Lapsen Maailma 06/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 6-7 | 2019 MA AIL MA URHEILUN SÄRKEMÄT LAPSET | SARA, 9, KERÄÄ RAHAA SOS-LAPSIKYLÄLLE TAITEILIJA JA ERITYISEN POJAN ÄITI ANNA SEPPÄLÄ: ”ON PITÄNYT KASVATTAA PAKSU NAHKA” | LOMAKOTITOIMINTA ON YHÄ VOIMISSAAN NÄIN VÄLTÄT KESÄTURMAT | ARKKITEHTUURIVAI TIEDELEIRILLE. LM 6-7/2019 s.1-2 LM6-7_s1-2_Kansi.indd 1 14.5.2019 10:06:18
Osa lapsista tarvitsee pidempiaikaista huolenpitoa, tarvittaessa aikuisuuteen asti, toiset taas yhdessäoloa kerran kuussa. klo 18 Lohjalle, osoitteeseen ABC Lohja Hossanmäentie 1, 08350 Lohja • 12.6. LM 6-7/2019 s.1-2 LM6-7_s1-2_Kansi.indd 2 14.5.2019 8:34:02. Järjestämme sijaisvanhempien PRIDE-valmennuksia säännöllisesti kaikille kiinnostuneille. Attendon perhehoito hakee uusia sijaisja tukiperheitä ympäri Suomen. klo 18 Järvenpäähän, osoitteeseen Järvenpäätalo Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito tai perhehoito@attendo.fi. Tule kuulemaan lisää infotilaisuuteen. Haluamme olla mukana tarjoamassa vaikuttavampaa ja inhimillisempää perhehoitoa valtakunnallisesti. Tervetuloa kuulemaan lisää tukija sijaisperhetoiminnasta: • 11.6. Sijaisja tukiperheiksi voivat hakeutua tavalliset perheet, jotka pystyvät hoitamaan lasta tarvittavan ajan. Sinustako sijaisvanhempi. Perheet saavat tarvittavan valmennuksen tehtävään ja ammattilaisten tuen sijoituksen aikana. Attendon perhehoitopalvelut toimii lastensuojelun perhehoidon kehittäjänä Suomessa
42 SAAMMEKO ESITELLÄ. Vili Välimäki viihtyi alakoululaisten tiedeleirillä, jossa löydettiin ojasta mm. 3-4 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 3 ›› LM6-7_s3-4_SisL.indd 3 17.5.2019 12:04:50. s. vesiskorpioneja, katkoja ja korentojen toukkia. 12 Anna Seppälä on kuvataiteilija ja erityisen lapsen omaishoitaja 18 Kantosen perhe kunnostaa vanhaa hirsitaloa 40 Joona Korpinen valmistui kokiksi 48 Sara Haukipuro ryhtyi 4H-yrittäjäksi 50 Ruotsalainen bloggaaja Emma Sundh käyttää näkyvyyttään ilmaston hyväksi TILAA LAPSEN MAAILMA! S.46 KESÄ-HEINÄKUU | 6-7 | 2019 SISÄLTÖ LM 6-7/2019 s
VIHDOINKIN LOMA 26 Arkkitehtuurileiri osallistaa lapsia 30 Lomakotitoiminta tarjosi Jennalle loman maalaisidyllissä 36 Kokataan yhdessä kesän sadosta! 42 Tiedeleirit vastaavat pienten ihmisten tiedonjanoon 52 Ennen tehtiin kasvioita, nyt eliökokoelmia 56 Näin vältät kesäturmat! 58 Urheilun rikkomat lapset PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Yletön ruokatarjonta lihottaa lapset 10 Hyvä kiertoon: Sara Saari tekee koruja ja lahjoittaa tuotot SOSLapsikylälle 23 Tutkittua tietoa: Autoritaarinen kasvatus lisää nettikiusaamista 34 Lapset asialla: Lomapuuhia 46 Palvelukortti 47 Infografiikka: Mitä mikäkin saa maksaa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Lapsia ja nuoria on kuultava niin arjen tasolla kuin isoissa poliittisissa päätöksissä, jotka koskettavat heidän elämäänsä. s. s. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton vuosikatsaukseen os. ROHKEASTI, AVOIMESTI, INHIMILLISESTI Lastensuojelun Keskusliiton arvot ovat rohkeus, avoimuus ja inhimillisyys. Edistämme rohkeasti lapsen oikeuksien toteutumista, kerromme avoimesti sekä toiminnastamme että tavoitteistamme ja kerromme inhimillisesti niiden tarinoita, joiden ääni jäisi yhteiskunnassa muuten kuulumatta. . 30 LM 6-7/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 ???????????????????. ????????. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 60 Lapset juttusilla: Aku ja Klaara pohtivat kirjallisuuden merkitystä 62 Näe minut! Vilho Ruuska on oman elämänsä Thorin Tammikilpi 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Kuukauden kirjat: Aurinkoinen arki LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Helsinki Muurla . 78. > vuosikatsaus.lskl.fi Kasvioista tuli eliökokoelmia. Espoo . Asikkala . . 18 Pelastakaa Lapset ry on koordinoinut lomakotitoimintaa jo yli 60 vuotta. TILAA LAPSEN MAAILMA! S.46 Kantosen perheen salainen puutarha löytyy Asikkalasta. . s. 52 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . Tulevaisuutta rakennetaan lapsille ja nuorille – ja sitä pitää tehdä yhdessä heidän kanssaan. Rovaniemi Tampere . ????????. Vuonna 2018 liitto keskitti voimiaan erityisesti siihen, että lasten ja nuorten osallisuus toteutuisi eettisesti kestävällä tavalla sekä omassa toiminnassamme että koko yhteiskunnassa. vuosikerta KANSI Ruusa Salmelan, 7, ja Fionan, 10 kk, kuvasi kanteen Sami Parkkinen
5 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 5 LM6-7_s5_PK.indd 5 15.5.2019 8:39:32. Hienoa on myös se, että toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin! Olisiko kesällä paremmin aikaa testata halpoja ja ekologisia ruuanvalmistustapoja. Yksi ruoka jalostui useaan otteeseen uuteen muotoon. Jos kesällä ruuanlaittoon on jopa enemmän aikaa, tämä voi tuoda tervetullutta vaihtelua arkeen. Vaikkapa älypuhelimeen ladattavaa ResQ-sovellusta, jonka avulla voi pelastaa ylijääneitä annoksia ravintoloista ja kahviloista muutamalla eurolla. Alkoholi kuuluu monenlaisiin arkisiin ja juhlaviin tilanteisiin lomalla . Pienempiä lapsia pelottaa jo kovaäänisempi puhe ja aikuisten riehakkuus. Kauppa on onnistunut vähentämään ruokahävikkiä ensimmäisten toimintakuukausiensa aikana jo yli 30 000 kiloa. Hävikkiruuan myynnistä syntyneet voitot ohjataan kehitysyhteistyöhön eli kaikkein köyhimpien auttamiseksi. Tietoja on koottu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuustoiminnan kautta. Kirkon Ulkomaanapu ylläpitää WeFood-kauppaa, joka sai palkinnon kiertotalouden edistämisestä. Näin on, vaikka moni meistä onkin sitä mieltä, ettei sillä ole vaikutusta. Suurin ongelma kohdentuu arviolta noin 65 000–70 000 lapseen ja nuoreen, joiden vanhempien päihteiden käyttö on todellinen ongelma. Suomalaisnuorten humalahakuinen juominen on onneksi puolittunut parinkymmenen viime vuoden aikana, eikä kavereiden kanssa vietettyyn aikaan liity enää alkoholi yhtä vahvasti kuin aiempien sukupolvien kohdalla. Myös joistain kaupoista voi tilata kassillisen ylijäämäruokaa, jonka sisältöön ei tosin voi vaikuttaa. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 6-7/2019 s. Jo pieni määrä alkoholia muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Nykyaikana ruokahävikkiä syntyy paikoin kohtuuttomasti. Nuoret kertovat, että vanhempien juomisessa ahdistavat eniten riidat, katteettomat lupaukset, pettymykset ja pelko. Kiireetöntä kesää kaikille! ” Lähes 70 000 suomalaisen lapsen ja nuoren vanhempien päihteiden käyttö on todellinen ongelma. Pontimena eivät suinkaan olleet nykykeskustelulle tyypilliset tulokulmat, vaan kyse oli siitä, miten koko elämän mittainen pienillä tuloilla eläminen oli opettanut selviytymään. Sitä ei syntynyt, kun kaikki suunniteltiin ja mitoitettiin huolella. pääkirjoitus Mummoni oli todella tarkka hävikkiruuan suhteen . Suomessa ruokahävikki on vuodessa noin 400–500 miljoonaa kiloa, joista joka ainoa gramma on alun perin ollut syömäkelpoista. Toivottavasti loma ja kesä lisäävät perheiden yhteistä aikaa. Silloin hänellä olisi mahdollisuus tavalliseen ja rauhalliseen arkeen tilanteissa, joissa omien vanhempien alkoholin käyttö ei sitä mahdollista. Pienet asiat ja yhdessäolon hetket ovat lomassa sitä parasta. Olisikin tärkeää, että lähellä olevat aikuiset huomaisivat lapsen
Yläkouluikäisistä pojista jo lähes joka kolmas on ylipainoinen tai lihava. Kannattaa siis hivuttaa perheen arkeen terveellisempiä elintapoja puhumatta painosta mitään. Mustajoki vertaa tilannetta 40 vuoden takaiseen: Vuonna 1975 limsapullot olivat 0,5 litran vetoisia, nyt voit ostaa kuuden litran juomapakkauksen. Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että pääsyynä etenkin lasten lihomiseen on se, että ruokamaailma on muuttunut niin paljon viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Vaikka lapsen ylipainon syy ei ole vanhemmissa, on heidän esimerkillään suuri voima. Mustajoen mukaan lapsen ylipainoon tai lihavuuteen on myös hankala puuttua, sillä kansainvälisen tutkimuksen mukaan yli puolet vanhemmista ei tunnista oman lapsensa olevan ylipainoinen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA J oka neljäs 2–16-vuotias poika ja lähes joka viides tyttö Suomessa on ylipainoinen tai lihava. – 40 vuotta sitten ei ollut ylipainoisia lapsia, sillä lihottavia elintarvikkeita kuten hampurilaisia, limuja, karkkeja ja sipsejä oli tarjolla vähemmän. Näin kertoo tuore Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen tilasto. M O ST PH O TO S Vanhemmat EIVÄT OLE SYYPÄITÄ lasten lihavuuteen Euroopan maissa 19–49 % POJISTA JA 18–43 % TYTÖISTÄ ON ylipainoisia. Lihavuustutkija ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoella on lohdutuksen sana sanottavanaan: – Ette te vanhemmat ole syypäitä lastenne lihavuuteen. LM 6-7/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s6-9_Tulva.indd 6 15.5.2019 9:38:35. Tämä johtuu siitä, että kaikilla vanhemmilla on taipumus nähdä omat lapset positiivisessa valossa, mikä on yleisinhimillistä. Kaloreiden tarjonta on siis räjähdysmäisesti runsastunut. Moni vanhempi ahdistuu lapsensa ylipainoisuudesta ja kyselee, mitä on tehnyt vanhempana väärin. Nyt miltei jokaisesta ruokakaupasta löytyy usean kymmenen makeisen irtomyyntilokerikko. Aikoinaan Suomen suurimman, Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Maxi-marketin ruokavalikoima oli nykymittapuun mukaan niukka. Osaltaan lasten painonnousuun vaikuttavat myös leikin ja liikunnan väheneminen ja ruutuajan lisääntyminen. Mustajoki neuvoo koko perhettä muuttamaan ruokailuja liikuntatottumuksiaan, jos lapsella on ylipainoa
Perinnön toivoisi toteutuvan jokaisessa maamme varhaiskasvatusyksikössä. Onko lentämisen salaisuus höyhenissä, sillä linnut osaavat lentää. No tietysti lastenkirjallisuuden kestonimien Huck Scarryn ja Mauri Kunnaksen yhteisteoksesta, jonka herrat lahjoittivat Uudelle lastensairaalalle. asti avoinna oleva pienoisnäyttely Kun olisi siivet! Tuusulanjärven Aholassa esittelee kuvataiteilija Venny SoldanBrofeldtin kirjoittaman ilmailun historian Kuinka on opittu lentämään. vanhempien aktiivinen mukana oleminen/ mukaan ottaminen . lapsivaikutusten arvioinnista ja siitä, toteutuuko se europarlamentissa. Tätä lukiessasi EU-vaalien tulokset ovat jo selvillä. YHTEISTAIDETTA SAIRAALAAN Mistä on kysymys, kun Herra Hakkarainen ja Mato Matala kohtaavat toisensa lääkärin vastaanotolla. Meppi Nils Thorvalds (r.) kertoi, ettei parannusta ole tapahtunut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen oikeastaan kuin Erasmus+-projektissa, joka toimii koulutuksen, nuorisotyön ja urheilun alalla: – Tällä hetkellä se koskee oikeastaan vain hyväosaisia lapsia, mutta projektia ollaan laajentamassa myös ammattikouluihin. 29.9. lasten aito kuunteleminen . Meppi Petri Sarvamaa (kok.) peräsi vahvempaa EU-budjettia: – Vain siten voidaan auttaa kaikkein heikompiosaisia eli Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia. Huck Scarry jatkaa isänsä työtä. yhteistyö koulun kanssa . ”Lapsen kannalta laatu merkitsee kiireettömyyttä, yhteistä iloa ja onnistumista. Uutena lapsiasiavaltuutettuna aloitti toukokuun alusta Elina Pekkarinen. ymmärrys yhdistää leikki ja opetus . ANU JÄMSÉN ”Lapsi voi käyttäytyä sietämättömän huonosti. Kurttilan mukaan vain hyvin pienessä osassa Juhani Sipilän hallituksen esityksiä vaikutukset lapsiin on arvioitu. PIRJO HONKAVAARA UNOHTAAKO EU LAPSENSA. 6-9 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 7 LM6-7_s6-9_Tulva.indd 7 17.5.2019 12:10:34. kiireetön ja suvaitsevainen ilmapiiri viriketulvan sijaan . PÄIVÄKODISSA SAA USKALTAA Rohkeasti omanlaista päiväkotitoimintaa toteuttanut yksityinen Pakilan Lastenpaikka oli 47 vuotta lasten rakas paikka ja uranuurtaja lapsilähtöisessä varhaiskasvatuksessa. PYYHKEITÄ SIPILÄN HALLITUKSELLE Säädetään lapsivaikutusten arviointi velvoittavaksi ministeriöille sekä kunnille. – Se ei ole systemaattista, eikä sitä ole huomioitu esim. – Arviointi ei toimi vielä kansallisellakaan tasolla, muistutti kansanedustaja Sari Essayah (kd.), joka oli tuolloin ehdolla EU-parlamenttiin. talouspolitiikassa, kertoi meppi Heidi Hautala (vihr.). M IK H AI L O LY KA YN EN / JÄ RV EN PÄ ÄN TA ID EM U SE O TA M M I Huck Scarry, Mauri Kunnas ja valmis yhteisteos. Näyttelyn oheisohjelmassa voi tutustua lennokkien lennättämiseen ja puuhapisteellä pääsee taiteilemaan ja koristelemaan oman paperilennokkinsa. Teos esittelee Pakilan varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita: . moniammatillisuus. Laura Honkasalo on koonnut lasten, työntekijöiden ja taustayhteisön edustajien kokemuksia teokseksi Saa uskaltaa! Pakilan Lastenpaikka–päiväkodin tarina 1970–2017. Vuosikirjan julkistaminen päätti Kurttilan vuonna 2014 alkaneen toimikauden. Lastensuojelun Keskusliitto järjesti toukokuun alussa vaalipaneelin, jossa keskusteltiin mm. Suomen kovimmaksi Scarry-faniksi tunnustautunut Kunnas ja Scarry pääsivät piirtämään yhdessä, kun Tammi järjesti kaksikolle toukokuussa tapaamisen Richard Scarryn syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Miten niissä kävi. monenlainen alueellinen kulttuuriyhteistyö . Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee koko henkilökunnan sitoutumista – toimimaan yhdessä ja ottamaan askeleet eteenpäin,” määrittelee päiväkodin pitkäaikainen johtaja Seppo Bruun. LM 6-7/2019 s. Lastenhuollon viimeiseksi vaihtoehdoksi jää lopulta sijoittaa lapsi pois yhteisöstä, joka on alkanut hylkiä lasta.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN DEMOKRAATTI-LEHDESSÄ. Näin kuuluu ensimmäinen niistä 30 esityksestä, jotka lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tekee uudelle hallitukselle Vuosikirjassa 2019
Se auttaa tavoittamaan myös niitä tunteita, joita läheisen muistipulmat lapsessa herättävät. KESÄDUUNARIINFO VASTAA Ongelmia kesätöissä. Yksi toimintamuoto ovat eri puolilla Suomea järjestettävät Kohtaamisen foorumit, joissa mm. Sosiaaliohjaaja Elina WestergrénErkkilän kirjassa Pupukin muistipulmat (BoD, kuv. > www.pesapuu.fi 46 ÄÄNTÄ LAPSELLE Eduskuntavaaleissa tuli valituksi 46 Ääni lapselle -ehdokasta. 10 % ALLE 18-VUOTIAISTA NUORISTA polttaa tupakkaa päivittäin. Kirjan Aikuisen avuksi -luku avaa tarinoiden faktat. Rauha Alanko) etenevää muistisairautta käsitellään lempeästi mutta kuitenkin realistisesti. Lapsija perhejärjestöjen Anna ääni lapselle -kampanjassa oli mukana 40 järjestöä, kuutisensataa vapaaehtoista kansalaista ja 411 eduskuntavaaliehdokasta. ”Elämme ihmiskunnan kiinnostavinta aikaa. Vaikka auringossa itsensä paahtaminen tuntuisi kuinka houkuttelevalta tahansa pitkän talven jälkeen, se ei kannata: ihosyövät ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Läpimenneiden Ääni lapselle -ehdokkaiden toimia tullaan seuraamaan eduskunnassa. – He ovat luvanneet esim. Nyt tässä tilanteessa me voimme saada jotain hyvää aikaan. saa vertaistukea ja pääsee kehittämään lastensuojelua. Westengrén-Erkkilän mukaan kirja on tuntunut toimivan parhaiten 5–11-vuotiailla. Syksyn ensimmäiset foorumit järjestetään 17.8. Heihin saatetaan olla yhteydessä jonkin sellaisen päätöksen alla, joka vaikuttaa merkittävästi lasten asemaan ja oikeuksiin ja johon he ovat sitoutuneet. Jatkossa suosituksia lapsimyönteiseen päätöksentekoon laaditaan muutama vuodessa. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info vastaa jälleen nuorten, heidän vanhempiensa ja työnantajien kysymyksiin. M O ST PH O TO S LM 6-7/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s6-9_Tulva.indd 8 15.5.2019 9:38:51. Julkaisusarjan toinen osa vaatii turvaamaan ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten oikeudet ja kolmas osa puhuu laadukkaan lastensuojelun puolesta. Mielessä kysymyksiä palkkaan tai työaikoihin liittyen. PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Varhaiskasvatuksen laadusta on pidettävä kiinni, linjaa Lastensuojelun Keskusliitto uuden Politiikkasuosituksia-julkaisusarjan ensimmäisessä osassa. Kuopiossa ja 30.8. – Minulle on ollut yllätys, miten pienten lasten vanhemmat, joilla ei ole mitään kosketuspintaa muistisairauteen, ovat innostuneet kirjasta ja kertoneet oppineensa siitä paljon. Seuraavaksi eniten heitä löytyy Vihreistä (11) ja Vasemmistoliitosta (8). turvata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja resursseja sekä huolehtia erityisesti haavoittavimmassa asemassa olevien lasten, kuten maahanmuuttajalasten ja sateenkaarinuorten oikeuksista. Helsingissä. Säteilyturvakeskus heristää sormeaan etenkin nuorille, sillä heistä vain vajaa kolmannes pitää UV-säteilyä vähintään melko suurena riskinä omalle terveydelle. KUN MUMMIN MUISTI PETTÄÄ Moni pohtii, miten kertoa lapselle isovanhemman muistisairaudesta. Muistuttelemme ja tarjoamme tietoa myös lapsivaikutusten arvioinnista päätöksenteossa, sanoo viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen Lastensuojelun Keskusliitosta. VARJOA, VAATTEITA JA VOIDETTA! Näin neuvoo Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen suojautumaan auringon säteilyltä. Jos tämä talentti menee siihen, että tehdään koirien deittailuappeja, mahdollisuus menee hukkaan.” TULEVAISUUSVALMENTAJA PERTTU PÖLÖNEN, 24, IMPROBATUR-LEHDESSÄ. Kesäduunarineuvojan tavoittaa numerosta 0800 179 279 arkisin klo 9– 15 aina 30.8. Eniten heitä on eduskunnan suurimmasta puolueesta SDP:stä, jonka 40 kansanedustajasta 12 on sitoutunut ääneksi lapselle. asti. > www.muistimummo.com LÄHDE ROHKEASTI MUKAAN! Pesäpuu ry:n X-ketju-hankkeessa kehitetään ja tarjotaan tukimuotoja lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille täysi-ikäisille ja heidän läheisilleen
Puhe ja hellyys eli pidä lasta sylissä, sanoita tunteita ääneen. 7. Mutta arki haastaa ajoittain meistä jokaisen. Kun kaksivuotias huutaa äksänä karkkihyllyn edessä kiellettyäsi häntä ottamasta namipussia, mitä teet. Ymmärrys eli pysähdy ja mieti, mistä on kyse. Toisen aikuisen tuki eli jaa kasvatusvastuuta ja hae muita sosiaalisia kontakteja. 6-9 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 9 LM6-7_s6-9_Tulva.indd 9 17.5.2019 14:09:53. . 5. 2. 3. ennakointi: nälkäisenä sekä työja päiväkotipäivästä väsyneenä ei kannata lähteä kauppaan, jos sen voi välttää. Ennakointi eli huolehdi arjen rutiineista ja tee säännöistä ennakoitavia. M O ST PH O TO S Kosketa, kiitä, KANNUSTA! LM 6-7/2019 s. Omien tunteiden ja toimintatapojen tunnistaminen eli päätä toimiatoisin, pysähdy hetkeksi havainnoimaan itseä ja opi lisää uusia keinoja. Myötätunto itseä kohtaan eli anna ja pyydä anteeksi. 8. Tätä kaksivuotiasta olisi auttanut esim. Näin he vastaavat Hyvä kasvaa – vanhempien kokemuksia kannustavan kasvatuksen käytöstä -julkaisussa: 1. Oma rauhallisuus eli hengähdä hetki, ota tilaa ja rauhoitu. Oma hyvinvointi eli pidä huoli omasta jaksamisestasi. Osana Lastensuojelun Keskusliiton, Väestöliiton ja Ensija turvakotien liiton Hyvä kasvaa -kampanjaa vanhemmilta kysyttiin mm., millaisia positiivisia kasvatuskeinoja he ovat ottaneet kielteisten kasvatusmallien tilalle. Kehnoin vaihtoehto on rähjätä lapselle ja raahata hänet vihaisena väen väkisin kaupasta ulos. 6. 4
LM 6-7/2019 s.10-11 10 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s10-11_HKSaraSaari.indd 10 15.5.2019 9:45:55. hyvä kiertoon HYVÄN TEOSSA Lomalla on enemmän aikaa myös hyvän tekemiseen. Askartelun lisäksi Murusta huolehtiminen, uiminen ja ystävien tapaaminen vievät Saran ajasta aikamoisen siivun
