?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 8.9.2020 17:34:46 8.9.2020 17:34:46. DIGISOSIAALITYÖTÄ KEHITETÄÄN YMPÄRI SUOMEA | LISÄTIENESTEJÄ NUORELLE Koska lapse. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2020 PERHEET OVAT LÖYTÄNEET LUONTOON | VAHVUUSPUHE KÄYTTÖÖN: 5 HARJOITUSTA KIINTYMYSVANHEMMUUS JAKAA MIELIPITEITÄ | MITEN TUKEA LAHJAKASTA LASTA. ova
Sairaanhoitajalehti-mainos-maaliskuu-2020-210x297.indd 1 16.3.2020 9:48:15 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 8.9.2020 16:46:50 8.9.2020 16:46:50. SUOMESSA 10 000 LASTA ETSII KOTIA SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Me tunnemme sijaisperheemme ja tarjoamme heille parasta tukea arkeen. SOS-Lapsikylästä saat tietoa ja tukea päätöksen tekemiseen. Tutustu sijaisvanhemmuuteen: www.sijaisvanhemmuus.fi Lapsen elämä ei odota. SIJAISVANHEMPANA MYÖS SINÄ ALOITAT UUDEN ELÄMÄN. Harkitsetko sijaisvanhemmuutta
s. 24! LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 14.9.2020 17.13 14.9.2020 17.13. KASVU 24 Ota vahvuuspuhe käyttöön perheessäsi! Mikander-Neuvosen perheessä noudatetaan lastenkasvatuksessa kiintymysvanhemmuutta. Sanni Mikander imetti nyt 5-vuotiasta Lenniä 3,5-vuotiaaksi. 36 OTA VAHVUUSPUH E KÄYTTÖÖN: 5 VINKKIÄ! S. SYYSKUU | 6 | 2020 SISÄLTÖ HARRASTUKSET 6 Else Suhonen, 9, retkeilee isänsä Jannen kanssa luonnossa 10 Lindqvistin Daniel, 10, ja Siiri, 9, kuuluvat Kauhavan Ampujiin 56 Sieniretkellä käynyt Noa Syvälahti, 9, innostui opastamaan kavereitaan TALOUS 14 Pinja Nieminen, 17, kiertää kouluissa kertomassa ikätovereilleen oman talouden hallinnasta 16 Kuinka pohjoiskarjalaiset nuorukaiset tekevät rahaa
kerran. LASTENSUOJELU 27 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni: Sijaisperhe 48 Koulukiertueella Helsingistä Inariin selvisi, mistä lapset ja nuoret unelmoivat 50 Parhaimmillaan digitaalinen sosiaalityö sovittaa palvelut asiakkaan arkeen PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Koululaiset mukaan päätöksentekoon! 32 Tutkittua tietoa: Teini-ikäisinä sijoitettujen nuorten tukitoimien tulisi olla vaikuttavampia 64 Palvelukortti 65 Elina Hirvosen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Hellää hoivaa Lahjakaskaan lapsi ei pärjää omillaan. 28 28 Jere ja Miko toimivat nuorten omina järjestyksenvalvojina lahtelaisessa kauppakeskuksessa OSALLISUUS 36 Kiintymysvanhemmuus jakaa mielipiteitä – mistä siinä on kyse. > www.lastensuojelupaivat.fi/ Tai seuraa päiviä somessa: > #lastensuojelupäivät2020, #kestävätulevaisuuslapselle KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 56 Miko (vas.) ja Jere on koulutettu nuorten kohtaamiseen. ensimmäistä kertaa webinaarina. 64 Enna Kukkonen, 3, nautti sieniretkestä. KESTÄVÄ TULEVAISUUS LAPSELLE Lastensuojelun Keskusliitto on järjestänyt Valtakunnallisia lastensuojelupäiviä ® jo 1930-luvulta lukien. 40 Polvijärvi l Helsinki l Hämeenlinna l l Inari l Tohmajärvi l Joensuu l Kauhava 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 15.9.2020 8.59 15.9.2020 8.59. Tänä vuonna lastensuojelupäivät pidetään jo 56. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Alusta alkaen päivät ovat koonneet yhteen Suomen lastensuojelukentän ajankohtaisen tiedon ja yhteisen kehittämisen äärelle. 79. KOULU JA VARHAISKASVATUS 40 Myös poikkeuksellisen lahjakas tarvitsee tukea ja eriytettyä opetusta 44 Vanhempainyhdistykset lisäävät ymmärrystä koulujen ja kotien välillä 52 Miksi isot perheet eivät saa päivähoitoa omassa kodissaan. l Sysmä l Lahti l Sipoo l Liperi Ylöjärvi l Tampere l TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S. Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu os. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. COVID 19 -tilanteen takia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät ® järjestetään poikkeuksellisesti 29.9. s. Luvassa on edelleen laatua: mielenkiintoisia puheenvuoroja, nuorten ajatuksia kestävän tulevaisuuden ja mielen hyvinvoinnin rakentamisesta sekä tuoreinta tutkimustietoa koronakriisin vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. vuosikerta KANSI Else ja Janne Suhosen kuvasi kanteen Liisa Huima. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. s. Tilaisuudessa julistetaan myös Lastensuojelun arjen sankari -kilpailun voittaja
Kustannusten kasvun hillitseminen on välttämätöntä, mutta vähintään yhtä tärkeää on turvata yhdenvertaiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat sosiaalija terveystoimen palvelut kaikille. Siihen liittyy myös kielteisiä kokemuksia: lapsi joutuu luopumaan tutusta elinympäristöstään, ja syntymävanhempien rinnalle tulee uusia aikuisia. Silloin testataan resilienssiä eli selviytymiskykyä, jota vahvistavat ainakin perheen sisäinen hyvä vuorovaikutus ja muut toimivat sosiaaliset kontaktit. Kehitteillä olevat OT-keskukset tarjoaisivat helpotusta tilanteissa, joissa lasten ja perheiden auttaminen edellyttää vaativaa, monialaista erityisosaamista ja erikoistumista. Lapselle siirtyminen sijaisperheeseen on aina todella suuri muutos, joka saattaa silti olla hänen hyvinvointinsa vuoksi välttämätön ja positiivinen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää niiden tukea ja apua tarvitsevien ihmisten näkökulmasta, jotka ilman järjestöjen tukea jäisivät selviytymään yksin tai kasvattaisivat painetta kuntien ja maakuntien palvelujen suuntaan. Eräs sijaisperhe joutui hoitamaan sijoitetun lapsen asioita parhaimmillaan – tai pahimmillaan – lähes 70 asiantuntijan kanssa . pääkirjoitus Päiväkodin tai koulun aloittaminen tuo lasten elämään uusia aikuisia, uusia rutiineja tai vähintään uusia kavereita. Kun tähän lisätään vielä valtava asiantuntijajoukko, voi vain ihmetellä, miten lapsi ja häntä hoitavat aikuiset selviävät. Tämän jälkeen uudistuksen tielle on mahtunut monenlaisia käänteitä, eikä turhautumiselta ole voinut välttyä. Olisiko asiantuntijoiden määrää voitu kohtuullistaa. Näin, vaikka molemmissa olisi paljon potentiaalia. Lasten ja perheiden arki kertoo, miksi sote-uudistusta tarvitaan. Oliko varmasti huolehdittu siitä, etteivät tehtävät olleet päällekkäisiä – tai peräti ristiriitaisia. Molemmat rakenteet tukevat ajatusta siitä, että avainasemassa ovat toimivat, asiakaslähtöiset lähipalvelut. Vaikka kaikki sujuisi hyvin, sopeutuminen on uuvuttavaa. Tämän tietää meistä moni, joka on vaihtanut työpaikkaa, aloittanut opiskelun tai uuden harrastuksen. Juuri tästä syystä olisi vihdoin aika päästä maaliin. Ne ovat tuottaneet perinteisesti palveluita mutta edistäneet myös hyvinvointia ja terveyttä. Silti perhekeskustoiminta ja OTkeskustoiminta löytyvät tällä hetkellä vain mainintoina sote-kokonaisuudessa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 10.9.2020 15:07:58 10.9.2020 15:07:58. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA palvelut. Tie tulee olemaan jatkossakin kuoppainen. Vaikeampia ovat tilanteet, joissa muutokset tulevat ulkoapäin ja ovat osallisten näkökulmasta osittain tai valtaosin kielteisiä. Olisiko moniammatillista yhteistyötä voitu tehdä paremmin. Pidin ensimmäisen puheenvuoroni sote-uudistuksen tarpeesta yli kymmenen vuotta sitten. Ne huolehtivat myös varhaisen tuen ja hoidon palveluista linkittäen kokonaisuuteen järjestöt ja seurakunnat. Myös järjestöt tarjoavat tukea ja palvelua matalalla kynnyksellä. Perhekeskukset ovat tuen ja palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät Sote-uudistuksen tulisi helpottaa lapsiperheiden arkea. Palvelujen tulisi rakentua juuri heidän tarpeistaan, eli soten tulisi helpottaa lapsiperheiden arkea
harrastus LUONTO on hyvä kaveri Else innostuu muistelemaan kaarnalaivaa, jonka hän kätki isänsä kanssa jollekin taukopaikalle: "Mennäänkö katsomaan olisiko se vielä siellä?" Retkellä on mukana myös Elsen kaveri Ida (vas.) 6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 6 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 6 11.9.2020 9:20:38 11.9.2020 9:20:38
Suhosten luontoseikkailut alkoivat Elsen ollessa vielä taapero. Kaupungistumisen myötä lapset eivät välttämättä tule enää sinuiksi luonnon kanssa. Koronan aiheuttamat rajoitukset saivat suomalaiset sankoin joukoin tutustumaan metsiin. Kertaa oikeutesi ja velvollisuutesi! . Koska metsä oli jo tuolloin minulle tärkeä ympäristö, ajattelin, että pelolle täytyy tehdä jotain. Moni aikuinen ei pysyisi siinä vauhdissa. – Ja mitäpä pelottavaa täällä metsässä voisi olla. Isä ja tytär, Janne ja Else Suhonen, ovat löytäneet luontopolut jo vuosia sitten. Monessa kansallispuistossa on myös luontokeskus, josta retki kannattaa aloittaa. Elsekään ei keksi metsästä pelon aiheita. – Nykyään käymme täällä melko säännöllisesti päiväretkillä, jopa joka toinen viikonloppu. . Muista, että kansallispuisto on aina luonnonsuojelualue. EEVAKAISA MÄNTYRANTA | KUVAT LIISA HUIMA Else innostuu muistelemaan kaarnalaivaa, jonka hän kätki isänsä kanssa jollekin taukopaikalle: "Mennäänkö katsomaan olisiko se vielä siellä?" Retkellä on mukana myös Elsen kaveri Ida (vas.) Mitäpä pelottavaa metsässä voisi olla. Hiljattain meri on tullut mukaan retkikokemuksiin, kun Janne hankki alumiiniveneen. LÄHIMETSÄSTÄ KANSALLISPUISTOON Maamme 40 kansallispuistoa tarjoavat upeita luontoelämyksiä, kun lähiluonto on jo moneen kertaan tutkittu. – Totta kai välillä tulee valittamista, jos on esimerkiksi kylmä tai märkä, mutta ne tilanteet menevät nopeasti ohi ellen itse mene mukaan asiaan, toteaa Janne. Tytöt etenevät tottuneesti kivisillä ja juurten peittämillä poluilla. Yhdeksänvuotiaalla Elsellä on tällä kertaa mukanaan myös kaveri Ida. Luontokeskukset jakavat tietoa alueen reiteistä ja palveluista. . Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja sekä telttailualueita tai yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia. Elselle maisemat ovat tuttuja, vaikka koti onkin Kalliossa keskellä Helsingin itäistä kantakaupunkia. Pelon hälventyessä reviiri laajentui, ja Sipoonkorvesta tuli isän ja tyttären yhteinen suosikkikohde. Janne ja Else Suhonen ovat lähteneet viettämään sunnuntaipäivää kansallispuistoon. Janne alkoi tutustuttaa Elseä systemaattisesti metsäluontoon, ja ensimmäinen retki suuntautui Viikkiin Hallainvuorelle. – Pyöräilimme iltahämärissä kotiin Helsingin Keskuspuiston halki, ja Else istui polkupyörän peräkärryssä. K esäkuisena sunnuntaiaamuna Sipoonkorven kansallispuistossa ei ole suoranaista tungosta, vaikka polulla tallustelijoita vilahtaakin satunnaisesti puiden lomassa. Hän on retkeillyt täällä säännöllisesti jo yksivuotiaasta, pääasiassa isänsä kanssa. – Ensimmäiset reissut tänne teimme Elsen ollessa kantorepussa, muistelee Janne. > luontoon.fi/kansallispuistot LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 7 ›› LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 7 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 7 14.9.2020 16:07:04 14.9.2020 16:07:04. Myös moni vanhempi elää urbaania elämää, jolloin oman lapsen tutustuttaminen luontoon ei ole itsestään selvä asia. Luonto on herännyt täyteen kukoistukseen: koivut esittelevät uutta kesäasuaan, kuusenkerkät ovat pitkiä ja pulleita, ja oksien lomasta vilkkuu palokärjen punainen päälaki. Kotona hän kertoi pelänneensä ympäröivää metsää. Metsässä sujuvasti käveleminen vaatii hyvää koordinaatiota, ja Elsestä näkee, että hän on harjoittanut sen jaloa taitoa jo vuosia
Suosi osta kertoo se, että ryhmät täyttyvät miltei saman tien, kun niistä ilmoitetaan, kertoo Suomen Ladun lastentoiminnan suunnit telija Tiia Eskelinen. Liikkeelle lähdetään aina lapsen tasolta ilman suorituspaineita. Luontoon tutustu taan satujen ja leikin kautta, ja varsinaisten retkeilytaitojen aika tulee vasta myöhem min. 8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 8 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 8 14.9.2020 16:28:54 14.9.2020 16:28:54. Suomen Ladun ryhmistä voi hakea tukea esimerkiksi, jos vanhempi kokee itse olevansa etääntynyt luonnosta. LUONTOTOIMINNAN RYHMIIN TUNGOSTA Valtakunnallinen ulkoilujärjestö Suomen Latu järjestää luontoaiheista toimintaa myös lapsille ja lapsiperheille. Tuttuus tuo turvallisuuden tunnet ta: vähitellen lapsi rohkaistuu tutkimaan ympäristöä laajemminkin. – Tärkeintä on luontosuhteen kehittymi nen ja seikkailuhenki. Mukaan ei oteta esi merkiksi leluja, vaan tutustumme tutkival la otteella luonnon aarteisiin. Oma takapihakin käy kohteeksi. – Toki vanhempi voisi omaksua saman tutkivan otteen, joka lapsilla on luonnos taan, ja uskaltaa itsekin lapsen kanssa liik keelle vaikkapa ihan pienin hiirenaskelin. Samaan paikkaan kannattaa tehdä use ampia retkiä, sillä paikka näyttäytyy eri vuo denaikoina aivan toisenlaisena. – Paikallisyhdistysten järjestämiä ryhmiä ja tapahtumia löytyy ympäri maan
– Huiputimme lumikengillä tuntureita, ja Else pysyi ihan hyvin mukana. – Viime kesänä palasimme Söderskäriltä ja aallot oli valtavia, silloin vähän pelotti, muistelee Else, mutta odottaa silti innokkaasti uusia saariseikkailuita. Metsässä voi tutkia luontoa, juosta, pomppia kivillä – tai olla tekemättä mitään. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 9 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 9 LM6_s6-9_Else&JanneSuhonen.indd 9 14.9.2020 16:29:00 14.9.2020 16:29:00. Hän pyörittää myös omaa yritystään, joka valmistaa ja myy korkea luokkaisia, kotimaisesta nahasta valmistettuja lauk kuja ja reppuja. Janne on ammatiltaan valokuvaaja. Retkitaidot kasvavat leikin varjossa huomaamatta. Janne kertoo kantavansa aitoa huolta ympäristön tilasta. On ehkä kliseemäistä sanoa, et tä metsäympäristö rauhoittaa, mutta totta se on. Ihmisen ja luonnon suhde ei ole ihan kunnossa. Viime kesänä parivaljakko kävi pyöräillen Porvoos sa ja palasi sieltä takaisin Helsinkiin Runeberglaival la. – Arjen suorituskeskeisyydestä on hyvä päästä jon nekin aivan toisaalle. – Parin tunnin ajojaksoilla pyörämatka sujui ihan hyvin, toteaa Janne. Tarpeen tullen toki puutun, jos selvästi huomaan, että jotain vaarallista voi tapahtua. . Eväät sammaleisen kallion päällä on nautittu, on aika jatkaa matkaa. Koenkin tär keäksi opettaa Elselle, että luonto on kaveri, johon on syytä tutustua paremmin. Koska luonto on minullekin monella tavalla tärkeä, miksi en yhdistäisi isänä olemista siihen. Janne antaa tyttärensä tutustua vapaasti ympäristöön ja tulee apuun vain tarpeen vaatiessa. Aurinko paistaa jo piirun verran lännestä, ja päivä alkaa kääntyä iltapäivän puolelle. – Varsinaisen leikkimisen sijaan teen Elsen kanssa mieluummin sellaisia asioita, joista molemmat tyk käävät. Retkeilyharrastuksen syventyminen tapahtui luontaista reittiä. Janne ja tytöt katoavat satumaisen saniaispolun suojaan. Pelkästään lasten liikkumista seu ratessa olen huoman nut, että nykylapsille luonto alkaa olla vieras asia. Janne ja Else ovat ulottaneet retkensä aina Äkäs lompoloon asti Jannen sisaren mökille. – Annan Elsen touhuta, enkä vahdi häntä koko ai kaa. Parivaljakko on yöpynytkin Sipoonkorvessa joitakin kertoja ja aikoo tehdä niin vastakin. Tutussa salapai kassa saa telttailla rauhassa. Maastopohja on vaativampi alusta kuin kova asfaltti tai tasoi tettu leikkipuisto. – Ihmisen ja luon non suhde ei ole ihan kunnossa
– Olen seisaaltaan ampumisessa vielä aloittelija, en ole kauaa harjoitellut, sanoo Daniel. Sinne mahtuu vielä ainakin pari pokaalia. Mitaleitakin on tullut! Siiri hehkuttaa. Kumpikin aloitti 8IT-sarjassa, josta siirtyivät 10IT-sarjaan, jossa Siiri ampuu edelleen. – Kisamatkat ovat hienoja, vaikka kilpailut kyllä vähän jännittävätkin. Tytöt ja pojat kisaavat samoissa sarjoissa niin yksilökuin joukkuelajeissakin. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Hätäilystä ja liian nopeista liikkeistä ei ole lajissa hyötyä. Vasemmassa kädessään Danielilla on ampumakäsine, jonka liukumaton pinta auttaa aseen pitämistä varmassa otteessa. Kausi huipentuukin joka kevät SM-tason Kultahippufinaaliin, jonne Kauhavan Ampujista lähtee aina linja-autolastillinen innokkaita ja iloisia ampujia, vanhempia sekä ohjaajia. 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 10 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 10 14.9.2020 16:39:06 14.9.2020 16:39:06. Siiri Lindqvist, 9, seuraili veljensä toimia ja aloitti ampumisen 6-vuotiaana. Näissä sarjoissa ammutaan istuen pöytätuelta. Myös äiti Tarja Lindqvist seuraa innolla lasten harrastusta. Asetta kannatteleva tuki helpottaa perusasioiden, kuten tähtäyksen, oppimista. Ampumatakin mokkanahkainen etumus estää aseen luistamisen seisoma-asennossa ammuttaessa. Ampumakoulua pidetään kahtena iltana viikossa seuran radalla Yrittäjäopiston alakerrassa. Saa tähdätä täysillä ja keskittyminen harjaantuu, Daniel tuumii. Tukien käyttö on sallittua myös kilpailuissa. harrastus D aniel Lindqvist, 10, tähtää ilma-aseellaan kohti taulua. TÄHTÄIMESSÄ TAULU Daniel ja Siiri Lindqvist kuuluvat Kauhavan Ampujiin. – Se just onkin kivaa, kun käydään koko perheen kanssa kilpailuissa, Siiri sanoo. Harrastus on tuonut kavereita, keskittymiskykyä ja joukkuehenkeä. – Pienemmissä kilpailuissa käydään omilla autoilla, kertoo lasten isä Johan Lindqvist, joka toimii yhtenä ampumaseuran ohjaajista. Niissä tehty hyväksytty suoritus avaa oven Kultahippukisoihin. Sisarukset ovat osallistuneet aluemestaruuskisoihin, joita järjestetään ympäri maakuntaa. Hän on juuri aloittanut ampumisen 12VT-sarjassa, jossa ammutaan seisaaltaan vastatuelta, mutta ampumakoulun oven hän avasi ensi kertaa jo 5-vuotiaana. Joukkuekisat ovat parasta, Daniel miettii. – Kivaa puuhaa. – Meillä on Danielin kanssa yhteinen pokaalikaappi. Harrastus löytyi lehti-ilmoituksesta Komiat-paikallislehdestä. Hän laukoo keskittyneesti monta kertaa
Asetta voi pitää mukana harjoitusja kilpailumatkoilla vain suojakotelossa tai asepussissa. . TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA . Ampumaurheilu on koko perheen mielestä hieno laji. Syksyisin vaari, lasten äidinisä, käy kyllä hirvimetsällä. Myös isovanhemmat seuraavat innolla lasten edistymistä, vaikka ampumaharrastajia he eivät ole. Ampua saa vain ampumaradalla. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 11 ›› LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 11 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 11 11.9.2020 9:57:47 11.9.2020 9:57:47. Ammuttaessa on käytettävä aina kuulosuojaimia ja varmistettava, että taulun tausta on suojattu. Mitaleita ja pokaaleja ropisee Siiri ja Daniel Lindqvistille, mutta vielä kaappiin mahtuu.
