Lapsen Maailma 06/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vee LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 15.9.2021 8.35 15.9.2021 8.35. MA AIL MA RASMUKSEN KOTONA PUHUTAAN EESTIÄ, ENGLANTIA JA SUOMEA APUA KOULULAISEN UNIONGELMIIN | ILO ON TÄRKEÄÄ PÄIVÄKODIN ARJESSA LAPSIA HOUKUTELLAAN VERKOSSA | MIELENTERVEYSONGELMAT NUORTENKIRJOISSA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 13.9.2021 16.23 13.9.2021 16.23. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 11/2014
Koko perhe viihtyy luonnossa ja maatilan töissä. Kerää talteen koko sarja! JO H AN N A KO KK O LA LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 15.9.2021 14.44 15.9.2021 14.44. Sauli (katolla) ja Tomi eivät kaipaa kaupunkiin. s. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. LOKAKUU | 6 | 2021 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 6 Lastensuojelun Keskusliiton uusi ja väistyvä puheenjohtaja eli Ulla Siimes ja Hanna Heinonen korostavat yhteisöjen merkitystä 46 Verkossa kalastellaan alaikäisiä PERHE & VANHEMMUUS 12 Anna Soudakova kirjoitti isoisänsä tarinan Puhakan perheen maatilan pihapiiristä voi löytää viisi majaa ja viisi vauhdikasta veljestä. 24 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.60 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa marraskuussa 2014
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 24 Puhakan perhe nauttii maalaiselämästä 30 Rasmuksen pikkusisko Ronja syntyi ryminällä mummolan pihaan! 56 Fillarikoulu kotouttaa maahanmuuttajaäitejä LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 40 Sekasin-chatin Miguel Reyes tuntee nuorten mielenterveysongelmat TERVEYS 48 Zekistä apua nuoren mielenterveysongelmiin 52 Miten korjata kouluikäisen uniongelmia. Päivitämme ja julkaisemme kartoituksen pohjalta uudistetut ympäristöeettiset periaatteemme. Me Lastensuojelun Keskusliitossa haluamme edistää sitä, että lasten ja nuorten ääni kuulu. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Pyrimme hakemaan ratkaisuja ja turvallista huomista yhdessä heidän kanssaan. vuosikerta. Koulutuspäivillä valitsemme ympäristöystävälliset vaihtoehdot niin ruuan kuin järjestelyiden ja materiaalien osalta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. KIRJALLISUUS 62 Selkokieli helpottaa lukemista PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Instassa on paljon puuhaa pienille 36 Tutkittua tietoa: Päiväkotiarjessa ilolla on keskeinen rooli 45 Ristikko 51 Ristikon ratkaisu 60 Palvelukortti 61 Heikki Hiilamon kolumni: Epidemia, joka ei saapunut Suomeen 66 Kuukauden kirjat: Mielenterveysongelmat nuortenkirjallisuudessa l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 80. vuosikerta KANSI Rasmus on Triin Jürissaaren ja Jouni Laholan esikoinen, jonka kuvasi kanteen Krista Luoma. Lue lisää: > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. s. Lapsen Maailma -lehdessämme ilmasto huomioidaan sisällössä, paperivalinnoissa ja painoyhteistyön kotimaisuudessa. Ensi vuonna pyrimme vaikuttamistyössämme nostamaan esiin ilmastoasioita, vahvistamaan nuorten toimijuutta sekä pureutumaan lasten ja nuorten sekä aikuisten väliseen ilmastodialogiin ja sen kehittämiseen. Tänä syksynä kartoitamme sekä oman toimistomme että koulutustapahtumiemme hiilijalanjälkeä ja kehitämme niiden ilmastoystävällisyyttä. 52 vee Rasmus rakastaa siivoamista ja hänen isänsä Jouni Lahola kokkaamista. KOHTI ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ TOIMISTOA Ilmastonmuutos on yksi lasten ja nuorten suurimmista huolenaiheista tällä hetkellä. l Helsinki Ylistaro l Eno l Tampere l Hämeenlinna l l Oulu Noin joka viidennellä koululaisella on ajoittain unipulmia. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s.30 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 15.9.2021 14.44 15.9.2021 14.44. Huomioimme ympäristöasiat jokapäiväisessä työssämme, tapahtumissamme ja vaikuttamistyössämme. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80
Usein nämä ohimenevät hetket ratkeavat kuin itsekseen. Toisaalta me vanhemmat voimme näiden kohtaamisten kautta löytää ne palvelut, joita arjessa kipeästi kaipaamme. Näissä tilanteissa voi tuntea tulevansa kohdatuksi vanhempana arjen haasteineen ja ilon aiheineen. Samalla pohdin, miten niitä voitaisiin saada jokaisen elämään. Kun pienen huolen jakaa, ei asioista välttämättä pääse rakentumaan isompaa vyyhteä, jota on vaikeampi keriä auki. Jokainen kohtaaminen voi olla se tärkein. Näillä pienillä juttutuokioilla ei tunnu arjessa olevan sen kummempaa merkitystä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Kohtaamiset, joissa voi huoahtaa lapsen kadonneista toppahousuista tai erikoisesta Wilma-merkinnästä tai iloita lasten ystävyydestä tai hienosti hoidetuista koulutehtävistä, saattavat olla niitä merkityksellisimpiä. Usein se riittää. Tapaan muita vanhempia useimmiten arjessa: tutun vanhemman kanssa tulee vaihdettua muutama sana kaupan kassalla tai vanhempainillassa. Lapsi tarvitsee aikuisten huolenpitoa ja ohjausta sekä muiden lasten seuraa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Jotta kohtaamisia syntyy, vaaditaan erilaisia tiloja ja tapoja kohdata. Vanhemmuuteen kuuluu kuitenkin monenlaista, eikä kaikesta selviä omin voimin. He tarvitsevat meitä, ja me teemme parhaamme, jotta pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Monesti omaa huolta hälventää, kun asiasta voi jutella jonkun kanssa . Saatamme tarvita järjestettyä vertaistoimintaa tai matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa vanhemmuutemme tueksi. Tarvitsemme muita jakamaan huoliamme, ilonaiheitamme ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Olen iloinen omista kohtaamisistani arjessa. Meillä vanhemmilla on oletusarvoisesti iso rooli lastemme elämässä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 15.9.2021 14.20 15.9.2021 14.20. Toisinaan tulee rupateltua pidempään lasta harrastuksesta odottaessa, luistinradan reunalla tai uimarannalla. Joskus tuntuu helpolta jutella ventovieraan ihmisen kanssa vaikkapa neuvolan odotushuoneessa. Lapsen selviytymisen, kasvun ja kehityksen kannalta vertaiseen tutustuminen, luottamuksen rakentaminen ja sen tuoma tuki omaan vanhemmuuteen voi olla aivan olennaista. pääkirjoitus Vastasyntynyt ei selviä hengissä ilman toista ihmistä. Tämän mahdollistaminen edellyttää järjestöiltä ja yhteiskunnalta palveluita, joissa kohtaamisia luodaan ja tuetaan. Mutta tarkemmin katsottuna juuri nämä kohtaamiset voivat kannatella ja auttaa meitä eteenpäin. Lapsen polulla kohtaamiset ovat tärkeitä, ja jokainen tapaaminen voi olla merkityksellinen. Tuo joku voi olla toinen vanhempi, ystävä, satunnainen ohikulkija tai vaikkapa koulun terveydenhoitaja. Tällainen toiminta voi toisinaan luoda puitteet, joissa raskaampia palveluita tarvitaan vähemmän – tai ei ollenkaan. Vanhempana tulee kuitenkin vastaan tilanteita, jotka mietityttävät, ehkä ihmetyttävät ja usein huolestuttavatkin. Tukea voidaan kaivata myös tapaamisten syntymiseen ja sujumiseen. Meille kaikille ei ole helppoa kohdata muita ihmisiä ja heittäytyä juttusille. Kun pienen huolen jakaa, ei asioista välttämättä pääse rakentumaan isompaa vyyhteä, jota on vaikeampi keriä auki
Ulla Siimes ja Hanna Heinonen tähdentävät myös yhteisöllisyyttä. ULLA OJALA | KUVAT MARTTI LEPPÄ 6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 6 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 6 15.9.2021 14.21 15.9.2021 14.21. Yhdessä KOHTI UUTTA Lasten ja perheiden palvelut on saatava kuntoon, mutta myös lähiyhteisöissä on valtavasti voimaa, sanovat Lastensuojelun Keskusliiton uusi ja väistyvä toiminnanjohtaja
LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 7 ›› LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 7 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 7 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. Hanna Heinonen ja Ulla Siimes pohtivat, että vaikka some saattaa lisätä vanhemmuuteen kohdistuvaa painetta, sieltä voi saada myös loistavaa vertaistukea
Hän tietää omasta kokemuksesta, kuinka tärkeää on tuntea muita vanhempia naapurustosta tai lasten koulusta. Läheisverkostojen ja yhteisöjen suuri merkitys tulee puheeksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koronapandemiasta puhuttaessa. – Omat vanhempani asuvat Pohjanmaalla, mutta kun itselläni on ollut pidempiä työreissuja, he ovat tulleet mielellään huushollaamaan, sanoo Siimes, joka aloitti työnsä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana 1. Korona-aikana myös sosiaaliset suhteet kaventuivat ja osa lapsista saattoi jäädä yksinäisiksi. Tällaisia säilyttämisen arvoisia asioita ovat hybridipalvelut, jotka ovat tarjolla sekä livenä että verkossa. Aiemmin keskusliiton toiminnanjohtajana työskennellyt Heinonen asuu Vantaalla suuressa sukulaisyhteisössä. – Koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa voi tuuppia ihmisiä tutustumaan toisiinsa ja luomaan verkostoja, kannustaa Siimes. Ennen nykyistä pestiään Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana työskennellyt Ulla Siimes innostaa päiväkoteja ja kouluja toimimaan aloitteellisesti. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn johtajana. – Ehkä opimme tässä ajassa tajuamaan, miten suuri merkitys yhteisöillä on lapsille ja nuorille, myös heidän keskinäisillä yhteisöillään. U lla Siimes, 45, ja Hanna Heinonen , 57, tietävät omasta kokemuksestaan, kuinka kullanarvoisia hyvät läheisverkostot ovat. Se on tuonut mukaan etäopetusta ja harrastamisen rajoittamista sekä näköalattomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta, pohtii Heinonen. Jos lähiverkostosta ei löydy ihmisiä, jotka pystyisivät tukemaan arjessa selviytymistä, vanhempia tulee kannustaa hakemaan apua kunnallisista palveluista, järjestöistä tai tahoilta, jotka tarjoavat vertaistukea tai vapaaehtoistukea. – Lasten ollessa pieniä oli kätevää, kun joku oli aina kotona. – Kun korona-aikana yhteiset toiminnot ovat olleet jäissä, eivätkä vanhemmat yhtäkkiä tunnekaan toisiaan, jää nähtäväksi, miltä siitä seuraa, sanoo Siimes. ULLA SIIMES 8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 8 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 8 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. – Esimerkiksi vanhemmat, joiden lapset käyvät toisen asteen oppilaitoksissa, ovat kentältä kuultujen kokemusten mukaan osallistuneet vanhempainiltoihin ahkerammin verkossa kuin paikan päällä, sanoo Siimes. Näin he jaksaisivat auttaa lapsia ja nuoria eteenpäin erilaisissa muutoksissa ja vastoinkäymisissä, joita tulee jokaisen elämässä. – Korona on haastanut lasten ja nuorten hyvinvointia vahvasti. Lapset eivät halunneet juurikaan käydä iltapäiväkerhossa koulun jälkeen, sanoo Hanna Heinonen, joka aloitti 1.9. Vanhempien näkökulmasta koulut ja päiväkodit voivat olla tärkeitä yhteisöllisyyden luomisen paikkoja, joiden kautta opitaan tuntemaan lasten kavereita ja heidän vanhempiaan. syyskuuta. Pandemian pakottamassa digitaalisuudessa on Siimeksen ja Heinosen mukaan sellaistakin, josta kannattaa jatkossa pitää kiinni. – Yhteiskunnan pitäisi löytää keinot, joilla vanhempia tuetaan selviytymään arjesta, jossa monet ovat kovilla nykyään. Siimes huomauttaa joidenkin perheiden viettäneen aiempaa enemmän aikaa yhdessä. Koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa voi tuuppia ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Mutta on korona tuonut mukanaan hyvääkin. Lasten näkökulmasta päiväkoti tai koulu ei ole pelkästään oppimista varten, vaan siihen liittyvät vahvasti sosiaaliset suhteet, sanoo Siimes. Tuusulassa asuvan Siimeksen kaksilapsinen perhe on voinut aina tukeutua lähellä asuviin miehen vanhempiin sekä Ullan sisarusten perheisiin. Hän rakensi miehineen aikoinaan kodin miehen kotitilan maille, joilla asuu myös suuri määrä tämän sukulaisia, muun muassa isä, veljen perhe ja kaksi serkkua perheineen. Meidän tulisi luopua suomalaisesta yksinselviytymisen eetoksesta ja tuoda vahvasti esille, että apua saa ja pitää hakea, sanoo Hanna Heinonen
– Tosi pienet jutut voivat tukea vanhempia arjessa. Totta kai arjessa sumplitaan ja sovitetaan yhteen perheen ja työelämän asioita, mutta perhe on ykkösjuttu.” LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 9 ›› LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 9 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 9 17.9.2021 13.00 17.9.2021 13.00. TYÖSKENNELLYT 1.9. Vilja-Eerikan murhan jälkeen Suomessa tehtiin useita arvioita olemassa olevasta tilanteesta. Toki myös lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulisi olla nykyistä paremmassa iskussa. lähtien Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana ja Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana. ”Vähintään kerran vuodessa perhe saa jäädä kotiin, kun lähden rinkan kanssa tuntureille.” Musisoi pianolla omaksi ilokseen ja lukee kaikkiruokaisesti. LEMPILAULU LAPSENA: Lapinäidin kehtolaulu, jonka haikea melodia vetosi pieneen tyttöön. ”Perhe menee aina ykköseksi, ja muut asiat tulevat sitten sen jälkeen. Ulla Siimes esittelee itsensä omalla Twitter-tilillään äidiksi, puolisoksi ja toiminnanjohtajaksi – tässä järjestyksessä. – Onhan Suomessa ollut hyviä aikeita, muun muassa Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, mutta riittävää muutosta ei ole vielä saatu aikaan. Koko 2000-luvun ajan on jouduttu vahvistamaan viimesijaisia palveluita, kuten vahvaa korjaavaa palvelua mielenterveysja lastensuojelupalveluiden puolella, vaikka tiedetään, että toimivat peruspalvelut olisivat kaiken ydin. miettii Hanna Heinonen. Kun tapaan muita vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia vaikkapa kaupassa tai vanhempain illassa, niin tulee muutama sana vaihdettua ja puhistua puolin ja toisin jotakin arkista asiaa. – Toiminnan ei tarvitse olla välttämättä koulun järjestämää, vaan sitä voi vetää esimerkiksi kunnan perhetyö koulun tiloissa, vinkkaa Siimes. On iso apu, jos isovanhempia voi pyytää hakemaan lapset päiväkodista tai joltakulta voi kysyä, miten hän on ratkaissut jonkin ongelman omassa arjessaan. Vain osa tuolloin laadituista monista toimenpide-ehdotuksista on toteutunut. Heinosen mukaan vanhemmat kaipaavat todella konkreettista tukea ja apua siinä vaiheessa, kun palvelutarpeet eivät vielä ole suuria. – Aloimme pohtia auttamisen tapoja koulujen laajennetussa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka työhön osallistuvat muun muassa perhepalvelut, nuorisotoimi ja poliisi. KOULUTUKSELTAAN musiikin maisteri ja suorittanut lisäksi johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä hallintotieteiden opintoja. PARASTA NYT: Lähteä innolla ja haikeudella uutta kohti uudessa työtehtävässä. Palveluita on paljon, mutta onko sieltä helppo löytää lapsen tarvitsema palvelu ja onko resurssit kohdennettu oikein. Tuusulassa viritellään parhaillaan uudenlaisia tapoja tuoda tukipalveluita lähelle vanhempia. Ulla Siimes ASUU miehensä ja 8ja 11-vuotiaiden poikiensa kanssa Tuusulassa. Hän toimii aktiivisesti omien lastensa koulun vanhempainyhdistyksessä. Lastensuojeluun hän kaipaa perustavaa laatua olevaa, huolellista keskustelua siitä, mikä on lastensuojelun visio: millaista lastensuojelua Suomeen halutaan. HARRASTAA paljon liikuntaa, myös luonnossa. Ulla Siimes toivoo, että palvelujärjestelmässä pystyttäisiin näkemään lapsen ja perheen elämä kokonaisuutena. – Me innostumme monista hyvistä menetelmistä, mutta ne eivät tule koskaan ratkaisemaan ydinongelmaa, jos emme tiedä, mitä tavoittelemme. Koulut ja päiväkodit voivat olla aktiivisesti myös järjestämässä esimerkiksi vertaisryhmätoimintaa. Toimi aiemmin Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana ja sitä ennen kehittämispäällikkönä ja järjestöasiamiehenä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssä. Yksi tapa voisi olla vertaistukiryhmien perustaminen
Pelaa lentopalloa ja beach volleyta ja harrastaa hyötyliikuntaa, mm. Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 10 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 10 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. HARRASTAA kirjallisuutta, etenkin elämäkertoja ja historiallisia romaaneja. 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois. Hanna Heinonen on tehnyt paljon erilaista vapaaehtoistyötä. Lentopalloa hän on päässyt valmentamaan lähikoululla. KOULUTUKSELTAAN valtiotieteiden lisensiaatti ja suorittanut lisäksi johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kuluneena kesänä kiinnostivat mm. – Myös meidän järjestötoimijoiden pitää kirkastaa omaa perustehtäväämme, karsia kaikenlaiset päällekkäisyydet ja miettiä, missä kohtaa voisimme yhdistää voimia. Johtaja-asemasta huolimatta sekä Siimes että Heinonen ovat halunneet säilyttää yhteyden perheiden arkeen muutenkin kuin omien lastensa kautta. Heinonen näkee asiantuntijoiden johtamisen vuoropuheluna sen jälkeen, kun organisaatiolla on yhteinen ymmärrys siitä, mitä työllä tavoitellaan ja on käyty yhteinen keskustelu siitä, miten se parhaiten saavutetaan. Työskenteli sitä ennen keskusliiton ohjelmajohtajana sekä lastensuojelun asiakasja asiantuntijatehtävissä niin kuntakentällä kuin valtionhallinnossa. n Meidän tulisi luopua suomalaisesta yksinselviytymisen eetoksesta. Aikuiset lapset ovat 33-, 31ja 24-vuotiaat. 2ja 4-vuotiaiden lapsenlasten mumu. lähtien Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn johtajana. LEMPIKIRJA LAPSENA: Mestaritontun seikkailut, joka tuntui lapsesta lempeällä tavalla pelottavalta. On edelleen lapsia, jotka tuntuvat tulevan ohikatsotuiksi, eivätkä he saa aikuisen katsetta pysähtymään omalle kohdalleen”, pohtii Hanna Heinonen. Heinonen pohtii myös poislähettämisen kulttuuria: lapsi lähetetään aina vain seuraavalle ja seuraavalle asiantuntijalle ilman, että hän saa tarvitsemaansa apua. Yksi keino olisi karsia päällekkäisyyksiä yhdessä. marjanpoimintaa. ”Miten pystyisimme tässä ajassa huolehtimaan siitä, että lapsilla olisi tärkeitä aikuisia ympärillään. Heillä on oltava todella suuri vapaus tehdä töitä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen ja tuen tarpeen kasvu mietityttää sekä Heinosta että Siimestä. ”On hienoa, kun WhatsAppin kautta pienetkin voivat soittaa videopuheluita ja kertoa asioitaan.” TYÖSKENNELLYT 1.9. Lastensa koulun vanhempainyhdistyksen lisäksi hän toimii Tuusulassa varavaltuutettuna ja sivistyslautakunnassa sekä kirkkoneuvostossa. Johtaja luo tietysti yhteisöön yhteiset linjat sekä yhteisen tekemisen tavan ja toimintakulttuurin, sanoo Siimes. Tellervo Koiviston ja Kaari Utrion elämäkerrat. Heinosesta järjestöpuolellakin on päällekkäisiä palveluita. Ulla Siimekselle toimiminen lähiyhteisöissä on ollut aina tärkeää. Hän on toiminut muun muassa sijaisperheessä olevien lasten tukihenkilönä ja vetänyt lasten satujumppia ja liikuntakerhoja. Toimi vuodesta 2014 lähtien Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana ja Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana. PARASTA NYT: Syksyn sienimetsät ja se, että hiljalleen on mahdollisuus osallistua kulttuurija urheilutapahtumiin. Sekä Siimeksellä että Heinosella on pitkä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. – Näen, että asiantuntijoiden tulee saada toteuttaa asiantuntemustaan parhaalla mahdollisella tavalla. – Miten voisimme huolehtia siitä, että lapsi saisi tuen omassa kehitysympäristössään. HANNA HEINONEN Hanna Heinonen ASUU miehensä kanssa Vantaalla. Palveluvalikoima kasvaa kasvamistaan, mutta viidakosta saattaa olla vaikea löytää tarvitsemaansa apua. Tähän pätee sama kuin vanhemmuuteenkin: yksin tekemisen ajatuksesta tulee luopua, sanoo Heinonen
Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 11 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 11 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois
Siitä tuli vapauttava kokemus yli sukupolvien. Kasvettuaan Suomessa aikuiseksi hän oli valmis kirjoittamaan tämän tarinan kirjaksi. HANNELE NIEMI | KUVAT EEVA ANUNDI 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 12 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 12 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. perhe ”TÄRKEINTÄ ON PUHUA KIPEISTÄKIN ASIOISTA MYÖNTEISESTI” Anna Soudakova syntyi Neuvostoliitossa, jonka vainoissa hänen isoisänsä oli menettänyt vanhempansa
Anna Soudakova muistaa lapsuutensa turvallisena ja huolettomana. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 13 ›› LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 13 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 13 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Annan kuvataiteilijavanhemmat joutuivat luopumaan urastaan ja kouluttautumaan uudelleen muuttaessaan Suomeen. ”TÄRKEINTÄ ON PUHUA KIPEISTÄKIN ASIOISTA MYÖNTEISESTI” Anna vietti paljon aikaa äitinsä vanhempien, Jurin ja Svetlanan, kanssa niin Leningradissa kuin Turussakin. Kuva on tuolta ajalta. Vasta kirjoittaessaan isoisänsä tarinaa hän oivalsi monia asioita ja perhelukot alkoivat avautua
14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 14 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 14 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Siitä alkoi Annan matka suvun historiaan ja omaan sisimpään. Vuonna 2010 Anna Soudakova lähti raskaalle matkalle Venäjän Karjalaan, missä isoisä Jurin vanhemmat oli teloitettu Stalinin vainoissa
Hän toteutti ikiaikaisen haaveensa, jolla saattaa olla juurensa perheen historiassa. Keväällä 1990 tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli luvannut paluumuutto-oikeuden inkerinsuomalaisten ohella myös vapaasta tahdostaan Neuvostoliittoon lähteneille suomalaisille. – Se oli vain hyvä! Opin nopeasti kielen ja sain heti kavereita. Perhe asui kaukana Leningradin keskustasta, lähiössä ”Nevan takana”, kuten Pietarissa yhä sanotaan. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 15 ›› LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 15 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 15 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Äidin unkarilainen kirjekaveri oli lähettänyt minulle myös legontapaisia leluja. Ihmisiä ei opetettu ajattelemaan itsenäisesti, vaan kasvatettiin pelolla, muistelee Anna Soudakova, josta tuli opettaja. Se oli sen ajan tapa. Heidän kolmionsa tuntui lapsenlapsesta palatsilta. – Näimme isovanhempia usein myös datshalla. Sellaista neonkeltaista tai -vihreää ekaluokkalainen ei ollut ennen nähnyt. Kotona Leningradissa oli enimmäkseen harmaata ja pitkiä jonoja, sillä vuonna 1990 Neuvostoliitossa elettiin pahinta pula-aikaa. J yväskylästä pienen Annan mieleen jäivät värit. Kun vanhemmilla oli paljon töitä, tyttö jäi mielellään äidin vanhempien luo. Annan äiti päätti tarttua tilaisuuteen, vaikka epäili, ettei puoliso suostuisi lähtemään Suomeen. Pian Inkeri-liiton leirin jälkeen alkoi tapahtua niin Annan perheessä kuin synnyinmaassa. Suomen-vierailu oli ensimmäinen sekä Annalle että hänen äidilleen ja toteutui äidinäidin suomalaisjuurien ansiosta. Hänen tyttärensä oli silloin vielä pieni vauva. Anna ei muista lapsena tunteneensa turvattomuutta, ei miljoonakaupunki Leningradissa eikä uudessa kotikaupungissaan Turussa, jonne perhe muutti 22.11.1991 aluksi tuttavien luo. – Opettajana tahdon edistää avoimuutta kohdata uusia asioita ja puhumista kipeistä, vaietuistakin asioista. Oli todellinen hengähdystauko päästä sieltä Keski-Suomeen Inkeri-liiton leirille. Sinne Tverin alueelle matkattiin runsaat 500 kilometriä ja viivyttiin koko kesä. Anna muistaa ihastelleensa uutta kolmen huoneen kotiaan unelmien täyttymyksenä. Seuraavassa kuussa, Tapaninpäivänä, Neuvostoliitto hajosi. Äiti ja isä olivat hyvin nuoria ja todella rohkeita lähtiessään, pohtii Helsingissä asuva kahden lapsen äiti Anna Soudakova, 37. Perheen muuttaessa Suomeen hän osasi jo muutamia fraaseja. Rakennus oli viisikerroksinen hissitön betoni-hrushtshovka, joita Neuvostoliitossa 1950–60-luvuilla rakennettiin paljon, nopeasti ja halvalla. Kerran yhden pojan vanhemmat kutsuttiin koko luokan eteen haukuttaviksi. Neuvostokoulua ei jäänyt ikävä. – Uskon, että niiden ansiosta äitini säilytti mielenterveytensä kaiken sen kurjuuden keskelläkin. Leningradissa Anna ehti käydä puolitoista vuotta lähikoulua, jossa sattumalta opetettiin myös suomen kieltä. – Muuttomme sujui todella nopeasti, vähän kuin vahingossa. Pitkien puhelujen päätteeksi Juri ja SvetlaSuomalainen koulusysteemi kannustaa ajattelemaan itse. Äidinäidin isä oli päätynyt Suomesta 1930-luvulla unelmien ja työn perässä Neuvosto-Karjalaan ja perustanut perheen. Rakentelimme lähimetsiin majoja. Myös myönteisessä valossa. Jatkosodan ensimmäisinä päivinä hän katosi jäljettömiin Karjalassa. Yksiö oli täynnä isän töitä, joiden keskellä ainokainen lapsi viihtyi omassa mielikuvitusmaailmassaan. – Leikin vauvanukeilla kuten kai kaikki venäläistytöt 80-luvulla. – Muistan, että siellä vertailtiin räikeästi meitä lapsia ja osaamistamme keskenään. 90-luvun Suomessa elämä oli turvallista ja vapaata. 1970-luvulla kasvuun ampaissut Lausteen lähiö oli jo silloin monikulttuurinen. Annan isoisä eli dedushka Juri ja isoäiti eli babushka Svetlana asuivat toisella puolella miljoonakaupunkia keskustan tuntumassa. Isä teki valtiolle muun muassa esirippuja. Neuvostokoulua ei jäänyt ikävä Hänen vanhempansa olivat kuvataiteilijoita. Kolmen kuukauden kuluttua hakemuksesta tuli jo kutsu. – Ihan tavallinen kaupungin vuokratalo, hän naurahtaa nyt. Yliopistossa opettaneella ukilla oli pitkät lomat. Turkulaislähiön kolmio oli unelmien täyttymys Anna Soudakovalla on paljon valoisia muistoja Leningradin kanavista, puistoista, museoista ja teattereista. Turussa Anna pantiin heti kouluun ilman sen kummempaa valmistavaa opetusta
Juri joutui jo pienenä rakentamaan oman maailmansa ja etsimään selviytymiskeinonsa. Hän kuuli isoisänsä käyneen 90-luvulla Karjalan Karhumäessä Sandarmohin mäntykankaalla, missä vasta Neuvostoliiton hajottua paljastui teloituspaikka, jonne on haudattu ehkä jopa 10 000 ihmistä. Sitten meistä jokainen lähti etsimään omaansa äärettömältä ristimereltä. Sitten mies antoi lahjaksi läppärin ja kehotti aloittamaan Kallion kirjoittajakoulun ja kolmen vuoden jälkeen kirja oli valmis. Anna tuskaili tahtovansa kirjoittaa siitä. Tai ilmiantoihin, joiden seurauksena isät ja äidit teloitettiin ja pienet lapset julistettiin kansanvihollisiksi. Anna Soudakova muistaa 1990-luvulla elämän tuntuneen rauhalliselta ja seesteiseltä. – Pelot, tilanteet ja tunteet siirtyvät seuraaville sukupolville. Vuonna 1993 isovanhemmat muuttivat samaan taloyhtiöön, ja samana vuonna Anna sai veljen. – Kauniina elokuisena muistopäivänä ihanassa mäntymetsässä oli tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Hän liittyi kommunistipuolueeseen ja perusti perheen. – Tärkeintä on olla oma itsensä. Ylisukupolvinen trauma Tunteista ei silloin juuri puhuttu, vaikka paljon muuten puhuttiinkin. Anna tottui kuuntelemaan isoisänsä tarinoita niin Neuvostoliitossa kuin Suomessa. Anna lähti raskaalle matkalle Karjalaan vuonna 2010 yhdessä isoäidin ja pikkuveljen kanssa. Toisin kuin monet muuttajat, hänen perheensä näytti löytäneen paikkansa ja hyväksyneen tilanteensa. Siellä ammuttiin myös Jurin vanhemmat ja muuta sukua, joille hän lopulta sai pystyttää ristin. Juri kirjoitti myös runoja: kovista ajoista raakoja ja rakkaudesta kauniita ja helliä. Suuren isänmaallisen sodan jälkipyykkiä pestään nyt Isoisänsä Jurin tarinan Anna Soudakova päätti ikuistaa kirjaksi vasta vuosia tämän kuoleman jälkeen. Kysymysten aika tuli vasta myöhemmin. Vanhemmat luopuivat urastaan ja kouluttautuivat uudelleen. Itse koen sen ennemminkin vapauttavana. Hän ammensi voimaa perheestä ja rakkaudesta. Mitä männyt näkevät (Atena) kertoo Josif Stalinin vainoissa orvoksi jääneestä pojasta. Anna Soudakova kokee sikäläisen ilmapiirin pakotetun nationalistiseksi. Hän toivoi AnEn tunne ketään venäläistä, joka ei pidä yhteyttä vanhempiinsa. Isovanhemmat löysivät seuramatkat, joilla kävivät paljon. Kuinka hän pienenä pelkäsi, että äidille kävisi jotain, kun tämä illalla piipahti pihan yli isovanhemmilla. Kokemus oli vavisuttava. On tärkeää, että näistä asioita puhutaan ja totuus tulee julki. – Etenkin isoisälle oli kova juttu luopua urasta, jonka eteen hän oli tehnyt niin paljon töitä. Oodeissa ylistetty kansa oli kykeneväinen valesyytöksiin saadakseen kadehtimansa naapurin asunnon. Stalinin aikaiset tapahtumat haluttiin Venäjällä jättää hämärän peittoon. Venäjällä ovat nyt pinnalla toisen maailmansodan eli suureksi isänmaalliseksi kutsutun sodan kärsimykset. – Mutta ei ole aikaa, valitin. Isompana Anna alkoi kysellä. Sen pohjana on oman perheen tarina, mutta henkilöhahmot alkoivat jo varhain elää kirjoittajasta riippumatonta elämäänsä. na päättivät seurata tyttären perhettä Suomeen. – Isoisä olisi tahtonut taistella totuuden puolesta, mutta niissä olosuhteissa se oli mahdotonta. Sen tiedostaminen ja kirjoittaminen auttoivat minua ymmärtämään ja käsittelemään omia traumojani. Anna muistuttaa kirjansa olevan fiktiota. Se osoittaa, kuinka Neuvostoliitossa kaikki oli mahdollista. Ne kulkivat aina perheen mukana. Murrosiän kipuilut nostivat pintaan kysymyksen kuka minä olen. – Moni on sanonut, että olen rohkea kirjoittaessani niistä. – Yhtä lailla maan historiaa ovat Sandarmohin teloitukset. Oli helpompi arvella, miltä toisesta tuntuu kuin kysyä suoraan. Tai sitten ihmiset vain katosivat. Annassa on pinnan alla paljon venäläisyyttä, johon suomalaisuus on lomittunut vuosien saatossa. Pappi siunasi kaikki. Isoisä oli kuollut kaksi vuotta aiemmin 77-vuotiaana. Se oli pitkä matka, jonka loppuvaiheissa Anna alkoi voida fyysisesti pahoin. Kun Anna 2010-luvulla alkoi kirjoittamalla availla perhelukkojaan, hän tutustui käsitteeseen ylisukupolvinen trauma. – Vanhempani ja isovanhempani joutuivat varmaan rakentamaan oman kuplansa kipuilujen kautta. Nyt hän miettii, miten suuria muutoksia ja uhrauksia sekä hänen vanhempansa että isovanhempansa joutuivat kokemaan. 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 16 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 16 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. – En uskaltanut mennä nukkumaan ennen kuin äiti palasi. Jälkikäteen hän on oivaltanut monia asioita. Hän luonnehtii itseään hybridiksi, jossa elää myös perheen historia. Kuusikymppisille tohtori-isoisälle ja fyysikkoisoäidille ei Suomesta löytynyt töitä, vaikka yritystä oli myös oppia suomea hyvin. Uutiset kertoivat, että Sandarmohin paljastanut Juri Dmitrijev joutui vainon kohteeksi, ja joukkoteloituksista syytettiinkin suomalaisia. Samaa kyselee nyt Annan 14-vuotias poika, jolle hän antaa neuvoksi omakohtaisen oppinsa
Ystäväperheiden arki Venäjällä ei ole huoletonta Anna Soudakovakin tahtoo muistaa elämästä tuon puolen, kepeän ja kauniin. Valtava maa ei ole vain Moskova tai Pietari. Äidit suuntaavat kaiken tarmonsa lapsiin usein itsensä unohtaen. – Ja joskus myös pakon kautta riippuvaisia toisistaan. Yleistystä. Se löytyy yhä myös Venäjältä, jonne hän toivoo pian taas pääsevänsä. – Isoisä oli ikuinen poika, joka hassutellessaan eli ehkä menetettyä lapsuuttaan. Siellä elää 85-vuotias isänäiti sekä muuta sukua ja ystäviä. Ystäväperheiden arki Venäjällä on erilaista. Kesäpuistoon on aina pakko päästä samoin kuin Venäläisen taiteen museoon! Suomessa Anna elää arkea miehensä ja 6sekä 14-vuotiaiden lastensa kanssa kotikielenään venäjä, jonka hän vaihtaa julkisissa tiloissa sujuvaksi suomeksi. Minäkään en koskaan lapsena korottanut ääntäni vanhemmille, eikä meidän perheessäkään paukutella ovia tai kiroilla. Ehkä, sillä perheet ovat erilaisia, mutta Venäjällä ehdottomasti läheisempiä kuin Suomessa, arvelee Anna. Työkseen hän opettaa alakoulussa Vantaalla suomea toisena kielenä. – Minulle Pietari on elävä, mystinen hahmo, sanaton kulttuuripääoma, paikka, jossa saan hetken olla täysin oma itseni. Pietari on Annalle erityisen rakas. Anna tahtoisi kiittää dedushkaansa kaikista niistä opeista, joita sai yhteisillä retkillä. Lapset kasvatetaan vahvasti sukupuolirooleihin. En silti tunne ketään venäläistä, joka ei pidä yhteyttä vanhempiinsa tai noudata hyviä käytöstapoja. n Anna Soudakova sanoo olevansa vain oma itsensä, jossa on sekoitus venäläisyyttä, suomalaisuutta ja moninaisia sukujuuria. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 17 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 17 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 17 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. nan kirjoittavan häneltä itseltään kirjoittamatta jääneen tarinan. – Ei niin huolivapaata kuin Suomessa. – Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että siellä on muutakin kuin Vladimir Putin ja virkakoneisto. Luontoon mentiin isolla miestenpyörällä, otettiin eväät ja teetä, ihasteltiin yhdessä pikkuvarpusta. Työpäivät ovat pidempiä, ja pienetkin asiat vaativat suurta vaivaa
– Toki keskosille on tarjolle sairaalan puolestakin vaatteita, mutta nämä lahjoituksina tulleet ovat niin kauniita ja värikkäitä ja niissä on henkilökohtainen ote, kuvailee osastonhoitaja Paula Myllykangas. Nettisivustolla lapsenoikeudet.fi julkaistaan lokakuun puoliväliin mennessä materiaaleja – kuten tehtäviä, toiminnallisia vinkkejä ja taustamateriaalia – teeman käsittelyyn. Sivuston kautta voi myös ilmoittautua tapahtuman järjestäjäksi. Joskus osasto saa yksittäisiä lahjoituseriä erilaisilta ompeluseuroilta. Lapsen oikeuksien toiminnallista teemaviikkoa vietetään 15.–21.11. M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. maahanmuuttajaperheille, jotka asuvat vastaanottokeskuksessa ja joilla ei ole vauvalle mitään tarvikkeita. Teemana on jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus hyvään kohteluun. Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi tietoa itseään koskettavasta teemasta, kaikki koulut, varhaiskasvatuksen yksiköt, esikoulut, iltapäiväkerhot, harrastusryhmät ja yritykset toivotetaan tervetulleiksi järjestämään teemaviikkoon liittyviä tapahtumia. Tällä hetkellä pienin osaston vaatevarastosta löytyvä body on vain 20 senttimetrin kokoinen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA KYLILLÄ KUULTUA BODY KOKOA 20 Työn kautta tutuksi tulleen äidin keskosvauvat olivat elämänsä alkutaipaleella hoidossa espoolaisen Jorvin sairaalan vastasyntyneiden osastolla L2. mammakasseja. LAPSEN OIKEUDET JÄRJESTÄISITKÖ TAPAHTUMAN. Niitä on annettu esim. Ruotsinkielisen Helsingfors Svenska Marthaföreningin jäsenet ovat koonneet kotiutuville äitiyspakkauksen tyyppisiä ns. Se on tehty osastolta annettujen mittojen mukaan. – Mammakassit ovat aina myös kauniisti pakattuja. – Myös osastolta kotiutuneet perheet ovat lahjoittaneet vauvalleen pieniksi jääneitä vaatteita. Nehän eivät vauvavaiheessa juuri kulu. Koululaisten lisäksi etenkin marttayhdistykset ovat ommelleet ahkerasti vaatteita Jorvissa hoidettaville keskosille. Erityisesti teineissä on paljon uupumusja ahdistusoireista kärsiviä.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN TEHY-LEHDESSÄ. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. ULLA OJALA o IKEUKSIEN LAPSEN viikko ”Olemme oppineet valmentamaan lapsia täydellisiksi yksilöiksi, mutta samalla kuormitamme heitä. Äiti muistelee edelleen lämmöllä sitä, kuinka lähikoulun oppilaat olivat tehneet vaatteita osastohoidossa olleille pikkuruisille keskosille, jotka suorastaan hukkuvat normaalikokoisiin vastasyntyneiden vaatteisiin
Kokoelma tulee yleisön nähtäväksi Siidan perusnäyttelyyn, jota uudistetaan parhaillaan. Ostakaa makkaraa/ Harvemmin kuin perunaa ja porkkanaa Popsikaa papua/ Se tuo lautaselle hyvää makua Maistakaa mansikkaa/ Väriä ja herkkua kun tarjoo maa Haukatkaa naurista/ Vihannesten syöminen on kaunista DIGITALISAATIO UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA Digitalisaatio vaikuttaa lasten elämään monilla tavoilla ja silloinkin, kun lapsi ei itse edes käytä tätä teknologiaa. I. Näyttely aukeaa huhtikuussa 2022. Niilon, 13, mukaan kuoron tärkein viesti lapsille on, että lapsetkin voivat omalta osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja pienilläkin teoilla on väliä. väkivaltainen sisältö, vihapuhe ja ahdistelu verkossa, uhkapelaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä hengenvaarallisiin tekoihin yllyttäminen. Suomen Kansallismuseossa avautuu 31.10. Biolapsissa mukana oleva Hilde, 13, sanoo kuoron haluavan lapsiyleisön kautta innostaa myös vanhempia kestävämpään arkeen. – On tärkeää saada ilmastonmuutos pysäytettyä! Biolapset-kuoron jäsenet Hilde ja Niilo ovat esiintyneet mm. Itkosen vuonna 1912 Petsamosta keräämiin esineisiin. näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu, jossa on esillä noin 150 saamelaiskokoelman esinettä. Tällaisia ovat mm. Videolla 14-henkinen, 8–13-vuotiaista roihuvuorelaislapsista ja -nuorista koostuva kuoro räppää itse kirjoittamiaan riimejä Palefacen kanssa. Kun näyttely päättyy, ne siirretään Inariin saamelaismuseo Siidaan, jonne muut n. LIHATON LOKAKUU POPSIKAA PORKKANAA! Alakoulujen musiikkituntien klassikkobiisi Ostakaa makkaraa on saanut uuden kasvispainotteisen sanoituksen. Vene kuuluu T. Tämän vuoksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. Toisaalta lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. 2 000 esinettä on jo palautettu. Se miten aikuinen toimii, vaikuttaa siihen, miten lapsi toimii tulevaisuudessa. – Biolasten tärkein sanoma aikuisille on se, että aikuisen arki on jonkun lapsuus. Museomestarit Ari Vink ja Niklas Kovács valmistelevat kolttasaamelaista nuoravenettä lastattavaksi. LE O TO RV AL D S SO IL E TI RI LÄ , M U SE O VI RA ST O LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 19 ›› ›› LM6_s18-23_Tulva.indd 19 LM6_s18-23_Tulva.indd 19 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. >lapsiasia.fi/yleiskommentit ILMASTOMUSIIKKIVIDEO ”AIKUISEN ARKI ON JONKUN LAPSUUS” Linnan juhlista koko kansan tuntemaksi noussut Biolapset-kuoro on mukana ykkösrivin artistien ja Joensuun kaupunginorkesterin kanssa ilmastomusiikkivideolla Yes, we all need hope. Turun kirjamessuilla ja Musiikkitalon Climate Aid Finland -konsertissa. Yleiskommenteissa painotetaan, että valtioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen lapsia digitaalisten ympäristöjen hyvinvointia ja kehitystä vaarantavilta riskeiltä. Härkäpapuruokia valmistava Beanit teetti elokuussa tutkimuksen, joka kertoo, että aikuiset kuvittelevat lasten suosivan punaista lihaa, vaikka totuus on toinen: monet lasten suosikeista ovat kasvisruokia. Palveluntarjoajien tulee tarjota eri ikäisille ja eri kehitysvaiheissa oleville lapsille sopivia palveluja ja kuulla niiden kehittämisessä lasten näkemyksiä. Laulun uusi sanoitus on palkitun lastenmusiikkiyhtye Pikku Papun Orkesterin käsialaa
INSTAGRAM VÄRJÄTTYÄ RIISIÄ TRAKTORINLAVALLE @leikkileikkina syntyi vuonna 2019, jolloin Emma Rapala oli hoitovapaalla esikoisensa kanssa luokanopettajan työstä. Kahden äidin askartelu-, kirja-, peli-, leikki-, retkija menovinkkejä. l @leikkiloikka. Suomen käsityön museossa Jyväskylässä on 17.10. Ideat kumpuavat milloin mistäkin: opettajan työstä, vuodenajoista tai lapsen mielenkiinnon kohteista. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. laululaukun ja kierrätysaiheista tekemistä. l @_leikinlailla_. Suosituksia saa esim. EM M A RA PA LA / @ LE IK KI LE IK KI N A Kuvassa Jämsänkosken lottatyttöjä äidin apuna. PUUHAVINKKIEN AARREAITTA Instagramista löytyy mm. talousja vessapaperirullista saa teipin avulla rakenneltua seinään vaikka minkälaisia ratoja, joiden läpi voi pudotella pieniä palloja. vauvaa ilahduttavista leikeistä. Esiopetuksen, liikunnan ja tanssinopettajana työskennellyt äiti antaa kekseliäitä vinkkejä mm. @leikkileikkina vinkkaa, että syksyn lehdistä voi askarrella näin hienoja eläinhahmoja. Peli sopii itsenäiseen opiskeluun ja opetussuunnitelman tueksi yläkouluikäisille. tällaisia puuhatilejä lapsiperheille: l @lastenhetket. Äiti mm. vinkkaa hyvistä menokohteista. Turun Seikkailupuisto liikennekaupunkeineen ja lähellä sijaitsevine maauimaloineen. Puuhaideoita antamassa äiti ja vauva sekä 5ja 2-vuotiaat lapset. MOBIILIPELI RUOTSIA OPPIMAAN Uusi ruotsinkielen opintoja tukeva mobiilipeli Modigt på svenska – Saaristoseikkailu alkaa siitä, että Jaana-täti on kateissa. Instagram-tililtä löytyy ideoita jäämaalauksesta taikaliemien sekoitteluun. asti nähtävänä Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttely. KE SK ISU O M EN LO TT AP ER IN N EY H D IS TY KS EN KO KO EL M AT 20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. Äiti sekä 8-, 6ja 2-vuotiaat lapset tarjoavat mm. ADHDlääke ON VIIDENNEKSI YLEISIN LASTEN JA NUORTEN KÄYTTÄMÄ LÄÄKE. – Rakastin työssäni erityisesti kuvataiteen opettamista ja toivon, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus luoviin puuhiin. Psyon Games Oy:n julkaisemaa peliä on ollut suunnittelemassa opettajia ja kieltenopettajiksi opiskelevia. Peli on ladattavissa maksutta AppStoresta ja GooglePlaysta. l @leikillista. Nyt kotona on innostamassa 3-vuotiaan esikoisen lisäksi myös nelikuinen kuopus. l @snaditleikit. l @puuhailualastenkanssa. Esim. Äiti sekä 4ja 2-vuotiaat lapset antavat puuhaideoita aktiiviseen arkeen
