METSÄ SAA SARA SANTOKSEN JA ISLA VAINION MIELIKUVITUKSEN LENTOON | ACELIFEHANKE PANEUTUU HAITALLISIIN LAPSUUDENKOKEMUKSIIN | NASIM SELMANI HALUAA PUHUA TUNTEISTA | ESITTELYSSÄ RANSKAN ”TOISEN MAHDOLLISUUDEN KOULU” KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2023 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 1 ›› LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 11.9.2023 14.44 11.9.2023 14.44
Lue lisää ja ilmoittaudu paikan päälle tai aamupäivän etäosallistujaksi: www.lskl.fi/tapahtumat/ Yhdessä lasten, nuorten ja perheiden rinnalla Paasitornissa 30.11. klo 10–16.30 2 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 11.9.2023 14.45 11.9.2023 14.45. VALTAKUNNALLINEN PERHEKESKUSKONFERENSSI Maksuton konferenssi on suunnattu perhekeskustoiminnasta päättäville ja sitä johtaville tahoille sekä kaikille, jotka toimivat perhekeskustoiminnan tai sen kehittämisen parissa
20 "Näissä katsastuskonttorin näköisissä tiloissa tehdään dramaattista ihmissuhdetyötä", tuumi taiteilija Pekka Kainulainen ennen kuin alkoi yhdessä lasten ja nuorten kanssa elävöittää Ojamon perhetukikeskusta. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 14.9.2023 8.17 14.9.2023 8.17. lastensuojelu pystyy ehkäisemään niitä PERHE 6 Tutustumme perheystävälliseen arkeen Posiolla KASVU & KOULU 12 Monimuotoisuusasiantuntija Nasim Selmani haluaa puhua tunteista 32 Miksi juuri metsä saa mielikuvituksemme laukkaamaan. 40 Närpiöläisnuoret parantavat suomen ja teuvalaisnuoret ruotsin kielen taitoaan yhteishankkeessa 44 Ranskalainen ratkaisu kouluputkesta pudonneille TERVEYS 38 Kuukautisköyhyys voi aiheuttaa syrjäytymistä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Ilmastonmuutos tulee huomioida myös sosiaalityössä 30 Tutkittua tietoa: Some vaikuttaa nykynuoren kuluttamistapoihin 48 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: Onko oikeus olla oma itsensä itsestäänselvyys. VUOSIKERTA! M IL LA VO N KO N O W ›› LASTENSUOJELU 20 Taiteilija Pekka Kainulainen sai yhdessä lasten ja nuorten kanssa Ojamon perhetukikeskuksen kukkimaan 24 Kehitysvammaisten Tukiliiton Tilke-hanke tulkkaa vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa 26 ACElife-tutkimushankkeessa kartoitetaan haitallisia lapsuudenkokemuksia sekä sitä, miten esim. n > l LOKAKUU | 6 | 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82. 50 Kuukauden kirjat: Esittelyssä helppolukuisia kirjoja Lihavoitu = kannessa s
l Helsinki l Pariisi l Jyväskylä Lohja l l Tampere Teuva l Posio l s. lausunnoilla ja kuulemisilla ja ottaa aktiivisesti kantaa lapsen edun toteutumiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskusliitto oli kuultavana myös liittyen valtioneuvoston tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. > www.lskl.fi/politiikka-yhteistyo/ l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. vuosikerta. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. vuosikerta KANSI Sara Santosin (vas) ja Isla Vainion kuvasi kanteen Jani Laukkanen Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 KR IS TA LU O M A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Lastensuojelun Keskusliitto vaikuttaa lapsen huomioimiseksi päätöksenteossa mm. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. Jokaisen poliittisen päätöksen vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin on tärkeää arvioida ja seurata, jotta yhteiskunnassamme osataan tehdä viisaita, kaukonäköisiä ja yhdenvertaisuutta lisääviä päätöksiä. 82. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Keskusliitto koordinoi lisäksi vaalien alla lapsija perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa ja järjestää lasten vaalipaneeleja. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. KAIKKI POLITIIKKA ON LAPSIPOLITIIKKAA Lähes kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutuksia lapsiin. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 14.9.2023 8.17 14.9.2023 8.17. Keskusliitto muistutti, että syrjintä on kielletty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä kansallisessa lainsäädännössä, ja että myös lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja syrjivää puhetta arjen ympäristöissään.. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 40 Ajla Jasarevic (vas.), Tuomas Ristiluoma ja Mathilda Westermark osallistuvat lukiolaisten kielikylpyyn Närpiö (Närpes)–Teuva (Östermark)akselilla
RAJOJA – VAI RAKKAUTTA. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on pidettävä kiinni siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Sen pitäisi pystyä tarjoamaan haasteellisessa ja haavoittavassa tilanteessa eläville lapsille ja nuorille pysyvyyttä, turvaa sekä tulevaisuudenuskoa, jotta he voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ajankohtainen ja lapsen edun näkökulmasta tärkein mahdollinen kysymys on, onnistummeko tässä. Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Koko ohjelman läpi kantava pohdinta liittyy siihen, miten suomalainen lastensuojelu onnistuu tai epäonnistuu auttamaan ja tukemaan lapsia sekä toteuttamaan lapsen oikeuksia. Lastensuojelun ammattilaiset kokoontuvat vuosittain Valtakunnallisille Lastensuojelupäiville® kuulemaan lastensuojelun ajankohtaiset kuulumiset ja keskustelemaan alan tilanteesta. Pitäisikö kuitenkin kysyä, olisiko pikemminkin tarvetta varhaisemmalle nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemiselle sekä aikaisemmalle ja oikeanlaiselle avulle. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevämpää kuin korjaava työ. Lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltoyksiköillä on oltava aidot mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään”. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Lastensuojelun viimesijainen tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Tuoreessa hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön: ”Uudistuksessa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 14.9.2023 8.20 14.9.2023 8.20. Niillä kuullaan mm. Kirjauksen pohjalta voisi päätellä, että tarvitsemme lisää rajoja lapsille ja lisää valtaa aikuisille . Jokaisen pitää saada tukea ja apua omista lähtökohdistaan heti, kun tuen ja avun tarve ilmenee. lastensuojelun asiakkaiden mielenterveyden tuesta, henkisestä väkivallasta, alaikäisistä rikosprosesseissa, päihdehäiriöiden kuntoutuksesta, sosiaalisista innovaatioista sekä itsensä johtamisesta. Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Päivien ohjelma on täynnä toinen toistaan tärkeämpiä aiheita. Tämän vuoden teema Lupa loistaa viittaa siihen, että jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Lasten, nuorten ja perheiden auttamisessa on usein jollain tavalla epäonnistuttu, kun lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojelutyö on mitä suurimmassa määrin korjaavaa työtä. Tuen pyytämisen kynnyksen pitäisi olla matala, jotta ongelmiin päästään tarttumaan silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Voi olla, että näin on. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa
perhe TILAA OLLA ja hengittää Posiolla arki rullaa jouhevasti, sanoo perheenäiti ja johtava rehtori Salla-Maarit Toivanen. TERHI FRIMAN | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ 6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 6 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 6 15.9.2023 10.05 15.9.2023 10.05. Hän kehittää kunnan työelämää ketterään, perheystävälliseen suuntaan ja nauttii rauhallisesta elämänmenosta vaikka sitten heinätalkoissa
Suvun heinätalkoissa: traktorin kyydissä Salla-Maarit Toivasen tytär Anna isoisänsä Esa Sarajärven kanssa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 7 ›› LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 7 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 7 15.9.2023 10.06 15.9.2023 10.06. SallaMaarit järjestelee paaleja lavalla tätiensä Riitta ja Pirjo Hämeenniemen auttaessa pellolla
Tuohon aikaan Toivanen työskenteli opettajana ja puoliso oli kotona lasten kanssa. Etätyö helpottaa Markus Toivanen pakkaa sunnuntai-iltana laukkunsa, sillä hän työskentelee bitumieristäjänä eri puolilla Lappia. Hän löytää hetkessä valtavasti pikkukunnan hyviä puolia. Yllätys oli suuri, kun käynnit sai varattua helposti ja nopeasti. Kun lapset ovat lähteneet koulubussiin, aloitan työt ja neljän maissa voin sulkea koneen ja siirtyä sujuvasti laittamaan ruokaa ja viettämään vapaata lasten kanssa. Lapsuudenkodin ovella: Salla-Maarit ja äitinsä Arja Sarajärvi. Perheelliset voivat muutenkin osallistua kokouksiin ja koulutuksiin etänä. Työelämää kehitetään tukemaan perheystävällisyyttä ja työhyvinvointia. Posiolla perheeseen syntyi Anna. – Tykkään tehdä välillä etätyötä. Kunta maksaa kaikkien lasten lasketteluliput paikalliseen laskettelurinteeseen. Salla-Maaritin vanhemmatkin asuvat Posiolla, mikä on kaikille osapuolille mukavaa. Lapset ovat nyt 14-, 11ja 8-vuotiaita, ja puoliso käy matkatöissä. Vanhemmat voivat esimerkiksi lasten sairastellessa tehdä vaikkapa osan päivästä työtä kotoa. Harrastusmahdollisuudet saavat erityiskiitosta; pohjoisessa erityisesti talvilajit. Se on mahdollista kaikille, joiden työtä voi tehdä etänä, ja esimerkiksi aamukokouksia pidetään paljon hybrideinä, joihin voi osallistua työpaikalla tai etänä. Toivanen on posiolainen paluumuuttaja. Aktiiviset yhdistykset tarjoavat lapsille monenlaisia harrastuksia, kuten hiihtoa ja luistelua, yhteistyössä kunnan ja seurakunnan kanssa. Hän palasi kymmenisen vuotta sitten Oulusta kotikonnuilleen puolisonsa Markuksen, 36, ja perheen lasten Konstan ja Elsan kanssa. Posio on mukana Perheystävällinen hybridityön Lappi -hankkeessa, jossa kehitetään etätyötä Lapin kunnissa. Kun tuli lasten päivähoitoon menemisen aika, sekin onnistui helposti ja joustavasti. Etätyö on yksi kunnan kehittämishankkeen tavoitteista. Siinä tarvitaan selkeät pelisäännöt sekä luottamusta puolin ja toisin. Kotiin hän palaa yleensä torstai-iltana. Korona-aika toi etätyön myös kuntiin, ja nyt sitä kehitellään eteenpäin. – Pienessä kunnassa asiat sujuvat. Harrastaminen on joko ilmaista tai huomattavasti edullisempaa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Edullisia tai maksuttomia harrastuksia Salla-Maarit Toivanen sanoo, että muutto Oulusta takaisin pohjoiseen oli iso elämänmuutos, hyvä sellainen. Toivasen Konsta pelaa jääkiekkoa kuusamolaisessa Pienessä kunnassa asiat sujuvat. Lapissa on kova työvoimapula ja pitkät välimatkat, ja kunnat haluavat muuttaa käytäntöjään. Pitkien välimatkojen Lapissa etäily helpottaa etenkin lapsiperheiden arkea. Toivanen toimii johtavana rehtorina ja kehittää kunnan työelämää Lapin yliopiston hankkeessa. K un Salla-Maarit Toivanen, 36, oli muuttanut takaisin pohjoiseen kaupunkivuosien jälkeen, hän tarttui lähes ensi töikseen puhelimeen. 8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 8 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 8 14.9.2023 8.22 14.9.2023 8.22. Hän varasi lapsille neuvola-aikaa ja itselleen ajan suuhygienistille. Salla-Maarit tekee töitä välillä kotona ja välillä toimistossa kunnan keskustassa
Mummolan portinpielessä: Anna Toivanen arvostaa sitä, että maalla elämä on rauhallisempaa kuin kaupungissa. ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 9 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 9 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 9 14.9.2023 8.22 14.9.2023 8.22
Perheen lapset käyvät soittotunneilla ja lätkä treeneissä 60 kilometrinä päässä Kuusamossa, jon ne reissataan kolme kertaa viikossa. Miten täällä on näin hiljaista. VAUVARAHAA, LAHJOJA JA MAKSUTONTA VARHAISKASVATUSTA Tällä hetkellä 23 kuntaa maksaa Suomessa vauvarahaa. Talon pihan tallissa on kaksi hevosta ja häkissä kolme kar jalakarhukoiraa, mikä ei taajamassa olisi mahdollista. Eikö lapsilla ole kotiintuloaikoja. Kun SallaMaaritin sukulaislapsia tulee käymään pääkaupunkiseudulta, he hämmästelevät montaa asiaa. Eh käpä se, että ryhmäkoot ovat pieniä eikä kaikkien lasten ja nuorten ole helppo löytää ystäviä. Kehittämistä riittää mutta sitäkin tehdään rau halliseen tahtiin: –Kaikkea hiotaan pikkuhiljaa paremmaksi. Saavatko lapset mennä ulkoilemaan ilman aikuisia. Mitkä sitten ovat Posion huonoja puolia lapsiperheille. Posion kirjas to saa kiitosta: moni isompi kirjasto kalpenee, kun verrataan palvelua ja valikoimia. Nämä kunnat ovat Kurik ka, Kustavi, Nivala, Paltamo, Pertunmaa, Po sio, Puumala, Pyhäjärvi, Salla, Siikainen, Soini, Sulkava, Utajärvi, Vaala ja Virrat. Posio ratkaisi ongelman palk kaamalla tähtiopettajan, joka järjestää sijaisia ja sijaistaa itse sekä opettajia että koulunkäynnin ohjaajia. Lapsiperheitä tuetaan myös il maisella varhaiskasvatuksella ja koululaisten mak suttomalla aamu ja iltapäivähoidolla. Posio maksaa 2 000 euroa lasta kohden: ensimmäisenä vuonna 1 000 euroa ja kahtena seuraavana 500. Palkittu ratkaisu sijaispulaan Posion peruskoulu sai joulukuun alussa Kuntatyö 2030 gaalassa palkinnon hyvästä sijaispularatkai sustaan. He ovat kasvaneet maaseu dun rauhaan ja verkkaiseen elämänmenoon. Suunnistus on Toivasen perheen yhteinen juttu. Tähtiopettajan palkkaus vähensi opetta jien työkuormaa ja paransi työhyvinvointia. SallaMaarit tykkää asua kylän ulkopuolella myös siksi, että työpaikkaan on sopivasti etäisyyt tä. n Luonto on lapsillekin henkireikä. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ryhmät ovat pieniä, joten opettajat ja ohjaajat tuntevat lapset ja nuoret. Markus Toivanen metsästää koirien kanssa, ja lap setkin ovat mielellään mukana metsästysreissuilla. Kun Toivasen perhe kyläilee kaupungissa, lapset viihtyvät mainiosti mutta ovat onnellisia, kun pää sevät takaisin kotiin. joukkueessa, ja kausimaksu on satasen hujakoilla. Yritämme helpottaa tätä asiaa järjestämällä luo kkarajat ylittävää toimintaa, SallaMaarit Toivanen sanoo. Näin pienten lasten vanhempia kannuste taan palaamaan töihin. –Yritän oikein miettiä. – Käymme iltarasteilla varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Luonnonrauha merkitsee val tavasti. Vauvamuistamisia jaka vien kuntien määrä on lisääntynyt nopeasti. He voivat tarvittaessa auttaa ja tukea eri laisissa tilanteissa. Kaikkiaan 15 kuntaa tarjoaa ilmaista var haiskasvatusta. Moni kunta antaa vauvaperheille lahjakort teja tai tavaralahjoja. 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 10 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 10 15.9.2023 10.15 15.9.2023 10.15. Kirjasto kannus taa ja innostaa lukemisen pariin erilaisin tempa uksin. Vauvarahaa Tämä vuoden alusta Posio on jakanut syntyville lapsille vauvarahaa. Pienten syrjäisten kuntien on usein vaikeaa saa da opettajille sijaisia. – Luonto on lapsillekin henkireikä. Hieman harmilliselta tuntuu se, ettei nuo rille pojille tunnu olevan so pivaa lukemista. Kunnan keskustaan on matkaa 12 kilometriä, ei kä se tunnu pitkältä. Matka ei tun nu kohtuuttomalta, kun siihen on tottunut. Lapset ovat innokkaita lukijoita. – Täällä on tilaa olla ja hengittää. Harrastuksena metsästys Toivaset löysivät joitakin vuosia sitten hieman syr jemmästä juuri heille sopivan omakotitalon
