti Venetsia Milano (v) Spiez (v) Interlaken Bern (v) Berliini Malmö (v) Tukholma. Perhe haaveilee vielä ainakin itäisemmän Euroopan, Kreikan sekä Irlannin ja Skotlannin valloituksesta. VIELÄ PALJON NÄHTÄVÄÄ Matkustusmuotona reilaaminen ei sovi kaikille, sillä se vaatii enemmän stressinsietokykyä ja joustamista kuin vaikkapa lentäminen tai yhdessä paikassa oleskelu. Kortilla saimme nopeasti ja lähes ilmaiseksi lääkärin hoitoa ja antibiootit paikallisesta apteekista. Mutta katsotaan nyt tätä Eurooppaakin vielä... Euroopassa on ylipäätään helppoa liikkua, ja englannilla pärjää melkein kaikkialla, Ilja kertoo. Mitään kovin ikävää ei olekaan toistaiseksi sattunut, mitä nyt esikoisen reppu unohtui viime kesänä Desenzanon rautatieasemalle. – Mutta kun matkustaa lasten kanssa, ihmiset ovat yleensä ystävällisiä ja auttavaisia. Maksuttoman kortin voi tilata Kelasta ja se on osoittautunut tärkeäksi lasten kanssa matkatessa. Paikallisjunat ovat edullisempia kuin nopeat luotijunat. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin puolesta Anu ja Ilja liputtavat. Se harmitti. Pidempi viipyminen Gardajärvellä, Italiassa. Ruotsin Statens Järnvägarin, Italian Trenitalian tai Saksan Deutsche Bahnin kautta. On mukavaa tehdä välillä itse aamuja iltapalaa ja joskus myös aterioita paikallisista aineksista. Vanhemmilla on myös ainakin pidemmissä pysähdyksissä hyvä olla oma makuuhuone, jonka oven saa kiinni, Anu pohtii. – Väsyneenäkin pitää muistaa katsoa, että kaikilla on kaikki tavarat mukana. Anun ja Iljan mielestä maan pinnalla eteneminen ja maisemien vaihtuminen on kutkuttava tapa reissata, sillä seikkailu ja arjesta irtautuminen alkavat heti junaan astuessa. Kesän Interrail-passeista on toisinaan tarjolla alennuksia. Aikuisen 2. Haastavinta lasten kanssa matkaillessa on hänen mielestään huomion jakautuminen moneen asiaan. luokan passit maksavat matkustajasta ja matkapäivistä riippuen 269–472 euroa. – Silloin saa vaihtelua hotelliaamiaisiin. – Esikoinen sairastui korvatulehdukseen Barcelonassa. Mukaan kannattaa varata pieniä yllätyksiä, kuten askartelujuttuja ja herkkueväitä. Myös itse matkalla olosta on osattava nauttia. Yksi tapa on käyttää interrail.eu-sivuston paikkavarauspalvelua, josta saa kaikki paikat keskitetysti. DB on kätevä, sillä iso osa eurooppalaisista junista kulkee Saksan kautta
Al Hmeidi osallistui useisiin järjestön koulutuksiin ja innostui niin, että perusti oman esikoulun Itä-Ammaniin, joka on pääkaupungin köyhimpiä alueita. – Kerran alueen asukkaat hyökkäsivät autoni kimppuun ja hakkaisivat sitä, koska puolustan erityislasten oiInklusiivinen opetus on Jordaniassa erittäin harvinaista, ja ennakkoluulot erityislapsia kohtaan räikeitä. – Koulutuksissa työskenneltiin suomalaisilla tavoilla. 70 oppilaasta kymmenen on erityislapsia, joilla on oppimisja keskittymisvaikeuksia sekä autismin kirjoa. Opin paljon uutta vaikkapa siitä, miten lapsia voi opettaa leikin kautta. Outstanding Kids Societykin on alueensa ainoa. esikoulu MALLIA Suomesta J ordanialaisella Maysa Al Hmeidilla on takanaan pitkä ura päiväkodin ja ala-asteen opettajana. Kun Al Hmeidi kuuli, että suomalainen kansalaisjärjestö Fida järjestää hänen kotimaassaan koulutuksia, hän pyysi siltä tukea koulunsa tilanteen parantamiseksi. AIJA KUPARINEN | KUVA VANESSA RIKI 48 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018. Lapset saavat monessa aktiviteetissa piirtää ja ilmaista itseään. Suomalaisoppien rohkaisemana Maysa Al Hmeidi päätti tehdä koulustaan inklusiivisen, mikä on Jordaniassa hyvin harvinaista. Hänen yhteisönsä perheissä näkyi paljon väkivaltaa ja päihdeongelmia, ja lapset tuntuivat usein jäävän vaille tarvitsemaansa tukea ja huomiota. Hän on laittanut lasten puolesta likoon kaiken, ajoittain jopa turvallisuutensa. Al Hmeidi pyrkii noudattamaan oppeja koulussaan. Ammanilaisen esikoulun johtaja on päättänyt muuttaa syvälle juurtuneita, vanhanaikaisia asenteita. – Tarjoamme lapsille opetusta, mutta kehitämme myös heidän luonteitaan ja itsetuntemustaan. Aluksi paikallinen yhteisö suhtautui kouluun ja Al Hmeidiin epäilevästi, jopa vihamielisesti
Monet vanhemmat uskoivat lastensa saavan huonoja vaikutteita erityislapsilta, eivätkä erityislasten vanhemmatkaan suhtautuneet asiaan alussa myönteisesti. Al Hmeidi kertoo oppineensa koulutuksissa keinoja siihen, miten erityislapsia rohkaistaan ottamaan enemmän kontaktia muihin lapsiin. Se on ollut tärkeää. Hän kertoo, että ennakkoluulot ovat hiljalleen alkaneet murentua. – Eräs äiti otti lapsensa lopulta pois päiväkodista ja sanoi, että ”nyt kaikki naapurustossa tietävät, että lapseni on autistinen”. – Kun näen ihmisen vaikeassa tilanteessa, miksi en auttaisi. Haasteista huolimatta usko omaan tekemiseen on matkan varrella kasvanut. LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2018 49. Al Hmeidin mukaan Jordaniassa on hyvin tavallista, että vanhemmat pitävät erityislapsia kotona piilossa, jotta kukaan ei näkisi heitä. keuksia. Fida on järjestänyt koulutuksia myös vanhemmille, ja Al Hmeidi on käynyt paljon keskusteluja vanhempien ja muiden kaupunkilaisten kanssa. Lapset oppivat koulussa muun muassa arabiaa ja englantia, mutta koulu tarjoaa myös paljon aktiviteetteja, jotka kehittävät lasten itsetutemusta ja ilmaisutaitoja. Se tekee minut todella surulliseksi. Ajatus inklusiivisesta esikoulusta herätti lasten vanhemmissa pelkoa. Jordaniassa suojellaan hyvin heikosti ihmisiä, joilla on elämässään erityisiä haasteita. Myös valtio on luvannut pienehköä rahallista tukea esteettömään koulurakennukseen. Nämä lapset elävät täysin eristyksissä. Hän on käynyt esittelemässä metodeja myös paikallisessa autismiyhdistyksessä. – Äidin sana oli lopulta painavampi. Asenteiden tulisi muuttua. Fida on auttanut Al Hmeidiä saamaan yhteyden lautakuntaan, joka vastaa vammaisasioiden valvomisesta Jordaniassa. Nyt tuo lapsi viettää kaiken aikansa neljän seinän sisällä. Hän on kerännyt allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan inklusiivista opetusta kaikilla kouluasteilla. Al Hmeidin esikoulussa päivät kestävät aamukahdeksasta kahteentoista. On niin paljon tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. – Sen johtaja ihasteli oppeja ja pyysi, että menisin kerran viikossa antamaan tunteja lapsille. Rakastan lapsia ja koen, että minulla on velvollisuus työskennellä heidän hyväkseen. Hän on nähnyt positiivisen muutoksen myös lapsissa, sen, miten he ovat oppineet toisiltaan. Hän on saanut vammaisurheilujärjestöltä neuvoja, mitä pitää ottaa huomioon koulurakennuksen suunnittelussa. Aiemmin Al Hmeidi ei saanut hankkeilleen rahallista tukea. Ajatus inklusiivisista kouluista on hyväksytty: lautakunta on luvannut tukea asian viemistä eteenpäin valtion hallintoon. Al Hmeidi on tehnyt paljon töitä sen eteen, että erityislasten oikeudet huomioitaisiin myös lainsäädännössä. Al Hmeidi on laajentamassa toimintaansa ja aikoo perustaa inklusiivisen peruskoulun seuraavaksi 1.–3.-luokkalaisille. Outstanding Kids Society pyörii koulumaksujen varassa, ja suuren osan kuluista Maysa Al Hmeidi on kattanut omista säästöistään. Al Hmeidi yritti taistella lapsen puolesta ja vei asian oikeuteen, mutta hävisi. – Erityislapset ovat esimerkiksi oppineet syömään siististi ja muut lapset ovat omaksuneet roolimallin aseman