Ja jos pinnaa venytetään äärimmilleen, kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa. Hugo Pylkkänen kirjoitti: ”Laitoskasvatuksessa voidaan joskus tulla sellaiseenkin kokemukseen, että kasvattaminen ilman vitsaa on sama kuin kehotettaisiin syömään sellaisessa pöydässä missä ei ole ruokaa.” ”Ennen rangaistusta on lapselle rakkaudessa puhuttava ja selitettävä sen tämänkertainen välttämättömyys.” R. Hän puhuu luottamuksen rakentamisen tärkeydestä. Lasten taikomat herkut voidaan myydä esim. vietetään ensimmäistä Auta leipomalla -päivää, jolloin päiväkodit ja koulut leipovat herkkuja ja myyvät niitä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin hyväksi. Kostuttavat varovasti kieltä kahvikupin reunaan/ närppivät pullasta muruja/ puhuvat/ polvet tiukasti yhdessä, kädet siveästi sylissä/ kaunis elämä lautasella etkö huoli/ ota keksiä > Pirjo Maijala: Unelmissa kuulen laulun kevättuulen (Mediapinta 2021) TEEMAPÄIVÄ LEIPOMALLA RAHAA LAPSILLE 7.10. Viranomaisilta toivotaan apua, mutta samalla heidät toivotetaan hornantuuttiin. Silloinkin on aina muistettava kirjoittajan korostaman, lasta rakastavan luonteenlaadun ja mielentyyneyden lisäksi ottaa tarkoin huomioon lapsen ikä ja yksilöllisyys sekä ohjesäännön rangaistuksia koskevat määräykset ja – kiivastumisen varalta – se tosin toisessa yhteydessä kirjoitettu Raamatun sana, että ’ei pidä sinun hänessä luuta rikkoman’.” Aika hurjaa tekstiä, eikö. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 21 ›› ›› LM6_s18-23_Tulva.indd 21 LM6_s18-23_Tulva.indd 21 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. Ruumiillisen kurituksen kieltävä laki tuli Suomessa voimaan vuonna 1984. Yhteyden pystyy luomaa parhaiten aidolla kuulemisella ja läsnäololla, jolloin perhe kokee tulevansa ymmärretyksi. Tulevat ja maanittelevat/ mairittelevat/ sijoittavat parempiin perheisiin. > autaleipomalla.fi ”Vaikka minusta siltä tuntui ja kaikki niin luulivat, edes Somerolla en ollut lukioni ainoa homo.” SOMEPERSOONA EINO NURMISTO IMPROBATUR-LEHDESSÄ. KURITUS KASVATA ILMAN VITSAA Vuonna 1938 Lapsen Maailman edeltäjässä Lapsi ja nuoriso -lehdessä käsiteltiin ruumiillista kuritusta laitoskasvatuksessa. Heihin pitää saada luotua sellainen yhteys, että perhe tuntee olonsa turvatuksi, ei uhatuksi, sanoo Maijala. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys suomalaisten kasvatusasenteista ja kuritusväkivallasta julkaistaan tässä kuussa – pysy kuulolla! ANU JÄMSÉN KIRJA KUNNIOITA JOKAISTA VANHEMPAA! Rosoinen lähiö, sen repaleiset lapset ja rypistyneet äidit, puukot ja piikit. – Ei tarvitse olla kiva. Silti ammatillisuus ei ole tiukkapipoista virallisuutta. Hänelle on kertynyt vuosikymmenten varrella runsaasti hiljaista tietoa lastensuojelusta. heidän vanhemmilleen tai torilla – tyyli on vapaa. Maijala sanoo kohdanneensa työvuosiensa aikana todella, todella harvoin täydellistä pahuutta, pahoja tekoja kylläkin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset os. Ylhäältä päin ohjeistaminen saattaa loukata syvästi. Liukkonen jatkoi samasta teemasta: ”Ruumiillista kuritusta on kuitenkin annettava erittäin säästeliäästi, aivan viimeisenä keinona ja vain todella ’pahaintapaisille’. Lastensuojelua ei mielletä tukitoimeksi, vaan uhkaksi. Siellä astelevat jonossa/ rivissä rintamana/ saatanat. Ammattitaidon lisäksi katu-uskottavuus on hyvästä. – Jokaista perhettä pitää kunnioittaa ja vanhemmat tulee hyväksyä ihmisinä, vaikka heidän tekojaan ei ehkä hyväksykään. Tähän mielenmaisemaan sijoittuu Pirjo Maijalan satasivuinen runotarina Unelmissa kuulen laulun kevättuulen (Mediapinta 2021). Jos päivä pääsi livahtamaan ohitse, auttaa voi minä tahansa päivänä vuodesta järjestämällä oman leivontatapahtuman. Me olemme kaikki ihmisiä, me tarvitsemme toisiamme. Maijala on eläkkeelle jäänyt psykiatrinen sairaanhoitaja ja kirjallisuusterapeutti, jonka toimenkuvaan kuului perhetyö kotikäynteineen sosiaalityöntekijän rinnalla
NETTI KUUNTELE EJA ÄÄNIKIRJOJA Nyt lapset ja nuoret löytävät laadukkaita lasten ja nuorten suomenja ruotsinkielisiä eja äänikirjoja kootusti yhdeltä nettialustalta! Omalla kirjastokortilla on mahdollista lainata kirjoja valtakunnallisesta digikokoelmasta, joka sisältää toistaiseksi runsaat sata kaunoja tietokirjaa. Mihin rahaa menee. hunajavettä sekä kärpäsjauhelihamössöä, jonka päälle oli rapsuteltu kalkkia. Eikä ole pahitteeksi, vaikka itsenäistyvän nuoren vanhemmatkin tutustuvat aineistoihin. Mitä jos en pääse opiskelemaan minne haluan. ”Vanhemman olisi tärkeää käyttää suurin osa ajastaan [leikki-ikäisen] lapsen kehumiseen silloin, kun tämä on toiminut riittävän hyvin. Kumpikin pääsi siivilleen 4.8. EL IN A PE KK AR IN EN M O ST PH O TO S 22 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s18-23_Tulva.indd 22 LM6_s18-23_Tulva.indd 22 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. Nuoren itsenäistymiseen liittyy konkreettisia asumiseen, rahaan, opiskeluun ja työhön liittyviä kysymyksiä, mutta myös tunteita ja pohdintoja. > itsenaistyvanuori.fi LAPSEN MAAILMA SAI KOULUARVOSANAN 8,7 LEHDEN LUKIJATUTKIMUKSESSA. NUORET KOOTUSTI ITSENÄISTYMISESTÄ Mistä saan kotivakuutuksen. Louna-linnun siipi kasvoi 12 sentistä yli 15 sentin mittaiseksi. > www.ellibslibrary.com Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen kesään kuului pikkuisten hoitamista – ei kuitenkaan ihmislasten, vaan pesästään pudonneiden tervapääskynpoikasten. Kunnallisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuuna ja Nuorisotutkimusverkosto ovat yhdessä koonneet Itsenäistyvä nuori -sivuston, josta nuorisotyöntekijät löytävät työvälineitä ja tietoa keskusteluihin nuorten kanssa. Vaikka kaikki ei sujuisi juuri kuten pitäisi, lapselle pitäisi kertoa, kun tämä on oppinut ja kehittänyt toimintaansa oikeaan suuntaan.” SUOMEN SUPERNANNY, YLEMMÄN ERITYISTASON PSYKOTERAPEUTTIYRITTÄJÄ PIA PENTTALA NAPPI-LEHDESSÄ. Uutta kirjallisuutta hankitaan jatkuvasti tarjonnan mukaan. 2,5 viikon aikana Lounaksi ja Lasseksi nimetyille lintusille syötettiin Heinolan lintutarhan ohjeiden mukaan mm
Vuotta myöhemmin hän sai itselleen tukiperheen, johon kuuluvat vanhemmat ja kolme lasta. Tukiperheeltä ei edellytetä mitään erityisiä valmiuksia. – Osa varmaankin toivoisi sitä. Olemme alkaneet järjestää pienimuotoisesti pääkaupunkiseudulla tukiperheitä turvapaikanhakijaja pakolaistaustaisten perheiden lapsille. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ KUVA JULKAISTIIN LAPSEN MAAILMAN EDELTÄJÄSSÄ ELI LAPSI JA NUORISO -LEHDESSÄ VUONNA 1961. Afganistanista evakuoitiin elokuussa kokonaisia perheitä, joiden jäsenet saivat neljäksi vuodeksi oleskeluluvat. He käyvät läpi koulutuksen, joka antaa valmiuksia turvapaikanhakijana maahan tulleen lapsen tai nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen. Tukiperheitä on tällä hetkellä runsaat 50, mutta lisää tarvitaan. – Talibanin noustua valtaan monella on erityisen suuri huoli oman perheen ja läheisten tilanteesta Afganistanissa, sanoo hankepäällikkö Heini Aaltonen Yhdessä matkalla -hankkeesta. Noin 25 nuorta on jonossa, ja hakemuksia tulee jatkuvasti lisää. vee TUKIPERHE HALUATKO TUTUSTUA UUTEEN KOTIMAAHAN TULLEESEEN LAPSEEN TAI NUOREEN. > Ilmoittautumiset tukiperhetoimintaan: Heini Aaltonen, heini.aaltonen@ yhteisetlapsemme.fi, 044 721 1245 tai www.yhteisetlapsemme.fi ”HEIDÄN KANSSAAN ON AINA OLLUT KIVAA” Azizilla, 20, on viiden vuoden ajan ollut suomalainen tukiperhe. Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukiperheitä ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijalapsille ja nuorille Uudellamaalla. – Riittää, että perhe on turvallinen sekä tasapainoisessa elämäntilanteessa ja haluaa tutustua uudessa kotimaassa elävään lapseen tai nuoreen. – Mutta se ei ole ainoa hyvä muisto. Hän on puuhannut helsinkiläisen perheen kanssa tavallisia arjen asioita: he ovat viettäneet aikaa yhdessä, syöneet, keskustelleet, tehneet mökillä puutarhatöitä ja käyneet urheilutapahtumissa. Heidän kanssaan on ollut aina kivaa. Tukiperhe tarjoaa mahdollisuuden osallistua tavalliseen perhearkeen ja väylän tutustua suomalaisiin, kieleen ja kulttuuriin. Erityisen hyvänä muistona Azizin mieleen on jäänyt joulun ja uudenvuoden vietto yhdessä perheen kanssa: hän näki joulupukin ensimmäistä kertaa. – Kun asun yksin, tukiperhe on todella hyvä olla olemassa. Hän saapui ilman perhettään Afganistanista Suomeen vuonna 2015 Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta. Lapset ovat pääasiassa 13–20-vuotiaita ja suurin osa heistä tulee Afganistanista. Yhteiset Lapsemme ry:llä ei ole tarjota tukiperheitä kokonaisille maahan tulleille perheille. Tukiperheenä voi toimia lapsiperhe, pariskunta tai yksinasuva aikuinen. He soittelevat tiiviisti toisilleen ja tapaavat vaihtelevasti – joskus parikin kertaa viikossa, mutta saattaa mennä kuukausikin tapaamatta. En tunne itseäni yksinäiseksi, kun minulla on heidät, sanoo Helsingissä asuva Aziz. Tarvittaessa olisi hyvä pystyä sitoutumaan tukemiseen pitkäkestoisesti. Lapset kaipaavat perhettä tai perheenkaltaista yhteisöä sekä aivan tavallista arjen tekemistä ja mahdollisuutta olla lapsi. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 23 LM6_s18-23_Tulva.indd 23 LM6_s18-23_Tulva.indd 23 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25
Maaseutuyrittäjyys on paitsi leipäpuu myös perhekeskeisen elämäntavan kivijalka. OUTI JUURIKAINEN | KUVAT JOHANNA KOKKOLA 24 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 24 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 24 15.9.2021 14.26 15.9.2021 14.26. kasvu Maalaiselämää Marko ja Hannele Puhakka elävät viiden poikansa kanssa luonnonläheistä elämää sukutilalla
Mökkiasukkaiden, suurelta osin eteläsuomalaisten lapsiperheiden vuoksi pojillakin riittää uusia kavereita kesäisin. Esikoinen Leo, 11, selventää vieraalle, että viljely käynnistyy keväällä laittamalla maahan sontaa ja kylvämällä perunat istutuskoneella: – Isä ajaa traktorilla ja me Jonin kanssa pudottelemme perunat kylvökoneen kyydissä. – Lapsuudenkotini on seitsemän kilometrin päässä, joten kyllähän me tunsimme toisemme jo ihan nuoresta asti, Hannele kertoo. – Voikukkia ei pihasta meinaa löytää, kun omat ja mökkiläisten lapset syöttävät niitä pupuille. Ne ilahduttavat myös maatilamatkailijoita, jotka yöpyvät kesäisin perheyrityksen vuokramökeissä. Lehmien lisäksi tilalla asustelee myös lahjahevonen sekä kanoja, kissoja, kaneja ja poni. Isä kehaisee, että pojat ovat istuttaneet kohta nautittavat perunat: – Eihän tämä perunanviljely varsinaisesti kannattavaa ole, mutta tietää ainakin, mitä syö. – Mutta ei kaikki yhtä aikaa. Ei ole kasvinsuojeluaineita. Pariskunnan yhteinen tarinakin on jo jonkin mittainen. – Kyllä kumpaakin pitää kiinnostaa, ei tästä muuten tulisi mitään. Tomi pääsee sadonkorjuun aikaan maistamaan ja omin käsin ihmettelemään yhteisen ahertamisen tulosta. Häälahjaksi saimme hevosen! Tilan päätuotantosuunta on emolehmien kasvatus. Suvun hallussa tila on ollut neljän sukupolven ajan, pian sata vuotta. Nyt elokuussa pienet työmiehet ovat saaneet jo hyvän aikaa maistella urakkansa tuloksia. Ollaan Enossa, Joensuun maaseutupitäjässä Pohjois-Karjalassa. Ja tänään suurin piirtein 20 lasta on käynyt pomppimassa meidän trampoliinillamme, Marko nauraa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 25 ›› LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 25 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 25 15.9.2021 14.26 15.9.2021 14.26. Yhteisen uskon ja arvomaailman jakava pari kihlautui vuotta myöhemmin, ja puolen vuoden kuluttua vietettiin häitä. Hannelesta iso yhdistävä tekijä oli ja on myös rakkaus maalla asumiseen ja kiinnostus maatalouteen. R uokapöydässä on seitsemän lautasta ja seitsemän syöjää, kun Hannele, 31, ja Marko, 33, Puhakka kutsuvat pesuettaan syömään. Naimisiin menon jälkeen opiskelin eläintenhoitajaksi. Hannelen 18-vuotissyntymäpäivien aikaan ilmassa oli jo ihastusta, ja muutaman kuukauden kuluttua sitten jo seurusteltiinkin. – Ja lapset näkevät, mistä ruoka on peräisin, Hannele lisää. – Yhteisiä kavereita oli paljon, Marko virkkaa. Ruoka maistuu myös Eetulle, 7, Saulille, 5, ja Tomille, 2. Veljekset osallistuvat mielellään maatilan töihin. Joni, 9, nyökyttelee vieressä. Puhakan perhe ruokailee samassa tuvassa, jossa Marko on lapsuudessaan syönyt samalla pellolla kasvatettuja perunoita vanhempiensa ja kolmen veljensä kanssa. Valmentajaa ei tarvita: Jonilla on vauhtia omasta takaa. Tilan tuotantosuuntien valintaan on vaikuttanut paitsi Markon vanhemmilta tilan hankkimisen myötä tulleet vuokramökit, myös haLiikunnan harrastamista Puhakan malliin
Sukupolvenvaihdoksen aikaan perheen ensimmäiset lapset olivat syntyneet, ja tila oli lypsykarjatuotannossa. Kalastus on erityisesti poikien juttu, metsästys isän ja poikien yhteinen. lu viettää paljon aikaa lasten kanssa. Jossain kesän ja syksyn välimaastossa on tietysti vielä marja-aika. Vuokramökit ovat sitovia kesäaikaan, mutta tuovat osaltaan töitä molemmille vanhemmille. Luonteeltaan Tomi onkin ehkä pojista kaikkein rämäpäisin. Parasta ovat yhteiset retket ja hetket, joihin kaikki pääsevät mukaan omalla tavallaan. – Eilen, kun olin tallilla töissä, pojat ajoivat pyörällä rallia toisesta päästä ulos ja toisesta sisään. Mutta sitten kun on uskaltanut lähteä ja kokeilla, he ovatkin viihtyneet metsässä naama sinisenä mustikoista leikkimässä pitkän aikaa. Rakkaus maatalouteen yhdistää Hannelea ja Markoa. Veljesten arki on kesäisin vapaata ja puuhakasta. Traktorileikit onnistuvat yhtä lailla hiekkalaatikolla kuin isän mukana navetassa. Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana vahvistui päätös vaihtaa emolehmätuotantoon, koska se ei ole yhtä aikaa vievää eikä yhtä sitovaa kuin lypsykarja. Yllättävän paljon asioita he tekevät jo kaikki viisi yhdessä, Hannele kertoo. Emolehmätilalla eläimet ovat irti ympäri vuoden. Molemmat pitävät siitä, että ammatinvalinnan ansiosta myös töitä voi usein tehdä yhdessä puolison kanssa. Itse tienatuilla rahoilla on hankittu omavalintaisia leluja. Kanit, kanat, kissat ja hevoset tuovat iloa omien lapsien lisäksi myös vuokramökeissä vieraileville lapsille. 26 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 26 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 26 15.9.2021 14.26 15.9.2021 14.26. – Taaperoikäisen lapsen kanssa olen välillä miettinyt, tuleeko marjastuksesta mitään. Talvisin isoimmat myös harrastavat sählyä ja jääkiekkoa jäähallin vapailla vuoroilla, joten silloin on touhua enemmän myös maatilan ulkopuolella. Talvella isot pojat käyvät koulukyydillä koulussa ja pienimmät ovat hoidossa viiden kilometrin päässä Enon keskustassa. Välillä pihapiirissä on pidetty myös kioskia. Koko perhe puuhailee paljon yhdessä, mutta jokaisella on myös omia kiinnostuksen kohteita. Joni puolestaan saattaa jäädä sisälle lukemaan Aku Ankkoja, kun muut kirmaavat ulos. Trampoliini ja hiekkalaatikko ovat ahkerassa käytössä, ja omassa rannassa melominenkin on mukavaa. Välillä olemme teipanneet pienimpien kumpparinvarret kiinni lahkeisiin, etteivät kengät ja sukat olisi illalla täynnä marjoja, Hannele paljastaa. Eetu on perheen hauskuuttaja ja tarinankertoja. Marjastus kiinnostaa koko perhettä, ja metsässä ollaan välillä päivästä melkein isompi osa kuin kotona. Tomi tietää, että voikukka on kanien herkkua. Myös lapset haluavat usein lähteä mukaan mökkien siivoamiseen tai lehmien parsien puhdistamiseen. Tomi on jo tottunut kulkemaan vanhempien mukana tilan töissä. Kun olemme lapsia saaneet, haluamme nauttia heidän kanssaan olemisesta, Hannele sanoo. Pihapiiriin ja sen läheisyyteen on rakentunut viisi hauskannäköistä majaa. Pyörät, mopot, mönkijät ja potkulaudat tarjoavat vauhtia, rantasaunalla voi käydä pulahtamassa. Hän on Saulin kanssa myös erityisen kova majanrakentaja. Vauvaiässä lapset ovat olleet patikointiretkillä kantorepussa, ja hiihtolenkeillä pienet ovat kulkeneet pulkan kyydissä. Vanhimmat pojat ovat keränneet puolukkaa myös myyntiin. Leo on rauhallinen ja huolehtivainen järjen ääni. – Lapsien saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. – On mukavaa, että voimme tehdä töitä yhdessä. Totta kai pahnanpohjimmaista vanhempien täytyy vielä tarkkaan vahtia
Todellisuudessa pari pitkästyi täysin jo rivitaloelämään Enon keskustassa avioliittonsa alussa. Ajatus kaupunkiin muuttamisesta on lähinnä vitsi, ainakin tällä hetkellä. Isovanhemmat tarjoavat parille kahdenkeskeistä aikaa myös viikoittain. Marko keksii lopulta yhden hyvän puolen kaupungissa asumisessa: – Lumitöitä ei tarvitsisi tehdä! Siirrymme pihalle, jonne ei juuri liikenteen ääniä kantaudu. – Meillä on molemmilla myös omat aktiiviset kaveriporukkamme, joiden kanssa tapaamme usein. Töiden jälkeen, kun oli syöty, mitä siinä tekevä ihminen oikein osaa paikallaan töröttää, Marko huokaa. Ystävät ovat sukulaisten lisäksi todella tärkeä voimavara meille, me kyläillään paljon, Hannele sanoo. Luonnonläheisessä pihapiirissä herää mieleen kysymys luonnonsuojelusta. Lehmien hoito on vanhempien vastuulla, mutta myös Joni ja muut isommat pojat ovat usein auttamassa parsien puhdistamisessa. Sama elämäntilanne yhdistää, ja puhuttavaa riittää. – Totta kai! Olemme alusta asti pitäneet kiinni siitä, että käymme kerran vuodessa kahdestaan jollakin pienellä reissulla. Lehmien rapsuttelu kuuluu kaikille. n Karjamäärän kasvattamiseen ei ole tarvetta. Pojat ryhtyvät nopeasti kukin itselleen mieluiseen puuhaan, kuka majaleikkiin, kuka trampoliinille. – Uudet investoinnit lisäisivät työmäärää ja velkaa. Meistä tuntuisi oudolta, jos koti olisi vain käyntipaikka, josta lähdetään harrastamaan, Hannele miettii. Jos perheessä on ollut vauva, hän on lähtenyt silloin mukaan isompien jäädessä isovanhempien hoiviin. Joni ja Leo (etualalla) näyttävät mallia polkuautolla ajamisessa. – Kävimme silloin vielä vieraalla töissä. Vaikka tilan rantaviivalle mahtuisi vielä yksi mökki, ei siihen ole tarvetta. Marko ja Hannele ovat joskus kuvitelleet muuttavansa kerrostaloon eläkeiässä. – Olemme kasvaneet pienestä pitäen tähän elämäntapaan ja halunneet tarjota saman lapsillemmekin. Marko on samaa mieltä: – Vaikka kaikki ei aina olekaan täydellistä, olemme saaneet elää elämää, josta olemme yhdessä haaveilleet. Markossa sana aiheuttaa ristiriitaisia tunteita: – Luonnosta täytyy pitää huolta, mutta välillä tuntuu, että luonnonsuojelu on mennyt yli äyräiden. Saunominen tai hiihtolenkki kahdestaan lataa parisuhteen akkuja arjessa tehokkaasti. Näillä reissuilla olemme sitten olleet aina ihan valmiilla lomalla hotellissa tai kylpylässä, Marko kertoo. Veljessarjan vanhimmat ovat kovia kalamiehiä ja ahkeria marjastajia metsästystäkään unohtamatta. Meillä ei ole haavetta koko ajan kasvattaa yritystoimintaa ja etsiä maksimia, Hannele sanoo. Ajatus ääripäiden välttämisestä ja kohtuullisuudesta huokuu Puhakoiden ajattelussa muutenkin Vaikka peltopinta-ala mahdollistaisi karjamäärän kasvattamisen, ei siihen ole tarvetta. Joskus kaupunkiajelulla perheen lapset ovat kyselleet, ”asuuko joku siis oikeasti noissa” eli kerrostaloissa. Kaipaako perhekeskeinen pariskunta koskaan parisuhdeaikaa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 27 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 27 LM6_s24-27_PuhakanPerhe.indd 27 15.9.2021 14.26 15.9.2021 14.26. Suomi on kuitenkin pieni maa, emme me maailman mittakaavassa pysty kaikkea ratkaisemaan. Kunnioitan ja arvostan luontoa, mutta minusta luonnonvaroja, puita, marjoja ja riistaa saa myös hyödyntää. Varmaan kaupunkilaiseen elämäntapaan kasvetaan ja totutaan samalla tavalla. Olemme tyytyväisiä tähän. En pidä ääripäistä