Perhepotretti heinäpellolla: Pirjo Hämeenniemi (vas.), Toivasten perhe eli SallaMaarit, Markus, Konsta ja Anna Toivanen sekä Riitta Hämeenniemi ja Esa Sarajärvi tekevät yhdessä Salla-Maaritin hevosille heiniä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 11 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 11 LM6_s6-11_PerheystävällinenPosio.indd 11 15.9.2023 10.16 15.9.2023 10.16
Nyt tärkeintä on edistää yhdenvertaista työelämää ja puhua tunteista. HANNU KASKINEN | KUVAT LIISA HUIMA Urheilujäbä, bisnesmies & TUNNEPUHUJA 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 12 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 12 14.9.2023 8.57 14.9.2023 8.57. kasvu Monimuotoisuusasiantuntija Nasim Selmani on pelannut koripalloa Suomen huipulla, reppureissannut Aasiassa, valmistunut maisteriksi, toiminut podcast-isäntänä, perustanut konsulttiyrityksen ja näytellyt elokuvassa
Mutta pingistä hän pelaa toimistolla usein. Vaikka Nasim Selmanin työpaikalta löytyvät rummut, golfrata ja pingispöytä, ei hän oikeasti soita rumpuja. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 13 ›› LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 13 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 13 15.9.2023 10.18 15.9.2023 10.18
– Jokaisen tulisi pyrkiä tunnistamaan tiedostamattomia ennakko-oletuksiaan ja puuttua kaikkeen rasistiseen toimintaan. Hiljalleen hän oppi sen olevan myös rakenteellista, esimerkiksi ulkomaalaisnimiseen suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Noin viidennellä luokalla Selmani innostui myös koripallosta, kun treenit olivat kodin lähellä Malmin palloiluhallissa. – Vaimoni sanoo, että olen maailman kiltein ihminen, mutta kun alkaa peli, jokin naksahtaa ja minun on pakko voittaa. Rasismin kieltäminen tai siitä vaikeneminen pahentavat asiaa. Karatea, jalkapalloa ja koripalloa Ensimmäinen urheilulaji oli karate. N asim Selmani, 34, luonnehtii olevansa kilpailuhenkinen. Hän arvelee kaupanteon aina olleen itselleen luontaista. Keräilin Pokémon-kortteja, Gogo-hahmoja ja muita sen ajan villityksiä. Siihen patisti Selmanin algerialaistaustainen isä, joka halusi poikansa oppivan itsepuolustusta ennen koulun alkua. Niinpä Selmani on nähnyt runsaasti maailmaa, ja matkustaa hän aikoo yhä. Äidinkielensä suomen lisäksi Selmani puhuu sujuvasti englantia ja ranskaa. Kuusivuotiaana Selmani aloitti monen luokkakaverinsa kanssa jalkapallon. Siitä hän piti, mutta joukkue oli hänen mukaansa Helsingin huonoin, ja tappiot pännivät. Hän osaa myös italiaa, espanjaa, ruotsia ja arabiaa. Myin niitä opettajille, jotka antoivat niitä lapsilleen. Taisin pitää jalkapallosta enemmän kuin koripallosta, mutta voittaminen oli tärkeää. Haluamme myös itse olla osa muutosta luomalla arvojemme mukaisen työpaikan. NASIM SELMANI SYNTYI Helsingissä 19.7.1989 PELASI Korisliigassa Team Componenta Karkkilassa (vuosina 2009–2010) ja Lappeenrannan NMKY:ssä (vuosina 2011–2012) VALMISTUI kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2017 PERUSTI Deidei Oy -konsulttiyrityksen puolisonsa Jasmin Assulinin ja Iina Salmisen kanssa vuonna 2021 NÄYTTELI vuonna 2022 Aikuiset-televisiosarjassa ja Häät ennen hautajaisia -elokuvassa JUONTAA Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 3.–4.10. Siitä hänellä on näyttöjä niin puhujana kuin mainosJo pienenä olin kova neuvottelemaan kaikesta. Slushista yrittäjäherätys Urheilu-uran jälkeen Nasim Selmani tähtäsi yliopistoon ja päätteli kauppatieteiden sujuvan. Yrittäjyys kiteytyy Deidei-konsulttiyrityksessä, jota Selmani oli perustamassa. KUKA. Harrastus kesti vain vuoden. Kun isommat kiusasivat, juoksin karkuun, vikkelä kun olin. – Deidei pyrkii asiakkaidensa kanssa olemaan muutos. Ostin niitä vain pari, mutta onnistuin keräämään niitä koulussa eniten. Turun Logomossa 14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 14 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 14 15.9.2023 10.43 15.9.2023 10.43. Tunteet puheeksi Nasim Selmani on aina kokenut olevansa luova. – Jo pienenä olin kova neuvottelemaan kaikesta. Deidei konsultoi yrityksiä ja järjestöjä monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus– ja inkluusiokysymyksissä (Diversity, Equality & Inclusion). – Meillä oli kai Suomen paras joukkue, ja voitimme kaikki turnaukset. Selmani kertoo heränneensä yrittäjyyteen teknologiatapahtuma Slushissa, jossa hän toimi sen ensimmäisenä inkluusiojohtajana vuonna 2018. Kalenteriin mahtuu joka vuosi ainakin parin viikon reissu retkeilyautolla. – En tykännyt tapella. Nykyisin hän pelailee lähinnä jalkapalloa ja padelia sekä surffailee. Lapsena Selmani kuuli rasistista nimittelyä. Kun niiden olemassaolon tunnistaa, niistä voi oppia pois. Korisliigassa Selmani pelasi kaksi kautta. Selmanin mukaan meistä jokainen on sisäistänyt ympäröivästä yhteiskunnasta kielteisiä ajattelumalleja
– Ei tunteista puhuminen vieläkään ole helppoa. Selmani kertoo jännittäneensä podcastin vastaanottoa, mutta yllättyi myönteisesti. Ne ovat tärkeitä kaikille, jotka ovat lasten ja nuorten kanssa tekemisissä. Hän toivoo sukupolvensa osoittavan tunteitaan paremmin kuin vanhempansa. Tärkeitä aikuisia Nuorena Nasim Selmani kaipasi aikuista, joka olisi kuunnellut ja ottanut tosissaan nuoren ideat. videoja elokuvanäyttelijänä. Jokaisen tulisi puuttua kaikkeen rasistiseen toimintaan. n Nasim Selmanista lapsille ja nuorille hyviä aikuisten kohtaamisia ovat ne, joissa vallitsevat ymmärrys, myötätunto ja kannustus. Näyttelemistä hän arvostaa, sillä se on vaihtelua konsulttityöhön. SuomiAreenan Jäbät & tunteet valtasi 30. Heihin kuului ala-asteen opettaja Timo Poutakari. Luovuuttaan Selmani hyödyntää myös Jäbät & tunteet -podcastissa, joka pyrkii laajentamaan perinteistä miehen mallia. – Aikuisten kohtaamisista hyviä olivat ne, joissa vallitsivat ymmärrys, myötätunto ja kannustus. Syyskuun alussa 47 podcast-jaksoa oli kuunneltu Spotifyssa ja YouTubessa yli 300 000 kertaa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 15 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 15 LM6_s12-15_NasimSelmani.indd 15 14.9.2023 8.57 14.9.2023 8.57. TikTok-videoilla on ollut yli kaksi miljoonaa näyttökertaa. Tämä on harjoitus loppuelämäksi. Selmani, Nosh A Lody ja Miro Olsoni aloittivat podcast-isäntinä tammikuussa 2021. – Uskon, että tulevat sukupolvet ovat omaa sukupolveani parempia. Tunnen itseni siinä keskinkertaiseksi, vaikka olen oppinut sanoittamaan tunteitani. Joku minua viisaampi on sanonut, että ensi kertaa lapset ja nuoret opettavat vanhempiaan. kesäkuuta. Selmani havainnoi ilmapiirin muuttuneen avoimemmaksi: urheilijamieskin voi tunnustaa haavoittuvuutensa. Medioissa on alettu puhua niin ammattiurheilijoiden masennuksista kuin peliriippuvuuksista. Hän tunnustaa häiriköineensä koulussa opetustavan vuoksi, ja arvioi oppivansa paremmin käytännöstä kuin sanallisesta selittämisestä.Koulusta jäivät silti hyvät muistot opettajista, jotka näkivät Selmanin kokonaisena eli hänen käyttäytymisensä taakse. Muita Selmania kannustaneita aikuisia olivat koripallovalmentajat Bernard Harris ja Erkki Koivisto-Rajala
Sopikaa sähkökatkon varalta paikka, josta löytyy aina helposti toimiva taskulamppu. Opetelkaa lämmittämään ruokaa turvallisesti. Apua löytyy Suomen Palopäällystöliiton laatimista ohjeista: 1. 4. 3. Tämän prinssin voi saada ratsastamaan vetämällä taulun vieressä olevasta narusta! SA AR N I SÄ IL YN O JA 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s16-19_Tulva.indd 16 LM6_s16-19_Tulva.indd 16 14.9.2023 9.04 14.9.2023 9.04. ULLA OJALA ”Syväluotaavaa ajattelua ja paneutumista vaalivan lukemisen pitäisi olla ilon ja ylpeyden aihe – ja sille pitäisi myös sallia sen vaatima aika.” PÄÄTOIMITTAJA (SIJ.) JOHANNA OSVÁTH NUORESSA VOIMASSA. Mitä, jos yksin ollessa pelottaa. 6. Opetelkaa käyttämään teräviä esineitä, kuten juustohöylää, saksia tai veistä. Aikuinen voi laittaa lapselle valmiiksi eväitä. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUAI Kun koululaista PELOTTAA YKSIN KOTONA Monen pienen koululaisen pitää osata olla jonkin aikaa yksin kotona. 2. Pimeä, naapurin koira tai äänekkäät aikuiset voivat aiheuttaa lapsessa ahdistusta. Tilanteiden ennakointi ja läpikäynti useampaan kertaan helpottaa lapsen pelkotiloja. Laatikaa selkeät säännöt siitä, mitä kotona yksin ollessa saa tehdä ja mitä ei. Miten välipala tehdään tai otetaan turvallisesti. 5. Mistä löytyvät tai miten saa yhteyden turvallisiin aikuisiin. Näin myös serkun perheessä, jossa nyt jo kuudetta luokkaa käyvä kehitti pienempänä yksin ollessaan liiankin luovia ratkaisuja pulmiinsa, kun taas kolmannen luokan juuri aloittanut jännittää kovasti yksin olemista. 7. Laatikaa säännöt niiden käyttämiseen – tai käyttämättä jättämiseen. Olipa kerran, tarina satujen synnystä on näyttely saduista, sankareista ja sankarittarista. Vapriikissa Tampereella 10.3.2024 asti avoinna olevassa näyttelyssä seikkailut ohjaavat kulkijaa eri aikakausiin ja paikkoihin sekä tutustuttavat tarinoiden yleismaailmallisiin lainalaisuuksiin
Tuhiseeko vaunuissa perheen uusi tulokas. Entä voisiko seminaariin osallistua etänä sen sijaan, että lentää kauas ja rasittaa ympäristöä. vanhusten hyvinvointia. Ilmastokäsikirja pyrkii suhtautumaan vallitsevaan tilanteeseen ja uhkakuviin realistisesti mutta pitäen kuitenkin esillä toivon näkökulmaa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli vuoden 2021 lopussa 176 pakkoavioliittoihin liittyvää ihmiskaupan uhria. Älytön juttu -video auttaa ymmärtämään, miten ja miksi aivomme ja autonominen hermostomme reagoi älypuhelimen käyttöön. äänteellisesti tai merkitykseltään samantapaisen nimen päivänä. Liiton lausunnossa painotetaan myös, että yhteiskunnan velvollisuus on järjestää sijoitettuina olleille jälkihuolto. Teos löytyy verkosta os. KÄSIKIRJAI Ilmastonmuutos SOSIAALITYÖSSÄ Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen kytkeytyvät ilmastotoimet ovat väistämättä osa sosiaalialan, myös lastensuojelun, ammattilaisten toimintaa. Keskusliitto korostaa sosiaalija terveysministeriölle antamassaan lausunnossa, että jälkihuolto käsittää marginaalisen osan ikäryhmästä, mutta juuri tälle pienelle ryhmälle erityinen tuki on olennaista. 77 % HUOLTAJISTA ON HUOLISSAAN LIIKENNETURVALLISUUDESTA LAPSEN TAI NUOREN KOULUMATKALLA. Ympäristön kannalta kestävää työtä ovat mm. Näin lyhyen jakson perusteella on mahdotonta arvioida siitä, onko lakimuutos saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Hänestä voisi tulla vaikkapa Alissa, Kira, J asu tai Mio. NIMETI Alissa VAI Tova. Lasten joogakoulu Perhejoogan tuottama maksuton materiaali yläkouluikäisille ja heidän vanhemmilleen tarjoaa tietoa myös siitä, miten aivoistaan ja hermostostaan voi huolehtia. Luonnon äärellä tehty sosiaalityö saattaa ehkäistä ilmastoahdistusta. Se kannustaa nuorta rakentamaan turvallista arkea ja elämää itselleen. Yhteisöpuutarhojen avulla voidaan tukea erityisryhmien, esim. > www.perhejooga.fi/alyton-juttu JÄLKIHUOLLON IKÄRAJAA ei saa laskea Lastensuojelun Keskusliitto ei kannata jälkihuollon ikärajan laskemista. Kalentereihin lisätään yhteensä 60 nimeä. > www.talentia.fi TILASTORAPORTTII Lapset yhä useammin VÄKIVALLAN UHREINA Vuonna 2021 alaikäisiin kohdistui perheväkivaltaa, pahoinpitelyitä ja seksuaalirikoksia huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti. Tai Aston, Caspian, Mila tai Tova. Vuonna 2021 viranomaisten tietoon tuli alaikäisiä perheväkivallan uhreja 2 600, lapsiin kohdistuneita epäiltyjä pahoinpitelyitä 8 105 ja epäiltyjä seksuaalirikostapauksia 3 920. Vuonna 2020 Suomen turvakodeissa oli kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneita asiakkaita runsaat 211 ja vuonna 2021 runsaat 162. ÄLYPUHELINI Pidetään huolta AIVOISTAMME Tiesitkö, että älypuhelin saa meidät toimimaan samalla tavalla kuin jos liikkuisimme maastossa, jossa voi tulla leijona vastaan. Nyt hänelle on mahdollista valita nimi, joka löytyy suomalaisesta tai suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista vuonna 2025. Petteri Orpon hallitus esittää jälkihuollon nykyistä ikärajaa laskettavaksi kahdella vuodella eli 23 vuoteen. Vaikka nimi ei olisi kalenterissa uudistuksen jälkeenkään, ei hätä ole tämännäköinen: nimipäivää voi viettää esim. LAUSUNTO LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 17 ›› LM6_s16-19_Tulva.indd 17 LM6_s16-19_Tulva.indd 17 14.9.2023 9.04 14.9.2023 9.04. kuntouttavat korjaamistyöpajat ja -kahvilat, joissa voidaan korjata pyöriä tai vaatteita, tehdä ja myydä ilmastoystävällistä ruokaa tai kierrättää jätteitä. kotikäyntien korvaamista etätapaamisilla tai työpaikan hankintojen miettimistä uudesta näkökulmasta. Talentian julkaiseman Sosiaalialan ilmastokäsikirjan mukaan ilmaston huomioon ottaminen voi tarkoittaa käytännön sosiaalityössä esim. Jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 vuoteen vuonna 2020. Väkivallan parissa toimivilla järjestöillä oli vuonna 2021 reilut 400 asiakasta, joiden asiakkuuden syy oli kunniaan liittyvä väkivalta. Raportissa julkaistiin ensimmäistä kertaa myös kunniaan liittyvän väkivallan tilastoja