Alussa apua on myös kokeneiden sijaisperheiden mentoroinnista. Etenkin alkuvaiheessa Attendon taustatuki oli korvaamatonta, sillä kaikkia käytännön asioita ei ollut vielä ehditty miettiä. Joskus kasvatustyöhön tarvitaan sijaisvanhempien apua. Kun pienet huolet saa heti pois sydämeltä, ne eivät ehdi kasvaa isoiksi murheiksi. Kotkassa asuvaan perheeseen kuuluu myös puoliso sekä viisi biologista lasta, joista vanhin asuu jo omillaan. – Lapsi solahti perheeseemme todella helposti. Reilu vuosi sitten hän aloitti tukivanhempana, mutta ei kulunut kauaakaan, kun uusi rooli kasvoi yhden lapsen sijaisvanhemmuudeksi. Isompien lasten kanssa pelaillaan puolestaan vaikeampia lautapelejä ja mölkkyä. Käytännössä hän on tällä hetkellä kotiäiti ja keskittyy perILMOITUS Attendon Mira Hintsala (vas.) ja Kirsi Salo sekä sijaisvanhempi Saara Leiri jakoivat ajatuksia sijaisvanhemmuudesta ja lastensuojelusta. ATTENDO – hyvän mielen lastensuojelupalveluita Hyvinvoiva lapsi kasvaa hyvinvoivassa perheessä. Tapaamisten välillä aiheita käsitellään kotitehtävien muodossa. Turvallinen koti lapselle Sosionomiksi opiskeleva Saara Leiri on opintovapaalla terveystarkastajan töistä. 50. S aara Leiri haaveili pitkään sijaisvanhemmuudesta. Attendon perhehoitopalveluiden kautta sijaisperheenä toimiminen on turvallista ja hyvin tuettua. – Muutaman kuukauden mittainen valmennus antoi hyvät valmiudet lopulliseen päätöksentekoon sekä sijaisperheenä toimimiseen, Leiri kiittelee. – Perheen nuorimmaiselle sijoitettu lapsi opettaa polkupyörällä ajoa, mikä kasvattaa mukavasti hänen itsetuntoaan. Prosessinomaisessa valmennuksessa tehdään matkaa omaan itseen sekä käsitellään sijaisperheenä toimimiseen liittyviä teemoja. Kasvatustyötä tukemaan perheelle on nimetty tuttu lastensuojelun ammattilainen, lisäksi käytössä on muun muassa ympärivuorokautinen päivystyspuhelin. Sijaisperheenä ammattilaisten tuella Sijaisvanhemmuutta harkitessaan Leiri puolisoineen osallistui Attendon PRIDE-valmennukseen. Heitä tavataan esimerkiksi Attendon järjestämillä virkistyspäivillä. Sijaisperheeksi ryhtyviä ei Attendossa jätetä myöhemminkään omilleen. – Soittokynnys on matala, ja soittaa voi asiasta kuin asiasta. Lisäksi perheillä on mahdollisuus vertaistukeen muiden sijaisperheiden kanssa. Muut lapset ovat ottaneet hänet hyvin vastaan, ja elämme aivan tavallista arkea, Leiri kertoo
– Haluamme, että lapset ja nuoret tuntevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä, elinympäristöönsä ja suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan, huomauttaa Kivistössä toimivasta Attendo Aurila -sijaishuoltoyksiköstä sekä Attendon lastensuojelun avopalveluista vastaava Kirsi Salo. Lisäksi perheeseen sijoittaminen on kunnan näkökulmasta kustannustehokkaampi vaihtoehto, Hintsala sanoo. Hoidolla pyritään edistämään lapsen hyvinvointia sekä tukemaan kasvua ja kehitystä. – Me uskomme vakaasti, että dialogisuus lisää osallisuutta ja osallisuus jälleen vaikuttavuutta ja hyvinvointia, Salo toteaa. On liikuttavaa, että voimme tarjota turvallisen kodin pienelle sijaislapsellemme ja olla mukana hänen elämässään. Yleensä toinen vanhempi jääkin sijoituksen alussa kotiin, jotta tilanne rauhoittuu ja kaikki osapuolet sopeutuvat uuteen tilanteeseen, Leiri toteaa. Attendon perhehoitopalvelut järjestää myös tukiperhetoimintaa. Tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Attendo kouluttaakin kaikki työntekijänsä alusta alkaen dialogisuuteen. Näissä yksiköissä, kuten muissakin Attendon lastensuojelupalveluissa, toteutetaan ja kehitetään dialogista työmallia. Tukiperhe voi olla avuksi lapsiperheelle, kun tukea tarvitaan, eikä ympärillä ole sukulaisia tai ystäviä. ATTENDON LASTENSUOJELUPALVELUT Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä yksityiskodissa sijaisvanhempien luona. – Perhehoitopalveluumme kuuluu sijaisperheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. – Rahan takia tätä ei kuitenkaan missään nimessä tehdä. Jos laitossijoitukseen kuitenkin päädytään, on Attendolla lastensuojeluyksiköt Vantaan Kivistössä, Nurmijärvellä, Ylöjärvellä ja Savonlinnassa. Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea lasta ja hänen perhettään niin, että perhe voimaantuu ja selviytyy jatkossa omin voimin arjesta, lasten kasvatuksesta ja hoidosta. Esimerkiksi kouluongelmien takana voivat olla kielelliset tai hahmottamisongelmat, joiden löydyttyä kouluun saadaan oikeanlainen tuki ja opiskelu alkaa taas sujua. Attendon avopalvelut tarjoavat ammatillista tukihenkilötoimintaa, perhetyötä ja kotona tehtävää perhekuntoutusta sosiaalihuollon palveluna, lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona. Se on yleisesti myös inhimillisempi ja parempi vaihtoehto lapselle. Mikäli hän ei ole asioista samaa mieltä, sekin tehdään raporteissa nähtäväksi. Tällöin talon avoimet toimintatavat tulevat kuin huomaamatta osaksi päivittäistä työkalupakkia. Monesti oireilevan lapsen tai nuoren ongelmat ratkeavat asiantuntevien ammattilaisten avulla ilman pidempää sijoitusta. hearjen pyörittämiseen. Tämä on todellista hyvän mielen työtä meille kaikille! ILMOITUS DIALOGISTA JA OSALLISTAVAA LASTENSUOJELUA Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. – Attendon maksamat hoitopalkkio ja kulukorvaus mahdollistavat sen, että toinen vanhemmista voi olla täysipäiväisesti kotona. Attendon tavoitteena on kehittää lastensuojelun perhehoitoa sekä ohjata sitä vaikuttavampaan ja inhimillisempään suuntaan. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan, kuvailee Attendon perhehoidon palvelupäällikkö Mira Hintsala. – Attendo toimii lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon rajapinnassa. – Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että koostamme kaikki suunnitelmat ja raportit yhteistyössä nuoren itsensä kanssa. – Perhesijoitus on lastensuojelulainkin mukaan ensisijainen sijoitusmuoto laitossijoitukseen nähden. Yhteystiedot: Kirsi Salo 044 494 0015 kirsi.salo@attendo.fi www.attendo.fi 51. Siinä lapsen, hänen perheensä ja muun verkoston osallisuus kasvaa ja ääni tulee kuulluksi. Käytössämme ovat muun muassa psykologin, konsultoivan nuorisopsykiatrin ja perhetyöntekijän palvelut
erityislapset 213äidit Lahtelainen äitiporukka tatuoi käsiinsä koodin, joka on vaikuttava osa heidän elämäänsä. Se kertoo rakkaudesta, tinkimättömästä huolenpidosta ja pienokaisen pesästä maailmaan auttamisesta. 52 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. SIRPA PALOKARI | KUVAT SILVI KAARAKAINEN Matias Vuori on Kirsi Vuoren viidestä lapsesta toiseksi nuorin
