LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 1 ›› LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 13.9.2022 7.43 13.9.2022 7.43. MA AIL MA NIKLAS, OSCAR JA FANNY HARRASTAVAT KIIPEILYÄ | KATARIINALLA, 8, ON TOURETTEN OIREYHTYMÄ | IHANAA VAUVAHIERONTAA! | TASOITETAAN NUORTEN POLKUA TYÖELÄMÄÄN | REKSI RÄPPÄÄ YSEILLE LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Sauman palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka hyötyvät kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Lue lisää: www.saumalastensuojelu.fi Sauma Lasten Maailma 210x297mm 09-2022.indd 1 Sauma Lasten Maailma 210x297mm 09-2022.indd 1 7.9.2022 16:22:58 7.9.2022 16:22:58 2 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 13.9.2022 7.43 13.9.2022 7.43. Lastensuojelun ammattilaisille tarjoamme työympäristön, jossa laatu, vastuu ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen valinnoissa näkyviä tekoja. Terveystalon omistaman Sauma lastensuojelun palveluiden ytimen muodostavat laatu, vaikuttavuus ja nuorten osallisuus Sauma lastensuojelu keskittyy moniammatillisesti toteutettaviin vaativan lastensuojelun sijaishuollon palveluihin, joissa yhdistyy vahva osaaminen lastensuojelun ja mm. psykiatrian, päihdelääketieteen sekä terapiaja kuntoutuspalveluiden alueilla
LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 6 Lasten Uutisten esihenkilö, toimittaja Fanny Fröman tietää, että lapset haluavat kuulla myös rankoista asioista KASVU & KOULU 30 Rehtori Jutta-Riina Karhusen koulussa noudatetaan ratkaisukeskeistä työtapaa 36 Nuoremmat sukupolvet siirtävät tietoa vanhemmilleen 42 Vauvahieronta vaikuttaa monella hyvällä tavalla LASTENSUOJELU 20 SIB-Tampere auttaa sijaishuollossa olleita nuoria 24 Salapoliisi Mäyrä hyödyntää sijaishuollossa olevien lasten tietoa TERVEYS 12 Katariina Ollilla on Touretten oireyhtymä, joka alkoi oireilla, kun hän oli täyttänyt viisi vuotta 34 Jo alakouluikäiset höyryttelevät sähkötupakkaa PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Saako töissä imettää. 20 Uudenlainen, yksilöllinen palvelu Nuoret SIBTampere auttaa sijaishuollossa olleita nuoria. 46 Palvelukortti 49 Päivi Alasalmen kolumni: ”Kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa” 50 Kuukauden kirjat: Perhepulmat eivät lannista ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 14.9.2022 11.15 14.9.2022 11.15. n > l LOKAKUU | 6 | 2022 MA AIL MA LEHDEN TUOTTO KÄYTETÄÄN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAAN! LA U RA VE SA ›› Lihavoitu = kannessa s. 28 Tutkittua tietoa: Mistä kehitysvammainen lapsi löytää ystäviä
050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. 81. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. vuosikerta KANSI Fanny Frömanin ja Niklas Lindgrenin sekä heidän poikansa Oscarin kuvasi kanteen Jani Laukkanen. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® kirkastetaan lastensuojelun kansallista visiota ja pureudutaan lainsäädännön uudistamiseen sekä tarjotaan turvan ja toivon työkaluja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Samalla viikolla järjestettävä Osallisuusviikko kutsuu jokaista organisaatiota ja ihmistä kuulemaan enemmän lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja kertomaan omista osallisuutta lisäävistä käytännöistään. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TURVAA JA TOIVOA LAPSILLE JA NUORILLE Lastensuojelun Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® teema Turvaa ja toivoa ei voisi olla ajankohtaisempi. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Keskusliitto työskentelee monin tavoin lisätäkseen lasten ja nuorten sekä perheiden uskoa tulevaisuuteen. > www.lastensuojelupaivat.fi > www.lskl.fi/perheetkeskioon/osallisuus-perhekeskuksissa/ > www.lapsenoikeuksienviikko.fi EE VA AN U N D I LAPSEN MAAILMA PAINETAAN SUOMESSA, FORSSASSA! s. vuosikerta. Myös Elshaday Eriksen (vas.), Sirak Rinne ja Olli Kivalo tietävät, ettei negatiivisuus kannusta. 30 Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen nauttii työstään. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Marraskuussa vietettävä Lapsen oikeuksien viikko puolestaan nostaa esille jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen elämään sekä muistuttaa lapsia ja nuoria heidän omista oikeuksistaan. l Helsinki l Seinäjoki l Tampere l Rovaniemi 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 14.9.2022 11.15 14.9.2022 11.15. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota ovat asioita, joista jokainen jo yksin riittäisi luomaan turvattomuutta. Lasten ja nuorten masennusja ahdistusoireilu on kääntynyt entistä jyrkempään kasvuun viime vuosina
Olemme tehneet kyselyitä ja keränneet tietoa ja järjestämme sekä työpajoja että pyöreän pöydän keskusteluja. Lastensuojelu paikkaa tällä hetkellä muiden palveluiden toimimattomuutta ja puutteita. Kun muita keinoja ei enää keksitä, apua haetaan lastensuojelusta. Voi olla – ja näin toivon – ettei visio synny yhdestä kynästä, vaan on tulos tulevaisuuteen katsomisesta, ymmärryksen lisäämisestä ja yhteisestä ajattelusta. Oletettavasti yhteiskuntamme ja lastensuojelun toimintaympäristö on esimerkiksi 15 vuoden päästä hyvin erilainen kuin nyt. Tukihenkilöä tai -perhettä joutuu odottamaan, neuropsykiatrisiin haasteisiin ei pystytä vastaamaan, mielenterveyspalveluita täytyy jonottaa ja jopa lakisääteiset neuvolaja kouluterveydenhuollon tarkastukset jäävät väliin. Saattaa kuitenkin olla, että oikeanlaisia palveluita ei ole saatavilla edes lastensuojelun avohuollon tai sijaishuollon kautta. Sosiaalija terveysministeriö käynnisti keväällä lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Ymmärrän, että työskentelylle on laitettava jo aikataulusyistä rajoja, mutta visiota on syytä tarkastella mahdollisimman laajasti. Lasten suojeleminen on meidän yhteinen tehtävämme. Lapsiperheet viestivät, että lapset ja nuoret eivät saa palveluita silloin, kun niitä tarvitsevat. Nyt olemme tiiviisti mukana prosessissa ja tuotamme tietoa yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut pitkään ja kustannukset ovat nousseet huimasti, eikä kansallisilla kehittämistoimilla ole onnistuttu kääntämään suuntaa. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® teema on esillä useammassa ohjelmaosuudessa. pääkirjoitus Lastensuojelun kriisistä on puhuttu vuosia. Lastensuojelun Keskusliitto ehti käynnistää oman visiotyöskentelynsä jo aiemmin. Lastensuojelu.info-sivusto tarjoaa perustietoa lapsiperheiden palveluista Suomessa useilla kielillä. On tärkeää, että keskustelua lastensuojelun visiosta käydään mahdollisimman avoimin silmin ja korvin. Sen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus selkeyttää lastensuojelun visio ja suuntaviivat, konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään ensi vuodesta alkaen. Tähtäin tulee ulottaa riittävän kauas, sillä visiota ja lainsäädäntöuudistusta tehdään tulevaisuutta varten. PS . Kun lapsi, nuori tai perhe ei saa apua heti tarvitessaan, ongelmat ehtivät kärjistyä. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä sellaiset palvelut, jotka katsotaan välttämättömiksi. Visiota todella tarvitaan! Eikä riitä, että puhumme pelkästään lastensuojelun visiosta. On puhuttava siitä, miten lapsia, nuoria ja perKun muita keinoja ei enää keksitä, apua haetaan lastensuojelusta. LASTENSUOJELUN VISIOTA ETSIMÄSSÄ Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA heitä autetaan kaikkien toimijoiden yhteistyöllä, jotta lastensuojelun tarve vähenee. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 16.9.2022 7.47 16.9.2022 7.47. Näin lastensuojelun rooli kokonaisuudessa ja tulevaisuuden toimintaympäristössä hahmottuu
6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 6 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 6 14.9.2022 11.32 14.9.2022 11.32. ”KERTOKAA ilmastonmuutoksesta!” lasten ja nuorten ääni “Oscar viihtyy tosi hyvin kiipeilyhallilla”, Fanny Fröman kertoo. Kuvat otettiin Kalasataman Kiipeilyareenalla
Frömanista on elintärkeää, että lapsi oppii suhtautumaan kriittisesti asioihin, jotka pompsahtavat puhelimen näytölle. Miksi heille olisi tarjolla vain viihdettä. – Nykyaikana ei ole helppo olla lapsi. Kun Fröman vieraili SVT:ssä pian Lasten uutisten lanseerauksen jälkeen vuonna 2016, hän kuuli sikäläisiltä kollegoiltaan, ettei näiden ollut tarvinnut perustella pitkään aikaan, tarvitsevatko lapset omat uutiset vai ei. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa yleisradioyhtiö on tehnyt jo 1990-luvulta asti lapsille suunnattua päivittäistä tv-uutislähetystä, lasten arvostus on toisella tasolla. Esimerkiksi Tiktokissa on levinnyt sotavideoita, jotka ovat järkyttäneet monia sen käyttäjiä. KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 7 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 7 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 7 14.9.2022 11.32 14.9.2022 11.32. ”KERTOKAA ilmastonmuutoksesta!” M iksi lapsille pitää tehdä uutisia. – Totta kai, tietenkin lapset tarvitsevat erilaisia mediasisältöjä. Näen somessa paljon hyvää, mutta se on myös haastava ympäristö, koska vastaan voi tulla mitä vain. Lapsillakin on oikeus tietää maailmasta. Lapset haluavat kuulla myös rankkoja uutisia, tietää toimittaja, Lasten uutisten toimituksen esihenkilö Fanny Fröman. Frömanin mielestä sekin on tärkeää, että lapsilla on käytössään Lasten uutisten kaltainen turvallinen media, jonka uutisiin voi luottaa. Tätä kysytään usein Helsingin Sanomien Lasten uutisten toimituksen esihenkilö Fanny Frömanilta, 31. Hänestä yhteiskunnassamme aliarvioidaan lapsia. Hänestä kysymys kertoo paljon siitä, miten lapset nähdään Suomessa: vähän kuin toisen luokan kansalaisina. Heidät revitään entistä nuorempina aikuisten maailmaan. Tarve on korostunut varsinkin tänä vuonna, kun Ukrainassa alkoi sota. Tärkeää on myös se, että lapsi oppii jo pienenä etsimään tietoa luotettavasta paikasta
8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 8 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 8 16.9.2022 7.15 16.9.2022 7.15. Fanny Frömanista erottelu lapsiin ja aikuisiin on Suomessa aika vahva. ”Jaetun vanhempainvapaan jälkeen elämme aika kiireistä arkea. Hän kysyi minulta koulusta ja kertoi sitten, mitä oli tehnyt töissä. Jo nuorena hänellä oli tapana esimerkiksi katsoa uutisia vanhempiensa kanssa. On ihanaa, kun voimme tehdä yhdessä aidosti mielekkäitä asioita”, Fanny sanoo. Lasten uutisistakin voisi jättää lapsi-etuliitteen pois ja ajatella niin, että ne ovat vain uutiset, joissa käytetään selkeitä ilmaisutapoja ja jotka on kerrottu helposti ymmärrettävällä tavalla. – Muistan, kuinka isän kanssa istuimme syömään iltaisin. Fröman nautti kuullessaan vanhemmiltaan työelämäjuttuja. Siksi koko perheen yhteinen aika tuntuu nykyään erityisen arvokkaalta. Lukioaikana hän alkoi haaveilla toiLapset revitään entistä nuorempina aikuisten maailmaan. Fröman iloitsee, että hän sai aikoinaan kasvaa ympäristössä, jossa ei niin tehty eroa lasten ja aikuisten välille. Kummassakin kodissa keskusteltiin paljon. Fröman asui vuoroin äidillään ja vuoroin isällään, sillä vanhemmat olivat eronneet. – Voisimme alkaa ajatella enemmän niin, että olemme kaikki ihmisiä samassa yhteiskunnassa vähän eri elämänkokemuksella. Mieleen on jäänyt tarkasti WTC-iskujen seuraaminen kotisohvalla kymmenvuotiaana. Vanhemmat sanoivat, että ”joku saattaa koulussa mainita tästä, niin nyt sinäkin tiedät, mistä on kyse”. Jos hän saisi päättää, rajaa voisi häivyttää, koska jaottelu on hölmö. Fanny Frömanin, Niklas Lindgrenin ja Oscarin perhe suuntaa kiipeilyhallille ainakin kerran viikossa. Kuka esimerkiksi voi sanoa, milloin siirrytään lapsesta aikuiseksi
HARRASTAA luistelua, kilpapurjehdusta ja kiipeilyä. Niissä toivotaan, että ”kertokaa luonnonkatastrofeista, kertokaa sodasta”. Jo alakoululaiset ovat tiedonnälkäisiä. Frömanin mielestä kaikessa mediankäytössä isoin merkitys on lopulta sillä, että sisältöjä kulutetaan ja katsotaan kotona yhdessä. Entä milloin on aika kertoa, mitä aseilla tehdään. Vielä opiskeluaikanakin hän kiinnitti huomiota siihen, että monella ystävällä ei ollut yhtä selkeää kuvaa työelämästä kuin hänellä. Lopulta toimitus päätti yhdessä, että se pyytäisi kysymyksiä lukijoiltaan. Varsinkin oman lapsen kautta hän on alkanut ymmärtää entistä selvemmin, millaista pohdintaa jokainen vanhempi käy läpi luoviessaan muuttuvassa maailmassa. Pitääkö niistä ylipäätään kertoa hänen lehdessään. FANNY FRÖMAN ON Helsingin Sanomien Lasten uutisten toimituksen esihenkilö. Perheeseen kuuluu puoliso Niklas ja poika Oscar, 1,5. Heidän tiedonjanonsa on valtava. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 9 ›› LM6_s6-11_FannyFröhman.indd 9 LM6_s6-11_FannyFröhman.indd 9 19.9.2022 12.20 19.9.2022 12.20. Kun eteen tulee vaikeita aiheita, Frömanilla on tapana ratkaista asia pallottelemalla vaihtoehtoja toimituksensa kanssa. Fröman uskoo, että jos lapset eivät saisi tietoa sodasta Lasten uutisista, he etsisivät sitä jostain muualta. Se oli pysäyttävä hetki. – Ymmärrän aikuisten halun suojella, mutta emme voi kasvattaa lapsia missään pumpulimaailmassa. Painettu lehti ilmestyy keskiviikkoisin, ja uutislähetys tulee perjantaisin. Jopa Lasten uutisten tv-lähetystä hän kehottaa katsomaan perheen kanssa yhdessä. OLI MUKANA järjestämässä Lastensuojelun Keskusliiton ja Lasten Uutisten yhteistä Lasten kuntavaalipaneelia viime vuonna. On tärkeää kertoa, mitä oikeastaan tekee, kun roikkuu puhelimellaan. Hän uskoo, että siihen vaikutti se, ettei häneltä ollut koskaan rajattu pois ”aikuisten maailmaa” ja sanottu, etteivät jotkin asiat kuulu lapsille. Pitää kuitenkin miettiä, mikä on lapsen ikätasolle sopiva tapa kertoa asiasta. Koskaan aikaisemmin uransa aikana Fröman ei ollut joutunut kirjoittamaan lapsille näin konkreettisesti sodasta. PALKITTIIN vuonna 2018 Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttajana ja vuonna 2020 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää parhaiten, miten hänen kanssaan on hyvä toimia. JUONSI Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnalliset lastensuojelupäivät ® lokakuun alussa Lahdessa. – On parempi, että he saavat meiltä lapsentasoista tietoa. Miten aiheesta voisi kertoa totuudenmukaisesti ilman, että vastaus olisi aivan hirveä. Frömanista pyynnöt johtuvat siitä, etteivät lapset ole ehkä saaneet tietoa muualta. Moni lapsi on kertonut hänelle lukevansa uutisia iltapäivälehtien verkkosivuilta. Lasten uutisia tekee noin kuuden hengen toimitus, johon kuuluu toimittajia, graafikko ja osa-aikaisia videontekijöitä. Ukrainan sodan alkaminen oli yksi haastavimmista hetkistä Fanny Frömanin uralla. Se löytyy HS.fi:stä, Ruudusta, YouTubesta ja televisiosta Neloselta. – Ensimmäisten joukossa kysyttiin, mikä on ydinase. Miksi teidän pitää kertoa lapsille niin rankoista aiheista. Voimme auttaa heitä ymmärtämään ympäröivää todellisuutta. Hän pohti, miten kertoa sodasta lapsille. Kuka. Vaikka hänen puolitoistavuotias poikansa lukee vasta kuvakirjoja, hän huomaa miettivänsä, onko kirjojen sisällössä jotain, josta hän ei vielä ehkä kertoisi pikkuiselleen. – Monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, kun kerron, että lapsia kiinnostaa esimerkiksi Ukrainan sota tai ilmastonmuutos. Kun poika yhtenä iltana osoitti merirosvokirjasta tykin kuvaa, Fröman joutui miettimään, opettaako tälle asesanastoa. Fanny Fröman sanoo ymmärtävänsä vanhempien huolen. Kodin mediakasvatustyöhön kuuluu Frömanin mielestä myös se, että vanhemmat muistavat avata lapselleen omaa mediankäyttöään, esimerkiksi puhelimen käyttöään. Tällaista palautetta vanhemmilta tulee usein toimitukseen – varsinkin Lasten uutisten alkuaikoina. Kun Frömanilta kysytään kasvatusvinkkejä, hän kehottaa keskustelemaan lapsen kanssa avoimesti. Miten kertoa jostain niin kamalasta kuin ydinaseista. ASUU Helsingissä. – Kaikki lapset eivät edes tiedä, että on olemassa uutismedioita, joissa tarjotaan luotettavaa tietoa maailmasta, koska harvaan kotiin tulee enää painettuja lehtiä. mittajan ammatista ja hakeutui kirjoitusten jälkeen lukemaan viestintää Helsingin yliopistoon. – On ristiriitaista varjella lapsia pahoilta asioilta, koska he kuitenkin tietävät, että sota on käynnissä. Frömanin ohjenuora äitinä ja toimittajana on, että aina täytyy olla totuudenmukainen. Vanhemman tulee myös miettiä, mikä omalle lapselle sopii. Jo alakouluikäiset ovat tiedonnälkäisiä ja heidän kanssaan voi jutella samoista asioista, joista vaihtaisi ajatuksia jonkun aikuistutun kanssa, Fröman muistuttaa. Lasten toimitukseen lähettämät viestit ovat lähes päinvastaisia kuin aikuisten
Silloin pitää miettiä, tarvitseeko aihetta käsitellä Lasten uutisissa. Siitä tuli suosittu, ja se sai hyvää palautetta. Pahinta on, jos huhut ja väärä tieto ottavat vallan. – Jos he oikeasti toivovat juttuja ilmastonmuutoksesta, se kertoo siitä, että he ovat oikeasti valmiita tekemään asian eteen jotain. Perhesurmien kohdalla toimitus on joutunut pohtimaan, pitääkö sen hiljentää huhumylly. Aina on joku, joka on kuullut jotain kotona tai kavereilta. – Unicef kehui, että tuomme kuuluviin lasten ääntä, mikä tuntui erityisen tärkeältä. "Ennen ajattelin, että pohdinnat lapsen mediankäytöstä tulisivat ajankohtaisiksi vasta lähempänä kouluikää. Fanny Fröman on saanut Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Oman lapsen syntymä on saanut Fannyn katsomaan mediamaailmaa uusin silmin. Uutisaiheita pyritään käsittelemään pääsääntöisesti niin, että lapset ovat pääosassa joko asiantuntijoina tai haastateltavina. Jo se kertoo hänestä paljon, että lukijoiden ykkösjuttutoive on ollut jo pitkään ilmastonmuutos. n Meille on kasvamassa erityisen fiksu sukupolvi. – Trumpin presidenttikaudesta ei ole paljon hyvää sanottavaa, mutta yksi asia sentään parani: kaikki tietävät, mikä on valeuutinen. Älä usko kaikkea. Seuraavalla viikolla juttu, jossa oli mukana ydinasekysymys, julkaistiin lehdessä. – Puhuimme pitkään ja tulimme siihen johtopäätökseen, että meidän pitää osata selittää lapsille, mikä on ydinase. Esimerkiksi käydessään kouluissa ennen pandemiaa hän huomasi, että jo alakouluikäiset tiesivät, mitä tarkoittaa fake news. Jokainen kerta, kun Fröman tapaa lapsia jutuntekotilanteissa tai vieraillessaan kouluissa, hänessä vahvistuu tunne, että kasvamassa on erityisen fiksu sukupolvi. Nyt huomaan, että jo puolitoistavuotiaan kanssa joutuu päivittäin miettimään, millaista sisältöä hänelle näyttää ja lukee.” 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 10 LM6_s6-10_FannyFröhman.indd 10 16.9.2022 7.09 16.9.2022 7.09. Somessa ja netissä voi tulla vastaan kaikenlaista, mutta jos koko ajan muistaa kyseenalaistaa viestien ja videoiden totuudellisuuden, on jo turvallisella puolella. Vaikeiden aiheiden kanssa Frömania auttaa ajatus, että lapset kuulevat joka tapauksessa asioista koulussa. Ne ovat lisänneet uskoa omaan työsarkaan: Lasten uutisilla on merkitystä, ja koko toimitus tekee tärkeää työtä. – Lasten keskuudessa leviävät huhupuheet saattavat olla vielä pahempia kuin se, mitä on todella tapahtunut. Fröman on toiveikas myös mediataitojen suhteen. Se on yksi keskeisimmästä taidoista, jonka Fanny Fröman haluaa lapsille välittää. Kun yksittäiselle lapselle sattuu jotain kauheaa, kouluissa ja somessa alkaa usein levitä väärää tietoa. Silloin meidän kuuluu tarjota heille faktoja, vaikka aihe olisikin aivan kamala
Katariina pitää erityisesti rauhallisista koti-illoista, jolloin vain ollaan kaikki yhdessä. Lapset Katariina ja Joonas ovat elämän voimavara ja rakkaimmat maailmassa. 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 12 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 12 16.9.2022 7.58 16.9.2022 7.58. Hänellä on Touretten oireyhtymä, lapsuudessa alkava kehityksellinen häiriö. terveys ”Se on vain OIRETTA” Katariina Olli, 8, osaa jo itse sanoittaa omaa olemistaan. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Kati Olli uskoo, että kaikesta selvitään
Katariina palasi kesän lopulla päiväkotiin, jossa vanhemmat kertoivat oireilusta. Iloinen tyttö muuttui alakuloiseksi. Kun pikkuveli Joonas kolme vuotta sitten syntyi, perheen elämä muuttui. Pian päiväkodin kautta saatiin puhelinyhteys psykologiin ja jo seuraavalla viikolla päästiin häPaha mörkö käskee ja pakottaa, hyvä mörkö puolustaa. Pian oireilu muuttui fyysiseksi. – Näin pitkälle minä pääsen! Iloinen tyttö muuttui alakuloiseksi Katariina oli Kati ja Jukka Ollin ainut lapsi viisivuotiaaksi asti. Eikä pelkästään siksi, että pääluku kasvoi, vaan isosiskon oireilun myötä. Välillä hän rutistaa sylissään olevaa pehmolelua, josta pitää vielä enemmän kuin barbeista. Sanon sitä vain barbiksi, hän tuumaa ja pukee nukelle hameen. Hän ponkaisee sohvan käsipuulta ylös napaten kiinni katosta riippuviin renkaisiin ja heilauttaa itsensä kauas eteiseen. Seuraavaksi hän näyttää, miten hyvä on hyppäämään. – Aluksi pidimme sitä huomiohakuisuutena, Kati Olli kertoo. Katariinan mielen täytti joskus pakonomainen tarve sanoa tai tehdä jotain sellaista, mitä hän ei oikeasti halunnut. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 13 ›› LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 13 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 13 16.9.2022 7.58 16.9.2022 7.58. Vanhemmat säikähtivät ja olivat ymmällään. Hoitopäivän jälkeen tyttö itki hysteerisesti, koska ei saanut hampaitten narskuttelua loppumaan. – Tällä ei ole nimeä. Hän ei voinut syödä haarukalla tai istua pöydän ääressä. n > l K atariina Olli leikkii barbeilla kotonaan Seinäjoen Hyllykalliolla. Katariina puri sormeaan tai narskutteli hampaitaan
Nyt hän käy Kertunlaak son koulun toista luokkaa. Se, mikä sanoitetaan, on helpom pi ymmärtää, eikä silloin kenenkään tarvitse tehdä omia olettamuksia. Hän viihtyy silti myös itsekseen ja leikkii usein omin päin pitkiäkin aikoja. Silti diagnoosin ja lääki tyksen saamiseen meni aikaa, koska muut neuro psykiatriset kehityshäiriöt haluttiin sulkea pois ja varmistaa Touretten oireyhtymään liittyvät moto riset ja äänelliset ticoireet. Touretten oireyhtymä on alle prosentilla suo malaisista. Lääkityksen Katarii na sai kesällä 2020 jo ennen varsinaista diagnoo sia. Katariinaa ei ole koskaan kiusattu Koulun aloitus sujui hyvin. Katariina itse kertoi lukukauden alussa Tou rettesta ja siihen liittyvistä oi reista. Koulussa halutaan laajaalai sesti ymmärtää ja tukea Kata riinaa. Perheessä viljellään paljon huumoria, ja ilo on ylimmillään äidin ja tyttären yhteisessä liikuntahetkessä pihalla. Hän kuvaili, että pa ha mörkö käskee ja pakottaa, hyvä mörkö puolus taa. Alle prosentilla suomalaisista on Touretten oireyhtymä. – Kerroin heti Katariinan ka vereille, mistä on kysymys. Siirtymä oli helppo, koska kou luun tulivat miltei kaikki tu tusta eskarista. Aluksi psykologi epäili syyksi voimakasta sopeutumishäiriötä pikkuveljen synty män vuoksi, mutta Katariina itse auttoi diagnoosis sa piirtäessään kaksi mörköä. He, joilla näin on, kokevat var maan vielä suuremman hel potuksen. 14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 14 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 14 14.9.2022 11.39 14.9.2022 11.39. Kati Olli iloitsee siitä, että he pääsivät nopeasti hoitopo lulla eteenpäin. ylävinjetti nen vastaanotolleen. – Diagnoosin myötä helpot ti, vaikka meillä ei ollut vuo sien tutkimustaivalta. Piirroksen ja psykologin tekemien testien jälkeen ei enää puhuttu sopeutumishäi riöstä vaan kehityshäiriöstä. Lapset tajuavat näkyvät oireet, mutta junnaavia ja pakonomaisia ajatuksia on han kalampi käsittää, Kati Olli kertoo. Katariina iloitsee siitä, että lähellä asuu ystäviä
Oireyhtymä jää usein tunnistamatta Touretten oireyhtymä on lapsuudessa alkava neuropsykiatri nen oireyhtymä. Perheessä eletään normaalia arkea: riidellään ja sovi taan, nauretaan ja leikitään, kannustetaan ja opitaan koko ajan uutta. Touretten oireyhtymää esiintyy lapsuus ja nuoruusiäs sä 1,0 prosentilla pojista ja 0,3 prosentilla tytöistä. Katariina sai kesällä 2020 kuntoutusvalmennusta, josta vanhemmatkin saivat apua arjen haasteisiin. – Onpa sairaan hyvää mustikkapiirakkaa, huomauttaa Katariina pöydän äärestä, jossa hän lusikoi välipalaansa. Hoidossa on keskeistä samanai kaishäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti potilaan kokonaistilanteen mukaan. Iltapäivän aurinko paistaa kauniisti sisään. Kerron avoi mesti Tourettesta. Ennen kuin perheen miesväki tulee, toteutuu äidin ja tyttären kahden keskinen hetki puutarhassa. Kun tämä on surullisimmil laan, koko maailma näyttää repeävän. Sen oireet ja niiden vaikeusaste vaihtelevat suuresti. Katariinaa ei ole kiusattu koskaan. Ilman isovanhempia emme olisi ikinä selvinneet. Huutoa ja kiljun taa voi seurata vaikkapa siitä, ettei jokin puhelimen pe li toimi. Usein samanaikaisesti esiintyy tarkkaavuus ja ylivilk kaushäiriötä tai pakkooireisia häiriöitä. Kati Olli etsi Facebookissa Suomesta toista saman ikäistä Tourettetyttöä, joka löytyikin. Myös ilo voi olla räjähtävää. Syksyllä on alka massa perheterapia. He hyppivät yhdessä trampo liinilla. Suosittelen lämpi mästi, ettei kukaan koskaan kieltäytyisi näistä palveluista, niin merkityksellistä se meille oli. Mummo ja vaari ovat kaikki kaikessa Koska Touretten oireyhtymä on harvinainen, perheen lähipiirissä ei ole muita samassa tilanteessa. – Jukan vanhemmat auttavat meitä kaikessa. Ydinoireita ovat pitkäaikaiset motoriset ja äänel liset ticoireet, jotka on suomennettu nykimisoireiksi. Vaikka Touretten kanssa on opittu elämään, huomi sesta ei koskaan tiedä. Hän toivoo, et tä tytöt voisivat tavata. – En ole vielä oikein käsitellyt kunnolla sitä, että lap sellani on Tourette. – Keskustelu ystävien kanssa helpottaa. Kaikki mikä auttaa Katariinaa ja mui ta samassa tilanteessa olevia, on hyväksi. Hän ei ekaluokalla kulkenut koulumatkaa itsekseen, mutta op pi toisen luokan alkaessa pyöräilemään sen omin päin. Keskittyminen ja ohjeiden ymmärtäminen on Katarii nalle haaste, ja niissä tilanteissa häntä avustaa koulun käynninohjaaja. Joonas on kolmevuotias ja arkea kuormittaa myös hänen uhmaikänsä. Mo toriset oireet ovat yhden lihaksen tai lihasryhmän tahdos ta riippumattomia nykäyksiä. Viime kevää nä hän kävi ryhmä ja toimintaterapiassa. Vaikka diagnostiset kriteerit ovat selkeät, oireyhtymä jää usein tunnistamatta. Koulun jälkeen hän purkaa väsyneenä mieltään kotona. Hänen mukaansa lapset ovat tosi suvaitsevaisia ja toi sinaan hän ihmetteleekin, mistä koulukiusaaminen oi kein syntyy. – Opin jo viime jouluna lukemaan, vaikka ajattelin, et tä opin vasta kesällä, hän toteaa tyytyväisenä. Monet asiat liittyvät itsetuntoon: Ka tariinalla ei ole rohkeutta aloittaa uusia juttuja. Katariinan mummo ja vaari asuvat lähellä. Mitä enemmän Katariina kasvaa ja kehittyy, sitä enemmän hän alkaa luottaa omiin kykyihinsä. Jos hän sa noo jotakin sopimatonta, hän lisää heti, että se oli vain oiretta. Kaikki apu kannattaa ottaa vastaan Kun Katariina oireili tosi vahvasti loppuvuodesta 2019, Kati Olli purskahti lääkärin vastaanotolla itkuun. Suhtauduin asiaan aluksi skeptisesti ja kieltäydyin, kun psykologi ensin sitä meille ehdotti. – Ei minulla ole pelkoa siitä, etteikö Katariina tulisi tulevai suudessa pärjäämään, Kati Olli sanoo. Lääkäri kysyi, voiko hän tehdä palvelupyynnön lapsiperheiden sosiaalipal veluihin, ja sai luvan. Kati Olli luonnehtii tytärtään ilmapuntariksi, jo ka liikkuu tunteesta toiseen. Sen lisäksi erilaisten ympäristöte kijöiden yhteydestä oireyhtymän syntyyn on viitteitä, mut ta tutkimuksia on toistaiseksi vähän. Äänelliset oireet määritellään ääniksi, jotka syntyvät ilman liikkuessa nenänielun alueella. Joonas koettelee myös Katariinan rajoja, vaikka sisarukset toisistaan ko vin pitävätkin. Tuntematon huominen Katariinalle tulee helposti paniikki, jos hän ei heti jo takin ymmärrä. n LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 15 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 15 LM6_s12-15_KatariinaJaKatiOlli.indd 15 14.9.2022 11.39 14.9.2022 11.39. Katariina osaa itse sanoittaa omaa olemistaan ja tun teitaan, kun jokin Touretten oire on päällä. Kun Katariina on iloisella mielellä, kaikki sujuu. – Katariina on tosi sosiaalinen ja sosiaalisesti rohkea ja hänellä on paljon kavereita. Suurimmalla osalla po tilaista oireyhtymän luontainen kulku on suotuisa, mutta 10– 20 prosentilla on häiritseviä oireita vielä aikuisiässä. – Nepsyvalmentaja kävi meillä viisi kertaa, ja siitä oli val tava apu. Hän pystyy hallitsemaan oireitaan jonkin ver ran ja jaksaa hyvin pinnistellä koulupäivän läpi pitääk seen ne poissa. Katariina pitää koulunkäynnistä ja oppii siinä missä muutkin lapset. Motoriset oireet alkavat tyypillisesti 4–6vuoden iässä, ja ne ovat vai keimmillaan yleensä 10–12vuotiailla. Katariinalla on diagnoo si vain Tourettesta, vaikka hänellä on selkeitä autismin piirteitä. Toivon, että avoimuus lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä eri laisuutta kohtaan. Ystäväpii rissä on kuitenkin nepsylapsia. Perintötekijöiden merkitys oireyhtymän synnyssä näyt täisi olevan huomattava. Parhaassa tapauksessa he voi sivat ystävystyä ja saada toisistaan vertaistukea pitkäl le aikuisuuteen. Huu mori onkin yksi perheen kantava voima, jonka avul la selvitään paljosta – tosin siinäkin tarvitaan varovai suutta. Joonaksen vauvavuodesta en muista juuri mitään. Mutta huvipuistot eivät ole meidän juttumme: meteli ja ihmismassat kuormit tavat häntä
ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KAMPANJAI KUUNTELE ENSIN! Haluatko tietää lisää vanhemmuustaidoista. Lasten edun toteutuminen on osin riippuvainen siitä, missä hän asuu. Lapsosten lempimausteita taas ovat suola ja grillimauste. Uusien makujen kokeileminen vaatii aina hiukan harjoittelua ja maistelua. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUA TAITEILUA RUOKAPÖYDÄSSÄ Lahtelainen tuttavaperhe elää keskellä pikkulapsiarkea, johon kuuluu taiteilu ruuan maustamisessa. M O ST PH O TO S 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s16-19_Tulva.indd 16 LM6_s16-19_Tulva.indd 16 16.9.2022 7.18 16.9.2022 7.18. Tutustu tammikuussa alkaneeseen EHYT ry:n Kuuntele ensin -kampanjaan, joka esittelee vanhemmuustaitojen merkitystä päihdekokeilujen ehkäisyssä ja lapsen terveen kasvun tukemisessa. Ehtoisa emäntä leipoi korvapuusteja, joihin hän vahingossa, vieraassa keittiössä touhutessaan käytti paprikajauhetta kanelin sijasta. Isän lohisopasta taas tahtoo tulla liian suolaista koko perheen makuun. Toiseksi eniten nenännyrpistyksiä saa aikaan mustapippuri. 24 juttu jo pitkän kokemusasiantuntijauran tehneestä 19-vuotiaasta Eetu Myllymäestä! ”Nykyinen noin kolmensadan kunnan palvelujärjestelmä on lastensuojelun kannalta ongelmallinen. Perhe ei ole pulmineen yksin: Meiran tutkimuksen mukaan chili on lasten eniten inhoama mauste. Jokaiseen kampanjan 12 teemaan on koottu tietoa kansainvälisistä tutkimuksista liittyen arkisiin vanhemmuustaitoihin, kuten yhdessä tekemiseen, kiintymisen osoittamiseen, aktiiviseen kuunteluun ja rajojen asettamiseen. Palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille mahdollistaakin lastensuojelujärjestelmän kokonaiskehittämisen paremmin.” ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN PROFESSORI TIMO TOIKKO MUSTREAD-VERKKOJULKAISUSSA. PS. Silloin päihdeasiat eivät ole vielä keskiössä, ja vanhempien taidot madaltavat riskiä päihdekokeiluihin ja riskikäyttäytymiseen, kertovat asiantuntijat Soile Törrönen ja Heli Vaija. Tämän lisäksi järjestöissä työskentelee palkkasuhteessa useita kymmeniä lastensuojelun kokemusasiantuntijoita tai kokemustaustaisia lastensuojelun asiantuntijoita. Joskus yllätysmauste voi osoittautua todella hyväksi. Vastausten perusteella kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa ollaan organisaatioissa erilaisissa vaiheissa. Kun 1970-luvulla kodinhoitajasysteemi oli vielä voimissaan, lapsuudenkotiini tuli kodinhoitaja pyörittämään taloutta muutamaksi päiväksi äidin toipuessa leikkauksesta. Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton Kokemus tiedoksi -hankkeen keväällä kuntiin ja järjestöihin lähettämästä kyselystä. Äiti haaveilee tarjoavansa koko perheelle lämmittävää italialaista salamitahnaa rapean leivän päällä, mutta se sisältää yhtä lasten inhokkimaustetta, chiliä. LASTENSUOJELUI SATOJA KOKEMUSASIANTUNTIJOITA Suomalaisissa järjestöissä toimii n. – Kampanja on suunnattu alakouluikäisten ja sitä nuorempien lasten vanhemmille. Puustit maistuivat hyvin meille lapsille – lieneekö syynä ollut yllättävä makuelämys vai kodinhoitajan luoma lämpöinen tunnelma. 300 vapaaehtoista lastensuojelun kokemusasiantuntijaa ja kunnallisissa palveluissa reilut sata. Lue s. Marraskuun teema on nettiturvallisuus eli miten kertoa lapselle netin käytöstä ja suojella häntä vaaroilta
Vaikka kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset nuoret aikuiset, Selkokeskus arvioi, että selkokielestä hyötyy yli 10 % suomalaisista. Kätilö auttaa perhettä laatimaan suunnitelman siitä, miten imetys tai pumppaaminen kannattaa järjestää. testejä, oppituntirunkoja, sarjakuvia ja tietovisoja. Nuoret haluaisivat laskea äänestysikärajan 15 vuoteen. SELVIS-hankkeen aineistoja on ideoitu ja testattu yhdessä kehitysvammaisten nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa. siitä, millaista yhteiskuntaa meidän tulee rakentaa ja miten esim. Asia nousi esille Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton nuorten vaikuttajien huipputapaamisessa syyskuussa. UKRAINASTA ON PAENNUT SUOMEEN NOIN LASTA. Järjestön tekemän kyselyn mukaan äidit toivovat joustavia etätyökäytäntöjä ja mahdollisuuksia taukoihin, joiden aikana voi pumpata ja imettää. äänestäminen ja vaikuttaminen toteutettaisiin digitalisaatiota hyödyntäen. M O ST PH O TO S JU KK A TI EN AR I LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 17 ›› LM6_s16-19_Tulva.indd 17 LM6_s16-19_Tulva.indd 17 14.9.2022 12.02 14.9.2022 12.02. Jos äiti palaa töihin nopeasti synnytyksen jälkeen ja työskentelee yli neljä tuntia päivässä, hänellä on lain mukaan oikeus joko imettää tai pumpata maitoa 45 minuutin ajan työpäivän aikana. Perhevapaauudistuksen myötä äidit saattavat palata töihin huomattavasti aiempaa aikaisemmin. Yli 300 lasta kokoontui elokuussa ilmastotervehdykseen eduskuntatalon portaille, jossa sen otti vastaan ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Saksassa lainsäädäntö tukee imetystä. Esim. PERHEVAPAAUUDISTUSI SAAKO TÖISSÄ IMETTÄÄ. NUORET VAIKUTTAJATI 15-VUOTIAAT UURNILLE. Ratkaisu voi olla yksinkertainen: rauhallinen, lukollinen paikka, jossa on oma jääkaappi maidolle. Mothers in Business -järjestön mukaan työelämässä tarvitaan tietoa ja ohjeita siitä, miten töihin palaavat äidit voivat sovittaa yhteen työn ja imetyksen tai maidon pumppaamisen. Lapset lauloivat tempauksessa uuden ilmastonmuutosaiheisen Tää pallo ainut on -laulun ja lahjoittivat ministerille Päivi Tuulikki Koskelan kirjoittaman ja Hanna Kenakkalan kuvittaman uutuuskirjan Operaatio IlmastoAreena. Tarjolla on esim. 10 600 KEHITYSVAMMAISUUSI SELKOKIELELLÄ PÄIHTEISTÄ Nyt on saatavilla selkokielistä materiaalia nikotiinituotteista, alkoholista, kannabiksesta sekä rahaja digipelaamisesta. Valtiovarainministeriöön kokoontuneet 80 nuorta keskustelivat työpajoissa mm
juuri lastensuojeluun. Kehittääkö jokainen hyvinvointialue omat toimintamallinsa esim. Erityisesti pitkäkestoisen, jatkuvan valvomisen katsottiin heikentävän jaksamista ja hyvinvointia. Systeemistä ajatteluja toimintatapaa on juurrutettu lastensuojeluun Suomessa vuodesta 2017. HYVINVOINTIALUEETI LASTENSUOJELUN TULEVAISUUS Sosiaalija terveydenhuollon syntymässä olevilla hyvinvointialueilla valmistellaan juuri nyt toiminnan sisältöjä, kuten lastensuojelun prosesseja. Joidenkin äitien mukaan vaikeat yöt ovat vähentäneet vanhempien halukkuutta hankkia lisää lapsia, kertoo Jyväskylän yliopistossa tekeillä oleva tutkimus. – Toisaalta nukuttaminen nähtiin myös mahdollisuutena hellyyteen, läheisyyteen sekä vanhemman ja lapsen yhteiseen hetkeen, sanovat hankkeen johtaja, dosentti Petteri Eerola ja tutkimusavustaja Erika Grigorjew. Leppäkorven mukaan malli herättää innostusta ja sen mukainen työskentely antaa voimaa jaksaa haastavaa työn arkea, jota kuormittavat vaihtuvuus, liian suuret asiakasmäärät sekä erittäin haastavat asiakastilanteet. Tutkimukseen osallistui 53 vanhempaa, pääosin pienten lasten äitejä. Tehdäänkö kehittämistyötä lainkaan valtakunnallisesti. Hankkeissa on työskennelty yhdessä kokemusasiantuntijanuorten kanssa. Yksityisen hoidon tuki näyttäisi lisäksi suosivan hyvätuloisia perheitä.” ASIAA VÄITÖSKIRJASSAAN TUTKINUT KASVATUSTIETEEN MAISTERI VILLE RUUTIAINEN. M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s16-19_Tulva.indd 18 LM6_s16-19_Tulva.indd 18 14.9.2022 12.02 14.9.2022 12.02. ”Korkeasti koulutetut huoltajat valitsevat lapselleen yksityisen päiväkodin matalasti koulututtuja huoltajia todennäköisemmin. Tulevia hyvinvointialueita valmistelevien lastensuojeluhankkeiden yhteinen teema systeemisen ajattelun lisäksi on ollut osallisuus, jonka kehittämisessä Lastensuojelun Keskusliitto on ollut mukana. Monissa perheissä isien rooli yöllä kuitenkin kasvaa, kun imetys on loppunut ja lapsi kasvaa. – Viimeksi elokuussa kokoontui lastensuojeluhankkeiden kansallinen ohjausryhmä, jonka teemana oli systeeminen toimintamalli. Oli hienoa kuulla, kuinka yhdensuuntaisia havaintomme ja toiveemme tulevaa kohtaan ovat, sanoo Etelä-Suomen alueen Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen projektipäällikkö Jaana Leppäkorpi. Äitien mukaan heillä on usein päävastuu yöajan hoivasta. tietotulva TUTKIMUSI YÖN TUNNIT LAPSIPERHEISSÄ Yöllinen hoiva korostuu erityisesti vauvavaiheessa, mutta työllistää vanhempia myös tämän jälkeen
Elokuvan teemasta on laadittu myös www.nuoruuspelissa.fi-verkkosivusto, josta löytyy työkaluja nuorille, valmentajille ja vanhemmille aiheen käsittelemiseen. -podcastsarjassa etsitään vastauksia siihen, miten maahanmuuttajien, pakolaisten, turvapaikanhakijoiden, paperittomien ja vähemmistöryhmien oikeudet toteutuvat käytännössä. Tarinat tulee lähettää lokakuun loppuun mennessä Pesäpuun sivuilta löytyvällä verkkolomakkeella. KI N O CO M PA N Y LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 19 LM6_s16-19_Tulva.indd 19 LM6_s16-19_Tulva.indd 19 16.9.2022 7.25 16.9.2022 7.25. PI KK U TÖ PP Ö SE T O N N IS TU M IS EE N -H AN KE PODCASTI MITEN PAKOLAISTEN OIKEUDET TOTEUTUVAT. KIRJAI AVUKSI VÄKIVALTAA KOKENEILLE LAPSILLE Rohkeasti minä! Zaatarin kirja turvakoteihin on väkivaltaa kokeneiden alakouluikäisten lasten oma kirja. Kirja julkaistaan vuodenvaiheessa. Mieli ry on ollut mukana laatimassa sen sisältöjä. JOKA ALLE 4-VUOTIAIDEN VANHEMPI TUPAKOI. Myös ryhmächatissa on asiantuntija paikalla vastaamassa kysymyksiin, sanoo hankevastaava Katja Riikonen. Arvot ja oikeudet EU:ssa – kaikkien todellisuutta. Kirja on ostettavissa Pesäpuun verkkokaupasta. Hankkeen toteuttaa keuhkoterveyttä edistävä Filha ry. Näkökulma on lapsissa ja nuorissa. Kirjasta löytyvien tehtävien avulla voi käsitellä ja ottaa puheeksi lasten kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Jos, niin tutustu Pikkutöppöset onnistumiseen -hankkeen verkkosivuston materiaaleihin. Se antaa lapselle myös tietoa hänen oikeuksistaan, kuten oikeudesta elää turvassa. 10:S NUORETI KOVIA ODOTUKSIA. KIRJAI KERRO SISARUUDESTA! Pesäpuun julkaisema Isätarinat on saamassa jatko-osan, jossa nostetaan näkyviin sijaishuoltoon liittyviä kokemuksia sisaruudesta. – Chatissa on mahdollista kysyä ja keskustella asiantuntijan kanssa tai osallistua viikoittaiseen ryhmächattiin, jossa samassa tilanteessa olevat pääsevät keskustelemaan. Se keskittyy nikotiiniriippuvuuden ymmärtämiseen ja vie askel askeleelta kohti tupakoinnin lopettamista. Koulukinosta tilattavissa oleva Nuoruus pelissä -dokumenttielokuva kertoo, millaisia onnistumisen paineita, odotuksia ja pettymyksiä maailman suurimpaan jalkapalloturnaukseen osallistuvat nuoret voivat kokea, ja kuinka erilaisista lähtökohdista tulevat lapset asioita käsittelevät. Yhteiset Lapsemme ry:n viisiosaisen podcastsarjan ensimmäinen jakso käsittelee rasismia ja sen torjumista EU:ssa. Aineiston avulla on mahdollista vieroittautua myös muista nikotiinituotteista. Podcast on suunnattu yläkoulua ja toista astetta käyville. Tarinoita ja piirustuksia kaivataan kaikenikäisiltä sisaruksilta, joita sijaishuolto jollain tavalla koskettaa. HANKEI IRTI TUPAKASTA Oletko vauvaa odottava tai pikkulapsiperheen vanhempi ja haluaisit lopettaa tupakoinnin. Tämän lisäksi tarjolla on kahdenlaista maksutonta ja anonyymiä chat-palvelua. Sieltä löytyy vieroitusohjelma 7+1 askelta onnistumiseen, jonka voi käydä läpi itsekseen ja omaan tahtiinsa
20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 20 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 20 14.9.2022 12.49 14.9.2022 12.49. Olivia sanoo luottaneensa Mikaelaan heti. lastensuojelu ”Nuoret ovat pitäneet siitä, että meillä on aikaa heille”, sanoo valmentaja ja rinnallakulkija Mikaela Paakkunainen (oik.)