kirjata sellaisten ammattilaisten yhteystietoja, jotka voivat auttaa lasta Suomessa. Tällaisia ovat esim. Turvavihkoon voi yhdessä aikuisen kanssa mm. asti esillä olevat taideteokset, valokuvat ja videot kertovat nuorten mietteitä turvasta, toivosta, joukkoon kuulumisesta ja tärkeitä pohdintoja rasismiin liittyen. Rasismi kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin heikentäen heidän hyvinvointiaan, muistutti Lastensuojelun Keskusliitto kuulemisessa, joka koski valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. TURVAVIHKOI VÄLINEITÄ väkivallan käsittelyyn Pesäpuu on tuottanut Suomeen tuleville peruskouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattua maksutonta materiaalia väkivallasta ja väkivallalta suojautumisesta. Kaksi vanhinta yrittää ottaa vastuuta ja huolehtia myös minusta, nuorimmainen taas haluaisi saada koko ajan huomioni.” 13-, 12JA 8-VUOTIAIDEN POIKIEN UKRAINALAINEN ÄITI NATALIA BAITEMIROVA PLAN-LEHDESSÄ. Kehittämistyössä on kuultu ammattilaisten ja Suomeen alaikäisinä tulleiden nuorten mielipiteitä. Ammattilaisille on laadittu aiheesta oma oppaansa. tietotulva ”Sota on varastanut ukrainalaislapsilta ison osan heidän lapsuuttaan. Brinkkalan Galleriassa Turussa 22.10. Poikani ovat joutuneet kypsymään liian nopeasti. Lastensuojelun erityisasiantuntija Saga Luoman mukaan aikuisen on tärkeää olla mukana turvavihon täyttämisessä. – Saattaa olla, että lapsi kuulee ensimmäisen kerran puhuttavan ääneen seksuaaliväkivallasta, kuritusväkivallasta tai lapsen oikeudesta koskemattomuuteen. Tarjolla on suomenja englanninkielinen Minun oma turvavihkoni. BR IN KK AL AN G AL LE RI A 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s16-19_Tulva.indd 18 LM6_s16-19_Tulva.indd 18 14.9.2023 9.04 14.9.2023 9.04. Yhteen piirretyt -näyttely esittelee nuorten pakolaisten taidetta ja kertomuksia Suomesta, Norjasta ja Skotlannista. Keskustelu saa lapsen ymmärtämään, että näistä asioista saa puhua, eivätkä ne ole Suomessa tabuja. opettaja, koulukuraattori ja vastaanottokeskuksen työntekijä
Mutta tekoäly voi myös aiheuttaa uhkia: l Tekoälysovellukset keräävät ja käsittelevät suuria määriä tietoja, mikä voi uhata lasten yksityisyyttä. 3–5-vuotiaiden päiviin tuovat sisältöä paitsi tavanomaiset leikki-, ruokailuja lepohetket, myös eläinpuiston 50 eläinlajia. KOULUI LISÄÄ koulunkäyntivalmentajia Kunnat palkkaavat kouluihin entistä enemmän tukihenkilöitä, joiden tehtävänä on toimia koulun muun henkilöstön kanssa turvallisina aikuisina. Sisätilaa vaativat toiminnot tapahtuvat perinteisessä Farmin maalaistuvassa. PÄIVÄKOTII ELÄINTEN KESKELLÄ Ähtärin Eläinpuistossa on aloittanut toimintansa 16 hengen päiväkotiryhmä. KIRJAI DIGITAALISUUS viehättää – Nuorten mielestä kaunokirjallisuuden lukeminen on pääosin tylsää, eikä siihen haluta käyttää vapaa-aikaa, sanoo Lotta-Sofia La Rosa, joka väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa elokuussa. TEKOÄLYI Uhka vai MAHDOLLISUUS. toteaa puiston toimitusjohtaja Arja Väliaho. Toivoa kuitenkin on: digitaaliset tekstimuodot viehättävät. ÄH TÄ RI N EL ÄI N PU IS TO O Y Lapset pääsevät päiväkotipäivän aikana tutustumaan vaikkapa Saukkolan elämään. Hän tutki nuorten lukumotivaatiota ja kaunokirjallisuuden lukemista, erityisesti e-kirjaa, äänikirjaa, painettua kirjaa ja lukuaikapalvelun kautta luettuja teoksia. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 19 LM6_s16-19_Tulva.indd 19 LM6_s16-19_Tulva.indd 19 14.9.2023 9.04 14.9.2023 9.04. 9 % :LLA YLÄKOULUIKÄISISTÄ EI OLE YHTÄÄN YSTÄVÄÄ. La Rosan mukaan painetussa kirjassa nuoria viehättää sen kosketustuntuma, digitaalisissa kirjamuodoissa puolestaan helppous ja mobiilius. Lastensuojelun Keskusliiton viestintätiimi kysyi blogikirjoitusta varten ChatGPT-sovellukselta tekoälyn vaikutuksesta lapsen oikeuksiin. He mm. l Tekoälyllä voi olla merkittävä rooli kehitettäessä lapsiystävällisiä verkkopalveluita ja sovelluksia. kohtaavat ja kuuntelevat oppilaita, ennaltaehkäisevät kiusaamista ja yksin jäämistä sekä edistävät yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä. – Yksi eläinpuiston tärkeimmistä tehtävistä on ympäristökasvatus. Tampere on pestannut viime vuosien aikana lähes 30 kouluvalmentajaa. Koulunkäyntivalmentajien palkkaamiseen kannustaa myös lakimuutos. l Tekoälysovellukset voivat aiheuttaa riippuvuutta ja lisätä digitaalista eriarvoisuutta. Elokuun alusta lähtien opetuksen järjestäjän, siis useimmiten kunnan, pitää ennaltaehkäistä oppilaiden poissaoloja ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Suurin osa nuorista valitsee äänikirjan. Tekoälyn yleistyessä lasten ohjaaminen digimaailmassa on muuttunut entistä vaativammaksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaakin Parental Advisory -leiman tavalla toimivaa tunnusta, joka auttaisi tunnistamaan tekoälyllä tehdyt sisällöt. l Tekoälypohjaiset algoritmit voivat sisältää piilotettuja ennakkoluuloja ja syrjiä tiettyjä ryhmiä, esim. Helsinki on palkannut täksi lukuvuodeksi 28 uutta kouluvalmentajaa ja Vantaa 11. haavoittuvassa asemassa olevia lapsiryhmiä. Sen mielestä tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia: l Tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisen tukena tarjoamalla yksilöllisiä oppimispolkuja ja personoituja opetusmateriaaleja. Mikäs sen parempi mahdollisuus siihen kuin varhaiskasvatuksen järjestäminen täällä paikan päällä
20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 20 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 20 14.9.2023 9.05 14.9.2023 9.05. lastensuojelu ”Arvostan näitä Ojamon perhetukikeskuksen työntekijöitä suuresti, kun näin millaista rauhallisuutta, osaamista ja sydäntä heillä on työssään. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että he ottivat minut työyhteisöönsä mukaan”, sanoo Pekka Kainulainen
Avustusta haettiin ja saatiin kaikkiaan vuosiksi 2018–2020, ja sen turvin Lohjan kaupunki palkkasi Kainulaisen tukikeskukseen osa-aikaiseksi taiteilijaksi. Taiteilijan on tosin pitänyt selvittää välit omien varjojensa kanssa, jotta on etäisyyttä, mutta näkemystä. ULLA OJALA | KUVAT MILLA VON KONOW P ekka Kainulaiseen otti kuusi vuotta sitten yhteyttä erikoissairaanhoitaja Erja Kivistö, joka työskentelee Ojamon perhetukikeskuksessa Lohjalla. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 21 ›› LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 21 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 21 14.9.2023 9.05 14.9.2023 9.05. Kivistön silmään olivat pistäneet erityisesti talon valkoiset sisäseinät, ja työkaverin kanssa oli kauhisteltu ulkotilan harmaata betoniseinää. – Lasten kanssa ei kauaa ihmetelty, kun alettiin piirtää ja viettää aikaa yhdessä. Samalla aloin tehdä luonnoksia tiloihin valmistettavista teoksista. – Lisäksi tällaisessa työssä on hyvä olla elämänkokemusta. Taiteen edistämiskeskuksella (Taike) oli sopivasti haettavissa yhteisöjen erityisavustus kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin. – Kauneus – se ohitetaan usein vähän sellaisena heppoisena asiana, sanoo Kainulainen. Tutustuin lastensuojelulakiin ja seurasin mediasta lastensuojeluaiheita, kertoo Pekka Kainulainen. Ensimmäinen vuosi meni tutustuessa toimintaan. Hän oli vuorotteluvapaalta palattuaan huomannut, että uusi, siisti lastensuojeluyksikkö kaipaa tiloihinsa kauneutta. – Kun Erja esitteli minulle taloa, silmäni poimi heti paljon tyhjää seinää, jolle olisi taiteen keinoin helppoa tehdä jotakin. Vaikken vielä silloin paljon lastensuojelutyöstä tiennytkään, arvasin, että näissä katsastuskonttorin näköisissä tiloissa tehdään dramaattista ihmissuhdetyötä. Hän pakkasi alusta lähtien Ojamoon mukaansa vihreän matkalaukun, jossa on piirustusvälineet. TAIDE auttaa arjessa Lohjalaisessa Ojamon perhetukikeskuksessa näytti hyvin erilaiselta ennen kuin taiteilija Pekka Kainulainen aloitti siellä osa-aikaisena taiteilijana. Aikaisemmin niin puhtaanvalkoisilla seinillä kukkivat nyt kukkaset ja suudelmaa odottavat kruunupäiset sammakot. – Kävin työntekijöiden viikkopalavereissa ja aloin tutustua työyhteisöön, työnkuviin, lapsiin ja nuoriin sekä tiloihin. Kainulaisen mukaan lastensuojelun piirissä toimivalla taitelijalla pitää olla myös kiinnostus ja halu toimia juuri lastensuojelun yhteydessä. Kainulaisella on taideopettajan pedagoginen pätevyys ja pitkä kokemus lasten ja nuorten parissa toimimisesta
Se oli hieno hetki. Vaikka on vaikeuksia ja myrskyjä, niistä voi selvitä, sanoo Pekka Kainulainen. Kivistön mielestä taiteellisen työskentelyn tulisi olla jatkuvasti osa lastensuojelulaitosten toimintaa. Kolmivuotinen taidehanke sai Kivistön jatkamaan töitä Ojamossa. – Näin lapset yritetään saada ymmärtämään, että teoksen on tehnyt aina joku ihminen. – Tämä on niin herkkää ja tarkkaa hommaa, että vielä rekrytoinnin jälkeenkin on tärkeää olla koeaika ja soveltuvuutta kannattaa tarkkailla puolin ja toisin. – On tärkeää, että ammattitaiteilija on osana työyhteisöä. Niitä ei olisi muuten syntynyt. – Samalla halusimme antaa vastapainoa sille mörölle, jollaisena lastensuojelu joskus nähdään. – Laitoin vielä uudenvuodenyönä viimeisiä kuvia paikoilleen ja tapasin muutaman nuoren, jotka olin kohdannut vuosien varrella aikaisemminkin. Hän koki, että Kainulaisen työskentelyn avulla lapset saivat elämäänsä juuri sitä, mitä olivat tarvinneet. Senkin hän korjasi Pekan kanssa. Toisena vuonna päätettiin tehdä lyhytelokuva . – Vain kerran lapsi on vahingoittanut teosta. Joku taiteilija voi huomata, että lastensuojeluyksikkö on liian rankka ympäristö itselle. Elokuvan myötä kiireellisten sijoitusten parissa työskentelevät pystyvät tarjoamaan perheille oman persoonansa lisäksi konkreettista materiaalia. Tällä hetkellä Ojamoon sijoitetaan lapsia ja nuoria vain kiireellisesti. He oppivat myös arvostamaan taidetta ja ottamaan vastuun aiheuttamastaan vahingosta. – Oli upeaa kohdata nuoria myöhemmin vaikka”SYVÄLLISIÄ ILON HETKIÄ” Taiteilija Pekka Kainulaisen työskentely Ojamon perhetukikeskuksessa antoi erikoissairaanhoitaja Erja Kivistölle syvällisiä ilon, jopa liikutuksen hetkiä. Siellä on seitsemän paikkaa sekä lasten että nuorten asuinyksikössä. Kainulaisen ja lasten ja nuorten välille oli syntynyt luottamus. Esimerkiksi Kohti rantaa -lyhytelokuva on jatkuvasti kaikkien katsottavissa. – Pekan läsnäolo synnytti lapsille aikuislähtöisistä toiveista vapaita mahdollisuuksien tiloja. Se osoittaa kunnioitusta lapsia ja taidetta kohtaan. Taideteokset ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tahdoimme näyttää myönteisen valon. Taiteilija Pekka Kainulainen oli Erja Kivistölle entuudestaan tuttu toisesta yhteistyökuviosta, joten hän tunsi Kainulaisen myötätuntoisen ja rakentavan tavan olla ihmisten kanssa. Jos teoksille sattuu jotain, Kainulainen juttelee niiden kanssa, jotka ovat vahingoittaneet teosta. Sen arveltiin olevan yksi tapa välittää tietoa kiireellisestä sijoituksesta tilanteissa, jotka ovat kaikkien asianosaisten kannalta yllättäviä ja jotka aiheuttavat miltei aina kriisin perheissä. 22 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 22 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 22 14.9.2023 9.05 14.9.2023 9.05. Kolmantena vuonna Pekka Kainulainen työsti seinille kuvia lasten piirroksista ja maalauksista. – Taideteokset talon sisällä ja ulkopuolella antavat mahdollisuuden irrottautua välillä hetkeksi vaikeista työtilanteista omaa mieltä elvyttävään mielikuvamaailmaan. Taideteokset synnyttävät myös spontaaneja voimaannuttavia keskusteluja esimerkiksi lasten vanhempien kanssa. Työyhteisö käyttää taideteoksia tietoisesti osana työtään. Syntyi YouTubessakin nähtävillä oleva video Kohti rantaa, joka on erään nuoren kertomus kiireelliseen sijoitukseen johtaneista syistä ja seurauksista. Myös työntekijöille taidetyöskentely antoi paljon
Ne olivat ilon ja vapautuneisuuden hetkiä. n Lastensuojelu on vajavaista ilman taiteellista ulottuvuutta. Esim. Ojamon perhetukikeskus on kiireellisesti sijoitettavien lasten ja nuorten yksikkö, jossa ammattilaiset arvioivat lapsen ja perheen tilannetta. Heidän sielunsa rentoutuivat ja hengittivät vapaasti. Tuolloin Kainulaista auttoi valtavasti se, että hänen ammatikseen työsopimukseen oli kirjattu taiteilija. pa Lohjan kaduilla: se tietyllä tavalla sanottu ”moi”. THL kokoaa palvelua erilaisista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden toimintamalleista. Kainulaisen mukaan taiteilijasta on mielenkiintoista nähdä, millä tavalla toinen ihminen ilmaisee jotakin kuvallisesti. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 23 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 23 LM6_s20-23_Taide Lastensuojelussa.indd 23 14.9.2023 9.05 14.9.2023 9.05. Mikään, mitä ihminen ilmaisee, ei ole sattumaa. Uusina nimikkeitä olisivat kulttuurikoulutetut ja sosiokulttuurisen työn tekijät. Kainulainen kirjoitti kokemuksistaan Ojamossa kirjan Taiteilija lastensuojelussa, jonka Taike julkaisi. Pekka Kainulainen ja Erja Kivistö ovat omalta osaltaan edistäneet tuota tavoitetta tuottamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) arvioitavaksi toimintamallin, jossa he kuvaavat Ojamon taideprojektia. Turpeisen mukaan pilotin yhteydessä on tarkoitus perehdyttää myös kulttuurihyvinvointiin orientoituneita taiteilijoita. Kainulaisen mukaan se, ettei hänen tarvinnut millään tavalla arvioida lapsia tai nuoria sai aikaan sen, että he tekivät taidetta spontaanisti. Viivan vetäminen on niin syvä ihmisyyden osoitus – jo käden paino viivaa piirtäessä kertoo jotakin. Mukana ovat myös ilmaisun, näkyväksi tulemisen ja kehittymisen näkökulmat. Muistan yhä, kuinka valtavan vapautumisen tunteen nuori koki saatuaan työn tehtyä. – Se on huonolla kynällä huonolle paperille kömpelösti toteutettu meritähti, mutta se on yhä minulla tallessa. Taiteilijan työnkuvaan kuuluu lähteä aina edes katsomaan, kun pyydetään. Lapset ja nuoret tiesivät saavansa piirtää niin kuin haluavat ja mitä haluavat. Hänen mukaansa on arvokasta, että taiteellinen toiminta ja taiteilija kohtaavat lapsen ja nuoren sellaisenaan ihmisenä, ei potilaan tai asiakkaan näkökulmasta. Lapsille ja nuorille taitelijan mukanaolo arjessa antoi monenlaisia asioita. – Heillä oli lupa olla sellaisia kuin ovat. Seinäjoella on käynnissä kaupungin kulttuuripalveluiden Lastenkulttuurikeskus Louhimon ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden alaisen perhetyön Tupasvillan taideja kulttuuritoiminnan kehittämishanke. Se on sydämen asia juuri sillä hetkellä sille ihmisille. Pekka Kainulainen soisi, että jokaisessa lastensuojeluyksiössä työskentelisi taiteilija. Kainulaisen mukaan yhdelle oli tärkeää tulla nähdyksi ja kohdatuksi, toinen tarvitsi hyväksytyksi tulemisen tunnetta, kolmannessa taidehetket saattoivat sytyttää kipinän harrastaa jatkossakin piirtämistä tai maalaamista. – Mikä tahansa piirretty on hyvin tärkeää. – Lähtökohta voi olla vaikka niinkin liikuttavan pieni asia kuin tyhjä betoniseinä. Vaikeitakin hetkiä lasten ja nuorten kanssa syntyi. Tavoitteena on vakiinnuttaa kulttuurin ja taiteen käyttö perhetyössä, ja kohderyhmänä ovat Seinäjoen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden asiakasperheet. Kainulainen kehottaa lastensuojeluyksiköitä, päiväkoteja ja kouluja ottamaan rohkeasti yhteyttä taiteilijoihin ja taiteilijaseuroihin. KULTTUURI TEKEE TULOAAN SOSIAALIALALLEKIN – Tilausta taiteen käytölle on kokemusten mukaan esimerkiksi perhepalveluissa ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) erityisasiantuntija, tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen. Kainulainen muistelee erästäkin nuorta, joka sanoi, ettei osaa ollenkaan piirtää, mutta teki kuitenkin meritähden. Myös joitakin paikallisia hankkeita on meneillään. – Minusta lastensuojelu on vajavaista ilman taiteellista ulottuvuutta. –Minun ei tarvinnut yrittää olla ohjaaja tai terapeutti, sain olla taiteilija. Hyvinvointialueilla on meneillään sosiaalija terveysministeriön koordinoima pilottihanke, jossa läpikäydään sosiaalija terveydenhuollon ammattinimikkeitä. – Lapsille ja nuorille taide voi olla leikin, sadun ja ilon maailma, seikkailu, jossa itse on tekijänä. Jotta yhä useampi lastensuojeluyksikkö ottaisi taiteilijan osaksi arkeaan, Kainulainen on postittanut kirjaa Suomen taiteilijaseuroille, joiden puheenjohtajilla on käsitys oman alueensa jäsenistöstä. Pääsin kohtaamaan lapset, nuoret tai heidän vanhempansa – ihmiset – siinä hetkessä ilman, että minulla oli heistä mitään ennakkokäsityksiä tai suunnitelmia heidän tulevaisuudestaan