Heidi Pajari-Villanen ja terve, reipas Aarre-poika. Se on symboli Downin syndroomasta, joka syntyy, kun sukusolun kromosomia 21 on kahden sijasta kolme kappaletta: – Halusin numerot sydänkuvion sisälle, sillä tämä on osa meidän elämäämme. Aarteen kanssa on ollut helppoa, sillä hän on terve pikkupoika. Matias oli pienenä valloittavaa hymypoika, mutta kun murrosikä iski… Auta armias! Ja nyt se on myös bestiksellä Sakulla. Tukiasiat ovat perheissä isossa roolissa, sillä vammaisen lapsen tarvitsemat, välttämättömät tuet ovat sekava viidakko. Kirsi Vuori tatuoitti 213 sydämen sisälle. Saatamme vaihtaa tietoa tukiasioista, joskus on kiva vaikkapa kuulla, mistä joku on ostanut kivan purukorun, Miina kuvaa. – Se on minun vahvuusalue, lempiaihe, hän vitsailee. Poikien yhteinen puuhailu näyttäytyy sopuisana Toisin kuin luullaan: Downlapset eivät ole aina aurinkoisia. – Meidän arki on tuiki tavallista, ja välillä unohtaa, että Aarteella on Down. – Tyrmään esimerkiksi käsityksen, että Downlapset ovat aina aurinkoisia, Heidi huomauttaa. Tilda hipsuttelee pitkin taloa ja tutustuu paikkoihin: välillä on ihana nutuuttaa kissaa. Haukka auttaa tukiviidakossa Sylvia-kodissa koulua käyvien Sakun ja Matiaksen ystävyys alkoi liki 13 vuotta sitten, kun äidit Kirsi ja Minna ystävystyivät. Pikkuväkeä edustavat Miinan Tilda, 4, ja Heidin Aarre, 3. Tavatessa jutellaan kaikesta taivaan ja maan välillä. Kun joku ei tiedä, mistä haetaan mitäkin tukea, Minna selvittää. K irsi Vuori vetää hihansa ylös ja esittelee somaa tatuointia, josta erottuvat numerot 213. – Tilda, mitä teit tänään päiväkodissa. Vertaistukitapaamisessa jaetaan kokemuksia lasten kehityksestä. Tuore tatuointi löytyy myös Minna Tiestön, Miina Uneliuksen ja Heidi Pajari-Villasen käsistä. Tiestön talossa on eloisa meininki, sillä äitien lisäksi paikalla ovat Minnan Saku, 12, ja tämän paras kaveri, Kirsin Matias, 12. Idea on lähtöisin Jenkeistä, Miina kertoo. Heidi Pajari-Villanen (vas.), Miina Unelius ja tytär Tilda Hurme, Kirsi Vuori ja Minna Tiestö. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 53 ››. Sittemmin paikallisten Down-lasten äitien yhteistoiminta on laajentunut. – Down-päivääkin vietetään vuosittain 21.3. – Jos et itse osaa kysyä, saatat jäädä ilman, Kirsi tiivistää. Miina-äiti tulkkaa tukiviittoman: hypin! Hän arvioi Tildan hallitsevan jo satoja tukiviittomia. Tilda pomputtaa muutaman kerran oikean käden etuja keskisormella vasemman käden kämmentään. Saku ja Matias tuijottavat nenät litassa tv-ruutua, sillä menossa on jännä tietokonepeli, ja Aarre seuraa silmä tarkkana isojen poikien touhuja. Niitä on opiskeltu ahkerasti, ja oppia tukiviittomien käyttöön ovat saaneet myös kaikki Tildan neljä isovanhempaa sekä tietenkin Vilho-veli, 2. Minna on porukan tukihaukka. Heidi Pajari-Villaselle Downin syndrooma merkitsee vain pientä osaa lapsen ominaisuuksista. Vauva-aika tosin hänelläkin on venynyt tavallista pitemmäksi, kuten useilla Downpienokaisilla. Toisin kuin stereotypiat väittävät, Down-lapset ovat hyvin erilaisia keskenään. – Vertaistuki on tosi tärkeää, jaamme paljon asioita arjestamme, ja kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan. Vastaus tulee salamannopeasti
– On paljon asioita, jotka pitää saada paremmin järjestettyä. – Matias on myös aina lapa pystyssä ”Mitäs äijä?” tai ”Hei typy”! ja joskus ihmiset ihmettelevät. Ei mitään peräkammarin poikia Vaikka lapset kehittyvät tavallista hitaammin, ehyeen elämänkaareen sen ei tarvitse vaikuttaa. – Ja minä aion kyllä potkia Matiaksen pois kotoa, en halua hänestä mitään peräkammarinpoikaa, Kirsi huomauttaa nauraen. Heidi toivoo ihmisten tulevan reilusti juttelemaan, kun Aarre innostuu heille kadulla vilkuttamaan. Äidit sanovat, että kehitysvammaisten ihmisten näkyvyys ja asioista kertominen on tärkeää, sillä yhdenvertaisuuteen on vielä matkaa. 54 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Mitäs äijä. Kun Vuoren perhe muutti uuteen kotiin, Kirsi katsoi parhaaksi kertoa alueen lapsille, millainen poika Matias on. Vaikka Down-ihmisiä näkyy jo julkisuudessakin usein, arjen kohtaamiset eivät aina suju luontevasti. Puhe-, toimintaja fysioterapiat ovat vaatineet kolmivuorotyötä tekeviltä vanhemmilta kovaa aikatauluttamista. Heidi toteaa, että kun perheen kaksi vanhempaa lasta murrosikäisenä ottavat vastuuta asioistaan, Aarre saattaa samassa iässä opetella vielä perustaitoja. Miinan näkemys Downin syndrooman symbolista. – Ei lellitä Sakuakaan! Jäähypenkkikin on käytössä, jos tulee tarvetta, Minna toteaa. – ”Ai, osaako Tilda tuollaistakin?” on päiväkodissa, lääkärissä ja terapioissa ihmetelty. 4-vuotias Tilda osaa jo satoja tukiviittomia. Katseen pois kääntäminen sattuu äidin sydämeen. Suuri kummasteSaku Tiestö (vas.) ja Matias Vuori ovat paitsi bestiksiä myös luokkakavereita. Hyvää hiekkalaatikkoinformaatiota jakaa myös Matiaksen Minea-sisko, 5. Myös kasvatusja opetuspuolelle tarvitaan syventävää tietoa, sillä yhä useammat lapset integroituvat tavallisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Down-lapset käyvät normaalisti päiväkodissa, suorittavat oppivelvollisuuden, opiskelevat ammatin ja muuttavat pois kotoa. Esimerkiksi vasta pieni osa kehitysvammaisista käy töissä, Minna toteaa. ja veikeänä, eikä teinien ärhäköintiä tunnu ilmassa. – Matias joutuu auttamaan kotitöissä omien taitojensa mukaan samalla tavalla kuin neljä muutakin lastamme. Lapsen itsenäisyyteen pökkiminen on osa ihmisarvoa, ja kotona se lähtee pienistä asioista. Perheen kolme vanhempaa lasta ovat jo lentäneet pesästä. Miina Unelius ja Tilda Hurme kommunikoivat sekä puheella että tukiviittomilla. Miina on huomannut, ettei ammattilaisillakaan aina ole tietoa Downlapsen kehityksestä. Sakulla on epilepsia ja autistisia piirteitä, joten hänen lapsuutensa ei ole edennyt mutkitta
Esim. – Matias on opettanut, että tarvitaan aikaa ja asioiden toistoa, toistoa, toistoa… Kun Down-lasten äidit istuvat kahvipöydän äärelle viihtymään, he tuskin aina edes muistavat, mikä heitä alun perin yhdisti. Eniten pelkäsin, onko lapsella liitännäissairauksia, joita Downeilla usein on, Minna kertoo. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta. – Tieto oli miehelleni ehkä vielä vaikeampi, sillä hänelle asia oli vieras. Nenä, suu ja korvat ovat usein pienet, samoin kädet ja jalat. Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä. Se voi aiheuttaa ongelmia myös terveydentilassa. yhden suhde 2 000:een, mutta 40-vuotiaalla jo yhden suhde sataan. 20-vuotiaalla riski poikkeavuuteen on n. Olihan se minullekin ensin shokki, vaikka työskentelen alalla. – Minusta Saku on tehnyt leijonaemon, Minna tiivistää. Synnytyssalin henkilökunta voi epäillä oireyhtymää, jos lapsella on jokin seuraavista piirteistä: litteä pää ja keskikasvot, vinot luomiraot ja nenänjuuressa niin sanottu epikantuspoimu. – Minua auttoi sopeutumisessa se, että sain tietää vammaisuudesta etukäteen. Lapset opettavat Äidit jakavat kokemuksiaan myös lasten syntyvaiheesta. Lapset, joilla on Downin oireyhtymä, ovat syntyessään usein pienikokoisia. Trisomia ei ole perinnöllinen sairaus, vaan kyseessä on satunnainen sukusolun, tavallisesti munasolun, kehityshäiriö. Kirsistä Matias on kaivanut esille uuden luonteenpiirteen, kärsivällisyyden. – Ei meillä ikinä mietitä, että hän on vammainen, Sakuhan on Saku, Minna sanoo. Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 % on trisomioita. Vastasyntyneen jäsenet vaikuttavat käsiteltäessä ”pehmeiltä”. Minna Tiestö, aina valmiina selvittämään kavereille vaikeita tukiasioita! LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 55. > Kehitysvammaliiton tietopankki Saku ja Minna ovat Tiestön perheen touhupari. Nämä kehityshäiriöt lisääntyvät äidin iän myötä. He ovat ensisijaisesti äitejä ja vasta sitten vammaisen lapsen äitejä – ja lapset ovat ensisijaisesti lapsia. lun aihe on myös ollut se, että Tilda meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana ja vain osaviikkoisesti. – Nyt voin vain sanoa, etten ikinä vaihtaisi Aarretta johonkuhun toiseen! Minna ei tiennyt odottavansa Down-lasta, mutta vaistosi raskausaikana, että jokin oli toisin kuin aiempien lasten kohdalla. Yhteistä äideille on pienten asioiden arvostaminen. – Arki tuntuu juhlalta, kun on ensin tehnyt hirveästi työtä jonkin asian eteen, ja sitten huomaa, että Tilda on oppinut sen, Miina lisää. – Aarteen myötä olen oppinut iloitsemaan jokaisesta uudesta sanasta ja pienestäkin taidosta, Heidi sanoo. > www.downiaiset.fi/ YLEISIN KEHITYSVAMMAN SYY Suomessa syntyy vuosittain noin 70 Down-lasta, ja koko maailmassa heitä on noin 220 000. Aluksi asia tuotti murhetta, mutta pystyimme aika pian ajattelemaan, että meidän elämämme menee näin, Heidi kuvaa. Samalla se on viesti maailmalle: ”Kuunnelkaa Down-ihmisiä, sillä heillä on paljon tärkeää kerrottavaa!” Down-lapsi muuttaa paitsi vanhempia myös koko lähipiiriä. Tieto oman lapsen vammaisuudesta on kova paikka, se vaatii vanhemmilta paljon, ja asian hyväksyminen vie aikansa. Minnan, Miinan, Kirsin ja Heidin ihoilleen ikuistamat 213-tatuoinnit kertovat paljon heidän elämänkokemuksestaan