Tänä kesänä seura ei ole koronan vuoksi osallistunut ulkoammuntakauteen. – Hei isi, nyt se karkas! Siiri sanoo ja tarkoittaa, että laukaisu lähti ennen aikojaan. – Hei, Daniel, kuinka pitkä koulumatka meillä on. Siirin ja Danielin käyttämät aseet ja muut varusteet ovat heidän omiaan, mikä mahdollistaa kisojen kiertämisen perheen kanssa itsenäisesti. Siiri kertoo oppineensa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä tekemiseensä. Danielilla on jo aikuisten Antschutz-kivääri, jonka arvo tuliteränä on noin 3 000 euroa. Kesällä ammutaan yleensä ulkona Härmän Seudun ampumaradalla, jossa aseina ovat pienoiskiväärit. Siirin vieressä pöydällä on purkillinen ilma-aseluoteja. Seuralla on luvat ruutiaseisiin. Hän pelaa myös jalkapalloa, ja Siiri käy kerhossa ja laulaa kuorossa. Viime vuoteen asti ammuttiin pahvitauluihin, mutta nyt seuralla on käytössään elektroniset taulut. Sen toiminta on painottunut nuorisotoimintaan, ja ampumakouluun osallistuu noin 40 lasta, parhaimmillaan mukana on ollut peräti 60 ampumakoululaista. Siiri ja Daniel ovat usein ampuneet samassa joukkueessa. Viimeisin laukaisu loistaa punaisena täplänä. – 2,7 kilometriä, Daniel vastaa tovin kuluttua. Ampujan vieressä olevasta ruudusta osumat näkyvät vihreinä. Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. Ilma-aseisiin ei tarvita lupaa. Siiri pohtii. Ilmakiväärin lisäksi Siiri ja Daniel ampuvat ilmapistoolilla. – Välillä voi tuntua, ettei jaksaisi, mutta sitten tuleekin heti into päälle. Danielista ampuminen tuntuu hyvältä ja hän on ajatellut tehdä sitä niin kauan kuin siltä tuntuu. Daniel kertoo saaneensa paljon uusia kavereita. Laukaisut keskittyvät taulun keskelle kuten Danielillakin. Ilmankos palkintokaapissa on kultaisia, hopeisia ja pronssisia SM-mitaleita, ja joukkuekisoistakin on tullut sama värisarja. Lyijyluoti napsahtaa elektroniseen tauluun. – Onko pistooli se pienempi pyssy. Sivupöydällä on iso laatikollinen tikkareita. Hätäilystä ja liian nopeista liikkeistä ei ole lajissa hyötyä. Siiri ei ole asiasta kauhean pahoillaan. Seura saa kiitosta koko perheeltä. Siiri keskittyy, tähtää ja ”liipaisee” kerta toisensa jälkeen. 020 63 855 00 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 12 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 12 11.9.2020 9:58:03 11.9.2020 9:58:03. Daniel on tähtäämässä vielä kerran. Kauhavan Ampujat on Suomen suurin Kultahippu-ampumaseura. . – Ilmakiväärillä on mukavampi ampua, mutta kyllä se pistoolillakin menee sujuvasti, hän sanoo. Ohjaajat ovat koulutettuja, ja lapset kehittyvät monissa asioissa ampumisen lisäksi. Haastattelupäivänä sisarukset ovat astelleet Kauhavan upouuteen koulukeskukseen. Kumpikaan ei ole vielä kyllästynyt ampumiseen. Se oli pitkä, näytti aika nuorelta ja innokkaalta, Siiri kuvailee. Kun suoritus menee nappiin, ampuja saa suunsa makeaksi. – Jotkut koulukaverit ovat kyllä epäilleet, että en osaa ampua. – Ehkä minä lopetan vasta aikuisena, Siiri tuumii. Harrastus ei vaadi omia aseita. – Siellä on tosi paljon sääskiä! Isossakyrössä järjestettävän ruutifinaalin jääminen väliin sekä ilma-aseiden kultahippujen SM-finaalin peruuntuminen koronan vuoksi harmitti kovasti. Sellainen ”joo, mennään vaan” -into, Siiri kuvailee. Harrastus ei vaadi omia aseita, ampumakoulussa saa käyttää seuran aseita, Johan kertoo. – Käytettyinä aseita saa edullisemmin. Siiri kysyy. Siiri tarkistaa isältään. Kun Siiri on sukinut pitkät hiuksensa asekotelonsa päällä olevalla hiusharjalla, hän asettaa kuulokkeet korvilleen ja istuutuu ampumapöydän ääreen. Ase napsahtaa, ja osuma on melko tarkasti keskellä. Siiri käyttää Feinwerkbaun juniorimallia, lyhytperäistä ilma-asetta. Ehkä ne uskoo sitten, kun lukevat lehdistä. – Kävimme tutkimassa auditoriossa uutta rehtoria
Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. Asetta kannatteleva tuki helpottaa perusasioiden, kuten tähtäyksen, oppimista. Niiden käyttö kilpailuissa on sallittua. 020 63 855 00 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 13 LM6_s10-12_Siiri&DanielLindqvist.indd 13 11.9.2020 9:58:15 11.9.2020 9:58:15
Ihan en ole vielä päättänyt mitä. Hän ei kuitenkaan aio törsätä tienestejään kesärientoihin tai uusiin vaatteisiin – ainakaan kokonaan. Ensimmäinen sijoitus oli seitsemän Finnairin osaketta onnenluvun mukaan. Siitä se sitten lähti. – Tai oikeastaan kisan voitto ei innostanut sijoittamaan, vaan 500 euron voittoshekki. – Perussiivous täällä on meneillään. Nuori nainen aikoo sijoittaa palkastaan 600 euroa. Pinja Niemine n, 17, hinkkaa ripein ottein maalijälkiä pois pulpeteista. Osa Pinjan siivoamalla tienaamista kesätyörahoista päätyy sijoituksiin. Mietin, mitä sillä teen. Siivoamme koko koulun lattiasta kattoon, Pinja kuvailee neliviikkoista kesäpestiään. Tonnin potti Pinja Niemisellä on ikäisekseen harvinainen harrastus: sijoittaminen. Pinja Niemisen mukaan sijoittaminen ei ole vaikeaa salatiedettä. – Osakkeita aion ostaa, varmaankin montaa yhtiötä. Aloittaa voi pienelläkin potilla. Oman talouden hallinnasta, säästämisestä ja sijoittamisesta Nieminen innostui pari vuotta sitten yhdeksännellä luokalla voitettuaan Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton ja OP ryhmän järjestämän Taloustaitokilpailun. Pinja asteli pankkiin vanhempiensa kanssa ja perusti arvo-osuustilin. Valtakunnallinen kisa järjestetään vuosittain. Ostin Michael Korsin kengät, mutta vielä jäi paljon jäljelle. Ajattelin, että vitsit mää sijoitan nää, Pinja kertoo. 14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s14-15_PinjaNieminen.indd 14 LM6_s14-15_PinjaNieminen.indd 14 11.9.2020 10:14:49 11.9.2020 10:14:49. Vuonna 2018 siihen osallistui 27 000 yhdeksäsluokkalaista ympäri Suomen. talous Pinja Nieminen innostui sijoittamisesta ja kiertää nyt kouluissa kertomassa ikätovereilleen oman talouden hallinnasta ja säästämisestä. Lukion kolmannelle luokalle menevä Pinja tienaa siivousurakasta noin 800 euroa. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LAURA VESA PALKKA POIKIMAAN! O n kesäkuu ja lapset ovat kesälaitumilla, mutta ylöjärveläisen Siivikkalan koulun kuvisluokasta kuuluu kolinaa
Useisiin, eri aloilla toimiviin yhtiöihin sijoittaminen vähentää riskiä. sadan euron sijoituksella. Siellä kyseltiin, löytyisikö taloudesta kiinnostuneita lukiolaisia. . Toivottavasti joku sieltä yleisöstä on innostunut sijoittamisesta. Riskiä voi vähentää hankkimalla useiden eri alojen yhtiöitä. Osakekauppakaan ei ole vaikeaa. Hiukan taustatyötä Pinjakin tekee. . Kaikki säästöt eivät ole yhden kortin varassa. Pinjan mukaan hänen kaverinsa pitävät sijoittamista hirvittävän vaikeana ja riskialttiina. Hän kertoo tarkistavansa, mitä yhtiö tekee ja onko se aiempina vuosina maksanut osinkoja. Pinja on hajauttanut omistuksiaan useille toimialoille. Nyt salkussa on kymmenen yhtiön osakkeita. Koulukäyntejä on vuodessa muutamia. Vuoden kuluttua harrastuksen aloittamisesta Pinjalla oli koossa noin tuhannen euron omistukset. Tilillä raha ei kasva juurikaan korkoa. – Käyn Tampereen lyseon lukion englanninkielistä IB-linjaa. Hän arvelee, että säästöön kertyneille varoille on käyttöä opiskeluaikana ja sitten, kun on aika ostaa oma asunto. Osakkeiden lisäksi hän on hankkinut kahta ilmastoja indeksirahastoa. Voin tehdä kauppoja nettipankissa puhelimella. Nuoret lähettiläät saavat Pörssisäätiöltä koulutuksen ja lähtevät sen jälkeen pareittain kouluihin esitelmöimään oman talouden hallinnasta, säästämisestä, sijoittamisesta ja pörs sistä. PINJA NIEMISEN VINKIT NUORELLE SIJOITTAJALLE . Nuoren naisen haaveissa väikkyvät lääketieteen tai taloustieteen yli opistoopinnot maailman toisella laidalla. Ei ole kiva omistaa yhtiötä, joka toimii omien arvojeni vastaisesti. Joskus saan parikymppiä äidiltä, kun siivoan koko kodin lattiasta kattoon, Pinja listaa tulolähteitään. Joukossa on pääosin suomalaisia yrityksiä: metsäyhtiötä, it-firmaa, rahoitusalaa. Helppo tapa on säästää rahastoon. Pörssisäätiö haki peruskoulun suorittaneita nuoria Pörssilähettiläät-ohjelmaan. Ei se niin ole. Kun säästötilille on kertynyt riittävä potti, sijoita se. Se tärkein syy on kuitenkin se, että haluan tienata. . Hän ei siis seuraa jatkuvasti omistustensa kurssikehitystä tai käy osakkeillaan kauppaa. En juuri seuraa taloutta, vaan hankin osakkeita fiiliksellä, Pinja selittää. Osakesäästämistä varten pitää perustaa pankissa arvo-osuustili. – Siinä pankissa on kaksi tiliä, käyttöja säästötilit. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 15 LM6_s14-15_PinjaNieminen.indd 15 LM6_s14-15_PinjaNieminen.indd 15 14.9.2020 16:44:24 14.9.2020 16:44:24. Esimerkiksi itse olen hankkinut ilmastorahastoa. Rahastossa asiantuntijat hoitavat sijoituksia. Sijoittamalla voi tukea mielestään hyviä asioita. Laita mahdollisuuksien mukaan pieniä summia sivuun säästötilille. Hanki kaksi tiliä: käyttöja säästötili. Arvo-osuustilille on päätynyt muun muassa rippilahjaksi saatuja rahoja sekä itse tienattuja pieniä summia. Osakekaupoissaan Pinja noudattaa osta ja pidä -periaatetta. – Yleisö on ollut aika hiljaa, eikä ole juuri esittänyt kysymyksiä, mutta opettajat ovat kiitelleet. Ideana on, että aina kun ostaa kortilla jotain, ohjautuu samalla pieni summa käyttötililtä säästötilille, vaikkapa euron verran. Vähitellen säästötilille kertyy jonkinmoinen summa. Vanhemmat ovat kannustaneet tyttärensä harrastusta, vaikka itse eivät ole sijoittamiseen erityisesti perehtyneet. – Olen aina halunnut Australiaan. – On ihan hyvä tietää, mitä yhtiö tekee. – He ajattelevat, että pitäisi hirveästi opiskella sijoittamista, paneutua yhtiöihin ja seurata talousuutisia. Pinja neuvoo hajauttamaan myös ostoaikaa. Näin et tule kuluttaneeksi kaikkea. Miksi kannattaa sijoittaa. Hän suosittelee ikätovereilleen mikrosäästämistä. . Sijoittaminen ei ole vain rikkaiden hommaa. Pinja haluaa säästää ja sijoittaa tulevaisuutta varten. Se on niin eksoottinen, lämmin ja niin kaukana, Pinja Nieminen naurahtaa. Kuukausittain rahastoon voi säästää vaikkapa kymmenen euroa. . Alaikäinen tarvitsee tilin perustamista varten huoltajan luvan. Kerralla voi ostaa vaikkapa yhden osakkeen. Siinä on mukana yrityksiä, jotka tekevät hyvää ympäristölle. Tämä on tosi helppoa. Ostaminen ja pitäminen on helpompaa ja vaivattomampaa kuin jatkuva kaupankäynti. He kyselevät vähän väliä, onko hän menettänyt rahansa. Pinja on pitänyt lukuvuoden aikana viitisen esitelmää peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Osinkoja salkku tuotti noin 50 euroa. Sittemmin Pinjan osakesalkku on karttunut. Helppoa kuin mikä Rahaa sijoituksiin Pinja on nipistänyt sieltä täältä. Kaikkia osakkeita ei kannata ostaa samaan aikaan, sillä huonolla tuurilla ostot voivat osua hetkeen, jolloin kaikkien osakkeiden kurssit ovat korkealla. Alkuun pääsee esim. Säästöillään Pinja on ostanut kerralla vain muutamia osakkeita. Pienistä tuloista ei kerralla suuria summia säästetä. Sijoittaminen ei ole vain rikkaiden hommaa. – Niin voi vaikuttaa. – Olen autellut sukulaisen maitotilalla silloin tällöin ja saanut siitä pientä korvausta. En esimerkiksi ostaisi turkisfirmaa. Pinjan mukaan tämä ei haittaa. Hain ja pääsin, Pinja kertoo. Jos yhdellä yrityksellä menee huonosti, ei kaikkien säästöjen arvo romahda. Pörssilähettiläs Lukion ensimmäisen luokan syksyllä juuri sijoittamisen aloittanut Pinja sukelsi talouden maailmaan vielä entistä syvemmälle
Harrastuksella voi ansaita: kahtena kesänä hän on soittanut isosiskonsa kanssa Kuopiossa ja Joensuussa. 4H-yrittäjiä on Suomessa noin 1 500, ja yrittäjien keski-ikä on 14– 16 vuotta. Tässä jutussa 10–15-vuotiaat nuoret miehet kertovat, miten he ansaitsevat rahaa. On paljon vanhempia pariskuntia, jotka eivät pääse itse metsään, Axel kertoo. Tuokon ansaintavinkki liittyy kaupankäyntiin. Hintahaarukka on vaihdellut 15 ja 70 euron välillä. Tuokon mukaan pyörän saa Torissa myytyä, jos asettaa hinnan melko edulliseksi ja kertoo, mitä mahdollisia lisävarusteita tai vikoja pyörässä on. 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s16-17_TeinitTienaa.indd 16 LM6_s16-17_TeinitTienaa.indd 16 11.9.2020 11:18:06 11.9.2020 11:18:06. . Kesällä hän keräsi lakkoja myyntiin ja oli SPR:n kirpputorilla töissä pari viikkoa. Kuluneen vuoden aikana hän on ansainnut rahaa partion johtajan hommista, polttopuutöistä ja pikkusisarusten vahtimisesta. Yrityksen idea nousee usein nuoren omasta osaamisesta. Eräs yritys valmistaa uistimia, toinen korjaa polkupyöriä, kolmas koodaa pelejä. Myös ruohonleikkuu on pojille tuttua puuhaa. Axel on lisäksi auttanut kesän mittaan liiterin rakentamisessa. Herkkutatit on kerätty hieman etäämpää ja viety vanhempien kanssa autolla Dalla Vallelle, joka myy ne edelleen Italiaan. Isosisko on soittanut klarinettia, ja duo on esittänyt pääasiassa elokuvasävelmiä. Perttu, kuten muutkin tässä jutussa haastatellut pojat, on huomannut oma-aloitteisuuden ja lähiverkostojen merkityksen työn saannissa. Näistä Tuokko on laittanut ajokuntoon ja myynyt netin Tori.fi-palvelussa noin kymmenen. Oton asenne työnsaantiin on optimistinen. Kadulla musisoimalla voi Vilhon mukaan ansaita parhaimmillaan kymmeniä euroja parissa tunnissa. talous J oensuulaiset Axel, 11, ja Lauri Lukin, 10, ovat tienanneet kesän aikana satoja euroja keräämällä ja myymällä sieniä. Kauppa käy hyvin. Otto kerää rahaa ajokorttiin ja kevytmoottoripyörään. Idean katumusisointiin Vilho sai serkultaan, joka oli soittanut kaupungilla. TOPI LINJAMA | KUVAT HAASTATELTUJEN ALBUMIT KUINKA ANSAITA RAHAA. – Mummolan pihan siivous oli mukavaa, kun siitä sai hyvää palautetta. Muurarin apupojan taidoista voi olla hyötyä myöhemmin työnhaussa. Yrittäjyydestä voi saada opintoihin seitsemän opintopistettä. Jokaisella yrityksellä on ohjaaja, joka voi olla oma vanhempi, naapuri, sukulainen tai joku muu, joka haluaa tukea nuorta. Vanhemmiltaan hän sai idean toiseen kesän työhön: Vilho on auttanut isäänsä verstaan seinän ja savusaunan kiukaan muuraamisessa. Oton erityistaito on sosiaalisuus. Perttu kerää rahaa omaan mopoon. Lauri kerää rahaa säästöön, Axel perämoottorin hankkimiseen. Korjatut tavarat voi myydä eteenpäin kalliimmalla. > www.4h.fi Moni nuori miettii, mistä saisi lisätienestejä. Mustikoilla mopo Perttu Salmi, 14, Tohmajärveltä on ansainnut kuluneen vuoden aikana mustikoiden keruulla sekä hoitamalla ja siivoamalla mummolan pihaa. Kantarelleja veljekset ovat keränneet lähimaastosta ja myyneet naapurustoon. Sen avulla hän sai paikan alakoululaisten kesäleirille, ja sillä taidolla hän arvelee työllistyvänsä myös tulevaisuudessa. – Melkein jokainen ostaa. – Tutuilta kannattaa kysyä, jos heillä olisi töitä tai jos he tuntisivat jonkun, jolla olisi töitä, hän sanoo. Osalla yritystoiminta kestää vain yhden kesän, osalla vuosia. Mustikoiden keruusta pidän, koska saa viettää aikaa luonnossa, Perttu sanoo. Pyörä kannattaa pestä ja yleiskuvan lisäksi voi ottaa kuvia yksityiskohdista. – Nuorille, jotka haluavat päästä töihin, antaisin sellaisen neuvon, että hakemusta vaan joka paikkaan, niin kyllä se joskus onnistaa! Ja hyvillä käytöstavoilla ja rehellisyydellä pääsee pitkälle, Otto opastaa. Vanhemmat tai muut aikuiset voivat tarjota työtä sekä neuvoa ja auttaa työhön liittyvissä asioissa. Katusoittoa Vilho Räisänen, 12, Polvijärveltä on harrastanut trumpetin soittamista nelisen vuotta. Yrityksen voi perustaa 13–28-vuotias 4H-yhdistyksen jäsen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Hän kehottaa seuraamaan Torin Annetaan-osastoa tai ostamaan halvalla tavaroita, joita osaa itse korjata. Se tarjoaa nuorelle mahdollisuuden perustaa yritys turvallisesti ja ohjatusti. Ajokortti asenteella Liperiläinen Otto Rummukainen, 15, sai ensimmäiset tienestinsä 12–13-vuotiaana leikkaamalla tuttavan ruohoa. Fillareita torilla Joensuulainen Tuokko Linjama, 12, jakoi alkuvuodesta postilaatikoihin lappuja, joissa hän lupasi hakea joutilaat pyöränraadot pihoista pyörimästä. Polkupyöriä kertyi kevään aikana liki 30. 4H TUTUSTUTTAA YRITTÄJYYTEEN 4H-yritys on harrastus, jossa kokeillaan yrittäjyyttä. Nuorten miesten yritykset tarjoavat esimerkiksi apua erilaisiin arjen töihin
LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 17 LM6_s16-17_TeinitTienaa.indd 17 LM6_s16-17_TeinitTienaa.indd 17 11.9.2020 11:18:33 11.9.2020 11:18:33. Usein ostajana on kaupunkiin saapunut opiskelija. Tuokko myy polkupyöriä netissä. Retkeä varten kerätyt rahat jaettiin tehdyn työn mukaan takaisin oppilaille. Oton kevään luokkaretki peruuntui. Vilhon kotona soivat trumpetin ja klarinetin lisäksi huilu, piano, sello ja vetopasuuna. Pertun perheessä retkeillään paljon, ja marjamaat ovat tulleet hänelle tutuiksi jo pienenä. Lauri (alla) ja Axel (oikealla) ovat myyneet kantarelleja kotiin tuotuina viiden euron litrahintaan
Se toteutettiin Metropolia AMK:n ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyöhankkeessa. ANU JÄMSÉN BI LL CR AI G H EA D /U N SP LA SH Voitokas raati: Bart Peitilä (ylh.vas.), Viivi Ekebom, Laura Tuomala, Suvi Saarialho, Annastiina Jansen, Vanessa Peitilä, Liisa Love ja Rani Kullberg. Valveutunut ammattilainen, tilaa siis pikapuoliin 2,5 tunnin koulutus kevääksi os. Kaksikko lähti ideoimaan Nuorten omat rajat ja turvallisuus -kampanjaa, joka sai rahoitusta ja toteutustukea Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden osallistavasta RuutiBudjetista. TU RU N KA U PU N KI LÄ H ET YS 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 14.9.2020 17.23 14.9.2020 17.23. > nuortenexit.fi/ GROOMING OPAS AMMATTILAISILLE Nuorten parissa työskentelevien käyttöön on julkaistu Kysy, kohtaa ja kuuntele -opas seksuaalisen houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn nuorisotyössä os. > koordinaatti.fi LASTENSUOJELU NUORET KOULUTTAVAT AMMATTILAISIA Itlan Lapsuuden rakentajat -haastekilpailun voitti Kohtaamiskoulutus-malli, jonka suunnitteli ja kehitti Turun Kaupunkilähetyksen Nuorten raati. Kampanja toimii sosiaalisessa mediassa, ja sen yhteistyökumppani tarjoaa keskusteluapua os. Heidän mielestään nuoret tarvitsevat sosiaalisten taitojen vahvistamista sekä voimavaroja ja selviytymiskeinoja puolustaa itseään häirinnältä ja väkivallalta. Syksyn koulutukset ovat jo täynnä. Ohjeet kirjan tekemiseen löydät verkosta. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA OMAISHOITAJAN ASEMASSA OLEVIA LAPSIA JA NUORIA ON NOIN 20 000– 40 000 SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KAMPANJA KÄYNNISSÄ Kaksi Helsingin Laajasalossa asuvaa nuorta koki, ettei seksuaalisesta häirinnästä puhuta tarpeeksi. Nuorista oli tuntunut, ettei heitä kohdattu, kuultu ja autettu tukipalveluiden piirissä kunnolla. > www.kohtaamiskoulutus.fi! PS . Teos on lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus, joka on kehitetty vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuutta. Malli on suunnattu sosiaalija terveysalan ammattilaisille, ja koulutuksissa kouluttajina toimivat nuoret itse. Lasten, heidän vanhempiensa ja kuntoutusalan ammattilaisten yhdessä kehittämä Metku-kirja sai kisassa kunniamaininnan. Syntyi ajatus ammattilaisten kohtaamistaitojen kehittämisestä siten, että nuoret kertovat itse ammattilaisille, mikä heitä auttaisi parhaiten
Hellä-termillä tarkoitetaan kyselytutkimuksessa sitä, minkälaista luonnetta tai persoonaa vastaajat pitävät lääkärille parhaana. Automatkalla terveyskeskukseen isä huomasi, että jokin asia tulevassa käynnissä vaivasi poikaa. Kyselyyn vastanneet nuoret kuvasivat ihanteellista lääkäriä sanalla hellä. ”Kaupoissa, kioskeissa ja leffateattereissa irtokarkkihyllyt ovat sopivasti lasten korkeudella. Useilla muillakin paikkakunnilla päästiin eväkkäiden narraamisen makuun. Eläkeläisistä lääkärin pitää olla tehokas, kohtelias ja hyvä kuuntelija. ETÄOPETUS DIGI TÖKKI Australian, Belgian ja Alankomaiden digitaalinen toimintaympäristö on riittävän monipuolinen etäopetusta varten, mutta koronapandemian alkuvaiheessa opetus saattoi näissäkin maissa pelkistyä tiedon passiiviseksi välittämiseksi. Merikallio pohtii, että yksi syy toiveiden kohtaamattomuudelle saattaa olla se, että lääkärit ovat lähes sataprosenttisesti eri-ikäisiä kuin hoidettavat nuoret ja ikä-ihmiset. TA PI O G U ST AF SS O N / KA LA TA LO U D EN KE SK U SL IIT TO M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 19 ›› LM6_s18-23_Tulva.indd 19 LM6_s18-23_Tulva.indd 19 11.9.2020 12.00 11.9.2020 12.00. Eläkeläiset odottavat vähiten hellää huolenpitoa, mutta saavat sitä ikäryhmistä eniten. Valtakunnallisena kalastuspäivänä 26.8. Kouluissa oppilaskunnat tienaavat välipala-automaateilla, ja miljoonat mokkapalat vauhdittavat myyjäisiä ja peliturnauksia. helsinkiläiskoululaiset pääsivät Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä mm. Kun hän kysäisi asiasta, teini tuumasi: ”Kun en tiedä, mimmoinen se lääkäri sitten on”. Ja sitten vielä kehdataan sanoa, että lihominen ja lihavuus ovat täysin ihmisen omaa syytä!” SUOMEN TIEDETOIMITTAJIEN LIITON PÄÄSIHTEERI ULLA JÄRVI KOLUMNISSAAN YLE.FI:SSÄ. KYLILLÄ KUULTUA TUNNETEKIJÄT RÖNTGENISSÄ Tuttavaperheen teini-ikäinen loukkasi harrastuksessa kyynärpäänsä, ja edessä oli lääkärireissu. ”Ihan ok”. Belgiassa uusien asioiden opettaminen oli aluksi jopa kiellettyä. Tammi-helmikuussa toteutettu valtakunnallinen Suomi lääkärissä -kyselytutkimus selvitti ensimmäistä kertaa lääkärikäyntikokemuksen tunnetekijöitä. nauttimaan silakkapihvimaistiaisista, opettelemaan kalan käsittelyä sekä tietysti kalastamaan. Irlannissa ja Isossa-Britanniassa taas painittiin enemmän laitteisiin ja yhteyksiin liittyvien ongelmien kanssa. Kyselytutkimuksessa selvitettiin tuhannen 18–75-vuotiaan viimeisimmän lääkärikäynnin tunnejälkeä, asiakkaiden odotuksia ja kokemuksia lääkäristä persoonana. – Odotukset ja kokemukset eivät kohtaa tältä osin. Nuoret puolestaan saavat tehokkuutta, jota eläkeläiset arvostaisivat, sanoo tutkimusjohtaja Isa Merikallio kyselytutkimuksen toteuttaneesta ValueScout–ForceForGrowth Oy:stä. Se on verkosta löytyvä valtioneuvoston kanslian elokuussa käynnistämä toimintamalli, joka koostaa tiiviisti koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta. Lisäksi esim. Opettajille tilanne vaikuttaa olleen kaikkialla työläs, sillä heillä oli melko vähän kokemusta digiopetuksesta myös maissa, joissa digitaalinen toimintaympäristö on kunnossa, kertoo Covid-19-tutkimuskatsaus. No millainen se lääkäri sitten teinin mielestä oli. He voivat kuvitella, että nuoret ovat nopeita ja vahvoja ja kaipaavat tehokasta hoitoa, kun taas vanhusten kuvitellaan kaipaavan hellyyttä
tällaiset asiat parantaisivat 16–24-vuotiaiden nuorten mielestä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa: . Lisätään nuorten tietoisuutta siitä, mistä ja milloin he voivat saada apua vaikeisiin elämäntilanteisiin. – Haluamme aitojen tarinoiden ja tutkitun tiedon kautta tehdä näkymättömän näkyväksi. . Suomi on nyt maailman ensimmäinen ja ainoa maa, joissa valta päättää asioista on lapsilla. Lisätään edellytyksiä leikkimielisille urheiluharrastuksille, joihin voisi käyttää myös julkisia rakennuksia ja tiloja iltaisin. . Reseptien lisäksi kirjasta löytyy perustietoa raskausajan ja pikkulasten täysipainoisen vegaaniruokavalion rakentamiseen sekä vinkkejä lapsiperheen arkiruokailun järjestämiseen ja helpottamiseen aina ruuanlaittoon osallistamisesta hävikin vähentämiseen. Parannetaan pienillä paikkakunnilla asuvien nuorten liikkumista lähikuntiin. Luodaan lämmin ilmapiiri kiinnittämällä enemmän huomiota kanssaihmisten hyvinvointiin, kysymällä kuulumisia sekä käyttäytymällä kohteliaasti ja muita kunnioittaen. Opettajille on tehty verkkoon Haastekalenteri, joka tarjoaa oppitunneille koko kuukaudeksi mukavaa tekemistä ja tietoa mm. Tavoitteemme on tietoisuuden lisääminen ja vaikuttaminen erityisesti asenteisiin, palvelurakenteisiin ja koulupolkuihin, sanoo Anu Laurila kampanjatiimistä. RUOKAVALIO AINA B12-VITAMIINIA RAVINTOLISÄNÄ Kuuden viikon kiertävä, monipuolinen ruokalista helpottaa ratkaisevasti monen vegaaniruokavaliota noudattavan tai sitä harkitsevan perheen ateriapähkäilyitä. Lista resepteineen löytyy Suvi Auvisen ja Elina Innasen kirjoittamasta Lapsiperheen vegaanikeittokirjasta (Kosmos 2020). Tv-sarjaan liittyy Jos sä saisit päättää?! -kampanja, joka innostaa koululaisia osallistumaan päätöksentekoon sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaisen ministerineuvoston Suomea koskevasta Nabo nuorten kokemuksia sosiaalisesta osallisuudesta -raportista, joka löytyy verkosta. TIETOPANKKI NÄE NEPSY! Joukko vanhempia on vapaaehtoisvoimin perustanut sivuston, jolta löytyy laaja tietopankki ja verkkoyhteisö sekä nepsyperheiden ja ammattilaisten tarinoita anonyymisti. 152 MILJOONASTA LAPSITYÖNTEKIJÄSTÄ 48 % ON 5—11-VUOTIAITA. muutoksen tekemisestä, vaikuttamiskeinoista ja äänestämisestä. OSALLISUUS KEINOJA LÖYTYY Mm. . > naenepsy.fi OSALLISUUS JOS SÄ SAISIT PÄÄTTÄÄ?! Kaikki kansanedustajat, ministerit ja presidentti ovat saaneet potkut ja heidät on korvattu lapsilla. Yle Areenassa ja Yle TV2 Galaxissa. Tältä pohjalta starttaa Ylen 12-osainen Lasten tasavalta -draamakomedia sunnuntaina 25.10. M O ST PH O TO S 20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 14.9.2020 17.25 14.9.2020 17.25
Jos uhri taas oli taistellut ja paennut, häntä itseään oli voitu syyttää väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Lapset voivat voittaa luokalleen 2 000 euron arvoisen luokkaretkipalkinnon osallistumalla 10.10. Tätä haluaa selvittää Parmaco Oy, joka mm. Hampaiden pesuharjoituskuva on 1920-luvulta Haagasta, Helsingistä. Tätä mieltä olivat väkivaltaa kokeneet nuoret Pesäpuu ry:n järjestämässä neljännessä Nuorten väkivaltafoorumissa, jonka teema oli näkymätön väkivalta. Pesäpuu julkaisee loppuvuoden aikana raportin kaikkien neljän väkivaltafoorumin annista. TAPATURMAT TULOTASO VAIKUTTAA Ensihoitoa vaativia lasten tapaturmia sattuu selvästi enemmän niissä Helsingin kaupunginosissa, joissa tulotaso on matala. Tutkimus osoitti myös, että asuin alueen lapsiväestöllä on suojaava vaikutus. – Uhri on saattanut joutua väkivallan kohteeksi vaikkapa porukan kaljoitellessa. Koska tilanne ei ole hyväksytty, hänelle on saatettu alkaa miettiä rangaistuksia sen sijaan, että väkivaltakokemusta ja sen mahdollisesti aiheuttamaa traumaa olisi käsitelty turvallisessa ilmapiirissä. Nuorilla oli kokemusta siitä, että väkivallan uhri ei voi koskaan toimia oikein. mennessä piirustus-, maalausja askartelukilpailuun. VÄKIVALTA TUNNISTA JA STOPPAA! ”Sä oot vaan liian herkkä.” ”Pojat on poikia.” ”Rakkaudesta se hevonenkin potkii.” ”Se oli vaan läppä.” Noin väkivaltaa vähätellään, piilotellaan ja normalisoidaan arkisessa puheessa, vaikka tuollainen kielenkäyttö pitäisi lopettaa kokonaan. 4.10.2020 perustetussa MLL:ssa toimii vuosittain noin 27 000 vapaaehtoista. Jos uhri oli tilanteessa lamaantunut eli reagoinut aivan normaalisti, häneltä saatettiin kysellä, miksei hän ollut pistänyt vastaan. Moni foorumiin osallistunut oli kokenut, että väkivallan kohteeksi joutuneen kertomusta ei ollut uskottu, vaan asiaa oli vähätelty tai nuori oli jätetty kokonaan yksin kokemuksensa kanssa. Tutkimusaineisto on Helsingistä vuosilta 2014–2018. Nuoret toivoivat myös, että aikuisilla ja ammattilaisilla olisi enemmän rohkeutta ja osaamista tunnistaa väkivalta ja ottaa se puheeksi. Tarkemmat ohjeet os. Esille nousi myös pelko rangaistuksista, jos uhri kertoo väkivallasta. Onnea 100-vuotiaalle! M O ST PH O TO S M LL :N AR KI ST O KILPAILU UNELMIEN KOULU Minkälainen on lasten mielestä unelmien koulu. rakentaa ja lainaa kunnille koulurakennuksia. 10 % lisäys alueen lapsiväestön määrässä vähentää alueella tapahtuvia lasten tapaturmia miltei 25 %. – Jos arkisessa puheessa jatketaan normalisoivia sanontoja, eivät lapset ja nuoret opi tunnistamaan väkivaltaa, sanoo asiantuntija Onni Westlund Pesäpuusta. > www.parmaco.fi/unelmienkoulu 22 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s18-23_Tulva.indd 22 LM6_s18-23_Tulva.indd 22 14.9.2020 17.26 14.9.2020 17.26. > lapsenmaailma.fi>ensihoito Elämä monessa lapsiperheessä voisi näyttää erilaiselta, jos Mannerheimin Lastensuojeluliitto ei olisi tuonut 1920-luvulla hammasharjaa tai täikampaa Suomeen. 66 % NAISISTA KATSOO, ETTÄ TYÖELÄMÄN PITÄISI OLLA TASA-ARVOISEMPAA, JOTTA SYNTYVYYS KÄÄNTYISI NOUSUUN. Uhria myös syyllistetään, ja hänelle vieritetään vastuuta. 10 000 euron lisäys keskimääräisessä vuosiansiossa vähentää viidenneksellä ensihoitoa vaativia lasten tapaturmia
M O ST PH O TO S SIJAISHUOLTO ENINTÄÄN 35 LASTA ASIAKKAANA Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vuodesta 2022 alkaen asiakkaana enintään 35 lasta, linjaa lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamista selvittänyt työryhmä. Pari sulkee silmänsä (ei saa kurkkia!) ja piirtää yhdessä talon. Minimimitoituksen nostaminen tarkoittaisi sitä, että kuntien pitää palkata nykyisillä työmäärillä noin 115 uutta lastensuojelutyöntekijää. IDEA HASSUNKURISET SATUPIIRROKSET Haluatko leikkiä Satupäivänä 18.10. Sovellus on käytössä Helsingin lisäksi vasta Hartolassa, Pertunmaalla, Sulkavalla ja Mäntyharjulla, ja sitä on ladattu tuhatkunta kertaa. Suomi on sitoutunut tänä vuonna ottamaan Välimeren pakolaisleireiltä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa. Harrastuspassi on valtakunnallinen hanke, jonka sovelluksen omistaa Helsingin kaupunki, ja jonka mikä tahansa kunta voi hankkia nuorilleen. Aluksi lapset sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin, mutta ensimmäisiä Kreikasta tulleita lapsia on jo siirretty alaikäisten vastaanottokeskuksiin ympäri Suomen. Teippaa pöytään A3-kokoinen paperi, jonka äärelle asettuu kaksi lasta tai vanhempi ja lapsi. Lapsivaikutusten arviointityö on jo käynnistynyt käytännössä. Tähän noin seitsemän miljoonan euron menolisäykseen on varattu rahoitus valtion menokehyksissä vuodelle 2022. . Työryhmä teki useita muitakin ehdotuksia lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamiseksi. . Uusista tukiperheistä on jatkuvasti kova tarve, sillä lapset kaipaavat perheenkaltaista yhteisöä sekä aivan tavallista arjen tekemistä. Ilmoittautumiset tukiperhetoimintaan os. > satupaiva.fi LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HÄMEENLINNA KÄRJESSÄ Hämeenlinnan kaupungin lautakunnat arvioivat jatkossa, millaisia vaikutuksia päätöksillä, toimenpiteillä ja toiminnalla voi olla lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Esim. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 23 LM6_s18-23_Tulva.indd 23 LM6_s18-23_Tulva.indd 23 11.9.2020 12.00 11.9.2020 12.00. TURVAPAIKANHAKIJALAPSET TUKIPERHEITÄ TARVITAAN Yhteiset Lapsemme ry järjestää pääkaupunkiseudulla tukiperheitä Välimeren maista siirrettäville ilman huoltajaa tuleville turvapaikanhakijalapsille. Nuoret pystyvät vinkkaamaan sovelluksen kautta kiinnostavista harrastuksista myös kavereille tai someen ja tallentamaan omat suosikkinsa. . Kun alkaa olla valmista, avataan silmät ja katsotaan, millainen talo on syntynyt. Jokainen saa satuilla, kuka tai ketkä talossa asuvat, missä se sijaitsee jne. Lisää ideoita os. Kunnat, yritykset ja yhdistykset voivat ladata Harrastuspassiin maksuttoman ja maksullisen harrastustarjonnan sekä etuja, kuten harrastusten kokeilukertoja ja pääsylippuja. Seuraavaksi nuorisovaltuusto tekee lapsivaikutusten arviointia sivistysja hyvinvointilautakunnan talousarvioesityksestä. vähän erilaista leikkiä. Turvapaikan saaneiden lasten perheenyhdistämiset toteutuvat vain harvoin. . heinäkuun alussa saapui Kreikasta Suomeen 24 ilman huoltajaa olevaa 10–16-vuotiasta. Lisäksi kaupunkirakennelautakunta on ottanut lapsia mukaan suunnittelemaan leikkipuistoja. Pari käyttää vain yhtä värikynää, josta he pitävät yhdessä kiinni. – Sivistysja hyvinvointilautakunta on käyttänyt lapsivaikutusten arviointia palveluverkkoa ja investointeja koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa, sanoo Hämeenlinnan kaupungin sivistysja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. . > www.yhteisetlapsemme.fi NUORET HARRASTUSPASSI KAIKKIIN KUNTIIN! Nyt kaikilla kunnilla on mahdollisuus tarjota yläkouluikäisille mobiilisovellus, jonka avulla nuoret voivat löytää itselleen sopivia harrastuksia
Hän toivoo perheisiin uutta keskustelukulttuuria: ”Mitä jos alkaisimmekin sanoittaa enemmän toistemme vahvuuksia?” Näillä harjoituksilla pääsee alkuun! KAISA PASTILA Mitkä ovat teidän perheen SUPERVOIMAT. kasvu Positiivinen pedagogiikka toimii myös kotona, tietää perheenäiti, luokanopettaja, kirjailija Merja Kalm. TK H AM M O N D S/ U N SP LA SH 24 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s24-26_KehuLasta.indd 24 LM6_s24-26_KehuLasta.indd 24 11.9.2020 12:04:35 11.9.2020 12:04:35
Vai olisivatko ne oikeudenmukaisuus, anteeksiantavuus ja myötätuntoisuus. 2 KERRO SE EPÄSUORASTI Palautteen antaminen lapselle on joskus helpompaa epäsuorasti. Usein arjessa tulee sanoitettua niitä asioita, jotka ovat huonosti tai jotka eivät toimi, mutta kannattaisi tietoisesti yrittää huomata hyvä kotona,”Ihanaa, joku on tyhjentänyt pesukoneen!” Se, minkä näkee ja minkä sanoittaa, vahvistuu. Vanhemmat katsoivat ällistyneinä, kunnes äiti sai sanotuksi: ”No niin oletkin! Mutta en ole vain ikinä osannut sanoa sitä niin hienosti, kuin sinä osasit”. Lapset ovat yllättävän hyviä auttamaan kotona, kun heille annetaan siihen tilaisuus. Kun olet laittamassa lapsia nukkumaan, tehkää vielä kierros ja miettikää: ”Missä onnistuin tänään. – Kyse ei ole siitä, etteivätkö vanhemmat ajattelisi, että oma lapsi on supertyyppi, mutta meiltä puuttuu keskustelukulttuuri, jossa kertoisimme tarkemmin lapselle, miten hänet näemme. Se auttaa heitä opinnoissa ja elämässä. Olet vain oma itsesi. Vahvuuspuhe tukee lasta haasteissa On tieteen ansiota, että vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka ovat ottaneet niin vahvan jalansijan koulujen opetuksessa. Lapsia kannattaa opettaa tunnistamaan tilanteita, joissa he ovat joutuneet ponnistelemaan tai näkemään vaivaa. Kun hän esitti vahvuuskysymyksen perheelle, lapsella oli heti vastaus valmiina: ”Minä olen joustava enkä hermoile turhista. Valitse sellainen vahvuus, joka on luontainen sinulle. Avuksi voi ottaa esimerkiksi kirjat tai elokuvat. Merja Kalmin koulussa Turussa käytössä ovat esimerkiksi vahvuuskortit. Mikä teitä viehättää. Voit sanoa esimerkiksi: ”Olet ihan kuin tuo päähenkilö, kun se puolusti ystäväänsä”. Koulussa positiivisesta pedagogiikasta ja vahvuuskasvattamisesta on tullut arkipäivää, mutta kodeissa muutos ei välttämättä vielä näy. 3 HYVÄ KIERTOON! Aloittakaa kotona haaste: Tällä viikolla yritämme ilahduttaa ja auttaa toinen toisiamme. Pysähdy hetkeksi ja mieti, millainen äiti tai isä olet. Pyri toimimaan tilanteissa systemaattisesti vahvuuksiesi mukaan. Kun olet valinnut supervoimasi, ala vaalia sitä. Lapsen on myös helpompi toimia ryhmässä. – Kun vanhemmat tulevat lapsensa kanssa arviointikeskusteluun, he saattavat mennä hiljaisiksi, jos kysyn: mitkä olisivat teidän lapsenne vahvuuksia. 5 HARJOITUSTA: VAHVUUSPUHE KÄYTTÖÖN! 1 VALITSE OMA SUPERVIITTASI Jos haluaa auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa, on ensimmäinen askel nähdä itsensä turvallisena ja rakastavana aikuisena. Kun antaa aikaa kauneudelle, alkaa myös nähdä hyvän ja arvokkaan. M erja Kalm on huomannut, että siinä missä hänen oppilailleen on nykyään luontevaa puhua omista ja kavereiden vahvuuksista, monille aikuisille luonteenvahvuuksista puhuminen on vielä vierasta. Kuka keksii eniten tapoja yllättää muut positiivisesti. Tai: ”Säkin aina teet noin. Minkä askareen sinä voisit tehdä ja auttaa jotakuta perheenjäsenistä. Olen ylpeä, kun …”. Onko vahvuutesi esimerkiksi hellyys tai luotettavuus. Mitkä ovat omat vahvuutesi kasvattajana. Kalm muistaa yhden tilanteen. Jos lapsi vastaa esimerkiksi, että ”innostun helposti uusista asioista” tai että ”olen hyvä joukkuepelaaja”, häntä kannattaa kiittää siitä ja kannustaa toimimaan jatkossakin samoin. Niiden avulla mietitään yhdessä: ”Mitkä ovat supervoimani tällä hetkellä. Nykyään tiedetään, että pelkkä lahja ei riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia vahvuuksia: sinnikkyyttä, ahkeruutta, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta kohdata uusia asioita. Tai jos lapsesi on haastavassa iässä, onko supervoimasi luovuus, koska sinulla on tapana selvitä tilanteista kekseliäisyytesi ansiosta. Koululainen osaa tyhjentää tiskikoneen tai viedä roskat oma-aloitteisesti. – Ennen kouluissa puhuttiin paljon lahjakkuudesta. Minkä supermitalin olen ansainnut tänään?” Onnistuminen voi olla esimerkiksi se, että uskalsi tehdä jotain sellaista, jota ennen ei ole tehnyt, tai jaksoi keskittyä uuteen asiaan. Olen myös huomaavainen”. Joskus vahvuuksista puhumisessa lasten kanssa voi päästä liikkeelle, kun kysyy lapselta, mistä asioista hän tykkää itsessään. Pienikin osaa jo auttaa tyhjentämään pyykkitelinettä tai viedä tavaroita paikoilleen. 4 OTA HETKI KAUNEUDELLE Menkää koko perhe tai pienemmällä porukalla johonkin kauniiseen paikkaan luonnossa ja pohtikaa, mistä pidätte maisemassa. Kun opettaja kiittää oppilaitaan, hän tekee sen pitkällä kaavalla. Näitä harjoitellaan koulussa. Tutkimustulokset kertovat, että vahvuuksiin keskittyminen – niiden näkeminen muissa ja itsessä sekä palautteen saaminen ja antaminen niistä – auttaa lasta. Maailman näkeminen positiivisilla silmälaseilla on taito, jota voi harjoitella. TK H AM M O N D S/ U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 25 ›› LM6_s24-26_KehuLasta.indd 25 LM6_s24-26_KehuLasta.indd 25 11.9.2020 12:04:43 11.9.2020 12:04:43. Hänelle kasvaa kivijalka, joka tukee häntä huonoina hetkinä ja haasteiden kanssa. Harjoituksen voi tehdä myös kotona kuuntelemalla musiikkia, katselemalla kuvakirjoja tai luontodokumenttia ja keskustelemalla yhdessä kokemuksesta. Mitä supervoimia haluaisin vahvistaa?” Kalm on huomannut, että lasten on helpompi mieltää supervoimia kuin vahvuuksia. On tärkeää, että he huomaavat, että tsemppaaminen kannattaa. Pian huomaat, että supervoimasi vahvistuu sinussa. 5 MIKÄ MITALI TÄNÄÄN TULI. Jos joltain esimerkiksi putoaa ruokalassa tarjotin Lasten on helpompi mieltää supervoimia kuin vahvuuksia
– On tärkeää, että palautteen saaja pystyy allekirjoittamaan palautteen. Äidissä ihailen myös lempeää olemusta ja isässä huumorintajua.” MITÄ VAHVUUKSIA VANHEMMILLASI ON. ”On tosi kivaa, kun isi osaa tehdä ihan mistä vain aineksista hyvää ruokaa. Auttaa myös, jos kehu on rajattu johonkin tilanteeseen. Kun vastaan tulee kiva video tai kuva, se näytetään muille ja siitä jutellaan. – Sanomme usein lapselle, että ”olet ihana” tai ”olet niin mukava” tai ”sä oot niin paras”, mutta tässä kohtaa meidän kannattaisi pysähtyä ja miettiä, mitä haluamme lausahduksellamme todellisuudessa kertoa lapselle. – Makoilua pitää vähän harjoitella. Välillä matkassa voi olla lasten kavereita, jotka tulevat myös imaistuksi mukaan keskusteluun. Hän on voittanut EM-pronssia brasilialaisessa jujutsussa.” Onerva Niemi, 13, käy Kurikan yhteiskoulua. Läheisyys ja yhdessäolo luovat tilanteita, jolloin on enemmän aikaa keskustella ja huomata asioita. – Jos lapselle sanoo, että sä oot aina niin ihanan iloinen, lapsi huolestuu. Ryhti oikenee. Kalm sanoo, että hänelle itselleen esimerkiksi tulee vaivaantunut olo, jos hänelle sanotaan ”Olet niin hyvä kokki”. Lisää makoilua ja joutenoloa Merja Kalm on huomannut oman perheensä kanssa, että suurin este sille, miksi positiivista palautetta tulee annettua niin vähän kotona, on kiire. ja toinen lapsi nousee nopeasti paikaltaan auttamaan, ope voi sanoa auttajalle: ”Voi että, kun olit avulias ja huomaavainen ja teit tilanteesta kaverille paljon miellyttävämmän! Sä olet sankari!” Kalmin mukaan sankari kasvaa tässä vaiheessa aina monta senttiä. Kehuminen toimii vain, jos se on totuudellista. – Ympäripyöreä palaute jää ilmaan, eikä peilaakaan lapselle, mitä näemme hänessä. Kehuminen toimii vain, jos se on totuudellista. Se kuulostaa hänestä höttöiseltä, glitteriseltä. Kun sanon, että osoitit näitä ja näitä vahvuuksia, palaute konkretisoituu lapselle paremmin. ”Äiti on näyttänyt esimerkkiä, miten selvitä kiperistä tilanteista, vaikka jos on tosi vaikeita läksyjä. Palautteen muodolla on merkitystä myös sen kannalta, miten sen voi ottaa vastaan. Isä on hyvä pitämään hauskaa mun kanssa.” Casimir Karjalainen, 9, käy Taivallahden peruskoulua Helsingissä. Vasta silloin palaute vahvistaa häntä. Samasta syystä Kalm vieroksuu kehu-sanaa. Haluammeko sanoa, että ihastelemme hänessä sitä, että hän on niin huomaavainen ja avulias, haluammeko kehua hänen rohkeuttaan vai sitä, että hänellä on hyvä mielikuvitus vai sitä, että hän osaa iloita toisten onnesta. Tarkka palaute tarjoaa peilin Viime keväänä Lasten Keskus julkaisi Merja Kalmin kirjan Hyvä tyyppi – Supervoimien käsikirja, jonka idea on tarjota koteihin työkaluja vahvuuksien sanoittamiseen ja näkemiseen. Siksi parasta, mitä vanhempi voi tehdä, on yrittää järjestää yhteistä pötköttelyaikaa koko perheellä. Se ei ole helppoa, kun olemme niin kovia puuhaamaan nykypäivänä, mutta rauhallisuus kannattaa. Toinen hetki, joka takaa Kalmin perheessä puheyhteyden lasten kanssa, on matkanteko. Matkalla olossa on jotain erityistä. – Kun istutaan porukalla junassa, bussissa tai autossa, tulee juteltua ihan eri tavalla. ”Eniten ihailen vanhemmissani heidän sinnikkyyttään. Kalmin perheessä, jossa on teinejä, möllöttelyhetki voi olla jopa sellainen, jossa jokainen on omalla päätelaitteellaan sohvalla ja selaa somea. . Avigail Hongin, 11, koulu on Vasa övningsskola Vaasassa. Siinä esitellään liki 40 hyvettä satujen kautta. TU U LI H O N G KA IS A PA ST IL A PA U LI IN A N IE M I 26 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s24-26_KehuLasta.indd 26 LM6_s24-26_KehuLasta.indd 26 14.9.2020 16:53:54 14.9.2020 16:53:54. Äiti osaa painia todella hyvin. – En sano vain: ”Kiitos! Teitpä kivasti”. Mutta jos hän kuulee ”Onpa maukas kastike! Mitä laitoit tähän?”, hänen sydämensä alkaa läpättää onnesta. ”Enhän mä aina ole iloinen, olen myös usein huonolla tuulella.” Mutta jos hänelle sanoo: ”Mä olen susta niin ylpeä, kun otat muut niin iloisesti mukaan leikkiin”, lapsen on helppo yhtyä palautteeseen. Mukana on myös tehtäviä, joita lapset ja aikuiset voivat tehdä yhdessä
Sijaisperheet aluehallintoviraston, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen valvonnan piiriin. 3. Toivoimme, että muutos sujuisi mahdollisimman pehmeästi, koska lapsemme joutui vaihtamaan, todellakin, kotiaan. Mm. Sijaiskotiyhteistyö on iso osa jokaisen lastensuojeluperheen elämää. Kun sosiaalityöntekijät mainitsivat asiasta sijaisperheelle, se totesi, että perheessä on 18-vuotiaitakin, eivätkä he voi valvoa, mitä pienemmät tekevät. Mutta miten käytännössä varmistutaan sijaisperheen kyvystä vastata lapsen tarpeisiin. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon. Sijaisperhetyöskentelylle nykyistä tiukempi ja säännöllisempi laadunvalvonta. Mutta eikö se juuri olisi heidän työtään. En pysty kuvaamaan, miten kivuliailta päätökset erityislastamme koskien ovat tuntuneet – ja miten paljon huolta hänen tilanteensa on aiheuttanut. Miten arvioidaan sijaisvanhempien empatia-, yhteistyöja tunnetaitoja, arvoja, sitoutuneisuutta ja lainkuuliaisuutta. Ihannetilanteessa lapsen sijaiskoti suhtautuu yhteistyöhön arvostavasti ja lapsen parasta etsien. Perheelle suora vaikuttamisen mahdollisuus ongelmatilanteissa. Miten ongelmiin puututaan. Se ei pidä kiinni yhteisesti sovituista asioista, esimerkiksi ruutuajasta. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 27 LM6_s27_LS_Kolumni.indd 27 LM6_s27_LS_Kolumni.indd 27 10.9.2020 15:54:14 10.9.2020 15:54:14. Hämeen Sanomat kirjoitti 9.11.2019 julkaistussa artikkelissa: ”Kun kiirettä pitää eikä kokonaisuus ole kenenkään hanskassa, osa lapsista voi unohtua katveeseen ja sijaisperheen vakavatkin epäkohdat pysyä salassa”. Laitoksessa lapsella on mahdollisuus oikeusturvaan. Määrittelyyn mukaan myös kokemusasiantuntijoita ja perheitä. Lapsemme ovat meille kalleinta ja rakkainta maailmassa niin kuin useimmille vanhemmille. Sijaisvanhemmat kertoivat, ettei heillä ole kokemusta erityislapsista. Sijaishuolto kokonaisuutena on yksi lastensuojelun ison koneen iso osa, johon kuuluu monia toimintamuotoja: laitoshoito, ammatillisempi perhekotihoito sekä sijaisperhehoito. Sijaisperheiden pohjakoulutusvaatimukset tuntuvat matalilta ottaen huomioon, että ne vastaavat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista. Suoraa vaikuttamisen mahdollisuutta sijaisperheen toimintaan ei ole. Lisäksi yhteistyösuhteet tuntuvat sumentavan objektiivisuutta. Konkreettiset ehdotuksemme: 1. Silti olemme koko ajan yrittäneet löytää lapsemme ja koko perheemme hyvinvoinnin kannalta parhaan ratkaisun. 2. Sijaisperheiden toiminnan valvominen tuntuu ontuvan. Arvostavan kohtaamisen koulutus säännölliseksi. Sijaisperheet käyvät läpi valmennuksen. Yhtenäinen määrittely ja korkeampi koulutusvaatimus sijaisperheille ja perhekodeille. Kuka valvoo sijaisperheen työtä. Nykyisellään sijaisperheitä valvoo virkavastuulla sosiaalityöntekijä, mutta kohtaamiset ovat usein lyhyitä, ja sosiaalityöntekijät niin ylityöllistettyjä, että valvonnan toteutuminen on käytännössä hankalaa. Mutta jos nykyään haluaa hakea muutosta sijaisperheen toimintaan, pitää tehdä muistutus tai kantelu lapsen sosiaalityöntekijästä. LA STENSUOJEL U ER ITY ISLAPSIPERH E Kolumnin kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Sijaisperheitä on monenlaisia. Kunnat pyrkivät sijoittamaan lapsen sijaisperheeseen, ja toki perhe tuntuu inhimillisemmältä ratkaisulta kuin laitos. Ne eivät kuulu esimerkiksi aluehallintovirastojen, oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen valvontaan kuten ammatilliset lastensuojelulaitokset. Mikään ei valitettavasti valmistanut siihen, millaisella asenteella sijaisperhe yhteistyöhön lähti. Se tuntui toimivan normaalimaailmalle vierailla tavoilla. Jos lapsemme olisi jonkin aikaa toisessa ympäristössä, olisiko hänen mahdollista irrottautua vahingollisista käyttäytymismalleistaan. Kerroimme sijaisperheelle, mikä on lapsellemme tärkeää ja mikä häntä kuormittaa. Perhe käyttää erikoisella tavalla valtaansa, ja vaikuttaa siltä, että se on tottunut kolumni asioimaan ihmisten kanssa, jotka ovat liian uupuneita pitämään puoliaan. Lapsemme sijoitettiin sijaisperheeseen. Huolta asiasta ovat kantaneet muutkin. Meidän lapsemme sijaisperheessä toisella kymmenellä olevat pelaavat K18-väkivaltapelejä
SIRPA PALOKARI | KUVAT JUHA TANHUA Miko (vas.) ja Jere kiertävät työvuorossaan Lahden keskustan isoa kauppakeskus Trioa. He ovat turvallisia ja rajat asettavia aikuisia. 28 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 28 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 28 11.9.2020 12:22:47 11.9.2020 12:22:47. kasvu Nuorten omat JÄRJESTYKSENVALVOJAT Lahtelaisessa kauppakeskuksessa partioivat järjestyksenvalvojat on koulutettu nuorten kohtaamiseen
Muilta vartijoilta kysellään, tietävätkö he, missä Jere ja Miko ovat, ”ois asiaa”. Nojat pitävät järjestystä yllä mutta myös tukevat ja auttavat. Puutumme asioihin, kun on tarvetta, Miko sanoo. Jere ja Miko ammensivat koulutuksesta paljon. – Isoin asia on yhteistyöverkosto, joka on luotu tätä varten. K un lahtelaiskoulujen päivä päättyy, moni nuorista suuntaa kauppakeskus Trioon. Nuoret nimittävät paikkaa Mopariksi. Miksi ihmeessä. Ryhdikkäiden miesten vyötäisillä keikkuu runsas patteristo turvallisuusvälineitä: kaasusumutin, pamppu, käsiraudat, ensiapuvälineet ja taskulamppu. Ympärillä velloo tasainen, vilkas äänimatto, josta nousee kiljahduksia, rajuja kirosanoja ja naurua. Kohta kaksi vuotta Nojina toimineet miehet saivat koulutuksen Nuorten Palvelu ry:ltä, joka on kehittänyt Noja-toiminnan. Uuden toimintamallin ansiosta voimme pureutua nuorten asioihin ja vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä, Jere sanoo. Työssään he esiintyvät vain etunimillään. – Meillä on etunimikyltit näkyvissä toisin kuin muilla järjestyksenvalvojilla, Miko näyttää. – Hakemalla emme hae kohtaamisia, mutta pyörimme täällä ja moikkailemme. Neljän aikaan iltapäivällä järjestyksenvalvojat Jere, 26, ja Miko, 23, sulkevat valvontakeskuksen oven ja askeltavat partiointikierrokselle Trion vilkkaimpaan ytimeen. Kun aiemmin ostoskeskuksessa hengailevat nuoret saattoivat pyrähtää järjestyksenvalvojat nähdessään pakosalle, nykyisin heitä jopa haeskellaan. Moparilla parveilee usein väkeä, siellä seisoskellaan röökillä, jutellaan ja touhutaan yhtä sun toista. – On tärkeää, että kauppakeskuksessa on nuoria varten ihminen, Jere toteaa. He aloittavat kierroksen kauppakeskuksen laitimmaisesta kolkasta, josta pujahtavat ulos betonirakennelmien sokkeloihin. Vaikka tunnelma on Nuorten omat JÄRJESTYKSENVALVOJAT Teemme koko ajan yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa. – No täällä näkee kavereita, kuulee tuoreet jutut ja aika kuluu hauskemmin kuin yksin kotona, 14-vuotias tyttö tiivistää. Kauppa-asioitaan hoitavien aikuisten lisäksi ovesta tupsahtelee nuoria, joista moni suuntaa määrätietoisesti pääaulan penkeille. Ajat, jolloin nuoria karkotettiin kauppakeskuksesta soittamalla kaiuttimista kovaäänistä klassista musiikkia, elävät enää huvittavissa muistoissa. Nuorten kohtaamiseen ja ajatusmaailmaan perehtyminen antoi hyvät työkalut tehtävään. – Aiemmin häiriötä aiheuttaneet nuoret poistettiin paikalta, mutta he palasivat viimeistään seuraavana päivänä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 29 ›› LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 29 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 29 11.9.2020 12:22:57 11.9.2020 12:22:57. Eloisassa porukassa nuhjataan ja tönitään. Nojia työskentelee jo useissa kauppakeskuksissa ympäri maata. Verkosto mukana Jere ja Miko ovat sekä Securitaksen järjestyksenvalvojia että Nojia eli nuorten omia järjestyksenvalvojia. Teemme koko ajan yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa ja pidämme säännöllisesti palavereja, Jere kertoo. Ääntä ja sählinkiä Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun sisäänkäynnistä valuu tasaisesti väkeä. Paikalla pyörii iso nuorisoporukka, johon kuuluu sekä kantaväestön että romanija maahanmuuttajakulttuurin nuoria
Penkeillä istuu myös kolme päihtynyttä miestä. Tuntevatko nuoret Jeren ja Mikon. – Nuorten välisiä konflikteja, parisuhteisiin liittyviä ongelmia, kiusaamista ja jopa itsetuhoisuutta…, Jere luettelee. Verna pitää Nojia turvallisina, sillä heihin on helppo ottaa kontaktia. Kun nuori tulee Nojien juttusille, hänet otetaan vakavasti. Kerran kuulemma napsahti jopa porttikielto koko kauppakeskukseen. Täällä liikkuu tosi paljon epämääräistäkin porukkaa. – Kun joku juoksee käytävillä tai kiroilee, hänelle voi sanoa, että muista säännöt, joita olit itse laatimassa, Jere sanoo. – Itse en ole heitä tarvinnut, mutta kerran pyysin apua, kun kaupassa pyöri todella päihtynyt tyyppi. Nuoren selän takana ei toimita, vaan hänen kanssaan jutellaan aina siitä, mitä tuleman pitää. – Kotona saatetaan yllättyä, mutta viime kädessä vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, että olemme puuttuneet. Nuorisotila Triplassa nuorten kanssa pääse helposti juttusille. sopuisa, ei ole ihme, että osaa ostoksille tulijoista parvi pelottaa. Ne on siistejä, vaikka on niiden kanssa ollut joskus sanomistakin, eräs pojista toteaa. Kotona saatetaan yllättyä, mutta vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, että olemme puuttuneet. Jere ja Miko puhuttelevat heitä, ja pian paikalle saapuu kolme muuta järjestyksenvalvojaa, jotka ohjaavat päihtyneet miehet ulos. – Ensisijaisesti otamme yhteyttä nuoren vanhempiin. He rouskivat paloja suklaalevyistään ja heittelevät kommentteja ohikulkijoille. Miko saa työstä hyvän mielen, kun saa jelpata avuntarvitsijoita. – Toisen mielihyvä on toisen harmi, Henkka vastaa. Kun he tapaavat päihtyneen nuoren, he ottavat heti kontaktia, juttelevat ja ohjaavat tämän oikean ihmisen pakeille. – Koska tunnemme paljon porukkaa, olemme löytäneet hatkassa olijoita ja palauttaneet heitä takaisin. Syntyneen luottamuksen myötä miehet kuulevat paljon. – Mitä sä siitä saat. Apu tulee tarpeeseen Jere ja Miko tapaavat työssään monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Hän kertoo tavoitteekseen ”vartijoiden kiusaamisen”. Nuoret saavat jäädä, kunhan äänenkäyttö ja käytös pysyvät hallinnassa. Nojat ovat tietoisia ongelmasta. Paikallisista lastensuojelulaitoksista pyydetään joskus apua karanneen nuoren löytämiseksi. Nojat voivat soittaa myös suoraan vanhemmille ja pyytää, että lapsi haetaan kotiin. Sellainen löytyy usein nuorisotai sosiaalityöstä ja joskus Ankkuri-tiimistä, joka tekee ehkäisevää työtä nuorten rikoksentekijöiden ja heidän perheidensä kanssa. Radiopuhelin viestii, että kolmannessa kerroksessa tarvitaan lisätukea. – Mä puhun vaan poliisien, en vartijoiden kanssa, mies tuhahtaa. Jere kysyy rauhallisesti. Jemina, 18, haluaa tietää, mikseivät Jere ja Miko ole poliiseja ja paljonko heille maksetaan palkkaa ja mikseivät he puutu asiaan, jos alaikäinen polttaa tupakkaa. – Ai ne, joo, ainoita vartijoita, joiden kanssa ollaan juteltu. Jeren ja Mikon työstä hyötyvät paitsi nuoret myös yrittäjät ja asiakkaat. – Jos alaikäinen jää kiinni myymälävarkaudesta, ilmoitatteko poliisille. Henkaksi itsensä nimeävä parikymppinen mies väittää olevansa järjestyksenvalvojien maanvaiva. Noja ei provosoidu Jere ja Miko poikkeavat kierroksellaan kauppakeskuksen Triplaan, joka on Lahden nuorisopalvelujen ylläpitämä tila. Lahdessa puheenaiheena on Triossa ja muuallakin kaupungilla lisääntynyt huumeiden käyttö ja myynti. Peli on aina avointa ja reilua. 30 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 30 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 30 11.9.2020 12:23:19 11.9.2020 12:23:19. Sohvilla istuskelee porukkaa, jotkut pelaavat tai tekevät läksyjä. kysyy Verna, 22. Edelliskeväänä nuoret laativat porukalla säännöt, joita on liimattu näkyville Trion pylväisiin ja seiniin. Nojat vastailevat nuorille, minkä ehtivät, mutta uutta kysymystä pukkaa sarjassa
Pienet lapset kotiin Iltapäivä on vaihtumassa illaksi, väkeä tulee ja menee. Varmaa on vain se, että tilanteet otetaan vastaan rakentavasti ja nuoret kohdataan myönteisesti. Hänen väitöskirjatutkimuksensa mukaan nuorten ja vartijoiden kohtaamiset ovat usein kielteisiä ja ongelmallisia. Tavoite on, että he työskentelevät parina aina kun mahdollista. Olisi hyvä, että vanhemmat tietävät, mitä lapset tekevät. Henkalla on tapana haastaa näitä. – Pääasiassa nuoret näkivät, että kohtaamiset olivat pois häätämistä ja epäystävällistä puhetta. Fyysistä rajoittamista he joutuvat tekemään usein, eikä väkivallan kohteeksikaan joutuminen ole harvinaista. > Vartijat ja nuoret halusivat esiintyä jutussa vain etunimillään. Kysymys on turvallisuudesta sekä työssäjaksamisesta. Tutkija on ilahtunut, että nuorten ja vartijoiden vuorovaikutukseen on alettu kiinnittää kauppakeskuksissa huomiota. Saarikko muistuttaa, että nuoret ovat hyvin tarkkaavaisia siitä, miten heitä lähestytään. Lähellä seisoskeleva nuori mies kuuntelee keskustelua ja sanoo: – Mä yleensä vaan vittuilen näille. Heille on itsestään selvää, että kauppakeskus on myös nuorten paikka. Työnsä ohessa Jere ja Miko kouluttavat muita järjestyksenvalvojia, jotta uudenlainen nuorten kohtaamistapa leviäisi koko kauppakeskuskulttuuriin. – Parasta tässä työssä on se, että näkee, miten asioita voi oikeasti muuttaa, Jere toteaa. Hän tervehtii ilolla Noja-toimintaa, joka rakentaa kaikille kauppakeskuksissa oleville myönteistä ilmapiiriä. Olisi hyvä, että vanhemmat tietävät, mitä lapset tekevät. HYVÄ JÄRJESTYKSENVALVOJA MUISTETAAN Tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki on tutkinut nuorten ja järjestyksenvalvojien eli vartioiden vuorovaikutusta. – Kauppakeskukset ovat tärkeä osa nuorten elämää ja normaaleja, turvalliseksi koettuja tiloja. Heidän tehtävänsä on luoda sinne turvallisuutta ja hyvä ilmapiiri. Tuon ikäisten ei ole suotavaa viettää aikaa illalla täällä, vaan kotona tai harrastuksissa. Mukavat kohtaamiset tuottavat hyvää käytöstä ja molemminpuolista kunnioitusta. – Ikävistä tilanteista voi jäädä kokemus, ettei nuorta arvosteta ja kunnioiteta yhteiskunnan jäsenenä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 31 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 31 LM6_s28-31_VartijatVsNuoret.indd 31 11.9.2020 12:23:42 11.9.2020 12:23:42. Vaativassa työssä tulee eteen tilanteita, jotka on päästävä heti jakamaan toisen kanssa. – Tuo merkityksellisyyden tunnetta ja hyvää fiilistä, kun saa auttaa nuoria asioissa eteenpäin, Miko lisää. Toisaalta nuoret muistivat hyvin ne vartijat, jotka olivat ystävällisiä. . Kokemuksen myötä Nojilla on vanhemmille vakavia terveisiä: – Täällä on alkanut näkyä isompien porukoissa yhä nuorempia, jopa alakouluikäisiä. Poliiseista nuorilla on myönteisempi kuva kuin vartijoista. Vernalla (vas.), Jeminalla ja Henkalla on vaihtelevia kokemuksia kohtaamisista järjestyksenvalvojien kanssa. Se tekee hyvää nuorille ja vartijoille, joiden viihtyvyys työssään parantuu. Kontrollihenkilöiden valta-asema ja toimintatavat nostavat tunteita nuorissa. Nuoret toivovat sekä poliiseilta että järjestyksenvalvojilta empaattisuutta, tunteiden ja aggressiivisuuden hallintaa sekä aitoa välittämistä ja kuuntelemista. Mutta joo, nää on kyllä ihan ok tyyppejä. – Ihanne on, että Noja-koulutuksen saaneet levittävät uudenlaista työkulttuuria, joka auttaa muitakin vartijoita. Mutta yhä edelleen nuoria häädetään ulos, käytetään kovia otteita tai kiinniottohuoneita kertomatta syytä. Jere ja Miko eivät tiedä, mitä työvuoro tuo vielä mukanaan
Sijoitettujen lasten riski jäädä vaille toisen asteen koulutusta oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä suuri, Tanskassa vähän suurempi. Jos sijoitettujen lasten hyvinvointia pystyttäisiin kohentamaan ja näin välttämään huonot tulokset peruskoulussa, myös jatkokoulutuksen ja työllistymisen mahdollisuudet paranisivat merkittävästi, toteaa tutkija Antti Kääriälä. Sijoitettujen poikien elämää leimasivat varhaisessa aikuisuudessa keskimääräistä useammin toimeentulotukija työttömyysjaksot. Teini-iässä sijoitetuilla nuorilla sijoituksen taustalla olivat usein juuri koulunkäynnin vaikeudet ja mm. ERITYISESTI TEINI-IKÄISENÄ SIJOITETTUJEN NUORTEN TUKITOIMIEN TULISI OLLA NYKYISTÄ VAIKUTTAVAMPIA, KATSOTAAN TUOREESSA VÄITÖSKIRJASSA ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA Sijoitettujen lasten elämänpolut saavat suuntansa peruskoulussa M O ST PH O TO S Onko oireilevien lasten ja nuorten tuki sitä, mitä sen pitäisi olla. Muilla kuin sijoitetuilla vastaava luku oli 74 %. Nuoren kannalta saattaakin olla tärkeämpää, että ensin turvataan perusasiat ja arjen sujuminen, ja koulua ajatellaan vasta sitten. Hänen väitöstutkimuksensa mukaan alle 40 % lapsena sijoitetuista suomalaisista oli nuorina aikuisina tavanomaisella opinnoista työelämään johtavalla uralla. Sijoitetut tytöt taas hoitivat muita useammin omaa lastaan jo parikymppisinä. Väitös Always a Step Behind. Teini-ikäisinä sijoitetut nuoret pärjäsivät myös peruskoulussa selvästi muita huonommin. Kaikissa tutkituissa maissa riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa oli suurin nuorilla, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäistä kertaa teini-iässä. Kolme muuta osaa perustuvat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta saatuihin kansallisiin rekisteritietoihin. K odin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulumenestys jää selvästi muita lapsia heikommaksi psykiatristen ja neurokehityksellisten häiriöiden vuoksi. Erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten tukitoimien tulisi olla nykyistä vaikuttavampia. Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care tarkastettiin Helsingin yliopistossa elokuussa. Kääriälä selvitti väitöksessään sijoitettuina olleiden lasten koulumenestystä, saavutettua koulutustasoa ja työllistymistä. päihteiden käyttö. Teinin sijoittaminen kodin ulkopuolelle ei välttämättä paranna hänen koulumenestystään. Suomen osalta lähteenä on THL:n aineisto, jossa on seurattu kaikkien Suomessa vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden lasten tilannetta useiden sosiaalija terveydenhuollon rekistereiden avulla. Heidän kohdallaan heikkoa koulumenestystä eivät kuitenkaan selittäneet pelkästään psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt, vaan syiden ja seurausten suhde oli monimutkaisempi. Neliosaisen tutkimuskokonaisuuden ensimmäisessä osassa käydään läpi 20 pohjoismaista tutkimusta. 32 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 32 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 32 14.9.2020 16:59:27 14.9.2020 16:59:27. Kääriälän mukaan tulokset pakottavat kysymään, onko eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten tuki tällä hetkellä sitä, mitä sen pitäisi olla. He olisivat tarvinneet enemmän ja tehokkaampaa tukea jo aikaisemmin
Rokotekriittisyyden suhde uhmaan ja yleiseen epäluottamukseen ei ole uusi asia. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla vanhemmilla oli hyvä tai melko hyvä luottamus lääkäreihin. Yhdeksän kymmenestä luotti täysin tai melko paljon lääkäreiden kykyyn tehdä oikeita diagnooseja ja siihen, että lääkärit ajattelevat potilaan parasta tehdessään lääketieteellisiä päätöksiä. Populistipuolueiden kannattajien epäluottamus kohdistui sekä rokoteohjelmista vastaaviin asiantuntijoihin että rokotteita tuottaviin yrityksiin. Uhma voi saada ihmiset toimimaan juuri päinvastoin kuin heiltä odotetaan tai muut tekevät. Rokotevastaisuus kasvaa uhmasta ja epäluottamuksesta M O ST PH O TO S Valtaosa suomalaisvanhemmista luottaa lääkäreihin. Rokotuspäätöksiä epäröidään, ja epäröinti voi johtaa siihen, ettei rokotusta oteta itselle eikä omalle lapselle. Uhma ja heikko luottamus lääkäreihin ovat yhteydessä myös suurempaan todennäköisyyteen käyttää vaihtoehtohoitoja. Joillekin ihmisille on tyypillistä reagoida kielteisesti tilanteissa, joissa he kokevat, että heitä pakotetaan johonkin, tai että joku yrittää ylipuhua heidät. ROKOTE LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 33 ›› LM6_s32-35_Tutkitut.indd 33 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 33 11.9.2020 12:31:02 11.9.2020 12:31:02. Soverin mukaan vaihtoehtohoidot voivat miellyttää uhmakasta henkilöä, koska niitä käyttäessään hän kokee olevansa mukana päättämässä omaan terveyteensä liittyvistä asioista. Puolet tutkimukseen osallistuneista pienten lasten vanhemmista ilmoitti ottaneensa influenssarokotuksen edeltävällä influenssakaudella, ja kolme neljästä oli ottanut lastenrokotukset lapsilleen ilman epäröintiä. Tutkimus Trait reactance and trust in doctors as predictors of vaccination behavior, vaccine attitudes, and use of complementary and alternative medicine in parents of young children julkaistiin heinäkuussa kansainvälisessä Plos One -tiedejulkaisussa. Uhma ja epäluottamus eivät onneksi ole kovinkaan yleisiä ainakaan Suomessa. 7 % oli kuitenkin joskus kieltäytynyt ottamasta rokotusta itselleen tai lapselleen. Lääkäreihin vähän luottavat käyttävät myös useammin vaihtoehtohoitoja, kertoo tuore Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Bristolin yliopiston yhteistutkimus, jonka online-kyselyyn vastasi 770 suomalaista pienten lasten vanhempaa. ERITYISESTI TEINI-IKÄISENÄ SIJOITETTUJEN NUORTEN TUKITOIMIEN TULISI OLLA NYKYISTÄ VAIKUTTAVAMPIA, KATSOTAAN TUOREESSA VÄITÖSKIRJASSA S ääntöjä ja suosituksia yleensäkin vastustavat ihmiset luottavat muita vähemmän myös lääkäreihin – ja mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä todennäköisemmin he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin. Viime vuonna julkaistun brittitutkimuksen mukaan rokotekriittisyys liittyy poliittiseen populismiin, joka puolestaan liittyy kaikkialle levinneeseen epäluottamuksen ilmapiiriin. Vaihtoehtohoitoja ei siis koeta vaihtoehdoiksi vain koululääketieteelle vaan myös pakolle ja painostamiselle. Tutkimuksen pääkirjoittajan, akatemiatutkija Anna Soverin mukaan viranomaisten rokotussuositukset ja niihin liittyvä sosiaalinen paine voivat herättää tällaisissa henkilöissä uhmaa
Vaikenivatko äidit mahdollisesta epätasaisesta vastuunjaosta siksi, että sen myöntäminen olisi ollut kiusallista. Omaan käyttöön korvamerkityn vapaa-ajan kuvauksia oli huomattavasti vähemmän. Huonoksi äidiksi leimaantumisen pelossa joudutaan selittelemään etenkin lapsen liikuntaharrastuksen puuttumista. Sosiaalisia paineita piisaa. Helenius ihmettelee, miksi perhe-elämän pyörittämisen yhteydessä ei puhuttu lainkaan sukupuolten tasa-arvosta. Tulokset on johdettu lähes yksinomaan naisten haastatteluista, vaikka mukana oli myös neljä mieshaastateltavaa. äiti, joka ei ollut vielä ehtinyt järjestää liikuntaharrastusta päiväkoti-ikäisille lapsilleen. Toisaalta hyvän vanhemmuuden nimissä saatettiin myös arvostella lasten ylimittaiseksi turvotettua harrastusmaailmaa, eikä ohjattuja liikuntamuotoja pidetty aina parhaina mahdollisina tapoina harrastaa liikuntaa. Naapureiden tuomiota uumoili mm. Helenius tarkastelee tutkimuksessaan puhetapoja, joita korkeasti koulutetut, työssäkäyvät ja pääkaupunkiseudulla asuvat naiset käyttävät perustellessaan työn ja perheen suhteeseen liittyviä valintojaan. Tutkimuksen mukaan lapsille opetetaan uutterasti käytöstapoja ja tapakulttuuria – etenkin sellaisia sosiaalisissa tilaisuuksissa tarvittavia käytösja kommunikaatiotaitoja, joista voi olla hyötyä myöhemmin elämässä. Pia Heleniuksen väitöstutkimustaan varten haastattelemat äidit puhuivat paljon lasten harrastusrumbasta. Kotiäitiyttä ei juuri tavoitella, mutta kodin idealisointi ja sen näkemien erityisesti naiselle merkityksellisenä ympäristönä elää. Jotkut arvostelivat lasten harrastusrumbaa. Vanhasta kotiäitiys vastaan uraäitiys -kamppailustakin Helenius löytää vielä merkkejä, vaikkakin epäsuoria sellaisia. Väitös Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri: työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa tarkastettiin Tampereen yliopistossa elokuussa. Mielenkiintoisena Helenius pitää sitä, että vanhemmat puhuivat tässä yhteydessä nimenomaan oppimisesta, eivät kasvattamisesta. Uranaiset kertovat lasten kilpavarustelusta M O ST PH O TO S L apsiin panostetaan nykyään ennen näkemättömällä tavalla, mikä tekee työn ja perheen yhteensovittamisesta entistäkin vaativampaa. Tutkimusaineistona oli 18 vuosina 2005–2008 tehtyä vanhempien haastattelua. 34 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 34 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 34 11.9.2020 12:31:16 11.9.2020 12:31:16. Mielletäänkö sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa siinä määrin itsestäänselvyydeksi, ettei sitä voida haastattelutilanteessa kyseenalaistaa
V ielä vuosi sitten muodostelmaluistelu oli suurelle osalle suomalaista urheiluyleisöä melko epämääräinen käsite. Epäonnistuttuaan luistelijat ovat jo valmiiksi pettyneitä, eivätkä valmentajan purkaukset mitenkään edistä tilanteen käsittelemistä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 35 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 35 LM6_s32-35_Tutkitut.indd 35 11.9.2020 12:31:21 11.9.2020 12:31:21. Viime tammikuussa laji sai kerralla julkisuutta useammankin kultamitalin edestä. Valitettavasti julkisuuden etumerkki vain oli väärä. 13 kansainvälisesti menestyneen suomalaisen muodostelmaluisteluvalmentajan entistä valmennettavaa otti keväällä 2019 yhteyttä urheilijoille tarkoitettuun Et ole yksin -tukipalveluun. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2019 ja helmikuussa 2020. Siihen vaikutti myös valmentajan rohkea tarttumien luistelijoiden ongelmiin. Tukipalvelusta heidät ohjattiin Suomen urheilun eettisen keskuksen kuultaviksi, ja tammikuussa 2020 Suomen taitoluisteluliitto asetti valmentajan 12 kuukauden toimintakieltoon, syynä urheilun eettisten sääntöjen rikkominen. Syynä oli valmentajan väitetty alistava ja nöyryyttävä käytös sekä henkinen väkivalta. Mukana oli kolme muodostelmaluisteluvalmentajaa ja 59 iältään 15–19-vuotiasta luistelijaa. Avaus on tervetullut, ja keskustelun huippuurhei lun etiikasta soisi jatkuvan. Valmentajan kyky kannustaa ja lohduttaa on tärkeä. Kuten arvata saattaa, valmentajan huutaminen, syyllistäminen ja pettymyksen ilmaukset vaikuttavat juuri päinvastoin. Valmentajat pitivät tunneja vuorovaikutustaitoja tärkeinä ja hyödynsivät niitä valmennustyössään. Valmentajan kyky lohduttaa, kannustaa ja pysyä rauhallisena luistelijan tai joukkueen epäonnistuessa ovat tutkielman mukaan tärkeitä tapoja edistää luistelijoiden hyvinvointia. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle tehty liikuntapedagogiikan tutkielma Muodostelmaluisteluvalmentajien tunneja vuorovaikutustaidot ja niiden yhteys luistelijoiden kokemaan hyvinvointiin valmistui viime keväänä. Kiinalaisurheilijoiden loputtomat kultamitalisuoritukset eivät kotikatsomoihinsa linnoittautuneissa suomalaisissa kuitenkaan boikottihaluja herätä. Suomalaista urheiluvalmennusta laajemminkin ravistellut tapahtumasarja ehti mukaan Anni Holopaisen ja Pauliina Melentjeffin yhteiseen pro gradu -työhön. Vuorovaikutustaitojen käytössä ja niitä koskevissa tiedoissa oli kuitenkin puutteita ja ristiriitaisuuksia. . KE LL I M CC LI N TO CK /U N SP LA SH Mitä muodostelmaluistelun valmennusskandaalista opittiin. Kyseessä on iso kansainvälinen bisnes, jolle sallitaan missä tahansa muussa liiketoiminnassa syvästi paheksuttuja toimintatapoja. Huippu-urheilijoiksi raaoin ottein jalostettavien alle 10-vuotiaiden kiinalaisten lasten valmennusmenetelmät aiheuttaisivat Suomessa kiireellisen huostaanoton, poliisitutkinnan ja syytteen. Luistelijoiden kuunteleminen ja tasapuolinen huomioiminen olivat vahvasti yhteydessä heidän hyvinvointiinsa. Kuluttajaboikotti uhkaa, jos tunnetun läntisen lenkkitossufirman intialainen alihankkija kärähtää epäinhimillisissä oloissa teetetystä lapsityöstä
Sanni Mikanderin mukaan monet sen käytännöt ovat helpottaneet perheen arkea. osallisuus Lapsentahtisuutta & tunnetaitoja Mikander-Neuvosen perheessä vanhemmat ovat soveltaneet kiintymysvanhemmuuden periaatteita Lennin kasvatukseen. 36 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 36 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 36 11.9.2020 12:39:44 11.9.2020 12:39:44
”Älä koske!” -kielto muuntuu muotoon ”Anna sen olla!”. Äiti Sanni Mikander, 36, isä Miikka Neuvonen, 35, sekä pojat Lenni, 5, ja Elmo, 1, nukkuvat yhteisessä leveässä perhepedissä. Vanhemmat myös neuvottelevat ja keskustelevat lastensa kanssa enemmän kuin perheet keskimäärin. Sama on edessä Elmolla. Yhdistys sai alkunsa perhekerhoissa ja keskustelupalstalla toisensa tavanneiden samanhenkisten äitien tapaamisessa Seinäjoella vuonna 2009. Kaikki ei sovi kaikille. Kiintymysvanhemmuuden kehitti yhdysvaltalainen lastenlääkäri William Sears yhdessä vaimonsa Martha Searsin kanssa 1980-luvulla. Montaa kertaa ei ole tarvinnut kokeilla. Lajityypilliset tarpeet ovat samat kuin ennenkin. Lenniä Mikander imetti 3,5-vuotiaaksi, ja Elmo on yhä rintaruokinnassa. Olennaista on kuunnella lapsen tarpeita, Masko tähdentää. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 37 ›› LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 37 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 37 11.9.2020 12:39:54 11.9.2020 12:39:54. Vanhemman tehtävä on koettaa tulkita vauvan viestejä parhaansa mukaan. Ei vain vauvoille Usein kiintymysvanhemmuus yhdistetään vain vauvaja pikkulapsiaikaan, mutta Petra Maskon mukaan kasvatusfilosofian periaatteita voi hyvin Kiintymysvanhempi voi olla, vaikkei nukkuisi perhepedissä tai imettäisi. Ei vauva ymmärrä, miksi hänen pitäisi nukkua yksin pinnasängyssä, Masko selittää. Vauva ei tiedä syntyvänsä kivikauden sijaan moderniin maailmaan. Kasvatusfilosofia nojaa paljolti evoluutiobiologiaan ja Searsin pariskunnan omiin kokemuksiin suurperhe-elämästä. Hän mainitsee esimerkkinä monessa pikkulapsiperheessä vääntöä aiheuttavan tilanteen, sormikkaiden pukemisen: – Jos hanskat eivät kelpaa, sanon, että ”mene kokeilemaan, miltä tuntuu olla ulkona kylmässä”. Me olemme siinä apuna ja tukena, Mikander kertoo. Päiväkotiuransa Lenni aloitti hieman alle 2,5-vuotiaana. – Lapset saavat päättää mahdollisimman paljon heihin itseensä liittyvistä asioista, vaikkapa pukemisesta, syömisestä ja koskettamisesta. – Perheiden ja lasten tilanteet ovat yksilöllisiä. Suomeen kiintymysvanhemmuus rantautui noin kymmenen vuotta sitten. Pariskunnan kasvatusfilosofian periaatteet esittelevä teos The Baby Book ilmestyi vuonna 1992. Hänen mukaansa filosofia suosittelee perhepetiä, pitkää imetystä, kantamista ja monta muutakin asiaa, mutta yksittäisten metodien orjallinen noudattaminen ei kuitenkaan ole tavoite. Lajityypillisiä vauvoja – Tämä on lasta ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava tapa kohdata lapsi. ANU VALLINKOSKI | KUVAT SUSANNA KEKKONEN H elsinkiläinen Mikander-Neuvosen nelihenkinen perhe noudattaa lastenkasvatuksessa julkisuudessakin puhuttanutta kasvatusfilosofiaa, kiintymysvanhemmuutta. Molemmat vanhemmat ovat olleet kotona lapsia hoitamassa vuorotellen ja samaankin aikaan. – Me sanoitamme pojille paljon tunteita: iloa, onnea ja kiukkua. Sanoitamme myös sitä, mitä tulee tapahtumaan vaikkapa samana päivänä, Neuvonen lisää. Tavoitteena on kasvattaa lapsista itseään ja muita kunnioittavia aikuisia, Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n varapuheenjohtaja Petra Masko tiivistää. Kiintymysvanhempi voi olla, vaikkei nukkuisi perhepedissä tai imettäisi lainkaan. Mielipiteitä jakava kiintymysvanhemmuus on kasvatusfilosofia, joka tähdentää ihmisvauvan lajityypillisiä tarpeita sekä lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä ja ymmärrystä. Mukaan on nivottu myös psykologian tutkimuksessa asemansa vakiinnuttanutta kiintymyssuhdeteoriaa, joka painottaa varhaisten kiintymyssuhteiden merkitystä lapsen kehitykselle. Kaiken tavoitteena on turvallisen kiintymyssuhteen sekä tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen vanhempien ja lasten välille. Vanhemmat välttelevät myös kieltosanojen käyttöä. – Evoluutiobiologiasta ammentaa muun muassa se ajatus, että nykyvauvojen geenit ovat hyvin samanlaiset kuin tuhansia vuosia sitten. Vauvalla on kasvatusfilosofian mukaan syynsä haluta nukkua vanhempien kyljessä tai olla jatkuvasti rinnalla
Kun yöllä ei tarvitse nousta imettämään tai hyssyttelemään, omakin unenlaatu on parantunut. Teini ajattelee jotenkin luontaisesti, ettei kukaan ymmärrä häntä, Masko tähdentää. – Sellaiselta vanhemmalta, joka on aikoinaan Sanni Mikander, Miikka Neuvonen, ja sekä pojat Lenni, 5, ja Elmo, 1, nukkuvat perhepedissä. Sen vaaliminen on nimenomaan vanhemman tehtävä. soveltaa vanhempiinkin lapsiin, kouluikäisiin ja teineihinkin. Petra Masko myöntää, että kasvatusfilosofia pakottaa vanhemman tutkiskelemaan itseään, pohtimaan omia tunteitaan ja niiden syitä. Hän naurahtaa, että joskus lähipiiri hieman moittivaan sävyyn huomauttaa, että heillä satsataan kovin paljon perheeseen ja lapsiin. 38 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 38 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 38 11.9.2020 12:40:15 11.9.2020 12:40:15. Tavoitteena on ylläpitää yhteyttä lapsen ja vanhemman välillä. – Hankalinta on ajankäyttö. Me painotamme lasten kuuntelemista ja kuulemista, pidättäydymme rankaisemisesta sekä vältämme lahjomista ja palkitsemistakin. Ja kyllä meillä omaakin aikaa ja elämää on. – Tunneja vuorovaikutustaidot ovat sitä ydintä vanhempien lasten kanssa. – Moite ei osu maaliin, sillä minusta se on ylpeyden aihe. Monta keskustelua ja neuvottelua pystyisi oikaisemaan ei-sanalla ja sillä, että minä auktoriteettina päättäisin, Neuvonen kuvaa. Vauvaiän ylittäneiden kasvatuksesta kiintymysvanhemmat käyttävät termiä Lempeä kasvatus. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän hän tarvitsee ymmärretyksi tulemisen tunnetta. Yhteyttä murkkuikäisen kanssa voi pitää yllä vaikkapa automatkalla harrastuksiin tai WhatsApp-keskusteluissa. Miikka Neuvosen ja Sanni Mikanderin mukaan monet kasvatusfilosofian käytännöt ovat pikemminkin helpottaneet heidän perheensä elämää. – Empatiaa pitää tarjota paljon ja etenkin silloin, kun näyttää siltä, ettei lapsi sitä ansaitse. Se on ainakin toistaiseksi ollut toimiva ratkaisu. Itsetutkiskelun paikka Monen korvissa kiintymysvanhemmuus kuulostaa hyvin vaativalta tieltä – etenkin äidille
– On hyvä, jos niitä löytyy. Se on korostanut, että on olemassa vaihtoehtoja kontrolloivalle ja rankaisevallekin vanhemmuusperinteelle. – Sinänsä yksittäisillä käytännöillä kuten perhepedillä tai rintaruokinnalla ei ole mitään tekemistä turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen kannalta. – Minusta ainut tapa kohdata erityislapsi on lempeys, joustavuus ja empatia, Masko sanoo. Kritiikkiä kasvatussuuntaus on saanut myös joiltain kasvatuspsykologeilta. Meidän pitää pohtia itseämme ja lapsuuttamme. MARI VÄISTÖ Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuskoordinaattori LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 39 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 39 LM6_s36-39_Kiintymysvanhemmat.indd 39 11.9.2020 12:40:32 11.9.2020 12:40:32. Esimerkiksi aistiherkkä vauva ei välttämättä nuku hyvin kainalossa, Pyhälä-Neuvonen sanoo. . Dosentti, kehitysja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Riikka Pyhälä-Neuvonen Helsingin yliopistosta pitää kiintymysvanhemmuutta pääosin positiivisena ilmiönä ja tähdentää, ettei tutkimustiedon ja kiintymysvanhemmuuden ajatusten välillä ole suurta vastakkainasettelua. Monet nukkuvat siinä paljon puhutussa perhepedissäkin tietämättä mitään kiintymysvanhemmuudesta. Sävy on välillä ollut hämmästelevä, paheksuvakin. Hän tähdentää, että kiintymysvanhemmuus ei tarkoita sitä, että vanhemman tai kasvattajan pitäisi olla täydellinen. Lapsi ei kaipaa rinnalleen jumalolentoa vaan aitoa aikuista: – Joskus kaikki suuttuvat tai tekevät virheitä. Myös Sanni Mikander on luokanopettaja. Olennaista on, että vanhempi virittäytyy vuorovaikutuksessa lapsen kokemustasolle ja kuulostelee, mitä juuri hänen lapsensa tarvitsee. Monesti olisi vain nopeampaa sanoa ei. ”Me vanhemmat olemme tukena siinä päätöksenteossa”, Sanni Mikander kertoo. Molemmat kertovat kiintymysvanhemmuuden oppien tuoneen työhönkin uutta otetta. Hankalinta kasvatussuuntauksessa on Miikka Neuvosen mukaan ajankäyttö. Ratkaisu voi olla käytännön sanelema: vauva heräilee vähemmän, eikä aina tarvitse nousta ruokkimaan. Toivottavasti vuoden alusta alkanut juttusarja osallisuudesta on antanut teille lukijoille uusia oivalluksia ja pohdittavaa erityisesti lasten osallisuuteen liittyen! Sarja jatkuu vuoden loppuun asti. Me muut, autoritäärisen kasvatuksen saaneet, joudumme tekemään enemmän töitä. Empatiaa pitää tarjota etenkin silloin, kun lapsi ei ansaitsisi sitä. Pyhälä-Neuvosen mukaan niin sanottu tavallinen lastenkasvatus on viime vuosikymmenten aikana lähentynyt kiintymysvanhemmuuden ideaa. Neuvottelu lapsen kanssa vie aikaa. Masko on siviiliammatiltaan erityisluokanopettaja. Yleiset ohjeet eivät silti aina sovi kaikille ja kaikkiin tilanteisiin. – Suuntaus on tuonut esiin ymmärrystä lapsen näkökulmasta. Kiintymysvanhemmuudessa lapselle annetaan päätäntävaltaa häntä itseään koskevissa asioissa, kuten syömisessä ja pukeutumisessa. Palkinnoksi Masko lupaa aikuisellekin entistä parempia vuorovaikutusja tunnetaitoja sekä itsetuntemusta ja -luottamusta. Itseään ei pidä syytellä liikaa, vaan pitää antaa tilaa myös itsemyötätunnolle. MYÖS KAIKKEIN PIENIMMÄT Lapsen kuunteleminen ja kuuleminen ei katso ikää; tavat, paikat ja toisinaan keinot vain vaihtelevat. Etenkin tuoreet vanhemmat kaipaavat tukea ja selkeitä ohjeita vauvan hoitoon. Vanhempi voi turhautua ja kokea huonommuutta, jos ohjeiden noudattaminen ei suju. omassa lapsuudessaan kohdattu lempeästi, kiintymysvanhemmuus tulee ihan itsestään. Otsikoita on kynäilty perhepedeistä ja pitkästä imetyksestä. Myös kaikkein pienimpien lasten näkökulma on mahdollista huomioida, kuten tästä jutusta käy ilmi. Monista ideoista on tullut valtavirtaa Kiintymysvanhemmuus on ollut paljon esillä julkisuudessa. Riikka Pyhälä-Neuvonen tähdentää, että vanhemman on tärkeää olla myös itselleen myötätuntoinen
koulu Lahjakaskin tarvitsee OPETTAJAA 40 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 40 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 40 11.9.2020 12:46:09 11.9.2020 12:46:09
He eivät vaihda ajatuksia tuoreesta Netflix-sarjasta tai kavereiden kuulumisista vaan laskutehtävistä. Kyvykkyyden ja harjoittelun tulos Arviot erityisen lahjakkaiden oppilaiden määrästä vaihtelevat noin kymmenestä prosentista yhteen. Taitavat saavat pureskeltavakseen kaikkein vaikeimmat laskut. Toisaalta lahjakkuus saattaa näkyä vain yhdessä asiassa, vaikkapa kuvataiteessa tai liikunnassa. – Joskus tunnistaminen voi olla vaikeaa. Myös poikkeuksellisen lahjakas tarvitsisi tukea ja taitojen mukaan eriytettyä opetusta. Opettajaopiskelijoille hän vetää seminaareja lahjakkaiden opettamisesta. Lahjakkuus tunnetaan huonosti Aina opettaja ei huomaa, että hänen parikymmenpäisessä luokassaan istuu huippulahjakkuus. Yksi luokan oppilaista on matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas. Sitä ei sivusta seuraava voi päätellä. ANU VALLINHEIMO | KUVITUS MARIA VILJA K LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 41 ›› LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 41 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 41 11.9.2020 12:46:15 11.9.2020 12:46:15. – Selkein erottava tekijä on oppimisen nopeus: lahjakas oppii uuden vaikean asian ehkä jopa ensiyrittämällä, taitavan pitää harjoitella enemmän. Oppilaat pulisevat vilkkaasti keskenään. Sekä taitavat että lahjakkaat voivat kehittyä taidoissaan huiman pitkälle. Lahjakkaan lapsen kannalta se on hyvä, sillä lahjakkuuden ymmärtäminen kehitykselliseksi korostaa oppilaan tukemisen tärkeyttä, sanoo Viikin normaalikoulussa luokanopettajana työskentelevä Sonja Laine. Tutkijat ovat esittäneet lahjakkuudesta lukuisia erilaisia teorioita. Yli kolmekymmentä vuotta luokanopettajana ja ohjaajakouluttajana Helsingin yliopiston harjoittelukoulussa Viikin normaalikoulussa työskennellyt Pekka Ranta on uransa aikana opettanut useita poikkeuksellisen lahjakkaita oppilaita. ahdeksasluokkalaiset istuvat neljän hengen ryhmissä ja puntaroivat todennäköisyyslaskuja ja vaihtoehtojen lukumäärää. Klassikkotutkija Francoise Gagné katsoo lapsuuden lahjakkuuden olevan ennen muuta potentiaalia. Erityisen taitavat oppilaat istuvat yhdessä ryhmässä, hyvät toisessa ja niin edelleen. – Tällaisesta kehityksellisestä ajattelusta vallitsee tutkimuksessa nykyisin laaja yhteisymmärrys. Rannan mukaan raja erityisen taitavan ja lahjakkaan oppilaan välillä on liukuva. Lapsen lahjakkuus on kyky, joka kehittyy vasta järjestelmällisen harjoittelun avulla erityislahjakkuudeksi eli poikkeukselliseksi taitavuudeksi jossain asiassa. Mutta kuka. Kuinka monta erilaista ateriakokonaisuutta saa kahdesta alkuruuasta, kolmesta pääruuasta ja kahdesta jälkiruuasta. Opettaja on kuitenkin eriyttänyt opiskelua oppilaiden taitojen mukaan. Laajasti siteerattu Joseph Renzulli on määritellyt lahjakkuuden kolmijakoisesti: lahjakkaan kyvyt ylittävät reilusti keskiverron, hän on hyvin motivoitunut ja sekä kehittelee että soveltaa oppimaansa luovasti. Usein erityistä tukea annetaan kouluissa vain oppilaille, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa. Lahjakkaat luovat innolla uutta ja sitä luodessa virheitä tulee. Kaikki näyttävät ahkeroivan laskujen kanssa samaan tapaan. Lahjakkuus voi olla luonteeltaan yleistä, jolloin oppilas on poikkeuksellisen taitava useassa asiassa. Hän tutki vuonna 2016 valmistuneessa väitöskirjassaan suomalaisten opettajien näkemyksiä lahjakkaiden kasvatuksesta
Rannan mukaan lahjakkuuksien tunnistamista vaikeuttaa myös se, että opettajilla on virheellisiä käsityksiä lahjakkaista: – Hyvin tavanomaista on ajatella, että lahjakkaat tekisivät virheetöntä työtä ja saisivat pelkkiä kymppejä. Lahjakas alakouluikäinen kirjoittaja voi esimerkiksi kynäillä kymmenien sivujen pituisen vetävän tarinan, mutta pilkut puuttuvat. Sonja Laineen mukaan suomalaisilla opettajilla ei ole nykyisin riittävästi tietoa lahjakkuudesta: – Suomessa ei ole rakennettu mitään järjestelmää lahjakkaiden tunnistamiseksi, vaan se on lähes täysin yksittäisten opettajien varassa. – Selvin lahjakkuuden ilmaus pienillä lapsilla on jonkin taidon oppiminen selvästi ikätovereitaan aiemmin. Valitettavasti lahjakkaita oppilaita jää tunnistamatta. Esimerkiksi matematiikassa, kuvataiteessa tai liikunnassa lahjat nousevat usein helposti esiin. Kaikki eivät julista taitavuuttaan. Lahjakkaat luovat innolla uutta ja uutta luodessa virheitä tulee. Viisivuotias voi penätä vaikkapa selitystä painovoimalle. Etenkin pienten koululaisten lahjakkuus voi olla aluksi piilossa. Samoin syvä poikkeuksellinen kiinnostus ja uppoutuminen johonkin tiettyyn asiaan voi kieliä lahjakkuudesta, Sonja Laine listaa. Pekka Ranta on listannut tunnusmerkkejä, joista hän on huomannut oppilaan lahjakkuuden: syvällinen keskittyminen yhteen asiaan, oman työn hiominen aina vain paremmaksi, deadlinejen huomiotta jättäminen työhön uppoutumisen vuoksi, halu tehdä omalla tavalla, kiitettävä koemenestys sekä jo Laineenkin mainitsema jatkuva kyseleminen. 42 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 42 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 42 14.9.2020 17:01:46 14.9.2020 17:01:46. Lahjakkuuden merkit voivat näkyä jo ennen kouluikää. Sen sijaan reaaliaineissa, kuten historiassa tai biologiassa, lahjakkuuden tunnistaminen on hankalampaa. Liian helppoihin tehtäviin tai samanlaisena toistuvaan opetukseen turhautunut oppilas voi alkaa häiriköidä tai vetäytyä omiin oloihinsa. Joissakin oppiaineissa lahjakkuus on helpompi huomata kuin toisissa. Pahimmillaan oppilas voi masentua, ja koulutyö saattaa näyttää hänestä näköalattomalta. Alakoululainen voi kysellä vaikkapa eduskunnan valiokuntien työskentelyn kiemuroista. Niin pikkulasten kuin koululaistenkin esittämät kysymykset kertovat paljon lapsen ajattelusta. Lahjakas voi inttää peräänantamattomasti vastauksia hankaliin kysymyksiin. Ranta kertoo esimerkin takavuosien suomalaisesta NHL-kiekkoilijasta, joka käveli kouluvuosinaan Cooperin testit ja veti liikuntatunnit aina lekkeriksi. Jos opetus ei motivoi eikä vastaa lahjakkaan tarpeita, voi lahjakas vaikuttaa ihan muulta kuin erityisen taitavalta, Pekka Ranta huomauttaa. Opettajalla ei ollut tarjota hänelle riittävän vaativaa tekemistä. Miten tunnistaa lahjakkuus
Yksi on voinut saada jo ennen kouluikää paljon tukea vaikkapa lukemiseen tai laskemiseen ja toinen ei juuri lainkaan. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää, millaista opetus on, ja varoa, etteivät lisäopinnot mene prässäämisen puolelle. Hän tähdentää, että lahjakas voi saada elämäänsä myös paljon koulun ulkopuolelta. Opettaminen voi joskus olla hyvää vaihtelua, mutta lahjakkaallakin on oikeus oppia. Taikasana lahjakkaiden koulutyössä on eriyttäminen. Kaksi pientä ja kodinomaista lastensuojeluyksikköä keskellä Suomea Ähtärissä. Aina lahjakkuus ei näykään siinä, miten hyvin lapsi suoriutuu, vaan enemminkin siinä, miten nopeasti hän oppii uutta. Silti lahjakkaat jäävät vieläkin Pekka Rannan mukaan koulussa usein liian vähälle huomiolle, vaikka heidän kykynsä tunnistettaisiinkin. Moni tuntee olonsa yksinäiseksi. Ryhmä tekee esitelmän planeetoista ja yksi työn osa käsittelee kaukoputkia, Ranta antaa esimerkin. – Opettajan ammattitaitoa on saada kaikki osaksi porukkaa, Pekka Ranta sanoo. Etenkin musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakkaille on tarjolla paljon vaihtoehtoja. Taikasana lahjakkaiden koulutyössä on eriyttäminen. – Jos lapsella on oppimisvaikeuksia tai käyttäytymisen ongelmia, hänelle tarjotaan erityistä tukea, mutta lahjakasta ei monesti huomioida mitenkään erityisesti. Ajatellaan, että hän pärjää, kun on niin lahjakas. Heidän joukostaan nousevat ne uutta keksivät insinöörit ja huippupianistit. Samalla tavalla ajattelevia ikätovereita voi löytyä vaikkapa harrastusten kautta. Joskus opettajat ottavat lahjakkaat jonkinlaisiksi apuopettajiksi. Lahjakkailla on kuitenkin ihan sama oikeus tarvitsemaansa opetukseen kuin muillakin lapsilla. – Oppilaat eivät ole pedagogeja eivätkä he ole koulussa töissä. Ja jos perinteinen ryhmätyö ei suju, voi lahjakkaalle antaa tehtäväksi yhden osasen ryhmätyöstä. Joissakin aineissa, kuten kuvataiteessa, avoimet tehtävänannot suovat kaikenlaisille oppilaille mahdollisuuden kiriä parhaimpaansa. Jos lähtee nollasta ja kipuaa nopeasti kärkipisteille, saattaa hyvinkin olla kyse suuresta potentiaalista. Matemaattisesti lahjakas voi aloittaa uuden asian opiskelun aloittamalla laskut sieltä vaikeimmasta. Se voisi olla hyvä lisä, jos koulusta ei saa tarpeeksi. – Miksei. Laine huomauttaa, että etenkin pienten koululaisten lahjakkuus voi olla aluksi piilossa: – Lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista. – Ryhmätöitä tehdessä kannattaa ainakin välillä jakaa oppilaat taitojen mukaan. Harrastuksista samanmielistä seuraa Aina erityisen kyvykkäät eivät itsekään hoksaa olevansa tavallista lahjakkaampia, vaan saattavat ajatella olevansa vain outoja. Tällaisia kykyjä ei pitäisi hukata, Ranta huomauttaa. Tällaisen ylimääräisen puuhan pitää aina lähteä lapsen omasta halusta, Ranta muistuttaa. Ilman opettajan tukea ja opetuksen eriyttämistä taitojen mukaiseksi, lahjakas ei pääse kasvamaan täyteen mittaansa. Kaikki oppilaat taitoihin katsomatta haluavat kuitenkin näyttää sen piirustuksensa opettajalle, Ranta sanoo. Lahjakas ei pärjää omillaan Lahjakkuudesta on puhuttu viime vuosina yhä enemmän. Nykyisin lisähaastetta voi hakea myös maksullista lisäopetusta tarjoavista yrityksistä. – Lahjakkaat ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle. Taitavat usein nauttivat, kun pääsevät tekemään yhdessä samanmielisten kanssa. Lahjakkuus kuihtuu eikä kanna aikuisuuteen. www.aarreranta.com vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 43 LM6_s40-43_LahjakasLapsi.indd 43 11.9.2020 12:46:18 11.9.2020 12:46:18. Jos ne sujuvat, pitää opettajalla olla varalla vielä vaikeampia tehtäviä. Tätä keinoa Ranta ei suosittele kuin satunnaiseen käyttöön. Sen sijaan taitavalle kirjoittajalle tai politiikasta innostuneelle lapselle voi olla hankalampi löytää harrastusta.
44 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 44 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 44 14.9.2020 16:33:43 14.9.2020 16:33:43. Kodin ja koulun yhteystyö näyttää lapselle, että vanhemmat pitävät hänen koulutyötään tärkeänä ja kiinnostavana. koulu VANHEMMAT koulun ja lasten asialla ”Lasten vuoksi tätä tehdään”, toteavat Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes ja Puotilan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Toni Timonen
LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 45 ›› LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 45 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 45 14.9.2020 16:33:54 14.9.2020 16:33:54. ANU VALLINKOSKI | KUVAT JANI LAUKKANEN Olennaista vanhempaintoiminnan onnistumisen kannalta on se, että koulu tukee sitä. – Uusia ihmisiä on ainakin oppinut tuntemaan tämän yhdistystoiminnan kautta, Timonen naurahtaa. – Monesti myös ikävät asiat aktivoivat. Oireilut, väistötilat, koulun purku ja luvatun uudisrakennuksen hoputtaminen ovat työllistäneet paikallista vanhempainyhdistystä koko Vanhempainyhdistysten työ lisää ymmärrystä koulujen ja kotien välillä. K un itähelsinkiläisen Puotilan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Toni Timonen kävelee kotikylänsä kaduilla, tulee hyvin todennäköisesti vastaan tuttuja. Hänen vanhempainyhdistysuransa alkoi syksyllä 2017, kun hänen nyt kolmasluokkalainen tyttärensä aloitti koulutaipaleensa lähes 600 oppilaan Puotilan ala-asteen koulussa. Myös halu auttaa lapsia ja nuoria sekä yleinen kiinnostus yhdistystoimintaan vetävät mukaan. Mukaan yhdistystoimintaan ajoi tiedonhalu. Suomen Vanhempainliitto on päiväkotien, peruskoulujen ja oppilaitosten vanhempainyhdistysten kattojärjestö. Mukaan koulun toimintaan Sisäilmaongelmat ovat tuttuja myös Puotilassa. Sisäilmaongelmat tai koulujen lakkautussuunnitelmat ovat puolestaan nostaneet vanhempien taisteluhenkeä. Joskus vitsailemme, että kannattaa hankkia sisäilmaongelma tai alkaa puuhata koulun lakkauttamista, jos haluaa vanhempainyhdistystoimintaan lisää väkeä, Siimes sanoo. Timonen kertoo ajatelleensa tuolloin, että koulun asioihin olisi hyvä paneutua, sillä vastaisuudessa koulu olisi iso osa hänen tyttärensä elämää. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes vahvistaa, että halu tietää ja päästä mukaan koulun toimintaan on vanhempainyhdistysaktiiveille se tavallinen syy osallistua
Kouluissa, joissa vanhemmat osallistuvat aktiivisesti, on tavallista vähemmän kiusaamista. . Lisäksi on rekisteröitymättömiä toimikuntia ja verkostoja. Ensimmäiset vanhempainyhdistykset on perustettu 1800-luvun puolella. . Ulla Siimeksen ja Toni Timosen mukaan yhdistystoiminta antaa paljon. Siinä oppii tuntemaan erilaisia ihmisiä ja paneutuu koulumaailmaan tavallista syvällisemmin. VANHEMPAINYHDISTYKSET . Vanhempainyhdistyksiä on päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa. 46 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 46 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 46 14.9.2020 16:34:13 14.9.2020 16:34:13. Suomessa toimii noin 1 300 rekisteröityä vanhempainyhdistystä. Alakouluissa yhdistyksiä on enemmän kuin yläkouluissa
– Noin 80 prosenttia hallituksen tekemästä työstä on vierähtänyt tämän projektin parissa. Vanhempainliiton mukaan yhdistysten ei pitäisi kuitenkaan lähteä tälle tielle. Toni Timosen yhdistysuran ajan. Konflikteja huoltajien ja opettajien välillä on tavallista vähemmän, kun yhdistys pitää yllä puheyhteyttä. Rehtorin tai jonkun opettajan olisi hyvä osallistua toimikunnan kokouksiin. Hän huomauttaa, että vanhempainyhdistyksen ydintehtävää, koulun ja kotien yhteyttä, on pitänyt hoitaa siinä sivussa: – Minusta yhdistyksen tärkein tehtävä on lisätä vanhempien ja koulun väen yhteistyötä ja tutustuttaa vanhempia toisiinsa, viettää aikaa yhdessä kouluajan ulkopuolella. Suomen Vanhempainliiton verkkosivuilta löytyy opas vanhempainyhdistyksen perustamisesta. Verkostoitumisen lomassa voi yhdessä pohtia, olisiko vanhempaintoimikunnasta tai -yhdistyksestä iloa ja hyötyä. Olemme järjestäneet aiheesta koululla paneelikeskusteluja, kirjelmöineet kaupunginvaltuutetuille ja virkamiehille, ottaneet selvää ja kyselleet, Timonen huokaisee. Kattojärjestö toivoisi, että yhdistykset ottaisivat perinteisten tapahtumien järjestämisen ja mokkapalojen leipomisen ohella entistä enemmän osaa koulutoiminnan suunnitteluun. . . Suora kysymys toimii paremmin kuin kaikille osoitettu Wilma-viesti. Oppilashuoltoryhmissä on joissakin kouluissa vanhempien edustus. Kokouksemme ovat avoimia, ja välillä niissä kyllä käy muitakin miehiä, Timonen pohtii. Keski-ikäiset äidit aktiivisimpia Valtaosassa suomalaisista kouluista on jonkinlaista vanhempaintoimintaa. Lasten takia Vanhempainyhdistystoiminnalla on väliä, vakuuttavat sekä Ulla Siimes että Toni Timonen. Vanhempien osallistuminen saa lapset ymmärtämään, että heidän koulutyönsä on tärkeää ja aikuiset ovat siitä kiinnostuneita. Jos koulun väki ei halua tehdä yhteistyötä, vanhempien into ei vie pitkälle. Näin vuoropuhelu koulun ja vanhempien välillä toimii. Tällaista toivoisimme vielä lisää, Ulla Siimes sanoo. Puotilalaiset harrastavat myös varainkeruuta. Aivan olennaista vanhempaintoiminnan onnistumisen kannalta on se, että koulu tukee sitä. Se neuvoo askel askeleelta, miten edetä. Siimeksen mukaan mielikuvassa on totuuden siemen. Miksi miehet eivät olisi aktiivisia. Perusopetuksen kuuluu olla maksutonta, ja rahat koulun toimintaan pitää löytää koulun budjetista. – Ennen kaikkea tässä oppii ihmisistä ja ryhmätyön tekemisestä. Hän on myös saanut hyvän käsityksen siitä, miten nykykoulu toimii. Yhdistys järjestää koko koulun väelle ja perheille yhteisiä tapahtumia, kuten myyjäisiä tai juhlia. Joskus löytyy innokkaita vetäjiä, joskus ei, Siimes sanoo. – Joissakin kouluissa vanhemmat ovat osallistuneet opetussuunnitelman tekemiseen vaikkapa pohtimalla koulun arvoja. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 47 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 47 LM6_s44-47_Vanhempainyhdistykset.indd 47 11.9.2020 13:08:01 11.9.2020 13:08:01. Paikoin yhdistykset rahoittavat myös koulun ittai kirjahankintoja. Keväisin se on tarjonnut vanhemmille asiantuntijaluennon esimerkiksi mediakasvatuksesta tai lapsen vahvuuksien huomaamisesta. – Vanhempaintoiminnalle on tyypillistä, että sen tempo vaihtelee vuodesta toiseen. Jos perheellä on taloudellisia, sosiaalisia tai henkisiä ongelmia, vanhemmat eivät välttämättä jaksa olla aktiivisia. Tutkimuksissa näkyy myös selvästi, että niissä kouluissa, joiden toimintaan vanhemmat osallistuvat aktiivisesti, on tavallista vähemmän kiusaamista, Siimes sanoo. Hän on oppinut kaupungin byrokratiasta ja siitä, miten viedä asioita eteenpäin. – Olen kuusihenkisen hallituksemme ainoa mies. – Meilläkin kaikki ovat kantasuomalaisia, vaikka Puotila on hyvin monikulttuurista aluetta. Vanhempainliiton kyselytutkimuksen mukaan tyypillinen vanhempainyhdistysaktiivi on keski-ikäinen, korkeakoulutettu, kantasuomalainen nainen. Järkevää on tehdä se, minkä kokee tärkeäksi ja mihin paukut riittävät. – Yhdistysten hallituksissa istuu väkeä, jolla on voimavaroja tehdä vapaaehtoistyötä muiden eteen. Hyvä tapa aloittaa vanhempaintoiminta on kutsua vanhempia epäviralliseen tapaamiseen vaikkapa iltapalan ääreen koulun ruokalaan. Kannatusjäsenmaksuilla ja kahvilatuotoilla kustannetaan muun muassa stipendejä ja avustetaan luokkien leirikouluja ja retkiä. – Tätä tehdään lasten takia. Päiväkotien vanhempainyhdistysten hallituksissa heidän määränsä on viime vuosina lisääntynyt. Mielikuvissa vanhempainyhdistystoiminta on hyväosaisten puuhaa. Timonen tähdentää, että yhdistystoiminta on antanut ja opettanut paljon. Yhdistysten voimavarat vaihtelevat. . Samoin esimerkiksi järjestyssääntöjen laatimisessa voisi tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. . En osaa sanoa, miksi näin. Oppilaiden joukossa puhutaan 50 kieltä, Timonen kertoo. Vanhempien osallisuus lisää myös koulun ja vanhempien välistä ymmärrystä. MITEN LAITTAA ALULLE VANHEMPAINTOIMINTAA – TAI VIRKISTÄÄ VANHAA. . . Vielä miehiä harvinaisempi näky vanhempainyhdistysten kokouksissa on maahanmuuttajataustainen vanhempi. Vinkit antoi Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Jos yhdistyksen toiminta on hiipumassa, parhaiten uutta väkeä saa mukaan yksinkertaisesti hihasta vetämällä ja suoraan kysymällä. Koulun on hyvä olla tukena ja mukana alusta lähtien. Lähes 90 prosenttia kouluista on ilmoittanut, että koululla on vanhempainyhdistys, -toimikunta tai -verkosto. Toni Timonen ei miehenä aivan istu tyypillisen vanhempainyhdistysaktiivin muottiin. Puotilassa yhteistyö näkyy muun muassa siinä, että koulun rehtori osallistuu yhdistyksen hallituksen kokouksiin. Mutta silti voi olla voimia osallistua johonkin pienimuotoisempaan, vaikkapa tapahtumien järjestämiseen, Siimes sanoo. Tutustuu erilaisiin ihmisiin, joita ei välttämättä muuten olisi tavannut, Timonen sanoo. Siimes uskoo, että tulevaisuudessa isien osuus kasvaa
vietettävän viikon teeman voi myöhemmin tänä syksynä bongata myös sosiaalisen median kampanjassa, jossa esimerkiksi Kiira Korpi ja Pete Parkkonen kertovat, mistä he nuorena unelmoivat. lastensuojelu ”Kun kasvan aikuiseksi, haluaisin HYVÄN ELÄMÄN” Mistä lapset ja nuoret unelmoivat tai tuntevat huolta. Tämän takia on tärkeää, että tapaamme säännöllisesti eri puolilla Suomea asuvia ja erilaisista taustoista tulevia lapsia. Tahdoimme tietää, mistä lapset unelmoivat, mistä asioista he toivoisivat viikon aikana puhuttavan ja millaisten tehtävien kautta. 16.-20.11. Teema nivoo yhteen monta lasten ja nuorten itsensä tärkeänä pitämää asiaa – ehkä merkittävimpänä niistä lasten ja nuorten kasvavaa huolta ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Ja koska tulevaisuuteen liittyvät kysymykset voivat näyttää eri puolilla Suomea erilaisilta, halusimme tavata lapsia ja nuoria Helsingistä Inariin. (Tästä aiheesta lisää Lapsen Maailman seuraavassa numerossa!) Luokkahuoneisiin ei voi noin vain marssia juttelemaan lasten kanssa. Lapsen oikeuksien viikkoa tehdään lapsia ja nuoria varten, joten halusimme heidän ajatuksensa mukaan suunnitteluun. Tulevaisuuteen liittyvät myös opiskelu ja unelma-ammatit sekä lasten ja nuorten useissa yhteyksissä toistama toive siitä, että päättäjät huolehtisivat nykyistä paremmin mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Ja näin myös teimme. Asiaa selvitettiin koulukiertueella Helsingistä Inariin! IRA CUSTÓDIO JA MARI VÄISTÖ M arraskuussa vietetään taas lapsen oikeuksien päivää ja sen ympärillä lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teema on tänä vuonna Lapsen oikeus tulevaisuuteen. 48 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_S48-49_Koulukiertue.indd 48 LM6_S48-49_Koulukiertue.indd 48 11.9.2020 13:32:56 11.9.2020 13:32:56. Haluammekin kiittää opettajia, jotka viime talvena auttoivat meitä tapaamisten valmistelussa ja siten mahdollistivat oppilaiden osallistumisen viikon valmisteluun. Olimmekin iloisia siitä, että koulutapaamisten lisäksi pääsimme Inarissa tapaamaan myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoa ja keskustelemaan saamelaisnuorten tärkeiksi ja ajankohtaisiksi kokemista kysymyksistä. Lasten ja nuorten näkökulmat ovat tärkeä osa paitsi lapsen oikeuksien viikon suunnittelua myös Lastensuojelun Keskusliiton kaikkea vaikuttamistyötä
Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä vapaa-ajan harrastusten piirissä. Mikäs sen sopivampaa! . Tutustu viikkoon verkkosivuilla ja osallistu sosiaalisessa mediassa keskusteluun tunnisteella #oikeustulevaisuuteen! NELLI SINISAARI, lapsen oikeuksien viestintäverkoston viestintävastaava CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 49 LM6_S48-49_Koulukiertue.indd 49 LM6_S48-49_Koulukiertue.indd 49 11.9.2020 13:32:59 11.9.2020 13:32:59. Erään lapsen sanoin ”elämästä, joka on elämisen arvoista”. Pyysimme lapsia ja nuoria kertomaan unelmistaan. Saman ryhmän nuoria osallistui viime vuonna lapsen oikeuksien päivänä järjestettyyn valtioneuvoston valtaukseen, ja heille oli kenties syntynyt tapahtumasta mielikuva, että meillä on tiiviitäkin kytköksiä maan hallitukseen. Keskusliitto koordinoi lapsen oikeuksien viestintäverkostoa. Oikeus tulevaisuuteen -teemalla haluamme rohkaista jokaista lasta ja nuorta tavoittelemaan unelmiaan. OSALLISTU LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKKOON! Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Viikon teema on oikeus tulevaisuuteen. Siinä missä yläkoululaisten kanssa oli helppo jutustellen miettiä abstraktejakin asioita, kolmosluokkalaisten kanssa tarvittiin konkreettisempaa tekemistä. Poikkeuksellisen korona-ajan vallitessa tuntuu entistä tärkeämmältä palata näihin lasten unelmiin ja miettiä, kuinka vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja sitä tavallista arkea, josta moni lapsi haaveilee. Haluamme kannustaa myös kaikkia aikuisia keskustelemaan lähipiirinsä lasten ja nuorten kanssa siitä, mitä nämä ajattelevat tulevaisuudesta ja millaisia asioita pitävät tärkeinä. Saimme heiltä paljon tärkeitä näkökulmia viikon suunnitteluun. Toivomme, että tehtävät innostavat viettämään lapsen oikeuksien viikkoa mahdollisimman laajasti kouluissa ja varhaiskasvatuksessa eri puolilla Suomea. Saimme tapaamisista jopa enemmän kuin odotimme. Oli ilo kiertää kouluja ja huomata, että vaikka koululaitos itsessään onkin kaikkialla jokseenkin samanlainen, käytävillä liikkuvat lapset tekevät joka paikasta omanlaisensa. Kollegamme innostui asiasta, ja kampanjan suunnittelu pyöräytettiin käyntiin. Ennen tapaamisia mietimme eri-ikäisille sopivia tapoja käsitellä aihetta. He kysyivät, voisimmeko pyytää viikon kampanjaan politiikoilta, urheilijoilta ja muusikoilta viestejä siitä, mistä nämä ovat unelmoineet ollessaan lapsia. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että lapset ja nuoret unelmoivat varsin arkisista, itselleen tärkeistä asioista. Moni unelmoi perheestä, kauniista asu inympäristöstä, kavereista ja onnellisuudesta. Lopetellessamme työskentelyä erään ryhmän kanssa nuoret esittivät idean. Lasten ja nuorten kanssa työskentely oli varmastikin tämän vuoden antoisimpia työtehtäviämme. Ja muistakaa liputtaa lapsen oikeuksien päivänä: se on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kalenterissa vakiintuneena liputuspäivänä, kuten on myös Suomen luonnon päivä. Olisi mielenkiintoista myös selvittää, ovatko tapaamiemme lasten ja nuorten toiveet muuttuneet alkukevään tapaamisten jälkeen. Maksuttomat materiaalit ovat käytettävissä myös teemaviikon jälkeen. > www.lapsenoikeuksienviikko.fi Sivustolle on koottu tehtäväpaketteja, joiden avulla lapsen oikeuksia ja tämän vuoden teemaa voi käsitellä eri-ikäisten lasten kanssa. Jutun tekijät ovat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoita. Sekä Helsingissä että Inarissa askarreltiin lisäksi unelmien asuinympäristöt, ja Kirkkonummen yläkoululaisten kanssa mietittiin, millaiset tehtävät olisivat kivoja. Halusimme kuulla kaikki kaukaisimmat ja epärealistisemmatkin unelmat. järjestöt, kunnat ja seurakunnat ovat tervetulleita osallistumaan! Ilmoittaudu mukaan os. Myös esim. > www.lapsenoikeudet.fi Haaveeni on löytää uusi tähti ja tulla opettajaksi. Lopulta kaikki tapaamamme lapset ja nuoret täyttivät kaverikirjasivun, jossa kysyttiin unelmista
Netistä löytyy nyt malli siitä, millä ta valla digitalisaatiota voidaan hyödyntää asiakkaan palvelupolulla. Tätä mieltä on hankesuunnitteli ja, erikoissosiaalityöntekijä Sonja Soini Pelastakaa Lapsista, joka on järjestö nä edelläkävijä digisosiaalityön kehittä misessä. Pelastakaa Lapsissa on vajaan kol men viime vuoden aikana työstetty di gisosiaalityön ratkaisuja lasten ja nuor ten tueksi. ULLA OJALA 50 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s50-51_Digisosiaalityo .indd 50 LM6_s50-51_Digisosiaalityo .indd 50 11.9.2020 13:45:29 11.9.2020 13:45:29. Digitalisaatio saa ASIAKAS digin keskiöön Parhaimmillaan digitaalinen sosiaalityö sovittaa palvelut asiakkaan arkeen ja tarpeisiin, eikä toisin päin. – Tärkeintä on huomata, että asiak kaan kohtaaminen alkaa jo ennen kas vokkaista tapaamista. lastensuojelu K asvokkainen työskentely ja digipalvelut ovat toisiaan täy dentäviä tapoja tehdä sosiaa lityötä. Ne eivät sulje toisiaan pois
Ne asiakkaat, jotka halusivat osallistua etäkuntoutukseen, pääsivät sen pii riin. Jos jollakin nuorella on esimerkiksi huono päivä, eikä hän jaksa lähteä Verstaalle, voidaan lähipäivä vaihtaa etäpäiväksi. . Päijät-Hämeen kuntayhtymässä kehitetään lastensuojelun digipalvelupolkua Terveyskylään. kuvapuhelimella toteutettavia lastensuojelun ja perhesosiaalityön etätapaamisia. . Myös Jitsikeskusteluryhmät ja Whatsappryhmät olivat käytössä. . Koronakevät pis ti digitalisaatioon vauhtia, ja erityises ti videopuhelut otettiin monin paikoin käyttöön. Aiemmin monet sosiaalipalveluis ta olivat saatavis sa vain perinteises ti erilaisten toimipisteiden ja palvelu numeroiden kautta. Mutta meidän pitää pystyä puhu maan myös siitä, mikä perinteisissä toi mintatavoissamme syrjäyttää ihmisiä. Esim. Kolmessa työpajassa esimerkiksi mietittiin lasten ja vanhempien kanssa, millainen olisi digitaalinen ratkaisu pal velutarpeen arvioinnin ja asiakassuun nitelman tekemiseen. . . Pesäpuun UP2US-hankkeessa lastensuojelun kokemusasiantuntijat kertovat Youtube-kanavalla lastensuojelusta ja sijaishuollosta. Se on ollut ihan huikeaa, ja kysymyksiä on tul lut yli sata. Soini huomauttaa, että aina kasvok kaiset palvelut eivät ole parhaita mah dollisia. LAPSET, NUORET, PERHEET Digisosiaalityötä kehitetään ja on jo kehitetty eri puolilla Suomea. Vantaan perheneuvolan esittelyvideoilla helpotetaan asiakkaan tutustumista palveluun ja vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin. Digisosiaalityö vaatii myös ajatte lutavan muutosta. Koronan myötä kasvokkaiset tapaamiset vaihtuivat ohjaajien soittamiin aamu ja iltapäiväpuheluihin, joiden aikana juteltiin kutakin askarruttavista asioista sekä annettiin ja purettiin henkilökohtainen tehtävä. – Teki tosi hyvää heittäytyä tilan teeseen, jossa lapset ja nuoret saat toivat nimettöminä kysyä mitä ta hansa lastensuojelusta. – Kevään video puheluihin liit tyen yleisin kom mentti ensimmäi sen kerran jälkeen oli: ”Hyvinhän tä mä sujui”. Voi esiintyä väkivallan uhkaa, tai perheenjäsenet saattavat asua eri puolella Suomea tai ulkomailla. > www.pelastakaalapset.fi/ digisosiaalityo/ SONJA SOINI LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 51 LM6_s50-51_Digisosiaalityo .indd 51 LM6_s50-51_Digisosiaalityo .indd 51 11.9.2020 13:45:32 11.9.2020 13:45:32. Pelastakaa Lapset tarjoaa netissä myös maksuttoman digisosiaalityön verkkokurssin, jonka käytyään hah mottaa, millaisia mahdollisuuksia digi talisaatio antaa sosi aalityölle erityisesti asiakkaan näkökul masta. – Nyt lähdemme kehittämään hybridimallia, jossa lähi ja etäpäivät vuo rottelevat. Koemme kuitenkin tärkeimpänä kohtaamisen paikan päällä Verstaalla, sanoo Ulmanen. – Kaipasin kyllä henkilökohtaisia tapaamisia, sillä Verstas on mulle kuin toinen koti ja perhe. Sonja Soinin mukaan tarvitaan joh don tukea, kehtaamista, heittäyty mistä ja harjoittelemista. Yksikön johtaja Leena Ulmanen on kokenut saaneensa puheluiden myötä hiljaisimpiin asiakkaisiin aiempaa paremman ja syvemmän kontaktin. Pelastakaa Lapset on ottanut lapset ja nuoret tiiviisti mukaan digisosiaa lityön kehittämiseen projektikohtai Hyvinhän tämä sujui! KORONA TEETTI DIGILOIKAN Tamperelaisessa Sopimusvuori ry:ssä alettiin tehdä digitaalista kuntoutusta keväällä koronapandemian myötä. Kun osana digiso siaalityön hanketta Instagramiin ke hitettiin Kysy lastensuojelusta ka nava, Soini havaitsi itsekin olleen sa aiemmin ”puolestatietäjä” eli luu li olevansa perillä siitä, mitä lasten ja nuorten tulisi lastensuojelusta tietää. Virtu.fi on Lapin virtuaalinen sosiaalija terveyspalvelukeskus, josta löytyy mm. . Työyhtei sössä pitää olla lupa myös mokata. . Ehdottoman tärkeää on pystyä pu humaan työkavereiden kanssa, jos olo on epävarma. . Mitä digisosiaalityöhön lähteminen vaatii organisaatiolta. . Mutta loppujen lopuksi kaikki toimi keväällä todella hienosti. – Usein puhutaan siitä, että osa ihmi sistä syrjäytyy digitaalisten palveluiden takia. Yksi yhdistyksen toimintakeskuksista on Verstas, jossa 18–30vuotiaita tuetaan kunkin toivoman tulevaisuuden suun nan löytämiseksi ottaen huomioon nuoren omat voimavarat. Keski-Uudenmaan Sotessa on laadittu lastensuojelun digisuunnitelmaa. Espoon ja Vantaan kaupunkien lastensuojelu löytyvät sekä Instagramista että Facebookista. Asiakas ei aina pysty taloudellisista tai psyykki sistä syistä tulemaan tapaamiseen. . M O ST PH O TO S taisiin hyvälle alulle muokkaamalla yh dessä kunnan tai järjestön viestinnän kanssa nettisivujen tekstejä asiakasläh töisemmiksi ja liittämällä mukaan vaik kapa chatti, sanoo Soini. SPR:n Nuorten turvataloilla on käynnissä digiperhetyön kokeilu. Aluksi oli kartoitettu etäkuntoutuksen tavoitteet sekä välineet, joita nuorilla oli käy tössä. sesti. Normaalisti nuoret käyvät Verstaalla yhtenä–viitenä päivänä viikossa. Verke on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus, josta löytyy itseopiskelumateriaalia digitaalisesta nuorisotyöstä. Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä -hankkeessa kokeillaan ja treenataan digin mahdollisuuksia kehitysvammaisten nuorten tukemiseksi. Koin tärkeäksi aamu ja iltapäiväsoitot, sillä ne helpottivat erilaista arkea, sanoo Riikka Kosonen, 26, joka on ollut Verstaan asiakas miltei nel jän vuoden ajan
varhaiskasvatus HOITAJA KOTIIN! 52 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 52 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 52 11.9.2020 13:55:38 11.9.2020 13:55:38
Maksuluokat ovat eriarvoisia Koivuilla on tätä nykyä lastenhoitaja, ja he ovat itse työnantajia. – Mitä lainsäädännössä on tapahtunut. Julianna alkoi selvittää mahdollisuuksia hoitajan palkkaamiseksi kotiin. – Ei ole voimavaroja siihen, että jaksaisi kuljetusrumban ja sen lisäksi töitä. Täysi kahdeksantuntinen päivä maksaisi heille neljästä lapsesta 1 100 euroa kuussa, eikä siihen ollut mahdollisuuksia. neljä saman perheen lasta tai kolme omaa ja yksi naapurista. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 53 ›› LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 53 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 53 11.9.2020 13:55:43 11.9.2020 13:55:43. Maksuluokat yhtenäisiksi yksityisessä ja kunnallisessa hoidossa. Koska niissä on monta lasta, hoitaja haluttaisiin kotiin. MIINA LEPPÄNEN | KUVAT VILJA TAMMINEN H ämeenlinnalainen luokanopettaja Julianna Koivu, 29, on neljän alle kouluikäisen lapsen äiti, joka haluaa käydä töissä. Laajennetaan kunnallista varhaiskasvatusta ulottumaan kotiin, esim. Kun sama perhe hakee yksityistä hoitoa, korkeimmaksi maksuluokaksi riittävät 3 500 euron tulot, Koivu ihmettelee. Jos on kahdet pienet tulot, ”köyhyyslisää” ei heru. ”Päivähoidon maksuluokat ovat eriarvoisia”, sanoo luokanopettaja Julianna Koivu sylissään perheen kuopus Urho, 1. Päiväkodin maksuluokkia on kehitetty niin, että huomioidaan tulot ja perhekoko, mutta niin ei tehdä yksityisen hoidon puolella. – Tässä on hassu epäkohta. Perhe saa Kelan yksityisen hoidon tukea 31 tuntiin viikossa, jonka jälkeen hoito sivukuluineen täytyy kustantaa itse. Se asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, sillä isot perheet käyttävät nimenomaan yksityistä hoitoa. Hoitajarinkisysteemi käyttöön: perheet palkkaavat hoitajan ja saavat mahdollisuuden sijaiseen, apua työnantajalainsäädäntöön sekä yhteysnettifoorumin, jossa käytännön asioita voidaan jakaa. Yksityisen hoidon piirissä maksimiperhekoko on kaksi lasta, minkä jälkeen ei saa enää alennusta. Ronja, 6, on jo puoli päivää esikoulussa. Suunta on silti päinvastainen: systeemi ohjaa päiväkotiin. Päiväkoti sen sijaan olisi ollut perheelle ilmainen. Koivut muuttivat keväällä vuokralle entiseen päiväkotiin, jota on remontoitu kahden perheen asunnoiksi. – Olin aika typertynyt, kun huomasin, miten vähän kunta tukee yksityistä hoitoa verrattuna päiväkotipaikkoihin. Kolmea lasta vanhemmat veivät päiväkotiin, mutta neljännen jälkeen tie nousi pystyyn. Kun kuusihenkinen perhe hakee päivähoitopaikkaa, kuukausitulot saavat olla 6 400 euroa, jotta ollaan ylimmässä maksuluokassa. Isojen perheiden arkea helpottaisi, jos lapset saisivat päivähoitoa omassa kodissaan. . Nostetaan yksityisen hoidon kuntalisää, millä olisi myös työllistävä vaikutus. Arki on onnellista mutta työntäyteistä. . Koivut palkkasivat juuri lastenhoitajaksi valmistuneen Emmi Remeksen, joka aloitti työn elokuun alussa. JULIANNA KOIVUN EHDOTUKSET . Kunnan pitäisi palkata hoitaja kotiin, Koivu sanoo.
– Meillä ei ole varaa lapsiperheköyhyyden tai syrjäytymisen lisäämiseen. Emmi Remes on koulutukseltaan lastenhoitaja, joka ei pelkää heittäytyä leikkiin lasten kanssa. Lapsen ja koko perheen etu Hoitaja tuo yhdet lisäsilmät ja -korvat ja tukee vanhemmuutta kotona. Kuinka monen lapsen elämään tämäkin vaikuttaa. Joka kuudes tai seitsemäs lapsi kasvaa yli neljän lapsen taloudessa. Vanhemmat ovat energisempiä kuin aikaisemMiksei tuloja ja perhekokoa huomioida yksityisen hoidon puolella. – Yhteiskunnan ei tule ohjata siihen, että äiti hoitaa lapsia kotona, vaikka hänellä olisi paloa töihin. Naisia on kovasti haluttu pois kotoa tuottaviin töihin. – Talvella silloin yksivuotias Urho ei vielä puhunut. Uuden kodin pihalla saa harjoitella apinan taitoja. Julianna Koivusta lapsuuteen satsaaminen on parasta, mitä voi tehdä. Jos ainoa malli on, että äiti on lasten kanssa kotona, syntyvyysluvut saa sillä tavalla äkkiä mataliksi. – Miksi ei sanota, että 15 prosenttia lapsista elää yli neljän hengen perheessä. Luku ei kerro lasten lukumäärästä. 54 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 54 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 54 11.9.2020 13:55:52 11.9.2020 13:55:52. Juliannan sylissä Urho, oksalla Ronja, 6, Ruut, 4, ja Armas, 3. – Perhepäivähoitosysteemi on jäänyt kehittämättä, kun on menty päiväkoti edellä. Suora palaute ja hoitokeskustelut hoituvat Koivuilla edelleen päivittäin, kun myös aamut aloitetaan yhdessä, jutellaan ja kerrotaan kuulumiset. Nykyisten perhepäivähoitajien tilalle ei palkata enää uusia, eikä moni töihin haluakaan 1 500 euron kuukausipalkalla. Jos suurperheiden lapset laitetaan riviin, heitä on enemmän kuin pelkkä perheprosenttiluku antaa ymmärtää. Ikäluokka on erittäin pieni ja sen pitää huolehtia aikanaan vanhemmasta sukupolvesta. Sain joka päivä yksityiskohtaisen raportin silloiselta hoitajalta, joka laittoi lapsen nukkumaan, syötti ja kuuli itkut. Koivun mukaan kyse on väistyvästä hoitomuodosta tai ainakin paikallinen virkamies on hänestä ottanut sen linjan. Kymmenen lapsen äidillä tai isällä on vain yksi ääni, ja kun äänestetään, lasten ääni ei kuulu. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa viidellä prosentilla perheistä on neljä tai useampi lapsi. Päättäjien pitäisi huomioida myös isot perheet – Eikö lapsi on yhtä tervetullut tähän yhteiskuntaan, oli hän sitten perheensä ensimmäinen tai kymmenes
Järjestely harkitaan tapauskohtaisesti, mutta sinällään mitään estettä sille ei ole. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei sulje pois vaihtoehtoa. – Kun päivästä jää sen rankin vaihe pois, illalla jaksetaan harrastaakin, käydä vaikka uimassa. – Eri tilanteissa kunta voi toki järjestää palvelun perhepäivähoitona perheen kotona. – Aamupäivisin he ulkoilevat kaksi ja puoli tuntia. Kun hoitaja talvella aloitti, silloin kaksivuotias Armas alkoi ottaa huimia kehitysaskeleita, Julianna Koivu sanoo. . KUNTA VOI JÄRJESTÄÄ HOITAJAN KOTIIN Työsopimussuhteinen hoitaja oli vuonna 2018 noin tuhannella lapsella. min. Yhteistyö vaatii joustamista puolin ja toisin vaikkapa lomien kohdalla. Miksi kunnat eivät sitten voi palkata hoitajia koteihin, jos hoidettavia lapsia on perheessä monta. He voivat lähteä töihin omia aikojaan pyörällä tai julkisilla ja orientoitua jo samalla työhön. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 55 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 55 LM6_s52-55_HoitajaKotiin.indd 55 11.9.2020 13:55:57 11.9.2020 13:55:57. Myös lasten sairastelu on vähentynyt. Juoksevia menoja on pystytty järjestämään nopeallakin aikataululla. Vanhemmat olivat itse palkanneet ja valinneet hoitajan, mihin he saivat yksityisen hoidon tukea. Usein kotona työskentelevä hoitaja pystyy tekemään myös taloustöitä lasten nukkuessa tai leikkiessä tai sitten niitä tehdään yhdessä, jolloin pienetkin pääsevät osallistumaan kotiaskareisiin
Eikä eväitä ja maistiaisia pidä unohtaa! INA RUOKOLAINEN | KUVAT SILVI KAARAKAINEN 56 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 56 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 56 14.9.2020 17.18 14.9.2020 17.18. harrastus Herkkuja ja oppia SIENIRETKELTÄ Parin tunnin sieniretki on elämys kaikenikäisille, kun sen tekee helppokulkuiseen lähimetsään
Mutta metsässä on takuuvarmasti tarjolla muuta hyvää: – Herkkutatit ovat alkaneet nousta ihan viime päivinä, hyvä paikka on tässä aika lähellä. Nuori herkkutatti on metsän superherkku, jonka koko jalka kannattaa kaivaa mukaan. Maan tai sammalen sisällä voi olla myös iso osa herkkutatin jalasta, joka on ihan yhtä herkullinen osa kuin lakki. – Tunnistuksen kannalta on tärkeää nähdä, onko jalassa esimerkiksi kärpässienen tuppi maan sisällä. Harjallinen veitsi olisi kätevä, jotta sienet voisi puhdistaa jo metsässä. – Onkohan tänään mahdollista löytää kantarelleja. Osallistujilla on mukana koreja, joihin sieniä on hyvä kerätä. Kaikki sienet pitää kerätä maasta kokonaisina. ienineuvoja Heini Katajisto ottaa iltapäivän retkelle tulijoita vastaan sysmäläisessä Liikolan kylässä. Käydään ensin läpi muutamia sienestykseen liittyviä asioita. Känsätuhkelot ovat hyviä ruokasieniä nuorina ja kiinteinä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 57 ›› LM6_s56-59_Sieniretki.indd 57 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 57 14.9.2020 17.19 14.9.2020 17.19. Hän on jo aamulla käynyt tarkistamassa tilanteen lähimetsässä ja kerännyt valikoiman sieniä näyttelyksi metsätilansa ulkopöydälle. Lauri ja Anna Sippola innostuivat, kun pääsivät ohjatulle sieniretkelle omalla kylällä. Lajipaljous kiinnostaa, mutta moni haluaisi löytää myös sitä kaikkein tutuinta herkkua. S Enna Kukkonen kerää kiinnostavan näköisiä sieniä tunnistettavaksi äidilleen. Heini muistuttaa, että kaikki sienet pitää kerätä maasta kokonaisina, ei siis katkaista niitä veitsellä maan pinnasta tai ottaa pelkkää lakkia. Maria Niemi, Katja Tamminen, Mandi Niemi ja Noa Syvälahti retkeilevät mielellään yhdessä. yksi osallistujista kysyy. Heini ei lupaa, sillä nyt sattuu olemaan huono kantarellieli keltavahverovuosi
Noa tarkkailee määrätietoisesti metsätien reunoja jo ennen varmaa sienipaikkaa. Päinvastoin: Mandi innostuu keräämään ketunleipiä, ja Enna Kukkonen, 3, tuo äidilleen Sannalle yhä uusia sieniä tunnistettavaksi. Sienineuvoja Heini Katajisto on myös metsäalan ammattilainen ja tuntee siksi hyvin sienien kasvupaikat. Mutta nyt suunnataan metsään! Katja Tamminen ja Noa Syvälahti, 9 , ovat lähteneet Heinolasta retkelle ystäviensä Mandi, 5, ja Maria Niemen kanssa. Hän alkaa tottuneesti vuolla tatin jalkaa niin, että säästää mahdollisimman paljon arvokasta maltoa mukaan otettavaksi. Tattien lisäksi löytyy kangasrouskuja ja limanuljaskoja, joiden hauskan nimen takana on herkullinen sieni. Vanhempani melkein elävät metsässä, isä kerää sieniä myös myyntiin sieniyritys Dalla Vallelle. Ei tarvitse mennä liikuntahallille tämän jälkeen. Reilun tunnin kävely ja kyykistely helppokulkuisessa kuusimetsässä ei ehdi väsyttää edes pienimpiä kulkijoita. Limanuljaska on satoisa ja hyvä ruokasieni, joka turhaan kärsii nimestään. Lisäoppi on tervetullutta. – Asumme maalla ja olemme oppineet kulkemaan luonnossa. Jos haluaa tunnistaa myöhemmin kirjojen tai asiantuntijan avulla jonkin tuntemattoman sienen, se pitäisi ottaa omaan astiaan tai pussiin eroon muista. Kaikki ovat sekä luonnossa kulkemisen että sieniruokien ystäviä. – Jos oma hajuaisti on kunnossa, sientä kannattaa haistella lakin alta. 58 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 58 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 58 14.9.2020 17.19 14.9.2020 17.19. – Papan kanssa olemme sienestäneet, hän on neuvonut, Noa kertoo. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ottaa syötävien sienten koriin vain ne, jotka varmasti tuntee. Noa tykkää sienistä tosi paljon, sellaisista peruskermakastikkeista, Katja kertoo. Sisällä kuusimetsässä tunnelma tiivistyy, sillä sateet ovat nostaneet pienelle alalle paljon tuoreita itiöemiä, sienen näkyviä osia. Limainen pinta kannattaa nylkeä pois. Jalan alaosa on sitruunankeltainen, Heini kertoo. Venni-vauvaa turvaistuimessa kantava Sanna ottaa rauhallisesti, vaikka tytär kantaa näytille myös tuntemattomia ja syömäkelvottomia lajeja. Anna ja Lauri Sippola, 4, innostuvat niin, että jäävät tuttuun lähimetsään vielä siinä vaiheessa, kun Ei kannata ahnehtia enempää saalista kuin jaksaa käsitellä. Kohta löytyy myös esiintymä vahakkaita, joiden nimeä pitää hetki hakea. Jos niin käy, koko satsi pitää heittää pois, Heini muistuttaa. – Me olemme aloittaneet harrastuksen vasta pari vuotta sitten. Pääasia, ettei suuhun mene metsässä mitään. – Myrkyllisistä sienistä ei saa joutua palaakaan muiden sienten joukkoon. Minä en valitettavasti haista paljon mitään, mutta sienikirjoissa on kuvauksia myös sienten ominaishajuista, Heini vinkkaa. Söimme juuri pitsaa, johon mummo laittoi sieniä päälle, Sanna kertoo. Sieninäyttelyn tattirivistössä on helppo nähdä yhdistävät ja erottavat tuntomerkit. Hän näyttää, miten limaisen pintakelmun saa helposti pois halkaisemalla sienen ensin pitkittäin jalasta lakkiin ja vetämällä puolet erilleen. Se kannattaa, sillä ensimmäiset herkkutatit kasvavat tyypillisesti ihan metsän reunassa. Tuoksuvahakas, sehän se on! Ja taas tulee yksi tapa yrittää tunnistaa sieniä, tällä kertaa hajusaippuaan tai karvasmanteliin viittaava tuoksu. – Ruotsinkielinen nimi citronslemskivling kertoo yhden hyvän tuntomerkin
Mukana on myös varoituksia myrkyllisistä lajeista ja sienitaudeista. – Unohditte meidät sinne metsään! Jalka putosi onkaloon, kun kiipeilin kivillä. Ne myös pitää perata ja valmistaa heti keräämisen jälkeen. Ensin hän pilkkoo peratut sienet tasakokoisiksi kuutioiksi paistinpannulle. Retkellä tulee helposti nälkä , minkä Heini onkin ennakoinut. Yksi yleinen on tatinriesa, sieneen iskevä sienitauti, joka vähitellen altistaa itiöemän myös haitallisille bakteereille. Grillin antimet sisältävät myös priimaa tavaraa: pannukakkutaikinaan Heini on lisännyt kuivattua herkkutattijauhetta ja piirakoiden täytteeksi hän on kerännyt ja paistanut voitatteja. Tällä kertaa paistetut herkkutatin palat eivät vaadi kuin hiukan suolaa ja voita sekaan, niin maukkaita ne ovat. – Päätin tulla, kun kerran täällä kylällä jotain tapahtuu. Halu opettaa kaverille se, minkä oppi itse.” n Sieniretkellä käytiin syyskuussa 2019. Hyvään metsäretkeen kuuluu evästauko. Seuraavana päivänä Katja lähettää viestin, jossa kertoo pojan ja isovanhempien iloinneen kovasti retkestä ja sienistä: ”Meidän pappa kehui kovasti eilistä sienisaalista. Ruokaa odottaessa on aikaa katsella sieninäyttelyä, jossa on esillä useita kymmeniä lajeja tietojen kera. Hän paistoi ne ja laitettiin pakkaseen mummille ja meille kotiin. Sanoi, ettei täältä lähimetsistä löydy yhtä puhtaita ja nättejä tatteja. Tuoreet sienet pannaan aina kylmälle pannulle ilman rasvaa. Retken vetäjä vielä muistuttaa, että sienet ovat tuoretavaraa, joten iltahommiin kannattaa varautua. Ei ne kauas mene, mutta ilahduttava jälki jäi eilisestä. Reseptejäkin on tarjolla. Myrkyllinen se ei ole, mutta pilaantunut sieni muuttuu syömäkelvottomaksi. – Paljon uutta tietoa! retkelle osallistunut Maija Valonen kehuu. En erityisemmin välitä sienistä, mutta uskallan maistaa. Välipalan jälkeen on aika lähteä kotiin, kukin oman saaliinsa kanssa. Katja Tamminen, Noa Syvälahti sekä Mandi ja Maria Niemi maistelevat herkkutattipannukakkua ja voitattipiirakoita. Ei kannata ahnehtia enempää saalista kuin jaksaa käsitellä, Heini sanoo. On aika sytyttää grilliin tuli ja asetella herkkuja ritilälle lämpiämään. Heini näyttää vielä, miten herkkutatit paistetaan oikeaoppisesti. Katja ja Noa ovat tyytyväisiä korilliseen herkkutatteja. – Tuoreet sienet pannaan aina kylmälle pannulle ilman rasvaa ja vasta sitten levy päälle. – Keräämässä pitäisi käydä kuivalla säällä, jotta sienet eivät ala märkinä pilaantua. Nesteen haihduttua voi lisätä rasvaa ja mausteita ja mitä muuta nyt haluaa. Vähän ajan päästä Lauri tosin muka moittii edelle ehtinyttä ryhmää. Retkieväät maistuvat Hanna Peltolalle, 15, joka ei tunnusta olevansa retki-ihminen. Otti ämpärin ja mehua, ja sinne menivät. Noa tuli äsken koulusta kaverinsa kanssa ja sanoi, että he lähtevät sieniretkelle. muut jo suuntaavat oppaan kanssa takaisin lähtöpisteeseen. LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 59 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 59 LM6_s56-59_Sieniretki.indd 59 14.9.2020 17.19 14.9.2020 17.19
Miehet korostavat, että heidän oma persoonansa on se pohja, jolla perhetyötä tehdään. ”Kentällä voi vaikuttaa lasten kohtaloihin”, sanoo Niklas, joka on aiemmin työskennellyt lähihoitajana vanhustenhuollossa ja lastenkodeissa. Se on mahdollista hyvän tuen avulla”, Niklas kertoo. Niklas iloitsee, koska on juuri saanut kolme vuotta koulusta poissaolleen nuoren takaisin kouluun. ”Kun aloitin työt täällä, ymmärsin, että lasten paikka on ensisijaisesti kotona – joko omassa perheessä tai perhehoidossa. Avosyli-yhtymä työllistää jo yli 200 sosiaalialan ammattilaista. 60 LM6_s60-61_ADV_Avosyli.indd 60 LM6_s60-61_ADV_Avosyli.indd 60 10.9.2020 16.54 10.9.2020 16.54. Neljässä Asteessa saan tehdä työtä omana itsenäni. Neljä Astetta Oy – elämän mittaisia muutoksia L astensuojelun avopalveluita tarjoava Neljä Astetta Oy on merkittävä toimija alallaan. ”Ihmisten kohtaaminen on ollut minulle aina aika helppoa. Nyt työ kantaa hedelmää, mistä kiitos kuuluu työntekijöille. Perhetyöntekijät Niklas Helenius ja JP Utriainen ovat olleet siellä töissä yrityksen alkuajoista lähtien eli kymmenen vuotta. Mikä on pitänyt entiset keikkatyöläiset Neljällä Asteella kaikki nämä vuodet. Olen sama tyyppi työssä ja arjessa”, sanoo JP. Työhyvinvointi on sille arvokasta pääomaa, jonka eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. ILMOITUS JOKAINEN ON TÄRKEÄ Avosyli-yhtymässä Niklas on viihtynyt Neljän Asteen matkassa jo 10 vuotta. Avoimuus ja reiluus vievät pitkälle JP on aloittanut aamunsa tukemalla sosiaalisista ongelmista kärsivän pojan aamutoimia ja käynyt myöhemmin vahvistamassa erään veljesparin yhteenkuuluvuutta yhteisen tekemisen kautta. Neljä Astetta antoi hänelle mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti lasten ja perheiden tulevaisuuteen. Vain siten voi syntyä pikälle kantava luottamussuhde
Jatkuva prosessointi yhdessä perheiden kanssa vaatii aikaa. Valmennuksen ansiosta mitään yllätyksiä ei ole tullut, olen osannut valmistautua hyvin.” Helillä on kokemusta hoitoalalta ja hän on päässyt seuraamaan ystävänsä sijaisvanhemmuutta. TUTUSTU avoimiin työpaikkoihimme os. Nyt meillä oli tilaa, valmiutta ja halua auttaa. Jos perheitä tavataan muutaman kerran vuodessa, ei suhdetta ehdi syntyä. Saan tarvittavan avun siinä mittakaavassa, kun sitä tarvitsen. He ovat osa joukkuetta, ja me sitoudumme toisiimme”, painottaa JP. ”Keskustelemme paljon ja puutumme nopeasti hankaliin tilanteisiin. Lisäksi on työnohjauksia ja koulutuksia.” Heli on ollut yllättynyt siitä, miten positiivisia tunteita sijaisvanhemmuus on nostattanut. ”Meillä on aina ollut kotona sellainen ilmapiiri, että halutaan olla avuksi. Lisäksi on työnohjausta ja opintopiiri, jossa asioita käydään yhdessä läpi ja opitaan toisiltamme. He ovat aidosti sydämellä mukana, ja minulla on välitön yhteys heidän kanssaan. Hänestä on myös tärkeää kokea, ettei hän ole uudessa tilanteessa yksin. On ihan eri asia tavata tiiviisti. 61 LM6_s60-61_ADV_Avosyli.indd 61 LM6_s60-61_ADV_Avosyli.indd 61 10.9.2020 16.54 10.9.2020 16.54. Perhehoitokumppanit Suomessa Oy – myönteisiä ja kestäviä muutoksia Anna valmentaa sijaisperheitä tehtäväänsä. Kaikissa kunnissa ei ole riittävästi perhehoitoon erikoistunutta henkilöstöä. Se on iso työssäjaksamisen edellytys. Siellä käytiin laajasti läpi koko polku sijaisvanhemmuuteen ja se, mitä yhteisiä piirteitä sijoitetuissa lapsissa on. Hän otti yhteyttä Annaan mietittyään useamman vuoden sijaisvanhemmuutta. Luottoa on, ja vastuuta saa ottaa”, sanoo Niklas. "Tuntemuksiani ja ajatuksiani ei vähätellä. ”Onneksi en ole koskaan täydellinen, en näin monen vuoden jälkeenkään. Anna työskenteli 30 vuotta kuntapuolella töissä lastensuojelun sijaishuollon eri tehtävissä. Joskus se voi olla hyvinkin pienestä – kuten äitienpäiväkortin lähettämisestä – kiinni. ”PKS:ssä pidetään huolta työhyvinvoinnista. Perhehoitokoordinaattori Anna Asikainen hyppäsi mukaan vuosi sitten ja on siitä lähtien innostanut mukaan uusia perheitä sekä kouluttanut sijaisvanhempia. Se tarkoittaa halua oppia ja kehittyä, mutta myös uteliaisuutta elämää ja tekemistä kohtaan. ”Meillä PKS:llä on ihan yhtä kiire kuin muillakin, mutta silti on aikaa pysähtyä. Me vastaamme palveluntuottajina tähän tarpeeseen.” Annalle oman työn kriittinen arviointi on oleellinen osa työtä. Kuntapuolella en päässyt tekemään työtä enää niin laadukkaasti kuin halusin johtuen muun muassa suuresta asiakasmäärästä. Lähiesimies on aina puhelinsoiton päässä. Sijaisperheet kokevat, että heitä arvostetaan. Yhtymässä työskentelee jo yli 200 sosiaali alan ammattilaista! HALUATKO OSAKSI MEITÄ. Viime kevät meni PKS:n PRIDE-ennakkovalmennuksessa. ”Pienistäkin asioista voi olla yhteydessä, ja asiat selviävät nopeasti. ”Uskon, että meillä on samanhenkisiä tyyppejä töissä. JP pitää työstään, jossa saa aidosti olla oma itsensä. ”Meillä on omat tiimit, joissa keskustellaan yhteisistä asioista. Työntekijät ovat tietyllä tavalla osa perhettä. Meitä kiitetään, muistetaan, tuetaan, pidetään huolta jaksamisesta. ”He tarvitsevat meitä ja me heitä, tämä on vuoropuhelua, kumppanuutta. Myös omat, jo aikuiset lapset kannustivat.” PKS:llä Helillä on oma tukityöntekijä, ohjaaja lapselle ja vanhemmille sekä päivystys hätätilanteisiin. ILMOITUS YHDESSÄ VOIMME MUUTTAA MAAILMAA Neljä Astetta ja PKS ovat osa Avosyli-yhtymää, joka tarjoaa laadukkaan palvelujatkumon sosiaalihuollon palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. Kuten sijaisvanhemmuuteen, myös sijaishuollon sosiaalityöntekijäksi kasvetaan.” Kumppanuudesta voimaa Annalle on tärkeää, että perheet eivät pyytele anteeksi yhteydenottoaan. Jos tulee epäonnistumisia, se ei ole yksittäisen työntekijän syy. ”Valmennus oli tarpeellinen. Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä.” Anna on edelleen innostunut työstään. Muuten työ on itsenäistä. Se oli sääli.” Anna sanoo oppivansa koko ajan lisää, kun pääsee reflektoimaan omaa tekemistään. Samalla tavoin Anna kokee tulevansa huomioiduksi työnantajansa taholta. PKS:llä jokainen voi tuoda omaa osaamistaan esille. P erhehoitokumppanit (PKS) on toiminut vahvasti tuetun perhehoidon erityisasiantuntijana vuodesta 2008. LISÄTIETOA perhehoitajuudesta kiinnostuneille: anna.asikainen@perhehoitokumppanit.fi Tuki perheelle on vahvaa Heli on toiminut PKS:n sijaisvanhempana neljän kuukauden ajan. www.avosylin.fi ja kysy lisää. Miten Sinä jaksat, miten Sinä voit, miltä Sinusta tuntuu. Molemmat kertovat oppineensa Neljällä Asteella paitsi työnteosta myös itsestään. Hän tietää ja tuntee, mitä perheet tarvitsevat jaksaakseen. Tuki on todella vahva”, Heli sanoo. Me ollaan suurimmaksi osaksi tekijöitä kaikki”, Niklas summaa. Pienet asiat johtavat isompiin kokemuksiin.” ”Tärkeää on yhdessä tekemisen ja onnistumisen kulttuuri: että lapset ja nuoret haluavat oikeasti kuulua tähän touhuun. Avoimuus, vuorovaikutus sekä itsenäinen työote kuuluvat vahvasti yrityksen sisäiseen toimintakulttuuriin. Viime vuosina työn luonne muuttui
Laajat palvelut pitävät sisällään mm. Lapsija perhepalveluja tuotetaan jo nyt eri puolilla Suomea, ja lukuisia uusia toimipisteitä on lähivuosina aukeamassa muun muassa ILMOITUS YHDESSÄ olemme enemmän ”Tätä työtä tehdään sydän mukana, aina lapsen ja perheen parasta ajatellen”, sanovat Jaana Laaksonen ja Jarmo Lonkola. ”Tämä on paluu juurille”, iloitsee Laaksonen. ”Me tarjoamme kodin lapselle ja vahvaa tukea kasvulle. R innekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen Helsingin Diakonissalaitokseen kaksi kehitysvammaista lasta. lastensuojelupalvelut sekä pitkäaikaisen ja tilapäisen asumisen. Omaishoitajien loma-ajat mahdollistaa tilapäishoito autismikirjon asiakkaille ja kehitysvammaisille. Yhdistyminen on luonteva askel, sillä Diakonissalaitoksella ja Rinnekodilla on pitkä yhteinen historia ja arvopohja. ”Meille on tärkeää koko perheen voimavarat sekä polku, joka johtaa kohti aikuisuutta. Laaksonen on Diakonissalaitoksen asiakkuusja myyntijohtaja, ja Lonkola johtaa lapsija perhepalveluita. ”Yhdistyminen on luontevaa, kun historia ja arvopohja ovat yhteiset.” Diakonissalaitos on tuottanut 110 vuotta palveluita lapsiperheiden tueksi ja Rinnekotikin reilut 90 vuotta keskittyen kehitysvammaisiin sekä autismin kirjon lapsiin ja nuoriin. 30 vuotta myöhemmin perustettiin Rinnekoti-säätiö, joka erkani Diakonissalaitoksesta itsenäiseksi toimijaksi. Lähemmäksi perheitä Lasten ja perheiden palvelutarjonta on laajentunut viime vuosina merkittävästi, ja uusi yhteistyömalli lisää tarjontaa entisestään. Vanhemmat voivat olla mukana moniammatillisissa hoitokokouksissa, joissa tehdään lapselle oma hoitoja kasvatussuunnitelma. Kasvatuskumppani matkalla aikuisuuteen ”Me puhumme kasvatuskumppanuudesta ja räätälöidystä lapsija perhetyöstä”, sanovat Jaana Laaksonen ja Jarmo Lonkola kuin yhdestä suusta. Tänään se tarkoittaa sitä, että Diakonissalaitos pystyy tarjoamaan laajalla skaalalla yhden katon alta kaikki lapsiperheiden erityispalvelut arviosta kuntoutukseen ja jälkihoitoon asti. Yhteistyö on ollut tiivistä siitä lähtien, ja vuoden 2020 alussa kaksi vahvaa toimijaa yhdistyi jälleen. Lapselta, hänen vanhemmiltaan ja sosiaalityöntekijältä kerätään palautteita, joiden pohjalta toimintaa kehitetään. Työ ei lopu siihen, että lapsi lähtee pois, vaan hoito voi jatkua pitkään jälkihuoltona tukihenkilöineen”, Lonkola painottaa. Rinnekoti ja Diakonissalaitos yhdistivät jälleen voimansa: palveluvalikoima kattaa nyt kaikki lapsiperheiden erityispalvelut. Meillä käydään koulua, harrastetaan, ollaan läsnä ja tukena.” Molemmat puhuvat innostuneesti räätälöidystä lapsija perhetyöstä, jossa jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen. 62 LM6_s62-63_ADV_Rinnekoti.indd 62 LM6_s62-63_ADV_Rinnekoti.indd 62 10.9.2020 16.55 10.9.2020 16.55
Lasten pienryhmäkodit . ”Eräskin isä kertoi, kuinka hän on Hetki-ryhmässä oppinut rakastamaan lastaan”, Jarmo Lonkola muistelee. Emme tyydy erinomaiseen, vaan haluamme kehittää toimintaa jatkuvasti perusteina hyvä ja turvallinen hoito”, Lonkola luettelee. Ne ovat kaikki niitä Diakonissalaitoksen ja Rinnekodin yhteisiä arvoja ja suuntaviivoja, joilla nykyhetkeä eletään ja tulevaisuutta rakennetaan. Meiltä ohjataan oikeaan paikkaan”, kannustaa Laaksonen. Vaikka hoitoon tullaankin yleensä kunnan sosiaalityöntekijän aloitteesta maksusitoumuksella, on aina mahdollista myös soittaa suoraan ja pyytää apua. On tärkeää olla lähellä hoidettavien lasten ja nuorten perheitä myös maantieteellisesti. Hyvä elämä on jokaisen oikeus Laaksosen ja Lonkolan puheissa korostuvat tuon tuosta sanat asiantuntijuus, hyvä elämä, lähimmäisyys ja uudistaminen. Silloin ymmärtää, ettei lapsi ole tahallaan erilainen.” Ongelmanratkaisija Diakonissalaitos on ollut yli 150 vuotta ajassa kiinni valtakunnallisena, yleishyödyllisenä säätiönä. Meille keskeistä on osallisuuden ja toiILMOITUS LÄSNÄ LAPSELLE – TUKENA PERHEELLE RINNEKODIN PALVELUT KEHITYSVAMMAISILLE JA AUTISMIKIRJON LAPSILLE JA PERHEILLE: . Kun tämä isä sai jakaa kaikki pettymyksensä ja tunteensa ja huomasi, ettei olekaan ainoa isä vastaavien tunteiden kanssa, se voimaannutti ja auttoi näkemään haastavan käytöksen taakse. Diakonissalaitos tekee hyvin tiivistä yhteistyötä noin sadan Suomen kunnan kanssa. Sen avulla puretaan lapsen ja vanhemman välille muodostunutta negatiivisen vuorovaikutuksen kehää myönteistä vuorovaikutusta lisäämällä. Hankkeessa alkaa syksyllä uusia vanhempien ryhmiä, mistä on tullut paljon positiivista palautetta. Erityislasten perheiden jaksaminen on erityisesti korona-aikana suuri haaste. Meillä käydään koulua, harrastetaan ja touhutaan myös yhdessä lasten toiveiden mukaisesti. Yksi niistä on Rinnekodin Hetki-hanke, jossa on kehitetty Hetki-malli. Moniammatillinen tiimi kulkee lasten ja heidän perheidensä rinnalla. Asumisharjoittelu . Teemme yhteistyöstä palveluja ostavan kunnan ja vanhempien kanssa, jotta lapsen elämään saadaan tarvittavat tukitoimet ja palvelut. ”Tämä on sosiaalista innovaatiotoimintaa. Mutta lapsi onkin ollut hyvin haastavasti käyttäytyvä, eivätkä haaveiden fudisretket koskaan toteutuneet. Meillä on myös hyvät tukipalvelut: tuemme moniammatillista osaamista, koska se vahvistaa palvelujamme. Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille . ”Me olemme edelläkulkijoita. Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorilla . Koulutamme työntekijöitämme. ”Tavoite on tukea lasten ja vanhempien suhdetta parhaalla mahdollisella tavalla.” Voimaantumista ja vuorovaikutusta Diakonissalaitos on mukana monissa vaikuttavissa hankkeissa. Kunnilla on palvelun järjestämisvelvollisuus. Jälkihuollon palvelut . 63 LM6_s62-63_ADV_Rinnekoti.indd 63 LM6_s62-63_ADV_Rinnekoti.indd 63 10.9.2020 16.55 10.9.2020 16.55. Kehitämme jatkuvasti toimialaa: hyvää elämää, osallisuutta, mahdollisuuksia. Nuorten intensiivihoito . Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana . . mijuuden periaate: omannäköinen elämä”, sanoo Jaana Laaksonen. Perhehoito Pyrimme rakentamaan mahdollisimman hyvää mutta tavallista arkea lapsille ja nuorille. Espooseen, Vaasaan, Poriin, Ouluun ja Turkuun. ”Isän odotukset olivat olleet suuret ennen lapsen syntymää. Kaikki perustuu ajankohtaiseen, tutkittuun tietoon ja taitoon. Tutkimusja kuntoutuspalvelut DIAKONISSALAITOKSEN LAPSIJA PERHEPALVELUT: . ”Me olemme tukena”, sanovat Jaana Laaksonen ja Jarmo Lonkola kuin yhdestä suusta. Toiminnan vahva ydin on olla yhteiskunnallisten haasteiden ja ongelmien ratkaisija. ”Se on tänä korona-aikana tärkeä tieto, kun yhä useammat perheet kamppailevat jaksamisen kanssa. Sijaishuollon kasvunkodit . Kun tutut rutiinit katoavat arjesta, alkavat lapset oireilla
Kesto 12kk 69,00 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N LEHTI 3 | 2020 PEPPI SUOMI NEN ELÄÄ TÄYTTÄ ELÄMÄ Ä | KIITOS GEENIT ESTIN: SERKU KSET LÖYSIV ÄT TOISEN SA! | LASTEN SUOJEL UN KARU ARKI: TAPPOU HKAUK SIA TYÖSSÄ | VAIKUT TAAKO VANHE MMAN KOULU TUS TAI PALKKA SIIHEN , KUOLE EKO LAPSI SYÖPÄ ÄN. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Digi 12 kk 49,00 . 12 kk . 6 kk . Kesto 3 kk 29,50 . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Digi 6 kk 29,00 Postituslisät ulkomaille . Koska lapse. palvelukortti TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Kestotilauksena . TEE TILAUS os. ?ärkein ?ä, mi?ä meillä on! LM 3/2020 s.1 MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2020 MERIHEIMO-PURJEHDUS ANTAA ELÄMÄLLE SUUNTAA | 14-VUOTIAS SANDRA ELI KAKSI VUOTTA SAKKENA | LASTEN #METOO-KAMPANJA | VASTUULLISET LASTEN VAATTEET KUN NUORI MUUTTAA OMAAN KOTIIN | MITEN LEIRIKESÄ ONNISTUI. Määräaikaistilauksena . Määräaikainen 12 kk 79,00 . 12 kk . ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM6_s64_Palvelusivu.indd 64 LM6_s64_Palvelusivu.indd 64 10.9.2020 16:02:57 10.9.2020 16:02:57. Kesto 6kk 45,00 . 12 kk . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 29 e (6 kk) ja 49 e (12 kk)! MA AIL MA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 6 | 2020 PERHEET OVAT LÖYTÄNEET LUONTOON | VAHVUUSPU HE KÄYTTÖÖN : 5 HARJOITUST A KIINTYMYSV ANHEMMUU S JAKAA MIELIPITEITÄ | MITEN TUKEA LAHJAKASTA LASTA. Lahjaksi . ova. DIGISOSIAA LITYÖTÄ KEHITETÄÄ N YMPÄRI SUOMEA | LISÄTIENEST EJÄ NUORELLE Koska lapse. Itselleni . Eurooppaan 12 kk 30 e . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! . ALKOH OLI, KANNA BIS, NUUSK A – NUORT EN MIELES TÄ VALIST US EI OLE ONNIS TUNUT Koska lapse. Lahjatilauksena . ova. tilaat lehden . Opiskelijatilauksena . Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2020 . ova. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 12 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . 6 kk . 6 kk . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. 3 kk . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Määräaikainen 6 kk 55,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2020 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat
Suomalaisista kouluista kuului viime vuonna uutinen , jonka pitäisi pysäyttää meidät kaikki: heikosti lukevien nuorten osuus kaikista nuorista kasvaa vauhdilla. ELINA HIRVONEN VAATII, ETTÄ LUKUTAITOON LIITTYVÄN ERIARVOISTUMISEN PYSÄYTTÄMINEN ON OTETTAVA YHTEISEKSI TAVOITTEEKSI, JOHON ON LÖYDETTÄVÄ RIITTÄVÄT RESURSSIT. Opettajien on saatava käyttöönsä aihetta koskevassa tutkimuksessa löydetyt ratkaisut ja mahdollisuus toteuttaa niitä työssään. LAPSEN MAAILMA 6 | 2019 65 LM6_s65_Kolumni_EH.indd 65 LM6_s65_Kolumni_EH.indd 65 10.9.2020 16.57 10.9.2020 16.57. Mutta huonosti lukevien nuorten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut 8,9 prosentista 13,5 prosenttiin. Koko suomalaisen laajan lukutaidon ja kaikille saavutettavan sivistyksen ihanne luotiin aikanaan sitkeällä politiikalla, nykyistä moninkertaisesti vaikeammissa oloissa. Yleisesti ottaen suomalaiset lapset ja nuoret pärjäävät yhä loistavasti Pisatutkimuksissa, myös lukutaidon osalta. Tähän politiikkaan kuului koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi vapaiden kirjamarkkinoiden ja kirjastolaitoksen luominen. Lukutaitoon liittyvän eriarvoistumisen pysäyttäminen on otettava yhteiseksi tavoitteeksi, ja siihen on löydyttävä riittävät resurssit. Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa näkyvä trendi on erityisen voimakas Suomessa: ero tyttöjen ja poikien välillä on lukutaidon osalta Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on nähtävä koko yhteiskuntaa vahvistavana pitkän tähtäimen tavoitteena, johon kannattaa sitoutua yli hallituskausien. Lukutaito ei tarkoita kirjallisuuden harrastamista, vaan kokonaisvaltaista kykyä ymmärtää ja jäsentää luettua tekstiä, ja sen myötä mahdollisuutta hahmottaa sitä, mitä ympärillä tapahtuu, osallistua keskusteluun ja toimia yhdessä muiden kanssa. kolumni Valeuutisten ja disinformaation maailmassa lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja lähdekritiikin merkitys on erityisen suuri. Koko yhteiskunnan kriisi Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja kahden lapsen äiti. Tulosten pitäisi pysäyttää kaikki, koska lukutaito ja kyky ymmärtää lukemaansa on edellytys kaikelle, mitä demokraattisessa yhteiskunnassa tarkoitetaan kansalaisuudella ja osallisuudella. Lukutaidon eriarvoistuminen ei ole vain yksilön vaan koko yhteiskunnan kriisi. Lukutaidon vahvistamista ei voi jättää kotien tehtäväksi, koska ongelma on juuri taustoista riippuvien erojen kasvu. Eroihin vaikuttavat ainakin perhetausta ja sukupuoli. Heikommista lähtökohdista tulevat nuoret ovat lukutaidon osalta pahimmillaan kahden ikävuoden päässä ikäluokkansa parhaimmista. Erityisen paljon heikkoja lukijoita on poikien keskuudessa. Snellmanin ajatteluun perustuvan tietoisen kirjallisuuspolitiikan seurauksena. Yhteiskunta on sitä hauraampi, mitä useampi ihminen jätetään osattomaksi. Sen taustalla oli ajatus lukemisesta paitsi yksittäisen ihmisen myös koko kansakunnan sivistyksen mittarina. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet neuvolasta kirjastolaitokseen on saatava mukaan tavoitteen toteuttamiseen. Samanlaista tietoista ja sitkeää politiikkaa tarvitaan myös nyt. Ympäristö, jossa suomalaista kirjallisuutta aikanaan luotiin ja luettiin, syntyi pitkälti J.V. Suunta on yhä mahdollista muuttaa
Ekaluokkalaiset kaverukset Aino ja Isla haaveilevat omasta koirasta, johon he saavat tuntumaa löytökoiran pariviikkoisesta vierailusta. Köyhälistön elämästä 1900-luvun taitteessa saa käsityksen Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjasta, joka Peppi Pitkätossun tapaan viettää tänä vuonna 75-vuotisjuhlaansa. Kirjassa luodaan myös pieniä vilkaisuja herrasväen elämään: vauraissa perheissä oli omat huvitukset kuten shakin ja pasianssin pelaaminen. Ei ihme, että tutkijat pitävät Eemeliä maailmankirjallisuutena. Hänen mielestään Gulla on Tuhkimo, madonna ja feministi. Kokeneet eläintarinoiden kirjoittajat muistuttavat myös lemmikkien hoidon vaikeudesta ja vastuullisuudesta. vaivaistaloon oli ”hirveätä joutua kun tuli vanhaksi eikä selviytynyt enää yksin”. Tampereen suuret tehtaat toimivat kirjan päänäyttämöinä, mutta muitakaan paikkakuntia ei unohdeta. Pienessä kirjassa epäaitoudet häiritsevät. Marjo Nygård). Entisajan tehdaskaupunki vaikuttaa sekä masentavalta että toiveikkaalta. Arjen ilmiöitä, yhtä hyvin työntekoa tehtaissa kuin vähäisen vapaa-ajan iloja, katsellaan lapsen näkökulmasta. Pohjoismaisista lastenkirjaklassikoista paljastuvat hoivayhteiskunnan juuret. Emmi Kyytsönen) elävöittää suomalaista lapsuuden historiaa ja kertoo samalla tehdasyhteisöjen orastavasta sosiaaliturvasta. Kirjailija osaa kertoa lapsilukijoita kiinnostavia asioita, joten historian tietämys karttuu vaivihkaa. VASTUUN OPETTELUA Hoivaa ja hellyyttä opetellaan lemmikkieläimistä kertovissa lastenkirjoissa. Gullan elämä muuttuu, kun patruuna huomaa, että tyttö onkin hänen kadonnut sukulaisensa... Suosikkikirjailijat Mervi Jalo ja Marvi Jalo toteuttavat perinteisen koirahaaveen Unelmakoirat-sarjan teoksessa Aksu etsii kotia (Karisto, kuv. Mutta voi miten harmi, että osa lasten repliikeistä maistuu tolkuttoman teennäisiltä ja vanhanaikaisilta. 1800-luvun lopulle sijoittuvassa sarjassa löydetään väylä torpasta kartanoon, mutta romantiikan rinnalla se on myös varhaista köyhäinkuvausta. Vaahteramäen LASTENKIRJOISSA ON AINA OPETETTU HELLYYTTÄ JA TOISISTA IHMISISTÄ HUOLEHTIMISTA. MUISTISAIRAUKSISTA KERTOMISTAKAAN EI KARTELLA. Huutolaistytöstä tulee ensin ”torpan prinsessa” ja sen jälkeen kartanonneiti. Köyhät, raihnaat vanhukset asuvat ”sikin sokin keskellä likaa, täitä, nälkää ja kurjuutta”. Harvoinpa lastenkirjallisuudessa näin kirjoitetaan. Ja kun kyse on vanhasta tyttökirjasankarittaresta, on tytön sosiaalinen nousu – ellei peräti urakehitys – ilmiömäinen. Vaahteramäen Eemeli -kirjoissa hoivasta ja huolehtimisesta annetaan monipuolinen ja kaihtelematon kuva. KUUKAUDEN KIRJAT Hellää huolenpitoa Oli hirveä joutua vaivaistaloon Haaveissa koira! Kun Tampere teollistui ISMO LOIVAMAA 66 LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 66 8.9.2020 16:41:13 8.9.2020 16:41:13. Siviilirohkeutta tarvittiin Gullan maailmassa, sanoo sarjasta väitellyt ruotsalainen kirjallisuudentutkija Eva Söderberg. Gullaja Eemeli-kirjat kuvaavat jokseenkin samaa aikakautta, ja auttavat meitä ymmärtämään, miksi hyvinvointiyhteiskunta on niin korvaamaton. Raskaan työn ohella näkyi jo huolehtimisen elementtejä tehtaitten kouluista ja sairaaloista alkaen. Tytöt keplottelevat parhaansa mukaan koiraa omakseen, onhan se ”niin söpö ja kiltti”. Sarjan viimeinen osa Gulla morsiamena (Otava) suomennettiin vuonna 1974. TEHTAAN LAPSET Karoliina Suoniemen Tehdaskaupungin lapset (Avain, kuv. Tokkopa nykylapsi pelkää saavansa ”satikutia”. Nämä klassikot ovat huolehtimisen ja myötätunnon asialla. Auttaminen oli hataraa, mutta sen merkitys oli alettu oivaltaa. VIIME VUOSINA ERITYISEN TÄRKEÄKSI AIHEEKSI ON NOUSSUT ISOVANHEMPIEN JA LASTEN VÄLINEN SUHDE
Mummin muisti hapertuu… Uusperhe hiertää KU VI TU S KI RJ AS TA M U TT IN EN JA VA AR I LAPSEN MAAILMA 6 | 2020 67 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 67 8.9.2020 16:41:43 8.9.2020 16:41:43. Hauskuus on välillä osuvaa, välillä latteaa. Seija Kukkonen) kertoo johdonmukaisesti mutta kaunokirjallisen pehmeällä tavalla Samun mummin muistin hapertumisesta. Samun ja isoäidin luja ystävyys joutuu pakostakin välillä koetteille, mutta vaikeuksista huolimatta lämpöä riittää. KOTI ON TURVAPAIKKA Laura Suomelan nuortenromaani Ilmatilaloukkaus (Karisto) näyttää, miten välttämätön teinille on oma suojattu tila. Ja entisaikainen uusivuosi on nyt nimeltään ”new year’s eve”. KOMEDIAPERHE Realistisen nuortenkirjallisuuden suosio on notkahtamassa, kun fantasia ja monet muut lajityypit nakertavat sen suosiota. ISOVANHEMPIEN SEURASSA Pikkulapsien ja isovanhempien hellä suhde on ollut lastenkirjallisuuden sydämellistä ydintä vuosikymmenestä toiseen. Näytelmäkirjailijana Krogerus osaa jaksotella toimintaa, ja Kallasmaa on taitava yhdistelemään pelkistettyä tyyliä ja hellyttävän lämpöistä ilmeikkyyttä. laisten Martina Baumbachin ja Michaela Heitmannin Mummin muisti oikkuilee (Mäkelä, suom. Anna Krogeruksen ja Erika Kallasmaan kuvakirjasarjan toinen osa Muttinen ja vaari (WSOY) kertoo vaarin ja pienen Muttisen yhteisestä päivästä. 16-vuotias Rosa on tottunut asumaan äitinsä kanssa kahden, vaikka isän kuolema vielä hiertääkin mieltä. ”Koti on ollut tärkein turvapaikkani, se alue tässä pelottavassa maailmassa, jossa saan olla rauhassa, ja nyt tännekin on tunkeuduttu”, Rosa kuvailee tunteitaan. Perheen turva ja hoiva kestävät koettelemuksia. Nuorten aikuisten kirjallisuus saattaa ajan oloon muuttaa tilannetta, sillä hupaisat päiväkirjaromaanit tasapainoilevat lajien reunamilla. Omanlaisensa mausteen Kivisen kirjaan tuo englannin kielen runsaus. Näin muuttuu nuortenkirjallisuuden kieli! . Pojasta ”tuntuu kuin asiat olisivat menneet mummin pääkopassa sikin sokin”. Äidin uuden miesystävänkin Rosa sietää, muttei enää sitä, että miehen poikakin on muuttamassa samaan talouteen. Hyvältä tuntuu se, että noloista hetkistä huolimatta Sofia tuntee olonsa turvalliseksi. Tytöstä tuntuu kuin ventovieras uros änkeäisi hänen reviirilleen. Onnellisen lopun kunniaksi Sofia kirjoittaa: ”My life is now complete”. SaksaKirja tuo hiukan mieleen englantilaisen Joanna Nadinin kirjat, toki sillä erotuksella, että suomalaisesta sarjasta puuttuu kirpeä poliittisuus. Kivisen kirjassa 14-vuotiaan Sofian pieni perhe on karnevalistisen koominen: nuortenkirjallisuuden perinteen mukaisesti isoäiti ja täti huseeraavat ylimpinä komediakuningattarina. Isovanhempien muistisairauksista ilmestyy tärkeitä kuvakirjoja. Kirjassa opetellaan kestämään turvallisen ja tutun häiriintymistä, ja onnellinen loppukin tuntuu ihan mahdolliselta. Viihdekirjallisuuden voima on juuri tässä: ongelmat eivät ole järkyttävän suuria. Nuorten päiväkirjaromaaneissa tärkeintä on usein huumori: nuoret treenaavat älyllistä nokkeluutta ja nopeutta. Jonkinlaista kohotettua realismia edustaa Satu Kivisen esikoisromaani Pese hampaat ennen kuin pussaat (Otava). Päivään mahtuu parkumista ja pärräämistä, iloa ja leikkiä
Sosprolla on lastenkoteja EteläPohjanmaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessa ja Varsinais-Suomessa. sykkii lapsille & perheille LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 68 8.9.2020 16:41:57 8.9.2020 16:41:57. ERITYISOSAAMISTA Erityisosaamiseemme kuuluvat lapset, joilla on psyykkisiä, neuropsykiatrisia tai käytöshäiriöihin liittyviä haasteita ja koulunkäyntiongelmia. Tervetuloa tutustumaan meihin ja lastenkoteihimme! Yhdessä olemme vahvempia sospro.fi TIESITKÖ, ETTÄ.. TULOSSA: Janakkalaan ja Nokialle uusia lastenkoteja alle 18-vuotiaille huostaanotetuille kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. MAHDOLLISUUKSIA MUUTOKSEEN Sospro on valtakunnallinen lastensuojelun sijaisja avohuollonpalveluita tuottava yritys. Kaikilla alueilla lastenkotien yhteydessä on koulut ja itsenäistymisasuntoja. ONNISTUMISEN TARINOITA Olemme valmiita rakentamaan lasten ja heidän perheidensä kanssa onnistumisen tarinoita haastavista elämäntilanteista huolimatta. Yksilöllisyys, osallisuus, luottamus ja rohkeus ovat arvojamme, joille rakennamme kaiken toimintamme. Me uskomme lapsessa olevaan hyvään