IITA KETTUNEN K ehitysvammaisten Tukiliiton Tilke-hanke tarjoaa ilmaista keskustelutulkkausta vanhemmille, kun he neuvottelevat sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun tai perhetyön työntekijöiden kanssa. Palvelu on suunnattu kaikille vanhemmille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia ymmärtää viranomaisten puhetta tai toimintaa. Alkukeskustelut käydään vanhempien ja työntekijöiden kanssa erikseen. Taija Humisto varmistaa aina molemmilta osapuolilta, että asia tuli ymmärretyksi siten kuin oli tarkoitus. – Vanhemman luottamusta lisää se, että hän saa CO LO U RB O X 24 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s24-25_TilkeHanke.indd 24 LM6_s24-25_TilkeHanke.indd 24 14.9.2023 9.11 14.9.2023 9.11. Kysymys voi kuitenkin olla siitä, että vanhempaa pelottaa, kun työntekijä on tullut hänen kotiinsa ja alkaa puuttua perheen asioihin. Työntekijä puolestaan saattaa tulkita vanhemman käyttäytyvän välinpitämättömästi tai jopa aggressiivisesti ja ajatella, ettei vanhempi ymmärrä omia haasteitaan. Jo silloin vanhempi huomaa, että hän voi luottaa keskustelutulkkiin. Vanhempi saattaa kokea, että työntekijä haluaa hänelle pahaa ja viedä lapsen. lastensuojelu Kun viranomaisen kohtaaminen pelottaa Jos vanhemmalla on vaikeuksia oppimisessa tai ymmärtämisessä, voi asioiden hoitaminen sosiaalityöntekijän kanssa olla hankalaa ja pelottavaa. On tärkeää, että yhteisissä keskusteluissa toisen puhuessa toinen kuuntelee keskeyttämättä. Tilkkeen työntekijä Taija Humisto kertoo huomaavansa usein vanhempien ja työntekijöiden asiakaspalavereissa, etteivät he ymmärrä toisiaan
Kuten esimerkiksi sitä, mitä meidän pitäisi tehdä perhekuntoutuksen aikana, jotta kotiutuisimme hyvin ja arki alkaisi sujua, Henna kertoo. Palavereissa ja neuvotteluissa jokin asia saattoi jäädä kuulematta myös sen vuoksi, että Henna jännitti niissä kovasti. Tulisi myös pohtia, mitkä asiat johtuvat köyhyydestä ja mitkä laiminlyönnistä. Joskus kyse voi olla siitä, ettei vanhempi ymmärrä, mistä puhutaan. Sen mukaan kodin tulisi olla tietyllä tavalla siivottu tai vanhempien ja lasten ulkonäön tulisi noudattaa tiettyä kaavaa. Hahmotusvaikeuksien vuoksi jonkin sanan merkityskin saattoi olla vaikea ymmärtää. Sen työntekijöihin voi ottaa yhteyttä mistä päin Suomea tahansa. Hennan nimi on muutettu. Sittemmin perhe on tavannut sosiaalityöntekijää ilman tulkkausta, sillä Henna ei enää jännitä viranomaisten tapaamista. – Sosiaalityöntekijän puhetta oli hankala ymmärtää. – Onko lapsen kasvulle ja kehitykselle vaarallista, jos lattialla on hiekkaa tai kodissa haisee hieman pahalta. Joskus kyse voi olla vanhemman tavasta ilmaista tunteita: hänestä saattaa olla vaikkapa helpompi katsoa muualle kuin työntekijään, kun puhutaan vaikeasta asiasta. Yhteydenotot tulivat aiemmin lastensuojelun tai perhetyön työntekijöiltä, mutta nykyään keskustelutulkkausta pyytävät pääasiassa asiakkaat tai heidän läheisensä, jotka ovat kuulleet hankkeesta puskaradion kautta. Niin mikään ei mennyt ohi tai jäänyt kuulematta. Vanhempien luottamus työntekijöihin on lisääntynyt. Esimerkiksi perhekuntoutuksessa on tärkeää arvioida, kuinka aamutoimet vauvan kanssa sujuvat. Myös yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa on parantunut, kun luottamus on lisääntynyt. Myös työntekijöiden tavat toimia asiakasvanhemman kanssa ovat saattaneet muuttua, kun ymmärrys vanhemman tilanteesta ja tavasta olla vuorovaikutuksessa on lisääntynyt. Silloin hän myös huomaa, että työntekijä kuuntelee hänen asiansa kunnolla. Taija Humisto kertoo törmäävänsä perhetyössä välillä siihen, että on jääty ikään kuin jumiin siisteysnormiin. Tulkatut keskustelut ovat helpottaneet asiakastilanteita. Pinnallisten seikkojen sijaan pitäisi arvioida sitä, mikä vanhemmuudessa toimii ja mikä ei. n > www.tukiliitto.fi/tilke Ei kannata jumiutua siisteysnormeihin. Perheen kaikki tavoitteet toteutuivat, ja se pääsi elämään normaalia perhearkea omassa kodissa. Tilke-hanke on valtakunnallinen ja asiakkaille ilmainen. – Oli helpompi ymmärtää, kun Taija ( Humisto) pilkkoi asiat ja kirjoitti ne paperille. Silloin kannattaa varmistaa, kuunteleeko vanhempi. puhua rauhassa. Silloin hän voi pyrkiä piilottamaan omia haasteitaan huostaanoton pelossa. Vanhempi tietää, että siihen, miksi jokin asia tehdään, on jokin syy, eikä kyse ole kiusanteosta.” JÄNNITYS HELPOTTI Henna oli miehensä ja 10 kuukauden ikäisen vauvansa kanssa perhekuntoutuksessa. Tilkkeellä ei ole kanavaa, jonka kautta se tavoittaisi vanhempia suoraan. Sen jälkeen oli työntekijän vuoro kertoa, mitä hän kuuli. Sosiaalityöntekijä ehdotti perheelle Tilke-tulkkausta, koska Hennalla on huono kuulo ja molemmilla vanhemmilla on hahmottamisvaikeuksia. Kun työntekijä selittää vanhemmalle, miksi hänen on tehtävä tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, vanhemman on helpompi ymmärtää, ettei kyse ole kiusanteosta. – Vanhempi pystyi sanoittamaan tunteensa hyvinkin vuolaasti. – Nyt ymmärrämme sosiaalityöntekijän kanssa paremmin toisiamme, ja hän osaa ottaa huomioon pelkoni ja jännitykseni. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 25 LM6_s24-25_TilkeHanke.indd 25 LM6_s24-25_TilkeHanke.indd 25 14.9.2023 9.11 14.9.2023 9.11. Jos vanhempi ei työntekijän mielestä kuuntele tai on välinpitämätön, kannattaa varmistaa, ymmärtääkö vanhempi, mitä on tapahtumassa. Kun tämä vastasi myöntävästi, Humisto kysyi, miltä asioiden kuuleminen tuntui. Sosiaalityöntekijä pyysi vanhempaa keskittymään, ja Humisto varmisti, kuuliko vanhempi, mistä puhuttiin. Humisto kertoo tilanteesta, jossa vanhempi katsoi muualle ja tuntui sisäänpäin kääntyneeltä, vaikka hänen silmäkulmassaan kimalsi kyynel. Tunneilmaisun lisäksi myös vuorovaikutustaidot saattavat poiketa toisistaan. Kun vanhempi ymmärtää tämän, hänen on helpompi ottaa vastaan ohjausta. SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN PALAUTE ”Ymmärsin, mitä ja miten vanhempi ymmärtää. Tajusin myös, miten voin muuttaa omaa vuorovaikutustapaani, jotta tilanne olisi helpompi vanhemmalle.” ”Ymmärrys jopa vanhemman historiasta ja siitä, miten tähän tilanteeseen on tultu, lisääntyi.” ”Vanhempi ei ole enää niin hermostunut tilanteesta
Tutkimuksessa kartoitetaan haitallisten lapsuudenkokemusten piirteitä ja niiden vaikutuksia myöhempään elämään sekä sitä, miten lastensuojelu, peruspalvelut tai kolmannen sektorin palvelut pystyvät ehkäisemään ikäviä kokemuksia. Aineisto mahdollistaa esimerkiksi vanhempien mielenterveysja päihdeongelmien sekä lapsen kokeman väkivallan yhteyksien tarkastelun. Lisäksi selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, saavatko lapsi ja perhe apua avohuollon tukitoimista vai johtaako asiakkuus lapsen huostaanottoon. Tietoa saadaan myös siitä, mitä erityisvaatimuksia rikoksesta epäillyn alaikäisyys asettaa esitutkinnalle. Ellosen mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lapsia pitäisi osallistaa heidän palvelujensa kehittämisessä, mutta Suomessa heitä ei juuri ole kuultu. Käytössä on satojentuhansien suomalaisten aineistoja. Hän tutkii hankkeessa lasten osallisuuden edistämistä. Siihen kuuluvat vuodelta 2000 kaikki alle 15-vuotiaat ja saman talouden aikuiset sekä muualla asuvat biologiset vanhemmat. lastensuojelu On monia lasten ja nuorten palveluja, mutta mitkä niistä tepsivät ajoissa. HANNU KASKINEN I soja kysymyksiä ratkotaan isossa ACElife-tutkimushankkeessa, joka käynnistyi vuoden alussa. Jotta lapsen asema paranisi, lainsäätäjät ja -soveltajat saavat tutkijoilta ohjeistuksia. Palvelujen vaikuttavuutta perataan muun muassa kysymällä kodin ulkopuolelle sijoitetuilta lapsilta, millaista on laadukas sijaishuolto. ACElife yrittää korjata asian. Tutkijat paneutuvat haitallisiin lapsuudenkokemuksiin ja siihen, miten niitä voi ehkäistä ja mitä on tehtävissä, jos yhteiskunta epäonnistuu. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa ACElife-hanketta johtaa kriminologian dosentti, tutkimusjohtaja Noora Ellonen Tampereen yliopistosta. Miten ehkäistä haitallisia lapsuudenkokemuksia. Entä miten lapsia kuultaisiin nykyistä paremmin. Tutkijat käyttävät viranomaisrekistereistä yhdistettyä satojentuhansien suomalaisten aineistoa. Paras apu TULEE VARHAIN 26 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s26-29_ACELife.indd 26 LM6_s26-29_ACELife.indd 26 14.9.2023 9.14 14.9.2023 9.14
Kentän hankkeisiin pitää myös sitouttaa johdosta alkaen koko henkilöstö. Laajasalo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija. Hänestä hankkeiden viemisestä rakenteisiin puhutaan paljon, mutta sen toteuttamisessa kaikilla on paljon oppimista. Lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä ratkovat yhdessä poliisi, terveydenhuolto, lastensuojelu ja syyttäjä. Kun Suomi on iso ja pitkä maa, hyvinvointialueiden johtajat ja lastensuojelun kehittäjät eivät juuri kohtaa, hän arvioi. ACElifessä Laajasalo johtaa tutkimusta, jossa arvioidaan Ensija turvakotien liiton maahantuomaa menetelmää, joka on suunnattu väkivaltaisissa perheissä eläville. Näihin kuuluvat kaksi Turun yliopiston levittämää menetelmää. Miten hankkeista ja tutkimuksista uutisoidaan niin, että saavutetaan hyviä tuloksia eikä leimata lisää. – Jos lapselle kertyy monia haitallisia kokemuksia, esimerkiksi psyykkisten ja fyysisten sairauksien, rikollisuuden ja itsetuhoisuuden riskit kasvavat. – Aina pitäisi tutkia, toimiiko uusi työmalli. Paasivirta miettii. Liitto on yksi ACElifen sidosryhmistä. Kaikkien pitää ymmärtää, jos uusi menetelmä muuttaa työajan käyttöä tai jos tarvitaan työnohjausta, Taina Laajasalo sanoo. Kehittämishanke kestää tyypillisesti pari vuotta, mutta sen seuranta jää vähäiseksi. Kyseessä on THL:n kehittämä menetelmä, joka pyrkii lisäämään vanhempien luottamusta palveluihin. Oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo täydentää, että tutkimushavainnoista viestitään koko hankkeen ajan sekä palvelujen kehittäjille että lapsille ja nuorille. Annukka Paasivirta kaipaa kansallista kehittämistä. Toisaalta Paasivirta sanoo, että tietoa hyvistä käytännöistä kertyy niin paljon, että pääasiat pitää tehdä ymmärrettäviksi. Tavoitteena on lopettaa vanhempien lapsiin kohdistama väkivalta sekä parantaa vanhempien ja lasten vuorovaikutusta. Tämä heijastaa palvelujärjestelmän epäkohtia, ei työntekijöiden taitamattomuutta. ACElife etsii tapoja, joilla lapset voisivat koko hankeajan aidosti osallistua hankkeeseen. Siksi yleensä ei tunnisteta, miksi hyväkään käytäntö ei juurru. – Suomessa satsataan vähäisesti lastensuojelun kehittämiseen. Juuri tätä menetelmää arvostaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta. – Kaikessa lapsia ja nuoria koskevassa pitäisi toimia heidän kanssaan. – Lastensuojelu edellyttää myös eettistä pohdintaa. Monialainen esiselvittely alkaa, kun vähintään epäillään tapahtuneen jotakin pahasti haitallista. Hankkeessamme lapset tuottavat tutkimusaineistoja, esimerkiksi chat-keskusteluja. Kun saamme tuloksia, kysymme, mitä lapset niistä ajattelevat, Laajasalo kertoo. Hankkeen avainsana on monialaisuus. Laajasalo johti aiemmin Barnahus-hanketta, joka tehostaa väkivaltaepäilyselvityksiä sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Hyvän pitäisi levitä Niin Barnahuskuin ACElife-hankkeessa myös kerätään tietoa ja seurataan työn vaikuttavuutta. – On syytä myös tutkia, miten ylisukupolvinen huono-osaisuuden ketju katkaistaan, Paasivirta sanoo. ACElife-hankkeessa Taina Laajasalon tutkijaryhmä arvioi myös ryhmätoimintaa, jossa perhekeskukset tarjoavat ulkomaalaistaustaisille vanhemmille tukea. Näyttöä hoitomalleista Taina Laajasalo toteaa, että valtakunnallisesti levitetyt vanhemmuuden tuen muodot lapsen käytösongelmien ratkaisemiseksi on pätevissä tutkimuksissa todettu vaikuttaviksi. Barnahus-työssä esimerkiksi väkivaltaepäilyjä esiselvitetään monialaisesti jo 14 alueella. Myös Laajasalo painottaa osallisuuden tärkeyttä. Haluan tutkimuksemme edistävän sitä, että yhteiskunta reagoisi ketterämmin, Ellonen sanoo. Yleensäkin hän uskoo, että monipuolinen ACElife tuottaa laadukasta tutkimusta ja toimivia ratkaisuja lastensuojeluun. Näin selvitetään työn vahvuuksia ja heikkouksia. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 27 ›› LM6_s26-29_ACELife.indd 27 LM6_s26-29_ACELife.indd 27 14.9.2023 9.14 14.9.2023 9.14. Monialaisesti ratkaisuihin Taina Laajasalo kiteyttää, että alan tutkimuskirjallisuudessa lasten haitalliset kokemukset jaetaan kolmeen pääsyyhyn: väkivaltaan, laiminlyöntiin ja huonoihin kotioloihin. Paasivirta arvelee, että kärsivällisyyttäkin tarvitaan nykyistä enemmän. – Suomi reagoi usein hitaasti lasten ja nuorten ongelmiin. Voimaperheet on suunnattu alle kouluikäisten käytösongelmien hoitoon ja Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusLastensuojelu edellyttää myös eettistä pohdintaa. Näihin sisältyy monentyyppisiä kokemuksia, esimerkiksi henkistä väkivaltaa, huoltajan päihdeongelmia ja huoltajan vankeustuomioita. Siitä huolimatta hyvät käytännöt eivät aina leviä ympäri Suomen. Laajasalo arvostaa tätä, mutta tähdentää, että riskejä on myös ehkäistävä jo ennen epäilyn syntymistä