Syömisestä ja liikunnasta on puhuttu monien tutkijoiden mielestä liian paljon terveys edellä, sillä ihmisen hyvinvointi koostuu paljon muustakin. Nyt pitäisi löytää ne nuoret, jotka eivät voi kovin hyvin. Ammattikoulussa saattaa tulla lukiota enemmän vertaispainetta: joissakin poikaporukoissa voi olla normi, ettei terveydestä olla kiinnostuneita tai sitä ei ”saa” tavoitella. Perinteinen julkinen terveyspuhe on tavoittanut parhaiten ne, jotka muutenkin pitävät huolta itsestään. Haloo, kuka nuori ajattelee olevansa joskus viisikymppinen!. Ei ainakaan saarnaamalla. Turha pelotella, että verisuonet kalkkeutuvat keski-iässä, jos jatkaa tupakoimista. Vanhempien korkea koulutus heijastuu perheen terveellisissä elintavoissa: koulutetuilla on myös enemmän taitoa arvioida terveystietoa. MARIANNA LAIHO | KUVA STOCKSNAP M iten nuoret saa liikkumaan ja syömään terveellisesti. Vetävämpää terveyspuhetta Nuorten, etenkin poikien, terveyskäyttäytymisessä näkyy perheen sosioekonominen tausta. Terveyspuhe onkin muutoksen edessä: enää ei riitä terveellisten elintapojen esiintuominen. Kodilla on suuri vaikutus yläasteikäisten ruokailutottumuksiin, sillä kotona asuvilla ruokahuolto yleensä pelaa. Sydäri keski-iässä! Ei voi vähempää kiinnostaa... Nuorten aikakäsitys ei ehkä edes yllä kovin pitkälle. terveys Julkisessa terveyspuheessa on maalailtu uhkakuvia tulevista sairauksista. Osalla nuorista on myös heikko media– ja informaatiolukutaito, jolloin ter56 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Se ei ole nuoria hetkauttanut – ainakaan heitä, joiden terveydessä olisi parantamisen varaa. Pelottelu ja syyllistäminen tulevista sairauksista, sukurasituksesta, liikakiloista tai ulkonäköön vetoaminen vain ahdistavat, ja saavat kuulijan sulkemaan korvansa. Iän mukana kavereiden merkitys korostuu kaikilla nuorilla. Näkökulma tulisi olla nuoren arjessa ja nykypäivässä
Näin käy varsinkin kotoa pois muuttaneille nuorille. Elämä oli raskasta, eikä isä välittänyt tai jaksanut opetella laittamaan ruokaa. Minä söin kyllä koulussa lounaan, hän muistelee. Kalan hän jätti jo lapsena, koska ei pitänyt sen mausta. – Yläasteella yritimme syödä kevyesti, jotta pysyisimme laihoina. Motivaatiota liikkumiseen on lisännyt selän paha venäytys töissä. Jasminin kotona laitettiin tavallista ruokaa, lähinnä jauhelihasta. Nykytutkimuksen mukaan motivoitunut ihminen sitoutuu parhaiten edistämään terveyttään. TASAPAINO PARANI Markus, 21, eli lapsuutensa isänsä kanssa kahdestaan. Tupakkaa polttava ei ehkä jaksa pohtia, saako hän keuhkosyövän 30 vuoden päästä, mutta maailmanparantajana voi kieltäytyä edistämästä ylikansallisen tupakkateollisuuden toimintaa. Jasmin kuvaa itseään laiskaksi ruoanlaittajaksi. Hyvään tasapainoon vaikuttavat myös kunnon yöunet, joista Markus pitää huolen: – Väsyneenä vaan huimaa ja korvat soi. Joskus isä paistoi lihaa, mutta ei laittanut siihen mausteita, ei edes suolaa, Markus muistelee. Hän kiinnostui parikymppisenä eläinsuojelusta, minkä seurauksena lopetti lihan ja kanan syönnin. Kotitaloustunneilla hän oppi laittamaan ruokaa, mikä on kantanut näihin päiviin asti. Kärjekkäästä, mustavalkoisesta ja syyllistävästä puheesta tulisi päästä eroon. – Huomasin nopeasti, että mieli piristyi. Juttuun on haastateltu tutkijatohtori Noora Hirvosta Oulun yliopistosta, yliopisto-opettaja Heli Parviaista Tampereen yliopistosta sekä apulaisprofessori Nelli Hankosta Helsingin yliopistosta. Salaattia ei juuri ollut tarjolla. Kun vatsa on täynnä, hyöty näkyy myös parempana keskittymiskykynä ja hyväntuulisuutena. Miksi ravitsemukseen ja liikkumiseen liittyvät kysymykset eivät voisi läpäistä kaikkia oppiaineita puhutaan tunnilla sitten maantiedosta, biologiasta, kemiasta tai yhteiskunnasta. – Syön vegaanisesti aina, kun mahdollista, mutta joskus myös kananmunia ja maitotuotteita. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 57. Eläinten hyvinvoinnista kiinnostunut suosii kasviksia. Informaation kieltä on yksinkertaistettava, ja tietoa tulee räätälöidä niin, että se tavoittaa halutut ryhmät. Muutos hyvinvoinnissa tapahtui, kun kuulovammainen Markus lähti teini-iässä kouluun toiselle paikkakunnalle ja kävi kotona vain viikonloppuisin. Markus esiintyy vain etunimellään, koska ei halua moittia isäänsä. – Jos en olisi kiinnostunut eläinsuojelusta, saattaisin hyvinkin syödä edelleen sitä, mihin olin tottunut eli jauhelihaa muutaman kurkkusiivun kanssa. Nukunkin paremmin. Muutenkin koululaitoksella olisi parantamisen varaa: on opeteltu ulkoa vitamiineja ja kivennäisaineita sen sijaan, että olisi opeteltu niiden yhteyttä ruokaan. On ymmärrettävää, ettei juoksulenkki ole välttämättä nuoren elämässä ykkössijalla. Koulun ruoka oli todella hyvää ja sitä sai kaksi kertaa päivässä. Kasviksia Markus on kuulemma laiska pilkkomaan, mutta sanoo syövänsä nyt monipuolisesti. Nuoret tarvitsevat myös ohjausta tiedonlähteiden arviointiin. Niistä säästäminen on lyhytnäköistä, sillä kouluruoka on monelle opiskelijalle päivän ainoa kunnon ateria. Pyöräilevä säästää bensarahoja ja ilmastoa, ja vahingossa kuntokin kohenee. veyspuhe koetaan vaikeaksi – tai ei oikein tiedetä, ketä uskoa. Perheen elintasolla on suuri vaikutus nuorten terveyskäyttäytymiseen. Myös kouluruokaan ja ruokailutilanteeseen kannattaa panostaa. Satsataan kouluruokaan Ravitsemuskasvatusta ei anneta tällä hetkellä toisen asteen koulutuksessa, vaikka sille olisi tarvetta. Motivaatiota eläintensuojelusta ja ilmastonmuutoksesta Yksittäisten sairauksien sijaan tulisi puhua kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja piristymisestä. SEKASYÖJÄSTÄ KASVISSYÖJÄ Kun Jasmin Kettunen, 23, oli 13–16-vuotias hänen ja hänen kavereidensa ruokailuja liikuntatavat liittyivät enimmäkseen ulkonäköön. Häntä tulisikin kannustaa etsimään juuri hänelle merkityksellistä tietoa. Kipu on pysynyt pois liikkumalla. 15–16-vuotiailla ruokavalio muuttuu helposti aikaisempaa huonommaksi, kun pikaruoan syönti lisääntyy. Sydän– ja verisuonisairauksien uhka vaanii liian kaukana, mutta oivallus siitä, että tasainen verensokeri auttaa jaksamaan ja vähentää ärtyneisyyttä, voi innostaa liikkumaan ja syömään säännöllisesti. Joillakin se tarkoitti aterioiden jättämistä väliin. Silloin jaksaa viettää aikaa kavereiden kanssa ja sydän– ja verisuonetkin voivat paremmin. – Lihasta luopumista tuki sekin, että huomasin kasvissyöjänä olevani energisempi kuin sekasyöjänä. Ennen Jasminin lautasella oli vain muutama kurkkutai tomaattisiivu, mutta nyt hän syö paljon kasviksia. Hän ei ole mielestään koskaan ollut kovin urheilullinen, mutta löysi 16-vuotiaana kuntosalin, jossa käy edelleen. Ja mikä parasta: kuulovammasta johtuva huonohko tasapainoni muuttui paremmaksi! Edistyin myös kouluaineissa, kun keskittymiskyky koheni. – Söimme aina perunoita voin kanssa tai joitain mauttomia mössöjä
