OLIVER OLANDER VIIHTYI KESÄLEIRILLÄ MUMMON KANSSA | APUA, LAPSESTANI TEHTIIN LASTENSUOJELUILMOITUS! | MUSIIKKI VOI LIEVITTÄÄ LUKIVAIKEUTTA MIKÄ IHMEEN THERIAN-ILMIÖ. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2024 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 1 ›› LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 17.9.2024 15.59 17.9.2024 15.59. | TUETAAN ERITYISPERHEITÄ TYÖPAIKALLA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Tässä on uutuus, joka tekee arjesta hieman varmempaa ja mukavampaa. Selkäkakkaa. Tuomme nyt nerokkaan kakkataskumme myös koon 3 Libero Touch -vaippoihin – estämään vahinkoja takaosasta. Tuskinpa vain. UUTUUS! NEROKAS KAKKATASKU LB10418_print_capturepocket_2024_208x280_FI.indd 1 LB10418_print_capturepocket_2024_208x280_FI.indd 1 2024-09-11 11:21 2024-09-11 11:21 2 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 17.9.2024 16.00 17.9.2024 16.00. CapturePocket ™-tasku löytyy nyt kokojen 1–3 Libero Touch -teippivaipoissa ja kaikissa koon 3 ja 4 housuvaipoissamme
lievittää stressiä, vähentää pakko-oireita, auttaa aamuheräämisissä ja nukkumaanmenossa. 10 Silkkiterrieri Kata on käynyt 40-tuntisen kurssin, jolla sitä valmennettiin toimimaan autistilapsen kanssa. VUOSIKERTA! LA U RA VE SA LASTENSUOJELU & LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 18 Lastensuojeluilmoitus suojaa lasta ja hänen oikeuksiaan 20 Sijaisja jälkihuoltonuorille järjestetään maksutonta asumistaitovalmennusta 22 Ei ole keneltäkään pois, että ulkotilat suunnitellaan lapsiystävällisesti 26 Puutu vihapuheeseen 44 Reetta Kalliomeri ja Oona Niskanen tuumasivat, että on aika kuulla lapsia ja tekivät satukirjan näiden oikeuksista KASVU 6 Kesäleiri yhdistää isovanhemmat ja lapsenlapset 30 Lukiossa toimiva työosuuskunta tarjoaa töitä opiskelijoille ja palveluita lähialueen asukkaille 34 Pitääkö olla huolissaan, kun lapsi alkaa käyttää eläinmaskeja ja samastua eläimiin. 40 Musiikki virittää aivot oppimaan PERHE 10 Erityisperheen tuki lisää yhdenvertaisuutta työpaikalla TERVEYS 36 Hanna, 25, halusi päästä irti somesta PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Karkkipäivä historiaan. 48 Palvelukortti 49 Heikki Hiilamon kolumni: Tarvitsemme tulevien sukupolvien valtuutetun 50 Kuukauden kirjat: Hyvän mielen opuksia Lihavoitu = kannessa s. Kata mm. OTA TALTEEN JULISTE! ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 19.9.2024 12.19 19.9.2024 12.19. n > l LOKAKUU | 6 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. 28 Tutkittua tietoa: Mitä tapahtuu, kun lapsi ihastuu
Lastensuojelussa välittäminen ja aito kohtaaminen ovat vaikuttavinta. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Lastensuojelussa ei tarvita supervoimia, vaan arjen luovia ratkaisijoita ja lapsesta aidosti välittäviä aikuisia. 44 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Samaan aikaan lastensuojelussa tehdään joka päivä pitkäjänteisesti vaikuttavaa lasten hyvinvointia turvaavaa työtä. l Helsinki l Nummela l Nokia l Tampere Kauniainen l Turkul Reetta Kalliomeri (vas.) ja Oona Niskanen tekivät satukirjan lapsen oikeuksista, jotta koteihin ja lasten palveluihin syntyisi uudenlaista keskustelukulttuuria. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. Tätä työtä Lastensuojelun Keskusliitto sekä Huoltaja-säätiö nostavat palkitsemalla jo kolmatta kertaa Lastensuojelun arjen sankareita Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® lokakuussa Tampereella. KOHTI VAIKUTTAVAA LASTEN SUOJELUA Lastensuojelussa kohdataan vuosittain kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria, jotka ovat kohdanneet erilaisia haavoittavia asioita. vuosikerta KANSI Oliver Olanderin kuvasi kanteen Laura Vesa. vuosikerta. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi EE VA AN U N D I LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Lastensuojelusta keskustellaan mediassa paljon, ja siihen kohdistuu usein julkista kritiikkiä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 83. Lapsia on mahdollista suojata laadukkaan lastensuojelun keinoin kaltoinkohtelulta ja muilta kuormittavilta kokemuksilta sekä pienentää näin niiden haitallisia vaikutuksia heidän elämässään. 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 19.9.2024 12.19 19.9.2024 12.19. s. Koska lapset todella ovat tärkeintä, mitä meillä on
Kurjistumisja talousvaikeuspuheen myötä unohtuu usein tärkein. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö palkitsevat jo kolmatta kertaa Lastensuojelun arjen sankareita Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® lokakuun alussa Tampereella. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset kasvavat, ja muista lasten ja perheiden palveluista leikataan suurten kustannuspaineiden vuoksi. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Luovat ratkaisijat tekevät pitkäjänteistä työtä lasten suojelemiseksi ja muodostavat tiimejä, jotka selviytyvät haastavissa oloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuutensa avulla. Tämä johtuu ammattilaisista, jotka tekevät työtään suurella osaamisella, kokemuksella ja sydämellä. Hyvinvointialueiden on huolehdittava ammattilaisten työoloista. He muodostavat tiimejä, jotka selviytyvät haastavissa oloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuutensa avulla. Tällä hetkellä liian moni lapsiperheiden sosiaalihuollon ja lastensuojelun palveluissa työskentelevä ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Lapsen ja perheen näkökulmasta palvelut ovat ihmisiä, jotka auttavat. Apua ja tukea saavien kiitokset ja kokemukset toivottavasti näkyvät ja kuuluvat, mutta julkisuudessa arjen sankarit jäävät usein huomaamatta. Nämä arjen luovat ratkaisijat tekevät pitkäjänteistä työtä lasten suojelemiseksi. Lasten ja perheiden palveluissa tehdään sankaritekoja joka päivä. Hyvinvointialueilla tarjottavat lasten ja perheiden palvelut ovat suurissa vaikeuksissa. Suunta on väärä, sillä niin toiminnan kuin taloudenkin painopiste pitäisi pystyä kääntämään korjaavista palveluista peruspalveluihin. Monella alueella lapset ja perheet saavat edelleen hyvää palvelua ja apua silloin, kun sitä tarvitaan. Kohtaaminen luo luottamusta, joka mahdollistaa vaikeiden, nolojen ja häpeää aiheuttavien asioiden puheeksi ottamisen ja käsittelyn. Siihen vaikuttavat esimerkiksi henkinen kuormitus, palkkaus sekä suuret asiakasmäärät. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät alkukesästä Arjen sankareita. Pätevät, osaavat ja kohtaavat ammattilaiset muodostavat lasten ja perheiden palveluiden ytimen. Saamistamme ehdotuksista kävi selväksi, että tärkeimpänä pidetään lapsen edun ensisijaisuutta – sekä kollegoiden että asiakkaiden näkökulmasta. Kohtaaminen ei lisää palveluiden saatavuutta tai suoraan takaa vaikuttavuutta, mutta hyvä kohtaaminen on usein vaikuttavinta. Hän voi tarjota kaiken mahdollisen avun ja tuen sekä ohjata eteenpäin palveluviidakossa. Myös luovuus, huumorintaju, kärsivällisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys vaikuttavat siihen, että palvelut onnistuvat tarjoamaan apua. ARJEN SANKARIT LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 23.9.2024 11.49 23.9.2024 11.49. Se, että lapsen ja perheen kohtaa ammattilainen, on todella arvokasta. PS
HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA KANSI 6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 6 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 6 19.9.2024 12.39 19.9.2024 12.39. kasvu KESÄLEIRI YHDISTÄÄ isovanhemmat ja lapsenlapset Perinteiset kesäleirit toimivat hyvin, kun ohjelmaa on tarpeeksi, vaan ei liikaa. Mummot ja papat saavat muutamina päivinä tutustua kunnolla lapsenlapseensa – ja lapsenlapset isovanhempiinsa
›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 7 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 7 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 7 23.9.2024 13.13 23.9.2024 13.13. Kesäkuun nelipäiväiselle leirille osallistui 13 perhettä. Sitä ne ovat olleet jo vuosikymmenet. Laulaen, leikkien, pelaillen, saunoen, uiden ja välillä hiljentyen vietämme yhdessä mukavaa leirielämää.” Aamut tiistaista torstaihin käynnistetään lipunnostolla ja aamuhartaudella, jossa puhuu leiriohjaaja tai isonen. Lounaan jälkeen leirin ainoa pappa, Touko Hakala, pyytää Kykkäseltä vartin myöhennystä leiriolympialaisten alkamiseen, jotta ehtii ottaa päiväunet. Perillä leirikeskuksessa tutustutaan paikkoihin ja muihin leiriläisiin. Itse uin vain, jos pitää pelastaa joku, Kykkänen sanailee. Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Riku Kykkänen kertoo leirien olevan suosittuja. Leiripuuhia ja yhdessäoloa Maanantaina puolilta päivin iso osa leiriläisistä lähtee Aitolahteen yhteiskuljetuksella Tampereen Keskustorilta. Leiriläisten käytössä on noin 90 majoituspaikkaa, ja huoneissa majoittuu kahdesta neljään ihmistä. Touko Hakala on tämän leirin ainoa pappa. Yleensä lapsenlapsen kanssa leireilee mummo, harvoin molemmat isovanhemmat ja erittäin harvoin vain pappa. Kykkänen kertoo pienimpienkin kotiutuneen helposti. Tiistain aamuohjelma sisältää luontoaskartelua, iltapäivän pääohjelmanumero on leiriolympialaiset. KESÄLEIRI YHDISTÄÄ isovanhemmat ja lapsenlapset T ampereen evankelisluterilaiset seurakunnat järjestävät vuosittain kaksi isovanhempien ja lastenlasten leiriä seurakuntien AitO-keskuksessa Tampereen Aitolahdessa. Illalla lippu lasketaan. Lapsenlapsista nuorin oli kolmeja vanhin noin kymmenvuotias. – Avauspäivänä monet lapset ja isovanhemmat uivat. Kesäkuun leirin teemoja ovat luonto ja minä luotuna. Isoset ovat vapaaehtoisia, jotka ovat hiljakkoin itse käyneet rippikoulun. Päiväunet ovat tärkeitä kaikenikäisille. Tampereen seurakuntien verkkosivuilla kerrotaan: ”Luvassa kaikenlaista leiripuuhaa mihin osallistua, mutta myös leppoista yhdessäoloa
– Täällä näyttää hyvältä. On tärkeää, ettei aina tarvitse suorittaa. On tärkeää, ettei aina tarvitse suorittaa. Kykkäsen sanoin iltaohjelmasta vastaa ”viisi huippuisosta”. Jos siltä tuntuu, isovanhemmat voivat välillä lepäillä tai jutella keskenään. Myös Annasta ja Sarasta tekemistä on sopivasti. Kerola on samaa mieltä. Ohjelmaa ei saa olla liikaa, mutta liian löysäkään aikataulu ei ole hyvä. Sekin on kiva, että voi vain olla lapsenlapsen kanssa, jos siltä tuntuu. Hän kehaisee Riku Kykkäsen jämäkkyyttä mutta myös joustavuutta. Ohjaajan pitää osata sekä komentaa että antaa vapauksia. Oliver Olander ja mummonsa Kati Laine viihtyvät myös rannalla. Kesätyöntekijä Aino Karjalainen toimii leiriohjaajana jo kolmatta kesää. Hakalasta isovanhemmilla ja lastenlapsilla on samankaltainen päivärytmi, jossa tirsat ovat tärkeät. He ystävystyivät Aitolahden leirikeskuksessa kaksi vuotta sitten. Pappojen vähäisyydestä naiset tuumaavat, että miehet eivät kaiketi uskalla tulla, kun mieltävät leirit naisten puuhiksi. He luottavat täysin siihen, että lapsenlapsi voi käydä uimassa isosten kanssa. Ei ole pakko osallistua, Storvik-Sydänmaa sanoo. Mummot kehuvat myös ohjaajien määrää. Silloin ilmeisesti iso vastuu teki ohjaajan liian varovaiseksi: ”Ei voi mennä sinne, eikä voi mennä tuonne”. Kun Kerola ja lapset kyläilevät viikonloppuisin toistensa luona, aika kuluu usein muissa arkitouhuissa. Yksi viidestä isosesta eli Aino Mikkonen, 16, puhui avauspäivän iltahartaudessa oman paikan etsimisestä: Se löytyy pikkuhiljaa, ja olemisen tarkoitus muodostuu pienistä tehtävistä. Psykologiaa viisi vuotta opiskellutta Karjalaista kiinnostaa lasten kanssa touhuaminen. Ystäviä tuli myös heidän lapsenlapsistaan, joista mukana ovat nyt Sara Sydänmaa, 9, ja Anna Crisam, 7. Kykkäsen mukaan leirille tulevat tietävät, että uskonnollisuus kuuluu seurakuntien leirille. Häntä viehättää, että leirillä voi kerrankin tutustua kunnolla lapsenlapseensa. Storvik-Sydänmaa on osallistunut monelle leirille, mutta muistaa vain kerran kohdanneensa nipottavan ohjaajan. Anthon Kouvo saa ahomansikoita mummiltaan Jaana Salmiselta. – Täällä ei ole liikaa tekemistä. Tämä on Hymyilevä hirvi puun takana -taideteos. ”Leirin ohjaus on taitolaji” Isoäidit Stiina Storvik-Sydänmaa ja Ulla Kerola kertovat olevansa leirikonkareita. – Saamme kritiikkiä korkeintaan siitä, että jotakin ohjelmaa on liikaa tai jotakin ohjelmaa on liian vähän, Karjalainen kertoo leiripalautteesta. Nukkua tai ainakin rauhoittua pitää klo 22, ja hiljaisuus alkaa klo 23. Storvik-Sydänmaan mielestä leiri onnistuu, kun ohjaajat ovat motivoituneita – näin syntyy hyvä ilmapiiri. Storvik-Sydänmaa luonnehtii, että niin leirin suunnittelu kuin ohjaus ovat taitolajeja. 8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 8 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 8 23.9.2024 13.14 23.9.2024 13.14. Iltaohjelma sisältää nuotiolaulelua, makkaranpaistoa ja iltahartauden. – Kun keskittyy oman elämän pieniin kivoihin asioihin, niitä myös näkee helpommin, hän kiteytti
Pikkuiset eivät tarvitse ihmeempää tekemistä. Riku Kykkänen kertoo, että diakoniatyö mahdollistaa mainittuja hintoja alemmat maksut vähävaraisille. kysyy Kerola. – Kyllä varmaan, kun leirillä on kivaa! sanoo serkkunsa Sara. Leirimaksu on alimmillaan 3–6-vuotiaille 80 euroa ja kalleimmillaan 14 vuotta täyttäneille 118 euroa. Tämä on täyttä lomaa, kommentoi Ulla Kerola. n Tullaanko ensi vuonna uudestaan. Hinta sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen maanantaista torstaihin. Kerola oli Aitolahdessa kaksi vuotta sitten Annan isosiskon, Sofian, kanssa. Mummot lupaavat tulla ensi vuonnakin, jos saavat kaverin. Asla Kirjava ja mumminsa Marjo Uusitalo maalasivat kiviä. Eilen heistä hauskinta oli leikkimökki ja hiekkalaatikko. Stiina Storvik-Sydänmaa arvostaa, että leirillä voi vetäytyä lapsenlapsensa kanssa omaan huoneeseen, jos niin haluaa. Kirkkoon kuulumattomat maksavat 20 prosenttia enemmän. ”Luksusta ja täyttä lomaa” Lempääläläinen Kati Laine viehättyi siitä, että leirillä on monen ikäisiä lapsia ja aikuisia, jotka ovat osallistuneet monelle leirille. Kerola huomauttaa, että tulevaan leiriin voi valmistautua hyvissä ajoin. Laineella oli kaitsettavinaan serkukset Auni Rantanen, 4, Vesilahdelta ja Oliver Olander, 3, Valkeakoskelta. – Mummolle tällainen täysihoito mahtavissa puitteissa on luksusta, ja monipuolinen ympäristö tarjoaa puuhaa pienille ja isoille. Tiistaiaamun kruunaavat tuoreet sämpylät ja riisihiutalepuuro. Toisaalta hän kehaisee sitä, että aikuiset voivat keskustella keskenään niin omista kuulumisista kuin globaaleista huolista. Hän tuli leirille miniänsä suosituksesta: miniän vanhin tytär oli aiemmin viihtynyt Aitolahdessa tyttöleirillä. Kerola lisää, että leiriä ei ole järjestetty rahan takia, sillä maksu on edullinen – tosin hinta ei ratkaissut hänen osallistumistaan. On hienoa, kun joku sanoo, mitä tehdään. – Ei tarvitse itse miettiä ruuanlaittoa eikä ohjelman järjestämistä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 9 ›› LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 9 LM6_s6-9_KahdenSukupolven Leiri.indd 9 19.9.2024 12.39 19.9.2024 12.39. Tämä muisti leiritekemiset tarkasti ja kertoi niistä Annalle. Voi hehkuttaa, mitä otetaan mukaan, ja onkohan siellä Sara ja muita tuttuja sekä sitä ja sitä. Laineelle ja hänen lapsenlapsilleen tämä on ensimmäinen. Aikuinen voi lasten avulla muistella, mitä tehtiin. Anna nyökyttelee. – Tuummeko me, Anna. Storvik-Sydänmaasta leirit ovat selvästi merkityksellisiä, kun ne jäävät lasten mieleen. Minusta lipunnosto oli hieno tilaisuus, Laine kertoo leirin toisena päivänä. Viime vuonna he olivat leirillä yhdessä
Erityisperheen tuki lisää YHDENVERTAISUUTTA TYÖPAIKALLA perhe 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 10 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 10 19.9.2024 12.56 19.9.2024 12.56