– Ne ovat kauneuskutsut. Sara myy korujaan pääasiassa aikuisille. Siinä menee noin vartti. Sara on tehnyt myös äidilleen korun. Sara kuunteli sivusta isänsä Jussi Saaren ja vierailijan keskustelua. Sara Saaren kotiovelle saapui henkilö, joka keräsi kuukausilahjoittajia SOS-Lapsikylälle. – Silloin kyllä me kaikki tulimme iloisiksi! HAASTE Oletko miettinyt, mitä hyvää Sinä voisit tehdä lasten ja nuorten auttamiseksi. Soitimme ovikelloa ja iskä muistaakseni sanoi, että ”pullakuski tulossa”! Kerroimme, ketkä pullat olivat leiponeet. – Kuulun Karakarhujen lippukunnan Sopulit-ryhmään. Olen kuullut, että koirilla on tosi hyvä hajuaisti, mutta ne näkevät kaiken mustavalkoisena, Sara pahoittelee. Kun koru on silitetty molemmin puolin, Sara tipauttaa sen kylmään veteen. – Teen tätä hommaa siksi, että siitä tulee hyvä mieli. Tosin ihan joskus harvoin tulee mieleen, että olisipa kiva saada nämä rahat itselleni. – Tein isotätini Kaisan kanssa laskiaispullia. Taisimme iskän kanssa puhua puolet ja puolet siitä asiasta, Sara kertoo hihitellen. Laitoimme niihin paljon kermavaahtoa ja hilloa ja päälle vielä tomusokeria. Sara on valmistanut ”firmalleen” myös Sara Design -logon, jota hän pitää esillä koruja esitellessään esimerkiksi vanhempiensa ystäville. Saran lempivärit ovat vaaleansininen ja pinkki, mutta koruista löytyy muitakin värejä. Kyselen ihmisiltä, ostaisivatko he koruja. Iskä tilittää rahat tililtäni SOS-Lapsikylälle. Tosin se hyvä mieli on kyllä aika mukava... Korujen tekeminen on kuulemma helppoa ja hauskaa. – Rahankeräyskukkarona käytän kännykkäpussia. Kaikki alkoi siitä, kun Saaren perheen ovelle noin kaksi vuotta sitten tuli henkilö, joka keräsi kuukausilahjoittajia SOS-Lapsikylälle. Olin kuullut siitä koulussakin ja vähän eri paikoissa. Koulussa hän tykkää käsitöistä. Hän on valmistanut muun muassa pinkin perhostyynyn. – Laitan korun taitetun leivinpaperin väliin ja silitän. Iskä sanoi, että minäkin voisin auttaa lapsia vaikka askartelemalla koruja. Sara pääsi kesälomalle Rastaalan koulun toiselta luokalta ja aloittaa musiikkiluokalla tulevana syksynä. Olen tehnyt näitä jo ainakin yli 50. Viimeksi sain kokoon 11 euroa 70 senttiä. – Ensin mietin, mitä teen, sitten valitsen värit ja alan tehdä. Siitä se sitten alkoi. Viime talvena Sara ilahdutti myös taloyhtiönsä eläkeläisiä. Korujen tekeminen tuo siis myös esiintymiskokemusta. Hän ei käytä koruja. . En ole puhunut edes ystävilleni tästä puuhasta. Iskän kanssa veimme ne naapureillemme. – Lapsille en myy. – Sen jälkeen iskä kertoi, että kaikilla lapsilla Suomessa ei ole asiat hyvin. Teen tätä hommaa siksi, että tästä tulee hyvä mieli. – Sen pitää jäähtyä ja sitten se on valmis. Haastattelun tienoilla hänellä on ollut juuri syntymäpäivä, ja kutsuja vietetään seitsemän vieraan voimin seuraavana päivänä. Siis tavallaan teen töitä, mutta en saa siitä palkkaa. Sara harrastaa myös partiota. Itse saan silittää vain valvotusti. Sara ei valmista koruja itselleen vaan hyväntekeväisyyteen. Se sai Saran askartelemaan koruja, joita ostamalla tekee hyvää. Minulla on partiopaidassa jo yhdeksän merkkiä. SILITYSTÄ VALVOTUSTI Sara kipittää valmiin työn kanssa keittiöön. Hinta riippuu tietysti siitä, mitä taskunpohjalta löytyy. Seuraavaksi pujotan korun lankaan ja sitten sen voi ripustaa kaulaan. – Kyllä se aina vähän jännittää, aika hyvin se on mennyt. Ne maksavat noin 1–2 euroa. – Mutta en iskälle. Äiti on kosmetologi ja tekee kasvohieronnat kaikille ja kiinnittää glittereitä kasvoihin, Sara paljastaa ja taivuttaa itsensä suitsait sivuspagaattiin. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA LM 6-7/2019 s. E spoolainen Sara Saari, 9, istuu pöytänsä ääressä huoneessaan ja asettelee hamahelmiä alustaan. Hyväntekijä on tuntemuksissaan avoin. – Muru ei näe korujen värejä. Askarrellaan sydänkortit. Joskus mulle silittää äiti ja joskus iskä tai isoveli Mikael. Yleensä he maksavat enemmän kuin mitä sanon hinnaksi. Mun huoneessa on disko. Kääpiövillakoira Muru seuraa puuhaa päätään kallistellen. Saatan kyllä kerätä rahaa taskuun tai milloin mihinkin. 10-11 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 11 LM6-7_s10-11_HKSaraSaari.indd 11 15.5.2019 9:45:57. MYÖS TILAUSTÖITÄ Sara on tehnyt jo kaksi tilaustyötäkin, molemmat sydämiä. Sara käy myös showtanssissa ja musakerhossa
TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT JANI LAUKKANEN LM 6-7/2019 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 12 15.5.2019 8:58:17. äitiys Tulevaisuus huolettaa Annaa aika ajoin. Siksi hän haluaa keskittyä elämään tässä hetkessä. Polku, jonka varrelta löytyi AARTEITA Kuvataiteilija ja erityisen pojan omaishoitaja Anna Seppälä on joutunut huomaamaan, miten kapea normaalin muotti yhteiskunnassamme vallitsee
Lukuhetki on hänelle turvallinen tuokio ennen nukkumaanmenoa. Kolmivuotiaana Asko meni päiväkotiin. Oli oikeastaan helpotus, kun pojan poikkeavalle käytökselle löytyi syy. Anna luonnehtii kuopustaan Askoa, 11, tavalliseksi vauvaksi, joka kehittyi normaalisti. Monenlaisesta musiikista Asko kyllä pitää, erityisesti M. Sieltä alkoi kantautua ikäviä viestejä. Säännöt eivät tuntuneet menevän perille. Hän keskittyi siihen, minkä koki tärkeimmäksi tehtäväkseen: Askon hoitamiseen. – Diagnoosi oli järkytys. A nna Seppälä tiesi jo pienenä haluavansa taiteilijaksi. Poika vaikutti poissaolevalta, ei vastannut kysymyksiin eikä kysellyt mitään. Vähän isompana hän kävi kuvataidekerhoissa ja lähti opiskelemaan kuvataidetta. Annasta tuli poikansa omaishoitaja. Pikkuhiljaa kuitenkin hyväksyin, että sellainen Asko on, enkä sure sitä enää. 12-17 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 13 ›› LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 13 15.5.2019 8:58:24. Sille ei ollut tilaa. Se oli hänelle tapa rauhoittua ja ilmaista itseään. Autismi on keskushermoston kehityshäiriö, jonka syitä ei tunneta. Erityislapsi mullisti taiteilijaidentiteetin ja elämänarvot. Hän saattoi jäädä lumoutuneena katsomaan viemäriin imeytyvää tiskivettä ja järkyttyi, kun se lopulta katosi kokonaan. Hänen oli luovuttava taiteesta moneksi vuodeksi. Jos poikaa kielsi astumasta lätäkköön, hän unohti sen heti seuraavan lätäkön kohdalla. Asko pääsi toiseen päiväkotiin, tuettuun ryhmään. Asko sai diagnoosin: lapsuusiän autismi ja kehitysvamma. Poika ei sopeutunut, vaan häiriköi. Uudessa elämässä omaishoitajana loistavasta piirustustaidosta oli kuitenkin yllättävää hyötyä. Arjen tuli olla mahdollisimman ennakoitavaa ja rauhallista, sillä Asko ylikuormittuu hälinästä, väkijoukoista ja kovista äänistä. LM 6-7/2019 s. Poika nauttii myös kuvakirjojen lukemisesta Annan kanssa, tämänhetkisiä suosikkeja ovat Mikko Mallikkaat ja Mauri Kunnaksen teokset. Nummisesta, joka oli myös Annan suosikki lapsena. – En joutunut olemaan enää niin yksin ongelman kanssa, kun sain myös päiväkodista tukea. Hän ajatteli, ettei tekisi taidetta enää koskaan. Kyniä ja paperia piti koko ajan olla saatavilla. Pitkään kuvataide merkitsi Annalle työtä ja uraa. Puhumaan poika oppi kaksivuotiaana, mutta pian sen jälkeen Anna huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa. Vaikkapa ympäristön taustaäänet, joihin muut eivät kiinnitä mitään huomiota, saattavat autistisesta henkilöstä kuulostaa häiritseviltä, ahdistavilta ja aiheuttaa suoranaista fyysistä kipua. Koin syyllisyyttä ja mietin, olinko tehnyt jotakin väärin raskausaikana. A. Se oli raskasta ja kaoottista aikaa: Anna erosi Askon isästä ja hänen oma isänsä kuoli. – Kuvakirjojen hienot, pienet yksityiskohdat kiinnostavat Askoa. Elämä päätti toisin
Myös työhuoneella Kalliossa hänellä on oma rauha. Hoiva-alan viimeaikaiset skandaalit ovat järkyttäneet Annaa kyyneliin asti. Koetan parhaani mukaan tulkita häntä. Samaan aikaan kun Anna yritti saada lastaan rauhoittamaan, hänen piti selitellä oudonnäköistä käytöstään ohikulkijoille. Siksi äiti ja poika suuntaavat usein koulupäivän jälkeen retkelle lähiluontoon, tutulle Longinojan purolle. Joskus Annaakin väsyttää. Kun Asko kuormittuu liikaa, hänellä kuohuu yli. Väkisinkin hän on joutunut miettimään poikansa tulevaisuutta. Omaishoitajuutta ei tueta siellä millään tavoin. Lapsen, jolla on autismikirjon häiriö, on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia eleiden ja ilmeiden perusteella. Hän ei voi itselleen mitään ja on aina kovin pahoillaan, kun niin käy. Asko on herkkä toisten mielialoille ja rauhoittuu helpommin, kun äitikin on rauhallinen. – Hyvä kun puututaan, mutta toivon ihmisten ymmärtävän, että joskus ainoa vaihtoehto estää lasta vahingoittamasta itseään tai muita, on pitää lujasti kiinni. – Pitäisi olla itsestään selvää, että ihminen saa hyvää hoitoa. Yhtälö käy sitä hankalammaksi, mitä isommaksi ja voimakkaammaksi Asko kasvaa. Siellä Asko uittaa keppejä ja heittelee kiviä veteen. Se voi näyttää ulkopuolisesta tosi hurjalta, koska tuon ikäinen on jo yllättävän voimakas. – Kun Askolla on kivaa, minullakin on. Ohikulkija pysähtyi moittimaan häntä lapsen pahoinpitelystä. Siksi Annan täytyy pitää hyvää huolta itsestään. – On vaikea tietää, mitä Asko ymmärtää, sillä hän ei pysty kertomaan sitä. Metsässä kulkeminen ja virtaava vesi selkeästi rauhoittavat. Ei sitä jaksa, ellei usko sen sujuvan hyvin. Myös ymmärrykseni erilaisuutta kohtaan on kasvanut. Kevät on usein rankkaa Askolle: valoa tulvii, ja luonto muuttuu kohisten. Siksi hän voi kaihtaa katsekontaktia. On pitänyt kasvattaa paksu nahka. Muutokset tekevät hänet levottomaksi. Vapaailtoinaan Annan on välillä vaikea päättää, jääkö kotiin lepäämään vai näkeekö kavereita. Normaali-ihmisen muotti on kapea, ja paljon erilaisia ihmisiä jää muotin ulkopuolelle. Heidänkin, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään, tulee saada hyvää hoitoa. Anna näkee omaishoitajuudessa silti paljon antoisiakin puolia. Autismi ei välttämättä näy ulospäin ja aiheuttaa siksi helposti väärinkäsityksiä. – Sitä on ollut pakko opetella. Erityislasten vanhemmilla on oma vertaistukifooruminsa netissä. Loppujen lopuksi vammaisten asiat on järjestetty Suomessa hyvin, kun vertaa vaikkapa Afrikkaan, jossa lapset joutuvat laitoksiin, jos vanhemmat käyvät töissä. Se huolestuttaa ja ahdistaa. LM 6-7/2019 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 14 15.5.2019 8:58:34. Annan äiti sanoi hänelle joskus: ”Kylläpä sinä olet kärsivällinen”. Asko käy hyvää koulua, jossa saa juuri sellaista tukea kuin tarvitsee. Toivon, että Askon elämä järjestyisi aikuisenakin – sitten, kun en enää pysty hänestä huolehtimaan. Innostuessaan hän saattaa heitellä veteen myös vaatteitaan. Ikäviä uutisia on kantautunut paitsi vanhustenhoidosta myös vammaisten kohtelusta. Se on kätevää, sillä omaishoitajien on hankala päästä irrottautumaan tapaamisiin. Väsymyksen hetkillä yritän pudottaa omaa vaatimustasoani ja hoitaa vain pakolliset velvollisuudet. Ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa. Jokin aika sitten Anna joutui pitelemään kimmastunutta Askoa maassa, ettei tämä satuttaisi itseään. Meillä ei kaikilla ole samoja edellytyksiä. Annan maalaamien kuvien avulla Asko voi kertoa koulussa, mitä on vapaaajallaan puuhannut. Nykyisin pystyn jo olemaan välittämättä ihmisten katseista. – Hän haluaisi mennä sinne joka päivä. Pelkään miten käy, kun en ole valvomassa hänen oikeuksiaan. – On lohdullista kuulla, että muutkin kamppailevat samantyyppisten ongelmien kanssa, ja on lupa välillä väsyä siihen ja sanoa se ääneen. Vaikeuksia on yleensä myös itsensä ilmaisemisessa. – Voi oppia ja löytää paljon sellaista, mikä normielämässä jäisi kokematta. Puheterapia ja sosiaalisten taitojen harjoittelu kehittävät hänen kykyjään koko ajan. Olosuhteita pitäisi koko ajan pystyä ennakoimaan, mutta se ei ole aina mahdollista. Hän meditoi aamuisin ennen kuin Asko herää tai sen jälkeen, kun poika on lähtenyt kouluun. Hänellä voi olla paljon kykyjä ja taitoja, mutta ne eivät pääse esille. Vertaistukiryhmä on ainoa paikka, jossa omasta uupumuksesta voi puhua
12-17 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 15 ›› LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 15 17.5.2019 13:06:40. LM 6-7/2019 s. Longinojalla, veden ääressä, Asko, 11, on onnellisimmillaan
Annan ja Askon töitä on alustavasti pyydetty Helsingin Annantalon gallerian tulevaan taidenäyttelyyn, jonka teemana on yhdessä tekeminen. Välillä jatkuva ennakointi ja rajoittaminen stressaa, mutta se on ainoa keino pitää arki jotenkin hallittavana. OPISKELI Lahden Taideinstituutissa ja Århus Kunstakademissa. – Vaikka en koskaan olisi toivonut itselleni tällaista polkua, olen sen varrelta löytänyt aarteita, jotka olisivat jääneet piiloon helppoa tietä kulkiessa, uskoo Anna Seppälä. Olohuoneen seinällä on Annan kuvittama Askon viikkokalenteri. – Hän kommentoi kuviani piirtämällä tai värittämällä päälle. On pitänyt kasvattaa paksu nahka. Se sai alkunsa Uuden lastensairaalan hissistä, jossa soi rauhoittava äänimaisema. ASUU Helsingissä. Hän ei ujostele uusia ihmisiä, vaan ottaa heidät vastaan omaan välittömään, sydämelliseen tapaansa. – Ostaa. Hän kokee oppivansa erityislapseltaan joka päivä tärkeitä asioita ihmisyydestä, rakkaudesta ja siitä, mikä elämässä on oleellista. AMMATILTAAN kuvataiteilija. #lastensuojelupäivät2019 Lastensuojelun Keskusliitto @LastensuojeluKL 1.–2.10. Mutta nyt ruoka on valmiina pöydässä! Anna kutittelee Askoa kyljistä, saa kammettua kikattavalta pojalta tabletin pois ja istutettua pöydän ääreen. Asko alkoi puhua ”soivasta hissistä”, joka kasvoi hänen mielessään ”puhuvaksi ja soivaksi puutarhahissiksi”. . Se on tosi terapeuttista! Taiteesta on tullut äidin ja pojan yhteinen kieli. Siellä oli esillä paitsi erityisarjesta kertovia maalauksia myös äidin ja pojan välistä kommunikaatiota helpottavia piirroskuvia. Anna piirtää Askolle ohjeita, sillä tämän on helpompi ymmärtää kuvallisia kuin sanallisia sääntöjä. Nuo päiväkirjamaiset piirrokset kertovat koskettavalla tavalla erityislapsen arjen pienistä mutta tärkeistä asioista: retkistä lähiluontoon, saappaan kastumisesta, kauppamatkojen hassuista sattumuksista sekä lukuja hellittelyhetkistä. Anna piirtää koulua varten arjesta kuvapäiväkirjaa, jonka avulla Asko voi aamupiirissä kertoa, mitä hän on illalla tehnyt kotona. KUVAA töissään erityistä arkea, ihmistä ja luontoa sekä niiden yhteyttä. Tällä hetkellä Asko harjoittelee pyytämään toiselta lupaa, saako halata. Anna kaivaa Askon repusta esiin koulukalenterin, johon on merkitty kuvin, mitä on tehty ja miten päivä on mennyt. Kuka. Välillä hän pääsee myös mummin eli omman ja tämän koiran Rekun hoiviin. – Limeä, hän pyytää Annalta. Olohuoneen seinällä sohvan yllä on äidin ja pojan yhteinen suuri tussimaalaus Puutarhahissi. ANNA SEPPÄLÄ SYNTYI Kuopiossa 1974. Muistatko kun maistoit chiliä. Hienoa, että Uusi lastensairaala on suunniteltu ottamaan huomioon erityisryhmät. – Nyt ei ole limeä. – Niin, pitää ostaa kaupasta. Autistiset henkilöt voivat olla ylitai aliherkkiä erilaisille aistimuksille, kuten kosketukselle, hajuja makuaistimuksille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. PERHE: Otso, 15, ja Asko, 11. Usein, kun Anna alkaa piirtää tussilla pahville, Asko kiinnostuu ja alkaa piirtää mukana. Taide on jälleen erottamaton osa Annan elämää. – Voin taiteellani ilmaista asioita, jotka eivät käänny sanoiksi. V ALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 2019 ® Ketju kannattelee Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat. – Pyytäminen onnistuu jo, mutta hän ei malttaisi odottaa vastausta, Anna nauraa. Tammikuussa Annalla oli Erityisarki-näyttely helsinkiläisessä Galleria Huudossa. Askolla on myös isoveli, Otso, 15, jonka kanssa hän tykkää telmiä. Elämäni on muuten aika paljon toisista huolehtimista, mutta paperilla voin tehdä just niin kuin haluan. Nuo arkiset hetket ovat aarteita, joista Anna puhuu myös Erityisarki-näyttelystä kertovassa esitteessään. Kuvassa Asko voi olla riisumassa vaatteita pihalla hellepäivänä ja sen päällä ruksit, mikä tarkoittaa, ettei niin saa tehdä. Se tarkoittaa, että Asko menee kohta isänsä ja tämän uuden perheen luo. Asko pyrähtää koulutaksista eteiseen. – Sain paljon palautetta erityisesti noista Askoa varten tekemistäni kommunikaatiokuvista. Suuret kauniit silmät vallattomien hiusten takana katsovat ohi, mutta hän tarttuu vierasta kädestä ja kutsuu näin peremmälle kotiinsa. – Asko tykkää vahvoista mauista, sanoo Anna poikansa käsivartta hellästi silitellen. Ihmiset kertoivat niiden avanneen erityislapsen arkea tavalla, jota he eivät olleet aiemmin nähneet. Tampere-talo Puhujina: Timo Harrikari Peter Franzén Cath Larkins Petri Paju Juho Saari Elin Hultman Tarja Pösö Elina Pekkarinen Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Digikylä Alaseminaareja Vierailukohteita Laaja näyttelyalue Posterinäyttely Juontaja: Rosa Kettumäki LM 6-7/2019 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 16 15.5.2019 8:58:54. Koulupäivän jälkeen hän saa hetken selata tabletilta lempianimaatioitaan, joissa välkkyy neonvärisiä muotoja ja hahmoja. Lontoossa ja Färsaarilla. 11-vuotias on motoriikaltaan ketterä, joten Annan pitää olla koko ajan valppaana, ettei hän keksi mitään vaarallista. TÖITÄ ESILLÄ näyttelyissä mm. Tänään illan kohdalla näkyvät silmälasipäisen miehen kasvot. Kun hän kääntää selkänsä, Asko livahtaa kipuamaan keittiötasolle. Hänen piirroksensa ovat usein hyvin energisiä. Kun kysyn, mitä hän piirtää, välillä hän vastaa hyvin selkeästi. – Askon kanssa ei tarvitse käydä sairaalassa usein, mutta hän haluaisi lähteä sinne muuten vain retkelle katsomaan akvaariota. Asko muistaa
Tampere-talo Puhujina: Timo Harrikari Peter Franzén Cath Larkins Petri Paju Juho Saari Elin Hultman Tarja Pösö Elina Pekkarinen Innostavia puheenvuoroja Työpajoja Kokemuskirjasto Digikylä Alaseminaareja Vierailukohteita Laaja näyttelyalue Posterinäyttely Juontaja: Rosa Kettumäki LM6-7_s12-17_AnnaSeppa la .indd 17 15.5.2019 8:58:55. V ALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 2019 ® Ketju kannattelee Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelupaivat. #lastensuojelupäivät2019 Lastensuojelun Keskusliitto @LastensuojeluKL 1.–2.10
INA RUOKOLAINEN | KUVAT REILIKA LANDÉN LM 6-7/2019 s.18-22 18 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s18-22_KantosenPerhe.indd 18 15.5.2019 10:11:07. perhe KOTONA Hemmalla Taru ja Raimo Kantonen uskoivat sydämen ääneen, kun ostivat vuonna 2005 vanhan talon Asikkalasta. Peruskorjaus ei valmistu vielä vuosiin, mutta Vanha Vääksy ja sen ihmiset ovat sitoneet perheen paikalleen
Kaksi luovaa ihmistä huomasi viihtyvänsä yhdessä, muutti yhteen ja asui ensin lahtelaisessa kerrostaloasunnossa. Pressujen alla on käynnissä työmaa, joka edistyy sitä vauhtia kuin on hyväksi talolle ja sen asukkaille. Vuonna 2005 Taru ja Ramin äiti olivat toisistaan tietämättä huomanneet ilmoituksen samasta talosta. Siiriä asia ei haittaa, sillä nykyinen koti sijaitsee viereisessä kerrostalossa, jonka pihasta voi koska tahansa kipaista omille mansikka-apajille tai haaveilemaan oman huoneen sisustuksesta. K eskellä heinäkuuta Kantosten Hemma-talon pihassa kasvaa ahomansikoita, joita Siiri, 6, mielellään kerää. Olisi ihana päästä asumaan edes alakertaa muutaman vuoden kuluttua, Taru huokaa. Taru ja Rami tapasivat lahtelaisessa yökerhossa vuonna 2000. – Ramin äiti oli katsonut, että onpa sievä pieni talo. Muistelen niitä iltoja, kun katselimme pihalta makuupussista tähtiä. – Tästä on tullut hassu elämäntapa, Raimo eli Rami, 40, vahvistaa. RAMI Siirillä on salainen mansikkapaikka Hemman pihassa. Hänellä on pihassa myös maja, hiekkalaatikko ja paljon leluja. Siiriä ujostuttaa kertoa omia ajatuksiaan talosta, mutta on kohta valmis näyttämään tulevan huoneensa paikan. – Ikävä tänne on kuitenkin jo kova. Rami, Siiri ja Taru Kantonen käyvät välillä vain retkellä työmaalla, joka sijaitsee aivan nykyisen kerrostalokodin vieressä. Talossa hän ei ole asunut päivääkään, sillä vanhemmat muuttivat sieltä pois Siirin ilmoitettua tulostaan. Sekin painoi, että tämä oli puolet lähempänä Padasjoen kesämökkiä kuin Lahti, Taru kertoo. Onneksi, sillä siksi myös vanhemmat jaksavat käydä talolla milloin purkamassa, milloin rakentamassa. Mukana Kantosilla oli rakennusmestari ja Tarun Ennen remonttia talossa kannattaa asua vuosi tai pari. Hämeenlinnalainen Taru oli opiskellut kenkäsuunnittelijaksi, ja lahtelainen Rami työskenteli tilauspuuseppänä omassa yrityksessään. LM 6-7/2019 s.18-22 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 19 ›› LM6-7_s18-22_KantosenPerhe.indd 19 15.5.2019 10:11:19. – Harrastamme talon remontointia, Taru, 42, sanoo. Haave omasta talosta sai parin kiertelemään puutaloalueilla ja katselemaan myytävänä-ilmoituksia. Emme me siinä vaiheessa tienneet Vääksystä paljonkaan, mutta tulimme katsomaan ja ihastuimme paikkaan harjulla, Vesijärven ja Päijänteen välissä