kasvu Annetaan nuorten HAAHUILLA Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia antaisi nuorten olla nuoria. Heidän pitäisi ehtiä kokeilla – ja kypsyä. HANNU KASKINEN | KUVA LAURA VESA 58 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018
– Maahanmuuttajaperheissä ei yleensä kontrolloida ankarasti perheen tyttöjä. Hän on haastatellut maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä vankilassa ja sovittelutoiminnoissa. – Nuori kaipaa kannattelua ja tarvitsee vahvaa tukea varsinkin kotoaan. Osa kuitenkin keskeyttää ammattikoulun tai lukion. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että perheet, nuoret ja lapset voivat elää tasa-arvoisesti. Nämä parikymppiset ottivat tilanteestaan syyn itselleen, eivätkä hakeneet syitä rasismista. Riippumatta etnisestä taustasta väkivallan laukaisi useimmiten vanhempien ja nuorten arkinen riita. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 59. Nuorisotutkijat ovat dokumentoineet paljon nuorten ryhmäsuhteita ja muuta arkea. Päivi Honkatukia arvostaa Opetushallituksen suosituksia seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja kiittelee laajaa keskustelua. Suomalaista nuorisotutkimusta ja nuorisotyötä arvostetaan. Osattomuus sosiaalisista suhteista aiheuttaa surua ja selittää monia ongelmia. Vanhempien ei pitäisi patistaa nuorta yksin päättämään isoista valinnoista. Sosiologi Päivi Honkatukia komppaa psykologiaa, jonka mukaan nuoruus on etsimisen ja identiteetin rakentamisen aikaa eli tärkeä elämänvaihe. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan pysty yksilösuorituksiin. Raha tuntuu ratkaisevan kehityksen. Lähes kaikki jatkavat opintoja sen jälkeen, kun oppivelvollisuusikä eli 16 vuotta on täyttynyt. Rasismi, rikollisuus ja sukupuolten epätasa-arvo kiinnostavat Honkatukiaa. Toisaalta yhtenäinen tai kontrolloiva perhe pitää huolta jäsenistään. Muutamassa tapauksessa kantasuomalaiset vanhemmat kontrolloivat lapsiaan tavoilla, jotka on totuttu mieltämään kunniaväkivallaksi. Ammatillisen koulutuksen uudistus tähtää siihen, että nuori pääsee nopeasti työelämään. Maahanmuuttajataustaisia perheitä tutkiessaan Honkatukia löysi sekä joustavia että ongelmia piilottelevia perheitä – aivan kuten kantasuomalaisissakin perheissä. Ihmisellä on kuitenkin tarve kuulua yhteisöön, jossa häntä arvostetaan. Määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, joten esimerkiksi nuorisotakuu näyttää epäonnistuneen. Ja jos heti sanotaan, ettei töihin tarvitse enää tulla, nuori kokee vain uuden epäonnistumisen. Ajatellaan, että nuorten pitää tehokkaasti siirtyä veronmaksajiksi ja työmarkkinakansalaisiksi. Se on myös yhteiskunnallisesti erityinen elämänvaihe ikärajojen ja määrittelyjen vuoksi. Tutkimusten mukaan seksuaalinen häirintä on yhä tavallisempaa. – On helppo olla kriittinen, ja kriittisyyttä tarvitaan, mutta ratkaisut… Kotonaan Honkatukia kuulemma saa kuulla 10ja 12-vuotiailta lapsiltaan päivittäin, että on ”ihan tyhmä” ja ”liian tiukka”. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana mutta aikuisuus vasta 18-vuotiaana. Olen oppinut lapsiltani paljon somesta ja digitaalisuuden luontevasta haltuunotosta. Valtaosa nuorista pärjää hyvin. Ongelmaksi koetaan syrjäytyneet nuoret, mikä leimaa jo puhetapana. – Kun lapsi lähestyy nuoruutta, kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Honkatukia muistuttaa silti Me-säätiön arvioineen, että Suomessa on nyt lähes 66 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä. – Kun teoreettinen opiskelu vähenee, nuoret menettävät kouluyhteisön ja rutiinit. Viime vuosina uhrien tukipalveluja on kehitetty hienosti, mutta näitä palveluita ei vielä ole kattavasti. Nuori kaipaa kannattelua ja vahvaa tukea varsinkin kotoaan. Honkatukia ei usko, että työpaikalta aina soitettaisiin nuorelle, joka ei tule aamulla ajoissa töihin. Nuoruudessa siirrytään lapsuuden maailmasta kohti aikuisuutta. – Suomi on melko väkivaltainen maa, ja väkivalta pitää aina ottaa vakavasti. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ilmeni rikosilmoituksissa harvoin. Moni tutkija pitää käännekohtana 1990-luvun lamaa, jolloin yhä useampi päättäjä sanoi, ettei palveluihin ole varaa. Eikä se, että nuoria kutsutaan toimenpiteiden kohteiksi, lisää luottamusta yhteiskuntaan. Kun hyvinvointivaltiota luotiin , pidettiin tärkeänä, että tarjolla on yhteiskunnallisia palveluja, joiden avulla kaikki pysyvät mukana. N uoruudessa moneen asiaan tutustutaan ensimmäistä kertaa. Rajojen asettamisesta siis kamppaillaan ihan kuin muissakin lapsiperheissä. Myös nuorten asioiden esilläoloa yhteiskunnassamme pidetään edistyksellisenä. Päivi Honkatukia arvelee, että kun nuorta pakotetaan vaikkapa valitsemaan vieraalta tuntuva koulutusala, kannetaan huolta yhteiskunnasta, ei niinkään nuoresta. – Usein nuori ei pystynyt puhumaan vaikeuksistaan vanhemmilleen, koska halusi säästää heidät lisämurheilta. Ne ovat edistäneet varsinkin tyttöjen tietoisuutta ongelmasta. Kun ongelmia tulee, nuori tarvitsee yhteisön, joka kannattelee, ettei hän jäisi kamppailemaan yksin. Hyvinvointivaltion säilyttäminen on hyvää nuorisopolitiikkaa, sanoo Honkatukia. Jo neuvoloissa on syytä puhua väkivallasta. Päivi Honkatukia on Suomen ensimmäinen vakinainen nuorisotutkimuksen yliopistoprofessori. Hän hakeekin yliopistollisesta tutkimuksesta ratkaisuja. Monissa tutkimuksissa on todettu, että rasismi on yleistä. Samalla he kertoivat vaikeuksista kaverisuhteissa ja oman paikan löytymisessä, joihin olivat syynä monet muutot. Nyky-yhteiskunnassa halutaan puuttua ongelmaryhmiin varhain. Sellaista yhteisöllisyyttä pitäisi edistää. Nuorisotutkijat ovat huomanneet, että varsinkin ammatillisessa koulutuksessa nuorelta edellytetään itsenäisyyttä ja reippautta. Professuuri on Tampereen yliopistossa paljolti siksi, että Tampereella on koulutettu nuorisotyöntekijöitä jo 70 vuotta. – Oman paikan hakemista uhkaa yhteiskunnan tehokkuusajattelu, joka vaatii nuorta siirtymään koulusta työelämään ilman välivuosia
Tämäkin tilasto siis tukee suojaikärajan korottamista, Pichard sanoo. Tytön asianajaja on kuitenkin esittänyt, että 11-vuotias on liian nuori antamaan suostumuksensa, joten tekoa tulisi käsitellä raiskauksena. Ranskassa puidaan 11-vuotiaan tytön ja 28-vuotiaan miehen seurustelusuhdetta. Ennen viime vuosituhannen puoliväliä nuori katsottiin joko lapseksi tai aikuiseksi, kertoo Ranskan suojaikärajan muuttamista valmistelevaan työryhmään kuulunut oikeustieteen professori Marc Pichard. Hän kertoo, että aiemmin tyttöjen nopeampi sukupuolinen kehittyminen oli otettu lakiteknisessä mielessä huomioon siten, että 18-vuotiaan pojan ja 15-vuotiaan tytön avioliitto sallittiin. 16-vuotias voi solmia työsopimuksen, liittyä ammattiliittoon, avata pankkitilin ja perustaa oman yrityksen tai järjestön. – Teini-iän käsite on itse asiassa hyvin tuore. Ranska korottaa SUOJAIKÄRAJAA RANSKAN HALLITUS TEKI JUURI MERKITTÄVÄN PÄÄTÖKSEN SEKSUAALISEN TÄYSI-IKÄISYYDEN NOSTAMISESTA 15 VUOTEEN. LIIAN NUORI SUOSTUMAAN Siitä huolimatta, että monissa maissa – kuten Saksassa ja Italiassa – sukupuolisen täysi-ikäisyyden raja on alhaisempi, myös Espanja tiukensi linjaansa pari vuotta sitten ja nosti ikärajan 13:sta 16:een vuoteen. – Tuoreiden tutkimusten mukaan ranskalainen nuori on ensimmäistä kertaa sukupuolisuhteessa keskimäärin 17-vuotiaana. 60 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Alaikäisen kanssa sukupuolisuhteeseen ryhtyvä aikuinen voi Ranskassa saada enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksen ja 75 000 euron sakot. Oikeudenkäynti on vielä kesken, mutta ensimmäisessä oikeusasteessa alaikäisen kanssa seurustellutta miestä ei tuomittu raiskauksesta, koska tyttö oli sukupuolisuhteeseen suostuvainen. VIRPI LATVA | KUVA COLOURBOX Teini-iän käsite on hyvin tuore. Tästä luovuttiin kuitenkin vuonna 2006, koska käytännön katsottiin asettavan eri sukupuolet eriarvoiseen asemaan ja edesauttavan pakkoavioliittoja. A ikaisemman käytännön mukaan Ranskassa seksuaalisena suojaikärajana on pidetty 12 vuotta, mutta vastikään julkisuuteen noussut 11-vuotiaan tytön ja 28-vuotiaan miehen suhde on saanut päättäjät miettimään lapsuuden käsitettä perusteellisemmin. Ranskassa 13-vuotias voi päättää esimerkiksi kansalaisuudestaan, itseään koskevasta adoptiosta ja valita oman sukunimensä. lastensuojelu Tuoreen tutkimuksen mukaan ranskalaisnuori on ensi kertaa sukupuoliyhteydessä keskimäärin 17-vuotiaana