Hän pitää liikunnasta, jota oppii koulussa toisen lapsen kanssa erityisopettajan johdolla. Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat muun muassa autismi, ADHD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet ja kehityksellinen kielihäiriö. Työntekijällä voi olla sairaita lapsia, iäkkäitä vanhempia tai lemmikkejä, jotka tarvitsevat hoivaa. – Täällä ymmärretään, että myös työn ulkopuolella on tärkeitä asioita. Pienet työn mukautukset auttavat erityislasten vanhempia jaksamaan ja viihtymään työssään. HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA N okialainen Tuulia Wiklund toimii myyntija logistiikka-asiantuntijana Nokian Raskailla Renkailla. Nyt Lukas käy kuudetta luokkaa lähikoulussa, pääosin läsnä. Kun erityislapsen vanhemmat keskustelevat töissä lapsistaan, syntyy avoin ilmapiiri, kuvaa kahden erityislapsen äiti Tuulia Wiklund. Moni asia on pakko hoitaa, kun puhelin soi. Erityislasten vanhempana Wiklund arvostaa työjoustoa ja kutsuu koko työyhteisöään sekä sen 16-henkistä tiimiä ihanaksi. Usein niitä on helppo toteuttaa – vieläpä ilmaiseksi. Erityisperheen tuki lisää YHDENVERTAISUUTTA TYÖPAIKALLA Kun työ ja muu elämä ovat tasapainossa, työntekijät voivat hyvin. Tuulia Wiklundista lasten terveydenhoidon kaltaiset metatyöt tuppaavat jäämään kahden vanhemman perheissä äidille. Näin työnantaja saa entistäkin sitoutuneemman työntekijän. Hoitopalavereissa vanhemmat käyvät paljolti yhdessä. Vain oikea diagnoosi auttaa Tuulia ja Mikko Wiklundin perheeseen kuuluvat 12-vuotias Lukas ja lokakuussa 18 vuotta täyttävä Nicolas. Äiti luonnehtii Lukas-poikansa olevan kirjava persoona, johon neurokirjo tuo omat värinsä. – Työnantaja voi vaikkapa osoittaa tilan, jossa voi hoitaa luottamukselliset puhelut, ja kaikille työntekijöille tehdään selväksi, että tämä on ok. Aiemmissa työpaikoissa ilmapiiri oli hänestä kiireinen, eikä kotiasioista voinut puhua. "Parhaimmillaan työjoustot parantavat koko työpaikan työilmapiiriä", miettii Tuulia Wiklund. Koulunkäynti on takunnut. Hän tekee viikossa yleensä kolme etätyöpäivää kotonaan. Wiklund toivoo, että työpaikoilla tehtäisiin erityislasten vanhemmille pieniä mukautuksia. Silloin työn keskeytymisestä ei pitäisi potea huonoa omaatuntoa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 11 ›› LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 11 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 11 23.9.2024 15.13 23.9.2024 15.13. Wiklundeillakin äidin puhelin soi, kun viranomainen ottaa yhteyttä. Moni asia on pakko hoitaa, kun puhelin soi
Tuulia Wiklund kertoo, että reilussa vuodessa pojilta ovat poistuneet hymyttömät ajanjaksot. Wiklund naurahtaa, että hänen supervoimansa on resilienssi, kriisinkestävyys. – Yleensä vammaispalveluista otetaan yhteyttä niin sanottuna virka-aikana. Jos hän saisi oikean diagnoosin, hän voisi saada tarvitsemaansa tukea. Toisaalta jotkut autistit pystyvät oikein hyvin säätelemään itseään. Lukas oppii uusia taitoja todella nopeasti, harjoittelee jatkuvasti ja kehittyy niissä hyväksi. Samojen asioiden kertominen viikoittain monille toimijoille haaskaa kaikkien osallisten aikaa. Sitä hän uskoo löytyvän yleensäkin erityislapsen vanhemmilta. – Työ on osa elämää, ja työn ulkopuolella on muuta elämää. Tuulia Wiklundilla on kokemusta myös työpaikoista, joissa vahdittiin, tekeekö joku töitä vähemmän kuin toinen. Wiklund pitää selvänä, että nopea oppimiskyky on iso voimavara, kun Lukas aikanaan siirtyy työelämään. Wiklundit kävivät Katan kanssa Eurajoella Autismikoira-yhdistyksen järjestämän 40-tuntisen kurssin, jolla koiraa valmennetaan toimimaan autistilapsen kanssa. Tuki kuitenkin on yhdenvertaisuutta, sillä erityislapsi tarvitsee tukea, jotta pystyy olemaan ja tekemään saman kuin muut. Nokialta lähdetään myös jatkokurssille. n Työ on osa elämää, ja työn ulkopuolella on muuta elämää. Hän ohjaa yhdistyksessä viikoittain myös perheliikuntaryhmää, jonka hän perusti, kun sopivaa ryhmää ei omalle lapselle löytynyt. Wiklund kuuluu Tampereen seudun autismiyhdistyksen hallitukseen. Piti varoitella, että rapuissa kulkiessa ei saa jongleerata. Jos voisin leimata työstä itseni palaveriin palkallisesti, se edistäisi jaksamistani eikä olisi pois perheen arjesta. Kun työpaikoilla uskalletaan vielä keskustella tärkeistä omista asioista, syntyy parhaimmillaan ystävyyksiä. Moniammatillisistakin palavereista tieto siirtyy Wiklundin mukaan heikosti. Kun esimerkiksi lomat sovitaan ajoissa, työntekijä saa varattua lomansa ajoissa. – Kun palaan raskaasta hoitopalaverista, työpäivä venyy helposti iltakuuteen. Se muun muassa järjestää vertaistukiryhmiä lapsille ja vanhemmille sekä neuvoo verkossa. – Koira auttaa aivan kaikkeen: lievittää stressiä, vähentää pakko-oireita, auttaa aamuheräämisissä ja nukkumaanmenossa. – Vaikka autistilapsi olisi hyvä koulussa ja puhuisi kuten muut, hän voi silti tarvita koulunkäyntiin avustajan. Vasta silloin osataan muokata heidän arkeaan, jotta elämä helpottuu. Muuten voi jäädä jokin hakemani palvelu saamatta tai palvelu ei etene. Jos seinälle laitetaan erityislasta varten kuvaohjeita, niistä hyötyvät kaikki. Lastensuojelun Keskusliittokin kuuluu verkostoon. Näiden kahden pitää olla tasapainossa, jotta työntekijät jaksavat. Wiklundit maksoivat kurssista nelisensataa euroa, mutta Tuulia Wiklundin mielestä opetus oli hintansa väärtti. Wiklundin mukaan tällaiseen varautuminen kunnioittaa kaikkia. Pähkinänsärkijät on yli 20 vammaisja perhejärjestön yhteistyöverkosto, joka edistää erityislapsiperheiden asemaa. Wiklundit saivat viime vuonna valopilkukseen Kata-silkkiterrierin. Molemmilla pojilla on kuntoutusta viikoittain. 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 12 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 12 23.9.2024 16.00 23.9.2024 16.00. – Taidot säilyvät, mutta jos esimerkiksi pianonsoitto jää kuukausiksi, toki kuluu vähän aikaa, että taito palautuu mieleen. – Jos koulussa joku saa tukea, äkkinäinen voi päätellä sen epäreiluksi. – Se, mikä pätee lapsen kouluun, pätee aikuisten työhön. Nicolas on lähivuosina siirtymässä erityisen tuen ammattiopistosta työelämään, mihin hän äitinsä mukaan tarvitsisi apua. Näen sen suurena vahvuutena. YouTubesta poika oppi soittamaan pianolla monen minuutin biisejä ilman nuotteja. Wiklundista moni ajattelee kaavamaisesti, ettei autisti puhu vieraille tai katso silmiin. – Nicolaksella on diagnosoitu tarkkaavaisuuden ja keskittymisen häiriö, mutta poika ja me vanhemmat miellämme, että oikea diagnoosi olisi autismikirjo. Jos erityislapselle järjestetään koululoman ajaksi hoito, se on varattava ajoissa. Silloin on syytä vastata. Yhtenä kesänä Lukas esimerkiksi innostui jongleerausvideosta ja alkoi heitellä ulkona kiviä ja sisällä palloja. – Kaikkia kiinnostaa jokin asia, mutta neurokirjolla oleva kiinnostuu jostakin erityisen paljon. Kelasta soitetaan virka-aikana Aiemmissa työpaikoissaan Tuulia Wiklund teki lyhennettyä työpäivää ja jättäytyi työttömäksi, kun lasten toimintakyky vaati kotiin jäämistä. Nykyisessä työpaikassa on totuttu kysymään vaikkapa hänen lastensa koulunkäynnin jännistä asioista. Tuulia Wiklund kertoo, että neurokirjon diagnostiikka on vasta viime vuosina kehittynyt, joten moni saa diagnoosin aikuisena. Edelleen hänen arkeensa kuuluvat Kela-puhelut, koulupalaverit sekä yhteydenotot koulusta, lääkäreiltä tai kuntouttajilta. Hänestä sanonta ”Jos olet tavannut yhden autistin, olet tosiaan tavannut yhden autistin”, pitää paikkansa. Toki kaikessa on parantamisen varaa. Wiklund ilahtui Pähkinänsärkijät-verkoston kymmenkohtaisesta vinkkilistasta työpaikalle. Jokainen on erilainen. Yhtenä vinkkilistan tärkeimpänä kohtana Wiklund pitää työvuorojen ennakoimista
Se on käynyt kurssin, jolla opitaan toimimaan autistilasten kanssa. l Ohjaa tarvittaessa työterveyshuoltoon. Perhe voi olla esimerkiksi yhden vanhemman perhe tai uusperhe, jolla on omalle perhetilanteelle tyypillisiä haasteita. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 13 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 13 LM6_s10-13_Pähkinänsärkijät.indd 13 19.9.2024 12.56 19.9.2024 12.56. Anna tilaa puhumiselle matalalla kynnyksellä ja puutu asioihin varhaisessa vaiheessa. Työpsykologi, työnohjaus tai lyhytterapia tukevat työkykyä raskaassa elämänvaiheessa. Myös lisätyöt voivat olla perheen taloutta tukeva jousto. Perhettä voi kuormittaa myös kriisitilanne, kuten ero puolisosta, läheisen kuolema tai taloudelliset haasteet. l Näytä esimerkkiä perheystävällisestä asenteesta ja puheesta. Vanhempi on muutakin kuin erityistarpeisen lapsen vanhempi. l Salli työntekijän hoitaa lapseen liittyviä yhteydenottoja tarvittaessa työn lomassa. l Ole joustava työajoissa. Osassa perhetilanteista vain etätyö tai osa-aikatyö onnistuu vanhemmalta. l Tue etätyön ja osa-aikatyön tekemistä. Varmista, että lapsen sairauskäynnit onnistuvat. l Kehitä työntekoa työyhteisössä sujuvaksi, sillä myös työyhteisön arjessa voi olla kuormitustekijöitä. Kata-silkkiterrieri on kaikkien Wiklundien eli Mikko-isän, Tuuliaäidin ja heidän kahden poikansa tärkeä hahmo. l Kunnioita ammattitaitoa. Työ toimii vastapainona sekä tuo merkityksellisyyttä, onnistumisia ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Tarkastele työnkuvia ja -sisältöjä, sisältävätkö ne kuormittavia tekijöitä. l Luo avointa puhumisen ja välittämisen kulttuuria, jossa on helppoa kertoa perhetilanteesta ja joustojen tarpeesta. Ennakoi työvuoroja ja loma-aikatauluja hyvissä ajoin. Vanhemmille kehittyy myös arjessa joustavuutta ja organisointikykyä, joista hyötyy koko työyhteisö. l Myönnä palkattoman vapaan lisäksi palkallista vapaata, jos se on mahdollista. Arkea voivat haastaa esimerkiksi lapsen koulukyytien tai lastenhoidon aikataulut. l Muista erilaisten perhetilanteiden vaikutus arkeen. Perheystävällisyysvinkit työpaikalle Pähkinänsärkijät-verkosto on listannut keinoja erityistarpeisen lapsen vanhemman tukemiseen työyhteisössä. Kiinnitä esimerkiksi huomiota, miten työyhteisössä puhutaan lapsen tai vanhemman sairauslomista tai muista poissaoloista
Espoolaisen kauppakeskus Ainoan tiloissa avautuu loppuvuodeksi Meidän lapset -taidenäyttely, joka antaa äänen kiusaamista kokeneille taiteilija Minna Pietarisen teosten kautta. Mukana on myös maalaus 13-vuotiaana elämänsä päättäneestä Mikaelasta sekä hänen tarinansa Kiia-äidin kertomana. pitkäjänteisesti kehittänyt ja edistänyt Pesäpuun kokonaisvaltaista työturvallisuutta ja työntekijöiden työterveyttä ennaltaehkäisevillä toimilla. Siitä oli iso apu!!!” VANHEMPI ANTAMASSAAN PALAUTTEESSA LAPSET JA NUORET SIB -VERKOSTOTILAISUUDESSA . 14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s14-17_Tulva.indd 14 LM6_s14-17_Tulva.indd 14 19.9.2024 13.05 19.9.2024 13.05. Pesäpuun organisaatiorakenne on tehty selkeäksi, työkulttuuri on matalahierarkkinen ja tiimityö on kunniassa. Perusteluiden mukaan hän on mm. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA 1/4 SUOMALAISLAPSISTA KOHTAA LAPSUUTENSA AIKANA VANHEMMAN VAKAVAN SAIRASTUMISEN. ERITYISANSIOMITALI ONNEA Jari Ketolalle! Pesäpuun toiminnanjohtaja Jari Ketola on saanut työympäristön erityisansiomitalin. Palkinto jaettiin huhtikuussa Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaarissa. ”Sain myös kotiin ammattijärjestäjän, josta oli todella suuri apu, kun tavaramäärä oli kotona kasvanut melko suureksi ja jaksamista vain ei ollut alkaa vähentää tavaraa
– Vankemmaksi-hankkeen tukimuodoissa fokuksena on vanhemman oma hyvinvointi ja jaksaminen – kohdatuksi tuleminen omista kokemuksista, tunteista ja tarpeista käsin. – Hyvä nyrkkisääntö on, että oman kourallisen kokoinen määrä jälkiruokaa tai herkkua on sopiva määrä. Asiakaskunnan nuorilla psyykkinen oireilu on usein kestänyt monimuotoisena jo vuosia, jolloin monenlaisia palveluita nuoren ja koko perheen tueksi on usein jo kokeiltu. Lakiesitys puhelinten käytön rajoittamisesta kouluissa on tarkoitus tuoda eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Vanhemman tehtävä on herkuttelussakin rajata, mikä sopii minkäkin ikäiselle lapselle. Herkuttelun keskittäminen yhteen päivään korostaa väärällä tavalla sitä, että kyseessä olisi jotain kiellettyä tai pahaa, josta pitää tuntea syyllisyyttä, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta. Herkkujen tai minkään muunkaan ruuan äärellä ei pidä kauhistella niistä kertyviä kiloja tai päivitellä joidenkin ruokien epäterveellisyyttä. ULLA OJALA 1/4 SUOMALAISLAPSISTA KOHTAA LAPSUUTENSA AIKANA VANHEMMAN VAKAVAN SAIRASTUMISEN. THL:n tutkimuksen mukaan liiallinen netinkäyttö on yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, vähäiseen liikuntaan ja nukkumiseen sekä opiskelun ja oppimisen vaikeuksiin. ÄLYPUHELIMET TERVEYSTARPEET otetaan rajoituksissa huomioon Terveyteen liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon, kun puhelimien käytön rajoittamista koskevaa lakiesitystä sorvataan, vakuuttaa opetusministeri Anders Adlercreutz. – Lapselle voi selittää, että ihmiskeho tarvitsee monenlaisia ruokia: lihakset yhdenlaisia rakennuspalikoita, hampaat ja näkö toisenlaisia. Säännöllinen ateriarytmi on hyvän syömisen perusta ja erittäin tärkeää mielitekojen hillitsemisen kannalta. VANKEMMAKSI-HANKE VOIMAANTUMISTA vanhemmille Maria Akatemian Vankemmaksi-hanke on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä jo ennen asiakastyön käynnistymistä toukokuussa oli kertynyt kymmenen hengen jono yksilöja parityöhön. Näin kuvailee hankekoordinaattori Henriikka Laurola hanketta, joka tarjoaa tukea vanhemmille, joilla on 12–24-vuotiaiden lasten psyykkisestä oireilusta johtuvia haasteita vanhemmuudessa, parisuhteessa, omassa jaksamisessa ja tunnesäätelyssä. Terve ruokasuhde syntyy, kun ruuasta ja syömisestä puhutaan avoimesti ja kokemuksia sekä mieltymyksiä jaetaan yhdessä. 39 25-vuotiaasta Hannasta, jonka somen käyttö lähti lapasesta! M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 15 ›› LM6_s14-17_Tulva.indd 15 LM6_s14-17_Tulva.indd 15 19.9.2024 13.05 19.9.2024 13.05. Diabeteksen hoidossa älypuhelin on keskeinen väline verensokerin seurannassa, ja lapsen pitää voida käyttää puhelinta tähän tarkoitukseen koulupäivän ajan, linjaa Diabetesliitto. Mutta miten saada lapselle syntymään terve suhtautuminen ruokaan. Meillä vanhemmuus itsessään ei ole arvioitavana. Jos ravitsemusterapeutilta kysyy, pitäisi karkkipäivienkin olla lapsiperheissä kokonaan jo historiaa. Lue juttu s. – Jos herkut nostetaan jalustalle, ruoka saa negatiivisen leiman ja herkut houkuttelevat entistä enemmän. Sekin on hyvä muistaa, että kaikenlainen latautunut puhe syömiseen liittyen olisi hyvä karsia sanavarastosta. Jos herkuttelusta tulee huono olo, määrä on ollut liian suuri. Lisäksi jopa päivittäin voi syödä jotain hyvältä maistuvaa ruokaa, esim. ihmettelee naapurin nuori äiti. aterian jälkiruokana. Laurolan mukaan monilla hankkeen asiakkaista on kokemus siitä, ettei ole tullut kohdatuksi ja kuulluksi muissa palveluissa. Kun keskiössä on nuoren oireilu ja toipuminen, jäävät vanhempien omat kokemukset ja tunteet keskusteluissa usein sivuun. HUSin, Helsingin yliopiston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkijat osoittivat, että riippuvuus somesta on yhteydessä huonommaksi koettuun terveyteen, alhaisempaan mielialaan, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampiin yksinäisyyden tunteisiin. ÄLYLAITTEET SOME lisää kärsimystä Lukiolaistytöt viettävät jopa kuusi tuntia päivässä älypuhelimilla. KYLILLÄ KUULTUA HERKKUPÄIVÄT historiaan. Mitä tehdä, kun lapset kinuavat herkkuja karkkipäivien lisäksi muinakin päivinä