Siiristä on mukava seurata töiden edistymistä ja haaveilla yläkertaan suunnitellusta omasta huoneestaan. Alkoi vuokra-asunnon etsintä, mikä ei ensin tuottanut tulosta. On todella kiva nähdä ihmisiä ja kertoa, miksi teemme remonttia alkuperäisillä menetelmillä ja aikataulussa, joka meille sopii. Olemme kohdanneet täällä vähintään satoja ihmisiä, Rami kertoo. – Siirikin jaksoi lähteä mukaan rakentamaan koristeluja jo kahdeksan aikaan aamulla ja kuunnella myöhemmin viitisen tuntia musiikkia. Hänellä on omat työhanskat ja halu tehdä töitä. Oli myös mahdollista vain sulkea ovi työmaalle, kun ei enää jaksanut, Rami kertoo. Yhteisö imaisi mukaan heti, kun muutimme. Koristelun ja purkamisen välissä perhe ehti viettää päivän musiikkia kuunnellen. Monenlaiset tapahtumat, talkoot ja myyjäiset ovat hitsanneet Kantosista aitoja vääksyläisiä, jotka voivat nykyään kertoa jo suurella asiantuntemuksella uusille asukkaille paikkakunnan historiasta, kulttuurista ja käymisen arvoisista paikoista. – Ensin kannattaa asua vuosi tai pari, jotta tutustuu talon ja omiin tarpeisiin. Kunnes joku muisti, että naapurikerrostalossa on tyhjä asunto, jonka muistisairas asukas on muuttanut hoitokotiin. isä, joka on ollut suureksi avuksi kaikkina remonttivuosina. Siiriä hymyilyttää. Nytkin hän oli Siirin ja Ramin avustuksella kerännyt ensin kahdeksan ämpärillistä luonnonkukkia, lainannut jameille räsymattojaan ja koristellut tapahtumaa sponsoripuutarhan lahjoittamilla kukilla. Kolmen vuoden äitiysja vanhempainvapaan aikana Taru oli mukana käsityöläisporukassa, joka pyöritti Kesä käsillä -puotia kanavan varrella. Ainakin Ely-keskus uskoo projektiin, sillä kesällä 2018 se myönsi rakennusperinnön hoitoon tarkoitetuista rahoistaan Ramille avustuksen vesikaton ja sen alusrakenteiden sekä piipun ja tulisijojen korjaukseen. – Remontin tuottavuus nousi, kun pääsimme kunnolla kuorimaan ja riisumaan turhaa pois. Lopulta se uuvutti Tarun. Useana syksynä Kantoset ovat avanneet Hemma-talonsa työmaan ja pienen pihakahvilan vieraille Vanhan Vääksyn avoimet talot ja pihat -tapahtuman yhteydessä. Muuttopäätöksestä Vääksyyn alkoi molemminpuolinen tutustuminen. Siiri on myynyt niitä myös Tarun ylläpitämän Facebook-sivunsa kautta. Niinpä pariskunta osti 1800-luvun lopulla pystytetyn rakennuksen, joka tuntui olevan salaisuus paikallisille asukkaillekin. Tapaamispäivänämme Kantoset ovat juuri viettäneet viikonlopun koko perheen Kanavajameissa, jonka visuaalisen ilmeen Taru on monena vuonna luonut. Taru lähti pian mukaan Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistykseen, jossa hän on ehtinyt toimia niin sihteerinä kuin puheenjohtajana. Moni kiinnostunut on tullut vuosi vuodelta paikalle katsomaan kunnostusta, joka ei asiaa tuntemattoman silmissä näytä edistyvän. Syntyi Siirin Monsteri Puoti, joka tuottaa epäsäännöllisen säännöllisesti muovailumassasta pieniä avaimenperiä, magneetteja ja muita hyötymaskotteja. TARU LM 6-7/2019 s.18-22 20 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s18-22_KantosenPerhe.indd 20 15.5.2019 10:11:19. Siiri kulkee vanhempiensa mukana lähes aina, kun Vääksyssä tapahtuu jotain. Moni remontti on pilattu liialla kiirehtimisellä. – Paljon saamme lämmintä tsemppausta ja välillä kuulemme sopivaa vinoilua. Vuodet 2005–2012 ennen Siirin syntymää Taru ja Rami asuivat Hemma-talossaan ja ajattelivat, että työ edistyy huone huoneelta. Kauppaan kuului piharakennus, jossa oli sauna ja varastotilaa, josta Taru yhä haaveilee työhuonetta taiteenteolle. – Asuimme yhdessä huoneessa, ja pölyn määrä oli vakio. Kun Siiri oli tulossa, oli pakko todeta, että minusta ei ollut siihen. Aivan Vääksyn sydämessä sijaitsevalle tontille ei vienyt tietä, eikä itse rakennusta juuri erottanut puskien keskellä. Ystävyyksiäkin on syntynyt. Rami otti huolekseen etenkin Vääksyn kaarnalaivakisat, jotka keräävät lapsia ja aikuisia veistämään kaarnalaivoja ja kilpailemaan niiden uittamisessa Vääksynjoessa. Oli tosi kivaa, sillä tunnemme hurjan paljon Siirin kavereita, joita oli perheineen paikalla, Taru kertoo. Muutto oli hyvä ratkaisu. Jos hän työskentelee rakennuksella yksin, Taru ja Siiri tulevat sinne usein eväiden kanssa tai paistamaan makkaraa. Aikansa ammattilaisia tarkkailtuaan Siiri halusi tuoda myyntipöydille myös omaa tuotantoaan. Mutta talossa saattoi asua, vaikkei siellä juuri mukavuuksia ollutkaan. – Siiri oli varmaan kolmivuotias, kun hän halusi osallistua hirsien eristämiseen pellavariveellä, Rami kertoo. Myös kaikki palvelut löytyvät läheltä: Siirin esikoulu, kirjasto ja koulu ovat ihan nurkan takana, Taru sanoo. Kaikki vakuuttuivat siitä, että ryhdikäs hirsitalo seisoo vielä pitkään paikallaan, vaikka kaipasikin remonttia. Sen ensimmäinen osa oli savutorppa ja mahdollisesti kanavanrakentajien asumus. – Tämä ihana yhteisö imaisi mukaan heti, kun muutimme. Ihan heti Kantoset eivät aloittaneet remonttia, sillä puuseppänä Rami tiesi, miten vanhaan taloon pitää suhtautua
LM 6-7/2019 s.18-22 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 21 ›› LM6-7_s18-22_KantosenPerhe.indd 21 15.5.2019 10:11:35. Siiri tietää jo, mihin hänen huoneensa valmistuu
Puusepälle remontti on opettanut valtavasti uusia taitoja perinnerakentamisesta. – Näihin vuosiin on mahtunut yrittäjän lamavuosia, mutta talo on tuonut myös uutta työtä, Kantoset toteavat. RAMI Puutarhatyöt saavat odottaa, mutta jo nyt Siiri ja Taru ovat löytäneet pihasta paljon perinteisiä kasveja. HARRASTAA talon remontoimista, mökkeilyä ja sienestämistä ja osallistuu ajan salliessa talkoisiin Vääksyn tapahtumissa. TIETÄÄ, että ikävöi muuton jälkeen Vesijärvi-maisemaa, joka näkyy nykyisestä kerrostalokodista. TYÖSKENTELEE AD:nä lahtelaisessa mainostoimistossa. – Ensin meni unirytmit sekaisin, minkä vuoksi aloitin maalaamisen. LM 6-7/2019 s.18-22 22 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s18-22_KantosenPerhe.indd 22 15.5.2019 10:11:47. HAAVEILEE muuttamisesta Hemmataloon, jonka pihalla voi ihailla tähtiä ja näkymää Päijänteelle. Vääksyssä hän alkoi suunnitella ensin kortteja ja Siirin synnyttyä myös maalata tauluja. Yksi ensimmäisiä etappeja oli ikkunankunnostuskurssi, jolle Taru ja Rami osallistuivat yhdessä. Kuka. HARRASTAA talon remontoimista ja taulujen maalaamista. . Juttu on tehty heinäkuussa 2018. Elämä Vääksyssä on muuttanut myös Tarun ajatuksia työstään. tilauskalusteita ja kunnostaa vanhoja ovia ja ikkunoita. TARU KANTONEN AMMATILTAAN kenkämuotoilija ja graafinen suunnittelija. Hän onkin pitänyt vuodesta 2012 lähtien useita taidenäyttelyitä, viimeksi syksyllä 2018 oli esillä vesiaiheisia akryylimaalauksia. Nykyään Rami sekä neuvoo muita että kunnostaa tilauksesta vanhoja ovia ja ikkunoita. Talon runkoon on tehty Museoviraston siunauksella mahdollisimman vähän muutoksia. Kolme vuotta sitten hän aloitti työt AD:nä mainostoimistossa. Jo vuonna 2005 Lahdessa hän oli hakeutunut opiskelemaan graafiseksi suunnittelijaksi voidakseen tehdä luovempaa työtä kuin teollisuuden kenkäsuunnittelijana. Ison osan ideoista hän on saanut katsellessaan maisemia Vesijärvelle ja Päijänteelle. Ramin sydän oli särkyä, kun hän joutui sahaamaan kolmekymmentä senttiä alkuperäistä hirttä pois. RAIMO KANTONEN AMMATILTAAN mallipuuseppä ja perinnerakentaja. Puita ja pensaita on karsittu sekä maiseman että talon rakenteiden vuoksi. Mutta nyt on enemmän sekä tavoitteellisuutta että luovaa kulmaa, Taru pohtii. – Tuntui, kuin olisin sahannut mummolta käden poikki. Perhe tietää tehdyn työn määrän ja laadun. Kaikki vuosikymmenten aikana taloon lisätyt muovit ja muut sopimattomat materiaalit on revitty pois. Kuistia laajennettiin viisi ja puoli neliötä, jotta taloon voidaan rakentaa kylpyhuone. HAAVEILEE aamukahveista omassa kodissa puuhellan lämmössä ja maastopyöräharrastuksen aloittamisesta uudelleen Vääksyn hienoissa maisemissa. Tontille on pitänyt rakentaa tie ja uusia viemäröinti. – Sivusta seuranneena täytyy sanoa, että lapsen syntymä pulputti Tarussa esiin uuden jakson, Rami kuvaa. TYÖSKENTELEE omassa yrityksessään, jossa valmistaa mm. Lapsen syntymä pulputti Tarussa esiin uuden jakson
Tutkimukseen osallistui 2 060 andalusialaista yläasteen oppilasta. Turun yliopistossa kehitetyn kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman sivuilla korostetaan nettikiusaamisen erityistä haavoittavuutta: kännykällä nimettömästi levitetyt nolot valokuvat, pilkka ja uhkaukset eivät jää kouluun, vaan vaino seuraa lasta puhelimen mukana aina ja kaikkialle. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Autoritaarinen kasvatus LISÄÄ NETTIKIUSAAMISTA V ähiten nettikiusaamisen kanssa joutuvat tekemisiin lapset ja nuoret, joita on kasvatettu kiintymyksen ilmapiirissä itsenäisyyteen kannustaen. Heillä ei myöskään ole vaikeuksia jutella vanhempiensa kanssa iloistaan ja suruistaan. KOULUKIUSAAMINEN LOPPUU YLEENSÄ KOULUPÄIVÄN PÄÄTTYESSÄ, MUTTA VERKOSSA TAPAHTUVA KIUSAAMINEN SEURAA OPPILASTA KAIKKIALLE. Myös koulu tarvitaan ehdottomasti mukaan kiusaamisen kitkentätyöhön, sillä oppilaiden keskinäisellä nettikiusaamisella on taipumus lisääntyä, jos opettajat eivät pyri sitä tietoisesti estämään. Asiasta kertoi tietopalvelu AlphaGalielo toukokuussa otsikolla Parental behaviour affects the involvement of children in cyberbullying. Kontrolliin sekä fyysisiin ja psykologisin rangaistuksiin perustuva kasvatus puolestaan altistaa nettikiusaamiselle. Muutaman prosentin tulokseen päästään, kun kysytään, onko kiusaamistapauksia ollut vähintään 2–3 kertaa kuukaudessa. Kiintymyksen ilmapiiri kotona antaa suojaa. ESPANJALAISEN TUTKIMUKSEN MUKAAN RANKAISEVA KASVATUSOTE JA OPETTAJIEN TIETÄMÄTTÖMYYS LISÄÄVÄT NETTIKIUSAAMISTA. Vihapuhetta tutkineen Tampereen yliopiston apulaisprofessori Atte Oksasen mielestä luku ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa koulujen nettikiusaamisen yleisyydestä. Sevillan ja Córdoban yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan rangaistuksiin ja niiden uhkaan perustuva kasvatustapa lisää lapsen ja nuoren todennäköisyyttä joutua joko nettikiusatuksi tai kiusaajan ja kiusatun kaksoisrooliin. Andalusialaistutkijoiden kehittämä interventio-ohjelma Asegurate (Varmista) sisältää sekä opettajille tarkoitetun koulutuspaketin että nettikiusaamisen torjutaan tarvittavat oppimateriaalit. M O ST PH O TO S LM 6-7/201 s.23-25 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 23 ›› LM6-7_s23-25_Tutkitut.indd 23 15.5.2019 10:23:34. KiVa Koulun yhteydessä tehtyjen kyselytutkimusten mukaan nettikiusaamisen kohteeksi joutuu 2–5 % peruskoulun oppilaista. Tutkijoiden mielestä vanhemmat tulisi ottaa mukaan kiusaamisen torjuntaohjelmiin. Verkossa tapahtuva kiusaaminen on usein jatkoa jo pitemmän aikaa jatkuneelle muulle kiusaamiselle. Jos kysyttäisiin harvemmin toistuvia kertoja, luku olisi Oksasen mukaan yli 10 %. Tytöillä se liittyi erityisesti kiusaajaksi ryhtymiseen
Tutkimukseen osallistui yli tuhat turkulaiskoululaista. Päänsärky ja vatsakivut lisääntyvät etenkin tytöillä. Myös erilaiset oireet, kuten päänsärky, vatsakipu, selkäkipu, niska-hartiakipu ja psyykkiset oireet, lisääntyivät selvästi murrosiän aikana. Marja-Liisa Gustafssonin tutkimuksen mukaan 10–15-vuotiaiden koululaisten unen määrä väheni yli tunnilla yössä, tytöillä enemmän kuin pojilla. MURROSIKÄ LYHENTÄÄ YÖUNTA yli tunnilla M O ST PH O TO S LM 6-7/2019 s.23-25 24 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s23-25_Tutkitut.indd 24 15.5.2019 10:23:41. Koska oireet ja uniongelmat esiintyvät usein samoilla lapsilla ja nuorilla, unen määrän ja päiväväsymyksen kartoittaminen koulun terveystarkastuksissa auttaa tunnistamaan ja hoitamaan myös muuta oireilua. Ilona Tanskanen selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia ideologioita suomalaisten lastensuojelulait ilmentävät. Murrosiässä unen määrä kuitenkin vähenee lähes kaikilla, ja päiväväsymys ja oireilu lisääntyvät. Ensimmäiseen lastensuojelulakiin johtaneessa lakiehdotuksessa tavoitteeksi mainitaan sellaisten lasten huolto, ”jotka yhteiskunnan avutta ovat huonon hoidon tai siveellisen harhaantumisen vaarassa”. ” Orpoja, huonohoitoisia ja pahantapaisia” lapsia. Gustafsson selvitti koululaisten unen määrää, päiväväsymystä, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä itseraportoitua oireilua, kun nämä olivat 10-, 12ja 15-vuotiaita. Tutkimus perustuu viiden vuoden seurantaan. Vain noin puolet vanhemmista tietää, kuinka paljon lapsi tarvitsee unta. Harppaus toiseen, lähes puoli vuosisataa myöhemmin säädettyyn lastensuojelulakiin on pitkä sekä ajallisesti että ideologisesti. Taustalla vaikuttaneeseen kasvatusideologiaan kuului valvonta ja se, että tietyissä tilanteissa viranomaisia ohjattiin rankaisemaan lapsia tai heidän huoltajiaan. Lastensuojelun viranomaisten tehtävänä on hallinnoida asiakkuutta, johon ennalta ehkäisevät toimet ja muut lastensuojelun palvelut kuuluvat. Kolme lastensuojelulakia – KOLME ERILAISTA IDEOLOGIAA Ennen ensimmäistä, vuonna 1936 säädettyä lastensuojelulakia suomalaisten lasten ja nuorten hoidosta ja suojelusta vastasivat lähinnä vanhemmat ja muut huoltajat ilman yhteiskunnan valvontaa. Viimeisimmän, vuonna 2007 säädetyn lastensuojelulain ideologiana on asiakkuus: lapsi ja huoltajat nähdään asiakkaina, ja yhteistyötä heidän ja viranomaisten välillä painotetaan entistä enemmän. Myös vanhempien pitäisi tuntea sekä lastensa unen todellinen määrä että tarve ja ohjata lapsia terveellisiin unitottumuksiin omalla esimerkillään. Myös järjestöt ja seurakunnat toimivat lastensuojelun asialla ”orpojen, huonohoitoisten ja pahantapaisten” lasten ja nuorten henkilöiden hyväksi. Uusi laki perustui palveluideologiaan: viranomaisten tehtäväksi tuli palvella lapsia ja heidän huoltajiaan. Tanskasen väitös Ajan henki lain kirjaimessa – Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat hyväksyttiin toukokuun alussa Jyväskylän yliopistossa. Lapset huoltajineen olivat viranomaisten toiminnan kohde. Järjestelmä demokratisoitui ja ohjauksesta siirryttiin tiedottamisen suuntaan. Väitös Koululaisten uni, oireilu ja terveyteen liittyvä elämänlaatu – viiden vuoden kohorttitutkimus hyväksyttiin Turun yliopistossa huhtikuussa. Se voi ilmetä huonontuneina oppimissuorituksina, heikentyneenä keskittymiskykynä, ärtyisyytenä ja mielialan vaihteluina. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on parempi niillä lapsilla ja nuorilla, jotka nukkuvat riittävästi. Laki teki lastensuojelusta institutionaalisen ja juridisen asian. Koululaisten kohdalla tulisi Gustafssonin mukaan kiinnittää huomiota jo lieväänkin väsymykseen. Oireilu oli tytöillä poikia yleisempää – asia, johon tulisi tutkijan mukaan kiinnittää enemmän huomiota tukitoimia kehitettäessä. Lakia uudistettiin vuosina 1983 ja 2007. Kukin laki kertoo omasta ajastaan ja siitä, millaisia asioita lasten ja nuorten elämässä on pidetty normaaleina – sekä myös siitä, millaisilla keinoilla lasten elämään liittyviä ei-toivottuja piirteitä on pyritty kitkemään
TUKEA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Kysy lisää puh. oikeutta hyvinvointiin, erityiseen suojeluun ja perhe-elämään – voidaan hyödyntää lapsen edun rakennuspalikoina sovittelussa. SOSTEtalk! 2019 – Hyvinvointitalous tulee, oletko valmis. Linnanmäki selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä lapsen etu tarkoittaa, kun lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä riitoja sovitellaan tuomioistuimissa. Väitös Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus tarkastettiin Helsingin yliopistossa toukokuun alussa. Sovittelun näkökulmaa tulisi laajentaa sosiaalisten, psykologisten, taloudellisten ja lapsioikeudellisten kysymysten suuntaan. Oikeudenkäynnissä haetaan juridista totuutta, sovittelussa selvitetään osapuolten intressejä ja pyritään parantamaan vuorovaikutusta heidän välillään. mennessä! LM 6-7/201 s.23-25 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 25 LM6-7_s23-25_Tutkitut.indd 25 15.5.2019 10:23:41. Valtakunnallinen koulutusja seminaaritapahtuma tarjoaa ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia sosiaalija terveysalan sisältöjä ja yhteiskunnallisia teemoja. Sovittelu on oikeudenkäynnin vaihtoehto silloin, kun käsitellään lapsen huoltajuuteen liittyviä riitoja tuomioistuimessa. . Tavoitteena onnellinen lapsuus ja jaksavat perheet Uudet erityislasten tilapäishoidon ja lastensuojelun palvelumme avautuvat kesäkuussa 2019 Espooseen ja Lahteen. Epämääräisyyttä lisää se, että suomalaista tuomioistuinsovittelua ei alun perin kehitetty erityisesti huoltoriitojen käsittelyyn. Tampere 7.–8.10.2019 sostetalk@soste.fi #sostetalk Hyödynnä ennakkovaraajan etuhinnat – ilmoittaudu 20.6. Lapsen oikeudet hyviä rakennuspalikoita sovittelussa. Kahdesta vaihtoehdosta pitäisi valita aina se, joka turvaa parhaiten lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen. Linnanmäen mukaan lapsen oikeuksien kokonaisuutta – esim. Rinnekodin lasten ja perheiden palvelut tarjoavat kehitysvammaisten, autismikirjon ja muiden erityislasten ja -nuorten perheiden jaksamisen tueksi lyhytaikaista hoitoa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi, ryhmämuotoista lasten asumispalvelua ja lastensuojelun sijaishuollon palveluja. Mikä on LAPSEN ETU. Tutustu teemoihin www.sostetalk.fi. Pääsääntö on, että lapsen etu toteutuu sitä paremmin myös tuomioistuinsovitteluissa, mitä täysimääräisemmin lapsen oikeudet toteutuvat. Lapsen etu ja sovittelu ovat molemmat avoimia ja tulkinnanvaraisia käsitteitä. Kirsikka Linnanmäen mukaan pulmana on se, että lapsen edun määritelmät vaihtelevat kansallisen ja kansainvälisen tason välillä ja kansallisen sääntelyn sisälläkin. Sovittelumenettelyä ja lapsen oikeuksien huomioon ottamista ei Linnanmäen mielestä voida kehittää toistensa kustannuksella, vaan niiden välistä vuorovaikutusta edistämällä. Tuomioistuinsovittelulaki ei esimerkiksi määrittele lapsen etua sovittelun ensisijaiseksi tavoitteeksi, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus sitä edellyttäisi. 02063 855 00 www.rinnekoti
arkkitehtuurileiri N atsukon, Niklaksen, Célinen ja Claudian viikko Kaapelitehtaalla Helsingissä on ollut ”tosi kiva”. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin viisipäiväisellä leirillä painottuu omin käsin tekeminen, luova ongelmanratkaisu ja pienoismallirakentelu. – Esiin ovat nousseet ympäristökysymyksetkin, kun kaupunkimalleja rakennettaessa käytettiin kierrätysmateriaaleja. Se, että kuumaliima poltteli välillä sormia, ei haitannut – ikävältä tuntuu vain leirin loppuminen. LM 6-7/2019 s.26-29 26 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s26-29_Arkkitehtileiri.indd 26 15.5.2019 12:22:22. Onneksi muistoksi jäi visio hyvästä asuinympäristöstä ja kestävästi suunnitellusta kaupungista, myös pienoismallina. Välillä syntyi hyvinkin tiukkoja keskusteluja, kertoo leirillä ohjaajana toimiva maisema-arkkitehti Ella Kautto. Erilaisten tehtävien kautta tutkitaan rakennettua ympäristöä, rakentamista, sisustamista, muotoilua ja kaupunkisuunnittelua. Natsuko (vas.), Niklas, Céline ja Claudia syvällä kaupungin ja suunnittelun ytimessä. Ja pohditaan, suunnitellaan, piirretään ja rakennetaan kaikista mahdollisista ja mahdottomista materiaaleista! Osallistujien alaikäraja on seitsemän vuotta. Kun lapset rakensivat pienoismallia kaikille hyvästä kaupunginosasta, juteltiin ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta, kuultiin sekä unelmia että pelottavia uhkakuvia
Mietimme, mitä vaikutusta olisi vaikkapa viherrakentamisella, Arkin johtava opettaja Niina Hummelin kuvaa. Lapsi oppii, miten eri tavoin erilaiset ihmiset ratkaisevat suunnitteluhaasteita, joilLASTEN SILMIN Kuinka paljon lapset voivat vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä edes Suomen kaltaisessa maassa. LM 6-7/2019 s. 26-29 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 27 ›› LM6-7_s26-29_Arkkitehtileiri.indd 27 15.5.2019 12:22:28. – Yritämme lasten kanssa miettiä, voiko ympäristöä korjata arkkitehtuurin, rakentamisen, materiaalien ja energiantuotannon kautta. ERJA SAARINEN | KUVAT JANI LAUKKANEN Arkkitehtuuri ja design on helppo yhdistää: onhan arkkitehtuuri kaupunkien muotoilua. – Ihminen oppii ennen kaikkea tekemällä: uusia ideoita syntyy käden ja ajattelun yhteistyönä. Yhdessä tekemisestä ja oppimisesta jää kokemus, josta voi ammentaa jatkossakin. Arkilla on lasten arkkitehtuurikasvatuksesta vuosikymmenten kokemus leirien ja viikoittaisten ryhmien myötä