Lähivuosina Sauma lastensuojelusta muodostuu alan merkittävä toimija valtakunnallisesti. Työntekijöidemme pitkä kokemus lastensuojelun palveluiden toteuttamisesta yhdistettynä vahvaan terveydenhuollon panostukseen tekee mahdolliseksi monipuoliset ja vaikuttavat palvelut lapsille, joiden kuntoutustarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla muualla. Sauman palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka hyötyvät kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Viimeisimpänä mukaan on tullut alalla pitkän historian omaava, laadukkaana toimijana tunnettu Ankkurin lastensuojelupalvelut, johon kuuluu seitsemän koko Suomen alueelle lastensuojelun palveluita tarjoavaa erityisyksikköä sekä ympärivuorokautista perhekuntoutusta tarjoava yksikkö. Sauman tukitoiminnot ja erityistyöntekijät tarjoavat työyhteisön jokaiselle jäsenelle vahvan tuen. Lastensuojelun ammattilaisille tarjoamme työympäristön, jossa laatu, vastuu ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä tekoja. psykiatrian, päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden alueilla. Sijaishuollon lisäksi Sauma lastensuojelu tarjoaa monipuolisia avoja jälkihuollon palveluja sekä asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä turvallisessa kasvuympäristössä. Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 1 Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 1 10.9.2021 14:44 10.9.2021 14:44 auma lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun palveluihin, joissa yhdistyy vahva osaaminen lastensuojelun ja mm. Kasvu perustuu sekä uusien yksiköiden perustamiseen että osaamista vahvistaviin yritysostoihin. Sauma lastensuojelun tavoite on kasvaa yhdeksi Suomen johtavista lastensuojelupalveluiden tuottajista. Terveystalon omistaman Sauma lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten osallisuus. S Lue lisää: www.saumalastensuojelu.fi Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 2 Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 2 10.9.2021 14:44 10.9.2021 14:44 LM6_s28-29_TerveystaloIlmo.indd 2 LM6_s28-29_TerveystaloIlmo.indd 2 15.9.2021 14.28 15.9.2021 14.28
Sijaishuollon lisäksi Sauma lastensuojelu tarjoaa monipuolisia avoja jälkihuollon palveluja sekä asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä turvallisessa kasvuympäristössä. Lastensuojelun ammattilaisille tarjoamme työympäristön, jossa laatu, vastuu ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä tekoja. Terveystalon omistaman Sauma lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten osallisuus. Sauman tukitoiminnot ja erityistyöntekijät tarjoavat työyhteisön jokaiselle jäsenelle vahvan tuen. Työntekijöidemme pitkä kokemus lastensuojelun palveluiden toteuttamisesta yhdistettynä vahvaan terveydenhuollon panostukseen tekee mahdolliseksi monipuoliset ja vaikuttavat palvelut lapsille, joiden kuntoutustarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla muualla. Lähivuosina Sauma lastensuojelusta muodostuu alan merkittävä toimija valtakunnallisesti. Viimeisimpänä mukaan on tullut alalla pitkän historian omaava, laadukkaana toimijana tunnettu Ankkurin lastensuojelupalvelut, johon kuuluu seitsemän koko Suomen alueelle lastensuojelun palveluita tarjoavaa erityisyksikköä sekä ympärivuorokautista perhekuntoutusta tarjoava yksikkö. psykiatrian, päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden alueilla. Kasvu perustuu sekä uusien yksiköiden perustamiseen että osaamista vahvistaviin yritysostoihin. S Lue lisää: www.saumalastensuojelu.fi Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 2 Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 2 10.9.2021 14:44 10.9.2021 14:44 LM6_s28-29_TerveystaloIlmo.indd 3 LM6_s28-29_TerveystaloIlmo.indd 3 15.9.2021 14.28 15.9.2021 14.28. Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 1 Sauma Lasten Maailma aukeama 09-2021.indd 1 10.9.2021 14:44 10.9.2021 14:44 auma lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun palveluihin, joissa yhdistyy vahva osaaminen lastensuojelun ja mm. Sauma lastensuojelun tavoite on kasvaa yhdeksi Suomen johtavista lastensuojelupalveluiden tuottajista. Sauman palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka hyötyvät kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta
30 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 30 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 30 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29. Vastapainoa tuo maalaisympäristö, jonka hiljaisuuden rikkoo välillä vain mopopoikien pärinä. perhe Ronja syntyi RYMINÄLLÄ Triin Jürissaar ja Jouni Lahola ovat huomanneet, että kahden pienen lapsen ja kahden koiran perheessä päivät ovat vauhdikkaita
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 31 ›› LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 31 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 31 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29. Ronja syntyi vauhdikkaasti mummolan pihaan. Triin Jürissaar ja Jouni Lahola elävät lastensa Rasmuksen ja Ronjan kanssa maaseudun rauhassa Ylistarossa
Kun pääsimme Laihian mallastehtaan kohdalle, meni lapsivesi, Triin muistelee. Sieltä Triinin ja Jounin oli tarkoitus ajaa 60 kilometrin päähän Seinäjoen keskussairaalaan. Hänen ja Jouni Laholan toisen lapsen laskettuun aikaan oli neljä päivää. Kello oli kymmentä vaille viisi. Triin päätteli, ettei sairaalaan olisi vielä hoppua. Keli oli liukas, ja Jouni oli vähällä ajaa pari kertaa ojaan. Hikoilin ja kiemurtelin paikallani. 32 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 32 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 32 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29. Sain ohjeet viedä Triinin lämpimään paikkaan. Autosta Triin soitti sairaalaan, että tulossa ollaan. Seuraava supistus tuli nopeasti ja jo niin voimakkaana, että Rasmus ja Jounikin heräsivät. Jounin vanhempien kanssa oli sovittu, että Rasmus viedään synnytyksen ajaksi mummolaan Laihian Pukkalaan, jonne Ylistarosta on matkaa 40 kilometriä. Yritin koko ajan löytää parempaa asentoa ja pitää kehon mahdollisimman rentona. – Minulla oli tukala olo. Ennen lähtöä hän aikoi juoda teetä, nousi ylös ja asteli keittiöön. Tammikuinen varhaisaamu oli pimeä ja hiljainen. Rasmusta valmisteltiin lähtöön, ja Triin pakkasi supistusten välissä laukkuja minkä pystyi. – Minulle sanottiin, että emme ehdi enää Seinäjoelle. Kiireesti hän nautti puoli kuppia teetä ja vauhdilla lähdettiin tien päälle. T riin Jürissaar heräsi supistukseen kotonaan Ylistaron Heikkolassa varttia vaille neljä. Neuvolassa oli sanottu, että toisella kertaa kaikki sujuisi nopeammin. Esikoisen, Rasmuksen, synnytys oli kestänyt seitsemisen tuntia. Kellon viisarit näyttivät kymmenen yli viittä, ja Jouni hälytti ambulanssin
Yhtäkkiä Triin huomasi, ettei hengittämisestä ollut enää apua. Jouni suojasi takillaan pientä tytärtään. Jounin äiti toi vilttejä lämmikkeeksi. Triin saa puolestaan rauhassa keskittyä kodin remontoimiseen ja sisustukseen. Pihalla tunnelmat olivat toisenlaiset. – En ole malttanut päästää Triiniä keittiöön ollenkaan. – Viskasin puhelimen kädestä, ryhdyin kätilöksi ja otin kopin juniorista. Hän huusi Jounille, että tämä vetäisi vauvaa varovasti hänen ponnistaessaan. Perheessä puhutaan myös englantia, koska Tartossa syntynyt Triin asui aikaisemmin Englannissa. Kolmen minuutin päästä paikalle tuli ambulanssi ja kätilö hiukan myöhemmin. Pian onneksi kaarrettiin jo isovanhempien pihaan, ja Jouni kantoi Rasmuksen sisään. Mikä helpotus! Samassa Jounin äiti raotti ulko-ovea. – Huusin ensihoitajalle puhelimeen, että pää näkyy jo. Vauva on sylissä jo! Jouni muistaa huikanneensa äidilleen. Hän on perheen taiteilija: hän tekee erilaisia nahkatöitä, maalaa tauluja ja on pitänyt näyttelyitäkin Laihian ja Isonkyrön kirjastoissa. JOUNI Kotona vallitsee työnjako, jossa kumpikin voi toteuttaa itseään. Hänelle tuli valtava tarve ponnistaa. – Olin aivan ”hengetön”. Koska napanuora yhdisti vauvan vielä Triiniin, kolmikon ei auttanut kuin odotella taivasalla hangessa toisiinsa liimautuneina. Häneltä tiedusteltiin, missä vaiheessa synnytys oli. Kotiin hän palasi Ronjan kanssa jo kahden päivä kuluttua. Usein pelolla on turhan isot silmät, Triin toteaa. Tyttären syntymäajaksi kirjattiin 5.24: hän oli syntynyt kahdella ponnistuksella kahdeksassa minuutissa. Rasmuksella on jo laaja suomen ja eestin kielen sanavarasto. Kohta kuuluikin kunnon parkaisu. Tullessaan Suomeen kymmenen vuotta sitten hän osasi sanoa suomeksi vain tervetuloa, hei ja kolme. Pakkasta oli viisi astetta. Ensihoitaja kehotti Jounia ottamaan vauvan vastaan ja tukemaan tämän päätä. Paappa ja Rasmus alkoivat heti seurata Muumien mukavia seikkailuja DVD:ltä. Suuta kuivasi, ja pyysin Jounia hakemaan vettä. Toistelin itselleni: hengitä, hengitä. Triin oli kontallaan auton vieressä lumihangessa, eikä pystynyt enää kävelemään sisään. Sen jälkeen äiti ja tytär kuljetettiin Vaasan keskussairaalaan, joka oli Seinäjokea lähempänä. Ensihoitaja laittoi kanyylin Triinille, joka sai katkaista itse napanuoran. Jouni tsekkasi tilanteen. Teen tavallista kotiruokaa ja joskus jotakin vähän erikoisempaa. Miksi hän ei itke. Triin ja Jouni eivät kuulleet toisiaan, koska auto oli edelleen käynnissä. Pimeydessä auton valot olivat ainoa valonlähde. Perheen kotina on entinen kyläkauppa, jonka remontoimisessa riittää puuhaa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 33 ›› LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 33 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 33 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29. Aamunvirkkuna hän herättää Ryhdyin kätilöksi ja otin kopin juniorista. välähti pian Jounin mielessä. Eikös vauvojen pidä itkeä. Jounin työpaikka on lähellä kotia. Triin on äitiysvapaalla sahurin työstään Jukajan Ristikko -yrityksessä. Triin yritti muistella lapsuudestaan lehmien poikimista ja sitä, miten niitä avustettiin. – Kävi niin hauskasti, että huonetoverini oli synnyttänyt oman vauvansa kotisohvalleen. Jouni työskentelee kokoonpanijana klapikonetehtaassa Ylistarossa. Sateli hiljalleen lunta. Meidän oli helppo samaistua toistemme tarinoihin, Triin naurahtaa. Nyt taitaa jopa eteläpohjalaista murretta. Välillä hän käy suukottamassa Beibiä. Jouni soitti uudelleen ambulanssiin. – Synnyttäminen ilman kipulääkkeitä ei ollut sen erikoisempi kokemus kuin lääkkeiden avulla. Molemmille vanhemmille tyttären maailmaan tulosta jäi positiivinen kuva. Miten tiheästi supistukset tulivat. – Kyllä mä voisin tuota tehdä ihan työkseni, Jouni tuumaa hymyillen. Kuinka paljon ponnistutti. Numerotkin ovat hallinnassa viiteentoista saakka. Triin vastaa myös kodin remontoinnista ja sisutuksesta. Hän hoitaa perheen ruokaostokset, valmistaa ateriat ja tiskaa. Isä keittiömestarina Kaksivuotias Rasmus kuljeskelee hyväntuulisena edestakaisin ja kumartuu tarkkailemaan lattialla piipertävää hämähäkkiä. Sellaisessa tilanteessa ei oikein ehdi ajatella mitään, sitä vaan toimii. Rasmus käy päivähoidossa kolmena päivänä viikossa, mutta on nyt pienten sairastelujen vuoksi ollut paljon kotona. Yritin rentouttaa lihaksia supistusten välillä. Ronjan alkuaikojen lempinimi on jäänyt perheessä käyttöön. Kolmisin pakkasella taivasalla Siinä vaiheessa supistukset tulivat jo niin tiheästi, että Triinin teki mieli pyytää Jounia pysäyttämään auto tienvarteen. Miksi vauva ei itke. Kun hän pääsee töistä klo 15, hän tekee ruokaostokset, valmistaa aterian ja tiskaa sen jälkeen kaiken käsin
Kun Triin imuroi, Rasmus tarkistaa ovien takaa, ettei sinne ole jäänyt koirankarvoja. Triin suunnittelee, että yksi päivä viikossa, ehkäpä sunnuntai, voisi olla perhepäivä. Triin pyysi tuliaisia kaukomailta. Rasmus rakastaa siisteyttä. Jounille se sopi mainiosti, sillä hän oli juuri lähdössä matkalle Thaimaahan. Ihmettelin, että kuka tämä tyyppi on. Jouni osaa kuulemma ottaa lungisti, kun Triin stressaa. Hän osasi valmistaa herkullisen aterian, mutta oli myös mainiota seuraa. – Olin nähnyt Jounin siihen asti aina vain työmaalla likaisissa työvaatteissa. Moottorisahan yhdistämät Muutama vuosi sitten Triin ja Jouni työskentelivät samassa työpaikassa. Jonkin ajan kuluttua molemmista alkoi tuntua siltä, että he olisivat valmiita vanhemmiksi. – Ei mitään valehtelijoita tai varkaita! Jouni kiteyttää. – Kun näin Jounin lapsuudenkodissaan leikkivän koiran kanssa, ajattelin, että hänestä tulee hyvä isä, Triin kertoo. Perheessä on kaksi pitkäkarvaista mäyräkoiraa Zara ja Rex. Rasmus on myös innokas piirtelijä, joka toteuttaa siinäkin järjestystä. Kun Rasmus syntyi, Jouni itki onnesta saadessaan esikoisensa käsivarsilleen. Nyt hän tarjoili illallista siististi pukeutuneena. Triinin poskelle läpsytellen ja aurinkoisesti hymyillen puoli seitsemältä. LM6/2021_Verkkosivut_A4.indd 1 LM6/2021_Verkkosivut_A4.indd 1 13.9.2021 11.23 13.9.2021 11.23 34 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 34 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 34 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29. Hän piirtää vahaväreillä paperiin ja pistää tarkasti jokaisen värin laatikkoon omalle paikalleen. Kerran Triin pyysi Jounilta moottorisahaa lainaksi, koska hänen omansa oli mennyt rikki. Nyt taideharrastukselle on vähemmän aikaa. Se kasvattaa kärsivällisyyttä. Jouni puolestaan arvostaa Triinin rehellisyyttä ja suorapuheisuutta. TRIIN Triin aloitti jo pikkutyttönä Tartossa taulujen maalaamisen. Ronjan syntymään liittyi myös onnea ja todella suuri helpotus siitä, että kaikki sujui hyvin. Jouni kutsui Triinin matkan jälkeen aterialle. Molemmat toivovat, että lapsista kasvaisi maalaisjärkisiä ihmisiä. Pian Jouni muutti Triinin luokse Ylistaroon. Triin toivoo, että lapset perisivät isänsä leppoisan luonteen. Kaikenlaista oli tullut jo nähdyksi: oli perheen aika. n Huonetoveri oli synnyttänyt vauvansa kotisohvalleen. – Kerran viikossa voitaisiin keskittyä askarteluun ja käsillä tekemiseen. Jos jotain löytyy, hän ilmoittaa asiasta äänekkäästi hihkuen. MA AIL MA Meillä on uudet ja raikkaat VERKKOSIVUT! Sivuiltamme löydät laadukkaita juttuja erilaisista perheistä, kasvusta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelusta. Julkaisemme myös kiinnostavia lapsija perheblogeja, joiden teemat vaihtelevat isyydestä kolmosvanhemmuuteen! lapsenmaailma.fi Niillä on helppo liikkua ja löytää lisää juuri Sinua kiinnostavaa luettavaa
Julkaisemme myös kiinnostavia lapsija perheblogeja, joiden teemat vaihtelevat isyydestä kolmosvanhemmuuteen! lapsenmaailma.fi Niillä on helppo liikkua ja löytää lisää juuri Sinua kiinnostavaa luettavaa. MA AIL MA Meillä on uudet ja raikkaat VERKKOSIVUT! Sivuiltamme löydät laadukkaita juttuja erilaisista perheistä, kasvusta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelusta. LM6/2021_Verkkosivut_A4.indd 1 LM6/2021_Verkkosivut_A4.indd 1 13.9.2021 11.23 13.9.2021 11.23 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 35 LM6_s30-34_NuoriPerhe.indd 35 15.9.2021 14.29 15.9.2021 14.29
JO PÄIVÄKODISSA LAPSET LUOVAT OMAA, YHTEENKUULUVUUTTA RAKENTAVAA KULTTUURIAAN: ILOISET, HULLUTTELEVAT TARINAT SIIRTYVÄT PERIMÄTIETONA LAPSIRYHMÄLTÄ TOISELLE. Väitös Doing joy: performances of joy in children’s relations in early childhood and education settings tarkastettiin Oulun yliopistossa elokuussa. Näin tehdessään he vahvistavat keskinäisiä suhteitaan ja haastavat aikuisten asettamia rajoja. Ilo kulkee ajassa, Karjalainen kuvailee. Lapset korostavat ilon avulla erityisesti kahdenvälisiä suhteita – ja sulkevat samalla toisia lapsia ilon ulkopuolelle. Hän kysyy väitöksessään: Onko ilo itsestään selvä mutta jäsentymätön osa kasvatuksen, koulutuksen ja lasten maailmaa. 36 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 36 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 36 17.9.2021 13.04 17.9.2021 13.04. Aineisto koostuu videotallenteista ja havainnointimuistiinpanoista. Leikkihetken jatkuessa jaettuja yhteisiä merkityksiä vahvistetaan iloa esittämällä. J oukossa ilo tiivistyy, ja näkyvimmillään ja kuuluvimmillaan ilo näkyy lapsiryhmissä. Lapset ottavat tilaa arjen aikatauluista ja ohjatuista tilanteista ja käynnistävät yhteisiä hassutteluhetkiä. Hän tutkii iloa päiväkotiarjen hetkissä: lasten kesken sekä lasten ja opettajien välisissä suhteissa, leikkitilanteissa, ruokapöydässä ja opettajan ohjaamissa ryhmän yhteisissä oppimistilanteissa. ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA CO LO U RB O X Hassuttelulla haastetaan aikuisten asettamia rajoja Ilolla on keskeinen rooli päiväkotiarjessa. lounaspöydässä. Karjalainen keräsi tutkimusaineistonsa yhden päiväkodin varhaiskasvatusryhmistä vuosina 2013–2016. Vaikka lasten ilon hetket näyttäytyvät yhtäkkisinä ja yllättävinä, niistä rakentuu aikaa kestäviä kulttuurisia kertomuksia. Hauskoja tarinoita kerrotaan päivästä ja jopa vuodesta toiseen esim. Se viestii: tämä on hauskaa ja meille molemmille tärkeää. Myönteisestä vireestään huolimatta ilolla on Karjalaisen mukaan myös kääntöpuolensa. Ilon esittämisellä Karjalainen tarkoittaa aloitteiden tekemistä ilman sanoja: sanallinen viesti korvataan kehollisella kommunikaatiolla, hymyllä ja naurulla. Pienet hetket ovat irtiottoja arjen rutiineista sekä myös aikuisten ja lasten välisistä perinteisistä valta-asetelmista. Iloa on tähän asti tutkittu lähinnä yksilön näkökulmasta. Ilo ei tästä näkökulmasta ole vain sisäinen tunne, vaan se on aktiivista tekemistä ja yksi keino navigoida arjen usein haastavissa tilanteissa ja suhteissa. Lasten vertaisryhmässä esitetty ilo on tärkeä osa lasten vertaiskulttuurin rakentumista. Päiväkodin iloiset, hulluttelevat kertomukset siirtyvät perimätietona lapsiryhmältä toiselle. Karjalainen tutkii iloa suhteissa rakentuvana, performatiivisena ilmiönä. Tutkimus osoittaa, kuinka jaetut ilon hetket luovat otollisen maaperän suhteissa rakentuvalle osallisuudelle ja toimijuudelle. Näin lapset luovat suhteita tosiinsa ja rakentavat ryhmän yhteenkuuluvuutta. Tulokset kertovat, että ilolla on keskeinen rooli varhaiskasvatuksen arjessa. Ilon keskeisyyttä julistetaan myös opetussuunnitelmien ja muiden koulutukseen liittyvien julkaisujen otsikoissa, mutta varsinaisissa teksteissä ilo saa Satu Karjalaisen mukaan osakseen vain vähän huomiota. Näin pitää länsimaisen näkemyksen mukaan ollakin: lasten kuuluu olla huolettomia ja iloisia