Osallisuuden ajan Osallisuus lastensuojelussa -podcastin syyskuun jaksossa keskustellaan lastensuojelun nykyisestä mediakuvasta ja sen vaikutuksista käsityksiin lastensuojelusta. Suomessa kuolee vuosittain 400– 500 alle 18-vuotiasta, heistä alle 200 syntyy kuolleina. Tutkimukseen vastasi 34 lapsiasiavaltuutettuun rinnastettavaa viranomaista eri puolilta Eurooppaa. Heinäkuun alusta asti vanhemmat ovat voineet luovuttaa osan omista vanhempainvapaistaan lapsen isovanhemmille. SIJAISHUOLTO EUROOPAN laajuisia ongelmia Lastensuojelun sijaishuollossa on samanlaisia kipukohtia Euroopan eri puolilla, kertoo tuore selvitys, jonka professori emerita Tarja Pösö on tehnyt yhdessä Suomen lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. LASTENSUOJELUN MEDIAKUVA KARU, karumpi. Ja isovanhemmat voisivat iloita lisätienestistä! UUSI TERMI SURUVAPAATA perheille. nämä 1960-luvun pojat esiintyvät espoolaisen Museo Leikin pienoisnäyttelyssä, joka kertoo suomalaisen lastenvaatemerkki Reiman 80-vuotisesta taipaleesta. Lapsensa menettäneille perheille pitäisi taata suruvapaa alaikäisen lapsen kuoleman tai kuolleena syntyneen lapsen syntymän jälkeen, linjaavat Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Kokoomusnaiset. ISOVANHEMPAINVAPAA RUOTSIN MALLI meillekin. Ruotsissa isovanhemmat voivat jäädä maksetulle vanhempainvapaalle. Kuuntele jakso SoundCloudissa tai Spotifyssa! Mm. Äänessä on kokemusasiantuntijoiden lisäksi mm. Olisiko mallista apua meidän vauvakatoomme. Vihreät ehdottivat samantapaista mallia Suomessa pari vuotta sitten. Kahden vanhemman perheet voivat luovuttaa heille 45 päivää ja yksinhuoltajat 90 päivää. KA N KA AN PÄ ÄN KA U PU N G IN M U SE O N RE IM AAR KI ST O , JU H AN I KO N TT IN EN 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s14-17_Tulva.indd 16 LM6_s14-17_Tulva.indd 16 19.9.2024 13.05 19.9.2024 13.05. He nostivat yhdeksi keskeisimmistä suosituksista lapsen oikeuden saada rakkautta, huolenpitoa ja tasapuolista kohtelua sijaishuollossa. Työn tukena toimi 12–17-vuotiaita Nuoria neuvonantajia, joilla on kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Lastensuojelun Keskusliiton viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen. Ongelmallista on mm. lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito, perheiden jälleenyhdistäminen, sijaishuollon laatu ja jälkihuolto sekä perhehoidon saatavuus. Suruvapaa on käytössä jo Tanskassa. Esitys ei kuitenkaan toteutunut perhevapaauudistuksessa, joka tuli voimaan 2022. 29.10.2024–9.3.2025 avoinna olevassa näyttelyssä selviää sekin, että Reiman taival alkoi armeijan ylijäämämateriaaleista
RI KO SS EU RA AM U SL AI TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 17 LM6_s14-17_Tulva.indd 17 LM6_s14-17_Tulva.indd 17 19.9.2024 13.05 19.9.2024 13.05. läheisten tapaamisiin nettisivuillaan. tarkastuksessa tapahtuu. Varhaiskasvatuslain mukaan yksi varhaiskasvatuksen tavoitteista on turvallisen varhaiskasvatusympäristön turvaaminen. Rikosseuraamuslaitos on panostanut viime aikoina lapsille suunnattuun viestintään ohjeistamalla lapsia mm. VANKILA Lapset toivovat MYÖTÄTUNTOA Lapset toivovat, että vankiloiden tapaamistiloissa olisi värikkäitä seiniä ja leluja. Iso ratkaistava kysymys liittyy lapsille tarkoitettuun tukeen ja sen saatavuuteen. Hän nostaa esiin, että laadukas varhaiskasvatus vaatii koulutettua ja pätevää henkilökuntaa, josta pitäisi kansallisesti ja kunnissa pyrkiä kaikin keinoin pitämään kiinni. tunnistetaan ja otetaan puheeksi myös vanhempien ja koko perheen tilanne ja autetaan tarvittaessa perhe oikeanlaisen tuen piiriin. Laissa ei avata tarkemmin esim. Perusopetuslaissakaan ei linjata kiinnipidosta. Helsingin vankilan tapaamistilasta otetussa kuvassa on mukana myös Kiki Pynnösen piirtämä Sulo-hahmo. Tähän liittyy keskeisesti myös varhaiskasvatuksen ja kodin avoin ja toimiva yhteistyö: miten pystytään tukemaan vanhemmuutta ja mm. sitä, missä tilanteessa ja millä tavoin lasta voi fyysisesti rajoittaa. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, ettei asiaa pystytä ratkaisemaan yksin lainsäädännön keinoin. 62 % SUOMESSA SYNTYNEISTÄ ULKOMAALAISTAUSTAISISTA 8.–9.-LUOKKALAISISTA POJISTA PITÄÄ KOULUNKÄYNNISTÄ. kiinnipito-oikeutta. avun piiriin.” VANHEMPI ANTAMASSAAN PALAUTTEESSA LAPSET JA NUORET SIB -VERKOSTOTILAISUUDESSA. Lisäksi täydennyskoulutusta tulee olla laajasti ja riittävästi tarjolla liittyen lasten erilaisiin tuen tarpeisiin, kuten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin. Kiinnipito ei myöskään ole ratkaisu kaikkiin tilanteisiin. Jos asiaa lähdetään avaamaan ja tarkastelemaan perusopetuslain osalta, tulisi tarkastelu samalla ulottaa myös varhaiskasvatukseen, sanoo erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta. Lapsi on aina osa perhettä. – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut tähän kantaa todeten, että oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi asiasta tulisi tarvittaessa säätää laissa. He toivoivat lakiin esim. VARHAISKASVATUS KIINNIPITO ei aina ole ratkaisu Iso joukko päiväkotien työntekijöitä kaipasi Ylen tekemän kyselyn mukaan selkeyttä keinoihin, joilla aggressiivisesti käyttäytyvää lasta voidaan rauhoittaa. Toiveet löytyvät suomeksi Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) verkkosivuilta. Children of Prisoners Europe -verkosto kysyi eurooppalaisilta lapsilta, miten vankiloiden tapaamistiloista saataisiin miellyttävämpiä. ”Eniten hyvinvointiimme on vaikuttanut positiivisesti se, että asiamme otetaan vakavasti, meitä kuunnellaan ja asiaamme viedään eteenpäin. Etenkin kun taustalla pelko, että nykyään ei saa tarvitsemaansa tukea tai pääse ko. – On selvää, että aggressiivisen käyttäytymisen tai kiinnipidon ei tule koskaan olla seurausta riittämättömästä tuesta. He myös toivovat mm., että vankilan henkilökunta olisi myötätuntoisempaa lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan ja että lapsille kerrottaisiin selkeästi lapsiystävällisillä ohjeilla ja kuvilla siitä, mitä esim
Viime vuonna huolen viesti kulki viranomaisille noin 110 000:sta eli joka kymmenennestä lapsesta. Poliisin tekemien ilmoitusten syyt ovat moninaiset lapsen tekemästä näpistyksestä lapseen kohLASTENSUOJELUILMOITUS! Apua, lapsestani tehtiin Lastensuojeluilmoituksella on huono maine, vaikka sen tarkoitus on suojata lasta ja hänen oikeuksiaan. Näin voisi tiivistää sen, mikä lastensuojeluilmoitus on. Pelko ja häpeä kumpuavat usein hurjista huhuista ja tietämättömyydestä. – Eniten ilmoituksia tulee kouluista, opetushenkilöstöltä ja oppilashuollosta. Lapsi tai nuori voi myös itse kertoa koulun aikuisille vaikeista kotioloista, johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg-Soto Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta kertoo. Ilmoitukset liittyvät usein runsaisiin poissaoloihin, oppilaan väkivaltaiseen käytökseen tai ongelmiin sosiaalisissa suhteissa. lastensuojelu H uoliviesti lapsesta lastensuojeluviranomaisille. Eniten ilmoituksia tehtiin teini-ikäisistä. Rimpsu on pitkä. Lastensuojelulaissa on lueteltu, kenellä on työnsä puolesta velvollisuus ilmoittaa viranomaisille lapseen liittyvistä huolista. ANU VALLINKOSKI M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s18-19_Lastensuojelu ilmoitus 18 LM6_s18-19_Lastensuojelu ilmoitus 18 19.9.2024 13.54 19.9.2024 13.54. Listaan kuuluu ammattilaisia poliiseista ja terveydenhuollosta koulujen ja päiväkotien henkilökuntaan sekä seurakuntien työntekijöihin. Sosiaalihuolto saa paljon ilmoituksia myös poliisilta, varhaiskasvatuksesta ja terveydenhuollosta
Somessa liikkuu tarinoita perusteettomista huostaanotoista. Esimerkiksi perättömien lastensuojeluilmoitusten avulla kiusaaminen on ollut vähäistä. Tavallinen tarina on yleensä paljon arkisempi, vähemmän dramaattinen. Tavallinen kansalainen voi halutessaan tehdä ilmoituksen nimettömänä. Ilman anonymiteettiä moni ilmoitus voisi jäädä tekemättä seuraamusten pelossa. – Lastensuojelu on monille outo ja tuntematon, suorastaan pelottava. Suurin osa niistä tehdään yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa. Hänestä kasvun takana on myös lasten ja nuorten aito hätä ja tarve. Tosin niiden määrä on kasvanut jo vuosia. Olenko liian ankara, jos teen lastensuojeluilmoituksen. Moni pelkää, että lastensuojelu tarkoittaa automaattisesti sitä, että lapset vietäisiin vanhemmilta. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. sosiaalityön vanhempi yliopistonlehtori Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta avaa tavallisen ihmisen aatoksia. – Ohikulkija voi ilmoittaa lapsen pahoinpitelystä julkisella paikalla tai siitä, että lapsen vanhempi on päihtynyt. – Ilmoittaminen on kansalaisvelvollisuus. Hanna Holmberg-Soto huomauttaa, että joissakin yhteisöissä lastensuojelusta saattaa liikkua hurjia paikkansapitämättömiä huhuja. Lastensuojeluilmoitus on tehty – mikä häpeä! Olenko nyt epäonnistunut vanhempana. Onko kerrostalossa kaikuva lapsen itku tavallinen kiukkukohtaus vai onko se jotain muuta. Alkuselvittelyn jälkeen osa tapauksista etenee yksityiskohtaisempaan palvelutarpeen arviointiin. Ilmoituksen tekijät ovat rohkeita lapsen oikeuksien puolustajia, joskus suoranainen pelastus, Kääriäinen sanoo. Koskaan ennen ei lastensuojeluilmoituksia ole tehty yhtä paljon kuin viime vuonna. Heitä laki ei velvoita tekemään ilmoitusta samalla tavalla kuin ammattilaisia. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 19 LM6_s18-19_Lastensuojelu ilmoitus 19 LM6_s18-19_Lastensuojelu ilmoitus 19 19.9.2024 13.54 19.9.2024 13.54. Myös oman vanhemmuuden arviointi voi saada varuilleen, Aino Kääriäinen pohtii. Ymmärrys ilmoitusvelvollisuudesta on lisääntynyt ja ilmoituksen tekeminen on sekä ammattilaisille että tavallisille kansalaisille entistä helpompaa. distuneeseen vakavaan rikokseen. Kynnys lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on madaltunut, mutta se on osittain edelleen korkea. Missä tahansa selvittelyn vaiheessa sosiaalityöntekijä voi myös todeta, että sijoitus on tarpeen. Sekä Holmberg-Soto että Kääriäinen pitävät tärkeänä, että ilmoittamisen voi tehdä nimettömästi. Nimettömyyttä on käytetty väärin vain vähän. Joskus huoli liittyy erotilanteeseen ja siihen, mitä toisen vanhemman luona tapahtuu. Päiväkodissa ilmoituksen voi aiheuttaa jokin lapsen kertoma asia tai vaikkapa se, että lapsi tuodaan päiväkotiin toistuvasti nälkäisenä tai säähän sopimattomissa vaatteissa. Naapuristaan ilmoittava voisi pelätä, seuraako yhteydenotosta kosto itselle tai omalle perheelle. Tällaiset ajatukset ovat hyvin tyypillisiä, jos omasta lapsesta tehdään ilmoitus. Sosiaalityöntekijä on aluksi yhteydessä vanhempiin ja mahdollisesti lapseen ja toteaa usein alkuselvittelyn jälkeen, ettei jatkotoimenpiteisiin ole tarvetta. Vanhemmilla voi olla huoli lapsen käytöksestä tai omasta elämäntilanteestaan. – Mututuntuman perusteella osa kasvusta selittyy sillä, että ilmoituskynnys on madaltanut. Kaikkea tämä ei silti selitä, Holmberg-Soto arvioi. Tutkimusta lisääntymisen syistä ei juurikaan ole. Lapsi on vain harvoin välittömässä vaarassa ja kiireellisen sijoituksen tarpeessa. Tavallisen kansalaisen ei tarvitse sitä punnintaa tehdä. Kääriäinen tähdentää, että turhia lastensuojeluilmoituksia ei ole. Huolen herätessä viranomaisen tehtävä on ottaa ilmoitus vastaan, tehdä lisäkysymyksiä ja arvioida, onko jatkotoimenpiteille tarvetta. n Perättömät lastensuojeluilmoitukset ovat harvinaisia. – Siinä joutuu miettimään, mikä on normaalia. Hammashuolto voi tehdä ilmoituksen hoitamatta jääneistä hampaista. Suurin osa ilmoituksista tulee viranomaisilta, mutta niitä tekevät myös aivan tavalliset ihmiset: sukulaiset, naapurit, satunnaiset ohikulkijat. Holmberg-Soton mukaan ammattilaiset ovat aiempaa tietoisempia siitä, että laki velvoittaa ilmoittamaan, jos huoli herää. Sijoittaminen on pitkä prosessi, jota valmistellaan yleensä yhdessä perheen kanssa. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse sosiaalihuoltoon ja useimmilla hyvinvointialueilla myös netissä. Naapurit ovat olleet monen lapsen pelastus, Holmberg-Soto kertoo. Joskus pelkkä palvelutarpeen arviointi riittää ratkomaan pulmia, joskus siitä avautuu pidempi sosiaalityön asiakkuus. Ilmoittamisen kynnys on madaltanut, vaikka edelleen osa tapauksista jää todennäköisesti piiloon. Joskus vanhempi tekee ilmoituksen omista lapsistaan tai lapsi itsestään
Onko hyvä idea pistää pyykkikone pyörimään klo 23. Häntä motivoi työhön se, että valmennus voi ennaltaehkäistä asunnottomuutta. Osoitteesta opi.aspa.fi löytyy myös Asumisen ajokortti verkossa -valmennus, joka on kaikille avoin. Vaikeinta itsenäisesti asumisessa taas on yksinolo. Asumisvalmennuksen tavoitteena on helpottaa lastensuojelusta omaan kotiin siirtyvien nuorten itsenäistymisprosessia. Muun muassa tällaisiin naapurisopuun liittyviin kysymyksiin etsittiin keskustelemalla vastauksia Asumisen ajokortti -valmennuksessa huhtikuussa Helsingissä. Se antaa perustiedot ja -taidot itsenäisen asumisen alkumetreille. Asunnottomuuden ehkäisyä Asumistaitovalmennuksissa käsitellään aihealueita, jotka on valittu yhteiskehittämisen menetelmin yhdessä sijaishuoltotai jälkihuoltotaustaisten nuorten kanssa. Entä mitä teet, kun postinjakaja on jakanut sinulle naapurin postia. Tukea itsenäistymiseen Maksuttomia Asumisen ajokortti -asumistaitovalmennuksia on tarjolla ryhmille ja yksittäisille ihmisille Helsingin, Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla. Itsenäinen asuminen opettaa myös ratkaisemaan elämiseen liittyviä ongelmia eri tavalla kuin laitoksessa. Hänen mukaansa valmennuksia voitaisiin järjestää eri puolilla Suomea. ULLA OJALA S aako asunnossa soittaa musaa kovalla klo 21. Huhtikuiseen valmennukseen lisättiin lastensuojelulaitoksen työntekijöiden toiveesta paloturvallisuus. – Opin valmennuksessa paljon lisää naapurustoetiketistä. Vastaavia valmennuksia tarjotaan myös kaikenikäisille asunnottomuusuhan alla oleville. – Ettei kukaan tulisi häädetyksi vuokra-asunnosta esimerkiksi sen takia, ettei hän ole tiennyt olevansa vastuussa myös kylässä käyvistä kavereistaan. – Tästä syksystä lähtien on tarkoitus keskittyä nimenomaan sijaisja jälkihuoltonuorten kanssa tehtävään työhön, sanoo Aspan Asumisen ajokortti -toiminnan suunnittelija Isabel Fernandez Garcia. Toiminnan työntekijät toivovat myös pääsevänsä suoraan lastensuojelulaitoksiin valmentamaan nuoria, jotka ovat sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaiheessa. Asumistaidot helpottavat arkea, edistävät naapurisopua ja tuovat asumiseen jatkuvuutta, sanoo Isabel Fernandez Garcia. Valmennuksen järjesti Aspa-säätiö ja siihen osallistui joukko sijaisja jälkihuollossa olevia nuoria. Valmennuksissa käydään läpi oman kodin merkitys, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, asukkaan oikeudet ja velvollisuudet ja asunnosta huolehtiminen sekä asumisturvallisuus. Joskus se ei riitä ja silloin tarvitsee tukea, kuten tällaista valmennusta tai jälkihuoltoa. – Vastuu antaa itsevarmuutta, kun onnistuu, sanoo Silja. – Nuorten kohdalla tosi tärkeää on asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja onnistuneen asumisen takaaminen. M O ST PH O TO S 20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s20-21_Asumisen ajokortti.indd 20 LM6_s20-21_Asumisen ajokortti.indd 20 19.9.2024 13.56 19.9.2024 13.56. Nyt hän asuu jälleen itsenäisesti. Silja asui itsenäisesti ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, minkä jälkeen seurasi vaihe tukiasunnoissa ja vanhempien luona. Nuoria tavoitetaan myös TikTok-tilillä asumiseen liittyvien vinkkien kautta. Myös arjen taloustaidot, asumisen digitaidot ja naapureiden kohtaaminen sekä toiminta asuinympäristössä käsitellään. lastensuojelu Eväitä ASUMISEEN Sijaisja jälkihuoltonuorille on tarjolla maksutonta asumistaitovalmennusta, jossa käydään läpi niin oman kodin merkitystä kuin arjen taloustaitoja. En ajatellut aikaisemmin, että suihkussa käyminenkin kannattaa ajoittaa niin, ettei häiritse muiden unta, sanoi valmennukseen osallistunut Silja, 21. Parasta omassa asunnossa asumisessa on Siljan mielestä se, että itsellä on valta siihen, miten asuu, missä asuu ja miten hoitaa asiansa. – Joskus ainoa kiitos ja motivaattori siivoamiseen olet sinä itse. Hankkeessa ollaankin valmiita muokkaamaan sisältöä toiveiden mukaan