Hän ei ole edes pysynyt laskuissa, kuinka monta heitä on ollut, ehkä useita kymmeniä. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT LAURA VESA O livian, 19, oli vaikea käydä ammattikoulussa. Olivia lähti kuitenkin sieltä usein heti pois, koska hänellä oli paha olo. Eivätkä aiemmatkaan toimet ole juuri auttaneet. Mutta sosiaaliohjaaja lausui taikasanat: osallistuminen olisi täysin vapaaehtoista. Olivia voisi päättää itse, montako kertaa ja mihin osallistuisi. Tasoitetaan NUORTEN POLKUA työelämään Uudenlainen, yksilöllinen palvelu auttaa sijaishuollossa olleita nuoria Tampereella. Syytä siihen ei koskaan selvitetty. Muutamaa vuotta aiemmin Olivia oli sijoitettu lastensuojelulaitokseen perheensä vaikean tilanteen vuoksi. Sosiaaliohjaaja ehdotti, että hän kokeilisi uudenlaista nuorten tukimuotoa. Ongelma ei ollut se, etteikö opiskelu kiinnostanut, vaan se, ettei hän pystynyt olemaan koulussa. Oliviaa epäilytti. Välillä sosiaalityöntekijä tuli, repi hänet ylös sängystä ja vei kouluun. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 21 ›› LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 21 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 21 14.9.2022 12.49 14.9.2022 12.49. Tultuaan täysi-ikäiseksi hän muutti asumaan omilleen ja on nyt jälkihuollon piirissä. Taas joku uusi tuntematon ihminen päättämässä hänen elämästään… Se tuntui joka kerta yhtä ikävältä
On ihana, kun voi soittaa jostakin pienestä jutusta ja tietää Mikaelan vastaavan toisessa päässä, Olivia lisää. Ei olisi voinut paremmin mennä. Tampereella mukaan on saatu vajaa kolmasosa kohderyhmästä eli kuutisenkymmentä sijaishuollossa ollutta nuorta, joiden polkua halutaan tasoittaa. Kunpa silloin olisi ollut joku, joka olisi ymmärtänyt! SIBin kautta pystyn vaikuttamaan asioihin. Mikaelasta välittyi, että hän haluaa aidosti auttaa, Olivia kertoo. Moni pikku juttu junnasi paikoillaan tosi kauan. Ei riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin. Nuorelle pyritäänkin hankkimaan palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Nyt tulee tosi helpottunut olo aina, kun jokin pieni juttu ratkeaa. – Rinnallakulkijuudessa ykköstavoite on luoda luottamuksellinen suhde nuoreen, mikä vaatii aikaa. n > www.lskl.fi/hankkeet/lapset-sib/ > www.lapsetsib.fi PS. Hän ei halunnut ”laitosnuoren” leimaa otsaansa. – Mulle on ollut iso juttu se, että saa kertoa ja päättää itse, missä tarvitsee apua. Sijaishuollosta aikuistuneita nuoria on opintojen ja työelämän ulkopuolella nelinkertainen määrä ikätovereihinsa verrattuna, mikä on iso syrjäytymisriski. – Aiemmin tuntui, etteivät asiat muutu, että mikään ei etene. Silloin sivuutetaan ne nuoret, jotka eivät voi hyvin ja tarvitsisivat eniten apua, sanoo Nuoret SIB-Tampere -hankkeen projektipäällikkö Esko-Pekka Järvinen. – Olivia on ollut alusta saakka avoin ja omatoiminen: uskaltanut pyytää apua ja ollut valmis ottamaan sitä vastaan, Paakkunainen kehuu. 22 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 22 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 22 14.9.2022 12.49 14.9.2022 12.49. Pikkuhiljaa he alkoivat yhdessä selvittää, miksei koulunkäynti onnistunut. Lisäpalveluna voidaan tarjota vaikkapa lyhytterapiaa, neuropsykologista tutkimusta tai pääsykoevalmennusta, jotka eivät kuitenkaan korvaa lakisääteisiä palveluja. Siellä on hyvä meininki ja paljon nuorille suunnattua materiaalia! Tärkeintä on luottamuksellinen suhde. Hän alkoi auttaa Oliviaa paperiasioissa, kuten Kelan tukihakemuksissa ja B-lausunnon hankkimisessa Kelan psykoterapiaa varten. Laitoselämää ei pysty tajuamaan, ellei sitä ole itse kokenut. Pyrimme osallistamaan nuoria kehittämistyöhön ja viemään heidän havaintojaan eteenpäin, sanoo Paakkunainen. Aiemmin oli keskitytty vain siihen, miten Olivia saataisiin pysymään koulussa. Hän on ollut mukana kokouksissa, auttanut uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja nuorille viestimisessä. Mahtavaa, jos saan käännettyä sen jonkun toisen voitoksi. Jos ajattelee, että on pakko onnistua, mikään ei yleensä onnistu. Nuoren on tärkeintä saada tukea niihin asioihin, joihin sitä kokee tarvitsevansa, Paakkunainen kuvaa. Me vain juttelimme ja tutustuimme toisiimme. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. – Nuorella voi olla monia esteitä koulunkäynnissä: ongelmia mielenterveyden tai päihteiden kanssa, keskittymisvaikeuksia tai pelkoja. – Aiemmin tulevaisuuden ajatteleminen tuotti hirveää stressiä. Jos seuraat TikTokia, laita Nuoret SIB Tampereen tili seurantaan. Olivia suunnittelee menevänsä aikuislukioon, minkä jälkeen kiinnostaisi psykologian opiskelu. Tampereella on haluttu tarttua tähän ongelmaan vaikuttavuusinvestointihankkeen eli SIBin (Social Impact Bond) kautta. On pakko käydä koulua, valmistua, hakea töihin tai jatko-opiskelemaan siihen ja siihen mennessä. Olivian tilanne näyttää nyt valoisalta – eikä vähiten hänen itsensä ansiosta. – Tavoite on saada jokainen tamperelaisnuori valmistumaan toisen asteen opinnoista ja työelämään. Mutta kun elämä ei vaan aina mene niin. Hankkeen toteuttajina toimivat Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta ja SOS-Lapsikylän Nuorisokumppani. Tavoite pilkotaan niin pieniin osatavoitteisiin kuin on tarpeen. – Kiva kuulla, että musta on ollut hyötyä! Laitosaika oli raskasta, elämäni vaikeinta aikaa. Kun Vamoksen valmentaja Mikaela Paakkunainen tuli alkuvuonna käymään Olivian kotona, juttu luisti heti. Nyt teen niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Sairausloman lisäksi Olivia toivoi paikkaa, jonne olisi kiva lähteä aamuisin. Ehdin kyllä opiskella ja tehdä töitä vielä kyllästymiseen asti. Nyt terapiassa on päästy pohtimaan, miksi koulusta tuli mulle niin myrkyllinen paikka. Laitoksessa ollessaan Olivia koki, ettei voinut kertoa kenellekään tunteistaan. Varsinkin siinä vaiheessa, kun nuori muuttaa laitoksesta tai sijaisperheestä omilleen, tulee muutenkin niin paljon muutoksia, että olisi hyvä, jos edes joku tuttu ihminen pysyisi, sanoo Mikaela Paakkunainen. – Moni nuori ei ole voinut itse vaikuttaa laitokseen joutumiseen, hän muistuttaa. Vain puolet sijaishuollossa olleista suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Se löytyikin läheltä, SIB-hankkeen toimistolta, jossa hän on työharjoittelussa. – Tuli heti luottavainen fiilis, mikä on harvinaista. – Se on ollut arvokasta
Päihteettömyys voi kuitenkin olla mahdotonta nuorelle, joka lääkitsee päihteillä vaikkapa ahdistustaan. On kyse myös kustannusvaikuttavuudesta. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonia Tällä hetkellä SIB-hankkeiden piirissä on noin 270 lasta tai nuorta, mutta noin tuhatta tavoitellaan. Riikka Westmanin mukaan lopullista hintalappua on hankala laskea. poissaolo koulusta ja peruskoulun kuudennen luokan matala kouluaineiden keskiarvo. Sitä voi ennustaa esim. Karkkilassa ja Vihdissä kohderyhmänä ovat alle puolivuotiaat vauvat sekä heidän vanhempansa, Vantaalla ja Lohjalla nepsy-piirteiset lapset, kertoo Lapset SIBin hankepäällikkö Riikka Westman Lastensuojelun Keskusliitosta, joka koordinoi hankkeita. SIBin avulla tavoitellaan yhteiskunnallista muutosta ja opitaan, mikä palvelujärjestelmässämme toimii, mikä ei. Karkkilassa ja Vihdissä katsotaan erityispalvelujen, kuten lastensuojelupalveluiden käyttöä sekä vanhemman kouluttautumista ja työllistymistä, koska sillä voi olla iso vaikutus lapsen tulevaisuuteen. – Ei voida vain tehdä ja katsoa, kuinka kävi, vaan koko ajan täytyy seurata vaikutuksia. – Sijaishuolto on monissa tapauksissa hyvä juttu, mutta vielä parempi olisi, jos huostaanotto pystyttäisiin ehkäisemään tukemalla perheitä varhaisessa vaiheessa. Esko-Pekka Järvinen on tyytyväinen erityisesti erääseen nyt jo näkyvissä olevaan muutokseen tamperelaisnuorissa. Nuorten usko tulevaisuuteen on vahvistunut selvästi. – Odotusajat ovat liian pitkiä. erityispalvelujen käyttö ja verotulojen menetys inhimillisen kärsimyksen hinnasta puhumattakaan. > www.lskl.fi/hankkeet/lapset-sib/ > www.lapsetsib.fi Moni nuori on jättänyt seinätaululle koskettavaa palautetta, kuten: ”Vihdoin joku näkee minut ja kaikki osani ja arvostaa niitä”. Nyt meneillään on kahdeksan hanketta seitsemässä kaupungissa. Täytyisi ottaa huomioon esim. Jos palvelua saa vasta kuukausien päästä, voi olla, ettei se olekaan enää siinä tilanteessa oikea palvelu eikä myöskään vaikuttavaa. Näin tuotetaan tietoa kunnalle ja alueelle. Lisäksi päihdeongelma voi estää pääsyn mielenterveyspalveluihin. Investoidaan lasten TULEVAISUUTEEN S IB-hankkeissa kaupunki tai kunta saa sijoitusrahaston kustantamia ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja. Kunta ja rahastoa hallinnoiva S-Pankki sopivat, mitä vaikuttavuusmittareita missäkin hankkeessa käytetään. Kunta maksaa sijoittajille palveluista vasta, kun ne alkavat tuottaa tulosta, jota mitataan erilaisilla vaikuttavuusmittareilla. Tästä syystä monet nuoret ovat pettyneitä palvelujärjestelmään, kuvaa Westman. Vantaalla ja Lohjalla seurataan nepsy-piirteisten lasten perheiden erityispalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Jyväskylässä keskitytään ehkäisemään toisen asteen koulupudokkuutta, jota on analysoitu koneoppimismallin avulla. – Jos asenne tuntui monella aiemmin olevan ”leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä”, on se nyt päinvastainen. Yhden nuoren laitossijoitus maksaa n. 100 000 euroa vuodessa, ja jos nuori vielä syrjäytyy, voi se maksaa yhteiskunnalle jopa miljoonia. Tampereen hanke on vasta alussa, mutta se on jo vahvistanut sen projektipäällikkö Esko-Pekka Järvisen käsitystä nuorten päihdeja mielenterveyspalveluiden ongelmista. Tampereella mitataan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä, Jyväskylässä seurataan yläkoululaisten todistusten keskiarvoa sekä luvattomien poissaolojen ja huostaanottojen määrää. Siksi riskissä olevien lasten tukeminen aloitetaan SIB-mallissa kuudennella luokalla. Hankkeiden aikana mitataan myös osallistujien hyvinvointia ja räätälöidään palveluja. Lopullisiin tavoitteisiin ei päästä ilman juurisyihin puuttumista eikä kovin nopeasti. – Kaikissa niissä on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisen ehkäisemisestä, vaikka kohderyhmät ovat erilaisia. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 23 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 23 LM6_s20-23_SIBTampereNuoret.indd 23 14.9.2022 12.49 14.9.2022 12.49
Viimeksi parivaljakko esiintyi yhdessä Salapoliisitoiminnan juhlaseminaarissa syyskuussa. 24 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 24 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 24 14.9.2022 12.54 14.9.2022 12.54. lastensuojelu Salapoliisiuralla Kokemusasiantuntija Eetu Myllymäki (vas.) ja osallisuusasiantuntija Johannes Jahnukainen tuntevat toisensa kymmenen vuoden takaa Salapoliisitoiminnan pilottiryhmästä, ja yhteistyö jatkuu edelleen
Alle kouluikäisenä SOS-Lapsikylään Espooseen sijoitetulla Eetu Myllymäellä sellainen on. Teemoja käsitellään lapsille ominaisin menetelmin, kuten leikin, taiteen ja toiminnallisten tehtävien avulla. Ohjaajien tulisi sen vuoksi olla tarkkana sen suhteen, miten kunkin lapsen kanssa on parasta toimia, miten hän reagoi asioihin ja on valmis käymään läpi vaikeitakin kokemuksiaan. Yksi ohjaajistakin oli sieltä, muistelee Myllymäki. ULLA OJALA | KUVAT SUSANNA KEKKONEN H arvalla 19-vuotiaalla on takanaan ura. ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 25 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 25 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 25 14.9.2022 12.54 14.9.2022 12.54. Lapsen yksityisyys ei vaarannu Käsinukke eli Salapoliisi Mäyrä oli Eetu Myllymäelle tärkeä hahmo. Jo 9-vuotias tajusi, että tässä tehdään jotain suurempaa Salapoliisi-toimintaa järjestetään 6–12-vuotiaille lapsille, jotka pääsevät sen kautta kehittämään konkreettisesti lastensuojelua. Ryhmän ohjaajan apunaan käyttämällä Mäyrällä on samanlainen elämäntilanne kuin Salapoliisi-toimintaan osallistuvilla lapsilla: hänkään ei voi asua omien vanhempiensa luona. Salapoliisi-tapaamisissa voidaan tutkia vaikkapa sitä, miten helpottaa ikävää, ketkä ovat läheisiä, miksi he ovat tärkeitä ja mitä tarkoittaa lastensuojelu. – Lapsena oli paljon helpompi käydä läpi vaikeita asioita Mäyrän kanssa. n > l Salapoliisiuralla Miksi lastensuojelun työntekijät eivät hyödyntäisi sitä tietoa, jota lapsilta on saatavissa. Lasten näkemyksiä hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja tuotettaessa materiaaleja lastensuojelutyön tueksi. Lapset pystyvät käsittelemään epäsuorasti omia kokemuksiaan auttaessaan Mäyrää. – Mutta alitajunnassa oli jo silloin, että tässä tehdään jotakin suurempaa. Näin kysyy Eetu Myllymäki, 19, joka on ollut mukana kehittämässä lastensuojelua jo 10 vuotta. Kun kukaan ei puhunut omista asioistaan ryhmässä suoraan, kenenkään yksityisyys ei vaarantunut. Nykyisin hän on jälkihuollon asiakas ja lastensuojelun kokemusasiantuntija. Tällä on mielessään monia lastensuojeluun ja turvalliseen elämään liittyviä kysymyksiä, joihin hän kaipaa lapsilta apua. Hän osallistui 9-vuotiaana Pesäpuu ry:n järjestämään ensimmäiseen Salapoliisi-toiminnan pilottiryhmään, toimi jo seuraavana vuonna ryhmässä apuohjaajana ja oli 13-vuotiaana perustamassa SOS-Kehittäjänuoria. Pilottiryhmä koottiin SOS-Lapsikylän lapsista, joten kaikki lapset olivat tuttuja. – Menin aina mielelläni Salapoliisi-ryhmän tapaamisiin, jossa oli kiva rakennella ja touhuta yhdessä tuttujen kavereiden kanssa. Eetu Myllymäki sanoo, ettei varmaankaan 9-vuotiaana ymmärtänyt täysin sitä, että ryhmässä oltiin kehittämässä lastensuojelua. Myllymäki huomauttaa, että jokainen lapsi kokee toiminnan yksilöllisesti
Myllymäestä tuntuu, että kaikkialla halutaan kuulla heitä aina vain enemmän ja enemmän. Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuden asiantuntijana työskentelevä Johannes Jahnukainen pääsi seuraamaan Eetua ja muita lapsia pilottiryhmässä, ja on ollut sen jälkeen mukana ohjaamassa useita Salapoliisi-ryhmiä. 26 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 26 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 26 14.9.2022 12.54 14.9.2022 12.54. On hyvä pohtia yhdessä sitä, mikä toimii ja mikä ei. Hän huomasi ryhmiä ohjatessaan, että lasten kynnys puhua lastensuojelusta madaltui kerta kerralta. Hän toimii nykyisin SOS-Kehittäjänuorissa, jotka toimivat asiantuntijoina SOS-Lapsikylän palveluiden kehittämisessä ja edesauttavat osallisuuden toteutumista. – Ylipäätään lastensuojeluun liittyvistä asioista puhuminen on tärkeää sijoitetuille lapsille. Eetu on yksi Johanneksen luottopakeista, kun lastensuojelun kehittämistyössä tarvitaan sijoitettuna olleen nuoren näkemyksiä. Myös sijaishuoltopaikan kulttuuri muuttui siten, että lasten kanssa oli luontevampaa ottaa puheeksi sijoitukseen liittyviä asioita. Vertaisuuden ja vertaistuen näkökulma on myös tärkeä: jotkut Salapoliisi-ryhmiin osallistuvat lapset saattavat tavata ensimmäistä kertaa toisia sijaishuollon piirissä olevia lapsia. Nuoret ovat käyneet kertomassa jo valmistuneille sosiaalityöntekijöille, mitkä seikat lastensuojelussa heidän mielestään toimivat ja mitkä eivät. – Koulutuskiertueista on saatu todella hyvää palautetta, sanoo Myllymäki. Asuminen sijaishoitopaikassa on joka päivä läsnä näiden lasten arjessa, ja sitä tilannetta pääsee pureskelemaan vähän eri tavalla Salapoliisi-työn kautta, sanoo Jahnukainen. Kehittäjänuoret kiertävät myös kouluttamassa lastensuojelun ammattilaisia sekä ammattiin opiskelevia yliopistoissa ja korkeakouluissa. Sijoitettuja lapsia ja nuoria kuunnellaan nyt enemmän Eetu Myllymäelle toimiminen salapoliisina ja ryhmän apuohjaajana loi pohjan sille, että lastensuojelusta on luvallista ja tarpeellista puhua. – Kun kuusi vuotta sitten aloitettiin, ei kaikkialla edes tiedetty, että on saatavilla sellaista tietoa, mitä meillä on. Tuntuu, että työmme takia lapsia ja nuoria kuunnellaan nyt enemmän. n Sijoitettujen lasten kynnys puhua lastensuojelusta on madaltunut. Myös tulosten julkistamistapaa mietitään yhdessä heidän kanssaan. Lapset myös ottivat niitä vastaan säpsähtämättä. Myöhemmin hän kehittänyt lastensuojelua monenlaisissa rooleissa. Heitä voi tavata myös erilaisissa seminaareissa sekä yhteistyö-, kehittämisja vaikuttamisfoorumeissa ja somessa. Kehittäjänuoret olivat mukana laatimassa kyselylomakkeen sisältöä ja muotoa. Tänä vuonna on tehty esimerkiksi osallisuustutkimus 10–18-vuotiaille
LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 27 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 27 LM6_s24-27_Mäyrätoiminta.indd 27 14.9.2022 12.54 14.9.2022 12.54. Etäilyn aikana kehitettiin myös mm. Lokakuussa ilmestyvässä Elintärkeitä asioita – ikkuna lasten kokemusten syvällisempään ymmärtämiseen -kirjassa sijaishuollosta aikuistuneet kokemusasiantuntijat, Kirahvi-päivissä ja -ryhmissä mukana olleet lapset sekä perhehoitajat antavat äänen elintärkeille asioille. – Nyt lapset voivat tavata Mäyrän kotikäynnillä ja silloin, kun eivät pysty osallistumaan ryhmätoimintaan. Salapoliisi Mäyrä on saanut lapsilta listan kaikkein tärkeimmistä asioista. Paasosta salapoliisit ovat tehneet uraauurtavaa työtä. Konkreettisia askelia sen toteuttamiseksi on otettu esim. Pesäpuu ry on valtakunnallisesti vastuussa materiaalien tuottamisesta työntekijöille, mutta varsinaista toimintaa järjestävät jo useat tahot ympäri Suomen. Salapoliisien tuottaman tiedon pohjalta on kehitetty Salapoliisi Mäyrän auttamispeli, Salapoliisi Mäyrä ja mun elämä – lapsen oma elämäntarinakirja ja Salapoliisitoiminnan opas aikuisille. – Heillä olisi paljon sanottavaa meille aikuisille, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuu ry:stä. Ainakin halu kuunnella lapsia ja nuoria on kasvanut. Mäyrän välityksellä lapsen on paljon helpompi olla vuorovaikutuksessa työntekijän kanssa. Haluamme muistuttaa: Älkää unohtako, että lapsissa asuu paljon viisautta! Lapsilla on paljon annettavaa lastensuojelulle Elämäni paras päivä!" SALAPOLIISI MÄYRÄN PÄIVÄÄN OSALLISTUNEEN LAPSEN PALAUTE. Kanta-Hämeessä. Korona-aika toi mukanaan etätyöskentelyn: Mäyrä tapasi lapsiryhmiä Teamsin välityksellä. Monni-hankkeen työryhmän vision mukaan jokainen lastensuojelun avo-, sijaisja jälkihuollon asiakas Kanta-Hämeessä saa mahdollisuuden vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaisesti. Lapset nimittäin toivoivat, että Salapoliisi Mäyrä tulisi työntekijän mukaan myös kotikäynneille, kun ”se on niin ihana”. He auttavat ymmärtämään, miksi itsestään selviltä kuulostavat arjen asiat saattavatkin olla täynnä monia merkityksiä, pelkoja ja huolia. Pesäpuun tehtävänä on myös koordinoida ja kouluttaa. P esäpuu ry:n osallistava ja lastensuojelun kehittämiseen tähtäävä työ alkoi vuonna 2008, jolloin 13–29-vuotiaille tarkoitettu Selviytyjät-ryhmä näki päivänvalon. – Edelleen pitää tehdä paljon työtä, jotta kaiken ikäisiä lapsia ja nuoria kuunneltaisiin. Pesäpuun kehittäjätiimin unelma on, että mukaan saataisiin vieläkin nuoremmat ikäluokat eli vauvat ja taaperot. Toinen, hyvin ajankohtainen tavoite on, että valmisteilla olevat hyvinvointialueet kautta maan sisällyttäisivät Salapoliisija Kirahvi-toiminnan rakenteisiinsa. 6–12-vuotiaille tarkoitettua Salapoliisi-toimintaa on ollut tarjolla 10 vuoden ajan ja 3–5-vuotiaiden Kirahvi-toimintaakin jo kuusi vuotta. Mäyrän oma YouTube-kanava. On ymmärretty, että lasten sanoman kuunteleminen on mahdollista. Salapoliisi-toimintaa on kehitetty vuosien varrella: aluksi se oli ryhmämuotoista, mutta nyt lastensuojelun työntekijät käyttävät sitä myös yksilötyöskentelyssä
Rodullistavia stereotypioita nostetaan esiin sosiaalisesti taitavilla tavoilla. Niinivaaran mukaan pakolaistaustaiset nuoret reagoivat jatkuvasti heihin kohdistuviin oletuksiin ja heidän toimintaansa rajoittaviin rakenteisiin. Haastattelujen sijaan Niinivaara hankki aineistonsa viettämällä aikaa nuorten kanssa ja tarkkailemalla todellisia vuorovaikutustilanteita. JOTKUT EIVÄT HALUA, ETTÄ PAKOLAISTAUSTAISET NUORET MIEHET OSALLISTUISIVAT POLIITTISEEN TOIMINTAAN JULKISISSA TILOISSA, JA KEHITYSVAMMAISET LAPSET VOIVAT OLLA VAILLA AINUTTAKAAN YSTÄVÄÄ. Oman tilansa ja mahdollisuuksiensa laajentamisen lisäksi he pyrkivät edistämään rauhallista ja kunnioittavaa yhteiseloa. ”Kaikki nuoret, joiden kanssa tein pitkäjänteisesti tutkimustyötä, osoittautuivat aktiivisiksi yhteisöjen rakentajiksi. ANTTI VANAS M aahanmuuttotaustaisten ihmisten poliittista aktiivisuutta on totuttu pitämään matalana. Äänestysaktiivisuudella mitaten näin ehkä onkin, mutta kun poliittisen toiminnan käsitettä väljennetään tarpeeksi, vipinää alkaa löytyä. Niinivaara kyseenalaistaa senkin, halutaanko pakolaistaustaisia nuoria miehiä ylipäätään nähdä julkisissa tiloissa osallistumassa poliittiseen toimintaan perinteiseen suomalaiseen tapaan – vai pidetäänkö tallaisia esiintymisiä mahdollisesti riskinä muille kansalaisille tai nuorille itselleen. Laajemmin nuorten tavoitteena on, ettei heitä nähtäisi maahanmuuttajina vaan omina itsenään, ja että he voisivat toimia omien päämääriensä mukaisesti. 28 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 28 14.9.2022 13.25 14.9.2022 13.25. Oli hienoa havaita, miten he oman elämänsä vaikeuksista huolimatta – tai ehkä juuri niistä opittuaan – haluavat ja pystyvät rakentamaan erilaisuutta kunnioittavaa, välittävää yhteisöllisyyttä”, Niinivaara toteaa väitöstiedotteessa. Monikulttuurisen erityisnuorisotyön tekeminen avasi Niinivaaran silmät pakolaistaustaisten nuorten monipuoliselle toiminnalle. Maahanmuuttotaustaisten ihmisten osallistumista ja aktiivisuutta tarkastellaan usein suomalaisten instituutioiden näkökulmasta, jolloin se vaikuttaa huolestuttavan vähäiseltä. Tutkija vietti aikaa myös nuorisotiloissa ja kaupungilla sekä kahden kesken nuorten kanssa. Niinivaara keräsi aineistonsa suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2014–2016, joten tutkimuksessa näkyvät myös vuoden 2015 pakolaiskriisin vaikutukset asenneilmapiiriin ja pakolaistaustaisten nuorten elämään. Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran väitöksen mukaan poliittisuus on vahvasti läsnä maahanmuuttajataustaisten nuorukaisten jokapäiväisessä elämässä. Vaikka moni muuta luulee, he ovat aktiivisia toimijoita ja rakentavat yhteisöllisyyttä. Väitös Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency tarkastettiin Tampereen yliopistossa maaliskuussa. kääntää jonkin itseensä kohdistuvan ennakkoluulon vitsiksi. Yhden kanssa hän kävi ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa. Ennakkoluulot saatetaan kääntää vitseiksi. Omia mahdollisuuksia pyritään avartamaan hienovaraisin konstein: nuorukaiset saattavat esim. ylävinjetti M O ST PH O TO S Maahanmuuttajien poliittinen aktiivisuus EI NÄY JULKISUUDESSA TIETOA tutkittua AINA EI TULE AJATELLEEKSI, MILLAISIA PULMIA ELÄMÄSSÄ SAATTAA TULLA ETEEN. Väitöksessään hän tutkii näiden nuorten osallistumista heidän omasta näkökulmastaan
KEHITYSVAMMAINEN LAPSI löytää kaverinsa koulusta M O ST PH O TO S CO LO U RB O X ”Kaikki tarvitsevat ystäviä.” LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 29 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 29 14.9.2022 13.25 14.9.2022 13.25. Mäkäräisen tutkimusaineisto koostui huoltajille suunnatusta puolistrukturoidusta kyselystä, johon saatiin yli sata vastausta, ja kymmenestä huoltajan teemahaastattelusta. Joka kymmenes huoltaja raportoi lapsensa olevan koulussakin ilman ystävää. Mukana on myös erityiskouluista koottua materiaalia, kuten kehitysvammaisten koululaisten kirjoituksia ja heidän kanssaan käytyjä keskusteluja. Naapurustoon ja sukulaisten lapsiin lukeutuvat ystävät olivat usein kehitysvammaista lasta nuorempia. Suurin osa huoltajista arvioi kehitysvammaisen lapsensa ystävyyssuhteiden määrän riittämättömäksi. Vanhemmat osasivat iloita lapsen vapaa ajan ystävyyssuhteista vertaisiin, sillä he tiesivät, ettei ystävä ole kehitysvammaisen elämässä itsestäänselvyys. Yli 80 % kertoi lapsellaan olevan ystäviä koulussa, mutta koulukavereita ei tavattu vapaa-ajalla. n > l K oulu on kehitysvammaisten lasten ja nuorten kaveripankki: useimmilla Marjo-Rita Mäkäräisen tutkimilla kehitysvammaisilla oppilailla oli ystäviä koulussa, mutta vapaa-ajan kaverit löytyivät yleensä oman perheen parista, eivät vertaisten joukosta. Kehitysvammainen lapsi saattoi kokea ystävien puutteen vuoksi surua, joka heijastui huoltajan tunteisiin alakulona. Ystäväpiiri näytti koulussa vakiintuneen: näin Mäkäräinen päättelee siitä, että kehitysvammaiset oppilaat nimesivät ystäviksi samoja henkilöitä eri tilanteissa. Ystävyyssuhteiden katkeaminen saattoi konkretisoitua myöhemmin koulupolkujen erkaantuessa. Kehitysvammaisten oppilaiden tyytyväisyys ystäviensä määrään vaihteli, ja määrän arvioiminen abstraktein käsittein oli osalle vaikeaa. Myös huoltajat olivat huolissaan lastensa vähäisistä ystävyyssuhteista ja puutteellisista mahdollisuuksista tavata ystäviä. Oppilailla ei ollut aina käsitystä siitä, mitä ystävyydelle tapahtuisi tulevaisuudessa: ystävyyssuhteet olivat heille läsnä tässä ja nyt, vaikka tulevaisuudesta puhuttiinkin. Ystävyys saattoi päättyä yhteisten kiinnostuksenkohteiden kadotessa. Löytyipä ystäviä tai ei, sosiaaliselle kanssakäymiselle oli tarvetta vapaa-ajallakin. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat toivoivatkin paitsi olemassa olevien ystävyyssuhteiden jatkumista, myös lisää mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen vapaa-ajalla. Mäkäräisen väitös "Kaikki tarvitsevat ystäviä" – Kehitysvammaisten koululaisten ystävyyssuhteet tarkastettiin Oulun yliopistossa kesäkuussa. Ystävyyssuhteet vammattomiin ikätovereihin muuttuivat haavoittuviksi siinä vaiheessa, kun kehitystasojen välinen ero kasvoi. Kaikki eivät myöskään kyenneet ilmaisemaan ystävyyteen liittyviä sosiaalisia tarpeitaan itseilmaisun haasteiden vuoksi
ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT EEVA ANUNDI 30 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 30 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 30 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. Koulun hienon ilmapiirin saa aikaan hyvä oppilaantuntemus, ratkaisukeskeinen työtapa ja positiivinen pedagogiikka. koulu REHTORI laittaa itsensä likoon Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen nauttii työstään
Karhunen vertaa työyhteisöä junaan vaunuineen. – Otimme käyttöön myönteiset ilmiannot eli kehumiset työkavereista rehtorille. J utta-Riina Karhunen kiinnostui positiivisesta pedagogiikasta muutamia vuosia sitten. Jutta-Riina Karhunen yrittää viettää yhden välitunnin päivässä oppilaiden kanssa. Ihan ensiksi panostettiin positiiviseen opettajanhuoneeseen. Mihin kiinnitämme huomiota, sitä saamme lisää. Joukossa saattaa olla heitä, jotka edelleen haluaisivat säilyttää autoritäärisen kasvatusmallin. Olli Kivalo haastoi hänet pelaamaan biljardia. – Olen tosi onnekas, koska työyhteisössämme on hyviä tyyppejä. Iso muutos etenee aina kuitenkin pienin askelin. Opettelimme puhumaan hyvää selän takana. Muutosta ei voi lähteä tekemään yksin, se pitää tehdä aina yhdessä. Pitää sietää sitä, että kaikki eivät ole heti samassa ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 31 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 31 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 31 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. Tullessaan Itäkeskuksen peruskoulun rehtoriksi hänelle avautui oivallinen tilaisuus toteuttaa toimiviksi havaitsemiaan menetelmiä. Karhunen on huomannut, että ystävällisyys saa aikaan ystävällisyyttä. Jaoimme henkilökunnan neljän ryhmiin, joissa yksi käänsi selkänsä ja muut kehuivat häntä. Koulussa ei aiemmin ollut tehty samansuuntaisia asioita, mutta muutokseen oltiin valmiita
Älyttömän kivat oppilaat Jutta-Riitta Karhunen on innostunut ja innostava rehtori, joka haluaa laittaa itsensä likoon. Sen sijaan Karhunen istuu oppilaan viereen, kyselee kuulumisia ja sitten ohimennen sanoo, että muistatkos, meillä on se pipojuttu. Karhusen mukaan koulun kasvatuskulttuuri ei perustu rangaistuksiin vaan lapsen vahvuuksien etsimiseen ja niiden tukemiseen. Hetken huili Eva Willmanin kanssa. 32 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 32 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 32 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. Ristiriitatilanteessa lähtökohta on se, että oppilaalta puuttuu jokin taito ja sitä voi harjoittaa. Karhunen sanoo, ettei koskaan korota ääntään. Se on mahdollista aina.” Sitä voin hyvin noudattaa, koska koulussamme parasta ovat älyttömän kivat oppilaat ja hyvä työyhteisö. Rehtorin työ on väkisinkin monenlaista ohjeistamista. Ollaan aidosti läsnä – Kohtaaminen on keskeistä työssäni. vaunussa. Rehtorin mieltä lämmittää eniten, kun oppilaat kertovat, että koulussa saa olla oma itsensä eikä kukaan kiusaa. – Ohjenuoranani on Dalai Laman sanonta: ”Ole ystävällinen aina kun se on mahdollista. Kohtaamisen lisäksi tärkeä asia on kiittäminen. Korona-aikana piti lähettää Wilma-viestejä maskien käytöstä ja monenlaisia muitakin toimintaohjeita. Käyttäytymistaitoja on luontevaa harjoitella päivittäin. Käyttäytymis-, tunneja vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella niin opettajanhuoneessa kuin luokissakin. – Ei kertotaulukaan ole heti kaikilla hanskassa, sitä harjoitellaan ja vähitellen opitaan. Koulussa on sovittu, ettei kuljeta toisten ohi, vaan pysähdytään kysymään kuulumisia. Pieni kohtaaminen sai aikaan sen, ettei rehtorista enää tuntunutkaan niin rankalta. He menivät takaisin ja tekivät sisääntulonsa onnistuneesti uudestaan. Silloin on tärkeää ihan oikeasti kuunnella, olla aidosti läsnä. Ei rangaista siitä, että oppilas käyttäytyy ei-toivotusti, koska hän ei ehkä siinä hetkessä kykene muuhun. Itäkeskuksen peruskoulussa on tutkimusten mukaan onnistuttu pitämään uhkaja väkivaltatilanteet vähäisinä sekä kiusaaminen kurissa. Pyysin heitä koputtamaan oveen ja kysymään, onko minulla aikaa. Eniten hän sanoo oppineensa toisilta opettajilta – varsinkin niiltä kriittisemmiltä. Kiusaamiseen yritetään puuttua matalalla tasolla, eikä keskittyä vain kiusaamisen jälkitilanteeseen. – Sanoin, että pistettäisiinkö sisääntulo uusiksi. Koulussa kiitetään toisia mahdollisimman usein. Opettelimme puhumaan hyvää selän takana. Taannoin ryhmä kasiluokan tyttöjä tuli Karhusen huoneeseen. Kerran eräs oppilas piipahti Karhusen huoneessa kysymässä, onko reksillä ollut rankkaa. Kiittämistä seuraa luontevasti kehu. Kohtaamattomuus saa aikaan sen, että aletaan olettaa, jolloin syntyy kuppikuntia. Kun oppilaiden tunteet kuohuvat, rehtori ohjeistaa rauhalliseen kommunikaatioon, jolloin päästään helpommin eteenpäin. Jos ruokailussa joku istuu sovittujen toimintatapojen vastaisesti pipo päässä, hänelle ei huudeta, että pipo pois päästä. Kun puhuu rauhallisesti, muut tekevät samoin. Yksi laittoi heti puhelimensa lataukseen, toinen istui hänen tuolilleen ja muut tekivät kuka mitäkin
On hyvä, jos oppilas ymmärtää vahvuutensa ja alkaa luottaa siihen, että pärjää. Negatiiviset lauseet voidaan kääntää positiivisiksi. Kaikilla tulee olla mahdollisuudet hyvään elämään. Jutta-Riina Karhusen mukaan nyt on tärkeintä oppilaitten ja opettajien kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kulttuurien kirjo Itäkeskuksen peruskoulussa on kahdeksan erityisluokkaa, noin 450 oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvia 60. Ollaan moittimatta tekemättä jättämisistä ja kehutaan kaikesta tehdystä. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, mukavaa tekemistä ja tapahtumia, iloa ja huumoria. Olen onnistunut työssäni, jos saan katkaistua negatiivista kierrettä. Isosta koostaan huolimatta se on kuin suuri perhe, johon kuuluvat myös oppilaitten vanhemmat. Joku laittoi sen TikTokiin, jossa sitä on katsottu yli 200 000 kertaa. Negatiivisuus ei kannusta. Koronan jälkeen on edelleen paljon tehtävää. Elshaday Eriksen (vas), Jutta-Riina Karhunen ja Lumi Haimi etsivät tasapainoa koulupäivään. Pikkuhiljaa positiiviset asiat vahvistuvat ja hyvän huomaamisesta tulee arjessa normaalia. Koulu hyötyy siitä, että eri-ikäiset oppilaat ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen toimivat samoissa tiloissa. Yksi Itäkeskuksen koulun tämän lukuvuoden tavoitteista on lukutaidon ja lukuinnon lisääminen, joten koulun kirjasto on hyvä paikka viettää aikaa. Sen jälkimainingeissa syttyi Ukrainan sota ja tuli opettajien lakko. Viime keväänä koulutulokkaiden ilta pidettiin neljällä kielellä. Reksi räppää yseille Ensimmäisenä keväänään Itäkeskuksen peruskoulussa Jutta-Riina Karhunen pohti, että koulunsa jättävät ysit eivät ehkä jaksa kuunnella mitään puheita pöntöstä. Ensimmäisenä vieraana kielenä voi opiskella ensiluokasta lähtien englantia, ranskaa, saksaa tai kiinaa. Vapaa-aikanaan rehtori Karhunen lataa akkujaan rakasta ja raskastakin työtään varten rentoutumalla. n Kohtaaminen on keskeistä työssäni. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 33 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 33 LM6_s30-33_JuttaRiinaKarhunen.indd 33 14.9.2022 13.31 14.9.2022 13.31. – Helsingissä on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja ylisukupolvista syrjäytymistä. Kielirikasteinen suomi–englanti-opetus alkoi 2019 ensimmäiseltä luokalta, ja 10–25 prosenttia opetuksesta tapahtuu englanniksi. Niinpä hän heittäytyi, kehitteli räpin ja pyysi musikaalisen apulaisrehtorin avukseen. – Pienet katsovat mallia isommista, jotka puolestaan haluavat näyttää pienemmille hyvää esimerkkiä. Korona-aikana reksi räppäsi videolla. Menneenä kesänä se sujui mökkiremonttia tekemällä sekä nauttiessa Sunrise Avenuen ja Haloo Helsingin konserteista. Itäkeskuksen peruskoulussa uusi lukukausi aloitetaan aina arvokeskustelulla. Lukeminenkin on varsin mieluista: rehtori avaa kirjan joka päivä. Jokainen voi ajatella, että minusta voi vaikka tulla lääkäri. – Olen istunut maahanmuuttajaäidin vieressä ja opettanut miltei kädestä pitäen Wilman käyttöä. Seuraavatkin ysit halusivat rehtorin jäähyväispuheen räppinä ja niin siitä tuli perinne. – Kaikki lapset ja nuoret, kuten aikuisetkin, haluavat onnistua ja saada positiivista palautetta. Koulun arkipäivää on kulttuurien kirjo sekä kielten ja uskontojen moninaisuus, jossa kaikille on tilaa
terveys Alakoulun VITSAUKSET Jo alakouluikäiset höyryttelevät sähkötupakkaa ja käyttävät nuuskaa tai huumeita. Ilmiö on tuttu tuusulalaisen Riihikallion yhtenäiskoulun rehtori Harri Saramolalle. Olisi sinisilmäistä väittää, ettei sähkösavukkeita tavattaisi alakouluissa. Kysymykseen vastasi näistä ikäluokista vuonna 2020 runsaat 102 000 oppilasta, joista koko maassa noin 750 oppilasta oli käyttänyt sähkösavukkeita. Tyttöjen vastaavat luvut olivat 0,2 prosenttia ja 0,6 prosenttia. Kun 4:nnen ja 5:nnen luokan pojista vuonna 2019 ilmoitti käyttävänsä sähkösavukkeita silloin tällöin 0,5 prosenttia, seuraavana vuonna lukema oli jo 0,9 prosenttia. Viime keväänä oli useampiakin tapauksia ja edellissyksynä joitakin. M O ST PH O TO S 34 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s34-35_AlakoulunVitsaukset.indd 34 LM6_s34-35_AlakoulunVitsaukset.indd 34 16.9.2022 7.26 16.9.2022 7.26. ULLA OJALA V uonna 2021 tehty Kouluterveyskysely sen kertoo: myös alakouluikäiset ovat alkaneet käyttää sähkösavukkeita. Ilmiö ei ole vielä kovin yleinen, mutta kyselyn lukujen valossa kasvava. – Käyttö ei ole alakouluikäisten keskuudessa laajaa, mutta meidänkin koulussamme valitettavan tuttua
– Aikuisilla on päihteistä ylipäätään paljon kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita: millainen mikäkin päihde on ja mistä sitä saa. Vainikan mukaan silloin tällöin tulee yhteydenottoja myös siitä, että alakouluikäinen käyttää huumeita. Hän huomauttaa, että somessa lapset ja nuoret myös näkevät nikotiinijulkaisuja, vaikka eivät olisi itse tuotteiden käytöstä edes kiinnostuneita. Jos lapsi itse lähtee luisumaan päihdemaailmaan, hoitoa on vaikea saada. Kun kysymykseen vastasi kaikkiaan runsaat 109 000 oppilasta, nuuska oli tuttua noin 1 700 oppilaalle. Kouluissa on tehty niistä havaintoja ja yhteydenotot meihin ovat koskeneet juuri näitä tuotteita. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 35 LM6_s34-35_AlakoulunVitsaukset.indd 35 LM6_s34-35_AlakoulunVitsaukset.indd 35 14.9.2022 13.39 14.9.2022 13.39. Monen lapsen elämänpiirissä päihteet ja huumeet ovat arkipäivää: he saattavat olla päihteitä tai huumeita käyttävien tai päihderiippuvuussairautta potevien läheisiä ja tottuneet näkemään elinympäristössään päihteiden vaikutuksen alaisia ihmisiä. Päihdekokeilut alkavat nykyisin entistä aikaisemmin , sanoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka. n Mikä on somealustan palveluntarjoajan vastuu. Saarela on huomannut, että esimerkiksi TikTokista löytyy paljon sisältöjä, joissa tehdään ja neuvotaan tekemään sähkösavukehöyryllä erilaisia temppuja ja houkutellaan höyryhaasteisiin. Saramolan mukaan sähkösavukkeet eivät vielä ole sellainen riesa, etteikö asian kanssa pystyisi elämään, mutta se teettää ylimääräistä työtä koulun henkilökunnalle ja oppilashuollolle. Huumekauppaa ei tänä päivänä käydä enää vain pimeän verkon puolella, vaan lasten ja nuorten muutenkin käyttämien somekanavien eli esimerkiksi TikTokin, Snapchatin, Instagramin tai WhatsAppin kautta. – Nuoret hankkivat sähkösavukkeita kertomansa mukaan paljon somen välityksellä. Ensikosketus poliisiin ja syyttäjälaitokseen tulee huumekauppojen takia ja edessä voi olla kova, ehdoton tuomio. Siellä ostajia houkutellaan mainostamalla hyvänmakuisia ja -tuoksuisia sähkösavukkeita. Nuoret saavat päihteitä helpommin kuin hoitoa. Kouluterveyskyselyn mukaan noin 1,6 % suomalaisista 4:nnen ja 5:nnen luokan oppilaista on kokeillut nuuskaa tai käyttää sitä silloin tällöin. Mirka Vainikka haastaakin mediaa näyttämään huumemaailman karun todellisuuden sen sijaan, että pitkän linnatuomion istuneet rikolliset esitetään sankareina. Tämä on synnyttänyt uuden ilmiön: Nuoret saattavat pyörittää huumekauppaa näiden kanavien kautta, vaikka eivät ole aiemmin syyllistyneet mihinkään rikoksiin. Näin myös tarjonta luo kysyntää. Kun nuori on oppinut käyttämään nikotiinitonta sähkösavuketta, hän saattaa myöhemmin siirtyä nikotiinia sisältävän sähkösavukkeen tai tupakan, nikotiinipussien tai nuuskan käyttäjäksi. – Nikotiinittomat tuotteetkaan eivät ole haitattomia, vaikka niitä sellaisina markkinoidaan ja monet nuoret tähän uskovat. Makuaineita on kuin karkkihyllyssä, ja pakkausten ulkonäkö on värikäs ja kiva. Tämä on Vainikan mukaan kaikkein huolestuttavinta. Hän perää vastuuta myös somealustojen palveluntarjoajilta: ainoastaan Snapchat on pyytänyt sovelluksen käyttäjiä ilmoittamaan laittomasta toiminnasta. Saman on huomannut myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n projektipäällikkö Katri Saarela. Suomessa on vain muutama paikka, jossa lapset tai nuoret saavat ammatillista päihdehoitoa. Kyse on nikotiinija tupakkateollisuuden tuotteista, joilla on tarkoitus madaltaa kokeilun kynnystä. Yleensä asia yritetään hoitaa lastensuojelun kautta. Erityisesti Snapchat on kanava, josta on helppo hankkia nikotiinituotteita ja myydä eteenpäin, sanoo Saarela. – Nuoret saavat päihteitä helpommin kuin hoitoa. Myös nikotiinittomia sähkösavukkeita tilataan verkkokaupoista. Sähkösavukkeiden hankintakanava on usein internet, tietää Harri Saramola. – Ilmeisesti sähkösavukkeet ja nuuska ovat nyt nuorten keskuudessa in
kasvu LAPSILTA vanhemmille Perinteisesti on ajateltu, että vanhemmat sukupolvet siirtävät tietonsa, taitonsa ja arvonsa nuoremmille polville. Tämän tietävät Malla Ylipakkala ja hänen äitinsä Kaisa Torkkeli. Etenkin viime aikoina tutkimus on tähdentänyt, että suunta voi olla päinvastainenkin: myös lapset vaikuttavat perheissä. ANU VALLINKOSKI | KUVAT JANI LAUKKANEN 36 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 36 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 36 14.9.2022 13.53 14.9.2022 13.53
Malla Ylipakkala, 16, on neuvonut äitiään Kaisa Torkkelia somen teknisissä kiemuroissa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 37 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 37 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 37 14.9.2022 13.53 14.9.2022 13.53. Ja Kaisa iloitsee aina, kun huomaa lastensa olevan fiksumpia kuin vanhempansa. Mallasta on mukavaa, kun pääsee pätemään vanhemmilleen
Pienen kaivelun jälkeen esimerkkejä löytyy lisää. Perinteisesti on näet ajateltu, että vanhemmat siirtävät arvojaan, tietämystään, asenteitaan, tottumuksiaan ja taitojaan lapsille – eli sosiaalistavat lapsiaan. Emme ole koskaan aiheesta puhuneet, vaan olen vain alkanut toimia näin, tutkija kertoo. Itsekin esittelen hänelle mieluummin kirpputorilta löytämääni kuin kaupasta ostamaani mekkoa. 38 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 38 LM6_s36-39_KäänteinenSosialisaatio.indd 38 14.9.2022 13.53 14.9.2022 13.53. Mallan kanssa käytyjen keskustelujen kautta Kaisa on huomannut, että nykynuoret suhtautuvat mutkattomasti sukupuolten moninaisuuteen ja erilaisiin seksuaalisiin suuntauksiin. Hän tekee parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöskirjaa, jossa tutkii nuorten talousosaamista ja perheiden merkitystä sen vahvistumiselle. Malla on opastanut äitiään Instagramin käytössä ja oikaissut jokin aika sitten erään vanhemman ihmisen virheellisiä tietoja ilmastonmuutoksesta. Aiemman tutkimuksen mukaan lasten vaikutusvalta näkyy etenkin teknologisten laitteiden hankinnassa, digitaidoissa sekä ympäristöön liittyvissä valinnoissa ja käyttäytymisessä. Esimerkiksi muodista ja vaatteista tiedän vanhempiani paremmin, mikä kaikki on in. Yleensä ajatukset ja tiedot siirtyvät kuin varkain. – Esimerkiksi oma tyttäreni ei osta uusia vaatteita, vaan hankkii vaatteensa käytettynä tai tekee ne itse. Jo jonkin aikaa sitten on huomattu, että virta käy myös toiseen suuntaan, sanoo lehtori Marilla Kortesalmi Laurea ammattikorkeakoulusta. – Teknologiassa ja ympäristöasioissa lapset ovat usein tietävämpiä kuin vanhempansa. Äiti Kaisa Torkkeli nyökyttelee vieressä. Aina ei edes tarvita sanoja, vaan saatamme sisäistää tottumuksia vain toisiamme havainnoimalla ja seuraamalla. Sometaitoja tyttäreltä äidille – Ihan varmasti olen jotain tietoa ja oppia siirtänyt vanhemmilleni tai muille aikuisille. Malla ja Kaisa pohtivat, että yleensä ajatukset ja tiedot siirtyvät kuin varkain. Kortesalmen mukaan havainto osuu oikeaan, sillä me omaksumme ja siirrämme tapoja ja ajatuksia usein tiedostamattamme. Se näkyy Mallan kaveripiirissäkin. Sen sijaan vaikkapa auton huoltoon tai veroilmoituksen täyttöön lapset eivät vaikuta, sillä kumpikaan ei oikein kuulu heidän kokemusmaailmaansa. Toinen on sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät jutut vaikkapa siitä, millaisia termejä on korrektia käyttää ja mitä ei, helsinkiläinen Malla Ylipakkala, 16, pohtii. He eivät useinkaan tieten tahtoen valista tai opeta toisiaan. Molemmat kiinnostavat nuoria ja ovat kovin keskeisessä asemassa heidän elämässään. – Sukupuolten moninaisuus ja seksuaalisuuteen liittyvät erilaiset mieltymykset ovat ihan eri tavalla läsnä Mallan sukupolven elämässä kuin ne oman ikäpolveni elämässä aikoinaan olivat. Ruokakaupassa ostoskoriin sujahtaa entistä useammin lihan sijaan kasviproteiineja – kotonahan lapset ovat puhuneet paljon hiilijalanjäljestä ja ilmastonmuutoksesta. Nykyperheissä lapset ja nuoret vaikuttavat perheen arkisiin päätöksiin enemmän kuin moni äkkiseltään huomaakaan. K ännykkäostoksilla perheen teini valistaa vanhempiaan siitä, millaisia ominaisuuksia äidin uudessa puhelimessa olisi hyvä olla. – Tutkimuskielessä ilmiötä kutsutaan käänteiseksi sosialisaatioksi
Pankkikortit, verkkokaupat ja sosiaalinen media kohdennettuine mainoksineen olivat vielä tuntematonta tulevaisuutta. Muutama vuosikymmen sitten lasten omat ostokset olivat kovin vähäisiä. Opinnot ovat avoimia kaikille. n LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 39 LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 39 LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 39 16.9.2022 7.29 16.9.2022 7.29. Pitää muodostaa uudenlainen entistä tasavertaisempi suhde omiin lapsiin. Maailmanmaineeseen nousseen ruotsalaisen teini-ikäisen ilmastoaktivistin Greta Thunberginkin voima on tutkijan mukaan hänen kyvyssään vedota omiin vertaisiinsa eli muihin nuoriin. Tutustu ja ilmoittaudu! • Moninainen perhe 5 op, 11.10.–31.12.2022 • Perheen voimavarat ja tuki 5 op, 1.2.–31.7.2023 Kysy lisää marita.parkkonen@helao.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO Lapsen huoli koskettaa Mutta miksi hiilijalanjäljestä puhuva nuori saa vanhempansa ostamaan tavallisen maidon sijasta kauramaitoa. Kiintymys saa vanhemman reagoimaan lapsen huoleen, miettimään asiaa uudelleen ja muuttamaan tottumuksiaan. – Minusta vanhemmuuden ja kasvattamisen koko juju on se, että lapsista kasvaa fiksumpia kuin vanhempansa. Esimerkiksi vanhoillisessa afgaaniperheessä tytön vaikuttamismahdollisuudet ovat toden näköisesti erilaiset kuin länsimaissa, Kortesalmi huomauttaa. Tuntuu, että olen tasavertaisempi aikuisten kanssa. Roolien uusjako ei ole aina mutkatonta. Sama pätee kulttuuriin ja yhteiskuntaan laajemminkin. Lapsen vähittäinen irtautuminen vanhemmista voi tuntua kivuliaalta. Muutamalla kolikolla saattoi ostaa lähikioskilta irtokarkkia. Samoin länsimainen kulutusyhteiskunta on luonut lapsille entistä enemmän vaikuttamisen paikkoja. Nykylapset ovat enemmän kuluttajia kuin vanhempansa olivat 1980-luvulla. Tuntuu hyvältä, kun tietää jostain asiasta niin paljon, että voi jakaa tietoa ja käydä aiheesta hyviä keskusteluja. Samalla pitää antaa arvoa ja sijaa lapsen omalle ajattelulle, Marilla Kortesalmi tähdentää. – Ei se tieto vaan se huoli… Käänteisessä sosialisaatiossa vanhempien päätä ei yleensä käännä lapsen kertoma tieto vaan lapsen kantama huoli. Kaikille vanhemmille perheen roolien uusjako ei ole yhtä mutkatonta. Myös Kaisa Torkkeli tunnustaa nauttivansa, kun Malla pääsee nokittamaan tiedoillaan ja taidoillaan. – Hyvin patriarkaalinen ja autoritäärinen vanhemmuus ei ole otollinen maaperä käänteiselle sosialisaatiolle. Kun lapsi tietää tai osaa jotain vanhempiaan paremmin. Lapsen kaverin serkun huoli ei kosketa samalla tavalla, Marilla Kortesalmi selittää. Lännen lapsilla enemmän valtaa Lapset ovat saaneet sanansijaa perheissä etenkin Suomen kaltaisissa länsimaissa, joissa lasten ja vanhempien suhde on tasavertaisempi kuin perinteisissä vanhempien ja etenkin isän valtaa korostavissa yhteiskunnissa. Roolit uusiksi Entä miltä tuntuu, kun perinteiset roolit kääntyvät päälaelleen. – Kun lapset kasvavat, joutuu vanhempikin itsenäistymään uudestaan, irrottautumaan huolehtivan vanhemman roolista ja päästämään lapsista irti. Avoimen yliopiston perheopintoja Verkko-opinnoista tutkimustietoa perhe-elämän ajankohtaisista ilmiöistä ja perhe-elämän moninaisuudesta työn tueksi ja perhe-elämän muutoksen ymmärtämiseksi. – Tulee semmoinen fiilis, että jossain on onnistunut ja jotain on oppinut, kun pääsee pätemään aikuisille. Voin itsekin antaa heille jotain, Malla Ylipakkala kuvailee. Kun lapsi ylittää minut, voin tyytyväisenä todeta, että olen onnistunut, Torkkeli naurahtaa. Vanhemmat tietävät taatusti ilmastonmuutoksesta, kasvihuonekaasuista ja maidontuotannon hiilijalanjäljestä ilman nuoren tietoiskujakin. Thunbergin huoli ei Kortesalmen mukaan tavoita aikuisia, vaan viesti menee perille vasta, kun aikuinen huomaa oman nuorensa kantavan huolta
Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät näkevät perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja koulujen resurssipulan omassa arjessaan joka päivä. Kutsumme tänä vuonna aikuiset ja lapset yhdessä pohtimaan turvallisuutta sekä miten sitä voitaisiin vahvistaa. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä toimia turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi tai tapahtumasi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fI @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet Tule mukaan Lapsen oikeuksien viikolle! #Munturvallisuus #Sunturvallisuus Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 14.–20.11.2022 teemalla lapsen oikeus turvallisuuteen. Vasemmistoliitto tekee työtä sen eteen, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. PIDETÄÄN HUOLTA, AIDOSTI. Lastensuojelun voitontavoittelua on rajoitettava ja resurssit ohjattava palveluihin, ei pääomasijoittajille. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 40 LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 40 16.9.2022 7.33 16.9.2022 7.33
Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi tai tapahtumasi mukaan verkossa! www.lapsenoikeuksienviikko.fI @lapsenoikeudet @lapsenoikeudet Tule mukaan Lapsen oikeuksien viikolle! #Munturvallisuus #Sunturvallisuus Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 14.–20.11.2022 teemalla lapsen oikeus turvallisuuteen. Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Attendon Lastensuojelupalvelut Tarjoamme kunnille lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon. ENSIMMÄINEN JOULUTONTTU 10. – 18.12. RISTO RÄPPÄÄJÄ VAUVANA 16.11. PIDETÄÄN HUOLTA, AIDOSTI. Kutsumme tänä vuonna aikuiset ja lapset yhdessä pohtimaan turvallisuutta sekä miten sitä voitaisiin vahvistaa. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät näkevät perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja koulujen resurssipulan omassa arjessaan joka päivä. – 30.10. Tu le m u ka a n ! va se m m is to .fi /l iit y LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 41 LM6_s36-41_KäänteinenSosialisaatio.indd 41 16.9.2022 7.34 16.9.2022 7.34. Esitysajat hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut 09-4391 220 hevosenkenka@hevosenkenka.fi Juhannusmäki 2, 02200 Espoo KUNINKAANTYTTÄREN SIIVET 13.9. attendo.fi/lastensuojelu Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa sekä lasten tapahtumissa. Lastensuojelun voitontavoittelua on rajoitettava ja resurssit ohjattava palveluihin, ei pääomasijoittajille. Tänä vuonna luku ylittyy – koska lapsella on oikeus hänen tarpeensa mukaisiin palveluihin. Kunnat etsivät lastensuojelun palveluita 18 000 kertaa kauttamme vuonna 2021. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä toimia turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Vasemmistoliitto tekee työtä sen eteen, että uudet sote-alueet kasvattavat sijaishuollon julkisia palveluita ja ohjaavat resursseja perhetyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. – 4.12
Suomessa vauvahierontaa on ohjattu pitkään ensikodeissa. – Kun näki vierestä, miten pyöritellä ja koskea vauvaa, niin uskalsin itsekin kokeilla. Aino kertoo olleensa Viljamin kanssa hyvin varovainen. S eitsemän kuukauden ikäinen Viljami on nukkunut makeat päiväunet. Nykyään Viljami nukkuu hyvin, mutta pienempänä häntä pitivät hereillä vatsavaivat ja refluksioireet eli runsas pulauttelu. – Aluksi en oikein tiennyt, miten vauvaa koskettaa: mistä kohdasta voi hieroa, kuinka kovaa uskaltaa painaa tai meneekö se rikki. Hän ei osannut vielä kääntyä, mutta liikehti kovasti. Äiti Aino oli Viljamin syntyessä 18-vuotias. Ensikodilla haasteisiin päätettiin kokeilla vauvahierontaa. Vauva voi olla vaippasillaan, sillä ihokontaktissa hieronta vaikuttaa voimakkaimmin. Ensimmäisellä hierontakerralla Viljami oli nelisen kuukautta vanha. Viljami muutti äitinsä ja isänsä kanssa Lapin ensikotiin Rovaniemellä muutaman kuukauden ikäisenä. Hierontaa ei tehdä, jos vauva on kipeä tai esimerkiksi saanut juuri rokotuksen. Hän vain katseli Kristiinaa, keskittyi ja antoi hänen koskea. Hieronta aloitetaan aina kysymällä vauvalta lupa, kertoo Kristiina Luusua. Lapin ensija turvakotiyhdistyksessä työskentelevä Kristiina Luusua näytti vanhemmille ensin mallia. RAKKAUTTA 42 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 42 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 42 16.9.2022 7.43 16.9.2022 7.43. – Muistan, että ihmettelimme, miten Viljami pysyi hieronnan aikana niin paikoillaan ja rauhoittui siihen. Sopiva hetki on, kun vauva on hyväntuulinen, kylläinen ja virkeä. Oli helpottavaa, kun sai siihenkin apua, Aino kertoo. MAIJA REPO | KUVAT KAISA SIRÉN Aluksi en oikein tiennyt, miten vauvaa koskettaa. Vähän hän ehkä ihmetteli, että mitä tapahtuu, Aino muistelee. – Kotona soittelin vauvan joka yskästä ja rohinasta päivystykseen, mutta täällä voi vaan mennä toiseen huoneeseen ja kysyä. Hän heräilee, kun ulkona puetut haalari ja myssy alkavat tuntua sisällä kuumilta. – Täällä on tosi turvallisen oloista, hän kertoo. Aino kertoo, että tuo aika on jäänyt muistikuvissa hämärän peittoon jatkuvan väsymyksen takia. kasvu Kosketus välittää Hieronnan avulla voi tukea vauvan unta, vähentää itkuisuutta sekä vahvistaa yhteyttä vauvan ja vanhemman välillä
Säännöllinen vauvahieronta on auttanut Ainoa havainnoimaan Viljamia herkemmin. ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 43 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 43 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 43 16.9.2022 7.43 16.9.2022 7.43
Viljamin perheessä hieronnasta tuli säännöllinen tapa. 44 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 44 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 44 14.9.2022 14.25 14.9.2022 14.25
– Ajatuksena on ohjata hierontaotteita, jotta vanhemmat voisivat hoitaa vauvan vatsavaivoja tai tukea hänen untaan. On todella tärkeää, että hieronta vahvistaa varhaista vuorovaikutusta. Aino on päättänyt pitää vielä vuoden vapaata koulusta, jotta voisi keskittyä olemaan Viljamin kanssa. Lapin ensija turvakotiyhdistyksessä vauvahierontaa on käytetty osana perheiden kanssa tehtävää työtä 1980-luvun alusta. Vauva voi olla hierottaessa myös istualtaan tai sylissä. Tietyt kehon osat, kuten selkä, pää sekä käsivarsien ja reisien sivut, ovat erityisen herkkiä aktivoimaan oksitosiinin eritystä, mikä tuottaa hyvää oloa. Motorinen kehitys vauhdittui, kun Viljami alkoi Kristiina Luusuan ohjeiden mukaan harjoitella enemmän myös vatsallaan olemista. Pandemia-aika keskeytti sairaalayhteistyön. Alkuperäiskansat muun muassa Aasiassa, Afrikassa sekä Etelä ja Keski-Amerikassa ovat käyttäneet hierontaa osana lapsen hoitoa. Vauvahieronnassa vauvan ja hoitajan välinen vuorovaikutus tiivistyy, sillä hierojan on seurattava tarkkaavaisesti vauvan tuntemuksia. Hieronnasta on eniten hyötyä, kun se on säännöllistä ja tuottaa iloa. Suomessa kiinnostus vauvahierontaan on vaihdellut viime vuosikymmeninä. Hän on työssään nähnyt vauvahieronnan tuovan paljon hyötyä perheille. – Hieronnassa seurataan koko ajan vauvan ilmeitä ja eleitä, ja mitä hän niillä kertoo. Tällä hetkellä kaikille avoin Hiero vauvaa -ryhmä kokoontuu verkossa viikoittain. – Vauvahieronta on tuhansia vuosia vanha hoitomuoto. Nykyään Viljami on iloinen ja innokkaasti ryömien maailmaa tutkiva vauva. Muutama vuosi sitten vauvahieronnan ohjausta oli saatavilla kaikille lappilaisille heti synnytysosastolla, kun yhdistys ohjasi ryhmää Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Vauva-arjen stressaavissa tilanteissa vanhempi voi kokeilla hierontaa hyvin itselleenkin. Hieronnassa hyvä olo välittyy niin vauvalle kuin hierojalle itselleen. Paljaalle iholle levitetään öljyä. Erityisesti talvella täytyy varmistaa, että tila on tarpeeksi lämmin, jotta vauvalla on hierottaessa mukava olo. Lapin ensija turvakotiyhdistyksen Kristiina Luusua näyttää Ainolle mallia. Aluksi sitä opetettiin vanhemmille ensikodissa ja myöhemmin se tuli osaksi myös perheiden avopalveluita. Sitten hän nostaa vauvan jalat koukistettuina vatsan päälle ja tekee jaloilla ympyrän muotoa niin, että koko alakeho hieman nousee. n Vauva saa kosketuksen kautta turvallisuuden tunnetta. Vauva saa kosketuksen kautta hyviä aistimuksia ja turvallisuuden tunnetta, Luusua kertoo. Viihdyttämisen sijaan alettiin sitten pyöritellä vauvan varpaita ja vatsaa hierontaohjeiden mukaan, Aino kertoo. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 45 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 45 LM6_s42-45_VauvaHieronta.indd 45 14.9.2022 14.25 14.9.2022 14.25. Hän sivelee molemmilla käsillä kaulalta jalkoihin asti. Vauvojen hoitaminen hieromalla on ikiaikainen taito. Jos vauvalla on vatsavaivoja, Luusua aloittaa hieronnan usein vatsaa rentouttavilla liikkeillä. Viljamin perheessäkin hieronnasta tuli säännöllinen tapa. Viljamin refluksioireet hävisivät nopeasti ja unijaksot pitenivät. On silti todella tärkeää tietää keinoja siihen, Luusua toteaa. Yksi hierontakerta voi kestää maksimissaan puoli tuntia. Kosketus välittää vauvalle rakkautta. Myös käsiä, päätä ja selkää voidaan hieroa. Toinen vaihtoi vaippaa ja toinen viihdytti vauvaa. – Meillä oli tapana vaihtaa vaippa yhdessä, ettei tule riitoja siitä, kumpi on vaihtanut. Vauvan hieronta-ajat ovat melko lyhyitä: muutama minuutti on sopiva yhden jalan käsittelyyn. Tämän jälkeen Luusua hieroo öljyllä vauvan jalat ja käsittelee erityisesti vatsan alueen heijastepisteitä jalkapohjissa. Tieto on periytynyt suullisesti ja kokemuksellisesti sukupolvelta toiselle. Voi olla, että jokin kehon osa on sellainen, ettei vauva halua sitä hierottavan juuri sinä päivänä, Kristiina Luusua sanoo. Koko kehon hieronta kestää maksimissaan puoli tuntia. – Kaikkea vauvan itkua ei voi poistaa, vaikka tekisi mitä. – Aletaan ainakin tanssia Viljamin kanssa, Aino suunnittelee. Nyt vauvahieronnasta puhutaan enemmän, mutta jossain vaiheessa se ei ollut niin esillä, vaikka neuvolassa kyllä yleisesti puhutaan kosketuksesta ja sylihoidosta, Luusua kertoo
Vauva ei voi odottaa. Mikäli olet jo tilaaja, kirjoita tähän asiakasnumerosi takakannen osoitetiedoista tai laskusta Tilaan Lapsen Maailman alkaen / 2022 . peruutat tai irtisanot tilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. 6 kk . 6 kk . Eurooppaan 12 kk 30 e . 6 kk . Digi 12 kk 55,00 . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Päihdeongelmaiset vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä monien kasaantuneiden ongelmien vuoksi. | HARRASTUKSENA VILLI LÄNSI NUORET UUPUVAT JA SE ON AIKUISTEN VIKA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. 7 ensikotia, 8 avopalveluyksikköä Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni ® -kuntoutus auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä ympäri Suomea. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. MA AIL MA NIKLAS, OSCAR JA FANNY HARRASTAV AT KIIPEILYÄ | KATARIINAL LA, 8, ON TOURETTEN OIREYHTYM Ä | IHANAA VAUVAHIERO NTAA! | TASOITETAA N NUORTEN POLKUA TYÖELÄMÄ ÄN | REKSI RÄPPÄÄ YSEILLE LASTENSUO JELUN KESKUSLIITO N LEHTI 6 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ , MITÄ MEILLÄ ON. Lahjatilauksena . Digi 6 kk 35,00 Postituslisät ulkomaille . Kesto 6kk 46,00 . Kesto 3 kk 29,50 . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiön vaurioitumiselle ja vauvan kaltoinkohtelulle on suuri. Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun Tilauksen maksaja / Vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2022 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Opiskelijatilaus: oppilaitoksen nimi Päiväys ja allekirjoitus Va sta an ott aja m ak saa po stim ak su n MA AIL MA Tu nn us 50 02 33 3 00 00 3 Va sta usl äh ety s Tilaushinnat . DASHA POPIK, 11, TÄHTÄ Ä AMMA TTILAIS EKSI | KONST AAPELI DANIEL : ”NUOR IIN SATSAA MINEN ON SIJOITU S” | 10 KYSYM YSTÄ LUKIVA IKEUDE STA | TARVIT AANKO JOKAIS EEN LUOKK AAN SATEEN KAARIL IPPU. Itselleni . Kuntoutuksessa turvataan sikiön ja vauvan terve kasvu ja kehitys, autetaan vanhempaa toipumaan vaikeasta päihdeongelmasta ja opetellaan riittävän hyväksi äidiksi ja isäksi ammattilaisen ja vertaisten tuella. Pidä kiinni -ensikodit ja avopalvelut "Ilman tätä kuntoutusjaksoa "Ilman tätä kuntoutusjaksoa ei olisi vauvaa enkä mä olisi hengissä” ei olisi vauvaa enkä mä olisi hengissä” ensijaturvakotienliitto.fi/pida-kiinni-hoitojarjestelma Tähän työyhteisöön on aivan ihana tulla aamuisin. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. 12 kk . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . Kesto 12kk 69,00 . LM6_s46-48_Palvelusivu.indd 46 LM6_s46-48_Palvelusivu.indd 46 14.9.2022 14.35 14.9.2022 14.35. 12 kk . 12 kk . Lahjaksi . Vanhemmuutta täytyy tukea samaan aikaan. Määräaikainen 6 kk 56,00 . https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ HINNAT VAIN 35 e (6 kk) ja 55 e (12 kk)! . tilaat lehden . 3 kk . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Päihteettömyys yksinään ei riitä. Määräaikainen 12 kk 79,00 . Opiskelijatilauksena . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. MA AIL MA OTTAVIO ROSA JA JOHANNA JUVONEN VIIHTYVÄT TOINILAN TAIDETILALLA | NUUSKA KOUKUTTAA | MITEN TEILLÄ PUHUTAAN RUUASTA. Määräaikaistilauksena . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). ilmoitat osoitteentai nimenmuutoksesta . | MIELEN KIINTO ISIA KESÄTY ÖPAIKK OJA MA AIL MA LASTEN SUOJEL UN KESKU SLIITO N LEHTI 4 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi TILAA LEHTI ITSELLESI TAI LAHJAKSI https://lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti/ Tilaajapalvelu ma–pe 8–16 (03) 4246 2222 tilaajapalvelu@lskl.fi Käytä palvelukorttia, kun . TEE TILAUS os. Kestotilauksena . 12 kk
Pidä kiinni -ensikodit ja avopalvelut "Ilman tätä kuntoutusjaksoa "Ilman tätä kuntoutusjaksoa ei olisi vauvaa enkä mä olisi hengissä” ei olisi vauvaa enkä mä olisi hengissä” ensijaturvakotienliitto.fi/pida-kiinni-hoitojarjestelma Tähän työyhteisöön on aivan ihana tulla aamuisin. Kuntoutuksessa turvataan sikiön ja vauvan terve kasvu ja kehitys, autetaan vanhempaa toipumaan vaikeasta päihdeongelmasta ja opetellaan riittävän hyväksi äidiksi ja isäksi ammattilaisen ja vertaisten tuella. Päihteettömyys yksinään ei riitä. Vanhemmuutta täytyy tukea samaan aikaan. Päihdeongelmaiset vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä monien kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Riski sikiön vaurioitumiselle ja vauvan kaltoinkohtelulle on suuri. 7 ensikotia, 8 avopalveluyksikköä Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni ® -kuntoutus auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä ympäri Suomea. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Vauva ei voi odottaa. LM6_s46-48_Palvelusivu.indd 47 LM6_s46-48_Palvelusivu.indd 47 14.9.2022 14.35 14.9.2022 14.35
He ovat maamme tulevaisuus ja toivo; he ovat kaikki, mitä meillä on. Tyhjän sylin surua vältettäisiin ymmärtämällä, ettei kolmekymppinen nainen ole enää synnyttäjäksi nuori. Syömishäiriöt ovat lisääntyneet valtavasti, koska vaatimusten ristiaallokossa kamppaileva nuori yrittää kontrolloida edes sitä, mihin hän yhä pystyy eli omaa kehoaan. ”LAPSET OVAT MAAMME TULEVAISUUS JA TOIVO; HE OVAT KAIKKI, MITÄ MEILLÄ ON.” Kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa Jos olisin yksinvaltainen poliittinen päättäjä, ohjaisin verovaroja seuraaviin kohteisiin. Ovatko nuo kaikki asfalttiväylät pakollisia tai edes tarpeellisia. Mutta kun nykymaailma on mikä on, pelottavaa olisi myös jättää kertomatta. Lapsen retuuttaminen tarhaan kukonlaulun aikaan riepoo jokaisen vanhemman sydäntä. Opettajia ja henkilökohtaisia kouluavustajia pitäisi pystyä palkkaamaan tarpeeksi. Nuori saattaa oireilla niin näkymättömästi, ettei vanhempi huomaa tapahtunutta ennen kuin tilanne on päässyt hengenvaaralliseksi. Se voi olla hienointa, mitä elämässä ikinä tapahtuu. Päiväkotipaikkoja tulisi saada kotien lähelle. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Lasten ja nuorten psykiatristen hoitomuotojen jonottomuuden pitäisi olla itsestäänselvyys. Vanhemmat haluaisivat suojella lapsensa rauhallista, lapsentahtista kasvamista eivätkä pakottaa häntä heräämään Ruususen unestaan. Siinä ei ole internetiä vaan puhelin, josta lapsi saa turvaa koulumatkaansa. Suomessa korostetaan koulutusta, ammattiin valmistumista ja työpaikan tärkeyttä ennen lapsentekoa. Rakennuttaisin nuorille perheille edullisia vuokra-asuntoja viihtyisiltä ja turvallisilta asuinalueilta. Kun lapsi oireilee, hänellä ei ole aikaa odottaa puolta vuotta hoitoon pääsyä. Luonnonsuojeluun ja uusiutuvaan energiaan panostaminen varmistaa puhtaan luonnon, ravinnon ja kasvuympäristön tuleville sukupolville. Nuorten miesten pitäisi havahtua siihen, ettei lapsen tulo tarkoita oman elämän päättymistä. Sosiaalisen median vaaroista on ryhdyttävä puhumaan lapselle varovasti aiemmin kuin vanhempi oikeastaan olisi valmis. Heidän pitää pystyä luottamaan tulevaisuuteen. Nuorten perheiden tukeminen on tärkeää siksi, että nuoret aikuiset uskaltaisivat tehdä hartaasti kaivattuja lapsia tähän maahan ja maailmaan. Näin varmistetaan, että jokainen lapsi pysyy mukana opetuksessa. Kun katselen lähikaupunkini loputtomia maanrakennustöitä, ratikkalinjoja, uusia katuja ja tietunneleita, monimutkaisia eritasoristeyksiä ja alati vaihtuvia liikennejärjestelyjä, minun on huokaistava pitkään. Kun liikaa odotellaan oikeaa hetkeä, on vaara, että kohta on myöhäistä. Kaikki isät ja äidit toivoisivat, ettei kaikkein ikävimmistä asioista joutuisi edes kertomaan niistä muuten autuaan tietämättömälle lapselle. Se tarkoittaa sitä, että valvovia aikuisia olisi tarpeeksi, ettei koulun sisälle tai pihalle jäisi katvealueita eikä aikoja, jolloin pihalla ei ole välituntivalvojaa. Lapsista ei saa säästää. Hoitajien kiireettömyys ja riittävä määrä takaisivat sen, että jokaiselle lapselle jää tarpeeksi aikaa. Päiväkotien ei soisi olevan ylikansoitettuja. Hän voi tavoittaa vanhempansa ja päinvastoin, mutta välttyy liian varhaiselta internetin vaikutuspiiriltä. kolumni LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 49 LM6_s49_Kolumni_PA.indd 49 LM6_s49_Kolumni_PA.indd 49 14.9.2022 14.37 14.9.2022 14.37. Erityislapsen oireyhtymien diagnosointi takaa suotuisan kehityksen ja tarvittavan koulunkäynnin tuen ennen kuin hän nuorena ajautuu umpikujaan ja napit vastakkain kotiväkensä, opettajiensa ja yhteiskunnan kanssa. Ketään ei saisi kiusata eikä syrjiä. Kellopuhelin on yksi ratkaisu siihen, etteivät lapset joudu somen armoille turhan aikaisin. Kaikki tämä vaatii rahaa ja poliittista halua satsata näihin asioihin
Tärkeintä olisi, että molemmat vanhemmat pysyisivät tyytyväisinä ja iloisina. P erheiden vaikeista tilanteista kertovat lastenkirjat terapoivat lasta, ja suovat oivalluksen hetkiä myös aikuisille. Anna Ehringin lastenromaani Silli ja uusi vauva (Mäkelä, kuv. Hän sanoo suoraan, ettei vieläkään ole varma, haluaako kohdata isän uutta vaimoa. Vuosikymmenten takainen menneisyys ja nykypäivä solmiutuvat jännittävästi yhteen, ja nautintoa tuottaa myös kirjailijan tyylikäs kielentaju. Raija Rintamäki) käsittelee toista perinteistä ongelmavyyhteä: miten isosisar suhtautuu uuteen perheenjäseneen. VIHDOIN VIIMEIN SOVINTO Tuutikki Tolosen Agnes-lastenromaanitrilogia päättyy kauniisti ja sopuisasti Agnes ja varjo ikkunassa -kirjalla (WSOY, kuv. …paitsi äitipuolen kanssa 50 LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 13.9.2022 11.36 13.9.2022 11.36. Onnellisinta teoksessa kuitenkin on ilmapiiri, jossa lämpö ja huumori ovat ihanasti kohdillaan. Agnes kirjoittaa isälleen pehmeän ja humoristisen viestin, jossa ilmoittaa haluavansa tavata tätä ja pientä velipuoltaan. KIRJAILIJOILLA ON TASKUT TÄYNNÄ UUSIA KEINOJA, JA LASTENKIRJAT TARJOAVAT LOHTUA JA ROHKAISUA. Pettymys lapsuudenkodin hajoamisesta on niin järkälemäinen asia, että vasta lopussa tapahtuu käänne. Agnes-kirjoissa suhtaudutaan kunnioittavasti lapsen tunteisiin vähättelemättä mustimpiakaan. Arkisista asioista voi tulla elämää kiusaavia syheröitä. Kirkkaammin ei lapsen kokemistapaa voi kuvata! Pikkulapsen ajattelutapa rikastuttaa tekstiä – ja se, että kuvittajalla on silmää sekä yksityiskohdille että tunnelmille. Moa Graf, suom. Äidin synnytyksen aikoihin levollisia tuokioita tarjoaa isoisän ja tämän itsepäisen lemmikkivuohen seura. ylävinjetti kirjat huvila tuottaa edelleen yllätyksiä. Hugo ”Silli” Virtala on herkkä ja mietteliäs poika, jonka täytyy saada kaikessa rauhassa sulatella uusia asioita. Ruotsalaisten menestystekijöiden Måns Gahrtonin ja Johan Unengen kuvakirja Sonjan kaksi myssyä (Lasten Keskus, suom. Marketta Pyysalo) näyttää kouriintuntuvasti, miltä avioero lapsesta tuntuu. Niin käy Sonjalle, joka ei tiedä pitäisikö pitää äidiltä vai isältä saatua pipoa. TEKSTI ISMO LOIVAMAA KU VI TU S AN N A EL IN A IS O AR O N SI N Ä YÖ N Ä TU LI TA LV I -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T M IR A M AL LI U S. Lopulta Silli on valmis kohtaamaan uuden sisaruksensa. Varsinkin kuvakirjat ovat ystävällistä ja lämmintä seuraa. Kun hän ajattelee sitä, tulee hänestä ”vahingossa vähän ilkeä”. SE, MITEN PALJON LÄMPÖÄ RUOTSALAISET SAAVAT KIRJOIHINSA MAHTUMAAN, JAKSAA ÄLLISTYTTÄÄ: HEILLÄ TUNTUU OLEVAN MELUKYLÄ SYDÄMISSÄÄN. Kati Vuorela), jossa perintönä saatu Rauhalan Perhepulmat EIVÄT LANNISTA KUUKAUDEN LASTENKIRJOISSA KÄSITELLÄÄN MONENLAISIA PERHEIDEN KOHTAAMIA VAIKEUKSIA, MUTTA KALSEASTA ONGELMIEN TYKITTÄMISESTÄ JA ANKEASTA DOKUMENTOINNISTA ON ONNEKSI PÄÄSTY IRTI. Tarina todistaa, miten syvälle tunteisiin kuvakirja voi päästä, vaikkei sanoja paljon olekaan. Agnesta kiusaa Unkariin muuttaneen isän uusi perhe
Vinksahtaneen huumorin rinnalla kulkee paljon inhimillisyyttä. Toinen tärkeä teema perkaa ystävyyden sääntöjä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2022 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 13.9.2022 8.00 13.9.2022 8.00. Ei tarvita sadun hämärtävää utuisuutta, sillä lapsen näkökulma sallii pieniä ja pehmentäviä elementtejä kaiken realismin keskellä. Surua ei tarvitse kuvata rivikaupalla, riittää kun sanotaan, että ”joskus vuodenaika vaihtuu yhdessä yössä”. KAIKKI MUUTTUU Kuolemasta ja menettämisestä tehdään paljon lastenja nuortenkirjoja. PS: Lue verkkosivuiltamme (lapsenmaailma.fi) Isoaron haastattelu vuodelta 2020. Ahdistavaa aihetta käsitellään sydämellisellä tavalla. Kuolema viiltää kirjoissa useimmiten vanhempien tai isovanhempien menettämisenä, sisaruksen kuolemasta kirjoitetaan harvemmin. Kuinka paljon pitää sietää ystävän aiheuttamia hankaluuksia. Näillä eväillä tarina panee ajatukset hyrräämään. Pikkuapina Malaki kuulee televisiosta niin paljon sotauutisia, että alkaa pelätä. Sanna Manninen). Hän luottaa siihen, että kun tapahtumista PULAA RAHASTA Suomalaisissa lastenkirjoissa suhtaudutaan perinteisesti hyvin häveliäästi rahaan varattomuudesta puhumattakaan. Lastenkirjoissa on poskettomia orpokotikuvauksia. Sen otsikko on Takana neljä raskautta, kolme synnytystä, mutta vain kaksi lasta tuli kotiin… SOTA HIIPII LASTENHUONEESEEN 1980-luvun lapsuudessa korostuivat kylmän sodan pelko, jolloin ydinaseet ja tähtien sota värittivät keskustelua. Anna Elina Isoaron kuvakirjassa Sinä yönä tuli talvi (WSOY, kuv. Suomalaisessa kirjallisuudessa vaikuttaa Marjatta Kurenniemen Onneli, Anneli ja orpolapset -kirjan (WSOY, kuv. Hänestä pelkoja voidaan käsitellä tehokkaasti kirjoissa. Anne Muhonen) puhutaan kuitenkin niukkuudesta. Teemat alkavat näkyä lastenkirjallisuudessa taas. Mutta hienoa, että kepeäkulkuiseen sarjakirjaan on saatu syvyyttä. ”Niin että korjaa välisi isään ennen kuin alat järjestellä toisten elämää!” Roope napauttaa. Ja hänen kertomuksensa totisesti vavahduttaa… Aino-Maija Metsolan uhkeasti ja upeasti kuvittamassa Oman maan mansikat -kirjassa (Etana Editions) puutarhansa herkkuja varjeleva hiiri oppii ymmärtämään muiden hätää. Harmi vain, ettei pikkuapinan luennoiva replikointi ole luontevaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten valiteltiin, että aihe on suoranainen tabu, josta ei tahdota lapsille kertoa. Sari Koivukangas kertoo Malaki pelkää sotaa -kuvakirjansa (OK-kirja) esipuheessa oman lapsuutensa sotapeloista. Miten pitkälle lojaalisuus venyy. Omaelämäkerrallisen lähikuvan juutalaisten kohtelusta välittää lähes satavuotias ruotsalaisromanialainen Hédi Fried kirjassaan Bodrin tarina (Sitruuna, kuv. Kun on tarpeeksi nälissään ja hädissään, on ruokaa nakerrettava vaikkapa Irma-hiiren suojaisasta puutarhasta. Kannattaako humoristisen lastenkirjallisuuden vaalia näin sitkeästi orpokotikuvauksia. Marja Helanen) Ebenezer poimii orpokodista hirviön välipalaksi ilkeän Helmikki-tyttösen, joka päihittää klönttimäisesti tytisevän hirviön. Perhekuvauksen kannalta jännittävää on myös se, että brittiläisessä lastenkirjallisuudessa pidetään tolkuttoman tiukasti kiinni koomisista orpokodeista ja niiden inhottavista johtajattarista. Surua ja järkytystä ei peitellä, mutta lukija saa voimaa ja ymkertoo, ne eivät enää toistu. Isabelle Follath, suom. Onko huumori hykerryttävää vai kosiskelevaa, jää nuoren makusteltavaksi. Maria Kuutin varhaisnuorten sarjan aloittavassa Roope, Make ja lusikkatesti -kirjassa (Myllylahti, kuv. MODERNI PERHE Brittiläisen Jack Meggit-Phillipsin hirviökirjoissa on rahtunen totta. Hankala tilanne kiukuttaa kuudesluokkalaista Roopea, joten syntyy riitoja. …paitsi äitipuolen kanssa Kun vastasyntynyt pikkuveli kuolee. märrystä pienistäkin havainnoista. Maija Karma) johtajatar Minna Pinna, jonka Helmikki-kirjan neiti Sähikäs melkein päihittää. Kirja käsittelee ennakkoluuloja osuvasti ja ilman syyllistämistä. Isosiskon kokemana kuljetaan pimeimmän lohduttomuuden yli. Hirveiden kokemusten puristuksessa he sosiaalistuvat ja muodostavat omanlaisensa modernin perheen. Ebenezerin ja Helmikin kontakti käynnistyy sietämisestä ja kehittyy lopulta ystävyydeksi. Suurten kysymysten arkinen käsittely on kirjan voima, mutta huumori on sitä sorttia, että aikuislukija huomaa varmasti, ettei ole kohdeyleisöä. Stina Wirsén, suom. Mira Mallius) kerrotaan vastasyntyneen pikkuveljen kuolemasta. Lapsilukijakin oivaltaa tunnelman, ja herkkävireinen kuvitus auttaa vaikean aiheen hahmottamisessa. Rahapulaa perustellaan sillä, ettei äiti suostu pyytämään rahaa entiseltä mieheltään. Sarja-aloituksessa Hirviö ja Helmikki (WSOY, kuv. Vastapalvelukseksi hän vaatii mielikuvituksellista ruokaa alkaen Baskervillen koirasta. Vanhemmat kääntävät sen toiminnallisuudeksi: rauhan puolesta voi tehdä ihan oikeita tekoja lähipiirissä! Terapeuttinen kuvakirja puhuu rauhantyöstä poikkeuksellisen konkreettisesti ja näyttää, että pelkoja voi nujertaa kotikonstein. 511-vuotiaan herra Ebenezerin talossa asustelee hyvin vaatelias hirviö, joka puklauttaa kidastaan ihmeellisiä lahjoja isännälleen ja pitää tämän ikinuorena mikstuuroillaan
Lastenkotien yhteydessä on koulut ja itsenäistymisasuntoja. EteläPohjanmaalla on myös perhekuntoutusta ja mahdollisuus yhdistää sijoitus ja perhekuntoutus. ONNISTUMISEN TARINOITA Sosprossa kaikki keskittyy lastensuojeluun. Sosprolla on lastenkoteja sekä avoja jälkihuollon palveluita Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä. www.sospro.fi LAATU ON LAPSEN OIKEUS LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 13.9.2022 8.01 13.9.2022 8.01. Sitoudumme rakentamaan lasten ja heidän perheidensä kanssa onnistumisen tarinoita haastavista elämäntilanteista huolimatta. Tiesitkö, että.. ERITYISOSAAMISTA Uskomme lapsessa olevaan hyvään ja näemme lapsen erityisyyden. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä on lastenkoteja myös lapsille, joilla on kehitysviive tai lievä kehitysvamma. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Rohkeus, yksilöllisyys, osallisuus ja luottamus ovat arvomme, jotka ovat toimintamme kivijalka. Erityisosaamisemme avulla kiinnitämme huomioita lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä persoonallisen kasvun edistämiseen. ROHKEUS | YKSILÖLLISY YS | OSALLISUUS | LUOTTAMUS MAHDOLLISUUKSIA MUUTOKSEEN Sospro on valtakunnallinen lastensuojelun sijaisja avohuollon palveluita tuottava yritys