Samalla perheen ilmapiiri paranee. – Monitasoisen ongelman ratkaisu vaatii monen tason toimia – myös niitä hitaasti tehonsa näyttäviä, Laajasalo muistuttaa. Monen tason ongelmat ja ratkaisut Joskus lastensuojelu epäonnistuu, ja lapsi jopa kuolee väkivallan seurauksena. ryhmä 3–12-vuotiaiden käytöshäiriöiden ehkäisyyn ja niiden hoitoon. – Jos perhe saa tarpeisiinsa räätälöityä tukea kotiin jo varhain, se ehkäisee niin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kuin lapsen myöhempää rikollisuutta sekä parantaa äidin hyvinvointia, Laajasalo sanoo. Neuvolassa esimerkiksi kysytään masennuksesta niin äidin raskausaikana kuin synnytyksen jälkeen. Edistytty siis on, vaan ei tarpeeksi. n Koskaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa myönteisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa myönteisesti. Laajasalo painottaa, että monien ehkäisytoimien hyvistä vaikutuksista on hyvää tutkimustietoa. Ehkäisevien toimien tuloksia voi kuitenkin usein joutua odottamaan monta vaalikautta. – Näistä menetelmistä tiedetään, että lapsen käyttäytymistä voi parantaa, kun vanhempia ohjataan oikein. Taina Laajasalo edellyttää, että tapaukset selvitetään kunnolla, jotta niistä osataan ottaa opiksi. Kun vakavista väkivallanteoista uutisoidaan, päättäjät ymmärrettävästi vaativat, että asia pitää korjata heti. Kun Laajasalo valmistui psykologiksi yli 20 vuotta sitten, näyttöön perustuvia käytösongelmien hoitomalleja ei Suomessa juuri käytetty. – Onneksi tiedetään myös suojaavien kokemusten iso merkitys: Edes iso riski ei määrää ihmisen suuntaa mitenkään lopullisesti. – Hyvä vanhemmuus vahvistuu, jos moniriskinen perhe saa esimerkiksi tunnesäätelykeinoja vaikkapa päiväkodin aloittamisvaiheessa. Hän kehuu neuvolapalveluita, jotka saavat pienten lasten perheisiin arvokkaan yhteyden. Raskausja pikkulapsiajan räätälöidyistä kotikäynneistä on vuosikymmenten näytöt. Jos tällöin onnistutaan estämään rankaisevaa kasvatusta, kuten kuritusväkivaltaa tai tavaroiden takavarikointia, se voi ehkäistä tulevaa väkivaltaa. Vaikka neuvolan vastaanottokäynnit ovat tärkeitä, tarvitaan myös perheisiin vietävää työtä. LM6_s26-29_ACELife.indd 28 LM6_s26-29_ACELife.indd 28 14.9.2023 9.14 14.9.2023 9.14. Lasten ja nuorten pahoinvointi on esimerkiksi kouluterveysja lapsiuhrikyselyjen mukaan osin kasvanut, mutta Laajasalo korostaa myös toivon näkökulmaa
> https://acelife.fi/ Tarjoamme hyvinvointialueille lastensuojelun palveluita varhaisesta tuesta sijaishuollon perhehoitoon ja sijaishuoltoyksiköihin. Turun Logomossa. Life viittaa siihen, että haitallisia lapsuudenkokemuksia ja niiden seurauksia tutkitaan koko elämänkaaresta. attendo.fi/lastensuojelu-ja-perhehoito ATTENDON LASTENSUOJELUPALVELUT Inhimillistä, tuettua ja vaikuttavaa LM6_s26-29_ACELife.indd 29 LM6_s26-29_ACELife.indd 29 14.9.2023 9.14 14.9.2023 9.14. Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi 14.10.2022 – 17.12.2023 Musiikkia monipuolisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi: Musiikkia monipuolisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi: LASTENKONSERTIT YMPÄRI MAAN: LASTENKONSERTIT YMPÄRI MAAN: .fi LASTENLEVYKAUPPA.fi LASTENLEVYKAUPPA.fi TALOUDELLISESTI TUETUT VIIDEN VUOROKAUDEN TÄYSIHOITOLOMAT SISÄLTÄVÄT MAJOITUKSEN, RUOKAILUT JA LOMAOHJELMAN. Mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sidosryhminä Ensija turvakotien liitto, Helsingin kaupunki, lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, oikeusministeriö, Osallisuuden aika ry, Poliisihallitus, sosiaali– ja terveysministeriö sekä SOS-Lapsikylä. Hanketta esitellään Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® 4.10. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke jatkuu ainakin vuoden 2025 loppuun. LUE LISÄÄ WWW.MTLH.FI Mikä ACElife. Monitieteinen tutkimushanke, jonka nimessä ACE tulee sanoista Adverse, Childhood ja Experiences
Tutkimuksen tärkein anti piilee tulosten erottelutarkkuudessa: somen vaikutusta nuorten arvoihin ja ostoaikeisiin on tutkittu ennenkin, mutta harvoin suhteessa juuri tiettyjen somekanavien käyttöön. He pitivät nuoremmille tyypillistä brändija luksuskulutusta hieman lapsellisena identiteetin pönkityksenä. Havaintoa on selitetty kahdella tavalla: joko some edistää materialismia tai sitten valmiiksi materialismiin taipuvaiset nuoret viihtyvät somessa muita paremmin. Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että nuoret rakentavat kulutustyyliensä avulla selkeitä kuluttajaidentiteettejä. YouTubessa aktiivisuus puolestaan liittyi ostoaikeisiin muttei arvoihin. Tutkijat jakavat tyylit kolmeen päätyyppiin: l Bränditietoisille kuluttajille tietyt tuotemerkit ja luksus ovat tärkeitä. Ensimmäinen tutkimus kertoo, että aktiivisesti YouTube-vaikuttajia seuraavat 15–19-vuotiaat aikovat ostaa enemmän somevaikuttajien mainostaTIETOA tutkittua SOSIAALISELLA MEDIALLA ON ISO ROOLI NYKYNUORTEN ELÄMÄSSÄ – SIELTÄ OMAKSUTAAN JOPA KULUTTAJAIDENTITEETTI. Materialismilla tarkoitetaan tässä sitä, kuinka suuri rooli esineiden omistamisella on nuoren henkilön elämässä ylipäätään, missä määrin hänen onnellisuutensa riippuu omistamisesta ja pitääkö nuori tavaroiden omistamista tärkeänä menestyksen merkkinä. l Kestävät kuluttajat korostavat ekologisuutta ja eettisyyttä. M O ST PH O TO S SOME-KANAVAT eivät ole veljiä keskenään mia tuotteita kuin he, jotka seurasivat vaikuttajia harvoin. l Trendikkäät second hand -kuluttajat etsivät muodikkaita mutta edullisia löytöjä kirpputoreilta. Jyväskylän yliopisto julkaisi keväällä kaksi tutkimusta, joissa selvitetään sosiaalisen median roolia nuorten kuluttajaidentiteetin muodostumisessa. ylävinjetti A hkeran somen käytön tiedetään liittyvän nuorilla materialistisiin arvoihin. Tyylit omaksuttiin sosiaalisesta mediasta, jossa niitä ja omaa identiteettiä myös esiteltiin. Useimmat 17–19-vuotiaat kokivat kasvaneensa iän myötä ulos brändikulutuksesta. Tuloksia voi tulkita niin, että siinä missä YouTube esittelee erilaisia tuotteita, Instagram ja TikTok markkinoivat kokonaista elämäntapaa. ANTTI VANAS Nuorista löytyy kolmenlaisia kuluttajia. 30 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s30-31_Tutkitut.indd 30 LM6_s30-31_Tutkitut.indd 30 14.9.2023 9.25 14.9.2023 9.25. Tutkimukset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -hanketta ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiConsumers-hanketta. Tutkijat arvioivat eron johtuvan siitä, että YouTubessa on paljon tuotteisiin liittyvää sisältöä, kun Instagramissa ja TikTokissa korostuu kiiltokuvamainen, tarkkaan harkittu ja materialistisia arvoja painottava sisältö. Toisin kuin YouTuben kohdalla, aktiivisuuden aste ei kuitenkaan näkynyt ostoaikeissa. 1950-LUVUN KOULUKOTINUORET SEN SIJAAN OLIVAT VÄKIVALTAISEN KASVATUKSEN ARMOILLA. Samalla tutkittiin somevaikuttajien seuraamiseen ja kuluttamiseen liittyvien tekijöiden yhteyksiä. Viihtyvyys selittyisi sillä, että some tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vertailla sosiaalisia statuksia. Tutkimuksissa analysoitiin 800:lle 15–19-vuotiaalle nuorelle tehdyn puhelinkyselyn ja ryhmähaastattelujen tuloksia. Tutkimus osoittaa myös, että aktiivisesti Instagram-, Snapchatja TikTok-vaikuttajia seuraavilla nuorilla oli materialistisemmat arvot kuin vaikuttajia vähemmän seuraavilla
LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 31 LM6_s30-31_Tutkitut.indd 31 LM6_s30-31_Tutkitut.indd 31 14.9.2023 9.25 14.9.2023 9.25. 1960-luvun puolivälissä koulukotien julkinen arvostelu yltyi ja kasvatusmenetelmät alkoivat muuttua. Miehet kuvasivat koulukodin kaventaneen ja riistäneenkin heidän persoonallisen identiteettinsä mahdollisuuksia kasvaa. Sisäsyntyisen pahuuden sijaan syitä lapsen häiriintyneeseen käytökseen alettiin etsiä esim. Salenius korostaa uuden nuorisokulttuurin, erityisesti musiikin merkitystä patriakaalisten muurien murtajana. Yhteydenpitoa omaan perheeseen ei kannustettu tai se jopa katkaistiin. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla miehillä oli vaikeuksia sopeutua siviilielämään koulukodista vapautumisensa jälkeen. Brittibändien valtava suosio sai monet koulukotinuoret innostumaan soittoharrastuksesta. Koulukotilapsiin kohdistunut väkivalta saattoi olla täysin ennakoimatonta ja sattumanvaraista, kuvailee Paula Salenius väitöskirjassaan. Elämä koulukodeissa muuttui vapaammaksi ja säännöistä neuvotteleminen joustavammaksi. Eräs haastatelluista kuvailee yön vaikeita hetkiä: ”Niin kun tossa mainitsin, syystä meijät vietiin sinne, mutta ei meitä ois saanu hakata siellä ja rääkätä henkisesti, että vielä vuosikymmenten jälkeen vielä ollaan unissaan siellä… Älä lyö enää!” Paula Saleniuksen väitös Koulukotisijoitus ja miehen identiteetin rakentuminen – Tutkimus 1950–60-luvuilla Järvilinnan vastaanottokotiin ja Pernasaaren koulukotiin sijoitettujen miesten elämäkerrallisista narratiiveista tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa. Kaiken ylittäväksi positiiviseksi kertomukseksi nousee läheisen suhteen luominen omiin lapsiin. Tutkimusta varten haastatellut miehet oli sijoitettu lapsina Järvilinnan vastaanottokotiin ja Pernasaaren koulukotiin 1950ja 60-luvuilla. varhaisen kiintymyssuhteen epäonnistumisesta. Salenius tarkastelee väitöksessään yhdeksän koulukotitaustaisen miehen identiteetin rakentumista. Kertomukset sijoittuvat 1950-, 60ja 70-luvuille, jolloin koulukodista vapautuneille ei vielä järjestetty jälkihuoltoa. Miesten kapina ja aggressiivisuus ilmenivät rajuna alkoholinkäyttönä ja rikoksina. Pedagogisten tavoitteiden kärjessä olivat kuri ja järjestys. Kohtelu oli jatkuvaa ajan miesihanteiden testaamista tilanteissa, joissa kasvavat pojat olisivat tarvinneet aikuisen miehen tukea ja ohjausta. Brittibändien suosio vaikutti Suomessakin kasvatusmenetelmiin. Kasvatus sosiaalisti poikia perinteiseen miehuuteen, johon kuuluivat voima, aggressio ja tunteiden kieltäminen. Väkivalta uhkasi sekä henkilökunnan että muiden poikien taholta. Elämä voi eheytyä, mutta traumaattiset koulukotimuistot seuraavat mukana vuosikymmenestä toiseen. Linja heijasti vanhaa kasvatuskäsitystä, joissa pahantapaisten lasten ongelmat nähtiin heidän omina moraalisia ongelminaan. Kertomukset kiertyivät lopulta päihteiden kyllästämästä ja rikollisesta elämästä työntekoon, parisuhteeseen ja kotiin. Pojille tarkoitetuissa koulukodeissa kasvatus oli fyysisesti vahvojen miesohjaajien työtä. Arvostelijat kyseenalaistivat sekä patriarkaalisen mieskuvan että mieheksi kasvattamisen keinot. n M O ST PH O TO S 1950-luvun koulukoti oli VÄKIVALLAN LINNAKE 1950 -luvun suomalaiset koulukodit olivat väkivallan läpitunkemia paikkoja
kasvu Hyvä ja paha kohtaavat SATUJEN METSÄSSÄ! Kautta aikain satujen sankarit ovat liikkuneet usein metsässä. Yleisö vuoroin keskittyy hiirenhiljaa, vuoroin tirskahtelee muurahaisen jännäpissalle. Oletteko valmiita seikkailuun?! Näin mukaansatempaavasti muusikkonäyttelijä Jussi Ollila johdattaa yli nelikymmenpäistä päiväkotilasten katrasta Metsäsatuseikkailuun Helsingin Matokallion metsään. Hyviä ja pahoja voimia Menneinä aikoina metsään on liittynyt paljon mystiikkaa ja uskomuksia. Ollila alkaa arvuutella lapsilta, mikä sadussa esiintyvä esine on ja missä se on. Miksi metsä on niin tärkeä osa satuperinnettä. – JOOO! vastaa turvaliiveihin, kurahaalareihin ja kumisaappaisiin sonnustautunut pikkuihmisten kuoro. Miksi juuri metsä saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ollila improvisoi eläytyen pienen muurahaisen ja mahtavan kotkakuningattaren kohtaamiseen, joka huipentuu muurahaisen sankaritekoon. Miten satujen metsä on muuttunut. Vielä pitkään kristinuskon saapumisen jälkeenkin suomalaiset uskoivat metsän henkiin, haltioihin, peikkoihin ja tonttuihin. Tämä on metsän portti. – Saduissa tuo fantasiamaailma on jäänyt elä32 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 32 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 32 14.9.2023 9.29 14.9.2023 9.29. Muinaissuomalaiset palvoivat metsän suuria ruhtinaita, karhua ja hirveä. Yleisö asettuu istumaan kaareen edellispäivän sateesta märälle sammaleelle. Retkueen taivallus päättyy kallioiselle metsäaukealle. Kansansadut kertovat karhun ja ketun kohtaamisista, Grimmin sadut Hannun ja Kertun retkestä ja Punahilkan matkasta metsän halki isoäitinsä luo, ja Anni Swanin tarinoissa metsä on paitsi eläinten myös haltioiden ja peikkojen valtakuntaa. Kulttuurikeskus Stoan järjestämä satutuokio vie lapset aivan konkreettisesti metsään, mutta onpa metsä muutoinkin ollut kautta aikain yksi tavallisimpia satujen ja tarinoiden tapahtumapaikkoja. ANU VALLINKOSKI | KUVAT JANI LAUKKANEN T ässä on iso vanha puu ja tuossa toinen. Nykysaduissakin mennään edelleen metsään ainakin silloin tällöin. Pienet meediot osuvat oikeaan veikatessaan lehteä ja puuta. Tarina voi alkaa
LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 33 ›› LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 33 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 33 14.9.2023 9.29 14.9.2023 9.29. Kolmen helsinkiläisen päiväkodin lapsia osallistui elokuiseen metsäsatuseikkailuun Matokallion metsässä
34 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 34 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 34 14.9.2023 9.29 14.9.2023 9.29. ylävinjetti Isla Vainio (vas.) ja Sara Santos ehdottavat sadun sankarille nimeä