Aina aluksi tilataan pitsat virvoitusjuomineen, jotka nautitaan puolivälissä valmennustilaisuutta. Huhtikuun valmennukseen osallistunut Silja pitää kokemustoimijoiden mukana oloa hyödyllisenä. Pudota posti naapurin postiluukkuun. > www.aspa.fi/asumisenajokortti Siirtyminen varsinkin lastenkodista aikuisuuteen on yleensä koppuraista. Kyllä, mutta aina parempi, jos pyykin voi pestä muulloin. > tukenasi.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 21 LM6_s20-21_Asumisen ajokortti.indd 21 LM6_s20-21_Asumisen ajokortti.indd 21 19.9.2024 13.56 19.9.2024 13.56. Siirtyminen varsinkin lastenkodista aikuisuuteen on yleensä koppuraista, ja kestää hetken ennen kuin saa otteen asumisesta, opiskelusta ja elämästä. Huhtikuisessa valmennuksessa olivat mukana Nadja, 25, ja Heikki, 24, joilla on sijaisja jälkihuoltotausta. Olemme kokeneet samat asiat kuin osallistujatkin, sanoo Nadja. Kokemustoimijat ovat olleet mukana myös kehittämässä valmennuksia sopiviksi sijaisja jälkihuoltonuorille. Kevään 2025 koulutusajankohta on näillä näkymin helmi–maaliskuussa. TUKEA ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Turun alueella toimiva Tukenasi ry tarjoaa tukea itsenäistyville sekä työhön ja opintoihin liittyvissä asioissa tukea tarvitseville nuorille aikuisille. – Valmennukseen on tarkoitus lisätä tapaaminen, joka keskittyisi täysin oman tulevaisuuden ja itsenäistymisen suunnitteluun. Toiminta nojautuu vahvasti vapaaehtoistyöhön. Heitettäisiin lopuksi pallo nuorille itselleen, sillä he ovat lopulta oman elämänsä asiantuntijoita, sanoo Fernandez Garcia. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä yhdistykseen mihin aikaan vuodesta tahansa, sillä uusia vapaaehtoisia koulutetaan aina tarpeen mukaan, mutta joka tapauksessa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi pidetään tietovisa, jonka tietäjät palkitaan. – Me kokemustoimijat tuomme tilaisuuksissa nuorille vertaisuutta. Valmennuksen suorittamisesta saa todistuksen, joka saattaa auttaa nuorta asunnon saamisessa. Myös tulevaisuustyöskentely on kokemustoimijoiden esille nostama aihe. n Haastateltujen nuorten nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. – Valmennuksissa on aina myös aikaa jutella paikalla olevien kanssa, vaikka siinä pitsaa syödessä, sanoo Heikki. Vastaukset alun kysymyksiin Periaatteessa saa, mutta musiikki voi häiritä naapureita jo tuohon aikaan. Nuoriin saa paremman yhteyden, kun me olemme mukana. Kokemustoimijoiden mukanaolo rohkaisee Kokemustoimijat ovat valmennustilaisuuksissa tärkeässä roolissa. Tällaiset valmennukset auttavat nuoria elämään turvallisempaa ja eheämpää elämää, sanoo Silja. Koko tilaisuus on hyvin keskusteleva ja ilmapiiri rento. – He toivat esille, että valmennuksessa olisi tärkeää keskustella omien rajojen vetämisestä sekä omaan itseen että kotiin liittyen, sanoo Fernandez Garcia. – Oli motivoivaa nähdä nuoria, jotka ovat päässeet ”toiselle puolelle”. Fernandez Garcian mukaan valmennustilaisuuksista on yritetty tehdä niin nuoria kiinnostavia kuin mahdollista
KIRSI RIIPINEN | KUVAT NOMAJI 22 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s22-25_Nomaji.indd 22 LM6_s22-25_Nomaji.indd 22 19.9.2024 14.09 19.9.2024 14.09. lasten ja nuorten ääni LAPSINÄKÖKULMAA kaupunkisuunnitteluun ”Kun lapsen hyvinvointi asetetaan kaupunkisuunnittelun keskiöön, kaikenikäiset hyötyvät. Ei ole keneltäkään pois, jos ulkotilat suunnitellaan lapsiystävällisesti”, sanoo maisema-arkkitehti Anni Järvitalo
Palkintoperusteluissa toimistoa kiitettiin ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstä korkeatasoisessa maisema-arkkitehtuurissa, uudistavassa suunnittelussa ja kestävyydessä. LAPSINÄKÖKULMAA kaupunkisuunnitteluun M aisema-arkkitehtuuritoimisto Nomajin maisema-arkkitehti Anni Järvitalo sanoo, että kaupunkisuunnittelussa lasten näkökulman huomioimiselle on monta hyvää perustetta. Nomaji nappasi viime vuonna Arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Siinä havainnollistettiin, kuinka hiilipohjaisia materiaaleja on kaikkialla ympärillämme ja miten ne voidaan tuoda osaksi leikkiä ja samalla tukea lasten luontosuhteen kehittymistä. Nomaji maisemaarkkitehdit Oy järjesti Co-Carbon – Hiili vieköön! -tapahtumassa vuonna 2023 Leikin Alku -työpajan. – Mielestämme lapsiystävällisyys on tapa huolehtia tulevaisuudesta, Järvitalo sanoo. KUVA CAROLINE MOINEL/NOMAJI ›› LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 23 ›› LM6_s22-25_Nomaji.indd 23 LM6_s22-25_Nomaji.indd 23 23.9.2024 11.47 23.9.2024 11.47. Lasten näkökulma nostaa esiin muun muassa lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden – asioita, jotka tutkimustiedon valossa lisäävät yleisesti hyvinvointia ja osallisuutta
Ensimmäisissä palavereissa kaupungin kanssa lapsiystävällisen teeman mukaan ottamiseen suhtauduttiin epäilevästi. Ennemmin kyseessä on ajattelutavan muutos, Järvitalo sanoo. Järvitalo pohtii, että tähän asti rakennettu ympäristö on tehty pitkälti aikuisten mittakaavassa. Lasten oma ääni on kuuluvilla, ja luontopohjaisuudella on iso rooli. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia edistetään ja luonnon merkityksellisyys ymmärretään, Anni Järvitalo sanoo. Se ei korvaa lähiluontoa. Hän huomauttaa, että lasten liikkumisalue on kutistunut hurjasti viime vuosikymmenten aikana. Lapsiystävällisyys on tapa huolehtia tulevaisuudesta. KUVA MAITE GONZALES LAURENS/NOMAJI 24 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s22-25_Nomaji.indd 24 LM6_s22-25_Nomaji.indd 24 19.9.2024 14.09 19.9.2024 14.09. – Katutilat ja kaupunkiaukiot ovat myös melko virikkeettömiä, ja niissä on paljon kovia pintoja. Ei niinkään rahaa vaan uutta asennetta – Asenteet ovat muuttumassa ja parempaa kohti ollaan menossa. Nykyään lapsia joudutaan kuljettamaan tai saattamaan kouluun ja harrastuksiin yhä vanhemmiksi. – Monessa tapauksessa lapsiystävällisen näkökulman toteuttaminen ei edes maksa enempää. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei riitä, että meillä on Nuuksion kansallispuisto. Kaapelipuisto elementteineen Helsingissä Tanssin talon kupeessa innostaa liikkumaan ja käyttämään tilaa luovasti. Kun lähiympäristö on suunniteltu ottamalla lapsen näkökulma huomioon, lapsi pystyy liikkumaan itsenäisemmin. Toimisto on kehittänyt lapsiystävälliseen suunnitteluun menetelmän, jossa nomajilaiset hyödyntävät kokemuksiaan oppimisympäristöistä ja kaupunkiympäristön suunnittelusta. – Luontoympäristö itsessään tarjoaa tasa-arvoisia tiloja kaikille sekä kannustaa liikkumaan ja vuorovaikuttamaan ympäristön kanssa Kaupunkisuunnittelussa pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että luonnon elementtejä tuotaisiin tai jätettäisiin rakennettavaan ympäristöön. Tällä on iso vaikutus koko perheen arjen laatuun. Järvitalo kertoo esimerkin Helsingin Itäkeskuksen alueen suunnittelusta. Kun konseptin ajatusta purettiin konkretiaksi puineen ja muine kasvillisuuksineen sekä vesiaiheineen, lapsen – ja samalla kaikkien kaupunkilaisten – näkökulmasta tuli mahdollinen ja innostava. – On tosi tärkeää huolehtia samalla siitä, että arkiympäristössä on turvallisia ja helposti tunnistettavia reittejä. Lasten liikkumisalue on kutistunut Järvitalon mielestä kaikkein tärkeintä lapsiystävällisessä kaupunkisuunnittelussa on huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on arkiympäristössään mahdollisuuksia luontokosketukseen. Myös lapsiystävällinen suunnittelu kiinnostaa, vaikka sen vastaanotossa voi olla alkuun epäselvyyttä
Esimerkiksi maapuut kannustavat lapsia omaehtoiseen liikkumiseen. Tilaa kuperkeikoille ja tanssille Maisema-arkkitehti Satu Onnela Vantaan kaupungilta on täsmälleen samaa mieltä Järvitalon kanssa: jos kaupunkisuunnittelussa korostettaisiin lasten tarpeita, kaikki hyötyisivät. KUVA INKA NORROS/NOMAJI LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 25 LM6_s22-25_Nomaji.indd 25 LM6_s22-25_Nomaji.indd 25 19.9.2024 14.09 19.9.2024 14.09. Yksi sen viesteistä oli, että materiaalit, rakenteet, pinnoitteet ja kasvillisuus voivat lähettää kutsuja katutilan moniin eri käyttötarkoituksiin. TUEKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaikkien Suomen kuntien tukena kaupunkitilan suunnittelussa on lapsivaikutusten arviointi, joka perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Onnela on aikoinaan hakenut keinoja kaikenikäisten leikkisyyden lisäämiseen maisema-arkkitehtuurin kandidaatintyössään Liikkeellä notkistettu katutila. Kaupunkiympäristöjä on vuosikymmenten ajan suunniteltu autoilun ehdoilla, ja vaikka viime vuosina myös muiden liikkujien näkökulmia on nostettu esille, autoilijoiden ääni kuuluu edelleen voimakkaasti. – Lapset tulee saada elämään mukaan ja nähdä heidät muuallakin kuin leikkipuistoissa ja päiväkodeissa. Nomajin suunnittelema Kuninkaantammen koulu valmistui vuonna 2023. Lapset ovat leikkisyyden asiantuntijoita. Ympäristömme olisivat turvallisempia ja viihtyisämpiä. Työ on luettavissa verkossa. Onnelan mielestä kaupunkisuunnittelua voitaisiin miettiä reippaasti uusiksi: ei ole nykypäivää suunnitella alueita erikseen lapsille. Miksi tulee olla erikseen lasten ja aikuisten tilaa. n Ei ole nykypäivää suunnitella alueita erikseen lapsille. Kuperkeikkoihin ei kuitenkaan voi innostaa ennen kuin reitit ovat turvallisia ja selkeitä. Vantaa sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen tämän vuoden alussa. KUVA MAITE GONZALES LAURENS/ NOMAJI Luonnonelementeillä voidaan lisätä kaupunkiympäristön virikkeellisyyttä. – Suunnittelussa on ryhdytty puhumaan aiempaa enemmän lasten näkökulmasta noin viiden viime vuoden aikana, mutta siihen pitäisi keskittyä vieläkin enemmän, Onnela sanoo. Yleisesti ottaen suunnittelussa joudutaan edelleen ohjaamaan lasten ja muiden jalankulkijoiden etenemistä turvallisesti eteenpäin, kadulta muualle paikkoihin, jossa on tilaa ja vapautta irrotella, kuten aukioille, puistoihin tai piha-alueille. Kunnissa on tärkeää arvioida lapsivaikutuksia laajasti esimerkiksi opetuksessa, vapaa-ajan mahdollisuuksissa sekä liikenteessä. Omassa työssään hän ohjaa katuympäristön suunnittelua ja pohtii esimerkiksi ympäristön toimivuutta jalankulkijan näkökulmasta. Miksei katutila voisi houkuttaa vaikkapa tanssiin tai heittämään kuperkeikkaa. Onnela tuntee hyvin kaupunkisuunnittelun pullonkaulat ja kiireen. Oppimisympäristössä on käytetty runsaasti luontopohjaisia ratkaisuja ja tarjoumia
Jo s to di st at vi er es tä vi ha pu he tt a, nä yt ä, et tä ol et ko ht ee ks i jo ut un ee n pu ol el la . Tu rv au du to is ee n ih m is ee n, ke rr o ys tä vä lle ta i pe rh ee nj äs en el le . LM6_s26-27_Vihapuhe Juliste.indd 26 LM6_s26-27_Vihapuhe Juliste.indd 26 19.9.2024 13.11 19.9.2024 13.11. Ä lä sa no , et te i si itä ta rv its e vä lit tä ä. K at so si lm iin , ky sy , m ill ai st a tu ke a hä n ta rv its ee . K äy tä ilm ia nt ot oi m in to ja ! 8 Y hd es sä vo i ol la he lp om pa a pu ut tu a. Ä lä vä lit ä! 7 Ä lä vä he ks y vi ha pu he tt a. 4 M ite n vo in au tt aa . K en en kä än ei ta rv its e to tt ua vi ha pu he es ee n. Sa no ää ne en , et tä vi ha pu he on vä är in . Tu o ei ol lu t ha us ka a! H uo m as itk o, et tä tä m ä lo uk ka si . Se hu ku tt aa ilk ei tä ää ni ä al le en . 1 O ta so m es sa ta pa ht uv as ta vi ha pu he es ta ku va ka ap pa us . Ä lä na ur a m uk an a. Y hd en ve rt ai su us va ltu ut et tu vo i au tt aa m ää ri tt el em ää n, tä yt tik ö vi ha pu he ri ko ks en tu nt om er ki t. V ih ar ik ok si st a vo it te hd ä ilm oi tu ks en po lii si lle . 6 10 3 Jo s jo ud ut vi ha pu he en ko ht ee ks i, äl ä jä ä yk si n. Si ih en ki n tu le e pu ut tu a. 5 4 Jo s et os an nu t re ag oi da he ti, pa la a as ia an jä lk ik ät ee n. 2 Jo sk us sy rj iv ä pu he on na am io itu vi ts ik si . fi /v ih ap uh e K un ha va its et vi ha pu he tt a, py yd ä pu hu ja a lo pe tt am aa n. Jo sk us au tt aa se ki n, et tä ilk eä t pu he et hu om io id aa n. äl ä kä än nä ka ts et ta si Tu nn ist a ja pu ut u vi ha pu he es ee n! w w w .l sk l. 9 H ei ke nn ä vi ha pu he en va ik ut uk si a va st ap uh ee lla . Ilm ai se tu ke si ko ht ee lle
1 O ta so m es sa ta pa ht uv as ta vi ha pu he es ta ku va ka ap pa us . Jo sk us au tt aa se ki n, et tä ilk eä t pu he et hu om io id aa n. Ä lä na ur a m uk an a. Sa no ää ne en , et tä vi ha pu he on vä är in . 4 M ite n vo in au tt aa . K at so si lm iin , ky sy , m ill ai st a tu ke a hä n ta rv its ee . Se hu ku tt aa ilk ei tä ää ni ä al le en . Ä lä sa no , et te i si itä ta rv its e vä lit tä ä. K äy tä ilm ia nt ot oi m in to ja ! 8 Y hd es sä vo i ol la he lp om pa a pu ut tu a. V ih ar ik ok si st a vo it te hd ä ilm oi tu ks en po lii si lle . K en en kä än ei ta rv its e to tt ua vi ha pu he es ee n. Ä lä vä lit ä! 7 Ä lä vä he ks y vi ha pu he tt a. Y hd en ve rt ai su us va ltu ut et tu vo i au tt aa m ää ri tt el em ää n, tä yt tik ö vi ha pu he ri ko ks en tu nt om er ki t. Jo s to di st at vi er es tä vi ha pu he tt a, nä yt ä, et tä ol et ko ht ee ks i jo ut un ee n pu ol el la . Ilm ai se tu ke si ko ht ee lle . 6 10 3 Jo s jo ud ut vi ha pu he en ko ht ee ks i, äl ä jä ä yk si n. LM6_s26-27_Vihapuhe Juliste.indd 27 LM6_s26-27_Vihapuhe Juliste.indd 27 19.9.2024 13.11 19.9.2024 13.11. Si ih en ki n tu le e pu ut tu a. Tu o ei ol lu t ha us ka a! H uo m as itk o, et tä tä m ä lo uk ka si . 2 Jo sk us sy rj iv ä pu he on na am io itu vi ts ik si . fi /v ih ap uh e K un ha va its et vi ha pu he tt a, py yd ä pu hu ja a lo pe tt am aa n. äl ä kä än nä ka ts et ta si Tu nn ist a ja pu ut u vi ha pu he es ee n! w w w .l sk l. 9 H ei ke nn ä vi ha pu he en va ik ut uk si a va st ap uh ee lla . Tu rv au du to is ee n ih m is ee n, ke rr o ys tä vä lle ta i pe rh ee nj äs en el le . 5 4 Jo s et os an nu t re ag oi da he ti, pa la a as ia an jä lk ik ät ee n
Aloituksessa onkin tutkijoiden mukaan tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin niihin taitoihin, joita lapsella jo on, ja jotka voivat auttaa häntä osallistumaan päiväkodin toimintaan. Päiväkodin aikuinen ei vaadi Henryä liittymään piiriin. Se merkitsee aina liittymistä uudenlaiseen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja fyysiseen toimintaympäristöön. Pelkästä sopeutumisesta ei kuitenkaan ole kyse: aloittelijat ovat pontevia osallistujia siinä missä päiväkodin ”konkaritkin”. ”Lapset tutkivat yhdessä kasvattajien kanssa kaikkea uutta, mitä päiväkodin aloitus tuo tullessaan, ja siihen liittyi paljon iloa, vaikka välillä ikävä yllättikin”, kuvailee yliopistotutkija Mari Vuorisalo havaintojaan. Henry on ensipäiväläisen oikeudella muuttanut päiväkodin työjärjestystä. Esim. Toimintaa ja suunnitelmia mukautettiin tukemaan aloittajan osallistumista. M O ST PH O TO S 28 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 28 23.9.2024 13.18 23.9.2024 13.18. Tutkimuksessa selvitettiin päiväkodissa aloittavien pienten lasten osallistumista ensimmäisinä päivinä uudessa ympäristössä. Varhaiskasvatuksen aloitus on lapselle todella iso asia. TIETOA tutkittua MONELLA PIENELLÄ ON OLLUT SYKSYLLÄ EDESSÄÄN UUSIA, ISOJA ASIOITA: PÄIVÄKODIN TAI KOULUN ALOITTAMINEN JA ROIHUAVAN ROMANTTISIA TUNTEITA IKÄTOVEREITA KOHTAAN. Esimerkiksi tästä kelpaa yksivuotias Henry, peloton uusiin tiloihin tutustuja, joka ei innostu ensimmäisenä päivänään aamupiiristä. ruokailutilanteisiin lapsi voi osallistua tasavertaisesti muiden kanssa kotona opittujen taitojen avulla. Tutkimuksen Constructing the space of transition within the early childhood education and care pedagogical environment: A child's resources and positions julkaisi Sage Journals maaliskuussa. Sen sijaan hän lopettaa aamupiirin saman tien ja liittyy pojan seuraan auttamaan tätä lelulaatikkojen avaamisessa. Aloittajat saivat tehdä sellaisiakin asioita, joita pitempään ryhmässä olleet lapset eivät saa tehdä. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevaa Trace in ECEC -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Ensimmäisenä päivänä päiväkodin kasvattajat seurasivat lapsen aloitteita. Hän on nimittäin äkännyt päiväkodin lelut, jotka kiinnostavat enemmän. Hankkeessa on seurattu tiettyjen lasten varhaiskasvatuspolun siirtymiä siitä lähtien, kun he noin 1-vuotiaina aloittivat päiväkodissa aina esiopetukseen ja koulun alkuun asti. Näin tie päiväkodin arkeen avautuu aloittajalle helpoimmin. Tärkeimpänä aineistona olivat ensimmäisten päiväkotipäivien kulusta tehdyt videotallenteet. Samalla jokainen uusi tulija muokkaa päiväkodin toimintaa. Pienille 1-vuotiaille aloittelijoille on jo ehtinyt kertyä resursseja, joita he voivat hyödyntää uudessa tilanteessa, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat. ANTTI VANAS Pienet tulokkaat MUUTTAVAT PÄIVÄKOTIA Varhaiskasvatuksen aloitus on lapselle todella iso asia. ylävinjetti P äiväkodin alkaminen tuo pienen lapsen elämään paljon uusia asioita, joita pitää harjoitella ja joihin täytyy sopeutua. Arkea järjestetään sen mukaan, miten pieni aloittaja lähtee toimintaan mukaan. Päiväkoti tarjosi pienille aloittajille paikan hyödyntää jo hankittuja taitoja