Projektissa opeteltiin esitystapoja, joita kaupunkisuunnitteluarkkitehdit ymmärtävät: koodeja, joilla osoitetaan viheralueet, kadut ja tiet, aukiot ja torit, julkiset tai yksityiset rakennukset. le ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua, Hummelin sanoo. "Kun työn keskiössä on peli, kaupunkisuunnitelmasta saa myös käyttöesineen", tietää Natsuko. LM 6-7/2019 s.26-29 28 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s26-29_Arkkitehtileiri.indd 28 15.5.2019 12:22:46. Hän kertoo 10-vuotiaan projektiin osallistuneen tytön piirtämästä kaupunkisiluetista, jonka kaarevassa linjassa rakennukset menivät sarjakuvamaisesti ylös ja alas. Mutta ellei ole välineitä ja keinoja, joilla kertoa ideoistaan tai mielipiteistään, ääntä on vaikea saada kuuluviin, Hummelin muistuttaa. Arkissa käytössä ovat oikeat työkalut ja mittakaavat. – Kun lapsi oppii ymmärtämään mistä erilaiset tilat koostuvat, hän voi miettiä, mistä pitää tai mitä haluaisi muuttaa. Niitä tarvitaan sekä havainnointiin että havainnoista keskusteluun. – Ei, vaikka laki määrää ja varhaiskasvatusja opetussuunnitelmissa huomioidaan, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiseen ympäristöömme. – Tulkitsin sen ensin taiteelliseksi ilmaisuksi, mutta se kuvasikin mutkittelevaa rantaviivaa, jossa rantaa olisi ollut enemmän! Lasten ideoita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Tuntumaa todellisuuteen on saatu yhteistyöprojekteissa, kuten Helsingin Hernesaaressa, jossa mukana oli yli sata Arkin oppilasta. – Aikuisten on tärkeää huomata, ettei kyse ole vain lasten näkemyksistä, vaan meidän kaikkien ympäristöä parantavista ideoista, Hummelin painottaa. Yhtään hullummalta ei kuulostakaan leiriläisen kommentti tuotoksestaan: – En vielä tiedä, mikä tämä on, mutta hyvä se on! Monet leikit valmentavat arkielämään, mutta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä arkileikkejä ei juuri ole. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi alueelle ideasuunnitelmat kahdelta asukasyhdistykseltä, kolmelta arkkitehtitoimistolta ja Arkin oppilailta
. – Kaupunkien kanssa tekemissämme projekteissa nuorimmat ovat olleet esikouluikäisiä, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Johanna Koivunen Ramboll Finlandista. Kaupunkeihin kaivattiin myös lisää elävyyttä: markkinakojuja, esiintymislavoja, pelikenttiä. 26-29 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 29 LM6-7_s26-29_Arkkitehtileiri.indd 29 17.5.2019 12:21:22. Heitä on otettu mukaan myös pelillisyyden avulla. 8–14-vuotiaille suunnatut kurssit olivat osa Unicefin Lapsiystävällinen kaupunki -hanketta. Arkkitehtuurikasvatus voi tarjota konkreettista tietoa, taitoa ja vaikuttamisen välineitä oman elinympäristön parantamiseen. Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. NIINA HUMMELIN LM 6-7/2019 s. Käytössä on vaikkapa 100 000 euroa ”monopolirahaa” ja on valittava, parantaako sillä teitä vai rakentaako puiston. Villeimmät ideat ovat Koivusen mukaan syntyneet kaikkein nuorimpien kanssa. Tässä mietitään, mikä on värin, valon tai varjon vaikutus tilaan. Arkkitehtuurikasvatus voi tarjota taitoja, joilla ratkaistaan 10–15 vuoden kuluttua käsissä olevia ongelmia. Arkki Internationalin opetuspisteitä on perustettu Kiinaan, Kreikkaan, Kyprokselle, Thaimaahan, Tšekkiin ja Vietnamiin, jossa tehtiin viime kesänä sarja pilottikursseja osallistavasta kaupunkisuunnittelusta. – Suomalaisilla on vielä kaupungeissakin kosketus luontoon. Legojen käyttö on ollut suosittua myös aikuisten parissa. – Arkkitehtuuri on valtava aarreaitta, joka liittyy vaikkapa tieteisiin, teknologiaan ja matematiikkaan yhdistämällä tieteitä ja taiteita, sanoo Arkin rehtori Pihla Meskanen. – Kaupunkiympäristössäkin voisi olla enemmän jotain yhteistä. Arkkitehtuurikasvatus on kuulunut taiteen perusopetukseen piiriin vuodesta 1993. Arkkitehtuuriopetus on paloiteltu pieniin osa-alueisiin. Arkki antaa sitä laajassa oppimäärässä alan suurimpana kouluna. Jo lukioikäisillä realiteetit alkavat rajoittaa ideointia. – Islannissa peleihin on otettu mukaan myös budjetointi. Koivusen mukaan vesi oli keskeinen elementti monissa nuorten tuotoksissa. Muualla metropolisoituminen ja kiihtyvä rakentaminen luovat valtavia haasteita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Ajatus onkin herättänyt kiinnostusta maailmalla. – Katson nyt rantoja ihan eri tavalla ja koetan miettiä, voisiko asioita ratkaista jollain muullakin tavalla kuin sillä ensimmäisenä mieleen tulevalla. ”Jollekin se juttu on ollut päästä nikkaroimaan tuolin käsinojia tai ehkä sahaamaan elämänsä ensimmäistä kertaa”, leirin ohjaaja Ella Kautto tiivistää. Suunnittelukeinot ovat vaihdelleet piirtämisestä karttapohjiin laadittuihin pelilautoihin. Lasten ääni kaupunkisuunnittelussa on kuulunut viime vuosina paremmin
Asun kerrostalossa, joten on kiva, kun täällä saa tehdä kaikkea, mitä kotona ei voi tehdä, kuten uida ja syödä marjoja suoraan puskasta, hymyilee Jenna. O n yksi kesän koleista päivistä, elohopea on kivunnut hädin tuskin 15 asteeseen ja taivas on harmaudesta raskas. Päivät kuluvat pääasiassa ulkona, välillä käydään sisällä syömässä – ja tietysti nukkumassa. Ritva ja Jarmo seuraavat hymyillen tyttöjen touhuja. Tytöt ovat lomalla Miisan isoäidin Ritva Rannaste-Tikkasen ja tämän puolison Jarmo Tikkasen luona. SATU LITHOVIUS | KUVAT SUVI ELO LM 6-7/2019 s.30-33 30 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s30-33_Lomakoti.indd 30 15.5.2019 14:05:39. – On kivaa, kun Jenna tuli tänne uudestaan! Me uidaan paljon ja leikitään hevosleikkejä, Miisa kertoo. Muurlassa sijaitsevan lammen rannalla kaikuu silti iloinen nauru ja kuuluu kimeitä kiljahduksia, kun Jenna, 9, ja Miisa, 11, molskahtelevat veteen vuoron perään ja yhtä aikaa. Koko kesän mummolassa viettävästä Miisasta on hauskaa, kun kahden viikon ajan mukana on kaveri, jonka kanssa voi touhuta aamusta iltaan. Se vahvistaa perheen hyvinvointia ja kasvattaa voimavaroja. – Täällä on tosi kivaa! Me on uitu ja leikitty tosi paljon. JENNA Lomalla KODISSA Lomakotitoiminta tarjoaa lapsille irtioton arjesta ja hyväksyvää läsnäoloa. Paikka on tuttu, sillä Jenna oli kahden viikon lomalla Muurlassa myös edelliskesänä. Jenna pääsi omakotitaloon luonnon keskelle Pelastakaa Lapset ry:n lomakotitoiminnan kautta. Jenna nauttii lomasta Muurlan maalaisidyllissä. Pariskunta on viettänyt rannassa runsaasti aikaa viime päivinä, sillä tytöt haluavat uida joka päivä kesäloma Täällä saa tehdä kaikkea, mitä kotona ei voi tehdä
Elämää lasten ehdoilla: kun tytöt haluavat uida, Jarmo tai Ritva istuu laiturilla. 30-33 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 31 ›› LM6-7_s30-33_Lomakoti.indd 31 17.5.2019 13:38:54. Koleampikaan keli ei saa tyttöjä pysymään poissa vedestä. Jarmo Tikkasen ja Ritva Rannaste-Tikkasen pihasta löytyy ikioma ranta, joka on kuin lottovoitto Jennalle ja Miisalle. LM 6-7/2019 s
Asumme melko hektisellä alueella, joten on ihanaa, että hän pääsee rauhalliseen maalaisidylliin, jossa on ihan eri tavalla tekemistä kuin täällä kaupungissa. Leikki saa aineksia hevosleiriltä, jolla Miisa käy päivisin. – On mukavaa, kun ei ole hiljaista, vaan tällaista vilinää, lisää Jarmo. Heitä motivoi rakkaus lapsiin sekä toive leikkikaverista kesät mummolassa viettävälle Miisalle. – Meillä on käynyt hyvä tuuri lomakotien kanssa. – On ihanaa, kun voi tarjota maalaisloman lapselle, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta tällaiseen. Jenna on odottanut lomaa joka kesä innokkaasti ja palannut kotiin tyytyväisenä. Hyvät muistot kannustivat yksinhuoltajaäitiä hakemaan tyttärelleen lomakotia neljä vuotta sitten. Ritva ja Jarmo lähtivät mukaan lomakotitoimintaan vuonna 2017. On erityisen mukavaa, että niissä on ollut saman ikäisiä lapsia kavereina Jennalle, Heli iloitsee. – Nämä kaksi tulevat todella hyvin toimeen keskenään. – Sillä välin me puuhailemme täällä kotona Jennan kanssa. LM 6-7/2019 s.30-33 32 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s30-33_Lomakoti.indd 32 15.5.2019 14:06:13. Olen emo, Ritva naurahtaa. Välillä he hörppäävät vettä kulhoista ihan kuin oikeatkin hevoset. Tieto Jennan viihtymisestä lomakodissa on helpottanut eroa lapsesta. Pihaan pystytetään esterata, ja tytöt laukkaavat hiukset hulmuten yli esteiden. ja mieluiten monta kertaa. – Jenna on tykännyt hirveästi näistä lomista. Välillä tytöt ratsastavat keppihevosella, mutta useimmiten he leikkivät olevansa itse hevosia. Ensimmäisen loman jälkeen Heli ja Ritva pitivät yhteyttä, ja seuraavana vuonna oli selvää, että Jenna lomailisi Muurlassa sinäkin kesänä. Helille on myös jäänyt hyvä tunne Jennan kanssa loman aikana soitelluista puheluista. Haluan tarjota lapsille monipuolista ruokaa ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Lomalapsi tuo piristystä myös meille ja vähän vaihtelua arkeen, Ritva tuumaa. Mara antautuu mielellään Jennan rapsuteltavaksi. Vaikka Miisa ja Jenna saavat muuten viettää aikaa keskenään, uimaan he eivät saa mennä ilman aikuisen valvovaa silmää. Itse lomakotiin hän tutustui muutaman tunnin ajan Jennaa lomalle viedessään. Koirat pitää hoitaa, turkJENNAN ÄITI: ”MEILLÄ ON KÄYNYT TUURI LOMAKOTIEN KANSSA” Lomakotitoiminta on tuttua Jennan äidille Helille jo vuosien takaa, sillä hän vietti itsekin lapsena osan kesistä lomakodissa. Kaksi ensimmäistä kesää Jenna oli toisissa perheissä, ja kaksi viime kesää hän on ollut Muurlassa, Heli kertoo. – Minun on oltava kesälläkin töissä, joten on tärkeää löytää Jennalle lomailupaikka. Ennen ensimmäistä Muurlan-lomaa Heli oli yhteydessä Ritva Rannaste-Tikkaseen puhelimitse. Toiveena on, että Jenna pääsisi ensi kesänäkin Muurlaan, Heli tuumaa. Usein vain seurailen heitä ikkunasta ja kutsun välillä syömään. Järjestely tuntui sopivalta sosiaaliselle Jennalle, joka ei pelkää uusia ihmisiä
Juttu tehtiin viime kesänä. – Jenna ja Miisa ovat monella tavalla hirveän samanlaisia, vahvistaa Jarmo. Omakotitalossa riittää lapsille tilaa ja tekemistä. – Jennan silmät suorastaan kiiluvat, kun hän näkee mansikoita ja mustikoita, nauraa Jarmo. Entäpä mikä on ollut Jennasta antoisinta. Otollisinta kohderyhmää ovat pienet koululaiset, mutta lomakotia voi hakea pienemmällekin lapselle kolmesta ikävuodesta lähtien. > www.pelastakaalapset.fi Ensimmäisellä kerralla hieman jännitti, miten pärjäämme vieraan lapsen kanssa. Kahden viikon loman aikana voi iskeä koti-ikävä, mutta siitä selviää, kun voi soittaa äidille milloin tahansa. Kiinnostuitko lomakotitoiminnasta. Sen kautta lapsille halutaan tarjota yksilöllistä huomiota ja hyväksyvää läsnäoloa. Maalaisjärki toimii molempien kanssa, Ritva sanoo. Parhaiten se sopii lapsille, joilla ei ole erityishoidon tarvetta. – No se, kun mentiin asuntovaunulla Ähtäriin katsomaan pandoja! Ja tietysti uiminen ja kaikki kivat leikit, Jenna virnistää. LM 6-7/2019 s. Heille saa aina huudella perään ja opettaa siivoamaan jälkensä, Ritva nauraa. – Ensimmäisellä kerralla meitä hieman jännitti etukäteen, miten pärjäämme vieraan lapsen kanssa, ja miten hän sopeutuu meille, mutta tänä kesänä Jenna tuli tänne kuin kotiinsa. Jenna soittelee usein äidilleen . – Antoisinta on se, että oppii ymmärtämään erilaisia lapsia ja näkemään, miten he toimivat, Ritva pohtii. Myös hakijoiden rikosrekisteriotteet tarkistetaan. Kun Jenna kyyditään loman jälkeen takaisin kotiinsa, tulee paluukyydissä kolme uutta lomalasta. – Nykyisin lomakotitoiminta on ehkäisevää, perheen voimavaroja ja hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Lue lisää os. Kesä on sesonkiaikaa, mutta jotkin perheet ottavat lomalapsia muinakin ajankohtina. RITVA Jenna viihtyy luonnon helmassa. Ritva neuvookin lomaperheeksi aikovia keskustelemaan asioista avoimesti niin lapsen kuin tämän vanhemman kanssa. – Nämä kaksi neitiä ovat vähän sellaisia, että tavarat jätetään sinne ja mennään tuonne. ki harjata ja kynnet leikata. Pystymme puhumaan arkaluontoisistakin asioista, Ritva kertoo. Pariskunta aikoo jatkaa lomakotitoimintaa myös tulevaisuudessa, mikäli terveys vain sallii. Loma kestää yleensä viikon. Hänen kanssaan voi jutella kaikesta – samoin kuin hänen äitinsä kanssa. Prosessiin kuuluu haastattelu, valmennus sekä kotikäynti. Jenna rakastaa eläimiä ja luontoa yli kaiken ja nauttii koirien kanssa olemisesta sekä luonnossa liikkumisesta, Ritva kuvailee. Hänen kanssaan ei ole minkäänlaisia ongelmia, vaan hän ikään kuin kuuluu kalustoon, Ritva kuvaa. Jenna heittää keppiä Sennille, ja Mara hakeutuu vähän väliä tytön rapsuteltavaksi. LOMAKOTITOIMINTAA JO YLI 60 VUOTTA Pelastakaa Lapset ry on koordinoinut lomakotitoimintaa jo yli 60 vuoden ajan. – Viime vuonna lomakodeissa oli 283 lasta, ja lomakoteja oli 113. 30-33 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 33 LM6-7_s30-33_Lomakoti.indd 33 15.5.2019 14:06:21. Jos jokin tuntuu olevan pielessä, se otetaan keskusteluun, Ritva tiivistää. Osa kodeista ottaa useampia lapsia lomalle kesän aikana. Kiintymys on molemminpuolista: myös Mara ja Senni nauttivat Jennan seurasta. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry ottaa hakijan luvalla yhteyttä sosiaalitoimeen ja selvittää, onko sen tiedossa estettä lomakodiksi ryhtymiselle. Sekin helpottaa, että lomakodissa voi puhua kaikesta. Siitä hiffaa aika paljon. – On tärkeää kuunnella, mitä lapset puhuvat. – Jenna sanoo rohkeasti mielipiteensä asioista. . Jotkin kodit ovat olleet mukana jopa 40 vuotta! Silti uusia koteja tarvitaan joka vuosi, muistuttaa Manninen. Hänestä on ihanaa, kun marjoja voi syödä suoraan maasta tai pensaasta. Tässä kodissa lasten kanssa keskustellaan paljon ja lomalapseen suhtaudutaan samoin kuin omaan lapsenlapseen. Keskusteluakin tärkeämpää on kuuntelu. Lomakodiksi voi hakea perhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö. – Molemmat tytöt ovat yksinhuoltajien lapsia ja heillä on taustoissaan paljon samaa. Toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Se sai alkunsa sodan jälkeisenä aikana, kun ruoka oli vähissä ja ajateltiin, että lasten on hyvä päästä maaseudulle syömään ja nauttimaan raittiista ilmasta, kertoo yhdistyksen ehkäisevän työn koordinaattori Saana Manninen
Houkuttele kotipihallesi perhosia Tee itse Dominopelin nappulat Pilvibingo Katse taivaalle! Merkitse ruksilla löytämäsi pilvet. Netistä löytyy lisää pelisääntöjä. Kumpupilvi Sadepilvi Verhopilvi Ukkospilvi Palleropilvi Alasinpilvi Jalaspilvi Eläintä muistuttava pilvi Hemmottele perhosia ravitsevalla välipalalla! Tämä on oiva tapa hävittää ylikypsät hedelmät. Pidä varasi, sillä makea houkuttelee myös ampiaisia! Kerää hedelmät pois illalla. Se voittaa, jonka pinosta nappulat loppuvat ensimmäisenä. Anniina Mikama Mitä voi tehdä, jos lomalla tuleekin tylsää. Iltarusko Kirkkain värein maalatuilla kivillä voi pelata tai tehdä koristekuvioita pihamaalle. Nappuloita laitetaan vuorotellen peräkkäin ketjuksi siten, että samat kuviot tulevat vastakkain. Teksti ja kuvat Aina sitä keksii jotain kivaa, kunhan on ensin vähän aikaa pitänyt tylsää. Saatko kaikki nämä kerättyä kesälomasi aikana. Tee rautalangasta koukkuja ja pujota niihin hedelmäviipaleet kuorineen. Domino-pelin alussa nappulat jaetaan pelaajien kesken. Ripusta koukut pihapuuhun tai johonkin muuhun paikkaan, josta voit katsella perhosten herkuttelua. LM 6-7/2019 s.34-35 34 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s34-35_LAlomapuuhaa.indd 34 15.5.2019 14:14:07
34-35 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 35 LM6-7_s34-35_LAlomapuuhaa.indd 35 15.5.2019 14:14:08. . Rakenna aitaus tai esterata puutikuista: Salakieltä Osaatko tulkita alla olevan salakielisen viestin. KOODIAVAIN: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö ! . SALAINEN VIESTI: LM 6-7/2019 s. Kuori tikut ja jätä tummat kaviot. Käpyhevosfarmi Käpyhevosen pää ja vartalo tehdään kuivista kävyistä ja jalat puutikuista. Kuiva heinä on hevosten ruokaa. Kuivan koiranputken puolikkaasta saa rehukaukalon. Pihlajanmarjat ja haavan kävyt ovat käpyhevosten omenia. Häntä kuusenhavusta Rakenna aitaus tai harjoituskenttä käpyhevosille! Muista kuitenkin käyttää vain maahan pudonneita materiaaleja, äläkä katko eläviä kasveja
kesäherkkuja Kimpassa kokkaaminen on kivaa ja kaikille löytyy oma homma. Näillä eväillä NÄLKÄ LÄHTEE! SIMO KOUTI | KUVAT NINA SALONEN LM 6-7/2019 s.36-39 36 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s36-39_KesanSatoa.indd 36 17.5.2019 12:52:37
Resepteissä käytetään prosessoimattomia kasviksia, jotka ovat ekologisia ja edullisia. Tässä reseptit kokonaiseen ateriaan pienille ja vähän isommille kokeille! Hyvä ruoka palkitsee kokin kokoon katsomatta. 36-39 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 37 LM6-7_s36-39_KesanSatoa.indd 37 17.5.2019 12:52:41. Y hdessä tekeminen yhdistää: yksi haluaa pilkkoa, toinen laittaa käden taikinaan ja kolmas kattaa kauniisti. Pienet kokit ovat yleensä erityisen innokkaita kokeilemaan uusia makuja, kun ovat itse olleet niitä luomassa. Vegaanista makaronilaatikkoa ja kesäkurpitsakeittoa voivat syödä yhdessä niin kasviskuin sekasyöjät, koska molemmat ruoat voi höystää lihalla. LM 6-7/2019 s. Kokkaamisesta voi tulla lapselle elinikäinen harrastus ja intohimo – jopa ammatti
. Sekoita hyvin ja kumoa seos oliiviöljyllä voitelemaasi uunivuokaan, niin että vuoan yläreunoihin jää vähintään sentti tilaa. Pilko ensin kaikki kasvikset. . Ruuan, joka ei kenties mahtunut vuokaan, voit syödä sellaisenaan vaikkapa laatikon kypsymistä odotellessa. Vegaanisessa makaronilaatikossa siemenet paahtuvat uunissa todella maukkaiksi. Kun vesi kiehuu, lisää makaronit ja alenna lämpötilaa. . . . . 10 minuuttia. Myös currylla ja jauhetulla paprikalla maustettu broilerin jauheliha sopii hyvin. KESÄKURPITSAKEITTO AINEKSET 1 l vettä 500 g kesäkurpitsaa 0,75 dl polentaa 2 porkkanaa 1 dl oliiviöljyä 2,5 dl silputtuja sipulinvarsia 5 ml suolaa 1 ml pippuria 1–2 tl sitruunamehua TARVITSET 3 l kattilan leikkuulaudan terävän veitsen desin mitan mittalusikoita kauhan tai ison lusikan syvän lautasen tai pienen kulhon vispilän munakellon . Asteikolla 1–6 laita levy neloselle. Paista vartin verran tai kunnes ruoka alkaa kuplia ja siemenet paahtua. Lihalisukkeena voit käyttää kokonaisena grillattua tai paistettua porsaan niskaa eli kassleria. Jos öljy räiskyy, ota kattila hetkeksi pois liedeltä ja laske lämpötilaa. Paloittele porkkanat noin puolen sentin viipaleiksi ja suikaloi ne. Keitä porkkanoita viitisen minuuttia välillä hämmentäen. Lisää vesi ja mausteet seNämä kasvisruuat voi höystää lihalla. Aseta vuoka uunin ylätasolle, jotta siemenet paahtuvat. Silppua sipuli. Syötävä krassinkukka kruunaa kesäkurpitsakeiton. . . . Laatikosta saat gluteenittoman, jos käytät gluteenitonta makaronia ja speltin sijasta polentaa (maissia). 300g) 2–3 kevätsipulia tai 1–2 sipulia 2,5 dl makaronia 1 dl spelttimannaa 10 ml suolaa 2 ml jauhettua mustapippuria 3 dl auringonkukansiemeniä 0,5 dl rypsiöljyä TARVITSET 3 l kattilan leikkuulaudan terävän veitsen desin mitan mittalusikoita kauhan tai ison lusikan ison uunivuoan munakellon . Kun seos alkaa sakeutua, lisää kattilaan pilkotut paprikat, sipulin vihreät osat ja kesäkurpitsanpalat. LM 6-7/2019 s.36-39 38 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s36-39_KesanSatoa.indd 38 15.5.2019 14:27:00. Pilko kasvikset: porkkanat puolen sentin viipaleiksi, kesäkurpitsa puolentoista sentin kuutioiksi ja sipulin varret puolen sentin pätkiksi. Keitä viitisen minuuttia välillä hämmentäen. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Keitä porkkanoita oliiviöljyssä n. Lisää vesi, laita levy hetkeksi täydelle teholle ja lisää mausteet. . VEGAANINEN MAKARONILAATIKKO AINEKSET 1 l vettä 1 dl oliiviöljyä 2 porkkanaa (n.150–200 g) 2 kpl eriväristä paprikaa 1 kpl kesäkurpitsa (n. Lisää spelttimanna. Ripottele auringonkukansiemenet tasaisesti ruuan päälle ja valele pinta vielä rypsiöljyllä. Keitä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia ja sekoita usein, ettei keitos pala pohjaan. Kun öljy alkaa porista, lisää porkkanat kattilaan. Leikkaa kesäkurpitsat noin puolentoista sentin kuutioiksi ja paprikat parin sentin neliöiksi. Laita pieneksi pilkotun sipulin valkoiset osat kattilaan oliiviöljyn kera. .