Hiekkalaatikolla omiaan puuhailevia lapsia asia näyttäisi vaivaavan paljon vähemmän. Internet on antanut äideille mahdollisuuden osallistua äitiyden määrittelyyn. Suvi-Sadetta Kaarakaisen väitöstutkimuksen mukaan äitien digiteknologian käyttö on ollut 2010-luvun alusta lähtien myös vanhemmuuden asiantuntijoiden huolenaihe. Kaarakainen pitää äitiysblogeja hyvänä esimerkkinä siitä, miten teknologisesta osaamisesta on tullut äitiyden osa. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. M O ST PH O TO S Someajan äidit ovat oman äitiytensä seppiä Ä lypuhelinta hiekkalaatikon reunalla räpläävät äidit ovat yleisönosastoja somepaheksunnan vakiaihe. Tätä osaamista on mahdollista hyödyntää vaikkapa itsensä työllistämiseen bloggaajana, mutta sitä varten somessa on osattava esiintyä äitinä oikealla tavalla. Toisin oli vielä 1980–1990-luvuilla, jolloin tietokoneet valtasivat työpaikat, mutta niistä ei ollut vielä tullut joka kodin peruskalustoa. Ajatus ei ollut vieras Kaarakaisen aineiston äideillekään, jotka pyrkivät osoittamaan heiltä odotettua läsnäolon hyvettä korostamalla teknologian hyötykäyttöä – tai sitten he vain tunnustivat käytöstä syntyvän huonon omantunnon ja syyllisyyden. ruokaja vaateostosten suunnittelun, lomien ja syntymäpäivien vaatimien järjestelyiden ja vanhempainiltoihin osallistumisen – rinnalle on noussut digitaalista metatyötä. Tietotekniikan ei haluta tunkeutuvan äidin ja lapsen väliin. Kaarakaisen aineistona ovat äitien teknologia-aiheiset kirjoitelmat kolmen vuosikymmenen ajalta ja niitä täydentävä media-aineisto. Äitiydestä on tullut tietointensiivistä ja omaehtoista: tietoa halutaan etsiä ja arvioida itse omien tarpeiden lähtökohdista. Tämä on heikentänyt sekä asiantuntijatiedon että sukupolvelta toiselle siirtyvän tiedon asemaa. Toisaalta digirutiinien täyttämä arki estää naisia putoamasta äitiyslomien aikana teknologisen kehityksen kelkasta. Digitalisoituminen pakottaa kännykän käteen. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 37 ›› LM6_s36-39_Tutkitut.indd 37 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 37 16.9.2021 10.11 16.9.2021 10.11. Väitös Äidin rajat – mediateknologinen toimijuus työelämän tietokoneistumisesta sosiaalisen median aikakaudelle tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa. Etenkin vertaistiedon merkitys on kasvanut. Teknologian ajatellaan rikkovan äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja heikentävän lapsen osakseen saamaa vanhemman läsnäoloa. Ristiriitaista tilanteessa on se, ettei palvelujen digitalisoituminen jätä äideille juuri valinnanvaraa: teknologiaa on pakko käyttää vuosi vuodelta yhä enemmän. Äitien on arvioitava omaa ajankäyttöään digipalveluissa, pohdittava lasten mediakasvatusta ja oltava jatkuvasti Wilman tai Nimenhuudon tavoitettavissa. Tilanteen hyviä puolia ovat Kaarakaisen mukaan arkisten asioiden hoitamisen helpottuminen sekä vertaistuen, osallisuuden ja itseilmaisun mahdollisuuksien monipuolistuminen. Teknologia on tuonut äitien elämään myös uusia kuormittavia tekijöitä. Äidin tehtäväksi perinteisesti luetun metatyön – esim. Ennen digiaikaa tästä määrittelystä vastasivat lähinnä asiantuntijat
Yhä useammat elävät elämänsä aikana useissa lähisuhteissa. Yksinkertaiselta tuntunut metaforien eli kielikuvien kirjaaminen työskentelyn alussa, keskivaiheilla ja lopussa toimi: ymmärrys itsestä ja muista lisääntyi, ja perheen merkitys oman minän peilinä väheni. Perheen perusmuotona pidetään edelleen ydinperhettä. Ydinperhemalli istuu tiukassa. Merkittävin intervention aiheuttama muutos oli reflektion ja toimijuuden lisääntyminen. Tapioharju selvittää tutkimuksessaan kirjallisuusterapeuttisen intervention vaikutusta siihen, miten seitsemän eronnutta naista kertoi perheestään. He alkoivat käydä dialogia itsensä ja ympäristön kanssa. Kirjallisuusterapia kehitti osallistujien itsehavainnointia: intervention edetessä kaikki kirjoittajat siirtyivät teksteissään objektin eli havaintojen kohteen asemasta kohti havaitsijan asemaa. 38 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 38 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 38 17.9.2021 13.30 17.9.2021 13.30. Siinä missä perhe on monimuotoistunut, on puhe perheestä pysynyt tutkijan mukaan erikoisella tavalla samanlaisena. Tapioharjun metaforaa mukaillen: perhettä koskevan kielen olisi aika nousta kehdosta ja lähteä katsomaan, mitä maailmalla tapahtuu. Tapioharjun mukaan tämä ristiriita tuotti toimintaan säröä, joka sysäsi muutosprosessin käyntiin. Ensimmäisen ryhmän jäsenet olivat hiljattain eronneita, toiseen ryhmään kuuluneiden erosta oli kulunut enemmän aikaa. Vaikka ryhmiin kuuluvat naiset olivat kaikki eronneita, kumpusivat ensimmäiset metaforat vahvasti perinteisestä ydinperheeseen perustuvasta perhekäsityksestä. ”Leikki ja fantasia saivat tilaa, kun jähmettyneiden kehien tuottama tosikkomaisuus, ulkokohtaisuus ja kyynisyys vähenivät”, Tapioharju kuvailee. Muutos näkyi seuraavissa perheen metaforissa, jotka kirjoitettiin intervention puolessa välissä. Kirjallisuusterapia avaa uusia näkymiä perheeseen M O ST PH O TO S P erhe on kielen kehto, kirjoittaa Taru Tapioharju väitöstutkimuksensa johdannossa. Odotettavissa on, että perheen monimuotoisuus lisääntyy ja perheen määritteleminen monimutkaistuu entisestään. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista molemmat kokoontuivat kerran viikossa kuuden viikon ajan. Erojen ja peräkkäisten avioliittojen yleisyydestä huolimatta uudelleenavioituminen ja uusperheet eivät ole muotoutuneet sosiaalisiksi instituutioiksi. Taru Tapioharjun psykologian väitös ”Perheeni on kotiin palaavat muuttolinnut” – Metaforat ja itsehavainnoinnin kehitys eronneiden kirjallisuusterapiassa – diskurssianalyyttinen ja narratiivinen tutkimus tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuussa. Uusia yhdessä elämisen tapoja kehittyy. Niissä kirjoittajat asemoivat itsensä jo hiukan enemmän ulkopuolisen pohtijan rooliin. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kirjallisuusterapeuttinen interventio ja luova kirjoittaminen voivat tarjota eronneille naisille välineitä käsitellä ja muodostaa uudelleen heidän ydinperheeseen liittämiään merkityksiä
Samalla heitä kalvaa jatkuva huoli siitä, että vauva voi vammautua pysyvästi tai menehtyä. Musiikki oli merkki elämästä sairaalan ulkopuolella ja se auttoi vanhempia ajattelemaan, että vaikeinakin aikoina elämä kantaa. Koiviston haastattelemista muusikoista työ tuntui erittäin merkitykselliseltä, mutta he pohtivat samalla, ettei se välttämättä sovi kaikille. Sairaalamuusikoilta vaaditaan Koiviston mukaan herkkää ymmärrystä siitä, missä ja milloin musiikkia kannattaa esittää, ja millaista musiikkia ja mitä instrumentteja valita. Musiikkihetket nähtiin keskeytyksinä, jotka veivät koko perheen toiseen tilaan tai paikkaan. Hän voi esiintyä vanhemmille, isovanhemmille ja hoitohenkilökunnalle – ja jos siltä tuntuu, nämä voivat yhtyä lauluun. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 39 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 39 LM6_s36-39_Tutkitut.indd 39 16.9.2021 10.11 16.9.2021 10.11. Vanhemmat esim. Toisinaan he toivoivat sairaalamuusikoilta lauluja, jotka käsittelivät vaikeita asioita. kuvailivat musiikkia joksikin, joka vei heidät syvien vesien eli vaikean sairaala-ajan läpi. Teho-osastolla kaikki on alisteista elintärkeille hoitotoimenpiteille. Taru Koiviston sairaalamuusikoita koskeva tiedeartikkeli löytyy englanniksi kirjasta Expanding Professionalism in Music and Higher Music Education, jonka voi ladata verkosta maksutta. Eräs sairaanhoitaja kertoi Koivistolle pelänneensä, että surullinen musiikki veisi vanhemmat liiankin syviin vesiin. Vanhemmat prosessoivat omia tunteitaan musiikin kautta. Yhteinen musiikkimatka auttoi perheenjäseniä luomaan uutta tarinaa elämälleen. Musisointihetki voi Koiviston mukaan synnyttää intiimin ilmapiirin, jossa vanhemmat unohtavat hetkeksi letkut ja koneet ja keskittyvät vain vauvaansa. Sairaalamuusikko ei ole musiikkiterapeutti tai hoitaja vaan sairaalamusiikkiin erikoistunut ammattimuusikko, joka tuo musiikillisen ja pedagogisen osaamisensa hoitoympäristöön. Hoitaja oli kuitenkin huomannut, että vaikutukset olivat joka kerta positiivisia. Vanhemmista voi tuntua, että vanhemmuudelle ja suhteen muodostamiselle vauvaan jää kovin vähän aikaa. Hän voi laulaa vauvalle, kun tämä on hereillä. Muusikko laulaa ja soittaa tasapuolisesti kaikille ja kaikkien kanssa. Koivisto ryhmittelee tutkimuksessaan musiikin merkitystä vanhemmille heidän ja sairaalamuusikoiden käyttämien metaforien avulla. K un perheeseen syntyy keskosvauva, vanhemmat joutuvat luopumaan vauva-arkea koskevista mielikuvistaan ja sopeutumaan elämään teho-osastolla laitteiden ja hoitohenkilökunnan keskellä. Sairaalamuusikko voi olla läsnä hoitotoimenpiteissä, ja hän voi kohdata perheen sairaalan käytävällä tai potilashuoneessa. n Elävä musiikki auttaa keskosten teho-osastolla Musisointihetkenä vanhemmat unohtavat letkut ja koneet. Osastolla työskentelevä ammattimuusikko voi auttaa vanhempien ja lapsen suhteen tiivistämisessä, sanoo tohtorikoulutettava Taru Koivisto Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta
40 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 40 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 40 16.9.2021 10.13 16.9.2021 10.13. lasten ja nuorten ääni ”EHKÄ MOKASIT, mutta olet tärkeä” Miguel Reyes harrastaa myös jalkapalloa, salibandya ja monipuolista musiikin kuuntelua hevistä Berlin-teknoon. Hän haaveilee omasta musiikkibaarista, jossa voisi hengailla ja tavata ihmisiä
Äiti oli myös libristi ja töissä kirjakaupassa. Sen pitäisi olla viesti myös sijoitetuille lapsille. Lastensuojelun työntekijän tuli kuitenkin saada sijoitettu käymään koulua. ”EHKÄ MOKASIT, mutta olet tärkeä” Miguel Reyes työskenteli kymmenisen vuotta lastensuojelussa ja näki järjestelmän valuviat. Se ei välttämättä ole koulunkäynti, vaan vaikkapa kädentaidot, kaveruus tai musiikki. Se teki seitsenvuotiaaseen Migueliin lähtemättömän vaikutuksen. Tuo aika opetti paljon ihmisten kohtaamisesta ja erilaisista arvomaailmoista sekä yhteiskuntamme rakenteesta. – Veljeni Leijonamielessä puhutaan asioista, joista lasten kanssa pitäisi puhua rehellisesti pienestä pitäen: elämästä ja kuolemasta. Osasin lukea tilanteita: milloin pitää olla hiljaa ja antaa toiselle tilaa, milloin taas kuljettaa keskustelua. Joonatan on se, joka pelastaa sairaan pikkuveljensä tulipalosta, mutta kuolee itse. Reyes huomasi, että monella sijoitetulla lapsella oli lukupäätä, mutta lasta ei koskaan kannustettu uskomaan kykyihinsä. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT JANI LAUKKANEN K un helsinkiläinen Miguel Reyes oli koululainen, pyöri kotona aina liuta muita lapsia, sillä hänen äitinsä toimi perhepäivähoitajana. Kerran Reyes oli kävelyllä asiakkaansa kanssa. Kymmenisen vuotta kului kunnallisissa ja yksityisissä lastensuojelulaitoksissa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 41 ›› LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 41 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 41 16.9.2021 10.13 16.9.2021 10.13. Suomessa vaikutti 1970-luvulla Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen solidaarisuusliike, ja Miguel syntyi vanhempiensa vahvan solidaarisuuspuheen keskelle. Toivoaan hän ei halua menettää koskaan. Tuli juotua liika kotiviiniä ja törmäiltyä pyörällä, mistä muistuttaa vieläkin arpi leuassa. Oli iso duuni vakuuttaa lapsille, etteivät olosuhteet ole heidän vikansa. Reyes muistaa hyvin mokailleensa itsekin nuorena. – Meillä ei ole samanlaiset lähtökohdat: on sattumaa, millaiseen perheeseen ja mihin päin maailmaa ihminen syntyy. – Äiti viesti aina: okei, sä mokasit, mutta olet silti tärkeä ja arvokas. Miguelin isä oli viinuri ja kotoisin Chilestä. Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä hän muistelee kahvikupillisen äärellä lapsuutensa lempikirjaa, Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieltä. Hän tutustutti poikansa kirjojen maailmaan, ja välillä Miguel lähes asui Kannelmäen kirjastossa. Voimakkaimmin hän samastui Joonatanin hahmoon. Reyesin mielestä lastensuojelulaitoksissa keskityttiin väärin asioihin, kuten rankaisemiseen, vaikka olisi pitänyt visioida lapsen tulevaisuutta, luoda toivoa. Poika hämmästyi, sillä hän oikeasti luuli, että lukitsemattomat pyörät on tarkoitettu kaikkien käyttöön. Ei se voi onnistua. Helsingin kaupungin lastenkotiin hän meni töihin suoraan koulunpenkiltä 2000-luvun alussa nuorena idealistina. Ihmismielestä Miguel Reyes kiinnostui jo lukiossa ja hakeutui opiskelemaan sosionomiksi. Lapsia ja nuoria pitäisi kohdella yksilöinä, mutta silti toimitaan aina samoin. – Kiroilusta ja tupakoinnista rankaistiin, vaikka nehän olivat todennäköisesti seurausta siitä, että vanhemmuus oli puuttunut. Hengailin jo kouluaikana niin hikareiden kuin raggareidenkin kanssa. Tämä huomasi lukitsemattoman pyörän ja aikoi ottaa sen käyttöönsä. Reyes kielsi. Tulin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Nyt hän auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Isä vei jalkapallotreeneihin ja ensimmäisiin jalkapallo-otteluihin stadikalle sekä elokuviin katsomaan Indiana Jonesia. Jokaisella on jokin juttu, missä hän on hyvä. – Äiti muistutti usein, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Lapsi koki huostaanoton itsessään rangaistuksena ja ajatteli, että hänessä oli jotakin vikaa. – Jos kaikki energia pitää käyttää lapsen pakottamiseen kouluun, johon hän ei halua mennä, systeemi on väärin rakennettu. – Tykkäsin lapsista ja nuorista, viihdyin heidän kanssaan. Nykyisinkin hän viihtyy kirjastoissa niiden omalaatuisen hiljaisuuden ja tunnelman vuoksi
Mutta eihän lapsikaan usko vanhempiensa yhteistyökykyyn, elleivät työntekijät usko. Chattailla voi vaikkapa kävelyltä tai omasta huoneestaan. – Lapset olivat viimeiseen saakka uskollisia vanhemmilleen, minkä ymmärrän täysin. Keskusteluja käydään vuorokaudessa noin 80 ja vuodessa noin 30 000. – Osa sijoituksista on välttämättömiä. Pitäisi löytää tasapaino. Jos saamme annettua nuorelle pienenkin toivonpilkahduksen, se on jo paljon,” sanoo Sekasinchatin tiimipäällikkö Miguel Reyes. Jostakin tulee viesti, että pitää olla täydellinen. Yhteydenotot kasvoivatkin kolmanneksella syksyllä 2020, mutta ovat nyt tasaantuneet. Moni syrjäytyy kovin aikaisin. Hyvä puoli on, että tytöt pystyvät ottamaan yhteyttä. Poikien Puhelimessa kysyimme pojilta, mikä nähdyssä on jäänyt pohdituttamaan ja kerroimme esimerkiksi peniksen normaalikoosta ja siitä, miten seksiin ehkä tosielämässä ajaudutaan. Urheilu ja musiikin kuunteleminen olivat jo silloin ja ovat edelleen keinoja purkaa tunteita ja ladata akkuja. – En tiedä mistä johtuu, mutta naisilla on sitkeämpi selviytymismoodi. Joidenkin tuolloin lastensuojelun asiakkaina olleiden kanssa Remes pitää edelleen yhteyttä. Suhteutettuna asukaslukuun Suomen huostaanottoluvut ovat kuitenkin järkyttäviä. Mutta kuka asettaa riman niin korkealle. Sekasin on nuorille suunnattu keskustelualusta, joka sai alkunsa vuonna 2016 Ylen ja mielenterveysjärjestöjen yhteiskampanjasta, jonka tarkoitus oli saada nuoret puhumaan avoimemmin mielenterveysongelmista. Hän johtaa viisihenkistä tiimiä ja tietää hyvin, mitä chatissa tapahtuu päivittäin. Kampanjaan liittyi suosittu nuorten elämästä kertova Sekasin-draamasarja. He tunnistavat itsessään tunteita laajemmin kuin vaikkapa itse tein samanikäisenä. Chatissa voi kirjoittaa että itkettää, mikä on moPojat eivät useinkaan myönnä tilannettaan ennen kuin ovat jo kuopassa. Julkisessa keskustelussa tuodaan esiin usein vain lastensuojelun negatiivisia puolia, mikä harmittaa Miguel Reyesiä. Nykyisessä työpaikassaan Sekasin-chatissa Reyes aloitti vuonna 2018. – Tytöt pohtivat omaa käytöstään, ihmissuhteitaan, emootioitaan ja syy-seuraussuhteita. 42 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 42 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 42 17.9.2021 13.18 17.9.2021 13.18. Kenenkään ei tarvitse asiasta tietää. Nykyisin chat on lukuisten järjestöjen ja vapaaehtoisten ylläpitämä palvelu. Ennen työntekijöiden kriisituki oli lapsenkengissä, toivottavasti asiat ovat nykyään paremmin. Aamuisin Reyes avaa chatin, jonka hän sulkee vasta työpäivän päätteeksi. Yleisin syy yhteydenottoon on paha olo, jonka taustalta löytyy ahdistuneisuutta, masennusta, syömishäiriöitä. Poikien mielestä on noloa ja hölmöä pärjätä koulussa ja he oppivat menemään sieltä, missä rima on matalin. – Jo alakouluikäiset näkevät pornoa. Pojat kutsuvat pahaa oloa usein ”vitutukseksi”, kun tyttöjen tunnesanasto on hämmästyttävän analyyttista. – On hyvä, että menestyy. Ei sekään ole hyvä. Se vaatii panostuksia, rahaa. En sälyttäisi syytä nuorten niskoille. Suorittajatyttöjä kutsutaan usein ”kympin tytöiksi”. Chatissa kanssakäymistä ei tarvitse jännittää: pahaa oloa voi purkaa miettimättä ja luottaa siihen, että chat-päivystäjä ottaa pahan olon vastaan. Kundit eivät useinkaan myönnä tilannettaan ennen kuin ovat jo kuopassa. – Olen tunneihminen, mutta jos alkaa kantaa kaikkien kuormia, se voi käydä raskaaksi. Monet kokivat etäkoulun ja sosiaalisen eristäytymisen ahdistavina. Jos saat katkaistua yhdenkin sukupolvisen syrjäytymisen ketjun, se on paljon. Koronakriisi sekoitti nuorten elämää. Jos tulee vaikeita keskusteluja, tiimi antaa tukea. ”Chat-päivystäjän on tärkeää löytää oma luonteva kielensä kommunikoida. – Puhelimessa voi alkaa itkettää ja ääni alkaa täristä. Miguel Reyes siirtyi Väestöliiton Poikien Puhelimeen vuonna 2008 auttamaan alle kaksikymppisiä poikia missä tahansa elämän ongelmissa. Me yritämme chatissa sanoa, ettei tarvitse. Reyes huomasi pystyvänsä toimimaan myös uhkaavissa tilanteissa, eivätkä ne jääneet vaivaamaan. Nuorten naisten uupumus, josta puhutaan paljon, näkyy myös chatissa. Onko se yhteiskunta vai perhe. Sekasin-chattiin saattoi onneksi turvautua – asui sitten maalla tai kaupungissa. – Ne voivat olla pelottavia tilanteita ja niistä puhutaan edelleen liian vähän. Eniten pojat kysyivät seksistä. Ennaltaehkäisevä työ on ainoa keino madaltaa niitä. Reyes pitää käsitettä leimaavana. Vaaratilanteitakin sattui, kun lasten turhautuminen purkautui joskus aggressiona. Reyes koki myös, ettei vanhempien kanssa voitu tehdä riittävästi yhteistyötä, vaikka juuri se olisi ollut tärkeää
Jos nuori hautoo itsemurhaa, ota yhteyttä joko valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 09 2525 0111, Sekasin-chatiin tai verkkokriisikeskus Tukinettiin. n PS. Eduskuntatalon edessä Mannerheimintiellä Oodia vastapäätä on haastatteluhetkellä menossa Elokapinan mielenosoitus. Riittää, että on läsnä ja ottaa pahan olon vastaan. Niin paljon kuin Miguel Reyes työstään pitääkin, hän toivoo, että Sekasin-chat olisi tarpeeton. nelle nuorelle helpompaa. Taustalta voi löytyä isoa häpeää, vaikka lähes kaikilla ihmisillä on vastaavia ajatuksia jossain vaiheessa elämäänsä. Keskustelua moderoidaan ympärivuorokautisesti. Itsetuhoisuuteen liittyviä keskusteluja käydään päivässä 4–5. Keskustelussa voi nousta esiin huolestuttavia asioita, eikä päivystäjä ehkä koskaan saa tietää, mitä chattailun jälkeen tapahtuu. > THL myönsi vuoden 2021 Kansanterveyspalkinnon Sekasin-chatille! Sekasin-chatiin pääsee keskustelemaan noin joka viides halukkaista. Uskon, että koronasta huolimatta maailma kuitenkin koko ajan muuttuu parempaan suuntaan. Vielä toistaiseksi sitä kuitenkin tarvitaan – ehkä enemmän kuin koskaan. Emme voi chatissa muuttaa kenenkään elämää. Meillä on paljon opittavaa nuorilta. Päivystäjä ei koskaan tiedä, kuka hänelle kirjoittaa. Auttajan ei siis pidäkään yrittää korjata kerralla kaikkea. Chatista tukea hakevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut koko ajan. – On tärkeää kehua nuorta siitä, että hän tuo asian esiin. Me olemme sen aiheuttaneet ja meidän tehtävämme olisi korjata asia. Sen palveluja on Sekasin-chat, jossa nuoret voivat keskustella koulutetun tukihenkilön kanssa ja Sekasin Gaming, jossa nuoret voivat keskustella discord-alustalla yli kymmenentuhannen muun nuoren kanssa. Jos nuori on jo vahingoittanut itseään, suosittelen vanhempia ottamaan rohkeasti yhteyttä auttaviin tahoihin. Greta Thunberg on hänen sankarinsa. Päivystäjän pitää kysyä rohkeasti, kuinka kauan nuorella on ollut itsetuhoisia ajatuksia tai onko hänellä konkreettista itsemurhasuunnitelmaa. Nuoria huolettivat etenkin syksyn opiskelujen epävarmuus ja edelleen jatkuvat koronarajoitukset. Sekasin-kollektiivi on Suomen mielenterveys ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Setlementtiliiton ja SOS-lapsikylän koordinoima yhteenliittymä, joka toimii nuorten mielenterveyden edistämiseksi ja tukena kriiseissä. Se ei ole hyvä juttu. Vanhemmille itsetuhoiset puheet tai viiltely voivat tulla järkytyksenä, eikä nuori yleensä ensimmäisenä puhukaan heille. Joka kymmenennellä Sekasin-chatin nuorella on itsetuhoisia ajatuksia . Se, että nuori ottaa asian esille, merkitsee jo paljon. Eivät kysymykset ketään riko, päin vastoin. – Se tuntuu vauvanaskeleelta, mutta voi olla merkittävää, että joku ottaa vakavasti sen, mitä nuori kertoo. Sekasin-chatiin tuli viime kesänä yli 25 000 yhteydenottoa nuorilta: heinäkuu olikin chatin kaikkien aikojen kiireisin. SEKASIN-KOLLEKTIIVI Vuoden 2021 Kansanterveyspalkinto on myönnetty Sekasin Kollektiivin Sekasin-chat-palvelulle. – Teemme sen minkä voimme, eikä kannata edes miettiä pahimpia skenaarioita. Oletamme, että nuorelle käy hyvin, vaikka keskustelu tuntuisi kuinka toivottamalta. Miguel Reyes nostaa hattua ihmisille, jotka jaksavat herätellä meitä. – Jos minä vanhempana kuulisin lapseltani tällaista, vakuuttaisin, että tästä selvitään, että on mahdollista saada hoitoa. Mutta kun nuori pystyy ilmaisemaan pahaa oloaan, on se jo paljon. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 43 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 43 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 43 16.9.2021 10.13 16.9.2021 10.13. Päivystäjien työtilat ovat Pasilassa, mutta koronakriisin aikana suurin osa heistä on työskennellyt etänä. – Ilmastonmuutosasiat ovat jääneet turhan paljon nuorten harteille. Uskon nuoriin, heissä on älytön voima
Autamme perheitä ja ammattilaisia kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Kaipaatko nepsy-asiantuntemusta. www.aarreranta.com LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 44 LM6_s40-44_MiguelReyes.indd 44 16.9.2021 10.13 16.9.2021 10.13. taidekasvatuksen menetelmäoppaita, julkaisuja, tutkimuksia, yli sata kulttuurikasvatussuunnitelmaa sekä saavutettavuusoppaan taideharrastamiseen. Tarjoamme: • Neuropsykiatrista valmennusta lapsille ja nuorille • Ohjausta ja tukiryhmiä vanhemmille • Koulutusta ammattilaisille Lue lisää neuropsykiatrisista palveluistamme! bvif.fi vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen kunnallisen erityiskoulun palvelut pihapiirissä itsenäinen suomalainen perheyritys Ku va : Te em u Ke sk in en Jotta jokaisen lapsen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin toteutuu Lastenkulttuuri.fi – Monipuolinen lastenkulttuurin tietoja materiaalipankki Sivustolta löydät mm. Kaksi pientä ja kodinomaista lastensuojeluyksikköä keskellä Suomea Ähtärissä
RISTIKKO EEH HK KÄ Ä H HA ARR-JJA AA A-JJA ALLLLA A FFA AII-JJO OJJA A K KEE-H HIITT-TTÄ ÄV VIIÄ Ä PPO OLLTTTTO O-A AIIN NEETTTTA A ""K KEEK K-K KO O-N NEEN N"" K KO OV VIIA A LLYYÖ ÖN N-TTEEJJÄ Ä ... H HO OIIK K-K KU UU USS SSU U-RRU ULL-LLIISSIIN N SSII++ K KRREEIIV VIIK KU UN NTTA A EEN NG GLLA AN NN NIISSSSA A H HIID DA ASS-TTA AV VIIA A LLO OIIH H-TTIIA A --RRO O TTII-H HEEIIN N --RRO O JJEELLPP-PPIIII EEN NTTIISS-A AJJA AN N TTU UN NTTII A ARRA A-JJÄ ÄRRV VII N NU UK KK KEE EEXX-H HU UO OLL-TTA AM MO O JJÄ ÄÄ ÄH HYYIILLII-JJÄ ÄLLLLEE V VA ARR-TTA ALLO OA A SSTTÅ ÅH HLL-BBEERRG G TTO OIISS-TTA AA A V VA ALL-M MIISSTTA A-M MIISSEETT SSA AN NK K-K KA A TTÄ ÄLLLLII Laadinta: Jyrki Takala LLA APPSSEEN N TTYYÖ ÖK KSSII SSA AN NO OTTTTU UA A M MO ON NII O OIIK KEEA A TTO OII-SSEETT LLIIV VIISS-TTYYK KSSEETT M MA AJJ -RRA AD DA AN N V VA ARRRREELLLLA A SSEEN N-SSO ORRII TTA AII-M MIILLLLEE N NÄ Ä-TTIISSTTII TTYYH H-JJYYYYSS TTÖ ÖIITTÄ Ä EEG GYYPP-TTIILLÄ ÄII-N NEEN N N NIIEEM MII-M MA AA A SSO ORRSSA A TTEEEE-V VA ATTII K KÄ ÄÄ ÄN N-TTÖ Ö-PPU UO OLLII TTU UTTU UIIN N M MO ON NII H HEESSA AN N A ASSU UN NTTO O 88.. IILLJJEE-TTYYK KSSEETT V VIISSA ALLLLA A JJO OSSK KU USS PPA AH HO O-JJA A TTU U-RRIIN NG G PPÄ ÄÄ Ä-K KA AU U-PPU UN NK KII SSO OPPII-M MU UK K-SSEESSSSA A Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! | LAATINUT JYRKI TAKALA Ri st ik on ra tk ai su n lö yd ät si vu lta 51 . 88.. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 45 LM6_s45_Ristikko.indd 45 LM6_s45_Ristikko.indd 45 16.9.2021 10.13 16.9.2021 10.13
HANNU KASKINEN L aajassa Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalija väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja ja väkivaltaa kokeneiden lasten tukemista. Kukaan nuorista ei puhunut kokemuksistaan yhdellekään aikuiselle ennen kuin poliisi otti heihin yhteyttä. Sitten pojat – jotka eivät pääosin tunteneet toisiaan – kertoivat poliisille samankaltaisista seksuaalisista tapahtumista miehen kanssa. Sosiaalija terveysministeriö rahoittaa tätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamaa hanketta, ja Lastensuojelun Keskusliitto on yksi sen yhteistyökumppaneista. lastensuojelu Verk ossa kalas tellaa n Lapsista ja nuorista seksuaalisesti kiinnostunut aikuinen ottaa uhreihinsa usein ensiyhteyden internetissä. Erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä kertoo, että tapaus on harvinainen, koska uhreja oli niin monia. Jotkut pojat myönsivät tuntevansa miehen vasta sitten, kun poliisi näytti miehen Whats Appviestejä. Moni rikos jää piiloon, joten hyväksikäytöstä tarvitsevat tietoa niin aikuiset kuin lapset. Yleensä yhden asianomistajan vanhemmat tekevät rikosilmoituksen, josta vyyhti alkaa purkautua, Reenilä sanoo. Tyypillistä tapauksessa on se, että nuoret eivät kertoneet kenellekään aikuiselle hyväksikäytöstä. Mies sai Helsingin hovioikeudessa vankeutta neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta. Miehen puhelimesta selvisi, että hyväksikäytön uhreja oli yli 30. ALAI KÄIS IÄ 46 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s46-47_VerkkoHoukuttelu.indd 46 LM6_s46-47_VerkkoHoukuttelu.indd 46 16.9.2021 10.16 16.9.2021 10.16. Poikia kiinnosti nuuska ja alkoholi, joita mies antoi tai myi. Yleensä hyväksikäyttäjä ottaa lapseen tai nuoreen ensiyhteyden internetissä, mutta nuuskamies tutustui nuoriin kadulla. – Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on selvästi piilorikollisuutta. Pojille nuuskaa, miehelle seksiä Viisikymppinen mies houkutteli nuuskalla 14–16vuotiaita poikia, minkä jälkeen hän käytti heitä seksuaalisesti hyväkseen. Mies imarteli poikia ja käänsi juttelut aina seksiin
– Aikuinen kysyy usein hetimmiten nuoren ikää ja kertoo valheellisesti olevansa pari vuotta tätä vanhempi, jotta keskustelu jatkuisi. Rossia surettaa jouluntienoilla EU:ssa voimaan tullut direktiivi, jonka vuoksi palveluntarjoajat eivät enää aktiivisesti raportoi alustojensa liikenteestä. n Uhriksi joutumista ei pidä hävetä. Kuvista löytyy usein viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sosiaalisessa mediassa hyväksikäyttäjät käyttävät hymiöitä ja muitakin nuorten ilmauksia taitavasti. Jos nuori on karkumatkalla sijoituspaikasta, häntä on helppo houkutella vaikkapa tupakalla ja yösijalla. Korkeintaan he kertovat kaverilleen. Hän toivookin vanhempien kiinnostuvan siitä, missä lapset viettävät aikaansa. Vain 12 prosenttia kertoi groomingista viranomaiselle, kuten koulupsykologille tai sosiaalityöntekijälle. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 47 LM6_s46-47_VerkkoHoukuttelu.indd 47 LM6_s46-47_VerkkoHoukuttelu.indd 47 16.9.2021 10.16 16.9.2021 10.16. Mutta useimmissa poliisitaloissa kuulusteluhuoneen perälle oli tuotu lapsen kuulemiseen pari nojatuolia, ja jalustalla tökötti videokamera. Sitten aikuinen ehdottaa tapaamista, mihin nuori toisinaan suostuu. – Lapsia on kuulusteltu jopa vessan ja ampumaradan viereisissä tiloissa. Parilla asemalla oli laadukas, erillinen äänieristetty kuulusteluhuone, jossa mikrofoneja ja kameroita ei huomannut. – Vihjeitä tulee vuodessa tuhansia, joten niiden vakavuus pitää arvioida nopeasti. Kun yksinäinen nuori kuulee kehuja, hän tuntee saavansa ystävän. Useimmiten häiritsevää oli tilojen monikäyttöisyys. – Seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos, eikä alaikäisen pidä hävetä uhriksi joutumistaan. Reenilä pelkää ongelman yleistyvän samaa tahtia kuin tietotekniikka kehittyy. Huone oli sisustettu lapsiystävällisesti. Aikuinen voi palkita uhria esimerkiksi rahalla tai vaatteilla, mikä ehkäisee uhria kertomasta hyväksikäytöstä. Vakavia tapauksia jää aiempaa enemmän piiloon. Poliisiammattikorkeakoulu velvoitettiin tarjoamaan poliiseille koulutusta verkkovälitteisen rikollisuuden tutkintaan. Lapsiystävällisyyttä poliisitaloihin Barnahus-hankkeessa poliisiasiantuntijat selvittivät lapsiuhrien rikostutkintaa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla on isoin riski joutua hyväksikäytetyksi. selvitti alkuvuonna 11–17-vuotiaiden kokemuksia groomingista eli näennäisesti vapaaehtoisesta kanssakäymisestä, joka tähtää lapseen kohdistettuun seksuaaliväkivaltaan. Kyselyn 1 762 vastanneesta lähes 1 100 kertoi, että heitä oli netissä lähestynyt henkilö, jonka lapsi tiesi aikuiseksi tai epäili olevan itseään ainakin viittä vuotta vanhemman. Rossi sanoo, että syyttäjien työtä hankaloittaa haastattelujen tallentamisen kirjavuus. Lapset tarvitsevat ymmärrystä ja rohkeutta sanoa ei ennen kuin nettiviestintä menee liian pitkälle. Sitten on selvitettävä, onko aineisto uutta vai jo aiemmin verkossa levinnyttä. Netissä oltava tarkkana Lapsiuhritutkimusten mukaan lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat vähentyneet, mutta verkossa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on nousussa. Tallenteelta kuulee vessankäyttöä ja laukauksia. Sen kohteeksi joutuneet lapset eivät olleet kertoneet asiasta kenellekään. Pelastakaa Lapset ry. Rossi korostaa, että netissä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Ylikonstaapeli Maria Rossi kartoitti 20 poliisiaseman tiloja, joissa lasten kuulustelut videoidaan. Tekeillä on esityksiä lapsiuhreille parhaimmin sopivasta kuulustelutilasta, tallennuslaitteistoista ja niiden kustannuksista. – Vanhempien on syytä keskustella lastensa kanssa riskistä joutua hyväksikäytetyksi, ja lapsia pitää rohkaista kertomaan ongelmasta. Maria Rossin mukaan tyypillinen grooming voi alkaa siitä, että ahkerasti somea käyttävä yläasteikäinen saa aikuiselta sukuelimen kuvan tai aikuinen pyytää alastonkuvia. Rikostutkinta alkaa usein kuvasta, jonka Facebook tai muu palveluntarjoaja vinkkaa. Reenilän mukaan uhrit tuntevat syyllisyyttä niin uhriksi joutumisesta kuin siitä kertomisesta. – Palveluntarjoajien antamat vinkit ovat tärkeitä, sillä lapset ja nuoret eivät useimmiten rohkene tai ymmärrä kertoa näistä ongelmista. Pari vuotta sitten keskusrikospoliisi tutki pedofiilirinkiä, jossa oli välitetty kuvia lapsille tehdystä väkivallasta. Käräjäoikeudessa tallenteen pitäisi olla hyvälaatuinen, yhdellä tallennustekniikalla toteutettu ja helposti avattavissa. Nyt suunnitellaan koulutusta sellaisten rikosten tutkimiseen, joiden uhrina on lapsi tai muuten erityisen haavoittuva ihminen. Aina kannattaa tarkistaa, kenen kanssa viestii sosiaalisessa mediassa, sovelluksissa tai peleissä. Vaikka poliisi saisi hyväksikäyttäjän kiinni, monen uhrin henkilöllisyys jää selvittämättä. – On lohdutonta, miten lapsi helposti suostuu, kun hyväksikäyttäjä uhkaa julkaista nuoresta seksuaalissävytteisen kuvan tämän vanhemmille ja koulukavereille
Tuntui, etteivät ammattilaiset muuten ottaneet hänen pahaa oloaan vakavasti. Nuorille suunnatun Zekki-digipalvelun avulla voi pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja hyvinvointia joko yksin tai yhdessä ammattilaisen kanssa. He halusivat löytää selkeän syyn ahdistukseen. Vastaanotolla tuntui, että hänen pitäisi mahtua tietynlaiseen muottiin ennen kuin saisi apua. Jasmin Taskilan elämä muuttui, kun etsivä nuorisotyöntekijä Simo Kivari kysyi hänen kuulumisiaan ja kuunteli myös vastaukset. Jasmin itse ei kuitenkaan osannut sanoa, mistä ahdistus johtuu. mielenterveys Miten sulla menee. Perhetilanne oli tavallisen hyvä. Kaikki halusivat tietää, miksi hänestä tuntui siltä kuin tuntui. – Usein kysyttiin, onko joku läheinen kuollut. HANNA MOILANEN | KUVAT MAIJU POHJANHEIMO K un oululainen Jasmin Taskila, 20, meni useita vuosia sitten keskustelemaan ahdistuneesta olostaan mielenterveyden ammattilaisten kanssa, hän törmäsi kysymykseen, johon ei osannut vastata. Kokemus siitä, että oma ahdistuskin on vääränlaista ei auttanut helpottamaan sitä. Mutta ei minulla ollut tuollaista itsestään selvää, helppoa selitystä, Taskila sanoo. Ahdistus tuntui epämääräisenä elämää rajoittavana möykkynä, josta ei saanut otetta ja jota ei pystynyt erottelemaan osiksi. Omassa elämässä ei ollut tapahtunut mitään suuria mullistuksia. 48 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s48-51_Zekki.indd 48 LM6_s48-51_Zekki.indd 48 17.9.2021 14.00 17.9.2021 14.00
LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 49 ›› LM6_s48-51_Zekki.indd 49 LM6_s48-51_Zekki.indd 49 17.9.2021 14.00 17.9.2021 14.00. Silloin ne alkavat usein kuulostaa mahdollisilta. Jasmin Taskila haaveilee reppureissusta Espanjaan ja Norjaan sekä oikean ammatin löytymisestä. Simo Kivarin mukaan unelmat kannattaa sanoa ääneen
Usein täytyisi itse osata hahmottaa, mihin ottaa yhteyttä ja välillä myös vaatia aktiivisesti palvelua. Kolme sanaa yhdistettyinä aktiiviseen ja myötätuntoiseen kuunteluun voi joskus muuttaa ihmisen elämän. Zekin avulla voi hahmottaa laajemmin sitä, mistä osa-alueista oma oleminen ja hyvinvointi koostuu. M iten sulla menee. Ihminen voi välillä unohtua, Kivari pohtii. Vastattuaan verkossa kymmeneen kysymykseen nuori saa yhteenvedon, joka auttaa pohtimaan omaa tulevaisuutta. On tärkeää kysyä ilman taustaoletuksia ja kyetä kuuntelemaan – oli vastaus mitä tahansa. Jos nuoren mielenmaisema on harmaa, voimia tekemiseen ei välttämättä ole, Simo Kivari pohtii. Alaikäisenä apua sai helpommin. Byströmin Ohjaamossa Oulussa asetelma on haluttu kääntää toisin päin: ammattilaiset pyrkivät etenemään nuorten ehdoilla ja suhteessa nuoren elämäntilanteeseen. Simo Kivari pyrkii kohtaamaan nuoret siellä, minne heidän on helppo ja hyvä tulla. – Ohjaamoon tulevilla nuorilla on usein suunta hukassa. Tarjolla on myös lisätietoa ja suosituksia omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista. Sosiaaliset tilanteet ja luokan eteen meneminen muuttuivat painajaiseksi. Kysyminen ja kuunteleminen kertoo kiinnostuksesta ja välittämisestä. E tsivä nuorisotyöntekijä Simo Kivari tunnistaa Taskilan kokemuksen. Yläkoulussa häntä alkoi ahdistaa. Maksuton 15–25-vuotiaille nuorille suunnattu Zekki kannustaa nuoria pohtimaan omaa hyvinvointiaan ja ohjaa matalan kynnyksen palveluihin. Etsivässä nuorisotyössä asioita ja elämäntilannetta kirkastetaan yhdessä nuoren kanssa. – Nuoret toivovat, että joku näkisi sen hyvän, joka heissä on. E nnen Ohjaamon oven avaamista Jasmin Taskilan polku oli kulkenut jo monen mäen ja mutkan kautta. Nuoret kertovat usein, että he eivät ole pystyneet puhumaan mieltä painavista asioista kellekään aiemmin. Koulussa on tavoitteita ja siellä ollaan usein virhekeskeisiä. 50 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s48-51_Zekki.indd 50 LM6_s48-51_Zekki.indd 50 16.9.2021 10.17 16.9.2021 10.17. Jasmin Taskila harrastaa lenkkeilyä, luonnossa liikkumista ja monenlaisen musiikin kuuntelua. Kuulumisten kyselyssä voi hyödyntää myös apuvälineitä, kuten esimerkiksi Zekki-digipalve lua. – Usein kysytään, mitä teet viikonloppuna. Monen nuoren näkökulmasta tuen ja palvelujen piiriin pääseminen vaatii paljon. Siinä on heti oletus, että pitäisi tehdä jotain. Kohtaaminen voidaan järjestää yhtä lailla kahvilaan, lenkkipolulle tai ammattilaisten toimistolle. Nuorelta kysytään, missä hänestä olisi luontevinta tavata ammattilaista. – Usein sanotaan, että nuoret eivät sitoudu palveluun, mutta me olemme kääntäneet ajatuksen toisin päin. – Nuorisotyön supervoima on kohtaamisen taito. Kun on heikoilla ja eksyksissä, tähän ei välttämättä ole voimia. Se johdattaa oman itsen ja erilaisten palvelujen äärelle myötätuntoisesti ja kannustavasti. Kyse ei ole vain palvelujen, tukimuotojen, työn tai koulutuspaikan etsinnästä, vaan tuesta oman itsen etsintään. Me sitoudumme nuoreen, Kivari tiivistää
Kun täytin 18, apua ei enää saanut niin helposti, ja kaikkialle oli tosi pitkät jonot. Taskila koki voivansa puhua asioistaan hänelle. Uudesta koulusta löytyi uusia ystäviä, mutta ahdistus ei helpottanut. Kivarilta Taskila sai tukea opiskeluasioiden selvittämiseen. Vuonna 2018 Taskila jäi ensimmäistä kertaa sairauslomalle, ja seuraavana vuonna hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus. Yhteinen matka jatkui, vaikka Taskila päätti lopettaa liiketalouden opinnot. Etsivä nuorisotyö ja ohjaamotoiminta eivät olleet ennestään tuttuja, eikä hän ehkä olisi niitä osannut lähteä etsimäänkään. N yt ahdistus ja masennus ovat helpottaneet, ja elämän palaset ovat alkaneet asettua paikoilleen. n ZEKKI ON l nuorten hyvinvointia tukeva maksuton digipalvelu www.zekki.fi l tarkoitettu 15–25-vuotiaille nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille l eri elämänalueita kartoittava hyvinvointitesti, jonka pohjalta sovellus suosittelee matalan kynnyksen palveluja l ammattilaiselle hyvä keino avata keskustelua elämän eri osa-alueista nuoren kanssa l hyvä vinkki nuorille, jotka eivät välttämättä ole valmiita kertomaan huolestaan tutulle aikuiselle, vaan haluaisivat anonyymia tukea verkossa l valittu semifinaaliin Euroopan sosiaalisten innovaatioiden kilpailussa 565 hakijan joukosta! Voittajat julkistetaan joulukuussa. Hyviäkin kokemuksia oli. Taskila haluaa löytää oikean ammatin ja tehdä työtä, josta pitää. Myös omia kuulumisia on tärkeää kysyä. Hoitoala on alkanut kiinnostaa. Hän lopetti ne ensimmäisen vuoden aikana ja aloitti uudestaan seuraavana syksynä. Olin yrittänyt sitä hakea monesta paikasta, mutta mikään ei vienyt eteenpäin, Jasmin Taskila muistelee. Yksin jättäminen ja porukan ulkopuolelle rajaaminen on kiusaamista, mutta siihen on usein vaikeaa tarttua. Syksyllä 2016 hän aloitti peruskoulun jälkeen liiketalouden opinnot. Taskilan mukaan välillä kannattaa pysähtyä kysymään kuulumisia myös itseltään. – Jokainen meistä on oman elämänsä tärkein ihminen. Kolme keskeisintä tekijää, jotka ovat auttaneet pääsemään tähän pisteeseen, ovat olleet perhe, ystävät ja Simo Kivari. H O L L O L A Ta m m e l a 4 p a i k k a i n e n v a a t i v a n t a s o n e r i t y i s y k s i k k ö K u u s e l a 6 p a i k k a i n e n e r i t y i s y k s i k k ö K o i v u l a j a M ä n t y l ä 7 p a i k k a i s e t p e r u s y k s i k ö t H E I N O L A H a r j u 7 p a i k k a i n e n e r i t y i s y k s i k k ö S a t a m a j a S i l t a 7 p a i k k a i s e t p e r u s y k s i k ö t L a a d u k a s t a l a s t e n s u o j e l u n s i j a i s j a j ä l k i h u o l t o p a l v e l u a v u o d e s t a 1 9 9 6 V A R K A U S A a r r e 7 p a i k k a i n e n e r i t y i s y k s i k k ö H e l m i 7 p a i k k a i n e n p e r u s y k s i k k ö www.konsta.net LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 51 K O U L I V A T S A K E I N O H R A A P U R I E S S O K U K A T I E S P E N T T I S U K A T I I M A T E O T I S I T I N N O T E U A L A V A T S A L I U P A I S T E L U U L I S K U P O M P O T U S U S E A E I U K A R M A L A P S I U E A U T I U S A L A N H O I T O O S T O S I N U H E K O T I T M E H T O R I K I N A U T A M A U T K R I M H I T A S A R I I K A E L O K U U T T R I O U N E T T A S S I LM6_s48-51_Zekki.indd 51 LM6_s48-51_Zekki.indd 51 16.9.2021 10.17 16.9.2021 10.17. – Alaikäisenä apua sai helpommin. Luokan muut tytöt jättivät Taskilan ulkopuolelle. – Kaksi vuotta sitten minusta tuntui, etten saa mistään apua. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin voida hyvin, elää oman näköistä elämää ja viettää aikaa läheisten kanssa. Mutta hoitosuhde katkesi, kun Taskila siirtyi ammatillisten opintojen puolelle. – Sekin oli tärkeää, että Simo kysyi, mitä minulle kuuluu. Joskus omat tunteet voivat jäädä kaiken ulkoisen jalkoihin. Siitä tuli yksi Taskilan elämän käännekohdista. Kivari ohjasi hänet psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille, ja tulevaisuutta pohdittiin yhdessä. Ei ole samantekevää, miten tärkeällä ihmisellä menee. Hänelle on aina ollut helppo puhua ihan kaikesta. Kaveri kannusti ottamaan yhteyttä Kivariin, jolta oli itse saanut apua opintojen eteenpäin viemisessä. – Simo on auttanut minua elämässä eteenpäin. Yläkoulussa löytyi yhteys koulupsykologiin. Jos hän ei olisi ollut tukena, en tiedä, miten erilainen oma tilanteeni olisi nyt
ANU VALLINKOSKI | KUVITUS MARIA VILJA 52 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 52 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 52 16.9.2021 10.18 16.9.2021 10.18. Miten nukkumattia voisi houkutella. terveys Kauniita unia! Kouluikäisten uniongelmat ovat yleisiä. Noin joka viidennellä koululaisella on unipulmia ainakin ajoittain
Jos hän tuntuu jaksavan päivän touhut hyvin, hän on mitä todennäköisimmin nukkunut riittävän hyvin ja riittävän pitkään. Voi kokeilla, vaikuttaako yöunien pidentäminen puolella tunnilla lapsen LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 53 ›› LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 53 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 53 16.9.2021 10.18 16.9.2021 10.18. Pituuden lisäksi merkitystä on myös unen laadulla. Murrosiässä unen tarve yleensä kasvaa hiukan. Samaan aikaan teinien yöunet kuitenkin vähenevät asteittain 18-vuotiaiksi asti. Unen tarve vaihtelee lapsillakin, ja unirytmi on yksilöllinen. – Nukkumisen seuraamisessa voi käyttää apuna unipäiväkirjaa, johon vanhempi merkitsee, milloin lapsi on mennyt nukkumaan ja milloin herännyt. – Keskimäärin kouluikäiselle riittää 9–10,5 tuntia unta, mutta on lapsia, joille 8,5 tuntia on tarpeeksi tai vasta 11 tuntia unta pyyhkäisee väsymyksen, Paavonen sanoo. Tälle on monia selityksiä. Jos unimäärä näyttää alhaiselta, voi tehdä itse pienen tutkimuksen. Unen riittävyyttä voi arvioida tarkastelemalla lapsen jaksamista. Paavonen itse alkaisi vanhempana kiinnittää unen määrään huomiota, jos koululaisen yöunet jäävät alle yhdeksään tuntiin. P aljonko kouluikäinen tarvitsee unta. Lapsissa on aamuja iltavirkkuja samaan tapaan kuin aikuisissakin. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sanoo dosentti ja lastenpsykiatri Juulia Paavonen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Muutos voi johtua hormonaalisista muutoksista tai sosiaalisista syistä – pitää valvoa ja pelata, kun kaveritkin niin tekevät. Katkonainen uni ei virkistä samalla tavalla kuin yhtäjaksoinen. Tavallista on myös, että murrosiässä unirytmi siirtyy aiempaa myöhäisemmäksi
Herääminen tuntuu tuskaiselta, kun takana on liian vähän lepoa. – Toisaalta univaikeuksien takana voi olla hyvin arkipäiväisiäkin syitä: lapsi pelaa liian myöhään, tekee läksyjä juuri ennen nukkumaanmenoa tai ruutuaika venyy liian myöhäiseen iltaan. – Univajeen seuraukset näkyvät oikeastaan heti. Kun oman toiminnan ohjaaminen on vaikeaa, koulutehtäviin ja uusiin puuhiin tarttuminen tuntuu hyvin työläältä. Esimerkiksi koulun tai luokan vaihtaminen, riidat, koulukiusaaminen tai koulunkäynnin vaikeudet voivat valvottaa. Unen määräkin jää vähäiseksi. Nukkumista voi seurata unipaivakirjan avulla. – Lasten univaikeudet ovat usein väliaikaisia, ne tulevat ja menevät. Nukkumisesta tuleekin stressaava suoritus. Univajeen tuntomerkkejä ovat muun muassa väsymys, ärtyneisyys, levottomuus, keskittymisen vaikeudet ja hankaluudet suoriutua päivän toimista. Univaikeuksiin viittaavat myös vaikeat aamut. Toisaalta olo myös kohentuu nopeasti, jos saa seuraavana yönä riittävästi unta, Juulia Paavonen huomauttaa. Koulussa voi tulla konflikteja ja häiriökäyttäytymistä. Varsinainen unettomuus on kouluikäisillä harvinaisempaa kuin nukahtamisvaikeudet. Millaisia uniongelmia koululaisilla on. 54 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 54 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 54 16.9.2021 10.18 16.9.2021 10.18. Kun lapsi lopulta saa unen päästä kiinni, sen laatu on kuitenkin hyvää. Jos univaikeudet pitkittyvät, oireet pahenevat: lapsi on entistä väsyneempi ja keskittyminen on aina vain vaikeampaa. Monesti ongelma kumpuaa ympäristöstä ja arjesta: kun huolta aiheuttava tilanne korjaantuu, unikin palautuu normaaliksi. Aikuisilla vuosia kestäneet nukkumisen ongelmat voivat altistaa ylipainolle ja monille sairauksille. Kouluikäisen uniongelmat liittyvät tavallisesti viivästyneeseen tai epäsäännölliseen unirytmiin, jotka molemmat näkyvät nukahtamisvaikeuksina. Miten univaje vaikuttaa lapseen. jaksamiseen päivällä. Jos edellisenä yönä ei ole saanut nukuttua kunnolla, on seuraavana päivänä hyvin nuutunut olo. Unettoman unen laatu on heikkoa ja nukkuminen katkonaista. – Levottomuus ja ärtyneisyys voivat tavallaan jäädä päälle. Unipäiväkirjapohjan voi ladata esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämältä Lapsen uni -sivustolta. Pahimmillaan arjen ongelmat ja hankaluudet voivat juurtua tavaksi toimia, mikä saattaa aiheuttaa lisää ongelmia. Univaikeuksien taustalla on moninaisia syitä. Lapsi alkaa kantaa huolta siitä, saako hän nukuttua riittävästi ja nukahtaako hän tarpeeksi nopeasti. Juulia Paavosen mukaan uniongelmat vaivaavat ainakin ajoittain joka viidettä koululaista. Erilaiset muutokset ja huolet vaikuttavat herkästi lapsen uneen. Lasten pitkäaikaisia univaikeuksia ja niiden seurauksia on tutkittu vähän. Jos jaksaminen paranee, voi koettaa lisätä unta vielä puolella tunnilla, Paavonen neuvoo. – Unettomuudesta voi syntyä negatiivinen kierre
– Uneen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos lapsella on diagnosoitu jokin tällainen häiriö, sillä nukkumisen ongelmat pahentavat herkästi oireita. Unipulmia ratkoessaan lääkäri haastattelee perhettä ja pohtii, miten unihygieniaa voisi parantaa. Voi kysyä, että voisiko väsymys johtua edellisen illan valvomisesta. Verkossa on nykyisin paljon hyviä vinkkejä lasten univaikeuksien korjaamiseen. Paavonen kannustaa myös tekemään unenhuoltoa eli tarkistamaan, ovatko hyvän unen edellytykset kunnossa. Vanhemman roolin pitäisi olla enemmän ohjaava ja keskusteleva kuin määräävä. Jos univajeen syy on vaikkapa korvatulehdus tai masennus, hoito pitää kohdentaa siihen, Juulia Paavonen sanoo. – Uni on kivijalka kaikelle lapsen kehitykselle ja oppimiselle. – Aluksi lääkäri varmistaa, etteivät univaikeudet johdu toisesta sairaudesta. n Unirytmin muokkaaminen ei ole vaikeaa. Jos ne eivät hellitä, syytä pitää etsiä jostain muualta. Valvooko lapsi viikonloppuisin niin pitkään, että rytmi sekoaa. Unesta on hyvä kertoa myös ihan faktatietoa. Auttaako aamuvalo heräämään aamuisin. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 55 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 55 LM6_s52_55_KoululaisenUni.indd 55 16.9.2021 10.18 16.9.2021 10.18. Toisaalta monet neuropsykiatristen häiriöiden oireet ovat samankaltaisia kuin univajeesta johtuvat oireet. Ovatko iltarutiinit kunnossa. Lastenpsykiatri tähdentää myös, että monet neuropsykiatriset häiriöt kuten ADHD ja autisminkirjo altistavat univaikeuksille. Hän saattaa määrätä muun hoidon ohella esimerkiksi melatoniinia. Paavosen oma tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten lasten univaikeudet ennakoivat mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta ja käytösongelmia. Paavonen painottaa, että lapsen uniongelmiin kannattaa suhtautua vakavasti. Esimerkiksi levottomuus, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet sopivat myös ADHD:n oirekuvaan. – Nuoren kanssa kannattaa edetä keskustellen. – Juuri unipäiväkirjan avulla ja unen määrää vähitellen lisäämällä voi testata, hellittävätkö oireet nukkumalla enemmän. Rytmiä kannattaa korjata pienin askelin esimerkiksi puoli tuntia kerrallaan siten, että aloittaa aamuista. Lääkehoitoa lääkäri ei lapselle määrää kuin hyvin äärimmäisissä ja harvinaisissa tapauksissa lyhytkestoisesti. Entä jos kotikonstit eivät riitä. Hän suositteleekin vanhempia tutustumaan tarjolla olevaan tietoon ja pohtimaan, mitkä keinoista toimisivat heidän perheessään. Onko ilta rauhoitettu peleiltä ja muilta mieltä aktivoivilta puuhilta. Aina ei ole helppo erottaa, johtuuko koululaisen väsymys tai ärtyneisyys univaikeuksista vai jostain muusta. Onko nukkumapaikka tarpeeksi rauhallinen ja hämärä. Viikonloppuisin pitkään nukkuvaa koululaista kannattaa herätellä lauantaija sunnuntaiaamuisin hieman aiempaa aikaisemmin. Vanhempi voi herätellä nuorta itseään huomaamaan, miten esimerkiksi myöhäinen nukkumaanmeno vaikuttaa hyvinvointiin. Iso materiaalipaketti lapsen unesta löytyy esimerkiksi THL:n Lapsen uni -sivustolta. – Perheiden tilanteet ovat niin moninaisia, ettei mitään kaikille sopivaa vinkkiä voi antaa. Kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla. Lääkärin pakeille on syytä hakeutua, jos lapsen uniongelmat jatkuvat pitkään, niistä on selvää haittaa lapselle eivätkä ne ratkea kotikonstein. – Ihmiset ajattelevat usein, että unirytmin muokkaaminen on vaikeaa, mutta ei se ole. Juulia Paavosen mukaan kotikonsteinkin voi koettaa selvittää hankaluuksien syytä. Murrosikäisen mieliala voi vaihdella ja kiukku nousta, vaikka nuori nukkuisikin yönsä hyvin. Unirytmin korjaaminen on Juulia Paavosen mukaan ensimmäinen askel kohti hyviä yöunia. Paavonen tähdentää myös malttia unipulmien korjaamisessa. Paavonen kuitenkin varoittaa, ettei nukahtamista helpottavaa valmistetta pidä käyttää ilman lääkärin ohjeistusta, sillä väärin annosteltuna ja käytettynä siitä voi koitua lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Uniongelmia – vai jotain muuta. Ulkoileeko ja liikkuuko lapsi riittävästi. Miten uniongelmia voi korjata kotikonstein. Millaiset uudenlaiset käytännöt tuudittaisivat hyvään uneen. Alakouluikäisen unirytmiä ja iltarutiineja on monesti helpompi korjata kuin teini-ikäisen. Nukkuminen on halvin investointi, jonka vanhemmat voivat lapsensa hyvinvoinnin eteen tehdä. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun korjaa pulmapaikkoja yksitellen
Federico Ferrara on Suomen Pyöräliiton Maahanmuuttajat pyörille -hankkeen projektipäällikkö. vanhemmuus Maahanmuuttajaäiti ITSENÄISTYY ”On mahtavaa ajaa polkupyörällä! Eikä Suomessa tarvitse pelätä, että poliisi sakottaa siitä”, sanoo Kobra Talatyar. 56 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 56 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 56 16.9.2021 10.29 16.9.2021 10.29. Hän oli mukana kurssilla, jossa moni oppi pyöräilemään neljässä päivässä. TERHI FRIMAN | KUVAT LAURA VESA ”Pyöräily on ihanaa!” sanoo Kobra Talatyar, joka on kotoisin Iranista
Naisille teroitetaan, että jaloilla ei jarruteta, sillä pyörissä on käsijarrut. Hän polkaisee vauhtiin ja on hetken kuluttua kaukana horisontissa. Kobra Talatyar, 42, tuli mukaan maahanmuuttajien pyöräilykurssille ystävänsä Tayebeh Jafarinin, 42, kanssa. Naisten liikkumiseen liittyy monissa maissa normeja ja sääntöjä, jotka ovat sukupuolisidonnaisia. Pyöräily tarjoaa naisille vaihtoehtoja liikkua arjessa. Federico Ferrara on Suomen Pyöräliiton Maahanmuuttajat pyörille -hankkeen projektipäällikkö. Olen kotoisin Iranista, eikä siellä pyöräily ole naisten asia. Pian naiset jo harjoittelevat keskittyneesti fillarikävelyä eli töpöttelemistä pitkin Pyynikkiä. Valmentajat jakavat naisille polkupyörät ja opastavat niiden käyttöön. Sen avulla pääsisi kouluun – ja joka paikkaan! – Olen aivan innoissani. Suomen Pyöräliiton jäsenjärjestöt ovat järjestäneet pyöräilyn alkeiskoulutuksia maahanmuuttajille jo vuodesta 2013 lähtien. Tähtäimessä on joko parturi-kampaajan tai lähihoitajan koulutus. ”Ajoin pyörällä jo unissakin” Neljä päivää myöhemmin Kobra Talatyar ajaa pyörällä pitkin harjun pyöräteitä tohkeissaan. > https://pyoraliitto.fi Loris Medina toimii kurssin opettajana. Hänen mielestään maahanmuuttajaäidin opettaminen pyöräilemään on ekososiaalinen teko. Peruskoulun jälkeen Talatyar haaveilee opiskelemisesta. Talatyarin perheeseen kuuluvat mies ja kuusivuotias tytär, joilla molemmilla on jo polkupyörä. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti ei-länsimaista kotoisin olevat maahanmuuttajanaiset kärsivät liikkumiseen liittyvästä sosiaalisesta eristäytymisestä. Suunnitelmissa on oman polkupyörän hankinta. Ensiksi opetellaan istumaan pyörän päällä ja kävelemään satulassa istuen. – Voin alkaa pyöräillä tyttöni kanssa, se on kiva ajatus. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 57 ›› LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 57 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 57 16.9.2021 10.29 16.9.2021 10.29. Täällä äidit saavat pyöräillä ja nyt minäkin osaan. Naiset opiskelevat Tampereen ammattikoulu Tredussa peruskoulun opintoja, ja heille tarjottiin mahdollisuutta opetella pyöräilemään Suomen Pyöräliiton kurssilla. Kotimaassa Iranissa hän ei juuri käynyt koulua, koska hän oli EKOSOSIAALINEN TEKO Tohtorikoulutettava Marjo Harju tutkii Turun yliopiston sosiaalityön väitöstutkimuksessaan maahanmuuttajien polkupyöräkoulutusta. Y hdeksän maahanmuuttajanaista odottaa jännittyneinä polkupyöräkurssin alkamista Pyynikin harjulla Tampereella kauniina syyspäivänä. Sen hanke Maahanmuuttajat pyörille tarjoaa kolmenlaista koulutusta: l Koutsikoulutus-kurssi on suunnattu pyöräilytaitoisille ihmisille, jotka haluavat toimia opettajina alkeiskursseilla l Alkeiskurssilla opetellaan aivan pyöräilyn alkeita askel kerrallaan l Huoltokurssilla tutustutaan pyörän toimintaan ja perushuoltoon
Seuraan kotimaan tilannetta paljon ja olen järkyttynyt. n Naiset saattavat tulla kurssille, vaikka aviomies tai veli ei hyväksyisi sitä. Pyörällä pääsee liikkumaan halvalla. Hän tuli Suomeen kaksi vuotta sitten ja elää kahdestaan 16-vuotiaan poikansa kanssa. Pyörä on vapauden symboli Tayebeh Jafarinin kurssi ei sujunut yhtä onnekkaasti. Hän toimii Suomen Pyöräliiton Maahanmuuttajat pyörille -hankkeen projektipäällikkönä ja tietää, että monessa maassa naisten pyöräily on kiellettyä joko laissa tai kulttuurisesti. Pyöräily kohottaa maahanmuuttajanaisen itsetuntoa. Positiivisia vaikutuksia Federico Ferrara on opettanut Suomessa 600 naista 15 paikkakunnalla pyöräilemään ja on silmin nähden tyytyväinen hankkeen tuloksiin. Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Kasvunkodit, sijaishuollon yksiköt lapsille ja nuorille • Omakodit, nuorten valmentava asuminen • Jälkihuollon palvelut • Lasten pienryhmäkodit • Juniorikodit, lasten lyhytaikainen hoito • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. Polkupyörä on ollut hallintoa vastustaville naisille vapauden ja rohkeuden symboli. – Vanhempani ovat kuolleet, eikä minulla ole Afganistanissa sukulaisia eikä ystäviä. 020 63 855 00 Rinnekoti_Lapsen_maailma_210x148mm.indd 1 Rinnekoti_Lapsen_maailma_210x148mm.indd 1 10.9.2021 7.39.21 10.9.2021 7.39.21 tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Vuoden 2021 Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Viikko järjestetään 15.-21.11.2021. Sekasortoinen kotimaa on yhä rakas ja sen tilanne surettaa. – Yksi kurssilainen kertoi, että kun hän rupesi ajamaan pyörällä, häneltä putosi painoa 17 kiloa. Nasrin Jahan Jinia on yksi kurssin ohjaajista. Hän on nähnyt suomalaisen naisen fillaroivan ja miettinyt, miksei hän itsekin osaisi. Naiset oppivat nopeasti, ja pyöräily mullistaa monen elämän. Hän kaatui toisena kurssipäivänä ja loukkasi jalkansa. Hän kaatui ja loukkasi ikävästi jalkansa. Siihen rooliin kuuluu huolehtia kodista ja nuoremmista sisaruksista jo varhain. Afganistanissa syntynyt Tayebeh Jafarin haluaa oppia ajamaan pyörällä, vaikka alku olikin hankalaa. Jafarin lähti vanhempiensa kanssa Afganistanista Iraniin, kun hän oli kaksivuotias. Ilmoita tapahtumasi, koulusi, päiväkotisi tai muu varhaiskasvatusyksikkösi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fi # mullaon väliä # sullaonväliä o IKEUKSIEN LAPSEN viikko @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet 58 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 58 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 58 17.9.2021 13.25 17.9.2021 13.25. – Moni nainen tulee kurssille ja sanoo, että ”tulin, vaikka tiedän, että en opi ja vaikka aviomies tai veli ei hyväksy”. Ilo oli niin suurta, että hän saattoi lopettaa masennuslääkkeiden käytön. Maahanmuuttajaäiti ei ole tottunut liikkumaan itsenäisesti, eikä ole tätä ennen ajatellut, että voisi ajaa pyörällä. ison perheen vanhin tytär. Itken kotimaani tilannetta ja kiitän Suomea kaikesta avusta. Oma pyörä luo tasa-arvoa ja tuo sekä psyykkistä että henkistä hyvinvointia. Ensin kaatuminen säikäytti, mutta muutamaa päivää myöhemmin pelko on kadonnut ja hän toivoo saavansa jatkaa harjoittelua. Jafarin on syntynyt Afganistanissa, missä polkupyöräily on ollut taliban-hallinnon aikaan naisilta kiellettyä. Pojalla on polkupyörä ja on hienoa, että pian ehkä äidilläkin on omansa. Pyöräily muuttaa elämää: – Näin jopa unta, että ajoin pyörällä Prismassa, hän kertoo nauraen
Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Kasvunkodit, sijaishuollon yksiköt lapsille ja nuorille • Omakodit, nuorten valmentava asuminen • Jälkihuollon palvelut • Lasten pienryhmäkodit • Juniorikodit, lasten lyhytaikainen hoito • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. Ilmoita tapahtumasi, koulusi, päiväkotisi tai muu varhaiskasvatusyksikkösi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fi # mullaon väliä # sullaonväliä o IKEUKSIEN LAPSEN viikko @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 59 LM6_s56-59_Fillarikoulu.indd 59 16.9.2021 10.29 16.9.2021 10.29. Viikko järjestetään 15.-21.11.2021. 020 63 855 00 Rinnekoti_Lapsen_maailma_210x148mm.indd 1 Rinnekoti_Lapsen_maailma_210x148mm.indd 1 10.9.2021 7.39.21 10.9.2021 7.39.21 tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Vuoden 2021 Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun
palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. 12 kk . Määräaikaistilauksena . Kesto 6kk 46,00 . Opiskelijatilauksena . 12 kk . vee MA AIL MA RICHART NYMAN EI ANNA RASISMIN ESTÄÄ HAAVEITAAN | NÄIN LIEVITÄT LAPSEN ILMASTOAHDISTUSTA | KUN EROKIISTA KÄRJISTYY… | ÄLÄ PUHU SÄÄSTÄMISESTÄ, JOS TÖRSÄÄT! | 7 LAPSEN ÄITI MUUTTI PESUEINEEN MAALLE LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. 3 kk . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . vee . TEE TILAUS os. Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2021 . Kestotilauksena . Kesto 3 kk 29,50 . vee LM6_s60_Palvelusivu.indd 60 LM6_s60_Palvelusivu.indd 60 16.9.2021 10.28 16.9.2021 10.28. 6 kk . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! MA AIL MA RASMUKSEN KOTONA PUHUTAAN EESTIÄ, ENGLANTIA JA SUOMEA APUA KOULULAIS EN UNIONGELM IIN | ILO ON TÄRKEÄÄ PÄIVÄKODIN ARJESSA LAPSIA HOUKUTELL AAN VERKOSSA | MIELENTERV EYSONGELM AT NUORTENK IRJOISSA LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 6 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. 12 kk . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Digi 12 kk 55,00 . Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2021 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Määräaikainen 6 kk 56,00 . Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. tilaat lehden . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . 6 kk . ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . Lahjaksi . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. MA AIL MA KORTE NIEME N PERINN ETILAN KUMM ILAPSE T | LUONN OSSA OPPII PAREM MIN LAPSI KÄRSII PÄIVÄK ODIN TUTUS TUMIS RAJOIT UKSIST A | EKOLO GISET VALINN AT OSANA PERHE ARKEA | KAUPP IAS KITKEE KIUSAA MISTA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 4 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Lahjatilauksena . Itselleni . 12 kk . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. 6 kk . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Kesto 12kk 69,00 . Eurooppaan 12 kk 30 e
Sähkösavukkeiden voittokulku katkesi vuonna 2019 , jolloin Yhdysvalloissa uutisoitiin sähkösavukkeiden aiheuttamista keuhko-ongelmista. kolumni käyttänyt Juulia vähintään kerran kuukauden aikana. Se muodostaa nopean riippuvuuden, johon keho alkaa reagoida vaatimalla jatkuvasti suurempaa annosta. Sähkösavuke on tekninen laite , jonka avulla on mahdollista hengittää nikotiinipitoista höyryä. Vuonna 2005 kaksi entistä tupakoitsijaa ja Stanfordin yliopiston tuotesuunnittelun opiskelijaa alkoi kehitellä tuotetta, jonka avulla voisi nauttia nikotiinista ilman savukkeiden aiheuttamia terveyshaittoja. Bowen ja Monsees alkoivat vuonna 2015 markkinoida trendikästä sähkösavuketta nimeltä Juul. Tiukan sääntelyn vuoksi Juul-epidemia ei koskaan saavuttanut Suomea. Ensimmäiset sähkötupakan versiot kehitettiin jo 1950-luvulla. Juul oli luonut kokonaisen nikotiiniriippuvaisten nuorten sukupolven. Yhtiötä odottaa vielä tuhansia keskeneräisiä oikeusjuttuja. Toiminta lopetettiin 14 maassa. Viranomaiset kyseenalaistivat yhtiön toiminnan , ja sen arvo romahti. Islannissa noin kolme neljästä teini-ikäisestä oli vuonna 2018 vähintäänkin kokeillut sähkösavukkeita ja joka kymmenes käytti niitä päivittäin. Heinäkuussa 2021 Juul suostui maksamaan Pohjois-Carolinan osavaltiolle 40 miljoonaa dollaria eli noin 33,6 miljoonaa euroa välttääkseen oikeudenkäynnin, jossa olisi käsitelty nuoriin kohdistuvaa markkinointia, laajan nikotiiniriippuvuusaallon synnyttämistä sekä kansallisen terveysongelman luomista. Kolme neljäsosaa työntekijöistä irtisanottiin. Se näytti USB-tikulta, ja sen saattoi ladata USB-pistokkeesta. Vuonna 2011 vain 1,5 prosenttia yhdysvaltalaisista high school -oppilaista käytti säännöllisesti sähkösavukkeita, mutta vuonna 2018 heidän osuutensa oli jo lähes 21 prosenttia. Vuotta myöhemmin lähes 28 prosenttia oppilaista oli ”MONI SÄHKÖSAVUKKEIDEN NIKOTIINIKOUKKUUN JÄÄNEISTÄ NUORISTA SIIRTYY MYÖHEMMIN POLTTAMAAN TUPAKKAA.” Epidemia, joka ei saapunut Suomeen Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Maan terveysviranomaisen mukaan kaksi kolmasosaa 15–24-vuotiaista Juulin käyttäjistä ei tiennyt, että tuote sisältää nikotiinia. Sähkösavukkeet kertovat siitä, miten valheellista tupakkayhtiöiden puhe haittojen vähentämisestä on. Kymmenen vuoden kuluttua Adam Bowen ja James Monsees onnistuivatkin tavalla, joka mullisti nikotiiniteollisuuden. Yhtiöt tietävät myös, että moni nikotiinikoukkuun jääneistä nuorista siirtyy myöhemmin polttamaan tupakkaa. Vetävän ulkonäön takana oli todellinen innovaatio: sähkösavukeliuos, jossa oli korkea nikotiinipitoisuus ja silti miellyttävä maku. Mukana oli luonnollisesti valtava määrä sellaisia nuoria, jotka eivät olisi koskaan alkaneet tupakoida ilman Juulia. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 61 LM6_s61_Kolumni_HH.indd 61 LM6_s61_Kolumni_HH.indd 61 16.9.2021 10.30 16.9.2021 10.30. Tuotteita markkinoitiin nuoriin vetoavilla kuvilla, väreillä ja mauilla. Ne sisältävät nikotiinia, joka on voimakas hermomyrkky ja stimulantti. Yhtiö markkinoi tuotettaan teini-ikäisille , eikä suinkaan tupakointiin kyllästyneille aikuisille. Sähkösavukkeet eivät kuitenkaan ole ”parempi” vaihtoehto tupakalle. Se tarjosi käyttäjälle samanlaisen miellyttävän nikotiini-iskun kuin savukkeen polttaminen. Tupakkayhtiöt alkoivat markkinoida sitä haitattomampana vaihtoehtona savukkeille ja keinona lopettaa tupakan polttaminen
kirjallisuus ”TÄTÄ ON HELPOMPI LUKEA, koska tässä on vähemmän tekstiä” 62 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 62 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 62 16.9.2021 14.04 16.9.2021 14.04
. Mitä lapset ja nuoret tuumaavat siitä. EMME, 10. . H ämeenlinnalaiset Emme Pulkkinen ja Tarmo Mannila käyvät Vuorentaan koulun kolmatta luokkaa. Tylsältä, kun en olisi millään halunnut lukea. Pelottaa kyllä, että jos menen sinne ja kuolen. He lukivat Lapsen Maailman pyynnöstä Markus Hotakaisen kirjan Avaruus: Tähtitaivaan ihmeitä selkokielellä. MIINA LEPPÄNEN | KUVAT VILJA TAMMINEN LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 63 ›› LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 63 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 63 17.9.2021 13.27 17.9.2021 13.27. Tässä on ainakin paljon enemmän kuvia, Tarmo huomaa ja Emme tarkentaa: ”TÄTÄ ON HELPOMPI LUKEA, Tarmo Mannila (vas.) ja Emme Pulkkinen tutustuivat selkokieliseen tietokirjaan, joka käsittelee avaruutta. Äiti kuitenkin houkutteli tytön lukuhommiin, koska avaruus kiinnosti tätä jo valmiiksi. Selkokieli auttaa lukemista. Hotakainen on kirjoittanut avaruudesta kansanomaisesti aikaisemminkin, mutta käsillä oleva teos ilmestyi selkokielellä ja sen on julkaissut Kehitysvammaliitto. . Mieluummin olisin Minecraftia pelannut, Emme, 10, sanoo. Hän on katsonut videoita niistä jo aikaisemmin, joten kirja tarjoili lisätietoa. . . Lauseet oli nopeampi ymmärtää. Tosi paljon haluaisin lähteä avaruuteen, koska mustat aukot kiinnostavat. Joitakin kohtia jäi mieleen: ison ja pienen tähden kuolema. Olihan tätä mielenkiintoista lukea, kun en ole ikinä lukenut avaruudesta. Ja kun asia ilmaistaan selkokielellä, kuka tahansa voi ymmärtää sen. Miltä sitten tuntui lukea avaruudesta. Itte aukko on jännittävä, Emme toteaa. Myös Tarmoa, 10, kiinnostaa avaruuden tutkimus
Lauseet oli nopeampi ymmärtää. . Se yleiskielinen kirja oli ainakin tarina, tämä on faktaa, tietoa, Tarmo analysoi. . Selkokielistä on yksinkertaisempaa lukea, koska tekstiä on vähemmän, Tarmo sanoo. Numeroiden kohdalla mietin välillä, että mikäs tämäkin on, miten tämä lausutaan, vaikka neljä tsiljoonaa. Hän sanoo myös, että selkokielisessä tekstissä yhdelle riville sijoitetaan yksi asia ja kappaleeseen isompi kokonaisuus. Elina Lindholm (vas.) ja Lilli Laitila vertailivat yleiskielistä ja selkomukautettua kirjaa Maresi, jonka alkuperäisversio sai Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2014. . Tällaisia tietokirjoja lapsille kannattaisi tehdä, koska lapset oppivat niistä paljon, Tarmo pohtii. . Ainakin kun minä luin tätä, huomasin, että joissakin kohdissa puhutaan eri asioista, esimerkiksi asteroidit näkyvät valopisteinä, asteroidit osuvat maahan. Tämä on vähän tylsää, kun on vaikea lukea kaikkea muutakin. Saman havaitsi Emme: . Auttaa vastahakoista Selkokieli avittaa monenlaisia lukijoita. . . Se auttaa ihmistä, jolla saattaa olla muistisairaus, kehitysvamma, ADHD tai kehityksellinen kielihäiriö tai hän on vasta opiskelemassa suomen kieltä. Kun vastahakoinen tai hidas lukija jaksaa lukea selkokirjan, se palkitsee. Lapset pohtivat kirjan sisältöä. Monimutkaiset avaruuden ilmiöt on esitetty niin, että maallikkokin ymmärtää. TARMO, 10. On laitettu pikkuinen pätkä ja pikkuinen väli ja pikkuinen pätkä. . Selkokielinen teksti sijoitellaan kuin riimitelty runo, ja rivit ovat lyhyitä. 64 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 64 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 64 17.9.2021 13.58 17.9.2021 13.58. On vähän isompia kuvia, kun tämä ei ole mikään lukuromaani, jossa ei ole paljon kuvia. Tämä kirja oli aika kiva ja tuntui sitten mielenkiintoiselta. Aika paljon samaa kuin tietokirjoissa, että tietoahan tässä on, vähäsen erilaista. Selkokieli alentaa kynnystä, jos lukemisen aloittaminen tuntuu vaikealta kuten Emmellä. Nämä lapset eivät olleet silti selkoummikkoja, sillä heille oli puhuttu selkokielestä jo koulussa. Selkokielisessä on pieniä pätkiä, tätä on sujuvaa lukea. Hotakaisen kirja on siitä oivallinen, että se tarjoaa tietoa kenelle tahansa. Tällaisia tietokirjoja lapsille kannattaisi tehdä, koska lapset oppivat niistä paljon. Ehkä viisi kuukautta sitten olen lukenut tietokirjan koulussa, Tarmo kertoo
varsinkin jos on ongelmia lukemisen kanssa, Lilli miettii. Selkoversio oli simppelimpi sekä hyvässä että pahassa. n MIKÄ IHMEEN SELKOKIELI. Jos on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskielistä tekstiä, arjessa selviäminen on hankalaa. Itse kyllä pitäydyn yleiskielisiin kirjoihin, mutta oli todella mielenkiintoista tutustua selkokieliseen kirjallisuuteen, Elina summaa. Selkoversiota lukiessa tuli vähän tylsää, varsinkin kun oli jo lukenut alkuperäisen ja lauseet olivat laihempia. Valitaan sanat ja muodot, jotka ovat mahdollisimman helppoja ja asetellaan ne yksinkertaiseen järjestykseen. Toisaalta selkoversiota oli sujuvaa ymmärtää, eikä tullut tilannetta, jossa en olisi tiennyt mitä on meneillään, Lilli sanoo. Selkokieli noudattaa suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Siinä asiat ilmaistaan mahdollisimman ymmärrettävästi. Asioita myös toistetaan selkokielisessä versiossa, Elina havainnollistaa. Teksti voidaan kirjoittaa suoraan selkokielellä tai yleiskielisestä tekstistä voidaan teh dä selkomukautus. Hänen mielestään alkuperäinen tarina etenee hitaammin laajemman kuvailun vuoksi, mikä toisaalta syventää lauseita. Selkokieltä voi tarvita kuka tahansa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 65 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 65 LM6_s62-65_SelkoKirjat.indd 65 17.9.2021 13.58 17.9.2021 13.58. Kahden version yhtäläisyyksiä oli monia: teoksen nimi, keskeinen tarina, henkilöt ja juoni. Selkokielisen version alussa on kirjan hahmoista lista, jota yleiskielisestä versiosta ei löydy. Selkokieltä ei silti ole vielä määritelty lainsäädännössä. . Yleiskielisessä versiossa on alussa Menos-saaren kartta ja lopussa Punaisen luostarin kartta, joita taas selkomukautuksessa ei ole. . . Selkomukautuksessa on jätetty pois kaikki, mikä ei ole tarinan kannalta niin tärkeää. Myös juoneen ja itse tarinaan oli tehty muokkauksia. Selkokielisessä kirjassa on jätetty "ylimääräiset" kuvaukset, kun sivun yhdellä rivillä on suunnilleen yksi lause. Poikkeavat lukuelämykset Myös lukuelämykset erosivat toisistaan. On varmasti kivempaa lukea laihempaa kuin hankalasti ymmärrettävää tekstiä . Jotta kaikki voisivat saada tarpeellista tietoa, asioita ilmaistaan selkokielellä. LILLI, 15. Kaikkinensa lapset pitivät selkokirjan lukemista mielenkiintoisena ja hauskana. . . Lukuelämyksen syvyyteen versio vaikutti: Elina nautti enemmän yleiskielisestä versiosta. Se on myös selkeästi lyhyempi kuin yleiskielinen versio. ELINA, 15. Arvostan, että hyvistä kirjoista tehdään myös selkokielisiä versioita huonompilukutaitoisille ja niille, joilla on ongelmia lukemisen kanssa. Erotkin tulivat nopeasti näkyviin. Koska minulla ei loppujen lopuksi ole suurempia ongelmia lukemisen kanssa, pystyin heittäytymään ja eläytymään alkuperäiseen versioon paremmin, vaikkakin se oli hitaampaa. Luettuaan kirjat tytöt vertailivat kokemuksiaan. Molemmat tytöt ymmärtävät, miksi selkomukautuksia tehdään ja pitävät sitä tärkeänä. Yleiskielisessä versiossa on huomattavasti enemmän kuvailua ja tarina etenee hitaammin, sivut ovat täydempiä ja tarina on pidempi. Yläkoululaiset lukijoina Hämeenlinnalaiset Elina Lindholm ja Lilli Laitila Kaurialan koulun kahdeksannelta luokalta lukivat Maria Turtschaninoffin kirjoittaman yleiskielisen kirjan Maresi ja sen selkomukautetun version, jonka on tehnyt Jolin Slotte ja suomentanut Laura Lepistö. Selkoversiota lukiessa tuli vähän tylsää. Jokaisella on oikeus lukea ja päästä olennaisen tiedon äärelle sekä erilaisiin palvelu i hin. Selkoversiosta on voitu myös poistaa pienempiä kohtauksia, mutta juonen kannalta tärkeät kappaleet ovat mukana, Lilli sanoo. Asioiden kertomisjärjestyskin vaihteli hieman versioiden välillä, Elina sanoo. Se auttoi lukiessa, ja niitä voisi Lillin mukaan olla muissakin kirjoissa. Selkokieli ei ole kenenkään äidinkieli vaan kielimuoto. > https://selkokeskus.fi Arvostan, että hyvistä kirjoista tehdään myös selkokielisiä versioita. Lilli havaitsi, että kahden erilaisen version lukeminen selvensi asioita myös hänelle, mutta eniten se auttaa lukemisen ongelmista kärsiviä. Tytöt ovat yhtä mieltä siitä, että selkomukautus ja yleiskielinen versio eivät ole sama teos
Aikakauden pakolliset piirteet toki näkyvät: vallankumous ja vapaudenkaipuu häivähtävät yhdellä rivillä. Osaston henkilökunta on persoonalTuula Kallioniemen esikoisteos Toivoton tapaus. Vuonna 1978 ilmestynyt nuortenromaani kertoo psykiatrisen sairaalan nuorista potilaista avoimesti ja myötätuntoisesti. Kallioniemi lujitti teoksellaan oikeudenmukaisuuden ja reiluuden periaatetta: nuortenkirjallisuudessa ei saa olla vaiettuja aiheita. Kirjailija jättää tulevaisuuden avoimeksi. Kaikesta voi puhua. KUUKAUDEN KIRJAT Mielenterveysongelmista uskalletaan puhua nuortenkirjoissakin ISMO LOIVAMAA TEOKSISSA ON TOIVOA JA TULEVAISUUDEN USKOA, MUTTA TUSKALLISEN PITKÄT HOITOJONOT EIVÄT NIISSÄ VIELÄ NÄY. Humoristisuus paisuu välillä miltei liioitteluksi. SÄRKYVÄ LASIENKELI Nykypäivän suljetusta osastosta kertoo Marja Aho nuortenkirjassaan Lasienkeli (Myllylahti). Poikkeuksen teki Mika Wickströmin Sebastian (WSOY) vuonna 1996. Nuorten elämää taustoittava kirja on silti pohjavireeltään myötätuntoinen ja lohdullinen. Psykiatrisen hoidon kritiikkiäkään ei kartella, ja lääkkeiden runsautta pahoitellaan erityisesti: ”Oireet poistuvat, mutta sairauden syy ei välttämättä”. Potilaiksi päätyvät myös osaston laitos apulainen Lumikki sekä sairaanhoitooppilaitoksessa kiusaajan uhriksi joutunut Satakieli. Kirja oli ensimmäinen lähikuva vaikeasta aiheesta kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa ja se sai Topelius-palkinnon vuonna 1979. Silloin mielenterveydestä kirjoitettiin jo runsaasti – useimmiten kerrottiin äidin sairastumisesta tai alkoholisoitumisesta. Kulttuurihistoriallista syvyyttä tulee sairaala-alueen värikkäästä kuvaamisesta. Ylioppilaskirjoituksiin pänttäävä Johan alkaa kuulla tuhoisia ääniä. Sairaalaa ei esitetä luhistavana paikkana, eikä terveyssandaaleissa lepsottava henkilökuntakaan ihan mahdoton ole. Halutessaan lukija voi kuvitella tarinan jatkuvan lohdullisesti tai lohduttomasti. Pojan hienosteleva äiti on suomifilmimäinen karikatyyri, mikä jonkin verran nitistää tarinan uskottavuutta. KOVIA KOKENEITA NUORIA Jani Pösön ja Teemu Nikin kirjoittama Sekasin (Otava) perustuu suosittuun tv-sarjaan, joka on menestynyt ulkomaillakin. Killin mieltä pimentävät murheet ja itsemurhayritys. Psykiatrinen sairaala antaa kuitenkin Killille mahdollisuuden etsiä elämiselle syytä. Kirja sai pikkuhiljaa seuraajiakin, ennen muuta 1990-luvulla. Iiris-ystävän kohtalo olisi saanut olla armeliaampi. Perustoiltaan Lasienkeli on lohdullinen ja kannustava, mutta nykyisen nuortenkirjallisuuden tapaan kuolema-aihe on vahvasti läsnä. Nuoret kohtaavat sairaalan suljetulla osastolla. Vaatekaappiin hirttäytynyt nuori melkein mustine kasvoineen jää varmasti jokaisen lukijan verkkokalvolle. (Otava) ei hevin unohdu. Johanin sairastumisen syöverit kuvataan peittelemättä, jopa niin, että loppuratkaisussa pimeys läjähtää lukijan silmille. Miljöö muistuttaa Nikkilän tai Kellokosken kaltaista omavaraista pienoismaailmaa. Ensimmäinen suomalainen kirja nuorten mielenterveysongelmista Psykiatrisen hoidon kritiikkiä 66 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 66 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 66 13.9.2021 16.37 13.9.2021 16.37. ”Mulla ei oo missää paras paikka!” epätoivoinen tyttö huokaa. Kirjan huumori ja ujostelemattomuus on vapauttavaa
Sen on pakko riittää”. Kirjassa ihmiset jaetaan neljään ryhmään persoonallisuutensa mukaan: tiikerit, delfiinit, hevoset ja sudet. Tuntuu hyvältä, että ankarasta kuvauksesta huolimatta kirjassa säilyy jonkinlainen luottamus aikuisten osaamiseen ja vastuullisuuteen. Anthony Conley). Tubettajasiskokset opettavat tunnetaitoja, erilaisuuden hyväksymistä ja vuorovaikutuksen aakkosia yhdessä äitinsä Aura Marttisen kanssa. Hän syyttelee aluksi itseään, mutta tuhoava tunne laantuu onneksi ajan mittaan tyyneksi viisaudeksi: ”Ainakin toinen meistä haluaa elää, ja sen on riitettävä. Siinä on terapeuttista ja lohdullista voimaa. Realistiset nuortenkirjat ovat entistä ripeälukuisempia ja kerronta soljuu pitkälti vuoropuheluiden varassa. Enni ei pääse eroon komentelevasta Varoittajasta eikä ahdistavista rituaaleista. Joelin itsemurhan Itsemurha monesta näkökulmasta KU VI TU S RO H KE AS TI SI N Ä -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T AN TH O N Y CO N LE Y LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 67 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 67 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 67 13.9.2021 16.37 13.9.2021 16.37. Kirjan ilmapiiri tuntuu rehelliseltä, mutta miellyttävällä tavalla kirjalliselta. Mukana on myös konkreettisia ohjeita, joita aikuinen voi hyödyntää. Läheisen ihmisen itsemurha on vaikeaa käsiteltävää kirjallisuudessakin, mutta Leppäsen kirjan merkitys on siinä, että siinä keskitytään niin johdonmukaisesti surun kohtaamiseen ja toipumiseen. Sirpaleisuudesta huolimatta vinkkikirja auttaa ymmärtämään vuorovaikutuksen hienovireisyyttä ja itsetunnon tärkeyttä. Ehkä hiukan ihmeenomaisesti kerrotaan Ennin ja Laurin tapaamisesta, mutta on silti onnellista seurata, miten kaksi herkkää ja mukavaa nuorta vapautuu vähän kerrassaan mielen sokkeloista. n jälkeen Vilja ryhtyy kirjoittamaan päiväkirjaansa pojalle kirjeitä. Ennakkoluuloja ravisteleva selviytymistarina valaa uskoa myös siihen, että nuortenkirjan päähenkilöt voivat edelleen olla herkkiä. Asenne raikastaa nuortenkirjallisuutta. Jaottelu auttaa varmasti ajatuskulun seuraamista, mutta aiheuttaa väistämättä myös mekaanisuutta: johan noihin eläimiin ehtii kyllästyä! Nykypäiväisen tietokirjan tapaan leikitään, testataan ja askarrellaan. SURUPILVEN SEURASSA Anne Leppäsen kirjoittama ja kuvittama Surupilven salaisuus (PS-kustannus) on tarinakirja, joka on tarkoitettu perheiden ja lasten tueksi itsemurhatilanteissa. Kirjan pieni päähenkilö juttelee yhtä hyvin vanhempiensa kuin surupilvensä kanssa. Hankala yhtälö. KUN EI VAAN JAKSA Riina Mattilan nuortenromaani Silmät avatessa on edelleen pimeää (WSOY) ei ole tavanomainen nuorten kuolemakirja, vaan nyt käsitellään itsemurhaa monesta näkökulmasta. Joelille tuskaa aiheuttaa kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tubettajien seurassa tehdään rohkeusamuletti ja vetäistään kiukunpoistotanssi. Kirjan alaotsikko tiivistää tärkeimmän: miten kertoa lapselle itsemurhasta. Vilja joutuu kokemaan läheisen ystävänsä Joelin menettämisen. IHAN TAVALLISIA Anu Holopaisen Filigraanityttö (Karisto) on nimensä mukainen: päähenkilö Enni rikkoontuu vähemmästäkin. Itsemurhista kertovissa kirjoissa tasapainoillaan aina tuskallisten asioiden kanssa: lukijaa ei voi raskauttaa äärettömällä surulla, mutta teon motiivien on kuitenkin käytävä tajuttaviksi. ”Pilvi on osa minun elämääni”, kuuluu kertomuksen viimeinen, realistinen lause. linen, muttei sentään painajaismainen. Kun ilmiöön liittää muodikkaat tubettajat, puhutaan jo menestyskirjasta. Hänelle on kehittynyt piinallisia pakkomielteitä, eikä hän halua paljastaa niitä vanhemmilleen. ITSETUNTOA TUBETTAJAN JOHDOLLA Eipä olisi vielä 2000-luvun alussa voinut kuvitella, että lapsille laaditaan henkisen kasvun valmennuskirjoja. Sekasin-kirjan dialogimuoto liittyy tietysti tv-sarjamaisuuteen, mutta kertoo se jotain yleisempääkin nuortenkirjallisuuden muutoksista. Enni huomaa, että he molemmat ovat ihan tavallisia, mutta ”mieli vain toimi jostain syystä hieman epätavallisesti”. ”Ei ole mitään niin sakeaa kuin sellainen masennus, johon huipulta tipahtaa”, poika kirjaa mielialapäiväkirjaansa. Tätä kirjatyyppiä edustaa Elinan ja Sofian Rohkeasti sinä (Tammi, kuv
Me uskomme lapsessa olevaan hyvään. Yksilöllisyys, osallisuus, luottamus ja rohkeus ovat arvojamme, joille rakennamme kaiken toimintamme. Tervetuloa tutustumaan meihin ja lastenkoteihimme! Yhdessä olemme vahvempia sospro.fi TIESITKÖ, ETTÄ.. sykkii lapsille & perheille LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 68 LM6_s66-68_KK+TakaK.indd 68 13.9.2021 16.37 13.9.2021 16.37. ERITYISOSAAMISTA Erityisosaamiseemme kuuluvat lapset, joilla on psyykkisiä, neuropsykiatrisia, käytöshäiriöihin, lieviin kehitysvammoihin tai kehitysviiveisiin liittyviä haasteita ja koulunkäyntiongelmia. Lastenkotien yhteydessä on koulut ja itsenäistymisasuntoja. Sosprolla on lastenkoteja sekä avoja jälkihuollonpalveluita Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla, KantaHämeessä ja Varsinais-Suomessa. ONNISTUMISEN TARINOITA Olemme valmiita rakentamaan lasten ja heidän perheidensä kanssa onnistumisen tarinoita haastavista elämäntilanteista huolimatta. Etelä-Pohjanmaalla on myös perhekuntoutusta, perheiden tuettua asumista sekä mahdollisuus yhdistää sijoitus ja perhekuntoutus. MAHDOLLISUUKSIA MUUTOKSEEN Sospro on valtakunnallinen lastensuojelun sijaisja avohuollonpalveluita tuottava yritys