Lapset kohtaavat jo varhaiskasvatuksessa ”oikeanlaiseen” sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä viestejä ja oletuksia. Näissä hetkissä käsitellään romantiikkaa, kehollisuutta, tunteita ja kelpaamista. Lasten väliset seksuaalissävytteiset hetket voivat Puution mukaan olla helposti havaittavia romanttisia eleitä tai suoraa keskustelua ihastuksista. Millaisia näkemyksiä alakouluikäisillä on sukupuolesta ja ihastumisesta. Ne voivat myös olla vaikeammin tunnistettavia jahtaamisleikin, limbon tai pullonpyörityksen kaltaisia vertaistilanteita. Väitöskirja ”Sais rakastaa ketä haluaa ja olla millanen on” – Alakouluikäisten suhdekulttuurit tyttöyksien rajapinnoilla sekä niiden moninaisuuden mahdollistuminen tarkastettiin Oulun yliopistossa toukokuussa. Ihannetyttöyden tavoittelusta voi seurata iloa, suosiota ja romanttista ihailua mutta myös raskaita tunteita. Puutio selvitti väitöstutkimuksessaan 7–13-vuotiaiden koululaisten kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolesta ja romanttisista suhteista. Se vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin liikkua, käyttää aikaa ja kuulua ryhmään. Kuinka romantiikkaan ja kelpaamiseen liittyvät asiat näkyvät lasten arjessa. Puution tutkimuksen tavoitteena on vähentää alakouluikäisten välisten suhteiden satuttavuutta ja auttaa lasten kanssa toimivia käsittelemään tunteisiin liittyviä haasteita eettisesti yhdessä lasten kanssa. Ja syytä onkin, sillä sukupuolisuuden sävyttämät suhdekulttuurit ovat olemassa ja ne vaikuttavat lasten oloon ja hyvinvointiin. Seksuaalisesti virittyneiden hetkien toistuessa lapsille kehkeytyy käsitys siitä, millainen seksuaalisuus ja sukupuolisuus on hyväksyttävää. Tutkimus kertoo myös heteroseksuaalisen ihannetyttöyden ristikkäisistä vaikutuksista lapsiin. Ihannetyttöyteen kiinnittyminen ei ole kevyt asia. Lasten sukupuolinen toimijuus ja romantiikkaan liittyvät tunteet ovat pitkään olleet tabuluontoisia aiheita, Puutio toteaa. n > l Lasten romantiikkaan liittyvät tunteet ovat pitkään olleet tabuja. Koulu on keskeinen sukupuolija seksuaalinormatiivisuuksien tuottaja. Se vaikuttaan myös siihen, miten lapsi suhtautuu heteroseksuaaliseen maskuliinisuuteen. M O ST PH O TO S L apset kokevat varhaislapsuudesta saakka ikätasonsa mukaisia romanttisia tunteita, jotka vaikuttavat kaverisuhteisiin, kouluviihtyvyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Suoraa ja analyyttistä puhetta lasten seksuaalisuudesta kuulee vähemmän. Tunnekokemukset ovat voimakkaita, ja ne voivat myös satuttaa. Mitä tapahtuu, kun LAPSI IHASTUU. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 29 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM6_s28-29_Tutkitut.indd 29 23.9.2024 13.18 23.9.2024 13.18. Tutkimusaineiston hän keräsi etnografian ja osallistuvan tutkimuksen menetelmin 2020-luvun taitteessa Pohjois-Suomessa. Näitä asioita tutkii väitöskirjassaan Eveliina Puutio. Työmaa on suuri, sillä lukkiutuneita arvoja ja asenteita riittää. Suhdekulttuurien tutkimus on tutkijan mukaan tärkeää myös koulupedagogisesti. Koulu on avainasemassa myös sen suhteen, miten lasten sukupuolisuuteen liittyviä suhteita ja ajatuksia käsitellään
kasvu Työ, joka rakentaa TULEVAISUUTTA GraniWorks on Kauniaisten lukiossa jo 10 vuotta toiminut työosuuskunta, joka tarjoaa töitä opiskelijoille ja palveluita lähialueen asukkaille. PAULA POSTI | KUVAT LIISA HUIMA 30 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 30 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 30 23.9.2024 12.03 23.9.2024 12.03
– Harva lukiolainen pääsee oppimaan ja käyttämään kirjanpidossa käytettäviä sovelluksia, kuten laskutusta ja palkkojen maksua, Koskinen sanoo. Johtaja Eetu Koskinen (vas.) ja varajohtaja Oliver Hilverink vetävät GraniWorks-toimintaa. Koskinen sanoo olleensa aina kiinnostunut yrittämisestä – ja saahan johtotiimissä hyödyllistä osaamista. kunta, alueen yrittäjät, järjestöt ja asukkaat) LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 31 ›› LM6_s30-33_GraniWorks.indd 31 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 31 23.9.2024 12.03 23.9.2024 12.03. Nyt johtajana toimii Eetu Koskinen ja varajohtajana Oliver Hilverink. Työ, joka rakentaa TULEVAISUUTTA K auniaisten lukion opiskelijat vastaavat GraniWorksin toiminnasta paitsi rivityöntekijöinä myös johtajina. – Ja koulun tuki on tärkeää, Koskinen vahvistaa. Opettajalla on pääsy asioihin, joihin opiskelijoilla ei ole, kuten vakuutusten hallintaan. OSUUSKUNTAYRITTÄJYYS l yhdistää oppimisen ja yrittäjyyden l juridisesti joustava l helppo liittyä ja erota l ei isoa alkupääomavaatimusta l pääasia ei ole voiton saaminen vaan kehittyminen l keskeistä yhteistyö l verkostoi oppilaitoksia sidosryhmiin (mm. Johtajien lisäksi tiimissä toimii kolme myynnistä vastaavaa opiskelijaa ja yksi opiskelija hoitaa palkanmaksun. Johtotiimiin hakeutuu yritystoiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita, jotka haluavat ja ehtivät sitoutua toimintaan lukioajaksi. Johtotiimi hoitaa asiakaspalvelun, markkinoinnin, työnvälityksen ja palkkojen maksun, kuten mikä tahansa yritys. Johtajat suosittelevat työosuuskuntatoimintaa kaikille opiskelijoille. Opettaja on olennainen tekijä, koska opettaja ei vaihdu toiminnassa, kuten opiskelijat, Hilverink painottaa. Molemmat vaikuttavat ihailtavan asiantuntevilta ja innostuneilta tehtävästään. Hilverink kertoo toiminnan olevan rentoa ja kiinnostavaa työtä, joka antaa hyvää kokemusta tuleviin toimiin. – Toiminnan aloittaminen ja ylläpito edellyttää kuitenkin johtavaa opettajaa. Työnteko tuo vastapainoa teoreettiselle opiskelulle
kevätalennuksella. 32 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 32 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 32 19.9.2024 14.12 19.9.2024 14.12. Opettaja takaa jatkuvuuden Koska lukio kestää kolme vuotta, johtotiimi vaihtuu usein. Nähtäväksi jää, millaisia uusia markkinointikeinoja tuoreet johtotiimin jäsenet keksivät. Paikkansa jättävät opiskelijat opastavat uudet jäsenet tehtäviin. Johtotiimissä olevat pääsevät harjoittelemaan ja oppimaan liike-elämän taitoja turvallisessa ympäristössä. Kaikki lukiolaiset voivat tarjoutua työntekijöiksi. Sen talouden ja yrittäjyyden opintokokonaisuudet yhdistyvät luontevasti työosuuskunnan toimintaan. – Lastenhoitopalveluja kysytään aina paljon. – Opettaja on tarvittaessa käytettävissä ja neuvomassa, vaikka tavoitteena on, että opiskelijat hoitavat asiat mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Kaikkiin ongelmiin ei ole valmiita ratkaisuja, mutta kokemuksen kautta on nähty, mitkä asiat toimivat, ja opettaja ohjaa toimintaa hyväksi koettuun suuntaan. Opiskelijoista näkee uusia puolia, jotka eivät tule esille oppitunneilla, Hietikko kertoo. He saavat kokeilla omia ideoitaan ja tehdä yrityskokeilua. Palveluista saa kotitalousvähennyksen, ja tuntihinnat ovat 24–34 euroa. Hyvä työn jälki puhuu puolestaan. – GraniWorks tuo vaihtelua tavanomaiseen opettajan työhön, rooli muuttuu ikään kuin mentoriksi. Myös paikalliset yritykset ovat tilanneet pakkausja postitusapua, ja koululaisille tilataan läksyapua. He osaavat esimerkiksi harvinaisia kieliä, joten heiltä tilataan apua käännöstehtäviin. Monipuolisia palveluja monenlaisille asiakkaille GraniWorksin kautta voi tilata apua vaikkapa eläinten ulkoiluttamiseen, siivousja remonttitöihin, tietokoneiden korjaukseen ja ohjelmointiin. Toiminta kehittyy tekijöiden ideoiden ja ympäristön tarpeiden mukaan. Esitteitä toiminnasta jaetaan erilaisissa tapahtumissa, ja onpa osuuskunta kaupannut palvelujaan mm. – Eipä huomautuksia palveluista ole tullutkaan, ja johtaja on aina asiakkaan puolella, Koskinen vakuuttaa. Se tuo lisää itsevarmuutta ja helpottaa töiden hakemista tulevaisuudessa. Kesäisin maalaustehtävät ja pihanhoito työllistävät, kertoo Hilverink. – Palveluja voi kysyä kuka vain. Palveluista saa kotitalousvähennyksen Työosuuskunta laskuttaa palvelun tilaajaa ja maksaa palkan työntekijälle. On paljon yhteydenottoja, sähköpostiliikennettä, kokouksissa istumista ja tietysti oppilaiden tapaamisia, Hietikko kertoo. Osalla heistä on erityisiä taitoja. Työnvälitys toimii Whats Appin kautta. Työt voi tilata sähköpostitse tai soittamalla. Työosuuskunnan jatkuvuutta pitää yllä lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jesse Hietikko, joka on ollut mukana alusta alkaen. Apuna on myös ollut paikallisia yrittäjiä ja nykyään yrityselämän mentoreita, jotka ovat tulleet tutuiksi Kauniaisten lukiossa toimivan bisneslinjan ansiosta. Ansioiden ohella työnteko on terveellistä vastapainoa teoreettiselle opiskelulle ja lisää parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Työosuuskunta on tarjonnut alustan lukiolaisten omalle yritystoiminnalle, sellaisia ovat esimerkiksi kännykän lasien vaihtoja korjauspalvelu sekä välipalaja kahviautomaatit, jotka toimivat edelleenkin koulun tiloissa. Jos työntekijää ei löydy, johtaja voi tarttua toimeen, Eetu Koskinen lupaa. Moni asiakas on löytänyt palvelun puskaradion kautta ja lähipiirin lukiolaisten välityksellä. – Yleensä kaikkiin töihin löytyy tekijä. Työosuuskunta perustettiin rehtori Ilpo Ahlholmin aloitteesta, ja mallia otettiin Muuramen lukiosta. n > graniworks.fi Osalla opiskelijoista on erityisiä taitoja. Tämä kehittää itsensä johtamisen kykyä ja voi madaltaa kynnystä hakeutua yrittäjäksi. On satunnaisia asiakkaita, silloin tällöin apua tarvitsevia ja vakioasiakkaita, jotka pyytävät aina samaa palvelua ja mielellään samaa opiskelijaa tekijäksi, Koskinen sanoo. Talvella tarvitaan eniten apua lumitöissä, ja keväällä pyydetään tarjoiluapua, etenkin ylioppilasjuhliin. Niihin sisältyy arvonlisävero. – Työ vie paljon aikaa ja kysyy resilienssiä. Ansioita ja työelämätaitoja GraniWorks tarjoaa mahdollisuuden oppia monenlaisia työelämätaitoja, erilaisten ihmisten kohtaamista ja vastuun ottamista. Toimintaa pohditaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Monille lukiolaisille työt sen kautta ovat ensimmäisiä palkallisia työkokemuksia, joissa tutustuu verokortin käyttöön ja työsopimusten ymmärtämiseen. Listalla onkin satakunta opiskelijaa vakituisina työntekijöinä
LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 33 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 33 LM6_s30-33_GraniWorks.indd 33 23.9.2024 12.04 23.9.2024 12.04. Tekemällä oppiminen on mielekästä ja usein tehokkaampaa kuin lukemalla oppiminen. Ohjaaville opettajille tulee taata aikaa ja maksaa työstä palkkaa. Lukioissa tavoitteena on yleissivistys ja ylioppilaskirjoitukset, eikä työosuuskunnissa toiminen kerrytä kurssisuorituksia, ellei lukio ole yrittäjyysja/tai talouspainotteinen. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijat voivat työosuuskuntien kautta harjoitella oman alansa taitoja jo opiskeluaikanaan ja kerätä samalla opintosuorituksia. Eetu Koskinen ja Oliver Hilverink suosittelevat työosuuskuntatoimintaa kaikille opiskelijoille. Työosuuskunnan toiminta edellyttää oppilaitoksen vankkaa sitoutumista, sillä oppilaitos pysyy, mutta opiskelijat vaihtuvat. YRITTÄJYYSKASVATUSTA Työosuuskunta on innovatiivinen oppimismenetelmä ja mainio yrittäjyyskasvatuksen väline, joka on levinnyt lukuisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, lukioihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin
Pitääkö olla huolissaan, kun hän alkaa käyttää eläinmaskeja ja samastua eläimiin. Therianit eivät saa ymmärrystä osakseen. Suurin osa osallistujista oli alakouluikäisiä, vanhin 18-vuotias. Lapsella kyse on yleensä leikistä tai harrastuksesta. Seuraavat ohipyöräilevät pojat huutelevat tytöille kirosanoja, samoin seuraavat ja sitä seuraavat. Heiskasesta therianismi voi antaa ujolle ja aralle nuorelle mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, kartuttaa hyvää itseluottamusta ja löytää oman kiinnostuksen kohteensa. – Jos ei tykkää therianeista, niin ei tartte kuitenkaan haukkua, sanoo Ella. Ohikulkevista nuorista suurin osa suhtautuu tyttöihin erittäin ikävästi. – Jos ryhmissä tulee vastaan outoja asioita, puhumme niistä Pinjan kanssa. Jos olo on vähän kuin tiikerillä, sitten laitetaan sitä esittävä maski, Nelli kertoo. Elokuiseen pajaan tuli lopulta yli 50 ilmoittautumista, joten se piti toteuttaa kahdessa osassa. Kiusaaminen on helpompi kestää yhdessä Tämä haastattelu tehdään syyskuussa nummelalaisen kahvilan pihalla. Ei mene kuin hetki, kun lähitieltä alkaa kuulua pilkkahuutoja. Miltä se tuntuu. Therian-ilmiö näyttäytyy pitkälti verkossa, joten on tärkeää pitää kiinni ruutuajasta, joka Pinjalla on 1,5 tuntia päivässä. Ellalla ja Pinjallakin on koko joukko pahvista, kankaasta ja tekoturkeista tehtyjä maskeja, häntiä ja tassuja, jotka puetaan ylle, kun tehdään quadrobics-hyppyjä. – Jos ruutuaika on kovin iso, voivat realiteetit hämärtyä. Pinja, Ella ja Nelli ovat harrastaneet therianismia viime vuoden keväästä. He kuvaavat myös videoita ja lähettävät niitä therianien yhteisiin ja omiin WhatsApp-kanaviin. THERIANIT tarvitsevat aikuisia Therian tarkoittaa ihmistä, joka identifioituu eläimeksi. Therian-harrastajat saattavat kokea myös kotonaan ivaa ja pilkkaamista. Piritta Heiskanen seuraa joitakin ryhmiä tietääkseen, mistä kaikesta kanavilla puhutaan. Tytöt toteavat, etteivät yksin pukeutuisi therianiksi: huutelu ja kiusaaminen on helpompaa kestää yhdessä. Ohi skuuttailevat pojat nimittelevät tyttöjä turreiksi. – Mulla on kettu-, susi-, tiikeri-, ilvesja kissamaskeja. Joskus eteen tulee keskusteluja, jotka eivät vaikuta kovin tervehenkisiltä. – Minulle on jäänyt mieleen psykologi Katriina Meskasen lausahdus: ”Rohkeus ei kasva, ellei sitä kasvata”. Pinja Heiskanen, 11, halusi ystäviensä Ella Saarion, 11, ja Nelli Salosen, 11, kanssa toimia ohjaajina ja esitellä eläinmaskien askartelun lomassa quadrobics-hyppyjä, jotka perustuvat eläinten liikkeisiin. Therianit jakavat videoitaan paljon myös TikTokissa, mutta sinne Pinjalla ei ole lupaa mennä. kasvu K ehitysvammaisten erikoisohjaajana työskentelevä Piritta Heiskanen harrastaa monenlaista luovaa toimintaa ja innostui, kun hänen tyttärensä ehdotti therian-pajaa. Ella, Nelli ja Pinja pukevat ylleen maskit, hännät ja tassut ja ryhtyvät esittelemään hienoja hyppyjään. – Minusta therianismi tukee lapsen ja nuoren luovuutta ja liikkumista, mutta se tarvitsee myös aikuisen tukea, Piritta Heiskanen painottaa. TEKSTI JA KUVA ANNE TARSALAINEN 34 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s34-35_Therianit.indd 34 LM6_s34-35_Therianit.indd 34 19.9.2024 14.14 19.9.2024 14.14. He ovat tehneet maskeja, joita Nellille on kertynyt jo 20. – Ei tunnu yhtään kivalta, tuumaa Pinja