. Positiivinen palaute innostaa. Syötävä krassinkukka kruunaa kesäkurpitsakeiton. kä polenta vispaamalla. Lämmitä seos mikrossa kädenlämpöiseksi (n. . Ripottele jauhoa leivontatasolle ja taikinalle. Anna sämpylöiden nousta huoneenlämmössä noin tunnin. myrkyttömästi viljellyt krassinkukat, orvokit ja samettikukat. Jos nesteestä tulee liian kuumaa, anna sen jäähtyä hetki. Matkalla uunipellille sämpylät saavat pintaansa siemeniä koristukseksi ja antamaan makua. . . Valmistele täytteet. Vispaa veteen ruisjauhot ja kolme desiä vehnäjauhoja ja sitten loput vehnäjauhot vähitellen käsin tai yleiskoneella vaivaten. . 36-39 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 39 LM6-7_s36-39_KesanSatoa.indd 39 15.5.2019 14:27:18. . AINEKSET 0,5 l vettä 1 rkl suolaa 1 rkl sokeria 25 g hiivaa tai pussillinen kuivahiivaa 2 dl ruisjauhoja 9 dl puolikarkeita vehnäjauhoja 140 g aurinkokuivattuja tomaatteja 250g tuoretta mozzarella-juustoa Tuoretta (tai kuivattua) basilikaa Auringonkukan-, kurpitsan-, unikontai muita siemeniä TARVITSET 3 l mikron kestävän kulhon desin mitan kaulimen ruokalusikan ison veitsen pienen matalan lautasen 2 kpl leivinpaperiarkkia uunipellin vispilän munakellon . Mittaa vesi, suola ja sokeri kulhoon. . TÄYTETYT SÄMPYLÄT Taikinasta tulee kaksi pellillistä sämpylöitä. Valuta aurinkokuivatut tomaatit öljystä. Keitä hiljaisella tulella välillä hämmentäen kymmenisen minuuttia. 1,5 minuuttia täydellä teholla). LM 6-7/2019 s. Sammuta liesi ja anna keiton hautua vielä viisi minuuttia kannen alla. Kun sulatat me myöhemmin uunissa, saat vastapaistetun veroista herkkua vähällä vaivalla. Asettele suikaloidut täytteet ja basilikanlehdet raidoiksi taikinalevylle pituussuuntaan. Koristele valmis keitto persiljalla tai syötävillä kukilla, joita ovat esim. Voit pakastaa osan niistä. . . Täytetyt sämpylät syntyvät taikinarullasta. Murskaa hiiva veteen. Kääri taikina pitkäksi rullaksi. Lihalisukkeeksi sopivat pannulla paistetut makkaranpalat. Hieraise siivujen leikkuupinnat pikkulautaselle kaatamiisi siemeniin ja aseta rullat pellille siemenpuoli ylöspäin. Lisää kesäkurpitsanpalat. . Peitä kulho liinalla, ja anna taikinan nousta vähintään puoli tuntia tai siihen asti, kun se on kohonnut kaksinkertaiseksi. . Basilikanlehdet voi käyttää kokonaisina. . Sekoita pilkotut sipulin varret joukkoon. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Suikaloi tomaatit ja juusto. Leikkaa rullasta noin neljän sentin siivuja. Kauli puolikkaasta taikinasta noin uunipellin kokoinen suorakaiteen mallinen ohuehko levy. Paista sämpylöitä sen yläosassa seitsemisen minuuttia tai siihen asti, kun ne ovat vähän ruskistuneet
????????. ???????. ?. IITA KETTUNEN | KUVA LAURA VESA LM 6-7/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 ??????????????????????????????. koulutus Haaveesta TOTTA Joona Korpisen lapsuuden unelma toteutui, kun hän valmistui vuosi sitten kokiksi Tampereen seudun ammattiopistosta
Opettaja tuumasi, ettei Joona tule pärjäämään, mutta toisin kävi. ???????. ?. Ruokaa Korpinen valmistaa joskus kotona perheelleen. ????????. Salkkari-haaveita Perjantaisin ja sunnuntaisin Korpinen käy No kialla pelaamassa koripalloa ja talvella silloin tällöin lyömässä golfia sisähallissa. Joonalla on hirveän hyvä muisti, äiti sanoo. Päätin jo 12-vuotiaana lähteä opiskelemaan alaa. Olen kirjoittanut myös omia ruokaohjeita reseptivihkooni, Joona paljastaa. 40-41 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 41 ??????????????????????????????. Kädentaitojaan Korpinen harjoittaa teknisillä legoilla. Päätin siis jo 12vuo tiaana lähteä opiskelemaan alaa, Korpinen kertoo. En olisi pikkupoikana uskonut, että minusta tulee niin taitava niin monessa asiassa. Innokkaana keräilijänä Korpisella on monta kansiollista Pokemon-kuvia ja pelipaitoja ym päri maailmaa. Tällä hetkellä Korpinen ei ole alansa töissä: häntä arveluttaa vuorotyö, johon joutuisi ra vintolan kokkina. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisätään vähitellen kana, kala tai liha lientä. Haaveena oma ravintola tai grillikioski Opiskeluaikana Korpinen teki työharjoitteluja muun muassa pizzeriassa, espanjalaisessa à la carte ja lounasravintolassa. Sieltä löytyy van ha kahdeksanosainen kir jasarja Suomalainen ruokapöytä, Marttojen keittokirja sekä uudempia suomalaisia ja eri maiden ruokakirjoja. Uunissa kypsennetyn kalan kanssa Kor pinen suosittelee tarjot tavaksi bearnaisekasti ketta. . Kiinnostuin kokin amma tista yläasteella, kun alkoi ko titalous. LM 6-7/2019 s. Joka toinen perjantai on pianotunti. Joona oli Tampereella ensimmäinen yleisopetukseen integroitu downlapsi. Siihen lisä tään riisi, jota myös kuullotetaan hieman, se kä hieman valkoviiniä. Risoton valmistamisen hän aloittaa freesaamalla kattilan pohjalla vois sa pieneksi pilkottua salottisipulia. . Joona Korpista kiinnostavat myös eri maiden keittiöt, ja hänen keittokirjakokoelmansa onkin erittäin monipuolinen. . J oona Korpinen, 20, on kehitysvammas taan huolimatta kulkenut lähes koko opintopolkunsa tavallista koulupolkua. Joona kävi yleisopetuksessa koko alakoulun ajan, mutta päättötodistuksen hän sai erityis luokalta. . Hänen huoneessaan on lähes valmiina pyörökauhakuormaaja sekä kaunis vanha Bugatti ja työn alla rahtilentokone. Korpinen seuraa tele vision kokkiohjelmia, ja hänellä on huoneessaan monta hyllyllistä vuosien varrella kerättyjä keitto kirjoja. Nuoren kokin lempiruoka on kuitenkin risotto ja uunikala. Korpinen oli myös yksi heistä, jotka saivat hygieniapassin ensi yrittämällä. Peruskoulun päättyes sä opettajalle kerrottiin, että Joona tulee pyrkimään am mattiopistossa yleisopetuk seen. . Korpinen esittelee ylpeänä myös kymmeniä värityskirjojaan, joissa on hyvin yksityiskohtai sia mandaloita, joiden värittäminen vaatii kes kittymiskykyä ja sorminäppäryyttä. Toistaiseksi Korpinen työskentelee ”joka pai kan höylänä” ja siivoojana isänsä firmassa, jos sa hän keittelee henkilökunnalle kahvia muun työn lomassa. Suurkeittiöiden lounasruo kakaan ei oikein houkuttele, sillä Korpinen pi tää erityisesti etnoruoasta. Tällä hetkellä ehdoton intohimo on kuiten kin tvsarja Salatut elämät, johon Korpinen haa veilee pääsevänsä joskus mukaan. Lempiaineet peruskoulussa olivat ma tematiikkaa, biologia, käsityöt ja uskonto. Ammattiopistossa Joona oli äitinsä Johanna Korpisen mukaan ryhmän ainoa kehitysvam mainen. Nopea arkiruoka syntyy hänen mukaansa näppärästi kaupasta ostetuista val miista lihapullista ja vihreästä pestosta, jotka sekoitetaan kuumaan spagettiin. . Vanhemmat päättivät jo Joonan aloitta essa peruskoulun, että pojan tulee saada käydä koulunsa samassa koulussa yleis opetuksessa kuin perheen muut lapset. Kutsuttiinpa hä nen luokkansa kerran Tampereen Raatihuoneellekin valmistamaan à la carte päivällinen kaupungin pormestareille. Haaveen to teuttamiseksi hän aikoo aloittaa ensi syksynä työväenopistossa teatteriilmaisun opinnot. Hän suoritti tutkintonsa kolmessa vuodessa, vaikka opiskelijoilla olisi ollut mah dollisuus käyttää opintojen suorittamiseen nel jä vuotta. Voisinhan minä perustaa omankin ravinto lan tai vaikkapa grillikioskin
Irene Muratore Ginanneschin, ohjaaja Salla Merenheimon ja Enzo Melanderin hyppysissä syntyy superpalloja etanolista ja lasivedestä. LM 6-7/2019 s.40-43 42 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s42-45_TiedeLeiri.indd 42 17.5.2019 14:03:24. tiedeleiri Ihmettelyä, tutkimista JA OIVALLUKSIA Helsingin yliopiston tiedeleirillä lapset pääsivät tutustumaan kemian saloihin
Labrassa ei syödä, juoda tai häslätä. Miten nesteestä voi tulla kovaa. Pian pienet työparit muovailevat käsissään vähitellen jähmettyvästä massasta pomppivia palloja. Massa on syntynyt väriaineen ja kahden nesteen, etanolin ja lasiveden, seoksesta. H elsingin yliopiston Biokeskuksen laboratoriossa Viikin kampuksella kuhisee. JENNY-MARIA BERGMAN Koululaisille suunnatut tiedeleirit vastaavat pienten ihmisten tiedonjanoon, mutta niillä ei unohdeta leikkiä. Meneekö aineet pöydästä läpi. Samankaltaisia leirejä järjestävät myös muut korkeakoulut sekä muutamat tieteelliset yhdistykset. Ohjaajat toppuuttelevat ja vakuuttelevat, ettei niin käy. Leikkiä, tutkimusta, politiikkaa Helsingin yliopisto on järjestänyt lapsille ja nuorille tarkoitettuja tiedeleirejä koulujen kesälomien aikaan vuodesta 2016. Reilu parikymmentä erikoisen pienikokoista tieteilijää sovittaa suojalaseja ja kiristää liian suurina roikkuvia valkoisia takkeja pienemmiksi maalarinteipin avulla. Onpa alalle tullut kaupallisia yrittäjiäkin. Tarjontaa on niin alaja yläkoululaisille kuin lukiolaisille. kysyvät lapset. Sieltä täältä kuuluu hämmästelyä. Tiedot ja taidot karttuvat vaivihkaa siinä sivussa. Leirien teemat vaihtelevat matematiikasta ja luonnontieteistä humanistisiin aineisiin, kuten kieliin ja historiaan. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LIISA HUIMA LM 6-7/2019 s. 40-43 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 43 ›› LM6-7_s42-45_TiedeLeiri.indd 43 17.5.2019 14:03:34. Lapsille leirit ovat ensi sijassa leikkiä, mukavaa puuhaa ja tilaisuus tutustua samanhenkisiin kavereihin. Yliopiston järjestämällä alakoululaisten tiedeleirillä ryhdytään aivan kohta valmistamaan superpalloja. – Voiko täällä räjähtää. – Labrassa ei syödä, juoda tai häslätä, vaan noudatetaan ohjeita, kertaa ohjaaja Jenny-Maria Bergman napakasti
– Vaikka asiat voivat olla vaikeita, käsittelemme niitä helppotajuisesti. Toiset keräävät haaveihin lentäviä hyönteisiä. Oman lähikorkeakoulun tarjontaa kannattaa tutkailla oppilaitoksen verkkosivuilta. Esim. Teemme havaintoja, ihmettelemme, kysymme ja etsimme vastauksia yhdessä. ?. Leiriläiset kahlaavat akvaariohaavit käsissään Viikinojassa ja pyydystävät pieniä vesieliöitä muovisiin näyteputkiin. Joensuun Tiedeseura ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, ovat leirejä järjestäneet. Leireillä tulevat aineenopettajat pääsevät harjoittelemaan opettamista ja tekemään tutkimusta, kehittämään ja testaamaan pedagogisia menetelmiä. Täällä me saadaan tietää yläkoululaisten juttuja, mikä on vain kivaa. Välillä pitää pohtia myös tutkimusetiikkaa. Tarjontaa on ainakin Aalto-yliopistolla sekä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoilla. Käsissä ihanasti sulavaa ekolimaa voi valmistaa vaikka kotona. Se voi kurottaa itsensä pitkäksi ja sitten kutistua semmoiseksi pieneksi möykyksi, Henry Niirane n, 10, kuvailee ojasta löytämäänsä nivelmatoa. Leirit ovat osa lasten ja nuorten tiedekasvatusta. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, päättäjiä ja kuluttajia, joille tiedekasvatuksen suomat taidot ovat ennen pitkää tarpeen. Suomen tavoitteena on olla yksi tiedekasvatuksen kärkimaista maailmassa. Tavallisesti ruokailut ja mahdolliset majoitukset sisältyvät hintaan. Helsingin yliopisto hyödyntää leirejä tulevien opettajien koulutuksessa ja tieteen tekemisessä. Emme kuitenkaan pohdi syvällisesti teorioita tai käytä vaikeita termejä. Esimerkiksi kemia tulee lukujärjestykseen vasta yläluokilla. LM 6-7/2019 s.40-43 44 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 ???????????????????????????. Leiriläiset joutuvat esimerkiksi miettimään, onko oikein pakastaa retkellä pyydystettyjä lentäviä hyönteisiä. HENRY NIIRANEN, 10. Etenkin yläkouluikäisille ja lukiolaisille järjestetään myös yöpymistä vaativia leirejä. – Tämä juotikas on hauska. ????????. Vaikeita asioita helposti Iltapäivällä laboratorion lasiset dekantterit ovat vaihtuneet haaveihin ja valkoiset takit kumisaappaisiin. Hänen mukaansa tiedekasvatus on nimenomaan satsaus tulevaisuuteen. Se opettaa myös kysymään, mistä tieto on peräisin ja miten tieto on syntynyt, eli tutkimuksen teon perusperiaatteet käyvät tutuiksi, biologian tiedekasvatuksen koordinaattori Helena Laasjärv i Helsingin yliopistosta selittää. – Tiedekasvatuksen tarkoituksena on kehittää lasten ja nuorten ajattelun taitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Samoin tiedekeskus Heurekassa Vantaalla on tarjolla vuosittain erilaisia leirejä. Tiedekoulu järjestää mm. Henry Niirasen mukaan tiedeleirillä leikitään enemmän kuin koulussa, vaikka käsiteltävät asiat voivat olla aika mutkikkaita. Valtakunnallisen Luma-keskus Suomen verkkosivuille on koottu tietoa matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan keskittyvistä lasten ja nuorten kerhoista ja kesäleireistä. Tutkimus on mukana kaikessa yliopiston toiminnassa, Laasjärvi tähdentää. Tarjolla on myös kaupallisten yrittäjien leirejä. Ojasta löytyy ainakin vesiskorpioneja, katkoja ja korentojen toukkia ja ilmasta perhosia ja kovakuoriaisia. Hinnat vaihtelevat melkoisesti. Näin pitää tehdä, jos haluaa seuraavana päivänä tarkastella hyönteisten ETELÄSTÄ POHJOISEEN Monet yliopistot ja korkeakoulut järjestävät erilaisia tiedeleirejä. > www.luma.fi Myös jotkin tieteelliset yhdistykset, mm. Se auttaa erottamaan epäolennaisen olennaisesta ja tarkastelemaan tietoa kriittisesti. ???????. Osa leireistä on ns. päiväleirejä, joilla leirielämää vietetään arkipäivisin muutaman tunnin ajan. Yliopistoilla ja opetusministeriöllä on myös ylevämpiä tavoitteita kuin mukava puuhastelu. Ohjaaja Jenny-Maria Bergman kertoo, että leiri on suunniteltu nimenomaan alakouluikäisille, vaikka monet sillä käsiteltävät aiheet löytyvätkin vasta yläkoulun opetussuunnitelmasta. Tutkimme lapsille arjesta tuttuja ilmiöitä. – Leireillä voidaan myös hankkia aineistoa opinnäytteisiin, graduihin ja väitöskirjoihin. robotiikkaan ja koodaukseen keskittyneitä kesäleirejä. Tarvitaan vain vettä ja perunatai maissijauhoja
Harvassa ovat myös ne hetket, jolloin istutaan paikoillaan. Jokin aika sitten eräs poika esitteli silmät innosta loistaen hillopurkkia, johon hän oli kerännyt kodin lähellä olevasta ojasta kotiloita ja muita vesieliöitä. Leirillä ei ole tavoitteellista opetussuunnitelmaa kuten koululla. Bergman tähdentää, että leiri ei muistuta koulua, vaikka tarkoitus onkin paitsi viihtyä myös oppia. Toisaalta täällä me saadaan tietää yläkoululaisten juttuja, mikä on vain kivaa, hän analysoi. . Kotona mulla on kemistisetti. Sillä voi tehdä pieniä kokeita ja sekoitella värejä. – Mä aion ainakin isona joko apteekkariksi tai hammaslääkäriksi, Kristiina Hemmo päättää. Kysyntää tiedeleireille tuntuukin riittävän. Vaihtoehto taiteelle ja urheilulle Monille lapsille ja perheille tieteiden maailmaan sukeltavat kesäleirit ovat tervetullutta vaihtelua liikuntaja taidepainotteiseen tarjontaan. – Koulussa yleensä opiskellaan enemmän, täällä leikitään. Olen kiinnostunut luonnosta ja kemiasta. – Viime vuonna olin matikkaleirillä. – Välillä lapset kertovat, miten he ovat tehneet yksinkertaisia kokeita kotona tai menneet tutkimusretkelle lähiluontoon. Sillä voi tehdä pieniä kokeita ja sekoitella värejä. Lapset pääsevät tekemään ja tutkimaan kaikkea itse, eikä läksyjä ja lukemista ole lainkaan. Aika näyttää, mihin asti leirillä saadut kipinät kantavat. Aiempina vuosina kaikki halukkaat eivät ole Viikin kampuksella järjestettäville päiväleireille mahtuneet. – Yleensä esimerkiksi luontoja ympäristöleirille tulevat ovat aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneita. Ojanpohjan kiviä keskittyneenä kääntelevä Kristiina Hemmo, 9, kertoo halunneensa nimenomaan biologialeirille. LM 6-7/2019 s. Hemmo ja Niiranen pohtivat, että biologiasta tai kemiasta voisi joskus tulle heille ammatti. KRISTIINA HEMMO, 9. Hän arvelee, että saattaa aikuisena tarvita kemiaa ja biologiaa töissä. Kotona mulla on semmoinen kemistisetti. Juotikasta ihastellut Niiranen on pannut koulun ja leirin erot merkille. Bergmanin mukaan ohjaajalle paras palaute on, kun saa nähdä innostuksen syttyvän. Aivan kaikkia lapsia eivät jalkapallotai tanssileirit innosta. yksityiskohtia mikroskoopilla. 40-43 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 45 LM6-7_s42-45_TiedeLeiri.indd 45 17.5.2019 13:59:10. Matematiikkatai biologia-kerhot ovat vielä harvassa. Täällä pääsee syventymään biologiaan vähän perusteellisemmin kuin koulun oppitunneilla, Bergman kuvaa. Toisaalta sen ohjelma on tavallista kouluviikkoa toiminnallisempi. Juttu tehtiin viime kesänä. Laasjärvi huomauttaa, että esimerkiksi luonnontieteistä innostuneille lapsille ja nuorille on toistaiseksi tarjolla hyvin vähän mahdollisuuksia harrastaa kiinnostuksen kohdettaan. Kristiina Hemmo tutkii Viikinojan elämää
Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). ?. Lahjaksi . 12 kk . Lahjatilauksena . Määräaikainen (12 kk) 88 e . 12 kk . 12 kk . 6 kk . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Itselleni . tilaat lehden . Kestotilaus (12 kk) 76 e . Määräaikaistilauksena . Kustantaja www.lskl.fi palvelukortti Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2019 . 6 kk . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. LM 4/2019 s.1-2 LASTEN SUOJELU N KESKUS LIITON KUUKA USIJULK AISU 5 | 2019 MA AIL MA VIVECA NYBLO M, 12, LAHJOIT TI HIUKSEN SA | PÄIVÄKO TI TAKLASI RUOKAH ÄVIKIN PUUHA SIVUILL A FILLARIN KATSAST USKORT TI! | YKSINH UOLTAJA ÄITI SAI VELAT ANTEEK SI | PERHE-E LÄMÄÄ HUSKYL AUMAN JA TURISTIE N EHDOILL A VAPPU TAIPALE : ”POIKIE N ROOLI ON KOVIN KAPEA” LM 4/2019 s.1-2 Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 (03) 4246 5341 (faxi) tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta us lä he ty s MA AIL MA LM 6-7/2019 s.46-47 ?????????????????????????. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2019 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus . Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaushinnat . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Kestotilauksena . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 4 | 2019 MA AIL MA PATRIK VILKAMAA, 2,5, ON VEGAANI | NEO KINNUNEN, 8, HARRASTAA METSÄSTYSTÄ AINOKAISUUDESTA NÄYTTÄÄ OLEVAN LAPSELLE PELKÄSTÄÄN HYÖTYÄ TUTUSTU MAKEISTEN MAAILMANHISTORIAAN! | OPETUSROBOTTI ELIAKSEN KANSSA VOI PUHUA KIELILLÄ | PÄRJÄÄKÖ LUOMUMIES POHJANMAALLA. ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Opiskelijatilauksena . 6 kk . Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . ????????. Eurooppaan 12 kk 30 e . 12 kk . Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 3 kk . ???????