Seksuaalisen hyväksikäytön yritys on rangaistavaa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Teko voi sisältää muutakin seksuaalista toimintaa kuin sukupuoliyhdynnän. Riski joutua vastuuseen seksuaalisesta teosta kasvaa sen mukaan, mitä suurempi on osapuolten välisen iän tai henkisen tai ruumiillisen kehityksen välinen ero. Hänen esikoisensa Matheo on 14-, keskimmäinen Richard 8ja kuopus Ava 4-vuotias. palvelukortti TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON KUUKAUS IJULKAISU | 4 | 2018 Apua ajoissa Rokotus – järjen vai tunteen asia. Seksuaalisen hyväksikäytön rangaistavuuteen ei vaikuta se, onko lapsi ollut myöntyväinen tekoon. Sisarusro olit voivat katkeroitt aa Ensiaputa itoja eskarissa Nuoret & velka LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U Äiti näkee punais ta... > www.vaestoliitto.fi OIKEA VIESTI AIKUISILLE Laurence Guillemin kannattaa suojaikärajan nostoa. SUOJAIKÄRAJAT Suomessa seksuaalisen kanssakäymisen yleinen suojaikäraja on 16 vuotta. Jos seksuaalista toimintaa sisältävä teko kohdistuu alle 16-vuotiaaseen lapseen, on kyseessä teon laadusta riippuen joko tavanomainen tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (rikoslain 20 luku 6 ja 7 §). Jos lapsi vedetään liian aikaisin mukaan aikuisten maailmaan, tasapainoinen kasvu ja kehitys jää kesken. Sen aika tulee kyllä myöhemmin, Guillemin sanoo. Eräissä tapauksissa – kuten perheen sisäisessä tilanteessa ja laitoksissa – myös oikeutta seksuaaliseen kanssakäymiseen alle 18-vuotiaan kanssa on rajoitettu. Myös seksuaalipalvelujen ostaminen alle 18-vuotiaalta tai sen yritys on rangaistavaa. Rikosoikeudellinen vastuu omista teoista alkaa kuitenkin jo nuoren täytettyä 15 vuotta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Erityis en siskot ja veljet Lapsi & etävanhe mmuu s Oma poli rik Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2018 Itselleni Lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk 3 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Opiskelijatilauksena 12 kk Lahjatilauksena 12 kk 6 kk Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2018 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak sa a po stim ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. – Kaikelle on aikansa. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Hän on lastensuojelujärjestö Coup de Pucen vapaaehtoistyöntekijä ja kolmen lapsen äiti. Samanikäisten ja samalla henkisellä ja ruumiillisella tasolla olevien alaikäisten välisestä vapaaehtoisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä ei yleensä rangaista. Hän uskoo, että nuorten lisääntynyt internetin käyttö ja sosiaalisen media kautta uhreja etsivät pedofiilit ovat osaltaan vaikuttaneet asenteiden tiukentumiseen.. Seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan alle 18-vuotiaan houkuttelemista tai painostamista seksuaaliseen toimintaan omaa asemaa ja toisen riippuvuutta tai puolustuskyvyttömyyttä hyväksi käyttäen. Teko on määritelty rikoslain 20 luvun 5 §:ssä. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! EUROOPPALAISET SUOJAIKÄRAJAT OVAT: 14 VUOTTA: Albania, Bulgaria, Italia, Itävalta, Liechtenstein, Portugali, Saksa, Serbia, Unkari ja Viro 15 VUOTTA: Färsaaret, Islanti, Kreikka, Puola, Ranska, Ruotsi, Romania, Slovakia, Slovenia, Tanska ja Tšekki 16 VUOTTA: Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Liettua, Luxemburg, Norja, Suomi, Sveitsi, Valkovenäjä ja Venäjä 17 VUOTTA: Irlanti ja Kypros 18 VUOTTA: Malta, Turkki ja Vatikaani. Kaikenlainen alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen kanssakäyminen on rangaistavaa. – Suojaikärajan nosto on oikea viesti aikuisille, jotka joskus valitettavasti erehtyvät varhaiskypsiltä vaikuttavien teini-ikäisten suhteen, Guillemin sanoo ja kertoo vastikään julkisuuteen nousseesta tapauksesta, jossa yläasteen opettajalla oli suhde oppilaaseensa. Kustantaja www.lskl.fi Tilaushinnat Kestotilaus (12 kk) 74 e Kestotilaus (6 kk) 49 e Kestotilaus (3 kk) 29 e Määräaikainen (12 kk) 86 e Määräaikainen (6 kk) 58 e Opiskelijatilaus (12 kk) 57 e Postituslisät ulkomaille Eurooppaan 12 kk 30 e Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Alle 15-vuotiaan tulisi voida keskittyä koulunkäyntiin ja harrastuksiin, eikä seksuaalipartnerin toiveiden toteuttamiseen
– Lapset oppivat luottamaan meihin varhaiskasvatus 62 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Siellä on hämärää ja soi hiljaisella lasten unilauluja. Koskettamalla tutustutaan Muitakin etuja hellästä sivelystä on. Jyväskyläläisessä päiväkodissa naperot silitellään päiväunille. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT JÖRG MÜHLEN KIRJASTA PAIJAA VIELÄ PIKKUISEN (LASTEN KESKUS 2017) A amu-ulkoilun jälkeen Kypärämäen päiväkodin 1–3-vuotiaat Mustikat saavat lounasta. – Tämä aika on muutenkin niin hektistä, ja pienet viettävät pitkiä päiviä täällä päiväkodissa. On tärkeää, että voimme antaa heille tämän silittelyhetken. Osa lapsista tulee päiväkotiin aikaisin aamulla ja lähtee vasta neljän jälkeen. Silittäminen rauhoittaa Nopeimmat nukahtavat kymmenessä minuutissa, muutamilla menee parikymmentä minuuttia. Se on lapsen arvostamista ja luo hänelle turvallisuudentunnetta. Miksi kosketus on niin tärkeää lapsille. Hiuksista, päästä tai selästä, mistä kukin lapsi tykkää. Rönn uskoo, että muissakin päiväkodeissa on vastaavia käytäntöjä, sillä niin oleellista kosketus on taaperoikäisille. – Pienten kanssa oleminen on nimenomaan läsnäoloa lähellä. Hän on parikymmenvuotisen päiväkotiuransa varrella tullut vakuuttuneeksi silityksen tärkeydestä. Sitten he alkavat silitellä lapsia hellästi. Silitellen Höyhensaarille Kauneinta, mitä päiväkodissa voidaan lapselle antaa, on kosketus. Pienimpien silmät alkavat lupsua jo ruokaillessa. Sitä mukaa kun ovat syöneet, he hipsuttelevat vessan kautta päiväunihuoneeseen. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat auttavat lapset sänkyihin ja peittelevät lämpöisen peiton alle. Kun he ovat nukkuneet hyvät päiväunet, he ovat iltapäivän iloisia ja hyväntuulisia ja leikit sujuvat paremmin. – Olemme oppineet tuntemaan, ketkä nukahtavat nopeimmin, joten heidät silitellään ensin. Sitten keskitymme hitaampiin nukahtajiin, kertoo lastentarhanopettaja Mirja Rönn
Osa isommista lapsista, sanotaanko kuusivuotiaista, ei välttämättä enää niin tykkää. Isommatkin lapset saattavat kuitenkin pitää jalkojen hieromisesta. Turun yliopiston tutkimuksessa siliteltiin muutaman viikon ikäisiä vauvoja hellästi sääristä. se vahvisoimia, tuLapsi kashäuonikultntaa, jostä” selontaa. En muista urani varrelta yhtään lasta, joka olisi ilmaissut, ettei häntä saa silittää. ulaitokronnan a parankee syoitaikenguruhoidon tehoa. Haluamme antaa pienimmillemme hyvän lähdön elämään, Rönn sanoo. Vain muutaman viikon ikäinen vauva on siis jo virittynyt aistimaan hellää kosketusta! Tutkijoiden mukaan tämä kertoo siitä, että kosketuksella on tärkeä rooli aistiaivoalueiden varhaisessa kehittymisessä, mikä voi selittää myös kenguruhoidon tehoa. Haluamme antaa pienimmillemme hyvän lähdön elämään. Vahvimmat tavat viestiä lapselle, että ”kaikki on hyvin”, ovat hellä kosketus tai ääni. – Ihmiselle on tärkeää kokea olevansa hyvä suhteessa toisiin. Sisäinen säätelykyky kypsyy, kun lapsi on myönteisessä yhteydessä toiseen ihmiseen. Tuore aivotutkimus tarjoaa yhden selityksen sille, miksi kosketus on niin tärkeää vauvalle. Lapsi kasvaa luottamaan siihen, että hätääntyneenä tai väsyneenä hän ei jää yksin, vaan joku lohduttaa vaikkapa koskettamalla. – Oksitosiini näyttäisi suoraan lisäävän hyväntahtoista sosiaalisuutta. Yksinjäämisen kauhu on ihmisen ydinkauhu. Jukka Mäkelän mukaan uuteen yhteisöön, kuten päiväkotiin, tullessaan lapsi kasvaa sen yhteisön kosketuskulttuuriin. Silitys näkyi aivojen tuntoaistialueella ja tunnekeskuksissa. – Esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa voisi esitellä hartiahieronnan uutena toimintamallina, joka parantaa oppimista, koska se laskee sykettä ja verenpainetta. Jos kosketuksen kulttuuri on päässyt katkeamaan tai sitä ei ole ollut, Mäkelä suosittelee luomaan uuden minikulttuurin. Kosketus lisää hyvää tahtoa Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan kosketuksen arvoa taaperoikäisille ei voi korostaa liikaa. Hellä kosketus saa aikaan mielihyvähormoni oksitosiinin erittymisen keskushermostoon. Kosketuskulttuuriin kasvetaan Koskettaminen on kädellisten – siis myös ihmisyhteisöjen – keino vahvistaa sosiaalisia siteitä. – Jos ihminen on hätääntynyt tai stressaantunut, hän polttaa resursseja ja käyttää vanhoja kanavia. Äänellä rauhoittaminen on etäkosketusta. Sitä voitaisiin tarjota joka päivä koulun jälkeen. Silittäminen auttaa siis lasta hyvän minäja kehokuvan rakentamisessa. ja me opimme tuntemaan heidät paremmin. Myönteinen minäkuva on edellytys hyville sosiaalisille suhteille. Hellän kosketuksen tuottamassa mielihyvätilassa aivot ovat valmiimmat oppimaan uutta, Jukka Mäkelä kuvaa. Mirja Rönnin ryhmän pienimmät eivät vielä juurikaan puhu, mutta kertovat mielipiteensä muuten. – He eivät osaa sanoa, että ”tuntuu kivalta”, mutta heidän olemuksistaan kyllä huomaa, pitävätkö he kosketuksesta. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 63. – Pienen lapsen sisäinen maailma on vielä jäsentymätön, joten hän tarvitsee toista ihmistä rauhoittaakseen tunnekuohun sisällään. Se on välttämätön perusta tunnetaidoille. Se voi olla satuhierontaa, johon kuuluu tarinan ”piirtämistä” selkään. Noiden alueiden katsotaan liittyvään minäkokemukseen ja kehokuvaan. Rönnin mukaan se on hyvä keino rauhoittaa levottomat jalat ennen nukkumaanmenoa. 1–3-vuotiaana sisäinen säätelykyky, joka ohjaa toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, kehittyy voimakkaasti. Hellää kosketusta aistivat hermoradat päätyvät syville aivoalueille. Meillä on hyvä olla, kun lapsilla on hyvä olla, ja toisin päin. – Silittely kehittää aivoja ja tunnetaitoja, mistä on etua oppimisessa. Vasta kun ihmisellä on turvallinen olo, hän voi käyttää voimavarojaan uusien hermoyhteyksien rakentamiseen. – Kaikkia ihmisiä pitäisi silitellä! Kun pienet siirtyvät isompien ryhmiin ja eskariin, ryhmät ovat isompia, eikä niissä ole välttämättä aikaa tällaiseen henkilökohtaiseen kosketukseen. Samalla analysoitiin aivokuvantamalla, mitkä aivoalueet aktivoituvat. Tai vaikkapa hartiahierontaa. – Kun lapsi saa alusta pitäen viestin, että täällä toimitaan näin, se vahvistuu myös hänen tapanaan toimia, tulee aivojen oletusmalliksi. Teemme työtä sydämellämme. Pitkään on tiedetty, että keskoset vahvistuvat kenguruhoidossa eli ihoa vasten uinailussa. Silloin ihminen on kiinnostunut toisista, uskoo heistä hyvää ja tahtoo heille hyvää. Hyvä minäkuva rakentuu Mielentilalla on vaikutusta oppimiseen. Miksi kosketus on tärkeää vauvalle
Klassinen satuperinne elää tarinoiden sopukoissa: kirjan nimitarinassa koiranköriläs leikkii Punahilkkaa ja nielaisee mummon, ja viimeisessä kertomuksessa Joulupukki ja Nukkumatti, vanhat kamut, tuuraavat toisiaan. Ponnekkaat on hurja, hauska ja hellyttävä lastenkirja, jonka voi lukea vaikkapa kommenttina pakolaispolitiikkaan. Antti Nylénin Eino ja suuri possukysymys (Otava, kuv. Lisätietoja Nukkumatin elämästä ja työstä voi lukea Leila Saarivirran lastenkirjasta Nukkumatin vastaisku (Otava, kuv. NUORTENKIRJAT OVAT USEIN TUMMIA JA MASENTAVIA, MUTTA LASTENKERTOMUKSISSA RIITTÄÄ HYVÄNTUULISUUTTA JA VAPAUTUNUTTA NAURUA. Outi Järvinen) peräti käynnistyy kohdeyleisön pohtimisella: kirjailija varoittaa, että kirja on paras pitää poissa ymmärtämättömien aikuisten ulottuvilta. Eläimet kuuluvat perheisiin ja ongelmatkin jaetaan yhdessä. Mukana on tarinoita viisaasta tyynystä, herkkuja ahmivasta tietokoneesta ja pulskistuvasta pyyhekumista. Kasvatus tapahtuu huumorin ryydittämänä. Pojan läheisyydessä on muitakin kasvisruuan puolustajia, joten pian hänkin hylkää liharuuan. Englantilaisen Julian Claryn Me Ponnekkaat -lastenkirjasarjan jatko-osa Pelastuspartio (Otava, kuv. Christer Nuutinen). Aikuiset eivät.” Mitä aikuiset eivät ymmärrä. Kirja ei perustu suuren suurelle hauskuttelulle, vaikka 7-vuotias Eino saa kaverikseen puhetaitoisen pikkupossun, joka esittäytyy mikrosiaksi. Nukkumatti perustaa ystävineen blogin ja hankkii ystäväkirjankin, joka nykyisen muodin mukaan koostuu monenlaisesta visuaalisesta aineistosta. > Lue Ismon palsta kokonaisuudessaan os.www.lapsenmaailma.fi >palstat>kuukauden kirjat Helena Meripaasin Tassu-trio-sarjassa kerrotaan tyttöjen intohimoisesta eläinrakkaudesta. Sinä ymmärrät sen kyllä. ”Sitten kun minut on leikitty loppuun, minut voi syödä”, se selittää. Kirjassa on taloudellisia huolia, avioeron kiukkua, näykkivän koiran lepyttelyä ja nerokkaan kissanpennun ihastelua. David Roberts, suom. Tassu-trion karttuvista kokemuksista on varmasti hyötyä lemmikeistä haaveileville varhaisnuorille, sillä kasvatustietoa kirjassa on runsaasti. ja keijua lennossa pyydystää.” Mutta nokkelien oivallusten jälkeen tyttö tietysti hoksaa, että ”eniten kirjasta irti saa, kun sitä lukee ja rakastaa!” Viime vuosina lastenkirjoissa on alettu tietoisesti ammentaa satuperinteestä ja muistuttaa lukemisen riemusta. ”Tämä on tositarina. AnekdoottimaiKESÄ ON ILOISTEN JA ONNELLISTEN KIRJOJEN AIKAA. Läheisteni huomio riittää vallan mainiosti.” Tarinoiden maailmaan sijoittuu myös Jeanne Willisin ja kuvittaja Tony Rossin valoisa ja kekseliäs kuvakirja Enemmän kuin kirja (Mäkelä, suom. Puhelias possu johdattelee Einon miettimään syömistä ja siihen liittyviä valintoja. ROIMIA SATULOIKKIA Virolainen Andrus Kivirähk iskee yllätyksellisiä, aurinkoisia ja vinksahtaneita tarinoita. Ilja Karsikas) yhdistelee niin ikään tietoa ja tarinaa. Eläinviihteen klassikot, Lassie ja Rin-Tin-Tin, olivat verrattomia sankareita siinä, missä nykyiset lemmikit ovat ennen muuta suloisia, herkkiä ja välillä psykologista konsultaatiota vaativia vesseleitä. Raija Rintamäki), jossa pikkutyttö keksii kirjalle vaikka minkälaista käyttöä: ”Kirjalla karhun voi hätistää... Se kannattaa muistaa. Ihana KESÄ ISMO LOIVAMAA kuukauden kirjat 64 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Koiran 11-vuotias emäntä tuskittelee uusperhehuolia ja päättää lähteä Rasselin kanssa seikkailemaan. Iskevimmillään kertomuksessa on hauskoja välähdyksiä modernin Nukkumatin teknisesti vaativasta ammatista. set jutut sopivat vaikka vitsi-ikäisille pojille, jotka muuten karttelevat kirjoja. ELÄINTARINOITA ILMESTYY ENTISTÄ ENEMMÄN, JA NIISSÄ LAPSET HARJOITTELEVAT VASTUUTA JA HELLYYTTÄ. Huumori on tyyliltään naivistista ja sanastoltaan aikuisen lukijan mielestä hiukan nahistunutta: on meitsiä, siskolikkaa, likkalasta, rumpumahoja ja pötkypojuja. Tärkeintä on kuitenkin se, että maineestaan huolestunut Nukkumatti luopuu julkisuuden tavoittelusta: ”En tahdo enää tavoitella koko maailman suosiota. Lopussa kertoja kysyy, että eikö ”Eino sittenkin ollut tuiki tavallinen pikkupoika – vain vähän tavallista totisempi?” Onneksi vähän totisemmillakin pikkupojilla on paikkansa lastenkirjallisuudessa! LASTEN OMAA VIIHDETTÄ Koiria ja kirjoittamista rakastavat lapset inhimillistävät mielellään teksteissään lemmikkinsä itsevarmoiksi ja koomisiksi tarkkailijoiksi. Niin tekee moni aikuinenkin kirjailija, kuten Tytti Karvonen videobloggaavasta koirasta kertovassa Rasseli ja Tuisku -kirjassaan (Myllylahti). Pentti Otsamo). Nukkumattia kiusaa, että huippuhahmojen listalla sen ohittavat niin Joulupukki, Hammaspeikko kuin telkkarista tutut Rölli ja Tonttu Toljanteri. Ehkä sitä, että hyeenaperhe asustelee ihmisiksi pukeutuneina lontoolaisessa talossa – tai erityisesti sitä, että perheen talo tarjoaa turvapaikan kaikille kurjuuksia kokeneille eläimille ja vieläpä auttaa heitä selviytymään elämässä eteenpäin. Heli Laaksonen on valikoinut ja suomentanut juttukokoelman Kun Musti muni mummon (WSOY, kuv. Tähtikissa-kirjassa (Otava) lemmikkieläimet tuottavat iloa ja hellyyttä mutta myös huolta. Meripaasi solmii pätevästi tyttöjen perhe-elämää ja lemmikkikuulumisia. Keskustelujen painotukset kallistuvat kasvisvaihtoehdon puolelle ehkä hiukan johdattelevasti, mutta toisaalta on hyvä, että lastenkirjallisuudessa keskustellaan tärkeistä aiheista
Veikeä ilmiö on, että lapsuudessa muisti muotoilee itsensä vielä kerran aivan uusiksi. LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018 65. Biologisen kovalevyn muodostavat aivosolut ja niiden keskinäiset yhteydet, synapsit. Muistamiseen osallistuvat kaikki aivoalueet , mutta pääosa toiminnoista sijaitsee otsalohkossa ja sen takana. Yläkouluikäiset sen sijaan osaavat laskea viikkoja ja kuukausia. Amerikkalainen journalisti Thomas Friedman on kirjoittanut kaiken nopeutumisesta. Tauon aikana aivot saavat tilaisuuden käsitellä ja järjestää tapahtunutta. Pitkästyminen on ihanaa, koska pitkästyessään ihminen ehtii huomata olevansa olemassa. Kymmenen-kaksitoistavuotiaan muisti on aikuisen tasoa. Aikuisenkin kesä voi olla pitkä, jos sen vain ehtii kunnolla huomata. Vauva muistaa ärsykkeen, jos se toistuu kohtuullisen ajan kuluessa. Heidän aikansa on jo nopeutunut, päivänsä täyttyneet ja aivonsa koulussa ja netissä kuormittuneet. Samoihin aikoihin, kun lapsi tuntuu muistavan aivan kaiken – ainakin kaiken, mitä hänelle on epähuomiossa joskus luvattu – moni aikuinen elää kaahausvuosiaan, kauhistelee muistinsa heikkouksia ja joutuu täyteen paniikkiin, jos kadottaa kalenterinsa. Ajan kokemisen hoitaa muisti. En ole koskaan tavannut ketään aikuista, jonka mielestä näin ei olisi ollut. Keski-ikäisen muistivaikeudet eivät useimmiten johdu sairaudesta, vaan silkasta ylikuormituksesta. Unohtaminen armahtaa, ja ajan lyhyyteen auttaa yksi asia: tauko. Se, mihin jätti auton tänään viimeksi, on sitä vastoin muistamisen arvoinen tieto. Hänen mukaansa se, että ihmisen elämässä tapahtuu paljon ja koko ajan, tauotta, synnyttää aivoissa mielikuvan kiihtyvästä vauhdista. Muisti alkaa varsinaisesti muotoutua saman ikäisenä kuin erillinen minuuskin, suunnilleen kolmevuotiaana. ”Luulet, että sinulla on muisti”, kirjailija John Irving kirjoittaa, ”mutta tosiasiassa muistilla on sinut”. Ajan lyhyyteen auttaa tauko Keski-ikäiset ovat keskimäärin erimielisiä ja onnistuvat järjestämään pikku toran aiheesta kuin aiheesta. JOHANNA KORHOSESTA PITKÄSTYMINEN ON IHANAA, KOSKA PITKÄSTYESSÄÄN IHMINEN EHTII HUOMATA OLEVANSA OLEMASSA. Muistitutkijat ovat jo pitkään tienneet, että muisti on elävä ja jatkuvasti muuttuva tarinakone. Kestää hetken, että sieltä saa jotain haettua. Muussa tapauksessa hän unohtaa sen. Olen kuullut myös lohdullisen selityksen sille, miksi ihmisten nimien muistaminen voi olla hankalaa: keski-ikäinen on jo tavannut niin paljon ihmisiä, nähnyt niin paljon kasvoja ja kuullut niin paljon nimiä, että hänen aivojensa kovalevy on kasvanut hyvin suureksi. Kukaan ei esimerkiksi tarvitse muistikuvaa siitä, mihin kohtaa marketin parkkipaikkaa jätti auton toissa viikon tiistaina. Heidän kesänsä on lyhenemässä ja uhkaa päättyä jo, kun on tuskin päässyt alkuun. Aikaa on. Se muovaa muistoja, luo niistä uusia versioita ja pyyhkii pois tarpeettomana pitämäänsä roinaa. kolumni Johanna Korhonen on kustantaja, toimittaja ja kirkkolaulaja, jonka perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Se taas ei ole kopiokone eikä siisti arkisto. Kun kysyn asiaa nykyisiltä lapsilta, he kokevat samoin. Yhdestä asiasta he kuitenkin ovat yksimielisiä: lapsuuden kesät olivat pitkiä. Viisi-, kuusija seitsemänvuotiaat saattavat hyvinkin muistaa muutaman edellisen vuoden tapahtumia, mutta sitten ne katoavat. Aika kesäkuun alusta elokuun loppuun oli niin pitkä, ettei sitä osannut edes ajatella
Mutta pomppukarhu ja ketut jäävät kyllä minulle. Kerran tein niille trampoliinilla kilpailun, jossa oli volttihaaste ja korkeimmalle pomppu -haaste, ja pienimmät pehmolelut voittivat! Kun kasvan aikuiseksi, luulen, että annan pehmoleluni toisille lapsille, kirpputorille tai Afrikkaan. Silja Hongisto Minulla taitaa olla tuhat tai sata pehmolelua. KUVA SAMI PARKKINEN | > www.samiparkkinen.com muoto kuva 66 LAPSEN MAAILMA 6–7 | 2018. Niille voi hankkia myös erilaisia tavaroita, mutta Siljan mukaan petsit pitävät myös Barbie-tavaroista. Nukun aina monen pehmolelun kanssa. Silja kerää myös petsejä eli Littlest Pet Shop -hahmoja, joita hänellä on tosin vielä hiukan vähemmän kuin pehmoleluja. Suosikkejani ovat pomppukarhu, Juuso Papukaija ja kaksi kettua, mutta joskus nukun myös sen ensimmäisen harmaan pupun kanssa. Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että petsit ovat pikkuisia isosilmäisiä eläinleluja, joiden pää liikkuu. Muistan hyvin ensimmäisen oman, se oli sellainen harmaa pupu, jolla oli mekko. Osa pehmoleluista on myös isosiskon peruja. Nuijamaalla asuva Silja Hongisto, 6, kerää pehmoleluja, joita hän on yleensä saanut kaupoista ja lomilta
LASTE NSUO JELUN KESKU SLIITO N KUUK AUSIJU LKAIS U | 6-7 | 2018 Vihdoi nkin loma! Hiphop in keinoin kiusaa mista vastaa n Koko perhe reilaa maan ! Näin tuet lapsen empat iataito ja Mobiil ipeli voi vaaran taa tietotu rvaa Tuutik ki Tolose n Mörk övaht i matkaa Hollyw oodiin LM 6/2018 s.1 www.lapsenmaailma.fi TILAA LAPSEN MAAILMA! ELOKUUSSA TAAS TAVATAAN! Silloin luvassa: Kun lapsi toimii vanhempansa omaishoitajana Harrastuksia animesta mopoiluun Kouluissa tulisi kannustaa positiivisesti Leevi, 15, sai kiusaamisen loppumaan Tytöt inttiin?