Niin myös silloin, jos lapsi ei pysty erottamaan therianina olemista arkisesta itsestään. On selvää, että ihmisyhteisössä – kuten koulussa tai työpaikalla – on säännöt, joita on opittava kunnioittamaan, jotta yhteiselo sujuu. Nuortennetin vertaistuellisella keskustelupalstalla nuoret ovat voineet löytää oman yhteisönsä ja jakaa tuntemuksiaan myös kiusaamiskokemuksista. Myöskään koulussa therianit eivät saa ymmärrystä osakseen. Maskien tekeminen taas sopisi mainiosti kuvataidekouluihin, ehdottaa Piritta Heiskanen. ”Mikäs otus se tämä on. Mieleltään hauraalla tai traumahistorian omaavalla lapsella riski sille, että leikin ja todellisuuden välinen ero hämärtyy, on suurempi kuin mieleltään vahvemmilla lapsilla. Hänen mukaansa digitaalinen ympäristö on vahvistanut ja arkipäiväistänyt sen leviämistä. Jos esimerkiksi koulussa eläimenä oleminen välitunnilla ei pääty luokkaan tullessa. – Isoveljet ovat pahimpia, kuiskaa yksi therianeista, jota ei pysty tunnistamaan maskinsa takaa. – Nuoret tukevat toisiaan ilahduttavan paljon tämänkin ilmiön äärellä, Önlen toteaa. Tai jos lapsi vastaa opettajan kysymykseen maukumalla tai kävelee neljällä jalalla, tulee hänen kanssaan keskustella. Therianissa yhdistyvät sekä alakouluja esimurrosikään liittyvät kehitykselliset ulottuvuudet että ajallemme ominaiset, globaalit ja somessa leviävät ideat sekä siellä muodostuneet samanhenkiset yhteisöt. Kerro lisää hänestä!” Samanaikaisesti meidän on puututtava, mikäli huomaamme asian menevän överiksi tai haittaavan lapsen kasvua ja kehitystä. On todella tärkeää, että kasvava ja kehittyvä nuori voi liittyä omanikäisiinsä ja tehdä pesäeroa aikuisiin. TUKEA NUORTENNETISTÄ Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetistä vastaava Kaisa Önlen on seurannut therian-ilmiötä jo muutaman vuoden ajan. Miten therianismi sitten pysyisi järkevällä tasolla. Itse ilmiössä ei ole mitään huolestuttavaa. Tämä pätee luonnollisesti ihan kaikkiin ilmiöihin.” 11-vuotiaat ystävykset Nelli Salonen (vas.), Pinja Heiskanen ja Ella Saario harjoittelevat päivittäin quadrobics-liikkeitä, jollaisia tekevät muun muassa tiikerit, ilvekset ja ketut. Näitä juttuja voi tehdä sitten kouluajan ulkopuolella, Piritta Heiskanen toteaa. Meidän aikuisten kuuluu sitten ulkopuolisina ihmetellä ja päivitellä, että mitäs se tämmöinen nyt on.” Milloin kasvattajien on syytä huolestua. n Erikoispsykologi, psykoterapeutti Niina Pyykkönen: ”Ilmiössä ei ole mitään huolestuttavaa” ”Therian-ilmiö on noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin muinakin aikakausina nähdyt, lasten ja nuorten kulttuuriin ja maailmaan kuuluvat ilmiöt. – Quadrobics-hypyt ovat erittäin mainio liikuntamuoto, jota voisi harrastaa liikunnassa. Jos lapsi ei kykene erottamaan leikin ja arjen todellisuuksia toisistaan tai hän jää jumiin leikin todellisuuteen, se voi pelottaa ja traumatisoida. Lapset ja nuoret ovat kautta aikojen muodostaneet omia yhteisöjään, joissa he tekevät asioita, joita aikuiset eivät oikein tajua. ”Lapsen kanssa tulee keskustella, jos therianina oleminen alkaa vaatia niin paljon tilaa, etteivät muut hommat suju tai mikään muu ei kiinnosta. On tärkeää, että me aikuiset suhtaudumme uteliaasti ja hyväksyvästi lasten maailmaan. – Koulussa opiskellaan, eikä siellä tarvitse harrastaa. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 35 LM6_s34-35_Therianit.indd 35 LM6_s34-35_Therianit.indd 35 19.9.2024 14.14 19.9.2024 14.14
terveys IRTI SOMESTA Moni Z-sukupolven nuorista painii sosiaalisen median haitallisten vaikutusten kanssa. Hannan, 25, sosiaalisen median käyttö riistäytyi hallinnasta hänen muuttaessaan opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. TUIJA SILJAMÄKI 36 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 36 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 36 19.9.2024 14.16 19.9.2024 14.16. Osa heistä hylkää somen kokonaan
Kaverit pyysivät häntä tapaamisiin, mutta oli helpompi käpertyä kotiin selaamaan puhelinta, vaikka juuri ulos lähteminen olisi tehnyt hyvää. Hän saa syyllisyydentunteita ajan hukkaamisesta, mutta pyrkii olemaan itselleen armollinen. Hanna on haaveillut luopuvansa älypuhelimesta kokonaan, mutta kaupallisella alalla se ei ole helppoa. Hetken hänellä oli helpottunut, vapautunut olo. Somehaaste ja -breikki ovat Sosped-säätiön järjestämiä omatukimuotoja sosiaalista mediaa liikaa käyttäville nuorille aikuisille. Ihmissuhteita katkesi, väistämättä. Irrottautuminen ei ole helppoa, jos on tottunut jatkuvaan ärsyketulvaan ja tarttumaan puhelimeen jokaisen tyhjän hetken tullen. Enemmän aikaa kului kuitenkin muuhun: leikkeihin kavereiden kanssa, majojen rakenteluun, piirtämiseen ja maalaamiseen. Joskus niin käy Hannalle edelleen. Silmiä avaavaa oli kuulla myös kaupallisen somen viekoittelukeinoista, kuten loputtomasta syötteestä. L apsuudestaan Hanna muistaa illat, jolloin istuttiin perheenä television ääressä. Tyhjiä, tylsiä hetkiä oli äkkiä vaikea sietää. Nykyisin se syöttää sisältöä loputtomiin. Digilomalla hän oppi tietoista puhelimenkäyttöä. – Mielekkäämpi ratkaisu on opetella itsetuntemusta ja -hillintää. Ongelmat alkoivat pikkuhiljaa, kun hän muutti opiskelemaan kaupallista alaa toiselle puolelle Suomea. Puhelin oli kädessä heti aamulla herätessä, aamupalaa syödessä, bussissa, hammaslääkärin odotusaulassa, koulussa. Nukuin pitkiä päiväunia. Muun ajan ohjelma oli tiivis: työpajoja, vertaistukikeskusteluja, mielikuvaharjoituksia, psykoedukaatiota ja metsäjoogaa. – Aivot rakastavat tehtävän loppuun suorittamista. Neljän päivän aikana nuoret saivat käyttää puhelinta korkeintaan 45 minuuttia päivässä. Hanna riemuitsi päästessään digilomalle muutama vuosi sitten. Jo aiemmin se järjesti vastaavia liiallisesti pelaaville. Fomoa helpotti mielekäs tekeminen somen ulkopuolella. Ensimmäisen älypuhelimensa Hanna sai samaan aikaan kuin muutkin eli yläkoulussa. Vuodesta 2020 säätiö on järjestänyt digilomia somen ongelmaksi kokeville. – Olen nykyisin tarkka siitä, mihin aikani käytän . Kuunnellessaan, miten muut kertoivat pakenevansa pahaa oloaan puhelimelle, Hanna oivalsi, että se taisi olla hänenkin ongelmansa. Some oli mahdollistanut laajan piirin ajasta ja paikasta riippumatta. Hän sai outoja oireita: ahdistusta, läheisille ärähtelyä, keskittymiskyvyttömyyttä, vetäytymisen tarvetta. Jodel, Instagram, WhatsApp-ryhmät vyöryttivät ruokakuvia, puolituntemattomien pahan olon purkauksia, vinkkivideoita… Usein Hanna nukahti puhelin kädessä jonkin videon jäädessä pyörimään taustalle. Etten hairahtuisi loputtomaan syötteeseen ja huomaisi, että pitikin tehdä aivan muuta. GoSupermodel-peliyhteisöön hän meni neljännellä luokalla, koska kaikki muutkin olivat siellä. Hanna poisti Instagramin. Fomo (fear of missing out) eli paitsi jäämisen tunne oli Hannasta hankalaa: olisi pitänyt pysyä kärryillä kaikista uutisista ja tapahtumista lähipiirissä samalla sekunnilla kuin muutkin tutut. Lopulta keskittymisvaikeudet opiskeluissa saivat Hannan googlaamaan, miten muut rajoittivat somen käyttöä. Aiemmin Instagramissa oli sivupalkki, josta näki, milloin selattava loppuu. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 37 ›› LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 37 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 37 19.9.2024 14.16 19.9.2024 14.16. Ne olivat vinkkejä, joilla pystyi tekemään puhelimesta vähemmän houkuttelevan, esimerkiksi säätämällä sen mustavalkoiseksi ja hiljentämällä viestiäänet. Pian hän meni Instagramiin, lähinnä seuraamaan tuttuja ja selailemaan muiden tekemisiä. Täytyy kuitenkin pysyä ajan hermolla ja verkostoitua. Se väsytti, enkä jaksanut enää oikeassa elämässä kuunnella lähimpiäni, joilla oikeasti oli merkitystä minulle. – Bongasin Digirajattoman Somebreikin. Ruutuaikaa ei tarvittu, ja puhelin oli soittamista varten. Aina, kun aion ottaa puhelimen käteeni, kysyn itseltäni, mitä aion tehdä sillä: pitääkö vastata viesteihin vai tarkistaa huomisen luennon teema. Jos hän heräsi yöllä, hän tarkisti viestit, minkä jälkeen oli hankala nukahtaa. Koulun jälkeen hän sai pelata tietokoneella ja chattailla kavereiden kanssa ”Mesessä” (silloinen Microsoftin pikaviestipalvelu). – Olen empaattinen ihminen, ja otin somessa kantaakseni kaikkien muidenkin huolet, pahan olon, ilmastoahdistuksen ja maailman katastrofit. Käytän somea rajatusti: seuraan Otin somessa kantaakseni kaikkien muidenkin huolet. Tilasin ja sain sähköpostiini joka viikko ”somehaasteita”. Nykyisin digilomalle hakeutuvista suurin osa on naisoletettuja, jotka haluavat tukea nimenomaan somen käyttönsä hallitsemiseen. Kysyntä on kasvanut, ja vain kolmasosa hakijoista pääsee mukaan
Tutkijoita kuitenkin hätkähdytti nuorten käsitys somealustojen keskeisestä merkityksestä julkisessa keskustelussa. Julkisuus yhdistyi monilla ensisijaisesti someinfluenssereihin. Heidän muut sosiaaliset verkostonsa korvasivat ne. Moni piti epäilyttävänä sitä, ettei voinut tietää, mihin somealustat keräsivät heidän tietojaan ja mihin niitä käytettiin. Hanna pyrkii myös harhauttamaan itseään. – Someen saattoi upota monta tuntia. Tietoja kerättiin neljästä ryhmästä päiväkirja-aineistojen ja teemahaastattelujen avulla. Välttelyn syiksi kerrottiin somealustojen herättämä ahdistus, ääripäät äänessä -keskustelukulttuuri ja ajanhukka. Monet myös kokivat ”addiktoituneensa”. Rajojen pitämiseen tarvitaan läheisten tukea. Somen välttelemisessä oli eri asteita: osa kieltäytyi kokonaan, osa rajasi sen esimerkiksi vain työroolissa käytettäväksi. Lasten vanhempia hän kehottaa miettimään, millaisen mallin he antavat lapsilleen. Lähes kaikki aikoivat myös jatkaa somettomuutta, kertoo Jyväskylän yliopiston viestintäja mediatutkimuksen apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg. Instassa on tunnin rajaus, eivätkä Jodel tai TikTok sovi aivoilleni. Viekö some enemmän energiaa kuin antaa. 38 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 38 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 38 19.9.2024 14.16 19.9.2024 14.16. – Osa oli vältellyt somea pitkään ja johdonmukaisesti jo vuosia ennen kuin haitoista alettiin puhua. Ajan hukkaamisesta jäi ”tyhjä olo” ja harmitus: mihin kaikkeen muuhun ajan olisi voinut käyttää. – Julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon osallistumista sekä poliittisten mielipiteiden ilmaisemista pidettiin usein mahdollisena vain somen kautta, esimerkiksi somevaikuttajan työssä. n > Juttuun on haastateltu myös Somerajatonja Pelirajaton-hankkeiden suunnittelijaa Katja Mankista Sosped-säätiöstä. – Ilman tylsiä hetkiä luovuus ei kuki. He pystyivät säätelemään, millaisille keskusteluille altistuivat ja välttämään digiympäristöjä, jotka aiheuttivat epämiellyttäviä tunteita. Vanhemmat voivat opettaa lapsilleen rajojen asettamista. Kannattaisi myös keskustella lähipiirin kanssa, tarvitseeko olla koko ajan tavoitettavissa. – Digitaalinen irrottautuminen tai somen rajoittaminen voisi olla kenelle tahansa hyvä tapa lisätä hyvinvointiaan. Yksi ryhmistä oli nuoret aikuiset. – Lapset eivät vielä ymmärrä, mikä on heille hyväksi. Somettomat kokivat saaneensa hallintaansa elämänsä ja ajankäyttönsä. – He eivät olleet lähipiirinsä outolintuja, vaan ihailtuja ja rohkeita esikuvia. vain uutisia ja tuttujen kuulumisia. Nuoret pitivät poliittisten mielipiteiden ilmaisemista usein mahdollisena vain somen kautta. Läheisiinsä he pitivät yhteyttä soittamalla ja tapaamalla kasvokkain. > https://somerajaton.fi VALITSE TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI ARKI domacare.fi Ilman tylsiä hetkiä luovuus ei kuki. Somen välttelijät olivat tyytyväisiä päätökseensä, vaikka tiedostivat jäävänsä paitsi tapahtumatiedoista, juhlista, meemitrendeistä ja tutuntuttujen kuulumisista. Kun tekee mieli tarttua puhelimeen vaikkapa bussissa tai hammaslääkäriä odotellessa, hän ottaakin esiin kirjan tai neuletyön. Siksi somettomat pitivät osallistumisen hintaa liian kovana. Ajautuuko luuppeihin suorittamaan päättymätöntä tehtävää. Hanna suosittelee, että muutkin tutustuisivat oman puhelimensa käyttötilastoihin ja havahtuisivat siihen, mistä kaikesta tuo aika on pois. – Mietin, olenkohan nyt vain väsynyt ja kannattaisiko vain olla, mennä metsäkävelylle tai valmistautua seuraavaan koitokseen, kuten hammaslääkäriin. Tämä saattaa olla merkki pinnan alla muhivasta muutoksesta ainakin nuorilla aikuisilla. Heidän kanssaan voisi jutella siitä, että yritykset tekevät sovelluksilla rahaa ja haluavat koukuttaa jäämään sinne. Somen välttely lisäsi hyvinvointia J yväskylän yliopiston Mediakieltäytyjät-hankkeen tutkimusryhmä selvitti vapaaehtoista jättäytymistä somen ja verkkoyhteisöjen ulkopuolelle. Joillakin nuorista ei ollut koskaan ollut älypuhelinta, eivätkä he edes halunneet sellaista hankkia
Paperittomat pelkäsivät somen lisäävän paljastumisen riskiä Suomen viranomaisille. Heissä huolta herättivät erityisesti somen digitaaliset jäljet. Paperittomat pelkäsivät somen lisäävän paljastumisen riskiä. Esimerkiksi turvapaikan hakemisen paljastuminen voi vaarantaa lähtömaahan jääneen perheen, ystävät tai sukulaiset. Niinpä somen rajoittaminen tai välttely lisäsi hyvinvointia. Moni kertoikin jättäytyvänsä pois nimenomaan suomalaisesta somesta, koska ei halunnut muistutuksia toiseudestaan vieraassa maassa, vieraan kielen keskellä. LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 39 LM6_s36-39_Mediakieltäytyjät.indd 39 23.9.2024 13.20 23.9.2024 13.20. Somen koettiin myös ylläpitävän traumaa ja tekevän traumaattisten kokemusten unohtamisesta vaikeaa. VALITSE TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI ARKI domacare.fi Digitaaliset jäljet herättivät huolta pakolaistaustaisissa M ediakieltäytyjät-hankkeessa tutkittiin myös Suomessa asuvien pakolaistaustaisten ihmisten somevälttelyä. Uuden kotimaan sosiaalinen media voi tuntua ulossulkevalta ja vieraalta
Pelkkä musiikin kuunteleminen voi auttaa keskittymään ja painamaan asioita mieleen. ANU VALLINKOSKI 40 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 40 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 40 19.9.2024 14.46 19.9.2024 14.46. kasvu MUSIIKKI VIRITTÄÄ AIVOT OPPIMAAN Jos haluaa kehittyä superoppijaksi, kannattaa harrastaa soittamista tai laulamista
Puheen havaitseminen tarkentuu, ja kaksoisvokaalit sekä -konsonantit kuulee selvemmin, jolloin ne tulee myös lukeneeksi ja kirjoittaneeksi herkemmin. Tällainen valmistautuminen auttaa vanhempia suuntaamaan ajatuksiaan musisointiin uuden vauvan kanssa. Nimenomaan aktiivinen musiikkiharrastus – soittaminen tai laulaminen – parantaa aivojen oppimiskykyä. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 41 ›› LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 41 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 41 23.9.2024 13.22 23.9.2024 13.22. Musisoi sitten yksin tai ryhmässä tarkkaavuuden lipsahtamisen ja virheen huomaa välittömästi. Huotilaisen mukaan vanhemmat voivat jo odotusaikana valmistautua vauvan tuloon myös musiikillisesti. Muutoksia näkyy myös aivojen valkeassa aineessa, jossa on hermoratoja, jotka vievät viestejä aivojen osista toisiin. Jos lapsella on ADHD, sopivia ovat etenkin sellaiset soittimet, joita soittaessa saa liikettä ja hien pintaan. Esimerkiksi piirtäessä ei samalla tavalla välttämättä hoksaa lipsahdustaan. Loruttelu ja taputtaminen ovat jo nyt tuttuja opetusmenetelmiä esikoulussa sekä koulun ensimmäisillä luokilla. Jo ennen kouluikää muskarimainen harrastus ja vapaamuotoinen musiikin kanssa touhuaminen näyttää olevan hyödyllistä niille lapsille, joilla on lukivaikeus. Silloin pitää pinnistellä ja keskittyä, jotta oma soitto tai laulu osuu yksiin muiden kanssa, ja samalla täytyy vielä seurata orkesterintai kuoronjohtajan ohjeita. Laulutai soittoharrastus panee tarkkaavuuden koetteelle. He voivat muistella omia lastenlaulusuosikkejaan, kuunnella lempimusiikkiaan ja vaikka tanssahdella sen tahtiin. Musiikki nimittäin tutkitusti tehostaa oppimista ja auttaa monia keskittymään tavallista paremmin. 1 Miten soittotai lauluharrastus vaikuttaa aivoihin. Mitä paksumpi, sen parempi. Yhteinen musisointi voi lievittää sitä. Erityisen vaativaa on soittaminen orkesterissa tai laulaminen kuorossa. Lapsen Maailma kysyi Helsingin yliopistossa työskentelevältä Huotilaiselta, miten musiikki vaikuttaa lasten ja nuorten aivoihin ja oppimiseen. Musiikkiharrastus vahvistaa näitä ratoja, mikä nopeuttaa tiedonkulkua. Ikä vaikuttaa siihen, miten harrastus muokkaa aivoja. Myös oman toiminnan ohjaus kehittyy soittaessa tai laulaessa, sillä lapsen täytyy itse päättää ohjata tarkkaavaisuutensa nimenomaan musisointiin ja torjua sitä häiritsevät ajatukset. Kynä voi pysähtyä ja ajatukset voivat karata aivan muualle ilman, että sitä heti huomaa. Säännöllinen musiikkiharrastus näkyy aivojen rakenteessa. 4 Miten musiikkiharrastus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, joilla on tarkkaavuuspulmia tai ADHD. Ensimmäiset muutokset alkavat näkyä noin puolen vuoden harrastamisen jälkeen. Osa hermosoluista suurenee, ja syntyy kokonaan uusia soluja. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivan kaikenlainen musiikki rockista klassiseen kehittää aivoja. Kaikenlainen musiikki kehittää aivoja. Paljon hermosoluja sisältävä aivojen harmaa aine paksuuntuu. Musiikin kuuntelulla ei samanlaisia pitkäaikaisia vaikutuksia ole. Rytmikäs loruttelu, taputtaminen ja laulaminen harjoittaa kuulojärjestelmää ja kehittää juuri niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan lukemisessa. Muskari-ikäisen aivot muovautuvat hyvin kokonaisvaltaisesti, ja kouluiässä vaikutus näkyy etenkin hermoratojen vahvistumisena. Toisaalta myös tarkkaavaisuus kehittyy ja kuulotiedon käsittely helpottuu ja tarkentuu. MUSIIKKI VIRITTÄÄ AIVOT OPPIMAAN J os aivotutkija ja professori Minna Huotilainen saisi päättää, musiikkia ja musiikinopettajien osaamista hyödynnettäisiin kouluissa nykyistä paljon enemmän. 2 Miten aivojen rakenteissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat oppimiseen. Kaikenlainen aivotoiminta tehostuu, mikä nopeuttaa oppimista. 3 Voiko musiikista löytyä apu oppimisvaikeuksiin. Kun kuulojärjestelmä toimii tehokkaasti, kuuntelemaan keskittyminen ja kuultujen ohjeiden noudattaminen helpottuu. Harmaan aineen paksuus vaikuttaa muistiin ja oppimiskykyyn. Rumpusetti on hyvä esimerkki tällaisesta soittimesta. Musiikin avulla voi lieventää etenkin lukivaikeutta. Kuulemalla saadun tiedon käsittely aivoissa tarkentuu ja avittaa etenkin lukemaan ja kirjoittamaan opettelua sekä vieraiden kielten opiskelua
Yleensä luokassa opiskeltaisiin ilman Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.-24.11.2024 teemalla lapsella on oikeus oppimiseen. – Elämänkaarityöskentelyllä kootaan sitä tarinaa. Tapa, jolla nuoret monesti omaa pahoinvointiaan hoitavat, on musiikin kuuntelu. Silloin on hyvä, että vierellä on luotettava ja turvallinen ammattilainen. Musikaali saattaa olla portti teatterin maailmaan. Jos opetukseen sopivaa valmista laulua ei ole, voivat oppilaat itse keksiä sanoituksia. Hän kertoi asioita, joita ei ollut aiemmin kertonut yhdellekään aikuiselle. 6 Miten musiikkia voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Se jakaa mielipiteitä. – Asiaa pääsee käsittelemään ja lopulta jatkamaan eteenpäin. Millaista keskittymään auttava musiikki on. Usein se jää vain musiikintunneille. Tämä arkinen havainto sai musiikkiterapian opiskelija Tuomo Jokivaaran miettimään, voisiko musiikkia hyödyntää sijaishuollossa olevien nuorten kanssa työskennellessä. Etsitään vastauksia kysymyksiin, miksi olen tässä, mitä minulle on tapahtunut, kuka minä olen, mistä palikoista olen rakentunut, Jokivaara selittää. Taustamusiikki voi myös nostaa mielialaa. Lähes asiaa kuin asiaa voisi kuitenkin opettaa ja opiskella myös musiikin avulla. Myös Jokivaaran kollegat ovat hyödyntäneet menetelmää. – Musiikissa opetuksen kannalta merkittäviä ovat paitsi sanat myös tunteet. – Musiikki syvensi muistoja ja toi niihin mukaan tunteet. Instrumentaalimusiikkia vai laulettua musiikkia. Samaa keinoa voisi käyttää koulussa yhteisesti. Toisia musiikki motivoi ja auttaa keskittymään. Jokivaara ja nuori kuuntelivat kappaleet yhdessä ja keskustelivat niiden herättämistä muistoista. Musiikin avulla voisi rakentaa yhteisöllisyyttä ja kohentaa tunnelmaa nykyistä enemmän, Minna Huotilainen väittää. Hän päätti yhdistää musiikkia jo pitkään lastensuojelussa käytettyyn elämänkaarityöskentelyyn. Rytmi, sävelet ja sanat auttavat myös painamaan mieleen vaikkapa vieraiden kielten sanoja tai alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Asia jää helpommin mieleen, kun se herättää tunteita. Hän kokeili uutta menetelmää sijaishuollossa olevan nuoren kanssa, joka valikoi elämänsä käännekohtiin liittyviä merkityksellisiä kappaleita. Mikä on sopiva äänenvoimakkuus. Äidinkielen tunnilla runouteen voi sukeltaa rapja pop-kappaleiden sanoitusten kautta. Musiikki on Huotilaisen mukaan alihyödynnetty opetusmetodi. Siinä nuori kokoaa varhaisimmista muistoistaan lähtien elämäntarinaansa kronologisesti etenevälle janalle. Usein sijaishuollossa olevien nuorten muistot ovat pirstaleisia. Heillä ei monestikaan ole valokuva-albumeita lapsuudestaan. Opettajalla on luokassaan kaikenlaisia oppijoita. 42 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 42 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 42 19.9.2024 14.46 19.9.2024 14.46. 7 Mitä muuta käyttöä musiikille voisi kouluissa olla. Joskus musiikki voi palauttaa mieleen asioita, jotka tuntuvat kestämättömiltä. Osaa oppilaista taustamusiikki häiritsee, heidän keskittymisensä herpaantuu ja he alkavatkin kuunnella musiikkia. n Musiikki voi lieventää lukivaikeutta. musiikkia, mutta välillä taustalla voisi soida vaimea musiikki. Sujuuko läksyjen tekeminen paremmin vai huonommin, kun taustalla soi musiikki. Jokivaara on sittemmin jatkanut menetelmän käyttöä työssään lastensuojelun erityisyksikössä Myllykodossa Kouvolassa. Siitä hyötyvät oppilaat voivat kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Itsenäisiä tehtäviä tehdessä, vaikkapa matematiikan laskuja laskiessa, taustamusiikkia on helppo hyödyntää. Englannin prepositiot ja artikkelit muistaa helpommin, kun mielessään muistelee laulun sanoja ja säveltä. Musiikin kuuntelu toisi hyvinvointia ja voisi parhaassa tapauksessa vähentää myös koulukiusaamista. – Kouluterveyskyselyt kertovat nuorten pahoinvoinnista. Historian tunnilla Viron laulava vallankumous herää aivan toisella tavalla eloon, kun kuuntelee virolaisten yhteislaulua 1990-luvun alusta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko #SaatOppia #SaanOppia Musiikin käyttö sijaishuollossa T uttu kappale vuosien takaa nostaa hätkähdyttävän väkevästi mieleen yksityiskohtia ja tuntemuksia, jotka on luullut unohtaneensa jo kauan sitten. Luotaisiin kouluun tilanteita ja hetkiä, joissa nuoret voisivat kuunnella musiikkia yhdessä. Nuori muisti pelot, vihat ja ilot. 5 Onko taustamusiikista hyötyä opiskellessa. Näin kaikenlaiset oppilaat saisivat ainakin joskus otolliset opiskeluolosuhteet. Hidasta vai nopeaa. Minna Huotilainen koettaisikin tavoitella jonkinlaista kompromissia. Aina ei ole edes vanhempia tai isovanhempia kertomassa tarinoita taaperoajasta. Jotta taustamusiikkia voisi koulussa käyttää, pitäisi vanhempien tehdä lapsensa kanssa kotona testejä
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko #SaatOppia #SaanOppia Jokaisella perheellä on oikeus lomaan! LUE LISÄÄ LUE LISÄÄ WWW.MTLH.FI WWW.MTLH.FI Tuettuja lomia pienituloisille perheille Kuva: Härmän kylpylä LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 43 LM6_s40-43_MusiikinOppiminen.indd 43 19.9.2024 15.01 19.9.2024 15.01. Tule mukaan lapsen oikeuksien viikolle! Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.-24.11.2024 teemalla lapsella on oikeus oppimiseen
– Tutustuimme aikoinaan, kun järjestimme yhdessä kehittämispäivän, jossa pienet saivat suunnitella palveluita ja kertoa aikuisille viestiä elämästään, Kalliomeri kertoo. Emme pidä lapsen nostamaa asiaa riittävän tärkeänä. lasten ja nuorten ääni O li tosi kiva, että sai mehua! Tällaista palautetta lapset antavat usein, kun heiltä kysytään mielipidettä jostain tapahtumasta. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI, PIIRROKSET OONA NISKANEN 44 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 44 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 44 20.9.2024 10.27 20.9.2024 10.27. – Valitettavasti näiden ”mehukommenttien” kanssa käy usein niin, että me aikuiset ohitamme ne, sanoo Oona Niskanen, Lastensuojelun Keskusliiton työntekijä ja tuore lastenkirjailija. – Se oli ystävyyttä ensi silmäyksellä! Huomasimme jakavamme saman arvomaailman lasten kuulemisen tärkeydestä, Niskanen jatkaa. He alkoivat ideoida, miten voisivat käsitellä lapsen oikeuksia lapsiystävällisellä tavalla. Niskasella onkin ehdotus: mitä jos ensi kerralla pysähtyisimmekin hetkeksi lapsen palautteen äärelle. Miten paljon merkityksellisyyden tunnetta hän on ehkä kokenut tunnistaessaan, että häntä on ajateltu, kun tarjolla on mehua. (LOS-termiä käytetään yleisesti lyhennyksenä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta.) – Toivomme, että kirjaa luettaisiin kotona tai muualla lasten elämänympyröissä ja että se alkaisi elää arjessa niin, että lasten ja aikuisten kesken syntyisi uudenlaisia keskusteluja. Tähän tarpeeseen Kalliomeri ja Niskanen päättivät vastata. ”Kun koulu alkoi, lapset miettivät paljon sitä, toteutuuko heidän oikeutensa leikkiin ja lepoon riittävästi. Aika kuulla LAPSIA Reetta Kalliomeren (vas.) ja Oona Niskasen perheissä on totuttu juttelemaan lapsen oikeuksista. Astuisimme pois aikuismukavuusalueelta ja menisimme hetkeksi sisälle lapsen maailmaan: Mitä lapsi on tuntenut tapahtumassa. Astutaan pois mukavuusalueelta. Keskustelimme paljon siitä, miten arjessa pitää olla aikaa leikkiin ja miten voimme sitä yhdessä järjestää.” Reetta Kalliomeri ja Oona Niskanen kirjoittivat satukirjan lapsen oikeuksista, jotta koteihin ja lasten palveluihin syntyisi uudenlaista keskustelukulttuuria. Naiset huomasivat jakavansa myös saman arkihuomion työkentältä: monella lapsella oli tarve tietää enemmän oikeuksistaan. Toive, että lapsia huomioitaisiin paremmin yhteiskunnassa, oli yksi merkittävä syy, miksi Niskanen viitisen vuotta sitten alkoi kehitellä kirjaa lapsen oikeuksista yhdessä työystävän Reetta Kalliomeren kanssa. Viime kuussa näki päivänvalon Puistolan seikkailijat Lapsen oikeuksien jäljillä -satukirja, joka kertoo kolmen lapsen huimasta matkasta LOS-nimiselle planeetalle. Sen seurauksena emme kuule pieneltä tullutta palautetta sillä syvyydellä kuin meidän kannattaisi
n > l LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 45 ›› LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 45 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 45 20.9.2024 10.27 20.9.2024 10.27
Se tuntui vapauttavalta. Kaikki nämä esimerkit päätyivät mukaan kirjaan. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen kuuluu saada osallistua ja vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin. On inhimillistä, ettei aina ehdi, Kalliomeri sanoo. Kuulisin mielelläni, mitä sulla oli mielessä.” Kalliomerelle isoin oivallus on ollut se, että jokainen lapsi on yksilö. – Osallisuuden tunne omassa elämässä ja arjessa on tärkeä muidenkin oikeuksien toteutumisen kannalta, Kalliomeri sanoo. Sen jälkeen kumpikin alkoi testilukea ääneen tekstiä omassa kodissaan iltasatuna. Niillä pääsee jo pitkälle. Toisen palautekierroksen kirjailijat keräsivät tutuilta perheiltä ja naapureilta, joilta tuli palautetta tarinaan, ja kuvituksiinkin tehtiin muokkauksia. – Lapsen oikeuksista kerrotaan lapsille usein artiklat edellä opettavaan sävyyn, mutta me halusimme tuoda oikeudet esiin eri näkökulmasta, arjen hetkinä. 46 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 46 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 46 20.9.2024 10.28 20.9.2024 10.28. – Halusimme kirjoittaa tarinan, jossa päähenkilöt ovat päättäväisiä, nokkelia ja oivaltavia, koska sellaisia lapset ovat, Kalliomeri sanoo. Niskanen sanoo saaneensa pari vuotta sitten oivalluksen, joka muutti hänen arkeaan. Reetta Kalliomeri ja Oona Niskanen kirjoittivat ensimmäisen aihion kirjasta. Kirjaa varten naiset keräsivät lähilapsiltaan tilanteita, joissa nämä kokivat, että heidän oikeuksiaan oli loukattu. Kerro, että olet kuulolla Ruokapöytä on yksi luonteva kohtaamispaikka Reetta Kalliomeren perheessä. Tunnistimme, että olimme vahingossa alkaneet kirjassa opettaa, mutta lasten palautteen ansiosta saimme äänen taas tarinan päähenkilöille, lapsille. Silloin vasta voi tunnistaa, mitkä asiat tälle lapselle ovat ne tärkeät. Kun Niskanen seuraavan kerran tunnisti, että oli ohittanut lapsen, hän sanoikin tälle: ”Sori, äiti toimi hölmösti. Yleisreseptiksi kirjailijat sanovat, että arjessa kannattaisi olla aikaa, kohtaamista, kuuntelua ja keskustelua. Sitten kävikin jännästi: kirjan henkilöhahmot alkoivat elää omaa elämäänsä kirjailijoiden kodeissa Vallilassa Helsingissä ja Lempäälässä. Puistolan seikkailijoissa ystävykset Kosmo, Ada ja Sofi lähtevät eräänä tavallisena iltapäivänä raketilla avaruuteen ja päätyvät lasten planeetalle. Äidit puolestaan viettivät aikaa puhelimessa käyden läpi lasten toiveita ja muokaten tekstiä niiden pohjalta. Yksi kertoi jääneensä leikistä ulkopuolelle. – Tajusin, että voin peruuttaa tilanteisiin, joissa olin sivuuttanut lapsen näkökulman. Siellä voi kuulla, missä mennään. He myöntävät, ettei se ole aina helppoa. – Halusimme varmistaa, että lapsen oikeuksista kertova kirja syntyisi varmasti lasten osallisuuden kautta. Tutustuessaan planeetan toimintoihin he saavat ahaa-elämyksiä siitä, miten lapsen oikeudet ovat läsnä heidän omassa elämässään kotiplaneetalla. – Aina ei ole mahdollista löytää niitä hetkiä, joissa kohtaisi perheenjäseniään. Elämä on usein kiireistä. Eräs kertoi, ettei häneltä ollut kysytty mielipidettä asiasta, joka koski häntä. Tapana on käydä läpi kierros, jossa Jokainen lapsi on yksilö. Tarina tuli mukaan arkeemme ja henkilöhahmoista tuli sydämen asia lapsillemme, Kalliomeri sanoo. On stressiä, eikä aina mene niin kuin Strömsössä. Kohtaa, kuuntele, keskustele Entä miten meistä jokainen voi huolehtia siitä, että lapsen oikeudet pääsevät toteutumaan kotona. Aikuisen tehtävä on selvittää, mitkä ne kullekin ovat. Aikuisena saatamme ohittaa lasten tiedon ja opettaa, vaikka lapsillakin olisi tietoa, Niskanen lisää. Iltasatu alkaa elää Kirjoitusvaihe alkoi kolme vuotta sitten. – Halusimme tuoda esiin sitä, miten kyvykkäitä toimimaan lapset usein ovat. Molemmissa perheissä lapset alkoivat ideoida tarinaan lisää yksityiskohtia. Lasten ehdotusten myötä kirjaan tulivat mukaan esimerkiksi lemmikkipölypallot ja kakkamyrsky. Voitaisko palata vielä edelliseen. – Jotta kuulee lapsen, häneen pitää tutustua. Miksi leikki pitää siivota kesken kaiken. Eräs vastaaja kertoi esimerkiksi, miten häntä oli pyydetty siivoamaan leikki pois, vaikka se oli vielä kesken. Eräs kertoi pimeänpelostaan: hän kaipasi lisää valoja ulos. – Meille tuli vähän yllätyksenä, miten paljon omat lapset halusivat osallistua kirjaan. – Oli hyvä, että lapset ottivat niin vahvan roolin. Sama tapa kuulla ei monistu lapsesta toiseen
LEMPIHAHMO KIRJASSA: ”Samastun Viimaan, jolla on eriparisukat ja joka innostuu helposti.” KUKA. Jotta äänivalta menee tasan, aloittaja vaihtuu aina. PERHE: puoliso ja 2-, 8ja 8sekä 9-vuotiaat lapset. Työskentelee visuaalisen viestinnän suunnittelijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Siksi Kalliomeren perheessä on käytössä rutiini, että nukkumaanmenoon varataan aikaa. AMMATILTAAN lastensuojeluun erikoistunut sosiaalityöntekijä. Oona Niskanen sanoo, että heillä on käytössä sama rutiini. Ainoastaan se auttaa, että olet kuulolla. jokainen saa kertoa, mitä hänelle on sinä päivänä tapahtunut. On toiselta ammatiltaan toimintaterapeutti ja työskennellyt aikaisemmin sosiaalija terveyspalveluissa. Ada on reipas ja uskaltava, mutta hänkin tarvitsee aina välillä tukea ja turvaa.” LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 47 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 47 LM6_s44-47_Kalliomeri&Niskanen.indd 47 20.9.2024 10.28 20.9.2024 10.28. Kalliomeri korostaa, että lasten kanssa keskustelun idea ei ole siinä, että asiat aina muuttuisivat tai löydettäisiin oikea ja väärä, vaan se, että ylipäätään keskustellaan lapsen oikeuksista. AMMATILTAAN graafikko ja kuvittaja. Kiireen tuntua ei saa olla. Niskanen sanoo usein kotona lapselleen saman lauseen: ”Tiedäthän, että voit aina tulla juttelemaan mulle”. n KUKA. Lapsi pohti, miksi opettaja aina päättää, mitä kuvaamataidossa tehdään. Hänessä kiteytyy uteliaisuus ja ihmettely. Toinen arkihetki, jolloin lapset usein avautuvat huolistaan on nukkumaanmenoaika. – Olen ylipäätään oppinut lasten kuulemisesta sen, että kyseleminen tai penääminen ei yleensä toimi. PERHE: puoliso ja 8-vuotias lapsi. OONA NISKANEN ASUU Helsingissä. Kun iltasatu on luettu, lapsilla on monesti vielä mielen päällä asioita, joista he haluavat puhua. LEMPIHAHMO KIRJASSA: ”Adassa on jotain luonnonvoimaa, jota lapsissa usein on läsnä. – Pohdimme yhdessä, miksi tilanne on se, että opettaja yleensä valitsee aiheen. REETTA KALLIOMERI ASUU Lempäälässä. Hän uskoo, että se auttaa lasta avaamaan suunsa, jos jotain sattuu. Tärkeää on myös pohtia toisten näkökulmaa. Häntä harmitti, että kuvis ei tuntunut niin kivalta kuin hän oli odottanut. – Eilen esimerkiksi keskustelimme kuvistunnista. TYÖSKENTELEE SOS-Lapsikylällä kehittämissuunnittelijana. Kotona piirtäminen tuntui erilaiselta, kivammalta
ilmoitat nimentai osoitteenmuutoksen . Digiä pääset lukemaan missä ja milloin tahansa. Digi 12 kk 55,00 . Saat hyvää mieltä myös siitä, että digiversio säästää metsää ja energiaa. Muissa tapauksissa asiakas on velvollinen maksamaan saamansa lehden. KUN VAUVA SAAPUU VASTAAN OTTOPER HEESEEN… | EKA TYÖPAIKK A VOI PELOTTAA YHÄ USEAMPI LAPSI ON YLIPAINO INEN KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. https:// lapsenm aailma.f i/ kauppa/ 48 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s48_Palvelusivu.indd 48 LM6_s48_Palvelusivu.indd 48 23.9.2024 11.54 23.9.2024 11.54. Printti 12 kk 79,00 . Opiskelijaprintti 12 kk 58,00 . peruutat tai irtisanot tilauksesi / lahjatilauksesi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1–2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2024 TILAA DIGILEHTI! Lapsen Maailmaa voi tilata myös digitaalisena näköisjulkaisuna. Euroopan ulkopuolelle 12 kk 60 e Lapsen Maailma -lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Printti 3 kk 29,50 . Sinulla on kysyttävää tilauksestasi / laskustasi . Digi 6 kk 35,00 . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin (HTL). Digi 6 kk 39,00 Postituslisät ulkomaille . Tilaajalla on KSL:n mukaan oikeus peruuttaa veloituksetta etämyyntinä tehty tilaus 14 vrk:n kuluessa laskun saapumisesta. Printti 6 kk 48,00 . TILAA LEHTI itsellesi tai lahjaksi https://lapsenmaailma.fi/kauppa/ Tilaajapalvelu ma–pe 12–17 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään) tilaajapalvelu@lskl.fi Ota yhteys tilaajapalveluumme, kun . tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi . 6 ja 12 kk:n tilauksiin sisältyvät kaikki lehdet numerosta 12/2016 alkaen. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 5 | 2024 OLIVER OLANDER VIIHTYI KESÄLEIRILLÄ MUMMON KANSSA | APUA, LAPSESTANI TEHTIIN LASTENSUOJELUILMOITUS! | MUSIIKKI VOI LIEVITTÄÄ LUKIVAIKEUTTA MIKÄ IHMEEN THERIAN-ILMIÖ. DIGIHINNAT VAIN 39 e (6 kk) ja 59 e (12 kk)! Kestotilaus . Eurooppaan 12 kk 45 e . Digi 12 kk 59,00 . Printti 12kk 69,00 . Printti 6 kk 58,00 . palvelusivu KAUSTISE LLA VIETETÄÄ N LASTEN MUSIIKKI JUHLAA | MITEN KOHDATA SUREVA NUORI. MA AIL MA LASTENSU OJELUN KESKUSLI ITON LEHTI 4 | 2024 ADHD-SKE ITTILEIRILL Ä HARJOITE LLAAN TUNTEITA | TEKOÄLY NUORTEN NÄKÖKUL MASTA | AIKUINEN , ÄLÄ ROMANTI SOI LASTEN KAVERISU HTEITA! | 15-VUOTI AS ANTON LUKEE ROMAAN IN PÄIVÄSSÄ | ALVIINA ALAMETS Ä SELVISI KOULUSU RMASTA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINT Ä, MITÄ MEILLÄ ON. Digi 3 kk 25,00 Määräaikainen . | TUETAAN ERITYISPERHEITÄ TYÖPAIKALLA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi TEE TILAUS os
Viime vuonna Norjan valtio sai öljystä enemmän tuloja kuin Suomen valtio käytti kaikkiin menoihinsa. Tulevat sukupolvet saattavat suhtautua öljyval tioihin samalla tavalla kuin me suhtaudumme ko lonialisteihin, jotka riistivät siirtomaista rikkauksia itselleen. Mitä he ajattelevat öljy-yhtiöiden johtajista, jotka lobbaavat löysempien ilmastonormien puolesta. Miehenä sikiön kasvua ei voi tuntea omassa ruumiissaan. Seuraukset olisivat katastrofaalisia. En ole samalla tavalla läsnä vauvan arjen ympyröissä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 49 LM6_s49_Kolumni_HH_.indd 49 LM6_s49_Kolumni_HH_.indd 49 23.9.2024 13.23 23.9.2024 13.23. Bensanhan pitäisi olla kallista, jotta sitä kulutettaisiin vähemmän. Norja on rikastunut valtavasti öljyteollisuudella pääosin sellaisena aikana, jolloin teollisuuden ympäristövaikutukset ovat olleet tiedossa. Meillä lapsiasianvaltuutettu on täysin työllistetty jo syntyneiden lasten ja nuorten tämän hetken ongelmien parissa. Ennen vauvan tuloa minuun iski aina autokuume. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin nimissä meidän pitäisi vedota Norjan valtioon, jotta se ajaisi alas öljyteollisuutensa ja jättäisit loput öljystä meren pohjaan. Isoisänä huomaan myös ajattelevani vauvan elin olosuhteita, mutta perspektiivi on pidempi. Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Omat ajatukset pyörivät vauvan ulkoisissa olosuhteissa: mihin sänky laitetaan, millaiset vaunut tarvitaan, miten päästään liikkumaan. Tulevien sukupolvien valtuutetun tehtävänä on tarkastella päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Nyt tiedämme asian, mutta suuntaa on tavattoman vaikea muuttaa. Tarvitsemme politiikkaan isovanhempien pitkä näköisyyttä! Jo nyt Suomessa toimii Ilmastoisovanhemmat-yhdistys, joka tukee lapsia ja nuoria planeetan elämän puolesta. Sitä vain ulkopuolelta hämmästelee, että jotain ihmeellistä on tapahtumassa. Nämä aktivistit ovat arjen sankareita. Mitä lapsenlapsemme ajattelevat poliitikoista, jot ka 2020luvulla kalastelivat ääniä alhaisella bensan hinnalla. Ja mitä he ajattelevat valtioista, jotka edelleen rikastuvat öljyteollisuudella. Kuinka pitkään muutama sata vuotta kestänyt fossiilikapitalistinen talousjärjestelmä voi selviytyä – ja jos se ei selviydy, mitä tulee tilalle. kolumni Meille syntyi hiljattain neljäs lapsenlapsi. Kun hiiltä ja öljyä alettiin hyödyntää teollisessa mittakaavassa, ei osattu ennakoida, mitä siitä seuraa. Pidemmässä perspektiivissä itsestään selvyydet muuttuvat kyseenalaisiksi. Isoisäksi tulemisessa on jotain samaa kuin isäksi tulemisessa. Isoisänä mietin, millaisessa maailmassa vauva saa elää elämäänsä. Tätä harkitaan Skotlannissa – ja miksei voisi harkita myös Suomessa. Ennen lastenlasten syntymää en paljon vaivautunut ajattelemaan 2100lukua. Olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikki Poh joismaat ovat vastuullisia ja hyväntahtoisia kan sainvälisen yhteisön jäseniä. Jos kaikki nykyiset tunnetut öljyvarat hyödynnetään, maapallon keskilämpötila voi esiteolliseen aikaan verrattuna nousta jopa yli kahdeksalla asteella vuoteen 2100 mennessä. Walesissa on toiminut vuodesta 2015 tulevien su kupolvien valtuutettu. Nyt toivon, että he ovat tuolloin vielä hyvissä voimissa. Kuka puolustaa TULEVIA SUKUPOLVIA. Sen sijaan mietin, millaisessa maailmassa hän saa elää elämäänsä
Kasvi näyttää elottomalta risulta, muttei se pieniä puutarhureita haittaa. Riimitellyssä yhden päivän tarinassa loppu tarjoaa parhaan oivalluksen: huominenkin on täynnä elämää! Elämän ihanuuksiin uskotaan myös Riina Katajavuoren lastenromaanissa Einarin elokuu (Enostone 2023, kuv. Tarinassa ei ole mitään pateettista. Sydänystävässä (Teos 2024) ulkoillaan ”Sellsingin” kaupungissa, eikä anneta ihmisten kyräilyn kiusata. Vanha rouva on valmis luopumaan lemmikistään, ja eron tapahduttua hyvät muistot auttavat: ”Säästäköön sydän muiston jymyjäärän aina päätyyn elonpäivieni määrän!” Levollinen tunnelma ja inhimilliset tunteet sopivat hyvin yhteen. Hän nauttii pienistä havainnoista ja natustelee mielessään hauskoja sanoja. Lämpimästi kuvitetussa kirjassa viihdytään isäketun ja nuoren Kuu-keKUUKAUDEN HYVÄN MIELEN kirjoja ”Tarvitseeko kaikkien kasvienkaan kasvaa?” kirjat KU VI TU S KE TT U LA N KA H VI LA -K IR JA ST A, JO N KA O N KU VI TT AN U T PA RV AT I PI LL AI . Rusina kuitenkin yllättää kukkimalla omaa tahtiaan. He tutkivat kasvikirjaa ja työntelevät Rusinaksi nimeämäänsä kasvia kärryissä. Parvati Pillai). Hän aikoo myös hoitaa muita ja olla mietteliäs. SILLOIN TÄLLÖIN HYVÄÄ MIELTÄ LÖYTYY NUORTENKIRJOISTAKIN. Jani Ikonen). Krohnin utuisen tunnelmallinen kuvitus luo suurpiirteisiä näkymiä Helsinkiä muistuttavasta uljaasta kaupungista. Pikkupojan utelias ja analysoiva asenne viehättää. Guassein maalattu kuvitus paikantuu Välimeren rannoille, mutta kasvamisen yksilöllisyys ja kasvattajan huolet koskettavat kaikkia. Einari viihtyy maalla ja kaupungissa turvallisen perheensä kanssa. Tämä on helposti ymmärrettävä viisauskirja. Aisteista kertovan kirjasarjan aiheena on tässä koskettaminen. Yökylässä Jaakko silittää mummun lämmintä poskea ja innostuu sen jälkeen silittelemään ikkunalasista alkaen kaikkea mahdollista. OMAN TIEN KULKIJOITA Ystävykset Paju ja Havu ryhtyvät hoitamaan kasvihuoneesta löytynyttä kasvinreppanaa Marika Maijalan kuvakirjassa Taikurinkukka (Etana Editions 2022). Hyväntahtoinen kirja valmentaa ystävyyden ja kohtaamisen kysymyksissä. APEAT AJAT VAATIVAT ONNELLISIA KIRJOJA. ERITYISVOIMIA JA ROHKEUTTA Viime vuosina lastenkirjoissa ja fantasiatarinoissa on ahkerasti kerrottu P ieni poika oivaltaa suuren asian Ben Cordin vuolaassa kuvakirjassa Minusta on moneksi! (Mäkelä 2024, suom. Kirjan lopussa on keittiöja leipomisniksejä: tarina jatkuu kirjasta keittiöön! Kirsti Kurosen ja kuvittaja Karoliina Pertamon kuvakirja Saanko minä silittää sinua. AJANKOHTAISAIHEITA KÄSITTELEVIEN KIRJOJEN RINNALLA ILOISET JA TURVALLISET LASTENKIRJAT OVAT TÄRKEITÄ. Leena Krohnin runomuotoisen kertomuksen vanhalla rouvalla on eksoottinen lemmikki: kitiinikuorinen hapsenkakkiainen. Kun äiti puhuu lastenhuoneen poikaenergiasta, Einari tietää heti, että se merkitsee sitä kun ”vatsa ja rintakehä ja jalat ja käsivarret ja kaikki paikat on täynnä semmoista iloa, että on pakko juosta täysiä ja tehdä kuperkeikkoja ja huutaa sitä ilmoille...” Iloisten kuperkeikkojen teos on myös Meri Savosen ja Satu Koiviston kuvakirja Kettulan kahvila (WSOY 2024, kuv. ISMO LOIVAMAA tun leipomossa. ”Tarvitseeko kaikkien kasvienkaan 50 LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 50 23.9.2024 13.24 23.9.2024 13.24. (Myllylahti 2023) keskittyy perusasioihin. Poika tutkii maailmaa, kohtaa vaarat, mekastaa ja rymistää ja keksii härvelin. KIRJA ON MYÖS RAUHOITTUMISEN JA LEVON LÄHDE. ylävinjetti kasvaa?” lapset miettivät. Raija Rintamäki): ”Voin tänään olla mitä vain ja kaikki haaveet toteuttaa! Pienikin voi unelmoida jotain aivan mahtavaa”. Tai voiko isoksi kasvamisen sijasta kasvaa pieneksi
Tyttöä mietityttää vapaa-ajan niukkuus: ”Halusin myös nauttia kiireettömästä elämästä”. Silli ja eläimet -kirjassa (Mäkelä 2023, suom. tehtäviä ja taiteilijan alkuperäisiä hahmotelmia vuosien varrelta. Lee pani jo ihan pienenä merkille erityisvoimansa ja hiljaksiin lukijakin hoksaa hänen erityislaatuisuutensa. ”Voit olla vain sinä.” Pikku Outokodon kouluun kesälomalta palaavat lapset joutuvat sietämään lasersilmillään valvovia robotteja ja opettajat lumonnutta Pamela Piukkaperää, eräänlaista koulukonsulttia, joka tietysti paljastuu häikäilemättömäksi kelmiksi. Viirun ja Pesosen kootut kommellukset (Tammi 2024, suom. Hän lanseeraa lapsivoimaenergian: lapset polkevat tunneilla herkeämättä kuntopyörää. Pojan voimia taitavat olla tyyneys, toiveikkuus ja mielikuvitus. Ja isäkin näyttää valoisalta. Viktorian aikaiseen Lontooseen sijoittuvassa kertomuksessa mm. Ruotsalaiseen tapaan miljöö on tietysti hemaiseva puumajoineen ja leikkimökkeineen. lasten erityisvoimista. Huumorikirjallisuutta ilmestyy paljon, mutta harvoin saa nauttia näin syötävän kivoista hahmoista. HYVÄNTUULINEN NUORTEN SELKOKIRJA Tittamari Marttisen selkokielinen nuortenromaani Täysillä kohti unelmia (Pieni Karhu 2023) on toiveikas tarina ihmissuhteista ja harrastuksista. Eveliina Talvitie ja kuvittaja Jani Ikonen kehittelevät ideaa omaperäisesti kirjassa Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone 2023). Koulunpäättäjäispäivät tuoksuvat hänelle tavallista paremmilta, ihan selvästi koivunlehdiltä ja sitruunakakulta. Kaisa Kattelus). Mitähän lastenkirjallisuuden tutkijat tuumivat tulevaisuudessa näistä hupsuista opettajista. Maailmanmenestyksiä niistä on usein tullutkin! Nykykirjallisuutta edustaa kuusivuotiaasta Silli-pojasta kertovat kirjat. Englantilainen näyttelijä ja lastenkirjailija David Walliams tekee selvää jälkeä sankarimyytistä Jäätynyt jättiläinen -lastenromaanissaan (Tammi 2021, kuv. Kirjassa pohditaan identiteettiä ja ihmissuhteita, mutta oman tien etsiminen ei tunnu musertavan vaikealta. Kattelus on suomennoksessaan päässyt irrottelemaan ja kehittelemään kieltä. Lopussa valoa tulee myös ystävystymisestä. Kampaajaoppilas Ada opiskelee laulua musiikkiopistossa ja hakeutuu vaateliaan opettajansa yllyttämänä musikaalirooliin. AURINGON VALOA RUOTSISTA Hyvän tuulen kirjoista puhuttaessa pitää varata paljon aikaa ruotsalaisille lastenkirjoille. Ihanan rönsyilevä kuvitus tarjoaa loputtomasti tutkittavaa kaikenikäisille lukijoille, ja maalauksellisten maisemien äärelle unohtuu. Harvoinpa lastenkirjoissa puhutaan aistimuksellisesti hiljaisista, hitaista ja pyöreistä päivistä. Robin Boyde n & Katie Kear, suom. herätetään henkiin villimammutti ja päädytään orpokodista palatsiin. Tällaisia hyväntuulisia selviytymistarinoita tarvitaan nuortenkirjallisuudessa, ja mielellään selkokielisinä. Tony Koulukonsultti Pamela Piukkaperä VIIRUN JA PESOSEN JUHLAVUOSI Tänä vuonna juhlitaan Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen -kuvakirjasarjan 40-vuotis taipaletta Suomessa. Ukon ja itsevarman kissan yhteiselo maaseudun rauhassa on tullut tutuksi myös elokuvista ja teatterista. Raija Rintamäki) Silli ja hänen eskarikaverinsa Helmi tutustuvat muihinkin eläimiin kuin kaikkea mutustelevaan Mantaan. Juhlakirjan neljästä tarinasta välittyy tunteiden rikas valikoima. Saaga huomaa uimarannan roskiksessa liekit ja uskaltaa pelostaan huolimatta varoittaa muita. Anna Ehringin ja kuvittaja Moa Graafin helppolukuiseen sarjaan hauskuutta tuo isoisän Manta-vuohi. Tittamari Marttinen, Eppu Nuotio ja Kaija Pakkanen) sisältää kuvakirjaklassikoiden ohella hiukan uutta materiaalia, mm. LAPSEN MAAILMA 6 | 2024 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 51 17.9.2024 16.14 17.9.2024 16.14. Katriina Kauppila). Isän kanssa asuvalla Leellä on kadehdittava kyky aistia voimakkaasti. n > l Ross, suom. Vaikka maaottelua ei parane järjestää, on pakko myöntää, että ruotsalaisilla on aina ollut ihmeellinen taito tehdä aurinkoisia ja sydäntä lämmittäviä lastenkirjoja. Brittiläisten Sam Copelandin ja Jenny Pearsonin humoristinen Robottipöllöjen hyökkäys (Tammi 2024, kuv. Lukemaan opettelevat pääsevät uimarannalle Saagan, äidin ja Samirin kanssa Saagan seikkailut -sarjan Tulipalo-osassa (Otava 2021, suom. Josefiina Sundströmin ja kuvittaja Emma Göthnerin lastenkertomuksessa on arkista iloa ja tietoakin. Kaisa Kattelus) muistuttaa, ettei aina tarvitse olla paras kaikessa. Ihmeistä isoin on silti se, että olosuhteista ja lahjakkuudesta riippumatta kirjan henkilöt pystyvät hellyyteen ja rohkeuteen
Katso lisätiedot ja ilmoita työpaikkanne mukaan! LAPSETMUKAANTOIHIN.FI 22.11. Päivä järjestetään taas 22.11.2024. 2024 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM6_s50-52_KK+TakaK.indd 52 17.9.2024 16.15 17.9.2024 16.15. Lapset mukaan töihin -päivä Lapset mukaan töihin -päivä tarjoaa työpaikoille mahdollisuuden kuulla ja nostaa esiin eri-ikäisten lasten ääntä