Mitä mikäkin saa maksaa. Kestotilaus (6 kk) 49,50 e . Määräaikainen (6 kk) 59,50 e . Määräaikainen (12 kk) 88 e . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kerran kuukaudessa. Kestotilaus (12 kk) 76 e . ???????. ????????. Kaverisynttärilahja 15 € Viikkoraha alakoululaiselle 5 € Matkapuhelin rikkoutuneen tilalle 150 € Harrastus 80 €/kk LM 6-7/2019 s. ?. Kestotilaus (3 kk) 29,50 e . Opiskelijatilaus (12 kk) 58 e Postituslisät ulkomaille . Tilaushinnat . Eurooppaan 12 kk 30 e . 46-47 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 47 ?????????????????????????
HANNELE NIEMI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ LM 6-7/2019 s.48-49 48 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 ????????????????????????????????. nuori yrittäjä KIRPPU täytti toiveet Rovaniemeläinen Sara Haukipuro, 18, toteuttaa haaveitaan 4H-yrittäjänä. ????????. ?. ???????
Vuonna 2016 oli vuorossa 4Hyritys kurssi, jonka päätteeksi Sara perusti Eläintenhoitopalvelu Kirpun. Sara suosittelee yrittäjyyttä muillekin nuorille. Osoittaahan se, että ihminen on aktiivinen, sosiaalinen ja valmis vastuuseen. Kanien ohella Haukipuron perheessä on koira, kissa ja kanoja. – Kotona asuu muitakin, joten koko ajan en voi ottaa eläimiä tänne hoitoon. Työ tä ei voi sysätä toisten niskoille. Lukio on osoittanut vaa tivuutensa, ja pian edessä ovat yokir joitukset. Yritysidea ja asiakaskunta olivat mu hineet Saran mielessä jo pitkään: hän halusi tehdä monimuotoista työtä he vosta pienempien eläinten kanssa. Yrittäjyydestä Sara on oppinut enem män kuin odottikaan. Ensimmäiset yritysasiakkaatkin löytyivät kesätyön kautta, kun kaupun gin töissä ikäihmisiä autellutta tyttöä kysyttiin ulkoiluttamaan myös heidän koiriaan. – Aiemmin jou duin rajoittamaan kotikäynnit Rau tiosaaren kylän alueelle. ????????. Se on avara ja tarjoaa myös ulkotarhan. – Moni on kannustanut ja iloinnut sii tä, että on nuoria ja aktiivisia yrittäjiä. ???????. Hän tietää, ettei vät asiat tapahdu itsestään, mutta omal la toiminnalla niitä voi edistää merkit tävästi. 4Hkursseilla ja yrittäjätapaamisissa on perehdytty tarkemmin kirjanpitoon ja asiakaspalveluun. ?. Ja mikä pa rasta: tehdä sitä, mistä eniten pitää eli tavata ihania eläinasiakkaita! Yrittäjyys käy melkein harrastukses takin. – Jos on idea, ei kun rohkeasti yrittä mään! Siten saa töitä ja pääsee toteutta maan haaveitaan. Yrityksen voi perustaa myös kaverin kanssa. Eläintenhoitopalvelu Kir pun mainoskanavia ovat olleet Facebook ja ilmoitustaulut. Vapaaajalla tapaan myös kave reita. Toisaal ta myös kaiken onnistumisen ilon ja hy vän palautteen saa ottaa itselleen hyväl lä syyllä ja omallatunnolla. Pikkuhiljaa yrittäessä ovat hahmot tuneet myös palvelujen hinnoittelu ja markkinointi. Nyt pihalla vilistää yksivuo tias energinen lapinporokoira Naava, joka muutti syksyllä 2017 Pellos ta sijoituskoiraksi Rovaniemen Rautio saareen. Äiti Marketta Haukipuro iloitee esi koisensa monitaitoisuudesta. – Naavan kanssa harrastamme pai mennusta ja olemme kokeilleet agili tyakin. Lähes kahden kymmenen kilo metrin päässä Ro vaniemen keskus tassa on myös Saran koulu Lyseonpuiston lukio, johon hän kul kee bussilla. – Kotiimme saapuvan hoitokoiran oli si tultava toimeen sekä lasten että mie luusti myös Naavan kanssa. Yritystä perustaessaan Sara joutui pohtimaan tarkkaan, millaista yritys toimintaa hän tahtoisi harjoittaa ja mi hin kaikkeen omat rahkeet koulun ohel la riittäisivät. 4H . Pelkkä yrittäjyys ei ole vielä riittänyt työllistämään aktiivista lukiolaista. – Uskon yrittäjyydestä olevan hyötyä vaikkapa työnhaussa. on Suomen suurin nuorisojärjes tö (lähes 80 000 jäsentä) . Naava on koko perheen lem mikki sekä Saran ulkoilu ja harrastus kaveri. Kotiympä ristö tuokin omat haasteensa ja mahdol lisuutensa esikoisen yrittäjyyteen. S ara Haukipuro, 18, on aina nauttinut puuhailusta eläin ten kanssa ja haaveillut omas ta koirasta. Sa ra on ollut järjestämässä niin pikkusis kon ristiäisiä kuin pikkuveljen rippijuh lia. täytti viime vuonna jo 90 vuotta . ”Meillä hoidokit pääsevät osaksi perhettä”, kertoo Eläinhoitopalvelu Kirpun perustaja Sara Haukipuro vierellään sijoituskoira Naava. Saralla on myös kuusi nuorempaa sisarusta. poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta järjestöä olivat Suomessa perustamassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto ja maatalousjärjes töt. Ajokort ti helpottaa kulke mista, nuori yrittä jä iloitsee. Kotonakin tarvitaan kesäapua. . Isä myös toimi opettajana, kun Sara viime syksynä suoritti ajokortin, joka on avannut yrittäjyyteen laajasti lisämah dollisuuksia. Hänen isänsä Antti Haukipuron yritys kehittää vanhusten koto na asumista turvaavia järjestelmiä ja isä toimiikin tyttärensä yritysohjaajana. Yrittäjä saa toi mia itsenäisesti ja rennosti. Kokemuksen kautta on selvinnyt, et tä yritysvastuu on yksin yrittäjän. Sara kävi vuonna 2014 4Heläinten hoitokurssin. Sa ra on jo toista kesää Rautiosaaren leirikeskuksessa keittiöapulaisena. Muutamien tuntien ajan koulun jälkeen käsiteltiin muun muas sa koiranhoitoa ja asiakkaiden kohtaa mista. Yri tysnimi tuli Saran silloiselta lemmikki kanilta. Työ-elämä on tullut Saralle tutuksi jo useampana kesänä. tarjoaa 13 vuotta täyttäneille monipuolisia mahdollisuuksia perehtyä yrittäjyyteen . Yrittäjyys on tullut Saralle tutuksi jo pienestä. Saran perheen piha sijaitsee Kemijoen tuntumassa. > www.4H.fi LM 6-7/2019 s.48-49 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 49 ????????????????????????????????. Muutamat näyttelytkin on käy ty hyvällä menestyksellä, ja Sara toivoo omistajan teettävän Naavalla pentuja. – Tällainen yrittäjyys on helppoa, kun tarjolla on sekä neuvoja että tukea, eikä suuremmin rajoituksia. Sara käy asiakkaiden luona hoitamassa eläimiä ja ottaa koiria myös kotihoi toon
– Haluan, että lapsillani ja heidän lapsillaan on tulevaisuus. – Se on ilmaston kannalta parasta, hän sanoo ja on toki oikeassa. Perheeseen syntyi lyhyin väliajoin kaksi nyt päiväkoti-ikäistä lasta. Hänen ensimmäinen ammattilaisbloginsa käsitteli häiden järjestämistä kestävästi ja kierrättäen. Mitä ilmastotietoinen perhe-elämä tarkoittaa. Emma on tehnyt pitkään töitä somevaikuttajana. Kasvissyöntiä, kierrätystä ja tavaroiden uudelleenkäyttöä – ja oikeastaan koko elämäntavan uudelleen pohtimista. ympäristö ILMASTOLASIT aina päässä Ruotsalainen bloggaaja Emma Sundh on somevaikuttaja, joka käyttää näkyvyyttään ilmaston hyväksi. Äidiksi tulo oli tärkeä käännekohta Emman ympäristöajattelussa. Emma tekee myös journalistin ja stylistin töitä aikakauslehdissä. En halua joutua kertomaan heille, että olin liian mukavuudenhaluinen, vaikka faktat ilmastonmuutoksesta olivat jo tiedossa. LM 6-7/2019 s.50-51 50 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s50-51_BlogiEmmaSundh.indd 50 20.5.2019 11:29:01. – Ilmastokysymys on aina ollut minulle tärkeä, mutta olen kuin muutkin: joskus kuluu aikaa, että todella ymmärtää sen, minkä jo tietää. Hän kuiskasi kerran tyttärensä korvaan, että tekee kaikkensa tämän vuoksi, ja alkoi vasta sitten miettiä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. ELINA TEERIJOKI | KUVAT EMMA SUNDH K un Emma Sundhille, 36, ehdottaa haastattelutapaamista – onhan Turusta Tukholmaan vaivaton laivamatka – hän esittää, että juttu tehtäisiin puhelimitse ja sähköpostilla. Nykyisellä Emmas Vintage -blogilla on tuhansia lukijoita päivittäin
– Lähtisin koska tahansa uudelleen! Junalla kulkeminen on todellista matkustamista, näimme upeita pyökkimetsiä, linnoja, suuria jokia ja siltoja… Samalla juttelimme paljon muiden matkustajien kanssa. Lasten ja nuorten ilmastoliike sai alkunsa Ruotsista, kun Greta Thunberg, 16, aloitti koululakon kiinnittääkseen huomiota siihen, etteivät päättäjät toimi riittävän tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Emma Sundh oli perustamassa myös Klimatklubben-verkostoa, joka yhdistää ilmastonmuutoksesta huolestuneita somevaikuttajia. . Maata pitkin matkustavat -liike, joka toimii Ruotsissakin aktiivisesti, on esittänyt lentämiselle vaihtoehtoja. Ruotsissa tapahtuu ilmastoasioissa paljon. Vauva viihtyi hyvin, koska junassa oli paljon seuraa. Nykyisin minulta odotetaan ilmastotietoista asennetta kaikessa, mitä teen. 87 somevaikuttajaa laati mielipidetekstin, jossa toivottiin pääministeriltä voimakkaampia otteita ilmastoasioissa. – Elektroniikkaakin pitäisi korjata ja jatkaa siten tuotteiden käyttöikää. Suuri päästöerä löytyi esimerkiksi uuden tietokoneen ja puhelimen hankinnasta. Nykyisin perhe vuokraa auton päästäkseen kesäkotiinsa Gotlantiin, mutta tarkoitus on siirtyä joukkoliikenteen käyttöön näilläkin matkoilla. Rajoituksista ei ole helppo päättää, mutta toimittajan tulkinta meni Emmasta metsään. Ammattitaitoinen lifestyle-bloggaaja saa asiat näyttämään houkuttelevilta. – Demokratian puitteissa voi mainiosti tehdä epämukaviakin päätöksiä. Klubilaisten työ on tehdä asioita näkyviksi. Kahden kodin systeemi lisää joka tapauksessa päästöjä. Verkosto on saanut jo 30 000 seuraajaa Instagramissa ja 16 000 Facebookissa. Huono puoli junamatkoissa on hinta, joka on edelleen korkeampi verrattuna lentämiseen. Nuorten ilmastomarssiin osallistui Tukholmassa maaliskuussa 15 000 nuorta, ja seuraavia suurtapahtumia suunnitellaan. – Tarkastelen nykyisin kaikkia valintojani hyvin hiottujen ilmastosilmälasien läpi. Ilmastokeskustelussa korostuu usein , että joudumme luopumaan mukavuuksista, joihin olemme tottuneet. Saan lukijoilta hyviä vinkkejä kuten ruokareseptejä. Emmasta ruotsalainen yritysmaailma ottaa ilmastokysymykset enimmäkseen vakavasti. Emmakin huomasi laskureista, että lentomatkat ovat iso mutta helposti poistettava päästöerä. Nykyisin kesänvietto perheen kesäkodilla Gotlannissa on vienyt aikaa matkustamiselta. Tiukkaa ilmastotekstiä saattaakin seurata vaikkapa kierrätysaskarteluohje. Klimatklubbenilaiset ovat päässeet tapaamaan monien Ruotsin eduskuntapuolueiden edustajia. Bloggaaja työskentelee vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa, ja nämä kommentoivat kerkeästi, jos jokin valinta ei ole linjassa muiden kanssa. – Parasta on, että blogi toimii kahteen suuntaan. – Tulee miettiä, millaisen yhteiskunnan me haluamme ja asettaa tavoitteet sen mukaan. – Gretan ääni on nyt erittäin kuuluva. Emma Sundhin jutut käsittelevät esimerkiksi vintageja kierrätyspukeutumista ja -sisustamista, kestävää matkustamista ja ilmastotietoista ruokaa. – Olen kasvanut ilmastotietoisuudessa samaan tahtiin lukijoideni kanssa. He kirjoittavat omissa somekanavissaan ilmastokysymyksistä ja esiintyvät muissakin medioissa. Pariisin-matka sujui junalla myös vauvaperheenä. Yksi lentomatka Etelä-Eurooppaan tuottaa joidenkin laskelmien mukaan yhtä paljon päästöjä kuin ilmastotietoisen kasvissyöjän vuoden ruokailu. Se oli ehdottomasti mukavampaa ja helpompaa kuin olisin uskonut. Lentäminen tuntui normilta, koska kaikki tekivät niin. Liian raskaaksi blogi ei saa mennä, vaan faktan lisäksi on tarjottava inspiraatiota. Kun Emman esikoinen oli vasta puolivuotias, perhe junaili Tukholmasta Pariisiin. – Nyt lentäminen pitäisi kuitenkin nähdä luksuksena, jota käytetään äärettömän harvoin ja vain hyvistä syistä – kuten, jos menee tapaamaan sukulaisia toiselle puolelle maapalloa. Autosta oli helppo luopua hyvien joukkoliikenneyhteyksien Tukholmassa. Perhe koettaa minimoida niitä olemalla kesäkodissa pitkiä jaksoja kerrallaan ja vuokraamalla toista kotiaan toisessa olon ajaksi. Voi kysyä, miksi emme jo nyt tee enemmän esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi. Jos haluamme suosia vaikkapa maata pitkin matkustamista, pitää siitä tehdä helpompi ja halvempi vaihtoehto. LM 6-7/2019 s..50-51 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 51 LM6-7_s50-51_BlogiEmmaSundh.indd 51 20.5.2019 11:29:02. Emma on tehnyt monia hiilijalanjälkitestejä selvittääkseen, mitkä hänen henkilökohtaiset päästönsä ovat. Haluan, että lapsillani ja heidän lapsillaan on tulevaisuus. – Unelmoin, että voisimme joskus muuttaa kokonaan maalle, mutta sen toteuttaminen vaatii aikaa. – Pyrimme siihen, että ilmaston hyväksi työskennellään yli puoluerajojen. Nyt hän sanoo olevansa lentämisen suhteen tauolla, ei lopettaneensa sitä. Emma Sundh ei ajattele muutosta luopumisena: esimerkiksi matkustamiseen pitää vain suhtautua eri tavalla. Sysäys sen perustamiseen oli lokakuussa julkistettu IPCC:n raportti. Eräs ruotsalaistoimittaja tulkitsi, että Emma Sundh ajaa diktatuuria, jossa voidaan tehdä vaikeitakin ilmastoa koskevia päätöksiä. Se oli paras matka, jonka perhe on koskaan tehnyt. Matka kesti puolitoista vuorokautta, ja yhden yön perhe vietti Hampurissa hotellissa. He keräävät nimilistoja ja pyrkivät vaikuttamaan sekä yrityksiin että julkisiin palveluihin, jotta ne ottaisivat ilmastokysymykset paremmin huomioon. Emma Sundh ja muut Klimatklubben-verkoston perustajat ovat kirjoittaneet ilmastokysymyksistä kirjan, joka ilmestyy syyskuussa. Nuorena Emma lensi usein, vaikka tiesi, ettei se ole hyvä valinta
koulu KASVIOISTA eliökokoelmiin Nykylasten ukit ja mummit tekivät sodan jälkeen koulussa kasvioita. TOPI LINJAMA | KUVITUS MARIA VILJA LM 6-7/2019 s.52-55 52 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s52-55_Kasvio.indd 52 17.5.2019 13:52:17. Peruskoulu-uudistuksen myötä kasvioiden teko hiipui, mutta eliökokoelmat ovat tehneet paluun
Se koottiin seitsemännen ja kahdeksannen luokan välisenä kesänä. Fanni laati kasviota kesän mittaan, mutta osa kokoelman teosta jäi viime tippaan: Nyt erotan voikukan ja niittyleinikin! VALTTERI, 15. – Ehkä ohjeistukseen voisi lisätä sanan ”luonnonvarainen”... Eliökokoelman nivominen kotitalouden opetukseen toisi takuulla elämyksellisyyttä ja omakohtaisuutta, jotka ovat tärkeitä ulottuvuuksia eliökokoelman teossa. Aiemmin oppilaat olivat keränneet viidennen luokan jälkeen kolmena kesänä yhteensä vähintään 25 kasvia. Syyspuolella kukkivia lajeja on helpompi kerätä kuvina digikokoelmaan, sillä se ei vaadi näytteen kuivattamista. Silloin kasvit luokiteltiin kasvupaikan mukaan kulttuurilajeihin sekä metsän ja rantojen kasveihin. – Se voi vaikuttaa vaikeammalta, koska on kesä eikä jaksais, Valtteri toteaa. Aiheina voivat olla vaikkapa piennarkasvit, metsän ekosysteemi, lähiympäristön puuvartiset kasvit, kasvupaikkojen vertailu tai taideprojektit. – Tämä on parasta, mihin koulu voi päästä. Suurin osa eliökokoelman lajeista on kasveja. – Eliökokoelma antaa oppimisen elämyksiä ja tukee monenlaisia oppijoita. J oensuulaisen Itä-Suomen koulun biologian opettaja Saku Punkari teetti oppilaillaan uuden opetussuunnitelman mukaisen eliökokoelman ensimmäisen kerran viime kesänä. Digitaalisuus antaa mahdollisuuden ottaa mukaan lajeja myös muista eliöryhmistä. Kasvio palautettiin kahdeksannen luokan syksyllä ja sen voi toteuttaa paperisena tai sähköisenä. Arvostelussa kokoelma korvaa yhden kirjallisen kokeen. Kasvion tai eliökokoelman pointti on saada nuori käymään maastossa. Niitä ei kaiveta juurineen, vaan edustava näyte maanpäällisestä osasta riittää. Se nostaa monen oppilaan arvosanaa, Punkari kuvailee. Sähköistä tallennusta Itä-Suomen koulun kasiluokkalaiset Valtteri Väistö, Fanni Linjama ja Elvi Kovanen pitivät eliökokoelman keräämistä helppona kesätehtävänä. – Ja huonekasveja ja koiran oli muutamat kuvanneet, Punkari hymähtää. LM 6-7/2019 s.52-55 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 53 ›› LM6-7_s52-55_Kasvio.indd 53 17.5.2019 13:55:43. – Joissain kouluissa eliökokoelmat kerätään lomatai vapaa-ajalla, joissain koulupäivien aikana. Laajuus voi vaihdella muutamista eliöistä useisiin kymmeniin, Pohjonen kertoo. – Kun tuntee ympäristöään, siihen muodostuu suhde. Yhteys kotitalouteen Opetusneuvos Hanna Pohjonen Opetushallituksesta pitää eliökokoelmaa tärkeänä oppilaan biologisen ymmärryksen kasvamisen kannalta: – Kokoelman koostaminen tuo opetuksen konkreettisemmalle ja kokemusperäiselle tasolle. Tuttua ei halua vahingoittaa eikä roskata, vaan säilyttää ja suojella, Punkari tuumii. Se on konkreettinen ja toiminnallinen tehtävä, jossa monentyyppiset oppilaat saavat mahdollisuuden kukoistaa ja esitellä osaamistaan. Rauhoitettuja kasveja ei tietenkään poimita. Työskentely voi tapahtua yksin tai ryhmissä. Jos eliökokoelmaa tehdään toukokuussa, esimerkiksi villiyrtit voivat olla kokoelman osa. Eliökokoelman voi toteuttaa monella tavalla, sillä sen sisällöllinen laajuus päätetään paikallisella tasolla, eikä lajien määrä ole olennaista. Muutamat oppilaat ovat kuvanneet esimerkiksi sieniä, joita on hyvin vaikeaa kerätä perinteiseen kasvioon. Kasviosta on tullut sukupolvia yhdistävä tekijä, kun sitä tehdään yhdessä vanhempien tai isovanhempien kanssa. Kokoelmaan tuli kerätä 20 eliöitä
Sen miedonmakuisia nuoria lehtiä voi syödä salaatissa sellaisenaan. Vuohenputkimuhennos sopii lisukkeeksi kalan kanssa tai piirakantäytteeksi. Maitohorsman (Epilobium angustifolium) nuoria versoja voi nauttia parsan tapaan. Hän prässäsi kasvit kuiviksi ja sileiksi kirjapinon alla. Sitä voi lisätä vaikkapa juomiin tai perunamuusiin! Nokkosen lehtiä kerätään alkukesästä, mutta siemeniä voi kerätä kasvukauden loppuun. Luokanopettajaäiti auttoi Valtteria joidenkin kasvien nimeämisessä. Elvi keräsi kokoelmaan kasveja lähialueelle suuntautuneella pyöräretkellä ja loput löytyivät omasta pihasta. – Nyt erotan voikukan ja niittyleinikin, Valtteri naurahtaa. Parasta nokkonen on raakana, kunhan sen soseuttaa sauvasekoittimella. Prässäystä navetan ylisillä Kalevi Puistolinna teki kasviota oppikoulussa 1950-luvun alkupuolella. Makuaisti jos mikä vahvistaa luontosuhdetta! Alkukesä on parasta aikaa kerätä villiyrttejä. Nokkonen (Urtica dioica) on villiyrttien aatelistoa. Tytöt huomasivat, että joidenkin kasvien, kuten metsäkurjenpolven, värit haalistuivat harmillisesti prässäämisen aikana. Hänellä on kokoelmassaan kasvien lisäksi joitakin eläimiä, kuten kimalainen. Luonnonvaraisia kasveja tuli kerätä neljän vuoden ajan 30 kappaletta joka kesä. Nokkoseen kertyy runsasravinteisilla paikoilla ihmiselle haitallista nitraattia, joten sitä ei tule kerätä navetoiden ja ulkohuussien takaa. LM 6-7/2019 s.52-55 54 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s52-55_Kasvio.indd 54 17.5.2019 13:52:37. Horsma sisältää runsaasti vitamiineja ja ravintokuitua. Kaikissa kokoelman kuvissa näkyy lappu, jossa on kerääjän nimikirjoitus. Vuohenputki (Aegopodium podagraria) menestyy multavassa maassa ja leviää tehokkaasti pihamaiden laitamilla. Villiyrttejä ei pidä poimia maanteiden varsilta eikä alueilta, joilla maaperä voi olla saastunut. Fannilla oli kasvion teossa apunaan laminointikone. Pienten horsmien lehdet sopivat salaatteihin ja vihannespaistoksiin. Hän sijoitteli prässätyt kasvit ja tunnistuslaput laminointikalvojen väliin ja ajoi ne koneesta läpi. Nimilappuun hän kirjoitti kasvin nimen sekä keruuajan ja -paikan. Sileäreunaiset lehdet ovat miedoimpia. Lajinimi officinale tarkoittaa ”lääkkeenä käytettyä”. Valtteri, joka aikoo suuntautua luonnontieteiden tai matematiikan puolelle, tallensi havaintonsa myös laji.fi-tietokantaan. Näin varmistetaan, ettei kuvia imuroida netistä. Kasvien kerääminen pilasi kesän vapauden. Prässätyt kasvit hän asetteli paperille, joka päällystettiin kontaktimuovilla. Kaikkialla menestyvä voikukka (Taraxacum officinale) sisältää noin kolminkertaisen määrän ravintoaineita muihin salaattikasveihin verrattuna. Fanni sai apua kasvien tunnistukseen isältä, Elvi äidiltä. Voikukan lehtiä, kukannuppuja ja keltaisia terälehtiä voi kerätä salaattiin. Sen rautapitoisuus on omaa luokkaansa, lisäksi siinä on runsaasti kalsiumia ja C-vitamiinia. Tätä ongelmaa ei ole sähköisessä kokoelmassa, jollaisen Valtteri teki. Juurista tehtyä uutetta käytetään rohtona vatsavaivoihin. Puistolinna asui tuolloin Helsingissä ja niinpä keruumatkat suuntautuivat joskus Hietaniemen hautausmaalle: VILLIYRTTEJÄ KERÄÄMÄÄN! Mikään ei estä liittämästä syötäviä luonnonkasveja osaksi eliökokoelmaa. – Kun koulut alkoi, huomasin että hups, multa puuttuu vielä kasveja. JUHANI, 70
Keskitalo arvelee kasvion teon lisänneen hänen kukkatietämystään sekä ymmärrystä kasvien rakenteesta. Se pilasi kesän vapauden ja tenttiminen oli stressaavaa, vaikka nyt aikuisena tuntuu, että varsinkin se kerääminen ja prässäminen olisi pikkuhomma. Yhtä inhottavaa kuin liikuntatunnit Hämeenlinnalainen Juhani Keskitalo teki kasviota 1960-luvun alussa. Ehkäpä siksi sitä ei löydy Hemulin kasviosta (WSOY 2019), jonka informatiiviset mutta hauskat tekstit on kirjoittanut Päivi Kaataja. Hänestä se oli lähes yhtä inhottavaa kuin ruotsin ja liikunnan tunnit. Luonto tarjoaa meille elämän edellytykset.” ANU JÄMSÉN – Sieltä löytyi sellaisia kasviharvinaisuuksia kuin vuorimänty (Pinus montana) ja hopeapaju (Salix silvestris). – Opetettiin lapset tutustumaan luontoon ja ympäristöön, jossa elettiin. Nyt mummoikäisenä Estola on jatkanut kasvien keräämistä Lepaan puutarhaopistossa, jossa hortonomiopintoihin liittyvät kasviot tehdään digimuotoon. LM 6-7/2019 s.52-55 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 55 LM6-7_s52-55_Kasvio.indd 55 17.5.2019 13:56:04. Puistolinna vertaa kasvion tekoa armeijaan: riesahan se oli, mutta mukava sitä on jälkikäteen muistella. Kasvi saatettiin myös ommella paperiin. Erityisesti on jäänyt mieleen metsäruusun sekä vanamon kukkien tuoksu helteisenä kesäpäivänä kuusimetsässä. Herbaarion pedagoginen tavoite oli Puistolinnan mukaan yksinkertainen. Syksyllä opettaja tarkasti ja tentti kasvion eli herbaarion. tekemään kasviprässi. Kasviprässiä ei ollut, joten sanomalehtipinon päälle laitettiin laudat, joiden päälle tuli painoksi tiiliskiviä. Kasvinäytteet Puistolinna levitti navetan ylisillä sanomalehtien väliin. – Se oli mieleinen kesätehtävä. – Koululainen keräsi vastenmielisesti kasveja pitkin kesää, usein äitinsä avustamana ja loppukesäpainotteisesti. Puistolinna keräsi kasveja myös Riihimäen liepeiltä, missä hän oli kesätöissä enonsa maatilalla. – Mutta tuossa jälkimmäisessä mustapohjainen niittyleinikin opetustaulu on ollut tärkeämpi. Mieluista hommaa Kesällä 1969 Ritva Estola pyöräili ystävänsä kanssa kasveja etsien Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäellä. Teoksessa opetetaan myös mm. . Uuden kasvilajin löydettyään hän kaivoi sen varovasti juurineen maasta, puhdisti juuret mullasta ja laittoi pussiin. ”Minä kerään maailman hienoimman kasvion!” Näin hihkaisee riemastunut Hemuli Tove Janssonin Taikurin hattu -kirjassa. Hemulin ensimmäinen kasvilöytö on Gagea lutea eli keltainen isokäenrieska, joka on Suomessa melko harvinainen. Sitomalla ilmasta hiilidioksidia ne torjuvat myös ilmastonmuutosta. Lähes 150 kasvin ja puun kauniit ja pikkutarkat kuvat on piirtänyt Anni Pöyhtäri. Sen esipuhe muistuttaa: ”Kasvit tuottavat meille happea ja puhdistavat ilmaa. Kuukauden kuluttua kasvit olivat kuivia ja jokainen kiinnitettiin valkoisella liimapaperilla A3-paperiarkille. Se oli masentunut, kun ymmärsi postimerkkikokoelmansa olevan täydellinen, eikä elämällä tuntunut enää olevan mitään merkitystä. Suuremmista kasveista riitti kukinto, lehti ja pala juurta. Kasvin nimilappuun kirjoitettiin kasvin suomalainen ja latinankielinen nimi, kasvin heimo, keruupaikka ja -aika sekä kerääjän nimi. Opettaja valitsi umpimähkään siitä kasvin, peitti nimilapun ja pyysi oppilasta kertomaan, mistä kasvista oli kysymys
?. ????????. ????????. terveys Vältä kesän TURMAT KU VA M O ST PH O TO S LM 6-7/2019 s.56-57 56 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 ???????????????????????????