– Täällä asuu kalhuja, pupuja ja peuloja. Toisaalta esimerkiksi peikot, pedot ja erilaiset pahuuden voimat pitävät majaansa juuri metsässä. mään, lastenkirjallisuuden opettaja ja tutkija Sirpa Kivilaakso sanoo. Ihmishahmojen sijaan hankalia aiheita on monesti helpompi käsitellä karikatyyristen eläinhahmojen kautta. Vanha kuusi voi oksillaan antaa suojaa metsään eksyneille. – Jostain syystä fantasiaa ja symboliikkaa on vähemmän kuin ennen, Sirpa Kivilaakso huomauttaa. – Muurahainen oli paras. Esimerkiksi viekas ja viisas kettu sekä hölmönpuoleinen karhu ovat tuttu parivaljakko monesta tarinasta. Tarinaperinteen ansiosta kuulijat tunnistavat nopeasti ketun ovelaksi ja karhun hölmöksi. Ne juontavat antiikkiin ja kreikkalaisen Aiso poksen sepittämiin eläinsatuihin eli faabeleihin, Sirpa Kivilaakso kertoo. Aivan niin kuin tavallisessa elämässä, myös metsässä tulee vastaan niin pahaa kuin hyvääkin, Kivilaakso pohtii. – Metsän voi nähdä jonkinlaisena maailman ja elämän allegoriana. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 35 ›› LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 35 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 35 14.9.2023 9.29 14.9.2023 9.29. Metsässä on yhä taikaa Matokallion metsässä muurahaisen ja kotkan seikkailu on juuri päättynyt. Esimerkiksi Swanin saduissa pahuus kulminoituu Syöjätär-noitaan. Näyttelijä-muusikko Jussi Ollila improvisoi satua ja musiikkia häkellyttävän sujuvasti ja vetää yleisönsä mukaan improvisaatioon kuin varkain. Tarinat pellavapäitä kaappaavista peikoista tai veden syvyyksissä vaanivasta näkistä ovat saattaneet tarkoituksella säikäytellä lapsia pois vaaranpaikoista. Kivilaakso huomauttaa, miten esimerkiksi keskieurooppalaisissa Grimmin saduissa sankarit seikkailevat yleensä rakennetussa ympäristössä, kaupungeissa ja kuninkaanlinnoissa. Metsä vilahtelee maailman eri kolkissa sepitetyissä saduissa, mutta erityisen paljon se on esillä suomalaisissa tarinoissa. Mutta ei ne eläimet oikeesti puhu, edes täällä, Isla Vainio, 4, puuttuu puheeseen. Satujen metsässä on niin hyviä kuin pahojakin voimia. Pelottavia mielikuvia luovilla saduilla on saattanut olla myös pedagoginen tarkoitus. Tarinat opastavat olemaan roskaamatta, kunnioittamaan luontoa ja antamaan elintilaa eläimille ja kasveille. Metsäläinen historiamme, metsän läheisyys on vaikuttanut myös tarinankerrontaamme. Joitakin metsäisiä tarinoita edelleen kuitenkin on. Kivilaakson mukaan uusissa metsäisissä tarinoissa ympäristökasvatus ja luonnonsuojelu ovat vahvoja teemoja. Metsän eläimet voivat auttaa pulaan joutuneita. Vanhassa tutussa sadussa kettu huijaa karhua kalastamaan hännällään, joka jää jumiin jäätyvään avantoon, mikä selittää syyn karhun lyhyeen töpöhäntään. Luonnon puolesta Suomalaiset nykysadut tapahtuvat metsässä entistä harvemmin. – Tällaiset inhimilliset eläinhahmot ovat yleiseurooppalaista tarinaperinnettä. Yhä useammin lastenkirjojen tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin, ja niissä kuvataan tavallisia arkisia sattumuksia. Esimerkiksi Tuulikki Tolosen vauhdikas lastenromaani Mörkövahti (Tammi 2017) sijoittuu osin metsään, ja Henna Ryynäsen Metsä muuttaa -kirjassa (Tammi 2023) metsä on fiktiivinen hahmo. Samat juonenkuviot ja tarinat toistuvat eri maissa hieman muunneltuina. Neuvokkuudellaan pieni muurahainen on pelastanut kotkan metsästäjän kynsistä, minkä jälkeen kotka on ehtinyt vielä lennättää murkun takaisin kotipesään ennen tämän ruoka-aikaa. Se pelasti kotkan, Sara Santos, 5, Päiväkoti Neulasen Tikoista arvioi. Paino on sanalla edes, sillä molempien tyttöjen mielestä Matokallion metsä ei ole ihan tavallinen Metsän voi nähdä maailman ja elämän vertauskuvana. Viekas kettu ja hölmö karhu Puhuvat, ihmismäiset eläinhahmot ovat tuttuja etenkin kansansaduista
Inhimilliset eläinhahmot ovat yleiseurooppalaista tarinaperinnettä. n Seikkailuun kuuluvat myös metsän aarteet. Sadut Ollila sepittää tässä ja nyt. Seikkailut tarjoaa Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-ajan toimiala. Luonto ja metsä ruokkii meidän aikuistenkin mielikuvitusta. Tai voin itse kadota puun taakse ja joutua vaikkapa noidan kynsiin. Siellä tuntuu olevan ainakin ripaus taikaa. Alvin Kurkinen löysi mustikoita. Metsä tarjoaa mielettömästi lavastusmahdollisuuksia, rajana on vain se kuulu mielikuvitus. Lapset antavat tarinalle suunnan nimeämällä esineen, henkilöhahmon tai tapahtumapaikan. metsä. – Välillä seikkailumme ovat hyvin perinteisiä, mutta välillä liitän tarinoihin mukaan vähän omaa maailmankuvaani. Metsän taian on huomannut myös muusikkonäyttelijä Jussi Ollila. Luonnonsuojelu ja pienistä sekä heikoista huolehtiminen ovat minulle tärkeitä arvoja. – Metsä auttaa minua luomaan lumotun hetken. Pikku Kakkosen nuorempana liikennepuistokonstaapeli Valttinakin tunnetuksi tullut Ollila on improvisoinut metsäsatuseikkailuja helsinkiläislapsille vuodesta 2019 lähtien. Esityksissä kaatunut puunrunko voi olla laiva. 36 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 36 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 36 15.9.2023 10.20 15.9.2023 10.20. Metsän siimeksessä tarinakin sijoittuu usein juuri metsään. Minusta ne saavatkin näkyä ja kuulua, Ollila pohtii
n > l ”Yhdessä lukeminen on lapsen perusoikeus” L apsi pötköttää sängyssä vanhemman kainalossa ja kuuntelee, kun aikuinen lukee satua hölmöläisten mökin rakentamisesta. >https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/ LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 37 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 37 LM6_s32-37_Metsäsatuseikkailu.indd 37 14.9.2023 9.29 14.9.2023 9.29. Iltasatujen lukeminen näet kirjattiin vuonna 2020 mukaan Suomen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hän kannustaa jatkamaan iltasatujen lukemista vielä senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut lukemaan. – Aikuinen voi pilata yhteisen lukuhetken vain yhdellä tavalla – vilkuilemalla puhelinta, keskittymällä johonkin ihan muuhun. Heikkilä-Halttusen mukaan hyvä iltasatu saa lapsen kyselemään ja pohtimaan. Tarinoiden kertomisen historia yltää vieläkin kauemmas, ikiaikojen taakse. Samoin sadut rikastuttavat lapsen sanavarastoa ja antavat mielikuvitukselle polttoainetta. Tutkija ja lastenkirjallisuuskriitikko Päivi HeikkiläHalttusen mukaan iltasatuja on luettu lapsille kautta läntisen maailman aina 1800-luvulta lähtien, jolloin lastenkirjallisuutta alettiin painaa, ja lukutaitokin alkoi vähitellen yleistyä. – Laaja sanavarasto ja kyky ilmaista itseään rikkaasti ja täsmällisesti auttaa myös sosiaalisissa suhteissa. Mikään yksinomaan suomalainen tapa iltasatujen lukeminen ei kuitenkaan ole. Näin yli 10-vuotiaankin lapsen lukutaito hioutuu entistä paremmaksi. Yhteisistä lukuhetkistä olisi lapsille tutkimuksilla todennettua hyötyä. Jokseenkin tällä tavoin varsin moni suomalainen lapsiperhe vaalii tietämättään arvokasta perinnettä. Keskustelun lomassa vanhemmalle tarjoutuu tilaisuus tutustua entistä paremmin lapseensa. Heikkilä-Halttunen painottaa, että jokainen aikuinen voi lukea iltasadun omalla tyylillään dramaattisesti eläytyen tai ihan tavallisella tasaisella rytmillä. Lapsi voi lukea vanhemman kanssa vuorotellen. Äänikirja ei suo läheisyyttä eikä mahdollisuutta keskusteluun. Äänikirjat voivat osin paikata yhdessä lukemista mutta eivät kokonaan. Yhdessä lukeminen on helppo ja halpa tapa lujittaa perheyhteyttä ja kehittää lasta. Etenkin jännittävää tarinaa on hyvä purkaa yhdessä vanhemman kanssa. Kirjastot ovat pullollaan hyvää lastenkirjallisuutta. Se on harmi, sillä yhdessä lukeminen on ainakin minusta suorastaan lapsen perusoikeus, Heikkilä-Halttunen puuskahtaa. Lapsi kyllä huomaa, jos aikuisen ajatukset ovat jossain muualla. Ne lapset, jotka ovat päässeet sukeltamaan aikuisen kanssa iltasatujen maailmaan, nukkuvat aavistuksen pidempään kuin ne lapset, jotka ovat jääneet ilman satua. Yhteisissä satutuokioissa lukemisen kulttuuri siirtyy vanhemmalta lapselle. – Viime aikoina iltasadun asema on kuitenkin alkanut horjua. Kun lapsi pystyy sanallistamaan itseään, hän ei ole heti ensimmäisenä nostamassa ristiriitatilanteissa nyrkkejänsä pystyyn. Nykylapsille luetaan vähemmän kuin heidän vanhemmilleen aikoinaan. Toisaalta rutiini auttaa rauhoittumaan
EU-parlamentti totesi jo vuonna 2019 kuukautisköyhyyden olevan todellinen ongelma ja kehotti jäsenmaitaan poistamaan niin kutsutun tamponiveron. TUIJA SILJAMÄKI J os pitäisi valita leivän tai kuukautissuojien välillä, kumman valitsisit. terveys Ruokaa vai KUUKAUTISSUOJIA. – Näen paljon epäkohtia ja mietin, mitä voisin itse tehdä. Planin tasa-arvovaikuttaja Rosa Ihalainen halusi saada huomiota kuukautisköyhyydelle – ja onnistui yli odotusten. Plan International on lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua. Yllättävän monen pitää valita, sillä rahaa ei riitä molempiin. Hän sai hommattua ilmaiseksi käyttöönsä koulun voimistelusalin, jossa ohjasi lapsille leikkejä, voimistelua ja temppuratoja. Nälkää ei haluaisi nähdä, mutta ilman kunnollista kuukautissuojaa on epämukavaa ja jopa mahdotonta käydä koulussa tai töissä. Se on alakouluikäisten osallistumisja vaikuttamiskanava, joka on osa Jyväskylän koulujen ja nuorisopalveluiden osallisuuskasvatusta. Myöhemmin hän osallistui oppilaskuntien toimintaan ja toimi muun muassa tukioppilaana. Vanhemmat saivat sillä välin hengähtää koulun aulassa. Rosa Ihalainen, 19, on halunnut vaikuttaa asioihin pienestä pitäen. Suomessa on paljon järjestöjä, joiden kautta nuoret voivat vaikuttaa. Se oli Ihalaisesta outoa, sillä Suomi on monessa 38 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s38-39_RosaIhalainen.indd 38 LM6_s38-39_RosaIhalainen.indd 38 14.9.2023 9.32 14.9.2023 9.32. Viime syksynä pääsin Planille tasa-arvovaikuttajaksi. Kun Jyväskylään alkoi viime vuonna saapua sotaa pakenevia ukrainalaislapsia, kilpavoimistelua harrastanut Ihalainen halusi järjestää heille hauskaa tekemistä. Moni maa tekikin niin, vaan ei Suomi. Jyväskylän Keljonkankaan alakoulussa hän kampanjoi itsensä Lasten Parlamenttiin
Äkkiä Ihalaiselle satoi haastattelupyyntöjä ja hänen kuvansa julkaistiin valtakunnallisissa medioissa. Osa kommenteista huvitti – kuten ”miehille sitten partakoneet ilmaiseksi” – ja osa oli vähätteleviä: ”nuoret eivät ymmärrä, mitä tuotteet maksavat”. Elokuussa hän aloitti Nuorten agenda 2030 -ryhmän viestintävastaavana. Kuukautissuojien arvonlisävero on Suomessa 24 prosenttia, kun esimerkiksi kirjojen ja lehtien sekä apteekissa myytävien terveystuotteiden arvonlisävero on – ainakin toistaiseksi – 10 prosenttia. Kuukautisköyhyys voi jopa johtaa syrjäytymiseen, jos ei pysty käymään koulussa tai töissä kuukautissuojien kalleuden vuoksi. Kesällä Rosa Ihalainen yllättyi iloisesti, kun hallitusohjelmaan kirjattiin päätös kuukautissuojien arvonlisäveron alentamisesta kahdestakymmenestäneljästä prosentista neljääntoista. Autetaan niitä, joilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat. Rosa Ihalainen nosti kuukautisköyhyyden keskusteluun keväällä ja yllättyi palautteen määrästä. – Varsinkin pienempänä halusin olla kuin Hermione. Kuukautisköyhyyden poistamisessa ei ole kyse vain ihmisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista vaan myös terveydestä ja hyvinvoinnista. – Etenemme pienin askelin. Ihalaisesta tasa-arvo on sitä, että kaikille taataan samanlaiset mahdollisuudet lähteä tavoittelemaan haluamiaan asioita. Keinoja tilanteen parantamiseen on monia. Hän haaveilee voivansa auttaa ihmisiä paitsi vaikuttajana myös syöpätutkijana. Ryhmä osallistuu kestävän kehityksen tavoitteiden suunnitteluun ja edistämiseen. Planin kyselyyn vastanneista joka seitsemäs kertoi, etteivät rahat tahdo riittää kuukautissuojien ostoon. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 39 LM6_s38-39_RosaIhalainen.indd 39 LM6_s38-39_RosaIhalainen.indd 39 14.9.2023 9.32 14.9.2023 9.32. Se on mahtavaa ja antaa toivoa. Liian pitkään käytetty tamponi voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan tulehduksen. Jonkunhan se on kuitenkin pakko tehdä! Jos minua kehotetaan vaikenemaan, se vain lisää puhtia. Syksyllä Ihalainen aloittaa soluja mikrobiologian opinnot Åbo Akademissa Turussa. Hän perusti yhdistyksiä, joihin hankki jäseniä ja pelasti päivä toisensa jälkeen ystäviään pulasta. Rosa Ihalaista inspiroivat vahvat naiset ja tyttöenergia, kuten Harry Potter -kirjoista tutun Hermionen hahmo. Espanjassa naiset saavat kuukautiskipujen vuoksi sairauslomaa, ja Skotlanti myöntää kuukautistarvikkeet ilmaiseksi. Joku ihmetteli sitä, että hän uskalsi puhua aiheesta omalla nimellään. muussa suhteessa kunnostautunut hyvinvoinnin ja tasa-arvon mallimaana. – Siitä tiesin, että olen nostanut esiin tärkeän asian. Kuukautistarvikkeita voitaisiin tarjota ilmaiseksi edes niitä kipeimmin tarvitseville vaikkapa koulujen vessoissa, ruoka-avun kautta tai apteekeissa. – Se ei tarkoita, että kaikkien pitäisi haluta samoja asioita. Uskon, että tulevaisuudessa saamme nämä välttämättömyystuotteet ilmaiseksi. n Kuukautisköyhyys voi jopa johtaa syrjäytymiseen. Autetaan esimerkiksi kuukautisköyhyydestä kärsivää, ettei hänen tarvitse jäädä pois koulusta tai olla ilman lounasta siksi, että kuukautistarvikkeet ovat liian kalliita. – Miksen kampanjoisi omalla nimelläni ja kasvoillani. Paljon tuli kuitenkin myös tukea ja kiittävää palautetta, mikä ilahdutti ja antoi voimia
ROHKEAMPIA PUHUJIA koulu 40 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 40 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 40 14.9.2023 9.33 14.9.2023 9.33
LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 41 ›› LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 41 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 41 14.9.2023 9.33 14.9.2023 9.33. Seuraavaa kertaa odotetaan aina innolla. Kieliraja tuntuu antavan periksi. Mukavissa tapaamisissa ja hyvässä ryhmähengessä kielten oppiminen tulee kuin sivutuotteena. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT KRISTA LUOMA Luukas Kormanon ja Ajla Jasarevicin mielestä tehtävien teko sujuu yhteispelillä mainiosti. Teuvan ja Närpiön lukioiden yhteisessä kielihankkeessa teuvalaisten ruotsin ja närpiöläisten suomen kieli kohentuu
Viime keväänä kieltenopiskelijat tapasivat toistensa kouluissa. Yhteistyötä ohjaavat Teuvalla ruotsin kielen lehtori Anne Luhtala ja Närpiössä suomen kielen lehtori Maria Komsi. 42 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 42 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 42 14.9.2023 9.33 14.9.2023 9.33. Joukko jakautuu ryhmiin, joista yksi esittelee vieraille ruokasali Murkinan, josta jatketaan vauhdikkaasti eteenpäin. Ellinoora Konttinen ja Aada Pitkälä opastavat ryhmäänsä. Ines Gull, Ida Brommels ja Jenny Liljedal seuraavat juoksujalkaa ja ovat tyytyväisiä näkemäänsä. Lukioiden yhteishanke Älä mene merta edemmäs kalaan eli Gå inte över ån efter vatten on saanut Svenska Kulturfondenilta 20 000 euroa Hallå-apu rahaa, jonka avulla koetetaan parantaa närpiöläisnuorten suomea ja teuvalaisnuorten ruotsia. Koronan jälkeen tapaamiset järjestettiin Viitin kylätalolla, joka on viihtyisä mutta verrattain pieni tila. T euvan lukion ja yhtenäiskoulun käytävillä kuuluu vilkasta puheensorinaa. Kuntien välillä kulkee kieliraja, Luhtala sanoo. Kuvassa Ines Gull (vas.), Ida Brommels, Jenny Liljedal, Aada Pitkälä ja Ellinoora Konttinen. – Vaikka Teuva ja Närpiö sijaitsevat vain parinkymmenen kilometrin päässä toisistaan, ei täällä yleensä kuule ruotsia eikä Närpiössä suomea. – Närpiössä osataan kyllä suomea ja Teuvalla ruotsia, mutta uskallus puhua puuttuu. Tämä kurssi toimii hyvänä rohkaisijana, Komsi uskoo. Vierailulle on juuri saapunut närpiöläisestä Närpes gymnasium -lukiosta 15 vapaaehtoista suomen opiskelijaa, joille 13 teuvalaista ruotsin opiskelijaa esittelee kouluaan. Kuuluu sekaisin suomea ja ruotsia. Pitkälä ja Konttinen esittelivät opinahjoaan eli Teuvan lukiota ja yhtenäiskoulua närpiöläisille vierailleen. Nämä lukiolaisnuoret ovat jo tuttuja keskenään, koska ovat viime syksystä tavanneet toisiaan. Pojat käyttävät apunaan myös elekieltä. – Nu ska vi gå musiikkiluokka! – Hienoa! Sinne! Toinen joukko tulee jo käytävällä vastaan
Kukaan ei ole keskeyttänyt Opettajat iloitsevat myös hyvästä keskinäisestä yhteistyöstään. Yhdessä voitaisiin olla pidempäänkin. Tärkeintä on, että nuoret rohkaistuisivat puhumaan, sillä moni suomalaisnuori suhtautuu ennakkoluuloisesti ruotsiin. Rahaa jäi käyttämättä, koska tapaamisista ei syntynyt kustannuksia, joten hankkeelle on saatu jatkoaikaa. Toinen puoli kurssin opiskelijoista ahertaa toisaalla matematiikan kimpussa. – Yllättävän paljon tämä opettaa, Tuomas sanoo. Toisinaan närpiöläiset ovat haastatelleet teuvalaisia ruotsiksi ja teuvalaiset heitä suomeksi. Teemoina ovat olleet muun muassa harrastukset, asuminen ja matkustaminen. Joulun alla kurssin päättäjäisiä vietetään ehkä närpiöläisessä kasvihuoneravintola Linds Kökissä. Se ei ollut niin luontevaa – varsinkin kun piti puhua vierasta kieltä, Maria Komsi huokaa. Pari löytyy pikatreffeillä Yhteistyö alkoi jo vuonna 2018 ja sen piti päättyä toukokuussa 2021. Parasta opettajana on nähdä se, että nuoret pärjäävät toisella kielellä, osaavat ilmaista itseään ja huomaavat sen itsekin, Maria Komsi sanoo. Anne Luhtala ja Maria Komsi ovat päättäneet, että vastaavanlaista yhteistyötä jatketaan, vaikka rahoitusta ei enää saataisikaan. Hän iloitsi siitä, kun hänen parinsa ymmärsi, mitä hän halusi sanoa, Anne Luhtala kuvailee. Kieliraja Närpiön ja Teuvan välillä tuntuu jo hieman murtuneen. Historian luokassa jännittää hiukan myös opettaja Eveliina Toppari, joka saa joksikin aikaa tunnilleen närpiöläisiä vieraita. Nuorten pitää tehdä omalla ajallaan niiden oppituntien tehtävät, jotka menevät päällekkäin kurssin kanssa. He auttavat toinen toisiaan. Monen mielestä kahden tunnin tapaamiset ovat olleet mukavia ja kuluneet jopa liian nopeasti. Ilmeisesti ohjelma on ollut mieleistä, sillä kukaan ei ole keskeyttänyt kurssia, vaikka sille osallistuminen vaatii vaivannäköä. Mathilda Westermark ja Tuomas Ristiluoma pohtivat keskittyneesti tehtäviään. – Minusta ihan liikaa puhutaan pakkoruotsista. Vapaaehtoisesti valittavasta kurssista ovat innostuneita niin oppilaat kuin opettajatkin. Kurssi on jo tehnyt tehtävänsä, jos se asenne muuttuu. – Kielen opiskelu sujuu paremmin, kun nuoret ovat samanikäisiä ja heillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. – Korona hankaloitti toimintaamme. Ihan sitä, mitä te haluatte meille järjestää, kuului vastaus. Porukalla on käyty Uumajassa, ja toinen reissu on jo suunnitteilla. Yksi opiskelija kertoi, ettei hän ollut koskaan käyttänyt ruotsia koulun ulkopuolella. Toisen on tarkoitus johdatella, miten voi jatkaa lauseen loppuun. Tällä tavoin löytyivät yhdessä työskentelevät parit. Tässä oppii oikeasti sitä kieltä, mitä puhutaan, tuumaa Luukas. Vihdoin vuosi sitten alettiin tavata kasvotusten kodikkaassa Viitin kylätalossa Närpiössä, jonne molemmista lukioista oli miltei sama matka. – Inte alltid, Ajla vastaa hymyillen. Neljän hengen ryhmissä on pelattu tutustumispelejä. Aivan kurssin alussa järjestettiin speed dating eli pikatreffit. Hän toivottaa tulijat tervetulleiksi ruotsiksi, mutta vaihtaa muutaman lauseen jälkeen suomeen. He ovat suunnitelleet tapaamisten ohjelman. n Tässä oppii oikeasti sitä kieltä, mitä puhutaan. Kysyn heiltä, mitä he pitävät parityöskentelystä. Välillä keskustelun tuoksinassa kuuluu myös leveää pohjalaista. – Näin oppii paljon paremmin kuin tavallisella ruotsin tunnilla, jossa ei ole aikaa keskustella. Tunnin aihe on Suomen asema kansainvälisessä politiikassa. Kumpikin sanoo pitävänsä kurssista. Tällä kurssilla saa tehdä virheitä, eikä haittaa, vaikkei sanajärjestys aina ihan nappiin menisikään. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 43 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 43 LM6_s40-43_Kielikylpy.indd 43 14.9.2023 9.33 14.9.2023 9.33. – Kan du förstå min finska slang. Luukas tarkistaa Ajlalta. Opiskelijat tapasivat vain virtuaalisesti. Huhu kertoo, että nuoret ovat tavanneet toisiaan myös vapaa-ajalla. Virheet on sallittu Ajla Jasarevic ja Luukas Kormano istuvat vastakkain kumartuneina tehtäväpaperiensa ylle. Heti välipalan jälkeen parit ovat menossa tekemään tehtäviä, mutta ensin nautitaan suussa sulavia piiraita Murkinassa. Aluksi he kysyivät opiskelijoilta, mitä nämä haluaisivat kurssilla tehdä. – Det är bra och roligt, Mathilda vastaa. Opiskelijat saivat 30 kysymyksen avulla haastatella toisiaan viiden minuutin ajan
Jankowski mietti, että olisi fiksua mennä ammattikouluun. Kestin sitä höykytystä vain kolme kuukautta. Taskussa on oppisopimuksella alkanut työ, joka poiki vakituisen työsopimuksen trukin kuljettajana kierrätysalan yrityksessä. Yläasteen päästötodistus jäi saamatta, mutta Jankowskista se ei ollut ongelma, koska hänen setänsä muuttofirma tarvitsi työvoimaa. – Työ oli hirveän raskasta, toistuvaa ja pakkotahtista. koulu RANSKALAINEN RATKAISU kouluputkesta pudonneille Murrosiän tiimellyksessä koulu voi jäädä nuorelta kesken. – Yläasteella vihasin koulua. Kun kuohuva tunne-elämä muutaman vuoden päästä rauhoittuu, peli voi olla jo menetetty. Pettymystä seurasi erilaisten pätkätöiden kokeilu, mutta tulevaisuus ei tuntunut tuovan mitään tullessaan. Nicolas Jankowski on tyytyväinen lopputulokseen. Oli hirveää olla koko päivän suljettuna luokkaan. – Isosisko oli kuullut toisen mahdollisuuden koulusta. – Ajattelin, ettei koulu ole mun juttu. Halusin tehdä kaikkea kivaa ja tienata omaa rahaa. NICOLAS JANKOWSKI 44 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 44 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 44 14.9.2023 9.35 14.9.2023 9.35. Olin ensin vastaan, koska pelkäsin joutuvani keskelle ongelmanuorten porukkaa. Asiaa paikkaamaan on Ranskassa perustettu ”toisen mahdollisuuden kouluja”, jotka lykkäävät vuosittain noin 15 000 nuoren elämän takaisin raiteilleen. TEKSTI JA KUVAT VIRPI LATVA N icolas Jankowskin, 26, tarina on todiste siitä, miten tärkeää on, etteivät koulun ovet sulkeudu lopullisesti heiltä, jotka tarvitsevat enemmän aikaa oman tiensä löytämiseen. Mutta kun muutakaan vaihtoehtoa ei tuntunut olevan, päätin kokeilla. Odotin vain, että päivä loppuisi, Jankowski muistelee. Pian kuitenkin selvisi, että kerran kouluputkesta hypänneellä ei ole mitään mahdollisuutta palata takaisin. Sitten vetelehdin useamman vuoden kotona tekemättä oikein mitään. Sitten vetelehdin useamman vuoden kotona tekemättä oikein mitään
Opetus tähtää työllistymiseen Eri puolilla Ranskaa toimii 139 toisen mahdollisuuden koulua, jotka vastaanottavat 16–30-vuotiaita kouluputkesta suistuneita oppilaita. Pohjois-Pariisin toisen mahdollisuuden koulussa (L'École de la 2e chance) opettava Bruno Labault kertoo, että valtaosa kouluun tulleista oppilaista on viettänyt ainakin vuoden kotona tekemättä mitään. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 45 ›› LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 45 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 45 14.9.2023 9.35 14.9.2023 9.35. Opetuksessa keskityttiin ranskan kielen oikeinkirjoituksen treenaamiseen, minkä jälkeen CV ja sen saatekirje työstettiin lähetyskuntoon. – Joidenkin kohdalla aloitetaan siitä, että lähdetään pois kotoa. Pettymystä ja kiukkua seurasi pari, kolme vuotta omassa huoneessa Netflixiä katsoessa. Ensimmäinen harjoittelupaikka löytyi suur-Pariisin toimistoille siivouspalveluja tarjoavasta yrityksestä, jossa Sene on nyt vakituisessa työsuhteessa. – En ole enää sama ihminen. Mennään vaikka yhdessä elokuviin ja tavataan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Kun sitten reputin sosiaalija terveysalan toisen asteen tutkintoon tähtäävän koulun pääsykokeissa, tuntui kuin taivas olisi pudonnut niskaan. Hain seuraavana vuonna uudestaan ja reputin taas. – Toisen mahdollisuuden koulussa saa erehtyä ilman, että opettaja tuomitsee. Ja jos ei ymmärrä jotain, sen uskaltaa sanoa. Lisäksi opettajia voi sinutella, mikä ei ole perinteisessä ranskalaisessa koulussa tapana. Aminata Sene ei ole varma, aikooko jäädä siivousalalle, mutta uskoo ensimmäisen vakinaisen työpaikkansa olevan hyvä alku uralle. ”Pyörin kotona mitään tekemättä” Aminata Sene, 23, suhtautui toisen mahdollisuuden kouluun aluksi varauksellisesti, koska oli ”saanut koulusta tarpeekseen”. Oli aina ollut selvää, että suuntautuisin päiväkoti-alalle. – Jokainen oppilas saa edetä omassa rytmissään Nicolas Jankowski kokeili erilaisia pätkätöitä ennen kuin palasi takaisin koulun penkille. Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen Sene luopui lopullisesti ajatuksesta suuntautua hoitoalalle. Aivan ensimmäiseksi heidät pitää opettaa oppimaan. Olen oppinut paljon, muun muassa arvioimaan omia kykyjäni ja kuuntelemaan muita. – Yläasteen loppuun asti kaikki sujui kohtalaisen hyvin. Nyt taskussa on vakituinen työsopimus trukinkuljettajana kierrätysalan yrityksessä
Lastensuojelupalvelujamme ovat • avohuollon palvelut • sijaishuolto ja intensiivihoito • jälkihuolto. ylävinjetti lähtötasonsa mukaan. Rinnekodit on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. Jos hakija ei täytä näitä edellytyksiä, hän saa kirjallisen selvityksen, josta selviää syy kieltävään päätökseen. – On tärkeää, että nuorella on yhdessä elämisen perusvalmiudet sekä halu tulla oppitunneille säännöllisesti ja ajoissa. Ote-opettaja opettaa niitä yläkoululaisia, joilla on runsaasti poissaoloja tai joiden koulunkäynti on keskeytynyt. AMINATA SENE Aminata Senen maailma romahti, kun hän reputti toisen asteen oppilaitoksen pääsykokeissa. Haastavia tapauksia on monia. Tilannetta paikataan jälkeenpäin noukkimalla perusopetuksen keskeyttäneitä toisen mahdollisuuden kouluun, jossa oppimistavoitteet ovat realistisemmat. Kouluun hyväksytyillä oppilailla on seitsemän viikon koeaika, joka voidaan tarvittaessa myös uusia. Siinä missä ranskalainen reagoi, suomalainen ennakoi. Toisen mahdollisuuden koulussa suunnitelmat selkenivät ja hän sai työpaikan siivousalalta. – Uudet oppilaat ovat lähes pääsääntöisesti alaikäisiä, mutta yhä etääntyneempiä työelämästä. Oppilaan tarpeisiin räätälöity opetus on mahdollista, koska luokassa on enintään 15 oppilasta. Jos nuori uskoo edellytystensä parantuneen, hän voi hakea kouluun uudelleen. n Tuntui kuin taivas olisi pudonnut niskaan. Kun aiemmin tasaisena pysynyt peruskoulun koulupudokkaiden määrä alkoi 2010-luvun puolivälissä nousta, asiaan reagoitiin tehostamalla ote-opetusta ja perhetyötä. Meillä on myös joustavan perusopetuksen jopo-luokkia sekä ainakin Vantaalla tuuve-luokkia. Samaa ongelmaa on koetettu hoitaa työelämään tähyilevällä kymppiluokalla. C M Y CM MY CY CMY K Rinnekodit_Lapsen_maailma_210x148mm.pdf 1 5.9.2023 17.33 46 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 46 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 46 14.9.2023 9.35 14.9.2023 9.35. Syksyllä 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden laajentaminen on sekin pohjoismaiselle ajattelutavalle ominaista ennaltaehkäisyä. Ranskalainen reagoi, suomalainen ennakoi Luokan priimusten tahdissa etenevässä opetusmallissa heikompien putoamista kelkasta ei pidetä ranskalaisen koulun ongelmana, vaan oppilaan henkilökohtaisena epäonnistumisena. Alle 20-vuotiaiden kohdalla onnistumisprosentti on kuitenkin suurempi ja koulutusaika lyhyempi kuin heitä vanhemmilla. Suomalainen ajattelu perustuu ennaltaehkäisyyn. Tarjoamme monipuolisia palveluja lapsille ja nuorille yhdestä paikasta ja yhdessä perheiden kanssa. Rinnekodit – vaikuttavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille Rin nekod i t.. Syvähaastattelu ja koeaika Bruno Labault on huomannut oppilaitokseen hakeutuvan joukon nuorentuneen viime vuosina. Hänen työparinaan toimii sosiaaliohjaaja. Jokainen toisen mahdollisuuden kouluun pyrkivä oppilas käy läpi 45 minuutin syvähaastattelun, jossa arvioidaan motivaatiota ja oppimisedellytyksiä. Malli on hyvin kaukana koululuokasta, jossa 30 oppilasta etenee samaa vauhtia. Meillä tukea tarvitseva lapsi tai nuori on aina keskiössä ja palvelut suunnitellaan hänelle yksilöllisesti. Elämän poluilla. Vammaisille lapsille ja nuorille tarjoamme • lyhytaikaista palvelua • pienryhmäkoteja • omakoteja • tutkimusja kuntoutuspalveluja • perhehoitoa. Toinen perinteisestä kouluopetuksesta eroava piirre on Labault’n mukaan se, että opetuksen sisältö tähtää ensisijaisesti työllistymiseen
C M Y CM MY CY CMY K Rinnekodit_Lapsen_maailma_210x148mm.pdf 1 5.9.2023 17.33 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 47 LM6_s44-47_Ranskalainen Kouluratkaisu.indd 47 14.9.2023 9.35 14.9.2023 9.35. Rinnekodit – vaikuttavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille Rin nekod i t.. Elämän poluilla. Meillä tukea tarvitseva lapsi tai nuori on aina keskiössä ja palvelut suunnitellaan hänelle yksilöllisesti. Rinnekodit on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. puistolakoti-LM-210x148mm.indd 1 puistolakoti-LM-210x148mm.indd 1 4.9.2023 11.37 4.9.2023 11.37 Tarjoamme monipuolisia palveluja lapsille ja nuorille yhdestä paikasta ja yhdessä perheiden kanssa. Vammaisille lapsille ja nuorille tarjoamme • lyhytaikaista palvelua • pienryhmäkoteja • omakoteja • tutkimusja kuntoutuspalveluja • perhehoitoa. Lastensuojelupalvelujamme ovat • avohuollon palvelut • sijaishuolto ja intensiivihoito • jälkihuolto
Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Eurooppaan 12 kk 30 e . Kesto 12kk 69,00 . Kesto 3 kk 29,50 . Määräaikainen opiskelija 12kk 58,00 . MA AIL MA LASTENSUOJELU N KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2023 METSÄ SAA SARA SANTO KSEN JA ISLA VAINIO N MIELIK UVITUK SEN LENTO ON | ACELIF EHANKE PANEU TUU HAITAL LISIIN LAPSU UDENK OKEMU KSIIN | NASIM SELMA NI HALUA A PUHUA TUNTE ISTA | ESITTE LYSSÄ RANSK AN ”TOISE N MAHD OLLISU UDEN KOULU ” KOSKA LAPSE T OVAT TÄRKE INTÄ, MITÄ MEILL Ä ON. 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. MA AIL MA LASTE NSUOJ ELUN KESKU SLIITO N LEHTI 6 | 2023 Kustantaja Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi LM6_s48_Palvelusivu.indd 48 LM6_s48_Palvelusivu.indd 48 14.9.2023 9.38 14.9.2023 9.38. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. MA AIL MA LASTEN SUOJEL UN KESKUS LIITON LEHTI 4 | 2023 ylävinjetti ROY LEHTINEN TOTUTTELEE SAUNOMAAN | VAUVOJEN PERIMÄ VOITAISIIN LUKEA JO SYNNYTYSLAITOK SELLA | PERHEENYHDISTÄ MISPROSESSI ON HIDAS JA RASKAS TEKOÄLYN KÄYTTÖ KOULUSSA | MITÄ NUORTEN OIKEUSEDUSTAJA TEKEE. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kesto 6kk 46,00 . palvelusivu TILAA NÄKÖISLEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEI NTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ Tilaushinnat . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 9–15 010 230 8380 tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! TEE TILAUS os. Määräaikainen 6 kk 56,00 . Määräaikainen 12 kk 79,00 . Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . Euroopan ulkopuolelle 12 kk 40 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Digi 12 kk 59,00 . MISKA SUHON EN HARRA STAA RATSAS TUSJOU SIAMM UNTAA | NUORT EN INTIIMI T ULKON ÄKÖPAI NEET | KIRJAIL IJA JOONAT AN TOLA: ”KANN AN HANKA LAN LAPSUU DEN JÄLKIÄ LOPUN ELÄMÄ ÄNI” | MILTÄ NÄYTTÄ Ä NYKYVA UVOJEN TULEVA ISUUS
Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla luku oli vain 33 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla 42 prosenttia. Edelleen ihmisiltä evätään mahdollisuuksia edetä elämässä, elää rauhassa, rakastaa ja olla oma itsensä sen takia, että he kuuluvat johonkin vähemmistöryhmään. Tällaisia ihmisiä tarvitaan kuitenkin lisää. LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 49 LM6_s49_Kolumni_AA.indd 49 LM6_s49_Kolumni_AA.indd 49 14.9.2023 9.39 14.9.2023 9.39. Tasa-arvon saavuttaminen ja turvallisen kasvuympäristön takaaminen kaikille lapsille heidän taustastaan riippumatta vaatii sitä, että aikuiset eivät pelkää puhua vaikeista asioista ja ovat valmiita tekemään muutoksia niin omaan ajatteluunsa kuin toimintaansa. Sateenkaarinuoret ovat kouluterveyskyselyn perusteella myös selkeästi ahdistuneempia, yksinäisempiä ja enemmän huolissaan mielialastaan verrattuna cissukupuolisiin ja heteroseksuaalisiin nuoriin. Ihminen ei päätä omaa etnistä taustaansa, seksuaalisuuttaan tai sukupuoltaan. Onneksi on myös turvallisia aikuisia , jotka eivät ole hiljaa, vaan työskentelevät yhdenvertaisuuden eteen väsymättä. Suomesta löytyy edelleen paljon ennakkoluuloja, vihaa ja syrjintää . Samoin sain kokea, ettei yhteisön aikuisilla ollut tahtoa tukea sateenkaari-ihmisiä. Vuoden 2021 kouluterveyskyselystä selviää , että 70 prosenttia cissukupuolisista (cissukupuolinen henkilö kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässään määriteltyä biologista sukupuolta) nuorista ja 75 prosenttia heteronuorista koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Se ei tarkoita – välttämättä – barrikadeille nousemista, vaan sitä, että käy keskusteluja arjessa, kuulee toisia ja puolustaa heitä, joilla ei ole siihen yksin mahdollisuutta. Läheskään kaikkea työtä ei ole kuitenkaan vielä tehty. Meidän velvollisuutemme on turvata lasten oikeus kasvaa maailmassa, jossa heitä ei syrjitä ominaisuuksiensa takia. Atte Ahokas on Helsingissä asuva opiskelija ja ilmastoaktivisti. Sitä ei voi kieltää. Tänä kesänä esiin noussut suomalaisen yhteiskunnan rasismi kertoo myös siitä, etteivät ihmiset ole yhdenvertaisessa asemassa. Vaikka laissa sanotaan, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kaikille kuuluvat samat oikeudet, tämä ei tarkoita, että niin olisi käytännössä. ”MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME ON TURVATA LASTEN OIKEUS KASVAA MAAILMASSA, JOSSA HEITÄ EI SYRJITÄ OMINAISUUKSIENSA TAKIA.” Onko oikeus olla oma itsensä ITSESTÄÄNSELVYYS. Aikuisiin verrattuina heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, missä he asuvat tai millaisissa piireissä he liikkuvat. Lapset ja nuoret ovat siten erityisessä vaarassa joutua kiusaamisen ja syrjinnän kohteiksi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret. Suomessa on tehty suuria edistysaskeleita tasa-arvon saavuttamisessa , ja olemmekin ylpeitä Suomen maineesta tasa-arvoisena yhteiskuntana. Vain aktiivisella itsereflektiolla, vähemmistöjen kuulemisella ja käytännön teoilla voimme luoda kulttuurin, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. kolumni Sateenkaarinuorena pienellä maalaispaikkakunnalla kasvaneena olen omakohtaisesti kokenut toisten nuorten luoman ulkopuolisuuden tunteen erilaisuuteni takia
”PAREMPI OLLA ELÄVÄ KUOLLUT KUIN ELÄÄ KUOLLUTTA ELÄMÄÄ!” Ripaus taikaa piristää aina. Tuoni-täti, isoeno Kuolevi ja Kaiho-koira. Absurdista ilmapiiristä ja seikkailusta pitävät huolen mm. Kirjassa vilahtelevat myös suosikkitubettajat Harri ja Petri. Mielikuvitus hipaisee hauskasti Asia Citron Sara ja Sassafassa -kirjoja. Marion Lindsay, suom. Koulumuistot ovat tärkeitä myös Dav Pilkeylle, maailmankuululle amerikkalaiselle sarjakuvaromaanien tekijälle. Pienimuotoisia kirjoja ei vieläkään koeta jylhän ja laajan fantasian veroisina taideteoksina, vaikka ne pursuavatkin hassua huumoria, oikkuja, outoutta ja elämäniloa. Suloiset hirviöt vaihtuvat zombeiksi italialaisen Barbara Cantinin Mortina-sarjassa. Tulevat tubettajat osasivat antaa lukutuokiolle arvoa. Lukihäiriöinen poika kehitteli hassuja hahmoja, kun joutui kykkimään käytävällä oppituntien aikana ja on kouluvuosistaan asti piirrellyt supersuosittuja Koiramies-sarjiksia. ”Toista niin kivaa opettajaa ei olekaan!” Neppari huokaisee Pepe-opestaan. Leea Virtasen Ujo piimä (WSOY 1976) ja Ulla Lipposen Kilon poliisi ja muita koululaisjuttuja (SKS 1987) koululaisvitsikokoelmista on edetty erilaisia aineistoja yhdisteleviin viihdekirjoihin. Vieläkin harmittaa, että Tammi lopetti tutut helppolukuiset sarjansa. Virpi Penna). Luoma on KUUKAUDEN HELPOT HOUKUTUKSET innostavat lukemaan LUKIJAYSTÄVÄLLISET LASTENKIRJAT KOUKUTTAVAT VAUHDILLAAN, MUTTA MUISTUTTAVAT LÄMMÖN JA VASTUUN MERKITYKSESTÄ. Juhana Salakarin ja kuvittaja Jii Roikosen Vitsipitsa (Otava) tykittää vitsien ohella sarjakuvia ja humoristisia kertomuksia. Jade Haapasalo) Sara auttaa lempeää hirviötä, jonka turkki homehtuu. Opettajan hankkima opetusluuranko osoittautuu yllättävän eloisaksi. Tilalle ovat tulleet WSOY:n Lukupalatja Kariston Kirjakärpänen-sarjat. Kirja on sydämellisen lämmin ja ystävällinen. Mietintäkakkulat apunaan Sara kokeilee, olisiko säilöntäaineista apua. Maagisuus, huumori ja sydämellisyys yhdistyvät brittiläisessä lastenkirjassa, joka houkuttelee yhtä hyvin ääneen luettuna kuin aloittelevan lukijan helppolukuisena hotkaisupalana. Isompien lasten ja nuorten kirjallisuudesta koulu puuttuu lähes tykkänään. Mortina-tyttö on kirjan lopussa sitä mieltä, että ”parempi olla elävä kuollut kuin elää kuollutta elämää”! J uuri lukemaan oppineiden helppolukuiset kirjat keikkuvat harvemmin palkintolistoilla. Taru Viinikaisen kirjoittamassa ja Netta Lehtolan kuvittamassa Neppari ja lemmikkipäivä -kirjassa (WSOY) Neppari-tyttö on hulluna pupuihin, eikä lähde minnekään ilman pupunkorvia. Rivakka juoni ja kaikki hassuudet eivät hukuta tärkeintä: Koiramies on inhimillisyyden asialla. Koiramies: Pipot ja rangaistus (Tammi, suom. Lukijaystävällinen houkutuskirja on aina ja ikuisesti vitsikirja. ylävinjetti päässyt kuvituksessaan herkuttelemaan mustalla huumorilla. Mortina ja loma Lummelammella -kirjassa (Tammi, suom. ISMO LOIVAMAA Eloisa opetusluuranko tarjoaa kauhua! kirjat 50 LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 11.9.2023 14.41 11.9.2023 14.41. Hirviöitä ja hometta -kirjassa (Kumma, kuv. Kirjailija nautiskelee yhtä hyvin pienistä kielen vivahteista kuin reippaasta liioittelusta. Jaana Kapari-Jatta) jatkaa ihanan pähkähullua, naivistista sarjaa. Tuula Kallioniemi on rennolla päällä Riehureput-sarjansa uutuudessa Supiseva sukka (Karisto, kuv. Kuvitus on ihanan ilmeikästä ja vauhdikasta. Hometta kukkivana kun ei ilkeä osallistua hirviökekkereihin. Koulun kihisevä arki kiinnostaa pieniä lukijoita, niinpä koomisia tarinoita sieltä on aina saatavilla. Tieteellisiä kokeita tekevä Sara ja hänen kissansa tutustuvat taikaotuksiin, joita perheen kiltti mutta arkinen isä ei näe ensinkään. Perinteinen lemmikkipäivä onnistuu allergioiden takia kameran ja valkotaulun avulla. HUIPPUSIISTIÄ KOULUSSA Juuri lukemaan oppineiden kirjasarjat ovat lastenkirjallisuuden onnellista ydintä. Katariina Heilala) Villa Tuonelan väki lähtee lomanviettoon Villa Perikatoon. Kolmekymppiset kaksoset kertovat sketsien tekemisen juurista, vaikka siitä unohtumattomasta koulumuistosta, ”kun opettaja luki kirjaa, jossa oli paljon kakka-sanoja”. Kirjat ovat hauskoja ja joskus vähän jännittäviä, mutta ihan aina iloisia ja värikkäitä. Roope Lipastin Aavepartio ja luurankotanssi (WSOY, kuv. Opettaja keksii pyytää oppilaita tuomaan kouluun erityiset sukat, joille hän tekee sellaisen taikatempun, että ne jalassa pidetään suu supussa, mistä syntyy tietysti aikamoinen sukkasotku. Luokassa nauretaan ”kuin harakat tunkiolla” ja se on ”hulvaton kuin huvipuisto”. Mari Luoma) painottuu hyvää tekevän kauhun ja arvaamattomuuksien puolelle
Kauhukirjailijana tunnetun Marko Hautalan Lauri Luu -kirjat ovat sukkelaa luettavaa, vaikka eivät ole suoranaista selkoa. Liisa solahtaa peilin kautta maailmaan, jossa tapaa yksisarvisen, Vinku-Villen ja Humppeli Tumppelin. Lauri Luu ja riivattu lukukoira (Haamu, kuv. Selkokirjat tarjoavat pikakaistan maailmankirjallisuuteen, sen osoittaa Ihmemaan Liisakin! Realismia ja jännitystä iskee Tapani Bagge lastendekkarinsa selkoversiossa Polkupyörävarkaat (Avain, kuv. Lehtiyhtiöt ovat perustaneet uutislehtiä lapsille, mutta kirjastot tilaavat niitä ja perinteisiä lastenlehtiä turhan kitsaasti. Broci) sisältää hyvän tupsahduksen taikuutta ja kummaa. Teknisesti ja kielellisesti helpotetut kirjat tunnetaan jo niin hyvin, että niistä on todellakin apua silloin, kun tavalliset kirjat tuntuvat takkuisilta. Lauri on vastentahtoinen lukija, eikä lukukoirastakaan ole apua. n SELKO SELVITTÄÄ SOTKUT Selkokirjallisuus taikoo auki lukusolmut. Tuomas Kilpi on suomentanut ja mukauttanut luistavasti Lewis Carrollin nonsense-kirjan Liisa Peilimaassa (Oppian). Ruotsalaiset kirjailijat osaavat sen taidon kadehdittavan hyvin. Näissä kirjoissa on hyvää tekevää lämpöä ja turvallisuutta. Muodonmuutokset ja nurinkurisuudet kutsuvat klassiseen satuseikkailuun. Näyttämönä on kirjasto ja sen kellari. Varkaus-osassa (Otava, suom. Yhteistyössä Suomen Kuvalehden kanssa lehteen syntyy Lasten uutismaailma. Kirjavinkkauksen rinnalle tarvitaan lehtivinkkausta!. Josefine Sundströmin ja kuvittaja Emma Göthnerin Saagan seikkailut -sarjassa koetaan pikkuruisia seikkailuja ja kotoisia iloja. Pikakaistoja maailmankirjallisuuteen NOPEAA SILMÄILTÄVÄÄ Lapsille ja nuorille esitellään yllättävän laiskasti lehtiä. Katriina Kauppila) Saaga ihmettelee, miksi Auringonkukkatiellä tulvii niin paljon epämiellyttävää jätettä, jonka syyllisestä ei ole tietoa. Koululaiseen toivoisi enemmän kertomuksia, novelleja ja runoja. Kirjastojen ykkössuosikki on vuosikymmenestä toiseen Koululainen, jota voi nykyisin luonnehtia varhaisnuortenlehdeksi. Rappusilla istuskeleva ja piirtelevä pikkutyttö huomaa nälkäisen ketun vierailut, mistä alkaa arkinen mutta puuhakas tapahtumasarja. Hienoa kuitenkin, että se julkaisee lastenkirja-arvosteluja! Lehdet voivat olla hyvä valinta sellaiselle lukijalle, joka ei oikein tunne olevansa kirjojen ystävä. Tarvitaan myös lehtivinkkausta! LAPSEN MAAILMA 6 | 2023 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 11.9.2023 14.41 11.9.2023 14.41. ARJEN IHMEITÄ AURINGONKUKKATIELLÄ Lastenkirjallisuudessa on kaikeksi onneksi myös ihan tavallista arkea, jota pienet asiat ryydittävät. Vuoden 2023 ykkösnumeron pääjuttu vieraili Kangasalan Suoraman koulussa, joka voitti lehden järjestämän Reilu luokka -kilpailun. Elsan ja Elmerin etsivätoimisto joutuu koetteille, mutta jännittävää on myös seurata kahden erilaisen ihmisen ystävystymistä. Värikäs ja monipuolinen lehti muistaa askartelijoita, kokkaajia, pelaajia, lemmikkien ystäviä... Maria Wager). Hyvään selkokirjaan mahtuu luonteitakin. Tarvitaan hiukan kauhua ja sekasortoa ennen kuin kirjat alkavat kiinnostaa..
Opas on tarkoitettu lastensuojelun toimijoille tueksi viestinnässä. LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 12.9.2023 9.50 12.9.2023 9.50. SIJAISHUOLLON TYÖKIRJA tarjoaa sijaishuollossa työskenteleville vinkkejä, tehtäviä ja pohdintakysymyksiä toteutettaviksi yksin, yhdessä lapsen kanssa sekä koko tiimin kesken. Vain painotuote! Pssst! Julkaisemme lokakuun alussa myös uuden oppaan MITEN VAIKUTAN JA VIESTIN LASTENSUOJELUSTA. Uusia julkaisuja Lastensuojelun keskusliitolta I Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os. NÄKÖKULMIA SIJAISHUOLTOON -artikkelikokoelma lähestyy lastensuojelun sijaishuoltoa moninäkökulmaisesti ja tarjoaa ammattilaisille sekä oppimisen paikkoja että pohdinnan aihetta. Voit hankkia oman työkirjasi Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® tai Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta. Julkaisu löytyy maksutta sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. www.lskl.fi/julkaisut