Erityisesti suun ja kaulan alueelle tullut pistos pitää ottaa vakavasti. Putoaminen, laidan yli lentäminen ja pään lyöminen toisen lapsen kanssa ovat niitä tavallisimpia trampoliinitapaturmia. Trampoliinin ehdoton turvavaruste on laidoille pystytettävä suojaverkko. Tällainen voisi olla se tyypillinen kesäkuukausien tapaus Mikkelin keskussairaalan päivystyksessä. – Olen nähnyt urani aikana hyvin traagisia vammautumisia, jotka olisivat olleet täysin estettävissä kypärän avulla. Ennen ambulanssin tuloa pitää toimia hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Ampiaisen myrkylle allergisille minne tahansa osunut pistos saattaa olla vaarallinen. ANU VALLINKOSKI I so kuhmu otsassa, pää on kolahtanut – ja kovaa. – Yllättävän paljon loukkaantumisia sattuu myös rikkoutuvien trampoliinien vuoksi. Päivystyksessä olisi myös syytä käydä. Liikkuvalle ja tekevälle sattuu. Jo pelkkä epäily siitä, että kyy olisi purrut lasta, on syy soittaa ambulanssi. – Jo pelkkä epäily siitä, että kyy olisi purrut lasta, on syy soittaa paikalle ambulanssi. Mutta monet haverit pystyisi varautumalla väistämään tai ainakin lieventämään vammojen laatua, Santeri Seppälä huomauttaa. Jos ampiainen kuitenkin pääsee pistämään pahaan paikkaan, kannattaa lapselle antaa ensiapuna kyytabletti. Vaarallinen luonto Myös Suomen luonnon nurja puoli näkyy Mikkelin keskussairaalassa. Ne pienet teot – Aivan kaikkia onnettomuuksia ei mitenkään pysty välttämään. Kesälomalaisen lääkelaukkuun kannattaa varata ainakin peruskipulääkkeitä, kyypakkaus, allergialääkkeet sekä sidetarpeet ja haavanhoitotarvikkeet. – Tällaiset tapaukset ovat onneksi harvinaisia. Hanki trampoliiniin turvaverkko ja tarkista laitteen kunto säännöllisesti. Vinkit antoi ylilääkäri Santeri Seppälä Mikkelin keskussairaalasta. . Vammoja on päästä jalkoihin. Avun paikalle tuloa nopeuttaa se, että kohdesijainti on tarkasti tiedossa. Yleisin vamma lienee aivotärähdys, mutta pahempaakin on nähty. Polvi-, kyynärja rannesuojat puolestaan säästävät monilta pieniltä naarmuilta ja murtumilta. Ampiaisen pistoskin voi olla hengenvaarallinen etenkin lapsille ja nuorille. Pienellä teolla olisi voinut tehdä loppuelämästä hyvin erilaisen, hän tähdentää. . . Lapsen Maailma kysyi kokeneelta päivystyslääkäriltä, millaisia ovat lasten ja nuorten tavallisimmat kesäiset turmat ja miten niitä voisi välttää. Monelta vahingolta säästyttäisiin myös, jos kerralla pomppijoita olisi vain yksi. Muista kypärä. Vaikka lapsi aluksi näyttäisi hyvävointiselta, tila voi kääntyä kriittiseksi hyvin nopeasti. Pidä huolta, että laitteella pomppii vain yksi lapsi kerrallaan. Santeri Seppälän mukaan tavallisesti kesäkuukausina päivystykseen tulee viikoittain hoidettavaksi ainakin yksi ampiaisen piston tai kyyn pureman saanut lapsi. Muista myös nesteytys. Seitsenvuotiaan pojan temppuilu trampoliinilla päättyi kyyneliin ja reissuun päivystykseen. Se on hänen mukaansa välttämätön niin isoille kuin pienille pyöräilijöille, scoottaajille ja skeittareille. . Puolipilviselläkin säällä lasten suojaaminen vaatteilla ja aurinkosuojavoiteilla on tarpeen. ?. Ylilääkäri Santeri Seppälä kertoo, että trampoliiniturmissa loukkaantuneita lapsia ja nuoria tulee kesäisin vilkkaan mökkikunta Mikkelin päivystykseen hoidettavaksi yleensä ainakin yksi päivässä. . – Lasten mehulasia kannattaakin tarkkailla ampiaisten varalta. Tarkista lomallakin, missä on alueen lähin päivystysyksikkö. Tavanomainen lasten päivystyskäynnin syy on myös väärään paikkaan tarttunut ongenkoukku. Aikuisten olisikin hyvä tarkistaa laitteen kunto aika ajoin. Kypärä on halpa henkivakuutus pyöräilijälle, scoottarille, skeittarille, rullaluistelijalle… . Pomppiessa sattuneet vammat ovat vain yleistyneet vuosi toisensa jälkeen. Lataa puhelimeen 112-mobiilisovellus, jolloin tarkka tieto sijainnistasi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. ????????. Ylilääkäri puhuu painokkaasti myös kypärän puolesta. Kovilla helteillä lääkärin pakeille tuodaan silloin tällöin myös nestehukasta kärsiviä lapsia. Monesti tuleekin vanhemmille sanottua, että trampoliini on vaarallinen kapistus, Seppälä kuvailee. – Siinä sattuu kaikenlaista. . Polvi-, kyynärja rannesuojat säästävät esimerkiksi pientä scoottailijaa asfaltti-ihottumalta ja mahdollisilta murtumilta. Tramppaturmien lisäksi kesäisin päivystyksessä työllistävät myös muilla liikuntavälineillä, kuten polkupyörillä tai skeittilaudoilla, sattuneet vahingot. ????????. Pääsääntöisesti vanhemmat osaavat nykyisin suojata lapsensa auringolta ja huolehtia riittävästä juomisesta, ylilääkäri huomauttaa. VÄLTÄ JA VARAUDU . LM 6-7/2019 s.56-57 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 57 ???????????????????????????. Kansallinen päivystysnumero 116177 toimii nykyisin lähes koko maassa. Diagnoosi on lievä aivotärähdys
Aikuisia hän kannustaa inhimillisen urheilukulttuurin luomiseen. terveys S e pysäytti osteopaatti, fysioterapeutti Tiina Lehmuskosken täysin. Äiti ja lapsi lähtivät vastaanotolta lääkäriin. Vastaanotolle tulleella, aktiivisesti urheilua harrastavalla 6-vuotiaalla lapsella oli ollut alaselkäkipuja viikkojen ajan. ULLA OJALA KU VA M O ST PH O TO S LM 6-7/2019 s.58-59 58 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 LM6-7_s58-59_UrheiluVammat.indd 58 17.5.2019 13:20:46. Selkää tutkiessaan Lehmuskoski löysi viitteitä siitä, että lannerangan nikamissa voisi olla rasitusmurtuma. Saako lapURHEILUN rikkomat lapset Tiina Lehmuskoski puolustaa tiukasti lapsen oikeutta terveyttä tukevaan urheiluharrastukseen. Äiti kyseli, miten tällainen on mahdollista. Seuraavana päivänä äiti soitti itkuisena kertoakseen, että selän kuvaaminen oli paljastanut kolmessa lannerangan nikamassa rasitusmurtuman
– Aikuisen ammattiurheilijan elämään ne jollakin tasolla kuuluvat, mutta silloinkin on miltei aina harjoiteltu jotenkin väärin. Lapsen kehityksen kannalta olisi hyvä kannustaa lasta liikkumaan monipuolisesti yksipuolisen treenaamisen sijaan. Tueksi urheilevien lasten vanhemmille ja heidän toiveestaan Lehmuskoski kirjoitti kirjan Urheileva lapsi – Vastuullinen vanhempi (Fitra 2019). Näen työssäni urheilun takia rikki menneitä lapsia ja joka kerta tunnen kiukkua ja turhautuneisuutta. Hänen mukaansa valmennus on mennyt eteenpäin, ja nykyään analysoidaan tarkemmin, mistä vaivat saattavat johtua. – Lasten harrastuskulttuuri mahdollistaa sen, että tuon ikäisille tarjotaan noin myöhäistä treeniaikaa. Jalkapalloa pelaavien kannattaa käydä välillä luistelemassa, uimassa, pelaamassa salibandyä ja vaikka nyrkkeilemässä. – Eikä tämä ole valitettavasti yksittäistapaus. Viime syksynä vanhemmista tuntui, että treeniajaksi merkitty klo 19–20 oli liian myöhäinen, sillä heidän mielestään tuon ikäisen pitäisi silloin olla jo rauhoittumassa yötä vasten. 9–11-vuotiailla on tyypillisesti kipuja kantapään seudussa. Jos edellisestä vammasta on vasta ehtinyt toipua ja harjoittelun aloittaa taas täydellä teholla, vaivat voivat herkästi uusiutua. Etenkin talvisin kovalla tekonurmella pelatessa kivut pahenivat ja jouduin syömään tulehduskipulääkkeitä ja pitämään taukoa treenistä. – Kohtuullinen treenimäärä on aina yksilöllinen. Kierrettä kesti junnuvuodet ja ensimmäiset aikuisvuodet, sanoo Hetemaj. . ?. – Tavoitteena pitää olla hyvän kommunikaation rakentaminen. ????????. Kantapään luuduttua 11–13-vuotiailla rasitusvaivoja ilmaantuu polven alaosaan. – Itselläni penikat eli säären sisäsyrjät kipeytyvät tosi pahasti kasvupyrähdyksen aikaan 11–12-vuotiaana. – Monen lajin sisällä hyväksytään tämä kaikki, ja lajin sisälle tulevat uudet ihmiset oppivat, kuinka tässä kulttuurissa toimitaan. LIIAN KOVA TREENI KOSTAUTUU Jos treeni on liian kovaa tai vääränlaista, lapsille ja nuorille syntyy rasitusvammoja. Lehmuskoski kysyy, kuinka me aikuiset sallimme lapsille väärällä tavalla vaativan, vinoutuneen urheilukulttuurin: pakonomaisen suorittamisen, arjen ajan täyttymisen, kiireisyyden, henkisen paineistamisen ja kehon suoranaisen rikkomisen urheilulla. Joskus harvoin esimerkiksi selkänikamien toiminta on virheellistä, jolloin oikein tehty harjoittelukin kipeyttää selän. Vanhemman pitäisi muistaa myös kuunnella lasta ja keskustella hänen kanssaan siitä, mitkä ovat tämän omat tavoitteet: haluaako lapsi vain pelailla kavereiden kanssa vai onko tarkoitus edetä lajissa kunnianhimoisesti. Vastuu lapsen harjoittelusta on viime kädessä vanhemmalla. Kilpaurheilu-uransa jälkeen hän on työskennellyt vuosia lasten, nuorten ja aikuisten valmentajana ja kuntouttajana. Lehmuskoski kannustaa kaikkia lapsia liikkumaan, mutta harrastamisen ja urheilun pitää olla hauskaa ja mennä terveys edellä. Jos vanhempi on tyytymätön valmennukseen, on hyvän tavan mukaista keskustella valmennuksesta ensin valmentajan kanssa. Tavallisimmin rasituskiputilat etenevät kehossa alhaalta ylöspäin. – Aikuisella taas jänteet alkavat rispaantua, jolloin tulee muun muassa akillesjänteen vaivaa. Selkä alkaa oireilla 18–20-vuotiaana. – Veimme hänet sinne kerran kokeilun vuoksi ja lapsi nukahti vasta klo 23. Näin kävi Seinäjoen jalkapallokerhon keskikenttäpelaaja Mehmet Hetemaj’lle junioriaikoina. Harjoitteluun voi ottaa mukaan muitakin lajeja oman lajin lisäksi. – Vastuu tuntuu suurelta, mutta vanhemman on se otettava. Heinosen mukaan vaivojen korjaamisessa pitää aina lähteä siitä, että harjoittelua muutetaan. Keskusteluyhteys valmentajan suun taan on tärkeä. Kannattaa edetä askel kerrallaan. Nykypäivänä lasten liikunnassa ja urheilun harrastamisessa on paljon ammattimaisen harjoittelun piirteitä ja treenimäärät ovat kasvaneet niin määrällisesti kuin ajallisesti. Kun tavoite on selvä, voidaan treenimäärä ja koko harjoittelu suunnitella lapsen tavoitteiden mukaiseksi, ei valmentajan tai vanhemman. Keskustelimme asiasta valmentajan kanssa ja pulma ratkesi: lapsi harjoitteli koko syksyn varhaisemmassa ryhmässä. Rasitusvammat eivät kuulu lainkaan lasten urheiluun, eikä niitä pidä hyväksyä. Mutta entä jos vanhempi ei ole koskaan itse treenannut kyseistä lajia tai kilpaillut missään lajissa. Ne poikkeavat aikuisten vammoista, ja niitä tulee herkästi tietyssä kasvuvaiheessa tai iässä tiettyihin kohtiin elimistössä. Heinonen. Lajiin voi tutustua hiljalleen ja aloittaa siitä, mikä tuntuu helpoimmalta: lasta voi esimerkiksi tukea siinä, että hän nukkuu riittävästi ja syö terveellisesti. – Ne ovat pääasiassa luun kasvualueen rasituskiputiloja, sanoo Paavo Nurmi -keskuksen ylilääkäri, professori Olli J. Mutta ei se ole ollut Lehmuskoskelle itselleenkään helppoa: pelkona oli sekä oman itsen että lapsen leimautuminen hankalaksi. Olisinko voinut jotenkin estää tämän. LM 6-7/2019 s.58-59 LAPSEN MAAILMA 6?7 | 2019 59 ??????????????????????????????. Lehmuskosken alakouluikäinen lapsi harrastaa jalkapalloa. Lehmuskoski tuntee urheilumaailman sisältä käsin, sillä hän on Suomen ja Pohjoismaiden mestari muodostelmaluistelussa. Lehmuskosken mukaan vanhemman kannattaa miettiä, onko lapselle hyödyllistä treenata tuohon aikaan vai onko tärkeää, että hän nukkuu tarpeeksi. selle tehdä näin. Polvi on luutunut noin 15-vuotiaana, jonka jälkeen kipeytyvät reiden takaosat. – Jos lähtisin valmentamaan nuoria, pitäisin harjoittelun monipuolisena. Lehmuskoski painottaa, että vastuu lapsen harjoittelusta eli hyvinvoinnista on viime kädessä vanhemmalla – ei valmentajalla, ei joukkueella, ei seurajohdolla, eikä lapsella itsellään. ????????
LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA Aku Klaa ra ”Olen oppinut lukemaan jo neljävuotiaana.” ”Tässä kuvassa lukee, että polis, se on ruotsia.” ”Tanakka pojannassikka tarkoittaa, että se oli vihainen ja vähän sellainen, että halus vain olla kotona.” ”Se on joku kuuluisikko! Se tarkoittaa, että on kuuluisa, joko kirjailija tai maalari.” ”Hei, tuo tuossa on Peppi Pitkätossu!” ”Hihihhiih!” LM 6-7/2019 s.60-61 60 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s60-61_LapsetJuttusilla.indd 60 17.5.2019 13:28:39. KLAARASTA JA AKUSTA OLI HAUSKAA ANTAA HAASTATTELU KIRJALLISUUDEN JA RUNOUDEN ROOLISTA. ”ON HURJAA, ETTÄ KAIKKI TIETÄÄ, ETTÄ MINÄ JA AKU OLLAAN OLEMASSA!” TUUMAA KLAARA
– Jos ihmettelette, miksi mulla on tässä laastari, niin mä törmäsin eilen leikkipuistossa rautaporttiin. Jouduitko sairaalaan. Sanon sitä sienipuistoksi, koska siellä on semmonen sienijuttu. – Hei, tuo tuossa on Peppi Pitkätossu! Klaara huomaa ja miltei hypähtää. Se on oikeesti tarpeellista. Yrittävät, että saisivat sen lastenkotiin. – Pidän Peppi Pitkätossusta, se on Ruotsissa kirjailtu. Luen Eino Leinon runon Juhannus. – Ja sitten verstaaseen veistämään puu-ukkoja! Ruotsissa oli sellainen tuoli, joka liikkui. Ainakin siinä on kolme poikaa Saku, Naku ja Olli ja kaksi tyttöä Anna ja Riitta. – Se tarkoittaa, että se oli vihainen ja vähän sellainen, että halus vain olla kotona. Kerron, että hänen oikea nimensä on Armas Einar Leopold Lönnbohm, mikä Akua naurattaa. – Niin, ei ne lastenkodista päiväkotiin mene, kukaan ei vie niitä sinne. Lindgren oli juuri kirjailijan nimi, Klaara nyökyttelee. Törmäsin työmaan rajattuun naruun, Aku kertoo. – Mä olen yhden kerran pyörtynyt Redissä, yläpihalla. – Se joutuu aina pulaan, kun on niin tuhmeliini, Klaara tietää. Kirjassa kerrotaan, että navetan RUNOA VAI PROOSAA. – Menevätkö nämä lehdet ympäri kaupunkia. Selailemme yhdessä Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma -kirjaa. ????????. Vaikka minä tiedän vaan joitakin loruja, hän lisää. Toka tarina oli just Eemelistä, Aku kuvailee. – Onkos siinä puu, josta pääsee ikkunasta ikkunalle. Klaara koskettaa silmäkulmaansa. Aku nyökyttelee. – Mulle se on tehty jo viisivuotiaana. – Kirjailija kirjoittaa kirjoja ja runoilija runoja. Aku muistaa Vaahteramäen Eemelin. Se ei ole mikään päiväkoti, Klaara huomauttaa. – Me ei tehdä juhannuksena mitään, käydään vain Ikeassa, Aku sanoo. Mittumaari-sanaa mietitään. Siinä oli tarinoita. hän kysyy. Kerran, kun lapset hyppivät heiniin, Astridin pikkusormi tarttui haravaan ja sormeen tuli iso haava. Olen oppinut lukemaan jo neljävuotiaana. Aku ei juuri runoja lue. – On hurjaa, että kaikki tietää, että minä ja Aku ollaan olemassa! Klaara miettii. heinäparvessa oli hauska hyppiä ja rakentaa majoja. Siitä on tehty levyjäkin. LM 6-7/2019 s.60-61 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 61 ?????????????????????????????????. Heinäkuormalla ajamisesta ja heinätöistä kerrotaan hänen kirjassaan Marikki ja Kesäkummun Tuikku. Kun luettiin Onnelia ja Annelia, siinä oli orpokoti. – En kauheesti tuosta tykännyt. Tarinat ovat runoja parempia. – Se on juhlan aihe, arvelee Klaara. Kerron, että Leinon kerrotaan olleen lapsena tanakka pojannassikka. – Se on joku kuuluisikko! Se tarkoittaa, että on kuuluisa, joko kirjailija tai maalari, sanoo Klaara. – Verinen hyppy heiniin, Klaara lukee. > Christina Björk – Eva Eriksson: Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma (WSOY 2007) Eino Leinon sekä runon ja suven päivä 6.7. Puhumme myös toisesta kirjailijasta, Eino Leinosta. Klaara ihmettelee. – En joutunut. Minun mielessäni on juhannus, ja juhla ja mittumaari, ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari.” – Hauska, tuumaa Aku. – Mä menen kuulotarkastukseen tällä viikolla. Sateenkaari pelasti Eino Leinon runon. – Joilla ei ole äitejä ja iskejä, niin ne menevät lastenkotiin, Aku tuumaa. Se on kyllä suomeksikin. Laskelmieni mukaan minulla on hyvä muisti, Klaara sanoo. – Tässä kuvassa lukee, että polis, se on ruotsia , Aku sanoo selaillessaan kirjaa. Sateenkaari oli siinä parasta, Klaara sanoo. – Kuulostaa mittanauhalta, Klaara arvelee. ”Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa. – Ai kovalla vauhdilla vai. – Poliisit siinä kiipeilevät Pepin katolla. Ja Melukylässä on kolme taloa, kerrostalo, kaksikerrostalo ja omakotitalo. – Sä varmaankin kuulit, koska sulla ei ole mitään kuulokojetta. – Juhannuksena meillä on ehkä jotkut juhlat, Klaara miettii. – Tapahtuiko tämä oikealla elämällä ja kirjoittiko se kirjailija siitä sitten sadun. – Täällä päiväkodissa on kivempaa kuin lastenkodissa, koska siellä pitäisi olla päivät pitkät, Klaara huokaa. Haastattelun päätteeksi vielä sulatellaan kokemusta. ?. – Luen kyllä melko kaikkia kirjoja. Myös Melukylä-kirjat ovat Klaaralle tuttuja. ????????. Se on sama kuin lastenkoti, Aku lisää ja jatkaa kirjan tutkimista. – Tiedän, sanoo Aku. – Tuossa on miekannielijä! Egyptissä näin kyltin, jossa mies oli nielaamassa miekkaa. . Jos oli joku kiva meno, niin sanoi varmaan, että mä en kyllä lähde! Klaara arvelee. Hämmästys on suuri, kun kerron sen tarkoittavan juhannusta. P äiväkoti Runon Piiparit-eskariryhmän Klaara Hilkka Hemmikki Boman , 7, ja Aku Lauri Tapio Kylmäluoma, 6, pohtivat kanssani, kuka on Astrid Lindgren
????????. LM 6-7/2019 s.62-64 62 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 ???????????????????????????????. ?. SIRPA PALOKARI | KUVA MARJA SEPPÄLÄ Vilho Ruuskan kuvaukseen lainasi viikinki-replikamiekan seppä, arkeologi ja miekkatohtori Mikko Moilanen ja turkikset Mirja Sevón. ????????. näe minut! VILHO RUUSKA, 10, , on oman elämänsä Thorin Tammikilpi
62-64 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 63 ›› ???????????????????????????????. ?. ????????. Se tykkää lukea ja pienempänä se karkaili metsään tutkimaan paikkoja. ????????. LM 6-7/2019 s. J os olisin hobitti, olisin varmaankin Bilbo
R. Viime kesänä olimme reissussa viisi viikkoa. Thorin Tammikilpi on kiinnostava, se on kääpiöiden esi-isien jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Nykyisin käyn myös jujutsussa. Ihan tarkkaan en osaa kuvailla, millainen tunnelma lukiessa syntyy. Autojuttuja enemmän tykkään kuitenkin kirjoista ja tarinoista. ”Pähkähullu pukeutuja”, isä sanoo. Örkit ovat rumia, pahoja ja ilkeitä olentoja. Joskus olisi hauskaa matkustaa Uuteen-Seelantiin, koska siellä on kylä, jossa Hobitti-elokuvat on kuvattu.” . Ajoimme muun muassa Kroatiaan Dubrovnikiin, jossa tutustuimme vanhaan kaupunkiin. Meillä luetaan paljon kirjoja mutta myös sarjakuvia. Myös Harry Potterit olen tietenkin lukenut. Se on hauskaa, ja siitä tulee tietenkin huutoa ja meteliä. Menetelmää käytetään yleensä terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen joko perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Olen harrastanut viisivuotiaasta lähtien judoa ja minulla on keltainen vyö. Olemme paljon perheen kanssa yhdessä, pelaamme lautapelejä ja saatamme käydä kotitalomme vieressä olevan Saraaveden jäällä ajelemassa mikroautolla. Saatamme myös miekkailla puumiekoilla isoveljeni Topin kanssa. R. Käyn musiikkikoulussa soittotunneilla ja harjoittelen kotini alakerrassa sähkörummuilla. Olen lukenut ainakin viisi J. Topi lukee muun muassa Tex Willereitä ja Korkeajännityksiä. Mulla on äiti Piritta, isä Timo sekä kolme veljeä: Pauli, 12, Topi,14, ja Eero,16. Veljien kanssa meillä on mukavaa, harrastamme yhdessä kaikenlaista ja käymme aika usein elokuvissa. Sen upeilla muureilla on kuvattu Game of Thrones -sarjaa. Sarjaan osallistuvat löydettiin Lapsen Maailman Facebook-sivujen kautta alkukeväästä. Ulkonäöltään ne ovat lyhyitä ja vantteria, luonteeltaan ystävällisiä mutta joskus myös äkkipikaisia. SARJAN IDEA Näe minut! -sarjassa ihmiset kuvauttavat itsensä sellaisina kuin haluavat tulla nähdyiksi ja kertovat, mitä haluavat muiden itsestään tietävän. Jos on sateinen päivä, kirjan kanssa saattaa mennä puolille päivin. Matkustamme pakettiautolla ja paikanpäältä vuokraamme asunnon tai talon. Tykkään käydä koulussa ja siellä on kivoja kavereita. Sen tarkoituksena on kostaa örkkien pomolle niiden esi-isän kuolema. Tässä ideaa on sovellettu lehtityöhön, jolloin valokuvaaja ja toimittaja ovat pyrkineet toteuttamaan henkilön toiveet mahdollisimman tarkkaan. Luin ne kaikki, jotka omasta Laukaan kirjastosta löytyivät, ja loput piti tilata Jyväskylästä. Lisäksi paukutan rumpuja. Se kaikki on maailmaa, josta on hauskaa ja jännittävää lukea. Kaiken kaikkiaan tykkään hobittejakin enemmän Hobittija Taru sormusten herrasta -kirjojen kääpiöistä. He lukevat joskus vieläkin, vaikka osaamme kaikki tietenkin jo lukea itsekin. Nekin ovat hyviä ja innostavia. Viimeisenä luin Silmarillionin, joka liittyy samaan tarinaan kuin Taru sormusten herrasta ja Hobitti. Eräs hyvä kirjasarja on Kolme etsivää. Haastateltavia lähestytään voimauttavan valokuvauksen metodilla, joka on Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä. Pauli soittaa trumpettia, Eero ja Topi ovat enemmänkin urheilumiehiä. 64 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM 5/2019 s.50-52 LM6-7_s62-64_NM_VilhoRuuska.indd 64 20.5.2019 13:24:38. Perheen kanssa on tehty monena kesänä pitkä automatka ulkomaille. Kääpiöt ovat omalaatuisia, ne esimerkiksi syövät ihan älyttömästi: monta ateriaa päivässä, kaksi aamiaista, useita välipaloja… Kääpiöt yrittävät pelastaa vanhaa valtakuntaa ja taistelevat jatkuvasti pahaa vastaan. Kaverini Santeri ja Jaakob ovat myös lukemisen harrastajia ja käyvät judossa, Jaakob harrastaa myös jujutsua. Kääpiöt ovat hauskoja ja innostavat minua! Joskus innostun niin, että pukeudun kotona kääpiöksi. Mutta usein lukeminen on mielessäni. Voimautumisen edellytyksenä ovat mm. Ehkä joskus vähän tappelemme oikeastikin. oikeus määritellä itsensä ja purkaa valta-asetelmia sekä vastavuoroisuus. Elokuvat vastasivat aika hyvin sitä, millaisiksi olin tarinat mielessäni kuvitellut. Ympäristö näytti olevan vähän samanlainen kuin kääpiöillä, sillä nekin asuvat siisteissä kivilinnoissa. Kun koulussa on ollut naamiaispäiviä, olen pukeutunut Harry Potteriksi. Jos on sateinen päivä, kirjan kanssa saattaa mennä puolille päivin. Isä ja äiti ovat aina lukeneet meille ääneen iltasadun. Tolkienin kirjaa ja nähnyt sen jälkeen kolme elokuvaa. Olen kolmannella luokalla Laukaan kirkonkylän koulussa. Lisäksi perheeseemme kuuluvat koirat Oki ja Lulu, joiden kanssa leikin usein ulkona
Näiden kuntien joukossa oli maan neljä tärkeintä opiskelukaupunkia: Helsinki, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Pojista samaan ylsi vain 8,5 prosenttia. kolumni LM 6-7/2019 s.65 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 65 ????????????????????????. Nuoret miehet ovat selvästi yliedustettuina kouluttamattomien ja pitkäaikaistyöttömien joukossa. ????????. Paremmasta opiskelumenestyksestä – ja asevelvollisuudesta – huolimatta naiset ovat historiallisista syistä miehiä monin tavoin heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Vuonna 2018 Suomen 311 kunnasta vain 20:ssä oli enemmän 16–24-vuotiaita tyttöjä kuin poikia. Erot koulumenestyksessä ovat johtamassa yhä syveneviin vääristymiin, joilla on pitkälle meneviä seurauksia. Näin harmittomasti meillä on tapana selittää, miksi tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin. Syy on yksinkertainen: pojat eivät pääse muuttamaan opiskelupaikan perässä yhtä usein kuin tytöt. Tytöt lukevat kokeisiin ja pärjäävät niissä. Vuosisatojen ajan naisten alistaminen on perustunut naisten ja miesten synnynnäisten ominaisuuksien korostamiseen. Poikien huonot numerot saattavat olla yksi tekijä myös alentuneen syntyvyyden taustalla. ?. Koulutustason ero heijastuu myös kokemusmaailmojen ja ajattelutapojen eroihin. Joka viides vuonna 1997 syntyneistä tytöistä lähti peruskoulusta huipputodistuksella eli päästötodistuksen keskiarvo oli yhdeksän ja kymmenen väliltä. Väite voi olla ymmärrettävä, muttei kovin hedelmällinen. Poikien huonot numerot eivät ole kuitenkaan harmiton ilmiö. Kuulenkin keskustelussa poikien heikosta koulumenestyksestä revanssihenkisen vastaväitteen siitä, ettei kehitykseen ole syytä puuttua, ennen kuin naiset ovat saavuttaneet miehet kaikilla tavoitelluilla tasa-arvon alueilla. Ketään ei pidä syyllistää ahkeruudesta. Tärkeä syy tyttöjen parempaan koulumenestykseen lienee se , että tytöt ovat ahkerampia. Poikien huonot numerot Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Muun tasa-arvon edetessä vain toista sukupuolta koskeva velvollisuus luo koko ajan syvenevän epäreiluuden tunteen. Tämä näkyy selvimmin suurten yritysten johtopaikoilla. Sen sijaan on syytä kysyä, miten innostaa poikia ahkeroimaan opin tiellä. Heitä kiinnostavat muut asiat kuin koulu. Yksi mahdollisuus voisi olla nykyistä joustavampi koulun aloittamisikä. Tällöin tasa-arvoajatus kääntyy päälaelleen. HEIKKI HIILAMO POHTII, VAIKUTTAKO POIKIEN HEIKOMPI KOULUMENESTYS JOPA SYNTYVYYTEEN. ????????. Voisiko tämä selittää sitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmässä miehiä on 69 prosenttia, kun vihreiden ryhmässä heitä on 15. Pojat ovat rasavillejä. Sama kehitys näkyy skaalan toisessa päässä. Noin puolet tytöistä pääsi toivelukioonsa, kun pojissa vastaava osuus oli vain kolmannes. Jonkun mielestä tytöt pärjäävät geneettisten ominaisuuksien vuoksi koulussa ja myöhemmin elämässä paremmin kuin pojat. Lisäksi on otettava huomioon vain poikia koskeva asevelvollisuus, joka hidastaa ja ehkä myös vaikeuttaa poikien opiskeluiden aloittamista
Nuortendekkareissa usein itketään enemmän kuin jännitetään. Mä voin liikutella teitä näillä.” Taikaa tai ei: loppuratkaisu on onnellinen. Kohelluskirja puhuu pohjimmiltaan oikean ystävyyden puolesta. Helppolukuisuus houkuttelee puhelin-teemallaan lukemaan. Vaikka Katajavuoren kirjassa on hauskuutta ja vauhtia, realismi säilyy kaiken aikaa. Tytön toimelias mielikuvitus ja kesäinen luonto tuovat kirjaan pehmeyttä. Mukavaa luettavaa, mutta millainen tarina olisi syntynyt, jos Talvikki olisikin voittanut noloutensa ja säilyttänyt vanhan puhelimensa. Nykyinen lastenja nuortenkirjallisuus ei saa näistä aiheista tarpeekseen. Hänen kirjoissaan on aina lämpöä ja tunnistettavaa nykyhetken kuvausta. Sari Kaarnirantakin lähtee liikkeille puhelinasioista: Supertavis ja vuokraihmiset -kirjan (Aurinko Kustannus, kuv. Kivienkeleissä on ripaus mystiikkaa, mutta vähintään yhtä paljon surkeutta. Lukuisia kysymyksiä mutta vähän vastauksia.” Kirjan voima on paikallisvärin kiehtovuudessa, ja syvyyttä tulee perhesuhteiden pyörittelystä ja ympäristökysymyksistä. Anna keksii veistää perheenjäseniä esittävät tikut: ”Nää on taikatikut. Sellainen kertomus voisi olla aika mielenkiintoinen! Katajavuori on iloisen arkipäivän taitaja. VAHVOJEN FANTASIAVUOSIEN JÄLKEEN ARKI ON TAAS MUOTIA – AINAKIN LASTENKIRJOISSA. Tutkijaisän mukana poika pääsee tutustumaan eksoottiseen ja salaperäiseen ympäristöön: ”Täällä oli paljon historiaa ja paljon salaisuuksia. asia: Talvikki hukkaa uuden älylaitteensa! Onneksi palvelutalon ystävällinen mummeli löytää rakkaan aarteen. Ymmärtäväisesti kirjailija kuvaa myös mummoa, josta puuttuu kaikki se moderni sähäkkyys, mikä lastenkirjoissa helposti ikäihmisiin liitetään. Kaikki kun tähtää kahteen teemaan: isoäidin sairastumiseen ja kuolemaan sekä yllättäviin sukulaissuhteisiin. POIS PUHELIMESTA! Lapsi ja älypuhelin -yhdistelmältä ei lastenkirjallisuuskaan enää voi sulkea silmiään. Puhelimen tärkeydestä kertoo se, että kirjan alussa tyttöä hävettää vanha näppäinluurinsa: ”Onneksi koulussa ei saa pitää puhelimia esillä. Maria Sann) on pienen Annan kertomus kesänvietosta maalaismummolassa. Niinpä Talvikin nolo näppäinpuhelin on ollut enimmäkseen repun pohjalla.” Trendikkäästi kirjassa on luettelomuotoinen selvitys ”kosketusnäyttöpuhelimen” hyvistä puolista. Lastenromaanissa ei jäädä kauhistelemaan puhelinhaaveita, vaan kohotetaan kierroksia hallittuun kauhuun saakka. Minäkerronta ei ihan aina tunnu luontevalta, eikä konstikkaitten sivistyssanojen väärin lausuminen ole enää muuta kuin kulunut idea. Älypuhelimien vangitsevuus esitetään fantasian keinoin. Fantasiakirjoistaan tunnettu Anu Holopainen on keksinyt risteyttää jännityksen ja lasten kiihkeän kiinnostuksen puhelimiin. Pekka Marjamäki) on monella tapaa totunnainen. Terese Bast) Onni on täydellisessä pelikiellossa. KUUKAUDEN KIRJAT Mummosta puuttuu sähäkkyys ISMO LOIVAMAA Aurinkoinen arki LM 6-7/2019 s.66-68 66 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 LM6-7_s66-68_KK+Takasivu.indd 66 14.5.2019 10:24:11. Junkkaalan kirjan aihepiiri, joka tuli aikanaan tunnetuksi näytelmänä, vakuuttaa kuitenkin, että lapsen arkipäivästä saa paljon herkkää ja ihmeellistä irti. Onnikin päättää turvautua vuokraystävään. Riina Katajavuoren ja kuvittaja Liisa Kallion helppolukuisessa hotkaisupalassa Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin (Karisto) tapahtuu kamalin kin uuden käänteen: kummitäti Kirsikka nimittäin esittelee poikaystävänsä, joka kovasti muistuttaa huippu-urheilijaa, ja jonka niskassa roikkuu hintalappu... Kummalliset tapahtumat tekevät hotellista pelottavan paikan. Mökötys, kitkerät perintöriidat ja väärinkäsitykset kuuluvat sitkeästi suomalaiseen lastenkirjallisuuteen, mutta Junkkaala onnistuu loihtimaan koskettavuutta ja sydämellisyyttä tuttuihin aiheisiin. Ankealta vaikuttava juhannus saa kuitenHeini Junkkaalan lastenromaani Kymmenen tikkua laudalla (Otava, kuv. KESÄJÄNNITYSTÄ Ruotsalaisen Kristina Ohlssonin varhaisnuorten dekkari Kivienkelit (WSOY, suom. Antti Halmeen Voodookesässäkin (Otava) vallitsee erikoinen tunnelma: New Orleansissa suot kuplivat, jazz soi ja taikausko jyllää. Tyttöä kiusaa äidin mököttäminen ja itkeskely, mikään ei ole niin kuin ennen. DEKKAREISSA SEN SIJAAN VERSOO MYSTIIKKA. Kauhukännykkä (Myllylahti) näyttää, miten kaiken nielevää kännykkäriippuvuus voi olla. ARKIKERTOMUKSEENKIN MAHTUU LAPSUUDEN TAIKAA JA IHMEELLISYYTTÄ. Lapset asuvat kiehtovissa paikoissa; päähenkilö Simona vierailee vanhassa hotellissa asuvan isoäitinsä luona, ja Billie-ystävän koti on vesitornissa. Sakun löytämä kummallinen puhelin tuntuu nimittäin ahmivan lapsia. Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin on mukavalla tavalla sukua Kaija Pakkasen ja Esteri Vuorisen pienille lastenkertomuksille
Kun tyttö kohtaa perunan muotoisen olennon, käynnistyy herkeämätön tutkimusprosessi. Baggen monipuolinen tuotanto muistuttaa, että kirjallisuus kuuluu kaikille! . He ahmivat PIS SIS -lehdestä tärkeitä virikkeitä: miten tehdä bikinit spagetista ja mikä on ilmapallohuulten salaisuus. Mustasaari). Tilanne vaikuttaa vihdoin tasapainoiselta ja hienointa on se, että eturivin kirjailijoita kiinnostaa erityisryhmien kirjallisuuden kehittäminen. Paras lastenkirjallisuus on aina hauskaa ja viisasta. Mukaan mahtuu vähän dramatiikkaakin, mutta onneksi myös valoisa loppu. Ihmisetkin voivat ottaa opiksi, kun delfiini jakaa viisauttaan: ”Meidän eläinten täytyy vetää yhtä köyttä. Naapurin kikattavat inhokit, Lalalaa-tytöt, tuovat kirjaan nykykulttuurin reipasta parodiaa. Pojalla on kirkas käsitys bändin profiilista: ”Me soitetaan tanakkaa rytmibluesia ja rokkia”. Olga haluaa selvittää haisevan olion arvoituksen. SÄHÄKKÄÄ SELKOA Tapani Baggen Polttava rakkaus (Avain, kuv. 1960-luvulla meillä vasta tehtiin muuttomatkaa maalta kaupunkiin, niinpä Mattiaksen kesäkokemuksissa viehättää mutkaton kaupunkilaisuus. David Roberts, suom. Tepsivintä sarjassa on eläinten välinen solidaarisuus. Tukholmalaispoika Mattias viettää kesää kaupungissa – mitä nyt kerran ulottaa retkensä kaupungin maaseutumaiselle laitaseudulle. Teos osoittaa selkokirjallisuuden uuden suunnan. Aila Herronen) on tyypillinen lastenkirja: ulkoasu on pursuilevan runsas, eikä realismi aseta tarinalle rajoja. Nyt eletään lasten maailmassa. Me Ponnekkaat lomalla -osassa (Otava, kuv. RUOTSALAISTA LÄMPÖÄ 60-LUVULTA Mikään ei tunnu paremmalta kuin aurinkoa hehkuva lastenkirja. Listat, sarjakuvat, puhekuplat ja kaikenlaiset räiskeet siivittävät lukemista. Mattiaksen kesäisistä sattumuksista koostuva kirja on kirjailijan 1960-luvun puolivälissä ilmestynyt esikoisteos, joka kannattaa lainata kirjaston varastosta. Suomalaisessa lastenkirjallisuudessa se ei ole yhtä helppoa. Vasta 60-luvun lopulla ruotsalaiset lastenkirjailijat innostuivat ihmettelemään kaupungin betonista puolta ja tornitalojen korkeutta. OUTOJEN OLIOIDEN KIRJA Kanadalaisen Elise Gravelin humoristinen Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta (WSOY, suom. P. Hassu ja hellyttävä tarina on inhimillistä luettavaa: perheellä on sydäntä omille ja vieraille. Muuten mikään ei onnistu.” Seuraavaksi tärkeintä sen mielestä on pitää hauskaa. Olga on innokas eläintieteilijä, joka pitää omituisista asioista havaintopäiväkirjaa. YHTÄ KÖYTTÄ Englantilaisen Julian Claryn lastenkirjasarjassa hyeenaperhe elää ihmisiksi pukeutuneina pieMiten spagetista tehdään bikinit. Nuorten selkokirjallisuus on onnellisesti kasvamaan päin, ja sovitusten rinnalla julkaistaan ihan alkuperäistä kirjallisuutta. Elvis rojahtaa lavalta ja katkaisee jalkansa; onnettomuudesta seuraa katkera bänditauko ja etääntyminen kavereista. nessä ja viihtyisässä lontoolaistalossaan. Otetaan oppia delfiinistä! Löytyy kirjastosta Elvis katkaisee jalkansa KU VI TU S KI RJ AS TA O LG A JA H AI SE VA O LI O U LK O AV AR U U D ES TA LM 6-7/2019 s.66-68 LAPSEN MAAILMA 6-7 | 2019 67 LM6-7_s66-68_KK+Takasivu.indd 67 14.5.2019 10:23:47. Outi Järvinen) perhe suunnistaa merenrantalomalle. Hannamari Ruohonen) on lukemaan houkutteleva nuorten selkokirja 15-vuotiaasta Elvis Pärssisestä, jonka elämän tärkeitä asioita ovat bänditouhu ja Maritta. Selkokirjan rajatuissa raameissa Bagge onnistuu käsittelemään tummia tunteita, epävarmuutta ja sosiaalista loitontumista. Hauskoja hetkiä syntyy, kun tiukan paikan tullen eläimelliset ominaisuudet karkaavat pintaan. 5-vuotias poika kokee pienetkin asiat vahvasti, ja aivan ihmeelliseltä tuntuu loputon kesä: ”Oikein tuoksui kesälle, vähän myös polulle, auringolle ja tuoreille pullille.” Tunnelma on haalistumaton, mikä muistuttaa ruotsalaisen lastenkirjallisuuden kadehdittavasta erikoislaadusta: arkisuuden ja lämmön jännittävästä rinnakkainelosta. Suloisia hattuja suosiva äiti saattaa väläyttää uhkaavan hymyn. Kesä kaupungissa sisältää uskottavaa lapsikuvausta ja päivänpaisteista kesää. Barbro Lindgren on Ruotsin merkittävimpiä lastenkirjailijoita. Sellainen parhaasta päästä on Barbro Lindgrenin Kesä kaupungissa (W+G, tekijän kuvittama, suom. Kaveruussuhteetkin tulevat ajankohtaisiksi kaikessa monimutkaisuudessaan, mutta vanhemmat on kirjasta puhdistettu näkymättömiin
Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/lomakkeet Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kuukausiraportit vaivatta tavoitteilla täydennettyinä RAPORTIT DomaCare mahdollistaa asiakaskohtaisten kuukausiraporttien tekemisen helpommin kuin millään toisella järjestelmällä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot LM6-7_s66-68_KK+Takasivu.indd 68 14.5.2019 9:10:20. Raporteissa on mahdollista hyödyntää mm. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on suunniteltu palvelemaan sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/raportit Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. tavoitedataa. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Digitalisoi kaikki käytössäsi olevat lomakkeet LOMAKKEET DomaCare helpottaa työtäsi sillä riittää, että kirjoitat selosteen yhteen lomakkeeseen ja annat järjestelmän ohjata tarvittavat tiedot haluamiisi paikkoihin automaattisesti. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä